Demokraatti 13.12.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kuvan teokset ovat Tradekan taidekokoelmasta. Hinta 3 € 13. 225 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistaja osuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. . POLITIIKKA . Toimintamme lähtö kohta on merkityksellinen omistajuus, jota toteutamme monella tavalla. Teemme hyvää tulosta ja jaamme tuotoistamme merkittävän osan yhteiseksi hyväksi. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 6 Merkityksellistä omistajuutta Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta ja inhimillisemmän markkinatalouden edelläkävijä. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Me omistamme ja kehitämme yrityksiä, luomme uutta tukemalla innovaatioiden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen, sijoitamme ja turvaamme sekä maltamme myös odottaa omistustemme kehittymistä. www.wotkins.fi Perustuslain syy jos sote ei etene. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . JOULUKUUTA 2018 N0 50 Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot..
2 13. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Janne Saarikiven kanssa Hallitus syyttää jo perustuslakiaki n siitä, että sote ei etene. JOULUKUUTA 2018 Lehdessä 6 Hallituspuolueille perustuslaki on kauppatavaraa sote-uudistuksessa 9 Uutiskertaus 10 TP tekee itsestään ajatuspajaa 11 Ranska vihertää 12 Ydinvarustelukierre on taas täällä 13 TUL juhlii sata lasissa 14 Ystävyyttä yli rajojen 15 Nuorille kotkille uusi vetäjä 16 Salmiakkia 17 Joululahja luonnolle 19 Kasvot peilissä: Jesse Saapunki 29 Olipa kerran minä: Janne Saarikivi 33 Kuvia kaupungista, sairaaloista ja lahden takaa 36 Käsikirjoittajalla on missio 38 Kirjavisa 40 Palmun näyttämösovitus häviää elokuvalle 41 Puheenvuoro: Harri Järvinen 42 Mielipiteet 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Närästäjä, Radio 13 Liike 33 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Jyrki Liikka. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Joulun tavararyysistä voi helpottaa vaikka lahjoittamalla rahaa hylätyille eläimille.. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta 6 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Olet ammattihumoristi, tuntevatko ihmiset tarvetta olla hauskoja seurassasi. Vaalityö oli äärimmäisen hienoa. Tekeekö Alivaltiosihteeri joskus comebackin radioon. KUVA NORA VILVA Hauskan yrittäminen on turhaa ja vaikeaa. 3 13. Todennäköisesti jossain tehtävässä teatterissa. Millaista se oli. Voimaeläimesi on hiirihaukka. Tuore tutkimus kertoo saman: epävarma ja turvaton työelämä on yleisin syy siihen, miksi suomalaiset hankkivat lapsia aiempaa vähemmän. Veikko Huovinen kirjoitti, että ajatus on kuin hiirihaukka. Huumorikirjoittaminen on kuin ojankaivuuta. Hallitusriveistä esitetty vauvatonni ei auta, jos työelämä ja lastenhoito eivät vastaa perheiden toiveita. Lapset vievää vastatuulta. Vaalimökillä kun kysyy ”mitä kuuluu”, niin kuulee todella kiinnostavia ihmistarinoita. Siellä on sellaista kiehtovaa magiikkaa, missä kaikki on mahdollista. Idean hakeminen on kaivamista, ja kun oivallus ja idea syntyvät, loppu on ojan täyttämistä. Harkinnassa on nyt jonkun ehdokkaan vaalikampanjaan osallistuminen. Mutta kävin juuri keskustelun huumorin tekemisestä, ja se on aina sytyttävää. Ajatuksen lentoa ei voi rajoittaa, sen pitää lentää vapaana kuin hiirihaukka. Naurava ojankaivaja Mikä meno, alivaltiosihteeri ja toimittaja Jyrki Liikka. Se on hienosti sanottu. Sitten hallituksen johdolla Trafi avaa verkossa kaikki ajokorttitiedot syntymäaikoja myöten. Jos et olisi vapaa toimittaja, niin mikä muu. Monipuolisesta ammatillisesta kokemuksestani eri medioissa voisi ehkä olla demareille hyötyä. Ja politiikkahan on paras keino vaikuttaa asioihin. Meno pitäisi olla kohti Tamperetta. Siinä pitäisi tuloksena olla jotain sellaista, mitä ei ole aikaisemmin ollut. Suomalaisia yrityksiä patistetaan ukaasien uhalla noudattamaan tietosuoja-asetusta eli muun muassa varmistamaan ihmisen oikeus itseään koskeviin tietoihin ja suojaamaan osoitetietoja. Miksi. Osa tuntee. Ja kun Huoviseen päästiin, niin arvostan muutenkin hänen lempeää ja lämpöistä suhtautumistaan ihmisiin. Ehkä, mutta nyt ajateltuna epätodennäköistä, mutta mahdollista. Ihmiset huomaavat nopeasti, että hauskan yrittäminen on turhaa ja vaikeaa. JOULUKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Olit demarien kunnallisvaaliehdokkaana. Lapsenteko ei suomalaisia kiinnosta. Ilmapuntari. Trafimaista vastatuulta. Mutta hauskuus on vasta jonkun työn lopputulos
Keltainen lehdistö ja monet poliitikot ovat vuosikymmeniä syyttäneet EU:ta kaikesta. Reilu peli syntyy vastapuolen kunnioittamisesta. Opposition ääni EERO HEINÄLUOMA lisi keskittyä asioihin, joissa se voi antaa jäsenmaille ja kansalaisilleen aitoa lisäarvoa. Britannian EU-kansanäänestys ja sen jälkeiset tapahtumat osoittavat, kuinka tärkeä toimiva ja jatkuvasti uudistuva Unioni on meille. Lopulta EU:n toiminta-ajatus on sama kuin ammattiliiton: yhdessä olemme vahvempia. Sopimus onnistui yhdistämään lähes koko maan – vastustuksessa. Ekonomistina ja OECD:n entisenä apulaispääsihteerinä tiedätte hyvin, miten merkittävä ala koko Suomen kannalta on yli 300 000 ihmistä työllistävä kauppa. Unioni on liian byrokraattinen ja tehoton. Britannian kivuliaan eroprosessin ei pidä antaa peittää EU:n sisäisiä haasteita. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Monien mielestä olisi järkevintä peruuttaa koko ero, mutta sekin on erittäin repivä ratkaisu. Puoluetoverienne tavoin kyselemme, mistä rahat tilalle. Unionia on myös helpompi muuttaa sisäkuin ulkopuolelta. Mayn hallituksen neuvottelema sopimus turvaa Pohjois-Irlannin, mutta Britannian kauppapoliittisen itsenäisyyden kustannuksella. Asioiden päättäminen EU:ssa ei pidä olla päämäärä, vaan pikemminkin päinvastoin. Mitä lähempänä ihmistä asiat ratkaistaan, sitä parempi. Britannian EU-ero näyttää kuinka vaikeata on pärjätä EU:n ulkopuolella. Työvoiman liikkuessa yli rajojen on tärkeää, että voimme sopia työehtojen vähimmäissuojasta ja myös valvoa niitä. Tervetuloa takaisin Suomeen Mari! Toivoo Demokraatin toimituksen tontut Reilu peli syntyy vastapuolen kunnioittamisesta.. Kiivaimmat EU-eron kannattajat haluavat irtaantua ilman sopimusta. Pelisäännöt luodaan lainsäädännöllä ja työmarkkinapöydissä. Seuraukset olisivat kuitenkin rajut, keskuspankin mukaan jopa kahdeksan prosentin tiputus bkt:ssä ja laajat häiriöt kaupassa ja kuljetuksissa. Turvallisuusasioissa unioni voi kuitenkin jatkossa tehdä enemmän. Aikaa on kulunut siitä, kun Teitä kutsuttiin metoo-hengessä ”koko……pääministeriksi.” Onneksi yhteiskuntamme on tässä asiassa ottanut viime vuosina tasa-arvoisempia askelia. Moni keskustalainen puoluetoverinne vetäisi joulutorttunsa henkitorveen, sillä Alko tuo valtion kassaan julkisen talouden menojen kattamiseksi noin 900 miljoonaa euroa. 4 13. Viikonloppuna ilmoititte MTV:n haastattelussa, että Alkon monopoliasemasta tulisi hiljalleen luopua. Vaikka kannatattekin vapaata markkinataloutta toivomme, että pidätte huolta, että kaupan pelisäännöt ovat reilut niin yrittäjälle kuin työntekijälle. Sosialidemokratian ei pidä sortua EU:ssa federalistisiin haaveiluihin, vaan tähdätä käytännönläheiseen, ihmisten arkea helpottavaan politiikkaan. Uudistuksiin on kuitenkin tarvetta. Ville Ranta Brexit varoittaa ISO-BRITANNIAN EU-EROSTA ON tulossa pitkitetty tragedia. Unioni ei anna Britannialle pääsyä sisämarkkinoille, jos britit eivät samalla sitoudu Pohjois-Irlannin rauhansopimukseen ja hyväksy yhteismarkkinoiden pelisääntöjä. Ratkaisua, joka takaisi Pohjois-Irlannin rauhan ja silti antaisi Britannialle vapauden kauppapolitikassa, ei löydy. JOULUKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Fjodor Dostojevski: Onni ei piile onnessa vaan sen tavoittelussa. EUeroa ajaneiden lupaukset olivat katteettomia. EU:n tuPari valittua sanaa Parahin ex-pääministeri Mari Kiviniemi, ALOITATTE VUODEN VAIHTEESSA Kaupan Liiton toimitusjohtajana. Sen hintaa maksetaan nyt
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JANNE SAARIKIVEN HAASTATTELU SIVULLA 29 Rajana vaaliväittely italiaksi Berlusconin kanssa Luen kielitieteilijä Janne Saarikiven Ylen kolumnia menes tyksestä. SDP sanoo ”kiitos ei”. Po liisi voi kuitenkin takavarikoida lipun, jos sen katsotaan kiihottavan esimer kiksi kansanryhmää vastaan. Tässä se ongelma juuri piilee. Kerrankin joku malttaa rallatella täysin palkein valtavir ran menestyspuhetta vastaan. Kyse on siis tulkinnasta. Hän kuvaa kielten oppimista jatku moiksi. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Silkkaa populismia. Jo todellakin riittää. Poliisin ei pitäisi joutua aina tapauskohtaisesti harkitsemaan, mitä se voi tehdä. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Ei ole sama, kenen lippua kannat H elsingin Kalliossa nähtiin viikko sitten torstaina vastenmieli nen näytelmä. Hakaristilipun pitäminen esillä ei ole Suomessa lainvastaista. Myös monet päättä jät älähtivät ja vaativat, että kansallissosialistis ten symbolien esittämi nen on tultava laissa ran gaistavaksi teoksi. Hän muistutti, että typerintä, mitä voisi tehdä, olisi jät tää Suomi suosiolla niille, jotka pitävät siitä kaikkein eniten ääntä: ”Haluan Suomeni takaisin. ”Omakaan isoisäni ei taistellut Suo men vapauden ja itsenäisyyden puolesta siksi, että hakaristiliput voisivat liehua tänä päivänä itsenäisessä Suomessa”, hän muistutti tiedotteessaan. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio totesi tuoreeltaan, että nyt kan nattaa katsoa ensin, tuomitaanko ha karistilippujen kantajat. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Natsit marssivat hakaristiliput liehuen ”kunnioittaen” Suomen itsenäisyyttä. JK. Jos ei, uuden sääntelyn tarve voisi tulla pohdintaan. Jos jossain kuulee ”Sinä lähdit pois” tai ”Sokeana hetkenä”, tunne on tuttu, turvallinen, haikeakin. Perussuomalaiset houkuttelee muita oppositiopuolueita mukaan välikysymykseen hallituksen turvapaikkapolitiikasta, jota se on itse ollut sorvaamassa. ”Tuntuu hurjalta, että onko historian muisti näin lyhyt, kun ihmiset ovat nyt valmiita marssimaan tällaisten tunnus ten alla”, hän ihmetteli – ja aiheesta – STT:n haastattelussa. – En selviäisi vaaliväittelystä italiaksi Berlusconin kanssa, mutta osaan jotenkuten lati naa ja ranskaa. Hän totesi Ylen haastatte lussa, että ”se on vaikea tie”. 5 13. Jälkikäteen en voi olla mietti mättä, millainen Saarikivi olisi noussut esiin Venäjän puolella. Haluan si niristilippuni, haluan leijonavaakunani, palauttakaa ne välittömästi minulle ja meille kaikille, sillä ne on tarkoitettu yhteiseen käyttöön – ei porukalle, joka on valmis marssimaan ihan toisenlais ten lippujen alla. Poliisi puuttui ti lanteeseen aivan oikein ja otti liput pois mielenosoittajilta, joista osa pullikoi vastaan. Oli hämmentävää, että sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ehätti heti suh tautumaan natsitunnusten kieltämiseen nihkeästi. Nämä uusnatsit ovat kuin varkain omineet itselleen myös Suomen lipun ja leijonavaakunan, ja kaiken, mitä ne edus tavat. Kirjailija Juha Itkonen kiteytti Facebookkirjoi tuksessaan, mitä monen mielessä liikkuu. Saarikivi kertoo vaatimatto masti osaavansa hyvin kolmea, neljää kieltä. Nykyistä tar kempi laki olisi hänen mielestään tarpeen. Mykkäsen mielestä oleellista on, että poliisilla on mahdollisuus tarvittaessa puuttua. Kuvottavinta oli, että tämä de monstraatio piti järjestää juuri itsenäi syyspäivänä. Kuulun myös siihen sukupol veen, jonka nuoruuden vaihei siin voi yhdistää vahvoja tunnel mia Ultra Bran kappaleista. Poliisin ei pitäisi joutua aina tapauskohtaisesti harkit semaan, mitä se voi tehdä. Jättäkää isänmaamme rauhaan.” Jo heti itsenäisyyspäivänä nousi vil kas keskustelu siitä, miten natsien tun nuksiin pitäisi suhtautua lainsäädän nössä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Lippulaulu ei todellakaan ole saanut uusia sanoja, jotka kuuluvat ”hakaristi lippumme, sulle käsin vannomme, sy dämin”. JOULUKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Muun muassa kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) jätti hallitukselle saman tien tätä koskevan aloitteen. Esimerkiksi Saksa ja Itävalta ovat kieltäneet natsien symbolien julkisen esittämisen. Jo riittää. Moni muu arvioi si todennäköisesti luvun ole van reippaasti alakantissa. Sen olisin halunnut nähdä. Niiden perus teella pystyn lukemaan melkein minkä tahansa uutisen italiaksi, hän luonnehtii. Tämä tuli harvinaisen selväksi Helsingin poliisin viestintäjohtajan Juha Hakolan haas tattelusta
– On vaikea nähdä että 4–5 vuodessa olisi maailma niin paljon muuttunut. Oikeusministeri Häkkänen (kok.) on tilannut perustuslain säännösten toimivuudesta selvityksen erityisesti lainsäädäntötyön kannalta. Jos lähdetään arvioimaan kokonaisuudistuksen tarpeita, ehkä se pitää tehdä laajapohjaisemmin ja pidemmällä aikavälillä. Sote vääntää perustuslakia uusiksi ” Häkkäsen lanseeraama hanke on yllättänyt monet valtiosääntöasiantuntijat. Tätäkin joudun luultavasti koskettelemaan, mutta en halua sanoa, että minulla on valmis näkemys. Lavapuro toteaa, ettei hänellä ole faktatietoa siitä, miksi Häkkänen on selvityksen käynnistänyt. Selvityksen laati 2015 entinen kokoomusedustaja Kimmo Sasi. Jättimäinen hallintouudistus on tuonut mukanaan poliittista latausta ja poikkeuksellisen paljon perustuslaillisia kysymyksiä, joten jarruttavaksikin koetun perustuslain kritiikki on Hidénin mukaan ymmärrettävää. Siinä Sasi, jonka analyysissa perustuslaista on tullut politiikan lyömäase, ampuu alas yksityisen ja julkisen vallan roolia säätelevää perustuslain pykälää 124, joka asettaa esimerkiksi sote-kuviossa julkisen puolen aina ensisijaiseksi toimijaksi yksityiseen verrattuna. Arvuutella voi. – Soten yhteydessä käyty keskustelu perustuslain tulkinnasta on tässä ilmapiirissä vaikuttava tekijä, joka on nostanut pintaan kyselyä kuinka hyvin perustuslaki vastaa ajan ilmiöihin, Hidén kuitenkin myöntää. – Selvitysmies ehkä paikantaa tarpeita, niiden pohjalta voidaan asettaa työryhmä ja sitten taas komitea. Hän käy läpi, miten vuoden 2000 maaliskuussa saatiin uusi perustuslaki, jonka toimivuutta ja muutostarpeita on sittemmin jo neljästi arvioitu erilaisissa työryhmissä tai komiteoissa 2000ja 2010-luvuilla. Nämä kysymykset ovat saaneet lisää painoa, kun sote on ollut vuosikausia päällä. Tämä on puhdasta spekulaatioita, Lavapuro pohtii. 6 13. Myöskään selvityksen tekijäksi nimetty emeritusprofessori Mikael Hidén ei nimeäsi syyllistä suoraan, vaikka pitääkin sote-uudistusta monimutkaisuudessaan ainutlaatuisena. En ole vielä niin palautunut, että voisi niin innostuneesta suhtautua näihin vähän yllättäen esiin tulleisiin selvitystarpeisiin. – Juurihan perustuslaki tarkistettiin muutama vuosi sitten. Ei näin tupailloissa puhuta... Ainahan sitä voi selvitellä. Lavapuro muistuttaa, että asioita on myös tavattu valmistella laajapohjaisesti. Onko perustuslaista tullut politiikan lyömäase, jolla isketään yksityisen ja julkisen vallan roolia säätelevää pykälää 124. Oikeusministerin hanke hämmentää valtiosääntöoppineita. Eva on ilmoittanut ajavansa pykälän 124 poistoa perustuslaista.. Monet valtiosääntöasiantuntijat Häkkäsen lanseeraama hanke on yllättänyt. Paneudun asiaan tammikuussa joulukiireiden jälkeen. Hiden pohtii selvityksessään muun muassa sitä, millä tavalla perustuslain auktorisoidut tulkinnat Suomessa syntyvät. K okoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen on käynnistänyt vähälle huomiolle jääneen hankkeen perustuslain uudistamistarpeiden selvittämiseksi. JOULUKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Pia Viitanen: Tänään eduskunta: taas hallitus leikkaa.... Hidén on tietysti arvostettu perustuslain tuntija. Ojasen mukaan perustuslain muutostarpeiden selvittelyissä on asetettu ensin työryhmä ja jos se paikantaa muutostarpeita, niitä on selvittänyt parlamentaarinen komitea. – Uudistushanke tulee uutisena minullekin, sanoo esimerkiksi professori, perustuslakiasiantuntija Tuomas Ojanen. Häkkäsen hanke onkin hänen mukaansa herättänyt hämmennystä. Soten ohella perustuslaki on noussut muutoinkin säännönmukaisesti keskusteluun eri lainsäädäntöhankkeissa ja esimerkiksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan työhön on kiinnitetty julkisessa keskustelussa runsaasti huomiota. Julkisen vallan roolia säätelevä pykälä vaarassa Perustuslakiasiantuntija, professori Juha Lavapuro toteaa, että valtiosääntötutkijoiden piirissä ei ole nähty mitään yleistä perustuslain tarkistamistarvetta. Hän nostaa esiin Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan selvityksen perustuslaista. – Onko kritiikin taustalla liian tiukaksi kirjoitettu teksti vai tulkinta. Tämä on alustava selvitys tai kartoitus. – Nyt tässä on yhden miehen selvitys. – Toimeksianto on hyvin lyhytsanainen ja väljä, hän korostaa. – Ehkä minulla on vähän liikaa maitohappoja kertynyt kintereisiin näistä aikaisemmista lähdöistä. En näe äkkiseltään muuttamistarpeita, yksittäisiä pieniä asioita voi olla, mutta saahan sitä selvittää, hän sanoo. – Voihan aina olla, että tässä on jotain sentyyppisiä tarpeita. Sotea ei tehtävänannossa mainita. – Kuinka hyvin perustuslaki joustaa, kun sen tarvitsee joustaa ja kuinka tiukka se on silloin, kun sen pitää olla tiukka. Nyt kysytään, onko hanke puhtaasti poliittinen. Väljä toimeksianto Hidén kutsuu maaliskuussa valmistuvaa selvitystä taustapaperiksi, jota tuleva hallitus voisi käyttää materiaalina pohtiessaan laajemman selvityksen tai perustuslain uudistamisen tarvetta. Runsaan vuosikymmenen kestänyt sote-uudistus on törmännyt niin monta kertaa perustuslakiin, että oikeus ministeriössä on ryhdytty pohtimaan perustuslain uudistamista
Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Itä-Saksassa, Neuvostoliitossa, Valko-Venäjällä ja Bulgariassa. 7 13. SDP ei ole mukana välikysymyksessä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Sasi ampuu alas yksityisen ja julkisen vallan roolia säätelevää perustuslain pykälää 124.. JOULUKUUTA 2018 DRAAMAA LINNASSA Linnan juhlissa sattui välikohtaus, jossa pääministeri Juha Sipilän (kesk) erityisavustaja, ex-europarlamentaarikko Riikka Pakarisen puoliso Eemeli Mäkinen kävi vihreiden entisen puheenjohtajan Touko Aallon kimppuun. TÄYSI NOLLA Perussuomalaiset lähetti oppositiopuolueille välikysymyskutsun hallituksen turvallisuusja maahanmuuttopolitiikasta. SINISTEN VIITERYHMÄ Siniset ilmoitti itsenäisyyspäivän alla, että Suomeen tarvitaan turvallisuusministeriö. Sellainen on tai on ollut mm. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindt manin mukaan PS:n uskottavuus tässä asiassa on nolla
Silti Koskinenkin toivoisi selvitykseen tai vähintään sen seuraaviin vaiheisiin monipuolisempaa valmistelua, etenkin jos on kyse laajemmin perustuslain rakenteesta tai vallanjakoon liittyvistä kysymyksistä. Tässäkään doktriini ei ole kuitenkaan enää niin tiukka ja kiistat ovat vaimenneet. Kyse on leimoista. Simo Alastalo Johannes Ijäs Demokraatti ” Onko kritiikin taustalla liian tiukaksi kirjoitettu teksti vai tulkinta. Koskinen nostaa esiin julkisuudessa olleita perustuslakiin liittyviä puhuttaneita kysymyksiä. Skinnari allekirjoittaa sen, että kokoomuksella tai osalla kokoomuslaisista on pidemmän aikaa ollut tavoitteena perustuslain 124 pykälän romuttaminen. Skinnari sanoo toivovansa, että hankkeella ei ole poliittisia tarkoitusperiä. – Mutta jos se tehdään tähän aikaan lähellä vaaleja, juridisestakin tulee herkästi poliittista, etenkin jos tämä on nyt juuri tämän hallituksen toimesta haluttu saada muodollisesti liikkeelle, hän jatkaa. Häkkäsen taustajoukoilla lienee toive, että Hidenin paperista saisi argumentteja hallituksen toivomiin muutoksiin. Niinpä lähtökohta lienee poliittinen. Sen sijaan perustuslakiasiantuntijaksi mielivä Sasi ja muut saman hengen tartuttamat kokoomuslaiset tarttunevat hanakasti rivien väleihin ja möykkä keväällä on jälleen sen mukaista.. Hänkin kuitenkin lisää, että silloin pitää olla avoin, toimia objektiivisesti ja laaja-alaisesti myös asiantuntijoiden näkökulmasta. ”Toivottavasti hankkeella ei ole poliittisia tarkoistusperiä” Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja ja lakimies Ville Skinnari (sd.) toteaa, että perustuslain uudistustarpeita voi kartoittaa. 8 13. JOULUKUUTA 2018 Lavapuro sanoo, että Suomessa on suhtauduttu vakavasti perustuslain pysyvyyteen eikä päivän poliittisten syiden vuoksi pitäisi lähteä muutoshankkeisiin. Niitä ovat muun muassa ylimpien oikeusasteiden yhdistäminen, perustuslain jälkivalvonnan tehostaminen sekä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin roolien tarkastelu. Perustuslakiasiantuntijat lukivat Häkkäsen selvityksestä hämmentyneinä lehdestä. JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi SIMO ALASTALO simo.alastalo@demokraatti.fi Kommentti Asiantuntijoista tämä ei lähtenyt Ei ole asiaa, johon kokoomuksen nouseva tähti, oikeusministeri Antti Häkkänen ei vastaisi käynnistämällä selvitystä. – Sen näkee sokea reettakin. Lain soveltaminen on herättänyt muun muassa pienen iäisyyden kestäneen sote-uudistuksen vuoksi vahvoja intohimoja. Perustuslakia uuteen uskoon ovat vaatineen muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, Björn Wahlroos, Kimmo Sasi ja kokoomuksen eduskuntaryhmä Ben Zyskowiczin johdolla. Perustuslakivaliokunnan Skinnari katsoo toimivan moitteettomasti. – Toivon, että oikeusministeri Häkkänen fiksuna juristina ajattelee omilla aivoilla eikä tiettyjen intressiryhmien aivoilla, Skinnari sanoo. Kokoomuksesta käsin on heitelty perustuslakifundamentalismin leimaa, mikäli asiat eivät ole tapahtuneet aina niin kuin on toivottu. – Henkilökohtaisesti en ole havainnut mitään isompia ongelmia, joissa vaadittaisiin perustuslakiin muutoksia. Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori on leimattu eduskunnan täysistunnossa paikoin jopa äärivasemmistolaisiksi. Pelin kovuudesta kertoo sekin, että EK:n johtaja Ilkka Oksala syytti julkisia palveluita puolustaneita perustuslakiasiantuntijoita toissakesän sote-keskusteluissa DDR-henkisyydestä. Uudistuksen tarvetta on siis pohdittu äänekkäästi Häkkäsen omassa puolueessa kokoomuksessa ja sen oheisjärjestöissä. Kriitikot ovat nähneet tämän jäykistävän lainsäädäntöä. Nyt, hallituskauden loppuhetkillä, hän on yllättäen päättänyt selvittää myös perustuslain toimivuutta. Koskinen sanoo, ettei lähde leimaamaan selvityshanketta poliittiseksi, koska ei ole nähnyt toimeksiantoakaan. Hidénin selvitys tarvitsisi Skinnarin mielestä vähintäänkin toisen henkilön mielipidettä rinnalleen. Tälläkin kaudella perustuslakivaliokunta on kuitenkin ollut yksimielinen vaikeissakin asioissa ja näyttänyt sen, että valiokunta ja suomalainen järjestelmä toimivat, Skinnari painottaa. Hidén on sen sijaan 1970-luvulta saakka mielletty porvarileirin suosikiksi. He eivät hahmota muutama vuosi sitten uudistetussa perustuslaissa korjaamisen tarvetta. Vain jälkimmäisen tarkastelu sopisi Koskisen mielestä yhden henkilön tehtäväksi, vallankin Hidénin, joka on oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen työnjakoa tutkinutkin. Joskus on kritisoitu myös sitä, että perustuslakivaliokunta vaati lain tasolla säädettäväksi asioita, jotka aiemmin oli säädetty asetuksella. Sen rooliin ei tarvita erityisiä muutoksia. Entinen oikeusministeri ja kansanedustajaksi jälleen pyrkivä Johannes Koskinen (sd.) toteaa Mikael Hidénin olevan ehkä arvostetuin valtiosääntöasiantuntija. Kukaan ei kutsu häntä perusoikeusfundamentalistiksi. Arvailua herättää myös Häkkäsen valitsema selvitysmies, emeritusprofessori Mikael Hidén, joka on jätetty julkisuudessa usein viljeltyjen vasemmistosyytösten ulkopuolelle. – Suomessa on nyt pidemmän aikaa ollut tahoja, jotka yrittävät politisoida perustuslain ja ajaa sillä omia poliittisia tarpeitaan. Selvitys voikin suunnata keskustelua kysymyksiin, jossa ei ole aidosti muutostarpeita. Asiantuntijoiden huolesta Häkkäsen selvityksessä ei siis voikaan olla kyse. Evan ja Sasin maalitauluna on ollut erityisesti kokoomuksen yksityistämisintoa hidastava perustuslain pykälä 124, jonka tulkinta on estänyt muun muassa yksityisten sote-tuottajien esiinmarssia julkisen rinnalle ja ohi. Jos porvarihallitus saa keväällä jatkokauden, perustuslakia pyritään luultavasti muokkaamaan paremmin yksityistämishankkeita palvelevaksi. Tuskin on syytä epäillä, ettei Hidén tekisi laadukasta työtä
