N:o 4, 007435-15-3 . Kuvassa punaisten vaiennut tykkipatteri.. Kiuru kiitollinen
varhaiskasvatuslaista ...3
SAK:n Koski:
Korotuksia
torjumaan
deflaatiota ...7
Nieminen Vee löysi
erot kokoomuksen
ja SDP:n välille ...20
120
vuotta
KESK I V II KKO 14. Tamm ikuu TA 2 015
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Professorin mukaan media lietsoi kansalaissotaa
Sota ei ole sattumaa ?
muttei vääjäämätöntäkään
Työväen Arkisto
...8?10
Kansalaissodan viimeinen suuri taistelu käytiin huhtikuun lopulla 1918 Viipurissa
0800 96675
puh. Itä-Ukrainassa ainakin kym-
n
Pariisin iskuissa kuolleet poliisit haudattiin. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
. 0200 30011
puh. kuvastavat laskevan
kannatuksen mukanaan tuomaa
epätoivoa. Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
. Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
. Jäsenmaiden on kuitenkin osoitettava lajikohtaisesti, että viljelystä
olisi haittaa ihmisille tai ympäristölle.
Euroopan parlamentti hyväksyi lakiesityksen tänään. 0200 71000. 14.1.
Nimipäivät tänään:
Saku, Sakari, Sasu
(ruots.) Zacharias
Aurinko nousee:
Helsingissä 9.11
Oulussa 10.00
Aurinko laskee:
Helsingissä 15.48
Oulussa 14.55
-21...-13
-15...-1
Nimipäivät huomenna:
Solja
(ruots.) Doris
-4...-1
Uutiset
Demokraatti.fi
3
Kysyikö kansanedustaja (ps) todella
toiselta kansanedustajalta, onko
tämä enemmän suomalainen vai
venäläinen. 0200 55888
puh. Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
. Tyhmyyden rajat?
4?5
6?7
Varhaiskasvatuslaille ruusuja
ja risuja
EKL vaatii oikaisua indeksijäädytykseen, pääkirjoitus
Päivi Räsäsen Facebookmysteeri
Avaus
8?10
12?13
14?15
Itsenäistyikö Suomi
sattumalta?
Viikon kuvat
18?19
20
Petteri Orpon puheet yrittäjien
?raippaverosta. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
. Eikö kokoomuksessa vieläkään ymmärretä sitä, etteivät yrittäjät
ole yksi suuri ja kasvoton ryhmä?
Janne Laulumaa blogissaan
Kuka valvoo ja ketä?
Päivä kuvana
Arki
16?17
Dimitri Qvintus Twitterissä
Uutiskertaus
n
Kranaatti osui bussiin Ukrainassa ?
10 kuoli. Pariisin viimeviikkoisissa ter-
n
Jäihin hukkuneita viime vuonna tavanomaista enemmän. Sitä on hierottu monta vuotta jäsenmaiden erimielisyyksistä johtuen.
Sari Saloranta
Asuntojen hinnat kertovat
alueiden hyvinvoinnista
SDP:n kirivaihde silmään
taas Vantaalta, Sarjakuvat,
yhdistystoiminta, radio ja TV
Nieminen Vee
Helsingin päärautatieasemalle pääsy oli hieman hankalaa tiistaiaamuna.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. EU-maat
menen ihmistä on kuollut ja yli kymmenen
loukkaantunut, kun kranaatti osui siviilejä
kuljettaneeseen linja-autoon. Muu Suomi:
puh. Tampere ja ympäristö:
. Bussi oli maan
keskushallinnon joukkojen tarkastuspisteellä Donetskin eteläpuolella. Helsinki, Uusimaa,
. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotietojen mukaan jäihin hukkui peräti 27 ihmistä.
Kaikkiaan viime vuonna hukkui 152 ihmistä.
voivat vastedes rajoittaa geenimuunneltujen
kasvien viljelyä alueellaan, vaikka se sallittaisiin muualla EU:ssa. Linja-auto oli matkalla kapinallisalueelle.
Yksikään merkittävistä kapinallisjohtajista
ei tuoreeltaan kommentoinut iskua.
rori-iskuissa kuolleiden poliisien hautajaisia
on vietetty tänään Ranskassa.
Tilaisuuteen osallistui Ranskan presidentti Francois Hollande, joka asetti kunniamerkit
Ranskan lipuilla peitetyille arkuille.
Myös Israelissa on vietetty Pariisin terroriiskun uhrien hautajaisia.
na hukkuneista poikkeuksellisen moni liikkui
heikoilla jäillä. Viime vuon-
n
EU-maille lisää vapautta päättää
GMO-viljelystä alueellaan
12 000 vanhempaa ovat toivoneet vain yhtä asiaa. Huolta kannettiin osapäivähoidossa olevien lapsien
ryhmistä, joissa lapsia voi olla
jopa 39.
Kiuru totesi, että olisi toivonut kunnianhimoisempaa
suunnitelmaa ryhmien mitoituksessa.
. Se on jo yksistään ollut hyvin vaikea puserrus.
Uusi laki rajaa päiväkotien
ryhmäkokoja, mutta erityisesti
opposition mielestä ei tarpeeksi. ensimmäisessä raportissa
oli se, että rakenteellinen työttömyys ei ole juuri pahentunut
viime vuosina, vaan työttömyyden kasvu on ollut pääasiassa
suhdanneluonteista.
. Uuden lain myötä lapselle tulee
oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa korostuu
pedagogiikka ja selkeä polku
peruskouluun.
Opetusministeri
Krista
Kiuru (sd.) totesi olevansa kiitollinen, että ylipäänsä pystyi
antamaan lain tässä taloustilanteessa.
. Tarvitaan yhteistä sitoutumista, sillä mitoituksen muuttaminen vaatii satoja miljoonia
euroja.
Jukka Gustafsson (sd.) piti
varhaiskasvatuslakia historiallisena askeleena.
. UUTISET
14.1.2015
3
??Kiuru toivoi kaikkien sitoutuvan kokonaisuuteen
Varhaiskasvatuslaki
sai ruusuja ja risuja
Eduskunnan kevään istuntokausi alkoi värikkäällä keskustelulla jo 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistuksesta. On äärimmäisen kiinnostava, merkittävä ja relevantti
havainto, ettei rakenteellinen
työttömyys olekaan niin vakava
ongelma kuin on kuviteltu. Sa-
maa voisi sanoa nuorisotyöttömyydestä, Korkman pohtii.
Neuvoston puheenjohtajan,
professori Roope Uusitalon
mukaan useat työmarkkinaindikaattorit puhuvat tämän puolesta. Heidän
mielestään varhaiskasvatussuunnitelmat poistavat tätä ongelmaa.
Lakiesitys siirtyy seuraavaksi
valiokuntakäsittelyyn.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Marja
Luumi
Demokraatti
?Varhaiskasvatukseen
laitettu euro tulee moninkertaisena takaisin.?
Krista Kiuru.
Kari Hulkko
Laatu kuntoon
koko maassa
Monet kansanedustajat moittivat sitä, että varhaiskasvatuksen sisältö jää hämäräksi. Varhaiskasvatukseen laitettu euro tulee hyötynä takaisin 6?7-kertaisesti, hän muistutti.
Kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Merja
Mäkisalo-Ropponen (sd.) korostivat, että laatu vaihtelee rajusti päiväkodeissa. Sellaiset,
jotka aiemmin olisivat olleet
työttömyyseläkkeellä, näkyvät
nyt työ- ja elinkeinoministeriön
tilastoissa ikääntyneinä pitkäaikaistyöttöminä.
STT. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ei ole lisääntynyt ja
työttömyyden alueelliset erot
eivät ole kasvaneet, vaan pikemminkin pienentyneet.
Hänen mukaansa osa pitkäaikaistyöttömistä selittyy sillä,
että työttömyyseläkejärjestelmä on lopetettu. Kokoomuksen Raija Vahasalo oli
harmissaan, että lakiesityksessä
ei näy tarpeeksi pedagogiikka,
varhaiskasvatustiede.
Kiurun mukaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudessa pedagogiikka näkyy enemmän kuin asiantuntijaryhmän esityksessä.
Lasten vanhemmat ovat olleet erityisen huolissaan siitä, että päiväkotiryhmät ovat ryöpsähtäneet liian suuriksi.
Rakenteellinen työttömyys
ei olekaan pahentunut
Yllättävin tieto talouspolitiikan
arviointineuvoston eilen esitellyssä. Tämän
päivän ryhmissä on aivan liian
paljon lapsia.
Hän korosti, että lain uudistuksessa on käsillä vasta ensimmäinen vaihe ja toivotti kaikki
eduskuntaryhmät mukaan kokonaisuutta suunnittelemaan.
. Poliitikkojen yleinen käsitys on ollut, että rakenteellinen
työttömyys on ollut kasvussa, ja
se on johtanut siihen, että tiettyjä uudistuksia on vaadittu työmarkkinoille, sanoo kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).
Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman on yhtä yllättynyt.
Hellsten muistuttaa,
että jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle
kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
malla, ettei ole saattanut niitä
julkisuuteen aiemmin.
. Se vain rohkaisee hulluja.
Ennen mepiksi lähtöään Jaakonsaari toimi kansanedustajana
30 vuotta vuosina 1979?2009 ja
oli eduskunnan pitkäaikaisimpia
Demokraatti
Kari Hulkko
Jaakonsaari paljasti:
?Olen saanut useita
tappouhkauksia?
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kertoi tiistaina
Twitterissä, että hänen henkeään
on uhattu monta kertaa.
. Europarlamentissa hän
istuu toista kautta.
Demokraatti
Liisa Jaakonsaari.. Jaakonsaari
oli työministerinä Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa. Tämä tarkoittaa suurta ja
pysyvää heikennystä maamme
eläkkeensaajille mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä. Edellytämme,
että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava
hallitus korjaa tämän jo tehdyn
vääryyden, Hellsten sanoo.
naiskansanedustajia. eläkeetuuksiin.
Eläkeläisissä
paljon köyhiä
. Olen saanut pitkän urani
aikana useita tappouhkauksia.
Hän kuitenkin jatkaa sano-
. Voi vain kuvitella mikä olisi heidän kohtalonsa, mikäli seuraavan hallitusohjelman kirjoittajat kuun-
televat Etlaa tässä asiassa, Hellsten sanoo.
Eläkkeensaajien keskusliitto
vaatii, että jo viime vuoden vaihteessa tehty indeksijäädytys on
oikaistava seuraavalla hallituskaudella. Sosioekonomisista ryhmistä
ylivoimaisesti suurin pienituloisten joukko löytyy maamme
eläkkeensaajista. Suomea ei todellakaan
nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun
muassa maamme pienituloi-
simmilta eläkkeensaajilta,
sanoo EKL:n puheenjohtaja
Matti Hellsten liiton tiedotteessa.
EKL katsoo, ettei yksityisen sektorin työeläkeindeksin
jäädyttämisellä ole vaikutusta
valtiontalouteen muutoin kuin
heikentävästi, kun työeläkettä
saavien ostovoima ja verotulot vähentyvät. EKL pitää
pöyristyttävänä Etlan esitystä
ulottaa ?juustohöylä. 4
14.1.2015
UUTISET
EKL / Sirpa Kulonen
Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten sanoo, että Suomea ei pelasteta ostovoimaa kuristamalla.
???Jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa?
