Demokraatti 13.2.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. Demokraatti täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 3/ 20 PAL.VKO 2020-09 00 74 43 -2 00 3 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . 12 5 vuotta 2 2 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Juhlalehti ilmestyy 27.2. he lm ik uu ta IT SE Demok13022020_001-002.indd 1 5.2.2020 11.26
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Demok13022020_001-002.indd 2 5.2.2020 11.27. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. Demok13022020_001-002.indd 2 5.2.2020 11.27 Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
3 Demokraatti 3/ 20 26 14 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. De_13022020_03.indd 3 6.2.2020 8.48. AVARUUDEN RAJOJA ETSIMÄSSÄ. Kiinalainen ei pelkää valvontaa. Suomisatelliitti tutkii lähiavaruutta. HELMIKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA PÄÄSTÖT AVARUUS KIINA ILMIÖ ULKOMAAT Hyvä tavoite, liian hidas aikataulu
Sisältö 3/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Selittelyä Viikon kuva: Korona leviää Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jesse Jääskeläinen D-analyysi: Mä kuulun liittoon D-ilmiö: Ilmastokriisin itsepetos Hollanti: Demareiden EU-nousu Alastalon salissa: Digi homini lupus Brexit: Kuka menettää kasvonsa Kiina: Pistepelin musta lista Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Huom!: Samu Salo Ilmasto: Liian pieniä askelia Kuvataiteet: Arjesta taidetta Kirjat: Sota ja rakkaus Teatteri: Nummi on voimaa Teatteri: ”Miksi” ei naurata. 42 26 KIINA Valvova lohikäärme KUUTTI LAVONEN Aika ja ikuisuus + TEEMA Avaruus 57 5 6 8 11 12 14 20 23 24 26 30 31 32 34 40 41 43 46 48 51 52 54 65 6 72 73 74 De_13022020_04.indd 4 6.2.2020 11.02. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.2. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kirjavisa: Saagaa Napolista Pelin purku: Monta tapaa kiivetä Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hanna Tainio IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jari Sinkkonen Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Camilla Lohenoja Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va nk äs itt el y: Em ili e U gg la Kuutti Lavosen maalauksissa on renessanssiajan henkistä melankoliaa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Kyse on aina myös profiilin nostamisesta ja eron tekemisestä puolueiden välillä hallituksen sisällä. ”Lymyily seis ja selityksiä peliin, hallitus”, julisti Kansan Uutiset. Silti uusia toimiakin tarvitaan ja niitä tulee. Siihen liittyvistä päätösaikatauluista on kerrottu jo viime keväänä. Pääkirjoitus LIIKA KIIRE MAKSAA. Politiikassa on aina vähintäänkin kohtalainen kiire. Työllisiä oli 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Mitä juuri nyt pitäisi erityisesti selitellä. ”Kello käy, avauksia ei näy...”, tiesi Suomenmaa. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Tammikuun lopulla hermot kiristyivät myös vasemmistoliiton ja keskustan pää-äänenkannattajalehdissä. Möly tarttuu. De_13022020_04.indd 5 6.2.2020 11.02. Maata ei johda toimitusjohtaja vaan poliittinen johtaja, joka ymmärtää, että asiantuntemusta on myös politiikan ulkopuolella. Rinteen ja sitten Marinin hallituksissa päätettiin toimia alusta alkaen toisin. Nykyinen hallitus on ladannut ohjelmansa sekä poliittisen uskottavuutensa että kansan luottamuksen pitkälti myönteisen työllisyyskehityksen varaan. S ipilän hallitus todellakin pani toimeksi. Mikä siis maksaa. Kannattaa muistaa, että kritiikillekin tulee olla kriittinen. Pitää parantaa ja kehittää, mieluummin pian kuin myöhään. Ainakin liika hosuminen maksaa. Lehtien ajoitus oli mielenkiintoinen, vaikka talouspolitiikan arviointineuvoston ja luottoluokittaja Fitchin kriittiset arviot hallituksen talouspolitiikasta ja ylipäänsä Suomen näkymistä olivatkin ilmestyneet tuoreeltaan. On paras tulla. Tässä tapauksessa se on erityisen houkuttelevaa, koska työllisyydestä vastaavan työministerin salkku on SDP:llä ja kaikesta vastaavan ministerin, pääministerin salkku niin ikään SDP:llä. Kaikki on suhteellista. Mitä juuri nyt pitäisi erityisesti selitellä. Kalkkiviivoilla pääministeri itse kaatoi hallituksen, vaalitaktisista syistä. Tuloksena oli aktiivimallin ja varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen kaltaisia roiskien laadittuja lakeja, takaisin vedettyjä esityksiä sekä monenmoista sählinkiä. Silti moni asia on mennyt paremmin kuin äläkästä voi päätellä, myös se työllisyys. Työllisyyskeskustelussa, siinä paikoin erittäin kriittisessä, jäi näet tammikuun lopulla miltei jalkoihin muuan seikka: työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli joulukuussa 73,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,1 prosenttia. Oppositio, äänekäs some-(möly-)yleisö ja suuret lehtitalot eivät ole antaneet mahdollisuuksia minkäänlaisiin ”kuherruskuukausiin”. Esityksiä mietitään huolella, eivätkä nopeusennätykset ole olennaisia
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Se rc om i / BS IP A FP De_13022020_06.indd 6 6.2.2020 11.28
Kiinassa pystytään valmistamaan päivittäin noin 20 miljoonaa hengitysuojainta, mikä on kaukana tämän hetken tarpeesta. Sars tappoi 349 ihmistä Kiinassa vuosina 2002–2003. Koronavirus on tappanut Kiinassa enemmän ihmisiä kuin sars-virus 2000luvun alussa. 7 Demokraatti KILPAJUOKSU KORONAN LANNISTAMISEKSI. Wuhanin koronavirukseen on kuollut noin 500 (tilanne 5.2.) ihmistä. De_13022020_06.indd 7 6.2.2020 11.28. Yksistään Wuhanissa virukseen on kuollut lähes 300 ihmistä. Nyt pelätään, kuinka tehokkaasti kruunun muotoinen koronavirus leviää ympäri maailman
Rannalla huutaminen ja se, että kaiken nähdään olevan väärin, ei liikuta maailmaa eteenpäin. Tähän päälle tulee Metalliteollisuuden itse julistaman työsulun kustannukset. Jos eurooppalaisittain katsotaan perin teisiä kokoomuksen kaltaisia konservatii visia puolueita, flirttailussa oikeistopopu listien kanssa ei ole käynyt hyvin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kikylogiaa ja ideologiaa V IIK O N LU KU 16 prosenttia. Tai politiikasta tulee tunnistamatonta, sel laista, josta iso osa perinteisten oikeis topuolueiden äänestäjistä ei enää tunnista itseään. Rönnholm pitää kyselyn tuloksia huo lestuttavina siksi, että sellaisena kuin hän kokoomuksen aikaisemmilta vuosikymme niltä muistaa, se on ollut yhteistyöhön ja ratkaisuihin pyrkivä puolue. PASI SILLANPÄÄ TWITTERISSÄ Yksityistämisessä on mennyt liian moni lapsi pesuveden mukana. Nyt ideologi set äänenpainot kiristyvät, kun puolue on kehittynyt oikeistolaiseen suuntaan. – Suomalainen voima on ol lut koalitioiden rakentaminen. Asiasta kertoi Iltalehti. Karkeasti laskettuna suhdeluku on satakertainen eli jos työnantaja saa kikyn, se maksaa ”voitostaan” 100 vuotta työtaisteluista tulleita tappiota. SDP:n osalta Rönnholm sanoo, että pe russuomalaisten poliittisen toiminnan ja si sällön pitäisi muuttua radikaalisti, jotta hal litusyhteistyö sen kanssa voisi onnistua. Paperiliiton mukaan työantaja on laskenut kiky-tuntien hyödyksi 10 miljoonaa vuodessa. Esimerkiksi: Metsäteollisuus ry laski, että toteutuessaan alan lakot voisivat aiheuttaa jopa miljardin euron menetykset. JOS TEET KOPION, TODENNÄKÖISESTI ALKUPERÄINEN VOITTAA. SIRPA PAATERO TWITTERISSÄ Minkä ongelman Jyväskylän kaupunki aikoo ulkoistaa yksityistämisellä. Minusta se kiinnostavampi juttu on, minkä hinnan he maksaisivat oikeisto laisemmasta talouspolitiikasta. Suomessa lukioikäisten 16–19-vuotiaiden nuorten määrä vähenee nykyisestä vuoteen 2040 mennessä Suomeen tarvitaan valtakunnansovittelijan rinnalle valtakunnanlaskija, jotta yhteiskuntaa keikuttaviin asioihin saataisiin kunnon panos-tuotos-näkökulma. Hän näkee kokoomuksen vaaraksi sen, että puolueen itseymmärrys ja toiminta muuttuu niin, että se on perussuomalaisten tavoin kaikkea vastaan ja ratkaisuhakui suus muuttuu vähemmän tärkeäksi. iStock Asiantuntijat varoittavat vesihuollon yksityistämisen riskeistä: Luonnollisia monopoleja ei kannattaisi yksityistää. – Jos teet kopion, todennäköisesti al kuperäinen voittaa ja marginalisoidut. BIRGITTA GITTA KERVINEN TWITTERISSÄ Kokoomus katsoo äärioikealle KOKOOMUSLAISISTA JOPA 82,4 prosenttia on valmis samaan hallitukseen perussuo malaisten kanssa. – En oikein osaa sanoa, onko tämä iso poliittinen muutos, vai näyttääkö se ko koomukselle vain tällä hetkellä todennä köisimmiltä tavalta päästä hallitukseen tai jatkossa muodostaa hallitus, SDP:n puo luesihteeri Antton Rönnholm puntaroi. De_13022020_08.indd 8 5.2.2020 11.38
Mutta nykyaikaa on myös mahdollisuus arvioida järjestelmää ja kehittää sitä paremmin vastaamaan uutta neuvottelutilannetta. 9 Demokraatti KIKY TYÖMARKKINAT PARI VALITTUA SANAA Hyvät työmarkkinaneuvottelijat, taas ryskyy ja aitaa kaatuu, kun neuvottelupöydistä lätkitään lakkokorttia ja työsulkunokitusta. Käytännössä tämä on tarkoittanut vuosina 2017–2020 noin kuuden miljardin euron tulonsiirtoa työnantajille. Vaikka kyse on me diapelistä ja osin tilaustöistä, sen verran voisi jutuissa olla älyllistä rehellisyyttä, että esimerkiksi liittojen varallisuuden taivaste lun asemesta voisi kehua sitä, kuinka hyvin liitot hoitavat jäsentensä varallisuutta. Jos parhaillaan käytävissä työmarkki naneuvotteluissa kiky poistuu, niin Sipi län hallituksen tavoittelemasta suuresta yhteensä 15 prosentin kilpailukyvyn kol miloikasta jää voimaan vain sosiaalivakuu tusten maksuosuuden rukkaus. Aikamoisia älynleimauksia on tullut valtakunnansovittelijan konttoriltakin, kuten neurokirurgialta kuulostava termi ”päänavausjärjestelmä”, jonka pohjalta sopimusten edustavuutta arvioidaan. Hyvät työmarkkinaneuvottelijat, sovittelujärjestelmä on arvokas ja tärkeä. Tämä on kiky-kierros, jossa kiky on neuvottelujen tulppa ja porstuan kynnys – sekä neuvottelujen juoksuhauta, josta kenenkään on vaikea päästä ylös. Valtio kompensoi sosiaalivakuutusmak sun muutosta vielä viime vuonna keven tämällä tuloverotusta. Aivan kuin yhden suuttimen läpi voisi pursottaa niin vientiteollisuuden kuin vaikka kuntasektorinkin hoitoalojen omat erityistarpeet ja palkkatavoitteet. Tänä vuonna kom pensaatio loppuu. Yllättävä pari BUBBLES BORIS JOHNSON Tuulitukka Tuulitukka De_13022020_08.indd 9 5.2.2020 11.38. Kikyn niin sanottu kolmas viiden prosentin loikka eli yritysten omat tuottavuutta ja tehokkuutta parantavat toimet odottavat vielä pääosin toteutumistaan. Siitä kannattaa pitää kiinni, vaikka välillä tuntuisi, että tarjolla on pelkkää vastapuolen masinoimaa vääryyttä. Niin työntekijä kuin työnantajajärjestöt kin arvioivat kaikkia palkansaajia koskeneen sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutuk sen paljon suuremmaksi kuin kikytuntien. Nyt ei ole olennaista, onko kyse keskitetystä vaiko liittokierroksesta. Neuvotteluja on metka seurata, kun etenkin työnantajat keksivät lennosta uusia laskutapoja ja arvioita sopimuksellisille ja sopimuksettomille asioille. Kiky on pikkujuttu KIKYLOGIA JUMITTAA nyt pahasti suo malaista yhteiskuntaa. Veronmaksajien kes kusliiton laskelmien mukaan tämä näkyy jo tänä vuonna verotuksen kiristymisenä. Muistuttaa Demokraatin väki Luonnonlaki TYÖMARKKINANEUVOTTELUJEN JOKA kierrokseen liittyvä erikoispiirre on tiettyi hin medioihin ilmestyvät jutut ammattiliit tojen varallisuudesta ja SAK:n liittojen jä senmäärien laskusta. Pienemmälle huo miolle on jäänyt rahallisesti paljon isompi asia eli kikysopimukseen kuulunut työn antajien sosiaalivakuutusten maksuosuu den pienentäminen ja vastaavasti työnte kijöiden maksuosuuden kasvattaminen
9. Mikä tapahtuma on kyseessä. Jör n Don ner 5. Sen pohjalle syntyi aikanaan keskusjärjestötasoinen tupo-järjestelmä. Mitä lempinimeä perhe käyttää Antti Rinteestä. Vas tau kse t: 1. 3. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Hampaat hampaattomille! 10 VIS V 1. 8. Kuka voitti Finlandia-palkinnon teoksella Isä ja poika (Far och son) vuonna 1985. Minkä luottoluokituksen Fitch antoi Suomelle tammikuussa 2020. Tan ska n 2. Kuka oli EU:n pääneuvottelija brexit-neuvotteluissa Britannian kanssa. Huu hka ja 10. Minkä maan parlamentti on Folketinget. AA+ MAAILMAN TILA • Tammikuun kihlaus Tammikuun kihlaus 23.1.1940 T yömarkkinaneuvotteluiden kuumetessa on hyvä muistella, mikä alun perin sai eri osapuolet yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Suomen työnantajain keskusliitto STK ja Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto SAK antoivat tammikuun 23. Ennen tammikuun kihlausta vain kirjanpainajilla oli ollut työehtosopimus. Samalla työnantajapuoli hyväksyi ensimmäistä kertaa ay-liikkeen viralliseksi neuvotteluosapuoleksi. Kihlauksen toivottiin yhdistävän sisällissodan repimää kansaa. päivä 1940 julkilausuman, tammikuun kihlauksen, missä työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt lupasivat sopia työehdoista yhdessä. 7. Aloitteen kihlaukseen teki sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm. De_13022020_10.indd 10 6.2.2020 11.31. Mikä on Suomen suurin pöllölaji. Kihlauksen jälkeen sopimien alkoi vähitellen muuttua paikallisesta valtakunnalliseksi. 2. Sup er Bow l 6. Fro zen 2 8. STK:n seuraaja Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti helmikuussa 2017, ettei se enää tee keskusjärjestösopimuksia. 5. Ana 9. 6. Mic hel Bar nie r 3.K uopio sta 4. Kris till isdem okr aat it 7. 4. Hänen mielestään käynnissä olleen talvisodan takia tarvittiin kansakunnan eheyttämistä, etenkin kun sisällissodan jäljiltä Suomi oli edelleen kahtiajakautunut. Alunperin väliaikaiseksi suunniteltu kihlaus kesti vuosikymmeniä. Mikä oli Simon Elon (kok.) ensimmäinen puolue. 10. Mistä kaupungista tulee lentopallojoukkue LEKA Volley. Mikä on kaikkien aikojen katsotuin animaatio suomalaisissa elokuvateattereissa
Nuoret pitävät sitä Suomelle ja suomalaisille hyvänä asiana, Jääskeläinen pohtii. – Aika isoja juttuja on tulossa. Verkostoituessa maailma tuli jollain tavalla pienemmäksi, kun oppi tekemään töitä isoissa vaikuttajatehtävissä olevien ihmisten kanssa, Jääskeläinen sanoo. T yö ensin Eurooppanuorten ja sen jälkeen Sosialidemokraattiset Opiskelijat Sonkin puheenjohtajana oli kuin valmistautumista nykyiseen työhöni, Eurooppalainen Suomi ry:n kansalaisviestinnän ja EU-politiikan asiantuntijana, Jesse Jääskeläinen kertoo. Monen toimijan osaltapitää kysyä, että miksi EU-vaikuttamista on kehitetty vasta viime vuosina. Jääskeläinen yrittää muun muassa vääntää monimutkaisia EU-asioita yksinkertaiseen kaikille ymmärrettävään muotoon. – Esimerkiksi Akava on perustamassa omaa EU-yksikköä Brysseliin. Kiinnostusta on paljon ja osaaminen kehittyy tämän perässä. Jääskeläinen tosin myöntää, että Brysselissä lobbaaminen on huomattavasti työläämpää kuin Suomessa, missä ihmiset usein tuntevat toisensa ja taustalla on yhteinen kieli ja kulttuuri. Kyse on ilmiöistä, ei vain yksittäistä EU-kansalaista koskevista asioista. 11 Demokraatti Jääskeläinen vääntää monimutkaisia EU-asioita yksinkertaiseen, kaikille ymmärrettävään muotoon. JÄÄSKELÄISTÄ HARMITTAA se, kuinka paljon EU-asioista levitetään virheellistä tietoa joko tahallaan tai väärinkäsitysten takia. Jo Eurooppanuorten puheenjohtajana vuonna 2016 jouduin paljon selvittämään Sebastian Tynkkysen (ps.) Fixit-kampanjan taustoja ja keskustelemaan asiasta julkisuudessa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Jari Soini ja Pekko Korvuo MISSÄ OLET NYT. Vuonna 2018 Vuonna 2017 De_13022020_10.indd 11 6.2.2020 11.31. Jääskeläinen kehuu etenkin Sonkin puheenjohtajuuden (2017–2018) olleen todellinen konkreettisen vaikuttamisen ja politiikan tekemisen korkeakoulu. EU:n kansantajuistaja EU:ta ymmärretään väärin tahallisesti ja vahingossa, mutta EU-myönteisyys on kasvussa, Eurooppalainen Suomi ry:n tiedottaja Jesse Jääskeläinen sanoo. Jääskeläisen mielestä monilla isoillakin järjestöillä on edelleen paljon opittavaa EU-vaikuttamisessa. Samalla tutustuin niin poliittisiin kuin myös monien järjestöjen päättäjiin. Näin jo tuolloin, että EU on osin sukupolvikysymys. Jo nyt on kasvamassa nuorten EU-sukupolvi, joka helpommin näkee missä EU-pöydissä kannattaa olla mukana. Se kampanja ei onneksi saanut merkittävää kannatusta. Hän pitää jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä EU-päätöksentekoon liittynyttä ”käyrät kurkut” -keskustelua, josta lopulta muodostui sitkeästi elävä myytti. Tämän vuoden Eurooppalainen Suomi ry:n teemat liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja EU:n integraatiokehitykseen. Isoja ovat nykyisetkin tehtävät. – EU:n toiminnan tietonen vääristely on Suomessakin osin järjestelmällistä. Mutta uskon tilanteen vähitellen muuttuvan paremmaksi. – Sonkin hommissa opin kuinka oikeas ti vaikutetaan asioihin. Tänä vuonna myös todennäköisesti pohdimme samaan aikaan, kuinka brexit etenee ja miten käy Albanian jäsenyyshankkeelle
Ammattiliitot vauhdittivat työajan lyhentämistä muun muassa työtaistelutoimin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Mä en pelkää, mä kuulun liittoon O tsikon mukaisesti lauloi ”liiton tyttö” jo 1940-luvulla Woody Guthrien Union Maid -kappaleessa, tosin englanniksi. NAISET ARVOSTAVAT JÄRJESTÄYTYMISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN KUIN MIEHET. Tosin jo sotien jälkeen Suomessa alettiin pohtia, pitäisikö työaikaa lyhentää 40 viikkotuntiin. Mielenkiintoista on, että naiset arvostavat järjestäytymistä selvästi enemmän kuin miehet. Vuodesta 2013 lähtien järjestäytymisaste on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Tähän kuuluu muun muassa työmarkkinakierroksilla joihinkin medioihin ilmestyvät, osin tarkoitushakuiset jutut ammattiliittojen heikkenevästä järjestäytymisasteesta tai liittojen omaisuudesta. Palkat, työajat ja lomat ovat monelle työntekijälle isoimmat ja näkyvimmät sovittavat asiat, mutta yhtälailla jokaisen päivittäiseen elämään vaikuttavat tes-pöydissä osaltaan päätettävät työhyvinvointiin, tasa-arvoon ja koulutukseen liittyviä kirjaukset. Neuvottelut ovat osin armotonta julkisuussotaa, molemmin puolin. Mutta moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa on edelleen poikkeuksellisen vahva järjestäytymisaste. Parhaillaan työmarkkinakierroksella käydään neuvotteluja yli kahden miljoonan työntekijän ja toimihenkilön palkoista ja muista työehdoista. HISTORIA KANNATTAA tuntea nykypäivänä. Suomessa asiat olivat 1940-luvulla työelämässä monella alalla paremmin kuin Yhdysvalloissa. Tutkija Tapio Bergholm on arvioinut, että yksi syy tämän tilanteen taustalla on naisten parempi koulutus. Mutta nykypäivään verrattuna meilläkin vasta otettiin yhdessä sopimisen ensimmäisiä askelia. Työaikaa lyhennettiin eri aloilla asteittain vuoteen 1970 asti, jolloin kaikki tekivät viisipäiväistä työviikkoa. Suomalaisessa sanoituksessa puhutaan kiväärimiehistä, palkoista taistelemisesta ja seriffeistä. Sopimisen kulttuurista aikoinaan ylpeilleet työmarkkinajärjestöt kaipaavat avioliittoneuvontaa. De_13022020_12.indd 12 6.2.2020 11.35. Vuonna 2017 Työja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan miehistä runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Esimerkiksi työviikko oli 48 tuntinen ja lauantai oli työpäivä. AMMATTILIITOT EDELLEEN vastaavat kaikkia työntekijöitä – niin järjestäytyneitä kuin järjestäytymättömiäkin – koskevien työehtosopimusten neuvottelemisesta. Vuonna 1965 keskusjärjestöt sopivat työajan lyhentämisestä ja laki 40-tuntisesta työviikosta tuli voimaan vuoden 1966 alusta. Miehet valitsevat naisia useammin pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. Työntekijäjärjestöt oli tunnustettu sopijaosapuoleksi vasta Tammikuun kihlauksen yhteydessä 1940. Työnantajat kuitenkin tuolloin totesivat, että työajat olivat alle eurooppalaisen keskiarvon, ja taloudelliset edellytykset muutokselle eivät olleet suotuisat. Järjestäytymisasteen huippuvuosi oli 1995
TYÖMARKKINANEUVOTTELUJEN JULKISUUSSOTAAN kuuluvat myös väitteet Suomen jäykästä sopimusjärjestelmästä. . Monet ovat kaivanneet keskusjärjestöjä ratkomaan kiky-solmua. Palvelusvuosilisän poistaminen. Yksi hyssyttelyn syy on epävarmuus siitä, toimitaanko sopimisessa kaikkien pykälien mukaan. . Esimerkiksi Teollisuusliiton sopimuksessa on noin 70 asiaa, joista voi sopia paikallisesti. Sopimuksessa sovittua alinta tasoa ei voi paikallisesti alentaa. . Eli sopiminen onnistuu, jos molemminpuolinen luottamus toimii työpaikalla. Mielenkiintoinen lisämauste työmarkkinoiden jäykkyyskeskustelulle tuli viime viikolla julkaistusta Suomen Yrittäjien omasta tutkimuksesta, jonka mukaan paikallinen sopiminen on paljon yleisempää kuin on luultu. Sen yhtenä tavoitteena oli muutoksella lisätä paikallista sopimista. Vaikka esityksessä olisi osin kyse neuvottelutaktiikasta, niin aika kylmäävää etujen karsintaa se sisältää: . Jopa itse Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen myönsi yllättyneensä tuloksesta. . . Keskitetyistä sopimuksista on luovuttu. Jos liittoon kuulumaton ajattelee, että hän pystyy neuvottelemaan työehdot itse – ja pitämään kiinni liittojen viime vuosikymmeninä hänelle neuvottelemista eduista – niin kannattaa tutustua työnantajia edustavan Metsäteolllisuus ry:n heikennyslistaan, jonka se toi neuvottelupöytään tammikuun lopulla. Työnantajalle oikeus vuosiloman jakamiseen useampaan osaan. Metsäteollisuus sanoi esitystään ”tuunatuksi neuvottelupaperiksi” ja vaihtoehtolistaksi. Tämä perälauta suojaa jälleen niin järjestäytyneitä kuin järjestäytymättömiäkin työntekijöitä. Työnantajalle oikeus määrätä pekkaspäivä vuorokautta ennen vapaan pitämistä. Mutta tästä huolimatta sopimiseen tarvitaan työpaikoille lisäosaamista ja koulutusta – sekä pykälät tuntevia luottamushenkilöitä. Ilman liittojen panosta niistä olisi tullut automaattisesti pysyvä palkaton työajan lisäys kaikille aloille. Korvattavien arkipyhien määrän leikkaus. . . Suomessa järjestäytymisen suosio on yleensä kääntynyt kasvuun huonoina taloudellisina aikoina. . Sunnuntailisän sopiminen nykyistä pienemmäksi. . . . Selvityksen mukaan kolme neljästä työnantajayrityksestä kertoo, että heidän työpaikallaan on asioista sovittu jotain paikallisesti. Listan julkaisi työntekijöitä edustava Teollisuusliitto. . 13 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Kolmivuorotyön työajanlyhennyskorvauksen leikkaaminen seitsemällä prosentilla. Sen paalutti työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto sääntömuutoksellaan. . Monella alalla sopimuksetkin jo mahdollistavat monin osin paikallisen sopimisen. De_13022020_12.indd 13 6.2.2020 11.35. Oikeus pekkaspäivien sopimisesta työpäiviksi ilman ylityökorvausta. Paikallisessa sopimisessa yksi perälauta on palkka. Jäsenmaksuperinnän poistaminen sekä ehdoton työrauha ja mittavat lakkosakot (ei poliittisia lakkoja tai tukilakkoja). MIEHET VALITSEVAT ENNEMMIN PELKÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYDEN. . . Moni kyselyyn vastannut yrittäjä kertoi paikallisen sopimisen hoituneen kirjaimellisesti paikallisesti, hys-hys-hengessä ilman työnantajatai työntekijäjärjestöjen puuttumista asiaan. Esimerkiksi ammattiliiton tarjoama oikeudellinen apu alkaa kummasti kiinnostaa pelkkää työttömyyskassan jäsenyyttä enemmän, jos työsuhde alkaa tuntua epävarmalta.Toisaalta luulisi ammattiliittojen roolin yhteiskunnassa kiinnostavan myös nyt, kun työmarkkinoilla väännetään kikystä eli kolmesta palkattomasta lisätyöpäivästä. . . Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, professori Harri Melin totesi Ylen haastattelussa, että Suomen työpaikoilla on valtavasti erilaisia joustavia järjestelyjä, joista ei juurikaan hiiskuta. Kiky-tunnit säilytettävä. Ainakin tällä kierroksella, kiitos kikyn, sovun löytyminen liittotasolla on ollut poikkeuksellisen vaikeaa ja tahmeaa. Palkallisen sairausajan lyhentäminen jopa kolmanneksella sekä sairausajan palkan leikkaus 15 prosentilla. . Melinin mukaan esimerkiksi Suomen työaikajärjestelyt ovat eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellisen joustavat.