Löfvenin tie pääministeriksi mutkistui Ruotsissa Ruotsissa keskustapuolue ei aio tukea sosiaalidemokraattien puheenjohtajaa Stefan Löfveniä pääministeriksi. Haatainen korosti, että järjestötoimintaan ja yhdistymisvapauteen liittyy myös työntekijöiden järjestäytymismahdollisuus työmarkkinoilla. Pikavippien markkinointikiellosta on jo kokemusta Hollannista. Molemmat ovat työskennelleet lopettaakseen seksuaalisen väkivallan käytön konflikteissa. Murad onnistui pakenemaan ja kiertää nyt maailmaa kertomassa kokemuksistaan. SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen sanoo hallituksen toimillaan heikentäneen pienituloisten ihmisten asemaa, lisänneen eriarvoisuutta ja syventäneen köyhyyttä. Ilmoitus tarkoittanee käytännössä sitä, että enemmistö valtiopäivien kansanedustajista vastustaa Löfveniä tulevassa äänestyksessä. Hallitus päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta huhtikuussa. Ei mitään uutta Kannuksesta.” Timo Reinikainen ex-pääministerin roolista venäläisessä Sberbankissa ”Puhalluttamisesta pitäisi tehdä rutiinitoimenpide. Indeksitarkistuksia koskeva hallituksen esittämä muutos on tarkoitettu pysyväksi. Tavoitteena on ollut, että kilpailutettu liikenne alkaisi kesäkuussa 2022. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi. Demarinuoret kieltäisi pikavippien markkinoinnin Demarinuoret vaatii pikavippien markkinoinnin kieltämistä lailla, merkittäviä tiukennuksia pikavippien sääntelyyn sekä parannuksia maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden asemaan. Macron ilmoitti asiasta televisiopuheessa, jossa hän kommentoi viime päivien keltaliivien mielenosoituksia. JOULUKUUTA 2018 ”Eikös tämä joukkio ansaitse bumerangin ihan ensimmäiseksi flirttailusta natsien kanssa?” Kyösti Honkala perussuomalaisten turvallisuutta koskevasta välikysymyskutsusta ”Samanlaisen loukkaantumisen Aho nosti ja nostaa aina kilvekseen kun kysytään hänen roolistaan ja tietämyksestään Hiihtoliiton puheenjohtajana Lahden dopingskandaalin aikana. Ei turvallisuus voi perustua toisen työntekijän havainnointiin ja alkolukkoja käytetään muissakin ammateissa.” Riitta Eeronheimo Finnairin lentäjän saamasta syytteestä ”Onko tuolla vielä joku alkuperäisestä porukasta jäljellä. Luovutan ideani sinisille vapaaseen käyttöön.” Ola Koivisto sinisten esityksestä perustaa turvallisuusministeriö ”Missä korrektit käytöstavat ja sivistys?” Marja Leena Luukkonen Linnan juhlissa sattuneesta käsirysystä Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO KESKUSTELUA VERKKOLEHDEN UUTISISTA Ihmisoikeudet eivät ole kaupan Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) muistutti kansainvälisen ihmisoikeuspäivän puheessaan, että ihmisoikeudet eivät ole kaupan. Sosialidemokraatit eivät hyväksy esitystä. Jos puhemiehen asettama pääministeriehdokas kaatuu valtiopäivien äänestyksessä neljä kertaa, edessä ovat uudet vaalit. Taas hallitus vie eläkeläisiltä Hallitus esittää, että kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin vuoden 2018 tasolle. Äänestyksen häviäminen kun olisi voinut johtaa pääministerin eroon ja jopa uusiin vaaleihin. Irakin jesidivähemmistöön kuuluva Murad jäi äärijärjestö Isisin seksiorjaksi Irakissa vuonna 2014. Macron ostaa yhteiskuntarauhaa palkankorotuksilla Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi sadan euron kuukausikorotuksen minimipalkkaan ensi vuodesta lähtien. Nobeliin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastustajille Tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon saivat Oslossa kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen ihmisoikeusaktivisti Nadia Murad. Eduskunnassa vireillä olevat lainsäädäntöehdotukset pikavippien korkokatosta saavat Demarinuorilta kannatusta. SDP pitää tätä perusturvaetuuksien leikkaamisena. Hän pohti myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä ihmisoikeustyössä. VR ja liikenneministeriö sopivat kesällä rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen avaamisen etenemissuunnitelmasta, jonka mukaan VR:n toiminta muuttuisi jo tämän vuoden aikana. Presidentti lupasi myös verohelpotuksia. Suomessa kansalaisja järjestötoiminta on ollut aktiivista. – Vuodesta toiseen kasautuvat heikennykset esimerkiksi lääkekorvauksiin ja asumistukeen osuvat kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Kiljunen sanoi. May lykkäsi brittiparlamentin brexit-äänestystä Britannian pääministeri Theresa May päätti lykätä tiistaiksi suunniteltua parlamentin äänestystä brexit-sopimuksesta. Mukwege on auttanut julman seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita naisia ja lapsia Kongon itäosassa. VR:n pikkominen siirtyy Hallituksen suunnitelma VR:n pilkkomisesta viivästyy alkuperäisestä suunnitelmasta, ja uusien yhtiöiden perustaminen saattaa siirtyä eduskuntavaalien yli, liikenneja viestintäministeriöstä vahvistettiin STT:lle. Siis muita kuin omia sukulaisia.” Marko Sinkko Trumpin hallinnon kiihtyvästä vaihtumistahdista ”Mites ois vielä lisukkeena tuo hätätilaministeriö, sekin on tuolta idän suunnalta, tuosta ihan naapurista. Muun muassa suunnitteilla ollut veronkorotus pienituloisille eläkeläisille perutaan ja työnantajia pyydetään maksamaan verovapaa bonus työntekijöilleen vuoden loupussa. 9 13
Torsti ja Mäkynen haluavat virittää koulutusradikaalia ilmapiiriä, joka vahvistaa kaikkien kansalaisten koulutusmyönteisyyttä ja osaamishalua. Saavuthan paikalle ajoissa. Tutkimusraportin toisessa artikkelissa vanhempi tutkija, KTT Hannu Karhunen on laatinut tiekartan, jonka avulla voidaan varmistua aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta. – Jos haluaa olla yhteiskunnallisesti vaikuttava toimija, kannattaa perustaa näkemyksensä punnittuun faktaan. TP tuottaa tutkimuksia erityisesti teollisuudesta, teknologiasta, yhteiskunnan kehityksestä ja tieto-taidon edistämisestä. 10 13. Ilmastokokouksen jälkilöylyt 17.12. – Työnantajat pystyvät niiden kautta virittelemään keskustelua tahtomilleen urille. Työn murrokseen ja teknologiseen kehitykseen liittyvät koulutusjärjestelmän uudistushankkeet eivät ole onnistuneet läpäisemään koulujen kulttuuria, kertoo Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä -tutkimusraportti. Konsertti järjestetään yhteistyössä Osuuskunta Tradekan ja Kansan Sivistysrahaston kanssa. Demokraatti. Mukana mm. ILMASTONMUUTOS ON PYSÄYTETTÄVÄ S&D ”Suomen ja EU:n päästötavoitteita on kiristettävä ja kaikki sektorit ja kansalaiset tarvitaan mukaan toimenpiteisiin. Ensimmäinen laaja raportti hakee keinoja suomalaisen osaamisen päivittämiseen suuressa työn murroksessa. Kohti ajatuspajaa Teollisuuden palkansaajat TP pyrkii kasvattamaan teollisuuden ja viennin äänen kuulumista yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hirvolan mukaan johtavana ajatuksena tutkimustoiminnassa on luoda vahva asiantuntijuuteen nojaava – samalla ketterä ja nopea – instrumentti keskustelua käynnistämään. Hän on huomannut, että ay-liike on jossain määrin jäänyt työnantajaleirin jalkoihin keskustelun synnyttäjänä. Aika toimia on nyt.” – MEP Miapetra Kumpula-Natri, www.miapetra.fi Mitä Katowicen ilmastokokouksessa tapahtui. Konsertti on kaikille avoin ja maksuton. pääneuvottelija Outi Honkatukia, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Euroopan parlamentin delegaation jäsen MEP Miapetra Kumpula-Natri. JOULUKUUTA 2018 Tervetuloa Päivi ja Paavo Lipposen rahaston Uuden Vuoden konserttiin 1.1.2019 klo 19 Temppeliaukion kirkkoon Konsertissa esiintyvät dramaattinen sopraano Jutta Holmberg sekä basso Visa Kohva, heitä säestää flyygelillä Erkki Korhonen. Tutkimusprofessori, VTT Tommi Hoikkala ja dosentti, FT Tomi Kiilakoski esittävät tutkimusraportin artikkelissaan, että koulutusjärjestelmän menestyksellinen uudistaminen teknologiseen kehitykseen liittyen vaatii tuekseen peruskoulu-uudistuksen kaltaista komiteatyötä. Työnantajapuolella on palkansaajakenttää enemmän ajatuspaja-tyyppisiä toimijoita kuten Eva tai Libera. Tarkoitus on alkuvaiheessa julkaista kaksi laajaa tutkimusraporttia vuodessa. Uunituoreen raportin mukaan 1990-luvulta alkaen koulutusjärjestelmän suunnittelussa ongelmia on osattu identifioida hyvin, mutta ratkaisut eivät ole ulottuneet koulutuksen käytäntöihin. TP haluaa käynnistää keskustelua ” Ay-liike on jäänyt työnantajaleirin jalkoihin keskustelun synnyttäjänä. Sen lisäksi TP suunnittelee tiiviimpiä asiantuntija-analyysejä ajankohtaisista kysymyksistä. Pääsihteeri Matti Hirvola painottaa, että tutkimus ei ole pois teollisuuden palkansaajien edunvalvonnasta – päinvastoin. Järjestö on aloittanut tänä vuonna ajatuspaja-tyyppisen toiminnan. Tarvittaessa komitea työskentelisi yli hallituskauden. klo 12.30–14.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa. SDP:n kansanedustaja, VTT Pilvi Torsti ja projektipäällikkö, KM Maria Mäkynen hahmottelevat puolestaan suuntaviivoja työn murrokseen liittyvän osaamistason nostamiselle
Monet voimalat ovat jo vanhoja ja ne pitäisi purkaa. Ranskan ydinvoimalat ovat saasteettomia energian tuotannossa, mutta niihin liittyy muita ongelmia. Euroopan on siis otettava hoitaakseen itse omat asiansa, ja yhteistyö kasvavan Afrikan ja Välimeren alueen kanssa on tärkeää. Se voisi tehdä samoin ilmastonmuutoksen osalta. JOULUKUUTA 2018 Ranska herää ilmastonmuutokseen ” Euroopan Keskuspankki pelasti useat EU-maat ja yritykset konkurssilta. Puolueen vaikutusvalta on melko vähäinen – toisin kuin monissa muissa EU-maissa. V aikka Ranska onkin Suomeen verrattuna jälkijunassa, on täälläkin yleinen mielipide alkanut ymmärtää ilmaston lämpenemisen merkityksen. Ranskassa ja muualla Euroopassa on marssittu protestoiden ilman lämpenemistä vastaan. Se luovutetaan COP24kokoukselle, joka pidetään parhaillaan Puolassa. Jouzel ja Larrouturou ovat käynnistäneet somessa monien merkkihenkilöiden jo allekirjoittaman vetoomuksen. Ensinnäkin saastuttavaa hiilivoimaa käytetään maassa yhä runsaasti. Se voisi tehdä samoin ilmastonmuutoksen osalta ja luotottaa ongelmamaita ja yrityksiä yhteistyössä Euroo pan Investointipankin kanssa. Ranskan ympäristönsuojelijat ovat aktiivisia, aggressiivisiakin, ja ne suhtautuvat hyvin kielteisesti ydinjätteen varastointiongelmaan. Saksa on päättänyt luopua kokonaan ydinenergiasta, mutta asiassa on ainakin kaksi ongelmaa. Media on havainnut tiedemiesten varoitukset ilmastonmuutoksen vaaroista. Monet arvovaltaiset asiantuntijaryhmät ovat ilmoittaneet, että ihmisillä, yrityksillä ja mailla on vain pari vuotta aikaa muuttaa elintapojaan tai on tulossa peruuttamaton katastrofi. Toinen keino olisi voittojen verotus samaan tapaan kuin Yhdysvallat jo tekee liittovaltiotasolla. Kirjoittajien Jouzelin ja Larrouturen ”skandaalimaisen yksinkertainen ratkaisu” ilmasto-ongelmaan on seuraava: Euroopan Keskuspankki iski jo tiskiin 1 000 miljardia euroa Lehman Brothers -kriisin jälkeen pelastaakseen useat EUmaat ja yritykset konkurssilta. 11 13. Mikko Heikinheimo Pariisi, Demokraatti Getty Images Maailmankuvia. Ympäristökriisi ratkeaisi pankkikriisin hinnalla Mutta mikä nyt neuvoksi. Ranskassa ympäristönsuojelijoiden puolue, vihreät, on varsin pieni, ja se luetaan yleensä kuuluvaksi vasemmistoon. Parin viimeisen vuoden kesät ovat olleet todella kuumia ja vielä lokakuun puolivälissä lämpötila oli monin paikoin Ranskassa lähes 30 astetta. Ydinvoimalat tuottavat sähköä, joten ne ovat sähköautojen kannalta myönteisiä. Tarkoitus on myös laatia uusi sopimus ilmastoon ja finansseihin liittyen. Jouzelin ja Larrouturoun mielestä Yhdysvallat on jo eristäytynyt muusta maailmasta. Se on satsannut aktiivisesti ydinvoimaan ja investoinnit uusiutuvien energialähteiden tukemiseen ovat olleet aika vaatimat tomia. Uusi (vihreä) ympäristöministeri François de Rugy oli ennen nimitystään kansalliskokouksen puheenjohtaja. Oletetaan, ettei hän aiheuta ongelmia presidentti Macronille kuten edeltäjänsä, suosittu ympäristöasiantuntija Nicolas Hulot. Ydinvai aurinkovoimaa Ranska ei ole ympäristönsuojelun mallimaa. Mutta ydinjätteen ja saastuneiden voimaloiden osien käsittely ja varastointi ovat vaikeita asioita. Macronin arvellaan olevan varsin liberaali henkilö ja lähellä teollisuutta. Tämä harmittaa niin eurooppalaisia kuin amerikkalaisiakin, mutta kiinalaisilla on jo hyvä etumatka määrän ja hinnan osalta. Ja kaksi asiantuntijaa Jean Jouzel ja Pierre Larrouturou ovat julkaisseet teoksen, ”Sääja finanssikriisin välttäminen” (Pour éviter le chaos climatique et financier), jossa on yksityiskohtaisesti selostettu lämpötilan muutoksia mutta myöskin kerrottu, että ongelmiin on olemassa ratkaisu, jopa melko yksinkertainen. Ranskan suuri autoteollisuus investoi kovasti sähköautoihin, mutta niiden osuus koko autokannasta lienee tässä vaiheessa noin prosentin luokkaa. Mutta sääntöjä tulisi muuttaa niin, että ne sallisivat laajemman yhteistyön pankkien välillä. Ympäristönsuojelussa ei ilmeisesti edetty Nicolas Hulot’n toivomaa vauhtia. Ranskan ydinvoimaja sähköteollisuus, jotka ovat nykyisin tiiviissä yhteistyössä, haluaisivat rakentaa pikaisesti uusia ydinvoimaloita, mutta niihin on liittynyt runsaasti ongelmia niin Ranskassa kuin jopa Suomessakin. Toisaalta kiinalaiset ovat maailman suurimpia sähköautojen pattereiden ja aurinkopaneelien valmistajia. Voimaloita tulisi kuitenkin kaikesta huolimatta saada pian lisää tai suuret alaan liittyvät firmat ajautuvat mahdollisesti konkurssiin, mikä olisi Ranskan kannalta katastrofaalista. Ranskan vihreä puolue on riitainen, joten johtohahmot ovat toisinaan eronneet puolueesta. Sääja finanssikriisin välttäminen -kirjan tekijät olettavat, että uusi finanssikriisi toteutuu joka tapauksessa
1990 tehtiin Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton ja Varsovan liiton välillä TAE-sopimus, joka rajoittaa tavanomaisten aseiden määriä Euroopassa. Vastustajien mielestä maailma ei ole siihen valmis. Venäjän mielestä Yhdysvallat teki väärin esittäessään syytöksensä julkisuudessa, vaikka sopimus edellyttää keskinäisiä tarkastuksia. JOULUKUUTA 2018 Vuoden 2018 alussa koko maail man ydinkärkien määrä oli 14 700, kun se huippu aikoina 1980luvun puolivälissä liikkui 70 000:ssa. Y hdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus, jonka mukaan maa vetäytyy keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta, kertoo kylmää sotaa seuranneen ydinasesovun murenemisesta. Vauhti laantui vuosituhannen vaihteen lähestyessä ja on ollut viime vuodet hyvin hiljaista. Tänä vuonna Nato-liittolaiset yhtyivät syytökseen, joskin varovaisin sanankääntein. Ilmoitus voi myös olla tarkoitettu painostamaan Venäjää myönnytyksiin. Ongelmia ilmaantuu Vuonna 2002 Yhdysvallat vetäytyi yksipuolisesti ABM-sopimuksesta, mutta se sopi samana vuonna Venäjän kanssa strategisten ydinkärkien vähentämisestä (Sort) ja allekirjoitti Uuden startin 2010. Vaikka nykyiset ydinaseet ovat monin tavoin vanhoja tehokkaampia, vähennys on suuri ja tuntuva. Ydinasekilvan kiihtymisen riski on selvä, ja se horjuttaa kylmän sodan jälkeen saavutettua turvallisuutta. Pientä laskua on silti tapahtunut joka vuosi. Sen kannattajien mielestä kaikkien ydinaseiden kieltäminen nousee nyt entistä tärkeämmäksi. Venäjä kiistää syytöksen ja väittää Yhdysvaltain rikkoneen INF:ää monin tavoin, muun muassa kehittämällä risteilyohjuksen tapaan toimivan droonin. Yllätyksien miehiä Aserajoitus on kaiken kaikkiaan vastatuulessa. Muutos on kuitenkin ollut muhimassa, ja Trumpin aie vetäytyä INF:stä tuntuu jatkolta sille. Ilmeisesti Trump haluaa lopettaa kiistan eroamalla sopimuksesta. Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov luonnehtikin Trumpin ilmoitusta kiristykseksi. Jännittynyt tilanne kiihdyttää kiistelyä ydinaseet kieltävästä sopimuksesta (TPNW), joka hyväksyttiin YK:ssa 2017. Venäjä syyttää USA:ta sopimusehtojen rikkomisesta. Se on mahdollista puoli vuotta ilmoituksen jälkeen eli huhtikuussa 2019. Myös USA kiistää kaiken. Venäjän sanotaan kehittäneen maalta laukaistavan risteilyohjuksen, jonka kantama on yli 500 kilometriä. Dan Smith IPS, Tukholma Kirjoittaja johtaa Tukholmassa toimivaa rauhantutkimuslaitos Sipriä He nr ik Jo ns so n. Vuoden 2018 alussa koko maailman ydinkärkien määrä oli 14 700, kun se huippuaikoina 1980-luvun puolivälissä liikkui 70 000:ssa. Kylmän sodan lopulla rajoitettiin aseistusta monin toimin, joiden pohjana oli ohjustorjuntajärjestelmiä rajoittava ABM-sopimus vuodelta 1972. Uusi start on voimassa vuoteen 2021, eikä sen jatkamisesta tai korvaamisesta ole aloitettu neuvotteluja. USA syytti Venäjää INF:n rikkomisesta jo Barack Obaman kaudella 2014. Ydinvarustelukierteen uhka kasvaa Kylmän sodan jälkeinen suojasää hiipui. Venäjä irtaantui 2015 tavanomaiselle aseistukselle ylärajat asettavasta TAE-sopimuksesta vedoten siihen, että viisi entistä Varsovan liiton maata on liittynyt Natoon. Sitä varten perustettu komissio ei kokoontunut vuosina 2003–2016, jolloin Yhdysvaltain epäilykset heräsivät. 1991 solmittiin strategisia ydinaseita rajoittava Start I, jonka on myöhemmin korvannut Uusi start. 12 13. Kun sekä Venäjän että Yhdysvaltain presidentti tunnetaan kyvystään yllättää, kehityksen suuntaa on mahdoton ennustaa. Vuonna 1987 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto allekirjoittivat INF:n, joka kieltää 500–5 500 kilometriä kantavat maalle sijoitetut ballistiset ja risteilyohjukset. Toimet johtivat ydinkärkien määrän huomattavaan vähenemiseen, joka oli nopeinta 1990-luvulla. Samana vuonna Neuvostoliitto ja Yhdysvallat vähensivät lyhyen matkan ydinaseitaan myös valtionpäämiesten yksipuolisilla aloitteilla
Luvassa on monenlaista saappaanheitosta painiin. Joukon voima ja korkea vapaaehtoistyön taso on todella merkittävä asia toiminnassa ja myös Joukkojen juhlan toteutuksessa, Beekmann summaa. Juhlavuosi startataan liiton syntymäpäivänä 26.tammikuuta Helsingissä Koiton salissa – paikassa, jossa TUL perustettiin sata vuotta sitten. järjestettävästä tapahtumaviikonlopusta ja Joukkojen juhlasta 15.6. Tapahtumia on ripoteltu paikkoihin, joissa TUL on historian saatossa järjestänyt liittojuhliaan. – Juhlan arvokkain historiallinen osuus on, kun 56 perustajaseuraa allekirjoittavat juhlallisesti sopimuksen, jossa ne lupaavat jatkaa TUL:n laadukasta toimintaa seuraavat sata vuotta, kertoo TUL100-juhlavuoden projektipäällikkö Mirjam Beekmann. 13 13. T yöväen urheiluliitto TUL viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan. Siellä muun muassa julkistetaan maata kiertämään lähtevä 100-vuotisjuhlanäyttely. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Lisää TUL:n juhlavuodesta, 13.–16.6. Luvassa on tapahtumarikas vuosi, kun liiton jäsenseurat eri puolilla Suomea järjestävät mestaruuskisoja, leirejä sekä muita tapahtumia TUL100-tunnuksen alla. Kesäkuun päätapahtumassa esitellään TUL:n lajien kirjoa Helsingissä. Ohjelmassa on myös luontoliikuntaa, puistojumppaa ja perhetapahtumaa, Beekmann kuvailee nelipäiväistä tapahtumaa. Koreografit Tuula Linnusmäki ja Minna Saari vastaavat liiton historiaa ja lajeja kuvaavasta näytöksestä, jossa parituhatpäinen joukko TUL:n urheilijoita, voimistelijoita ja vapaaehtoisia esiintyy. JOULUKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi TUL juhlii sata lasissa Juhlavuonna pureudutaan historiaan ja lajien kirjoon. Kimmo Pohjosen musiikin ja Petri Tuhkasen valosuunnittelun siivittämä näytös nostaa hattua kaikille TUL:n toiminnassa mukana olleille. Yleisö pääsee tutustumaan eri lajeihin katsojina ja joissain myös osallistujina. Joukkojen juhlaa Teatterigaala Helsingin kaupunginteatterissa on yksi viikonlopun kohokohdista, ja vuoden suurin ponnistus on pääjuhlanäytös Joukkojen juhla. voit lukea osoitteesta www.tul.fi/tul100.. – Jos sattuu vaikka lauantaina kävelemään Ruskeasuon mölkkykentän ohi, voi halutessaan ilmoittautua mukaan. Siinä konkretisoituu TUL:n ydin: – TUL:ssa yhdessä tekemisen meininkiä
Lahtinen vaikuttaa Jämsän keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. 14 13. Toisaalta toivon, ettei hän pääse, Lahtinen sanoo. He ovat kutsuneet jämsäläisiä keskustelemaan kangaskauppaan talousarviosta sukankudonnan lomassa. Iloinen puheensorina täyttää tilan. Rantanen lähtee mukaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. Rantanen on myös Jämsän Työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. Rantasen aviomiehen kuolema talvella 2013 vahvisti ystävyyttä. Lahtinen sanoo samaa Rantasesta. Lahtinen hoiti tiedottamisen Jämsän kaupungin osalta, joten Rantasen ei tarvinnut huolehtia asiasta. Pian he huomasivat tekevänsä yhteistyötä. – Olin viemässä soten ulkoistamista eteenpäin, ja Piritta vastusti asiaa samalla tarmolla. Syksy 2014 oli haaste ystävyydelle Jämsän poliittisen tilanteen takia. – Missään vaiheessa ei ole tarvinnut ajatella, että toinen käyttäisi jotakin tietoa aseena, Rantanen kiteyttää. Jo silloin hän kiinnitti huomiota Lahtisen tomeruuteen. Vaalituloksissa he katsovat omien tulosten ohella ensimmäisenä, miten toisella menee. Suru syvensi ystävyyttä Lahtisella on neljä lasta, Rantasella kolme. – Piritalle pystyn kertomaan sellaisista asioista, joista en kenellekään toiselle, Lahtinen sanoo. Teinien tempaukset, politiikka kaikkine kiemuroineen sekä parisuhdeasiat ovat heillä usein puheenaiheena. Jos jompikumpi ei pääse kokoukseen mukaan, hän voi lähettää valmistelemansa puheen toiselle pidettäväksi. He saunoivat ja paransivat maailmaa paljussa. JOULUKUUTA 2018 Ystävykset jakavat ilot ja surut Piritta Rantanen, 39, on hoitovapaalla sairaanhoitajan työstä Keski-Suomen keskussairaalasta. Kuvassa on myös Rantasen Minja-tytär. Tällä hän viittaa siihen, ettei toivoisi Rantasen lähtevän pois Jämsän arjesta. Hän sanoo, mitä ajattelee ja on helposti lähestyttävä, Rantanen kiteyttää. – Sitten saisit viestiä valtakunnan tasolta, Rantanen sanoo. J ämsän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Piritta Rantanen (sd.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen (kesk.) ovat tulleet aamiaiselle Jämsän keskustan kahvilaan sähkökatkon vuoksi. Toisen menestymisestä voi iloita aidosti. – Olen iloinen, että Piritta on ehdokkaana. Taas kaupunginjohtaja Ilkka Salmisen erottamista kaksikko ajoi yhteisvoimin eteenpäin syksyllä 2016. Puhelut vähenivät. Rantanen on nopea, Lahtinen harkitseva. Erimielisyys sote-asioissa oli haaste ystävyydelle. Lahtinen on ollut myös ilon hetkissä mukana, kun Rantanen löysi myöhemmin uuden puolison ja sai Minja-tyttären. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Jämsä Virpi Kirves-Torvinen Ystävyyttä yli rajojen. Merja Lahtinen, 48, on maatilan emäntä ja työskentelee matematiikan opettajana Jämsän lukiossa. Rantanen muistaa elävästi, miten Lahtinen tuli Jämsän lukioon matematiikan opettajaksi hänen itsensä ollessa abiturienttina. Kuntapuheenjohtajien koulutuksessa he majoittuivat samassa huoneessa. Nykyisin he ovat parhaat ystävykset. – Merja on sanavalmis, rohkea ja reilu asioissa. Iloa toisen ehdokkuudesta Rantanen ja Lahtinen ovat intohimoisia neulojia. Tuntui pahalta salata toiselta asioita poliittisen tilanteen ollessa herkimmillään. ” Olin viemässä soten ulkoistamista eteenpäin, ja Piritta vastusti asiaa samalla tarmolla. – Olin sanonut, etten lähde ikinä politiikkaan mukaan, Lahtinen kertoo. He tutustuivat lähemmin vasta myöhemmin molempien päästessä kaupunginvaltuustoon vuonna 2009. Asioiden yhdessä eteenpäin vieminen puheenjohtajina on ollut jouhevaa jutun luistaessa muutenkin
Nuorten kotkien puheenjohtajana aloittava Marko Piirainen tunnetaan päivätyöstään Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtajana. – Isoissa kaupungeissa voi olla todella aktiivista toimintaa. Liiton henkilökunnan, hallituksen, edustajiston ja työryhmien jäsenet eri puolilta maata voivat tuoda vinkkejä toisilleen. Nykyisessä kotikaupungissaan Piirainen ja pieni joukko vanhempia piti kahdeksan vuotta sitten huolen, että porvoolaisilla lapsilla sellainen mahdollisuus on. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Luontoretket, uimahallikäynnit, kerhoillat lauta pelejä yhdessä pelaillen ovat meillä sellaisia arkisen toiminnan muotoja, jotka eivät maksa paljon. Pienet osastot pyörivät myös perin niukalla budjetilla. – Esimerkiksi luontoretket, uimahallikäynnit, kerhoillat lautapelejä yhdessä pelaillen ovat meillä sellaisia arkisen toiminnan muotoja, jotka eivät maksa paljon. – Porvoossa oli aikanaan 1970–80-luvulla vilkasta kotkatoimintaa. 15 13. Se oli ollut kuolleena lähes 20 vuotta, kun kourallinen meitä vanhempia ryhtyi pohtimaan, voisiko toiminnan herättää uudelleen henkiin. Nyt hän toimii osaston varapuheenjohtajana. Omalla kotiseuduillaan Kuhmossa Piiraisella ei ollut mahdollisuutta kasvaa kotkaksi, koska paikallistoimintaa ei ollut. Niukka budjetti kysyy luovuutta Nuorten kotkien kantava ajatus on, että jokaisella lapsella perheen tulotasosta riippumatta pitää olla mahdollisuus yhdessäoloon ja harrastamiseen. Toiset taas ovat löytäneet tiensä kotkaliikkeeseen omien lastensa kautta. Kun halutaan tehdä jotain muuta, pitää koota rahoitusta myyjäisillä, arpajaisilla tai lahjoituksilla, Piirainen kuvailee. Näitä tuiki tärkeitä mahdollisuuksia luodaan käytännössä paikallisosastoissa. Piirainen toimi Porvoon Nuorten kotkien puheenjohtajana sen perustamisesta viime vuoden loppuun saakka. Määrällisesti enemmän on näitä Porvoon osaston tyyppisiä, joissa on joitakin kymmeniä jäseniä ja aktiiveja varsin rajallisesti, Piirainen kuvailee. Perustava kokous pidettiin päivämäärällä 10.10.10, Piirainen kertoo. Nuorten kotkien puheenjohtajana vuoden alussa aloittava 10ja 11-vuotiaiden poikien isä Marko Piirainen kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Pekka Sipola. JOULUKUUTA 2018 Nuorten kotkien arki pyörii paikallistasolla N uorten kotkien riveissä on paljon aktiiveja, jotka ovat olleet toiminnassa lapsesta asti. – He voivat viedä vinkkejä eteenpäin oman alueensa paikkakunnille, jossa ehkä kaivataan ajatuksia kannustusta toiminnan virkistämiseen tai jopa henkiin herättämiseen, Piirainen kuvailee. Joissain jopa niin, että siellä voidaan pyörittää iltapäiväkerhoja. Nuorissa kotkissa on yhteensä noin 10 000 jäsentä hyvin erikokoisissa osastoissa. Piirainen tietää, että se vaatii toisinaan luovuutta keksiä edullisia tapoja järjestää yhteistä tekemistä. Piiraisen mukaan keskusliitto voi auttaa paikallisia toimijoita muun muassa huolehtimalla siitä, että hyvät ideat saadaan kiertoon
Olen niin turtana, etten saa sanotuksi mitään. Onko mahdollista kasvaa tässä maailmassa niin, että toisen ihmisen ruumiilla ja sielulla ei ole mitään arvoa. Viisaasti sanottu. Tätä kirjoittaessani ei henki oikein kulje. Mikrofonin ääreen raahautuu entistä pettyneempää väkeä. Viha ja osattomuus ovat valtavia käyttövoimia, joita perussuomalaiset ovat taitavia valjastamaan poliittiseen käyttöön. Tässä vastemielisessä taistelussa sivistyneiden ihmisten on säilytettävä malttinsa. Nyt pari kuukautta myöhemmin, hän juontaa tilaisuuden, jossa puhutaan maahanmuuttajista ”jätteinä” ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Pelkään koko ajan, että joku alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti. 16 13. Taustalla on tietenkin Oulussa paljastuneet turvapaikanhakijoiden anteeksiantamattomat seksuaalirikokset alaikäisiä oululaistyttöjä kohtaan. Tätä on politiikka vastenmielisimmillään. Olisi siis jatkossa selvästi suosittava turvapaikkapolitiikassa kokonaisia perhekuntia, jotta suvun kontrolli estäisi tällaiset hirveydet. Tulin juuri perussuomalaisten järjestämästä mielenilmauksesta, jossa toivotettiin maahanmuuttajat alimpaan helvettiin. Kun kaikki tämä tehdään hyväksikäyttämällä, ollaan tekemässä rikosta ihmissyyttä vastaan. Tapahtuneista pitää uskaltaa puhua niin kuin asiat ovat, mutta ilman vihan myrkyttämää mieltä. ”Perkele, ne jätteet on ajettava pois Suomesta.” Ihmisyyden kuolemaa juhlitaan juuri tänään Oulun kaupungintalon edustalla, kun YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta. On jotenkin hämmentävää, että muutama kuukausi sitten BB-Sebastian nosti Oulun valtuustossa hirveän äläkän, kun sana ”ihmisroska” mainittiin. Vilkuilen jatkuvasti ympärilleni ja menen varmuuden vuoksi seinän viereen seisomaan. Vihaan ei pidä vastata vihalla vaan totuudella ja rakkaudella. Tapahtuman pääagitaattori BB-Sebastian todella tietää, mistä narusta vetää. Kaupungintalon edessä olevan joulukuusen ympärillä seisoo pari turistia ihmeissään. Ja siltikin. Muukalaisvihasta on kovaa vauhtia tulossa kevään vaalien täsmäase, jolla perussuomalaiset haluavat säilyttää asemansa hinnalla millä hyvänsä. Raiskatuilla ratsastaminen on raiskaamisen jälkeen alhaisinta, mitä tiedän. Vihan vimma vyöryi päälleni sillä voimalla, että oksennusta on vaikea pidätellä. u u u ”Perkele, ne jätteet on ajettava Suomesta” Presidentti Tarja Halonen sanoi viikonloppuna, että näiden nuorten turvapaikanhakijoiden ongelmana on suvun ja perheen kontrollin puute. Minulla on siitäkin kokemusta”, hän naurahtaa. Tunne on samanlainen kuin olisin selvinnyt täpärästi hirvikolarista. Eikö ihmisyyden hautajaisten kellot soineet missään. Kirjoitan tätä maanantai-iltana. Onko, eihän ole. Vapina on vahvasti läsnä, eivätkä sormet tahdo oikein löytää oikeita kirjaimia. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI iStock. Toinen tulee kysymään minulta, mistä oikein on kysymys. Promillemäärä osallistujien keskuudessa on poikkeuksellisen korkea. Nuoret miehet ilman tarkoitusta, työtä ja tulevaisuuden uskoa ovat tikittävä aikapommi. Pahoittelen mahdollisia lyöntivirheitä, vaikka toimituspäällikkömme ne varmasti korjaa. Ja silti, olen yhä edelleen sokissa siitäkin, mitä nuoret turvapaikanhakijamiehet tekivät noille pienille tytöille. Raiskatuilla ratsastaminen on raiskaamisen jälkeen alhaisinta, mitä tiedän. Ironialla on välillä liiankin kalmanhajuiset kidukset. Pelottaa, mihin tämä suomalainen yhteiskunta on ajautumassa. Tärinä vaimenee hitaasti. BB-Sebastian huutaa kiroilujen ja haukkumisten sävyttämien puheenvuorojen sekaan: ”Puhutaan niin, ettei kuitenkaan päädytä oikeuteen. Verenkierto palailee sormiin vielä verkkaisemmin. JOULUKUUTA 2018 T ärisen vieläkin
