Tutustu ja liity jäseneksi . PAL.VKO 2025-09 00 74 43 -2 50 3 6 414880 074923 2 5 3 13.2.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 25 / 13 . korkealta de_13022025_001.indd 1 de_13022025_001.indd 1 4.2.2025 10.38 4.2.2025 10.38. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. he lm ik uu ta Kovaa ja T(H)UTKIMUS TEEMA Tiedevastaisuus ruokkii populismia Vauhdissa jää pääministeri ja vähän perustuslakikin jalkoihin. tradeka.fi/liity Tradeka. Etuja ja enemmän
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_13022025_002.indd 1 de_13022025_002.indd 1 31.1.2025 17.14 31.1.2025 17.14. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Museo voi olla politiikan lyöntikirves. KASVO POLITIIKKA TEEMA de_13022025_03.indd 3 de_13022025_03.indd 3 4.2.2025 17.06 4.2.2025 17.06. Tiedemaallikko kansanedustajan asussa. 3 Demokraatti 3/ 25 32 28 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. HELMIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI EU-LAAJENNUS TIEDEVASTAISUUS MUSEOMIES Pitkä ja kivinen tie Euroopan unionin jäseneksi
26 JAKSAMINEN Huono johtaminen rassaa Voi kun vielä jaksaisi – töissä. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. de_13022025_04.indd 4 de_13022025_04.indd 4 4.2.2025 13.46 4.2.2025 13.46. Seuraa meitä myös somessa. 4 Demokraatti 3/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vuosi presidenttinä Viikon kuva: Muuri murtui – taas Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Miia Järvi D-analyysi: Mielikuvapolitiikkaa D-ilmiö: Miten Stubbilla meni. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Seuraava numero ilmestyy 27.2. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Politiikka: Puhemiespeliä Alastalon salissa: Kapina omittu Verot: Maksa jos huvittaa D-kolumni: Esa Suominen Työ: Huono johtaminen uuvuttaa EU: Laajenemisen vaikeus Ukraina: Rauha tuo jytkyn Kuvataide: Vakavaa ja hauskaa Kirja: Pois pahasta maailmasta Elokuva: Häjyilyä, osa 2 Kirjavisa: Joutilasta luokkaa Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Susanna Salovaara Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Niina Hämäläinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Kalle Kallio Kolumni: Emilia Kangaskolkka Kasvot peilissä: Elina Hirvonen Ka nn en ku va t: Le ht ik uv a ja ta sa va lla n pr es id en tin ka ns lia 11 MIIA JÄRVI ”Visio ratkaisee vaaleissa.” + TEEMA Tiedevastaisuus 51 5 6 8 11 12 14 20 21 22 25 26 28 30 32 38 39 40 44 47 48 49 58 59 64 65 66 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
VALEHTELIVATKO BIDENIA huippukokouksissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa livenä seuranneet suomalaispäättäjät minulle ja muille asiasta kyselleille toimittajille. Median velvollisuutena on valvoa päättäjiä tasapuolisesti, ja Joe Bidenin seurannassa petimme yleisömme. Katsoimme poispäin väärässä paikassa. Silti heikoimpina hetkinään hän vaikutti uutisvideoissa hauraalta hoivakotiasukkaalta. Se nyt kuitenkin on amerikkalaisten äänestäjien murhe ja Bidenin perheen yksityisasia. OIKEASTI YHDYSVALTAIN presidentti Joe Biden (s.1942) oli kalkkeutumassa juuri niin pahasti kuin miltä näyttikin. Tällaisilla virheillä nakerramme ihan itse työmme luotettavuutta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Presidentin peitelty vuosi Pääkirjoitus MEDIAN VELVOLLISUUS ON VALVOA PÄÄTTÄJIÄ TASAPUOLISESTI. K eskustelin presidentin tavanneiden – tai pikemminkin hänet läheltä nähneiden – ihmisten kanssa viime talvena muutamaan kertaan yhdestä aiheesta. PAITSI ETTÄ ei se ole. Kyllähän he olivat varmasti nähneet samat merkit. Näistä puhuminen olisi tulkittu tuleviin presidentinvaaleihin vaikuttamiseksi, vieläpä epämieluisan ehdokkaan hyväksi. Diplomaateille taas ei ole sopivaa ruotia julkisesti toisen valtion johtajan terveydentilaa. ”Presidentti on erittäin hyvin kartalla asioista.” ”Hän oli todella energinen.” ”Näkee kyllä että hän on paneutunut asioihin, muisti detaljitkin.” ”Haluaisin itse tuossa iässä olla noin hyvässä kunnossa.” Tällaiset repliikit tulivat uskottavasti ja painokkaasti, eikä minulla ollut mitään syytä epäillä useamman ihmisen samansuuntaisia puheita. Suomalaisellakin yleisöllä on oikeus kuulla ajoissa, jos maamme tärkeimmän liittolaismaan johdossa on vanhuudenhöperöksi taantuva ihminen. Suomessa on omaakin kokemusta siitä, mitä vaaroja presidentin etenevä seniiliys aiheuttaa. Suurvallan johtaja sekoili puheissaan, ei tunnistanut aina ihmisiä, aikoja ja paikkoja, ja avustajakunta joutui peittelemään ajatuskatkoja julkisesti. Todennäköisesti poliitikoilla syynä oli arkailu ja virkamiehillä häveliäisyys. de_13022025_05.indd 5 de_13022025_05.indd 5 3.2.2025 11.24 3.2.2025 11.24. SAATAN JÄLKIVIISAASTI muistaa tapahtumia väärin, mutta voi olla että vastaukset tulivat vähän liian nopeasti. Yritin saada teräviltä ja osaavilta virkamiehiltä, tutkijoilta ja poliitikoilta vastausta kysymykseeni: onko presidentti tilanteen tasalla, näkyykö hänessä merkkejä siitä että jotain olisi pielessä. Tämä on alallemme erityisen noloa, koska toimittajat ovat samaan aikaan spekuloineet mielin määrin Donald Trumpin henkisillä kyvyillä. Vielä keväällä 2024 hyviä päiviä oli enemmän kuin huonoja
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Jo hn M ac do ug al l de_13022025_06.indd 6 de_13022025_06.indd 6 4.2.2025 11.07 4.2.2025 11.07
Saksassa käydään ennenaikaiset liittopäivävaalit 23. Liittokansleri, sosiaalidemokraattien Olaf Scholz kutsui CDU:n toimintaa ”vakavaksi ja anteeksiantamattomaksi virheeksi”. 7 Demokraatti MUURI MURTUI SAKSASSA. Gallupeja johtavan CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz (kuvassa) vakuutti, että CDU ei tee yhteistyötä tai muodosta AfD:n kanssa hallitusta. Saksassa on tähän saakka ollut palomuuri, periaate, jonka mukaan muut puolueet eivät tee yhteistyötä äärioikeiston kanssa. Poikkeuksellista oli, että se hyväksyttiin CDU-puolueen ja osin äärioi keistolaisen AfD-puolueen äänin. de_13022025_06.indd 7 de_13022025_06.indd 7 4.2.2025 11.07 4.2.2025 11.07. helmikuuta. Saksassa eräänlainen muuri murtui, kun maan liittopäivät hyväksyi esityksen maahan muuton kiristämisestä
Hän myös muistuttaa, että arviointineuvoston mukaan hallitus on pahentanut hyvinvointialueiden tilannetta nostamalla yksityisen terveysbisneksen Kela-korvauksia, mikä vaikeuttaa lääkäreiden ja hoitohenkilöstön rekrytointeja. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ Jos jättää viinan ja tupakin lisäksi käsi aseet ja pyssyleikit, niin saako bonusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä. iStock de_13022025_08.indd 8 de_13022025_08.indd 8 5.2.2025 11.13 5.2.2025 11.13. 8 Demokraatti PÄTKÄT Perussuomalaiset vaaliohjelmassaan: Ei ”pervoilua” kou luihin. TALOUSPOLITIIKKA Lisää joustoa tai potilas kuolee TALOUSPOLITIIKAN arviointineuvoston tuoreessa raportissa esitetään, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. – Hallituksen olisi nyt vihdoin syytä kuunnella talousasiantuntijoita, joiden arvio vahvistaa sen, mistä oppositio on yli vuoden yrittänyt varoittaa. KARI JÄÄSKELÄINEN X:SSÄ V IIK O N LU KU 81,5 prosenttia. Nämä sana valinnat antavat ikä vän viestin opetta jille. Hallitus vaarantaa kansalaisten hoitoonpääsyn ja tärkeimmät peruspalvelut. Lindtman muistuttaa, että hyvinvointialueet alueet ovat tekemässä tänä ja ensi vuonna jo yhteensä yli 1,5 miljardia euroa ylijäämää. Hallitus pahentaa hyvinvointialueiden tilannetta, kun se kaataa lisärahaa yksityiseen terveydenhuoltoon samalla kun alueet pakotetaan kohtuuttomiin säästöihin epärealistisen tiukalla talousremmillä, Lindtman sanoo. Montako kertaa pitää puntilla käydä, että saa alennuksen. Jos kyllä, kuinka paljon ja minkälaisia harrastuksia?” Aiheellinen kysymys, joka sai paljon helppoja ei-vastauksia. Alueille tulee myöntää pikaisesti lisäjoustoa alijäämien kattamiseen – muuten hallitus vaarantaa kansalaisten hoitoonpääsyn ja tärkeimmät peruspalvelut, Lindtman toteaa. Suh teessa bruttokansantuotteeseen se on Eu ro st at HOKSAUS Liian helppoa leikkaamista Valtiovarainministeri Riikka Purra, Saksikäsi-Riikka, kysyi provosoivasti X:ssä ”Kuuluuko sinun mielestäsi veronmaksajan maksaa aikuisten ihmisten harrastuksia. Suomessa on korkeasti koulutetut opettajat, jotka nou dattavat työssään opetussuunnitelmia ja lakeja. Arviointineuvosto toteaa raportissaan, että hyvinvointialueiden kertyneet alijäämät ovat johtuneet pääasiassa inflaatiosta ja palkkaratkaisusta, ei sote-mallista tai sen epäonnistumisesta. KATARINA MURTO X:SSÄ Perussuomalaiset haluavat tehdä tulo verosta holhousve ron. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatiikin hallitusta kuuntelemaan arviointineuvostoa ja myöntämään pikaisesti lisäjoustoa hyvinvointialueille, jotka tekevät alijäämää. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pohti X:ssä asiaa vähän syvällisemmin ja totesi, että esimerkiksi vuoden 1952 olympialaiset olisi jäänyt pitämättä ilman valtion rahoitusta, kuten kaikki muutkin tapahtumat ja harrastukset, joita kisarakennuksissa on järjestetty. – Talouspolitiikan arviointineuvosto kaatoi ison sangollisen kylmää vettä hallituksen niskaan ja samalla vahvisti sen, mistä oppositio on varoittanut yli vuoden päivät. Suomen julkinen velka kasvaa nopeimmin kaikista EU-maista
Liittojen mielestä hoivakotien henkilöstörakennetta pitäisi monipuolistaa. Lisäksi tavoitteena on vapauttaa koulutettujen hoitajien työaikaa muualle sosiaalija terveydenhuoltoon. Hallitus tavoittelee päätöksellä 45 miljoonan euron säästöjä. POLITIIKKA ”Harvinaisen irvokasta” KOKOOMUS OSOITTAA jälleen kerran olevansa katteettomien lupausten mestari, sanoo SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Esimerkiksi Putin on antanut monelle ”entiseksi yksinvaltiaaksi muuttuneelle”, kuten Syyrian entinen diktaattori Bashar al-Assadille, turvapaikan Venäjältä, pohtii Demokraatin väki. Hän viittaa puolueen julkaisemaan vaaliohjelmaan. Sekään ei ole hiekkalaatikkoleikeistä muuttunut, että valtanne turvaksi joudutte koko ajan pelaamaan, hakemaan uusia vihollisia ja ystäviä. On surullista, että pääministerin mielestä opposition ei pitäisi puhua tavallisten ihmisten arjen huolista. – Vaatii pokkaa puhua vastuullisesta taloudenpidosta, kun kokoomuksen vahtivuorolla Suomessa kasvavat vain velka ja työttömyys. de_13022025_08.indd 9 de_13022025_08.indd 9 5.2.2025 11.13 5.2.2025 11.13. – Mitään takeita tavoitteiden saavuttamisesta ei ole, mutta haittoja mitoituksen laskemisella saadaan epäilemättä aikaan. Hän muistuttaa, että jo ennen eduskuntavaaleja kokoomus lupasi, että sosiaalija terveyspalveluiden rahoitusta ei leikata ja velkaantuminen lopetetaan. Henkilöstön vähimmäismitoitus ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä laski vuoden alusta lähtien 0,6 työntekijään asiakasta kohden. Tällaisesta jojoilevasta päätöksenteosta kärsivät niin hoivan asiakkaat kuin henkilöstö, JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi toteaa. Yhteistä teillä on vallanhimo ja luulo omista poikkeuksellisista kyvyistänne. 9 Demokraatti Yllättävä pari SÄDEKEHÄ (AITO) SÄDEKEHÄ (MALLI EU) Neitsyt Maria EU-Ursula PARI VALITTUA SANAA Hyvät hiekanpotkijat, joku teistä kutsuu itseään diilin tekijäksi, joku kenraaliksi tai jopa maan isäksi. Sen turvaamiseksi teillä monella on uskollisten lakeijoiden armeija – joko taloudellisilla eduilla tai pelolla rakennettu – ja monella myös usein oma väkivaltakoneisto. On myös harvinaisen irvokasta luvata nopeaa hoitoon pääsyä, kun on juuri itse hallituksessa vienyt läpi lain, jonka myötä suomalaiset saavat odottaa lääkäriin pääsyä kolme kuukautta kahden viikon sijasta, Raz myar ihmettelee. Siinä liittolaisista tulee helposti vastustajia ja ystävistä vihollisia. – Tuhannet suomalaiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä ja hallituksen sosiaalija terveyspalveluihin kohdistuvista leikkauksista. Teidän onneksenne voitte aina loppupeleissä luottaa kaltaisiinne. Mutta hyvät hiekanpotkijat, ette te paljoa eroa koulukiusaajista tai leikkikentällä hiekkaa muiden lasten päälle potkineista. Tämä ei tarkoita diilien tekemistä vaan uhkailua ja loukkaantunutta niskojen nakkelua. Toki usein taustalla on myös pelko oman aseman menettämisestä. Jos lapsena ratkaisi isompi fyysinen koko, niin nyt teillä on rahaa tai aseita, joilla pönkitätte valtaanne ja egoanne. TYÖELÄMÄ Taas meitä jojotetaan TYÖNTEKIJÖITÄ EDUSTAVA JHL ja työnantajaliitto Hali kritisoivat iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan vähimmäishenkilömitoituksen laskemista
Trump antoi viime viikolla näille maille 30 päivää lisäaikaa täyttää hänen toiveensa. Penttilä arvioi Kauppalehden haastattelussa, että Trumpin pelikirja tähtää ensisijaisesti Kiinan heikentämiseen ja Yhdysvaltojen vahvistamiseen. 6. Konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. 3. 10. Mikä olisi uusi reservin päällystön yläikäraja. de_13022025_10.indd 10 de_13022025_10.indd 10 5.2.2025 9.52 5.2.2025 9.52. 1) Tyy nel läm ere llä Uu den Se ela nni n ja Hav aiji n väl iss ä 2) Vill e Virt ane n 3) Pik ku uik un 4) 65 vuo tta 5) Ete lä Afr ika ssa 6) Puo lan pää min ist eri Don ald Tus k 7) kol mas 8) Uta h Hoc key Clu b 9) Mar ian ne Hei kki lä 10 ) Erik ois Em man elä män työ stä än VIIKON MEEMI AFP / Olivier Morin Polttaminen vaarantaa terveytesi. Missä Elon Musk on syntynyt. Kohutankkeri Eagle S on rekisteröity Cookinsaarille. Penttilä näkee yhdeksi Trumpin mahdolliseksi tavoitteeksi myös jonkinlaisen sopimuksen Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Missä ne sijaitsevat. 7. Valtionpäämies, mutta kuka. Monesko Yhdysvaltain presidentti Thomas Jefferson oli. 4. 2. Euroopan roolin tässä pelissä Penttilä näkee osin pessimistisesti: ”Joko saamme kilpailukykymme kuntoon, tai meistä tulee Yhdysvaltojen tai Kiinan vasalleja.” 10 VIS V 1. Minkä lintulajin tieteel linen nimi on Tachybaptus ruficollis. Kuka on Marttaliiton pääsihteeri. 5. Todellisia syitä voi vain arvailla. Samoin voi arvailla, mitä tapahtuu Meksikon ja Kanadan 25 prosentin tulleille. 9. Hallitus haluaa pidentää asevelvollisuusikää laki muutoksella. 10 Demokraatti PÄTKÄT MAAILMAN TILA • Tullisota Tulleilla kaikkia vastaan Y hdysvaltain presidentti Donald Trump lyö nyt tulleilla niin ystäviä kuin vihollisia. 8. Jotain Trumpin ailahtelevasta mielestä kertoo se, että Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada tekivät Trumpin viime kaudella vapaakauppasopimuksen. Tämä kannattaa muistaa myös Euroopan unionissa, jota Trump on myös uhannut tulleilla. Hän sanoo lopettavansa muiden maiden harjoittaman Yhdysvaltojen kuppaamisen. Mikä on uusin NHLjoukkue. Minkä musiikkipalkin non Eero Raittinen saa maaliskuun alussa. Kuka näyttelee Abraham Stilleriä Klaus Härön elokuvassa Ei koskaan yksin
ON TÄRKEÄ KIRKASTAA PIDEMMÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEITA. Mitä odotat siltä. Olisi hienoa, jos asioista voitaisiin olla rakentavasti eri mieltä, ilman tarkoituksellista vastakkainasettelua. Onko politiikan polarisaatio uhka demokratialle. Huolet tuntuvat korostuvan. Uskon, että tulemme tekemään myöhemmin tänä vuonna mielenkiintoisia uusia keskustelunavauksia. Oma koirani Manu, joka on sellainen maadoittaja. Valmistaudumme kevään vaaleihin ja samaan aikaan poliittisessa valmistelussa olemme suunnanneet katsetta jo kohti ensi vuoden puoluekokousta. Olen erittäin Teksti ja kuva Nora Vilva kastaa pidemmän aikavälin tavoitteita sen lisäksi, että osallistumme aktiivisesti myös päivänpoliittiseen keskusteluun. Sen lisäksi tietysti ehdokasasettelulla on valtavan iso merkitys kuntaja aluevaaleissa. Alueja kuntavaalit ovat keväällä. Vauhdikas. Vahvalla omalla visiolla, tuomalla esille sosialidemokraattista vaihtoehtoa, näkemystämme siitä, miten me hoitaisimme asioita kunnissa ja hyvinvointialueilla. Olemme käynnistäneet viime vuoden lopulla SDP:n uuden ohjelmatyön yhteistyössä työryhmien kanssa. Eriarvoisuuden lisääntyminen ja huoli siitä, onko meillä hyvinvointivaltio vielä tulevaisuudessakin. Millä keinoilla ne voitetaan. Keskustelu on aika repivää ja turhan usein mennään henkilöihin asioiden sijaan. 11 Demokraatti innoissani tästä työstä ja on ollut ilo huomata, että myös työryhmissä ohjelmatyö on herättänyt innostusta. de_13022025_11.indd 11 de_13022025_11.indd 11 3.2.2025 15.37 3.2.2025 15.37. Uudella ohjelmatyöllä haluamme vahvistaa sosialidemokraattista vaihtoehtoa ja sen näkyvyyttä sekä ottaa keskustelualoitetta itsellemme. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Mitä mieltä olet Suomen tämän hetkisestä poliittisesta keskustelusta. Valmistelemme vuoden 2026 puoluekokoukseen muun muassa uuden poliittisen ohjelman. Kun Manu katsoo silmiin, niin siinä murheet unohtuvat. Miten SDP:n yhteiskunnallista roolia vahvistetaan. Ajaudutaan ääripäihin ja asiat nähdään mustavalkoisesti. On riski demokratialle, jos kadotetaan keskusteluyhteys ja ymmärrys erilaisiin näkökulmiin. Hallituksen politiikka alkaa hiljalleen vaikuttaa ihmisten arjessa ja näissä vaaleissa keskustellaan varmasti ihmisiä lähellä olevista perusasioista. Pysytään asiassa, ei ääripäissä Demokratiassa pitää yrittää ymmärtää erilaisia näkökulmia. Mitkä nousevat kevään vaalien suurimmiksi teemoiksi. Saako hoitoa, saako palveluita, millainen tilanne hyvinvointialueilla on. On tärkeää kirMikä meno, SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Miia Järvi. Vastaat osaltasi SDP:n tulevasta ohjelmatyöstä
