. Hinta 3 € 13. 28 POLITIIKKA . HUHTIKUUTA 2017 N0 15–16 Mämmi – ehta suomalainen ELÄMÄ. 16 Kirkon piina LIIKE . 10 POLITIIKKA . 41 Uupumus vaanii eduskunnassa Riehaa ja surua vaalivalvojaisissa Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Pärjääkö ihminen bitille ja robotille?. 19 AATE . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
HUHTIKUUTA 2017 Lehdessä 6 Kuntavaalien menestys ja tappio 8 Uutiskertaus 10 Bönäri vaanii eduskunnan käytävillä 14 Teollisuuden suurliitto ratkeaa toukokuussa 16 Kirkko teki homoista ongelman 19 Vaali-ilta maistui karvaalta ja makealta 22 Nuoret voivat olla EU:n pelastus 23 Keltainen tuo kevään 24 Olipa kerran minä: Tuija Brax 28 Mämmi – herkku tai kammotus 29 Kasvot peilissä 31 ARS 17 – Todellisuutta virtuaalisesti 34 Kuponginleikkaajan paluu 35 Sadan vuoden itsenäisyys -kirjasarja 36 Erilaisuuden kirot 37 Valo ja varjo – Kuolema Venetsiassa 38 Kirjavisa 40 Demokraatti 100 vuotta sitten 49 Salmiakkia 50 Järjestöt 52 Tehtävät 53 Televisio 56 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Jaana Kauppinen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Tuija Braxin kanssa 41 Aate Selviääkö ihminen maailman muutoksessa. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 13. www.paperiliitto.fi. Tuo Jarppa on ihana yhdistelmä duunaria ja ministerin kaluunaa. HOTTIS Kannen kuva: Emilie Uggla Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Päinvastoin, monesti kriminalisointi on huonontanut juuri kaikkein haavoittuvammassa asemassa elävien seksityöntekijöiden asemaa entisestään. Kriminalisoinneilla ei ole onnistuttu erityisen hyvin Maailmanparantaja . Pro-tukipiste tavoittaa vuosittain noin 2 000 eri ihmistä ja ihmiskaupan uhreja olemme tunnistaneet muutamia kymmeniä. Aika yksioikoiseksi keskustelu helposti menee. Suomea vetää ylös muun muassa halpa öljy ja EU:n setelipainanta. Oikeuksien lisääminen ehdottomasti. Yhtä vaarallista on kieltää, etteikö seksityön tekemiseen liittyisi riskejä – vahva stigma ja marginaalinen asema altistavat monet seksityöntekijät erilaisille turvallisuusja terveysriskeille. Myrsky konjakkilasissa. Seksityö ja ihmiskauppa sekoitetaan usein toisiinsa. JAANA KAUPPINEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . Ei pitäisi. Suomalaista duunaria syyllistetään, mutta mikä mättää suomalaisessa johtamisessa. Se tarjoaa matalan kynnyksen sosiaalija terveyspalveluja sekä yhteisöllistä toimintaa seksityössä mukana oleville ja ihmiskaupan uhr . Pro-tukipisteellä asiakkaista on naisia 92 prosenttia. Vaikea sanoa tarkalleen. 3 13. Seksityöntekijöiden oma ääni kuuluu valitettavan harvoin ja silloinkin kun se kuuluu, pohditaan sitä, onko se tarpeeksi edustavaa ja onko se kaikkien seksityöntekijöiden ääni.. Kun ihmisen itsemääräämisoikeutta ja vapautta rajoitetaan, joko väkivallalla tai muilla keinoilla, on aina kyse rikoksesta. Usein esitetyt väitteet, että valtaosa on pakotettuja seksityöhön ja että oikeuksia ajavat aktivistit ovat hyväosaista vähemmistöä, eivät perustu mihinkään. Pro-tukipisteen työn pääasiallinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja . Monimutkaisiin asioihin tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja, jotka yleensä ovat kieltoja. Yleisintä on ehkä yliyksinkertaistaa asioita eli ajatella, että kaikki seksityö on samanlaista ja juuri sellaista, kuin mitä itse siitä ajattelen. . HUHTIKUUTA 2017 Seksityöntekijä tarvitsee oikeuksia Mielestäsi yleisin myytti seksityöstä. Vuonna 2014 Pro-tukipisteen palveluissa oli yhteensä 10 429 asiakaskontaktia. Rasvatyyni. Eivät hallituksen toimet, kikyt tai muut, ole ehtineet vaikuttaa. Hallitukselta voisikin kysyä: miksi vasta nyt. . Pro-tukipiste on asiantuntijajärjestö, joka edistää seksija erotiikka-alalla toimivien ihmisten sekä ihmiskaupan uhrien osallisuutta ja oikeuksia. Jeesustellaanko seksityökeskustelussa. Kuinka usein seksityöhön liittyy ihmiskauppa. . . Varmasti osa ihmiskaupan uhreista on jäänyt meiltä tunnistamatta. Pro-tukipisteen asiakaskunnasta noin 70–80 prosenttia on muualla kuin Suomessa syntyneitä. Tämä ei kuitenkaan kuvaa koko kenttää, sillä suomalaiset eivät välttämättä tarvitse meidän palveluitamme. Viime vuonna tapasimme ihmisiä 43 eri maasta eli kovin liikkuvaista tämä meidän asiakaskuntamme on. Väkivalta tulee aina tuomita väkivaltana, oli sen kohteena kuka tahansa. Paras keino seksityön ongelmien vähentämiseksi. Mikä on ulkomaalaisten osuus seksityöläisistä. Esimerkiksi pitkään tappiota tahkonneet Outokumpu ja Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma käänsivät toimintansa kasvuun, kun toimitusjohtaja vaihtui ulkomaalaiseen. Hallitus yrittää paukutella henkseleitään Suomen talouden noususta. Noin 50 prosenttia valtion ylläpitämässä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä olevista henkilöistä (167) on joutunut seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Seksityön kenttä on äärimmäisen laaja ja se pitää sisällään hyvin erilaisia tarinoita ja elämäntilanteita. KUVA JARI SOINI ” K riminalisointi huonontaa kaikkein haavoittuvammassa asemassa elävien seksityöntekijöiden asemaa. Monenlaista muunlaista haavoittuvuustekijää tarinoissa tulee kuitenkin esille, sillä meille hakeudutaan silloin, kun tarvitaan apua ja tukea. . . Summittaisesti arvioiden noin puolet – ja tämä sillä varauksella, että arvio voi olla oikea tai väärä. Ilmapuntari saavuttamaan niitä tavoitteita, joihin rikoslakiin perustuvalla sääntelyllä on tähdätty.
Kuntavaalien uutisointi ja puoluetoimistojen viestintä keskittyvät valtakunnalliseen tulokseen. Aika ajoin voisi kuitenkin olla hyvä pohtia, missä määrin keskusvetoisuus rapauttaa ihmisten omaehtoisen toiminnan syntymistä. Häviökin johtui vain muutamasta isosta kaupungista ja isänmaan asialla oltiin. Maakunnissa tiedetään parhaiten alueen tarpeet ja tilanteet, joten niiden tulee saada itse päättää, miten haluavat sosiaalija terveyspalvelunsa järjestää! Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) nanvapausmallille löydy tutkimusnäyttöä eikä myöskään puolustajia asiantuntijoista. HUHTIKUUTA 2017 UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MAIJA MATTILA Sadat pikku vaalit Ylen vaalistudiossa tuntui pitkään olevan vain voittajia, kun ääntenlasku eteni kuntavaali-iltana. Kaikista asioista ei kuitenkaan löydy tutkittua tietoa ja siksi myös asiantuntijoiden konsensuslausunnot voidaan katsoa perustelluksi näytöksi. Toivottavasti nyt kuntavaalien jälkeen hallituksellakin on rohkeutta myöntää, että pakkoyhtiöittäminen ei ole oikea tapa ratkaista sosiaalija terveydenhuollon nykyongelmia. 4 13. Sote-uudistus, hyppy tuntemattomaan POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON PITÄISI perustua mahdollisimman paljon tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Keskusta ja kokoomus sopivat keskenään yön pimeinä tunteina, että keskusta saa maakuntauudistuksen ja kokoomus valinnanvapauden. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija. Myös lausuntokierrokselta saadut palautteet valinnanvapauslainsäädännöstä olivat murskaavat. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat tyystin unohtuneet! Näin hallitus vie meitä kohti suurta sote-laboratoriokoetta, jonka lopputuloksesta ei tiedä kukaan. Sote-uudistus on erinomainen esimerkki siitä. Vastuu kuntavaalien tuloksesta on puoluejohdolla. VIIKON SANA » Mark Twain: Eläkäämme niin, että kuollessamme suree hautaustoimistokin. Puoluetunnus toki kertoo kaikissa vaaleissa jotakin ehdokkaan ajatusmaailmasta. Hallituspuolueet ovat kuitenkin ideologisesti kiinnittyneet sopimukseensa, eikä niistä kukaan voi myöntää, että pieleen menee. Samaan aikaan muistutellaan, että nämä eivät ole eduskuntavaalit vaan paikallisvaalit. Samalla kun puolueet tuijottavat valtakunnallista tulosta pakonomaisesti ja miettivät päänsä puhki, miten saada ”ihmiset uurnille”, kuten kulunut ilmaus kuuluu, niiltä tuppaa unohtumaan kaiken demokraattisen poliittisen toiminnan lähtökohta: sen pitää viritä ihmisten keskuudesta. Jostain syytä puolueiden puheenjohtajien pitää tulkita puolueensa vaalitulos aina positiivisen kautta. Samalla on tunnistettava, että sama puolue voi viedä politiikkaa yhdessä kunnassa yhteen suuntaan ja toisessa toiseen. Perussuomalaiset tyytyvät kaikkeen, kunhan saavat pysyä Ville Ranta. Puolueiden olemassaoloa perustellaan usein demokratian mahdollistamisella ja poliittiseen toimintaan herättelyllä. Ainoastaan kunnon rökitys myönnetään tappioksi. Prosessin aikana on tullut selväksi, ettei hallituksen valinOpposition ääni MERJA MÄKISALO-ROPPONEN hallituksessa. Nykyisen hallituksen monia esityksiä voidaan kritisoida erityisesti (tutkimus)näytön puutteesta. Sama puolue voi viedä politiikkaa yhdessä kunnassa yhteen suuntaan ja toisessa toiseen. Kolmantena näytön muotona ovat arjessa testatut ja toimiviksi havaitut käytännöt. Pahimmillaan toteutuvat monien asiantuntijoiden kauhuskenaariot: integraatio ja eheät palveluketjut jäävät toteutumatta, terveyserot ja kustannukset kasvavat sekä byrokratia lisääntyy. Keskusta ei voi luopua vuosien unelmastaan, vaikka monet keskustalaiset eivät välittäisi valinnanvapaudesta. Kokoomus on sanonut, ettei tule maakuntauudistusta ellei tule valinnanvapautta. Tämän ideologisista lähtökohdista syntyneen neuvottelusopimuksen perusteella hallitus lähti viemään eteenpäin yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää uudistusta. Nyt olisi aika palata alkuperäisiin tavoitteisiin
Brax on sähköpostissa kertonut, että hän pitää yksityiselämänsä tapahtumat ja tunteensa visusti erossa julkisesta roolistaan. JK Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Olennaista vaalituloksessa oli SDP:n kannalta se, että se oli ainoa oppositiopuolue, joka menetti kannatustaan. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Tässä tilanteessa siinä on enemmän hävittävää kuin voitettavaa. Valkoinen pöytä hohtaa puhtauttaan, eikä sillä näy holtittomia paperipinoja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 TUIJA BRAXIN HAASTATTELU SIVULLA 24 Näkymättömien prosessien avaaja Sydänliiton pääsihteerin Tuija Braxin työhuone on tilava ja valoisa. Suomessa naureskellaan muun muassa Pohjois-Korean vaaleille, joissa tulos on ratkaistu jo ennen vaaleja, äänestysprosentiksi päätetään lähes sata ja todellisia vaihtoehtoja valtaapitäville ei ole. Huonosta vaalitulosputkesta huolimatta suunta on kohti parempaa. Minkälainen on hyvinvointivaltion tulevaisuus. Miksi vaalityö ei kantanut äänestyspäivään saakka. Asian voi aina muotoilla niinkin päin, että olen vaihtanut renkaat, kuuluu loppukaneetti. Yksi esimerkki tästä on nuorten vahva panos Lahden puoluekokouksessa ja vaaleissa. Mutta äänestysprosentti on, millä vaalitulosta yleensä arvioidaan. Kaikissa mahdollisissa vaaleissa äänestäneenä ei voi muuta kuin ihmetellä ihmisten passiivisuutta kuntavaaleissa. Brax haluaa vaikuttaa näkymättömiin ja hitaisiin prosesseihin. Ja tulos on se, että yli 40 prosenttia äänioikeutetuista ei äänestäminen kiinnosta. SDP hyytyi jo lähes perinteiseen tapaan vaalien loppusuoralla eli viimeisten kampanjapäivien aikana. Tätä pohditaan eri näkökulmista tämän lehden lopussa olevassa uudessa aateosiossa. Puheenjohtaja kantaa vastuun puolueen menestyksestä, mutta avoimeksi kysymykseksi jää, olisiko puolue lopulta menestynyt paremmin jonkun muun johdossa. MIksi isoimman oppositiopuolueen viesti ei mennyt paremmin läpi. Olennaisempi kysymys on se, kannattaako tiiviin vaaliputken alkaessa aloittaa uudelleen vääntö puolueen puheenjohtajasta. Tuija Brax vaihtaa kuulumiset niin mutkattomasti, että rentoudun kertarykäyksellä. Ja lisäksi lukuisia innokkaita ja hyviä ehdokkaita yli puoluerajojen valmiita kantamaan työlästä vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. u u u Huonosti meni kuntavaaleissa myös SDP:llä. Pöydän työtaso on säädetty portaattoman säätimen avulla seisontakorkeuteen. SDP:llä on vielä kesken uusiutuminen, jonka osa puolueista on jo käynyt läpi. Sosialidemokraatit saivat joko turpaan kuntavaaleissa tai torjuntavoiton. Näitä vaikeita paketteja terveydenhuollossa on paljon. Siitäkin huolimatta, että vaalitulosta perkaamalla käy ilmi, että SDP esimerkiksi menetti vähemmän ääniä ja valtuustopaikkoja kun ykköseksi tullut kokoomus. SDP:llä riittää vaalituloksessa pohdittavaa. Tässä koetellaan jo demokratian rajoja. Minua jännittää hieman. Ihastelemme kevään tuloa ja ohimennen Brax mainitsee vaihtaneensa pyöräänsä kesärenkaat. Kuluttavaa vastakkainasettelua ei nyt kaivata. HUHTIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. 5 13. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Seisomme. Miten pärjää ihminen muutoksessa ja miten on käynyt aatteelle. Näin ainakin, ellei hän katso yksityiselämän kuvioiden liittyvän haastattelussa käsiteltäviin teemoihin. Tämä osio ilmestyy osana lehteä kolme kertaa vuodessa.. Ymmärrän pian, että jännittäminen on ollut turhaa. Brax puhuu haastattelussa selkeästi ja taitavasti asioita eritellen; hänellä on kyky kuvailla hankalat kokonaisuudet ymmärrettävästi. Onhan istumisen haittavaikutuksista julkaistu yllin kyllin tutkimusdataa viime vuosina. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. SDP:n ulkopuolelta on jo aloitettu ääneenpohdinta puheenjohtaja Antti Rinteen asemasta. Kuluttavaa vastakkainasettelua ei nyt kaivata. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ennakkoäänestyksen hyvä tulos suli ääntenlaskennan edetessä. Kun oma haastatteluosuuteni on ohi ja kuvaaja Jari Soini ottaa ulkona kuvia, Brax väläyttää näytteen huumoristaan. Esimerkiksi vihreiden vahvassa tuloksessa oli roimasti Ville Niinistö -lisää. KUVA JARI SOINI SDP on isojen kysymysten edessä H ämmästyttää. Esimerkiksi sosiaalinen media on puoluejohdon otettava selvästi paremmin haltuun. Tulos oli vähintään pieni pettymys, itsenäisyyden ajan huonoin kuntavaalitulos. SDP:n vaalitulos liittyy puolueen johtoa enemmän murrokseen, jossa itseään ja yhteiskunnallista paikkaansa edelleen hakeva puolue nyt on. Tämä on jaarittelua. Huonetta hallitsee iso työpöytä, jonka äärellä voi seistä tai istua tarpeen ja vierailijoiden mukaan. Samassa hän lisää, että homman hoiti kylläkin hänen miehensä. Mutta eikö Suomi, tuo Pohjolan peränpitäjä äänestysaktiivisuudessa, ole yhtä murheellinen tapaus: vapaat vaalit ja oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen kuinka asioita hoidetaan omassa kotikunnassa. Kuka voisi viedä puolueen voittoon seuraavissa vaaleissa
Sitä ajoivat muutkin puolueet. Ei auta itku markkinoilla. – Tuusulassa asiaa nyt kokeillaan, sieltä saadaan kokemuksia. Helsingin tilanne saa kuitenkin Rinteen pohtimaan, pitäisikö harkita pormestarinvaalin irrottamista valtuustovaalista kuntavaalien yhteydessä järjestettäväksi erilliseksi vaaliksi – näin ainakin jos, pormestarin tehtävä on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan kokonaisuus kuten Helsingissä. 6 13. Sote-keskustelulta ei voinut vaaAntti Rinne joutui vaali-iltana epäkiitolliseen tehtävään: selittämään hupenevaa kannatusprosenttia.. HUHTIKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Lindström: Turpiin tuli ja rankasti. Yksi syy on kuitenkin Rinteen mukaan selvä: pormestarinvaalit. Näitä sosialidemokraatit aikovat viedä myös vaalien jälkeen eteenpäin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa olevansa pettynyt siihen, ettei SDP ollut vaalien ykkönen. – Voisi olla perusteltua, että siinä olisi oma vaali. Enemmän ääniä, vähemmän kannatusta Vaikka analyysi ei vielä ole lopullinen, Antti Rinne katsoo, että SDP:n valtakunnallinen vaaliohjelma oli toimiva. Rinne muistuttaa, että sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämisen ja markkinaehtoistamisen vastustaminen ei ollut vain SDP:lle tärkeä vaaliteema. Pormestari-mallia testataan Miten SDP:n ylipäänsä pitää pormestarimalliin suhtautua. Samoin eri kunnissa oli hyviä tavoitteita. Vaikka kokoomus vei voiton, Rinne näkee vaaleissa monia valopilkkuja. Helsingin ja Turun vaalitulokset ovat Rinteen mukaan kuitenkin iso pettymys. Tavoite oli vaalivoitto. Jumankekka, nyt ei jäädä rypemään! S DP on valtakunnan toiseksi suurin puolue kuntavaalien perusteella. – Meidän ehdokkaamme ja ehdokkaiden tukiryhmät sekä puoluekone tekivät kovasti töitä eri puolilla Suomea, hän kiittää. Tästä tuli iso vaikuttava tekijä Helsingin vaalitulokseen, mikä heijastui samalla myös valtakunnalliseen tulokseen. – Helsingin pormestaritilanne muutti puolueiden kannatustilannetta selkeästi. Onnittelut voittajille. Minulla ei ehdotonta varmaa kantaa pormestarimalliin sinällään. Rinteen mukaan se oli turuilla ja toreilla ihmisten huulilla. – Etelä-karjalassa joka kunnassa mentiin eteenpäin. Helsingissä kokoomus pystyi nostamaan Jan Vapaavuoren ikään kuin kaksintaisteluun vihreiden Anni Sinnemäen kanssa. Hän mainitsee esimerkkeinä Lahden loistavan yli 30 prosentin kannatuksen sekä sen, että Tampereella ja Vantaalla SDP oli ykkönen. Antti Rinne toteaa, että ainakin se on vielä hämärän peitossa, mikä pormestarin rooli olisi pienissä kunnissa. – Täytyy tarkkaan analysoida, mitä on tapahtunut ja mitä täytyy tehdä toisella tavalla tulevaisuudessa. Se poikkeaa niin paljon muiden valtuutettujen vaalista
Rinteen mukaan vaalitulos lisää jännitteitä hallituksen sisällä ja vaikeuttaa sen toimintaa. – Meillä oli hyvähenkinen puoluekokous muutama kuukausi sitten Lahdessa, jossa minut valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Jumankekka, nyt ei jäädä rypemään! likentillä välttyä. Antti Rinne pelkää, ettei sieltä saada talouskasvua ja työllisyyttä tukevia toimia, vaan hallitus sortuu pikkunäpertelyyn. Nyt hallitus valmistautuu vaalien jälkeen siirtämänsä huhtikuun lopun puoliväliriiheen. Rinne lupaa, että SDP:n aktiivinen oppositiopolitiikka ja vaihtoehtojen tarjoaminen jatkuvat. Hallitus oli suuri häviäjä Sen sijaan kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset kirjasivat isojakin tappioita viime kuntavaaleihin ja eduskuntavaaleihin verrattuna. Jari Soini. Esimerkiksi keskustalta suli viime eduskuntavaaleihin verrattuna noin 176 000 ääntä. Sen takia siitä oli täysin perusteltua käydä keskustelua kuntavaalien yhteydessä. – Eduskuntavaaleihin 2015 verrattuna hallituspuolueet menettivät yhteensä miltei 500 000 ääntä, Rinne muistuttaa. – Esimerkiksi keskustan aika iso vajoaminen tarkoittaa sitä, että siellä vanha alkiolainen porukka miettii, voiko tällaista toimintaa enää jatkaa. Samalla Rinne kuitenkin näkee opposition voiton vaaleissa tarkoittavan sitä, että hallituksen on kuunneltava kansan tahtoa ja muutettava politiikkaansa tasa-arvoisemmaksi. Antti Rinne muistuttaa, että edellisiin eduskuntavaaleihin nähden SDP nosti kannatustaan 2,9 prosenttiyksikköä. Vaikka kuntavaalikannatus laski viime kuntavaaleihin nähden 0,2 prosenttiyksikköä, nyt käytyjen vaalien äänimäärä oli kuitenkin kymmenisentuhatta suurempi kuin edellisvaalien äänimäärä. 7 13. Suomalaisetkin voivat soittaa kotiin toisesta EU-maasta ja surffailla netissä samaan hintaan kuin Suomessa, iloitsi asian esittelijä, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hän toteaakin, että oppositiolla on yhä paremmat mahdollisuudet ”painaa päälle” eli pyrkiä muuttamaan hallituksen politiikkaa. Minusta tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Johannes Ijäs Demokraatti ” Vaalitulos lisää jännitteitä hallituksen sisällä ja vaikeuttaa sen toimintaa. Äänestysprosentti nousi hivenen. – Hallitus tekee edelleen epäreilua leikkauspolitiikkaa ja pyrkii muuttamaan yhteiskunnan hyvinvointivaltiosta markkinaehtoiseksi. Mallin, jota hallitus nyt yrittää, Rinne toteaa heikentävän palveluita ja nostavan kustannuksia. ”VOUHOTTAJA-VILLE” Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tylytti verkkosivuillaan vihreiden puheenjohtajasta Ville Niinistöä: ”Korskea moralismi päättyi täydelliseen mahalaskuun... Sitä pidettiin myös puolueen toimesta esillä, koska se on ihmisille niin merkittävä aihe. HUHTIKUUTA 2017 TILAUSLENTO HENGENVAARAAN Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan Suomen ja EU:n politiikka pakkokäännyttää ihmisiä Afganistaniin on vakava uhka ihmisoikeuksille maan turvallisuustilanteen heikennyttyä. ”Vihreä Vouhottaja-Ville” jäi rysän päältä kiinni.” SURFFAUSTA YLI RAJOJEN – Kesäkuussa verkkovierailumaksut poistuvat EU-alueelta. Rinteen mukaan sotessa on niin paljon asiaongelmia ja myös perustuslaillisia ongelmia, että on vaikea nähdä sen menevän läpi hallituksen kaavailemassa aikataulussa. Hän puheenjohtajana johtaa työtä. – Hallituksen mallissa on kyse todella isosta muutoksesta yhteiskunnan toimintalogiikkaan
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa. Keskustan vaalivaljojaisissa puoluesihteeri Jouni Ovaskan ja ministeri Juha Rehulan ilmeet kertovat olennaisen vaalituloksesta. HUHTIKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA T ukholman rekkaisku ja Pietarin metrossa räjähtänyt pommi toivat terrori-iskut lähelle Suomea. Sillä sitä terrori-iskujen tekijät teoillaan haluavat. Kannatuksen kasvattaminen ei tunnu onnistuvan etelän isoissa kaupungeissa. 8 13. kesi myös osa kunnallisvaaliehdokkaista, ne jotka vaativat Tukholman tapahtumien jälkeen Suomelta tiukempaa linjaa maahanmuuttajia kohtaan ja antoivat ymmärtää, että esimerkiksi sosialidemokraattien äänestäminen olisi ääni terroriteoille. Keskustassa otetaan se, mikä kuuluu tullakin. Ruotsin tapainen isku voi tapahtua myös Suomessa. Simo Alastalo Demokraatti ” Pyritäänkö puoliväliriihessä tasoittelemaan vaalituloksen jälkiä laastarinomaisesti.” Pieleen meni. Muun väittäminen olisi sinisilmäistä. On oikein tuntea pelkoa, kun tapahtuu käsittämätön ja ihmishenkiä vaativa hyökkäys koko yhteiskuntaa vastaan. Ville Niinistö käyttää paljon ja sujuvasti sosialidemokraattisia argumentteja. Globaalissa maailmassa se on mahdotonta. Terrorismin torjumisessa ei ole kyse me vastaan ne -asetelmasta vaan yhteisestä toiminnasta, jossa myös maahanmuuttajat ovat mukana. Paikoissa laskettuna keskusta voittaa, vaikka se tulisi kolmanneksi. Vaalitulos keikuttaa hallituksen riiheä Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä katsoo viikonlopun kuntavaaleja ennen muuta vihreiden odottamattomana menestystarinana. – Se on automaatti, joka jauhaa ja johtaa pakkopullaan ja rutiiniliikkeiden tekemiseen. Edes Venäjällä vahva valvontakoneisto ei pystynyt estämään pommi-iskua metroon. Sipilä ei uhkunut taistelutahtoa puheenjohtajaväittelyissä. Tähän terroristien ansaan lanHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Pelko ja viha ei ole vastaus terroriin Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Terrorismin torjumisessa ei ole kyse me vastaan ne -asetelmasta. Myös keskustan tulosta voi pitää hyvin vaatimattomana, kun keskusta jäi kokoomuksesta useammalla prosenttiyksiköllä. Jos vaalit eivät menneet SDP:ltä odotusten mukaisesti, ei erityistä juhlanaihetta ole myökään hallituspuolue keskustassa perussuomalaisista puhumattakaan. Jokisipilä ottaa esimerkiksi Helsingissä rannalle jääneen maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.), joka joutui seuraamaan sivusta Terve Helsinki -listalta ponnistaneen Paavo Väyrysen läpimenoa. Mutta ei pelolle eikä vihalle saa antaa valtaa. Jokisipilä uumoilee tuloksen vaikutusten näkyvän hallituksen puoliväliriihessä. Tehokkaampaa viranomaistoimintaa, muun muassa eri toimijoiden yhteistyötä, kuitenkin tarvitaan lisää. Hän näkee keskustan kuntavaaleissa rutiininomaisuutta, joka johtuu paikkamäärän suuruudesta. – Kannattaa katsoa puoliväliriihtäkin sillä silmällä, että pyritäänkö vaalituloksen jälkiä tasoittelemaan laastarinomaisesti. – Varsinkin suurten kaupunkien koulutetun väen keskuudessa menestyvä vihreät on siinä semmoinen tekijä, joka tekee kilpailun kovaksi. – Sipilä oli jossain vaiheessa messiashahmo, joka pelasti kepun itseltään ja vanhalta negatiiviselta imagolta. Perussuomalaisten tilanne on kaikkein hankalin, puheenjohtajakamppailuun joudutaan lähtemään aika antiklimaattisissa tunnelmissa, kun kannatus on alle yhdeksän prosenttia. Ehkä taustalla on se, että keskustan poliittinen koneisto on viritetty tammikuun 2018 ensimmäisiin maakuntavaaleihin. Terroritekoja ei estä rajojen sulkeminen, viranomaisten otteiden koventaminen tai maahanmuuttajien käännyttäminen Suomesta. Nyt näyttää että imagohyödyt on nautittu ja loppuun käytetty. Terroristit hakevat teoillaan äärimmäistä huomiota ja yrittävät provosoida ylilyönteihin ja vastakkainasettelun kärjistämiseen
9 13. Kun päättäjät viestivät säännöllisesti läpi vaalikauden, ihmiset oppivat hakemaan tietonsa samasta lähteestä vaalien lähestyessä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Antton Rönnholm. Näin sanovat SDP:n piirijohtajat Uutissuomalaisen kyselyssä. Heitä pääsi läpi etenkin kaupunkiseuduilla ympäri maan. Liittokaskon laaja sijaisautoetu Vakavan keskustelun paikka SDP:llä on edessään vakava keskustelu juuri pidettyjen kuntavaalien tuloksen jälkeen. Puoluesihteerien mielestä on selvää, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita äänestävät myös muut kuin toiset maahanmuuttajat. Äänestysprosentti on yhä pieni Suurten kaupunkien asukkaat käyttivät kuntavaaleissa äänioikeuttaan selvästi innokkaammin kuin aiemmin, selviää Kuntaliiton analyysista. Puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen pitää päivittää kotisivut ja miettiä viestintää. HUHTIKUUTA 2017 Voitto tai tappio tehdään vaalien välillä Vaalien jälkeen alkaa luottamushenkilöiden valinta kunnan päättäviin elimiin. Toisaalta kukaan ei esitä suoraa epäluottamusta puolueen puheenjohtajalle eikä kukaan vaadi ylimääräisen puoluekokouksen järjestämistä puheenjohtajakysymyksestä. Rönnholm muistuttaa, että kuntavaikuttajien ja puolueen työn näkyvyys vaalien välissä on parasta vaalityötä. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm onnittelee kaikkia kovasta vaalityöstä ja pohtii tulevia valintoja viestinnällisestä näkökulmasta. Esimerkiksi Porissa, Kotkassa, Lahdessa ja Varkaudessa kokoomus menetti ja SDP nosti kannatustaan. Piirijohtajat haluavat ruotia puolueen sisällä syyt kuntavaalien kehnoon tulokseen, ennen kuin puheenjohtaja Antti Rinteen asemasta voidaan keskustella. Ehdokkaiden saamat äänimäärät vaikuttavat, mutta valintoja pitää ohjata myös henkilökohtainen kiinnostus ja into. Kuntapäättäjät voivat Rönnholmin mukaan viestiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. – Olisi kokeiltava ennakkoluulottomasti eri vaalien yhdistämistä, pormestarin valintaa suoralla vaalilla, äänestysikärajan laskemista ja nettiäänestämisen mahdollistamista.. – Luottamustehtäviin pitäisi minusta hakea ilmoittamalla kiinnostuksensa ja sen, mitä haluaa tehtävässään saavuttaa ja miten viestiä siitä ulospäin. 01019 5110 Sinä ja autosi olette arvokkaita Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. Asioita ei tarvitse välttämättä ruotia pitkästi – napakka muutaman lauseen selvitys SDP:n kannoista vaikkapa Facebookissa voi Rönnholmin mukaan riittää. Tämä oli suurin syy siihen, että äänestysprosentti nousi koko maassa. – Hyvistä tuloksista ja näkemyksistä pitää informoida jatkuvasti eikä vain vaalien alla. Suurista kaupungeista äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingissä (+ 4,2 prosenttiyksikköä), Turussa (+ 3,4 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (+ 3,0 prosenttiyksikköä). Rönnholm huomauttaa, että demarien näkökulmasta hyvää päätöstä alunperin vastustaneet saattavatkin antaa ymmärtää olleensa koko ajan sen kannalla. Uutissuomalaisen kyselyssä kahdestatoista piirijohtajasta kuitenkin vain neljä antaa varauksettoman tukensa Rinteelle. Muun muassa vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n puoluetoimistoista arvioidaan, että maahanmuuttajataustaisia asettui myös ehdolle näissä kuntavaaleissa aiempaa enemmän. SDP kiri teollisuuskaupungeissa Kuntavaaleissa etenkin vihreät kasvattivat kannatustaan kaupungeissa ja etenkin keskuskaupunkien kehyskunnissa. Emme häviä asiakysymyksissä, osaamisessa, emmekä tekemisemme sisällössä vaan useimmiten siinä, että me emme näy, hän pohtii. Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. ” Kuntavaikuttajien ja puolueen työn näkyvyys vaalien välissä on parasta vaalityötä. Äänestysaktiivisuuden selkeä nostaminen vaatii Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskisen mielestä uusia keinoja. Päätösten taustat ja demarinäkökulma esiin Rönnholmin mukaan esimerkiksi lautakunnissa toimivat voisivat avata päätöksenteon taustoja ja demareiden näkemyksiä, sillä puolueiden kannat asioihin eivät aina tule näkyvästi esiin enää valtuuston niistä äänestäessä. 58,8 prosenttiin. Kajaani on ainoa kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin. – On hirveän tärkeää, että ihmisiä informoidaan, Rönnholm summaa. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia. Maahanmuuttajat löysivät politiikan Kaupunginvaltuustoissa aloittaa aiempiin vaaleihin verrattuna enemmän maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita, arvioivat puolueet. Aluetutkija Timo Aro nostaa esiin myös kokoomuksen tappion ja SDP:n nousun teollisuustaustaisissa kaupungeissa. Tarkat laskelmat olivat puolueissa kuitenkin vielä kesken
