Demokraatti 13.4.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

hu ht ik uu ta SOTU TEEMA Hyvinvointi 2.0 KULTTUURI Korona mylläsi kulttuurikentän AKT Neuvottelujen koepallo PELASTUSALA Kokoaan tärkeämpi Sydämestään OPETTAJA OAJ:n Olli Luukkaiselle on selvää, mikä on maailman tärkein ammatti. PAL.VKO 2022-17 00 74 43 -2 20 7 de_13042022_001.indd 1 de_13042022_001.indd 1 4.4.2022 8.43 4.4.2022 8.43. 13.4.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 22 / 13
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_13042022_002.indd 1 de_13042022_002.indd 1 30.3.2022 16.49 30.3.2022 16.49. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Leikkaaminen ei kannusta. Kansallisteatterin Faust on komeaa katseltavaa. 3 Demokraatti 7/ 22 48 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. KULTTUURI ILMIÖ TEEMA de_13042022_03.indd 3 de_13042022_03.indd 3 4.4.2022 18.06 4.4.2022 18.06. HUHTIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PELASTAJAT SOTU SAATANALLINEN DIILI Hälytykseen vastataan aina
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Seuraavalla kierroksella voi rytistä kunnolla. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 7/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Aika toimia Viikon kuva: Rakkautta ja tuskaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Samuli Sinisalo D-analyysi: Painava vastuu D-ilmiö: Hädän hetkellä Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Indeksi: Patrizio Lainá Alastalon salissa: Muukalaisena maailmassa Britannia: Boriksen pelastus Korona: Kulttuurin kiirastuli Kolumni: Jari Sedergren Kirja: Harlemin elävät ja kuolleet Teatteri: Faust – aina ajankohtainen Elokuvat: Tytöt haluavat pitää hauskaa Puheenvuoro: Tytti Tuppurainen Puheenvuoro: Johan Kvarnström Puheenvuoro: Eveliina Heinäluoma Puheenvuoro: Kristiina Salonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Paula Werning IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Olli Luukkainen Kolumni: Karina Jutila Kasvot peilissä: Mila Kangasniemi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 26 ISMO KOKKO AKT de_13042022_04.indd 4 de_13042022_04.indd 4 5.4.2022 10.55 5.4.2022 10.55. Va. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 63 EVELIINA HEINÄLUOMA Energiakriisien opetukset + TEEMA Sotu 53 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 32 38 39 40 45 46 48 50 61 62 63 64 65 72 73 74 Tämä sopimuskierros oli vasta koepallo. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 28.4. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
(...) Varmoja voimme olla ainoastaan siitä, että ennen pitkää toimiin on joka ta pauksessa ryhdyttävä ja että mitä myöhemmin niihin ryhdytään, sitä enemmän se vaatii resursseja, uh rauksia ja ihmishenkiä”, Kasparov kirjoittaa. Kasparov itse on varoittanut Vladimir Putinista kohta 20 vuotta. Heidät pitää sulkea ulos ja eristää niin pitkään, ettei heillä ole muuta vaihtoehtoa kuin taipua. Olemme myöhässä, mutta tämäkin hetki on parempi kuin jokin aika tulevaisuudessa. Putin on shakkimestarin sanoin va paan maailman vihollinen. Kaikki tämä samaan aikaan, kun myönty väinen länsi on käynyt kauppaa Ve näjän kanssa, jonka taloudelliset ja poliittiset hyödyt ovat sataneet suo raan Putinin ja hänen oligarkkilähi piirinsä kassaan. Kuten Kasparov muistuttaa, edes Hitler ei ollut Hitler vielä vuonna 1936, vaan teollinen kansanmur haaja vasta sen jälkeen, koska lännen myöntyväisyyspolitiikka mahdollisti sen. JOS JOTAIN voimme oppia, niin sen, ettei diktaattorien kanssa tule neu votella. Putinin kohdalla kyse ei ole ollut näytön puutteesta: Tšetšenian tu hoaminen, hyökkäys Georgiaan, Kri min valloitus, poliittisen opposition tuhoaminen ja niin edelleen. ”Emme voi tietää varmasti, mitä kauheuksia on luvassa, ainoastaan sen, että niitä on luvassa niin kauan kuin Putin on vallassa. Dik taattori ehkä yllättyi uuden sodan vastatoimista, mutta ei vielä pysäh tynyt. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Venäjän kammottavat sotari kokset muun muassa Butshassa pa kottavat tekemään vielä enemmän. Oli alun alkaen virhe kohdella Putinia niin kuin muita valtionpää miehiä, mutta enää moiselle käytök selle ei ole olemassa tekosyitä.” Ihmisoikeusaktivistin ja entisen shakkimestarin Garri Kasparovin kirja Talvi lähestyy vuodelta 2015 on hyytävää luettavaa. Me todi ei ole riskitön, mutta diktaatto rien vastustaminen ei ole riskitöntä. Putin oppi kahdenkymmenen vuoden aikana sen, että länsi vain esittää pöyristynyttä, mutta ei lo pulta tee mitään ratkaisevaa. Ei pelkästään siksi, että hän on niin oikeas sa, vaan myös siksi, ettei häntä ja hänen kal taistensa toisinajattelijoiden varoi tuksia kuunneltu. Valinta on pakko tehdä. Myös Putin olisi ollut helpompi pysäyttää vuonna 2000 kuin on nyt vuonna 2022. de_13042022_05.indd 5 de_13042022_05.indd 5 5.4.2022 9.57 5.4.2022 9.57. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Vapaan maailman vihollinen Pääkirjoitus VALINTA ON PAKKO TEHDÄ. ”P utin on ihmi senä mene tetty, ja Venäjä on maana me netetty siihen saakka, kunnes Putin ei ole enää val lassa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ch ai de er M ah yu dd in de_13042022_06.indd 6 de_13042022_06.indd 6 1.4.2022 13.44 1.4.2022 13.44
Indonesian Banda Acehissa tuomittiin pariskunta keppirangaistukseen lain rikkomisesta. Sharia-laki ei salli miehen ja naisen liian läheistä kanssakäymistä, jolleivat nämä ole naimisissa. 7 Demokraatti RAAKA LAKI. de_13042022_06.indd 7 de_13042022_06.indd 7 1.4.2022 13.44 1.4.2022 13.44
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Pidetään lakko-oikeudesta huolta V IIK O N LU KU 660 Oikeus työstaisteluun on perusoikeus. Tätä kirjoitettaessa sosiaalija terveysministeriössä vielä valmisteltiin potilasturvallisuuslakia, jonka perusteella lakon piirissä olevaa henkilöstöä voitaisiin määrätä tekemään välttämätöntä suojelutyötä. Rönnholm sanoo SDP:n haluavan pitää kiinni omasta lehdestä ja journalismista. Demokraatin hallituksen puheenjohtaja Antton Rönnholm pitää tärkeänä, että Demokraatin päätoimittajaksi saatiin vahvan ja monipuolisen journalistisen kokemuksen omaava henkilö. Samalla haasteet ovat kuitenkin samoja kuin muuallakin mediakentässä. Hoitoalan lakko on lisäksi täysin laillinen, ja alan liitot ovat luvanneet tehdä vapaaehtoista suojelutyötä lakon aikana tavoitteenaan, että kenenkään henki ja terveys eivät vaarannu. Orpon ehdottamat leikkaukset pienituloisille ei ole se tarina, jolla Suomi on selvinnyt vaikeimmista paikoista. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Yleisradiossa. Korhosen mukaan Suomessa on Ukrainan sodan aikana nähty monta poikkeuksellisen hienoa yhteisvastuun hetkeä. Hän aloittaa tehtävässä toukokuun puolivälissä. MEDIA Eurooppa ostaa Venäjältä joka päivä maakaasua ja öljyä (muun muassa Neste) Petri Korhosesta Demokraatin uusi päätoimittaja DEMOKRAATTI-LEHDEN uudeksi vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty Petri Korhonen. Korhonen siirtyy Demokraattiin Otavamediasta, missä hän on toiminut muun muassa Seuran toimituspäällikkönä ja tutkivan journalismin yksikön vetäjänä. – Demokraatti on vahva lukupaketti politiikasta ja kulttuurista, kaikista suomalaisuuden muodoista. Tämä kyky kansalliseen yhtenäisyyteen meidän pitää säilyttää, ja siinä eettisesti kestävällä politiikan journalismilla on valtavan tärkeä rooli, Korhonen korostaa. Hän korostaa puoluelehdistön yhteiskunnallista roolia ja näkee tärkeänä, etenkin haastavina aikoina kun tiedontarve kasvaa, että ihmiset tietävät millä arvoilla puolueet ja päättäjät toimivat. tällä tarkoittaa. ANTTI LINDTMAN TWITTERISSÄ ”Kaikkeen ei ole varaa.” Mitä kok. – Kun suomalaiset haluavat auttaa muita ja vahvistaa maatamme, se tapahtuu automaattisesti puoluerajojen ja aatteellisten erojen yli. Muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on muistuttanut, että työtaisteluoikeus on Suomessa vahvasti lailla suojeltu. Tiivistys: pienituloisten etuuksia heikennetään ja rikkaiden verotusta kevennetään. – Poliittisen päätöksentekijän ei pidä vesittää lakkoa lainsäädännöllä”, Palola sanoi Demokraatin jutussa. HEIDI VILJANEN TWITTERISSÄ Kun manner laatat liikkuvat, lukijoilla on tarvetta hyvään ja laadukkaaseen yhteis kunnalliseen journalismiin. de_13042022_08.indd 8 de_13042022_08.indd 8 5.4.2022 10.35 5.4.2022 10.35. miljardilla dollarilla. AKI LINDÉN TWITTERISSÄ ”Köyhän kukkarosta voi vähän ottaa...” Tähän ajatteluun voi sortua, jos ei ole kosketuspintaa elämään, jossa joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin. Samaan aikaan verkko kasvattaa merkitystään. – On suuri kunnia ja haaste ryhtyä tekemään Suomen vanhinta puoluelehteä. Näinä aikoina, kun mannerlaatat liikkuvat niin turvallisuuspolitiikassa kuin taloudessakin, lukijoilla on tarvetta hyvään ja laadukkaaseen yhteiskunnalliseen journalismiin, Petri Korhonen sanoo. Olemme iloisia saadessamme kokeneen ja näkemyksellisen tekijän luotsaamaan lehden taitavaa toimitusta, Antton Rönnholm sanoo
Hän halusi hajottaa Euroopan unionin mutta yhdisti sen. Käytännössä tämä tarkoittaa myös työntekijöiden oikeuksien heikentämistä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari TUULENVIEMÄÄ KARVOJEN VIEMÄÄ Hassu hattunainen Hassu hattunainen Hyvä valtakunnansovittelijan toimisto, voimia teille vaativassa tehtävässä, kun kunta-alojen neuvottelut ovat jumissa (tilanne tätä kirjoittaessa) ja lakot uhkaavat kohta sulkea vähintään puoli maata. Siitä huolimatta pelisilmänne ehkä petti, ja heititte vain niin sanotusti bensiiniä liekkeihin. de_13042022_08.indd 9 de_13042022_08.indd 9 5.4.2022 10.35 5.4.2022 10.35. Hän halusi tuhota transatlanttisen kumppanuuden mutta antoi sille uuden elämän. Esityksenne oli naurettava, kuten työntekijäpuolella sitä kuvattiin. Hyvä valtakunnansovittelijan toimisto, toki esityksenne oli linjassa muutaman vuoden takaisten puheidenne kanssa siitä, että valtakunnansovittelijan toimistolta on turha tulla hakemaan yleistä linjaa suurempia korotuksia. Sen verran kova paine ja tarve työntekijäpuolella on nyt yrittää korjata kunta-alan palkkoja – ja siihen löytyy myös paljon hyviä perusteluja. Nato on löytänyt uuden tarkoituksen. – Nyt on menetetty luottamus, ja työnantajapuoli ei ole tätä harkinnut ihan loppuun asti, aikaisemmin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työmarkkinajohtajana toiminut Laatunen sanoo ammattiliitto Prolle antamassaan haastattelussa. Varmastikin stressaavasta tilanteesta huolimatta pitää ihmetellä ja kritisoida pari viikkoa sitten tekemäänne sovintoesitystä, joka oli rakennettu tähän mennessä tehtyjen palkkaratkaisuiden kahden prosentin linjan varaan. – Tällä politiikalla hävitetään keskinäinen luottamus, ja kehitys työmarkkinoilla voi johtaa rauhattomuuksiin Suomessa, niin kuin se on johtanut monissa Euroopan maissa, joissa työmarkkinat ovat vähemmän valtakunnallisiin sopimuksiin perustuvia. – Jos työmarkkinajärjestelmä toimii hyvin ja riittävän isoissa yksiköissä, se myös vakauttaa kansantaloutta ja on tärkeä osa maan hallitukselle sen talouspolitiikan tukena. Hän arvioi, että metsäyhtiö UPM:n toimien kaltainen käytös voi olla uhka yhteiskuntarauhalle. Laatunen uskoo, että nyt on kyseessä ideologinen taistelu, jossa työnantajat pyrkivät heikentämään ammattiyhdistysliikkeen valtaa. UKRAINA TYÖELÄMÄ Pieleen meni FIRENZESSÄ SIJAITSEVAN EU-yliopiston yksikönjohtaja, professori Alexander Stubb käsitteli EU-yliopiston miniluennossa Venäjän helmikuun lopulla aloittamaa sotaa Ukrainassa. Ja hän halusi pitää Suomen ja Ruotsin kaltaiset maat ulkona Natosta, mutta loppujen lopuksi ne liittyvät.” Sanelukulttuuri uhkaa yhteiskuntarauhaa EMERITUS TYÖMARKKINAJOHTAJAN Lasse Laatusen mukaan suomalaiset työmarkkinaneuvottelut saattavat olla historiansa vakavimmassa kriisissä. Hän listasi (Kauppalehti) tyhjentävästi, mitkä olennaiset asiat ovat menneet pieleen: ”Putin halusi venäläistää Ukrainan mutta eurooppalaisti sen. Toivotamme teille paljon viisautta haastavassa tilanteessa, pohtii Demokraatin väki
Olennaista myös on, että juuri ennen kohua Lehtimäelle oli pienessä porukassa junailtu jatkokausi. 2. Olympiakomitean puheet ja tavoitteet nollatoleranssista epäasialliseen käyttäytymiseen ja häirintään ovat osoittautuneet vitsiksi. Kuka on Euroopan par lamentin puheenjohtaja. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Kirill Kudryavsev 10 VIS V 1. Missä kaupungissa Jutta Urpilainen valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. 4. Kumpi on veljeksistä vanhempi, Matti vai Teppo. 6. 194 8) on vuo den Mat tia van hem pi 7) Cal am ari Uni on 8) Hes bur ger in 9) Mer iko tka 10 ) Häm een lin nas sa NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Urheilu, sovinismin viimeinen juoksuhauta M etoo tuli, ja maailma muuttui, mutta urheilumaailma jäi tässä muutoksessa lähtötelineisiin. de_13042022_10.indd 10 de_13042022_10.indd 10 1.4.2022 16.07 1.4.2022 16.07. 8. Minä vuonna vasemmis toliitto on perustettu. 10. Mikä Aki Kaurismäen elokuva kertoo viides tätoista Franknimisestä miehestä. Kuohunta Olympiakomitean, joka on pääosin yhteiskunnan rahoittama, huippu-urheiluyksikön ex-johtajan Mika Lehtimäen häirintäskandaalin ympärillä on jatkunut jo muutaman viikon. Kuka on ainoa yleis urheilun MMhallikisoissa mitalin saanut suomalai nen. Oik eat vas tau kse t: 1) Vuo nna 199 2) Kuu lan työ ntä jä Mik a Hal var i vuo nna 199 5 3) Rob ert a Met sol a 4) Afr ika ssa 5) Suo men Oly mpi ako mite an toi mitu sjo hta ja Mik ko Sal one n 6) Tep po (s. Kuka julkisuutta viime aikoina saanut vaikuttaja on kuvassa. Tai ainakin nollatoleranssi on tarkoitettu niin sanotulle suorittavalle portaalle, ei ylimmälle johdolle. Tämän sijaan Lehtimäki ja Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori puheissaan kiertelivät, peittelivät ja kertoivat totuutta sitä mukaa, kun sitä oli muualta paljastettu. Heti kohun alkuvaiheessa aika monessa muussa yhteisössä olisi tehty väistämättömät johtopäätökset: eroaminen tai erottaminen. Missä maanosassa sijaitsee maailman suurin tekojärvi Volta. 7. 3. Minkä ruokaalan yrityksen perustaja on Heikki Salmela. PAM! Venäjän uusin aseistus esittelyssä 5. 9. Mikä on Suomen suurin petolintu
Pidän myös Suomen työmarkkinoita paljon mainettaan parempina. – Onneksi en sentään vielä joutunut neuvottelupöytään päävastuullisena talousasioista, Samuli Sinisalo huokaisee. Sinisalo myöntää, että edessä on iso muutos kirjaimellisesti maailmaa syleilevästä tutkimusaiheesta ammattiyhdistysliikkeeseen. Samuli Sinisalo Tutkimustiedolla näkökulmaa luutuneeseen keskusteluun. Mutta uusi työ tarjoaa myös isoja haasteita, kun ajattelee ammattiyhdistysliikkeen roolia ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Aika usein yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu omiin poteroihin luutuneelta eipäs-juupas-väittelyltä. Hän liittyi tuolloin JHL:n jäseneksi eduskunnan ammattiosastoon. – Itse näen ammattiyhdistysliikkeen yhtenä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tukijalkana. Toki niissä on edelleen paljon myös parannettavaa. Edellisessä työpaikassaan Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaavana Sinisalo vastasi ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -teemakokonaisuudesta. EKONOMISTIT OVAT nykyään kysyttyjä kommentoijia. Sinisalon uudessa työssä tutkimustoiminnan kehittäminen on isossa roolissa. Liiton toiminta oli tullut tutuksi jo ajalta, jolloin Sinisalo toimi eduskunnassa Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen avustajana. S amuli Sinisalo hyppäsi keskelle työehtosopimusneuvotteluja, kun hän aloitti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n erityisasiantuntijana tämän kuun alussa. – Yhteiskuntatieteilijälle Sorsa-säätiön työ oli huippumielenkiintoinen. Sinisalon tehtäviin kuuluu niin talouden seuranta kuin tutkimustoiminnan kehittäminen. Joku voisi sanoa, että ekonomisteista on tullut nykyajan kahvinporoista tulkitsijoita. JHL ei ollut Sinisalolle hyppy aivan tuntemattomaan. Vuonna 2022 Vuonna 2014 de_13042022_11.indd 11 de_13042022_11.indd 11 5.4.2022 9.08 5.4.2022 9.08. Sinisalo uskoo, että tähän kehitykseen on osaltaan vaikuttanut talouden merkityksen kasvu. Näiltä osin hän myös osallistuu meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin. Hieman harmitti jättää se kesken. Sinisalo muistuttaa tuoreista tutkimuksista, joiden mukaan ammattiyhdistysliike on tasa-arvoa parantava ja tuloeroja pienentävä toimija yhteiskunnassa. 11 Demokraatti Ay-liike on yksi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tukijalka. Tätä haastattelua tehdessä Sinisalo työsti myös JHL:n kannanottoa kevään kehysriiheen. Haluamme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tarjota siihen omalla tutkimuksella faktaa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Mikko Huotari MISSÄ OLET NYT. Hän itse näkee, että JHL:n tutkimustoiminta voisi kehittyä ajatuspajamaiseksi. – Talous ja raha pyörittävät maailmaa, hyvässä ja pahassa. Harvassa ovat enää ne toimijat, joilla ei olisi omaa ekonomistia. – Lähtökohta on yhdistää niin jäsenistön kuin liiton sisäiset toiveet sekä peilata ja yhteensovittaa niitä siihen, mitä maailmassa tapahtuu, aina erilaisiin megatrendeihin – vaikka ilmastonmuutokseen – saakka
Tästä varoitteli Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu Uuden Suomen haastattelussa. On toinen asia, kuinka nopeasti Suomen hakemus etenisi 30 Nato-maassa. Suomen ylin valtiojohto on toistaiseksi ollut varovainen omissa Nato-puheissaan. AJOITUS ON tärkeä. Viimeisimmän kyselyn mukaan jo noin 60 prosenttia Suomen kansalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. L änsimaiden moraali heräsi, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa tämän vuoden helmikuussa. Taistelut ovat siitä saakka jatkuneet Venäjän tukeman niin sanotun kapinallisalueen ja muun Ukrainan rajalla. Kaikki kunnia parlamentarismille, mutta poikkeuksellisen vahvaa kansansuosiota nauttiva tasavallan presidentti Sauli Niinistö on omalla näkemyksellään todella merkittävässä roolissa, jos Suomi päättää muuttaa puolustuspoliittista linjaansa. Eduskunta viime kädessä täysistunnossaan ratkaisee, hakeeko Suomi Naton jäseneksi vai ei. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi de_13042022_12.indd 12 de_13042022_12.indd 12 4.4.2022 12.13 4.4.2022 12.13. Painava vastuu SUOMI VOI TARVITA MYÖS KYYNÄRPÄITÄ. Heiltä tulee aloite linjan muuttamisesta. Eikä ihme. Odotettavissa on, että Natolle myönteinen näkemys aiheuttaisi Venäjän vastatoimia. SDP:n rooli pääministeripuolueena on iso. Toki jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin ja osia Itä-Ukrainasta, paheksuttiin Venäjän toimia ja asetettiin sille pakotteita. Sen tehtävänä on arvioida, mikä on eduskunnan kanta, jos presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät suosittelemaan Nato-jäsenyyden hakemista. Marin muistutti puoluehallituksen puheessaan, että liittyminen sekä liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on seurauksia. Tilanne muuttui, kun koko Ukraina joutui sotaan. Samoin pääministeri ja valtioneuvosto. Tämä on pyöräyttänyt turvallisuuspoliittisen ajattelun uusille urille länsimaissa, myös Suomessa. Silloin myös Marin kertoo oman Nato-kantansa. Pesu pitäisi katastrofina, jos Suomi hakisi Natoon mutta ei tulisi hyväksytyksi. Pääministeri Sanna Marin linjasi reilu viikko sitten pidetyssä puoluehallituksen kokouksessa, että SDP:n päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä linkitetään eduskunnan päätöksentekoon. Kanta valmistellaan valiokunnissa. Presidentti Niinistö ohjaa osaltaan Suomen Nato-keskustelun suuntaa. Suomi voi tarvita myös kyynärpäitä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. SOTA ON tullut Eurooppaan. Niiden kaikkien pitää hyväksyä jäsenhakemus yksimielisyysperiaatteen mukaisesti. Vastuu on painava. Lähes miljoona ukrainalaista on joutunut taistelujen vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi. Pelko sen leviämisestä tai Venäjän uusista aggressioista on todellinen. Marin totesi luottavansa siihen, että prosessi Natossa olisi nopea, jos Suomi hakisi jäsenyyttä. Hän kuitenkin arvioi haastattelussa, että tällä hetkellä Nato näyttää Suomelle ”vihreää tai keltaista” valoa. Voi pohtia, mikä olisi ollut lännen reaktio ja kuinka pitkäaikainen, jos Putinin toive pikamarssista Kiovaan ja vaaleilla valitun Ukrainan johdon vaihtaminen Venäjä-mieliseksi olisi onnistunut viikossa tai kahdessa. SDP:n eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto tekevät päätöksensä samaan aikaan, todennäköisesti toukokuun lopussa, kun parlamentaarinen prosessi on valmistunut. Eduskunnan tahtotilan selvittämistä varten perustettiin viime viikolla koordinaatioryhmä. Venäjän propaganda puhuu edelleen kansalaisilleen täsmäoperaatiosta, vaikka noin 70 prosenttia sen sotavoimista on Ukrainassa
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Fo rb es , St at is ta , 20 21 Energian hinta Vuoden aikana energia on kallistunut 45 prosenttia. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Saatavat vaarassa Osalle länsimaita Venäjä-pakotteet ovat vaatineet nikottelua. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 25,3 25,2 17,5 14,7 9,6 8,1 6,6 3,7 ITALIA JAPANI SAKSA ALANKOMAAT SVEITSI RANSKA ITÄVALTA USA VENÄJÄ Suomella on esimerkiksi valtion erityisrahoituslaitos Finnveran Venäjän takauksissa noin miljardin euron luottotappioriski. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eurostat Lähde: Opetushallitus Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Alla niistä osa (mrd/dollaria). Esimerkiksi monen maan pankeilla on suuria saatavia Venäjältä. Opiskelijamäärät Yhteishaussa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki 20 000 vähemmän kuin viime vuonna. de_13042022_13.indd 13 de_13042022_13.indd 13 4.4.2022 17.39 4.4.2022 17.39
de_13042022_14.indd 14 de_13042022_14.indd 14 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Ensihoitajien tossut ovat jääneet niille sijoilleen. 14 Demokraatti 14 Demokraatti Kirsi Kaivonen esittelee paloaseman hallia, josta on lähtenyt useampi ambulanssi keikalle