”Suomea puhuva hoitaja” voi olla jo lähivuosina sama kuin ”ei hoitajaa”. Ennusteiden mukaan kunta-alalla jää seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle noin 30 000 lähija sairaanhoitajaa sekä 13 400 opettajaa. – Barokki ei ole pahasta, ja suvivirsi soikoon, puolueen puheenjohtaja, maaja metsätalousministeri Sari Essayah linjasi. Sitten sitä mielikuvapolitikointia omille ja mahdollisille puolueen kannattajille (suora lainaus vaaliohjelmasta): ”Perusasiat kunniaan peruskoulussa. Valistusta, ei pervoilua, kasvava lapsi tarvitsee muutakin kuin tofua.” – Tällä tietenkin viitataan kouluissa tapahtuvaan aivopesuun ja vääränlaiseen valistamiseen, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra selvensi ohjelman esittelytilaisuudessa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Kaikille uskalsi luvata kaikkea hyvää. analyysi de_13022025_12.indd 12 de_13022025_12.indd 12 5.2.2025 10.07 5.2.2025 10.07. Kun politiikassa ei uskalleta puhua oikeista asioista puhutaan mukapolitiikkaa. Tätä on vaikea nähdä puolueen palestiinapolitiikassa. Selvennykselläkin koulutavoite on tyly kiitos tehdystä työstä opettajille, joista moni kokee olevansa kutsumusammatissaan. Kristillisdemokraatit on ollut haukkamaisesti Israelin tukena, kun se on tuhonnut Gazaa. Taantuma-ajan äänestäjä ei enää mene tähän halpaan, kun poliittinen todellisuus on ollut pitkään uusien säästöjen suunnittelua. V anhaan hyvään aikaan – silloin kun taloudessa oli vielä sitä niin sanottua talouden jakovaraa – poliittisten ohjelmien teko oli helppoa. Useampi puolue on jo julkaissut kuntaja aluevaaliohjelmansa. Äänestäjää – toivottavasti – kuitenkin kiinnostaa vaaleissa miten esimerkiksi hyvinvointialueiden talous vaikuttaa itseä koskeviin palveluihin tai miten vaikkapa lasten koulutus tai vanhustenhoito oikeasti järjestetään. Suvivirsi soikoon ja pervoilu seis PS:N KOULUTAVOITE ON OPETTAJILLE TYLY KIITOS TEHDYSTÄ TYÖSTÄ. Kristillisdemokraattien kuntavaaliohjelman mukaan kristilliset perinteet auttavat muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Jälleen suora lainaus ohjelmasta: ”Perussuomalaisille suomea puhuva hoitaja on perusoikeus.” Kunnissa totuus on toisenlainen. Enpä muista, milloin puolueohjelmassa olisi näin myönteisesti nostettu esille niin sanottu korkeakulttuuri. TOKI PUOLUEIDEN ohjelmat linjasivat myös oikeaa politiikkaa, mutta esimerkiksi kristillisdemokraattien ohjelmaesittelystä jäi mieleen suvivirsi ja kouluikäisten oikeus barokkimusiikin kuuntelemiseen. Maahanmuuton vastustaminen leikkasi läpi lähes koko perussuomalaisten vaaliohjelman. Sote-sektori kärvistelee jo työvoimapulassa, jota pahentaa Suomen ikärakenne. SE TUSKIN yllättää, että perussuomalaisten puolueohjelman tärkeitä teemoja ovat talous ja turvallisuus. Mielikuvapolitikointi on usein mukapolitiikkaa, kun oikeasta politiikasta – tällä hetkellä lähinnä säästöistä ja leikkauksista – ei haluta puhua. Niissä on mukana oikeaa kuntaja hyvinvointipolitiikkaa, mutta ohjelmien julkistamistilaisuuksissa nostettiin esille aivan muut asiat. Puolueet tarjoilivat osin kovasanaisiakin vaalitavoitteita, tai niiden mielikuvia, asioista, joilla on minimaalinen merkitys valtaosalle kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaista
Työikäisten määrä on kasvanut miltei 40 000:lla kahdessa vuodessa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va t: iS to ck / Lä ht ee t: St at Fi n, M ac ro bo nd , Ku nt ar ah oi tu s, Ti m o Ve sa la de_13022025_13.indd 13 de_13022025_13.indd 13 3.2.2025 11.04 3.2.2025 11.04. Jos kokonaistilanteesta haluaa löytää jotain myönteistä, niin työikäisten määrä on kasvanut kahdessa vuodessa miltei 40 000 ihmisellä. D EM O G RA A FI Työllisyys sukeltaa Kun vain olisi niitä työpaikkoja! Suomessa työttömien määrä jatkaa kasvuaan. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Muutokset 15–74-vuotiaiden suomalaisten työmarkkina-asemassa 03/2022 jälkeen 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 -10 000 -20 000 -30 000 -40 000 -50 000 -60 000 huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi 2023 2023 2023 2024 2024 2024 2024 2025 Työikäiset Työttömät Työvoiman ulkopuoliset Työlliset Vuoden 2024 työttömyysaste nousi 8,4 prosenttiin vuoden 2023 7,2 prosentista. Selvä käänne huonompaan tapahtui alkuvuodesta 2023. 13 Demokraatti Vääryys Suomalaisista yli puolet arvioi, että Orpon hallituksen tekemät säästö toimet ovat olleet väärin. Sattumat ”Nämä viisi 15 kuukauden aikana tapahtunutta me renalaisen kaapelin katkaisua eivät voi olla sattumaa.” NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Helsingin Sanomien selvitys Alexander Stubb Arvostamme suomalaista työtä
Teksti Anna-Liisa Blomberg, Petri Korhonen, Heikki Sihto Kuvat Imago, Kira Hofmann ja Tasavallan presidentin kanslia 15 Demokraatti de_13022025_14.indd 15 de_13022025_14.indd 15 5.2.2025 10.25 5.2.2025 10.25. 15 Demokraatti ILMIÖ ALEXIN AJANLASKUN ALKU Alexander, kansan armosta presidentti ja tasavaltias yli koko Suomenmaan – kuinka hän pärjäsi ensimmäisen vuotensa
Seuraavassa viisi eri lähtökohdista politiikkaa ja yhteiskuntaa seuraavaa henkilöä arvioi kolmella pointilla Stubbin ensimmäistä vuotta. – Donald Trumpin paluu presidentiksi muuttaa todella paljon maailmanpolitiikassa, Yhdysvaltain ja Euroopan suhteessa ja siten myös Euroopan sisäisessä kehityksessä ja turvallisuudessa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Vallanvaihto. On olennaista huomioida, mitkä ulkoiset tekijät tätäkin ajanjaksoa muokkasivat. Grönlannin tapaus ei kuitenkaan lupaa täysin vakaita aikoja. Se vaikuttaa monin tavoin myös Suomeen ja sen presidentin asialistaan. Hajanaiset Euroopan suurvallat eivät pysty muodostamaan riittävän yhtenäistä vastinparia Washingtonille. de_13022025_14.indd 16 de_13022025_14.indd 16 5.2.2025 10.25 5.2.2025 10.25. 1.3. Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre S uomella on ennenkin ollut hallitsijoina Aleksanteri-nimisiä ihmisiä. Cai-Göran Alexander Stubb on heistä jo neljäs, ja eittämättä keneen tahansa Venäjän keisarikaimaansa verrattuna vähiten itsevaltias ja eniten itseironinen. presidentti. Ja nimenomaan tämä pitää muistaa Stubbin ensimmäistä vuotta arvioitaessa: mikään valta ei synny vain omista tekemisistä eikä mitään valtiota hallita tyhjiössä. Se oli puolustusvoimien tärkein kansainvälinen harjoitus viime vuonna. Nordic Response -harjoitus Norjassa. Miten, jää kuitenkin vielä tässä vaiheessa nähtäväksi. Tasavallan presidentin virkaanastujaiset olivat viime vuoden maaliskuussa. – Koska – ja josko ollenkaan – tilanne oikenee, on Euroopan ja myös Suomen STUBBILLA SELVÄSTI MONISYINEN MAAILMAN POLITIIKAN NÄKEMYS. Alexander Stubb tunnetaan – myös presidenttinä – kolmesta pointistaan. Toinen käänteentekijä on Haukkalan mielestä Saksan ja Ranskan ajautuminen yhä syvempiin sisäpoliittisiin vaikeuksiin juuri silloin kun valta Yhdysvalloissa keskittyy yksiin käsiin. Mustia joutsenia ilmestyi nytkin, osa odotettuina, osa pelättyinä ja toivottuina. ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN johtaja Hiski Haukkala listaa kolme tärkeintä ulkoista tekijää, jotka vaikuttivat Stubbin kauden alkuun – eivätkä ihan heti poistu kuvioista. Jotain pieniä detaljeja Suomessa on silti samoin kuin esimerkiksi Aleksanteri II:n aikana 1855. Presidentti tutustui Nordic Response -harjoitukseen. Tähän liittyvä Saksan talouden alamäki vie koko EU:lta voimaa. Suomen edustalla Itämerellä Venäjän laivat ovat vastakkain Englannin ja Ranskan alusten kanssa, koska maantieteelle emme voi edelleenkään mitään. 7.3. Alexander Stubb on Suomen tasavallan 13
Aktiivisuuden hötäkässä on Alhon mukaan jopa unohtunut perustuslain kirjaus, että presidentti johtaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Minä arvostan tietenkin sitä, että hän puhuu jopa rauhasta ja kansainvälisestä oikeudesta sisäistyneemmin sillä tavalla, että se ei ole vain klisee, jota toistetaan. – Orpo ei tavallaan pidä kiinni siitä. Se vaikuttaa myös kahdenvälisiin Venäjä-suhteisiin, jotka tällä haavaa ovat käytännössä poikki, Hiski Haukkala listaa. YDIN-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho kuvailee Stubbin ensimmäistä vuotta presidenttinä aktiiviseksi ja energiseksi. 11.7. Tämä ei ole puolueen sisäinen asia, vaan se on valtionsäännön periaatekysymys. – Nykyinen kokoomus ei mielestäni eroa perussuomalaisista oikein minkään muun perusteella kuin että kokoomuslaisilla vaatemerkkien hinnat ovat suuremmat. Hän myös tarkoittaa sitä. Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre Tasavallan presidentin kanslia / Emmi Syrjäniemi presidentin kannalta keskeinen kysymys, Haukkala katsoo. Kaikessa arvaamattomuudessaan rintamatilanteen muutokset ja Venäjän hybridivaikuttaminen ovat olleet Suomen ulkopolitiikan johdolle helpoimmin ennustettavaa todellisuutta. Alexander Stubb arvioi kokouksen jälkeen, että Suomen kädenjälki näkyy nyt Natossa. 17 Demokraatti Vierailu Ukrainaan. Tästä voi syyttää yhtä lailla pääministeri Petteri Orpoa (kok.), hän huomauttaa. 3.4. de_13022025_14.indd 17 de_13022025_14.indd 17 5.2.2025 10.25 5.2.2025 10.25. Vaikkei Stubb presidenttinä puolueeseen kuulukaan, hän muistuttaa Alhon mielestä olemassaolollaan siitä, millaisia sivistysporvarit voisivat olla. Toinen Alhon nosto on kiitos siitä, että jotkut Stubbin puheenvuorot rikkovat ”aika yksiäänistä ja läpimilitarisoitunutta” yhteiskunnallisen keskustelun ilma piiriä. Tämä näkyy julkisissa puheenvuoroissa ja muutenkin. – Sota raamittaa Euroopan turvallisuutta ja heijastuu turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymisenä myös Suomen lähialueilla. Parlamentarismin periaatteisiin kuuluu se, että valtioneuvoston kanssa yhteistoiminnassa tulee parlamentaarinen valvonta. Mahdollisen suurvaltojen saneleman pakkorauhanteon hinta ja sen poliittiset seuraukset Euroopalle – ja Suomelle – ovat aikanaan arvoitus. Alhon kolmas huomio liittyy kokoomukseen. Sen sijaan Ukrainassa käyty hyökkäyssota on kohta jo kolmen vuoden ajan ollut meille uutta normaaliutta. Naton huippukokous Washington DC:ssä. Kaipaan kokoomusta, joka on moniavaraisempi, sivistyneempi ja STUBBIN ENSIMMÄINEN VUOSI VOI OLLA HÄNEN VIRKA KAUTENSA HELPOIN JA RAUHALLISIN AJANJAKSO. Pahuuksia on osattu odottaa ja takaiskuihin varautua. – Hänellä on selvästi monisyisempi maailmanpolitiikan näkemys. Presidentti Volodymyr Zelenskyi vastaanotti Alexander Stubbin vierailulle, jolla vahvistettiin Suomen tuki Ukrainalle kymmeneksi vuodeksi. Kärjistäen nykymuotoisen sodan kanssa kyllä pärjäämme henkisesti. Siksi Alexander Stubbin ensimmäinen vuosi voi hyvinkin olla hänen virkakautensa helpoin ja rauhallisin ajanjakso
18 Demokraatti D-ILMIÖ Pariisin olympialaiset. SUOMEN VANHASTA VENÄJÄ LINJASTA ON LIIKUTTU AIKA KAUAS. Alexander Stubb totesi Norjan vierailullaan norjalaisille: ”Hoitakaa te tuo länsipuoli, niin me hoidamme itäpuolen.” 27.7. 17.10. – Ehkä olennaisinta Stubbin toiminnassa on ollut keskittyminen Suomen profiloimiseen uutena Nato-jäsenmaana. Tuomiojan kolmas nosto liittyy Suomen suhtautumiseen Yhdysvaltoihin ja Donald Trumpiin. Komissaarina Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastannut Urpilainen uskoo ja toivoo, että jatkossa Stubb keskittyy vielä enemmän sillanrakennukseen myös globaalin idän ja globaalin etelän suuntaan. ENTINEN SDP:N kansanedustaja ja monessa hallituksessa ministerinä ollut Erkki Tuomioja näkee, että Alexander Stubb on presidenttinä ottanut haltuunsa paljon sitä tilaa, mikä kuuluisi pääministerille. – Presidentin ensimmäisen vuoden vakavin ongelma on se, miten alamaisesti Suomen valtiojohto suhtautuu Yhdysvaltain presidentin kansainvälistä oikeusjärjestystä ja vaivoin rakennettua vapaakauppajärjestelmää murentaviin puheisiin sekä toimiin ja selittelee niitä parhain päin. Alexander Stubb ja puoliso Suzanne Innes-Stubb seurasivat tarkkaan Pariisin olympialaisia ja tapasivat siellä suomalaisurheilijoita. Sopimusrikkomuksilla uhkailua ei tee hyväksyttäväksi se, että se olisi vain neuvottelutaktiikkaa. Valtiovierailu Norjaan. Niistä hän myös tekee kolme nostoaan kuluneesta vuodesta. Hän ei syytä tästä yksin Stubbia. VIIME KAUDELLA EU-komissaarina toiminut Jutta Urpilainen arvostaa Alexander Stubbin ulkopolitiikan johtamista, otetta kansainvälisiin asioihin ja suhteisiin. Globaali länsi on meidän kotipesämme. – Tällä tarkoitan tilaa, minkä ulkoja turvallisuuspolitiikassa osaamaton ja välinpitämätön pääministeri Petteri Orpo on jättänyt käyttämättä. Hän on kiitettävästi käyttänyt tähän aikaa ja energiaa. – Stubb on media-ajan poliitikko, joka osaa käyttää taitavasti sitä tilaa, jonka Elon Musk ja Metan Mark Zuckerberg hänelle antavat. Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre Suomen Olympiakomitea / Jesse Väänänen arvostaa turvallisuuden monia eri puolia, joista vain yksi syntyy asevaraisesta turvallisuudesta. Siitä on muodostunut jo perustuslaillinen kysymys, kuten Paavo Lipponen on aivan oikein todennut. Ongelma ei siis välttämättä ole presidentti vaan tässäkin syynä on nykyinen hallitus ja sen lepsu ulkoja turvallisuuspolitiikan värisuora, Erkki Tuomioja sanoo. de_13022025_14.indd 18 de_13022025_14.indd 18 5.2.2025 10.25 5.2.2025 10.25. Se on ollut luontevaa ison turvallisuuspoliittisen muutoksen jälkeen. Hän arvostaa Stubbissa tämän mediataitoja
2.12. 1.1. Vanhasta linjasta on liikuttu aika kauas, mutta hän noudattaa vanhaa presidentillistä roolia siinä, että yrittää välttää liian nopeita tai ylilyöviä reaktioita Venäjän suuntaan. STUBB ON PRESIDENTTINÄ OTTANUT HALTUUNSA PALJON SITÄ TILAA, MIKÄ KUULUISI PÄÄ MINISTERILLE. Tämä on näkynyt etenkin kansainvälisillä foorumeilla, mutta myös Suomessa. – Kotimaassa Stubb on onnistunut luomaan ulkopolitiikkaan ilmauksen arvopohjainen realismi. Venäjä-politiikkaa ei haluta päästää laukalle. Tämä on ollut luontevaa hänen EU-kiinnostuksensa vuoksi. Forsberg ei näe ongelmaa nykyisessä presidentin ja pääministerin työnjaossa, jossa Stubb on ottanut näkyvän roolin parlamentaarisessa ulkopolitiikassa. – Stubbin politiikka on hyvin selkeästi ollut Naton ja läntisen position vahvistamista. Se on pieni, mutta merkittävä pesäero edelliseen aikakauteen, kun joudumme nyt taas miettimään Suomen selviytymistä, eikä vain sitä, miten asioita parannetaan. Presidenttis painotti, että rasismi ei kuulu suomalaisuuteen, talous on ulkoista turvallisuutta isompi huoli ja korosti kulttuurin merkitystä. Sotiemme veteraaneja ja lottia kutsuttiin juhlatilaisuuteen Presidentinlinnaan. Se ei ole pelkkä viestinnällinen slogan, vaan heijastaa ulkopoliittista siirtymää Naton jäsenmaaksi. Stubb on tavannut EU-päämiehiä, Euroopan parlamenttia ja Euroopan komissiota. Asia on mielestäni toissijainen, ainakin niin pitkään kun presidentillä ja pääministerillä on keskinäinen yhteisymmärrys työnjaosta eikä se aiheuta välirikkoja tai linjasekavuutta. YLLÄTTÄVÄN NÄKYVÄ alku, näkee, että nyt on noustu liikkuvaan junaan – toisin kuin Sauli Niinistön aloitettua presidenttinä vuonna 2012, summaa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Stubbin ensimmäistä vuotta. Forsberg nostaakin ensimmäiseksi pointiksi Stubbin aktiivisen otteen presidenttiyteen juuri vilkkaan ulkopoliittisen toiminnan takia. – Todella vauhdilla on menty eteenpäin, matkoja, tilaisuuksia ja tapaamisia on ollut paljon. – Tämä vallanjaon raja on veteen piirretty. Urpilaisen kolmas pointti on Stubbin aktiivinen rooli eurooppalaisena vaikuttajana. Veteraanien itsenäisyyspäiväjuhla. Toki hän oli näissä merkeissä muun muassa YK:n yleiskokousviikolla, johon itsekin osallistuin. Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre – Laajaa yhteistyötä tarvitaan niin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden haasteissa kuin kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Forsbergin kolmas pointti on Suomen uusi ulkopoliittinen ja Venäjän linja. Toinen kuluneen vuoden aikana vahvasti esille noussut tekijä on Forsbergin mukaan Stubbin toiminnassa hänelle ominainen viestinnällinen selkeys ja vahvuus. – Stubb on nähdäkseni jättänyt EU-politiikan pääministerin johdettavaksi, mutta perustuslaillisen toimintatavan kanssa on syytä olla tarkkana jatkossakin. de_13022025_14.indd 19 de_13022025_14.indd 19 5.2.2025 10.25 5.2.2025 10.25. 19 Demokraatti Uudenvuodenpuhe
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoi ennen äänestystä, että keskusta tukee Halla-ahoa. 20 Demokraatti Puolueellinen puhemies PUHEMIES Teksti Johannes Ijäs / Kuva Mikko Huotari E duskunnan entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvosteli Jussi Halla-ahon (ps.) toimintaa eduskunnan puhemiehenä MTV Uutisille. Onko sinulla jokin kipuraja, jos tulee vähän ääniä. Tyhjiä ääniä annettiin 31. Vasemmisto vastusti minun valintaani puhemieheksi vuonna 2023. – Normaalissa maassa normaali media pyytäisi näyttöä väitteiden tueksi eikä ainoastaan toistaisi niitä, mikä sekin on minun mielestä aika oireellista. – Toimintatapani eivät eroa Vanhasen toimintatavoista millään tavoin paitsi siltä osin, että kunnioitan ryhmien kokosuhteita. Itse pidän hyvin tarkkaan kiinni siitä, että ryhmien saama puheaika vastaa niiden kokoa. – Mikä sopii keskustan entisten puheenjohtajien tyyliin, Halla-aho kuittaa. Ehkä siinä on vähän hallituksen silmälasit päässä. Aikoinaan Sauli Niinistö oli aika ”tiloissa” sen jälkeen, kun tuli 89 ääntä. de_13022025_20.indd 20 de_13022025_20.indd 20 4.2.2025 14.44 4.2.2025 14.44. Vanhanenhan johdonmukaisesti antoi enemmän puheaikaa kokoomukselle kuin perussuomalaisille, vaikka perussuomalaiset olivat suurin puolue. Se on kummallista. Kun Halla-aholta kysyy, onko opposition kritiikissä mitään perää, hän vastaa että ei. Eduskunnassa väreili samanlainen protesti kuin nähtiin viime vuonna, jolloin Halla-aho sai ainoastaan 91 ääntä puhemiesvaalissa, joka järjestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Minusta on mahdollista esittää väitteitä ilman perusteluja ja media ei millään tavalla tarkista väitteitä, niiden paikkansapitävyyttä. Mitä ajattelet syytöksistä, että annat välillä (kyselytunnilla) hallitukselle puheenvuoron, niin että opposition ralli keskeytyy. – Minun silmäni on kiinnittänyt huomiota siihen, että hän katkaisee usein opposition ryöpytyksen hallituksen kohteliailla kysymyksillä. Eduskunnan puhemiehistä äänestettiin viime viikolla. Vanhanen syyttää Halla-ahoa puolueellisuudesta. Mutta hallitusta ei tarvitse sääliä kyselytunneilla, pitää pystyä prässäämään. Siinä paljastuu ehkä kansalaisille sellaista, mitä hallitus ei halua itse vapaaehtoisesti kertoa, Vanhanen sanoo MTV:lle. Tämän vuoden puhemiesäänestyksessä Halla-aho sai 105 ääntä. Se vastusti minun uudelleenvalintaani 2024 ja se vastustaa minun uudelleenvalintaani kaikissa vaaleissa. Jussi Halla-ahon toiminta eduskunnan puhemiehenä herättää kritiikkiä. DEMOKRAATILLE HALLA-AHO kommentoi Vanhasen ulostuloa pisteliäästi sanomalla, että ”hän varmaan puhuu niin totta kuin osaa”. Sehän oli Vanhasen argumentti. – En minä ota näitä henkilökohtaisesti. HALLITUSTA EI TARVITSE SÄÄLIÄ KYSELYTUNNEILLA, PITÄÄ PYSTYÄ PRÄSSÄÄMÄÄN. Tästäkin voi päätellä, että minun toiminnallani ei ole mitään tekemistä näiden protestien kanssa