Hän toimi sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Hän itse oli hiljattain sairauslomalla muun muassa kohonneen verenpaineen takia. Perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara jopa sanoo aiheen olevan tabu. Yhdelle tulee fyysistä ja henkistä väsymystä, toinen kokee masennusta. Jokaisella meillä on välillä uupumisjaksoja, jos työn ottaa vähänkin vakavasti. Tänä keväänä Rehula on jaksanut paremmin, vaikka soten työstö painaa päälle. Hän kuvaa itseään turhankin kriittiseksi ja herkäksi sen suhteen, että saattaa jäädä miettimään, mitä on jollekulle sanonut, esimerkiksi mahdollisesti loukannut jotakuta. Ulkopuolinen osaa tehdä kysymyksiä, joita ei itse osaa tehdä. Se on yksi osa minua. Esimerkiksi tällä hetkellä vihreiden kansanedustaja Jani Toivola on sairauslomalla uupumuksen vuoksi diagnosoidun keskivaikean masennuksen takia. Pitäisi olla kykyä kysyä kollegalta, miten oikeasti voit. – Uskallan sanoa, että näet tässä nyt Juhan, joka on elävien kirjoissa. Hän muistuttaa myös sen tärkeydestä jaksamisessa, että kotiasiat oman perheen kanssa ovat kunnossa. Huomasin, etten pysty ihan ilman ulkopuolisen apua laittamaan työhön rajoja. Oli pakko miettiä oikeasti, että jos en rajaa hommia, en tee mitään hyvin. Puhemies Maria Lohelan toimesta toimikunta on aloittanut Hyvän mielen kampanjan, jolla kehitetään eduskunnan työhyvinvointia. HUHTIKUUTA 2017 Burnout vaanii eduskunnassa ” Huomasin, etten pysty ihan ilman ulkopuolisen apua laittamaan työhön rajoja. Kun viime joulun alla oli saatu yksi iso askel sotea käsiteltyä, Rehula kertoo menneensä kotiin ja nukkuneensa 14 tuntia putkeen. Heitä kuormitettiin ja kyllä sen näki. Oli ollut viikkojen puristus. Kansanedustajien ja ministerien uupumisesta ei juuri puhuta. – Minun tyyppiselläni ihmisellä se tarkoittaa sitä, että herään kolmen aikaan yöllä ja on turha yrittää nukkua. Muistan kuinka pääministeri Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Urpilainen (sd.) olivat välillä todella väsyneen näköisiä. Tämä rohkaisi Rehulaa. Rehula kuvaa, miten perusvire yön ja päivän kanssa ei välttämättä ole kunnossa tiukkojen prosessien aikana. – Mietiskelin, onko minulla burnout. Oikeusja työministeri Jari Lindströmillä (ps.) on ollut myös vaikeaa kohtuuttoman suuren työtaakkansa takia. Hänen mielestään myös eduskuntaryhmien puheenjohtajilla on vas. Pikemminkin annetaan ymmärtää, että pikkuisen pitäisi tuohon paneutua ja tuo on hoitamatta. Saa olla isojakin asioita ympärillä, mutta suljen niitä pois. Katsoin jopa sen oireita netistä ja kirjoista. – Muistan myös viime vaalikaudelta, kuinka tietyt ihmiset olivat aina kaikissa työryhmissä. – Toivottavasti tämä on minulle sellainen oppi, että osaan sanoa välillä ei, Lindström huokaa. – Mutta tässä työssä ei tule sellaista vaihetta, että rauhoittuisi. Hän viittaa työn vaativuuteen, kokonaisvaltaisuuteen ja myös muun muassa oman riittämättömyyden tunteen kanssa painiskeluun. Kun väsyttää, on Rehulan mukaan tuen hakeminen itsestä kiinni. En lamaannu, vaan fokus on juuri siinä kohdassa, mikä on minun mielestä silloin tärkeätä. Puhun nyt 20 vuoden ajanjaksolla. ”Kokovartalohommaa”, 24/7 Juha Rehula kuvaa ministerin työtään ”kokovartalohommaksi”. Se on sellaista suojelumekanismia. – Väsyminen on ihan luonnollinen ilmiö kansanedustajalle. 10 13. Onko kansanedustajilla tai ministereillä tyypillistä ajautua burnoutiin. Jos se on tilapäistä ja sen saa hallintaan, se ei ole pahasta, hän sanoo. Puran asioita heille. Työaikalainsäädäntö ei koske kansanedustajia. Ministereistä en tiedä, Juha Rehula toteaa. Juha Rehula oli hyvin väsynyt. – Suurin tukihan ovat kollegat. Jos perusvire alkaa heilua, se näkyy minusta päälle. Puhuminen on kaikkein tärkeintä, se että päästät itsestäsi ulos sen ja kerrot ääneen, Rehula sanoo. – Se oli erittäin terveellistä. Osa kysymyksistä ärsyttikin. – Mutta lämpimästi suosittelisin, jos työ tuntuu hallitsemattomalta. Täällä työ on aaltoliikettä. Jos ei pysty määrittelemään rajojaan, varmasti uupuu. Tämä on niin raakaa, Lindström pohtii. Työsuojelutoimikunta käsittelee ja kehittää niin kansanedustajien kuin eduskunnan henkilöstön työsuojelun ja työterveyshuollon asioita. Työn rajat pitää löytää Eduskunnan työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kertoo tietävänsä yksittäisiä uupumistapauksia. Alan puhua rauhallisemmin. Pitäisi mennä ennen kuin on liian uupunut. Kun se paine on oikeasti päällä, minusta tulee entistä rauhallisempi. – Tässä kohtaa joudun vastaamaan, että minä tiedän asioita, joista en saa tietää. – Silloin oli juuri saatu valinnanvapaus ja sote-laki asentoon. Tämä on sellaista pienempien tai isompien tulipalojen sammuttamista koko ajan. Merja Mäkisalo-Ropponen on terveystieteiden tohtori. Mäkisalo-Ropposella ei ole tietoa, minkä verran kansanedustajat käyttävät työnohjausta. Asiat nousevat pimeinä tunteina mieleen. Mäkisalo-Ropponen painottaa myös sen tärkeyttä, että kansanedustajat pitävät huolta toinen toisistaan. Tämän eduskuntakauden alussa hän kävi itsekin työnohjauksessa viisi kertaa. – Olin väsyksissä, mutta ei minulla sellaista oloa ollut kuin silloin 2014 syksynä, hän kertoo. Myös viime syksynä, perheja peruspalveluministerinä toimiva Rehula näytti välillä silmin nähden väsyneeltä. Mitenkään tavallista burnout ei kansanedustajalle vaikuttaisi kuitenkaan olevan. – Miksi minä sanoin noin ja olisihan tuonkin voinut toisella tavalla tehdä, hän kuvaa. Nukkumaan pystyminen kertoi Rehulalle, että hermot ovat kunnossa. Hän ei ollut kääntynyt sisäänpäin ja maailma ei ollut sulkeutunut, kuten burnoutissa saattaa käydä. Vaateet tulevat eduskuntaryhmästä, puolueelta, kansalaisilta, omasta maakunnasta, joka puolelta. Se auttoi minua. S yksyllä 2014 sotea väännettiin eduskunnassa lähes henkihieverissä. Vaikka eduskunta on hyvä työpaikka, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että työssä on todellinen riski uupua. Hän on työskennellyt ennen kansanedustajuuttaan muun muassa työnohjaajana ja työyhteisökouluttajana. – Paineenkestolta meitä on hyvin erilaisia. – Pitäisi olla halua nähdä vähän kauemmaksi, eikä vain itseään. Asiantuntijat sanoivat minulle, useampikin lääkäri ja psykologi, että Juha, ei sulla ole mitään hätää, sä pystyt puhumaan, Rehula kertoo. – Kansanedustajalle ei sanota, että älä tee enää. Rehula kertoo olevansa myös luonteeltaan sen sorttinen, että kantaa sellaisiakin asioita mukanaan, joita ei välttämättä tarvitsisi
11 13. Timo Sparf. ” Ihmiset kannustavat ja muistuttavat, että mikään työ ei ole niin tärkeä, että pitäisi terveys uhrata. HUHTIKUUTA 2017 ” Toivottavasti tämä on minulle sellainen oppi, että osaan sanoa välillä ei
Aiemmin valmensinkin. Päätöksemme vaikuttavat niin kauhean monen elämään. Työterveyshuollolle annan täyden kympin. Rajoilla mennään, Pöysti sanoo. Juha Rehula jakaa eduskunnan ison rytmin kahteen osaan. Merja-Mäkisalo Ropponen sanoo ymmärtävänsä, että Lindströmillä tulivat rajat vastaan. – Jos osaa mennä ajoissa pyytämään, niin kuin toivottavasti itse osasin, tämä on aivan loistava laitos. Negatiivinen palautekin tuo lisänsä työn raskauteen. Silloin pitää jäädä pois, jos lääkäri niin sanoo. Kun kovin rumba helpottaa, Rehulalla kestää viikosta kahteen, että paineet purkaantuvat. En ole laskenut, ylin johto on työaikakäytännön ulkopuolella. – Yöllä jos murehtii, ei välttämättä pysty olemaan alaisia tukeva ratkaisukeskeinen henkilö. Juha Rehula kuvailee, miten ihmisten mielikuvissa kuljettajat kuljettavat ja esikunta huolehtii. – Vastuu on iso, se on 24/7 pyhän ja arjen kanssa, Rehula sanoo. – En ole koskaan ennen tehnyt niin paljon töitä kuin tämän (sote) yhteydessä. Johannes Ijäs Demokraatti. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota. HUHTIKUUTA 2017 tuu kansanedustajien jaksamisesta. Se auttaa montaa muutakin jaksamaan, Rehula kehuu. Pöysti itsekin sanoo toistaiseksi jaksaneensa. – Valtioneuvostossa aika tiiviisti seurataan henkilöstön tuntumaa. Virkamiesten ylitöitä seurataan Pöystin mukaan systemaattisesti. Ei hänkään mikään robotti ole. Kansanedustajille kuittaillaan usein siitä, että heillä on pitkät lomat. – Ministerikin on ihminen, mikä meinaa aika monelta unohtua, tämän voi pelkistää näinkin. Työmoraali on niin kova avustajillakin, ja osa kansanedustajista ajattelee, että heidän pitäisi olla 24/7 käytössä, Mäkisalo-Ropponen kertoo. Näin koki Jari Lindströmkin. Paljon näkee edustajia, joita pitää mennä oikein nykäisemään hihasta ja patistamaan lähtemään kotiin sairastamaan, hän sanoo ja viittaa vaikkapa flunssasta toipumiseen. Toisaalta hän sanoo ymmärtävänsä, että turhautunut kansalainen purkaa oloaan juuri kansanedustajille. Eduskunnan työterveyshuoltoa Merja-Mäkisalo Ropponen kehuu erittäin toimivaksi. – Olet ihminen, jolle voi sanoa mitä tahansa kontrolloimatta. – Pelätään julkisia poissaolomerkintöjä. Täällä otetaan heti vakavasti, kaikki viimeisen päälle, Lindström kehuu. Tuomas Pöysti palautuu olemalla perheensä kanssa ja liikkumalla. Lainvalmistelun kiire saattaa näkyä virheinä lakiesityksissä, mikä taas tuo kansanedustajille epävarmuutta ja voimia kuluttavaa eettistä ristiriitaa. Ihmiset kannustavat ja muistuttavat siitä, että mikään työ ei ole niin tärkeä, että pitäisi terveys uhrata. Negatiivinen palaute syö jaksamista SDP:ssä on siirrytty ryhmäkansliamalliin. Näin käy, koska ministeriöissä on liian vähän lainvalmistelijoita. Se aiheuttaa käytännössä sen, että meillä kiertävät täällä monet pöpöt ja ihmiset uupuvat. – Minun on pakko miettiä, otanko myös avustajan tekemiä asioita itselleni. Normipäivä on 10–11 tuntia ja jonkin verran joutuu viikonloppuisin tekemään. Lääkäriä pitää uskoa Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) kertoo olevansa huolissaan, että eduskunnan sisällä ihmiset eivät uskalla sairastaa ja olla pois silloin, kun se olisi järkevää. Juha Rehula nostaa tästä hattua korkealle. Minusta se on upea suoritus. Hän itse on aloittanut tällä kaudella tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. – Minulla on erilaisia liikuntaharrastuksia mukaan lukien jalkapallon junioritoiminta, olen joukkueenjohtajana, usein kentän laidalla. – Olen löytänyt aivan uuden maail man tulevaisuusvaliokunnasta. Vaikka kansalaiset ja oma eduskuntaryhmä voivat olla myös voimavara, aina näin ei ole. – Olen alusta alkaen ollut sitä mieltä, että eikö nyt kukaan tajua, että eihän näitä kahta ministeriötä voi yhdistää, Mäkisalo-Ropponen toteaa. Yöllä työasiat eivät kuitenkaan pyöri Pöystin mielessä. Ministeriöissä työstetään parhaillaan isoja uudistuksia. Asiat otetaan todella vakavasti, Mäkisalo-Ropponen vakuuttaa. Nyt niihin on jouduttu kiinnittämään erityistä huomiota. Haluaisin rohkaista ja kannustaa varsinkin uusia edustajia, jotka ovat herkimmin burnout-vaarassa. Ylityöt erityisvalvonnassa Tahti on kova myös muilla kuin kansanedustajilla. Tätä työtä ei pääse pakoon mihinkään, Tiina Elovaara muistuttaa. Hänen mielestään Lindström jäi liian yksin kahden valtavasti työllistävän ministerinsalkun kanssa. Omasta jaksamisestaan Elovaara sanoo, että on ajoittain väsynyt. Esimerkiksi Mäkisalo-Ropposella ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Antti Lindtmanilla on yhteinen avustaja. En tiedä, miten tämän voisi ratkaista. Perussuomalaisilla ovat tällä hetkellä hallitustyön ohella käynnissä kuntavaalit ja sen lisäksi puheenjohtajavaalit ovat ovella. – Henkilökohtainen näkemykseni on, että muuta elämää täytyy jossain vaiheessa alkaa olla enemmän. – Se tekee epävarman olon, jos emme voi luottaa saamaamme tietoon. Hän sanoo suoraan, että kansanedustajan työ on myös ”kusitolppana” olemista. Pöystin mukaan valtioneuvoston työterveyshuolto on hyvin järjestetty. Siinä ollaan normaalimittareissa menossa. Ei ole mitään hälyttävää. Pöystin tiedossa ei ole, että hallituksen kärkihankkeiden ja reformien valmistelu olisi suoranaisesti johtanut loppuunpalamisiin. – Kyllä apua saa, jos sitä pyytää. Tiina Elovaarakin tietää, että moni kritisoi muun muassa kansanedustajien pitkiä lomia. Kansanedustajilla ei ole enää omaa avustajaa. – Totta kai se kuormittaa, mutta on vastuullisuutta myös tunnistaa sen merkit ja toimia sen mukaisesti. On joulunalusja juhannuksenalusaika. Näin ei tietenkään ole. Rehula sanoo tunnistavan itsestään, kun on tikissä. – Jos menee, varmasti saa avun. Sekin auttaa jaksamaan. Minulla on huoli siitä, miten avustaja jaksaa. Siitä tuntuu olevan kansanedustajilla muutoinkin vain pelkkää hyvää sanottavaa. 12 13. Jari Lindström on puhunut sairauslomastaan avoimesti niin tiedotusvälineille kuin myös omassa blogissaan. – Ja tikissähän tässä on oltava koko ajan, hän huomauttaa heti perään. Väliin eduskuntaryhmässäkin on ristiriitoja. Jari Lindström kertoo saaneensa omaan tilanteeseensa valtavasti tukea kollegoilta yli puoluerajojen. Soteja maakuntauudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti toteaa ministeriöitten väen tottuneen venymään. – On todella tärkeää, että uudistukset saadaan kansalaisten takia tehtyä. Voimattomuus tarttuisi. – Siis Jarppa, se äijä, paperimies sieltä Kuusaalta, kirjoitti sen bloginsa. Työn kuormittavuuteen vaikuttaa sekin, jos tärkeitä lakipaketteja ei tule eduskunnan käsittelyyn tasaisesti vaan ryöppyinä. – Mutta kysymys on siitä, että edustajat tekevät silloinkin töitä. Minä väitän, että sellainenkin auttaa häntä jaksamaan. Mäkisalo-Ropponen muistuttaakin, että omalla hyvällä käytöksellä voi vaikuttaa rakentavimmin. Töitä on ihan mielettömästi, me olemme ihan maksimissa, tämän enempää ei voi vaatia. – Me olemme asioista eri mieltä, mutta olemme työkavereita riippumatta puolueesta. Se on hienoa huomata, itse asiassa liikuttavaakin. Puheenjohtajien on syytä pitää ryhmässä yllä keskustelua siitä. Hän kokee jaksamista tukevan myös sen, jos pääsee eri eduskuntakausilla eri valiokuntiin. On tärkeätä, että pystyy pitämään balanssin sekä olemaan apuna ja tukena ohjattaville
Minusta se on upea suoritus.. HUHTIKUUTA 2017 ” Siis Jarppa, se äijä, paperimies sieltä Kuusaalta, kirjoitti sen bloginsa. 13 13
Liitot ovat Aallon mukaan sopineet jo keskenään, että selkeästi suurimmasta, Metalliliitosta, tulee niin ykköspuheenjohtaja kuin ensimmäinen varapuheenjohtaja. – Yhdistymisellä pyrimme siihen, että suunta kääntyy ja teollisuuden toimintaedellytykset paranevat. Molemmat linjaukset ovat erittäin epäonnistuneita, Teamin Puura kritisoi. Puura korostaa myös yhteisen tekemisen tapojen ja niiden kehittämisen tärkeyttä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, että vetäytyy tes-neuvotteluista. 14 13. Työpaikkojen lisäämisen lisäksi haluamme varmistaa, että työsuhteet ja -ehdot sekä työehtosopimukset ovat niin oikeudenmukaiset, että palkallaan tulee toimeen, Puura tähdentää. Puheenjohtajapaikoista jo sovittu Puheenjohtajat vakuuttavat, että fuusiohanketta on viety hyvässä hengessä kohti toukokuun tärkeitä hallintojen kokouksia. – Ääripäiden mielipiteet nostetaan tikun nokkaan. Työnantajilta huonoja lausuntoja Työnantajien edustajien kovenevat puheet eivät jätä kylmäksi teollisuusalojen liittojen puheenjohtajia. Yhteistä on myös huoli teollisuuden työpaikkojen vähenemisestä ja sitä kautta jäsenmäärien pienenemisestä. Myös työttömyyskassojen sulautumisesta päätetään lopullisesti niiden edustajistojen kokouksissa toukokuussa. Myös paikallinen vaikutus vahvistuu laajan aluekonttoriverkoston ansiosta. Vastaanottava liitto Metalli taas päättää, hyväksyykö se uudet säännöt vai ei eli käytännössä uuden liiton perustamisen. SAK:laisten Metalliliiton, Teollisuuden ammattiliiton Teamin ja Puuliiton päättävät elimet siunannevat fuusion toukokuussa. Kukaan ei ole kuskin pukilla Metallin Aalto näkee konfliktin riskin vahvistuvan koko ajan työmarkkinoilla. – Hyvin pärjääviäkin firmoja löytyy teollisuussektorilta. Puheenjohtajat Riku Aalto Metalliliitosta, Jari Nilosaari Puuliitosta ja Heli Puura Teamista eivät ole kuulleet kovaa kritiikkiä yhdistymisaikeista. Huolta hälventää se, että jokainen ala saa edustuksen uuden liiton johtokuntaan. Hän kysyy, mikä on tien päässä ja muistuttaa, että riitelemällä ei Suomen tilannetta paranneta.. Se myös irtisanoo kymmeniä keskusjärjestösopimuksia. – Kaikki me olemme perinteisiä vastuunkantajia. Liittojen edustajat ovat kiertäneet ahkerasti ympäri maata kertomassa, miten Teollisuusliitto toimii ja mitä palveluja jäsenet saavat. Teollisuusliitosta tulee rakentaa vahva edunvalvoja teollisuuden työväestölle. Toivoisin, että EK keskittyisi tällaisiin puheenvuoroihin. Työnantajien ”kovan siiven” huutoihin palkansaajat ovat jo väläytelleet yleislakkoa. ” Ison liiton ääni kuuluu paremmin yhteiskunnalli sissa asioissa. – Keskusteluissa on päästy jo kohtuullisen hyvin yhteisymmärrykseen. – Tosin pienien alojen ihmiset ovat olleet huolissaan, miten oma ääni kuuluu isossa liitossa, Nilosaari huomauttaa. Lisäksi EK:n tuore puheenjohtaja Veli-Matti Mattila suututti hiljattain Kenttäkierros on osoittanut, että kolmen liiton jäsenet suhtautuvat voimien yhdistämiseen myönteisesti moittimalla Suomen palkkoja liian suuriksi. Kakkosja kolmospuheenjohtajan paikat on sovittu Teamille ja Puuliitolle. Sillä saadaan lietsottua eripuraa työmarkkinajärjestöjen välillä. Yhteiskuntarauhan puolestapuhujia ei hirveästi näytä olevan, Aalto kuvailee. Hänen mielestään tuottavuuden nousu ja kilpailukyky riippuu siitä, miten henkilöstö saadaan mukaan kehittämään tuotteita ja laatua. Yksi iso asia on, että jokaisella kolmella on hieman omanlaisensa toimintakulttuuri, jotka pitäisi saada yhdistetyksi. Kaikki edustavat kuitenkin teollisuusliittoja, joilla on yhteinen päämäärä, Nilosaari huomauttaa. Teamin ja Puuliiton valtuustot päättävät toimintansa lopettamisesta vuoden loppuun mennessä. HUHTIKUUTA 2017 Suuren teollisuusliiton kohtalonhetki lähestyy ” On surullista, jos EK:n ykkösjoh tajan mielestä Suomen kilpai lukyky vaatii jatkuvia palkan alennuksia. Meistä pitää tulla vetovoimainen liitto, jotta saamme lisää jäseniä ja luottamushenkilöitä työpaikoille. Yhteistä niillä on, että ne osaavat arvostaa myös henkilöstöä. Leveämmät hartiat ovat kaikkien kolmen puheenjohtajan mielestä jo tarpeeksi hyvä peruste voimien yhdistämiselle. Puheenjohtajat pitävät tärkeänä, että ison liiton ääni kuuluu paremmin myös yhteiskunnallisissa asioissa. Jos vastaukset kokouksista ovat myönteiset, ylimääräisessä kokouksessa marraskuussa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, valtuusto ja hallitus. – Kun liitot yhdistyvät, meillä on mahdollisuus tarjota kaikille jäsenille parempaa edunvalvontaa ja palveluja entistä halvemmalla, Aalto korostaa. Teollisuusliitosta ei tule mikään pieni tekijä työmarkkinamaailmassa noin 230 000 jäsenellään. K olmen teollisuusalojen ammattiliiton yhdistyminen suureksi Teollisuusliitoksi – nimi on jo siis päätetty – on enää sinettiä vailla. Lisäksi hän sanoi, että työehtosopimukset ovat vain välivaihe kohti yksilötason sopimista. – On surullista kuultavaa, jos EK:n ykkösjohtajan mielestä Suomen kilpailukyky vaatii jatkuvia palkanalennuksia
. Illalla on kokoontumisajoja kauppojen pihalla. Lopulliset päätökset fuusiosta tehdään toukokuussa liittojen hallinnoissa . Syksystä tulee vaikea, hän povaa. – Minulla on jalat maassa -tyyli toimia, lastenohjaajan koulutuksen saanut kansanedustaja toteaa. . Suna Kymäläinen. Nykyiset jäsenmäärät: Metalliliitto noin 139 400, Team 55 000, Puuliitto 34 000 . Nuorena äitinä hän alkoi ystävänsä kanssa vetää perhekerhoja, järjestää lasten teattereita ja retkiä. – Liikenteestä on päässyt tulemaan vähän kuin lempilapsi. . Siihen kuuluvat Metalliliitto, Team ja Puuliitto . – Mummot ja papat saavat olla täysin talkoissa, jotta saadaan lapset harrastamaan ja liikkeelle. – Maaseutukunnissa, Ruokolahdellakin, on nähtävissä, että 16-vuotiaat ajavat traktoreilla joskus kouluunkin. Sellaisia leipäiskuja. Ne pitäisi saada alta pois sovituksi ennen syksyn neuvottelukierrosta. Tes-neuvottelujen kysymysmerkki ovat EK:n irtisanomat keskusjärjestösopimukset. Minua alettiin pyytää politiikkaan. Hän rentoutuu ”jauhoterapialla” eli on intohimoinen leipoja. Olin itse sitä mieltä, etten ollut poliittisesti lahjakas. Kuuden liiton jättiliittohanke kaatui 2009 poliittisiin riitoihin TEOLLISUUSLIITTO PÄHKINÄNKUORESSA RUOKALAHTELAISEN SUNA KYMÄLÄISEN kotikylällä ei ollut mitään tarjolla lapsiperheille. Marja Luumi Demokraatti Kuvat Getty Images . Sitten ymmärsin, että näkemäni epäkohdat olivat juuri niitä, joihin politiikalla vaikutetaan. Lasten harrastusten kautta Kymäläisestä tuli Imatran Voima -salibandyseuran puheenjohtaja. varapuheenjohtaja sekä lakivaliokunnan ja liikenneja viestintävaliokunnan jäsen. Kymäläisten perheeseen kuuluu neljä lasta. Nyt hän on SDP:n eduskuntaryhmän 2. Hän muun muassa tekee perunamuusin jäämistä limppuja ja käyttää sosekeitot ja puurot sämpylätaikinan pohjana. Politiikka vei mukanaan, ensin seurakuntaja kunnanvaltuustot ja puoluetyö. . Toiset naureskelevat, että olen kävelevä keittokirja. – Kollegatkin monesti soittavat ja kysyvät ohjeita. Yhdistyvien liittojen loppuvuosi on kiireinen, koska kukin niistä neuvottelee vielä tässä vaiheessa omat työehtosopimuksensa. Kymäläinen kannattaa ruoan hyötykäyttöä ruokahävikin välttämiseksi. Suurliiton jäsenmäärä nousee noin 230 000:een . Kymäläinen huomauttaa, että valiokunnan päätökset näkyvät vahvasti ihmisten arjessa. Luvanvaraisuudesta vapautettujen traktoreiden enimmäisnopeus pitäisi demareiden mukaan pysyä 60 sijaan 40 kilometrissä tunnissa. . HUHTIKUUTA 2017 Jauhoterapia pitää vireessä Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Aallosta näyttää siltä, että työmarkkinarintamalla ei ole oikein kukaan kuskin pukilla – semminkin kun vientivetoinen palkkamalli kaatui ja EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Pienillä teoilla voi vaikuttaa ruokahävikkiin ja se on taloudellistakin. 15 13. – Jos sopimuksia ei saada kuntoon, tes-neuvottelutkaan eivät ala, Aalto arvioi. Se on luonut omat mahdollisuutensa mutta vaatinut myös isovanhemmilta yökyläilyä. Hän nauttii keksiessään ylijääneelle ruoalle jatkokäytön. Teollisuusliiton ensimmäinen liittokokous pidetään marraskuussa 2017 . Mies tekee vuorotyötä. Katsottiin kai, että tuohan on aikaansaava. SDP:n liikenneja viestintävaliokunnan jäsenet jättivät hiljattain vastalauseen valiokuntamietintöön aiemmin liikennekaarena tunnetusta esityksestä. Lopulta Kymäläinen pääsi ensi yrittämällä SDP:n listoilta eduskuntaan 2011. Teollisuusliitto aloittaa varsinaisesti toimintansa vasta vuodenvaihteessa. . . Hän asuu Ruokolahdella ja nukkuu viikossa 3 yötä Helsingissä ja 4 kotona. – Tällaista tilannetta ei ole ennen ollut. Sain vertaistukea, kerättyä yhteen äitejä ja lapsia ja oli yksi isäkin. Marssijärjestystä ei ole ja pelikirjaa ei ole olemassa oikein kellään. Tämä liittyy muun muassa liikenneturvallisuuteen. – Tein siitä ikään kuin työn. – Joskus olemme tehneet ja käyneet jakamassa vaalitukiryhmäläisteni kanssa leipää. Muutoin taksia ei saa yhtä helposti eri puolilla Suomea, ja harmaa talous uhkaa. Eduskuntaryhmässä Kymäläinen painottaa ihmisten arjen esimerkkien nostamista esiin. Teollisuusliiton on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2018 . SDP:n mielestä taksiliikenteen sääntelyn pitää jäädä nykyiselleen. Paperiliitto irtautui fuusiosta joulukuussa .
Kirje listaa pitkästi kaikkea mahdollista kielteistä murhanhimosta vanhempien tottelematta jättämiseen. 16 13. Paavalin sisäislukija on tässä jo raivon vallassa. Viimeistään 1900-luvulla ryhdyttiin Nissisen mukaan ajamaan psykiatrian löytämää homoutta sisään Raamattuun. Paavali ja homot Nissinen ottaa esimerkiksi apostoli Paavalin ja hänen noin 50-luvulla jkr. Homous oli osa seksuaalisen käyttäytymisen kirjoa, jota saatettiin paheksua tai ymmärtää, mutta jota ei liiemmin analysoitu. Raamattuun ajetaan edelleen sisään homoutta, mitä siellä ei alunperin ole. Roomalaiskirjettä käytetään lyömäaseena, jolla tölvitään homoseksuaaleja. Westphal ja hänen seuraajansa pitivät diagnosoimaansa homoseksuaalisuutta poikkeavuutena miehen ja naisen suhteesta, jonka näkivät luonnollisena. Ikävät asiat asettuvat osaksi himojensa valtaan jätettyjen miesten irstailua. Identiteettiä määrittävästä seksuaalisuudesta ei löydy jälkeäkään. Roomalaiskirjeen vaikutushistoria on merkittävä muun muassa 1500 vuotta myöhemmin syntyneen luterilaisuuden kannalta. – Kristilliseen perinteeseen ja Raamattuun rakennetaan homoseksuaalisuuden käsite, jota ei siellä ole. Miesten viehtymys toisiinsa on Paavalin maailmassa seurausta Jumalan hylkäämisestä. K arl Otto Friedrich Westphal, 1800-luvulla elänyt saksalainen psykiatri tuli uransa varrella keksineeksi paitsi avaran paikan kammon myös homoseksuaalisuuden. Sellaisia tekstejä, jotka puhuisivat aiheesta yritetään haravoida tiukalla kammalla ja saadaan kokoon puolenkymmentä Raamatun katkelmaa. Vanhan testamentin tutkija, professori Martti Nissinen näkee homokseksuaalisuuden keksimisen merkittävänä hetkenä muun muassa avioliittokäsityksensä kanssa nyt kamppailevan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannalta. Hahaa, kiinni jäit. Ennen Westphalia ja hänen seuraajiaan homoutta ei Foucaultin mukaan käsitelty tieteellisesti, eikä homoseksuaalisesti käyttäytyneitä niputettu ryhmäksi samalla tavoin kuin ihmisiä on tavattu ryhmitellä esimerkiksi etnisyyden perusteella. Kun Raamatussa ei tunneta seksuaali-identiteettejä, on asiaan vihkiytymättömän hankala löytää sieltä myöskään apua esimerkiksi kirkolliseen avioliittokeskusteluun.. Homoseksuaalisuutta ei ollut, koska sitä ei oltu vielä keksitty, Nissinen sanoo. Joku voisi pitää ironisena, että torikammon nimennyt Westphal oli omalta osaltaan ajamassa homoja kaappiin. Psykiatria luokitteli homot sairaiksi ja karsinoi ison joukon ihmisiä, joiden ainoa yhdistävä tekijä oli jonkinasteinen seksuaalinen viehtymys samaa sukupuolta oleviin kanssaihmisiin. Mutta kun luetaan eteenpäin, Paavali sanoo, että tuomitessasi toisen, julistat tuomion myös itsellesi. Niiden perusteella tehdään sitten valtavia johtopäätöksiä. Jumala on jättänyt ihmiset ”häpeällisten himojen valtaan”. Ensi kertaa historiassa seksuaalisuus valjastettiin määrittämään identiteettiä. – Tänä päivänä on homoja, mutta jos kysytään oliko Raamatun aikana homoja, niin vastaus on, että silloin oli ihmisiä, joille patriarkaalinen heteronormi ei syystä tai toisesta sopinut. Nissisen mukaan keksintö muutti kirkkojen tapaa tulkita Raamattua. Eli ensin lukija lietsotaan haluttuun mielentilaan ja sitten vetäistään matto alta. Näin esittää ranskalainen filosofi Michel Foucault suurteoksessaan Seksuaalisuuden historia. Paavali maalaa kirjeensä ensimmäisessä luvussa kuvan miehistä, jotka harjoittavat keskenään säädyttömyyttä, mutta kertoo sen olevan Jumalan langettama rangaistus epäjumalan palvonnasta. – Tämä on retorista vihapuhetta. Nissinen huomauttaa, ettei tekstiä usein lueta eteenpäin. kirjoittamansa kirjeen Rooman kristityille. Luulitko olevasi parempi. Tätä tehdään edelleen. HUHTIKUUTA 2017 ” Napataan viisi kuusi jaetta, jossa tapahtuu jotakin samansukupuolista ja sen perusteella luodaan raamatullinen oppi.” Kirkko teki homoista Homous keksittiin vasta 100 vuotta sitten
HUHTIKUUTA 2017. 17 13
Mies oli hierarkiassa naista ylempänä. Patriarkaatti osoitaa murtumisen merkkejä Yhteiskunnassa järjestys oli pitkään ainoa oikea. Nissinen pitää tällaista raamatuntulkintaa vastuuttomana. sio tunnetaan hyvin ympäri maailmaa. Homoseksuaaliseen käyttäytymiseen Mooseksen kirjassa liittyvä kammo kytkeytyy valtarakenteeseen, johon harva nykyisin tunnustaa uskovansa. Simo Alastalo Demokraatti. Meillä on siitä todisteita tässä vanhassa kirjassa. Nissisen mukaan paratiisin tasa-arvoisuus luodaan Raamatussa uudelleen fantasiana rakastavaisten suhdetta kuvaavassa runomuotoisessa Laulujen laulussa. Ihmiset lankeavat syömään kiellettyä hedelmää ja tajuavat olevansa alasti. Lisäksi hän on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen ja johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa”. – Raamatulliseen perheeseen kuului enemmän ihmisiä ja se oli hierarkkinen. En minä nyt ainakaan tuollainen ole ja nimenomaan tämän asian Paavali nostaa tässä esille, se on Roomalaiskirjeen logiikka. Mooseksen kirjassa mennään vielä pidemmälle. Kertomuksessa Jeesus ja opetuslapset taittavat sapattina viljapellosta tähkäpäitä ja syövät niitä nälkäänsä. Kertoja tietää jo ennen Freudia, että lankeemuksen hetkellä häpeä tulee ennen syyllisyyttä. Suhteita varmasti oli ja yleensä ne kuvataan aika irstaassa valossa, koska aikalaiskirjoittajat tykkäävät piehtaroida tällaisessa niin kuin nykyisetkin. HUHTIKUUTA 2017 – Onhan se selvä, ettei Paavalin aikaisessa yhteiskunnassa ollut minkäänlaista yhteiskunnallista paikkaa oman aikakautemme samansukupuolisten avioliitoille. – Napataan viisi kuusi jaetta, jossa tapahtuu jotakin samansukupuolista, ollaan lukevinaan ne kirjaimellisesti ja sen perusteella luodaan raamatullinen oppi. Kun turhautunut Jumala karkottaa luomansa ihmiset paratiisista, patriarkaalinen järjestys astuu voimaan. – Ajatellaan, että puolisot ovat toisiaan varten. Myös sukupuolisuhde oli hierarkkinen. Nykyinen miehen ja naisen perinteinen avioliitto on peräisin tästä järjestyksestä, mutta Raamatun aikakauden perhe sekään ei Nissisen mukaan ole. Avain on Vanhan testamentin alun luomiskertomuksen alkutila, jossa ihmiset on luotu kumppaneiksi toisilleen. Tästä on seurauksia myös tapaan, jolla homoseksuaaliseen käyttäytymiseen suhtauduttiin. Hänen mukaansa Raamatusta tarvitaan kirkolliseen avioliittokeskusteluun vain yksi kertomus, joka korostaa uskonnollisten sääntöjen olevan olemassa ihmisiä varten, ei päinvastoin. Tässäkin tapauksessa on kysymys toisen miehen statuksen viemisestä. Ilmeisesti ajatus on, että kun mies on kerran joutunut toisen miehen pantavaksi, niin hän ei siitä toivu, joten myös aktiivisen osapuolen status muutetaan kastroimalla. Patriarkaalinen maailma on taustalla, mutta pariskunta pyrkii olemaan siitä mahdollisimman irrallaan. Siinä ajetaan raamatun tekstiin sisään homoseksuaalisuuden käsite ja luetaan se sitten sieltä ulos ja kuvitellaan, että tämä tarkoittaa homoja. Kun tämä öykkäreiden internationaali vielä tuosta kasvaa ja vahvistuu, voi olla, että postpatriarkaaliset ajat alkavat olla elettyjä päiviä, Nissinen sanoo ja viittaa muun muassa Venäjään ja Turkkiin. – Tämä on Raamatun tulkintaa, jota minä pidän vastuullisena ja semmoisena, joka kuuntelee ihmisiä. Kirjan englanninkielinen ver” Teko määritellään kauhistuttavaksi, rajanylitykseksi, josta ei ole paluuta vaikka useimmat synnit sovitetaan. – Paratiisielämästä ei sanota muuta kuin, että ihmiset olivat alasti eivätkä hävenneet. – Myös siinä häpeä ja hierarkia puuttuvat miehen ja naisen väliltä. – On kivaa, kun ihmiset tekevät jotakin sellaista mihin kunnollisen ihmisen ei sovi sotkeutua. Hierarkkinen ajatus sukupuolista ja perheestä on muuttunut. Alkaa spontaani viikunanlehden etsintä. Nykyparisuhteissa tavoitellaan tasa-arvoa ja vastavuoroisuutta. – Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja, jos ymmärtäisitte mitä tämä tarkoittaa, te ette tuomitsisi syyttömiä, Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa. Sitä pidetään moraalisesti arvokkaana ja se on suositeltavaa myös Raamatun ja kristillisen perinteen pohjalta. Paikalliset uskonoppineet, fariseukset, paheksuvat uskonnollisen pyhäpäivän rikkomista. Nissinen on itse tasa-arvoisen yhteiskunnan asialla myös raamatuntutkijana. – Vasta kun auktoriteetin askeleet alkavat kumahdella illan viileydessä, tulee syyllisyys. Vanhan testamentin 3. Se on kertomus tilanteesta, josta hierarkia puuttuu, koska häpeä puuttuu. Sapatti on ihmisiä varten väittää Jeesus ja todella tuntuu tarkoittavan tätä. Patriarkaalinen järjestys ei ollut niin myötäsyntyistä, etteivät ihmiset olisi osanneet kuvitella sille vaihtoehtoja. On sitten jotakin jota paheksua ja johon rajata itsensä. Illan tullen saapuu ihmisiä huhuileva Jumala. Länsimaissa patriarkaalinen maailma alkoi murentua vasta 1900-luvulla. Minusta tämä on ainoa Raamatun teksti, jota tässä kohtaa kannattaa siteerata. – Teko määritellään kauhistuttavaksi, rajanylitykseksi, josta ei ole paluuta vaikka useimmat synnit sovitetaan ja 3. Hän on professori, joka on Helsingin yliopiston lisäksi työskennellyt muun muassa Institute for Advanced Studyssa Princetonissa. Parisuhteet ja valta Parisuhteet olivat Nissisen mukaan Raamatun aikakauden patriarkaalisessa maailmassa selkeän valtarakenteen läpäisemiä. – Tässä vaiheessa näyttää siltä, että meillä halutaan pitää kiinni matalan hierarkian tasa-arvoisesta yhteiskunnasta myös parija sukupuolisuhteissa. 18 13. Minusta tämä pitäisi naulata jokaisen kirkolliskokousedustajan otsaan, Nissinen sanoo. Teosta ollaankin vastuussa jollekin auktoriteetille ja sitten siirretään syytä eteenpäin. Nissinen osallistui homoseksuaalisuudesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun jo vuonna 1994 kirjallaan Homoerotiikka Raamatun maailmassa. Tämäkään ei ole ihan epäraamatullista, Nissinen sanoo ja tuo esiin piiloon jääviä näkökulmia, joista voisi olla hyötyä esimerkiksi kirkollisessa avioliittokeskustelussa. – Assyrian laki säätää, että se joka levittää perätöntä huhua, että mies tekee sitä toisen miehen kanssa saa raippaa ja pakkotyötä, ja joka tekee sitä itse, kastroidaan, koska hän on muuttanut sen toisen miehen seksuaalisen statuksen. Mooseksen kirjaa on lainattu ahkerasti, kun homoseksuaalien yhteiskunnallisia oikeuksia on vastustettu. Jos mies makaa miehen kanssa kuten naisen kanssa maataan, tulee molemmat Mooseksen kirjan mukaan tappaa. – Suuressa osassa maailmaa se ei ole murtunut vieläkään eikä osoita mitään murtumisen merkkejä, päinvastoin. Paavalin Roomalaiskirjeen lisäksi myös 3. Mooseksen kirja on täynnä ohjeita siitä, miten se tapahtuu. Naisen tehtävä oli täyttää miehen tarpeita eikä passivinen rooli sopinut vapaalle miehelle
Silti eri puolilla Suomea koettiin myös riemukkaita voittoja. Huima nousu kannatuksessa saatiin muun muassa Varkaudessa (44,5 prosenttia äänistä + 8,2 prosenttia edellisistä vaaleista), Raumalla (39,9, + 5,2), Rovaniemellä (19,2, + 5,3), Lopella (24,0, + 7,1) ja Forssassa (31,4, + 6,4). Demokraatti vietti vaali-iltaa Helsingin, Tampereen, Hämeenlinnan ja Oulun vaalivalvojaisissa. Maria Guzenina ja Timo Harakka juonsivat Helsingissä SDP:n vaalivalvojaiset.. HUHTIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Ja ri So in i Vaali-ilta maistui karvaalta ja makealta T ampereen SDP:n vaalivalvojaisissa ei oltu vielä saatu ennakkoäänten tulosta valkokankaalle, kun Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio jo huikkasi tuloksen omalta koneeltaan: – Tampereella SDP:lle 24,6 prosenttia äänistä ja Sanna Marinille yli 3 000 ennakkoääntä. Odotettua vaalivoittoa ei tullut, kun valtakunnallisesti jäätiin hopealle ja Helsingissä puolue syöksyi kolmanneksi. Illan mittaan luku laski 22,1 prosenttiin, mutta ykköspaikka pysyi sekä SDP:llä että 5 781 ääntä saaneella Marinilla. 19 13. Vaalisunnuntai oli demareille sekä ilon että murheen päivä. Katso tunnelmat seuraavalta aukeamalta. Porukka puhkesi aplodeihin – SDP:stä tulisi suurin puolue Tampereella. Ilta oli erityisen iloinen niille 691:lle demariehdokkaalle, jotka nousivat uusina valuustoihin
20 13. HUHTIKUUTA 2017 Mikko Salmi Helsingissä demarit pitivät vaalivalvojaisiaan Seurahuoneella, jossa oli ajoittain varsin tiivis tunnelma. Demareiden äänikuningatar Tytti Tuppurainen 1 742 ääntä ja varavaltuutetuksi yltänyt Kati Jurkko.
21 13. (SDP nosti Rovaniemellä kannatustaan 5,3 prosenttiyksikköä.) Vaalivalvojaiset, hyvä tunnelma! (Toim.huom. Pirkko Sandelius, Hämeen piirin puheenjohtaja Mia Nahkuri, piirin toiminanjohtaja Pirjo Alijärvi, Janakkalalassa valtuustopaikkansa uusinut Reijo Löytynoja ja Tuomas Vuorikoski tuulettivat SDP:n hyvää ennakkoäänestystulosta.. Anna-Liisa Blomberg Anna-Liisa Blomberg Anna-Liisa Blomberg Heikki Sihto Jari Soini Jari Soini Puoluesihteeri Antton Rönnholm ja paikkansa Helsingin valtuustossa varmistanut Thomas Wallgren seurasivat tarkkaan vaalituloksen etenemistä. Ennakkoäänten julkistuksen jälkeen Tampereen äänikuningatar Sanna Marin ja 18-vuotias Sofia Julin tarkastelivat SDP:n äänimääriä. (Hämeessä SDP kipusi suurimmaksi.) Valmiina vaalivalvojaisiin Rovaniemellä <3 . Raumalla SDP on suurin puolue 39,9 prosentin äänimäärällä.) Tiina Vesa Demokraatti Kristiina Korhonen Carita Vainio Ensimmäistä kertaa ehdolla ollut Ida Piltonen tuumi Tampereen SDP:n vaalivalvojaisissa, että vaaleissa saatu äänimäärä, 102 ääntä, oli hyvä saalis. HUHTIKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Ensikertalaiset jännittävät tuloksia, tää on ihan kauheeta! (SDP Vantaalla suurin 25,2 % äänimäärällä.) Hämeen piirin pj Miia Nahkuri tuuletti äänimääräänsä vaalivalvojaisissa. Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio oli asettanut koneensa keskeiselle paikalle ja olan yli kurkkijoita riitti. Hän puhui vaalikentillä koulutuspolitiikan tärkeydestä, joten hän toivoi ääniä tulleen muun muassa luokanopettajilta ja muilta alan ammattilaisilta. Tampereen työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Laihanen nappasi Lauri Lylyn juttusille suoraan ennakkoäänten selviämisen jälkeen. Hänellä oli hauskaa kerrottavaa: – Kuule, minä voitin nyt oluen! Löin kaverin kanssa vetoa sinun äänimäärästäsi ja minun veikkaukseni osui lähemmäs
Euroopan Demarinuorten ja –opiskelijoiden liittokokouksessa Duisburgissa kokoontui lähes kolmesataa nuorta vastaamaan haasteeseen, jossa eurooppalaisessa politiikassa ollaan. – Poliitikkojen pitäisi olla luomassa uusia ratkaisuja kuten nuorisotakuu. Vahvempi sosiaalinen ulottuvuus . – Puolueiden on mahdollistettava nuorten osallisuus. Huoli Euroopan tilanteesta on suuri. – Meidän pitää saada ihmiset kiinnostumaan Euroopasta mutta ennen kaikkea saada heidät innostumaan esimerkiksi Erasmus+:n ja European Youth Planin kaltaisista hyvistä ideoista. . Sosiaalisesta ulottuvuudesta ja pilarista on ollut paljon puhetta. Euroopan tulevaisuus vaatii enemmän. Meidän on taattava nuorille parempi tulevaisuus. Nuoret vaativat konkreettisia vastauksia tulevaisuuteen, ja selkeitä visioita, millaista yhteiskuntaa politiikalla vaaditaan. . Huoli populismin noususta on suurta. Tämä aiheuttaa voimakasta sosiaalista epävakautta ja se on yksi suurimmista haasteista, huomauttaa Tuulia Pitkänen ja vaatii Euroopan unionin sosiaalisen pilarin rakentamista. Tosiasiallista toimivaltaa EU:lla ei ole sosiaalipolitiikassa eikä esimerkiksi eurooppalaiset tulonsiirrot ole mahdollisia pitkään aikaan. Yhä useammin vaikkapa nuori kansanedustaja on pikemminkin 30-vuotias kuin vielä kaksissakymmenissä. . Varallisuuden kahtiajakoon huomionsa kiinnitti myös Catarina Lourenço. Eurooppalainen politiikka on ollut viimeisten vuosien aikana huomattavan vähän puolueiden asialistalla. Tällä hetkellä emme pysty vastaamaan nuorten odotuksiin, ja on surullista, että esimerkiksi nuorten panostus omaan koulutukseensa yliopistossa palkitaan minimipalkkaisella työpaikalla, huomauttaa Onel. 22 13. Euroopan nuoret demarit yrittävät myös herättää kaikkien nuorten kiinnostusta politiikkaan, mutta siihen tarvitaan apua paitsi puolueilta myös laajemmin yhteiskunnalta. On näytettävä, että Eurooppa on hyvä projekti ja siitä on ihmisille hyötyä, Rauschkolb sanoo. Niihin on etsitty yhteisiä linjoja, mutta päädytty lopulta suuren kipuilun kautta vain paikkaaviin päätöksiin, joita on leimannut vahvasti kansallisen edun valvominen. Pelkästään puolueiden omalla toiminnalla politiikan kiinnostusta ei pystytä lisäämään. Talouskriisistä, pakolaispolitiikasta ja esimerkiksi ilmastopolitiikasta on pitänyt olla kiinnostunut. Elisa Selinummi Kirjoittaja on Demarinuorten pääsihteeri JOS NUORET EUROOPPALAISET PÄÄTTÄISIVÄT VAALITEEMAT . Pitkänen muistuttaa kuitenkin, että on tärkeää nostaa tärkeitä aiheita, vaikka ne eivät tällä hetkellä olisi kaikista suosituimpia. . Se tuhoaa ajatusta eurooppalaisuudesta, kritisoi Baris Onel. Eurooppalaisten tiukka suhtautuminen maahanmuuttoon ja lisääntynyt islamofobia heijastavat ihmisten epäluottamusta politiikkaan. HUHTIKUUTA 2017 Nuoret voivat olla EU:n pelastus ” Nuoret vaativat konkreettisia vastauksia tulevaisuuteen, ja selkeitä visioita, millaista yhteiskuntaa politiikalla vaaditaan. Parempi ja reilumpi talouspolitiikka . Se vaatii katseiden kääntämistä Eurooppaan ja ajatusten avaamista uudelle. Tänä päivänä kaikki syyttävät kilpaa toisiaan, ja seurauksena ihmiset kääntyvät etsimään vastauksia populisteilta. Ei mitään yhteiskuntaa voi rakentaa niin, että siinä on vain taloudellinen pilari. Demokratiaa on vahvistettava ja varmistettava, että kaikki kansalaiset ovat edustettuna. Michelle Rauschkolb muistuttaa, että Eurooppa ei ole itseisarvo, vaan väline luoda parempaa yhteiskuntaa. Poliitikot tarjoavat enemmän kauniita sanoja kuin tarkempaa visiota Euroopan tulevaisuudesta. . Nuorten työllisyyden lisääminen ja nuorisotakuu Eurooppaan . He haluavat konkreettisia visioita ja ratkaisuja. Nuoret sosialidemokraatit ovat tähän valmiita ja toivottavasti myös eurooppalaiset sosialidemokraattiset puolueet. Työn muutos, perinteisten ammattien katoaminen ja silpputyön lisääminen on johtanut myös työttömyyteen. Se vaatii visioita tulevaisuudesta ja yhteistyötä. Liikkumisen vapaus ja inhimillisempi pakolaispolitiikka. Tämä vaatii ratkaisuja ja erityisesti niitä halutaan talousja työllisyyspolitiikkaan. Euroopan unionin 60-vuotissyntymäpäivien juhlavuotta vietetään tilanteessa, jossa kansalaista yli puolet ei luota kunnolla unioniin. Talouspolitiikan linjan muutoksen tarpeeseen yhtyy myös Neil Warner ja Jack Storry. Ei siis ole ihme, että nuorten luottamus eurooppalaisiin poliitikoihin on matala ja kiinnostus Euroopan unioniin vähäistä. Sen on oltava vahvempaa ja ehdottomasti samaan aikaan kestävää. Storry, jonka oma poliittinen koti Labour käy läpi aikamoista muutosta, vaatii vastuuta puolueilta. – Ymmärrän, että Euroopan unionin ydin perustuu talouteen ja kauppapolitiikan yhteen hitsaavaan vaikutukseen, mutta se ei riitä. Eurooppalainen talouspolitiikka on muutettava kokonaisuudessaan. – Isoin haaste on lisätä eurooppalaisten yhtenäisyyttä. Pitää varmistaa, että nuoret ovat aidosti edustettuina. – Nuorisotyöttömyys on edelleen suuri ongelma. Nuoret ovat valmiita poliittisiin muutoksiin. Demokratian ja ihmisten osallisuuden vahvistaminen
Ei ihme, sillä keltainen on piristävä ja optimistinen väri, se ikään kuin tuo auringonpaisteen mukanaan. 23 13. Keltaiset kukat symboloivat iloa, energiaa ja ystävyyttä. HUHTIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Keltainen tuo riemun ja kevään T ässä tylsänvärisessä kohdassa kevättä, pääsiäisen lähestyessä, iskee vastustamaton into hankkia kotiin ja terassille keltaisia kukkia. Nyt pääsiäiskukkien sesonkiaikana useampi kuin kolme neljästä myytävästä kukasta on keltainen ruukkukukka.
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. HUHTIKUUTA 2017 TEKSTI JANNE ORA . 24 13
Hetkinen, tuohan on, no sanokaa nyt…. 25 13. Nainen kuljettaa paksua nivaskaa papereita, määränpäänä on iso virastotalo Kruununhaassa. Sehän on Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax. Hän on viemässä liiton lausuntoa sotesta ja siihen liittyvistä terveydenhuollon laaturekistereistä sosiaalija terveysministeriöön Meritullinkadulle.. HUHTIKUUTA 2017 Sydämellä liikkeessä A urinkoisena maaliskuun lopun aamuna Helsingin keskustan halki polkee työsuhdepyörällään tutulta näyttävä nainen
Terveydenhuollon laaturekistereissä ei kuitenkaan ole kyse ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista sydänterveyteen. Näihin nyt ainakin. – Kun sote ja hoidon hakemisen valinnanvapaus alkaa, pitää kaikkien saada kunnon näkymä vertailukelpoisiin hoitotilastoihin. Jos näin ei käy, soten valinnanvapaus jää meidän juristien ja mainosihmisten temmellyskentäksi. Kannattaisi kiinnostaa. Kansalaistempauksen ja haastattelun välissä hän kuljetti lausunnon ministeriöön. Varhainen lintu löytää madon Kello on kymmenen, kun haastattelu alkaa Sydänliiton tiloissa Oulunkylässä. Ruotsissa ja monessa muussa maassa kansalaiset on päästetty terveydenhuollon vertailutietoihin käsiksi. 26 13. Kuvittele toimittajana, mikä on yleinen reaktio, kun alan puhua laaturekistereistä: kynät tippuvat kädestä ja kaikki alkavat ihmetellä, että milloin se oikein siirtyy asiaan, Tuija Brax hymähtää. HUHTIKUUTA 2017 Tuija Brax toteaa pariinkin otteeseen sanan vanhanaikainen toimiaan tai persoonansa luonnehtiessaan. Hänen mukaansa nyt on saatava johtavat ylilääkärit ja professorit asiantuntemuksensa kautta lisäämään painetta valtakunnallisten laaturekisterien kehittämiseksi.. – Laaturekisterien julkistamisen jälkeen lehdet tekivät Ruotsissa kohuotsikoita. Brax tietää, että lääkärikunnasta useimmat eivät enää vastusta hoitotilastojen julkisuutta. Juridiikkaan laaturekistereillä on selvempiä kytköksiä. Aiheessa on katetta laajoihin lehtijuttuihin ja keskusteluihin. Vapaus valita nätit tapetit Laaturekisterit liittyvät meneillään olevaan terveydenhuollon megamullistukseen, siihen toiseen seksiä pursuavaan pakettiin, sosiaalija terveydenhallinnon palvelurakenneuudistukseen. Nyt käytäntö on vakiintunut ja kaikki tunnustavat laaturekisterien mukanaan tuoman yhteisen edun, Brax sanoo. Hän esimerkiksi vie lausunnon vanhanaikaisesti itse paikan päälle. Julkinen vertailtavuus kerää sairaanhoitopiiri B:lle painetta tutkia toimintaansa ja muuttaa sitä. Braxin työpäivä alkoi Kansalaistorilla Sydänliiton ja muiden terveysjärjestöjen katupölytempauksessa jo kello 7.30. – Tiedän, terveydenhuollon laaturekisterit eivät todellakaan kuulosta kovin seksikkäältä, vaikka kyse on hyvin tärkeästä asiasta. Kansalaisten, päättäjien ja myös terveydenhuoltojärjestelmän itsensä on hyvä tietää mahdollisimman tarkasti tulosten eroista, jotta ne voivat verrata eri alueiden ja yksiköiden hoitotuloksia. Me, suuri yleisö, taidamme sijoittaa muistiemme sokkeloissa Tuija Braxin vihreiden kansanedustajan, oikeusministerin ja ilmansaasteiden hillitsijän lokeroihin. Lehdet kertovat siitä, kuka julkkis käy missäkin terveyskeskuksessa ja osa ihmisistä valitsee hoitopaikan sen perusteella, missä tarjotaan parhaat lattekahvit ja missä on makeimmat tapetit. Nykyisin kansalaiset ja päättäjät eivät kykene vertaamaan terveydenhuollon eri alueiden ja yksiköiden keskinäistä paremmuutta: siis esimerkiksi sitä, miksi sairaanhoitopiiri A:n hoitamista sepelvaltimotautipotilaista elää vuoden päästä hoitotoimenpiteestä selvästi useampi kuin sairaanhoitopiiri B:ssä. Siksi tarvitaan Braxin mielestä valtakunnalliset, yhteismitalliset ja julkiset laaturekisterit. Varautuminen – kotiläksyjen hyvin tekeminen – on piirre, jonka hän myöntää omakseen. Paksuja liitteitä oli niin paljon, että ministeriön sähköinen vastaanotto olisi alkanut nikotella niistä. Lyönpä vetoa, että Braxilla on näppinsä pelissä, mitä liitteiden paljouteen ja perusteellisuuteen tulee
juristi 1990, Helsingin yliopisto . Kulttuuriin minä puolestani pakenen. . Miten purat paineita parhaimmin. oikeusministeri 2007–2011 . 27 13. Yksi reitti olisi vienyt kansainvälisiin tehtäviin, työpaikkakin oli jo tiedossa. Suomen Sydänliitto on yksi maan suurimmista kansanterveysjärjestöistä. Sen taidon ihminen oppii, kun hän toimii neljännesvuosisadan politiikassa. Urheilun avulla. Lisäksi pyöräilen paljon ja tanssin. Sydänja verisuonitaudit ovat yhä Suomen tappaja numero yksi. . . Toinen väylä kulki taas vanhaan ja tuttuun: juridiikkaan. Brax on halunnut tuoda kolmannen keskeisen ryhmän ja teeman liiton toimintaan. Toisaalta 80 prosenttia näistä kuolemista olisi ennalta ehkäistävissä. Suomessa on paljon yksinäisiä, masennuksesta ja voimattomuudesta kärsiviä ihmisiä. Nämä tekijät muodostavat vyyhdin, joka on sydäntautien riskitekijänä yhtä suuri kuin tupakka. Etelässä on myös kaupunkien sisällä huono-osaisten alueita. Joihinkin asioihin keskitytään nyt ja muut asiat saavat olla rempallaan, sillä niiden aika tulee myöhemmin, Brax ajattelee. ” Haluan vaikuttaa hitaisiin ja näkymättömiin prosesseihin.. Ajatus uran vaihdosta vankimmassa keski-iässä ei kypsynyt päätökseksi headhunterin aloitteesta. Onneksi Brax tekee tiettäväksi jo ennen haastattelua, että hän vetää tiukahkon rajan julkisen ja yksityisen Tuija Braxin väliin. . Toimin niin, että itselleni tulee se olo, että tiedän mitä tiedän ja tiedän myös mitä en tiedä. Brax avaa rinnastustaan. – Nämä faktat tietävät kaikki, ehkä Yhdysvaltain presidenttiä lukuun ottamatta, Brax sanoo. – Myös ystävät ja perhetutut ovat tottuneet siihen, että teen mielelläni asioista listaa. Juuri nyt tärkeimmät puheenjohtajuudet: SOS-lapsikyläsäätiön hallitus, Gramex ry ja Suomen Akateemiset Naiset TUIJA BRAX Samoin ajateltiin ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta kymmenkunta vuotta myöhemmin: se oli kuin nyrkkeilisi tuulimyllyjä vastaan. Brax rinnastaa kaksi maailmaa, jotka ovat näennäisen kaukana toisistaan. Olin valmistautunut hyvin 90 kilometrin mittaiseen Pirkan hiihtoon, joka peruutettiin neljä päivää ennen kuin se piti hiihtää. Usein tiedän myös mistä johtuu, että en tiedä jotakin asiaa. Jos otetaan Suomi-neito toisin päin, niin Itäja Pohjois-Suomi. Näkymättömiin trendeihin vaikuttaminen kiinnostaa Mutta miksi Tuija Brax valitsi kolmannen tien ja halusi siirtyä juuri Sydänliittoon. – Haluan vaikuttaa hitaisiin ja näkymättömiin prosesseihin. – Valinnassa taisivat painaa työni monissa liikuntajärjestöissä, mutta myös Paavo Lipposen toisen hallituksen aikainen työni, jolloin vedin isoa terveysliikuntatoimikuntaa. Nykyisin kaikki tietävät, että ilmaston lämpenemistä voi hidastaa ja sydänterveyttä puolestaan parantaa arjen pikku valinnoin. Siinä kohtaa Tuija Braxilla on liikkeelle panijan ja välittäjän rooli. – Hahmotan nopeasti kenen pitää tehdä, mitä pitää tehdä ja mitkä ovat ne keinot, että halutun asian saa aikaiseksi. . Mikä kamalinta, alkaa kehitys eriytyä jo varhaislapsuudessa. ” Kotiläksyjen tekeminen hyvin on piirre, jonka Brax myöntää omakseen. On pakko heittää pikku täky. Työ muistuttaa poliitikon arkea Kokouksia, liikkumista, matkustamista, vaikuttamista, terveyskampanjoiden suunnittelua ja toteutusta. Järjestöluottamustehtäviä muun muassa koripalloliitosta, SLU:sta ja Valosta sekä lukuisista ihmisoikeuselimistä ja kirkon tehtävistä. Tein 1980-luvulta alkaen vähän samaa, mitä Pekka Puska ja kumppanit tekivät aikanaan Pohjois-Karjala projektissa. Hiihdän nykyään paljon – kun vain olisi lunta enemmän. Haluan saada eri tavoin syrjäytyneet ja sivussa olevat ihmiset mukaan Sydänliiton vaikutuspiiriin. Minä ja mieheni olemme elokuvakerhosukupolvea ja olemme tutustuneet elokuvakerhossa. Suomalaisista kuolee 38 prosenttia sydänja verisuonitauteihin. Siinä kohtaa elämää Braxin työura oli haarautumassa moniksi vaihtoehdoiksi. En ole koskaan ajatellut, että kaikki pitää saada nyt ja heti tai että kaiken pitää olla juuri nyt hienosti. Sen Brax kertoo olevan hänen omin toimintatapansa. Tilastojen mukaan sydänja verisuonitaudit. . Terveyden alueellinen eriarvoisuus on iso ongelma. Osa toimittajista ei elämänmuutoksen perusteluja hyväksynyt, vaan he hokivat kaivavansa ”totuuden” esiin: politiikan jättämisen todelliset syyt. Silti ajateltiin, että näin asia vain on ja piste. Vihreän eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri 1989–1995 . . Työhaastattelussa ja testianalyyseissä huomasin jo, että urheiluseuraja järjestötuntemus sekä terveysliikunnan asiantuntemus yhdistettynä kontaktointiin, tiedon kaivamiseen ja tuottamiseen olivat vahvuuksiani. Kääritään hihat, ryhdytään töihin Otetaan tilanne haltuun, pistetään asiat tärkeysjärjestykseen ja aletaan hommiin. . HUHTIKUUTA 2017 Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Jos tulkitsen Braxia oikein, politiikan piti alun alkaen olla vain välihypähdys hänen elämässään. Mikä on Suomi-neidon sairain kohta. – Nykyinen työni muistuttaa aika lailla sitä työtä, jota olen tehnyt ilmastonmuutoksen ympärillä koko työikäni. – Luen paljon ja otan selvää kaikesta siitä, mistä voi järkevällä tavalla ottaa selvää. kansanedustaja vuosina 1995–2015, jolloin toimi muun muassa lakija tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana . Eskapismia tarjoavat kirjallisuus ja elokuvat. Brax kiinnitti ilmoituksen nuppineulalla työhuoneensa ilmoitustaululle ja sen tehtyään puntaroi hakemista vielä pari päivää. Sydänliitto ilmoitteli sanomalehdessä pääsihteerin vapaasta paikasta reilut pari vuotta sitten. Jos pitää derivoida, ajattelen että sen saa joku muu tehdä. Suomi on idässä ja pohjoisessa huonommin hoidettu. Huolellinen varautuminen taitaa olla tyypillistä Braxille myös yksityiskuvioissa. Pohjois-Karjala -projektin alkuaikoina 1970-luvulla vain harva uskoi, että suomalaisten sydänterveyttä voi radikaalisti parantaa. Eiköhän pilkota osiin ja laiteta järjestykseen. Onko sinulla mielisanontaa tai mottoa ja mikä se on. Demokraatti.fi Virkamiehet ja lääkärit on myös pantava yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ja kehittämään. Perinteisesti Sydänliitto on tehnyt ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja toisaalta parantanut jo sairastuneiden sydäntautipotilaiden elämänlaatua ja hoitoa. Vilkaisu Tuija Braxin kalenteriin osoittaa, että nykyinen pääsihteerin työ muistuttaa paljon hänen neljännesvuosisataansa valtakunnallisena vaikuttajana, vanhaa elämää, kuten Brax vuosiaan politiikassa kutsuu. kaupunginvaltuutettuna alkaen vuodesta 1993 . Politiikka vei Braxin mukanaan. syntynyt 1965 Helsingissä . Olen hiihtänyt Pirkan hiihdon 17 kertaa. En ala muistelemaan, miten derivoidaan. . Joitakin vuosia sitten kypsyi kuitenkin ajatus siitä, että elämässä voisi tehdä muutakin kuin toimia politiikassa. Kovan rasvan, viinan ja tupakan tulehduttamat ja tukkimat verisuonet niittivät etenkin parhaassa työiässä olevia miehiä ja perheenisiä. Nämä on nyt tämän hetken prioriteetit ja muut asiat saa odottaa. – Nykymaailmassa on tärkeää ihmisten voimavarojen lisääminen. Yksityisasiat menevät nimittäin hieman tulkinnanvaraisiksi häntä kuunnellessa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA
Sama systeemi, kuin millä vaikkapa setsuurileipä tai imelletty perunalaatikko saavat makeutensa. Imellytyksen aikana tärkkelys hajoaa osittain sokeriksi. Mämmiä kuitenkin myydään vuosittain noin parisen miljoonaa kiloa. Monet turistit eivät lainkaan ymmärrä, mitä lumoa suomalaiset löytävät tuosta kummallisen värisestä, tahmean imelästä, esteettisesti epämääräisestä herkusta. Lisukkeiden myötä mämmin vähäkalorisuus tietenkin katoaa. Myös vaniljakastike on hyväksi havaittu makea lisä. Sadassa grammassa on reilut sata kilokaloria. Mämmin päälle on kuitenkin tapana ripotella sokeria ja lorauttaa kyytipojaksi kermaa. Aitoa ja terveellistä Tänä värein, säilöntäainein ja aromivahventein paranneltujen elintarvikkeiden aikakautena mämmiä voi hyvällä syyllä kutsua aidoksi ruoaksi. Ennen sokerin yleistymistä imellytys oli perinteinen keino saada talvisaikaan makeutta ruokiin. Makeutta ilman sokeria Mämmin valmistukseen ei perinteisesti käytetä lainkaan sokeria tai siirappia. Makeus tulee imellytyksestä. Lisukkeita on monia Pelkkä mämmi on vähäkalorinen herkku. Varsinainen kuituja vitamiinipommi siis. Resepti 250 vuoden takaa Turun akatemian professori P. Mämmi on uunissa imellettyä ruispuuroa, jonka valmistamiseen tarvitaan askeettisimmillaan vain kolmea ainesosaa; ruisjauhoja, ruismaltaita ja vettä. HUHTIKUUTA 2017 Tuskin mikään muu kansa on yhtä hulluna mihinkään perinteiseen pääsiäisjälkiruokaansa kuin suomalaiset ovat mämmiin. 28 13. Kiitos siitä markettien pakastealtaille. Jotkut vannovat myös vaniljajäätelön nimeen. Gaddin julkaisema mämmiresepti vuodelta 1751: ”Yksi osa ruisjauhoja, kaksi osaa jauhettuja ruismaltaita, jotka imelletään kuumassa vedessä. Tuokkoseen pantua vetelähköä seosta kypsennetään lievässä uuninlämmössä 6–7 tuntia.” Nora Vilva Demokraatti Mämmi hurmaa vuosisadasta toiseen. Mämmin käyttö ei kaikilla rajoitu vain pääsiäiseen, vaan viidesosa mämmin myynnistä tapahtuu muulloin kuin pääsiäisaikaan
Katso www.tyovaenretkeilyliitto.com. s.2 16.–23.9. Vappuna Luonnon ja Työn juhlaa Nuuksion Stenbackassa ja kansallispuistossa. Luonnonihailija Reino Tuominen on ottanut hienon kuvan. 12.–13.8. Ukonjoen majat Pohjois-Karjalassa. 22.–28.7. 25.–27.8. 29 13. Ti 6.6. 045 1369 744 tai sähköp. La 20.5. TRL-Pyörävaellus Kangasala – Valkeakoski. Su 23.4. Ohjatut iltamelonnat Hgin Laajalahdella. TRL-Ruskaviikko Pelkosenniemen Pyhätunturissa. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com TRL-majat KÄKKÄLÖ UKONJOKI VARKHAMMUKKA RIHMAKURU Oivallisia kuvausretkien tukikohtia! Kuva: Hilkka Laitinen Kaikille avoimia retkiä Vetäjinä kokeneet retkeilijät. TRL-Melontavaellus merellä. Pyöräillen ”Roskaton retkipäivä” -merkeissä Espoossa. TRLLinturetki Espoon Suomenojalla. TRL-Ukonjoki-Elotreffit. alk. Se on rauhoitettu, mutta sitä voi ihailla vierestä. 7.–8.10. Majat ovat luonnonkauniiden vaellusreittien äärellä. 8.–15.7. Kts. TRL-Syysvaellus EteläSuomessa Tapahtumista lisää sisäsivuilla, sekä seurojen toimintakalenterissa sivulla 7 Tule retkelle vuokkojen aikaan! Tule retkelle vuokkojen aikaan! Länsi-Lapissa Ylläs-Pallas-kansallispuiston tunturien juurella. HUHTIKUUTA 2017 TRL – 46 vuotta toimintaa Nro 1 13.4.2017 TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.c om Kangasvuokko kukoistaa soraharjuilla, männkkökankaiden rinteillä. Lisätietoja ja varaukset: puh. TRL-Merellinen perheleiri Espoon saaressa. 4 30.4.–1.5. Kts
0400913585, kysele meidän alennuksista: www.rukakonttainen.fi ja tutustu paikkaan. com tai puh. toukokuun puoliväliin mennessä: puh. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Olemme osakeomistajina TUL:n Konttaisen kämpässä. Ilmoittautumiset: Erkki Ajakainen, puh. Nyt kuitenkin kannattaa varata se viikonloppu Ukonjoelle ja Patvinsuon kansallispuistoon. Onhan olemassa jäsenhinta ja ”vierashinta” ja sen mukaan on toimittava. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. TRL on hyväksytty Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöksi. Toisessa asiassa käsitellään mm: opetusja kulttuuriministeriön apurahoja ja niiden myöntämisperusteita. Pauli T Komonen, puh. Siellä tapahtuma alkaa klo 14 kääpäretkellä ja jatkuu klo 17 musisoinnilla kuorojen kera. kolmas (inva)vessa, kellarin kunnostaminen, korsun varaston katon uusiminen, siivoukset ym. mennessä. mennessä. Kuva: Kari Neuvonen Kuva: Viljo Manninen Lätäskurkkion maja vuokrattavana Talkoissa on monenlaista hommaa. ALUSTAVA OHJELMA Pe 25.8. Ukonjokeen voi pulahtaa saunastakin uimaan. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Puheenjohtajan palsta Kevät keikkuen tulevi.Kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet.Tuleva retkeilykesä on lähempänä kuin arvaammekaan. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Kysypä Saarelaisen Vellulta puh. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Pauli Komonen kerää joukkoja niin pohjoisen mökeille kuin Ukonjoellekin. 0400 350 515 tai s.posti paulitkomonen@gmail.com Työväen Retkeilyliitto vuokraa Lätäsenon varrella Käsivarren Lapissa sijaitsevan majan. 30 13. Tässä pestään Varkhanmukkan saunan lauteita.. Rihmakurussa tehdään remonttihommia ja siivoukset. Terveisin Hannu Puhalainen puheenjohtaja Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Muistakaa kirjoittaa mökkikirjaan tarvittavat tiedot. 00510 Helsinki puh. Majojen käyttökapasiteetti on mukavasti noussut, tulot ovat plussalla. Ensimmäinen koskee, esim: marjastajia, jos yksityisten teitten käyttö kielletään kokonaan ja tai miten käy tulevaisuudessa jokamiehenoikeuden. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. tarpeellista. Niin, että ei muuta kun mukaan seurojen ja liiton järjestämiin tilaisuuksiin. Heidän ohjelman ilmestymisen jälkeen laitamme tarkempaa viestiä päivien ohjelmasta, ruokailuista ja maksuista TRL:n jäsenseuroille s-postilla, kotisivuilla ja fb-ryhmässä. Etusijalla vuokraajiksi ovat jäsenseurat tai seurojen jäsenet. Ilmoittaudu Elotreffeille viimeistään 10.8. syyskuuta 2017 Demokraattilehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. 044 292 0606, eki100@ suomi24.fi Lapin majatalkoot 10.17.6. Tutustu: https://vapepa.fi TRL:N MAJATALKOOT 2017 Paljon töitä – tekijöitä tarvitaan! Talkoolaisille tarjotaan ruoat ja majoitus. Aamupala, lähtö Patvinsuolle. Sitten on tilanne toinen, jos ulkopuoliset vieraat valloittavat mökit niin, ettei omat jäsenet mahdu niihin. 045 1369 744, tyovaenretkeilyliitto@gmail.com Lisätietoja: Pauli T Komonen p. Viitenumero on 11633. Maksut: Osallistumismaksun suuruus, ohjelma ja ruokailut varmistuvat myöhemmin. Tuloaika Ukonjoelle ratkaisee saunommeko vielä ja syömmekö pientä iltapalaa. Komonen ja Jukka Paasikallio . Tämän jälkeen Mia Neuvoselle s-postilla miaviret88@gmail. Su 27.8. Näemme mahdollisesti kadonneen henkilön tiedot kirjasta. com. 045-1369744 20.6. Kämppäalue sijaitsee viitostien lähellä. Niin teemme mekin! Tämän vuoden Retkeilypäivät vietetään Elotreffeillä Ukonjoella 25.27.8. krs. 045-1319128. Hirsikämppiin tehdään yksi levitettävä laverisänky (muutos viiden hengen kämpiksi), tyhjennetään kaivo ym. Tarkempia tietoja antaa kiinteistötoimikunnan pj. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy 21. mennessä (toimistonhoitajan jäädessä lomalle). Monet seurat ovat olleet järjestämässä pienimuotoisia juhlatilaisuuksia aiheesta. ( Iltapalaa, saunaa ja nuotioiltaa tiedossa) La 26.8. Suunnitellut kesävaellukset ovat tuossa tuokiossa ja varusteet huollettava. com tai puh. Hyvän mielen keräykseen ovat joulu-maaliskuussa osallistuneet Anneli Hakala, Juha Saarinen, Liisa Uusitalo, Pauli T. Ilmoittautumiset s-postilla tyovaenretkeilyliitto@gmail. Aamupala ja pieni retki maastoon, vaihtoehtona tukevampi aamuateria ja kotiin lähtö. TRL:N MAJAVUOKRAT 2017 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Kiitos lahjoittajille. Ohjelma on hyvin alustava ja varmistuu kesän aikana. osallistumme Metsähallituksen tapahtumiin Patvinsuon kansallispuistossa. Olemme olleet mukana antamassa ja suunnittelemassa usean eri järjestön kanssa yhdessä lausuntoa, sekä maan hallituksen esitysluonnokseen uudeksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, että valtion roolista ja ohjauskeinoista liikunnassa. mennessä). Ukonjoella talkoot 12.-14.5. Mökit pidetään kunnossa talkoovoimin ja siksi tarvitaan joukkoa mukaan. Elokuussa voi taas ilmoittautua toimistoon Maijalle (10.8. Saapuminen Ukonjoelle klo 18 mennessä. Olemme tehneet myös edunvalvontatyötä. Huollosta puheenollen – liiton mökit, nuo yhteiset tähtemme kaipaavat jokavuotista huoltoa. Se on loistava välietappi ja lähellä Oulangan kaunista kansallispuistoa. Yöpymismaksut Ukonjoella normaalitaksan mukaan. Myös ViRetin kotisivuilla www.vihdin-retkeilijat.fi on jatkossa päivitettyä tietoa Elotreffeistä. com (tai TRL:n s-posti) 28.7. Tehdään päivistä ikimuistoiset. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. 0400 350 515 tai s.posti paulitkomonen@gmail.com Suomen luonnonpäivää juhlitaan 26.8.2017 teemalla JUHLI LUONTOA. Liiton tapahtumasta on toisaalla tässä lehdessä kutsu. Emme ole huudelleet jäsenten tuomien vieraiden perään, vaan toivotettu tervetulleeksi. Tämä on myös turvallisuutta. Myös heillä on tarkoitus järjestää maksullinen rantapiknik musisoinnin jälkeen. Töitä: puiden kaatoa, savupiippujen suojien puhdistus, pönttöuunien slammaus, puukatoksen rakentaminen grillikatoksen lähelle, kellarin rakentaminen jokitörmään, kaivolle tehdään laatoista rappuset, kämppien ja ympäristön siivousta ja pyykinpesua. Retkeilytoimikunnan ja Vihdin Retkeilijöiden puolesta Helena Idman ja Mia Neuvonen Ennakkoilmoittautumisia ja majavarauksia voit tehdä TRL:n toimistoon Maijalle 045-1369744 tai s-postilla tyovaenretkeilyliitto@gmail. Menomatkalla syödään LomaKitsin emännän tekemä keittolounas ja jatketaan matkaa Patvinsuon kansallispuistoon. Lisätietoja tapahtumasta voit kysyä Mia Neuvoselta miaviret88@gmail. Ajattelin lähteä tästä nokipannukahville tuonne aurinkoiselle pihalle. Mökkien vuokrauksesta ulkopuolisille on keskusteltu jonkinverran. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Maksuista ja tarkemmasta ohjelmasta tulee tietoa lisää viimeistään heinäkuun aikana. Ottakaa kaikki ilo irti kevään ja kesän tapahtumista. HUHTIKUUTA 2017 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Suomi 100-vuosi on jo hyvin meneillään. Ilmoittautumiset liiton toimistoon miel. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Perinteisestä ohjelmasta poiketen juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä ja Suomalaista luontoa! Varsinaisena juhlapäivänä la 26.8. Matkat omalla autolla korvataan, jos matkalaisia on vähintään kolme/auto, tai yleisten kulkuneuvojen mukaan. Varkhanmukkassa puiden kaatoa maiseman avartamiseksi tunturiin, kaivon kansirakennelman uusiminen, Liiterikämpän nosto, laiturin korjaus, mahdoll
