Hinta 3 € 13. 15 Pelätty viiva Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi VILLE RANTA . SYYSKUUTA 2018 N0 37 Setäkuiskaaja ja sujuva arki LIIKE . 20. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja .
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Ville Rannan kanssa Kannen kuva: Nora Vilva Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Ja sitten meistä kohta tulee vaikeita setiä.. Viikon valinta 10 On meillä itsessämme kestämistä. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Voi sote! Onko enää kyse hoidosta vai ”kalliiden” potilaiden siivoamisesta. 2 13. Ensin on vaikeaa murrosiässä. SYYSKUUTA 2018 Lehdessä 6 Ruotsin vaalien pattitilanne 8 Uutiskertaus: Hallituksen ja ay-liikkeen tulehtunut tilanne Sote – hoitoa vai siivousta 12 Ihmissalakuljetus hyödyntää somea 13 Ilmastonmuutoksen torjunta saa vauhtia, kun siitä tulee bisnes 15 Setäkuiskaaja 17 Vaalikuumetta 19 Muista pitää luovuus hengissä 20 Olipa kerran minä: Ville Ranta 25 Kasvot peilissä: Marjukka Mattila 27 Herkkien hetkien keruu menossa 28 Kauko Röyhkän järjetön sota 29 Elokuvat: Papillion 30 Noottikriisistä – ja vähän muutakin Kekkosesta 32 Mielipiteet 33 Puheenvuoro: Eemeli Peltonen 34 Suomalainen demari 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Perttu Puro
Mennään tervaamaan Maailmanrauha-patsas kuten tein nuorena ja villinä. SYYSKUUTA 2018 Kuvaaja K up la Mikael hei, ei tää meidän homma oikein vedä. Saadaan liikettä, härdelliä ja julkisuutta. Onneksi Tradekan vakavaraisuus on hyvä ja voimme miettiä uusiakin toimintaideoita. Moni pitää osuuskuntatoimintaa loivaliikkeisenä yritystoimintana, mutta samalla se on pitkäjänteistä. Kiinnostava ja monipuolinen! Aamulla olin pohtimassa osuustoiminnan edunvalvontaa, päivällä täällä lehdessä haastattelussa ja päivän päätteeksi pohdimme uutta asumiseen liittyvää kehityshanketta. Voimaeläimesi on muurahainen, miksi. Uskon, että kovalla työnteolla päästään tuloksiin ja voidaan parantaa maailmaa. KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Osin tunnistan itseni kysymyksen kuvauksesta. Ja kun palautamme osan tuloksestamme yhteiskunnalle, saa tässä työssä olla myös muuttamassa ja parantamassa maailmaa. Paljon on jo tehtykin. Suomessakin tarvitaan yritysmaailmaan pitkäaikaisia omistajia. Olet työmatkapyöräilijä, onko pyöräilijä lainsuojaton vai häirikkö. Miltä tuntuu johtaa punapääoman viimeistä merkittävää linnaketta. Uskon osuuskuntien pitkäjänteisen omistamisen osaltaan rauhoittavan markkinoita. Tämä on palkitsevaa työtä, vaikka liiketoiminnalliset haasteet ovat isoja. Olisiko osuuskuntamallista maailman talouskriisien laimentajaksi. KUVA NORA VILVA Pitkäjänteinen johtajamuurahainen Mikä meno Perttu Puro, Tradekan toimitusjohtaja. Tässä työssä saa olla muuttamassa ja parantamassa maailmaa.. 3 13. Muurahaiset ovat ahkeria, työteliäitä ja ymmärtävät, että yksin tekemällä he eivät pärjää. Ja yhdessä tekeminen on tosi hauskaa. Onhan niitä muitakin, mutta olemme isoin. Monella pyöräilijällä on sellaisia päänsisäisiä liikennesääntöjä, mutta ne vähenevät, kun pääkaupunkiseudun pyörätieverkostostoa kehitetään. Mulla on taas idea. Noo, haluaisin enemmänkin harrastaa työmatkapyöräilyä, mutta työ ei aina sitä mahdollista. Mutta on hienoa aamuisin ajaa tuolla muiden työmatkalaisten kanssa
Kuntayhtymiä on moitittu siitä, että niiden ylintä päätöksentekoelintä ei valita suoralla kansanvaalilla. Pienillä kunnilla on liian kapeat hartiat vastata rahoituksesta, koota riittävä asiantuntemus ja toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia syntyi, mutta valtakunnan mitassa ratkaisevaa uudistumista ei tapahtunut. Miten kansanvaltaisuus sitten toteuPari valittua sanaa Hyvät tolkun ihmiset siellä eduskunnassa ON VARMASTI PUUDUTTAVAA yrittää eduskunnan istuntosalissa keskustella järkevästi maahanmuutosta, kun maahanmuuttajia vastustavat sylki roiskuen vaahtoavat puheenvuorojaan. Maakunnat muistuttavat valtion aluehallinnon yksikköjä. Rahoitusvastuun siirtymisen myötä valtiolla on suuri ohjausja valvontavalta maakunnan päätöksiin. Kuntakokoa olisi reilusti kasvatettu ja pienten kuntien ongelma olisi poistunut. Tästäkin päätetään seuraavissa eduskuntavaaleissa. Yritykset kuntayhtymäpohjaisen mallin kehittämisestä kaatuivat perustuslakivaliokunnassa eriarvoisuuteen kuntalaisten rahoitusvastuusta ja demokraattisista oikeuksista. Näin kävi esimerkiksi viime viikon tiistain kotoutuskeskustelussa, josta muodostui perussuomalaisten show. 4 13. Maakuntavaltuustot valitaan suorilla vaaleilla, ja siihen asti kaikki näyttää selvältä. Ja edustaako äänekäs vähemmistö oikeasti hiljaista enemmistöä. Perustuslain näkökulmasta näin syntyvien maakuntien itsehallinto on kyseenalainen innovaatio. Leveämpiä hartioita on haettu kahta tietä. Edellinen hallitus tavoitteli vahvoihin peruskuntiin nojaavaa mallia. Vaalien lähestyessä maahanmuutto voi olla poliitikolle kieltämättä hieman herkkä aihe, mutta eikö perussuomalaisten maahanmuuttonäkemysten peesailussa ole kyse eräänlaisesta suomettumisesta, josta olisi jo pitänyt päästä eroon. Hallituksen soteuudistuksessa painava valta siirtyy kunnista valtiovarainministeriölle ja sosiaalija terveysministeriölle, ei maakuntavaltuustoille. Muuten ääri mielipiteet valtaavat keskustelun, ja pienen ryhmän äärinäkemyksistä kasvaa vähitellen yleinen totuus. Perustuslakivaliokunta antoi jatkotyölle kolme mahdollista polkua. Jaksamista , toivoo Demokraatin väki Edustaako äänekäs vähemmistö oikeasti hiljaista enemmistöä. Kansanvaltaisuus ei toteudu. Kehitetään kunOpposition ääni ILKKA KANTOLA tuu uusissa maakunnissa. Sipilän hallitukselle tämä ei kelvannut. SYYSKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Suomalainen sananlasku: Onni tulee eläen eikä ostaen. Vuosisadan keskittämishanke VUOSIA VIREILLÄ OLLEIDEN soteuudistushankkeiden keskeisin tavoite on ollut vastuun siirtäminen leveämmille hartioille. Miten kansalaiset voivat vaikuttaa palveluihin. Mutta kun sotepalvelut käytännössä siirretään joko maakunnan liikelaitoksen tai yksityisten yritysten vastuulle, niin missä on tällöin kansanvaltaisuus. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) tayhtymämalli, josta edellä mainitut ongelmat on poistettu tai osoitetaan järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu alueelliselle toimijalle tai säädetään lailla järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu valtiolle. Sitä jaksoi valitettavan harva kansanedustaja seurata. Kaikesta huolimatta teidän tolkun ihmisten pitäisi jaksaa esittää siellä eduskunnassa myös tolkullisia mielipiteitä maahanmuutosta. Palvelujen kannalta enemmän merkitystä on sillä, miten kansalaiset äänestävät eduskuntavaaleissa kuin se miten he äänestävät maakuntavaaleissa. Soteuudistus on vuosisadan keskittämishanke. Hanke ei edennyt, kun se sai pakkokuntaliitosten leiman. Ville Ranta. Valittiin sekamalli, jossa järjestämisvastuu on maakunnilla ja rahoitusvastuu valtiolla
Puolue otti yhteyttä 1,6 miljoonaan äänestäjään henkilökohtaisesti. 5 13. Ranta kertoo esimerkiksi lievästä äänien yliherkkyydestään ja sen mukaisesta rock-konserttien välttelystä. Kun individualistin asenteeseen yhdistää myös räävittömyyden ja rohkeuden, tullaan siihen, että moni Suomessa pitää Ville Rantaa riidankylväjänä. JK. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Varsinkin, kun pahimmillaan gallupit lupasivat vain hieman päälle 20 prosentin lukemia. Lähetykseen ehti ainoastaan ovensuukyselyn tulos. Juuri kun ensimmäisiä oikeita tuloksia alkoi putkahdella, Ylen lähetys päätyi. Ruotsin tulevaisuuden suunta riippuu tosin ennätysvaikeiksi povatuista hallitusneuvotteluista. Päinvastoin. Murtuuko perinteinen blokkipolitiikka Ruotsissa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sosialidemokraatit jatkaisivat pääministeripuolueena ja vasemmisto kasvattaisi hyvän vaalituloksensa ansiosta vaikutusvaltaansa hallitusyhteistyössä. Tämä resepti voisi toimia meillä Suomessakin ensi keväänä. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . No, sehän on se hankala pilapiirtäjä. Rannan kohdalla oman polun hakeminen ja sillä kulkeminen eivät merkitse ylimielisyyttä tai töykeää käytöstä. Ranta tuntuu tietävän niin oman arvonsa kuin erityispiirteensä ja -tarpeensa, ja hän tuo ne esiin avoimesti ja luontevasti. Tai siitä, että jos käytössä on liikaa ylimääräistä aikaa, hän alkaa toistaa pikku rutiineja ja tekee ne usein rikkumattomassa järjestyksessä: aamulla takki ensin työhuoneen naulaan, sitten teevesi kiehumaan ja niin päin pois. SYYSKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Kun punavihreä blokki ja porvariallianssi saivat lähes identtisen paikkamäärän, jää ruotsidemokraateille hallitusnäytelmän jokerin rooli. Ruotsin sosialidemokraattien kansanedustaja Pyry Niemi kertoi Demokraatille (6.9.), että yllättävän yhteistyön salaisuutena voi olla Nato-kysymys. Ovensuukyselyt povasivat ruotsidemokraateille jopa toiseksi suurimman puolueen paikkaa, mutta vaaliyön edetessä superjytky suli ”vain” merkittäväksi vaalivoitoksi. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Todennäköisin vaihtoehto Ruotsin uudeksi hallitukseksi rakentuu kuitenkin punavihreän blogin ympärille. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 VILLE RANNAN HAASTATTELU SIVULLA 20 Oman viivansa piirtäjä Individualisti. Vaikka porvariallianssi on toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa, on pinnan alla poikkeuksellista liikehdintää. Joka tapauksessa joku joutuu syömään sanansa hallitusta muodostettaessa tai muuten Ruotsissa on edessä uudet vaalit. Vaaliyönä ruotsidemokaattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kosiskelikin maltillisen kokoomuksen puheenjohtajaa Ulf Kristerssonia yhteiseen polkkaan. Vaikka takapakkia tuli noin kolme prosenttiyksikköä, ykköspuolueen paikka yli 28 prosentin kannatuksella on mainio tulos päähallituspuolueelle. Hän kavahtaa keskitien kulkemista ja porukoihin kuulumista. Sen vuoksi keskustan ja liberaalien kanssa tehtävä yhteistyö on hallitusneuvottelujen kiperin asia. Hän on huomioon ottava, mukava, ystävällinen. Ruotsidemokraatit kuten myös Ruotsin sosialidemokraatit vastustavat Nato-jäsenyyttä, kun taas porvariallianssin pääpuolueet kannattavat sitä. Ennen vaaleja keskusta ja liberaalit kieltäytyivät jyrkästi blokkien ylittävästä politiikasta. Ruotsin vaali-illan Yle TV1:n erikoislähetys oli melkoinen farssi. Tämä vaalitulos mahdollistaa sen, että maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson tarjoaa ruotsidemokraateille sopimusta, jossa moderaatit suostuvat maahanmuuttopolitikan kiristämiseen, jos ruotsidemokraatit puolestaan pyörtävät Nato-kantansa, Tälläisella sopimuksella olisi arvatenkin valtavan suuri vaikutus myös Suomeen. Punavihreä blokki ei kuitenkaan voi tässä tilanteessa jatkaa vähemmistöhallituksena. Ruotsin demarit tekivät hyvän vaalituloksen kovalla kenttätyöllä. KUVA NORA VILVA Taivas ei pudonnutkaan niskaan V iime sunnuntain Ruotsin valtiopäivävaalit olivat jännitysnäytelmä vailla vertaa. Jos sarjakuvataiteilija Ville Rantaa kuvaisi vain yhdellä sanalla, tuo sana lähentelisi totuuden likimäärää. Koko Pohjois-Eurooppa huokasi lähes yhdestä suusta – Ruotsi säilyy sivistysvaltiona, jonka inhimillinen ote muualta tulevia kohtaan säilyy vakaana. Ensi kevään eduskuntavaaleista voisikin yllättäen tulla Nato-vaalit. Melko heikko esitys. Ääntenlaskun viivästymisestä johtuen kuulimme kerta toisensa jälkeen samoja analyyseja Ruotsin poliittisesta tilanteesta. Joku joutuu syömään sanansa hallitusta muodostettaessa tai muuten Ruotsissa on edessä uudet vaalit. Pääministeri Stefan Löfven voi olla tyytyväinen demareiden vaalitulokseen
Mutta fakta on se, että demarit on suurin puolue yli 28 prosentin kannatuksella ja muut tulevat noin kymmenen prosenttiyksikköä sen jälkeen. – Tällä hetkellä näyttää tämän vaalituloksen jälkeen, että ruotsidemokraatit on paitsiossa. SYYSKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Ville Kopra: Keskustalainen omistajapolitiikkaa ei vakuuta. – Saadaanko tällä tuloksella jotakin kasaan. Pääministeri Stefan Löfven on itse sanonut, että täytyy pohtia tarkkaan, annetaanko ruotsidemokraateille parlamentissa näkyviä paikkoja. – Moderaatit tarjoaa kalliimpaa asumista, heikompaa työsuhdeturvaa ja sen vastineeksi pienempiä veroja. Nyt ennen vaaleja aletaan sitten flirttailla yhtiöiden kotipaikan siirroilla. Kyllä Ruotsissakin on ruma sana ”konsensus” löydetty, mutta kyllä tässä pari kuukautta varmasti menee, että asia ratkeaa. – Tuleeko sitten blokkipolitiikan vaihdos, se riippuu aika pitkälti keskustasta ja osin ehkä liberaaleista, haluavatko ne, että maahan tulee vahva hallitus vai haluavatko ne että mennään tällaisella vähemmistöhallituksella jolla ollaan menty neljä vuotta. Minusta se, kuinka paljon paikkoja parlamentissa on, se ratkaisee voittajan. Ruotsidemokraatit kasvatti äänimääräänsä vaaleissa absoluuttisesti eniten. Puolue näyttää kasvaneen sitä enemmän mitä pidempään puolue on pidetty eristyksessä. Paananen ei julista vielä blokkipolitiikan varmaa kuolemaa. Vielä vuoden 2010 vaaleissa yli kolmanneksen äänistä saanut maltillinen kokoomus putosi alle 20 prosentin rajan. Yksi kysymyksistä Ruotsissakin on, jatkuuko ruotsidemokraattien eristäminen myös tulevaisuudessa. Mutta valtakunnan päivittäiseen politiikkaan he eivät tule pääsemään mukaan. Veikkaan että saadaan. Silti sekin julistautui voittajaksi blokkiajattelun pohjalta, koska istuva hallitus sai vähemmän ääniä kuin porvaripuoli. 6 13. Kävikö näin?. Se ei vain näyttänyt nyt toimivan. Vaalitulos tekee joka tapauksessa hallitusneuvotteluista vaikeat. Paanasen mukaan ripeää ratkaisua on turha odottaa. Paanasen mukaan moderaattien miinusmerkkinen tulos oppositioasemasta tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei kansa ostanut sen antamia tarjouksia. – Aina voi sanoa olevansa voittaja, jos saa enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa, se on totta. Paananen arvioi ennen vaaleja kirjoituksessaan, että turvallisuudentunne ratkaisee vaalit. Mitä se tarkoittaa parlamentin työskentelyyn, se on mielenkiintoinen asia. Turvallisuus ja jalkatyö ratkaisivat ”Fakta on se, että demarit on Ruotsin suurin puolue yli 28 prosentin kannatuksella.” N iin tasaista, että ei tule olemaan helppoa muodostaa uutta hallitusta, Tukholmassa Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic-In -organisaation pääsihteerinä työskentelevä SDP:n entinen puoluesihteeri Reijo Paananen toteaa Ruotsin parlamenttivaaleista. Suomessa perussuomalaiset nostettiin hallitusvastuuseen, mikä johti parissa vuodessa puolueen hajoamiseen
– Nousussa näkyy keskustelu siitä, minkälaista Ruotsia ruotsalaiset haluavat. Hänen mukaansa esimerkiksi terveydenhuolto ylitti maahanmuuton vaalikysymyksenä. TAAS MURJOTAAN Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas syyttää hallitusta työtä tekevien ihmisten murjomisesta. Tähän asti kaikki valtiopäiväpuolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä puolueen kanssa, jonka juuret ovat äärioikeistossa. – Sosialidemokraattien tulos Ruotsin vaaleissa oli työn voitto. – Erikoiset vaalit, koska perinteiset kysymykset, kuten lasten ja vanhusten hoiva, työllisyys ja talous, olivat taka-alalla. VASTATOIMIA AKT tuomitsee alle 20 työntekijää työllistävien yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisen ja on päättänyt lakiesitystä vastustavista järjestöllisistä toimista. Tämä tehtiin henkilökohtaisella kontaktilla eli soittamalla tai ovelta ovelle, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo. Rönholmin mielestä mielenkiintoista on pohtia keskusta-oikeistolaista allianssia johtavan maltillisen kokoomuksen tilannetta. VAALITAKTIIKKAA Pilapiirtäjä Ville Ranta ottaa kantaa Suomen turvapaikkakiintiöihin – ja samalla hallituksen kaksinaismoralismiin. – Pidän edelleen kiinni arviosta. Stefan Löfven julistikin blokkipolitiikan olevan ohi. Tätä vasten sosialidemokraattien vaalipäivän loppukiriä lähemmäs 30 prosentin kannatusta voikin pitää torjuntavoittona. Nyt ennen vaaleja aletaan sitten flirttailla yhtiöiden kotipaikan siirroilla. – Puolue menetti jälleen kannatustaan, mutta heillä on silti hirveä hallitushalu. Löfven on ehtinyt myös jo kosiskella keskusta-oikeistolaiseen allianssiin kuuluvaa keskustapuoluetta sekä liberaaleja mukaansa hallitukseen. He tekivät valtavan määrän jalkatyötä, jotta vaalitulos kääntyi positiiviseksi. 7 13. Vaikka maahanmuutto on noussut pinnalle, ei se Rönnholmin mukaan kuitenkaan vallannut koko keskustelua Ruotsissa. – Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander oli kommentoinut, että keskusta olisi tulossa hallitukseen demareiden tueksi. Maahanmuutto ja sisäisen turvallisuuden kysymykset olivat pinnalla, Rönnholm sanoo. Ruotsidemokraattien taustalla oleva ideologia on ruotsalaisille sitten kuitenkin todella vieras. Sosialidemokraattien ja vihreiden hallitus on synnyttänyt maahan neljän vuoden aikana noin 300 000 uutta työpaikkaa ja talous vetää. Puolue on menettänyt kahdessa vaalikaudessa yli 10 prosenttia äänistään. SYYSKUUTA 2018 Ville Kopra: Keskustalainen omistajapolitiikkaa ei vakuuta. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Turvallisuus ja jalkatyö ratkaisivat ” Kyllä Ruotsissakin on ruma sana ”konsensus” löydetty. Rane Animo Topi Juga Demokraatti Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. Jalkatyön aika ei ole ohi Sosialidemokraatit ottivat vaalien alla yhteyttä jopa 1,6 miljoonaan ruotsalaiseen. Nyt haettiin ehkä sellaista kokonaisvaltaista ratkaisua, joka ei lähde vain ja ainoastaan siitä, että mikä on se fyysinen turvallisuus vaan haettiin kokonaisuutta, mikä on ihmisen elämän kokonaisuus. Minä en ole vielä ihan varma, keskusta-oikeistolainen allianssi on hitsautunut yhteen vahvasti jo niin pitkältä ajalta, Rönnholm arvelee. Vaalien asetelmaa voi kuitenkin pitää kummallisena. Asetelmaa mutkistaa ruotsidemokraattien nousu. Hän viittaa ammatillisen koulutuksen leikkauksiin, jotka hänen mukaansa jättävät yhä useamman nuoren pelkän peruskoulun varaan