Ennen vanhaan niin sanottu huono käytös oli usein kapinaa, ja sellaisena vasemmiston poliittinen projekti. Jos aikakoneella nykyhetkeen siirretty 1950-luvun suomalainen saisi mahdollisuuden ja hänellä olisi kykyjä puhutella meitä, mitä hän sanoisi. Uskomaan asiantuntijoita. Toisaalta oli asioita, joista konservatiivi ja vasemmistolainen olivat yhtä mieltä. Syntyi laaja keskiluokka, mutta 1900-luvun puolivälissä kehitys oli vielä kesken. Pikkuhiljaa Suomi tasa-arvoistui. Ehkä hän ihmettelisi, missä vaiheessa vasemmisto ryhtyi puuttumaan sananmuotoihin ja vahtimaan käytöstapoja, miten populistinen oikeisto onnistui omimaan ”kapinan”. Ottamaan roko tukset. Ehkä hän vetoaisi järkeen. Häpeä käännettiin ylpeydeksi. Sodat oli Suomessa käyty yhdessä, joten armeijassa työväki kohtasi eliitin. Hän hämmästelisi miten sivari voi olla konservatiivi ja tukea sodassa kovimpia otteita. LISÄÄ SUOLEN TOIMINTAA! J os aikakone olisi keksitty ja voisimme siirtää ihmisen 1900-luvun puolivälin tienoilta suoraan nykyhetkeen, hän luultavasti kokisi pudonneensa Lewis Carollin Liisan tavoin maagiseen kaninkoloon. Ja oikeiston aikuiset ihmiset, nuo entiset tapakulttuurin tukipylväät, lällättävät somessa kuin alakouluikäiset. Tarkoitan tapoja, noita aikojen laadun vaihtuvia mittareita. Hän ymmärtäisi olevansa ajassa, jossa käydään julkisia keskusteluja yksittäisistä eleistä, jossa lehdet kirjoittavat suolen toiminnasta, ja jossa vasemmisto puhuu mieluummin identiteeteistä kuin rakenteista. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Populistinen oikeisto on ominut kapinan. Jos koodina oli puku, mentiin villapaidassa. Juoksuhaudoista nousi työläisiä, jotka ponnistivat opintojen myötä itsekin paremmalle oksalle. Työläisten tavat, joita pidettiin alempiarvoisina, tuotiin porvariston kauhuksi salonkeihin ja akatemiaan. Jos porvaristo odotti naisilta sävyisää kotiorientaatiota, vasemmistossa kiroiltiin, astuttiin miesten tontille ja oltiin yhteiskunnallisia. Luultavasti hän ei ymmärtäisi sitä osaa vasemmistosta, joka vaatii ymmärrystä Putinin ryöstökapitalistiselle diktatuurille. al as ta lo @ de m ok ra at ti. de_13022025_21.indd 21 de_13022025_21.indd 21 5.2.2025 10.30 5.2.2025 10.30. Nykyhetkeen esimerkiksi 50-luvulta siirretty suomalainen saattaisi ajatella, että päämäärä on jo ohitettu. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. En nyt viittaa tekniseen kehitykseen. Kehottaisi lukemaan kirjoja ja sanomalehtiä, kuuntelemaan uutisia. Pian hän huomaisi olevansa maailmassa, jossa julkisesta keskustelusta on tullut huutokilpailu, jossa ihmiset luottavat asiantuntijoiden sijaan huhuihin ja tuntemuksiinsa, ja jossa politiikan sykli ulottuu muutamasta tunnista muutamaan päivään
Esimerkiksi Espanjaan muuttaneilla on ollut vuodesta 2023 22 Demokraatti de_13022025_22.indd 22 de_13022025_22.indd 22 5.2.2025 11.25 5.2.2025 11.25. – Viime vuosikymmenen aikana yhä useammat Euroopan maat ovat räätälöineet varakkaille yksityishenkilöille verohelpotuksia. 22 Demokraatti VEROT Maksa verot – jos huvittaa ”Veronmaksusta on tehty ainakin osin vapaaehtoista rikkaimmille suomalaisille.” Teksti Demokraatti / Kuva iStock P ääomatulojen verovälttely on kiihtynyt, on kestämätöntä, että rikkaimmat maksavat veroja vähemmän kuin muut, Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér sanoo
Sorsa-säätiön toiminnanjohtajan Lauri Finérin ja SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön Niko Pankan kirjoittamassa tutkimusraportissa tarkastellaan pääomatuloverotuksen nykytilaa tutkimusten ja tilastojen valossa. Raportti kertoo, että ulkomailta muuttaville suunnattuja verohelpotuksia on viime vuosikymmenen aikana otettu käyttöön Espanjan ohella myös Italiassa ja Maltalla. Säätiön mukaan Suomella on myös useiden maiden kanssa kahdenvälisistä suosituksista poikkeavia kahdenvälisiä verosopimuksia, jotka helpottavat verovälttelyä. könttäsumman tai tekemällä maahan sijoituksen. Sveitsissä ja Belgiassa iso osa arvopapereiden myyntivoitoista on verovapaita. alkaen mahdollista nostaa muualla kertyneet pääomatulonsa verovapaasti, Finér toteaa. SUOMELLA ON USEIDEN MAIDEN KANSSA VEROSOPIMUKSIA, JOTKA HELPOTTAVAT VEROVÄLTTELYÄ. RAPORTTI SUOSITTELEE minimipääomatuloveron käyttöönottoa EU:ssa, koska verokilpailu on siirtymässä yksityishenkilöiden pääomatuloverotukseen. Sama arvio löytyy tuoreesta tutkimusraportista, jonka ovat julkaisseet suomalainen Kalevi Sorsa -säätiö ja brysseliläisen ajatuspaja Foundation for Progressive European Studies Belgiasta. Tällaisia sopimuksia on esimerkiksi Arabiemiraattien, Ison-Britannian ja Sveitsin kanssa. RAPORTIN VIIDESTÄTOISTA maasta yhdessätoista on otettu käyttöön erityisiä verohelpotuksia sijoitustuotoille. – Suomi nousee raportissa esiin maana, joka on erityisen herkkä muiden maiden verohelpotusten aiheuttamille veromenetyksille. – Perusongelma on, että verolait ovat kansallisia, mutta pääomat liikkuvat rajojen yli sinne, missä vero on matalin. 23 Demokraatti ON KESTÄMÄTÖNTÄ, ETTÄ RIKKAIMMAT MAKSAVAT VEROJA VÄHEMMÄN KUIN MUUT. – Minimipääomatulovero voisi koskea myös amerikkalaisia sijoittajia, jotka saavat osinkoja EU-maista. Raportin mukaan kaikkein rikkaimmat maksavat sekä Suomessa että useimmissa Euroopan maissa tuloihinsa suhteutettuna vähemmän veroa kuin keskituloiset palkansaajat. Tarkemmin käsitellään pääomatulojen verotusta viidessätoista Euroopan maassa, mukana ovat neljän Pohjoismaan lisäksi suurimmat EU-maat sekä tunnettuja verokeitaita. Italiassa rikas muuttaja voi välttää isotkin verot maksamalla 100 000 euron vuosittaisen könttäsumman, Finér sanoo. Sitä voitaisiin täydentää superrikkaiden vähimmäisverolla, josta on keskustelu viime aikoina YK:ssa ja suurten G20-maiden kokouksessa. Myös Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus nousee raportissa esiin ainutlaatuisena poikkeuksena, jollaista ei muualla Euroopassa ole. Sen avulla voi nostaa pääomatuloja 15 prosentin tasaverolla. Muiden maiden kansalaisten on mahdollista hyödyntää näitä verovapauksia erilaisilla järjestelyillä, kuten muuntamalla veronalaisia osinkotuloja verovapaiksi myynvoitoiksi, raportti kertoo. Niissä varakas maahanmuuttaja voi välttää pääomatuloveroja maksamalla Toisin kuin useimmissa raportin maissa, Suomessa ei estetä rajat ylittävää verovälttelyä arvonnousuverolla, josta Suomessakin on keskusteltu ja väitelty. – Esimerkiksi Malta tarjoaa varakkaille ulkomaalaisille mahdollisuuden ”ostaa” verokansalaisuuden tekemällä sinne 275 000 euron kiinteistösijoituksen. Porsaanreiät pitäisi tukkia sääntelyllä ja valvonnalla. 23 Demokraatti de_13022025_22.indd 23 de_13022025_22.indd 23 5.2.2025 11.25 5.2.2025 11.25. Esimerkiksi Sveitsiin muuttamalla on voinut välttää veroja jo pitkään. Voidaan sanoa, että veronmaksusta on tehty ainakin osin vapaaehtoista rikkaimmille suomalaisille, Finér muotoilee. EU:ssa tulisi ottaa käyttöön minimivero ainakin isoille pääomatuloille, Finér sanoo. Täällä kertyneitä pääomatuloja voi nostaa matalan veron maissa muun muassa vakuutuskuorten ja holding-yhtiöiden avulla
Kuntaliiton mukaan kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Punakallion mukaan hallituksen norminpurkuhanke leikkasi kuntien valtionosuuksia ennemmin kuin kuntien menoja. Hyvin suoriutuvia maakuntia olivat Uusimaa ja matkailun ansiosta hyvin pärjäävä Lappi. 24 Demokraatti Valoa kuntatunnelissa KUNTATALOUS Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna pelättyä vähemmän. Kuntien kustannukset nousivat vuonna 2024 vain pari prosenttia, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Tulosta paransivat kertaluonteiset erät eli energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä ja vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella. Uudet valtuutetut valitaan vaikeaan toimintaympäristöön.Kuntaja aluevaalit käydään samanaikaisesti huhtikuussa. Vantaan heikkoa taloustilannetta verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin selittää Vantaan suhdanne herkkyys. Kunnat velkaantuivat viime vuonna lisää 720 miljoonalla eurolla ja kuntatalouden alijäämä oli 470 miljoonaa euroa. Asukaskohtaiset tulokset painuivat eniten pakkaselle Kaskisissa, Merijärvellä ja Myrskylässä. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa. Hyvin ja huonosti suoriutuvia kuntia löytyi viime vuonna niin suurten kuin pienten kuntien joukosta ja hajontaa oli myös maakuntien sisällä. Ilman Helsinkiä, Espoota, Tamperetta ja Mikkeliä tulos olisi jäänyt 310 miljoonaan euroon. – Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa. Työllisyys pieneni viime vuonna noin 30 000 hengellä ja pienensi myös kuntien verotuloja. – Toimeentulotukimenot, joista kunnat kattavat 50 prosenttia, ovat kasvaneet, Minna Karhunen sanoo. Kunnille myönteisinä muutoksina hän mainitsee tonttiveron noston ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. KUNTIEN YHTEENLASKETTU tulos oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa. TYÖTTÖMYYDEN KASVU ON KUNNILLE ERITYISEN ISO RISKI. Isona juurena olivat hallituksen leikkaukset ja säästötoimet. Kuntaliiton mukaan talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla. de_13022025_24.indd 24 de_13022025_24.indd 24 5.2.2025 10.46 5.2.2025 10.46. Sen taustalla on muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistuminen. Työttömyyden kasvu on kunnille erityisen iso riski. Kuntatalouden rahavirta jäi positiivisesta tuloksesta huolimatta negatiiviseksi, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Koko julkinen talous on syöksynyt alaspäin, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. ETELÄ-SAVON MÄNTYHARJU ja Pertunmaa yhdistyivät tämän vuoden alussa kuntaliitoksen myötä. KUNTIEN TALOUTEEN vaikuttivat myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen ja kasvaneet korkokustannukset. Teksti Demokraatti, STT / Kuva iStock K untien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. – Erityisesti vuonna 2024 oli useita pieniä kokonaisuuksia, jotka näkyivät kuntien tuloissa ja menoissa. Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. – Veikkaan, että keskustelua tullaan käymään. Minna Karhunen arvioi kuntaliitosten lisääntyvän tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä ja väes tön keskittyessä kaupunkeihin. Kaupungeista hyvin pärjäsivät muun muassa Helsinki, Espoo ja Porvoo
Heillä on nyt vaikeaa selittää puhtaaksi hallintoa, jonka paluuta ehkä tuli salaa tai vähemmän salaa toivottua. Käynnissä on myös isku tieteen vapautta vastaan, kun rahoitusta leikkaamalla pyritään estämään hallinnon näkemysten vastaisten julkaisujen tuottaminen. EU:ta vastaan suunnattujen tullien tulosta on ilmoitettu ja sisäisesti hallintoa on alettu puhdistaa presidentin vastustajista. Kun kevät koittaa, teen retken Suomenlinnan Kuninkaanportille. Tulee siis valmistautua ajatukseen, jossa mahdollisessa konfliktissa Venäjän kanssa läntinen Eurooppa ei saa apua tai tukea Amerikasta. Tuo vaurastumisen, varallisuuden ja vallan keskittymisen ja laajamittaisten kulttuurisotien ja korruption aika päättyi talouskatastrofiin ja New Dealin kaltaiseen vastaiskuun. ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Viesti on tärkeä. Sieltä löytyvät Ehrensvärdin terveiset jälkipolville. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin yhteisö natisee liitoksissaan, vakuutuksen tärkein ylläpitäjä uhkailee liittolaisiaan lähestulkoon sotilaallisella interventiolla ja vaikuttaa vähintään leikittelevän jonkinlaisella uudella Molotov-Ribbentrop-etupiirisopimuksella eurooppalaisten päiden ylitse. Pitää toivoa, että liittokunta on olemassa myös Atlantin länsipuolella, mutta varmuutta siitä ei ole. Nato on onneksi muutakin kuin Yhdysvallat, ja ehkä aikoinaan Sauli Niinistön käsitteenä lanseeraamaa ”eurooppalaista Natoa” tulisi alkaa rakentaa tosissaan. MITÄ TÄMÄ kaikki tarkoittaa Suomelle. TRUMPIN JA hänen tukijoidensa hallinnon lopullisia tarkoitusperiä voimme vain arvailla. Globaalit teknoyritykset ja valtiovalta kiertyvät toisiinsa 1800-luvun lopun Gilded Agen malliin. Tällä hetkellä paras veikkaus lienee eräänlaisen miljardööriluokan hallitseman talousoligarkian luominen, jonka syrjäyttäminen vallasta tulevaisuudessakaan on, jos ei mahdotonta, niin ainakin käytännössä erittäin vaikeaa. Nyt viimein olisimme turvassa ja kiistaton osa läntistä yhteisöä, aika harmaalla alueella on vihdoin ohi. D-kolumni T rumpin toinen kausi alkoi ja voimaan ovat jo tulleet Meksikoa, Kanadaa ja Kiinaa vastaan suunnatut tullit. 25 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. de_13022025_25.indd 25 de_13022025_25.indd 25 4.2.2025 9.17 4.2.2025 9.17. Erityisen suuri intressi tällaisen ajatuksen edistämiseen – ja konkreettisten rakenteiden – perustamiseen on Suomella ja Baltian mailla, joissa riski on suurin. Ajassa on valtavaa historian ironiaa. Ehrensvärdin jalanjäljissä Eurooppaan Paras veikkaus Trumpin suunnitelmista lienee miljardöörien hallitsema talousoligarkia. Liityimme Naton täysjäseneksi kymmenien vuosien hitaan lännettymisen jälkeen. Suurin osa amerikkalaisista äänestäjistä antoi tukensa tälle politiikalle. Mutta kyetäänkö tällaiseen vastaliikkeeseen enää, kun yksilöiden taloudelliset resurssit vastavat kokonaisia valtioita. Yllättyneitä vaikuttavat olevan lähinnä ne, jotka pitivät puheita vain puheina, odottivat tästä hallituskaudesta edellisen lopulta melko vähämerkityksiseksi jääneen kauden toisintoa. KUN ISOVELI EI AUTA, ON AIKA PIKKUVELJIEN LIITTYÄ KESKENÄÄN. Kyyti on kovaa, mutta reilua, että Trump kertoi aivan avoimesti toteuttavansa juuri tämänkaltaista politiikkaa, jos valtaan pääsee. Jos isoveli ei autakaan, on aika pikkuveljien liittyä keskenään
Työpaikoilla tehtävät päätökset ovat aina ratkaisevia työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkykyisyyden kannalta, liitto painottaa. Asia selviää laajasta JHL:n jäsenkyselystä. – Näiden toimenpiteiden avulla työntekijät voivat jatkaa työssään pidempään ja terveemmin. Jutun kursivoidut osat ovat poimintoja jäsenien avovastauksista. – Uskomme, että työkykykoulutuksen avulla sote-alan työntekijät saisivat jaksaisi jaksaisi Voi kun töissä S ote-alojen työntekijöistä jopa 44 prosenttia arvioi työkykynsä alentuneeksi tai heikoksi. JHL korostaa, että työntekijöiden työkyvyn tukeminen – kuten osa-aikatyön mahdollistaminen ja työhyvinvointiin panostaminen – maksaa itsensä takaisin alentuneina sairauspoissaoloina, pidentyneinä työurina ja henkilöstön pysyvyytenä. Se on inhimillisesti oiDemokraatti 26 de_13022025_26.indd 26 de_13022025_26.indd 26 4.2.2025 16.34 4.2.2025 16.34. Teksti Demokraatti / Kuva iStock kein ja tuo kaivattuja säästöjä niin työnantajille kuin yhteiskunnalle, JHL:n vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta sanoo. JHL katsoo, että se auttaisi parantamaan kykyä tukea työntekijöiden työkykyisyyttä ja ehkäisemään työkyvyn heikkenemistä. Liitto muistuttaa, että esihenkilöiden, johtajien, henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustajien roolit ovat olennaisia työkykyjohtamisessa. 26 Demokraatti TYÖHYVINVOINTI JHL vaatii paukkuja työhyvinvoinnin kehittämiseen sote-alalla – myös säästösyistä. Siksi työkykyjohtamisesta pitäisi tarjota heille koulutusta
Näitä konsteja vastaajien mielestä ovat muun muassa jouston lisääminen työaikoihin, työvuoroihin ja asiakasmääriin, osa-aikatyön mahdollisuuksista tiedottaminen, esihenkilötyön parantaminen, verotuksen alentaminen ja palkan lisääminen. Näitä JHL analysoi hankkeen aikana. Ranta toteaa, että ongelmien ratkaisuun saatiin useita ehdotuksia. Me teemme mielellämme yhteistyötä. ”Kiire, työn arvostuksen puute, joka näkyy palkkauksessa.” ”Henkilöstöä ei nykyään edes näennäisesti osallisteta, kun johdon taholla puuhataan taas kerran jotakin ”organisaatiouudistusta”.” JÄSENISTÖN KESKEISIMPIÄ ratkaisuehdotuksia työkyvyn ja työssäjaksamisen ylläpitämiseen ovat muun muassa työvuorojen parempi suunnittelu, työvoiman riittävyydestä huolehtiminen, työvuoron aikainen tauotus ja joustot kuntoon, parempi palkkaus, selkeät työnkuvat, koulutusmahdollisuudet sekä paremmat mahdollisuudet huolehtia omasta itsestä. JÄSENKYSELYN YLI 7 000 avointa vastausta työkyvystä, työhyvinvoinnista ja osa-aikatyöstä analysoitiin JHL:ssä. Riittävät henkilöstöresurssit jatkuvan työntekijöiden joustamisen sijaan.” ”Multitaskaus ei ole tehokasta työntekemistä ja kuormittaa paljon työntekijää.” KYSELYSTÄ SAATIIN myös osatyökykyisten tai muuten osa-aikatyötä haluavien ratkaisuja siihen, miten osa-aikatyön saatavuutta ja käyttöä voisi parantaa. JHL analysoi kevään aikana kyselyn sote-alan palkkaukseen sekä koulutukseen liittyviä teemoja. Liitto uutisoi tuloksista ja tuo niitä päättäjien sekä työnantajien tietoon. Lomat saataisiin vahvistettua tarpeeksi ajoissa eikä työvuoroja muutettaisi niin paljon. Niitä olivat muun muassa työvoimapulasta johtuva jatkuva venyminen ja joustaminen sekä kiire, liiallinen työmäärä, henkinen ja fyysinen kuormittuminen, huono työsuunnittelu, suuri vastuu ja epätietoisuus tulevasta. Vaikutusmahdollisuus omaan työhön. JHL:n jäsenet listasivat kyselyssä keskeisiä esteitä työhyvinvoinnille. Demokraatti 27 de_13022025_26.indd 27 de_13022025_26.indd 27 4.2.2025 16.34 4.2.2025 16.34. ”Työtä arvostettaisiin, työsuhde-etuja lisättäisiin eikä vähennettäisi esim. – Kehotan päättäjiä ja työnantajia tarttumaan toimeen. Vaikutusmahdollisuus omaan työhön. JHL:n mukaan työnantajan edustajilla pitää olla aito ymmärrys osatyökykyisten haasteista ja halu sopeuttaa ja muokata työtä työntekijälle sopivaksi. JHL:N JO viime keväänä julkaisema laaja jäsenkysely on osa 2023–2027 JHL:n sote-alojen kärkihanketta. Olisi rahaa harrastaa.” ”Työterveyshuolto olisi kiva. Taukoja ehtisi pitää. Avoimia vastauksia kysely tuotti 31 000. Vastauksia kyselyyn tuli lähes 3 600 JHL:n jäseneltä. Kiire, työn arvostuksen puute, joka näkyy palkkauksessa. liikuntaja kulttuurisetelit olisivat erittäin tervetulleita. 27 Demokraatti enemmän tukea työkykyhaasteisiinsa työpaikoilla, Ranta sanoo. Taukoja ehtisi pitää. Liikuntaja kulttuurisetelit olisivat erittäin tervetulleita