Entä harvinaisuuksia. Kesäisin kokoonnumme siellä parillisten viikkojen keskiviikkoisin ulkoilemaan ja kunnostamaan paikkoja ja pihaaluetta. Helven intohimona matkailun lisäksi ovat musiikki ja urheilu. Onko sinulla elämänohjetta, mottoa. Jäsenten ikääntyminen on haaste kaikkialla eikä uusia jäseniä saada houkuteltua toimintaan. – Olen ikäni kalastanut ja metsästänyt sekä metsissä samoillut. Lisäksi tulemme olemaan aktiivisia yhteisten projektien löytämisessä. Se on viisas ja kaunis villieläin, joka on selviytynyt maaseudun muutoksista varsin hyvin. 10. Ympäristöasioihin, luonnonsuojeluun, kansallispuistojen hoitoon ja esimerkiksi jokamiehenoikeuksiin otamme kantaa tarpeen mukaan mieluiten yhdessä meille läheisten muiden suomalaisten järjestöjen kanssa. Myöskin johtokunta toisinaan kokoontuu siellä, samoin pidetään jäsenistölle tapahtumia. Tosin Kangasalan kanssa kun fuusioiduttiin vuonna 2009, niin siihen jäi muutama vuosi rivijäsenenä oloa. Toisaalta NFI on laajentunut viime vuosina Afrikkaan, jossa jäsenmäärä on suuri mutta jäsenmaksukertymä pieni. – Pirkanmaa ja etenkin Kangasalan seutu on varsin kulttuurinen alue. Lintu vai kala tai joku muu, miksi. jokia meloen, niin myös eri kohteet merellä ovat mielenkiintoisia. Entä muu Suomen maa. Näin teemme Suomea ja toimintaamme tunnetuksi ja saamme ehkä nykyistä runsaammin kansainvälisiä vieraita majoillemme. Lapinvuokko. Oletko ollut pitkään seuran jäsen. ja osa jäsenistöstä muihin tapahtumiin. 0400 350515. Paitsi sinne kuulumattomia vieraita tuhoeläimiä. Mikä on unelmaretkesi. 31 13. Se on yksi meidän toimintapäivistä. Tampereen ympäristön alueilla on asuttu jo ainakin yli 2000 vuotta ennen ajanlaskua. Yhdessä poikansa Aarne Martinin kanssa hän on osallistunut toimintaamme väsymättä tuoden runsaasti tarmoa ja iloa kaikkeen toimintaan. Kuvan otti Mirja Lehtimäki. Luistaako suksi Lapissa ja lämpiääkö sauna vaikkapa Varkhanmukkassa. Kyllä ne majat siellä säilyvät pitkään ja tulevillekin sukupolville. 6. Olen siitä saakka ollut järjestön hallinnossa mukana. Myöhemmin runsaat harjut ja järvet ovat olleet niin viikinkien kuin eränkävijöiden kulkualueita. – Muistaakseni liityin Pirkanmaan retkeilijöihin vuonna 1985, se oli Wikstenin aikaa. Molemmista jäi halu päästä vaeltamaan ne uudelleen. NFI:n toiminnan painopisteet • vapaa-ajan liikunta ja urheilu • matkailu ja retket • kulttuuri • majatoiminta • ympäristöpolitiikka • yhteiskunnallinen vaikuttaminen Me TRL:ssä painotamme retkeilyä, luontoarvoja ja luonnossa liikkumista, ympäristöasioita, majatoimintaa ja kulttuuria. Seura oli välillä tauolla mutta saatiin se taas koottua yhteen 1991. Kuva: Marjatta Sulkava Helve Ott 80 vuotta 1.3.2017 Pikku muikkari!. Muistetaanpa kuitenkin pitää yhdessä huolta siitä, että niiden viihtyvyys säilyy. Tätä varten TRL:n hallitus käsitteli 11.3.2017 NFI:n tavoitteita ja kansainvälisen toiminnan merkitystä meille. Kyllä kiinnostavia kohteita on runsaasti. 2. Toisaalta Lapin erämaissa on vielä paljon nähtävää ja koettavaa vaeltaen tai hiihtäen. Vinkki: Ja jos lainaatte majoista toiseen astioita ym. Kuitenkin jo lapsena totuin elämään ja olemaan sinut erämaiden kanssa. Oletko Kangasalta kotoisin. Kansainvälisyydestä uutta puhtia Euroopassa on valtavasti merkittyjä retkeilyreittejä. osallistui Viron edustajana Neuvostoliiton kansallisiin kisoihin soudussa. On 100 vuotta itsenäisyyttä Suomessa -juhlavuosi. Konkreettisia lähiajan tehtäviä ovat TRL:n majatietojen päivittäminen. Kiitos ja rattoisaa lomaa majoillamme! Yksi meistä TRL:ssa Sauli Lehtimäki Vääräjoen melonnassa toukokuussa 2013 Parkanosta Ikaalisten puolelle. Kuva: Reino Tuominen Helve Ott Lahdessa 1.3.17. Niinpä me retkeilijätkin matkustimme onnittelemaan häntä merkkipäivänä kisapaikalle. Kuva: Alfred Leitgeb. 5. Varsinaista yhteiskunnallista vaikuttamista emme tee järjestönä vaan kukin jäsen yksityishenkilönä. Onko retkeily ollut leipälajisi pitkäänkin. Harrastan lukuisa eri lajeja, jotka ovat osa luontoa. Vertaillaan vaikka Keimiön kalamajojen ikää. – Pyri olemaan tasapainossa mielesi ja kehosi kanssa ja anna luonnon käydä vuoropuhelua itsesi kanssa. 045 1369744 tai Pauli Komoselle p. Lahden kisoissa hän ja Aarne Martin ovat työskennelleet vapaaehtoisina kaksikymmentä kertaa. Tiedämme hoitaa asian. – Muutama vuosi sitten olin vaimon kanssa erään ryhmän mukana vaeltamassa Sveitsin Alpeilla ja samoin Madeiran levadoilla. Koska NFI on jäsenmääränsä perusteella yksi Euroopan suurimmista ympäristöjärjestöistä, jotkut jäsenjärjestöt haluaisivat sen panostavan poliittiseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Silloin oltiin perheen kanssa hiihtämässä Rihmakurussa. Yhteisiä kansainvälisiä projekteja Perustehtävän rinnalla yksi mahdollinen painopiste NFI:ssä on yhteisten kansainvälisten projektien kehittäminen, ja näemme tässä paljon mahdollisuuksia. Jos majalla sattuu joku sillä kertaa korjaamaton vahinko, tiedottakaa siitä TRL:n toimistoon puh. Koska olen koko ikäni ollut sisävesillä ja paljon mm. 6. Onko teillä jokin juhlaretki sen kunniaksi. TRL:n hallituksessa päätettiin ehdottaa NFI:lle, että Suomessa järjestettäisiin kansainvälinen NFI-tapaaminen mahdollisesti jo vuonna 2018. Suomen historiassa on paljon asioita, joita ei tavallisista oppikirjoista voi saada, joten alueisiin tutustuminen on paras tae ”sivistää” itseään. Suomeen muutettuaan hän erikoistui Jyväskylän yliopistossa ja työskenteli Invalidiliiton Sopeutumisvalmennuskeskuksessa Lahdessa eläkepäiviinsä asti. – Osallistutaan ilman muuta Suomen luonnonpäivään. suurin jäsenjärjestö. 3. – Olen varsin innokas hiihtäjä ja siten myös lapinmajat kairoineen ovat varsin tuttuja vuosikymmenten ajoilta. Tästä syystä emme osallistu NFI:n poliittisiin hankkeisiin vaan seuraamme meille tärkeiden asioiden kehitystä Suomessa ja pyrimme vaikuttamaan niihin paikallisesti. Vaikea valinta. Lähialueemme lisänä on seuramme tavoitteena käydä tutustumassa kaikkiin kansallispuistoihin Suomessa. Hei retkeilijät Kiitos, kun käytätte yhteisiä majojamme. HUHTIKUUTA 2017 3 Sauli Lehtimäki Kangasalan Retkeilijät Varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja TRL:n hallituksen jäsen 10 kysymystä Saulille 1. Asiat tarkentuvat kunhan ohjelmat valmistuvat ja joukossa on aina laulajia, joten eiköhän se paikallistunne saa kesällä laulamaankin. Ilveskanta on kasvanut ja vakiinnuttanut itsensä Suomen luontoon. Kunnioitan kaikkia siellä olevia lintuja ja eläimiä. – Olen syntynyt Suomen kauneimmassa pitäjässä Ruovedellä, tosin asunut suurimman osan elämästäni Tampereella. Hannele Pöllä , TRL:n kansainvälisen toimikunnan pj. Linjanvetoa NFI haluaa nyt määrittää toimintansa painopisteet uudelleen yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Jos olisit eläin, mikä olisit. Pyrin soveltamaan harrastukset kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti; liikkuva ihminen voi harrastaa lukemattomia lajeja, kunhan ei ylitä omaa selviytymisensä rajaa. Ovat nuo lastenlapset (4) vieneet lähes kaikki arkipäivät, mutta aikansa kutakin. Kiitos haastattelusta, antoisaa kevättä! Terveisin Hilkka Helve liittyi Tapiolan Maaja Meriretkeilijöihin yli 20 vuotta sitten. Tämän talven talvivierailut jäävät kiireiden vuoksi väliin. 9. Seurassanne on kotiseuturetkiä, mikä siinä kotiseudussa viehättää. TRL:n hallitus katsoo, että poliittinen vaikuttaminen on etäällä oman järjestömme toiminnasta. 7. palauttakaa paikoilleen. Tupa on myös vuokrattavissa ja muiden seurojen jäseniä onkin siellä vieraillut. Kangasalan Retkeilijöillä on oma maja – Torppa. Helve osallistuu edelleen tarmokkaasti monenlaiseen yhdistystoimintaan molemmissa kotimaissaan. Nuorena hän mm. Projektien avulla voisimme hyödyntää NFI:n jäsenyyttä parhaiten, koska ne voisivat houkuttaa nuoria jäseniä etenkin jos teemat liittyvät ympäristöasioihin. Ilves on yksi eläin, joka voisin olla. 4. Mitä eläimiä sen ympäristössä asustelee. Suurimmat jäsenjärjestöt Itävalta (110 000 jäsentä) ja Saksa (57 000 jäsentä) ovat myös järjestön suurimmat rahoittajat. – Näin lumettomana talvena on avantouinti suosituin, se pitää ihmisen terveempänä kuin olemalla sohvaperuna. Jäsenmäärän perusteella TRL on 9. Mitäpä Torpalla harrastetaan. Mikäli kiinnostusta löytyy, voisimme lähettää osallistujia muiden maiden projekteihin. Talous on tiukilla, sillä monet paikallisjärjestöt ovat eronneet NFI:stä talousvaikeuksien vuoksi. Lisäksi NFI:n suurimpia jäsenjärjestöjä koskevat poliittiset hankkeet ja kannanotot ovat meille aihepiireiltään vieraita. – Torpan alue on varsin hämäläistä maalaismaisemaa ja siten sen eläinja lintukanta on varsin runsas, hirvistä hiiriin ja maakotkasta ja kalasääksistä aivan pikkulintuihin saakka. Tulemme myös tiedottamaan erilaisista tapahtumistamme aktiivisesti NFI:lle ja sitä kautta muille eurooppalaisille jäsenjärjestöille. Viro on hänen opastuksellaan tullut monille yhtä tutuksi kuin Suomi. Kiitokset Helvelle kaikkien mukana olleiden puolesta huolenpidosta monilla matkoilla ja tukikohdasta Suomenlahden etelärannalla! Tuula Touru, Kerttuli Karonen, Marjatta Sulkava Työväen Retkeilyliitto on Kansainvälisten Luonnonystävien (Naturfreunde Internationale, International Friends of Nature, NFI) Suomen jäsenjärjestö. Sinänsä NFI:n yhteiskunnalliset näkemykset tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ovat lähellä meidän arvomaailmaamme. Joitakin henkilöitä lähtee Ukonjoelle 26.8. – Retkeilijät ovat vuokranneet aikoinaan Torpan Lihasula-säätiöltä ja varsin huonokuntoisena, mutta vuosien kunnostamisen myötä se on nyt varsin hyvänkuntoinen hirsitupa erillisin saunoin ja hirsiaittoineen. Hän opiskeli Tallinnan yliopistossa musiikin ja liikuntatieteen laitoksessa ja toimi näiden aineiden opettajana lastentarhanopettajien seminaarissa. NFI:ssä pohditaan parhaillaan kansainvälisen järjestön tulevaisuutta ja painopisteitä. 8. Juhlan tuntua lisäsi se, että osuimme ladun varteen silloin, kun Iivo Niskanen hiihti maallemme kultaa. Mikä siinä on mielilajisi. Tupa on talviasuttavassa kunnossa ja on erilaisten tapahtumien tukipisteenä, talvella hiihtoja lumikenkäilyä
Hyvin pestyn appelsiinin pintakuorta voi vuoleskella joukkoon. Laajalahdelta klo 18. Lisätietoja: armi.salenius@gmail.com puh. Ihmetellään maankohoamista ja merenrantoja Björkebyn kylässä, Vaasan saaristossa. Leiri sopii reippaille perheille melkein vauvasta vaariin, kummeille ja mummeille ja muillekin merihenkisille sukulaisille. Äiti oli sen jonottanut jostain. Maksu kattaa laivamatkat, leiriruuat, ohjelman. Kokoontuminen Suomenojan Nesteellä klo 9 . Kaikki melonnasta kiinnostuneet tervetuloa! Melontaillat jatkuvat sään salliessa koko kesän samaan aikaan. Saimaan norppien pelastamiseksi, olemme vähitellen suostuneet lajittelemaan jätteemme. Elämä jatkuu, kaikilla olennoilla on hyvä olla. Töissä ovat myös aikuiset lapset. Broilerikin kelpaa. Ajattelen näin: retkeilijät, jos ketkään, ovat luonnon suojelijoita. Kuva: Anne Laitinen Espoon Retkeilijöiden tiistaiset iltamelonnat alkavat 6.6. Maistelemme saariston herkkuja, vaeltelemme, melomme, tutustumme paikalliseen kulttuuriin. Tiedoksi: Ranskalainen rikoskomisario Maigret rakasti vaimonsa tekemää appelsiiniankkaa (Kirjalija Georges Simenonin kirjasarja). Rantaudutaan johonkin lähisaareen tauolle. (09) 879 8886 e-mail: info@welhonpesa.fi www.welhonpesa.fi Myynti ja vuokraus. Kesää vesillä! Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala Puh. Hyvinvointivaltiomme monet kansalaiset ovat kuitenkin edelleen torjuvia, suorastaan välinpitämättömiä kaikkia näitä ekologisia uhkia kohtaan. com. Matka on vielä vaiheessa, mutta jos kiinnostaa, ota yhteyttä; kukkaroa kuritetaan kohtuullisen kuppauksen periaatteella, kuten entinen TRL:n puheenjohtaja Wikstenin Eki tapasi sanoa. Hedelmätilan isäntä itse riensi tarhansa puulta toiselle repäisten eri lajikkeita matkailijaryhmämme maisteltaviksi. Osallistumismaksu 10e/aikuinen, 7e/lapsi alle 16v. Kajakkilainoista ym. Häly homevaurioista on herätetty. Kaikki tuotteet myydään suoraan tilalta. Puussa luonnon kauneus puhkeaa siivekkäästi, onnellisuus leijuu maassa, merellä ja ilmassa. Kiikarit, sään mukainen vaatetus, kamerakin ja hyvät eväät mukaan. Kuva: Hilkka Laitinen Koivula kutsuu! Kuva: Liisa Niskanen Andalusian, Pizarran kylän hedelmänviljelijä tarjosi maistiaisia – eri laatuisia appelsiineja ja sitruunoita. Kuopion Retkeilijät Liisa Niskanen , lm.niskanen@suomi24.fi puh. Minä, pommien alla kasvanut hesinkiläislapsi, tuijotin loistavan väristä, isoa appelsiinia keittiön kaapin päällä. 0405098259. Käytän appelsiinin mehua (1 appelsiini) uunibroilerin mausteena muiden mausteiden lisäksi. Sitten se jaettiin meille sisaruksille tasan kolmeen osaan. Saunotaan retkisaunassa, vaelletaan aarrepolku, ongitaan, uidaan, opitaan solmuja ja tehdään isoilla kattiloilla ruokaa. TRL-opastettu linturetki su 23.4.17 Espoon Suomenojalla Hyvin monet lintulajit viihtyvät Suomenojan kosteikkoalueella. 0400 475254 tai pertti.mikkela@gmail.com Me luonnonsuojelijat Elämän puu. Meitä tarvitaan varsinkin, jos olemme saaneet herätyksen ja valistusta. Majoitumme viehättävässä Merenkurkun Majatalossa. mennessä: Liisa Niskanen , lm.niskanen@suomi24.fi tai p. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: hilkka.laitinen@gmail.com puh. Niinpä nyt Kuopion Retkeilijöiden 40-vuotismatka suuntautuu Pohjanlahden rannoille. Siispä: luontoon, luontoon! Valitsemani kuva on jyväskyläläisen Nivala-syntyisen taiteilija Anna-Liisa Hakkaraisen ”Elämän puu” -maalaus. Tervetuloa siivekkäiden ihmeelliseen maailmaan! 4 TRL-merellinen perheleiri Espoon Rövarn-saaressa la-su 12.-13.8. Broileri muhii uunissa kypsän meheväksi sinä aikana, kun itse ulkoilet kevätsäässä. Hänestä huokui innostus ja voima. Olin maaliskuussa Andalusiassa, joka taitaa olla Espanjan hedelmäaitta. Melonnassa opastetaan aloittelijoita. Melonta-aika n. Kajakkeja lainataan, jäsenhinta/ ilta 3 e, lapset 1e, ulkop. Reilu meininki ja järkihinnat takaavat onnistuneen kanoottikaupan. Kevät koittaa, luonto kutsuu. Uhat ovat todelliset ja todistetut. Koskaan en ollut maistanut mitään niin hyvää. Se puhuttelee katsojaa idealismillaan. klo 16. 0440 500354 Oikein huonolla merikelillä leiri peruutetaan. Hilkka Laitinen Kuopion Retkeilijät juhlivat 40-vuotista taivaltaan Koivulassa 17.-18.6.17 TRL:n leppoisa merimelontaviikko la-la 8.-15.7.17 Reittisuunnitelma on tekeillä. Laiva lähtee Espoon Otaniemen venesatamasta la klo 9.00, palataan samaan paikkaan su n. Vierailimme tilalla, jossa puiden oksat notkuivat appelsiinien painosta. 2 tuntia riippuen säästä. Matkataan laivalla saareen, jossa vietetään reilua retkielämää telttaillen. Varastohallimme sijaitsee 20 km Helsingistä pohjoiseen, Klaukkalassa. Oppaalla on kaukoputki, josta jokainen voi vuorollaan lintuja tarkkailla. Eletään niin sanotusti kuin pellossa tai kuin viimeistä päivää. Varusteita lainataan korvauksetta. Rakastu kesäyöhön Kallaveden rannalla! Suomi 100 – KuRet 40 – Yhdessä – Luonnossa Tiedustelut ja ilmoittautuminen 10.6. Takavuosina appelsiinien kuoria lojui jopa autiotupien vierillä. 040 7516143 Matkan tekkoo 6.9.7.17 Tervetuloa mukaan kaikki te, joiden kanssa olemme yhteisillä poluilla kohdanneet. Melonta alkaa sujua, kun harjoittelee! Kuva: Sinikka Ranta Lähemmin: Pertti, puh. 0407516143 Leppoisaa menoa. Olemme jo ripustaneet yli miljoona pönttöä linnuille, seuranneet jännityksellä WWF:n kampanjoita mm. 5e/2e. Vuoriston rinteet ovat täynnä hedelmäja viinitiloja. Suomalaisella retkeilijällä on edessä pitkä lumeton nautintokausi, joka venyy ennustetun ilmastomuutoksen myötä vielä pidemmäksi. 0400 475254, pertti.mikkela@gmail. Aivan erilaisen luonnon äärelle, meren tuoksuun, Unescon maailmanperintökohteeseen. Tutustu nettisivuihimme www.welhonpesa.fi Myös polkuveneiden ja sup-lautojen myynti ja vuokraus! Leirinäkymä. Meiltä saat myös kaikki melonnan varusteet. Retkeilijän repussa saattaa vieläkin kulkea mukana appelsiini, ainakin pikkupatikoilla. Kaikki olivat herkullisia, meheviä, raikkaita ja maistuivat melkein yhtä hyviltä kuin pula-ajan appelsiini, mutta sehän on aivan eri juttu. varusteista saat lisätietoja: Pertti Mikkelä, puh. Toivottavasti edes me retkeilijät toimimme esimerkillisinä luonnon ystävinä, elämän suojelijoina! Aira Heinänen Laajasalon Reippailijat Sodan jälkeen vuonna 1946 alkoivat Suomeen tulla kahvija hedelmälaivat. Kuva: Pertti Mikkelä Retkeilijän gourmettia Retkeilijän gourmettia Viime kesänä, Itä-Suomessa, Petkeljärvellä retkeillessä, suunniteltiin seuraavan kesän matkaa ja huomasimme, että useimmille meille oli Suomen länsirannikko tuiki tuntematon
Se oli eräänlaista tutkimusmatkaa, varsinkin jos poikkesi ulommas jokivarresta. Paistettiin kalaa ja nautittiin joen hiljaisesta kohinasta. Virta voimistuu kun muutamien sivujokien vedet yhtyvät Nuorttiin. Metsäpäällikkö Hugo Righard Sandberg , Iso-Samperi, Leivän isä, Sunkku, perusti tänne Nuorttin kairaan suuren konesavotan. Veljekset Pentti ja Pertti porokämpällä.. Koski toisensa jälkeen, Ojuskoski, Voitinkoski, Saukkokoski, koskien välissä rauhallisemmin virtaavia suvantoja. Siitä matka jatkui mukanamme tuomalla ruuhella, mutkaista, kapeaa Sotajokea kohti Nuorttia. Haikeina katselimme kuinka komeana koski jatkui aidan toisella puolella, teki mieli mennä hiukan vielä eteenpäin. Ympärillä huikean komeat maisemat, pieni porokämppä poroaidan tuntumassa, vain muutama kalamiesten nuotiosija jokivarressa, tämä tuntui todelliselta erämaalta ja erämaavirralta. 5 Kavereiden kanssa suunniteltiin kalaretkeä Lappiin. Sähköinen värähdys, siima kiristyy, hetken villiä tempoilua sinne tänne, vielä hyppy ilmaan ja hohtavakylkinen tammukka on haavissa. Kauan ei jaksettu nuotiotulilla istua ja tarinoida kun teltta veti puoleensa ja uni voitti. Lisää vettä tulee laajoilta Värriötunturin rinteiltä laskevasta Kuivahaarasta. Kauan sitä haettiin, mutta sieltähän se löytyi, paikka johon ei ollut edes tietä. Samaa reittiä jokivartta takaisin. Suvantopaikkojen heinäiset rantaniityt tarjoavat kauniita näkymiä rakkarinteiden karuuteen. Kun tätä ensimmäistä retkeäni muistelen, jään miettimään, kuinka käy Nuorttin! Pentti Luostarinen Kangasalan Retkeilijät Ensimmäinen retkeni Lappiin Retkimuistelus 55 vuoden takaa Tästä on palattava takaisin, kauemmaksi ei ole lupa mennä. Maantiekarttaan rakenteilla olevaksi merkitty tie päättyi kauas tuosta kiehtovasta joesta… Sinne oli päästävä. Matkalla kalasteltiin ja ihailtiin komeita rakkarinteitä, jotka Mettopalon jälkeen olivat aina vain jylhempiä. Teltta pystyyn joen rantaniityn reunaan ja kokeilemaan, onko täällä kalaa. Tuntui ettei päivällä ja yöllä ollut rajaa, aurinko ei laskenut ollenkaan, aivan keskiyöllä luonto oli jotenkin hiljaisempi, vain veden äänet kuuluivat selvemmin. Matka jatkui alavirtaan. Ne näkyivät kasvillisuuden erilaisuutena verrattuna ympäristöön. Tuntui kuin kalaa olisi aivan rajattomasti. Hiljalleen vaelsimme jokivartta alas. Outokumpu myi omistamansa Soklin malmion norjalaiselle Yaralle, joka suunnittelee kaivosta alueelle. Sotajoelle tultuamme päätimme suunnistaa suoraan metsien poikki autolle. 3.9.2003 avattiin Nuorttia kiertävä n. Jo paikan nimi tuntui kiehtovalta, eksoottiselta. Lapin yötön yö sekoitti ajantajun. Tie-ja rautatie linjauksetkin on tehty. Toivottivat ”hyvää matkaa,” ja jatkoivat ylävirtaan, meidän matka jatkui virran mukana kohti Nuorttia. Nuortti saa alkunsa aivan itärajan tuntumasta Norttituntureilta. Onneksi olen saanut kulkea ja nähdä turmelemattoman Nuorttin ja erämaan siinä ympärillä. Rajavyöhykettä on kavennettu Alimaiselle Kolsakoskelle, jossa riippusilta ylittää Nuorttin. Pysähtyivät juttusille ja tarkistivat millä asialla liikumme. Mutkaisen, kapean ja väliin ryteikköisenkin Sotajoen jälkeen eteen avautui hitaasti virtaava Nuortti. Matkalla kohtasimme kaksi rajamiestä, jotka sauvoivat Sotajokea ylöspäin. Mikä on tämän upean joen ja erämaan kohtalo. Jokunen maatunut kämpänraunio, kummallinen hirsinen torni, vierellään maatunut puupino, mitä nämä ovat, mitä täällä on tehty, erämaassa. Pari päivää kalasteltiin siellä rajavyöhykkeen tuntumassa ja sitten alkoi paluumatka. Heinäkuu 1962 – keskeneräinen tie-ura Lattunasta päättyy Sotajoen rantaan. Hän osti kaksi veturia Amerikasta, toi ne Tulppioon, näillä vetureilla puut ajettiin metsästä Lattunan lanssiin ja Kemijokeen. Tietysti kalastettiin ja tulihan niitä, tammukoita ja komeita välkkyväkylkisiä harreja, joiden suuri selkäevä välkkyi sateenkaaren väreissä. Hetki tarinoitiin, kalastuslupamme tarkastettiin ja saimme tiukat ohjeet, ”rajavyöhykkeen merkin ohi ei missään tapauksessa saa mennä”. Toteutuessaan kaivos tuhoaisi suuren osan Nuorttin ympäristöstä, jokia padottaisiin ja jätealtaat valtaisivat suuria alueita. Pieni porokämppä suvannon rannalla ennen Ylimmäistä Kolsakoskea, poroaita ja taulu RAJAVYÖHYKE, tästä ei sitten enää eteenpäin. 40 km pituinen retkeilyreitti, laavuineen ja tulipaikkoineen, autio/varaustupineen ja Nuorttin ylittävine riippusiltoineen. Siinä se oli, ruohorantaisine niittyineen, kirkasvetinen, suurten odotuksiemme kohde ja meille vielä tuntematon joki. Kahlaten ylitettiin Sotajoki ja jätettiin Nuortti, ei hyvästi vaan NÄKEMIIN – tänne vielä palataan! Matkalla havaitsimme maastossa, lähinnä soilla, eräänlaiselta tieuralta vaikuttavia alueita. Joki painui kohisevaksi koskeksi, komeasti kuohuva Nuorttiköngäs vaimeni rauhallisesti virtaavaksi Kutunivaksi. Retkikarttamme, Suomen taloudellinen kartta 1:100000, 1940-luvulta, ei paljon kertonut maisemasta, tunturit ruskeita laikkuja, paikkojen nimiä niukasti, eikä kaikki pikku purotkaan olleet aivan kohdallaan. Jo seuraavalla Nuorttin reisulla tiesimme alueen historiaakin. Käytössämme oli vain maantiekartta, josta katseltiin jotakin mielenkiintoista paikkaa, jonne voisi mennä kalaan. Matkanteko oli hidasta, välillä piti nousta maalle ja uittaa ruuhi tyhjänä ohi pahimpien ryteiköiden. Rauhallisesti virtaa Nuortti kohti itää. Hieno erämaa on saanut hyvän reitin, jolta vaeltaja voi ihailla tätä jylhässä maisemassa virtaavaa komeaa Nuorttia, ”Itäjokea.” UK-puisto perustettiin v.1983 pelastamaan Koilliskaira uhkaavilta hakkuusuunnitelmilta, suuri osa erämaata suojeltiin mutta puiston rajaus ei turvannut Nuorttia. Täällä, kaukana kaikesta oli vuosina 1912-1916 toiminut Suomen ensimmäinen konesavotta. Nykyaika on uhka tälle upealle erämaajoelle ja ympäristölle. Kalaa tuli melkein joka heitolla, tuntui uskomattomalta tämä kalojen määrä ja ahnas isku melkein mihin tahansa vieheeseen. Koskien ja nivojen kohina kaikuu joen rotkomaisten rakkarinteiden rosoisista kyljistä. Siellä, itärajan tuntumassa, kartan valkoisella alueella kiemurteli hento sininen viiva kohti itää, Nuorttijoki. Mutta tämä onkin jo toinen tarina. Komeita vällkyväkylkisiä ovat Nuorttin harrit ja tammukat. Ensimmäinen retkipäivä illassa, kalastus onnistui yli odotusten
Kiitos osallistujille ja puuhamiehille. Pyry-päivät järjesti ER/Nuuka. Hannele Pöllä , JäRet Lähdimme aamupäivällä 11 hengen porukalla kiipeämään Renkomäen soraharjun korkeimmalle kohdalle, josta näkyy pitkälle eri suuntiin Lahtea. Vappu Ormion teoksessa hahmottuu Carl von Linné lempikukkiensa joukossa. Saman arvon, kunnian ansaitsee, joka mies on paikallaan. Valtava, masentava kuin kuun kraaterimaisema näkyy kaikkialle harjun päältä. Nuuka ry valitsi ”Nuuksio olioksi” vanamon, luonnon hempeän kaunottaren. Ne, joilla olivat sukset vintillä, pääsivät jumppapallogolf-peliin, iloiseen yhdessäoloon pihamaalla. Ei suotta pidetty ”palopuhetta” luonnon ja ihmisen puolesta, eikä suotta kajautettu 23 eläköötä maljojen kera. Kuva: Joni Wirman Luonnon ihmeitä... Olet maamme, armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa! Joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa. Kuva: Jukka Pöllä 1.1.2017 retki Renkomäen soraharjuille Nuotion ympärillä jutusteltiin ja nautittiin eväitä. Kiinnitetään varjoiseen paikkaan rakennuksen pohjoisseinälle rungon paksumpi puoli ylöspäin. Totesimme retken lopussa, että tämä on oiva tapa viettää uudenvuoden ensimmäistä päivää ja alkaa vuosi yhdessä ulkoillen. Parempaa ilmaa ilmoittaa tikun kohoaminen yläviistoon. Kun ilma alkaa kostua ”lerpahtaa” tikku. Soraharjun säilyttäminen ja soranoton lopettaminen on tärkeä pohjavesien puhtauden takaamiseksi. Talven ainoita hiihtopäiviäkin täällä etelässä. Mukana oli uusiakin jäseniä ja Poppis-koira juoksenteli innokkaana mukana haistellen ihania makkaran tuoksuja. Sitten seurasi se «makkaraseremonia», jonka kaikki retkeilijöiden lapset osaavat. Suomi 100 -teeman mukaan suunnitellulla kierroksella kävimme myös Erkkolassa, jossa tutustuimme Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun näyttelyyn. Pulkkareittimme suuntasi myös Saarilammen jäälle, jonka kestoa pojat ihmettelivät. Harju on myös suosittu ulkoilualue asukkaille kesät, talvet loistavien hiihtolatujen ja polkuverkostojen ansiosta. Polkuja on muutamasta kilometristä pariinkymmeneen. Hiihto sujui välillä tandem-tyyliin ja kuperkeikat naurattivat. Voimaannutaan luonnosta luonnossa! Mia Neuvonen , ViRet ”Pyry-pyry-pyry hei, miksi tulit sinä tänne?” ”Olen ystävänne. Tulin Pyry-päiville.” Pyryn ja auringon voimasta oli talven korein päivä kahden pimeän välissä. Menneen talven lumilla... Tästä sitten voidaan ennakoida retkeilysään laatua. Kuva: Kari Neuvonen Suomi-kakku ja nokipannukahvit. Kertoivat nähneensä ilveksen jäljet, jänisten kevättanssien ja kauriiden jälkijonot. HL Vihdin Retkeilijät ”pönttöretkellä” ! Lapselle on maailma täynnä ihmeitä. Nuuksion kansallispuisto 23 vuotta Sitä juhlittiin jälleen. Säätikku haistaa sään Jumppapallogolf on suomalainen keksintö, jota kuulemma japanilaiset turistitkin innostuivat pelaamaan Nuuksiossa. Kuka kurja hylkien silmäilee suuriarvoinen alhempaan. Kaksitoista lähti kierrokselle. ”JOKA SÄÄ ON RETKEILYSÄÄ”, sanoi presidentti Urho Kekkonen, joka sään liikkuja. metsäkanalintuja, jäniksiä ja ilveskin viihtyi siellä. Työhön, työhön yhtenä kansana siis, rehellisehen, arvoisaan! Saman maan, saman kansan onnelle joka korsikin kannetaan. Pyry-päiviä on vietetty kolmisenkymmentä vuotta (alkujaan Stenbackan talvipäivinä). Keväisin kuului metsojen ja teerien soidinäänet pitkin Renkomäkeä. No, nyt on aika toinen. Kaikki, kaik ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea valvomaan! Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa, isänmaahan ja maailmaan. ”Ylös Suomen pojat nuoret – ulos sukset survaiskaa” laulettiin muinoin kansakoulussa. Se on hyvin yleinen koko maassa, varsinkin vanhoissa kuusimetsissä. Kutsun kuulleet survaisivat sisulla umpihankihiihtoon. Lapin koivikkorinteilläkin sitä voi ilahtuneena tervehtiä. Kangasvuokot olivat yleisiä kukkia vielä siihen aikaan soraharjulla. 6 Nuuksion kansallispuiston luoteiskulmassa Valklammentien parkkipaikalla 5.3. Kajautimme museon portailla pontevan isänmaallisen laulun Erkon sanoihin. Palattua yksi Suomen kansallisruuista, haudutettu hernerokka lusikoitiin isosta kattilasta tyhjäksi. Hannele Vuorio, Salpausselän Samoojat Tikku tehdään noin parimetrisen kuusennäreeen yläoksista kuorimalla oheisen kuvan mukaan. Kuva: Kari Neuvonen Lapsilla oli hauskaa. Kuva Pertti Mikkelä Vuoden 2017 ”Nuuksio-olio” vanamo. Hieno oli retkipäivä auringossa ja mukavassa porukassa. Suotta ei tanssittu eikä laulettu rumpujen tahdissa. ennätyksellisen suuren osallistujajoukon. Melkein kolmanneksen Suomen itsenäisyyden ajasta. kokoontui 16 ViRettiläistä tarkoituksena kiertää Klassarinkierros, käydä tarkistamassa linnunpöntöt, jotka tammikuussa vietiin ja sitten Saarilammen tulipaikalle puhumaan, tottakai linnunpöntöistä, sekä tulevan kevään ja kesän retkistä. Tulilla jutellessa innostuttiin juttelemaan linnunpöntöistä ja niiden talvipuhdistuksesta, sekä seuran kevätohjelmasta. Me, Kari ja minä sekä vävymme Joni kahden lapsenlapsemme kanssa suunnistimme Mikael ja Maxi pulkissa istuen Kattilaan menevää tietä Saarilammen tulipaikalle sytyttelemään tulia. Kuva ja teksti: Pertti Mikkelä Järvenpääläisten kulttuurihiihto Kulttuuriretkeläiset Erkkolan portailla. Sää oli hieno ja kävelimme laavulle, jossa kahvin kera oli hauskaa yhdessä jutella ja muutenkin viettää laatuaikaa ulkoilmasta nauttivien ihmisten kanssa. Jään paksuus selvisi pilkkijöiden kairatessa pilkkireijän ja kertoessa kuinka paksua jää oli: ”Kyllä se kestää”. Muistelimme Jounin kanssa aikaa 1950ja 60-luvuilta, kun harjussa oli vain pieni soranottokuoppa silloisella Lahden Betonilla. Harjulla eleli siihen aikaa paljon mm. Yhdistyksen perinteinen tapahtuma kulttuurihiihto houkutteli 18.2. Saunottiin Stenbackan, vanhan (40-luvulta) saunan pehmeässä löylyssä ja paistettiin ”flädärit” pihan nuotiotulilla. Tyytyväisinä lähdimme eteenpäin ja ylitimme harjun sen toisesta päästä, joka on onneksi vielä säästynyt laajalta soranotolta. Kuvan säätikku on veskin ikkunassa, josta sitä voi tarpeen tullen havainnoida. Jäätä myöten palattiin Saarilammen toiseen päähän, mistä suurin osa porukasta lähti vielä tarkastamaan linnunpönttöjä Hanhikorven Sepon ohjaamana. Tapahtumaan 25.–26.2. Mutta onneksi harjusta on vielä jotain jäljellä, joten pääsimme kiertämään harjun yli toiselle puolelle ja siellä olevalla hyvälle ulkoilureitille. Reikä jäähän ja sieltä kalaa! Sitä ihmettelee Mikael ja vaari Kari Neuvonen. Meni vain hetki, kun reijästä nousi ahven – sekös oli veljeksistä hauska juttu! Isänsä esitteli ahvenen terävät selkäevät, «ei sitä passaa silitellä». osallistui väkeä runsaasti (35)
ViRettiläiset jatkaa Ukonjoella retkeillen lähiseudun maastoissa. Kesän aikana niittotalkoita Nuuksiossa. Ilmolle, Ahvenanmaan pyöräily n. 5.8. Keväthuuman päivä ja linturetki Siikalahdelle. Työn ja luonnon juhlaa. matka alle 40 km. Rakastu kesäyöhön Luonnonpäivä, Kuopion Retkeilijöiden 40-vuotisjuhla Koivulassa. Kevään ekat yrttiherkut! Pyöräretki ”Roskaton retkipäivä” La 20.5. 29.4. klo 12 Pääsiäispuuhia Koivulassa. Tied. Haapealle, 0400 210011 tai heikki. Pertti Taskinen, ilm. alkavat tiistaimelonnat klo 18. Pertin päivänä 24.4. com. Sitovat ilm. la Suomen luonnonpäivän retki Karkalin luonnonpuistoon ja Torholan luolaan. Asikkalan, Kopsuan retki. com, puh. 4. Ilm. Erkille, 12.7. Juhalle, 050 5928110. Tiedustelut Paulilta. 30.4. 050 5431954. Linturetki omille linnunpöntöille. Lippuvaraukset ja tiedustelut 15.5. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) 8.5. Kesän avajaiset klo 18, Sompasen ranta, Heinolantie 855, Kouvola. s-posti, kotisivut ja fb-ryhmä lähempänä tapahtumaa. ViRet. H. 2 Elotreffit. s. Vuokrat jäsenet 10,-/2,-, ulkopuol.15,-/5,hlö. H. Ympäristön kevätsiivousta ja muuta hyötyliikuntaa, talkoosoppa, sauna ja vappuillallinen. Puolukkaja luontoretki Ukonjoelle Tarkemmat tiedot paikallislehdissä ja seuran kotisivuilla. Juhannus Koivulassa, saunotaan ja vietetään keskikesän juhlaa. Hilkalla tilauskalenteri. Toukokuussa kaupungin siivoustalkoot Toukokuussa ”villiinny keväästä” villiyrttipäivä Touko-kesäkuussa kesäkauden avajaiset 17.6. 8.-17.9. 2 16.-23.9. la Retki Porvoon Pirttisaareen. Ks. Suunnitelmissa on kulttuuripitoinen matka pohjoiseen Lappiin ja Pykeijään sekä tutustuminen Hossan kansallispuistoon. 1.7. Ks. klo13 Valokuvien tunnistusta. ja 4.10. klo 17 Torpan talkooillat alkavat ja jatkuvat parillisten viikkojen keskiviikkoina kesäkauden. Ilm. Tammirannan keskiviikko 21.5. Tiina Nykter. Tiedustelut: Raija 040 7254898 tai Anneli 040 7610415. klo 12 Koivula kesäkuntoon. Kokoonnutaan Hylkeenpyytäjäntiellä tulevan metroaseman kohdalla klo 13. L-K:n retkeilijöiden kanssa. 6.8. Arvolle, 0445817681 tai arvo.korkkinen@ gmail.com 19.-20.8. Kotisivuilta www.vihdin-retkeilijat.fi ja fb-ryhmä Vihdin Retkeilijät ry ViRet (julkinen) löydät retket aina lokakuulle asti. Rantaraitti Hyljelahdesta Nokkalan Majakalle. Omat eväät kodan tulille. klo 10 Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla. 0400 210011 n Retkeilyseura Vipeltäjät 7.-9.7. menn. TRL/KR 9.9. Lisätietoja tapahtumista: Eki 0500 971608. Hannelelle, puh. Yhteiset saunavuorot Vanajanniemessä tiistaisin ja lauantaisin alk. 4 25.8.-27.8. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 30.4.-1.5. 0400 432099. La-su 12.-13.8. Juhli luontoa. Yhteystiedot: Pauli paulitkomonen@ gmail.com, p.0400 350515, Tiina tiina. Ks. Tavataan Korvenrannantien päässä p-paikalla. Ilm. Ks. Ks. Tiedustelut: Risto Mäntylä, 040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com Seuraa myös Kangasalan Sanomien Seurat toimii -palstaa. Ilmoitt. Kuva: Helena Niskanen. s. Tapahtumien yht.henkilöt: Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi p.0505430067, hilkka.laitinen@gmail.com p. La-la 8.-15.7. 8.7. Luontoretki Repoveden kansallispuistoon Heinäkuussa kesäteatteriretki 17.8. ja 2.8. Osallistutaan Suomi 100 -tilaisuuksiin ja pääkaupunkiseudun kuntien järjestämille opastetuille luontoretkille, käydään kesäteatterissa ja rantasaunassa, tehdään kimppakyytikiertoajelu ja käydään kalastamassa sekä osallistutaan TRLtapahtumiin. TRL:n Elotreffit. 3.5. Stenbackassa voi yöpyä 10,-/hlö. Elotreffit Ukonjoella. Keittolounas, Ismo Roisko. 0440 500354, hilkka.laitinen@gmail.com Tapahtumat toteutetaan SUOMI 100 vuotta -merkeissä. Vapaa asunto rannalla. TRL:n majatalkoot Ukonjoella. Tarkempi ajankohta selviää, kun osallistujat tiedossa. 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) Su 23.4. Talkoot TRL:n majoilla Lapissa, tied. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi viim. Lintuseurantaa ja kahvittelua. Pauli, ks. Pyöräretki Aleksis Kiven syntymäkotiin Nurmijärvelle. Ekille, ks. Läh. Linturetki Mukulanlahden lintutornille Iittiin. 0400 614899. Muuten nyyttikestiperiaate. Ilm. Ilm. 0405098259 TRL-pyöräretki 22.-28.7. Lähtö kimppakyydeillä Kuusankoskitalon edestä klo 9.30. Tarjoilu on ilmaista paitsi runsas vappuillallinen 15,-/hlö. Kokoonnumme Kauppatorin Kolera-altaan luona klo 10, josta vesibussi lähtee klo 10.15. 31.5. 0440500354, armi.salenius@gmail.com p. helena@gmail.com tai Mia Neuvoselta miaviret88@gmail.com. Ks. Metsien kätkemät – kierretään Suomunjärven ympäri ja katsellaan metsien kätkemät kämpät. n Karjalan Retkeilijät (KR) 29.4.-1.5. Työn ja luonnon juhlaa Stenbackassa. Kuva: Hilkka Laitinen Tee työtäs laulellen... blogspot.com ja sähköpostia. Matille tai Eilalle. Linnunpönttöjen teko/grillipäivä Kahvisaaressa alk. 1.5.17 Nuuksion Stenbackassa alk. n Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry Toukokuussa korvasienija lintujen bongausretket. nykter@gmail.com, Pertti pertti.taskinen@hotmail.com, Liisa lm.niskanen@ suomi24.fi, p.040 7516143. menn. Ilm. Koivulan kansioon. Vappupäivänä vaellus Nuuksion vuokkometsiin ja nuotiotulille klo 11. s. klo 10. Lähtö klo 9 Pikku-Vesijärven p-paikalta, vetää Tarmo, tarmo.tikka@phnet.fi Sieniretki. Ulkoilupäivä Kansalaisopiston kesäpaikassa Leporannassa 9.-15.9. Ilm. 2. Kesäteatteria Hankasalmen Venekoskella; ilm. Ks. s. Elotreffit Ukonjoella, ks. 040 502 9399 ja Kerttuli, kerttuli.karonen@gmail.com, puh.050 565 8883 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 20.5. Melontaretki, lisätiet. Helenalle, idman.helena@gmail. Nettisivut: www.jarvenpaanretkeilijat. s. 3.8. klo 10 Padasjoen talkoot. Lähtö Marolankadun turistipysäkiltä klo 10. Erkki Ajakaiselle, 044 2920606 tai eki100@ suomi24.fi 12.-14.5. Saaristoretken hinta 232 €. haapea@pp.inet.fi 10.-17.6. 15.5. Ilm. Netti: riihimaenretkeilijat.yhdistysavain. 25.5. s-posti, kotisivut ja fb-ryhmä. Yrttiretki Renkomäen Tarolan niityllä, vetää Maire Heija. Tiedustelut: Hannu Joensuu, 050 5269814. Pikkujouluristeily ja seuran syyskokous lokakuun loppupuolella. Sauvakävelyä Nauhan reitillä 13.5. Mukavaa ohjelmaa koko perheelle. 29.-30.7. 13.-18.6. Kummiseuratapaaminen Outokummussa (L-K R, ViRet ja KR). Retkikohteina mm. Mennään Bjursin Valkoiseen taloon ja ollaan yö ulkona teemalla ”rakastu kesäyöhön”. syyskuuta 2017 Pääkaupunkiseudun väelle! TYÖN ja LUONNON JUHLAA su-ma 30.4. klo 10 Vanajanniemen talkoot. 7.8.10. Retki Paanajärven kansallispuistoon. 2. 2. Pyöräretki ”Roskaton retkipäivä” Kokoont. tai 27.7. Ilm. 0400 972421 29.4. 16.-18.6. Lintulautojen tekotalkoot. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Helena Nurmio, puh. Linnaistensuo klo 17. menn. Bembölen kahvitavalla klo 11. s. Seuraava Retkeilijälehti ilmestyy torstaina 21. 6.-9.7. Polkupyöräparkki; valvomme pyöriä Tammirannan pihalla. Ilm. maire_ heija@hotmail.com 27.7. Evon maastot tutuksi. Ks. 8.5. 6.6. Retki Konia-vuorelle Moksiin. ja lisätiedot molempiin tapahtumiin: Heikki Haapea, heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. ja 6.9. Keittolounas, Seija Niemelä 6.5. Ilm. Vko 24 Polkupyöräretki Ahvenanmaalle. klo 15 touko-syyskuussa. Netti: elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 16.4. Bussillakin pääsee Veikkolaan, josta noudamme. Majatalkoot Ukonjoella. 10.-11.6. ja 7.6. 6. Lähtö Topparoikka-patsaalta. klo 12 Villiinny keväästä Luonnon päivä Koivulassa, tied. 11.11. Kesällä tehdään retkiä ”mennään yhdessä” –periaatteella. 0400475254 (melonta) Seuran tukikohta Stenbacka Nuuksiossa. menn. 25.5. Ilm. 20. La 20.5. 16.-23.9. Myös paikallislehtien järjestöja seurapalstoilla ilmoitetaan tapahtumista. Järj. Päivä ja paikka myöh. Nuuksion kansallispuisto, Stenbacka. Linturetki, Hanhiretki bussilla, ilm. klo 10 Retki Juupajoen rotkolaaksoon. armi.salenius@gmail.com tai p. klo 17 Seuran 40-vuotissyntymäpäivää juhlitaan. TRL-perheleiri. Kysy kimppakyytejä! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: hilkka.laitinen@gmail.com p. Miljoona linnunpönttöä odottaa asukkaita. Ruskaviikko Pelkosenniemen Pyhätunturissa. Seura hankkii savustettavat lohet. ilmo.nousiainen@elisanet.fi tai puh. Pohjois-Suomen erämessut Oulussa 17.-18.6. Yhteyshenkilö Helena, email helena.nurmio@gmail.com 16.9. alk. 10.-17.6. Maksu 10 e/henk. TRL:n viikonloppupatikka Inkoon Bjursissa. com n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 27.4.17 klo 15 Iltapäivä Pikku Herityssä Valkeakoskella. klo 9 Äitienpäiväpyöräily. Läh. Vesibussin liput: aikuiset 8€ ja lapset 4€. puh. 17.5. 12.-14.5. TRL:n lähiretkipäivänä retkeillään reitti Salmi (Paratiisi)-Kattila-Tervalampi. Retki Etelä-Konneveden kansallispuistoon. ER-ohjelma. Retki Vallisaareen helatorstaina, jatketaan teemaa ”Helsingin saaret tutuksi”. klo 10 vappusimalla ja juuri paistetuilla munkeilla Puiden kaatoa ja klapihommia. Mölkky/pihakisa ja mahd. Suomun niittotalkoot ja lakkaretki, ilm. Pyörät kuntoon Toukokuussa alkaa retkeilyn peruskurssi ja suunnistuskurssi. Espoon Retkeilijät ja NUUKA ry. 30.4. Talkooväen ilm. Tutustutaan eri sieniin luonnossa, vetää Maire Heija elo/syyskuu. 25.-27.8. Haapealle. juhlamatka Lofooteille 25.-27.8. Tied.ja ehdotukset Mikolle, puh. Juhalle, 050 5928110 tai juha.hamalainen@kotiportti.fi 24.-28.5. klo 12 HTR:n 50-v-juhla Tapanilan Työväentalolla Tiedustelut: Matti Huttunen 040 8324302 mk.huttunen@pp.inet.fi, Eila Oranen 040 7344913 oranen.eila@gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) 29.4. com p. Suunnitellaan linja-autokuljetusta Kangasalta. 17.5. Mialle miaviret88@gmail.com tai kännyviestillä 045-1319128. TRL-melontaviikko. TRL-linturetki Espoon Suomenojalle. s. Lähtö Kangasalan linja-autoasemalta klo 10 kimppakyydein. Kangasala-Valkeakoski Retki päättyy Valkeakoskelle Työväen musiikkitapahtumaan. 8.7. Työväenarkisto. 0440 500354 Järj. Ruskavaellus, kohde päättämättä. s. s. Lähtö Järvenpään rautatieasemalta klo 9. 25.-28.5. 0405098259, pertti.mikkela@gmail. Edestak. 23.25. menn. Lisätietoja: pj Hilkka Laitinen, p. myöh. klo 11 Bembölen kahvituvalta. Lisätietoja: Tuula, tuula.touru@gmail. Hyvinvointia luonnosta –ilta Joensuun työväentalossa. Kummiseuraretki Outokumpuun 11.6. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) 14.5. 2. TRL:n Ruskaretki Pelkosenniemen Pyhätunturille. Pihatöitä ja kunnostushommia. 22.7. 040 504 8296 tai hannele.polla@kolumbus.fi. 4 Su-ma 30.4.-1.5. Mitä sieltä Nuuksion Purolan niityltä löytyy hirvenkello! Niitto on tuottanut tulosta, lupiinit on häipyneet ja alkuperäiset kasvit päässeet voitolle! Kuvassa Karin Pikarla juhannusretkellä 2016. Lisätietoja tulee nettiin kuntoluontoliikkujat.sporttisaitti.com n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 3.5. 4. 27.8.3.9. 40-vuotismatka Merenkurkun saaristoon, ks. 20.5. Ilm. 040 844 5295. 25.-27.8. Ilmolle 24.4. Retki Seilin saarelle. 24.-28.5. fi n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 4.5. Uudet kotisivut: http://salpausselansamoojat.simplesite.com n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) su 23.4. Armi. Kaivosmuseo, Valamo, Seinävuoren rotkolaakso. 23.7. 17.-18.6. retki Hossan kansallispuistoon Heinäkuussa vko 27 kesävaellus Kevolle 8.-12.8. n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) 20.4. Seuratkaa blogisivuamme tapiolanmmr. Erkille, puh. Kummiseuraretki Outokumpuun. Nettisivu www.trekkari.fi Tiedote Satakieli huhtikuussa nettisivulla. Majoitutaan Ukonjoella. Lisätietoja Helena Idmanilta idman. onkikisa Kuhmossa. s. Ks. 21.5. Kesäteatteri Niskavuoren Heta Vanhankylänniemen kesäteatterissa klo 19. Hyvä sijainti. Järj. menn. Tilaisuus on avoin kaikille – nautitaan luonnosta yhdessä! Lisätietoja: kuusankoskenretkeilijat.net n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) 24.28.5. Syyskuussa ruskavaellus Netissä facebook.com/rovaniemenretkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) 22.4
