hu ht ik uu ta DEMOKRATIA ON PUHUNUT Vaikeat hallitusneuvottelut edessä. de_13042023_001.indd 1 de_13042023_001.indd 1 3.4.2023 8.50 3.4.2023 8.50. PAL.VKO 2023-17 00 74 43 -2 30 7 TYÖURA TEEMA Eläkkeellä töissä 13.4.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 23 / 13
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Lehti, verkko ja some Energiaa. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. de_13042023_002.indd 1 de_13042023_002.indd 1 29.3.2023 11.45 29.3.2023 11.45
12 KÖYHYYS Työ ei ole enää parasta sosiaaliturvaa. 3 Demokraatti 7/ 23 14 32 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. HUHTIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HAITTAVERO TYÖAIKA Kauniisti paketoitu koura kukkarolla. Joka kymmenes duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä. Vähemmän on enemmän, mutta työnantaja vastustaa. POLITIIKKA POLITIIKKA ILMIÖ de_13042023_03.indd 3 de_13042023_03.indd 3 31.3.2023 12.44 31.3.2023 12.44
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.4. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r Koulumaailma tarvitsee vallankumouksen. 7/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Tuolileikki Viikon kuva: Ranskassa kuohuu Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Erkki Papunen D-ilmiö: Terveellinen rahastus Indeksi: Haitta vai pelastus Vaalit: Analyysin aika Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Veturi: EK-Stasin varjossa D-kolumni: Meri Valkama Italia: Aito oppositio, vihdoin Nuoret: Sovun oppaat Työ: Vähemmän on enemmän Kuvataide: Tuoleja ja muotokuvia Kirja: Kamala kieltolaki Kirja: Taivas ja helvetti Elokuva: Kohtaamisia ja eroja Kolumni: Jyrki Liikka Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Paloma Hannonen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Martti Hellström Kolumni: Heikki Hiilamo Kasvot peilissä: Olli Rehn Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 34 28 PAULA NURMINEN Sovittelija MARTTI HELLSTRÖM Ex-rehtori + TEEMA Ikä, vain numero 52 5 6 8 11 14 19 20 23 24 26 27 28 32 34 40 41 42 46 48 50 51 58 64 65 66 de_13042023_04.indd 4 de_13042023_04.indd 4 3.4.2023 8.37 3.4.2023 8.37
SAMAAN AIKAAN on historiallista ja poikkeuksellista, että pääministeripuolue pystyy kasvattamaan paikkalukuaan eduskunnassa vastoin kilpailijoiden tsunamia. Tässähän ei ole mitään moitittavaa: myös demarit latasivat paljon puheenjohtajansa imagon varaan. Virta vei tällä kertaa oikealle. Keskusta teki hallituskaudella kaikkensa näyttääkseen epäluotettavalta kumppanilta, mutta samalla menetti pelkän hallituksessa roikkumisen takia kannattajiaan persuille. de_13042023_05.indd 5 de_13042023_05.indd 5 3.4.2023 10.55 3.4.2023 10.55. Ja kuten vaalitulostakin, myös hallitukseen pääsyä tai sen välttämistä voi nyt sanoa voitoksi lähes kaikissa puolueissa. Kokoomuskonservatiivit lähtivät uurnille liki sosialistiseen tapaan rivit suorana, hyvin yhtenäisenä joukkona. Johtuiko hallituskumppanien kannatuksen sulaminen taktisesta äänestämisestä. Sitä voi vielä seurata ihan viihteenä – siihen asti kun arki alkaa ja uusi kabinetti alkaa tehdä itsensä näköistä politiikkaa. Tarve vihreälle täsmäpuolueelle väheni, kun jopa porvarishenkinen vientiteollisuus alkoi saarnata uskottavammin fossiilittoman siirtymän puolesta. PÄÄTÖS ÄÄNESTÄMISESTÄ syntyy mielikuvien, tunteen ja faktojen yhdistelmästä. Ymmärrän, jos ajatus lohduttaa hävinneitä, mutta on itsepetosta panna alamäkeen luisumista pelkästään muiden syyksi. Vaalijuhlissa heilutettiin pahvisia Petteri Orpon kuvia samalla hurmoksella kuin Moskovan vappuparaateissa aikoinaan Lenin-julisteita. Kokoomusta auttoi myös ajan kypäräpäinen henki. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Tuolileikki Pääkirjoitus ON ITSE PETOSTA PANNA ALAMÄKEEN LUISUMISTA PELKÄSTÄÄN MUIDEN SYYKSI. MAASEUTU LUOTTI, että perussuomalaiset tuovat yhtenäiskulttuurin ajat takaisin ja pysäyttävät maailman muuttumisen. Roadmanien katujengeistä huolestuttiin etenkin niissä Satakunnan ja Pohjanmaan kunnissa, joissa nuorisolaisjengit jakautuvat lähinnä sen mukaan ajavatko he torirallia Valtran, John Deeren vai Solisin traktoreilla. TUOLILEIKKI UUSISTA ministereistä on kevään seuraava Idols-kisa. Saimme eduskunnan, joka kuvastaa kansalaisten tämänhetkistä tahtoa. N äissä vaaleissa kaikki suurpuolueet voittivat, ainakin omasta näkökulmastaan. Tämän teorian mukaan romahduksen syynä oli istuvaa hallitusta kannattaneiden liikkuvien äänestäjien halu veikata valjakon vahvinta hevosta. Turvallisuuspolitiikan muodissaolo nosti Arkadianmäelle sekä ihan oikeita että nojatuolikenraaleita. Se tarkoittaa demareille vahvaa mandaattia jatkaa omien tavoitteiden ajamista, mutta samalla yksinäisempänä kuin ennen. Vasemmistoliitto kipuili Nato-jäsenyyskantansa kanssa, mutta vastusti myös epäjohdonmukaisesti Suomen oman itsenäisen puolustuskyvyn vahvistamista
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ch ar ly Tr ib al le au ELÄKEIKÄÄNI EI KOSKETA. Miljoonat ranskalaiset ovat lähteneet kaduille vastustamaan eläkeiän nostoa. Vertailujen mukaan Ranskan 62 vuoden eläkeikä on alhaisimpia EU:ssa. de_13042023_06.indd 6 de_13042023_06.indd 6 30.3.2023 10.38 30.3.2023 10.38. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ajanut eläkeiän nostoa 62 vuodesta 64 vuoteen. Mielipidemittauksien mukaan suurin osa ranskalaisista vastustaa eläkeiän nostoa. Macron yritti eläkeuudistusta jo vuonna 2019 mutta perääntyi tuolloin laajan vastustuksen takia. Raivokkaita mielenosoituksia on ollut alkuvuoden ajan. Hallitus vahvisti asiaa koskevan lain erityismenettelyllä ilman parlamentin äänestystä
Aina kin palkka-asiat, Rönni-Sällinen toteaa. Nyt se kelpaa perustellusti. Tiedän, että jäsenistössämme on kovasti toivottu, että pystyisimme saamaan korkeampia korotuksia kuin muilla aloilla. Tavoitteet ovat alakohtaisia, mutta millaiset asiat pamilaisia aloja yhdistävät. – Tällä kierroksella vähän kaikissa pöydissä se palkkaratkaisu on kaikkein polttavin kysymys. Poliitikot usein poimivat tiedosta sen, mikä sopii heidän politiikkaansa – eivät perustelluinta tietoa. Tietysti myös perhevapaiden palkallisuus, jaksaminen ja muutenkin työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä on monella alalla. Tällaisesta summasta oli kyse perussuomalaisten kiky-pelissä, jossa puolue ensin sanoi kannattavansa kiky-maksujen palauttamista, mutta kun 1,7 miljoonaa ennakkoääntä oli annettu, puolue totesi puheenjohtajansa suulla, että se ei kannata maksujen siirtoa. LAURI KONTRO TWITTERISSÄ Ydinvoimaa vastustettiin pari vuotta sitten perustellulla tiedolla. Hän arvelee että, tällä neuvottelukierroksella monien lakkojen yhtenä syynä on ollut neuvottelujärjestelmän toimimattomuus. – Se on neuvottelujärjestelmämme ongelma, että emme pysty kaventamaan alojen välisiä palkkaeroja ratkaisuillamme. Rönni-Sällisen mielestä työmarkkinoilla olisi syytä miettiä yhdessä, millaisilla tavoilla palkkaeroja voisi muuttaa ja mahdollistaa omalla työllään toimeentulo myös matalapalkkaisilla aloilla. TYÖELÄMÄ Puoluejohtajat hehkuttavat Petteri Taalaksen näkemyksiä. Mutta ei sittenkään. de_13042023_08.indd 8 de_13042023_08.indd 8 31.3.2023 11.54 31.3.2023 11.54. Ei tätä voi selittää puoluetoimiston virheeksi, sanoo muun muassa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. PEKKA ERVASTI TWITTERISSÄ Suomessa inflaatio pudotti viime vuonna köyhyyteen yli Ke la , sy ys ku u 20 22 Yleisen linjan vanki TÄMÄ NEUVOTTELUKIERROS on ollut poikkeuksellisen tuskallinen monella alalla. Hän pitää tätä vaalipetoksena, eikä tilanteessa anteeksipyytely riitä. – Perussuomalaiset huijasi liittoja kiky-maksuissa. Esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla sopu löytyi vasta kolmen hylätyn sovintoesityksen jälkeen. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on tyytyväinen sovusta mutta harmittelee sitä, että pienituloisen alan tilannetta ei pystytä riittävällä tavalla parantamaan suhteessa muihin aloihin. JOHANNA VUORELMA TWITTERISSÄ Ero saattaa selittyä sillä, että suomalaiset tutkijat katsovat maailmaa avaimenreiästä ja WMO ja Taalas ikkunasta. 700 miljoonaa euroa lisää palkansaajille ja kansantaloudelle. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Sori siitä ei nyt riitä V IIK O N LU KU 60 000 kotitaloutta. Meillä kaikilla pitäisi olla myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä se yleinen linja on, kun se kuitenkin on edessä meidän kaikkien pöydissä. Nyt me olemme yleisen linjan vankeja – sitä työnantajat tiukasti koordinoivat, eikä parempia ratkaisuja valtakunnansovittelija tee. – Meidän pitäisi löytää yhteisiä steppejä järjestelmämme kehittämiseksi
de_13042023_08.indd 9 de_13042023_08.indd 9 31.3.2023 11.54 31.3.2023 11.54. Muuten maa näivettyy, ehkä jopa jossain vaiheessa pysähtyy. Hän näkee myös, että ulkopolitiikan toimivaltakysymyksissä on ollut tällä hallituskaudella jännitteitä. Myös roolitukset ovat tarkkoja. POLITIIKKA POLITIIKKA Järisyttävää politiikkaa KOKOOMUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Antti Häkkänen ihmetteli vielä eduskuntavaalien alla, miksi yhden puo lueen, perussuomalaisten, ehdotukset EUerosta oli jätetty käsittelemättä vaalitenteissä. Valitettavasti teillä ei ole tarjolla ratkaisuja, vain faktoihin perustumatonta inttämistä. Hornet-avauksesta olisi toki pitänyt informoida ulkopoliittista johtoa, Aaltola kertoo Demokraatille. ”Poutasäällä” Hornet-asiasta ei olisi ehkä tullut niin iso meteli. Kyse on siitä, miten perustuslakia tulkitaan. Hyvä PS, teitä lukuun ottamatta lähes kaikki ovat Suomessa sitä mieltä, että tarvitsemme lisää maahanmuuttoa, paljon ja nopeasti. Tässä teille pari faktaa. Ja tilanne vain huononee. Sen enempää matelevasta tuottavuuskehityksestä kuin auringonlaskuun valuvasta syntyvyydestäkään ei ole pelastukseksi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PYRY EUROTALOUS Ähtäriläinen rahareikä Globaali rahareikä Hyvä PS, vastustatte lähes kaikenlaista maahanmuuttoa, vaikka yritätte keinotekoisilla rajaehdoilla esittää vain rajoitetusti maahanmuuttajavastaista. Perustuslain mukaan vetovastuussa on presidentti. – Pitäisikö parlamentarisoida ulkopolitiikan päätöksentekoa ja siirtää sitä enemmän pääministerille. Teidän tulevaisuudenkuvanne, jos maahanmuuttoon ei panosteta, on pelottava, varsinainen dystopia. Jo nyt Suomessa on jokaista yli 65-vuotiasta kohden vain kolme työssäkäyvää. Aaltola näkee Hornet-keskustelussa etiäisen ajateltaessa tulevia presidentinvaaleja ja niissä käytävää keskustelua ulkoja turvallisuuspolitiikan roolijaosta. Teidän ohjelmanne johtaa siihen, että 2050-luvun vanhuksilla ei ole hoitajia ja nuorilla ei ole työtä, kun teollisuus ja muu elinkeinoelämä on siirtynyt maihin, joissa on riittävästi työntekijöitä, pohtii Demokraatin väki. Aaltola huomauttaa, että vaalien alla keskustelussa on tiettyä herkkyyttä. – Perussuomalaiset on tällä hetkellä ainoa puolue, joka ajaa virallisissa ohjelmissaan Suomen EU-eroa. Puheenjohtaja Riikka Purra on myöntänyt, että puolueen virallinen linja on EU-ero. Suomi tarvitsee kipeästi jo nyt lisää sairaanhoitajia ja lääkäreitä kuin myös tehdastyöntekijöitä ja rakennustyöläisiä. – Mutta keskustelu hävittäjistä, joka on yleiseurooppalainen ja joka on käynyt kuumana jo kuukausia, niin eipä tuossa pitäisi olla mitään eriskummallista, että sitä käydään myös Suomessa. Vai onko niin, kun suoralla kansanvaalilla valitaan presidentti, että hänellä pitää olla tietty rooli eli Nato-asiat ja sotilaskäskyasiat kuuluvat ylipäällikölle. Kuin liimassa uisi ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN johtajan Mika Aaltolan mielestä Suomessa ulkopoliittinen keskustelu on perinteisesti ollut sensitiivistä ja nihkeätäkin, ”vähän niin kuin liimassa uisi”. Vähintään yhtä järisyttävää politiikkaa on se, että kokoomus – EU-, maahanmuuttoja ympäristömyönteinen puolue – on flirttaillut näissä asioissa täysin vastakkaista linjaa edustavan perussuomalaisten kanssa aina mahdolliseen hallitusyhteistyöhön saakka. Ennusteiden mukaan 2050-luvulla työssäkäyviä on vain kaksi jokaista yli 65-vuotiasta kohden. – Malli on nyt presidenttivetoinen. Tämä olisi kohtalokas virhe Suomelle, Häkkänen totesi tiedotteessa
Myönteistä oli myös se, että prosessi osoitti jokaisella jäsenmaalla olevan sananvaltaa Naton päätöksenteossa. Niin sanottu kuherruskuukausi vanhojen Nato-maiden kanssa on nopeasti ohi. Tässä törmätään maakohtaisiin intresseihin ja kotiinpäin vetämiseen, vaikka liittokunnassa toimitaan periaatteella kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Mikä oli vuonna 2022 maailman myydyin auto. Täältä katsottuna ratifiointiprosessi eteni tuskallisen hitaasti, mutta Naton näkökulmasta se oli ennätyksellisen nopea. 4. Suomen ”Nato-lähialueet” ulottuvat Pohjoisnavalta aina Puolaan saakka. Mikä palkinto tunnetaan myös musiikin Nobelpalkintona. Mikä on maapallon halkaisija päiväntasaajan kohdalta. Nyt vasta alkaa Suomessa varsinainen Nato-työ ja -politikointi. de_13042023_10.indd 10 de_13042023_10.indd 10 31.3.2023 16.29 31.3.2023 16.29. Oik eat vas tau kse t: 1) Vuo nna 199 9, kun Ahtis aar i ant oi teh täv än Lip pos elle 2) mie ste n kuu la: 7,2 6 kg, kei lap allo : 7,2 5 kg 3) 182 –6 4) kat toh aik ara n 5) Pol arpal kin to 6) lap sia sia val tuu tet tu Elin a Pek kar ine n 7) 12 756 ,28 km 8) 2,7 g 9) Toy ota Cor olla 10 ) 76 MAAILMAN TILA • Nyt alkaa Suomen Nato-keskustelu Natossa ollaan, mitäs nyt K aikki Nato-maat ovat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden. 7. Millä luvuin Unkarin parlamentti äänesti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin puolesta. Suomi joutuu jatkossa miettimään rooliaan laajemmin kuin vain oman alueen puolustamisen kautta. 2. Minkä linnun tieteellinen nimi on Ciconia ciconia. Montako nisäkäslajia on tavattu Suomen luonnossa. 8. 10. Auki on myös muun muassa liittokunnan joukkojen ja tukikohtien mahdollinen tulo Suomeen. Kumpi on painavampi: miesten kuula vai keilapallo 3. Jäljellä on lähinnä byrokraattista paperinpyörittelyä ennen virallista jäsenyyttä. 5. Myös Suomen suuret maavoimat ja sodan ajan kenttäarmeija voivat herättää intohimoja muissakin Nato-maissa kuin vain Norjassa – ja toivottavasti pian myös Ruotsissa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Jim Watson Vapaudenpatsas jatkaa työuraa 10 VIS V 1. 6. Milloin tasavallan presidentti päätti viimeisen kerran hallitustunnustelijan tehtävästä. Paljonko pöytätennispallo painaa. Seuraavaksi väännetään tarkemmin muun muassa Suomen tulevista vastuista ja tehtävistä. 9. Kuka on kuvassa
– Kyse on niin laajasta uudistuksesta, että lakeja joudutaan rukkaamaan koko ajan hankkeen edetessä. Vuonna 2012 Vuonna 2020 de_13042023_11.indd 11 de_13042023_11.indd 11 31.3.2023 14.59 31.3.2023 14.59. Marinin hallituksen kaudella hän on työstänyt etenkin hyvinvointialueista annettua lakia. Papunen tunnustaa, että kotona puhutaan paljon politiikkaa ja ajatuksia sparrataan. ERKKI PAPUSELLA on vahva peukalonjälki nykyisessä sote-lainsäädännössä – sen ”valmistelun kovassa ytimessä”, kuten Papunen itse muotoilee. Papusella on maltillinen näkemys soten lopulliseen valmistumiseen, etenkin lakien osalta. – Meillä on kaksi touhuikäistä lasta, jotka onneksi vievät ajatukset muista asioista, Papunen sanoo. Kaikenlaiset tekemällä tehdyt kohut ja muut vastaavat politiikan lieveilmiöt tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Paljon on myös luottamuksellisia asioita, joista ei puhuta. – Mutta en minä ole minkäänlainen keskustan poliittisen linjan tuntija. Mutta niinhän se on, lait elävät ajassa ja ovat tehty muutettaviksi. 11 Demokraatti Vaalien julkista myllytystä on välillä raskasta seurata vierestä. Tässä auttaa, että kumpikin ymmärtää politiikan syvempiä kuvioita. Teksti Heikki Sihto Kuvat Arja Jokiaho ja Johannes Ijäs MISSÄ OLET NYT. Mutta kaikki ei ole politiikkaa tai työtä. ”L askimme kotona, että nämä taitavat olla perheessä kymmenennet vaalit, kun mukaan laskee myös kuntaja aluevaalit, hallitusneuvos Erkki Papunen sanoo. Hänelle annetaan kannettavaksi kaikki maailman murheet. Erkki Papunen Sote-lakien ja vaalikamppailun kovassa ytimessä. – Ensimmäinen kosketukseni soteen, sen edeltäjään, oli jo vuonna 2006, kun Ylivieskan kaupunginhallituksessa teimme lausuntoa Paras-hankkeeseen, Erkki Papunen kertoo. Hän sanoo vaaleissa olevan nyt ”vähän toisenlaiset lainalaisuudet”, kun Saarikko on keskustan puheenjohtaja. Vaikka Papunen on ”vain” seurannut nämä kaikki vaalit puolisonsa Annika Saarikon rinnalla, tulevat ne monella tavalla myös kotiin. Hallitusneuvos Papunen on ollut tekemässä sotea eri tehtävissä viimeiset 15 vuotta, ensin poliittisena erityisavustajana, sittemmin virkamiehenä sote-ministerityöryhmän virkamiessihteerinä ja valtiovarainministeriössä neuvottelevana virkamiehenä. Hän on ollut viime kesäkuusta saakka ”lainassa” sosiaalija terveysministeriössä valmistelemassa uusia säädöksiä. Puolueen puheenjohtajan rooli on kova. – Sitä on välillä raskasta seurata vierestä. Sanoisin, että tilanne oli tuolloin henkisesti helpompi. Papusta harmittaa vaalien alla kiihtyvä julkinen myllytys, johon hän sanoo liittyvän myös paljon tahallista väärinymmärrystä ja älyllistä epärehellisyyttä. – Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa Annika oli joko raskaana tai meillä oli kotona pieni lapsi. Usein sanotaan, että puoliso on paras mentori ja kommentoija. Asia vähän mutkistuu, jos toinen on keskustan puheenjohtaja ja toinen demari
Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna 4,4 prosenttia – lasku oli suurinta yli 60 vuoteen. Joka neljäs duunari on usein tai melko usein huolestunut, miten perheen kokonaistulot riittävät elämiseen. Puskurissa on kyse autonomiasta. PROFESSORI SAARI painottaa, että duunariköyhyyden nostamisella esiin ei ole tarkoitus vähätellä keskiluokan elämäntilannetta. Meillä tarvitaan melkoinen politiikkapaketti, jossa on ratkaisuja eri elämäntilanteessa oleville ryhmille. Suomalaisen yhteiskunnan selkäranka ja toimintakyky, suomalaisen duunarin pärjääminen, alkaa olla poliittisen keskustelun huolenaiheena. 12 Demokraatti Työ ei suojaa köyhyydeltä Tuoreiden tutkimustulosten mukaan noin joka kymmenes duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä. Hän arvioi, että hallitusohjelma tulee sisältämään kalliita kompromisseja. Onko meillä nopeassa muutoksessa sellainen tulevaisuudenkuva kehitettävissä, joka on suomalaiselle duunarille hyvä. VAIKEUDET PÄRJÄÄMISESSÄ tulevat selkeästi esille SAK:n selvityksessä. Saari nostaa esille pärjäämisessä kolme eri ulottuvuutta: niukkuus, puskuri ja status eli asema yhteiskunnassa. – Niukkuuden lisääntyminen perheessä alentaa ihmisten toimintakykyä, elämänlaatua ja tekee olon kaikin puolin viheliäiseksi. TYÖELÄMÄ HALLITUSOHJELMA VARMASTI SISÄLTÄÄ KALLIITA KOMPROMISSEJA. Hän esittää vakavia kysymyksiä. Miten Suomen selkäranka kestää, mikä on duunarin paikka 2030-luvun Suomessa. – Vuosikymmenien ajan perusviesti on ollut, että työ suojaa köyhyydeltä Suomessa, palkalla pitää elää. Mutta duunareilla kyse on selviytymistä, pärjäämisen minimiehtojen täyttymisestä. Ne päätökset tehdään näinä aikoina. Prosenttiluku tarkoittaa sitä, että suuressa köyhyysriskissä olevia duunareita on vähintään 100 000 ja melko suuressa riskissä noin 300 000. Se selittää osittain duunariköyhyydestä saatuja tuloksia. Saari näkee nyt tilanteen muuttuneen: – Sen sijaan, että elintaso ja elämänlaatu kohentuisivat tasaisesti, toimintaympäristön muutos haastaa perinteiset lähtökohdat. Jos rahat on loppu, se on vain yritystä selviytyä päivästä toiseen. Mutta näiden luokkien tilanteet ovat hyvin erilaisia. – Onko tämä käännekohta. Saari pitää sitä maan vahvuutena. Talous ei siis kestäisi yllättäviä menoja, kuten pesukoneen tai puhelimen rikkoutumista. Suomessa on pystytty kautta historian rakentamaan yhteiskuntaa, jossa huono-osaisetkin pärjäävät kohtalaisen hyvin. Teksti Marja Luumi K arut luvut käyvät ilmi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n Kantar Publicilta tilaamasta aineistosta, johon vastasi 1 009 suorittavaa työtä tekevää palkansaajaa tämän vuoden helmi-maaliskuussa. de_13042023_12.indd 12 de_13042023_12.indd 12 31.3.2023 17.00 31.3.2023 17.00. Saari toivottaa ”onnea ja menestystä uudelle hallitukselle” monien haasteiden edessä, joista vähäisin ei ole ihmisten pärjääminen arjessaan. YLI 30 vuotta eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden parissa työskennellyt sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari löytää taustalta paljon muutakin. Suurin vaara on palveluja myyntityössä sekä prosessija kuljetusalalla. Toinen yhtä tärkeä viesti on ollut se, että jos palkalla elää, niin sosiaaliturvaa ei juurikaan tarvitse ehkä asumistukea lukuunottamatta. Voi olla paha kohta, jos yhdelle ihmiselle tulee joka kulmalta iskua. Köyhyys uhkaa 11 prosenttia duunarityötä tekevistä. Professori varoittaa vuoden 2015 vaalien jälkeisestä ajasta, jolloin sama ihminen saattoi saada ”molemmille korville”. Vastanneista 31 prosenttia arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä käytännössä mahdotonta. – Ensi vaalikaudella tärkeää on päätöksien yhteisvaikutuksen huomioiminen. – Keskiluokalla on kyse entisen elämäntilanteen säilyttämisestä, esimerkiksi joutuuko luopumaan kakkosautosta. – Jos rahaa jää joka kuukausi tilille, on autonomia päättää, mitä elämällään tekee – käykö ravintolassa syömässä, elokuvissa tai etelänmatkalla. Sillä on merkitystä, kuinka pystyy suunnittelemaan elämäänsä. Pystymmekö säilyttämään sen arvokkaan, joka on saavutettu