Albania puolestaan on toteuttanut merkittäviä oikeusvaltiouudistuksia. Yksi keskeinen syy Georgian takapakkiin on maan sisäinen poliittinen polarisaatio hallitsevan Georgian unelma -puolueen ja opposition välillä. päivänä 2024 Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze ilmoitti, että Georgian hallitus keskeyttää EU-jäsenyysneuvottelut vuoteen 2028 asti. Venäjän mallin mukaan oppositiota on tukahdutettu, mediaa rajoitettu ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa vaikeutettu. Molemmat maat aloittivat jäsenyysneuvottelut vuonna 2022 pitkän odotuksen jälkeen. Kun Georgia sai ehdokasmaan aseman vuonna 2023 Moldovan ja Ukrainan rinnalla, maa nähtiin lupaavana kumppanina EU:ssa. Ukraina puolestaan pyrkii toteuttamaan mittavia uudistuksia sodan keskellä, mutta maan jälleenrakennus on iso kysymys sen EU-jäsenyydessä. Ensimmäinen keskeinen kysymys liittyy päätöksentekojärjestelmään. Turkin jäsenyysprosessi on käytännössä pysähtynyt. Ongelmia on edelleen saada korruption torjunta ja oikeuslaitoksen riippumattomuus EU:n vaatimalle tasolle. Nykyide_13022025_28.indd 28 de_13022025_28.indd 28 3.2.2025 11.28 3.2.2025 11.28. Viime vuosina maan hallitus on alkanut liukua autoritaariseen suuntaan. Etnisten ryhmien välinen jännite ja heikko hallinto vaikeuttavat uudistusten toteuttamista. LÄNSI-BALKANIN MAAT ovat olleet EU:n laajentumispolitiikan keskiössä jo vuosikymmenien ajan. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock E uroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puhunut aktiivisesti EU:n laajentumisesta ja korostanut sen strategista merkitystä ja tärkeyttä. Lisäksi Serbian hallinnon autoritaariset piirteet ja kaveeraaminen Venäjän kanssa ovat herättäneet huolta EU:ssa. Laajentumisprosessin tukemiseksi hän on muun muassa ehdottanut investointien ja uudistusten tukemista jäsenyyttä hakevissa maissa sekä hakijamaiden asteittaista integroimista EU:n oikeudellisiin puitteisiin. Von der Leyen on muistuttanut, että EU-jäsenyys perustuu ansioihin ja maiden on täytettävä jäsenyyskriteerit ennen liittymistä. Suurimpana esteenä ovat maan suhteet Kosovoon, jonka itsenäisyyttä Serbia ei tunnusta. Molemmilla mailla on kuitenkin vielä paljon tekemistä ennen täysjäsenyyttä. Naapurivaltio Serbia on edennyt hitaasti neuvotteluissa. Pohjois-Makedonia ratkaisi nimikiistansa Kreikan kanssa vuonna 2018, mikä avasi tien neuvotteluille. ONGELMIA LÖYTYY myös EU:n omalta puolelta ja laajeneminen edellyttää merkittäviä uudistuksia. Hallituksen päätös aiheutti laajoja mielenosoituksia ympäri Georgiaa, sillä valtaosa georgialaisista kannattaa maan EU-jäsenyyttä. Hän on nimennyt laajentumisen yhdeksi komission ydinprioriteeteista ja kuvaillut sitä geopoliittiseksi vastuuksi, joka vahvistaa EU:n asemaa maailmassa. Joulukuussa 2024 aloittaneessa komissiossa laajentumisasioista vastaa Slovenian komissaari Marta Kos. Lisäksi Venäjän vaikutusvalta alueella luo paineita Georgian hallinnolle. Samalla hän on korostanut EU:n aktiivisen roolin tärkeyttä jäsenyyttä tavoittelevien maiden lähentämisessä unioniin. Niistä Albania ja Pohjois-Makedonia ovat viime vuosina edistyneet merkittävästi. Länsi-Balkanin maista pisimmällä neuvotteluissa on Montenegro. Bosnia ja Hertsegovina sai ehdokasmaan aseman vuonna 2022, mutta maan sisäinen poliittinen epävakaus hidastaa etenemistä kohti jäsenyyttä. Vaikka Turkki aloitti jäsenyysneuvottelut jo kaksikymmentä vuotta sitten, maan demokratian heikkeneminen ja ihmisoikeusrikkomukset ovat tehneet etenemisestä mahdotonta. Oma tuore lukunsa on Georgia, jonka tilanne on erityisen huolestuttava esimerkki siitä, miten poliittinen kehitys voi hidastaa EU-integraatiota. Moldova on osoittanut vahvaa sitoutumista EU-reformeihin, erityisesti oikeusjärjestelmän uudistamisessa ja korruption torjunnassa. EU:N ITÄ-EUROOPAN kumppanimaista Moldova, Georgia ja Ukraina saivat ehdokasmaan aseman vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan luomassa geopoliittisessa tilanteessa. Laajeneminen on ollut yksi unionin keskeisistä strategioista lisätä vakautta, vaurautta ja demokratiaa Euroopassa. 28 Demokraatti EU:N LAAJENTUMINEN KASVA tai hyydy EU:n laajeneminen on poliittinen välttämättömyys, mutta samalla äärimmäisen vaikea toteuttaa. Tämä estää tarvittavien uudistusten toteuttamisen ja heikentää maan demokratiaa. Marraskuun 28
Toinen tärkeä kysymys koskee budjettia. Ne näkevät uusien jäsenten liittymisen keinona vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä Venäjän vaikutusvaltaa vastaan. Kööpenhaminan protokolla ei ole pelkästään tekninen asiakirja, vaan se heijastaa EU:n perustavanlaatuisia arvoja ja periaatteita. Kriteerien tarkoituksena on varmistaa, että uusien jäsenmaiden liittyminen vahvistaa unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. de_13022025_28.indd 29 de_13022025_28.indd 29 3.2.2025 11.28 3.2.2025 11.28. 29 Demokraatti sin päätökset yhteisestä ulkoja turvallisuuspolitiikasta, veropolitiikasta, puolustuksesta, EU:n jäsenyydestä ja itse perussopimuksen muuttamisesta tehdään perussopimuksen mukaan yksimielissesti. Poliittisten kriteerien mukaan hakijamaassa tulee olla vakiintunut demokratia, toimiva oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioitus sekä vähemmistöjen suojelu. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Myös Alankomaat suhtautuu varauksellisesti peläten budjettipaineiden kasvua sekä päätöksenteon vaikeutumista suuremmassa unionissa. KÖÖPENHAMINAN PROTOKOLLA, joka tunnetaan myös nimellä Kööpenhaminan kriteerit, on EU:n laajentumispolitiikan keskeinen perusta. UNKARI EI NYKYÄÄN ENÄÄ TÄYTTÄISI EU:N LIITTYMIS KRITEEREJÄ. Taloudellisten kriteerien mukaan maalla tulee olla toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä EU:n sisämarkkinoiden kilpailupaineista. Uusien jäsenmaiden liittyminen tarkoittaa lisääntyneitä investointeja koheesiopolitiikkaan eli taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseen unionin sisällä. Unionin on pakko vähitellen siirtyä kohti määräenemmistöpäätöksiä voidakseen tehdä unionista toimintakykyisemmän. Itä-Euroopan maat Puola, Viro, Latvia ja Liettua tukevat vahvasti laajentumista erityisesti turvallisuussyistä. EU on saanut Unkarista varoittava esimerkin, nykyään maa ei enää täyttäisi liittymiskriteerejä. Länsi-Euroopan maat ovat kuitenkin varovaisempia. Kriteerien täyttäminen on pitkä ja vaativa prosessi, kuten Länsi-Balkanin maiden ja Itä-Euroopan kumppaneiden tapauksista on nähtävissä. Se määrittelee perusvaatimukset, jotka jokaisen jäsenyyttä hakevan maan on täytettävä voidakseen liittyä unioniin. Esimerkiksi Ranska korostaa tarvetta syventää integraatiota ennen uusien jäsenten hyväksymistä. Kriteerit asetettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 1993, ja ne jakautuvat kolmeen pääalueeseen: poliittisiin, taloudellisiin ja EU-lainsäädännön omaksumiseen liittyviin vaatimuksiin. Laajeneminen myös jakaa nykyisiä unionimaita. Saksa on perinteisesti tukenut laajentumista mutta painottaa samalla uudistusten tarvetta sekä ehdokasmaissa että unionissa itsessään. Tämä edellyttää muun muassa riippumatonta oikeuslaitosta, parlamentaarista järjestelmää sekä kansalaisyhteiskunnan ja median vapautta. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa päätöksentekoa varsinkin ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Lisäksi hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU:n lainsäädäntö, niin sanottu”acquis communautaire”, joka kattaa unionin yhteiset säännöt ja politiikat esimerkiksi ympäristön, energian ja kaupan aloilla. Jokaisen ehdokasmaan on osoitettava, että se täyttää kriteerit liittymishetkellä ja pystyy ylläpitämään niitä myös jäsenyyden aikana
Marraskuussa 2023 Ukrainan parlamentti päätti, että molemmat vaalit on järjestettävä kuuden kuukauden päästä sotatilan päättymisen jälkeen. Sodat eivät kuitenkaan ikinä lopu kerralla, vaan poikkeusolot jatkuvat pitkään rauhansopimusten jälkeen. Rintamalla ja sen läheisyydessä äänestyspaikat olisivat houkutteleva kohde Venäjän iskuille. Tämä olisi järjestelmäteknisestikin vaikeaa, ja väärinkäytösten riski on suurta. Koska Ukrainaan julistettiin sotatila Venäjän hyökkäyspäivänä 2022, sotatilalakien mukaisesti vaaleja on pitänyt lykätä. Tämä vaikeuttaa vaalien käytännön toteutusta myöhemminkin. JUURI NYT vaaleille on ylipääsemättömiä esteitä. Suomessakin tästä on kokemusta. Tähän asti enemmistö kansalaisista on gallupeissa pitänyt ratkaisua järkevänä. Entä miten valita ”varjovaltuustot” kokonaan tuhottuihin tai Venäjän autioittamiin kaupunkeihin. Miten heille taattaisiin luotettava, salainen ja yhtäläinen äänestysmahdollisuus. 30 Demokraatti Rauha tuo Ukrainaan JYTKYN Kun sota Ukrainassa loppuu, kansa valitsee maalle erilaiset poliittiset päättäjät. Teksti Juhani Pihlajamaa Kuva AFP, Tetiana Dzhafarova muuttaneet pois vakituisilta kotiseuduiltaan, osa maan sisäisiksi evakoiksi ja osa ulkomaille. Osa on jumissa Venäjän miehittämillä alueilla. Sama eduskunta oli istunut vuodesta 1939 asti – ja nyt valittu uusi parlamentti oli koostumukseltaan tyystin erilainen. KUKAAN EI tiedä mihin, miten ja milloin Venäjän rikollinen sota Ukrainassa päätUKRAINA tyy. Miehitettyinä olleiden alueiden sekasorto ei hellitä hetkessä, vaikka Venäjä vetäytyisikin sieltä. U krainassa olisi maan lakien mukaan pitänyt järjestää parlamenttivaalit vuonna 2023 ja presidentinvaalit 2024. Asevoimat jäävät osittain valmiustilaan, eivätkä kaikki sotilaat pääse heti palaamaan siviilielämään. Samalla järjestetään myös kuntaja aluevaalit. Sen sijaan kansalaisten halu jättää sota-aika taakseen on silloin varmasti vahva. Eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 1945, vaikka Lapissa kahakoitiin yhä. Miljoonat ukrainalaiset ovat de_13022025_30.indd 30 de_13022025_30.indd 30 5.2.2025 9.42 5.2.2025 9.42. Ehdokasasettelukin jäisi vajavaiseksi – eikä esimerkiksi rintamatehtävissä paraikaa olevilla ehdokkailla olisi tasaveroisia kampanjointimahdollisuuksia. Tämä sodanjälkeinen muutosvoima on aina demokraattisissa maissa pannut poliittisia voimasuhteita uusiksi hyvinkin rajusti
MITEN IHMISTEN monentasoinen tyytymättömyys Ukrainassa purkautuu, on täysin kysymysmerkki. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp ja on talven aikana ollut Ukrainassa vapaaehtoistöissä. Presidentinkään jatkokausi ei ole demokratioissa varmaa: voi olla, että sodan jälkeen Volodymyr Zelenskyi saattaa nauttia suurempaa kannatusta ulkomailla kuin kotona. Kun venäjämielinen presidentti Janukovitš torjui lähentymisen Eurooppaan, opiskelijoiden kansannousu laajeni koko maata ravistelleeksi liikkeeksi. Ukrainassa ihmisten kanssa jutellessani olen huomannut, että tyytymättömyyttä ja protestimielialaa on jo ilmassa. On selvää, ettei Ukrainan seuraavien vaalien jälkeen parlamentti jatka voimasuhteiltaan nykyisenkaltaisena. de_13022025_30.indd 31 de_13022025_30.indd 31 5.2.2025 9.42 5.2.2025 9.42. Kansa halusi valtaan työväenpuolueen – ja parlamenttiin ennätysmäärän uusia naisedustajia. 31 Demokraatti MONEN UKRAINALAISEN elämä on muuttunut helmikuun 2022 jälkeen radikaalisti. Tilannetta kärjistää myös se, että Ukrainassa on rauhanteon jälkeen huomattavan paljon sodasta kotiutuneita ja tyhjän päälle jääneitä ihmisiä, jotka etsivät paikkaansa yhteiskunnassa – ja ovat tottuneet ratkomaan ongelmia aseilla. Eikä silloin hyvä heilu niille poliitikoille, jotka eivät ole osoittautuneet kansan luottamuksen arvoisiksi. Jos uudet päättäjät – tai länsimaiset yhteisöt itse – alkavat laistaa tästä tulevaisuudennäkymästä, seurauksena voi olla mittavia levottomuuksia. Paikallishallinnossakin muuttuu paljon. Kansan parissa on perusolettamuksena, että Ukraina kuuluu länsimaiden joukkoon, ja etenee sodan uhrausten jälkeen EU:n ja Naton jäsenyyttä kohti. Länsimaistumisen halustahan vuosien 2013–2014 Maidanin kansannousukin alkoi. Arjen kurjistuminen ei silti ylety kaikkiin: politiikastakin on paljastunut ihmisiä, jotka ovat pystyneet omaisineen välttämään rintamalle menon, tai muuten hyötymään sodasta. SODANJÄLKEINEN MUUTOSVOIMA ON PANNUT POLIITTISIA VOIMASUHTEITA UUSIKSI HYVINKIN RAJUSTI. Kansalaiset tietävät, että sodan jatkuessa yhtenäisyys pitää säilyttää, mutta kovin pitkään rauhanteon jälkeen se ei välttämättä jatku. Ei ole lainkaan poissuljettua, etteikö Ukrainassa vielä nähtäisi jonkinlaista uutta Maidania, jos valitut päättäjät tuntuvat sivuuttavan kansan tahtoa. Näinhän kävi Britanniassa heinäkuussa 1945: maan kiistaton keulakuva Winston Churchill lähti pääministerivaaleihin ennakkosuosikkina, mutta toisin kävi
Ihmisläheinen, riemullinen ensivaikutelma Kalliosta saa lisäsävyjä, kun muutamia hetkiä myöhemmin asetumme kuvauksiin Werstaan ylpeyden, jättimäisen Sulzer-höyrykoneen vauhtipyörän äärelle. Olemme saapuneet Werstaan aulaan, josta on Tampereen keskustorille muutaman minuutin kävelymatka. Ja lentokeli vain yltyy Tampereella. Jopa mykkänä ja liikkumattomana konehurjimus nostattaa mieliimme Charlie Chaplinin Nykyajan kuulun kohtauksen, kun Chaplinin esittämä kulkuri joutuu tehdastyössä koneiston rattaisiin kiertämään, kirjaimellisesti. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen K iireistään huolimatta museonjohtaja Kalle Kallio vastaanottaa Demokraatin kaksikon pulssia tasaannuttavin, leppoisin elkein. 33 Demokraatti Humaani museomies Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallion vuosi 2025 alkoi räväkästi: hiukset ja parran ilmoille nostattavan vauhdikkaasti. Voisi näkyä, sillä 47-vuo tiaana Kallio on nuorehkosta KASVO de_13022025_32.indd 33 de_13022025_32.indd 33 4.2.2025 12.53 4.2.2025 12.53. Vaikka mikroskoopilla hakisi, ei leipääntymisestä näy Kalliossa muruakaan. Höyrykone näkyy innostavan poikamaisen tarttuvalla tavalla myös, yhä, museonjohtajaa. Suomen suurimman höyrykoneen vauhtipyörä on halkaisijaltaan kahdeksan metriä
Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja vuodesta 2005 lähtien . SDP:n varavaltuutettu Tampereella . de_13022025_32.indd 34 de_13022025_32.indd 34 4.2.2025 12.53 4.2.2025 12.53. lukenut Kalle Päätalon tuotannon TIEDÄN MITEN SUOMALAISET LAPSIPERHEET JA AMERIKKALAISET RISTEILIJÄVIERAAT KOUKUTETAAN. filosofian tohtori ja kasvatustieteiden maisteri . 34 Demokraatti D-KASVO KALLE KALLIO . Työväentutkimus palkinto 2024 . veti SDP:n kulttuuri poliittista työryhmää 2018–2023 . naimisissa, kaksi kouluikäistä lasta
marraskuuta 2024, kun Tampereen työväentalolla sijainnut Lenin-museo sulki ovensa viimeisen kerran. – Neuvostoaikana tehdyn näyttelyn ongelma ei ollut se, mitä siellä kerrottiin, vaan se, mitä siellä ei kerrottu. Historiaa opiskelleet kesätyöntekijät kehittelivät Seurasaaressa erilaisia historiallisia työnäytöksiä ja näytelmiä. – Päätimme tuolloin uusitussa näyttelyssämme keskittyä Neuvostoliiton historiaan, emme niinkään Leniniin. Työväenmuseo Werstaan alaisuuteen höyrykonemuseon lailla niin ikään kuulunut Lenin-museo lopetti toimintansa marraskuussa 2024. Idänsuhteiden museo de_13022025_32.indd 35 de_13022025_32.indd 35 4.2.2025 12.53 4.2.2025 12.53. Kymmenkunta vuotta sitten arvostelu kuitenkin käytännössä lakkasi, kun museon näyttely uusittiin vuonna 2016. Hän totesi siitä olleen koulussa ”jotakin puhetta”. Kalliolla on pitkän ajan peruina kokemusta ja luovaa kekseliäisyyttä erilaisten ja kirjavien museokävijöiden innostamiseen, elämykselliseen koukuttamiseen ja houkuttamiseen. helmikuuta 2025. Sekin, että myös Leninillä oli verta käsissään. Elettiin 1990-luvun lopun Suomessa, joka oli alkanut vähitellen elpyä lama-ajan kuristuksesta. LENIN-MUSEO PERUSTETTIIN 1946. JOISSAKIN VERKKO KESKUSTELUISSA LENINMUSEO NÄHTIIN PAHUUDEN TEMPPELIKSI. Mutta hän näkyy omaavan myös itseironian tajua. Hän totesi, että hyvänen aika, minähän en ole enää naimisissa Lenin-museon johtajan kanssa, Kallio naurahtaa. Kun opiskelijoilta kysyttiin työpajassa tiesivätkö he mikä Neuvostoliitto oli ollut, vain yksi nosti varoen kättään. Saattaa aavistaa, että jälkimmäisistä ominaisuuksista Kallio lienee hyötynyt tietämättömän loanheiton pahimpien pyörteiden aikaan. Museon olemassaolo puhutti aika ajoin. Verkkokeskusteluissa pohdittiin, että mitäs boikotoitavaa meillä nyt onkaan. 35 Demokraatti iästään huolimatta johtanut Työväenmuseo Werstasta peräti jo 20 vuotta: hänet valittiin työhönsä vuonna 2005, Suomen nuorimpana museonjohtajana. Lenin-museon seuraaja, Idänsuhteiden museo Nootti avaa ovensa kaikille museoelämyksiä hakeville kohtsillään jo näinä päivinä, 15. Ainakin niin voi Kalliota kuvata. Nykyajalle tyypillisen tapaan monella oli mielestään tarkka käsitys siitä, mitä museo sisälsi ja mitä se edusti. – Museon nimi aiheutti ihmisille automaattisia käsityksiä. – Marraskuussa vaimo nosti eräänä iltana päätään kuin johonkin uuteen havahtuen. Tuolloinen uudistus oli tervetullut. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, monille tuli se reaktio, että nyt meidän pitää äkkiä boikotoida jotakin. Joissakin verkkokeskusteluissa Lenin-museo nähtiin pahuuden temppeliksi, Kallio kertaa kolmen vuoden takaisia aikoja. VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ Ukrainaan helmikuussa 2022 Lenin-museo nostettiin uudelleen tikunnokkaan. Kallio muistaa museon vanhan näyttelyn loppuajoilta ”silmiä hyvin avanneen jutun”, kun eräs matkailualaa opiskellut nuorten ryhmä vieraili museossa. Yksikään opiskelijoista ei tiennyt kuka Lenin oli ollut. Kaikesta hetken hulluttelusta ja hauskanpidosta huolimatta kulunut vuodenvaihde merkitsee Kalliolle vanhan loppua, ehkäpä hitusen haikeaakin luopumista; samalla käynnistyy uusi, elähdyttävä vaihe. – Muutos tuli hyvin jyrkästi talvella 2022. Leppoisa, sivistynyt, avarakatseinen, akateeminen. Niin, tietenkin Lenin-museo. Museon vanhan näyttelyn koettiin ajoin päästelevän tunkkaisia tuprahduksia neuvosto-, YYAja suomettumisajoilta. Jo historianopintojen aikaisina kesinä hän työskenteli Helsingin Seurasaaren ulkomuseossa. Kaikki neuvostojärjestelmän epäkohdat oli jätetty vanhasta näyttelystä pois. – Kaikilla ihmisillä ja perheillä ei ole todellakaan varaa museokorttiin, Kallio toteaa samalla kun taustalla kajahtelee Werstaalla vierailevan lapsiryhmän iloisia ääniä. Oli niitä, jotka vaativat museon lakkauttamista. Uudistuksen jälkeen museo saavutti uutta suosiota. Kallion mukaan vuoden 2010 pääsymaksuttomuuden uudistus oli demokratisoiva. Lenin-museo pärjäsi pääsymaksullisena matkailukohteena, mutta Työväenmuseo Werstas on jatkanut jo pitkään vapaan pääsyn mu seona. KALLION MUISTELEMA ilta oli 3. UUDISTETUN LENIN-MUSEON jakamalle aiempaa monipuolisemmalle tiedolle – itsenäisen Suomen historiaan keskeisesti liittyneistä historiallisista tapahtumista, kehityskuluista, ilmiöistä ja henkilöistä – osoittautui olevan kiinnostusta ja tilausta. Kaikki muu meni silloin täysin uusiksi lukuun ottamatta museon nimeä, Kallio muistelee. – Tiedän miten suomalaiset lapsiperheet ja amerikkalaiset risteilijävieraat koukutetaan, Kallio hörähtelee. Uusi museo sijaitsee yhä samassa osoitteessa kuin Lenin-museo, Hämeenpuistossa. Sekä Väinö Linnan aukiolla oleva Werstas että Idänsuhteiden museo Nootti ovat Tampereen ydinkeskustassa. Tulokseksi saatiin, että Suomessa voi boikotoida Jokereita ja Teboilia ja mitäs muuta meillä onkaan