Tässä muutama vinkki verkosta ostettavista aineettomista lahjoista, joiden tuotto menee luonnonsuojeluun ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. Demokraatti iS to ck. Tuotantoeläinten hyvinvointia voi tukea monin tavoin; lisätä nautojen mahdollisuutta ulkoiluun, edistää sikojen mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen tai antaa lopetusuhan alla oleville vanhoille eläimille mahdollisuus ikääntyä rauhassa eläinsuojelukeskuksen hellässä hoivassa. Eurolla saa kaksi neliömetriä ikimetsää ja yli 50 euron metsäostoksesta saa lahja-adressin, joka voidaan toimittaa suoraan lahjan saajalle. Turkistarhoilta karanneille ketuille voi vaikkapa antaa valoisan tulevaisuuden Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, jossa ne saavat elää loppuelämänsä vapaasti eläinja ihmisystäviensä kanssa. Pentti Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön verkkosivujen kautta voi alasvetovalikosta valita kotimaisen luonnonsuojelukohteen, jonka hyvinvointia haluaa tukea. Esimerkiksi rokotuksia kodittomille kissoille ja koirille, apua loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoon tai vaikkapa eläinsuojelun tietopaketin lähettäminen 30 oppilaan koululuokalle. Pala ikimetsää Metsänystävä ilahtuu takuuvarmasti palasta ikimetsää tai suojeltavaa suoaluetta. 17 13. Joululahjaksi löytyy monen sortin kummiutta, muun muassa Saimaannorppa-, Itämerija lumi-kummius sekä koko maailman mittakaavassa operoiva WWF-yleiskummius. Lahjaksi kummius WWF:n nettisivujen kautta voi ystäväpiiristään loihtia luontoja eläinkummien joukon. Apua kodittomille eläimille SEY:n eli Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton verkkosivulta löytyy lahjoja eläinsuojelun hyväksi. Lahjoja turkisja tuotantoeläimille Animalian kautta voi auttaa turkisja tuotantoeläimiä. JOULUKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Lahja luonnolle ja eläimille O nko haussa ympäristöystävällinen ja näppärän nopeasti hankittava joululahja, jonka avulla voisi myös parantaa maailmaa
Siemenmurskan voi käyttää esimerkiksi leivontaan, puuroon tai kasvispihveihin. Miehet perinteisesti sulkeutuvat ja pyytävät apua vasta viime tingassa, jos silloinkaan. Me yhteiskuntana päätämme kumpaa haluamme. Yksinäisyys johtaa syrjäytymiseen. Satsaammeko kasvatukseen ja erityisopetukseen, siten tulevaisuuteen, vai hukkaammeko tämän mahdollisuuden ja pahimmassa tapauksessa nämä ihmiset. Osalla valintaan vaikuttavat ilmastosyyt, toisille päätöksen takana ovat terveydelliset ja kolmansille eläintuotannon eettiset syyt. Muussa tapauksessa menetämme hänet. Hamppumaito on hyvää sellaisenaan ja mainio pohja puurolle tai smoothielle, kerma puolestaan sopii esimerkiksi keittoihin ja kastikkeisiin. JOULUKUUTA 2018 Yksinäisyys tappaa Abdirahim Hussein T utkimusten mukaan yksinäisyys on tappavampi kuin ylipaino, se on yhtä vaarallinen kuin 15 savukkeen polttaminen päivässä. u u u Otetaan esimerkiksi ADHD. Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Niistä kannattaa valita mukaan kotimainen öljyhamppu. Öljyhampun hyötynä on sen laadukas proteiinipitoisuus, joka on verrattavissa soijan ja kananmunan aminohappokoostumukseen. Kun erityistukea tarvitseva lapsi tunnistetaan ajoissa ja saadaan tarvitsemansa tuen piiriin, meillä on menestyjä käsissämme. Sekoita hampunsiemenet ja vesi sauvatai tehosekoittimessa. Sekoittamalla kuorittuja ja kokonaisia siemeniä voi valmistaa käden käänteessä kasvimaitoa ja -kermaa. Meidän tulee satsata jälleen koulutukseen, lisätä pätevien lastenopettajien määrää – he ovat avainasemassa alkutaipaleella. Yksinäisyys koettelee etenkin miehiä, iästä riippumatta. Naisten sosiaalinen verkosto on yleensä vahvempi ja laajempi, heille on luontevampaa puhua tunteistaan ja ongelmistaan, sekä pyytää apua ajoissa. He ovat onnistuneet kääntämään sen voimavarakseen ja koko maailma hyötyy yhä siitä. Tietyt syrjäytymistä ennustavat merkit on nähtävissä jo päiväkoti-iässä. u u u Kritisoiville, kaikkea talouspoliittisten lasien läpi katsoville on helppo osoittaa satsauksen kannattavuus hyvin yksinkertaisella matematiikalla: syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa vuodessa. Hamppumaito 1 osa hampunsiemeniä (kuorittu tai kokonainen) 3 osaa vettä Halutessa ripaus suolaa, sokeria tai hunajaa. Iloksemme etenkin Varsinais-Suomen tuntumassa on jo useita paikallisia hampunsiementuottajia ja -jalostajia. Lisäksi hampunsiemen sisältää omega-3ja -6-rasvahapot ihmisen kannalta optimaalisessa suhteessa. Kasviruokavaliota pohtiessa voi syntyä ristiriitaisiakin ajatuksia: tulisiko kotimaisuuden ja paikallisuuden painaa valinnoissa enemmän, entä kuinka turvata riittävä ravinnonsaanti etenkin talviaikana pohjolassa. Toistaiseksi markkinoille vielä odotetaan kotimaisia pidemmälle jalostettuja hampputuotteita, mutta jo nyt voi valmistaa kotikeittiössä saatavilla olevista tuotteista koko perheelle maistuvia eväitä. Vähentämällä veden määrää saat hamppukermaa. 18 13. Lähde: vegaaniliitto.fi Ekovinkki NOORA NOROKYTÖ, SUOMEN TEOLLISUUSJA HYÖTYHAMPPUYHDISTYS Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa vuodessa.. Meidän on kaikkien tehtävä voitavamme sen estämiseksi ja purkamiseksi. Lisäämällä paahdettujen ja murskattujen siementen joukkoon lempiyrttejäsi saa itselle mieluisan kasvilevitteen tai peston. Tutkijoiden mukaan ainakin Albert Einsteinilla, Leonardo DaVincillä, Thomas Edisonilla ja Alexander Graham Bellillä oli ADHD. Erinomainen ravintopakkaus sisältää kuitua, vitamiineja ja mineraaleja, joista huomionarvoisena on laadukas E-vitamiinipitoisuus. Onneksi kotimaisten kasvisvaihtoehtojen kirjo kasvaa nopeasti. u u u Kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta. Heidi Linsen Kotimainen öljyhamppu osaksi ruokavaliota Yhä useamman suomalaisen lautaselta löytyy jo kasvispainotteisia tai vegaanisiakin annoksia. Lisäksi se on traaginen kohtalo jokaiselle syrjäytyneelle ja yksinäiselle. Siivilöi hamppumaito sekoitetuista aineksista. Siihen meillä ei ole varaa, ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Kuinka kestävää on perustaa iso osa ruokavaliosta ulkomailla tuotettuun ravintoon. Toisen tutkimuksen mukaan ADHD kymmenkertaistaa riskin joutua vankilaan, jossa ADHD onkin yhä yliedustettuna
Enkä ole varmasti ainoa. Uskoa löytyy joskus, mutta toisinaan se tahtoo vähän jäädä. Maailmassa ovat nousussa poliittiset voimat, jotka eivät hirveästi välitä eriarvoisuuden kehittymisestä tai maapallon pelastumisesta, vaan ajattelevat asioista tosi lyhytnäköisesti. Minulla ei ole vielä opiskelupaikkaa, intti pitäisi käydä ja painin myös vähän mielenterveysongelmien kanssa. Toisin kuin rahalla ja puhtaalla luonnolla, empatia ei tyrehdy. Haluaisin tehdä ja olla osa parempaa maailmaa. Esimerkiksi minulle ja monelle muulle nuorelle, jotka kokevat, etteivät riitä tai on muita samankaltaisia tuntemuksia, on elintärkeää, että matalan kynnyksen apua on saatavilla. Toivo lievittää jonkin verran huolia. Minulle iso ja merkittävä aika kasvattijärjestössä päättyy. Jesse Saapunki aloittaa ensi vuoden alussa Helsingin Demarinuorten puheenjohtajana.. Avun ja vaikuttamisen piiriin pääsemisen ei saa koskaan jäädä kiinni rahasta. En ole huolestunut vain itseni puolesta, vaan myös Suomen ja koko maailman. Käyn läpi tällä hetkellä elämän muutosvaihetta. Kaiken lisäksi kun painii itse mielenterveysongelmien ja elämänmurroksen kanssa, niin välillä maailmantuska tuntuu rusentavalta. 19 13. Onneksi on voimia, jotka pyrkivät luomaan turvaa. JOULUKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Jesse Saapunki, 20 A ina välillä peilikuvastani katsoo takaisin turhan huolestunut nuori. Kun poliittiset voimat, jotka tekevät eriarvoisuudesta ja ilmastokriisistä mielipidekysymyksiä, nousevat vallankahvaan populismilla, hirvittää siinä itse kutakin. Maailmantuska ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuuden kasvusta ja työnmurroksesta on varmaan sukupolvikokemus. Myös Suomessa vallassa olevat puolueet tekevät ja tukevat sellaista politiikkaa, joka lisää eriarvoistavaa kehitystä. Etuoikeutetussa asemassa olevan on helppo olla optimistinen tulevaisuudestaan. Poliittinen aktiivisuuteni on lisääntynyt. Sen voisi politiikkaa tehdessään jokainen muistaa
Lue uutiset osoitteesta www.demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa Demokraatin aikakauslehdestä. MIELENKIINTOISET JA UPEASTI TAITETUT ISOT HENKILÖJUTUT, RIITTÄVÄSTI KEVEYTTÄ SISÄLLÖSSÄ, KUVAT JOTKA TULEVAT KERTAKAIKKIAAN IHOLLE. JOULUKUUTA 2018 Suomen ensimmäinen Politiikan aikakauslehti näkee päivänvalon 24.1.2019 AIVAN JÄRISYTTÄVÄN HIENO KOKONAISUUS. – Kaikki ei ole sitä miltä näyttää – Tilaa Demokraatti 105€ 22 numeroa vuodessa Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti. –Lukijatutkimus 10/2018 Uusi Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin seuraajan ykköslehti. 20 13. ERITTÄIN ONNISTUNUT UUDISTUS
TRL-Akkojen rämpimisretki Sipoonkorvessa 1.-3.2. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com Katso latutiedot: raattamanreitit.fi Sieltä latutiedot. 045 1369744. Koko perheen Pyry-päivät ja Nuuksion kansallispuiston 25-vuotisjuhla Stenbackassa. Järj. Rihmakuru, jossa on neljä kämppää ja sauna, jonka rappusilla voi vilvoitella ja katsella tuntureiden yllä leimuavia revontulia tai tuikkivia tähtiä. Tapahtumista lisätietoja sivuilla 2 ja 7. 24.2. Länsi-Lapin majat ovat Ylläs-Pallas -kansallispuiston kupeilla, maailman puhtaimman ilman alueella on Varkhanmukkan kämppäalue, jossa ovat tilava Kelokämppä, Tiirakämppä, Liiterikämppä ja Suaskummun kammi (korsu) ja kaksi saunaa. Järj. KR 26.-27.1. TRL-majat ovat vaihtoehto viettää erilainen joulu tai talviloma. Luonnon ja Työn juhlaa Stenbackassa. TRL-Ukkojen luontoretki Kaarniemessä Kotkassa 23. TRL-linturetki Porkkalanniemelle 30.4.-1.5. Lähimmäisten kanssa yhdessäoloon. Kuva: Raimo Latja. Sähköp. Lunta ei ole vielä näin paljon, mutta yleensä sitä tulee Pohjois-Karjalaan runsaasti. Valot, hälinä ja rihkama jäävät taakse – voit keskittyä olennaiseen, hiljaiseen luontoon, lumen ja taivaan valoihin. TRL-hiihtoviikko Rihmakurussa 27.4. Tutustu nettisivuihin www.tyovaenretkeilyliitto.com Ota yhteys liiton toimistoon, puh. 21 13. JOULUKUUTA 2018 TRL – 47 vuotta toimintaa Nro 3 13.12.2018 TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.c om 21.1. Ukonjoen pihapiirissä nököttää soma Einarikämppä, joka on kunnostettu vuosien varrella vanhasta saunasta. Järj.ER TULE ja TUTUSTU! TRL:n jäsenseuroilla on lukuisia liikunnallisia ja hauskoja tapahtumia, joihin olet ulkopuolisenakin tervetullut mielenkiinnon mukaan. ER 30.3.-6.4. Kuva: Esa Parviainen Majamme kutsuvat luontojoulun viettoon tai keväthangille! Puhtaan lumen keskellä on tilava Ukonjoen kämppä. Kuutamohiihto ja kuunpimennys Patvinsuolla. Kaikki siistejä ja hyvässä kunnossa
Mukaan lähteviltä peritään 15 €, osallistumismaksu, johon sisältyy kartta ja yöpymäpaikalla yllätysherkku. Osallistumismaksu 50 € Työväen Retkeilyliiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viite 13631. Koska Vähätainin Seppo oli sopivasti käynyt purkamassa Käkkälön saunan lattian ja tuonut rakennustarvikkeet paikalle, naputtelimme Kauppisen Karin kanssa uudet lattiavasat ja lattian. Saunominen ja ruokailu. 2018 keräykseen osallistuneille: Juha Hämäläinen, Pauli T Komonen, Anneli Koskinen, Juha Saarinen, Armi Salenius, Vappu Saukkio, Liisa Uusitalo ja Matti Vikström . Missä muodossa ja miten, siitä tullaan tiedottamaan hyvissä ajoin. Lapin majoilla 8.15.6.. Suositus, että pieni porukka saunoisi Korsun (Kammin) saunassa. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan FI66 1521 3007 1194 58. Ukonjoen saunan pukuhuoneen katto ja tuuletus uusittu. La – su, lähiympäristön historiaan ja Kotkan merenkulkuun tutustuminen. Muuta kesän talkoissa: Käkkälön saunaremontin loppuun saattaminen ja tontin raivaaminen. Tuntureille pääsee viilettämään helposti. Asia korjaantuu kesän talkoissa. Tuleeko talvi – tulee. 00510 Helsinki puh. Kuva: Mia Neuvonen Nastakengät pitkospuilla. Majoittumisen jälkeen tutustutaan alueeseen ja sen historiaan. Koska Käkkälön saunaremontti ja Ukonjoen pukuhuoneremontti nielivät melkoisesti euroja, siirrettäneen Varkhanmukkan sauna-asia tuonnemmaksi. krs. Komonen, kiinteistötoimikunnan vetäjä PS. Hilkka Laitinen, Retkeilijä-lehti TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. TRL on Raattaman reitit ry:n jäsen, ja maksammme latujen ylläpidosta. (vk 14). Useammalta taholta on ehdotettu, että Varkhanmukkaan saataisiin pienempi sauna puun kulutuksen vähentämiseksi. Kiitos Raassinan Toivolle ja kumppaneille. 040 509 8259, armi.salenius@gmail. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta! Pauli T. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. Ukonjoella Karhunpolku avataan hiihtokauden alettua maaliskuussa. Normaalit huoltohommat ilman muuta. 040 509 8259. Olettehan huomanneet, että Retkeilijä on luettavissa vuodesta 2012 lähtien liiton nettisivuilta, Mukavaa luettavaa! Hyvää Joulua ja hienoja retkiä vuodelle 2019 toivottavat Hannu Puhalainen, TRL:n pj. Puheet talven kuolemasta ovat ennenaikaisia. Asensimme seinälle nostettavat lauteet. Revontulien ihmettelyä pohjoisen taivaalta. Pitkospuiden korjaus Rihmassa ja Varkhanmukkassa. Kaivon pumppua on huollettu siten, että varovast i pumppaamalla saa juomaveden. com UKKOJEN LUONTORETKI 1.3.2.2019 Kotkaan Tervetuloa pe klo 12 alkaen Kaarniemeen Kotkaan. 050 5431954 tai ilmo.nousiainen@gmail.com Toivo Raassina, Arvo Åke ja Heikki Aaltonen Karjalan Retkeiljöistä tekivät Ukonjoen uuden tieviitan. kelin salliessa. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Uskotaan näin! Latuja avataan kaikelle kansalle koko Suomessa, myös meidän majojen lähellä. Kiitokset kaikille talkoolaisille. www.tyovaenretkeilyliitto.com Akkojen rämpimisretki 26.27.1.2019 Sipoonkorven kansallispuistossa Yöpyminen teltoissa, muun varustuksen säätelevät kelit. mennessä: armi.salenius@gmail.com, puh. JOULUKUUTA 2018 Puheenjohtajan palsta Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Ladut kulkevat Varkkanmukkan ja Rihmakurun majojen läheltä. Sisältää majoituksen, pääsymaksun museoon, saunomisen, lämpimän ruuan pe – su. Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Maksut TRL:n tilille FI66 1521 3007 1194 58, osall.maksu viitteellä 13479 ja majoitus viitteellä 24442. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. Rihmakuruun, Rihma-ykköseen asensimme uuden kamiinan. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula TRL:N MAJAVUOKRAT Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Rihmakurussa auton pito sähkötolpassa 4 € /vrk. Tämä Retkeilijä -lehti on viimeinen Demokraatti-lehden liitteenä. Kohta päästään hiihtämään, rakentamaan lumiukkoja ja lumilinnoja. TRL-majatietoa TRL:n hiihtoviikko Rihmakurussa 30.3.-6.4. Viitenumero on 11633. Tervetuloa majoillemme, ota kaveritkin mukaan. Suurempia rakennuskohteita ei nyt tehdä. Hiihtoa kelillä kuin kelillä – tietenkin voimien ja kunnon mukaan. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Ilmo Nousiainen p. Osallistumismaksu 20 €, majoitusmaksu 70 €. Demokraatti muuttuu aikakausjulkaisuksi, johon liitteet eivät käy. Kiukaan asennus jää kesän talkoisiin. Lisätietoja: Armi Salenius, p. Nautitaan talvesta! Pakkaskristalleja. Hiihtoa, pilkkimistä ym. 22 13. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. TRL-MAJATALKOOT 2019: Ukonjoella 10.12.5. Ilmoittautumiset 17.1. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Kiitos v. Kieriskelemään saunan jälkeen lumessa sydämen halusta. Kuva: Hannu Tuovinen. Retkeilijä-lehti on yhdysside jäsenseurojen välillä ja yksi liiton tiedotusmuodoista ja sen julkaisemista aiotaan jatkaa. Kuva: Hannu Tuovinen. Maksu TRL:n tilille FI66 1521 3007 1194 58, viite 13602
ViRetin Mia Neuvosen kanssa olemme aikaisemmin tavanneet muissa merkeissä ja hänen innostamana minulle tuli yksi harrastus lisää. Hilkka Liisa Uusitalo sai TRL:n kultaisen ansiomerkin. Kuvassa Helena Idman ViRetin pj, Liisa, Mia Neuvonen ja TRL:n puheenjohtaja Hannu Puhalainen. Kaksi pidettyä ja aktiivista retkeilijää on joukosta poissa. Molemmat olivat pitkäaikaisia ”härettiläisiä”, ahkeria talkoolaisia, vaeltajia ja Lapin ystäviä. Ukonjoen maja oli suosittu retkikohde. Avantouintia jo yli 20 vuotta ja lähes yhtä pitkään jatkunutta vapaaehtoistyötä paikallisen yleisurheilun hyväksi. Kiitos Liisa ja mukavaa Madeiran matkaa! T. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 118. Seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi valittiin v. Unski oli mukana retkeilyseurassa jo sen varhaisvuosista saakka. Mikä on Vihdin luonnon ”paras paikka” Nautin Hiidenveden ja Vihdin Enäjärven luonnosta sekä lähes jokapäiväisistä kävelyretkistä Nummelan harjulle (se kuuluu Salpausselän harjuun) 7. 1982. Seuralle hankittiin oma puhelin 2007 sekä oma seuran paita. Päätettiin myös ettei seura kerää rahaa, eikä varallisuutta. Perheeseeni kuuluu kolme lasta ja neljä lasten lasta.Jäin viisi vuotta sitten leskeksi ja asun nyt yksin omakotitalossa Nummelassa. Kauempana sijaitsevia retkikohteita ovat olleet Turun saariston rengastiekierros ja patikkaretki Evolle. Hattulalainen Juhani Vuorimaa menehtyi kesäkuussa sairaskohtaukseen 81-vuotiaana. Etelä-Euroopan valoon ja lämpöön. Teemme pyöräja kävelyretkiä lähiympäristöön ja kauemmas. 1970. Olemme omalta osaltamme olleet mukana järjestämässä päiviä mm.1990 ja 2006. Jos ei nyt, niin koskas sitten. 30-vuotiaan seuran toiminta jatkuu vilkkaana ja vireänä. 1984 ja samana vuonna järjestimme TRL-Retkeilypäivät yhdessä Karhulan Retkeiljöiden kanssa. Seura rekisteröitiin virallisesti 3.3. Työurani olen tehnyt vieraan palveluksessa v. 2003 perustajajäsen Kaisu Tatti. Aktiivisin hän oli juuri Lapin kävijänä ja oli kuollessaan sekä HäRetin johtokunnassa että vastasi sen epävirallisesta retkeilyja kalastusjaostosta. Patikointi Taivaskeron huipulle ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten. Kuulimme myös seuran perustajajäsenen Matti Hyytiäisen kirjoittamia muistelmia seuran perustamishistoriasta. 6. Menetys oli suuri, mutta tuo muisto lämmin. oli miellyttävä ja iloinen tunnelma. Tämä päätös ei kuitenkaan kauan pitänyt. 23 13. Minne haluaisit nyt juuri matkustaa. Tämä päätös on pitänyt. Oletko perusvihtiläinen. Seura perustettiin sukulaisseuraksi. Seuran nimeksi päätettiin VIPELTÄJÄT. Kuvassa oikealta vasemmalle. HL Työväen Retkeilyliitto onnittelee pitkästä seuratoiminnasta ja toivottaa seuralle antoisia vipellysretkiä! Musta varjo himmensi Hämeenlinnan Retkeilijöissä syksyn ruskan loistoa. 40-vuotisjuhlaa vietettiin Leppävirralla Mansikkaharjun lomakylässä 14.-16.9. Tämän vuoden alussa nuorin tyttäreni on tullut jatkamaan töitäni, jotta voin lopetella pikkuhiljaa. 4. Tulevana talvena matkustankin Madeiralle, jossa on mainiot patikkareitit ja mahtavat kukkaloistot. Kiitos vielä kaikille juhlaan ja juhlan järjestelyihin osallistuneille. 2. Riihimäen Retkeilijöiden panos liiton majojen rakentamisessa ja ylläpidossa on myöhemminkin ollut merkittävä. 2017. Saman kunnian saivat Leena ja Erkki Anttila v. Tänä vuonna ovat erityisesti Kytäjän-Usmin alueen upeat retkeilymaastot tulleet tutuiksi. Hämeenlinnalainen Unto Parikka menehtyi 65-vuotiaana syyskuussa Lapissa kesken vaelluksen. Markku Karvonen Juhani Vuorimaan ja Unto Parikan muistolle Riihimäen retkeilijät 30 vuotta Vipeltäjät vipeltäneet 40 vuotta! Yksi meistä TRL:ssa Työväen Retkeilyliitto kunnioittaa Juhani Vuorimaan ja Unto Parikan muistoa.. Varsinaisessa juhlassa 15.9. Viikottain kokoonnumme tiistaikerhoon nykyiseen tukikohtaamme Suonummen majalle. Kevättalven hiihtoretki Pallastunturin maisemiin ja syksyn luontoja puolukkaretki Ukonjoelle ovat jo perinteitä samoin kuin äitienpäiväpyöräily ja isänpäivän patikkaretki Lopen Luutasuolle. Jos olisit lintu, mikä lintu ja miksi. Paras retkielämyksesi. Vaikka mukana on nuorempiakin, tapahtumat ovat rajoittuneet mölkkykisoihin ja pikkujoulun viettoon, sekä jäsenten itsekseen tekemiin autoja kalastusretkiin. TRL:n retkeilijät tunsivat hänet pitkältä ajalta lähes jokavuotisena Lapin kämppien talkoolaisena. 8. Jussin ja Unskin yhteinen vaellus jatkuu nyt ainakin heitä kaipaavien ystävien muistoissa. Koulutukseltani olen merkonomi v. Siinä oli mielestämme sopivasti huumoria mukana. Sää oli mitä parhain ja ruskan värit kirkkaimmillaan. Mottosi, elämänohjeesi. Parasta on tutustuminen uusiin maisemiin ja ihaniin retkeilyihmisiin ympäri Suomen. Mäkipään Liisa lausui itse kirjoittamansa runon ja Takaharjun Aino kertoi räpäten seuran toiminnasta. Kuva: Kari Neuvonen. Samoin yhteistä olivat avoin, auttavainen luonne, huumorintaju ja myönteinen elämänasenne. Mikä retkeilyssä kiinnostaa. Erkki Anttila, Leena Anttila, Ulla Vaittinen, Pauli Vaittinen, Teuvo Pekkola, Eero Savenius, Taru Savenius, Marja Pekkola, Päivi Tuomala ja kuvan ottaja Petri Tatti. Sinne tehtiin jusein marjastus-kalastusja hiihtoretkiä. 1970-1992, jonka jälkeen aloitin tilitoimistoyrittäjänä. Kiuru, jonka aikainen liverrys keväällä ennakoi kesän tuloa ja ”jos voisin lentää kuin lintu tuo”. Juhlan kruunasivat makkaran grillaaminen ja kakkukahvit. Seura sai uuden tunnuksen, logon v. Nähtävillä oli useita mapillisia vuosien varrella otettuja valokuvia, joista monelle mukana olleelle nousi mukavia muistoja mieleen. Monitaitoinen Jussi teki jatkuvasti jotakin myös omilla kämpillä, ja ehti olla sekä HäRetin johtokunnassa että liiton kiinteistötoimikunnassa. Muutakin toimintaa oli: opintokerho, säräretket Lemille, telttaretket, marjaja kalastusretket, retket muihin pohjoismaihin, veneretket ja teatteriretket, Viipurin ja Tallinnan risteilyt, pilkkitapahtumat, linturetket ja tietty eräretket Lappiin ja paljon muuta. JOULUKUUTA 2018 3 Juhlijoita, eturivissä Erkki Ranta, Inkeri Vanamo, Raija Peltonen, Riitta Leskinen. Juhani Vuorimaa ja Unto Parikka olivat myös kaveruksia, joita lopulta yhdisti pettänyt sydän. Kiireinen elämänrytmi ja jäsenistön ikääntyminenkin on vaikuttanut tapahtumien harventumisiin. 3. Riihimäen Retkeilijöiden perustamiskokous pidettiin 30 vuotta sitten 13.2.1988, mutta jo 1970-luvulla seuran jäseniä oli mukana Työväen Retkeilyliiton toiminnassa muun muassa talkoissa rakentamassa Varkhanmukkaa. 5. Kevään kiireiden vuoksi 30-vuotisjuhlia vietettiin vasta syksyllä 14.10.1988 syyskauden avajaisten merkeissä. Mitä muuta harrastat. ”Retkeilypiireissä” olen ollut kuitenkin jo pidempään työni kautta. Kuva: Kari-Veli Lehtonen. Olen lisäksi intohimoinen penkkiurheilija. Myöhemmin joitakin riihimäkeläisiä liittyi Hyvinkään Retkeilijöihin ennen oman seuran perustamista. Olen syntynyt Helsingissä, 3 vuotiaana jo tulin vihtiläiseksi. Miten eksyit ”retkeilypiireihin” Olen retkeilijänä myöhäissyntyinen – vasta muutaman vuoden ollut mukana. Irmeli Puhakka Liisa Uusitalo TRL:n ja ViRetin taloudenhoitaja Vihdin Retkeilijöiden hallituksen jäsen 9 kysymystä Liisalle 1. 9. Kaikki kertynyt raha käytetään jäsenten hyväksi viimeistään pikkujouluissa. Ladut tehtiin ”tulitikuilla”, kun ei silloin vielä ollut leveitä eräsuksia. Seura on perustettu v.1978 juuri ennen vuoden vaihdetta, perustava kokous oli 27.12.1978.Seuran perustamista avitti TRL:n puheenjohtajan Erkki Wikstenin kehoituskirje. Seuran jäsenille jaettiin juhlassa TRL:n kunniamerkkejä: Taru Savenius Hopea Eero Savenius Hopea Mia Anttila Pronssi Jonna Tatti Pronssi Näin viestitteli Erkki Anttila Vipeltäjien puheenjohtaja. Luhdin Alli kertoili seuran perustamisesta ja alkuvuosien toiminnasta
MEILLEURS VOEUX DE NOËL! . 24 13. Myös vuokraus. Myynnissä Tubbs-, TSLja MSRlumikengät! Lahjavinkki! Welhonpesän lahjakortti . Tule porukkaan mukaan! Jyväskylän kuntoja luontoliikkujat ry Retkeilijän gourmettia Retkeilijän gourmettia. Kuusankosken Retkeilijät ry Lämmintä Joulumieltä kaikille Retkeilijöille ja mukavia ja mieleenpainuvia retkiä tulevalle vuodelle 2019! Rovaniemen Retkeilijät Hyviä vesiretkiä 2019! Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala, Puh. Hyvää Joulua ja menestystä v. 2019 toivottavat Penedon Retkeilijät Ellen Granholm, Kerttuli Karonen, Helve Ott, Kirsti Sala-Kallio, Reijo Kallio, Marja-Leena Nori, Eeva ja George Hoeser, Hannele Leppäneva Retkeilijä-lehti kiittää kaikkia kirjoittajia ja kuvaajia sekä tiedottajia, jotka omalla panoksellaan ovat osallistuneet lehden syntyyn. Retkiluisteluun kaikki varusteet meiltä. BUORRI JOULLUO! . HÄID JÕULE! . Voimaannutaan luonnosta! Vihdin Retkeilijät ry Rattoisaa joulua ja mukavaa retkivuotta 2019! Järvenpään Retkeilijät ry Iloa, rauhaa ja luonnosta joulun taikaa! Hämeenlinnan Retkeilijät ry Tervetuloa Tapanin taaperrukselle, Nuuksion kuusten tuoksuun! Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry Hyvää liikunnallista vuotta 2019! Riihimäen Retkeilijät ry Kuopion Retkeilijät toivottaa retkiystäville tähtikirkkaita iltoja ja aurinkoisia päiviä! Kuopion Retkeilijät ry Iloista Joulua ja Rauhaa maailmaan! Espoon Retkeilijät ry Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Salpausselän Samoojat ry Hyvää Joulua ja Onnea uudelle vuodelle 2019! Helsingin Työväen Retkeilijät/ Helsingin Luonnonystävät Retkeilijän sydämessä asuu joulun taika; pysähdy siis sinäkin, nyt on juhlan aika! Iloista joulua ja Onnellista retkivuotta! t. Rauhaisaa Joulua ja riemukasta Uutta Vuotta! Retkeilyseura Vipeltäjät ry Länsi-Karjalan Retkeilijät toivottaa hyvää joulua ja reipasta retkeilyvuotta 2019 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Joulupukkikin liikkuu hyvässä seurassa. 2019! Ylös, ulos ja lenkille! Tapiolan Maaja Meriretkeilijät ry Rauhallista Joulua Reipasta Uutta Vuotta! Laajasalon Reippailijat ry Lare Joulutervehdys Nuuksion pohjoislaidalta. Karjalan Retkeilijät Hyvää Joulumieltä sekä Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2019! Samalla kiitämme jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. . JOULUKUUTA 2018 Keisarinviitta 4 Iloista Joulua ja reipasta retkimieltä v. Kangasalan Retkeilijät ry Stenbackan hyvät haltijat toivottavat kaikille joulurauhaa. Kynttilöiden tuiketta ja Luovaa Uutta Vuotta 2019 kaikille Retkeilijä-lehden ystäville! Toivottaa Retkeilijälehden toimitus Hilkka Laitinen ja Maija Koponen Reippahasti käypi askeleet ... FROHE WEIHNACHTEN! . MERRY CHRISTMAS! . (09) 879 8886 e-mail: info@welhonpesa.fi www.welhonpesa.fi Kyselkää talvihintaisia kanootteja, sekä uusia että käytettyjä. . . GOD JUL!