KESKIELÄKE KESKIANSIO Keskimääräiset eläkkeet kuukaudessa Kokonaiseläke, euroa vuonna 2021 Miehet 2006 e 1601 e 1784 e Naiset Kaikki 70 prosenttia eläkkeistä on < 2 000 euroa kuukaudessa. 33,4 prosenttia eläkkeistä oli < 1 000 euroa kuukaudessa 9 prosenttia eläkkeistä on > 3 000 euroa kuukaudessa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ! D EM O G RA A FI Eläke on noin puolet keskiansiosta Joka kolmannella suomalaiseläkeläisellä eläke on alle 1000 euroa kuukaudessa. de_13042023_13.indd 13 de_13042023_13.indd 13 31.3.2023 12.50 31.3.2023 12.50. 13 Demokraatti Auton ikä Suomalaisten autojen keski-ikä on noussut 12,9 vuoteen. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: El äk et ur va ke sk us , 20 21 Vanhuuseläke on noin puolet bruttopalkasta, jos työura on ollut pitkä. Ilmastointo Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien suomalaisten määrä on laskenut. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Autoalan tiedotuskeskus Lähde: Ilmastobarometri 2023 Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
Teksti Heikki Sihto / Kuvat Mikko Huotari ja iStock T erveysvaikutteinen haittavero kuulostaa poliitikon suusta paremmalta kuin vaikkapa palkkatulon verotus. Lisäksi tutkimusten mukaan pienituloiset esimerkiksi polttavat tupakkaa enemmän kuin hyvätuloiset. Haittavero kun on köyhää ja rikasta yhtä paljon koskeva tasavero eli pienituloisten tuloista menee kulutukseen hyvätuloisia suurempi osuus. 14 Demokraatti ILMIÖ Terveyttä vai rahastusta Kansalainen, valpastu, kun poliitikko sanoo sanan haittavero. Kukapa ei haluaisi suojella äänestäjänsä terveyttä ja samalla tilkitä valtion hupenevaa kassaa. de_13042023_14.indd 14 de_13042023_14.indd 14 31.3.2023 17.02 31.3.2023 17.02. Esimerkiksi terveysperusteiset haittaverot kouraisevat suhteessa kovemmin pienituloisten kukkaroa. Haittaverojen kiristäminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista, eikä etenkään mikään kaikki voittavat -ratkaisu
Verotuksen ohjaava vaikutus näkyy jo liikenneverotulojen pienenemisenä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Mukana on myös ideologista veroajattelua. Valtiovarainministeriö on asiasta toista mieltä. Pelkästään vuosina 2016–2021 tupakkaveroa on korotettu kahdesti vuodessa. Finér muistuttaa, että myös inflaatio osaltaan leikkaa usein yksikköperusteisten, ei hintaan sidottujen, haittaverojen tuottoja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Finér uskoo, että verotuksen painopisteen siirtäminen haittaveroihin johtaa jollain aikavälillä kokonaisverokertymän pienenemiseen ja varallisuuden nykyistä suurempaan keskittymiseen hyvätuloisille. Tätä selittävät osaltaan liikenteen sähköistyminen ja polttoaineiden kulutuksen siirtyminen kevyemmin verotettuihin tuotteisiin, kuten biopolttoaineisiin. Esimerkiksi kokoomuksen vaaliteema eduskuntavaaleissa oli kaikkia tuloryhmiä koskeva, yhteensä miljardin euron ansiotuloveron keventäminen. Tupakkavero onkin ollut viime vuosina varsinainen korotusautomaatti. Vuonna 2023 Suomessa erilaisten valmisteja liikenneverotulojen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 8,8 miljardia euroa. Kokoomus paikkaisi tästä tulevaa verokertymän menetystä muun muassa haittaverojen kiristämisellä. Se harvoin saa kansalaisia kadulle mieltä osoittamaan. Näin on tehty esimerkiksi Ruotsissa. TUPAKAN VEROTUS on hyvä esimerkki terveysvaikutteisen veron problematiikasta. Vaikka haittaveroista ei ole miksikään Suomen taloutta pelastavaksi win-win-ihmelääkkeeksi, pitää Finér niitä osin hyvinä ja tarpeellisina. Savukkeiden verollinen kulutus kappaleina mitattuna on vähentynyt vuodesta 2015 lähes kolmanneksen. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér suhtautuu epäillen verotuksen painopisteen siirtämiseen haittaveroihin. Tutkimustulosten mukaan haittaverot kuitenkin jollain aikavälillä vähentävät verotettavien tuotteiden kulutusta, kuten tavoite onkin. Puolivuosittaiset korotukset ovat laissa vuoteen 2023 asti. Tupakkaveron kiristäminen on ollut poliitikolle turvallinen kohde. Hän pitää harkitsemisen arvoisena valtiovarainministeriön esitystä siitä, että haittaverot sidottaisiin esimerkiksi kuluttajahintatai ansiotasoindeksiin. Tämä on ollut terveyspoliittisesti onnistunutta toimintaa. Ennen nykyistä tehtävää hän työskenteli muun muassa verotukseen erikoistuneena erityisavustajana valtiovarainministeriössä ja veroasiantuntijana Verohallinnossa. Talouspolitiikan näkökulmasta tulos on päinvastainen. Se näkee, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetissaan kaavaileman tupakkaveron kiristyksen tuotto jäisi ensi vuonna alle puoleen tavoitteestaan. Silloin veron tuotto alkaa laskea, Lauri Finér sanoo. Edellisestä huolimatta esimerkiksi kokoomus uskoo, että tupakkaveron roima lisäkorotus, joka nostaisi tupakka-askin hinnan noin 14 euroon, lisäisi verotuottoja 400 miljoonalla eurolla. Tupakkaveron tuotto olisi laskussa, jos veronkorotuksia ei olisi tehty. Esimerkiksi hiilivero on toimiva malli ilmastonmuutoksen torjunnassa. EDUSKUNTAPUOLUEISTA ENEMMISTÖ kannattaa terveys perusteisten verojen VM SUHTAUTUU TERVEYS PERUSTEISEN ELINTARVIKE VERON TALOUDELLISIIN HYÖTYIHIN VARAUKSELLISESTI. – Oikein kohdennettuina haittaveroilla voidaan vaikuttaa haitalliseen kulutukseen. de_13042023_14.indd 16 de_13042023_14.indd 16 31.3.2023 17.02 31.3.2023 17.02. – Lyhyellä aikavälillä haittaverojen kiristäminen kasvattaa verotuloja
17 Demokraatti käyttöönottoa ensi vaalikaudella. Kyselyssä kuusi puoluetta (kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) oli täysin samaa mieltä, että esimerkiksi sokeriin kohdistuva vero olisi tarpeen. Vain perussuomalaiset totesi, ettei se ole samaa eikä eri mieltä. Sosten mukaan verotus voisi ensin koskea paljon sokeria sisältäviä tuotSE, MIKÄ ENSI KUULEMALTA VAIKUTTAA HYVÄLTÄ, EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE SITÄ. de_13042023_14.indd 17 de_13042023_14.indd 17 31.3.2023 17.02 31.3.2023 17.02. Keskusta ja Rkp olivat jokseenkin samaa mieltä. Tämä kävi ilmi sosiaalija terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten ennen eduskuntavaaleja tekemässä kyselyssä
Uudet terveysvaikutteiset haittaverot olisivat Järvikareen mukaan makeisveron tapaan työläitä ja teknisesti haastavia toteuttaa. Näitä on muun muassa elintarvikkeissa ja lääkkeissä. Valtiovarainministeriön näkemys on, että kulutusta ohjaavat verot eivät ole tehokkain keino verotulojen merkittävämmälle kasvattamiselle. VM pitää tähän tarkoitukseen laajapohjaisia veroja, kuten arvonlisäveroa, tehokkaampina. Lauri Finér ei innostu arvonlisäveron kiristämisestä, ei edes alennetuissa verokannoissa. Ministeriön vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare sanoo monien haittaveroiksi laskettavien valmisteja liikenneverotulojen, kuten tupakka, alkoholi ja polttoaineet, olevan Suomessa jo varsin kovalla tasolla. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér pitää hallituksen esitystä perusteltuna, jos kuluttajia halutaan kannustaa terveellisempään ruokavalioon. Hänen mielestään verotuksen rinnalla pitäisi miettiä myös muita keinoja kulutuksen ohjaamiseen. Elintarvikeverot ovat tiettyjen lopputuotteiden veroja. Yhden prosenttiyksikön korotus yleiseen arvonlisäverokantaan tuottaisi puolestaan noin 600 miljoonaa euroa. tiä, mitä tavoitellaan ja mihin halutaan vaikuttaa. Hän ei usko, että niistä olisi saatavissa merkittäviä lisätuloja verotuksen nykytasoja kiristämällä pitkällä aikavälillä. – Arvonlisävero on laajapohjainen kulutusvero, josta on maltillisillakin korotuksilla saatavissa paljon lisää verotuottoja. – Uusilla terveysvaikutteisilla veroilla ei ainakaan ratkaistaisi nykyistä talouden epätasapainoa, Terhi Järvikare painottaa. Euromääräisesti valtaosa korotuksesta kohdistuisi keskija hyvätuloisiin. Kyse on hänen mukaansa oikeudenmukaisuudesta. Hänen mielestään virvoitusjuomaveroa voisi laajentaa koskemaan sokerin määrän mukaan, progressiivisesti, myös muita sokerilla makeutettuja tuotteita. Toisaalta tuloihin suhteutettuna alennettujen verokantojen korotukset kohdistuisivat enemmän pienituloisiin. Sosiaalietuuksien indeksitarkistukset kuitenkin vaimentaisivat vaikutusta pienituloisiin, VM:n Terhi Järvikare selvittää. UUSILLA TERVEYS VAIKUTTEISILLA VEROILLA EI RATKAISTAISI NYKYISTÄ TALOUDEN EPÄTASAPAINOA. Suomessa oli vuodesta 2011 vuoteen 2017 makeisvero, joka koski makeisia, jäätelöä ja virvoitusjuomia. Virvoitusjuomaveron tuotoksi on tälle vuodelle arvioitu noin 210 miljoonaa euroa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ teita, mutta valmistevero voisi myöhemmin laajentua koskemaan myös suolaa ja kovaa rasvaa. Lopputulos olisi se, että tehtyjä säästötoimia pitäisi kompensoida pienituloisille, Finér sanoo. – Mainonta, pakkauskoot ja vaikka kouluissa annettava valistus voivat olla verotusta tehokkaampia ja yksinkertaisempia keinoja. Valtiovarainministeriö suhtautuu terveysperusteisen elintarvikeveron taloudellisiin hyötyihin vähintäänkin varauksellisesti. Edessä olisi pienituloisille epäreilu yhdistelmä, jos samaan aikaan heiltä vielä leikattaisiin yhteiskunnan tukia ja palveluja, mitä esimerkiksi oikeistopuolueet ovat esittäneet. Arvonlisäverojärjestelmän sisällä korode_13042023_14.indd 18 de_13042023_14.indd 18 31.3.2023 17.02 31.3.2023 17.02. Järvikare muistuttaakin vanhasta viisaudesta, jonka mukaan se, mikä ensi kuulemalta vaikuttaa hyvältä, ei välttämättä ole sitä. – Arvonlisäverojen kiristämisen vaikutukset painottuisivat jälleen pienituloisiin, kun inflaatio on jo nostanut hintoja. Esimerkiksi kolmen prosenttiyksikön korotus alennettuihin arvonlisäverokantoihin toisi verotuloja lisää lähes 800 miljoonaa euroa. Edellinen eduskunta hyväksyi virvoitusjuomaveron porrastamisen juoman sokeripitoisuuden perusteella nykyisen kahden veroluokan sijaan kuuteen veroluokkaan. Elintarvikkeiden tiettyyn ainesosaan perustuvaa veroa ei ole Suomessa eikä muuallakaan käytössä. TÄLLÄ HETKELLÄ Suomessa ainoa elintarvikkeisiin liittyvä terveysvaikutteinen vero on virvoitusjuomavero, jossa on sokeripitoisuuden perusteella kaksi veroluokkaa. Vero poistettiin kilpailua vääristävänä vuoden 2017 alussa. Sosten ajama sokerivero ei ole uusi asia. Ja sitten vielä kerran miettiä, olisiko vaikutus todella tavoitellun kaltainen ja mihin kulutus jatkossa siirtyisi, Terhi Järvikare sanoo. Vero määräytyi tuotteen painon tai tilavuuden mukaan eli sokerin määrällä ei ollut vaikutusta veron suuruuteen. Kokonaan alennetuista verokannoista luopumisen julkista taloutta vahvistavaksi vaikutukseksi VM arvioi reilut kaksi miljardia euroa. – Uusista terveysvaikutteisista veroista puhuttaessa pitää tarkkaan miettukset olisi ministeriön mukaan perusteltua tehdä alennettuihin verokantoihin
Yksimielisyyteen on hyviä perusteita. Niin pel kän peruskurssin suorittaneet kuin profes soritkin toteavat kysyttäessä, että haitta vero tai sitä vastaava mekanismi olisi teo riassa paras ratkaisu jotakuinkin ongel maan kuin ongelmaan. Sää detään hiilivero. 19 Demokraatti Janne Korhonen asiantuntija, Kalevi Sorsa -säätiö janne.korhonen@sorsafoundation.fi Indeksi Köyhän vero on rikkaan kiusa KOVAKIN HAITTAVERO ON TARPEEKSI RIKKAALLE LÄHINNÄ VAIN KIUSA. Kova kin haittavero on tarpeeksi varakkaalle lä hinnä kiusa. Vasta nyt päästömaksun suuruus alkaa olla sitä luokkaa, mitä tutkimuksissa on ar vioitu vaadittavan, mikäli haluamme säi lyttää sivilisaatiolle suotuisan maailman – eikä päästökauppa vielä edes kata kaikkia niitä aloja, joita sen pitäisi kattaa. Haittavero on teoriassa paras mutta käytännössä vaikea ratkaisu. Säädetään ruuhkamaksu. Sääntelyyn on käytettävä joskus myös teoreettisesti vähemmän hyviä työ kaluja, ja haittaverojen haitat on otettava huomioon. VALITETTAVASTI TEORIASSA paras ja käy tännössä toimivin eivät aina ole sama asia. Haittavero ei kuitenkaan pa kota ihmisiä ja yrityksiä toimimaan juuri tietyllä tavalla. Mutta kääntöpuoli on se, että haittaverot rajoittavat käytännössä aina enemmän köyhien kuin rikkaiden vapauksia. HAITTAVEROILLA ON myös taipumus li sätä eriarvoisuutta. Hitaus on ollut seurausta ennen kaikkea siitä, että päästömaksun on pelätty sattuvan sekä moneen työpaikkaan että ehkäpä ennen kaikkea moneen osakesalkkuun. Haittaverojen säätäminen on nimittäin osoittautunut kovin vaikeaksi. Haittaverot ovat erinomainen työkalu ohjaamaan kulutusta kestävämpään ja terveellisempään suuntaan. Haittaverot toimivat käytännössä näin. Säädetään sokerivero. H arvasta asiasta on taloustie dettä lukeneiden keskuu dessa yhtä suurta yksimie lisyyttä kuin haittaverojen ylivertaisuudesta kaikkeen muuhun sääntelyyn verrattuna. Haittavero vaikuttaa haitallisen asian hin taan, ja hinta vaikuttaa ihmisten käyttäy tymiseen. Järkevästi säädetty haittavero on myös useimmiten yrityksille ja viranomaisille helpompi vaihtoehto kuin suorempi sääntely, kuten vaikkapa suurimman sallitun sokeripitoisuuden määrittely ja liian sokeristen tuotteiden myynnin kiel täminen. Ruuhkautuuko liikenne. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vaarallisuus tiedettiin jo 1980luvulla, mutta haittave roa vastaava päästömaksu saatiin Euroo pan unionissa aikaan vasta vuonna 2005. de_13042023_19.indd 19 de_13042023_19.indd 19 3.4.2023 9.31 3.4.2023 9.31. Mutta jos työkalupakissa on vain yksi työkalu, lop putulokset eivät välttämättä ole kovin kauniita. Päästämmekö il makehään liikaa kasvihuonekaasuja. Syömmekö epä terveellisesti. Haittaveron hyvä puoli on se, ettei se tiukasti rajoita kenenkään vapautta käyttää haittaverotettua asiaa. Yhteiskuntaa on vaikea pitää erityisen oikeudenmukaisena, jos yhtei sesti sovituista rajoitteista voi vapautua rahalla. Jos joku todella haluaa tai tarvitsee esimerkiksi sokerisia ruokia, hän voisi edelleen ostaa niitä: niiden hinta olisi vain korkeampi kuin vähemmän soke risten
Hän uskoo SDP:n olevan lopulta kokoomukselle luotettavampi vaihtoehto kuin perussuomalaisten kanssa rakennettava porvarihallitus. – Tässä tilanteessa, kolmen suurimman nipussa, on hallitusneuvottelijan vaikea saada vahvaa mandaattia. Majander uskoo tämän vaikeuttavan muun muassa kompromissien hakemista. Hän arvioi jo ennen vuodenvaihdetta, että kokoomus tulee paukuttamaan kampanjassaan taloutta ja alijäämää vaalipäivään saakka. Eivätkä ne ole helppoja demareillede_13042023_20.indd 20 de_13042023_20.indd 20 3.4.2023 9.43 3.4.2023 9.43. Pienet kannatuserot kärjessä tekevät osaltaan hallitusneuvotteluista vaikeat. Helsinkiläinen Elisa Gebhard on SDP:n uusia kansanedustajia. Silti oikeisto-opposition 17 paikan voitto on varteenotettava signaali muutostoiveista. – Suomessa ei ole yhtä johtavaa puoluetta kuten esimerkiksi Ruotsissa sosialidemokraatit. 20 Demokraatti Tutkija veikkaa SINIPUNAA VAALIT SDP.n vaalivalvojaisissa tunnelmat vaihtelivat ääntenlaskennan edetessä. Oliko se sitten höttöä, mutta ilmeisesti äänestäjien mielestä SDP ei onnistunut tarjoamaan alijäämään yhtä uskottavaa ratkaisua kuin kokoomus ja perussuomalaiset, Majander arvioi. Meillä on kolmen suuren traditio, jossa tosin puolueet välillä vaihtuvat. – Hallitusrintama sai kyllä liki 50 prosentin kannatuksen, ja pääministeripuolue nosti poikkeuksellisesti kannatustaan. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Mikko Huotari ”T alous ratkaisi nämä vaalit, Ajatuspaja Mag man tutkija, poliittisen historian dosentti Mikko Majander sanoo. – Kaikki puolueet puhuivat alijäämästä, mutta lähestymistapa siihen oli erilainen. Tosin jo monissa aiemmissakin eduskuntavaaleissa kannatuserot ovat olleet pienet. Majander epäilee, että perussuomalaiset, populistipuolue, ja sen kannattajakunta ei kestäisi edessä olevia leikkauksia. Keskustan kannatuksella olisi nöyryyttävää lähteä apupuolueeksi hallitukseen. Nyt on kompromissien aika. SEURAAVAN HALLITUKSEN kokoonpanoa pohtiessaan Majander kallistuu vaalituloksesta huolimatta sinipunan kannalle. Kolmen suurimman puolueen kannatuserot mahtuvat yhden prosentin sisälle. Majander pitää vaalitulosta poikkeuksellisena ja vaikeana hallitusneuvotteluiden osalta
Tuolla kannatuksella olisi nöyryyttävää lähteä apupuolueeksi hallitukseen. MAJANDER PITÄÄ vääränä näkemystä, että SDP:n vaalitulos olisi ollut niin sanotun Marin-ilmiön varassa. 21 Demokraatti kaan. Hän ei usko, että keskusta lähtisi näiden vaalien vaalitappiolla hallitukseen. – Siinä olisi vihreillä kovasti nielemistä, mutta jos he haluavat ajaa tavoitteitaan, niin se ei onnistu oppositiosta. Puolueessa on paljon osaavaa ja tekevää sakkia. – Perussuomalaisia ei ole vastuulla koeponnistettu. de_13042023_20.indd 21 de_13042023_20.indd 21 3.4.2023 9.43 3.4.2023 9.43. SDP ei ole yhden naisen varassa. Demarit olisi kokoomukselle turvallisempi kumppani, puolueena ”sana pitää” -luokkaa. Tämä näkyi jo silloin, kun Antti Rinne sairastui. Keskustan jääminen oppositioon edellyttäisi vihreiden lähtemistä hallitukseen vaalitappiosta huolimatta. – Jos kuntaja aluevaalit nostivat keskustan toiveita, niin tämä tulos on uusi romahdus. – Marin-ilmiö oli silloin vasta oraalla. Majander rakentaisi sinipunan kok, SDP, RKP ja vihreät -koalitiosta. Kaikki mahdolliset sinipuna-puolueet ovat muun muassa sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoitteeeseen. Kyse on kompromisseista, vaikka niitä vaalikampanjoissa ei juuri nähty. Vastuu pystyttiin kuitenkin jakamaan useammalle ihmiselle. Keskustalla ei ole sellaisia valtteja hallitusneuvotteluihin kuin vuonna 2019. Hän myöntää Sanna Mariniin liittyvän paljon hypetystä, mutta korostaa samalla puolueen kärjen olevan leveämpi kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää
– SDP:n tulos oli erittäin hyvä, mutta nousujohteinen kampanja, aivan ku ten sisarpuolueellamme aiemmin syk syllä Ruotsissa, ei vain riittänyt ykkös paikkaan. Hän on iloinen siitä, että viime aikoina puo lue on saanut valtavasti uusia ja innok kaita kaikenikäisiä ihmisiä mukaan liik keeseen. PUOLUEBAROMETRIEN MUKAAN näissä eduskuntavaaleissa ihmiset olivat erityi sen kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu de_13042023_22.indd 22 de_13042023_22.indd 22 3.4.2023 9.41 3.4.2023 9.41. VAALIT ”Erittäin hyvä tulos, mutta ei vain riittänyt ykköspaikkaan.” terveydenhuollolle, taloudelle ja koulu tukselle. Hän uskoo, että kokoomuksen kyn nyskysymykset hallitukseen menosta liikkuvat pitkälti talouden ympärillä. – Ehkä sitä miljoonaa lähemmäksi olisi voinut pyrkiä, mutta saattaa olla, ettei sekään olisi lopputulosta kuiten kaan muuttanut. Tässä kävi vähän niin kuin jo viime syksynä ennustin, että kolme suurinta mahtuu tälläkin kertaa yhden prosenttiyksikön sisään, Antton Rönnholm kertaa. – Arvioisin, että jos hallitus on syn tyäkseen, kyllä se sitten syntyy juhan nukseen mennessä. Tästä lähtökoh dasta on hyvä pohja rakentaa oltiin sit ten hallituksessa tai sen ulkopuolella. Ei se sen enempää aikaa tarvitse. – Ja mehän olemme imagotutkimus ten ykköspuolue – se on aika harvinaista pääministeripuolueelle. Teksti Marja Luumi / Kuva Mikko Huotari S DP on kolmanneksi suurin puolue kokoomuksen ja pe russuomalaisten jälkeen. – Mielestäni SDP piti esillä näitä tee moja hyvin. 22 Demokraatti Ei hassumpi tulos OLEMME IMAGOTUTKIMUSTEN YKKÖSPUOLUE – SE ON AIKA HARVINAISTA PÄÄMINISTERIPUOLUEELLE. Hän pohtii, olisiko SDP voinut tehdä vaalikampanjassaan jotain toisin. – Tällaista gallupit povasivat. Rön nholmin korostaa, että ihmiset tekivät töitä ilolla ja aktiivisesti uskoen omaan asiaansa. SDP:n tavoitteena oli miljoona kohtaamista, mutta ne jäivät reiluun 600 000:een. – Nyt katsomme millaiset kysymykset hallitustunnustelija esittää ja miten nii hin vastataan. RÖNNHOLM EI osannut vielä tätä haastat telua tehtäessä arvioida, kuinka vaikeat tai helpot hallitusneuvotteluista on tulossa. Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mielestä kol men paikan lisäys eduskuntavaaleissa pääministeripuolueelta tällaisen halli tuskauden päätteeksi ei ole lainkaan has sumpi tulos. Näissä vaaleissa ei kuiten kaan noussut yli muiden yhtä yksittäistä kysymystä, Rönnholm arvioi. SDP:n puoluesihteeri uskoo, että täs täkin vaalista on taas opittu. Rönnholmin mukaan oli tiedossa, että kokoomuksella on aktiivinen ja uskolli nen äänestäjäkunta, joka lähtee liik keelle, joten voitto ei ollut siinä mielessä yllättävää
Läntisen yhteistyön ja turvallisuuden lujittaminen, sääntöpohjainen maailmanjärjestys, vakaat sisämarkkinat ja oikeusvaltioperiaate ovat kaikki keskeisiä tavoitteita Suomelle. Esimerkiksi vuosien 2024– 2029 komission työohjelman vaikuttaminen alkaa käytännössä heti hallituskauden alettua. Kolumnin julkaisupäivänä on äänet laskettu ja puolueet valmistautuvat hallitusneuvotteluihin. Uuteen sääntelyyn pitäisi vaikuttaa niin, että lainsäädäntö ei sido jäsenmaiden käsiä liiaksi tai rankaise edistyksellisyydestä. Suomen EU-kantojen rakentamisen on lähdettävä siitä ymmärryksestä, että EU:n avulla voidaan vastata yksittäistä jäsenmaata laajemmalla rintamalla globaaleihin haasteisiin, reagoida aiempaa nopeammin kriiseihin sekä hybridiuhkiin. Takana on näyttäviä puheita ja väittelyitä Suomen tulevaisuudesta, taloudesta ja leikkauksista, sotesta ja turvallisuudesta. EU:n viime vuosien nopea kehitys ei nimittäin ole Suomelle uhka, vaan mahdollisuus. Raudan ollessa kuumaa pitäisi olla rohkeutta linjata EU:n tulevaisuudesta, sillä muuten sen linjan takovat muut jäsenmaat. Suomen tulevien EU-kantojen ei tulisi perustua laihoille kompromisseille sellaista asetelmaa vastaan, jossa yksi puolue haluaa pitkällä aikavälillä Suomen eroavan EU:sta. Isot EU-aiheet, kuten yhteinen turvallisuus, taloussäännöt, valtiontuet, teollisuus, ilmastotoimet sekä suurvaltapolitiikka hakevat suuntaansa juuri nyt. ENSIMMÄISENÄ SUOMEN suuntaviivat EU:lle tulevat vastaan hallitusneuvotteluissa ja hallituskauden alkumetreillä. Niiden saavuttamiseen EU tarjoaa yhteiset työkalut. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmantilanteessa Suomen vanhat kannat eivät nekään välttämättä takaa tarpeeksi joustavaa pohjaa tuleviin talouspoliittisiin keskusteluihin ja kehityskulkuihin. EU:ssa on paljon potentiaalia turvallisuuden ja vakauden luojaksi. Euroopan unionin rooli ja maailmantilanne ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten muutaman vuoden kuluessa ja Suomen on päätettävä, mihin suuntaan se haluaa EU:ta seuraavaksi rakentaa. de_13042023_23.indd 23 de_13042023_23.indd 23 31.3.2023 13.27 31.3.2023 13.27. Sellaisen EU:n kansalaiset haluavat nähdä ja sen toivoisi välittyvän myös hallitusta muodostettaessa. Riski siihen, että Suomi herää jäsenmaiden väliseen köydenvetoon EU:n suunnasta jälleen myöhässä, on taatusti olemassa. Kuitenkin yksi suuri teema, Euroopan unioni, jäi vaaleissa lähes kokonaan käsittelemättä, niin puheissa, väittelyissä kuin jopa vaalikoneissa. Ketteränä ja monella tapaa edistyksellisenä EU:n jäsenmaana pitäisi olla liikkeellä ajoissa. Myös kriisit, kuten Venäjän hyökkayssota Ukrainaan, energiakriisi ja hintojen nousu eivät ole vaalien jälkeen jääneet taakse, vaan löytyvät vankasti edestämme. 23 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT T ätä kolumnia kirjoittaessani eduskuntavaaleihin on enää kaksi päivää, ja tunnelma on toiveikas. Vastakkainasettelun ja vanhojen viitekehysten sijasta tarvitaan yhteinen tulevaisuusorientoitunut ja avarakatseinen näkemys EU:sta. Suomi ei saa jäädä EU:n kyydistä EU JÄI VAALEISSA LÄHES KOKONAAN KÄSITTELEMÄTTÄ
Liiton hallitus halusi myös nähdä, kuinka tärkeänä työhyvinvoinnin parantaminen nähdään – haluaako porukka osoittaa sen lakon avulla. RAU JA PALTA aloittivat neuvottelut tammikuun lopussa. 24 Demokraatti EK kyttää sopimuksia kuin Stasi Rautatiealan unioni RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki pitää työnantajien kovaa koordinaatiota suurimpana syynä tämän neuvottelukierroksen vaikeuksiin. RAUTATIET Tero Palomäki. Esitykselle tuli tyrmäys EK:sta. Hän pitää hyvänä, että jäsenistö näyttää edustajiston kautta valtansa. Hän ottaa esimerkiksi sen, miten rautatiealan työntekijöiden perhevapaat pitäisi laskea. Edellisen se hylkäsi, vaikka liiton hallitus olisikin sen hyväksynyt. Halu työolojen parantamiseen on suuri. RAUn edustajakokous hyväksyi vasta neljännen valtakunnansovittelijalta tulleen sovintoehdotuksen. de_13042023_24.indd 24 de_13042023_24.indd 24 30.3.2023 17.48 30.3.2023 17.48. Palomäen mukaan mielipiteiden jakautuminen oli tiedossa. Teksti Marja Luumi / Kuvat Lehtikuva, Roni Rekomaa ja Emmi Korhonen V eturinkuljettajien työehtosopimus syntyi maaliskuussa neljän päivän lakon jälkeen. Mikä teki näistä neuvotteluista niin vaikeat. Ei varmaan kukaan liiton hallituksesta siitä kovin sydämistynyt, vaikka meidän kantamme jyrättiin, Palomäki arvioi. – Otimme ison riskin, kun sopimusehdotus ei paljon poikennut kahdesta edellisestä. Palomäeltä tulee ytimekäs vastaus: työnantajien koordinointi. – Ja se oli tärkeä asia. – Paltan neuvottelijat kierrättivät kaikki ehdotukset Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kautta. – Harmittavaa, että jouduimme menemään lakkoon, mutta ei ollut paljon muita vaihtoehtoja, hän toteaa
Ideologisesti olimme hyvin kaukana toisistamme. Eli korotukset noudattavat niin sanottua yleistä linjaa. Palomäen mukaan se johtuu liikennerakenteesta ja työn luonteesta – tavarajunia esimerkiksi ajetaan pääosin öisin. EK kyttää kuin Stasi muiden sopimuksia, kun se ei enää itse tee niitä, RAUn puheenjohtaja lataa. Kertaerää sopimuksessa ei ole. – Sopimisen vaikeus näkyy siinäkin, että kun riitoja pystyttiin aiemmin ratkomaan osapuolten kesken, niin nyt ne menevät pääsääntöisesti oikeuteen asti. PALOMÄKI KERTOO lopettavansa RAUn puheenjohtajana tänä keväänä. 25 Demokraatti EK kyttää sopimuksia kuin Stasi SOPIMISEN JA YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURI ON HÄVINNYT TÄYSIN. Sopimisen mallia pitäisi siis hänen mielestään pystyä kehittämään. Palomäki pitää korotuksia ihan asiallisina, vaikka ”totta kai lähdimme hakemaan enemmän kuten kaikki muutkin”. Meidän väkemme haluaa ratkaisuja, jotka varmistavat, että näitä hommia jaksaa tehdä tulevaisuudessakin, Palomäki korostaa. Perhevapaita tutkitaan nyt Palomäen mukaan työryhmissä. KULJETUSALALLA KÄY kova keskinäinen kilpailu. Tilanne on Palomäen mukaan nyt se, että työehtosopimus on minimi ja maksimi – ”yleiskorotus pääte– Saman työehtosopimuksen noudattaminen olisi työnantajienkin etu – niiden ei tarvitsisi kilpailla sillä, kenellä on rahallisesti huonoimmat työehdot, hän heittää. RAU perustettiin vuonna 2018 Veturimiesten liiton ja Rautatievirkamiesliiton yhdistyessä. MIKÄ SITTEN veturinkuljettajien työssä kuormittaa. – Lukuja heiteltiin ilman perusteluja. Kun aiemmin veturinkuljettajissa alaa vaihtoi pari vuodessa, nyt heitä on jo kymmenittäin. RAUn ja Paltan kaksivuotinen sopimus takaa veturinkuljettajille neljän prosentin yleiskorotuksen tämän vuoden toukokuussa ja kahden prosentin korotuksen ensi vuoden kesäkuussa. Kyllä VR:llä, alan isoimmalla toimijalla, on nyt näytön paikka. de_13042023_24.indd 25 de_13042023_24.indd 25 30.3.2023 17.48 30.3.2023 17.48. – Tämä palvelee ehkä EK:ta ja sen mukaista ideologista maailmaa. Tuloksia on synnyttävä, muuten olemme kahden vuoden päästä taas samassa tilanteessa, ja silloin on turha aloittaa hankkeita tai perustaa työryhmiä pelastamaan tilannetta. Suuntaus on menossa siihen, että tes-neuvotteluissa sovitaan kohta enää vain palkoista ja työrauhasta. – Sopimisen ja yhdessä tekemisen kulttuuri on hävinnyt täysin. Neuvottelukierrokset näyttävät menevän hänestä kerta kerralta vain hölmömmiksi. Palkkakoordinointi on kovaa ja työehtoja ei saada kehitetyksi enää toivotunlaisesti. Palomäki on toiminut RAUn puheenjohtajana sen syntymästä lähtien. Epäsäännöllisen työn kovuus on näkynyt myös enenevänä alan vaihtona. Neuvottelujen loppusuoralla peistä taitettiin työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta, kuten viikkotyöajasta. Tämä teki siitä ihan älyttömän vaikeata. Lähdön hetkellä on syytä kysyä, miten tyytyväinen hän on nykyiseen työmarkkinajärjestelmään. Eipä kovin. Palomäen mielestä yksi ratkaisu olisi aidot toimialakohtaiset tes-neuvottelut, jolloin päästäisiin helpommin kehittämään myös työoloja työehtosopimuksen kautta. – Eihän tämä ole työnantajallekaan eduksi, että alakohtainen kehittäminen jää kokonaan unohduksiin ja alan vääristymiä ei saada korjatuksi. Työehtosopimuksen yhteydessä sovittiin viikkolevon pidentämisestä kaksi kertaa kolmen viikon jaksossa 58 tuntiin tai kerran 60 tuntiin. – Nämä ongelmat näkyvät tutkimustenkin mukaan esimerkiksi väsymisenä, uniapneana ja vireystilan alenemisena. Hänen mukaansa kentän mielipide jakaantui siitä, pitäisikö sopimuksessa olla kertaerä, osa halusi sen, osa ei. Palomäki arvioi, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä ei palvele sen enempää työntekijöitä kuin työnantajiakaan. Tavoitteena on löytää mahdollisimman nopeasti keinoja, joilla kolmivuorotyön rytmitystä voitaisiin keventää ja jaksamista parantaa työvuorojärjestelyillä. Epäsäännöllisessä vuorotyössä vuorosuunnittelu on taitolaji ja siinä on aina ollut rautatieliikenteessä enemmän tai vähemmän ongelmia. – Jos on jo 40-vuotiaana puhki, mikä on tilanne 60-vuotiaana. – Tämä on lähtenyt ihan hyvällä jalalla liikkeelle. tään jossain ja sen jälkeen koko maailma pistää samat kengät jalkaan”, hän kuvailee. Sitä ennen hän toimi Veturimiesten liiton johdossa ja VR:llä veturimiesten pääluottamusmiehenä. Sopimus sisältää laajan hankkeen, jolla tuetaan työhyvinvointia, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista epäsäännöllisessä vuorotyössä ja haetaan mahdollisuuksia työvuorosuunnitteluun
Politiikka tahraa toimittajan Journalismin tehtävä on pyrkiä objektiivisuuteen, mutta uhkaako poliittisesti aktiivinen toimittaja tätä ihannetta. Roolit eivät saa sekoittua. TODETAAN HETI kärkeen tämä: journalistin tehtävä on pyrkiä työssään objektiivisuuteen. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.) Helsingissä D-kolumni de_13042023_26.indd 26 de_13042023_26.indd 26 31.3.2023 14.51 31.3.2023 14.51. Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa toimittaja Olli Seuri tenttasi kokoomuksen eduskuntavaaliehdokasta, toimittaja Susanne Päivärintaa, demareiden liikenneja viestintäministeri Timo Harakkaa ja Helsingin Sanomien politiikan toimittajaa Marko Junkkaria aiheesta politiikan yhdistäminen toimittajan työhön. Sitä kutsutaan mediakriittisyydeksi. Ylen studiopöydän äärellä Marko Junkkari totesi, että ei näkisi ongelmaa siinä, jos Timo Harakka jatkossa kirjoittaisi vaikkapa ruokablogia. Ajattelen, että elämme aikoja, joina kenelläkään ei ole varaa olla epäpoliittinen – ei edes toimittajilla. Objektiivisuuden ihanteeseen pääsyä ei edistä arvojen tai poliittisten mielipiteiden kieltäminen tai piilottelu. YLEISÖN PITÄÄ EPÄILLÄ JOKAISTA SANAA JONKA MEDIA ULOS TUUTTAA. Sitä sen sijaan edistäisi avoimuus. Sitä mieltä olen minäkin. Tai kuten Yle aiheen otsikoi: tahraako toimittaja journalismin maineen, kun lähtee politiikkaan. Ja siksi toivon, että media-ala viimein kävisi tämän keskustelun perusteellisesti. Objektiivisuus on ihanne, mutta kukaan meistä ei siihen täysin pääse. Mutta niinhän yleisön kuuluukin! Jokaikistä sanaa, jonka media ulos tuuttaa. Mutta. Viimeisen sanan keskustelussa kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että olisi vaikea ajatella, että puoluepoliittisesti aktiivinen ihminen toimisi samaan aikaan (tai kovin pian poliittisen uran jälkeen) politiikan toimittajana. Aloitan itsestäni: Hei, olen Meri, toimittaja ja vasemmistolainen. Se on mahdotonta aivan kaikille toimittajille. Itse taas ajattelen, että politiikassa toimiminen tuo asiantuntemusta, jota kyllä voisi käyttää toimituksissa, jos vain ammattikuntana kykenisimme myöntämään pari muuta tosiasiaa. 26 Demokraatti T änä keväänä katselin erästä vaaliohjelmaa erityisen suurella mielenkiinnolla. Ratkaisu sen sijaan voisi olla se, että toimittajat olisivat nykyistä avoimempia omista arvoistaan ja kannoistaan. NE, JOTKA ajattelevat politiikan tahraavan toimittajan, perustelevat kantaansa usein sanomalla, että ”yleisö alkaisi epäillä toimittajan vaikuttimia jokaisen jutun äärellä”. ON NIMITTÄIN niin, että jokainen toimittaja on ihminen. Jokaisella ihmisellä on arvomaailma, ja sen pohjalta teemme työtämme, halusimme tai emme. Se tarkoittaa, että puolia ei saa ottaa, ja missioita ei saa olla. Minusta tähän heittoon tiivistyy paljon niistä asenteista, joita suomalaisessa mediassa politiikkaan lähteneisiin kohdistuu. Se on teema, joka saa helposti vereni kiehumaan. Se tarjoaisi yleisölle nykyistä paremmat mahdollisuudet arvioi da juttuihin vaikuttaneita näkemyksiä ja mielipiteitä. Siksi ratkaisu, jossa politiikkaan mukaan lähteneet toimittajat leimataan kelvottomiksi työhönsä, ei oikeasti ole mikään ratkaisu journalismin objektiivisuuteen. Monen mielestä politiikkaan sekaantunut toimittaja todellakin kelpaa lähinnä lifestyle-bloggariksi
ELÄKKEELLÄ OLEVA rannikkovartioston amiraali kertoi Kalabrian tragedian jälkeen La Repubblica -lehden haastattelussa, että Italian uuden hallituksen aika na pelastustoimet ovat vaikeutuneet. Kirjoittaja on Italiassa asuva toimittaja. Hän on arvostellut terävästi parlamentissa Italian oikeistohallitusta sen suhtautumista veneillä Italiaan saapuviin maahanmuuttajiin mutta myös muuta oikeistohallituksen politiikkaa. Il fatto quotidiano -päivälehden julkaiseman jutun mukaan pelkästään tämän vuoden ensimmäisen yhdeksän päivän aikana Italiaan erilaisilla veneillä saapuneiden maahanmuuttajien määrä on kymmenkertaistunut, kun sitä verrataan edellisen vuoden lukuihin. Pääministeri Giorgio Melonin johtama oikeistohallitus puhuu vain kansalaisjärjestöjen pelastamista maahanmuuttajista, vaikka niiden pelastamat henkilöt ovat alle kymmenen prosenttia Italian aluevesille saapuneista, merihätään joutuneista maahanmuuttajista. Meloni vaatii EU:lta nopeaa toimintaa. Melonin mielestä EU:n on löydettävä politiikka, jolla pysäytetään rikollisjärjestöjen harrastama ihmisten salakuljetus ja luodaan laillinen maahanmuuttopolitiikka. de_13042023_27.indd 27 de_13042023_27.indd 27 27.3.2023 10.06 27.3.2023 10.06. ITALIA Demokraattisen puolueen uusi johtaja Elly Schlein on siirtänyt Italian politiikan akselin selvästi vasemmalle. Elly Schlein on Sveitsissä syntynyt, yhdysvaltalaisen isän ja italialaisen äidin tytär, jolla on kolme kansalaisuutta ja joka on avoimesti biseksuaalinen. Teksti Liisa Liimatainen E lly Schlein edustaa nuorempaa ja kansainvälisempää sukupolvea Italian tärkeimmässä oppositiopuolueessa. Italian rannikkovartiosto pelastaa valtaosan merihätään joutuneista, koska hädässä olevien pelastaminen on yksi merenkulun perusperiaatteita. Ilmastonmuutos ja poliittiset ongelmat pakottavat entistä suuremman määrän kriisialueiden asukkaita liikkeelle. Schlein ei aja vain erilaisia oikeuksia. 27 Demokraatti Pari harppausta vasempaan SCHLEININ TAKIA ITALIALAISET TOIVOVAT NYT SAAVANSA VIHDOIN TODELLISEN OPPOSITION. Schlein on samalla siirtänyt selvästi puoluetta vasemmalle. Meloni ei vaadi EU:lta muuttoliikkeen pysäyttämistä, koska sen laajuus on hänenkin mielestään juuri tämän aikakauden ilmiö. Nyt sisäministeriötä johtaa sisäministeri Matteo Piantedosi, joka kilpailee aikai semman sisäministerin Matteo Salvinin kanssa siitä, kumpi arvostelee kovemmin maahanmuuttajia avustavia järjestöjä. Italia ei voi olla näkemättä Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan pyrkivien ihmisten hätää. Meloni haluaa EU:n yhteistä pakolaispolitiikkaa, johon kuuluu myös se, että EU auttaa konkreettisesti omien rajojensa ulkopuolella sotien ja luonnonkatastrofien uhreja ja luo näille laillisia humanitaarisia käytäviä, joiden kautta pakolaiset otetaan vastaan turvallisesti. Hän vaatii yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, minimipalkkoja työmarkkinoille ja aktiivista asuntopolitiikkaa. Italiaan tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen päivän aikana saapuneesta 3 673 maahanmuuttajista 54 prosenttia oli Italian rannikkovartioston pelastamia. Syynä on se, että sisäministeriölle on siirretty valtuuksia, jotka aikaisemmin kuuluivat rannikkovartiostolle. Moni pakenee myös valtioiden sisäisiä konflikteja ja poliittista väkivaltaa. Italian oikeistohallitus sen sijaan väittää, että juuri kansalaisjärjestöjen pelastusoperaatiot saavat tuhannet Afrikasta ja Aasias ta parempaa elämää etsivät lähtemään liikkeelle. Muutos on suuri, sillä tähän saakka Demokraattisen puolueen johtajat ovat luoneet kuvan hieman harmaasta, innottomasta puolueesta. Schleinin mielestä sisäministeri on vastuussa uhrien suuresta määrästä siksi, että ministeriön nihkeä suhtautuminen maahanmuuttajiin sai sen reagoimaan merihätään myöhään. Italian oikeistohallituksen haluttomuus pelastaa merihädässä olevia maahanmuuttajia on antanut Schleinille mahdollisuuden arvostella ankarasti pääministeri Melonin johtamaa hallitusta. Ilmastonmuutos kasvattaa maastamuuttoa Afrikassa, koska maanviljely on mahdotonta laajoilla Afrikan alueilla. SCHLEININ KOVA kritiikki sai pääministeri Melonin lähettämään kirjeen EU:n ministerineuvoston ja komission puheenjohtajille. Schleinin ansiosta itsensä aina vasemmalle sijoittaneet mutta politiikkaan pettyneet italialaiset toivovat, että Italia saa nyt todellisen opposition. TÄMÄN VUODEN alussa Italiaan rantautuneiden pakolaisten määrä on noussut huimasti. DEMOKRAATTISEN PUOLUEEN uuden puoluesihteerin selvä voitto jäsenten ja kannattajien vaaleissa on johtanut siihen, että puolueeseen kirjoittautui heti useita tuhansia uusia jäseniä ja sen kannatus nousi selvästi