D-KASVO Nootti jatkaa samoissa historiallisissa tiloissa; on todettava, että kuluneisuudestaan huolimatta sana historiallinen on myös paikkansapitävä ja asiallinen. Arkkuun liittyy hurjia vaiheita. Museo pyrkii yhdistämään asiantuntevuuden kriittisyyteen ja elämyksellisyyteen. Kalle Aho toi arkun Suomeen 1990-luvulla, kun presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle kansalaisuuden. Kekkonen sai jatkokauden ja muutaman lisääkin vielä. Neuvostoliiton hajoamisesta on yli 30 vuotta. – Mutta Venäjän nykyisiä tapahtumia ei enää voi selittää Leninillä. Myöhemmin he tekivät vallankumousta Venäjällä ja perustivat Neuvostoliiton. Emme voi jäädä veivaamaan samaa tarinaa maailman tappiin asti ja ummistaa silmiämme esimerkiksi siltä, mitä Venäjällä ja maail malla koko ajan tapahtuu. Kallio painottaa, että uuden Idänsuhteiden museo Nootin on elettävä ajassa. Idänsuhteiden museo Nootti on kuvauk sensa mukaan poliittisen historian museo, joka keskittyy suomalaisten ja venäläisten ylirajaisiin idänsuhteisiin laajalla yhteiskunnallisella skaalalla. Neuvostoliitto ei siitä pitänyt, vaan halusi varmistaa Kekkosen jatkon ja lähetti Suomelle nootin. Ehkäpä olennaisin niistä kuuluu: päättyikö Neuvostoliitto, oikeastaan. – No, toki Neuvostoliitto päättyi, Kallio vastaa omaan retoriseen heittoonsa. 2 Honkaliiton ovikilpi. SE EI OLLUT TAMPEREEN PARAS KEKSINTÖ. Tulevien diktaattoreiden kohtaaminen oli ensimmäinen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Jokereiden pelipaita. Kysymys on herännyt Kalliolle, kun hän on seurannut Venäjän viime vuosien kehityskulkuja. 36 Demokraatti 1 Arkku, jonka amerikan suomalaiset toivat lähes sata vuotta sitten NeuvostoKarjalaan. He olivat 69 vuotta kestäneen Neuvostoliiton tarinan tunnetuimmat ja pahimmat hirmuhallitsijat: Lenin ja Stalin. – Suomen historia on aina ollut tiukasti sidoksissa siihen, mitä Venäjällä on tapahtunut. Venäjän kehityskuluilla ja tapahtumilla on meille Suomessa valtava vaikutus, halusimme sitä tai emme. Honka-liiton aiheuttama nootti oli kuuluisin Neuvostoliiton Suomelle lähettämistä monista nooteista. Siinä samalla Suomi tuli tuupattua kohti itsenäisyyttä. Museon kertomista monista tarinoista Leninin ja Stalinin ensikohtaaminen ei kuitenkaan ole enää keskiössä. Mitkä kolme esinettä ovat suosikkejasi uudessa Idänsuhteiden museo Nootissa. Kielteisistä asioista ja ilmiöistä ei jätetä kertomatta – liittyivät ne sitten Neuvostoliiton aikoihin tai Venäjän nykypäivään. Tampereen kokoontuminen 1905 oli Venäjän bolševikkipuolueen pitämä ensimmäinen puoluekonferenssi. KALLION ÄÄNEENAJATTELUT kytkeytyvät laajempiin pohdintoihin Lenin-nimen luopumisesta, museon uudesta Nootti-nimestä ja uudistuneen museon yleisestä toiminta-ajatuksesta. Kallio luettelee Neuvostoliiton ajoilta tuttuja toimintatapoja, jotka yhä edelleen ovat arkea Venäjällä: valtio on ottanut talouden täydellisesti haltuunsa ja valjastanut sen sotimiseen, valtio suoltaa mediassa ja verkossa propagandaa, toisinajattelijoita vainotaan, vangitaan ja myrkytetään. – Leninin ja Stalinin kohtaaminen Tampereen työväentalolla joulukuussa 1905 oli maailmanhistoriallinen hetki. KALLIO KYSYY haastattelun mittaan tärkeitä retorisia kysymyksiä. – Kun aika kulkee eteen päin ja historiaa tulee koko ajan lisää, eivät museotkaan voi pysähtyä paikoilleen. Tampereen työväentalossa kohtasivat kaksi Suomen ja maailmanhistoriaan isosti vaikuttanutta henkilöä vuonna 1905. SDP, Kansallinen Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue ja muutama muu puolue muodostivat Honka-liiton, joka pyysi oikeuskansleri Olavi Honkaa vuoden 1962 presidentinvaaleihin istuvan presidentin Urho Kekkosen kilpailijaksi. Ajattelen vaikkapa kansallissankariamme ja jääkiekko-Leijonien kapteenia Marko Anttilaa, joka teki rahansa Venäjän kiekkoliiga KHL:ssä. Stalinin vainoissa vangittiin ja ammuttiin lukuisia suomalaisia, mutta Amerikan-arkku lopulta säilyi vainoista selviytyneelle Ahon perheelle. – Viimein vuonna 1991 Neuvostoliitto kaatui. TAMPERE OLI SIINÄ MIELESSÄ NEUVOSTOLIITON ALKUKOTI, ETTÄ TÄÄLLÄ SE KEKSITTIIN. Se ei ollut Tampereen paras keksintö, mutta kiistämättä tunnetuin. Nootin on järkevä keskittyä niihin. de_13022025_32.indd 36 de_13022025_32.indd 36 4.2.2025 12.53 4.2.2025 12.53. – Venäjään liittyy monia sellaisia teemoja, jotka meidän on hyvä tietää ja ymmärtää. Tampere oli siinä mielessä Neuvostoliiton alkukoti, että se keksittiin täällä. Pelipaita kytkeytyy myös Hartwall-areenan kautta idänsuhteisiin
He kääntäisivät ja leikkaisivat sen joka tapauksessa sellaisella tavalla, että olisin ollut roolissa, jossa sanomisiani olisi käytetty ihan toisin kuin tarkoitin. Ilmeisesti Nato-jäsenyys oli se ensimmäinen ja museon nimen muuttaminen se toinen. de_13022025_32.indd 37 de_13022025_32.indd 37 4.2.2025 12.53 4.2.2025 12.53. – Tämä oli Arefjevin mukaan Suomelta jo toinen epäystävällinen teko. Kallio kertoo, että Venäjän duuman kansanedustaja Nikolai Arefjev kommentoi jo keväällä 2024 uutista Lenin-museon lakkauttamisesta Venäjän propagandistiseen, vainoharhaisen kuuloiseen nykytyyliin. Yksi haastattelupyynnön esittäneistä medioista oli Venäjän valtion päätelevisiokanava Rossija 1. Hän jatkoi, että tiedämme CIA:n ja Washingtonin olevan tämän nimenmuutoksen takana. JOS NOOTIN UUSI NÄYTTELY EPÄ ONNISTUU, TIEDÄN ETTEN MINÄ OLE SIITÄ VASTUUSSA, VAAN WASHINGTON. – On ihan sama, mitä sellaisessa haastattelussa sanoisin. 37 Demokraatti HUUMORINTAJUINEN HUMANISTI osaa tiukan paikan tullen toimia päättäväisesti. Kallio kieltäytyi johdonmukaisesti ja viisaasti Venäjältä esitetyistä haastattelupyynnöistä. Etenkin Lenin-museoon viimeiseen toimintavuoteen ja syksyyn 2024 mahtui paljon kansainvälistä kiinnostusta, kun monen maan mediat raportoivat museosta ja sen vaiheista. Myös Venäjältä otettiin yhteyttä Kallioon useita kertoja. – Jos Nootin uusi näyttely epäonnistuu, tiedän etten minä ole siitä vastuussa, vaan Washington, Kallio hykertelee
Se on yhä harvemmin kokoaikainen, vakituinen tai omaa alaa. Parhaimmillaan työ yhdistää ihmisiä urien alkupäästä viimeisiin työvuosiin. SAMASSA KESKUSTELUSSA Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes nosti esiin, kuinka säästämisen ja tehokkuuden aikakausi joustaa kesätyöntekijöiden kustannuksella. Näissä hakukilpailuissa ratkaistaan kuitenkin monta myöhemmässä vaiheessa tarvittavaa ”eduksi katsotaan” -tilannetta. Nuoret kilpailevat 15-vuotiaista lähtien opintojen valmistumiseen asti riittämättömästä määrästä kesätyöpaikkoja. Työurien alkuvuodet ovat keskeisiä uralla etenemisen ja ansiokehityksen kannalta. Parempi työelämä uran alkuvuosina antaisi nuorille aidon mahdollisuuden tavoitella vakiintuneempaa elämää, perhettä ja esimerkiksi omaa asuntoa nykyistä aiemmin. KOLUMNI Emilia Kangaskolkka emilia.kangaskolkka@demarinuoret.fi Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. Kaikkien vetäytyessä etätöihin jäivät uudet ja nuoret työntekijät ilman arkista mentorointia kokeneimmilta tekijöiltä. Nuorten työntekijöiden mahdollisuudet oppia kokeneemmilta supistuivat lähes olemat tomiin. Minua jäi askarruttamaan, mitä tämä konkreettisesti nuorten kohdalla tarkoittaa. Myös kansantalouden kestävyyden kannalta työtuntien määrää halutaan lisätä. Ideaalissa hyvinvointiyhteiskunnassa kaikkien kolmen kriteerin pitäisi täyttyä mahdollisimman varhain. de_13022025_38.indd 38 de_13022025_38.indd 38 5.2.2025 10.55 5.2.2025 10.55. Tilaisuus muistutti minua, kuinka nuoret viihtyvät keskimäärin mieluiten juuri ikäistensä kanssa – toisin kuin ikääntyessä. 38 Demokraatti O sallistuin tällä viikolla sukupolvibarometrin julkaisutilaisuuteen. Sen lisäksi, että myös SDP toivoo ikääntyvien työskentelevän pidempään, olisi syytä kiinnittää huomiota työuran alkupään esteisiin, kuten vasten tahtoa jumittavaan opintoihin ja työelämään kiinni pääsemiseen. JULKAISUTILAISUUDESSA POLITIIKAN toimittaja Robert Sundman kuvasi, miten korona-aika vaikutti työelämässä sukupolvelta toiselle siirtyvän tiedon määrään. Nuorten heikosta kesätyötilanteesta maksetaan painavat oppirahat TYÖMARKKINOILLA KANNATTAA OSOITTAA NUORILLE SOLIDAARISUUTTA. PUUTTEELLINEN KOKEMUS työelämästä vaikka opintojen aikana näkyy valmistumisen jälkeen ensimmäisessä työpaikassa. PERHESUHTEITA LUKUUN ottamatta yksi ensimmäisistä paikoista kohdata eri-ikäisiä on työelämän alkuvaihe. Vaikeassakin työllisyystilanteessa positiivinen kohtelu nuorten hyväksi palvelee hyvinvointiyhteiskuntaa pitkien ja nousujohteisten työurien myötä. Keskustelussa esitettiin havaintoja sukupolvidialogin merkityksestä. Työnantajat eivät ota nuoria kesätyöntekijöitä oppimaan työelämästä. Ei ollut työkaveria, josta ottaa mallia työelämässä etenemisestä tai vaadittavista sosiaalisista taidoista. EIKÖ TYÖMARKKINOILLA siis kannattaisi osoittaa nuorille solidaarisuutta
On monenlaisia epävarmuuksia; lähellä ja kaukana käytävät sodat, ilmastonmuutos, autoritäärisyyden nousu ja turvallisuustilanne. Olen lukenut päivittäin Rebecca Solnitin kirjaa Hope In The Dark. Pidän Oodissa kaikille avoimen keskusteluja lukupiirisarjan helmikuusta alkaen. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_13022025_39.indd 39 de_13022025_39.indd 39 3.2.2025 11.10 3.2.2025 11.10. On myös sellainen olo, että nyt pitää vähän urheilla. Minua naurattaa itseänikin tämä jostain ilmestynyt fiilis, että epävarmuudessa eläminen on helpompaa hauikset kunnossa. Ja samaan aikaan on koko sääntöpohjainen maailmanjärjestyskin murenemassa. Poikkeuksellisen radikaalin epävarma. Tässä hauraassa ajassa on tärkeää kerääntyä yhteen ja jakaa ajatuksia. Huomaan, että tämä aika on niin vaativa ja epävarma, että hassulla tavalla tuntuu, että no, pitää olla edes lihaksia, kun ei voi tietää mitä tapahtuu ja missä kaikkialla niitä ehkä tulee vielä tarvitsemaan. Jos mieli on levoton, niin silloin keho täytyy rauhoittaa. 39 Demokraatti Elina Hirvonen 49-vuotias kirjailija, dokumentaristi T untuu, että näinä päivinä mielessäni pyörii jatkuvasti kysymys siitä, miten tässä ajassa voisi pitää toivoa yllä. Liikkeessä pysyminen generoi fokusoitumista. Tämä maailmanaika on monin tavoin ainutlaatuinen niin omassa kuin Suomenkin lähihistoriassa. Siinä katsetta ei käännetä pois ongelmista, vaan keskitytään siihen, miten missä tahansa tilanteessa voi säilyttää sellaisen toimintakyvyn, joka jollain tavalla generoi jotain hyvää. Tämän keskellä herää kysymys, miten voisi pitää yllä toimintakyvyksi kanavoituvaa toiveikkuutta
Voi ajatella niinkin, että katselmus tekee heidät näkyväksi. Tuo varhaisten modernistien iskulause sopii ainakin osaan teoksista. de_13022025_40.indd 40 de_13022025_40.indd 40 3.2.2025 9.17 3.2.2025 9.17. Teksti Seppo Heiskanen H annele Kylänpään ja Päivi Sirénin näyttelyn nimi on Näkyväksi tehty. Näin sanoi saksalaissveitsiläinen maalari Paul Klee aikanaan. Päivi Sirén: 9121, 2024. Toisaalta nämä taiteilijat esiintyvät harvoin julkisuudessa. 40 Demokraatti KULTTUURI Epätodellista, vakavaa ja hauskaa Taide ei kuvaa näkyvää, vaan tekee näkyväksi
Näyttelyn taiteilijat ovat keskenään melko erilaisia. saakka, ti 10–17.30, ke–su 11.30–19. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Tuntuu, että heillä ei olisi mitään yhteistä. KUVATAIDE de_13022025_40.indd 41 de_13022025_40.indd 41 3.2.2025 9.17 3.2.2025 9.17. Ja Taidehalli suo riittävästi tilaa molemmille. 41 Demokraatti Hannele Kylänpää: Kahlaaja, 1989. Ripustus on tiukka. saakka, ma, ke–pe 11–20, la, su 11–17. HAM Helsingin taidemuseo: Tori Wrånes: Big Water Avoinna 27.4. Kylänpään veistokset ovat moni-ilmeisiä ja moneen suuntaan viittaavia. Kylänpään veistokset täyttävät kuvanveistosalin laidasta laitaan. Ikäeroakin on kymmenen vuotta. Aluksi tämä tuntuu vähän hämmentävältäkin, mutta kun kiertelee teosten välissä vähän pidempään, ratkaisu Helsingin Taidehalli: Näkyväksi tehty – Hannele Kylänpään veistoksia ja Päivi Sirénin maalauksia Avoinna 9.3. Amos Rex, Helsinki: Larissa Sansour Avoinna 2.3. Toisaalta tällainen yhdistelmä on kiehtova ja kiinnostava. Sirénin maalaukset puolestaan ovat minimalistisia ja vähäeleisiä
Taiteilijalla onkin ainutlaatuinen kyky luoda perspektiiviä värien avulla. Jotkut teokset vaikuttavat ensin yksivärisiltä, mutta kun katsoo niitä tarkasti, niistä löytyy pientä kuviointia. Taiteilija on kurkottanut moneen suuntaan. 42 Demokraatti KULTTUURI alkaa tuntua onnistuneelta ja kiinnostavaltakin. Se tuo esiin taiteilijan kehitysvaiheet useamman vuosikymmenen ajalta. Joissakin on erivärisiä kenttiä, jotka tavallaan testaavat edessä tai takana olemisen kysymyksiä. Piirustussarja tuo selkeästi esiin taiteilijan ajattelua. LARISSA SANSOUR on palestiinalais-tanskalainen taiteilija. Kuten sanottu, Sirénin maalaukset ovat minimalistisia tai ainakin vähäeleisiä. Käytävään sijoitetuissa pienoisveistoksissa nuo historialliset kerrostumat tulevat erityisen selkeästi esiin. Välillä tulkinta on rujoa, välillä se menee surrealismin puolelle, klassistakin on häivähdys. Muoto on miltei poikkeuksetta neliö tai ainakin suorakulmio. Materiaaliset kysymykset ovat ainakin uran joissain vaiheissa olleet Sirénille tärkeitä. Vaikka maalaus olisi näennäisesti yksivärinen eikä siinä ole perspektiiviä luovia viivoja, sen monet värikerrokset johdattavat katseen syvyyssuuntaan. Larissa Sansour: Tulevaisuudessa he söivät hienoimmasta posliinista, 2016. de_13022025_40.indd 42 de_13022025_40.indd 42 3.2.2025 9.17 3.2.2025 9.17. Hänen välineensä on video tai elokuva, mutta näyttelyssä on esillä myös installaatioiksi Larissa Sansour & Søren Lind: Lasissa, 2019. Kuvanveiston historia on mukana monin tavoin
Tässä kaupungissa taiteilija asui nuorena. Oivallusta ja nokkeluutta on mukana yllin kyllin. Scifiä on muiden ohella myös teoksessa Tulevaisuudessa he söivät hienoimmasta posliinista. Vaikuttavuutta lisää vielä museotilojen hämäryys, miltei pimeys. Hauskakin se on. Minua ilahdutti erityisesti katosta riippuva hahmo, joka oli saatu aikaan vaatteista ja ”ämmän längistä”. Siinä taivaalta sataa lautasia erämaassa olevien ihmisten päälle. Kuvat ovat omalla tavallaan shokeeraavia, taitavasti rakennettuja. Se on katselmuksen nimiteos. Siinä oli jotakin todella inhimillistä. Se sijoittuu raamatulliseen Betlehemiin, joka on kokenut ekokatastrofin. Ajalliset kerrostumat limittyvät ja lomittuvat kerronnassa. Toki videoinstallaatiossa voi nähdä vakavankin viestin. Sansour on lähtöisin Palestiinasta, mutta asuu ja työskentelee nykyisin Tanskassa. Näyttelyn keskeinen teos on massiivinen videoinstallaatio, joka kuvaa karvaisten olentojen vedenalaista elämää. Elokuvat ovat huolellisesti tehtyjä, huikeita katselukokemuksia tarjoavia. Palestiina on läsnä hänen teoksissaan, mutta ei uutiskuvamaisesti. 43 Demokraatti katsottavia teoksia. Tori Wrånes: Big Water, 2024. Tunnelma on väkevä, odottava. Teos In Vitro, Lasissa, on tavallaan tieteiselokuva. Niiden rakentamisessa Wrånes on käyttänyt valmiita esineitä, mutta myös kipsiä on mukana. Tori Wrånesin Big Water -näyttelyyn kannattaa tutustua. MIELIKUVITUSTA JA surrealismia on norjalaisen Tori Wrånesinkin näyttelyssä. Sanoma laajenee yleismaailmalliseksi. Taiteilija kuvaa enemmänkin mielentilaa ja sitä monikerroksisuutta, mikä käsityksiimme elämästä ja historiasta liittyy. Kaupungin alla on kellari, jossa tiedemiehet suunnittelevat ihmisten palauttamista maan päälle. Siitä tulee ainakin hyvälle mielelle. de_13022025_40.indd 43 de_13022025_40.indd 43 3.2.2025 9.17 3.2.2025 9.17. Päähenkilö käy dialogia tyttärensä kloonin kanssa. Videoteosta enemmän minua näyttelyssä kiinnostivat kuitenkin pienemmät teokset, veistokset tai installaatiot, miten niitä sitten halutaankin kutsua
Tänä syksynä ilmestynyt Teuvo Peltoniemen teos Paratiiseja rakentamassa – Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa kertoo kahdenkymmenen suomalaisen yhteisön tarinan 1700-luvulta nykypäivän kynnykselle. Sitä voi verrata keskiajan luostareihin, joihin lähdettiin rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Välillä on lähdetty seuraamaan helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavia populistipoliitikkoja tai sitten on perustettu tiivis yhteisö samanmielisten kanssa ja suljettu muut ulkopuolelle. Yleensä ajatukseen liittyi fyysisen etäisyyden ottaminen entiseen asuinympäristöön, ja lähteminen maantieteellisesti etäälle kotimaasta. Jos utopiayhteiskunta ei onnistunut suuressa koko maan mittakaavassa, ehkä sitten pienemmässä. de_13022025_44.indd 44 de_13022025_44.indd 44 3.2.2025 9.26 3.2.2025 9.26. 1920-luvulla Yhdysvaltoihin pettyneet parempaa elämää etsineet amerikansuomalaiset sosialistit lähtivät kommuuneihin Neuvosto-Karjalaan. Asukasluvultaan suurimpia yhteisöjä olivat Colonia Finlandesan ohella utopiahankkeiden monitoimimiehen Matti Kurikan Kanadan länsirannikolle perustama Sointula, Kylväjä-komPYRKIMYS PÄÄSTÄ SAMANMIELISTEN YHTEISÖÖN ON VANHA. taa siellä joku mukana tuotu visio täydellisestä elinyhteisöstä. Peltoniemen tutkimuksen mukaan suomalaiset perustivat väkilukuunsa nähden yhteisöjä enemmän kuin muut pohjoismaat. Ranskan vallankumouksen jälkeen tapahtunut erilaisten ideologioiden läpimurto oli Napoleonin sodista ja vallankumousihanteiden romahduksesta huolimatta omiaan lisäämään ajattelua, että ehkä täydellinen yhteiskunta, jossa kaikilla on hyvä olla, olisi sittenkin mahdollinen. Ilmiö ei ollut vain suomalainen. 1800ja 1900-luvuilla suomalaiset perustivat monien muiden tavoin utopiayhteisöjä kaukaisiin maihin. Siihen nähden, että pelkästään Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muutti tuolloin lähemmäs puoli miljoonaa siirtolaista, määrä on pieni. Toki monesti myös tekemään tutkimusta, huolehtimaan köyhistä ja tarjoamaan sairaanhoitoa. Peltoniemi laskee tutkimissaan utopiayhteisössä asuneen 1800ja 1900-luvuilla noin kolmetuhatta henkeä. 44 Demokraatti KULTTUURI Teuvo Peltoniemi: Paratiiseja rakentamassa — Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa SKS-kirjat 2024, 459 s. Hän on tutkimuksissaan erikoistunut muuttoliikkeeseen, teknologiaan sekä terveysja sosiaalikysymyksiin. Se erosi siirtolaisuudesta siinä, että ei haluttu omaksua uuden asuinympäristön tapoja vaan toteutTeksti Ville Jalovaara Kuvat Museovirasto, Demokraatin arkisto H alu paeta maailmanahdistusta johonkin missä se ei niin mieltä vaivaa on ollut ihmiskunnassa ikiaikaisesti. Teoksen kirjoittanut valtiotieteen lisensiaatti Teuvo Peltoniemi on tutkija, tiedetoimittaja ja tietokirjailija. PELTONIEMI JAKAA suomalaiset ihanneyhteisöt neljään erilaiseen tyyppiin. Utopian ympärille rakennettuja suomalaissiirtokuntia nousi sekä Amerikkoihin että Neuvosto-Venäjälle. KUTEN TODETTUA pyrkimys päästä samanmielisten yhteisöön on vanha. KIRJA Pois pahasta maailmasta samanmielisten joukkoon! ”Aavan meren tuolla puolen...” Suomalaiset olivat erityisen innokkaita perustamaan ihanneyhteisöjä kaukaisiin maihin. Kirjasta voi lukea niin Suomi-Ruotsista karkotettujen pietistien seikkailuista kuin ryhmästä suomalaisia, jotka lähtivät 1970-luvulla Israeliin perustamaan kibbutsia natsi-Saksalle sodan aikana luovutettujen kahdeksan juutalaisen muistoksi. Sen perustajat halusivat rakentaa kaukomaille ”Uuden Suomen” samaan aikaan, kun kotimaahan kohdistui Venäjän hallituksen sortopolitiikkaa. Nationalistisesta utopiasta Peltoniemi nostaa esimerkiksi Argentiinaan 1906 perustettu Colonia Finlandesan. Moni heistä koki loppunsa 1930-luvulla Stalinin vainoissa. Niitä olivat sosialismin, uskonnon, suomalaisen nationalismin, luontosuhteen ja vegetarismin nimissä perustetut yhteisöt