14 Demokraatti ILMIÖ ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET EIVÄT TUNNISTA VALTIOIDEN RAJOJA. De_13022020_14.indd 14 6.2.2020 12.02
Työkseen ilmastokriisiä ratkovat Mika Anttonen ja Antero Vartia tunnustavat politiikan arvon mutta uskovat ratkaisun avainten olevan suuryrityksillä. – Toimet ovat harmillisen riittämättömiä, Vartia sanoo ja viittaa asiantuntijoiden lausuntoihin. Eniten häntä harmittaa se, ettei kivihiiltäkin vahingollisemmaksi todettuun turpeeseen koskettu hallituksen ilmastoseminaarissa lainkaan. Aikaa muutokseen on varattu 15 vuotta. Teksti Simo Alastalo / Kuvitus Emilie Uggla S anna Marinin hallitus on nostanut Suomen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamaan. Vihreiden entinen kansanedustaja Antero Vartia perusti hiilipäästöjä kompensoivan säätiön. Suomi on vielä pitkään turpeen energiakäytön suurvalta. De_13022020_14.indd 15 6.2.2020 12.02. Näin näyttää ainakin julkisuuden näkökulmasta. Keinoina ovat ensi vaiheessa muun muassa ilmastorahaston perustaminen ja teollisuuden sähköveron alennus. Hallitus kertoi helmikuun ilmastoseminaarissaan alustavat linjaukset, joilla Suomesta pyritään tekemään hiilineutraali ensimmäisenä hyvinvointivaltiona maailmassa. 15 Demokraatti Ilmastoapostolit Marinin hallituksen ilmastopolitiikkaa ihaillaan ympäri maailman, vaikka toteutus on vielä alkutekijöissään. – Se, että turvetta poltetaan yhä vuonna 2020 ja hallitusohjelmassa tyydytään siihen, että sen käyttö puolitettaisiin tällä vuosikymmenellä, ei ole linjassa sen kanssa, kuinka vakavasta asiasta ilmastonmuutoksessa on kyse. Politiikka seuraa perässä. Hän on pettynyt ilmastopolitiikan tahtiin
Epäonnistuneen kansallisen ilmastopolitiikan hintana voi Anttosen mukaan olla kansantalouden kriisi, joka vetää maton peruspalvelujen alta. Ilmasto on globaali kysymys, jonka muutoksen vaikutukset eivät kunnioita valtioiden rajoja. Fossiilisen energiateollisuuden Anttonen velvoittaisi kompensoimaan EPÄONNISTUNEEN KANSALLISEN ILMASTOPOLITIIKAN HINTANA VOI OLLA KANSANTALOUDEN KRIISI. Tuotteet ovat öljyä ja kivihiiltä vähäpäästöisempiä ja toimivat nykyisessä sähköntuotantojärjestelmässä. Säätiön avulla ihmiset ja yritykset voivat kantaa vastuuta aiheuttamistaan päästöistä muun muassa rahoittamalla hiilidioksidia ilmakehästä sitovaa metsittämistä. Idea on yksinkertainen. – Compensate on saanut valtavan hyvän vastaanoton, paljon paremman kuin osasin kuvitella, Vartia sanoo. Anttonen pitää tätä rajoittamistavoitetta epärealistisena. Meillä hakatun metsän tilalle istutetaan uutta, muualla näin ei toimita, joten Suomen päätös olla hakkaamatta kasvattaa päästöjä globaalisti. ILMASTONMUUTOKSEN TAUSTALLA on lähihistoriassa tapahtunut fossiilisten polttoaineiden räjähdysmäinen yleistyminen. Eräs Suomen näkyvimmistä ilmastopuhemiehistä on polttoaineiden jakeluun ja öljynjalostukseen keskittyvän ST1 Nordicin suuromistaja Mika Anttonen. 1,5 asteen tavoitteen toteutuminen edellyttäisi päästöttömän energian kapasiteetin kasvattamista kymmenen vuoden sisällä määrällä, joka vastaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tilastojen mukaan noin 65 prosenttia vuoden 2018 globaalista energiankulutuksesta. Kenen motiivi on puhua puuta heinää, Anttonen kysyy. – Jos mennään Afrikkaan ja autetaan tekemään siellä metsityshankkeita, se tuo alueelle myös myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia ja vähentää tarvetta lähteä liikkeelle. Vaihtoehdoksi Anttonen nostaisi uusien päästöjen vähentämiseen tähtäävien ratkaisujen kehittämisen, joita voidaan hyödyntää myös kehittyvissä maissa. – Fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Idea on tehdä uusiutuvalla energialla sähköä, jolla erotetaan vedestä vetyä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Ilmastonmuutos on Vartian päätyö puolitoista vuotta sitten aloittaneessa Compensate-säätiössä. Tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat. Niiden käyttöä pitäisi leikata puolet vuoteen 2030 mennessä, jos halutaan 1,5 asteen uralle, eli energia täytyy silloin tuottaa jollakin muulla tavalla tai sen kulutusta pitää säännöstellä. Nykyinen energiajärjestelmä on rakennettu 150 vuodessa, ei sitä 10 vuodessa rakenneta uudestaan. – Jos vähennämme metsien hakkuita suuremman hiilinielun toivossa, sillä ei ole vaikutusta sellun maailmanlaajuiseen kysyntään. De_13022020_14.indd 16 6.2.2020 12.02. Säätiö aloitti Vartian kotona kahden palkatun työntekijän voimin. Kotimaista ilmastopolitiikkaa pitäisi Anttosen mukaan katsoa kokonaisuuden näkökulmasta. Kun vähentämistarpeen lisäksi energian kulutus kasvaa 1–2 prosenttia vuodessa elintason nousun ja väestön kasvun vuoksi, yhtälö ei toimi. Öljyn merkitystä maailmantaloudelle kuvaa hyvin se, että vallitsevaa talousjärjestelmää on kutsuttu fossiilikapitalismiksi. – Sokea erkkikin näkee, että tavoite on mahdoton. Se työllistää nyt 22 ihmistä. Ilmakehästä poimitaan hiilidioksidi, josta saadaan vetyyn yhdistettynä synteettistä maakaasua ja metaania. Eräs vaihtoehdoista on Power to X -energiajärjestelmä, jota parhaillaan tutkii moni yritys. Hänen missionsa on velvoittaa fossiilinen energiateollisuus kehittämään päästöttömiä energian tuotantovaihtoehtoja ja kompensoida jäljelle jäävät päästöt investoimalla hiilinieluihin. Ilman globaalia näkökulmaa politiikasta ei hyödy myöskään ilmasto. Ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan maailman keskilämpötilan nousu olisi vielä mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksesta kannetaan huolta myös alan sisällä
– Myrskyt ja tulvat eivät ole pointti, vaan se, miten ihmisten luoma järjestelmä kestää nopeat muutokset. Yritys on abstrakti idea, joka tuo ihmiset yhteen, samoin valtio. ANTERO VARTIA suhtautuu ilmastotavoitteiden aikatauluihin Anttosta suopeammin. POLITIIKAN SUOMI-KESKEISYYS ei ole Vartialle ongelma, koska muutokseen pitää hänen mukaansa varautua kaikilla tasoilla. 17 Demokraatti SÄÄILMIÖT EIVÄT MINUA PELOTA VAAN SE, MITÄ IHMISET PÄÄTYVÄT TEKEMÄÄN TOISILLEEN. Mutta jos mietitään hiilidioksidin määrää ilmakehässä, sitä on siellä nyt vaarallisen paljon liikaa. Jos ihminen ymmärtää ilmastonmuutoksen merkityksen, hän toimii sen mukaan yrityksissä ja politiikassa. Politiikkaa ja yrityksiä yhdistää ilmastoasioissa sama syvällinen taso. Tämä on keskeistä Compensaten toiminnassa, ihmiset pitää saada ymmärtämään tämä. Vartia toivoo loppua vastuunsiirtelylle. Harari on tässä täysin oikeassa. Huomio on Vartian mukaan liikaa poikkeuksellisissa sääilmiöissä. – Ponnistus on todella vaativa, mutta vaarana on yhteiskunnan rakenteiden hajoaminen ja ajautuminen tilaan, jossa ilmastonmuutosta ei voi enää korjata. Vartia viittaa tiedettä menestyksekkäästi popularisoivaan Yuval Noah Harariin. Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisissä Eurooppaan tuli 1,3 miljoonaa ihmistä. Ainoa vastaus voi olla, että ei mikään, Vartia sanoo. Pahin uhka on, että olosuhteiden muutos heijastuu yhteiskunnan rakenteisiin. Lopulta kyse on aina ihmisten fyysisestä toiminnasta. Se riitti koventamaan arvoja maanosassa, jossa asuu 500 miljoonaa ihmistä ja vauhditti oikeistopopulismin nousua. – Yritykset ja valtiot ovat pelkästään tarinoita. Hän pitää lämmönnousun hillitsemistä 1,5 asteeseen vuoteen 2035 mennessä ainoana oikeana tavoitteena. Emme tiedä missä se raja menee. – Jos Suomessa ollaan hiilineutraaleja vuonna 2035, se on aiempaan verrattuna tosi kunnianhimoista. Hän on puhunut Saharan kokoisesta alueesta ja tarkoittaa sillä Afrikan lisäksi puiden istuttamista muun muassa Venäjän hakkuuaukeille. Muutos lähtee Vartian mukaan ihmisten ajattelutavasta, joka parhaimmillaan voi lisätä kunnianhimoa kaikissa ilmastotoimissa. metsittämällä sen osan päästöistä, joita ei uusilla vaihtoehdoilla kyetä hoitamaan. Pakolaiskriisin taustalla olevat konfliktit johtuivat Vartian mukaan osittain ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta. De_13022020_14.indd 17 6.2.2020 12.02. Ilmastonmuutoksessa uhkaa käynnistyä itseään voimistava kierre. – Mikä oikeuttaa meitä lisäämään sitä. – Sääilmiöt eivät minua pelota vaan se, mitä ihmiset päätyvät tekemään toisilleen
18 Demokraatti D-ILMIÖ Vaikka Vartia arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa, hän ei jäänyt eduskunnasta sen vuoksi pois, että olisi turhautunut politiikan hitauteen. Se on negatiivinen ulkoisvaikutus, jonka korjaamisen pitäisi olla aina tehtaan vastuulla. – Toinen esimerkki on tehdas, joka sotkee ympäröivät vesistöt. De_13022020_14.indd 18 6.2.2020 12.02. NYKYINEN ENERGIAJÄRJESTELMÄ ON RAKENNETTU 150 VUODESSA, EI SITÄ 10 VUODESSA RAKENNETA UUDESTAAN. Politiikka seuraa perässä, kun tarpeeksi moni äänestäjä toivoo muutosta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hiilidioksidin määrän lisääminen ilmakehään voi olla syy Bangladeshin tuhoisiin tulviin. Vartian mukaan ihmisten on vaikea hahmottaa toimintansa negatiivisia ulkoisvaikutuksia. MIKA ANTTONEN on samaa mieltä päästöjen vastuullisuudesta. – Maahiset eivät tuolta tule tekemään tätä, jos ihmiset eivät sitä tee. – Viihdyin eduskunnassa äärimmäisen hyvin. Jos energiayrityksiä velvoitettaisiin tähän, metsitystä olisi pakko tehdä ja menisimme ilomielin sinne investoimaan. Vaikea ajatella paikkaa, jossa olisin voinut oppia ja inspiroitua yhtä paljon ja kohdata yhtä paljon kiinnostavia ihmisiä. – Ongelma on systeeminen. Vaikka tiedämme, että se on vahingollista, siitä ei seuraa mitään. – Se ei tarkoita että istutetaan koko Sahara, vaan puita eri puolille maailmaa. – Tavoitteet ovat erittäin hyviä ja kunnianhimoisia ja niitä pitää olla. – Hyvinvointiyhteiskunnassa tätä on vaikea ymmärtää. Yhteyttäviä kasveja tarvitaan valtavasti lisää, jotta ilmakehässä oleva 800 miljardin tonnin ylimääräinen hiilidioksidi saadaan sidottua maaperään. Määrä on liian pieni, joten energiankulutuksen vähentäminen ei ole realistinen ratkaisu. Heidän agendansa ei ole vähentää kulutuksen tasoa vaan nostaa sitä. Idea säätiöstä piti toteuttaa. Kansallisvaltiot eivät investointeja tee. Vaikka Anttonen arvostelee Pariisin tavoitteiden aikatauluja mahdottomiksi, hän antaa myös tunnustusta poliittisille yrityksille hidastaa ilmastonmuutosta. Maailmassa on 5,6 miljardia ihmistä, jotka elävät alle kahdeksalla dollarilla päivässä. Meillä on ehkä noin miljardi ihmistä, jotka pystyisivät tulemaan alaspäin, mutta vain muutama sata miljoonaa, jotka olisivat valmiita käytännössä tinkimään elintasostaan. Nykyjärjestelmä sallii hiilidioksidin määrän lisäämisen ilmakehään. Pitää ajatella, että aiheutetuista vahingoista ollaan vastuussa, jolloin päästöt jätetään synnyttämättä. Jos tuloksia halutaan, silloin tämän pitää johtaa sääntelyyn, jolla vähennetään päästöjä tai tuodaan tilalle hiilinieluja. – Viime kädessä investoinnit tehdään yritysten taseisiin. – Oppositio ei välttämättä sovi luonteelleni. Olisin ennemmin tehnyt ja puolustanut päätöksiä kuin haastanut niitä ulkopuolelta. Jos päästöjä syntyy, pitää huolehtia, että ne korjataan. Anttonen tarjoaa tilalle metsittämistä ja hiilinielujen kasvattamista. Myös ilmastotoimien hinnasta keskusteleminen kärsii Vartian mukaan pahasta lyhytnäköisyydestä, kun mitään tekemättömyyden hinta on valtava tai mittaamaton. Energiankulutuksen vähentämistä hän ei pidä todennäköisenä vaihtoehtona. Muutos lähtee Vartian mukaan ihmisistä ja suuryrityksistä. Ainoat oikeat muutoksen toteuttajat ovat monikansalliset energiayhtiöt. En ole tyytymätön kokemukseeni politiikassa. ANTTOSEN MUKAAN uutta metsää tarvittaisiin hiilinieluiksi Saharan autiomaan verran eli noin miljardi hehtaaria
Biodieselillä ei muutenkaan maailmaa Anttosen mukaan pelasteta. Tarvitsemme sen regulaation. Muuten hyvä idea, mutta yritykset eivät suostu tähän. Sitten kehitämme kastelujärjestelmää, joka perustuu maanalaisiin paineletkuihin. Hiilidioksiditonnin hinnaksi tulisi arviolta 150 euroa. Kun heidät siihen lailla pakotettiin, syntyi osaamista, jota on hyödynnetty ympäri maailman. 19 Demokraatti Kun yrityksiä ei ole sääntelyyn pakotettu, siihen investoiminen ei ole kannattavaa. Heti kun regulaatio eli sääntely saadaan voimaan, lähdemme yhtiönä istuttamaan isoja alueita. Se on niin pieni määrä, ettei yksikään jalostamo muuta raakaöljyn sisäänottoa sen takia. ST1 on Anttosen mukaan jo tehnyt valmistelevia toimia Afrikassa. Metsäyritykset sanoivat 1950-luvulla, että ala muuttaa pois Suomesta, jos laki velvoittaa puhdistamaan jätevedet. – Öljypohjaisia tuotteita käytetään maailmassa viisi miljardia tonnia. – Ensimmäistä kertaa, kun esitin regulaatiota, minua katsottiin kuin pikku poikaa. Metsäteollisuus on edelleen Suomessa. Metsittäminen olisi kuluttajalle puolet halvempaa. Biodieseliä on noin promille tästä. – Etsimme puulajikkeita, jotka kasvavat nopeimmin ja sitovat eniten hiiltä. Esimerkiksi ympäristöystävällisemmäksi mainostettu biodiesel maksaa Anttosen mukaan autoilijalle 300 euroa päästettyä hiilidioksiditonnia kohden. De_13022020_14.indd 19 6.2.2020 12.02. Eräs ongelma ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on Anttosenkin mukaan ihmisten epäusko
Euro vaaleissa kaksi vuotta myöhemmin tilanne kääntyi päälaelleen. 20 Demokraatti HOLLANNIN DEMARIT Vaihtoehtona koko putiikin sulkeminen Parlamenttivaaleissa romahtanut ja EU-nousun kokenut Hollannin Työväenpuolue hakee kampanjavinkkejä. HOLLANNIN SOSIALI DEMOKRAATEILLA ON PAHA TAPA KESKITTYÄ NIIN PALJON OIKEIS TOPOPULISMIIN, ETTÄ OMA TARINA UNOHTUU. – Parlamentissa on 150 paikkaa ja siellä istuu edustajia 14 eri puolueesta. Työväen puolue voitti vaalit 19 prosentin ääni osuudella ja sai itselleen kuusi Hollan nin 26:sta meppipaikasta. Jos puolue saa 70 000 ääntä, se saa pai kan parlamentista, Sebastiaan Timmer mans kertoo. Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa sosialidemokraat tinen PvdA teki historiansa huonoim man tuloksen, menetti 29 paikkaa ja va josi yhdeksällä kansanedustajalla par lamentin seitsemänneksi puolueeksi. Äänestäjät liikkuvat paljon eri puoluei den välillä. PvdA:n kampanjapäällikkö Sebastiaan Timmermans selittää vaalitu losten suurta vaihtelua Hollannin poliit tisen järjestelmän poikkeuksellisuudella. Koko maa on yhtä vaalipiiriä. Teksti Simo Alastalo / Kuva Timo Sparf Grafiikka Emilie Uggla H ollannin Työväenpuolu eessa (PvdA) on muuta man vuoden aikana koettu poliittisten tuulten kään tyminen. Puolue De_13022020_20.indd 20 4.2.2020 10.06
– Hänellä on suuri merkitys kampan jan kannalta. Eurooppaan saapuvat ihmiset täytyy saada integroitumaan osaksi yhteiskun taa. Erityisen haastava tilanne on PvdA:n kaltaisille yleispuolueille. Hädässä olevia ihmisiä on aina autettava. Vaihto ehtona on koko putiikin sulkeminen. TULEVISSA VAALEISSA PvdA pitäytyy Timmermansin mukaan perusasioissa, joita hän kutsuu leipä ja voi kysymyk siksi. – Sosialidemokraateilla on maahan muuttokysymykseen hyvä, realistinen vastaus. Juuri nyt ne ovat tär keämpiä kuin koskaan. Jos puhumme koko ajan populisteista, miksi ihmiset ää nestäisivät sosialidemokraatteja. – Vihreät on varsin suuri, sitten on so sialistipuolue, joka on meitä vähän va semmistolaisempi ja konservatiivisempi, sitten on eläinpuolue, joka on vielä vihrei täkin keskittyneempi ympäristöasioihin. Kolmekym mentä vuotta on ajateltu vain markki noita ja voittoja. Aiheet ovat klassisia sosialidemo kraattisia teemoja. Meillä ei ole varaa ottaa ihmisiä, joille emme pysty tarjoamaan kotoutus palveluja. Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, Sebastiaanin isä, vastaa komissaarina EU:n ilmasto paketista. – Pidin bussimainoksestanne ja sen viestistä, kansalaispaneeliapsista, jonka avulla ihmiset voivat kertoa mieli piteensä. – Pyrimme saamaan mahdollisim man hyvän vaalituloksen ja tekemään sosialidemokraatteina paluun. – Sosialidemokraateilla on paha tapa keskittyä niin paljon oikeistopopulismiin, että oma tarina unohtuu. Ilmastonmuutos tulee olemaan iso teema myös Hollannin tulevissa vaa leissa. Parla mentissa istuu neljästä viiteen enem män tai vähemmän vasemmistolaista puo luetta. Toisaalta jatkuva keskittyminen maa hanmuuttoon tekee aiheesta Timmer mansin mukaan kokoaan suuremman. Sitten on eläkeläisten asioihin keskittynyt 50 Plus, joka on melko konservatiivinen, Timmermans listaa. 21 Demokraatti Hollannin järjestelmää voi Timmer mansin mukaan pitää hyvin demokraat tisena, mutta se myös pirstaloi poliittista maisemaa. Maa hanmuuttajia on huomattavasti enem män kuin Suomessa osin Hollannin siir tomaamenneisyyden vuoksi. He tuntevat olonsa turvatto maksi. PvdA:n kampanjaväki on hakenut vauhtia vaalien alla myös Ruotsista ja Suomesta, joissa sosialidemokraatit ovat päähallituspuolueita. – Pääteemamme keskittyy siihen, että Hollannista on tullut kuluneen kolmen kymmenen vuoden aikana paljon vau raampi, mutta ihmiset eivät koe sitä ar jessaan. Sen kannattajat ovat enimmäkseen va rakkaampia ihmisiä. Helsingissä vierail lut Timmermans on vinkeistä ilahtunut. Paikallisvaalien ja EUvaalien perus teella suuntaus on ylöspäin. Jos liik keen suunta on oikea, tulos voi olla erino mainen. MAAHANMUUTTO ON oikeistopopulis tien kestoaihe myös Hollannissa. TULEVISSA PARLAMENTTIVAALEISSA, jotka pidetään näillä näkymin vuoden kuluttua maaliskuussa, Työväenpuo lueella on vain yksi suunta, ylöspäin. Maahanmuuttopolitiikkaa pi tää ajatella koko EU:n näkökulmasta. Myös sovelluksen käyttö kam panjaväen kirittämisessä on hieno juttu, Timmermans kehuu. D66 on linjaltaan keskustalainen, liberaali puolue, joka ajaa vähemmistöjen oikeuk sia. Vapauden ja demokratian kansanpuolue Vapauspuolue Kristillisdemokraattinen puolue Demokraatit 66 GroenLinks Sosialistinen puolue Työväenpuolue Kristillinen liitto Eläinpuolue 50PLUS Reformoitu puolue DENK Forum voor Democratie * edellisiin vaaleihin 33 20 19 19 14 14 9 5 5 4 3 3 2 8 5 6 7 10 1 29 – 3 2 – 3 2 Puolue Paikat Muutos* Hollannin parlamenttivaalien 2017 tulokset Lähde: Wikipedia De_13022020_20.indd 21 4.2.2020 10.06. Haluamme, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi työelämässä ja eläkkeidensä, terveydenhuollon, kou lutuksensa ja lasten tulevaisuuden suh teen. – Haluamme parantaa pienipalkkais ten työntekijöiden asemaa
Ohjauksen lisääminen on viisasta myös kansantalouden kannalta. Ohjauksen vahvistaminen auttaisi hallitusta myös saavuttamaan oppivelvollisuuden laajentamiselle asettamansa tavoitteet. Tieto käy ilmi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. OAJ:n ja Opettaja-lehden vuosi sitten puolueille tekemän kyselyn mukaan myös kaikki nykyiset hallituspuolueet keskustaa lukuun ottamatta kannattivat koulukohtaisia opettajamitoituksia. Teksti Marja Luumi S uomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että lakiin pitää kirjata opettajamitoitus eli kuinka monta oppilasta tai opiskelijaa on yhtä opettajaa kohden. Hän huomauttaa, että esimerkiksi hoitoalalla on jo käytössä rekisterit ja mitoitukset. Tähän ongelmaan riittävän opinto-ohjauksen takaaminen mitoituksella olisi täsmäratkaisu, Luukkainen sanoo. Silloin jokaisen henkilökohtainen huomioiminen jää haaveeksi, Luukkainen sanoo. – Nyt, kun vaalit ovat takana, mitataan, näkyvätkö puolueiden arvot myös päätöksenteossa, Luukkainen toteaa. – Opettajana voi toimia kuka tahansa, ja yhden opettajan vastuulla voi olla kuinka monta lasta tahansa. – Emme vaadi uutta rahaa, vaan että hallitus käyttää lupaamansa rahat fiksusti. Minä puolestaan sanon, että nykytila tulee liian kalliiksi, Luukkainen sanoo. Haloo! Lakiin kirjattu mitoitus sopivasta opettajien ja opinto-ohjaajien suhdeluvusta varmistaisi, että oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta, Luukkainen perustelee. Opinto-ohjaajien lisäystä voitaisiin OAJ:n mukaan kokeilla kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja rahoja tähän tarkoitukseen. – Monella muulla alalla henkilöstömitoitus on jo laissa. KOULU De_13022020_22.indd 22 6.2.2020 11.09. Esimerkiksi opinto-ohjaajien mitoitus voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan toteuttaa jo hallitusohjelmassa luvatuilla rahoilla. 22 Demokraatti Miksi koulutus on poikkeus. – Joku saattaa sanoa, että tämä tulisi liian kalliiksi. Myös opettajat vaativat mitoitusta lakiin. – Jotta jokainen nuori saa valmiudet suorittaa toisen asteen tutkinnon, heidän pitää jo perusopetuksessa saada tarpeeksi tukea ja ohjausta. – Nyt liki 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa, ja yleisin syy koulutuksen keskeyttämiselle on väärä alavalinta. Jokainen pelkän peruskoulun varaan jäänyt maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja muita enemmän. Nyt moni opo vastaa yli 300 oppilaan ohjauksesta. JOTTA OAJ:N ehdottama opomitoitus toteutuisi, tarvittaisiin järjestön laskelmien mukaan sekä perusopetukseen että lukioon 190 uutta opoa, ammatilliseen koulutukseen noin 500. OAJ ehdottaa, että yhdellä opinto-ohjaajalla voisi olla enintään 200 ohjat tavaa. Miksi koulutus on poikkeus, puheenjohtaja Olli Luukkainen kysyy tiedotteessa. Vanhukset saavat lopulta hoitajamitoituksen. Koulutuksesta nämä puuttuvat