– Jos työntekijöitä asetettaisiin eri arvoiseen asemaan sen perusteella, minkä suuruisessa yrityksessä he työskentelevät, se ei olisi sen parem min työntekijän kuin yrityksen edun mukaista. 8 13. Ruotsi elää lähes historiallista nousukautta, ja yhteis kunnan ongelmat koskevat vain melko pientä osaa kansasta. Nyt ruotsidemokraatit sai lähes viidenneksen äänistä. Omaksi oppositiokseen eristet tynä ruotsidemokraatit todennäköisesti vain kasvattaa kannatustaan ja sen rivit tiivistyvät. Hallitusta eivät kiinnosta edes asiantuntijaarviot, joiden mu kaan irtisanomissuojan heikentämi nen pienemmissä yrityksissä ei työl lisyyttä paranna. – 65 prosenttia kyselyyn vastan neista torjuu ajatuksen irtisanomisen helpottamisesta. Hallitusneuvottelujen edetessä näh dään, hyväksyykö joku puolue ruotside mokraatit yhteistyökumppaniksi. Samalla Ruotsin demarit – vaalivoitosta huoli matta – ja maltillinen kokoomus menetti vät kannatustaan. Minkälainen vaalitulos olisikaan ollut, jos vaaleihin olisi menty synkeissä taantuma tunnelmissa. Maanantaina kokoontunut STTK:n hallitus totesi, että kyse on ammatti yhdistysliikkeen edunvalvonnan kes keisistä kivijaloista, työntekijöiden työsuhdeturvasta ja oikeudenmukai suudesta. – STTK:n jäsenliitot eivät seuraa si vusta, jos sen jäseniä kohdellaan eriar voistavasti. On selvää, minne koulute tut, osaavat ja motivoituneet työnte kijät hakeutuvat, jos heidän työsuhde turvansa on erilainen alle ja yli 20 hen gen työpaikassa, Palola huomauttaa. Demokraatti. SYYSKUUTA 2018 ” Kyse on ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan keskeisistä kivijaloista. Ilmeisesti moni äänestäjä pohti, että politiikka on jotain muutakin kuin maahanmuuttoa. Hallitus ei saanut kannatuslisää hyvästä taloustilanteesta. Ruotsin vaalitulos antaa pohdittavaa myös talouden näkökulmasta. Suo mesta katsottuna tuntuu erikoiselta, että viime vaalien jälkeen iso valtiopäiväpuo lue päätettiin eristää päätöksenteosta. Olemme ilmoittaneet ole vamme valmiita järjestöllisiin toimen piteisiin, jos maan hallitus ei luovu lakiesityksestä, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Olemme tehneet kil pailukykysopimuksen, koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvoitteen aikaa on lyhennetty ja aktiivimalli on voimassa. Kyse on hallitustai paleen loppusuoralla ideologiasta ja pelon luomisesta, ei hyvän työelämän edistämisestä. Hän muistuttaa, että työsuhdeturva on edunvalvonnan kovaa ydintä. Hallituksen loppusuoran ideologinen spurtti T oimihenkilökeskusjär jestö STTK toistaa maan hallitukselle vaatimuk sen luopua lakiesityk sestä, jolla aiotaan hel pottaa alle 20 henkilön yritysten irti sanomisoikeutta. Muillakin kuin hallituksen kokoonpanoa mietti villä. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA R uotsin vaalituloksessa riittää pal jon peulottavaa. Vaaleissa suli ruotsidemokraattien jytky – vaikka kannatus kasvoi. Ruotsidemokraatit ratsasti vaaleihin maahanmuuttovastaisuudella. Ruotsidemokraatit tarjosi kestämätöntä yhtälöä äänestäjille: helppoja ratkaisuja HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Politiikka ei ole vain maahanmuuttoa Ruotsidemokraatit tarjosivat kestämätöntä yhtälöä monimutkaisiin, usein globaaleihin on gelmiin. STTK on teettänyt kansalaisky selyn, jonka perusteella myöskään selkeä enemmistö suomalaisista ei hyväksy, että työsuhdeturvaa hei Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO kennettäisiin työllistämisen edistä miseksi
Mietin, millainen vastaisku sieltä tulee, Harkimo kertoo lähtönsä taustoista. Harkimo vertaa puolueita uskonlahkoon Kansanedustaja Hjallis Harkimo arvostelee politiikan ja puolueiden sekä myös keväällä jättämänsä kokoomuksen toimintatapoja maanantaina julkistetussa kirjassaan. Lintilä sanoi uutta aluepolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa, että sijaintikysymystä pitäisi tarkastella yhtiön etu edellä. Tutkimuslaitos e2:n teettämässä kyselyssä 30 prosenttia vastaajista kannatti pääkonttorien hajasijoittamista maan eri osiin. Pudottuaan eduskunnasta vuoden 2007 vaaleissa hän palasi siviilityöhönsä veturinkuljettana. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Soini on toiminut ulkoministerinä toistuvasti naisten oikeuksia vastaan. – Nyt ministerit yksi toisensa jälkeen vaativat kehitysavun nostoa seuraavalla hallituskaudella. Tuotantoa on siirretty muun muassa Vietnamiin, Serbiaan ja Meksikoon. SDP:n Harry Wallin ei pyri enää eduskuntaan SDP:n kansanedustaja Harry Wallin, 65, ei pyri enää ensi kevään vaaleissa eduskuntaan. Hän on toiminut pitkään myös Veturimiesten liiton luottamustehtävissä. Jari Soini. SYYSKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Soinille esitetään epäluottamuslausetta SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmät aikovat esittää epäluottamuslauseen ulkoministeri Timo Soinille (sin.) hänen aborttikannanottojensa vuoksi. Marin muistuttaa hallituksen leikanneen kehitysyhteistyöstä yli 300 miljoonaa euroa. Höpi höpi, Kai Mykkänen SDP:n kansanedustaja Riitta Myller sanoo SDP:n jo vuosia ajaneen politiikkaa, jolla vähennetään suomalaisen yhteiskunnan riippuvaisuutta fossiilisista polttoaineista. – Kokoomuksen ympäristöasioista vastaavan sisäministeri Kai Mykkäsen väitteet, että SDP ei kannattaisi nopeaa fossiilisista polttoaineista luopumista, ovat vailla totuuspohjaa. Hän kommentoi Twitterissä Ylen uutista, jossa kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) vaatii kehitysavun määrän nostamista seuraavalla vaalikaudella. Liike Nytin perustaja Harkimo moittii myös muun muassa tapaa, jolla tehtäviä puolueessa jaetaan. Kiina siirtää tuotantoaan tulleja pakoon Kiinalaisyritykset ovat alkaneet siirtää tuotantoaan ulkomaille välttääkseen Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat tullimaksut. Eduskunnan alaisuuteen ehdotetaan perustuslain tutkimuskeskusta Oikeustieteilijöiden, poliitikkojen ja entisten virkamiesten joukko on ehdottanut eduskunnan alaisuuteen perustettavaksi uutta perustuslain tutkimuskeskusta. 65-vuotias Wallin on ollut kansanedustajana 1999–2007 ja uudelleen vuodesta 2014 eteenpäin. – Onko luonnonlaki, että valtionyhtiön pääkonttorin on sijaittava pääkaupunkiseudulla yhtiön toimialasta riippumatta, Lintilä pohti. Lintilä pohtii valtionyhtiöiden hajasijoittelua Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) haluaa herättää keskustelua valtionyhtiöiden pääkonttorien sijaintipaikasta. – Olin pelännyt lähteä kokoomuksesta. Naisten oikeudet ovat Lindtmanin mukaan keskeinen ihmisoikeuskysymys ja tärkeä osa Suomen ulkopoliittista linjaa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Wallin keräsi Vaasan vaalipiirissä reilut 4 600 ääntä. Viimeksi kesäkokouksessaan elokuussa SDP:n eduskuntaryhmä esitti puolueen tavoitteet poluksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Kaksinaamaista kehitysapupolitiikkaa Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) pitää Sipilän hallituksen ministereiden kehitysyhteistyölausuntoja käsittämättöminä. Koko puolueen uusi veropoliittinen ajattelu lähtee siitä, että verotuksen keinoin tulisi ohjata yhteiskuntaa ekologisesti kestävämpään suuntaan, mikä tarkoittaa uusiutuvan energian tukemista ja energiatehokkuuden edistämistä, Myller sanoo. Harkimo vertaa puolueita uskonlahkoon, johon hänkin meni aluksi täysillä mukaan. Käsittämätöntä kaksinaamaisuutta, Marin kirjoittaa. 9 13. Sanna Marin. Keskuksen tehtävänä olisi edistää valtiosääntökäytännön tutkimusta, selvitystä ja koulutusta Tutkimuslaitoksen nimeksi on ehdotettu Ståhlberg-instituuttia. Tuotannon siirtämisestä on tullut viime vuosina muutenkin houkuttelevaa, kun työvoimaja ympäristönsuojelukustannukset Kiinassa ovat kasvaneet. Kehitysyhteistyörahojen osuus bruttokansantulosta pudonnut 0,39 prosenttiin aiemmasta 0,55 prosentista. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on asettanut kiinalaistuotteille kovia tuontitulleja
10 13. Hallitus on hänen mukaansa muokannut lakiesitystä niin, että tämä ei ole mahdollista. K eskustelu sote-uudistuksen valinnanvapaudesta ja yksityisen yritysten kermankuorinnasta nousivat jälleen esiin, kun perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ottivat yhteen Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa viime viikolla. Enempää hän ei voinut asiaa avata, sillä valiokunnan työ on yhä kesken. Hallitus on toistuvasti vakuutellut, että näin ei tule käymään. Ministeri Saarikon ja hallituksen näkemys onkin yksiselitteinen ja Saarikko toi sen esiin myös perjantaina: Jatkossa sote-keskukset eivät voi valita asiakkaitaan. Kuka pannaan syrjään Toinen Kiurun esittämä huoli liittyy siihen, että onko sote-keskuksilla tarvittavia motiiveja oikeasti myös hoi. Kiurun puheista sai varsin toisenlaisen, pessimistisemmän kuvan. Vaikka nyt sote-keskukset eivät voi valita asiakkaitaan, peloksi näyttää nousevan, että he voivat markkinoimalla ja kohdentamalla mainontaa palveluitaan terveemmille ihmisille, jotka lopulta hakeutuvat tämän sote-keskuksen asiakkaaksi. – Sanoisin, että tällä hetkellä asia on valiokunnassa tarkastuksessa. Kesällä asian tiimoilta nähtiin eräänlainen ennakkotapaus, kun yksityinen terveysyritys Pihlajalinna kertoi vetäytyvänsä Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta. Asiakkaat saavat hallituksen mukaan itse valita sote-keskuksensa, ei päinvastoin. – Näin on, että sote-keskus ei voi valita asiakkaitaan. Ulostuloa voi pitää kovana, nousihan yksityisille sote-yrityksille mahdollisesti avautuva niin kutsuttu ”kermankuorinta” jo hallituksen aikaisemman sote-esityksen yhteydessä yhdeksi päällimmäisistä huolenaiheista. Yritykset voivat myös pyrkiä valikoimaan asiakkaitaan sijoittamalla terveyskeskuksensa tietyille alueille. – Hallituksen mallissa ei ole keskiössä yksityisen ihmisen oikeus valita palvelun tarjoajaa, Kiuru korosti. Ihmiset, jotka tarvitsevat useita eri palveluja ja vievät myös leijonan osan koko sote-kustannuksista, jäisivät puolestaan julkisten tuottajien harteille. Käytännössä tämä tarkoittaa terveempiä ihmisiä. Hallituksen ajama malli mahdollistaa Kiurun mukaan edelleenkin sote-yrityksille vapauden valita asiakkaansa. Sittemmin kyseinen esitys törmäsi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja hallitus on pyrkinyt korjaamaan esitystään. Kiurun kommenttien perusteella sote-valiokunnassa on kuitenkin esiintynyt huolta siitä, onko lakiteksti oikeasti pitävä. Näin yritykset saisivat maakunnilta rahoitusta henkilöistä, jotka käyttävät sote-palveluita vain vähän. Halpa ja terve kiinnostaa yksityisiä Kermankuorinnalla tarkoitetaan sitä, että yksityiset sote-yritykset pääsisivät sote-uudistuksen jälkeen valitsemaan asiakkaikseen vain henkilöitä, jotka ovat halvempia hoitaa. Mutta käytännössä käymme yhä keskustelua siitä, että millä sanamuodoilla tämä tehdään oikeasti mahdottomaksi ja että sote-keskus ei todella voi valita asiakkaitaan, hän paljasti viitaten sote-valiokuntaan. Syy oli paljon puhuva: toiminta ei ollut yrityselle tarpeeksi kannattavaa. Tämänkin tiedon valossa yksityiset yritykset, joiden tehtävä on ensisijaisesti tehdä omistajilleen rahaa, kannattaa pyrkiä kohdentamaan toimintaansa sellaisille asiakkaille, jotka ovat halpoja. Terveistä potilaista maksettavia verorahoja valuisi skenaariossa yksityisten yrityksien voitoiksi samalla, kun julkiset palveluntuottajat nielisivät paljon rahaa potilaidensa kanssa, jotka eivät kelvanneet yksityisille toimijoille. Toisin sanoen, yritykselle ei ollut kannattavaa hoitaa niitä ihmisiä, jotka sen palveluihin hakeutuivat. SYYSKUUTA 2018 Sote-asiakas voi joutua siiv ottavaksi hoidon asemasta Sotessa pohditaan valitseeko asiakas hoitopaikkansa vai hoitopaikka asiakkaansa. Ja hallituksen pykälät lähtevät tahtotilaltaan juuri tästä, mistä myös varmasti kaikki Suomessa lähtevät: Emme voi sallia sellaista tilannetta, että sote-keskuksessa voitaisiin valita asiakkaita. Tämä on nyt myös kirjattu lakiteksiin viimeisimmässä valinnanvapausesityksessä, joka valmistui keväällä ja jota käsitellään paraikaa sote-valiokunnassa
– Ne, joilla on esimerkiksi mielenterveys tai päihdeongelmia, eivät ole sote-keskusten asiakkaita, koska nämä asiat hoidetaan maakunnassa, Kiuru kertoo. Sote-keskuksilla on hallituksen esityksissä on velvollisuus antaa mielenterveys ja päihdeongelmista kärsiville asiakkaille ”ohjausta ja neuvontaa” ja tämän jälkeen heidät voidaan ohjata maakunnan tuottamien liikelaitosten piiriin. Tämä on hänen mukaansa yksi isoimmista ongelmista. Ministeri Saarikko painotti perjantaisen keskustelun jälkeen toimittajille, että valinnan mahdollisuus tarkoittaa asiakkaalle ennen kaikkea oikeutta valita, mistä palvelu haetaan ja minkälaiselta palveluntuottajalta. – Sanon suoraan siitä ettei pääsisi aidosti valitsemaan, että voidaan jatkaa tätä keskustelua, että mihin valiokunnan puheenjohtaja viittaa. Kekomäen mukaan vaikeasti ja kalliisti hoidettaville hallituksen valinnanvapauslaki tarkoittaisi sitä, että suoran valinnan sote-keskuksista avuksi olisi luvassa vain ”lämmintä kättä”. Asiaa on pitänyt esillä myös esimerkiksi professori emeritus Martti Kekomäki. – Hallituksen mallissa ihmisille ongelma tulee olemaan se, että ottaako joku sinut oikeaksi hoidettavakseen, Kiuru sanoi. On asioita, joissa on automaattisesti maakunnan oma tuotanto, jossa ei ole mitään vapautta valita missä se toteutuu. Heidät ”ohjataan ja neuvotaan” pois silmistä ja pois mielestä, jonnekin liikelaitokseen, missä semmoinenkin lienee. SYYSKUUTA 2018 Sote-asiakas voi joutua siiv ottavaksi hoidon asemasta taa asiakkaitaan, ei vain antaa heille yhtä lääkärikäyntiä. Ja voi valita myös julkisen tai yksityisen tuottajan toisen maakunnan alueelta. – Valinnanvapauslakiin ”lämmin käsi” on kirjoitettu lain 18. – Lääkäriin pääsee varmasti kerran paremmin kuin nykyään, mutta hoitoon pääsy ja hoidetuksi tuleminen ovat uhattuna, Kiuru arvioi. – Asiakkaista on pakko siivota päihdeja mielenterveysongelmaiset, muistisairaat vanhukset, rammat ja raihnaiset, hakatut vaimot, kaltoin kohdellut lapset, työttömät, maahanmuuttajat ja kaikki muut, joiden omat voimat eivät riitä edes perusasioiden hoitamiseen. Tämän yksi syy on se, että säilytettäisiin vahva julkinen päivystys, Saarikko painotti. Mutta hallituksen lähtökohta on se, että kansalainen voi valita niiden palveluntuottajat, jotka maakunta on hyväksynyt. 11 13. Topi Juga Demokraatti ” Kermankuorinta tarkoittaa sitä, että yksityiset sote-yritykset pääsisivät valitsemaan asiakkaikseen ne, jotka ovat halvempia hoitaa.. Lisäksi Kiurun mukaan sote-keskukset jakavat suomalaiset ”vuohiin ja lampaisiin”, eli voittajiin ja häviäjiin. pykälän sanamuotoon ”ohjausta ja neuvontaa”, Kekomäki kirjoitti taannoin. – Kun puhutaan valinnanvapaudesta, niin hallituksen lähtökohta laissa on ollut se, että palveluntuottajia on yksityisiä, julkisia ja kolmannen sektorin tuottajia. – Mutta valinnanmahdollisuutta sillä tavoin, että itse ilmaisisin mitä hoitoa tarvitsen ja haluan ja sitten vain hakisin sen yhteiskunnan varoin, ei sellaista valinnanvapauden mahdollisuutta ja vapautta ole tähän tulessa, Saarikko totesi viitaten, ettei jatkossakaan voi itse käydä verorahoin pyytämässä esimerkiksi tarpeettomia leikkauksia. – Tästä voidaan jatkaa tätä keskustelua, Saarikko kommentoi. Pelkona on, että varsin avoimeksi jätetty pykälä johtaa kustannusten välttelyyn. Kun hallituksen esityksessä erikoissairaanhoito on pitkälti julkisten tuottajien hyppysissä, eivät sote-keskukset välttämättä hyödy siitä, että he lähettävät asiakkaansa sinne jatkohoitoihin. Kiuru kuitenkin huikkasi heti väliin, ettei hallituksen mallissa pysty tosiasiallisesti valitsemaan edes hoidon paikkaa tai tuottajaa