Toisin kuin monet muut, Penedo ei sijainnut karussa uudisraivaajaympäristössä, vaan kuumassa tropiikissa. Matti Kurikka (pikkukuva) oli monen utopiayhteiskunnan puuhamies, Sointula Kanadan länsirannikolla oli niistä tunnetuin. 45 Demokraatti muuni Donin aroilla Neuvostoliitossa ja Penedo Brasiliassa. Kirjansa lopussa Peltoniemi kuitenkin toteaa, että pyrkimys tavoitella yhteisössä ihanteellisia elintapoja ei ole kadonnut mihinkään, vaikka muodot ovat muuttuneet. Yläkuvassa Sointulan lapsia hoitajineen viime vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä, alhaalla vasemmalla Matti Halminen puolisoineen esittelee taloaan ja tiluksiaan 1920-luvulla Sakari Pälsin ottamassa kuvassa. de_13022025_44.indd 45 de_13022025_44.indd 45 3.2.2025 9.26 3.2.2025 9.26. Muuallakin utopiakokeilu päättyi ennemmin tai myöhemmin keskinäisiin ristiriitoihin ja osallistujien kotiinlähtöön. Utopia yhteisöä ei siellä enää ole aikoihin ollut, mutta suomalaista historiaa muistellaan yhä Penedossa
Jo hienon Hilduravauksen jälkeen il mestynyt kakkososa Rosa & Björk oli lievä pettymys, mutta kolmosessa pää tapahtumien sijoittuminen Suomeen ja keskeisen poliisikaksikon henkilökoh taisten ongelmien nouseminen pääosaan sotkivat romaanista kaikki jännitteet. KULTTUURI Samaan aikaan vanhusten palveluta lossa tapahtuu vähän poikkeava kuole mantapaus, jonka mahdollista yhteyttä risteilyalukseen aletaan tutkia. K un Satu Rämön megame nestyksekkään rikosromaa nisarjan kolmas osa Jakob hajosi juonellisesti ja ra kenteellisesti koko lailla atomeiksi, enteet jatkolle olivat huonot. Ísafjörður on paitsi Satu Rämön, myös tämän dekkarisarjan koti kaupunki, ja sellaisena se pysyköön. KIRJA Paluu Länsivuonoille Hildur-sarja on terävimmillään kotikentällään. JO PELKÄSTÄÄN palaaminen miljöössä taas perusasetuksiin tekee Rakeljännä ristä kuitenkin sarjan kahta edellisosaa vetävämmän. Hildurin sukusaagan setvinnässä ote taan taas aimo askelia eteenpäin, mutta kirjailija jättää vielä vähän avoimia kysy myksiä. Satu Rämö: Rakel WSOY 2024, 352 s. Viitos osan potentiaalisin nimihenkilö voi kui tenkin olla Jakobin poika Matias, jonka sopeutumisvaikeuksista uuteen elinym päristöönsä annetaan nyt jo viitteitä. Kun vyyhtiin lisätään yhdeksi langan pätkäksi vielä Hildurin edelleen jatku vat tutkimukset oman perheensä lähi menneisyyden vaiheista (mistä juontuu myös kirjan nimi, joka viittaa Hildurin äitiin), voi todeta, että Satu Rämöllä on edelleen ongelmia juoniainesten sään nöstelyssä. Karsimiseen viittaava ”kill your darlings” metodi olisi hyvä työvä line myös ja ennen kaikkea myös rikos kirjallisuudessa. Ísafjörðurin satamassa piipahtavasta laivasta hoippuroi maihin muusiksi hakattu mies, ja jäljet johtavat pikkuhiljaa risteilybisnekseen pesiyty neeseen ihmiskauppaan. Henkilönimillä tähän asti eden neen sarjan seuraavia osia ajatellen Hil durin porukoista on vielä käyttämättä hänen rakastettava tätinsä Tinna. Hän on saanut Islannin kotiinsa myös poikansa pitkien huoltajuustaiste luiden päätyttyä. de_13022025_46.indd 46 de_13022025_46.indd 46 4.2.2025 16.22 4.2.2025 16.22. Itse kaipaan takaisin näyttämölle Rosa & Björk romaanissa kohtalaisen näky vässä osassa esiintynyttä Disaa. Poliisien työtaakkaa lisäävät vielä pitkällinen mökkimurtojen sarja sekä paikallisen perheen pikkuvauvan kuolema, jota läh tökohtaisesti pidetään kätkytkuolemana. Heti, kun tutkimukset haaroittuvat Länsivuo noilta vaikka vain Reykjavikiin, kerron nan intensiteetistä menetetään jotain. Onko Rämö unohtanut tyystin tämän huume koukusta kuiville selviytyneen nuoren naisen lehdelle soittelemaan. 46 Demokraatti Teksti Rolf Bamberg / Kuva Björgvin Hilmarsson Nelosessa ollaan, luojan kiitos, taas rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttirin koti konnuilla Islannin Länsivuonojen Ísa fjörðurin pikkukaupungissa, jonne myös Hildurin suomalaiskollega Jakob on pa lannut. Tutkittavakseen Hildur, Jakob ja muu Ísafjörðurin poliisiosaston väki saavat peräjälkeen kaksi vähän erikoiselta tun tuvaa tapausta
Sellainen ei ole edes se vanhan hahmon paluu näyttämölle, koska Samuli Edelman irvistelee Hirvosen kanssa leffajulisteessa, joka kopioi kuvaideallaan ykkösosan vastaavaa. de_13022025_47.indd 47 de_13022025_47.indd 47 5.2.2025 11.00 5.2.2025 11.00. Myös pyrky oikeiden huumeparonien hallitsemille markkinoille osoittautuu turhan vaaralliseksi: Konsta ostaa hollantilaisvälittäjiltä ison erän kamaa, tekee oharin, ja kohta on henki höllässä. Häjyt 2 ei todellakaan tarjoa yllätyskoukkuja. Pohjalaisstereotypioilla raskautettu elo kuva päättyi siihen, että paha sai palkkansa, kun Kauhavanjoki imaisi Murikan. ELOKUVA Häjyt 2 Ohjaus: Aleksi Mäkelä Pääosissa: Joel Hirvonen, Severi Saarinen, Linda Wiklund, Sari Havas 2025, 112 minuuttia Ensi-ilta 19.2. Elokuvan henkilöt ja samalla koko pohjalaisuus heimo-ominaisuutena on kirjoitettu niin yksinuottiseksi, että nolottaa. Tulee riita, tulee vasikointia ja tulee Konstalle linnatuomio. Teksti Rolf Bamberg Kuva Solar Films, Cata Portin A leksi Mäkelän ohjaama Häjyt oli yksi vuosituhannen vaihteeseen osuneen kotimaisen elokuvan yleisöpiikin menestyjistä. Kamakaupan ylätasolla Hollannissa naruja vetelee muuan kuolleeksi luultu, joka on pakotettu palamaan kotikonnuilleen Kauhavalle. Petja Lähteen kirjoittamassa Häjyt 2:ssa viinanmyynti on vaihtunut huumebisnekseen, jota Kauhavan tienoilla pyörittävät taparikolliseksi predestinoitu Konsta Karhu (Joel Hirvonen) ja paras kaverinsa Jalo (Severi Saarinen). JUONI ON suora kuin Vanha Lapuantie, mutta tylsempi. JOSTAIN SYYSTÄ Aleksi Mäkelä on katsonut, että häjyilyteema ei tullutkaan tyhjennetyksi yhdessä elokuvassa. Vähän käy sääliksi aiemmin tänä vuonna Omenavarkaissa todellisen elokuvaläpimurtonsa tehnyttä Joel Hirvosta, joka saa nyt yhden tunnetason pääroolissa tyytyä lähinnä kiristelemään hampaitaan. Toivo kuoli aika pian. Häjyt oli nimensä mukaisesti muinaisesta puukkojunkkarimytologiasta ammentava toimintapläjäys, jossa kaksi vastuutonta pohjanpoikaa, Jussi Murikka ja Antti Karhu, harjoittavat pimeän viinan kauppaa ja terrorisoivat aggressiivisella käytöksellään kotipitäjäänsä Kauhavaa. Ensimmäiset 5–10 minuuttia lähinnä tarkoituksetonta turpaan vetelyä, sitten reilu tunti jahkaamista huumetuonnin järjestelyissä, loppu puolituntisessa lievää käännettä, joskin etukäteen arvattavaa. Kauhavalaisjuurisen Mäkelän olisi voinut odottaa saavan näistä mentaliteettijutuista irti vähän verevämpää henkilöja miljöökuvausta. Kun hän vapautuu, alkaa koston kierre. 47 Demokraatti Kauhavan rauta ruostuu Elättelin toivoa, että Häjyt 2 olisi parempi kuin ykkönen. Elokuvan ainoa aidosti särmikäs hahmo on Sari Havaksen esittämä Konstan äiti – Edelmanin ohella muuten ainoa, joka oli mukana jo ykkösosassa. Noin 330 000 katsojallaan se oli koko vuosikymmenen neljänneksi katsotuin kotimainen, kun ykkönen oli samana vuonna 1999 ensi-iltaan tullut Olli Saarelan ohjaus Rukajärven tie. Konstalle ei käy. Jälkimmäinen ei tahdo tyytyä nappikauppaan, vaan laajentaisi kauppaa Tor-verkkoon
”Näyttelijä Benedict Cumberbatch oli muuten kerta kaikkiaan loistava Patrick Melrosena tv-draamasarjassa.” Muut tietäjät olivat tällä kertaa He lena Nurmio, Taina Ukkonen, Tarmo Tikka ja Jukka Eero Wuori nen. Visasitaatti löytyy toisesta kirjasta Ikävä juttu, jossa henkilö törttöilee New Yorkissa hakiessaan isänsä tuhkaa.” Jari Pekka Vuorela heittäytyy poleemiseksi. Edward St Aubyn (s. ”Näin mä kerran kau’an mietin: jos nyt vaali olisi mun, kumman silloin ottaisin mä, vapaudenko toivotun vai sen eestä taistelun. Kirjan pohjalta tehdyn draamasarjan ohjasi Edward Berger, jonka ohjaus ’Conclave’ pyörii nyt elokuvateattereissa, myös täällä Huittisissa.” Tämän kierroksen varsin lyhytsanais ten vastausten joukossa Sirpa Taski nen sentään poikkeaa vähän kaavasta. ”Kyse on Edward St Aubynin teoksesta ’Loistava menneisyys: Patrick Melrosen tarina I–III’, joka ilmestyi Otavan kustantamana suomennoksena vuonna 2018. Jalompi on vapautta taisto eestä vapauden. 1960) on saanut useita palkintoja teoksistaan, ei kuitenkaan osin omaelämäkerrallisesta Patrick Melrose -sarjasta. klo 12. Kuka on hän. Yhdelle pal kinto. (rb) VISASITAATTI 3 Helmikuun lopulla vietettävien Demokraatin 130synttäreiden ja Työväenlehtipäivän kunniaksi on visassa työväenrunon hetki. Paitsi että sitten HBO tekeekin teoksista televisiosarjan (Patrick Melrosen tarina) pääosassa Benedict Cumberbatch, ohjaajana Edward Berger! Ei auta Otavan kuin suomennuttaa ensin kolme kirjoista nimellä Loistava menneisyys, ja loputkin kaksi (’Toivoa sopii’) yhteen koottuina. Parempi ja arvokkaampi kuin sen pelkkä saaminen, etsintä on totuuden.” de_13022025_48.indd 48 de_13022025_48.indd 48 4.2.2025 13.58 4.2.2025 13.58. En oikeastaan tiedä, mitä opittavaa 2000-luvun pohjoismaalaisella olisi hopealusikka suussa syntyneiden brittien sukudraamoista luokkayhteiskunnan murroksessa. Vastaukset spos tilla kirjavisa@demokraatti.fi vii meistään 17.3. Aloitetaan tulokkaalla. Kirjailijasta ei muuta kuin, että veljensä oli kirjailijana maineik kaampi ja että runo on kirjoitettu jo ennen Työmieslehden perus tamista. ”Edward Bergerin Edward St Aubynin Patrick Melrose -romaaneista ohjaaman tv-sarjan jälkeen tuntui, että ajan olisi voinut käyttää paremminkin. Sel laiseksi visatirehtööri aina kin muistinvaraisesti lukee Ritva Suo misen. Ilmeisesti romaanit ja varsinkin mestarillisesti näytelty televisiosarja ovat kuitenkin olleet monelle mannereurooppalaisellekin jotenkin tärkeitä, paremman puutteessa.” Loppukuittaus vielä Stefan Ekiltä, sillä hän tiivistää syyn sitaatin vali kointiin. Näin mä kerran toisen mietin: Vaali jos ois ehdoton, kumpi oisi mieluisampi: Totuus jalo, verraton tai sen etsintäkö on. Kirjailijalla on ilmeisesti ollut kurja lapsuus ylellisessä ympäristössä. 48 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Joutilaan luokan pulmia J äi hiukka laihaksi tämä visa kierros, mutta eipä tehtävä ihan helppo ollutkaan. ”Huomasin yllättäen ajattelevani asiaa kustantajan kannalta: miksi suomentaa viittä teosta, joissa ihmiset ’nokkelasti’ kettuilevat toisilleen brittiläisittäin, ovat onnettoman tyhjänpäiväisiä ja käyttävät piristeitä ja huumeita, joiden ottamista kuvataan sivukaupalla. Selville jo tuosta pääsin: Ennen, ennen ottaisin vapaudesta taistelun mä, totuutta ennen etsisin, valmiina jos saisinkin. Palkinto Ritva Suomiselle
Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni JOKAINEN VAALIKENTILLE KIRMAAVA VOI OTTAA OPIKSEEN MUSTAFA MUUSEN PUHEESTA. Hän unelmoi, että emme kilpailisi siitä, kuka tuomitsee nopeimmin, vaan siitä, kuka rientää ensimmäisenä auttamaan. POLIITIKON PUHE ja puheenvuoro voi olla neuvova ja varoittava. MUSIIKKIMAAILMAN PUOLELLA Kingin ja Muusen tavoin unelmasta ilman rajoja on rokannut muun muassa Sielun Veljet 1985 laulussaan On mulla unelma: “On mulla unelma: vapaa maailma, ilman rajoja, kauniita sanoja vai. Puhe päättyy sanoihin: Pilvet väistyvät ja aurinko tulee taas esiin. Hän piti kiitospuheensa ilman paperia, mikä on aina vaikuttavaa ja usean hatunnoston arvoinen suoritus. Oikea vire! Puheessaan Muuse viittasi pastori Martin Luther Kingin Washingtonissa elokuun 28. Tämän vuoden Urheilugaalassa Vuoden esikuvana palkittu kestävyysjuoksija Mustafe Muuse, 23, piti puheen, jonka kuultuaan voi kaikki puhetaidon oppaat heittää romukoppaan. Hän unelmoi siitä, että jokainen lapsi tuntee olevansa arvokas. Muusen puhe toteutti oppikirjamaisesti lähes kaiken, samalla hän onnistui antamaan ihmisille toivoa. Charles Chaplinin satiirinen komediaelokuva Diktaattori (1940) päättyy runsaan kolmen minuutin mittaiseen radiopuheeseen. Hän toivoi, että ympärillä on ihmisiä ojentamassa kätensä ja nostamassa kaatuneen takaisin jaloilleen. Hänen puheensa oli enemmän kuin parin minuutin mittainen kiitospuhe. Niissä opastetaan sivutolkulla, millainen on vaikuttava puhe. Spontaanit suosionosoitukset eivät jatkuneet ihan niin kauan. Puhe kesti minuutin ja 50 sekuntia. Hyvällä puheella on sanoma ja se jää mieliin. Chaplinin esittämä juutalainen parturi vetoaa diktaattori Adenoid Hynkelin hahmossa: – Kaikki me haluamme auttaa toinen toisiamme – ihmiset ovat sellaisia. Muuse haluaisi myös, että hyvän ja pahan tienhaarassa oleva nuori saisi samanlaista tukea kuin hän on saanut, että jokaisella nuorella olisi kirjoja luettavaksi. Samana vuonna Queen-yhtye julkaisi laulun One Vision, jossa on suoria viittauksia Kingin puheeseen. Jokainen vaalikentille kirmaava ja omaa puhettaan hiova voi ottaa siitä opikseen. No, on on on, mutta älä sure ystäväni, mä teen omat tehtäväni, sä saat tehdä mitä sua huvittaa”. 49 Demokraatti Unelmat voivat toteutua V arovaisen arvion mukaan maailmassa on miljoona puhetaidon opasta. Haluamme elää toistemme onnellisuudesta, emme toistemme kurjuudesta. 1963 pitämään Minulla on unelma -puheeseen. Edellisten eduskuntavaalien alla Sanna Marin muistutti tv-väittelyissä ja vaalikentillä, mitä mahdollisesti muodostettava oikeistohallitus aikoo tehdä – ja kas, hän oli oikeassa. Kuten puheoppaat tietävät, hyvä puhe naurattaa, itkettää ja koskettaa. Oppaat tähdentävät muun muassa puheen rakennetta, katsekontaktia yleisöön ja sitä, että puheessa olisi hyvä olla tunnetta. de_13022025_49.indd 49 de_13022025_49.indd 49 31.1.2025 13.33 31.1.2025 13.33. Muuse puhui omasta tiestään urheilijaksi. Muusekin unelmoi rauhasta ja tasa-arvosta samaan aikaan kun jakolinjat sekä meillä että maailmalla syvenevät. Puhetta on ehditty analysoida pitkin ja poikin: sykähdyttävä, liikuttava, intensiivinen, levollinen, energinen, pakoton. Niistä on olemassa useita esimerkkejä. Ja että puheen sisältö on totuudenmukainen
50 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_13022025_50.indd 50 de_13022025_50.indd 50 3.2.2025 15.51 3.2.2025 15.51
TEEMA POLIITIKOSTA TULI TIETEENTEKIJÄ Moni poliitikko väheksyy tutkimustietoa, vaikka ylivoimainen osa suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Ilmastotiede populistien hampaissa Hallitus uhkaa tieteen vapautta de_13022025_51.indd 51 de_13022025_51.indd 51 3.2.2025 16.55 3.2.2025 16.55. Ti ed ev as ta is uu s Ti et op er us te in en pä ät ök se nt ek o on ju hl ap uh et ta
Suhde on viime aikoina lyönyt tavallista enemmän kipinöitä: politiikka päsmäröi, tiede kokee vapautensa uhatuksi. 52 Demokraatti de_13022025_52.indd 52 de_13022025_52.indd 52 4.2.2025 13.00 4.2.2025 13.00. 52 Demokraatti TEEMA POLIITIKKO VIE, TUTKIJA VIKISEE Tieteen ja politiikan suhde on likeinen ja tärkeä, joskaan ei ongelmaton
Hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd.) moittii ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolaa uusista ruokasuosituksista A-studiossa. 53 Demokraatti 53 Demokraatti Teksti Janne Ora / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho L oppuvuodesta 2024 suoran televisiolähetyksen katsojat todistivat hämmentävää sanailua. Östman, koulutukseltaan merkonomi ja ammatiltaan yrittäjä, väittää Erkkolan johtaman 12-henkisen tutkijoista koostuvan asiantuntijaryhmän työn tulosta, uusia ravitsemussuosituksia, tieteellisessä mielessä värittyneiksi: TUTKIJOIDEN ARVOSTELUUN SISÄLTYI USEIN UHKAILUA, VIHAPUHETTA JA MAALITTAMISTA. de_13022025_52.indd 53 de_13022025_52.indd 53 4.2.2025 13.01 4.2.2025 13.01
VIIME VUOSINA monet tutkijat ovat nostaneet esiin tiedekritiikin ja suoranaisen tiedevastaisuuden ilmiöitä. Vuoden 2024 barometri kertoo, että tieteeseen ja tutkimukseen luottaa suomalaisista ylivoimainen enemmistö, 86 prosenttia vastaajista. Virkaan astuttuaan Trump veti ensi töikseen Yhdysvallat sekä Pariisin ilmastosopimuksesta että Maailman terveysjärjestö WHO:sta. Kansainvälisesti tunnetuin tiedevastaisuuden harjoittaja lienee Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Professori Erkkola kiistää Östmanin moneen kertaan toistaman väitteen siitä, että ”ympäristöja ilmastonäkökulma” oli vaikuttanut kansallisten ravitsemussuositusten laatimiseen. Maaja metsätalousministeriötä johtaa kristillisdemokraattinen maatalousministeri Sari Essayah, ravitsemussuositusten tieteellistä pohjaa arvostelleen Östmanin puoluetoveri. ”No, ensinnäkin se mitä mä olen kattonu sitä aineistoa, niin ensimmäisenä tulee mieleen se, että tässä on kyllä ollut enemmän ympäristöja ilmastonäkökulma kuin terveysperusteet. Pitkin vuotta 2023 monia tutkijoita ja tutkimuksia vastaan hyökättiin voimallisesti etenkin somealustoilla. ÖSTMANIN PUHEIDEN kaltaisia, tutun oloisia painotuksia on viime vuosina kuultu monien poliitikkojen ja muiden vaikuttajien suunnalta: taannoisesta ex-pääministeri Juha Sipilän dosenttimurjaisusta sosiaalisessa mediassa harjoitettuun ”tiedekritiikkiin”. Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja sen nimeämä ravitsemussuositusten asiantuntijaryhmä kuuluvat maaja metsätalousministeriön alaisuuteen. Hallitus on, ainakin omien puheidensa mukaan, sitoutunut tietoperustaiseen päätöksentekoon. SE ON KANSANTERVEYS POLITIIKKAA. Suositukset tehdään niin Suomessa kuin muualla aina tiedepohjaisesti, Erkkola painottaa. de_13022025_52.indd 54 de_13022025_52.indd 54 4.2.2025 13.01 4.2.2025 13.01. Poutanen viittaa esimerkiksi Tieteen tiedotus ry:n kahden vuoden välein julkaisemaan Tiedebarometri-kyselytutkimuksen tuloksiin. Olisin mielellään nähnyt sellaista otsikkoa, että suosi suomalaista, suosi kotimaista”, Östman sanoo. On syytä puhua monikossa, ilmiöistä, sillä tiedekritiikkiin ja suoranaiseen tiedevastaisuuteen mahtuu monenlaisia ilmenemismuotoja ja virtauksia. TOTTA KAI ON POLIITTISTA, KUN RAVITSEMUS SUOSITUS TYÖRYHMÄN PUHEEN JOHTAJA KERTOO RAVITSEMUS SUOSITUKSISTA. Tutkijoiden ja tutkimuksen arvosteluun oli monissa tapauksessa sisältynyt uhkailua, vihapuhetta ja maalittamista. 54 Demokraatti TEEMA Suomen Akatemia ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi tuomitsivat syksyllä 2023 tiedotteissaan tutkijoihin kohdistuneen häirinnän. Östmanin väitteet suositusten syntytaustoista näyttäytyvät monessa suhteessa erikoisina. Poutanen on toiminut myös Politiikka ja Politiikasta -lehtien päätoimittajana. Tiedevastaisuutta ja tieteen kritiikkiä ei aina harjoiteta kovin sivistyneesti. Politiikan tutkija, valtiotieteen tohtori Mikko Poutanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vakaumuksellista tiedevastaisuutta esiintyy Suomessa kuitenkin kohtalaisen harvoin