Retkestä runoili mainiosti Leo Ketola , jonka kaiken kertova runo ei mahtunut lehteen. Kuvat: Reino Tuominen . 36 13. Siinti se Kymijärven selkä jäinen kohdattiin Perhossilta ja -saari jaksettiin vaikka joukossa oli useampi Vaari. Harmillista. Ohjelmaa oli paljon ja ukkojen muistelot elämän varrelta olivat ”elämän suola” Ukkoporukassa oli 22 henkeä eri puolilta Suomea, osa junan tuomia. 0400 223 243/Pasi Pääkkölä Raattaman Lomamajat Pallaksentie 138, 99340 Raattama Puh. Ukot tutustuivat maastoon hiihtäen, kalastivat, saunoivat sekä tutustuivat Kiteen historiaan ja savotan elämään. Taivallus alkoi Latomäen kuvetta kulkien, Karisman taaksemme sulkien. Tuula Touru , TMMR Tarmo(kas)-Leo hiihto 19.2.17 Ilahduttavan moni oli kutsuun vastannut hiihdon sijasta sauvakävelyyn saapunut. HUHTIKUUTA 2017 Tunnetko Suomen hostellijärjestön. Tänä talvena Elsan Jäämeren saunassa on käynyt yli 3000 uimaria. Kosteikko jäi vasemmalle, kun kiiruhdimme Pitkänkallionmäen ”tuliasemalle”. kaikki eivät ole tietoisia kuuluvansa jäsenjärjestöön. ”Yrittänyttä ei laiteta” Hilkka Laitinen. Telkät, isokoskelot ja pöllöt tarvitsevat suuria kolopuita, joita metsissämme on vähänlaisesti. Järjestön aikaisempi nimi oli Retkeilymajajärjestö ja se on perustettu 1935. Kahvihammas monella jomotti, nuotiokahvit siellä odotti. Autiotupa osoitteessa Vehkakatu 7 ja matkakoti Vehkakatu 22. Joten näin kiitos julkisesti kiitetty on jo yksityisesti. Vetäjänä Armi Salenius. Ja makoisan aterian meren antimista. Hostellijärjestöön kuuluu 43 jäsenjärjestöä, joissa on yli 2 milj. 8 Miksi niin paljon pönttöjä. Hinnat sopimuksen mukaan. Miljoona linnunpönttöä on ollut jo tähän saakka esimerkki hyvästä kampanjasta, joka on koskettanut kaikkia suomalaisia. Retkeläiset saavat tietoa Pykeijasta, Varanginvuonosta, ilmaston muutoksesta ja mistä nyt kukin on kiinnostunut. Jäämeressä uidaan Terveiset Pykeijan Elsalta, Elsa Ingilä Haldorsenilta , joka kertoi matkailijoiden määrän kasvaneen. Kuvassa Paavo Ruutala pilkillä. Lieksan palvelut ja retkikohteet lähellä. 0400 399537, e-mail raattaman.lomamajat@co.inet.fi TARMO TIKKA täytti 80 vuotta Retkeilijäystävät onnittelevat tarmokasta, monipuolista, ja taitavaa retkeilyja järjestömiestä. Hostellijärjestön pääsihteeri Irja Hanelius kertoi, että nykyisin hostellihuoneet ovat pääosin kahden hengen huoneita, joissa on omat suihku/WC-tilat. Vaikka Suomi on metsien maa, meillä ei tällä hetkellä ole sopivia kolopuita tarpeeksi kolopesijöiden asuntopulaa helpottamaan. henkilöjäsentä. Monen jäsenseuran toimintasuunnitelmassa on ollut talkoita pönttöjen rakentamisesta yhdessä ja samalla saaneet koko perheen mukaan. Uskon, ettei kukaan suomalainen ole jäänyt tietämättömäksi eikä kylmäksi tästä maailman suurimmasta pönttöhankkeesta. Ripustamassa Kari Neuvonen ja varmistamassa Hilkka Laitinen. Banaanit paistui vihdoin kahvi kera pullan ja ”liköörin” maistui. Hostelleja on 40 kpl Suomessa ja ne tarjoavat viihtyisää, yhteisöllistä ja edullista majoitusta, mahdollisuuden matkailuun. Poronlihaa on myynnissä, sitä voi tilata puh. Seinämää ihmettelemässä vas. eri tiaisille, leppälinnuille, telkille ja pöllöille. Valmismatkoja järjestää Aikamatka – Time. Ruunaan kosket ja Koli Pielisen toisella puolella. Tervetuloa! TRLeräretkeilijät Akkain rämpimisretki talsittiin Vihdin Moksin erämaisessa maastossa 28.-29.1.17 . Ulkomailla hostellit sijaitsevat matkailukohteissa ja ovat hyvä vaihtoehto, jos ei tarvitse luksusmajoitusta. Linnunpönttöjä rakensimme yhdeksäntoista mm. Pihoilla sekä retkillä on jatkossa mukava kuunnella lintujen ääniä ja kertoa perheen nuorimmille mistä linnusta on kysymys. Kuva: Merle Brun . Reippaita rämpijöitä eri seuroista oli kolmetoista. 045 8689222. Mia Neuvonen, TRL:n ja ViRetin vpj Ukkojen luontoretki 27.-29.1. Tammikuun puolessa välissä veimme yhdeksän linnunpönttöä, lähinnä pikkulinnuille, Nuuksion kansallispuiston kupeeseen. Puh. Konianvuoren hiidenkirnun seinämän vieressä on joku tulia pidellyt rapautumisesta päätellen. Osoittautui sopivasti Kariston alueen esittelyksi, kun paljastui, että seutu oli monille outo. Tarvikkeet olimme saaneet talkoohinnalla ja työkalut olivat jäsentemme omia. Metsähakkuut ja varsinkin nuorena hakattavaan talousmetsä ei ehdi kasvamaan tarpeeksi isoja puita, joihin esimerkiksi tikat pystyisi pesänsä rakentamaan. Neljä oli naista ja kolme miestä ei ollut tarkoitus haista hiestä, vaan taivaltaa leppoisa retki ja viettää luonnossa talvinen hetki. Kuva: Pertti Mikkelä ”Majamme ovat siistejä ja hyvin varusteltuja. Talvella auki sopimuksen mukaan. Klapit ja porot kaivettiin, nuotio sytytettiin, veden kiehumista odotettiin. Autiotupa maksuton yhden yön yöpymiseen. Se oikeuttaa jäsenhintaiseen yöpymiseen kaikissa HIhostelleissa ympäri maailman. Luvan kyseiseen paikkaan olimme saaneet Metsähallitukselta. Tulevia retkiä odotellen piirteli Leo Ketola, Salpausselän Samoojat Karjalan kulkuri -autiotupa ja matkakoti sijaitsevat Lieksan keskustassa. Se on otettu vastaan suurin sydämin. Kerttuli Karonen, Liisa Uusitalo, Sikke Savonne, Marianne Saarinen, Anne Linderoos, Pirkko Jantunen, Aune Ovaska ja Tarja Björninen . Oma seurani Vihdin Retkeilijät ry ViRet on vuoden 2017 toiminnassa huomioinut kampanjan jo syksyllä 2016. Kaikki joskus päättyy niin myös tämä retki vietettiin Joutjärven rannalla eron hetki. TRL on yksi jäsenjärjestöistä. Miikka Forsberg huolehtii talonpidosta kesäisin. Pidimme talkoot lokakuussa yhden jäsenemme pihalla. Matkakoti retkeilijöille 10 e/yö sisältäen saunan. Miljoona linnunpönttöä Suomessa pesiville linnuille! Vihtiläisten pönttöjä riitti vanhaan Stenbackan lehtikuuseenkin. Yksittäisen jäsenen tavoittamisessa on ollut ongelmia, esim. Pidimme myös jäsenillan linnunpöntöistä ja niissä pesivistä linnuista, johon yksi jäsenistämme oli tehnyt diaesityksen. Siinä sankareita lahjottiin runoja lausuttiin ja laulettiin. Polut ja ladut lähtevät aivan vierestä tuntureille”, kertoo Raattaman lomamajojen emäntä Selma. Lapsille aikuisten innostus tarjota koti pikkuja vähän isommillekin linnuille antaa hyvän esimerkin luonnon suojelemisesta ja linnuista huolehtimisesta. Työväen Retkeilyliiton jäsenseurat aktiivisia pöntönrakentajia Jäsenseurat ovat huomioineet hyvin kampanjan omassa toiminnassaan Suomen juhlavuoden kunniaksi. Kantosiipialus Suviexpress kuljettaa kesäisin. Pesimäpaikoista on huutava pula. Hostellien varaus tapahtuu parhaiten hostellit.fi –palvelun kautta (ei booking.com) Jäsenetuja – teemailtoja jäsenille – Suomen Hostellijärjestön hostelleissa 10 % alennusta majoituksesta – jäsenhintaan kansainvälinen hostellikortti henkilöjäsenille ja perheille. suuntautui tänä vuonna Kiteen Nivunkiin
Jos ajattelen peilikuvaani muuten, niin kai se on jossain määrin ikääntynyt mies, jolla on kokemusta, näkemystä ja toivoakseni oikeaa tietoa. Ei taida olla kahta täysin samaa mielipidettä kenestäkään ihmisestä. Pentti Arajärvi on oikeustieteen tohtori ja helsinkiläinen poliitikko (sd.).. HUHTIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Pentti Arajärvi, 68 Y leensä en näe peilistä mitään. Sen kyllä väitetään myös näkyvän hapsottavassa tukassa. Toisaalta on tärkeä oppia joka päivä jotain uuttakin. Fyysisenä suorituksena peiliin katsominen ei ole minulle tyypillistä. Tärkeää on kuunnella muita, ja oppia muilta. Sanotaan, että itsensä tunteminen on vaikeinta. Siinä mielessä pitäisi kysyä joltakulta muulta, millainen itse on. Valmiiksi ei varmaan tule koskaan, ainakaan henkisessä mielessä. Elämän varrella on kaikennäköistä tarttunut mukaan. 29 13. En katso peilejä. Jotain taitoakin. Ja samaten jakaa muille sitä, mitä itse on matkan varrella oppinut
Yleensä neuvottelijoiksi ja valintoja valmistelemaan valitaan kokeneempaa väkeä. Tästä kaikesta huolimatta toivoisin, että mahdollisimman monella toverilla kaikuisi jatkossa korvissaan helmikuun puoluekokouksessa loistavasti puhuneen 17-vuotiaan oululaisen Sara Holapan sanat: sen parhaiten kiteytti: ”Henkilövalintojen ympärillä käytävä poliittinen peli on jotain sellaista, johon en toivo ikinä tottuvani.” Valitettavasti siihen kyllä tottuu. Ja sitten uhataan loikkaamisella. Maanantain vastaisena yönä käynnistyi armoton peli siitä, kuka mitäkin itselle saa, kun luottamushenkilöpaikkoja jaetaan. Vaalikauden loppupuolella sitten ihmetellään, miksi kokouksissa on ollut tyhjiä penkkejä, eikä luottamusmiesvero ole kilahdellut kunnallisjärjestön kassaan. Mutta niitä vaatimattomia helmiä ja joukkuepelaajia, jotka pystyvät kyynistymisen välttämään, olisi meidän jokaisen muistettava vaalia. Ei ole harvinaista, että ylikehittyneellä esiintymisvietillä ja alikehittyneellä itsekritiikillä varustettu ääniharava vaatii nyrkkiä pöytään hakaten itselleen kaikkea mahdollista, mutta kunnallisjärjestöjyrät tai valtuustoryhmätoverit eivät näekään äänimäärää ainoa na attribuuttina. Sukupuoli on usein seikka, joka sekoittaa parhaitenkin rakennetun palapelin, jos puolueiden välillä ei päästä ajoissa sopimukseen luottamuselinten naisja miespaikkakiintiöistä. Systeemi vain on sellainen, ja äänestäjät palkitsevat liian usein täysin vääristä asioista. Kun olen vierestä seurannut porvaripuolen kisailua – jostain syystä etenkin naisten kesken – on pakko hämmästyä sitä julmuutta, jolla siskot toisiaan syövät. Silloin on myös enemmän jaettavaa. Eniten hankaluutta paikkajaossa aiheuttavat usein uudet tulokkaat, jotka ovat saaneet hienon äänimäärän, mutta kokemusta järjestötoiminnasta on nirkoisesti. Demarit eivät taaskaan voi olla kovin tyytyväisiä kuin paikoin, mutta tämä kolumni ei käsittele sitä. Niin voiton kuin tappion hetkillä. Ja kyynistyy, vaikka ei pitäisi. 30 13. Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu (sd.) ja Kantahämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. Politiikka kiinnostaa taas! Tiukimmat jäsentenväliset käydään tietysti puheenjohtajapaikoista, mutta ei ole sellaista maatalouslomitusliikelaitoksen johtokunnan varajäsenen pestiä, joka ei yhteisten asioiden hoidosta innostunutta toveria nyt kiinnostaisi. Tunnetusti voiton hetkellä on helpompi olla sielultaan iso kuin tappion musertamana. Vaalit on käyty, nyt verissä päin tappelemaan paikoista Iisakki Kiemunki. Tietysti henkilökohtaiset äänimäärät, mutta myös osaaminen ja sopivuus kuhunkin tehtävään. Demarit ovat oikeasti pyhimyksiä siihen touhuun verrattuna. Toki maakunnat ovat täynnä myös katkeroituneita veteraanipoliitikkoja ja kunnallisneuvoksia, joille menneisyyden uljaat teot eivät takaakaan paikkaa eturivissä, kun toverit ovat havainneet nykyisen laiskuuden ja kiinnostumisen ainoastaan seminaarimatkojen valkoviinitarjoilun laadusta. Skabailussa on hyvät ja huonot puolensa: Toisaalta seuraavat viikot ja kuukaudet ovat jälleen sitä aikaa kunta-olympiadista, kun puolueyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen kokouksiin tungeksii innokasta väkeä, jotka eivät niissä ole jaksaneet neljään vuoteen käydä. u u u Onneksi me emme ole puolueista pahimpia. Heidän pitää ottaa huomioon monta asiaa. Kun tappion tai voiton maljat oli juotu, ihmisluonteen syvimpiä synkeyksiä luotaava näytelmä pääsi taas alkamaan. Eräs kokoomuslainen ystäväni totesi, että vuosikymmen politiikassa yleensä riittää siihen, että ihminen muuttuu oman edun tavoittelijaksi, jolle tärkeintä on tulla itse uudelleen valituksi ja saada mahdollisimman paljon näyttäviä paikkoja. HUHTIKUUTA 2017 Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) K ansa on vaeltanut uurnille, tai ainakin osa siitä on, ja demokratia on voittanut
HUHTIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi ARS 17 – todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta Charles Richardson: Headbone, 2015Ed Atkins: Ribbons, 2014.. 33 13
Voihan niinkin olla, mutta onhan taidetta muuallakin kuin Kiasmassa ja netissä. Ja siinä törmää shokeeraaviin yllätyksiin, puuhamaakokemuksiiin. Annetaan ymmärtää, että taiteessa mikään ei ole niin kuin aikaisemmin. HUHTIKUUTA 2017 Kun Nykytaiteenmueo Kiasma 19 vuotta sitten avattiin, tein kollegani Jonni Roosin kanssa juttua tästä merkittävästä tapahtumasta. Vuorovaikutteisuus, se että kävijä osallistuu teoksen menoon, on nyt valttia. Tai ehkä pitäisi muodikkaasti sanoa, että koin sen taidetta. Jacolby Satterwhite: Interstate 13, 2015.. Eikö Aude Pariset: Greenhouses, 2016. Näyttelyä lanseerataan jonkilaisena uuden ajan alkuna. Vastaamme tuli valokuvataiteilija Esko Männikkö, jolta kysyimme mielipidettä uudesta museosta. – Vähän tämä on sellainen puuhamaa, hän vastasi. Männikön komentti tuli mieleeni, kun kiertelin ARS-näyttelysä ja tuijottelin sen taidetta. Museonjohtaja Leevi Haapala kirjoittaa julkaisussa, että tavoitteena on esitellä sitä, mitä taide kertoo digitaalisesta ajastamme. 32 13
Paula Ollikaisen fotorealistiset lupiinit ja maisemat ovat taitavasti tehtyjä, kiinnostaviakin. KUVATAIDE Valokuvantarkka realismi pilkistä aina silloin tällöin esiin. Yksi huikaisevimmista on amerikkalaisen Rachel Rossinin teos, jossa katsoja eräänlaisten silmälasien välityksellä joutuu aivan mielettömään maailmaan. Blandyn teos löytyy näyttelyn nettiversiosta ARS 17+. Viitaukset taidehistoriaan ilahduttavat aina uusinta teknlogiaa hyödyntävässäkin taiteessa. Ihmiset, miehet, on siinä kahlittu ja pantu uurastamaan loputtomasti kummallisessa koneistossa. Ed Atkins: Ribbons, 2014. Taas kerran tällaisen näennäisesti uuden ilmiön esittelyyn on kehitetty oma jargoninsa. On näyttelyssä toki muutakin kuin taikatemppuja. Teos voisi olla allegorinen kuva tämän päivän maailmasta, jossa ihmiset ovat oravanpyöränsä vankeja, mutta myös nykyiset scifija kauhukuvien tai hleensä nykyisen viestinnän kritiikkiä. saakka. Tuomas Laitinen tulkitsee ihmisen kosketuksen ja liikkeiden ja robottien välistä kommunikaatiota. Siinä on samaa hillitöntä menoa ja suorasukaista erotiikkaa. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Pia Salon maalauksissa on tutunomaisia, ei esittävää lähestyviä maisemia. Pyörryttävään. Juha van Ingen puolestaan suuntaa teoksensa tuhannen vuoden päähän tulevaisuuteen lisäämällä numerosarjaansa yhden luvun kymmenen minuutin välein. Samanlaista eksistentiaalista ahdistusta voi läytää ruotsalaisen Anna Uddenbergin veistoksissa, jotka tuntuvat kiemurelevan osastaan pois. Espanjalainen Julia Varela on pannut esille rikottuja islamistien näyttöruutuja, ja ruotsalainen Nina Canel on tehnyt veistoksia kaapeleista, jotka voivat olla vaikkapa laajakaistoja. Yksinäinen mies tai poika, avaruus, kuu ja tähdet, joutsen ja uurastava hevonen ovat teosten kuvastoa. Ja onko digiaika jo post, ohi. Nehän ovat olleet taiteilijoiden suosiossa postmodernismin ajoista saakka. 33 13. HUHTIKUUTA 2017 Näyttelykuvia Risto Suomen maalauksissa on yhtä aikaa sekä surumielinen että humoristinen tunnelma. Minulle Satterwhiten teos palautti mieleen myös 1400-luvulla vaikuttaneen Hieronymus Boschin ”Himojen puutarhan” tai helvetti-visiot. Pia Salo: Näkymättömyyden asteet V, 2017.. Seppo Heiskanen KUVATAIDE Nykytaiteenmuseo Kiasma, Helsinki ARS 17 – Hello World! Avoinna 14.1.2018. Ollaan mysteerin edessä, mutta samalla myös koomisessa tilanteessa. saakka. Avoinna Galleria Heinossa 23.4. saakka. Vähän minimalistisia ovat näyttelyn veistokset tai sellaisiksi luokiteltavat teokset. Britti David Blandyn teoksessa on kiinnostavia viittauksia ja suoranaisia lainoja pari sataa vuotta sitten eläneen Caspar David Friedrichin maalauksista. Ranskalaisen Aude Pariset’n styroksia syövät toukat tuovat esiin yhden ulottuvuuden teknologian ja luonnon kohtaamisesta. Toisaalta mukana on pieniä taloja, jotka ovat kodikkaita kuin rintamamiestalot mutta samalla myös jotenkin mystisiä. Viesti on selvä ja ehkä tärkeäkin, mutta jotakin vastenmielistä noissa matoteoksissa samalla on. Yhtä postpotusta. Niinhän tehtiin, kun postmodernismia tuotiin Suomeen runsaat kolmekymmentä vuotta sitten. Yllätyksiä ja visioita Yllätyksiä näyttely tarjoaa yllin kyllin. saakka, ti 11–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17. Ahdistusta ja unohdusta Britti Ed Atkinsin teos ”Ribbons” kuvaa suurin videokuvin miehen ahdistusta, ehkä yksinäisyyttäkin. Nelisenkymmentä vuotta sitten sain tästä lajista tarpeekseni, mutta nyt katson tällaisia teoksia uusin silmin. Sitä on useammassakin teoksissa. Paula Ollikainen: Norsulampi, 2017. Avoinna Galleria G:ssä 23.4. Yhdysvaltalaisen Jacolby Satterwhiten teoksen edessä katsoja joutuu hurjaan fantasiamaailmaan. KUVATAIDE kysymyksen pitäisi kuulua: mitä digitaalinen taide kertoo ajastamme. On post-internetin ajan kulttuuria, on postdigitaalisuutta. ARS-näyttelyssä katsoja voi uinahtaa kaiken virtuaalisen edessä, mutta kyllä katselmus ilahduttavasti herätteleekin kävijää. Avoinna tm-galleriassa 23.4. Britti Charles Richardsonin teoksessa ihmishahmo unohtuu kieppumaan kukikkaalla sohvalla todellisuuden ja virtuaalimaailman rajalla. Risto Suomi: Punainen planeetta, 2016. Eräänlaista elekieltä sekin. Ne on nähty korkealta kuin konsanaan kansallismaisemat
Suomi oli vielä toisen maailmansodan jälkeen tuloeroissa mitattuna Pohjoismaiden kärkitasoa. Vasta 1990-luvun lamasta lähtien tuloerot Suomessa kääntyivät jyrkkään kasvuun. Tämä johtui pääosin työväenliikkeen heikosta poliittisesta asemasta. Tämän takia on huojentavaa ja toivoa antavaa lukea Pasi Pyöriän toimittamaa kirjaa ”Työelämän myytit ja todellisuus”. Tarpeellinen luokka Juha Siltala määrittelee suomalaisen keskiluokan asunnonsäästäjinä, jotka omalla työllään pyrkivät kohtuulliseen elämään. Kirjassa myöskin – toisin kuin työn huonontumisen kriitikot – paneudutaan työelämään ja sen muutoksiin useamman vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi satamassa heitettiin päivän mittaisia keikkoja. Nykyajan negatiivisia puolia Keskiluokasta analyysin tehnyt Juha Siltalakin tunnustautuu Thomas Pikettyn koulukunnan kannattajaksi. Se on myös kysynnän ja kulutuksen kannalta aivan keskeinen. Suomesta tuli 1960-luvulla palkkatyöyhteiskunta, mikä mahdollisti keskiluokkaisen elämäntavan. 34 13. Työmarkkinoiden rakenteet ja instituutiot ovat vakaalla pohjalla: Suomessa on kattava työlainsäädäntö, joka suojelee työntekijää vaikkapa ympärivuorokautiselta työltä. Puhe 24/7-yhteiskunnasta on kirjan mukaan liioittelua. Siltala marssittaa lähes 400-sivuisessa teoksessaan hurjan määrän tutkittua tietoa talouden muutoksista sekä Suomessa että maailmalla. Uudessa teoksessaan ”Keskiluokan nousu, lasku ja pelot” hän tunnustautuu ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn koulukunnan edustajaksi ja väittää laajaan datatietoon perustuen keskiluokan kärsineen eniten globaalitalouden ja työelämän muutosten vaikutuksista. Kuten nimikin vihjaa, työelämän huonontuminen on paljolti myytti, ja myytti on myös se, että ennen asiat olisivat oleet paremmin. Hyvin kuvaavaa tilanteelle on, että vuosina 1990–2007 ylimmän prosentin tulot kasvoivat 209 prosenttia, kun taas alin kymmenes joutui tyytymään kahdeksan prosentin kasvuun. Kari Hautala. Vaihtuvat, lyhytaikaiset ja satunnaiset työsuhteet olivat arkea 1950ja 1960-luvuilla. Tämä auttaa huomaamaan, että epävarmuus ja pätkät ovat kummitelleet työelämässä jo vuosikymmeniä. HUHTIKUUTA 2017 Kuponginleikkaajasukupolven paluu KIRJAT Juha Siltala Keskiluokan nousu, lasku ja pelot Otava 2017, 494 s. Juha Siltala julkaisikin joitain vuosia sitten synkän näkymän avaavan kirjan: ”Työelämän huonontumisen lyhyt historia” ja äskettäin samoilla linjoilla olevan kirjan ”Keskiluokan nousu, lasku ja pelot”. Tämä ei rajoitu duunareihin, vaan myös korkeastikoulutetut ovat vajonneet pätkätöitä tekevään prekariaattiin. Ay-liike korvasi samaan aikaan poliittisesti vallankumoukselliset aatteet. Tulohaitari jäi pitkäksi aikaa kasaan painetuksi. Aikavälillä 1987– 2009 varallisuuden tuotto kasvoi keskimäärin nopeammin kuin bruttoja nettotulot, mikä tukee Pikettyn keskeistäteesiä kuponginleikkaajasukupolven paluusta.” Helsingin yliopiston historian professori Juha Siltala on jälleen tehnyt järkälemäisen teoksen nyky-yhteiskunnan megatrendeistä. Lisäksi ammattiliitot, joihin kuuluu kolme neljäsosaa palkansaajista, pitävät huolen omistaan. Hänen pääteesinsä mukailee Pikettyn ajatusta, jonka mukaan pääomatuloja keräävä rikkain kansanosa on syönyt lähes kaikki talouslaman jälkeiset talouskasvun eväät. ”Suomessa tuloerot kasvoivat vuosina 1990–2005 jopa muita OECD-maita vaudikkaammin. Työttömyystöinä rakennettiin muun mussa rautaja maanteitä ja perattiin metsää vuoteen 1971. Vasta 1960–1970-lukujen ”vasemmistohegemonia” ja yhteistyö keskustan kanssa käänsi Suomen tuloerot Pohjoismaiselle tasolle. Nykyään työn epävarmuus ja sirpaloituminen on yhtä yleistä kuin ennen oli työn vakituisuus ja pysyvyys. Nykyään taas, vaikka pätkätöitä tekevät monet akateemisenkin koulutuksen hankkineet, perinteinen kokoaikainen ja vuosikymmeniä kestävä palkkatyö on hallitseva työnteon muoto. Työelämässä kaikki hyvin – tai ainakin kohtuullisen kunnossa KIRJAT Pasi Pyöriä (toim.): Työelämän myytit ja todellisuus Gaudeamus 2017, 236 s. Etenkin 1960ja 70-luvuilla elinkeinorakenteet muuttuivat radikaalimmin kuin tällä vuosituhannella, ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin ja monet lähtivät etsimään parempaa työelämää jopa Ruotsista asti. Elämänikäiset työsuhteet ovat vaihtuneet lyhytkestoisiksi keikkatöiksi. Kaiken kaikkiaan kirjasta jää tasoittava kuva työelämästä ennen ja nyt. Hänen mukaansa keskiluokka on yhteiskuntarauhan näkökulmasta hyvin tärkeä. Pätkiä tehtiin ennenkin Kirja perustaa väitteensä vankkaan, Tilastokeskukselta saatuun numeeriseen faktaan, jota löytyy lähes joka sivulta
Hän teki mielellään omia riippumattomia tulkintojaan historiasta. / Ne tekevät sen itse." Haavikko ei ollut poliittisesti sitoutunut, mikä näkyy tässäkin kokoelmassa. KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Erehtyväinen ihminen Suomalaista runoutta leimasi 1960-luvulla yhteiskunnallisuus. Hän oli varma asiastaan, eikä se tarkoita tämän kokoelman kohdalla jankkausta ja saarnausta. "Puut, kaikki heidän vihreytensä" (1966) ilmestyi poikkeuksellisen pitkän julkaisutauon jälkeen. Menetyksen teemaa lähestytään odottamattomista näkökulmista: "Tulee syksy, omenamunkit, muistot joitten päällä on / palanutta karkeata sokeria, / sisällä hapan omena. Pääomatuloveron huojennus vuonna 1993 vaikutti niin vahvasti siksi, että Suomessa pääomatulot ovat vapaita kunnallisveroista sekä eläkeja sosiaaliturvamaksuista. Toisaalta monet tutkijat eivät taasen osaa kansantajuistaa tuloksiaan, mikä näin jää toimittajien tehtäväksi. Pekka Wahlstedt. Korkeiden asiantuntijatehtävien rinnalle ei toimihenkilöille tunnu riittävän töitä. / Halusin ojentaa sinulle nurmikon, / kämmenellä, / koska oli kevät. Hän ei ollut kuitenkaan julkaissut uusia kokoelmia modernistisen mestariteoksen "Talvipalatsi" (1959) jälkeen. Miten käy tulevaisuuden keskiluokan. Runoilijoita vaadittiin ottamaan kantaa ja keskeislyyrisen tunnelmoinnin nähtiin menettäneen merkityksensä. Kirjoittajien piti unohtaa itsensä ja keskittyä tärkeisiin yhteisiin asioihin. En ehtinyt." Runoilija menetti ensimmäisen vaimonsa Marja-Liisa Vartion (1924–1966) kirjan ilmestymisvuonna. Tällä tahdilla tarjouskuponkeja lataa älypuhelimeensa entistäkin suurempi kansanosa. Vaikka ihmiset lähtevät, luonto jää: "Puut, kaikki heidän vihreytensä. Toisin kuin vaikkapa Saarikosken yhteiskunnallisimmat kokoelmat, Puut, kaikki heidän vihreytensä ei ole unohtunut tai menettänyt ajankohtaisuuttaan. Samalla poliittisen sisällön vaatimuksiin jumittunutta kotimaista runoutta pöllytettiin kunnolla. Haavikko irtautui siinä vanhasta kielestään ja muokkasi tyyliään. Hän piti niitä kauniina ja viisaina, ajatus, jonka ympärille myös hänen 1960-luvun ainoa kokoelmansa rakentuu. Siltala antaa rivien välistä ymmärtää, että Esko Ahon johtama porvarihallitus räjäytti päätöksillään suomalaiset tuloerot kasvuun. Puut, kaikki heidän vihreytensä kertoo elämästä ja kuolemasta. Aktiivisena kommunistina tunnettu Pentti Saarikoski oli eräs tätä teesiä saarnanneista uusista runoilijoista. Jääräpäinen Haavikko oli, mutta se toimii runojen kohdalla useimmiten niiden eduksi. HUHTIKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden kirjasarjassa lehden kirjallisuuskriitikot ovat subjektiivisin kriteerein valinneet jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden teoksen, joka kertoo jotain erityistä tästä maasta, kansasta ja sen kielestä. Sen sijaan useista lyhyistä ja tiiviistä artikkeleista koostuva Työelämän myytit ja todellisuus -kirjaa on helppo ymmärtää niin kansalaisten kuin poliittistenkin päättäjien. 35 13. Paavo Haavikko (1931–2008) oli debytoinut runoilijana jo vuonna 1951. Puut, kaikki heidän vihreytensä yllättää jatkuvasti, koska se rönsyilee tekijälleen hieman epätyypillisellä tavalla. u u u Haavikko rakasti puita. Haavikko yhdisti siinä yksityisen ja yleisen, keskeislyyrisyyden ja yhteiskunnallisen kommentoinnin. Haavikko kulkee kuitenkin tässäkin omia polkujaan, kuten tässä hänen tuotantonsa ehkä tunnetuimmassa säeparissa: "Parodia on jo kauan ollut mahdotonta. Siltalan mukaan työmarkkinat polarisoituvat entisestään. Yksi syypää kuvaan työelämän jatkuvasta alamäestä on media, joka tässäkin asiassa luo jyrkkiä vastakkainasetteluja, tarinoita ja draamoja. / Minä mietin kaikkea mitä en ostanut, / mitä olen myynyt." Mukana on myös ajalle tärkeää yhteiskunnallista sisältöä. Mikko Salmi Demokraatti ei kielletä mutta ei korostetakaan, eikä vanhoja aikoja kullata ja nostalgisoida. Jotkut kirjan päivänpolttavia henkilöitä tai tapahtumia kuvaavat runot ovat vanhentuneet, mutta mukana on koko joukko ajattomia säkeitä: "Tuulen kanssa ei kannata puhua, vesien kanssa ei väitellä, / puilta kysyä, ruohoille vastata." Esa Mäkijärvi OSA 5/10: 1957–1966 Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä Otava 1966, 134s. Lisäksi robotisaatio painaa perinteisen teollisuuden palkkoja ja vähentää työpaikkoja. Merkittävimmät päätökset lienevät veroprogression poistaminen pääomatuloista vuonna 1993 sekä verovapaiden osinkotulojen salliminen
Kirjassa käsiteltyä erilaisuuden pelkoa esiintyy kaikkialla, mistä syystä teokseen paneutuminen kannattaa myös meillä Suomessa. Hänelle on tärkeää, että elämässä ei tapahdu mitään odottamatonta: ”Niinpä oli vain luonnollista, että otin vaimokseni maailman arkipäiväisimmän naisen. He näyttelevät pakonomaisesti roolejaan. Vahva ihminen, joka kykeni hallitsemaan mielihalujaan?” (s. Vegetaristin alun kertojana toimii kasviksiin vaihtavan naisen tavallinen, mitäänsanomaton ja hieman vastenmielinen aviomies. Jopa taiteellisista ja näennäisesti muita vapaammista ihmisistä löytyy puolia, joita he yrittävät väkisin kätkeä: ”Hän ei enää oikein tiennyt, mitä ajatella itsestään. 21) Kolmeen osaan jaetun romaanin vaihtuvat kertojaratkaisut ja päähenkilöt tuovat häpeää käsittelevään teokseen vaihtoehtoisia näkökulmia. Kangin teoksessa pienempien ja suurempien rajojen ylittäminen tietyssä vaiheessa elämää on tärkeää: ”Yhtäkkiä hänestä tuntui, että hän oli tullut vanhaksi ja kokenut kaiken ja ettei edes kuolema pelottanut häntä enää.” (s. Hän tuntee kuitenkin syvää katkeruutta siitä, että hänen siskonsa on jättänyt normaalin, mutta hänelle itselleen ei ole annettu tätä mahdollisuutta. Oliko hän normaali ihminen. Kirjailija on Booker-palkintonsa ansainnut. Minulle valkeni vasta nyt, että hän oli minulle täysi arvoitus.” (s. Kulissien tärkeys Han Kangin romaani sijoittuu miljoonakaupunki Souliin. Kasvojen menettäminen esimerkiksi erottumisen takia on suuri häpeä. Tai peräti eettisesti toimiva ihminen. 76) Vegetaristin rakenne on hallittu. Vierailut mielisairaalassa vaikuttavat In-hyeen syvästi. Hän alkaa ihmetellä, miksi maailman ihmiset eivät sekoa: ”Yhtäkkiä hän tajuaa, miten välinpitämättömästi hän on alkanut suhtautua mielisairaisiin. Hän on käynyt täällä niin monta kertaa, että oudoilta vaikuttavat rauhalliset kadut, jotka ovat täynnä niin kutsuttuja normaaleja ihmisiä.” In-hye on perustanut perheen ja menestyneen kosmetiikkamyymälän. Sari Karhulahti onkin suomentanut romaanin englanninnoksesta. 36 13. Asema ja varallisuus tuntuvat olevan teoksen useimmille henkilöille kaikki kaikessa. Heillä ei ole paikkaa todellisuudessa, jossa käyttäytymissääntöjen noudattaminen ja totutulla tavalla toiminen on tärkeää. 1970) romaanin suomentaminenkin johtuu kirjailijan tällä teoksella saamasta Booker-palkinnosta. Etelä-Korea on edelleen hyvin konservatiivinen maa, jossa kaikkien oletetaan ja odotetaan olevan samanlaisia. Sen farssimaisessa alussa puhutaan samanlaisuudesta, toisessa osassa suhtaudutaan ymmärtäväisesti taiteen tekemiseen ja lopussa kärsitään mielenterveydellisistä huolista. Lähinnä vain kotimaassaan aiemmin tunnettu Kang sai ”Vegetaristillaan” kansainvälistä huomiota. Kang tutkii ja kritisoi tätä todellisuutta hienovaraisesti. Kaikissa yhteisöissä on näkymättömiä rajoja, joita on vaikea ylittää. Eikö hän todellakaan olisi voinut tehdä mitään estääkseen sen?” (s. Tästä ei tule mitään, koska hänelle ei anneta mahdollisuutta toteuttaa kaikkia halujaan. Sisko In-hye huolehtii hänestä, kunnes huomaa tapahtumien tuhonneen hänen huolellisesti rakentamansa kulissin. Asetelma tuo mieleen Emmanuel Carrèren teoksen ”Viikset” (1986), jossa viiksensä ajava mies päätyy keskelle katastrofaalisia tapahtumia. Vegetaristin Soul on ahdasmielinen paikka, jossa kaikkea erilaisuutta kasvisten syömisestä taiteen tekemiseen pidetään kauheana. Hänet joudutaan lopulta sulkemaan laitokseen. Naamiot kasvoilleen asettaneet ihmiset eivät tunne itseään tai toisiaan: ”En ymmärtänyt häntä alkuunkaan. Erilaisuuden kirot Vegetaristi on harvinaista herkkua. Eteläkorealaista kirjallisuutta ei juuri käännetä suomeksi, ja Han Kangin (s. 143) Romaanissa kuvattu yhteisö suhtautuu poikkeaviin ihmisiin vihamielisesti. Tällaisessa tilanteessa päätyy helposti inhoamaan ja vihaamaan itseä: ”Jokaisen hänen lähisukulaisensa elämä on sortunut kuin korttitalo. Sari Karhulahti Gummerus 2017, 215 s. Esa Mäkijärvi Eteläkorealainen Han Kang voitti arvostetun Booker-palkinnon Vegetaristi-romaanillaan.. Kaikki ei olekaan hyvin. Yksi kirjan hahmoista, miespuolinen videotaiteilija, yrittää luomalla vapautua ahdistavasta arjesta. HUHTIKUUTA 2017 KIRJAT Han Kang: Vegetaristi Suom. Romaani kertoo kotiäiti Yeonghyesta, joka lopettaa äkillisesti lihansyönnin ja joutuu heti vaikeuksiin. Vegetaristi ei ole leimallisen korealainen, vaikka se sinne sijoittuukin, ja vaikka siinä vilahtelee sikäläiseen kulttuuriin liittyviä asioita. Kaunis, älykäs, hätkähdyttävän aistillinen ja perhetaustaltaan varakas puoliso olisi vain pannut huolellisesti järjestämäni elämän sekaisin.” Vegetaristi ei sen hieman provokatiivisesta nimestään huolimatta kerro kasvissyönnistä, vaan erilaisuudesta. 163) Vapaaksi kahleista Vegetaristiksi ryhtyvä nainen sairastuu kirjan edetessä yhä pahemmin mielisairauteen
Niin myös me katsojat. Kauneus ja kuolema Oli miten oli, Tarja Simosen pienelle näyttämölle loihtima ikään kuin luonnosmainen lavastus näyttää Venetsian rapistuvan loiston käsinkoskeltavasti. Hän on paitsi kertojaääni, myös Aschenbachin olkapäillä kamppailevat piru ja suojelusenkeli. Joka repliikkiä, joka äänenpainoa tulee kuunnelluksi tarkkaan. Tyylikkäintä Michael Baranin ohjauksen visualisoinnissa ovat kuitenkin Ville Toikan valot. Vahvat, suoraan päänkorkeudelta tai lattiatasolta alaviistosta suunnatut spotit luovat tunnelmia, jotka tuovat auringon hautoman kaupungin katsojan iholle. Loppua kohti myös kuolemanvarjo. 37 13. Ylipäätäänkin Kuolema Venetsiassa on slow-teatteria komeimmillaan. Sillä lähes maanisiin mittoihin yltyvästä kauneuden palvonnastahan on kyse, kun Venetsian katoavaiseen koreuteen arkensa tyhjyyttä pakoon lähtenyt kirjailija Aschenbach iskee silmänsä perheensä kanssa lomailevaan teinipoikaan. En minä, sillä tuon sanan ryöstöviljelystä on tullut jo osa mainittua meuhkausta. Kuolema Venetsiassa on kokonaisuutena todellakin ilo silmälle. Toisaalta kelmeän keltaiset, vähän kuutamoiset valöörit antavat lisää patinaa päähenkilö Aschenbachin olemukseen. Hänen hitaita riisuutumisiaan ja pukeutumisiaankin seuraa lähes henkeä pidätellen. Näillä spekseillä voisi olettaa, että Thomas Mannin novelliin perustuva ”Kuolema Venetsiassa” ei ole ihan sattumalta saanut esityspaikakseen Kansallisen pientä näyttämöä. Rolf Bamberg Demokraatti Kirjailija Gustav Aschenbachin (Jukka Puotila) elämän ehtoolle lankeaa niin elämän valo (jota markkeeraa sellisti Artturi Aalto) kuin kuoleman varjokin (Jukka-Pekka Palo). Baranin ratkaisu esittää Aschenbachin hullaantumisen kohde on oival tava: Mannin novellin ja Viscontin elokuvan visuaalinen houkutus on muuttunut auditiiviseksi. Kauneus ja varjot Jukka-Pekka Palon rooli Aschenbachia esittävän Jukka Puotilan vastanäyttelijänä on mainio dramaturginen ratkaisu. Sen äärelle Aschenbach nauliutuu kerta toisensa jälkeen. Baran ei ole ottanut näyttämölle lapsirooliin kuvankaunista teinipoikaa, vaan Tadzion lumoa markkeeraa parikymppisen Artturi Aallon – komea nuori mies toki hänkin – pysäyttävä sellonsoitto. Luultavasti tämä rappiorinnastus elää kuitenkin vain tämän kriitikon päässä. hullaantumisesta. Tätä on karisma. Se ulottuu mieleen saakka. Tuomo Manninen. Homoseksuaalinen vire Aschenbachin hurmioitumisessa toki on, kävihän Mannkin sisäistä kamppailua sellaisen ominaisuuden hyväksymisestä itsessään. Jukka Puotila on Aschenbachina täysin puhdas kaikista tyypittelymaneereistaan. Hidas, mutta kaunis. Kauneuden rinnalla kulkee kuolema. Myös itse oman tarinansa kertojana toimivan Puotilan ote katsomosta on hypnoottinen . Kauneus ja ääni Baranin ohjauksen kauneus ei ole vain katsojan silmässä. HUHTIKUUTA 2017 Elämän valo, kuoleman varjo TEATTERI Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa Suomennos Oili Suominen – Dramatisointi ja ohjaus Michael Baran – Lavastus ja puvut Tarja Simone – Valot ja videot Ville Toikka – Äänisuunnittelu Kristian Ekholm – Rooleissa Jukka Puotila, Jukka-Pekka Palo, Artturi Aalto (muusikko) Aika, vesi ja turismieroosio ovat vajottaneet ja rapistuttaneet Venetsiaa niin vakavasti, että suomalaisasetuksissa kaupunki olisi pistetty jo käyttökieltoon. Kuolemakin on tässä tulkinnassa, kulkutautikuvauksia lukuunottamatta, kaunista tai ainakin mieltä kiehtovaa. Kauneus on kirjoitettu vahvasti sisään tekstiin. Voimauttaa, sanoisi joku. Elämän ehtoon viimeisistä valontulvahduksista. Thomas Mannin novellitekstin viipyilevä, duettomainen käsittelytapa naulitsee äärelleen. Keskellä näyttämöä jökottävissä irrallisissa pylväissä on uppoavan laivan arvokkuutta, lavastuksen vesielementin loiskeista kastuvissa huonekaluissa ja -asusteissa haavoitettu koreus. Kaiken digitaaliajan meuhkauksen, visuaalisten ja äänellisten viestien ylitarjonnan lomassa tällaisen esityksen katsominen tekee hyvää. On hienoa katsoa, miten kirjailijahahmon sisäinen myrsky kasautuu ja purkautuu hetkeksi salamoimaan tyyntyäkseen sitten lopullisesti. Mutta se on ihan oikeasti kohta käyttökiellossa, ellei massia korjaukseen jostain löydy. Kyse ei ole seksuaalisesta, pedofiliaan viittaavaa himosta, vaan enemmän esteettisestä. Suomen Kansallisteatterin pieni näyttämö ei ole liki 1800 vuotta vanha eikä meren päälle paalujen varaan rakennettu (entiselle merenpohjalle kyllä), mutta ei toisaalta maailmaperintökohdekaan, joten sen on rapistumiseensa saatava apua muualta kuin Unescolta. Etenkin kun Mannin haikeankaunis kertomus kuvaa ihmisen ja vanhan kaupungin eroosiota. Palo tuokin näyttämölle kaiken haikeuden ja hiljaisen hurmion vastapainoksi ilkikurisuutta ja sopivaa riita sointua. Se näyttäytyy paitsi nävertämässä kirjailijan omaa elämänvoimaa myös konkreettisemmassa (ja silti symbolisessa) kontekstissa, kun kolera-aalto saavuttaa kesän kuumuudessa kärvistelevän kaupungin. Pipopäinen hahmo on tyylillisesti kuin väärästä näytelmästä: ei Venetsian hienostohotelliin vaan Genovan satamaan tai Pariisin sillanpieliin kuuluva tyyppi
Hyvin kirjaileva graafikko asettaa sanansa taiteen peruskysymyksistä: ’Ihmisestä on luonnos tehty jo ennen hänen syntymänsä hetkeä. Kyseessä on Juhani Känkäsen esikoinen ”Toivon mukaan”, joka sai ilmestymisvuonnaan 2005 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Hangon visaveteraani Juhani Niemi tuntuu olevan varsin innoissaan visakirjailijastamme. Freskomaalaus on visakalloakin jonkin verran katsojana ja kokijanakin kiinnostanut. Ohje maalaamisessa ja piirtämisessä on, että parempi on karsia mahdolliset virheet tulevasta teoksesta jo ennen työhön ryhtymistä kuin pyyhkiä niitä vasta paperilta ja kankaalta.’ Länsimetron suunnittelijoiden olisi pitänyt lukea Juhani KänKatja Losonen kästä ja jättää Taloussanomat tauolle. Mutta ei lastenkirja, nimestään huolimatta. Sitä en muista, löysinkö silloisen vastauksen, mutta tämä kirja tuli luettua kerralla. Aloitetaan retki eteläisestä lähtöpisteestä. Värit on jouduttu sivelemään kostealle kalkkilaastille. Veijaritarina parhaimmillaan.” u u u Eero Reijosen tutusti rönsyilevässä vastauksessa on paljon hyviä havaintoja. ”Juhani Känkänen sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon teoksestaan Toivon mukaan vuonna 2005. Tämä käy hyvin yksiin taiteen, myös maalaustaiteen, perusteiden kanssa. Michelangelokin paukutti vuosikausia huippujälkeä pää alaspäin hikisten taljojen varassa. Aivan loistava kirja luettavaksi, edes viittaukset taidehistoriaan eivät häiritse lukukokemusta. Vain viisi tietäjää, kaikki sieltä tutuimmasta päästä. Juonessa on yllättäviä käänteitä kuin vekkihameessa. Tarinankertoja Känkänen on Espoon kaudellaan vetänyt tästäkin puuhasta jämäkän viivan... Nykytekniikkakin peukuttaa kohti kattoa tässä kohtaa, sillä visakallo kääntyy vuosi vuodelta paremmin parkettia kuin kattoa kohti. katoamispiste ei leviä tuumaakaan ohi visaisen kallon. Joskus kuuluu luomisprosessin edetessä naurua, pikemminkin epätoivon kuin ilon; ei taiteilijalla ole siipiä olkapäissä vaan lyijypaino kengissä. Laastin nopean kuivumisen takia seinästä voitiin rapata kerrallaan vain sellainen osa, jonka taiteilija pystyi maalaamaan päivässä, eli niin sanottu päivätyö. Siitä viivasta alkaa Toivo Päählön maineikas taiteilijan ura, joka päättyy kuinkas muuten kuin viivaan. Päählö kuvailee elämäänsä ja taiteilijuuttaan omin sanoin, harhaillen ja rönsyillen, haastattelijan yrittäessä saada häntä pysymään aihees sa. Ajatteleva Rodinkin sanoi, että oikein kuvatussa liikkeessä vartalo ei suorita kuvauksen kohteena olevaa liikettä vaan valmistautuu jo seuraavaan.... Ronskit, karikatyyriset sivuhenkilöt kuten Muna-Raikka ja puolukkauskovainen isoisä vauhdittavat hulvatonta ja koomista tarinaa. Sen verran hyvin ne on siloiteltu tarinaan mukaan.” Sirpa Taskinen on taas vähän varauksellisempi. Juuri sain käsiini Känkäsen viimeisimmän teoksen ”Luppa ja Tattis”, joka on ainakin vaelluskertomus, kasvukertomus, humoristinen kertomus, eläinkertomus, kirjallinen kertomus ja kertomus. Toivon mukaan -romaani on jonkinlainen parodia taiteilijaelämäkerroista, tai paremminkin ehkä koominen satiiri, tai… vain lämpimällä huumorilla kuvattu elämä. Taide on paitsi asioiden tuntua myös maailman ennakointia. Teos perustuu taiteilija Toivo Päählön (päähenkilö) kolmipäiväisen haastattelun nauhoituksiin. Kirjaa voi lukea parodiana, ja siinä on hyviä läppiä tyyliin ’riski sairastua aikuisiän taiteilijuuteen’ ja ’Täällähän on pimeää kuin jouluna asian lähteillä!’, mutta ihan loppuun asti en paksua teosta jaksanut lukea. Pirunmoinen tuli on täytynyt roihuta näiden todellisten artistien rinnassa. 38 13. Toivo Päählöä erehtyy melkein pitämään oikeana henkilönä. Piruuttani kaivoin vanhan Firenzen taideaarteita käsittelevän opuksen esiin ja vertasin; tanakkaa faktaa sielläkin, tietysti. Liike kuvataan aina jonkun toisen liikkeen alustuksena. ”Känkänen piirtää taiteilijantyöstä riipaisevan karikatyyrin. Huima freskomaalauksen abckirja tämä Känkäsen Toivo-tarina on. Taiteilijat ovat parhaimmillaan kaskujen aiheina. HUHTIKUUTA 2017 Alussa oli viiva Vimmaisen Viita-viikon jälkeen tulee pakostakin notkelma, aika syväkin. Jos mies pystyy kirjoittamaan freskomaalauksen teknisistä vaatimuksista yhtä raikkaasti kuin tikkupaskan sinkoamisesta kuusikkoon, voidaan häntä kutsua taiteilijaksi.” Juhani Känkäsen esikoisromaani Toivon mukaan oli iskevä satiiritaiteen syvimmästä olemuksesta.. Duuni oli tiukkaan aikataulutettu. Muut lukijat ovat ilmeisesti olleet suopeampia, sillä kirja oli ilmestymisvuonnaan Akateemisen kirjakaupan suosituin esikoisteos.” Pertti Vuorela menee asian ytimeen. ”Vuosi, pari sitten, etsiessäni vastausta johonkin kirjavisakysymykseen, törmäsin tähän kyseiseen kirjaan. ”Keskeisellä sijalla on viiva, jollaisen Toivo piirsi konttausikäisenä kotinsa kaikkia seiniä yhdistäväksi täsmälleen samalle korkeudelle
Niin kuin ei Neuvostoliiton vaikutusta Suomen 1970-luvun politiikkaankaan, sillä suomettumisella oli rajansa. Sydän sulkeutuu, meri luisuu takaisin, peilit on peitetty lakanoin.” Mauri Panhelainen löytää Känkäsen taiteilulle vertailukohdan todellisuudesta. Kaupungin merkkihenkilöt haluavat kuvaan mukaan. Muistan noista kirjoista muutakin kiusallista: kun nuorena maisterina opetin 1990–1991 historiaa peruskoulun yläasteella. Sopii silmäillä sekä asioiden ja olojen nykytilaa että historiaa sadan vuoden aikakaarella. Kovin jyrkkä Oksanen on myös arviossaan, että ”suomettuminen riisti Suomelta itsenäisen tavan kirjoittaa omaa virallista historiaansa ja itsenäisen julkisen puheen Venäjästä”. Hänen tinkimättömiä kolumnejaan Venäjästä ja Neuvostoliitosta saattoi lukea myös suoraan Helsingin Sanomien sivuilta. Historiankirjoitus sisältää aina valintoja, mutta kaunisteleva, saati vääristävä opetus ei ole koskaan kunniaksi. Siitä tulee Päählön uran pääteos, nimeltään ’Karvarannan utopia’. Kärpäsen kokoisena tuomion merkki ryömii alas seinää. Etsimättä tulee Känkäsen romaanista mieleen taiteilija Pellervo Lukumiehen 1970-luvulla Toivakan kirkon kattoon maalaamat pop-taiteen tyyliset freskot. Se kuvaa kaupungin historiaa ja kehitystä, mutta omaperäiseen tapaan. En tosin tiedä, mitä ”virallinen” tässä yhteydessä tarkoittaa ja mihin sitä historiankirjoituksessa tarvitaan. Paitsi Viroon ja neuvostovaltaan Sofi Oksanen on pureutunut ahkerasti myös ilmiöön, jota suomettumiseksi kutsutaan. Alkuperäisenä tehtävänä oli vain entistää Alvar Aallon suunnittelemat maalaukset, mutta Lukumies teki työn ’oman sielun ja persoonan mukaan’. Kansainvälisesti huomattavana kirjailija-intellektuellina hän saattaa olla maailmalla jo Suomen lähihistorian tunnetuin auktoriteetti. Skandaalihan siitä tulee. Siinä viitataan muun muassa suomalaisiin oppikirjoihin, jotka syöttivät koululaisille ”neuvostonarratiivin dominoimaa tarinaa” ja hyvällä menestyksellä. ”Kotikaupunkiin perustettavaan tehdasgalleriaan tilataan taiteilija Päählöltä suurisuuntainen kattomaalaus Michelangelon Sikstiiniläiskappelin kattoon tekemien freskojen tapaan. Muu ruumis on kauttaaltaan kalpea, helmenhohtoinen. Vastaukset pääsiäisen tähden vasta 26.4. Niistä toden totta löytyy esimerkiksi ihannoiva kuva kolhoosin naisista viljapelloilla, sen sijaan että kerrottaisiin pakkokollektivisoinnilla synnytetystä nälänhädästä. Päällisin puolin vilkaisemalla näyttäisi, että nuo pänttäämällä pärjäisi yhä koko lailla mallikkaasti aina vain historiattomammaksi käyvässä ajassamme. Mikko Majander Kaunisteleva, saati vääristävä opetus ei ole koskaan kunniaksi. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Suomettuneen Suomen koulunpenkillä S uomen itsenäisyyden juhlavuosi antaa oivan mahdollisuuden, suorastaan tilauksen kansalliseen itsetutkiskeluun. Stalinin hallitsemistavasta mainitaan ”puhdistukset ja terrori”, Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksessa 1939 on salainen lisäpöytäkirja etupiirijakoineen. Kallionkolossa meri imee hellittämättä, yksi onkalo kokonaisen meren ydin. Kiinnostusta oli toisaalta helppo herättää sanomalla, että vedetäänpä tämän sivun yli henkselit, niin kerron teille Neuvostoliitosta... Lännen Median osakaslehdet julkaisivat aprillipäivänä Oksasen artikkelin, joka perustuu laajaan esitelmään Enn Soosaar -konferenssissa Tallinnassa. Yhdelle palkinto. u u u Hain vintiltä vanhat lukion oppikirjani, kouluhallituksen hyväksymät ”Historian linjoja 1–3”. Vuonna 1964 syntyneenä helsinkiläisenä suoritin kansaja oppi/peruskoulun 1970-luvulla ja lukion 1980-luvun alussa. Päählö maalaa kaupunginjohtajan pään väärin päin, muilla silmää tekevillä ei ole vaatteita verhonaan, postinkantajalla on neljä kättä ja torimummolla silakkasormet. Aforismi välipalaksi VIIKON 15–16 SITAATTI Viikon kirjailija täyttäisi tänä vuonna 85, mutta hänen elämänsä katkesi murheellisissa merkeissä aivan liian varhain. Silloinen Toivakan kirkkoherra pahoitti mielensä eikä hetkeen laskenut taiteilijaa kirkkoon. mennessä (lehti ei ilmesty viikolla 16) osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. 1977) ammentaa historianäkemyksensä, omakohtainen muisti ei oikein osaa jakaa sen tulkintoja. Kuinkahan lienee taisi purra lähinnä omaan nilkkaan. Nykyään Lukumiehen maa laukset ja kirkko ovat Toivakan matkailuvaltti.” (rb). Vaikka totta kai tunnistan, mistä Oksanen (synt. Pienten enkeleiden mallina käytetään porsaita ja sitä rataa. Oksasen mukaan Neuvostoliiton propaganda kuitenkin toimi: ”sen kulissi vapaaehtoisena kansojen ystävyyden kehtona puri”. u u u Ullakon hyllystä löytyivät myös oppikirjat ”Historia ja me 7–8”, joihin Oksanenkin artikkelissaan viittaa. Kun Urho Kekkonen joutui viimein väistymään, suuri ja mahtava naapuri ei saanut yhdessäkään suuressa puolueessa suosikkiaan edes presidenttiehdokkaaksi. Seuraavana kesänä ”Neuvostoliitto miehitti Viron, Latvian ja Liettuan, joista tuli neuvostotasavaltoja”. Professori Osmo Jussila ainakin oli analyyseissaan viiltävän terävä, kun vuonna 1985 aloitin poliittisen historian opinnot Helsingin yliopistossa. Kuka kovan onnen lapsi, mikä teos. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Paljon mahtui tragediaa hänen lyhyen elämänsä varrellekin, mutta siitä hän ammensi myös aineksia kiiteltyyn tuotantoonsa, joka käsitti sekä runoa että proosaa. HUHTIKUUTA 2017 Suomalainen on se, joka ryntää ensimmäisenä bussiin ja loukkaantuu, kun joku istuu viereen. Sen yhteiskunnallista läpäisykykyä ei kuitenkaan kannata yliarvioida. Jos niin halutaan, noita vuosia voi kai nimittää syvimmän suomettumisen kaudeksi. 39 13. Sodanjälkeisten kansandemokratioiden asemasta satelliitteina ei siitäkään ole epäselvyyttä: ”Unkarissa puhjennutta laajamittaista kapinaa kukistamaan tarvittiin neuvostoliittolaisia joukkoja”. Hänen merkittävimpänä pidetty teoksensa ilmestyi postuumisti. ”Siihen kohtaan tulvii väri, himmeä purppura
Mutta myös posti sai osansa. Nykyisin on paljon maalaisväestöä Helsingissä, joiden perheet asuvat maalla ja joille täytyy ehtimiseen lähettää rahaa. Definitiivinen romaani riistäjistä ja riistetyistä kannattaisi panna viiteluetteloon tänäkin päivänä vasemmistopuolueiden puolueohjelmiin. Äimä Työmies 13.4.1917 Päätoimittaja ja lehti vaikeuksissa Yhteiskunnan kuohuessa ympärillä Työmies ja sen päätoimittaja Edvard Valpas olivat myös maalitauluina. Työmiehen henkilökunta ei pitänyt Valppaasta. Suomen postilaitos ei tarjoa vielä Helsingissäkään – maaseudusta puhumattakaan – täydellistä palvelusta alemmalle kansalle postitoimistojen aukipidossa: Postitoimistot pidetään auki päiväaikana, jolloin postilaitoksen välitystä tarvitseva työläisväestö on työssä. Postijunia lähtee kyllä Helsingistä klo 11 aikanakin illalla, mutta niihinkään ei saa rahalähetyksiä mukaan myöhemmin kuin klo seitsemän. Lähetettyjä-osastossa julkaistiin (2.4.1917) henkilökunnan kirje, jossa todettiin, että Valpas on ”suhtautunut henkilökunnan pyrkimyksiin tavalla, jota ei voi pitää oikeana” ”Useissä muissakin henkilökunnan ja yhtiön välisissä asioissa /-/, on toimittaja Valpas tehnyt henkilökuntaan vastenmielisen vaikutuksen.” Huhtikuun lopussa pidetyssä Työväen sanomalehti oy:n yhtiökokoukTuntuuko tutulta. Lukijoiden valitukseen lehden myöhästymisistä vedottiin myös paperipulaan. HUHTIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus JOHN STEINBECK: VIHAN HEDELMÄT (GRAPES OF WRATH, 1939) UUSI SUOMENNOS RAIMO SALMINEN, 2016 . – Sen verran oli tänään varastossa paperia että tällainen lehti, johon vain ilmoitukset saamme, on mahdollisuus antaa. Asemalla on kyllä postitoimisto auki vähän myöhempään, mutta siinä ei oteta vastaan yllämainittuja lähetyksiä. Noin kuvaili Steinbeck henkilökohtaisia motiivejaan kirjoittaa Vihan hedelmät suuryhtiöi hin ja pankkeihin viitaten. Pääpostitoimisto, missä sellaisia kuin rahakirjeitä ja postiosoituksia otetaan vastaan on sitä varten auki vain kello 7 illalla. klo 8 illalla olisi asiaa jo paljon autettu. Eikä kaiketi kirjoiteta vastakaan. Pääjuttuna olikin vaatimus ”paperiherroille”: työväenlehdille on saatava lisää paperia ja ainakin yhtä paljon ”kuin porvarillisille sanomalehdillekin”. – haluan iskeä häpeän merkin ahneisiin paskiaisiin”. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: ”I want to put a tag of shame on the greedy bastards... Kun niiden vastaanottoa jatkettaisiin esim. Postia kritisoitiin lehden myöhästymisistä. Tässä ilmoitetaan, että ”kansan tahto on korkein laki”. Mutta posti kuljetti myös vallankumousaiheisia postikortteja. Haitallinen epäkohta. – Ne lukuisat valitukset, että lehti on myöhästynyt useita vuorokausia, jopa yli viikon, ei ole meidän syymme. Salin ilmoitti matkustaneensa yhtiökokoukseen Porista saakka ”päämääränään Työmiehen päätoimittajan kukistaminen”. Paperipula jatkuu Perjantain 13.4.1917 lehti oli jälleen kerran vain 4-sivuinen. Tällä kertaa myös ilmoituksia oli niin paljon, että tekstille ei jäänyt tilaa kuin runsas sivu. sessa käytiin peräti kuusi tuntia kestänyt keskustelu pääasiassa lehden sisällöstä. ”Perheillä, jotka olivat eläneet maatilkullaan, jotka olivat eläneet ja kuolleet neljänkymmen eekkerin tilallaan, saaneet syödäkseen hyvänä ja nähneet nälkää huonona vuonna, oli nyt ympärillään koko länsi, jota kierrellä. Tämän paremmin ei työkansan kyykyttämisestä ja perustelluista solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksista ole kirjoitettu ikinä. Ja he viilettivät sinne tänne etsien työtä; ja valtatiet olivat ihmisvirtoja ja tienpientareet olivat ihmisjonoja.”. Siihen on haettava vika postista. 40 13. Tällaisen parannuksen aikaansaamisen ei luulisi olevan mahdottoman. Rahanlähettäjä voi työskennellä merensaaressa tai kaupungin ympäristössä ja joutuu asuntoonsa kahdeksatta käydessä. Hänen täytyy pitää vapaapäivä näin epämukavien postitoimistojen aukiolojen tähden. Valpasta vastaan esiintyi esimerkiksi Eetu Salin, joka syytti päätoimittajaa muun muassa siitä, että kyvykkäitä toimittajia oli jättänyt toimituksen. Täytyisi ennättää vähän siistiä ja muuttaa päällensä ennenkuin menee postiin. Työläiset näihin aikoihin pääsevät tavallisesti vasta pois töistä. Jos myöhästyy minuutin, on postitoimisto sulettu
49 13. Forssan ohjelma ja sen toteutuminen on tästä näkökulmasta katsoen kansainvälisestikin ajatellen lähes uskomaton menestystarina. Suurille saavutuksille on tapana pystyttää patsaita, mutta niiden ääreltä pitäisi etsiä myös innoitusta tulevaan – muuten uhkana on nostalgia, kadotetun suuruuden kaipuu. Ensimmäisessä Aatteessa puhutaan muun muassa työn murroksesta ja digitaalisesta hyvinvointivaltiosta. Miten sosialidemokratia säilyttää edistyksellisyytensä maailmassa, jossa työ pirstoutuu ja digitalisoituu. HUHTIKUUTA 2017 A Aate Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi Jukka-Pekka Flander iStockphoto Työväen Arkisto S osialidemokratian ytimessä on alusta saakka ollut työtä tekevien kansalaisten oikeudet ja yhteiskunnallinen tasa-arvo. Työ muuttuu – miten käy ihmisen. Demokraatti-lehti ryhtyy julkaisemaan tuplanumeroissaan Aateosiota
Suomen sisällissota Miina Sillanpää ensimmäinen nainen ministerinä. Yleispuolueelle tällaiset ovat tietysti liukuvia kategorioita. Asiapuolella koettiin äänekkäim. eduskunta 1906 1917 1916 1918 1926 . Sille aukesi myös huomattavia asemia uuteen puoluehallitukseen. Riskittömyys on suurin riski, Harakka linjasi tulevaisuushakuisessa esittäytymispuheessaan, siinä missä Rinne vetosi perinteen turvaan, pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. Periaatteellinen pannukakku Sdp:n eturiviä monipuolistavat myös osaavat ja sanavalmiit varapuheenjohtajat Sanna Marin, Maarit Feldt-Ranta ja Ville Skinnari. 42 13. Johtajuuden varsinainen testi on toimia niin, että eri kulmista tulevat potentiaaliset kannattajat saadaan toimimaan yhteiseksi koettuun suuntaan. Sosiaalidemokratian yhteiskuntapoliittinen vahvuus on ollut sen kokoavassa voimassa, ei erityisintressien ajamisessa. Rinteen selvä voitto puheenjohtajakisassa selkeytti asetelman, josta oli väännetty edellisessä Seinäjoen puoluekokouksessa 2014. Forssan kokous. Voi olla, että Antti Rinne ei urheiluhullun kansan silmissä pärjää Iivo Niskaselle sen enempää perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Silloin SDP tarpoi identiteettikriisissä: mikä puolue se haluaa olla, mihin äänestäjäkohortteihin nojata, kenen johdolla, ketä haastaen ja ketä kuunnellen. Puhumattakaan puoluesihteeri Antton Rönnholmista, joka Lahden esiintymisellään suorastaan hurmasi, puhui itsensä kertaheitolla valtakunnan tietoisuuteen. Suomi itsenäistyi 6.12. 1903 Suurlakko 1905 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja 1. On varsin kohtuullista, että Antti Rinne sai puoluekokoukselta toisen mandaattiperiodin toteuttaakseen ja vakiinnuttaakseen näköistään SDP:tä – mihin se sitten johtaakin. Ja vaikka sosiaalidemokraattien osalta on siunailtu uuvuttavuuteen asti jäsenja kannattajakunnan ikääntymisestä, nimenomaan nuorempi siipi toimi läpi puoluekokouksen näyttävästi ja rakentavasti. 27.1.–15.5. Ei niin, että Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen olisivat olleet liikettä hajottavia ehdokkaita, kaukana siitä. Jälkijättöistä olisi myös kuitata Tuppurainen vain arveluttavan oikeistolaisena, kun hän kampanjassaan sovitti markkinataloutta ja aktiivista Eurooppa-politiikkaa moderniin sosiaalidemokratiaan. Merkkipaalusta ei ehkä kuitenkaan kannata puhua. Toisessa haastajassa oli enemmän punavihreän sävyjä, mutta niin vain Harakkakin sijoitti itseään traditioon, jossa on sija sekä Väinö Tannerille että Paavo Lipposelle. Uusi vallankeikaus puolueen huipulla olisi luultavasti suistanut sen takaisin sekavaan käymistilaan. Mutta sosiaalidemokraattisen liikkeen sisäiseen kalenteriin Lahti kyllä jää yhdeksi tolpaksi, kuten puoluekokoukset aina. HUHTIKUUTA 2017 Sanojen sijaan periaateohjelma ehkä tulisikin tehdä todeksi teoilla. Suomen työväenpuolue omaksui sosialistisen ohjelman ja muutti nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Saati käänteestä, jonka tosin määrittää vasta tuleva historia, kun arvion tekemiseen on hieman enemmän perspektiiviä. kerran huhtikuussa, kiista valtalaista kaatoi Tokoin senaatin elokuussa. 1900 1910 1920 Eduskuntavaalit, SDP sai 103 paikkaa Eduskunta kokoontui 1. Molemmat kantavat näkemyksissään ja habituksessaan olennaisia elementtejä, jotka SDP:n on menestyäkseen kyettävä integroimaan politiikkansa osaksi. TEKSTI MIKKO MAJANDER KALEVI SORSA -SÄÄTIÖN TOIMINNANJOHTAJA Lahden puoluekokouksesta kuntavaalien valossa T ullaanko lahti 2017 muistamaan hiihdon MM-kilpailuista vai SDP:n puoluekokouksesta. Forssan ohjelmasta tuli Suomen historian merkittävin ja tunnetuin poliittinen ohjelma. Pelkät puolustusasemat eivät kuitenkaan riitä, kun eurooppalaiset yhteiskunnat ovat selvästi uuden epävarmuuden edessä
43 13. Nyt SDP:n on nieltävä tosiseikka, että se oli ainoa oppositiopuolue, joka ei kyennyt nostamaan kannatustaan edellisistä kuntavaaleista. Emilie Uggla. Tappio oli tosin vähäinen, mutta tulos silti sosiaalidemokraattien historian huonoin. SDP:n periaateohjelma 1939 1940 1944 1952 piä ilonpurkauksia, kun SDP päätti ryhtyä työstämään omaa sosiaaliturvamalliaan juuri nuorten lanseeraaman yleisturvamallin pohjalta. Vaalikannatuksen takaiskuja ei enää voi selittää pelkällä perussuomalaisten nousulla, sillä Timo Soinin joukot olivat kuntavaalien suurin häviäjä. Se tosin tapahtui hallituskoalition juniorikumppanin asemasta käsin, mutta siihen rooliinhan sosiaalidemokraatit olivat Suomessakin valmiit viime eduskuntavaalien jälkeen. Periaateohjelman uudistus päättyi Lahdessa melkoiseen pannukakkuun. Jos Helsingissä tuli tukevasti turpiin, niin rajan takana Vantaalla jo saman mittaluokan reipas vaalivoitto. Kiihtyvä kaupungistuminen on aikamme trendi, jossa mitataan myös mielikuvat puolueiden edistyksellisyydestä. Johtavalta oppositiopuolueelta epäsuositun hallituksen aikaan oli lupa odottaa enemmän. Hyviä asioita, mutta ei varsinaisesti viritä uusiin uriin ja visioihin. Hälyttävältä tilanne tuntuu kaupunkipolitiikassa, vaikka pari menestyksekästä poikkeustakin löytyy. Toisaalta tämä kertoo myös puolueen ongelmasta: aikomuksia tarttua isoihin kysymyksiin on, mutta valmista vielä liian vähän. Helsingissä vihreät ja kokoomus ovat karanneet kauas omalle kymmenluvulleen, ja nyt vasemmistoliittokin jo hengittää SDP:n niskaan. Toisaalta, ennen kuin ryhtyy ripottelemaan tuhkaa päälle, on syytä muistaa, että kuntavaalien tuloksenkin valossa sosiaalidemokraatit ovat yhä maan johtava oppositiovoima. Antti Rinteen johdolla se on vakaa ammattiyhdistysliikkeeseen paljossa nojaava palkansaajapuolue, joka puolustaa kansalaisille järjestettäviä palveluja ja turvaa. Ohjelmapapereita oli valmisteltu useammalla taholla, muutamien mielestä liiankin monella, mutta kenttää erityisemmin aktivoivaa aatekeskustelua ei hanke ollut kolmessa vuodessa synnyttänyt. Pikemminkin kivireen, jonka vetämistä SDP nyt jatkaa kohti seuraavaa puoluekokousta. Kunnat velvoitettiin huolehtimaan neuvolatoiminnasta. Suomen työantajainkeskusliitto tunnusti ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Ja sama asetelma ja valinta saattaa olla jälleen edessä, kun hallitusvaltaa seuraavan kerran jaetaan. Sitä paitsi kuntavaaleista alkoi viisien vaalien tiivis pikataival, jonka keskellä on vaikea keskittyä jäsentämään laajakaarisia periaatteellisia ja filosofisia kysymyksiä. 1930 1940 1950 Talvisota Tammikuun kihlaus. Paikallisilla kysymyksillä pormestariasetelmista alkaen oli suuri merkitys. Asiasta käyty sekava keskustelu viittaa siihen, että sosiaalidemokraattinen identiteetti kaihtaa ajassamme kirjallista määrittelyä. Siihen mennessä SDP:n on saatava koko potentiaalinsa kirjo käyttöön. Kaupunkipolitiikka kaipaa tuuletusta Lahden kokouksessa vallitsi tsemppihenki, jossa vahvistettiin keskinäistä uskoa, tai vähintään toivoa, noususta valtakunnanpolitiikan keulapaikalle. Kuntavaalien tavoitteeksi asetettiin suurimman puolueen asema, tai kuten Rinne itse sen muotoili: Vain oikea vaalivoitto kelpaa. Onko sdp siis selvinnyt identiteettikriisistään. Vuotojen tukkiminen ei riitä, vaan ambitiot täytyy asettaa tuoreemmalla otteella. Sanojen sijaan se ehkä tulisikin tehdä todeksi teoilla. SDP:ssä kannattaisi analysoida tarkoin, miksi sen veljespuolue Alankomaissa suorastaan romahti muutama viikko sitten parlamenttivaaleissa. HUHTIKUUTA 2017 Riskittömyys on suurin riski
Globaalin talouskriisin aikaisessa ja jälkeisessä keskustelussa teknologisen kehityksen on pelätty sen sijaan ”vapauttavan” ihmiset keskiluokkaisesta palkkatyöstä kortistoon. HUHTIKUUTA 2017 44 Ensimmäiset peruskoulut aloittavat, kansanterveyslaki velvoittaa kunnat perustamaan terveyskeskuksia. Tulevaisuuden ollessa epävarma poliittisessa ohjelmatyössä olisi kuitenkin järkevää nostaa entistä painokkaammin esiin kysymys eri politiikkatoimista ja uudistuksista, joiden kautta voitaisiin vastata laajamittaiseen teknologiseen työttömyyteen ja työelämän pirstaloitumiseen. Ristiriitaisen ja eri suuntiin vievän keskustelun valossa on vaikea arvioida, tulevatko skenaariot laajamittaisesta teknologisesta työttömyydestä toteutumaan. 42 13. Keynes ei ottanut riittävästi huomioon sitä, että työssä ja kulutuksessa ei ole kyse ainoastaan tarpeiden tyydyttämisestä, vaan mainonnan luomista haluista ja statuskilpailusta. Keynes katsoi, että jatkuva tuottavuuden kasvu ratkaisisi taloudellisen niukkuuden ongelman, jolloin ihmisten olisi vapaa-ajan lisääntyessä mahdollista paneutua itsensä sivistämiseen ja kulttuurin luomiseen. Makrotaloustieteen perustaja Keynes ennusti esseessään, että jos tuottavuus jatkaa kasvuaan historiallisella urallaan, niin vuonna 2030 vauraissa maissa olisi mahdollista tehdä 15 tunnin työviikkoa. 1960 1970 1980 1972 1973 1977 Robotit ja bitit kilpailevat työpaikoista Uudenkaupungin autotehdas on esimerkki siitä, että robotit eivät vie töitä vaan myös tuovat niitä. Hitaan kasvun aikakaudella digitalisaatio ei ole näkynyt toistaiseksi vallankumouksena tuottavuustilastoissa. Korpilampi-seminaari pääministeri Kalevi Sorsan kutsusta loi maahan talouspoliittisen konsensuksen. Korpilammen henki ryhtyi tarkoittamaan konsensusta. Meyerin perustulokritiikki . Kehityksen pelätään entisestään kärjistävän eriarvoisuutta, joka on myötävaikuttanut populismin ja äärioikeiston nousuun. Saksalaistutkija Henning Meyer esitti kuitenkin hiljattain Social Europe Journalin artikkelissa “No Need For Basic Income: Five Policies To Deal With The Threat Of Technological Unemployment”, että perustulo ei ole oikea ja riittävä vastaus teknologisen työttömyyden uhkaan. Tuottavuus on kasvanut vuoden 1930 jälkeen jopa nopeammin kuin Keynes ounasteli, mutta skenaario 15 tunnin työviikoista ei ole ainakaan vielä osunut oikeaan. TEKSTI ANTTI ALAJA KALEVI SORSA -SÄÄTIÖN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ. Automatisoitu Uudenkaupungin tehdas on nostettu esimerkiksi siitä, että robotit eivät vie töitä vaan tuovat niitä. Keynesin ennustus toteutui kuitenkin vain puoliksi. J ohn Maynard Keynes julkaisi vuonna 1930 esseen The Economic Possibilities for Our Grandchildren. Viime vuosina on julkaistu bestsellereitä, joiden otsikot viittaavat robottien nousuun. Vaikka Suomessa ei ole löydetty laajaa konsensusta sosiaaliturvauudistuksen yksityiskohdista, niin perustulokeskustelun johdosta kaikki puolueet tuntuvat tunnistavan tarpeen sosiaaliturvan merkittävälle uudistamiselle. Työaika lyheni jatkuvasti toisen maailmansodan jälkeen, mutta ay-liikkeen aseman heikentymisen myötä työajan lyheneminen länsimaissa hidastui 1980-luvulle tultaessa. Sosiaaliturva kaipaa uudistamista Meillä ja monissa muissa maissa perustulo on hallinnut keskustelua digitaalisesta vallankumouksesta. SDP:kin on luvannut julkistaa oman yleisturvan nimellä kulkevan vaihtoehtonsa perustulokeskusteluun ennen eduskuntavaaleja. On myös väitetty, että epätyypillinen työ ei ole Suomessa kasvanut merkittävästi tai ainakaan ilmiö ei näy vielä tilastoissa. Digitalisaation ja robotisaation suhteen on toisaalta esitetty, että digitaalinen vallankumous tulee synnyttämään keskiluokkaista palkkatyötä aiempien teknologisten vallankumousten tapaan. Laki lasten päivähoidosta. Keynes ajatteli, että teknologia vapauttaisi meidät rehkimisestä. Kaikkialla maailmassa keskustellaan tällä hetkellä myös keskiluokkaisen palkkatyön kriisistä