SYYSKUUTA 2018 Maailmankuvia Ihmissalakuljetus hyödyntää somea V ähintään 2,5 miljoonaa ihmistä muutti vuonna 2016 maasta toiseen salakuljettajien välityksellä. Signpost-ohjelmamme toimii Euroopassa ja Jordaniassa. – Yhden tai kahden laivan pysäyttäminen Välimerellä ei ole ratkaisu Euroopan haasteisiin, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. – Autamme liikkeellä olevia pakolaisia turvaan hyödyntämällä teknologiaa ja somea. Matkalaisille annetaan yhteystiedot reitin varrella sijaitseviin etappeihin, joista heidät ohjataan eteenpäin. 12 13. Ihmisalakuljettajat ansaitsivat vuoden aikana lähes kuusi miljardia euroa, arvioi raportin julkaissut huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava YK-toimisto UNODC. He saattavat esiintyä Facebookissa kansalaisjärjestöjen edustajina, jotka tekevät yhteistyötä keksittyjen EU-elinten kanssa. Raportti kehottaa YK:ta, valtioita ja järjestöjä luomaan someen yhteisöjä, joissa jaetaan oikeaa tietoa maahanmuuttoasioista. Liikennettä tapahtuu sekä meritse että maitse. Luottamus ratkaisee Raportin mukaan salakuljettajien onnistumisen salaisuus on siirtolaisten luottamuksen voittaminen. Afganistanilaiset salakuljettajat ovat väittäneet olevansa turvapaikka-asioiden oikeusavustajia. Tietoa ”kuluttajille” Toisaalta some tarjoaa siirtolaisiksi aikoville ”kuluttajille” mahdollisuuden tutkia ”markkinoita” ja kuulla muiden kokemuksia salakuljettajien palveluista. Kristiina Kangaspunnan ja Angela Men laatiman raportin mukaan ihmissalakuljetuksen menetelmät vaihtelevat alueesta ja reitistä riippuen. Somea käytetään kiristyksen ja pakottamisen välineenä, mikä on pahimmillaan johtanut ihmisten kauppaamiseen orjamarkkinoilla Libyassa, El Baroudi sanoo. Hän muistuttaa, että etusijalla on aina ihmishenkien säästäminen. Välittäjät kyyditsivät 2,5 miljoona siirtolaista vuoden aikana keskenään, jos siirtolaistilanteen kriisiytyminen halutaan torjua. Se antaa pakolaisille ajantasaista ja oikeaa tietoa heidän omalla kielellään siitä, miten heidän pitää toimia saadakseen palveluita siinä maassa, jossa he ovat, neuvonantaja Chelsea Purvis kertoo. Salakuljettajat eivät kaihda petoksia ja valehtelua. Esimerkiksi syyrialaiset vaihtavat aktiivisesti tietoja niin Skypen, Whatsappin kuin Facebookinkin välityksellä. Se yhdistää mahdollisuuden turvalliseen ja järjestäytyneeseen liikkumiseen, inhimilliset rajakäytännöt sekä salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnan, IOM:n tiedottaja Oussama El Baroudi painottaa. Pakolaisia auttavalla Mercy Corps -järjestöllä on tästä kokemusta. Kun raportoijat kyselivät ratkaisumalleja alan järjestöiltä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM patisti kansainvälistä yhteisöä nykyistä nopeampaan toimintaan pakolaiskriisien estämiseksi. Nopeimpiin reitteihin kuuluu siirtolaisten luotsaaminen Etelä-Aasiasta Kreikkaan 15–20 päivässä. Ihmishenki etusijalla UNODC painottaa, että valtioiden on oltava valmiita jakamaan tietoa IPS / Karlos Zurutuza Libyan kautta Eurooppaan pyrkineiden afrikkalaisten ahdinko on viime aikoina pahentunut, ja heitä on jopa myyty markkinoilla orjien tapaan. – Järjestäytyneillä rikollisryhmillä on valitettavan suuri kyky hyödyntää nykyteknologiaa. Välittäjät mainostavat palvelujaan sosiaalisessa mediassa, mutta somea hyödyntävät myös siirtolaispalvelujen käyttäjät, YK:n raportti kertoo. He edustavat usein samaa kansallisuutta kuin asiakkaansa ja valitsevat kohteekseen herkkäuskoista nuorisoa pikkukylistä. Emily Thampoe Carmen Arroyo IPS; YK, New York
Nykykehitys pelottaa ihmisiä, joten tuntuu turvalliselta, kun joku lupaa ampua heidän vihollisensa. Turvallisuutta ampumalla Kaikesta huolimatta gallupit antavat yhä Dutertelle 70 prosentin kannatuksen. Se on diktatuuria. Arvostelijat pitää pelotella hiljaisiksi, koska Duterte haluaa muuttaa perustuslain ja saada samanlaiset valtuudet kuin Venäjän Vladimir Putinilla. Hänen mukaansa toinen selitys Duterten suosiolle on uskottavan opposition puute. Tavoitteena on poliittinen järjestelmä, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Historia on osoittanut, että se on edellytys myös työtätekevien taistelun tuloksekkuudelle. T -paidan teksti ”Vastusta diktatuuria” kerää Filippiineillä vihaisia katseita mutta myös kyselyjä siitä, mistä näitä paitoja saa, keskusammattijärjestö Sentron pääsihteeri Josua Matas kertoo. Alakoululaisia Swazimaan Mbabanessa. Matas uskoo, ettei huumesota ole päämäärä vaan keino. – Duterte on romuttanut kongressin riippumattomuuden ja heittänyt ulos korkeimman oikeuden puheenjohtajan. Ivar Andersen IPS, Manila Getty Images. Toiset sanovat meidän kulkevan kohti itsevaltaista hallintoa, minä kutsun sitä mieluummin fasismiksi, Matos lataa. Miten kehitys vaikuttaa asiaan. – Kyse ei ole huumeiden kitkemisestä vaan pelon levittämisestä. Edistys, jota rakensimme 30 vuotta diktaattori Ferdinand Marcosin kukistamisen jälkeen, on raunioina. Hän tahtoo nimittää kansanedustajat ja säätää lait mielensä mukaan. Jos joku ei ole lahjottavissa, hänet vangitaan. Sekin jäi Matosin mukaan paperille, koska toteutusta ei ohjeistettu. Hän ei säästele sanojaan, kun puheena on maata kaksi vuotta johtanut presidentti Rodrigo Duterte. Suuryritysten ja finanssipääoman valta on kasvanut, ja vaaleilla valittujen toimielinten valta vähentynyt. – Olemme tekemisissä henkilön kanssa, jolla on tapana ratkaista ongelmat tappamalla. SYYSKUUTA 2018 Siirtolaisuus tutkijoiden syyniin IPS / Mantoe Phakathi EU tutkii, miten kehitys vaikuttaa siirtolaisuuteen. Mitään ei tapahtunut ennen tämän vuoden toukokuuta, jolloin Duterte taipui antamaan asiasta määräyksen. Vastauksia etsitään kansainvälisessä tutkimuksessa, jota Euroopan unioni rahoittaa viidellä miljoonalla eurolla. – Duterte on tuhonnut sen vähän demokratian, mitä meillä oli. – Paneudumme siirtolaisuuden tuomiin pitkän aikavälin haasteisiin muun muassa tutkimalla Euroopan siirtolaisja kehityspolitiikan kytköksiä, hankkeen vetäjä Jorgen Carling sanoo. ” Kun pyssymies on tehnyt selvää vihollisistaan, hän suuntaa aseensa sinuun. Ongelma on siinä, että kun pyssymies on tehnyt selvää vihollisistaan, hän suuntaa aseensa sinuun, Matos pohtii. Matos myöntää, että ammattiyhdistysliikkeen väki pelkää henkensä puolesta erityisesti Manilan ulkopuolella. Vetovastuu on norjalaisella Peace Research Institute Oslolla. 13 13. Samaan aikaan, kun maa vaurastuu, kuilu rikkaiden ja köyhien välillä saattaa kasvaa, samoin rikollisuus. Vaalikampanjassaan Duterte lupasi parantaa työtätekevien asemaa ja erityisesti pikaruokaketjujen työehtoja. Huumesotaa pelon levittämiseksi Duterte tunnetaan parhaiten huumesodasta, jossa poliisi ja kuolemanpartiot ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tappaneet ainakin 12 000 ihmistä. Ay-liike yrittää rakentaa sitä. Miksi ihmiset valitsevat siirtolaisuuden kotiin jäämisen sijasta. Matos näkee taustalla samat syyt, jotka ovat ruokkineet populismin nousua muuallakin. ”Saamme varmasti uutta tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä parempaa politiikkaa.” Duterte romutti demokratian kahdessa vuodessa” Presidentti Rodrigo Duterte on kannustanut armeijaa ja poliisia koviin otteisiin niin rikollisia kuin tavallisia kansalaisiakin kohtaan. Hän muistuttaa, ettei termi ”kehitys” ole yksiselitteinen. – Olemme luoneet verkostoja viljelijöiden sekä nais-, ympäristöja nuorisoliikkeiden kanssa. – Korjaamme globalisaation vuosikymmenten hedelmiä. Syyskuussa alkavaan hankkeeseen osallistuu 36 tukijaa Euroopan, Afrikan ja Aasian maista
Hän pitää presidentti Donald Trumpin suunnitelmia hiilentuotan non elvyttämisestä epärealistisina. Raportti korostaa, että vähäpääs töiseen talouteen siirtyminen vaatii investointeja, joita voitaisiin osin ra hoittaa hiiliverolla. – Kyse ei ole politiikasta, vaan siitä, mihin ihmiset sijoittavat ra hansa, hän jatkaa. McCarthyn mukaan on tärkeää vahvistaa infrastruktuuria, mutta toimien tehokkuus riippuu siitä, mi ten paljon ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään. – Tälle vuodelle ei ole vertailu kohtaa elinaikanamme, McCarthy sanoo. Siinä arvioi daan ilmastonmuutoksen vähätte lyn kustannuksia Yhdysvaltain ta loudelle ja asukkaiden terveydelle. SYYSKUUTA 2018 ”Jos tiede ei vakuuta, katsokaa taloutta” ” Yhdysvaltain ener giantuotannon fossiilisten poltto aineiden terveys haittojen hoita minen maksaa vuodessa 240 miljardia dollaria. Se tu lee todella kalliiksi kaikille, tuore tutkimus varoittaa. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu, siitä aiheutuu talou dellisia ja terveydellisiä kuluja vä hintään 360 miljardia dollaria vuo dessa, ja lasku lankeaa kansalaisille, raportissa muistutetaan. – Järkevä tapa luoda työpaikkoja on katsoa eteenpäin uusiutuviin energianlähteisiin. Sijoittajat valitsevat Arvostelijat varoittavat, että ener giayhtiöt siirtäisivät hiiliveron ku luttajien niskaan. Se vastaa 70:tä prosenttia kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneiden 92 katastrofin kustannuksista. 80 prosenttia fossiilista Yhdysvaltain energiantuotannosta 80 prosenttia nojaa fossiilisiin polt toaineisiin eli hiileen, öljyyn ja maa kaasuun. 14 13. Ratkaisu on uusiutuva energia, McCarthy sanoo. – Kyse ei ole ideologiasta vaan liikemiesvaistosta. Lokakuun alkuun mennessä Yh dysvallat oli tänä vuonna kokenut kolme tuhoisaa hirmumyrskyä ja 76 metsäpaloa, joiden vaikutukset tun tuvat Puerto Ricosta länsirannikolle. Tharanga Yakupitiyage IPS, YK, New York Getty Images. Hän on Harvardin yliopiston val tamerentutkimuksen professori ja osallistui Universal Ecological Fun din raportin laadintaan. Jos tiede ei va kuuta, kannattaa katsoa, paljonko ilmastonmuutoksen vaikutusten si vuuttaminen tulee maksamaan, Yh dysvaltain tieteenedistämisseuran (AAAS) entinen puheenjohtaja James McCarthy sanoo. Vaikka Yhdysvaltain kansallinen politiikka voi kiihdyttää ilmaston muutosta, McCarthy sanoo osaval tioiden ja kaupunkien valinneen toisin. Ilmastonmuutos käy amerikkalaisten kukkarolle V iime aikojen ennät yshelteet ja hurrikaa nit antavat esimakua siitä, mitä Yhdysval loilla on tiedossa il mastonmuutoksen edetessä. Vähintään miljardin dollarin tappiot aiheuttaneiden äärisäiden esiintymistiheys on yli kaksinker taistunut vuosikymmenessä. Jo nyt ala työllis tää kaksi miljoonaa ihmistä, ja au rinko ja tuulivoiman kaksinkertais taminen loisi puoli miljoonaa työ paikkaa lisää. Esimerkiksi Iowa tuottaa jo 35 ja Oklahoma 25 prosenttia energias taan tuulivoimalla. James McCarthy vastaa, että kuluttajien maksetta viksi äärisäiden ja ilman epäpuh tauksien aiheuttamat kulut nytkin kaatuvat. Sääilmiöt voimistuneet Raportti arvioi Yhdysvaltain luon nonkatastrofien hinnaksi tänä vuonna jo lähes 300 miljardia dol laria (dollari on noin 0,85 euroa). Ja ti lanne pahenee, koska lämpenevä il masto on otollinen metsäpaloille ja voimistuville myrskyille. Hurrikaanikausi päättyy kuiten kin vasta marraskuulla, joten lisää tuhoja voi olla tulossa. Pelkästään niistä koituvien terveyshaittojen hoitaminen maksaa vuodessa 240 miljardia dollaria eli nelisen kertaa Suomen valtion bud jetin verran
Sanoin ystävälleni, että juttelen tuon sedän kanssa ja kaikki kyllä järjestyy. Ku va t No ra Vilv a. – Minulla oli vähän haastava tilanne erään omanarvontuntoisen sedän kanssa. Nyt tekeillä on kirja setäkuiskaamisesta. Tuosta huokaisusta Karjalainen keksi – selvin päin ja läpällä – järjestää setäkuiskaamisen työpajan. Hän huokaisi, että: ”Totta, kun olet tuollainen setäkuiskaaja”, Karjalainen muistelee. Metoo-keskustelu oli ottanut jo tulta alleen ja sen myötä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä tasa-arvosta työelämässä puhuttiin laajemminkin. Ystäväni oli huolissaan, että miten siinä käy. – En etukäteen osannut arvata, millaiseen yhteiskunnalliseen hermoon osuisin, Karjalainen sanoo. SYYSKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Sujuvaa arkea setien kanssa Setäkuiskaaja antaa vinkit vuorovaikutukseen J enni Karjalainen kuvailee viettäneensä paljon aikaa työssä ja harrastuksissa ”aika setäisissä ympäristöissä”. Siinä on oppinut, miten lähestyä erityyppisiä setämiehiä niin, etteivät hommat mene pään seinään hakkaamiseksi, vaan asiat sujuvat ja kaikilla on kivaa. Työpaja oli hitti. 15 13. Hänen käyntikortissaan lukee Insinööriliiton johtava asiantuntija, mutta hänet tunnetaan nykyään myös setäkuiskaajana
Karjalainen sanoo, että niihin kannattaa suhtautua ”samalla vakavuudella kuin horoskooppeihin”. Setyys on Karjalaisen mukaan itseensä uskovan ihmisen asenne. Samalla setä saattaa rohkaistua keskustelemaan sukupuolittuneista rakenteista sekä ehkä huomaamaan ja korjaamaan omia vuorovaikutuksen tapojaan. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Vaikkapa, että nainen antaa tunteiden vaikuttaa työhönsä, mies ei. Jos tahtoo olla ihminen, jonka kanssa muut haluavat tehdä yhteistyötä, kannattaa olla kiva. – Sukupuolesta riippumatta ihmiset menevät helposti puolustuskannalle, jos heillä on tunne siitä, että heitä komennellaan, syytetään tai arvostellaan. SYYSKUUTA 2018 Syitä sille, miksi setäkuiskaaminen osui ja upposi, ei tarvitse etsiä kaukaa. Kiitosta sediltä Karjalainen kuvailee erilaisia setätyyppejä ja neuvoo, miten heidän kanssaan tulee parhaiten toimeen. On rooleja ja tapoja, joihin ihmisten oletetaan – ehkä tiedostamattomastikin – sukupuolensa takia istuvan. Silloin molemmat osapuolet valuvat helposti roolija odotusasetelmaan, Karjalainen muistuttaa. Karjalainen puhuu setäkuiskaamisesta juuri edellä mainittujen sukupuolittuneiden rakenteiden esiin tuomisen vuoksi mutta huomauttaa, että kyse on oikeastaan ihmiskuiskaamisesta. Työelämässä on edelleen runsaasti sukupuolittuneita rakenteita, joita Karjalainen tekee setäkuiskaamisella näkyviksi. Karjalainen löysi kesällä lukemastaan Minna Helteen kirjasta Järki ja tunteet hyvän ohjenuoran. Ne eivät ole lopullinen totuus ihmisestä, eikä ihmisiä kannata kohdata olettaen heistä jotakin. Pitää pyrkiä siihen, ettei ajattelisi vaikka jostain sedästä, että koska se on setä, se on sellainen ja tällainen eikä kuitenkaan tajua minusta mitään. Karjalainen arvioi, että setäkuiskaajan ”vähän kieli poskessa ja vitsin varjolla” -ote saa sedät tuntemaan olonsa turvalliseksi. Moni on kokenut, että heitä vihdoinkin ymmärretään. Jokainen voi löytää itsestään setien ominaisuuksia, koska luonteenpiirteet eivät ole sukupuolisidonnaisia. Jokaisella meistä on kuitenkin halu tulla hyväksytyksi, olla arvostettu ja olla osa yhteisöä. – Tärkeintä on pyrkiä ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja erilaisia näkökulmia. Yhteisen kielen löytämiseen avuksi tulee setäkuiskaus. Kun Karjalainen on jakanut setäkuiskaamisen saloja, hän on saanut miehiltä enimmäkseen kiittävää palautetta. Silloin on hankala päästä eteenpäin, Karjalainen sanoo. Kaikilla on oikeus olla oma itsensä, mutta samaan aikaan ottaa muut huomioon. – Kysy, kuuntele, älä oleta mitään. Vuorovaikutustaidoista. Naiset törmäävät näihin rakenteisiin joka päivä, ja monet ovat turhautuneita siihen, että johtoportaassa seisoo muuri käsittämättömiä jääräsetiä, joiden kanssa tuntuu olevan vaikea löytää yhteistä kieltä, Karjalainen sanoo. Mistä voit tietää, jos et anna edes sitä mahdollisuutta. 16 13. – Elämme edelleen miesten rakentamassa maailmassa, jossa oletetut toimintatavat ovat miehisiä ja johtoasemissa ovat enimmäkseen sedät
Heidän kanssaan oleminen on raskasta, mutta heidän epävarmuutensa pitäisi kyetä huomaamaan ja toimia siten, että epävarmalle setäselle tulee turvallinen olo – kaikki on hyvin, hän on turvassa ja asiat sujuvat. – Ruotsissa demareilla oli tavoitteena saada 1,5 miljoonaa kontaktia kampanjan aikana joko ovelta ovelle kiertäen tai puhelimitse. Puoluesihteerin mielestä erityisen vaikuttavaa vaalityötä tehdään, kun ihminen puhuu ihmiselle. Siitä lähdetään, että vaalit menevät hyvin, mutta se vaatii paljon duunia, Rönnholm sanoo. Kun vain löpisee jotain, voi yhtäkkiä iskeä kultasuoneen. Siksi hän esittää olevansa tärkeämpi kuin onkaan. Eräässä tapausesimerkissä miniä oli sivumennen maininnut autot mykälle appiukolleen, jonka kielenkannat oitis aukesivat. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Vaalit menevät hyvin, mutta se vaatii paljon duunia. Karjalaisen mielestä ei kannata, sillä mahtailija tuskin oppii mitään, vaan hän voi saada vain lisää bensaa kukkoilunsa liekkeihin. Jos haluaa tutustua ja viritellä yhteistyötä jurottavan sedän kanssa, pitää vain jutella niitä näitä. SYYSKUUTA 2018 Vaalikuumetta TUNNELMIA JA KUULUMISIA VAALIKENTILTÄ SDP:n vaihtoehdolle on kysyntää Edessä häämöttää melkoinen vaalien kimara. Henkilökohtainen kohtaaminen jää paremmin mieleen. Rönnholmin mukaan tavoite toteutuu, jos Arkadianmäelle saadaan viisikymmentä SDP:n kansanedustajaa. He eivät milloinkaan kykene myöntämään ääneen, että tarvitsisivat apua, eivätkä ihan osaa. Se ei juuri edistä sujuvaa vuorovaikutusta, etkä saa omia tavoitteitasi järin sulavasti läpi. Työelämässä heihin harvemmin törmää. He ovat esimerkiksi isojen firmojen toimitusjohtajia tai ministereitä. Tärkeässä asemassa oleva ihminen usein odottaa, että hänen asemansa jotenkin tunnistetaan, mutta he eivät kaipaa liehittelyä tai mielistelyä. He eivät aivan ole tehtäviensä tasalla, mutta ovat olevinaan. Jurottaviin setiin on vaikea saada kontaktia. Rönnholmin mukaan siitä kelpaa ammentaa itseluottamusta ja iloista mieltä vaalityöhön. Jää murtui ja puhe pulppusi. – Tällä hetkellä prioriteetti on saada listat täyteen ehdokkaita, joita ihmiset äänestävät. 17 13. Jurottava setä Jurottavat sedät saattavat olla jopa mykkiä. Iskeekö vaaliähky. Mahtailevien setien kanssa tulee parhaiten toimeen silittämällä myötäkarvaan, kehumalla – kun olet niin tärkeä, osaava ja kokenut, niin voisitko olla tässä avuksi minulle. Puolueen tähtäimessä on tarttua suurimpana puolueena pääministerin salkkuun. Epävarman setäsen kanssa tarvitaan tuplamäärä empatiaa, jotta pärjää, Karjalainen kiteyttää.. Marraskuussa käydään seurakuntavaalit, joiden ehdokasasettelu päättyy ensi maanantaina. He arvostavat, kun kerrot asiasi suorasti ja selkeästi. Karjalaisen mukaan tärkeitä setiä ei pidä pelätä eikä pokkuroida. Karjalainen on huomannut monien naisten raivostuvan ajatuksesta, että mahtailijalle pitää antaa periksi. Keskimäärin tuntuu siltä, että kansalaisilla on paljon fiksumpia EU-kantoja kuin monilla kansallisilla hallituksilla, Rönnholm sanoo. Se on tärkeä asia. Koska he jatkuvasti todistelevat itselleen ja muille osaamistaan, heidän käytöksensä, viestintänsä ja päätöksensä ovat poukkoilevaa sorttia. Demokraatti käsittelee vaaleja Vaalikuumetta-sarjassa, joka alkaa nyt SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin katsauksella kevään vaaleihin. Europarlamenttivaaleissa SDP tavoittelee yhtä lisäpaikkaa nykyisten kahden jatkoksi. Mahtaileva setämies Tämä on se tyyppi, joka tuntee tarvetta päteä ja korostaa osaamistaan ja erinomaisuuttaan. Karjalainen muistuttaa, että on ihmisen perustarve tuntea itsensä tärkeäksi ja osaavaksi – vaikka sitten kertomalla autoista. Sedän sisällä elää epävarmuus, koska hän olisi halunnut merkittävään asemaan, mutta rahkeet eivät riittäneet. On eri asia lukea esimerkiksi puolueen tavoitteista lehdestä kuin keskustella oman arjen huolista ja SDP:n ratkaisuista niihin jonkun kanssa. Vaaliähkyn uhka on olemassa, mutta Rönnholm uskoo, että ihmiset jaksavat kiinnostua EU-asioistakin. Vaalityötä ihminen ihmiselle SDP keikkuu nyt kannatusmittausten kärjessä. He ylittivät tavoitteen, 1,6 miljoonaa on valtava määrä kontakteja. Syksykään ei ole vaaleja vailla. Se on Karjalaisen mielestä sääli, koska jurottavan kuoren alla voi piillä kultainen sydän. Setäkuiskaajan työpajoissa ilmeni, että yllättävän monen naisen appiukko on tällainen. Sedän pitää voida rauhassa olla kommentoimatta. – Ne näyttävät nyt selkeästi, että vaihtoehdollemme on kysyntää ja meihin luotetaan. Vaalitulosta kannatuskyselyt eivät kerro, mutta niiden viesti on Rönnholmin mukaan rohkaiseva. Karjalainen ei tarkoita, että naisten pitää vain ryhtyä kivoiksi sedille, vaan hänestä kaikkien pitää olla kivoja toisilleen ja yrittää ymmärtää toisiaan paremmin. Siitä kielii ihmisten aktiivisuus vastata eurobarometreihin ja kertoa, millaisiin asioihin EU:n tulisi vaikuttaa. – Ihmisten mielestä ne asiat ovat rajat ylittäviä ongelmia – ilmastonmuutos, maahanmuutto, turvallisuus. Hän painottaa, että setienkin pitää oppia muuttumaan. Epävarma setänen Epävarmat setäset ovat kenties kaikista setämiehistä vaikeimpia. Pääministerin paikasta saatetaan lopulta päättää joidenkin prosentin kymmenysten kannatuseroilla. He ovat päässeet urallaan pitkälle, koska he todella osaavat asiansa. Jari Soini Antton Rönnholm. Setätyypit ja miten heitä käsitellään Tärkeät ja fiksut sedät Setäkuiskaaja Jenni Karjalaisen suosikki-ihmisiä ovat tärkeät ja fiksut sedät. Tuottaa vain puhetta, eikä edetä liian hyökkäävästi. Tekisi mieli ojentaa ja tiputtaa heppu maan pinnalle. He eivät kärsi itsetunto-ongelmista ja heillä on usein hyvä huumorintaju. Keväällä luvassa ovat ainakin eduskuntaja europarlamenttivaalit. Tiivis vaalikevät haastaa myös äänestäjät. Karjalaisen mukaan tämä setätyyppi herättää kanssaihmisissä voimatonta raivoa. Silloin jokainen ääni niissäkin vaalipiireissä, joissa se ääni ei välttämättä toisi uutta paikkaa, on merkityksellinen, hän painottaa