TAPAUKSIIN EI aina liity rikoksia. – Koulussa tiedetään, että jotain siellä käytävillä ja somessa kihisee, mutta ne ovat siinä määrin vapaa-ajan asioita, että koulu ei pääse niihin kunnolla käsiksi. Joskus ei ole edes selkeää kuvaa siitä, mitä ylipäätään on tapahtunut – vai onko mitään. Katsomme, pystytäänkö tilanteeseen puuttumaan niin, ettei siitä tarvitse tehdäkään poliisiasiaa, hän kertoo. Yksi syy siihen voi olla se, että näistä tapauksista ilmoitetaan herkemmin. Erityisesti kouluista saatetaan olla yhteydessä tapauksissa, joita Paula Nurminen kutsuu ”epämääräisiksi hässäköiksi”. Me emme sano, miten asia ratkaistaan, vaan mahdollistamme osapuolten kohtaamisen, omien näkemystensä kertomisen ja yhteisen ratkaisun etsimisen, Paula Nurminen kuvailee työtään Turun NMKY:n katusovittelijana. Somessa nuori saattaa toimia niin, että hän tietämättään syyllistyy rikokseen, kuten kunnianloukkaukseen tai laittomaan uhkaukseen. ALKUJAAN ASEMAN lasten Norjasta Suomeen tuoma katusovittelu on levinnyt eri puolille maata. Nämä tulevat meille tavallaan ennaltaehkäisevästi – viranomaiset eivät ole niissä vielä mukana. Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg ”K aikkein tärkeintä on unohtaa kaik ki ennakko-ole tuk set ja vain kuunnella avoi min mielin. Sovittelulla voi silti olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus. 28 Demokraatti SOVITTELU Sovun polun oppaat Katusovittelijat mahdollistavat alaikäisille lapsille ja nuorille tien ulos konflikteista. – Ei ehkä ymmärretä, että esimerkiksi jo toista ivaavan kommentin peukuttaminen tai jonkin kuvan jakaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit, Nurmisen työpari Tuija Parviainen kertoo. – Nuori huomaa, että asiaan kiinnitetään huomiota, ei tämä ollutkaan ihan pikkujuttu. – Viime vuonna noin 60 prosenttia jutuistamme oli sellaisia, joissa oli mukana pahoinpitely. Kun ollaan sovittelijan pakeilla, on jo tapahtunut jotain ikävää. Se voi ehkäistä sitä, että vastaisuudessa – esimerkiksi kun nuori on jo rikosoikeudellisessa vastuussa – ei satu pahempaa. Sitäkin on erilaista – suuttumuksesta spontaanisti leimahtavaa tai järjestettyjä tappeluita, joissa käydään sovitusti mukiloimassa toinen toistaan. Sosiaalisella medialla on tapauksissa yhä suurempi rooli. de_13042023_28.indd 28 de_13042023_28.indd 28 28.3.2023 15.33 28.3.2023 15.33. Turun NMKY:ssä työmuoto otettiin haltuun keväällä 2019. Tulee ehkä ymmärrys, että miten voi toimia jatkossa eri tavalla, kaksikko kuvailee. Mutta varmasti on niinkin, että kynnys väkivallan käyttöön on aika matala – taustalla voi olla myös väkivallan ihannointia, Nurminen puntaroi. Nurmisen mukaan tapauksia yhdistää monesti se, että fyysinen väkivalta on ainakin osa kokonaisuutta. Katusovitteluun tulevat tapaukset eivät ole yhdestä puusta, mutta usein kyseessä on useiden osapuolten välinen monisyinen vyyhti. Sovittelussa joutuu pohtimaan ja käymään läpi asioita eri tavalla – myös omien ja toisen osapuolen vanhempien kuullen
de_13042023_28.indd 29 de_13042023_28.indd 29 28.3.2023 15.33 28.3.2023 15.33. 29 Demokraatti Turun NMKY:n katusovittelijat Tuija Parviainen (vas.) ja Paula Nurminen auttavat nuoria ratkomaan konflikteja
Yhteistyötä tehdään mm. – Ihan pienet 10-vuotiaat voivat vaikka sopia, että koulussa leikitään omien kavereiden kanssa, jätetään toinen rauhaan tai ei tehdä jotain tiettyä asiaa. Parivaljakko kertoo, että he kohtaavat työssään kaikenlaisia ihmisiä – mitään tyypillistä asiakaskuntaa ei ole. – Me katusovittelijathan emme sillä tavalla jalkaudu, vaan meidät ennemmin kutsutaan jonnekin suunnitelmallisesti. – Meillä näkyy täällä yhteiskunta minikoossa, Nurminen tiivistää. Toimintaa toteutetaan Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella. sovittelutoimistojen, poliisin, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. . Se näkyy ehkä 15–20 prosentissa tapauksista, Nurminen arvioi. OTAMME JUTUN kuvat Hansakorttelissa. Katusovittelijoille tapaukset ovat tuttuja, vaikka tilannetta Hansassa silloin rauhoittivat pääosin muut tahot. Viime kesänä Turun NMKY:ssä alkoi katujengityö, ja he kutsuvat itse itsensä sinne, missä nuoret ovat, Nurminen kertoo. Se oli tosi antoisaa, Parviainen kertoo. Niiden käsittely ja näkyminen on luonnollista – voi tulla itku ja joskus voi ääni kohota. Kuohuvatko kohtaamisissa tunteet. – Tunteet kuuluvat sovitteluun. He ovat esimerkiksi käyneet puhumassa koululaisille kiusaamisesta ja sen seurauksista. Siksi onkin tärkeää, että näissä paikoissa on riittävästi aikuisia ja käytössä erilaisia nuorisotyön konsteja. Se vaatii meiltä pelisilmää, Parviainen kuvailee. Lopulta vain sillä on väliä, että asiat pystytään käsittelemään, jättämään taakse ja jatkamaan elämää, Parviainen kuvailee. Joskus tehdään tällaisia käyttäytymissopimuksia, joskus harvoin sovitaan pienistä rahallisista korvauksista. He kertovat asioista niin kuin he itse haluavat kertoa. Perheissä voidaan olla uupuneita useiden arjen pulmien vuoksi. Meidän tehtävämme on tarvittaessa pitää vaikka paussia, jos näyttää siltä, että tunteet kuumenevat liikaa. KATUSOVITTELU . Tavoite on tarjota nuorille mahdollisuus vastuun kantamiseen, teon korvaamiseen ja sovinnon tekemiseen. . Parviainen ja Nurminen painottavat, että vaikka jokin yksittäinen paikka nousee otsikoihin, tapahtuu nuorten välillä konflikteja kaikkialla, missä he viettävät aikaansa. Katusovittelijat tuumivat, että aina sovittelun lopputulos ei näytä siltä kuin aikuiset odottavat. Sopimusten sisältö riippuu tapauksesta ja myös osapuolten iästä. Tämä osa työstä on luonteeltaan selvästi ennaltaehkäisevää. . Saatetaan vaikkapa toivoa, että sovittelussa selviää ”koko totuus” tapahtumista. Katusovittelijatkin tekevät myös muuta kuin sovitteluja. Sovittelun lopputuloksena voidaan esimerkiksi laatia sopimus, jossa linjataan yhteiset pelisäännöt. Esimerkiksi ongelmien kasautuminen näkyy. . Jotkin ilmiöt silti ovat yleisempiä. KUN TUIJA Parviainen ja Paula Nurminen saavat työpöydälleen uuden tapauksen, he ottavat ensin yhteyttä osapuoliin – tarkemmin sanottuna heidän vanhempiinsa, sillä sovittelun eteneminen edellyttää huoltajan suostumuksen. Lähteet: Turun NMKY, Aseman lapset, Rikoksentorjuntaneuvosto de_13042023_28.indd 30 de_13042023_28.indd 30 28.3.2023 15.33 28.3.2023 15.33. . Se absoluuttinen totuus ei välttämättä tule koskaan esille, mutta sillä ei oikeastaan ole nuorten näkökulmasta merkitystä. – Sitä joskus kysytään, miten monikulttuurisuus meillä näkyy, niin ei se mitenkään erityisesti ole korostunut. . . Sovittelussa nuorten ääni on tärkein ja toisinaan vanhempia pitää muistuttaa heidän roolistaan hiljaisina tukijoina. Osallistuminen on vapaaehtoista ja prosessin voi myös jättää kesken missä vaiheessa tahansa. Anteeksipyyntöjäkään ei sovittelussa lypsetä. Sovittelijat tapaavat osapuolet ensin erikseen, ja sitten voidaan pohtia, miltä tuntuisi kohdata muut osapuolet ja kuulla heidän näkemyksensä. – Kun olimme siellä luokissa, kaikki kuuntelivat hiljaa, mutta sitten välitunnilla monet tulivat juttelemaan. Katusovittelua on tehty Suomessa vuodesta 2013. Katusovittelussa selvitetään alle 18-vuotiaiden nuorten riitoja, kiusaamista, ilkivaltaa, lieviä rikoksia ja muita konflikteja. Viime keväänä ostoskeskuksessa ja sen liepeillä tapahtunut nuorten välinen raju väkivalta ja muu rikollisuus nousivat otsikoihin. Parviainen korostaa, että asianomistajan eli uhrin ehdoilla edetään. AINA SOVITTELUN LOPPUTULOS EI NÄYTÄ SILTÄ KUIN AIKUISET ODOTTAVAT. Lasten neuropsykiatriset oireet ovat myös monia tapauksia yhdistävä asia. Rankaiseminen ei kuulu sovitteluun. Joskus tullaan siihen tulokseen, että asiat ovat selvät, eikä erillisiä sopimuspapereita tarvita, Nurminen ja Parviainen kertovat. Joku haluaa tavata kaikki samalla kertaa, toinen saattaa valita, että tapaa jokaisen erikseen. Ajatus kohtaamisesta voi tuntua vaikealta varsinkin, jos on esimerkiksi joutunut yksin isomman porukan kiusaamaksi. Norjassa kehitetty työmuoto, jonka Helsingissä toimiva Aseman lapset on mukauttanut Suomen olosuhteisiin. Katusovittelu on maksutonta, vapaaehtoista, tasapuolista ja luottamuksellista. – Lopulta vain nuoret itse tietävät, mitä oikeasti on tapahtunut. Usein ne kuitenkin tulevat spontaanisti, kun oivalletaan, miltä oma käytös on toisesta tuntunut. 30 Demokraatti SOVITTELU Paula Nurminen on ollut mukana alusta asti, Tuija Parviainen aloitti työssä puolisen vuotta sitten
Kokeilun onnistumisesta kertoo sekin, että 91 prosenttia mukana olleista yrityksistä ilmoitti jatkavansa lyhennettyä työviikkoa jossain muodossa. – Mitä pitempää päivää teet, sitä enemmän tuottoa tulee on vanhanaikainen asetelma. Suurin osa henkilöstöstä oli poissa yhden päivän viikosta ja osa teki lyhyempää työpäivää, mutta muitakin työajan lyhentämisen keinoja oli käytössä. Lyhyempi työaika saattaa ajatuksena vaikuttaa aluksi epäilyttävältä ja pelottavalta, mutta mitä enemmän tulee todisteita sen eduista, sitä useampi yritys kääntää kelkkansa, Stronge arvioi. Työntekijöiden poissaolot vähenivät, he voivat paremmin töissä, 39 prosenttia kertoi stressitasonsa laskeneen ja uniongelmien vähentyneen. Stronge pitää suomalaisen työnantajapuolen reaktiota mielenkiintoisena ja asennetta vanhentuneena. TUTKIMUSPROFESSORI MIKKO HÄRMÄ Työterveyslaitokselta on tutkinut pitkään työaikoja. Skeptisesti työajan lyhentämiseen suhtautuvat ovat Suomessa todenneet, ettei se onnistu kuitenkaan joka alalla. – Yritykset olivat valmistautuneet kokeiluun hyvin ja varmistivat näin, että henkilöstö ei kokenut työtahdin koventuneen. Työntekijät saivat kokeilun aikana täyttä palkkaa. – Yhdenkään yrityksen liikevaihto ei pienentynyt, vaan osalla se jopa kasvoi. Stronge huomauttaa, että sote-alallakin se onnistuu, jos väkeä on tarpeeksi. Haastavampaa työajan lyhentäminen on opetusammateissa ja sosiaalija terveysalalla. Britanniassa kokeiluun osallistui 61 organisaatiota ja noin 2 900 työntekijää puolen vuoden ajan. Teksti Marja Luumi / Kuva Getty Images L aaja nelipäiväisen työviikon kokeilu Britanniassa sai Suomessa ristiriitaisen vastaanoton. Strongen mukaan työajan lyhentäminen palvelee parhaimmillaan sekä työntekijöiden että työnantajan tavoitteita. Stronge uskaltautuu olemaan eri mieltä: onnistuu kyllä, sillä keinoja sen toteuttamiseen on monia ja tuottavuus, joka Suomessa on ollut tapetilla, voidaan laskea monin eri tavoin. TYÖNTEKIJÄPUOLELLA BRITTITUTKIMUS herätti heti vastakaikua, mutta työnantajajärjestöt, etunenässä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, tyrmäsi työajan lyhentämisen. Palkansaajat ovat kiinnostuneita, työnantajajärjestöt neliraajavastustuksessa. Joustavuus on avainsana. Tutkija pitää suomalaisen työantajapuolen asennetta vanhentuneena. Hän harmitteli sitä, että Autonomyn raportteja ei löydy tieteellisistä julkaisuista. Totuus on, että henkilöstön palaminen loppuun vähentää tuottavuutta ja työn laatu kärsii, mitä pitemmälle päivä etenee. Tuolla menolla ampuu vain itseään jalkaan, hän lähettää viestiä neliraajajarrutukseen ryhtyneille suomalaisille työnantajajärjestöille. Yhteistä kokeilulle oli, että työaika väheni 10–20 prosenttia. 32 Demokraatti TYÖAIKA Lyhempi on enemmän ”Tuolla menolla ampuu vain itseään jalkaan”, on tutkijan viesti työajan lyhentämistä vastustaville työnantajille. Kokeilun suunnittelusta ja tuloksista vastannut Autonomy-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Will Stronge kertoi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n tilaisuudessa kokeilun tuloksista ja miten sen voisi toteuttaa Suomessa. Hän totesi, että yritykset olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että kokeilu sai ne tutustumaan paremmin organisaationsa toimintamalleihin ja prosesseihin ja etsimään kehittämismahdollisuuksia. EK:n mielestä Suomessa pitäisi päinvastoin pidentää työaikaa, koska väki vanhenee vauhdilla ja työvoimasta on muutenkin pulaa. Härmän mukaan kokeiluja työajan lyhentämisestä on tehty paljon Pohjoismaissa ja Ruotsissa erityisesti sosiaalija terveysalalla. SDP:n mielestä Suomessa on syytä toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilu, pääministeri Sanna Marin totesi SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa. – Kokemusten mukaan lyhyempi työaika onnistuu parhaiten toimistotyössä, jossa vaikutukset näkyvät nopeasti esimerkiksi henkilöstön työhyvinvoinnissa ja työn laadussa, jolla on vaikutusta tuottavuuteen. ENITEN LOPPUTULOKSISSA Strongea yllätti se, että kokeiluun osallistuneissa organisaatioissa työtahti ei kiihtynyt niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Suomen 1990-luvun kokeiluista on jo aikaa, mutta niistä löytyy de_13042023_32.indd 32 de_13042023_32.indd 32 30.3.2023 15.08 30.3.2023 15.08. Britanniassa taas jotkut työnantajajärjestöt suhtautuivat hyvin myönteisesti nelipäiväisen työviikon kokeiluun ja muutama on kokeillut sitä omassa organisaatiossaan. – En usko, että ääni työnantajapuolella on yhteneväinen. Myös muun muassa SAK:n mielestä Suomessa on hyvät edellytykset työaikakokeilulle. Stronge on selvästi innostunut siitä, että valtiovalta olisi Suomessa käynnistämässä kansallista kokeilua, jolloin sen läpivieminen helpottuisi. Tämä on erittäin hyvä asia, Stronge kertoo
Viimeisin työajan lyhentäminen ajoittui 1980-luvulle, jolloin sovittiin yhdessä niin sanotuista pekkas-päivistä. – Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuisi, jos työaikakäytänteitä voisi muokata sopimaan elämäntilanteeseen. – Olen pyytänyt työja elinkeinoministeriön virkakuntaa selvittämään vaihtoehtoja, joilla työajan lyhentämisen kokeilu voitaisiin mahdollisesti toteuttaa Suomessa seuraavan hallituskauden aikana. Hän antaa kiitosta myös siitä, että kokeilussa mukana olleet organisaatiot saivat sitoutetuksi henkilöstön mukaan ideoimaan paikallisesti, miten tuottavuutta voitaisiin parantaa ja porkkanana oli työajan lyhentäminen. SAK:N PUHEENJOHTAJA Jarkko Eloranta muistutti, että työajoista on puhuttu Suomessa aina. Siinä mielessä hän pitää Autonomyn kokeilua kannustavana, koska siinä pyrittiin seuraamaan myös tuottavuutta – säilyttämään ja jopa parantamaan sitä. – Tarvitsemme lisää tutkimusta, ideoita ja kokeiluja, jotta voimme tehdä päätöksiä jotka aidosti parantavat työelämää ja varmistavat että ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat sen merkitykselliseksi. 33 Demokraatti myös onnistuneita, kun työaikaa pystyttiin lyhentämään erityisesti yksityissektorilla teknologiaa hyödyntämällä. – Nuoret pelkäävät uupumista jo opiskeluaikana, kun työura on vasta alussa. Tämä vaikuttaa ihmisten jaksamiseen arjessa ja työssä. Monenkirjavia keinoja olikin löydettävissä. – Olisin kuitenkin kaivannut vähän pitempää kuin kuuden kuukauden seuranta-aikaa ja jonkinlaista vertailuryhmää, esimerkiksi mitä on tapahtunut tuottavuudelle vastaavissa yrityksissä. Eloranta viittasi Kantar Publicin toteuttamaan tuoreeseen kyselyyn, jonka mukaan 57 prosenttia suomalaisista palkansaajista kannattaa kansallista nelipäiväistä työajan kokeilua. TYÖMINISTERI TUULA HAATAINEN (sd.) muistuttaa, että työelämän laadun ja työn tuottavuuden kehittäminen on tärkeää Suomen kaltaiselle maalle, joka ikääntyy vauhdilla. – Eiköhän alkaisi olla korkea aika tehdä jotain yhdessä jälleen. Meidän pitäisi keskittyä siihen, mikä on vialla työelämässä, ei ihmisissä. MEIDÄN PITÄISI KESKITTYÄ SIIHEN, MIKÄ ON VIALLA TYÖELÄMÄSSÄ, EI IHMISISSÄ. de_13042023_32.indd 33 de_13042023_32.indd 33 30.3.2023 15.08 30.3.2023 15.08. Härmä korosti, että kaikista kansainvälisistä tutkimuksista, myös Autonomyn raportista, käy selkeästi ilmi, että työhyvinvointi kasvaa, työtyytyväisyys lisääntyy ja työstressioireet vähenevät, jos työaika lyhenee. Ylipäänsä Härmä pitää puutteena sitä, että kokeiluissa on tutkittu tuottavuutta ja sairauspoissaoloja huonosti. Hänen mukaansa kannattaisi tutkia myös, mitkä ryhmät hyötyisivät eniten työajan lyhentämisestä viitaten osatyökykyisiin ja ikääntyneisiin. Osa nuorista saattaa myös pelätä leimautumista hankalaksi tai huonoksi työntekijäksi, jos kertoo jaksamisongelmistaan. Hän on huolestunut työelämässä jaksamisesta, erityisesti nuorien tilanteesta. Erityisesti naiset (63 %) kokevat sen hyväksi ideaksi. Sanoista on päästävä tekoihin, Haatainen kertoi
Hän peräänkuuluttaa kouluihin myös vallankumouksen henkeä. Vanhojen kirjojen keräilijä, oikeiden vanhanaikaisten painomustekirjojen lukija, herkkusuu ja kiireettömistä viikonloppuaamuista nauttiva renessanssi-ihminen, niitäkin Hellström tunnustaa olevansa. – Ei isä kykyjäni sinänsä epäillyt, mutta tiesi myös, ettei teatterityö ole varsinaisesti ruusuilla tanssimista. Myös Hellströmin äiti Rauni Ranta oli teatterilaisia. Olisiko Hellströmin sosiaalisen ja vilkkaan luonteen pohja valettu jo lapsuusja nuoruusiän vaihtelevissa teatteripiireissä ja monissa muutoissa. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen O petusneuvos, kasvatustieteen tohtori ja Auroran koulun entinen rehtori Martti Hellström puhuu ja elehtii paljon, riennähtää toviksi sivupoluille, mutta lennähtää pikku sivuloikiltaan sutjakasti takaisin koulutusteemojemme ytimiin. Unelma ohjaajan työstä ei lopulta toteutunut, mutta armeijaan lähdön jälkeen alkoi Hellströmin mielessä itää de_13042023_34.indd 34 de_13042023_34.indd 34 29.3.2023 13.58 29.3.2023 13.58. 34 Demokraatti KASVO REKSI JULISTAA KAPINAN Opetusneuvos Martti Hellström puhuu viisaita oppimisesta ja opettamisesta vuosikymmenten kokemuksella. Ollapa tuollaisia innosta hehkuvia opettajia enemmän, olipa aikakausi ja kulloinenkin koulutustrendi mikä hyvänsä. NUORUKAISEN ISÄ, näyttelijä Kauko Helovirta, tokaisi ensikertalaisen hakuyritykseen paljonpuhuvan kommentin: – Isäni sanoi ”jumalan kiitos” kuullessaan pääsykokeiden tuloksen, Hellström nauraa hersyvästi. Tietokirjatuotannon laajuus pyörryttää haastattelijan päätä heti alkumetreillä. Sekä näyttelijänä että ohjaajana työskennellyt Ranta ohjasi muun muassa Radioteatterin suosittua Knalli ja sateenvarjo kuunnelmaklassikkoa. Hellströmin kodissa herää myös tämä ajatus: onneksi Helsingin legendaarisessa Kellariteatterissa nuorukaisena näytellyt Martti Hellström ei päässyt ensimmäisellä ja ainoalla hakuyrityksellään ohjaajan opintoihin 1970-luvun alkuvuosina. Muussa tapauksessa koulumaailma olisi menettänyt paljon
Idättäjänä toimi kavereiden kanssa tehty lomamatka sekä siellä käyty juttutuokio suomalaisen kansakoulunopettajan kanssa. HELLSTRÖM KUULUU kuuluu siihen pedagogien polveen, joka luotsasi, luovi, kehitti ja uudisti ei aina niin kehuttua peruskoulua läpi monien vuosikymmenten ja ajoittain myös vaikeuksien. MIKSI EDUSKUNNASSA SÄÄDETÄÄN SELLAISIA LAKEJA, JOIHIN EI ANNETA RESURSSEJA. 36 Demokraatti D-KASVO uusi suunnitelma. Hellström haki ja pääsi opettajankoulutuslaitokseen. Hän valmistui luokanopettajaksi 1977, ja näki lähietäisyydeltä peruskoulun alkuvaiheiden lapsentaudit, 1990-luvun lamavuosien koulutusleikkaukset sekä niiden lieveilmiöt, mutta ilokseen myös 1990-puolivälissä alkaneet myönteiset uudistukset. Hän oli pedagogina, tutkijana ja rehtorina kantavia voimia opetushallituksen monissa hankkeissa – sekä opettajien täydennyskoulutukde_13042023_34.indd 36 de_13042023_34.indd 36 29.3.2023 13.58 29.3.2023 13.58. Hellströmin ja hänen kollegoidensa työ on näkynyt esimerkiksi suomalaiskoulujen koulumenestystä mittaavissa Pisa-tuloksissa. Keskustelu avasi silmät opettajan opinnoille
työskenteli peruskoulussa luokanopettajana ja rehtorina 37 vuotta, jäi eläkkeelle 2014 . – Rehtoreista on tehty kansliatonttuja, jotka ovat sinne kansliaansa ja loputtomiin paperitöihinsä ja raportointivelvollisuuksiinsa niin sidottuja, etteivät he enää juuri ehdi johtaa kouluaan ja sen ydintoimintaa eli opetusta, Hellström sanoo. de_13042023_34.indd 37 de_13042023_34.indd 37 29.3.2023 13.58 29.3.2023 13.58. HELLSTRÖMIN MUKAAN suomalainen koulutuspolitiikka on viime vuosina mennyt hakoteille etenkin yhdessä asiassa. Koulujen johdon ja opettajakunnan byrokratiataakkaa on lisätty kohtuuttomasti, joskus jopa opetuksen laadun ja sen sisältöjen kustannuksella. – Eivät pysy, Hellström vastaa ilahduttavan jämerästi. Peruskoulu ja osin myös lukio vaikuttavat olevan jatkuvassa muutosliikkeessä, varsinaisessa kestoturbulenssissa. Hellströmin rehtorikaudella espoolaisessa Auroran koulussa otettiin käyttöön monia uusia opetusmetodeja ja -käytäntöjä. Oppilaita haluttiin alkaa kehittää työvoimaksi. harrastaa pedagogiikan historiaa, perinnetyötä, politiikka omassa kunnassa ja seurakunnassa sekä kouluvaarin hommia . Oikeistolaisempien hallitusten aikana lisääntyvät puheet lahjakkaimpien tukemisesta ja työelämän tarpeista. Hän laajentaa ja taustoittaa toteamustaan kuitenkin lähihistoriallista taustaa vasten. Kukin hallitus pyrkii mielestään vain korjaamaan edellisen hallituksen virheellistä koulutuspolitiikkaa. Kantavia periaatteita oli oppilaiden itsenäisen tiedonhankinnan ja itseohjautuvuuden sekä yhteistoiminnan kannustaminen ja kehittäminen yksioikoisen ylhäältä alas -tyyppisen ”tiedonkaatamisen” sijaan. Pitkäjänteisyydestä ja tasa-arvoon pyrkivästä linjasta piti luopua. Koulun ja koulutuksen uudistukset heilahtelevat ääripäästä toiseen vaalikausittain sen mukaan mikä hallitusmuodostelma pitää valtaa. YKSIOIKOISIMMISTA TEHOAJATTELUISTA on ehkä päästy eroon, mutta Hellströmin mukaan koulujen supistamisen ja säästämisen vaihde jäi valitettavasti laman jälkeen päälle. Koulusta piti tehdä lahjakkaimpien oppilaiden kiihdytyskaista työelämään. – Lamavuosien koululeikkausten jälkeen on edelleen noin 25 prosentin rahoitusja resurssivaje. – Syvän laman aikana Suomessa tapahtui iso koulutuspoliittinen muutos. Olen usein pohtinut, että miksi eduskunnassa säädetään sellaisia lakeja, joihin ei anneta resursseja. Sipilän hallituksen koulutusleikkauksista ei ole vieläkään toivuttu. luokanopettaja, kasvatustieteen tohtori . – Kun hallituksessa on enemmän vasemmistolaisia, heiluriliike menee sen mukaan, jolloin koulutuksessa aletaan painottaa tasa-arvoa. Ehkä edustajat haluavat päästä historian kirjoihin sillä, että tämä laki säädettiin, mutta maksakoon seuraava hallitus lain toteutuksen. 37 Demokraatti MARTTI HELLSTRÖM . Koulumaailmaa sivusta seuraavan vanhemman on helppo uskoa Hellströmin väite. Luvataan sekä kouluihin että terveydenhuoltoon sellaista, johon ei sitten kuitenkaan myönnetä rahaa. Hän toivoo, että koulutusteemat nousevat eduskuntavaaleissa tärkeiksi, mutta: – No, ainakin puheen tasolla nousevat. syntynyt Lahdessa 1954 . perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta ja kaksi pojanpoikaa . Koulutuksen linjauksiin ei ole 1990-luvun laman jälkeen löytynyt hyvää tasapainoa oikeastaan missään vaiheessa. Hellström on demareiden varavaltuutettu Espoossa. Vuoden 2022 koulutusvaikuttaja -tunnustuksen saaja sessa että koulun opetuksen muussa uudistamisessa. Nykyistä koulua riivaa alati kiihtyvä hankehumppa, raportointirumba ja Wilma-viidakko, jonka pyörteissä uupuvat niin opettajat, oppilaat kuin ajoin jopa vanhemmat. Auroran koulu oli mukana valtakunnallisessa opetushallituksen vetämässä koulujen Akvaario-kehittämisverkossa, jonka valtakunnallisista alahankkeista sekä niiden opeista ja kokemuksista Hellström myös teki Muutosote-väitöskirjansa. opettajanja oppilaitosjohdon kouluttajana 35 vuoden ajan, oppija tietokirjailija, yrittäjä . Pysyvätkö opettajat ja oppilaat mukana kaikissa käänteissä
– Kouluun kaivataan revoluution henkeä, hän nyökyttelee. Mitkä ovat kolme tärkeää päätöstä elämässäsi. Opetusneuvos Hellströmin kasvoilla välähtää ilkikurinen pilke. 2 Vastasin puhelimeen vuonna 1980 ja vastasin kyllä, kun minulta kysyttiin, tuletko opettajankoulutuksen keikalle yliopistolle. 3 TÄRKEINTÄ 3 Valinta siitä, että menen rehtoriksi Auroran kouluun. Niin heidän ajatuksensa voi kiteyttää. He eivät koe olevansa työelämän koutseja, joiden tehtävä on panna mahdollisimman kovalla vauhdilla nuoret työelämän putkeen. – Muutokset ovat olleet vaikeita myös siksi, että opettajiksi valikoituvien toiveet työstä ovat aika toisenlaisia kuin koutsivaateet. Pisa-ohjelma on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Oppimisen ongelmia on erityisesti pojilla tuoreimpien Pisa-tulosten mukaan ja eniten vaikeuksia tuottaa lukeminen. Näin käy etenkin, jos hallinto hakkaa niskaan hankehumpan milloinkaan katkeamatonta, puuduttavaa komppia. MARTTI HELLSTRÖM, taidatkin peräänkuuluttaa opettajien saludontuoksuisiin huoneisiin ja kateederien liepeille vähintään pienimuotoista kapinaliikettä. de_13042023_34.indd 38 de_13042023_34.indd 38 29.3.2023 13.58 29.3.2023 13.58. Hellström havahtuu ja toteaa puolileikilliseen sävyyn purjehtivansa nyt karikkoisilla vesillä. – Kyselyidemme mukaan opettajat haluavat yleensä edistää hyvää ja tehdä oppilaistaan onnellisia ja tasapainoisia. On puhuttu muun muassa oppimista mittaavien Pisa-tulosten romahtamisesta suomalaisnuorilla, S2-lasten (Suomi-2) eli suomea toisena kielenään puhuvien lasten erityisistä oppimistarpeista ja -pulmista sekä koronapandemian kärjistämistä vaikeuksista, kuten nuorten kokemasta lisääntyneestä ahdistuksesta, yksinäisyydestä ja joidenkin nuorten syrjäytymiskehityksestä. Hellströmin mukaan kateederin takana käyty hiljainen sisäinen paini ihanteen ja todellisuuden välillä synnyttää eettisen stressin, mikä helposti johtaa huonoihin seurauksiin. Moni haastattelemistamme opettajista piti työtään kutsumusammattina: tämä ei ole mikä tahansa työ vaan syvästi eettistä. Ja kun niitä töitä ei edes ehdi tehdä. – Näinhän ei nykyään kai saisi puhua. – Opettajiksi valikoituu paljon tosi tunnollisia tyttöjä, jotka haluaisivat tehdä kaiken täydellisesti, ja sitten he uupuvat. Hellström on samaa mieltä: suomalaisissa kouluissa on kaikkia edellä lueteltuja ongelmia. Tuoreimmat julkaistut Pisa-tulokset ovat vuodelta 2018, joten pandemia-ajan vaikutuksia Pisa-oppimistuloksiin ei vielä tunneta. Lähdin opiskelemaan luokanopettajaksi. Kouluista on tehty kaikkeuden keskuksia, joiden luvataan hoitavan kaikki, olipa ongelma mikä tahansa. – Ei oppilaisiin kohdistuvaa kapinaa, mutta joku tolkku pitää saada siihen, mitä koulun luvataan ja odotetaan hoitavan. – Vaarana on, että opettajan palo sammuu, kun pää täytetään muilla kuin varsinaisilla opettajan töillä, esimerkiksi kauhealla määrällä paperitöitä. Hellströmin mielestä osa opettajista uhkaa uupua ja kyynistyä korjausliikkeiden, velvollisuuksiensa ja moninaisten odotusten – niin omien kuin muiden asettamien – ristiaallokossa. Koulu ei voi olla kuin yleisimuri. – Pisa-tulokset ovat Suomessa heikentyneet, ja se on kurjaa, mutta romahtaneet ne eivät sentään ole. Hellströmin mielestä joidenkin medioiden Pisa-raportoinnissa vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet esiKOULU EI VOI OLLA KUIN YLEISIMURI. HELLSTRÖM TIETÄÄ omienkin tutkimustensa ja kokemustensa perusteella, että monen opettajan ammatillinen eetos sopii huonosti samaan huoneeseen tehoyhteiskunnan ilmapiirin kanssa; happi uhkaa loppua, vaikka koulurakennus sinänsä ehkä olisikin moitteeton ja homeeton, katto korkealla ja seinät leveät. 38 Demokraatti D-KASVO 1 Rajaan vastaukseni ammatillisiin asioihin. Hellströmin mukaan opettajilla on paljon yhteistä sairaanhoitajien kanssa: naisvaltaisuus, korkea koulutus ja ammattitaito, mutta myös korkea etiikka ja sen mukainen stressi, kun arvoistaan joutuu monissa tapauksissa tinkimään. OPPILAIDEN JA oppimisen ongelmat ovat viime aikoina olleet paljon esillä julkisuudessa
Rehtori voisi vaikka mennä erikseen tsemppaamaan joitakin huonosti pärjääviä, motivoitumattomia poikia, että ”hei nyt me tehdään tämä kunnolla”. YLEISESTI OTTAEN Hellström ajattelee opettajien keskeisen tehtävän olevan oppilaiden innostaminen. – Suomen kouluissa oppilaille vain todetaan, että huomenna muuten meillä on sitten nämä Pisa-kokeet. OPETTAJAN KESKEINEN TEHTÄVÄ ON KOUKUTTAA OPPILAAT OPPIMISEEN. Toista oppilasta kiehtoivat Neuvostoliiton joet, joten muut saivat kuulla kattavan tietopaketin niistä. Takavuosina erästä espoolaisluokkaa tympi maantiedon kurssin aihe, silloisen Neuvostoliiton asiat. – Se luokka oli muutenkin hyvä, mutta osoittautui esittelytöissään ihan uskomattoman taitavaksi. Hellströmin mielestä oppimiseen koukuttamisessa on usein kyse myös ryhmädynamiikan taitavasta havainnoinnista, koko luokan tasapuolisesta, oivaltavasta mukaan ottamisesta. Hellström toteaa, että nykyinen koulu ei riittävästi ota huomioon poikien ja tyttöjen kehityksellisiä ikäkausieroja. Toki, jos ihminen on ihan tukossa, ei opettaja välttämättä ihan kaikkeen pysty. 39 Demokraatti merkiksi monet kansainvälisen Pisa-vertailuun liittyvät maantieteelliset ja kulttuuriset vivahteet. Hän painottaa, että Pisa-kokeissa oppilaiden onnistumiseen vaikuttaa paljon se, millä mielellä ja millaisella edeltävällä pohjustuksella niihin vastataan. de_13042023_34.indd 39 de_13042023_34.indd 39 29.3.2023 13.58 29.3.2023 13.58. – Joissakin idän maissa Pisa-kokeisiin valmistaudutaan kuin olympialaisiin. Hellström keksi, että jokainen oppilas voisi ehdottaa yhden kysymyksen, jonka haluaa tietää Neuvostoliitosta ja selvittää sen itselleen ja muille parhaaksi katsomallaan tavalla. – Siinäkin menestymisessä kyse on paljon siitä, miten kynään tartutaan. – Opettajan keskeinen tehtävä on koukuttaa oppilaat oppimiseen. – Murrosiässä monia poikia ei kiinnosta muu kuin mopolla keuliminen, ympäriinsä räkiminen, sähköaitoihin kuseksiminen ja sen toimen reaktioiden seuraaminen, Hellström toteaa. Kokeissa pärjääminen nähdään koko maan ja kansan yhteisenä kunnia-asiana, joten oppilaita ”grillataan” erikseen kokeita varten. Yksi oppilas halusi tietää sikäläisestä keittiöstä ja teki lopulta 80 liuskaisen esitelmän Neuvostoliiton kansojen keittiöistä. Hellström havainnollistaa, mitä se voisi tarkoittaa Pisa-kokeiden yhteydessä. Innostamisen kikkoja on monia. Hellström kuvaa asian esimerkillä
Sosiaaliturvaan tarvitaan uudenlaisia mekanismeja ja pysyviä elementtejä energianhintojen – ja remonttien sekä fossiilisia polttoaineita korvaavien liikkumismuotojen tukemiseksi. VIHREÄ MURROS vie työpaikkoja fossiilisia polttoaineita kuluttavilta aloilta. Taitojen vihertäminen tärkeää ammattikoulutuksessa KOLUMNI Heikki Hiilamo heikki.hiilamo@thl.fi Kirjoittaja on tutkimusprofessori. Työelämätaitojen vihertämistä tarvitaan kuitenkin enemmän ammatillisessa koulutuksessa ja teollisuustyöläisten täydennyskoulutuksessa kuin yliopistoissa. REILU VIHREÄ siirtymä tarkoittaa sitä, ettei alempaa keskiluokkaa pidetä ylenkatseisesti ongelmana vaan ratkaisuna. Tämä edellyttää uusia panostuksia muun muassa sosiaaliturvaan ja koulutukseen. YKSI KEINO voisi olla regressiivinen kotitalousvähennys, joka voitaisiin kaikkein pienituloisimmille maksaa käteisenä. PARIISILAISEN SCIENCE PO yliopiston Eurooppa-tutkimuksen professorin Bruno Palierin mielestä Ranskan eläkemellakoissa ei ole niinkään kyse siitä, pitäisikö eläkeikää nostaa, vaan siitä, miten kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon: nostetaanko eläkeikää käskystä vai yhteiskunnallisen dialogin lopputuloksena. Onko varaa pitää enää autoa. Onko rahaa energiaremonttiin. ALEMPI KESKILUOKKA joutuu muuttamaan elämäntapaansa muun muassa energian hinnan nousun ja fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan teollisuuden alasajon vuoksi. Käsite kuulostaa hähmäiseltä, mutta sillä on vaativaakin vaativampi sisältö: maapallon pelastaminen ilmaston lämpenemiseltä ja luontokadolta. VIHREÄ SIIRTYMÄ KOETTELEE ENITEN ALEMPAA KESKILUOKKAA. Palier huomauttaa, että vihreä siirtymä koettelee eniten alempaa keskiluokkaa, ei kaikkein köyhimpiä. Onko omalle koulutukselle, kokemukselle ja osaamiselle käyttöä tulevaisuudessa. Maailmanloppu ei kuitenkaan kosketa samalla tavalla niitä, joiden ajatukset ovat siinä, miten selvitä kuun loppuun asti. Vihreästä siirtymästä puhuvat eniten yliopistokoulutuksen saaneet hyvätuloiset kaupunkilaiset. Perusturvan varassa elävien elämäntapa on jo nyt riittävästi sopusoinnussa vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Onko omalla alalla enää jatkossa töitä. Yliopistoissa on opetettu jo vuosia kestävyystieteitä ja kestävyysajattelu tunkee läpi niiden strategioista. VIHREÄ SIIRTYMÄ on eläkkeitäkin visaisempi kysymys, jossa Suomella ei ole vielä vahvoja näyttöjä. de_13042023_40.indd 40 de_13042023_40.indd 40 31.3.2023 15.50 31.3.2023 15.50. Nämä muutosvaatimukset ovat paljon kovempia kuin se, vähentääkö lentämistä tai maksaako siitä kompensaatiota. Tavatessani Palierin maaliskuussa hän peräänkuulutti Ranskaan kolmikantaista sopimista, joka on ollut Suomen eläkepolitiikan vahvuus. Yhteiskuntarauhaa koetteleva murros on vaarassa jumittua populistiseen politikointiin. 40 Demokraatti V ihreä siirtymä oli kaikkien huulilla vaalikeskusteluissa. Näin energiaa säästävä teknologia saataisiin mahdollisimman monen ulottuville
Siihen verrattuna olen kai rahtusen tasaantunut. Näen peilistä myös itsekseen viihtyvän, alunperin ujonpuoleisen lukutoukan. Se tekee yhteensä yli 80 vuotta, mikä on aika hyvin tällaiselle kuusikymppiselle hemmolle. Sillä hetkellä kun sain rillit kahdeksanvuotiaana, tiesin ettei siitä mitään tulisi, kyynelkin vierähti ainoan kerran uran takia. Nyt ikänäkö on tuonut rillit takaisin kasvoilleni. Kun olin Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtaja, keskustan piireissä irvistelivät meikäläistä räyhä-Rehniksi, koska olin välillä aika rapsakka puheissani. Voitin ujouteni, koska pidän ihmisistä todella paljon ja inspiroidun kohtaamisista. Mitä kyynisyyteen tulee, sille ei pidä antaa periksi, vaikka maailma välillä murjookin. Tämä kertoo siitä, että ihmisellä voi olla päällekkäisiä, limittäisiä ja rinnakkaisia identiteettejä. Teininä sain piilolasit, joita pidin kaikkien suositusten vastaisesti noin 35 vuotta päivittäin. Olen eteläsavolainen ja stadiinmuuttaja, on suomalainen ja on eurooppalainen identiteetti. Silmälasit eivät kestä pääpuskuja, ja 12-vuotiaana liberona rikoin neljät pokat yhden kesän aikana. Olen joutunut elämään silmälasien kanssa likinäön takia viimeiset 52 vuotta. En ehkä vihaa niitä, mutta en tykkääkään. Olen koko elämäni ajan ollut futaaja ja pikkupoikana päätin ryhtyä ammattilaisjalkapalloilijaksi. En kuitenkaan koe olevani kevytmielinen optimisti vaan rationaalinen realisti, jolla yhä on aatteita ja ideoita. Illuusiot ovat tässä vaiheessa karisseet, idealismi ehkä maltillistunut. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_13042023_41.indd 41 de_13042023_41.indd 41 29.3.2023 14.00 29.3.2023 14.00. Peilikuvassani näkyy myös nämä silmälasit. Lisäksi asuin parisenkymmentä vuotta Brysselissä. 41 Demokraatti Olli Rehn 61-vuotias Suomen Pankin pääjohtaja N äen peilikuvassani pikkuhiljaa keski-ikäistyvän maailmanparantajan. Viimeiset 41 vuotta olen ollut stamu, eli stadiinmuuttaja. Synnyin Mikkelissä ja asuin siellä kaksikymmentä vuotta. Kennedyn sanoista: ”Tarvitaan idealismia ilman illuusiota, realismia ilman kyynisyyttä”. Lainaan mielelläni Kauko Röyhkää: ”Olen mieluummin 60-vuotias kuin aikuinen”. Opiskeluaikoinani viehätyin John F. Minusta on tärkeää säilyttää uteliaisuus elämää, ihmisiä ja asioita kohtaan
42 Demokraatti KULTTUURI Muotokuva, käsite ja kaluste Taikahuone on osuva nimi Yrjö Kukkapuron juhlanäyttelylle. Hän on hyvin pitkälle hylännyt dokumentarismin. Se on dokumentti siitä paikasta ja ajasta, jossa kuvaaja on kameroineen ollut. Mude_13042023_42.indd 42 de_13042023_42.indd 42 29.3.2023 16.31 29.3.2023 16.31. Taiteilija lisää vedoksiinsa vielä käsin kirjoitettuja huomioita ja kommentteja. Hän käyttää pääosin mustavalkoisissa kuvissaan luonnonvaloa, mutta hän tekee päällekkäisiä valotuksia ja yllättäviä rinnastuksia. Tästä ovat hyvä esimerkki yhdysvaltalaisen Duane Michalsin taide. Michals on kuvannut tunnettuja ihmisiä, eri alojen taiteilijoita. Hän työskentelee kuvataiteilijan tavoin. Valokuva voi kuitenkin kertoa jotakin totuudesta, vaikka ei dokumentti olisikaan. Nämä muotokuvat kertovat kohteistaan jotakin oleellista. Tähän ei ole uskottu enää vuosikymmeniin, kaikkein vähiten näinä kuvamanipulaation aikoina. Teksti Seppo Heiskanen V alokuva on totuus
EMMA – Espoon modernin taiteen museo: Yrjö Kukkapuro – Taikahuone Avoinna 28.1.2024 saakka, ti 11–17, ke–pe 11–19, la–su 11–17 KUVATAIDE kana on muotokuvia tähdistä Barbra Streisandista ja Meryl Streepistä René Magritteen ja Pier Paolo Pasoliniin saakka. Duane Michals: Werner Herzog, 1982. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Usein kuvissa on vahvaa surrealismia, yhtä usein huumoria. Joskus kohteen tunnistaa jostakin esineestä tai miljööstä, joka häneen liittyy. de_13042023_42.indd 43 de_13042023_42.indd 43 29.3.2023 16.31 29.3.2023 16.31. Magritten tunnusmerkki on kolmeen kertaan valotettu knalli, joka esiintyy hänen useammassakin maalauk sessaan. 43 Demokraatti Muotokuva, käsite ja kaluste Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki: Duane Michals – Muotokuvaaja Avoinna 21.5. Duane Michals: Rene Magritte, 1962. saakka, ma–pe 11–20, la–su 11–18 Avoinna 21.5. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Jeanne Moreaun Duane Michals: Hassu tyttö (Barbra Streisand) 1962. saakka, ma–pe 11-20, Helsingin Taidehalli: Marko Vuokola – Rakkauden meri Avoinna 16.4. Kuvissa on eräänlaista elokuvallista dramatiikkaa
Vuokola pyrkii sanomaan hyvin vähillä aineksilla mahdollisimman paljon. Marko Vuokolan näyttely on Taidehallissa esillä vielä muutaman päivän. Näkökulmia on siis ainakin kaksi. Pikemminkin sen avulla avataan näkymä ajatuksille ja mielleyhtymille. Taiteilijoiden luokitteleminen on vähän yksioikoista, eikä se ehkä ole tarpeellistakaan. Siinäkään tavoitteena ei ainakaan pääosin ole dokumentti. Tunnelma on myyttinen, ehkä mystinenkin. Teoksia kannattaa kuitenkin pysähtyä tarkastelemaan pidemmäksi aikaa. The Seventh Wave -teos on yksinkertainen, mutta monta ajatusta herättävä. Duane Michalsin on sellainen. Ja löytyy niistä virikkeitä myös silmälle. VALOKUVA, TAI ehkä paremminkin kamera on ollut myös käsitetaiteilijoille tärkeä työväline. Ne sivuuttaa helposti jäämättä pohtimaan niitä sen enempää. de_13042023_42.indd 44 de_13042023_42.indd 44 29.3.2023 16.31 29.3.2023 16.31. Kannattaa käydä katsomassa. Marko Vuokolaa voi Yleiskuva Yrjö Kukkapuron näyttelystä. Ne on tehty huolellisesti ja hienostuneestikin. Siinä sälekaihtimella puoliksi peitetyn ikkunan läpi näkyy järvimaisema, josta ei oikeastaan saa selvää. Valokuvataiteen museon Kämpin galleriassa sijaitsevassa näyttelytilassa on ollut useitakin hyviä ja kiinnostavia katselmuksia. Hänellä on syytä juhlaan, sillä näinä päivinä muotokuva, joka vetää katseen puoleensa vaikka ei kohdetta tunnistaisikaan. Hän tarjoaa virikkeitä tai sysäyksiä yhtä paljon katsojan mielelle kuin silmällekin. Vuokolan taiteen aineksina ovat maalaukset, usein geometrisen abstraktit, valokuvat, videot ja esineet. Äkkiä katsoen teokset näyttävät liiankin minimalistisilta ja yksinkertaisilta. Hän yhdistelee näitä oivaltavasti. 44 Demokraatti KULTTUURI ainakin tietyiltä osin pitää käsitetaiteilijana. Se on kuin filmin stillkuva. Luontoa, joka tuntuu olevan taiteilijalle läheinen, hän lähestyy sekä valokuvan että abstraktion avulla. Minäkin olen niin tehnyt. YRJÖ KUKKAPURO on yksi maamme merkittävimmistä muotoilijoista, erityisesti huonekalusuunnittelijoista
Ja taiteilijan kiinnostus kuvataiteeseen tulee esiin siinä, että seinille on ripustettu taidetta. Pikemminkin se kertoo muotoilijan tavasta esitellä teoksiaan. Marko Vuokola: The Seventh Wave – Haze, 2008. Ehkä merkkipäivän vuoksi mutta tietysti muutenkin EMMA on järjestänyt taiteilijan näyttelyn. 45 Demokraatti tuli 90 ikävuotta täyteen. Katselmus ei ole kaikenkattava. Siitä hän kehittikin omintakeisen muotokielen, jossa yhdistyvät leikkimieli ja dekoratiivisuus sekä puhtaat värit. Hän rakensi erilaisten seinämien ja valojen avulla lavasteita, joihin sijoitti tuotteitaan. Näyttelyn nimi on Taikahuone. 1970-luvun alun öljykriisin aikaan hän kuitenkin luopui tästä materiaalista ja siirtyi puun käyttöön. Hyvin pitkälle tätä periaatetta on noudatetttu EMMAssakin. Materiaalit ja värit ovat Kukkapurolle tärkeitä. Se tulee juuri Kukkapuron tavasta esitellä huonekalujaan. de_13042023_42.indd 45 de_13042023_42.indd 45 29.3.2023 16.31 29.3.2023 16.31. Hieno näyttely. Monien muiden suunnittelijoiden tapaan hän innostui 1960-luvulla muovista. Marko Vuokola: Suurennuslasi, 2016. Mukana on sellaisia mestareita kuin Lars-Gunnar Nordström, Timo Aalto tai Matti Kujasalo, mutta myös heitä nuorempia kuten Tarja Pitkänen-Walter ja Mari Sunna
