10 SANNA HELLSTRÖM . 20 Ihmisten ja eläinten johtaja LIIKE . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 3 € 13. 15 KULTTUURI . . HEINÄKUUTA 2017 N0 28 Reaalipoliitikko Paatero POLITIIKKA . 6 POLITIIKKA . 30 Ultra Bran paluu Ruisrockissa Arktisen alueen aakkoset Monien vaiheiden Puistola Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi
HEINÄKUUTA 2017 Lehdessä 6 Sirpa Paatero pyrkii SDP:n presidenttiehdokkaaksi 8 Uutisviikko 10 Arktisen alueen aakkoset 14 Jeremy Corbynin uusi tuleminen 15 Esittelyssä Vihdin Puistola 20 Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström 25 Kasvot peilissä: Maria-Riitta Mällinen 27 Klassikoita ja nuorta kypsyyttä 30 Ultra Bra sytytti 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Puheenvuoro Antti Palola 35 Suomalainen demari 37 Ristikko 38 Tv-ohjelmat 40 Mun luonto, Närästäjä ja radiot 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Kaisa Kettunen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Sanna Hellströmin kanssa Niin tunnelmallinen talo! Ja punainen! HOTTIS Kannen kuva: Jani Laukkanen Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi Hah! Eipä ole kummoiset siivet tuolla visertäjällä!. 2 13. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
Mikä on Annantalo. Taide luo hyvinvointia. Saksa sekosi pelkästä kättelystä. Myös vapauden vastata seurauksista.. Olemme monitaiteinen keskus eli repertuaarissamme on useita eri taiteen lajeja. . Sen vuoksi olisi tärkeää, että taidekasvatus on opetuksessa läsnä. Annamme molemmille täyden vapauden. Muistan, kun lapsena oivalsin, että piirtäminen, maalaaminen ja runojen kirjoittaminen ovat keinoja ilmaista itseään. Asiat ovat yleensä hyvin, jos asuu paikkakunnalla, jossa on esimerkiksi taiteen perusopetusta antavia laitoksia tai mahdollisuus käydä museoissa ja konserteissa. Sehän on uusi poliittinen ystäväni Donald! Kiitos viimeisestä! Oli fiksua jättää väliin breshneviläinen suudelma. Taiteeseen liittyy usein myös jonkinlaista vuorovaikutusta. Olen vähän huolissani siitä, että eriarvoistuminen näkyy myös taidekasvatuksessa. Taide on ihmiselle yksi tapa jäsentää, ymmärtää ja kuvata maail maa. Opetussuunnitelmassa taideaineet eivät ole tällä hetkellä kovin vahvoilla. Lähdin opiskelemaan kuvataideopettajaksi, koska olen aina rakastanut kuvien tekemistä eri tekniikoilla. HEINÄKUUTA 2017 . ANNANTALO taidekasvatuksen ytimessä, vaikken nykyään olekaan lasten opettamisen kanssa tekemisissä vaan enemmänkin hallinnollisella puolella mahdollistamassa taidekasvatusta. Väittävät, että voisin saman tien tehdä yhteistyötä Assadin kanssa. Tämä on unelmatyöpaikka, koska olen tässä Maailmanparantaja TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG . Niillä ei ole huolta, jotka saavat kulttuurista pääomaa oman perheen tai asuin ympäristön kautta. Se on väline ilmaista itseään ja tunteitaan. Miksi taidekasvatusta tarvitaan. . . . Annantalo aloitti toimintansa 23.1.1987. Taidekasvatusta tarvitaan siihen, että ihminen pysyy yhteiskunnassa pinnalla – pysyy mukana, pystyy vaikuttamaan ja ilmaisemaan itseään ja oppii ymmärtämään yhteiskunnan erilaisia viestejä. Myös taiteen tuottaminen ja tekeminen ovat tärkeitä taitoja, vaikkei koskaan ammattitaiteilijaksi tulisikaan. . Erilaisten käänteiden kautta tulin Annantaloon. Kouluilla on taidekasvatuksessa suuri merkitys, koska jokainen lapsi kuitenkin on koulujen opetuksen piirissä. Ystävyyden ja avunannon maailma, se on minun maailmani. KUVA ELLA KAVERMA ” Taide luo hyvinvointia. Taidekasvattaja opettaa uimaan taiteen virrassa Miten taide parantaa maailmaa. Vaikka olisit yksin jonkin taideteoksen äärellä, voit kokea olevasi osa jotain isompaa – silläkin on merkitystä. Pus nyt kumminkin! Se kyberturvallisuusyhteistyö ei kuulemma käykään. Ei sekään olisi huono idea. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että aika varhaisessa vaiheessa musiikki ja kuvataide muuttuvat valinnaisiksi. Niitä ei nähdä jokaisen lapsen perusoikeutena. Hallinnollisesti Annantalo kuuluu Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Venäläinen tyyli sopisi meillekin paremmin. . Osaatte hoidella median ja tuomioistuimet. Siitä olen huolissani. 3 13. Järjestämme taidekasvatusta ja kulttuuripalveluita sekä kouluja päiväkotiryhmille että yksittäisille lapsille ja perheille. . Annantalo on lasten, nuorten ja perheiden taidekeskus Helsingissä. Taiteen hyvinvointivaikutuksia ei käy kiistäminen, ja niitä on myös mitattu, vaikka se onkin haastavaa jo siksi, että on erilaisia käsityksiä siitä, mitä taide on. Samalla tavalla kuin uimataito on järveen putoavan ihmisen selviytymiskeino ja tärkeä kansalaistaito, on taiteen ymmärtäminen kansalaisen perustaito. Järjestämme tapahtumia, näyttelyitä ja esityksiä, mutta suurin osa toiminnasta on taideopetusta ja kursseja. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Putin Trump Howdy Volodja! Jotenkin arvasin, että tapaisimme täällä. Millä tolalla taidekasvatus Suomessa on. Miksi ja miten itse päädyit taiteen ja kasvatuksen pariin. Kaisa Kettunen on taidekeskus Annantalon johtaja. Talon arvoihin kuuluvat saavutettavuus, tasavertaisuus, lapsilähtöisyys, avoimuus ja taiteen läsnäolo
Siten kutsunnat voitaisiin hyödyntää tavalla, joka tukee nuorten kasvua sekä kehitystä myös armeijan harmaiden ulkopuolella. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). 4 13. LUONNONVARAKESKUKSEN MUKAAN SUOMESSA heitetään vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Sääntelyn lisääminen kun ei edesauta asiaa, ratkaisun pitäisi lähteä toimijoista. Kuluttajan valintoihin luottamalla ruokahävikin määrä tuskin tulee radikaalisti vähenemään. Ostamme liikaa, heitämme pois liian paljon. Yhdestä asiasta voin kuitenkin laittaa pääni pantiksi. Asiaan on tietysti jo tartuttu. Olisiko katastrofi, jos jok’ikinen päivä kaupoista ei löytyisi juuri sitä tiettyä entrecôtea tai passionhedelmää. Ilmastonmuutokseen tulisi ylikansallisten sopimusten lisäksi puuttua myös arkielämässä. Kutsuntojen ulottaminen koskemaan koko ikäluokkaa – sukupuoleen katsomatta – olisi Opposition ääni MIKA KARI myös ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista palvelunsaantia. Kutsunnat laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa SUOMEN USKOTTAVA PUOLUSTUS nojaa pitkälti yleisen asevelvollisuuden varaan. Nykyisin vain puolet ikäluokasta on oikeutettu terveystarkastuksiin, jotka toteutetaan osana kutsuntoja. HEINÄKUUTA 2017 VIIKON SANA » Maria Jotuni: Siellä, missä on suvaitsemattomuutta, näkyy ajattelun puute. Koska naisten asevelvollisuus on vapaaehtoista, jää käytännössä lähes puolet väestöstä maanpuolustusvelvollisuuden tehtävien ulkopuolelle. Näitä tavoitteita kutsuntojen laajentaminen tukisi erinomaisesti. Asevelvollisuus onkin erittäin hyvin toimiva ja maassamme arvostettu järjestelmä. Nämä tarkastukset ovat käytännössä viimeinen tilaisuus, jossa koko ikäluokan terveydentila voidaan kartoittaa. Kirjoittaja on Demokraatin toimittaja. Onko valinnanvaraa kaupoissamme jo liikaa. Perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus määritellään koskemaan jokaista suomalaista. En pidä tarpeellisena sitä, että yleinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia sukupuolia. Saavutetuista etuuksista on vaikea luopua. Suomessa pelkästään lähimarketit pursuavat yltiöpäisestä tarjonnasta. Näin naisten osallistuminen maanpuolustukseen tehtäisiin aikaisempaa vaivattomammaksi, mikä todennäköisesti edistäisi myös heidän hakeutumistaan nykyistä aktiivisemmin vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Kaupat lahjoittavat ruokaa hyväntekeväisyyteen, ja vanhaksi meneviä tuotteita myydään halvemmalla. Koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat olisivat edistysaskel myös kansanterveyden näkökulmasta. Nykyään esimerkiksi Helsingissä toimii ravintoloita, jotka tekevät annoksensa hävikkiruuasta. Järjestelmää on kuitenkin koko ajan kehitettävä, jotta sen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys säilyisi myös tulevaisuudessa korkealla tasolla. Pelkästään kotitalouksista vuosittain hukkaan heitetyn ruokajätteen päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta. UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo TOPI JUGA Mitä tehdä ruokahävikille. Suurin vastuu hävikistä on tietysti meissä kuluttajissa. Mikäli kutsunnat päätettäisiin laajentaa nykyisestä, voitaisiin niihin tuoda samalla osaksi myös työvoimaja koulutuspalvelut. Onpa kauppojen hävikin vähentämisestä vireillä jo lakialoitekin, jota kauppojen edustajat tietysti vastustavat. merkittävä askel kohti maanpuolustusvelvollisuuden nykyistä tasavertaisempaa toteutumista. Ruokahävikki voisi olla yksi hyvä kohde. Yhä ajankohtaisemmaksi käykin kysymys siitä, miten maanpuolustukseen liittyviä mahdollisuuksia ja yleistä maanpuolustustietoisuutta voitaisiin tuoda paremmin myös naisten ulottuville. Hukkaan heitetyn ruokajätteen päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta. Kuitenkin meillä on velvollisuus pyrkiä lisäämään naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen sekä pitää parhaalla tavalla huoli siitä, että maanpuolustukseen liittyvä tiedotus saavuttaa jokaisen nuoren suomalaisen. Molempien sukupuolten osallistuminen näihin tarkastuksiin edistäisi Ville Ranta
Venäjä onnistui hieman paikkamaan omaa kansainvälisesti kolhiintunutta mainettaan, mutta kuinka pysyvästi, se jää nähtäväksi. Mielenosoittajat taas vetosivat median havaintoon, jonka mukaan 130 poliisia loukkaantui oman kyynelkaasun käytöstä. Elämme maailmanpoliittisesti hauraassa luottamuksen tilassa. Vuoteen 2020 mennessä maailman suurimmilla teollisuusmailla on suunnitelmat fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Ensinnäkin presidenttien tapaaminen kesti aiotun puolen tunnin sijaan yli kaksi tuntia. Kohtaaminen TEKSTI NORA VILVA . Tuulessa huojuvien oksien lomasta pilkahtelee meri. Elämme maailmanpoliittisesti hauraassa luottamuksen tilassa. Aurinko ja lämpö hellivät viimeinkin. Mitä oikein näimme. Sitä paitsi tänä kesänä ei ole sääskiäkään. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 G-voimat ravistelivat maailmaa Hampurissa V astakulttuureistaan tunnettu Hampuri sai identiteetilleen vahvistusta, kun maailman teollisuusmaiden johtajat kokoontuivat viime viikonloppuna G20-kokoukseen. – Tuolta suunnalta voi bongata kiinalaisen hirvieläimen, milun. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström esittelee näköalaa. Maailma oli siis G-voimien ravisteltavana koko viikonlopun. Sitä ei ole ollenkaan vaikea uskoa. Nyt on kesä. – Mulla on Suomen paras työ, hymyilee Hellström. Lomastressin sijaan et suostuisi lasten ja lastenlasten ohjelmatoimistoksi. Entä jos tekisitkin toisin, hölläisit vähän. Lehtitietojen arvion mukaan jopa 200 poliisia loukkaantui viikonlopun aikana. Kohtaamisessa esiintyi hyvin valmistautunut ja keskittynyt Putin, jonka rinnalla Trump näytti koulupoikamaisen innostuneelta Kokemattomuus paistoi kilometrien päähän. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Myöskään väkivallalta ei mielenilmaisuissa vältytty. Krimin valtauksesta johtuvat talouspakotteet kyykyttävät Venäjää edelleen merkittävästi. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Käänne huolestuttavaan tai valoisaan suuntaan on yhtä todennäköisiä. Ryhmät onnistuivat tavoitteissaan, ja Hampurin kadut muuttuivat velloviksi ihmisvirroiksi, joiden pyörteisiin liikenne pysähtyi täysin. JK SANNA HELLSTRÖMIN HAASTATTELU SIVULLA 18 Eläinsaaren emäntä Työhuone kylpee leppeässä aurin gonpaisteessa. Monissa perheissä tuskaillaan kuitenkin kovien lomaodotusten suhteen. Ottaisit rauhassa ja antaisit nuoremman sukupolven luovuuden kukkia. Mellakoista huolimatta maailman huomio kiinnittyi kokouksessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin ensimmäiseen kohtaamiseen. Supervaltojen kohtaamisessa havaittiin kuitenkin myös myönteisiä signaaleja. Rapsutuksia, niitähän se kaipaa. Katselen kamelitarhalle päin. 5 13. Hellström on jo ihastelemassa pikku kilejä ja vaihtaa samalla kuulumisia eläintenhoitajien kanssa. Mielenosoittajaryhmien ideana oli pysäyttää Hampurin liikenne, jotta kokousaikataulut pettäisivät. Kauempana mäellä näkyy myskihärän aitaus. Seuraavaksi riennetään katsomaan muutama päivä sitten syntyneitä Afrikan kääpiövuohia. Sitoutuminen Lounais-Syyrian tulitaukoon oli kuin kirsikka kokouskakun päällä. Lajista riippumatta uusien poikasten syntymä on Korkeasaaressa kuin iloinen perhetapahtuma. Välillä Trump otti kasvoilleen vakavan ”nyt ymmärrän, miten tärkeä asia on kyseessä” -ilmeensä, mutta vakuuttavaa kuvaa Trump ei kyennyt koko kokouksen aikana antamaan itsestään. Astumme aitaukseen, ja touhukas Impi-vuohi köpöttelee määrätietoisesti tervehtimään meitä. Huvipuistoista ja ulkomaanmatkoilla on käytävä, koska kaikki niin tekevät. Joka tapauksessa on vaikea ymmärtää, miten väkivallalla ja mellakoilla voidaan edistää rauhan, demokratian ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Yhdysvaltoja lukuun ottamatta 19 muuta valtiota vahvisti sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Vaikka Hampurin kokouksen huomio keskittyikin Trumpiin ja Putiniin, saatiin kokousmaiden välillä tärkeitä asioita eteenpäin. KUVA JANI LAUKKANEN. Mielenosoittajien ja poliisin tapahtumakuvaukset poikkeavat ymmärrettävästi toisistaan. HEINÄKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Noiden lehtien taakse jäävät vikunjat ja marat. Jopa 200 000 vasemmistoradikaalia ja anarkistia osoitti mieltään maailman mahtimaiden uusliberaalista talouspolitiikkaa vastaan. Trump kuvasi kohtaamista ”mahtavaksi”, eikä kovaa kritiikkiä ilmennyt Venäjänkään puolelta. Hänen eloisat silmänsä tuikkivat innosta. Toisen kerroksen ikkunoista aukeaa laaja näkymä. Asettaudumme Hellströmin kanssa yhteiskuvaan, ja Impi huomaa tilaisuutensa tulleen, kaksi käsiparia merkitsee tuplarapsutuksia. Politiikan toimittajat ympäri maailman olivat virittäytyneet tulkitsemaan jokaista supervaltojen johtajien mikroilmettä