He myös pyrkivät ehkäisemään onnettomuudet ennalta. Vielä suuremmalla innolla hän puhuu nykypäivästä. – Joskus työpäivän mittaan otetaan sellainen ”nyt porukka liikkeelle” -juttu ja kiivetään portaita ylös alas. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen T ampereen keskuspaloaseman tornia käytettiin aikoinaan paloletkujen kuivaamiseen. Siitä, millaista työtä tehdään tällä ILMIÖ de_13042022_14.indd 15 de_13042022_14.indd 15 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Kaivonen pulputtaa kuin papupata kertoessaan arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman asemarakennuksen historiasta. Joskus taas käydään juomassa kahvit tuolla ylhäällä, Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäsuunnittelija Kirsi Kaivonen kertoo ylös kiivetessämme. 15 Demokraatti HÄDÄN HETKELLÄ Pelastusalan ammattilaiset taistelevat kelloa vastaan hätätilanteissa, joissa jokainen minuutti on tärkeä. Nykyään torni on lähinnä virkistysja liikuntakäytössä
Se oli hyvä ja onnistunut valmiusorganisaation koeponnistus, Kaivonen kuvaa. Hän vetää ne nyt ylleen kuvausta varten. – Siellä tuli ahaa-elämys, että voisinkin hakea töihin pelastuslaitokselle. Sekä punaisissa että sinisissä päivät ovat erilaisia ja tilanteet voivat muuttua hetkessä. KIRSI KAIVONEN työskenteli uransa alussa ensihoitoon suuntautuneena lähihoitajana yksityisessä ambulanssifirmassa. Aluevaalien aikaan tuli Kaivosen mielestä hyvin esiin, kuinka ohutta pelastustoimeen ja sen tehtäviin liittyvä tietous onkaan. – Ei voi tulla tilannetta, jossa paloauto tai ambulanssi ei tule paikalle. Muissa kunnissa ensihoitoa toteuttavat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja yksityiset yritykset, 16 vuotta parikymmenvuotisesta urastaan pelastuslaitoksella työskennellyt Kaivonen selvittää. Kaivosen tapaan myös Josefina Nissilä Etelä-Karjalasta ja Juha Halme Päijät-Hämeestä ovat SDP:n aluevaltuutettuja hyvinvointialueillaan. – Koen, että meidän harvojen aluevaltuustoon päässeiden pelastusalan edustajien rooli on merkittävä ihan puhtaasti oikean tiedon tuojana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ja muilla pelastuslaitoksen asemilla ja laajemmin pelastusalalla ympäri maan. Me lähdemme aina, kun hälytys tulee. Ihmisillä on huoli, hätä ja ahdistus. Tuntemattoman edessä oli kehitettävä terveysturvalliset käytännöt ja varmistettava toiminnan sujuvuus myös poikkeusaikana. He tarvitsevat tietoa. – Ukrainan tilanne vaikuttaa myös meihin pelastustoimessa. Työpöydän vieressä kassiin on viikattu ”punaiset”. Pelastusalan tietopankkina hän on tullut tutuksi myös Tampereen päätöksenteossa – ja jatkoa seuraa Pirkanmaan hyvinvointialueen päättäjänä. – Pelastuslaitos voi kyllä tuottaa ensihoidon palveluita. Kaivosen ura eri työnantajien leivissä kuvaa hyvin sitä asiaa, jota aluevaaleissa ei hänen mielestään hahmotettu. Koen, että se on vahvuus, että minulla on sellaista tietoa ja ymmärrystä toiminnastamme, organisaatiostamme ja arjestamme, mitä suurimmalla osalla päättäjistä ei ole, tuore aluevaltuutettu Kirsi Kaivonen (sd.) sanoo. Emme voi sanoa, emme nyt tule koronan takia tai kun on vaikka niin vaarallinen ajokeli. Kaivonen työskentelee nyt sijaisena ”sinisissä” – se on virka-asun väri viestintäyksikön tehtävissä. Pirkanmaan pelastuslaitos esimerkiksi vastaa pelastustoimesta kaikkien 23 kunnan alueella ja ensihoidosta yhdeksässä alueen kunnassa. PALJON ON PUHUTTU HOITAJAPULASTA, MUTTA VÄHEMMÄN PELASTAJAPULASTA. Kaivonen antaa ajankohtaisen esimerkin – viime päivät eivät ole olleet sitä, mitä kalenteriin oli suunniteltu. Sillä tiellä ollaan. Hän veti ne ylleen myös koronapandemian alussa, kun muissa työtehtävissä olleet pelastuslaitoksen ensihoitajat ja palomiehet kutsuttiin hetkeksi avuksi kentälle. Demokraatti pyysi kolmea pelastusalan ammattilaista kertomaan työstään ja tekemään siten alan arkea ja monipuolista tehtäväkenttää tutummaksi. de_13042022_14.indd 16 de_13042022_14.indd 16 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Eilen työstettiin tiedotetta väestönsuojista, EI VOI TULLA TILANNETTA, JOSSA PALOAUTO TAI AMBULANSSI EI TULE PAIKALLE. Viranomaisten pitää sitä antaa ja torjua myös disinformaatiota. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän teki töitä Valkeakosken aluesairaalan ensiavussa, jonne pelastuslaitoksen ambulanssit toivat potilaita. Pelastustoimesta puhuessa painotettiin usein ensihoitoa, vaikkei ensihoito kuulu pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin
Viestinnässä sellaiseksi voi laskea vaikkapa joka syksy ja kevät toistuvat varoitukset heikoista jäistä tai kesäiset tietoiskut maastopalovaarasta. Hän on ollut esimerkiksi järjestämässä 8-luokkalaisille NouHätä! -kampanjan pelastustaitokilpailuja, pitänyt alkusammutuskoulutuksia ja palotarkastajana lisännyt yrittäjien ja omakotitaloasujien tietoa turvallisuudesta. Nissilä antaa kiitosta yrityksille – turvallisuuteen panostetaan yleensä hyvin. de_13042022_14.indd 17 de_13042022_14.indd 17 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Viranomaisyhteistyötä tehdään esimerkiksi silloin, kun palotarkastaja saa paloriski-ilmoituksia. Niitä voivat tehdä muut viranomaiset tai kansalaiset koskien asuntoja, joihin on vaikkapa päässyt kertymään tavaraa tai siellä on jokin muu paloturvallisuusriski. Rutiinejakin sinisissä ja punaisissa on. Palotarkastajan työssä hänestä on hienoa päästä vaikuttamaan onnettomuuksien ehkäisyyn eri tavoin. – Se on aina hienoa, kun tulee palautetta, että joku on ymmärtänyt jonkin turvallisuusnäkökulman uudella tavalla, kun minä olen sen asian tuonut esiin, hän kertoo. 17 Demokraatti Kaivonen kertoo haastattelussa viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. RAUTJÄRVELÄINEN JOSEFINA NISSILÄKIN on Kaivosen tapaan työskennellyt eri tehtävissä – palotarkastajana Kymenlaakson pelastuslaitoksessa ja nyt ensihoitajana Eksoten leivissä. Palotarkastajia kuunnellaan ja heitä pidetään ennemmin arvokkaina neuvonantajina kuin ikävinä kyttääjinä. Hän on aiemmin ollut myös 19 vuotta sopimuspalokuntatoiminnassa
Työpaikalla oli yhteisöllisyyttä ja ”hyvä fiilinki”, paloesimiehen pätevyydenkin hankkinut Halme kuvailee. Erityisen positiivisina mieleen ovat painuneet synnytystehtävät. Vuonna 2000 paloauto vaihtui ambulanssiin. Joskus tehtävät ovat sillä tavalla rankkoja, että tapahtumia on syytä käydä läpi jälkikäteen. KUN EI MUUALTA SAA APUA, IHMISET TARTTUVAT PUHELIMEEN JA SOITTAVAT HÄTÄNUMEROON. Tämä on parantunut todella paljon viime vuosien aikana ihan valtakunnallisestikin. Palomiehen työ oli jännittävää ja tuntui liikunnalliselle nuorukaiselle omalta. Juha Halme huomauttaa, että etenkin eurooppalaisen turvallisuustilanteen valossa kehityksen pitäisi olla päinvastaista. JUHA HALME aloitti vuonna 1989 silloisella Lahden kaupungin palolaitoksella isänsä jalanjäljissä. Tältä osin ensihoidossa pidetään työntekijöistä hyvää huolta, hän kertoo. Koulutuspaikkoja pitää lisätä, mutta on myös panostettava työoloihin ja -hyvinvointiin, jotta ala ylipäätään houkuttelee. Keväällä 2020 tehdyn kyselyn mukaan sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana alaa uhkaa noin tuhannen pelastajan vajaus. – Moni ehkä ajattelee, ettei tuo ole luku eikä mikään sote-puoleen verrattuna. Nissilä kuvailee, että syystä tai toisesta jotkut tilanteet menevät enemmän tunteisiin. Ensihoitajien työhyvinvointi on ollut tapetilla – he muun muassa kohtaavat työssään yhä useammin väkivaltaa tai sen uhkaa. de_13042022_14.indd 18 de_13042022_14.indd 18 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Vastaajista lähes 40 prosenttia oli saanut tappouhkauksia tai uhkailussa oli mukana teräase (30 %) tai ampuma-ase (9 %). – Sitä tuodaan usein esiin houkuttelevana asiana, että tämä on yhteiskunnallisesti merkittävä ammatti, mutta ei sillä statuksella laskuja makseta, Halme sanoo. ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Josefina Nissilän mielestä sellaiset vaikeat keikat, joista myöhemmin kuulee potilaan selvinneen hengissä, ovat työn suola. Juha Halme allekirjoittaa kehityksen, mutta kertoo, ettei itse ole kokenut tilanteita väkivaltaisen tai ennalta-arvaamattoman potilaan kanssa kovin stressaavina. Paljon on puhuttu hoitajapulasta, mutta vähemmän pelastajapulasta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Ne ovat usein vähän pitempiä prosesseja, jotka eivät yleensä yhdellä käynnillä hoidu. Hän arvioi, että kokemus antaa varmuutta ja on opettanut myös ennakoimaan. Ja usein on monta eri viranomaista mukana – sosiaalitoimi esimerkiksi. – Ensihoidon voimakas kehittyminen ja motivoitunut työporukka täällä Lahdessa imaisi minut mukanaan, hän kertaa uransa vaiheita. Kyse on myös siitä, miten vastuullisesta työstä maksetaan. Mutta kun Suomessa on tällä hetkellä noin 4000 päätoimista pelastajaa, niin siihen suhteutettuna tuhannen vajaus on aika iso, Kirsi Kaivonen sanoo. – Meillä on tosi hyvin järjestetty se, että on heti mahdollisuus debriefing-purkutilaisuuteen. Yleensä heillä, joiden luokse mennään, voi olla aika laaja-alaisiakin ongelmia, Nissilä kuvailee. – Meidän pitää tehdä merkittäviä panostuksia ja ratkaisuja hyvinkin nopealla aikataululla, että pystymme lisäämään sen henkilöstön määrää, joka pystyy toimimaan erilaisissa poikkeusolosuhteissa, hän sanoo
Sen huomaa jo siitä, että tulipalon jälkeen vaatteet haisevat voimakkaasti. Kaivoselle yksi syy lähteä vuonna 2017 ehdolle kuntavaaleihin, oli kaikki se, mitä hän oli nähnyt arjen työssä. Halme ja Kaivonen jakavat kokemuksen. – Pitkään pidettiin luonnollisena, että kannat niitä myrkyllisiä vaatteita mukana työmaatiloihin, jopa majoitustiloihin saakka. Pelastajan työssä myös altistutaan usein erilaisille myrkyille. Toinen juttu on, mikä kenellekin tuntuu hätätilanteelta. JOSEFINA NISSILÄ kertoo, että nykyään yhä suurempi osa ensihoitotehtävistä on kiireettömiä. Henkilöstön terveyttä seurataan paremmin, ja esimerkiksi erilaisten työperäisten terveysongelmien varalta testaaminen aloitetaan entistä aikaisemmin. de_13042022_14.indd 19 de_13042022_14.indd 19 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Kun vaikkapa mielenterveystai päihdeongelmiin ei ole saatu apua ajoissa. – Kun ihmiset saavat tarpeeksi ei-oota tai saa vaikka mielenterveysongelmissa ajan parin kuukauden päähän, ongelmat pahenevat, kriisiytyvät. Kirsi Kaivosen mukaan ihmisiä pyritään muistuttamaan säännöllisesti siitä, missä tilanteissa hätänumeroon kuuluu soittaa. Pelastustoimessa onkin otettu isoja harppauksia puhdas paloasema -ajattelussa, Halme sanoo. Kyllä siinä useasti, kun näitä altistumisia tuli, oli päänsärkyä ja muita sen tyyppisiä oireita, hän muistelee. Se tarkoittaa esimerkiksi, että asemarakennukset suunnitellaan siten, että kemikaalien ja palokaasujen jäämiä ei kuljeteta mukana oleskelutiloihin. 19 Demokraatti – ”Puhejudolla” selviää pitkälle – ihmiseen pystyy vaikuttamaan ja tilanteita hallitsemaan pelkällä puheella hyvin pitkälle, hän kuvailee. Sellaisia, jotka eivät varsinaisesti kuulu ensihoidolle, vaan joissa ehkä päädytään vain neuvomaan, mistä apua saa. Sitten, kun ei muualta saa apua, ihmiset tarttuvat puhelimeen ja soittavat hätänumeroon. Tietoisuus haitallisista ja syöpävaarallisista aineista on lisääntynyt ja työterveyshuolto kehittynyt. Empiirinen todistusaineisto siitä, mitä tapahtuu, kun sosiaalija terveydenhuollon palvelut sakkaavat. Työhyvinvoinnin suhteen Halme nostaa esiin vuorotyön, joka vaatii veronsa fyysisesti sekä usein myös henkisesti
Kaivosen puheesta kuuluu arvostus. Nuorisoa olisi tärkeä saada harrastuksen pariin, koska heistä voi kasvaa sekä uusia ammattilaisia pelastajapulaa paikkaamaan, mutta myös tuiki tärkeitä hälytystehtävissä toimivia sopimuspalokuntalaisia. Kyllä sitä väkisin miettii, että entä sitten, kun tulee kiristystarpeita – mistä vähennetään. – Toteamme, että tämä ihminen ei pärjää kotonaan, viemme hänet ensiapuun. Josefina Nissilä kantaa huolta siitä, että maaseudulla väki vähenee ja vanhenee, mikä heijastuu myös sopimuspalokuntatoimintaan. – Tätä turvaverkkoa pitää vaalia ja varjella, siitä ei ole varaa supistaa yhtään. Me pelastustoimessa pelkäämme, että aletaanko sitten niistää myös pelastustoimesta, Kaivonen sanoo. – Tiedämme, että sote-menojen kasvu on ollut valtavaa viime vuosina. Porukka on kuihtumassa ja jollain konstilla olisi saatava toiminta kiinnostavammaksi, hän kiteyttää. Se ei tietenkään aina tarkoita, että ensihoitoa ei olisi tarvittu, koska monia asioita pystytään hoitamaan paikan päällä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Halme pitää yhtenä tärkeänä kehityskohteena, että yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyy ja erilaisia raja-aitoja kaadetaan. Pelastustoimi on vain murunen sitä budjettia, josta leijonanosan vie sote, hän jatkaa. HYVINVOINTIALUEELLE SIIRTYMISEN keskeiset uhat ja pelot liittyvät Kirsi Kaivosen mielestä rahoitukseen – sen yleiskatteellisuuteen. Mutta kyllä se kuvastaa sitä, että ensihoitoa hälytetään todella paljon tehtäville, jotka eivät sille kuulu. D-ILMIÖ Kaivosta huolettaa, että investoinneista tingitään. Onnettomuus voi tapahtua kenelle tahansa missä tahansa. – Etenkin maaseudulla ja harvaan asutulla alueella sopimuspalokunnat ovat se toimiva porras. Kirsi Kaivonen on samaa mieltä. Kun VPK tekee sopimuksen alueensa pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin tarvittaessa. Hän ei voi olla esimerYHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄN AMMATIN STATUKSELLA EI LASKUJA MAKSETA. Hän pitää tärkeänä, että esimerkiksi jo suunnitellut paloasemahankkeet Pirkanmaalla saadaan vietyä loppuun. Ensihoidon suhteen hän pohtii pelastustoimen ja hyvinvointiyhtymän työnjakoon liittyviä asioita. 20 Demokraatti Ensihoidon tehtävät Pirkanmaalla lisääntyivät pelastuslaitoksen osalta viime vuonna lähes 6500:lla edellisvuodesta. – Hälyttävintä on, että lähes puolet ensihoitotehtävistä päättyy kuljettamatta jättämiseen. de_13042022_14.indd 20 de_13042022_14.indd 20 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. – Alueellisesti täytyisi löytää sellainen järjestely, jossa pelastuslaitos keskittyy kiireellisen ensihoidon tuottamiseen ja Päijät-Sote keskittyisi ensihoidon johtamistoimintaan sekä kiireettömän ensihoidon tuottamiseen, hän katsoo. Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kaivonen toteaa, että se on valtava määrä varsinkin, kun ambulanssien määrä ei ole lisääntynyt. Fakta on, että ilman niitä maaseutu ei tule toimeen, Nissilä painottaa. Niissä toimiminen on monelle harrastus. kiksi aluehallituksessa tai turvallisuuden lautakunnassa tekemässä ratkaisuja, jotka liittyvät omaan työhön. Pelastusalan tulevaisuuden kannalta työvoimapulaan vastaamisen lisäksi on tärkeää huolehtia sopimusja vapaaehtoispalokuntien elinvoimasta. Liian moni joutuu sinnittelemään kotona. Joku kaatuu kotonaan kaksi, kolme, neljä kertaa, ensihoito käy ja taas mennään… Tämän tällaisen rallin pitää loppua. – Pyrin pitämään kiinteästi yhteyttä myös ammattijärjestöön (Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL), luottamusmiehiimme ja käymään jatkuvaa dialogia myös henkilöstön kanssa, Halme kertoo. Vakavissa hetkissä me taistelemme kelloa vastaan – jokainen minuutti on tärkeä. – He tekevät ensin päivätyönsä ja sieltä omien kotiaskareidensa ja arkensa keskeltä he lähtevät vielä hälytykselle, Kaivonen sanoo. Sen sijaan vaikuttaa voi Kirsi Kaivosenkin jo alkuun mainitsemalla ja myös Josefina Nissilän kannattamalla tavalla. Ei löydy paikkaa, mihin hänet laittaa, joten jossain kohtaa hänet siirretään takaisin kotiin, kunnes ensihoito taas käy. Kaivonen kertoo, että mielenterveysja päihdepalvelujen ontumisen lisäksi ensihoitajat todistavat tilanteita, joissa esimerkiksi kotihoitoon vahvasti nojaavat vanhuspalvelut osoittavat toimimattomuutensa. Vanhus kaatuu tai tapahtuu jotain muuta, jonka vuoksi ensihoito kutsutaan paikalle. Juha Halme muistuttaa olevansa pelastustoimen työntekijänä monin paikoin esteellinen. MILLAISIA ODOTUKSIA ja ajatuksia kolmikolla on hyvinvointialueelle siirtymisestä sekä mahdollisuuksistaan vaikuttaa oman alansa asioihin aluevaltuutettuina. Siis kertomalla pelastustoimen asioista ja välittämällä kentän terveisiä valtuustokollegoille yli puoluerajojen. Hän puhuu valtakunnanlaajuisesta turvaverkosta, joka muodostuu kaikista pelastusalan ammattilaisista ja sopimuspalokuntalaisista. Myös Josefina Nissilää huolettavat resurssit ja niistä karsimisen vaikutukset palvelutasoon ja -laatuun
Pandemian inhimillinen hinta on ollut kova ja tulevaisuudessa meidän pitää olla paremmin varautunut terveyskriiseihin. Pandemiaa kun ei voi pysäyttää valtioiden rajoille. Tämän lisäksi suojamaskien kuten muidenkin lääkinnällisten tarvikkeiden ja kriittisten tavaroiden saatavuus on turvattava kaikissa tilanteissa. On tärkeää, että rokotteita kehittäneet lääkeyhtiöt jakavat rokotteiden valmistamiseen tarvittavaa tietotaitoa. Tärkeä rooli on rokotteita kehittäneillä lääkeyhtiöillä, sillä juuri niillä on ensiarvoisen tärkeää tietoa rokotteiden valmistamisesta. Asetelma on myös jo lähtökohdaltaan vinoutunut, jos voitontavoittelu määrittää sen, kenelle rokotteita myydään. Terveyden ja elämän suojelu ovat tärkeitä huolimatta kansallisuudesta ja siitä, onko syntynyt kehittyneeseen vai köyhempään maahan. Valtioiden välillä ja valtioiden sisällä tarvitaan viranomaisten ja lääketieteen asiantuntijoiden yhteistyötä, jotta mahdollisimman laaja osaaminen on käytössä. Köyhempien maiden terveydenhuolto ei ole kehittyneitä maita vastaavalla tasolla. ROKOTE-ERIARVOISUUS ON yksi pandemiasta otettavista opeista. Silti ihmiskunnan suojelu tulee asettaa edelle. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, jos rokotteita ei ole saatavilla maailmanlaajuisesti. Rokotteiden valmistamiseen on hyödynnettävä olemassa oleva teknologia ja tuotantokapasiteetti. Vaikka toivottavasti pahin aika on takana ja elämä palaamassa normaalimpaan, emme kuitenkaan saa unohtaa pandemian opetuksia. Tämä tieto tuleekin saada laajalti käyttöön, jotta maailmanlaajuista rokotetuotantoa pystytään tarvittaessa lisäämään nopeasti. Siksi pandemian nujertaminen edellyttää solidaarisuutta ja yhteistyötä valtioiden välillä. Pandemian kaltaisessa tilanteessa elämän suojelu ja voitontavoittelu eivät ole toimiva yhtälö varsinkin, jos julkista rahaa on käytetty tutkimusja kehitystyöhön. VOIMME OPPIA pandemiasta sen, että terveyskriisin sattuessa aikaa ei ole hukattavaksi. Rokotteiden kehittäminen lyhyessä ajassa on pelastanut ihmishenkiä ja osoittanut nykylääketieteen mahdollisuudet. Pandemia toi esille maiden välisen eriarvoisuuden. 21 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT O lemme käyneet läpi ajan, joka on vaikuttanut ihmisiin maailmanlaajuisesti. Vuonna 2021 esimerkiksi lääkeyhtiö Pfizer teki voittoa huomattavat 22 miljardia dollaria. de_13042022_21.indd 21 de_13042022_21.indd 21 4.4.2022 12.22 4.4.2022 12.22. Ymmärrän hyvin lääkeyhtiöidenkin kantavan riskiä innovoinnissa ja tutkimuksessa ja heidän toimintansa olevan liiketoimintaa. Riittävien rokottemäärien lisäksi köyhimpien maiden logistiikkaa on tuettava, jotta rokotteet saadaan perille aina varsinaiseen rokottamiseen asti. Euroopan parlamenttiin on perustettu erityisvaliokunta, joka tulee käsittelemään Covid-19-pandemiasta otettavia oppeja. Rokotteiden epätasa-arvo ei saa toistua PANDEMIASSA ELÄMÄN SUOJELU JA VOITONTAVOITTELU EIVÄT OLE TOIMIVA YHTÄLÖ. Se näyttäytyi rokote-eriarvoisuutena, kun ensimmäiset rokotteet valmistuivat markkinoille
Vaikka Ukrainan sota vie palstatilaa, työllisyyskehitystä on seurattu ja arvioitu tällä hallituskaudella vähintään yhtä tar kasti kuin Sipilän kaudella. 22 Demokraatti Patrizio Lainà STTK:n pääekonomisti. Tämä on totta. Uutisotsikot eivät kuitenkaan hehkuttaneet Marinin hallituksen onnistumista samoissa mää rin kuin Sipilän. de_13042022_22.indd 22 de_13042022_22.indd 22 30.3.2022 16.02 30.3.2022 16.02. Marinin hallituksen saavutusta on vä hätelty sillä perusteella, että monet sen päättämät työllisyystoimet eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa. T yöllisyysaste saavutti kaikkien aikojen huipun, 74 prosenttia, helmikuussa. Näin ol len 74 on uusi 75 ja hallituksen voidaan katsoa saavuttaneen tavoitteensa. Meidän täytyy jatkossa pyrkiä siihen, että kriiseissä työl lisyyden sijaan työaika joustaisi enemmän. KUN TYÖLLISYYSTAVOITE on nyt saavu tettu, jatkossa on syytä kehittää työlli syyden seurantaa. Hallitus ehti asettaa tavoitteensa ennen kuin tilasto uudistuksen vaikutus oli selvillä. Oppivelvollisuuden pidentämi sen työllisyysvaikutukset näkyvät kunnolla vasta vuosikymmenten päästä. Eikö hallitus ole saavuttanut 75 pro sentin tavoitettaan, jos työllisyysaste on vasta 74 prosenttia. Viime vuoden alussa euroop palainen tilastointikäytäntö uudis tui, mikä laski työllisyysastetta noin pro senttiyksiköllä kautta linjan. Esi merkiksi pohjoismainen työvoimapalve lumalli, tepalveluiden siirto kuntiin tai eläkeputken poisto eivät ole vielä astuneet voimaan. Op pivelvollisuuden pidentyessä ja eläkeiän noustessa ikäryhmä on auttamatta jäänyt ajastaan jälkeen. Krii siaikanakin on parempi olla osaaikaisesti töissä kuin kokonaan työtön tai lomau tettu. Ukrainan sota lisää tulevan työllisyys kehityksen epävarmuutta. Toisaalta juuri siksi työllisyystavoitteen saavuttaminen on vieläkin myönteisem pää. Tätä voi pitää poikkeuksellisen hyvänä saa vutuksena koronapandemian rajoitteiden oltua tuolloin vielä osittain voimassa. Jos monet työllisyystoimet eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa, tiedämme, että työllisyys nousee tulevaisuudessa vieläkin korkeammalle. Indeksi Hallitus saavutti työllisyystavoitteensa – kaikkien aikojen ennätys rikki KRIISIAIKANAKIN ON PAREMPI OLLA OSA-AIKAISESTI TÖISSÄ KUIN KOKONAAN TYÖTÖN TAI LOMAUTETTU. Sit temmin hallitus otti sen uudelleen tavoit teeksi, mutta siirsi aikataulua hallituskau den lopusta vuosikymmenen puoliväliin. Vastaavasti Sipilän hallituskaudella saavutettu 72 prosentin työllisyysaste on nykyisellä mittaustavalla 71. Työllisyyden nopeasta kohentumisesta voi kiittää onnistunutta korona ja elvy tyspolitiikkaa. Toki myös kansainvälinen nou susuhdanne on auttanut. Suomessa on seurattu 15–64vuotiaiden työllisyysastetta. Koronapandemian puhjettua hallitus ehti jo hylätä ohjelmassaan asettamansa 75 prosentin työllisyysastetavoitteen. KeskiEuroopasta voimme ottaa mallia siihen, miten lyhennetyn työajan tuella voimme tukea työllisyyttä kriiseissä. Olen laskenut, että korona elvytys nostaa työllisyyttä pysyvästi lähes kaksi prosenttiyksikköä eli vajaalla 70 000 henkilöllä. Jatkossa työllisyystavoite on syytä asettaa 20—69vuotiaiden ikäryh mälle