Kieltolakihankkeessa paistaakin eliitin peritty halu ohjailla ja sivistää rahvasta. Lakia tuke maan perustettu Kieltolakiliitto seurasi tarkoin sen toteuttamista; puheenjohtaja oli ensin maalaisliiton suurmies Santeri Alkio, hänen kuoltuaan professori Väinö Voionmaa (sd.). Parempi väki oli tot tunut seurustelujuomiin katsoen, ettei laki sopinut heille. J. Sivistyneistön piirissä syntyi myös antikieltolakiliike, jonka tavoitteet tulivat sittemmin Alkon suuntaviivoiksi: valtion viinayhtiön teh tävänä oli ohjailla kulutusta ja vähentää alkoholivaurioita. Ei ihme, että alan miehestä tuli myöhemmin Alkon pitkäaikaisin pääjohtaja 1952–68. Vaikka SDP piti voimassa kieltolakia puoltavan kantansa, vuoden 1923 puo luekokouksessa, K.-A. Moraalin ja kansanterveyden kohentamisen ohella tärkein syy oli salakaupassa liikkunei den rahasummien saaminen valtion kä siin lamaa lieventämään. KIELTOLAKI LISÄSI heti viinan kulutusta. Sunilan hallitus otti kopin ja esitti kansan äänestystä, mikä toteutettiin vuoden 1931 loppupäivinä yli 70 prosentin äänes täessä lain kumoon. E. Fennomaaniset kansanliikkeet oli vat täysraittiuden kannalla, kuten myös työväenliike, joka juomalakkokampan jallaan sai aikaan ajoittaista joukkorai tistumista. 46 Demokraatti KULTTUURI LÄÄKETTÄ tuntemattomalta mieheltä Jari Hanski viitoittaa kieltolain kivisen tien. Rouvat eivät toki olleet juoppouden kannalla vaan vetosivat lain synnyttä mään laajaan salakuljetukseen ja viina kulttuurin siveettömyyteen. Sitä oli saatavilla kaikkialla, eniten ran nikoilla, mutta juna, auto, hevos ja KIRJA Jari Hanski: Ihan vaan lääkkeeksi Alkoholin salakuljettajat kieltolain aikaan. Fagerholm eh dotti lievennystä pykäliin ja totesi vuo den 1930 kokouksessa lain luoneen maa han kaksinaismoraalin. Jari Hanskin teos ei ole ensimmäinen tätä lakia ja etenkin vii naksien salakuljetusta käsittelevä teos. Lottapäällikkö Helmi Arneberg-Pentti, Helsingin Sanomien omistaja Maissi Erkko ja marttapomo Elim Malin polkaisivat 1931 käyntiin adressin, johon tuli 118 537 allekirjoitusta. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Museovirasto/Finna K ieltolaki on Suomen histo rian merkillisimpiä kokei luja, tuhoon tuomittu yri tys raitistaa kansa. Vähäinen saatavuus, vii nan kalleus ja laimeus jatkoivat ärtsyn salapirtun suosiota, kunnes Alkon hitit, ensin Karhuviina, sitten Pöytäviina al koivat maistua. Alkoholin siirtyminen 1.4.1932 avat tuihin viinakauppoihin ei merkinnyt pa ratiisia koko maahan. Kuten ylevät aatteet usein, tämäkin hanke toteutui epäsikiönä saaden aikaan laskemattomia seurauksia. Myymälöitä oli vain kaupungeissa, ja sosialidemokraat tien aloitteesta anniskelukin kiellettiin maaseudulla. Laki astui voi maan 1.6.1919. de_13042023_46.indd 46 de_13042023_46.indd 46 29.3.2023 14.03 29.3.2023 14.03. Into 2023. KUN SÄÄTYLÄISNAISET aloittivat kam panjan lain lopettamiseksi, tämä mer kitsi sen kuoliniskua. Jonna Pulkkisen Kieltolakihistoria (2015) on mukana, mutta Raimo Pullatin mainio virolaisen pirtun salakulje tusteos Itämeren rutto (1993) puuttuu. Liikkeiden puolueperillis ten, SDP:n ja maalaisliiton painosta mana eduskunta sääti kieltolain 1909, mutta se hautautui maailmansodan jal koihin, kunnes Oskari Tokoin senaatti uudisti sen vuonna 1917
Kielistä ja Danzigista tuli höyrylai voilla isoja lasteja Perämerelle asti. Sprii oli kätevin salakauppaartik keli, koska 96prosenttista voitiin jael la maisssa kymmenlitraisista kaniste reista pulloihin ja taskumatteihin, joista sitä laimennettiin veteen tai kahviloiden ”kovaan teehen” ja kahviplöröiksi. Niin juopot kuin myy jät kertoivat ostaneensa aineen tunte mattomalta mieheltä. Mutta Alkon tulokaan ei saanut salakul jetusta täysin poikki. Huomattavaa on, ettei ainutkaan suuryrittäjä saanut tuo miota. Kenttämiehet eivät mahdottomasti rikastuneet vaan olivat isompien hans lankareita. Tämän tra fiikin keskuksia olivat myöhemmin Neu vostoliitolle menetetyt ulkosaaret. de_13042023_46.indd 47 de_13042023_46.indd 47 29.3.2023 14.03 29.3.2023 14.03. Ta vallisen poliisin ja tullin ohella sitä har joittivat siveysetsivät ja kuntien raittius asiamiehet, joilla oli oikeus tarkastaa jalankulkijoita, junamatkustajia ja yk sityisasuntoja. KIELTOLAIN EPÄONNISTUMISEEN vai kutti toisaalta viinan tarve ja pikainen tottuminen salaaineisiin, toisaalta sor tovuosilta periytynyt vastenmielisyys il miantoihin. Syntyi todellisia pirtukunin kaita, joilla oli nopeat moottoriveneet ja autot. Vasta sotilaallisesti järjestetyn meri vartiolaitoksen perustaminen 1930 alkoi padota viinavirtaa tehokkaammin, eten kin sen saatua oikeuden kaapata pirtu laivoja jopa aluevesien ulkopuolelta. Niitä vastaan poliisit ja tulli olivat voimattomia. Viranomaisvalvonta oli tiukkaa. Useimmat kielto lain rikkomisesta rangaistut olivat nuo ria miehiä. Hanski ei mainitse esi merkkejä, mutta tunnetuin on laulaja Dannyn isoisä Algoth Niska. 47 Demokraatti reppukuljetuksina sitä kulkeutui syrjä kolkkiinkin. Laivat makasivat usein pitkään alue vesirajan ulkopuolella, mistä trokarien moottoriveneet hakivat kanisterit tai pit kulaiset torpedot täynnänsä jalojuomaa. Sisämaa Tšekkoslovakialla oli näet sotien välisenä aikana melkoinen kauppalaivasto. SIVISTYNEISTÖN PIIRISSÄ SYNTYI MYÖS ANTI KIELTOLAKILIIKE. Salakuljetuksesta ja kau pasta tuli monille työläisille ja merimie hille tuottoisa elinkeino. Kun alkoholia sai laillisesti vain lääke reseptillä apteekista, on selvä että salakul jetus keskittyi bulkkitavaraan, pirtuun, jota tuotiin meritse. Oikeusistuimet urakoivat tuomioita. Monen rangaistusta kovensi vuodelta 1918 saatu valtiopetostuomio punikkiudesta. Suu rin kertaerä oli 400 000 litraa spriitä (1928); tämä Dübenalus oli rekisteröity Prahaan. Virolaista peru naviinaa tuotiin yli Suomenlahden moot toriveneillä ja purjejaaloissa. Tärkeimmät lähtö maat olivat Viro ja Saksa
TOISEN HELVETTI Abdulrazak Gurnah: Paratiisi Suomentanut Einari Aaltonen Tammi 2023, 307 s. Sittemmin Gurnah työskenteli an siokkaasti muun muassa englannin kie len ja postkolonialistisen kirjallisuuden professorina. Hän jou tuu orjaksi isänsä velkojen takia ja päätyy Aziznimisen varakkaan kaup piaan leipiin. Gurnahin omien kirjojen, proosan ja esseiden, pääteemoihin lukeutuvat kolo nialismi, pakolaisuus ja maahanmuutto. Saksan ItäAfrikkaan kuuluivat muun muassa Burundi, Ruanda ja kaistale Tansaniaa. 48 Demokraatti KULTTUURI YHDEN TAIVAS, Kirjallisuuden Nobelin vuonna 2021 saaneen Abdulrazak Gurnahin läpimurtoromaani Paratiisi (1994) on nyt julkaistu suomeksi Einari Aaltosen erinomaisena käännöksenä. Riistämisestä kiinnostuneet saksalaiset yhdistivät aikoinaan tilkku täkkimäiset alueet mielivaltaisesti mutta joutuivat luopumaan niistä hävittyään ensimmäisen maailmansodan. 1948) jou tui lähtemään syn nyinmaastaan olles saan 18vuotias. Häntä kuljetetaan ja riepotellaan ympäri Saksan ItäAfrikkaa (1885–1919), länti sissä historiankirjoissa vähemmälle huo miolle jäänyttä siirtomaata. de_13042023_48.indd 48 de_13042023_48.indd 48 29.3.2023 14.04 29.3.2023 14.04. PARATIISISSA SEURATAAN murrosikäi senä orjaksi joutuvan Yusufin elämää. KIRJA Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Markko Taina T ansanialaissyntyinen, nykyisin Britannias sa asuva Abdulrazak Gurnah (s. Paratiisin päähahmo, afrikkalainen arabi Yusuf, syntyy fiktiivisessä tansa nialaisessa Kawan kylässä. Syy poliittiseen pakolai suuteen johtui hänen arabitaustastaan. Britanniaan asetuttuaan hän alkoi kir joittaa englanniksi ja valmistui Kentin yliopistosta filosofian tohtoriksi vuonna 1982. Taitavasti sommiteltu Gurnahin teos keskittyy kui tenkin enemmän yksityiseen, Yusufin kasvuun aikuiseksi, kuin yleiseen, Afri kan alueiden itsenäistymishaluihin. Gurnahilta on aiemmin suomennettu ro maani Loppuelämät (2020)
Sisäisesti ja ulkoi sesti kauniiseen poikaseen verrattuna monet muut hahmot vaikuttavat tun teettomilta moukilta. Hän tutustuu kotimaahansa ja sen asukkai siin vaikuttuen luonnon monimuotoi suudesta. Eräs tarinan nainen sanoo: ”Jos maan päällä on helvetti, se on täällä.” PARATIISI HERÄTTI ilmestyessään huo miota Britteinsaarilla. 272) Azizkauppiaan kotipuutarhaa käy tetään romaanissa sekä paratiisin että helvetin ilmentymänä. Itäinen Afrikka tekee vaikutuksen kauneudellaan. Hänen takanaan tummat pilvet täyttivät taivaan ja pimensivät tähdet.” (s. Pimeyden sydämen kal taista julmuutta löytyy, mutta syyttävä sormi osoittaa tällä kertaa kolonialisteja ja heidän ahneuttaan kohti. Ihmiset sotkevat asioita mutta osaavat joskus pystyttää siedettä viä asumuksia: ”Violetinhehkuinen jär venrantakylä kylpi pehmeässä, ylimaal lisessa valossa, kehyksinään rantoja seu raavien kallioiden ja kukkuloiden leis kuva puna. Poikana hänessä riittää vielä naiivia hyvyyttä. 174) Kasvaessaan Yusuf saa lisää itseluot tamusta ja jopa röyhkeyttä, mikä johtaa vaikeuksiin. Kuvitelmamme kolonialismin aikai sesta ja miksei myös nykypäivän Afri kasta tuntuu edelleen olevan Joseph Conradin Pimeyden sydämen (1902) kaltaisten jossain määrin rasististen teos ten värittämä. Pakkomatkailu laajentaa uteliaan tarkkailijan Yusufin perspektiiviä. de_13042023_48.indd 49 de_13042023_48.indd 49 29.3.2023 14.04 29.3.2023 14.04. Se oli ehdolla ar vovaltaisten tunnustusten, sekä Boo ker Prizen että Whitbread Prize for Fictionin, saajaksi. Mutta mikä tärkeintä, mantereelle tunkeutuvat, ja sen hallintaansa otta vat eurooppalaiset jäävät tällä kertaa Afrikkaan sijoittuvan romaanin sivu hahmoiksi. Tunnelma muuttuu pahaen teiseksi: ”Valtava kuunpuolikas oli nous sut taivaalle ja näytti niin musertavan pai navalta, että häntä ahdisti. Siksi Gurnahin proosalle on tilausta. Niissä Afrikka näyt täytyy masentavana ja synkkänä paik kana, josta kannattaa pysyä kaukana. Romaanin Afrikka ei ole pimeä, vaikka siellä tapahtuu ikäviä asioita, vaan run sas ja herkeämättömän toimeliaisuuden merkitsemä. 49 Demokraatti Romaanin aikajänne ulottuu 1800lu vun lopusta 1900luvun alkuun. Hän on elänyt kahden kult tuurin, Tansanian ja Englannin, välissä, ja osaa analysoida molempia. Toiseksi sillä on tärkeä yhteiskunnal linen sanoma. Gurnah käsittelee viattomuuden menettämistä Yusufin kautta. Kuun valoke hässä lipui tummareunaisia pilviä, jotka vääristyivät mytyiksi ja hahmoiksi. Monikulttuurista kasvuym päristöä pidetään ainoana mahdolli sena. Järvi levittäytyi joka suuntaan ja sai näkymästä vaikuttuneet miehet hiljentämään ääntään.” (s. He jäävät Gurnahilla karika tyyrimäisemmiksi kuin muut kansalli suudet, mutta tätä voidaan pitää ansait tuna rangaistuksena heidän ylimielisyy destään. Paratiisissa kuvaillaan rikasta arkea. Ja kolmanneksi se esit telee afrikkalaista todellisuutta, josta meillä eurooppalaisilla ei ole välttä mättä vieläkään kunnollista käsitystä. Eurooppalaiset kirjoittajat, kuten Conrad, ovat keskittyneet tyypillisesti läntiseen näkökulmaan ja unohtaneet afrikkalaisen. Vesirajassa oli vieri vieressä veneitä, ja rantaa reunustivat pienet rus keat talot. Gurnahin proosan suosion ymmär tää. Ensinnäkin se on nautinnollista. Se on kiertävine muureineen ja jatkuvaa hoitoa vaativine hedelmäpuineen kuin huumaava van kila
Rakkauden ohella sen päällim mäinen tunne on suru, mutta se ei mu serra vaan on osa elämää. Vähän kuin sadusta elämään ilmestyy vanha ystävä, johon nainen rakastuu. Ajatus on yhtä kau nis kuin se aamu. Pariisin porvaristo moittii hoitoko teja, mutta isä saa kaikkialla ystäväl listä palvelua. Toisinaan eurooppalaisen arkifilmin kuiva kerronta kuitenkin korostaa kultu rellin tärkeilyn hienohelmaisuutta. Romanssin kestävyyttä on vaikea arvioi da, koska mies tulee ja menee ja välillä lähtee pysyvämminkin. Ohjaaja taitaa haluta valaa uskoa kat sojaan, että elämä kantaa silloinkin, kun kaikki ei mene hyvin. Koska elokuva pitää vaimon ja pojan etäällä, olemme mie hen sanojen varassa, miltä hänen toi mintansa heistä tuntuu. Rajattu kohdeyleisö ei ole suuren suuri, mutta se arvostaa ai kuisen maun realistista draamaa, joka ei keikaroi Hollywoodelokuvan suureelli suuksilla ja kaupallisuudella. Kyllä elitisminkin kuuluu olla kiehtovaa ja sa nanmukaisesti viihdyttävää. Entinen filosofi on hil jalleen siirtymässä omaan todellisuu teensa, mutta asiat järjestyvät vaivat tomasti. Kenties osin siksi Sight and Soundin kuuluisan kriitikkoäänestyksen kär keen ponnisti yksinhuoltajaäidin arjesta kertova kolme ja puolituntinen Jeanne Dielman (1975), jota tituleerataan seu raavan kymmenen vuoden ajan maail man parhaana elokuvana. Helteinen kesä vaihtuu jouluksi ja uudeksi kevääksi kuin huomaamatta. Suhde alakouluikäiseen tyttäreen on kunnossa, mutta ikääntyvän isän hei kentynyt terveys pakottaa perheen poh timaan omillaan asuvalle vanhemmalle toista ratkaisua. Päähenkilö on tulkkinainen ja yksin huoltaja, jonka mies on kuollut vuosia sitten. Raskaita asioita käsitellään silti ke vyen oloisesti. TRENDIKKÄÄN NOSTALGIATRIPIN Edenin (2014) rinnalla Mia Hansen-Løven tuorein ohjaus tuntuu kenties kes kiluokkaisen konservatiiviselta. Nainen on itsenäinen mutta sallii hurmurimie helle itsekkään tempoilun. Ehkä kritiikki olikin aiheetonta. Teksti Rane Aunimo H elsinkiläinen Cinema Mon do on tuonut Suomeen puheliaita ranskalais elokuvia jo noin 30 vuoden ajan. 50 Demokraatti KULTTUURI Kohtaamisia ja eroja Arkirealistisessa ranskalaisdraamassa suru ei muserra vaan on osa elämää. Kaunis aamu Ohjaus: Mia Hansen-Løve Pääosissa: Léa Seydoux, Pascal Greggory, Melvil Poupaud, Nicole Garcia 2022, 112 minuuttia ELOKUVA de_13042023_50.indd 50 de_13042023_50.indd 50 31.3.2023 16.39 31.3.2023 16.39. Mutta tässä sadussa mies ei ole vapaa. Mikään ei ole elokuvassa vaikeampaa kuin kuvata kaikkein tavallisinta. KAUNIS AAMU (2023) on lajinsa rans kalaiseksi ilmavasti kerrottu ja notkeasti näytelty. Kalenterin juoksu saa elokuvaan vauh tia, jota siinä ei itsessään ole. Aiheita ovat ihmisen arki, perhe, työ ja muutos, joka on väistämätön, sekä rak kaus, joka on odottamaton. Mies on naimisissa ja hä nelläkin on lapsi. Elokuva on kuitenkin päättänyt, että mies on hyvien puolella
Molempi pa hempi, sillä jos on liian jännittävää, se ei ole enää kivaa. Kun ovi avataan, pienessä huoneessa istuva sellisti lopettaa soiton. Ohjaaja Alfred Hitchcockilla on hyvä ohje elokuvantekijöille, miten katsoja saa daan satavarmasti jännittämään rystyset valkoisina: katsoja tietää enemmän kuin elokuvan henkilö. Jännitystä on joskus myös pelaajien jä senissä. Jännitys kohoaa, nyt jännitetään yhdessä. Jännityksestä voi nauttia myös kirjal lisuuden välityksellä. VAALIEN JÄLKEEN jännityselementtien rakastajat ovat uuden jatkokertomuksen äärellä, kun hermoilemme, miten halli tusneuvottelut etenevät. Kaksi muuta keskeneräistä tarinaa jäävät het keksi takaalalle, vaikka ne kummitte levatkin jatkuvasti mielissämme. Tarina kertoo, että erään tamperelaisen jääkiekkojouk kueen kannattaja käy hallilla katsomassa pelejä, mutta hän ei aina kestä olla katso mossa päätössummeriin saakka. Ennen ottelua Italian pelaajat saivat Roomasta kolmisanaisen sähkösanoman, jossa oli fasistijohtaja Mussolinin allekirjoitus: ”Voitto tai kuolema.” Kuolla ei tarvinnut, sillä Italia voitti 4–2. Elokuvia voi jännittää elo kuvateatterissa yhdessä muiden katso jien kanssa tai yksin kotona. Kamera lähestyy ovea, musiikin intensiteetti kasvaa, hiuk set nousevat pystyyn. Yksinkertainen esi merkki. de_13042023_50.indd 51 de_13042023_50.indd 51 31.3.2023 16.39 31.3.2023 16.39. Vuoden 1938 jalkapallon MMki sat järjestettiin Ranskassa, loppuottelussa olivat vastakkain Italia ja Unkari. Ne muistuttavat meitä Michael Enden romaanista Tarina vailla loppua, jonka aiheena on hy vän ja pahan välinen taistelu. Pelottavaa musiikkia voi käyttää toisel lakin tavalla. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni SUIHKUKOHTAUKSEN TERÄVÄSTI VIILTÄVÄT VIULUN KIRKAISUT TEHOSTAVAT VEITSEN LIIKKEITÄ. JÄNNITYSTÄ LÖYTYY muualtakin kuin ur heilun kentiltä. 51 Demokraatti Lisää jännitysmusiikkia, kiitos! ”N yt saadaan taas jännittää!” Tuo lausahdus len nähtää usein in nokkaan urheilu selostajan suusta. Silloin kotona täytyy laittaa kaikki valot päälle ja tarkistaa sängyn alta ja komerosta, että siellä ei lymyä mörköjä tai sarjamurhaajia. Jännitysmusiikki lisää usein huomaa mattamme pelkokerrointa. Odo tamme Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioin tipelin lopullista ratkaisua sekä kammot tavan sodan päättymistä. Päälle hieman purkkinaurua. Jos peli on tiukka, hän siirtyy hallin käytäville kä velemään ja jännittämään ottelun loppu tu losta. Jännitys on joskus myös käsinkosketeltavaa. Moni muistaa ainakin tuon samaisen Hitch cockin ohjaaman Psykoelokuvan suihkukohtauksen, jossa terävästi viiltä vät viulun kirkaisut tehostavat äärimmäi sellä tavalla veitsen liikkeitä. Sitä soite taan usein jousisoittimin: viuluin ja sel loin. Muuan twitteristi totesi taannoin, että Stephen Kingin Hohto on niin pelottava romaani, että sitä pitää säilyttää pakastinlokerossa. Meille on näytetty, että murhaaja on piiloutunut huoneeseen, jonne sankari pahaaaavistamattomasti saapuu. Kenties suurin kiinnostus kohdistuu siihen, päästäänkö lopputulokseen ennen juhannusta. Elämme dramaattisia aikoja, jännitys musiikin säestyksellä tai ilman. Iloisen 1980luvun alussa eräässä rapsakassa Kenny Everett -shown jaksossa oli sketsi, jossa kamera kulkee kohti ovea ja samaan aikaan kuulemme matalia jännityselementtiä vahvistavia ääniä sellolla soitettuna
52 Demokraatti Se ni or it so rv in ää re ss ä Ik ä on va in nu m er o. TEEMA TÖISSÄ eläkkeellä de_13042023_52.indd 52 de_13042023_52.indd 52 31.3.2023 15.36 31.3.2023 15.36
Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_13042023_52.indd 53 de_13042023_52.indd 53 31.3.2023 15.36 31.3.2023 15.36. Työvoimapulasta kärsivä yhteiskunta kaipaa kipeästi osaavia tekijöitä. 53 Demokraatti TÖISSÄ Suomalaiset elävät yhä pidempään ja jäävät eläkkeelle entistä terveempinä
– Se oli siinä mielessä huono hetki jäädä eläkkeelle, että olin työni puolesta seurannut Venäjää, sen asevoimia ja Itämeren turvallisuusympäristöä, nyt 65-vuotias Kaario sanoo. Kysyntää Kaarion osaamiselle on riittänyt, kun brutaali hyökkäyssota on jatkunut. – Työikäinen väestö on yhä terveempää. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt kun työntekijöistä on ollut lisääntyvästi pulaa, myös ikääntyneen työvoiman kysyntä on noussut. Toimenkuva oli ennestään tuttu, koska hän oli ulkomaantoimittajan työn ohella tehnyt tuottajan ja uutispäällikön tehtäviä. TYÖKYVYN SÄILYMINEN on hyvin yksilöllistä. – Olen seurannut sellaisia asioita, joihin toimituksissa ei ole kovin paljon perehdytty. Se riippuu myös siitä, minkälaisia tehtäviä työn puitteissa täytyy tehdä. JO 12 prosenttia 63–67-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä käy töissä, Eläketurvakeskuksen tilastot paljastavat. – Onhan tämä mielekästä tekemistä, ja toimituksissa on myös hyvää seuraa, eli kyllä se peukalojen pyörittämisen kotona voittaa. Vaikka elinaika on pidentynyt, suomalaisten viimeisten kuukausien toimintakyvytön vaihe ei ole pidentynyt. Varsinkin, kun sitä saa tehdä silloin tällöin eikä koko ajan täydy pyöriä vuoroissa, Kaario sanoo. – Yksilölliset erot fyysisessä työkyvyssä alkavat näkyä 40–45 ikävuodesta de_13042023_52.indd 54 de_13042023_52.indd 54 31.3.2023 15.36 31.3.2023 15.36. Eläkeläisten työmahdollisuudet ovat lisääntyneet, kun varttuneen väen koulutustaso on noussut ja elinkeinorakenteen muutos on keventänyt työn fyysistä kuormaa. Samoin jo vanhuuseläkeiän täyttäneiden hyväkuntoisten suomalaisten joukko on entistä suurempi. Lisäksi Kaario on käynyt keikkaluonteisesti televisiossa selostamassa Puolustusvoimien lippujuhlan päivän ja itsenäisyyspäivän paraateja, koska tuntee esillä olevan armeijan kaluston hyvin. Siksi meillä on yhä enemmän aktiivisia eläkeläisiä, jotka pystyvät ja haluavat jatkaa työntekoa vielä eläkeaikanakin. Ja jos ei ole töitä, he joustavat poistumalla työmarkkinoilta – heidän toimeentulonsa on kuitenkin turvattu eläkkeen muodossa. Hän on kirjoittanut Ylelle ja muille medioille artikkeleita Venäjän ja Ukrainan asevoimista sekä sotatapahtumista Ukrainassa. Heidän eläkkeensä ovat muita vastaavan ikäisiä suurempia. Olemme siis saaneet toimintakykyisiä vuosia lisää, Kannisto sanoo. Kaario on tuurannut Ylen tv-uutisten tuottajana. Kun tekijöistä on pulaa, eläkeikäiset tulevat osaltaan avuksi. Tehtäviin kuuluu päivän uutislähetyksien kokoaminen. Valtaosa vanhuuseläkeläisistä ei tee töitä siksi, että heillä on pieni eläke. – Kun aikanaan päätettiin eläkeiäksi 63–67 vuotta, niin ikävälillä olevat ihmiset toimivat samalla eräänlaisena työvoimapuskurina, joka voi joustaa tilanteen mukaan, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo. Hän oli toiminut Ylen tv-uutisten ulkomaantoimittajana vuodesta 1989 alkaen ja jäänyt eläkkeelle vuoden 2022 alussa, eli juuri ennen Ukrainan sodan syttymistä. – Ja kun jäin eläkkeelle, inflaatio alkoi kasvaa. Toimitusten resurssit on kiristetty melkolailla minimiin, joten sijaisten tarvetta löytyy aina. – Viimeiset vuosikymmenet suomalaisten elinaika on pidentynyt parilla kolmella vuodella vuosikymmentä kohti. 54 Demokraatti TEEMA un Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan, eläkkeelle siirtynyt toimittaja Ahti Kaario kutsuttiin heti ensimmäisenä päivänä mukaan tekemään ylimääräistä televisiolähetystä. Eli ei se rahakaan huono asia ole, mutta se ei ole pääsyy. TÄMÄN PÄIVÄN KUUSI KYMPPINEN VASTAA PARIN KYMMENEN VUODEN TAKAISTA VIISIKYMPPISTÄ. Myös koneet auttavat raskaissa työtehtävissä