Suomi ei aiheuta ongelmia idässä eikä lännessä. Paateron mukaan arktinen alue on Suomelle tärkeä paitsi ympäristösyistä myös kaupallisesti ja turvallisuuden näkökulmasta. HEINÄKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » @AnnikaSaarikko: Tänään keskityn hengittämään syvään. #sote Reaalipoliitikko ja arjen idealisti T oistakymmentä vuotta kansanedustajana toiminut Sirpa Paatero (sd.) luonnehtii itseään reaalipoliitikoksi, joka on ehtinyt urallaan nähdä poliittisia edistysaskeleita ja umpikujia. Suomi voi valita vetäytymisen ja muurien sijaan aktiivisen roolin esimerkiksi edesauttamalla afrikkalaisten yhteiskuntien rakentamista. – Muistamme Niinistön puheet liian suuresta julkisesta sektorista tai hänen puheensa valtiopäivien avajaisissa, joissa hän sanoi, että kansainvälisiä sopimuksia pitää arvioida uudel leen. Hänen mukaansa se takaa muun muassa huoltovarmuuden. Suomessa on ajateltu, että yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan syventää melkein niin SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Sirpa Paatero suojaisi perusrakenteet puhtaalta bisnekseltä ” Se, että Suomi sanoo tukevansa Euroopan tasoista yhteistä puolustusta, on lähinnä kaunis slogan.. Ensimmäinen on globaali vastuu, jota nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole Paateron mukaan riittävästi korostanut. – Mitä paremmin voisimme olla siellä apuna ja tukena, sitä paremmin se maanosana pärjäisi ja sitä vähemmän siellä olisi sotia ja niiden aiheuttamaa pakolaisuutta. Suomessa hän olisi voinut korostaa enemmän yhtenäisyyttä tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset jakolinjat vaikuttavat syvenevän. Kaiken jälkeen olennaista on arki. Tämän pitäisi olla mahdollista Suomessa ja ympäri maailman, Paatero summaa. Erot kahteen muuhun SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevaan kansanedustajaan Tuula Haataiseen ja Maarit Feldt-Rantaan Paatero hahmottaa lähinnä taustoihin ei niinkään poliittiseen linjaan liittyvinä. Paatero on parhaillaan toista kertaa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen. Niinistön näkemykset leikkauksista valtionvarainministerinä ja vielä puhemiehenäkin poikkeavat Paateron mukaan SDP:n linjasta, vaikka hän muuten presidenttinä onkin edustanut puolueen pirtaan sopivaa politiikkaa. – Yhteistyö valtion, järjestöjen ja yritysten kanssa on toimiva suomalainen malli, josta täytyy pitää kiinni. Suomen valtti on yhteistyö Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus on Paateron mukaan pitkälti tulosta yhteistyökyvystä. Kansainvälisiin kysymyksiin hän on perehtynyt myös energiaja kauppapolitiikan näkökulmista talousvaliokunnassa. – Nyt pitäisi miettiä, että mikä on se yhteistyön taso, jota haluamme. Hän on myös ymmärtänyt pitää hyviä suhteita sekä itään että länteen ja tehnyt sovittelevaa politiikkaa. En siirtäisi mitään suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteisiin kuuluvaa osaaluetta puhtaasti bisnesmalliin. Sosialidemokraattisen presidentin tulee Paateron mukaan nähdä myös pienemmät tuloerot turvallisuuden ja talouskasvun parhaimpina takeina. Suomella alkoi juuri Arktisen neuvoston puheenjohtajakausi. Tavoitteeni on, että ihmiset elävät arkea, jossa kaikille riittää töitä, kaikki voivat kouluttaa lapsensa ja saada hyvän elämän myös ikäihmisinä. Avoin tilanne, yhä suurempi yhteensopivan välineistön osuus ja lisääntynyt harjoitustoiminta ovat hänen mukaansa olleet linjan mukaisia. Järjestelmät ovat liian haavoittuvia, jotta ne pystyttäisiin hoitamaan ilman julkista puolta. – Puhutaan sotesta, energiasta tai tietoliikenteestä. – Niinistö on liittoutumattomuuden kannalla eli hän ei kannata Natoa. Eduskunnan lisäksi hänellä on kokemusta muun muassa paikallispolitiikasta, kansainvälisen urheilujärjestön johtamisesta ja hallitustyöstä. Onhan tämä aivan järkyttävä maailma, jos se etenee näin. Näistä kahdesta en ole ollenkaan samaa mieltä. – Ehkä hänen painotuksissaan olisivat voineet näkyä enemmän globaalit kysymykset kuten tyttöjen ja naisten asema tai rauhantyö. Kehitysja omistajaohjausministerinä Paatero ehti kiertää muun muassa Afganistania ja Palestiinaa, tutustua Syyrian tilanteeseen ja ebolaviruksen uhkaan. Kuvaan kuuluu myös erityisen voimakkaasti Afrikan maiden elinolosuhteisiin vaikuttava ilmastonmuutos ja yritysten vastuu. Globaali vastuu kiertyy Paateron mukaan Suomessa kysymykseksi kansankunnan avoimuudesta. Maltti, valtti ja mitä näitä nyt on. Tuloerot ovat turvallisuuskysymys Toinen näkökulma on arktinen. Ehkä kahdeksaantoista asti. – Teollisuusyritykset siirtyvät tällä hetkellä Kiinasta Afrikkaan, koska siellä on vähemmän sääntelyä ja työvoima on halvempaa. 6 13. Naton suhteen hän on SDP:n linjan kannalla. Kun hän päätti tavoitella SDP:n presidenttiehdokkuutta, eräs syistä oli vakaumus, jonka mukaan puolueella on oltava tammikuun vaaleissa oma ehdokas. – Politiikan tekemiseeni on tullut malttia. Lasken kymmeneen. SDP:n ehdokkaan ohjelman hän kiteyttäisi kolmeen pointtiin. – Suomi voisi liittoutumattomana maana olla hyvä veturi Koillisväylän toimimiselle. Paatero on myös SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja. Arvostan tavallista elämää. Tällä kohtaa hän toteaa presidentti Niinistön olleen eri linjalla
Ehkä kahdeksaantoista asti. – Mikä on EU:n suhteen seuraava askel, ovatko esimerkiksi yhteiset hankinnat realismia. SDP:n kansanedustaja Timo Harakka kysyi sisäministeri Paula Risikolta (kok.) kirjallisessa kysymyksessään, onko Helsingin poliisin vihapuhetutkintaryhmällä riittävästi henkilöstöä ja aikaa tutkia uhkailua ja vihapuhetta. Ehkä en jättäisi Naton kanssa takaseinää ihan avoimeksi. Myös avunantoja vastaanottamislainsäädäntö on Suomessa äskettäin vahvistettu. SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Sirpa Paatero suojaisi perusrakenteet puhtaalta bisnekseltä pitkälle, ettei takaseinää näy. Simo Alastalo Demokraatti Ella Kaverma. Enkä usko Natonkaan haluavan tätä valtioilta, jotka eivät ole sen jäseniä. Lasken kymmeneen. Paatero toivoisi enemmän keskustelua siitä missä rajat kulkevat. HEINÄKUUTA 2017 @AnnikaSaarikko: Tänään keskityn hengittämään syvään. JAKOLINJOJEN SDP Ministeri Matti Ahteen mukaan linjakas SDP on muuttunut jakolinjojen puolueeksi. EU:n tasolla on pohdittu yhteistä kriisinhallintaa, tutkimustoimintaa ja taistelujoukkoja. MISSÄ VIHAPUHE TUTKINNAN RESURSSIT. 7 13. Se, että Suomi sanoo tukevansa Euroopan tasoista yhteistä puolustusta, on lähinnä kaunis slogan, konkretia uupuu, eikä siitä Suomessa liiemmin keskustella. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Reaalipoliitikko ja arjen idealisti ” Yhteistyö valtion, järjestöjen ja yritysten kanssa on toimiva suomalainen malli, josta täytyy pitää kiinni. Oltiin aikaisemminkin erimielisiä asioista, mutta linja päätettiin neljän seinän sisällä ja siinä pysyttiin, Ahde sanoi Demokraatille. #sote RYNNÄKKÖKIVÄÄREJÄ VAPAAEHTOISILLE SDP:n kansanedustajat Sirpa Paatero ja Erkki Tuomioja jättivät kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Jussi Niinistölle (st.) 400 rynnäkkökiväärin luovuttamisesta maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Maltti, valtti ja mitä näitä nyt on
Hän viittasi Syyrian lounaisosaan solmittuun tulitaukoon. 8 13. Juuri sitä kansalaisvapauksien vastustavat haluavat. Putin oli hänen mukaansa kiistänyt sekaantumisen. Runsaan kahden tunnin mittaisessa tapaamisessa pohditiin Trumpin mukaan muun muassa kyberturvallisuuden alan yhteistyötä. HEINÄKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA M ustaan blokkiin kuuluneet anarkistit ja äärivasemmistolaiset muuttivat Hampurin G20-kokouksen vastaiset mielenosoitukset vaaralliseksi mellakoinniksi. Sen verran tehokkaasti he tekevät tyhjäksi varsinaisten mielenosoittajien rauhanomaisen viestin. Kun ikkunoita ryhdyttiin särkemään ja autoja tuhoamaan, monet kaupunkiSIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi Musta blokki kansalaisvapauksia vastaan Uutisviikko KOONNUT SIMO ALASTALO Mellakoijia oli runsas tuhat, mielenosoittajia yli 100 000, joten rauhanomaisia marssijoita ei pidä tapahtuneen vuoksi syyllistää. Palattuaan Washingtoniin Trump peräsi ”rakentavaa” yhteistyötä Venäjän kanssa ja kutsui Hampurin G-20-kokousta menestykseksi. laiset saivat ohjeet pysyä sisätiloissa. Esillä oli hänen mukaansa ajatus perustaa kyberturvallisuuden yksikkö estämään vaalimanipulointia. Satoja poliiseja loukkaantui. Mellakoijilta voisi kysyä, tekevätkö he tempauksensa ilmaiseksi. Jos, niin ei ehkä kannattaisi, koska Putinin ja Erdoganin kaltaiset kansanlaisvapauksia rajoittavat poliitikot voisivat maksaa heille. Trump kertoi kysyneensä Putinilta kahteen kertaan Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Kaikki edellä mainitut osallistuivat Hampurin kokoukseen. Useat republikaanit tyrmäsivät ajatuksen tuoreeltaan. G20-mielenosoitusten alkuperäinen tarkoitus oli muun muassa ottaa kantaa Donald Trumpin, Vladimir Putinin, Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin politiikkaan. Mellakoijia oli runsas tuhat, mielenosoittajia yli 100 000, joten rauhanomaisia marssijoita ei pidä tapahtuneen vuoksi syyllistää. Republikaanisenaattori Marco Rubion mukaan yhteistyötä Putinin kanssa kyberturvallisuusasioissa voitaisiin verrata yhteistyöhön Syyrian presidentin kanssa kemiallisissa aseissa. STT AFP Photo / Saul Loeb. Jopa päiväkoteja jouduttiin Hampurin alueella sulkemaan turvallisuustilanteen vuoksi. Maailma seurasi Trumpin ja Putinin ensitapaamista Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat ensi kertaa Saksassa Hampurissa järjestetyssä G20-maiden kokouksessa perjantaina. Se ei voi, mutta tulitauko voi ja se toteutui, Trump tviittasi varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa. – Se tosiasia, että keskustelimme presidentti Putinin kanssa kyberturvallisuusyksiköstä, ei tarkoita, että uskon sen voivan toteutua. Myöhemmin Trump vaikutti perääntyvän lausunnostaan Twiterissä
Siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voi olla, että paskaduuni käsitteenä olikin hieman kohtuuton 15–20 vuotta sitten. Huhtikuusta lähtien kaikille Schengen-alueen ulkorajat ylittäville on tehty rajatarkastuksessa rekisteritarkastus. Saarikko nosti asian esille maanantaina nimityksensä jälkeen. Määräaikaisena oikeuskanslerina on toiminut heinäkuun alusta Risto Hiekkataipale, joka jatkaa virassa vuoden loppuun. Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Mutta puolustusvoimien slogani oli myös eräänlainen vastakohta ajan toiselle trendisanalle, paskaduunille. Kanteluista neljä koskee sitä, että Suomi on tänä vuonna pitkään ilman vakituista oikeuskansleria. Toiminta tosin pyörii yhä paskaduunin hengessä joskin nyt kansalainen, jos häntä sellaiseksi enää kehtaa kutsua, voikin kovalla yrittämisellä ponnistaa juurikin minimipalkalle. Veroeurot jäävät saamatta, valtion tulot hupenevat asumistukiin ja elinkeinorakenne taantuu. Käytännössä tällaiset yritykset pyörittävät bisnestä menneisyyden maailmasta; teknologia ja osaaminen korvataan ilmaisja halpatyövoimalla. Ruuhkilta raja-asemilla on Hirvosen mukaan pääosin vältytty. Kyselyn mukaan 40 prosenttia haluaisi, että presidentillä olisi oikeus hajottaa eduskunta. Kuitenkin jo silloin oli nähtävissä, että paskaduunien puolestapuhujat keskittyivät lähinnä heihin jotka kyseisiä tehtäviä eivät itse ikinä nähneet tekevänsä. – Kutsun ilman muuta suuret kaupungit keskusteluun aiheesta. On selvää, että tällainen toiminta ei johda korkeaan jalostusarvoon. MIKKO VESA Indeksi Paskaduuni 2.0 PUOLUSTUSVOIMAT BRÄNDÄSI TYÖNSÄ vuosituhannen vaihteessa slogaanilla ’tee työtä jolla on tarkoitus’. Asenteet tankojuoppoutta kohtaan ovat melko suopeita. Eniten presidentin oikeutta hajottaa eduskunta tukevat vasemmistoliiton ja vähiten keskustan kannattajat. Nykyään aloiteoikeus eduskunnan hajottamiseen on pääministerillä. 42 prosenttia tosin hyväksyy pyöräilyn vain ”pienessä humalassa” ja kolme prosenttia miten humalassa vain. Mutta mikä oli nähtävissä jo silloin, on silkkaa totuutta tänään; paskaduunit lässähtivät siihen kuuluisaan tuulettimeen ja tuloskunto on sen mukainen. Kiitelty mainoslause osui hyvin ajanhenkeen; orastavaan trendiin jossa protestanttisen yhteiskuntamoraalimme kulmakivi, työ ehdottomana arvona, alkoi nakertumaan reunoistaan. Oikeuskansleri valvoo muun muassa hallituksen virkatoimien laillisuutta. Liiketaloudellisesti paskaduuniyhteiskunta luo yrittäjille kannustimia rakentaa liiketoimintaa joka perustuu alipalkkaukseen. Tiukentuneet rajatarkastukset toimineet Tiukentuneilla rajatarkastuksilla on tavoitettu kymmeniä viranomaisen kuuluttamia henkilöitä enemmän kuin aiemmin, arvioidaan Rajavartiolaitokselta. Liki puolet hyväksyy tankojuoppouden Yli joka neljäs suomalainen on syyllistynyt tankojuoppouteen eli ajanut polkupyörällä humalassa, kertoo Liikenneturvan kysely. Työstä kieltäytyminen oli sekä kansantaloudellisesti tuhoisaa mutta myös moraalisesti arveluttavaa, eräänlaista hyvinvointiyhteiskunnan käpykaartilaisuutta. Rekisteritarkastus sisältää muun muassa tarkastukset varastettujen ja kadonneiden asiakirjojen rekistereihin. Kyselyn toteutti toukokuussa Kantar TNS, ja siihen vastasi runsaat tuhat suomalaista. Paskaduunikäsitteen vastustaminen muodostui pitkäksi aikaa eräänlaiseksi yhteiskuntaeliitin yhteisprojektiksi. Kyselyn mukaan 28 prosenttia kertoi pyöräilleensä humaltuneena viimeisen viiden vuoden aikana. 9 13. – Muutos on lisännyt yksittäisen rajatarkastuksen kestoa, mutta suuria ruuhkia siitä ei ole aiheutunut. Hän aloittaa virassa ensi vuoden alussa, vaikka nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle jo toukokuussa. Käytännössä yhtä suuri joukko eli 41 prosenttia ei haluaisi presidentille tätä oikeutta. Kehityksen poliittiseen valokeilaan astuu populismi; milloin oikeisto, milloin vasemmistoastalojen varjossa. Maltilliselle vasemmistolle ei jää jäljelle kuin haalistunut lippuvyö työväenmuseon seinällä. Vastanneista puolet ei hyväksy tankojuoppoutta. Pidän tärkeänä pohdintaa tulevaisuuden kunnista ja Suomen kaupungeista, miltä ne näyttävät soteja maakuntauudistuksen jälkeen, Saarikko sanoi. Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia. Vastanneista 45 prosenttia kertoi pitävänsä humalassa pyöräilemistä hyväksyttävänä. Tuomas Pöysti nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi toukokuussa. Hän arvioi, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapauslainsäädäntö muuttuu noin 60 pykälän osalta, kun kaikkiaan valinnanvapauslaissa on noin sata pykälää. Jari Soini Alkoholi pidentää reaktioaikaa ja heikentää havainnointikykyä.. – Tapaukset ovat samantyyppisiä kuin aiemminkin, kertoo rajaturvallisuusasiantuntija Tero Hirvonen. Presidentillä oli ennen vuotta 1991 oikeus määrätä uudet eduskuntavaalit. Liiketaloudelli sesti paskaduu niyhteiskunta luo yrittäjille kannustimia rakentaa liike toimintaa joka perustuu ali palkkaukseen. Huomionarvoista on myös se, että paskaduuniyhteiskunta on kiihtyvässä määrin kyvytön ylläpitämään sivistystä ja hyvinvointia. Alle puolet lisäisi presidentin valtaoikeuksia Neljä kymmenestä suomalaisesta lisäisi presidentin valtaoikeuksia, selviää Verkkouutisten kyselystä. Hän katsoo, ettei perustuslakivaliokunta suoraan velvoita sallimaan suurille kaupungeille oikeutta tuottaa sote-palveluja itse vaan lähinnä harkitsemaan asiaa ja perustelemaan sitä paremmin. Tosin työstä ei juuri kukaan kehtaa enää puhua; nyt on kokeilua, toimenpidettä, aktivointia ja toinen toistaan hienompaa uuskielen ilmaisua. HEINÄKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Suuret kaupungit keskustelemaan sotesta Uusi perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kutsuu suuret kaupungit keskustelemaan roolistaan soteja maakuntauudistuksen jälkeen. Neljä prosenttia kertoo pyöräilleensä huppelissa usein. Viisi kantelua oikeuskanslerin nimityksestä Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty viisi kantelua oikeuskanslerinimityksestä, oikeusasiamiehen kansliasta kerrottiin maanantaina. Kirjoittaja on liikeenjohdon apulaisprofessori Hankenilla. Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla on rikos. Kyselyyn vastasi kesäkuussa reilu tuhat suomalaista. Varmaan joku on onnistunut burgereita pyörittämään minimipalkalla sortumatta suurempiin ketkuiluihin. Lomakautta on kuitenkin vielä jäljellä, sanoo Hirvonen. Yhteiskuntamoraalin selkäranka rakentui ajatukselle, että kaikki työ on merkityksellistä ja itsessään arvokasta. u u u SOMESSA, TÄSSÄ IHMISRAIVON pasuunassa, käsitteeksi kelpaa ihan arkinen orjatyö