Huumorikouluttaja Karvisella on kirjoittajataustaa n. Yhdessä luvussa kaksikko pohtii ikääntymisen mukanaan tuomia vaivoja, muissa luvuissa mm. Upotan narulenkin jo valmistusvaiheessa. Kaverin hirvenpyynti hiukan jarrutteli pyyntiä, mutta enempääkään olisimme tuskin tarvinneet. Vesien jäähtyessä siikaa alkoi sitten nousta ihan mukavasti ja tuloksena oli toistasataa, annossiian kokoista kalaa kahteen mieheen marraskuun puoleen väliin mennessä. Tietoja www.bod.fi Uutuuskirja vie retkelle ikääntymiseen Viimeinen siikaverkon nosto vuoden 2018 sulilla Kirjoittajan kädessä ei ole jouluhauki vaan kutuhauki. Se on myös mainio näyte siitä, että ikääntyminen ei estä hakemasta sisältöä elämään ja tekemästä mitä mieleen juolahtaa. Sitä Kaarina Nummela tekee linnuille . Lisäksi verkon silmäkoon on vastattava melko jämptisti pyydettävän siian kokoa. Silloin Kaarina aloittaa lintugurmetin teon. Hyvin arat harmaapäätikat käyvät monta kertaa päivässä kakulla. Järvien jäätyminen lopettikin puuhan sopivasti. Tänä syksynä 2018 aloitimme kaverin kanssa pyynnin lokakuun puolessa välissä. Se tapahtuu verkoilla ja sikäli tarkkaa puuhaa, että järvien jäätyminen ja siian kutu voivat ovat samanaikaisia. Se on elävää teatteria, jossa saattaa tulla yllätyksiä, sillä myös harvinainen, pihapiirissä pesivä valkoselkätikka käy gurmettia nauttimassa, kertoo Kaarina. Facebookissa tavannut kaksikko alkoi vaihtaa ajatuksia verkkopalvelussa ja huomasi, että ’onpa meillä paljon yhteistä joten eiköhän panna ajatukset kansien väliin’. Himmelit ripustettiin kattoon ja joissakin osissa Suomea se saattoi roikkua siellä juhannukseen saakka. Vesa Karvinen ja Pirkko Remes: Löytöretki ikääntymiseen. JOULUKUUTA 2018 5 Kalastusta harrastavan keskisuomalaisen eläkeläisen syyskiireisiin kuuluu siianpyynti. – Mutta ilon tuottajaksi ei käy sellainen, mikä tuottaa lähimmäisille haittaa, Karvinen opastaa. Ilon pysyvää etsintää Löytöretki ikääntymiseen -kirja koostuu eri teemoista. Isä ei asiaa harmitellut vaan meni kyselemään alakerran asukkailta, josko hampaat olivat ilmestyneet heidän vessaansa. Niitä pitää säilyttää kylmässä paikassa, jonne hiiret eivät pääse. Pari päivää siinä rattoisasti meni ja loppuja jatkettiin kotona. Seos kaadetaan kakkuvuokaan tai tyhjään maitopurkkiin. 135 s. Omakustanteena ilmestynyt retkiopas on myös kooste elämäntaitoihin. Karvisen Parkinsonin tauti on aivan alkuvaiheesaan eikä estä aktiivista elämää. Revimme verkkoa sopivasti ja päästimme mahtihauen takaisin lihomaan ensi kesän kutuhommia varten. Ihmettelimme mikäpä se siellä venkoilee. Kalamiesten arviothan tunnetaan, joten oheisena on kuva todisteeksi tapauksesta. Toinen verkoista oli todella painavan tuntuinen. Tarvitaan lankaa,neulaa, tarkkaa silmää, näppäriä käsiä ja ennen kaikkea pitkää pinnaa.Tällä kertaa Pertti opetti kauniin tähden tekemistä ja valmista tuli, hitaasti, mutta varmasti. Kaarinalta hyvää lintugurmettia uteli Hilkka Laitinen Aikojen alusta ihmiset Suomessa ovat tuoneet olkia joluksi tupaan. Ikääntyminen on tuonut kummallekin omat elämänmausteensa. 1600-luvulla hollantilaisen Baruch Spinoza valisti, että itseään koko ajan kehittävä ihminen saa aina iloa: ilo syntyy kauniista kasveista, koruista, ruoasta, musiikista, teatterista ja leikistä. Loput kalat odottelevat umpioituina ja pakastettuina perheiden kalarauokapäiviä. Lopuksi kolme ulkopuolista teki korjausehdotuksia, Vesa kertoilee. Kun pakkaset, alkavat niin tulevat tiaiset ja tikat tutkimaan vanhoja ruokintapaikkoja. Mutta ei kannata jäädä vaivojensa vangiksi, Karvinen tuumaa. Retkeilijän gourmettia Retkeilijän gourmettia Joululahjavinkki!. Kirja onkin tärkeä puheenvuoro ja selviytymisopas, kun ikävuodet kerryttävät mittariin kremppoja ja vastuksia. 30 kirjan verran, dosentti ja futurologi ja Oulun opettajakoulutuksen entinen reksi Remes tunnetaan tutkimuksellisista teoksista. Sunnuntaina, marraskuun 18. Olkia on nykyisin hankala saada, mutta Karttulan Riuttalassa niitetään ruis vanhaan tyyliin ja sieltä saatiin oljet. Petokalojen perimä saattaa muuttua, mikäli aina jahdataan ja poistetaan suurimmat kalat vesistöstä, ainakin keskikoko pienenee! Juhani Etelälahti, ER – Eilen oli verenpaine alhaalla ja tänään korkealla, joten keskimäärin menee hyvin. – Sähköpostiviestiteltiin, toinen kirjoitti ja toinen aina kommentoi. Kuva Pekka Vuoristo. Kakkuja tai pötköjä tulee useampia samalla kerralla. Remekselle Alzheimerin tauti tuli iholle kun puoliso sairastui siihen. Saamme näin sijoitettua palikan ikkunasta katseltavaksi sohvalla maaten. Mukavat päivät tuvanpöydän äärellä vei ajatukset tulevaan jouluun. Isot ahvenet ovat ihan ok ja niitä savusteltiin useaan kertaan. – Tärkein viestimme on, että ikääntyvä ja sairastelevakin ihminen voi löytää sisältöä elämään. – Sulatan munkkirasvaa 2-3 pakettia, lisään auringonkukan siemeniä, pähkinöistä tykkää kaikki linnut, joten niitä ja jotain kaurajauhoa joukkoon. tavoilla söimme suuren osan. Savustettuna, graavattuna, paistettuna yms. Teksti ja kuva Hannu Tuovinen – Asumme yhteisöllisessä palvelutalossa ja joskus elämässä on myös kielteisiä puolia. Loppukevennykseksi Vesan laarista tosielämävitsi: parkinsonyhdistyksen puheenjohtajan isä veti vahingossa tekohampaansa vessanpöntöstä. Siikaa nousi tasaisesti ja verkon puolenvälin kohdalla hissasimme veneeseen arviolta 8 kilon hauen. – Alzheimer on rankka, samoin Parkinson. Kirjoittajina he eivät ole eilisen teeren tyttöjä tai poikia. Koivulan komeat himmelit on Pertti Taskisen tekemiä. Liisa Niskanen, KuRet Olkitähdet kuuluvat jouluun Pöydän ääressä ahkeroivat Elina Savelainen, Essi Isokoski, Emilia Kekkonen, Mari Korhonen, Pertti Taskisen opastuksella. Kuvan ottanut ikkunan läpi Kaarina Nummela. Mainio resepti, ottakaa Kaarinan reseptistä vaari. Pertti on tämän perinteisen taidon harvoja taitajia ja hän halusi jakaa oppiaan retkeilijöille. Niitä leviteltiin lattialle ja ulos vietiin olkilyhde linnuille.Toivottiin hyvää viljavuotta. Muuten meillä ei ole talon sijainnin vuoksi vastaavaa katselumahdollisuutta. 25 13. Minä ainakin teen linnuille gurmettikakkua jouluksi. Oljet puhdistetaan, pätkitään tarkasti määrämittaan ja ruvetaan kokoamaan tähteä tai himmeliä. innostumisen lähteitä, ikääntymisen suhdetta oppimiseen ja nautintoihin. Olkitähti valmiina. Vedet olivat vielä melkoisen lämpöisiä ja verkoissa oli pääosin ahvenia, siikoja vain harvakseltaan. päivänä nostimme verkot pois vedestä rantojen ollessa jo riitteessä. Tämä elämänviisaus löytyy Vesa Karvisen ja Pirkko Remeksen yhdessä toimittamasta kirjasta ’Löytöretki ikääntymiseen’. Ainoa keino pärjätä on hyväksyä ihmisten erilaisuus, toinen kirjoittaja Vesa Karvinen vakuuttaa. – Meillä on lihakoukku puussa, jonne rasvapalikka nostetaan pitkällä puuvarrella
Reitti tuntee nimen Naavamänniköstä Kastanjalehtoon ja katseltavaa riitti. Peril le päästyämme totesimme ”muu taman” muunkin valinnen saman paikan! Luikahdimme kohta pää polun alkupäästä metsän siimek seen toivossa löytää rauhallinen paikka yöpymiselle, tuo valinta osoittautui loistavaksi. JOULUKUUTA 2018 6 Yksi meistä TRL:ssa Hannele Pöllä Järvenpään Retkeilijöiden pj. Itse osallistuin ta pahtumaan siskoni kanssa puolen tunnin lähtövalmistelujen jälkeen. Laskua oli yli 600 metriä kapeilla poluilla syvien rotkojen reunoilla. Hedelmäpuiden istuttaminen suojaa maaperää, parantaa ilmastoa ja antaa paikallisten kylien perheille kallisarvoisia hedelmiä. Metsähallituksen organisoima, tänä vuonna kuudetta kertaa jär jestetty Suomen luonnon päivä on ollut vuosi vuodelta suositum pi retkeilyja ulkoilutapahtuma. Olisin joutsen. On ollut mukava tavata samanhenkisiä, luontoa ja retkeilyä arvostavia ihmisiä. Toivottavasti nämä tapaamiset onnistuvat lähivuosina. +1 Mottosi – elämänohjeesi. Samalla reissulla voit risteil lä Punkaharjulle tai nopsasti kau pungin ympäri. Entä lai valla. Tavoitteena oli tutustua suomalasten suosimiin talvehtimispaikkoihin, oppia ja harjoitella patikointia lämpimässä ilmanalassa, kosteudessa, oikeilla vuorilla ja rannoilla. Puis to on yhden ihmisen tekemäksi ai nutlatuinen koko maailman ITEtaiteessa. Hyvä Lukija! Tulepas kerran elä mässäs` meijän oopperajuhlille. Jo alkukesästä alkaa koko kaupunki kuhista. 2. TRL:n kansainvälisten (NFI) asioiden tiedottaja ja yhteyshenkilö 9+1 kysymystä Hannelelle 1. Missä se muisto syntyy seuraavaksi – ehkä. Mökkijärvellämme, läheisessä saaressa elelee joutsenpariskunta, jota on mukava seurata. Kuva: Pertti Havia. Lue lisää ilmastorahastosta: www.climatefund.nf-int.org Pieni joukko Karjalan Retkeilijöitä suuntasi Teneriffalle. Patikointiretkistä mieleen on jäänyt Järvenpään retkeilijöiden matka Tatralle, jossa nähtiin ja koettiin monenmoista. Eniten rakastan Järvenpäässä Vanhankylänniemeä, joka on vehreä virkistysalue Tuusulanjärven rannalla. Katsotaan! 7. Mitä se antaa meille. Asioilla on taipumus järjestyä. Vai kuin Sibelius, joka rakasti kurkia, vaimonsa Aino puutarhaa, mutta olivat tulleet sinne muualta. Haaveeni on ollut päästä vaeltamaan Itävallan tai Saksan vuorimaisemiin, ja erilaisia esitteitä ja karttoja on kertynyt arkistoon. ”Kilpailijamme” Suomen Ladun Nuku yö ulkona keräsi tänä vuon na noin 43000 osallistujaa. Se oli lähiretkien kohteena lasten ollessa pieniä ja nyt siellä on retkeilijöiden tukikohta Tammiranta. 3. Lisäksi nuoret luonnonystävät (IYNF) ovat aikeissa pitää kansainvälisen työpajan Suomessa ja sen järjestelyissä teemme heidän kanssaan yhteistyötä. Mitä sinä rakastat Järvenpäässä. 9. Paheneva kuivuus vaikeuttaa maanviljelyä ja hedelmällinen maa tuhoutuu. Siellä on n. Lahjoita puu Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti Senegalin ja Gambian rajaseudun asukkaisiin. Olkoonpa tuo miten vaan. Iki-ihana herrasmies Aar no Cronwall juontaa ja haastatte lee. Otimme patikoinnin ensituntumaa suunnistamalla Botanical Gardeniin, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä majoituspaikastamme. Uutena ilmiönä nuoret ovat in nostuneet luonnosta liikkumises ta. Käytimme viikon matkastamme viisi päivää Teneriffan vaellusreiteillä. Lämpimät kiitoksemme opastajillemme; Raijalle, Heikille, Ailalle ja Pertille. Nousut yllättivät aina! Meille alkoi kapuaminen riittää, siksipä päätimme viidentenä patikkapäivänä matkustaa Cinamadaan ja sieltä suunnistaa alaspäin kohti Ponta del Hidalgoa. Matkasta jäi muistoksi 1000 valokuvaa ja kaipaus palata takaisin. Waahto-teras silla satamassa on joka aamu klo 10.00 oopperapäivän avaus. Kuva: Jukka Pöllä. Mikä muu harrastusihastus asuu sinussa. 8 Suosituimpien kansallispuistojen kävijämäärien kasvuluvut ovat ol leet viime vuosina huomattavia. Ihastelimme 1795 perustetun puutarhan lukuisia kukkia ja ihmeellisiä puita sekä pensaita. Patikoidessa tulee katsoa polkua ja suunnata tarkoin maastossa. He ovat Karjalan Retkeilijöitä ja asuneet 13 talvea Teneriffalla. Nuoret nauttivat retkillä olosta, jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa medi assa ja sitä kautta retkeilykulttuu ria muille nuorille. Sertifikaatti lähetetään pyynnöstä myös postitse. Sinne sitä mennään kuin taks värkkiin joka aamu ja sitten tori kahville. Kolmantena päivänä lähdimme pidemmälle vaellukselle. Voisimme hyödyntää yhteyttä enemmänkin ja NFI:ssäkin mietitään parhaillaan, miten eri maajärjestöjen kanssakäymistä voitaisiin lisätä. Olemme kutsuneet NFI:n pitämään vuosikokousta Suomessa ja suunnitelleet siihen liittyvää yhteistä seminaaria. On suuri etuoikeus olla savonlinnalainen tässä suhteessa. Hyvää kevättä! Terveisin Hilkka Hannele Nepalin poluilla 2009. Toistaiseksi minulla ei ole mitään konkreettisia suunnitelmia. Kaikki tähtää heinäkuus sa alkavaan neljä viikkoa kestävään oopperafestivaaliin. Lisätietoja: NFI, Katrin Karschat, katrin.karschat@nf-int.org tai TRL, Hannele Pöllä, hannele.polla@kolumbus.fi, puh. Katseltavaa ja ihailtavaa oli runsaasti ja sykkeen tasaus-, evästelyja keskustelutaukoja pidimme usein. Savonlinnassa meillä on Retkei lijöitten Putretti siellä Joel Lehto sen Putkinotkon vieressä. 12 kilometrin vaelluksella meillä menikin reilut kuusi tuntia. Koko perheen matkat varsinkin lasten ollessa pieniä tuovat lämpimiä muistoja mieleen. Se on ylväs mutta samalla vaatimaton. Jos oikein innostut, niin Pa rikkalasta (n.40 km) löytyy Vei jo Rönkkösen ITEtaidepuisto. Tapah tumaa mainostettiin laajasti sosi aalisessa mediassa ja se pääsi aina kin radion uutislähetyksiin. Siirrä 15 euroa kansainvälisten luonnonystävien ilmastorahastoon (Naturefriends Climate Fund). Kaikki puut annetaan suoraan perheille ja paikallinen projektitiimi seuraa niiden hoitoa säännöllisillä käynneillä. Meilläpä on Oopperajuhlat. Jos olisit lintu – mikä lintu olisit. Onko retkeilyä se en tisaikain kulkeminen, joka tehdään jaloin, pyöräillen ja telttaillen. Esim. 5. 26 13. Oletko perijärvenpääläinen. Matkalla oli nousua 350 metriä ja laskua 1160 metriä. Matkaa varten harjoittelimme kotimaisemissa ja lokakuun lopulla pakkasimme matkaan lähtiessä hyvät vaelluskengät ja retkimielen. Alaspäin meno olikin lähes yhtä hikistä kuin ylöspäin. Vä keä tulee, on kaikenlaista näyttelyä, konserttia, sun muuta seminaaria. Puerto de la Cruz on rantabulevardia lukuun ottamatta mäkinen liikkumispaikka. Jos mennään autolla, junalla tai len täen, onko se matkailua. Ens`kesänä tulee Milanon La Sca lakin. 4. TRL:n jäseniä kävi istuttamassa alueella hedelmäpuita samalle alueelle aikaisemmin tänä vuonna. Ei ole kiire mihinkään ja kaikki tarpeellinen kulkee selässä. Kirjat ovat minulle tärkeitä, ja katson myös paljon elokuvia ja TVsarjoja. Luonnonystävät lähettävät sinulle sähköpostissa lahjakirjan, jonka voit tulostaa kotona. Toivottavasti Japanin matka toteutuu jossakin vaiheessa, kenties jo ensi vuonna. On kiveä, Retkeilyn suosio kovassa kasvussa Oletko retkeilijä vai matkailija?. Reitillä näimme aivan upeita hämyisiä ja viileitä metsiä ja puita, joita emme olleet koskaan nähneet. Neljäntenä päivänä teimme vain lyhyen kuuden kilometrin patikan lähiseudulla, mutta se olikin sitäkin hikisempi, koska polulla oli lähes pystysuoraa nousua 340 metriä. Teneriffalle jäi vielä 70 ennen näkemätöntä vaellusreittiä odottamaan patikoijia! Liisi Juvonen Karjalan Retkeilijät vaellusopissa Teneriffalla Vaelluksella Santiago del Teideltä Buenavistaan. Onneksemme olimme saaneet erinomaista oppia paikallisilta asiantuntijoilta ja rankka vaellus tuotti ihmeeksemme aina hyvän mielen. Viite: Naturefriends Climate Fund. Olen syntynyt Lappeenrannassa, Ylämaalla ja päätynyt sieltä opiskelujen jälkeen ensin Helsinkiin ja sitten Järvenpäähän. Kul loisenkin oopperan tähdet laulavat ja infoa on vaikka mistä ajankoh taisesta. Luonnonystävien organisoima puiden istutus on ollut menestys, koska hedelmäpuut annetaan suoraan perheille, jolloin niistä pidetään hyvää huolta. Tykkään eniten pidemmistä rinkkavaelluksista, joissa todella pääsee irti kaikesta turhasta hälystä. Yöksi ei tarvinnut lähteä kotoa kauem mas vaan sen pystyi viettämään esimerkiksi omalla takapihalla tai parvekkeella. Saimme erittäin hyvää opastusta niin reiteille kuin vaellukseenkin Raija Westman-Holopaiselta ja mieheltänsä Heikiltä. Viikon jälkeen matkamittariin oli kertynyt melkein 40 kilometriä. Keskellä korpea Rantasalmel la on Järvisydän, Kievari 1600-lu vulta samalla suvulla. jooga-puistossa on n.150 erilaista joogaajaa. Lähetä luonnonystäville sähköposti osoitteeseen office@ nf-int.org ja ilmoita sähköpostissa maksupäivä ja viite “Tree” (puu). Onko tiedossa joku mielenkiintoinen jokamiehen NFI:n retkimatka, vaikkapa tyyliin ”Wien on aina Wien” tai vuoristomatka ”Grosglockner keväällä” tai olisipa mielenkiintoista nähdä onko Pastertzee-jäätikkö jo sulanut. 040 504 8296. Ja lapsenlapsen kanssa olisi mukava päästä taas reissuun. Kansainvälinen yhteys antaa meille perspektiiviä vaikkapa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja pakolaisten tilanteeseen Etelä-Euroopassa ja Afrikassa. Vaelluspolku oli huikea ja maisemat upeita. Olen valmis organisoimaan matkan ja kokoamaan ryhmän, mutta tarkkaa aikataulua en uskalla luvata. Paras matkamuistosi. Voisitko ryhtyä matkanjohtajaksi esimerkiksi edellisiin. Tilitiedot: Naturfreunde Internationale, IBAN: AT88 1400 0056 1066 5499, BIC: BAWAATWW. Eikä maksa mitään. Ensimmäinen neuvo oli, että mikäli haluat katsella maisemia, pysähdy. 2. Opastajiksi saimme Teneriffan vaellusasiantuntijat Pertti Havian ja Aila Hiltusen. 550 luonnollista ko koa olevaa mitä moninaisinta ih mispatsasta. 6. Mitä se on antanut sinulle. 15 euron lahjoituksella voidaan lahjoittaa kolme hedelmäpuuta. Ensimmäiset päivät menivät opetellessa uusiin maisemiin. Vastaanotto oli lämmin ja paikalliset arvostivat kovasti sitä, että eurooppalaiset luonnonystävät olivat tulleet kaukaa tukemaan heitä. 8. Pystytimme teltan kalliolle, jossa istuimme iltaa Missä se kulkee retkeilyn ja mat kailun raja. Sitten lörtsy-kah vit torilla. Suuntasimme 7.9. Kielitaitoisena henkilönä pidät yllä TRL:n kattojärjestön Naturfreunde Internationalin yhteydet liittoomme ja osallistut kansainvälisiin konferensseihin. Tutkittua tietoa kasvun syistä ei ole, mutta sosiaalisen median us kotaan olevan osasyynä. Pääsimme heti vaeltelemaan kauniilla Paseo de San Telmon rantapromenadilla, tutustumaan suomalaisten kokoontumispaikkoihin ja ihastelemaan huikaisevia näkymiä kaupungin rannoilta. Puoteja ja kuppiloita ilmestyy sin ne tänne. 3. Suunnittelua pitäisi ensin tehdä jollakin pienemmällä porukalla ja saamme varmasti vinkkejä ja tukea paikallisilta NFI-yhdistyksiltä. Entä retkeilyssä. Kun haluat lahjoittaa: 1. illalla auton no kan kohti Porkkalanniemeä. Toisena päivänä patikoimme La Calderasta Aguamansaan. Miksi
Oli paljon kuvia, joissa osallistujat hymyilevät. 25.5. Kevätkokous ja pilkkikilpailu Ukonjoella Toukokuussa Linturetki 10.12.5. TRL:n Akkojen rämpimisretki Sipoonkorvessa. 8.4. Kuvan otti Kari Neuvonen. 0440 500354; Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi; armi. Tavataan viimeistään TRL:n liittokokouksessa Janakkalassa toukokuussa 2019. Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla klo 10 . Kummiseuratapaaminen Putretissa Savonlinnan seudulla ja Koloveden kansallispuistossa 18.5. Su 16.6. 040 7254898 n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 16.12. Kummiseuraretki Savonlinnaan Kaikista tapahtumista lisätietoja: elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Tiedotamme tapahtumista sähköpostilistallamme sekä internet-sivuilla: www.kuopionretkeilijat.fi n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Lapin hiihtoviikko keväthangille 5.-13.4.2019 Raattaman lomamajoille. klo 18 Vuosikokous, hallitus klo 17.30 Espoon kulttuurikeskuksessa, Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo, kellarikerroksen kokoushuone 23.-24.2. myöh., yhdyshenk. Tallinnan laulujuhlat. Kummiseuraretki Savonlinnaan Tarkemmat tiedot retkistä ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa s-postilla, paikallislehtien järjestöpalstoilla ja seuran nettisivuilla www.vihdin-retkeilijat.fi n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 24.2. Leo Ketola. Pikkujoulu Rientolassa klo 14 13.1. NaturFreunde on yksi maailman suurimmista kansalaisjärjestöstä, ja sillä on yli 350 000 jäsentä 45 maassa eri puolilla maailmaa. Hiihtoa, mäenlaskua ym. TRL:n liittokokous + vkonloppuretkeilyä Janakkalassa 30.5.-2.6. ke Kevätkokous klo 18. Juha Hämäläiselle, 050 5928110, juha.hamalainen(at) kotiportti.fi 1.-3.2. Lähtö kimppakyydein klo 10 linja-autoasemalta taksikopin vierestä. Henki oli hyvä, tästä jatketaan. Kevättä vastaan Tarttoon ja Peipsijärven Sipulitielle. Kokoontuminen Didrichsenin parkkipaikalla Kuusilahdenkuja 1 klo 13. La 18.5. Vierailun lisäksi ryhmämme ehti tutustua Wienin nähtävyyksiin ja herkullisiin leivonnaisiin. facebook.com/rovaniemenretkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) 1.1.2019 Uudenvuoden patikkaretki Kaarlammen laavulle, Viuhaan. la Retki Kintulammin retkeilyalueelle klo 9. Henkilökuntaa NFI:llä on kaikkiaan 8 henkeä, joista osa on osa-aikaisia. Kymijärvihiihto klo 10 Karisman parkkipaikka, yhdyshenkilö Leo Ketola 0407568444 10.3. Tammikuussa voi osallistua Akkain rämpimisretkelle ja helmikuussa Ukkojen retkelle Helmikuussa Kulttuurihiihto/patikka Tarkempia tietoja jäsenviestissä ja www.jarvenpaanretkeilijat.com. ”Pitkäperjantaita pitkin päivää” Stenbackassa. 10.3. Ohjelmaa ja maittavaa ruokaa oli, oletan, riittävästi. 26.-27.1. yhteydessä maksettava varausennakko 100€ KR:n tilille. Yölaulajien retki Espoon rannoille 17.-19.5. NFI on myös jäsenenä Green 10 -järjestössä, joka on kymmenen suurimman eurooppalaisen ympäristöjärjestön foorumi. Maailman luontopäivänä luontoesitelmä. 0400 210 011 n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Tiistaitapaamiset Suonummen majalla klo 9 Hiihtotai kävelyretkiä lähiympäristöön Hiihtoviikko Vuontispirtille 29.3. Tapahtumien yht.henkilöt: hilkka. Yhdyshenkilö Leo Ketola 040 7568444 tai leo. Lapakisto, kokooont. Kokoontuminen Mukkulan kartanon p-paikka. Huhtikuussa Iltapäivä Pikku-Herityssä. Eilalle. 15.5. Valamon hiihto tai Ruunaan koskihiihto maaliskuussa jään kestäessä. Seura tarjoaa glögiä ja joulutortut. ma Kaupunkikävelyä klo 10. 19.2. Kuusankosken Retkeilijät ry on ensimmäinen suomalainen paikallinen jäsenjärjestö, joka vieraili NFI:n toimistossa Wienissä. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 16.12. Seuran koko vuoden tapahtumat SATAKIELI-tiedotteessa, joka ilmestyy vuosikokouksen jälkeen. Teksti ja kuva: Helena Arola Vierailu NFI:n toimistoon Wienissä Muisteluksia kevään retkeilypäivistä Kotorannassa Henkilöt kuvassa vasemmalta oikealle ovat: Meeri Aaltonen, Tuulikki Sivén, Tuulikki Ilvonen, Jaana Hagqvist, Ulla Porkka, Riitta Järvinen, Sirpa Kivelä, Sirkka-Liisa Pitkänen, Hannu Vest ja Miikka Rikala. Liittokokous Janakkalassa 30.5.-2.6. Möysän rannan p-paikalla klo 10, yhdyshenkilö Jouni Vuorio, 050 5280075 Nuotioiltoja toukoja kesäkuussa Kahvisaaressa, samalla talkoita ja raivausta. Kahvitarjoilun vuoksi tarvitsemme ilmoittautumisen. 6.4.19 Äitienpäiväpyöräily la 11.5. 4.5. kevätkokous klo 18 Kokous & Galleria Maritassa 30.5.2.6. 050 565 8883 n Turun seudun Retkeilijät Tied: Klaus Vuorinen, 050 340 3394. la Lumikenkäilyä klo 11 Torpan maastossa. tapahtumien järjestäjänä. Hiihtoja pilkkiviikot Rihmakurun majoilla. klo 11 Metsäpirtiltä. Koko perheen Pyry-päivät Stenbackassa sekä Nuuksion kansallispuiston 25-vuotisjuhla. Kuutamohiihto/-luistelu/sauvakävely 25.-31.3. Silmäys Janakkalan kartanoihin ja muihin historiallisiin kohteisiin. Lähtöpaikka kohteen perusteella. TRL-majatalkoot Ukonjoella 18.5. On jäänyt tunne, että meillä oli yhdessä mukavaa. Pe-su 26.-28.4. n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) 9.2. Kuutamohiihto ja kuunpimennys Patvinsuolla. ke Siivouspäivä Torpalla klo 10. NFI:n edustajat kertoivat omasta ja NaturFreunde Österreichin toiminnasta erilaisten ulkoilma-aktiviteettien, esim. Ukkojen luontoretki Kotkan Kaarniemessä. Joulukuusen ja joulumielen hakuretki. Kevätkokous TRL:n toimistolla Sturenkatu 27 A 4. Läh. Retki Isosaareen lauantaina klo10 alkaen. Toiminnan painopiste on luontoa ja ympäristöä säästävien järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa niin alueellisella ja kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. krs klo 17. Pyöräretki Espoon rantaraittia. Ukkojen luontoretki Kaarniemessä. hilkka.laitinen/at)gmail.com Ranskalainen hurmaava sammakko on matkalla kellariin joulunviettoon. 5.-7.7. Ryhmämme otti vastaan toimitusjohtaja Maritta Strasser ja jäsenasioita, ympäristöä säästävää matkailua ja sosiaalista mediaa hoitava Katrin Karschat. Luonnon ja työn juhlaa Stenbackan mäellä. ketola1@gmail.com. 27.4. Näin järjestäjien näkökulmasta budjetti oli kohdallaan. Päivien osallistujamäärä, hieman yli kahdeksankymmentä koko viikonlopun aikana, huomioiden TRL:n tulevaisuusseminaarin, oli iloinen asia. Talviretki Nuuksioon. Retki Vantaan Kuusijärven virkistysalueelle. Retkiohjaajakurssi 17.2. 040 504 8296. Tiedustelut: Risto Mäntylä, 040 828 9146 tai mantylaristo(at)gmail.com Seuraa myös Kangasalan Sanomien Seurat toimii -palstaa. Toki kevät ja suotuisat ilmat avittivat päivien onnistumista. n Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry (JyKuLuLi) kuntoluontoliikkujat.sporttisaitti.com n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 15.12. Kuusamon hiihtoviikko (vko 13 yhteisviikko Pietarhovin DUC:n kanssa, vko 14 KR:n oma). 30.4.-1.5. 30-vuotissyntymäpäivämme kruunasi ohjelmaryhmä Sananjalka, joka on kiitellyt yleisöä vahvasta eläytymisestä esitykseen. 6.-20.4. www.salpausselansamoojat.fi n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) Su 13.1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Simo Korpelainen p.040 7617368 tai simo. Tiedustelut myös Hannelelta, puh. 30.5. 040 5098259; pertti.mikkela@gmail.com p. Su 10.3. Ilm. Tapaaminen oli lämminhenkinen ja tilaisuudessa käsiteltiin myös mahdollisuuksia yhteisiin kansainvälisiin projekteihin, joista kummallakin osapuolella oli laajaa kokemusta. Kevätkokous 19.3. TRL-linturetki Porkkalanniemelle. Linnunpönttöjen tarkistusretki Papinsaareen 14.3. Kokoontuminen Haltian aulassa klo 13. Kiitos meidän Uusitalon Liisalle, joka piti huolen rahojen riittävyydestä. 16.-17.3. 040 588 1439. Sauna ja lounas. 15,-/5,-. Hilkka. Talviulkoilupäivä tammikuussa Kevätkokous helmikuussa Kuutamohiihto maaliskuussa Kevään ulkoilupäivät ja retkeilyn peruskurssi huhtikuussa Tiedustelut: Hannu p. Tapanin taaperrus alk. Tarkemmin kirjeessä. Taas mennään Tapanin taaperrukselle 26.12. 13.3. Hyvällä mielellä! Mia Neuvonen , ViRet Kuusankosken Retkeilijät ry vieraili 4.8. Seuraa ilmoittelua. Vuokrat jäsenille 10,-/2,-/vrk ulkop. 27 13. Kevätkokous Kahvisaaressa klo 17. Talvipäivän kävely ja tutustuminen Marraskuun ryhmän näyttelyyn Villa Gyllenbergissä (Kuusisaarenpolku 11). 1.-3.2. 0505431954, ilmo.nousiainen(at) gmail.com, ilm. 3.3. Su 10.2. TRL:n hiihtoviikko Rihmakurun majoilla (majat varattu TRL-väelle). Kuusankosken Retkeilijät kuuluu kyseiseen katto-organisaatioon oman kattojärjestönsä eli Työväen Retkeilyliiton kautta. vuorikiipeilykurssien ja -retkien ym. n Karjalan Retkeilijät (KR) 21.1. 0400 475254 Nettisivu www.trekkari.fi Seuran tukikohta: Stenbacka Nuuksiossa. Wienissä NaturFreunde Internationale / Nature Friends Internationalin (NFI) päämajassa. Hiihtomatka Tiurahoviin 28.4. 19.2. su klo 12 Nuuksion kansallispuiston 25-vuotisjuhla Stenbackassa. Kokoontuminen Takkulassa golfkentän luona rannan parkkipaikalla klo 11. 4.3. Retkeilypäivillä mölkkykisan jälkeen. Jatketaan teemalla ”Helsingin saaret tutuksi”. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 16.2. ViRetin talkooväki teki parhaansa päivien onnistumiseksi. 6.4. Linnunpönttöjen tarkistusretki Saarilammelle 19.1. Kuutamohiihto Selkäsaaren laavulle klo 18, yhdyshenkilö Aune Kurki 040 5961200 tai aune.kurki@ elisanet.fi. Seminaarista jäi luottamushenkilöille paljon työstettävää tulevan kevään liittokokoukseen. Paikka ja aika varmistamatta. Kuva: Anne LaitinenSoulagnet Pariisin liepeiltä. Hiljaisuuden polku ja Lepakkolaavu, ajankohta ilm. 19.4. Selasin kuvia sieltä ja tulin hyvälle mielelle. 6.-7.4. klo 11 Metsäpirtiltä lähdetään! T. Helena Idmanin johdolla päivät olivat hyvin organisoidut. 25.5. korpelainen@pp.inet.fi kuusankoskenretkeilijat.nettisivu.org n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Jäähiihto Itkonsalolta Valamon luostariin helmi-maaliskuussa 13.3. Ilm. Kuusankosken Retkeilijät esitteli vuorostaan omaa toimintaansa kotimaassa ja jätti NFI:lle muistitikun, jolla esiteltiin Plan Be – Aktiiviset seniorivapaaehtoiset –hanketta ja sen tuotoksia. Jäähiihto/suohiihto 30.3. Ilmoitt. Lisätietoja: tuula.touru@gmail.com, puh 040 502 9399; kerttuli.karonen@ gmail.com, puh. Tiedustelut/ilmoittautumiset: Matti Huttunen 0408324302 mk.huttunen(at)pp.inet.fi Eila Oranen 0407344913 oranen.eila(at) gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Fb-sivu: https://www.facebook.com/ HameenlinnanRetkeilijat/ Tiedustelut: Teemu Roisko, roisko(at) gmail.com, 050 413 3315. JOULUKUUTA 2018 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) 26.12. TRL:n liittokokous Janakkalassa Viralan työväentalolla Suunnistuskurssi kahdessa osassa toukokuun alussa Kuntorastit kesällä suunnistuskurssin jälkeen Lisätietoa: heikki.haapea(at)pp.inet.fi puh. laitinen@gmail.com p. Ilmo Nousiaiselle p. 25.5. Erityisen kiinnostuneita isännät olivat vanhusten ulkoilutuksesta vapaaehtoistyönä, koska sitä he voisivat soveltaa omassa toiminnassaankin. Hilkalla tilauskalenteri. ma Kaupunkikävelyä klo 10 . salenius@gmail.com p. Linturetki Porkkalanniemeen 11.5. Kaikki tiesivät paikkansa. Retki Seilin saarelle toukokuussa Tied: Raija Peltonen puh. NFI:n jäsenille tärkeitä asioita ovat ympäristönsuojelu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Konsertti Villa Kokkosessa ja pikkujoulujuhla Tammirannassa. Raaseporin rantalehtoja Keisarinnan kaivolta Elisaareen. Lasten ja varttuneiden talviulkoilupäivä, paikka vielä avoin 14.3
Ne karkaavat viivastolta, lentelevät kattoon, tarttuvat koivunoksiin ja räystäisiin. Annukka Mattila Savonlinnan Työväen Retkeilijät Retkeilyn suosio kovassa kasvussa Oletko retkeilijä vai matkailija. Ensi vuonna Suomen luonnon päivä ja Nuku yö ulkona tapahtumat ovat samana päivänä (31.8.2019), joka seuramme toimintasuunnitelmassakin on huomioitu. Sitten lörtsy-kahvit torilla. Todella mieluinen yllätys meille. JOULUKUUTA 2018 8 Oli mukava syksyinen päivä, kun lähdimme retkeilemään Lapakiston luontoon tyttäremme ja lapsenlapsen kanssa. Vaimea kosken kohina ja sauna sen rannalla rauhoitti. Kuva: Hilkka Laitinen. Että näin tässä nyt kävi. Hiisivalkeille 3.-4.11.tulee ahkeraa väkeä, joka tarttuu kirveen varteen rivakasti. Missä se kulkee retkeilyn ja matkailun raja. Syyspäivä on heleimmillään, rannalla keitetään kahvit. Nuotit, nuo pallukat, joissa on varsi ylöstai alaspäin, tai ovat ilman varsia, avonaisia tai umpinaisia. Majoituspaikkoja 8. Entä laivalla. Eräästä kolumnista bongasin lauseen; ”Jotta yhdistykset selviytyisivät hengissä, vaaditaan niiltä ennennäkemätöntä kykyä muuntautua. Yöksi ei tarvinnut lähteä kotoa kauemmas vaan sen pystyi viettämään esimerkiksi omalla takapihalla tai parvekkeella. Waahto-terassilla satamassa on joka aamu klo 10.00 oopperapäivän avaus. Jos oikein innostut, niin Parikkalasta (n.40 km) löytyy Veijo Rönkkösen ITEtaidepuisto. Olkoonpa tuo miten vaan. Pihasauna. Telttoja oli vähän joka paikassa ja ihmiset tuntuivat nauttivan olostaan. Meilläpä on Oopperajuhlat. Tulevaisuuden haasteista keskusteltiin jo retkeilypäivien yhteydessä pidetyssä seminaarissa ja aihe jatkunee ensi vuoden liittokokouksessa. Innostumme laulamaan Aleksis Kiven Metsämiehen laulun. 250 petipaikkaa ja sinne pääsee veneelläkin. Miten saisimme nämä retkeilystä kiinnostuneet nuoret ja perheet mukaan Työväen retkeilyliiton toimintaan. Sanat putoilevat maahan, hajoilevat. Niiden on luotava nahkansa ja luovuttava vanhentuneista toimintatavoista”. Männiköt raikui – ranta kaikui. Mutta sattumako vai mikä heitti majalle toimittaja Ilmon. Iltagurmettia on talossa tarjolla ja kynttilöiden loisteessa iloista seuraa ja kokoelma intiaanien viisauksia nykyihmisellekin erinomaisia elämänohjeita. Tutkittua tietoa kasvun syistä ei ole, mutta sosiaalisen median uskotaan olevan osasyynä. Sunnuntaina kipaistaan Nuuksion kansallispuistoon Kaislampikierrokselle. 28 13. illalla auton nokan kohti Porkkalanniemeä. On kiveä, lasia, keloa, on kylpylä. Esitys poikki, rahat takaisin ja kipinkapin Lieksaan Ukonjoelle TRL:n kämpälle. Harmonikka soittaa ja soittaa... Ollaan vaan. Saunan lämmittäjät huutelevat saunaan, josta alkaa kuulua vihtan läiske. Istutaan penkissä. Suuntasimme 7.9. Hiekkaveistoskisan taidetta Rantasalmella. Puoteja ja kuppiloita ilmestyy sinne tänne. Syksyinen retki Lapakistoon Kun osaa, se sujuu. Suut käyvät, jutut kulkevat, kulauksien säestyksellä lauluja tulee ja menee. Ylläpidettyjä hiihtolatuja lähellä. Kuljettiin asiantuntijan matkassa kolmatta tuntia. On hienoa, että on lähellä mahtava ulkoilupaikka ja reitistö mistä valita. Ja, kas, lähtöaamuna jokainen nuotti on kiltisti viivastollaan, sanat suorissa riveissä. On siis lähdetty kesäteatteriin Ilomantsin Möhköön katsomaan `Kätkäläistä`. Kunnes... Hakee ja kokee ikiaikaista olemisen huumaa. Karjalan Kulkuri-matkakoti retkeilijöille Lieksan kaupungin keskustassa Junaja bussiasema lähellä sekä monet palvelut. Kyllä kelpasi luonnosta nauttia näillä retkillä! Retkien vetäjälle, Armi Saleniukselle kiitokset . Onko retkeilyä se entisaikain kulkeminen, joka tehdään jaloin, pyöräillen ja telttaillen. Keskellä korpea Rantasalmella on Järvisydän, Kievari 1600-luvulta samalla suvulla. Tulen äärellä istuu ihmisten lauma. Kaikille kärrääjille ja pinoajille riittää hommia, isoille ja pienille. Ens`kesänä tulee Milanon La Scalakin. Tapahtumaa mainostettiin laajasti sosiaalisessa mediassa ja se pääsi ainakin radion uutislähetyksiin. Siellä on n. Pystytimme teltan kalliolle, jossa istuimme iltaa kynttilän valossa, nauttien eväistä, hyvästä viinistä ja uskomattoman lämpimästä ja tyynestä syyskuun illasta. Savonlinnassa meillä on Retkeilijöitten Putretti siellä Joel Lehtosen Putkinotkon vieressä. On suuri etuoikeus olla savonlinnalainen tässä suhteessa. Polku taittui hyvin, välillä syötiin eväitä ja välillä kurkittiin kaatuneiden puiden juurakoista. Näinhän se pelastui laulujoutsenkin aikanaan. Seuraavana aamuna kävelimme niemen kärkeen, jonne oli majoittunut melkoinen määrä retkeilijöitä. Metsähallituksen organisoima, tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetty Suomen luonnon päivä on ollut vuosi vuodelta suositumpi retkeilyja ulkoilutapahtuma. Puisto on yhden ihmisen tekemäksi ainutlatuinen koko maailman ITEtaiteessa. Tähdet syttyvät taivaalle, hiisikokkokin tantereelle. Kisse ja Ilona Pyykönen klapihommissa. Joten valtakunnassa kaikki taas hyvin. Mitäs nyt. Lennipoikakin jaksoi hyvin kävellä, kun sai välillä viskoa käpyjä veteen. Näkyvyys sosiaalisessa mediassa on mielestäni ehdoton edellytys liittomme jatkumisen kannalta. ”Kilpailijamme” Suomen Ladun Nuku yö ulkona keräsi tänä vuonna noin 43000 osallistujaa. Nuoret nauttivat retkillä olosta, jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta retkeilykulttuuria muille nuorille. Jos mennään autolla, junalla tai lentäen, onko se matkailua. Lähiruokaa, sieniä, suppilovahveroita löytyi lokakuussa etelässä ja syyskuussa mustavahakkaita pohjoisessa. Hyvä Lukija! Tulepas kerran elämässäs` meijän oopperajuhlille. jooga-puistossa on n.150 erilaista joogaajaa. Sinne sitä mennään kuin taksvärkkiin joka aamu ja sitten torikahville. Vaan ei mustikoita, ei puolukoita, ei sieniä, ei kaloja. Luonto palkitsi TRL-syysvaelluksilla Etelän ruskaa Liesjärven kansallispuistossa. Mutta nyt muutamien aktivistien havahtumisen ansiosta niitä pulleroita on yli 400. Itse osallistuin tapahtumaan siskoni kanssa puolen tunnin lähtövalmistelujen jälkeen. Tervetuloa! Lisätiedot ja varaukset: postimiikka@gmail.com puh. Yönsä ulkona olivat viettäneet erityisesti nuoret ja perheet, jotkut lemmikkieläimineen. Lapakiston luonnossa Hannele Vuorio ja Lenni.. Eikä maksa mitään. Kaikki tähtää heinäkuussa alkavaan neljä viikkoa kestävään oopperafestivaaliin. Esim. mut sata on hylkeitä vaan, kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan...” lauloi Junnu Vainio. Väkeä tulee, on kaikenlaista näyttelyä, konserttia, sun muuta seminaaria. Kulloisenkin oopperan tähdet laulavat ja infoa on vaikka mistä ajankohtaisesta. Klapipinot kasvavat. Jäsenistön ikääntyminen ja uusien saaminen on maanlaajuinen ongelma eri yhdistyksissä. Kuva Reino Tuominen. Kuvat ja teksti Hilkka Laitinen TRL:n syysvaelluksia suosi komea ruska niin etelässä Liesjärven kansallispuistossa kuin kuin TRL:n majoilla Enontekiöllä Varkhanmukkassakin. 550 luonnollista kokoa olevaa mitä moninaisinta ihmispatsasta. Samalla reissulla voit risteillä Punkaharjulle tai nopsasti kaupungin ympäri. Seuraavana päivänä metsäretkelle. Kiitokset ahkerille talkoolaisille ja iloisille retkeilijöille, teitä olikin paljon kaikenkaikkiaan kolmekymmentä. Uutena ilmiönä nuoret ovat innostuneet luonnosta liikkumisesta. Osoite Vehkakatu 22 81700 Lieksa Yöpymismaksu TRL-retkeilijöille 10;-/vrk, maaliskuussa 2019 retkeilijöille ilmainen majoittuminen. Ensimäisten repliikkien kanssa jyrähtää ukkonen, leimahtaa salama, sade kaatuu, kansa juoksee. Hän opasti rajamme puolustuksen vaiheet ja muistomerkit näillä seuduilla. Perille päästyämme totesimme ”muutaman” muunkin valinnen saman paikan! Luikahdimme kohta pääpolun alkupäästä metsän siimekseen toivossa löytää rauhallinen paikka yöpymiselle, tuo valinta osoittautui loistavaksi. Helena Idman ViRet pj. Kun harjoittelee niin saa sujumaan! Väinämöinen ja Annukka Veijo Rönkkösen ITE-taidepuistossa Parikkalassa. 045 86892222 Suosituimpien kansallispuistojen kävijämäärien kasvuluvut ovat olleet viime vuosina huomattavia. Jo alkukesästä alkaa koko kaupunki kuhista. Iki-ihana herrasmies Aarno Cronwall juontaa ja haastattelee. Soppajonokin pitenee, soppaa riittää kaikille nälkäisille kuten hiisikakkuakin. Ja sitten muuan kokemus, kun käväistiin kesäteatterissa. Ihan uskomaton paikka! ”Suuri Saimaa
U lkona on pikkupakkanen. JOULUKUUTA 2018 Marginaalin vaalija TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . – Käyttäjät eivät itsekään tajua niiden olevan sumuttamista. Saarikivi näyttää kannettavastaan artikkelia taiteesta ja luovasta talou desta, joka on täynnä tehokkuutta vaalivia sanahirviöitä. 29 13. Tässä rikotaan koko perinteinen tapa, jolla tarkastellaan kulttuuria. Janne Saarikivi pahoittelee flunssaansa. Ihmiset vaeltavat Helsingin yliopiston pääkirjaston Kaisan kahvilan läpi kohti ylempiä kerroksia. – Tämän tyyppinen teksti ärsyttää aivan suunnattomasti. Kirjahyllyt houkuttelevat lukemaan. – Näitä ilmaisuja käyttävien pääasiallinen syöte sosiaalisessa medias sa on todennäköisesti englantia. Kun asiantuntijat puhuvat taiteesta rahan ja hyödyn kielellä, he ovat tukahduttamassa jotain tärkeää. Se mukautetaan valtion hallinnon ja talouden toiminnaksi, Saarikivi puuskahtaa.. Hämmästelemme yhdessä tekstiä. Sanonnat ”pitkässä juoksussa” tai ”voit todistaa minut vääräksi” kalskahtavat hänen korvaansa. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Janne Saarikivi on pienten kielten sanansaattaja. Osa jää kupposen ääreen. Kytkös suomalaiseen asiaproosaan on kapea. Tavatessaan jonkun ensimmäistä kertaa, Saarikivi tarkkailee kielenkäyttöä ja sosiaalisen aseman ilmenemistä sen välityksellä. Kaikki valta-asetelmaan liittyvät sanat saavat Saarikiven kiihtymään ja nopeuttamaan puhettaan
. – Ideana tässä on tasa-arvo. Suomen kielen säilyttämisessä Saarikiven mukaan itse kieltä ei pidä lähteä muuttamaan. Venäläiset klassikot Tšehov, Dostojevski ja Gogol nousevat Saarikiven arvoasteikossa korkealle. Kallion ilmaisutaidon lukion aikai set ystävät saivat Saarikiveen eloa. – Siitä suuresta vapaudesta demokratiassa ei ole seurannut identiteettien moneutta ja rönsyilyä vaan tasapäistymistä, hän pohtii. Vastaava vapauden tunne valtaa Saarikiven myös hänen saapuessaan Viron satamaan. Kaikki ei mene suunnitelmien tai sääntöjen mukaan. Minkä tähden puolet Helsingin yliopiston maisteriohjelmista on muutettu suomesta englanninkielisiksi, ja Aalto-yliopistossa kaikki uudet maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä. Jatkuva elintason kasvattaminen on Saarikiven mielestä syvä suo. Se saa ihmiset etsimään todellisuutta fiktiosta, luomaan taidetta. Elintason kasvattamisen sijaan yhteiskunta voisi tavoitella yhteisöllisyyttä, hitautta ja viisautta, hän luonnehtii. Heidän äänensä nousevat kattoa kohti, he elehtivät, käyttävät käsiään. Isä kuoli kahden vuoden kamppailun jälkeen. . Rauhoittumaan. Ei hän ajatellut, että kyseessä oli kaksi eri kieltä. Tiede, kulttuuri ja taide on se, mitä meistä jää. kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori . . Hän on viettänyt aikaa Venäjällä muun muassa Marin ja Karjalan tasavalloissa, sekä Arkangelin ja Sahalinin alueella. Merkitys tulee siitä, millaiset suhteet ovat toisiin ihmisiin. . Saarikivi kaipaa yhä toisinaan laulujen sanojen kirjoittamista. ” Tiede, kulttuuri ja taide on se, mitä meistä jää. Mitä tahansa voi sattua venäläisen diskopopin soidessa taustalla. – Otan erilaisen takakenon. Menestys on väliaikaista, toisten silmissä. Virolainen Saarikivi on taas hieman introvertimpi, hän veistelee. Mitä kohtuuttomampi kirja, sitä parempi. Sen sijaan Saarikiveä hauskuuttaa julkisissa liikennevälineissä koodinvaihtosuomen käyttö pienten ryhmien välillä, kuten vaikka somalin, arabian ja suomen yhdistäminen. Kaikki eivät osaa samalla tavalla englantia. Venäjän murteet, karjala, vepsä, komi ja udmurtti ovat tuoneet oman sävynsä hänen kielivalikoimaansa. – Slangisuomen merkityksen ymmärsin myöhemmin kasvun ja mieheyden ilmaisijana. Siellä ihmiset käyttävät erilaista, lähempää puhe-etäisyyttä. Venäläisen yhteiskunnan valheellisuus tekee siitä Saarikiven mielestä mielenkiintoisen. Huutavat. tehnyt sanoituksia Ultra Bran lauluihin 1990-luvulla . Jossain vaiheessa hän ahdistui kuullessaan Ultra Brata jossain kaupungilla. – Elämä ei ole suoraviivaista. Saarikivi saattaa joskus lapsilleenkin heittää ”tsiigaa, mitä smäidää sul on rotsis”, jotta slangiperinne säilyisi. Hinta on liian korkea. Sen asettaminen kontekstiinsa auttoi myös Ultra Bran huippuaikoina. Erilaiset, ristiriitaisetkin persoonat kilpailivat keskenään. Hän osaa pohjoissaamea ja ymmärtää muitakin saamen kieliä ja murteita. Isä ja isoisä viljelivät stadin slangia. Sen pääkielenä oli saame, tutkimuskysymyksetja vastaukset jäsentyivät uniikilla tavalla. Saarikivi uskoo ihmisen olevan paljon enemmän ympäristönsä kuin omien ajatustensa luomus. Venäjä tuli lähemmin Saarikiven elämään kenttätyössä kielitieteen tutkijana 1990-luvun puolessa välissä. Se on kaikkein tärkeintä, se ylijäämä. . Hän voi aistia sen heti ylittäessään Vaalimaan rajan. Venäjän, viron ja saamen on oltava vähintäänkin mukana. Hän painottaa, ettei ole sama, millä kielellä me toimimme. Menestyksen illuusio Saarikivi on kunnianhimoinen ja on halunnut itsekin menestyä. Ajatus siitä, että ihminen on hyvä tai paha, menestynyt tai ei, on illuusio. Tuntuu fyysisestikin erilaiselta. Saarikivi ilmeilee ja elehtii kädet taskussa, miten hän ilmaisisi itseään saameksi. Television ollessa auki perhe katsoi myös ruotsinkielisiä ohjelmia. Venäjällä voi juhlia Suomea reippaammin ja olla kohtuuton. Elämän nälkä voimistui. uusin kirja Teoksen kustantama Suomen kieli ja mieli JANNE SAARIKIVI. Se oli muistutus kaukaisesta menneisyydestä. . Poika opetteli kadulla yhtä aikaa autokouluja bilskola-kylttejä. Huoleni koskee kielivalintoja. Tavalliset pihapelit ja leikit olivat hänelle tavoittamaton, vieras maailma. – Ainoa järjellinen syy Suomen valtiolle on suomen kielen käyttäminen sekä kulttuurin ja ajatuksien tuottaminen suomeksi. 30 13. – Illallisella ihmiset istuvat vieri vieressä. Lapsuutensa ja nuoruutensa Saarikivi eli kirjojen kanssa. Saarikivestä ei olisi ollenkaan liikaa vaatia, että Suomen jokaisessa ravintolassa olisi suomenkieliset ruokalistat ja mahdollisuus tilata suomeksi. Silloin hän höristää korviaan. Vapauden takakeno Kielitieteilijä Janne Saarikiveä on vaikea ajatella pelkän suomalaisuuden kautta. Avautui ihmeellinen maailma. – Meillä on väärät menestystavoitteet. Maan rosoisuus ja keskeneräisyys tekevät siitä kiehtovan. JOULUKUUTA 2018 Kun Saarikivi seuraa poliitikkojen kielenkäyttöä, hän miettii, mitä arvoa ja asiaa kukin viime kädessä ajaa. . filosofian tohtori suomalaisugrilaisesta kielentutkimuksesta 2006 . . syntynyt 1973 Helsingissä . Kielellisesti vähälahjaisen pitää pystyä tilaamaan ravintolassa. Ideana tasa-arvo Saarikivi kertoo olleensa haastattelua edeltävällä viikolla Oulun yliopistossa saamen kielen tutkimuksen kansainvälisessä seminaarissa. Saarikiven isä työskenteli ulkoministeriössä, hän vieraili työmatkoilla Venäjällä ja puhui venäjää. Kaikkein olennaisin kysymys on, mitkä ovat perusteet ja seuraukset. Se korostui isän sairastuessa syöpään nuorukaisen ollessa kolmentoista. Tutkimusaiheena oli Pohjois-Venäjän kadonneet uralilaiset kielet. Jos tekisimme tätä haastattelua Venäjällä, meidän pitäisi ehdottomasti syödä, Saarikivi tähdentää. Hän on käynyt Venäjällä satakunta kertaa. Juuri silloin, kun luulet olevasi hyvän puolella, olet itse muuttumassa natsiksi. asuu Helsingissä . ” Venäläinen Saarikivi on pikkuisen röyhkeämpi ja suorempi kuin suomalainen. Hän ihailee saamelaisissa, miten he voivat kohdata toisiaan sopimatta etukäteen, elämällä ilman kalenterirumbaa. Smäidää rotsis Ensimmäiset merkitykselliset muistikuvat kielestä liittyvät Saarikivellä lukemisen aloittamiseen. – Suomi on hyvä sellaisenaan kuin se on. Minusta se pitäisi saada pikemminkin laskuun. – Venäläinen Saarikivi on pikkuisen röyhkeämpi ja suorempi kuin suomalainen. Jos ei synny tarpeita, kipuja, haavoja, reikiä ja koloja, joista ottaa kiinni, ei voi syntyä tarvetta toisiin ihmisiin. Saarikivi pohtiikin, onko Venäjän kaltainen ympäristö ideaali merkittävän kirjallisuuden tai musiikin syntymiselle. Se on kaikkein tärkeintä, se ylijäämä. – Masennuksekseni olen huomannut, että kaikkia ajaa se, että pitää saada Suomi nousuun. Se, onko ihminen menestynyt tai ei, on hänen mukaansa hiljaisten sattumien summa. . Venäjä on Saarikivelle vapauden valtakunta. johtanut vähemmistökielten kysymyksiä tutkivaa MINOREURUShanketta . Puhumme kuitenkin pääosin Venäjästä. naimisissa, kaksi lasta ja puolisolla myös yksi aikuinen lapsi
Jos heillä olisi ollut elämässään muutama erityyppinen kokemus, he saattaisivat itse olla samassa tilanteessa kuin turvapaikanhakijat. Siellä oli rauhallisempaa. Missä olet pyrkinyt laskemaan omaa elintasoasi. En pyri, elän aivan liian leveästi. Työskennellessäni kolme vuotta Helsingin yliopiston kollegiumissa, minulla oli pienempi palkka, mutta viihdyin nykyistä paremmin. JOULUKUUTA 2018 Saarikivi tiedostaa edustavansa ajatuksineen julkikristittynä marginaalia. 3?. – Tunnen kaikennäköisiä natseja. Ängen kielitiedettä sinne, mihin se ei kuulu. Hän ihmettelee, miksi kaikki soraäänet on saatava hiljaiseksi. – Miten paljon on vakuuttuneita ihmisiä siitä, että he ovat oikealla puolella. Mitkä suomen kielen sanat poistaisit, jos saisit siihen mahdollisuuden. Miten huumorintajussasi näkyy se, että olet kielitieteilijä. Vajaat kolme vuotta sitten irakilainen turvapaikanhakija muutti Saarikiven perheen luokse asumaan. Kielitieteilijä on oppinut puhumaan arabiaa ja seuraa nyt arabimaiden tapahtumia arabiankielisiltä sivustoilta. Toisaalta, jos elämäni olisi ollut jossain kohtaa piirunkin verran erilaista, olisin itse natsi, Saarikivi sanoo. ” Juuri silloin, kun luulet olevasi hyvän puolella, olet itse muuttumassa natsiksi. 31 13. Talouskasvun, innovaation ja kestävyysvajeen
(ti) suljettu Joulun aukioloajat: . (ma–la) klo 08–20 23.12. Kirjojen matkaa voit seurata nettisivustolta. . JOULUKUUTA 2018 Uusi koti kirjoille Ekovinkki JOHANNA JUNNILA, VALONIA Monella meistä on kotonaan kirjoja, jotka ovat tulleet itselle tarpeettomiksi. Perinteisesti kirjoja on kierrätetty antikvariaattien kautta, mutta ylitarjonnan vuoksi nämä vastaanottavat kirjoja enää hyvin harkiten. (to–pe) klo 08–20 29.12. Kun kirjan hävittäminen tulee lopulta ajankohtaiseksi, hävitä sivut paperinkierrätyksessä ja kannet energiajätteen mukana. Mikäli itsellesi tarpeettomat kirjat eivät kuitenkaan ole vielä elinkaarensa päässä, on niiden kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjolla monia keinoja, jotka kannattaa hyödyntää ennen kirjan heittämistä sekajätteeseen. Rekisteröidy Bookcrossing-sivustolle ja jätä bookcrossing-koodilliset kirjasi muiden löydettäväksi. (la) klo 08–18 30.12. Mikäli päätät myydä kirjasi eteenpäin kirpputorilla, ole realistinen hinnoittelussa. puh. Myös kirjastot ovat kiinnostuneita lähinnä harvinaisuuksista. . Etenkin suurista määristä eroon hankkiutuminen voikin tuntua haastavalta. (ti–ke) suljettu . (su) klo 10–16 17.12.–22.12. TERVETULOA KAUPOILLE! 27.12.–28.12. 32 13. (ma) klo 08–20 01.01. Sivut käyvät myös sytykkeiksi, mutta muista, että kansia ei saa itse polttaa myrkyllisten aineiden takia. (ma) klo 08–14 25.12.–26.12. Paperinkeräys Oy ottaa vastaan suureriä, jolloin kansia ei tarvitse erottaa käsityönä. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-20, La klo 8-18 www.hakaniemenkauppahalli.fi 02.12. Bookcrossing on hauska, yhteisöllinen keino laittaa yksittäiset kirjat kiertoon. Kirjakierrätyshyllyjä on viime vuosina ilmestynyt esimerkiksi moniin kirjastoihin ja kahviloihin. 040 765 0176 UUTTA&VANHAA. Lähiseudun kouluihin, päiväkoteihin tai palvelutaloihin voi toki tarjota kirjoja, mutta suurten lahjoitusmäärien ja rajallisten säilytystilojen vuoksi niitä ei välttämättä voida ottaa vastaan. Niihin voi jättää kirjojaan muiden löydettäviksi ja samalla löytää jotain uutta itsellekin. Hyväntekeväisyyskirpputorit kuten SPR:n Kontti ottavat vastaan kirjalahjoituksia. (su) klo 08–20 24.12. . Elinkaarensa päässä olevien kirjojen sivut voi hyödyntää vaikkapa askartelumateriaalina. 040 765 0176 puh. . (su) suljettu 31.12
JOULUKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kaupungista, sairaaloista ja lahden takaa K ohtaamisia kaupungissa on jälleen kerran oivallinen osoitus Ateneumin näyttelyohjelman korkeasta tasosta. Sen katunäkymät tuolloin uudesta ja modernista miljööstä Ulla Rantanen: Katukuva, 1969.. Kokonaisuus on rakennettu taidolla ja näkemyksellä. Pääkaupunki tuli aiheeksi uuden vuosisadan mukana. Hehän rakensivat ateljeensakin erämaahan. Suomalainen taide muutti metsästä kaupunkiin oikeastaan uuden, kultakauden jälkeisen sukupolven voimin. Katselmuksessa esitellään kaupunkimiljöötä, lähinnä Helsinkiä taiteilijoiden kuvaamana, mutta toisaalta tuodaan esiin myös se, mitä on olla kaupunki lainen. Vuosisadan vaihteen mestarithan eivät juuri kuvanneet kaupunkia. Näyttelyssä on monia modernia Helsinkiä, esimerkiksi Töölöä kuvaavia maalauksia. 33 13. Ateneumin näyttely onkin läpileikkaus viime vuosisadan taiteestamme