YHTEINEN HEIMO P ääsiäinen on vanha pakolaisten juhla. Kertomus vapautumisesta auttaa tunnistamaan jaetun muukalaisuuden kaikissa hädänalaisissa ihmisissä. de_13042022_23.indd 23 de_13042022_23.indd 23 5.4.2022 9.24 5.4.2022 9.24. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.” Ytimeltään jokainen ihminen on muukalainen. Juutalaisen pääsiäisen tärkein asia on elävä historia. Pakolaisten vastaanottamisen historiallisena juurena on ajatus ihmisyydestä jaettuna muukalaisuutena. Muistaminen liittyy pääsiäisaterian jokaiseen yksityiskohtaan, ja sitä opetetaan lapsille sukupolvesta toiseen. Kukaan ei ole syntyessään osaansa valinnut vaan saapunut keskelle valmista näytelmää. Muistaminen on myös velvoittavaa. Juutalaisuuden ja siitä myöhemmin versoneen kristinuskon myötä vapautumiseen liittyvistä tarinoista tuli osa yhteistä kulttuuriperintöä ja läntisen ihmisoikeusajattelun historiaa. Ja toivoo kansalleen vapautta. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Roolit on jaettu. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Uutisissa on esillä myös heidän kohtalonsa herättämä yleismaailmallinen myötätunto. Sinne tien päälle syntyy meistä jokainen kokemaan tuttuutta ja vierautta, iloja ja suruja, lähtöjä ja saapumisia. Isät ja äidit, sisarukset, sukulaiset ja ystävät ovat kaikki tulleet jostakin ja matkalla jonnekin. Rakasta lähimmäistä kuin itseäsi viittaa tähän: ”Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kyseessä on juutalainen pääsiäiskertomus, Egyptistä vapautumisen tarina noin 3 500 vuoden takaa. Vanhimmat meille tutut tekstit aiheesta löytyvät juutalaisille ja kristityille yhteisistä kirjoista, joista tunnetuin on alkuperäiseltä nimeltään Exodus, lähtö. Teema toistuu Toisessa Mooseksen kirjassa useaan kertaan: ”Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena.” Myös kristillisen pääsiäisen päähenkilö Jeesus lainaa rakkauden kaksoiskäskyssään Moosesta. Tänä pääsiäisenä moni kodistaan paennut ukrainalainen etsii turvaa vieraalta maalta. Monet maat kuten Suomi ovat toivottaneet ukrainalaiset tervetulleiksi. Alun perin pääsiäistä ryhtyivät viettämään Egyptin orjuudesta paenneet juutalaiset, joiden uskonto ja identiteetti rakentuivat pakomatkaa seuranneen vapautumiskertomuksen ympärille. Kristillisessä Raamatussa se tunnetaan Toisena Mooseksen kirjana. Pääsiäisen alla uutisia hallitsevat Ukrainan sotaa pakenevat miljoonat ihmiset. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ytimeltään jokainen ihminen on muukalainen
Palkankorotukset jäävät surkeasti jälkeen, ja moni vähempiosainen on hätää kärsimässä. Britannia oli luvannut Suomelle tukensa, päätti Suomi sitten Nato-jäsenyydestään mitä tahansa. Niinistö vaikutti masentuneelta kertoessaan suomalaisille toimittajille JEF-maiden johtajien todenneen, että paluuta entiseen ei ole. SUOMI JA suomalaiset ovat olleet esillä mediassa Ukrainan sodan takia enemmän kuin vuosikausiin. Lausahdus herätti melkoista paheksuntaa sekä täällä että ulkomailla: Alexander Stubb totesi sen eräässä haastattelussa huonon maun huipuksi. BRITTEJÄ ODOTTAA lähiaikoina myös Britannian historian pahin elintason romahdus. Sen mielenkiintoisin anti oli epäilemättä Niinistön haastattelu, jossa hän kertoi puhelinkeskusteluistaan presidentti Putinin kanssa. BBC:n jokailtainen ajankohtaislähetys Newsnight omisti sinä iltana koko lähetyksen Suomelle. Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen skandaali alkoi kuitenkin tuntua pikkujutulta ja vasemmisto-opposition johtaja Keith Starmer lakkasi ahdistelemasta pääministeriä sen takia. Ei muillakaan mailla ole hurraamista, mutta Britannian taloutta koettelevat Ukrainan sodan ja covidin lisäksi vielä brexitin tuhot, ja nyt äänestäjien enemmistö myös tietää sen. Britannian ulkoministeri Liz Truss tähdensi, että jos venäläiset sotajoukot lähtevät Ukrainasta, asiat voivat ainakin osittain palata ennalleen. He omistavat ”Londongradissa” paljon omaisuutta: pankeista, ylellisyysasunnoista ja huvipursista jalkapalloklubeihin. Hyökkäys Ukrainaan oli tullut hänellekin yllätyksenä. 24 Demokraatti Huonon maun huippu VENÄLÄISET OLIGARKIT OVAT TIETTÄVÄSTI LAHJOITELLEET ANTELIAASTI RAHAA KONSERVATIIVIPUOLUEELLE. Ehkä siksi pääministeri Johnson keksi puolustaa brexitiä rinnastamalla sen Ukrainan sotaan kansan vapauden kaipuun ilmauksena. Niinistö kertoi pelkäävänsä enemmän hybridisotaa kuin venäläisten panssarivaunujen tuloa Suomeen. Pääministeri Sanna Marin, hänen naishallituksensa ja sen hyvin hoitama covid-kriisi olivat kovia uutisia jo ennen Ukrainan sotaa. Niinistö oli muun muassa kysynyt, onko Putin luopunut vaatimasta hallituksen vaihdosta Ukrainassa. Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen Boris Johnson on ollut suositumpi. Ukrainan sota tarjosi pääministeri Johnsonille uuden roolin. Presidentti Niinistö oli täällä Britannian johtaman 10 JEF-maan eli nopean toiminnan joukkojen maiden kokouksessa. Brexitin takia yhteistyö EU-maiden kanssa oli hankalaa, mutta britit ryhtyivät sooloilemaan: sotaretoriikka oli voimakasta ja Britannian hallitus on lähettänyt enemmän aseita Ukrainalle kuin muut LänsiEuroo pan maat. ”Partygate” on kuitenkin taas alkanut ahdistaa hallitusta sen jälkeen, kun poliisitutkimukset paljastivat, että pääministerin virka-asunnossa on todellakin rikottu lakia. ”Partygate” uhkasi vakavasti pääministeri Boris Johnsonin asemaa, hänen kansansuosionsa romahti ja konservatiivitkin alkoivat vaatia hänen eroaan. Putin oli väittänyt, ettei hän sellaista ollut koskaan vaatinutkaan. Poliittisesta tulevaisuudestaan kamppaileva Boris Johnson vertaa brexitiä Ukrainan sotaan vapauden kaipuun ilmauksena. Putinia lähellä olevat 67 oligarkkia eivät enää pääse Britanniaan, ja heidän omaisuutensa on vain jäädytetty, ei takavarikoitu tai kansallistettu. Venäläiset oligarkit ovat tosin tiettävästi myös lahjoitelleet anteliaasti rahaa konservatiiviselle puolueelle. Ukrainan sodan takia mediassa on ollut lukuisia Suomi-raportteja ja suomalaisten haastatteluja. Johnsonin hallitus korosti Britannian olevan Yhdysvaltojen paras liittolainen Euroopassa. Sanktioiden kohdalla briteillä on vielä poikkeuksellisen hyvä erikoisase: venäläiset oligarkit ovat pesseet rahojaan Lontoon Cityssä jo kauan. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Daniel Leal BRITANNIA de_13042022_24.indd 24 de_13042022_24.indd 24 4.4.2022 17.22 4.4.2022 17.22. E nnen Ukrainan sotaa paljastui, että pääministerin virka-asunnossa oli pidetty bileitä, vaikka hallitus oli itse covidin takia kieltänyt juhlat. Ei kannata ajaa presidentti Putinia nurkkaan, se ei kannusta häntä rauhaan, on ulkoministerin arvio. Energian ja ruuan hinnan nousun takia inflaation odotetaan nousevan peräti 1970-luvun öljykriisin tasolle eli kahdeksaan prosenttiin
25 Demokraatti Sitten seurasi pitkä hiljaisuus.”Sellaista meidän keskustelumme nykyään on”, Niinistö kertoi. Ukrainalta evättiin sittemmin kuitenkin pääsy Natoon, mutta Ukrainan hallitus jäi haikailemaan Natoa. Mutta meille britit sanoivat toisen maailmansodan jälkeen suoraan, että Suomen piti selvitä yksin venäläisten kanssa, vaihtoehtoa ei ollut. Mutta halusiko Venäjän presidentti kenties Niinistön kautta kertoa lännelle, että tuosta hankkeesta oli nyt luovuttu. Financial Timesin entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, nykyinen Lontoon yliopiston Kings Collegen vieraileva professori Anatol Lieven näki kuitenkin Suomen hyvänä esimerkkinä Ukrainalle. de_13042022_24.indd 25 de_13042022_24.indd 25 4.4.2022 17.22 4.4.2022 17.22. Sitähän suositteli jo amerikkalainen valtiomies George Kennan ja ilmeisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka myöhemmin kiisti käyttäneensä tuota ilmaisua. Ukraina voisi yrittää Suomen tavoin saada venäläiset ymmärtämään maan kiihkeän halun itsenäisyyteen ja luoda hyvien suhteiden pohjaksi oman puolueettoman ulkopolitiikkansa niin kuin Suomi teki toisen maailmansodan jälkeen. Se on ilmeisesti vasta nyt käsittänyt, että sen ainoa vaihtoehto on puolueettomuus tai sotilaallinen liittoutumattomuus. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Financial Times korosti kuitenkin pääkirjoituksessaan, että Suomea ja Ukrainaa ei voi verrata, koska Moskova on aina pitänyt Suomea valtiona, mutta se ei myönnä Ukrainaa valtioksi. Presidentti George Bush nuorempi ilmoitti sen sijaan Ukrainalle, että se pääsee Natoon. Loistavassa päivälehdessä Financial Timesissä, on pohdittu olisiko sota voitu estää Ukrainan “suomettumisella”. Useimmat analyytikot arvelevat Putinin pelkäävän Ukrainassa enemmän demokratiaa kuin Natoa, johon Ukraina ei edes kuulu, ja hänen uskottiin tavoittelevan omaa nukkehallitusta Ukrainaan. En ole aivan varma, mitä ulkomaalaiset suomettumisella nykyään tarkoittavat, siitä on ehkä tullut vain sotilaallisen liittoutumattomuuden synonyymi
Tosin meilläkin tilanne voi olla toinen jo ensi talvena, kun edessä on kumipyöräalan neuvottelut. Kentältä tulee paljon viestiä muun muassa töiden riittävyydestä, elinkeinopolitiikasta ja elinmahdollisuuksien säilymisestä Helsinki-Tampere-Turku-kolmion ulkopuolella. Edellinen työpaikka oli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n sopimuspäällikkönä. Kokko sanoo haluavansa tuoda AKT:hen vahvemmin 2020-luvun ajattelua. Hän muistuttaa maailman muuttuvan kovaa vauhtia ja AKT:n pitää muuttua sen mukana. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Nora Vilva de_13042022_26.indd 26 de_13042022_26.indd 26 5.4.2022 10.38 5.4.2022 10.38. VIIMEISIMMÄN, OSALLA liitoista vielä käynnissä olevan, sopimuskierroksen mutkistumista uumoiltiin jo viime vuoden keväänä, kun Teknologiateollisuus ilmoitti jakautuvansa kahdeksi eri yhdistykseksi. – Moni katsoi, että siinä oli näyttämisen paikka. Ei mitenkään helppo lähtö uudelle puheenjohtajalle, jolla ei ollut omakohtaista kokemusta AKT:n kentästä. Tämän tarkoituksena oli vauhdittaa työpaikkakohtaisen sopimisen yleistymistä. Edessä olivat neuvottelut AKT:n 18 sopimusalan sopimuksista. Hän istui saman tien neuvottelupöytään vääntämään uudesta satamatyöntekijöiden työehtosopimuksesta. – Tiukka periaatteellisuus, ehkä joskus lakkoherkkyyskin, on AKT:ssä korostuneempaa kuin monessa muussa liitossa. Lyhyessä, vuoden mittaisessa sopimuksessa korotukset saatiin sovittua kohtuulliselle tasolle ja tekstikysymyksiä korjattua. Kovin paine taisi kohdistua teollisuuteen. Eikä muutos ole aina omissa käsissä. 26 Demokraatti Pää kylmänä AKT A utoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sai lentävän lähdön aloittaessaan tehtävässään viime vuoden joulukuussa. Lopputulosta eli satamatyöntekijöiden sopimusta Kokko arvioi toimivaksi. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko pelkää, että seuraavalla neuvottelukierroksella rytisee kunnolla. Hän arvelee monella alalla työnantajan testanneen, kuinka paljon paikallista sopimista saadaan etenemään. – Työnantaja tuli moneen neuvottelupöytään todella kovaa. Kokkokin myöntää tämän. Myös kuljetusyritysten pärjääminen huolettaa, kun polttoaineen hinta on jo pitkään noussut. Sitä ennen hän oli työskennellyt myös muun muassa SAK:n työehtosopimusasiantuntijana ja Insinööriliiton neuvottelujohtajana. Mutta siitä ei saanut sokaistua, vaan pitää oma pää kylmänä. Kokon tilannetta helpotti pitkä, noin 20 vuoden työkokemus eri liitoista. Pitkään olikin auki, saadaanko teollisuuteen yleissitova, kaikkia sopimusalan työantajia koskevaa sopimusta. Itse näen, että neuvottelutilanteessa pitää ajatella myös vastapuolta. Yksi esimerkki muutoksesta on AKT:n jäsenistöstä liittoon kohdistuvat uudet toiveet. Minulta odotettiin tiettyä tiukkuutta uutena puheenjohtajana. – Satamien sopimuksessa jotenkin korostuu AKT:n identiteetti, tietty tinkimättömyys ja periksiantamattomuus, Ismo Kokko sanoo. Meillä AKT:ssa neuvottelut menivät aika hyvässä hengessä. Kokko myöntää, että AKT:n tinkimättömyyttä voi kuvata joissain tapauksissa myös sanalla lakkoherkkyys. Kokko pitää mennyttä sopimuskierrosta poikkeuksellisena, eräänlaisena koepallona. Työehdot tai palkka ei ole enää kaikille se tärkein asia
27 Demokraatti de_13042022_26.indd 27 de_13042022_26.indd 27 5.4.2022 10.38 5.4.2022 10.38
de_13042022_26.indd 28 de_13042022_26.indd 28 5.4.2022 10.38 5.4.2022 10.38. Ei paikallinen sopiminen voi tarkoittaa sitä, että paikallisesti mentäisiin alle sopimusten minimitason, Kokko muistuttaa. Veronmaksaja tuskin miettii tätä silloin, kun hän syystä tai toisesta tarvitsee hoitopalveluita. Hän sanoo alustataloudessa olevan paljon avoimia kysymyksiä ja muuttujia. Edellisestä huolimatta Kokko uskoo, että edelleen valtaosa teollisuusyrityksistä haluaa vakautta ja arvioitavaa toimintaympäristöä. Nyt neuvotteluja sotkevat niin koronatilanne, Ukrainan sota kuin huononeva taloustilannekin. Kokon mielestä tilannetta vaikeuttaa se, että alustatalouden työntekijöissä on paljon ulkomaalaisia, jotka joko eivät osaa tai eivät uskalla perätä oikeukAKT TYÖNANTAJAT PUHUVAT ERIKSEEN PAHOISTA AMMATTILIITOISTA JA NIIDEN IKEEN ALLA OLEVISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ. AKT vauhditti osaltaan vientiteollisuuden neuvotteluja tukilakoilla. – Tilannetta mietitään tapauskohtaisesti jos meiltä tukea pyydetään. Tätä osaltaan tarjoaa liittojen kesken solmittava yleissitova työehtosopimus. 28 Demokraatti Vaikka työnantaja markkinoi toimintaansa paikallisen sopimisen edistämisenä, näkee Kokko perimmäiseksi syyksi halun heikentää ammattiyhdistysliikettä. TULEVAISUUTTA POHTIESSAAN Kokko arvioi, että jatkossa AKT:ssa isoksi kysymykseksi voi nousta muun muassa alustatalous ja siihen osin liittyvä näennäisyrittäjyys. Mutta ei siinä ole järkeä, jos se ei hyödytä myös työntekijöitä. – Usein tuntuu, että nimenomaan työnantajapuolen järjestöt ovat kärkkäämmin ajamassa agendaansa kuin yrittäjät. Tätä on sitten pidetty syynä sille, että asioista haluttaisiin sopia suoraan henkilöstön kanssa. Työnantajat eivät halua nähdä, että liitot, niiden jäsenet ja työntekijät ovat sama asia, Kokko ihmettelee. Kuten palkankorotuksia vastustavien kysymys siitä, kuinka paljon veronmaksajat ovat valmiita maksamaan työntekijöiden palkoista. – Itse arvioin, että seuraavalla sopimuskierroksella etenkin palvelualoilla voi tulla kovaa vääntöä, jos alaa dominoivat yritykset päättävät vuorostaan hakea paikallista sopimista. – Hoitoalojen palkkakeskusteluun liittyy paljon outoa retoriikkaa. – Samalla myös unohdetaan, että monella alalla paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut mahdollista. Samalla voisi pohtia, mikä yritystukien kannustavuus on. Työnantajapuolella on erikoinen tapa puhua erikseen pahoista ammattiliitoista ja niiden ikeen alla olevista työntekijöistä. KESKENERÄISIÄ JULKISEN alan neuvotteluja Kokko ei haluaisi ulkopuolisena tarkemmin kommentoida, mutta sanoo hoitoaloilla olevan kerta toisensa jälkeen huono onni neuvottelujen ajankohdan kanssa. Onhan esimerkiksi JHL merkittävä liitto yhteisessä SAK-perheessä, Kokko sanoo. – Samaan keskusteluun liittyy se, pitääkö hallituksen osallistua palkkaratkaisuun sitä jotenkin tukemalla. Yhtä lailla voi kysyä, pitääkö valtion maksaa elinkeinoelämän tukia. – Ei tätä ole erityisesti edes peitelty. Voisiko AKT tukea myös hoitoalojen neuvotteluja. Palvelualojen neuvottelujen haasteellisista lähtökohdista huolimatta Kokko muistuttaa, että yksi hyvän yhteiskunnan mittari on se, kuinka sote-alan töitä arvostetaan, eli onko yhteiskunnalla halua maksaa kunnon palkkaa alan työntekijöille. TYÖNANTAJA TULI MONEEN NEUVOTTELUPÖYTÄÄN TODELLA KOVAA
Alipalkkaus ja hyväksikäyttö on helppoa. Kokko toivoo työsopimuslakia muutettavan niin, että työsopimuksesta tulisi yksiselitteisempi ja niiden naamiointia muuksi vaikeutettaisiin. 29 Demokraatti siaan. Lainsäädännöstä puhuttaessa Kokko muistuttaa tulevista eduskuntavaaleista ja niiden merkityksestä työntekijöille. – Liittojen pitää miettiä toimintaansa uudella tavalla, jos kollektiivinen sopiminen ei enää jatkossa palvelisi kaikkia jäseniä. Hän uskoo, että vaalitulos vaikuttaa suurella tavalla myös työntekijöiden asioihin. – Kyllä vaaleissa ratkotaan myös työelämän asioita, muun muassa sitä, missä määrin liitoilla ja työntekijöillä on sananvaltaa heitä koskevissa asioissa. KOKKO SANOO jossain määrin pettyneensä Marinin hallituksen toimintaan työelämään liittyvän lainsäädännön uudistamisessa – vaikka sanookin hallitusohjelmassa olevan paljon hyviä ja tarpeellisia kirjauksia työelämän uudistamisesta. – Hallituksen puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että sille on tullut tällä kaudella yllättäen aika paljon kokonaan uusia tehtäviä. Siinä tapauksessa yksi uusi toimintamalli voisi olla liiton kautta järjestetty vertaistuki ja verkostot. Itse uskon, että tämän hallituksen tekemät työelämää koskevat lainsäädäntömuutokset olisivat aika lailla erilaisia, jos vallassa olisi ollut porvarihallitus. de_13042022_26.indd 29 de_13042022_26.indd 29 5.4.2022 10.38 5.4.2022 10.38. Vaatisi melkoisia lisäpanostuksia, jos edessä on siirtyminen alihankintasopimuksissa yksilötason neuvontaan
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity de_13042022_30.indd 30 de_13042022_30.indd 30 30.3.2022 16.59 30.3.2022 16.59. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tuodaan työ näkyväksi. 30 Demokraatti Iloista pääsiäistä! Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi
31 Demokraatti de_13042022_30.indd 31 de_13042022_30.indd 31 30.3.2022 16.59 30.3.2022 16.59
32 Demokraatti 32 Demokraatti de_13042022_32.indd 32 de_13042022_32.indd 32 5.4.2022 10.17 5.4.2022 10.17
Vanhemmat päättivät viisaasti pistää pojan oppikouluun, joka sijaitsi naapurikunnassa Enonkoskella. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen K unta-alan neuvottelut ovat sävyttäneet Olli Luukkaisen viimeistä kevättä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n johdossa – itse asiassa hän on edustanut niissä koko julkisen alan koulutettua väkeä neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtajana. Siinä rakennetaan tulevaisuutta, ihmiselle hyvää elämää. Valmista ei ole tullut maaliskuun loppuun mennessä tätä ”lähtöhaastattelua” kirjoitettaessa. Opettajan ammatti on maailman tärkein ammatti. Tämä pitkä tie koulutuksen maailmassa ihan työkseen ei ollut maatalon vanhimmalle pojalle itsestäänselvyys. Koti sijaitsi nykyisin Savonlinnaan kuuluvassa Säämingissä, sen pohjoisessa syrjäkylässä. 33 Demokraatti KASVO ”Piällysmies” lähtee OAJ:n puheenjohtajan tehtävät jättävä Olli Luukkainen toivoo, että hänet muistetaan tinkimättömänä koulutuksen puolustajana. 33 Demokraatti de_13042022_32.indd 33 de_13042022_32.indd 33 5.4.2022 10.17 5.4.2022 10.17. Luukkainen on ollut noin 120 000 jäsenen koulutus-, kasvatusja tutkimusalan ammattilaisen etujen vartijana 12 vuotta. – Sydän on siellä, opettajan työssä. Luukkainen on toiminut pitkään opettajankouluttajana ja muun muassa erityisluokanopettajana, lehtorina, koulunjohtajana, rehtorina, opettajankoulutuksen koulutuspäällikkönä ja erikoissuunnittelijana ja monissa hallinnollisissa tehtävissä. Oman järjestönsä jäsenten toiveet ja pelot tietää, kun on itse työskennellyt kentällä. Savolainen poljento kuuluu yhä ”piällysmiehen” puheessa
Kyllä, erityisopettajaksi yläkouluun. Oikeudenmukaisuus on hänelle johtava arvo. – Tavoitteena oli lopettaa koko järjestelmä, maailman paras systeemi, jossa teoria ja käytäntö yhdistyy opettajakoulutuksessa. JURISTIKSI VAI opettajaksi. OPETTAJAN AMMATTI ON MAAILMAN TÄRKEIN AMMATTI. Matkaa Savonlinnan lukioon peräkyliltä oli 37 kilometriä, joista alun hän ajoi mopolla välillä umpihangessa. 2 Kolme lastani, jos tämä nyt on mikään päätös. Siellä hän oivalsi, mistä opettajan työssä oikein on kyse. Opettajan pitää pystyä perustelemaan kaikki tekemisensä. de_13042022_32.indd 34 de_13042022_32.indd 34 5.4.2022 10.17 5.4.2022 10.17. Sitä Luukkainen pohti. Luukkaisen mielestä hyvä asia on, että tämä pystyy vielä purkamaan pahaa oloaan. Olen mielestäni ollut aina työteliäs, ja se tulee kotoa. Luukkaisella se on erityisesti Talvisalon lukion matematiikan opettaja Jorma Kauppinen, joka huumorilla ja kannustavalla otteella innosti oppilaita. Lukiolainen Luukkainen oli normaalin kiltti oppilas, ei tehnyt itsestään numeroa, mutta kerran hän räjähti. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Tänäkin päivänä puhun siitä, että opettajan työtä tehdään persoonalla ja se on erittäin intensiivistä. – Me olimme kuin vahaa hänen käsissään. Jouduimme myrskyn silmään ja voitimme kamppailun, Luukkainen muistelee. Työni on koko 42 vuoden työurani ajan jollain tavalla koskettanut opettajan työtä ja pyörinyt sen ympärillä. Vanhempien mielestä lukio oli jo liikaa, ”kauppakouluun ja töihin”, mutta nuorella miehellä oli hirmuinen palo opiskella lisää ja vanhemmat antoivat periksi. Ostin sen ajatuksen ensimmäisellä sekunnilla. – Vuosia sitten minulta kysyttiin, voisinko palata takaisin opettajaksi. Se prosessi avarsi ja jalosti hurjasti ajatteluani ja avasi hyvin monia ovia työuralla. Hänen sydämensä onkin erityisesti lisätukea tarvitsevissa ”heikommissa astioissa”. JOKAISELLE LIENEE jäänyt mieleen ainakin joku opettaja kouluvuosilta. Välitodistuksen 7 historiassa oli hänen mielestään alakantissa ja opettaja sai totisesti kuulla, mitä mieltä hän oli. Siellä otetaan miehestä ja naisesta mittaa, kun hän yrittää rakentaa luottamusta vaikeuksissa oleviin lapsiin ja nuoriin. He kaikki ovat lapsineen ja perheineen minulle äärimmäisen tärkeitä. Mutta opettajan tehtävä ei ole kaataa tietoa oppilaan niskaan toistettavaksi vaan saada juniorit ajattelemaan ja ymmärtämään. Se on ohjannut koko elämääni. Opettajan ura vei voiton ja armeijassa valkeni, että luokanopettajan työ on monipuolisempaa kuin matematiikanopettajan, joka oli toinen vaihtoehto. 34 Demokraatti D-KASVO Hän kertoo olleensa keskiverto oppilas. LUUKKAISEN OPINAHJO Savonlinnan opettajankoulutuslaitos lakkautettiin vuonna 2018, ja tämä päätös pöyristyttää häntä edelleenkin. – Mutta vanha totuus on, että siitä pitää olla huolissaan, jos lapsi on hiljaa. – Opettajan työn selkäranka on vastuullisuus, aikuisuus ja oikeudenmukaisuus. Siinä mielessä opettajan ammatti eroaa hänen mukaansa monesta muusta – erityispiirteenä on äärimmäinen intensiivisyys. 1 Hakeutuminen opettajankoulutukseen. Sitkeyttä fyysisesti raskas koulumatka kasvatti – ja sitkeyteen opettamisesta hän antaa kiitokset vanhemmilleen. – Koulumaailmassa siihen aikaan oli tapana opiskella ulkoa asioita, jotta kokeissa osattiin toistaa niitä. Taistelu harjoittelukoulujen ja niiden sivupisteiden olemassaolosta, joihin Savonlinnakin kuului, alkoi jo 1990-luvulla. Elettiin Esko Ahon (kesk.) pääministeriaikoja. Heitä hän kiitti myös väitöskirjassaan. – Sieltä olen saanut pitkälti elämänarvoni, maatalossa joutui ja oppi tekemään työtä. En luovuta ennen kuin olen antanut kaikkeni, Luukkainen pohtii nyt. 3 TÄRKEINTÄ 3 Väitöskirja. Usein kannetaan huolta oppilaasta, joka raivoaa. Opiskelupaikka löytyi omalta paikkakunnalta, Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselta. Lapsi tai nuori vaatii jakamattoman huomiosi ja tukesi juuri siinä paikassa. Luukkainen sai OKL:stä erittäin hyvät paperit ja hakeutui muutaman vuoden päästä erityisopettajakoulutukseen. Niiden puolustamisesta käynnistyi myös Luukkaisen ay-ura Suomen harjoittelukouluopettajat ry:n puheenjohtajana. Opettajankouluttajana sanoin aina opiskelijoille, että heidän pitää muistaa erityisesti ne, joita ei oikein huomaa