Veristen kaksintaistelujen tilalle syntyi itsehillintä. Kellot vaikuttaisivat kääntyvän. Myös vastausten odotettiin perustuvan uhkausten sijaan puhetaitoon. Paikoin päästelty teksti on ollut niin käsittämätöntä, että syyttäjä on pyytänyt kansanedustajilta lupaa syyteharkintaan. DIGI HOMINI LUPUS I nhimillinen yhteistoiminta perustuu luottamukseen. Digitaalisessa Suomessa kansalainen on kansalaiselle susi. Jalankulkijat hermostuvat harvemmin. Ennen alamaisilleen räyhänneet feodaaliherrat joutuivat hovissa tekemisiin toistensa kanssa. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Päätöksenteon lällättely ei rakenna äänestäjien luottamusta demokratiaan. De_13022020_22.indd 23 6.2.2020 11.09. Loukkaukset verhottiin retoriseen näppäryyteen. Poliisiin turvautuva suomalainen ei useimmiten tunne apuun rientävää viranomaista, mutta luottamus poliisiin on meillä kansainvälisesti korkea. VIIME KAUDEN kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) kertoo tässä lehdessä kaipaavansa eduskuntaan enemmän yhteistä, työhön liittymätöntä toimintaa. Suuttumuksensa näyttänyt hävisi pelin. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Asiaton, vastakkainasetteluja lisäävä käytös valuu julkisuuteen kuin myrkky ja kerää itseensä uutta voimaa sosiaalisesta mediasta. Totuus pätee lähisuhteista työpaikoille ja kansakuntien kaltaisiin suurempiin kokonaisuuksiin. Päättäjien ja äänekkäiden vähemmistöjen Twitter on kuin mikitetty aamuruuhka, jossa autoilijat jakavat estoitta tunteitaan. Somessa kukaan ei ole kasvokkain. Sosiologi Norbert Elias hahmotti euroop palaisen itsehillinnän kehittyneen hovikulttuurin tuloksena. Kun katse käännetään kansanedustajiin päästään asiaan, josta puhuivat Valtiopäivien avajaisissa sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk). Osa kansanedustajista ei ole viime aikoina käyttäytynyt vakaasti ja arvokkaasti. Toisilleen uppo-oudot Kennelliiton ja kokoomuksen jäsenet kokevat olevansa samalla asialla täysin uskonvaraisesti. Protokollan ensimmäinen ja toinen poimivat aiheensa inhimillisyyden takapihoilta. Niinistö puhui rasismista, Vanhanen huonosta käytöksestä. Suomalaista hyvinvointivaltiota voi huoletta kutsua luottamusyhteiskunnaksi. Lupa tarvitaan, koska täysistunnossa esiintyvä kansanedustaja nauttii rikosoikeudellista immuniteettia ellei salin enemmistö toisin päätä. Kohtuuttomuudelle on kasvokkain korkeampi kynnys, kun jarruna toimivat käytöstavat. Vartian mukaan yhteisyyden puute vaikeuttaa päätöksentekoa. Homma uhkaa mennä lällättelyksi, joka ei rakenna äänestäjien luottamusta demokratiaan. Holokaustin ihannointia, tappouhkauksia ja häirintää puidaan somessa kuin lomareissun käänteitä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Mitä etäämmälle kuljetaan kasvokkaisesta kanssakäymisestä, sitä enemmän luottamus perustuu uskoon
Skotlantia hallitsevan kansallisen puolueen johtaja Nicola Sturgeon vaati heti uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäisyydestä, jotta Skotlanti pääsisi takaisin Euroopan unioniin. Tammikuun viimeisenä päivänä tuli lähdön hetki, ja brexitin kannattajat järjestivät ”itsenäisyysjuhlia” kaikkialla Englannissa. Nuoret, useimmiten brexitiä vastustaneet sukupolvet syyttivät vanhempia sukupolvia siitä, että nuoret eivät voikaan enää yhtä mutkattomasti opiskella ja työskennellä EU-maissa. Teksti Eeva Lennon B rexit toteutui vihdoin kolmen ja puolen vuoden sekasorron jälkeen. Britannian lähtö EU:sta on hyppy tuntemattomaan, vailla selkeää vaihtoehtoa tai strategiaa. Mutta Britannian enemmistövaalijärjestelmä vääristi taas tulokset, ja Boris Johnsonin johtamat konservatiivit saivat 80 paikan enemmistön parlamentin alahuoneessa. Oikeistopopulismi ei lännessä ole nuorten vaan vanhempien ideologia. Mutta toinen puolisko Britanniaa mursi mustoa haventa (Kalevala). Murjottajien joukon muodostaa ilmeisesti niukka enemmistö, sillä joulukuun vaaleissa uutta kansanäänestystä vaatineita puolueita äänes ti kaksi miljoonaa äänestäjää enemmän kuin brexitiä kannattaneita. NYT SEURAA vuoden siirtymäaika, jolloin britit noudattavat vielä EU:n ja siULKOMAAT De_13022020_24.indd 24 5.2.2020 11.27. Berliinissä asiaa miettivät myös pahvi-Boris ja pahvi-Elisabeth. 24 Demokraatti Jäähyväiset Euroopan unionille AFP John Macdougall Brittien EU-ero jakaa ihmisiä niin Britanniassa kuin Manner-Euroopassakin
Britannia on niihin nähden pieni valtio heikossa anelijan asemassa. Taloustieteilijät ovat jokseenkin yhtä mieltä myös siitä, että lähtö tulee vahingoittamaan maan taloutta. Tietysti 65 miljoonan ihmisen Britanniassa riittää yhä kuluttajia, mutta 65 miljoonaa ei ole sama kuin 500 miljoonaa. ”Minä en ymmärrä, miksi britit eivät tajua, että olemme voimakkaampia yhdessä”, päivitteli Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy jo 90-luvulla. Ja jo nyt on käynyt selväksi, että Trumpin America first, Kiina tai edes Intia eivät tarjoa ilmaisia lounaita. Ilman EU:n suojaa Britannia joutuu nyt suurempaan riippuvaisuuteen Yhdysvalloista. Se vain ei ole aikaisemminkaan onnistunut. Maailmankauppaa hallitsee kolme voimakasta blokkia: Yhdysvalallat, Kiina ja EU. 25 Demokraatti BRITANNIAN 65 MILJOONAA ASUKASTA EI OLE SAMA KUIN EU:N 500 MILJOONAA. Koska se haluaa irroittautua myös tullisopimuksesta, se joutuu nyt ilman 500 miljoonan asukkaan kaupallisen supervallan tukea solmimaan ypöyksin noin nelisenkymmentä eri kauppasopimusta. Sekään ei tunnu kovin ”itsenäiseltä”, ja pääministeri Johnson yrittää nyt uhmata Yhdysvaltojakin Huawei-kysymyksessä. Mitä hyödyttää, että Britannia nyt voi itse määrätä maahanmuutosta Euroopasta, jos talouselämä tarvitsee näitä työntekijöitä. EU on jo tehnyt selväksi, että sopimusta ei tule, jos Britannia ei noudata suurin piirtein samoja sääntöjä kuin EU ja sisämarkkinat. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Ja tämä tilanne jatkuu lopullisen lähdön jälkeenkin, sillä eihän saarivaltakunta voi kääntää selkäänsä suurimmille markkinoilleen, jotka imevät lähes puolet sen viennistä. Kun norjalaiset kieltäytyivät EU-jäsenyyden eduista ja jäivät EU:n satelliitiksi, he saivat vastineeksi oikeuden antaa suurempia maataloustukia vuonojen maataloustuottajille ja oikeuden pitää omat kalavetensä kalateollisuutensa tukena. Tulevat sopimukset eivät koske vain kauppaa, on sovittava kaikesta siitä, mikä tähän asti on tehty EU:n puitteissa: tiedustelupalvelujen yhteistyöstä, taistelusta terrorimia vastaan, kalavesistä, elinympäristöstä, lentoturvallisuudesta, ydinvoimasta ja ulkopolitiikasta. Sitä paitsi Norjalla oli öljymaana varaa jäädä ulkopuolelle, ja sen brexit on hyvin pehmeä. EU ON byrokraattinen, ja nyt me voimme itse määrätä omat sääntömme, hihkuvat brexitin kannattajat. sämarkkinoiden sääntöjä, mutta he eivät enää saa vaikuttaa niihin. Nythän on tehty vasta avioerosopimus, ja pian alkavat kovat neuvottelut uudesta kauppasopimuksesta. Tämä kaikki rajoittaa melkoisesti saarivaltakunnan ”itsenäisyyttä”, ja brittihallituksesta yritetään uhmata EU:ta. Taloustieteilijöiden käsityksen mukaan Britannia on jo thatche rismin jäljiltä varsin dereguloitu, ja voi tuskin oman turvallisuutensa takia purkaa enemmän sääntelyä. giaa. Britannia on valinnut kovimman mahdollisen brexit-tien. Britannian hallitus tavoittelee saman tyyppistä vapaakauppasopimusta kuin Kanadalla ja Japanilla on. Britannia on ollut portti sisämarkkinoille ja saanut siksi roppakaupalla sijoituksia EU:n ulkopuolelta tulleilta yrityksiltä, jotka ovat asettuneet tänne saadakseen jalkansa sisämarkkinoiden oven väliin. Ilman ulkomaalaisia työntekijöitä talous näivettyy. EU vaatii myös kalastusoikeuksia Britannian aluevesillä ehkä vaihtokauppana Britannian finanssisektorin vapaudelle toimia esteittä EU:n alueella. Eli jos britit yrittävät tehostaa omaa kilpailukykyään höllemmillä ympäristön suojelua koskevilla säännöillä tai heikommilla työntekijöiden oikeuksilla, tukiaisilla omalle teollisuudelle tai alhaisemmilla yritysveroilla, he jäävät ilman vapaakauppasopimusta. Britannian lähtö EU:sta on ollut hyppy tuntemattomaan, vailla selkeää vaihtoehtoa tai järkiperäistä ajattelua ja strateDe_13022020_24.indd 25 5.2.2020 11.27. Ja yritykset näkevät ehkä vastaisuudessa britit vain kuluttajina, eivät tuottajina, jotka voivat valmistaa EU-tuotteiden osia kuten tähän asti. BRITANNIA ON yhdentynyt Euroopan unioniin 45 vuotta. Tavalla tai toisella Britannia joutuu sitomaan itsensä EU:hun. On vaikea nähdä, mitä britit brexitistä hyötyvät, sillä ”itsenäisyys” vaikuttaa aika näennäiseltä. Toivottavasti EU:n ja Britannian tulevaisuuden järjestelyt mahdollistavat yhteistyön ainakin siinä, että estetään euroop palaisten jääminen Kiinan ja Yhdysvaltojen puristukseen
Mellakantorjuntakalustojen ja vesitykkien lisäksi Kiina uskoo tietotekniikkaan ja massadataan. Tutkimuksen valossa hyväosaiset uskovat järjestelmän tuovan etuja ja edistävän rehtiä kanssakäymistä yhteiskunnassa. Muissakin maissa valvontakamerat tarkkailevat kansalaisia, mutta Kiina ei ole kunnostautunut ihmisoikeuksien saralla. Sen sijaan järjestelmä ja tietotekniikassa käytetyt laskutavat eli algoritmit ovat visusti piilossa. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Getty Images K iina valvoo kansalaisiaan huipputeknologian avulla. Takavuosina Kiinassa on ollut elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä skandaaleja. KIINA ON käynnistänyt myös yritysten pisteytysjärjestelmän, joka otetaan laaMiinuspisteillä mustalle listalle De_13022020_26.indd 26 5.2.2020 11.29. Koska järjestelmä ei ole avoin, se tarjoaa pisteyttämisessä mahdollisuuden mielivaltaisuuteen. Tilanne tuntuu olevan päinvastoin. KAIKESTA HUOLIMATTA sosiaalinen pisteytys on ollut yllättävän suosittua kansalaisten keskuudessa, vaikka länsimaisten mielestä Kiinan valvonta halveksuu ihmisten perusoikeuksia ja yksityisyyden suojaa. ULKOMAAT Kiinan valtio ilmoitti alkavansa kehittää järjestelmää vuonna 2014. Berliinin yliopiston Kiina-tutkimuksen professori Genia Kostka teki vuonna 2018 kyselytutkimuksen, joka paljasti, että etenkin kaupunkilaiset, varakkaat ja korkeasti koulutetut kannattivat pisteytysjärjestelmää. Esimerkiksi vuonna 2008 paljastui niin sanottu maitojauheskandaali. Sisäisen turvallisuuden budjetti on tällä hetkellä suurempi kuin puolustusbudjetti. South China Morning Post -lehden tietojen mukaan Kiina on estänyt yli 20 miljoonan lentolipun ja yli viiden miljoonan junalipun ostamisen, koska kyseiset henkilöt ovat käyttäytyneet epäilyttävästi tai laiminlyöneet velkansa. Monilla länsimaalaisilla on aikansa elänyt käsitys siitä, että Kiina olisi teknologiassa meitä jäljessä. Puolentoista miljardin kansalaisen pitäminen tarkassa kontrollissa vaatii isoja muskeleita, joita Kiina kasvattaa jatkuvasti. Jos esimerkiksi ajaa autolla päin punaisia ja jättää sakot maksamatta, saattaa joutua mustalle listalle. Tietojärjestelmät ja valvontakamerat keräävät yksilöistä suunnattomia määriä dataa, joka on raaka-ainetta sosiaaliselle pisteytysjärjestelmälle. Pisteytystä on käytetty jo monissa kaupungeissa, ja sillä on ollut vaikutuksia tavallisten kiinalaisten arkeen. Pisteluku on julkinen rekisteritieto ja kaikkien nähtävissä. Kiinalaisessa pisteytysjärjestelmässä kullekin kansalaiselle lasketaan pisteluku sen mukaan, miten tämä on noudattanut sosiaalisia normeja. Yksi syy pisteytyksen hyväksyntään on se, että kiinalaisilla on usein vaikeuksia luottaa toisiin ihmisiin ja yrityksiin tai oikeuslaitokseen. Maassa ei ole ollut käytössä samankaltaista luottotietojärjestelmää kuin vaikkapa Suomessa. Kiinalaiset ovat maailman kärjessä muun muassa kasvojen tunnistuksen teknologiassa. 26 Demokraatti Kiina laajentaa tarkkaa valvontaa nyt myös yrityksiin. Meijerituotteista löytyi myrkyllistä melamiinia. Tulos on yllättävä, koska juuri koulutettujen ihmisten luulisi olevan huolissaan yksityisyyden suojaan kohdistuvista vaikutuksista. Kiina on saanut kyseenalaista mainetta kehittäessään sosiaalista pisteytysjärjestelmää
27 Demokraatti YRITYSTEN SUURIMPIA HAASTEITA OVAT SÄÄNTELYYN JA LUPIIN LIITTYVÄ BYROKRAATTISUUS. De_13022020_26.indd 27 5.2.2020 11.29
On siis mahdollista, että järjestelmä tuo jopa kilpailuetua länsimaisille ja suomalaisille yrityksille. Mutta kukaan ei osaa sanoa, mitkä todelliset motiivit ovat. Lisäksi Kiinassa on myös hyvin vahva valtionyrityssektori, joka on vahvemmassa asemassa kuin yksityiset yri tykset. ULKOMAALAISILLE YRITYKSILLE on asetettu tiukkoja ehtoja sille, että ne pääsevät Kiinan markkinoille. – Siinä tapauksessa pisteytysjärjestelmän ulottuminen ulkomaisiin yrityksiin olisi vain sivujuonne. Sen mukaan negatiivisille pisteytyksille on jo määritelty tiettyjä rangaistuksia. Kuinka uusi pisteytys vaikuttaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiin. – Kiinalainen liiketoimintaympäristö ei kohtele yrityksiä tasapuolisesti. Ulkomaisten ja kotimaisten yritysten kohtelu on varsin erilaista lainsäädännöllisesti ja varsinkin toimeenpanon näkökulmasta, Hellman sanoo. Yrityksiä koskeva järjestelmä on läpinäkymätön, samoin kuin yksilöitä koskeva. Uusi pisteytysjärjestelmä on siis uusi mahdollinen taakka sadoille suomalaisyrityksille. – Esimerkiksi päästörajoja koskevat säädökset voivat tulla yrityksille täytenä yllätyksenä, ja ilmoitetaan että niitä täytyy alkaa noudattaa viikon tai kahden kuluttua. EUROOPAN UNIONIN Kiinassa toimiva kauppakamari julkaisi selvityksen pisteytysjärjestelmästä viime vuonna. Uusi teknologia mahdollistaa suurien datamäärien käsittelyn. – On esitetty arvioita, että uusi sääntely ei rasita länsimaisia yrityksiä yhtä paljon kuin kiinalaisia yrityksiä, koska länsimaiset yritykset usein toimivat paremmin määräysten ja säädösten mukaan, myös kotimaansa ja kansalaisyhteiskunnan taholta tulevien paineiden myötä. Päätökset jäävät osin pimentoon, ja toimeenpano voi olla epäjohdonmukaista. De_13022020_26.indd 28 5.2.2020 11.29. Se perustuu hyvin laajaan tietojen reaaliaikaiseen keruuseen, yhdistelyyn ja tulkintaan. Yrityksiin liittyvää tietoa syötetään järjestelmiin, jotka jäsentelevät sitä muun muassa tekoälyn avulla. Kiinassa on noin 380 suomalaisyritystä, joista noin puolet toimivat Shanghaissa ja sen läheisyydessä. Yleisellä tasolla kyse on kontrollin ja seurannan vahvistamisesta. Rangaistukset eivät rajoitu sakkoihin tai tuomioistuimen määräyksiin. Seuraamusten repertuaariin sisältyvät myös kohdennetut tarkastukset, julkisten hankintojen rajoitukset sekä julkinen syyttäminen ja häpäiseminen. Muutokset voivat olla erittäin suuria ja radikaaleja. Hellmanin mukaan yrityksien suurimpia haasteita ovat sääntelyyn ja lupiin liittyvä byrokraattisuus. Ja niistä ei käydä etukäteen julkista keskustelua, Hellman sanoo. Maa on kuitenkin kokonsa puolesta hyvin houkutteleva markkina. Ne hoitavat asiansa lähtökohtaisesti paremmin kuin keskiverrot tai varsinkin huonommat kiinalaisyritykset, Hellman vastaa. – On vaikea sanoa tarkkaan, mistä kaikesta yritysten pisteytysjärjestelmässä on kyse. Viranomaisten todelliset motiivit ovat hämärän peitossa. ULKOMAAT – Varmaan kukaan ei kuitenkaan odota, että tämä järjestelmä poistaisi täydellisesti erilaisen kohtelun, koska se on niin syvällä. 28 Demokraatti jamittaisesti käyttöön todennäköisesti tämän vuoden loppupuolella. Suomalaiset yritykset ovat sanoneet, että isoja muutoksia on käytännössä mahdotonta tehdä niin nopeasti. – Tietyllä tavalla yritysten näkökulmasta tässä on ehkä pienemmästä muutoksesta kyse, Hellman sanoo. Hirveän vähän sen yksityiskohdista ja varsinkin läpinäkyvyydestä on tihkunut tietoa, sanoo Pasi Hellman, Suomen pääkonsuli Shanghaissa. KESKUSJOHTOINEN JÄRJESTELMÄ pystyy muuttamaan sääntelyä ripeällä aikataululla. Yritysten ja kansalaisten pisteytysjärjestelmien välillä on sellainen ero, että yrityksiä koskevaa sääntelyä ja lakisääteisiä velvoitteita on jo entuudestaan hyvin paljon. Kauppakamariselvityksessä varoitetaan, että suuret datamassat voivat sisältää myös arkaluontoista asioita, kuten teknisiä yksityiskohtia ja henkilöstötietoja. – Kiinassa yksilöiden ja yritysten seuranta on tarkempaa kuin Suomessa. – Kiinassa on hyvin tavallista, että säädökset ilmoitetaan ja otetaan käyttöön hyvin lyhyellä varoajalla. Myös ulkomaaSOSIAALINEN PISTEYTYS ON YLLÄTTÄVÄN SUOSITTUA KANSALAISTEN KESKUUDESSA. Yritysten pisteytyksessä käytetään apuna massadataa. Sanktiot voivat vaikuttaa myös yrityksen avainhenkilöihin henkilökohtaisella tasolla, eli avainhenkilöiden yksilöpisteytykseen. – Erään arvion mukaan pisteytysjärjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on saada entistä parempaan kontrolliin yritykset, jotka ovat olleet tarkan valvonnan ulkopuolella, Hellman sanoo
De_13022020_26.indd 29 5.2.2020 11.29. – Vaikka regulaatio on periaatteessa samanlaista kaikille ja kaikissa maakunnissa, toimeenpano saattaa riippua siitä, miten missäkin maakunnassa tai minkäkin viranomaistahon kanssa sitä toimeenpanoa tehdään. – Mitä vähemmän on avoimuutta, sitä suurempi riski on, että järjestelmää hyödynnetään yrityksien epätasa-arvoiseen kohteluun, Hellman sanoo. Myös tulevaisuuteen liittyy huoli siitä, että yritysten pisteytysjärjestelmästä tulee uusi taakka ulkomaalaisille toimijoille. Jos uusi järjestelmä ei ole kovin läpinäkyvä, silloin merkittäväksi nousee se, kuinka sitä sovelletaan. 29 Demokraatti laisten työntekijöiden viisumija työlupaprosessit ovat monimutkaisia
Manchesterissä olin insinööriharjoittelija British Gasillä, joka oli ostanut Nokialta kommunikaatiojärjestelmän. Suomikin. Oli silmiä avaavaa oppia, ettei Suomikaan täyttänyt kaikkia YK:n lastenoikeuksien sopimuksen kohtia. Kansanedustajana erityisesti suuressa valiokunnassa yhteistyö brittien kanssa oli tiivistä ja laadukasta. Jo vuonna 1993 opin, että digitalisaatio parantaa myös energiahuoltoa! Britanniasta siirryin Ranskaan vaihto-opiskelijaksi.Kanaalin ylittävä eurooppalainen yhteys näkyi: Englannissa varoitettiin, että punaviinistä tulee pää kipeäksi. Britit kasvattivat minut EU:hun ABSURDIA KOKO BREXIT! De_13022020_30.indd 30 6.2.2020 11.38. Brexitin myötä tuo raja on jälleen enemmän kuin ajankohtainen. Yritimme myös aktivoida Pohjois-Irlantiin Eurooppa-liikettä. Ranskalaiset kauhistelivat paksupohjaisia ”Spice girl” -kenkiä. Yhteistyö labour-kollegoideni kanssa toimi, oli kyse sitten digitalisaatiosta, työntekijöiden suojasta, kaupasta, biotaloudesta tai äitiyspakkausnäyttelystä. Suomen EFTA-vapaakauppasopimuksen turvin pääsin siis jo ennen Suomen EU-kansanäänestystä Erasmus-sukupolven lailla kokemaan ja katsomaan muita maita. Toimiessani Eurooppanuorten pääsihteerinä 90-luvun lopussa pääsin luomaan pohjaa myöhemminkin toimivaksi osoittautuneelle yhteistyölle brittipolitiikkojen kanssa. Niin, ja opinpa brexitistä henkilökohtaisen havainnon: taitaa olla, että juuri britit saivat minut innostumaan Euroopan unionista. Vaikka minulla oli tutkinto englanniksi, eivät rahapoliittiset termit olleet helppoja. Tehtäväni oli räätälöidä yhteyden laatua. Oli vaikea ymmärtää, miten muka emme toimi paremmin yhdessä. Matka Lontooseen 17-vuotiaana oli jännä. Sitten britteihin vei Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelma. 30 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT E nsimmäinen kansainvälinen seminaarimatkani oli IFM-SEI:n, kansainvälisen kotkaliikkeen seminaari lasten oikeuk sista. Se oli yritys kuroa umpeen sitä tunnetta, ettemme ole ihan kotonamme EU-kuplassa. En missään mielessä kannata brexitiä, mutta minkään maan ei ole hedelmällistä olla jäsen väkisin. Nyt jouduin europarlamentissa äänestämään toisin kuin järki tai mieli sanoi – brexitin puolesta. Kulttuuri on aina osana kielen oppimista: opettajalta jäi mieleen brexitin seurantaakin helpottanut viisaus: don’t ask why but since when. Britanniasta löytyy jopa 1600-luvulta lainsäädäntöä, johon nojata kinkkisen tilanteen edessä. Absurdia koko brexit! Britit ovat osallistuneet Euroopan vapautukseen sen historian synkimmillä hetkillä, ja panos koko Euroopan jälleenrakennukseen on ollut valtava. Aikataulu on tiukka, ja EU:n ja Britannian sopimus vuodenvaihteessa päättyvän väliajan jälkeen on aivan auki. Alue ei ollut rauhallinen ja Belfastissa oikeasti jännitti kulkea pääsiäisen tienoilla. Konservatiivien hoitama brexit tuntuu typerältä vasten Winston Churchillin vuonna 1948 pitämää historiallista puhetta yhtenäisestä Euroopasta! Kuluvan vuoden aikana riittää neuvoteltavaa ilmastonmuutoksesta kauppaan, Erasmuksesta tutkimukseen. Hoidin brittien ja Pohjoismaiden kanssa projektia FFB – Far From Brussels