SYYSKUUTA 2018 Mustaa valkoisella Teräviä kyniä sukupolvie n ajan.. 18 13
Siihenhän kaikki ideointi loppujen lopuksi tähtää. Tärkeää on, että hullunkurisiltakaan vaikuttavia orastavia ideanversoja ei tukahduteta tai ammuta alas. Nora Vilva Demokraatti. Stressin lisäksi toinen varma luovuuden tappaja on nimittäin epäonnistumisen pelko. Luova ideointi on vapaata ja leikkisää mielikuvituksen ilotulitusta. SYYSKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Älä vahingossakaan tapa luovuutta L uovuutta on tutkittu paljon. Pelko näivettää monta asiaa, luovuuden ehkä ensimmäisenä. Ja paineettoman ilmapiirin. Luovuus tarvitsee tilaa, kepeyttä ja rauhaa. Luovuudella on pari perivihollista ja stressi on niistä toinen. Stressin alla ideoita voi syntyä, mutta jäykästi ja pakottamalla syntyneistä ideoista puuttuu luova ulottuvuus, omaperäisyys. Mielikuvitus lukkiutuu ja pää tuntuu olevan jumissa. Luovuus harvoin tapahtuu, jos idea tai ratkaisu ongelmaan on saatava nopeasti, juuri tässä ja nyt. Luovuutta vaalivassa yhteisössä uhka tiedostetaan, mutta epäonnistumisen pelon ei anneta hallita yleistä mielialaa ja tunnelmaa. 19 13. Se on siitä mielenkiintoinen ominaisuus, että sen käynnistymistä ei voi pinnistellä tai pakottaa. Luovuus kuplii sallivassa ja turvallisessa ympäristössä. Stressaantuneena ajatus jää kiertämään kehää ja näköala supistuu. Kukoistava luovuus vaatii rohkean ympäristön. Etukäteen ei voi tietää, vaikka juuri siitä hulluimmasta ideasta jalostuisi vapaalla ja suodattamattomalla ajatuksen kimpoilulla täysin briljantti lopputulos. Sellaisen, jossa ymmärretään ja hyväksytään, että luovuuteen kuuluu luonnollisena osana aina myös epäonnistumisen uhka
Vastaus 3. ETUNIMI SUKUNIMI Rääväkynä Rääväkynä Ville Ranta ammentaa aiheita pilapiirroksiin suomalaisesta ylivarovaisuudesta ja keskitien kulkemisesta sekä niiden kritiikitömästä ihailusta. SYYSKUUTA 2018 TEKSTI ETUNIMI SUKUNIMI . 20 13. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä. TEKSTI JANNE ORA . KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Kysymys. KUVAT ETUNIMI SUKUNIMI Olipa kerran minä TEKSTI ETUNIMI SUKUNIMI
SYYSKUUTA 2018 On ihan mahdotonta kuvitella, että en piirtäisi.. 21 13
Älykkään alapäähuumorin viljelijä. Parempi antaa viivan taiturin heiluttaa sanan säilää itse, arvioida omaa polkuaan valtakunnanirvailijaksi. Ranta on toimittaja-äidin ja yrittäjä-isän esikoispoika. Keskitalven Pariisissa hän hakeutuu kaurismäkeläisiin kahviloihin, joissa hänen lisäkseen värjöttelee talvitakeissaan vain pari muuta, usein vanhahkoa asiakasta ja tarjoilija; asiakkailla on talvitakit, joita kehnon lämmityksen takia kiedotaan tiukemmin kehon ympäri. Kun Vilkuna kieltäytyi, hänet erotettiin ja Kaltion verkkosivut suljettiin kokonaan. – Olen pyörinyt Ranskassa säännöllisesti viitisentoista vuotta. Rakastan piirtämistä. – Piirrän joka päivä ja koko ajan. Yhdeksännellä oival sin, että olen kuitenkin aika nopeaälyinen ja jos minä vähän keskityn ja panostan sosiaalisiin tilanteisiin, osaan puhua ja olla reipassanainen. Yhteistyöni ranskalaisten kollegoiden kanssa on hyvin aktiivista. Mennään hetkeksi Ville Rannan varhaisempaan kehityspsykologiaan, kuitenkin vivahteet mielessä pitäen ja halonhakkuumaisia tulkintoja varoen. Jouduin usein julkisiin keskusteluihin, joissa toimittaja ja muut keskustelijat eivät edes olleet nähneet Muhammed-sarjakuvaa. Siihen asti olin viihtynyt itsekseni kotona piirtämässä. Tuolloin hän piirsi suuren kohun aiheut taneen Muhammed-sarjakuvan oululaiseen kulttuurilehti Kaltioon. Pikkuveljet kimmastuivat niistä, mutta. – Luulimme, että verkosta ja somesta tulisi siunauksellisia keksintöjä, mutta nykyisin eivät ihmiset edes halua lukea ja tietää asioista. Kohun edetessä Ville Ranta huomasi olevansa väärinymmärretty joka puolella: oikeistolaiset ääripiirit kuvittelivat Rannan olevan ”meidän miehiä”. 22 13. Ville Ranta elää piirtämisestä ja piirtämiselle. Ranskassa on sarjakuvalle suuri yleisö. Hän raivaa kalenterin tihenevään viidakkoon yhä uusia pikku polkuja ja aukioita. – Sittemmin en ole sellaiseen tilanteeseen joutunut, että jotenkin omituisella tavalla kaikki asiat kääntyvät päälaelleen. Minusta tuli jopa aavistuksen hyökkäävä niihin aikoihin. Paradoksi on hedelmällinen Rannan työn kannalta. Vanhanaikainen vs. Rannan sarjakuva kommentoi tanskalaista Jyllands-Postenin syksyllä 2005 nostattamaa Muhammed-pilapiirrosjupakkaa. On ihan mahdotonta kuvitella, että en piirtäisi, Ville Ranta sanoo. Nyt kun kaikki tieto on tarjolla, ihmiset eivät enää haluakaan tietää mitään. Erityisen monia Rannan kirjoja on käännetty ranskaksi. Mutta juuri tänä nimenomaisena platinanvärisen taivaan ja syyskesätaitteen iltapäivänä kuvien tekemiselle ei löydy kuin kotvasen verran aikaa. Hän kertoo olleensa yläasteen alussa ”sellainen pikkuisen kiusatuksi tulemiselle altis tyyppi”. Ranska painaa ennen kaikkea ammatillisesti paljon. Kaltion hallitus vaati päätoimittaja Jussi Vilkunaa poistamaan sarjakuvan Kaltion verkkosivuilta. Käyn hakemassa esimerkiksi palautetta ja vaikutteita kollegoilta ja kustannustoimittajilta. Ja silti, hötäkän keskellä työn ydin on ja pysyy samana. Rannan mielestä somen tulo ei ole kohottanut sen enempää julkisen keskustelun tasoa kuin yleistä sivistystä ja inhimillisyyttä saati ihmisten ymmärrystä maailmasta. – Somea ei tuolloin vielä ollut ja moni ei osannut käyttää kunnolla edes nettiä. K äväiseekö sarjakuvataitelija Ville Rannan, 39, kasvoilla Demokraatin haastattelun aikana kärsimättömyyteen vivahtava, miltei kärsivä ilme. Sarjakuvasta nousi puolestaan Suomessa jupakka. Häntä innostaa erityisesti kirjallisuus, varsinkin vanha kirjallisuus, kuten Rabelaisin ja Laurence Sternen teokset. Pikemmin päinvastoin. Rannan tuotanto käsittää lukuisia sarjakuvaromaaneja ja muita sarjakuvateoksia, joita on myös käännetty monille kielille. SYYSKUUTA 2018 ” Ihmiskunta ei ole oikeastaan lainkaan kehittynyt keskiajasta tähän päivään. Ei kai sentään, vaikka mielessään sitä moisia merkkejä hänen kasvoilleen alkaakin piirrellä – Rannan omien puheiden kirvoittamana. – Aloin jo 1990-luvun alussa lukea paljon ranskalaisia sarjakuvia. Jo uran alusta olen pyrkinyt siihen, että saisin omat kirjani julki Ranskassa, ja se myös onnistui. Ranta muistelee, että Kaltion verkkosivujen sulkemisen jälkeen Muhammed-sarjakuvaa alettiin jael la monilla foorumeilla, mutta valtamedia ei uskaltanut julkaista sarjakuvaa. Ranta hakee paljon vaikutteita vanhemmasta taiteesta. Noin 15–16-vuotiaana, yläastevuosina tapahtui iso ja aika nopeasti kehittynyt rohkaistuminen. Ne taitavat riidellä sittenkin vain näennäisesti. Lapsuuden Villestä ei ole kovin paljon jäljellä. – Lapsena olin hyvin arka. Samat alkukantaiset ennakkoluulot, väkivaltaisuudet ja pikkusieluinen ryhmittyminen, se kaikki, tuntuu vallitsevan kaikkialla. Se on minulle kaikki kaikessa. Ihmiskunta ei ole oikeastaan lainkaan kehittynyt keskiajasta tähän päivään. Minua pidettiin omituisena tyyppinä, vaikka en sitä ollut. Muodonmuutos yläasteella Irvailija ja ujo introvertti. – Modernista kirjallisuudesta nuorempana minuun vaikuttivat James Joyce, Pentti Saarikoski ja Eeva-Liisa Manner, vanhempana erityisesti Louis-Ferdinand Céline. Valo on kelmeää ja vähäistä, vaihdetaan kuulumisia. trendikkään taiteenlajin juhlittu ja palkittu tekijä. Rantaa voisi halutessaan luonnehtia keskenään ristiriitaisin käsittein ja vastinparein. Osa vihervasemmistosta – siis Rannan omia poliittisia sympatioita lähellä olevasta väestä – taas arvosteli Rantaa räävittömyydestä, rasisminlietsonnasta, vastuuttomuudesta, milloin mistäkin. Uusin teos, tyyliltään satiirinen Kuningas menettää päänsä -sarjakuvaromaani yhdistää monia ajattomia teemoja sekä nykypäivän että menneiden aikojen kuvastoon ja ilmiöihin. Sananvapauden kokemusasiantuntija Rannasta pyrittiin leipomaan hänen oman kuvauksensa mukaan jonkinlainen sananvapauden päivystävä kokemusasiantuntija vuonna 2006. Näihin aikoihin syntyivät myös ensimmäiset pilapiirrokset. – Jostakin syystä en yleensä keksinyt mitään hyvää sanottavaa sosiaalisissa tilanteissa. Syrjäänvetäytyvä ja silti kohujen keskellä. Ranta markkinoi näinä päivinä Kuningas menettää päänsä -sarjakuvaromaaniaan, antaa haastatteluja oikealle ja vasemmalle, esiintyy kirjamessuilla, sarjakuvafestivaaleilla ja kaupunkitapahtumissa, junailee ja hoitaa asioita ja matkaa junalla Oulun ja Helsingin väliä. – Minulla pilapiirtäjänä tämä on sinänsä herkullinen tilanne, johon on hyvä tarttua. Ranskasta vapautta Ranta tunnustaa olevansa itsekseen viihtyvää, introverttiuteen ja myös lievään neuroottisuuteen taipuvaista sorttia. Hölmöys työllistää Moni ei ollut nähnyt Rannan sarjakuvaa, mutta olivat silti kärkkäitä lausumaan siitä mielipiteensä
syntynyt 1978, asuu Oulussa . Politiikassa Ranta on myös kavahtanut joukoissa seisomista, isosti mukaan menemistä. Myös persujen Onko sinulla outoja tapoja tai harrastuksia. Ehkä siihen liittyy vähitellen mieleen kehittynyt ajatus, joka sitten on muuttunut toimintatavaksi ja kutsumukseksi. Minulla on hyvin vanhanaikaisia harrastuksia. VILLE RANTA Olli Immonen sekä ärsyttää että naurattaa minua suunnattomasti. . . – Julkisuuden hahmoista minua naurattaa erityisesti Touko Aalto, joka on aina helpompi kuvitella polvihousuihin ja t-paitaan kuin pukuun ja kravattiin. Rantaa huvittavat suomalainen ylivarovaisuus ja keskitien kulkeminen sekä niiden kritiikitön ihailu. Se ei aina ole muita ilahduttanut. Mulla on paljon vasemmistolaisia ystäviä, joita toisinaan loukkaa se, että periaatteessa olen mukana mutta en käytännössä. Se kestää neljä tuntia, kaksi alkuruokaa, kaksi pääruokaa ja usein myös kaksi jälkiruokaa. Ranta on asialleen omistautunut ja sitoutumista kammoksuva. Lapsesta asti olen kaikkein eniten pelännyt niitä poikia, jotka ovat sekä tyhmiä että ilkeitä.. Kajaani-teoksen ehdokkuus Ranskan vuoden 2010 parhaaksi sarjakuva-albumiksi Angoulêmen kilpailusarjassa vuonna 2011 . Mikä kirja on paljon puhutellut sinua viimeksi. . Omituiseksi koetaan sekin, että en katso televisiota ollenkaan. Ranskassa tämäkin on aivan toisin. Kuuntelen Ylen ykköstä ja harrastan klassisesta etenkin barokkimusiikkia. . Pääosassa on puhuminen ja mielellään myös väittely. intensiivinen työskentelyvaihe Kaltio-lehdessä, joka päättyi Muhammed-kohuun 2006 . . Tuolloin hän tutkiskeli henkilökohtaisia uskonasioitaan. SYYSKUUTA 2018 ysiluokkalaisten saksankielenopettaja suorastaan raivostui. – Tuli kuoliaaksi halaamisen tunne. Tämä näkyy muun muassa Sauli Niinistön liikuttavan yksimielisessä kannatuksessa. Mitä sisältyy täydelliseen ranskalainen illalliseen. . Valtakunnantason päättäjissä Rannalla on monia suosikkeja. Se ajatus voi olla tietoinen tai osin tietoinen. Ja näyttäähän se politiikassa usein siltä, naurettavalta. Olen voinut mennä mukaan, jos kyseessä on ollut yksittäinen ihminen, josta pidän ja jota olen halunnut auttaa henkilökohtaisista syistä. Suhde seurakuntaan alkoi kuitenkin pian tuntua riippakiveltä. Pidän myös vanhasta kirjallisuudesta ja antiikkihuonekaluista. Keskiyöllä juodaan kahvia. Niin kuin tunnetulle ja pidetylle taiteilijalle usein käy, myös Ville Rantaa on omittu, kosiskeltu ja pyydetty mukaan monenlaiseen toimintaan ja kaikenlaisten aatteiden taakse. Siis täysin päinvastainen kuin suomalainen illallinen, jossa syödään nopeasti puhumatta mitään. Rannan koululehteen piirtämänä hikoileva ja hermostunut opettajahahmo oli tunnistettavaa muotoa sekä yleisesti että yksityisesti: kateederin pikkudiktaattori, joka yritti olla auktoriteetti kuitenkaan sitä olematta. 3. – Taiteellinen identiteetti on minulle läpikotaisin tärkeä. Hänestä voisin piirtää sellaisen Olli Immonen seikkailee -sarjakuvan. – Näen Immosessa tyypin, joka on saattanut 1990-luvulla olla se kaveri joka tulee Rotuaarilla vastaan ja alkaa mättää turpaan ilman mitään syytä. Luin sen alkukielellä ranskaksi. Politiikassa Rantaa huvittaa tekopyhyys sekä poliitikoissa ilmenevä olemuksen ja ulkonäön ristiriita tekoihin ja puheisiin nähden. Kymmenkunta vuotta sitten Ville Ranta alkoi aiempaa aktiivisemmin osallistua Oulun ortodoksiseurakunnan toimintaan, jonka jäsen hän oli jo entuudestaan. aloittaminen Kirkko & kaupunki -lehden piirtäjänä elokuussa 2009. taiteellinen kriisi, jolloin Ranta ei juuri kyennyt työskentelemään ajoittui vuosiin 2013–2014. Aiheesta syntyi esseemäinen teos Köyhän miehen Jerusalem. Louis-Ferdinand Célinen Nord. . Taiteilijan kutsumus Lisätään näennäisen ristiriitaisiin vastinpareihin vielä yksi. Kun Suomessa vietetään iltaa, keskitytään olemaan samaa mieltä. . 23 13. Kajaani-sarjakuvaromaanin ilmestyminen 2008 oli käänne uralla kohti uutta tasoa . – Minua on pyydetty mukaan esimerkiksi vaalityöhön. En saa omistautua muulle kuin taiteelle. – Olen aina valmis pettämään vasemmistolaisuuteni tai vihreyteni, jos joku asia on alkanut näyttää naurettavalta
Toinen käsitteli demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien maailmanlaajuista kriisiä. Missä ovat ne, jotka yhä uskovat demokratiaan vähiten huonona valtiomuotona, ja ovat valmiita kamppailemaan sen puolesta, että demokratia paranisi, ei häviäisi. Suuri kysymys on, missä ovat demokratian puolustajat. SYYSKUUTA 2018 LUIN PERÄKKÄIN KAKSI artikkelia. Resepti: korianterifarmi.com. Toscanan tatticarpaccio Nyt on se hetki, kun metsät notkuvat sieniä. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. u u u Kehitykselle on monia selityksiä globalisaatiosta ja tuloerojen kasvusta maahanmuuttoon liittyviin pelkoihin, heikkoihin instituutioihin ja opportunistisiin poliitikkoihin. Ulkoministeri Soini toistaa selvityksessään oikeuskanslerille samaa kuin hallituskumppaneille: hän osallistui abortinvastaiseen tilaisuuteen yksityishenkilönä ja mahdolliset seuraamukset rajoittaisivat hänen ihmisoikeuksiaan. Samaan aikaan Kiinan ja Venäjän kaltaiset autoritääriset suurvallat kasvattavat kansainvälistä vaikutusvaltaansa ja Yhdysvallat on irtautunut sitoumuksestaan edistää demokratiaa ja kansalaisvapauksia kaikkialla maailmassa. Miksi heidän äänensä eivät kuulu kovemmin. Mausta tässä välissä suolalla ja pippurilla. Kiitos kuivan, aurinkoisen kesän ja lämpimän sekä juuri sopivasti sienirihmastoille sadetta räpsäyttävän syksyn, ovat herkkutatit hyväkuntoisia ja puhtaita. Tällä ei ole tarkoitus ahtaa itseään kooman partaalle, vaan ainoastaan palvoa hetki tattien raikkaan pähkinäistä makua. Turkin ja Unkarin kaltaiset maat, jotka vielä kymmenen vuotta sitten näyttivät lupaavilta demokratian menestystarinoilta, ovat luisumassa autoritääriseen valtaan. Leikkaa varsiselleristä terävällä veitsellä ohuita viipaleita tattien päälle. Maista ja ylistä. Koska ulkoministeri ei kansainvälisten sopimusten mukaan ole virkamatkallaan sekuntiakaan yksityishenkilö, tuon argumentin toistaminen on kuin tarjoilisi taskulämmintä einespizzaa. u u u Kansalaisjärjestö Freedom Housen vuosittaisen Freedom in the World -raportin mukaan poliittiset ja kansalaisoikeudet olivat maailmassa viime vuonna huonommalla tolalla kuin vuosikymmeneen. Yksi tai korkeintaan kaksi pientä sientä per syöjä riittää. Elina Hirvonen Ulkoministeri ja demokratian kriisi Tässä ajassa demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen vaatii tekoja. Ne liittyivät toisiinsa masentavalla tavalla. Autoritäärisessä valtiossa valta tulee vallasta, vallanpitäjät valvovat instituutioita, ja vallanpitäjää suurempaa ei ole. Kun ulkoministeri ajaa virkamatkallaan edustamansa valtion demokraattisesti sovitun linjan sijaan omaa agendaansa, toiminta muistuttaa tunkkaisella tavalla jälkimmäistä tapaa hallita. Höylää vielä parmesaanista ohuita lastuja sienten ja sellerin päälle, ja kaada kastikkeeksi hitunen oliiviöljyä. Nyt ei voi. Kahdentoista peräkkäisen vuoden aikana demokratia ja kansalaisvapaudet ovat heikentyneet useammissa maissa kuin parantuneet. Tätä reseptiä varten erotellaan herkkutattisaaliista juuri ne pienimmät ja kauneimmat tattiyksilöt. Jossain toisessa ajassa voisi ymmärtää hallituskumppaneiden pragmaattisen halun katsoa toisaalle. Tässä ajassa demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen vaatii tekoja. Jos käsiinne osuu pieniä ja täydellisen puhtaita herkkutatinpoikasia, valmistakaa niistä edes kerran raaka alkupala. Tämän Tosacanan tatticarpaccion ohjeen on kehitellyt italialainen Valerio, intohimoinen sienestäjä, joka keräilee herkkutatteja Toscanan kukkuloilta aamu öisin. 24 13. Ensimmäinen käsitteli ulkoministeri Soinin selvitystä oikeuskanslerinvirastolle hänen osallistumisestaan abortinvastaiseen tilaisuuteen virkamatkallaan Kanadassa toukokuussa. u u u Demokraattisessa oikeusvaltiossa valta tulee alhaalta, instituutiot valvovat sitä, ja vallanpitäjät palvelevat jotain itseään suurempaa. Tarvitset: pieniä herkkutatteja varsiselleriä suolaa ja mustapippuria parmesaania oliiviöljyä Leikkaa tatit pitkittäin siivuiksi ja aseta lautaselle