EKL vaatii oikaisua
indeksijäädytykseen
Eläkkeensaajien keskusliitto
EKL vastustaa jyrkästi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan
esittämää ajatusta sosiaaliturvan indeksitarkastuksien jäädyttämisestä eduskuntavaalien
jälkeen seuraavaksi neljäksi
vuodeksi.
Maltilliset palkankorotukset ja työn verotukseen kohdennetut kevennykset ovat yksi tie.
Ne edellyttävät kuitenkin julkisen talouden vahvistamista rakenteellisin uudistuksin, Koski
sanoo.
14.1.2015
5
Tua Onnela
Tänä vuonna
kokonaan
voimaan tullut
vanhuspalvelulaki on
parantanut
palveluita.
Rimanalittajia
on silti edelleen.
Hoitajamitoitus laissa
on oikeus ja kohtuus
(sd.) kertoi eilisessä
Demokraatissa, että hän ryhtyy vauhdilla valmistelemaan vanhuspalvelulain muutosta. Paljon se kuitenkin kertoo. Se piti tiukasti kiinni vaatimuksestaan, ettei mitoitusta kirjata lakiin.
Lopulta kokoomuksen kanta voitti, ja mitoituksesta tuli pelkkä suositus. Eduskunta kuitenkin liitti päätökseen lausuman, jonka mukaan
lakia täsmennetään, jos vuoden 2014 loppuun mennessä kaikki ympärivuorokautista hoitoa antavat laitokset eivät ole yltäneet suosituksen
mukaiseen 0,5 hoitajaan vanhusta kohti.
PerusPalveluministeri susanna HuOvinen
Demokraatti
Kari Hulkko
n n n
kaikissa laitoksissa suinkaan ole suositeltua
määrää hoitajia. UUTISET
SAK: Palkankorotuksia
tarvitaan deflaation
estämiseksi
Palkansaajakeskusjärjestö SAK
on huolissaan koko euroaluetta
ja ja Suomea uhkaavasta deflaatiokierteen vaarasta. Deflaatiokierteessä hintojen alenemiseen
vastataan palkkojen alentamisella, joka johtaa hintojen uuteen alentamiseen. Puoli
hoitajaa vanhusta kohti ei ole sekään erityisen paljon, joten edes sen
verran voi joka laitokselta todellakin vaatia.
Muutos ei silti todennäköisesti mene läpi ilman pullikointia. Pelkkä kilpailukyvyn
tai valtion velan tuijottaminen
ei riitä, vaan talouskasvun edellytyksistä on huolehdittava laajemmin, Koski sanoo.
Kosken mukaan deflaatiokierre on estettävä, jotta talous ei jähmety. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Kokoomuksen lempisana vapaaehtoisuus tullee tässäkin vastaan. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan tänään julkaiseman
raportin mukaan lähivuosienkin näkymät ovat poikkeuksellisen heikot. Sen
rinnalla toivoisi sitovaa hoitajamitoitusta vastustavien kertovan myös
maanläheisempiä perusteluja. Miksi joillekin vanhuksille saa tarjota
huonompaa hoitoa kuin toisille?
vuOsi Päättyi, eiKä
n n n
SAK:n pääekonomisti Olli Koski korostaa, että deflaatiokierteen katkaisemiseksi tarvitaan palkankorotuksia.
puutteestaan huolimatta
vanhuspalvelulaki on toiminut hyvin. Vaipanvaihdoista joutuu tinkimään,
kuuntelemisesta puhumattakaan.
Lähi- ja perushoitajaliitto Super onkin manininnut, että suositeltava
hoitajamitoitus olisi paremminkin 0,8 kuin 0,5. Deflaation uhatessa ehdotukset palkkojen tai sosiaaliturvan alentamisesta ovat haitallisia. Laitoksissa työskentelevät sanovat usein nimenomaan kiireen olevan suurin syy hoidon puutteisiin:
kun huoneesta toiseen on juostava pää kolmantena jalkana, ei aikaa
jää kuin kaikkein pakollisimpaan. SDP olisi halunnut, että mitoitus olisi
kirjattu lakiin sitovaksi. Kaikkia laitoksia olisi siis vaadittu pitämään
töissä ainakin tietty, säällinen määrä hoitajia hoidettavia kohti.
Kokoomukselle ei moinen käynyt. Kuluttajat
ja investoijat lykkäävät pää-
töksiään halvempien hintojen
toivossa.
Velat kasvavat
koko ajan
Deflaation oloissa velat kasvavat suhteessa tuloihin, mikä
johtaisi asuntovelallisten mak-
Palkansaajien yhteenlaskettu
ostovoima on
supistunut
kaksi vuotta
peräkkäin.
Pääkirjoitus
suvaikeuksiin ja heikentäisi investointien kannattavuutta.
Palkansaajien yhteenlaskettu
ostovoima on supistunut kaksi
vuotta peräkkäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuisen
selvityksen mukaan 0,5:n alle jäädään joka kymmenennessä.
Niinpä Huovinen tarttuu toimeen. Pääekonomisti Olli Kosken mukaan
palkansaajien ostovoimasta on
siksi pidettävä huolta.
. Siihen on vielä matkaa,
mutta edes 0,5 on viimein saatava joka laitokseen.
nyt tOivOttavasti KOrjaantuvasta
Kupla
AFP Photo / Pedro Ugarte
tua.onnela@demari.fi
Tässä filmissä
pääosaa esittää
suosikkini Ville
Haapasalo.
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Kosken mukaan
tarvitaan keinoja, jotka parantavat kilpailukykyä ja samalla
ylläpitävät palkansaajien ostovoimaa.
. Eduskunnan asettama ehto oli selvä, ja kun se ei täyttynyt, lakia pitää muuttaa. Hoitajien määrä hoidettavia
kohti on vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa hieman noussut ja
mitoitukseltaan alle 0,5:n jäävien laitosten määrä vähentynyt.
Pelkkä hoitajamitoitus ei toki kerro kaikkea vanhuspalveluiden laadusta. Kyse on pitkään hiertäneestä asiasta: hoitajamitoituksesta.
Kun vanhuspalvelulaki hyväksyttiin vuonna 2012, hoitajamitoituksesta käytiin kiivas keskustelu. Hänen mukaansa muokattu, sitovan hoitajamitoituksen sisältävä laki on tarkoitus saada hyväksyttyä vielä tällä kaudella.
Huovinen toimii asiassa juuri niin kuin kuuluu
Jäsenmaat voivat halutessaan kieltää
geenimuunneltujen kasvien viljelyn alueellaan, vaikka Euroopan elintarvikevirasto olisi hyväksynyt viljelyn EU-tasolla. Asiasta uutisoi KD-lehti
tiistaina.
Räsänen kertoi, että muutama viikko sitten hänen kotisivulleen tuli verkkohyökkäys
ulkomaiselta palvelimelta. Asia pitää joka tapauksessa selvittää.
Sosiaalisen median
merkitys on suuri
Räsäsen mukaan hän on pyrkinyt pitämään Facebook-sivullaan aineistoa, joka voi mennä
julkisuuteen. Siellä tulee joskus minulle
sellaisia luottamuksellisia kyselyjä, joissa ministerinä lähestytään, niin olen pyrkinyt välttämään vastaamista siellä kysymyksiin, Räsänen sanoo.
Hänen mukaansa sosiaalisen
median merkitys on suuri erityisesti hänen toiminnalleen
puoluejohtajan ominaisuudessa. Euroopan parlamentti
hyväksyi asiaa koskevan lakiesityksen täysistunnossaan
tiistaina.
Lakiesitystä on hierottu
EU:ssa monta vuotta jäsenmaiden erimielisyyksistä johtuen.
Uudet säännöt astuvat voimaan kevään aikana. Kotisivu uhkasi kaatua. Me jouduimme niitä vahvistamaan. (STT, Strasbourg)
Arhinmäki
tukemaan
Kreikan Syrizaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki lähtee
Paavo Arhinmäki.
ensi viikonloppuna tukemaan
Kreikan vasemmistopuolueen
Syrizan puheenjohtajan Aleksis Tsiprasin vaalikamppailua.
Arhinmäki kirjoittaa blogissaan, että jos Syriza ei saa
enemmistöä parlamenttiin,
Kreikka ei pääse pois umpikujastaan, eikä muualla Euroopassa ole näkyvissä selkeää
muutosta parempaan.
Arhinmäen mielestä Syrizan
ohjelma tarjoaa Kreikalle ratkaisun päästä hallitusti ulos
kriisistä.
Syrizan ohjelma perustuu
Arhinmäen mielestä humanitäärisen kriisin lopettamiseen,
verotuksen oikeudenmukaistamiseen, talouden uudelleenkäynnistämiseen, työttömyyden vähentämiseen ja Kreikan
demokratisointiin.
Tiistaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan Syriza
saisi tämän kuun 25. päivän vaa-
leissa 30,2 prosenttia äänistä ja
olisi suurin puolue. En tiedä,
onko ne hakkeroitu, mutta sehän on mahdollista, Räsänen
kertoi STT:lle.
Hän huomasi Facebook-sivunsa katoamisen maanantaiiltana. Nehän koskivat terrorismin torjuntaa, Räsänen kertoo.
Hän pitää mahdollisena myös
jotakin virhettä, joka korjautuu,
kun ottaa yhteyttä Facebookiin.
Silloin kyseessä ei olisi uhkatilanne. (STT)
nasta kerrottiin, että Heinäluoma palaa töihin ensi viikolla.
(STT)
SDP:n Lindtman
haluaa soten
maaliin
Eero Heinäluoma.
Puhemies
Heinäluoma palaa
töihin ensi viikolla
Eduskunnan puhemies Eero
Heinäluoma (sd.) on tämän viikon poissa eduskuntatyöstä puolisonsa kuoleman vuoksi.
Puhemiehen puoliso, rouva
Satu Siitonen-Heinäluoma
menehtyi viime viikolla lyhyen
mutta ankaran sairauden murtamana.
Puhemiehen avustajakun-
SDP:n varapuheenjohtaja Antti
Lindtman sanoo, että sote-uudistus on tärkeä saada maaliin
tällä vaalikaudella.
. Luulen, että tätä tällä
hetkellä tapahtuu, Räsänen arvioi.
Hän vastaa sisäministerinä
poliisista. Hän vakuuttaa, ettei sivulla ole mitään ministeriön salaisuuksia.
. Mitä
tapahtui hänen Facebook-sivuilleen?
EU-maille lisää
vapautta päättää
GMO-viljelystä
alueellaan
EU-maat voivat vastedes rajoittaa
geenimuunneltujen
kasvien viljelyä alueellaan,
vaikka se sallittaisiin muualla
EU:ssa. Hänellä on Facebookissa
lähes 5 000 kaveria, joista hyvin suuri osa on kristillisdemokraatteja.
Räsänen kertoo laittaneensa
sivulleen tiukat kirjautumisehdot. Hyökkäys
oli niin voimakas, että myös
kristillisdemokraattien verkkosivut olivat uhattuina.
. En ole ajatellut, onko näillä
tapahtumilla yhteyttä lausuntoihini. En osaa sitä sanoa, kun en
tiedä mistä se johtuu. 6
14.1.2015
UUTISET
??Räsäsen mukaan kadonneella Facebook-sivulla ei ollut salaisuuksia
?Hakkerointi tai ilkivalta
on mahdollista?
Sisäministeri Päivi Räsänen
(kd.) ei osaa sanoa, onko hänen
Facebook-sivunsa katoamisella
tekemistä hänen virkatoimiensa kanssa.
. Jos se ei tällä kaudella onnistu, tilanne ei muutu helpommaksi. Hän esitti maanantaina MTV3:n uutisissa, että
poliisi voisi saada oikeuden
erittäin vakavissa tapauksissa
käydä rikoksesta epäillyn tietokoneella tai kotona tämän tietämättä.
. Sivulle ei voi kirjoittaa kukaan muu kuin hän itse.
Antti Autio
Pekka Pohjolainen
STT
Lehtikuva / Jussi Nukari
Sisäministeri Päivi Räsänen on ymmällään. Jäsenmaiden on kuitenkin osoi-
tettava lajikohtaisesti, että viljelystä olisi haittaa ihmisille
tai ympäristölle. Se pitää saada maaliin,
on jarrutettu jo liikaa, Lindtman
sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa tiistaina.
Lindtmanin mukaan myös
mahdollisimman moni muu
lakiesitys koetetaan saada valmiiksi eduskunnassa, joka palaa tänään kahden kuukauden
rypistykseen ennen vaalitaukoa.
Edellisvuonna SYT-kassaan liittyi lähes 5400 yrittäjää.
SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut yli 2000 jäsenen nettokasvulla viime vuosien aikana, jäsenmäärän ollessa nykyisin lähes 27 000.
. Toivon, että kaikki saadaan
käsiteltyä. Suhde palkansaajien
ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin
kuulumisessa on huima. Yhtiö valmistaa muun
muassa Jalas-jalkineita Jalasjärvellä.
. Yrittäjät ovat viime vuosien aikana huomanneet, että
heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen
työttömyysturvaan kuin palkansaajilla?, sanoo SYT -kas-
san johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän
työttömyysturvaa parantaneet
lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
. Tai heti vaalien jälkeen.
Lindtmanin mukaan tärkeää
on, että rakennepaketissa sovitut asiat etenevät.
. UUTISET
14.1.2015
7
Yrittäjät liittyvät joukolla
työttömyyskassaan
Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin
työttömyyden varalta. Yrittäjistä vain noin 11
prosenttia on liittynyt työttö-
myyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen
Jokisen mukaan Suomessa on
tuhansia yrittäjien perheenjäseniä, jotka on vakuutettu väärin.
. Tarvitsemme työtä ja kasvua.
Lidtman kommentoi myös
kysymystä, onko Pariisin kaltainen terroriteko mahdollinen
Suomessa.
. Moni perheyrityksestä palkkaa saava maksaa jäsenmaksuja
palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä
ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Palkansaajista noin 70 prosenttia
kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa)
liittyi viime vuonna ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5923 jäsentä. tammikuuta Demokraatti-lehdessä SLSY:n puheenjohtaja Thelma Åkersin
haastatteluun oli valitettavasti
puikahtanut virheellistä tietoa
Finnairin matkustamohenkilökunnan turvallisuusselvityksistä.
Finnair noudattaa EU:n asetusta lentoliikenteen turvaamisesta ja tekee kaikille henkilökuntansa jäsenille, myös
vuokratyöntekijöille ja alihankintana tuleva työvoimalle EUasetuksen edellyttämän turvallisuusselvityksen ennen työn
alkua.
Tämä luonnollisesti koskee myös aasialaista matkustamohenkilökuntaamme aivan
samalla tavalla kuin suomalaistakin henkilöstöä. Selvitys
haetaan aina paikalliselta viranomaiselta ja Finnair tarkistaa sen. Turvallisuusselvitys
uusitaan aina säännöllisin väliajoin.
Toimitus pahoittelee virhettä. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä,
eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa.
Demokraatti
Jalaksen kenkätehtaalla
yt-neuvottelut
Työ- ja turvajalkinevalmistaja Ejendals Suomi aloittaa yt-neuvottelut, joissa vähennystarpeeksi arvioidaan
enimmillään 35 henkilötyövuotta. Se on epätodennäköistä
mutta kaikkeen pitää varautua.
Lindtmanin mukaan keskeistä on, lähteekö yhteiskunta
sulkeutumaan iskun jälkeen
vai vastaako se avoimuudella.
Lindtman sanoo kannattavansa
jälkimmäistä. Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000
yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden
osakkaat luetaan useimmiten
työttömyysturvalain mukaisiksi
yrittäjiksi. (Demokraatti)
Neuvottelut koskevat tuotannon, huollon, varaston
sekä proto- ja näyteosaston
työntekijöitä ja toimihenkilöitä. (Demokraatti)
Oikaisu
Tiistain 13. Yhtiön henkilöstömäärä
on 200.
Ruotsalaisomisteisen yhtiön tiedotteen mukaan työ- ja
turvajalkineiden kysyntä teollisuudessa ja palvelualoilla ei
ole kehittynyt odotetulla tavalla ja tilanteen pitkittyminen pakottaa arvioimaan resurssitarpeet uudelleen.
STT
Sen aikana
maanosan ja silloisen maailmankin suurvallat eivät olleet taistelleet keskenään. Rannassa on pieni rannikkohöyrylaiva, kuvailee Viljo Sohkanen matkaa vankileirille Punakaartilaisen päiväkirjassa.
Sodat voivat yllättää aikalaiset
Sattumalta
itsenäistynyt
Professori Pertti Haapala Tampereen yliopistolta veti Tieteen päivillä session, jossa pohdittiin ensimmäistä maailmansotaa ja Suomen sisällissotaa. Silti niiden syttyminen voi
yllättää aikalaiset.
. 8
14.1.2015
AVAUS
Museovirasto
. Itsenäi-
syys oli utopiaa ja Suomea pidettiin liian pienenä
yksikkönä itsenäiseksi valtioksi.
. Suurin syy mielestäni oli kuitenkin kansalliskiihko ja revanssihalu. Kun päivien teema oli ?sattuma?, pohtivat luennoitsijat myös sitä, voiko maa itsenäistyä
tai sota syttyä sattumalta.
Haapalan mukaan sotien syttyminen ei ole
koskaan sattumaa. Ja sivumennen hävinnyt
niistä 99, Haapala sanoi.
Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä
Euroopassa oli ollut poikkeuksellisen pitkä, yli
sata vuotta kestänyt rauhan aikakausi. Myös hal-
?Suomi on käynyt
sata sotaa ja
hävinnyt niistä 99.?
litsijoiden kunniantunto ja hallitsijoiden takana
olevat sotilas- ja teollisuuspiirit synnyttivät kansalliskiihkoa. Vielä vuotta aiemmin idänkaupan menestyskin oli niin suurta, että itsenäisyys ei vuorineuvoksia todellakaan houkuttanut,
Kuisma sanoi.. Voimme pohtia sitä, miksi esimerkiksi Suomi
on käynyt sata sotaa. Oli syntynyt ainoastaan pieniä paikallisia rajakahakoita.
Sotaa ei syntynyt sattumalaukauksista
Filosofian tohtori Tuomas Hoppu selitti ensimmäistä maailmansotaa suurvaltojen välisellä kiihtyneellä kilpailulla siirtomaista ja muista resursseista.
Suurvallat alkoivat myös luoda sotilasliittoja.
. Pietarin
suojaamiseksi Venäjä ei halunnut sotaa tänne,
muttei myöskään käyttänyt sitä hyväkseen Suomen alistamiseksi.
Suomalaiset eivät sodan sytyttyäkään tavoitelleen muuta kuin autonomian palautusta. Sodan alussa suomalaiset tukivat Venäjän sotaponnistuksia. Suomalaiset eivät pitkään aikaan suunnitelleet sotaa tai halunneet
sitä lukuun ottamatta aktivisteja. Tiemme käy Kauppatorin rantaan. Venäjä ja Ranska
olivat tiiviissä sotilasliitossa, ja Saksa koki olonsa
uhatuksi niiden välissä. Vielä
1914 Venäjä oli suhteellisen vahva sotilasmahti.
Maan sisäisessä valtataistelussakaan ei ollut mitenkään selvää, että vallan saattoi saada Leninin
johtama bolshevikkipuolue.
. Tilanne muuttui vuonna 1917, kun junat eivät
enää kulkeneet eikä rahaliikenne toiminut, vaan
kaikki oli kaaosta. Esimerkiksi Saksan ja
Ranskan välillä oli kiistaa Elsassista. Ei voi sanoa, että sota olisi syttynyt
sattumalta Sarajevon laukauksista, Hoppu sanoi.
Laukausten jälkeisen diplomatian epäonnistuminen sai lopulta syttymään. Hopun mukaan Venäjä
ja Ranska olivat yhtä lailla syyllisiä sotaan kuin
Saksa, jota perinteisesti sodasta on syytetty.
Suomi tuki alkuun Venäjää
Suomella ei sodassa ollut juuri osuutta. Nämäkin suhtautuivat Saksaan kriittisesti, koska se oli loukannut Belgian riippumattomuutta, Hoppu
sanoo.
Hänen mukaansa itsenäisyys olisi tullut paljon
vuotta 1917 myöhemmin, jos Venäjä olisi ollut viisaampi, tehnyt myönnytyksiä ja palauttanut autonomian.
Suomi itsenäistyi sattumalta
Professori Markku Kuisman mukaan Suomen itsenäistyminen oli täysin sattumaa
Tekisi vähän mieli syyttää mediaa siitä sodasta, Haapala nauraa.. Esimerkiksi työttömiä
miehiä oli vain muutama tuhatta, ei satoja tuhansia,
kuten legenda kuuluu. Se vain kärjistyi sodan sytyttyä.
. Verkosta Tieteen
päiviä seurasi 7 380 ihmistä (yksilöidyt
käynnit eri tietokoneilta).
Olli
Hella
Demokraatti
olli.hella@
demari.fi
Sisällissodan ajan Suomi
Professori Pertti Haapala tarkasteli Suomen sisällissodan juuria maamme yhteiskunnallisten
rakenteiden avulla. Vuonna 1917 oli kolme kuukautta, jolloin maassa ei ollut enää hallitusta, kun
ministerit olivat yksitellen jo lähteneet.
Haapala väittääkin, että vielä vuonna 1917 sisällissota ei ollut vaihtoehdoton seuraus vallitsevista oloista. Sen voimaantulon estivät Carl Enckell ja Kerenski.
. Syytä on ajan poliittisessa
journalismissa. Vaihtoehto olisi ollut tunnustaa olleensa väärässä, Haapala sanoi.
Hänen mukaansa vuonna 1917 ei olisi ollut mitään
erityistä syytä sisällissotaan. Sitä ennen oli kuitenkin jo syntynyt poliittinen kriisi, kun Oskari Tokoin johtama senaatti ei kyennyt ajamaan läpi
tekemiään poliittisia päätöksiä. AVAUS
14.1.2015
9
Työväen Arkisto
Tampereen valkoiset vartioivat punaisia vankeja vuoden 1917 sisällisodassa.
Suomi
Sodan aikana Suomen ulkomaankaupasta 90
prosenttia oli Venäjän-kauppaa, koska merireitit
olivat sulkeutuneet.
Kuisman mukaan on erittäin epävarmaa, olisiko syntynyt vahvaa halua itsenäisyyteen, jos
Venäjän valtataistelun olisikin voittanut liberaalidemokraattien puolue.
- Ei olisi ollut mitään syytä irtautua Venäjästä.
Voi sanoa, että Suomi ei halunnut itsenäisyyttä,
se työnnettiin itsenäisyyteen, jos vähän kärjistän.
Myös Venäjän kehitys olisi tietysti ollut täysin
toisinlainen, Kuisma sanoi.
Sattuma oli suosittua
??
??
Tämän vuoden Tieteen päivä seurasi yli
20 000 kävijää.