Tulospalkkioita ei juuri haluta maksaa. 31 Demokraatti Insinöörien kadonnutta arvostusta etsimässä H uo m ! Samu Salo Insinööriliiton puheenjohtaja H uo m att av ia kir joit uk sia työ elä m äst ä I nsinöörien arvostus on suomalaisessa yhteiskunnassa vuosikymmenten aikana pudonnut. De_13022020_30.indd 31 6.2.2020 11.38. SUOMALAISESSA TEOLLISUUDESSA ylempien toimihenkilöiden palkat on syytä hilata samalle tasolle kuin vertailukelpoisissa kilpailijamaissamme Euroopassa. Toistaiseksi en ole kuullut yhdestäkään ammattiryhmästä, jolla osuus olisi ollut vuonna 2019 pienempi. Ylempien toimihenkilöiden tilanne yleisesti ei ole yhtään sen parempi. Monien insinöörien arjessa tämä ei valitettavasti näy. Työnantajaliitot jankuttavat 24 kikytunnin tärkeydestä. Kun vielä monella alalla kilpailukyky ja sitä kautta tuottavuus syntyvät ajatustyöllä, ajan käyttäminen insinöörityön ainoana maininnan arvoisena mittarina joutuu outoon valoon. 2000-luvulla insinöörien palkkakehitys on jäänyt jälkeen maan keskimääräisestä palkkakehityksestä reilut 10 prosenttiyksikköä. Silti tunnen ja väitän, ettei meitä arvosteta. Sen suuruus on 6 prosenttia 12 kuukauden palkasta ja se maksetaan noin 38 prosentille meistä. Samaan aikaan työnantajaliitot jankuttavat 24 kiky-tunnin tärkeydestä, vaikka saavat vapaaehtoisesti viisinkertaisen määrän ilmaista työtä. Työnantajien on turha väittää, että tuntuvakaan palkkojen korotus vaikuttaisi merkittävästi yritysten kustannuskilpailukykyyn. Tästä huolimatta insinöörit ja heidän osaamisensa ovat edelleen suomalaisen yhteiskunnan peruskivi. Esimerkiksi suunnitteluja konsulttialalla palkkojen osuus on aivan toista luokkaa. Teemme työtämme pääosin päällämme. Poikkeuksia yritysten ja alojen joukosta toki löytyy. Insinöörit tekevät vuodessa ilmaista työtä noin 120 tuntia. Epäsuhta on melkoinen. Nostamalla ylempien toimihenkilöiden palkat kilpailijamaiden tasolle palkkojen osuus yrityksen kokonaiskuluista nousisi siis 2,7-prosenttiyksikköä. Vuosikymmenten ajan innovaatiot ovat siivittäneet maatamme kasvuun, joka näkyy niin yritysten, yhteiskunnan kuin yksilöidenkin hyvinvointina. Oman arvioni mukaan sen osuus on jopa 80 prosenttia. Teollisuudessa meidän palkkakustannustemme osuus yrityksen kokonaiskuluista on noin 8 prosenttia. Tunne syntyy insinöörien palkkatasosta, tuloksista palkitsemisesta, insinöörivaltaisten yritysten työhyvinvoinnista. Meriittikorotuksen sai viime vuonna noin viidennes insinööreistä. Sen sijaan oikeudenmukaiseksi koetulla palkalla voi tuottavuus entisestään kasvaa ja kilpailukykykin parantua. Jos puntariin laittaa 2000-luvulla palkkojen ja yrityksen omistajille maksettujen osinkojen välille syntyneen vinouman, tämä tuskin ratkaisevasti heilauttaa näiden välisiä voimasuhteita. Insinööri saa kiitoksensa juhlapuheissa, ei oikeastaan muuten. Erotus euroop palaisiin kollegoihin on noin kolmannes. Tutkimustemme mukaan insinöörit tekevät vuosittain ilmaista työtä keskimäärin noin 120 tuntia. Yksi selittävä tekijä on luonnollisesti koulutustason yleinen nousu: insinööri ei ole tänään yhtä suuri ”herra” kuin 1950-luvulla
SUOMEN ILMASTOPANEELI arvioi lokakuussa, että Suomen on mahdollista saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, mutta se tarkoittaa ilmastotoimien kiristämistä ja nopeuttamista. – Lisäksi tavoittelemme hiilinielun vahvistumista kolmella miljoonalla tonnilla, Marin sanoi. Linjaukset valmistellaan kevään kehysriiheen mennessä. Hallitus päätti myös alentaa teollisuuden sähköveroa EU:n minimiin asteittain 2021 alkaen. Vaken pääoman suuruus on yli kaksi miljardia euroa, ja tarkoituksena on käyttää tuottoja, joita tällä pääomalla on. Esimerkiksi metsät ja maaperä sitovat hiiltä. 32 Demokraatti Oikea suunta, pienet askeleet Hallitus päätti perustaa ilmastorahaston ja laskea teollisuuden sähköveroa. Rahaston nosti esiin marraskuussa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Hallitus kiristi päästövähennystavoitteet eri sektoreille eli nosti tasoa, mihin pitäisi päästä vaalikauden aikana. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan. Teksti STT / Kuvat Getty Images H allitus perustaa ilmastorahaston. Rahaa käytetään Marinin mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden tukemiseen. Hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuivat viime viikon maanantaina ilmastokokoukseen, jossa päätettiin tiekartasta eli toimista ja aikataulusta, jolla hiilineutraalisuus saavutetaan. Rahasto perustetaan Valtion kehitysyhtiön Vaken yhteyteen. Ilmastopaneelin mukaan ilmastotavoitteen saavuttamiseksi päästöjä on vähennettävä noin 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mutta tarvittavista päästövähennyksistä on sovittu vasta noin 16 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. – Meidän arviomme on se, että tässä puhutaan sadoista miljoonista euroista tällä vaalikaudella, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksen ilmastokokouksen tiedotustilaisuudessa. YMPÄRISTÖ De_13022020_32.indd 32 6.2.2020 11.23. Hallitus tavoittelee ilmastotyöllään vielä noin 17–25 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä. – Ratkaisu tukee teollisuuden sähköistymistä ja luo ennustettavuutta yrityksille, Kulmuni sanoi
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK muistuttavat, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu varmimmin, kun se on oikeudenmukaista ja koetaan reiluksi. Työpaikoilla uuden osaamisen merkitys on tunnistettu heikosti. – Aikuiskoulutustarjontaa on kehitettävä tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti ja on ratkaistava, miten työntekijöiden osaamista päivitetään työuran aikana. 33 Demokraatti Oikea suunta, pienet askeleet Pää turpeeseen Kunnianhimo vaatii oikeudenmukaisuutta Suomen luonnonsuojeluliitto pettyi siihen, että hallituksen toimet fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumiseksi lykkääntyivät. Tehtävä helpottuu, kun ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset työllisyyteen ja osaamistarpeisiin ennakoidaan nykyistä paremmin, keskusjärjestöt korostavat tiedotteessaan. – Riittävät päätökset esimerkiksi fossiilituista ja turpeen energiakäytöstä luopumisesta ja hiilinielujen kasvattamisesta puuttuvat edelleen. – Nyt olisi tarvittu selkeitä uusia toimia, kuten päätös turpeen verotuen poistosta, kertoi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä tiedotteessa. Ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mukaan hallituksen tavoitteiden ja toimien välillä on edelleen liian suuri kuilu. Näin palkansaajien kyky hallita muutostilanteita paranisi ja uhka työmarkkinoilta syrjäytymiseen pienenisi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. De_13022020_32.indd 33 6.2.2020 11.23. – Työllisyydestä ja palkansaajien koulutuksesta huolehtimisen on oltava olennainen osa ilmastopolitiikkaa. On vastuutonta lykätä päätöksiä jälleen eteenpäin, Rahunen kommentoi. – Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet on sisällytettävä parhaillaan uudistettavaan ilmastolakiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää
Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva Lempeä KASVO havahduttaja De_13022020_34.indd 34 6.2.2020 11.56. 34 Demokraatti Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on herättelijä ja kyseenalaistaja, joka on julkisuudessa varjellut ja puolustanut lapsia, lapsuutta ja nuoruutta. Ne, jos mitkä, herättävät vahvoja ja ristiriitaisia tunteita
35 Demokraatti De_13022020_34.indd 35 6.2.2020 11.56
. naimisissa psykologi, psykoterapeutti, kirjailija Mirja Sinkkosen kanssa . . . esikoiskirja Pienistä po jista kunnon miehiä 1990, omia kirjoja 11, niiden li säksi mukana lukuisissa toisena kirjoittajana tai toimittajana . Sinkkonen sanoo nimeen sisältyvän ripauksen ironiaa. Vaikka tämä uusi kirja on jo niin mones, on ollut hauska huomata, miten prosessissa on taas ollut paljon samaa kuin aina ennenkin. Ei tarvita edes Jari Sinkkosen kasvatusoppaita, Sinkkonen lohkaisee ja hymyilee päälle. – Pääosa adoptiolapsista oli kotoisin Suomen ulkopuolelta. Noinhan ei saa eikä voi sanoa, ajattelivat jotkut. De_13022020_34.indd 36 6.2.2020 11.56. Kirjan keskeisiä aiheita on lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen merkitys lapselle ja hänen myöhemmälle kehitykselleen. – Ei lapsi tarvitse sellaista. . Melkeinpä päinvastoin. MONI VANHEMPI lukee neuroottisuutta lähentelevällä innolla erilaisia hyvän vanhemmuuden ja lapsenkasvatuksen oppaita. valmistunut lastenpsy kiatriksi 1985, psykotera peutiksi 1987 ja lääketie teen tohtoriksi 1994 . . Ja niin kuin melkein aina, kalmanlinja on sekä kirjoittajan ystävä että vihollinen; se tuntuu tulevan liian aikaisin, toisaalta rakkaan lapsosensa haluaisi päästää jo maailmalle viilettämään ja ihmisten mieliä myllertämään. – Sehän on lastenpsykiatriassa juuri niin hienoa, että lapsen auttamiseksi voidaan tehdä niin paljon. Turun yliopiston do sentti 2009 . Silti olen nähnyt, miten useissa tapauksissa vakavasti kaltoin kohdeltu ja laiminlyöty lapsi kehittyi ja kasvoi tasapainoiseksi. Sinkkosen esikoiskirja Pienistä pojista kunnon miehiä ilmestyi vuonna 1990. Esikoiskirjansa alkusanoissa Sinkkonen humoristisella tavallaan vertasi yhdeksän kuukautta kestänyttä kirjoitusprosessia raskauteen. – Kirjan kirjoittamisen prosessissa on usein paljon samankaltaista. Moni heistä oli syntynyt ja kasvanut hyvin ankeissa ja virikkeettömissä oloissa. Sinkkonen sanoo, että ihmisestä voi tulla onnellinen ja hänen elämästään hyvä, vaikka kiintymyssuhde olisi ollut turvaton elämän alkutaipaleella. – Halusin laittaa otsikkoon kysymysmerkin. Hänen uusimman tietokirjansa deadline on aivan käsillä. Hyvä ja turvallinen kiintymyssuhde on Sinkkosen mukaan keskeinen tekijä onnellisen lapsuuden ja kehityksen kannalta. SINKKOSEN ESIKOISTEOS herätti aikanaan vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. 36 Demokraatti D-KASVO JARI SINKKONEN . Kirja herätti aikoinaan paljon huomiota ja keskustelua. . kolme aikuista lasta, kaksi tytärtä ja yksi poika . Samoin on käynyt viime vuosina, kun Sinkkonen on kertonut mielipiteitään kasvatuksesta. . – Tietenkin musiikki vaikuttaa aivoihin ja ihmiseen monin tavoin myönteisesti, Sinkkonen, musiikkimies itsekin, sanoo. Sijaishuollon ja adoption asiantuntijaorganisaatiossa työskentelyn vuosina hän seurasi läheltä lukuisten uusiin perheisiin sijoitettavien adoptiolasten kehitystä. Hiljan eläkkeelle siirtynyt Sinkkonen työskenteli 17 vuoden ajan lastensuojelujärjestö Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkärinä. lääketieteen opinnot Sveitsissä 1969–1976 . – Perhana. Mutta. . . SINKKOSEN UUDEN kirjan nimi on Onnellinen lapsuus. Täydellisiä vanhempia tai vanhemmuutta ei ole, hän painottaa. lastenpsykiatri, tieto kirjailija . syntynyt Kontiolahdella vuonna 1951 . – Ei niitä kukaan oikeasti tarvitse. Lapsen täytyykin välillä voida kysyä itseltään, että mikä tuota eukkoa tai äijää oikein vaivaa. tutkinut kuuroutta, adoptioita ja kiintymys suhteita . – On silti paljon tärkeämpää, että vanhempi laulaa vauvalle huonolla lauluäänellä ja pitää tätä sylissään kuin että vauvaa yritetään ”kehittää” soittamalla hänelle klassista musiikkia, Sinkkonen havainnollistaa. Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja hänestä huolehtivan aikuisen välistä tunnesidettä ja -suhdetta. Hieman vinon, joskaan ei ilkeän, hymyn saavat Sinkkoselta myös ne vanhemmat, jotka verenmaku suussaan taistellen yrittävät kasvattaa piltistään ennenaikaista lapsineroa Beethovenia soittamalla. Deadline on ensi maanantaina, vajaan viikon päästä, Sinkkonen huokaa Herttoniemen kodissaan. Hän on sadun lapsen lailla huudahtanut, jos keisarilla ei hänen mielestään ole ollut vaatteita. Kustantajan mielestä kysymysmerkin käyttäminen ei kuitenkaan toimi kirjan nimen yhteydessä. huilunsoiton diplomi Lausannen konservato riosta 1976 J oulunpyhät, vuodenvaihde ja tammikuu ovat olleet kiireiset Jari Sinkkoselle. Siinä Sinkkonen nosti esiin näkemyksensä, osin myös huolensa, poikien kasvatukseen ja kehitykseen liittyvistä erityisistä piirteistä. Sinkkosella on myös ollut tapana, kohteliaan etäisyyden päästä, seurata joidenkin hoidossaan olleiden lasten taivalta aikuisikään asti. – Kirjan rakennuspalikat ovat aluksi hieman hajallaan siellä ja täällä, kunnes ne sitten työn loppuvaiheessa jännästi alkavat lähestyä toisiaan, ikään kuin keskustella ja fuusioitua keskenään.
MONET OVAT MINULLE SANONEET, ETTÄ ÄLÄ MENEKÄÄN. De_13022020_34.indd 37 6.2.2020 11.56. 37 Demokraatti EN OLE OLLENKAAN SOMESSA
KENTIES KOVIMMAN kiihkon Sinkkonen sai aikaan, kun hän rohkeni sanoa ääneen faktan, jota tiede ei tiettävästi vielä ole kumonnut: biologisesti määritellen ihmisellä esiintyy kaksi eri sukupuolta. Toisin kuin välillä kuulee väitettävän, ne eivät ole todiste siitä, että biologinen sukupuoli on jatkumo, vaan niissä tarvitaan lääketieteellistä hoitoa. – Tämä kysymys herättää voimakkaita tunteita. – Heistä osa haluaa myöhemmin sukupuolenkorjausta. Kyseessä on joukko erilaisia hormonihäiriöitä ja kromosomipoikkeavuuksia. Sinkkosen mukaan monet sukupuoleen liittyvät perusasiat ja -käsitteet ovat hankalia. – Itseohjautuvuuden periaatteiden noudattaminen onnistuu useammin tytöiltä kuin pojilta, vaikka poikkeuksiakin tietysti on. Se on pelkkää ajanhukkaa, Sinkkonen tuhahtaa. Monet ovat minulle sanoneet, että älä menekään. Siinä lähes ainoassa kouluaineessa, jossa poika loisti, häneltä vietiin pätemisen ja itsekunnioiDe_13022020_34.indd 38 6.2.2020 11.56. – En ole ollenkaan somessa. Sinkkosen mukaan eräs feministitutkija piti hänen esittämäänsä huolta pojista tasa-arvolain vastaisena. Sinkkosen mukaan sukupuolidysforiassa kyse on siitä, että ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan on usein ristiriidassa biologisen sukupuolen kanssa. Voimakkaimpia ja yksioikoisimpia tunteita on herättänyt Sinkkosen kritiikki esimerkiksi sukupuolineutraalista kasvatuksesta tai hänen huolensa poikien syrjäytymisestä. Intersukupuolisuus ja sukupuolidysforia ovat kaksi eri asiaa, mutta julkisessa keskustelussa ne usein, valitettavasti, sekoitetaan. – Sellaisia tiloja, joissa lapsen sukupuolta ei voida määritellä yksiselitteisesti, kutsutaan intersukupuolisuudeksi. – Mieleeni on jäänyt esimerkiksi eräs käytännöllisesti ja liikunnallisesti lahjakas 12-vuotias poika, jolla oli käden töissä kympin arvosana. Seuraukset näkyvät siinä, että yhä useampi poika tippuu vauhdista ja lukiot muuttuvat entistä tyttövaltaisemmiksi. Murrosikäiset pojatkaan eivät ole Sinkkosen mielestä läheskään aina riittävän kypsiä ja itseohjautuvia nykyisiin vaatimuksiin nähden. Jonkin jonninjoutavan kommentin perusteella pitäisi sitten pahoittaa mielensä ja lähteä oikomaan asioita. Sinkkonen pitää itseohjautuvuuden periaatetta kauniina ja sinänsä kannatettavana, mutta monissa tapauksissa se ei etenkään alakoululaisilla käytännössä toimi. Itseohjautuvuustrendin lisäksi Sinkkonen kummeksuu sitä, että nykykoulu riistää monelta eemelimäiseltä ”peruspojalta” osaamisen tunteen. Kun pojan piti kirjoittaa kympin arvoisen tarjottimen tekemisestä essee, hänen numeronsa tippui kasiin. Alaikäisille – sukupuolija muita identiteettejään vasta vähitellen muovaaville ja kehittäville nuorille – täytyy antaa aikaa eikä pidä kiirehtiä hoitojen aloittamisessa. 38 Demokraatti D-KASVO Sinkkosen mukaan hän on saanut kannustusta, mutta keskusteluissa on esiintynyt myös ”epäasiallisia purkauksia”. NISKAVILLOJA PÖRHISTÄÄ ja keskustelufoorumien tunnelmia kuumentaa myös nykyisen koulun suosima itseohjautuvuus
LUKUTOUKKA, HUILISTI, äidin silmäterä ja perheen ainoa lapsi. Vierailu oli monin tavoin riipaiseva. – Se on hyvä kysymys ja samaa kysyi minulta myös äitini tuolloin. – Kaikki muukin elämässä oli tuolloin niin intensiivistä, että siinä vaiheessa isän kuolemalle ei tainnut oikein tulla mielessäni tilaa. Kun Jari oli 16-vuotias, tapahtui jotakin, jota nuorukainen ei voinut käsittää: isä kuoli. 39 Demokraatti 1 Kosinta. 3 TÄRKEINTÄ 2 Hakeutuminen Sveitsiin lääkärinopintoihin. Isäni oli ollut sitä mieltä, että lääkäri on kutakuinkin jumalasta seuraava, Sinkkonen sanoo. Olemme olleet 37,5 vuotta naimisissa. tuksen mahdollisuus, Sinkkonen puuskahtaa. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Olin vain ihmeissäni siitä, että äiti oli isän kuolemasta aivan hajalla. – Se tapahtui yhden tällaisen juopottelutuurin jälkeen, Sinkkonen muistelee. Pohjois-Karjalan pikkupitäjä oli Joensuun kupeessa. Se oli täysin leikillinen heitto. Asian traagisuutta lisäsi se, että isä lähti oman käden kautta. – Muistan, miten isäni oli leikillään heittänyt, että siellä Martonvaaran lavalla sitten tihkusateessa soitat sitä huiluasi. LAPSEN TÄYTYY VÄLILLÄ VOIDA KYSYÄ ITSELTÄÄN, ETTÄ MIKÄ TUOTA EUKKOA TAI ÄIJÄÄ OIKEIN VAIVAA. – Olihan se hurjaa, mutta jostakin syystä silloin en sitä oikein tajunnut vaan oivalsin asian paljon myöhemmin, kun olin omassa terapeutinkoulutukseen sisältyvässä psykoanalyysissa. Et kai sinä Jari sen takia pyrkinyt sinne lääkikseen. En usko, että isäni olisi vastustellut, vaikka olisin valinnut muusikon uran. Jari Sinkkonen kasvoi lapsuusja nuoruusvuodet Kontiolahdella 1950ja 1960-luvuilla. Totesimme vaimon kanssa olevamme monessa asiassa valtavan erilaisia. 3 Se, että hakeuduin myös opiskelemaan huilun soittoa. Sinkkonen kertoo isän olleen tuurijuoppo, joka juomiskausiensa jälkeen katui ratkeamistaan viikkokausien ajan ja kärsi masennuksesta. Kävin sekä Fribourgissa että Lausannessa viime lokakuussa ensimmäistä kertaa 50 vuoteen. Sinkkosen arjen täyttivät isän kuoleman aikaan musiikin kiivas harrastaminen ja tulevat pääsykokeet. De_13022020_34.indd 39 6.2.2020 11.57. Lisäksi omat lapset ovat tietenkin kaikki minulle valtavan tärkeitä ja rakkaita, mutta he ovat kaikki jo aikuisia. Kylä oli vireä – siitä piti huolen muun muassa Sinkkosen perheen äiti, monessa mukana ollut, lausuntaa ja kirjallisuutta harrastanut kansakoulunopettaja. Isän kuoleman aikoihin ammattimuusikon ura huilistina oli Sinkkoselle mahdollinen elämänpolku, sillä hän oli jo saavuttanut puoliammattimaisen tason soittajana. Psykiatrin keittiössä hän täräyttää mutkat suoriksi ja heittäytyy yrittelemään kyökkipsykologiaa: oliko isän kuolemalla, noinkin muovaavassa iässä, vaikutusta Sinkkosen ammatinvalintaan. TÄSSÄ KOHDEN tapaamista haastattelija ei latteuksienkaan uhalla välttele hassua kiusaustaan. Vaimo rakastaa liikuntaa, kun taas minulla voimistelun arvosana oli koulussa surkeimmillaan vitonen. Tämä paranee vain. Nyt alamme pikku hiljaa tutustua toisiimme kunnolla
Minulla on Hitlerin kanssa sama syntymäpäivä, ja yksi Helsingin silloisista skinheadeista oli veljeni. Tampereella uusnatsit polttivat mielenosoituksessaan Israelin lipun. Siihen asti rasistisia rikoksia oli saatettu katsoa läpi sormien, koska osa tekijöistä oli poliisien poikia. Natsi-Saksa surmasi Auschwitzissa viiden vuoden aikana 1,1 miljoonaa ihmistä, joista juutalaisia oli lähes miljoona. Teot liittyvät laajempaan ilmiöön: antisemitismi, rasismi ja ihmisryhmiä epäinhimillistävä puhe ovat voimistuneet eri puolilla maailmaa. De_13022020_40.indd 40 6.2.2020 11.52. 40 Demokraatti VENÄLÄISET SOTILAAT saapuivat Auschwitzin keskitysleiriin tammikuun 27. Silloin skinheadit Suomessa ja Euroopassa juhlistivat Hitlerin syntymäpäivää pahoinpitelemällä ihmisiä, joiden ihonväri oli muu kuin valkoinen ja tuhoamalla heidän omaisuuttaan. Tapaamani poliisin mukaan tämä vaati tehtävän kirkastamista myös poliisin sisällä. päivänä 75 vuotta sitten ja vapauttivat eloonjääneet. Saksassa Dachaun keskitysleirillä on muistomerkki, johon on kirjoitettu viidellä kielellä lause: ”Ei koskaan enää.” LAUSE OLI ihmiskunnan yhteinen lupaus huolehtia siitä, ettei joukkotuhonta koskaan toistuisi. RASISMI JA IHMISRYHMIÄ EPÄINHIMILLISTÄVÄ PUHE OVAT VOIMISTUNEET ERI PUOLILLA MAAILMAA. Kaikkiaan natsit tappoivat holokaustissa noin kuusi miljoonaa juutalaista. Meidän, jotka emme halua elää antisemitismin ja rasismin keskellä, täytyy pysäyttää niiden leviäminen. Ne muistot mielessäni tapasin muutama vuosi sitten joensuulaisen poliisin, joka esitteli paksuihin kansioihin kerätyt dokumentit siitä, miten kaupunki 90-luvulla onnistui taltuttamaan rasistisen vihan. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Auschwitzin vapautuksen muistopäivän alla Turun synagoga töhrittiin punaisella maalilla. Samaan aikaan poliitikot useissa maissa pyrkivät murentamaan instituutioita, jotka luotiin suojaamaan ihmisoikeuksia ja oikeus valtiota. MINULLE UUSNATSIEN tammikuiset teot herättivät muistoja 1990-luvulta. VAIKKA TILANNE on nyt monin tavoin erilainen kuin 90-luvulla, Joensuun mallista olisi hyvä ottaa oppia. Poliisin tehtävä on puolustaa jokaisen ihmisen turvallisuutta, taustasta riippumatta. Viha, vaino pois... Saatiin kaikki sitoutumaan päätökseen. Kaupungin päättäjät, poliisi, koulut, nuorisotoimi ja yritykset tekivät yhteisen, konkreettisen suunnitelman rasismin pysäyttämiseksi, ja toteuttivat sen yhdessä. Tästä lupauksesta syntyi perusta ihmisoikeuksia suojaaville sopimuksille ja instituutioille. Ihmisten lietsoma viha on ihmisten pysäytettävissä, jos päätämme toimia yhdessä. TIIVISTETTYNÄ PROSESSI meni näin: Tehtiin yhteinen päätös, että rasistinen viha halutaan pysäyttää
Olin monta vuotta kotona lasten kanssa, ja nyt kun ei ole työpäivä, en todellakaan meikkaa. Se vaan ei ole asia, johon haluan kuluttaa aikaani. Omat lapset näyttävät todella erilaisilta eri hetkinä. Niinä hetkinä tulee sellainen lämmin läikähdys. Elämässä on aika paljon kaikkea yhtäaikaa. Pitää tsempata ja jaksaa. Nyt on sellainen aika, jolloin on pidettävä homma hanskassa eikä vain sekoilla menemään. Minulle soitettiin, että haluaisinko ilmaiseen kasvohoitoon. Työminän ja kotiminän suurimpia eroja on, että minusta on ihanaa ettei vapaa-ajalla tarvitse laittautua. En ole koskaan käynyt kasvohoidossa, joten todellakin odotan ihmeitä sieltä. Ehkä siinä on joku sellainen kovuus, naamio tai kuori, joka ei ole ihan sieluani tai sellaista ominta olemustani. Mutta silmissäni kuitenkin näkyy häivähdyksiä, että niin, on tuo silti se vekkuli, iloa pirskahteleva tyyppi, joka elää siitä, että on iloa ympärillä. 41 Demokraatti Camilla Lohenoja 35-vuotias Kalevi Sorsa -säätiön Balkanin demokratiahankkeen koordinaattori N äen peilikuvassani naisen työminässään. Se mitä ilmeilläni ja kasvoillani viestin, ei ehkä ole ihan sitä mitä haluaisin viestiä. Ehkä se paistaa vähän kasvoistakin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_13022020_40.indd 41 6.2.2020 11.52. Välillä näen niissä häivähdyksiä veljestäni tai Hyväristen posket. Olen aina ollut huono laittautumaan. Sellaiset kosmeettiset asiat. Ikääntyminen näkyy kasvoissa. Välillä näen kasvoissani sukuni piirteitä. No todellakin haluan, kiitos. Oho, laajentuneet ihohuokoset -tyyppistä. Ne olivat saaneet numeroni ja varmaan jostain näkyy, että olen 35 ja tarvitsen kasvohoidon. Lähinnä äitini, vaikka kyllä se isäkin siellä jossain ehkä näkyy. Muutenhan tuntuu siltä, että lapset näyttävät aina vain miehen lapsilta. Kaksi pientä lasta ja rankka elämänvaihe
De_13022020_42.indd 42 5.2.2020 11.48. 42 Demokraatti Kuutti Lavonen: Uusi äiti, 1999–2014
KUVATAIDE KULTTUURI lisen ja kiinnostavan kokonaisuuden. Ja koteloihin sijoitetut kivetkin muistuttavat erehdyttävästi saippuoita. Lähemmin tarkasteltuina ne paljastuvat kuitenkin langoista ”kudotuiksi”. Eihän viihdyttävyydessä sinänsä mitään pahaa ole. Virkattuihin pannulapuihin tulevat mukaan yhtä hyvin Albersin teoriat värien vuorovaikutuksesta kuin Goethen värioppikin. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Aina ei ole tiedossa, mihin esinettä käyttäisi. Avoinna 3.5. Näissä teoksissa, tai näyttelyssä kokonaisuudessaan, on kuitenkin myös taso, joka herättää ajatuksia. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki Vivian Maier – Omakuva ja sen varjo. Teksti Seppo Heiskanen A nu Tuominen rakentaa teoksensa kaikille tutuista arkisista esineistä, sellaisista joita löytyy vaikkapa keittiös tä tai lastenhuoneesta. Mutta onko teoksissa jokin syvempi viesti näiden viihdyttävien ja huvittavien ainesten takana. 43 Demokraatti Esineitä, kasvoja ja lastenhoitajan valokuvia Anu Tuominen: Oikeita väriympyröitä, 1997– Alkuvuoden näyttelyissä arkiset esineet muuttuvat yhtä vaivatta taiteeksi ja näköharhaksi ja kuin lastenhoitaja katukuvaajaksi. Materiaali on paljolti peräisin kirpputoreilta tai vanhojen tavaroiden kaupoista, kotoa ja kuvantekijän työhuoneestakin. Taide ja konkreettinen todellisuus ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa. Trompe l’oeilista eli näköharhasta tai silmän petoksesta on tapana puhua maalaustaiteen ilmaisumuotona. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Mukana on erehdyttävästi oikeanvärisiä ja -muotoisia porkkanoita ja marjoja maljoissa. Tuomisen rinnastukset ja yhdistelmät ovat oivaltavia ja yllättäviä, hauskojakin. Ja kaiken lisäksi ne muodostavat Taidehallin suuren salin seinälle monumentaaHelsingin Taidehalli Anu Tuominen – Huomenna tänään on eilen. De_13022020_42.indd 43 5.2.2020 11.48. Esineet tuovat taiteeseen oman merkityksensä ja lähentävät sitä todellisuuteen. Viimeksi mainittu tietää mitä etsii, taiteilija sen sijaan luottaa sattumaan. Taide, sen historia ja nykyhetki limittyvät teoksissa luontevasti arkiesineiden kanssa. Tuominen sanoo olevansa kerääjä, ei keräilijä. Teosten synty on prosessi, jossa esine antaa vihjeen jatkosta. saakka, ti–su 11–18, ke 11–20. Avoinna 24.5. Avoinna1.3. Kyllä siitä voi puhua myös Tuomisen taiteen yhteydessä. Taiteilijan käsissä tästä materiaalista syntyy kokonaisuuksia, joissa esineet saavat uusia merkityksiä, uuden elämänkin kuten on tapana sanoa. Toki Tuominen valmistaa töitä myös omin käsin alusta loppuun saakka. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Piirtäjä ajassa: Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus. saakka, ti–su 11–18
Tähän satojen vuosien takaiseen kuvastoon on tullut mukaan myös piirteitä tästä ajasta, taiteilijalle läheisistä tai muuten tärkeistä ihmisistä. Hänellä oli useita työnantajia, joten hän asui useammallakin paikkakunnalla. Hänen elävä, joskus oikukaskin viivansa paljastaa, tuo ihmiskasvoista esiin erilaisia tunnetiloja samalla, kun se johdattaa katsojan kauas eurooppalaiseen kulttuurihistoriaan, ja tähän päiväänkin. Sehän olikin yksi renessanssitaiteen suosikkiaiheista. Lähtökohtana ovat renessanssin ja barokin maalaukset. Teosten kuvaston lähtökohta on uskonnollinen, ennen kaikkea katolinen perinne. Hän tietää, millaisia sävyjä ja millaista syvyyttä useilla painokerroilla on mahdollista saada aikaan. Ja taitava hän siinä lajissa onkin. YHDYSVALTALAINEN VIVIAN Maier (1926–2009) elätti itsensä lastenja kodinhoitajana. Teokset eivät kuitenkaan ole kopioita noista klassikoista, vaan mukaan on otettu ehkä mallin pään asento, ehkä ilmeen keskeinen viesti. Minään kirkkotaiteilijana Lavosta ei voi kuitenkaan pitää. Hän liikkui usein köyhien, jopa syrjäytyneiDe_13022020_42.indd 44 5.2.2020 11.48. Kuutti.Lavonen: Contremplation (outer), 2019. Ansiotyönsä ohella hän valokuvasi massiivisen filmiaineiston, tuhansia ja taas tuhansia otoksia. Usein nämä kasvokuvat viestivät tunteista, joita noiden ihmisten sisällä on ja jotka nykyihminenkin tunnistaa. Maierin valokuvat ovat täysin ammattimaista tasoa, mitään amatöörimäisyyttä niissä ei ole. Hyvä näin. Lavonen on tehnyt myös sakraalia taidetta tärkeimpinä Tyrvään Pyhän Olavin kirkon lehterin maalaukset vuosituhannen alusta ja Tarton Paavalin kirkon alttarimaalaus muutaman vuoden takaa. Melankolia tulee useammastakin mieleen. Hänen teoksensa eivät ole hengellisiä vaan pikemminkin henkistyneitä. Hän kuvasi aikansa ihmisten elämää kaduilla ja toreilla. KUUTTI LAVONEN on koko uransa ajan piirtänyt ja maalannut ihmiskasvoja. 44 Demokraatti KUVATAIDE Toisaalta taide tuo esineisiin merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Taitava Lavonen on myös graafikkona. Mutta ennen kaikkea Lavonen on piirtäjä, maalarinakin. Materiaali löytyi vahingossa Maierin kuole man jälkeen, ja yhtä lailla vahingossa se joutui asiantunteviin käsiin
Vivian Maier: Omakuva. On vahinko, että mukana ei ole katukuvia. Niihin voi kuitenkin tutustua selaamalla museossa olevia kuvateoksia. De_13022020_42.indd 45 5.2.2020 11.48. Nukkavieruun popliinitakkiin pukeutunut Rolleiflex-kameraa käyttävä kuvaaja on mukana ikkunasta tai jostain kiiltävästä pinnasta tulevana heijastuksena tai varjona. Nekin on oivaltavasti rakennettuja. den asuinalueilla, jos nyt kaduilla yöpyvien seutua voi asuinalueeksi kutsua. 45 Demokraatti Anu Tuominen: Kuva näyttelystä. Mukana on siis vahva sosiaalinen ulottuvuus, vaikka estetiikka oli Maierille aina tärkeä. Valokuvataiteen museon näyttely koostuu Maierin omakuvista. Vivian Maier: Chicago
46 Demokraatti Sotaa vastaan, rakkautta etsien Sota-ajan toisinajattelijat pääosassa Terhi Rannelan tarkkanäköisessä romaanissa. TEOKSESSA KUVATAAN muun muassa sosialidemokraattien ja kommunistien mittelöä ay-liikkeen herruudesta toisen maail mansodan jälkeen. Viime vuosina kohderyhmä on laajentunut aikuisiin päin, ja Rannela on tarttunut teoksissaan varsin omaperäisiin aiheisiin. Liljeström kuvaa, kuinka Metallityöväen liitolle rauhan tulo avasi uudella tavalla mahdollisuudet työehtosopimiseen. Rannelan uusin teos nimeltä Kiivaat liittyy natsikenraalin tarinaan kiehtovalla tavalla. Ensimmäisestä sopimuksesta vuonna 1944 jouduttiin käymään kova vääntö, vaikka keskusjärjestöt SAK ja STK olivat aiemmin solmineet asiasta yleissopimuksen. Vuonna 2013 julkaistu Punaisten kyynelten talo on punakhmerien ajan Kamputseasta kertova historiallinen romaani, Frau (2016) puolestaan kuvaa SS-kenraali Reinhard Heydrichin persoonaa tämän puolison, Linan silmin. Nuorten porukka, johon kuuluu Salmen lisäksi toinenkin nuori nainen, Kerttu, aloittaa levittämällä lentolehtisiä ja agitoimalla sopivissa paikoissa. Ajassa sahataan kirjeen kirjoittamishetken, vuoden 1955, ja Salmen lapsuusja nuoruusvuosien välillä. Rannela on sommitellut Salmen tarinan kirjemuotoon. Monipuolisesti valotettu ayjohtajan elämäkerta Markku Liljeström: Metallin mies – Valdemar Liljeströmin elämä 1902 Työväen historian ja perinteen tutlimuksen seura 2019, 500s. Salme kirjoittaa kirjettä nuoruudenrakastettunsa Toivon kuvitteelliselle vaimolle ja näin työstää ja järjestelee muistojaan. Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960”. Vastarintatoimintaan sopiva perhetausta mummonsa kasvattamalla tytöllä tosin on. Heidän kohtalonsa kiinnosti kirjailijaa, ja aiheeseen uppoutumisen tuloksena syntyi romaani Kiivaat. Vaikka tulos oli sisällöltään toivottua kapeampi, se kuitenkin loi Metallin Vallun elämä ja teot. Äiti Kaarina on aatteen nainen, joka istuu ”turvasäilössä” Hämeenlinnassa, kuten sodan aikana moni toisinajattelija. Tällä taistelulla, jota käytiin koko SAK:ssa, oli erityistä merkitystä teollisuudessa ja satamissa, jotka olivat ratkaisevassa asemassa sotakorvausteollisuudessa ja Suomen taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamisessa. Keskushenkilö Salme tulee vedetyksi mukaan vähän vahingossa. Rannela kertoo blogissaan, miten Fraun taustamateriaalia penkoessa ”tuli vastaan kaksi rautatiekiskoilla dynamiittikassin kanssa seisovaa pispalalaistyttöä”. Mitä moninaisimmissa SAK:n ja SDP:n yhteiskunnallisissa ja sivistystyön tehtävissä elämänuransa tehnyt Markku Liljeström on kirjoittanut isästään teoksen Metallin mies. Metalliliiton järjestövoima kasvoi, ja jäsenmäärä verrattuna sotaa edeltävään aikaan oli kaksinkertaistunut. Vähitellen maanalainen toiminta laajenee sotatoimia haittaamaan pyrkiviksi iskuiksi ja sabotaaseiksi. O n aina mielenkiintoista löytää teos, jossa tutkijan ammatillinen osaaminen ja henkilökohtainen side tutkittavaan aiheeseen yhdistyvät. Epäonnistumisten uhka kulkee koko ajan kannoilla, samoin Valtiollinen poliisi, joka lopulta tietysti nappaa aktivistit haaviinsa. Kyse ei ole muistelmateoksesta vaan tutkimuksellisemmasta henkilöhistoriasta, tuhdista 500-sivuisesta elämäkerKIRJAT De_13022020_42.indd 46 5.2.2020 11.48. TOSIPOHJAISEN TEOKSEN tapahtumat sijoittuvat pääosin jatkosodan aikaiselle Tampereelle, jossa joukko kiihkeitä kommunistinuoria päättää vastustaa Suomen sotaa Saksan aseveljinä. Metallin puheenjohtaja Yrjö Rantala ja Valdemar Liljeström allekirjoittivat minimipalkkoja koskeneen neuvottelutuloksen. Nuorten toiminta on jossain määrin suunnitelmallista, mutta myös aika hapuilevaa. Objektiiviseen otteeseen on varmasti vaikuttanut se, ettei Markku Liljeström omien sanojensa mukaan juurikaan oppinut tuntemaan isäänsä tämän varhaisen poismenon johdosta. KIRJA Teksti Vesa Mauriala rasta. Teksti Marjo Jääskä / Kuva Laura Vesa Nuorille suunnatuilla teoksilla uransa aloittanut Terhi Rannela on monipuolinen kirjailija
210 s. Toisella puolella olivat Valdemar Liljeströmin kaltaiset, sääntöihin ja kurinalaiseen toimintaan luottavat, pääasiassa sosialidemokraattiset toimijat. Voi olla, että romaanissa useaan kertaa esillä ollut Upton Sinclairin kirja Taistelu Madridista jää lukematta, mutta esimerkiksi Arvo Turtiainen ja Elvi Sinervo palaavat Rannelan ansiosta jälleen lukulistalle. Mainiota myös on, että romaanin loppuun on koottu kattava luettelo lähdekirjallisuudesta. Toisaalla vaikuttivat kansandemokraattiset ay-toimijat, joiden fokus oli enemmän paikallisessa toiminnassa, mikä näkyi muun muassa ymmärtävänä suhtautumisena ns. korpilakkoihin. TEOS KUVAA mainiosti sotien jälkeisen ajan henkeä ja tunnelmaa ay-liikkeessä. SDP:n ja SAK:n hajaannuksen teos esittää pitkäkestoisena prosessina, joka syveni yhä uusilla järjestöpäätöksillä, ja jota hidastivat moneen otteeseen käydyt sovintoneuvottelut. Puolueja ay-hajaannuksen aikaan Valdemar Liljeström säilytti tärkeät henkilökohtaiset suhteensa toimivina. Harsoinen kerrontatapa vaatii hereillä oloa mutta tekee yksittäisistä lauseista ja jopa sanoista upean merkityksellisiä. Liljeströmin uraan kuului kuutisen vuotta kansanedustajuutta sekä kolme lyhyttä ministerikautta maan hallituksessa. Kirjaan kertyy monta alleviivausta. Liljeströmin kirjasta välittyy näkökulmia myös suomalaisen teollisuuden ja kotimaisen työn historiaan, kauppapolitiikan muotoutumiseen, EFTA-sopimukseen sekä ay-liikkeen taistelun hetkiin muun muassa vuoden 1956 yleislakon vaiheissa. KIRJA YHTEISKUNNALLISUUDEN OHELLA romaanissa käsitellään tarkkavaistoisesti ihmisten välisiä suhteita. Monipuolisesti valotettu ayjohtajan elämäkerta maahan ensimmäisen koko metalliteollisuutta käsittävän sopimuksen. De_13022020_42.indd 47 5.2.2020 11.48. Metallityöväen liitossa päätösvalta siirtyi liittotasolle 1950-luvun vaihteessa ja valta betonoitiin demareiden käsiin vuoden 1951 liittokokouksessa. Koska Metalliliitolla on SAK:n sisäisissä kahinoissa ollut keskeinen rooli, myös tämä ajankuva on läsnä. Kiivaat on inspiroiva kirja, joka lukunautinnon tarjoamisen ohella herättää kiinnostuksen paitsi tiedonhankintaan myös kaunokirjalliseen lisälukemiseen. Korvikekahvi, Pectus-pastillit ja ruokakorttijonot ohjaavat ajatukset välittömästi oikeaan aikaan. Tutkimuksessa on onnistuttu nivomaan yhteen Metallin Vallun elämä ja elämäntyö, yhteiskunnan muutokset, ay-toiminnan käännekohdat sekä eri ajankohtien poliittiset jännitteet. 47 Demokraatti Terhi Rannela: Kiivaat Romaani rakkaudesta ja vastarinnasta Karisto 2019. Myös ajankuvaa Rannela piirtää harkituin vedoin, tarkasti valittuihin yksityiskohtiin luottaen. Pidän paljon siitäkin, miten Rannela jättää tarinaan aukkoja. Esimerkiksi Salmen välittävä läheisyys ikuiseksi lapseksi jääneeseen pikkuveljeen, lämpimät välit huolenpitäjämummoon, ristiriitainen suhde etäiseen äitiin ja haalistuva ystävyys attentaattikumppani Kerttuun on kaikki kuvattu tyylikkään vähäeleisesti. Terhi Rannela
Humisevan harjun enimmäkseen itsekkäät ihmiset taistelevat reviireistään ja möyrivät intohimoisissa tunteissaan niin väkevästi, ettei ehjänä säästy kukaan. Väliaikaa edeltävä puolitoistatuntinen ollaan päähenkilöiden lapsuusja teinivuosissa Earnshawn Humisevassa harjussa ja nummilla, jälkipuolisko Lintonin Rastaslaakson kartanossa, jonne Cathy on, Heathcliffin kadottua maailmalle, asettunut Edgar Lintonin vaimoksi. Rakastaa, ei rakasta, rakastaa... Vihaa, ei vihaa... Rakkaus raatelee, ja sen Maijala ja hänen upea näyttelijäensemblensä näyttävät meille niin, että pulssi takoo lujaa niin näyttämöllä kuin katsomossa. Hyvyysvaje on elämässä kamalaa mutta näyttämöllä herkkua. Lentokenttänäyttämö täyttyy tunteiden hirmumyrskyllä vain kymmenellä näyttelijällä, yhdellä muusikolla ja Katariina Kirjavaisen aika väljällä, esityksen fyysiseen ilmaisuvoimaan räätälöidyllä lavastuksella. Hän ottaa heti tilan haltuun. Cathyn, koko perheen, koko nummen, koko näytelmän asetelma myllertyy, kun isä-Earnshaw tuo Liverpoolin reissultaan ”tuliaisen”, ruokkoamattoman, likaisen, puhumattoman katupojan. Cathy on saanut veroisensa vastavoiman. Hindley on se pahis näytelmässä, jossa hyviksiä ei juuri olekaan, ellei Earnshawn taloudenhoitajaa ja lapsenkaitsijaa Nelly Deania sellaiseksi lasketa. Häijykin tarpeen tullen. Näytelmän fyysinen intensiteetti putoaa selvästi kakkospuolella ja siksi tapahtumat hupaisan kaksijakoisesti dekoroidussa Hindley (Markku Haussila, keskellä) käyttää keikki keinot estääkseen sisarensa Cathyn ja Heathcliffin lähentymästä toisiaan. Tai vyörynyt, sillä niin hän kirjaimellisesti tekee vyöryessään katsomorampilta lavalle. Lattialla ihmiskokoisten korppien parvi, keskinäyttämön korkean lavaelementin päällä tyttö, joka kohta säntää lavan rampilta toiselle, katsomon etuosan läpäisevälle. Heathcliff on astunut näyttämölle. On tilaa temmeltää. Tämä naisenalku pitää Earnshawn taloudessa komentoa, vaikka yksinhuoltajaisä yrittää olla herra taloudessa ja ohjata niin tyttärensä kuin tämän Hindley-veljen oikealle tielle. Catherine ja Heathcliff ovat ohjauksen fokuksessa, mutta Maijala antaa ajatuksella merkityksen sivuhenkilöillekin. LAURI MAIJALAN ohjaus Emily Bron tën Humiseva harju -klassikosta on huima suoritus. De_13022020_48.indd 48 5.2.2020 11.50. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Robert Seger H elsingin kaupunginteatterin ison näyttämön alkukuva on vangitseva. Siitä hän ottaa mittaa näytelmän, elämänsä loppuun asti. Näyttämökuva ja ohjauksen ote on korostetun kaksijakoinen. Ja korpit, ne raakkuvat hänen pillinsä mukaan. Kesyttämätön, intohimoinen, pelkällä läsnäolollaan dominoiva. Sellainen on Yorkshiren nummella sinnittelevän maalaistalon, Humisevan harjun, Catherine. 48 Demokraatti Emily Brontë: Humiseva harju Helsingin kaupunginteatteri, suuri näyttämö Tekstin sovitus: Jo Clifford – Suomennos: Ville Koskivaara – Ohjaus: Lauri Maijala – Sävellys: Mikko Helenius – Dramaturgi: Ari-Pekka Lahti – Lavastus: Katariina Kirjavainen – Puvut: Sari Suominen – Valot: William Iles – Ääni: Eradj Nazimov – Naamiointi: Maija Sillanpää – Rooleissa: Oona Airola, Markus Järvenpää, Leena Rapola, Markku Haussila, Matti Olavi Ranin, Martti Manninen, Sonja Pajuoja, Vuokko Hovatta, Sonja Pajuoja, Rauno Ahonen, Matti Rasila; muusikko Mikko Helenius INTOHIMODRAAMA TEATTERI Nummi on voimaa Silti rakkaus raatelee Humisevan harjussa ihmiset hajalle
Tyyntä myrskyn edellä. Kolme neljästä biisistä on Mikko Heleniuksen säveltämiä, ja ne solahtavat särähtämättä kokonaisuuteen. Orpo piru pesuvannassa. Ainoa ihan tarkoituksellisen ulkopuolinen biisi on Soili Jäppisen säveltämä ja sanoittama rouhea bluesballadi Vaasankatu, jonka Markku Haussila komeasti vetäisee Hindleyn elämänhallinnan luiskahdettua alamäkeen. Käytän sieltä vain yhden: tyrmäävä. Niinpä loppu on ilmaisullisesti taas erittäin väkevä, vaikka enää ei juosta, hypitä ja revitellä. Hurja, jopa pelottavan läsnäoleva. Ei myöskään lavalla läpi esityksen piipahteleva ja joskus pidempäänkin oleva multi-instrumentalisti Mikko Hele nius. HUMISEVAN HARJUN loppukuva jumittuu verkkokalvolle ja tajuntaan pitkäksi aikaa. Nyyh ja wow. Hän heittelee kerronnan sekaan hauskoja musavinjettejä (muun muassa flyygeliltä tapailtuna Kate Bushin Wuthering Heightsin alkuakordit – eihän sitä voinut välttää!) sekä toisin paikoin eräänlaista score-musiikkia tunnelmia täydentämään. Kaikki yhdessä näkymässä: nummien kummut ja ikuinen mutta mahdoton rakkaus. Nyt kaksi omia puoliaikojaan hallinnutta näyttämökuvaa sulautuu vielä yhdeksi, kun kartanointeriööri reväistään auki: Heathcliff katsomon keskellä rampilla, Catherine liki horisontissa sillä toisella humajavan harjun rampilla. Heathcliff palaa. JOS NÄYTTELIJÄ Oona Airolaa ei jo aiemmin ole puhkikehuttu (ja -palkittu) valkokangasja teatteritöistään, niin veto Humisevan harjun Cathyna sinetöi sen, että adjektiivivaraston hyllyt tyhjenevät lopullisesti. Niin kävi Maijalan edellisessä kaupunginteatterin suurelle näyttämölle ohjaamassa näytelmässäkin, Ts hehovin Kirsikkatarhassa. Heathcliffin roolin tekevä Markus Järvenpää ei jää tippaakaan kesymmäksi. Ehkä juuri siksi, että säveltäjä itse on, konkreettisesti, sisällä esityksessä. Cathy (Oona Airola) ottaa löytöpoika Heathcliffin heti hellähköön huomaansa tämän saapuessa Humisevaan harjuun. Jossain toisessa tapauksessa moinen voisi kääntyä päälleliimailuksi, mutta ei nyt. Näiden kahden raju lataus luo näyttämölle ilmapiirin, jossa koko ensemblen on hyvä tehdä komppaavia mutta merkityksellisiä rooleja. De_13022020_48.indd 49 5.2.2020 11.50. Kaupunginteatterin versiointiin, jonka on dramatisoinut skottilainen teatterin moniosaaja Jo Clifford, Maijala on tuonut ihan omana lisänään muutaman vaikuttavan laulunumeron. Ihanat ja vahvat on jo aiko ja sitten myyty. 49 Demokraatti miljöössä Lintonien kartanossa laantuvat hetkittäin vain oleiluksi. Nyt revitään vain sydämiä rinnasta. Eipä laulujen tekstejäkään ole haettu kaukaa, ne ovat Emily Brontën ja hänen sisarensa Charlotten runotuotannosta. Leena Rapolan Nelly, Matti Olavi Raninin isä-Earnshaw, Sonja Pajuojan Isabella, Markku Haussilan Hindley ja kaikki ne muut terävästi piirretyt hahmot – tyhjänpanttina ei pyöri yksikään
Vieläpä rock-etuliittellä varustettuna. Voi olla, että esimerkiksi vuoden 1973 Tartuffe ei samanlaisena enää jaksaisi tässä hetkessä huvittaa, vaikka nuori Pekka Autiovuori nimiosassa muinoin olikin mainio... Omassa kulttuurielämässäni ympyrä sulkeutuu: klassinen ja rock syleilevät toisiaan. Olen siitäkin nähnyt slapstick-lyhennelmän. Tuoreista klassikkotulkinnoista sai nauttia ihan olan takaa äskeisillä Työväen Nyttämöpäivillä Mikkelissä, jonne ohjelmistovalitsija Elina Kilkku oli napannut muun muassa Shakespearea, Tsheho via, Canthia, Wuolijokea ja Lorcaa. Etenkin, jos niitä tulkitaan tuoreesti. Enempi nyt nyppii joku Radio Suomen iskelmäpoppivirta, jossa samaan muottiin tuotettu musahuttu puuduttaa korvaa. Yle Radio 1:n lähetysvirrassa sen osuus on vähentynyt, mutta ei se enää muutenkaan näin varttuneempana ahdista. VAIKKA EN enää kanavaa välttämättä vaihdakaan klassisen musikin kuuluessa ämyristä, sitä paremmin minulle maittaa klassinen teatteri. Pelkkä ajatus moisen lähetyksen kuuntelemisesta oli kaltaisilleni rock-sukupolvien kakaroille tuolloin 1970-luvulla kova pelote. Tampereen Työväen Teatteri tekee Hamletista ensi syksynä musikaalin. Mikkelissä yleisöäänestyksen festivaalin parhaasta esityksestä voittanut Tikkurilan Teatterin Niskavuoren naiset sai hienovaraisemman, mutta ah, miten komean käsittelyn. Olen tässä asiassa odottanut suurten ikäluokkien kapinaa, mutta ne tuntuvat käyttäneen kapinakapasiteettiinsa jo 1960-luvulla. Vähän jopa etukäteen arvelutti, millaista pöllyytystä tämän päivän ylioppilasteatterisukupolvi antaa Shakespearelle tai kääntyykö Lorcan armoton Bernarda Alban talo johonkin villiin muotoon. 50 Demokraatti DRAAMAHISTORIAN TUNNETUINTA TRAGEDIAA ON KIEPUTETTU VUOSISATOJEN SAATOSSA TIES MIHIN ASENTOIHIN. Pikemminkin se oli taas näyttö siitä, miten vahvaa shakespearelainen draama on: se kestää hyvin vaikka klovneriaksi ja slapstick-komediaksi vääntämisen. Vaikka se Shakespearen Myrsky kaulittiin ja käännettiin ja korvennettiin ihan huolella Jyväskylän ylioppilasteatterin käsissä, se ei tuntunut missään vaiheessa itsetarkoitukselliselta kuvainraastolta. Klassista tauotta T ämän kirjoituksen otsikko on lainattu muinaisen radion yleisohjelman ohjelmanimikkeeltä. Tuskin maltan odottaa. SHAKESPEARE KIRJOITTI Hamletin juuri 1600-luvun taitteessa. Tuota yhtä draamahistorian tunnetuinta tragediaa on kieputettu vuosisatojen saatossa ties mihin asentoihin. On aina maittanut: ensimmäisiä nuoruusvuosien lemppareitani olivat muun muassa kymmenvuotiaana Helsingin kaupunginteatterissa nähty Artturi Järviluoman jykevä tarina Pohjalaisia (kuortanelaissuvun stadilaisvesalle kuin heimoonvihkimisriitti), saman ohjaajan eli Kalle Holmbergin legendaarinen Turun Seitsemän veljestä, Shakespearen Kesäyön uni ja muutama hauska Molière-veto Kansallisteatterissa. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa De_13022020_48.indd 50 5.2.2020 11.50. Sen sijaan klassinen rock ja muu perusarvoja kunnioittava rytmimusiikki on radiossa ahdingossa, pakattuna muutamiin viikottaisiin erikoisohjelmiin. Vaikka Janne Puusti sen ohjaama toteutus irtosi 1930-luvun epookista ja muista vahvimmista tuon ajan merkeistä, kirjailijan tärkein sanoma rakkauden ehdottomuudesta, maan kunnioituksesta ja omistamisen moraalista piti kutinsa – teki Wuolijoen eetoksesta täysin ajatonta. Klassinen soi Ylellä yhä, jopa entistä massiivisemmin omine digikanavineen ja Yöklassisineen. Sitä on hyvä teatteri, oli näytelmä sitten kirjoitettu 1600-luvun alussa, 1800-luvulla tai tällä vuosituhannella. Kaikkia noita katson ilolla yhä
MARTININ ABSURDI koominen kamarinäytelmä Tähtisadetta muistuttaa nopeine kohtausleikkauksineen elokuvakerrontaa. Illan teemana on ihailla taivaallista näytöstä, meteoriittisadetta. Stoorissa kotija avio-onneaan huolella vaaliva pariskunta Corky ja Norm on kutsunut vieraakseen monta piirua maailmallisemman avioparin – Laura on Voguen LA:n toimituksen entinen pomo ja Gerald muuten vain diivaileva narsisti. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Tuomo Manninen S tand upilla uransa aloittanut amerikkalaiskoomikko Steve Martin löi valkokankaalla läpi 1980-luvun taitteessa elokuvilla Superhulttio (1979) ja Kuollut mies ei palttoota kaipaa (1982), joita kumpaakin oli myös itse käsikirjoittamassa. Vierailijoilla on vähän muutakin mielessä: särkeä Corkyn ja Normin lintukoto. TEATTERI De_13022020_48.indd 51 5.2.2020 11.50. Dialogi on monin paikoin kyllä terävää, Mika Eirtovaaran ohjaus perusvarmaa, ja pariskuntia esittävät Katja Kütt ner ja Mikko Penttilä sekä Vappu Nalbantoglu ja Peter Ahlqvist näyttelevät hyvin, jopa mehukkaasti, mutta jotain jää puuttumaan. Se ei näyttämöllä ole ihan ongelmatonta, sillä tämä komedia on vaihtoehtoisina kertautuvine alkuineen ja loppuineen paikoin sekava, etenkin kun koko homma on pakattu reiluun puoleentoista tuntiin, johon sisältyy vielä vartin väliaika (muuten, miksi?!). Steve Martin: Tähtisadetta Helsingin kaupunginteatteri, pieni näyttämö Ohjaus: Mika Eirtovaara – Lavastus Peter Ahlqvist – Puvut Elina Kolehmainen – Valot Vesa Ellilä ja Paavo Kykkänen – Ääni Jaakko Virmavirta – Rooleissa Katja Küttner, Mikko Penttilä, Vappu Nalbantoglu, Peter Ahlqvist KOMEDIA Liian monta miksi-kysymystä patoaa naurua. Katsoja jää monessa kohtaa komediaa ihmettelemään, miksi. Eripariset pariskunnat Gerald ja Laura (Peter Ahlqvist ja Vappu Nalbantoglu, keskellä) ja Corky ja Norm (Katja Küttner ja Mikko Penttilä) matsaavat Steve Martinin komediassa. 51 Demokraatti Mysteerinäytelmä vai komedia. Miksi nuo toiset tahtovat toisille pahaa. Vastauksia tulee vähän. Miksi nämä ihmiset, joista vain Norm ja Gerald tuntevat entuudestaan toisensa valehtelevat toisilleen. Miksi vieraat on ylipäätään kutsuttu. Muun ajan joutuu pähkäilemään, keitä nämä ihmiset ovat, mikä heitä ohjaaa ja pitäisikö koko juttua sittenkin katsoa fantasiana, kun niin kummia tapahtuu ja outoja turistaan. Kun suosio leffarintamalla tällä vuosituhannella hiukka hiipui, Martin alkoi kirjoittaa myös näyttämölle. Loppuun asti kestävä arvoituksellisuus ei oikein ole minkään komedian vahvoja ominaisuuksia, ja siksi Tähtisadettakin jää kumman jähmeäksi. Tähtisadetta naurattaa vain muutaman kerran kunnolla. Suomen kantaesityksensä nyt saanut Tähtisadetta on Martinilta varsin tuoretta tavaraa, sillä se sai USA:n ensi-iltansa 2016
Kirja oli myönteinen kokemus ja herätti kiinnostuksen lukea myös jatko-osat. Mielestäni sarja ei ole saamansa suitsutuksen arvoinen. Tappelut ja räiskinnät korostuvat ruudussa, joskin ne varmaan ovat (olleet) napolilaista realismia.” *** Matti Kärkkäinen on ytimekkään myönteinen. YLE esittää parhaillaan moniosaista sarjaa, jonka ansiosta ylistävät arvostelut muutama vuosi sitten saanut Ferranten teosten maailma on uudelleen ajankohtaistunut. Luin kuitenkin myös muut osat odottaen jotain minuun tarttuvaa. Kiittävät arvostelut ovat perusteltuja, ja valtava kaupallinen menestys on helppo ymmärtää.” Raila Rinne on taas kielteinen. Petyin; en samastunut kumpaankaan tyttöön, vielä vähemmän heidän kotikulmiinsa. 52 Demokraatti Napoli-saagasta tuli maailmanhitti Tv-sarjassa pikkutyttöikäisiä Elenaa ja Lilaa esittivät Elisa del Genio ja Ludovica Nasti. ”Ratkaisu oli tällä kerralla helppo, koska olen lukenut kirjan marraskuussa 2019. ”Tartuin Loistavaan ystävääni vasta kuultuani useammankin ystäväni kiittävän ja suosittelevan sitä. Sirpa Taskinen tiivistää romaanisarjan tarinaa näin: ”Elena Ferranten Napoli-trilogia on vaikuttava kokonaisuus. ”Joskus kirjavisa kuljeskelee kirjallisuushistorian hämärässä (toki yleensä onnistuneesti), toisinaan visapähkinä on niin ajankohtainen, että se särkyy päivälehden sivuilla tai tv-sarjan kautta. Viimeisen osan luin englanniksi, koska sitä ei ollut vielä suomennettu. Kirjavisassa haettiin sarjan ensimmäistä romaania Loistava ystävä.” Visaäijän tunnustuksia: tehtävän osuminen yksiin tv-sarjan startin kanssa oli silkkaa säkää. Tv-sarjassa tunnepuoli jää vähemmälle; sekä pikkutytöt että aikuisemmat näyttelijät ovat varsin ilmeettömiä. Helppo ja ajankohtainen, vetovoimainen ja vaikuttava. Ajoittain seurasinkin kiinnostuneena Lenun vaiheita kirjallisissa ympyröissä. Mauri Panhelainen kertoo, mitä haettiin. Visaukko toki ajattelee omahyväisesti, että ne voisivat olla kaikki määreitä tälle Demokraatin klassikkopalstalle. Ansiokasta toki on kertoa kahden erilaisen henkilön elämänvaiheista pitkältä ajalta sekä kuvata riehakkaan eteläisen suurkaupungin koteja, kortteleita, makuja, hajuja, ääniä kaikessa runsaudessaan.” Marja-Liisa Rajakangas tuumaa, De_13022020_52.indd 52 5.2.2020 12.00. Trilogian aikana tytöt kasvavat aikuisiksi, ja heidän erilaisia tunteitaan ja valintojaan kuvataan tarkasti. Kahdella ensimmäisellä adjektiivilla luonnehdittiin vuoden avausvisaa itseään, kahdella jälkimmäisellä kysyttyä teosta. Kirjojen minäkertoja on Elena, jolla on mahdollisuus käydä kouluja, mutta huippuälykäs, hurjapäinen Lila hankkii itsekseen laajan sivistyksen ja atk-taidot. Sen päähenkilöinä on kaksi Napolin köyhälistön tyttöä, Elena ja Lila, jotka ovat toistensa parhaat ystävät, mutta myös pahimmat kilpailijat. Nyt ollaan niin ajankohtaisen teossarjan parissa, että infoa tulvii sieltä ja täältä, vaikka Elena Ferranten Napoli-sarjan neljä teosta ilmestyivätkin jo vuosina 2011–2014
Mut miltäpä näyttää tuomesi tuo. Kiinnostavammaksi nousee lopulta Elena, joka epävarmuudestaan huolimatta on tavoitteellinen ja saavuttaa asioita, joista ei edes haaveillut. Siis kenen. Yhdelle palkinto. Palkinto siis Anita Rajal... Ja mitä muuta on kerrottavana tästä huimasta kynäilijästä. Parannettu versio Anita Raja -väitteestä (tilitietojen perusteella) oli tekstianalyyttinen päätelmä, että kyse olisikin tuplapersoonasta, jossa toinen osapuoli olisi Rajan puoliso, Domenico Starnone, ainakin Italiassa tunnettu napolilainen kirjailija. (rb) De_13022020_52.indd 53 5.2.2020 12.00. Mun tarkempaan sitä silmätä suo. Runo (josta ohessa kolme ensimmäistä säkeistöä yhdeksästä) ilmestyi ensi kerran eräässä ammoin vuosittain ilmestyneessä ”alpumissa”. Miten sellainen voi säilyä pettämättömänä pseudonyyminä kaikki nämä vuodet. Time-lehti määritteli hänet 2016 maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. ei, vaan ”Make” Rajakankaalle. Nyt tuomesi tuoksuu ja kukkia luo. ”En kauheasti lämmennyt Ferranten kirjoille, mutta sen verran Loistava ystäväni lopussa koukutti, että perään meni toinen ja kolmaskin sarjan kirja. Ferrante on paitsi menestyskirjailija, siis bestselleristi, myös steadyseller – ja maailmankuulu kadehdittukin taiteilija. Sen mehua luonnon hengetär juo. Neljännen päätin jättää lukematta, ehkä joskus, kun kaikki muu maailmassa on luettu. että ”tällä kertaa tehtävä oli kovin helppo enkä tiedä, mistä se edes johtuu”. Kirjoittajasta taas on sanottu, että hän oli työväenlehdistön terävin kynämies kautta aikain. Starnone on kylläkin napolilainen, mutta ei nainen; Raja puolestaan on nainen mutta ei napolilainen. Lilan tarina on loppujen lopuksi karu, tavallinen tuon ajan naisen tarina, mutta kirjailijan vapauksilla Ferrante luo siitä jännittävän seikkailun. Voi kansani miehekäs lahjakas sie! Min mainehen sullekin varannut lie tulevaisuuden kohtalo, vuossatain tie. Itselleni se jäi lopulta hieman vieraaksi ja kylmäksi – Napolin hehkuvasta auringosta ja katujen hohkasta huolimatta. Vastaukset 17.2. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 2 Koska Demokraatin seuraava numero on tämän journalistisen instituution 125-vuotisjuhlalehti, on kirjavisankin syytä olla juhlatuulella, ja painua työväenlehdistön syvään juuristoon. Vaikka ei se helppoa hänellekään ollut. Sun tähtesi Wäinämö maailman loi jo kätkyes vieressä kantelo soi. ”Monet kuulemma suuttuivat, kun eräs tutkiva journalisti paljasti, kuka salanimen takana on. Ferranten romaanit ovat naisromaaneja ja napolilaisromaaneja. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Bestselleriksi kohonnut Loistava ystäväni ja koko sarjan menestys tietysti puhuvat vastaansanomatonta viestiä tarinan voimasta. Ylös päivähän päin vai yöhön se vie. tai postitse Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. Starnonen tekstejä on lähiluettu paljastusmielessä, mutta erityisemmin ne eivät näytä natsaavan Ferranten tuotannon piirteisiin, vahvuuksiin ja tunnelmaan. Sun kohtalo Suomen niemelle toi sekä kaikkea antoi, min suinkin voi. Eipä tullut kiitosta – kas kun joskus salaisuuksien viehätys on juuri siinä, että pysyvät salaisuuksina.” Veikko Huuska avaa salanimikieputusta. Tämä torjuttiin ja paljastajaa syytettiin machoilusta ja seksismistä. No, tutkiva journalisti Claudio Gatti väitti 2016 paljastaneensa Ferranten taustapersoonaksi Anita Raja -nimisen, roomalaisen kääntäjän, saksanjuutalaista sukua olevan, jonka äiti menehtyi leirillä. *** Unto Vesa kuittaa tehtävän näin. Olkoon uuden vuoden lupaukseni seuraava: Jos minut palkitaan, lupaan lukea sarjan neljännen osan jonkin erinomaisen italialaisen viinin äärellä.” Kun noin paljon luvataan, lopussa kiitos seisoo... Mutta yhdessä he voisivat olla…” Ilahduttavan vilkkaan visastartin muut tietäjät olivat Tuula Hynynen, Eija Vakinen, Tauno Telaranta, Ossi Lehtiö, Jorma Kataja, Juhani Niemi, Pertti Vuorela, Jouko Grönholm ja Eero Reijonen, joiden vastauk sista laajemmin verkkoversiossa. Mutta enemmän kuin napolilainen slummi ja sen sosiologiset ja individit ulottuvuudet minua kiinnostaa yksinkertainen kysymys: Kuka on Elena Ferrante. ”Mielenkiintoinen, vetävä kirjoittaja. Italiassakin, maassa, jossa monet tämäntyyppiset peittelyt kyllä tunnetusti onnistuvat. Tuo terävä pää heilui joskus myös pilvissä
Kiipeilystä oli helppo innostua myös siksi, kun selän takana avautui postikortinkaunis vuonomaisema. Vuorossa oli neljä vuotta pitkiä reittejä ja boulderointia Acadia National Parkissa Mainen rannikolla. Hän myös ohjaa ajoittain kiipeilyryhmiä KiipelyAreenalla. Muutamat ystävät Tampereella aloittivat kiipeilyn vähän minua aikaisemmin, ja lukion jälkeen heiltä tuli imettyä oppia ja kiivettyä muutamia vuosia. Boulderointi kasvaakin kiipeilyn muodoista nopeiten – ehkä siksi, koska aloittamisen helppous yhdistyy nopeasti kiipeilyn koukuttavaan vaikeuteen. Kiipeilyssä parasta on se tunne, kun mahdoton muuttuu mahdolliseksi, kirjoittaa Sorsa-Säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo. 54 Demokraatti PELIN PURKU Kiipeilyn monet kasvot KIIPEILYSSÄ KYSE ON ITSENSÄ VOITTAMISESTA REITIN JA PAINOVOIMAN ASETTAMALLA HAASTEELLA. Silloin kiivettiin kaikkea mitä Pirkanmaalta löytyi: siirtolohkareiden lisäksi jäätä ja tietenkin kalliota köydellä sekä kiiloin että pultein. Itse tutustuin kiipeilyyn 2000-luvun alkuvuosina ollessani lukiossa Norjassa. Onneksi keväisin ja syksyisin me pääsimme muutamille Uuden Englannin parhaista ulkokallioista vartissa pyörällä tai kymmenessä minuutissa autolla. Tarkkaa keskittymistä vaativassa suorituksessa ei ole varaa kantaa mukana mitään ylimääräistä, varsinkaan pään sisällä. Koulumme lähellä oli sekä boulder-reittejä että köydenpituutta korkeampi kallio, jonka pisimmät reitit piti kiivetä kahdessa osassa ja päälle asti. Toki amerikkalaisen opiskelutahdin vuoksi kiipeily usein oli sitä, että kiirehdimme kirjastosta kiipeämään yhden satametrisen, 2–3 köydenpituuden kiilareitin iltahämärissä, koska ”kyllä tässä yhden ehtii – tullaan päivälliselle De_13022020_54.indd 54 5.2.2020 12.01. Kuitenkin hetket, jolloin näin ei käy, vetävät kiipeämään lisää. ALKUPURAISUN JÄLKEEN kiipeily on kulkenut mukana. Teksti Samuli Sinisalo / Kuva iStock K un onnistuneen kiipeilysuorituksen hetkellä mahdottomalta tuntuneet liikkeet ja liikesarjat reitillä tuntuvat helpoilta, tajuaa omien rajojen olevan jossain muualla kuin, missä hetkeä aiemmin luuli. Tämä on kiipeilyn eri muodoille yhteistä. Alpeillakin tuli pistäydyttyä parina kesänä. Ja kun joululomalta toin mukanani vanhan iskuporan, pääsimme paikallisten kanssa pulttaamaan reittejä kaupunkia ympäröivien vuorten kalkkikiviseinille. Olosuhteiden pakosta eniten tunteja taisi kuitenkin kertyä kellariin rakennetulla boulder-seinällä. Kyse on itsensä voittamisesta reitin ja painovoiman asettamalla haasteella. Se onkin kilpakiipeilyssä kovin saavutukseni – ja sellaiseksi jäänee. Vaikka treenaamaan ei päässyt ja ulkokiipeily oli köysipainotteista, onnistuin silti kiipeämään itseni Bosnia-Hertsegovinan boulder-mestariksi. Kun lähdin taas maailmalle ja opiskelemaan, kiipeily muovautui aina olosuhteiden mukaan. Yliopistovuosina välimerelliset kalkkikiviseinät vaihtuivat Pohjois-Amerikan graniittiin. Bosniassa vietetyn vapaaehtoisvuoden aikana harjoitushallia ei löytynyt, mutta lopulta rakensimme Mostarin kajakkiklubille pienen köysiseinän. Perimmäinen haaste painovoimaa vastaan on sama, kiivettiin sitten jäätä, matalia reittejä siirtolohkareilla eli bouldereilla tai korkeampia kallionseinämiä köyden kanssa joko porattuja pultteja tai itse asetettuja kiiloja varmistuksena käyttäen. Koskaan ei etukäteen tiedä, miten seuraavalla reitillä käy ja missä omat rajat kulkevat. Olet kahden haasteesi kanssa, ja pienikin herpaantuminen päästää painovoiman voitolle ja johtaa putoamiseen. Talvisin ajoimme kerran viikossa puolitoista tuntia suuntaansa University of Mainen kiipeilyhallille, jotta edes vähän saisi treenattua
Viimeisillä opintolainoilla ostetulla reissupakulla pääsi viikonlopuksi vaikka Kustaviin, Vaasaan tai Simpeleelle. SUOMEEN PALUUN jälkeen kiipeilyn fokus siirtyi taas siihen, mitä meidän metsistämme löytyy: siirtolohkareita ja matalia kallioita. Painovoima on sama kaikkialla, eikä omiin rajoihin tutustuminen ole yhtään vähemmän inspiroivaa, vaikka selän takana onkin vuonon, valtameren tai metsän sijasta betoniseinä. Nyt uusien aikapaineiden takia muovi on jälleen tullut tutuksi ja olen myös ilolla tutustunut sellaisiin käsitteisiin kuin harjoitusohjelma, sormilauta, sekuntikello ja aamutreenit. 55 Demokraatti takaisin.” Siinä myös kummasti mieli virkistyi, kun selän takana aukesi kuvankaunis kansallispuisto ja Atlantin aava. Kiipeilystä löytyy siis paljon eri puolia kaikille – Tokion olympialaisten myötä myös penkkiurheilijat tulevat saamaan osansa. Auto sai mennä ja kiipeily muutti taas muotoaan. De_13022020_54.indd 55 5.2.2020 12.01. Kuitenkin pari vuotta sitten autosta petti kytkin, ja samoihin aikoihin vauva ilmoitti tulostaan
sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . De_13022020_56.indd 56 5.2.2020 15.18. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Se haluaa enemmän. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . SEURAA TULOSILTAA 14.4. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Mihin niitä tarvitaan. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. MUUTOS! VAALIEXTRA. 56 Demokraatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä
Kolumni: Ääretön vai äärellinen avaruus. Tiede paljastaa, kuinka vähän tunnemme sitä. tähtiin Katse Elämän syntyminen on yhä arvoitus. Avaruus on kiinnostanut ihmistä aina. Suomalaista teknologiaa avaruudessa. 57 Demokraatti TEEMA » Av ar uu s Ki eh to va m aa ilm an ka ik ke us . De_13022020_56.indd 57 5.2.2020 15.18
Teksti Mikko Huotari Kuvat Suomi 100 -satelliitti ja iStock De_13022020_58.indd 58 5.2.2020 12.45. 58 Demokraatti TEEMA Olemmeko yksin. Ihminen on löytänyt jo tuhansia planeettoja aurinkokuntamme ulkopuolelta. Nyt sieltä etsitään elämän merkkejä
Ehkä jossain muuallakin on elämää. Koska avaruus on käsittämättömän suuri, ihmiset ovat olettaneet pitkään, että elämää täytyy olla myös muualla maailmankaikkeudessa. Sitä voisi olla jollakin elävällä planeetalla toisessa aurinkokunnassa. Noin kymmenen vuotta myöhemmin paljastui, että 13 000 vuotta sitten maahan iskeytynytmeteoriitti on peräisin Marsista. Pitkät ajat elämä oli vaatimatonta, mutta suunnattoman sitkeää. Se syntyi ehkä jollakin maapallon nuorella tulivuorisaarella. 59 Demokraatti A inoa tuntemamme elämänmuoto syntyi neljä miljardia vuotta sitten Linnunradan galaksin pienessä sivuhaarassa, Orionin haarassa. Havaittavassa maailmankaikkeudessa on ehkä 200 miljardia tai jopa 2000 miljardia galaksia. Biomolekyylit alkoivat rikastua elämäksi. David McKayn johtama NASAn tutkimusryhmä tutki meteoriitin perusteellisesti ja löysi siitä mikroskooppisen pieniä makkaranmuotoisia kappaleita, jotka oletettiin olevan fossiloituneiden bakteerien jäännöksiä. Jos se löytyy aurinkokunnasta, seuraava kysymys on, onko se samaa alkuperää kuin Maan elämä. Se on kehittynyt miljardien vuosien saatossa tähän pisteeseen, jonka nyt tunnemme. De_13022020_58.indd 59 5.2.2020 12.45. Toistaiseksi ei ole tieteellistä näyttöä puolesta eikä vastaan. Meidän galaksissamme, Linnunradassa, on noin 200 miljardia aurinkokuntaa. Etelämantereelta Allan Hills -nimiseltä alueelta löydettiin kaksikiloinen meteoriitti vuonna 1984. Tutkimusryhmä myös piti mahdollisena, että meteoriitin pinnalta löydetyt karbonaattijyväset voisivat olla elävien eliöiden tuottamia. Jos jostain löydetään varma elämän merkki, yksi arvoitus on ratkaistu: elämä voi olla olemassa muuallakin kuin maapallolla. Tai mikrobitason elämänä omassa aurinkokunnassamme Marsissa tai muiden planeettojen kuissa. – Suuri kysymyksemme on, onko elämää jossain muualla, mutta tällä hetkellä emme tiedä vastausta, Turun yliopiston astrobiologian tutkija Kirsi Lehto sanoo. Jatkumo ei ole katkennut. – Oletus maan ulkopuolisesta elämästä on tällä hetkellä pelkkää mielikuvitusta
– Mutta sitten todettiin, että hyvin vanhoista näytteistä on vaikea sanoa varmuudella, minkä tekemiä kyseiset merkit ovat. Fysiikassa epäjärjestystä kutsutaan entropiaksi. Kun vedenpitäviä elämän todisteita ei löytynyt meteoriitista, oltiin jälleen alkupisteessä. – Kun syntyy jotain joka näyttää kulkevan luonnonlakien vastaisesti, se toki hämmentää, Lehto sanoo. Neljä miljardia vuotta sitten Maa oli tuolloin hyvin erilainen kuin nyt, eikä kukaan ollut katsomassa ja hankkimassa tutkimusaineistoa, Lehto sanoo. Hetken luultiin, että on löydetty elämää, Lehto sanoo. Tiede ei ole kuitenkaan kyennyt selittämään, kuinka eloton muuttui eläväksi. Voi olla, että elämän syntyminen maassa on niin erityislaatuista, että olemme yksin maailmankaikkeudessa. Maapallon elämä on yhtä ja samaa molekyylitasolla. – Tosin fyysikot osaavat selittää, miksi elämä ei kuitenkaan ole entropian vastainen. Jos katsotaan miljardien vuosien perspektiivillä, niin kaikki elämä Maassa on ”sukua” toisilleen. Jos Marsista löytyisi samanlaista elämää kuin Maasta, se osoittaisi, että elämä pystyy leviämään aurinkokunnassa. Astrobiologian ala sai tuulta siipiensä alle. Eli kuinka molekyylit muuttuivat ensimmäisiksi bakteereiksi, eläviksi organismeiksi. Nobel-palkittu fyysikko Erwin Schrödinger määritteli, että elämä on ”negatiivista entropiaa”. E lämä on erikoinen ilmiö. Näyttää siltä, että elämä toimii fysiikan lakien vastaisesti. Koska emme tiedä elämän syntyhetken tarkkaa reseptiä, emme myöskään osaa päätellä, kuinka todennäköistä elämän syntyminen on muualla maailmankaikkeudessa. De_13022020_58.indd 60 5.2.2020 12.46. Tiede ei ole kyennyt selvittämään elämän tarkkaa reseptiä. M ars-meteoriitti kasvatti kuitenkin mielenkiintoa maapallon ulkopuolisen elämän tutkimiselle. Maan eliöiden informaatio on tallennettuna DNA-molekyyleihin. Elämä paikallisesti lisää järjestystä, mutta kun asiaa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa, elämä synnyttää epäjärjestystä. Elämä on toiminnallista järjestystä, joka sisältää informaatiota. 60 Demokraatti TEEMA – Ensin siitä syntyi iso meteli, kun oletettiin, että Marsista on tullut mikrofossiilinäyte. Se tutkii elämän syntyä ja sen mahdollisuutta muilla taivaankappaleilla. Eliön lisääntyessä DNA kopioituu ja välittyy jälkeläisille. Elämän syntyessä maa oli hapeton ja kuuma. Tiedämme myös suurin piirtein, mitä molekyylejä tarvittiin ja minkälaisissa olosuhteissa elämä syntyi. Astrobiologia on edelleen kiinnostunut Marsista ja sen mahdollisesta elämästä. – Sen tutkiminen on vaikeaa. Tai voi olla, että kyseessä on hyvinkin triviaali ilmiö ja maailmankaikkeus suorastaan kukkii elämää. Miljardien vuosien kehityskulku ensimmäisistä bakteereista ihmiseksi kyetään selittämään luonnonvalinnan avulla. Astrobiologia on monitieteellinen tutkimusala, jossa yhdistyvät elottoman kosmoksen ja elävän biosfäärin tutkimus. Kun elämä syntyy, se alkaa luoda järjestystä epäjärjestyksen sijaan. – Seuraava oleellinen kysymys on, löytyisikö Marsista elämää, joka on samaa juurta kuin me, Lehto sanoo. Maailmankaikkeuden olemukseen kuuluu jatkuva epäjärjestyksen jatkuva ja vääjäämätön kasvaminen. TIEDE EI OLE KYENNYT SELITTÄMÄÄN, KUINKA ELOTON MUUTTUI ELÄVÄKSI. – Mutta jos Marsista löytyisi kokonaan erilaista elämää, niin se osoittaisi, että elämällä on mahdollisuuksia syntyä uudestaan ja uudestaan, ja toisenlaiseksi kuin elämä Maassa. ELÄMÄ MUUALLA VOI OLLA HYVIN ERILAISTA KUIN TÄÄLLÄ