Suomii ottaa käyttöön euron. Työtakuu viittaa siihen, että jos yksityinen sektori ei pysty työllistämään kaikkia halukkaita, niin valtio pyrkisi tarjoamaan työttömille minimipalkkaista työtä. HUHTIKUUTA 2017 Kaikki puolueet tunnistavat tarpeen sosiaaliturvan merkittävälle uudistamiselle. Meyerin mukaan tulevaisuuden koulutuksen pitäisi kannustaa jatkuvaan oppimiseen ja luovuuteen, sillä tekniset taidot vanhentuvat nopeasti digitaalisella aikakaudella. Meyer nostaa esiin robottien verotuksen sekä omistuksen demokratisoinnista, sillä jos tulevaisuuden työt tehdään robottien toimesta, niin kysymys omistajuudesta tulee korostumaan. Meyer ilmaisee myös tukensa työtakuuohjelmille, joita on kehitelty erityisesti jälkikeynesiläisten taloustieteilijöiden toimesta. Toimenpideohjelma pitää sisällään koulutuspolitiikan uudistamisen, työajan maltillisen lyhentämisen, julkisen omistamisen vahvistamisen sekä julkisen sektorin suorat työllistämistoimet. 2000 2010 1995 2002 2008 2016 2017 2019 lähtee siitä, että perustulo ei pystyisi korvaamaan palkkatyön perinteisesti mahdollistamaa yhteiskunnallista arvostusta ja hyvinvointia, ja että kaikille maksettavan perustulon taso jäisi helposti liian alhaiselle tasolle. Sote. 43 13. 1990 Emilie Uggla. Toiseksi työajan maltillinen lyhentäminen voisi auttaa tasapainottamaan työmarkkinoiden kehitystä. Meyer tuntuu myös ajattelevan, että perustulo pikemminkin syrjättäisi ihmisiä työmarkkinoilta työntekoon kannustamisen sijaan. 45 Suomi liittyy Euroopan unioniin. Finanssikriisi, kokoomuksen tasa-arvotupo. 2016 kilpailukykysopimus, tasaarvoinen avioliitolaki. Mutta mitä politiikkatoimia Meyer sitten esittää vastaukseksi teknologiseen työttömyyteen. Osaaminen vanhenee nopeasti En jaa Meyerin syvää pessimismiä perustulon suhteen, mutta hän lienee oikeassa siinä, että keskustelu digitaalisen ajan työttömyydestä on pyörinyt liikaa pelkän perustulon ympärillä. Tammikuun kihlaus purkautuu, kun EK irtisanoo keskitetyt sopimukset. Työtakuuohjelmissa palkkataso tulisi kuitenkin rakentaa niin maltilliseksi, että ohjelmiin osallistuvien kannattaisi siirtyä noususuhdanteissa avointen työmarkkinoiden palvelukseen. Yritystasolla omistusta voitaisiin laajentaa työntekijöihin ja makrotasolla laajentaa julkista omistusta
– Jos uskotaan, että työ merkittävästi vähenee, silloin on välttämätöntä pidentää aikaa, jonka sosiaaliturvan varassa voi olla tai miettiä kansalaispalkkamalleja. Mallin valmistelua voi helposti kutsua esimerkilliseksi. Tämän pitäisi olla puolueen normaalia työtä. Nyt enemmäkin lähdetään siitä, että ihmisillä voi olla tarpeita vaihtaa statustaan työmarkkinoilla työnteon eri muotojen, yrittäjyyden ja työttömyyden välillä. Eräs heränneistä oli Vaasassa oikeustiedettä opiskeleva ja tuolloin Demarinuorten poliittisena sihteerinä työskennellyt kunnanvaltuutettu Matias Mäkynen. Se on työmarkkinoiden muutoksen suhteen akuu. TEKSTI SIMO ALASTALO DEMOKRAATTI Sosiaaliturva on tasoltaan jälkeen jäänyt, hyvin byrokraattinen ja sirpaleinen. Myös puolueen periaatteisiin kuuluu vahva julkinen sosiaaliturva. Ensin käytiin periaatteellinen keskustelu siitä mitä halutaan, sitten luettiin tutkimuksia ja kuunneltiin puolueen omia asiantuntijoita kuten sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärveä. – Tämä oli eduskuntavaalien jälkeen moneen vuoteen pisin jakso, että ei tarvinnut valmistautua vaaleihin ja aikaa oli. Yleisturvaa ei Mäkysen mukaan ole rakennettu kaikkein synkimpien digitalisaation ennusteiden mukaan, joissa valtaosa suorittavasta työstä häviää jo lähitulevaisuudessa. – SDP on ollut keskeisesti rakentamassa sosiaaliturvaa ja sosiaalivakuutusjärjestelmää. työ 1 pääoma tulorekisteri vakuutus. Uudistustarpeen taustalla on nykyjärjestelmän ilmeiset puutteet mutta myös työn murros ja etenevä digitalisaatio. SDP oli Mäkysen mukaan keskittynyt vaalien sosiaaliturvakeskustelussa lähinnä torjumaan perustuloa. – Sosiaaliturva on tasoltaan jälkeen jäänyt, hyvin byrokraattinen ja sirpaleinen. Virheet tai vastoinkäymiset elämässä eivät saa olla kohtalokkaita, vaan ihmisille pitää antaa uusi mahdollisuus. Muiden kritisoimisen ohessa syntyi oma malli. Työn käynnissä oleva muutos tekee uudistuksesta hyvin ajankohtaisen. HUHTIKUUTA 2017 Hyvinvointivaltio törmää ennakkoluuloihin D emarinuoret havahtui kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen pohtimaan sosiaalipoliittista vaihtoehtoa. Sosiaaliturvan pitäisi olla ennakoitava, että se toimisi aina samalla tavalla riippumatta siitä, mistä tulonsa hankkii. Puolen vuoden aikana syntyi yleisturva, nykyisin Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtajana toimiva Mäkynen summaa. Mäkysen mukaan sosiaaliturvan pitäisi olla SDP:lle iso kysymys. – Päädyimme demarinuorissa siihen, että pitää keksiä jotakin omaa. Joka kolmas henkilö työmarkkinoilla on epävarmassa tilanteessa. 46 13. Kun etuuksia voi olla yhtä aikaa neljä, ihminen ei enää ymmärrä mistä hänen tulonsa muodostuvat. Isompi poliittinen työ jää usein vaalien jalkoihin. Nykyjärjestelmää on rakennettu vuosikymmenten aikana vanhaa paikkaamalla. Pienet osittaiset uudistukset ovat tehneet järjestelmästä Mäkysen mukaan vaikeaselkoisen ja raskaan. – Otimme mukaan kommentteja myös muiden puolueiden ihmisiltä. Vanhan paikkaaminen ei enää riitä Yleisturva hyväksyttiin Lahden puoluekokouksessa helmikuussa SDP:n sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi, mikä on poliittiselle nuorisojärjestölle merkittävä saavutus. Uusia työmuotoja tulee lisää, vuokratyön ja nollasopimusten lisäksi Suomessa on yhä enemmän yksinyrittäjiä ja ihmiset liikkuvat nopeasti työpaikasta toiseen. Se ei kannusta työntekoon. Mäkysen mukaan työtapa tuntuu harvinaiselta, koska isomman poliittisen valmistelun resurssit ovat vähissä
– Tietoa pystytään käyttämään niin paljon, että hyvinvointivaltion palvelut voitaisiin tuoda ihmisille aina silloin, kun hän haluaa niitä käyttää. Lisäksi meillä on jo iso määrä soten yhteydessä uusittavia tietojärjestelmiä. – Se tarkoittaa jo digitaalista hyvinvointivaltiota kokonaisuudessaan. – Siitä lähdetään. Enemmän on kyse sitä, että nämä järjestelmät saadaan keskustelemaan toistensa kanssa, ja ihmisillä itsellään on mahdollisuus hallita ja ymmärtää mitä tietoa kerätään. – Miten sosialidemokratia antaa ihmisille mahdollisuuden hyödyntää heitä itseään koskevaa tietoa ja tehdä tiedosta heidän pääomaansa sen sijaan, että suuryritykset käyttävät sitä hyödykseen, Mäkynen kysyy. – Kun keskustelua käydään kritisoimalla digitalisaatiota, ollaan myöhässä. Mäkynen kaipaisi täysin uudenlaisia palveluita. HUHTIKUUTA 2017 tein tarve, kun enää ei olla 45 vuotta töissä samassa paikassa. Ihmisen pitää hallita tietoa Mäkysen mukaan tulevaisuudessa ihmiset voisivat hallita kaikkea itseään koskevaa tietoa parhaimmillaan yhdellä laitteella tai verkkosivulla. Se, että tieto koottaisiin ja annettaisiin ihmisille mahdollisuus tiedon hallintaan sekä päättämiseen siitä, kuka tietoja saa käyttää, olisi isompi reformi ja sosialidemokratian ja hyvinvointivaltion vastaus niin sanottuun informaatiokapitalismiin. Kun sosiaaliturva reagoi nopeasti ja joustavasti tulotasoon, siitä voidaan rakentaa aidosti kannustava. 47 13. Jo nyt kerätään tietoja, kun käydään kaupassa, käytetään nettiä tai ajetaan autoa. Jos halutaan tukea työllisyyttä, sitten tarjotaan työllisyyttä tukevia palveluita. Se muuttaisi sosiaaliturvan lisäksi myös esimerkiksi koulutusta, liikennettä ja asumista. Tietoturvaan ja oikeuksiin liittyvät kysymykset hallitsevat keskustelua. Järjestelmä voisi olla niin intuitiivinen, että ihminen ei itse edes tajuaisi käyttävänsä palveluita. Mäkysen mukaan sosialidemokraatit ovat pitkään pohtineet työväenluokan ja pääoman taistelua kapitalistisessa yhteiskunnassa ja Marx on luettu moneen kertaan. Parhaillaan keskustellaan jo olemassa olevien tietojärjestelmien kehittämisestä, siitä miten nykyiset palvelut muutetaan sähköiseksi. sosiaalipolitiikka työ 2 työ 3 koulutus yleisturva hyvinvointivaltio sosiaaliturva digitalisaatio kansalaispalkka työttömyys tietopääoma yksinyrittäjä asuminen. Uusien palvelujen kehittämistä hidastaa Mäkysen mukaan ihmisten skeptisyys, mikä on ymmärrettävää. Ennakoitavuuden ytimessä on yleisturvan edellyttämä digitaalinen tulorekisteri, jonka perusteella ihmisten tuloja ja elämäntilannetta voidaan seurata reaaliaikaisesti. Nyt pitäisi keskittyä myös uuden tilanteen luomiin mahdollisuuksiin ja tiedonhallintaan. Ensimmäinen askel on muutaman vuoden sisällä käyttöön otettava kansallinen rekisteri
Samalla puoluekokousta aikaistettiin helmikuuhun 2017. Uusi periaateohjelma oli oikeastaan enemmän Jutta Urpilaisen ajatuksissa kuin Antti Rinteen to do –listan kärjessä. Olisi pikemminkin määriteltävä puolueen luovuttamattomat arvot, ja vähintään jokaisessa puoluekokouksessa tulisi hyväksyä poliittinen tavoiteohjelma. Työryhmän mukaan pohjaesitys ei vastannut periaateohjelmalle puoluekokouksessa asetettuja tavoitteita. Puoluejohdon on oltava motivoitunut periaateohjelmatyöhön ja osallistuttava itse ohjelmatyöskentelyyn. Työryhmän Tampereen jäsenet olivat tyytymättömiä luonnoksen historiattomuuteen ja laativat oman esityksenä periaateohjelmaksi. Analyysi demokraattisesta sosialismista tulisi olla puolueellamme huomattavasti kirkkaampi. Eikö periaateohjelman tulisi olla aatteellinen ”arvopaperi”, joka olisi jokaisen sosialidemokraatin helppo omaksua. Mitä tästä prosessista voisimme oppia. Tavoitteet olivat ylevät; tarkoituksena oli päivittää sosialidemokratia tähän päivään, vastata työelämän murroksen kysymyksiin sekä globaaleihin ympäristöja turvallisuusuhkiin. Demokraattisen sosialismin tavoitteena on vapaista ja tasa-arvoisista ihmisistä koostuva solidaarinen yhteiskunta.” Periaateohjelmavaliokunta päätti puheenjohtaja Henrik Haapajärven aloitteesta, että periaateohjelmaluonnoksen statusta alennetaan tavoiteohjelmaksi. Onko tämän tyyppisten periaateohjelmien aika ohi. TEKSTI MIKKO SALMI DEMOKRAATTI. Kolanen ja Sundman siteerasivat muistiossaan ”parasta tiedossamme olevaa tiivistelmää” sosialismista, joka löytyy Ruotsin sosialidemokraattien pari vuotta sitten hyväksytystä puolueohjelmasta: ”Sosialidemokratian tavoitteena on yhteiskunta, joka perustuu demokratian ihanteisiin ja kaikkien ihmisten tasa-arvoon ja oikeuteen. Sosialidemokraattien Suomi on oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa vapaat ihmiset kohtelevat toisiaan ja luontoa reilusti ja vastuullisesti. Periaateohjelmaa valmisteltiin aluksi verkkaisesti kansanedustaja Johannes Koskisen johdolla tähtäimessä puoluekokous kesällä 2017. Periaateohjelmatyöryhmän jäsenet Risto Kolanen ja Folke Sundman laativat työryhmälle muistion, jossa he ilmaisivat huolensa sosialismi sana puuttumisesta koko ohjelmaluonnoksesta. Puoluekokous vaihtoi yllättäen puheenjohtajaa, jolla oli kädet täynnä puolueen politiikan linjaan liittyviä uudistustarpeita. Lopulta periaateohjelmatyö kulminoitui kysymykseen sosialismista. Epäselvyyttä syntyi myös siitä, miksi periaateohjelmaluonnos oli tavoiteja toimintaohjelman yhdistelmä. Maailma muuttuu niin kovaa vauhtia, että periaateohjelmat vanhenevat käsiin. Koska kiistat sosialismikäsitteen ja luonnoksen muodon vuoksi olivat niin merkittävät, päätös statuksen muutoksesta sai koko valiokunnan hyväksynnän. Vaan kuinkas kävikään. Heidän mukaansa SDP:n suhde sosialismiin olisi määriteltävä periaateohjelmassa selkeästi. Uutta periaateohjelmaa ei kannata tehdä, jos edellisessä ei ole erityistä korjattavaa. Työryhmän toiminta muuttui entistä kiihkeämmäksi syksyllä 2016. Suomessa on innostava ilmapiiri, joka antaa ihmisten kasvulle ja yritteliäisyydelle tilaa ilman pelkoa syrjinnästä tai epäoikeudenmukaisuudesta. HUHTIKUUTA 2017 Periaateohjelman tiivistelmä Suuntaviivoja-asiakirjasta Periaateohjelma kaatui sosialismiin S DP lähti suurin toivein Seinäjoen puoluekokouksen jälkeen sorvaamaan itselleen uutta periaateohjelmaa. Eskelinen pani vauhtia kirjoitustyöhön ja jonkinlainen alustava luonnos saatiin aikaiseksi vuoden 2016 keväällä pääasiallisena tekstinmuotoilijana Matti Sadeniemi. . Koskinen siirtyi kuitenkin asiantuntijatehtäviin Lontooseen kesken prosessin ja puikkoihin tarttui Juha Eskelinen Uudenmaan liitosta. 48 13. Puoluekokous päätti Lahdessa 4.2.2017 hyväksyä Tulevaisuus ja uudet haasteet – suuntaviivoja 2020-asiakirjan, joka on muodoltaan tavoiteja toimenpideohjelma. Suomalaiset voivat luottaa, että hädän hetkellä kukaan ei jää yksin. Aatteen arvopaperi Periaateohjelmatyöryhmä suhtautui pohjaesitykseen poikkeuksellisen kriittisesti
Lopulta jouduin viittoilemaan avustavaa pappia hätiin, ja kiiruhdin alttarilta sakastiin toipumaan järkytyksestä. 49 13. Yritin jatkaa rukousta, mutta kurkunpäähän oli kasvanut tennispallon kokoinen kaktus. Nämä asevelipapit raivasivat kirkossa yhteyksiä työväenliikkeeseen päin. Tinkimätön ihmisarvon puolustus on niin demarille kuin kristityllekin sydämen asia. Tästä huolimatta Raamattua lukiessani näen Jeesus Nasaretilaisessa maailman ensimmäisen tunnustavan sosialidemokraatin, jonka ”politiikkaa” leimaa tinkimätön oikeudenmukaisuuden vaatimus, solidaarisuus ja lähimmäisenrakkaus. O li heinäkuun hikinen sunnuntai vuonna 2012. Niinivaara lanseerasi kirjassa käsitteen kutsumuskristillisyys, jonka mukaan kristityn tunnistaa ainoastaan tavasta, jolla hän kohtelee lähimmäistään. Edelleen pienin kirjaimin puhutaan ”valkoisen Suomen kirkosta”. Tietenkin voi. u u u Minulta moni on kysynyt, voiko kristitty olla demari. Ehtoollisen asetussanojen jälkeen kehotin messukansaa rukoilemaan yhteen ääneen Isä meidän -rukouksen. Ehkä kristityt demarit nostavat meidät vaalivoittoon ja pääministeripuolueeksi keväällä 2019. Rintamalla taistelleet papit oivalsivat, että vasemmistolaiset soturit olivat aivan tavallisia suomalaisia, joille itsenäisyys oli kunnia-asia. Kristityn tunnistaa vain siitä, miten hän suhtautuu lähimmäiseensä. ”voittajien” puolelle. Meidän ihmisten ei tule odottaa kädet ristissä ja tumput suorina, että Jumala tekee maailmasta paremman. Nimittäin tässä voikin piillä uusi demarien kannattajapotentiaali. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Kirkko soittaa Aleppon teurastuksen muistoksi kelloja ja majoittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka eivät uskalla palata kotimaahansa. Aina ennen olin ajatellut, että rukouksen sanat ”tulkoon sinun valtakuntasi” tarkoittavat joskus aikojen lopulla tulevaa Jumalan valtakuntaa. Koin siis sosialidemokraattisen herätyksen kirkon alttarilla tuona heinäkuisena päivänä. Olen monesti vastannut, voiko kristitty olla muuta kuin demari?. HUHTIKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Hyvää pääsiäistä Toveri! Voiko kristitty olla demari. Tulkoon sinun valtakuntasi.” Yhtäkkiä pala nousi kurkkuun, enkä saanut enää henkeä. Olen monesti vastannut kysymyksellä, voiko kristitty olla muuta kuin demari. Voisiko Jeesus olla enempää demari. Tuona hetkenä tapahtui jotain odottamatonta: Rukous oli koskettanut minua. Seisoin papin juhlavarustuksessa Oulun Karjasillan kirkon alttarilla. Käännän kysymyksen toisin päin: Voiko kristitty olla demari. Meidän tehtävämme on kääriä hihat ja tehdä maailmasta oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi jo nyt! Enää ei ole niin väliä, onko elämää kuoleman jälkeen. Sen jälkeen tieni on vienyt Oulun kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi ja lähes kansanedustajaksi. u u u Tunnetuin asevelipappi oli Meilahden kirkkoherra Erkki Niinivaara, joka kirjoitti vuonna 1956 merkittävän pamfletin Maallinen ja hengellinen. Tiedän, että kirkko on itsenäisyytemme historian taitekohdissa asettunut Voiko demari olla kristitty. Voiko demari siis olla kristitty. Aloitin rukouksen hieman rutinoidusti: ”Isä meidän, joka olet taivaassa. Kirkossakäynti ja oma hurskaus ei kertonut Niinivaaran mielestä mitään ihmisen kristillisyydestä. Tämän päivän sosialidemokratia ja kirkko ovat tavoitteineen lähes veljeksiä. Suomen kirkko ja sosialidemokraatit alkoivat lähentyä talvija jatkosodan melskeessä. Olennaista on se, onko elämää ennen kuolemaa. Ensi kertaa ymmärsin, että Jeesuksen opettama rukous olikin kutsu tehtävään ja työtoveruuteen
Johtokunta. Passimäentie 30, Tampereen Stadionin kahvila ke 26.4. Ratinan rantatie 1. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). 50 13. Mukana myös Karhulan Läntinen Soittokunta, Matti Piipari ja Tirpuset. Keskustelemme myös KalevSpa retkestämme ja siellä saatavista hoidoistan jotka olisi hyvä varata etukäteen, Tervetuloa toivottaa hallitus. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 13.4. VARSINAIS-SUOMI . Helsingin Kotien Puolesta ry:n seuraava keskiviikkokerho 19.4.2017 klo 12.00 Työväenlikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Tervetuloa. klo 18 os. PIRKANMAA . klo 13–16.30 Puistotornin Tellervossa, ilmoittautumiset viimeistään to 20.4. UUSIMAA . Laulamme kohti vappua kerhomme 15-vuotisjuhlassa su 23.4. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. 23.3.2017 Kajaani Rakkaudella muistaen Anna perheineen Tarja ja Pentti muut sukulaiset ja ystävät Emme nähneet, kun silmäsi suljit, emme hyvästiä voineet jättää. On vain hiljaisuus ja suru sanaton, mut’ tiedämme sun hvyä olla on. Espoon kaupungin päättäjänä asiaa käsittelee tilaisuudessa Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Maria Guzenina. Tuokaa mukananne arpavoittoja vappuaattoa varten. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. (09) 774 3110, sähköp. OLemme mukana järjestämässä vappuaaton tilaisuutta Käpylän työväentalolla sunnuntaina 30.4.2017. Kahvitus ja arvonta ennen tilaisuutta. klo 10. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kajaanin Vanhassa kappelissa lauantaina 22.4. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 20.4. klo 11, jonka jälkeen muistotilaisuus Ravintola Siriuksessa. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tilaisuudessa Espoon vanhuspalveluista aluepäällikkö Tiina Jekkonen kertoo Espoon eläkeläisten erityisasumispalveluista ja YIT:n asiantuntijat kertovat myös uudesta palvelusta, jonka avulla voi saada tietoa, apua ja neuvoa asumisen ratkaisuihin. klo 10 ja to 20.4. Meidän osuutemme on arpajaisten järjestäminen. Tilaisuudessa voi liittyä myös karakallion Eläkkeensaajien jäseneksi. klo 13–15 järjestetään eläkeläisten kuulemistilaisuus asuntoasioista YIT:n edustajien kanssa. Turun Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 19.4.2017 klo 16.30 alk. jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. klo 18 os. klo 16 Tiutisen työväentalolla. Tervetuloa!. Työväentalon 4:n kerroksen perinnehuoneessa Eerikinkatu 30 Turku. Rientotie 3, Karkun Työväentalo ma 24.4. TUL-Tampere. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi l puh. Käsiteltävänä sääntöjen mukaiset kevätkokousasiat sekä tavanomaiset kuukausikokousasiat. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Rakkaamme Kari Kalevi PeKKonen s. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Kuolinilmoitukset Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 28.7.1945 Kajaani k. Tilaisuudessa on maksuton kahvitarjoilu. klo 18 os. klo 15.30 Työväentalon Tellervossa. huhtikuuta klo 18.00. Piirin seuratapaamiset seuraavasti: Viialan Työväentalo to 20.4. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. . Harrasteliikunta seuratoiminnassa -seminaari la 22.4. . HELSINKI . Jokelan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Jokelan Työväentalolla, Siljalantie 2, su 23. Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa 19.4. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Poliittisen katsauksen pitää SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero ja laulattajana toimii Pirjo Romppanen. HUHTIKUUTA 2017 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Lievästi uupuneet suoriutuivat tarkkaavuutta ja työmuistia mittaavista tehtävistä yhtä hyvin kuin verrokkinsa, mutta heidän aivoaktivaationsa oli erilaista. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Rosqvist Jan chef inspektör Helsingfors 27.4. (STT) TURUN TYÖVÄENYHDISTYS RY:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 19.4.2017 klo 16.30 alk. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Työväentalon 4:n kerroksen perinnehuoneessa Eerikinkatu 30 Turku. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Johtokunta. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 70 VUOTTA Syntymäpäivät Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. muista@sivistysrahasto.com . – Lievästi uupuneet pystyvät sinnittelemään pitkäänkin työssään, vaikka se on aivoille kuluttavaa, mutta kun tila vakavoitu, alkaa näkyä virheitä. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. – Vaikuttaa siltä, että työssään uupunut on herkistynyt negatiivisille viesteille, sanoo psykologian lisensiaatti Laura Sokka. 51 13. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. (09) 5868 530 . krs. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Arvi Pietilä Blomberg Jaakko valt.lis., Helsinki 26.4. HUHTIKUUTA 2017 75 VUOTTA Pietilä Arvi työnjohtaja, eläkkellä, Raahe 21.4. Sen mukaan työuupuneet reagoivat verrokkiryhmää nopeammin kielteisiin äänensävyihin ja hitaammin iloiseen äänen sävyyn. Hän tarkasteli työuupumuksesta kärsivien aivotoimintaa sähkökäyrämenetelmän keinoin. www.sivistysrahasto.com Kokoukset Teatterit Työuupunut kuulee herkemmin kielteiset viestit Negatiiviset viestit korostuvat työuupumuksesta kärsivän aivois sa, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta
noi n 49 milj oon aa 6. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Millä taiteilijanimellä tunnetaan Pauli Matti Juhani Leskinen. Jui ce Les kin en 8. 9. HUHTIKUUTA 2017 Ristikko 15/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 4. 6. Minä vuonna ajettiin ensimmäinen F1-kisa. Mihin Suomeen saapuvat pandat sijoitetaan. 8. Äht ärii n 2. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mitkä tähdet löytyvät Subarun logosta. Kuinka paljon Suomessa kulutettiin viime vuonna yhteensä karitsanja lampaanlihaa. Kiin ast a 4. 10. 195 9. Onnea voittajalle! 1. Mistä maasta Viking Line tilaa uuden matkustajaaluksen. 7. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. MIkä oli Jaloviinan kutsumanimi sota-aikana. Millä linnulla on pisin muuttomatka. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Salonen Helsingistä. Vää pel i 5. Tun tem ato n Sot ila s (en si-i lta 195 5), kat soj ia 2 80 00. Noi n 3,8 milj oon aa kilo a 3. Ratkaisu Ristikon 13/2017 ratkaisu: Torstaina 30.3. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka monta kirjastokäyntiä oli Suomessa viime vuonna. 2. 3. Här än täh dis tön Seu las et 10. 52 13. 5. MIkä on Suomen katsotuin kotimainen elokuva elokuvateattereissa. Lap int iira lla , poh joi sel ta nap api iril tä Ete läm ant ere elle 7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä
japanilainen animaatio-ohjaaja ja yksi kaikkien aikojen kuuluisimpia animen tekijöitä. . 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 20.00 Illallinen äidille 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Suomen surkein kuski 00.00 Olipa kerran elämä 00.55 Hävyttömät (12) 02.00 Revolution (16) 02.55–03.50 Rush (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.50 The Voice of Finland 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Liigastudio 18.30 Liiga LIVE: 6. . 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Vajasta lukaaliksi 14.30 Laurin talot 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Olipa kerran elämä 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Teemalauantai: Ghiblin mestarit: Punainen sika (7) / Yle Teema klo 18.00 (Kurenai no buta/Japani 1992) Ohjaus: Hayao Miyazaki. Tuuli nousee (7) Yle Teema klo 19.29 (Kaze tachinu, Japani 2013) Ghiblin perustajan, animaation mestarin Hayao Miyazakin viimeisin ohjaus on eeppinen tarina rakkaudesta, sinnikkyydestä, lentämisestä ja oikeista valinnoista maailman myllerrysten keskellä. Unten ja hulluuden valtakunta Yle Teema klo 21.30 Dokumentti legendaarisesta japanilaisesta Ghibli-animaatiostudiosta ja sen kokoavasta voimasta, animaatiotaiteilija Hayao Miyazakista. 2002.. 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Mistaken For Strangers 22.15–00.05 Yle Live: Ed Sheeran Wembley-stadionilla 13 14 15 16 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI LAUANTAI 15.4. Oscar-palkinto parhaasta animaatiosta v. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Thor (12) 23.20 Tulossa: Katastrofin anatomia 23.25 Elokuva: Taken 2 (16) 01.15 Tulossa: Katastrofin anatomia 01.20–01.20 Poliisit (7) x 2 YLE TEEMA 10.00 Kino: Side Effects (12) 11.45 Jäitä hattuun (7) 12.30–13.27 Yle Live: Diablo 13.45 Schrödingerin kissa 14.15 Kantapöytä 15.15 Volga 30 päivässä 16.00 Jonas Kaufmann: olet kaikkeni 17.05 Historia: Kaivossodat 18.00–23.26 Teemalauantai: Ghiblin mestarit / Aloitus jo klo 18.00/mk, th 18.00 Porco Rosso (7) 19.29 Tuuli nousee (7) 21.30 Unten ja hulluuden valtakunta 23.25 Uusi Kino: Kirous (7) 23.52–00.00 Uusi Kino: Minja (7) YLE TV1 YLE TV1 08.05 Avara luonto: Planeettamme Maa II 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Dokumenttiprojekti: Tihvinän ihmeet 12.05 Aunuksen kylillä 13.00 Suomi on suomalainen 13.30 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2016 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Japani tuomiolla (12) 16.03 Benidorm (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Hiljainen todistaja (16) 22.50 Yle Live: J. 53 13. O: Mami Sunada, 2013 Hayao Miyazaki . loppuottelu 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.55 Eastbound & Down (16) 23.25 Looking (16) 23.55–00.55 Ruisrock: Chisu MTV3 06.00 Aamusää 08.10 Seikkailija Dora 09.05 Mitä tänään syötäisiin. HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Leffapiraattien kurinpalautus 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Varaventtiili 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Hukutethin kyliäkin 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Damaskoksen despootti (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Kalervo Palsa ja Kuriton Käsi (16) 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.10 Stella ja Sami 07.22 Tilda ja hänen ystävänsä 07.36 Siiri ja Krokotiili 07.41 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Kissat 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Marit ja vohveliahma 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Korttelilääkäri 11.30 Laivakokin matkassa 12.00 Soramonttuprinsessat x 2 13.00 Tuhkimotarinoita 13.50 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.20 Jannickin murha 15.05 Kandit 15.35 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Adrenaliinihakuista elämää 18.15 Jääkiekkomaaottelu: FIN DEN 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Jääkiekon U18 MM: SVK FIN 23.00 Kioski 23.30 Pulkkinen (12) 23.55 Villi kortti: Jalkapalloetkot 00.10 Au pairit Kanadassa 00.40–01.00 Siskonpeti (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Huomenta Suomi: Duunikunto 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. . s. 21.00 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The World’s End (12) 23.50–00.30 Mr. Robot (12) MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.10 Winx-klubi (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät x 3 12.00 Pilanpäiten 12.20 Elokuva: Ella ja kaverit 2 – Paterock 14.05 Tuija Tähtien Kanssa 14.35 Tanssii Tähtien Kanssa 16.20 Pilanpäiten 16.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 17.00 Lauantairavit 18.00 Laurin talot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1: Paalupaikka 20.00 Bumtsibum 21.30 Tuija Tähtien Kanssa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Rauhaton mies (16) 00.40 Rikospaikka 01.10 Scorpion (12) 02.05 Limitless (12) 03.00–03.55 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 x 2 06.45 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 08.00 Sonic Boom (7) x 2 08.30 Transformers Rescue Bots (7) 08.55 Angry Birds Toons 09.00 Matkaoppaat x 4 11.00 Eläinsairaala 11.30 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls 2 – Rainbow Rocks (7) 13.00 Inspector Cartoons (7) x 2 13.15 Amerikan kovimmat keräilijät 14.15 Hauskat kotivideot 15.15 Tulossa: Supertähdet 15.20 Suomen hauskin tavis 16.20 Tulossa: Vain elämää 16.25 Kaikki vastaan 1 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. semifinaali 20.58 Keno 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Arman Pohjantähden alla 00.00 Tulossa: Katastrofin anatomia 00.05 NCIS Rikostutkijat (12) 01.05 Amerikan kovimmat keräilijät 02.05 Rajavalvojat (7) x 2 03.05 Blue Bloods (12) 04.00 Pelastushelikopteri (7) 04.3005.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Tutkimusmatkailija Marianne North 19.00 Pikku Quinquin (12) 20.00 Schrödingerin kissa 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Yksinäisyyden aikakausi 22.00 Kino Suomi: I hired a Contract Killer (12) 23.20–00.10 Aavikon kaiut (16) YLE TV1 07.30 Prisma Studio 08.00 Uutiset 08.05 Kuukkeli, metsän emäntä 08.30 Puoli seitsemän 09.00 Uutiset 09.05 Sydämen kutsumus (12) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.25 Hercule Poirot (12) 13.20 Oi, muistatkos (7) 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05–15.11 Uutiset selkosuomeksi 15.25 Taipaleen tsasouna – elävä muistomerkki 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.10 Dokumenttiprojekti: Tihvinän ihmeet 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Tosi tarina: Pasuunarakkautta 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Uusi ihminen (12) 22.40 Catastrophe (12) 23.05 Kennedyt (12) 23.50–01.25 Eläville ja kuolleille (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 07.03 Jokeri Pokeri Box 07.10 Pikkuli 07.18 Nelli ja Noora 07.25 Pikku Kakkosen posti 07.31 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.55 Ystäväni Ronja 08.04 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Oktonautit ja Operaatio Syväjää 08.39 Petteri Kaniini 09.05 Galaxi 09.06 Syrhämä (7) 09.36 papulaBox 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Teenage Boss 12.00 Soramonttuprinsessat x 2 12.55 Luontoretkellä: Hanhiaurat 13.30 Zlatanin jalanjäljillä 14.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 14.30 Kioski 15.00 Au pairit Kanadassa 15.30 Sankareita helvetissä 16.00 Laivakokin matkassa 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopallon mestaruusliiga: Naisten 4. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Päivän sää 19.15 Tulosruutu 19.20 Nigellan helpot herkut 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 F1 Extra 22.40 Elokuva: Pimeyden ytimessä (16) 01.00 Enbuske, Veitola & Salminen 01.55 Tyrant (16) 02.55–03.50 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.15 My Little Pony 07.40 Transformers (7) 08.05 Sonic Boom (7) 08.20 Angry Birds x 2 08.30 Lego Ninjago (7) 08.55 My Little Pony 09.00 Elokuva: Pentujengi aarrejahdissa (7) 10.50 Huvila & Huussi 11.50 Matkaoppaat x 3 13.20 Hauskat kotivideot 14.15 Nalle Puhin uudet seikkailut Puolen hehtaarin metsässä 15.35 Elokuva: To Rome with Love 17.50 Suomen hauskin tavis 18.50 Tulossa: Supertähdet 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Mies ja alaston ase 33 1/3 (12) 23.45 Tulossa: Supertähdet 23.50 Elokuva: American Pie (12) 01.55 Tulossa: Katastrofin anatomia 02.00 Poliisit – kotihälytys (12) 03.00 Poliisit (7) x 2 04.00–04.30 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 10.00 Kino: The Thing – ”se” toisesta maailmasta (12) 11.25 I Dream of Wires 13.00 Avaruusromua 15.00 Historia: Buddhalaisten maailma 16.00 Historia: Muslimien maailma 17.04 Elävä arkisto: Reinikainen 17.05 Arkistovieraana: Tuija Vuolle 17.20 Reinikainen: Kun toimeen tartutaan 18.20 Onni 18.30 Valitut sanat: Lipson & Kinnunen 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Saattokeikka (12) 22.40 Soundbreaking 23.30–00.00 Valitut sanat: Saisio & Viikilä YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.50 Hotellien salattu maailma 09.00 Uutiset 09.05 Huuhkajan jäljillä 10.00 Uutiset 10.05 Prisma: Eläinten superaistit 11.00 Uutiset 11.05 Kaksipäisen kotkan varjossa (7) 13.00–14.16 Dokumenttiprojekti: Kiehumispiste 14.30 Prisma Studio 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Seniori työssä 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Planeettamme Maa II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45–23.17 Nuori Morse (12) 23.25 Afrikka valitsi minut 23.55–03.25 Jumalanpalvelus YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Pikku perunat 07.44 Viiru ja Pesonen 07.58 Sanni Sateenkaari 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Jetron matkaan 08.44 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Galaxin Pallo 2017 09.29 Aika härdelli! (7) 09.41 Viidakkojytä 09.45 Sohvaset (7) 10.00 Kioski 10.30 Tahdon asia (7) 11.25 Au pairit Kanadassa 11.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.25 Riistametsällä 12.55 Seikkailu linssin läpi 13.55 Kandit 14.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 14.45 Jääkiekkomaaottelu: FIN DEN 17.20 Jääkiekon U18 MM: FIN SUI 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (7) 20.00 Sohvaperunat 20.50 Pitääkö mun kaikki hoitaa. Palkittu piirroselokuva on sankarillinen kertomus lentäjäveteraanista, joka siaksi muuttuneena taistelee ilmojen rosvoja vastaan. 20.00 Supertähdet 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mission Impossible – Ghost Protocol (12) 00.10 Tulossa: Katastrofin anatomia 00.15 Arman Pohjantähden alla 01.15 Rajavalvojat (7) x 2 02.15–03.15 Poliisit (7) x 2 YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Reinikainen 10.01 Arkistovieraana: Tuija Vuolle 10.15 Reinikainen: Kun toimeen tartutaan 11.22 Onni 11.30 Jonas Kaufmann: olet kaikkeni 12.35 Prisma Studio 13.05 Tiededokumentti: Yksinäisyyden aikakausi 14.05 Taiteen maantiede: Skandinavia x 3 16.35 Valitut sanat: Lipson & Kinnunen 17.05 René Magritte: Mies ja hattu 18.00 Kino Klassikko: Prinssi ja revyytyttö 19.55–20.01 Pitääkö mun kaikki hoitaa. tammikuuta 1941 Tokio . Karjalainen 23.50–00.55 Newsroom (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.41 Pipsa Possu 07.47 Ryhmä Hau 08.11 Oktonautit x 2 08.34 Fluugalaiset 08.47 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.26 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä 10.27 Uusi Päivä 10.55 Uusi Päivä 11.30 Doctor Who (12) 12.30–13.21 Tahdon asia (7) 13.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.00 Suunnistuksen Huippuliiga 16.00 Lentopallon mestaruusliiga: Naisten 5. loppuottelu 18.30 Sano kiitos ja tanssi 18.38 Poliisi selvittää 18.45 Uroot 18.52 Koistiset lennossa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Italian kaupungit 19.55 Siskonpeti (7) 20.25 Jääkiekon U18 MM: LAT FIN 22.50 Looking (16) 23.21–00.35 Theroux ja Jimmy Savilen häpeä MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni 10.00 Erilaiset perheet 11.00 Elixir Life 11.30 Illallinen äidille 12.30 Laurin talot 13.30 Olipa kerran elämä 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Suomen surkein kuski 16.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 17.01 Teknavi 17.30 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Gåsmamman – Naarasleijona (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Isänmaan puolesta (12) 00.30 NCIS: New Orleans (12) 01.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.25–03.20 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 (7) x 2 06.45 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 08.00 Sonic Boom (7) x 3 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Tulossa: Vain elämää 12.05 Kaikki vastaan 1 13.35 Tulossa: Supertähdet 13.40 Leijonan luola USA x 2 15.40 Kummalliset kammot 16.40 Tulossa: Vain elämää 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.45 Hyvät ja huonot uutiset 18.50 Tulossa: Supertähdet 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 5. . 09.10 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Middle 16.00 Saaristoruokaa 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin
09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Vajasta lukaaliksi 14.30 Laurin talot 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Olipa kerran elämä 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. loppuottelu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon Mestis: Loppuottelu 20.30 Uusi Päivä 21.00 Our Girl (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Mr. 54 13. loppuottelu 00.31–01.20 Banshee (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.11 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Upeat skandikodit 16.30 Paluu alttarille 17.25 Ihmisenä ihmisen rinnalla 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Illallinen äidille 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Suomen surkein kuski 23.50 Olipa kerran elämä 00.45 Hävyttömät (12) 01.50 Revolution (16) 02.45–03.40 Rush (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Star Wars (7) 08.45 K3 08.55 Tehoneliöt käytössä x 2 09.55–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hauskat kotivideot 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Stand Up! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Arman Pohjantähden alla 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00 Poliisit (7) x 2 04.00–04.30 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Orkesterin tytöt 19.00 Kuningattaren maalari 20.00 Schrödingerin kissa 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Erityisherkät 22.00 Kino Suomi: Laitakaupungin valot (7) 23.15–00.10 Aavikon kaiut (16) YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutisikkuna 12.35 Hercule Poirot (12) 13.30–14.50 Neiti tuittupää 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Eläinten superaistit 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Damaskoksen despootti (12) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Taitoset 07.06 Tie tähtiin 07.21 Babar ja Badun seikkailut 07.33 Riku ja Rami 07.42 Jussin matkat 07.54 Totta vai taikaa 08.00 Touhukkaat 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Luontomatkalla Australiassa 11.05 Uutisikkuna 12.35 Paluumuuttajat x 2 13.30 Kehonvartijat 14.00 Matkalla tähtiin 14.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.00 Häähumua Kakanin seurassa 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Henkilökuvassa DJ Kygo 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekkomaaottelu: SVK FIN 20.30 Uusi Päivä 21.00 Tahdon asia (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Jääkiekon Mestis: Loppuottelu 23.30 Lentopallon mestaruusliiga: Naisten 7. 02.55–03.50 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 K3 x 2 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Star Wars (7) 08.40 K3 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Heikoin lenkki 18.50 Tulossa: Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kummalliset kammot 20.58 Keno 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Supertähdet 00.30 Hyvät ja huonot uutiset 01.30 Amerikan kovimmat keräilijät 02.30 Poliisit – kotihälytys (12) 03.30 Poliisit (7) 04.00–04.30 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Kantapöytä 19.00 Kuningattaren maalari 20.00 Baletin tähdet 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Opettaja, joka joi karttapallonsa (12) 23.45–00.45 Tiededokumentti: Tuleva vauvani YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Kaikenlaisia vieraita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Kennedyt (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25–23.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Samsam 07.00 Jokeri Pokeri Box 07.08 Hermanni Hiiri 07.16 Pikkuli 07.21 Nelli ja Noora 07.28 Pikku Kakkosen posti 07.34 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Linen mukana maailman ympäri 10.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 11.10 Parturin Amerikan-matka 11.30 Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja 12.00 Paluumuuttajat 12.26 Paluumuuttajat 13.00 Matkalla tähtiin 13.30 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.00 Laivakokin matkassa 14.30 Kioski 15.00 Au pairit Kanadassa 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.00 Telinevoimistelun EM: Miesten 6-ottelu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekkomaaottelu: SVK FIN 20.15 Jääkiekon Mestis: Loppuottelu 20.50 Telinevoimistelun EM: Naisten 4-ottelu 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.45 Eastbound & Down (16) 23.12 Eastbound & Down (16) 23.40 Eastbound & Down (16) 00.10 Eastbound & Down (16) 00.40–01.10 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (12) 23.10 Satisfaction (12) 23.55–00.20 Siskonpeti (7) MTV3 08.10 Seikkailija Dora 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Bones (16) 00.10 Laurin talot 01.05 Antti Holma Show 02.00 Elastinen feat. loppuottelu 23.00 Kioski 23.30 Pulkkinen (12) 23.55 Villi kortti: Jalkapalloetkot 00.10–00.40 Au pairit Kanadassa MTV3 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Huomenta Suomi: Duunikunto 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.40 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Kissat 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Hanhiaurat 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Korttelilääkäri 11.30 Laivakokin matkassa 12.00 Paluumuuttajat 12.28 Paluumuuttajat 13.00–13.50 Tuhkimotarinoita 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Kadotettu sukupolviko. 15.30 Linen mukana maailman ympäri 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon U18 MM: FIN CAN 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Kanadassa 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga 23.55 Au pairit Kanadassa 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Huomenta Suomi: Duunikunto 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Matkalla tähtiin 12.00–12.20 Mieleni ja minä 12.30 Paluumuuttajat 13.00 Riistametsällä 13.30 Luontomatkalla Australiassa 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Onnea pilleripurkista. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Paluu alttarille 01.55 Kohde (12) 02.50–03.45 Kuin viimeistä päivää (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 K3 (7) x 2 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Ninjago (7) 08.40 K3 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Päivän sää 19.15 Tulosruutu 19.20 Nigellan helpot herkut 20.00 Laurin talot 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Teknavi 23.00 Rizzoli & Isles (12) 00.00 Bones (16) 00.55 Legends (16) 01.50 Bull (12) 02.45–03.40 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 K3 x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Sonic Boom (7) 08.15 Angry Birds Toons 08.20 Angry Birds Stella 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri x 2 09.00 Elokuva: Lego Friends: Girlz 4 Life 10.35 Elokuva: Viisi legendaa (7) 12.35 Hauskat kotivideot 13.35 Eläinsairaala 14.05 Matkaoppaat 14.35 Elokuva: Kerro, kerro kuvastin (7) 16.45 Tulossa: Vain elämää 16.50 Huvila & Huussi 17.50 Kummalliset kammot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Katastrofin anatomia 23.00 Mad Cook Show 00.00 Poliisit – kotihälytys (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit (7) x 2 04.00–04.30 Matkaoppaat YLE TEEMA 10.00 Kino: Nyrkkeilysankari (12) 11.40 Historia: Buddhalaisten maailma 12.35 Historia: Muslimien maailma 13.35 Kiitotie 14.15 Muinaisen Kreikan taideaarteet x 3 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Tiededokumentti: Tuleva vauvani 19.00 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 20.00 Dorothea Lange – valon vangitsija 20.54 Iiron musiikkiluokka 21.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.45 Löytöretkiä maailmaan 22.00 Aavikon kaiut (16) 22.55 Uusi Kino: Poistoja 23.03– 00.45 Uusi Kino: Cinema Komunisto (7) 18 17 TIISTAI MAANANTAI. 07.10 Eteenpäin Enni 07.19 Samu ja Salla 07.32 Kasper ja Liisa 07.43 Rytmireissu 07.49 Niksi-Nella 07.55 Viljamin syntymäpäivä 08.19 Amalia ja kevät 08.45 Karhunmetsästäjät 09.13 Galaxi 09.14 Late Lammas 09.21 Lohikäärmeratsastajat (7) 09.43 Unna Junná 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00–11.48 Kohteessa: Italian kaupungit 12.05 Uusi Päivä 12.34 Uusi Päivä x 2 13.35 Noin viikon uutiset 14.00 Lentopallon mestaruusliiga: Naisten 6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Taken (16) 00.30 Enbuske, Veitola & Salminen 01.30 Tyrant (16) 02.30–03.25 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Star Wars (7) 08.45 K3 (7) 08.55 Tehoneliöt käytössä 09.25 Tehoneliöt käytössä 09.55–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Huvila & Huussi 14.45–16.45 Matkaoppaat x 4 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Suomen hauskin tavis 18.50 Tulossa: Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Teit meistä kauniin (12) 00.25 Elokuva: The Bling Ring (16) 02.15 Poliisit – kotihälytys (12) 03.15–03.45 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Visailua 17.02 Thilia Thalia Thallallaa 17.30–18.20 Thilia thalia thallallaa 18.30 Valitut sanat: Levengood & Liksom 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Ammatti: reportteri (12) 23.00–00.15 Mistaken For Strangers 20 19 21 TORSTAI KESKIVIIKKO PERJANTAI YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Taipaleen tsasouna – elävä muistomerkki 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Norjan kuningasperheen vuosi 2016 12.15 Hercule Poirot (12) 13.10 Yö on pitkä (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Yle Live: Kaija Koo 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.20 Prisma: Eläinten superaistit 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.00 Hau Hau, Piip ja Veli 07.11 Siina ja Nalle 07.13 Hilla ja avaruuden Eetu 07.23 Askarrellaan 07.30 Sasu 07.40 Töötti ja Pulteri 08.02 Apina opena 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 10.30 Onnistuuko avioliitto. finaali 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Middle (7) 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Luontoretkellä 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Halveksittu (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Metsäkaartilaiset 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Marine Le Pen, matka valtaan 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Hiljainen todistaja (16) 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.11 Stella ja Sami 07.23 Tilda ja hänen ystävänsä 07.35 Olipa kerran... 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Emmerdale (7) x 2 11.00 Formula 1: Bahrainin osakilpailu 13.30 Tuija Tähtien Kanssa x 2 15.45 Pilanpäiten 16.00 Laurin talot 17.00 Keittiöelämää 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 15.00 Kandit 15.30–16.20 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 18.25 Siskonpeti (7) 18.30 Jääkiekon U18 MM: puolivälieräottelu 21.15 Lentopallon mestaruusliiga: Miesten 3. 09.10 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Upeat skandikodit 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein kuski 17.20 Ihmisenä ihmisen rinnalla 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit (7) x 2 04.00–04.30 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Tiededokumentti: Himon verkko 19.00– 19.52 Pikku Quinquin (12) 20.00 Orkesterin tytöt 21.00 Historia: Kaivossodat 22.02 Elävä arkisto: Visailua 22.04 Thilia Thalia Thallallaa x 2 23.20–23.55 Valitut sanat: Lipson & Kinnunen YLE TV1 07.30 Muisti: Hukutethin kyliäkin 08.00 Uutiset 08.05 Harmaahylkeen laulu (12) 09.00 Uutiset 09.05 Äänisen vettä 10.00 Uutiset 10.05 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Löytöretkiä maailmaan 12.25 Hercule Poirot (12) 13.20 Pojat (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Suomi on suomalainen 15.40 Kurkiaura 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.10 Akuutti 18.40 Avec Tastula: Avec Tastula: Jälkikirjoitus 19.30 Yle Live: Kaija Koo 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Dokumenttiprojekti: Pyhä (12) 22.05 Catastrophe (12) 22.30–00.00 Laulu Marionille YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.05 Mitä ihmettä. 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Liigastudio 18.30 Liiga LIVE: 1
Robot (12) 23.10 Satisfaction (12) 23.55–00.20 Siskonpeti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (12) MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (12) 12.00 Salatut elämät 12.30 Elokuva: Parental Guidance (7) 14.30 Tuija Tähtien Kanssa 15.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.45 Pilanpäiten 17.00 Lauantairavit 18.00 Laurin talot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Bumtsibum 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Midnight Sun (16) 23.50 Rikospaikka 00.20 Scorpion (12) 01.15 Suomen surkein kuski 02.10–03.05 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 x 2 06.45 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 08.00 Sonic Boom (7) x 2 08.30 Lego Ninjago (7) 08.55 Angry Birds Toons 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls 4 – Ikimetsän legenda (7) 11.30 Elokuva: Alvin ja pikkuoravat 3 (7) 13.15 Vaaleanpunainen pantteri 13.25 Leijonan luola USA 14.25 Hauskat kotivideot 15.25 Suomen hauskin tavis 16.25 Supertähdet 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 15.45 Pilanpäiten 16.00 Salatut elämät 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.15 Eteenpäin Enni 07.27 Samu ja Salla 07.39 Kasper ja Liisa 07.50 Rytmireissu 07.55 Niksi-Nella 08.04 Galaxi 08.05 Late Lammas 08.12 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30– 11.14 Hälytys Trolltungassa 11.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.00 Paluumuuttajat x 2 13.00 Linen mukana maailman ympäri 13.30 Sankareita helvetissä 14.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 14.30 True selfie 15.00 Kielletyt tunteet 15.30 Uusi Päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Playing House (7) x 3 19.45 Uroot 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Our Girl (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Mr. loppuottelu. 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Liigastudio 18.30 Liiga LIVE: 5. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Paluu alttarille 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Bones (16) 00.10 Laurin talot 01.05 Antti Holma Show 02.00 Elastinen feat. finaali 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi. loppuottelu 15.30 Telinevoimistelun EM: Telinefinaaleita 16.50 Jääkiekon U18 MM: pronssiottelu 18.45 Suunnistuksen Huippuliiga 20.25 Jääkiekon U18 MM: loppuottelu 23.00 Looking (16) 23.30–00.30 The Red Chapel MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Erilaiset perheet 11.00 Elixir Life 11.30 Illallinen äidille 12.30 Laurin talot 13.30 Olipa kerran elämä 14.30 Top Gear 15.30 Teknavi 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Stadi vs Lande 18.00 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Gåsmamman – Naarasleijona (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.31 Isänmaan puolesta (12) 23.30 Midnight Sun (16) 00.40 NCIS: New Orleans (12) 01.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.30–03.25 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 (7) x 2 06.45 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 (7) 08.00 Sonic Boom (7) x 2 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Suomen hauskin tavis 12.55 Leijonan luola USA 13.55 Kummalliset kammot 14.55 Suomen huutokauppakeisari 15.55 Hyvät ja huonot uutiset 16.55 Elokuva: Urhea (7) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. loppuottelu 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Tahdon asia (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja alkoholin kirous 23.00 Banshee (16) 23.45–00.25 Yle FOLK: Zorban x 5 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 02.55–03.50 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Elves (7) 08.40 Lego City 08.45 Lego City 08.50 Tehoneliöt käytössä 09.20 Tehoneliöt käytössä 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala x 2 14.45 Ihan kuin ihmiset 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kummalliset kammot 20.58 Keno 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Supertähdet 00.30 Hyvät ja huonot uutiset 01.30 Amerikan kovimmat keräilijät 02.30 Poliisit – kotihälytys (7) 03.30–04.00 Poliisit 22 23 24 25 26 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Laurin talot 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Pukumiehet (12) 00.00 Bones (16) 00.55 Legends (12) 01.45 Bull (7) 02.40–03.35 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Star Wars (7) 08.40 Lego City x 2 08.50 Tehoneliöt käytössä x 2 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala x 2 14.45 Ihan kuin ihmiset 15.45 Hauskat kotivideot 16.50 Huvila & Huussi 17.50 Kummalliset kammot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Katastrofin anatomia 23.00 Mad Cook Show 00.00 Poliisit – kotihälytys (7) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Poliisit (7) x 2 03.00–04.00 Suojelijat (12) YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25–14.48 Suurin voitto (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.50 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.35 Prisma: Eläinten superaistit 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.00 Hau Hau, Piip ja Veli 07.13 Hilla ja avaruuden Eetu 07.24 Askarrellaan 07.30 Sasu 07.41 Töötti ja Pulteri 08.02 Apina opena 08.23 Galaxi 08.24–08.50 Jenni (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vaarallista laihdutusta. loppuottelu 20.31 Uusi Päivä 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lainahöyhenissä 23.55–00.25 Au pairit Kanadassa MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Pyhä (12) 13.50 Löytöretkiä maailmaan 14.05 Prisma: Eläinten superaistit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Löytöretkiä maailmaan 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Planeettamme Maa II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Nuori Morse (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Pikku perunat 07.44 Viiru ja Pesonen 07.57 Sanni Sateenkaari 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Jetron matkaan 08.44 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Galaxin Pallo 2017 09.28 Aika härdelli! (7) 09.40 Joraavat juurikkaat 09.43 Sohvaset (7) 10.00 Kioski 10.25 Tahdon asia (7) 11.15 Au pairit Kanadassa 11.45 Riistametsällä 12.15 MotorSport 12.45 Salibandyliiga: Naisten loppuottelu 15.00 Käsipallon SM: Naisten 2. 09.10 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Paluu alttarille 17.25 Ihmisenä ihmisen rinnalla 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Matkalla tähtiin 12.00 Paluumuuttajat 12.26 Paluumuuttajat 13.00 Riistametsällä 13.30 Luontomatkalla Australiassa 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30–15.20 Tahdon asia (7) 15.30 Linen mukana maailman ympäri 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopallon mestaruusliiga: Miesten 5. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Paluu alttarille 01.55 Kohde (12) 02.50–03.45 Kuin viimeistä päivää NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Sonic Boom 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Elves (7) 08.40 Lego City x 2 08.50 Tehoneliöt käytössä x 2 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala x 2 14.45 Ihan kuin ihmiset 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Haluatko miljonääriksi. 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Poliisit (7) x 2 03.00–04.00 Suojelijat (12) YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.05 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Rosvo Roope (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Säälaboratorio ilmassa 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Kenttäsairaalan sisaret (16) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Ulkolinja: Marine Le Pen, matka valtaan 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Taitoset 07.05 Tie tähtiin 07.20 Babar ja Badun seikkailut 07.32 Riku ja Rami 07.41 Jussin matkat 07.52 Totta vai taikaa 07.59 Touhukkaat 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.33 Hullabalooba (7) 08.38–08.50 Esteitä ja ylityksiä 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30– 11.10 Tyttöjen erämaaseikkailu 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Paluumuuttajat 12.26 Paluumuuttajat 13.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.30 Kehonvartijat 14.00 Matkalla tähtiin 14.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.00 Häähumua Kakanin seurassa 15.30–16.20 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Käsipallon SM: Naisten 4. 10.30 Onnistuuko avioliitto. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Thor: The Dark World (12) 23.20 Elokuva: Taken 3 (16) 01.40 Katastrofin anatomia 02.40–04.10 Poliisit (7) x 3 YLE TEEMA 10.00 Kino Suomi: Laitakaupungin valot (7) 11.15 Bob Dylan: Don’t Look Back 12.55 Yle Live: Lenny Kravitz – Just Let Go 14.40 Kiitotie 15.20 Schrödingerin kissa 15.50 Kantapöytä 16.50 Volga 30 päivässä 17.35 Leif Ove Andsnes ja Bergenin filharmonikot 18.35 Bergenin filharmoninen orkesteri juhlii 19.00 Historia: Kaivossodat 20.00–00.04 Teemalauantai: Viimeinen ilta 20.00 Viimeinen elokuva (12) 22.00 Texasville – unohduksen maa 00.05 Uusi Kino: Poistoja 00.10–01.55 Uusi Kino: Cinema Komunisto (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Planeettamme Maa II 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Suomen historian myytit: Suomen sodan myytit 13.30 Suomi on suomalainen 14.00 Kyllä BBC hoitaa 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05–15.49 Avec Tastula: Avec Tastula: Jälkikirjoitus 16.00 Benidorm (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Hiljainen todistaja (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.25 Historia: Al Capone YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.38 Pipsa Possu 07.44 Ryhmä Hau 08.08 Oktonautit x 2 08.31 Fluugalaiset 08.45 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.27 Tenavat (7) 09.33 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä 10.27 Uusi Päivä 10.55 Uusi Päivä 11.30 Doctor Who (12) 12.20 Adrenaliinihakuista elämää 12.31 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 13.00 Lentopallon mestaruusliiga: Miesten 4. 55 13. 16.30 Salibandyliiga: Miesten loppuottelu 19.00 Jääkiekon U18 MM: välieräottelu 20.35 Siskonpeti (7) 21.00 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Get the Gringo (16) 23.40–00.40 Mr. 09.10 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Upeat skandikodit 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.20 Ihmisenä ihmisen rinnalla 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Supertähdet 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mission Impossible – Rogue Nation (12) 00.10 Arman Pohjantähden alla 01.10 Rajavalvojat x 2 02.10–03.40 Poliisit (7) x 3 YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Visailua 10.02 Thilia Thalia Thallallaa x 2 11.30 Leif Ove Andsnes ja Bergenin filharmonikot 12.30 Bergenin filharmoninen orkesteri juhlii 13.00 Prisma Studio 13.30 Tiededokumentti: Erityisherkät 14.30 For No Good Reason (12) 16.00 Muhammad Ali – suurin ja kaunein 18.00 Kino Klassikko: Afrikan kuningatar (7) 19.45 Valitut sanat: Levengood & Liksom 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Rockin klassikkolevyt: Deep Purple / Made in Japan 22.00 Yle Live: Iggy Pop Albert Hallissa 23.20–00.20 Last Day in the Office YLE TV1 05.55 Muisti: Metsäkaartilaiset 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on suomalainen 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Romanikuninkaan lapsenlapset 12.35 Hercule Poirot (12) 13.30 Miehen tie (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Maanalainen Rooma 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Muodonmuutoksia 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Catastrophe (12) 23.40–01-00 Dokumenttiprojekti: Swing Game YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä
Kohta siitä vierestä kuitenkin lirahtaa kuin puro askelten hento painallus, joka tallautuu poluksi. 18.50 Kuuluttajan vieras: Horisontin toimittaja Ville Talola 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Pääsiäisen Jazzklubi 19.55 Jazzklubin illan keikka: UMO:n Silent Music -konsertti 21.00 Pääsiäisen Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–07.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Supercell ja Rovio, koodatkaa jucheaatet ta julistavia mobiilipelejä, että Pohjois-Korea ostaisi meiltä myös lenkkareita, karjalanpiirakoita ja sanomalehtipaperia! Valuuttana voisi olla esimerkiksi rahanarvoinen plutonium, kansallisen puolustuksemme tuleva kulmakivi. 09.20 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Rovaniemen kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Rovaniemen kirkosta. pääsiäispäivän kantaatti 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Lu Yun Teekirja 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Pääsiäinen lohdutusta korville ja sielulle. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertin solistina saksofonikvartetti 4Saxess 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 11.00 Valkoista valoa: Minun ajatukseni eivät ole minun 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 1989 Annika Idström ja romaani Kirjeitä Trinidadiin 17.35 Salatut eläimet: Koira 18.00 Katolinen palvelus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Johann Sebastian Bachin Matteus-passio 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Barbarismin shokki. 18.30 Arkisto 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Johann Sebastian Bachin Johannes-passio. 11.00 Klassikkoparatiisi: Bachin Matteus-passio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Julkisen talouden sakatessa olemme havainneet kaipuun uuteen sampoon. Kaikki, mitä tuli tuutista ulos, vietiin ystävyyden ja syvän keskinäisen luottamuksen varjolla Neuvostoliittoon. Ahon Matti palaa Riihimäelle. 11.00 Suuren perjantain ehtoopalvelus Pyhän Kolminaisuuden katedraalista Oulusta. Etelän lumet sulivat. Virastot, arkkitehtiöt ja muut kaavankaiset asettelevat taajamissa kulkuteitä usein ulkonäköperustein sinne sun tänne. Pietari ja Paavali Välimerellä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Radioteatteri esittää: Pääsiäiskertomus Matteuksen mukaan. 23.10–06.00 Yöklassinen. Moni polku, mieluisa ja tuttu, tuhansin askelin jalkapohjilleni puhunut on yllättäen myllerretty hakkuin, lautasaurauksin ja mätästyksin. 22.55 Kuuluttajan vieras: Horisontin toimittaja Ville Talola 23.10–07.00 Yöklassinen. Samaan aikaan Ylitornion Ainiovaaralla Krista Pärmäkoski ja Kusti Kittilä hiihtivät SM-kultaa paksujen hankien keväässä. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Pääsiäislauantain Klassista kahteen. 18.30 J. Kuule Hesa. Ahon Matti palaa Riihimäelle. Romantikko. Syvä luottamus ja avunanto Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Polku ei synny minne sattuu. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. Ilkka Koivisto kirjoitti viimeiseen kirjaansa, että metsänhoitajan titteli sopii metsänhoitajalle yhtä hyvin kuin eläintenhoitajan teurastajalle. Turhaan. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Itsenäisen kansan musiikkia 1937-1947 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 5/8: Jäätynyt mies kertoo. Kalevi Sorsan Suomessa teollisuuden sampo tahkosi rahaa kahdenvälisestä idänkaupasta. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 9. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuumeen pääsiäinen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Metsässä puu kaatuu polulle, oikein sellaiselle merkitylle ja hoidetulle. 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana oopperalaulaulaja Yle radio 1 13.4.–19.4.2017 ja pappi Esa Ruuttunen 15.00 Uutiset 15.05 Suomalaisena Ruotsissa: Kirsi Vikman 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sari Valto 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 7. 1988 Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan historiallinen romaani Kirjava lehmä 17.35 Puisevia tarinoita. 23.10–06.00 Yöklassinen. Lenkkarit saattoivat vaihtua öljyyn ja maakaasuun. Kaavankaiset rakentavat betoniaidanpätkää ja piikkipensastureikkoa, mutta hups, pieni polun mentävä aukko jäi. 18.20Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 10. Ei lainkaan huono! Sitten sampo laitettiin remonttiin, ja markkinat pahaan maailmaan avautuivat. HUHTIKUUTA 2017 007443-1715 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Ihan varmasti. Miksi tulevaisuuden kauhukuvat koukuttavat. Lenkkarit eivät käyneet kaupaksi ja Suomi siirtyi huolettoman jakamisen maailmasta ikuisen säästämisen aikakaudelle. 11.00 Pelastusarmeijan Helsingin osaston jumalanpalvelus. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Armo popmusiikissa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen: Sota, rauha ja Raamattu 23.00 Radio 1 vastaa 23.05 Valkoista valoa: Minun ajatukseni eivät ole minun 23.55 Pääsiäisyön ortodoksinen jumalanpalvelus 02.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana oopperalaulaulaja ja pappi Esa Ruuttunen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Kaksi veljestä: Rehti mies Jeesus ja kieromieli Kristus 08.50 Arkisto 09.00 Uutiset 09.05 Pitkänperjantain aamumusiikkia 10.00 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Jäppilän kirkosta Pieksämäeltä. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Bach: 2. 56 13. Polku osaisi tehdä mutkan, hakea uuden sijan askelten virrata, ja metsäkin pysyisi kauniimpana. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Surku tulee ja harmi. Moottorisaha laulaa rungon poikki. 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Ensimmäisen pääsiäispäivän Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Kuuntelijan toiveuusinta: Kaasuvalo, osa 1/2. 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: mustaleppälintu 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 8. S. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. PERJANTAI 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Pitkänperjantain Kirjakerho. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Yle TV:n ja Areenan päällikkö Petri Jauhiainen 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Syvä ystävyys ja luottamus nostaisi ehkä myös SDP:n kannatuksen takaisin 40 prosentin tuntumaan. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Sota, rauha ja Raamattu 10.55 Äänitarina. Vaan täällä polku – vähän naurahtaen – talletti askelemme pakkautuneeseen lumeen muistumaksi kulkemisistamme.. 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 5/8: Jäätynyt mies kertoo. 11.00 Välilevyjä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Arkisto 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Ennen kuolemaa 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuumeen pääsiäinen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. Barbarismin shokki. MAANANTAI 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Suomalaisena Ruotsissa: Kirsi Vikman 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia 10.00 Jumalanpalvelus Turun Henrikinkirkosta. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Pääsiäinen – lohdutusta korville ja sielulle. Ratkaisu on uusi kahdenvälisyys ja avain kukoistava peliteollisuutemme