F airbanks Suomi valittiin Arktisen neuvoston puheenjohtajaksi kokouksessa, joka pidettiin toukokuussa Alaskan Fairbanksissa. Ilmastoasiantuntijat sanovat, että jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää katastrofaalisen rajan alle, 70–80 prosenttia tunnetuista fossiilisen energian varoista pitää jättää hyödyntämättä. Kaikkialla arktisella alueella ei mene yhtä hyvin. Tänä talvena jään maksimimäärä ylsi jälleen pienuusennätykseen. Edellinen ennätyslukema oli vuodelta 2015, ja vuoden 2016 lukema oli mittaushistorian kolmanneksi pienin. Se sijaitsee vajaan sadan kilometrin päässä Norjan Hammerfestistä, ja sen omistajia ovat öljy-yhtiöt Eni ja Statoil. D onald Trump Yhdysvaltojen uusi presidentti on hämmentänyt monella tavalla arktista yhteistyötä ja Arktisen neuvoston toimintaa. C FC-yhdisteet CFC-yhdisteiden eli freonien käyttö on ihmiskunnan vanha synti, joka näkyy edelleen erityisen voimakkaasti napa-alueilla. CFC-yhdisteet tuhoavat maapallon ilmakehän otsonikerrosta ja ovat aiheuttaneet napa-alueiden ylle otsoniaukoiksi kutsuttuja pahoja otsonikerroksen ohentumia. Iso osa neuvoston työstä liittyy ilmastonmuutoksen tutkimiseen ja torjumiseen. HEINÄKUUTA 2017 Arktisen alueen aakkoset 29 kirjainta johdattavat Suomen arktisen puheenjohtajuuskauden aiheisiin A rktinen neuvosto Arktinen neuvosto on kahdeksan jäsenmaan eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Tanskan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kanadan hallitusten yhteistyöelin, joka keskittyy erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen. Hyvinvoinnin edellytys ovat työpaikat, mutta jos ne syntyvät elinympäristöä tuhoamalla, hyvinvointivaikutus jää laihaksi. Vauhti, jolla jää on huvennut, on ollut viime vuosina päätähuimaava. Euroopan ensimmäinen arktinen sidosryhmäfoorumi järjestettiin vastikään Oulussa. Muutos on ollut napa-alueilla jopa nopeampaa kuin tutkijat ovat ennustaneet, ja lämpötilaennätykset ovat rikkoutuneet vuosittain. Venäjän ja Norjan rannoilla lainehtiva Barentsinmeri on yksi arktisen alueen merialueista ja monien kiistojen näyttämö. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017–2019. E U Euroopan unioni on Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen, ja sen kiinnostus arktisia asioita kohtaan on kasvanut koko ajan. Suomen Lapissa on siitä huolimatta onnistuttu järjestämään asukkaille kohtuulliset peruspalvelut ja muut elämisen edellytykset. H yvinvointi Arktisella alueella välimatkat ovat pitkiä ja asutus harvaa. Arktisella alueella hyvinvoinnin luominen on erilaisten tarpeiden palapeliä. K oulutus Yksi Suomen arktisen puheenjohtajakauden teemoista on koulutus. Neuvoston päättävä elin on ulkoministerikokous, joka järjestetään joka toinen vuosi, seuraavaksi Suomessa toukokuussa 2019. Myös Yhdysvaltojen irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta hankaloittaa yhteistyötä. G oliat Goliat on maailman pohjoisin öljynporauslautta. Miten pystytään järjestämään tasa-arvoinen koulutus harvaan asutuilla seuduilla ja näin ehkäisemään syrjäy. Tänä talvena jääpeite oli 1,22 neliökilometriä pienempi kuin vuosina 1981–2010 keskimäärin – jäätä on siis kadonnut lähes neljän Suomen kokoisen alueen verran. I lmastonmuutos Ilmastonmuutos etenee arktisella alueella kaksi tai kolme kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla. Mitä käy, kun yhden jäsenmaan johtaja kiistää koko muutoksen olemassaolon ja tieteellisen tutkimustiedon arvon. Trump aikoo myös saada purettua edeltäjänsä asettaman kiellon uusille öljynporausluville Pohjoisella jäämerellä ja Yhdysvaltain rannikkovesillä. 10 13. Arktisen öljyn ja kaasun pitäisi siis antaa olla. J ää Yhdysvaltojen lumija jäätietokeskus NSIDC seuraa arktista jääpeitettä päivä päivältä. Tämä tarjoaa myös Suomelle lisää roolia ja näkyvyyttä EU:ssa. Suomen kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus. Ilmastonmuutos on suurin ja kauaskantoisin niistä asioista, jotka rajoittavat arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämistä. Siksi muutoksen seuraukset näkyvät alueella erityisen voimakkaasti jo nyt. B arentsinmeri Arktisen alueen rajauksia on monia, mutta yleensä sillä tarkoitetaan aluetta, joka jää pohjoisen napapiirin pohjoispuolelle. CFC-yhdisteiden käyttöä kuitenkin rajoitettiin sopimuksella jo vuonna 1987, ja otsonikerroksen odotetaan hiljalleen palautuvan
Jakomielistä suhtautumista aiheeseen kuvaa, että Norjan hallitus aikoo kieltää rakennusten öljylämmityksen vuodesta 2020 alkaen. P ohjoinen ulottuvuus Pohjoiseksi ulottuvuudeksi kutsutaan yhteistyötä EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa Suomella on menossa monenlaista korkeatasoista arktiseen alueeseen liittyvää tutkimusta. HEINÄKUUTA 2017 Arktisen alueen aakkoset tymistä. Jokainen maa, Suomi mukaan lukien, haluaa ottaa näistä mahdollisuuksista kaiken irti. Suomella on omat kysymyksensä täkäläisen alkuperäiskansan, saamelaisten kanssa. Tämä aiheuttaa poikkeuksellisia ja rajuja sääilmiöitä muualla. Tutkimuksissa on havaittu, että pohjoisen jään sulaminen on yhteydessä muutoksiin esimerkiksi merivirroissa ja ilmakehän liikkeissä. Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat Arktisen neuvoston pysyviä edustajia. Turistimatkoja kaupunkiin järjestetään. Lisäksi arktiselle alueelle säteilevät kansainväliset kiistat muualta. Samalla ajankohtaisiksi nousevat yhteydet Suomesta Jäämerelle. S aamelaiset Arktisella alueella asuu noin miljoona asukasta, ja heistä vajaat kymmenen prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin. Suomi ajaa myös 15 000 kilometriä pitkän tietoliikennekaapelin vetämistä Aasiasta Eurooppaan Koillisväylän kautta. Esimerkiksi Suomeen jään sulaminen voi tuoda yllättävää kylmyyttä. Tässä on yksi taloudellisista lupauksista, joita Arktis antaa Suomelle: täkäläisille taidoille esimerkiksi laivanrakennuksessa, varustamotoiminnassa, suunnittelussa, meteorologiassa ja jäänmurrossa on paljon kysyntää. Sen tarkoitus on tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä Luoteis-Venäjällä, Itämerellä ja Euroopan arktisilla alueilla. Toisaalta monen arvion mukaan nimenomaan pohjoisessa yhteistyö Venäjän ja lännen välillä on säilynyt pakotteista ja muista kiistoista huolimatta. Esimerkiksi matkailu alueella perustuu usein nimenomaan luonnon säilyttämiseen. U hanalaisuus Ilmastonmuutos uhkaa kaikkein pahimmin sellaisia lajeja, jotka eivät pysty sopeutumaan nopeasti tai. Suuri kysymys on, miten alkuperäiskansojen oikeudet toteutuvat yritysten tavoitellessa kilpaa alueen luonnonvaroja. R eitit Jään sulaessa pohjoisen merillä aukeaa uusia laivareittejä. Q aanaaq Grönlantilainen Qaanaaqin kaupunki on entiseltä nimeltään Thule. 11 13. Mitä oikeuksia alkuperäiskansoilla on asuinmaihinsa. Suomessa on vanhastaan monenlaista lumeen, kylmyyteen ja jäähän liittyvää ammattitaitoa, jota nyt nähdään mahdolliseksi myydä muualle. Mitä, jos yksi liiketoiminta tuhoaa mahdollisuudet harjoittaa vanhoja. Viime vuonna lupia sai 13 yhtiötä. T urvallisuuspolitiikka Ristikkäiset edut ja pelissä olevat isot rahasummat ovat omiaan aiheut tamaan kiistoja. M atkailu Kaikki arktisen alueen uusista liiketoimintamahdollisuuksista eivät ole ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa, päinvastoin. Suomi ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia ajavaa ILO-sopimusta. Tämä näkyy turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä: valtiot ovat satsanneet merivalvontaja sotakalustoon ja sotilaalliset harjoitukset alueella ovat lisääntyneet. Esimerkiksi öljynja kaasunporaus, kaivostoiminta ja merikuljetukset helpottuvat, ja ne puolestaan luovat markkinoita kymmenille muille aloille, kuten öljyntorjuntaan, meriteollisuuteen, jäänmurtoon ja informaatioteknologiaan. L iiketoiminta Jään sulaessa arktisella alueella vapautuu koko ajan lisää liiketoimintamahdollisuuksia. O ikkuilevat säät Kun valtava jäämassa maapallolla sulaa, vaikutukset eivät jää vain paikallisiksi. N orja Tällä hetkellä Norja on ainoa maa, joka tarjoaa uusia öljynetsintälupia arktisella alueella. Ehkä maailman laita on siis Qaanaaqissa. Luontomatkailun arvioidaan olevan tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava matkailun osa-alue. Jäämeren radasta puhutaan yhä vakavammin. Ultima Thule puolestaan tarkoitti keskiajalla äärimmäistä pohjoisen aluetta. Maa-alueiden päältä sulava jää myös nostaa merenpintaa. Suomi aikoo ottaa esiin esimerkiksi koulujen tietoliikenneyhteydet ja tietysti myös mainostaa omia onnistumisiaan koulutuksessa. Sääolot alueella pysyvät silti vaikeina, joten millä tahansa vehkeillä ja taidoilla ei arktisille merille voi lähteä
W WW Erinomainen paikka lisätä omaa Arktis-tietämystään ovat Lapin yliopiston Arktisen keskuksen sivut: www.arcticcentre.org. Neuvostoliitto aloitti sen poraamisen vuonna 1970. Z apoljarnyi Venäjän Zapoljarnyi on kaivoskaupunki aikaisemmin Suomelle kuuluneen Petsamon alueella. Sen lähellä on maailman syvin kalliokairaus, 12,3 kilometriä pitkä Kola Superdeep Borehole. Ä yriäiset ja kalat Kalat ja äyriäiset ovat yksi arktisen alueen luonnonvaroista, jotka vetäytyvä jää asettaa yhä helpommin tarjolle. Arktinen neuvosto seuraa näitä kertymiä saasteraportissaan. Markkinoille tulee kuitenkin joka vuosi satoja uusia kemikaaleja, eikä kaikkien pitkäaikaisvaikutuksia tunneta. Näitä aineksia hyödynnetään jo arktisen alueen matkailussa ja kulttuuriviennissä, mutta moni uskoo, että mahdollisuuksia on vielä paljon lisää. Pohjoiselle mystiikalle, lumelle ja poroille on maailmalla jopa oma päivänsä: joulu. Tua Onnela Demokraatti Tärkeimmät lähteet: Suomen arktinen strategia 2013, Arktinen keskus, ulkoministeriö, Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportti 2007, www.ilmasto-opas.fi, Suomen puheenjohtajuusohjelma Arktisessa neuvostossa. Millä hinnalla. Mitä, missä ja miten saa tehdä. Myös yritysten kiinnostus on hiipunut, sillä öljyn hinta on tällä hetkellä alhaalla ja sen poraaminen arktiselta alueelta kallista. Presidentti Vladimir Putin on toki vakuuttanut, ettei aio ryhtyä sotimaan arktisista alueista. Arktiseen öljyyn kiteytyy silti moni alueen suurista kysymyksistä. Norjaa lukuun ottamatta maat ovat muun muassa ympäristösyistä lyöneet jarrua öljyn hyödyntämiselle. Niinpä vielä muutama vuosi sitten uskottiin, että öljy aiheuttaa Arktikselle ennennäkemättömän kultaryntäyksen. Pari vuotta sitten maailman kalateollisuus sopi rajoituksesta, jonka mukaan turskaa ei aleta kalastaa aiemmin merijään peittämillä alueil la pohjoisella Barentsinmerellä. HEINÄKUUTA 2017 muuttamaan pohjoisemmaksi. Arktisella alueella näitä on runsaasti. Kaivostoiminta on yksi arktisen alueen bisneksistä, joihin havitellaan kovaa kasvua myös Suomessa. Siitä yksi esimerkki ovat Åsa Larssonin dekkarit, jotka sijoittuvat Pohjois-Ruotsiin ja kuvaavat elämää kylmällä syrjäseudulla ongelmineen ja ilonaiheineen. Y mpäristömyrkyt Monet saasteet kulkeutuvat ja kertyvät arktiselle alueelle merija ilmavirtojen mukana. Ö ljy Norjan öljyviraston arvion mukaan pelkästään Barentsinmerellä on öljyä kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin luultiin. V ladimir Putin Yksi Suomen puheenjohtajakauden suuri kysymys on, miten Venäjä ja Yhdysvallat saadaan tekemään arktista yhteistyötä. X mas Kylmä pohjoinen on kautta aikojen kiehtonut retkeilijöitä ja taiteilijoita ja ollut monien satujen ja tarinoiden lähde. Myös maiden välillä on tehty sopimuksia rajoituksista. 12 13. Jos Donald Trump hämmentää erityisesti ympäristöpolitiikkaa, Venäjään katseet kääntyvät varsinkin turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Miten arvotetaan keskenään maapallon tulevaisuus ja tämän hetken rahalliset hyödyt. Ryntäys on jäänyt odotettua laimeammaksi. Å sa Larsson Pohjoinen elämäntapa kiinnostaa maailmalla. Rovaniemelläkin on vasta kaksi joulupukkimaata. Tunnetuin ilmastonmuutoksen uhkaamista eläimistä on jääkarhu: sen kesäinen ravinnonsaanti käy paikoin mahdottomaksi, kun hylkeiden pyytäminen jäältä ei onnistu. Hyödyntämisessä tulevat vastaan jälleen tutut ongelmat: ylikäyttö, luonnon tuhoutuminen ja alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen. Sen mukaan monien vanhojen myrkkyjen, kuten DDT:n ja elohopean pitoisuudet ovat viime vuosina vähentyneet
HEINÄKUUTA 2017. 13 13
Corbynin suosio perustui vaaleissa osittain hänen epämääräisyytensä brexit-kysymyksessä. Ja siksi konservatiivit kaihtavat niitä ja yrittävät selviytyä vähemmistöhallituksena Pohjois-Irlannin protestanttisen DUP-puolueen epämääräisellä tuella. Työväenpuolueen vaaliohjelma oli osittain vasemmistopopulistinen. Itä-eurooppalaiset lähtevät sankoin joukoin, kansanterveyshuollon sairaanhoitajien paikkoja ei enää haeta EUmaista, ja mansikat jäävät pellolle, kun bulgaarit eivät enää tule niitä poimimaan. Energiaverkon kansallistamisellekin muun muassa ranskalaiset kohauttaisivat olkapäitään, sillä heidän oman sähkölaitoksensa EDF:n osake-enemmistö on valtion käsissä. Taloudellinen kasvu, joka brexitin jälkeen on perustunut pääasiassa kotimaiseen kulutukseen, on nyt alkanut hiipua. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. TUC kehottaa nyt Työväenpuolueen johtoa omaksumaan jonkinlaisen pehmeän brexitin ehkäpä juuri Norjan mallin. Corbyn lyö gallupeissa reippaasti pääministeri Theresa Mayn äänestäjien suosiossa. Alunperin maahanmuuttajakysymys oli se tärkein kysymys brexitissä, mutta nyt synkkenevät talousnäkymät ja EUmaista tulevien työntekijöiden lähtö alkavat pelottaa brittejä. Konservatiivien piirissä aletaan jo kuiskia nopeasta Norjan mallin mukaisesta ratkaisusta ainakin toistaiseksi. Institute of Fiscal Studies arvioikin, että konservatiivien politiikka merkitsisi käytänössä vielä viittä säästäväisyyden vuotta lisää. EEVA LENNON Uutisanalyysi sesti aikeessaan käyttää suurta julkista sektoria sosiaalisiin sijoituksiin. Nyt ei niin käynytkään, ja tilanne puolueen sisälläkin on tyystin muuttunut. Arvostettu tutkimuslaitos Institute of Fiscal Studies on laskenut, että jos ohjelman kaikki lupaukset toteutettaisiin, verotus täällä pitäisi nostaa korkeammalle kuin, mitä se on ollut koskaan aikaisemmin. Me täällä Lontoossa tappelemme rakennustyöläisistä. Mutta Macronhan onkin todellisuudessa keynesiläinen sosialidemokraatti, joka haluaa luoda Ranskaan gallialaisen version pohjoimaisesta yhteiskuntamallista, vaikka Ranskan erikoisolosuhteet estivät häneltä pääsyn sosialisti-puolueen presidenttiehdokkaaksi. HEINÄKUUTA 2017 Corbynin paluu ” Macron on todellisuudessa keynesiläinen sosialidemokraatti, joka haluaa luoda Ranskaan gallialaisen version pohjoimaisesta yhteiskuntamallista. Hänet on juuri nähty puhumassa Glastonburyn musiikkifestivaaleilla, ja syleilemässä Lontoon Grenfell-tornin järkyttävän tulipalon henkiin jääneitä asukkaita ja uhrien omaisia. En haluaisi olla Jeremy Corbynin kengissä, jos hän pääministerinä joutuu tilille ohjelmastaan, joka lupaa hyvinvointivaltion seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista pelkällä rikkaiden verotuksen ja yhtiöveron korotuksella. Se jättäisi Britannian sisämarkkinoille, mutta vapauttaisi saarivaltakunnan yhteisestä EU:n maatalouspolitiikasta, kalavesien jakamisesta ja tullisopimuksesta, jolloin Britannia olisi vapaa tekemään omia kauppasopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Parissa kuukaudessa Britannian vähiten suositusta poliitikosta on tullut kansakunnan mieli-isoisä. Kansa väsyi säästämiseen Myös kansalaiset alkavat saada tarpeekseen vuodesta 2010 jatkuneesta säästäväisyyspolitiikasta. Mutta Norjan malli vaatisi Britannialta jäsenmaksua EU:n budjettiin, ja alistumista työntekijöiden vapaaseen muutto-oikeuteen. T yöväenpuolueen johtajalla Jeremy Corbynilla on meneillään rakkauden kesä. Sisäisessä oppositiossa on jäljellä enää pieni ryhmä, joka on ideologisesti eri mieltä Corbynin kanssa. Corbynin talouspoliittinen ohjelma on sen sijaan arvostetumpi taloustieteilijöiden piirissä. 14 13. Macronin linja Corbynista vasemmalle Tuon vaaliohjelman aikeet kansallistaa junat ja postilaitos eivät ole kovinkaan vallankumouksellisia hankkeita ainakaan Suomen tai Ranskan näkökulmasta. Mutta toisaalta täällä aletaan selvästi ymmärtää, että veroja on korotettava hyvinvointivalJeremy Corbyn lohduttaa Grenfell-tornin tulipalosta selvinneitä asukkaita Lontoossa. Hänellä ei tuntunut olevan voiton mahdollisuuksia, ja hänen ennakoitiin vaaleissa vievän puolueen murskatappioon. Kapinan tärkein syy oli se, että hän ei näyttänyt vetoavan äänestäjiin. AFP Photo / Pool / David Mirzoeff. Työväenpuolueen johto on keynesiläistä, ja 124 arvostettua akateemista taloustieteilijää antoi julkisen siunauksensa sen talouspoliittiselle ohjelmalle Observer-lehdessä esittäen, että ohjelman puuhaama investointipankki ja investoinnit tuotantoon ja infrastuktuurin ovat paljon parempia Britannian taloudelle kuin konservatiivien ikuinen säästöpolitiikka. Vain vuosi sitten Työväenpuolueen kansanedustajien enemmistö yritti suistaa Corbynin vallasta hänen huonon EU:n jäsenyyttä koskevan kansanäänestys-kampanjansa jälkeen. Nyt alkavat konservatiivien omatkin rivit jo rakoilla, ja kuuluu vaatimuksia varsinkin julkisen sektorin yhden prosentin palkankorotuskaton nostamisesta, kun inflaatio nyt punnan arvon laskun takia on kiihtynyt kolmeen prosenttiin. Työväenpuolue voittaisi mielipidetutkimusten mukaan nyt myös uudet vaalit, jos sellaiset järjestettäisiin. Euromaat sen sijaan porskuttavat uuden kasvun harjalla, ja Britannia alkaa näyttää luuserilta. On nyt aivan selvää, että Jeremy Corbyn jää Työväenpuolueen johtajaksi niin kauaksi aikaa, kun hän itse haluaa. Jos seuraavat vaalit kaikesta huolimatta tulevat pian, ne mennään viime vaalien ohjelmalla. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron, joka on luonut ympärilleen jonkinlaisen uuden keskustapuolueen En Marchen, on itse asiassa vasemmistolaisemmilla linjoilla kuin Jeremy Corbyn erityition ja varsinkin opetuslaitoksen ja kansanterveyshuollon pelastamiseksi. Sillä kun Corbyn jää puolueen johtoon, niin Työväenpuolue pysyy hänen mukanaan myös vasemmistolaisilla linjoilla