Antiikin aikana käytettiin kolmea eri stadionin mittaa, 157, 185 ja 210 metriä. Jos Eratosthenes käytti egyptiläistä stadionia, joka oli 157 metriä, hänen laskelmansa osuvat hyvin lähelle nykytieteen näkemystä. Nykytieteen mukaan Maan ympärys on 40 009 kilometriä napojen kautta ja 40 079 kilometriä päiväntasaajaa pitkin mitattuna. Jo Aristoteleellä (384–322 eaa.) oli useita perusteluja Maan pallonmuotoisuudelle. Joidenkin planeettojen ilmakehiä on jo pystytty havaitsemaan, ja joistakin on löytynyt vettä. Joillakin eksoplaneetoilla on elämälle suotuisat olosuhteet. Proxima Centaurin etäisyys meistä on noin 4,2 valovuotta ja se on lähin tunnettu mahdollisesti elinkelpoinen eksoplaneetta. Eksoplaneettojen löytäminen on kohtalaisen helppoa ja yksinkertaista. – Nyt eksoplaneetoista yritetään havaita samanlaisia asioita kuin mitä Maan eliökunta tuottaa meidän ilmakehäämme. Jutussa on käytetty lähteenä Kirsi Lehdon kirjaa Astrobiologia (Ursa, 2019) KESKIAIKANA IHMISET luulivat Maan olevan litteä kuin pannukakku. Keskiajalla ja sitä edeltävinä historian ajanjaksoina oppineisuus ja tiedot tähtitieteessä olivat monella tavalla puutteellisia, mutta oppineet tiesivät maan olevan pallonmuotoinen. Tulos oli 252 000 stadionin pituutta. Kyse on uuden ja modernin ajan ihmisten typerästä ylpeydestä ja tietämättömyydestä. Muun muassa se, että Maan varjo Kuussa on kaareva kuunpimennyksen aikaan. Näin kuulee väitettävän, mutta se ei pidä paikkansa. Näillä menetelmillä ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992. Eksoplaneettahavainnot perustuvat siihen, kuinka planeetta aika ajoin peittää osan tähden valosta, tai kuinka sen liike huojuttaa emotähteä. Lähde: Kitty Ferguson: Maailmankaikkeuden mittaaminen iStock Jo keskiajalla tiedettiin, että maa on pallo. Planeetalla voisi olla siis nestemäistä vettä ja mahdollisesti myös elämää. – Esimerkiksi spektriviivoja havaitsemalla niistä voidaan kuitenkin saada tietoa. Egyptissä asunut kreikkalainen tähtitieteiljä Eratosthenes (276–194 eaa.) teki mittauksia päätelläkseen Maan ympärysmitan. Esimerkiksi Proxima b on maankaltainen planeetta, joka kiertää emotähteään elinkelpoisen vyöhykkeen sisällä. Havaitsemien tietojen perusteella hän laski maapallon ympärysmitan. Vaikka planeettojen havaitseminen onnistuukin aika helposti, niiden ilmakehien erottaminen on hyvin vaikeaa, Lehto sanoo. Eratostheneen tulos olisi silloin 39 564 kilometriä. 61 Demokraatti Pannukakkumyytti A urinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja eli eksoplaneettoja on löytynyt jo yli 4000. Havaintolaitteet kehittyvät koko ajan paremmiksi, ja tulevaisuudessa saamme lisää tietoa muiden aurinkokuntien planeetoista. Nyt emme tosin tiedä, kuinka pitkää stadionia Eratosthenes tarkoitti. De_13022020_58.indd 61 5.2.2020 12.46. Tähtitieteilijät ovat oppineet havaitsemaan, miten planeetat vaikuttavat emotähdestä lähtevän valon määrään ja aallonpituuteen. – Eksoplaneetalla oleva eliökunta voitaisiin havaita sen tuottamista kaasuista planeetan ilmakehässä. Eratosthenes mittasi kesäpäivänseisauksen hetkellä auringonvalon synnyttämän varjon kulman eri leveyspiireillä. Toisaalta elämä muualla voi olla hyvin erilaista kuin täällä, Lehto sanoo
Aalto-1 ja Suomi 100 ovat avaruudessa vielä alkaneen vuosikymmenen loppupuolelle asti. Kun Esa Kallio aloitteli avaruustutkijan uraa reilu 30 vuotta sitten, hän ei uskonut, että suomalaiset voisivat joskus tehdä oman satelliitin. Suomi oli tuolloin mukana Neuvostoliiton Marsiin suuntautuneessa Phobos-avaruusohjelmassa. Myös Aalto-yliopiston satelliittiprojektit ovat poikineet mukavasti yrityksiä. Mukana oli ASPERA-mittalaite, joka tutki Marsia ja sen kaasukehää. – ICEYE on kehittänyt maailman pienimpiä SAR-tutkasatelliitteja. Luotain tutki Marsia ja sen Phobos-kuuta helmi-maaliskuussa 1989. AALTO-YLIOPISTO ON LÄHETTÄNYT AVARUUTEEN JO KOLME OMAA PIENSATELLIITTIA. Ilmatieteen laitos on käyttänyt suomalaisen Vaisala-yrityksen kehittämää teknologiaa muun muassa Titan-kuuhun ja Marsiin suuntautuneissa avaruushankkeissa. Myös yritysjätti Amazon on suunnitellut lähettävänsä yli 3000 internet-satelliittia lähiavaruuteen. – SpaceX:n suunnitelmissa on lähettää yli 12 000 satelliittia lähiavaruuteen noin 350–1300 kilometrin korkeuteen. – SAR-tutkan signaali läpäisee ilmakehän ja pilvet, joten sillä ei ole samanlaista ongelmaa kuvata maassa olevia kohteita, kuin näkyvän valon kameralla on. AVARUUS ON myös suomalaisille yrityksille kiinnostava ”markkina-alue”. Ilman erillistä moottoria satelliitit pysyvät kiertoradalla tietyn ajan, jonka jälkeen ne laskeutuvat vähitellen alaspäin ja tuhoutuvat palaen yläilmakehässä. Yhteistyössä on mukana suomalaista avaruusosaamista myös muista yliopistoista ja teollisuudesta. Kyseessä oli siis ensimmäinen suomalainen avaruusmittalaite. Nyt Aalto-yliopisto on lähettänyt avaruuteen jo kolme omaa 1–4 kilogramman piensatelliittia, joiden nimet ovat Aalto-1, Aalto-2 ja Suomi 100. Phobos 1 -luotain tuhoutui jo siirtolennon aikana, mutta Phobos 2 pääsi onnistuneesti Marsin kiertoradalle. Ihmiskunnan historiassa on lähetetty vain noin 9000 satelliittia, joten tämän suunnitelman toteutuessa määrä kasvaa valtavasti, Kallio sanoo. Niiden tavoitteet ovat pikemminkin liiketaloudellisia kuin tieteellisiä. – Aalto-1-satelliitti on teknologiademonstraatio, eli sen avulla saadaan tietoa, kuinka voidaan rakentaa yhä edistyneempiä avaruuslaitteita, Kallio sanoo. – Esimerkiksi NASA on halunnut käyttää nimenomaan näitä suomalaisia Vaisalan sensoritekniikkaan perustuvia instrumentteja, Kallio sanoo. Teknologisen kehityksen ja avaruustekniikan halventumisen myötä myös muillakin kuin suurvalloilla on ollut mahdollisuuksia avaruustoimintaan. Yritys on lähetänyt jo neljä omaa satelliittia, Kallio sanoo. Viime vuonna ICEYE teki sopimuksen tutkadatan välittämisestä Etelä-Koreaan. Mönkijän laitteistoon kuuluvat Ilmatieteen laitoksen toimittamat paineja kosteusmittalaitteet. 62 Demokraatti TEEMA Avaruus on Suomea kiinnostava markkina-alue E nsimmäinen suomalainen pääsi Marsin liepeille tammikuussa 1989. Lento Marsiin kesti 200 vuorokautta. – Nykyään on jo kannattavaa lähettää satelliitteja myös matalille kiertoradoille, jossa ne tuhoutuvat melko nopeasti itsestään ilmakehässä, koska satelliittiteknologia ja satelliittien laukaiseminen on halventunut, Kallio sanoo. De_13022020_58.indd 62 5.2.2020 12.46. AVARUUSTEKNOLOGIA KIINNOSTAA yliopistojen lisäksi myös yrityksiä. Satelliitti laukaistiin kesäkuussa 2017. Aalto-yliopiston satelliitit tutkivat Maan lähiavaruutta ja avaruussäätä noin 400–600 kilometrin korkeudella. Eli maanpinnalla sijaitsevien kaapeleiden sijaan nettidata kulkisi satelliittien välityksellä. Esimerkiksi Aalto-2-satelliitin myötä syntyi ICEYE yritys, joka on saavuttanut jo kansainvälistä menestystä. Suomalaisia mittalaitteita on sittemmin ollut muun muassa Marsiin lähetetyssä henkilöauton kokoisessa Curiosity-mönkijässä, joka on yrittänyt selvittää, onko Marsissa ollut bakteeritasoiselle elämälle kelvolliset olot. Aalto-2 on jo tuhoutunut. Phobos-luotaimet laukaistiin Proton-kantoraketeilla Baikonurin kosmodromilta heinäkuussa 1988. Aalto-1 rakennettiin ja suunniteltiin pääasiassa opiskelijavoimin. Liikemies Elon Muskin SpaceX-yritys suunnittelee internetin siirtämistä avaruuteen. – Suomi on ollut mukana yli 50 satelliitissa ja niiden mittalaitteissa, Aalto-yliopiston avaruustieteen ja –tekniikan professori Esa Kallio sanoo
Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa on selvästi näkyvissä satelliitin etuosassa. 63 Demokraatti Havainnekuva Suomi 100 -satelliitista Maata kiertämässä. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. De_13022020_58.indd 63 5.2.2020 12.46
Luonnontieteessä ollaan epäluuloisia, jos teoriassa esiintyy ääretön suure. Einstein oli pian kuuluisuus, jota media seurasi siinä kuin Charlie Chaplinia. Maailma näyttää olevan niin rakennettu, että sitä voi hyvin kuvata laajenevalla avaruudella, joka on euklidinen, siis ääretön. Pasifisti Einstein ei osallistunut Saksan sotimisiin, vaan keksi Berliinissä yleisen suhteellisuusteorian. Joka tapauksessa otsikon kysymykseen voi reilusti vastata, että emme vielä tiedä. 64 Demokraatti TEEMA Ä äretön voi tulla vastaan odottamatta, kuten Anna Kareninan loppulehdillä, kun Levin tähyää taivasta ja vannoo tietävänsä, että sen takana on ääretön avaruus. Pitkälle onkin päästy maailman koon arvoituksessa, mutta vastassa on erikoinen pulma. KOLUMNI Teksti Pekka Teerikorpi, dosentti, galaksien ja kosmologian tutkija LUONNONTIETEESSÄ OLLAAN EPÄLUULOISIA, JOS TEORIASSA ESIINTYY ÄÄRETÖN SUURE. Einsteinin staattista mallia seurasi laajenevan kaikkeuden teoria, sekin suhteellisuusteoriaan nojaava. Ihan kelvollisen iso sekin, kun ”matka maailman ympäri” voisi olla tuhansia miljardeja valovuosia. Kun hypätään 1900-luvun alkuun, kuvaan astuu Albert Einstein mullistavine ideoineen. Lehtien tiedejuttujen lukija voi tuntea ainakin nimeltä ilmiöitä kuten kaikkeuden laajenemisnopeus (Hubblen vakio), pimeä aine, kosminen taustasäteily, supernovat. Vuonna 1917 hän esitti sen sovelluksena uuden maailmanmallin. Välimuotona on vielä tuttu euklidinen avaruus. Niissä on varaa valita, sillä riippuen muun muassa kosmisesta ainetiheydestä, laajeneva avaruus voi olla äärellinen palloavaruus tai ääretön (ns. Tuolloin 1800-luvulla ajattelijain mielissä oli kuin tehdasasetuksena ääretön euklidinen avaruus, Newtonin kaksi vuosisataa aiemmin perustaman fysiikan näyttämö. hyperbolinen) avaruus (ja kumpaakin lajia on runsaasti). Aineen täyttämä avaruus voi painovoiman takia kaareutua itsensä ympärille ilman että mitään jää ”ulkopuolelle”. Tolstoin alter egoa edelsi pitkä jono äärettömään tuijottajia, sillä se on ollut kauan tieteen kaukainen näky ja matemaatikkojen päänvaiva. TÄNÄÄN KYSYMYS ääretön vs. Olisiko aidosti ääretön maailmankaikkeus aidosti lukemattomine galakseineen liian ekstreemi ollakseen totta. Sen pani alulle viisi vuotta myöhemmin pietarilainen Aleksander Friedmann. Ehkä on, ehkä ei. Kaunis tulos! Mutta mittauksissa on aina virhettä, ja voi olla, että tosiasiassa asummekin valtavassa palloavaruudessa, joka havaintoalueessamme ei juuri eroa euklidisesta. Onko avaruus äärellinen vai ääretön. Havaintojen edistyessä joko ääretön tai äärellinen malli voi päästä niskan päälle. äärellinen koskee sitä, mikä Friedmannin malli parhaiten kuvaa havaintoja avaruuden syvyyksistä. Tuo epäeuklidinen ns. Tuntui oudolta ajatella, että maailma olisi äärellinen kupla; jos avaruudella on ääri eli raja, mitä on sen takana. Vertaamalla niiden havaintoja teorian ennusteisiin etsitään ”parasta” maailmanmallia ja samalla kaikkeuden kokoa. Kynä ja paperi veivät maailmaan, jota on vaikea kuvitella: ”äärellinen mutta rajaton”. Hänen maailmanmallinsa ovat nyt kosmologian arkea. palloavaruus oli matematiikan abstrakti luomus aiemmalta vuosisadalta. Suurta yleisöä kiehtoi nero ja hänen fantastinen äärellinen maailmansa. De_13022020_58.indd 64 5.2.2020 12.46
Mutta. Tahti muilla sopimusaloilla onkin sitten ollut perin verkkaista. Jotain on työmarkkinoilla nyt pahasti vialla. Kokonaisnäkemys firmojen menestyksestä puuttuu, kertoo muuan työnantajaleirin vaikuttaja. Haastateltavia oli kymmenkunta, osa asioita yhä tarkkaan seuraavia jäähdyttelijöitä, osa vielä aktiivisia toimijoita. Ja sitten on uusi sovittelija, Vuokko Piekkala. – Hän ei tunne lainkaan esimerkiksi teollisuuden palkanmuodostusta. Mahdollisuudet ovat yhäkin vaikka millaiseen suurselkkaukseen. Aika on muuttunut. Ja henkilöt. vin ja pitkään tuntemiani työmarkkinavaikuttajia sekä palkansaajien että työnantajien puolelta. PUHEENVUORO Juhani Aro Vapaa toimittaja Kokonaisnäkemys firmojen menestyksestä puuttuu. Sen ongelmista kirjoitin jo syksyllä. Tätä kolumnia varten kävin läpi hyDe_13022020_58.indd 65 5.2.2020 12.46. Perimmäisiä toiminnan vaikuttimia on vaikea löytää, mutta arvailla voi aina. Ihan pihalla, työnantajaleirin edustaja kertoo. Pikkuhiljaa Teollisuusliitto on solminut pienemmille aloilleen samankaltaisia sopimuksia. Ja julkinen sektori on ihan oma lukunsa. Politiikka taisi rantautua Etelärantaan. Sen verran kovia puheita on varsinkin metsäteollisuudesta kuulunut. Faktat ovat tässä: Teknologiateollisuus avasi tammikuun alussa sopimuspään yhteensä 3,3 prosentin korotuksilla. Eikä se ole hyvä asia. MIELIPIDE ON kaikilla vakava ja yhteinen. Samaa kertovat palkansaajien havainnoitsijat. Varsinkin työnantajien nuortuneessa leirissä on levinnyt näkemys, jonka mukaan voitto ei ole tärkeintä, vaan täydellinen selkävoitto on paras. 65 Demokraatti Mitä kummaa täällä nyt tapahtuu. En minä eikä kukaan muukaan kokenut työmarkkinakonkari oleta, että asiat tästä helpottuisivat, päinvastoin. Kokoomus on vallannut paikat, tuuskahtaa entinen työnantajavaikuttaja. Kun sellaista haetaan, saattaakin karhu äkkiä kävellä navetan takaa vastaan. LAKKOON ON helppo mennä, mutta sieltä on vaikea tulla pois. Lakkoja on päässyt alkamaan, mikä ei koskaan ole kenenkään etu. Surullisen kuuluisat vuoden 2016 kiky-sopimuksen 24 lisätuntia poistettiin ansioita alentamatta. Sanonnan tuntevat kaikki työmarkkinajohtajat, mutta epäilen, tuntevatko uudet työnantajajohtajat. – Työnantajien porukkaan on pestattu entistä enemmän HR-väkeä, ja tämä on helvetin huono juttu. T ätä kirjoitettaessa tilanne työmarkkinoilla näyttää enemmän kuin hankalalta. Sen voin vakuuttaa, ettei kokemusta tai näkemystä heiltä keneltäkään puutu. Sopimuksiakin on tullut, mutta vaivalloisesti ja hitaasti. Suurin syy nykyisiin ongelmiin taitaa olla Eteläranta 10:ssä. Työnantajien, kuten muidenkaan, pään sisään ei ole helppo mennä. – Kaikki on päin helvettiä, ammattitaidotonta puuhaa, kertoo toinen kommentoija niin ikään työnantajaleiristä. – Jyri Häkämiehen (kok.) aikana EK on politisoitunut. Onneksi Bulevardin konttorissa on muitakin sovittelijoita, kuten vaikkapa Jukka Ahtela, joka saa kiitosta kaikilta osapuolilta
Vastuuta opettamisesta ei voi siirtää täysin harjoittelupaikoille, sillä se on lopulta aina kouluilla. Näiden työelämän perustaitojen opettaminen ei tunnu menevän läpi peruskoulussa eikä valitettavasti aina toisella asteellakaan. Yhteiskunta tarvitsee yrittäjiä, jotta meillä on työtä ja työpaikkoja. Taitojen oppiminen lähtee koulusta. Meillä ei ole varaa hukata nuorta työvoimaa sen takia, että emme vaivaudu opettamaan heille perustaitoja työelämästä. Yrittäjyyden opettaminen on tärkeää. Maininta on todella tärkeä ja sen toteutumiseen on aidosti kiinnitettävä huomioita. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Lisää työelämätaitoja kouluopetukseen Yrittäjyyden opettaminen koulussa on tärkeää, samoin työelämän perustaitojen opettaminen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. On ollut hämmentävää huomata, että kouluissa opetetaan paljon yrittäjyyteen liittyviä asioita ja kursseja, mutta työelämätaitoja ei jostain syystä opeteta niin, että ne välttämättä ymmärrettäisiin sellaisiksi. Hallitusohjelmassa on maininta talousja työelämätaitojen mukaan ottamisesta eri koulutusasteille. Työpaikkoihin tarvitaan kuitenkin myös työntekijöitä, ja juuri nyt tuntuu olevan valtava pula työntekijöistä, jotka sitoutuvat työhönsä ja ymmärtävät omat oikeutensa ja vastuunsa. Tarvitaan myös kannustavia, työssään viihtyviä motivoituneita opettajia, jotka kasvattavat innostuneita ja motivoituneita nuoria, jotka ovat itsevarmoja ja osaavia työntekijöitä, ja uskaltavat kokeilla vaikkapa yrittäjyyttä pelkäämättä epäonnistumisia. Tarvitaan säännölliset opiskeluajat ja harjoittelupaikkoja, joissa opiskelijat pääsevät aidosti oppimaan, eikä vain kahvia keittelemään tai komeroita siivoamaan. Jotta voi olla tulevaisuuden nuoria, on oltava mahdollisuuksien aikuisia. ISTUNTOTAUON POHDIN enuorten kanssa tulevaisuutta ja varsinkin opintoja. Niina Malm kansanedustaja (sd.) iStock De_13022020_66.indd 66 5.2.2020 12.52
Sosialidemokraatit vetivät 2003 tukensa pois silloisen hallituksen keskustalaiselta pääministeri Anneli Jäätteenmäeltä. Kukaan ei ole valinnut yhteiskunnallemme tätä tietä, mutta valtaa pitävät kulkevat sitä täysin tyytyväisinä.” sanoo filosofi John Ralston Saul pysähdyttävän dokumentin ”The Corporate Goup D’Etat” alussa (YLE areena, kesto 1,5 h). Loppuvuodesta vastaava näytelmä toistui, kun keskusta ilmoitti, ettei hallituksen pääministeri Antti Rinne (sd) nauti enää keskustan luottamusta. Samoin tilanteen tulkitsee myös Christer Lindholm kirjassaan ”Totuudenjälkeinen talouspolitiikka – Thatcherista Trumpiin (2019)”. Talousoligarkit vievät ja valtiot vikisevät. Kirja kertoo kuinka Margaret Thatcher käynnisti totuuden jälkeisen politiikan jo 40 vuotta sitten. Anneli Jäätteenmäki joutui jättämään pääministeritehtävänsä Irak-vuotosotkujen takia. Rinne puolestaan sekosi postin työehtokiistaan. No ei ollut, ei myöskään persut. Valtiot puretaan, mutta ei anarkistien toivomalla tavalla vaan korvaamalla ne korporaatioiden organisaatioilla ja vartijoilla. Demokratian turvaksi ylikansallisten yritysten vastapainoksi tarvitaan demokraattisia ylikansallisia elimiä. Uusliberalistit eli markkinafundamentalistit tavoittelevat vallan siirtoa valtioilta globaaleille korporaatioille, siirtymistä uuden globaalin feodaaliluokan hallitsemaan maailmaan. Mitään demokraattista ylikansallista vastavoimaa ylikansallisille yrityksille ei ole populistien vastustuksen vuoksi kyetty kehittämään. Vaikkei kostoa tunnustettaisikaan, niin siitä huolimatta se on tullut politiikkaamme jäädäkseen. 67 Demokraatti Thatcherista mersupersuihin Oliko Thatcher anarkisti. Keskustan operaatio haiskahtaa vahvasti kostolta. Mersupersut saattavat edetä tähän suuntaan ihan tietoisesti, mutta peruspersuille se on varmasti järkytys – elleivät he sitten leimaa sitä vain valemedian tuotokseksi. Onko nyt viimeinen hetki vakavasti pohtia, mihin mersupersut kohta meitä kaikkia vievät. Ylikansalliset yritykset pyörittävät nyt maailmaa, miten tahtovat. Markkinafundamentalistit eivät niitä kaipaa, koska pyrkivät kaiken yksityistämisellä pelkkiin yövartijavaltioihin ja voihan nekin lopulta yksityistää mukaan lukien armeijat. Pentti Välimaa Pori De_13022020_66.indd 67 5.2.2020 12.52. Vielä nyt ne ovat ainakin nimellisesti valtioiden määräysvallassa, mutta tarvitseeko uusi globaali feodaaliluokka jatkossa lainkaan valtioita. Noin 700 postityöntekijää ei joutunut keskustajohtoisen postihallituksen vaatimuksesta siirtymään nykyistä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Kirja ehdottaa myös keinoja tämän ylikansallisten yritysten hallitseman talousjärjestelmän uudistamiseksi, keinoja, joilla voidaan vähentää sitä oikeu tettua tyytymättömyyttä, josta tämän päivän nationalismi saa elinvoimansa. Demokratia heikkenee, ja korporatismi vahvistuu. ”Voidaan sanoa, että meillä on hitaasti etenevä vallankaappaus. Sen sijaan muut hallituspuolueet, vasemmistoliitto ja vihreät sekä RKP halusivat Rinteen jatkavan pääministerinä. Anarkistit tavoittelivat valtion purkamisella tasa-arvoon, vapauteen ja suoraan demokratiaan perustuvaa yhteiskuntaa, jossa kapitalismin voitontavoittelu olisi korvattu ihmisten todellisten tarpeiden tyydyttämisellä. Raimo Rintamäki Forssa Kostosta on tullut osa politiikkaa Poliittisia ruumiita voidaan nähdä jatkossakin. Entä persut. Poliittisten intohimojen takia voimme niin sanottuja poliittisia ruumiita nähdä jatkossakin. Postityöntekijän torjuntavoitto vain lisäsi Rinteen poliittisen ajojahdin vauhtia. Se kuitenkin päätyi postilaisille taisteluvoitoksi. Tämä ei estä globalisaatiota vaan jättää meidät avuttomana ajopuuna sen armoille. Pään pensaaseen työntäminen ei poista persujen kieltämiä globaaleja ongelmia eikä turvaa demokratiaa. Persut tukevat tyhmyyttään kehitystä käpertymällä kansallisiin poteroihin. Elämmekö jo nyt tämän turhaksi ja toimimattomaksi leimatun demokratian lopun alkua. Tosin kaikki uusliberalistit Thatcherista ja Reaganista Trumpiin halusivat ja haluavat hävittää valtion kuten anarkistit mutta eri syistä. Vaikka molemmat visiot, kumpikin eri syistä, tuntuvat utopioilta, markkinafundamentalistien tavoitteet ovat jo pitkälle toteutuneet
Lautakunnan päätös syntyi vihreiden ja kokoomuksen voimin. Jos tässä työssä tarvittaisiin ulkopuolista apua, sitä annettakoon. Kiireelliset hoidot hoidetaan aina. Nykyisen sote-lautakunnan uusi päätös merkitsee laaja-alaisen soten kehitysajattelun pirstaloitumista ja palvelujen siiloutumista. Sama koskee sähköisten palvelujen kehittämistä, monipuolisiin palvelukeskuksiin palveluiden viemisestä ei näkynyt ideoita. Lääkäripulaan vetoaminen on mielestäni liian laiha peruste Helsingissä, missä monet lääkärit tekevät lisätyötä yksityisillä asemilla. On totta, että lääkärin vastaanotolle pääsyssä kiireettömässä hoidossa on liian pitkät jonot. Silloisessa strategiassa linjattiin muutamia keskeisiä lähtökohtia: monipalveluja käyttävien ihmisten palvelujen kehittäminen, perheiden tuen ja palvelujen lisääminen, väestövastuisen ja omahoitaja/lääkärimallin hyödyntäminen edelleen, sote-palveluita viedään lähelle ihmisiä, sähköisiä ja jalkautuvia palveluita kehitetään... Kun kysyin vihreiltä, miksi he suostuivat tähän kokoomuksen vuosikymmenien ajan ajamaan terveysasemien ulkoistusesitykseen, he vastasivat, että ”laitettiin tiukat reunaehdot”. Maija Anttila kuntapoliitikko Helsinki De_13022020_68.indd 68 6.2.2020 11.14. Kiireettömän hoidon jonojen on annettu kasvaa pikkuhiljaa. On vaikeata kuvitella, että tällaisen laaja-alaisen sote aseman ulkoistus olisi mitenkään tarkoituksenmukaista tai järkevää, hinnasta puhumattakaan. Eli saadaan kalliimmalla rahalla vähemmän yksinkertaisia palveluita, pirstotaan palveluketjuja, johtaminen ja työn organisointi katoaa omista käsistä osittain. Mielestäni sen sijaan että ulkoistetaan terveysasemia, olisi pitänyt keskittyä aiemmin päätettyjen strategioiden ja linjausten toteuttamiseen sekä työnjaon ja johtamisen kehittämiseen. Esitys tarkoitti, että kuluvana vuonna valmistellaan 1–2 terveysaseman ulkoistus. Sosiaalija terveyspalvelujen yhdistäminen tarkoitti eri ammattiryhmien yhteistyön ja työskentelymallien ja kulttuurin kehittämistä, joitakin organisaatiouudistuksia, kuten terveysja hyvinvointikeskusten ja perheneuvoloiden perustamista ja palvelukeskusten konseptien uusimista. Se harmittaa, koska Helsingissä on kyllä hartioita parempaankin. Se on mielestäni väärä ja huono päätös. Ulkoistamispäätös on huono myös siksi, että se pirstaloi sote-palvelujen kokonaisuuden ja niiden palvelujen kehittämisen, mitä lähdettiin tavoittelemaan, kun Helsinki viimeisenä kuntana Suomessa vuoden 2013 alussa yhdisti sosiaalija terveyspalvelunsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Osa palveluista siirtyy yksityisen organisaation tuotettavaksi, jolloin kokonaisuuden hallinta, tiedonkulku ja sote-palvelujen yhdistyminen muihin kaupungin palveluihin vaikeutuu. Sote-palvelujen integroimisella tavoiteltiin paitsi parasta mahdollista hoitoa, myös tehokkuutta. Ja kun siihen otetaan mukaan myös perustason sosiaalityö kuten lastensuojelu, aikuissosiaalityö, päihdetyö palvelukokonaisuus vain laajenee. Ratkaisuksi esitetään terveysasemista osan ulkoistamista. Ilmiö on tuttu myös Helsingissä. Tutkimusten mukaan tiedettiin, että noin kymmenen prosenttia ihmisistä käyttää samanaikaisesti sekä sosiaaliettä terveyspalveluita ja se merkitsee noin 80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ihmisten tyytymättömyys on ymmärrettävää. Osa näistä strategisista linjauksista on päässyt kehittymään, mutta monet asiat ovat pahasti kesken. Ratkaisu on ilmeisesti muhinut jo pitkään sote-virastossa, koska sotelautakunta joutui ottamaan asiaan kantaa jo vuoden 2020 käyttösuunnitelmien käsittelyssä (17.12.2019). Uskon myös, että henkilöstön työn kehittämisellä ja joustavoittamisella ja kehittämistyöhön mukaan ottamisella saavutettaisiin hyvää sitouttamista ja tuloksia. Terveysasemien työ muodostuu monista muista eri palveluista, kuten neuvolat, kouluterveydenhuolto, hammashuolto, mielenterveystyö. Mutta ovatko virasto ja lautakunta tehneet kaikkensa asian korjaamiseksi vai oliko ulkoistaminen jo pitkään suunnitelmissa. On vaikeata kuvitella, etteikö tämä ulkoistus tulisi suhteessa omaan toimintaan kalliimmaksi. Näiden ehtojen ohjaavuutta voi vain arvailla, kun asemien kilpailutus on tehty ja iso kansainvälinen terveysjätti vyöryy Helsinkiin! Pikkurillin anto vie koko käden. 68 Demokraatti MIELIPIDE Terveysasemien jonoihin tehtiin paniikkiratkaisu Helsingin kaupunginhallitus käsitteli 3.2.2020 kokouksessaan kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen perusterveydenhuollon lääkäritilanteeseen. Sote-lautakunnan ja -viraston toimintaongelmiin tarttumisessa ja työn kehittämisessä näyttää ulkoapäin katsottuna käsien pystyyn nostamiselta ja antautumiselta. Sote-viraston sivuja silmäillessäni huomasin, että osittain kehitystä on tapahtunut, mutta mielestäni tärkeän lääkärija hoitajatyöparin työn kehittäminen näyttää sivuilla hyvältä, mutta ei toimi käytännössä. On tärkeätä pitää mielessä, että lääkäreiden kiireettömän hoidon vastaanotot ovat vain pieni osa terveysasemien työtä, alle puolet
Kaikki porvarit kehuvat keskenään kuinka degeneroituneita ovat. Nykyinen uskonnonopetus tarjoaa tämän hyvän kokemuksen muillekin vähemmistöihin kuuluville lapsille. Suomen Kuvalehdessä (2/2020) artikkelista ”Terroria torjutaan imaamien koulutuksella” käy ilmi, että tämänsuuntaisiin ajatuksiin on herätty laajemminkin Euroopassa. Konservatiivipoliitikko Sebastian Kurzin mukaan on mahdollista suojella rajoja sekä luontoa. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että se opetus, jota esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenet saavat, on hyvin uskontotieteellistä. Tulee mieleen se Lapinlahden lintujen sketsi degeneroituneesta porvaristosta. Enemmänkin jäin miettimään sitä, saavatko oppilaat riittävästi tietoa omasta uskonnollisesta kulttuuristaan. Toista on Itävallassa, jossa maailman nuorimmaksi pääministeriksi valittiin konservatiivipolitikko, jonka mielestä maahantulijat voidaan pidättää, vaikka he eivät olisi syyllistyneet mihinkään rikokseen. Opettajat odottavat, että vaikeus rakentaa lukujärjestyksiä poistuisi tai ainakin helpottuisi. Muistan, miten vuosia sitten Lohjalla järjestetyssä keskustelussa silloinen ministeri Erkki Tuomiojan avustaja kuvasi kauniisti, miten ortodoksiseen uskonnonopetukseen osallistuminen oli antanut oikeutuksen hänen identiteetilleen. Hän oli tuntenut tulevansa siellä hyväksytyksi, vaikka hänellä oli venäläinen nimi. 69 Demokraatti Uskonnonopetus takaa uskontorauhan ”NÄIN HYVÄ uskonnonopetusjärjestelmä tulisi ottaa käyttöön koko Euroopassa.” Jotenkin näin totesi Espanjan sosialistipuolueen uskontoasioista vastannut Carlos Garcia de Andoin, kun kuvasin hänelle suomalaista järjestelyä. Suomessa eduskuntavaaleissa pääministeripuolue SDP onneksi pääsi määrittelemään politiikan suunnan neljäksi vuodeksi. Maailman nuorin pääministeri, mutta niin taantunut. Olen hahmottanut, että kaikille yhteistä uskonnonopetusta ajetaan kolmesta syystä: koulutoimenjohtajat tähtäävät sillä säästöihin. Tarkistin toistakymmentä vuotta ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen uskonnon vastauksia. Nykyinen uskonnonopetus onkin tärkeä vähemmistöjen sekä uskonnollisten että muiden katsomusten suomalaisille. Suomessa pidetään uskontorauhaa itsestään selvyytenä, mitä se ei ole. Vihreät nousi Kurzin hallitukseen äärioikeistolaisen FPÖ-puolueen kaaduttua korruptioskandaaliin. Miksi me Suomessa sitten hylkäisimme sen. Se, että koululaiset saavat tietoa omasta uskonnostaan tai vakaumuksestaan julkisessa koulussa akateemisesti koulutettujen opettajien johdolla on parempi, kuin jos tieto siitä saataisiin kunkin yhteisön omassa opetuksessa. Itävallan hallituksen uskomattomat käänteet SANNA MARIN ei ole enää maailman nuorin pääministeri, mutta saimme kuitenkin paistatella maailman valokeilassa jonkin aikaa. Sami Korkiakoski Lahti De_13022020_68.indd 69 6.2.2020 11.14. Meillä on silti paras pääministeri tehtävään, joka vaatii paineensietokykyä yllättävissäkin tilanteissa. Näin on myös kansainvälisessä kaupassa. Usein vastaukset alkoivat vertailulla muihin uskontoihin jopa silloin, kun kysyttiin luterilaista käsitystä jostain asiasta. Hallitusta yritetään nakertaa joka kulmasta. Haasteita riittää, mutta milloin Suomen johtaminen nyt helppoa olisi. Tapio Lampinen professori, Jyväskylä Keski-Suomen kristillisten sosialidemokraattien yhdistyksen pj. Ne, jotka pelkäävät, että uskonnonopetus ilman tätä muutosta poistatetaan kokonaan julkisista kouluista, haluavat yhteistä opetusta säilyttääkseen uskonnonopetuksen. Tämä olisi tarpeen kansainvälisessä kanssakäymisessä niin kuin viimeksi Tarja Kantola korosti Alfa TV:n haastattelussa
Vuosia kestänyt oikeudenkäynti oli raskas. Keskustelun kaksi vanhempaa vakuutusmiestä joutui täysin altavastaajiksi suhteessa Paasilinnaan ja asiantuntijana mukana olleeseen Alttiin. Vuonna 1961 oli jo edessä suuremmat tehtävät Kelan päämatemaatikkona ja vakuutusteknillisen osaston päällikkönä. Erityisesti eläkepolitiikka oli merkittävän kehittämisen ja myös poliittisten kiistojen kohteena. Pääministerin ja sosiaa liministerin välisessä riidassa Altti selvisi hienosti tiukan asiallisella virkamiehen otteella. Niin sanotun historiallisen kompromissin tuloksena sovittiin kansanja työeläkkeen työnjaosta ja kansaneläkeuudistuksesta. De_13022020_68.indd 70 6.2.2020 11.14. Kirjoittaa Altti osasi. Ohjelman kärkevyyttä oli tarkoitus tasapainottaa sitä seuranneella keskustelulla, mutta toisin kävi. 1990-luvun lamassa vaikeuksiin joutunut Eka-konserni alkoi kuitenkin rahoittaa osiaan Eläke-Kansan varoilla, joka vain saattoi jälkikäteen todeta tehdyt toimet. Mukana oloaan tämän tunnuksen, sairausvakuutusnumeron, käyttöönotossa Altti vielä vanhanakin muisteli ylpeydellä. Kela-aikanaan Altti oli asiantuntijana Reino Paasilinnan vakuutusalaa ravistelleessa ja suurta huomiota herättäneessä ohjelmassa ”Vakuutusasia on sydämen asia”. Hän kirjoitti koko elämänsä, tuhansia muistioita, kirjeitä ja muistiinpanoja. Ne ovat useimmiten polveilevaan puheeseen nähden hämmästyttävänkin täsmällisiä ja iskeviä. Ekan konkurssi johti myös Eläke-Kansan konkurssiin. Henkilönä Altti oli ystävällinen, hyvää tahtova ja hyvään uskova. Altin jo jäätyä eläkkeelle 1994, esitti konkurssipesä Eläke-Kansan johdolle kymmenien miljoonien markkojen vahingonkorvausvaatimukset. Altin jo siirryttyä ”eläkevirkaansa” Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi häntä pyydettiin toimitusjohtajaksi Eka-konserniin kuuluneeseen Eläke-Kansaan. Hän syntyi opettajaperheeseen Kullaalla 26.5.1934. Turun yliopistosta valmistumisen jälkeen Altin työura vakuutusalalla alkoi Sammon matemaatikkona 1958. Kela oli yksi Suomen ensimmäisiä automaattisen tietojenkäsittelyn hyödyntäjiä. Hänellä oli pohdiskeleva ja usein polveilevakin keskustelutapa, mutta johdonmukaisuus ei silti kadonnut. Oikeus totesi 1999 syytteet aiheettomiksi. Vaatimukset olivat suuret ja olihan tilanne erikoinen: uhria väitettiin syylliseksi. Vakuutusteknillisen osaston päällikkö oli tässä pioneerityössä keskeisessä asemassa. Sen valmistelussa keväällä 1981 vakuutusosasto joutui keskelle tulista hallituksen kaatamisyritystä. Hän oli laajasti kiinnostunut elämän eri ilmiöistä. Jorma Aurela Kari Puro Jukka Rantala Kirjoittajat ovat Altti Aurelan poika ja työtovereita. Vuonna 1973 Altti nimitettiin STM:n vakuutusosaston osastopäälliköksi ja Eläketurvakeskuksen hallituksen puheenjohtajaksi. 70 Demokraatti KUOLLUT Matemaatikko, jolle vakuutus oli sydämen asia Filosofian maisteri, SHV-vakuutusmatemaatikko Altti Aurela kuoli 85-vuotiaana 12.12.2019 Helsingissä pitkäaikaiseen sairauteen. Perhe ja sukulaiset olivat Altille tärkeitä. Häntä jää kaipaamaan lasten, lastenlasten ja sukulaisten ohella laaja ystävien joukko. Kelan hoidettavaksi tullut sairausvakuutus edellytti kaikille kansalaisille annettavaa henkilön yksilöivää tunnusta. Osastopäällikkyys oli keskeinen Suomen vakuutustoiminnan kannalta. Tässä Altin rooli oli keskeinen, samoin kuin sosiaalietuuksien korotusja verotusuudistuksessa. Eläke-Kansan toiminta oli selväpiirteistä ja vakiintunutta
Asia ilmenee Pohjoismaiden ministeriöneuvoston julkaisemasta ja Nordregionin toteuttamasta raportista. Lisäksi Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja pienin ulkomaalaistaustaisen väestön osuus. TUL:n aprilliristeily Turku-Tukholma järjestetään 20.–21.3., esite tul.fi, tiedustelut Aino Nevalainen 050 472 9679, aino.nevalainen@tul.fi. Anna-Mari Saurio työtön, Humppila 25.2.2020 Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Suomen syntyvyys on pudonnut nopeasti vuodesta 1990, jolloin yksi nainen synnytti keskimäärin 1,9 lasta. Reijo Laitinen ent. Puheenjohtajana toimii professori Raimo Väyrynen. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. De_13022020_71.indd 71 5.2.2020 13.01. Le ik ka a ta lte en ! HÄME • Lahden Sos.dem. Aiheesta ”Lähi-idän kriisit ja kurdikysymys” alustavat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, alueen kriisihallinnan asiantuntija Mikko Patokallio (Crisis Management Initiative) ja Welat Nehri (Suomen kurdiliiton asiantuntija). kansanedustaja, Jyväskylä 20.2.2020 Merkkipäivää juhlitaan perheen kesken. klo 16–19 säävarauksella, tiedustelut 045 773 021 22. Tällä hetkellä kuolleiden määrä vähenee ja elinajan odote kasvaa. Naisyhdistyksen kuukausikokous su 16.2., klo 15. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D keskustelun aiheesta ”Poliittinen tilanne ja vanhustyö Kymsotessa.” Synkkiä lukuja Suomelle Teksti STT Syntyvyys ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat Suomessa laskeneet enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. TUL:n voimisteluja tanssijaoston kokous la 22.2. Suomi on myös ohittanut Ruotsin maana, jossa on Pohjoismaiden vanhin väestö. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. ja 20.2. Ulf Sundqvist VTM, Helsinki 22.2.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kristiina ja Ulf Sundqvistin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ulf Sundqvist. Tilaisuudessa keskitytään Turkin, Irakin ja Syyrian konfliktipitoiseen kolmioon, jossa huomiota kiinnitetään myös alueen kurdivähemmistön asemaan. Seurojen vuosi-ilmoitukset 2019 ja yhteyshenkilötiedot 2020 linkistä www.tul.fi/jasenille/materiaalit. klo 18–19.30 ravintola Juttutuvassa, Säästöpankinranta. klo 10, ohjaus Pekka Ruohonen. klo 10 Tampereen Työväentalon Tellervossa. 71 Demokraatti 70 VUOTTA 75 VUOTTA 60 VUOTTA Sakari Saikkonen eläkeläinen, Helsinki 17.2.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lyyli ja Matti Elorannan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sakari Saikkonen. HELSINKI • Poliittisen historian klubin seuraava kokous ti 18.2. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/ vaalitapahtumailmoituksia. Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa alin, mitä Pohjoismaissa on koskaan ollut. . PIRKANMAA • TUL-Tampere. Nykyään luku on 1,4. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa 13.2. SD-toimistolla, Hämeenkatu 7, Lahti. Kotitalouksien käytössä olevat tulot ovat laskeneet lähes puolessa Suomen kunnissa, mikä poikkeaa Pohjoismaiden yleisestä kehityksestä. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. Tuiketta Talveen tapahtuma Pyynikin kentällä su 16.2. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on enemmän vanhoja ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa, hoivaa ja palveluita. Kansanedustaja Paula Werning alustaa ma 24.2
72 Demokraatti RISTIKKO 3/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_13022020_72.indd 72 5.2.2020 13.02
Mikä fiilis! ”Eikä siinä vielä kaikki!”, Sendari mainosti ja lähetti lehtikuuseen kaupanpäällisiksi vielä sen kirjosiipikäpylinnunkin. Pian pöllö kuitenkin lennähti kuvattavaksi ja vieläpä juuri siihen japaninlehtikuuseen, jossa niitä tältä retkeltä toivomiani kirjosiipiä on yleensä nähty. Tammikuun lopussa lähdin Tampereen Mältinrantaan etsimään siellä viihtyneitä kirjosiipikäpylintuja. En silti villeimmissä unelmissanikaan ollut kuvitellut kohtaavani sarvipöllöä (kuvassa) elämäni ensimmäistä kertaa kaupunkiympäristössä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuula Leinonen Vaasasta. Sendari on oikukas epeli, eikä se läheskään aina anna sitä, mitä harrastaja toivoo retkellään näkevänsä. Mutta kuten kuvasta näkyy, on Sendari toisinaan hyvin antelias ja vetää hihastaan jymy-yllätyksen. De_13022020_72.indd 73 5.2.2020 13.02. Sendari on ennenkin antanut ymmärtää, muttei ymmärtänyt antaa. Onnea voittajalle! A L A J A K L A S H M O N R O E I A K I R A T I T I A A T O S I V A N S I M O R A S T O N E A S T I P I L E T I T T A K A N A K U U T A L A M O I R A K A L A M A A I K A R E S T E I N E N S I T R A O L I I S A T A A L I A S S A M U M U O P A I T T H A L I A M A T T A R V I M I K R O R I U T T A R I I T T I I I S A I T V I A L O E E N K E L I S E L I M S A S I E K I L O I S A A K N O L T E A V A U S O R R I K O K O U S T U N N E R A M S E S A S K I O T T A A S I A M I L A K A T S A O S T A A S A V I T A T E Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. Kohtaamani harrastuslajitoveri vinkkasi nähneensä puistossa sarvipöllön ja ryhdyin sitä etsimään – toiveikkaana, mutta vähän skeptisenä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 1/2020 RATKAISU 16.1. Pöllöjä voi hyvinkin tavata puistoissa, hautuumailla tai vaikka Olympiastadionilla kesken futispelin, kuten kenties Suomen kuuluisin huuhkaja Bubi aikoinaan osoitti. Olen kuumeisesti etsinyt valkoselkätikkaa, tuloksetta. co m 9 4 6 6 1 5 2 3 4 5 1 4 7 8 9 1 6 8 8 5 6 7 2 5 3 3 92 14 58 73 6 78 49 36 15 2 53 62 71 49 8 89 56 12 34 7 46 73 85 21 9 31 27 49 68 5 24 85 63 97 1 17 98 24 56 3 65 31 97 82 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi S endari eli lintuharrastajien hyvän onnen lähettiläs ei ole ollut tikkaretkilläni matkassa mukana
Tämä viimeisin, Pajtim Statovcin Bolla, siitä tykkäsin erityisen paljon. Historialliset romaanit ovat varsinainen kiinnostukseni kohde. Kirja teki suuren vaikutuksen. Paraikaa minulla on kesken Spartan haukka, joka kertoo antiikin sodista. Olen myös lukenut paljon dekkareita, Mankellin Wallanderit ja Lisa Marklundin Annika Bengstonit ja kotimaisista Seppo Jokisen Komisario Koskiset. Kiven elämänkerran hankin, koska halusin parantaa omaa tietämystäni hänen elämästään. Conn Igguldenin tuotanto Yksi suosikkikirjailijoistani. Siitä alkoi kiinnostukseni historiallisiin kirjoihin. Erityisesti olen tykännyt isoista sarjoista, kuten Julias Caesarista ja Tsingis-kaanista. Sen innoittamana erityisesti perehdyin tähän teemaan. Luen kaikki lehdet diginä, mutta kirjoja en niinkään paljon. Löysin sattumalta hänen vankila-aikaiset muistiinpanonsa, mitä hän oli siellä tehnyt. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Minusta tuli himolukija oikeastaan heti kun opin lukemaan. Nyt vauhti on tietenkin hiipunut, vaikka nykyäänkin minulla on yleensä vähintään yksi kirja kesken. Luen aika paljon myös historiallista sotakirjallisuutta. Viime vuosien Finlandia-voittajista Juha Hurmeen Niemi on myös jäänyt mieleen. Kävin kirjastossa kahdesta kolmeen kertaan viikossa hakemassa kirjoja. 1 2 3 De_13022020_74.indd 74 5.2.2020 13.41. Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle Sisällissota kiinnostaa. Luin nuorena Taru sormusten herrasta. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Vallan kiemurat kiehtovat Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio ahmii historiallisia romaaneja. Luin aivan hirveästi lapsena ja nuorena. Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni, Aleksis Kiven elämänkertomus Keskisarjan kielenkäyttö on värikästä, sitä lukee mielellään. Vallasta ja vallan pitäjistä ja vallanperismyssodista. Olen lukenut sen monta kertaa uudelleen ja katsonut elokuvat. Vielä aikuisenakin tarina kiehtoo, vaikka muuten en sen tyyppistä kirjallisuutta niinkään lue. En ole niiden suurkuluttaja, mutta esimerkiksi kesällä on ihana maata lepotuolissa laiturilla silmät kiinni ja kuunnella äänikirjaa. Lenkillä on ihan kiva kuunnella äänikirjoja. Silloin se ei ollut vielä kuuluisa niin kuin tänä päivänä. On kiinnostavaa, kun tamperelainen kirjailija kertoo tamperelaisista. Finlandia-voittajan hankin aina. Kun lapsena intouduin lukemaan, oli ensimmäinen paksu kirjani Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Hankin kirjoja vuosittain kymmenestä kahteenkymmeneen. Isoisäni oli punaisten komppaniapäällikkönä ja pitkään Tammisaaressa vankina. Tahti oli vähintään yksi kirja vuorokaudessa
Demok13022020_001-002.indd 2 5.2.2020 11.27. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp
12 5 vuotta 2 2 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. he lm ik uu ta IT SE Demok13022020_001-002.indd 1 5.2.2020 11.26. Juhlalehti ilmestyy 27.2. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. Demokraatti täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 3/ 20 PAL.VKO 2020-09 00 74 43 -2 00 3 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13