Sairaalat pitää suunnitella niin että sekä itse rakennuksiin ja tonteille jää tilaa laajennuksiin. Heillä mukaan tulevat myös ihmiset työssä ja vapaa-ajan vietossa. Työt alkoivat kuitenkin klassismin merkeissä. Se avaa näkymän toisaalta sairaala-arkkitehtuuriimme itsenäisyyden alusta tähän päivään ja toisaalta yhden toimiston Paatelan vaiheisiin ja tuotantoon sadan vuoden ajalta. Julkisivut ovat puhdaspiirteistä 1920-luvun klassismia ja interiöörit hienoa art decoa. JOULUKUUTA 2018 viestivät vasta itsenäistyneen kansan tulevaisuudenuskosta. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu kirja, joka esittelee paitsi Arkkitehtitoimisto Paatelan toimintaa myös sairaala-arkkitehtuuria yleisemminkin. Näin on saatu aikaan mielenkiintoinen kaksoisnäkökulma. Näyttelyssä esitellään ansiokkaalla tavalla myös aiemmin vähälle huomiolle jääneitä taiteilijoita. Ne tavallaan loivat uskoa tulevaisuuteen ja paranemiseen. Helsingin Kruununhaassa sijaitseva yliopiston anatomian laitos on tästä hieno esimerkki. Lääketiede kehittyi, ja se vaati myös arkkitehtuurilta uusia ideoita. Jälkimmäisissä tulee esiin paitsi modernin ihmisen tietoisuus itsestään myös tämän persoonallisuuden ristiriitaisuus. Helsingin Taidehalli Alice, Neeme & Ness Avoinna 13.1.2019 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Suomalainen sairaalarakentamisen nousu ajoittuu itsenäistymisen jälkeisiin vuosiin. Nyt raja on tulossa vastaan esimerkiksi Helsingin Meilahdessa. Kaupunkia ei näyttelyssä esitellä vain katukuvina. Erityisesti graafikot kuten Reino Harsti, Tuulikki Pietilä tai Aune Mikkonen olivat ahkeria pääkaupungin kuvaajia. Paateloidenkin tuotannossa on näitä hienoja valkoisia sairaaloita kuten vaikkapa Kinkomaan tai Kiljavan parantolat. Tämä tulee taas kerran ilmi Taidehallin näyttelyssä , jossa on esillä kolmen taiteilijan Alice Kaskin, Neeme Külmin ja Jass Kaselaanin teoksia. Yksi heistä on Elga Seseman. Sata vuotta sairaaloita Jos Kohtaamisia kaupungissa vie katsojan viime vuosisadan taiteen pariin, niin samalle kaudelle johdattaa myös Arkkitehtuurimuseon näyttely. Tuolloinen kansantautimme tuberkuloosi oli yksi syy pohtia suunnittelua toden teolla. He tuntuvat aina olevan askelen tai ainakin puoli meikäläisiä edellä. Elga Seseman: Street, 1945. Häneltä on mukana hivenen ekspressionistissävytteisiä katunäkymiä, mutta myös henkilökuvia. KUVATAIDE Ateneumin taidemuseo, Helsinki Kohtaamisia kaupungissa Avoinna 20.1.2019 saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Minulla on lapsuudestani lähtien säilynyt mielikuva sairaaloista puhdaspiirteisen funktionalistisina, valkoisina ja puhtaina rakennuksina. Kaselaanin humiseva ja kumiseva Objekti on vaikuttava, ehkä vähän pelottavakin teos. Mukana on myös sarja valokuvia, nekin tummansävyisiä. Lääketieteeseen tulee uusia innovaatioita, mutta myös ennen tuntemattomia sairauksia tulee esiin. Monissa maalauksissa vietetään kaupunkilaista elämää sisätiloissa ja avataan sieltä ikkuna ulos. 34 13. Toki alakuloisiakin maisemia on mukana. Se on kuin sukellusvene tai mikä tahansa sotakone, ja se täyttää miltei koko kuvanveistosalin. Arkkitehtuurimuseo, Helsinki Vuosisata sairaalasuunnittelua – Paatelat arkkitehteina Avoinna 24.2.2019 saakka, ti–su 11–18, ke 11–20. Nämäkin ovat kaupunkielämään liittyviä elementtejä. Naapurin puolelta Virolaiset taiteilijat yllättävät usein
Ääni näihinkin liittyy. Jussi ja Toivo Paatela: Helsingin yliopiston anatomianlaitos, 1928. Hänen hienot renessanssista ja barokista nousevat ihmiskuvansa ovat tuttuja useimmille. Viggo Wallensköld: Hauta 1. KUVATAIDE Kuutti Lavonen: Tan. Hän lavastaa, muuttaa teoksia kolmiulotteisiksi ja rakentaa installaatioita, veistoksiakin. Avinna HAMissa 27.1.2019 saakka. Yhteen aihe on otettu Taidehallin arkkitehtuurista. Näin avautuu uusia näkökulmia tuttuun lajiin. Tilaan levittäytyviä veistoksia ovat myös Neeme Külmin teokset. Tämän ajatuksen herätti teos Kekkosen käsi. 35 13. Avoinna Duetossa 23.12. Hän kuvaa ihmisen monena, miehenä tai naisena tai jonakin muuna. Seppo Heiskanen. Avoinna Taidesalongissa 20.12 saakka. KUVATAIDE Viggo Wallensköld on omaperäinen taiteilija, unien tulkitsija ja näkyjen näkijä. Alice Kaskin maalauksissa kädet ovat pääosassa. Ulla Jokisalo: Katu-uskottavuus, ennen kaikkea. Mutta surumielinen yksinäisyyskin on jäljellä. Taito niissäkin näkyy. Niihin huomia keskittyy, itse ihmishahmo on esitetty hyvin viitteellisesti. Nyt mukaan on tullut entistä enemmän ryhmäkuvia ja ikään kuin sosiaalisia suhteita. Käsi on tarpeellinen taiteilijalle, mutta käden jälki voi jäädä maailmaan muiltakin. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Nykyvalokuvaajat pyrkivät usein eroon dokumentarismin perinteestä. Uudessa näyttelyssä on mukana ilahduttavan paljon grafiikkaa, ei niinkään maalauksia tai piirustuksia. Sitä tekee myös Ulla Jokisalo. saakka. JOULUKUUTA 2018 Näyttelykuvia Kuutti Lavonen ei juuri esittelyjä kaipaa. Alice Kask: Painting, 2018. Jass Kaselaan: Object, 2018
Tuosta ideasta syntyi lopulta ensimmäisen jakson cliffhanger. joulukuuta alkavan toisen kauden keskiössä ovat edelleen samat kysymykset, mutta asetelma on käännetty päälaelleen; Oskari on ajautunut lain toiselle puolelle ja Krista on saanut elämänsä kuntoon. – Käsikirjoitettaessa on löydettävä käänteitä, jotka vievät juonta kiinnostavasti eteenpäin, mutta ovat henkilölle psykologisesti uskottavia. – Sarjassamme ulkoinen todellisuus heijastelee sisäistä. – Tämä on mahdollistanut sen, että henkilöt on voinut viedä aivan äärirajoille ja konfliktit kärjistää huippuunsa. Oskarin ja Kristan Niko-poika on kasvanut aikuiseksi, ja irtautuminen vanhempien vaikutuspiiristä on raju. Palkitun tv-sarjan käsikirjoittaja Laura Suhonen haluaa lisätä ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Totta kai paineita aiheutti myös ensimmäisen kauden menestys. Ensimmäistä kautta tehtäessä jatkoa ei kuitenkaan vielä konkreettisesti ideoitu. – Kausien välillä on kolmen vuoden aikahyppy, joten kuviot on saatu pöllytettyä kunnolla uusiksi. – Sarjaa rakennettiinkin niin, että asetelmat tuottaisivat materiaalia useammille kausille. – Pidän itse siitä, että jatkuvajuonisissakaan pidemmissä sarjoissa kaudet eivät jää suhteessa toisiinsa täysin sirpaleisiksi vaan tarjoavat myös ehyitä tarinan kaaria. Ehyitä tarinan kaaria Suhoselle ja alkuvaiheissa konseptia hänen kanssaan kehitelleelle tuottaja Roope Lehtiselle oli heti selvää, ettei Koukussa-sarjaa jätettäisi yhteen kauteen. – Samalla lupasin itselleni, etten aiheen pariin palaisi, ellei jatkoon löytyisi tarpeeksi hyvää kantavaa ideaa. Olisi ollut ikävää tuottaa katsojille pettymys. Auton ratissa Rikua näyttelevä Lauri Tilkanen. Ainakin itseäni auttaa hurjasti ideoista ääneen puhuminen. Kevättalvella 2016 Joona Kivirinta, toinen Suhosen jaksokirjoittajista, soitteli ja kertoi Suhoselle saaneensa idean siitä, millä tavalla Oskarin kuviot voisivat uudistua. JOULUKUUTA 2018 ”Tuntui aivan mahtavalta palata ’Koukun’ pariin” Koukussa-sarjan ensi viikolla alkavalla uudella kaudella Oskari Aution (Tommi Eronen, vasemmalla) kuviot menevät ihan uusiksi. Suhosen mukaan tarinan kehittely on vahvasti tiimityötä, vaikka jokaisella onkin omat jaksonsa kirjoitettavana. Suhonen editoi kaikki jaksot, jotta yhtenäisyys säilyy. Suhonen jäi äitiyslomalle saatuaan ensimmäisen Koukussa-setin kirjoitettua. – Innostuin ideasta ja jatkoin sen kehittelyä. Toisen kauden kirjoittamiseen Dahlström ei aikataulusyistä päässyt, jolloin remmiin astui Jyrki Väisänen. Se vaatii loputonta pohdiskelua. – Kun mieli askartelee tarinan parissa, materiaalia löytyy kaikkialta: ihmisten käytöksestä, muista taideteoksista, omista muistoista. Myös rikoskuvio on täysin uusi, ja panokset ovat kasvaneet. Saatan yöllä. Ensimmäisellä kaudella kuvattiin melko pienimuotoista huumekauppaa, toisella kaudella asialla ovat kovan luokan ammattirikolliset. Myös alitajunta tuottaa sitä. Tuntui aivan mahtavalta palata Koukun pariin. Järjen asettamat esteet ylittävä tunne kahden ihmisen välillä rinnastuu huumeriippuvuuteen. Koukussa tutkii henkilöidensä kautta sitä, mihin erilaiset riippuvuussuhteet voivat ihmisen ajaa sekä sitä, voiko – ja kannattaako – niistä vapautua, Kultaisella Venlalla palkittu sarjan pääkirjoittaja Laura Suhonen pohtii. On ehdottomasti eduksi, että useammat aivot ovat pohtimassa asioita. Moniin kysymyksiin on luvassa myös lopullisia ratkaisuja. Tuleva kausi myös päättää sarjan. Hän kertoo toivoneensa kovasti, että pääsisi palaamaan sarjan henkilöiden pariin. Kuviot käännetty uuteen asentoon Keskiviikkona 19. 36 13. Tajusin, että nyt oli syntymässä yhtä kiinnostavaa sisältöä kuin ensimmäiselle kaudelle. Juuri uusintana esitetyllä ykköskaudella huumerikostutkija Oskari Aution (Tommi Eronen) ensirakkaus, kuiville pyristellyt entinen narkomaani Krista (Matleena Kuusniemi) palasi Suomeen pakoiltuaan ulkomailla 16 vuotta huumetuomiotaan ja ryhtyi Oskarin laittomaksi tietolähteeksi. Huumerikollisuuden maailmaan sijoitettu tarina kertoo ennen kaikkea poliisin ja rikollisen mahdottoman tuntuisesta rakkaudesta. Ylellä nähtävän ”Koukussa”-sarjan avauskausi kahmi palkintoja vuoden 2016 Kultainen Venla -gaalassa, jossa se palkittiin viidessä eri kategoriassa. Suhonen kertoo yrittäneensä tasapainotella ensimmäisen kauden loppua kirjoittaessaan siten, että jatkolle olisi pedattu riittävästi lähtökohtia, mutta kausi olisi silti kokonaisuus, mikäli rahoitusta toiseen settiin ei olisikaan järjestynyt. Tarinan kehittely vahvasti tiimityötä Koukussa-sarjan ensitulemisessa Joona Kivirinnan lisäksi jaksokäsikirjoittajana toimi Jenny Dahlström
Suhonen toivoo voivansa kirjoittajana lisätä ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan näyttämällä henkilöhahmonsa kokonaisina ihmisinä. Se on mahtavaa – tekemällähän ammattitaito kehittyy. Koukussa-sarjaa kirjoitettaessa sen ohjaaja Marja Pyykkö kommentoi käsikirjoituksia ja keskusteli Suhosen kanssa paljon henkilöhahmoista. – Eräs ystäväni sanoi kerran, että ”sua kiinnostaa kaikkien ihmisten kaikki asiat”. JOULUKUUTA 2018 Nora Vilva Käsikirjoittaja Laura Suhonen haluaa tv-sarjamuodossa piirrellä suuria tarinakaaria. 37 13. Kotimaiselle tv-draamalle kysyntää Laura Suhonen valmistui Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksen käsikirjoituslinjalta vuonna 2010. Moskito Televisionin vakituisena työntekijänä hän on ollut kuuden vuoden ajan. Hänen mukaansa mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa hyvän idean tai kun kaksi langanpäätä yhtäkkiä solmiutuvat. Auton ratissa Rikua näyttelevä Lauri Tilkanen. Pari on tehnyt yhteistyötä jo monissa produktioissa, joten kemiat toimivat. Tosin tällä hetkellä kotimaiselle tv-draamalle on kovaa kysyntää, ja suurin osa kollegoistani on työllistettyinä. Juhana Unkuri. Yle Kuvapalvelu Koukussa-sarjan ensi viikolla alkavalla uudella kaudella Oskari Aution (Tommi Eronen, vasemmalla) kuviot menevät ihan uusiksi. havahtua, ja yhtäkkiä mielessäni on kirkkaana idea johonkin käsikirjoituksen ongelmakohtaan. On mahtavaa, että saan pohtia ihmisiä ja heidän asioitaan ammatikseni. Hän huomaa kaiken falskin tekstissä. Se taitaa olla totta. Suhonen kertoo olleensa aina hyvin kiinnostunut siitä, miten ihmisten mieli toimii. Käsikirjoitusten valmistuttua vetovastuu siirtyi Pyykölle. Myös Suhonen kommentoi jaksojen leikkausversioita ja oli myös mukana sarjan näyttelijävalinnoissa. Tiedän olevani etuoikeutetussa asemassa, sillä valtaosa käsikirjoittajista on freelancereita. Kirjoitan sen saman tien ylös parilla sanalla, Suhonen kertoo. – Ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta. Siksikin paluu Koukussa-sarjan pariin oli hyvin mielyuisa tehtävä. – Olen voinut keskittyä nimenomaan kirjoittamiseen. Marja on paitsi mielettömän lahjakas ohjaaja, myös todella hyvä lukija. – Lisäksi tahdon kertoa katsojalle tarinoita, jotka ovat vetäviä, viihdyttäviä ja tunteita herättäviä
JOULUKUUTA 2018 Coletten rohkeus vaati terävää älyä ja kirjallisia kykyjä Ei auttanut vinkattu ajankohtaisuuskaan tällä kertaa avaamaan tehtävää suurten kansanjoukkojen tunnistamaksi. ”Viihderomaaneista aloittaneesta skandaalinkäryisestä kirjailijasta ja hämyisten lavojen esiintyjästä kasvoi monien vaiheiden ja vuosikymme nien mittaan merkittävä ranskalai nen kulttuurihenkilö, joka sai kirjal lisuupalkintoja ja valittiin 1944 Rans kan akatemian jäseneksi. Siinä on perin teiset miehen ja naisen roolit kään netty ylösalaisin. (Hän oli kolme kertaa naimi sissa ja myös avoimesti biseksuaa linen.) Lisäväriä Chérikirjoihin toi se, että kysymyksessä oli nuoren miehen suhde vanhempaan naiseen, mitä Colette kuvaa avoimesti. Tämä miellytti erityisesti feministejä, jotka kannattivat hänen suorasukaista ta paansa lähestyä tunteita ja seksuaa lisuutta. Brittien lemmikki Keira Knightley näyttelee Colettea ja Langalla-poliisisarjan pääosassa loistanut Dominic West hänen kustantajapuolisoaan Henri Gauthier-Villarsia juuri teattereihin tulleessa elokuvassa Colette.. ”Coletten tuotanto on tavattoman runsas ja monipuolinen. 2001). Judith Thurman on kirjoittanut kirjan Colette – Intohimon salaisuu det (suom. 38 13. Tässä teoksessa Thurman ylistää kirjailijan sujuvaa kynää, sivistyneisyyttä ja teatterin klassikkojen tuntemusta ja perehty neisyyttä ajan virtauksiin. Tä män viihdyttävän elokuvamusikaa lin olen nähnyt ja pitänyt sen lukui sista lauluista. Coletten teoksen tunnelma ja ym päristö tuovat mieleen Mika Waltarin esikoisteoksen ’Suuri illusioni’, muutenkin kuin vain siksi, että kum mankin kirjan tapahtumat sijoittu vat pääosin 1920luvun Pariisiin. SidonieGabrielle Colette (1873– 1954) oli lähtöisin pikkukaupungin keskiluokkaisesta perheestä, mutta raivasi tiensä Pariisiin ja ranskalai sen kirjallisuuden eliittiin. Monikaan ei ehkä yhdistä kirjailijaa elokuvaan Gigi, joka perustuu hänen samanni miseen kirjaansa (1944). Vuonna 1926 ilmestynyt visakirja Cherin loppu on toinen osa kirjan päähenkilön tarinaa. Se voitti peräti yhdeksän Oscaria ja kolme Golden Globepalkintoa. Hänet nimitet tiin Kunnialegioonan ritariksi, ja hän sai myös ’suurupseerin’ arvon.” Mauri Panhelainen löytää kotimaisen vertailukohdan. ’Chéri’ ja vi sassa haettu ’Chérin loppu’ (1926, suom. Elokuvassa Gigiä esitti nuori Audrey Hepburn. Romaanin viimeisessä virk keessä päähenkilö vetää koukiste tulla sormellaan korvaansa kohdis tetun revolverin teräsliipaisimesta. Silloin elettiin Eu roopassa kiihkeää ensimmäisen maa ilmansodan jälkeistä aikaa, jossa ky seenalaistettiin vanhat arvot.” u u u Pertti Vuorelalla on Colettesta leffamuisto. Erään visaukkoa etäisesti muistuttavan kriitikon elokuva-arvion viime viikon lehdestämme lukeneet ymmärtävät, mihin vihjaus viittasi. Niin vain kävi, että viikon 48 visa ratkaistiin vakiokvartetin, pitäisiko sanoa Kirjavisan housebandin kesken. Näissä kir joissa Coletten uskotaan kertovan suhteestaan (erään) miehensä poi kaan. Hän kir joitti noin 80 kaunokirjallista teosta, useissa niistä on tiettävästi oma elämäkerrallista väriä, ja niiden li säksi kolumneja ja teatterikritiikkejä. ”Minuun teki nuorena suuren vai kutuksen Coletten ’Vilja oraalla’, mutta kun jokunen vuosi sitten luin sen uudelleen, en enää tavoit tanut sen viehätystä. Tarina kertoo nuo ren miehen epätoivoisesta rakkau desta vanhempaan kurtisaaniin, joka lopulta johdattaa Cherin (joka on nimestään huolimatta mies) itse tuhoon. Colette valittiin Goncourtakatemian puheenjohtajaksi sen historian en simmäisenä naisena. Siinä ensiviulua soittaa Sirpa Taskinen. 1956) ovat paremmin säilyttä neet kiinnostavuutensa. Hänen lap suudenmuistelmistaan kehittyi usean teoksen Claudinesarja. Yh teistä on myös ajankohdalle tyypilli nen kuva levottomista, itseään etsi vistä ja traagisesti epäonnistuvista nuorista ihmisistä
Väinö Tannerin mielestä koko linja olikin yhtä ”zig-zagia”, kuin kuutosen ratikka, joka vilkutti välillä oikeaan ja välillä vasempaan. Miessovinistien silmin perinteisellä – ja kai tosielossa yhdellä niistä harvoista naisten siihen aikaan käytössä olleella – keinolla hän kai aluksi tiensä rahan äärelle ja julkisuuteen raivasi mutta taisi sitten vanhemmiten pyyhkiä kaikilla tielleen osuneilla törkyturvilla pöytää. Muistaakseni yhdessä niistä ällistynyt Mannerheim huudahti ratsunsa selästä kadun yli: ”Hälkkari, Juho Kusti, kuinka sinä olet muuttunut!” Mutta niin ne muuttuvat, esteettiset arvostuksetkin. Mikko Majander Juho Kusti ryhtyi raivaamaan Suomi-neidolle elintilaa hävityn jatkosodan jälkeen. Paasikivenaukio patsaineen istuu nyt 2010-luvun loppua kohden entistä saumattomammin ympäristöönsä, kun ihmisvirrat kulkevat Kampin keskuksesta Kansalaistorille, Amos Rexistä Kiasman ja Musiikkitalon välistä uuteen keskustakirjasto Oodiin. Aforismi välipalaksi Colette sai huolimatta viihteellisesti ja eroottisesti painottuneesta tuotannostaan merkittävää tunnustusta. No, aktiivinen nainen oli yksi Ranskan ensimmäisestä seksuaalisista vähemmistöistä julkisesti kirjoittavista, arvokonservatiivista, mutta köyhien puolustajasta, siis ristiriita heti ensi riveillä. Täytyi nyt lukea lisää, että kehtaa jotain kirjoittaa... Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Siihen ahtaaseen väliin Juho Kusti ryhtyi raivaamaan Suomi-neidolle elintilaa hävityn jatkosodan jälkeen, ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992. Hän luonnehti Paasikiveä konjunktuuripoliitikoksi, joka kuitenkin ajoi aina isänmaan parasta vaihtelevissa oloissa. Valtiotaidon näkökulmasta ei tässä oikeastaan ole ihmeempää uutta. Agendaa hallitsi yksi tosiasia ylitse muiden: ”Rauha ja sopu sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren Neuvostoliiton kanssa on meidän valtiollisen toimintamme ensimmäinen ohje.” Suomen perusetujen mukaista oli johtaa ulkopolitiikkaa niin, ettei se kulje itää vastaan. se oli kuin keskikokoisen elävien ihmisten pikkukaupungin osoitehakemisto; avenuet ja kortelit, niissä omat tontit. Se oli kymmenien hautojen joukossa ensimmäinen kohde, ihan Pere-Lachaise metroaseman kupeessa. Feminististikin hän oli, tavallaan, mutta kaukana meidän päiviemme lajityypistä. JOULUKUUTA 2018 Miksi maailmaan suunnitellaan lisää verkkoja, kun entisetkin ovat sotkussa. Sillä kevätretkellä, itseäni sivistyneemmässä seurassa tuli, paitsi armoton flunssa, ilmaista opastustakin. Harva tietää tai tulee ajatelleeksi, että Paasikiven monumentti on nimeltään Itä ja länsi. Tämä edellytti jo terävää älyä ja kirjallisia kykyjä.” Palkinto Pertti Vuorelalle ja sitten – Juha Vainiota hautuumaahengessä lainaten – kansi kiinni ja kuulemiin. Valmistuessaan vuonna 1980 monumentti kuitenkin herätti vielä paljon hämmennystä ja kritiikkiä. Tosiasioiden tunnistaminen on viisauden alku K uljen lähes päivittäin Helsingin keskustassa presidentti J. Vaihtoehtoiset totuudet ja valeuutiset ravistelevat niin Yhdysvaltoja kuin läntistä Eurooppaa, jotka sentään on rakennettu valistuksen rationaaliselle perustalle. Siitä johdettiin kovien sotakokemusten myötä päätelmä, että suurvaltanaapuri olisi heikkouden tilassakin aina riittävän vahva suhteessa pieneen Suomeen. Itse en tiennyt tästä vainajasta juuri mitään, mitä nyt julisteita olin nähnyt, mutta mukana oli pari brittirouvaa, jotka ohjasivat hautabongarit kohteeseen... Colette kuoli 81-vuotiaana Pariisissa ja on haudattu Pere-Lachaiseen.” Sielläpä törmäsi Eero Reijonenkin ensi kertaa tähän kirjailijaan. No, kaivoin eilen, mitään ei heitetä hukkaan, arkistosta silloisen Pere-Lachaisen kartan, osoitteineen päivineen ... Vuonna 1920 hänet nimitettiin Kunnialegioonan ritariksi ja vuonna 1953 hän sai suurupseerin arvon. Puhdasta tuli. Lause on hakattu ikään kuin ikuisuutta tavoitellen Paasikiven patsaan jalustaan. Sen muistan, että ilmeisen merkittävästä henkilöstä ja hyvin ristiriitaisesta persoonasta oli kyse. Toisaalta tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää parhaansa mukaan suoraa puheyhteyttä auki Kremlin kollegaansa Vladimir Putiniin. ”Tuleva pähkinänratkoja vieraili ensimmäistä kertaa visakirjailijan viimeisessä Pariisin osoitteessa: Pere-Lachaisessa, maailman merkittävimmässä Lepolaaksossa jo 1990-luvun alussa. Harry Kivijärven teoksen abstrakti muotokieli on minua aina miellyttänyt enemmän kuin aikaisempien presidenttien pönöttävät näköispatsaat. 39 13. Tuntuu siltä, että tosiasioiden tunnustaminen ei olisi temppu eikä mikään, jos vain ensin osaisi ne oikein tunnistaa. u u u Neuvostoliittoa ei enää ole, ja Suomi on Euroopan unionin lojaalina jäsenvaltiona sitoutunut Venäjän vastaisiin pakotteisiin, joille ei näy loppua. Kylmän sodan aikaiset perustotuudet ovat muutenkin käymistilassa, kun kahden leirin maailma on muuttunut sekä ideologisesti että valtapoliittisesti moninapaisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Usein siteerattuun itsenäisyyspäiväpuheeseen 1944 löytyi ajatelma, josta tuli motto hänelle itselleen sekä koko Suomelle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. (Marcel Proust ja Sarah Bernhardt toki tiedettiin ja tunnettiin, mutta he eivät olleet yhtä ärsyttäviä persoonia). Aika on ollut Paasikiven muistomerkille armollisempi kuin esimerkiksi kivettyneelle Kyösti Kalliolle, joka istuu parinsadan metrin päässä Eduskuntatalon puistikossa kuin ”mykkä paskalla”, kuten Pentti Saarikoski luonnehti tuoreeltaan vuonna 1962 paljastettua patsasta. Kari Suomalainen sai herkullista materiaalia pilapiirroksiinsa. Paasikiven linjaan juurtui myös banaali toteamus ”maantieteelle emme voi mitään”, joka oli peräisin Stalinin suusta syksyn 1939 neuvotteluissa. Paasikivelle pystytetyn muistomerkin ohitse. Se sijaitsee paraatipaikalla niin kuin pitääkin, Eduskuntatalon välittömässä läheisyydessä Lasipalatsin pohjoispuolella. K. Concourt-akatemian puheenjohtajaksi hänet valittiin sen historian ensimmäisenä naisena. Kansalaiset yrittivät tunnistaa kahdesta pystyyn nostetusta kivipaasista, kumpi oli Juho ja kumpi Alli. Vaikka Paasikivi näki mielellään linjansa selvänä ja johdonmukaisena, historiantutkijat ovat osoittaneet sen taipuneen moneen kertaan kansainvälisten voimasuhteiden mukaan
Se on tietysti kohtuutonta, mutta ymmärrettävää. Niitä kuulostellessa reilun kaksituntisen pysyy hereillä. Helsingin kaupunginteatterin molempien Komisario Palmu -dramatsointien kohdalla olen joutunut tuon kysymyksen mielessäni esittämään enkä ole keksinyt parempaa vastausta kuin tuon obamalaisen ”yes, we can – mehän voimme”. Vasemmalta etsivä Virta (Heikki Ranta), komisario Palmu (Kari Väänänen) ja etsivä Kokki (Petrus Kähkönen).. Ja siitä juontuu se kysymys: miksi tämä on tehty, jos tätä ei voi tehdä mitenkään toisin. Luonnerooli! Apuetsivistä Petrus Kähkösen esittämä harvamutta järkipuheinen Kokki ja Heikki Rannan esittämä ylienerginen Virta ottavat statistisista rooleistaan irti mitä otettavissa on, mutta rouva Skrofin murhasta epäiltyjen katras ei juuri sytytä – poikkeuksena Vuokko Hovatan femme fatale Iiri Salmia ja Jouko Klemettilän omilla komediavahvuuksillaan hahmottama niljakas saarnaaja Mustapää. Kari Väänänen, Petrus Kähkönen, Heikki Ranta, Vuokko Hovatta, Miiko Toiviainen, Tuukka Leppänen, Sari Paasikoski, Jouko Kemettilä, Eero Saarinen, Kari Mattila sojat vertaavat lavalla parastaan panevien näyttelijöiden olemusta ja replikointia Joel Rinteen, Matti Raninin, Leo Jokelan tai Pentti Siimeksen elokuvassa luomiin, kiveen hakattuihin roolihahmoihin. Ja kun Elste län dramatisointi ei tarinatasolla juuri tee irtiottoja alkuteoksista, ei Waltarin ”Kuka murhasi rouva Skrofin” -jännitysromaanista eikä Kassilan elokuvakäsikirjoituksesta, ollaan aika läpipureskellun draaman äärellä. 40 13. Ei, esitys on haukotuttava. Ihan kontrollitta suku ei siis ole aarteita vapaaksi laskenut, vaikka nyt on sentään päästetty Heikki Kujanpää ohjaimiin. Pekka Korpiniityn asianmukaisen funkishenkisen lavastuksen art deco -tyyliset yksityiskohdat tuovat sentään pientä silmänvirkistystä. Rouva Skrofin murhan ratkonta kymmeniä kertoja aiemmin jo nähtynä ja kuultuna ei samaan pysty. Elokuvan painolasti Ensimmäisen teatteri-Palmun dramatisoi ja ohjasi Mika Waltarin tyttärenpoika Joel Elstelä, joka on myös tämän kakkosen sovittaja. Mika Waltarin julkaisuoikeuksia vaaliva perikunta mursi pari vuotta sitten sinetin Palmu-aarteistolta ja antoi kaupunginteatterille mahdollisuuden tuoda ”Komisario Palmun erehdys” näyttämölle. Pikkujoulukaudella ei silläkään liene menekkiongelmia. Niistä molemmista vastaa Tuomas Timosen kipparoima mainio viisihenkinen livebändi, joka paitsi soittaa tenhoisasti 1940–50-luvun iskusävelmiä ja Timo Hietalan näytelmään säveltämää scoremusiikkia, irrottelee instrumenteistään kekseliäitä tehosteääniä. Arena-näyttämö oli mitä oivallisin tila tämän historiallisen tapahtuman tyyssijaksi, olihan samanniminen Matti Kassilan ensimmäinen Palmu-elokuva saanut vuonna 1960 ensi-iltansa samassa salissa, silloisessa elokuvateatteri Kino Tuulensuussa. JOULUKUUTA 2018 Läpituttu Palmu-tarina on näyttämöllä ongelmissa Jos teatteriesityksen jälkeen tai jopa jo sen katsomisen aikana joutuu kysymään, miksi tämä on tehty, kaikki ei ole kohdallaan. Elina Kolehmaisen puvustuksen epookki on tyylikästä, mutta yllätyksetöntä. Arenan ykkös-Palmusta tuli totta kai hitti, niin iso, että seuraava on kannattanut tehdä jo kaupunginteatterin isolle näyttämölle. Heikki Kujanpään oma kädenjälki pääsee näissä kahlituissa oloissa vahvimmin näkyviin oivaltavassa musiikin ja äänitehosteiden käytössä. Siis hyvin. Sitä paitsi Kari Väänänen on osuva valinta kärttyileväksi mutta pohjimmitaan joviaaliksi Palmuksi. Kaikki on siis niin kuin pitää. Eihän niitä katso enää tarinan takia, vaan oivallisesti rakennettuina kokonaistaideteoksina. Ohjaajan urakkaa ei silti käy kateeksi. Käsissä kun on tekstinä vähän pölyttynyt, elokuvana järjettömän pidetty ja katsottu sekä filmiroolitukseltaan niin totaalisen ikoninen biisi, että alta pois. Ja jos vastauksesi löytyy vääjäämättä, että koska se voidaan nyt tehdä, kun tekstin oikeu denomistajat ovat vihdoin antaneet siihen luvan, ollaan aika heikoilla jäillä. Kaikki juonen käänteet ja henkilötyypit ovat ulkomuistissa varmasti isolla osalla katsomoa. Näyttämötoteutuksen ongelmallisuus myös korostaa, kuinka upeaa jälkeä Kassila kolmessa ensimmäisessä elokuva Palmu-elokuvassaan teki. Vaikka siihen Tähdet kertovat, komisario Palmuun, joka vääjäämättä on vielä tulossa. Jotain sellaista imua näyttämöllekin tarvittaisiin. Rolf Bamberg Demokraatti Harri Hinkka Senaatintorin dynaaminen poliisitrio tuumaustauolla. ”Vänä” luonneroolissa Näyttämötoteutuksen painolastina on totta kai sekin, että monet katTEATTERI Helsingin kaupunginteatteri, suuri näyttämö Mika Waltari: Kaasua, komisario Palmu Ohjaus Heikki Kujanpää – Dramatisointi Joel Elstelä – Lavastus Pekka Korpiniitty – Puvut Elina Kolehmainen – Musiikki Timo Hietala – Valot Petteri Heiskanen – Äänisuunnittelu Janne Breilin – Rooleissa mm. Se on positiivista, sillä avaukseen verrattuna Kaasua, komisario Palmu hengittää hiukan vapaammin. Siksi se ei vedä rikostarinana eikä hätkäytä henkilöhahmoillaan