Uusi, Uudenmaan suurin puurakenteinen työväentalo valmistui vuonna 1925. Senkin seinät tosin ovat nähneet muitakin värejä. – Talo oli vihreä jonkin aikaa. Ku va t Ja ri So in i. Alkuperäinen talo oli oletettavasti rakennettu talkoovoimin, mutta uusi talo nousi suurin osin palkkatyönä. Suomen kaunein työväentalo -sarjassa tätä mielikuvaa edustaa joukon ainoana punaisena talona Vihdin työväentalo Puistola. HEINÄKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kaunein työväentalo DEMOKRAATTI ETSII SUOMEN KAUNEINTA TYÖVÄENTALOA Talo 2/5 Ku va t Ja ri So in i Monien vaiheiden Puistola O jakkalan pässiksi kutsuttu Olkkalan ja Ojakkalan kylien välillä kulkenut höyryjuna sylki elokuussa 1923 kipinän, joka poltti tällä paikalla vuodesta 1908 saakka seisseen työväentalon. Taloa rakennettiin osin vakuutusyhtiön korvausten turvin, mutta yhdistys joutui myös ottamaan lainaa Työväen säästöpankilta. 15 13. Sanasta ”työväentalo” tulee usein ensimmäisenä mieleen punainen rakennus. 1990-luvulla se maalattiin punaiseksi, siis oikean väriseksi, kertoo Vihdin työväenyhdistyksen sihteeri Jenni Viherkanto
Vihdin vanhempi polvi tunteekin talon Raasakan talona. Peruskorjaukset aloitettiin 80-lu. Myöhemmin yhtiö vuokrasi talon työväenyhdistyksen käyttöön ja vuonna 1942 yhdistys sai ostettua talonsa takaisin. Talo nimettiin vuonna 1960 Puistolaksi, ja se oli tovin 1970–1980-luvulla vuokrattuna Vihdin Iskulle. . työväenyhdistys VIHDIN PUISTOLA. . Helsingin työväen säästöpankki huusi Puistolan itselleen pakkohuutokaupassa ja siirsi talon myöhemmin perustamansa Kiinteistöosakeyhtiö Raasakan nimiin. Raasakankuja 1, Vihti . HEINÄKUUTA 2017 Talon historian synkkinä hetkinä 1930-luvulla valtio takavarikoi talon, koska väitteen mukaan talo oli annettu kiellettyyn kommunistien toimintaan. 16 13. . Talon kerrospinta-ala on 500 neliömetriä . . Talon omistaa Vihdin sos.dem. . Rakennettu vuonna 1925 . Juhlatila 200 hengelle
Työväenyhdistys on viime vuosina järjestänyt talolla kerran kuussa kaikille avoimen kirpputoritapahtuman. ja päättyy 17.8. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Suomen kauneinta työväen taloa pääset äänestämään vasta sitten, kun kaikki viisi finalistitaloa on esitelty. Itsellekin talo on jäänyt mieleen, kun silloin pikkupoikana kävin mukana tansseissa, Kai Viherkanto kertoo. Vihdin työväentalollakin kokoustetaan, mutta talossa on paljon muutakin toimintaa. Teimme suunnitelman kunnostuksiin ja tilojen vuokrauksen markkinointiin. vulla ja ne jatkuvat edelleen. Äänestysaika alkaa 3.8. Voit äänestää vain yhtä taloa. Kun pystymme kehittämään talon sisuksia, uskon sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen ja pitämään talon aktiivisena, hän sanoo. Tarkemmat ohjeet äänestämiseen saat Demokraatista 3.8. – Oma näkemykseni on, että alueellisesti tällaista taloa tarvitaan, hän summaa. Työväentalokilvassa äänestäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Viherkanto huomauttaa, että Vihdin Puistolalla on alueellaan etulyöntiasema, sillä yhtä isoa väkimäärää ei oikein muualle näillä seuduilla mahdu. Parin viime vuoden aikana olemme saaneet tehtyä paljon sisäpintoja uusiksi – maalaustyötä on tehty paljon. – 1950-luvulta 80-luvulle saakka talolla pidettiin paljon tansseja, bingoja ja kaikenlaista tapahtumaa. HEINÄKUUTA 2017 Kai Viherkanto ja Jenni Viherkanto pyörittävät Vihdin työväentaloa talkooväki apunaan. – Edellisellä talovastaavalla alkoi olla ikää ja kunnostustöitä oli tiedossa. Talon kunnostusta aiotaan jatkaa sen historiaa ja omaa olemusta kunnioittaen, mutta samalla taloa nykyaikaan tuoden. Seinien sisällä ihmiselämän kaari Katon kunnostusta lukuun ottamatta töitä on tehty pitkälti Viherkantojen omin hartiavoimin ja työväenyhdistyksen porukan talkootyönä. Eläkeläiset järjestävät talossa tapahtumiaan, Vihdin Quickstep treenaa salissa tanssejaan ja talossa vietetyissä juhlissa näkyy koko ihmiselämän kaari – on ristiäisiä, syntymäpäiviä, häitä ja hautajaisia. – Kokouksissa vaahtosammuttimen kokoisena kiersin polvelta polvelle, Helteen Veikon polvellakin on istuttu, hän kertoo. Tänä vuonna tehtiin pääovelle uudet raput ja peltikatto maalattiin, Viherkanto listaa. TIETOA ÄÄNESTYKSESTÄ. Neljä vuotta sitten talon otti hoitaakseen työväenyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Kai Viherkanto Jenni-vaimonsa kanssa. Jenni Viherkanto on itse kasvanut Otalammen työväentalossa, jossa hänen vanhempansa olivat talonmiehinä, joten talosta huolta pitäminen ja talon seinistä huokuva aate ovat hänellä verissä. Vihtiläisille talo on tärkeä ja moni muistaa sen aktiivisena tapahtumapaikkana. Hän näkee Puistolalla elävän tulevaisuuden. Talo tähän päivään Kai Viherkanto liittyi puolueeseen neljä vuotta sitten ja sai melkein heti kättelyssä Puistolan vastuulleen. 17 13. – Ihmisten halut ja toiveet tilojen osalta kehittyvät, joten pitää suunnitella tulevaisuutta tämän päivän tarpeet huomioon ottaen
info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi l puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. HEINÄKUUTA 2017 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Kirjakahvila: www.tyovaenperinne.fi KESÄN AUKIOLOAJAT (KESÄKUU-ELOKUU) TI PE KLO 11 16 HEINÄKUUN SULJETTU Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 18 13. (09) 774 3110, sähköp
Lähde: Keventäjät Hiki pintaan kesämökin työleirillä E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi. 19 13. . Suoritusten kesto on 30 minuuttia. . Ruohonleikkuu, työnnettävä moottorileikkuri 180 kcal . Rantalentopallo 320 kcal . juuriharjalla) 180 kcal . . Turha stressata, kunto pysyy yllä kesän pikku puuhillakin. Halkojen hakkaaminen, keskiraskas 240 kcal . Kulutus on laskettu 165 cm pitkälle ja 80 kiloa painavalle naiselle. Marjastus/sienestys 160 kcal Lomalla arkirutiinit unohtuvat, maisemat vaihtuvat ja rento kellottomuus siirtää vuorokausirytmin lomamoodiin. . . . Soutu, keskiraskas, 360 kcal . Monille kesä tuo tauon niin kuntosalilta kuin jumppatunneilta. Puutarhanhoito keskiraskas 200 kcal . . . HEINÄKUUTA 2017 . Patikointi maastossa, keskiraskas 240 kcal . . Golf 180 kcal . Maton pesu (esim
KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä Rakkaudesta eläimiin. 20 13. HEINÄKUUTA 2017 TEKSTI NORA VILVA
HEINÄKUUTA 2017. 21 13
Pikkumarmoseteilla on ruoka-aika. – Saattoihan se mummon astma toisaalta olla vanhemmilleni vain hyvä tekosyy olla suostumatta eläinhankintoihini. Sen sijaan jotkut asukkaista, kuten pesukarhut ja berberiapinat, ovat aiemmin olleet ihmisten lemmikkejä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opinnot toivat Hellströmin Helsinkiin 1993. Sitä kautta tulin sitten tähän työhön. – Suurin osa Korkeasaaren eläimistä on syntynyt eläintarhoissa. – Mutta pesukarhu on ihan täystuho kotioloissa. Sen todettuaan ihmiset yksinkertaisesti vain hylkäävät ne. Vanhempani vastasivat aina, että ei voida ottaa, kun mummolla on se astma, muistelee Sanna Hellström. Hangossa hän kirjoitti ylioppilaaksi. Ensimmäisenä opintovuonna hän vietti päivän Korkeasaaressa tehden opintoihinsa liittyvää tehtävää. Hellström syntyi Jyväskylässä, asui Salossa ja aloitti koulun Varkaudessa. HEINÄKUUTA 2017 ”L apsena olin haalimassa meille kotiin kaikenlaisia eläimiä. Ne ovat tulleet Korkeasaareen hollantilaisen eläintenpelastussäätiön kautta. Eläimiä ei hankita luonnosta, eikä luonnonvaraisilla eläimillä tehdä kauppaa, Hellström kertoo. Kaikenlaiset eläimet ovat kiinnostaneet aina. – En koe olevani kotoisin erityisesti mistään. – Onhan pesukarhu eläimenä söötti ja aktiivinen. Ja kun Youtubekin pursuaa söpöjä pesukarhuvideoita, niin sitten jotkut tosiaan haluavat niitä lemmikeiksi, Hellström pohtii. Nyt aikuisiässä sen pituus on. Helsingissä olen asunut pisimpään. Hellströmin isovanhemmilla oli maatila Pohjois-Karjalassa, Varpasalon saaressa. – Sen jälkeen en edes harkinnut mitään muuta ammattia. Mummo ei nimittäin asunut edes samassa pihapiirissä. – Silloin ajattelin, että olisipa makeeta olla Korkeasaaren eläinlääkäri. Ajan henkeen kuului, että ensimmäiseksi oli luovuttava eläimistä. Tällaiset entiset lemmikit löydetään usein dumpattuina suoraan kadulle. Hellströmin lapsuudenkodissa ei ollut eläimiä, mutta mummon naapurin lehmiä pääsi onneksi katsomaan. Yksi Amazonian asukkaista, notkeasti luikerteleva Taiwanin rottakäärme on kunnioitusta herättävä olento. – Se oli tavoitteeni. Korkeasaaren johtajan paikka oli auki ja mietin viimeiseen hetkeen asti haenko sitä vai en. Olin jo pienenä rapsuttelemassa kaikki vastaantulevat koiranpennut. Papukaijojen keskinäisen neuvonpidon äänet raikuvat trooppisessa lämmössä. Niinpä Hellström päätti jo lapsena, että hänestä tulee eläinlääkäri. Osa eläimistä entisiä lemmikkejä Kävelemme kohti sademetsän eläinten asuttamaa Amazonia-taloa. 22 13. Hellström toivoi Korkeasaaren johtokunnan puheenjohtajuutta. – Eläinrakkauteni on varmaan jotenkin sisäsyntyistä. Näin jälkikäteen tuntuu oudolta, että mietin asiaa niin pitkään. Mummon astmaan suhtauduttiin vakavasti. Maatilalla oli lehmiä. Myöhemmin tie vei kaupunginvaltuutetuksi ja kaupunginhallitukseen. Mutta kun isoisä kuoli, lähtivät myös lehmät
Tuotantoeläimillä eri säännöt Korkeasaaressa on maatiaiskanala. Hanhi on nyt voittanut tä män taistelun, Hellström virnistää. Sekin on enti nen lemmikki ja joutunut elämään ahtaassa terraariossa. Pyöräilyreitin lähistölle pesänsä tehnyttä valkoposkihanhea ohi hu rahtava pölkupyörä alkoi pahan ker ran sapettaa. 23 13. – Lainsäädännön vaatimukset ovat hyvin erilaiset samalle eläin lajille riippuen sen käyttötarkoituk sesta. Tuo tantoeläinten pitoa koskevat sään nöt ovat vain niin räikeän ihmisläh töisiä. Tiikerin voi myös opet taa antamaan kalterien toisella puo lella olevalle hoitajalle häntänsä, jol loin siitä voi ottaa verikokeen ilman, että eläintä tarvitsee rauhoittaa. eläinlääketieteen tohtori, Korkeasaaren johtaja vuodesta 2014 . kaksi ja puoli metriä. – Luulen, että kun hänen vahti mastaan pesästä kuoriutuu poika set ja stressi helpottaa, pystyn taas pyöräilemään töihin sitä alkupe räistä reittiä. Esimerkiksi tiikerit on opetettu siirtymään merkistä tiettyyn kohtaan aitauksessa. Sama koskee minkkejä, tarhattavia turkiseläimiä. Eläintarhoilla on tarkat vaatimuk set eläintenpidosta. syntynyt 1972 Jyväskylässä . . Kanakin haluaa nukkua puussa, jos sillä vain on mahdollisuus siihen. Mutta jos niillä ei ole motivaatiota oppia, ei koko hom masta tule mitään, Hellström kertoo. Koulutus on virikkeellistämistä ja eläimet oppi vat suhtautuvat rennommin ihmi siin. . Vaikka eläinten hyvinvointi on Korkeasaarelle ykkösasia, ei se kui tenkaan ole hankaliksi osoittautu neiden lemmikkien automaattinen pelastusasema. – Kanadanhanhi hyökkäili joka aamu suoraan päin. Vaihdoin työ matkan ihan suosiolla vähän toiselle reitille. Koulutetun eläimen hoito on tur vallisempaa ja helpompaa ja eläi melle itselleen vähemmän stres saavaa. Niitä ei kuitenkaan varsinai sesti kesytetä. – Emme voi ottaa tänne kaikkia eläimiä, joiden kanssa ihmisillä on vaikeuksia. Koulutus vähentää stressiä Hellström pyöräilee työmatkansa. – Eksoottiset eläinlajit ovat kieh tovia ja monet niistä pienenä hirmu suloisia, mutta kun ne kasvavat täy teen kokoonsa, ihmiset tajuavat et teivät ne sovi lainkaan lemmikeiksi. Kanaa ei edes saa pitää samanlaisissa olosuhteissa kuin, missä tuotantokanaloiden ka nat elävät. – Emme me toki haluaisikaan pi tää eläimiä sellaisissa oloissa. Se on aika outoa. Nykyään monia eläintarhassa asuvia eläimiä koulutetaan stressit tömämpään elämään. – Eläimet tykkäävät koulutuksesta todella paljon. HEINÄKUUTA 2017 ” Olin jo pienenä rapsuttelemassa kaikki vastaantulevat koiranpennut. . . – Täällä kun katsoo noita kanoja, sitä kuinka ne kuopsuttelevat maata ja pyrähtävät orrelle nukkumaan, tuntuu jotenkin uskomattomalta, että näitä samoja eläimiä saa tuo tantokanaloissa pitää pienissä, verk kopohjaisissa häkeissä, Hellström miettii. – Esimerkiksi kun nuori urostiike ri, Tamur, saa kokonai sen sianruhon aitauk seensa, ei sitä voisi op piminen silloin vähem pää kiinnostaa. kaksi lasta SANNA HELLSTRÖM
KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA kala mennä sanomaan, että lopettakaa se metsästys. Niitä elää maailman eläintarhoissa enemmän kuin asuinseuduillaan Itäisellä Venäjällä. Ja samaan aikaan me itse tapetaan susiamme.. Tunnetko Korkeasaaren eläimet henkilökohtaisesti. – Jos joidenkin ihmisten elinkeino on riippuvainen uhanalaisista eläimistä, niin siihen väliin on hanOnko sinulla nykyisin lemmikkieläimiä. Mutta eihän se ole ollenkaan niin. Aika monia eläimiä tunnen yksilöinä, mutta en pystyisi erottamaan hevosia toisistaan tai vaikkapa kierteissarvivuohia. Laiskiainen nimeltään Coco (kuvassa yllä). Amurinleopardi on yksi niistä lajeista, joilla on käynnissä luontoonpalautushanke. – Täältä käsin on niin helppo sanoa, että onpas se kauheaa, kun ne tappaa tiikerit. HEINÄKUUTA 2017 Uhanalaisia lajeja takaisin luontoon Korkeasaaren eläinlajeista uhanalaisin on amurinleopardi. Valvomattomilla luonnonsuojelualueilla eläimiä salametsästetään ja metsiä kaadetaan. Karhuistakin on ihan mahdoton sanoa, kumpi niistä on äiti ja kumpi tytär. Lempieläimesi Korkeasaaressa. Petoeläinten luontoonpalautusalue valitaan erityisen huolellisesti. Niiden kanssa ollaan mahdollisimman vähän kontaktissa. 24 13. Ne eivät pahemmin vaatteitani nuuskuttele. Se olisi epäreilua, Hellström tokaisee. – Suomessakin varmaan aika harva toivoisi, että esimerkiksi susia istutettaisiin juuri siihen oman kylän nurkille, Hellström hy mähtää. Se on meidän vanhin nisäkäs, varmaankin maailman vanhin laiskiainen. – Niille ihmisille täytyy keksiä joku muu elinkeino hengissä pysymiseen. Siksi vartiointi ja valvontakamerat olisivat tärkeitä hankintoja. Hellström vakavoituu mietteliääksi. Mielestäni luonnonsuojelua ei voi tehdä siten, että vähät välitetään paikallisesta väestöstä. Siihen vaikuttaa niin eläinten tai niiden osien kysynnän määrä, kuin myös paikallisväestön elinolosuhteet. Coco täyttää 44 vuotta. Luontoonpalautus tapahtuu niin, että lisääntyvä pari viedään valitulle alueelle suureen tarhaan. Kun pari lisääntyy, jälkeläiset päästetään vapaaksi luontoon. Kolme villakoiraa ja kissa. Koirat eivät ehkä ole huomanneet, että olen eläintarhassa töissä. – Olen aiemmin luullut, että luonnonsuojelualue on automaattisesti hyvä asia. Kun ajatellaan, miten arvokas vaikkapa sarvikuonon sarvi on, voi se jollain köyhällä alueella tarkoittaa, että sellaisen myymällä saa lapsensa kouluun. Salametsästyksen takia alueella täytyy olla valvontaa ja samalla sen täytyy sijaita kaukana ihmisasutuksesta. Tilanne olisi varmaan eri, jos olisin suorassa kontaktissa näiden eläinten kanssa, siivoaisin aitauksia ja ruokkisin niitä. Salametsästys on laaja kokonaisuus Salametsästys on suuri kokonaisuus