Oppimiskyky on vähän erilaista, mutta tasan tarkkaan on mahdollista oppia uutta myös varttuneella iällä. – Tauotus, joustot ja työvuorojärjestelyt täytyy huomioida paremmin kuin nuorten kohdalla, Varman ylilääkäri Jan Schugk sanoo. Varttunut väki ei jää kaikessa nuorempien kollegojen jalkoihin. Avokonttorissa erilaiset ärsykkeet kuormittavat tyypillisesti varttuneempia työntekijöitä enemmän. Muisti ja tietynlainen älykkyys muuttuu iän myötä. Jos itse tekisin yhä kliinistä työtä, niin esimerkiksi haavojen ompelemiseen olisi hyvä saada erityiset silmälasit, Schugk sanoo. Seniorin korjauslista I hmisen ominaisuudet muuttuvat ikääntyessä, ja ne on tärkeä huomioida työelämässä. Työmuisti tyypillisesti heikkenee, mutta niin sanottu pitkäkestoinen muisti ei heikkene. – Joustava älykkyys eli kyky tehdä havaintoja ja omaksua uutta tietoa jonkin verran heikkenee ikääntyessä, mutta taas plussaa on se, että opitun soveltaminen paranee iän myötä, Schugk sanoo. He kestävät yksittäisen yön univajetta nuoria paremmin, mutta usean peräkkäisen yövuoron jälkeen ovat selkeästi väsyneempiä kuin nuoret. Kuljettajien työhön vaikuttaa se, että hämäränäkö vääjäämättä iän myötä heikkenee, vaikkei edes kaihia kehittyisi. – Siihen taas meidän työelämämme ei ole kovin valmis. Varttuneen ihmisen elimistö tarvitsee enemmän aikaa palautumiseen. Kriittisin asia on muisti sekä tiedolliset ja taidolliset toiminnot. Esimerkiksi isossa teollisuuslaitoksessa tuskin on kovin paljon tarjolla toimihenkilötöitä, joten jouston täytyisi tulla työpaikan ulkopuolelta, Schugk sanoo. 55 Demokraatti ON PALJON HUOMIOITAVAA, KUN KEHITETÄÄN TYÖELÄMÄÄ IKÄ YSTÄVÄLLISEMMÄKSI. – On aika paljon asioita, joita täytyy ottaa huomioon, kun kehitetään työelämää ikäystävällisemmäksi. Fyysisissä töissä reaktionopeus alkaa hidastua jo 30-vuotiaasta eteenpäin. Toimistotyöstä tiedetään, että kyky kohdistaa huomio moneen asiaan samanaikaisesti heikkenee. Vuorotyöhön sopeutuminen alkaa muuttua iän kasvaessa, ja se näkyy myös työeläkeyhtiön hakemuksissa. – Ikänäkö alkaa vaatia jossain vaiheessa erityisjärjestelyjä. He sopeutuvat aamuvuoroihin paremmin kuin nuoremmat. – On todettu, että kyky oppia ei ole iästä kiinni, vaikka moni ajattelee toisin. – Valitettavan harvoin työpaikka löytää varttuneelle väelle mitään muuta työtä, jos vuorotyöhön sopeutuminen alkaa tuottaa vaikeuksia. de_13042023_52.indd 55 de_13042023_52.indd 55 31.3.2023 15.36 31.3.2023 15.36. Siinä on suurta yksilöllistä vaihtelua, ja harjoittelulla on positiivinen vaikutus. Valitettavasti vaihtoehdoiksi jäävät usein työttömyys tai työkyvyttömyys. Moni kokee, että ”en voi enää oppia uusia asioita”
Jos uutta eläkettä ei hae maksuun heti pääteiässä, siihen maksetaan 0,4 prosentin korotus jokaiselta lykkäyskuukaudelta. Vanhempi tietää, miten pelti taipuu ja muut työn tekemisen kikat, kun taas nuorempi hanskaa paremmin laitteet, joilla tulkitaan ja korjataan auton elektronisia ongelmia. KUN IHMINEN saavuttaa oman vanhuuseläkeikärajansa, hän voi siirtyä vanhuuseläkkeelle tai jatkaa entiseen tapaan palkkatöiden tekemistä. Tänä vuonna aikavälillä 1.1.–30.9.1959 syntyneet saavuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajan, joka heillä on 64 vuotta 3 kuukautta. KYLLÄ ELÄKELÄISENÄ TÖISSÄ KÄYMINEN PEUKALOIDEN PYÖRITTÄMISEN KOTONA VOITTAA. Esimerkiksi tukija liikuntaelinrajoitukset voivat vaikeuttaa joidenkin työtehtävien suorittamista, joten varttuneemmalla olisi hyvä olla mahdollisuus tehdä sen mukaisia työjärjestelyjä. – Ehkä siinä tapahtuu myös jonkinlaista valikoitumista matkan varrella, eli ne jotka ovat työelämässä vielä yli 60-vuotiaina, ovat keskimäärin aika hyvässä kunnossa. Ihmiset pystyvät jatkamaan yhä pidempään työelämässä. – Mutta on siinä vielä tekemistä, että työelämän ymmärrys varttuneista ihmisistä paranee. – Toki työkyvyttömyysriski kasvaa yli 55-vuotiailla, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt paljon. – Esimerkiksi eräs autokorjaamo muodosti tarkoituksella parin nuoresta vastavalmistuneesta ja varttuneemmasta asentajasta. 56 Demokraatti TEEMA eteenpäin, työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk sanoo. ELÄKEIKÄÄ HILATAAN pikkuhiljaa ylöspäin, ja kohta vanhuuseläkkeen yläikäraja on nostettu 70 vuoteen. Eläkeiän nostaminen on terveystilastojen valossa perusteltua, mutta samaan aikaan työelämästä on kantautunut tylyjä viestejä ikäsyrjinnästä. – Onneksi työvoimapula on auttanut tässä asiassa siten, että on jouduttu ottamaan lusikka kauniiseen käteen ja pohtimaan asioita uusiksi. Kaikkiin sairauksiin ei voi mitenkään vai kuttaa. JO 12 PROSENTTIA 63–67VUOTIAISTA VANHUUS ELÄKELÄISISTÄ KÄY TÖISSÄ. Eri-ikäisten työyhteisön johtaminen vaatii perehtymistä, koska sukupolvierot voivat olla suuria. – Kun katsotaan sairauspoissaoloja, niin varttuneemmilla voi olla pidempiä poissaoloja, mutta lyhyitä poissaoloja on taas nuoremmilla enemmän, Schugk sanoo. Esihenkilöiden ikäjohtamisen taidot näyttelevät tässä keskeistä roolia. – Eroihin vaikuttavat ihmisen elintavat, perintötekijät ja jossain määrin myös onni, eli onko tullut työkykyä heikentäviä vammoja tai sairauksia. Eli missä he ovat hyviä ja missä on rajoituksia, jotka on syytä ottaa huomioon, kun muokataan työyhteisön toimintatapoja. Ikään liittyvä siiloutuminen kannattaa estää. – Kun muistelee, minkälaisia omat isovanhemmat olivat kuusikymppisinä, niin siinä on taustalla aivan erilainen tarina. Hän huomauttaa, että kuusikymppisten fyysinen ja etenkin henkinen toimintakyky ovat paljon parempia kuin mitä yleisesti ottaen ajatellaan. Vuosina 1958–1961 syntyneillä pääteikä on 69 vuotta, sitä vanhemmilla 68 vuotta. Tämän päivän kuusikymppinen vastaa parinkymmenen vuoden takaista viisikymppistä ihan kevyesti, Schugk sanoo. Harha johtuu siitä, että moni peilaa 60 vuoden ikää esimerkiksi omiin isovanhempiinsa usean vuosikymmenen taakse. Nyt on todettu, että myös eläkeläisiä kannattaa houkutella töihin, Schugk sanoo. Yhtälö ei toimi, jos töissä pitäisi olla varttuneella iällä, mutta työnantajat ovat ronkeleita rekrytoimaan yli viisikymppisiä. Taitavasti johdetussa työpaikassa osataan hyödyntää erot voimavarana. Maailma on muuttunut todella paljon viime vuosikymmeninä. Hän voi myös tehdä töitä vanhuuseläkkeen rinnalla. – Kun nuori kykenee tarkkailemaan montaa asiaa yhtä aikaa paremmin, niin seniori voi tukea häntä siinä, että mitä kannattaa tehdä kaikella tällä tiedolla jota keräsit, Schugk sanoo. de_13042023_52.indd 56 de_13042023_52.indd 56 31.3.2023 15.36 31.3.2023 15.36. Vuodet eivät vain kulu, vaan ne myös kuluttavat. Vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen voi jatkaa työn tekemistä normaalisti vanhuuseläkkeen pääteikään asti. Pääteikään päättyy työnantajan vakuuttamisvelvollisuus eikä eläkemaksua enää peritä, ETK:n Kannisto sanoo. Eläkeaikana karttuneen uuden eläkkeen voi nostaa pääteiän täyttämisen jälkeen. – Myös eläkkeen rinnalla tehdystä työstä maksetaan eläkemaksut, ja se kartuttaa uutta eläkettä pääteikään saakka
Työtä tekevien eläkeläisten eläkkeet eivät ole pienimmästä päästä. Kun työntekijät eivät ole samasta puusta veistettyjä, sitä ei voi olla työkään. Työntekijöiden työaika-autonomian lisääminen olisi varmasti yksi keskeisimpiä keinoja, joilla työssä jaksamista ja jatkamista voisi edistää. Työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Eläkeiän kohotessa työuraa pitäisi olla mahdollista huokoistaa sen loppupäässä. Mutta onko sitten niin, että heidän osaamisellaan ei ole työmarkkinoilla kysyntää tai työkyvyssä on sellaisia haasteita, että työn tekeminen ei enää onnistu tai siihen ei ole mahdollisuutta. Eläkeiän noustessa on työelämän kehittämiseen, työhyvinvointiin ja työn mukauttamiseen satsattava entistä enemmän. Supistuvaa työvoimaa paikataan maahanmuutolla, mutta iso merkitys on myös työurien pidentämisellä. Esimerkiksi 60 vuotta täyttäneellä työntekijälle on syytä luoda mahdollisuus siirtyä kokoaikatyöstä 80 prosentin työajalle määräajaksi ja osa tulonmenetyksestä voitaisiin kompensoida osa-aikarahalla. Syy eläkkeellä työskentelyyn ei välttämättä ole taloudellinen. Työssä jaksamista ja jatkamista edistävät työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä kuin uusia tulee. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut merkittävästi. ELÄKETURVAKESKUKSEN TIETOJEN mukaan 12 prosenttia 63–67-vuotiaista eläkeläisistä käy töissä. Osaamisenkaan merkitystä työssä jaksamisessa ei voi sivuuttaa. Ikä karttuu ja toivottavasti työ maittaa KOLUMNI Teksti Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja TEEMA ELÄKEIÄN KOHOTESSA TYÖURAA PITÄISI VOIDA HUOKOISTAA SEN LOPPUPÄÄSSÄ. Eläkeläistenkin työnteko on yleistynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Suomi ikääntyy ja työntekijät ikääntyvät. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tärkeä tavoite saavutettiin siis jo etuajassa. Voisi kuvitella, että pienimmillä eläkkeillä olevilla olisi myös halua tehdä töitä taloudellisen asemansa kohentamiseksi. Muutosta parempaan on tapahtunut asenteissa niin työnantajien kuin työntekijöiden puolella, mutta matkaa on vielä kuljettavana. Pelkästään eläkeikää nostamalla ja varhaisemmat poistumisreitit tukkimalla ei saada inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää muutosta. Eläkeikä on nousemassa myös tulevina vuosina ja pidempään työskentely tuottaa paremman eläkkeen. Työ tarjoaa palkan lisäksi merkitystä ja sisältöä elämään. 57 Demokraatti T yöntekijät jatkavat työn tekemistä yhä pidempään. Mahdollisuus itse määritellä, milloin ja kuinka paljon töitä tekee, kannustaa varmasti työn vastaanottamiseen. de_13042023_52.indd 57 de_13042023_52.indd 57 31.3.2023 15.36 31.3.2023 15.36. Jotta ihmiset jatkaisivat entistä pidempään töissä, tarjolla on tutusti keppiä ja porkkanaa. SAK on esittänyt erilaisia työaikaan liittyviä aloitteita. JO 12 PROSENTTIA 63–67VUOTIAISTA VANHUUS ELÄKELÄISISTÄ KÄY TÖISSÄ. Ikäsyrjintää esiintyy työmarkkinoilla edelleen. Työn muokkaamisessa työntekijän toiveiden ja työkyvyn mukaan on vielä parantamisen varaa. Työn hyvä hallinta vähentää työn kuormittavuutta ja työhyvinvointi parantuu
Epäkohta-, haittaja vaaratapahtumailmoitusmenettelyjen velvoittavuudella voi vahvistaa omavalvontaa. Suomessa tarvitaan asiakasja potilasturvallisuuslaki, joka kokoaa yhteen nyt hajallaan olevia säädöksiä asiakkaan ja potilaan oikeuksista, sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuuksista, palvelunjärjestäjän ja -tuottajan velvoitteista asiakasja potilasturvallisuuden varmistamiseksi, sekä menettelyt vakavan vaaratapahtuman jälkeen. Potilaiden ja asiakkaiden oikeudet sekä asiakasja potilasturvallisuutta koskevat henkilöstön velvoitteet ovat vaikeatulkintaisia ja hajallaan noin 20 laissa. Turvallisuussisältöjen kuuluminen kaikkien sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden perusja jatkokoulutukseen, perehdytykseen sekä täydennyskoulutukseen antaa valmiudet tarttua sosiaalija terveyspalvelujen turvallisuuspuutteisiin. Järjestelmällinen asiakasja potilasturvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä sekä haitoista aiheutuvia kustannuksia ja vapauttaa resursseja vaikuttaviin palveluihin. Tämä vaikeuttaa niiden toimeenpanoa. 58 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomeen tarvitaan asiakasja potilasturvallisuuslaki VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO arvioi, että Suomessa kuluu yli miljardi euroa vuodessa terveydenhuollossa syntyneiden haittojen korjaamiseen. Potilas tarvitsee tiedon vahinkoepäilystä voidakseen tehdä potilasvahinkoilmoituksen, ja ammattihenkilöllä tulisi olla velvollisuus antaa aina tämä tieto potilaalle. Tämä aiheuttaa erikokoisilla hyvinvointialueilla 12–95 miljoonan euron vuosikulut. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on potilasturvallisuuslaki. He voivat vaikuttaa siihen, miten järjestelmällisesti asiakasja potilasturvallisuutta kehitetään ja seurataan Suomessa. Asiakasja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoimana edistetään asiakasja potilasturvallisuuden mittariston käyttöä hyvinvointialueilla. Uudet kansanedustajat päättävät, mistä ja miten säädetään. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän täytyy osata lukea velvollisuuksistaan useasta eri laista. Monet turvallisuutta varmistavat menettelyt ja tilannekuvamittareiden käyttö tarvitsevat pitkäkestoista ja keskitettyä koordinaatiota juurtuakseen vakiintuneiksi käytännöiksi. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Hoito ja hoiva eivät voi olla vaikuttavia, elleivät ne ole turvallisia. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki de_13042023_58.indd 58 de_13042023_58.indd 58 30.3.2023 8.52 30.3.2023 8.52. Selkeä lainsäädäntö on hyvää ennakointia. Asiakasja potilasturvallisuuden tilannekuvaa ja raportointia tarvitaan päätösten tueksi. Oikeus turvallisiin palveluihin ja tiedon saanti haittatapahtuman jälkeen eivät aina toteudu. Selkeä ja helppotulkintainen säädöspohja parantaa asiakkaan ja potilaan asemaa sekä varmistaa ennakoivat ja vahinkojen sattuessa korjaavat menettelyt. Myös sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen hinta on yhteiskunnalle suuri. Sosiaalija terveydenhuollon turvallisuutta voi parantaa monin tavoin. Ilmoitusmenettelyt kannattaa kytkeä hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin ja valtion tietojärjestelmähankkeisiin, jotta tietoa voidaan hyödyntää järjestelmällisesti. Hanna Toiviainen FT (kansanterveys), YTM, ohjelmapäällikkö Tuija Ikonen LT, johtaja, potilasturvallisuuden professori Asiakasja potilasturvallisuuskeskus Ki rjo ita om al la ni m el lä si
Näin RKP sai hyväkseen pienehkön, mutta kenties kriittisesti tarpeellisen äänipotin. Henriksson lupasi Saamelaiskäräjiien silloiselle puheenjohtajalle Klemetti Näkkäläjärvelle, että hän hoitaa saamelaisten jakamisen. Maahanmuuttajia ei saa ”makuuttaa” vastaanottokeskuksissa, vaan heidät pitää heti kouluttaa työtehtäviinsä. Jos Suomeen ei saada lisää maahanmuuttajia, Suomi tippuu pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, koska Suomen oma väestökehitys ei riitä pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä ja suomalaiset ”kuolevat” sukupuuttoon. Vajaan kymmenen vuoden aikana maineemme rikkumattomana oikeusturvan tukipilarina on saanut kolhuja. Euroopan ainoan alkuperäiskansan saamelaisten kohtelu on sekä lainsäädännössä että käytännössä polkenut kansan sekä kielellisiä että kulttuurisia oikeuksia. Näyttävä yhteistyön avaus toimeenpantiin. Lehdistö on vapaimpia maailmassa. Hän alkoi kohta jo vuosikymmen sitten hoitaa asiaa oman puolueensa etu edellä. He olivat pääasiassa Turkista, Bulgariasta ja muista itäisen Euroo pan maista. Eli esimerkiksi nämä kaksi maata hyötyivät maahanmuuttajista rakentaessaan maistaan johtavia teollisuusmaita Euroopassa. Tosiasiassa Henriksson itse on tilanteen pysähtyneisyyden syy ja sovinnon saamisen este. Länsisaksalaiset eivät halunneet enää tehdä niin sanottuja ”vähempiarvoisia” töitä ja näihin töihin palkattiin maahanmuuttajia. Näkkäläjärvi lahjoitti ministerille poron ja lupasi Henrikssonille myös oman poromerkin. Seuraavan hallituksen väistämätön tehtävä on saada saamelaiset itse sopimaan keskinäiset ongelmansa. Näin toimien Suomi välttyy Ruotsin kaltaisilta lieveilmiöiltä. Ja tällaisen sopimisen tulos on puettava lain muotoon ja saatava voimaan. Jukka Wuolijoki Entinen pääjohtaja, juristi Espoo / Kittilä de_13042023_58.indd 59 de_13042023_58.indd 59 30.3.2023 8.52 30.3.2023 8.52. Samalla tavalla toimi Ruotsi. Korjauksen toteutumatta jääminen on oikeus ministeriön vastuulla. Näiden maahanmuuttajien ansiosta Ruotsista kasvoi Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin teollisuusmaa. Tilanne on skandaalimainen. Saamelaiskysymys ei Suomessa ratkea kuin saamelaisryhmien keskinäisen neuvottelun ja sopimisen kautta. Maahanmuuttajat pitää kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja noudattaa heidän kanssa normaalia suomalaista asuntopolitiikkaa. Samoin on Suomen laita. Ainakaan neljän hallituksen aikana tällaista neuvottelua ei ole saatu edes alulle, ja se johtuu oikeusministeriön taitamattomuudesta ja väärästä linjavalinnasta. Siinä tilassa ollaan edelleen ja Henriksson päivittelee, ettei lakiesitys mennyt talvella läpi. Pertti Leppänen Lieto Saamelaiset ovat politiikan pelinappula Seuraavan hallituksen tehtävä on saada saamelaiset itse sopimaan keskinäiset ongelmansa. Täällä kaikkien oikeusturva on voimassa, kansa kunnioittaa laillista menoa, hallitus ei määräile tuomioistumia eikä virkamiehiä lahjota. Oikeusturva kyllä vallitsee lainsäädännössä ja yhteiskunnan rakenteissa, mutta käytännössä se toteutuu huonosti. Tänne on saatava paljon uusia maahanmuuttajia ja heidät on koulutettava oppisopimuksilla tai työssä oppimalla niihin työtehtäviin, joihin työnantaja heitä tarvitsee. Toiset menettävät saamelaisidentiteettinsä ja ääni oikeutensa, jolloin valta käräjillä pysyy Näkkäläjärven klaanin hallussa. Sinne muutti paljon muista maista ihmisiä tekemään liukuhihnatöitä, joihin ei löytynyt omia kansalaisia. Ehtona oli, että Näkkäläjärvi asettuu vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolle RKP:n listoilla. Henrikssonin tempaus tietenkin aiheutti sen, että saamelaisten valtaapitävä joukko menetti tarpeen ja halun käydä asiasta mitään neuvottelua muiden saamelaisten kesken. He eivät olleet valmiita ammattihenkilöitä, mutta heitä tarvittiin, jotta Länsi-Saksa pystyi kasvamaan Euroopan suurimmaksi talousmahdiksi. Maailmalla Suomi on kymmeniä vuosia tunnettu yhtenä vakaimmista oikeusvaltioista. Valmiita ammattihenkilöitä ei löydy sellaisia määriä, joita Suomi tarvitsee selvitäkseen eri alojen valtavista työvoiman vajauksista. Oikeusministerinä neljässä hallituksessa on toiminut RKP:n Anna-Maja Henriksson. 59 Demokraatti Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Länsi-Saksaan tuli valtava määrä maahanmuuttajia 1960ja 1970-luvuilla. Vakaa ja ennustettava yhteiskunta on houkutteleva ja turvallinen kohde uusille investoinneille. Kohta kahdenkymmenen vuoden ajan hallitukset ovat olleet korjaavinaan tilannetta sorvaamalla asiasta lainsäädäntöä, mutta mitään ratkaisua ei ole syntynyt. Historiassa kirkko on ollut pahimpien väärintekijöiden joukossa
Suomi elää osaamisesta on usein toistettu fraasi, jota tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tavoitteiden osalta melko suuri yksimielisyys vallitsee sen suhteen, että korkeakoulutettujen määrää on lisättävä ja peruskoulun oppimistuloksia on parannettava. Maailman muuttuessa myös osaamistarpeet ovat murroksessa. Vaikkapa yliopistojen opiskelijavalinnoista tehdyissä artikkeleissa suurin osa palstatilasta tuntuu kuluvan ylioppilastodistuksen perusteella tehtävän todistusvalinnan pisteytysten tarkoituksenmukaisuuden ja koetun epäreiluuden ihmettelemiseen. Elämme parhaillaan murroskautta, jota rohkeimmat vertaavat teollistumisen aikaan. Mikko Vieltojärvi asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK de_13042023_60.indd 60 de_13042023_60.indd 60 29.3.2023 16.09 29.3.2023 16.09. Keinot, joilla tavoitteisiin päästään vaihtelevat, tai pahimmillaan puuttuvat kokonaan. Kovin harvoin näissä jutuissa on edes mainittu, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneille ainoa väylä yliopistoon on valintakokeen kautta. Näihin työpaikkoihin tarvitaan ammatillisia osaajia. Viime vuosina keskustelun sävy on kuitenkin muuttunut. Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on oltava mahdollisuus halutessaan jatkaa opintojaan, mutta ennen kaikkea ammatillisen tutkinnon suorittaneita tarvitaan töihin. Kun puhutaan osaamisesta ja osaamisen vahvistamisesta, niin ammatillinen koulutus ja ammatillinen osaaminen jäävät harmillisen usein paitsioon. Peruskoululaisten osaamista mittaavissa PISA-tuloksissa Suomen tulokset ovat olleet laskusuunnassa, ja korkeakoulutettujen määrä on noussut osapuilleen kaikissa OECD-maissa Suomea nopeammin. Ihmistä tarvitaan aina. Saati että tätä käytäntöä olisi kyseenalaistettu. Opetusministeriö on kevään aikana nostanut esille tarvetta lisätä varsinkin korkeakoulutettujen määrää. Näyttää pikemminkin siltä, että suureen osaan uusista työpaikoista tarvitaan ammatillista osaamista. Yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on osaamistason vahvistaminen. Koulutusjärjestelmän jokaisesta osasta on pidettävä huolta, jotta myös jatkossa voisimme todeta Suomen elävän osaamisesta. Suomalaiset yritykset tarvitsevat ammatillista osaamista niin nyt kuin myös tulevaisuudessa. Vihreän siirtymän myötä kortit jaetaan uudelleen, ja peli aloitetaan uusilla säännöillä alusta. Suomessa ja muualla länsimaissa on vuosikymmenien aikana totuttu siihen, että teolliset työpaikat siirtyvät Kiinaan ja muualle Aasiaan. Olemme huomanneet muiden maiden kirineen aiemman etumatkamme kiinni. Vähintäänkin rivien väleihin on kirjoitettu, että ammatillisen koulutuksen resursseja tulisi kohdentaa korkeakouluille. Olemme pitkään ylpeilleet peruskoulun loistavilla oppimistuloksilla ja korkeasti koulutetulla väestöllä. Suomella ei ole varaa leikata koulutuksen laadusta, eikä korkeakoulupaikkoja tule siksi lisätä ilman riittävien resurssien turvaamista. Vihreän siirtymän ja toimitusvarmuuden myötä Eurooppaan palaavien teollisten työpaikkojen mukana mainitun arvion voi hyvin perustein kyseenalaistaa. Vaalien alla niin puolueet kuin muutkin tahot esittivät erilaisia ratkaisuja suunnan kääntämiseksi. Ammatillinen koulutus tarvitsee resurssinsa, jotta meillä riittää ammattilaisia huomennakin. Osaamisen ennakointifoorumi arvioi muutamia vuosia sitten, että uusista syntyistä työpaikoista jopa 80 prosenttia edellyttäisi vuoteen 2030 mennessä korkeakoulututkinnon tuottamaa osaamista. 60 Demokraatti MIELIPIDE Korkeakoulutettujen määrää ei pidä lisätä ammattiosaajien kustannuksella Maailman muuttuessa osaamistarpeet ovat murroksessa. Enää näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Onnistuminen vihreässä siirtymässä tarkoittaa Suomelle valtavia määriä uusia teollisia työpaikkoja. Tilanne on sama myös muissa Pohjoismaissa. Ammatillinen koulutus on täysin väärä paikka lähteä hakemaan rahaa korkeakoulutuksen laajenta miseen
Järjestöjen työ osaltaan täydentää julkisia palveluja, usein erittäin ketterästi, nopeasti ja vaikuttavasti. Oleellista olisi, että maakunnat määrittelisivät maakuntakaavoissa sekä mahdolliset tuulivoima-alueet että hiljaiset alueet. Myös valtionavustustoimintaa ollaan kehittämässä erillisellä hankkeella. Maamme monipuolista järjestökenttää koskettavat juuri nyt lukuisat muutokset. Laaja ja toimiva järjestökenttä tukee monin tavoin suomalaisten hyvinvointia. Järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava myös jatkossa. Monia tuulivoimateollisuuden hankkeita ajetaan eteenpäin yritysten ehdoilla, niin että hyvä hallinto ja kuntademokratia unoh tuvat. Osalla yhdistyksillä onkin epäselvyyttä siitä, voiko avustuksia tai muuta tukea hakea kunnalta vaiko hyvinvointialueelta tai voiko niitä saada molemmilta. Vierailin juuri Norjan Bergenissä. Valtionavustusten suuntaamista, hakemista, myöntämistä, seurantaa ja arviointia kehitetään luomalla yhtenäinen, digitaalinen valtionavustusprosessi. Tilanne vaatiikin vielä koordinaatiota ja viestintää. Sain paheksuvan katseen ja vastauksen, että Bergenissä tuulivoimaloita ei sijoiteta alueille, jotka ovat kuntalaisille tärkeitä virkistysalueita. Helpotusta toisi myös elinkeinotoiminnan määrittelyn tarkentaminen. Kysyin, ovatko bergeniläiset ajatelleet sijoittavansa tuulivoimaloita ympäröiville vuorille. Aiemmin Veikkauksen tuloutukseen perustunut rahoitus siirtyy osaksi valtion normaalia budjettitaloutta ensi vuoden alusta. Olisiko tulevan eduskunnan syytä säätää tuulivoimalaki. 61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Tuulivoimaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä Järjestöjen arvokas työ on turvattava Järjestöjen rooli osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja kansalaisyhteiskuntaa on merkittävä. Pidetään huolta tästä arvokkaasta kansalaisyhteiskuntamme osasta ja sen toimintaedellytyksistä nyt monien muutosten keskellä ja myös tulevaisuudessa. Kaipasin Suomeenkin laaja-alaisempaa pohdintaa siitä, kuinka tuulivoimaa rakennetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi sekä hyvää hallintotapaa ja kuntademokratiaa kunnioittaen. Tulkinta on saattanut johtaa monin tavoin haitalliseen lopputulokseen, sillä järjestöillä on tärkeä rooli muun muassa osatyökykyisten työllistämisessä. Energiateollisuuden arvio on, että vuonna 2030 tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on jopa 50 prosenttia. Sirpa Paatero Kuntaministeri Suomen on tärkeä päästä eroon fossiilisesta energiasta ja siihen tuulivoima tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon. Nyt liian montaa hanketta ohjaavat pelkät markkinat. Esimerkiksi järjestöjen rahankeräyksissä voitaisiin helpottaa siirtymällä ilmoittamismenettelyyn. Nyt joissain tapauksissa voittoa tavoittelematonta tai pienimuotoista järjestötoimintaa on tulkittu elinkeinotoiminnaksi. Tarkoitus on parantaa valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä tehdä käytännöistä yhdenmukaisia ja sujuvia. Järjestökenttä on usein myös tärkeässä roolissa nostamassa politiikankin agendalle epäkohtia, jotka muuten uhkaisivat jäädä piiloon. Maakuntaliitot nimittäin pystyvät katsomaan asiaa laajemmin kuin yksittäinen kunta. Yli 100 000 yhdistyksen Suomessa järjestöillä onkin suuri merkitys yhteiskunnan kehittämisessä, osallisuuden vahvistamisessa sekä hyvinvoinnin ja aktiivisuuden lisäämisessä. Myös valtion tasolla monenlaisia järjestökenttää koskettavia muutoksia on käynnissä. Niiden kautta äänensä saavat kuuluviin myös he, joiden ääni ei muuten ehkä kanna. Ulla Kaukola Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen (sd), kaupunginvaltuutettu de_13042023_60.indd 61 de_13042023_60.indd 61 29.3.2023 16.09 29.3.2023 16.09. Hyvinvointialueiden käynnistyminen tarkoittaa myös uudenlaista työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden välillä suhteessa järjestöihin, mutta monet järjestöt toimivat myös kuntien ja hyvinvointialueiden rajapinnoilla. Mutta kaikessa hyvässä on aina jotain ikävääkin
Samalla on aikaansaatu huomattavaa eliöja luontokatoa, laajaa monimuotoisuuden tuhoutumista ja massiivista hiilen karkaamista ilmaan ja vesiin soiden ojituksen, avohakkuiden ja maanmuokkausten seurauksena. Sen tulee toimia kuin trampoliini nostaen ihmisen takaisin jaloilleen. Ilmasta kylväytyy suuria määriä hiilidioksidia ja typpisaasteita kuin lannoituksena. Parinkymmenen vuoden kuluessa lupailtiin kasvun nousevan jopa 50 miljoonaa kuutiota vuosittain jo kertyneen yli 100 lisäksi. Ihan ensiksi, palkalla on tultava toimeen. Jokaiselle kuuluu tunne porukasta ja uusien asioiden ja taitojen kokeilu. Meillä on matalapalkka-aloja, joiden palkka on jäänyt laahaamaan jälkeen. Sekin haavekupla puhkesi. Kokoaikatyön on oltava mahdollista. Huikean kehityksen kerrottiin olevan seurausta ammattilaisten ”hyvästä metsänhoidosta” eli avohakkuista, maanmuokkauksesta, istutuksesta, jalostuksesta, alaharvennuksista ja lehtipuiden hävityksestä. Hävitystä on valheellisesti kutsuttu metsänparannukseksi. Hyvinvointivaltio on konkreettisia palveluita, hoivaa ja huolehtimista, sekä ennen kaikkea ihmisiä, joiden työtä on auttaa hädässä ja vastoinkäymisissä. Suomen mallin rahoitus pitää vakinaistaa ja laajentaa kattamaan kaikki nuoret. Kun oikeisto haluaa sopeuttaa leikkaamalla kaikista heikoimmassa olevilta, unohtuu, että nykyiselläänkin hyvinvointivaltioon on syntynyt valuvikoja. Suurten lupausten mukaan kasvun pitäisi olla jo noin 10 miljoonaa kuutiota suurempi. Niin näyttää tapahtuneen metsän puidenkin kohdalla. Päinvastoin kuin oikeiston vaalipuheissa, se ei ole suojatyöpaikkoja ja pöhöttynyttä hallintoa. Korkealaatuisesta, pitkään hiiltä sitovaksi sahatavaraksi hyvin kelpaavasta luonnonpuusta on tehty pääosin halpaa ja nopeasti hajoavaa sellua. Kasvukaudet ovat lämmenneet ja pidentyneet. Lisäksi yhtään lasta tai nuorta ei saa jättää ulkopuolelle vanhempien tulojen vuoksi. Todellisuudessa se on ollut metsänpahennusta. Meidän on siirryttävä asteittain kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Metsäammattikunnan seitsemänkymmenen vuoden ”suuriksi saavutuksiksi” näyttää jäävän monimuotoisten aitojen luonnonmetsien tuhoa minen eli muuttaminen yksitoikkoisiksi havupuupelloiksi, lehtipuiden hävittäminen ja korkealaatuisen puun muuttaminen halvaksi hötöpuuksi. Maria-Riitta Mällinen Hyvä metsänhoito on metsänpahennusta Vielä muutama vuosi sitten alan ammattilaisia ilahdutti tapahtunut metsien puuston kasvun nopea lisääntyminen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden lupaukset, että kasvu kiihtyy edelleen. Tukijärjestelmää pitää uudistaa: sosiaalisen ja taloudellisen turvaverkon on oltava riittävän tasoinen – kuten kansainvälisesti meiltä edellytetään. Erkki Lähde metsänhoidon emeritusprofessori LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_13042023_62.indd 62 de_13042023_62.indd 62 31.3.2023 11.46 31.3.2023 11.46. Varhaiskasvatuksen maksut ovat monella työssä käyvällä isot. Sen on oltava yksinkertaisempi – jotta avun saa yhdeltä luukulta ilman lomakerumbaa – ja ihmisystävällinen, jotta kukaan elämässään vastoinkäymisiä kohtaava ei muserru avun hakemisen hankaluuteen. Ilmeisesti alamäki jatkuu ja kiihtyy, vaikka tavan mukaisesti virallisesti syytetään luontoa eli puiden ikää ja käpysatoa sekä säiden vaihtelua. Näillä samoilla aloilla on paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Yhteiskunnan turvaverkkoja onkin parannettava. Esimerkiksi 130 000 lasta elää köyhyydessä ja Suomi on saanut moitteita liian pienestä so siaa liturvan vähimmäistasosta. Jälkien korjaamiseksi pitäisi tehdä massiivisia entistämisiä ja suojella viimeisiä harvoja kunnon metsiä. Toki jokin osuus on puustoisten soiden ojituksella ja varsinaisella lannoituksella. Luonnon prosesseissa ympäristön rajusti muuttuessa hillitöntä kasvun lisäystä seuraa lyhyellä viiveellä tuhojen voimistuminen ja kasvien vastustuskyvyn heikkeneminen. Vielä vuosi sitten uskottiin, että Venäjältä tuodaan vanhaan malliin raakapuuta kymmenisen miljoonaa kuutiota vuosittain, erityisesti meillä hävitetyn koivun tilalle. 62 Demokraatti MIELIPIDE Lapsiperheköyhyys on kitkettävä pois Suomessa on hieno innovaatio ihmisten turvaksi – hyvinvointivaltio. Jos niin pitkin hampain joudutaan tekemään, säästyy muutamia miljoonia kuutioita avohakkuulta. Taataan jokaiselle lapselle mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen. Lapissakin on muutaman vuoden aikana neulasellisten vuosikertojen määrä pudonnut noin 60 prosenttia. Vain harvat tiesivät, että kasvun lisäys on pääosin ilmastonmuutoksen lyhytaikainen seurausilmiö. Näyttää siltä, että pian kotimaisesta sellupuusta tuleekin kasvavan käytön sijasta uupelo eli pää tulee lopulta vetävän käteen
Johtokunnan kokous tuntia ennen Ruusutuvalla. Linkki lähetetään sähköpostiisi. Huhtikuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 20.4. Tervetuloa! Johtokunta. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistyksen kevätkokous 13.4. de_13042023_63.indd 63 de_13042023_63.indd 63 31.3.2023 11.56 31.3.2023 11.56. Kahvitarjoilu. Jos ovat sen arvoisia. Työväenyhdistys ry. Ei vastaanottoa Mahdolliset muistamiset voi ohjata Käpylän pallon nuorisojalkapallon tukemiseen tilille FI21 4055 0011 5855 65, tiedonantoon: Petri Vanhala. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. klo 18–20 yhdistyksen kerhotilassa Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Markku J. Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut Uudenmaan rahasto, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Markku J. Demetrios oli reilu pari tuhatta vuotta sitten Faroksen majakan rapulla istuskellessaan sitä mieltä, että nuoren on hyvä kunnioittaa kotosalla vanhempiaan, kylillä vastaantulijoita ja itsekseen ollessaan itseään. VUOKRALLE TARJOTAAN Petri Vanhala Puheenjohtaja, Paperiliitto, Helsinki 1.4. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Yhdistystoiminta Lähetä tapahtuma ilmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Jääskeläinen Helsinki 26.4. Jooputti joo. 63 Demokraatti 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Raija Alhainen eläkeläinen, Helsinki 16.4. klo 18. Jääskeläinen. Voit osallistua myös Teamsillä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat ja valitaan puoluekokousedustaja ehdokkaat puoluekokoukseen
64 Demokraatti RISTIKKO 7/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_13042023_64.indd 64 de_13042023_64.indd 64 27.3.2023 16.15 27.3.2023 16.15. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Kattohaikarat voivat rakentaa pesänsä nimensä mukaisesti katoille, mutta myös puhelinpylväät, sähkötolpat, voimalinjojen rakenteet ja toisinaan myös puut kelpaavat pesäpaikoiksi. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. Portugalissa näkeekin usein pyöriviä tuulimittareita voimalinjojen huipulla, sillä vain jokin liikkuva saa kattohaikaran harkitsemaan pesäpaikkansa sijaintia uudestaan. co m 1 2 8 6 7 9 8 1 4 7 5 4 8 3 3 4 5 9 6 2 1 6 7 4 2 1 35 41 27 89 6 76 94 58 13 2 81 23 96 54 7 69 87 32 45 1 54 78 19 26 3 23 16 45 78 9 47 59 61 32 8 12 65 83 97 4 98 32 74 61 5 K orviin kantautuu kastanjettien kopinaa, kun kattohaikarapari kohtaa toisensa. Pesintää seurattiin tiiviisti, ja Yle järjesti jopa nimikilpailun, jossa poikaset saivat nimet Kinttu ja Kontti. Näyttää hauskalta, mutta se aiheuttaa myös päänvaivaa. Muutoin varsin äänettömästi kommunikoivat kattohaikarat tervehtivät toisiaan avaamalla ja sulkemalla nokkaansa nopeasti – siis lyöden nokkaa auki ja kiinni kuin kastanjetteja konsanaan. ais ud ok u. Ääni kantautuu kauas. Suuremmissa voimalinjojen runkorakenteissa voi nähdä jopa ”kerrostaloasumista”. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Teiden vierustoilla voi pitkällä matkalla olla joka tolpan päässä pesä. Pesintöjä ei ole sen jälkeen nähty, mutta kattohaikaroita kuitenkin harhailee Suomeen erityisesti kevätmuuton aikaan. Silloin niitä saattaa tavata astelemassa pelloilla etsimässä ruokaa – myyriä, sammakoita, matoja, etanoita, mitä nyt pellolta eteen sattuu. Kattohaikara on pesinyt Suomessa vuonna 2015 Koskella Varsinais-Suomessa. de_13042023_64.indd 65 de_13042023_64.indd 65 27.3.2023 16.15 27.3.2023 16.15. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 5/2023 RATKAISU 16.3. Lempeä on ilmassa, ja pesillä tehdään maaliskuun alussa jo muutakin kuin katsellaan maisemia. Kuvan kattohaikarapari on rakentanut pesänsä, massiivisen risukasan, tolpan nokkaan Portugalissa
66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjojen avulla voi matkustaa Pidän äänikirjoista, mutta kaikki tyylit eivät kuunneltuina toimi, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen. Kirjassa kuvaillaan hyvin, miltä sieni näyttää luonnossa ja miltä se tuoksuu. Kuuntelen historiakirjallisuutta ja elämäkertoja. Ykköskirjasuositukseni on Tuomo Niemelän, Pertti Salon ja Ulla Salon kokoama Suomen sieni opas. On kieh tovaa, miten joku sieni vaikkapa kasvaa yhdestä havunneulasesta ja jotkut tuok suvat hapankaalille. On omanlaisensa retki, kun lähtee met sään, etsii, ihmettelee ja tutkii sieniä. Kirjojen avulla voi matkustaa ja myös luontoon voi mennä ja siellä voi aikamatkustaa. Arvostan la jistotutkimusta, koska se on kaiken meidän luontotietomme perusta, ihan silloinkin, jos puhutaan luontokadosta tai uhanalaisista lajeista. Kirjan kuvat ovat hyviä ja taitto selkeää. Kaikki tyylit eivät kuunneltuina toimi. Kytömäki sanoittaa luontoa todella kauniisti. Huokoinen paperi miellyttää. Se kestää hyvin kosteutta ja on helppo päällystää. Kytömäellä on kaunista, pitkää tarinaa ajasta, ihmisyydestä ja luonnosta. Tulee sellainen irrallinen ja eksistentiaalikriisinen olo. Kivien ajasta ja luonnon suuruudesta, tarinoiden virrasta. Tämä on hyvin suunniteltu kirja oikeaan käyttöön. Se on vähän kuin salapoliisityötä. Sienien maailma on ihan oma maailmansa. Se on hengittämiseen verrattavissa oleva olotila. En halua lukea dystopioita vaan kaunista kieltä ja ku vausta, isoja tarinoita. Kirjassa kulkee luonnon aika ja geologinen, planetaarinen aika, joka antaa perspektiiviä ihmisen pienuuteen. Pidän äänikirjoista, mutta eivät ne mi nusta korvaa paperista kirjaa. Varsinkin nyt, kun maailmassa tapah tuu kaikenlaista raskasta, on lukeminen myös vähän eskapismia. Tässä kirjassa yhdistyvät kummatkin. Meidän on pakko tuntea lajit, jos haluamme selvittää jotain luonnosta. Kuuntelen niitä sellaisina hetkinä, jolloin olen aikai semmin kuunnellut pelkästään podcas teja. Tykkään kirjasta myös esineenä, kan sikuvituksista ja muodosta. Lukeminen on ollut aina mi nulle enemmän kuin harras tus. Tuomo Niemelä, Pertti Salo, Ulla Salo: Suomen sieniopas Anni Kytömäki: Kivitasku Reetta Pekkanen: Kärhi Politiikan kirjahylly 1 3 2 Uskomattoman kaunis runokirja. 1 2 3 de_13042023_66.indd 66 de_13042023_66.indd 66 31.3.2023 16.22 31.3.2023 16.22. Kun menen kirjakauppaan, kokeilen ensimmäisenä, minkälaista paperia kirja on ja minkälai set kannet. Laa joissa ja avarissa maisemissa rauhoittuu, mutta on oma kiehtova maailmansa tut kiskella, miten pieniä, ihmeellisiä yksi tyiskohtia luonnossa on. Suomessa on valtavan laadukkaita lajis tooppaita kaikenlaisista lajistoista. Kun ajattelee mikroskooppisen pieniä asioita, esimerkiksi mitä löytyy solun sisältä, niin se sama tunne tulee, kun ajattelee todella isoja, universumiin liittyviä ajatuksia. Käytän myös äänikirjoja. Jonkun verran kuuntelen kaunokirjojakin, mutta huomaan, että tekstin muoto vaikuttaa niissä paljon
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Lehti, verkko ja some Energiaa. de_13042023_002.indd 1 de_13042023_002.indd 1 29.3.2023 11.45 29.3.2023 11.45
PAL.VKO 2023-17 00 74 43 -2 30 7 TYÖURA TEEMA Eläkkeellä töissä 13.4.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 23 / 13 . hu ht ik uu ta DEMOKRATIA ON PUHUNUT Vaikeat hallitusneuvottelut edessä. de_13042023_001.indd 1 de_13042023_001.indd 1 3.4.2023 8.50 3.4.2023 8.50