Akavan hallituksen jäsen 2010– . – Palkat eivät ole päässeet kehittymään julkisella sektorilla toivotunlaisesti. 35 Demokraatti OLLI LUUKKAINEN . Ensimmäisen neljän vuoden periodin teesi oli nostaa koulutuspolitiikka järjestön toiminnassa sopimusedunvalvonnan rinnalle. puheenjohtaja, OAJ, 2010– . erityisluokanopettaja, koulun johtaja, Kinnula, 1980–83 . Uskallan sanoa, että näin on tapahtunut. Meidän tehtävämme on vaatia, että porukka saa tästä vaativasta työstä asianmukaisen korvauksen, Luukkainen muistuttaa hieman tuohtuneena. – Tämä on ollut oppina nykyhommissakin – pitää vaikuttaa kulisseissa avainhenkilöihin ja tehdä sitä väsymättömästi. Pitempiaikaista ohjelmaa ovat vaatineet myös useimmat muut kunta-alan järjestöt. Se tunnustus pitäisi tulla OAJ:n palkkaohjelman muodossa, jossa sovittaisiin peruspalkkatason jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. – Ei ole meidän tehtävämme vastata kysymykseen, mistä rahat otetaan. Hän puhuu patoutumasta, joka on purkautumassa tänä keväänä, kun kädet ovat olleet sidotut. lehtori, Savonlinnan normaalikoulu, 1983–1995 . de_13042022_32.indd 35 de_13042022_32.indd 35 5.4.2022 10.17 5.4.2022 10.17. opettajankoulutuksen erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, 1994 . Viimeisten neljän vuoden ajan Luukkainen on halunnut terävöittää järjestön otetta erityisesti työmarkkinoilla. projektipäällikkö, opetusneuvos, Opetus hallitus, 1998–2001 . Iso osa opettajista on tehnyt työtään jopa uupumuksen rajoilla, ja nyt he odottavat tunnustusta rahassakin. Kilpailukykysopimuksessa kaikki kärsivät yhtäläisesti – paitsi julkisen sektorin lomarahoja leikattiin, joten meitä kuritettiin enemmän, Luukkainen luettelee. – Meiltä on kysyttävä, jos asia liippaa läheltä koulutusta, kasvatusta tai tutkimusta. opettajankoulutuksen koulutuspäällikkö, Jyväs kylän yliopisto, 1995–96 . Seuraavan neljän vuoden teesi oli lisätä järjestön yhteiskunnallista näkyvyyttä. Luukkainen ei tuntuisi haikailevan keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen perään. Tehtiin työllisyysja kasvusopimuksen ensimmäinen vaihe. erityisasiantuntija, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, 2001–2004 . johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettaja korkeakoulu, 2004–2007 . – Peruskoulu ei ole pilalla, mutta sen perusta on saatava kuntoon, että nuoret ylipäänsä voivat pärjätä toisella asteella. Voimattomuus on ollut päällimmäinen tunne. Kenellekään ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, että olen puolustanut lähes henkeen ja vereen oppivelvollisuuden pidentämistä, vaikka olen saanut siitä huutiakin. VUONNA 2018 keskitetyt olivat historiaa, mutta Luukkaisen mielestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK koordinoi kierrosta niin, että käytännössä taas tuli rakennetuksi keskitetty ratkaisu. kasvatustieteen tohtori 2004 . Luukkaisella oli selkeä missio, kun hän aloitti vuonna 2010 OAJ:n johdossa. Luukkainen ei. Luukkainen on kyllästynyt hokemaan, ettei palkankorotuksiin ole varaa. rehtori, Hämeenlinnan normaalikoulu, 1996–98 . Kaikki saivat saman verran. – Tehtiin raami vuonna 2011 koko työmarkkinakentälle yhdessä. Ongelman ydin on, että peruspalkkataso on jäänyt näissä tehtävissä kovin matalalle, kun sitä olisi pitänyt korjata kymmenen vuoden aikana. Akavan varapuheen johtaja 2010– Tuosta taistelusta hän ymmärsi, kuinka tärkeää on toimia organisoidusti ja verkostoitua. Ja näin tehtiin. Yhteiskunta on määrittänyt opetusalan tehtävät ja sen pitää huolehtia riittävästä rahoituksesta, jotta tehtävät hoituvat kunnialla. koulutusasiain päällik kö, OAJ, 2009–2010 . Hän puuskahtaa, että niissä olosuhteissa opetusalan edunvalvonta yritti tehdä parhaansa, mutta ”kädet olivat sidotut kuin kapalovauvalla”. – Tosin korona oli herätys. Hän arvioi, että siinä on edistytty ”jossain määrin”, mutta ei tarpeeksi ja siihen on OAJ:n nokkamiehen mukaan syynsä. Kun vanhemmat olivat kotona etätöissä ja lapset pyörivät jaloissa eivätkä olleet koulussa, tuhansissa perheissä kirkastui, mitä alan ammattilaiset tekevät. MONI ON alkanut epäillä koko peruskoulujärjestelmän toimivuutta, kun suomalaisnuorten Pisa-tulokset ovat laskeneet. syntynyt Säämingis sä 1957 . 12 VUOTTA missä tahansa työssä on pitkä aika. Ja taas kaikille saman verran, samoin kuin kakkosvaiheessa. Nyt on tämän maksun aika, hän viittaa kunta-alan lakonuhkasumaan kevään tullen. Ensin tuli korona, nyt Ukrainan kriisi: ”Kriisistä kriisiin, ja koskaan ei ole meidän vuoromme, se on tunne kentällä”. kehittämispäällikkö, OAJ, 2007–2009
Hän jää mentoroimaan seuraajaansa tämän toivomalla tavalla. Luukkainen lisää, että siksi on ollut helppoa olla tukemassa puheenjohtaja Sture Fjäderiä – semminkin kun Akavan painoarvo on noussut vahvasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Luukkaisen työsuhde jatkuu vuoden loppuun. Häntä on kyselty pari kertaa eduskuntaehdokkaaksi, viimeksi pari viikkoa sitten, kun ”luppoaikaa” on kohta. Jokainen toivoo, että omasta työstä jää jokin muistijälki. – Sellaista ei Suomeen kaivata. toukokuuta. Mutta vuoden lopulla koittaa iso muutos, sen Olli Luukkainen myöntää. OAJ:lla on tärkeä rooli noin 120 000 jäsenellään ylivoimaisesti suurimpana keskusjärjestö Akavan jäsenliittona. Työstä sen puolesta, että väellämme on riittävän hyvät palvelussuhteen ehdot ja palkat kohdillaan. – Nyt opettajien aika menee luokassa erityistukea tarvitseviin. Somessa minua on haukuttu vihervasemmistolaiseksi ja änkyräkokkariksi. Pienryhmät erityistä tukea tarvitseville eivät olisi pahasta. Luukkainen miettii hetSYDÄN ON SIELLÄ, OPETTAJAN TYÖSSÄ. Mutta hän huomauttaa, että pojat kypsyvät tyttöjä hitaammin eli ”tästä ei pidä tehdä sukupuolikysymystä”. Kyllä, Luukkainen sanoo, huonommin menee joillakin oppi perille sukupuolesta riippumatta. Koulutusta pidetään meillä liian itsestäänselvänä saavutuksena, mutta se tarvitsee panostuksia, että pysymme edes paikoillamme. Luukkainen ei lähde pahemmin jakelemaan neuvoja uudelle puheenjohtajalle – paitsi tämän: ”Kuuntele herkällä korvalla, mutta ole riittävän itsenäinen”. OAJ:N UUSI valtuusto valitsee uuden puheenjohtajan 10. Vastaus on lopulta aika helppo: – Tinkimättömänä, periksiantamattomana koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen puolestapuhujana. ken, mistä hän haluaa itsensä muistettavan. – En sulje mitään pois, paitsi päätoimiseen työhön en enää hae. Mitä sitten pitäisi tehdä, että perusta on paremmassa kunnossa. Kukaan ei ole sanonut minua vielä perussuomalaiseksi, RKP:läiseksi tai kristillisdemokraatiksi. Hän jatkaa vielä vuoden loppuun neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtajana. – Mihin puolueeseen. LUUKKAINEN VALITTIIN aikoinaan sitoutumattomana ehdokkaana OAJ:n johtoon. Viimeisimpään hän lisää saman tien, että tässä suhteessa saavutukset ovat jääneet vähäisemmiksi – ”kiitos” pitkään tehtyjen keskitettyjen ratkaisujen. Tässä on vain pieni ongelma... 36 Demokraatti D-KASVO Pisa-tulosten päivittelijöille hän huomauttaa, että Suomi on edelleen maailman huippua – yläpuolella on autoritäärisiä maita, joissa vanhemmat ostavat lapsilleen lisäkoulutusta virallisen järjestelmän ulkopuolelta. Eiköhän 42 vuotta riitä. Otan sen kehuna, tässä työssä se ei ole ollut yhtään haitaksi, hän itse naurahtaa. de_13042022_32.indd 36 de_13042022_32.indd 36 5.4.2022 10.18 5.4.2022 10.18. Luukkaisen mielestä se vaatii esimerkiksi riittävän pieniä ryhmäkokoja henkilökohtaisen ohjauksen varmistamiseksi. Miten hyvin Akava sitten on kuunnellut opetusalan järjestöään. Vaikuttaa vahvasti siltä, että häntä ei saada houkutelluksi puoluepolitiikkaan vastakaan. Pisa-tulokset laskevat, koska muut opiskelevat käytännössä itsekseen. – Minun kokemukseni on, että Akavan johto on kuunnellut hyvin herkällä korvalla OAJ:ta. Poikien oppimiskyvystä ja -halusta on oltu huolissaan. – Olen kuullut, että ”tuosta Ollista ei saa kyllä mitään selvää, minkä puolueen mies se on”. Meidän siis pitää olla huolissaan tason laskusta. Meidän vertailukohtamme on esimerkiksi Viro, joka on tehnyt hurjan loikan Pisa-tuloksissa
37 Demokraatti de_13042022_32.indd 37 de_13042022_32.indd 37 5.4.2022 10.18 5.4.2022 10.18
Karina Jutila karina.jutila@e2.fi Kirjoittaja on johtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori E2 Tutkimus. Poliittinen päätöksenteko on päivittäin arvojen soveltamista käytäntöön. YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN ja yhteisöjen arvoista puhutaan paljon. Näin urheilun kattojärjestö painotti, kun oli paljastunut huippu-urheilujohtaja Mika Lehtimäen sopimaton käytös naisia kohtaan, jatkopesti ja ongelmien peittely. Rahaa ei saa käyttää kohtuuttomiin palkkoihin, lahjoihin tai työsuhde-etuihin. Poikkeustapauksia ei ole. Nollatoleranssi on iso sana KOLUMNI MAINEELLA ON SUORA YHTEYS TALOUTEEN. Opetusja kulttuuriministeriö edellyttää, että avustuksen saaja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja noudattaa alan lainsäädäntöä. Ollaan hyvän puolella pahaa vastaan. MAINEELLA ON suora yhteys talouteen. 38 Demokraatti O lympiakomiteassa on nollatoleranssi epäasialliseen käyttäytymiseen ja häirintään. Esimerkki tästä löytyy läheltä: Venäjän hyökättyä Ukrainaan yrityksille ei haluttu antaa päiviäkään vetäytymispäätösten tekemiseen. Jos johto määrittelee organisaation arvot ja sallii niitä pilkkaavat teot, riskeerataan työn uskottavuus ja tulevaisuus. Se tarkoittaa, että ilmiön olemassaoloa ei sallita lainkaan. PARI VUOTTA sitten perussuomalaisten nuorisojärjestö menetti rahoituksen avustusrikkeen vuoksi. Jos sata vuotta sitten joukkoliikkeen synnyttämiseen tarvittiin vuosia, nyt siihen riittävät tunnit. Järjestökentällä talousvaikutukset tulevat sponsoreiden vetäytymisestä ja jäsenpaosta. NETTISELAILUN PERUSTEELLA suomalaiset järjestöt kertovat olevansa avoimia, vastuullisia, luotettavia ja yhdenvertaisuutta vaalivia. ARVOJEN PAINOTTAMINEN voi olla aitoa tai falskia. Nähtäväksi jää, tuleeko tuoreesta skandaalista ”sakkoja” Olympiakomitealle. ENSIMMÄISEKSI ARVOKSI kannattaisi kuitenkin nimetä rehellisyys ja sen jälkeen listata arvot, joita sekä kannatetaan että tosiasiassa sovelletaan toiminnassa. Kerta ei olisi ensimmäinen: viime vuosikymmenellä järjestö jäi kiinni siitä, että avustuksia oli käytetty kriteerien vastaisesti nimenomaan Huippu-urheiluyksikössä. Jos arvoista tehdään huoneentauluja vain muodon vuoksi, skandaalin siemen luodaan itse tai ainakin on riski joutua julkisesti naurunalaiseksi. NYKYAJAN VÄLINEILLÄ ostoboikoteista ja muista reaktioista tulee hetkessä kansainvälisiä. Myös sijoittajat rekisteröivät ristiriidat. Kun kyse on ilmiselvästä konfliktista yrityksen toiminnan ja kuluttajien arvojen välillä, kysyntä yrityksen tuotteille voi laskea hetkessä. SANAVALINTOJA TEKEVIEN on hyvä muistaa myös, miten iso sana nollatoleranssi on. de_13042022_38.indd 38 de_13042022_38.indd 38 5.4.2022 10.30 5.4.2022 10.30. VALTIONAPUA NAUTTIVIEN organisaatioiden sopimaton toiminta näkyy rahoituspäätöksissä – tai ainakin sen pitäisi näkyä
Minulla on kova tiedonjano ja ahmin kaikenlaisia tietokirjoja. Lähtökohtaisesti luotan ihmisiin, mutta jos tulee syy olla luottamatta, niin silloin se tietysti loppuu siihen. Ihmiskohtaamisissa on mukavampi lähteä positíivisen kautta liikkeelle. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_13042022_39.indd 39 de_13042022_39.indd 39 5.4.2022 9.37 5.4.2022 9.37. Ajattelen mieluummin toisin päin. Joidenkin mielestä uusiin ihmisiin voi luottaa vasta kun he ovat osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi. Olen aina ollut itseäni kohtaan kriittinen ja monissa asioissa pedantti. Huomaan, että minulla on taipumus tehdä kaikesta vähän suorittamista. Välillä jään itselleni kiinni lomankin suorittamisesta. Siinäkin on vaikea välillä erottaa, onko homma mennyt suorittamisen puolelle vai onko tämä nyt vain lukemisen ja uuden oppimisen iloa. 39 Demokraatti Mila Kangasniemi 28-vuotias valtioneuvoston koordinaattori P eilikuvasta heijastuu tämä oma arkeni. Itselläni työrooli sekä roolini äitinä ovat kummatkin todella vahvoja. Minusta se on aika julma lähestymistapa ja ennakkoasenne. Olen sosiaalisesti lahjakas ja luonnostani kova verkostoitumaan. Olen pujotellut yhtä aikaa yksinhuoltajaäidin arjessa sekä järjestömaailman kiemuroissa. Se on aika epätodennäköinen jatkumo, mutta kaikennäköisestä sitä ihminen selviää. Peilikuvaa katsoessani koen väkisinkin ylpeyttä siitä, että olen onnistunut ponnistamaan teiniäitiydestä valtioneuvostoon töihin. Kaikilla meillä on useampia rooleja. Asun ainoana aikuisena kahden lapseni kanssa ja asetelma on ollut tällainen jo pitkään. Yritän pitää mielessä, että loman tarkoitus on vain rentoutua ja tehdä mitä huvittaa
40 Demokraatti Ilkka Halava. de_13042022_40.indd 40 de_13042022_40.indd 40 5.4.2022 9.35 5.4.2022 9.35
Suomessa kulttuuri ja tapahtumat ovat merkittävä työllistäjä. Kulttuurin näkökulmasta sekä työn että vapaa-ajan täytyisi sisältää merkityksellistä tekemistä. He pystyivät hallitsemaan ja järjestämään omaa työpäiväänsä entistä paremmin, jolloin työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino oli helpompi saavuttaa. – Jos kaupunkeja johdettaisiin yhdenvertaisuuteen perustuen, päättäjien täytyisi tietää, mitä kulttuurialalla ta pahtuu. Enemmistö heistä haluaa jatkaa etätöissä ainakin osan viikosta. – Vaikutukset ovat suurempia kuin vielä ymmärrämmekään. Tuntuvimpia muutoksia on etätyön lisääntyminen. Halavan mielestä oli yllättävää, miten huonosti päätöksentekokoneistossa tunnettiin kulttuurialaa. – Viruksen leviäminen otettiin vakavasti kulttuuritapahtumissa, mutta esimerkiksi rakennustyömaita sulut eivät koskeneet. Koronaviruksen leviämistä pyrittiin hillitsemään rajoituksilla, jotka osuivat voimakkaasti kulttuuriin ja tapahtuma-alaan. Suomessa reilusti yli miljoona ihmistä teki pandemian aikana etätöitä. – Hieno saavutus pandemian aikana oli se, että tapahtuma-ala loi itselleen edunvalvontakoneiston, joka voi KULTTUURI de_13042022_40.indd 41 de_13042022_40.indd 41 5.4.2022 9.35 5.4.2022 9.35. Kulttuuri työllistää myös välillisesti paljon ihmisiä. Teattereille pandemia merkitsi syvää traumaa, museot kehittivät uusia toimintatapoja. Kuntien päättäjät tietävät Halavan mukaan hyvin, kuinka paljon urheiluhalleja ja liikuntahalleja käytetään, mutta kulttuurija tapahtumatiloista monet päättäjät eivät ole perillä. Tapahtuma-alan liikevaihto oli alalla tehdyn kyselyn mukaan 2,35 miljardia vuonna 2019. Tämä johti kulttuuritoimijoiden elinkeinovapauden loukkaamiseen. Pandemia toi vauhtia siihen, että työn ja vapaa-ajan välinen vastakkainasettelu päätyisi historiaan. 41 Demokraatti Kulttuuri vedenjakajalla Koronapandemian vaikutukset ovat suuremmat kuin vielä ymmärretään, sanoo tulevaisuudentutkija. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan tämä aika toimii vedenjakajana entisten ja uusien toimintatapojen välillä. Kahden pandemiavuoden aikana on koettu yllätyksiä ja muutoksia, joista monet jäävät pysyviksi, Halava sanoo. Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuvat Nora Vilva M aailmanlaajuinen koronapandemia ja Ukrainan sota muuttavat kulttuurielämää ja kulttuurin elinehtoja. – Ihmiset väljensivät pandemian aikana ajankäyttöään
Ikävimpiä vaikutuksia Tanninen-Mattilan mukaan olivat romahdus näyttelyiden kävijämäärissä ja yleinen epävarmuus. – Nyt haaste on saada ihmiset takaisin näyttelysaleihin. Kaupunkilaiset huomaavat entistä herkemmin Helsingin julkiset taideteokset. Yksi suuri muutos on, että digitaalisista taideteoksista ja tapahtumista tulee uniikkeja. Pandemialla oli monia kielteisiä seurauksia, mutta museoissa keksittiin myös uusia ratkaisuja. Suhde yleisöön joutui koetukselle. Vastuullisuus ilmastoasioissa lisääntyi. Näin kulttuurinystävä ei ole vain katsoja tai peukuttaja, vaan hän voi olla myös kaupallinen toimija. Vuonna 2021 nähtiin uuden ajan sosiaalisen median rakenteiden syntyminen. Julkisen taiteen arvo nousi. Näin kansainvälinen viihdetarjonta lisääntyy. Kulttuuri vastaa ajan vaatimuksiin. Pandemian aikana suuri muutos on kulttuurin tarjonnan siirtyminen osittain verkkoon. Yksi siirtyi auttamaan leikkipuistoon. Viime vuoden lokakuussa suoratoistopalveluiden osuus oli jo 54 prosenttia katseluajasta tässä ikäryhmässä. Kulttuurin uudet levitystavat merkitsevät sitä, että myös lainsäädäntöä täytyy uudistaa. He voivat myöntää musiikkinsa jälleenmyyntioikeudet faneilleen. Pandemia vähensi lentomatkailua, mikä on Tannila-Mattilan mielestä hyvä asia. Yli 45-vuotiaat suosivat televisiota. HELSINGIN TAIDEMUSEOLLE HAMille kaksi koronavuotta ovat merkinneet muutoksia työskentelytavoissa ja näyttelyiden suunnittelussa. – Melkein kaikki yhteydenpito tapahtui etänä eri viestisovelluksilla, HAMin johtaja Maija Tanninen-Mattila sanoo. Taiteilijat voivat tulla kotiin esiintymään. Artistit huomaavat, että tärkeintä ei ole kilpailu yleisömääristä, eikä keikan suurella stadionilla tarvitse olla menestyksen mitta. – Hyvä asia oli myös se, että näyttelyiden rakentamisessa alettiin kääntää katseet omaan ruokakaappiin. Ihmiset saavat taiteesta energiaa. Pandemia on opettanut selviytymistä. Tämä tarkoittaa kulttuurille jättimäistä muutosta. Kun rajoitukset loppuivat, Tennispalatsin tiloihimme alkoi heti virrata väkeä. de_13042022_40.indd 42 de_13042022_40.indd 42 5.4.2022 9.35 5.4.2022 9.35. Myös digitaaliset levityskanavat tuovat taidetta koteihin. – Korona on vaikeuttanut teattereiden taloutta, kun esityksiä on peruttu. Tämä onnistui hyvin. Jotkut artistit ovat päässeet tällä miljoonatuloihin. – Osa työntekijöistä teki kuntotarkastuksia kaupungin julkisiin taideteoksiin. Ihmiset jonottivat nähdäkseen luontoon sijoitettuja teoksia. Esimerkiksi Tanska piti kohtaamispaikkoja auki, eikä velkaa syntynyt niin paljon kuin Suomessa. Paikallinen tarjonta on tärkeää. Ketään ei tarvinnut lomauttaa, mutta esimerkiksi asiakaspalvelusta työntekijöitä siirrettiin muihin tehtäviin. Vaikka rajoitukset on purettu, on Thibblinin mukaan vaikea ennakoida, miten pitkäkestoisia sulkujen vaikutukset tulevat olemaan. Kulttuurissa tapahtuu kriisiaikoina Halavan mukaan läpimurtoja kuten nyt. HAMissa työskentelee 65–75 työntekijää, joista osa on kausityöntekijöitä. Halava uskoo, että tulevaisuudessa uusi artistimalli vahvistuu. 42 Demokraatti KULTTUURI estää perusoikeuksien polkemista seuraavissa kriiseissä. Näin taiteen arvo arjessa vahvistuu. He nauttivat taiteesta ja se lisää hyvinvointia. SVENSKA TEATERNIN johtaja Joachim Thibblin sanoo suoraan, että teatterialalle koronapandemia on ollut syvä trauma. Kotimaisia televisiotuotantoja seuraavat lähinnä yli 45-vuotiaat. Verkossa on järjestetty näyttelyitä, etäopastuksia ja tuotettu omia julkaisuja. – On syntynyt kolmas internet, jossa artistit voivat myydä musiikkituotantoaan suoraan faneilleen ilman väliportaita. PAIKALLISET TOIMIJAT järjestävät pieniä tapahtumia. Malli, jossa lapsiruhtinaan kaltainen kulttuurin kuluttaja valitsee runsaasta tarjonnasta häntä miellyttävän sisällön, vähenee. Esimerkiksi kuvataiteilijat voivat luoda verkkoon uniikkeja teoksia, joita myydään kalliilla hinnalla vaikkapa Christies’n huutokaupassa. Liikenneja viestintäviraston mukaan alle 45-vuotiaat seuraavat jo enemmän suoratoistopalveluita kuin televisiota. Näyttelyaikoja pidennettiin, mikä vähensi taideteosten kuljetusta. Netflix on kiihdyttänyt markkinoitaan nuorempien joukossa, mutta Suomeen ovat rantautuneet myös Disney, Amazon, HBO, C More ja Amazon. HAM järjesti viime kesänä Helsinki Biennaalin, jonka näyttelyt Vallisaaressa olivat hyvin suosittuja. – Näyttelyssä oli mukana paljon ulkomaalaisia taiteilijoita, jotka ohjeistivat etäyhteyksillä, miten heidän suunnittelemansa teokset pitää rakentaa. Aloimme miettiä, millaisia näyttelyitä niistä voi koota. HAM hallinnoi noin yhdeksäätuhatta kaupungin omistamaa taideteosta. – KOLMANNEN internetin arkkitehtuuri on synnyttänyt uudet järjestelmät rahansiirrolle. Kulttuuri luo henkistä hyvinvointia. Artistit rakentavat siinä suoria suhteita yleisöönsä ja päinvastoin. Merkittävä kulutustottumusten muutos näkyy suoratoistopalveluiden käytössä. Maailmalla näitä järjestelmiä käytetään ja suomalaiset löytävät ne nopeasti. – Television pitkä valtakausi päättyy. Rajoituksista jäi Suomessa tähän kohdistuvaa velkaa, jota maksetaan tulevaisuudessa. Varsinkin IKÄVIMPIÄ VAIKUTUKSIA OLIVAT ROMAHDUS NÄYTTELYIDEN KÄVIJÄMÄÄRISSÄ JA YLEINEN EPÄVARMUUS. Pidemmälle yltävä suunnittelu oli hankalaa
43 Demokraatti Maija Tanninen-Mattila. de_13042022_40.indd 43 de_13042022_40.indd 43 5.4.2022 9.35 5.4.2022 9.35