Pystyy paremmin hahmottamaan, miten maailma makaa. Se on voimaannuttavaa ja antaa mittakaavaa asioihin. Ei se talvikaan siellä tunnu niin pimeältä, kun lunta on paljon. Vaikka onkin sellainen tunne, että olen siirtymässä aikuisuuteen, en kuitenkaan ole kyynistynyt. Se on sielunmaisemani. Olen huomannut, että iän myötä monia asioita ymmärtää paremmin. Sukuni on Kemistä, mutta olen itse kasvanut Rovaniemellä. Kesän ensi merkkejä on, kun lapset alkavat pörräämään pihamaalla. Elämä ei ole niin hektistä. Olen innostuva ihminen ja haluan valaa muihinkin uskoa yhdessä tekemisen voimaan. Olen välillä asunut Oulussa ja yhden kesän Helsingissä. HEINÄKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Maria-Riitta Mällinen, 30 N äen peilikuvassani nuoren naisen, joka on siirtymässä aikuisuuteen. Maria-Riitta Mällinen on SDP:n puoluehallituksen jäsen ja työskentelee PAMissa järjestöneuvojana.. Nyt pohjoisessa on valtavasti valoa. Mutta Lappi on se minun juttuni. Talvella sitä ollaan aika omissa oloissa. Omien tavoitteiden täytyy olla korkealla. Pääsee hiihtämään ja lumikenkäilemään, on revontulia. Pohjoisessa on erilaista, rennompaa. Vuodenaikojen vaihtelua oikein odottaa. Realismi on kasvanut, mutta siitä huolimatta olen samanlainen maailmanparantaja kuin ennenkin. Pidän tuntureista. On mukava kiivetä tunturin laelle ja katsella eteen aukeavia, upeita maisemia. Luonto saa luovuuteni kukkimaan. Hetken myös Budapestissä. 25 13. Vapailla käyn retkeilemässä Muoniossa, Inarissa tai Pohjois-Norjassa
Suuren kokonsa vuoksi toukat vain paljastuvat helpommin kuin selvästi pienemmät sukulaisensa. Nick Percival Entomart Kuusamakiitäjän toukat ovat harvoin näin näkyvillä, paitsi kasvatusoloissa. Sireenikiitäjä on maassamme jokseenkin harvinainen ja vähälukuinen, ja sitä havaitaan keskimäärin vähemmän kuin vaikkapa ritariperhosta. Toukat ovat oksissa kiinni ylösalaisin, ja niiden ruskea vatsapuoli näyttää hämmästyttävästi osalta pensasta. 26 13. Sireenikiitäjän mahtavalle toukalle maistuvat kaupunkien koristeistutukset.. Etsittäessä toukkasilmä harjaantuu nopeasti, ja kokenut perhosharrastaja useimmiten löytääkin toukan, ellei se ole vielä lähtenyt etsimään koteloitumispaikkaa. Kun sireenikiitäjän toukka säikähtää etsijäänsä, se vetäytyy sfinksimäiseen köyryasentoon, mistä laji on saanut tieteellisen nimensäkin (Sphinx ligustri). Jos taas kurkistaa alhaaltapäin, vihreä selkä erottuu vaikeasti lehtien alapinnoista. Kiitäjien piikkiperäisistä toukista kiinnostuneen ei tarvitse lähteä metsään tai maaseudulle. Perinteiset niityt, ahot ja varsinkin suot ovat monille lajeille ehdottomia, ja niiden hävittäminen tappaa armotta myös siivekkäät alueelta. Niitä voi löytää kotikaupungin keskustasta. HEINÄKUUTA 2017 Koristepensaat maistuvat kiitäjäntoukille Luonto TEKSTI TUOMO KOMULAINEN Monet kiitäjäperhoset ovat sopeutuneet kaupunkioloihin oivallisesti. Toukan kohdalla maassa on kymmeniä pippurin kokoisia ja paalin muotoisia papanoita, jotka paljastavat oikean oksan. Puistoissa ja puutarhoissa piisaa purtavaa toukille, jotka pitävät koristepensaiden lehdistä jopa enemmän kuin perinteisistä ravintokasveistaan. Kokemus harjaannuttaa toukkasilmän Kuusamakiitäjän (Hemaris fuciformis) toukat syövät jaloja lehtokuusamaa sekä lumimarjaa. Niitä silmäilemällä vihreä ja violettijuovainen patonki useimmiten paljastuu. Mitä harmaampi betonierämaa, sitä vähemmän perhosia. Seuraavaksi voi huomata syömäjäljet: lehtiä on poissa tai osaksi näverretty. Ne ovat täysikasvuisinakin vain liitulakukaramellin kokoisia, joten niiden hakeminen on todellista aarteenetsintää. Sireenikiitäjän toukkia näyttäisi olevan paljon, mutta runsaus on luuloteltua. Reilusti keskisormen paksuisen jötkäleen löytää varmimmin angervoista, joiden oksat kurottavat asfaltin ylle. Siksi on perhosille suureksi avuksi, jos kaupunkialueelle jää rakentamattomia joutomaita luonnonkasveineen. Papanat paljastavat sijainnin Matalilla ruusuja morsiusangervoilla elää Suomen suurimman perhosen, sireenikiitäjän, jyhkeä toukka
Syy lienee ollut se, että mainosgraafikon koulutus ja työskentely tällä alalla oli tehnyt välineet ja menetelmät Kimmo Kaivanto: Hämärtää, 1969. Mether-Borgström ei kuitenkaan ollut yhtä tiukkalinjainen konkretisti kuin esimekiksi Lars-Gunnar Nordström. Vaikka tuon suunnan teokset ovat abstrakteja, sen keskeinen ajatus on, että kuvataiteessa konkreettisia ovat vain perusasiat: värit ja geometriset muodot, ympyrät, neliöt, suorakulmiot ja kolmiot. HEINÄKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Klassikoita ja nuorta kypsyyttä E rnst-Mether-Borgström (1917–1996) oli yksi suomalaisen konkretistisen taiteen uranuurtajista. 27 13. Taiteilija tie kohti ei-esittävää ilmaisua vei vähitellen. Hän ei myöskään pitäytynyt geometrisissa muodoissa, vaan välillä mukaan tulivat luonnosta saadut vapaat muodotkin. Hänen maalaustensa värisävyt ovat hyvin ilmaisevia; ne viestivät erilaisista tunnelmista, ehkä mielentiloistakin. Hän aloitti taiteilijanuransa grafiikalla. Teos ei saa viitata itsensä ulkopuolelle
Sara Hildénin museon näyttelyssä on paljon tuttuja maalauksia, mutta hyvinhän se tuo esiin Kimmo Kaivannon kehitysvaiheita. HEINÄKUUTA 2017 tutuiksi. saakka. Kimmo Kaivanto teki läpimurtonsa 1960-luvulla juuri informalismin merkeissä. saakka, ma–su 10–18. Lähtökohtana ovat selkeästi esittävät kuvat, mutta taiteilija on häivyttänyt ne tunnistamattomiksi sävypelkistyksellä ja vernissauksella. Luontevaa jatkoahan nämäkin teokset hänen uralleen ovat. 28 13. Tiina Pyykkisen teokset ovat hillittyjä, vaikka niissä kokoa onkin. Myöhemmin mukaan tulivat myös kolmiulotteiset teokset. Tampereen taidemuseo Vuoden nuori taiteilija 2017 – Tiina Pyykkinen Avoinna 27.8. Hillitty nuoruus Jos nuoren taiteilijan näyttelyssä odottaa näkevänsä räväkkää irrottelua, tulee Tampereen taidemuseoon mennessään pettymään. Ensikatsomalla maalauksissa ei välttämättä näe mitään, mutta tarkempi perehtyminen tuo esiin häivähdyksen interiööreistä ja ehkä ihmishahmoista. Tästä ovat hyviä esimerkkejä sodanvastaiset marssivat sormet ja räjähdyksiksi muuttuvat pensaat. Pyykkinen ei tee näkyväksi vaan peittää kohteet näkyvistä, tekee ne salaperäisiksi ja kiinnostaviksi. Tämän kauden vaikuttavia teoksia on Kun meri kuolee, jossa lumpeet ovat vallanneet veden pinnan. Luonnon ja väkivallan kuvat Suomalaiset konkretistit – myös Mether-Borgström – suhtautuivat vastenmielisyydellä vapaamuotoiseen abstraktiin taiteeseen, informalismiin, joka meillä teki läpimurtonsa 1960-luvulla. Kaupunkimaisemien kuutiomaiset kohteet muuttuvat vähitellen abstrakteiksi. Ehkä myös eksistentiaaliset, ihmisenä olemiseen liittyvät kysymykset korostuvat. Myöhempinä vuosina Kaivannon taide sai entistä henkilökohtaisemman sävyn. Ti–to 9–17, pe 9–18, la–su 10–18. Hänen luonnontunnelmia henkivät maalauksensa olivat saaneet innoituksensa maisemasta, kotikaupunki Tamperetta ympäröiviltä Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä. Mukana on myös Tampereen valtuustosalissa sijaitseva julkinen teos Tori vuodelta 1976. Ernst Mether-Borgström on kiinnostava ja monipuolinen taiteilija, jolle EMMAn näyttely tekee komeasti kunniaa. Jo grafiikassa näkyy vähittäinen siirtyminen esittävästä ei-esittävään ilmaisuun. Seppo Heiskanen KUVATAIDE EMMA, Espoo Ernst Mether-Borgströmin satavuotisjuhlanäyttely Avoinna 7.1.2018 saakka, ti, to 11–18, ke, pe 11–19, la–su 11–17. Valkoiseen ja voimakkaasti valaistuun tilaan sijoitetut prameat, mustaksi maalatut huonekalut nousevat korostetusti esiin yksittäisinä objekteina. Mutta syvyyttä ja kypsää pohdintaa niissä on sitäkin enemmän. Sara Hildénin taidemuseo, Tampere Kimmo Kaivannon muistonäyttely Avoinna 3.9. Museon toisen kerroksen portaiden eteen sijoitettua installaatiota voisi luonnehtia muiden teosten vastakohdaksi. EMMAn näyttelyssä tuo 1940-luvun grafiikan osuus onkin kiinnostava, sitä ei viime vuosikymmeninä ole ollut esillä. Sitä pidettiin liian romanttisena luonnontunnelmointina. Luonto pysyi Kaivannolle tärkeänä vielä senkin jälkeen, kun hän oli siirtynyt realistiseen, poptaiteesta vaikutteita saaneeseen ilmaisuun. Sisällön lisäksi hänellä oli aina mukana visuaalinen idea. Kaivanto otti kantaa maailman tapahtumiin, vaikka ei millään tavalla osoittelevasti sitä tehnytkään. Kankaat ja öljyvärit olivat sodan aikana ja sen jälkeenkin kalliita ja vaikeasti hankittavia. Sama kehitys näkyy myös maalauksissa. Pyykkinen pohtii kiinnostavalla tavalla kuvan rakenteita ja rakentumista, niiden erilaisia kerrostumia. Toisaalta syy oli taloudellinenkin. Kimmo Kaivanto: Kun meri kuolee II, 1973 Ernst MetherBorgström: Sirkusponi, 1948
Avoinna 29.7.saakka. Veistokset ovat värikkäitä ja hauskoja. Avoinna 7.1.2018 saakka. Morris on tehnyt näyttelyyn myös seinämaalauksen. KUVATAIDE Sarah Morris: seinämaalaus, 2017 Merja Haapala: At Your Sevice, 2009 Tiina Pyykkinen: Double, 2013 Ernst Mether-Borgström: Arktinen, 1976. 29 13. Avoinna 27.8. KUVATAIDE Kolme taiteilijaa, Essu Koskinen, Thomas Rydberg ja Mia Sarharla ovat rakentaneet yhteisnäyttelyn tm-galleriaan. saakka. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Merja Haapala on sekä kuvanveistäjä että keraamikko, ja kumpaakin lajia on esillä Tampereen taidemuseon näyttelyssä. Esillä on mystisiä, ehkä myyttisiäkin näkyjä sekä materiaalisia kokeiluja. HEINÄKUUTA 2017 Näyttelykuvia Ernst-Mether-Borgströmin näyttelyn yhteyteen EMMAan on tuotettu amerikkalaisen Sarah Morrisin maalausten katselmus. Teokset edustavat konkretismia, mutta ne ovat ankarammin ja tiukkalinjaisemmin toteutettuja kuin Mether-Borgströmin
Ennen Ultra Bran keikkaa Mari Lahti ja Annika Sirén tanssahtelivat jamaikalaisräppäri Sean Paulin letkeiden rytmien tahtiin.. Kyllä sitä maailmantuskaa kokiessani kuuntelin Ultra Brata, Sirén virnistää. Molemmat tätä nykyä yhteiskuntaan SDP:n kautta vaikuttavat naiset ovat myös vollottaneet sydänsurunsa ja nuoruuden angstinsa yh tyeen musiikin tahtiin. – Odotan myös Vesalan keikkaa, koska hän on niin valtavan lahjakas naisartisti, Mari Lahti sanoi. Tuli sellainen palo elämään, Lahti kuvailee. Tajusi, että näinkin voi ajatella. Mari Lahti kuvaili Ellinooran (kuvassa) keikkaa ”aivan ihanaksi”. – Sanat iskivät parikymppiseen, tiedostavaan nuoreen ihan kympillä. Hänen viisivuotias tyttärensä innostuu, kun kaiuttimista kajahtaa Savanni nukahtaa. Terhi Kokkonen, Vuokko Hovatta, Olli Virtaperko ja Arto Talme tarttuivat mikrofoniin, Tommi Saarikivi bassoon. Ne antoivat voimaa nuorelle, joka herää kaikkeen siihen, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Ultra Bra sai koko Ruissalon rannan raikumaan. 30 13. Keikan mittainen aikamatka Mari Lahden kotona Ultra Bra soi yhä usein. HEINÄKUUTA 2017 Ultra Bra sytytti palon elämään Ruisrock on ollut Annika Sirénille ja Mari Lahdelle kesäperinne jo pitkään, mutta tänä vuonna festarissa oli jotain aivan erityistä. Muun muassa Ellinooran, Vesalan ja Zara Larssonin keikat olivat naisten sunnuntain ohjelmassa, mutta heille Ultra Bra oli viikonlopun ehdoton päätapahtuma. Silloin ei naurattanut, mutta nyt niille suurille tunteille voi jo hymyillä. Tuli vapaus, mutta toisaalta vastuu. Yhtyeen musiikkiin liittyy valtava määrä muistoja ja tunteita. Lahti yhdistää Ultra Bran musiikin vahvasti ajattelunsa – yhteiskunnallisen ja poliittisen – heräämisen aikaan. Annika Sirénin soittimessa Ultra Bra ei ole soinut niin tiuhaan. Oli tunne, että maailma on auki ja kaikki on mahdollista, mutta samalla se vapaus oli vähän ahdistavaakin. Yhtyeen ainakin alkuun hyvin poliittisissa sanoituksissa oli voimaa, Lahti sanoo. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Ruotsalainen Zara Larsson kertoi lapsena käyneensä usein Suomessa ja kulkeneensa niillä samoilla laivoilla, jotka ajavat Ruissalon ohi. Encoren aikana joukkoon liittyi myös Anna Tulusto. – Se oli sitä itsenäistymisen aikaa
No eivät tietenkään, sillä sehän on päivänselvä encorebiisi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Turku. – Minä suojelen sinua kaikelta on ihana kappale, koska se on niin monimerkityksinen. Ei huono – brittiohjaaja Loachin realistiset, yhteiskunnallisiin ongelmiin tarttuvat ja heikompiosaisten arkea siloittelematomasti kuvaavat elokuvat tulevat aika lähelle Courgetten elämää. Yhtye jousineen, torvineen ja kaikkineen tarjosi odotetusti musiikillista mannaa Heikon valon ensitahdeista Vesireittien, Tyttöjen välisen ystävyyden ja Panaman kautta Pärnun viimeisiin säveliin. Kuultiin myös se Lahden tyttären suosikki ja yksi naiskaksikon monista lempibiiseistä. Keikan jälkeen Sirén pyyhkii silmäkulmistaan kyyneleitä ja Lahtikin on kiitollinen vedenkestävästä ripsiväristä. Etenkin viranomaistahojen ahdistellessaan. Ne biisit tulevat nyt keikalla tavallaan tuoreina – saa nähdä, millaisia fiiliksiä ne herättävät, Sirén pohti ennen keikkaa. Ja mä tapaan Suomen tyypit Musiikki itsessään oli kokemus, mutta kenties sykähdyttävintä oli rannan täyttänyt yhteisöllisyys. HEINÄKUUTA 2017 Mukana elämän maku ELOKUVA Elämäni kesäkurpitsana Ohjaus: Claude Barras Äänirooleissa: Gaspard Schlatter, Sixtine Murat, Paulin Jaccoud, Michel Vuillermoz, Raul Ribera, Estelle Hennard 2016, 66 min Viime vuonna parhaan animaatioelokuvan Oscar-ehdokkaana ollut ja kolme César-palkintoa napannut ranskalais-sveitsiläinen ”Elämäni kesäkurpitsana” (alkunimeltään ”Ma vie de Courgette”) nousee eräässä henkilökohtaisessa listauksessani korkealle. Poliisikuulustelun kautta poika ohjataan lastenkotiin, jossa odottaa yhtä lailla traumattisista olosuhteista lähtöisin oleva lapsijoukko. Yhtyeen itsensä ei tarvinnut juuri laulaa keikan kolmanneksi viimeistä kappaletta – jos nyt olisi tarvinnut laulaa muitakaan – kun yleisö teki sen heidän puolestaan. – Yön viimeinen drinkki aamiaiseksi vaihtuu, lisäsin siihen kahvia. Courgetten elämä mullistuu ja onnellistuu, kun lastenkotiin muuttaa eräänä päivänä Camille. Barrasin elokuvan loppu on tarinan muuhun kirpeyteen turhan sovinnanen ja siloiteltu, kun Courgette ja Camille pääsevät yhdessä sijaiskotiin hyvän poliisisedän huomaan. Ne keltaisiin sadetakkeihin sonnustautunet nelikymppiset, jotka ovat kasvaneet aikuisuuteen yhtyeen mukana ja ne, jotka ovat nyt nuoria. Kahden kovia kokeneen lapsen välille syntyy heti sielunkumppanuus. Tällaisia yhdeksänvuotiaiden seksijuttuja elokuvan penskat kelailevat muutamaankin otteesiin. Yhdellä isä on tappanut äidin, toisella molemmat vanhemmat ovat huumekoukussa, kolmannella äiti on karkotettu maasta turvapaikan epäämisen vuoksi. – Siksi tämä kesä on niin ihana, ja se tekee tästä Ruisrockista erityisen. Elämäni kesäkurpitsana kyynelöittää surulla ja ilolla. Ultra Bra tarjosi koskettavan aikamatkan, joka sai ihokarvat pystyyn ja äänen käheäksi. Alkoholisoitunut äiti putoaa eräänä päivänä Courgetten vahingossa tuuppaamaana ullakkohuoneen tikkailta ja kuolee. Lastenkotitarinaksi elokuva on oikeastaan poikkeuksellisen lystikäs – kaukana sellaisista lapsuuden traumatsoivista laitoskuvauksista, joita esimerkiksi dickensiläinen raskas proosa tai skandi noir -genren rikosromaanit viljelevät. Ei kuitenkaan takuuhelpoilla keinoilla kuten patetialla tai toiselta puolen slapstick-sekoilulla ja älyvapailla subretti-hahmoilla, jotka main stream -animaatioelokuviin usein liittyvät. Rannalla tapasivat iloisen yhteislaulun merkeissä Suomen tyypit. – Oli kyllä niin huikea tunnelma, kun ihmiset lauloivat ja tanssivat ympärillä. Nyt ei olla vaaroihin joutuvien söpöjen eläinhahmojen äärellä eikä pastellinsävyisessä satumaailmassa vaan kiinni sellaisessa lasten todellisuudessa, jossa perhe-elämää särkevät päihdeongelmat, taloudelliset huolet, väkivalta. 