Helsingin yliopiston päärakennuksen eri tilaisuuksissa kuulijoita oli 11 000, Kampissa
eri pisteissä 1 500 ja Sibelius-lukiossa 390.
Tieteiden yön tapahtumiin torstaina osallistui noin 3 000 ihmistä. Vasta jälkikäteen tutkimus alkoi
keskittyä siihen, miksi tilanne johti sotaan, ja
kertomukseen päätyi mukaan ainoastaan kaikki,
mikä viittasi sotaan kohti . Suurimmat luokat olivat kaupunkien työväestö, johon kuului runsaat puoli
miljoonaa ihmistä ja etenkin maaseudun työväestö, joka oli kaikkein suurin.
Suomalaisten väliset tuloerot olivat erittäin
suuret ennen ensimmäistä maailmansotaa.
. Hänen mukaansa sisällissotaa voi tarkastella esimerkiksi yhteiskuntaluokkien mukaan.
Maassa oli pieni, mutta erittäin rikas yläluokka,
johon kuului kaksi prosenttia väestöstä. Tuloeroista kertoo sen, että Jean Sibeliuksen Lontoosta ostamien kenkien hinta oli työläisen vuosipalkka, mutta hän olikin ?köyhä taiteilija?, Haapala kertoi.
Tuloerot kapenivat sodan vuoksi, mutta talous
romahti vasta vuonna 1918. Talouskriisi ei synnyttänyt poliittista kriisiä, vaan poliittinen kriisi taloudellisen kriisin.
Maassa oli kaikkien puolueiden hallitus, joka ei
tehnyt juuri mitään. Kaupunkien keskiluokkaan kuului vain seitsemän prosenttia väestöstä. Esimerkiksi kesällä 1917 maalaisliitto ja SDP jo sopivat valta-
laista, Haapala muistuttaa. Kumpikin puoli legitimoi sodan syttymisen omalta näkökannaltaan.
Ihmisten pitäisi olla huomattavasti kriittisempiä sen suhteen, mitä heille historiana kerrotaan. Se on aina muuttunut
ja jopa hämmästyttävän paljon. Se, mikä on kerran tapahtunut, on tapahtunut. Käsityksemme
siitä, mitä on tapahtunut on muuttunut paljon
jopa viidessä tai kymmenessä vuodessa, Haapala sanoo
Ihmiset pitävät historiana sitä, mitä he ovat
jostain kuulleet. Fennomaaninen historiankirjoitus nosti ensimmäisen kerran
kansan historian subjektiksi. Se heijasti hyvin sitä, mitä meiltä odotetaan, Haapala naureskelee.
Historia on aina poliittista
Hän muistuttaakin siitä, että historia on aina poliittista, oli se sitten perinteistä voittajien kirjoittamaa historiaa tai vaikkapa vähemmistöjen historiaa.
Sillä voi olla hyvä tarkoitus, mutta mitä yksipuolisempaa se on, sitä paremmin se toimii.
Se näkyy koko suomalaisessa historiankirjoituksessa kansakunnan synnystä. Varhainen työväenliike sai sieltä sen idean,
että heilläkin on ihmis- ja yhteiskunnallinen arvo.
Fennomaanit kasvattivat tavallaan ensimmäisen
työväenliikkeen sukupolven, Haapala sanoo.
Kari Hulkko
Pertti Haapalan mukaan vuosina 1914-1919 kukaan suomalainen ei osannut ennakoida tulevaisuutensa ratkaisevia tekijöitä.. Aamulehdessä siitä oli sitten otsikko: ?Suomen historia kirjoitetaan lopulta todennäköisesti?. Historia ei ole
jono muuttumattomia tosiasioita, vaan historia
on aina tulkintaa nykyhetkestä käsin. Toisaalta tutkijoiden pitäisi itse olla kriittisiä sen suhteen, mitä he luulevat tietävänsä. Sillä ei välttämättä ole mitään
tekemistä sen kanssa, mitä oikeasti on tapahtunut. Kuva on keväältä 1918.
Kuvassa vangittuja punakaartilaisia Helsingin Kauppatorilla 13.4.1918
ennen heidän kuljettamistaan vankileirille Suomenlinnaan.
Historia muuttuu, menneisyys ei
Professori Pertti Haapala muistutti Tieteen
päivillä, että historia ja historiantutkimus eivät
ole sama asia kuin menneisyys. Usein se on
myös tarkoitushakuista. Siitä oli se hyöty,
että kansansivistys ja koulutus nousivat meillä
arvoon.
. Hän itse pyrki Suomen akatemia huippuyksikkönsä kanssa täysin
kyseenalaistamaan koko historiallisen tiedon.
. Mutta se, mitä meille kerrotaan menneisyydestä muuttuu koko ajan. 10
14.1.2015
AVAUS
Gunnar Lönnqvist
Työväen Arkisto
Aseistettu punakaartilaispartio marssi Helsingin Kauppatorilla
kansanvaltuuskunnan hallinnon kaudella. Haapala varoittaa antamasta historiantutki-
joille sellaista statusta, että heidän sanomisiaan
uskotaan sitä kyseenalaistamatta.
. Menneisyys on eri asia.
. On
helppo itse kuvitella pääsevänsä totuuden jäljille.
Sitä löytää, mitä etsii, Haapala tiivistää.
Hänestä tutkijoilla on kentän sisällä objektiivinen harha siitä, että heillä on kyky tuottaa objektiivista tietoa menneestä
Vuodesta
1895.
Antihömppää vuodesta 1895.
Punaista muulloinkin kuin jouluna. klo 18 Kari Uusikylä Työväenliike ja koulutus
10.2. Vuodesta 1895.
www.jytyliitto.fi
2 x 54 mm
Tasapainon
takia.
Vuodesta 1895.
.org
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
Kaikki
on politiikkaa.
Ammattiliitto Nousu ry
Vuodesta 1895.
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
2 x 67 mm
1/21/2013 3:57:51 PM
4 x 32 mm
Itsenäisyyspäivä on joka päivä.
Vuodesta 1895.
Punaista
muulloinkin
kuin jouluna.
Vuodesta 1895.
4 x 25 mm
Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895.
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
Tilaa
ihmiselle.
3
Aina uutta.
2 x 36 mm
Oma näkökulma.
Vuodesta 1895.
11. info@tyark.fi
www.tyark.fi
WWW.AYT.FI
4 x 35 mm
Avoinna:ma
masuljettu,
suljettu, titi10-18,
Avoinna:
10-18,
12-18,to-pe
to-pe 10-16.
keke12-18,
10-16.
Kirjakahvila:
22.1. (09) 774 3110,
sähköp. Vuodesta 1895.
Aina uutta. Vuodesta 1895
Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895.
Se on tilattava. Vuodesta 1895.
Ei höntsäilyä. Vuodesta 1895.
Tasapainon takia. 09 766 429, 0440 750 429
TJ-vinjetti
3 x 24 mm
Uusi sanomalehti Suomessa!
Intohimona kansanvalta.
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
Tilaa ihmiselle.
Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895.
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
Avaa toinenkin silmä.
Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895.
Intohimona kansanvalta. Vuodesta
1895.
Uusi sanomalehti. klo 18 Riitta Särkelä Hyvinvointitalous
www.tyovaenperinne.fi
Avaa toinenkin silmä.
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
Uusi sanomalehti Suomessa!
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Vuodesta 1895.
Puh. AVAUS
14.1.2015
OSOITTEEMME VERKOSSA
Eeva-Johanna
Eloranta
kansanedustaja, FM, VTM
Sinun puolestasi
www.eeva-johanna.net
Varsinais-Suomi
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
Demokraatin sloganit:
2 x 26,5 mm
Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895.
Oma näkökulma. Vuodesta 1895.
Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895.
Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttava.
3 x 22 mm
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
www.pam.fi
www.
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh
Ei pysty suomalainen edes kuvittelemaan, millaista on Libanonin pakolaisleireillä sinnittelevillä syyrialaisilla.. Kaukana kotoa keskellä myrskyä ja kylmyyttä. 12
14.1.2015
AVAUS
Jäälinnat kimalsivat, myrsky iski pakolaisleiriin
Talven hyytävä
Libanon
AVAUS
14.1.2015
13
puhallus
AFP Photo / Fred Dufour
AFP Photo / Maya Hautefeuille
Kiina. Ilmeisesti jotain muutakin kampetta rajalla liikkuu.
AFP Photo / Dimitar Dilkoff
Bulgaria. Harbinissa Koillis-Kiinassa vietetään kansainvälistä lumi- ja jääfestivaalia.
AFP Photo / Dominique Faget
Niger. Jostain syystä lapsuuden lumilinnat eivät näyttäneet ihan
tältä. Juhlaan kuuluu suuri vedenpyhitys, ja hyisessä vedessä tanssiville pitäisi olla luvassa terveyttä koko
vuodeksi.
Viikon kuvat
Kokosi Jari Soini, tekstit Tua Onnela. Libyan ja Nigerin raja on otsikoissa, koska sitä kautta virtaa
aseita ja jihadistitaistelijoita Nigeriin ja Maliin. Kaloferin kaupungissa vietettiin ortodoksista loppi-
aista eli teofaniaa perinteisin menoin
Yksityishenkilöön viittaavaa hakuehtoa saa käyttää vain erityisistä syistä, ja asiasta on
annettava selvitys hallituksen määräämälle valtion tiedustelutarkastukselle SIUN:lle.
Henkilölle pitää ilmoittaa tiedustelusta niin
pian kuin mahdollista tai viimeistään kuukausi
sen päättymisestä, ellei salassapito vaadi muuta.
SIUN voi määrätä luvan vastaisen tiedustelun lopetettavaksi ja tiedot tuhottaviksi. Muu
tieto hävitettäisiin.
Näin Ruotsissa
Ruotsissa tiedustelun sääntely vaihtelee sen mukaan, onko kyse puolustushallinnon ulkomaantiedustelusta vai signaalitiedustelusta, jota tekee
puolustusvoimien radiolaitos FRA. Se voi myös
henkilön pyynnöstä tarkastaa, onko tämän viestejä seurattu ja onko seuranta ollut lain mukaista.
Yksityisyyden suojaa valvoo FRA:n tietosuojaneuvosto. Koska
moni kotimainenkin sähköposti tai some-viesti
kiertää ulkomaisille palvelimille, liikenteen erottelussa on pulmansa.
Tiedusteluviranomaisten korvaan valvon-
nat särähtävät. Itse asiassa
massavalvonta, koska tiedusteluviranomaisille
esitetään pääsyä suoraan operaattorien verkkoon, jossa kaikki nettiliikenne kulkee. Se on siviiliviranomainen.
Signaalitiedustelulla tarkoitetaan esimerkiksi
radio- ja verkkoliikenteen seurantaa.
Toimeksiannon signaalitiedusteluun voivat
antaa valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia,
puolustusvoimat, keskusrikospoliisi tai suojelupoliisi. Toimeksianto ei saa viitata yksinomaan
tiettyyn henkilöön. Työryhmä oli
jo määritellyt mietintöönsä pitkän listan aihepiirin käsitteitä. Kun liikenne- ja viestintäministeriö jätti työstä eriävän mielipiteensä, myös termit saivat kyytiä.
Ministeriön mielestä oikea sana kuvaamaan
suunnitelmia on verkkovalvonta. 14
14.1.2015
AVAUS
Verkkovalvonta on toisten mielestä Suomen turva,
toisten mielestä uhka yksityisyyden suojalle
Kuka saa valvoa ja mitä?