Hankkeen tavoitteena on, että työntekijöiden arkea ja työelämää saataisiin oikeudenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi. Toiset kun tarvitsevat enemmän edunvalvontaa, toiset vähemmän. u u u Työttömien hyväksi SAK:ssa tehdään paljon muutakin. Tähän liittyen yhtenä vaalitavoitteena SAK:lla on työntekijämääritelmän laajentaminen niin, ettei esimerkiksi ruokalähettejä katsottaisi yrittäjiksi, kuten nykyään tehdään. 41 13. Ilta-Sanomien lisäksi monet muutkin mediat, eri päättäjät ja vaikuttajat sekä osa kansastakin toistelee tämän tästä samaa paikkansapitämättömyyttä. u u u Hyvänä osoituksena työttömien edunvalvonnasta voi mainita SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on tukea työpaikkansa menettäneiden nopeaa uudelleen työllistymistä kehittämällä työttömyysturvaa ja tarjottavia palveluja. On täysin harhainen käsitys, ettei SAK tekisi töitä niin työttömien kuin pätkätyöläisten hyväksi. Näiden työntekijöiden aseman parantamiseksi SAK:lla on käynnissä myös hanke (Mahdollisuuksien aika), jossa yleisemminkin pohditaan ja haetaan ratkaisuja siihen, miten eri megatrendit muokkaavat työtä. SAK:kaan ei yksin pysty viemään kaikkia asioita maaliin. Osa tekee sen varmasti tahattomasti, tietämättömyyttään, mutta joukossa on niitäkin, joiden tarkoituksena on antaa tahallisesti väärä kuva SAK:n harjoittamasta edunvalvonnasta. Kuten usein toisteltu sanonta toteaa: jos ammattiyhdistysliike perustettaisiin nyt, sen tekisivät pätkätyöläiset. Verrattuna maan hallituksen toimiin työttömyysturvan parissa – jota media on suurella innokkuudella seurannut – SAK:n hahmottelemat toimet ovat inhimillisempiä ja hyvin todennäköisesti johtaisivat parempaan lopputulokseen. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on heikomman puolella. Eli työttömien nopeampaan ja runsaslukuisempaan työllistymiseen. Toimivat palvelut puolestaan tukevat työttömien työnhakua, uudelleen kouluttautumista sekä työja toimintakykyä. JOULUKUUTA 2018 HARRI JÄRVINEN Puheenvuoro ”S AK on loppujen lopuksi huolehtinut vain ja ainoastaan työssä käyvistä palkansaajista, ei pätkätyöläisistä, työttömistä tai työttömien työllistymisestä.” Yllä oleva lainaus on Ilta-Sanomien pääkirjoituksesta muutaman viikon takaa. Rohkenisin jopa todeta, että SAK:n toimistossa työttömien ja pätkätyöläisten eteen tehdään jopa enemmän työtä kuin kokoaikaisten työssä käyvien hyväksi. SAK on yhdessä liittojensa kanssa panostanut tähän hankkeeseen todella merkittävästi. Paljon aikaa ja tarmoa käytetään myös siihen, että pätkätyöläisten ja muiden niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työttömyysja eläketurva sekä muut sosiaaliedut olisivat suhteessa kokoaikatyötä tekevien etuihin. Itse asiassa suuri osa keskusjärjestön työpanoksesta käytetään mainittujen ryhmien toimeentulon ja elinolojen parantamiseen. Jos näissä neuvotteluissa ei saavuteta tulosta vaikkapa juuri työttömien parhaaksi, varmaa on, että ainakin SAK on parhaansa tehnyt. Työttömien asialla – joka päivä. Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö. Pakko sanoa, että voisiko enää enemmän pieleen mennä. Vähän asiakokonaisuudesta riippuen neuvotteluja käydään kahden kesken työnantajien kanssa tai kolmestaan ottaen valtiovaltakin mukaan. Tämä on juuri sitä työtä, jota ammattiyhdistysliike tänä päivänä, oikeastaan enenevästi, tekee. ”Miksei SAK tee mitään työttömien hyväksi”, on valitettavan usein kuultu valitus, ja siis valitettavan väärää. Muutosturvan parantaminen – äskenkin mainitussa hankkeessa mukana oleva – on kirjattu myös SAK:n vaalikauden 2109–2023 tavoitteisiin. Ajatuksena on laajentaa muutosturvaa muun muassa pidentämällä sen kestoa, laventamalla sen piiriin pääsevää joukkoa ja kannustamalla työnantajia kouluttamaan irtisanottuja. Tähän kokonaisuuteen voi liittää myös alustatyöläiset. SAK haluaa Suomeen työttömyysturvan, joka on yksinkertainen ja joustava sekä täydentää tarvittaessa muun muassa keikkatyötä tekevien toimeentuloa. u u u Silloin kun tekee mieli arvostella SAK:ta siitä, ettei se tee mitään työttömien ja pätkätyöläisten hyväksi, kannattaa muistaa paitsi tähän kirjoittamani teksti ja myös ymmärtää se, ettei SAK:kaan yksin pysty viemään kaikkia asioita maaliin
Ulla Kaukola kaupunginvaltuutettu (sd.) Vantaa Anna-Liisa Blomberg Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Esimerkkejä rakentamisen epäonnistumisesta tulee esille jatkuvasti. Pitkälti kiitos Taksiliiton ja AKT ry:n yhteistyön uudistus siirrettiin pöytälaatikkoon. Kiintiöitä käyttämällä taksilupia myönnettiin tiedossa olevan kysynnän mukaan. Ja yön ainoa valopilkku näkyy siellä entistä harvemmin, jos ollenkaan. Mielenkiintoista on, että enää ei tarvita taksissa edes kassakonetta, siis taksamittaria. Kiintiöjärjestelmästä luopuminen on uudistuksen ydin. Mallissa oli joustoa, lupia voitiin lisätä, mikäli kysyntä lisääntyi ja päinvastoin. Vähennyksen tavoitteena olisi lisätä laajasti liikuntaja hyvinvointipalvelujen käyttöä, ja näin koko väestön vauvasta vaariin terveyttä sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Suurimpia syitä siihen ovat home, suunnittelun ja rakentamisen huono laatu sekä vastuun puuttuminen. Maaseudulla palvelut hiipuvat ja kylät hiljenevät. Kirjoitin AKT:n lehdessä 2004, että ”osa taksiliikennelakityöryhmän jäsenistä tuntuu unohtaneen elämän Kehä III:n ulkopuolella. Tämä edistäisi tässä yhteiskunnan ajassa tärkeää mahdollisuuksien tasa-arvoa myös hyvinvoinnissa ja liikunnassa. 42 13. Olen tehnyt Vantaalla valtuustoaloitteen, että sekä peruskorjattujen että uusien julkisten rakennusten ulko-oven viereen kiinnitetään laatta, jossa kerrotaan pääurakoitsijan sekä suunnittelijan/arkkitehdin nimi ja rakennustai peruskorjausvuosi. Enemmän autoja tarkoittaa kuljettajalle lisääntyvää tolpalla päivystystä. Kuusi kymmenestä arvioi, että rakentamisen laatu on kadonnut. Taksissa ei tarvita taksivaloa eikä taksia voi enää tunnistaa muiden autojen joukosta. Miten verotus ja muut vastuut sekä velvoitteet voidaan varmistaa. Rakentamisen laatu puhuttaa säännöllisesti. Parhaat sanktiot ovat raha ja maineen menetys. JOULUKUUTA 2018 Lisää liikuntaa ja hyvinvointia Suomessa on selvitettävä liikuntaja hyvinvointivähennyksen käyttöönottoa (kuten vähennyskelpoiset palvelut ja vähennyksen suuruus) henkilöverotuksessa. Suomalaisten tulisi liikkua ylipäätään enemmän kaikissa ikäryhmissä. Toimiessani Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteerinä taksialan sopimusvastaavana taksialaa oltiin vapauttamassa vuonna 2004. Marko Varajärvi AKT:n taksialan sopimus vastaava 2003–2007 Rakentamisen laatu kunniaan ja tekijät esiin! Helsingissä romahti vasta remontoidun koulun katto ja Järvenpään uudessa sotekeskuksessa tapahtui keväällä kaksi laajaa vesivahinkoa. Kun pirssillä ei kylille pääse, alkavat kylän palvelutkin rapistua. Nyt mennään tolpalle, kun kyytejä on. Taksialan vapauttamisen torppaajana toimi etenkin silloinen liikenneministeri Leena Luhtanen (sd.). Aiemmin luotiin selvät ajovuorojärjestykset, jotka mahdollistivat työvuorojen teon. Taksialan vapautus on suuri virhe ja seuraukset olivat tiedossa jo vajaa 15 vuotta sitten. Taksit siirtyvät sinne, missä ajoja on, haja-asutusalueiden taksitarjonta puolestaan hiipuu. Kukapa haluaa istua ratissa palkatta. Viekää aloitetta eteenpäin muissakin kunnissa. Erityisesti nuorten ja lasten liikkuminen on kuitenkin valitettavalla tavalla polarisoitunut. Mallia toteutukseen voisi ottaa kotitalousvähennyksestä. Vapauttamisen uskottiin jo tuolloin tuovan autuuden eli kasvattavan taksiautojen määrää, parantavan taksien saatavuutta ja lisäävän kilpailua asiak kaiden edun nimissä. Tämän takia henkilöverotuksen liikuntaja hyvinvointivähennyksen piiriin tulisi ehdottomasti kuulua myös alaikäisten lasten liikuntaa ja hyvinvointia edistävät palvelut ja mahdollisuuksien mukaan jopa harrastusvälineet. Porvarihallituksen aluepolitiikan villat ovat vähissä ja nekin on heitetty markkinavoimien alttarille. Rakennusyhtiö Peab kysyi lokakuussa suomalaisilta rakentamisen laadusta. Kaikilla perheillä ei ole samalla tavalla varaa harrastaa. Taustalla on myös tiettyjen harrastusten kalleus. Työryhmä on Helsingin muutaman ruuhkahuipun takia romuttamassa koko maan taksijärjestelmää ja heittämässä sitä markkinavoimien kaluttavaksi.” Viimeaikainen taksialaa koskeva uutisointi osoittaa näin käyvän. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Seppo Eskelinen Kansanedustajaehdokas Sdp Yön ainoa valopilkku sammuu. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista. Vähennyksen käyttöönoton selvittäminen onkin luonteva ja ajankohtainen toimenpide. Taksialalla palkka tulee lähes poikkeuksetta vain taksamittarin juostessa. Tästä hyötyisi laaja-alaisesti koko suomalainen yhteiskunta. Porvarihallituksen aluepolitiikan villat ovat vähissä, ja nekin on heitetty markkinavoimien alttarille. Ei mitenkään. Eivätkä kasvukeskustenkaan taksimarkkinat ole ruusuiset. Ei mitenkään. Taksimarkkinoiden jakautuminen oli myös selvästi nähtävissä. Jos yritykset eivät halua tai osaa rakentaa kunnolla ja kestävästi, niin heillä on oltava sanktiot. Taksialan vapauttaminen on osa keskittämispolitiikkaa. Kakku jaetaan useam malle, ja siivut kapenevat. Yhdeksän suomalaista kymmenestä vastasi, että kosteusja sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma yhteiskunnassa. Ammattilainen on työstään ylpeä eikä häpeile sitä. Miten hoidetaan asianmukainen valvonta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Taksien asemapaikkavelvoitteen poistamisen seuraukset olivat myös selvästi nähtävissä. Terve, kestävä ja hyvin tehty rakennus on urakoitsijan paras työtodistus. Osa liikkuu ja harrastaa todella paljon, osa ei juuri lainkaan. Porvarihallitus on kuitenkin heittänyt toimivan, luotettavan, kattavan ja turvallisen taksialan tylysti markkinavoimien hampaiden kaluttavaksi. Alan työntekijöiden asema ei kiinnosta, katse on ainoastaan pirssien määrässä
Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. (Aila Meriluoto). Vaimo Anja, Elannon myyjä-luottamusmies, oli perheestä näkyvämmin politiikassa, monen vappumarssin komearyhtisenä airueena, kaupunginvaltuustossa, presidentin valitsijamiehenä ja ehdolla eduskuntaankin. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 Kuollut Sydämellä sosialidemokratiaa Allan Nurminen kuoli 14.11.2018. JOULUKUUTA 2018 Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Puoluepolitiikkaan Allan vaikutti Porvoossa vuonna 1999 ehdottamalla, että presidentiksi pitäisi valita seuraavaksi nainen, Tarja Halonen. Työtehtävät E-osuusliikkeessä veivät Allania ja perhettä eri puolille Suomea. Viimeiset 25 vuotta Allan asui Porvoossa, Haikossa omakotitalossa avopuolisonsa Tainan kanssa. Keskusteluseuran puheenjohtaja 1970-ja 80-luvuilla, kun puoliso Anja Nurminen oli kaupunginvaltuutettu 1977– 1991. (09) 774 3110, sähköp. Allan Nurmista jäävät kaipaamaan avopuolison, kahden lapsen, kahden lapsenlapsen ja heidän lastensa lisäksi joukko ystäviä ja naapureita. Kuin ennen voimissain te minut muistakaa. Hän oli syntynyt 5.4.1926 Sippolassa. Rakkaamme Aake Allan Nurminen s. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Vielä 90-vuotisjuhlissaan Hamarin työväentalolla Allan yhtyi huuliharppuineen hanuristin soittoon, kun tuli ”on armas mulle aallon tie”. Lihakaupasta tuli Elannon ykkönen. Nurminen oli pitkään keskeisen elantolaisten puolueosaston, Helsingin Sos.dem. Musiikki oli mukana aina, mandoliini ja harmonikka soivat Taipalsaaren mökkirannassa. Nuoruudessa Kuusankoskella, Voikkaalla alkanut aktiivinen puoluetoiminta, urheiluja liikunta sekä musisointi säilyivät tärkeinä Allanin koko E-osuusliikkeessä tehdyn lähes 50-vuotisen työuran ajan ja vielä sen jälkeenkin. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ”Allun kanssa työskennellessä pystyi vakuuttumaan, että töitä tehtiin aina ryhmänä, oikeaa team-henkeä”, läheinen alainen muistelee. Anja kuoli yllättäen vuonna 1991. Sieltä löytyi vaimo harrastusten parista, ja siellä syntyivät tytär ja poika. Nimi tuli Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja Mauno Koivistolta. Silti teidän olen, lähellenne jään. 1960-luvulla hän teki jo kauppoja Kainuun Prikaatin kanssa osuusliikkeessä. 5.4.1926 Sippola k.14.11.2018 Porvoo Rakkaudella muistaen Taina Seija ja Kari Timo Mari perheineen Katri perheineen sukulaiset ja ystävät Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään. Hän kertoi, kuinka valitsi maalta muuttaneita nuoria, Pohjois-Karjalasta ja Savosta. Myös Leipätehtaan uudet uunit, ”Manu” ja ”Tellervo” toteutuivat. Hän oli siitä ylpeä. Nurminen laittoi kampanjan 1977 tunnukseksi ”Manuuuni talkoot”. Nurmiselle myönnettiin itsenäisyyspäivänä 1982 Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristi. E-liike kyllä koulutti omat työntekijänsä hyvin. Seija Koskiniemi Risto Kolanen Kirjoittajat ovat Allan Nurmisen tytär ja häntä kirjoituksessa avustanut toimittaja Jäähyväiset jätetty läheisten läsnä ollessa. Ensin tuli muutto Kuusankoskelta myymälänhoitajan tehtävästä Helsinkiin Elannon Runeberginkadun lihakaupan hoitajaksi. ”Tellervo”-uunin vihki presidentin rouva Tellervo Koivisto 1982. Allan kannusti ja tuki vaimonsa poliittisia tavoitteita ja osallistui itsekin Helsingin piirin politiikkaan. Merkittävimmät saavutukset työurallaan Nurminen teki Elannossa 1970ja 80-luvuilla säästökassan markkinoinnin ja jäsensuhteiden menestykseksi. 1970-luvulla hän käynnisti kauppasuhteita Kotkassa Haminan RUK:n kanssa. Nopeasti ura eteni, ja Allan kiersi Suomea Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) tarkastajana. 43 13
POHJANMAA . netissä https://tul.fi/joukkojen-juhla/. Salonen aloittaa toimensa syyskuussa 2020. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Hän kertoo Riihimäen kaupungin ja Hämeen sosialidemokraattisen piirin kuulumisia. OKM:n verkkosivut. Mukana: Kaisa ja Klaara Lepola. HÄME . fi;n verkkopalvelussa. Liput 10 € (Sisältää glögin ja tortun). Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 nautitaan glögiä ja kuunnellaan tarinoita ti 18.12. Hän seuraa tehtävässään Michael Tilson Thomasia. Seppo Tiitinen ja Pekka Ervasti keskustelevat uutuuskirjasta Tiitinen: vakoilijoita ja veijareita. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. la 15.12. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 13.12. Tervetuloa! Esa-Pekka Salonen johtamaan San Franciscon sinfoniaorkesteria Suomalainen säveltäjä ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen on valittu San Franciscon sinfoniaorkesterin johtajaksi. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Koe tunnelmallinen koko perheen joulukonsertti. Toimisto suljettuna ti–ke 11.–12.12. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. klo 18 Launosten Työväentalossa Lopella. Joulu saapuu jokaiselle -konsertti ti 18.12. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. TUL Teatterigaalan 14.6.2019 ja Joukkojen Juhlan 15.6.2019 liput myynnissä Lippu. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta-palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. klo 18 VTY:n kerholla Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Perjantaina 21.12. klo 18 Forssan Työväentalossa. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden joulukuun palaverissa ma 17.12. 44 13. Tervetuloa kaikki suurella joukolla tilaisuuksiin! . Inkeri Harju ja Kati Kaasalainen. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 19.12. Kuulemme myös Vaasan energiaja ilmasto-ohjelmasta, Maija Alasalmi. klo 14 Rity-talon sisäpihan kerhohuoneessa puurojuhlan merkeissä. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. OKM:n seuratoiminnan kehittämistuen haku käynnissä 14.12. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Asiasta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Ihminen ensin HELSINKI . STT. Tervetuloa! PIRKANMAA . Asiasta kerrotaan orkesterin nettisivuilla. JOULUKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Salonen ilmoitti aiemmin tällä viikolla jättävänsä Philharmonia Orchestran ylikapellimestarin tehtävät Lontoossa. Vieraana on Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri. Isä ja poika Samu ja Jukka Sipponen. Vaasan Työväenyhdistyksen jouluinen jäsenkokous 20.12. Tuusulan pormestari Arto Lindberg tulee meitä tervehtimään ja Anne Karjalainen kertoo vuosistaan Uudenmaan sos.dem piirin puheenjohtajana. Riihimäen Seudun Wanhat Toverit Kerho ti 18.12. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. krs. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. asti, ks. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. klo 18–20. Hän on aiemmin työskennellyt Yhdysvalloissa muun muassa Los Angelesin filharmonikkojen johtajana. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. klo 11 Tampereen Työväentalon Miinassa. TUL 100 Joukkojen juhlan 15.6.2019 sitovat esiintyjäilmoitukset viim. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. klo 13 Hyrylän Torpalla syödään joulupuuroa ja kahvitellaan. Joulukahvitarjoilua! Tervetuloa! Johtokunta. Jumpan vetää Pirkko Laine. klo 10. UUSIMAA . Illan juontajana Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lepolan veljekset Konsta ja Kalle. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Matti A. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kotamäki Rautajärveltä. 2,8 milj oon aa eur oa 6. Kuinka paljon tänä vuonna maksetaan veronpalautuksia. 2. 3. JOULUKUUTA 2018 Ristikko 50/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 5. 2,9 milj ard ia eur oa 7. 1.19 19 3. Mikä on vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Esp anj ala ine n suu pal an tai kah den kok oin en ruo kaann os 9. 4. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka paljon suomalaiset aikovat käyttää rahaa joulumenoihin aikuista kohden. 10. Mitä tarkoittaa pintxo 9. Ann egr et Kra mpKar ren bau er 2. 26. Mikä oli Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräyksen tuotto tänä vuonna. 115 milj oon aa eur oa 4. Kuka suomalainen valittiin San Franciscon sinfoniaorkesterin johtajaksi. Esa -Pe kka Sal one n 5. Milloin Työväen Urheiluliitto TUL on perustettu. 8. 6. Poh joi sm ais sa 10. Missä maissa erityisesti kinkku kuuluu joulupöytään. 580 eur oa aik uis ta koh den 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Onnea voittajalle!. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuinka paljon juuri loppuun saatu eduskunnan remontti maksoi. Kuka on Saksan CDU.n uusi puheenjohtaja. 45 13. Ratkaisu Ristikon 48/2018 ratkaisu: Torstaina 29.11. Kes kis uom ala ine n Sudoku 1. 7
Viikon vinkki HEIKKI SIHTO TORSTAI 13.12. Meidän pitää puhua Yle TV2 klo 21.29 Maailma ei ole täällä. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. Pari piirua kevyempää kokkaamista edustaa Jamie Oliverin parhaat jouluruoat -ohjelma, missä hän kokkaa lastensa kanssa. TORSTAI 13.12. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05–12.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa x 2 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Jamie Oliverin hauska joulu 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.30 Kokkisota 16.25 Heikelä syndrooma 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kinkun kilpailijaksi Oliver tarjoaa Wellingtonin pihviä, nimestään huolimatta yleensä isommasta kokonaisesta naudan fileepalasta tehtävää juhlavaa liharuokaa. Ja jos ruuanlaitto kiinnostaa, niin Oliver myös jakaa erinäisiä vinkkejä maistuvan lopputuloksen saamiseksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rakas, ostin meille kodin 11.00–12.00 Trinny & Susannah 13.00 Peter Nyman 13.30 Jamie Oliverin joulu 14.30 Kekseliäät kierrättäjät 15.30 Unelmarempat 16.25 Pitääkö olla huolissaan. Turner (12) 23.25 American Epic – juurimusiikin juurilla 00.20–00.50 Brian-sedän rocktarinat (7) Bekas (16) Teema & Fem klo 22.05 Kaksi kurdilaista orpopoikaa Saddam Husseinin Irakissa haaveilee matkustavansa Yhdysvaltoihin, Teräsmiestä tapaamaan. Ruotsi, Suomi 2012. Ja he päättävät tehdä unelmastaan totta. Jamie Oliver’s Christmas Cookbook – ohjelman reseptiikassa pääpaino on anglikaanisissa jouluherkuissa kuten meilläkin moneen joulupöytään löytäneessä kalkkunassa, mutta mukana on myös ehtaa skandinaavista graavikalaa, tosin epätavallisen värikkäillä ja metkoilla aineksilla ryyditettynä. 01.05 Kokkisota 02.00 Rouva Ministeri (12) 02.55 BrainDead (16) 03.50 BrainDead (12) 04.45–05.37 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Peukaloisen retket (7) 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony 07.15 Rusty Rivets 07.45 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.55 Suomen hauskin tavis 16.55 Neljät häät Suomi 17.55 Remppa vai muutto Australia 19.00 Grillit huurussa 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Stand Up! 22.00 Stand Up! 23.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.00 Hyvät ja huonot uutiset 01.00 Suomen Tulli 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Kesämatkalla Tanskassa 10.00 Toivomus: Tommy Hellsten 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Talviunelmia 11.30 Sportmagasinet 12.00–16.57 TEEMA 12.00 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 13.00 Tickled – kutitusporno 14.30 Käty – Kämppä tyhjänä 14.50 Ruokamatka Meksikoon 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00–20.00 YLE FEM 17.00 Lucia 2018 18.15 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.44 Se tapahtui täällä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter 20.00–01.05 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Kino Klassikko: Rumat, likaiset ja ilkeät (16) 22.55 Elävä arkisto: Himmeli: 22.56 Samuli Edelmann 23.06 Kaija Koo 23.16 Yö 23.25 Kikka Laitinen 23.35 Garbo 23.45 Vesa-Matti Loiri 23.55 Tommy Taberman 00.05–01.05 Timanttinen keikka YLE TV1 05.55 Akuutti: Seksiä vai ei. (Italia 1976) KESKIVIIKKO 19.12. 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.30 SF-paraati 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Pikku naisia (7) 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.10 Perjantai 22.05 Vera Stanhope tutkii (12) 23.35 Uutiset 23.40 Uutis-Suomi 23.50 Oddasat 00.05 Outlander – Matkantekijä (16) 01.00–01.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Viiru ja Pesonen 07.06 Kim ja Kai 07.13 Satuja Soitosta 07.24 Ninni ja Nestori 07.43 Postimies Pate 07.58 Ilmojen kunkut 08.04 Joulukalenteri 08.18 Galaxi 08.19 Viidakkojytä 08.24 Villi tulevaisuus (7) 08.46 Tipu Touhukas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Härölä (12) 11.15 Away – Bali 11.45 Rouva varapresidentti (7) 12.15 Uinnin MM 12.55 Uinnin MM 15.10 Ampumahiihdon MC: Hochfilzen 16.30 Alppihiihdon MC: Val Gardena 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 18.58 Mäkihypyn MC: Engelberg 20.15 Yliopistollinen eläinsairaala 20.45 Joulukalenteri 21.00–04.58 Sohvaperunat x 10 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 46 13. Lande 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Taru Sormusten herrasta: Kaksi tornia (12) 02.00 Heikelä syndrooma 02.55 Kolme miestä ja tyttö (7) x 2 03.50 Pinnan alla (12) 04.45–05.40 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Peukaloisen retket 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony 07.15 Rusty Rivets 07.45 LEGO City esittää 08.00 Angry Birds Blues x 2 08.10 Disney: Avalorin Elena (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Vihollinen kodissani 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.55 Neljät häät Suomi 16.55 Onnenarpa 17.00 Hyvät ja huonot uutiset x 2 19.00 The Wall Suomi 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 Spectre (12) 00.00 Elokuva: Star Trek (12) 02.35–05.25 Suomen Tulli x 3 TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Lucia 2018 10.15 Iloa puutarhasta 10.45 Mardalsfossen 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Musiikkia ja leipätyötä 12.52 Elämää suurempi Leonard Bernstein 13.45 Venäjän vallankumous ja uusi taide 14.40 Elävä arkisto: Himmeli: 14.41 Samuli Edelmann 14.51 Kaija Koo 15.01 Yö 15.10 Kikka Laitinen 15.20 Garbo 15.30 Vesa-Matti Loiri 15.40 Tommy Taberman 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Sokerileipurin herkut 17.25–20.00 FEM 17.25 Robin & Adam (7) 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Dok: Muumimuistelmat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–00.50 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Kino: Mr. ALKAEN Kuvis Jo riittää rosolli ja suolakala Jamie Oliverin joulu kimara: Jamie Oliverin hauska joulu aloittaa MTV3 klo 13.30. 19.00 Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Heikelä syndrooma 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 23.00 Billions (7) 00.10 Pitääkö olla huolissaan. Lapsenomaisella innolla edelleen ruokaan suhtautuva Oliver on varsin innostava ja mainio esiintyjä. MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. O: Karzan Kader. LAUANTAI 15.12. Sarja perustuu suomalaisten kertomiin todellisiin tarinoihin eroista. Oliver esittelee kokkaustaitojaan useammassakin jouluhenkisessä ohjelmassa. Kuvassa Zana (Zamand Taha) ja Dana (Sarwal Fazil). Tympiikö perinteinen jouluruoka ja yksin raataminen keittiössä. Mari (Oona Airola) haaveilee tavallisesta elämästä, mutta rakastuu Alexiin (Aleksi Holkko), ranskalaiseen elämäntaiteilijaan. Jamie Oliver, tuo kulinaristisen maailman ihmeteininä tunnetuksi tullut ja nykyään jo keski-ikää kolkutteleva brittikokki tarjoaa mukavaa vaihtelua suomalaisen joulun perinneruokiin. 13 14 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Rumat, likaiset ja ilkeät (16) Teema & Fem klo 21.00 Ettore Scolan ohjaama tragikoominen ja irvokaskin elokuva perheestä, joka elää neljän sukupolven voimin sanoinkuvaamattomassa kurjuudessa Rooman slummissa suunnitellen toistensa murhaamista. JOULUKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Docstop: Toinen linja 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.28 Jumalan tuomio (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Seitsemäntoista (12) 20.00 Peltsin kova vuosi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.10 A-studio: Talk 22.05 Ulkolinja: Facebook-dilemma 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Perienglantilainen skandaali (12) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Hei Taavi 07.14 Planeetta Kosmo 07.27 Sormilla vai puikoilla 07.33 Franklin ja ystävät 07.46 Simo 07.52 Puu Fu Tom 08.13 Joulukalenteri 08.27 Galaxi 08.28 Karvinen (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 11.01 Uinnin MM 11.50 Jääkiekkomaaottelu: FIN SWE 14.15 Uinnin MM 15.05 Ampumahiihdon MC: Hochfilzen 16.30 Uusi päivä 17.01 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri 18.00 Jääkiekon EHT: FIN CZE 20.00 Jääkiekon EHT: FIN CZE 21.05 Jääkiekon EHT: SWE RUS 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Yliopistollinen eläinsairaala: Degujen vimmainen rapsuttelu 22.40 Doctor Who (12) 23.30 Bates Motel (16) 00.15–00.45 Jenny+: Parisuhde, mitä järkee. Tyhjästä hän ei ole mainettaan ansainnut, vaikka välillä ihmetteleekin, mistä hän keksii reseptit keittokirjoihinsa, joita ilmestyy parhaimmillaan jopa kaksi vuodessa. Jos omat piltit, tai tässä tapauksessa ehkä ennemmin teinit, haluaa keittiöapulaisiksi jouluna, niin tästä ohjelmasta he voisivat saada kipinää. Oliverin jouluruuat ovat vaikeusasteeltaan varsin sopivia kotikokille. Olen joskus kokannut samantyyppisen Oliverin reseptiin perustuvan Wellingtonin, ja hyvää tuli