Nyt sainkin mahtavan tilaisuuden ja pääsin Ilmari Nurmisen avustajaksi. Se kannatti. Tehtävä vaati paljon itsensä esille tuomista ja siihen hakiessa jouduin todella kovaan koetukseen oman työminäni kehittämisen kanssa. Olin antanut työlle kaikkeni ja kun homma loppui, olin todella väsynyt. Luin hiljattain erilaisista sosiaalisista luonnetyypeistä kertovan kirjan ”Idiootit ympärilläni” ja se lisäsi paljon ymmärrystä muista sekä myös itsestäni ja siitä minkälainen olen persoonana. Etenkin uusissa piireissä olen rauhallinen ja pidättyväinen, enkä varsinkaan alussa ole huomion keskiössä. Se on yksi Suomen suurimmista opiskelijajärjestöistä. Tykkään enemmän seurailla tarkkailijana sivusta. Minulla ei oikein ollut uutta suuntaa ja isoa kuvaa siitä, mitä haluan seuraavaksi tehdä – unelma oli jo toteutunut. Tuli todella hyvä tilaisuus vastaan ja pääsin Miapetra Kumpula-Natrille harjoittelijaksi Brysseliin. SYYSKUUTA 2018 Kasvot peilissä KUVA NORA VILVA Marjukka Mattila, 26 N äen peilikuvassani rauhallisen tyypin, tarkkailijan. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulee pysymään mukana takataskussa erilaisten luottamustoimien kautta, mikä sopii itselle oikein hyvin. Vuodenvaihteessa tehtävä loppui. Voisin kuvitella, että monet, etenkin uudet tuttavuudet kuvailisivat minua samoilla sanoilla. Viime vuonna toimin Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtajana. Marjukka Mattila on eduskunta-avustaja.. 25 13. OLL:n puheenjohtajuus oli minulle haave ja unelma, ja teinkin sita työtä täysillä. Olin todistanut itselleni, että tarkkailijan roolista pystyy kehittymään todella pitkälle. Sain ottaa perspektiiviä Suomeen ja pääsin sen oman lähikuplani ulkopuolelle. Kun perehdyn asioihin ja pääsen johonkin yhteisöön enemmän sisälle, niin muutkin persoonallisuuteni elementit tulevat esiin ja otan yhteisössä vahvemman roolin. Päätin ottaa liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen ja opiskelijajärjestöihin vähän etäisyyttä. Brysselissä sain myös aikaa ja rauhaa miettiä mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Nyt on levollinen olo ja odotan innolla tulevaa. Politiikka oli aina kiinnostanut ja minulle vahvistui tunne siitä, että puolueessa työskentely voisi olla vahvemmin se seuraava juttu
Sähköiseen maailmaan Demokraatti on tuonut vahvimmankin toimijan haastavan ajankohtaisen, analyyttisiä uutisia tarjoavan vaihtoehdon. SYYSKUUTA 2018 Jukka-Pekka Flander ”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee monipuolista mediaa. Kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti taustoittaa ajan ilmiöitä ja antaa tilaa uudelle ajattelulle.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja. 26 13
Keruu jatkuu aina marraskuun loppuun, joten se ulottuu kattamaan myös sateenkaarihistoriakuukauden, jota vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa 20.10.–20.11.2018. Unohtumattomat hetket -keruulla tavoitellaan tutumpien LHBT-vastaajien lisäksi muistoja unohtumattomista hetkistä esimerkiksi queereiltä, ei-binaarisilta, sukupuolettomilta, muunsukupuolisilta, aseksuaaleilta, demiseksuaaleilta, panseksuaaleilta, polyamorisilta ja kinky-yhteisöön kuuluvilta kirjoittajilta. SYYSKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Parhaat ihmissuhdemuistot talteen T yöväen Arkiston muistitietotoimikunta kerää parhaillaan sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaisten ihmisten muistoja ja kokemuksia. Arkistoon saapuneet muistot tallennetaan, ja ne ovat tämän jälkeen tutkijoiden käytettävissä. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta koskevaa muistitietoa kerätään nyt nettikyselynä osoitteessa https://www.unohtumattomathetket.fi/. Demokraatti. Niiden käyttöä rajoittavat niin arkistoa kuin tutkijoitakin sitovat eettiset säännöt, jotka kieltävät muun muassa vastaajien henkilöllisyyden paljastamisen ilman lupaa tai haitan aiheuttamisen vastaajille. Vastaukset saavat olla vapaamuotoisia. Kuitenkin esimerkiksi Pride-marssien suuri suosio osoittaa, että on olemassa myös suuri joukko heteroseksuaalisia liittolaisia, jotka ovat havahtuneet sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen. 27 13. Keruuseen voi osallistua lomakkeen sijaan myös sähköpostilla tai kirjeitse. Kuvauksia toivotaan myös heteroilta. Yhä useammat heistä haluavat olla purkamassa näihin asioihin yhä liittyviä syrjiviä asenteita ja rakenteita. Julkisuudessa syntyy helposti käsitys siitä, että ”kaikki” heterot suhtautuvat nuivasti sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen. Sivustolta löytyy kyselylomake, johon voi vastata nimellä tai nimimerkillä
Molemmille annetaan yhtä paljon tilaa, mikä ei tunnu perustellulta. Huonoimmat vitsit ovat yläastetasoa: ”Kusen varvikkoon. Tuo on Saatana ja se on ansainnut loppunsa.” (s. SYYSKUUTA 2018 Järjetön sota KIRJAT Kauko Röyhkä: Maan korvessa kulkevi Like 2018, s. 202) Pyrkimys erilaiseen sotaromaaniin Maan korvessa kulkevi ei varsinaisesti pui sotaa, sen syitä ja seurauksia, vaikka konflikti kytee vahvasti sen taustalla ja vaikuttaa ratkaisevasti sen henkilöiden elämään. Hänestä puhutaan silloinkin, kun hän ei ole työnsä puolesta vireessä. Olisi ehkä parempi, jos hän ei olisi niin kärkevä. Huipennusta rakennetaan kauan, eikä sen jylhä traagisuus tule yllätyksenä: ”Pallastuntureiden yllä näen upeat revontulet. Hän tiedosti itsekin arvonsa ja myös sen, etten enää ollut hänen kaliberiaan. Ei tule yllätyksenä, että miehistä kertovat kohdat ovat naisia käsitteleviä parempia. Hänen teoksistaan siihen sijoittuvat Kaksi aurinkoa, Kesä Kannaksella (2009) ja Maan korvessa kulkevi muistuttavat sävyltään toisiaan. Jälki oli nuorempana epätasaista, mutta aina jännittävää. Hänen paras kirjansa on edelleen saman lajityypin Kaksi aurinkoa (1996), joka oli Finlandia-ehdokas, mutta tuoreessa teoksessa ei ole merkittäviä puutteita. 1959) sopii huonosti yliherkälle 2010-luvulle. 21–22) Röyhkä ei taaskaan malta olla olematta hävytön. 56) Röyhkä on tällaiseen naljailuun sortuessaan maineensa vanki. Maan korvessa kulkevi on liian pitkä. Hänestä tuli ylimielinen pikku prinsessa.” (s. Kauko Röyhkä tavoittaa toisen maailmansodan surrealistisuuden. Genre sopii Kauko Röyhkälle hyvin, hän on siinä luontevimmillaan. Vanhempana Röyhkästä on tullut varmempi ja hänen kynästään tylsempi. Asetelma ei ole piinaava tai revittelevä, kuten Röyhkältä kenties voisi odottaa, mutta hänen kokemuksensa pitää tekstin kasassa. Romaanissa ei päästä puusta pitkään. 104) Röyhkän teosten naiset ovat yleensä joko viattomia enkeleitä tai riettaita paholaisia. Se on teknisesti lähes moitteeton, mutta aihepiiristä on kirjoitettu niin paljon, että pelkkä perusvarma suoritus ei ehkä enää riitä. Röyhkä on usein ollut jokseenkin epäuskottava ja yksipuolinen kuvaillessaan kauniimpaa sukupuolta. 28 13. Vastaus: Italian armeijan uroteot maailmansodassa.” (s. Sekä Dieter että Pirjo ovat selviytyjiä, mutta jälkimmäinen jää hahmona ohuemmaksi: ”Mutta nyt ei saa tuntea sääliä, Pirjo päättää. Pienistä vivahteista näkee, että tutkimusta ja faktojentarkistusta on tehty. Tulenkohan käyttämään sitä enää mihinkään muuhun kuin kusemiseen?” (s. Jokseenkin intohimoton Maan korvessa kulkevi ei yllä energiansa puolesta Kahden auringon tasolle. Pienestä loukkaantuminen ja uhriksi heittäytyminen ovat yleisiä ilmiöitä nykyään. Röyhkä on ovela tyyppi. Hän alittaa riman toisinaan, mutta hänen levyjensä ja kirjojensa tarkempi syynäys osoittaa, että hän on mainettaan mukavampi mies. Röyhkä tuo mieleen Morrisseyn, koska molemmat ikääntyneet taiteilijat pitävät yllä ilkeää julkisuuskuvaa ja pysyvät siten esillä. Pahoja asioita tapahtuu, eikä epätoivon motivoimilta julmuuksilta pääse turvaan. Lause on tiivistä. Maan korvessa kulkevi sisältää hölmöjä kohtia, vaikka ei olekaan millään muotoa vastenmielinen. Niin nytkin: ”Vuosi vuodelta hänestä tuli kauniimpi ja naisellisempi. Tuoreessa romaanissa päästään järkevämmin jämerän jääkärin kuin haihattelevan uskovaisen nahkoihin. 326 Provokatiivinen Kauko Röyhkä (s. Se olisi toiminut hahmojen ja tapahtumien vähäisyyden takia paremmin noin sata sivua lyhyempänä. Todellisuus on likainen. Heidän irrallisuutensa tekee heistä persoonallisuuksia, vaikka he eivät olisi uskottavia. Maan korvessa kulkevi on tuotteliaan Röyhkän uusin romaani. Röyhkä osaa kirjoittaa eksentrisistä ja rikkinäisistä ihmisistä, joille ei löydy paikkaa. Esimerkiksi Lapin luontoa kuvaillaan kauniisti. Toisaalta juuri revittely on pitänyt hänet pinnalla. Väritön hän ei kuitenkaan ole. Maan korvessa kulkevi on toimii genressään. Suomalainen muusikko ja kirjailija kuittailee brittiläisen kollegansa tavoin suurelle yleisölle, mutta myös kosiskelee sitä. Esa Mäkijärvi Juha Metso. 299) Röyhkä on julkaissut romaaneja vuodesta 1980. Hän palaa sillä erään leipälajinsa eli sotakirjallisuuden pariin. Niitä on luonteva verrata, koska väkivalta, seksi ja huumori ovat kummassakin tärkeitä: ”Mikä on maailman ohuin kirja. Ensimmäisessä alppijääkäri Dieter Kölbing karkaa Saksan armeijasta lokakuussa 1944, toisen maailmansodan vedellessä viimeisiään. Kirja seuraa eksyneitä nuoria heidän paetessaan itseään. Maan korvessa kulkevi rullaa parhaiten silloin, kun Röyhkä hävittää itsensä ja sulautuu proosaan. Hän yrittää liikaa huolehtiessaan pahan pojan maineestaan ja pyrkimällä olemaan rohkeampi kuin muut. Siinä kuljetetaan rinnakkain kahta tarinaa. Röyhkä hallitsee sekä asiallisen kerronnan että reippaan sanailun. Toisessa nuori Jehovan todistaja Pirjo lähetetään pikkuveljensä kanssa Lappiin, kun heidän Helsingin kotinsa tuhoutuu pommituksessa. Vaikean miehen helppo kirja Maan korvessa kulkevi on helposti seurattava lukuromaani. Penis on kutistunut ja nahkea. Hahmot kohtaavat. Usein unohtuu, että Röyhkä tavoittelee taiteellaan kauneutta. Ne liikkuvat, huojahtelevat kuin teatterin esirippu.” (s
Tule van Freddie Mercury elokuvan tähti Rami Malek esittää nyt rik kaan väärentäjän Louis Vegan roo lin, jota Schaffnerin klassikossa näyttelee Dustin Hoffman. Viime kädessä Papillon (2018) ei vastaa olennaiseen kysymykseen, miksi se on ylipäänsä tehty, ja mikä on uuden version tarkoitus tässä ajassa. Epä virallisessa jatkoosassa ohjaaja on vaihtunut Dome Karukoskesta Tiina Lymiin ja pääosa nesittäjä Antti Litjasta Heikki Kinnuseen. Näissä jaksoissa Noerin laiska tulkinta menettää viimeisimmänkin verevyyden rippeensä. Schaffnerin elokuvassa nimihenki löä, syyttömänä murhasta tuomittua elinkautisvankia esittää Steve McQueen. Oh jauksesta vastaa teatterimies Dominiuc Cooke. Lopputulos on edeltäjää sympaattisempi. Toivon varmuus ei hei jastu ajan suhteellisuutena vaan ul koisten muutosten haparointina. Toksista maskuliinisuutta uhkuvaan karskiin machoon verrat tuna toimintalegendan paikan nyt lunastava Charlie Hunnam on pal jon pliisumpi antisankari, siloteltu li haskimppu, jonka näyttelemisen tai doissa on treenaamisen varaa. Punaisen myllyn katveessa ei surra lähestyvää talouslamaa vaan pörhis tellään elämänjanoisina. Itse nimihenkilö latistuu enem män yksioikoiseksi tappelijaksi kuin tulisieluiseksi kapinalliseksi, joka ei suostu kavaltamaan kumppaniaan edes pitkän eristyksen aikana. Kirjan ja siitä aiemmin tehdyn elokuvan keskeinen teema on koh talotoverien jakama ystävyys, jota vankilavuodet, julma kohtelu ja vapautumisen epätodennäköisyys eivät kykene horjuttamaan. Tanskalais ohjaaja Michael Noer käynnistää ensimmäisen englanninkielisen elo kuvansa 1930luvun alun Pariisista. Franklin J. 29 13. Pugilisti ja puliveivaaja Uusi, edeltäjää parikymmentä mi nuuttia lyhyempi Papillon (2018) on outolintu, jossa ei ole suuria nimiä eikä vetoavaa draamaa. Teos perustuu Henri Charrièren ainakin osittain oma elämäkerrallisena pidettyyn romaa niin Vanki nimeltä Papillon (1970). Britin viimeistellyn ylävartalon esittelemi nen tyydyttää varmaan televisiosarja Sons of Anarchyn ihailijoita, mutta tyrmässä ja pakkotyössä vietettyjen vuosien lohduttomuuteen ei sukel leta pelkkää pintaa väläyttämällä. (RA) ELOKUVA ” Silmillä nähtävien olosuhteiden pitäisi tyrmätä hirvittävyydellään, mutta vangin fyysinen riutuminenkin jää puolitiehen. Ensimmäinen yritys johtaa kahden ja toinen viiden vuoden tuomioon eristyssellissä. (RB) KOONNUT RANE AUNIMO JA ROLF BAMBERG ELOKUVA Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja Kirjailija Tuomas Kyrön ur puttajahahmo on 2000luvun suuria menestystarinoita. Maskeerauksen ongelmat alleviivaa vat kulttuurillista yhteentörmäystä, kun nykyajan ihmisten elkeet ja piir teet ovat esittävinään siirtomaakau den lähenevän lopun turmelusta. Puhtaan liikesuhteen hioi tuminen vuosien aikana inhimillistä lämpöä hehkuvaksi toveruudeksi lu keutuu alkuperäisteoksen valtteihin, mutta Noerin käsittelyssä ystävyys maistuu ohuelta ja teennäiseltä. Vapauden tuulia ali tuiseen haisteleva Papillon kärsii pi demmänkin rangaistuksen katkea matta. En simmäinen Mielensäpahoitta jaelokuva keräsi puoli miljoo naa katsojaa teattereissa. Nuoren, epäonnisen rakkauden pitkä piimäinen kuvaus todistaa, et tei elokuvataide ole teatteria eikä kirjallisuutta. (RA) ELOKUVA Rannalla Palkitun menestyskirjailijan Ian McEwanin romaanien elokuvasovituksista tuorein perustuu vuoden 2007 menes tyskirjaan On Chesil Beach. Nyrk kitappeluja kaihtamaton vanki kärrä tään muiden tuomittujen kanssa kär simään rangaistustaan Ranskan Guy anassa sijaitsevaa pahamaineiseen vankilaan kauas sivistyksen harhasta. Fyysinen Papillon tarvitsee lu keneen Vegan rahoja pakosuunni telmiensa toteuttamiseksi, kun taas heikon Vegan terveys on häntä lei rin sadisteilta suojelevan Papillonin varassa. Suomessa se keräsi elokuvateatte reihin yli 600 000 katsojaa ollen koko vuosikymmenen katsotuim pia elokuvia. Schaffnerin ohjaama Papillon (1973) oli ilmestymisvuo tensa suuria yleisömenestyksiä. Rane Aunimo Demokraatti. Elinkautinen. Murhasta tuomittu vanki Papillon (Charlie Hunnam) matkalla helvettiin. Sil millä nähtävien olosuhteiden pitäisi tyrmätä hirvittävyydellään, mutta vangin fyysinen riutuminenkin jää puolitiehen. Nimihenkilö on röyhkeä jalokivi varas, joka kuvataan ensin rikollista pomoaan huiputtavaksi nautiskeli jaksi. Riskipeli kääntyy uhkapelaajaa vastaan, kun tämä lavastetaan ala maailman vasikan murhasta. Spike Leen veikeästi tyylejä sekoittavassa ohjauk sessa on trilleriä, poliittista ten denssiä ja lopussa myös paina vaa viestiä Yhdysvaltain nyky menosta. SYYSKUUTA 2018 ELOKUVA Papillon Ohjaus: Michael Noer Pääosissa: Rami Malek, Charlie Hunnam, Tommy Flanagan 2018, 133 minuuttia Pliisu Pirunsaari Pika-arviot BlackKklansman Jasper Pääkkönen tekee pä tevää näyttelijäntyötä puna niska Kendricksonina, joka on suomalaisnäyttelijöiden kautta aikain ensimmäinen oikeasti merkittävä rooli amerikka laisen ison tuotannon eloku vanssa. Vankilanjohtaja varoittaa saaren tu lokkaita pakoyritysten turhuudesta ja vaarallisuudesta, mutta Papillon ei ota heristyksiä kuulevin korvin
30 13. Menestyksen sekä seksuaalisuuden toteuttamisen tarpeet viHonka-liitto kuljettavat katsojaa kohtauksiin, joita Eero Ahon tulkitsema Urho Kekkonen saa eteensä. Tässä poliittisessa pelissä he kuitenkin ovat aina vaakalaudalla niin kotimaan kuin kansainvälisessäkin politiikassa, ja viimeistään vaaleissa, joissa vallanhaluisille löytyy tanssittajia ja tanssitettavia. Ihminen on pieni olento ymmärtämään kaikkea ympäriltään. Jännitettä kasvattavat kabinettikeskustelut, joissa junaillaan eduskunnan hajottamista ja ministerivalintoja sekä tulevia vaaleja. Esityksessä nähdään paljon projisointeja arkistomateriaaleista. Muilta tavoiltaan Kekkonen on entisellään: hän hiihtää, matkustaa ja kalastaa. Siihen, että valta pysyy tai kasvaa. Historiallinen arkistomateriaali tuo osansa esityksen huumorista, jollaista voi löytää myös henkilöhahmojen kevyestä karrikoinnista. SYYSKUUTA 2018 Kari Heiskasen uutuusnäytelmä avaa noottikriisin vallankäyttöä Kari Heiskanen ryydittää noottirokkaa käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan näytelmässä Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu. Juoni seuraa historiankirjoitusta, tarinassa keskitytään valtaan ja sen hallintaan. Vallanpitäjien taktiset siirrot sen sijaan tähtäävät suoraan oletettuun maaliin. Arkistokuvia Tannerin sotaklikki, Tehtaankadulla ravaaminen, yöpakkaset ja. Aikalaisten kanssa myös muun muassa juhlitaan Kekkosen 60-vuotissyntymäpäivää. Se rajapinta, jossa kotimaan ja ulkomaan politiikka sekoittuvat. Kekkonenkin. Toni Haarasen suunnittelemat projisoinnit vievät katsojan niin Mauille kohtaukseen, jossa leillä somisteltu valtion päämies mieluummin lähtee uimaan kuin vaivaa päätään nootilla. Voitto on pikemminkin oman aseman vahvistamista kuin yhteinen etu. Tapio Vanhatalo Virtasen nöyrässä Ahti Karjalaisessa sekä Sveholmin Vennamossa, eikä Jari Pehkosen Johannes Virolainenkaan jää siitä kauaksi. Näytelmä sai kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Esityksen tyylilajissa on mukana myös jännitysnäytelmää, johon Neuvostoliitto antaa nootillaan ainekset. Kekkosen rohkeat naiset Vahvan näkemyksensä 1960-luvun alun historiaan Kari Heiskanen on tuonut Kekkosen naisista, joita ohnouttavat katsantokantaa ja oma toiminta on helppo perustella neutraaliksi tai oikeaksi. Esityksen kiinnostavuus syntyy henkilöiden välisestä dynamiikasta ja valtapelistä, jossa kansakunnat ovat pelilautoja ja ihmiset nappuloita. Tällaista on mukana etenkin Mikko Ikonisia hetkiä Suomen historiasta Helsingin Kaupunginteatterin Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu esityksessä: Kekkonen Hawaijilla