Lomautuksilta vältyttiin, kun henkilöstöyhdistyksen kanssa pystyttiin tekemään joustavia sopimuksia. – Koronasta on jäänyt raskas henkinen taakka, mutta näemme, että ihmisillä on tarve kulttuurielämyksiin.Viime aikojen palaute esityksistä on ollut upeaa. – Toimintamme on sidoksissa viranomaisten päätöksiin. – Ensi-iltoja on siirretty. Niitä on tehty usein lyhyellä aikavälillä. Koskaan aikaisemmin ei ole puhuttu yhtä paljon kulttuurin merkitysestä kuin nyt. Teatterialalla on täytynyt olla koko ajan valmiustilassa, mistä johtuen työntekijät väsyvät, mutta ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin pitää pää kylmänä.” Svenska Teatern on pitänyt pandemian aikana kahdet yt-neuvottelut. Pahimmassa tapauksessa esitysten laatutaso laskee ja tarjonta vähenee, jos rahoitus ei ole riittävä. Ohjelmistosuunnittelussakin on Thibblinin mukaan tullut turpiin monta kertaa. Pahin kriisi iski viime vuoden lopussa. – Teatterissa vaaratilanteet näkyvät niin, että joku näyttelijä altistuu ja joudumme etsimään nopeasti korvaavan näyttelijän rooliin. Teattereiden johdolle pandemia on aiheuttanut valtavasti lisää työtä. Teattereissa on haettu resilienssiä eli kykyä selviytyä muutoksissa. Kun uusia näytelmiä harjoitellaan vähemmän, työtarjoukset supistuvat. Teatterinjohtaja kuitenkin luottaa kahden kriisivuoden jälkeenkin tulevaisuuteen. Meillä on varastot täynnä valmiiksi harjoiteltuja näytelmiä. Joachim Thibblin. MEILLÄ ON VARASTOT TÄYNNÄ VALMIIKSI HARJOITELTUJA NÄYTELMIÄ. – Teatterit tarvitsevat elvytysrahastoa, jotta niissä päästään entiselle tasolle. Thibblin tähdentää, että kulttuuri pitäisi muistaa tukirahoissa. Yhteiskuntaa on avattu, mutta koronapandemia jatkuu edelleen. de_13042022_40.indd 44 de_13042022_40.indd 44 5.4.2022 9.35 5.4.2022 9.35. 44 Demokraatti KULTTUURI freelance-näyttelijöiden taloudellinen tilanne on romahtanut, ja osa näyttelijöistä on siirtynyt muille aloille. Näytökset peruttiin sulkutilan takia ja lipputulojen menetykset kohosivat sataantuhanteen euroon viikossa kahden kuukauden ajaksi. Freelance-näyttelijöille tämä on erityisen paha paikka, koska he joutuvat sukkuloimaan eri teattereissa muuttuvien aikataulujen mukaan
Sanotaan sitä ja puhutaan siitä, mitä kulloinkin arvioidaan paitsi sopivaksi, myös järkeväksi. Toisin sanoen ujutuksen pitää olla suosittua. Propagandan jakamia ikuisia totuuksia ei kannata kovin syvällisesti niellä. Peruskriittisyydestä tulee haitta. ”Länsi” vastasi propagandatoimiin vaatimattomammin, sensuroimalla Venäjän virallisia tiedotuskanavia televisiosta. Jos ihmiset uskovat voittoa propagoivaan tiedonvälitykseen sokeasti, voi varsinainen rauhanteko olla tuskallista. Näin kävi Suomen talvisodassa. Propagandaa on yhteiskunnissamme aina, sensuuria välillä enemmän, välillä vähemmän. Kulttuuri ei jää kummastakaan osattomaksi. Sensuuriuutisia olimme kuulleet Venäjältä vuosikausia. Propagandaa tuetaan sensuurilla. PROPAGANDA JA sensuuri ovat tulleet varsin näkyviksi Venäjän hyökättyä sotavoimilla Ukrainaan. Nämä keinot opittiin Irakin sodassa, jossa journalismi valjastettiin sotapropagandan käyttöön täysimääräisesti (”embedded journalism”). Tähän liittyy käsitys taiteesta itseisarvona. Ihmiset vaistoavat helposti, mistä päin kulloinkin tuulee. Harva niistä on jäänyt paitsi, vaikka analyyttisia puheenvuoroja on ollut tarjolla niukasti. Ihan viatonta se ei ole. NYKYAIKAINEN PROPAGANDA onkin muuttunut lyhytkestoisemmaksi. Painotukset ja sanavalinnat eivät ole aina samoja. Propagandaa ja sensuuria T aideteoriat korostivat pitkään taiteen omalakisuutta, johon kuului määritelmällisesti se, että yhteiskunta ei siihen vaikuttanut. Propagandan tavoite on saada ihmiset käyttäytymään propagandistin määrittelemällä tavalla. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa kuulumista joukkoon, mikä on lunastettava sanoin ja teoin. Riippumaton tiedonvälitys on pitkälle ajettu Venäjällä alas, toisin toimivia uhkaavat pitkät vankeusrangaistukset. Propagandistikin haluaa populaaria taidetta, olipa yhteiskunta millainen hyvänsä. Sen avulla estetään vääriksi määritellyt mielipiteet ja julkilausutut ajatukset. Samaan aikaan toisaalla taide valjastetaan yhteiskunnan tai jopa valtion käyttöön täysimääräisesti. Uhrin tukeminen alkoi luontevasti pyrkimyksellä auttaa inhimillisen hädän piiriin joutuneita ja sotaa pakenevia konkreettisesti. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_13042022_45.indd 45 de_13042022_45.indd 45 4.4.2022 16.19 4.4.2022 16.19. Varsinkin kriisiaikoina ne saavat näkyvän institutionaalisen muodon. Aika vähän on perään huudeltu, ilmeisesti päätökset ovat tyydyttäneet lähes aina. Suomalaisessakin yhteiskunnassa sotapropagandan jälkiä siivottiin vuosikymmenet. Kun sotaa käyvä maa laittaa päälle propagandakoneensa ja sensuurin eri muodoissaan eikä kaihda toisinajattelevien suoranaista vainoa, on jälki kauheaa. Tietysti jos ne olisivat samoja, tilanne olisi vielä huolestuttavampi. Aika usein mukaan tähän mukautumisprosessiin tarttuu myös propagandistisia elementtejä, eikä ole harvinaista, että yksilötasollakin toisten puheita halutaan ”sensuroida”. Lyhimmillään kampanja aloitetaan aamulla ja lopetetaan illalla. Tästä kokonaisuudesta eivät jää pois kulttuurituotteetkaan. Entä yksilötasolla. Omaa propagandasilmäänsä voi halutessaan harjaannuttaa seuraamalla eri maiden televisioja radiokanavia. Elokuvia sensuroitiin lähes vuosisata, kunnes kontrolli päätettiin ulottaa vain ikärajoihin (lasten suojelemiseksi) ja luotettiin rikoslakiin, jonka perusteella oikeuslaitos voi tehdä päätelmiä yksittäisen kulttuurituotteen lainmukaisuudesta. Propagandasota voi olla vaarallista. 45 Demokraatti PROPAGANDA VOI MENNÄ LIIAN PITKÄLLE, ETENKIN, JOS KYSEESSÄ ON VOITONOPTIMISMI. Tällöin puhutaan propagandasta, jonka tavoitteena on vanhaa iskulausetta käyttäen ”vaikuttaa sydämiin ja mieliin”. Propaganda voi mennä liian pitkälle. Yksi sellainen piirre on ”perusteeton voitonoptimismi”. Lienee jonkinlainen psykologinen prosessi, että jokainen meistä haluaa olla luotettava ja luotettu
Jälkimmäisen kesällä syttyivät Harlemin rotumellakat. Pimeällä puolella ovat pornontuottajat, huorat, sutenöörit, diilerit ja tappade_13042022_46.indd 46 de_13042022_46.indd 46 5.4.2022 9.44 5.4.2022 9.44. Vaikka tahtoisi, täysin kunniallisesti ei voi yrittää, koska päällekkäin on kaksi kerrosta. ”Hän oli seinä, joka erotti toisistaan rikollisen ja rehellisen maailman, häntä tarvittiin, hänellä oli tehtävänsä”. Romaanin aikajänne kurottuu vuosien 1959 ja 1964 välille. Tässä yhteydessä nousevat esiin mustien kansalaisoikeusjärjestöt NAACP ja CORE, James Baldwin ja Martin Luther King, mutta Harlemin väkeä nämä nimet eivät hetkauta. Whiteheadin romaanitaide on varsin perinteistä toteuttaen antiikista periytyviä epiikan lakeja, edeten käännekohtien kautta lopun sovitukseen. He ovat nyrkit tiilenpölysssä kiinni ikuisessa kurjuudessaan. Lapset kasvavat huumeruiskujen ja rottien, lasinsirpaleiden ja laukausten keskellä. Ei vain tämä kiehumispiste puhu amerikkalaisesta todellisuudesta. Teksti Kari Sallamaa K aksinkertaisesti Pulit zerpalkittu newyorkilainen kirjailija pitäytyy romaanissaan myyttiseen Harlemiin. Hämärähomma on jopa kannattavampaa kuin kaupan valaistu puoli. Vähitellen se slummiutui asvalttiviidakoksi. Se ei niinkään ole New York -eksotiikan bebop-luolia ja pittoreskeja ravintoloita, vaan verinen aarniometsä. Suurkaupungin alla on siirtokunta Uusi Amsterdam, jolle hollantilaiset ostivat maa-alan lenape-intiaaneilta muutamalla taalerilla. Tähän esihistoriaan viittaavat nimet Brooklyn ja Harlem. Jälkimmäisen asukkaina on ollut irlantilaisia ja italialaisia, juutalaisia ja suomalaisia, kunnes 1900-luvun kuluessa siitä tuli etelävaltioista paenneiden mustien kaupunginosa. Vaikka on roiston poika, Ray ei myönnä olevansa kriminaali, koska kaikenlainen lahjonta, ryöstely ja puliveivaus on yleinen laki. Kaduista tuli taistelukenttiä, kauppoja ryösteltiin ja taloja poltettiin. 46 Demokraatti KULTTUURI HARLEMIN ELÄVÄT JA RUUMIIT Colson Whitehead: Harlem Shuffle Suom. Kunnes punaniskapoliisi ampuu aseettoman mustan pojan. PÄÄHENKILÖ RAYMOND Carney on huonekalukauppias, joka edistää liikkeensä menestystä sivujobilla, realisoimalla rikollisten ryöstämää tavaraa, kelloja, koruja, jalokiviä ja muuta pientä. Moninkertaista alistusta ja väkivaltaa voi käsitellä vain huumorin ja ironian keinoin: ”Kuulosti siltä, kuin mies olisi lukenut joskus ihan oikean kirjan”. Markku Päkkilä Otava 2022 KIRJA Colson Whitehead kirjoittaa kaupunkinsa mustaa historiaa. ”Koko tämä maa perustuu varastamiseen. Muutamia kerrontaa syventäviä lyyrisiä aukkoja on, niin kuin hyvässä realismissa pitääkin. Arkipäivän rasismi on niin tavallista, etteivät siitä jaksa välittää enempää kunnialliset kuin rikollisetkaan. Harlem ei ole pelkkä kaupunginosa, se on elämäntapa, kokonainen maailma. Kysykää intiaaneilta”, on yksi romaanin aforismeista
He ovat ainoat valkoiset, joihin voi suurin piirtein luottaa. Vanhat arvotalot rapistuvat huumeluoliksi ja bordelleiksi. Harlemin mellakoiden jäljet ovat pientä verrattuina isojen purkutyömaiden näkymiin. Tappotehtävien ja välienselvittelyjen jälkeen vainajat kuskataan epäviralliselle hautausmaalle, Mount Morrisin puistoon. Suojelurahaa käyvät noutamassa niin valkoinen poliisi kuin mustat gangsterit. Harlemilainen rikollispomokin saa vain viimeksi mainittuja. Tämäkin riippuu pigmentistä: mitä vaaleampi sen parempi. Se voi olla vaikkapa Trump Tower. 47 Demokraatti Koska eletään kerroksellisessa luokkayhteiskunnassa, mustien keskenkin vallitsee hierarkia. Harlem ei ole vain slummi, siellä asuu menestyneitäkin yrittäjiä, juristeja ja lääkäreitä – miehiä tietysti. Tässä näkyy amerikkalaisen yhteiskunnan syvä rotueottelu. Maksujen laiminlyöjät menettävät parhaassa tapauksessa vain polvilumpionsa. jat. PYRKIESSÄÄN PELASTAMAAN hollantilaisperäisen rikkaan suvun ryöstöön sotkeutuneen serkkunsa – koska veri velvoittaa – Ray Carney saa näkymän amerikkalaisen elämän perustavimpiin lainalaisuuksiin: ”Mitä miljonäärin rahoilla saa. Ero on myös siinä, että miljoonamiehen ilkityöt vahvistaa notaari ja laatta pilvenpiirtäjän ovipielessä. World Trade Centerin kaksoistorneja aletaan rakentaa. ”Pari korttelia erottaa toisistaan yritteliään väen ja roistot, hyvät tilaisuudet ja sinnittelyn”. Ja myös kovakouraiset velanperijät. Romaanin keikkojen kuvaukset osoittavat, ettei niitä voi hallita, yhtä vähän kuin sotaa. Ray joutuu pulittamaan ruskean kirjekuoren johtokunnan jäsenelle päästäkseen jäseneksi. Ne etenevät omaan laskemattomaan rytmiinsä päättyen ruumiisiin. Lailliset liikkeet, kuten Carneyn mööpelikauppa, ovat ovia rikosten kellareihin. Päähenkilöä vaikuttavampi hahmo on hänen henkivartijanaan ja tiedustelijanaan keikkaileva Pepper, sotaveteraani ja ammattitaitoinen tappaja. Ruskeat kirjekuoret liikkuvat kaupungissa niin kuin katujen ihmisvirrat. Hän hoitaa hommat järkähtämättä, eikä toisten roistojen ampuminen hänen mielenrauhaansa hetkauta. Mutta tämä on laillista, aivan normaalia. Tämä eliitti edustaa ”valkoista systeemiä musta naamio kasvoillaan”. Huolten pilvien kaikottua Ray ajelee Ala-Manhattanilla. Niiden ja muiden taivaanraapijoiden tieltä kaupunki syö jättiläispetona altaan kaiken vanhan, taloja ja historiaa. Poliiseja, kaupunginjohtajia, kasvottomia kovanaamoja käskyläisiksi”. Etninen työnjako näkyy siten, että Rayn välittämän pimeän tavaran arvioivat ja ostavat juutalaiset korukauppiaat. Ray pitää näitä normaaleina kuluerinä. Peilikuvana valkonoblessille tämä kerma parveilee Dumas Clubilla. Getty Images de_13042022_46.indd 47 de_13042022_46.indd 47 5.4.2022 9.44 5.4.2022 9.44
Sitten eri portaille alkaa il mestyä kummaa teatteriväkeä, joka kes kenään kinastellen toivottaa yleisön ter vetulleeksi esitykseen. de_13042022_48.indd 48 de_13042022_48.indd 48 5.4.2022 9.46 5.4.2022 9.46. Rautiaisellahan tapaa useimmiten olla käytössä teatterin laajennettu arsenaali: nukkeja, naamioteatteria, audiovisuaali sia innovaatioita... Itse Fausttarinakin ehdittiin kirjoit taa jo monessa muodossa ennen kuin Johann Wolfgang von Goethe loi siitä 1700–1800luvun taitteessa oman definitiivisen ja sittemmin eri taiteenla jeissa versioidun näytelmänsä. Ja täyttyvät kevyesti siltä osin, että Kansallisteatterin Faust on jykevää kat sottavaa. Monilla kummallisilla aloilla – ennustuksista ja astrologiasta aina vi boja tuottaviin yrttisekoituksiin – pä tevöityneen tohtori Faustin ja pääpiru Luciferuksen oikean käden Mefistofe leen välinen karmiva yasopimus vuo rottaisesta ”yhteistoiminnasta ja avun annosta” on pohjana monessa, Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ro maanista blueskantaisä Robert Johnsonin crossroadslegendaan. Ville Toikan valoratkaisuissa ja Pyry Hyttisen videoheijasteissa liiku taan kirjavan psykedeelisen houreen ja apokalyptisena uhkaavan pimeyden vä Juha Varis on paholaisen asiamies Mefistofele... Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Tommi Mattila S e alkaa kuulua jo parin sa dan metrin päässä Valli lan Kansallisteatterin ko nepajarakennuksesta. Piano takoo akordeja itsekseen, erilaiset perkussiot kihisevät ja nakuttavat ilman ihmiskättä ympäri jo itsessäänkin kieh tovaa tilaa. Mo notoninen, hidas rummun mäiske, jolla katsoja imais taan sisään tohtori Faustin ja Mefisto feleen kuumottavan kamppailun aree nalle. Lämpiöstä tuttu kilkutus jatkuu näyt tämöllä oikeiden soittajien luomana mu siikillisempana äänimaisemana, johon kuuluu myös lauluja, hienojakin. Rautiaisen työryhmässä visualistit ja ”äänentuottajat” ovat panneet parasta pöytään. Ulkoovella takovan mekaanisen rum munlyöjän jälkeen outoudet lisääntyvät. Kaunista, julmaa ja hauskaakin somasti sikin sokin. 48 Demokraatti KULTTUURI Pahassa paikassa Faust-legenda on komeaa katsottavaa, ja kuin kotonaan goottihenkisessä konepajamiljöössä. Kun nimiroolissa on miimisen teatte rin erikoisosaaja Marc Gassot ja häntä komppaavat samassa lajissa lahjakkaat Aksa Korttila ja Juha Varis, elämys odotukset nousivat ennakkoon korkealle. Lämpiöprologin jälkeen hypätään suo raan sisään tarinaan, legendaan, joka on yksi maailmankirjallisuuden varioi duimmista. MONISTA KLASSIKOISTA visionääri siä teatterielämyksiä loihtinut ohjaaja Anne Rautiainen ja Vallilan valmiiksi vähän goottihenkinen konepajamiljöö tuntuvat pistämättömältä yhdistelmältä mieliinpainuvan Faustin luomiseen
Se julmin on jutun loppu, jossa paha on taas mustaa ja hy vän valkoisuus tuntuu katoavan koko naan värikartalta. Ja sitähän tässä tarinassa Jumala (Annika Poijärvi) ja paholaisen asiainhoitaja Mefistofeles hyvän ja pahan kilvoittelussaan melkein ovat. Lopun hurja valpurinyön karnevaali kuolemakuvastoineen on hen keäsalpaava, mutta siirtymänä myös sitä lonksumista, joka kalvaa jatkumoa. Se orjuutus konkretisoituu esityksen epilogissa – jälleen lämpiön puolella – juoksumatolla. Tuo hurmaava anakronismi on yhtä aikaa sekä esityksen hilpein että asialli sesti vakavin hetki. Faustin perinpohjainen visuaalinen ajattelu tuottaa nähtäväksi sarjan toi nen toistaan vaikuttavampia kohtauksia. Kun Faustmyytin perusta on tuttu, moinen sirpaleisuus ei paljon haittaa. Jos ei, kokemus voi jäädä monelle hahmotto maksi. Ja Greta (Aksa Korttila täsmäroolissa) siinä välissä: valittu etunimi ei ole sat tumaa, sillä tämä nuori nainen potee thunbergilaista maailmantuskaa bios fäärimme tilasta, lajikadosta ja globaa lista tasaarvottomuudesta, minkä hän kesken Faustin lemmenlöpinöiden myös monologina maailmalle manifestoi. Niin nytkin, vaikka Anne Rautiaisen ja dramatisoijaparinsa Eva Buchwaldin sovituksessa hyvän ja pahan mustaval koisuutta harmautetaan. Onni, jonka Faust hetkeksi saavuttaa, on syynä hä nen pirun kanssa tekemänsä sopimuk sen julman option lunastukseen eli Me fistofeles muuttuukin Faustin palveli jasta hänen orjuuttajakseen. de_13042022_48.indd 49 de_13042022_48.indd 49 5.4.2022 9.46 5.4.2022 9.46. Siitä ei tahdo kiinteytyä tiheää tarinaa. Tiukkaa rajaa ei ole, sillä Mefistofeles on Juha Variksen ihanan irtonaisesti näyttelemänä enim män osan esityksestä pikemminkin ilki kurinen kuin saatanallinen. ESITYKSESSÄ TOHTORI Faustin ja pal vomansa Gretchenin (tässä Greta) rak kaustarina on pakattu kokonaan väli ajan jälkeiselle puolikkaalle. Sanotaan usein, että draamassa pahat tyypit ovat kiinnostavampia kuin hyvät. 49 Demokraatti Johann Wolfgang von Goethe: Faust Suomen Kansallisteatteri, Vallilan näyttämö Ohjaus: Anne Rautiainen – Sovitus: Eva Buchwald ja Anne Rautiainen – Teksti: Eva Buchwald (pohjautuen Valter Juvan ja Otto Mannisen suomennoksiin vuosilta 1916 ja 1936 sekä saksankieliseen alkutekstiin 1808 ) – Lavastus: Katri Rentto – Puvut: Saija Siekkinen – Musiikki: Marzi Nyman – Koreografia: Jenni Nikolajeff – Valot: Ville Toikka – Vide ot: Pyry Hyttinen – Äänisuunnittelu ja mekaaniset musiikkilaitteet: Esa Mattila – Nukkien suunnittelu ja toteutus: Heini Maaranen ja Sanna Sucksdorff – Naamiointi: Jari Ket tunen – Rooleissa: Marc Gassot, Juha Varis, Aksa Korttila, Annika Poijärvi, Kristiina Halttu, Harri Nousiainen, Pirjo Määttä, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen – Muusikot: Arttu Takalo, Mikael Myrskog, Kenneth Ojut kangas TEATTERI lissä. Marc Gasso tin sordinoidummin esittämä Faust taas näyttäytyy onnea etsiessään myös ah neena opportunistina. Maskeerauksen suunnitellut Jari Kettunen on vetänyt sopivasti leiki tellen hahmoja överiksi. Juha Varis on paholaisen asiamies Mefistofele... ja Marc Gassot on tohtori Faust Kansallisteatterin klassikkonäytelmässä. Harmillisempaa on, että kohtaus ten jatkumo on vähän lonksuva. ... Katri Renton lavastuksessa ja Saija Siekkisen pu vustuksessa ääripäät, taivaan kirkkaus ja helvetin syöveri, kohtaavat miltei so puisasti, tasaveroisina
Tylsempi elokuva olisi jumittunut tekemään tarinasta kolmiodraaman, mutta sellaiseksi Haapasalon ohjaus ei jämähdä. Tytöt haluavat pitää hauskaa Alli Haapasalon valloittavassa elokuvassa tytöt saavat olla tyttöjä, mutta myös oppia aikuisuutta. 50 Demokraatti KULTTUURI Teksti Rolf Bamberg P ojat (1962), Täältä tullaan elämä (1980), Ajolähtö (1982), Pitkä kuuma kesä (1999), Leijat Helsingin yllä (2001) – siinä otos valkokankaalla nähtyjä miehenalkujen kasvuja kipuilutarinoita vuosikymmenten varrelta. Alli Haapasalon järjestyksessä toinen pitkä elokuva Tytöt tytöt tytöt ei tyydy olemaan se kauan odotettu ”second opinion”, naisemansipaatiota tursuava näkökulma aikuistuvien nuorten elämään. Testosteronia, remellystä, vaarallisia tilanteita yhtä kaikki. Kaltaiseni päälle kuusikymppinen setäoletettu ei varmasti ole ollut Haapasalon tai elokuvan käsikirjoittajien Daniela Hakulisen ja Ilona Ahdin ensimmäisenä mielessä sen kohderyhmiä puntaroitaessa. Mimmin kiinnostus etäisen erilaiseen Emmaan kehittyy ihastukseksi ja sitä tietä uudenlaisten seksuaalisten vireiden heräämiseksi. Eräänä päivänä baariin astelee nirsosti juomavaihtoehtoja kartoittava Emma, jonka ravitsemusnihilismille löytyy pian syy; hän on huippulupaus taitoluistelijana. Tämä opiskelu saa sitten jo koomisiakin piirteitä. Tytöt tytöt tytöt tarjoaa toisteisen nimensä mukaisesti viipaleita kolmen helsinkiläistytön elämästä. Poikien on annettu olla poikia, tytöillä on ollut lähinnä sivutehtäviä kundien unelmien kohteina ja kriisien aiheuttajina, harvemmin tasaveroisina kumppaneina. Rönkkö (Eleonoora Kauhanen) ja Mimmi (Aamu Milonoff) ovat bestikset. de_13042022_50.indd 50 de_13042022_50.indd 50 5.4.2022 9.28 5.4.2022 9.28. Se ei ole vastaelokuva tai edes kannanotto nuorisoelokuvien miesvetoisuudelle. Se ei fragmentaarisuudessaan ole mikään eheä kasvukuvaus, vaikka kaikki kolme päähenkilöä oppivatkin jotain niin itsestään, toisistaan kuin elämästä vähän isommin. Ehkä moiset katsojasektoroinnit on armeliaasti jätetty tekemättä, koska Tytöt tytöt tytöt on noin parikymppisten naisten kiihkeän mutta epävarmuuksilla ladatun elämän kuvauksena niin ikärajattomasti sisäänsä sulkeva. Mimmi (Aamu Milonoff) ja Rönkkö (Eleonoora Kauhanen) ovat bestikset, jotka ovat töissäkin samassa kauppakeskuksen mehubaarissa. Sen jälkeen oikein mikään ei ole näiden nuorten ihmisten elämässä entisellään. Se ei jätä Rönkköä potemaan mitään kolmannen korvapuustia, vaan uusi käänne vapauttaa hänet tutkimaan, Mimmin ”tutoroimana”, omaa kypsymisvaiheessa olevaa seksuaalisuuttaan. Onko Tytöt tytöt tytöt edes nuorisoelokuva – siihenkään fakkiin en lähtisi Haapasalon ohjausta välttämättä änkeämään
Ensi-ilta 14.4. TÄHDET: **** ELOKUVA MYÖS ELOKUVAN aikajanallinen rakenne kietoutuu luvun kolme ympärille, sillä sen tapahtumat on lohkottu kolmen aika lyhyen aikavälin perjantain ympärille. PANAHI TULEE elokuvaperheestä. Suomenkielinen tekstitys tuo Soratien kuva-alaan ongelman. Ei drone-lennätyksiä, ei katon suunnasta kieputettua diskokuvausta tai petileikkejä lintuperspektiivistä. Iranilaisen Panah Panahin esikoisohjauksessa Soratie keskeinen tapahtumapaikka on tila-auto. Soratie Ohjaus: Panah Panahi Pääosissa: Pantea Panahiha, Hasan Majuni, Rayan Sarlak 2021, 93 min. Teksti Jukka Sammalisto P erheenjäsenten välisen dynamiikan on tapana nousta iholle pitkillä automatkoilla. Matkan eräällä tauolla äiti ja vanhempi poika keskustelevat Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailusta (1968). de_13042022_50.indd 51 de_13042022_50.indd 51 5.4.2022 9.28 5.4.2022 9.28. Ei, tässä elokuvassa ollaan iholla, vaikka todellinen läheisyys sen henkilöitä joskus vähän arastuttaakin. Yksi unohtui mainita – sairas koira, jonka kohtalo on avoin. Isosta askelesta kohti tuntematonta Soratiessäkin on kyse. Ensi-ilta: 22.4. Sisällä henkistä tilaa hallitsee perheen nuorimmainen, vilkas poika, joka ei suo rauhaa kanssamatkustajilleen. Biletystä on paljon, ja se kuvataan juuri niin villinä ja pöljänä, vastuista vapaana, millaisena kaikki vanhemmatkin katsojat tunnistavat tämän ikävaiheen omasta nuoruudestaan. Aamu Milonoff, Eleonoora Kauhanen ja Linnea Leino ovat saaneet jo aiemmin kevyttä kosketusta elokuvaja tv-töihin, mutta tässä tyttövoimaisessa elokuvassa heidän aurin konsa pääsee loistamaan täydeltä terältä. Isä-Panahin esikoispitkän Valkoisen ilmapallon (1995) veroiseen tiiviyteen Soratie ei aivan yllä. Ydinperhe, jonka viides jäsen on auto. Elokuvan huolella tehty casting on sen ehdoton vahvuustekijä. Ne jäävät joko täysin diletanteksi tai sisällöttömiksi. On siis vain äiti, isä, isoveli, pikkuveli. Pikkuhiljaa isoveljen tulevaisuus kasvaa ohi lemmikin. Toisiaan rakastavista ihmisistä on helppo pitää ärsyttävyyksineenkin, mutta käsikirjoitukseen kaipaa vielä lopulta kokoavampaa tunnetasoa, kun kyse on perhettä koettelevasta murroshetkestä. Nimiä heillä ei ole. Takapenkillä istuu kekseliäisyytensä ansiosta kärsivällisenä pysyttelevä isä, jonka jalka sojottaa kipsissä etupenkeille. Ovat vähän kuin pakolla pudoteltuja välimerkkejä vuolaana ryöppyävässä virkkeessä. TÄHDET:*** ELOKUVA Auto täynnä tunteita Iranilainen tila-autoseikkailu tekee ahtaissa puitteissaan kunniaa 2001: Avaruusseikkailulle. Se ei viestin sisältöä ja perillemenoa kuitenkaan tärvele. Haapasalon ohjauksen ihan parasta osaa on, että kamera pysyttelee varsin tiukasti tapahtumien sisällä, kokemuksellisella ihmiskatseen tasolla lattiaja katuperspektiivissä. Yhteen autoon mahtuu paljon salailua. Elokuvan onnahtavana kohtana pitää nostaa pöydälle sen täysaikuiset henkilöhahmot. Perinteisessä paikassaan valkokankaan alalaidassa se peittää käytännössä kokonaan erään hyvin etäältä kuvatun maisemallisen kohtauksen olennaisen dramaturgian. Energiaa ja hehkuntaa, reilusti duuria ja snadisti mollia, ”enemmän duuoo ku sooloo” – näistä on nyt tytöt tehty, ja näin on syntynyt pitkään aikaan valloittavin pääosakolmikko kotimaisessa elokuvassa. 51 Demokraatti Tytöt tytöt tytöt Ohjaus: Alli Haapasalo Pääosissa: Aamu Milonoff, Linnea Leino, Eleonoora Kauhanen, Bruno Baer, Amos Brotherus 2022, 101 min. Panahi kunnioittaa myös visuaalisella vinjetillään tuota 54 vuoden takaista klassikkoa, kenties yhä uskomattominta elokuvaa, jota Maa päällään kantaa. Hänen isänsä on Iranin tunnetuimpiin ohjaajiin kuuluva Jafar Panahi, jonka luovuutta on 2010-luvusta lähtien voimallisesti rajoittanut työskentelykielto. Siellä istuvat silmiensä tasolla syvästi huolestunut äiti ja vaitonainen ja hymytön isoveli, kuski. Senkään merkillä ei ole väliä – siis aivan toisin kuin Drive My Carissa
Henkilökuvauksissa pätevä tarinankehittäjä ja substanssin kiitettävästi hallitseva hän ei ollut parhaimmillaan. Ainakin Visa-Eeron mielestä Atari-kyttä Suhonen syrjäytti sinänsä ihan kelpo komisarion, pätevän ammattimiehen, mutta dekkarin lukijan kannalta tylsäksi käyneen espoolaispoliisin. Omasta takaa tarvitsin vain kuulakärkikynän, mutta saiko sellaista tuoda kouluun?” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Takamäki poistuu pian näyttämöltä D ekkaritäky kaikessa murhemielisessä ajankohtaisuudessaan ei nyt(kään) toiminut visaväelle. Muutama vuosi Kari Takamäkeä on jäänyt tältä visakallolta väliin. Koulusta saisin lisää kyniä ja värejä ja ehkä viivottimen. Yllättävää olisi ollut se, jos Visiiri olisi valinnut jonkun muun tämän kastin opuksen. Pian 22-osaiseksi ehtineen sarjan puolivälin jälkeen alkoi, ainakin visaajan mielestä, taso heikentyä. Sipilä on kiitetty ja palkittu rikoskirjailija ja rikostoimittaja. Kyseessä lienee Takamäki-sarjan ensimäinen kirja Kosketuslaukaus, jossa lienee tuo henkilöesittely.” Hyvin arvattu. Varsinkin sarjan päättyminen ensi kesänä todisti asiaa.” Matti Kärkkäinen on asiastaan varmempi. Tai oikeastaan kai opukset alkoivat polkea paikoillaan. 52 Demokraatti VISASITAATTI 6 Tämänkertainen kirjailija löytyy taas 2000-luvun kotimaisten debytanttien joukosta. Tässä romaanissa lienee pätevää poliisityön kuvausta, mutta ihmiskuvaus ja yhteiskunnan kuvaus jäävät mielestäni aika ohuiksi. Häneltä ilmestyy postuumisti kirja 2022. Vastaukset pääsiäistauon vuoksi vasta viimeistään 29.4. Tai päätelty. Päähenkilössä tuli ajan mittaan selväksi visakirjailijan kirjoittamisen kipupisteet. Kyllähän tekijä tämänkin taidon hallitsi, ainakin vähän kevyemmällä kynällä henkilökuvaa luodessaan. ”Nyt ei kai voi puhua mistään varsinaisesta yllätyksestä. Tämän vuoden dekkarikiintiöni lienee kuitenkin nyt täynnä.” Eero Reijonen osasi jopa odottaa tämän kirjailijan tulon visaan. Aarnion tapaus) ovat vaikuttaneet uusim pien romaanien sisältöihin. ”Avasin uuden, tuoksuvan Space Shuttle -penaalini: syvä kynälokero ja litteä pitkä lokero ja pieni lokero johon mahtuu terotin, ja ennen pitkää Suomen lippu -hajukumikin, kun olen pyyhkinyt sitä pyöreäksi. Yhdelle palkinto. Jonkin verran kyllä kiinnostaa, miten Sipilä on kehittynyt kirjailijana ja miten yhteiskunnan muutos ja myös uudet tiedot poliisin toiminnasta (mm. Arvaan, että kirjailija on Jarkko Sipilä. Tekijämme meriittilistalla ovat niin pistesijoille pääsy rockin SM-kilpailuissa kuin Finlandia-ehdokkuus, hänen bibliografiastaan löytyy niin romaaneja, elämäkertaa kuin sarjakuvia, ja hänen radiomonologinsa ovat kohonneet vähintäänkin kulttisuosioon. Ne sarjan puolivälin dekkarit, joissa komisario itse on vähän taka-alalla, ovat tämän sarjan parasta antia. Kuten teki Tarmo Tikka: ”Sattuipa alue, joka ei ole kiinnostukseni kohteita. Kuka on hän, mikä teos. Palkinto Tarmo Tikalle. ”Kosketuslaukaus on pitkän Takamäki-sarjan avausromaani, joka käsittelee eduskunnan pääsihteerin murhaa. Puhtoisen, särmättömän ja ennalta-arvattavan Takamäen rinnalla Suhonen/ Suikkanen oli monen opuksen laadun kannalta se takuuvarma täky, johon visakallokin tuossa vaiheessa nappasi.” Sipilän tunnistivat myös Juhani Niemi ja Mauri Panhelainen, joiden vastauksista enemmän visan verkkoversiossa. mennessä sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Kaikki löytyivät Sokokselta. Jokunen vastaaja näyttää kuitenkin arvanneen, kenestä on kyse, kun tässä genressä liikutaan. KULTTUURI de_13042022_52.indd 52 de_13042022_52.indd 52 5.4.2022 10.43 5.4.2022 10.43. Eniten minua kuitenkin kiinnostaa, kuinka objektiivisesti kirjailija onnistuu kuvaamaan poliisin yhteiskunnallisia asenteita. Samat sanat pätevät Helena Nurmion vastaukseen, jossa hän kuvailee intuitiotaan näin: ”Jotenkin Jarkko Sipilä ja hänen Kari Takamäki -sarjansa oli kaiken aikaa vahvoilla
53 Demokraatti So si aa lit ur va uu di st us Re ilu m pi ja ka nn us ta va m pi tu rv a. Kiusaus spekuloida etuudella Rahaa hukkuu byrokratiaan Kolumni: Matti Tuomala • • • • • • de_13042022_53.indd 53 de_13042022_53.indd 53 4.4.2022 17.17 4.4.2022 17.17. TEEMA Kannustava turvaverkko Sosiaaliturvamme on huippuluokkaa, mutta järjestelmä on kankea ja rahaa valuu vääriin paikkoihin
de_13042022_54.indd 54 de_13042022_54.indd 54 4.4.2022 18.01 4.4.2022 18.01. TEEMA 54 Demokraatti TURVAVERKKO MUUTTUI HIMMELIKSI YHTEISKUNNASSA JOKAISELLA ON OIKEUS OSALLISUUTEEN
Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho T uskin tulee yllätyksenä kenellekään, että nykyinen sosiaali turva on monimutkainen ja byrokraattinen. 55 Demokraatti TURVAVERKKO MUUTTUI HIMMELIKSI Sosiaaliturvaan solahtaa vuosittain noin 70 miljardia euroa. – Käsi alkoi kuntoutua, kun sairauspäivärahoja oli enää hy vin vähän käyttämättä. Kerta toisensa jälkeen ikävät asiat yllättävät kuitenkin yksilöt, kun järjes telmä sotii tervettä järkeä vastaan. Koska aivo kasvain oli todettu samaan aikaan kun toinen sairausloma oli päällä, niin ne tulkit tiin meidän lakiemme mukaan samaksi sairaudeksi, vaikka jokaisen arkijärki sanoo, että näin ei ole. Tärkeä, mutta kankea järjestelmä kaipaa kipeästi uudistamista. Hän oli palaamassa töihin, mutta sit ten hänellä todettiin aivokasvain, Filatov kertoo. Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kertoo esimerkin lä heisestä ihmisestä, tekstiiliopettajasta, joka joutui kätensä vuoksi pitkälle sairauslomalle. de_13042022_54.indd 55 de_13042022_54.indd 55 4.4.2022 18.01 4.4.2022 18.01. – Päivärahakatto tuli täyteen eikä hän saanut enää sairauspäivärahaa
Se ei ole ihmisten vika, vaan tämän järjes telmän vika, Filatov sanoo. – Ihmisillä voi tulla kiusauksia spe kuloida etuudella. Hallitus asetti keväällä 2020 par lamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta. Nykyajan työelämässä ihmisen sta tus voi vaihdella siten, että kauan sitten laadittu lainsäädäntö ei pysy kärryillä. Sosiaaliturvaa on rakennettu palasina. Komitea toimii yli hallituskausien vuosina 2020–2027. Mahdollisimman joustavasti, ja että ih miset ymmärtäisivät, mitä sieltä voi odottaa ja mitä ei voi odottaa, Koivu ranta luonnehtii. Komiteassa hän toimii Sosten puheen johtajan roolissa. Työttömyyden osuus sosiaaliturvakuluista on noin kuusi prosenttia. Käytännössä kuka ta hansa voi joutua tilanteeseen, jossa ai noastaan yhteiskunnan tukiverkko voi ottaa kiinni. . Etuuksissa on statuksesta riippuen jonkin verran eroja, ja siirtymä etuudelta toiselle tuo riskejä etuuden jatkumisen suhteen. Esimerkiksi pätkätyöläisellä voi olla monta etuutta päällekkäin, eli on työttö myysturvaa, asumistukea ja ehkä vielä toimeentulotukea. – Kun puhutaan sosiaaliturvasta ja työhön kannustamisesta, haluamme tuoda esiin, että jokaisella tulisi myös KOKOOMUKSEN SOSIAALITURVAPAKETTI JOHTAISI TOIMEENTULOTUKI RIIPPUVUUDEN LISÄÄNTYMISEEN. Nyt on siis tarve uudistaa jär jestelmä sellaiseksi, ettei synny erikoisia loukkuja, kun siirtyy etuudelta toiselle, ja että perusturva kannustaa ihmiset ak tiiviseen toimintaan mieluummin kuin tulonsiirron varassa elämiseen. Sosiaaliturvan kokonaismenot olivat vuonna 2018 noin 70,2 miljardia euroa. – Kun etuuksia on tehty yksi laki ker rallaan, niissä on myös perustelematto mia eroja. Esimerkiksi sairauspäivära hassa, opintotuessa ja työttömyystur vassa lapsikorotukset ovat erilaiset. Työtä luotsaa THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio ja jäseninä ovat eduskun taryhmien edustajat sekä hallituspuo lueista että oppositiosta. Valtioneuvosto asetti keväällä 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta. – Nyt järjestelmä on niin monimut kainen, että ihminen ei aina osaa enna koida, miten etuuksien kanssa käy, Fila tov sanoo. Komi tean työtä tukee viisi jaostoa: työllisyyden ja osaamisen jaosto, työja toimintakykyjaosto, asumisen jaosto, hallintojaosto ja tutkimusja arviointijaosto. Näiden mukaan vaihtelee myös syyperusteinen etuus. Vertailun vuoksi Suomen valtion vuosibudjetti on kuluvana vuonna 65 miljardia euroa. Komitean toimikausi on 23.3.2020–31.3.2027. Järjestelmän ongelmia yritetään ratkoa toissavuonna perustetussa sosiaaliturva komiteassa, jonka jäsen Filatov on. Lähde: STM Suomalainen sosiaaliturva on useim milla mittareilla mitattuna maailman huippuluokkaa, mutta silti järjestel mässä on parantamisen varaa. . de_13042022_54.indd 56 de_13042022_54.indd 56 4.4.2022 18.01 4.4.2022 18.01. Yhteis kunta on muuttunut, ja sitä myötä myös tarpeet ovat muuttuneet. Lisäksi mukana on pysyviä asiantuntijoita. Soste eli Suomen so siaali ja terveys ry on valtakunnallinen 240 sosiaali ja terveysalan järjestön kat tojärjestö. Järjestöjen läsnäolo tuo komiteatyös kentelyyn erilaisten väestöryhmien ää niä, jotka käyttävät sosiaaliturvaa. Komitean puheenjohtaja on THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio. Erilaisia etuuksia on lukematon määrä. Sosiaaliturvan rahat tulevat suurelta osin kuntabudjeteista. . Sosiaaliturvakomiteassa on jäsenenä kansanedustaja kaikista eduskuntaryhmistä. Syntyy huolta, jonka vuoksi ei ehkä tehdäkään niitä työkeikkoja, joita olisi olemassa. Byrokratia luo vii veitä maksatukseen – Ihminen joutuu hermoilemaan, kuinka maksut jaksottuvat. SOSIAALITURVAAN syntynyttä sump pua yritetään selvittää, jotta yhteiskunta toi misi oikeudenmukaisesti ja kannusta vasti. – Komiteassa haetaan ihmislähtöistä sosiaaliturvaa, joka paremmin vastaisi ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. . Ollaan työttömänä, vaikka tosiasiallisesti ollaan omaishoi tajana tai hoidetaan lapsia kotona tai ol laan sairaana, Filatov sanoo. 56 Demokraatti TEEMA SOSIAALITURVA KOMITEA . Koi vuranta korostaa, että perustoimeen tulon turvaaminen on yksi yhteiskun nan perustehtävä. Komiteassa on mukana joukko pysyviä asiantuntijoita. Yksi heistä on Väestölii ton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. Vuoroin ollaan töissä, opiskelemassa, vanhempainvapaalla, yrittäjänä ja vä lillä sairaana. On paljon tämän tyyppisiä asioita, joille ei ole järkevää perustelua, Filatov sanoo. Vanhuuteen liittyvät menot on suurin sosiaaliturvan luokka, toiseksi suurin on sairauteen ja terveyteen liittyvät menot
Lyhyellä aikavälillä sosiaaliturvauu distuksesta voi koitua lisäkustannuk sia, mutta pitkällä aikavälillä siitä täytyy tulla hyötyä, koska muuten järjestelmä ei ole onnistunut vahvistamaan työlli syyttä. Ja jos halutaan tehokkaampaa kuntoutu mista, niin palveluihin täytyy panostaa riittävästi. Toisaalta ei voi ot taa työtä vastaan, jos ei ole hoitopaik kaa, ja toisaalta hoitopaikkaa ei saa en nen kuin työpaikka on tiedossa. PERUSTURVAN MUUTOKSIEN talous vaikutuksia on vaikea ennustaa tarkasti. Yhteisen sävelen löytämisessä voi kui tenkin olla vaikeuksia. Tilanne on yksi lön kannalta hankala. Monista isoista lähtökohdista ollaan yhtä mieltä. – Raha voi mennä byrokratian pyörit tämiseen. Filatovin mukaan kokoomuksen sosi aaliturvapaketti johtaisi toimeentulotu kiriippuvuuden lisääntymiseen. SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN on iso pala haukattavaksi. Raha määräisten etuuksien lisäksi vanhem muutta tulee tukea myös palveluilla. – Esimerkiksi hankkeessa mukana oleva kokoomus on esittänyt massiivisia leikkauksia sosiaaliturvaan. – Mutta nyt saatetaan joutua teke mään monta päätöstä, ja sen päälle vielä valituskierre, kun päätökset eivät ensim mäisellä kerralla menneet oikein. – Olen hieman skeptinen sen suh teen, että löytyykö Suomesta enää yh teistä tahtoa löytää yhteisiä ratkaisuja, Filatov sanoo. Jos tällaisen tukihimmelin sijaan olisikin vain yksi etuus, niin päätöksiä ei tarvitsisi tehdä monessa paikassa. He voivat saada monenlaisia tukia, mutta silti työelä mässä voi olla vaikeuksia, Koivuranta sanoo. Sen eteen on ai emminkin tehty ponnisteluja, Satako miteassa vuosina 2007–2009 ja Toi mihankkeessa 2017–2019. Hänen mielestään komiteatyöskentely ei ole kuitenkaan ollut turhaa. Sosiaaliturvaan ja palvelujärjestel mään on tehty vuosien varrella muutok sia, mutta edelleen meillä on paljon vä liinputoajia. Pienem mistä ratkaisuista yhteinen näkemys voi kestää. Pitkällä aikavälillä hyötyä pitäisi olla enemmän kuin menoja. Se vai keuttaisi entisestään satunnaisten töi den tekemistä, koska toimeentulotuki leikkautuu lähes kokonaan pois tulojen noustessa. Ketään ei saisi esimerkiksi työmarkkinoilta syr jäyttää, Koivuranta sanoo. Osalta ihmisistä puuttuu osaamista tai terveyttä, Filatov sanoo. – Esimerkiksi jos tekee kolmivuo rotyötä, voi olla vaikea saada lapsille vuorohoitopaikkaa. Se on humpuukia. Ne ovat ai van toisesta maailmasta kuin se, mitä ko miteassa pyritään hahmottamaan. Tällä kertaa on lähdetty liikkeelle sosiaaliturvakomi tealla, joka toimii yli vaalikausien. Vaikka meillä on tulorekisteri ja paljon teknologiaa, niin ihminen te kee siellä taustalla aina päätökset. Läh tökohta on ollut, että ensisijaisen etuu den pitäisi olla riittävä, jotta riippuvuus toimeentulotuesta vähenisi. Yh teiskunnalla on rahaa, mutta Filatovin mielestä se on väärissä paikoissa. Perusturvassa etuuksien taso on usein liian matala, jotta sillä pystyisi pärjää mään. Kaikki tämä luo tietysti menoja. Meillä on oikeus olla osallisia yhteiskunnassa. 57 Demokraatti olla mahdollisuus antaa panoksensa tä hän yhteiskuntaan. – Yksinhuoltajien kohdalla ei ole oi kein hyvin onnistuttu. Ei kuitenkaan kepillä kannustamisen kautta. Perhemuodot ovat monimuotoistu neet ydinperhemallista esimerkiksi yh den huoltajan perheisiin ja perheisiin, joissa lapset asuvat vuorotellen kum mankin vanhemman luona. Sillä pyritään välttämään tilanne, jossa yksi hallitus vetää uudistusta yhteen suun taan ja toinen hallitus toiseen suuntaan. – En ole varma sitoutuvatko puo lueet lopulta yhteiseen remonttiin, koska so siaaliturva on hyvin arvosidonnainen ja poliittiset näkemykset eroavat, Filatov sanoo. Kuten siitä, että järjestelmän moni mutkaisuutta on syytä purkaa. – Nyt kun työmarkkinat ovat vetäneet paremmin, pitäisi varjella ihmisiä tippu masta toimeentulotuelle, jotta olisi hel pompi tehdä lyhyempiä keikkatöitä ja vähän matalapalkkaisempaa työtä. – Tällä hetkellä ei kuitenkaan leikkaa malla voi kannustaa työllisyyteen. KOMITEASSA HAETAAN IHMISLÄHTÖISTÄ SOSIAALITURVAA. Tiedetään, että ensisijaisten etuuksien nostaminen lisää kustannuksia ainakin lyhyellä aikavälillä. Se tarkoittaa, että tipahtaa toi meentulotuen varaan. – Nykyisestä toimeentulotuesta on kaikkein vaikein päästä työmarkkinoille, koska siellä kannustimet ovat kaikkein huonoimmat, Filatov sanoo. Toisaalta myös tiede tään, että jos ihmiset saadaan nopeam min työelämään, syntyy taloudellista hyötyä. Heille on jokin muu tapa tuoda panoksensa yhteiskun taan, esimerkiksi järjestötyön ja lähipii rissä tapahtuvan osallistumisen kautta. de_13042022_54.indd 57 de_13042022_54.indd 57 4.4.2022 18.01 4.4.2022 18.01. Nyt yhdestä ja samasta asiasta saatetaan päättää moneen kertaan ja monessa pai kassa, koska on monta etuutta päällek käin, Filatov sanoo. Ihmisillä on erilaisia edellytyksiä osallisuuteen, ja kaikki eivät ole syystä tai toisesta työkykyisiä. Ihminen voi saada samaan aikaa Ke lan toimeentulotukea, kunnan toimeen tulotukea, asumistukea, työttömyystur vaa ja esimerkiksi soviteltua päivärahaa, jos on käynyt keikkatöissä. Koivuranta nostaa esimer kiksi yksinhuoltajien köyhyysriskin
Tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutoksien tarkoituksena on parantaa eri viranomaisten yhteistyötä. Soste on laatinut myös oman täyden tävän listan asioista, joihin pitäisi kiin nittää huomiota. – Esimerkiksi pitkäaikaisesti sairastu neen lapsen kohdalla korvaustasot ovat heikentyneet vuosien mittaan, kun kulu jen kokonaisuus on jäänyt arvioimatta, kohtuullistamatta ja sopeuttamatta ny kyiseen kustannustasoon, Koivuranta sanoo. Yksi selitys epäonnistumi selle oli tuona aikana käynnistynyt maailmanlaajuinen rahoituskriisi, joka ajoi Suomen lamaan. Yksi tulos oli, että perustulon saajat olivat tyytyväisem piä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmään kuuluneet, jotka ei vät saaneet kokeilussa jaettua vastik keetonta rahaa. – Aika harva on rakentanut itseään sillä tavalla alusta saakka, että olisi voi nut valita onnistuneen elämän, Koivu ranta sanoo. Lähde: STM – OECDtutkimuksen mukaan Suo messa on poikkeuksellisen paljon ihmi siä, joiden työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Kokeilun tulok set kannustimista jäivät monella ta valla tulkinnan varaisiksi, koska mu kaan ei saatu verotusjärjestelmää. Soste on ehdottanut ylimääräistä in deksitarkastusta tiettyihin etuuksin, koska kuluttajahinnat nousevat ja monia ihmisiä uhkaa köyhtyminen. – Yhteiskuntana meidän täytyy pitää kiinni perusturvan tasosta. LEIKKAAMALLA EI VOI KANNUSTAA TYÖLLISYYTEEN. SOSTEN PUHEENJOHTAJA Koivuranta painottaa, että sosiaaliturvan uudistuk sessa tarvitaan myös pienempiä muutok sia nopeammalla aikataululla. Ensimmäisen kokeilu vuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustu loryhmän tasolla. Aina pohditaan, mistä voidaan karsia, mutta tämä ei ole se kohta, Koivuranta sanoo. Samaan ai kaan rahaa tarvitaan useammassa suun nassa: yhteiskunnan on paikattava koro nan jättämiä jälkiä ja maailmanpoliitti sen tilanteen vuoksi puolustusmenoihin halutaan satsata entistä enemmän. Suomessa kokeiltiin perustu loa vuosina 2017–2018. Järjestel män selkeiden epäkohtien korjaaminen on aloitettava välittömästi. Sosiaaliturvalla on muitakin funktioita kuin työllisyys. Silloin menoleikka ukset eivät auta, vaan ne vievät syvem mälle ahdinkoon. Esimer kiksi sellaisissa tilanteissa, joissa henki lötietoja täytyy lähettää viranomaiselta toiselle. Riittävä perusturva on ihmisarvokysy mys sekä yhdenvertaisuus ja oikeuden mukaisuuskysymys. Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta tavoiteltiin Toi mihankkeessa vuosina 2017–2019. – Kyllä useimpien elämään vaikutta vat sellaiset asiat, joihin itse ei voi vai kuttaa. SE ON HUMPUUKIA. Sen tehtävänä oli valmistella työlli syyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perus turvan kokonaisuudistusta. Se on kes keinen turvaverkon osa. 58 Demokraatti TEEMA Melkein ikuisuusuudistus SOSIAALITURVAN REMONTTIA on yritetty useaan otteeseen. Koi vuranta korostaa, että etuuksiin täytyy investoida. Kokeilus sa 2000 iältään 25–58vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja. Satako mitea valmisteli sosiaaliturvan koko naisuudistusta vuosina 2007–2009, mutta komitea ei onnistunut hank keessaan. Työllisyysvaikutusten tulkintaa vai keutti vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli. de_13042022_54.indd 58 de_13042022_54.indd 58 4.4.2022 18.01 4.4.2022 18.01. Parai kaa sosiaaliturvakomiteassa hyö dynnetään Toimihankkeessa teh tyä työtä. – Komitea on lähettänyt jatkovalmis teluun muun muassa perhe ja tulokä sitteitä, maksatusaikatauluja koskevat asiat sekä tietosuojaa koskevan koko naisuuden, Koivuranta sanoo
59 Demokraatti TYÖLLISYYS RAHASTO KELA TEHALLINTO KUNNAT VAHINKO VAKUUTUSYHTIÖT TYÖELÄKE LAITOKSET TYÖTTÖMYYS KASSAT TEpalvelut Sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Lastenhoidon tuet Lapsilisät ja muut lapsiperheen tuet Asumisen tuet Vammaisetuudet Opintotuki Sotilasavustus Takuueläke Työtapaturmaja ammattitautivakuutus Aikuiskoulutustuki Työttömyysturva Perheeläkkeet Vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeet Sairauspäivärahat Vanhempainpäivärahat Kuntoutus Terveyspalvelut Omaishoidon tuki Toimeentulotuki Ansioturva Perusturva Palvelut SOSIAALINEN TURVAVERKKO Nykyisessä sosiaaliturvassa etuudet ja palvelut nivoutuvat toisiinsa melko mutkikkaasti. Lä hd e: ST M de_13042022_54.indd 59 de_13042022_54.indd 59 4.4.2022 18.01 4.4.2022 18.01
Tästä syystä ansiotuloveron kevennyksestä eivät hyödy pienituloiset. Historia osoittaa, että pohjoismaat pystyivät luomaan sekä hyviä työpaikkoja että pärjäämään kilpailussa vientimarkkinoilla. Leikkaaminen sosiaalituista mahdollistaisi Orpon haluaman kevennyksen valtion ansiotuloverotukseen, joka on tällä hetkellä Suomessa ainoa aidos ti progressiivinen vero. Kokoomuksen tavoin monet muutkin puolueet ja elinkeinoelämän järjestöt ovat vaatineet siirtymistä työttömyyden keston myötä pienenevään korvaukseen. Tilanne on heikentynyt 1990 luvulta lähtien. Lisäämällä veroilla rahoitettua koulutusta, joka vahvistaa teknologiaa täydentäviä työtaitoja, antaa myös yksityisille yrityksille kannusteen luoda työpaikkoja, joissa maksetuilla palkoilla pärjää elämässä. Samaan aikaan kynnys, josta lähtien maksetaan tätä veroa, on noussut reilusti keskiansion yläpuolelle. Tutkimuksen mukaan porrastuksella saatiin aikaan haitallinen vaikutus työllistymiseen ja samalla vakuutusturva heikkeni. Tarvitaan politiikkaa, joka huolehtii teknologisen kehityksen suunnasta ja suosii niitä innovaatioita, jotka painottavat inhimillistä tekijää ja parantavat ihmisten työllistettävyyttä. Vaikka Suomessa on pitkään veropoliittisessa retoriikassa kannatettu laajaa veropohjaa ja sitä kautta matalia veroasteita, todellisuudessa olemme kuitenkin kulkeneet aivan eri suuntaan. Aihepiirin tutkimus ei tue Orpon näkemystä laiskasta työväestä. Pohjoismainen malli ei ole enää entisensä. Nämä palvelut, joita voi pitää ei-rahamääräisenä perustulona, ovat tukeneet myös työhön osallistumista. 60 Demokraatti K okoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati Helsingin Sanomissa sosiaalitukien leikkaamista, jotta työttömät hakeutuisivat nopeammin töihin. Sosiaaliturva, verotus ja hyvät työpaikat ANSIOTULOVERON KEVENNYKSESTÄ EIVÄT HYÖDY PIENITULOISET. Lisäksi on vaadittu ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen muuttamisesta pakolliseksi. OIKEISTON KRITIIKKI on kohdistunut erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyysvakuutukseen. Kansainvälinen meritoitunut tutkijaryhmä hyödynsi tutkimuksessaan Ruotsin 2000-luvun alussa käyttöön otettua ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Nämä tulokset ovat Suomen kannalta kiinnostavia, koska meillä on samanlainen työttömyysvakuutus-järjestelmä kuin Ruotsissa. Nyt olemme tilanteessa, jossa pelkät sosiaaliturvan ja verotuksen keinot eivät riitä. Tämä kaikki edellyttää valtion paluuta johtavaan rooliin innovaatiopolitiikassa. (https://labore.fi/t&y/miksei-tutkimustieto-kelpaa-tyottomyysturvan-muuttamista-vaativille/) POHJOISMAISEN HYVINVOINTIMALLIN keskeinen ominaisuus on ollut taata kaikille pääsy julkisesti tarjottuun koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin. Muutos näyttää jääneen pysyväksi. KOLUMNI Teksti Matti Tuomala, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori TEEMA de_13042022_60.indd 60 de_13042022_60.indd 60 4.4.2022 16.16 4.4.2022 16.16. Osin sama ryhmä osoitti Ruotsin aineistolla, ettei pakollisuus ole parannus nykytilanteeseen. Vuosina 2008 ja 2009 valtion ansiotuloverotukseen tehtyjen suurten muutosten seurauksena verotettava tulo eli veropohja kutistui huomattavasti suhteessa veronalaiseen tuloon. Malli toimi hyvin niin kauan kuin työstä saatavalla palkalla tuli toimeen. Sen osuus kaikista verotuloista on puolittunut noin 12 prosentista alle kuuteen prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2018
Ukrainassa taistellaan eurooppalaisten arvojen puolesta. Suomi ei ole erityisasemassa suhteessa Venäjään, vaikka jaammekin pitkän maarajan. PERIAATTEET ON tehty kestämään hyvät ja huonot ajat. Muutoin olisimme tuomittuja muuttumaan haastajamme kaltaiseksi. Suomi on toiminnallaan pyrkinyt aina vahvistamaan rauhaa ja vakautta. Kun suhteita Venäjään ryhdytään aikanaan palauttamaan, toimimme osana EU:ta. Yhteiset arvot ovat EU:n kriisinkestävyyden pohja ja vahvistavat yhtenäisyyttämme. Taloudelliset pakotteet ja niihin liittyvät Venäjän vastatoimet eivät tule katoamaan hetkessä. Se tarkoittaa yhteiskuntavastuuta, joka pitää osata ottaa huomioon näissä muuttuneissa olosuhteissa. Fortum on kertonut julkisuuteen, ettei se tee enää uusia investointeja Venäjälle, ja näin on ilmoittanut myös konserniin kuuluva Uniper. PUHEENVUORO On lohduttoman synkeää, että Euroopassa on sota. VR on päättänyt keskeyttää Allegro-junan liikennöinnin. Pakotteiden hintalappu on kova, mutta suomalainen yhteiskunta on osoittanut olevansa valmis reagoimaan Putinin sotatoimiin. Sen jälleenrakentaminen on pitkä prosessi. Tytti Tuppurainen Eurooppaja omistajaohjausministeri, (sd.) de_13042022_61.indd 61 de_13042022_61.indd 61 5.4.2022 9.15 5.4.2022 9.15. Olemme yhdessä asettaneet Venäjälle vahvat pakotteet ja tukeneet Ukrainaa monin tavoin, myös materiaalista tukea ja aseita antaen. 61 Demokraatti Luottamus Venäjään on mennyt V enäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä. Suomi ei hämärrä poliitikkojen ja yhtiöiden välistä roolijakoa; kyse on oikeusvaltiosta. Luottamuksen voi menettää hetkessä. Tiedän, että yhtiöissä on pantu merkille Venäjän investointiympäristön ja liiketoimintaympäristön radikaali muutos. Kaikkien intressissä olisi luonnollisesti päästä hallitusti irtautumaan Venäjän markkinoista, mutta ei liene ketään, joka tällä hetkellä tietäisi, kuinka se olisi helppoa tehdä. OMISTAJAPOLITIIKASSA EDELLYTÄN kaikilta valtio-omisteisilta yrityksiltä vastuullisuutta. Niihin pohjautuu koko yhteisen Euroopan ja itsenäisen Suomen ajatus. Poikkeuksellisina aikoina meillä on erityinen syy vaalia oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa. Meillä on taloudellista kestävyyttä suomalaisen sisun lisäksi. Uudessa tilanteessa on väistämätöntä ja luonnollista, että teemme huolellisen tilanneanalyysin ja kartoitamme keinoja, jotka tässä ajassa parhaalla mahdollisella tavalla tuovat suomalaisille turvaa ja edistävät vakautta. Odotamme, että yhtiöt noudattavat tarkoin sanktioita ja määräyksiä ja että ne päivittävät riskiskenaarionsa ja arvioivat strategiaansa näiden riskien osalta. Tämä on uusi normaali, johon myös suomalaisen elinkeinoelämän on sopeuduttava. Suomi toimii osana eurooppalaista ja läntistä liittoumaa tukien Ukrainaa. Prosessi ei tule olemaan nopea. Suomi ei hämärrä poliitikkojen ja yhtiöiden välistä roolijakoa; kyse on oikeusvaltiosta. On hyvän hallintotavan mukaista, että Fortum arvioi liiketoimintansa riskit ja tekee sitä koskevat päätökset. Valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi se tuo tullessaan monenlaista epävarmuutta ja yllätyksiä. Me emme ole idän ja lännen välissä, vaan Suomi on osa Euroopan unionia. Käymme valtion omistajaohjauksessa tiivistä vuoropuhelua yhtiöiden johdon kanssa. Finnair on kertonut, että Venäjän vastatoimena asettamalla ylilentokiellolla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia yritykseen
Monissa tapauksissa ihminen joutuu odottamaan niin kauan, että seuraukset ovat kohtalokkaat. Meneillään on selvitys psykoterapeuttikoulutukseen liittyvien uudistustarpeiden kartoittamisesta mukaan lukien koulutuksen opintohallinnollinen asema, ohjaus ja rahoitus. Mutta koulutusjärjestelmässä tätä ei ole otettu huomioon. Yhteiskuntamme tarvitsee psykoterapeutteja samalla tavalla kuin esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia, poliiseja, asentajia ja opettajia. PSYKOTERAPIAN TARVE on iso ja kasvava. Monet koulutukseen haluavista voivat osallistua vain, jos työnantaja maksaa. On vakava asia, että lakisääteinen oikeus hoitoon ei tällä hetkellä toteudu. Lisäksi PUHEENVUORO koulutus maksaa yleensä kymmeniä tuhansia euroja. Olisit opiskellut pedagogiikkaa, mutta voisit tulla opettajaksi ainoastaan, jos ostat kalliin jatkokoulutuksen. Ja enemmän odotusta. Suomi kuuluu maail man parhaimpiin maihin erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisessä. Mutta jos joku sairastuu psyykkisesti, hän usein saa lähetteen ja hoitosuosituksen psykoterapiaan. Psykoterapia on poikkeus. Yksi syy tähän on se, että psykoterapiakoulutus on jatkokoulutusta ja sen takia maksullista. Oppositiosta huudellaan terapiatakuun perään. Psykoterapiapalvelut kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Syy on yksinkertaisesti psykoterapeuttien ja psykoterapiapalvelujen riittämätön saatavuus. Ajatelkaa, jos näin olisi muissakin ammateissa. Ja kyllä, terapiatakuu olisi hyvä, mutta hallituksen kokonaisvaltainen hoitotakuu vielä parempi. Vuosi sitten tein Matias Mäkysen (sd.) kanssa kirjallisen kysymyksen asiasta. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, ja joka kolmas sairauspäivärahapäivä on mielenterveysperusteinen. Mutta toivoa on. 62 Demokraatti Miksi psykoterapia on poikkeus. Toiveemme valtion koulutuskorvauksesta ei näytä toteutuvan niin kauan kuin koulutusta pidetään täydennyskoulutuksena. Psykoterapiassa lakisääteinen oikeus hoitoon ei toteudu. Tänä keväänä eduskunnan sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnössään kansalaisaloitteesta ”Psykoterapian puolesta – kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi”, että ”valtioneuvosto jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus sekä palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata”. Sen toteuttaminen mielenterveyden hoidossa vaatii muutoksia myös koulutuspuolella. K un joku sairastuu vakavaan tautiin kuten syöpään, hän saa nopeasti laadukasta erikoissairaanhoitoa julkisella puolella. Sen jälkeen seuraa odotusta. Johan Kvarnström kansanedustaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen Raasepori de_13042022_61.indd 62 de_13042022_61.indd 62 5.4.2022 9.15 5.4.2022 9.15. Ehdotuksemme oli, että psykoterapeuttikoulutus tulee uudistaa maksuttomaksi, mikä helpottaisi koulutukseen pääsyä
Lisääntyneen keskustelun myötä perustettiin myös Yhdysvaltojen energiaministeriö. Symbolisena tekona presidentti Carter asennutti vuonna 1979 Valkoisen talon katolle aurinkopaneelit. Vuonna 1973 alkaneessa öljykriisissä Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat öljyn vientiä ja korottivat öljyn hintaa roimasti. Toimien myötä energian kokonaiskulutus laski noin kahdeksalla prosentilla ja öljyn kulutus laski 13 prosenttia. 63 Demokraatti Eveliina Heinäluoma kansanedustaja (sd.) Mitä aiemmat energiakriisit voivat opettaa meille. Ukrainan sota on luonut laajan humanitaarisen kriisin, mutta väistämättä se aiheuttaa myös energiakriisin, sillä venäläisestä energiasta irtautuminen tarkoittaa väliaikaisesti energiahintojen nousua kaikissa Euroopan maissa. Autoille säädettiin energiatehokkuusvaatimukset, jotka vähensivät kulutusta merkittävästi. Samaan aikaan hallituksen on syytä pohtia vuoden 2022 ohjelman valmistelua, jossa nopeutetaan uusiutuvan energian hankkeiden etenemistä, vahvistetaan jo olemassa olevia työkaluja kotitalouksien öljyja kaasulämmityksestä irtaantumiseen sekä valmistellaan kampanja, jolla kannustetaan suomalaisia ja yrityksiä energiatalkoisiin. Yhteiskunnan on otettava vastuu kaikkein pienituloisimpien pärjäämisestä. ENERGIAN HINNAN väistämättömän nousun edessä yhteiskunnan on otettava vastuu kaikkein pienituloisempien pärjäämisestä. Vuosikymmen muokkasi merkittävästi Yhdysvaltojen energiapolitiikkaa ja myös kansalaiset opettelivat tulemaan toimeen vähemmällä energialla. de_13042022_61.indd 63 de_13042022_61.indd 63 5.4.2022 10.48 5.4.2022 10.48. Eurooppalaiset johtajat ovatkin päättäneet käynnistää siirtymän, jossa poistetaan riippuvuus venäläisestä energiasta ja vauhditetaan siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Suomessakin toteutettiin säästöohjelma, jonka tavoitteena oli energian kulutuksen vähentäminen kymmenellä prosentilla. Öljykriisin myötä Yhdysvallat heräsi riippuvuuteensa öljytuonnista ja presidentti Nixon esitteli sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimia, kuten lämmitysöljyn kulutuksen vähentämistä 15 prosentilla, mikä tarkoitti sisälämpötilojen laskua noin kolmella prosentilla, ydinvoiman rakentamisen kiirehtimistä sekä joukkoliikenteen käytön tukemista. Säästöohjelmaan kuului sekä suuria että pieniä toimia, kuten mainosvalojen sammuttaminen yöksi, harrasteilmailun kieltäminen ja sisälämpötilan laskeminen. Vaikutukset olivat rajut ja laajat. Edessä on vaikeita aikoja ja varsinkin pienituloisten kohdalla välttämättömien elintarvikkeiden hintojen korotukset aiheuttavat arkeen huolta ja niukkuutta. PUHEENVUORO Kriisi vaikeuttaa kansalaisten elämää nostamalla asuntojen lämmityskustannuksia, ruoan hintaa sekä paljon energiaa käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksiä. Päättäjien on löydettävä keinot, joilla tuetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien ja pienituloisten pärjäämistä kriisin keskellä. SAMAAN AIKAAN voimme myös katsoa historian tapahtumia ja kerätä oppeja menneistä energiakriiseistä. E urooppa on Putinin käynnistämän hyökkäyssodan myötä suurimman energiakriisin keskellä sitten vuoden 1973 öljykriisin. Euroopan komission mukaan kaasun käyttöä voitaisiin leikata jo tänä vuonna jopa kahdella kolmanneksella
Ei pelkästään maantieteellisen sijaintimme takia vaan yhteisten arvojen ja monipuolisten siteidemme vuoksi. Nyt molemmat maat pohtivat puolustuksensa tulevaisuutta nopealla aikataululla, mutta pohdintaa ei voi tehdä pullossa. Suomen kanssa samanaikainen liittyminen nostaa Nato-kannatusta merkittävästi mielipidemittauksissa. 64 Demokraatti Kulkevatko Suomi ja Ruotsi samaan suuntaan. Muutokset rajanaapureissamme aiheuttavat muutoksia omassa ajattelussamme. Ratkaisevan tärkeää on, että kumpikaan ei yllätä toista ratkaisuillaan. Kristiina Salonen kansanedustaja (sd.) ulkoasiainvaliokunta jäsen de_13042022_64.indd 64 de_13042022_64.indd 64 5.4.2022 10.02 5.4.2022 10.02. Toisaalta-toisaalta-linjaus kertoo tilanteen vaikeudesta. Vajaa kuukausi myöhemmin hän totesi, että Ruotsi ei sulje pois Nato-jäsenyyden mahdollisuutta. Sen voi havaita esimerkiksi suomalaisten Nato-kantojen muutoksesta Venäjän hyökkäyssodan myötä. Pääministeri Andersson sanoi maaliskuun alkupuolella, että Ruotsin liittyminen Natoon tässä vaiheessa horjuttaisi turvallisuustilannetta Euroopassa. Naapurissakin on siis selvästi halua kulkea samaan suuntaan – ainakin jos suuntana on Nato. Samanlaisesta prosessista huolimatta lopputuloksien yhtäläisyyttä emme me päättäjätkään vielä voi kuin arvailla. Keskustelukierrokselle on annettu aikaa toukokuun loppuun saakka. Ajattelemme, että Suomella ja Ruotsilla on eräänlainen kohtalonyhteys tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. PUHEENVUORO Meitä on yhdistänyt rajanaapuruuden lisäksi sotilaallinen liittoutumattomuus. Lopulta Suomen turvallisuus on ennen kaikkea suomalaisten asia. Ruotsissa on käynnistetty samantyyppinen poliittinen prosessi kuin Suomessa, jossa puolueet on kutsuttu yhteiseen keskusteluun turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja vaihtoehdoista. Suomen tulee kuitenkin tehdä päätökset puhtaasti omista turvallisuusja puolustuspoliittisista lähtökohdistaan. T urvallisuusympäristön muutosta seuranneessa keskustelussamme toteamme usein, että Suomen ja Ruotsin tulisi kulkea yhtä matkaa puolustuksellisissa ratkaisuissaan. Ruotsin ratkaisuja siivittävät syyskuussa lähestyvät parlamenttivaalit. Suomen on samanaikaisesti sekä tehtävä itsenäistä analyysia turvallisuusja puolustuspolitiikan tulevaisuudesta, että käytävä päivittäistä vuoropuhelua Ruotsin kanssa. Suomi ei voi olla riippuvainen omissa ratkaisuissaan Ruotsista. Kumpikin maa tekee kuitenkin itsenäisesti omat päätöksensä puolustuksensa turvaamiseksi. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan vahva linja on ollut maidemme välinen puolustusyhteistyö. Ruotsalaisten Nato-kannatus on vaihdellut hieman kyselystä riippuen, mutta vaikuttaa siltä, että Suomen ratkaisu on ruotsalaisille tärkeä. Ainakin sosialidemokraattinen pääministeri Magdalena Andersson kommentoi Ruotsin seuraavan Suomessa käytävää keskustelua tiiviisti. KULKEEKO RUOTSI samaan suuntaan Suomen kanssa. Muutokset rajanaapureissamme aiheuttavat muutoksia omassa ajattelussamme. SILLÄ ON väistämättä merkitystä meille, mitä Ruotsi tekee ja kuljemmeko samaan suuntaan
Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Se näkyy maailmankauppapolitiikan käymistilassa, missä ei noudateta enää WTO:n sääntöjä.Eikä paljon muitakaan aiemmin sovittuja sääntöjä. Ehkä länsimaiset uutistoimitukset (myös Suomen) ovat myös paljolti suurten kansainvälisten, ”läntisten uutistoimistojen” valikoimien tietojen varassa. Suomi on Euroopan maa ja EU:n jäsenvaltio. Maailma ei ole enää yksinapainen. Vaikka Suomessa ei saa kovin paljon kannatusta Kiinan tai Venäjän valtioiden politiikka, olisi näistä maista paljon mielenkiintoista kerrottavaa suomalaisille. Suomalaisten uutistoimitusten tulisi kertoa paljon enemmän kehittyvistä maista kuten Kiinasta, Intias ta ja Venäjästä. Eihän totuudellisen journalismin perustana voi olla erilainen yhteiskuntajärjestelmä tai suhtautuminen erilailla maailmanpolitiikan suuriin kysymyksiin. Euroopassa on 51 valtiota ja 852 miljoonaa asukasta, Euroopan unionissa on 27 jäsenvaltiota ja 450 miljoonaa asukasta. Savon Sanomissa Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali sanoo: ”länsimainen uutiskatse on valikoiva. Tekstin mukaan Suomessa ulkomaanuutisoinnin katse on usein Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tällä vuosituhannella myös globalisaatio on tosiasia. Se näkyy ehkä parhaiten Kiinan kansantalouden nousuna, mikä on uhkaamassa tai uhkaa jo nyt Yhdysvaltojen asemaa kansantalouden mahtina maailmassa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Kaikista muista maista on uutisia mitätön määrä. Savon Sanomat otsikoi 29.3.2021 Vino kuva maailmasta. Ehkä uutisminuuteilla mitattuna mututuntumalla USA-uutisia on lähes puolet ja loput muista maista. Minä sanoisin kyllä toisinpäin: USA:ssa ja Euroopassa. Eikö journalistiikan pitäisi olla jotain muuta. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_13042022_64.indd 65 de_13042022_64.indd 65 5.4.2022 10.02 5.4.2022 10.02. Siinä korostuvat länsimaiden intresseissä olevat asiat ja maat joihin on ollut taloudellista kiinnostusta ja kaupankäyntiä.”… ”Toimituksissa tiedetään hyvin, mitä suomalaiset lukevat ja klikkaavat sekä kuinka paljon juttujen parissa vietetään aikaa. Kertoa koko maailmasta tärkeitä asioita totuudenmukaisesti kansalaisille, jotta he itse voisivat muodostaa maailmasta kuvan. osavaltio. osavaltio. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki USA hallitsee tv-uutisia ULKOMAANUUTISET AAMULLA, päivällä ja illalla ovat Ylen ja MTV:n kanavilla täynnä uutisia USA:sta päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen ja vuodesta vuoteen. Joku voisi ulkomaanuutisoinnin perusteella kysyä, onko Suomi USA:n 51. Antero Hämäläinen Kuopio Onko Suomi USA:n 51. Luulisi että ulkomaanuutisten keskiössä pitäisi olla muiden Euroopan maiden uutiset ja EU-uutiset. Uutisia prio risoidaan muun muassa kiinnostavuuden ja maantieteellisen läheisyyden perusteella.” Tämä tarkoittaa sitä, että uutistoimituksissa aivan kuin myydään uutisia niin kuin kauppaa tekevissä yrityksissä tuotteita ja palveluja
Ennennäkemättömän vakavan hoitajapulan sekä hoitotyön heikentyneen vetoja pitovoiman vuoksi erityisesti hoitohenkilökunnan johtamisessa on hyvinvointialueilla oltava osaamista. Ilman hoitotyön johtajien työtä sote-uudistuksen toimeenpano ei onnistu. Näin on käynyt myös esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valmistelussa. Tämä on vakava puute, joka on korjattava ja hallintosääntöihin tulee tehdä kirjaus hoitotyön johtajan roolista. Tämä tavoite ei toteudu ilman hoitotyön johtajien työpanosta myös organisaation ylimmässä johdossa. Jotta hyvinvointialueet voivat toimia väestön parhaaksi, juuri hoitohenkilökuntaa ja heidän esihenkilöitään pitää kuulla ja hoitohenkilökuntaa on osattava johtaa erityisen hyvin. Tampereen Sosialidemokraattisen Toveriseuran johtokunta Hoitotyön johtaminen syö hoidon laatua Suuressa osassa hyvinvointialueiden valmisteluelimiä ei ole ollut ollenkaan mukana hoitotyön johtajia tai asiantuntijoita ja tämän seurauksena monilla alueilla hoitotyön johtamista ei ole lainkaan huomioitu hallintosääntöehdotuksissa. ”Suomi tuomitsi torstaina 24. Asian laiminlyöminen voi hyvinkin olla niin sanotusti viimeinen niitti alalla oleville hoitotyöntekijöille. Hoitotyön johtamisosaamista tarvitaan tulevilla hyvinvointialueilla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hoitotyön johtamisen paikka, tila ja asema on turvattava. Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueel lista koskemattomuutta. Suomen on helppoa ja joustavaa kehittää MNNA-statusta eteenpäin sillä tavoin kuin Euroo pan tuleva turvallisuusjärjestys edellyttää. Pidämme tulevien turvallisuusratkaisujemme vähimmäistasona Yhdysvaltain kanssa solmittavaa sopimusta, jolla Suomesta tulee Yhdysvaltain ”merkittävä Natoon kuulumaton liittolainen” (major non-Nato ally, MNNA-status). Pää kylmänä ja huolella harkiten. helmikuuta jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) aluevaltuutettu, Pohjois-Karjala de_13042022_66.indd 66 de_13042022_66.indd 66 5.4.2022 11.25 5.4.2022 11.25. Palveluita hyvinvointialueil la tulee tuottamaan sosiaalija terveydenhuollon suurin ammattiryhmä eli hoitotyöntekijät. Tasavallan presidentti on todennut, että tässä tilanteessa on erityisen tärkeää pitää pää kylmänä ja arvioida tapahtuneiden ja mahdollisesti tulevien muutosten vaikutusta turvallisuuteemme huolella – ei viivytellen, mutta huolella.” Toveriseuran on helppoa ja luonnollista yhtyä edellä oleviin virallisiin lausumiin. 66 Demokraatti MIELIPIDE Kuinka Suomi vastaa Ukrainan sotaan. Hoitotyön ymmärtämättömyys voi johtaa jopa kokonaistoiminnan ja hyvän hoidon kannalta huonoihin ratkaisuihin. On täysin järjetöntä, jos heitä ei johdeta asiantuntevasti ja pidetä huolta erityisesti heidän jaksamisestaan ja osaamisestaan. Tehyn tekemän tutkimusten mukaan hoitotyön johtamisella tai sen puutteella on suora yhteys hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen, alalla pysymiseen, työhön sitoutumiseen sekä toiminnan kustannustehokkuuteen. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Koko sote-uudistuksen päätavoitteena on integroida perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Niin paljon puhutaan hoitajapulasta, mutta jos nyt ei hoitotyöntekijöiden johtamista laiteta kuntoon, niin hoitajapula ei ainakaan tästä parane
Turvatakuisiin uskomiseen liittyy riski, että ne eivät toteudu. EU:n merkitystä puolustuksessa on usein perustellusti väheksytty. Suomessa Venäjän hyökkäys on ymmärrettävästi herättänyt pelkoa. Jos emme liity Naton jäseneksi mahdollisuutemme välttää sotilaallisten konfliktiin joutuminen tulevina vuosikymmeninä olisivat hieman paremmat kuin Naton jäsenenä. Euroopan olisi pärjättävä itse Venäjän kanssa. artiklassa todetaan, että hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuksen osapuolta avustetaan toteuttamalla yksin tai yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeellisiksi katsottavia toimia asevoiman käyttö mukaan lukien. Syvennetään kahden välistä puolustusyhteistyötä erityisesti Ruotsin ja myös Naton jäsenmaiden muun muassa Norjan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Naton perussopimuksen kuuluisassa 5. Pidetään huolta kansakuntamme hyvinvoinnista ja demokratiastamme. 67 Demokraatti Pidetään Suomen turvallisuus omissa käsissä Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Toivottavasti johtonsa vaihtaneen Venäjän kanssa suhteet ovat ehkä parantuneet. Suomen asemassa olevalle maalle Naton jäsenyys ei ehkä tuo lisäturvaa. Tuki Suomelle olisi naapureidemme oman kansallisen edun mukaista ja Naton jäsenmaa voi omalla päätöksellään päättää asevoimiensa käytöstä. Länsi-Euroopan mailta ei riittäisi joukkoja kaukaiseen Pohjolaan. Nyt olemme nähneet EU:n ulkopuolisen maan Ukrainan saavan tuekseen vaikuttavat talouspakotteet ja merkittäviä asetoimituksia EU:n jäsenmailta. Epätodennäköisessä, mutta mahdollisessa Euroopan laajuisessa kriisissä jokaisen maan hallitus ajattelisi ensisijaisesti oman kansakuntansa etua. Hyökkääjän tappiot olisivat suuret tavoiteltuihin etuihin nähden. Vihollisen hyökkäyskiiloja ahdistetaan sivustasta nopeasti liikkuvilla joukoilla ja maahanlaskut torjutaan välittömästi toteuttavilla vastahyökkäyksillä ennen kuin hyökkääjä ehtii vakiinnuttaa asemiaan lisäjoukkojen tuomiselle. Ylläpidetään riittävää puolustuskykyä ja vahvaa maanpuolustustahtoa. Suomi ei ole asemaltaan Ukraina ja Venäjällä ei ole strategista intressiä sodankäyntiin Suomen ja Norjan suunnalla. Naton jäsenyyden ulkopuolella pysyessämme ei tarvitse vuosittain osallistua Naton hallinnon kuluihin ja uhka joutua Venäjän ja lännen konfliktissa ensimmäisenä sotatoimien kohteeksi saattaisi hieman vähentyä. Yhdenkään Naton jäsenmaan asevoimat eivät lähde sotaan Naton kokousten päätöksellä. Jouko Sillanpää Helsinki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_13042022_66.indd 67 de_13042022_66.indd 67 5.4.2022 11.25 5.4.2022 11.25. Suuressa eurooppalaisessa sodassa sotatoimien painopiste on Eteläja KeskiEuroo passa. Suomi saisi ainakin huomattavaa materiaalista apua EU:n jäsenmailta sotaan joutuessaan. Suomella on hyvin varustetut Pohjolan voimakkaimmat puolustusvoimat. Venäjälle seurauksiltaan huonosti harkittu hyökkäys Ukrainaan on poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen katastrofi. Ei Suomella ole välitöntä uhkaa idästä. Ongelmien syntyminen Venäjän kanssa on mahdollista. Saatetaan uskoa, että Naton turvatakuut pelastavat meidät kaikelta pahalta. Venäjällä ei ole taloudellisia ja ei sotilaallisia edellytyksiä uusiin sotiin vuosiin. Yhdysvallat keskittäisi silloin pääosan voimavaroistaan Aasiaan. Idän ja lännen rajamaana Suomen tärkein voimavara oma vahva kansallinen puolustus ja ulkopolitiikassa hyvän harkintakyvyn omaava valtiojohto. Kansalliset hallitukset päättävät miten tukevat toista Naton-jäsenmaata tai myös Naton jäsenyyden ulkopuolella olevaa maata. Pelko on heijastunut mielipidetutkimuksissa nopeasti kasvaneena Nato jäsenyyden kannatuksena. Vaikeasti ennustettavaa tulevaisuutta arvioitaessa voi olla mahdollista, että esimerkiksi Yhdysvallat on Kiinan kanssa sotilaallisessa konfliktissa 2030-luvulla Tyynen meren alueella ja Venäjä olisi nousemassa itse aiheut tamastaan alennustilasta. Nato-jäsenyyden vaikutuksia pitää arvioida vuosikymmenien ajanjaksolla. Ilmatukea voisimme saada Ruotsilta ja ehkä myös Norjalta, vaikka emme Natoon kuuluisi. Ukraina on puolustuksessaan noudattanut oikeastaan Suomen alueellisen puolustuksen perusajatusta
de_13042022_66.indd 68 de_13042022_66.indd 68 5.4.2022 11.25 5.4.2022 11.25. Venäjän turvallisuuspolitiikka on Pietari Suuren ajoista, 1700-luvulta lähtien, perustunut geopolitiikan sovellutuksiin. Venäjä on pyrkinyt pitämään Ukrainan sopimuksessa, estämään lähentymisen länteen, ja turvaamaan suojavyöhykkeen Turkki-Natoa vastaan. Siksi venäläiset tiedemiehet katsovat Ukrainaa vain Venäjän turvallisuuden kannalta. Maanpuolustuskorkekoulun strategian laitoksen tutkija-professori, filosofian tohtori Alpo Juntunen on tutkinut Venäjän geopolitiikkaa ja julkaissut siitä 2003 kirjan Itään vai länteen. Venäjän vaihtoehdot. Tiedemiehet ja poliitikot reagoivat siihen voimakkaasti; esimerkiksi: ”Siksi Venäjä ei saa sallia itsestään riippumattoman geopoliittisen tekijän syntymistä Mustanmeren pohjoisrannalle.” (tutkija Aleksandr Dugin: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus, 1997). Se näytti menettävän kaikki läntiset reuna-alueensa. Taitaa olla syytä vielä painottaa, että jonkin asian ymmärtäminen ja sen hyväksyminen, ovat kaksi eri asiaa. Valta on vaihdellut ja vankila on ollut käytössä. ton ja Varsovan liiton hajoamiseen. Viro, Latvia Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova itsenäistyivät. Kun mediassa pidetään Vladimir Putinin Ukrainan politiikkaa arvaamattomana, niin se näyttää natsaavan hyvin Alpo Juntusen teoksessa jo ennen Ukrainan kriisiä selvitetyn, Venäjän perinteisen, väkivaltaisen geopolitiikan kanssa. Niin ne ovat tässäkin jutussa. Seurannut vanhakommunistien epäonnistunut vallankaappaus johti kommunistipuolueen kukistumiseen ja NeuvostoliiVenäjällä ei ole alueella omia suojaavia merirajoja. Venäjä ryhtyi tilanteen paikkaamiseen: Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan välille solmittiin 8.12.1991 sopimus Itsenäisten Valtioiden Yhteisön (IVY) perustamisesta. Ukrainan asema paikatussa turvavyöhykkeessä on etelässä täysin keskeinen. Duuman geopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, liberaalidemokraatti A.V. Juntunen tutki venäläistä geopolitiikkaa Moskovassa ja perehtyi erittäin laajasti venäläisten geopoliittisten tutkijoiden tutkimuksiin ja muuhun materiaaliin; myös muualta. Tilanne yllätti kaikki; poliittiset päättäjät ja kansan. Mittava teos on alan hyvin kattava. Mitrofanov ehdotti 1997 ratkaisuksi Ukrainan jakamista kolmeen tai neljään valtioon kansallisuuksien mukaan. Liittosuhteessa olleet sosialistivaltiot DDR, Puola, Tshekkoslovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria erosivat. ”Venäjän historia, poliittinen realismi ja käytännön opetukset ovat tutkimukseni perusta ja siksi olen sivuuttanut spekulatiivisen ”uuden” geopolitiikan, joka haluaa rakentaa maailman kehityksen mielikuvien varaan.” Teos siis käsittelee faktaa, ei fiktioita. Neljä päivää myöhemmin siihen liittyivät Keski-Aasiasta neljä entistä neuvostovaltiota; joten entisistä vain Baltian valtiot jäivät ulkopuolelle. Ukrainassa on 49 miljoonaa asukasta; se on suuri ja strateginen merivaltio. 68 Demokraatti Historia toistuu Ukrainassa Länsi katsoo Venäjän syyllistyneen Ukrainan itsenäisyyden loukkauksiin ja kansainvälisen lain rikkomisiin. Teosta käytetään myös oppikirjana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Neuvostoliiton tärkein neuvostotasavalta Venäjä julistautui riippumattomaksi liittotasavallaksi presidentti Boris Jeltsinin johdolla. Sydänmaa-Venäjän (Euraasia) turvavyöhyke Eurooppa-Natoon oli nyt suojaton kuin kuoreton puu. Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen MIELIPIDE Venäläiset tiedemiehet katsovat Ukrainaa pelkästään Venäjän turvallisuuden kannalta. Hyökkäyssota on siitä pitävä näyttö. Venäjä taas katsoo Naton itään tunkeutumisen aiheuttaneen turvallisuutensa vaarantumisen. Vaikka geopoliittinen historia tässä ”vain” toistuukin, niin kyllä Venäjän röyhkeä hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan, ja siten täysmittainen sota Euroopassa, on kaikille suuri yllätys ja järkytys. Ukrainan itsenäistyttyä Venäjän suoja ja suhteet etelään tulivat Ukrainan politiikasta riippuviksi. Siinä rytäkässä hävisi myös Nato-maiden vastainen Neuvostoliiton Euroopan turvavyöhyke Itämereltä Mustalle merelle asti. Siitä tuli Naton uhkavyöhyke. Ukrainan poliittinen tilanne on koko sen itsenäisyyden ajan ollut melko sekasortoinen. Ukraina ryhtyi 2008 kiistämään IVY-jäsenyytensä. Mihail Gorbatsovin uudistuspolitiikka (perestroikka) ajautui 1991 kaaokseen ja sekasortoon
Raha on yksi tärkeä avustus, joka menee perille eri kanavien kautta. Venäjän hyökkäys ja sotatoimet ovat siten täysin arvojemme vastaisia. Naton pääsihteeri on todennut, miten sodan leviäminen Ukrainan rajojen ulkopuolelle olisi vielä vaarallisempaa. Ilmajoen Työväenyhdistys ry Ukrainalaiset taistelevat koko Euroopan vapauden ja koskemattomuuden puolesta. Pidämme tärkeänä, ettei myöskään venäläisiin ihmisiin kohdistu vihapuhetta ja syyttelyä Venäjällä valtaa pitävien taholta. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ukrainaa on tuettava Ilmajoella tuomitaan Venäjän sotatoimet Ilmajoen työväenyhdistys tuomitsee Venäjän aloittaman laajamittaisen sodan naapurimaahansa ja vaatii Venäjän johtoa lopettamaan heti sotatoimet Ukrainassa. Siksi hän pitää ensisijaisen tärkeänä sitä, ettei sota leviä Ukrainan rajojen ulkopuolelle muualle. Ydinaseen pelko jarruttaa myös Ukrainan täysimittaista avustamista. Venäjän toimenpiteet uhkaavat kokonaisuudessaan eurooppalaista kollektiivista turvallisuusjärjestelmää. Nyt täytyy ottaa riskejä ja tukea Ukrainaa itsenäisyytensä säilyttämisessä. Kun maa sotia tuottaa Yhtenäinen EU heräsi Vastavoiman roistovaltiolle keräsi Venäjän talouteen jättimäisesti kolahtaa Kansan elintaso romahtaa Ukraina saa huutavaan tarpeeseen tukea Tämän voi jälkikäteen historiasta lukea Putin jää historiaan kaltaistensa seuraan Maon, Mussolinin, Hitlerin ja Stalinin keulaan Muiden maiden velvollisuus On taata pakolaisten elinolojen kelvollisuus Vielä Putinin tappokoneistot riehuvat Lopulta kuitenkin vapauden tuulet ja Ukrainan liput liehuvat. Kansainvälisen yhteisön toimin tulee taata Ukrainan siviiliväestön turvallisuus. Tehtävämme on näin tukea Ukrainaa ja Ukrainan kansaa. Tuomme toiminnassamme esille sodan aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä sekä Venäjän kansan sodanvastaista liikehdintää. Toivomme mukaan Ilmajoen julkisyhteisöt ja elinkeinoelämän yritykset lukuisten yhdistysten kanssa. Yrjö Saraste sotaveteraani Sotahirviö tuhoaa ja tappaa Reijo Päivärinta Kärkölä Putin sodat aloittaa Suur-Venäjää haluaa tavoittaa Puheiden uho Mielessä Ukrainan tuho Putin hyökkäsi Oligarkit ja vasallit nyökkäsi Asetehtaille miljardeittain rahaa Ukrainaan verivirtoja ja paljon pahaa Kuka voi Venäjään luottaa. Ellemme nyt auta Ukrainaa kaikin keinoin, osoitamme, että on mielestämme ihan ok, että kukin maa taistelee yksinään silloin, kun jokin vahvempi maa yrittää miehittää sitä. Mikäli Venäjän rajojen siirto Ukrainassa onnistuu, Venäjä saa siitä vahvistusta vaatia ja toteuttaa rajojen uudelleenmäärittelyjä myös muualla. Vaarallinen ihmishenkiä vaativa sodankulku on pikaisesti pysäytettävä. Venäjän hyökkäys on täysin kansainvälisen oikeuden vastainen. Työväenyhdistyksen ja sosialidemokraattien ydintä on rauha ja ihmisten välinen yhteistyö yli rajojen. Suomen sekä muiden Euroopan maiden tulisi nyt kaikin voimin auttaa Ukrainaa säilyttämään vapautensa. Käynnissä oleva sota aiheuttaa suurta kärsimystä etenkin Ukrainassa myös siviiliväestölle ja lapsille. Ilmajoella on herännyt monien aloitteesta useita asukasryhmiä, jotka haluavat auttaa monella tapaa ja monissa kohdin ukrainalaisia. Nato ei itse voi auttaa, koska sillä on hiljainen sopimusVenäjän kanssa, että se suojelee vain täysjäseniään, jollainen Ukraina ei ole. Työväenyhdistys innostaa kaikkia osallistumaan keräyksiin ja kiittää keräysten lukuisia toimeenpanijoita. Kun tarvikkeita ja vaatteita viedään avustuskeräyspaikkoihin, tulisi jokaisen varmistaa, että ne ovat kaikilta osin käyttökelpoisia ja puhtaita. de_13042022_66.indd 69 de_13042022_66.indd 69 5.4.2022 11.25 5.4.2022 11.25. Ukrainan säilyminen itsenäisenä on elintärkeää koko Euroopalle. Venäjän valheellinen viestintä kansainvälisesti ja oman maansa kansalaisilleen on täysin tuomittavaa. Venäjän toiminta ei kunnioita Ukrainan itsemääräämisoikeutta eikä sen kansalaisten turvallisuutta. EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön tärkein ajankohtainen tavoite on nyt Venäjän sotatoimien lopettaminen. Työväenyhdistys tukee Suomen kansallista yksituumaisuutta ja valtion johdon toimintaa sekä antaa tukensa yhteisille eurooppalaisille voimakkaille ja johdonmukaisille toimille, joilla vastataan Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamiin sotatoimiin. Edessä olevaan, koko Eurooppaan heijastuvaan Ukrainan sodan aiheuttamaan humanitääriseen kriisiin on jo laajamittaisesti valmistauduttu. Keskeisellä paikalla Ilmajoen torin vieressä oleva työväentalo annetaan kerääjien käyttöön erilaisia tilaisuuksia ja tavaran vastaanottoa varten
Ari Korhonen FM, erityisasiantuntija, Raisio 28.4. Terhi Wuolijoki erikoislääkäri, Pikkala 18.4. Lounas klo 11 alkaen. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhojen Toverien perinteinen ”Laulaen kohti Vappua” tilaisuus kutsuu su 24.4. klo 14 Tiutisen työväentalolle. Kahvittelu alkaa klo 17.30. klo 17– 18.30. Elisabeth Helander fil.tri, Helsinki 22.4. Vieraana Päijät-Hämeen liiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Komu, joka avaa meille liiton toiminnan painopisteitä ja tavoitteita. Pääsihteerin tehtävässä keskeistä osaamista ovat • halu ja rohkeus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen työväenliikkeen näkökulmasta • näkemyksellinen koulutuspolitiikan, jatkuvan oppimisen ja vapaan sivistystyön tuntemus • strategiset suunnittelutaidot ja kyky osaamisen kehittämiseen sekä talousjohtamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden arviointiin • kokemuksella osoitetut monipuoliset ihmisten ja tiedolla johtamisen taidot sekä vankka kokemus esimiestyöstä • TSL:n jäsenjärjestöjen, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden syvällinen tuntemus • näkemyksellisyys kantaaottavan kulttuurin merkityksestä osana sivistystyötä • hyvä ruotsin ja englannin kielen taito sekä kiinnostus kansainvälisen koulutustoiminnan kehittämiseen Pääsihteerin tehtävään perehtyminen alkaa sopimuksen mukaan nykyisen pääsihteerin opastuksella elo-syyskuussa. Päivikki Kumpulaisen toimittama teos, Demarinaisia tavallisia ja tavattomia: pienoiselämäkertoja helsinkiläisistä demarinaisista julkistetaan tiistaina 26.4. Ajankohtaiskatsausta tuo kuntaministeri Sirpa Paatero, ja meitä laulattaa Piipa Romppanen. Tervetuloa! Työväen Sivistysliitto on 103-vuotias sivistysjärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista vapaan sivistystyön oppilaitosta, opintokeskusta. Järjestämme vuosittain noin 30 000 opetustuntia kolmenkymmenen valtakunnallisen jäsenjärjestömme kanssa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kalevi Sorsa -palkintorahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Elisabeth Helander. Lisätietoja: tsl.fi/rekry de_13042022_70.indd 70 de_13042022_70.indd 70 5.4.2022 8.50 5.4.2022 8.50. Illassa tutustutaan tietokirjailija Anne Mattssonin kirjoittamaan piispa Irja Askolan elämäkertaan. Tervetuloa! HÄME • Lahden seudun Wanhojen Tovereiden tapaaminen ravintola Wanhan Herran tiloissa ti 19.4. Juhlistamme samalla 20-vuotistoimintaamme täytekakkukahveilla. Yhdistystoiminta HELSINKI • Työväenliikkeen kirjastossa on Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia -ilta to 21.4. alkaen pääsihteeri Jouko Muuri, jouko.muuri@tsl.fi. klo 18–20. Lisätietoja tehtävästä antaa 11.4. Alustus klo 12. Kahvittelu alkaa klo 16.30. Työyhteisönä olemme vahva asiantuntijaorganisaatio. 70 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Arvi Pietilä Pattijoki 21.4. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa sähköpostilla osoitteeseen paasihteeri@tsl.fi 30.4.2022 klo 16:00 mennessä. Nykyisen pääsihteerimme eläköityessä vuoden 2022 lopussa, haemme palvelukseemme PÄÄSIHTEERIÄ jonka tehtävänä on johtaa ja kehittää liiton toimintaa. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Lassi Ojanen Helsinki 26.4. TSL:n toimintaa ohjaa liiton hallitus. Perehdyttäminen kestää arviolta pari kuukautta ja tehtävän vastaanottaminen tapahtuu nykyisen pääsihteerin kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti lokakuussa
Suomen inflaatio on Eurostatin mittarilla hiukan keskitasoa alempi, eli 5,6 prosenttia. de_13042022_70.indd 71 de_13042022_70.indd 71 5.4.2022 8.50 5.4.2022 8.50. Edellisvuoteen verrattuna kuluttajat ostivat kappalemääräisesti vähemmän tai siirtyivät ostamaan edullisempia tuotteita, toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n tiedotteessa. 71 Demokraatti KOKOUKSET KUOLLUT Päivittäistavaroiden hinnat nousussa Teksti Demokraatti/STT Päivittäistavaroiden hinnat olivat helmikuussa 3,9 prosenttia korkeampia kuin viime vuoden helmikuussa, kertoo Päivittäistavarakauppa ry. Energian hinnat ovat euroalueella nousseet liki 45 prosentin tahtia verrattuna vuodentakaiseen. Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat samaan aikaan 3,1 prosenttia ja käyttötavaroiden hinnat 0,6 prosenttia. Korkeimmat luvut tilastoitiin Baltian maissa. Edellinen kaikkien aikojen ennätys on helmikuulta, jolloin euroalueen inflaatio oli 5,9 prosenttia. Päivittäistavaroiden vähittäismyynti kasvoi 2,7 prosenttia 1 523 miljoonaan euroon. Päivittäistavatoiden hintoihin osaltaan vaikuttava euroalueen inflaatio kiihtyy maaliskuussa uuteen ennätykseen, eli 7,5 prosenttiin, kertoo EU:n tilastoviranomainen Eurostat. Suurin syy hintojen nousuun on energian raju kallistuminen. Päivittäistavarakaupan hintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuoden helmikuuhun verrattuna 4,5 prosenttia. Ruoka, alkoholi ja tupakka kallistuivat viiden prosentin vauhtia. – Helmikuun myynnin kasvu selittyy täysin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintatason nousulla
Nimi: Osoite: de_13042022_72.indd 72 de_13042022_72.indd 72 4.4.2022 12.25 4.4.2022 12.25. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 7/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Birdlifen mukaan on todennäköistä, että vanhoja kuusikoita suosivia tulipäähippiäisiä ja niiden pesintöjä on Suomessa enemmän kuin havainnot kertovat. co m 5 6 7 5 4 7 9 8 5 3 6 2 7 9 2 7 9 4 3 4 3 6 1 7 8 H ippiäinen on viehättävä pieni lintu, enkä koskaan kyllästy sen kuvaamiseen. Sen levinneisyysalue on kasvanut kaiketi ilmaston lämpenemisen myötä. Se on erittäin samannäköinen kuin hippiäinen, mutta kuten kuvasta näkyy, sillä on pitkä, valkea silmäkulmajuova ja kirkasta keltaista niskassa toisin kuin hippiäisellä. Euroopan pienimmällä linnulla on myös varsin suloinen sukulainen, tulipäähippiäinen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kaija Pikkarainen, Alavetelistä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 18 43 52 69 7 53 61 97 28 4 72 98 64 13 5 36 82 75 94 1 29 54 16 87 3 41 79 83 56 2 84 36 21 75 9 97 25 48 31 6 65 17 39 42 8 RISTIKON 5/2022 RATKAISU 17.3. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Suomessa ensimmäiset tulipäähippiäisen onnistuneet pesinnät kirjattiin pari vuotta sitten Porissa ja Helsingissä. ais ud ok u. Lintu on niin kovin vikkelä, ja olen aina kohdannut hippiäisen sellaisessa hirvittävässä ryteikössä, jossa on aina joku oksa tiellä. Tämän yksilön pääsin kuvaamaan Espanjassa, mutta myös Suomessa tulipäähippiäisiä tapaa – ja on tavannut 2000-luvulla tiivistyvään tahtiin. Siinä on nimittäin haastetta. Birdlifen mukaan ensimmäiset tulipäähippiäisen pesinnät vuonna 2020 havaittiin varsin vilkkaasti liikennöityjen kulkuväylien varrella. Jään odottamaan, että vielä näen ja kuvaan tulipäähippäisen Suomessa. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_13042022_72.indd 73 de_13042022_72.indd 73 4.4.2022 12.25 4.4.2022 12.25. Linnun laulu ei kanna kovin kauas, joten lajin havaitseminen on vaikeaa. Niinpä en olekaan saanut siitä kovin säkenöiviä otoksia. Sitä ennen riittää tekemistä sen täydellisen hippiäisotoksen tavoittelussa
Lukija vaikuttaa olellisesti kuuntelukokemukseen. Kuuluu 10-osaiseen kirjasarjaan, jossa päähenkilö on rikostoimittaja Annika Bengtson. 4 Kirja on Lehtolaisen Henkivartija-sarjasta, jonka pääosassa on naishenkivartija Hilja Ilveskero. Hänet tunnisti heti äänestä. Hyvä esimerkki on Marko Kilven Undertaker-sarjan ensimmäinen osa, jossa on Pirkka-Pekka Petelius lukijana. Olen oikeastaan niiden suurkuluttaja. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Äänikirjan kanssa saunassa Tilanteesta riippuen voi huonokin lukijaääni olla hyvä, sanoo kansanedustaja Paula Werning. Esimerkiksi skandinaavisista dekkareista on löytynyt hyviä, uusia tuttavuuksia. Yllättävän nopeasti siinä sivussa tulee unikin. Sellainen käy väsyttämään helpommin. Luurit ovat aina korvilla. Jos on ollut hektinen työpäivä eikä oikein malta rauhoittua, ei tarvitse kuin kuunnella kirjaa, jossa on todella monotoninen lukija. On ihanaa, että äänikirjoissa on nykyisin todella hyvä valikoima. Leena Lehtolainen: Oikeuden jalopeura Yksi osa seitsenosaisesta, todella mukaansatempaavasta kirjasarjasta, jossa on pääosassa kriminaalipsykologi Sebastian Bergman. Työssään Ilveskero kohtaa monenlaisia rikoksia ja ryhtyy selvittelemään niitä. Rakastan vastapainoksi kunnon dekkareita. Haen niitä erilaisilla hakusanoilla. de_13042022_74.indd 74 de_13042022_74.indd 74 5.4.2022 10.42 5.4.2022 10.42. Kirjoittajina ovat samat henkilöt, jotka ovat käsikirjoittaneet Wallanderja Silta-tv-sarjat. Geblerin kirjat ovat todella jännittäviä ja mukaansatempaavia, niitä on vaikea lopettaa kesken. Hans Rosenfeldt & Michael Hjoth: Mykkä tyttö Lars Kepler: Kaniininmetsästäjä Lisa Marklund: Paratiisi Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen työssäni kansanedustajana mukana lakivaliokunnassa ja liikenneja viestintävaliokunnassa. Tilanteesta riippuen voi siis huonokin lukija olla todella hyvä. Lukeminen rajoittuu enemmän johonkin paikkaan ja aikaan, mutta äänikirjat antavat mahdollisuuden nauttia kirjoista missä vain. Työpäivän jälkeen silmät ovat usein väsyneet, eli kuuntelemalla säästän myös silmiäni. Ajan paljon autoa ja kuuntelen auton laitteiden kautta kännykästä valittua äänikirjaa. Joona Linna seikkailee Geblerin kirjasarjassa, ja tämä on sen kuudes osa. Kaikki työhön liittyvä lukeminen on erittäin asiapainoitteista, niin kuin valiokunnissa kuuluu ollakin. Maailman rentouttavinta saunoa rauhassa ja kuunnella jotain mukavaa kirjaa. Jos ajan pidempiä matkoja ja kuuntelen mukaansa tempaavaa kirjaa, pysyn skarpimpana kuin, jos radiosta tulisi jotakin monotonista puhetta tai musiikin jumputusta. Tällä hetkellä en niinkään lue vaan pääsääntöisesti kuuntelen äänikirjoja. Käyn koirien kanssa lenkillä luurit korvilla, leivon luurit korvilla ja saunassakin kuuntelen ääni kirjoja. Lehtolaisen Henkivartijaja Maria Kallio -kirjasarjoissa on pääosassa nainen, joka toimii vahvasti miesten maailmassa, ja joutuu vähän kyynärpäitäkin käyttämällä raivaamaan tilaa ja saamaan sen arvostuksen ja kunnioituksen, mikä hänelle kuuluu. Sarjassa seikkaillaan toimittajamaailmassa ja samalla ratkotaan mysteerioita ja rikoksia
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_13042022_002.indd 1 de_13042022_002.indd 1 30.3.2022 16.49 30.3.2022 16.49
13.4.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 22 / 13 . PAL.VKO 2022-17 00 74 43 -2 20 7 de_13042022_001.indd 1 de_13042022_001.indd 1 4.4.2022 8.43 4.4.2022 8.43. hu ht ik uu ta SOTU TEEMA Hyvinvointi 2.0 KULTTUURI Korona mylläsi kulttuurikentän AKT Neuvottelujen koepallo PELASTUSALA Kokoaan tärkeämpi Sydämestään OPETTAJA OAJ:n Olli Luukkaiselle on selvää, mikä on maailman tärkein ammatti