27 Stadi menee museoon Selkokieli olisi äänimagneetti Sote ajaa kunnat yhtiörumbaan tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . HuHtikuutA 2016 n0 15 JUha nUrminen . 19 politiikka . 010 766 1047. . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 20 Hain ja Itämeren ystävä Kuva Kari Lahtinen Punkki on vaarallinen riesa elämä . 10 kUlttUUri . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 6 politiikka . Hinta 2 € 14
2 14. www.paperiliitto.fi 6 Politiikka ”x#!” MAAILMAN RIKKAIN NALLE Jos Nallea ei olisi, niin television tekijät eivät edes pystyisi keksimään tällaista hahmoa.. HuHtikuutA 2016 Lehdessä 6 Selkokieli on harvinaista herkkua puolueohjelmissa 8 Uutiskertaus: Keskusjärjestöhanke odottaa kesää 10 Hallitus koplasi soten ja kuntien palveluiden yhtiöittämisen 14 Maailmankuvia: Islannin porvarit lankesivat uudestaan 15 Biokaasu kulkee kotiin selkärepussa 16 Rahalla ei aina saa edes etiikkaa 19 Punkki ei ole pahis 20 Olipa kerran minä: Juha Nurminen 24 Kasvot peilissä: Hanna Pakarinen 25 Stressi on salakavala työkaveri 27 Stadista rakkaudella, ilman museosaalista pölyä 30 Taidekattaus: kokoelmataidetta, esineitä ja piirustuksia 32 Tänäännyttäjä iskee nykypäivään 33 Elämä – iljanteinen tie 34 Kyrön ironia iskee kuin 80-luku 35 Bamberg: Setämies hullaantuu nuoresta rytmistä 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 37 Pakkanen jäädytti maidon, mutta supermummo ei hyytynyt 38 Puheenvuoro: Erkki Tuomioja 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia: Kuntavaalit tulee, oletko valmis 42 Syntymäpäivät 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, Radio 37 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 3 Maailmanparantaja Leena-Kaisa Åberg 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Juha Nurmisen kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Väsynyt parantaja ei ole kovin tehokas, joten itsestä on pidettävä huolta. Kyllä vaan. RIKUchat on vahvasti kasvava palvelumuoto, jossa rikoksen uhrin on helppo kertoa rankoistakin kokemuksista. Sehän on ihan parasta lääkettä. Suomessa soitetaan erilaisiin järjestöjen auttaviin puhelimiin noin 400 000 kertaa vuodessa. KUVA jArI SoInI ” Miten niin asioille ei voi tehdä mitään. Apua saa helposti, nopeasti ja anonyymisti. onko rikoksen uhri tuplauhri. Mutta kaikki eivät ole yhtä vahvoja, ja siksi tarvitaan kattavat tukiverkot. Voi vain yrittää laskea, mikä hyöty syntyy siitä, kun rikoksen uhri saamansa tuen turvin toipuu ja palaa takaisin normaaliin elämään. Suomi hakee konsulttiapua veroparatiiseista. Miten niin asioille ei voi tehdä mitään. Globaali eriarvoisuus, ympäristön suojelu, naisten ja ulkomaalaisten asema olivat tärkeitä teemoja. On todella tärkeää, miten rikoksen uhria kohdellaan rikostutkinnassa ja oikeudessa, se vaatii osaamista ja ymmärrystä. Oikeudenmukaisuuden vaatiminen taisi jäädä päälle. onko toisen kuunteleminen toimiva lääke. Puhumalla kokemuksistaan antaa asioille sanoja, merkityksiä ja selityksiä. Apu tulee puhelimesta Paraneeko maailma puhelimitse. Hiekkaa kantavat pankkiasiakkaat puolestaan odottavat pankkien paratiisipalveluita. 3 14. Kyynisyys on äärettömän vaarallinen asia. Millä maailmanparantajan oma pää pysyy kunnossa. Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Esimerkiksi työurat ovat pitenemässä finanssialalla pitkälle yli maallisen kuoleman. Kuuntelijan tehtävänä on nimenomaan kuunnella ja tukikysymysten avulla viedä asiaa eteenpäin. . Valitettavasti usein on. Jokaisen tarina on kuuntelemisen arvoinen. Minua koskettaa armollisuus ja kyky antaa anteeksi. . Mutta kyllähän se tuskastuttaa, kun todella vaikeissa tilanteissa olevat – esimerkiksi ihmiskaupan uhrit – eivät uskalla hakea apua, koska eivät luota viralliseen järjestelmään. Keskustan ja kokoomuksen jakaessa herkkuja toisilleen keskittyi perussuomalaiset antamaan vitsaa maahanmuuttajalapsille. He ymmärtävät ja välittävät, eivät tee numeroa itsestään. Getty Images. Arjessa ihailen vapaaehtoisia, jotka antavat käsittämättömän paljon aikaa ja osaamistaan toisten ihmisten, myös kaukaa tänne tulleiden, tukemiseen. Opiskelija-aktivismi oli 80-luvun lopulla vireää. Yhä enemmän etenkin nuoret käyttävät chat-palveluita. Kuinka pystyy niinkin julman kohtelun jälkeen nousemaan suureksi yhdistäväksi johtajaksi, apartheidin aiheuttamien kansallisten traumojen purkajaksi. Turhaa häpeää pitää työstää. Mutta, jos on pakko nimetä yksi ihminen, niin kyllä se on Nelson Mandela. Kokoomus ja keskusta loivat sote-sovussaan uutta virpomiskulttuuria: yhtiöt sulle, 18 maakuntaa mulle. Rikosuhripäivystys (RIKU) parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa tuottamalla matalan kynnyksen tukija neuvontapalveluita Leena-Kaisa Åberg TEKSTI hEIKKI SIhTo . Tuoko tieto tuskaa. Ihminen on itse asiassa käsittämätön selviytyjä. Harrastaa uintia, lenkkeilyä, tyttären kuskaamista käsipalloharrastukseen sekä saaristomökkeilyä . Tiedämme hyvin paljon siitä, miten vaikeistakin kriiseistä ja traumoista voi selvitä. Mikä teki sinusta maailmanparantajan. Ilmapuntari Epävakaista. . 49-vuotias, yli 20 vuoden työhistoria kansalaisjärjestöissä . . Se, kun pistää toimiston oven kiinni, hyppää pyörän selkään ja hurauttaa kotiin tai harrastuksiin. Ilman muuta! Kannattavuus on sitä, että työmme tuloksena ihmisten hyvinvointi paranee. Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja . Jos uhria kaiken hänen kokemansa jälkeen vielä syyllistetään tapahtuneesta, niin luottamushan siinä katoaa. Ilman kuuntelevia korvia tarve ammattiapuun olisi moninkertainen. Kuraista. Ihmisten auttamisessa tieto ei tuo tuskaa, vaan se helpottaa. Työssä on keskityttävä omaan siivuun ja tehtävä se hyvin eikä haukata liian isoa palaa. Tulipa sitä oltua myös mukana Helsingin yliopiston hallintorakennuksen rauhanomaisessa valtauksessa 1990 vaatimassa opiskelijoille parempia vaikutusmahdollisuuksia. onko maailmanparannus kannattavaa bisnestä. Nordeahan kertoi avittaneensa ilmaiseksi veroparatiiseihin rahojen siirtämistä pohtineita, hyvää hyvyyttään. HuHtikuutA 2016 Maailmanparantaja . Voiko maailmanparantaja olla kyyninen
Suuret kunnat ovat halunneet saada työllistämisen täysin omalle vastuulleen ja samalla välttää työttömyyden sakkomaksut. mallin toimivuudesta on tuloksia muista pohjoismaista. Tähän esitykseen ei ole edes kokeiluna annettu mahdollisuutta, vaikka Opposition ääni sirpa paatero syysaste tavoittaa, tarvittaisiin aktiivisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Kunnissa tämä näkyy Kelan sakkomaksujen kasvuna, verotulojen laskuna ja lisääntyneinä toimeentulotukimenoina. Suurvalloilla on tapana itse määritellä, kuka on isäntä ja kuka renki. HuHtikuutA 2016 Viikon sana » Moliére: Kaikki ihmiset ovat lupauksissaan samanlaisia. Epävarmaa on, mille tasolle työllisyyden hoito tulevaisuudessa sijoitetaan. Suomi näyttää olevan tässä kehityksessä aktiivisesti mukana pikemminkin lisäämässä jännitteitä kuin vähentämässä niitä. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo teemU matinpUro Harjoiteltaisiinko liennytystä. Venäjän lisääntynyt sotilaallinen aktiivisuus ja yhdysvaltalaisten joukkojen ja kaluston sijoittaminen alueen maihin uhkaavat laukaista varustelukierteen. Ero on töissä. Samanaikaisesti työllistämisrahoihin on tehty leikkauksia – eikä tuleva kehys lupaa yhtään parempaa. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Demarit ovat tarjonneet oman vaihtoehdon nykyiselle budjetille ja linjauksille. Itämeren alueen sotIlaallIset jännitteet ovat lisääntyneet merkittävästi Ukrainan kriisin jälkimainingeissa. Tähän odotteluun ei kuitenkaan nyt ole aikaa. Lisäksi tietysti tarvitaan talouskasvua, jota saataisiin esimerkiksi vahvistamalla kuntien mahdollisuuksia investoida julkisten tilojen korjauksiin sekä uusien asuntojen rakentamiseen. Suomalaista hyvinvointia ei voida rakentaa jatkuvilla leikkauksilla, eikä työllisyys nouse ilman julkisia panostuksia. Osittain kehittäminen seisoo rakenneuudistusten vuoksi. Jos työllisyyttä haluttaisiin aidosti edistää ja Sipilänkin väläyttämä 72 prosentin työlli. Pitkäaikaistyöttömät heitteillä PItkäaIkaIstyöttömIen elI vähIntään vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut noin 20 prosenttia vuoden takaisesta. Olisiko kuitenkin parempi pitää kiinni ulkoja turvallisuuspoliittisesta itsenäisyydestämme ja pitää huoli siitä, ettemme ole kenenkään pelinappula kansainvälisissä sotastrategioissa. Niin sanottu isäntämaasopimus näyttääkin tässä valossa hieman huonosti valitulta termiltä. Tässä tilanteessa Yhdysvaltain armeijan kanssa tehtävät, näyttävät sotaharjoitukset ovat aivan väärä signaali naapureillemme. Tähän kuuluu muun muassa työllistämisseteli, tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja työeläkemaksujen määräaikainen alentaminen. Olemmeko jälleen kerran ajopuuna ajautumassa suurvallan rengiksi. Nykyinen hallitus on käytännössä seisauttanut kaikki kehitettävät toiminnot tilanteen helpottamiseksi. Toinen mahdollisuus olisi jatkaa viime kaudella toteutettua työllisyyden kuntakokeilua, jonka loppuraportista on luettavissa paljon hyviä kokemuksia eri puolilta maata. Suurvalloilla on tapana itse määritellä kuka on isäntä ja kuka renki. Hallitukselta tarvitaan tekoja ja erityisesti työllistymistä tukevia palveluita – ja niitä tarvitaan heti. Yhdysvaltalaisten lähteiden mukaan tuo signaali on voimannäyttö Venäjän suuntaan, eikä se muuksi muutu, vaikka puolustusvoimat yrittää muuta vikistä. Soten yhteydessä on myös mietittävä, miten työllisyyteen liittyvät palvelut saadaan toimimaan uudessa yhteistyössä. 4 14. Nyt jos koska Suomen, yhteistyössä sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa, tulee olla aloitteellinen liennytyspolitiikassa Itämeren alueella. Kirjoittaja on Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toiminnanjohtaja. Avoimille työmarkkinoille pääsy on yhä vaikeampaa, työttömyyseläkkeen mahdollisuus on poissa ja kolmannen sektorin työllistämiseen on kaavailtu lisää kiristyksiä
Tämä näkyy nyt myös kannatuslukemissa siinä, että kepulle jää enemmän tilaa poliittiseen kes kustaan. Kuva Jari soini. Kokoomuksen 2000-luvun nousun askelmerkkejä haettiin erityisesti Ruotsista. Tulevassa puoluekokouksessa Alexander Stubb saa haastajia. Sisarpuolue Moderaterna ryhtyi kosiskelemaan äänestäjiä teemoilla, jotka muistuttivat erehdyttävästi työväen liikkeen argumentointipankista varastetuilta. Jatkamme haastattelua LänsiPasilan Huolintatalossa, jonne Nurminen on kerännyt aarteitaan sekstanteista merikarttoihin. Porvarihallitus on julkistanut lisää suunnitelmiaan sote-uudistuksesta. Takki oli politiikan melskeissä tyhjentynyt. Vaikka Stubb on pyrkinyt muuttamaan imagoaan, puolueen suosio gallupeissa on ollut mollivoittoista. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430 JK Kokoomus kipuilee itsensä oikealle N ykyinen Suomen EU-komissaari Jyrki Katainen oli kokoomuksen puheenjohtajana kymmenen vuotta. Kohtaaminen teKsti virpi Kirves-torvinen . Nurminen vaihtaa paikkaa ketterästi kaislikosta kalliolle. Nurminen käy tapaamassa välillä toimittaja Baba Lybeckiä, joka on tulossa juontamaan pian lähestyvää Puhdas Itämeri -konserttia. Elina Lepomäki kannattaa puhdasoppisesti sääntelemätöntä markkinataloutta, vastustaa yleissitovia työehtosopimuksia ja ajaa julkisen sektorin pienentämistä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kuvauksen jälkeen Nurminen käy vaihtamassa kotonaan lenkkeilyvaatteet pukuun päivän tärkeitä tapaamisia varten. Näyttää siltä, että kokoomuksen sisäinen keskustelu vie puoluetta todellisuudessakin oikealle. Kataisen hallituksen muodostaminen vuonna 2011 oli kokoomuslaisille eräänlainen unelmien täyttymys. Juha nurmisen haastattelu sivulla 20 Citykanista sekstantteihin On keväinen aamu Helsingin Mustikkamaalla. Palvelujen ”valinnanvapaus” eli rahavalta seuraa potilasta -periaate aiotaan toteuttaa yhtiöittämällä myös nykyisiä julkisia toimijoita. Rantakaislikko huojuu vain hieman. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: Lehtisepät Oy, tuusula iSSN-L 2242-6892 Demokraatti, iSSN 2242-6892 (painettu), iSSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lopuksi Nurminen esittelee säätiön mittavan trooppisen akvaarion ja merimaalauksia. Kokoomuksen sisäinen keskustelu vie puoluetta oikealle. Kokoomuksen nousukiito päättyi, kun Katainen ja Tujunen jättivät puo lueen johtotehtävät. Odotan autossa. Alexander Stubbin valinnassa puolueen puheenjohtajaksi korostui tarve saada puolueelle nykyisen media-ajan johtaja, jonka opportunismi voisi tyydyttää myös puolueen oikeaa laitaa. Yksi niistä on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1905 maalaama laivataulu Uljas talvehtii Rauman satamassa. Siihen sisältyi sikäli kitkerä sivumaku, että hallituksesta tuli poikkeuksellisen vaalituloksen perusteella peräti kuuden puolueen sixpack, jolle ei missään vaiheessa löytynyt kunnollista ideologista pohjaa. Kokoomus rakensi imagoaan samalla tavalla ja siirtyi ainakin brändimielessä lähemmäs poliittista keskustaa ja joskus vähän ylikin, vaikka politiikan sisällöissä ja varsinkaan kunnissa kokoomuksen linja ei välttämättä kovin paljon muuttunut. Viime vuoden vaaleissa kokoomuksen rakennelma ei kuitenkaan toiminut. Tosin valtakunnan tasolla Jyrki Kataista pidettiin aidosti edistyksellisenä keskusta-oikeistolaisen puolueen johtajana. Tiukka aikataulu venyy lopulta tunnilla Nurmisen innostuessa tarinoimaan. Kokoomuksessa huomattiin myös, ettei oikeaa sivustaa pidä jättää tyhjäksi. 5 14. Se vie tunnelman alkulähteille, luonnon karuun, mutta kauniiseen kiertokulkuun, jonka rinnalla ihminen on tavattoman pieni. Kataisen ja hänen puoluesihteerinsä Taru Tujusen kausi kokoomuksen johdossa oli sikäli historiallinen, että kokoomuksesta tuli uudemman poliittisen historian aikana ensimmäisen kerran Suomen johtava hallituspuolue. Lisäksi hallitus joutui poikkeuksellisen suurten taloushaasteiden ratkojaksi, eikä menestys aina ollut kummoinen. Lepomäen tiukkaa oikeistolinjaa on pidetty kuitenkin rehellisenä. Tyhjiö kun pakkaa täyttymään muualta, esimerkiksi kepun suunnalta. Kun kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti haastavansa Stubbin, tämä ilmoitti, että kisassa on oiva tilaisuus ”kirkastaa kokoomuksen linjaa”. John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen saapuu paikalle aavistuksen myöhässä. Hän on omimmillaan meren rannassa. Hän ei edes yritä peittää näkemyksiään minkäänlaisen sosiaalisen kaavun alle. Kauas karkaa kansanvalta. Siinä samassa citykani pomppii Nurmisten rappusia alas. Hän on ollut usein lastensa kanssa samalla rannalla ja joskus myös lenkkeilemässä. Tästä onkin kysymys. HuHtikuutA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja twitterissä. Citykanit ovat kuulemma heidän pihassaan tuttu näky – ovat yrittäneet tehdä pesääkin
SDP:lta löytyy ohjelmaa joka lähtöön. Kokoomus ”On haettava keinoja investointien vauhdittamiseksi sekä tuotekehitysja tutkimustoiminnan bruttokansantuoteosuuden nostamiseksi lähemmäs neljän prosentin tavoitetta. Yrityksiä voidaan kannustaa tähän ottamalla käyttöön sovellus jakamattoman voiton varausjärjestelmästä”. Sen sijaan lasku tulee nopeasti, ja se on lähes poikkeuksetta iso. Ääniä saadakseen puolueet julkaisevat ohjelmia, joiden kautta onni ja autuus mahdollisesti koittaa ainakin niille, jotka ovat antaneet puolueelle äänensä. Äänet tuovat valtaa. Liika on liikaa Rajala tähdentää, että puolueohjelmissa keskeisimmät tavoitteet ovat. – Puolueen aktiivit tarvitsevat tarkkoja, tarvittaessa pitkiäkin ohjelmia. Luulisi, että hänellä olisi käyttöä SDP:n tekstien ”suomentajana”. HuHtikuutA 2016 VIIKON TWIITIT » Raimo Piirainen: Keskustalle on jälleen tärkeämpi itsehallinto kuin alueen saavutettavuus ja julkiset palvelut. – Pitäisi rohjeta sanoa asiat konkreettisesti. Voi olla, että mahdollinen palkkiokin irtoaisi niin kutsutusti asevelihintaan. P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi Selkokieli-Rajalalle olisi kysyntää SDP:ssa ”Suomalaisella maaseudulla on tulevaisuudessa yhä paljon annettavaa. Typistys on melkoinen, sillä ohjelma on 35-sivuinen ja siinä on liki 65 000 kirjainta. Vain ihmiset voivat olla keskenään tekemisissä tavalla, joka luo hyvinvointia”. Niitä on hyvä pitää plakkarissa tarpeen vaatiessa. Verotusta kevennetään ensi vuonna palkansaajien lisäksi myös eläkeläisiltä. Entisinä aikoina sellainen esimerkiksi sosialidemokraateilla mitä suurimmassa määrin oli vuoden 1903 vaatimus kahdeksan tuntiin työajasta, hän lisää. Elämme monipuoluejärjestelmässä ja kansalaisten on syytä jo oppia, että on tavoitteita joita kohden järjestelmällisesti edetään, Rajala sanoo. Syleillään liiaksi maailmaa Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala on selkokielellä kirjoittamisen epävirallinen Suomen mestari. Jokainen puolue pyrkii valtaan. 6 14. – Itse asiassa tarjosin 1990-luvulla palveluksiani SDP:n vaaliohjelman selkokielistämiseksi. Vaaliohjelemaa poikineen tarjoillaan kansalaisille silmäiltäväksi. Työ saattaa ottaa pitkänkin ajan. – Minusta kansanpainos on ehdottomasti tarpeellinen silläkin uhalla, että esitys pyllistää johonkin suuntaan. Hän on intohimoinen demari, aikoinaan pitkään Satakunnan sosialidemokraattien puheenjohtajanakin toiminut tietokirjailija ja kasvatustieteen maisteri. Yksinyrittäjien asemaa parannetaan palkitsemalla ensimmäisen uuden työntekijän palkkaus. Perussuomalaiset ”Paremminvointivaltiossa valtio takaa hyvinvoinnin perustan, edellytykset turvalliseen ja hyvään elämään ja mahdollisuudet toteuttaa itseämme. Selkokieli ei kelvannut Aika usein puolueet turvautuvat mainostoimistojen apuun saadakseen ohjelmansa kansalaisille ymmärrettävään muotoon. Järjestelmällisesti eteenpäin – Lyhyesti, konkreettisesti ja rohkeasti. Pertti Rajala on toista maata. Missä mättää. Vai onko niin, että hallitus hallitsee ja piutpaut välittää opposition näkemyksistä. 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla kohentaa valtion taloutta 140–250 miljoonalla eurolla. Palveluksiani ei katsottu tarpeellisiksi, Rajala naurahtaa. Se on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle. Ei pidä pelätä, että lupaus ei seuraavalla vaalikaudella toteutuisikaan. Pääomatulon ja osinkotulojen verotusta nostetaan. Edellä on äärimmilleen, mutkat suoriksi oikoen typistettyjä SDP:n erinomainen vaihtoehtobudjetti hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykselle. Ennen kaikkea, sillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Puolueella on myös vaihtoehtobudjetti hallitukselle. Aina mainostoimisto ei välttämättä tiedä kyseisestä puolueesta hönkäisen pölähtänyttä. Hänellä on selkeä käsitys eri puolueiden ohjelmista ylipäätään. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, ja lukuisia muita palkintoja selkokielityöstään saanut Rajala osaa kansanomaistaa mutkikastakin tekstiä ymmärrettävään muotoon. Joka muuta väittää, puhuu täyttä potaskaa. Hänen mukaansa huolellisesti kirjoitetut paksut pumaskat puolustavat kuitenkin edelleen paikkaansa. Noina vuosina käydään vähintään viidet vaalit. Tämä vain tulisi kaikkien osapuolten ymmärtää ja kehittää maaseutua sekä maaseutualueita sen mukaisesti”. Mahdotonta miellyttää kaikkia Pertti Rajala sanoo, että mikäli on asia tai asioita, joita ei voi sanoa, on parempi, kun ei sano mitään kuin se, että ilmaisee ne vesittyneinä tai ympäripyöreinä. – Ne ovat liiaksi maailmaa syleileviä, niissä lähdetään liikkeelle liian isoista kysymyksistä, Rajala toteaa. Suomen Keskusta O tetaan rikkailta, annetaan köyhille. Paremminvointivaltion rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia. Eri asia on meneekö sana perille. Kaikkia ei voi miellyttää, Pertti Rajala opastaa. Vuosina 2017–2019 edessä on todellinen vaalisuma. Politiikassa vain äänet ratkaisevat