Puolustusvoimien asettama työryhmä antaa tänään mietintönsä tietoliikennetiedustelusta eli
verkkovalvonnasta. Vasta manuaaliseen käsittelyyn tulevista viesteistä haluttaisiin selvittää
myös sisältö.
Kuka tietoa seuloisi?
Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Aivan erityisesti massavalvonta,
koska poliisilla tai Puolustusvoimilla ei olisi lupaa, tavoitetta eikä resursseja valvoa muuta kuin
tehtäviensä kannalta olennaista viestintää.
Siksi oikea termi on heidän mielestään tietoliikennetiedustelu. Muita valvojia ovat tietosuojavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.
Yleisesti signaalitiedustelussa on lain mukaan
oltava kyse ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tukevasta tiedustelutehtävästä, jossa kartoitetaan Ruotsiin kohdistuvia ulkoisia uhkia.
Jos sekä signaalin vastaanottaja että lähettäjä
ovat Ruotsissa, ei signaalia saa kerätä. Työryhmä on ollut riitaisa.
Enemmistön kantaa edustavasta mietinnöstä
ovat innoissaan puolustusministeriö, Puolustusvoimat ja suojelupoliisi, kun taas liikenne- ja
viestintäministeriö on kauhuissaan. Luottamuksellisen vies-
Vain kansallisen
turvallisuuden kannalta
olennaiset tiedot
tallennettaisiin. Tiedustelun kohteet liittyisivät torjuttaviin uhkiin, kaikesta toiminnasta jäisi
jälki lokitiedostoihin ja tiedustelua valvoisi ulkopuolinen taho. Lisäksi tarvitaan erityisen
puolustustiedustelutuomioistuimen lupa.
Lupahakemuksessa pitää kertoa muun muassa
kuvaus tehtävästä, käytettävät hakuehdot ja luvan kesto. Näin
verkkovalvonta on muuttumassa, jos työryhmän
enemmistön ehdotus toteutuu.
Kuka voisi esittää tietojen keräämistä?
Valtiojohto, Puolustusvoimat, suojelupoliisi tai
keskusrikospoliisi.
Kuka antaisi luvan?
Luvan voi myöntää esimerkiksi erityinen sitä
varten perustettu tuomioistuin.
Mihin tiedonkeruulla pyrittäisiin?
Kansallista turvallisuutta vaarantavien
terroritekojen, datahyökkäysten ja ulkomaisen vakoilun torjumiseen sekä mahdollisuu-
teen antaa sotilaallinen ennakkovaroitus.
Miksi tarvittaisiin uusi laki?
Nykyisillä toimivaltuuksilla ei tiedusteluviranomaisten mukaan voida riittävän tehokkaasti ja
varhaisessa vaiheessa havaita uhkia eikä ryhtyä
niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Mistä tiedot kerättäisiin?
Ulkomaisen ja kotimaisen tietoliikenteen erottaminen toisistaan ei teknisistä syistä ole kaikissa
tilanteissa mahdollista. Jälkimmäisen mielestä verkkovalvonta uhkaisi yksityisyyden suojaa.
Mistä on kyse?
STT sai mietintöluonnoksen etukäteen. Osittain.
tin suojan rajoittaminen voisi siten periaatteessa
kohdistua myös kotimaiseen tietoliikenteeseen,
vaikka se ei olisi tarkoitus.
Suomessa oleskelevien osapuolten viestiliikennettä voisi suojata tietojen käsittelykielto ja
poistamisvelvoite.
Miten tietoja kerättäisiin?
Kaikkea tietoliikennettä haluttaisiin seuloa koneellisesti.
Tietoliikenteestä pitäisi erottaa merkityksellinen tieto, esimerkiksi ennakkoon määrättyjä hakuehtoja kuten tunnistetietoja tai sanallisia kuvailuja käyttämällä.
Vertailu tapahtuisi automatisoidusti, eivätkä
muut kuin hakuehtoja vastaavat viestit tulisi manuaaliseen käsittelyyn. Väärinkäytöksistä pitäisi siis
jäädä kiinni, ja niistä rangaistaisiin.
Massavalvontaa pahempi termi on ammattilaisten korviin vain ?urkinta?, joka sai huonon
kaiun viimeistään Edward Snowdenin NSApaljastuksissa.
Kansalaisen kannalta sekä valvonta että tiedustelu ovat asiallisia termejä: verkkotiedustelu tarkoittaa, että nettiliikennettä valvotaan. Lisäksi
kaapelitietoliikennettä saa seurata vain, jos se
ylittää Ruotsin rajan.
Lähde: Tiedonhankintalakityöryhmän mietintöluonnos
Käsitteetkin hiertävät
Verkkovalvontaa vai tietoliikennetiedustelua?
Sama asia, mutta poliisin ja Puolustusvoimien
nettivalvontaoikeuksia pohtineessa työryhmässä
niistäkin ollaan jyrkästi eri mieltä
Muu tieto
hävitettäisiin.
Olisiko tietojen kerääminen ihmisoikeussopimusten mukaista?
Työryhmän enemmistön mielestä olisi.
Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttäisivät kuitenkin oikeudellista valvontaa ja selkeiden menettelytapojen
luomista tietojen käsittelylle.
STT
Lehtikuva / Markku Ulander
Sotilaat vartioivat öljykenttää Etelä-Sudanin Palougissa.
Öljyn hinnan lasku
kurittaa Afrikkaa
Öljyn hinnan lasku kurittaa kovimmin Afrikkaa,
joka kärsii entuudestaan köyhyydestä, ruokapulasta ja sairauksista. AVAUS
14.1.2015
15
IPS / Jared Ferrie
Kuka valvoisi?
Viranomaisten käyttämät hakuehdot olisi
kirjattava talteen, jotta niitä voidaan jälkikäteen valvoa. Valvojia olisivat oikeuskansleri,
eduskunnan oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu. Saattaisi edellyttää myös ulkopuolista erityisvalvontaelintä.
Tallennettaisiinko tiedot?
Vain kansallisen turvallisuuden kannalta
olennaiset tiedot tallennettaisiin. Maan valuutan nairan arvo on putosi 15 prosenttia vuonna 2014 öljyn hinnan mukana.
Raaka-aineriippuvuus heikentää
Vaikka Afrikan taloudelle on ennustettu vinhaa
kasvua, monen talouden pohja on hutera, varoittaa Akonor. Suurin este Afrikan kestävälle talouskasvulle
on hallitusten poliittisen tahdon puute, sanoo
apulaisprofessori Kwame Akonor amerikkalaisesta Seton Hallin yliopistosta.
Muutos vaatii Akonorin mukaan entistä monipuolisempia ja jalostetumpia vientituotteita
ja vankan teollisuuden. Hän toimii myös Afrikan kehitysinstituutti -ajatushautomon johtajana New Yorkissa.
. Avuksi olisi, jos alueellinen yhteistyö maiden välillä lisääntyisi,
sillä kotimaiset markkinat ovat usein pienet.
Myös mantereen infrastruktuuri pitäisi saada
kuntoon. Öljyn hinnan lasku on hyvä uutinen maailman
ruokaturvalle, uskoo kansainvälisen maatalousalan tutkimuskeskus Ifprin johtaja Shenggen Fan.
Öljyn korkea hinta tekee maataloustuotannosta kalliimpaa, jolloin ruuan hinta nousee.
Kehitysmaiden köyhien ruuantuottajien ja -kuluttajien pitäisi siis hyötyä halvoista hinnoista
ainakin niin kauan kuin heidän ostovoimansa
kasvaa.
Toisaalta öljynviejämaat saattavat tulojen kuihtuessa vähentää ruokatukiaan, jolloin köyhät taas
kärsivät, Fan pohtii.
Silloin, kun öljyn hinta on korkealla, öljynviejämaiden hallitusten tulisi Fanin mielestä sijoittaa
ruuantuottajien tukemiseen, työpaikkojen luomiseen sekä vararahastoihin, joista tuettaisiin köyhiä huonoina aikoina.
Thalif Deen
IPS, YK
Lääkkeitä Afrikan taloudelle
. Muiden kehitysmaiden asukkaista puolet asuu lähellä teitä mutta afrikkalaisista vain
kolmannes, kertoo Afrikan kehityspankki.
Sähköä saa 30 prosenttia afrikkalaisista, kun
osuus on muissa kehitysmaissa 70?90 prosenttia.. Suuri valtionvelka ja vahva riippuvuus
raaka-aineiden ja kaivannaisten viennistä tekee
afrikkalaisista talouksista haavoittuvia yllät-
täville muutoksille ja rakenteellisille riskeille,
hän sanoo.
Laaja nuorisotyöttömyys jarruttaa Afrikassa
henkisen pääoman kasautumista, mikä puolestaan estää aidosti kestävää kasvua.
Hyötyä köyhille
Muiden kehitysmaiden asukkaista puolet
asuu lähellä
teitä mutta
afrikkalaisista
vain kolmannes.
. Valopilkkuna on, että halpeneva öljy vetää myös ruuan hintaa alas.
Suuria öljy- ja kaasuvarantoja omistavien Afrikan maiden, kuten Algerian, Päiväntasaajan Guinean ja Gabonin talouksilla on mennyt suhteellisen hyvin, mutta öljyn hinnan lasku vaikuttaa niihin kielteisesti, ennakoi amerikkalaisen Seton Hallin yliopiston apulaisprofessori Kwame Akonor.
Vaaravyöhykkeessä ovat muutkin Afrikan öljyntuottajat, kuten Nigeria, Angola ja Sudan sekä
Libya ja Egypti.
Pahin isku uhkaa Afrikan suurinta taloutta,
Nigeriaa, joka saa noin 80 prosenttia tuloistaan
raakaöljystä
0,7 %
4 000. Erot alueiden
välillä ovat suuret.
Ensimmäisessä kuviossa katsotaan maan eri osien lukuja,
toisessa Helsingin seudun sisäisiä muutoksia.
Ensimmäisestä kuviosta näkyy, että Oulun seudun tilanne
on muuttunut ratkaisevasti Nokian takia. 16
14.1.2015
ARKI
??Oulussa hinnat romahtivat Nokian takia
Asuntojen
hinnoista näkee,
miten alueilla menee
Asuntojen hinnat ja niiden
muutokset kertovat siitä, miten
maan eri osilla menee ja minne
väki hakeutuu. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen luku jää nyt
samalle tasolle kuin väestökehitykseltään heikoimman alueemme, Itä-Suomen.
Faktat
haltuun
Koko maa
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2 147 e/m2
+ 3,6 %
2 544 e/m2
+ 4,6 %
Etelä-Suomi
1 680 e/m2
+ 3%
Länsi-Suomi
0
500
1 000
1 500
2 000
Koko maa
2 500
3 000
2 147 e/m2
+ 3,6 %
Pääkaupunkiseutu
3 474 e/m2
(PKS) + 7,6 %
3 874 e/m2
+ 10,6 %
Helsinki
1 469 e/m2
+ 0,5 %
Pohjois-Suomi
1 406 e/m2
. 5,4 %
3 500
1 626 e/m2
+ 0,4 %
Muu Suomi (koko maa . Se heijastuu koko
Pohjois-Suomen hintakehityslukuihin ja myös koko pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen. PKS)
Oulu
Arto Salmela
Helsingin seutu
Koko maa
Itä-Suomi
prosenttia, muualla pääkaupunkiseudulla kahdesta neljään
prosenttia mutta suosiotaan menettäneellä kehysalueella hinnat
ovat laskeneet prosentin.
Helsingin nousseet hinnat
ovat osin seurausta arvostusten
muutoksesta, ehkä myös kasvaneesta asuntotuotannosta, joka
on tehnyt muuttoliikkeen mahdolliseksi.
Tampereen ja Turun selkeä
nousu nostaa kuitenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisen
Suomen kasvuluvun plussan
puolelle.
Helsingin seudun asuntojen
hinnat ovat yli kaksinkertaisia
moniin muihin alueisiin verrattuna. Myös hintojen nousu
on siellä ollut nopeinta.
Seudun sisäiset erot ovat
kasvaneet: Helsingissä hinta
on noussut yli kymmenen
Kehyskunnat
2 134 e/m2
. 4,2 %
Tampere
2 221 e/m2
+ 4,3 %
Turku
Espoo ja Kauniainen
Vantaa
3 202 e/m2
+ 3,9 %
2 649 e/m2
+ 2%
2 073 e/m2
+ 5,7 %
1 636 e/m2
Vaihda kodin kemikaalit ja kosmetiikka
myrkyttömiin vaihtoehtoihin ?
Marttojen nettisivuilta löytyy
avuksi kodin kemikaaliopas.
Liikkumisvalinnoilla on hyvin keskeinen rooli kotitalouksien ympäristövaikutuksissa.
Suosi joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräilyä ja kimppakyytejä. Vältä ruoan joutumista
roskiin. Jos
talosi lämpiää esimerkiksi öljyllä,
olisiko mahdollista investoida
uuteen ympäristöystävällisempään lämmitysjärjestelmään tai
hankkia lämmityksen avuksi jokin energiatehokas lisälämmönlähde kuten ilmalämpöpumppu?
Onko valaistus toteutettu
pitkäikäisillä led-lampuilla?
Ovatko huonelämpötilat kohdillaan eli noin 21 asteessa?
Ovatko ikkunoiden ja ovien tiivisteet kunnossa vai onko asunnossa vuotokohtia. ARKI
14.1.2015
17
Getty Images
Onko valaistus
toteutettu
pitkäikäisillä
led-lampuilla?
Ovatko hanojen
virtaamat
kunnossa?
Tee vuodesta 2015 ekotekojen vuosi!
Varsinais-Suomen kestävän kehityksen palvelukeskuksessa
Valoniassa on viimeisen reilun
vuoden aikana toteutettu Ekokoti-nimistä hanketta. Voisiko lihansyöntiä vähentää ja viikkoon lisätä
edes yhden kasvisruokapäivän?
Suosi keräilytuotteita, luomua
ja lähiruokaa ja tutustu uusiin
herkullisiin kasvisruokaresepteihin. Hankkeessa seurattiin kotitalouksien
kulutustottumuksia, selvitettiin,
minkälaisia ympäristövaikutuksia asukkaiden elintavoilla on ja
kannustettiin heitä kohti ympäristöystävällisempiä valintoja.
Haluamme nyt kannustaa
muitakin kotitalouksia ekotekoihin! Aloita miettimällä seuraavia kysymyksiä:
Miten asun ja miten kotini
lämmitetään. Reseptejä ruokahävikin
vähentämiseen löytyy osoitteesta www.saasyoda.fi.
Voisiko kierrätystä ja roskien
lajittelua tehostaa ja tarpeettomia tavaroita laittaa kiertoon?
Valitse ympäristömerkittyjä
tuotteita, käytettyjä tavaroita ja
suosi yhteiskäyttöä. Suunnittele oman auton
käyttöä etukäteen.
Hyvää ekotekojen vuotta 2015!
Anni Eerola
Valonia
Kulutuksen suurimmat päästöjen
aiheuttajat ovat asuminen, ruoka
ja liikkuminen. Oma ekologinen
jalanjälki pienenee tehokkaimmin
näitä tapoja rukkaamalla.
Ekovinkki
B.Virtanen - Urja
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.. Ovatko hanojen virtaamat kunnossa?
Ovatko kodinkoneet energiate-
hokkaita malleja. Tavallisen sähkösopimuksen saa vaihdettua hel-
Sarjakuvat
posti vihreään sähköön osoitteessa www.vaihdavirtaa.net. Muista sammuttaa elektroniikkalaitteiden
valmiustilat ja seuraa omaa sähkönkulutustasi aktiivisesti.
Entä miten taloudessanne
syödään
Kaikille kokouksen osallistujille riittää varmasti puuhaa.
Kokoontujat jakautuvat yhdeksään työpajaan, joissa pohditaan keinoja hyvän vaalituloksen saavuttamiseksi, Ylitalo
sanoo.
SDP:n puheenjohtaja Antti
Rinne avaa kokouksen, ja
sen jälkeen osallistujat jakautuvat ahertamaan työpajoihinsa.
. Tervetuloa kaikki eläkeläiset ja eläketapahtumaa lähestyvät henkilöt viihtymään
kivassa ja turvallisessa seurassa,
laulamaan hanuristin säestyksellä
yhdessä muiden kanssa sekä nautti-
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.
maan muun muassa lauluryhmämme,
muiden ohjelmaryhmien, lausujien
ja vitsin kertojien esityksistä. Ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä.
. Paikka,
Paasitorni huone 304, tarkista huone
aulan monitorista. Tältä
meno näytti
kolme vuotta
sitten.
KANSAN SIVISTYSRAHASTON
Yhdistystoiminta
HELSINKI
Onnittelulaulukilpailu
Osallistu helmikuun
2015 loppuun
mennessä.
Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla
www.sivistysrahasto.?
. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. klo 13?15
Karakalliossa, Palvelutalo Hopeakotkan ravintolassa, Kotkapolku 2. krs, perjantaina 23.1.2015 klo 13.
Käsitellään säästömääräiset
asiat ja puheenjohtajan valinta.
Lisäksi KSRn esittely.. toiminnanjohtaja Tapani
Eskola.
Kokoukset
Helsingin Kotien Puolesta ry:n
Sääntömääräinen kevätkokous
pidetään Kansan Sivistysrahaston
tiloissa, Säästöpankinranta 2 A,
8. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@
demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä.
Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. 18
14.1.2015
ARKI
??Yhdistysten puheenjohtajat ja ehdokkaat kokoontuvat
SDP:n kirivaihde pannaan
silmään Vantaalla
SDP:n perinteisillä puheenjohtajapäivillä on tällä kertaa poikkeuksellisen paljon säpinää.
Eduskuntavaalit ovat jo ovella.
SDP:n
järjestösihteerin
Laura Ylitalon mukaan paikalle odotetaan noin 400 osallistujaa. Puolueen vaalityö saa viimeisen silauksensa ennen
eduskuntavaaleja. Hänen mukaansa näyttää siltä, että tuo määrä Vantaalle myös tulee. Hakaniemen Sosialidemokraattien
kuukausikokous 15.1. Eduskuntavaaliehdokkaat,
heidän vaalipäällikkönsä ja yh-
distysten puheenjohtajat ovat
koolla. Tervetuloa!
. Tervetuloa! Tietoa toiminnastamme nettiosoitteesta www.
karakallio.elakkeensaajat.fi.
. Länsi- Uudenmaan demarit. Karakallion Eläkkeensaajat ry:n
suosittu joka keskiviikko kokoontuva
kerho kokoontuu ensimmäiseen vuoden 2015 tilaisuuteen ke 14.1. Ikäihmisten elämänlaatuun ja maailman
menoonkin liittyvistä asioista puhellaan ja lähetetään poliittisille päättäjille ja asianomaisille virkamiehille
näkemyksiämme tiedoksi toimenpiteitä varten. Seuraava kokoontuminen to 15.1. Aiheena kevään eduskuntavaalit.
Paikalla vt. klo 18
Lohjan Työväentalossa, Kalevankatu
1. Päivien lopuksi Vantaalta lähtee
iloinen, osaava ja energinen porukka yhdessä kohti vaalikenttiä, Ylitalo vakuuttaa.
Kaikille
puuhaa
Päivillä kaikki pääsevät osallistumaan, sillä ohjelmaa muodostuu työpajatyöskentelystä.
. klo 18 Kannelmäkeen, Kaarelantie 86, kerhotila
(katutaso) Kaarelan sosialidemokraattien järjestämään kaikille avoimeen
tilaisuuteen, jossa vieraanamme on
kansanedustajaehdokkaita.
UUSIMAA
. Tarkoituksena on laittaa
vaalivaihde toden teolla päälle,
Ylitalo sanoo.
Kokoontuminen pidetään
7.?8.helmikuuta Sokos Hotel
Flamingossa Vantaalla.
. Tervetuloa ma 26.1. Kahden päivän aikana
päivitetään tilanne eli katsotaan, missä mennään, mutta
etsitään myös uusia ideoita
siihen, miten vaaleissa pärjätään hyvin, Laura Ylitalo
tiivistää kokoontumisen sanoman.
Demokraatti
?Puolueen vaalityö saa
viimeisen silauksensa.?
Kari Hulkko
SDP:n puheenjohtajapäivien
pitopaikaksi
on vakiintunut
Vantaa. Kaikki vaalien kannalta olennaiset osaalueet hiotaan viimeistä piirtoa myöten kuntoon puheen-
johtaja- ja ehdokaspäivillä. klo 18
O:
Ville Salminen. 20.03 Urheiluradio. 22.05 Café Tropical. 07.50
Aamuhartaus. 04.02 - 04.55
Kantritohtori Teppo Nättilä.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00
Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta
22.00 Uutiset 22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30
Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 08.10
Ykkösaamu. 00.00 Uutiset ja sää. 07.00
Uutiset ja sää. 21.45
Amerikkalaisia puheenvuoroja. 11.00 Uutiset. )
True Blood (16) Pimeyden
vanki.
02.30?04.00 Uutisikkuna
17.15
17.20
17.25
17.55
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat
Mitä tänään syötäisiin?
Chili sin carne
18.00 Emmerdale Menit liian pitkälle, Debbie.
18.30 Emmerdale Sovinnon elkeitä.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät Pihlajakatu on haikea paikka
20.05 1001 Rikua UUSI SARJA
ALKAA. 13.03
Maakuntaradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 09.00 Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. 15.05 Kultakuume. 16.15 Faunin iltapäivä. 06.15 Aa-
muhartaus. 07.10 Aamusoitto. 17.45 Tekijä: kenkätaituri Veera
Markkanen 18.00 Musiikkikamari. Kuvassa Joelle Pujol
de la Morette (Judith Godrèche) ja Suzanne Pujol
(Catherine Deneuve).
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25
Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän
10.00 Doc Martin (12) 11.00 Uutiset
11.05 Uutiset Uusimaa 11.15 Uutiset
Kaakkois-Suomi 11.25 Uutiset LounaisSuomi 11.35 Uutiset Häme 11.45 Uutiset Keski-Suomi 11.55 Uutiset Itä-Suomi
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1.
06.53 Herra Nokkelo 06.59 Mitä ihmettä. 19.00 Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. Estävätkö rutiinit tavoitteiden
saavuttamisen?
20.30
20.55
21.05
22.00
Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Boss (16) Chicago tekee
konkurssin, sitä ei estä enää
mikään.
22.55 Uutiset
23.00 Ulkolinja: Mustavalkoinen Turkki Viekö itsevarma Recip Tayyip Erdogan
Turkkia kohti vakautta vai
diktatuuria. Kk ja O:
Jukka Kärkkäinen. 18.30 Hartaita säveliä. 11.57 Päivän mietelause. 09.11 Maakuntaradio. salattu luonto
(Itävalta) Neusiedlerjärvi tunnetaan runsaasta linnustostaan, ja mataluutensa vuoksi
se jäätyy talvisin luistelijoiden riemuksi.