31 13. Rolf Bamberg Demokraatti Iloinen hetki lastenkodinkadulla. Courgette löytää alun sopeutumisvaikeuksien jälkeen paikkansa yhteisössä, joka monenkirjavuudestaan ja pienistä keskinäisistä skismailuista huolimatta on yhteen hiileen puhaltava. Elokuvan pohjana on Gilles Parisin (mukana myös filmin käsikirjoitustiimissä) vuonna 2002 ilmestynyt romaani ”Autobiographie d’une Courgette”. Keikan jälkeen oli sellainen tunne, että nytkö se jo loppui, naiset summaavat. – Ei ne voi olla soittamatta sitä! Eihän, sanoo selkäni takana nuori mies kaverilleen. Rosoa kuvissa, sydäntä äänissä Elämäni kesäkurpitsana -elokuvan kuvat eivät ole siloiteltuja. Courgette on sinitukkainen napero toisena oikealla vieressään vasemmalla Camille. Monen ikäiset näyttelijät tekevät animaatiohahmot eläviksi herkkävaistoisella ääninäyttelemisellään. Traumat näkyvät ulospäinkin: Simon purkaa niitä muiden pompottamiseen, Ahmed on yökastelija, yhdellä on pakkoliikkeitä, joku toinen säikkyy poliisiautoja... Tarinan päähenkilö on pikkupoika Icare, jota yksinhuoltajaäitinsä kutsuu aina Courgetteksi =kesäkurpitsa). Hymyä kyynelten läpi. Ehkä aikuisten ei silti kannata viedä alle kouluikäisiä katsomoon, jos eivät halua vastailla vaivaantuneina kysymyksiin ”mitä ne orpokotilasten jutut räjähtävistä pippeleistä tarkotti” ja miks muka silloin naiset hikoilevat ja sanovat uuh-uuh”. Siinä lauletaan, että: ”Ei ole sellaista pimeää, jota minun hento käteni ei torjuisi.”. Ei, Courgetten tarinan huumori on hienovaraista, vähän melankolista. ”Loachia lapsille” Sveitsiläisohjaaja Claude Barras on kuvaillut stop motion -tekniikalla tehtyä animaatioelokuvaansa määritelmällä ”Ken Loachia lapsille”. Saattaa näet olla, etten ole liikuttunut animaatioelokuvan äärellä yhtä vahvasti sitten Disneyn ”Kaunottaren ja Kulkurin” ensikatsomisen joskus 1960–70-luvun taitteessa. Sinä lähdit pois, minä katselin parvekkeelta loittonevaa selkääsi, kiersit vesilammikot ja arvaan, ettet murehdi tätä eroa, yleisömeri mylvi jälleennäkemisestä riemuiten, mutta varmasti myös erosta murehtien. Niin kuin todenmakuisessa tarinassa, myös hahmojen ulkoisessa olemuksessa on poikkeuksellista rosoa. Ultra Brata kuvataan sukupolvikokemukseksi – eikä syyttä – mutta Ruissalossa kävi korvia huumaavalla tavalla selväksi, että yhtye myös yhdistää sukupolvet. Kolmessa keskeisimmässä roolissa – Courgette, Simon ja Camille – asialla ovat lapset (Gaspard Schlatter, Paulin Jaccoud, Sixtine Murat), jotka todellakin ovat rooleissa läsnä. Sitä kuunnellessa miettii, kuka laulaa ja kenelle – ja kuka suojelee ketä, Lahti kuvailee. Persoonallisen kuvakerronnan ohella pitää kiitellä elokuvan vangitsevaa äänityötä. Elämäni kesäkurpitsana saattaa toimia hyvin koko perheen elokuvana, vaikka happy endistään huolimatta on yleissävyltään surumielinen. Piirrostarinan ote ei toki ole niin kriittinen kuin Loachin, mutta silti kaukana valtavirran ”koko perheen” piirrosfilmien epätodellisesta söpöydestä. Aikuisten kesken ne kuulostavat hellyttävän hauskoilta, pikkulasten kanssa katsottuna ne vaativat selityksiä
Lakkolaisten keskuudessa hätä oli ajoittain suuri. Huomautettiin, että ovatko kirjatyöläiset niin erikoisessa asemassa, että niiden täytyy uhrata oma taistelunsa toisten työläisten etujen nimessä. 24 mustinta porvaria oli vain äänestänyt lakien hyväksymistä vastaan. Helsingissä mielenosoitukseen osallistui Työmiehen mukaan ”liki satatuhantinen joukko”. Eduskunnasta saatiin ”viestintuojien” välityksellä tietoa asioiden etenemisestä. Työssä olevilta perittiin 25 prosentin lakkovero ja lakkolaisia pyrittiin sijoittamaan muihin ammatteihin ja töihin Venäjälle. Työväenaatteen museo. Mielenosoittajat marssivat Rautatientorilla 14. Toiselta puolen vielä lausuttiin, että työväenluokan kokonaisuudelle on hyötyä työväenlehtien ilmestymisestä lakon aikana senkin kautta, että siten saadaan uusia työväenlehtien lukijoita, joista voi kehittyä aatteemme kannattajia. Se päättyi vasta 8. Joukkovoima oli niin suuri, että se jaettiin kahteen paikkaan, Senaatintorille ja Rautatientorille. Työmies 13.7.1917 ”Kaksi työväen luokkataistelussa saavutettua voittoa” Heinäkuun 14. 32 13. Kirjatyöntekijäin taistelu. Ei kuitenkaan koskaan esitetä sellaista vastustusta jonkun ammattikunnan lakkoa vastaan, että sen kautta toisten työläisten tarveaineet tulevat kallistumaan. Erikoista oli, että vain työväenlehdet kertoivat kansalle nämä uutiset. HEINÄKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Työriidat. – Kello 11 aikaan yöllä saapuu viimeinen viestintuoja tuoden tiedon, että kunnallislaitkin ovat hyväksytyt. ”Eläköönhuuto työväen luokkataistelulle” Kunnallislakien ja 8-tuntisen työajan hyväksyminen oli huikea näytelmä myös eduskunnan ulkopuolella. – Lopuksi jokaisella puhujalavalla pidettiin puhe niistä suurista voitoista, joita työväen luokka on nyt saavuttanut. Kohottettiin eläköönhuuto työväen luokkataistelulle, Työmies (15.7.) kertoi. Työväenliike oli kutsunut lakien hyväksymispäivänä koolle suurmielenosoituksen, koska oli odotettavissa, että osa porvareista pyrki äänestämään lait yli vaalien. päivänä 1917 eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä lain 8-tuntisesta työpäivästä. Työmiehen 12.7. Kirjatyöntekijöiden lakon vuoksi porvarilehdet eivät ilmestyneet heinäkuussa lainkaan. Lakko oli pitkä. Lopuksi kuitenkin päätettiin jättää asia pöydälle ja toimikunnan tehtäväksi uusien esityksien tekeminen T.S.O.y:n johtokunnalle. heinäkuuta. numerossa oli ilmoitus suurmielenosoituksista ja kaavakuva Senaatintorin ja Rautatientorin järjestelyistä. elokuuta. Helsingin kirjatyöläisillä oli eilen yleinen kokous, jossa tuli kiivaan keskustelun alaiseksi, eikö olisi syytä julistaa lakkotilaan myöskin työväen sanomalehdet. Toiselta puolen lausuttiin, että nykyinen tilanne on niin tärkeä työväenluokan taistelussa, että on välttämättömyys saada asiain kulusta tietoja suurille työväen joukoille. Taas kohosivat mahtavat eläköönhuudot ilmoille kansanvallan puolesta. Mainittiin, että onhan paljon ammattialoja, joissa syntynyt työtaistelu koskee usein enemmän toisten työläisten etuja kuin porvarien. Tämän ajatuksen puoltajat olivat siinä uskossa, että kun annetaan työväen sanomalehtien ilmestyä, pitkitetään kirjatyöläisten taistelua, koska porvaritkin siten saavat välittömät tiedot tapahtumista. Molemmissa oli useita puhujalavoja
Kielteistä on se, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus tulee kasvamaan entisestään: niillä, joilla menee jo nyt hyvin, menee to dennäköisesti jatkossa vielä paremmin – ja päinvastoin. Siellä on eri alo jen huippuosaajia, eikä siellä paljoakaan mietitä yhteiskunnallisia asioita. Kuplan ja arjen välisestä erosta kertoo hyvin vaikkapa se, että Stanfordin yliopis ton naapurissa olevan maailmanlaajuisen ketjun hotellissa aamiaista ei saa, jos ei näytä joka aamu sisäänkirjautumisen yh teydessä saatua pahvista aamiaiskuponkia. HEINÄKUUTA 2017 ANTTI PALOLA Puheenvuoro V ierailin juhannuksen jälkeen Yh dysvalloissa. Kuten eräs luen noitsijoista totesi: Piilaakso ei ole paikka vaan ”mindset” – mielentila – eikä se kuole tai kuihdu pois nopeasti vaan elää ainakin seuraavat sata vuotta. Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja. Matkailu avartaa. Aamukävely suurkaupungissa avasi sil mät toisenlaiseen totuuteen. Takai sin palattuani ja matkan antia vähin erin sulateltuani minulla oli lopulta tuliaisina enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Piilaaksossa tavallisen työntekijän rooli jää miltei olemattomaksi. Piilaakson pellepelottomat elävät aivan omassa kuplassaan. Uusien start up yritysten käyttäminen muutoksen moottorina on osa ratkaisua. Kohteina olivat väki rikkain osavaltio Kalifornia, sen Pii laakso ja San Francisco. 33 13. Piilaakso elääkin osittain omaa elä määnsä, joka on rakennettu teknologia murroksen eli ”disruption” varaan. Lähdin matkalle ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin etsimään vastauksia aihe piireihin liittyviin kysymyksiin. Selviytyäksemme ja pysyäksemme mu kana nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä meidän on kyettävä onnistu neesti yhdistämään vanha ja uusi. Matkan aikana oli tarkoitus tutustua uusim man teknologian kehitykseen, teko älyn luomiin mahdollisuuksiin ja niiden vaikutuksiin ihmisten arkeen, työelämään ja koko yhteiskuntaan. Niiden edustajia kuunnellessa syntyi vaikutelma, että muutos vanhasta uuteen ei ole niin nopea kuin Piilaakson ”propelli päät” visioivat. Tu tustuimme sekä uusiin start up yrityk siin että jo vakiintuneisiin vanhempiin yrityksiin ja kaikki kohteet olivat mielen kiintoisia. Yh teiskunnan ja työelämän jakautuessa hyvä ja huonoosaisiin pelottavan suuri kysymys onkin, kuinka onnistumme pitämään hy vinvointiyhteiskuntamme pystyssä edessä olevien suurten muutosten keskellä. Jonnekin unohtui digitalisaation arkipäivän käytännön soveltaminen. Tulevaisuus on tuntematon – ainakin osittain. Se on hyvä asia, sillä kasvu syntyy sen myötä. Heidän tavoitteensa on, että kaiken on muututtava hetkessä. Matka tuli ehdottomasti tarpeeseen. Muutos on toki sielläkin käynnissä, mutta ylimenokausi vanhasta uuteen vie aikansa. Kodittomia huonoosaisia näytti heräävän koloistaan paljon enemmän kuin osasin odottaa. Kohtasin matkalla suuren maan kahdet kovin erilaiset kasvot. San Franciscon isoissa ja vakiintuneissa yrityksissä kohtasimme toisenlaisen maail man
Ikävä vain, että eräät suuret valtakunnalliset tiedotusvälineet eivät nytkään Kirjapäiviä saaneet sivuilleen mahtumaan. Sääli heitä, joiden kulttuurinnälkä näkyy tulevan tyydytetyksi arvoltaan halvemmin keinoin. Sijaitseehan Sastamala kehäkolmosen ulkopuolella eikä vanhempi kirjallisuuskaan kiinnosta kuin ihan oikeita kirjojen ystäviä. Sitä löytyy Junttilan tuvan seinältä. Heikossa hapessa on myös hallitus, joka nojaa kuolonkorahduksissaan tutisevaan siniseen ja valkoiseen joukkioon ja joka uskoo, että kahdesta puolikkaasta tulee yksi kokonainen. Nyt myös ymmärrämme, kuka pitää hallitusta koossa, sanelee tukun ehtoja eikä ole valtiovarainministeriössä. Voipi Kirjoitettua ja puhuttua olla, että toinen SMP-vainaan puolueista jo ennen joulua on maan johtava kännykkäpuolue, siis puolue vailla johtoa. Ja siitäpä hallitussopu sulostuu sulostumistaan. Vaan oli se kaunis näky ja tannerkin siinä tömisi, kun Soini loikkasi perustamansa puolueen horjuvista riveistä. Kokeilee ensin kuitenkin harakiriä. Väkeäkin oli salissa enemmän kuin lupa taisi sallia eli hyvän joukon toistatuhatta. Väkeä oli totutusti ”paikat väärällään” eli täydet salit kuuntelemassa erinomaisia esityksiä ja notkuvat kirjapöydät ostajain mielenkiinnon kohteina. Emme tule hepnaadilla lyödyiksi, vaikka hallitus ehdottaisi, että jouluja vapunpäivää vietettäisiin yhdessä ja että maakuntavaltuustojen jäsenet ja euroviisuehdokkaat säästösyistä ja samanarvoisina valittaisiin samalla kerralla. Hallituksen elinpäiviä lisäämään, taantumuksen takuumieheksi ja hallituskumppaneille räksyttämään vaihtoi kokoomus perustuslakivaliokuntaan Ben Z:n. Ei tule. u u u Ihmetelty on, miksi persujohtaja Soini ei ottanutkaan vaalimenestyksen perinteisesti oikeuttamaa/edellyttämää valtiovaranministerin salkkua seurakseen Audin takapenkille. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Nyt nämä entiset vennamolaiset eivät sitten enää mahtuneetkaan yhteen puolueeseen vaan lakosivat ja hajosivat. Päivien avajaistilaisuus oli mielestämme paras miesja naismuistiin. u u u Minulta on tiedusteltu tiedänkö, joko on tämä Sipilän päätös-pakitus-hallitus ottamassa loppukiriä. SMP:n perustivat Maalaisliiton tupailtojen nurkkaan laitetut entisten torppareiden jälkeläiset, kokeiltuaan ensin elämää Pientalonpoikina. Kerroin taas olleemme Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivillä. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa arvostavansa urheilutoimittajaa, joka televisiossa sanoi, että ”Silloin valettiin kivijalkoja, joita sitten nyt niitetään.” Eipä voi juurikaan tuon kauniimmin arvostaa takavuosina urheilun eteen tehtyä työtä. u u u Sipilän hallitus on esittämässä taas siirtoja almanakassa eteenpäin, mutta itse asioissa taaksepäin. Siinä sitä Lapin mies esitti valikoidulle väelleen kauneinta osaamaansa! Toivottavasti kepuedustaja Kärnä omin käsin piirtää sanomansa sille juuri sopivaan seuraan. Vastaan nyt, että tiedän. Rouva Koivisto sananmukaisesti otti yleisönsä, villasukkain parsiminenkin tuli käsitellyksi jne. Ja näytti niin hyväkuntoiselta, että loikannee vastakin. Tästä haastattelusta riitti koteihin ympäri Suomen kerrottavaa pitkäksi aikaa. Ryhtyikin ulkoministeriksi ja muut porvarit seurasivat vain kiltisti sivulta tapahtunutta. Odotettavissa on, että Sipilän hallitus tarkistaa myös maailmanlopun ajankohtaa. Kokokohta kuitenkin oli rouva Tellervo Koiviston haastattelu, jonka toimittaja Päivi Istala hienosti hoiteli. On. Heikossa hapessa on myös hallitus, joka nojaa kuolonkorahduksissaan tutisevaan siniseen ja valkoiseen joukkioon. Hajuakin kuulemma on lujasti, vaan tuloksista ei tietoakaan. HEINÄKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. 34 13. Yhteenvetona voisi todeta, että persujen ja sintujen kohdalla mielenkiinto kohdistuu hetkeen, jolloin Soini siirtyy nauttimaan palkkioviran runsaista ja ansaituistakin antimista. u u u Kepun kansanedustaja Kärnä havainnoi opposition jäljen muistuttavan porinaa, joka syntyy ruunan ulostaessa veteen
Paluu klo 14.55. krs. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tule ajoissa. Saaressa oloaika klo 10.35–13.35. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. HEINÄKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Ota mukaan 68 + -kortti jolla pääsee ilmaiseksi. Eväät mukaan. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. elokuuta. Tied. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. saaristoveneellä Gåsgrundetin saarelle. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Saarella on keittokatokset makkaran paistoon. 040 515 2805/Marja Rahkonen.. Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. p. Muuten matka maksaa eläkeläiseltä 2.50 €, maksu käteisellä. Lähtö klo 9 Kivenlahden venesatamasta, Marinsatamantie. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Kansan Sivistysrahaston apurahat on haettavana elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Jos sää on huono, voidaan jäädä Vasikkasaareen. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi www.kaisaniemenjuoksu.fi UUSIMAA . Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti, Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta 1.-31. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Oppaana Matti Leikas, joka kertoo alueista ja historiasta. 36 13. Espoon Wanhojen Tovereiden kesäretki ti 18.7
Juovatko suomalaiset enemmän siideriä vai lonkeroa. 2. Kita ris ti Bria n Jon es (19 69) 9. Mat ti Ahd e 6. Monesko Suomen tasavallan presidentti on Sauli Niinistö. 3. 6. Kuka oli Suomen ensimmäinen ympäristöministeri. Onnea voittajille!. Lon ker oa Sudoku 1. Mikä on Pohjois-Korean valtion virallisen aatteen nimi. Jen ny Suo min en 5. Tuo mas Pöy sti 10. Mitkä ovat saksalaisen oluen puhtauslain (reinheitsgebot 1516) sallimat oluen raaka-aineet. 9. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 37 13. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anne ja Joonas Nyman Helsingistä. Pet er Sag an 8. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 8. Kuka aloittaa vuoden alusta oikeuskanslerina. 7. HEINÄKUUTA 2017 Ristikko 28/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 10. Juc heaat e 4. 4. Ves i, ohr a ja hum ala 7. 5. Ratkaisu Ristikon 25–26/2017 ratkaisu: Torstaina 22.6. Kuka Rolling Stonesin jäsen hukkui uima-altaaseen. 12 2. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 12 ker taa 3. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka aloittaa SDP:n järjestöpäällikkönä elokuussa. Monettako kertaa Porin Suomi-areena järjestetään. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Kuka hallitseva maantiepyöräilyn maailmanmestari suljettiin Tour de Francesta