Ay-liikkeen hernerokkaa ei ollut tarjolla. TEATTERI Kari Heiskanen Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu Helsingin Kaupunginteatteri, pieni näyttämö Käsikirjoitus ja ohjaus Kari Heiskanen – Dramaturgi Henna Piirto – Lavastus Antti Mattila – Pukusuunnittelu Elina Kolehmainen – Valosuunnittelu Mika Ijäs – Ääni suunnittelu Eradj Nazimov – Rooleissa Eero Aho, Rauno Ahonen, Risto Kaskilahti, Jari Pehkonen, Matti Olavi Ranin, Matti Rasila, Pertti Sveholm, Timo Torikka, Mikko Virtanen, Vappu Nalbantoglu, Tiina Peltonen, Leena Rapola, Marjut Toivanen jaaja ei näe presidentin peilinä, vaan henkilöinä, jotka uskaltavat sanoa sen, mitä näkevät. Siis eläköön jatkossakin pohjoismainen yhteistyö... Useassa tapauksessa kun viimeksi mainittu ajopelikin saattaa olla rahoitusyhtiön omistama. Miehistä kiinnostava kaksikko on Kekkosen luottomies Arvo Korsimo (Risto Kaskilahti), joka eleettömän kuuliaisesti seisoo johtajansa takana, ja Veikko Vennamo (Pertti Sveholm), jolla oli paljon perusteita olla mukana Honka-liitossa kaatamassa Kekkosta. Vaikka Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu kertoo politiikan tekemisestä ja vallasta, on esityksen historiallinen kehys niin vahva, että se jättää henkilöiden sisäisiin vaikuttimiin varsin vähän tilaa uudenlaisille näkemyksille. Vai olisiko ollut sittenkin. Puhutaan tuhansien eurojen panttimaksuista. Vaikka naiset edustavat esityksessä järkeä, ei Kekkonen ole valmis kuuntelemaan tätä ääntä myöskään saksalaistoimittaja Claire Höpkerin (Tiina Peltonen) suusta. Samassa liemessä olivat niin yksityisen henkilön ajoneuvo kuin työsuhdeautokin. Se, kuunteliko Kekkonen naisiaan, ei käy esityksestä ilmi. SYYSKUUTA 2018 Aforismi välipalaksi E i tee mitään – länteen itään, laulettiin vanhassa Georg Malmsténin ja R. Liekö ollut kahviakaan. Vaikka Urho Kekkonen onkin jo edesmennyt, niin silti uskon että monet asiat itäisen naapurimaan kanssa saadaan toimimaan. Mutta alkuviikosta asiasta vallitsi – mahdollisesti jonkin sortin varovainen – yllättävä hiljaisuus. Kunnes itänaapuri uusi tullilakiaan. Jani Uhlenius Idän ja lännen tiet Unelmien täyttymyksetkin ovat lopulta vain unelmia muiden joukossa. Tuohon koukkuun on helppo tarttua ja pääsääntöisesti asia on toiminut mutkattomasti. Tämä oli alkuviikon tilanne. Ei ainakaan, jos laillisesti hankittu autosi sattuu olemaan rekisteriotteen mukaan rahoitusyhtiön omaisuutta. Vaan myyjän, pankin tai rahoitusyhtiön. Ongelmaa ei liene jos auto on omasi, mutta maassamme on lukuisa määrä ajoneuvoja, jotka ”jo vakiintuneen maan tavan mukaan” eivät ole haltijansa omaisuutta. Jo alkaa pomilointi, joka lehtitietojen mukaan saattaa päättyä venäläisviranomaisten taholta merkittäviin taloudellisiin vaateisiin. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Elokuva taisi olla SF-Paraati. En nyt muista, tulinko antaneeksi kansankodin demareille jotakin neuvontynkää, mutta olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että ellemme olisi vierailleet elokuussa kertomassa että ”...aatteessa seisomme rinnallanne”, vaalitulos veljespuolueen osalta olisi saattanut olla kehnompi. Siinä juteltiin niitä näitä. Niin tai näin, into oli kova ja kohtelu sydämellinen, kun kerroimme olevamme itäisen naapurimaan aatetovereita. Mahdollisesti suomalaiset viranomaisetkin joutuivat autoilijoiden kanssa tuijottelemaan samaa pusikkoa. Rintojen muodon mukaan haastattelijaksi valikoitu toimittaja yllättää presidentin epämieluisalla tavalla. Vakaasti harkiten pieni ryhmämme osui kansalaistorin tuoksinassa ruotsalaisten sosialidemokraattien vaaliteltalle. 31 13. Esityksessä heistä nousevat esiin näkemyksellisimpinä Anita Hallama (Vappu Nalbantog lu) ja Sylvi Kekkonen (Marjut Toi vanen). Terhi Tarvainen Demokraatti. Toki esityksen keskiössä on myös Kekkosen ja Nikita Hrutsovin (Sveholm) kahdenkeskiset yhteistyöhakuiset keskustelut. Viime kuun puolella satuin piipahtamaan tämän lehden lukijaristeilyn puitteissa Tukholmassa. En pidä lainkaan mahdottomana, etteikö jonkin ajan kuluttua tämäkin episodi olisi muuttunut jo menneeksi ”uuden tilanteen alku-kangerteluksi” u u u No mitä länteen tulee, niin vaalithan Ruotsissa käytiin. Yksi markkinointikeino autokaupassa on pitkät ja joustavat lainat kohtuullisella korolla. Koska ”ongelma on suuri”, siihen liennee ratkaisunakin vain ”suuri raha”. R. Mutta näinä aikoina idän uutiset eivät ole olleet ainakaan yksityisautoilijalle siitä parhaasta päästä taivaan mannaa. Ja tieto suomalaisautoilijoille tuli ikään kuin puskista. Ryynä sen elokuvarallissa. Näinä aikoina idän uutiset eivät ole olleet aina kaan yksityis autoilijalle siitä parhaasta päästä taivaan mannaa. Toisaalta en nyt ryhdy väittämään, että vierailumme, puhumattakaan vierailuni, olisi pelastanut ruotsalaisdemarit vieläkin pahemmasta, mutta sen uskallan sanoa, että kerrotusta visiitistä ei koitunut ruotsalaisdemareille aina kaan mitään haittaa... Siis suomalaisautoilijalta Venäjän suuntaan. No kenties silloin (1940) ”ei tehnyt mitään” tapahtui idässä tai lännessä sitä tai tätä. He ovat terävyydestään huolimatta seksuaalista käyttövaraa
Aikoinaan myös MTK perustettiin Pellervo-seuran toimesta. Punapääoma vetää loppusuoraansa porvarien kanssa Jäsenistö on pidettävä kärryillä niistä markkinatalouden kuvioista, joihin Tradeka on lähtenyt. Esityksessä tuloja tulisi sakoista, köyhien ulosottomaksuista ja vapaa-ajan kalastajien lupamaksuista. Mielenkiintoista seurata, nauttiiko Timo Soini vielä eduskunnan luottamusta, koska hän on ulkoministerinä ottannut kantaa aborttiasiassa. Se on erittäin vaarallinen päätös hallitukselta. 32 13. Pellervo on edistysmielisen E-osuustoimintaliikkeen vastapainona viimeiset sata vuotta toiminut porvarillinen osuustoimintajärjestö, jonka vahvimpia jäseniä ovat OP-ryhmä, S-ryhmä, Valio, Atria ja Metsäliitto. Tradekan edustajistoon kuuluu tunnettuja vasemmistopoliitikkoja, kuten Li Andersson, Paavo Arhinmäki, Jouni Backman, Jukka Gustafsson, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Ilkka Kantola, Merja Kyllönen, Lasse Lehtinen, Antti Lindtman, Sirpa Paatero, Aino-Kaisa Pekonen, Pilvi Torsti ja Tytti Tuppurainen. Taloudellisesti iso asia oli Cumulus-hotellien myyminen Scandicille. Sipilä puolusti Soinin toimintaa, kun ministerit Saarikko ja Orpo evät hyväksyneet Soinin toimintaa ulkoministerinä. Jäsenistö on pidettävä kärryillä niistä markkinatalouden kuvioista, joihin Tradeka on nyt lähtenyt pyörimään. SYYSKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Henkilöjäseniä Tradeka-osuuskunnalla on noin 230 000. Nyt tästä E-liikkeen toiminnasta on jäljellä vain osuuskunta Tradeka. Esko Seppänen oli siis väärässä, kun hän 20 vuotta sitten kirjoitti, ettei punapääomasta ole jäänyt jäljelle kiveä kiven päälle. Samassa lehdessä Rönnholmin kirjoituksen kanssa oli pääjuttuna Tradekan toimitusjohtajan Perttu Puron haastattelu. Kivien väri vain on muuttunut, eikä niitä tietenkään enää paljon ole, kun muistellaan entisiä paikallisia osuuskauppoja, Rakennuskunta Hakaa, vakuutusyhtiö Kansaa ja Työväen säästöpankkia. Viime vuonna Tradekan liikevaihto oli 550 miljoonaa euroa ja tulos + 108 miljoonaa euroa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Eikä talousarvioesitys ennakkotietojen mukaan tuo lisää kannatusta trion hallitukselle. Tosiasiassa Orpolla itsellään ja Sipilällä on pahin vaalikuume – syynä kannatuksen lasku. Sen suhteen on viime aikoina tapahtunut paljon. Kari Naskinen Lahti Sinisten Sampo Terhon puolueen 0,8 prosentin kannatus on sellainen, että Terho saa odottaa jäsenten ulosmarssia. Sipilän trio nostaa kyllä vaalikuumetta koko Suomeen, jos se aikoo helpottaa irtisanomista alle 20 työtekijän yrityksissä. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Hallituksella keulii vaalikuumeessa Kokomuksen valtionvarainministeri Orpo väittää nyt joka lehdessä ja uutislähetyksessä, että opposition vaalikuume on päällä. En näistä talouden faktoista tarkkoja numeroita tiedä, mutta ideologisesti on jännä juttu sekin, että Tradeka liittyi äskettäin Osuustoimintakeskus Pellervoon, jonka nimi vielä viime vuonna oli Pellervo-seura. Tässä lehdessä kirjoittikin Tradekan edustajiston jäsen Mikko Rönn holm, että työväenliikkeen pääomia pitää sijoittaa hyväksyttävästi ja kannattavasti sekä vanhoille arvoille sopivasti. Tradekan näkyvin toiminta on Restel-ravintolaketju (muun muassa Burger King, Martina, Rax, Wanha Mestari). Näitä isoja linjanmuutoksia on työväenliikkeen perinnepolven keskuudessa tietenkin kummasteltu. Realiteetit vain on otettava huomioon, kuten Rönnholm toteaa: ”Vaikka eettisestä sijoittamisesta puhutaan ja niitä periaatteita yritetään noudattaa, niin tosiasiallinen kysymys on sijoittamisesta yritystoimintaan, jossa voiton tuottaminen on tärkein tavoite.” (Demokraatti 9.8.2018) Tätä tavoitetta lähdetään nyt täyttämään Med Groupin avulla. Myös jakeluyhtiö Lehtipiste kuuluu Tradekaan. Hän sanoi mahdollista olevan, että jatkossa Tradeka vielä laajentaakin toimintaansa yksityiselle sote-sektorille, joko orgaanisesti tai yritysostoin. Kun tästä kaupasta saatiin 115 miljoonaa euroa, ostettiin hoiva-alan yritys Med Group toimimaan yksityisillä sote-markkinoilla. Vielä 1980-luvulla vasemmistolainen Eka-konserni oli Suomen kolmanneksi suurin työnantaja heti Nokian ja Postin jälkeen. Sen vuosiliikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa ja työntekijöitä sillä on noin 3 000. Tradeka on kuitenkin mukauttanut toimintaansa niin, että pystyy edelleen tuottavasti hallitsemaan niitä viimeisiä satoja miljoonia euroja, jotka punapääomasta ovat jäljellä. Bengt Dahlqvist eläkkeensaaja, Porvoo LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kalevi Keski-Korhonen. Se toimii Onni-nimellä ja sen sanotaan olevan Suomen suurin kotiin vietävien hoivapalveluiden tuottaja
Muiden puolueiden onkin tarkkaan arvioitava tulevaisuudessa, miten yhdistää vastuullinen politiikanteko ja ihmisten arkikokemuksiin vastaaminen. Ruotsin valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraattien nousu teki käytännössä mahdottomaksi perinteisen oikeistotai vasemmistoblokin enemmistöhallituksen. Valtiopäivävaalien tulos liittää Ruotsin osaksi laajempaa eurooppalaista kehitystä, jossa vaalien tuloksena politiikan kenttä järjestäytyy uudelleen. Yhdysvaltojen kahden vuoden takaisissa presidentinvaaleissa monet äänestäjät kokivat talouden tilan huonoksi, vaikka presidentti Barack Obaman aikana talouskehitys oli ollut nousujohteista. Maahanmuuttoon ja Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvien ruotsidemokraattien tuntuva vaalivoitto on muutos, jonka vaikutuksia ruotsalaiseen yhteiskuntaan arvioidaan vielä pitkään. Uudet populistiset liikkeet eivät vie ääniä vain vasemmistolta, vaan myös oikeistopuolueilta.. Ruotsin vaaleista nousee kolme tärkeää johtopäätöstä, jotka on syytä huomioida Suomessakin. Muutos joko pakottaa puolueet uudenlaiseen yhteistyöhön yli perinteisten puoluerajojen tai johtaa aikaisempaa useammin muodostettaviin vähemmistöhallituksiin. Vaalituloksen äärelle pysähtyminen auttaa hahmottamaan niitä muutosvoimia, jotka voivat rantautua myös Suomeen. SYYSKUUTA 2018 EEMELI PELTONEN Puheenvuoro Kolme johtopäätöstä Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksesta S uomen länsinaapurissa Ruotsissa käytiin viime sunnuntaina monin tavoin poikkeukselliset valtiopäivävaalit. Ruotsissa talouden asemasta huomio keskittyi vaaleissa kokemukseen turvallisuudesta. Jos ihmiset kokevat taloustilanteen huonoksi, tilastollisten tosiasioiden toisteleminen ei riitä vastaukseksi huoleen. Perinteisten puolueiden ahdinko syvenee oikealta vasemmalle. 3. 33 13. Kirjoittaja on Järvenpään kaupungin valtuuston puheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. Jo pitkään on puhuttu eurooppalaisen sosialidemokratian alavireestä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt keskusta-oikeistolaisten puolueiden tilanne Euroopassa. Puolueiden parlamentaaristen voimasuhteiden kaventuminen johtaa ainakin kahdenlaisiin seurauksiin. Ihmisten kokemuksiin vastaavat puolueet menestyvät. Leimallista nyt Ruotsissa ja viime vuosina Euroopassa käydyille vaaleille on ollut juuri perinteisten puolueiden heikentyminen ja maahanmuuttokriittisten puolueiden nousu. Suomessa keväällä järjestettävien eduskuntavaalien kannalta Ruotsin vaalitulos ei ole yhdentekevä. u u u 1. Maahanmuuttokriittiset puolueet ja uudet populistiset liikkeet eivät vie ääniä vain vasemmistolta, vaan myös oikeistopuolueilta. Viime vuosina Euroopassa yksittäisten puolueiden tai puolueryhmittymien on ollut yhä vaikeampaa muodostaa parlamentista toimivaa enemmistöhallitusta vaalien tuloksen perusteella. Ruotsidemokraatit onnistuivat selvästi vastaamaan monien ruotsalaisen kokemukseen turvallisuustilanteen heikentymisestä. 2. Poliittisen kentän hajautuminen jatkuu tulevaisuudessakin. Lopputuloksena politiikan ennustettavuus joka tapauksessa heikkenee totutusta. Tämä nähtiin Ruotsissakin, jossa kokoomus on menettänyt kaksissa edellisissä vaaleissa merkittävän osan kannatuksestaan ja oli viime sunnuntaina lähellä menettää toiseksi suurimman puolueen aseman ruotsidemokraateille
Päivän politiikkaa aktiivisesti seuraavaa Lehtoa huolettaa, miten sekä Suomen hallituksen että Helsingin kaupungin budjetit kohtelevat eläkkeensaajia. Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Katto-Kassinen ja muut ovat läsnä elokuvassa, vaikka eivät liity sen tosipohLehtikuva jaiseen tarinaan. Tarinan ytimessä on äitiys, josta tuli kauhutarina. – Vuonna 2017 EKL:ssä oli 322 yhdistystä ja jäsenmäärä oli yli 80 000, joista melkein 12 000 jäsentä teki vapaaehtoistyötä. – Astrid Lindgren on Ruotsissa kuin jumala. Syntymäpäivät Päättäjät eivät näe vapaaehtoistyön arvoa Aravarakennuttamisen parissa lähes 40 vuotta työskennellyt varatuomari Veijo Lehto jätti asuntopolitiikan siirryttyään eläkkeelle vuonna 2008, mutta ei järjestötoimintaa. Roihuvuoren Eläkkeensaajat -yhdistys kokoontuu kerran viikossa keskustelemaan niin terveydestä, kirjallisuudesta kuin politiikastakin. Se lienee myös yksi syy, miksi kirjailijan teoksia luetaan yhä, vaikka monien lastenkirjailijoiden teokset menettävät vetovoimansa vuosien vieriessä. Astrid Lindgren (1907–2002) sai avioliiton ulkopuolisen lapsen 18-vuotiaana. Se oli perheelle skandaali, johon lapsen isää, naimisissa ollutta paikallislehden päätoimittajaa, ei haluttu sotkea. SYYSKUUTA 2018 VEIJO LEHTO 70 VUOTTA . Nuori Astrid kertoo muutamista vuosista ennen kuin Lindgren ryhtyi edes tarjoamaan käsikirjoituksiaan kustantajille. Osallistujia on viikoittain lähes 60 ja jäseniä yhdistyksellä on 140. – Kunnioitan Lindgrenin periaatteita kirjailijana, sitä, että hän ei halunnut nousta yläpuolelle. Tuleva kirjailija oli vasta teini, kun hän koki vastoinkäymisten ja kamppailujen ajan, joka ainakin elokuvan mukaan määritteli kirjailijan asenteita loppuelämäksi. Aktiivieläkeläinen on mukana useissa järjestöissä kuten Eläkkeensaajien Keskusliitto, vanhusneuvosto, Helka ja Wanhat Toverit. . Yksi keino, jolla tilanteeseen hänen mielestään voitaisiin puuttua olisi Antti Rinteen vaatimus 100 euron korotuksesta alle 1 400 euron eläkkeisiin. Elokuvassa viitataan hyvin pienillä keinoilla useisiin niihin hahmoihin, joista Lindgren myöhemmin tuli tutuksi. – Totta kai olin innoissani, mutta välillä olin myös hermoraunio, August kuvailee. Vapaaehtoistyön kokonaisaisarvo maassamme on noin kolme miljardia euroa. – Lindgren oli kotikaupunkinsa ensimmäinen nainen, joka muutti yksin kaupunkiin, tienasi omat rahansa ja oli itsenäinen. – Katsomme, että kaikki kaverit ovat mukana. Yhteiskunnan jyrkät normit pakottivat Lindgrenin muuttamaan Tukholmaan ilman poikaansa, jonka hän joutui jättämään Kööpenhaminaan sijaisäidille. Vapaaehtoistyön arvostuksen puute on asia, johon Lehto toivoisi päättäjien muuttavan asenteitaan ja peräänkuuluttaa kuntien vastuuta. – En osaa olla vain kotona. Lehdon mukaan varsinkin Eläkkeensaajien Keskusliitossa puhetta herättää tänä päivänä eläkeläisten köyhyys ja mitä sille voitaisiin tehdä. Silmäniskuista moni menee ohi, jos ei muista hahmojen ruotsinkielisiä nimiä. – Järjestöissä teemme työtä, josta on suuri hyöty kunnille, joiden ei tarvitse palkata henkilökuntaa hoitamaan tällaista vanhuspuolen työtä. Ismo Puljujärvi Demokraatti Anna-Liisa Blomberg Kuinka Astrid Lindgrenistä kasvoi kirjailija Alba August näyttelee Astrid Lindgreniä uudessa elokuvassa Nuori Astrid. Eläkeaika ei kuitenkaan ole pelkkää asiakysymysten parissa kamppailemista, vaan myös yhdessäoloa ja toisista huolehtimista. Jo sitä ennen hän oli koko kaupungin ensimmäisenä tyttönä leikannut hiuksensa lyhyiksi, August kuvailee. 35 13. – Samoin hän käsitteli kuolemaakin avoimesti, eikä yrittänyt piilottaa sitä. Ja jos joku puuttuu, niin soitetaan perään. Lindgren ei laatinut aikaansa sidottuja moralistisia satuja. Draama syntyy etenkin valtavien päätösten tekemisestä yksin ja niiden seurausten kantamisesta kulttuurissa, jossa yksinhuoltajiin suhtauduttiin armottomasti. Kun olin lapsi, hän oli läsnä kaikkialla, tietysti myös kotimme kirjahyllyssä. Lindgren luotti lukijoihinsa, olivat he lapsia tai aikuisia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veijo Lehto. . STT Veijo Lehto.. Elokuvan päähenkilöä määrittävät nöyryys tosiasioiden edessä, sinnikkyys ja optimismi. Kun Alba August sai Astrid Lindgrenin roolin ison rahan elokuvassa, hän tiesi millaiseen haasteeseen tarttui. Näyttelijä tulisi tulkitsemaan Ruotsin 1900-luvun ehkä suurinta kansallista kulttuurisankaria, josta jokaisella on näkemyksensä. Se on valtava panostus, Lehto muistuttaa. 18.9.2018 . Valitsen mieluummin aktiivisen toiminnan kuin kotisohvalla makaamisen
Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia tai vaalitapahtumailmoituksia. mennessä. Teemoina: Terveiset SDP:n järjestöpäiviltä 1.–2.9. HUOM! 25.10.2018 jukaistaan Demokraatin erikoisnumero. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. krs. PÄIJÄTHÄME . Lahden Seudun Wanhat toverit. 36 13. Ansiomerkkihakemukset vuodelle 2019 piiritoimistoon pe 15.9. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Vaasan Työväenyhdistys ry:n jäsenkokous 26.9. Maksullisen ilmoituksen lisäksi kokousilmoitus julkaistaan pyydettäessä kerran Yhdistystoiminta-palstalla maksutta. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. klo 11. Varaamme oikeuden lyhentää tai jättää julkaisematta tekstejä. SYYSKUUTA 2018 Yhdistystoiminta 85 VUOTTA Syntymäpäivät Tapio Innala eläk., ylipostimies Valkeakoski 15.9.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Voionmaan rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tapio Innala. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. TUL:n Seurapäivät Hämeenlinnassa 24.–25.11., ilmoittautuminen avattu ja ohjelma sivuilla www.tul.fi. 20100 Turku, turku@pam.fi Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 11 Tampereen Työväentalon Miinassa. Tampereelta, Kohti eduskuntavaaleja. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Ne ovat maksullisia. Hämeenlinnassa 2.9.2018 Hämeen Sosialidemokraatit ry, Piirihallitus HÄMEEN SOSIALIDEMOKRAATIT ry:n KUTSU YLIMÄÄRÄISEEN PIIRIKOKOUKSEEN Perjantai 12.10.2018 klo 17.30 Kiipulasali (auditorio), Kiipulan koulutusja kuntoutuskeskus, 14200 Turenki Käsiteltävät asiat: Eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen Hämeenlinnassa 4.9.2018 Hämeen Sosialidemokraatit ry, Piirihallitus Viikkolehti, www.demokraatti.fi ja some. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 19.9. Kuukausikokous ma 17.9. PIRKANMAA . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. HÄMEEN SOSIALIDEMOKRAATIT ry:n KUTSU PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSPIIRIKOKOUKSEEN Lauantai 10.11.2018 klo 10 Forssan työväentalo, Kauppakatu 17, Forssa Käsiteltävät asiat: • talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019 • muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat • piirikokoukselle tehdyt aloitteet Aloitteet on toimitettava lausunnon antoa varten piirihallitukselle 28.9.2018 mennessä osoitteella Birger Jaarlinkatu 10 C, 13100 Hämeenlinna. Lähetä tapahtumailmoituksesti seuraavaan lehteen maanantaina klo 11 mennessä osoitteessa https://wp.demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faxilla 09 701 0569. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. klo 18 Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Wanhassa herrassa. Toimisto suljettuna ma 17.9. Tervetuloa! Johtokunta. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. POHJANMAA . TUL-Tampere. Erikoisnumeron Yhdistystoiminta-palstalle tulevat tekstit tulee olla toimituksessa viimeistään 8.10
195 Sudoku 1. Miten sumu syntyy. SYYSKUUTA 2018 Ristikko 37/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Jar e Hen rik Tiih one n 8. 2. Kuka on Norjan pääministeri. 6. 8. MIlloin Kimi Räikkönen ajoi ensimmäisen F1-kilpailunsa. Mistä tulee ”pystykorvakiväärin” lempinimi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 6. Anw ar Sad at oli Egy ptin pre sid ent ti 197 0–1 981 4. 9. Ratkaisu Ristikon 35/2018 ratkaisu: Torstaina 30.8. Mikä on Suomen kansalliskoira. Onnea voittajalle!. Mikä on laulaja Cheekin oikea nimi. Kuka näistä oli tunnettu valtionpäämies: Kymmenet, Sadat, Tuhannet. 7. 10. Eng lan nis sa 184 0. 20 14 2. Sum ua syn tyy , kun ilm ass a ole va näk ym ätö n ves ihö yry tiiv ist yy pie nik si pis aro iks i 9.S aub eril la vuo nna 20 01 10. Suo men pys tykor va 7. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 3. Minä vuonna Venäjä miehitti Krimin. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Milloin ajettiin ensimmäinen F1-kisa. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 5. Etu täh täi men suo jan a ole vis ta kor vak kei sta 5. 4. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Neija Rosenqvist Helsingistä. Milloin ja missä julkaistiin maailman ensimmäinen postimerkki. 37 13. Ern a Sol ber g 3. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Diagnoosi tuntui Odetesta vieraalta tuomiolta ja leimalta. 13 14 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Eurooppa kieltää abortit Yle TV1 klo 22.00 Viime vuosina Euroopassa ja Yhdysvalloissa abortin vastustus on saanut lisää kannatusta ja monessa maassa aborttilakeja on jälleen tiukennettu, naisten terveyden uhalla. Lauantaina puoli kymmeneltä suomalaiset ovat kokoontuneet aina vuodesta 1998 katsomaan Uutisvuotoa, perjantaina uutisviikko on lopetettu vuodesta 2005 Pressiklubin avulla. Ylen uudet tuulet Yle kuvapalvelu / Jussi Nahkuri. HD. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Diagnoosi 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.05 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino: Suljettu piiri (12) 22.35 Yle Live: Vesta 23.35–00.05 Säälistäjät (12) Onnen hetket (12) Teema & Fem klo 22.30 (Ranska 1965) Uuden aallon turhan vähän tunnettu merkkiteos, kolmiodraamasta kasvava perhetragedia, jonka ohjaaja Agnès Varda kertoo hehkuvan värikkäänä ja romanttisena idyllinä. Eikä siinä, eivät sadat tuhannet viikoittaiset katsojat täysin väärässä voi olla. TORSTAI 13.9. Perjantaina klo 20 nähdään, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Posse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Aliens – paluu (16) 01.30 Arrow (16) 02.25 Crazy Ex-Girlfriend (7) 03.15 Last Man on Earth (7) x 2 04.10–05.34 Kingi NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Blues 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Vili Vilperin seikkailut 07.40 Sonic Boom 07.50 Ritariprinsessa Nella 08.15 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: DuckTales (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Merinäköala haussa 15.25 Amerikan Gladiaattorit 16.30 Kaikki vastaan 1 17.55 Tulossa: Gaala 18.00 Et sä tiedä kuka mä oon. Ohjelmaa on jo nyt ehditty pitää vanhanaikaisena ja sekavana. Mutta nykyajan ”jokaiselle jotain” -tarjontamaailmassa ohjelmat ovat pysyneet kanavilla iäisyydeltä tuntuvan ajan. Sellaiseksi saatetaan tituleerata 2010-lukua tulevaisuudessa. ”S&U on häpeilemätön ajankohtainen talk show, joka haastaa ajattelemaan. Murroksen vuosikymmen. Pääosissa Jean-Claude Drouot, Marie-France Boyer ja Claire Drouot. Suorassa lähetyksessä on luvassa kiivasta väittelyä, mutta tarkoitus on myös kuunnella, oppia ja ymmärtää. 38 13. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kaappaus keittiössä 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 14.30 Unelmarempat 15.25 Upeat skandikodit 15.55 Kotoisa 16.55 Viettele vaatteilla 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. PERJANTAI 14.9. Marja Sannikka ja Sanna Ukkola vetävät Ylen uutta ajankohtaista talk show -ohjelmaa, joka nähdään Ylellä Pressiklubin tilalla perjantai-iltaisin. Ylen pääuutisiin ilmestyneet hitaasti kävelevät ja plasmanäytölle ilmestyviä graafeja esittelevät toimittajat eivät valitettavasti ole se kehityksen terävin huippu. LAUANTAI 15.9. Vuosia myöhemmin koko perhe saa psykologin avulla tilanteesta uudenlaisen kuvan. EU on voimaton – päinvastoin abortinvastustajien kansainvälinen lobby on vahva. Viikon vinkki TOPI JUGA Sannikka & Ukkola Yle TV1 klo 20.00 PERJANTAI 14.9. Murrosta on käynnissä tietysti joka lähtöön, mutta kaikkien taustalla myllertää se kaikista suurin: teknologian eksponentiaalinen loikka. Vaikka Yleisradio on ollut Areena-palvelunsa avulla oival lisesti läsnä muutoksessa, ovat television puolella suuret rattaat kääntyneet hitaammin. Jollei sen tahti kehity, Ylen kasvot voi pelastaa ainoastaan S&U. Sitä Suomesta puuttuu”, Yle kuvailee. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kaappaus keittiössä 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Rakas, ostin meille kodin 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.25 Jahti 16.25 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Dok: Diagnoosi Teema & Fem klo 18.30 12-vuotiaana Odette (kuvassa) sai neljä diagnoosia, joista yksi oli Aspergerin tauti. Ylen primetimen ajankohtaisohjelmien tarjontaa voisi joku vääräleuka puolestaan kuvailla lohkaisemalla ”onhan vanhassa vara parempi”. SYYSKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Tosi tarina: Asfaltilla syntynyt 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Koukussa: Urheilukengät 13.00 Reinikainen 13.30 Taikayö (7) 14.43 14.55 Some Deep Story: Kaikki vastaan yksi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Eurooppa kieltää abortit 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Melanijan tie (12) 01.25–01.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Mohvelit 07.09 Touhukkaat 07.35 Nalle 07.42 Tiketi Tok 07.55 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.06 Simo 08.11 Vilkki Ankka 08.27 Galaxi 08.28 Karvinen (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.40 Jotunheimenin paimenet 14.10 Tanskalainen maajussi 14.38 Kimmo (7) 15.00 Ratsastuksen MM: Kouluratsastus 16.30 Uusi päivä (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 18.50 Koripallon MM 2019 karsinta: FIN BIH 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Noin viikon studio 22.25 Bates Motel (16) 23.10 Sisällä 00.00–01.30 Ratsastuksen MM: Kouluratsastus MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Syksyllä 2018 murros ulottuu kuitenkin myös Ylen ajankohtaisohjelmistoon. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Jahti 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Top Gear 00.15 Jahti 01.10 American Horror Story: Cult (18) 02.10 Ulosottomiehet 03.05 Arrow (16) 04.00 Rikoksista pahin (12) 04.50–05.45 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers (7) 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Madagascarin Pingviinit (7) 07.25 Vili Vilperi (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Ritariprinsessa 08.15 Rusty Rivets 08.35 My Little Pony 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 15.00 Merinäköala haussa 15.40 Amerikan Gladiaattorit 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.05–03.05 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Norjan kovin 10.00 Grönlannin unelmakodit 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Älä kokeile tätä kotona 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.10 TEEMA 12.00 Kotiseutu (12) 13.45 Pariisin afroamerikkalaiset taiteilijat 14.40 Talo Ranskassa 15.25 Altai 30 päivässä 16.10 Syötävän hyvä Espanja 16.50–17.10 Syntymävika 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Mami Fatale (7) 18.40 ZombieLars (12) 18.55 Ruohonjuuritasolla 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter 20.00–00.15 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino Klassikko: Rakastajatar (12) 22.35 Elävä arkisto: Syömishäiriöitä 22.37 Arkistovieraana: Leea Klemola 22.51 Kuinka katosin karkkimaahan 23.50–00.15 Elämä Mansonin jälkeen (7) YLE TV1 05.55 Elossa 24h 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Some Deep Story: Ulkopuolella 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Koukussa: Klassikkohuonekalut 13.00 Reinikainen 13.30 Miesmalli (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Outlander – Matkantekijä (16) 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Millä mennään 07.08 Sanni Sateenkaari 07.23 Ninni ja Nestori 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.41 Postimies Pate 07.56 Runoja & rusinoita 08.03 Anton Siilinen 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Vanhasta uudeksi 13.00 Rakkauden koodi 13.30–14.20 Marja Hintikka Live 14.35 Boy Machine (7) 15.00 Kouluratsastuksen MM 16.30 Lentopallon MM: FIN CUB 19.00 Siskonpeti: Terveys (12) 19.30 Muistin vanki (12) 20.15 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.30 Noin viikon studio 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) x 4 01.20–01.45 Kimmo (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kauhea kankkunen 2 (12) 00.05 Tulossa: Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.10 Stand Up! – SPESIAALI: Naurupartio 01.10–03.05 Elokuva: Vice (16) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Puutarhakausi 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–16.22 TEEMA 12.00 Norjan RSO: Sibeliuksen toinen sinfonia 13.00 Historia: Kulttuurien juurilla 13.55 Elävä arkisto: Syömishäiriöitä 13.57 Arkistovieraana: Leea Klemola 14.11 Kuinka katosin karkkimaahan 15.16 Saaristo sci-fi 15.40 Syötävän hyvä Espanja 16.25 Pikku Kakkonen 17.25–20.00 FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. Jatkossa lauantai-iltana ainakin Ylen toiveissa ”nautitaan” Hyvät katsojat -visailuohjelmasta ja perjantaisin kansalaisia viihdyttää ajankohtaisohjelma Sannikka&Ukkola. Uutisvuoto ja Pressiklubi ovat saaneet väistyä. Vaikka huono uudistus on usein parempi kuin ei uudistusta lainkaan, ei hyvät katsojat -sarjan vastaanotto ole millään mittapuulla ollut mairitteleva
(12) 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Valokuvaaja (16) 00.40 Ulosottomiehet 01.35 NCIS: New Orleans (12) 02.30 Pop’n’Roll 03.25 Aku ja 7 ihmettä 04.20–05.15 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 07.50 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.05 Angry Birds Blues 08.10 Disney esittää: DuckTales (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vain elämää 11.05 Amerikan Gladiaattorit 12.05 MasterChef Australia x 2 15.25 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 16.25 Idols 17.30 Vain elämää 19.30 Gaala 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tuntematon perillinen: Uusi perhe Afrikassa 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Egenland 21.00 Efter Nio 22.00 Murha Sandhamnissa (12) 22.45 Kun kemiat kohtaavat 23.25–00.05 Kun kemiat kohtaavat YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Poika eli kesäänsä (7) 14.30 Saman taivaan alla: Luolamies 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Billy Connollyn Amerikan seikkailu 19.45 Pohjolan luonto 20.00 Tosi tarina: Vankivaunu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Valkoinen prinsessa (16) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Perjantai 23.50 Prisma: Kasvun salaisuus 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 18.9. 06.53 Viljami 06.58 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.18 Lasten Suomi 07.28 Pusse 07.40 Askarrellaan 07.47 Mimosa ja Lennu 07.58 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa 11.27 Au pairit Lontoossa 12.00 Laivakokin matkassa 12.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.10 Instagramissa ilman kotia 13.45 Lippu rakkauteen 14.15 Linen mukana maailman ympäri 14.45 Siskonpeti: Usko (7) 15.10 Sohvaperunat 16.00 Uusi päivä 16.30 Lentopallon MM: FIN IRN 19.00 Kimmo (7) 19.24 Pirjo 19.30 Uncle (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Studio Julmahuvi (7) 21.00 Docventures-illan esittely 21.05 Docventures-illan vieraat 21.15 Docventures: The Work 22.40 Docventures Talk Show 23.40–00.10 Hyvää seksiä (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 Theroux: Telkien takana 00.50 Mysteerilento 370 02.35 Enbuske, Veitola & Salminen 03.30–04.25 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds Piggy Tales 07.05 Rusty Rivets 07.30 K3 07.45 Vili Vilperi 08.00 Disney esittää: DuckTales (7) 08.25 Disney esittää: Avalorin Elena 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Amerikan Gladiaattorit 11.30 Amerikan Gladiaattorit 12.30 MasterChef Australia 14.20 MasterChef Australia 15.30 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 16.00 Idols 17.00 Gaala 18.30 Haluatko miljonääriksi. (16) 00.00 Posse 01.55 Arrow (16) 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 NCIS: New Orleans (12) 04.40–05.32 Maailman kovimmat vankilat NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Transformers 06.50 Angry Birds Blues (7) x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago 07.50 Rusty Rivets 08.10 Vili Vilperit 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 15.00 Merinäköala haussa 15.30 Hauskat kotivideot 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Scary Movie 5 (16) 23.55 Konttori x 2 00.55 Leijonan luola USA 01.55 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.55–03.55 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Riistametsällä 10.00 Melkein unplugged: Tomas Ledin 10.45 Vakisuhteessa 11.00 Skavlan 12.00–17.00 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Syömishäiriöitä 12.02 Arkistovieraana: Leea Klemola 12.16 Kuinka katosin karkkimaahan 13.15 Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 14.15 Buster Keaton, Hollywoodin tuhoama nero 15.10 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.05 Syötävän hyvä Espanja 16.45 Vaiheessa: Töölön tähti 17.00–00.05 FEM 17.00 Anjan matkassa 17.10 Vem vet mest. 19.30 Kaikki vastaan 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Painajainen perheessä (12) 23.30 Stand Up! 00.30–02.20 Elokuva: Napapiirin sankarit 2 (12) TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben 09.00 Ystäväni Marlon (7) 09.15 Minun kaksi perhettäni 09.30 Mami Fatale (7) 09.40 ZombieLars (12) 09.55 Ruohonjuuritasolla 10.00 Mysteerisaari (7) 10.10 Pax maan kamaralla 10.25 Tappiset 10.27 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino: L’Atalante 13.25 Metropolitan: Jolanta ja Siniparran linna 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.10 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Vakisuhteessa 18.45 Melkein unplugged: Tomas Ledin 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Skavlan 20.50 Lenan matkassa 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 Elokuva: Pikkukaupungin elämää (7) 23.30–00.10 Reinøyan paimenkoirat YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.25 Ihmiset suviyössä (7) 14.30 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Bobby Kennedyn unelma 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Oslon päiväkirjat (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25 Oddasat 23.40 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 17.9. 