14.35 Ensisilmäyksellä Linnake.
15.05 Mitä tänään syötäisiin?
Chili sin carne
15.10 Grand Designs . 12.55 Suomi tänään. 11.00 Riston
Valinta. 21.40
Urheiluradio. 10.00 Uutiset.
10.03 Ajantasa. 21.03 Päivä
tunnissa. (16) 01.00 Kolme miestä ja tyttö 01.25?04.15 Voittostudio
TV5 06.40 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä 07.35
Ihmemies MacGyver (12) 08.30?09.30 Matlock (7) 12.30 Kaikki
rakastavat Raymondia 13.00 Kaikki rakastavat Raymondia
13.30 Kellarin kunkku 13.55 Kellarin kunkku 14.20 Ihmemies
MacGyver (12) 15.10 Matlock (7) 16.00 Kadonneet 17.00 Kaikki
rakastavat Raymondia 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S)
18.00 Kellarin kunkku 19.00 Top 20 kotivideot 20.00 Suomen
pisimmät treffit 21.00 Elokuva: Legion (16) 23.00 Tappavat
suhteet (12) 00.00 Elokuva: Unohdetut (16) 01.50 C.S.I. Tuoksuilla ja ominaishajuilla on ihmissuhteissa enemmän merkitystä kuin
ehkä tiedämmekään.
20.30 Näin Norjassa Jaerenin
kiviaidat.
20.45 Oddasat
21.00 Molanderin perhe (12)
Osa 5/12: Uusi sponsori.
21.45 Beppen matkassa 2/9.
Baskimaa
21.52 Norjaa ristiin rastiin
Katutaidetta. (12)
02.45 Kadonneet 03.35?04.26 Ullaredin kyläkauppa
JIM 05.00 Ennustaja-TV 08.00 Onnenarpa 09.30 LIVE: Tiedä ja
Voita 11.30 Huipputatuoija haussa 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola Kanada 14.15 New Yorkin tatuointitarinat 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat
17.30 Leijonan luola Kanada 18.30 MasterChef Australia 19.30
Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät
22.00 Poliisit 22.30 Panttilainaamo Louisiana 23.00 Panttilainaamo 23.30 Pomo haussa 00.25 Anthony Bourdain maailmalla
01.20 Leijonan luola Kanada 02.15 Appivanhemmilla kylässä (7)
02.45 New Yorkin tatuointitarinat 03.40 Ennustaja-TV
LIV 05.00 Ennustaja-TV 07.30 Onnenarpa 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Leila leipoo 10.30 Sarahin sisustusvinkit 11.00
Supermarjo ja tytöt 11.30 Himosiivoojat New Yorkissa 12.30
Kodikkaasti vuokralla 13.00 James Martin ja herkkuja Välimerellä
13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa
14.30 Sisustuskaksoset 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet
mitä syöt 16.30 Emilyn sisustussalaisuudet 17.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa 18.00 Joan Rivers laittaa tuulemaan 19.00
Hurja painonpudotus 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit
21.00 Sinkkuelämää (7) 21.35 Sinkkulaiva 22.05 Gok Wan: Teinien
salatut elämät 23.05 Sinkkuelämää (7) 23.45 Sinkkulaiva 00.15
Toisenlaiset äidit 01.15 Joan Rivers laittaa tuulemaan 02.15 Liv
D: Isosti seksikäs 03.15 Käenpesä (12) 04.15?05.00 Ennustaja-TV
AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Hyvän leivän juurella
10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05
OC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin
koululaishaaste 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa
18.00 Grand Designs Australia 19.00 Suurin pudottaja 20.00
Ensitreffit alttarilla 21.00 Ruotsin maajussille morsian 22.00
OC:n täydelliset naiset 23.00 Kiinteistöjen kuningas 23.55
Paljastavat valheet (12) 00.55?05.55 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. Päivystävästä dosentista vastaavaksi päätoimittajaksi. 07.50 Merisää. 12.45 Merisää. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. unelmaasunnot Talo valeasussa.
16.15 Unelmakoti puoleen
hintaan Vauvahaaveita.
Kino: Edustusvaimo
Yle Teema klo 21.45
Uusi sarja alkaa!
Catherine Deneuve, Gérard Depardieu ja Fabrice
Luchini ovat pääosissa hyväntuulisessa komediassa,
joka kertoo tehtaanjohtajasta, edustusvaimosta
ja kommunistipormestarista. 17.20 Suomi tänään.
17.30 Pyöreä pöytä. 21.35 Novosti Yle. HD
17.45 Löytöretkiä maailmaan
18.00 Tiededokumentti: Apua
uniongelmiin 1/2. kotihälytys (12)
Erilaisia kotibileitä.
Castle (12) Poliiseja ja rosvoja.
Frasier Bulldog saalistaa.
Asema 62 (7) Haastattelu.
00.55
01.25
02.25 MasterChef USA
03.20 Arvostele mun illallinen
Suomessa
03.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
04.20 Naapurini avaruudesta
Syntymäpäiväjuhlat.
04.45?05.00 Ennustaja-TV
YLE FEM
07.25?14.30 SVT:n ohjelmaa
16.25 Hevostila Mistral (7) Animaatioarja alkaa. 12.00 Uutiset ja sää. Purkutuomion
saanut tehdasrakennus oli
täynnä graffiteja, ja ihmiset
alkoivat salaa hiipiä niitä
ihailemaan.
21.57 Nyheter TV-nytt
22.00 Lapsiperhe avun tarpeessa Suzan Kjöllerillä on
11-vuotiaat kaksoset Laura ja
Marko, joiden silmissä äiti on
menettänyt kaiken auktoriteettinsa.
22.40 Älä kokeile tätä kotona
23.15?02.30 SVT:n ohjelmaa
14.1.2015
19
FOX 06.00 Sky News 06.22 FOX Kids: Pound Puppies 06.44 FOX
Kids: Lola & Virginia 07.22 FOX Kids: Timmy ja haltijakummit
07.46 FOX Kids: Trollz 07.57 FOX Kids: Gormiti 08.12 FOX Kids:
Monsuno 08.34 FOX Kids: Transformers 08.55 Wipeout Kesä
09.40 24Kitchen: Kalle . 1500-luvun lopulla
Volgan rannalle perustetun
kaupungin nimi oli alkujaan
Tsaritsyn, ja se oli Venäjän
kukoistavimpia kauppapaikkoja. 18.50 Iltahartaus. (U)
16.50
16.55
17.00
17.10
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Doc Martin (12) Sataman
valot.
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Uutiset sää
Puoli seitsemän
Prisma: Suuntavaiston
salat Miksi jotkut aina eksyvät ja toiset löytävät heti perille. Chef on the Beach 10.10 ShowHau 10.35
Karita, raakaa ja makeaa 10.40 Lentoturmatutkinta 11.30 Tappajaeläimet 12.20 Futurama 12.45 Aivopelit 13.10 Mammanpojasta
mieheksi 14.00 Venäläiset tulee! 14.50 Hetki ennen tuhoa 15.40
Suomiehet 16.30 Huijareiden kaupunki 17.20 Lentoturmatutkinta
18.15 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen
metsästäjät 19.35 Huutokaupan metsästäjät: Texas 20.05 Bones
21.00 Castle 21.55 Elokuva: Driven 00.05 S.H.I.E.L.D. Unissakävelyä, rajua kuorsausta,
unettomuutta.
19.00?19.45 Gran Hotel (12)
20.00 Liian nuori kuolemaan
2/4. 19.06 Luontoilta 20.00 Uutiset. 16.00 Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 06.25 Aamusoitto. 19.03 Franz Schubertin ja Wolfgang
Rihmin Goethe-lauluja. 18.00 Uutiset. 17.00 Uutiset ja sää.
17.20 Aristoteleen kantapää. 23.03 Yöradio . 15.00 Uutiset.
15.05 Maakuntaradio. 22.05 Ajassa soi. 10.55 Pikkujuttu. Davis
perustaa Mimin kanssa levyyhtiön.
00.20?04.00 Teematieto
kukkasin.
01.45 Revolution (16) Kapinallisten valli murtuu.
02.40?05.30 Voittostudio
NELONEN
05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25
Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50
Disney esittää: Aku ja kumppanit (7)
08.00 Onnea matkaan, Charlie! (S)
08.30 Jeff Corwin ja valtamerten
salaisuudet 09.00 Vaaleanpunainen
pantteri (S) 09.10 Kotikokkien taistelu
10.15 Pikakurssi kodinostoon 10.50
Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Kotikokkien taistelu Sotilaallisin ottein.
15.25 Matkaoppaat
15.55 Hotellit haltuun Partridgen perhe.
16.55 Naapurini avaruudesta
Syntymäpäiväjuhlat.
17.25
18.25
18.55
18.58
19.00
19.30
20.00
20.57
21.00
MasterChef USA
Frasier Bulldog saalistaa.
HS-uutiset
HS-sää
Arvostele mun illallinen
Suomessa
Arvostele mun illallinen
Suomessa
Suomen huutokauppakeisari
Keno
Greyn anatomia (12)
Puuttuva palanen.
22.00 Loirinuotiolla Teemu Se23.00
00.00
länne ja näyttelijä Ville Haapasalo.
Poliisit . 17.00 Uutiset ja sää. Ville
Haapasalo valloittaa Euroopan korkeimman huipun. 10.05 Brysselin kone. 13.00 Klassista kahteen. Kabardi-Balkaria,
Pohjois-Ossetia-Alania. Rakennukset aloitettiin ennen kuin suunnitelmat
olivat valmiit ja hyväksytyt.
Rakennushankkeen seuraukset näkyvät jo ydinvoimaturvallisuudessa ja sähkön
hinnassa.
17.25 Sportmagasinet
17.55 Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Nukkeseikkailut
18.30 Peukaloisen retket 5/8.
19.00 Tanskalainen maajussi
rakentaa 2/2.
19.30 Nyheter TV-nytt
20.00 Hämmästyttävä hajuaisti Osa 2/3. 15.55 Yle News.
16.00 Uutiset ja sää. 08.12 Maakuntaradio. Stalingradin nimisenä
se joutui Hitlerin hyökkäyksen kohteeksi. 07.45 Hartaita säveliä. Agentit 00.50
Criminal Minds 01.35 Vankilassa ulkomailla 02.25 Venäläiset
tulee! 03.15 Mammanpojasta mieheksi 04.05?05.59 Sky News
SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa
16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Kurjat
kuppilat USA 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30
Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7)
21.00 Top Chef 22.00 Viikingit (16) 23.00 Scorpion (12) 00.00
C.S.I. Miten ihmisten ja eläinten
suuntavaistot eroavat?
19.45 Löytöretkiä maailmaan
Etelämantereen arvoituksellinen kala.
20.00 Prisma Studio Onko
tahdonvoima taistelulaji. 07.00 Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 00.05?05.00 Yöradio . HD
23.55 Uutisikkuna
12.15 Kukkaron herraksi Laineiden uusperheessä laskut
maksetaan pikavipeillä.
12.45 Matkailuelämyksiä huimapäille Norjassa suunnitellaan räätälöityjä matkailupalveluja adrenaaliryöppyä
kaipaaville turisteille.