TORSTAI 13.7. Louhimiehen ”Käskyn” ja Donnerin ”Kuulustelun” jatkoksi nähdään kolmiosaiseksi tv-sarjaksi valkokangasversiosta lavennettu ”Havukka-ahon ajattelija”. Ei siis mikään kuoliaaksinaurattaja, vaikka eräs romaanin sivuhenkilö sillä nimellä selkosilla tunnetaankin. TIISTAI 18.7. Konsta Pylkkäsen tarina on huovismaiseen tapaan yhtäaikaa salaviisas ja salahauska. LAUANTAI 15.7. – rikoselokuvan kaupunki 13.55 Sibelius, Lintu ja RSO 15.10 Ranskan modernismin kiehtova historia 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Henri ja uudet asiat 18.05 Carstenin ja Gitten kaverihuvila 18.30 Leirille! (7) 18.40 Full Proof 18.52 Viidakkojytä (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino: Kuoleman suudelma 22.35 Elävä arkisto: Pelimannit 22.37 Mestaripelimannin syysmietteitä 22.51 Mestaripelimanni Urho Myllymäki 23.19–23.51 Raportti Kaustiselta YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia: remix 06.55 Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Meidän poikamme ilmassa – me maassa (7) 14.35 Luontoretkellä: Paranemisen tie 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Monsuunin maat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Vaiheessa: Töölön tähti 20.00 Rakkautta vain 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) 22.00 Dicte (16) 23.35 Uutiset 23.40 Oddasat 23.45–00.15 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Samsam 07.00 Ihmejuttu 07.06 Hermanni Hiiri 07.14 Pikkuli 07.19 Nelli ja Noora 07.26 Herra Heinämäki 07.32 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.56 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Danne ja Bleckan 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Aamujumpan aakkoset 13.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00 Makuja saaristosta 14.40 Maailman nopein mies 15.30 Au pairit Australiassa 16.00 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Anna-Maija Tuokko 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Satuhäät 21.20 Parayleisurheilun MM 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Ali Show: Anna-Maija Tuokko 23.10 Satisfaction (16) 23.50–00.30 Parayleisurheilun MM MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 07.35–08.00 Huomenta Suomi: Talouden viikko 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Paluu alttarille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti x 2 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle 16.00 Aku ja 7 ihmettä 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 SuomiAreena: Suoraa asiaa 20.30 SuomiAreena: Viihteellä 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Nouseva aurinko (16) 01.20 Rikoksista pahin (12) 02.15 Sleepy Hollow (12) 03.10–03.45 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Heikoin lenkki 14.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Vain elämää x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä (12) 23.10 Elokuva: Smokkimies (12) 01.10 Leijonan luola USA 02.10–03.40 The Voice of Finland TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Ævar tutkii ja selvittää 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Grafeneggin juhannusgaala 13.20 Made in Filmland (7) 13.50 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 14.45 Elävä arkisto: Pelimannit 14.47 Mestaripelimannin syysmietteitä 15.01 Mestaripelimanni Urho Myllymäki 15.29 Raportti Kaustiselta 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saara ja Sorsa 18.07 Taikaleipää 18.16 Sateenkaariperhe 18.22 Kesä isän kanssa 18.28 Minipala: Hyttynen 18.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 19.00 Maahanmuuttajan paluu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Café de Flore (12) 22.55–00.31 Yle Live: Kanye West Historia: Naisten nousu Yle Teema & Fem klo 21.00 1/4. Kiovan soti lassairaalassa kuntoutetaan haavottuneita. Minskin tuli taukosopimuksen solmimi sen jälkeen yli 700 ukraina laissotilasta on kaatunut. Mooses Pessin (Ilkka Heiskanen, vasemmalla) ja Konsta Pylkkäsen (Kai Lehtinen) keskinäiset turinat ovat Havukka-ahon ajattelijan riemukkainta katsottavaa. Tylsintä nähtävää ovat kököillä fantasiakuvilla ryyditetyt Konstan unija kuvitelmajaksot. Ykkösen Kotikatsomon ohjelmapaikalla nähdään kesän mittaan nippu viime vuosien kotimaisia pitkiä elokuvia. N: Greg Kinnear, Steve Carell, Toni Collette, Abigail Breslin. Little Miss Sunshine (12) Yle TV2 klo 20.00 (USA 2006) Kahdella Os carilla palkittu komedia perheestä, joka lähtevät pikkubussilla kohti Kalifor niaa viedäkseen tyttärensä kauneuskisojen finaaliin. Kari Väänäsen ohjaama Veikko Huovisen klassikko on luontokuviltaan komeaa katsottavaa. Henkilöohjauksessa näyttelijälähtöinen Väänänen on vahvimmilla, ja tuskin hänen on paljon edes tarvinnut ohjailla pääosan esittävää Kai Lehtistä, joka hänkin on erämiehenä korpimaisemissa kotonaan. Hillittömimmän sivuroolin tekee Ilkka Heiskanen Mooses Pessinä – tämän äijän tapauksessa kuoliaaksinauraminen käy jo miltei toteen. Konstan apurikseen palkkaamia etelän ”lisenssejä” näyttelevät mehukkaasti Hannu-Pekka Björkman ja Tommi Korpela, jota myös on paneutuneen kalastusharrastuksensa ansiosta siunattu ylimääräisellä uskottavuuskertoimella. Tohtori Amanda Foreman (kuvassa) esittelee ihmiskun nan historiaan vaikuttaneiden naisten merkittäviä tarinoita 10 000 vuoden ajalta, muinai sista ajoista aina nykypäivään. Väänäsen ohjaus on romaanille kunniaa tehden viipyilevä mutta paikoin valitettavan tyhjäkäyntinenkin. HEINÄKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Usko, toivo ja alkoholi 06.55 Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Kasarmin tytär 14.15 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 14.30 Vuosirenkaita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Paremman elämän toivossa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Stolberg (12) 20.00 Muisti: Ruotsin Lahja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: Ukraina – sota jota ei ole 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Deutschland 83 (16) 23.45–00.15 Koko elämä pelissä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.7. 06.52 Jääkarhu Otto 07.05 Stella ja Sami 07.16 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Killi ja Kiki 07.36 Fluugalaiset 07.47 Puutarhan tonttu 07.55 Martta puhuu 08.22 Galaxi 08.23 Futaajat 08.36 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Yle FOLK dokumentti: Kahvin ehdoilla 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma x 2 13.00 Nuoret maajussit 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Kun mieli sairastaa 14.31 Minun maisemani 14.50 Kaapista ulos 15.30 Dok: Erilaiset kaksoset 16.30 Ali Show: Saara Särmä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Karjamajalla 21.00 Hairy Bikers: Villi Pohjola 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 The Late Late Show with James Corden 22.50 Ali Show: Saara Särmä 23.20–00.10 Villi kortti MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Paluu alttarille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Oma koti kullan kallis 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Middle 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Tulossa: Maajussille morsian juhlakausi 18.00 Salatut elämät x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 SuomiAreena x 2 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Hävyttömät (12) 01.10 Revolution (16) x 2 03.00–03.55 Zoo (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Himoshoppaajan salaiset unelmat 23.10 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 01.25 Leijonan luola USA x 2 03.25– 04.25 Rekkakuskit jäällä (7) TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Luontomatkalla 12.00 Treme (12) 13.00 L.A. Luontokuvastoa on kuitenkin lyöty elokuvan tarinankerronnan lomaan aika täytteenomaisesti. Yle kuvapalvelu / Malla Hukkanen. Virallisesti sotaa ei ole olemassa. 38 13. 13 14 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Ukraina – sota jota ei ole Yle TV1 klo 21.50 Ukrainassa on sodittu yli kaksi vuotta ja yli kaksi mil joonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. Havukka-ahon ajattelijan vanhassa mustavalkoajan tv-toteutuksessa Konstan ”siniset ajatukset” pääsivät ehkä paremmin keskiöön kuin 40 vuotta myöhemmin tehdyssä värielokuvassa, mutta kyllä vasta nykypäivän kamerajälki (kuvaajana Timo Salminen) tekee oikeutta Huovisen kirjallisille luontokuville. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Korpifilosofin tuuminkeja Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija TV1 klo 21.05 SUNNUNTAI 16.7. Faunaa on ikuistettu filmille viitseliäästi, sillä Väänäsellä on pohjoisen miehenä silmää ja ymmärrystä suomalaisille eläimille, kasveille, puille ja maisemille samassa hengessä kuin Huovisen korpifilosofi Konsta Pylkkäsellä
HEINÄKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.50 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05–09.47 Avec Tastula 10.00 Uutiset 10.05–10.50 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.20 Matematiikan taikaa 12.35 Tanskan aarteenmetsästäjät 13.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.35 Puutarhaunelmia: remix 14.05 Prisma: Yellowstonen arvoitus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Veden saartamat 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Monsuunin maat 19.37 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Rakkautta vain (S) 21.45 Syrjäinen maa (16) 23.20–00.05 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Killi ja Kiki 07.45 Maukka ja Väykkä 07.56 Sanni Sateenkaari 08.08 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Vilkki Ankka 08.45 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi: Kissanpoikia pesemässä (7) 09.14 Aika härdelli! (7) 09.26 Karvinen (7) 09.38 Minä ja Max 09.42 Tero hoitaa (7) 09.54 Harri & Bip x 2 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä x 2 11.35 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 12.05 Yle FOLK: Suomen katusoittokeisari x 3 12.30 Ruisrock: Chisu 13.30 Kuntoiluriippuvainen 14.00 X-games 17.00 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 17.30 MotorSport 18.00 Uimahyppyjen MM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Satuhäät 20.00 Little Miss Sunshine (12) 21.40 Kerrostaloelämää (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Uimahyppyjen MM 23.25– 01.00 Parayleisurheilun MM MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30–10.00 Kung Fu Panda (7) 10.30 Lentävät koirat 11.30 Piilokamera 12.00 Elokuva: Eturivin oppilas 14.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.30 Löytäjät 15.00 Salatut elämät (7) x 3 16.30 Lauantairavit 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Formula 1: Paalupaikka 19.45 Pilanpäiten 20.00 Saariluoma ja starat Porin illassa 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Johan Falk 11 – Soluttautuja (16) 00.40 Incorporated – pimeyden verkko (16) 01.40 Pukumiehet (7) 02.35–03.30 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Tashi x 2 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.35 Sonic Boom (7) x 2 08.00 Lego Ninjago 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Julkkisselviytyjät 10.00–11.00 Leijonan luola USA 11.20 Heikki Paasonen Show 12.20 Vaaleanpunainen pantteri (S) 12.30 Heikoin lenkki 13.30 Remppa vai muutto: Lomakodit x 2 15.30 Haapasalo Goes America 16.30 Hauskat kotivideot 17.30 Supertähdet 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Lomalla (12) 22.50 Elokuva: Beverly Hills kyttä (12) 01.00 Arman LIVE 02.00–04.00 The Voice of Finland x 2 TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Gunilla Bergström 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Maahanmuuttajan paluu 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 12.55 Tiededokumentti: Totuus alkoholista 13.55 Velvet – muotitalon tarina (7) x 2 15.23 Taidetutkimukset 16.20 Kulttuurimatkalla Italiassa 17.25 Eläimet lähellä sydäntä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Lohikäärmesydän (7) x 2 18.27 Lastenlauluja 18.30 Tekniikka muuttaa ihmistä 19.00 Bathinan erilaiset maailmat 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 The Wrecking Crew 21.40 Europa Report (12) 23.05–00.47 Kino: Saattokeikka (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.15 Uutiset 11.20 Korentolampi 11.45 L’Artiste 12.00 Dokumenttiprojekti: Naisen osa 13.00 Tanskan linnoitukset 13.30 Usko, toivo ja alkoholi 14.00 Suomen tie jatkosotaan 15.00 Uutiset 15.05 Kruununprinsessa Victoria 40 vuotta 16.05 Päivä Ruotsissa 16.20 Rakkautta vain 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Veden saartamat 18.45 Kansan liike: Bensaa suonissa 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija (7) 21.50 Taipumaton (16) 22.50 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 23.50–00.20 Näin se vain on YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.7. 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Kimmo Kuu 07.27 Riku ja Rami 07.41 Pipsa Possu 07.46 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Oktonautit 08.33 Oktonautit 08.47 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.07 Råtta Booris 09.12 Neljä ja puoli kaverusta (7) 09.36 Galaxi Play 09.56 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä x 2 11.40 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 12.10 Karjamajalla 12.40 Hairy Bikers: Villi Pohjola 13.40 Maailman nopein mies 14.30 X-games 16.30 Yleisurheilun eliittikisa: Lapinlahti 18.50 Jalkapallon naisten EM: NED NOR 21.00 Uimahyppyjen MM 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Tales of the Grim Sleeper 23.50–00.25 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) x 10 MTV3 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Muumilaakson tarinoita (S) 08.55 Nuori Robin Hood (S) 09.05 Paavo Pesusieni (S) 09.30 Kung Fu Panda (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Metsällä 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Oma koti kullan kallis 15.00 Leila leipoo Ranskassa 15.30 St. 07.16 Kaapo 07.40 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ystävät 08.10 Niksi-Nella 08.19 Galaxi 08.20 Late Lammas 08.27 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.01 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Lippu rakkauteen 13.00 Ginan maailma 13.30 Aamujumpan aakkoset 14.00 Villi kortti 14.50 Kekseliäs nikkari 15.30 X-games 16.31 Ali Show: Sanna Stellan 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.49 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Taskuparkki (7) 20.40 Lasikatto 20.55 Satisfaction (16) 21.35 Jalkapallon naisten EM: GER SWE 23.45 Parayleisurheilun MM 00.15 Uimahyppyjen MM 01.00 Ali Show: Sanna Stellan 01.30–02.10 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Illallinen äidille 11.00 Formula 1: Ison-Britannian osakilpailu 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.31 Vapaaksi veloista 15.30 Mutsi (7) 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Girl, Dream Girl (12) 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (12) 01.00 Rouva Ministeri (12) 01.55 Legends (16) 02.50 Amazing Race 03.45–04.20 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Hurjat rakkauskilot 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Haapasalo Goes America 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Pallosalama (16) 23.35 Suomen huutokauppakeisari 00.35 Leijonan luola USA 01.35 Virta (12) 02.35 Arman LIVE 03.35–04.35 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Unelmakoti 11.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 12.00 Elävä arkisto: Jazzia 12.02 Jatsikansaa 12.27 Pori Jazz 1976 – Uuden Musiikin Orkesteri 13.15 Vempainmies 13.37 Vempainmies 14.05 Made in Africa x 2 15.05 Tiededokumentti: Bipolaarisuus 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Äänijahti 18.10 Kulmikkaat kaverit 18.18 Mirjam: Mirjam (7) 18.20 Ghanan lapset: Ghanan lapset 18.30 Taivaallista menoa: Satuja ja saarnoja 19.00 Elämän kova koulu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Lautasantennien takaa: Nähdään paratiisissa 20.00 Dok: Hermanin hovissa 20.53 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 21.00 Minun totuuteni: Amelia Adamo 22.00 Petos (12) 23.00 Rita (12) 23.35–00.05 Skam (12) YLE TV1 06.25 Mikä meitä lihottaa. 