22.00 Elokuva: Napapiirin sankarit 2 (12) 23.55 Stand Up! – SPESIAALI: Ilari Johansson 00.55–03.00 Elokuva: Kauhea kankkunen 2 (12) TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Tiettömän taipaleen takana 09.30 Egenland 10.00 Obs debatt 10.30 Kuka, mitä, milloin. 11.00 Tanskan kuninkaiden perintö 11.30 Mysteerisaari (7) 11.40 Pax maan kamaralla 11.53 Tappiset 11.55 Bon 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Voguen sata vuotta 13.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 14.01 Isä Matteon tutkimuksia (12) 14.59 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 17.25–20.00 FEM 17.25 Sana on minun 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Maailman vahvin Bella 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Anjan matkassa 20.00–01.15 TEEMA 20.00 Betty: They Say I’m Different 21.00 Teemalauantai esittää 21.01 Kasvot, kylät 22.30 Onnen hetket (12) 23.5001.15 Uusi Kino: Sementin maku (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 08.50 Pohjolan luonto 09.00 Uutiset 09.05 Historia: Tähtäimessä Martin Luther King 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Luontoretkellä: Huippuvuorten laella 11.40 SuomiLOVE 12.40 Sannikka & Ukkola 13.10 Flinkkilä & Tastula 14.00 Pelko pois-konsertti hyvälle kuolemalle 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kennedyt – kun Camelot murtui (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Elävät puut: Suomen viisain puu 18.45 Arto Nyberg 19.30 Murroksessa 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 22.00 Nousuvesi (16) 22.45 Ykkösaamu 23.25–00.25 Dokumenttiprojekti: Sota vai rauha (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.9. Cyber (12) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.00 Suomen kaunein koti 01.55 Ulosottomiehet 02.50 Arrow (12) 03.45 Nuori MacGyver (12) 04.40–05.35 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers (7) 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.10 Vili Vilperi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 15.00 Merinäköala haussa 15.30 Hauskat kotivideot 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Painajainen perheessä (12) 00.55 Konttori x 2 01.55 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 02.25 Leijonan luola USA 03.25–04.25 Ex on the Beach Ruotsi (7) TEEMA&FEM 12.00–17.16 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.20 Kino: L’Atalante 14.45 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 15.45 80-luku: Minä olen muistanut 16.35 Syötävän hyvä Espanja 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.50 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Altai 30 päivässä 21.45 Kino: Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (12) 23.20 Kino: Luokkajuhla (7) 00.50–01.50 Yle Live: Vesta 15 16 17 18 19 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. (16) 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.05 Duudsonit tuli taloon 02.00 Arrow (12) 02.55 Nuori MacGyver (12) 03.50 60 päivää kiven sisässä 04.45–05.39 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers (7) 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Rusty Rivets 08.10 Vili Vilperi 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Merinäköala haussa 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 01.30 Leijonan luola USA 02.30–03.30 Ex on the Beach Ruotsi (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Närbild 10.30 Koiramies kiertää Islantia 11.00 Tuntematon perillinen: Uusi perhe Afrikassa 12.00–16.55 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Vihtori ja Klaara (7) 13.35 Buster Keaton: Syntipukki 13.57 Buster Keaton: Viikko rakennusmiehenä 14.20 Sarjakuvaelämää 15.05 Sinatra: All or Nothing at All 16.10 Syötävän hyvä Espanja 16.55 Pikku Kakkonen 17.55– 20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Grönlannin unelmakodit 19.00 Freestyle-unelma 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Voguen sata vuotta 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla 21.55 Kino Suomi: Tallinnan pimeys (16) 23.31 Uusi Kino: I am Walker 23.54–00.20 Uusi Kino: Prime time YLE TV1 05.55 Elävät puut: Suomen viisain puu 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Noita palaa elämään (12) 14.30 Saman taivaan alla: Viimeinen syksy 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Kasvun salaisuus 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Särkynyt enkeli (12) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.06 Sannikka & Ukkola 23.35 Puoli seitsemän 00.05–01.00 Ulkolinja: Eurooppa kieltää abortit YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 19.9. 39 13. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Gaala 23.30 Konttori 00.00 Konttori 00.30 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kaappaus keittiössä 11.00–12.00 Näe minut 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa 14.30 Elämä Lapselle -konsertti 16.25 Maajussille morsian 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. SYYSKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Murroksessa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Elävät puut: Suomen sisukkain puu 14.05 Prisma: Kasvun salaisuus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Elossa 24h 15.45 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 16.35 Näin Norjassa 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–00.30 Doctor Foster (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.9. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Kaappaus keittiössä 11.00 Formula 1: Singaporen osakilpailu 13.30 Samassa liemessä 14.25 Duudsonit tuli taloon 15.25 Posse 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.09 Tinga Tinga -tarinat 07.22 Astroset 07.34 Pingu 07.40 Ryhmä Hau 08.06 Galaxi 08.07 Lassie (7) 08.30 Unna Junná 08.44 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 11.55 Ihmeellinen villilohi 12.35 Jotunheimenin paimenet 13.05 Silicon Valley (12) 13.35 Uusi päivä (7) x 3 15.00 Ratsastuksen MM: Kenttäratsastus 16.30 Noin viikon studio 17.01 Pikku Kakkonen 18.05 Casualty (12) 19.00 The Bold Type (12) 19.40 Se tyyli 20.00 Uusi päivä 20.30 Line ja matka kehoihin 21.00 Siskonpeti: Usko (7) 21.25 Studio Julmahuvi (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Rouva varapresidentti (7) 23.25 Stacey Dooley: Tytöt vastaan Isis (16) 00.10–01.00 Banshee (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto – Juoksukoulu 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kaappaus keittiössä 11.00–12.00 Näe minut 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Rakas, ostin meille kodin 15.20 Pelastavat enkelit 16.25 Duudsonit tuli taloon 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Duudsonit tuli taloon 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 C.S.I. 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Dinojuna 07.27 Martta puhuu 07.51 Tilkkupeiton tarinoita 07.55 Nelli ja Noora 08.03 Tete ja Mama 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Petteri Kaniini 08.46 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.31 Meidän luokka 09.56 Urheiluhullut 10.00 Satuhäät 10.50 Marja Hintikka Live 11.40 Kohteessa: Filippiinit 12.30 Line ja matka kehoihin 12.55 Miss Perfect 13.30 Studio Julmahuvi (7) 14.00 Siskonpeti: Terveys (12) 14.25 Sohvaperunat 15.15 Kouluratsastuksen MM 16.45 Salibandyliiga: Classic SB Pro 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Villi kortti 20.00 Lentopallon MM: POL FIN 22.30 Vuosaari (16) 00.30 Ratsastuksen MM: Kenttäratsastus 02.00 Muistin vanki (12) 02.40–03.05 Boy Machine (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Planeetta 51 (7) 14.50 PUTOUS: Nyt juhlitaan! 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Elämä Lapselle -konsertti 17.30 Jahti 18.30 Formula 1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.35 Fort Boyard Suomi 21.00 Rakettitiedettä. 06.52 Hyrräpäät 07.04 Pikku perunat 07.07 Anniina Ballerina 07.32 Kim ja Kai 07.41 Planeetta Kosmo 07.55 Uula ja Kuu 08.08 Ryhmä Hau 08.30 Pii ja Poju 08.45 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.20 Villien Toiveiden Virasto 09.34 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 10.00 Uusi päivä (7) x 3 11.30 Kenttäratsastuksen MM 13.00 Suunnistuksen SM Sprintti 15.00 Rallicrossin MM 16.00 Rallicrossin SM: Kausikooste 16.30 Lentopallon MM: PRC FIN 18.50 Koripallon MM karsinta: FRA FIN 20.40 Pirjo x 2 20.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 21.00 21.45 Stacey Dooley: Tytöt vastaan Isis (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Silicon Valley (12) 22.35 Kouluratsastuksen MM 01.05 Girls (16) 01.35–02.05 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35 Paavo Pesusieni 10.00 Pilanpäite x 2 10.20 Pelastavat enkelit 11.20 Maajussille morsian 12.20 Top Gear 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Vedetään hatusta 14.30 Fort Boyard Suomi 15.55 Duudsonit tuli taloon 16.55 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra: UEFA Champions League 19.30 Tanssii Tähtien Kanssa 20.30 Duudsonit tuli taloon 21.30 Rakettitiedettä. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 C.S.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Kotoisa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 C.S.I. 06.53 Humps 07.00 Ludovic 07.13 Iinan aamu 07.17 I-hah-haa 07.21 Rikke 07.26 Kikattava Kakkiainen 07.32 Sasu 07.43 Noksu 07.48 Riku ja Rami 07.59 Kaapo 08.28 Galaxi 08.29 Aappo ja Tööt 08.36 Tenavat (7) 08.44 Eläinhoitolan tarinoita 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa 11.28 Au pairit Australiassa 12.00 Docventures-illan esittely 12.05 Docventures-illan vieraat 12.15 Docventures: The Work 13.40–14.41 Docventures Talk Show 15.00 Norjan kovin 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.01–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Siskonpeti: Usko (7) 19.24 Pirjo 19.30 Studio Julmahuvi (7) 20.00 Uusi päivä 20.30 Catastrophe (12) 20.55 Pirjo 21.00 Leijonasydän (16) 22.35–02.25 Strike Back (16) x 5 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Sisäinen ääni ja äänten hallinta. Etteikö kyseessä olisi ”pärstäkerroinlaki. Kastelin siis puutarhaa. Ei kun kenkää. Kysehän on siitä, että laki helpottaisi irtisanomisen ”henkilökohtaisin perustein” alle 20 hengen yrityksissä. Kerroin siskontytölle kyyn pystyvän hyppäämään ihmisen kimppuun 12 metrin päästä, mutta ei uponnut; lapsetkin lakkaavat uskomasta, kun riittävästi valehtelee. Näitähän riittää. Toinen näyttää ilmiselvästi kuuluvan seksuaalivähemmistöön ja karkottaa asiakkaat. 11.00 Valkoista valoa: Vaatteiden orjat 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: Toimittaja Tuukka Pasanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana jazzkitaristi Olli Soikkeli 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Kivisiä kertomuksia 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä jakso 98 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Euroradiokonsertissa Fabio Biondi ja viulun tarina 1700-luvulla 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset 22.05 Radio Variaatio. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset 22.05 Avaruusromua: Ihmisen ääni, bassorumpu, sähkökitara ja kirkkourut 23.10 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset 12.10 Muoti uuden ajan kynnyksellä, osa 3: Pariisin kirjallisuussalonkien huippumuotia 1600-luvulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. Saa mennä. Ulossuljettu – home riisti Emiltä arjen. 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.40 Tzigane – viulisti Patricia Kopatchinskaja soittaa 21.00 Ajassa soi 22.00 Uutiset 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Ihmiskuva Einojuhani Rautavaaran oopperoissa 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.55 Beethovenin viimeinen pianosonaatti 21.30 Nikolai Mjaskovskin sävellyksiä 22.00 Uutiset 22.05 Kuusi kuvaa 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen TYÖMINISTERI JARI LINDSTRÖM (sin.) on jopa tuohtunut ja loukkaantunut siitä, kun hallituksen ajama irtisanomislaki on vääntynyt kansan kielellä pärstäkerroinlaiksi. Mitähän tuo henkilöperusteisuus mahtaisi tarkoittaa. Kyykö ei piittaisi muurahaisista. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Haapaveden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Haapaveden seurakunnasta Kunnian kuninkaan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Kouvolasta Haminan ortodoksisesta seurakunnasta 12.00 Uutiset 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Klovnin haavoittuvuus tuottaa vapauttavan naurun 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Pet Shop, osa 3/6: Seksiä ja väkivaltaa Itä-Helsingissä 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Valkoista valoa: Vaatteiden orjat 17.50 Lapsuuden laulut 18.00 Radio Variaatio. Pyöritelläänpä vähän, millaisia syitä kengän kuvaan persauksiin työnantaja voisi keksiä. 40 13. Naarashan se oli, mustahko ja melkein 80 cm mutta Kyösti silti, ei Kaisa. Olisin siirtänyt Kyöstin pois kitkemistyömaaltani, mutta en nähnyt sitä viikkokausiin. 15.30 Kivisiä kertomuksia 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Muoti uuden ajan kynnyksellä, osa 2: Muotivirtaukset liikkuvat – renessanssi vaihtuu barokkiin 18.00 Ehtookellot: Iitin kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset 19.02 Oopperailta – Tauno Pylkkänen: Mare ja hänen poikansa 22.30 Tauno Pylkkäsen instrumentaalimusiikkia 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana liiketalouden lehtori ja kotiseutuaktivisti Onerva Vartiainen. Ylipääsy. Poikasia se saa joka toinen vuosi. SYYSKUUTA 2018 007443-1837 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Panta jalassa. Pärstä ja sen kerroin Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Söin aamumysliä kalliopuutarhan kiviportaalla. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Radioteatteri esittää: Pet Shop, osa 3/6: Seksiä ja väkivaltaa Itä-Helsingissä 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Kapela Maliszów ja muuta Puolan parhaimmistoa 22.00 Uutiset 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset: 2010-luvun suomalainen näytelmä kutsuu lähestymään toiseutta 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Kauhee akka – tarinoita mytologisista naisista: Maailman synnyttäjiä ja luojajumalattaria 17.30 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa osa 6/12: Portaat Odessaan. Kyy tuli metsästä, luikerteli sandaalini yli, kiipeili jyrkänteen taidokkaasti köynnöspensasta pitkin alas ja alkoi ottaa aurinkoa. Hoikassa kuosissa Kyösti oli. Ja sitten tulee tietysti se ”laiska turjake” -perustelu. Katselimme kaunotarta hyvän tovin. Koska olimme kalliolla, annoin sille nimen Kyösti. Kyyn myrkky on itse asiassa sangen vahvaa, olen ammoin lukenut, että vahvempaa kuin mamban, mutta mambaan verrattuna puraisussa sitä on erittäin vähän. Yrityksen johto voisi hyvin katsoa, että työntekijä on liian ruma, pullea tai anorektikon näköinen asiakaspalveluun pelottelemaan. Ulos vain. 22.55 Äänitarina. Liian kovaääninen, liian vanha, ja siksi hidas, liian kokematon, poliittisilta mielipiteiltään epäilyttävä... Joku ei pääse omasta ”hassusta” murteestaan eroon ja pilaa yrityksen brändin. Olettamushan on, että ihminen on kone, joka jaksaa Duracell-pupun lailla valittamatta iloisin ja kiitollisin mielin. Kyösti selvästi turhautui pihtileukojen lähentelyyn ja kraappi niitä suomuistaan jopa selällään vääntelehtimällä. Kadonnut Kyösti loikkasi kukkapenkistä kunnon ryöpyn Keitelettä selkäänsä saadessaan, mutta 12 metrin huijausmittaan se ei yltänyt.. 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu – eläköön Leonard Bernstein! 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista Yle radio 1 13.9.–19.9.2018 kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana liiketalouden lehtori ja kotiseutuaktivisti Onerva Vartiainen. Sisäinen ääni ja äänten hallinta. Kuiva oli mennyt kesä. 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 99 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.50 Musiikkia isä-Bachin säveltäjän pajasta 21.40 Kivisiä kertomuksia 22.00 Uutiset 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kauhee akka – tarinoita mytologisista naisista: Aatamin ex-vaimo Lilith – Nainen joka osasi sanoa ei 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: Toimittaja Tuukka Pasanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa osa 6/12: Portaat Odessaan