09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rimakauhua ja rakkautta (12) 11.00–12.00 Jamie Oliverin parhaat jouluruoat 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Jamie Oliverin perhejoulu x 2 14.30 Makumuistoja 15.25 Villien jäljillä 16.25 Rimakauhua ja rakkautta (12) 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Ampuja (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Hävyttömät (16) 02.15 NCIS: New Orleans (12) 03.10 Tuubi 04.05–05.00 Amerikan Anita NELONEN 06.00 Vili Vilperi (7) 06.15 Peukaloisen retket (7) 06.30 Rusty Rivets 06.50 Ritariprinsessa Nella 07.15 LEGO Legends of Chima (7) 07.40 K3 07.55 Heinähattu ja Vilttitossu 08.20 Littlest Pet Shop 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Remppa vai muutto x 2 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Vihollinen kodissani 12.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! x 2 14.30 Hyvät ja huonot uutiset x 2 16.35 Neljät häät Suomi 17.35 Pientä pilaa x 2 17.50 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 19.30 Raskasta Joulua 2017 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Iron Man 3 (12) 23.45 Elokuva: Mies joka antoi (12) 01.55 Arman ja viimeinen ristiretki (16) x 2 03.55–04.55 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.10–12.00 FEM 08.10 Tommin supersohva (7) 08.25 BUU-klubbenin joulukalenteri 08.55 På spåret 09.55 Elokuva: Näkijän tytär (12) 11.29 Mysteerisaari (7) 11.43 Mami Fatale (7) 11.53 Bon x 2 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Egenland 12.30 Romu-Mattila ja kaunis nainen 13.00 La otra mirada – Toinen katse (7) x 3 15.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 17.05 Sokerileipurin herkut 17.25–20.00 FEM 17.25 Minun maisemani 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Parasta pulinaa 18.45 Mercur (7) 19.30 Nyheter 19.39 Sportnytt 19.50 Uudista minut 20.00–01.52 TEEMA 20.00 American Epic – juurimusiikin juurilla 21.00 Teemalauantai esittää 21.01 Ammatti: kirjailija. 20.25 Meidän pitää puhua x 5 21.00 Koukussa (16) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 FOMO LIVE 22.50–00.25 Santa (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.20 Iskelmätarinoita 22.20 Babylon Berlin (16) 23.05 Syrjäinen maa (16) 00.37–01.05 Vaimo takaisin (7) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.29 Nelli ja Noora 07.37 Tilkkupeiton tarinoita 07.41 Oktonautit 08.03 Tete ja Mama 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.48 Joulukalenteri 08.59 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.09 Villi tulevaisuus (7) 09.31 Meidän luokka 09.55 Urheiluhullut 10.00 Urheilustudio 10.05 Uinnin MM 10.15 Urheilustudio 10.25 Jääkiekon EHT: FIN SWE 12.45 Alppihiihdon MC: Val Gardena 13.45 Uinnin MM 14.15 Urheilustudio 14.25 Hiihdon MC 16.10 Ampumahiihdon MC 16.45 Urheilustudio 16.55 Mäkihypyn MC: Engelberg 19.00 Urheilustudio 19.15 Jääkiekon EHT: RUS CZE 20.50 Joulukalenteri 21.00 Meidän pitää puhua x 5 21.40 Kaikki hyvin, Pekka (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Blast Lissabon, CS:GO x 2 01.05–01.35 Away – Bali MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35–10.00 Winx-klubi (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Kokkisota 14.00 Jamie Oliverin parhaat jouluruoat 15.00 Leilan ihana joulu x 2 16.00 Jamie Oliver’s Christmas Cookbook 16.55 Villien jäljillä 17.55 Jäinen planeetta (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 20.00 Stadi vs. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Rimakauhua ja rakkautta (7) 11.00–12.00 Jamie Oliverin joulu 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Pitääkö olla huolissaan. pv 17.30 Pilanpäiten 17.40 Näin tehtiin Jäinen planeetta 17.55 Jäinen planeetta (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 UEFA Champions League 19.30 Rakettitiedettä. (12) 20.00 JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Miehitetty (12) x 2 00.35 Billions (7) 01.45 Bull (7) x 2 03.35 Hurjat sääilmiöt 04.30–05.25 Amerikan Anita NELONEN 06.00 Vili Vilperi (7) 06.15 Peukaloisen retket (7) 06.30 Rusty Rivets 06.50 Ritariprinsessa Nella 07.15 LEGO Legends of Chima (7) 07.40 LEGO City 07.45 Heinähattu ja Vilttitossu 08.10 Disney: DuckTales (7) 08.35 Littlest Pet Shop 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 12.10 Remppa vai muutto 13.10 Pientä pilaa x 2 13.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! x 2 15.25 Hyvät ja huonot uutiset 16.25 Neljät häät Suomi 17.30 Raskasta Joulua 2017 19.00 Elokuva: Urhea (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Ocean’s Thirteen (7) 23.30 Elokuva: Iron Man 3 (12) 02.15–04.15 Arman ja viimeinen ristiretki (7) x 2 TEEMA&FEM 08.00–12.00 FEM 08.00 Unna Junná 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Hullunkuriset perheet 09.19 Kalsaripiraatit (7) 09.23 Keltapaita x 2 09.26 Tutkimusretki pohjoisnavalle 09.55 Mysteerisaari (7) 10.09 Mami Fatale (7) 10.19 Bon 10.22 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Parasta pulinaa 11.15 Mercur (7) 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino Klassikko: Enoni on toista maata 13.50 Rakkauden kesä 14.35 Mata Hari -baletti 16.30 RSO Musiikkitalossa 17.15 Syötävät sävelet: Kissaherra Ravel 17.25–00.25 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 På spåret 19.30 Nyheter 19.39 Sportnytt 19.50 Neiti Frimanin taistelu (7) 20.50 Uudista minut 21.00 Dok: Ingmar Bergmanin muisto 21.55 Elokuva: Viettelysten ilta (16) 23.25–00.25 Petos (16) YLE TV1 05.55 Peltsin kova vuosi 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Ruokki – lentävä pingviini 12.15 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.35 Oi kallis Suomenmaa (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Pyramidin salaisuus 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.05 A-studio 21.35 Dokumenttiprojekti: Yrittäjä 22.50 Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Kotikatsomo: Tulen Morsian (12) 01.05–01.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viiru ja Pesonen 07.05 Tinga Tinga -tarinat 07.18 Astroset 07.31 Ryhmä Hau 07.54 Joulukalenteri 08.06 Galaxi 08.07 Jessi ja Janni – etsiväkaksoset 08.30 Unna Junná 08.45 Kujeilevat eläimet x 2 08.53 Leon talvi 09.20 Lumisade 09.46 Tonttu Toljanteri 10.05 Holby Cityn sairaala (12) 11.05 Casualty (12) 12.00 Luontomatkalla Ugandassa 13.00 Tobias leipoo joulutarinan 13.30 Ginan maailma 14.00 Kerran viikossa (7) 14.30 Kielletyt koirarodut 15.00 Yliopistollinen eläinsairaala 15.30 Uusi päivä (7) x 3 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Vankeja ja ihmisiä 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi päivä (7) 21.00 Härölä (12) 21.25 Jenny+: Kehorauha NYT! Oletko mukana. Kjell Westö 15 16 17 18 19 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. (16) 23.35 Rouva Ministeri (7) 00.35 Rikoksista pahin (12) x 2 02.25 Ensimmäisen asteen murha (12) x 2 04.15–05.10 Amerikan Anita NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Peukaloisen retket (7) 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony 07.15 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.40 Rusty Rivets 08.10 Disney: Kaksin karkuteillä (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Vihollinen kodissani 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 15.55 Suomen hauskin tavis 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Remppa vai muutto Australia 19.00 Neljät häät Suomi 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Matka maan keskipisteeseen (12) 22.55 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 23.55 Suomen Tulli 00.55 Rajavalvojat x 2 01.55–02.55 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Muuttoapua uusperheelle 10.00 På spåret 11.00 Neiti Frimanin taistelu (7) 12.00–17.00 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Himmeli: 12.01 Samuli Edelmann 12.11 Kaija Koo 12.21 Yö 12.30 Kikka Laitinen 12.40 Garbo 12.50 Vesa-Matti Loiri 13.00 Tommy Taberman 13.20 Interdom on isänmaamme! 14.15 Ammatti: kirjailija. 47 13. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rimakauhua ja rakkautta (12) 11.00–12.00 Jamie Oliverin joulu 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Jamie Oliverin italialainen joulu 14.30 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Koko Suomi leipoo 16.25 Rimakauhua ja rakkautta (12) 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Cyber (12) 23.35 Makumuistoja 00.30 Scorpion (12) x 2 02.20 Diili 03.15 Hurjat sääilmiöt 04.10–05.05 Amerikan Anita NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Peukaloisen uudet retket 06.45 Littlest Pet Shop 06.50 My Little Pony 07.15 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.45 Disney: Leijonakaarti 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Vihollinen kodissani 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.55 Suomen hauskin tavis (7) 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Remppa vai muutto Australia 19.00 Grillit huurussa 20.00 Suomen huutokauppakeisarin joulu 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 23.35 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.35 Suomen Tulli 01.35 Rajavalvojat x 2 02.35–03.35 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Tobias leipoo maailmalla 09.45 Lääkärit vastaan internet 10.30 Ruokamakasiini 11.00 Strömsö 11.30 Karjamajalla 12.00–17.24 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Evankeliumi 13.30 Hevoshullu 13.45 Timanttinen keikka 14.45Kent: Vi är inte längre där 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.05 Sokerileipurin herkut 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Talviunelmia 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.35 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.05 Ruokamatka Meksikoon 22.05 Bekas (16) 23.40–00.35 Ammatti: kirjailija. (16) 23.35 Heikelä syndrooma 00.30 Villien jäljillä 01.25 Julkkis Pomo piilossa 02.25 Farang (16) x 2 04.15–05.10 Amerikan Anita NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Peukaloisen retket 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony 07.15 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.40 Rusty Rivets 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Vihollinen kodissani 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.55 Suomen hauskin tavis 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Remppa vai muutto Australia 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Kaverille ei jätetä: Pikkujoulut (12) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisarin joulu 22.00 Stand Up! x 2 23.55 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 00.55 Suomen Tulli (7) 01.55 Rajavalvojat x 2 02.55–03.25 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Pornosta vapaa lapsuus 10.30 Toinen kierros (7) 11.00 Närbild 11.30 Jotunheimenin paimenet 12.00–17.24 TEEMA 12.00 Sinatra: All or Nothing at All 13.00 Yle Live: Maceo Plex 15.10 Olin voittaja 15.30 60-luvun kuvakirja 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.05 Sokerileipurin herkut 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Puutarhakauden parhaat 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.01 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Brian-sedän rocktarinat (7) 21.00 Historia: Taiteenkeräilijän tarina 22.00 Timanttinen keikka 23.00 Uusi Kino: Autobiografia 23.35–01.01 Hieronymus Boschin unten puutarha YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Harmaahylkeen laulu (12) 13.20 Nainen on valttia 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuus nukkumisesta 20.00 Akuutti: Loppuun palaneet 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.10 A-studio 21.40 Huuto syvyydestä (12) 22.40 Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Oddasat 23.10 Sannikka & Ukkola 23.40–00.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viiru ja Pesonen 07.06 Hertan maailma 07.12 Taavi-tiikeri 07.37 Nipa ja Pete 07.42 Wilma Vikkelä 07.50 Stella ja Sami 08.03 Kerkko Kukko 08.12 Kikattava Kakkiainen 08.18 Kaapo 08.42 Joulukalenteri 08.53 Postimies Paten joulu 09.21 Galaxi 09.22 Aappo ja Tööt 09.29 Tenavat (7) 09.36 Näin meillä (7) 09.48 Tonttu Toljanteri 10.05 Holby Cityn sairaala (12) 11.05 Casualty (12) 11.55 Luontomatkalla Ugandassa 12.50 Tobias leipoo 13.20 Kekseliään nikkarin joulu 14.00 Tissit (7) 14.20 Away – Bali 14.50 Älä kokeile tätä kotona 15.20 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.50 Meidän pitää puhua 16.05 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05–19.27 Härölä (12) 19.45 Joulukalenteri 19.55 Jenny+: Kehorauha NYT! Oletko mukana. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Ex-Onnelliset (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Lande 21.00 Sunnuntailounas 21.30 Rakettitiedettä. JOULUKUUTA 2018 YLE TV1 07.00 Kiehtova maailma: Junamatka Amerikkaan 08.00 Uutiset 08.05 08.54 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Japanissa 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Oddasat 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.20 Ampumahiihdon MC 13.05 Peltsin kova vuosi 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Lähteäkö Marsiin. Kjell Westö 21.57 Kjell Westö esittelee lempielokuvansa 22.02 Kino: Mehän rakastimme toisiamme niin paljon 00.00 Kent: Vi är inte längre där 01.15 Uusi Kino: Polte 01.29–01.52 Uusi Kino: Conversation in Pieces YLE TV1 07.00 Historia: Jääsilta 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Hakekaa kätilö! (12) 12.15 Aikuisen naisen joulukalenteri x 7 13.00 Joulu kuninkaallisessa kuparikeittiössä 13.30 Iskelmätarinoita 14.30 Sannikka & Ukkola 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.00 Docstop: Toinen linja 16.30 Vaiheessa: Unelmien nainen 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Perjantai-dokkari: Sinua ja sinua rakastan 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.10 Kotikatsomo: Tulen Morsian (12) 23.00 Syntinen (16) 23.40 Ulkolinja: Facebook-dilemma 00.35 Ykkösaamu 01.15–02.00 Babylon Berlin (16) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.29 Nelli ja Iiro 07.36 Killen kimppakyyti 07.49 Mimmi Lehmä ja Varis 07.56 Uula ja Kuu 08.10 Ryhmä Hau 08.33 Pii ja Poju 08.48 Joulukalenteri 08.59 Galaxi 09.01 Viidakkojytä 09.06 Näin meillä (7) 09.17 Ville ja Lousku vauhdissa (7) 09.28 Villien Toiveiden Virasto 09.40 Belle ja Sebastian (7) 09.53 Tipu Touhukas 10.00 Urheilustudio 10.25 Hiihdon MC 11.40 Urheilustudio 11.50 Freestylen MC 12.10 Urheilustudio 12.25 Hiihdon MC 13.55 Alppihiihdon MC 14.50 Urheilustudio 15.10 Ampumahiihdon MC 15.40 Urheilustudio 15.55 Jääkiekon EHT: RUS FIN 18.45 Urheilustudio 18.55 Mäkihypyn MC 19.40 Ampumahiihdon MC 20.20 Uinnin MM 20.50 Joulukalenteri 21.00 Yliopistollinen eläinsairaala 21.30 Away – Bali 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Koukussa (16) 23.05 FOMO LIVE 23.51–00.20 Girls (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Muumilaakso x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35 Winx-klubi (7) 10.00 Jäinen planeetta (7) 11.05 Koko Suomi leipoo 12.00 Ex-Onnelliset (7) 13.00 Sunnuntailounas 13.30 Villien jäljillä 14.30 Kokkisota 15.30 Tinan joulukeittiö 16.30 SCL 105 kg World Championship 2. 14.30 Jamie Oliverin jouluruoat 15.30 Tinan joulukeittiö 16.25 Rimakauhua ja rakkautta (7) 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Away – Bali 23.30–00.00 Rouva varapresidentti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Villien jäljillä 21.00 Julkkis Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Seksiä vai ei. 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viljami 06.58 Viiru ja Pesonen 07.12 Taavi-tiikerin naapurissa 07.37 Tilda ja hänen ystävänsä 07.50 Stella ja Sami 08.02 Tiedonjyvä 08.11 Pusse 08.23 Askarrellaan 08.29 Mimosa ja Lennu 08.40 Joulukalenteri 08.55 Galaxi 08.56 Urheiluhullut 08.58 Peter Pan (7) 09.21 Olli Oksamies 09.48 Tonttu Toljanteri 10.05 Holby Cityn sairaala (12) 11.05 Casualty (12) 11.55 Luontomatkalla Ugandassa 12.55 Tobias leipoo x 2 13.55 Tanskalaisen maajussin joulu 14.25 Reinøyan paimenkoirat 15.05 Away – Bali 15.35 Härölä (12) 16.00 Uusi päivä (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Hyvää joulua 19.15 Yliopistollinen eläinsairaala 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi päivä 21.00 FOMO LIVE 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Tappajan jäljillä (16) 23.05 Kerran viikossa (7) 23.30–00.30 Nuoret ja lupaavat (12) x 2 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kjell Westö 15.10 Taiteen maantiede 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00–01.20 FEM 17.00 Lääkärit vastaan internet 17.40 Lautasantennien takaa: Muslimien huivi 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Taivaallista menoa: Pornosta vapaa lapsuus 19.00 Dok: Herbert ja Alice 19.30 Nyheter 20.00 Närbild 20.30 Toinen kierros (7) 21.00 Efter Nio 22.00 Murha Sandhamnissa (12): Vallan varjossa 23.30–01.20 Kerrostaloprinsessa Siri x 4 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Avara luonto: Pieni pingviininpoikanen 13.25 Rantasuon raatajat (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Peltsin kova vuosi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00– 19.48 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Japanissa 20.00 Docstop: Fore! 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.05 A-studio 21.35 Perienglantilainen skandaali (12) 22.35 Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Perjantai 00.00 Prisma: Lähteäkö Marsiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Makumuistoja 21.00 Trumpin Amerikka – jakautunut kansa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I
Eli miten opin rakastamaan konetta. 15.20 Etnohetki 15.30 Luomiskertomus 15.50 Yle Uudizet karjalakse karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Suomenlahden sukellusveneet ja salatut suunnitelmat: Suomen ja Viron sukellusveneet ja suuri sulkusuunnitelma 18.00 Ehtookellot: Hammarlandin kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Roman Schatzin Maamme-kirja 19.55 Oopperailta New Yorkin Metropolitanissa: Giuseppe Verdin La Traviata 23.45–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraina Pirjo ja Paul Dillingham 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kuusankosken kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kuusankosken kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Vaasasta Pyhäin Nikolaoksen kirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Euroradion joulukonsertti Leipzigissä 13.00 Euroradion joulukonsertti Montrealissa 14.00 Euroradion joulukonsertti Sofiassa 15.05 Yleisradion joulukonsertti Helsingissä 15.55 News 16.00 Euroradion joulukonsertti Tallinnassa 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radioteatteri esittää: 18.00 Radio Variaatio: Kohta rakkaus loppuu. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 54 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Keinuva talo: Kaikki espanjaksi, Almodóvarin ääniraidasta Santo Domingon stadionille 22.00 Uutiset ja sää 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.1 06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Utelias äänimatkailija: Tuli, joka varastettiin 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet joululevyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Tiistain kulttuurisarja 17.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 7/10. Tämä on vielä pipertelyä. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 55 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ääniversumi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Tapaamme oopperafanin 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta: Joulu jakso 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Lukuhalun historia 17.35 Luomiskertomus 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 56 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Schumann-kvartetti Mozart-festivaalilla 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen K okoomuslaiseen markkinahenkiseen ajatteluun ei sovi aikuisten oikeasti rajoittaa pikavippifirmojen toimintaa – vaikka esimerkiksi oikeusministeri Antti Häkkäsen aloitteesta esitetään kulutusluottojen korkosääntelyn laajentamista koskemaan myös yli 2 000 euron luottoja. JOULUKUUTA 2018 007443-1850 TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. 11.00 Valkoista valoa: Taasko kaikki kauniit muistot. Pikavipit kuriin Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Demokraatin irtonumeromyyntipisteet JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto, Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski, Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25. 48 13. Maskuliinisuuden salaisuus. Tällä viikolla Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen esittikin, että pikavippien markkinointi pitäisi jollakin tapaa kieltää. 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Euroradion joulukonsertti Prahassa 21.00 Euroradion joulukonsertti Ruotsin Tjörnissä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Suomenlahden sukellusveneet ja salatut suunnitelmat, osa 2/2 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. Jos oikeasti ihmisten ylivelkaantumiseen halutaan vaikuttaa, pitäisi pikavippien markkinointi kieltää. Hän on myös huolissaan maksuhäiriömerkintöjen suuresta määrästä, vaikka Suomen talou dessa on mennyt hyvin. 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Utelias äänimatkailija: Kieli keskellä suuta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 7/10. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sopraano Marjukka Tepponen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Paljetteja ja partanaisia: Klovnit 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 52 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Steven Isserlis ja Tom Poster Pau Casals -festivaalilla Tarragonassa 20.45 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Vierasta värähtelyä 22.40 Musiikkihetki 22.55 Äänitarina. Maskuliinisuuden salaisuus. Siksi valtion pitäisi huolehtia kansalaisistaan ja hieman vaikeuttaa huikeaa tulosta ihmisten ymmärtämättömyydellä tekevien yritysten toimintaa. Tuplanegaatio. Suuri osa suomalaisista tuntuu ymmärtävän talousasioista eli tässä tapauksessa lainojen ryöstökoroista yhtä paljon kuin avaruuden mustista aukoista. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu – Lina Prokofjevin tarina 11.57 Yle radio 1 13.12.–19.12.2018 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraina Pirjo ja Paul Dillingham 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 53 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Miritza Lundberg ja punainen viulu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Paljetteja ja partanaisia: Klovnit 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Muukalaiset planeetta Androgyyniltä: Disco