06.53 Metkat Mesiläiset 07.01 Unelmajuttu 07.07 Tie tähtiin 07.20 Franklin ja ystävät 07.35 Nalle 07.42 Timppa 07.52 Itikkaötökät 07.58 Olivia 08.21 Galaxi 08.22 Tenavat (7) 08.30 Hullabalooba (7) 08.35 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku 11.57 Hehku 12.30 Yksineläjä Severin 13.00 Tanskan toisenlaiset frendit 13.30 Bathinan erilaiset maailmat 14.00–15.08 Seikkailu Kilimanjarolla 15.30 Au pairit Australiassa 16.00 Uusi päivä 16.31 Ali Show: Maria Monde 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.49 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä 20.30–21.25 The Musketeers (12) 21.35 Jalkapallon naisten EM: ENG SCO 23.45 The Late Late Show with James Corden 00.25 Uimahyppyjen MM 01.25–01.55 Ali Show: Maria Monde MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Suomen ihanimmat häät 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Middle 16.00 Paimelan autoparoni 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25–17.55 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Girl, Dream Girl (12) 20.00 Makumuistoja 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (12) 23.35 Valkyrien (12) 00.35 Mustamaalattu (12) x 2 02.30 Zoo (12) 03.25–04.00 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Kadonneen jäljillä 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mad Cook Show (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (16) 23.45 Supertähdet 01.15 Leijonan luola USA 02.15 Virta (12) 03.15–04.15 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.30 Kätketty 12.00 Vempainmies x 2 13.00 Kansankodin kuokkavieraat 14.00 Sibelius, Lintu ja RSO 15.00 Taidetutkimukset 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Urpo ja Turpo 18.09 Pippi, Puppu ja Rosmari 18.17 Minusta tulee... 06.55 Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Putkinotko (7) 14.35 Luontoretkellä: Kalavedet uhattuna 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Veden saartamat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00–19.45 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Usko, toivo ja alkoholi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Kruununprinsessa Victoria 40 vuotta 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.10 Naistenosastolla Amerikassa (12) 23.40 Prisma: Yellowstonen arvoitus 00.35–01.05 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hei Taavi 06.59 Lauludiplomi 07.22 Hau Hau, Piip ja Veli 07.34 Hilla ja avaruuden Eetu 07.44 Askarrellaan 07.50 Petteri Kaniini 08.03 Apina opena 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.49 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Bathinan erilaiset maailmat 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00 Satuhäät 14.50–15.18 Saamelaishäät 15.30 Au pairit Australiassa 16.00 Uusi päivä 16.31 Ali Show: Lauri Ylönen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.50 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Mersusta seuraava 20.40 Fasisti 20.45 Villi kortti 21.35 Jalkapallon naisten EM: FRA ISL 23.45 Lilyhammer (16) x 2 01.20 Parayleisurheilun MM 01.50–2.20 Ali Show: Lauri Ylönen MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Kädettömät kokit 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Middle 16.00 Huippukokki landella 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Girl, Dream Girl (12) 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Roba (7) 21.50 Tulossa: Maajussille morsian juhlakausi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 112 (7) 00.30 60 Days In 01.25 Kohde (12) 02.20 Myytinmurtajat 03.25–04.00 Nurse Jackie (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.55 Sonic Boom 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Suomen hauskin tavis 14.40 MasterChef Australia 15.45–16.45 Leijonan luola USA 16.50 Kadonneen jäljillä 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Elät vain kahdesti (16) 23.25 Mad Cook Show 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Virta (12) 02.25 Rekkakuskit jäällä (7) 03.25–04.25 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa: Satuja ja saarnoja 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Elämän kova koulu 11.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 12.00 Sibelius, Lintu ja RSO 13.00 Historia: Ruoka-aikoja 14.00 Muinaisen Kreikan taideaarteet 15.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Aurinkoinen Jenni 18.07 Joy 18.21 Vuosi lehdossa 18.26 Minipala: Hiekkamadot x 2 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon 18.45 Nina Patalo (7) x 2 19.00 Kätketty 19.30 Nyheter TVnytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Taidetutkimukset 21.00 Historia: Naisten nousu 22.00 Kino Tulio: Vihtori ja Klaara (7) 23.35–00.19 Vempainmies YLE TV1 06.25 Kysymyksiä luonnosta 06.55 Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.05 Jees, olympialaiset, sanoi Ryhmy (7) 14.45 Arkistokuvia: Oman kodin omistajaksi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Ruotsin Lahja 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00–19.50 Prisma: Taivaan valloitus 20.00 Puutarhaunelmia: remix 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Kansan liike: Bensaa suonissa 22.20 Ulkolinja: Ukraina – sota jota ei ole 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.25–00.25 Parasta vanhustenhoitoa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.7. 39 13. Michel -ravit 17.00 Huippujengi 18.00 Pop’n’Roll 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Täydellinen kesä (S) 20.00 Stadi vs Lande 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Rizzoli & Isles (7) 00.20 Kallista kipua (12) 01.15 Bosch (16) 02.10–03.05 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Bubble Guppies (S) 06.25 Tashi (S) x 2 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) x 2 07.35 Sonic Boom (7) x 2 08.00 Lego Ninjago (7) 08.25 Angry Birds Toons (S) x 2 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala (S) 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola USA x 2 13.00 Elokuva: Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat (12) 14.55 Superpesis LIVE: Vimpeli ñ Kitee 17.55 Andrew Maynen metkut (S) 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Hauskat kotivideot 19.30 Supertähdet (S) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Maailman ympäri 80 päivässä (12) 23.25 Suomen huutokauppakeisari 00.25 Mad Cook Show (S) 01.25–03.25 The Voice of Finland x 2 TEEMA & FEM 08.30 Saariston lapset (7) 08.58 Sukkahittimittari 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Gazoon (S) 09.15 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Leirille! (7) 09.40 Full Proof 09.53 Viidakkojytä (7) 09.58 Keltapaita (S) 10.00 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu (S) 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.30 Bathinan erilaiset maailmat 12.00 Kino: Päivä jolloin maailma seisahtui (7) 13.30 Musica serena: säveltäjä Peteris Vasks 14.25 Klassinen katubaletti 15.20 Jazzin kuningatar Ella Fitzgerald 16.20 Sibelius, Lintu ja RSO 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset (7) 18.27 Sukkahittimittari 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Herkkuja: Sitruunakuu 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 21.00 Perilliset (12) 22.00 Dok: Minä olen Dublin 23.15– 00.05 Skam (12) YLE TV1 06.25 Muisti: Ruotsin Lahja 06.55 Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.20 Viidakkoperhe (7) 13.05–14.46 Viisi vekkulia 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kansan liike: Bensaa suonissa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Jäniksenä Varkaudessa 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija (7) 23.25–23.55 Tanskan linnoitukset YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.11 Mitä ihmettä. 18.21 Bo muuttaa kotoa 18.30 Luontomatkalla 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 22.00 Kino: Lapsemme (12) 23.30–00.22 Historia: Ruoka-aikoja 15 16 17 18 19 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
Kasvi on monikäyttöinen. Paikallaan olis pieni yllätys.” Pääministeri Sipilä on uhannut hallituksen kaatumisella jo useamman kerran. 11.00 Putkinotko: Syntinen laulu x 2 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Toivon heinäkuu: Lasikaton särkijät, Katri Veltheim 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 14.55 Toivon tuoja: rikosylikonstaapeli Antti Timonen 15.00 Uutiset 15.05 Eeva Luotosen viisasten kerho. Se menee näin: ”Hallitus kaatuu, hallitus on pystyssä. Onko makkara-Suomi uhattuna. HEINÄKUUTA 2017 007443-1728 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Kaikkihan ovat aina halunneet tietää, montako laskuvarjoa haitulapallukassa on, mutta kukaan ei ole tullut laskeneeksi. 11.00 Toivon heinäkuu: Tulevaisuuden toivot 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Tasavallan ensimmäinen journalisti Rafael Trujillo 12.40 Musiikkikamari 12.45 Aivot – tärkein pääomasi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudion kuoroheinäkuu 15.00 Uutiset 15.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Vanhoilla soittimilla pitää tehdä uutta musiikkia! 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Toivon heinäkuun rukoushetki viikon alkaessa 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Toivon heinäkuun rukoushetki viikon alkaessa 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatz. Tehkää katsojaystävällisempää politiikkaa ja erotkaa välillä. Vaikka kappale on tehty parikymmentä vuotta sitten, on siinä jotain kovin ajankohtaista. 1963 Paavo Rintala ja romaani Sissiluutnantti 17.35 Salatut museot: Noita vai taiteilija 18.00 Musiikkikamari 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 2 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Toivon heinäkuun iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Christian Gerhaherin ja Gerold Huberin Lied-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Mikko Alatalo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Toivon tuoja: musiikkikasvattaja, säveltäjä Mia Makaroff 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Toivon heinäkuu: Tulevaisuuksien historia 10.55 Toivon tuoja: lempääläinen Yle radio 1 13.7.–19.7.2017 Aino Vesamäki 11.00 Syötävät sävelet: Clara Schumann, suolaista ja makeaa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Toivon heinäkuun Tiedeykkönen 13.00 Kotimainen Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Jarmo Heikkinen 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu: Löytöretki suomalaiseen toivoon, ekopsykologi Kirsi Salonen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita: Kasvukipuja 18.15 Äänitarina. Milloin hän kävelee presidentin luo, milloin lentää. Miten EU:n pitäisi kehittyä 10.50 Toivon tuoja: kuusankoskelainen Vieno Viitakare 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. Onko makkara-Suomi uhattuna. Kiina 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Jarmo Heikkinen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Keski-Porin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus x 2 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Elokuvamusiikin Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Toivon heinäkuu: Mies joka istutti puita. 40 13. Tehtävä on täytetty, ja odotus on kaikki, mitä on jäljellä. 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Toivon heinäkuu: Nauru pitkästä ilosta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: suomalaiset ovat sekoitus itää ja länttä 13.00 Klassista kahteen Puolassa 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu: Musiikki näkee eteenpäin 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Kukkanuput paistettuna tai nopeasti kiehautettuna lisukkeeksi. 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 2 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta x 3 21.30 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35–23.00 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone. Juha ja Petteri, nyt on jo niin monta kertaa kuultu tätä samaa erovirttä, että katsomosta nähtynä paikallaan olis pieni yllätys. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Toivon heinäkuun Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Toivon heinäkuu: Lasikaton särkijät, Wivi Lönn 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Savonlinnan oopperajuhlat 2017 – Aulis Sallisen ooppera Linna vedessä 20.50 Musiikkia kesäiltaan 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen. Hän soittaa samaa kappaletta uudestaan ja uudestaan. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 2 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Amerikkalaisia puheenvuoroja. Lopulta kaikki junaillaan muka kuntoon. Pieni yllätys Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Ylväät ruohot kohottavat kruununsa kohti nousevaa tuulta. Mikä ihmeen joustotyö. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 2 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Toivon heinäkuun iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut museot: Noita vai taiteilija 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Toivon heinäkuun Radioateljee: Hiljainen toivo 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Lopulta Sirkka-Liisa sanoo, että eihän tätä nyt kukaan jaksa enää kuunnella. Kappaleessa jätkä nojaa jukeboksiin Sirkka-Liisan baarissa. Etikalla, suolalla ja hunajalla voi koettaa taikoa kaprismaisia vivahteita. Venäläiset viisaat -sarjan loppukeskustelu. Viime viikon sote-väännössä kokoomuksella oli halua hallituksen kaatamiseen. Kiina 10.55 Äänitarina. Siispä laskin neljän satunnaisriivityn kasvin siemenet: 902 kpl eli yhdessä pallerossa on 225,5 hahtuvaa. Yleisön oikeus tietää ja muita journalismin kipupisteitä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Puccini ja metsästäjän herkut 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu: Tulevaisuuksien historia 3/4 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Toivon heinäkuu: Toivo ja taivaan asiat 17.40 Ykkösvieras: Marion Rung 18.00 Kirjailija Göran Schildtin matkassa Niilillä. Parjatun ja ihastellun voikukan keltainen suti ei ole kukka vaan mykerökukinto. 15.30 Arkisto 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Laulun teksti siirtyy seuraavassa säkeistössä toisiin svääreihin. 18.50 Toivon tuoja: musiikkikasvattaja, säveltäjä Mia Makaroff 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Avaruusromua. 11.00 Toivon heinäkuu: Valistuksen toivossa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Toivon heinäkuu: Maailmanpolitiikkaa kesätorilla 12.35 Amerikkalaisia puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita: Kasvukipuja 13.55 Viikon luontoääni: tunturikihu 14.00 Putkinotko: Majakka ja meri 14.30 Putkinotko 15.00 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 15.20 Etnohetki 15.30 Toivon heinäkuu: Kveeni – onko kielivähemmistöllä toivoa. Hortoilkaahan ja täyttäkää pannut.. Olen jossain. Viimeinen huone. 15.50 Venäläistä musiikkia 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho: Aarresaarella 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 2 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03–19.40 Radioteatteri esittää: Lumihiutaleita 20.00 Lontoon Proms-festivaalin 2017 avajaiskonsertti 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatz. Paikallaan olis pieni yllätys. Rannan tuoksu. 1962 Pentti Saarikoski ja runokokoelma Mitä tapahtuu todella 17.35 Kirjailija Göran Schildtin matkassa Niilillä. Karjalaisen erinomainen biisi Pieni yllätys. Baarin tunnelma alkaa kiristyä. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi – Viitasaaren Musiikin aika 23.10–06.00 Yöklassinen Mun luonto TIMO SPARF KUN HALLITUKSEN VAIVALLOISTA taivallusta on B-katsomosta seurannut, tulee mieleen J. Voikukkalajeja ja niiden alalajeja on Suomessa viitisensataa. Nuoria ohuita ja mahdollisimman ehyt laitaisia ja vaaleita lehtiä leivän päälle ja salaatin sekaan – tummanvihreät sahanterät ovat paitsi juuttaan sitkeitä myös kitkeriä