13.15 Silikonisukupolvi Nicki
pääsee näyttämään uusia
kasvojaan Kööpenhaminan
Gay Pride -paraatissa. Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 14.00
Kantapöytä. ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Keskiviikko 14.1.2015
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.35 Mitä tänään syötäisiin. 07.12 Maakuntaradio. 12.10 Urheiluradio. 09.40
Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja
rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40
Emmerdale (S) 11.10?12.00 Lääkärit
13.35 Cosmos . 07.10 Urheiluradio. 09.10 Sää. Hän
tapaa myös vuoripelastajia ja
kabardin-hevosten kasvattajia.
21.45 Kino: Edustusvaimo (12)
(Ranska 2010) Catherine Deneuve, Gérard Depardieu ja
Fabrice Luchini ovat pääosissa hyväntuulisessa komediassa, joka kertoo tehtaanjohtajasta, edustusvaimosta ja
kommunistipormestarista. 20.05 Sää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.00 Uutiset. Kissingerin maailmanjärjestys.
22.00 Uutiset ja sää. (U)
14.55 Uusi päivä Elävien kuolleitten maa.
15.25 Ampumahiihdon MC:
Naisten viesti Ruhpolding,
Saksa.
17.00 Pikku Kakkonen
18.02 Sydänmailla (7) Sovinnon
aika.
18.45 Näin Norjassa Hiljaisuudesta on lyhyessä ajassa
tullut uusi luksustuote.
18.55 Uuden Musiikin Kilpailu
Musiikkivideo
19.00
19.10
19.20
19.24
19.30
Uutiset alueeltasi
Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Luola (12) Panu Heikkilän
novellielokuvassa neljätoistavuotias Ilari yrittää
saada yhteyden kuolleeseen
isäänsä. toiveiden yö. 10.00 Uutiset. toiveiden yö.
03.02?03.53 Tero Liete . 10.50 Kuuluttajan vieras. HD
True Blood (16) Aikahyppy.
True Blood (16) Puumien
armoilla.
True Blood (16) Muistinmenetys. Grungeyhtye Nirvanan solisti ja kitaristi Kurt Cobain eli hektistä
elämää ja kuoli oman käden
kautta vain 27-vuotiaana.
Millaisena perheenjäsenet ,
ystävät ja muusikkotoverit
häntä muistavat?
21.00 Kaukasia 30 päivässä
Osa 2/10. Rocktoimittajan illallinen. (U)
15.00
15.05
15.10
15.15
Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Ylös tunturiin Nordhordlandin tunturialueella oli ennen
vanhaan useita maatiloja, ja
ihmiset olivat oppineet elämään luonnon antimilla. 21.55 Suomi tänään. Riku Niemisen piilokameraa ja sketsiviihdettä
yhdistävä tv-show.
20.30 Kingi Kingi on uusi, suora
puolentoista tunnin musiikkikomediashow joka perustuu
fiktiiviseen laulukilpailuun.
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Myytinmurtajat Juhlavuosijakso.
23.45 Bones (16) Viimeinen toivo.
00.45 Kallista kipua (12) Sano se
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
15.10 Treme (12) Davis perustaa
Mimin kanssa levy-yhtiön.
16.10 Sami Yaffa - Sound
Tracker Brasilia
17.00 Historia: Venäjän kaupunkien vaiheita 2/3. 18.55 Luontoilta 0203-17600. 19.00 Uutiset ja sää. 18.03 Luontoilta 0203-17600.
18.50 Merisää. 06.30 Maakunta-
radio. (U)
16.20 Luontohetki: Sademetsän viettelijä Papua-Uuden-Guinean metsistä löytyneitä majarakennelmia luultiin
aikoinaan lasten rakentamiksi,
mutta asialla olivat olleetkin
lavastajalinnut. 12.10 Julkinen sana. 20.06 Metsäradio. 15.00 Uutiset. Nyt puhutaan
seksistä. 08.00 Uutiset ja sää.
08.10 Urheiluradio. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 13.00 Uutiset. 18.20 Radioteatteri esittää.
L.Onerva: Mirdja, osa 26. 12.00 Turun tuomiokirkon kello
lyö 12. Nyt,
34-vuotiaana, hän haluaa
hankkia lapsen. O:
Francois Ozon.
23.25 Treme (12) 4/11. 12.12 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 09.05
Urheiluradio. Kurt Cobain. 23.00 Uutiset. 22.00 Uutiset
ja sää. 16.15 Urheiluradio.
16.17 Maakuntaradio. Thaimaa.
23.00
23.55
00.47
01.40
Pahamaineinen yaba-huume
aiheuttaa usein vuorokausien
valvomista ja rajua väkivaltaisuutta. N: Eija Inkeri,
Heikki Heino, Pentti Viljanen,
14.35 Palanen: Viimeinen työpäivä Eläkkeelle jääminen
on aina yhden aikakauden
loppu, mutta samalla myös
uusi mahdollisuus. 06.56 Päivän mietelause. Volgograd. N: Lari Kotro, Ville
Haapasalo, Maria Heiskanen.
20.00 Uusi päivä Kuuntele minua.
20.30 Bored to Death (12) 2/8.
21.00 Syke (12) 12/20: Opaskoira.
21.50 Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Stacey Dooley: Uusi
huumesota 2/3. 07.04 Lasten musiikkiestradi 07.07
Siiri ja Krokotiili 07.12 Sana-Arkku:
Ongella 07.23 Minun nimeni on 07.28
Samsam: Nimetön mörkö 07.37 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Dinojuna
08.16 Oktonautit 08.37 Hupsis 08.50
Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7)
09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Julkkis lapsenvahtina 11.00
Herkkuja: Vadelmakakkua 11.15 Kaalikimulit 11.45 Kukkaron herraksi
12.05
12.15
12.25
12.40
Uutiset Pohjanmaa
Uutiset Pohjois-Suomi
Oddasat
Sydämen asialla (7) Todistustaakka.
13.30 Lumikki ja 7 jätkää
(1953) Tuttuun satuun perustuva musikaalikomedia nuoresta neidosta, joka ryhtyy
tukkilaisten emännäksi. Christine toivoo, että botoxista
olisi apua hänen hikoiluongelmaansa.
13.45?14.44 Lapsi muuttaa
kaiken Josefina on sairastanut nuoruustyypin diabetesta kymmenvuotiaasta. 09.00 Uutiset. 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen. Osa 1/26.
16.47 Nina Patalo (7) Supersankari ja kotirouvan kosto.
16.55 Spotlight: Ydinvoimasotkun seuraukset
Olkiluoto 3 oli susi jo syntyessään
kolmeenkin pääsee harvoin.
Ainakin sosialidemokraattien on syytä
kiittää kokoomusjohtajaa tärkeän asian selventämisestä. Vanha, kunnioitettu sosialidemokraattisen aatteen julistaja on taas
kerran pitkän historiansa aikana kohentanut
muotoaan, parantanut ryhtiään ja päättänyt
jatkaa työtään meille kaikille paremman
Suomen luomiseksi, heikomman lähimmäisen asiaa unohtamatta.
Opettaja sanoi huomanneensa kevään
eduskuntavaalien jo alkavan näkyä ja kuulua
erityisesti kokoomuksen joukoissa. Listan esittäjää sen laatijaksi ei toki epäillä.
E
n n n
duskuntavaalit siis lähestyvät. Sanoihan Stubb, että
konsensus on poliittista populismia. 20
14.1.2015
ARKI
Uutta ilmettä vanhaan naamaan
K
ylän entinen opettajakin soitteli.
Toivotamme aluksi yhdessä Tiltan
opastuksella vanhat ystävämme
tervetulleiksi seuraamme tällä uudellakin
paikalla lehdessä. Jallun mukaan kohtapuoliin
tulee aika, jolloin tavallisellekin ihmiselle
riennetään oikein henkilökohtaisesti avaamaan pankin ovi, vaikka saattaisi siinä kourallinen santaakin pankin lattialle tulla. Reseptinä oli
punavärin ja mullan sekoitus.
Liisan listaan viittasi presidentti hyvässä
puheessaan. Puheenjohtaja Stubb ei numeroi vastauksissaan enää
asioita yhdestä kuuteen . Punaposkinen reipas maatalon
tytärkin on taas koko viime kesän pistellyt
kärväille heiniä, joita isäntä ja rengit ovat
yökaudet niittäneet luokoon. Siitä ne voittamattoman haarakäynnin edellyttämät voimat ovat syntyneet.
Eikä enää tule kultaa, jos mäkimiehet
yleisemminkin alkavat seurata sadan päivän kestolakkoilijan Nykäsen esimerkkiä.
Vihittyjä vaimojakin Matilla lienee enemmän kuin olympiakultaa.
Lopuksi totesi Jallu pankkien toimintaa häirityn. Onneksemme ei pääministerinä tuolloin ollut mikään konsensusta halveksiva Stubb.
Syttynyt sota synnytti myös niin sanotun
Tammikuun kihlauksen eli työntekijä- ja
työnantajajärjestöjen sovun. Se oli sen
ajan konsensusta se, ja koituihan se kansakunnan pelastukseksi. Valitettavasti siitä joissakin käsissä on tullut demareita kurittava astalo.
Tekijästäkin liikkuu monenlaista tietoa. Toimittajaveteraani Paavo Luokkala Tampereelta
on nettilehti Pirkanmaan Päivässä ystävällisesti avannut silmiämme tätä Stubbin suuren viisauden sisintä sanomaa pohtimaan.
Tässä joulun edellä näet muisteltiin talvisodan henkeä. Nettipankissa tiskin takana istuukin sellainen pankkitoimihenkilö, ettei
edes omaa tiliään saa selville saati laskujaan maksaa. Me vanhakantaiset ja demokraattista päätöksentekoa kunnioittavat tiedämme nyt, mikä merkittävä ero demareilla
ja kokoomuksella on. Tulee vielä aika, jolloin katuhiekka pankin lattialla alkaa muistuttaa Nallenkin silmissä
kultahiekkaa.
M
n n n
inulta on tiedusteltu, tiedänkö,
millä keinoin saisi uhanalaiset
eläinlajimme pelastettua ja lisääntymäänkin jollakin alueella. Kirottua konsensushenkistä sopuiluako siis sekin?
Vähitellen alkaakin muistua mieleen
aika, jolloin saatiin tänne muun muassa peruskoulu ja kansanterveyslaki. Ei, vaan annamme arvoa maan maataloudelle. Viimeisiä ehdokkaita maanitellaan
mukaan nyt, jotta päästäisiin kertomaan äänestäjille, millaisesta joukosta valitaan istujat Arkadianmäen jakarandatuoleille. Vastaan
nyt, että tiedän.
Kunta ilmoittaa suunnittelevansa alueen
kaavoittamista.
timo.roos@kopteri.net
Aatteen julistaja on taas
kerran kohentanut muotoaan
ja parantanut ryhtiään.. Onhan
kannatuskäyrä pahasti laskussa. Tarkoitus on myös tällä palstalla talven ja kevään mittaan jakaa vaalivalistusta.
Haluammehan olla varmoja muun muassa
siitä, että maasta 200 henkilöä todella löytyy luovuttamaan järkensä pientä korvausta
vastaan yleiseen kulutukseen.
M
n n n
äkisen Jallu esitti kylän paarissa
katsauksen talviurheilumme tilasta, joka olisi oikeinkin hyvä,
Kolumni Vee
Nieminen
Timo Roos
ellei olisi Norjaa. Sitä erityisesti kokoomus
on meitä opastanut arvostamaan. Pois meistä se, että epäilisimme norskien hiihtävän pilleri kielen
alla