. Kansanedustajat Nasima Razmyar ja Tytti Tuppurainen vierailevat Oulussa. Opetusja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen jakaa Teostopalkinnon, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista. . tärkeintä ja se, että mietitään kenelle ne suunnataan. . Rajala palauttaa mieliin SDP:n takavuosien puheenjohtajan Rafael Paasion lohkaisun: – Nyt on toverit niin kova paikka, että on paras kokeilla totuutta. Oletko valmis selkokielihommiin puolueen puolesta. Rajala on myös Selkoraamatun tekijä, itsekin hengen miehiä, pitkäaikainen kirkolliskokousten jäsen. Hän puolustaa poliittisia sloganeita, mikäli ne ovat totta. Tuula Haatainen aiheena: ”Sote. . Kokousta voi seurata suorana nettilähetyksenä SDP:n kotisivuilla. . Takaisin arkeen – Ohjelmissa pitää päästä arkeen. . Tarvitsen kuitenkin tukea, sillä saatan oikoa mutkia niin paljon, ettei puoluehallitus sellaista välttämättä hyväksy. – Sloganeissa mennään liian pitkälle, jos ne ovat valhetta, hän lisää. – Mielelläni olen käytettävissä. Kansanedustaja Tytti Tuppurainen ja Oulun piirin pj Tanja Tiainen vierailevat Kajaanissa. Mikä se on ja miksi sitä tarvitaan?” Vantaa, Kauppiaitten kauppaoppilaitos. . Syöpäjärjestöt, Ilmatieteen laitos ja Säteilyturvakeskus kertovat uusimmista ihosyöpätilastoista ja siitä, miksi ja miten juuri nuorten kannattaa suojautua UV-säteilyltä. HuHtikuutA 2016 Raimo Piirainen: Keskustalle on jälleen tärkeämpi itsehallinto kuin alueen saavutettavuus ja julkiset palvelut. . Entäpä, jos kutsu SDP:n suunnasta kuuluu. Ei julistuksia. x # ” ”. Seppo Peltoniemi Demokraatti ... TEM julkistaa alueelliset kehitysnäkymät -raportin. Demokraatin viikko 14.4.–20.4.2016 . Vaikka Rajala sai kerran selkokieliset pakit puolueelta, hänen käden jälkensä toki näkyy esimerkiksi SDP:n vammaispoliittisessa ohjelmassa. . . Yleisellä tasolla ilmaistu tavoite oikeudenmukaisesta maailmasta tai reilusta pelistä ovat hienoja juttuja, mutta eivät ne sellaisenaan ole yhtään mitään, Rajala sanoo. . . Kokousta voi seurata suorana nettilähetyksenä SDP:n kotisivuilla. Nuorten parlamentti eduskunnassa. . Sote-seminaari, pääalustajana kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan pj. . . ! . . pe la su ma ti ke to ” Mikäli on asia tai asioita, joita ei voi sanoa, on parempi kuin ei sano mitään kuin se, että ilmaisee ne vesittyneinä tai ympäripyöreinä”. SDP:n puoluevaltuuston kokous. . . SDP:n puoluevaltuuston kokous. . Hänen mukaansa kirkko on monessa asiassa enemmän vasemmalla kuin yksikään eduskuntapuolue. 7 14. Läänineläinlääkärit kertovat rajoilla alkavista lemmikkieläinratsioista
Keskustelussa pitäisikin puhua enemmän moraalista, ei vain laillisuudesta tai laittomuudesta. – Tuolloin tiedämme, kuinka moni on valmis liittymään uuteen keskusjärjestöön. Näin linjaa palkansaajien uuden keskusjärjestöhankkeen ohjausryhmä. Mihin rehellinen ja veronsa Suomeen maksava firma tarvitsee veroparatiisiyhtiötä. Ei mihinkään – ellei suunnitelmissa ole kiertää veroja tai tehdä jotain laitonta. Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Keskusjärjestö hautuu kesän alkuun Palkansaajaliittojen tulisi ottaa kantaa keskusjärjestöön kesäkuun alkuun mennessä. Mihin Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hyvät, pahat ja moraalittomat rehellinen ja veronsa Suomeen maksava firma tarvitsee veroparatiisiyhtiötä. Keskustelu hallituksen ajaman hallintorekisterin ympärillä on jo laantunut. Monen tutkijan mukaan nykyistä tiukemmalla kansainvälisellä lainsäädännöllä pystyttäisiin merkittävästi suitsimaan verottajalta karkaavan rahan virtaa. SAK:n ja STTK:n keskusjärjestöhanke on ollut vastatuulessa, koska osa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n liitoista, esimerkiksi TEHY ja Pardia ovat jäämässä uudesta keskusjärjestöstä pois. Lain sallimaan verosuunnitteluun ei paratiisiyhtiötä tarvita. Harva enää myöskään muistaa, että vain vuosi sitten hallitus esitti lakia, joka antaisi katuvien veronkiertäjien rikokset anteeksi. Mutta rikos ei ole tässä tapauksessa ainoa olennainen asia. Perusteet järjestön synnyttämiseksi eivät ole poistuneet mihinkään, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotteessa. Esillä on ollut myös lisäaika hankkeen ajamiseksi maaliin. kesäkuuta. Tässä mennään yhteiskunnallisesti harmaalle alueelle, jolla toimiva veroparatiisi on parasiitti, joka imee yhteiskunnan elämännestettä. Liitot kokoontuvat arvioimaan tilannetta ja hankkeen etenemistä 1. HuHtikuutA 2016 P anama-keissi lävähti julkisuuteen Suomen hallituksen kannalta sopivan myöhään. 8 14. Panama-paljastuksia kommentoinut pääministeri Juha Sipilä totesi hallituksen selvittävän, liittyykö veroparatiisiyhtiöitä perustaneiden suomalaisten toimintaan rikosta. Uuden keskusjärjestön pitäisi alkuperäisen suunnitelman mukaan aloittaa toimintansa ensi vuoden vaihteessa. Esimerkiksi finanssisektori on usein katsonut, että se on luvallista, mikä ei ole laitonta. Ei mihinkään.. Mielenkiintoista on myös lainsäätäjien nihkeys puuttua veronkiertoon
Laatu on heikentynyt ja kustannukset kasvaneet, JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa. – Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta arktinen potentiaali on vielä suurelta osin käyttämättä, Lipponen toteaa. – Päätös on valtava työpaikkojen, verotulojen ja ostovoiman menetys Savonlinnan kaupungille ja koko Etelä-Savon maakunnalle. KTK Tekniikan Asiantuntijat irtaantui keskusjärjestöhankkeesta jo 22.3.. Aika poliittinen järjestö sekin on. Puolassa kaikkia jätevedenpuhdistamoja ei ole edes liitetty viemäriverkkoihin. JHL suhtautuu erittäin nihkeästi julkisten hyvinvointipalveluiden kilpailuttamiseen. – Norjan ja Pohjois-Ruotsin kuukausittaiset tarjouspyynnöt saattavat nousta miljardiin euroon kuukaudessa, mutta suomalaisilla yrityksissä on ollut vaikeuksia tarjousten tekemisessä tai kiinnostus on puuttunut, Lipponen äimistelee. Tomi Rimpinen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KoonnuT RAne AuniMo KeSKuSTeluA VeRKKoleHden uuTiSiSTA Lastensuojelu on suurissa ongelmissa ympäri maata Vantaan lastensuojelussa 200 lasta on ilman omaa työntekijää, kertoi Helsingin Sanomat. Ristimäen mukaan henkilöstö uupuu raskaan työn ja kohtuuttoman työmäärän vuoksi. Talentia suosittaa 30 asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Suomessakin se panisi SDP:n Lipposen kaudella kotiutuneet ”demokraatit” harkitsemaan ihan oikeiksi ja tunnustuksellisiksi sosialidemokraateiksi ryhtymistä! Hannu Vesa Suomalaisena veronmaksajana tuntuu että ”se nyt on vain pakko maksaa liikaa”. Lipponen tuuppii suomalaisia arktisille markkinoille Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on huolestunut suomalaisten yritysten passiivisuudesta arktisten alueiden kasvavien markkinoiden suhteen. Kisaan on ilmoittautunut kahdeksan ehdokasta. Näemmekö kohta mainoksia, joissa teksti julistaa voittoja lapsensuojelutyössä ja näillä voitoilla ei tarkoiteta voittoa lasten pahoinvoinnista. JHL vaatii viiden vuoden suoja-aikaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan henkilöstön kohtalosta sote-uudistuksessa. Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:stä kerrotaan lehdelle, että järjestön lakimiehille tulee viikoittain yhteydenottoja opettajilta, jotka tarvitsevat apua vanhempien uhkailun tai vaatimusten vuoksi. Yli 50 jäsenmaata on toivonut, että järjestön johtoon valittaisiin ensi kertaa nainen. Lakipaketti olisi kuitenkin ajettava läpi, ja sille olisi saatava kaikkien jäsenmaiden tuki, myös niiden, jotka hyötyvät ”verokikkailusta”, Urpilainen kirjoittaa blogissaan. Työnantajaliitto pelkää, että AKT voisi työtaisteluilla viedä pohjan kilpailukyvyn paranemiselta, joka sopimuksella saataisiin aikaan. Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen vetoaa ammattiliittoon, jotta se harkitsisi kielteistä kantaansa sopimukseen. Vanhemmat uhkailevat opettajia entistä enemmän Opettajien kokema uhkailu on entisestään. EU-komission veronkiertopaketissa puutteita Euroopan komission lakipaketissa veronkierron vähentämiseksi on vakavia puutteita, sanoo entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen viestitti STT:lle, että hänellä ei ole asiasta uutta kerrottavaa. Joko YK on kypsä naispuheenjohtajalle YK aloittaa tällä viikolla uuden pääsihteerin valinnan ensi vuonna väistyvän Ban Ki-moonin tilalle. Aiemmin pääsihteeri on valittu turvallisuusneuvostossa suljettujen ovien takana, mutta nyt ehdokkaat astuvat aluksi YK:n yleiskokouksen jäsenmaiden kuultavaksi. AKT ei taivu AKT:tä patistetaan yhä mukaan kilpailukykysopimukseen. Liittokohtaiset neuvottelut alkanevat ensi vuodenvaihteessa. Antti-Pekka Mustonen Vaikka Bernie – rimaa hipoen – Yhdysvalloissa häviäisi esivaalin, pidetään peukkuja sille, että demokraattien kehitys kohti sosialidemokratiaa jatkuisi. Paikoin asiakkaita voi olla kuitenkin jopa yli sata. Tilintarkastajien raportin mukaan Itämeren rehevöityminen jatkuu, vaikka EU on antanut miljardeja euroja meren tilaa parantaviin hankkeisiin. – Tarvitaan lisää lastensuojelun sosiaalityön vakansseja, sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki korostaa. Pahin puute on, ettei paketti velvoittaisi monikansallisia yrityksiä raportoimaan voitoistaan ja veroistaan maakohtaisesti. Esimerkiksi jätevesi-investointeja EU on rahoittanut viidessä Itämeren valtiossa lähes viidellä miljardilla. YK:n korkeimman viran valinta on avoimempi kuin koskaan aiemmin. HuHtikuutA 2016 Ellei europarlamentin jäsenillä itsellään ole sijoituksia veroparatiiseihin niin lähipiirissä on ja toisekseen EU:ssa kaikki päätökset ovat kaupan, kuka eniten voitelee sen mukaan päätetään. Oikaisu Demokraatin viime viikon Mammuttijärjestö jää torsoksi -jutussa kirjoitettiin KTK Tekniikan Asian tuntijat harkitsee lähtöä Akavasta ja mahdollisesti keskusjärjestöhankkeeseen osallistumista. Kaisa Jalo Suomella on jopa omaa arktista kokemusta Jäämerestä: Petsamo. OAJ:n työmarkkinalakimies Kristiina Tuhkiainen sanoo, että osa huoltajista kyseenalaistaa aiempaa herkemmin opettajan ammattitaidon ja luottaa liikaa lapsen näkemykseen. Välilliset vaikutukset huomioiden kampus vie mennessään noin 200 työpaikkaa ja kaksi miljoonaa euroa verotuloja. Se vaatii lakiin viiden vuoden suoja-aikaa irtisanomisilta. Tero Strand Kaikki tiedämme, että vanhusten hoito ja vanhukset eivät voi hyvin. – Yrityksille annettu julkinen raha ei ole tuottanut laadukkaampia ja tehokkaampia palveluja. 9 14. Lastensuojelu on ongelmissa monella muullakin paikkakunnalla. EU-miljardit eivät ole puhdistaneet Itämerta EU:n tilintarkastajat antavat tylyn arvion Itämeren puhdistamisen hyväksi tehdyistä toimista. SDP:n eteläsavolainen kansanedustaja Satu Taavitsainen on pettynyt ratkaisusta. Vain vanhustyön bisnes voi hyvin. Kampus meni – ja 200 työpaikkaa Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti maanantaina, että Savonlinnan opettajankoulutus keskitetään Joensuuhun ja Savonlinnan kampus lakkautetaan. Kalevi Tikka Tehyllä taitaa olla muita vaikuttimia (keskusjärjestöhanke). Paavo Lipponen oli laatimassa Arctic Development Opportunities (Arktiset kehitysnäkymät) -raporttia
Sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) epäili puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) tavoin, että hallitus rakentaakin 18 Attendo-aluetta, eikä suinkaan maakunnallisia sote-alueita. 10 14. Hänellä on hyvä käsitys siitä, mihin nykykehitys johtaa. HuHtikuutA 2016 Sote kiihdyttää kuntien yhtiöittämiskehitystä S uuri luku, 270 000. Vuokraako jokainen kunta omat tilansa erikseen, vai perustetaanko yhteinen vuokrausyhtiö. Jos kehitys on tämä, miten tavallinen rivivaltuutettu pärjää, kun osaamista pitäisi olla myös yritystalouden puolella.. Selvää on, että kuntien yhtiöittämiskehitys vain kiihtyy. Huolista vähäisimpiä ei ole se, miten luottamusmiehet pärjäävät rajussa muutoksessa. – Maakuntahallinnon toteutuminen on monelta osin hahmottumaton, ja vaikutuksia kuntien rakenteeseen on sen vuoksi vaikea arvioida. – Oulun osalta tuo on tarkoittanut esimerkiksi energialiiketoiminnan, sataman, tulkkipalveluiden, ympäristölaboratorion ja matkailumajoituksen yhtiöittämistä. Vai suojaako perustuslaki kuntien omaisuutta. Hallitusammattilaiset tulivat kuntiin Jukka Weisell on Oulun kaupungin talousjohtaja ja vastaa myös kaupungin omistajaohjauk sesta. Jo nyt kunnat ovat hyvin pitkälle kehittyneet konsernimuotoisiksi. Jo tässä saattaa tulla perustuslain omaisuudensuoja vastaan. Nämä yhtiöt toimivat puhtaasti markkinatalouden ehdoilla, ja tavoitteena on osakeyhtiölain mukaisesti tuottaa voittoa. Ainakin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoi julkisuuteen pelkäävänsä, että tiloja jää paljon tyhjilleen. Suurin osa heistä siirtynee valinnanvapauden myötä jonkinsorttisten julkisten yhtiöiden, järjestöjen tai yhtiöiden palvelukseen. Se on kuitenkin tosi, että muutaman vuoden kuluessa on kaupungin tuotantorakenne pirstoutunut. Tämä on lähtökohtaisesti aiheutunut muutaman vuoden takaisista kuntalain ja kilpailulain muutoksista, joiden tavoitteena on saada aikaan neutraalit kilpailuolosuhteet julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä, Weisell sanoo. Mitä niille tehdään. Demokraatti kysyi kahdelta merkittävältä kuntatalouden asiantuntijalta heidän kantaansa tulevaan jättiläismäiseen muutokseen. Se määrä työntekijöitä siirtyy sote-uudis tuksen myötä pois kuntien palkkalistoilta – kuka minnekin. Kuntia näyttää uhkaavan rooli vain omistajaohjaajana ja kiinteistöjen jalostuksessa. Kyse on myös mittavasta omaisuudensiirroista pois kunnilta. Osa yhtiöistä on puhtaasti niin sanottuja inhouse-yhtiöitä, osa perinteisiä kuntien kokonaan omistamia yhtiöitä, kuten sähkölaitoksia. Se merkitsee, että kuntien henkilöstö vähenee 63 prosentilla. Ajatus kuntien entisten sote-tilojen vuokraamisesta ei sekään ole ongelmaton. Olettaa sopii, että nyt linjatut sote-ratkaisut vain lisäävät kehitystä. Tämä heijastuu myös yhtiön hallituksen kokoonpanoon – usein osa hallituksen jäsenistä on ”hallitusammattilaisia” ilman poliittista taustaa, Weisell sanoo. Oulu on itsekin yhtiöittänyt Mutta ei Oulu pelkästään pakon edessä ole toimintojaan yhtiöitellyt.. Juuri nyt näyttää siltä, että kunnista tulee pelkkään omistajaohjaukseen keskittyviä organisaatioita
Juhani Aro Demokraatti. Markkinoilla toimivien yhtiöiden liikevaihto syntyy ulkoisesta myynnistä, ja niiden liiketoiminnan tulee olla kannattavaa – inhouse-yhtiöt ovat taas enimmäkseen voittoa tavoittelemattomia palvelukeskuksia, joiden tavoitteena on tuottaa kuntaasiakkaille palvelut edullisesti. Yhtiöjohto tarvitsee tuekseen lisäarvoa tuovan ja sparraavan hallituksen, Weisell korostaa. Kuntien omistaja ohjauksen rooli korostuu Jukka Weiselin mukaan on selvää, että kuntakonserniin syntyvät monet yhtiöt edellyttävät panostamista omistajaoh jaukseen – niin luottamushenkilöiden kuin työntekijöidenkin osalta. Aluehallintoja sote-uudistuksen myötä kuntapalveluiden volyymi puolittuu. Oulu on korostanut, että maakuntia organisoitaessa tulee mahdollistaa kuntien ja maakuntien yhteisesti omistamat inhouse-yhtiöt. – On tärkeää, että omistajaohjaukseen luodaan selkeät toimintatavat. – Sosiaalija terveydenhuollon uudistaminen maakunta jaolla tuo muutospaineita erityisesti tukipalveluihin. – Oulussa yhtiöiden omistajaohjaus tapahtuu ylätasolla, valtuuston hyväksymillä omistajapoliittisilla linjauksilla ja tarkemmin vuositasolla omistajaohjauskeskusteluissa sekä yhtiökokouksissa. 11 14. HuHtikuutA 2016 On se itsekin osannut ja halunnut yhtiöittää. Nämä ovat myös palveluita, joita tarjotaan suoraan kuntalaisille ja päätöksenteko tulee keskittymään yhä enemmän niihin Weisell järkeilee. Voisi kuitenkin kysyä, missä luottamushenkilöiden fokus tulisi jatkossa olla – tukipalveluita tuottavissa inhouse-yhtiöissä tai markkinoilla toimivissa yhtiöissä vai varsinaisessa kunnan ydintoiminnassa. – Yhtiöiden toiminnan tavoitteet ovat kohtuullisen selväpiirteisiä. – Oulun kaupunki on toisaalta omaehtoisesti yhtiöittänyt esimerkiksi jätehuollon ja talousja henkilöstöhallinnon palvelut inhouse–yhtiöiksi, joissa on mukana muita kuntia ja kuntayhtymiä sekä kaupungin muita tytäryhtiöitä, Weisell kertoo. Uudistus lisännee joka tapauksessa yhtiömuodon käyttöä useissa tukipalveluissa, Weisell kertoo. Muutoin tuloksena on sekä maakuntien että kuntien kannalta epätarkoituksenmukainen ja kallis palvelurakenne. Omistajaohjauksesta vastaa konsernijaos, jonka jäsenet ovat kaupunginhallituksen jäseniä, Weisell valaisee. – Kuntien varsinainen ydintoiminta, sivistysja kulttuuripalvelut sekä ”elinvoima” laajasti ajatellen, säilyvät peruskunnassa
Ihan varmasti tulevat kuntavaalit mietityttävät monia ehdokkaita. – Tämä on yksi osa kokonaisuutta. Epäilen vahvasti, että sellaista järjestelmää ei saada aikaiseksi, etteivätkö erot kuntalaisten kesken kasva ja verotus joiltain osin myös kiristy, Vuorento epäilee. – Kun kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot rajataan ulkopuolelle, voidaan päinvastoin ajatella, että on yhtiön etu, että sillä on myös luottamushenkilöja omistajaosaamista – ja omistajiahan viime kädessä ovat veronmaksajat, Vuorento korostaa. – Verojärjestelmää joudutaan muuttamaan vääjäämättömästi, mutta minkälaiseksi, ei ole vielä tiedossa. – Siirrettävät sote-menot ovat noin 17–18 miljardia, ja niihin tulevat valtionosuudet noin 5–6 miljardia. – Näiden yhtiöiden liikevaihto oli 2014 5,5 miljardia euroa. Termi, joka on tuttu joillekin valtionyhtiöistä. Hän jos kuka osaa kertoa, missä kunnossa kuntien yritykset nyt ovat. Luottamushenkilöiden mukanaolo on etu Vuorennon mukaan on myös väitetty, että luottamushenkilöiden ei tulisi olla mukana kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksissa, koska heillä ei ole osaamista ja usein heillä on liikaa jääviyksiä. Juhani aro juhani.aro@demokraatti.fi Kommentti Valtuutetun raskas taakka LuuLiko joku, että valtuutetun työtaakka helpottuisi, kun sosiaalija terveydenhuollon tehtävät siirretään mahdollisimman kauas kuntien ulottumattomiin. Vaikka sotehommat hoidellaankin tulevaisuudessa kenties muualla, jäljelle jäävät kuntien tehtävät, ja niiden hoitaminen muuttuu aiempaa paljon vaativammaksi. Hän ei näe esteitä sille, että poliitikot osallistuvat yhtiöiden hallituksiin. Henkilöstömäärä kuntien yhtiöissä on noussut jo 30 000:een. HuHtikuutA 2016 Kunta Oy:n miljardien bisnekset – ei huono Kuntien määräysvallassa olevien yhtiöiden lukumäärä on tasaisesti kasvanut ja nyt niitä on noin noin 2 200, kertoo Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento. Jos luuli, hän erehtyi raskaasti. Tietenkin puolueiden on katsottava, että oikeat henkilöt ovat osaamisensa perusteella oikeissa yhtiöissä, Vuorento muistuttaa. Toinen on sitten tuo väite kuntaomisteisten yhtiöiden toiminnasta ja osaamisesta, jota en kaikilta osin allekirjoita, Vuorento katsoo. Kokemuksesta voin sanoa, että näin ei ole, Vuorento tiivistää. Kun katsoo yhtiöiden tunnuslukuja vuodelta 2014, ei mitenkään voida väittää, että ne olisivat huonosti hoidettuja. – Kun pohjoismaisen hyvinvointivaltion sydän on kuntahallinto, nyt se laitetaan syrjään ja otetaan valtava loikka keskusjohtoisuuteen – ei tällaista uudistusta ole Euroopassa nähty eikä koettu sitten Neuvostoliiton hajoamisen, Vuorento kritisoi. Kuntien tehtävät hoidetaan entistä useammin – myös maakunnissa – osakeyhtiöiden kautta. Tilikauden tulos oli kokonaisuudessaan ylijäämäinen, käyttökate 12 prosenttia, Vuorento tähdentää. – Muitakin myyttejä on, kuten esimerkiksi, että yritysten tulee ajaa vain yhtiön etua ja unohtaa konsernikokonaisuus. Kunnista tulee pahimmassa – tai parhaassa – tapauksessa suuren konserniryppään omistajaohjaajia. – Jo nyt on nähtävissä, kuinka monin paikoin kehittäminen on pysähtynyt, kun odotellaan, mitä tietoja salaisen valmistelun salaisista kansioista tihkuu. Ja sitten aiemmat pidikkeet poistuvat eli menot kasvavat ja ongelmat moninkertaistuvat nykyisestä, Vuorento synkistelee. ” Kaikki viedään jollekin uudelle toimijalle, josta ei vielä paljoa tiedetä. Kunnilta siis viedään sote-palvelujen valta ja rahat valtiovetoisille maakunnille. Ne ovat joko markkinaehtoisia osakeyhtiöitä tai inhouse-yhtiöitä, jotka ostavat tarvitsemansa sidosryhmältään, tässä tapauksessa kunnalta. Jos tästä on jotain epäselvyyttä, paras tapa hoitaa asia kuntoon, on kirjata yhtiön yhtiöjärjestykseen omistajaohjauksen kannalta keskeiset asiat, Vuorento tietää. – Paljon parjatut kuntien yritykset ovatkin suoriutuneet mielestäni varsin hyvin, hän sanoo. Kun uudistus ei saa valtiolle maksaa mitään, kuntien verotuloja tarvitaan runsaasti ja ne otetaan luonnollisesti sieltä, missä rahaa vielä toistaiseksi on, eli kasvavilta kaupunkiseuduilta. Tämä on tietenkin väärin, sillä niin yksityisissä kuin julkisissakin konserneissa niiden eri osien on nimenomaan ajettava konsernin kokonaisetua. – Kaikki viedään jollekin uudelle toimijalle, josta ei vielä paljoa tiedetä. Mitään ei jää kunnille Vuorennon mukaan kunnille ei sote-toiminnan osalta jää mitään. Epäilen vahvasti, että käy juuri päinvastoin. Lähteäkö vai ei, kas siinäpä kysymys, jonka moni ehdokkaaksi aikova tulee itselleen lähiaikoina esittämään.. Valtuutettu tarvitsee jatkossa entistä enemmän liiketaloudellista osaamista, jos mielii hoitaa tehtävänsä kunnialla. Koko valmistelu tällaisesta megaluokan asiasta on ollut pienen piirin hyppysissä, josta varsinaiset toimijat, eli kunnat, asiakkaat ja muut toimijat kuten järjestöt, on pidetty tehokkaasti ulkopuolella uskoen ja luottaen siihen, että suurin viisaus piilee ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Jos kuntien vastuu myös rahoituksesta poistuu, kunnista tulee kuntalaistensa etujen ajajia suhteessa valtiovetoisiin maakuntiin. – Tilanne voisi päinvastoin olla nykyistä huonompi, jos kuntien hallitukset koostuisivat vain niin sanotuista ammattilaisista. Kuntatalous puolittuu Sote merkitsee Vuorennon mukaan kuntatalouden volyymin puolittumista ja samalla tietenkin vastaavassa määrin merkityksen pienenemistä. Hallitus päätti, että sote rahoitetaan valtion varoilla, ainakin väliaikaisesti. 12 14. Mielestäni kuntakonsernin kokonaisetu suorastaan edellyttää, että myös luottamushenkilöitä on kuntayhtiöi den päättävissä elimissä. Kuvitellaan, että keskushallinnon ohjauksessa tasaarvo ja tehokkuus paranevat
Katso risteilyn ohjelma osoitteesta sdp.fi/demariristeily Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. 13 14. HuHtikuutA 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihde ohjelmalla. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. Niemi, Arman Alizad ja Antti Rinne. Keskusteluun virittävät Mari K. Arvonta suoritetaan risteilyn päätös seminaarin jälkeen. Risteilyn huippuseminaarissa keskustellaan arvoista. Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hinta per henkilö alkaen 40 e/B4 ja 70 e/B2. Tähtiartisteina Hanna Pakarinen yhtyeineen sekä Työmiehet. Veikko Somerpuro Mike Siren
Nyt parlamenttitalolle heiteltiin kalanpäitä ja Skyriä. Pankkirötöstelijöiden ja heitä hyysänneiden porvaripoliitikoiden päitä vaadittiin vadille. Pitkään valtapuolueena ollut sosialidemokraattinen PAICV (Kap Verden afrikkalainen itsenäisyyspuolue) hävisi oppositiopuolue MpD:lle. Nyt parlamenttitalolle heiteltiin kalanpäitä ja Skyriä. Nyt pääministeriksi noussut Gunnlaugsson hukkui Panaman papereihin. Moni varmaankin kysyy, eivätkö nämä koskaan opi. 22 000 ihmistä olisi lähes seitsemän prosenttia koko maan väestöstä. Kyseessä oli kompromissi konkurssiin menneen nettipankin aiheuttamien tappioiden korvaaminen hollantilaisille ja brittiläisille sijoittajille. Kahdeksan vuotta sitten paukuteltiin kattiloita. Islantilaiset valitsivat naispuolisen presidentin ensimmäisinä maailmassa. Saarilla on noin puoli miljoonaa asukasta. Se on demarien Sosialistisen internationaalin jäen. Saa nähdä, muistetaanko vuoden 2016 tapahtumia kalanpäävai Skyr-vallankumouksena. Nepalin kongressipuolue on käyttänyt vaalitunnuksenaan vihreää lehtipuuta.. Kahdeksan vuotta sitten paukuteltiin kattiloita. Sen jälkeen kun kuningas Gyanendra potkaistiin pois vallasta vuonna 2008 Nepalissa on pidetty useita vaaleja ja yritetty päästä puolueiden kesken sopuun perustuslaista. u u u Vuoden 2013 vaaleissa porvarit palasivat valtaan. Islannin Althing on maailman vanhin parlamentti. Kongressipuolue oli vuoden 2013 vaaleissa Nepalin suurin puolue. u u u Toisin kuin muissa pohjoismaissa, Islannissa sosialidemokraatit eivät ole olleet juuri lainkaan valtapuolueena. MpD sai 53,5, prosenttia äänistä, PAICV:n ääniosuus oli 37,5 prosenttia. Lähinnä keskustalaiseksi luonnehdittu MpD oli valtapuolueena saarilla vuosina 1991–2001. Maailman terveysjärjestö WHO raportoi maaliskuun jälkipuolella, että noin 200 ihmistä oli kuollut Angolassa keltakuumeeseen, joka leviää varsinkin kahden miljoonan asukkaan Luandassa. HuHtikuutA 2016 Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe Halpa öljy toi keltakuumeen Angolaan Afrikkalainen Angola kärsii keltakuumeepidemiasta ensi kerran 30 vuoteen. Vuoden 2008 tapahtumien jälkeen Islannin politiikassa tapahtui historiallinen aNTTi vUOreNriNNe Maailma tänään käänne. Itsenäisyyspuolue palasi suurimman puolueen paikalle. Maan talous toki toipui mutta sosiaaliset ja varsinkin poliittiset ongelmat jatkuivat. Molemmat porvaripuolueet saivat 19 paikkaa Althingiin. Islannin suosituimmaksi puolueeksi on jo lähes vuosi sitten noussut Piraattipuolue, jonka tähän mennessä merkittävin ohjelmajulistus koskee Edward Snowdenin ottamista Islannin kansalaiseksi. Itsenäisyyspuolueen ”junioripartnerina” eri hallituskoalitioissa ovat vuorotelleet sosialidemokraatit ja keskustapopulistinen edistyspuolue. Seurauksena on ollut jätekasojen levittäytyminen varsinkin köyhien asuinalueille, kuten pääkaupunki Luandan Vianaan, jossa ensimmäinen keltakuumetapaus todettiin joulukuussa. Suurin voittaja oli Sigmundur David Gunnlaugssonin edistyspuolue, joka sai kymmenen lisäpaikkaa. Ilmiön taustalla on öljyn hinnan halpeneminen, sillä lähes puolet 24 miljoonan asukkaan Angolan kansantuotteesta on öljyn varassa. Tehtävä ei ollut helppo. Nepalin sisäpoliittinen tilanne on ollut pitkään kaoottinen. Lukua hiukan epäiltiin. Piraattien viime viikon gallupkannatus oli 43 prosenttia. Monet joutuivat työttömiksi, monille velanmaksu muuttui mahdottomaksi, jotkut menettivät asuntonsa. Seuraukset tavallisille islantilaisille olivat dramaattiset. Viime vuonna voimaan tulleen uuden perustuslain jälkeen valitun hallituksen johdossa on kuitenkin kommunistien Khadga Prasad Sharma Oli. AFP / Halldor Kolbeins Viime viikon mielenosoitukset keräsivät seitsemän prosenttia islantilaisista parlamenttitalon eli Althingin edustalle Reykjavikissa. Historiallista voi olla sekin, jos Islannin piraatit nousevat valtaan ensimmäisinä maailmassa. Sodanjälkeisessä politiikassa ykköspaikkaa on pitänyt konservatiivinen Itsenäisyyspuolue. (Tharanga Yakupitiyage, IPS) Deuba johtaa Nepalin kongressipuoluetta Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtajanakin toiminut Nepalin entinen pääministeri Sher Bahadur Deuba on valittu Nepalin kongressipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Vasemmisto-oppositio ei näytä kuitenkaan hyötyvän tilanteesta. 14 14. (Demokraatti) Islannin porvarit lankesivat uudestaan V iime viikolla 22 000 islantilaista vaati parlamenttitalon edustalla pääministerin ja hallituksen eroa. Joka ta pauksessa väkijoukko oli suurempi kuin vuoden 2008 ”kattilavallankumouksen” aikana. Sosialidemokraatit ja vihervasemmisto saivat enemmistön 63-paikkaliseen Althingetiin ja ryhtyivät uittamaan maata ulos kriisistä. Öljytulojen kutistuminen sai Angolan hallituksen leikkaamaan jätehuollon kuluja 70 prosenttia. Vasemmistohallituksen taival tökkäsi, kun maan presidentti Olafur Ragnar Grimsson käytti kahdesti veto-oikeuttaan ja hylkäsi hallituksen neuvotteleman Icesave-paketin. (Demokraatti) Demarit hävisivät Kap Verdellä Valta vaihtuu Afrikan rannikon Kap Verden saarilla. Vuonna 2008 Islannin talouskupla puhkesi globaalin finanssikriisin vanavedessä
Puezin bioenergiakiinnostus heräsi Hohenheimin yliopis tossa Saksassa. Kyse ei ole vain rahasta, kysymys on myös ihmisten ylpeydestä. Etio pialaiselle yksinhuoltajalle se on suuri summa. – Haluan osoittaa, että biokaa sun tuotanto ja myynti on mah dollista ilman avustuksia. Miksi meidän täytyy saada aut taa ja tukea silloinkin, kun sii hen ei ole tarvetta. – Kun näen tämän toimivan olen onnellinen ja motivaationi kasvaa entisestään. Itse tuotanto on sen sijaan edullista. 15 14. James Jeffrey IPS, Addis Abeba ” Haluan osoittaa, että biokaasun tuotanto ja myynti on mahdollista ilman avustuksia. Koko paketti – biokaasu tankki, kaksi kuljetussäkkiä ja keitin – maksavat noin 600 Yh dysvaltain dollarin verran. – Olen uhrannut tähän paljon, Alemayehu sanoo, ja sytyttää tu litikulla tankista metalliputkea pitkin virtaavan kaasun. Perinteinen avotulella keit täminen tuottaa savua ja pien hiukkasia. Hän kosket taa sormellaan huuliaan ja sitten liekkiä kuin suudellen. Biokaasun lähteiksi kelpaavat helposti saatavilla olevat aineet: ruuantähteet tai eläinten ja ihmisten jätökset. Lisäksi puiden kerää minen syrjäseuduilla ja esimer kiksi pakolaisleireillä on naisille hyvin vaarallista työtä. Kyse ei ole vain rahasta, kysymys on myös ihmisten ylpeydestä.. Hän oivalsi pian keksintönsä soveltuvan nimen omaan Afrikkaan, jossa tarve edulliselle ja puhtaalle ruuan valmistukseen tarkoitetulle energialle on suuri. Puunke ruuretkillään etäälle asutuk sesta joutuvat naiset ovat vaa rassa joutua raiskatuksi. Se pa laa sinisellä liekillä. Ze nebech Alemayehu käyttää leh mänlantaa, jota hänellä on va rastossa kasapäin. Puhuessaan uhrauksista Ze nebech Alemayehu on tosis saan. (B)pack on puoli toista metriä leveä, selässä kan nettava tyynynmuotoinen reppu, jolla kaasu kuljetetaan kotiin ja tankataan biokaasukeittimeen. Puezin kehittämässä järjestel mässä ihmiset tuottavat käyttö energiansa suurissa biokaasu tankeissa, joista kaasu tankataan (B)packeihin. Toinen liittyy ih misten selviytymiseen ilman apua. Tavoitteena itsenäinen selviytyminen Biokaasun edut ovat kiistatto mia. HuHtikuutA 2016 Biokaasu kulkee kotiin selkärepussa James Jeffrey Addisabebalainen Salome Zeresulos kantaa selässään (B)packiksi kutsuttua kaasusäkkiä. Varsinaisen bioenergiaprojektin hän käyn nisti kaksi vuotta sitten Addis Abeban yliopistossa Etiopiassa. Lehmälannasta puhdasta energiaa Yksi hankkeen hyötyjistä on 32vuotias Zenebech Alemayehu, pienen pojan yksin huoltajaäiti. Katrin Puez sanoo, että bio energian saatavuuden paranta minen on vain yksi hänen ta voitteistaan. Saksalaisen keksijän, Katrin Puezin nerokkaassa bioener giainnovaatiossa yhdistyvät puhdas energia ja sosiaalinen yrittäminen. Alemayehulla on oma noin viisimetrinen muovi tankki eli hän on yksi biokaasu yrittäjistä, (B)entrepreneur, ku ten Puez heitä kutsuu
Kärjessä on Ranska liki 20 000 työpaikan menetyksellä. Saatujen säästöjen hintana on yhteiskunnan kärjistyvä ilmapiiri ja voimistuva muukalaisviha. Yritykset ja poliitikot puolustavat ulkoistamista kuluttajahintojen halpenemisella ja lupaavat parempia töitä työttömiksi jääneille. Kattavia tilastoja työpaikkojen ulkoistamisesta ei ole saatavilla. Niihin kuuluvat muun muassa maatalous, ruokahuolto, rakentaminen, siivous, kauppa ja hoitoala. Pääsimme ulos vain lauantai-iltapäivisin. – Saimme lautasellisen kehnoa ruokaa ja senkin jaoimme lastemme kanssa, kertoo bolivialainen Susana Chiura. Hän on nykyään osuuskunnan jäsen, mutta Argentiinaan hänet toi perulainen hikipajan omistaja. 3,5 miljardia ihmistä yhteensä.. Kansainväliseen Puhtaat vaatteet -kampanjaan kuuluvan järjestön mielestä niissä teetetään orjatyötä. – Hän lupasi hyvän työpaikan ja asunnon. Yhdysvalloissa ylikansalliset suuryritykset ovat työllistäneet noin viidenneksen työvoimasta, mutta niistä on 2000-luvulla kadonnut arviolta kolme miljoonaa työpaikkaa, valtaosa tehdasteollisuudesta. 16 14. HuHtikuutA 2016 Hinta tai brändi ei takaa vaatteen eettisyyttä Säällisiä työehtoja ajava Puhtaat vaatteet -kampanja etenee Argentiinassa. Kauppareissut tehtiin valvotusti tehtaan omistajan kyydillä, Chiura kertoo. Lounastunti ja työaika löytyvät myös Argentiinan laista, mutta osuuskunnan perustaneen La Alameda -säätiön mukaan suurin osa pääkaupunkiseudun 3 000 hikipajasta ei piittaa säädöksistä. Työttömyysajat kuitenkin venyvät, ja työllistyvät joutuvat usein tyytymään aiempaa heikompaan palkkaan. Palkasta nipistettiin joka kuukausi matkakuluja sekä vuokra ja ruoka raha. Osuuskunta 20 de Diciembren vaatetehtaassa pidetään ruokatunti ja työpäivän pituus on seitsemän tuntia. Perillä huomasimme, että meille oli puhuttu palturia. Sen rinnalle on tullut kotimaan palkkojen polkeminen siirtotyövoiman avulla. La Alameda -säätiön mukaan Chiura oli muiden hikipajatyöUlkoistus ja halpatyö tuovat ongelmia Työn ulkoistaminen halpamaihin on teollisuusmaiden yritysten vanha strategia. Parikymmentä vaatevalmistajaa on jo sitoutunut takaamaan työntekijöilleen kunnon työehdot. Yhdysvalloista työt siirtyivät pääasiassa Kiinaan, kun taas Euroopan maat – eritoten Ranska, Irlanti ja Suomi – ovat keskittäneet yritysten tukitoimintoja Intiaan. On myös paljon aloja, joilta kaikkia töitä ei voi ulkoistaa. Niillä palkkatason nousua ja parempia työehtoja torjutaan pestaamalla maahanmuuttajia. Tarjolla olevat tilastot 11:stä EU:n jäsenmaasta kertovat, että vuosina 1998–2008 yli sadan työntekijän yrityksistä ulkoistettiin 83 000 työpaikkaa. IPS, New York Maailman ...köyhimmät 62 rikkainta henkilöä omisti viime vuonna yhtä paljon kuin... Susana Chiura palkka oli vain murto-osa lain määrittelemästä minimistä, ja työaika venyi aamukuudesta puolille öin
Slushin käytävillä olisi hiljaista. Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja vero suunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan. Vajaa 2,5 miljardia ihmistä elää 1,5 eurolla päivässä. Tosiasiassa jokainen ymmärtää, että opintolainat, asuntolainat ja kasvuhakuiset investoinnit voivat olla erittäin järkeviä ja välttämättömiä panostuksia tulevaisuuteen. Entä jos säästämisen vaatimus otettaisiin tosissaan muillakin yhteiskunnan alueilla. u Ihminen on äärimmäisen köyhä, kun hän joutuu selviytymään 1 eurolla päivässä. Monelle olisi parempi lopettaa opiskelut kesken ja siirtyä pysyvästi hampurilaisravintolan tiskille. Asuntolainat ovat tavallisille ihmisille ylivoimaisesti suurimpia lainoja, jotka ylittävät tyypillisesti moninkertaisesti niiden ottajien vuositulot. Paljastimme useita hikipajoissa tuotteensa valmistuttavia brändejä, ja se sai ihmiset huolestumaan, kertoo osuuskuntaa johtava tamara rosenberg. Vertailun Vuoksi Veroparatiiseihin on piilotettu jopa noin 1 000 miljardin euron omaisuus. u Helsigin Sanomien vuoden 2015 köyhyyskyselyyn vastanneista suuri osa piti köyhyyttä ihmisen omana syynä. . ruotsissa on rikkaillakin paremmin . u Ruotsissa rikkain prosentti omistaa suhteessa yli kaksinkertaisen määrän maahan kertyneestä varallisuudesta, kun tilannetta vertaa Suomen rikkaimpaan prosenttiin. Kotitalousvertausta ovat vuosikymmenten saatossa kritisoineet monet sen taloudellisen järjettömyyden vuoksi, aina 1900-luvun merkittävimmästä taloustieteilijästä John Maynard keynesistä lähtien. Vertaus on monin tavoin pielessä. Laajalle levinneen ajattelutavan mukaan valtio rinnastetaan ylivelkaantuneeseen kuluttajaan, jonka ongelmien ratkaisu on säästökuuri. Panostus terveyteen, koulutukseen tai innovaatiopolitiikkaan ei välttämättä kanna hedelmää seuraavassa kvartaalissa eikä tulevan vuoden budjetissa. Fabiana Frayssinet IPS, Buenos Aires Varallisuus keskittyy . . u Rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa puolet koko maailman varallisuudesta. Valtiota Verrataan talouskeskusteluissa usein virheellisesti kotitalouksiin. u Suomen väestön rikkaimman prosentin varallisuus on yksi länsimaiden pienimpiä eli tasa-arvoisimpia. – Sen jälkeen me saimme useita puheluita tuohtuneilta ihmisiltä, jotka kysyivät, kenen vaatteisiin he voivat pukeutua. Tällöin opiskelijan ei missään tapauksessa tulisi elää yli varojensa opintolainan turvin vaan opiskella vain sen verran, mitä hänen sen hetkiset tulonsa antavat myöten. Erityisen järkevää esimerkiksi tutkimukseen olisi satsata laskusuhdanteessa. . 17 14. Syrjäytymisen ja keksimättä jääneiden keksintöjen hintalappua on vaikeampi mitata, minkä vuoksi ne usein sivuutetaan. matti ylönen Syrjäytymisen ja keksimättä jääneiden keksintöjen hintalappua on vaikeampi mitata, minkä vuoksi ne usein sivuutetaan. . Oxfam, YK, Maailmanpankki 1 % väestöstä omistaa 50 % maailman varallisuudesta Köyhin 80 % väestöstä omistaa 5,5 % maailman varallisuudesta Kuva Jessica Liu, kuvitus Arja Jokiaho. Nykyään järjen käytöstä on tullut katoava luonnonvara. köyhyys Vähenee . u Rikkain kymmenys omistaa 87 prosenttia kaikesta varallisuudesta. Indeksi läisten tavoin viimeinen linkki ketjussa, jonka alkupäässä ovat työntekijöiden asemasta tietämättömät tai piittaamattomat vaatefirmat. Ilmiö on nähty eri tavoin monessa budjettikuria harjoittaneessa EU-maassa. Osuuskunta saa tilauksia suunnittelijoita, jotka välittävät ihmisoikeuksista ja laskuttavat tuotteistaan kohtuullisesti. Näin myös Suomessa tehtiin 1990-luvulla, vaikka kaikilla yhteiskunnan aloilla vastaavaa näkemyksellisyyttä ei löytynytkään. Tuotteet hinta ei kerro työoloista mitään, sillä moni kallis brändi teettää vaatteensa hikipajoissa. u Joka yhdeksäs ihminen ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen. Siitä huolimatta niiden tekeminen on järkevää. u Köyhin 80 prosenttia omistaa maailman varallisuudesta vain 5,5 prosenttia. Entä yritykset. – Aloimme korostaa asiakkaillemme, että on mahdollista tuottaa muotivaatteita kelvollisissa työoloissa. . Jostain syystä moni on kadottanut tämän kaukonäköisyyden, kun puhe siirtyy valtioon. u Äärimmäisessä köyhyydessä eli koko maailman ihmisistä 1990 38 prosenttia ja vuonna 2010 18 prosenttia. Vertaus on kuitenkin pielessä myös laajemmin. Suuri osa start up -yrityksistä pitäisi samalla ajaa alas. Kuolema herätti kuluttajat Huhtikuussa 2015 kaksi bolivialaispoikaa menehtyi tulipalossa buenosairesilaisessa hikipajassa, jossa he myös asuivat. Valtio ei ole kotitalous, ja laman aikana säästäminen kolhii yritysten ja kuluttajien investointihaluja, mikä syventää lamaa entisestään. u u u Poliitikoilla olisi halutessaan käytössä vuosikymmenien tutkimusaineisto taloudellisista hyödyistä, joita panostukset koulutukseen, terveyteen ja tulevaisuuden innovaatioihin tuovat. Näiden vaikutussuhteiden hahmottaminen edellyttäisi kuitenkin moniulotteisempaa lähestymistapaa kuin, mitä budjettipäälliköiden laskuharjoitukset tuottavat. Nykyään äärimmäisessä köyhyydessä elää 1,2 miljardia ihmistä. Vaikeiden aikojen koittaessa pitäisi laittaa suu säkkiä myöten ja pitäytyä investoinneista, vaikka olisi syytä olettaa niiden tuovan voittoja myöhemmin. Kuluttajien pitäisi myös lopettaa asuntolainojen ottaminen. HuHtikuutA 2016 Entä jos valtio olisikin kotitalous.
HuHtikuutA 2016 ”Uusi, uudistunut Demokraatti tarjoaa monipuolisen ja kovatasoisen viikoittaisen tietopaketin politiikan ilmiöistä ja taustoista. 18 14. Liity sinäkin siihen joukkoon.” Jenny Suominen Toiminnanjohtaja Uudenmaan Sosialidemokraat it Jari Soini. Demokraatti on valveutuneiden kansalaisten lehti. Sopii jokaiselle, joka haluaa tietää enemmän
Immuunipuolustuksesta suojaa Vahva, tasapainoinen immuunipuolustus edesauttaa paranemista. Pohjois-Suomessa riski on pienempi, mutta arvellaan, että Venäjältä Suomeen levinnyt taigapunkki eli siperianpuutiainen viihtyy pohjoisemmilla alueilla, Juvonen kertoo. Vain ikiroudassa ja Saharassa se ei pysty elämään. Mitä kylmempi ja vähälumisempi talvi, sitä syvemmälle se kaivautuu. Siitä on helppo seurata leviääkö ihottuma vai onko kyseessä vain tavallinen verenimijöiden aiheuttama ihoärsytysreaktio, sanoo Juvonen. Kosteus on punkin mieleen, mutta arviolta 400 miljoonaa vuotta maapallolla viihtyneenä lajina se on hyvä selviytymään. – Joihinkin laboratorioihin voi mennä testauttamaan itsensä, ilman lähetettäkin. – Itsehoitomenetelmiä on monia, mutta esimerkiksi ruokavalio on tärkeä. Myös pihan karikkeet ja haravoimattomat kohdat, vaikkapa marjapensaiden aluset, ovat punkin mielestä hyviä talvehtimispaikkoja. – Punkin puremakohdasta kannattaa ottaa valokuva. Erik Karits – Ei punkki itse tee mitään väärää. Alkuoireiden, varsinkin hoitamattoman borrelioosin, jälkeen saattavat vakavammat oireet tulla vasta kuukausien jopa vuosien päästä. Sitkeä selviytyjä Lumen sulaessa ja lämpötilan pysyessä plussan puolella alkavat punkit kaivautua esiin talvipiiloistaan. Tavattavissa ympäri Suomen Borrelian saaminen on riski koko maassa. Esimerkiksi runsaasti huonolaatuisia hiilihydraatteja kuten sokeria ja viljatuotteita sisältävä ravinto heikentää immuunipuolustusta, toteaa Juvonen. Punkit leviävät uusille alueille kätevästi esimerkiksi lintujen ja hirvieläinten kyydissä. HuHtikuutA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi ” Punkki on superselviytyjä. Punkki viettää talven maan sisässä. Tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä kaikkia tautitapauksia ei diagnosoida. Kun eläin kuolee, niin siinä olevat punkit vapautuvat ympäristöön. Immuunipuolustus toimii pääosin suoliston hyvien bakteerien avulla. Etenevän ihomuutoksen läpimitta on tyypillisesti yli viisi senttiä halkaisijaltaan. Nora Vilva Demokraatti Ei punkki ole pahis. Punkin puremasta ei välttämättä tule ihomuutosta tai se jää muuten huomaamatta. Punkin kautta bakteeri päätyy ihmiseen, sanoo terveystieteen tohtori, tutkija Soile Juvonen. Tartunnan ensioireina voi olla esimerkiksi väsymystä, lämpöilyä sekä epämääräisiä kipuja. Borrelioosi voi aiheuttaa muun muassa niveltulehduksia ja aivoperäisiä oireita. – Punkki on superselviytyjä. Aktiivisuus kannattaa Arviolta noin 6000 ihmistä saa vuosittain borreliatartunnan. – Saaristossa, esimerkiksi Ahvenanmaalla, riski on valtava, Järvi-Suomessa suuri. Pistokohdasta rengasmaisesti ulospäin leviävä punoittava ihomuutos ilmaantuu noin puolelle tartunnan saaneista. – Tässä vaiheessa on mahdotonta ennustaa millainen punkkikesä on tulossa, kertoo Juvonen. Ihomuutos kehittyy muutamasta päivästä jopa viikkoihin tartunnasta. Jos testi on negatiivinen, mutta oireita on, niin kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Punkkiongelma leviää samalla kun ilmasto lämpenee. – Yleisesti ottaen punkit selviävät huonommin, jos kylmää ja vähälumista talvea seuraa kuiva ja kuuma kesä. Syyllinen on borreliabakteeri, jonka punkki saa esimerkiksi linnusta, hirvieläimestä, jäniksestä tai hiirestä nauttimansa veriaterian mukana. Myöhemmin ilmeneviä oireita voi olla vaikea liittää aiemmin saatuun borreliatartuntaan. Vain ikiroudassa ja Saharassa se ei pysty elämään, toteaa Juvonen. Juvonen kehottaa ihmisiä olemaan itse aktiivisia, jos herää epäilys, että on saanut borreliatartunnan. Joskus tarvitaan useammankin lääkärin näkemys oireiden syystä. 19 14
” On tärkeää luoda outoja yhdistelmiä, jotka eivät luonnostaan kohtaa.”. 20 14. Ei uskoisi. Vedenalainen valokuvaaminen on visuaalisuudessaan koukuttanut, ja kotona odottaa järjestämistä esikoisen kanssa otetut 12 000 sukelluskuvaa filmiajalta. John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen on myös niitä ihmisiä, jotka eivät odota, vaan toimivat. Hänestä hai tarvitsisi suojelua. Vaikka Nurminen on tottunut yrittämisessä riskeihin, sukeltamisessa hän ei niitä ota. Itämeren suojelusta ja merikulttuurin edistämisestä tunnettu Nurminen täyttää tässä kuussa seitsemänkymmentä vuotta. Esimerkiksi sukeltamisen Nurminen aloitti vasta nelikymppisenä. Kevään harmaus ja kirkkaus laskeutuvat Helsingin Mustikkamaalla. Hän itse ei ole törmännyt sukeltaessaan vaarallisiin hailajeihin. Nurminen harmittelee, että haita on demonisoitu läpi vuosien. Sukellusreissuillaan Nurminen viettää aikaa merellä viikosta kahteen ja pakkaa tavaraa mukaansa yli 50 kiloa. Pienkone kaartaa taivaalla miehen kalastaessa rannassa. – Hai on sympatiaa ja kunnioitusta herättävä eläin. Hänen silmänsä tuikkivat innostuksesta. HuHtikuutA 2016 TeksTi virpi kirves-Torvinen . – Trooppisessa meressä täytyy tuntea ekosysteemiä, ettei kosketa esimerkiksi vaarallisia tai myrkyllisiä eläimiä, Nurminen selvittää. Toiset ovat jättäneet ongenvapansa rantaan odottamaan. henkilökuvaT jari soini Olipa kerran minä Itämeren liikuttama L okit kirkuvat. Tähän mennessä hänellä on takana yli 1800 sukellustuntia. Hai on säikky eläin, hän kuvailee. Kun hai lähestyy, adrenaliini nousee ja yritän ottaa valokuvaa. Virtaa riittää, eikä miehellä ole ajatustakaan lokoisista eläkepäivistä
HuHtikuutA 2016. 21 14
Silti kaiken toiminnan edellytys on luottamus ihmiseen. Saavutettavat tulokset kannustivat ponnistelemaan. Lähtökohdaksi hän asetti suojelutyön konkreettisuuden, kustannustehokkuuden, tulosten mitattavuuden ja seurattavuuden erityisesti lahjoittajille. Törmäsin kääpiömerihevosiin Itä-Indonesiassa. Yksi kaikille näkyvä merkki Nurmisen suojelutyöstä on Helsingin Jätkänsaarenlaiturin 54 metrin mittainen Horisontti-taideteos. Epäilijöitä oli paljon. Pysyvää muutosta Kaksi kesää sitten oli pitkä hellejakso. – Olen sinisilmäinen ihmisten suhteen ja myös saanut takkiini. Hänestä on uskomatonta, että hyväosaiset piilottavat ylijäävää rahaansa, kun sitä voisi käyttää yhteiseen hyvään. – Itse olen perheyrittäjä. Siinä on 4 225 nimikoitua välke-laattaa, joiden avulla säätiö keräsi 220 000 euroa. Klovnikalojen ja merivuokkojen symbioosi on erottamaton. Outoja yhdistelmiä Nurminen turhautui siihen, ettei havainnut mitään konkreettisia tuloksia Itämeren suojelussa. Nurminen jaksaa iloita parannuksista yhä uudestaan. – On tärkeää luoda outoja yhdistelmiä, jotka eivät luonnostaan kohtaa, hän tähdentää. Hän korostaa, ettei ole saanut asioita aikaan yksin. Taustalla on ollut hieno porukka. Erikoiset eläimet löydettiin vasta parikymmentä vuotta sitten. Niillä on jännittävä lisääntymistapa, koska koiras kantaa poikasia. Hän vertaa asiaa korruptioon. Varoilla säätiö hankki Luoteis-Venäjän Hatsinan vesilaitokselle fosforinpoistoon tarvittavan kemikaalisäiliön. Nurminen hankki Itämeren suojeluun tukijoita, jotka eivät tulleet ensimmäisenä mieleen. Olimme onnistuneet yhdessä venäläisten kanssa vähentämään – Arvostan edellisten merenkulkusukupolvien riskinottokykyä ja heidän kykyään toimia vaativissa olosuhteissa. Sen sijaan epäonnistuneisiin start upyrityksiin huvenneet varat harmittavat. Hän odotti pelolla, josko sinilevämassat valtaisivat alaa. – Tiedän, että muutos on pysyvä. Kääpiömerihevoskoiras on ottanut äidin roolin: poikaset syntyvät sen vatsapoimusta. Yksi säätiötyön hyvä puoli on se, että nykyisin Nurminen voi valita, millaisten ihmisten kanssa hän työskentelee. HuHtikuutA 2016 Mitä uutta lähtisit suojelemaan, jos et voisi suojella Itämerta. Yritysmaailmassa valintaa ei voi aina tehdä, hän sanoo. 22 14. Meillä on lupa odottaa ehkä vieläkin parempaa, Nurminen iloitsee suojelutyön tuloksista. Nurmiselle veroparatiisipaljastukset tulivat jonkinasteisena yllätyksenä. – Vesi pysyi kesän koko ajan kirkkaana, vaikka kaikki kuormittavat tekijät, lämpö ja tyyni sää, olivat päällä. Harmaat ja byrokraattiset asiat, joissa ei ole mitään konkreettista näköpiirissä tai jos niistä ei löydy mitään fiksua ulostuloa. Hän on huomannut, ettei etukäteen ole ennustettavissa, kuka osoittautuu väärin perustein liikkeellä olevaksi. Muutoin Nurmisesta yritysten vastuunkanto on ainakin Suomessa pääsääntöisesti parantunut. Sen ensimmäisenä tavoitteena oli kemiallisen fosforinpoiston aloittaminen Pietarin suurimmilla jätevedenpuhdistamoilla. Alun perin Nurminen perusti säätiön 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun ja merihistorian kulttuuriperintöä. En arvosta rahaa, joka on yrittämättä tai spekuloiden ansaittu, hän sanoo. Itämeren suojelu tuntui luontevalta jatkumolta alkuperäiseen ideaan, vaikka se olikin melkoinen toimialaharppaus logistiikkaja huolinta-alan konkarille. ”Tuo ei tule ikinä onnistumaan” Nurminen sai kuulla monta kertaa, kun hän kertoi Pietarin suunnitelmistaan. Suomenlahden fosforikuormaa 60 prosentilla, Nurminen hehkuttaa. Ne elävät virtapaikoilla korallien pinnoilla. Millaiset asiat eivät saa sinua innostumaan. Kuvattu Intian valtamerellä.. Se oli riemuvoitto. Varsinkin vapaaehtoiset säätiön hallituksen jäsenet ovat antaneet omaa aikaansa suojelutyölle yhä uudestaan. Ne ovat vain puolen sentin mittaisia kaloja. Puhdas Itämeri-hanke lähti käyntii 2004 Nurmisen kansalaisaloitteesta. Niin ei käynyt. – Enää mun ei tarvitse tehdä hommia tylsien tai ikävien ihmisten kanssa. Esi-isieni varustamoaikoina menetettiin kokonaisia laivoja, Nurminen kertoo. Se olisi myös jokin luonnonsuojeluun liittyvä kohde, joka samalla voisi liittyä nuorisotoimintaan. Viidenkymmenen vuoden aikana hän on yritysmaailmassa joutunut toisinaan törmäämään niihin. Nurminen on lahjoittanut mielellään Itämeren suojeluun. Havahduttava kokemus oli sukeltaa ja huomata kuolleen merenpohjan eli ”mustaharmaan haituvaisen vellin” siirtyvän yhä ylemmälle tasolle. Tätä aja” On myös pinnallista vastuunkantoa, joka ei kohdistu oikeisiin asioihin.” tusta voisi käyttää myös Suomen talouden kohentamisessa. Mikä eläin on kiehtonut sukellusreissuilla. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Jyrkkä ei rahan piilottamiselle Epärehellisyys, sumuttaminen ja häikäilemättömyys saavat Nurmisen vihaiseksi. Nurminen oli lastensa kanssa Itä-Uudenmaan saariston ulkoluodoilla uimassa. Olet monialaisesti innostuva
Nurminen teki viimeiset viisi vuotta vaimonsa, tietokirjailija ja toimittaja Marjo Nurmisen kanssa loppuvuodesta ilmestynyttä Maailma piirtyy kartalle teosta. Maatalouden ympäristötuet eivät juuri hyödytä, koska niitä ei ole kohdennettu oikein. Nurminen pitää ihmisten keskivertotietämystä Itämerestä melko pinnallisena, vaikka ympäristötietoisuus onkin lisääntynyt. Oleellista on se, miten ihmiset jalostavat ja kehittävät niitä eteenpäin. Niin hän on itsekin tehnyt. . – En ole ollut siinä loistoisä, että olisin ollut paljon perheen kanssa, hän huokaa. Nurmisen kaikki lapset osaavat toimia niin luonnossa kuin merellä ja yhtä lukuunottamatta kaikki harrastavat sukeltamista. tiedonjulkistamisen valtionpalkinto elämäntyöstä 2008 . Itämerestä on valtava määrä tietoa ja hyviä tutkimustuloksia. – Tiedonvälitys viihteellistyy koko ajan. Huoli tiedonvälityksen laadusta Nurminen on kerännyt karttoja läpi elämänsä. Hän on huolissaan tiedonvälityksen pirstaloitumisesta ja pinnallistumisesta. 23 14. – En usko siihen, että raha olisi menestymisessä kaiken mittari. . Onneksi huolenaiheet ovat pienemmät kuin 10–20 vuotta sitten. naimisissa, viisi lasta, neljä lapsenlasta Juha NurmiNeN mikä on mittakaavaltaan merkittävää suojelua ja mikä tarpeetonta. Yritysmaailman tehtävistä Nurmisen ei ole ollut vaikeaa luopua. Keskivertotietämys pinnallista Suojelutyössä on paljon hyviä ja tärkeitä kilpailukohteita. Haasteena on ollut, miten saada päättäjät ja mahdolliset lahjoittajat ymmärtämään, Kolmimetrinen viiksihai öisellä Intian valtamerellä. merenkulkuneuvos, Sinisen reservin ansioristi . – Se oli hieno matka. Kotirauhakin säilyi, Nurminen naurahtaa. Sen sijaan muu luopuminen tuntuu haikealta. Sen ymmärtäminen ja sisäistäminen on ollut iso matka. Hän muistuttaa, miten moni asia on ollut yhteydessä Itämereen, kuten esimerkiksi viikingit, kaupankäynti ja tervan vienti. kauppatieteiden maisteri . Ihmisten on hankalaa jäsentää asioita ja journalistinen ote jää taka-alalle. Mitä nopeammin, sen parempi, Nurminen tähdentää. Luopumisen haikeus Lapset ja lapsenlapset ovat tulleet iän myötä Nurmiselle yhä tärkeämmiksi. Myös pirtun salakuljetus on yksi värikäs pala Itämeren historiassa. – En ole kovin hyvä kirjoittaja. Kartat ovat historiallinen peili moneen asiaan kulttuurissa. Nurminen näkee itsensä ennemminkin päätoimittajana kuin kirjoittajana. . Isä ei halua olla opettaja, vaan toivoo lasten oppivan esimerkistä. Vain vähentämällä ulkoista kuormitusta voimme sitä hidastaa. . Uskoa hyvään tahtoon Nurminen piti itseään alkuun harrastelijana kirjojen kustantamisessa. Taas Vatikaanin museo ja Pariisin kansallismuseo ovat olleet mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita merikulttuurin edistämisessä. – Asiat eivät odota. . – Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut toimia niissä viisaammin, Nurminen pohtii. Kirja oli Tieto-Finlandia-ehdok kaana. Nyt hän elää perhe-elämää toisella kierroksella. Tuuli voi heiluttaa ketä tahansa. Nurmisen yrittäjäsuvun neljännen sukupolven edustaja . Biologinen prosessi menee vääjäämättä yhteen suuntaan. Nuorimmat lapset ovat kouluikäisiä. syntynyt 1946 Helsingissä . . Nurminen katsoo vain vähän televisiota ja tietokoneen käyttökään ei ole hänelle se omin juttu. . – Historian taju on vasta vanhemmalla iällä eheytynyt ja muodostunut. Ruuhkavuosina hän ei ehtinyt viettää aikaa paljoa lastensa kanssa, koska yrityskuviot veivät mennessään. Helsinki-mitali 2011 . HuHtikuutA 2016 . Omimmillani olen visualisoinnissa. Siinä minulla oppaana on ollut karttojen maailma. Valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 2008 sai näkemään, että säätiö tekee oikeasti merkittävää kustantamistyötä. Yritysmaailma on opettanut, että on olemassa ulkoisia asioita, joille ei mahda mitään. John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja John Nurminen Oy:n ja Nurminen Logistics Oyj:n hallitusten jäsen . Juha Nurminen. Menestyminen on suhteellinen asia, joka riippuu ihmisestä ja näkökulmasta. Tämä käsitys lyö nuoria vastaan, vaikka he oppivatkin aiempaa enemmän ja paremmin. Historiallinen jatkumo alkaa kadota. Nurminen kuitenkin uskoo ihmisten hyvään tahtoon. Vähän aikaa sitten hän joutui kieltäytymään sulkapallon pelaamisesta kuopuksensa kanssa olkapään kuluman takia.
Äitini puolella ei ole ryppyjä. He ovat vaaleita ja silmät pienemmät. Kun katson itseäni, tiedän mistä ulkonäköni on tullut. HuHtikuutA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Hanna Pakarinen on laulaja. Se on mielenkiintoista. En toisaalta halua piilotella itseäni. Niihin aikoihin, jos alkoi tulla ahdistava olo, piti saada peili mahdollisimman nopeasti nenän eteen, niin en pystynyt punastumaan. Toivottavasti saan ne samat geenit. Työ-minä syntyy, kun laitan meikit päälle. Silmistä näkee aika nopeasti, jos ihmisessä on jotakin outoa. Tarpeeksi kauan kun tuijotat omaa kuvaasi, alkaa se muuttua oudon näköiseksi. Joskus hämmennyn, kun olen meikittömänä koirapuistossa höpöttämässä koirajuttuja, ja joku tunnistaa. Tunnistan ihmiset silmistä. Täytän pian 35 vuotta. Olen tosi erinäköinen kuin siskoni ja perheen naiset. Jos olen vaikka kipeä, silmäni menevät hailakoiksi, vaalean harmaiksi. Kasvot ovat oikeastaan ainoa asia, johon olen vartalossani tyytyväinen. Lapsena minulla oli sellainen leikki, että tuijotin itseäni peilistä, kunnes aloin näyttää mielestäni kummalliselta. Ei se oikeastaan pelota. Silmäni ovat siitä erikoiset, että ne vaihtavat väriä meikin mukaan ja joskus ihan olon mukaan. Samoin katson muita ihmisiä. Nyt jos ihmiset tuijottavat, ajattelen, että se johtuu ehkä työstäni. Silloin olen mielestäni se koiranulkoiluttaja, ”Siirin äiti”, joka tunnistetaan vain koirani Siirin omistajana. Mietin, että miltä oikein näytän muitten mielestä. Kasvojani pystyn hallitsemaan. kUVa Jari soiNi Hanna Pakarinen, 34 ”M uistan, kun tuijottelin lapsena itseäni peilistä. Minä olen iskän näköinen. Se on samanlainen kuin iskällä ja mummolla. Katson peilistä itseäni nimenomaan silmiin. 24 14. Olen huomannut, että kasvoihin on alkanut ilmestyä uurteita. Silloin olen selkeästi töissä. Teini-ikäisenä oli vaihe, jolloin punastuin helposti. Meikki: René Wilén, kampaus: Martti Uotila. Hämmästyn, koska olen silloin niin eri roolissa. Meillä on tosi paljon samaa. Kekkasin, että vaikka miten tuijotan itseäni peilistä, en koskaan pysty punastuttamaan itseäni. Punastumisesta pääsin eroon sen jälkeen, kun tulin tähän työhön. Varsinkin nauru. Se tulee sieltä. Hirveän epämiellyttävä tunne
Yllättikö stressi. – Kannattaa huolehtia perusasioista, mennä ajoissa nukkumaan, liikkua säännöllisesti ja syödä terveellisesti. – Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, mistä on kyse. stressi kuriin Jos huomaa itsessään pitkään jatkuneen stressin oireita, kannattaa katse kääntää työpaikalle. – Kalenteriin kannattaa etukäteen merkitä jokaiselle kuukaudelle yksi päivä, jolloin pysähtyy miettimään, että mitä minulle kuuluu. Ihminen herää aamuyön pikkutunneilla pohtimaan asioita. u u u Unionin kansallishymni on Beethovenin yhdeksännen sinfonian Oodi ilolle. Valitettava totuus tietysti on, etteivät ihmisoikeudet kaikkialla toteudu. Stressi aiheuttaa usein myös unihäiriöitä, ja yöunet ovat katkonaiset. Nora Vilva Demokraatti ” Työpaikan sähköposteja ei kannata tarkistaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Ranskan vallankumouksen ja ihmisja kansalaisoikeuksien julistuksen motossa vuodelta 1789 kiteytyy monien mielessä eurooppalainen arvopohja. – Monesti tuntuu, ettei työn kuormittavuuteen voi vaikuttaa. Se on hyvän työnteon tae, sanoo Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi heli hannonen. Kylmän sodan maailmassa yksikään silloisista jäsenmaista ei äänestänyt vastaan, mutta äänestämästä pidättäytyivät SaudiArabia, Neuvostoliiton blokki ja rotusorron alainen Etelä-Afrikka. Murheellisinta on, että eurooppalaisia arvoja ovat romuttamassa eurooppalaiset itse, eivät ulkopuoliset. Eipä riitä sekään eurooppalaiseksi arvoksi. 25 14. YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät 10.12.1948 yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen. Siinä lauletaan ”Alle Menschen werden Brüder” – ihmisistä tulee kaikista veljiä keskenään. Ojogabonitoo. Joskus parhaan vastauksen siitä voi antaa lähipiiri tai työtoverit. Molempiin on kirjattu esimerkiksi uskonvapaus, sananvapaus ja yhdenvertaisuus lain edessä. Tunnista oireet Stressin oireet vaihtelevat. – Stressi itsessään ei ole paha asia. Yli kaksi vuosisataa myöhemmin Euroopan Unionin neljällä vapaudella tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella. Innoitusta ranskalaiset olivat hakeneet Atlantin takaa, Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta vuodelta 1776. Isoja kokonaisuuksia ei ehkä voi muuttaa, mutta työn kokonaiskuormitus koostuu kuitenkin pienistä asioista, toteaa Hannonen. Jollain oireina ovat ärtymys ja lyhentynyt pinna, toisella heikentynyt keskittymiskyky. Työuupumus saattaa tulla ihmiselle yllätyksenä. TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Uhanalaiset eurooppalaiset arvot Viime aikojen hämmentyneessä keskustelussa viitataan usein ”eurooppalaisiin arvoihin” ja tarpeeseen puolustaa niitä. Jaksamista tukevat elämäntavat ovat yhtä tärkeitä kuin työkäytäntöjen tarkistaminen. Murheellisinta on, että eurooppalaisia arvoja ovat romuttamassa eurooppalaiset itse, eivät ulkopuoliset. Onko lepoa riittävästi ja antavatko omat vapaa-ajanviettotavat lisää energiaa vai kuluttavatko ne. Toisinaan lähipiiri huomaa stressin oireet aikaisemmin kuin henkilö itse. Onko meillä kuitenkaan edes yhteistä käsitystä siitä, mitä ne ovat. Kokemuksen syntyyn vaikuttaa keskeisesti henkilön asenne ja näkökulma. En edelleenkään ymmärrä, mitkä arvot olisivat pelkästään eurooppalaisia eivätkä universaaleja. Esimerkiksi jännitys ennen esiintymistä kohottaa vireystasoa, saa ihmisen keskittymään suoritukseensa intensiivisesti ja sitä kautta onnistumaan. HuHtikuutA 2016 Jäljet Kaarin Taipale Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunkitutkija ja kaupunkipoliitikko. – Jos yöuni on toistuvasti huonoa, siihen kannattaa ehdottomasti reagoida, sanoo Hannonen. Nyt ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan piikkilanka-aidoilla, mutta pääomat livahtavat vapaasti Panamaan. Myös ruokahalun kasvaminen tai väheneminen voivat olla merkkejä stressistä. – Stressaantuminen tapahtuu vähitellen, ja vauhti vain kiihtyy ja kiihtyy ikäänkuin huomaamatta, eikä kehon antamiin varoitusmerkkeihin kiinnitetä huomiota, Hannonen toteaa. Stressin kokeminen on yksilöllistä. Kun kuulee itä-eurooppalaisia tai ihan kotikutoisiakin kommentteja, huomaa, että oodin sanat ovat unohtuneet. Siksi on pakolaisia. Uhanalaisia eurooppalaisia arvoja puolustavien perussuomalaisten mielestä EU:n pitäisi olla pelkkä vapaakauppa-alue. Työn tauottaminen on tärkeää ,ja esimiehen kanssa kannattaa jutella, miten työn kuormittavuutta saisi kevennettyä. u u u yk:n gloBaali ihmisoikeUsjUlistUs sisältää kaikki tavoitteet ja arvot, joita pidämme koskemattomia: esimerkiksi vapaus, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, oikeus hakea turvapaikka ja oikeus kansalaisuuteen. Pitkään jatkunut liian korkea vireystaso sen sijaan lamaa toimintaa ja alkaa aiheuttaa oireita. Haastava tilanne vaatii voimavaroja, ja stressin avulla ihmisen vireystila kasvaa. Samoja ovat myös EU:n perussopimuksen arvot. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Ja niitä työpaikan sähköposteja ei kannata tarkistaa juuri ennen nukkumaanmenoa, vinkkaa Hannonen
HuHtikuutA 2016. 26 14
Paitsi että laulu on yksi komeimmista rakkaudentunnustuksista Stadille, siinä kiteytyy jotain olennaista koko toukokuussa avattavan uuden museon ideasta. Kuukauden päästä ovensa tuliteriin tiloihinsa avaava Helsingin kaupunginmuseo lupaa tarjota Elefanttikorttelissa jännittäviä tilaratkaisuja ja uudenlaista museoajattelua.. HuHtikuutA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Uusi kaupunginmuseo haluaa vedota tunteisiin Stadista, rakkaudella ”Et ehkä ymmärtää voi sitä milloinkaan mies miksi taksitolppaa tanssittaa, kun Leinon Einolle hän lausahtaa: kai rakastua saan vielä stadiin nukkuvaan?” Kuvat Jari Soini Tuo Hectorin sanoittama ja poikansa Olli Harman säveltämä kappale ”Nukkuva stadi” pitää löytyä uuden kaupunginmuseon ”Helsingin valitut palat” -osastolle tulevasta jukeboksista, jonne kaupunkilaiset ovat saaneet ehdottaa Helsinki-aiheisia biisejä. 27 14. Ken tästä käy, voi uuden riemun löytää
Idyllisellä Falkmanin pihalla mies viimeistelee pensselillä rauhallisen keskittyneenä komeita ikkunaluukkuja. Nyt isossa hankkeessa ollaan jo kalkkiviivoilla. Ovathan nuo paljon rennompia kuin ”hankepäällikkö” tai ” yleisöpalvelupäällikkö” ja linjassa uuden museon hengen kanssa, mutta valitettavasti tittelit eivät taida olla pysyviä. Tosin huoneessa, jonne tulee museon yksi ilmeisistä hiteistä eli virtuaalisin keinoin kaupungin historiaan tempaava Aikakone, on vielä tyyten tyhjää. Kivenheiton päässä päässä Sofiankadulla sijainneesta entisestä museotilasta luovuttiin ja toiminnot päätettiin siirtää Torikortteliin. Ainakin kaikki vanhemmat krunikalaiset tai kaupunginosan hallintokortteleissa työskennelleet muistavat tuon kuppilan legendaarisena kotiruokapaikkana. Sen kulmalla olevassa kaupungin vanhimmassa rakennuksessa Sederholmin talossahan on jo joitakin vuosia toiminut lasten oma museomaailma, Lasten kaupunki. Nukkuvalle ja valvovalle, kauniille ja rosoiselle, menneelle ja elävälle. – Me kutsumme ihmiset museoon viihtymään ja kohtaamaan toisia kaupunkilaisia, kiteyttää Ulla Teräs, jolla on uudistushankkeen ajan ollut käytössä muun museohenkilökunnan lailla pirteä titteli: reformirehtori. Uuden museon avajaisia vietetään kuukauden päästä 13.5. Se jouti aikoinaan varastoon tilojen käydessä ahtaaksi, mutta pääsee nyt kunnostettuna esille. Juuri tänne on tulossa se jukeboksi. Hän kertoo, että konseptin rakentelussa on ollut keskeistä, että kun Helsingin kaupunginmuseo kerran on Suomessa vapaan sisäänpääsyn uranuurtaja, uusi kokonaisuus on voitu suunnitella tämän vapaan pääsyn ehdoilla. Matala kynnys käydä sisään Helsingin uuden kaupunginmuseon rakentaminen yhteen kaupungin vanhimpaan kortteliin empirekeskustassa, kahden torin välissä, on ollut vireillä vuosia. Kun kiertelee salien sokkeloissa kolmessa kerroksessa, pääsee jo jyvälle siitä, että paljon kiinnostavaa on hahmottumassa. Kun reformi on saateltu maaliin, alkaa uusi arki. Jo on aikakin! Saman tilan katonrajassa katseen vangitsee Alku-baarin vanha valomainos. ”Helsingin valitut palat” -salissa on sentään jo kaupunki isoina palasina. Siis se historiallisen kantakaupungin pienoismalli, johon monet sukupolvet ihastuivat Hakasalmen huvilassa. Kaikuvaista on vielä neloskerroksen vaihtuvien näyttelyn tilassakin, jossa avajaispäivästä lähtien on nähtävänä kansainvälinen hittinäyttely ”Museum of Broken Relationships”, jossa kaupunkilaistarinoita kerrotaan eroihin liittyvien esineiden kautta. Kynnys on nyt matala, sillä suunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut halu kyseenalaistaa, mitä museossa voi tai pitää tehdä. Ja ehta jasso, siis pajatso. Perusrakenteet ja pinnat ovat jo kunnossa, mutta itse museoja näyttelyaineiston paikoilleen saattaminen on vielä vaiheessa. Koko korttelin remontti alkoi keväällä 2014 ja museon sisältöjä on suunniteltu kolmisen vuotta. Kaupunkilaisia on kuultu Uusi museo siis avaa myös konkreettisesti uusia näkymiä historialliseen Helsinkiin, kun Elefanttikorttelin kolme sisäpihaa avautuvat kaupunkilaisille. Uusi museokokonaisuus ei tarkoita vain uusia seiniä ja tiloja, vaan koko sen ilme ja konseptikin on pantu uusiksi. – Meidän wau-arkkitehtuurimme lähtee vähän hienovaraisemmista ja moni-ilmeisimmistä asioista kuten yllätyksistä, oivalluksista ja seikkailusta, jonka vähän sokkeloinen vanhaan kortteliin sijoittuva tila voi tarjota, kuvailee Ulla Teräs. Aikakoneesta Alku-baariin Kuukautta ennen h-hetkeä Torikorttelin – kaupungin eläinteemaisessa historiallisessa nimistössä Elefanttikorttelin – museotiloissa vallitsee vielä luova kaaos. HuHtikuutA 2016 Museokin pyrkii, kaupunkilaisten myötävaikutuksella olemaan rakkaudentunnustus Stadille. 28 14. Yhteen pitkänmalliseen huoneeseen rakentuva 1930-luvun katurekonstruktio on vielä autio, kivijalkaliikkeiden näyteikkunat ovat tyhjät. Sekin ehostuu museoreformin siivellä. Paitsi näyttely-, myös kaikki asiakastilat on suunniteltu uudesta lähtökohdasta. Ja kunnolla vietetäänkin, sillä museo on auki avajaisperjantaina vuorokauden ympäri. Uuden kaupunginmuseon neljännen kerroksen ”Helsingin valitut palat” -salissa on vielä luova kaaos, mutta jo pelkkä Alku-baarin valomainos ja historiallisen kantakaupungin pienoismallin (josta pala kuvan oikeassa alakulmassa) paluu näytille lupaavat hellän nostalgisia hetkiä museovieraille. Se voi nyt olla muutakin kuin perinteinen näyttelykierros. Ydinryhmästä löytyvät myös muun muassa ”visiittineuvos”, ”sanansaattaja”, ”teematonttu”... Ja mikä ettei, pitihän talossa ateljeetaan 1800-lopulla juuri taidemaalari Severin Falkman, jonka isä oli aiemmin perustanut kortteliin viinatehtaan. Pohjakerroksen seinäkollaasi herättää muistoja monissa sukupolvissa.
– Museon monenlaiset tilat ja erilaiset tunnelmat mahdollistavat tuon kaiken. Haluamme, että ihmiset rakastuisivat tähän kaupunkiin, sekä helsinkiläiset että muualta tulevat. On kiinnostava nähdä, miten kaupunkilaiset ottavat tämän omakseen ja rohkaistuvat käyttämään museota avoimena tilana. Teräs lupaakin, että Elefanttikortteliin voi tulla monenlaisella mielellä, inspiroitumaan, uppoutumaan historiaan tai ihan vaan viihtymään. Hyvänä esimerkkinä yhdessä tekemisestä on Helsingin valitut palat -näyttelyn osa, jossa kaupunkia esitellään skeittariporukoiden dokumentoimana. ” Me kutsumme ihmiset museoon viihtymään ja kohtaamaan toisia kaupunkilaisia.”. – Olemme myös haastatelleet ja havainnoineet, ja netissä on ollut avoin asiakaspaneeli, jossa on ollut yli tuhat osallistujaa. 29 14. – Haluamme jättää tilaa ihmisten omille ideoille. HuHtikuutA 2016 – Siksi on hieno juttu, että ennen virastokäytössä olleet tilat saadaan avoimiksi kaikille kaupunkilaisille. Ensinmainitussa hommassa kaupunginmuseon henkilökunta on kääntynyt avomielin kaupunkilaisten puoleen. Se on meidän tehtävämme, olemmehan ainoa museo maailmassa, joka keskittyy Helsinkiin ja helsinkiläisiin tarinoihin, reformirehtori kiteyttää. Se on tarkoittanut museoväen ja helsinkiläisten kohtaamista silmätyksin. Sen puoleen olemme kääntyneet aina, kun suunnittelussa on tullut eteen kysymys tai joku asia, johin olemme halunneet saada vähän laajempaa näkökulmaa, kertoo Teräs. Valmiina on jo graffiteista koostuva seinä. Teräs lupaa, että vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa jatkuu avajaisten jälkeenkin. Hän sanoo, että suunnittelussa on pyritty murtamaan museoiden perinteisen jäykkää tilahierarkiaa. Ja antaa sitä kautta kaikille mahdollisuuden muodostaa näkemyksensä siitä, mikä kunkin oma Helsinki oikein on. Että näin pitkälle on päästy, on tarvittu tuhoton määrä tunteja ja paljon porukkaa niin ideoimiseen kuin käytännön toteutukseen. Rolf Bamberg Demokraatti Kaupunginmuseon ”reformirehtori” Ulla Teräs esittelee opastetta, jossa kerrosnumero on peräisin vanhasta kolmosen ratikasta. – Kokonaisuutta on suunniteltu myös museovieraiden näkökulmasta, on mietitty, mitä erilaisia tarpeita ja motiiveja heillä museokäynnilleen on. Kaupunkilaiset päästettiin esimerkiksi penkomaan museon miljoonan valokuvan kuvakokoelmaa ja tekemään itse siitä näyttely. – Erityisesti me pyrimme herättämään tunteita
Aktiivisella taiteen seuraamisella molemmat kuitenkin hankkivat itselleen melkoisen asiantuntemuksen. Kauppaneuvos Raimo Heinolla ja rouva Raini Heinolla on molemmilla kaupallinen koulutus, ja päivätyö tehtiin Heinon tukussa. Siitä kiitos kuuluumuseon amanuensseille Mikko Oraselle ja Jari Björklöville. Galleria Ama, Helsinki Näkötorni – Reijo Hukkasen veistoksia Avoinna 24.4. Ehkä pitäisi olla. HAMin näyttelyssä on vain pieni osa kokoelman teoksista, 111 teosta ja 51 taiteilijaa. Heinon kokoelmassa on huomattava määrä veistoksia toisin kuin moJarmo Mäkilä: Nimetön, 1985 (Heinon kokoelma). Silti tämäkin määrä tarjoaa havainnollisen kuvan taiteemme kehityksestä viimeisten neljänkymmenen vuoden ajalta. Sen kokoajat eivät ole tehneet työstään numeroa. Myös abstraki taide ja erilaiset postmodernit virtaukset vetivät puoleensa. 30 14. saakka, ti–su 11–19. HuHtikuutA 2016 Kokoelmataidetta, esineitä ja piirustusta KUVATAIDE HAM – Helsingin taidemuseo Rakkaudella Heino Avoinna 28.8. Myöhemmin kerääjien joukkoon on liittynyt poika, taidehistorioitsija ja galleristi Rauli Heino. Sen sijaan muuta kolmiulotteista taidetta, installaatioita ja tilateoksia ei juurikaan kokoelmaan ole päätynyt. Valokuvaa hankittiin entistä enemmän 2000-luvun alusta lähtien. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Näille maalauksille HAMin korkeat tilat tekevät oikeutta. Heinon taidekokoelma on syntynyt vaivihkaa, miltei huomaamatta. Hanna Westerberg: Siinä näkijä, missä tekijä, 2015. Heinot ovat olleet valpaana ajan hermolla, he ovat valinneet keskeisiä teoksia kultakin vuosikymmeneltä. Näyttelykokonaisuuus on taitavasti rakennettu. Hänet on palkittu monin tavoin ja hänen julkisista teoksistaan tunnetuin Heinon kokoelmaan. Reijo Hukkanen: Näkötorni, 2016.. Kokoelma on kerätty lähinnä Helsinkiläisistä gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneilta, mutta mukana on tekijöitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. saakka, ti–la 10–17, su 12–17. Uusi ekspresionismi kiinnosti; moni tämän lajin suurikokoisista maalauksista päätyi nissa muissa yksityiskokoelmissa. Ja kuitenkin he ovat keränneet yli 1 400 kotimaista tai ainakin Suomi-aiheista teosta. Taidesalonki, Helsinki Uskalla haluta – Hanna Westerbergin maalauksia Avoinna 20.4. Ja niinpä kokoelma sisältääkin korkeatasoista nykytaidetta. Monet mukanaolevista ovat pitäneet näyttelyn Rauli Heinon galleriassa. Esineitten leikkiä Reijo Hukkasen teoksia ei ole HAMin näyttelyssä, en tiedä onko niitä Heinon kokoelmassakaan. Kokoelman kartuttaminen vilkastui 1980-luvulla. Äskettäin kokoelman tulevaisuuden turvaamiseksi on perustettu säätiö. Hukkanen on yksi tämän päivän merkittävimmistä taiteilijoista, vahvan omaperäinenkin
Nyt mukaan on tullut kiinnostavalla tavalla ihmishahmo. Myös henkilökuvat ovat tulleet mukaan. Maalauksen ja piirustuksen osuuskin on entisestäään lisääntynyt. Jossakin teoksessa on inhimillisiä piirteitä, toisessa taas jotakin selittämätöntä, mysteerinomaista, mikä jää askarruttamaan. Maalarinakin Westerberg on kuitenkin edelleen piirtäjä, ote on piirtäjän. Ne ovat hätkähdyttäneet katsojaa muun ohella sarkastisella huumorillaan ja suorasukaisella seksuaalisuudellaan. Uudet veistokset ovat aikaisempaa hienostuneempia ja tyylikkäämpiä. Maalauspohja on vaneri, puupiirtäjän työväline. Se toi vapautta ja liikkumatilaa myös taiteilijoille. Se on edelleen mukana. HuHtikuutA 2016 Kokoelmataidetta, esineitä ja piirustusta Kristiina Uusitalo on taiteessaan kulkenut esittävän ja ei-esittävän rajamailla. Hukkanen aloitti uransa maalarina, mutta jo vuosikymmeniä hän on rakentanut veistoksia tai kolmiulotteisia teoksia valmiista esineistä niitä työstäen ja tuunaten. Sävyt on ohuesti vedettyjä, raikkaita ja valoisia. Avoinna 15.5. Ne ovat olleet monitasoisia ja monia ajatuksia herättäviä. Minua on aina viehättänyt jokin sanoiksi taipumaton, joka on Hanna Westerbergin teosten takana tai teoksen ja katsojan välissä. Galleria Heino 24.4. Nyt mustavalkoisuuden sijaan on tullut väri ja taiteilija on siirtynyt sisältä ulos. Ehkä ainakin osittain tästä muutoksesta tulee näyttelyn nimi Uskalla haluta. Tmgalleria 17.4. Mutta ilmaisuvoimaisia Hukkasen teokset edelleen ovat. Muistan hänen uransa alkupuolelta Lapinlahden sairaalan interiöörikuvat ja myöhemmin teattereiden sisäkuvat. KUVATAIDE KUVATAIDE lienee Helsingin Musiikkitalon eteen sijoitettu veistos Laulupuut (2012). Ehkä se viittaa taiteilijan graafikon koulutukseen. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Irmeli Hulkko pohtii maalauksissaan erilaisia liikevaikutelmia sekä pinnan ja syvyyden suhdetta. Eivätkä värit räisky teoksissa. saakka. Teokset ovat olleet usein räväköitä ja ujostelemattomia. Ankarasta stalinismista päästiin eroon. saakka. Kolmiulotteisuutta alleviivaavat kappalemaiset muodot, joiden voimakkaat värit lisäävät esineellisyyttä, ovat kaikessa pelkistyneisyydessään komeita. Valmiita esineitä on edelleen mukana, mutta myös työstettyjä osia. Teoksilla on voimakas oma elämä, oma sanomansa, vaikka esineet uudessakin yhteydessä aina säilyttävät jotakin myös alkuperäisestä funktiostaan. Hän on kuvannut Helsingin Kruunuvuoren rapistuvia huviloita ja muitakin rakennuksia. Usein hänen raikkaista maalauksistaan on tunnistanut maisemallisen lähtökohdan. Didrichsenin taidemuseoon on koottu hieno valikoima tuon ajan neuvostotaidetta. Neuvostoyhteiskunnassa elettiin suojasään kautta 1950-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Seppo Heiskanen Heikki Marila: Kukat XIX, 2009 (Heinon kokoelma).. 31 14. saakka. piirtäjä maalarina Hanna Westerberg teki läpimurtonsa viitisentoista vuotta sitten suurikokoisilla hiilipiirustuksillaan. Hieno näyttely
Kahden ja yhden yön tarinoissa eri ihmiset kertovat omasta elämästään lähiössä kaatopaikan vieressä. Viikon visasankari on läpikirjallinen mies, sillä hän näyttää ansaitsevan leipänsäkin opettamalla aikuisille luovaa kirjoittamista Turussa. Epäilen aprillipäivän hengessä, että ’seura’ nuorten kirjailijoiden sisäpiirivitsi, jolla myös halutaan satirisoida kirjallisuupalkintoja, joita Suomeen on putkahtanut kuin suppilovahveroita sienimetsään loppusyksystä. Minäkertojia on laidasta laitaan noin 30. Hänen omat addiktionsa viinaan ja naisiin, mistä hän on kertonut avoimesti, sen sijaan eivät palkintoja keräisi. Hän sai EU:n kirjallisuuspalkinnon 2014 – ja nyt kun Monika Fagerholm, yksi toinen suosikeistani (joita on näemmä monta) sai Ruotsin Akatemian pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon, niin statuksen ja vähän hynänkin mitalla mitaten Riku ja Monika ovat siis tätänykyä Suomen parhaat kirjailijat!” Sirpa Taskinen avaa sen sitaat tivihjeissä mainitun kriitikkolau sunnon. Esikoisteos Kahden ja yhden yön tarinoita vaikutti tosiaan lupaavalta, eikä myöhemmistäkään romaaneista tunnu puuttuvan omaperäistä otetta. Jaksoin hivenen sitaattia pidemmälle, joten ehkä Riku Korhonen, hyvän ja huonon proosan taitaja.. Juuri näin kävi aikoinaan tällekin nyt kyseessä olevalle teokselle. Kirjaa voisi sanoa turkulaiseksi kaleidoskoopiksi, jossa näkyy elämän kirjo laidasta laitaan.” Ossi Lehtiö Tervakoskelta näyt tää sen sijaan valintansa tehneen. ”Rikun kirjat olivat jääneet minulta lukematta, joten nyt oli aika tutustua värikkääseen kirjailijaan. Kertomuksista löytyy niin kutsuttuja avaintilanteita, eli lapsuuden merkittäviä tapahtumia, joita ihminen myöhemmin eri tavoin toistaa. 1972) kirjailijanura sai lentävän lähdön, kun Antti Majander kehui pystyyn hänet ja hänen esikoisteoksensa Kahden ja yhden yön tarinoita (2003), joka voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. ”Istuskelin aika pitkään kirjastossa ja tutustuin Korhosen tuotantoon hyllystä löytyneitä teoksia lukemalla ja selailemalla. Turkulaiset ovat paikantaneet sen jonnekin Ilpoisten, Peltolan ja Ispoisten tienoille. Riku Korhonen, jolla on Suomen yleisin sukunimi, mutta joka muuten on enemmänkin spesiaalia. Seurasta ei löytynyt netistä tietoja, ei Hikipediastakaan, jolla on samanlainen vakavien asioiden karnevalisoimispyrkimys.” Espoolainen Pertti Vuorela on Panhelaisen tapaan tarttunut en nakkoluulottomasti uuteen ja en nenlukemattomaan. Se myönnettiin Korhosen kaunokirjallisuutta parodioivalla novellilla nimeltä ’Rakkautemme raivoavat rapahaudat’ (löytyy netistä). Luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa opettaneen Rikun teksti vetää hyvin ja polveilee yllätyksellisesti. Ja mikä. Sen vastapariksi Korhonen on keksinyt uudissanan tänäännyttäminen, eli pyrkimystä pysytellä pelkästään nykyhetkessä. Olen tavannut hänet Helsingin kirjamessuilla vuonna yksi ja kaksi. Sitä ennen tosin Huonon kirjallisuuden seura oli palkinnut hänen erään novellinsa. Teksti avautuu alkuun hieman hankalasti, kun kertojien henkilöllisyys ei aina selviä.” u u u Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen epäilee, että Korhosen toisen huomattavan palkinnon takana ly mysi salaseura. Heikosti tunnettiin mies, joka on sentään saanut palkinnot sekä Suomen huonoimmasta novellista että parhaasta esikoisteoksesta. Veikko Huuska Ikaalisista kertoo, kuka. ”Joskus on hyötyä niin sanotuista lukematta jääneistä kirjoista. Yhdistävänä tekijänä voisi kuitenkin pitää turkulaista lähiötä. Viidellä romaanilla sekä joukolla novelleja ja runoja saatujen palkintojen joukossa on Huonon kirjallisuuden seuran palkinto vuonna 2000. Pysähtyikin sit ten tykkänään puolen tusinan koh dalle. En hämmästyisi, jos Korhonen itse olisi yksi Huonon kirjallisuuden seuran takapiruja. 32 14. Riku Korhosen ansioluetteloon kuuluu tähän astiseen tuotantoon nähden aika runsaasti palkintoja. Mitään yhtenäistä juonta ei teoksesta löydy. HuHtikuutA 2016 ”Tänäännyttäjä” tarttuu nykyhetkeen Ve ikk o So m erp uro Hiljaisen viikon vastausvauhti, huo limatta anteliaasti suodusta lisävii kosta, oli hiljainen. ”Riku Korhosen (s. ”Se on sitten tämä ’rakkauden tunari’ ja ’rakkauden puoliintumisajan’ ikuinen pohtija. Valittaen on tunnustettava, että paljon mieluummin luen 800 sivua SAK:n historiaa kuin useita nykyproosaan luettavia kirjoja. Riku on kirjoittanut sekä Helsingin Sanomiin että nyttemmin Imageen, molemmista olen lukenut. Muistelen että tämä visateksti olisi hänen ’Kahden ja yhden yön tarinoista’, jotka ovat hieman erilaisia kuin Tuhannen ja yhden yön tarinat tai Meren ’Yhden yön tarinat’ – vaikka teema tietysti sama: ikuinen. Kahden ja yhden yön tarinoita koostuu erillisistä pikkunovelleista, jotka tapahtuvat Turussa
Arkipäivässä Helenalla ongelmia, esteitä riittää. normipoikkeamien maailmasta Neljäntienristeyksestä tuttu kätilö Maria, nyt mummu, ja hänen tyttä rensä Lahja muistuttavat aiemmista tapahtumista. Sellainen mies! Heidän pieneen kotiinsa eivät sopisi suuren maailman ristiriidat. Silti jyrkkienkin ajatusten hankaama yhteys on viime kädessä kestävä. Hänen paetessaan miehensä luota sanoi oma viisas äiti: ’Lähde vain, jos tahdot. Eikä perhekään heitä joka kään teessä myötäile. Hele nan pianonvirityskohtaus on täynnä kauneutta ja puhtautta, aivan ih meellinen hetki. Palkinto vaihteeksi Veikko Huuskalle. Jo pelkät aikamuo dot muokkaavat kerrontaa. Lujaluon toisuus ja suoruus saavat lisäkierrok sia kovasta kohtalosta. Lisäksi on terveellistä törmätä työympä ristöjen asenteisiin homoseksuaa lin näkemänä. Mielen, kodin ja ympäristön maisema on so kean kokemana uudesti edessä. Maailma on nyt toisella tapaa kova, saksalaiset ovat pohjoi sessa, evakkotiet, poltetut ja raken netut talot ja kylät, sijaisasumiset tuttuja. Kuka hän on, mistä teoksesta pätkä. Kaiken kaikkiaan tarina henki löineen kasvaa syvyyssuunnassa. Yksi jakso on ylitse muiden. Matti Saurama Elämän iljanteinen tie KIRJAT Tommi Kinnunen: Lopotti WSOY 2016, 368 s. Mutta onnellinen ei romaanin loppu ole. Tuomas suuntaa kauppakorkea kouluun. Käytyään ensin sokeainkoulun Helena jatkaa pianonsoiton opis kelua ja päätyy pianonvirittäjäksi. Kyse on siis Riku Korhosen (1972), joka on toki melkoisen ansioitunut kirjoittajana sekä myös opettajana, kuten toinenkin turkulainen kirjailija Tommi Kinnunen, jota myöskään en ole jaksanut loppuun saakka lukea.” Oikeat vastaukset pudottelivat myös Juhani Niemi Hangosta ja Unto Vesa Tampereelta. Merkitykset, havait tava ja elämän kosketus ovat nyt herkemmin rekisteröityjä. Kinnusen kyky käsitellä tavan omaisesta poikkeavaa tekee paikoin kipeää, välillä hän taas tuhlailee kos kettavasti hellyyttä. Ainoita epäilyk sen hetkiä on homoseksuaalisuuden lähikuvauksessa. Älä kuitenkaan ihmettele, jos peikon paikalle ilmestyy kyyhkynen, jolla on kotkan kynnet.’ Aivopeileistä karkasivat esiin toisen avioliiton hurmat. Vaikka onnen häive väläh tää joskus kaiken yllä, monta oppia on opittavana. Ne hei jaavat tarinan kulkua, keventävät vaikeuksien keskellä. Tuomas tun nistaa suuntautumisensa vaikeudet voimakkaina. Sen kestää. Sitaatti on novellista, jota on luon nehdittu kirjailijan ”omaksi Säädylliseksi murhenäytel mäksi”. Perhe on ”tiukasti ole massa kuin maa ja taivas ja sinertä vät vaarat”. Leikkisä satuilu kyllä käy mur heen kevennyksestä. Temaattisuus vahvistuu, rytmitys tihenee ja sel kiytyy alkupuolen hienoisesti etsi vien käänteiden jälkeen. lukemisen turhautunut kokemus oli niin voimakas, että se toi asiat helpohkosta esille. Isä on sodasta hengeltään haavoilla. HuHtikuutA 2016 VIIKON 15 SITAATTI Tällä viikolla esiin noste taan ehkä monilta unohtu nut tekijä, joka kuitenkin oli maamme itsenäisyyden alku vuosikymmenten luetuim pia kirjailijoita ja myös sekä erään edelleen voimissaan olevan vientiyrityksen että kansalaisjärjestön perustaja. Mutta mitä pitemmälle tarina etenee, sitä luontevammaksi ja vah vemmaksi ote käy. Lahjan tyttären, so kean Helenan, huomassa on veli, Johannes. Viimeinen kuvaus Helenasta kasvaa kuin vastakohdaksi kaikelle tälle hy välle. kipeää ja hyvää tekevää kaunokirjallisuutta Kirjailijan taituruutta voi kuvata monella tapaa. Yhdelle palkinto. Henkilökohtaisuus saa vielä lisää syvyyttä lapsen saamisen ja lapset tomuuden kysymyksessä. Kun tarina etenee, Helena ottaa pääosan, toiseksi kapuaa Jo hanneksen poika Tuomas. Romaanin lukuja luonnehtivat lai naukset tutuista lauluista. Jussi Vierimaa Tommi Kinnunen on noussut rytinällä romaanillaan prosaistiemme kärkikaartiin. Vastaukset osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa PL 338, 00531 HKI viimeistään 20.4. Tarina on an kara, elämän lait ylittävät yksittäi sen ihmisen, suvun ja ajan hennot haaveet. mennessä. Sillä on raskasta ”elää vain yhden ominaisuuden varassa.” Tommi Kinnusella on ilmiömäi nen myötäelämisen lahja, tarkka vaistoinen sydän sykkii vahvaa verta vaikeuksien ja raskauden keskellä. Hän tunsi viehtymystä myös yliluonnollisiin asioihin, mikä näkyi hänen teoksissaankin, joissa keskeisellä sijalla oli vat avioliitto ja sen ristiriidat. Kinnunen ei kelpuuta melodra maattisuutta freskonsa maalaami seen. Jaksot etenevät joskus vähän opetellun tuntuisesti, aiheen muokkaus on vielä kesken. Ei ihme, että hän ajattelee, miten ”haus kimmat tapahtumat on eletty ennen häntä”. Lopotti on jatkoa esikoisromaa nille Neljäntienristeys. Apu on lähellä, ym märrystä on. Kestävät ihmis suhteet ovat kiven alla, yksinäisyys uhkaa, outo sairaus vaivaa. Suvussa ei enää ”melkein tehty”, nyt tähdättiin ammattiin. kainuulais lähtöinen perheyhteisö, sukukunta, on siirrähtänyt vuosikymmenet eteenpäin. Lapsen hankkiminen on yksi tuska lisää. He elivät vain toisiaan varten – ja poikaa tietysti, jonka hän oli tuonut mukanaan ensimmäisestä avioliitostaan.” Kirjavisa kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Tommi Kinnusen romaanin ”Lo potti” keskeinen teema on erilaisuu den olemus normien maailmassa. Jos vaikka sisustusta esittelisi näkevä, kalseata olisi. Vaikka kumpainenkin on elä mässään nurkkaan ajettu, lannistu mattomuus kantaa heitä. En kiellä, en käske. Tuotantoon kuului niin ro maaneja, näytelmiä, novelleja kuin aforismejakin. Lasta hänkin toivoo. ”Hänen ensimmäinen miehensä, itsekäs tyranni, seisoi hänen edessään kuin eilen nähty. Kunniaa sille ei tee mieli tehdä. Poikkeuksellisen eläytyvä sormenpääkosketus, ylväs, hienovireisesti nostatettu tunnelma. Helena ja Tuomas edustavat niin sanottuja normipoikkeamia, Helena sokeutensa, Tuomas homoutensa vuoksi. (rb). 33 14
Isän päivä -näytelmän takana on suomalaisten visusti syliinsä sulkema Tuomas Kyrö (s. 1974). Tuomas Kyrö on taustatyönsä tehnyt: viittaukset historiaan tai sen ja nykyhetken vertailut ovat äärimmäisen tarkkoja ja sivaltavat mehevin keinoin. Iällä ei siis ole väliä – suomalaista samaistumista tapahtuu varmasti kaikilla. Samaa tarkkanäköistä havainnointia on myös Isän päivä -tekstissä. Tämä 1980-luvun lapsi on vähän kuin Mielensäpahoittajakin: ei välitä viiden euron latte-kahvista ja ruokaympyrän täyttävät varsin hyvin peruna ja jauheliha. Noora Isoeskeli mittunut ukko ja erittäin lapsellinen isä.”. Hän yrittää herätellä omia lapsiaan tajuamaan 2010-luvun yltäkylläisyyden. Miehen elämä pyörii kolmen lapsen, teini-, tarhaikäisen ja sylivauvan, kanssa. 34 14. Kyrö kertoo käsiohjelmassa idean tekstiin syntyneen hänen omien lastensa kautta. Yleisön keski-ikäiset hyrähtelivätkin lämpimästi ja välillä huudahtivat: ”Totta, noin se meni!”. Tällainen on aika lailla myös näytelmän isä. Kyrö huomasi koko ajan muistelevansa vanhoja aikoja, jolloin luksusta ei ollut: ”Olin samanaikaisesti menneisyyteen ju-viittauksia tai kommentointia neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin kulmakarvoista. Toisessa näytöksessa tyyli on hieman erilainen – syvempi ja synTeaTTeri Linnateatteri, Turku Tuomas Kyrö: isän päivä Dramatisointi ja ohjaus Petteri Summanen – Lavastusja pukusuunnittelu Susanna Kasanen – Valot Esa Näykki – Ääni Marko Korkeaniemi – Roolissa Matti Ristinen Matti Ristinen tulkitsee roolinsa Isän päivä -näytelmässä lempeän uskottavasti. Linnateatterimaisesti lava ei taaskaan pursua näyttelijöitä, vaan nyt luotetaan yhden miehen karismaan. Näyttelijänä on sympaattinen Matti Ristinen. Hän on turkulaisille tuttu kaupunginteatterista, jossa aloitti ammattilaisuransa 1990-luvun lopulla. Lavastus kuin sielunmaisema Vaikka näytelmäteksti etenee soljuen loppuun asti, sen muoto alkaa ensimmäisen näytöksen lopulla uuvuttaa. HuHtikuutA 2016 Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) Kyrön ironinen kaipuu 80-luvulle Turkulainen Linnateatteri jatkaa kantaesitystensä sarjaa näytelmällä Isän päivä. Palkittu kirjailija on erityisen tunnettu Mielensäpahoittaja-teoksistaan, joissa hän onnistuu taustoittamaan tietyn sukupolven suomalaisuuden ytimen. Ristisellä on myös tatsia yksinpuheluun, koska uralta löytyy monologiesityksiä, kuten Aleksis Kiven Kullervo. Tuntuu, että Matti Ristisen ajoittain monotoninen yksinpuhelu saisi riittää ja vastanäyttelijä olisi tervetullut. Vaikka itse en muista 1980-luvusta juuri mitään, löydän Kyrön isä-hahmosta omia vanhempiani ja hänen vanhemmistaan omaa vaariani. Lapset eivät kuitenkaan jaksa kuunnella isänsä inttihorinoita, ”Kahdeksan surmanluotia”. Vaimo on uranainen, joka yrittää patistaa myös miestä työelämään
ja to 28.4. Upeana peilinä nuorisopowerille on tamperelainen, Kansallisteatterissa 22-vuotisen uran tehnyt veteraaninäyttelijä Tuomas Mattila, 83, jonka ilmestyminen lavalle antaa esitykselle oman herkullisen perspektiivinsä. On ilo kertoa, että klubiteatterin katsomosta ei esityksen jälkeen poistunut Tampereen yöhön kyyninen setämies vaan mieleltään raikastettu, teatterin ja erityisesti musiikkiteatterin hyvään huomiseen taas uskova ihminen. Sen mahdollisuuden he ovat ansainneet. u u u Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistuotantona syntynyt esitys ”6000 päätöstä” on melkoinen voimannäyttö musiikkiteatteriopiskelijoilta. Rolf Bamber g Aforismi välipalaksi Enemmän kuin ystäviä hauskanpitoon ihminen tarvitsee kavereita tylsyydensietoon. En mennyt TTT-klubille tällä kertaa ammattikatsojan ja kriitikon asenteella vaan vapaaajanviettäjänä, mikä oli varmaan kaikkien kannalta hyvä. Aluksi lavalle on rakennettu hyvin suomalaisittain tyylitelty keittiö ja olohuone. u u u 6000 päätöstä on paitsi hyvin ja ihastuttavan epäkonventionaalisin tavoin tehtyä musiikkiteatteria, myös oivallinen näkymä sellaiseen teatterikenttään, joka ei pääse paistattelemaan kirkkaimmissa valoissa. Yhteistyö ohjaaja Petteri Summasen kanssa näyttää toimineen. ”6000 päätöstä” on melkoinen voimannäyttö musiikkiteatteriopiskelijoilta. Eri kokoisista laatikoista syntyy elävä lavastus, jota Ristinen tyylikkäästi muuntelee. Vaikka Sillanpään teksti ei pengo ehkä kovin syvältä esityksen hahmojen joissain kohdin pakkomielteistä esiintymishinkua, kokonaisuus avaa kutkuttavan kurkistusluukun suurelta yleisöltä piiloon jäävään maailmaan. Isän huomatessa oman rajoittuneisuutensa ja ehkä pienen paikallaan junnaamisen lavastus on karumpi. 35 14. Lava täyttyy pienieleisyydelläkin Pidän Ristisen näyttelemistyylistä. Voi olla, että 6000 päätöstä näyttää osin siksikin niin hyvältä lajissaan (mutta lähtee se osaamisestakin, paljon). ”Työvis” on yhteistuotannossa antanut esitykselle estradin ja tekniikan, siis myös ne kirkkaat valot, jollaisissa tällaisilla opiskelijatai harrastajaproduktioilla on harvoin mahdollisuus näyttäytymään. Uskon niinkin, että tällaisessa yhteispelissä myös win win -ajattelulla on sijansa. 6000 päätöksestä on TTT-klubilla vielä kaksi esitystä, la 23.4. Vielä kun tällainen produktio saisi täyden panostuksen teatterin markkinoinnilta. Itävallassa yli 35 000 nidettä myynyt kirja sisältää ennen julkaisemattomia valokuvia ja muun muassa muotiguru Jean-Paul Gaultierin kirjeen Conchitalle. Parrakkaan drag-artistin lausahdus Euroviisu-voiton hetkellä, ”Meitä ei voi pysäyttää”, oli piikki homofobiselle Venäjälle ja ItäEuroo palle. Hän luottaa rauhalliseen ja pienieleiseenkin tulkintaan, vaikka koko lava on hänen käytössään. En siis tippakaan yllättyisi, jos jo pian saamme nähdä joitakin 6000 päätöksen nuorista esittäjistä TTT:n tulevissa musikaaleissa tai musiikkiteatteriproduktiossa. Itseironia on hyvänä työkaluna koko ajan matkassa. HuHtikuutA 2016 Setämies ja nuori rytmi P iipahdin pääsiäisen jälkeisellä lomaviikollani Tampereella, ja kun teatterikaupungissa kerran olin, päätin käydä vilkaisemassa yhden esityksenkin. Sillanpään TAMK:n musiikkiteatteriryhmälle varta vasten kirjoittama esitys 6000 päätöstä hurmaa ja hauskuutta mutta myös pysäyttää pohtimaan, millaisia kynnyksiä joku kanssaeläjä on valmis ylittämään päästääkseen esiintymään. Heidän ohjaajanaan on toiminut Jemina Sillanpää, monipuolinen ammattilainen, joka on koulutustaan (näyttelijä) vastaavien töiden ohella ehtinyt tehdä paitsi esiintyvän muusikon ja ohjaajan hommia, myös toiminut kouluttajana eri tasoilla ja ollut mukana erilaisissa teatterivetoisissa yhteisöprojekteissa. Elämäkerta onkin kasvutarina heiveröisestä itävaltalaisesta maalaispojasta, joka vaikeuksista huolimatta nousi maailmanluokan tähdeksi. Tosin olin liikkeellä – myönnetään – vähän setämäisellä ”katsotaanpa, mitä nuoret ovat saaneet aikaan” -moodilla. Siitä ikään kuin koe-esiintymistilanteesta käynnistyvässä jutussa on pohjimmiltaan kyse: näyttämölle pääsyn palosta, rooleissa olemisesta, rooleille elämisestä, rooleihin takertumisesta. Teos on aiemmin käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi, portugaliksi ja ruotsiksi. Conchita Wurstin elämäkerta ilmestyy myös suomeksi Into Kustannus julkaisee vuoden 2014 Eurovision laulukilpailussa kohauttaneen ja myös koko kisan ”Rise Like a Phoenix” -laulullaan voittaneen Conchita Wurstin elämäkerran ”Minä, Conchita – We are unstoppable”. Thomas Neuwirthin lapsuusja nuoruusvuodet eivät olleet helppoa aikaa syrjinnän ja kiusaamisen vuoksi. Laulu-uran lisäksi Conchita Wurst on noussut muoti-ikoniksi kautta maailman. Siksi paitsi tekijöiden, myös katsojien on syytä tervehtiä ilolla TTT:n kädenojennusta ammattikorkeakoulun suuntaan. Ellinoora Sandell Lue Demokraatti.fi -verkkolehdestä arviot myös Helsingin kaupunginteatterin esityksistä Ve nus turkiksis sa ja Sylvia sekä Kom-teatterin Hamletin koneesta ja Tampereen Yt:n, Legioonateatterin ja Tukkateatterin Mustasilmä susannasta.. (Demokraatti) kempi – jolloin näytelmä saa uutta draivia. Ristinen on samaan aikaan uskottava sekä reppanana perheenisänä, joka joutuu uimahallissa kyseenalaistamaan kainalokarvansa että rakastavana perheenisänä, jonka huolehtiminen on täysin oikeutettua joidenkin nykyajan täysin hullujen ilmiöiden keskellä. Nyt se on teatterin repertuaarissa aika lailla marginaalissa, eikä tosiasissa edes repertuaarissa, vaan ikään kuin varsinaisen ohjelmiston liitteenä. Conchita Wurst, alias Thomas Neuwirth, säväytti miljoonia Euro viisukatsojia ympäri Euroopan upeaksi naiseksi pukeutuneena parrakkaana laulajana. Mutta päänavaus on joka tapauksessa lupaava, ja uskon, että TAMK:n ryhmä on ikionnellinen jokaisesta esityspaikasta, jonka se TTT-klubin ohjelmakartalla on saanut
Yhdysvaltojen pelossa saksalaiset rajoittivat sukellusvenesotaansa. ”Sussexia” vastaan. Työmies 14.4.1916 Spekulointia höyrylaiva Sussexin upottamisesta Englannin kanaalissa liikennöinyt matkustaja-alus, ranskalainen hl. Minä olin ykkösmetsuri joka ikisellä luoteen metsätyömaalla ja minä olen ollut ykköspeluri Korean sodasta asti ja minä olin jopa ykköskitkijä sillä Pendletonin papufarmilla – joten jos minun täytyy ruveta pöpiksi, minä jukolauta olen pöpien pöpi.”. Sussexia luultiin miinalaivaksi. Silloin Yhdysvallatkin sai tarpeekseen ja lähti sotaan. Sussexin upottaminen maaliskuussa 1916 oli toinen merkkipaalu. Saksalaiset olivat julistaneet Britannian lähivedet sotatoimialueeksi, jonne tulleet laivat voitiin upottaa ilman varoituksia. Myöhemmin paljastui, että asialla oli saksalainen sukellusvene UB-29. päivän Työmiehessä kohistiin vielä siitä, että Saksa kiisti upottaneensa Sussexin. Lusitanian arvioidaan olleen yksi lähtöpiste siinä tapahtumien ketjussa, joka johti siihen, että Yhdysvallat liittyi maailmansotaan. Associated Pressin langattoman sähkölennättimen välityksellä Berliininstä saaman sähkösanoman tietojen mukaan tunnustaa Saksan hallitus Yhdysvalloille antamassaan nootissa, että saksalaiset vedenalaiset veneet ovat upottaneet höyrylaivat ”Englishmanin”’ ”Eagle Pointin” ja ”Ingenier Berbindelin”, koettaen samalla tukea vedenalaisten veneitten toimintaa sota-aikana voimassaoleviin lakeihin vetoamalla. 13 p. Lusitanian mukana kuoli 1 198 ihmistä. Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson uhkasi Saksan hallitusta diplomaattisilla toimilla, mikäli se ei lopeta hyökkäyksiä siviilialuksia vastaan. Huhtikuun 14. Saksa yritti aluksi kiistää upottaneensa Sussexin mutta joutui lopulta myöntämään tapauksen. Edelleen ilmotetaan nootissa, että saksalainen vedenalainen vene tosiaankin on upottanut torpedon avulla erään höyrylaivan Sussexin lähistöllä, mutta Saksan hallituksen saamien epäämättömien todistusten mukaan ei vedenalainen vene ole hyökännyt hl. Tämä niin sanottu Sussex-lupaus piti vuoteen 1917. Suurempi kohu oli noussut jo vuoden 1915 toukokuussa, kun saksalainen UB-20 upotti valtamerikyntäjä Lusitanian. Sanomalehti Temps julkaisee Saksan nootin Yhdysvalloille ja lisää, että Ranskan hallituksella on hallussaan asiakirjoja, joista näkyy sen vedenalaisen veneen nro ja komentajan nimi, joka upotti Sussexin./--/ Vedenalaisten sota New Yorkista, huhtik. Keskustelua sukellusvenesodasta käytiin kuitenkin koko ajan vuonna 1916 Työmiehenkin palstoilla. 13 p:nä. Sukellusveneet olivat tulleet sotanäyttämölle vasta vuoden 1915 alussa. saksa kiisti – mutta antoi lupauksen Sukellusveneiden käytöstä siviilialuksia vastaan taitettiin peistä Lusiatanian upottamisesta alkaen. 13 p:nä. maaliskuuta 1916. Saksan epäonni muun muassa Verdunin taistelussa voimisti spekulointia siitä, että Saksa lähtisi rajoittamattomaan sukellusvenesotaan. Uusi ase osoittautui tehokkaaksi. 36 14. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen sukellusveneen upottama matkustajalaiva. Sussexin upottamiseen, ilmotetaan pätevästä lähteestä Washingtonista, etteivät amerikkalaiset valtiomiehet ole tutustuneet Saksan uuden nootin sisältöön, joka ei millään tavoin muuta Amerikan näkökohtia asiassa. Romaanissa tapahtumat tarkasti rekisteröivä näkökulmahenkilö on kuitenkin skitso intiaani, vaikeneva tarkkailija Chief. Torpedoisku oli varsin tehokas. TUlKINTA ROlF bAmbERg mitä se on: Elokuvassa Jack Nicholsonin virtuoottisesti näyttelemä McMurphy olikin kiistaton ykkönen, mutta ei välttämättä pöpiydessä vaan kirjailija Keseynkin hyvin tunteman hourulasysteemin vastustuksessa. Luotettavat tiedot onnettomuuksista, joita saksalaisten tapa käydä vedenalaista sotaa on aiheuttanut Lusitanian upottamisesta saakka, pakoittavat nyt Amerikan hallituksen uudestaan, entistä pontevammin kääntymään Saksan puoleen. ”Minä olen ollut poissa kauan” hän sanoo viimeisiksi sanoikseen paetessaan mielisairaalasta. Yhdysvallat tulevat nyt sanomaan viimeisen sanansa kysymyksessä, joka koskee laittomia hyökkäyksiä sellaisten rauhallisten laivain kimppuun, joissa on Amerikan kansalaisia. Sussexin upottamisjuttu Lontoosta, huhtik. Kyseessä oli vahinko. Associated Pressin saaman sähkösanomat johdosta, minkä mukaan Saksan nootti nojautuu vahvistamattomien tietoihin, etteivät saksalaiset ottaneet osaa hl. Toukokuussa 1916 Saksa julisti rajoittavansa sukellusvenesotaa ja lupasi olla hyökkäämättä siviilialuksia vastaan. Dorling Kindersley ”Minä olen tottunut olemaan ykkönen. HuHtikuutA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus KEN KEsEy: yKsI lENsI ylI KäENpEsäN (ONE FlEw OVER ThE CUCKOO’s NEsT, 1962, sUOmENNOs RIsTO lEhmUsOKsA) . Laivalla sai surmansa 25 amerikkalaista siviiliä. Sussexin upotuksella oli merkitystä ensimmäisen maailmansodan histo riassa. Lusitania upposi 18 minuutissa. Sussex torpedoitiin upoksiin 24. Lusitanian upotus aiheutti kuitenkin kansainvälisen kohun ja sitä käytettiin aktiivisesti Saksan vastaiseen propagandaan. Parisista, huhtik
Kyllä siellä eduskunnassa on välillä aikamoista riitelyä. Ei edes kurja sää. Maitokin silloin jäätyi, mutta hyvin pärjäsimme. Usein keitin kahvia kotona ja vein sitä sitten pyörällä demariteltalle, toki joskus kahvi haettiin myös autolla. – Toimimisesta järjestötehtävissä tuli minulle elämäntapa. – Aiemmin olin pääemäntä, nykyisin vedän käsityökerhoa. Kudomme tosi kauniita sukkia ja lapasia, joita myymme sitten myyjäisissä. – Katselen esimerkiksi televisiosta kyselytuntia. Olemme saaneet näin mukavasti tuloja eläkkeensaajien toimintaan. Olen tällainen perusdemari, joka on nauttinut yhteisestä toiminnasta. Nuoruudessaan hän oli tuttu näky myös koripallokentillä pelatessaan Keravan Tovereiden joukkueessa. HuHtikuutA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Supermummo PaLsTaLLa esiTTeLeMMe sd-Liikkeen korvaaMaTToMia TausTavoiMia Kahvinkeittäjä-Anjaa ei pakkanenkaan pysäytä Keravalainen Anja Kauppi, 83, liittyi 40 vuotta sitten Keravan työväenyhdistykseen. Markku Lahikainen Demokraatti. Mutta hän on toiminut aktiivisesti Keravan eläkkeensaajissa, jonka jäsenenä hän on ollut 27 vuotta. Ja se minua harmittaa, että esimerkiksi lapsiperheet ja eläkeläiset kärsivät kovasti Sipilä hallituksen leikkauksista. Ensimmäinen järjestötehtävä oli keittää porukoille kahvia vapputapahtumassa. – Kerrankin vaalikamppailun aikana oli hirveen kylmä. Toivon, että SDP olisi nykyistäkin vahvemmin tavallisten ihmisten asialla. Ja tätä tehtävää hän on hoitanutkin lukemattomat kerran erilaisissa tilaisuuksissa. Tulen isosta perheestä ja olen sosiaalinen luonne. ” Paukkupakkasella maitokin jäätyi demariteltalla, mutta silti tarjosimme ihmisille kahvia. Järjestötyö on ollut elämäntapa Anja Kauppi on elänyt yli 30 vuotta leskenä ja lapset ovat maailmalla. Käsityökerho on ollut kauhean kiva asia. 37 14. Viime syksynä olimme myymässä kaupan aulassakin kahtena päivänä. Anja seuraa yhä paitsi kotikaupunkinsa asioiden hoitamista myös valtakunnantason politiikkaa. Alkuvuosina kahvi keitettiin tietenkin Saludosta, myöhemmin Juhlamokasta. Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle hirveän paljon sisältöä elämään, ja on ollut Anja Kauppi on yhä tuttu näky demariteltalla keskustelemassa ihmisten kanssa. Ostin isot kengät ja tungin niiden sisälle sanomalehteä lämmikkeeksi. sosialidemokratia oli helppo valinta Sosialidemokratia oli Anja Kaupille aikoinaan luonnollinen valinta. Anja on käynyt koulunsa Keravalla ja työskennellyt siellä Elannon kaupan myyjänä 40 vuotta. Hän on toiminut viime vuosituhannen puolella myös kaksi kautta valtuutettuna ja 12 vuotta kirkkovaltuutettuna. Kun demariteltalle on tarvittu kahvinkeittäjää, mikään ei ole ollut Anjalle este. – Olen toiminut etupäässä taustajoukoissa, keittänyt demariteltalla kahvia, myynyt arpoja ja jutellut ihmisten kanssa. – Sydän on sykkinyt aina demareille. – Tunnen paljon keravalaisia, ja heidän kanssaan on ollut mukava keskustella myös yhteiskunnan asioista. Rauno Mäenpää tosi hienoa saada näin uusia ystäviäkin. Viime aikoina poliittinen järjestötyö on jäänyt Anjalta vähemmälle
Ne hallitsevat myös eduskunnalle annettavan seuraavan ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua. Tämä koskee myös niitä harjoituksia, jotka tänä vuonna tuovat amerikkalaisia koneita ja sotilaita Suomeen. Artiklan aktivointi on vauhdittanut Suomessa jo Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen käynnistettyä lainsäädäntötyötä sen määrittämiseksi, miten ja milloin ja millaisessa päätöksentekojärjestyksessä Suomi voi sotilaallista apua antaa ja sitä itse tarvittaessa vastaanottaa. Tällainen kestämättömän kehityksen jatkuminen on kaikissa muodoissaan kärjistyvä uhka turvallisuudelle. On tärkeätä, että niitä ei sivuuteta ja että ne otetaan myös Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikassa asianmukaisesti huomioon, mutta vain näihin keskittyvä turvallisuuspolitiikka olisi äärimmäisen lyhytnäköistä. Räikeämpi tunnusluku on se, miten 62 rikkainta ihmistä maailmassa omistaa yhtä paljon varallisuutta kuin varattomin puolikas koko maapallon väestöstä eli 3,7 miljardia ihmistä. Tämä on ajankohtaistunut nyt, kun Ranska on ensimmäisen kerran vedonnut EU:n Lissabonin sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan, jota Suomessa – ei niinkään muual la – ehkä vähän vääriä odotuksia luoden kutsutaan myös turvatakuulausekkeesi. Kävi kuitenkin niin, että kun sotilaat ilman riittävää poliittista ohjausta valmistelivat tämän vuoden kansainvälistä harjoitteluohjelmaa, he eivät Nato-jäsenyyden tavoitteena ei voi olla ”ensiiskun kohteeksi hakeutuminen mahdollisessa tulevaisuuden kriisissä”.. Tämä on tärkeä poliittinen ennakkoratkaisu. Suomen osalta se on tarkoittanut lisäpanosta terrorismin vastaisiin kriisinhallintaoperaatioihin Malissa ja Pohjois-Irakissa. Siksi esimerkiksi kehitysyhteistyön rajut leikkaukset ovat heikentämässä mahdollisuuksiamme harjoittaa tällaista vaikuttamista, jonka tarve on koko ajan vain lisääntynyt. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.” Tämä jatkolause tarkoittaa yhtäältä sitä, että lauseke ei korvaa eikä syrjäytä Natossa olevien EU-maiden sitoumuksia, eli sotilasliiton artikla 5:n mukaista keskinäisen avunannon velvoitetta, ja toisaalta sitä, että Natoon kuulumattomat EU-maat eivät ole tässä sitoumuksessa mukana. Näin siitä riippumatta, että sen käytännön merkitys ei juurikaan poikkea siitä, mitä apua kaikki EU:n jäsenvaltiot muutoinkin Ranskalle tällaisessa tilanteessa antaisivat. Talouden kestämättömyyden torjunta ei tarkoita sitä, että tärkeintä olisi yrittää palauttaa edellytykset sellaiselle talouskasvulle, joka toisen maailmansodan jälkeisenä täysin poikkeuksellisena kolmisenkymmentä vuotta kestäneenä kautena Euroo passa koettiin. Varallisuuden epätasa-arvo on ruutitynnyri Sosiaalinen kestämättömyys näkyy eriarvoisuuden maailmanlaajuisena kasvuna. Artiklan sovellutus ei ole EU:n päätöksentekoa, vaan jokainen jäsenmaa päättää itse tukea pyytäneen maan kanssa tarvetta selvitettyään, mitä apua ja missä laajuudessa se antaa. Meillä voi parhaimmassakin tapauksessa olla enintään muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Talouden kestämättömyyden torjunta tarkoittaa sopeutumista olosuhteisiin, jossa talouskasvun näkymät ovat pysyvästi hidastuneet varhaimmin teollistuneessa maailmassa. Näkyvin ilmaus tästä ovat Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa jatkuvien sotien tuottamat pakolaisvirrat ja terrorismi. Selvää on, että päätöksenteko on kummassakin tapauksessa vain ja ainoastaan Suomen valtioelinten käsissä, eikä siihen sisälly minkäänlaista automatiikkaa sen enempää avun antamisen kuin vastaanottoamisen suhteen. Osallistumme kumppanimaille avoimeen harjoittelutoimintaan vain tässä tarkoituksessa. Yhteistyö voittaa voimapolitiikan Me elämme kasvavan ja jakamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa, jossa kestävyyttä ja turvallisuutta ei synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä ja vastakkainasetteluilla vaan ainoastaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan haasteita ei voi tarkastella vain muutaman vuoden tai vaalikauden jaksoissa, vaan vähintään viidentoista ja viidenkymmenen vuoden perspektiivillä. isäntämaatuesta antaisi Natolle tai kenellekään muulle mahdollisuuden tuoda Suomeen aseita tai sotilaita ilman Suomen nimenomaista pyyntöä ja suostumusta. HuHtikuutA 2016 Turvallisuuspolitiikan selontekoja odottaessamme V enäjän toimet Ukrainassa ja sen kansainvälisen oikeuden vastainen menettely Krimin haltuunottamiseksi, ovat nostaneet perinteiset voimapolitiikan käyttöön liittyvät turvallisuuskysymykset jälleen etualalle. Ranska vetosi Pariisin viime syksyn terrori-iskun jälkeen ensimmäisenä maana juuri tähän artiklaan, ei toiseen nimenomaisesti terrorismihyökkäyksen mainitsevaan solidaarisuusartiklaan. Sille tärkeä tuki on jäsenyytemme Euroopan Unionissa ja hyvin toimiva kumppanuus Naton kanssa, jolta saamme sellaista tietoa ja harjoittelumahdollisuuksia, jotka palvelevat oman puolustuksemme taitojen ja tehokkuuden lisäämistä. Sosiaalisen kestämättömyyden muodot ovat myös kuin räjähdysherkkä ruutitynnyri, joka voi johtaa arvaamattomiin kriiseihin ja konflikteihin. Niitä lisää ilmastomuutoksen eteneminen, kun muun muassa aavikoituminen ja merenpinnan nousu pakottavat ihmisiä hakeutumaan pois elinkelvottomiksi käyviltä kotiseuduiltaan. Tässä katsannossa on aivan selvää, että Suomenkin turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen. Se on johtanut maailman varallisuuden keskittymiseen niin, että rikkain yksi prosentti maail man väestöstä omistaa puolet maapallon kaikesta varallisuudesta. Sen mukaan: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti...” ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuusja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa täytyy silloin olla keskeisellä sijalla myös se, miten Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja on valmis antamaan apua muille maille, jos nämä sellaisen tarpeessa ovat. Puolustus tarvitsee poliittista kontrollia Suomen puolustus on perustunut ja perustuu jatkossakin omaan kansalliseen puolustusratkaisuun. Tämä on tärkeä todeta siksikin, että somessa yhä edelleen kierrätetään väärää tietoa, jonka mukaan Nato-kumppanuuden puitteissa toissa vuonna allekirjoitettu yhteisymmärrysasiakirja ns. 38 14. On kuitenkin huomattava, että vaikka jostain löytyisi sellainen taikasauva, jolla nämä sodat ja konfliktit saataisiin välittömästi loppumaan, ei se poistaisi paineita muuttoliikkeisiin. Tällaisessa maailmassa turvallisuuspolitiikka ei voi olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista
Kirjoittaja on entinen ulkoministeri ja SDP:n kansanedustaja. Mutta kuten tiedämme, avun ensisijainen motiivi ei ollut Suomen auttaminen vaan Ruotsin malmikenttien haltuunotto, eikä Suomeen asti liiennyt osa joukoista olisi mitenkään muuttanut talvisodan lopputulosta. HuHtikuutA 2016 erkki tuomioja Puheenvuoro Turvallisuuspolitiikan selontekoja odottaessamme osanneet varautua siihen, että Yhdysvallat markkinoi hävittäjiensä tuloa Suomeen osana Itä-Euroopan Nato-maille tarkoitettua Atlantic resolve -operaatiota. Mikä olisi tällaisessa tilanteessa Natolta saatavan tuen merkitys. Koko ajan laajeneva, hyvin käytännöllinen yhteistyö lisää kummankin maan puolustuksen kustannustehokkuutta ja uskottavuutta. Kuitenkaan kokemukset sen enempää vuonna 1918 kuin jatkosodan aikana vahvan Saksan suojeluun ajautumisesta eivät ole rohkaisevia. Suomen puolustuksen perusratkaisua täydentää mahdollisuus saada ja ottaa vastaan apua, jos sitä joskus tarvitsemme. Niihin toki sisältyy se, että liittoutumattomuusratkaisua voidaan tarpeen mukaan tulevaisuudessa harkita toisinkin, mutta peruslinjan jatkuva kyseenalaistaminen ei palvele Suomen etua eikä Pohjolan ja Itämeren vakautta. Myös talvisodan aikana Ranska ja Englanti tarjosivat Suomelle apua. Ei ole lainkaan uskottavaa, että Venäjä mitään tällaista suunnittelisi – niin kauan, kun sillä ei ole syytä epäillä, että Suomen maaperää käytettäisiin sille vihamielisiin ja uhkaaviin tarkoituksiin. Näistä ehdottomasti merkittävin on se tuki, jonka Suomi tiivistyvän puolustusyhteistyön puitteissa voi Ruotsilta saada ja sille antaa. Tämä toivottavasti pitää myös tämän vaalikauden selontekojen valmistelussa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että absoluuttisia turvatakuita ei ole olemassa. Suomi noudattaa niitä päätöksiä, joita se on itse ollut EU:ssa tekemässä eikä ole hakemassa poikkeuksia Venäjältä tai EU:lta niihin pakotteisiin, joita puolin ja toisin on asetettu, mutta tämä ei saa olla eikä ole esteenä yhteyksien ja yhteistyön ylläpitämiselle ja kehittämiselle kaikissa niissä asioissa, jotka eivät näiden pakotteiden piiriin kuulu. Tällaisella turvatakuulla on merkitystä vain, jos se toimii Suomeen kohdistetun hyökkäyksen ennaltaehkäisevänä pelotteena, joka estäisi Venäjää hyökkäämästä Suomeen. Suomessa Nato-jäsenyyttä kannatetaan sillä perusteella, että se toisi Suomen tehokkaan turvatakuulausekkeen piiriin. Turvallisuuspolitiikka ei voi olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista.. On toki mahdollista, että laajempi Suomesta riippumaton sotilaallinen konflikti Itämeren piirissä vetäisi myös Suomen siihen mukaan. Tämä kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei viiden, kymmenen tai parinkymmenen vuoden tähtäyksellä tule sulkea poiskaan. Tällä osoitetaan voimaa Venäjälle, eikä meillä ole tarvtta eikä syytä osallistua siihen. 39 14. Läntistä trollausta Osassa Suomen mediaa on käynnissä silmiinpistävän russofobinen läntinen versio trollikampanjasta, jossa Venäjä kuvataan melko suoraan Suomeenkin hyökkäystä hautovana naapurina. Avun lähteinä voivat olla kaikki YK:n jäsenvaltiot peruskirjan artikla 51 mukaisesti, EU:n jäsenvaltiot Lissabonin sopimuksen 42:7 artiklan mukaisesti ja muut yksittäiset maat ja maaryhmät, joilta apua on mahdollista saada. turvatakuuta olekaan. Ydinaseiskun jälkeen ei Naton tuella ole merkitystä, sillä kuolleiden henkiin herättäminen ja tuhottujen kaupunkien jälleen rakentaminen eivät kuulu sotilasliiton toimivaltaan. Laajempi alueellinen yhteistyö niin Arktisen neuvoston, Euro barentsneuvoston kuin EU:n ja Venäjän pohjoisen ulottuvuuden merkeissä toimii hyvin ilman, että kenelläkään on ollut halua tuoda niiden piiriin uusia ongelmia tai vastakkainasetteluja. Naton jäsenyyden puoltajat kammoavat ajatusta, että Suomi jäisi taas yksin, kuten talvisodassa. Siksi Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palvelee edelleen vakautta Itämeren piirissä. Sitä on kuitenkin Naton jäsenenä vaikeata välttää. Tällaisella avunsaantimahdollisuudella on Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevyyttä lisäävä vaikutus, vaikkei meillä meitä tai muita velvoittavaa sotilasliiton tarjoamaa ns. Laajentuessaan tulevaisuudessa myös yhteisiin hankintoihin se voi edellyttää jotain sopimuksia siitä, miten tällaisia resursseja kriisitilanteissa käytetään, mikä ei vielä tarkoita puolustusliittoa. Sekin on syytä todeta, ettei Suomen ja Venäjän suhteissa esiinny tänään mitään vain Suomea koskevia ongelmia mutta ei myöskään Natomaita koskevia ongelmia. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan peruslinjaukset on aina tehty laajalla parlamentaarisella konsensuksella. Näin varmuudella tapahtuu ainakin silloin, jos Suomi on Naton jäsen. On tietysti mahdollista, ettei joukkotuhoaseita konfliktissa käytettäisi. Ainoa taho, jonka mahdollisen avun voisi arvioida koituvan suoraan Suomen turvaksi on Ruotsi – ja nimenomaan niin kauan kun Ruotsi on liittoutumaton eikä sen puolustus ole liitetty suurempiin strategisiin kuvioihin. Kuten Matti Vanhanen tuoreessa Ulkopolitiikka-kirjasessaan toteaa, että Nato-jäsenyyden tavoitteena ei voi olla ”ensi-iskun kohteeksi hakeutuminen mahdollisessa tulevaisuuden kriisissä”. Tapahtunut alleviivaa sitä, että sotilaiden toiminnan tulee aina olla riittävässä poliittisessa kontrollissa, eikä minkäänlaisia tietokatkoksia saa valmistelussa syntyä. Samalla asialla on Lännen Median isolla uutisoima anonyymi Nato-lähde, joka pelottelee Suomen ilman Naton suojaa jäävän Venäjän sotilaalliseen etupiiriin ja sen painostukselle alttiiksi
E nsi vuoden huhtikuun 9. Pahimmillaan yhtiöit tämisbuumi on härski porvareiden vallankaappaus, jossa va semmistolaiset jäävät vain siunailemaan rajuja yksityistämis toimia. u u u Tulevan kuntapäättäjän tehtävä muuttuu siis olennaisesti ny kyisestä. Kun kunnissa jaetaan valtaa uusiksi, on oltava valp paana, että kuntademokratia toimii. Asiakirjassa on paljon sellaista, joka on suoraan sovellettavissa myös kunnalliseen päätöksentekoon. Tämän lisäksi päättäjistä tulee entistä selkeämmin kunnallisten yhtiöiden omastajaoh jauksesta vastaavia asiantuntijoita. Juuri tässä tilanteessa kuntavaalit ovat todellinen vaikuttamisen paikka.. Tässä muutoksessa on joka kunnassa pidettävä huolta, että yh tiöihin tulee riittävä joukko vaaleilla valittuja edustajia, jotta kuntademokratia voisi oikeasti toteutua. Tässä myllerryksessä tulevalta kuntapäättäjältä vaaditaan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksien laajaa osaamista. u u u SDP:n puoluehallitus on juuri hyväksynyt valtion omistajapo litiikkaan liittyvät linjaukset. Nyt valitaan se joukko, joka vastaa sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen läpiviennistä kuntatasolla. Asia kirjan mukaan ”omistajapolitiikalla tu lee tukea kasvua, työllisyyttä, viennin edellytyksiä ja elinkeinorakenteen uu distumista sekä rakentaa uutta luovaa Kuntavaalit tulee, oletko valmis. Kuntapäättäjä vastaa siitä, että kun talaisten omistamat kiinteistöt arvostetaan niin, että merkittä vän omaisuuden uusjako toteutuu oikeudenmukaisesti. Juuri tässä tilanteessa kuntavaalit ovat kuitenkin todellinen vaikuttamisen paikka. u u u Moni pohtii kuntavaalien alla puoliääneen kuntapolitiikan houkuttelevuutta, kun puolet rahavirrasta ohjataan maakunta hallinnolle. Mikäli hallitusta on uskominen, lu vassa on ennennäkemätön sotepalvelujen yhtiöittämisbuumi, jossa kuntapäättäjän osaamista mitataan erityisen tarkasti. Kysymys kuuluukin, ovatko sosialidemokraattien valtuutetut riittävän osaavia tähän muutokseen. Suomeen valitaan kuntapäättäjät neljäksi vuodeksi 313 kuntaan. Ensi kertaa kuntavaalit käydään kevätauringon hel liessä sekä äänestäjiä että vaalityöntekijöitä. Olennaista on tuntea hyvin kunnan omistamat kiinteistöt ja niiden todellinen arvo, ennen kuin ne ”kaapataan” maakunnal liselle itsehallintoalueelle. Kyseessä on historiallisesti merkittävät vaalit. Mas siivista ehdokaskampanjaa ei ole vielä näkynyt. Mikäli valta annetaan ilman taisteluita porvareiden käsiin, kunnallisten yhtiöiden hallituk set miehitetään porvaristaustaisilla ”asiantuntijoilla” ja todel linen päätösvalta siirtyy pois vaaleilla valituilta valtuutetuilta. Edelleen kuntapäättäjä vastaa sivistys ja kulttuu risektorin rahanjaosta ja painopisteistä sekä yhdyskuntara kenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Jo ennen soteuudistukseen liittyviä yhtiöittämisiä kunnat ovat EUsäädöksistä johtuen yhtiöittäneet strategisesti merkittäviä toimialoja. HuHtikuutA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Poliittinen tilanne mahdollis taa nyt laajamittaisen ehdokashankin nan. Esimerkiksi kunnallisten sähköyhtiöiden yhtiöittämiset ovat siirtäneet suu rissa kunnissa usean sadan miljoonan omaisuudet uuden yh tiön hoiviin. Vaalien lopputuloksesta tehdään kuitenkin jo puolet, kun täydet ehdo kaslistat jätetään vaalilautakunnalle. Ymmärrämmekö, mikä on kunta konsernin hallinnossa tavallisen kuntalaisen etu. Valtion tehtävä on luoda hyvät ja pitkäjänteiset yhteiskunnalliset olosuhteet ja kilpailuedellytykset elinkeino elämän pärjäämiselle”. Näiden SDP:n perusarvojen soveltami nen on tulevaisuudessa kuntapäättäjän keskeisin tehtävä. 41 14. Maailman kaunein lippu liehuu Mikael Agricolan ja vaalipäivän kun niaksi. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI omistajuutta. SDP on kuntavaalien valmistelussa vielä turhan telineissä. Samalla vaalien nimi muut tuu virallisestikin kuntavaaleiksi vuoden 2015 uuden kuntalain mukaan. päivä on on jälleen demo kratian juhlapäivä Suomessa
Demokraatti Säästöpankinranta 2 A, 8. Silloin voidaan aloittaa kriisimenettely. Vanhat Voionmaalaiset tapaavat jälleen Oletko ollut pitkillä tai kolmen kuukauden kursseilla ennen vuotta 1994. . Kaudella 2011–2016 hän on SAK:n valtuuston puheenjohtaja. Kenties siihen on vaikuttanut se, että hänen ainoa vakituinen työnantajansa on ollut JHL ja sen edeltäjä KTV. . Mutta ei Naantalista lähtöisin oleva Elorantakaan paljoa häviä edeltäjilleen, jos ollenkaan. huhtikuuta 1966 Naantalissa. Toiminut Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtajana vuodesta 2011. . Jarkko Elorannan viime vuosien edeltäjistä muistetaan muun muassa valkotukkainen, mutta kovaääninen Jouni Riskilä. HuHtikuutA 2016 Naantalin poika lähti maailmalle Yli 225 000:n jäsenen Julkisten ja hyvinvointialojen puheenjohtajan paikka on ollut aikalailla vahvojen puheenjohtajien paikka. Puoluekannaltaan Eloranta on sosialidemokraatti. 42 14. Aloitamme lounaalla, jonka jälkeen rehtori esittelee opiston toimintaa, nautimme hetken nykyisen näyttelijälinjan esityksestä ja siirrymme vähitellen vanhojen muistelemiseen kaikki yhdessä ja kursseittain erikseen. kevätja joulukonsertteja ja kiertää ilahduttamassa vanhuksia. . Hänet valittiin yksimielisesti täydelle viisivuotiskaudelle Helsingissä 6. nummela@gmail.com tai puhelimitse 0400 835 283 Demokraatti Helsingin työväen sekakuoro juhlii 125 vuottaan Helsingin työväenyhdistyksen sekakuorolla on jotain sellaista, mitä muilla kuoroilla ei ole. . Se harjoittelee joka tiistai Maunulan Saunabaarissa. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin 1992 hän piipahti yhden lukukauden Michiganin yliopistossa USA:ssa. Kuoro järjestää mm. . – Milloin esimerkiksi kunnassa sovelletaan kriisilauseketta. Eloranta kysyy. Yksityisellä puolellahan kyse on siitä, että jonkun tuotteen menekki väliaikaisesti laskee. Opisto on toiminut Ylöjärvellä Näsijärven rannalla vuodesta 1951 lähtien ja muuttaa nyt kesän loppupuolella Tampereelle. syyskuuta 2011. . Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n R. Ja tietysti laulamme komeasti monien kitarataitureiden johdolla vanhoja työväenlauluja, niitä samoja, joita silloinkin. Juhlakonsertti pidetään HTY:n Paasitornissa Helsingissä Juho Rissanen salissa 23.4. Tule muistelemaan entisiä aikoja ja tapaamaan kadonneita kavereita. Meillä on FaceBookissa Ryhmä ’Vanhat Voionmaalaiset’ sekä Tapahtuma ’Voionmaan opiston vanhat’. 1. . Hän elää avoliitossa ja hänellä on kaksi lasta. kesäkuuta 2012. Eloranta asuu Helsingissä. Ennen puheenjohtajaksi valintaansa hän oli toimialajohtaja ja puheenjohtajan varahenkilö vuodesta 2007 lähtien. – Työnantaja haluaisi kokonaisia päiviä, mutta me suosimme päivittäistä lyhentämistä, Eloranta sanoo. Eloranta valittiin liiton varsinaiseksi puheenjohtajaksi edustajistokauden loppuajaksi 22. Tuire Santamäki-Vuori oli puolestaan enemmänkin taloustieteilijä, joka tuli puheenjohtajaksi Palkasaajien tutkimuslaitoksesta. Kuoron taiteellisena johtajana on toiminut jo pari vuosikymmentä Arja Virtanen-Haapasalmi. Eloranta on myös niitä miehiä, joista skandaaleja on turha hakea. . Toinen neuvotteliojöiden luovuutta koetteleva seikka on niin sanottujen kriisilausekkeiden soveltaminen. . Liity niihin. – Muutoin ohjelmistomme koostuu keveämmästä aineistosta. Viime viikolla JHL aloitti neuvottelut kilpailukykysopimuksen niveltämiseksi JHLn sopimuksiin. syyskuuta 2011 Elorannasta tuli JHL:n väliaikainen puheenjohtaja, kun liittoa vuodesta 2005 alkaen johtanut Tuire Santamäki-Vuori siirtyi valtiovarainministerin poliittiseksi valtiosihteeriksi. . Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti Louekosken rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Louekoski. Hän esiintyy julkisuudessa vain töihinsä liittyvissä asioissa. Miten työaikaa pidennetään. klo 17.00 ja sinne on vapaa pääsy. Jarkko Tapani EloranTa Syntymäpäivät 50 VUOTTA 75 VUOTTA 90 VUOTTA Sakari Kiuru Tietokirjailija, Helsinki 18.4.2016 Merkkipäivän vietto lähipiirissä. Hän valmistui ylioppilaaksi 1985 Naantalin lukiosta ja valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta 1994 pääaineinaan kansainvälinen politiikka ja kansantaloustiede. Juhani Aro Demokraatti . . Oittisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sakari Kiuru. Sotilasarvoltaan Eloranta on reservin luutnantti (2010).. . . 125-vuotisjuhlakonserttiinsa valmistautuvan kuoron bravuuri on kaikkien tuntema Oskar Merikannon Työväenmarssi. – Se on meillä aina ohjelmistossamme, sanoo kuoron puheenjohtaja Hannele Aarniokoski. Matti Louekoski Varatuomari, ministeri Helsinki 14.4.2016 Ei vastaanottoa. Julkisella sektorilla on muita kinkkisempiä asioita omiin sopimuksiinsa soveltamisessa. . H. Hän aikoinaan sävelsi marssin nimenomaan HTY:n sekakuorolle ja oli myös kuoronjohtaja. Miehen kansanomaisuus on säilynyt silti, eikä hänestä herraskaista saa pesemälläkään. Mieleen nousevat ehkä hyvät keskustelut, jopa väittelyt, sinulle tärkeät oppiaineet, suunnitelmien teot, yhteiset saavutukset, tunnelmalliset lauluillat tai illanvietot… Kokoonnutaan yhdessä kerran vielä! Tapaamme lauantaina 16.4. . Työväenlauluja ei lauleta, ei myöskään hengellisiä, Aarniokoski kertoo. Ilmoittaudu tapahtumaan Salmelle sähköpostilla: salme. . Syntynyt 13. Helpoin ei ole työajan pidennys. Eloranta oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallituksen jäsen vuosina 2007–2011. Siellä ilmoittelemme asiasta lisää ja sieltä näet myös hinnat
Valt.lis. Kuukausikerho to 14.4. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Wiikistä. klo 18–20. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. . – Juhani Lehto, professori, emeritus, Tampereen yliopisto. 0400 399 061 ja varapuheenjohtaja Päivi Uljas p. Järjestäjinä Etelä-Vantaan, Friherrsin. Jumpan vetää Anita Heinonen. Tuomioja puhuu Malmilaisesta kansanedustajasta K.H. Pirkko Saision osuvissa suomennoksissa. Esityksen kesto on 1 tunti 45 min., sis. mennessä Työväenperinne ry:lle Sörnäisten Rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki tai alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi Lisätietoja puheenjohtaja Markku Liljeström p. Valinnanvapauden tasa-arvo ti 19.4. Keskustelua johtaa valtuustoryhmän pj. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 14.4. Tervetuloa ajankohtaiseen soteseminaariin 19.4. Valinnanvapaus: mistä silloin puhutaan. Antti Lindtman. . – Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto. 43 14. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Malmin sosialidemokraatit ry ma 25.4. Runonlausujat Kirsti Aaltonen ja Aila Mielikäinen esiintyvät. Pääalustajana toimii kansanedustaja, sosiaali-ja terveysvaliokunnan pj. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä maanantaista 25.4.2016 alkaen koulutusyhtymän toimistossa, osoite Peikkolinnankatu 6, Kokkola sekä www-sivuilla osoitteessa http://dynastypub.kpedu.fi/kokous/TELIMET.HTM Marja Hylkilä, valtuuston puheenjohtaja Kokouskutsu Haemme KIRJASTONJOHTAJAA Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, yhdistyksen hallinnollista ja taloudellista osaamista, hyviä organisointija viestintätaitoja sekä kirjaston jäsenyhteisöjen, kuten työväenja ammattiyhdistysliikkeen yhteisöjen tuntemusta ja kiinnostusta niiden toimintaan. klo 12 Walkerssissa, Topeeka 40, Käynti Knuuttilantien puolelta. Kirjasto on erikoistunut työväestöön, työoloihin ja työväensekä ammattiyhdistysliikkeeseen. Vieraana kansanedustaja, Demarinuorten ja Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen. . Hyvää linnuille ei lupaa se, että ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän sateita tunturialueilla. väliajan 15 min. Totuus ja Valhe – Vladimir Vysotskin lauluja 21.4. omaa ohjelmaa, mm. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat, muutama sopii vielä mukaan. klo 19 Kulttuuritalo Grandissa, Piispankatu 28, Porvoo. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Tapaaminen ma 25.4. Jukka Hako. Vysotskin lyriikka nousee esiin mm. Arpajaiset. Lauluja esittävät tuoreina, karheina tulkintoina näyttelijät ja muusikot Martti Suosalo, Nora Raikamo, Jarkko Lahti, Kiureli Sammallahti ja Valtteri Bruun. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. Tutkimuksen perusteella myös sää vaikuttaa vesilintujen – etenkin allin – pesintään. Tervetuloa! . Kommentit: Näinkö tämä on nähtävä. Tuula Haatainen aiheenaan: ”Sote. TUL-Tampere. Kauhajoen eläkkeensaajat r.y. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden huhtikuun palaveri ti 19.4. valtuutettu, sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä, sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön näkökulmasta toiminnanjohtaja, tietokirjailija Jussi Särkelä, rahoituksen näkökulmasta, toimitusjohtaja Kari Välimäki ja poliittisesti eduskuntaryhmän pj. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Vierailu Lahden Radiossa 18.4. klo 18 palvelutalo Miljassa, Latokartanontie 9, Helsinki. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Pääluottamusmies Petri Partanen kertoo ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden haasteista. POHJANMAA . klo 14.30 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20, Järvenpää. STT Tunturisopuli.. Leudot ja vesisateiset talvet vaikeuttavat pikkujyrsijöiden talvehtimista, mikä tutkijoiden mukaan voi johtaa siihen, että niitä on yhä harvemmin huippumääriä. Tule kuulemaan tuoreita eduskuntauutisia! Kahvitarjoilu. Avaus, – Sirkka Rousu, yliopettaja, Metropolia AMK. Liput: Lippu.fi. HELSINKI . PÄIJÄTHÄME . UUSIMAA . Esillä myös muita ajankohtaisia asioita. klo 17.30 Tampereen Stadionin urheilukirjastossa Ryhmätanssin suunnittelupalaveri ti 19.4. Studia Generalia -luento ti 19.4. HuHtikuutA 2016 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. 0400 402 172. Tilaisuus on avoin, tervetuloa! . Tervetuloa! . Järj. – Anne Knaapi, johtaja, SOSTE ry. . Illan vetäjänä toimii Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. video kevätkarkeloista, bingo Korson nuorisotilassa Korsontie 2, Vantaa, kahvit klo 10.30 alkaen. Korson Eläkkeensaajat ry. Alustajana Kansanedustaja Erkki Tuomioja. Mikä se on ja miksi sitä tarvitaan.” Kommentoijat: perusterveydenhuollon näkökulmasta kaup. Kirjastoalan hyvä työkokemus, esimieskokemus ja kielitaito on hakijalle eduksi. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Oulunkylän Eläkkeensaajat jäsentapahtuma ma 18.4. klo 12. Yhdistystoiminta Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. – Mats Brommels, professori, selvitystyöryhmän pj. klo 17.30 piiritoimistolla. TUL:n läntisen alueen seurailta to 14.4. klo 10. klo 17 Kokkolan työväentalolla. Ke 27.4. Tervetuloa! PIRKANMAA . – Tulokset osoittavat, että sekä pikkunisäkkäiden runsaudella että ilmasto-oloilla on keskeinen merkitys tunturilintujen pesintään, tiivistää akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Auditorio Engel, Bulevardi 31, Hki. Hakemukset 4.5. – Anna Vuorjoki, kuntavaltuutettu, Vasemmistoliitto. 044 2901 389 Työväenliikkeen kirjasto on tieteellinen erikoiskirjasto, jota ylläpitää Työväenperinne ry. Lahden seudun Wanhat toverit. Keskiviikkona 20.4. Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/, p. klo 16–19. Lakiasiat Palvelukseen halutaan Kokoukset www.kpedu.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto kokoontuu ammattikampuksen auditoriossa, os. Keskustelua ohjaa Elina Hemminki, tutkimusprofessori, THL Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. Toimimme Helsingin yliopiston kirjaston liitännäiskirjastona. TSL:n Itä-uudenmaan opintojärjestö. Kuivana kesänä pesintä näyttää onnistuvan sateista paremmin. klo 10.30 nuorisotalo Nuotassa. Jukka Hako tulee esittäytymään ja kertomaan Vantaan asioista, lopuksi arpajaiset. rin Sosiaalinen Vastuu ry, Metropolia AMK – Sosiaalinen hyvinvointi, Sosiaalipoliittinen yhdistys ry, SOSTE ry ja Vapaus Valita Toisin VVT-ry. Mihin suuntaan sote-uudistuksen valinnanvapautta linjataan. Kytkös selittyy sillä, että tällöin pedot syövät jyrsijöitä ja jättävät lintujen pesät ja poikaset paremmin rauhaan. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Pesintä onnistuu paremmin niinä vuosina, kun pikkujyrsijöitä on enemmän. Kivistön ja Seutulan sekä Martinlaakson Sosialidemokraatit. Jaakko Blomberg – Suomen suurlähettiläs Virossa 2001–2005 – luennoi Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 A 1 Virosta ja Suomesta. Muut ajankohtaiset asiat. Luennoitsija: Lenita Alanko Kauhajoen Silmäasemalta. klo 18–20.30 Vantaan Martinlaaksoon, Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian lukion auditorioon, Martinlaaksontie 36. Närvilänkatu 8, Kokkola, torstaina 21.4.2016 klo 18.00 alkaen. Tervetuloa keskustelemaan! Järjestäjinä: LääkäSopulien suuri määrä avittaa tunturilintujen pesintää Sopulien ja myyrien määrä vaikuttaa vesilintujen ja kahlaajien pesintään, vaikka ne eivät käytä nisäkkäitä ravintonaan, ilmenee tuoreesta Suomessa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimus pohjautuu Käsivarren tunturiylängöiltä kerättyyn pitkäaikaisaineistoon. Luonnontieteellinen keskusmuseo on osa Helsingin yliopistoa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu
(03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 774 0311 sähköposti: marita.putkonen@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. HuHtikuutA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 44 14. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh
6. 5. 4. Yli 180 10. Ete läAfr ika ssa on tal vel la sam a aik a kui n Suo mes sa ja kes ällä tun nin väh em män . Mikä on superneron älykkyysosamäärä. Milloin Suomessa siirryttiin kesäaikaan. Kuinka monta kertaa Mauno Koivisto on valittu kansanedustajaksi. Noi n 3 pro sen ttia 3. Väi nö Les kin en 4. 3. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mitä puulajia pidetään maailman korkeimmaksi kasvavana. Jar i Art o Ola vi 8. 8. Jos sinua vaivaa rhinitis, niin mikä sinua vaivaa. Ei ker taa kaa n 7. HuHtikuutA 2016 Ristikko 15/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Matti Kotamäki Rautajärveltä. Ratkaisuja Ristikon 13/2016 ratkaisu: Torstaina 31.3. Mikä on tv-juontaja Jaajo Linnonmaan oikea etunimi. Kuinka pitkä on vanha pituusmitta kyynärä. 7. 45 14. Nuh a 5. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Pun apu uta. 10. Vuo des ta 198 1 läh tie n 6. 9. Kuinka monta prosenttia Suomen uskonnollisesta väestöstä kuuluu muuhun kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 2. 0,5 94 met riä 9. Kuka SDP:n kuuluisa poliitikko voitti Antwerpenin työläisolympialaisissa 1937 uinnissa kaksi kultamitalia. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 2. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Kuinka paljon on Suomen ja Etelä-Afrikan aikaero
TorSTAI 14.4. SUnnUnTAI 17.4. Ommelten välinen aika on kuvallisesti aika viitseliästä tekoa ja käsikirjoitukseltaankin kiinnostavan jänteikäs ja vapaa monia espanjalaissarjoja vaivaavasta ylivirityksestä ja kohelluksesta. O: Marko Lönnqvist. 14.30 Enbuske, Veitola & Salminen 15.30 Miehen puolikkaat (12) 15.55 Salatut elämät 16.25 Katastrofikokki 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 14 15 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROlf bAmbERg Ompelijatar sisällissodan pyörteissä Syvänsininen meri Yle Teema klo 21.45 Ulkolinja: Tunisia – vaikea vallankumous Yle TV1 klo 22.00 Nobel-palkittu Tunisia on arabikevään ainoa valopilkku, vaikka maa on yhä vaarassa ajautua köyhyyden, terrorismin ja työttömyyden noidankehään. Pariskunta muuttaa Tangeriin Gibraltarin salmen Afrikan puoleiselle rannalle. O: Stephen Daldry. Jatkossa Espanjan sisällissota astuu hyvin voimallisesti myös Siran elämään, ja hän ajautuu sen melskeisiin osin tahtoen, osin tahtomattaan. (7) 00.40–01.10 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.4. Billy Elliot (12) Yle TV2 klo 22.05 (Britannia 2000) Valloittava menestyselokuva duunariperheen lahjakkaasta 11-vuotiaasta pojasta, joka pitää enemmän baletista kuin nyrkinpuinnista. Pari päättää hankkia kirjoituskoneen, joita myyvää liikettä johtaa muuan Ramiro, ja se on sitten menoa. Erityisesti Siran ja Ignacion avioliittohaaveille, kun Siran ja Ramiron tunteet alkaavat jyllätä. Tästä draama oikeastaan vasta käynnistyy. Starttijaksossa Siran elämään astuu virkamiesuralle tähtäävä kunnollinen nuori mies Ignacio, jonka kanssa hän on hyvää vauhtia jo menossa vihillekin, kunnes... N: Jamie Bell, Julie Walters. lAUAnTAI 16.4.. osa 2 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 KulttuuriCocktail 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Vielä virtaa 13.04 Vielä virtaa 13.35 Neljästoista vieras 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Tunisia – vaikea vallankumous 22.55 Uutiset 23.00 Outlander – Matkantekijä (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.4. SUnnUnTAI 17.4. Sarjan päähenkilö on nuori Sira Quiroga, joka saa varttua aikuiseksi 1930-luvun Madridissa yksin äitinsä kanssa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Elastinen feat. Kino Klassikko: Kesytön (S) Yle Teema klo 18.00 (L’enfant sauvage, Ranska 1970) Francois Truffaut esittää ohjaamassaan tosipohjaisessa elokuvassa tohtoria, joka yrittää opastaa vuonna 1798 metsästä löytyneen noin 12 vuotiaan ’villipojan’ ihmisyyden pariin. 21.00 Hjallis 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Wall Street rahan ja vallan katu (12) 01.15 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.20–02.20 Zoo (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.45 Chuckin ja ystävien seikkailut 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.20 Lego Legends of Chima (7) 08.45 Lego Ninjago (7) 08.55 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 MasterChef Suomi 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta 14.15 Palavaa rakkautta (7) 14.45 Kanadan rajalla 15.15 Kanadan rajalla 15.45 Onnenarpa 15.50 Amerikan kovimmat keräilijät 16.45 Soppa365 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (16) 00.35 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 00.40 Elokuva: Cloverfield (16) 02.25 Kanadan rajalla 02.55 Kanadan rajalla 03.25 Kanadan rajalla 03.55–04.50 Amerikan kovimmat keräilijät Yle TeeMa 17.00 Treme (12) 18.00 Valitut sanat 18.20 Elävä arkisto: Kauko Käyhkö 18.22 Lähikuvassa: Kauko Käyhkö 18.56 Kotikunnailta Havaijin hietikoille 19.16–19.40 Kotikunnailta Italian ihanuuksiin 20.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 21.00 Kino: Moonrise Kingdom (12) 22.30 Knucklebonehead (12) 23.45–01.00 Yle Live: Suede Jos missasit eilen Teemalla alkaneen uuden 17-osaisen espanjalaisen Ommelten välinen aika -draamasarjan avausjakson, ei hätää, mukaan ehtii hyvin. Sarjasta tullaan jatkossa esittämään kolme jaksoa viikossa (ma–ke) ja ne uusitaan joka sunnuntai. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.05 Popi Kissa 07.16 Lauran tähti 07.29 Humps 07.36 Lauri kilpa-auto 07.47 Anniina Ballerina 08.17 Viidakkokirja (7) 08.28 Kesäleiri (7) 08.40 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 10.30 Unelmamatka 11.30 Veljesten keittiössä 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Amerikkalainen lähettiläs 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Kummeli (7) 15.00 Poikien preppauskurssi 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Au pairit Australiassa 20.30 Adele – Live in London 21.25 Kynsin hampain 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kummeli (7) 22.28 Kummeli (7) 22.57 Kummeli (7) 23.27 Kummeli (7) 23.55 Kioski: Marjan vallassa 00.25–01.10 VICE: Darknet MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (12) 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hjallis 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Britannian hovi lähikuvassa 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Kim ja Kai 06.59 Tähtirannan pojat 07.08 Kati ja Töppö 07.19 Unohdettujen purkkien kansa 07.26 Metkat Mesiläiset 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Petrin tiikeritarinat 07.51 Kaapo 08.18 Late Lammas 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Amerikkalainen lähettiläs 10.30 Erämaan armoilla 11.30 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30 Bathinan erilaiset maailmat 14.00 Maailman upein juna 14.30 Kummeli (7) 15.00 Sirkusseilaajat 15.30–16.20 Satuhäät 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Palloilua: Lentopalloa 20.45 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hunted (16) 23.00 Syke (12) 23.50 VICE: Cocaine: Narcos, Sicarios and Peru 00.00–02.49 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Kuvassa Billy Elliot (Jamie Bell). Draaman levollinen kehittyminen on pitkälti pääosaa esittävän ihastuttavan Adriana Ugarten ansiota. Hän seuraa äidin jalanjälkiä ompelijan oppiin ja pääsee työskentelemään harjoittelijana Doña Manuelan ateljeehen. Sira päättää Ramiron maanittelemana jättää kotikaupunkinsa, kun Espanjan poliittinen ilmasto alkaa kuumeta ja sisällissodan enteitä alkaa jo olla ilmassa. HuHtikuutA 2016 Yle TV1 05.55 MOT: Historian suurin tietovuoto . 46 14. Kuvassa: Nasrallahin kylässä kapinoitiin tammikuussa 2016. Kuvassa Victor (Jean-Pierre Cargol). fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 MTV.doc: Kuinka eläimet puhuvat. Ramiro on luvannut kuut taivaalta heidän tulevaisuudestaan, mutta ensimmäistä kertaa elämässään Madridin ulkopuolelle matkustava Sira huomaa jäävänsä yksin uudessa kansainvälisessä kulttuuriympäristössä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Katastrofikokki 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Believe (12) 01.05–02.05 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.20 Lego Legends of Chima (7) 08.45 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 MasterChef Suomi 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kanadan rajalla 14.15 Amerikan kovimmat keräilijät 15.15 Neljän tähden illallinen 15.45 Onnenarpa 15.50 Soppa365 16.00 Leijonan luola USA 17.00 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Haapasalo goes lomalle 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 (7) 22.00 Elokuva: Collateral – väärä aika, väärä paikka (16) 00.30 Arman Pohjantähden alla 01.30 Leijonan luola USA 02.30 48 tuntia rikoksesta (7) 03.30–04.30 Amerikan kovimmat keräilijät Yle TeeMa 17.00 Treme (12) 18.00 Ranskan modernismin kiehtova historia 19.00 Prisma Studio 19.30 Kulttuurin välikysymys 2016 21.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 21.55 Kino Suomi: Laulu 23.15–00.55 Kino: Minne tiemme vie (12) Yle TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Oddasat 12.00 Nuorten parlamentti 13.00 Vielä virtaa 13.29 Vielä virtaa 14.00 Pekka ja Pätkä puistotäteinä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (7) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16) 23.00 Uutiset 23.05 Phil Spector, syytön vai syyllinen
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Perhe pelissä (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Matikkahirviöt 07.05 Kotikisat 07.09 Olivia 07.23 Saku & Vaakku 07.35 Neppajymykerho 07.40 Pikku hirviötyttö 07.45 Kimmo Kuu 08.07 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.36 Jack (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tanskan toisenlaiset frendit 10.30 Karhusaari 11.10 Mallinmurtajat 11.31 Kehonvartijat 12.00 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.30 Pasila 2.5 – The SpinOff (7) 14.00 A2-ilta: Taloustalkoot-ilta 15.30–16.20 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kynsin hampain 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Alivuokralainen (7) 23.40–02.00 Jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM: FIN CAN 01.40–02.30 Kioski: Rakelin kuplassa MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Piilokamera 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Suomen kaunein koti 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. HuHtikuutA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Marzia, ystäväni 13.35 Prisma Studio 14.05 Prisma: Oikukas evoluutio 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 15.45 Näin Norjassa 16.00 16.45 Tohtori Intiasta (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kyllä BBC hoitaa 18.45 Avara luonto: Monsuunin maat 19.38 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–00.30 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 16.4. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Elastinen feat. 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Saturday Night Live 01.15–01.45 Villi ja vapaa NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.45 Chuckin ja ystävien seikkailut 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 MasterChef Suomi 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 Onnenarpa 16.05 Neljän tähden illallinen 16.35 Soppa365 16.45 Leijonan luola USA 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 22.00 Quantico 23.00 Elokuva: Firma (12) 02.10 Leijonan luola USA 03.10–04.10 Amerikan kovimmat keräilijät Yle TeeMa 17.00 Naisia taiteen historiassa 18.00 Rock-Suomi: Kotipojat 19.00–19.50 Ommelten välinen aika 20.00–20.50 Välimeri lautasella 21.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 22.00 Kino: Eläköön vapaus 23.35–00.05 Jäitä hattuun 16 17 18 19 20 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Saturday Night Live 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Rizzoli & Isles (12) 00.35–01.35 Kultapoika (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 MasterChef Suomi 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Neljän tähden illallinen 15.35 Onnenarpa 15.40 Soppa365 15.50 MasterChef Australia 18.10 HS-uutiset 18.13 HS-sää 18.15 SM-liiga: 3. 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Huippujengi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Saturday Night Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Wallander: Rauhaton mies (12) 00.35–01.35 Saturday Night Live NeloNeN 08.15 MasterChef Australia 10.35 Leijonan luola USA 11.35 Leijonan luola USA 12.35 Team Ahma (7) 13.05 The Voice of Finland 15.00 Supertähdet 16.30 SM-liiga: Ennakkostudio 17.00 SMliiga: 2. 15.25 Vapun valtakunta 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Huippujengi 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Pikkuli 08.00 Hilla ja avaruuden Eetu 08.11 Katinkontti 08.22 Ryhmä Hau 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Galaxin Pallo 09.28 Joraavat juurikkaat 09.30 Joraavat juurikkaat 09.33 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Satuhäät 10.50 Au pairit Australiassa 11.20 Kummeli (7) 11.48 Kummeli (7) 12.17 Kummeli (7) 12.50 Urheiluviikonloppu 13.05 Palloilua: Salibandyä 15.30 Salibandyn tarina: 30 menestyksen vuotta 16.00 Urheiluviikonloppu 16.20 Palloilua: Salibandyä 18.45 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kynsin hampain 19.30 Sohvaperunat 20.20 Kummelistories (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Billy Elliot (12) 23.55 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 00.35–02.55 Yle FOLK MTV3 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Leo 09.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 09.30 Tom & Jerry Kids Show 09.55 Leo 10.00 Pokémon (7) 10.30 Ostoskanava Tvins. com 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät 13.00 Salatut elämät (7) 13.30 Pokémon 17: Diancie ja tuhon kotelo (7) 15.00 Hjallis 16.00 Elastinen feat. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Farm Kings 14.25 Elastinen feat. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Puput: Puput 07.13 Q Putti 5 07.24 Ritari Mikke 07.38 Pusse 07.49 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.17 Martine (7) 08.31 Joraavat juurikkaat 08.33 Sirkuskaravaani 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM: FIN CAN 10.00–10.57 Holby Cityn sairaala (12) 10.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.30 Bathinan erilaiset maailmat 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Unelmamatka 14.30 Kummeli (7) 15.00 Yksineläjä Severin 15.30–16.20 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM: FIN CAN 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 The Spin-Off (7) 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55–21.59 Urheiluruutu 23.00 Kioski: Kaarlen maailma 23.30 Satisfaction (12) 00.15–00.45 Seksiministeriö MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 47 14. finaali 20.00 Hyvät kaupat 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Transformers: Kaatuneiden kosto (12) 00.00 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 00.05 Elokuva: Kolme muskettisoturia (12) 02.15 48 tuntia rikoksesta (7) 03.15 Poliisit – kotihälytys (12) 04.15–05.15 Kanadan rajalla Yle TeeMa 10.00–11.44 Pilapiirtäjät demokratian etulinjassa 11.50 Historia: Kauppakomppanian tarina 12.40 Valitut sanat 13.00 Kulttuurin välikysymys 2016 14.30 Tiededokumentti: Juoksukuolemat 15.30 Jäitä hattuun 16.00 Yle Live:The Smashing Pumpkins 17.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 18.00 Edgard Varese 18.55 Maria Antoinetten musiikkia 19.40 Puhelu 20.05 Historia: Rooseveltin suku 21.00–23.30 Teemalauantai: Italia, koomaa ja mafiaa 21.00 Italia, tyttöystävä koomassa 22.00 Mafia tappaa vain kesäisin (16) 23.30 Uusi Kino: Laukkakilpailu (12) 23.35–00.05 Uusi Kino: Elämä Mansonin jälkeen (7) Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Perjantai 12.40 Harmaahylkeen laulu (12) 13.30Futisvanhemmat 14.05 Historia: Unohdettu tuberkuloosi 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00 Tohtori Intiasta (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kielletty hedelmä (12) 22.45 Taipumaton (16) 23.40–00.20 Ykkösaamu Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 17.4. finaali 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 SM-liiga: 2. finaali 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 23.05 48 tuntia rikoksesta (7) 00.05 Poliisit kotihälytys (12) 01.05 Suomen huutokauppakeisari 02.05 Temptation Island Suomi 2 (7) 03.05–03.35 Kanadan rajalla Yle TeeMa 17.00 Naisia taiteen historiassa 18.00 Klassinen Suomi: Kaksi maailmaa 19.00–19.50 Ommelten välinen aika 20.00 Ranskan modernismin kiehtova historia 21.00 Historia: Rooseveltin suku 21.55 Elävä arkisto: Polkupyöräillen 21.56 Dokumenttiprojekti: Suuri ilo pienelle pallolle 22.15 Kahdella pyörällä kuolemaan 22.45 Tietoisku: Polje Suomen suveen 22.46 Pyöräily 23.05–00.05 Lähikuvassa Erland Josephson Yle TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Vielä virtaa 13.04 Vielä virtaa 13.35 Rion yö 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.44 Prisma: Antibiootin metsästäjät 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Tunisia – vaikea vallankumous 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.4. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Arka ja Parka – kuuttikaksoset 07.11 Puuharit 07.24 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.37 Pasin ja Kielon valtakunta 07.48 Martta puhuu 08.16 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24 Roni Neutroni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Bathinan erilaiset maailmat 10.30 Matkapassi: Puola 11.30 Tanskan toisenlaiset frendit 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Sirkusseilaajat 13.30 Karhusaari 14.20 Petran loistavat ilotulitukset 15.00 Autolla EteläAmerikan halki 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Australiassa 21.00 VICE: The Kardashian’s Makeup Artist 21.10 VICE: Photographing Fukushima 21.30 A2-ilta: Taloustalkoot-ilta 23.00 Strike Back (16) 23.45 Au pairit Australiassa 00.15 Kioski: Aleks’in Wonderland 00.45–01.45 Hunted (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Huippujengi 23.35 Amerikan unelmavävy 00.35 Pukumiehet 01.35–02.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.45 Chuckin ja ystävien seikkailut 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.55 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 MasterChef Suomi 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta 14.15 Palavaa rakkautta (7) 14.45 Perheyritys (7) 15.20 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.30 Neljän tähden illallinen 16.00 Onnenarpa 16.05 Soppa365 16.15 Leijonan luola USA 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haapasalo goes lomalle 20.00 Kielletty rakkaus 20.58 Keno 21.00 Mustat lesket (7) 22.00 Poliisit kotihälytys (12) 23.00 Supertähdet 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Kanadan rajalla 02.00 Kanadan rajalla 02.30–03.30 Temptation Island Suomi 2 (7) Yle TeeMa 16.45 Treme (12) 18.00 Iskelmä-Suomi: Show must go on 19.00 Ommelten välinen aika 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Klassinen Suomi: Kaksi maailmaa 22.00 Kotiseutu (7) 23.40 Uusi Kino: Vain rauha jää 23.50–00.10 Uusi Kino: Sunnuntaisin Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Vielä virtaa 13.04 Vielä virtaa 13.35 Professori Masa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.50 Kannaksen kierros: Sestroretsk 20.00 Futisvanhemmat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Mr Selfridge (12) 22.15 Kotikatsomo: Kielletty hedelmä (12) 23.55 Prisma: Oikukas evoluutio 00.50–01.20 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.4. 08.02 Hyrräpäät 08.15 Niksi-Nella 08.22 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Late Lammas 09.28 Tenavat (7) 09.36 Villi tulevaisuus (7) 10.00–10.25 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 10.15 Kummeli (7) 11.00–11.10 Urheiluviikonloppu 11.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 11.35 Kohti jalkapallon EURO 2016 -kisoja 12.00 Urheiluviikonloppu 12.15 Superhurri 13.21 Urheiluviikonloppu 13.30 Suunnistusta: Huippuliigan osakilpailu 15.30 Urheiluviikonloppu 15.45 Palloilua: Lentopalloa 18.30 Kohti Rioa: Huipulla: Kotimaa kutsuu 18.54 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Puola 20.05 Syke (12) 21.00 Satisfaction (12) 21.40 Naurupalat (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55 Sohvaperunat 23.45–00.30 Strike Back (16) MTV3 07.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Chuggington 08.30 Seikkailija Dora 09.00 Tom & Jerry Kids Show 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Löytäjät 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Katastrofikokki 13.30 Teknavi 14.00 Pientä mökkiremonttia 15.00 Mummomafia 16.00 Klikkaa mua 17.00 Enbuske, Veitola & Salminen 17.55 Luojan kiitos! 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Solsidan 20.00 Huippujengi 21.00 Saturday Night Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Isänmaan puolesta (12) 00.45–01.45 Huippujengi NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ennakko, Argentiina 11.00 MasterChef Australia 12.15 MasterChef Australia 14.15 Team Ahma 14.50 Neljän tähden illallinen 15.20 Neljän tähden illallinen 15.50 Neljän tähden illallinen 16.20 Neljän tähden illallinen 16.50 Äidin ja isän autokoulu 17.55 Haapasalo goes lomalle 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Supertähdet 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mahtava Oz (12) 00.15 SM-liigan viikkomakasiini 00.45 MM-ralli: Ennakko, Argentiina 01.15 Mustat lesket (12) 02.10 Quantico 03.10–05.10 Elokuva: Superässä – Buckaroo Banzai (12) Yle TeeMa 10.00 10.30 RSO ja Klassinen Suomi 10.35 Elävä arkisto: Kauko Käyhkö 10.37 Lähikuvassa: Kauko Käyhkö 11.11 Kotikunnailta Havaijin hietikoille 11.31 11.55 Kotikunnailta Italian ihanuuksiin 12.05 Edgard Varese 13.00 13.45 Maria Antoinetten musiikkia 13.50 Puhelu 14.15 Prisma Studio 14.45 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 15.40 Velvet muotitalon tarina (12) 16.20 Velvet muotitalon tarina (12) 17.10 Ommelten välinen aika 18.00 Kino Klassikko: Kesytön 19.20 Kissanloukku (12) 20.00 Klassinen Suomi: Opintie 21.00 The Jam: About the Young Idea 22.30 Yle Live:The Jam Saksassa 1980 23.45–00.15 New Yorkin monet kasvot Yle TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55 New Yorkin monet kasvot 12.30 Vielä virtaa 12.59 Vielä virtaa 13.30 Haaviston Leeni (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Kylmän sodan vakoilijat 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kylä 22.25–00.15 Kiveä kovempi (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.4
HuHtikuutA 2016 torstai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma: Vaatesuunnittelija Sanna Hopiavuori 18.00 Potkua taiteesta: Unelmien jäljillä – nukketeatteria saattohoitopotilaille 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Encanto-festivaali: Thios Omilos 20.30 Johannes Brahmsin sonaatit viululle ja pianolle 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Tampere Biennale 2016 23.10–06.00 Yöklassinen. Time catcher. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Potkua taiteesta: Unelmien jäljillä – nukketeatteria saattohoitopotilaille 17.40 Puisevia tarinoita 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: uuttukyyhky 18.20 Radioteatteri esittää. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassinen Suomi 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Spencerin juttu, osa 15/16. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 63. 48 007443-1615 14. Liekö talviuni yllättänyt kesken kiivaan mediajahdin. Ahon Matti palaa Riihimäelle. 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle radio 1 14.4.–20.4.2016 Suomalainen tv-viihde on hämmästyttävän mielikuvituksettomassa tilassa. Hyvät talouden ja politiikan toimittajat, antakaa Nallen nukkua rauhassa. Kun kovan työviikon jälkeen selailee kanavien tarjontaa, ruudulle hyppäävät aina samat naamat. Pysyvän närästyksen aiheuttavat meetvurstin lisäksi ainakin Janne Katajan, aku hirviniemen ja tuomas enbusken kuluneet lärvit. 22.55 Kuuluttajan vieras: RSO:n alttoviulisti Camilla Vilkman 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n alttoviulisti Camilla Vilkman 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Kvanttimekaniikkaa, kissoja ja olemassaolon syviä kysymyksiä 23.10–06.00 Yöklassinen maanantai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Klassinen Suomi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. keskiviikko 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen lauantai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Lasse Naukkarinen 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. Ahon Matti palaa Riihimäelle. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 65 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Pelkällä säikähdyksellä. 19.45 Keinuva talo – Maahanmuuttajat rikastuttavat Ruotsin musiikkiskeneä 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sanansaattajat 15/20. 11.00 Klassikkoparatiisi: Machaut ylistää Neitsyt Mariaa keskiajalla 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Hector Berliozin Romeo ja Julia 20.45 Konserttilavalla pianistit Peter Serkin ja Julia Hsu 21.45 Näkökulma: Muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 64. tiistai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tosin viime viikolla koettiin Suomen tv-historiassa merkittävä käänne. Politiikan ja talouden toimittajia riivaa yhtä lailla samojen naamojen pyörittely. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Television tiiliskivet: Silta 18.00 Puisevia tarinoita: Kapsahda katajaan! 18.20 Radioteatteri esittää. Kun Nalle aukoo päätään vain Ruotsin tv:ssä, paranee molempien maiden tv-viihde huomattavasti. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Lasse Naukkarinen 18.00 Todellisia tarinoita. Kun ainaista ruututyrkkyä Wahlroosia metsästettiin kommentoimaan Nordean veroparatiisiyhtiöitä, Nalle oli mystisesti kadonnut. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana kustantaja Touko Siltala 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen kohvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Kun Suomen kilpailukyvyn heikkoutta taivastellaan eri kanavilla, täyttyy ruutu aina Sixten Korkmanilla, aki Kangasharjulla tai Björn Wahlroosilla. Nalle pois ruudusta Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tIMO SPaRF. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Idästä nousee klassisen musiikin aurinko 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.30 Johannes Brahmsin kansanlaulusovituksia 21.40 Puisevia tarinoita: Kapsahda katajaan! 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Viattomuuden variaatioita – levottomat jalat – ja Vituksen muunnelmat. 20.00 Tampere Biennale 2016: Tampere Filharmonian konsertti 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. 21.45 Musiikkikamari 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Television tiiliskivet: Silta 22.45 Potkua taiteesta: Unelmien jäljillä nukketeatteria saattohoitopotilaille 23.10–06.00 Yöklassinen. perjantai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla – Jukka-Pekka Saraste johtaa 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Etnoa, jazzia vai etnojazzia. Säästäkää meidät tv-katsojat tuon ylimielisen pöyhkeilijän lakonisilta ilkeilyiltä. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen sunnuntai 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana kustantaja Touko Siltala 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Antti Tuuri Ameriikassa 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Pelkällä säikähdyksellä