Ideologispainotteisen tiedekritiikin tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi maahanmuuttoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvät tutkimusaiheet ja niiden tutkijat. Puolue sai tahtonsa läpi ja maahanmuuttoa koskeva teema-alue tiputettiin STN:n ohjelmasta. Tutkimuskohteen tietopotentiaali ja tutkittavien oikeus tulla kuulluksi ovat yhdentekeviä arvoja. – Jos olet täysi ”absolutisti” näissä asioissa ja ajattelet esimerkiksi, että biologisia sukupuolia on binäärisesti tasan kaksi, eikä sukupuolten ja sukupuoli-identiteettien eroilla ole mielestäsi mitään yhteiskunnallista ulottuvuutta, niin eihän aiheessa ole silloin mielestäsi mitään tutkittavaa, Poutanen kuvaa. Perussuomalaisten kannattajissa oli eniten tiedettä epäileviä, lähes neljäsosa. – Totta kai se on myös poliittista, kun esimerkiksi ravitsemussuositustyöryhmän puheenjohtaja kertoo ravitsemussuosituksista. – Kun tutkija saadaan leimattua esimerkiksi terveysfasistiksi tai vaikkapa vain vegaaniksi, hänet halutaan näin yhdistää tietynlaisen poliittisen agendan edistäjäksi. Haastattelua tehdessä Poutanen oli juuri lukenut Nature-tiedelehden artikkelin, joka käsitteli ulkopuolisten tahojen tieteeseen puuttumista. de_13022025_52.indd 55 de_13022025_52.indd 55 4.2.2025 13.01 4.2.2025 13.01. – Absolutistin mielestä esimerkiksi sukupuolten tutkiminen vain sotkee hänen hyväksymäänsä ilmiselvää totuutta ja status quota. Väestöryhmien erot ovat suhteellisen pieniä, mitä tiedeluottoon tulee. – Kun vihjataan tutkijoiden saaneen rahaa ja siten politisoivan tutkimuksensa, väitteessä on suurta ironiaa. Luvut olivat samalla tasolla vuoden 2022 barometrissä. Yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tiedettä rahoittava Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) joutui kokemaan paitsi kriittistä suhtautumista myös suoraa poliittista puuttumista toimintaansa syksyllä 2023. Monesti tutkijoita vastaan hyökkää nimenomaan suuren rahan teollisuus. TIETEEN JA politiikan ajoittain kireässä leikkauspisteessä voi syntyä monenlaisia kitkoja ja kipinöintejä. Poutanen näkee joidenkin poliitikkojen ja tiedekriitikoiden argumentoinnissa sukulaisuutta Nature-lehden tutkimusartikkelin kuvaamiin vaikuttamispyrkimyksiin. – Kun nykyisin saatetaan etenkin oikeiston taholta esittää tieteen yhteydessä, että ”tässä on nyt selvästi politiikkaa taustalla”, niin yleensä sillä vihjataan, että asiaan liittyy jotakin suhmurointia ja oman edun tavoittelua, Poutanen sanoo. Perussuomalaisia huolestutti Petteri Orpon (kok.) johtamassa hallituksessa STN:n esittämä maahanmuuton ohjelmakokonaisuus, joka ei perussuomalaisten mielestä riittävästi käsitellyt maahanmuuton kielteisiä piirteitä. Se on kansanterveyspolitiikkaa, sillä ravitsemussuosituksia antavan työryhmän tehtävänä on nimenomaan edistää kansanterveyttä. Poutasen mielestä on kuitenkin sinänsä ristiriitaista ja outoa, jos tieteen ja politiikan suhde ikään kuin automaattisesti ja lähtökohtaisesti leimataan kyseenalaiseksi. SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar totesi tuolloin, että vastaavaa poliitikkojen puuttumista tutkimuksen vapauteen ei ole nähty STN:n koko historiassa. POUTANEN KOROSTAA tiedekritiikillä ja tiedevastaisuudella olevan monenlaisia ilmenemismuotoja. Se voi olla yksi vahva keino pyrkiä kyseenalaistamaan tutkimuksen ja tutkijan luotettavuutta ja uskottavuutta. Tutkimusartikkelin mukaan tupakka-, alkoholisekä epäterveellisiä elintarvikkeita tuottavan teollisuuden edustajat ovat johdonmukaisesti mustamaalanneet kyseisten tuotteiden haittoja selvittäneitä ja esiin tuoneita tutkijoita ja tutkimuksia. Reak tiot kuuluvat ”onko maailma tullut hulluksi” ja ”onko missään enää mitään järkeä”. TUTKIJOITA VASTAAN HYÖKKÄÄ USEIN SUUREN RAHAN TEOLLISUUS. 55 Demokraatti Vain vähän tieteeseen sanoi luottavansa 11 prosenttia vastaajista
Molemmat niistä linkittyvät osaltaan myös tiedekritiikkiin. – Kun julkisuudessa puhutaan meneillään olevasta poliittisesta päätöksenteosta – siis keskeneräisistä asioista joiden poliittinen ratkaisu vielä puuttuu – voi sellainen asiakokonaisuus olla tutkijan kannalta miinakenttä. – Ihmiset ajattelevat, että minulla on oikeus päättää, millaiseen tutkimukseen minun verorahojani käytetään. Talouskurin ajan puhetavassa voidaan yksinkertaisesti kysyä, tuottaako jokin tutkimus taloudellista tuloa, joka oikeuttaa siihen laitetun julkisen rahan panos tuksen. Tutkimuksen tavoitteiden ja tulosten arvo halutaan pelkistää siihen, onko tutkimuksella suoraa taloudellista arvoa. – Sen kaltaista tiedevastaisuutta, jossa hylätään tieteellinen maailmankuva on onneksi aika vähän, Jokisipilä sanoo. TOINEN ARVELUTTAVA tiedekritiikin muoto on luonteeltaan välineellistä. Samoin sukupuolen tutkimuksessa intersektionaalisen feminismin tutkimus tuntuu olevan joidenkin kansanedustajien erityinen kritiikin kohde, Jokisipilä sanoo. POLIITTISEN HISTORIAN professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta yhtyy Mikko Poutasen näkemykseen vakaumuksellisen tiedevastaisuuden yleisyyden asteesta Suomessa. Jokisipilän mukaan otollinen maaperä tieteen ja tutkijan kritiikille saattaa syntyä, kun tutkijan ja poliittisen keskustelijan ja vaikuttajan roolit sekoittuvat. Jokisipilä näkee Poutasen tavoin, että erityisesti jotkin tieteenalat tuntuvat joutuvan muita herkemmin esimerkiksi populististen ja joidenkin konservatiivisesti ajattelevien piirien hampaisiin. Tiedettä, tutkimusta ja tutkijoita kritisoidaan rajusti ja asiattomasti ilman, että kritiikin esittäjällä on sen enempää tietoa kyseisestä alasta ja tutkimuskohteesta saati muuta tieteellistä koulutusta. Yhtä kaikki on myös Jokisipilä tunnistanut arveluttavia ilmiöitä tieteeseen kohdistettuun kritiikkiin liittyen. Tätä tulkintaa myös tieteen välinearvoa korostavat tiedekriitikot ruokkivat. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on vain luonnollista ajatella näin. Hän painottaa, että tiedevastaisuus on terminä kohtalaisen vahva kuvaamaan moni-ilmeistä ilmiötä. 56 Demokraatti TEEMA – Kyseessähän ei kuitenkaan ole pakottava linjaus vaan suositus, Poutanen tähdentää. Usein kielteiset tai kyseenalaiset kehityskulut syntyvät politiikan ja tieteen kohdatessa tai niiden kahden rajapinnoilla. de_13022025_52.indd 56 de_13022025_52.indd 56 4.2.2025 13.01 4.2.2025 13.01. Välineellisen tiedekritiikin kylkiäisenä seuraa Poutasen mukaan ajatus siitä, että julkisen tutkimusrahan saaja on vähintään tilivelvollinen ellei jopa ”alisteinen yhteiskunnan nettoveronmaksajille”, jollaisia tiedemaallikot usein ajattelevat olevansa. POLITIIKAN TUTKIMUKSESSA Jokisipilä näkee tutkijan ja tutkimuksen kannalta kaksi erityistä, mahdollista ongelmakohtaa. Poutasen mukaan luonnontieteet ja teknologiset alat säästyvät yleensä tältä ekonomistiselta tiedekritiikin muodolta. – Ei tarvitse avoimesti ottaa kantaa onko jokin tutkimusala ok vai ei. Ekonomistisessa kritiikissä ei välttämättä arvostella yksittäistä tutkimusta tai tieteenalaa suoraan. Tiedekriittinen asenne ilmaistaan epäsuorasti. – Ihmisten on helpompi ajatella niin, että tutkimuksesta täytyy saada ulos vaikkapa jokin konkreettinen laite, joka voidaan myydä ulkomaille. – Jos valitset sanasi huonosti, se näyttää siltä, että ottaa poliittisesti kantaa ratkaistavana olevaan asiaan. – On totta, että sellaista muuta kuin tieteen sisäistä kritiikkiä näkee aika paljon, esimerkiksi kun on kyse ilmastotieteestä. Asiaa mutkistaa edelleen se, että politiikan tutkijoissa on myös niitä, jotka osallistuvat aktiivisesti sekä poliittisen keskusteluun että politiikkaan. Osalla tutkijoista on kaksoisrooli tutkijoina ja poliitikkoina
– Se missä tieteen tekeminen loppuu ja missä alkaa poliittisten suositusten antaminen on aika lailla veteen piirretty kohta. Tavoite on ymmärrettävä. Jokisipilä näkee, että maallikoilla ei monesti ole yksinkertaisesti tiedollisia eväitä osallistua hankalista tutkimusaiheista ja -kysymyksistä käytävään tieteellisen keskusteluun. Tieteen vapauden kaventuminen on sekä huolestuttanut että puhuttanut tutkijoita ja koko tiedeyhteisöä jo pitkään ja monilla foorumeilla. Vaikka ilmiö on ollut olemassa aina, luonteenomaista sille on sen aaltomaisuus. Miten sitä faktaa ja ongelmaa pitää lähteä poliittisesti ratkomaan. ”Lakiesityksen taustalla on EU:n tasollakin yhteinen tavoite, että tutkimusaineistoja tai tutkimuksen tuloksia ei käytetä ihmisoikeuksia loukkaavalla tai turvallisuuttamme vaarantavalla tavalla. Esimerkiksi Turun yliopiston lääketieteen professori Juhani Knuuti kirjoitti Professoriliiton sivujen blogissaan marraskuussa 2023 muun muassa näin: ”Tällä hetkellä tuntuu, että paine ohjata tutkimuskohteiden valintaa poliittisesti tai ideologisesti on huomattavan suuri. Meillä on tämä tutkimushavainto, että ilmasto on lämmennyt. Nyt lienemme jälleen aallon harjalla… Virheellisiin lähtökohtiin pohjautuva tieteellisen tutkimuksen poliittinen ja ideologinen ohjaus on merkittävä uhka.” – Varsinkin yleisön puolella voi olla vaikea erottaa, missä roolissa tutkija milloinkin on. 57 Demokraatti Poliitikot puuttuvat tieteen vapauteen TIEDEVASTAISUUS, MUTTA myös tieteen vapaus on puhuttanut suomalaista tiedeyhteisöä viime vuosina usein ja enenevästi. – Sen sijaan usein mennään epä-älyllisen tiedekritiikin puolelle, jossa aletaan kyseenalaistamaan isojen tieteellisten tutkimusten tuloksia tyyliin ”onko ilmasto lämmennyt vai ei”. YHTEISKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON näkökulmasta katsottuna Jokisipilä pitää esimerkiksi ilmastopolitiikan ja ilmastotieteen rajamaastoa hankalana. Esitystä ovat arvostelleet sekä useat pitkän linjan ja eri tiedealojen tutkijat että akateemisen maailman instituutiot. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tuore lakiesitys on saanut alkuvuoden mittaan monet tieteentekijät takajaloilleen. – Ilmastopolitiikka on sellainen asia, josta pitääkin kaikkien pystyä puhumaan ja sallimaan myös sitä koskevat erilaiset näkemykset. IHMISET AJATTELEVAT, ETTÄ MINULLA ON OIKEUS PÄÄTTÄÄ, MILLAISEEN TUTKIMUKSEEN MINUN VERO RAHOJANI KÄYTETÄÄN. Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta. – Ei ole tavatonta, että yksittäinen tutkija kutsutaan vaikkapa A-studioon ajankohtaiskeskusteluun ja hän alkaa siellä ottamaan kantaa vaikkapa hallituksen lakihankkeeseen. On kuitenkin eri asia osallistua tieteen tuloksista ja tutkimusaiheista käytävään poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. de_13022025_52.indd 57 de_13022025_52.indd 57 4.2.2025 13.01 4.2.2025 13.01. Tutkijalla saattaa itselläänkin mennä roolit sekaisin. Siihen keskusteluun on kaikilla äänioikeutetuilla oikeus. Muotoilu sen sijaan on epäonnistunut jättäen sen toimeenpanoon liikaa tulkinnanvaraa, mikä voi mahdollistaa väärinkäytöksiä ja tieteen vapauden rajoittamista”, kirjoittivat tutkimuksesta vastaavat vararehtorit, Helsingin yliopiston Anne Portaankorva ja Aalto-yliopiston Jyri Hämäläinen opinahjojen tiedotteessa. Yliopistot pitävät muotoilua epäonnistuneena. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ottivat kantaa lakikirjauksen muotoiluun. Suomen Akatemiaa koskevaan lainsäädäntöön esitetään kirjausta, jonka mukaan Akatemian ”tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan kanssa”
Jakolinjat parin vuoden takaa eivät ole muuttuneet. Tuomioistuin on juuri sitä varten ratkomassa tapauksia. Jääkäämme siis odottamaan tuomiota, jonka antaa 15 tuomarin tiimi myöhemmin tänä vuonna. ENNEN KUIN direktiivi hyväksyttiin, sen laillinen perusta oli arvioitavana lainsäätäjien oikeuspalveluissa: eli sekä komission, neuvoston että parlamentin oikeuspalvelut ovat nähneet sen perussopimusten mukaisena. Niin sanottuja rajatapauksia on aina ollut ja niitä tulee aina olemaan – eihän muuten tapahdu kehitystä. Direktiivi oli toimeenpantava jäsenmaissa viime vuoden marraskuuhun mennessä ja jo nyt on nähty, että se on parantanut työssäkäyvien köyhyystilannetta: useammassa maassa vähimmäispalkat ovat nousseet yli 10 prosenttia, vielä useammassa 5–10 prosenttia. JÄSENVALTIOT OVAT myös sitoutuneet vahvistamaan EU:n sosiaalista ulottuvuutta tänä vuonna jo kahdeksan vuotta täyttävän sosiaalisen pilarin kautta. Viime vuosina on nähty, mihin kansalaisten elämän kurjistuminen johtaa, kun ääriliikkeet ovat saaneet yhä enemmän kannatusta Euroopassa. Euroopan tuomioistuimen julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksensa direktiiviin, peilaten sitä, onko se perussopimusten mukainen vai ei. Toivokaamme, että sosiaalista ulottuvuutta ei jälleen kerran jyrätä talouden alle ja yli 20 miljoonaa direktiivistä hyötyvää eurooppalaista vähätuloista palkansaajaa saa palkankorotuksensa. Kielteinen kanta oli täysi yllätys jopa tahoille, jotka vaativat arviointia ja on ollut mielenkiintoista, miten nopeasti kielteistä narratiivia on alettu toistaa. Pilarin mukaisesti muun muassa köyhyyden vähentäminen on ollut unionin tärkeitä tavoitteita. Vasta tuomio tulee olemaan lainvoimainen. Vähimmäispalkkadirektiivi tuli vastauksena kansalaisten tarpeisiin. Se kertoo siitä, miten asioita arvioidaan pelkästään sisämarkkinaja talouslainsäädännön kautta ja EU:n sosiaalinen puoli edelleen unohdetaan. Suomessa direktiivi ei aiheuta muutoksia, sillä meillä työehtosopimusten kattavuus työväestöstä on yli direktiivissä vaaditun 80 prosentin. PUHEENVUORO Sosiaaliset tavoitteet löytyvät EU:n perussopimuksista, kuten myös kehotus sosiaalisesta edistyksestä. 58 Demokraatti Eläköön sosiaalinen Eurooppa V ähimmäispalkkadirektiivi sai tammikuussa enemmän näkyvyyttä kuin silloin, kun se hyväksyttiin. Vähimmäispalkka direktiivi tuli vastauksena kansalaisten tarpeisiin. Susanna Salovaara johtaja, FinUnions SAK:n ja STTK:n EUedustusto Bryssel de_13022025_58.indd 58 de_13022025_58.indd 58 31.1.2025 15.15 31.1.2025 15.15. Yhdessä sovitun kannan mukaisesti sosiaalisella pilarilla on pyritty vastaamaan EU-kansalaisten hyvinvointiin ja tarpeisiin parantamalla elinja työoloja. Kirjausten mukaan näitä ei nähdä vähemmän välttämättöminä kuin mitään muutakaan politiikka-alaa. EU-tuomioistuimen tuomioista yli 30 prosenttia on poikennut julkisasiamiehen antamasta ratkaisuehdotuksesta
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Valitettavasti teemme päätöksiä yhä enemmän tunnepohjalta ja vähemmän faktoihin nojaten. 59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kansalaisten terveys ja hyvinvointi ovat liian arvokkaita pelinappuloita lyhyen aikavälin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaalija terveydenhuollon ongelmat ovat todellisia, mutta niiden ratkaiseminen vaatii enemmän kuin populistisia heittoja – ymmärrystä, yhteistyötä ja uskallusta kuunnella asiantuntijoita, vaikka ratkaisut eivät olisikaan aina helppoja tai suosittuja. iS to ck LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_13022025_58.indd 59 de_13022025_58.indd 59 31.1.2025 15.15 31.1.2025 15.15. Pirjo Riikonen kaupunginvaltuutettu (sd.), kunta ja aluevaaliehdokas 2025 Populistinen päätöksenteko vaarantaa hyvinvointivaltion peruspilarit. Voimme vaatia parempaa, kysyä tarkentavia kysymyksiä ja olla hyväksymättä pinnallisia vastauksia. Politiikka ei tarvitse suhmurointia, ei virheellisten tietojen välittämistä, ei rusinoiden keräämistä pullasta. Tämä ei ole vain ongelma päätöksenteon laadulle, vaan myös uhka demokraattiselle keskustelulle. Vastuullinen politiikka edellyttää faktoihin ja tietoon pohjautuvia ratkaisuja. Asioita tuodaan esille populistisesti ilman syvällistä ymmärrystä. Asiantuntijoiden roolin vähättely heikentää päätösten laatua ja rapauttaa kansalaisten luottamusta politiikkaan. Yksittäisten iskulauseiden ja kärjistysten sijaan tulisi pyrkiä rakentamaan avointa ja asiantuntevaa keskustelukulttuuria. Populistinen päätöksenteko, joka sivuuttaa asiantuntijat ja tutkimustiedon, ei palvele kansalaisten etua, vaan vaarantaa hyvinvointivaltion peruspilarit. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Populismi vie keskustelun väärille urille POLITIIKKA ON tärkeää, demokratia välttämätöntä. Tällä sektorilla päätösten tulee aina perustua tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden arvioihin. Sosiaalija terveydenhuolto on monimutkainen kokonaisuus, jossa pienilläkin muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Siksi joskus olen ajatellut, että tähän tärkeään päättäjän tehtävään pitäisi olla kelpoisuusvaatimus. On aika vaatia päätöksentekijöiltä enemmän vastuullisuutta ja vähemmän populismia – ei pelkästään sosiaalija terveydenhuollossa, vaan kaikilla politiikan tasoilla. Sosiaalija terveydenhuollon kaltaisilla kriittisillä sektoreilla tämä on vaarallinen kehityssuunta. Populismi, joka vetoaa yksinkertaistettuihin iskulauseisiin ja lyhyen aikavälin poliittisiin irtopisteisiin, johtaa usein huonosti suunniteltuihin ratkaisuihin, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen
Sitten vasta pulassa ollaankin. Harris saattoi tulla vastaan vain vastustajan lokasisäl löissä. USA:n pre sidentinvaalit olivat jälleen uusi varoittava esimerkki. Jan Westö johtaja, konsultti ja SDP:n taustavaikuttaja Harrisin kampanja ei ymmärtänyt minkälainen rooli politiikalla on ihmisten arjessa. On myönnettävä, että po litiikan ja viestinnän ammat timaistuminen on osa on gelmaa. Politiikka on yhä hen kilökeskeisempää ja ammat tilaiset lähestyvät puolueen tai aatteen sijasta vaaleja yk silön menestyksen näkökul masta: ehdokkaat kampan japäällikköineen rakentavat omaa uraansa, puolueiden vallankäyttäjät suojaavat omaa valtaasemaansa. En yllättyisi, jos Trump ta louden kohentuessa alkaisi puhua demokraattien kieltä – työelämän laadusta tai mahdollisuuksien tasaar vosta. Uutisten jatkuvan selaami sen keskellä ei hiotuilla po litiikkapapereilla tai profii lihaastatteluilla ole arvoa. Tarkem min tämä kuuluu siinä miten Harrisin kampanjatiimi pu huu mediastrategiasta, kult tuurisodista ja äänestäjien identiteetistä. Mitä meidän pitäisi oppia USA:n demokraattien romahduksesta. iS to ck de_13022025_60.indd 60 de_13022025_60.indd 60 5.2.2025 11.03 5.2.2025 11.03. Kampanja ei tavoitta nut äänestäjää, joka seuraa politiikkaa lähinnä tiktokin kärjistettyinä klippeinä. 60 Demokraatti MIELIPIDE Ovatko liberaalit puolueet kyvyttömiä päivittämään strategista ajatteluaan nyky päivän politiikan pelisään töihin sopivaksi. ”Kulttuurisota” on jyrkän oikeiston silmänkään tötemppu. Harrisin kampanja ei ym märtänyt minkälainen rooli politiikalla on ihmisten ar jessa. Kliimaksin jälkeen harva jaksaa palata kampanjassa tehtyihin valintoihin. Me ammattilaiset monimutkaistamme medi astrategioita, identiteettiä tai äänestäjäkäyttäytymistä – tarpeena korostaa profession erityislaatuisuutta, eli perus tellaan korkea tuntihinta. Tässä Trump on mestari; hän on opportunisti ja narsisti, joka on rakentanut koko elämänsä sen varaan, että osaa haistaa mihin tuuli on kääntymässä. Samalla ”varmojen” äänes täjien osalta epäonnistuttiin näkemään demografiadatan nyanssit sekä tehtiin oletuk sia, vasten merkkejä siitä, että äänestyspäätös tehdään asia (talous) eikä identiteetti edellä. Kun miettii, kuka Har risilla oli vastassa, strate gia tuntuu vanhanaikaiselta. Globaalissa lännessä kas vaa aikuisväestö, joka on ol lut ison osan aikuis ja työ elämästä taloudellisen epä vakauden ajassa. Demokratian näkökul masta on sääli, jos emme kes kustele vaalituloksesta, ää nestyskäyttäytymisestä, sekä politiikan sisällöistä. On outoa kuulla kampanja tiimin arvio, että nykytilan teeseen auttaisi jos puolue keskittyisi ”politiikan ruislei pään” eli keskiluokan ja työ väestön elämänlaadun nosta miseen. Yksi selitys on, että epäonnistumisen analysointi kääntyy helposti henkilöön menevään kritiikkiin. Kuulostaa, että huolimatta vuosien 2016 ja 2020 vaa leista tai esimerkeistä maa ilmalta, demokraatit kävivät omaa erillisvaaliaan ikivan hoilla säännöillä. Vaalit ovat energiasyöp pöjä. Myös kulttuurisodan osalta tuntuu, että demokraatit pe lasivat vanhalla pelikirjalla. Ehkä ei ole mitään kult tuurisotaa – vaan vastakkain on demokraattien pyrkimys ”tehdä oikein” ja populisti, joka yrittää voittaa enem mistön. Vaalianalyysistä esimerkki on kun Yhdysvaltojen demo kraattipuoluetta lähellä oleva Pod Save America podcast haastatteli Kamala Harrisin kampanjan avainhenki löitä tappion jälkeen. Se, että agendalla on vä hemmistöjen oikeudet, il mastonmuutos tai geopoli tiikka, on vaalistrategian nä kökulmasta ohipuhumista suhteessa siihen, mikä on massoille tärkeää. 26.11.2024 julkaistu jakso oli turvallinen tila politiikan ammattilaisille purkaa tun tojaan. Kampanjatiimin yksi seli tys on, että Harrisin persoona ja politiikka tärkeimpiin aihei siin piti esitellä äänes täjille – mutta aika loppui. Tässä kon tekstissa demokraatit, ja edistysmieliset takeltelevat, eivätkä ole pystyneet anta maan uskottavaa lupausta paremmasta. Poliitiikan ja vaalien ympä rille rakentunut kilta suuntaa katseensa monimutkaiseen dataan enemmän kuin polii tikkojen pulssiin siitä, mikä resonoi äänestäjissä. Toisekseen, yksilöiden ris teävät intressit ovat retro spektiivisen keskustelun tiellä. Jos po liittiset puolueet käyvät si säistä keskustelua, mikä vaa leissa meni vikaan, tehdään se piilossa. Se valottaa tehtyjä valintoja, jotka ovat suoma laisille politiikan ammatti laisille tutustumisen arvoisia – etenkin, jos assosioituu hä vinneeseen puolueeseen. Kuinka moni potentiaali nen liukuva äänestäjä tutus tui Harrisin näkökulmaan vaikka vihreästä siirtymästä, ja sitten vertaisi Trumpin klikkiletkautuksiin. Eikö ole käynyt sel väksi, että tämä viesti ei ää nestäjille resonoi
Hallitus tai kokoomus vah vasta värisuorastaan huoli matta ei voi yksin linjata Suo men ulko ja turvallisuuspoli tiikasta. Keskei sin viesti suomalaisille kui tenkin on, että meillä on va rauduttu hyvin kaikenlaisiin tilanteisiin ja että viranomai semme valvovat tilannetta koko ajan taatakseen turval lisuutemme. Meidän on suojauduttava informaatiovaikuttamiselta. silienssiä, sitkeyttä, selviyty miskykyä. Erityisen tärkeää on suo jella Suomen hyvinvointival tiota. Erityisesti Itämeri on ollut hybridivaikuttamisen polt topisteessä. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että Suomen keskuste luilmapiirin täydellinen mili tarisoiminen sekä leikkaami nen hyvinvointipalveluista, tulonsiirroista ja kulttuu rista on leikkaamista suoma laisten valmiudesta, halusta ja kyvystä puolustaa maata informaatiosodankäynnin muotoja vastaan. Avoin keskusteluilmapiiri, hyvinvointivaltio ja kulttuuri pitävät yllä suomalaisten re Yksiviivainen sotapuhe ei ole Suomen ja suomalaisten etu Onnistuneessa hyvinvointivaltiossa ei ole hyviä ja huonoja, on vain suomalaisia. Juha Jaatinen SDP Helsingin varapuheenjohtaja puoluevaltuuston jäsen LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_13022025_60.indd 61 de_13022025_60.indd 61 5.2.2025 11.03 5.2.2025 11.03. Suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Maamme kulttuuri on suo malaisia yhdistävä liima. Tapahtumien jälkeen EU, Nato sekä JEFliittouma rea goivat viipymättä ja lupasivat kukin omaa tukeaan meren alaisen infran turvallisuuden varmistamiseen. Sitä tulee vaa lia myös jatkossa. Sel vää on, että me ja liittolai semme olemme tähän val miita ja tilanne on hallinnas samme. Sillä yritetään saada meidät käyttäytymään haitallisesti ja tekemään it selle haitallisia päätöksiä. Puhutaan informaatiovai kuttamisesta. Pelkkä asevarainen varau tuminen ei auta. Tarvi taan monipuolista ja kriit tistä keskustelua. Puolustusvaliokunnassa olen päässyt kuulemaan viranomaistietoa muun muassa Itämeren tilanteesta. On tärkeää huo lehtia eduskunnan ja ennen ja sen keskeisten valiokun tien tiedonsaannista nykyi sessä turvallisuustilanteessa. Tämä on hieno piirre suomalaisessa parla mentarismissa. Suna Kymäläinen kansanedustaja (sd.), puolustusvaliokunnan varajäsen Lappeenranta Ennen sotaa käytiin rintama linjoilla ihmisvoimin, tykein, tankein, ohjuksin. Yhteiskunnassamme on havaittavissa militarismin ja kovan turvallisuuden paino arvon nousu. Se ei anna tilaa val taapitäviä kritisoivalle kes kustelulle ja normalisoi voi mankäytön kansanvälisessä politiikassa. Suomen hyvästä varautumi sesta ja valvonnasta kertoo, että Eagle S tankkeri otet tiin nopeasti kaapelirikon jälkeen erinomaisen viran omaistoiminnan myötä no peasti kiinni. Oikeudenmukaisuus, joka on hyvinvointivaltion päämäärä, tekee Suomesta maan, jonka kaikki tuntevat omakseen, eivät vaan hyvin voivat. Yksiviivai nen sotapuhe johtaa pahim millaan militaristiseen kes kusteluilmapiiriin, turvallis tamiseen. Syytä liialliseen pelkojen ja sodan uhkan liet sontaan ei ole. 61 Demokraatti Suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa Vuosi vaihtui turvallisuuspo litiikan näkökulmasta tapah tumarikkaissa merkeissä. Mo nipuolisesta kulttuuritarjon nasta meistä jokainen on löy tänyt itselleen viihdyttävää ja ajatuksia herättävää kulttuu ria. Tässä turvallisuuspoliitti sessa tilanteessa ja Suomen geopoliittisessa asemassa ar meijalla on painoarvoa. Täs säkin tilanteessa on pidettävä vara, että Suomi pysyy avoi mena yhteiskuntana. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa on pysyttävä valppaana. Tämä luo meille suoma laiselle yhteisiä tarinoita. Suomessa on tehty ulko, turvallisuus ja puolustuspo litiikkaa yhdessä hallitusop positiorajat ylittäen ja toisia kuunnellen. Tämä on pienelle kansakunnalle vält tämätöntä. Kevään aikana eduskun nassa on edessä keskustelu rajaturvallisuuslain mahdol lisesta jatkosta. Tämä ei ole Suo men ja suomalaisten etu. Suomen turvallisuus on meidän kaikkien asia. Se tarkoit taa leikkausta kansamme ky vystä vastustaa ulkopuolista vaikutusta. Ulkopuolinen tekijä pyr kii uskottelemaan, että Suo messa ei ole kansanvaltaa, emme ole oikeusvaltio tai meillä järjestelmällisesti sor retaan vähemmistöjä ja hei kommassa asemassa olevia. Onnistuneessa hyvinvointi valtiossa ei ole hyviä ja huo noja, on vain suomalaisia. Lisäksi Donald Trumpin toinen kausi Yh dysvaltain presidenttinä ai heuttaa omat haasteensa kansainväliselle vakaudelle, Ukrainalle ja Euroopan tur vallisuudelle. Nyt säästöjen nimissä hal litus leikkaa näistä kolmesta edellä mainitusta. Rintama on siirtynyt uusille alustoille. Hybridivaikuttaminen Itä merellä ja Suomessa ei tule lähiaikoina laantumaan
Kari Urpilainen Jutta Urpilainen Esa Kant. Ylistarolla 29.2.1956 syntynyt Esa Kant suoritti koneistajan tutkinnon Lapuan ammattiopistolla ja teki pitkän työuran Kokkolassa. Kollegat ja ystävät muistavat hänet ihmisenä, jonka arvot kumpusivat syvästä oikeudenmukaisuuden tunteesta, halusta vaikuttaa yhteiskuntaan ja rakkaudesta toisiin ihmisiin. Esa Kant eli elämänsä yhteisvastuun aatteen mukaisesti ja ihmisten välisiä siltoja rakentaen. Työväenliikkeessä Esa oli tunnettu lämpimästä ja humaanista tavastaan kohdata muut ihmiset. Esan käsitys johtamisesta oli inspiroiva. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_13022025_62.indd 62 de_13022025_62.indd 62 5.2.2025 10.34 5.2.2025 10.34. Taloudenhoitajana hän toimi useiden vuosien ajan niin Outokummun metsästyskerhossa, Halkokarin pienkiinteistöyhdistyksessä, Työväen Sivistysliiton Kokkolan Opintojärjestössä, puolueosastossaan kuin myös SDP:n Kokkolan kunnallisjärjestössä. Esa kunnioitti erilaisia mielipiteitä ja aatesuuntauksia sekä rakensi konsensusta hienovaraisesti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Uskomme, että monet hänen kanssaan eläneet ja työskennelleet ihmiset muistavat tätä perintöä lämmöllä. Ammattiosaston hallinnossa toimiminen toi kannatusta myös työsuojeluvaltuutetun tehtävään. Hän osasi astua esiin silloin, kun se oli tarpeen, mutta myös vetäytyä, kun aika vaati harkintaa ja tilaa muille. Hän oli Kokkolan Sosialidemokraatit ry:n jäsenenä yli 40 vuotta ja edusti alueen puolueväkeä useassa puoluekokouksessa, puoluevaltuustossa neljä vuotta ja piirihallituksessa kuusi vuotta. Häneen saattoi luottaa silloinkin, kun ajat olivat epävarmat tai päätökset vaikeita. SAK:n Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtajana Esa toimi peräti 12 vuotta. Siksi hän vaikutti laajasti erilaisissa yhteisöissä. Tilaa . Kant teki merkittävän elämäntyön, kun hän huolehti Elli-vaimonsa kanssa perheestään, teki työtä Kokkolan suurteollisuuden hyväksi, palveli sosialidemokraattisen työväenliikkeen vaikuttajana ja toimi Kokkolan kaupungin ja Keski-Pohjanmaan maakunnan johtavissa luottamustehtävissä. Hän teki väsymättä työtä ansaitakseen kansalaisten luottamuksen. Valitse tieto. Hän oli henkilö, joka oli aina valmis auttamaan. Kahdeksanvuotinen kausi Kokkolan kaupunginvaltuustossa toi mukanaan tärkeitä luottamustehtäviä niin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana, maakunnan koulutuskuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtajana kuin Keski-Pohjanmaan liiton hallituksen varapuheenjohtajana. 62 Demokraatti KUOLLUT Siltoja rakentanut aatteen mies KOKKOLALAINEN Esa Kant kuoli viime syksynä 68-vuotiaana vaikean sairauden uuvuttamana. Hän ei haastanut riitaa tai pitänyt suurieleisiä puheita. Työ Tradekan edustajistossa sekä Osuuspankin edustajistossa tulivat myös tutuiksi. Esa Kantiin luotettiin. Hän sai kunnallisja aluehallinnon tehtäviin kansalaisilta luottamuksen yleisissä vaaleissa. Esa Kant oivalsi kansalaisyhteiskunnan arvon ja arkipäivän merkityksen. Hän työskenteli yhteensä 45 vuotta konemiehenä Outokummun ja Bolidenin tehtailla
Aiheesta alustaa koulutuskeskus Salpauksen taitovalmentaja Saara Honkanen. Ei vastaanottoa. Tervetuloa! (johtokunta klo 14.) de_13022025_63.indd 63 de_13022025_63.indd 63 4.2.2025 14.02 4.2.2025 14.02. Leena Harjula-Jalonen filosofian maisteri, Kerava 21.2. Merkkipäivä onnittelut KSR:n yleisrahastoon. 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät KOKOUKSET HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Kello 12 pääsemme ammatillisen koulutuksen toisen asteen pariin. Merkkipäivä onnittelut KSR:n yleisrahastoon. Rauli Warto Helsinki 17.2. Aiheina vaalit ja kevään toiminta. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Mitä ammatillinen koulutus on tänään. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 17.2. naisyhdistyksen helmikuun kokous su 23.2. klo 18. Työväenyhdistys r.y. Ei vastaanottoa. klo 15. Marianne Taipale DI, matemaattisten aineiden opettaja, yrittäjä , Helsinki 14.1. klo 11 alk. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Pirjo Urpilainen kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja, Kokkola 25.2. Kuukausikokous Terituvalla to 20.2. Demari-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Ei vastaanottoa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pertti Heliö. Eila Ratasvuori oik.lis., varatuomari, Helsinki 24.2. 63 Demokraatti Pertti Heliö Joensuu 18.2. Merkkipäivä onnittelut KSR:n Pirjo ja Kari Urpilaisen rahastoon. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Millaisia taitoja tarvitaan. lounaalle. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Ei vastaanottoa. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. Merkkipäivä onnittelut KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kotien Puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Leena Harjula Jalonen. • Lahden Sos.dem
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_13022025_64.indd 64 de_13022025_64.indd 64 4.2.2025 11.48 4.2.2025 11.48. 64 Demokraatti RISTIKKO 3/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Lajia ei ole helppo havaita. Kuvaajien ja lintuharrastajien parveilu paikalla on saattanut paljastaa suurimmalle osalle heistä, että järven sulassa ei ehkä sittenkään uiskentele mikään aivan tavallinen sorsa. Puikku, kuten sitä lintuharrastajat toisinaan nimittävät, on muualla Euroopassa yleinen laji. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 29 48 13 65 7 17 35 62 94 8 68 57 49 12 3 94 16 28 73 5 36 24 75 81 9 75 89 31 46 2 82 91 54 37 6 43 72 96 58 1 51 63 87 29 4 RISTIKON 1/2025 RATKAISU 16.1. ais ud ok u. Vaatii kärsivällisyyttä, jos sellaisen aikoo kesällä etsimeensä saada. de_13022025_64.indd 65 de_13022025_64.indd 65 4.2.2025 11.48 4.2.2025 11.48. Se on pituudeltaan 23–29 senttimetriä ja siipien kärkiväli 40–45 senttiä. Se on nimensä mukaan varsin pikkuinen, eikä ole ollenkaan ihme, että pörheää otusta luulee ensivilkaisulla jonkin vesilinnun poikaseksi. Pikku-uikun tapaakin parhaiten talvella, kun ne hakeutuvat väljemmille vesille – sulapaikoille saalistamaan. Siellä niitä voi havaita jopa kaupunkipuistojen lammissa. Se pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla ja tykkää – kaikkien lintukuvaajien kiusaksi – lymyillä kaislikossa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kaarina Hiekkataipale Tampereelta. co m 4 8 3 1 7 5 9 8 5 7 1 2 4 2 8 3 3 4 6 2 2 4 7 6 4 5 8 1 8 7 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi M ikäs sorsanpoikanen se siinä, on satunnainen ohikulkija saattanut pohdiskella Tampereen Iidesjärven länsipäässä kävellessään. Tänä talvena pikku-uikkuja on Tampereen lisäksi nähty ainakin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Savonlinnassa ja Maarianhaminassa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Suomessa pikku-uikkuja pesii eri arvioi den perusteella enintään joitakin kymmeniä pareja. Iidesjärven sulassa, Viinikanojan päässä, on tänä talvena viihtynyt pitkään pikku-uikku. Se painaa enimmillään vain parisataa grammaa. Suomessa se taas on äärimmäisen uhanalainen. Sen lisäksi, että lintu on varsin harvalukuinen, se on myös hyvin piilotteleva
Hän hyödyntää hienosti lyyrisiä kansanrunoja, antaen Ainolle kielen tunteisiin. Nuorten naisten runot pursuavat tyttöenergiaa ja tyttöydestä ollaan ylpeitä. Satasivuinen, mutta suuri kirja. Raadollinen, järkyttävän hieno ja syvällinen kertomus vaikeasta äitisuhteesta, sekä ranskalaisesta yhteiskunnasta ja luokkaeroista. Edelfeltin muusasta ei ole hirveästi tietoa, mutta Kortelainen teki tutkimustyötä ja kokosi sirpaleisista lähteistä hienon tarinan, historiallisen esseen. Joko hukuttautuu tai hukkuu, miten sen nyt haluaa tulkita. Hän ei halua Väinämöiselle vaimoksi. Se ei ole vain myyttisiä tarinoita ja vanhoja kansanrunoja, vaan myös osa 1800-luvun maailmaa ja osa Elias Lönn rotin biografiaa.Olenetenkinkiinnostunutsiitä, miten hän laati Kalevalan hyödyntäen suullisen kulttuurin runoutta, mutta kirjoitti sen osaksi 1800-luvun sivistyneistön kulttuuria. Tatjana Tolstaja: Tulta ja pölyä 4 Neuvostoliiton aikainen kirja, joka on ilmestynyt suomeksi 1989. Aino alkaa eritellä pahaa oloaan. Eli Aino kuolee. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lönnrot rakensi modernin naisen kuvaa Ainon tarina puhuttelee tässä metoo-ajassa, sanoo Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Sen sijaan Aino alkaa eritellä tunteitaan, kokee surun, murheen ja myös jonkilaisen raivon hyvin kehollisesti ja päätyy sitten omaan ratkaisuunsa. Kalevala on minulle tutkijana kiehtova kirja moniulotteisuutensa takia. Lönnrot ei kuitenkaan kirjoittanut Kalevalan Väinämöistä irstailijana tai suoranaisena seksuaalisena häiritsijänä, mutta sellaisia elementtejä siinä on, samoin kuin niissä Lönnrotin hyödyntämissä kansanrunoissa, joissa on kyse vanhemman miehen ja nuoremman naisen kohtaamisesta. 5 1 2 4 3 de_13022025_66.indd 66 de_13022025_66.indd 66 4.2.2025 8.16 4.2.2025 8.16. Elias Lönnrot: Kanteletar ja opas sen lukemiseen 5 Kantelettaren runot ovat vaikuttavia tunteiden kuvaajia. Vanhenevien ja avioituneiden naisten runot kuvaavat elettyä elämää, sitä, miten nykyinen todellisuus on kovaa ja synkkää. Aino ei suostu uhrin asemaan. Aino-runo, Kalevalan neljäs runo, on tosi kiehtova, koska siinä Lönnrot rakentaa modernin naisen kuvaa. Mietin pitkään lähtisinkö opiskelemaan kirjallisuutta, mutta valitsinkin folkloristiikan ja minusta tuli Kalevalan ja Kantelettaren tutkija. Anna Kortelainen: Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina Christer Kihlman: Sininen äiti Édouard Louis: Naisen taistelut ja muodonmuutokset Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lukeminen on minulle tärkeää. Eikä halua myöskään ottaa vastaan perinteistä naisen roolia, mikä tuohon aikaan oli naisen ainoa kunniallinen vaihtoehto eli naisen piti avioitua. Tolstaja kuvaa ihmistä herkästi ja rakentaa novelleihinsa upean, intensiivisen tunnelman. Suomenruotsalainen Kihlman piirtää kuvan paitsi suomenruotsalaisuudesta, erityisesti ihmisyydestä intensiivisesti, psykologisella realismilla. Ainon tarina kietoutuu 2017 alkaneeseen metoo-keskusteluun. Vaikka runossa on elementtejä kansanrunoista, on se Lönnrotin luoma. Ainon tarina on monessa mielessä moderni ja koskettaa nykylukijaa, varmasti myös nuoria. Monet kirjat liittyvät eri elämänvaiheisiini ja ne tuovat paljon henkilökohtaisia muistoja mieleen
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_13022025_002.indd 1 de_13022025_002.indd 1 31.1.2025 17.14 31.1.2025 17.14. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
tradeka.fi/liity Tradeka. korkealta de_13022025_001.indd 1 de_13022025_001.indd 1 4.2.2025 10.38 4.2.2025 10.38. PAL.VKO 2025-09 00 74 43 -2 50 3 6 414880 074923 2 5 3 13.2.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 25 / 13 . he lm ik uu ta Kovaa ja T(H)UTKIMUS TEEMA Tiedevastaisuus ruokkii populismia Vauhdissa jää pääministeri ja vähän perustuslakikin jalkoihin. Tutustu ja liity jäseneksi . Etuja ja enemmän. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla