Virkamies Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 5.3.2024 9.54 5.3.2024 9.54. PAL.VKO 2024-13 00 74 43 -2 40 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 24 / 14 .m aa lis ku ut a MINIMIVERO TEEMA Tulppa veropelille VIENTITUOTE Päiväkoti myy PELASTUSALA Pelastajat pulassa MAAHANMUUTTAJA Siunaus vai uhka 14.3.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 24 Jännittävästä jännittävään, pääsy demokratian ytimeen, Antti Pelttari kuvaa siirtymistään Suposta eduskunnan pääsihteeriksi
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. VIHREÄ SIIRTYMÄ TEKÖÄLYN SÄÄNTELY TOIMIVAT ENERGIAMARKKINAT VAIKUTTAVAA POLITIIKKAA EUROOPASSA TILAA UUTISKIRJE MIAPETRA.FI @miapetrakumpula www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. AKATEMIA FEMINISTI Helsinki, la 6.4. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_14032024_002.indd 1 de_14032024_002.indd 1 5.3.2024 11.14 5.3.2024 11.14
TEEMA ILMIÖ KULTTUURI de_14032024_03.indd 3 de_14032024_03.indd 3 6.3.2024 9.31 6.3.2024 9.31. MAALISKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KOTOUTTAMINEN VEROPELI ROCK Suomi hukkasi tavoitteensa. Minimivero sataa valtioiden kassaan. Tampere näytti pitkään Suomi-rockin suunnan. 3 Demokraatti 5/ 24 40 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.3. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 32 20 PELASTAJAT PULASSA Säästökuuri lyö kovaa ANTTI PELTTARI Eduskunnan pääsihteeri + TEEMA Minimivero 51 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 26 29 30 32 38 39 40 44 46 47 48 49 59 60 65 66 67 de_14032024_04.indd 4 de_14032024_04.indd 4 6.3.2024 9.35 6.3.2024 9.35. 5/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Haukku ja haava Viikon kuva: Kiina kokoustaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Santeri Kujanpää D-analyysi: Putinin koukussa D-ilmiö: Maahanmuuttokupla Työelämä: Pelastusala pulassa D-kolumni: Marjo Ollikainen Työelämä: Ulos umpikujasta TUL: Kansan liikuttaja Vienti: Päiväkoti on vientituote Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielikylpy: Pio – tidningen i takt Musiikki: Manse-rock jyrää yhä Kirja: Myyttiset linnavuoret Elokuva: Ajelulla Pariisissa Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Marsusta mahtia Kirja: Rouva diktaattori Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jukka Leskelä IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Antti Pelttari Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Krista Kiuru Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Tämänkin talon täytyy elää ajassa
Ylivertaisen älykkään maineen menneisyydessä saanut koirarotu osoittautuukin nykyajassa pelkäksi yrmyksi tuijottelijaksi. Alexander Stubbia pilkattiin aikoinaan jopa lehtikolumneissa iloiseksi oravaksi. Palauteryöpyn saanut Kaleva pyysi vertaustaan nopeasti anteeksi, eikä eritellyt tarkoittiko hän irvailuillaan pelkkää ulkonäköä vai myös Halosen mainetta. Stubb käänsi tämän 2014 edukseen vierailemalla Putous-viihdeohjelmassa nököhampaisena Jäbä Leissonina. TÄSTÄ AIHEESTA keskustellaan lähiviikkoina varmasti enemmänkin, kun 19. Haukkuja tuli siitäkin, epäreilusti ja häijysti – varsinkin politiikan vasemmalta laidalta. Vaikka monet presidentit ovat suhtautuneet Venäjään yhtä luottavaisesti, Tarja Halonen on saanut niskaansa eniten jälkiviisautta ja sinisilmäisyyden arvostelua. Kyseinen koiratarina on Carl Barksin käsialaa vuodelta 1946. Noihin menneisiin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta tämän hetken politiikan tapoja pystymme muuttamaan. Pääministeri Sanna Marinin 2020–2023 saama ulkonäkötörky oli määrältään omaa luokkaansa. T ätä rimanalitusta en olisi halunnut nähdä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Haukku ja haavantekijät Pääkirjoitus POLITIIKASSA TÄLLAINEN LÄLLÄTTELY OLI TAKAVUOSINA HYVINKIN YLEISTÄ JA HYVÄKSYTTYÄ. maaliskuuta Halosesta ilmestyy palkitun kirjailijan, Demokraatin kolumnistin Meri Valkaman haastatteluteos. Jos Kaleva tai muut nykypoliitikot haluavat moittia noita asioita, sanokoot sen suoraan, ei alakoulumaisesti naaman haukkumisen kautta. Presidentin virkaanastujaisten kuvavirtaa seurannut kansanedustaja Atte Kaleva (kok.) vertasi kutsuvierasjoukossa istuneen presidentti Tarja Halosen ilmettä Aku Ankasta tuttuun murjottavaan koirarotuun, Jäyhään jököttäjään. Ennakkotietojen perusteella Halonen avaa kirjassa näkemyksiään Yhdysvalloista ja Venäjästä, eikä pyytele arvostelijoiltaan anteeksi, vaikka sitä moni toivoisikin. Kalevan tarpeisiin siinä on paljon piiloviestejä. Juice Leskinen ivasi vuonna 1986 Mikä hätänä -levyllään ulkoministeri Paavo Väyrysen silmiä, ja sai kehuja nokkelasta riimittelystä. Solvaaminen oli pahempaa sosiaalisessa mediassa kuin tiedotusvälineissä, mutta asuista tai olemuksesta nousseista somekohuista tehtiin myös viihdejuttuja varsin löysin perustein. Ulkonäköhaukuille pitää keväällä 2024 olla jo aito nollatoleranssi – niin omissa kuin muissakin politiikan leireissä. de_14032024_05.indd 5 de_14032024_05.indd 5 5.3.2024 8.33 5.3.2024 8.33. POLITIIKASSA TÄLLAINEN lällättely oli toki takavuosina hyvinkin yleistä ja hyväksyttyä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / W an g Zh ao de_14032024_06.indd 6 de_14032024_06.indd 6 6.3.2024 9.44 6.3.2024 9.44
Kokous pidettiin Mahtavassa kansan salissa Pekingissä. de_14032024_06.indd 7 de_14032024_06.indd 7 6.3.2024 9.44 6.3.2024 9.44. Noin viikon kestävään kansankongressiin osallistui 2 960 delegaattia kaikkialta Kiinasta. Kiinan kansankongressin vuotuinen kokous päättyi muutama päivä sitten. Kerran vuodessa kokoontuva kansankongressi vastaa parlamenttia, mutta käytännössä se ei haasta Kiinan kommunistisen puolueen päätöksiä. 7 Demokraatti ISO MAA, ISOT KOKOUKSET
Sivusto huomioi etenkin suomalaisten merkittävän roolin lakihankkeissa. ATTE HARJANNE X:SSÄ POLITIIKKA V IIK O N LU KU 50 Kokemus yhteiskun nan oikeudenmukai suudesta on hei ken tynyt. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vanhustenhoidon alamäki Meppikisa Yhteisöllinen asuminen on kaunis ja herttainen ilmaus vanhustenhoidosta. SDP:n toinen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sijoittuu puolestaan sijalle 7 viestintäja digiasioissa. Sitten keksittiin yhteisöllinen asuminen, missä moni vanhus viettää aikansa yksin omassa huoneessaan. EU-sivusto EU Matrixin tämänvuotisen rankingin top 100 -listalta löytyy viisi suomalaista meppiä. KIM VÄISÄNEN X:SSÄ Turkistarhaus – liima, joka yhdistää halli tuksessa jopa perus suomalaiset ja Rkp:n. Mutta kodista tuli monelle vanhukselle loukku, kun hoitavaa henkilökunnan mää rää leikattiin. Nyt jo huhuillaan uusia omaishoitajia apuun. Suomalaisista korkeimmalle ylsivät kokoomuksen Petri Sarvamaa ja SDP:n Eero Heinäluoma. Petri Sarvamaa sijoittuu heistä korkeimmalle sijalle 25 ja Eero Heinäluoma sijalle 26. Kukapa ei enemmin asuisi kotona kuin laitoksessa. EU MATRIX arvioi lisäksi, että suomalaisten meppien vaikutusvalta on suhteellisesti neljänneksi korkein kaikista EUmaista. Hyvätuloisis ta neljä viidestä ko kee yhteiskunnan oikeudenmukaise na, mutta pienitu loisista enää noin Ka ns al ai sp ul ss i-k ys el y prosenttia. Sivuston mielestä suomalaiset eivät kuitenkaan loista unionin ulkopolitiikassa, puolustuspolitiikassa ja laajentumiskysymyksissä. Turkis tarhauksen suunni telmallinen alasajo pitää viimein saada käyntiin. Yllätys tai ei, komissaarispekulaatioiden vahva nimi, kokoomuksen Henna Virkkunen ei mahdu top 100 -listalle, mitä voinee pitää jonkinlaisena takaiskuna hänen komissaarihaaveidensa näkökulmasta. Joulukuun huuto kaupassa hinta oli 59 €/eläin. TUOMO LAPPALAINEN X:SSÄ Kallista kärsimyk sen ylläpitoa. Getty Images de_14032024_08.indd 8 de_14032024_08.indd 8 6.3.2024 9.47 6.3.2024 9.47. Virkkunen sijoittuu kuitenkin kahdenkymmenen vaikutusvaltaisimman mepin joukkoon digi-, kuljetusja institutionaalisten suhteiden kategorioissa. Heinäluoma sijoittuu teemakohtaisessa listauksessa sijalle 8, kun sivusto pani mepit järjestykseen pääomamarkkinaja finanssipolitiikassa. Sitten keksittiin vanhusten kotona asuminen. Ensin oli raskas laitoshoito. Tuottajille korvataan lähes 110 €/eläin. TUNNETTU EU-SIVUSTO rankkasi 15. kertaa vaikutusvaltaisimmat europarlamentaarikot. Valitet tavasti se on jatkumo vanhustenhoidon alamäelle, missä hoitava henkilöstö vähe nee ja vanhukset ovat enemmän yksin. Turkis tarhoille lintu influenssa oli taloudellinen taivaanlahja ja veron maksajille perikato. Sadan parhaan listalle yltävät myös vihreiden Heidi Hautala sijalla 42, RKP:n Nils Torvalds sijalla 82 ja vihreiden Ville Niinistö sijalla 98
Hänen viestinsä EU-vaaliehdokkuutensa ja puolueen puheenjohtajuuden yhdistämisestä on edelleen epäselvä myös monelle RKP:n jäsenelle, vaikka Henriksson on järjestänyt asiasta jo kaksi tiedotustilaisuutta. Tällä kertaa jopa tavallista enemmän, kun puheesi kesti ennätykselliset kaksi tuntia ja seitsemän minuuttia. Puheessasi toki muistit mainita myös muun muassa ennätyksellisen talouskas vun ja lännen taantumisen. POLITIIKKA POLITIIKKA Tietoisesti en tiedosta EX-ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk.) lisäsi pari viikkoa sitten uuden kommentin legendaaristen poliittisten kommenttien sarjaan. Kerroit, että jaat niin sa nottua vaalirahaa miljoonia ruplia eri puolille maata. Asiaa tutkineen keskusrikospoliisin esitutkinnan mukaan kummastakaan ei löytynyt näyttöä. hän helmikuussa itse lähettänyt viestin, jossa irvailtiin Sanna Marinille (sd.) ja Matias Mäkyselle (sd.). Henriksson halusi oman tulkintansa mukaan ulostuloillaan lykätä RKP:n puheenjohtajakisaa, mutta lopputulema on jo täysillä käynnissä oleva puheenjohtajakisa ja puolueen kannatuksen romahtaminen. Kyseessä oli myös vaalipuhe, kun maassasi järjestetään presidentin”vaa lit” tulevana viikonloppuna. Henrikssonin mukaan mediassa on tulkittu hänen sanomisiaan väärin. Soppaa on antaumuksella hämmentänyt puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Myös RKP:ssa on viesti mennyt ohi, kun puolueen sisältä on kuiskuteltu medialle, että Henriksson on puheillaan halunnut ajaa suosikkiaan puolueen puheenjohtajaksi ja ennen tätä estää toisen seuraajaehdokkaan presidenttikisan. Sitten hän epäili, että joku olisi rinnakkaiskäyttänyt tiliä. ”Tietoisesti en tiedosta”, Lintilä totesi esitutkinnasta, jossa selvitettiin, oliko Taas kuulija tulkitsi väärin RKP ON kriisissä. de_14032024_08.indd 9 de_14032024_08.indd 9 6.3.2024 9.47 6.3.2024 9.47. Myötätuntoa ei ole herunut, vaikka Henriksson on kertonut kokemastaan epäinhimillisestä pyörityksestä ja verranut puheenjohtajan työtään vauvan hoitoon. Tämä on melkeinpä tuhlaa mista, kun maasi kaltainen keskusjohtoinen yksinvalta voisi halutessaan vaikka painattaa valmiiksi täyte tyt äänestysliput. Anteeksi lainausmerkit, mutta länsirajanne tältä puo len katsottuna sana vaalit on kyseenalainen. ”Ja hyvä, että asia tuli tarkistettua niin, ettei epäilystä jää. Oli siinä monologia Venäjän kansalle. Kaikkinensa tämä oli harmillinen episodi”, Lintilä totesi Helsingin Sanomissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari EUROVIISUT ISRAELIN VIISUT Kansat laulavat kilpaa Aseet laulavat kilpaa Hyvä Vladimir, sinulla oli taas paljon asiaa vuotuisessa linjapuheessasi. Lisäksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin surmalla viestit äänestäjille, että heidän äänellään ei ole mitään mer kitystä. Mainitsit myös Ukrainassa sotivat venäläiset, kuinka he ”uhraavat itsensä meidän puolestamme”. Viestin tultua julkisuuteen Lintilä epäili, että hänen whatsapp-tilinsä olisi hakkeroitu. Se on teillä kuin tsaarin kruunaamiseen liittyvä rituaali ja samalla de mokratian kuolonkorahdus. Tästä uhraa misesta olisi mukava kuulla myös näiden sotilaiden niin sanottu kokemusasiantun temuksellinen näkemys, pohtii Demokraatin väki. Vaihtoehtoa ei ole
Suomen tämän vuoden puolustusbudjetin koko on 6,2 miljar dia euroa. Myös ilmavoimien hä vittäjämäärä on Suomea jonkin verran suurempi. Milloin hiihdettiin ensimmäinen Finlandia-hiihto. 2. 3. 8. Mies merkittävässä roolissa, mutta kuka. Suomessa on myös taistelupanssarivau nuja lähes tuplasti Ruotsiin verrattuna. Suomessa tykkejä ja raskaita kranaatinheittimiä on yli 1 600. Mikä maa on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa. 6. 5. Suomen tykistö on jopa eurooppalaisittain poikkeukselli sen vahva. Suomen kannalta on olennaista, että Ruotsi tarjoaa puolustusyhteistyöhön paljon sellaista, mitä Suomelta puuttuu – sukellusveneistä alkaen. Mikä on Alexander Stubbin puolison nimi. Suomessa reservi läisiä on 870 000, kun Ruotsissa määrä jää kymmeniin tuhansiin. 4. 9. Mihin puolueeseen keskustajohtaja Annika Saarikon mies Erkki Papunen kuuluu. 10. Montako sinfoniaa Leif Segerstam on säveltänyt. Mies, jonka pitää vahtia kalsareitaan kalsareitaan Kuin taivaassa tehty liitto de_14032024_10.indd 10 de_14032024_10.indd 10 6.3.2024 9.51 6.3.2024 9.51. Maan puolustusbudjetti hyppää tänä vuonna 10,7 miljoonaan euroon viime vuoden vajaasta kahdeksasta miljardista. 7. Minkä nimiset ovat Alexander Stubbin kissat. Ruotsi kehittää vauhdilla puolustus taan. Suomi puolestaan on omaa luok kaansa maavoimissa. Vas taava luku on Ruotsissa joitain satoja. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Heikki Saukkomaa 10 VIS V 1. Oik eat vas tau kse t: 1) Suz ann e Inn esStu bb 2) SD P 3) Luo nno nva rakes kuk sen (20 23) arv ion muk aan 230 0–2 50 4) Milo ja Nal a 5) Bel gia 6) Ruo tsi n puo lus tus minist eri Pål Jon son 7) 327 8) irla ntil ain en kirj aili ja Bra m Sto ker vuo nna 189 7 9) 197 4 10 ) noi n 86 00 MAAILMAN TILA • Ruotsi pääsi Natoon R uotsista tuli pitkän veivauk sen jälkeen Naton jäsen. Myös sodan ajan joukot ovat Suomessa merkittä västi suuremmat. Niitä Ruot silla on neljä. Kuka loi vampyyrihahmo Draculan. Kuinka paljon Suomessa on aikuisia ilveksiä. Ruotsi on tärkeä osa Pohjolan puolustusta. Tulppana oli ensin Turkki, sitten Unkari. Kuinka paljon Nokialla on globaalisti työntekijöitä. Suomessa huokaistiin helpotuksesta
Se päivä on nyt, joten olo on onnellinen ja vähän jännittynyt. Nykyinen rahoitusmalli kaipaa vahvempaa perusrahoitusta. Ehkä tulevaisuudessa, kun ammattikorkeakoulut ovat olleet olemassa 150 vuotta, ne nähdään tasa-arvoisina. Tämä vuosi on talouden vuosi. Jos näet kadulla kultaisennoutajan, sinulla on ystävä ihan justaansa. 11 Demokraatti koulua, mutta näemme sosiaalisesti ja arvostuksen suhteen, että näin ei ole. Ne eivät karsasta ketään vaan ovat aina valmiina tekemään uusia ystäviä. Opiskelijajärjestöissä ei joka päivä pelasteta maailmaa, mutta uskon, että joka päivä me teemme yhteisen hyvän eteen töitä. Uusi työ, uudet kujeet! Olen aloittanut opiskelijakuntaliikkeessä vuonna 2018 ja silloin jo tiesin, että jonain päivänä haluan olla pääsihteeri opiskelijaliikkeessä. Tilanne on vakava muttei katastrofaalinen. Lisäksi panostamme yhteistyöhön puolueen, sisarjärjestöjen ja lähiyhteistyökumppaneiden kanssa. Mikä opiskelijoiden edunvalvonnassa juuri nyt puhuttaa. de_14032024_11.indd 11 de_14032024_11.indd 11 4.3.2024 13.30 4.3.2024 13.30. Olen ajatellut, että ehkä arvostuksen taustalla on yliopistoinstituution ikä. Ovatko yliopistot ja ammattikorkeakoulut samalla viivalla. En tiedä, onko siitä mitään näyttöä, että se parantaisi Suomen taloutta. Se on auttamista – oli se sitten tutorointia, jolla autetaan opiskelijaa tai kansanedustajien lobbaamista siitä, mitä korkeakoulupolitiikan pitäisi tänä päivänä olla. Sama on toisella asteella – lukioon mennään ja amikseen vähän kuin joudutaan. Aikuiskoulutustuen leikkaaminen. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja iStock Mitä odotuksia Demariopiskelijoilla on tähän vuoteen. Haluan kohdata ihmiset samalla tavalla. Toivoisin, että nähtäisiin jo nyt. JOKA PÄIVÄ ME TEEMME YHTEISEN HYVÄN ETEEN TÖITÄ. Miksi. Mikä meno, Demariopiskelijoiden pääsihteeri Santeri Kujanpää. Toinen asia, jonka pitäisi olla keskustelussa, on korkeakoulujen rahoitus. Päinvastoin. Olemme nuorisoalojen valtionavustuksen ulkopuolella. 65 000 euroa on iso raha. Meidän on myönnettävä, että meillä on lain mukaan kaksi tasavertaista korkeaUnelmaduuni Yliopistot ja ammattikorkeakoulut pitää saada tasa-arvoisiksi. Voimaeläimesi on kultainennoutaja. Mikä järjestötyössä viehättää. Isoin teema tänä vuonna on valtion apukelpoisuuden takaisin saaminen keväällä ja valtionavun hakeminen syksyllä. Nähdä kaikki hyvyys toisissa ihmisissä
YHDYSVALTAIN HARTIOIHIN ja asevoimaan luottanut Eurooppa ei ole kyennyt ottamaan johtajan roolia, kun Yhdysvallat käpertyy rajojensa sisään. Ukraina ei tarvitse kauniita sanoja vaan aseita. Kiviäkö pitäisi heitellä. Esimerkiksi tykistöammusten osalta tällä hetkellä arvioidaan Venäjällä olevan 10 ammusta Ukrainan kahta ammusta kohden. TOKI LÄNSI on antanut sodan aikana Ukrainalle monella mittarilla laskettuna massiivisesti tukea. Se on ollut Ukrainan merkittävin tukija. Puolustuministeri Antti Häkkänen listasi näitä A-studiossa: Nato-maiden yhteenlaskettu talous on 15-kertainen Venäjään nähden, pelkästään Euroopan maiden talous on kuusi kertaa suurempi kuin Venäjällä ja sotilasmenojen osuuskin on Euroopassa 4–5 kertaa suurempi kuin Venäjällä. Lisäksi se ostaa aseita Pohjois-Koreasta ja Iranista. Se Euroopassa on myönnetty, että Ukraina käy sotaa koko Euroopan puolesta. analyysi P oliitikkojen Ukraina-puheiden kuunteleminen on ollut irvokasta ja surullista. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toivoi länneltä aseita heti, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksen Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Skeptimististen arvioiden mukaan tuki ei etene ennen marraskuun presidentinvaaleja. Lännessä on turha nauraa, jos Venäjä kaivaa rintamalle varastoistaan lähes museoaikaisia tankkeja. Se ei kuitenkaan riitä. Suora taloudellinen tuki ja aseapu nousevat yli sataan miljardiin. OMA LUKUNSA on sisäpoliittisessa jumissa oleva Yhdysvallat. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Resursseja siis olisi, mutta ilmeisesti tahto tarvittavaan tukeen puuttuu. Länsi sanoo tukevansa Ukrainaa, hieman kärjistäen vaikka viimeiseen mieheen – kunhan se on ukrainalainen. EU onnistui hiljan päättämään 50 miljardin apupaketista Ukrainalle, mutta se on nykytilanteessa riittämätön ja realisoituu liian hitaasti. de_14032024_12.indd 12 de_14032024_12.indd 12 6.3.2024 9.53 6.3.2024 9.53. Niin pitkään, kun Ukraina taistelee, Vladimir Putinin Venäjällä ei ole resursseja voimatoimin edistää muita maita koskevia suunnitelmiaan. Pitkään paikoillaan pysyneillä rintamalinjoilla Venäjä on aloittanut etenemisen. Maan tuonti ja vienti vetävät kolmansien maiden kautta. Ukrainalle ei ole edes niitä. Edelleen Ukrainan lännestä saama tuki, etenkin aseellinen, on riittämätöntä. Länsimaiden Ukrainan tukea voi lähestyä vertaamalla lännen ja Venäjän talouslukuja. Yhdysvaltojen lupaama uusi 60 miljardin dollarin tukipaketti on ollut jo pitkään jäissä, kun republikaanit ja demokraatit riitelevät siitä. LÄNNEN ASETTAMAT Venäjä-pakotteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ongelma on myös Euroopan suurimpien maiden Ranskan ja Saksan hapuileva ja riitaisa yhteistyö Ukrainan tukemisessa. Hän toivoo edelleen aseita, kun on kulunut kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksestä. Länsi kiemurtelee Putinin koukussa SE ON MYÖNNETTY, ETTÄ UKRAINA KÄY SOTAA KOKO EUROOPAN PUOLESTA. Juhlapuheissa länsi vakuutti tukeaan Ukrainalle. Venäjän talous kasvaa, ja se on pystynyt laajentamaan omaa asetuotantoaan. Lännen juhlapuheissa tätä ei suoraan haluta sanoa. Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäysten sodan Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Tätä päivää muistettiin vajaat kaksi viikkoa sitten
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. työssäkäyvä kahden lapsen yksinhuoltaja . asuu vuokrakodissa Vantaalla, vuokra 1200 e/kk . Netto palkka 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Tuet yhteensä 737 553 2156 2162 1388 1102 Työttömyys päiväraha 1 535 1223 Tuet yhteensä 336 356 Lapsilisä 401 207 Asumistuki 52 Asumistuki 95 121 Lapsilisä Tulot pienenevät yhteensä 312 e/kk Tulot pienenevät yhteensä 160 e/kk LAURA, 38 VUOTTA TEPPO, 45 VUOTTA . D EM O G RA A FI Hallitus tekee monikärkileikkauksia Hallituksen sosiaaliturvaan suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin ja etenkin yhteiskunnan tuilla jo eläviin kuten työttömiin. 13 Demokraatti Bitcoin Kryptovaluutta bitcoin rikkoi viime viikolla ensi kertaa 60 000 euron markkinahinnan. työtön . asuu omakotitalossa Vaasassa yhden lapsen ja työttömän puolison kanssa HALLITUKSEN SUUNNITTELEMIEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TULOIHIN, € 2023 2025 eu ro a eu ro a eu ro a eu ro a TEPPO LAURA de_14032024_13.indd 13 de_14032024_13.indd 13 5.3.2024 8.35 5.3.2024 8.35. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kauppalehti Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. Käytettävissä olevat tulot alenevat 23 prosenttia. Tulot viime vuonna 2851e ensi vuonna 2711e . Käytettävissä olevat tulot alenevat 6 prosenttia. Nukkuminen Neljännes 20–64vuotiaista miehistä ja vähän pienempi osuus naisista ei mielestään nuku tarpeeksi. Tulot viime vuonna 1535 e ensi vuonna 1233 e . . Monella vaikutus monin kertaistuu, jos useampaa saatavaa etuutta leikataan
Tuli väärä käsitys, että kotoutumisessa ei olisi suurempia o n gelmia. Mutta yllätyksekseni se olikin vain pieni osa venäjänkielisistä. Olen itse kutsunut tätä imperiumin virukseksi, Gusatinsky sanoo. GUSATINSKY MYÖNTÄÄ itsekin olleensa pitkään uskossa, että venäläiset sopeutuvat Suomeen hyvin ja oppivat yhteiskunnan pelisäännöt nopeasti. Tästä kertoi myös venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa edistävän Cultura-säätiön vuonna 2022 tekemä kyselytutkimus. uplaa kuplan sisällä. Gusatinsky sanoo yllättyneensä asenteista ja ihmisten kuplista vielä vuonna 2014, kun Venäjä hyökkäsi Krimille. IMPERIUMIN Teksti Heikki Sihto de_14032024_14.indd 15 de_14032024_14.indd 15 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. – Yllättäen näin ympärilläni ihmisiä, en omassa kuplassani, jotka iloitsivat Krimin miehityksestä ja sotatoimien aloittamisesta Itä-Ukrainassa. – Se saattaa korvata ajattelussa kaiken muun ja voi olla todella iso osa joidenkin identiteettiä. Valitettavasti, hän täsmentää. Yli puolet vastaajista suhtautui esimerkiksi kielteisesti Venäjän pakotteisiin. Gusatinsky sanoo monella suomenvenäläisellä olevan edelleen ajattelussaan vahvana ”suurvalta takanamme” -malli. – Silloisessa toimituksessamme luulimme, että kaikki tänne muuttaneet ovat tuollaisia. Siihen vastasi yli 1 600 Suomessa asuvaa henkilöä, joiden äidinkieleksi on merkitty väestörekisteriin venäjä. Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky ei yllättynyt tutkimuksen tuloksista. Suuri osa vastaajista ei luottanut suomalaisiin instituutioihin. Kyse oli osin ihmisistä, jotka ovat asuneet Suomessa vuosikymmeniä, Eilina Gusatinsky kertoo. Luottamus mediaan oli erityisen heikkoa. 15 Demokraatti Suomessa on epäonnistuttu maahan muuttajien kotouttamisessa. Mukana oli mahdollisesti myös sellaisia, joilla ei ole suoraa yhteyttä Venäjään. Näin voi kuvata monen maahanmuuttajan – ja myös kantasuomalaisen – elämää Suomessa. Tuolloin hän toimi päätoimittajana Suomen venäjänkieliselle suunnatussa Spektr-lehdessä. Etenkin moni Suomessa asuva venäjänkielinen suhtautuu epäluuloisesti suomalaiseen yhteiskuntaan
Gusatinskyn mielestä tarvittavien rajoitusten lisäksi tärkeänä varautumistoimena olisi tiedottaa, kuinka toimia jos kokee joutuneensa Suomen vastaisen vaikuttamisen kohteeksi. – Joskus julkisuudessa puhutaan uhkasta kun viitataan venäjänkielisiin, mutta demokraattisessa maassa ei voi demonisoida tai dehumanisoida mitään JOKA KYMMENENNELLÄ SUOMESSA ASUVALLA ON JUURET JOSSAIN MUUALLA. Ja niin kauan kun vaikkapa opettajainhuoneessa, poliisilaitoksella tai lehden toimituksessa ei heijastu nykyinen väestörakenne, mennään väärään suuntaan. Hän sanoo, että tietyt aiheet viime aikoina ovat aiheuttaneet polarisaatiota näkemyksissä kuten kysymys kaksoiskansalaisuudesta. Heistä moni kokee, että ei ole osa yhteiskuntaa. – Meillä kaivataan molemminpuolista avointa ja näkyvää keskustelua siitä, mikä on yhteiskunnassa hyväksyttävää ja mikä ei. Gusatinskyn mielestä 1990-luvulla tehtiin virhe kotouttamisohjelman suunnittelussa, kun haluttiin korostaa maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä. On tärkeää, että opettajat kohtelevat kaikkia oppilaita yhdenvertaisesti päiväkodeissa ja kouluissa, eivätkä näe maahanmuuttajataustaisia oppilaita ulkopuolisina. – Uuteen kotimaahan integroitumisessa on voinut tulla pettymyksiä ja elämä Suomessa ei ole vastannut odotuksia. Katkeruutta voi aiheuttaa tunne, että heidän panostaan ei ole arvostettu suomalaisessa yhteiskunnassa. de_14032024_14.indd 16 de_14032024_14.indd 16 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. – Tarvitaan panostusta auttamaan koko väestöä ymmärtämään, että yhteiskunta monimuotoistuu nopeasti. On tärkeää, että jokaista lasta kohdellaan samalla tavalla, eikä ketään aseteta ulkopuoliseen asemaan. Jopa kielellisesti ja sosioekonomisesti suomalaiseen elämään hyvin sopeutuneiden joukossa on ihmisiä, joiden maailmankuva rakentuu edelleen Venäjän kautta. Hän itse pitää lähtökohtana suomen kielen opiskelua sekä sitä että maahanmuuttaja oppii elämään velvollisuuksineen ja oikeuksineen kuten kuka tahansa suomalainen – ilman erityistä apua ja rinnakkaispalvelujen rakentamista. Jo nyt joka kymmenennellä maassa asuvalla on juuret jossain muualla. Maahanmuuttajille rakennetaan koko ajan uusia korvaavia järjestelmiä tai lisäpalveluita, jotka eivät auta meitä yhteiskuntana tottumaan väestön moninaisuuteen. Se vaatii pitkäjänteistä työtä kotoutumisen edistämisessä sekä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lasten tulisi saada samanlaista kohtelua ja mahdollisuuksia, riippumatta taustastaan. Samanlainen keskustelu käytiin jo vuosia aikaisemmin, kun Suomessa kiristettiin valtion virkojen ja tiettyjen muiden tehtävien kelpoisuusvaateita. – Meidän tavanomaiset palvelumme eivät huomioi muuttunutta väestörakennetta. Tarvitaan myös selkeämpiä määrittelyjä millaisia odotuksia kotoutumisesta on puolin ja toisin. Gusatinsky näkee, että Suomessa edelleenkin on kehitettävää mitä tulee kotoutumisen tavoitteisiin ja päämääriin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Mikä on voinut mennä kotoutumisessa väärin. GUSATINSKY PITÄÄ huolestuttavana kehitysmallia, jossa suomenvenäläiset alettaisiin nähdä uhkana Suomelle. Hän painottaa, että yhteenkuuluvuuden tunne luo edellytyksen onnistuneelle kotoutumiselle. – Jo päiväkodista alkaen pitäisi katkaista kaikki segregaatiokytkökset. Gusatinsky muistuttaa viime eduskuntavaaleihin liittyvästä, myös osaltaan kuplaantumisesta kertovasta selvityksestä, jonka mukaan perussuomalaisia äänestettiin eniten alueilla, joissa asuu vähiten maahanmuuttajia. Gusatinsky sanoo Suomessa olevan paljon täällä syntyneitä ja kasvaneita ihmisiä, joiden vanhempien juuret ovat muualla
Hänen mukaansa maahanmuuttajista puhuminen muuttuu helposti yleistämiseksi, mutta ongelmistakaan ei saa vaieta. Eilina Gusatinsky sanoo venäläisestä suurvalta-ajattelusta irtautumisen olevan vaikeaa. Osa suomenvenäläisistä koki, että suorasukainen Venäjän toimista kirjoittaminen kohdistui heihin henkilökohtaisesti. 17 Demokraatti Suomessa asui vuonna 2022 87 500 henkilöä, joiden äidinkieleksi on merkitty väestö rekisteriin venäjä. Mutta ei ole helppoa luoda deputinisaatiota tai desovietisaatiota, kun kyse on jo koulussa rakentuneen maailmankatsomuksen muuttamisesta. – Suurvalta-ajattelua iskostettiin neuvostoajan koulussa ja nyt taas uudelleen nyky-Venäjällä. Monet suomenvenäläiset seuraavat pääasiassa Venäjän mediaa, joten on olennaista, että Suomen mediassa käsitellään asioita avoimesti ja läpinäkyvästi. Yksilötasolla tilanne on vaikea, kun henkilö pelkää joutuvansa leimatuksi osaksi tiettyä ryhmää. Hän sanoo monen venäläisen kyseenalaistavan Neuvostoliiton ja Venäjän kolonisaation. Säätiö on aloittanut Suomen venäjänkielisiä koskevan 2024-seurantaselvityksen valmistelun. Luottamus mediaan korreloi luottamukseen muihin instituutioihin. Enemmistö vastaajista hallitsee suomen kielen niin, että tulee sillä hyvin toimeen. 17 Demokraatti GUSATINSKY KERTOO aiemmin ajatelleensa, että ihminen ei voi olla turvallisuusuhka ilman omaa sisäistä tahtoa. Gusatinskyn mielestä olennaista on päästä tilanteeseen, jossa kaikki Suomessa asuvat sisäistävät samat demokraattiset arvot. . On ymmärrettävä, että Suomen venäjänkielinen väestö on hyvin moninainen ja eroaa näkemyksissään ja arvoissaan. VENÄJÄN JA venäläisen kulttuurin vaikutus on vahva, vaikka suomenvenäläiset olisivat asuneet Suomessa pitkään. – On tärkeää pohtia yhdessä, miten voimme rakentaa luottamusta. – Nyt huomaan olleeni siinä mielessä väärässä, että eivät esimerkiksi rajojen avaamista ajavat ihmiset näe tekevänsä jotain väärin. – Uudenlaisen ajattelun ja suhtautumisen rakentuminen Venäjään vaatii kipeiden asioiden työstämistä. Viime vuosina venäjänkielisten tekemät kantelut tai selvityspyynnöt syrjimisestä eivät ole kuitenkaan merkittävästi lisääntyneet. Heistä 35 prosentMAAHAN MUUTTAJISTA PUHUMINEN MUUTTUU HELPOSTI YLEISTÄMISEKSI. Tällä tavoin voidaan vahvistaa laatujournalismia ja samalla katkaista propagandan vaikutus. Kyse on kuitenkin selvästä vähemmistöstä sekä Venäjällä että Venäjän ulkopuolella. yksittäistä ryhmää. tia oli sitä mieltä, että Venäjä teki oikein hyökätessään Ukrainaan. Vastaukset Cultura-säätiön vuonna 2022 tehdystä Suomen venäjänkieliset -tutkimuksesta, johon vastasi 1 632 Suomessa asuvaa, joiden äidin kieleksi on merkitty väestö rekisteriin venäjä. He ajavat Kremlin agendaa sitä ymmärtämättä. Gusatinsky varoittaa jälleen yleistämästä liikaa. SUOMEN VENÄJÄNKIELISET . de_14032024_14.indd 17 de_14032024_14.indd 17 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. Etenkin, kun sen takana on vuosisatainen historia. Cultura-säätiön tutkimuksessa 17 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa syrjintää Suomessa. Gusatinsky pohtiikin, vahvistavatko Venäjää tukevat mielikuvat negatiivisen kohtelun tunnetta Suomen venäjänkielisten keskuudessa. Hän sanoo tästä saadun merkkejä jo Krimin valtauksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Tällaisen maailmankuvan omaksuneen on vaikea ymmärtää, että katsoo maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta kuin valtaosa muista ihmisistä. Vaikutusta vahvistaa, että moni suomenvenäläinen seuraa pääosin Venäjän valtiojohtoista mediaa. Koulussa luotiin uudenlaista neuvostoihmistä ja siinä valitettavasti onnistuttiin
German on itse asunut Suomessa jo yli 22 vuotta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Vastaajat osoittivat luottamusta usealle suomalaiselle instituutiolle: POLIISI 90 % PUOLUSTUSVOIMAT 83 % KOULU 82 % 41 % vastaajista luottaa suomalaiseen mediaan Kieli on avain uomen kielen osaaminen, Nataliya German vastaa miettimättä kysyttäessä tärkeintä asiaa kotoutumisessa. Hän kertoo Ukrainasta reilu vuosi sitten Suomeen tulleesta serkustaan, eläinlääkäristä, joka joutui odottamaan kahdeksan kuukautta suomen kielen kurssille pääsyä. He ovat pääosin korkeakoulutettuja ja halukkaita työskentelemään Suomessa. German kehuu yliopiston kielenopetusta. Kieli on kaikesta tärkein sopeutumisessa ja työllistymisessä. SUOMEEN ON tullut kymmenkunta Germanin sukulaista ja tuttavaa lapsineen. Hän myös hakeutui harrastuksiin, kuten soittamaan viulua yliopiston orkesteriin, jossa pääsi puhumaan suomea. German perusti viime vuonna Ukrainan sotaa tänne paenneen juristisiskonsa Ganna Lugovan ja eläinlääkäriserkkunsa Oksana Kichkon kanssa Malmille ukrainalaisia elintarvikkeita myyvän kaupan Sopilka. Hän valmistui Jyväskylästä tietotekniikan tohtoriksi ja on työskennellyt muun muassa Nokialla ja YIT:llä. Kotoutumisen ongelmista kysyttäessä vastaus tulee yhtä nopeasti: riittämätön suomen kielen opetus. Hän myös otti toiseksi oppiaineekseen suomen kielen äidinkielen opettajille. Yksi syy kaupan perustamiselle oli, että Ukrainassa korkeakoulutetut sukulaiset eivät löytäneet koulutukseensa sopivia töitä puutteellisen kielitaidon takia. Hän tuli kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Jyväskylään opiskelemaan ict-alaa. de_14032024_14.indd 18 de_14032024_14.indd 18 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. German sanoo opiskelijana olleensa eri asemassa kun nyt Ukrai18 Demokraatti KIELI ON KAIKESTA TÄRKEIN SOPEUTUMISESSA JA TYÖLLISTYMISESSÄ. Muutaman vuoden opintojen jälkeen German alkoi pohtia Suomeen jäämistä. – Tajusin jo opintojen aikana, että jos haluan kunnon työpaikan, pitää osata hyvin suomea
Täällä puhutaan paljon filippiiniläisistä hoitajista, mutta samalla tavalla jo Suomessa oleville ukrainalaisille voitaisiin räätälöidä koulutus, joka nopeuttaisi heidän työhönpääsyään ja kotoutumistaan. Suomi on heille kuin pikku-Venäjä. Jos ikäviä kommentteja tulee, ne ovat lähinnä Suomessa asuvilta venäjänkielisiltä. Hän sanoo kotoutumiskoulutuksen yhdeksi ongelmaksi kieltä. German ehdottaa yhdeksi malliksi eri ammattiryhmille suunnattua koulutusta, jossa myös työnantajat olisivat mukana. Hän sanoo nykymallia hitaaksi ja kalliiksi, kun valtio maksaa koulutuksen lisäksi tukea myös ajalta, jolla odotetaan koulutuksen alkua. Siinä kielen lisäksi opiskellaan muun muassa suomalaista kulttuuria ja yhteiskunnan toimintaa. Heille pitäisi miettiä täsmäkoulutusta, joka nopeuttaisi kotoutumista. – Itse tunnen paljon tänne jo vuosikausia sitten Venäjältä muuttaneita, jotka edelleen elävät vahvasti venäläisessä narratiivissa. German uskoo myös ihmisen itse turhautuvan, kun hän on tyhjänpanttina kotona ja elää tuilla. Tämä ei Germanin mukaan aina pidä paikkaansa ukrainalaisten kohdalla. He seuraavat venäläistä mediaa sekä pitkälti elävät venäjänkielisessä ystäväpiirissä ja käyttävät venäjänkielisiä palveluita. – Yhteiskunta tuhlaa rahaa, jos koulutettu ei pääse oman alansa töihin. Germain pitää hyvänä ajatusta maanmuuttajien kansallisuuskokeesta. – Ukrainalaisten joukossa on paljon esimerkiksi koulutettuja terveydenhoidon ammattilaisia, joista Suomessa on kova pula. Pitää myös muistaa, että suuri osa tänne tulleista ukrainalaisista on naisia, joilla on lapset hoidettavana ilman tukiverkostoa. 19 Demokraatti 82 % vastaajista ei ollut kevään 2022 aikana kokenut syrjintää Ukrainan sodan takia 64 % vastaajista ei pidä Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna 56 % prosenttia vastaajista suhtautuu kielteisesti Venäjän pakotteisiin 43 % vastaajista kannattaa suurien pakolais määrien vastaan ottamista Ukrainasta (Suomessa oleskeli tilapäisen suojelun perusteella yli 60 000 Ukrainan pakolaista, 2023 elokuu) Kieli on avain nasta sotaa Suomeen paenneet, kun hän aikanaan sai suomen kielen opetusta yliopistossa. Ongelmaksi hän näkee, että koulutukseen pääsy voi kestää kohtuuttoman pitkään. German pitää yleisenä harhaluulona, että jos ihminen on korkeastikoulutettu, hän osaa edes kohtuullisesti englantia. Hän uskoo tämän syventävän uuteen kotimaahan intergroitumista. 19 Demokraatti de_14032024_14.indd 19 de_14032024_14.indd 19 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. KRITIIKISTÄÄN HUOLIMATTA Nataliya German sanoo ukrainalaisten olevan Suomessa hyvä asemassa. On raskasta opiskella iltaisin erilaisilla kielikursseilla jos on päivät töissä. German kehuu te-keskusten järjestämää kotoutumiskoulutusta. Suomesta oli hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 62 500 ukrainalaista viime vuoden elokuuhun mennessä. Siinä voisi olla esimerkiksi lyhyempi työpäivä omalla alalla ja sen jälkeen kielikoulutusta. Germanin mielestä Suomessa kotouttaminen toimii vanhoilla rakenteilla, jotka eivät huomioi esimerkiksi Ukrainasta tulleiden tilannetta. – Tästä huolimatta ukrainalaiset ovat pääosin hyvin koulutettuja, monella heistä on Suomessa valmiita kontakteja ja kova motivaatio jäädä tänne
Ammattijärjestö johtajat pohtivat, onko pelastustoimi nyt ensinkään oikeassa osoitteessa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva IStock K un Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin pu heenjohtajaa Ilkka Mustakangasta pyytää ku vailemaan pelastusalan ti lannetta, hän nostaa suu rimmaksi huolekseen hy vinvointialueiden talous tilanteen. Tulevaisuuden näkymää ei voi missään nimessä hyväksi sanoa. 20 Demokraatti PELASTUKSEN KRIISI PELASTUSALA PULASSA Hyvinvointialueiden säästö paineet iskevät pelastus toimeen. – Tämä säästökuuri, johon hyvinvointialueet ovat ajautuneet, koskettaa myös pelastustointa, ja se lyö aika kovaa korville. de_14032024_20.indd 20 de_14032024_20.indd 20 4.3.2024 13.32 4.3.2024 13.32
Linjattiin, että alue voi hoitaa sen itse, yhteistyössä pe lastustoimen tai toisen alueen kanssa tai muulta palveluntuottajalta ostaen. – Pienistä puroista muodostuu iso virta. Pelastusalan houkuttavuutta säästö kuuri ei ainakaan paranna, Mustakangas katsoo. Sehän on viime kä dessä täysin poliittinen päätös. Pelastajapula on kova ym päri maata. – Työ jää jäljelle, mutta tekijöiden määrä vähenee. Sisäministeriön selvityk sen mukaan laskennallinen rahoitus oli 15 hyvinvointialueella alhaisempi kuin kunnilta siirtyneet vuoden 2022 pelas tustoimen kustannukset. Pelastustoimi on pieni toimiala hy vinvointialueella. Toisiin ammatteihin siirrytään palkkauksen takia – pelastustoimen palkkaus ei ole enää nykyaikaa. Onko siis perusteita pitää meitä enää hyvinvoin tialueiden palvelurakenteissa. – Pelastustoimi joutuu osallistumaan säästötoimiin. – Meillä ei ole kauheasti viilaamisen varaa niin kuin isolla sotepuolella. Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelas tajaa enemmän kuin nykytahdilla koulu tetaan. – Miltä tilanne näyttää viiden vuoden päästä, siitä olen huolissani, Mustakan gas sanoo. Yhtä kaikki, ala kaipaa kipeästi sekä veto että pitovoimaa. Luulen, että meiltä pelastustoi messa löytyy aika paljon tuomista sii hen sisäisen ja kokonaisturvallisuuden pöytään, hän toteaa. Tuntuisi loogiselta olla samassa poru kassa muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden, kuten Poliisin, Rajavartio laitoksen ja Tullin kanssa. Korjaavia toimia on tehty, mutta vasta aika näyttää, riittävätkö ne. Nämä saattavat kuu lostaa pieniltä asioilta, mutta ne voivat olla isoja asioita yksilölle, Mustakangas kuvailee. Tätä tasapainoa pitää tarkastella. – Tämä napanuora, joka sinne on ra kennettu, ohenee koko ajan. 21 Demokraatti Sama huolestunut nuotti kuuluu JHL:n Pelastusalan unionin puheenjoh tajan Petteri Häyrisen puheesta. Häyrinen ja Mustakangas kantavat huolta pelastajapulasta. Tilanteen korjaamiseksi pelastustoi men asemaa hyvinvointialueella pitää Mustakankaan mukaan vahvistaa. de_14032024_20.indd 21 de_14032024_20.indd 21 4.3.2024 13.32 4.3.2024 13.32. Säästöjä voidaan hakea myös esimer kiksi kaluston investointinvälejä piden tämällä, vaikkapa jatkamalla sammutus autojen elinkaarta parilla vuodella. Hän toteaa, että vaikka operatiivinen henkilökunta on rajattu sopeutusten ulkopuolelle, hei jastuu hallintoon, tukitoimiin ja muuhun kohdennettu säästö väistämättä myös päivittäiseen operatiiviseen työhön. Hyvinvointialueiden säästökuuri menee ihan sinne ruohonjuuritasolle. Minusta HYVINVOINTI ALUEIDEN SÄÄSTÖKUURI MENEE IHAN SINNE RUOHON JUURITASOLLE. Mitä se tarkoittaa käytännössä, sitä ei nähdä heti. Elämme nyt sitä momentumia – jos emme pysty nyt tekemään tulevaisuuteen johtavaa arviointia, se voi olla vaikeampaa myö hemmin. Mustakangas muistuttaa, että syy pelastustoimen päätymiseen hy vinvointialueelle, oli ensihoidon palvelu tuotannon järjestäminen. – Pelastustoimi jää soten jalkoihin, Häyrinenkin toteaa. Sen osuus oli viime vuoden yleiskatteisesta rahoituksesta 2,2 prosenttia. nyt olisi oikea aika keskusteluun ja asian tutkimiseen. Hän sanoo, että nyt on monella alalla työntekijöiden markkinat, eivätkä ihmiset ylipäätään enää sitoudu samalla tavalla. Siitä syntyisi varmasti myös synergia etuja. Pulmaa pitää lähestyä tarkaste lemalla paitsi isoja asioita, kuten kou lutusta ja alan tulevaisuuden näkymiä, myös päivittäistä työtä. Ateriaetu poistuu tai sanomalehtiä ei enää tule paloasemille. Nämä ovat ar kipäiväisiä, konkreettisia asioita, jotka saattavat olla liikkeellepaneva voima, kun ihmiset miettivät, haluanko olla täällä töissä vai en. Toinen syy vaihtuvuu delle on se, ettei välttämättä pysty teke mään kaikkia fyysisesti vaativia töitä 65 vuoden eläkeikään saakka. Mus takangas sanoo, että moni alue on valin nut muun kuin yhteistyön pelastustoi men kanssa. Kun tämä kaikki ynnätään yh teen, voidaan sanoa, että pelastusala on pulassa tai jopa kriisissä, Häyrinen arvioi. Hän muis tuttaa, että jo ennen soteuudistusta pe lastustoimen palvelu on tuotettu ”tehok kaasti ja halvalla tavalla”. Sivutoimisten vapaaehtois ten pelastajien varallaolo loppuu ympäri Suomen. Se on Mustakankaan mukaan hyvinvointialuekohtaista. MITEN SÄÄSTÖPAINEET näkyvät arjen työssä. Vaikka koko pelastustoimi otettaisiin sieltä pois, se ei pelastaisi hyvinvointialueiden taloutta millään tavalla. Turvallisuuden tuottajina meidän pitäisi olla saman katon alla. Katsotaan asiaa vaikka paloase malla töissä olevan yksilön näkökul masta. Tätä keskustelua pitää uskal taa käydä myös alan sisällä, Mustakan gas sanoo. Samaa mieltä on Mustakangas. Tiedetään, että jossain vaiheessa uraa pitää vaihtaa ammattia, vaikka olisi vielä hyväkuntoi nenkin, Häyrinen kertoo. – Jos katsotaan kokonaisturvalli suutta, näiden rinnalle tulee vielä Puo lustusvoimat. – Vaihtuvuus on aika suurta. Häyrinen katsoo, että pelastustoimelle luonteva paikka voisi olla suoraan val tion rahoituksen alla mieluummin kuin hyvinvointialueella ”soten kylkiäisenä”. Pelas tustointa ei voi käsitellä kuin sosiaali ja terveyspalveluita, hän katsoo. MOLEMMAT KYSEENALAISTAVAT, onko pelastustoimen paikka ylipäätään hyvin vointialueella
Työntekijöiden kannalta kokonaisuus on kannattavampi kuin orjallinen tessin noudattaminen, ja he ovat saaneet aina valita, kummalla ta valla mennään.” Timo ihmettelee, miksi yrittäjä jou tuu erikseen alleviivaamaan, ettei vi haa työntekijöitään. Pakko myöntää, että nämä puheet loukkaavat.” SUOMALAISTA TYÖELÄMÄÄ ja johtamista on kehitetty viime vuosina valtavasti, ja muun muassa työ ja elin keinoministeriön tuoreimman työolobarometrin mu kaan palkansaajien näkemykset omasta asemastaan työ markkinoilla ovat pääosin myönteisiä. Ei tulisi mieleen kään olla katala kenellekään tai ’ku settaa’, niin kuin moni tuntuu tietävän meidän yrittäjien tekevän. S ain vastikään sähköpostiini hyvän kysy myksen. ”Täällä alhaalla, perusarjessa kaikki hyvin! Käytän nössä täällä sovitaan koko ajan ja joustellaan puolin jos toisinkin. ”Firman tekijät ovat luotettavia huip putyyppejä ja teemme parhaamme, että heille riittää keikkaa. 22 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Kutsutaan häntä tässä nyt vaikkapa Ti moksi. Hän epäili, ettei yritysten voi luottaa huolehtivan ih misistä. Vasemmistopoliitikoiden pitkään jatkuneita syytöksiä kyykyttävistä ja riistävistä yrittäjistä ei sen sijaan tunnu paheksuvan kukaan. ”Onko sinulla käsitystä, milloin tämmöi nen työntekijätyönantajaviha on oikein al kanut?” kysyi parikymmentä henkilöä työl listävä yrittäjä. Häntä ovat kritisoineet johtavien demaripolii tikkojen lisäksi varovaisesti jopa muutamat kokoomus edustajat. Timo on yksi tällaisista yrittäjistä. Mutta jos vaadimme lopet tamaan puheet lorvailevista työttömistä ja ay-mafiasta, on meidän samalla vaadittava lopettamaan puheet ka talista yrittäjistä. ERITYISESTI HALLITUKSEN työmarkkinauudistuksia on väitetty vain työnantajien haluksi kyykyttää ja ”kuset taa” työntekijöitä. SAK:n kohu tusta Ruokapöytävaalimainoksesta on jo 17 vuotta. Viime aikoina loukkaavissa pu heissa on kunnostautunut erityisesti perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman ay-mafia-hokemillaan ja kaunallaan Helsingin Sanomia kohtaan. de_14032024_22.indd 22 de_14032024_22.indd 22 6.3.2024 9.06 6.3.2024 9.06. En osannut vastata. D-kolumni YRITTÄJÄN SOLVAAMINEN ON SALLITUMPAA KUIN AY-LIIKKEEN. Työmarkkinauudistuksia voi ja saa vastustaa, ja työ elämää pitää voida kehittää. Kusetuksen välineeksi epäillään muun muassa paikallista sopimista, jota hallitus pyrkii laajen tamaan yhdenvertaisesti järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Viime hallituskauden alkupuolella pääministeri Sanna Marin syytti Talouselämälehden haastattelussa yrityksiä yhteiskunta vastuun puutteesta. Sallittua solvaamista Miksi yrittäjä joutuu erikseen alleviivaamaan, ettei vihaa työntekijöitään. Pohjana on toimialan yleissitova työehtosopi mus, jota olemme hiukan muokanneet siten, että se so veltuu yrityksemme käyttöön. Vastaajista 85 prosenttia kokee työnsä merkitykselliseksi, palkansaajia kannustetaan jatkuvaan oppimiseen ja vaikutusmahdol lisuudet omaan työhön ovat lisääntyneet. Työpaikoilla puheet ja pelottelut kyykyttämishaluista ai heuttavat kuitenkin pahaa oloa. Ikään kuin yrittäjäihmisen solvaa minen olisi sallitumpaa kuin ayliikkeen loukkaaminen
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toivoo, että työmarkkinamallista saadaan sovittua. Esimerkiksi OAJ:n edustamilla aloilla se vaikuttaisi entisestään esimerkiksi kuntatalouteen tai jopa sopimusvarallisuuteen. – Vastustamme lakisääteistä vientimallia hyvinkin tiukasti. – Meille keskeisintä on, että päästäisiin tästä lakisääteisestä vientimallista eroon ja neuvoteltaisiin se malli itse. OAJ:lle muita erityisen vaikeita asioita ovat hallituksen suunnitelmat heikentää määräaikaisten työntekijöiden asemaa mahdollistamalla vuoden määräaikaisen työsuhteen solmimisen ilman perustetta sekä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus. – Teemme eri skenaarioita ja arvioimme tilannetta koko ajan. Sillä on todella isot seuraukset, jos poliittiset päättäjät puuttuvat palkkaneuvotteluihin tai valtakunnansovittelijainstituutiota lähdetään romuttamaan, Murto sanoo. – On tärkeää, että aikuiskoulutustuelle löytyy jokin korvaava malli, joka työvoimapula-aloilla mahdollistaa jatkokouluttautumisen ja siihen löytyy riittävä rahoitus. Se on hyvin kohtalokas erityisesti julkisen sektorin liitoille ja naisvaltaisille aloille. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock O petusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on tyytyväinen siihen, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui keskeiset työmarkkinatoimijat koolle. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa siitä, mistä työmarkkinatoimijat Orpon koolle kutsumana keskustelivat. Murto kommentoi tuoreeltaan kutsun jälkeen, että OAJ:lle on erityisen tärkeää, että työmarkkinamallista päästään sopimaan nimenomaan liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken. Murto arvioi, että kutsun myötä on mahdollisuus lähteä hakemaan tietä ulos umpikujasta, johon työmarkkinatilanne on ajautunut. TÄNÄ KEVÄÄNÄ työmarkkinamallista sopimisen lisäksi OAJ pitää jäsenistönsä näkökulmasta tärkeänä, että mitä aikuiskoulutustuelle tapahtuu. Haluamme pitää palkkaneuvottelut omissa käsissämme. Ja jos se olisi työnantajille vapaaehtoinen, kuinka moni työnantaja tätä tarjoaisi. 23 Demokraatti Ulos umpikujasta HALUAMME PITÄÄ PALKKANEUVOTTELUT OMISSA KÄSISSÄMME. – Toivon, että keskustelu antaisi toivoa siihen, että pääsisimme tilanteesta eteenpäin ja että työmarkkinoiden umpisolmu lähtisi purkautumaan. Mitään päätöksiä työtaistelutoimiin liittyen ei ole nyt tehty, mutta valmiutta tarvittaessa on. OAJ:n hallitus esittikin helmikuun alkupuolella, että pääministeri kutsuisi keskeiset liitot koolle käynnistämään neuvottelut työmarkkinamallista sekä käymään vuoropuhelua työmarkkinakriisin ratkaisemiseksi. Murto muistuttaa, että näihinkin OAJ vaikuttaa, mutta kolmikantainen valmistelu niistä ei ole vielä alkanut. Hän sanoo arvostavansa kutsua, sillä pääministerillä on sekä vastuu että mahdollisuus ratkaista työmarkkinakriisi. – Emme pidä miltään osin mahdollisena tai hyväksyttävänä lainapainotteista mallia. – Katsoimme, että pääministerillä on myös mahdollisuus arvovallallaan käynnistää neuvottelut työmarkkinamallista, koska kukaan ei tunnu haluavan lakisääteistä vientimallia. Se edellyttää varmasti vähän kaikilta ratkaisuhakuista otetta – vastaantuloa ja kompromisseja. Nähdäänkö OAJ:laisia lakkoilemassa kevään edetessä, sitä Murto ei vielä pysty sanomaan. TYÖELÄMÄ de_14032024_23.indd 23 de_14032024_23.indd 23 6.3.2024 10.08 6.3.2024 10.08. Silti tilanne on hänestä edelleen vaikea ja haastava. Iso haaste on myös, jos se jää kokonaan työnantajan rahoitettavaksi
Kirja pohjaa minun ja Jukan muistoihin ja noin viidentoista tuon ajan keskeisen toimijan haastatteluihin ja piirin arkistoihin, Tampereen piirin toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana toiminut Esko Vatanen kertoo. – Kuvaamme myös urheilun vapaaehtoistyön aseman muutosta urheiluseurojen näkökulmasta ja luomme katsauksen de_14032024_24.indd 24 de_14032024_24.indd 24 28.2.2024 15.58 28.2.2024 15.58. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Getty Images T yöväen urheiluliitto TUL ja sen Tampereen piiri täyttävät tänä vuonna 105 vuotta. 24 Demokraatti TUL TUL Liikuttava Työväen urheiluliiton seuroilla voisi olla nykyistäkin vahvempi rooli kansan liikuttajana. Kovinta kohdeyleisöä teokselle lienevät muistojensa verestämistä haluavat Tampereen piirin aktiivit, mutta kaksikko pui alueellisesta näkökulmasta katsoen myös valtakunnallisesti kiinnostavia liikunnan ja urheilun järjestötyön kehityskulkuja. Tällä tapaa käsitellyiksi tulevat esimerkiksi urheilun ja liikunnan järjestörakenteen muutokset, jotka saivat vauhtia Suomen valtakunnan urheiluliiton (SVUL) kaatumisesta. – Se on aikalaismuistelo, jolla halutaan antaa ääni myös sen ajan toimijoille. Kirja tarkastelee pirkanmaalaisen työväenurheilun taivalta 1980-luvulta nykypäiviin. Tampereella urheiluliiton aktiivisina toimijoina ja palkkatyöläisinäkin toimineet Esko Vatanen ja Jukka Nieminen ovat juhlan kunniaksi vieneet piirin toimintaa kirjoihin ja kansiin
Se on oikea tavoite, mutta työjaollisesti seurat ovat tässä hävinneet, Esko Vatanen sanoo. Hän muistuttaa, että pitkään työnjako oli, että julkinen valta huolehti harrastuspaikoista – saleista, urheilukentistä ja muista tiloista – ja järjestöt huolehtivat toiminnan järjestämisestä. Valtio on myös tukenut toimintaa, mutta vuosien de_14032024_24.indd 25 de_14032024_24.indd 25 28.2.2024 15.58 28.2.2024 15.58. Auringossa ja varjossa – pirkanmaalaisen työläisurheilun kuvitettu taival 1980-luvulta nykypäiviin on saatavilla TUL:n Tampereen piiristä. Olen tyytyväinen, että olen saanut auttaa. Vatanen ja Nieminen näkevät TUL:n merkityksen ja potentiaalin myös tässä hankkeessa. TUL liikuttaa valtakunnallisesti ihmisiä noin 700 seurassa, joissa harrastetaan jopa 70 eri lajia. Ja myös kunnat ovat ryhtyneet järjestämään palveluita, kun koko kansa pitäisi saada liikkumaan paremmin. MATALAN KYNNYKSEN seuratoiminta on kuitenkin ahtaalla paitsi vapaaehtoisten vähenevän joukon myös kilpailun vuoksi. Nieminen jäi eläkkeelle Tampereen piirin toiminnanjohtajan tehtävistä helmikuussa 2020. – Ammattimaisen ja elinkeinotoimintaan perustuvan urheilutoimen on syytä tulla toimeen markkinoiden ehdoilla, eikä niiden tukeminen julkisin varoin ole eettisesti kestävää, he linjaavat. HISTORIAN SAATOSSA harrastepohjaisesta urheilusta on kehittynyt ammattilaisurheilua ja harrastamisen ja ammattilaisuuden raja on hämärtynyt. – Se on kuitenkin vähenemään päin oleva porukka, joka tekee vain siitä ilosta, että näkee lapsen hymyilevän, Nieminen kuvaa. Siitä tulee voimaa jaksaa arjessa. Sitä työtä hän ehti tehdä kahdessa eri jaksossa viisitoista vuotta. – Olen huolissani siitä, mikä on kansalaisten mahdollisuus harrastuspohjaiseen liikuntatoimintaan seuroissa, kun samoille markkinoille on viimeisen 30 vuoden aikana tullut kaupallinen urheilutoiminta. – Minäkin olen kilpailurheilun kannattaja, mutta kyllä loppujen lopuksi on tärkeämpää harrastaa kuin voittaa olympiakultaa. Pahimmillaan julkisin varoin ylläpidettyjä harrastustiloja ei löydy lajeille, vaan seurat joutuvat itse rakentamaan liikuntapaikat”, kaksikko kuvaa kirjassa. mittaan myös tuen määrä on vähentynyt ja tukimuodot muuttuneet. Siellä vanhemmat ja lapset voivat kohdata toisensa eri tavalla kuin kotona. Vatanen ja Nieminen katsovat, että tämän rajanvedon kirkastaminen palvelisi myös seuratoiminnan kunnianpalautusta, jota he kirjassaan peräävät. Puheenjohtajanakin hän vaikutti yhdeksän vuotta. Heidän mielestään olisi tarpeen pohtia, millä tavoin julkisen vallan tuki mahdollisimman hyvin tukisi kansalaisten liikuntaa ja terveyttä tukevaa kansalaistoimintaa. LIIKKUMATTOMUUS KANSANTAUTINA on noussut viime vuosina huolenaiheeksi siinä määrin, että hallituskin on ryhtynyt toimiin kansan liikkeelle saamiseksi. Toiminta nojaa pitkälti vapaaehtoisten tekemään työhön, ja se on iso haaste. Olisi tärkeää, että saadaan ihmiset huomaamaan, että tulee hyvä mieli, kun kävelet neljä, viisi kilometriä, hiihdät kymmenen tai pelaat palloa jossakin joukkueessa. Välillä sali on enemmän ja välillä vähemmän täysi, mutta hyvä mieli jää. LOPPUJEN LOPUKSI ON TÄRKEÄMPÄÄ HARRASTAA, KUIN VOITTAA OLYMPIAKULTAA. Kuntosaleja, monenmoisen ryhmäliikunnan vetäjiä ja muita liikuntapalveluja tarjoavia yrityksiä on noussut kuin sieniä sateella. Nieminen katsoo, että kansan liikuttajana TUL:n vahvuuksia ovat ihmisläheisyys ja matala kynnys. TUL:n pöytätenniskuvioissa hän on toiminut vuodesta 1977 ja vetää tätä nykyä kerran viikossa perhepingistä. – Vasta tällöin harrasteliikunta seuroissa voisi jatkaa kansalaisten liikuttamista, eikä sen tehtäväksi jäisi vain tuottaa oheispalveluja, kuten liikenteen valvontaa, he linjaavat. – Olemme nähneet niin, että seuroilla voisi olla edelleen oma, ehkä nykyistä isompikin rooli ihmisten liikuttamisessa, Jukka Nieminen sanoo. – Joka torstai lähden sieltä hymyillen. Heidän mukaansa tilaongelmaa seurojen kannalta pahentaa se, että vähenevistä liikuntatiloista on ryhdytty antamaan vuoroja myös toimijoille, jotka voivat harjoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvan työn sijasta liikuntaa elinkeinona. ”Muutos yhteiskunnan rahoituksessa on johtanut seuroissa siihen, että nykyisin seurojen tulee huolehtia yhä enemmän toimintojen rahoituksesta itse. 25 Demokraatti myös siihen, miten harrastamiseen perustuvan urheilutoiminnan edellytyksiä tulisi kehittää, Vatanen avaa
Koska kylpyhuoneet on tehty aikuisten mittojen mukaan, raita paidat nousevat suomalaistenkin lapsi perheiden kylpyhuoneista tutuille muo vikorokkeille yltääkseen saippuaan ja ve sihanaan. – Haluamme valmentaa lapsia taval liseen arkeen, sillä eihän kenenkään ko tona ole lapsille mitoitettuja kylpyhuo nekalusteita, rehtori Meriana Kartini perustelee. – Kotona heidät tuudittaa päiväunille perheenjäsen tai lastenhoitaja. Teksti Tanja Harjuniemi / Kuvat Stoorisoppi S inivalkoraitapaitaiset päiväkotilapset vilistä vät jakartalaisen päi väkodin leikkipaikalla. – Täällä usein lasta syötetään kotona, mutta päiväkodissa pitää oppia syömään itse. Päiväkodit ovat lähes satapro senttisesti yksityisiä, ja päävastuu las ten hoidosta on vanhemmilla isovan hempien ja usein myös palkatun lasten hoitajan avustuksella. Voi mikä riemu siitä syntyy, kun lapsi oppii nuk kumaan päiväunet itsenäisesti, Kartini iloitsee. Suomalainen varhaiskasvatusmalli eroaa perinteisestä indonesialaisesta mallista monella tavalla. Suomessa lap sia kannustetaan oppimaan leikkimisen ja tekemisen kautta painottaen sosio emotionaalisia ja käytännön taitoja. Samaan aikaan päiväkodin aloittamisikä on laskenut puoleentoista–kahteen ikä vuoteen. – Vanhemmilla saattaa kuitenkin he rätä huoli, jos lapsi ei opi lukemaan ja laskemaan samassa tahdissa kuin kave rit muissa päiväkodeissa. Lounaalla lap set oppivat ruokailemaan yhdessä ja syö mään sitä ruokaa, mitä on tarjolla. INDONESIASSA YLEISTYY kumman kin vanhemman työssäkäynti. HEI School sissa esimerkiksi lounas ja päiväunet ovat osa päiväohjelmaa. Monet Suomessa itsestään selvät asiat ovat uutta Indonesiassa. Reippain ottein he tart tuvat kiipeilyverkkoon kammeten itsensä ylös köysisillalle. 26 Demokraatti Päiväkoti on vientuote VANHEMPIEN ON VAIKEAMPI SOPEUTUA SUOMALAISEEN VARHAISKASVATUSMALLIIN KUIN LASTEN. INDONESIASSA SUOMEN koulutusmai neen tuntevat vanhemmat ovat innois saan uudesta varhaiskasvatusmallista. Jakartan HEI Schools -päiväkoti oli yksi ensimmäisistä. Myöhemmin lapsi kui tenkin itse vaatii jäädä loppuun asti, var sinkin päiväunille. In donesiassa puolestaan korostuu luku, kirjoitus ja laskutaito, joita myös testa taan ja rankataan pienestä pitäen. Haasteemme on vakuuttaa vanhemmat siitä, että lapsi kyllä oppii omassa tahdissaan. – Usein alkuvaiheessa vanhemmat eivät raaski jättää pikkuisiaan hoitoon koko kuudeksi tunniksi vaan hakevat heidät lounaalta. Indonesiassa ei ole vastaavanlaista jul kista päivähoitojärjestelmää kuin Suo messa. Suomalainen varhaiskasvatus on kysytty vientituote ja HEI Schools vie sitä maailmalle. Eikä lu KOULUTUSVIENTI de_14032024_26.indd 26 de_14032024_26.indd 26 6.3.2024 10.25 6.3.2024 10.25. Sisään tullessa he jättävät kengät omiin lokeroihinsa ja rientävät käsien pesulle
Lipponen on yksi HEI Schools Grou pin perustajista Euroopan koulutussää tiön pääjohtaja Pilvi Torstin kanssa. de_14032024_26.indd 27 de_14032024_26.indd 27 6.3.2024 10.25 6.3.2024 10.25. 27 Demokraatti kutaidosta ei ole mitään iloa, jos ei ym märrä lukemaansa, Kartini korostaa. Indonesiassa käytännössä peruskou lun ekaluokkalaisten edellytetään osaa van lukea ja laskea – ei niinkään selviy tymään käytännön taidoista. Samaan aikaan toisaalla varhaiskas vattaja Arthalia Larsen selvitti suo malaisen koulutuksen menestystarinaa, ja hänen mielessään siinsi suomalaisen päiväkodin perustaminen. HEI SCHOOLS Senayanin perustajat Frances Cherry ja Teddy Koentjoro ovat alun perin mainos ja markkinoin tialalla toiminut yrittäjäpariskunta. Halu simme nähdä, miten suomalainen kou lutus toteutetaan käytännössä Suomen ulkopuolella, Cherry ja Koentjoro muis televat. Usein se menee niin, että vanhempien on vaikeampi sopeu tua suomalaiseen varhaiskasvatusmal liin kuin lasten. – Tunsimme suomalaisen koulutuk sen maineen ja järjestimme itsemme vierailulle HEI Schoolsin ensimmäiseen päiväkotiin Baotouhun, Kiinaan. – Vakuuttaaksemme vanhemmat jär jestimme luennon, jossa Helsingin yli opiston professori Lasse Lipponen tuli kertomaan, mitä lapselta voi mis säkin iässä vaatia. He kiinnostuivat varhaiskasvatuksesta, kun heidän omien lastensa koulupolku tuli ajankohtaiseksi. Elettiin vuotta 2018
Entäpä Indonesiaan. – Vaikka päiväkotimme on tarkoitettu maksukykyiselle keskiluokalle, toimin taamme kohdistuu kustannuspaineita. HEI Schools päiväkotien lisäksi va jaa sata päiväkotia eri puolilla maailmaa käyttää HEI Schoolsin kehittämiä digi taalisia opetussisältöjä, ja yli tuhat opet tajaa on rekisteröitynyt HEI Schoolsin Teacher Diploma koulutusohjelmaan. de_14032024_26.indd 28 de_14032024_26.indd 28 6.3.2024 10.25 6.3.2024 10.25. Hän puo lestaan tunsi Cherryn ja Koentjoron ja tiesi heidän suunnittelevan samaa. 28 Demokraatti – Me kasvatusalan ammattilaiset Indo nesiassa hypetimme suomalaista koulu tusgurua Pasi Sahlbergia, Larsen heh kuttaa. HEI Schools varhaiskasvatuskonsepti pitää sisällään opetussuunnitelman ma KOULUTUSVIENTI teriaaleineen, opettajien valmennuksen, tilakonseptin, oppimateriaalit sekä käy tännön operatiivisen tuen paikallisille yrittäjille. Sahlberg toimii professorina Sout hern Cross yliopistossa Australiassa. HEI SCHOOLSIN kumppanuuksien joh tajan Heikki Vartian mukaan Suo men koulutusmaine on tällä hetkellä niin kova, että kaikki haluavat siitä osansa. – Minun tehtäväni on teroittaa myös sitä, että toimiakseen suomalainen kou lumalli tarvitsee riittävät resurssit. Tällä hetkellä uusia päiväkoteja on avau tumassa parin vuoden sisällä ainakin toistakymmentä, esimerkiksi Intiaan, Lähiitään, Mauritiukselle, Australiaan ja Thaimaahan. Larsen vastaa pedagogisesta johtamisesta, Koen tjoro liiketoiminnasta ja Cherry markki noinnista. Unelmatiimin tietä hidasti ko ronaaika, mutta nyt päiväkodissa on 125 lasta työllistäen lähes 35 opettajaa ja 15 muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Siksi emme kiirehdi, mutta täytyy myön tää, että suunnitteilla on toisen päiväko din avaaminen Jakartassa ja uuden perus taminen Balille, Koentjoro paljastaa. Kolmikko perusti HEI Schoolsin li senssimallin mukaisen päiväkodin Ja kartan Senayaniin vuonna 2019. Haastavinta on kuitenkin löytää sellaiset opettajat, joilla on riittävästi tahtoa ja sydäntä toteuttaa suomalaista päiväkotimallia ja samalla löytää tasa paino perinteisten odotusten ja yleisten standardien välillä, Larsen selvittää. – Sattumalta tapasin serkkuni ja ker roin hänelle suunnitelmistani. – Opettajat hakevat meille innokkaasti töihin. Pitää olla taloudelliset resurssit, osaava hen kilöstö ja ennen kaikkea pitää olla sydä men paloa, Vartia korostaa
Euroopan parlamentin merkitys on huomattavasti painavampi kuin päiväjulkisuudesta voisi päätellä. Sosialidemokraattien PES-puolue kokoontui maaliskuun 1. Mielipidemittaukset antavat äärioikean ja oikean laidan puolueille enemmistön paikoista. Alkuvuoden kannanotoista on käynyt ilmeiseksi, että vain sosialidemokraatit voivat tarjota riittävän vastavoiman oikeiston vyörytykselle. On auki, miten yhteistyö jatkuu EPP:n tähyillessä pelikentän oikealle laidalle. Samaan pitää tähdätä nytkin. Puheenjohtajaehdokkaaksi nimitetty luxemburgilainen Nicolas Schmit on tällä kaudella hoitanut loistavasti työllisyysja sosiaaliasioiden komissaarin salkkua. Tämä olivat esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista huolehtiminen. Äärioikeiston valtaantulo vaatii muita oikeistolaisia liittolaisia. ja 2. Euroopan kaksi suurinta poliittista liikettä, keskustaoikeistolainen EPP ja demareiden PES ovat tähän saakka näyttäneet suuntaa eurooppalaiselle integraatiokehitykselle. Suomalaisille on hyvä asia, että Eurooppa-puolueemme antaa arvoa myös pienistä maista tuleville kandidaateille. Paljon on pelissä, ja kesäkuun vaaleista on tulossa ennätysjännittävät. Sosialidemokraattien ryhmä saikin lävitse paljon konkreettisia uudistuksia niin palkansaajien kuin kuluttajien ja naisten aseman parantamiseksi. Hän saa taakseen eurooppalaisen puolueemme tuen. SUURINTA VALTAA parlamentti käyttää heti vaalikauden alussa, kun komission puheenjohtajaehdokas hakee nimitykselleen parlamentin tukea. Selvää on, että tällä EU-parlamentin kaudella saavutettu edistyksellinen päätöksentekomalli on uhattuna, jos äärioikeisto menestyy ja pääsee liittoutuman EPP:n kanssa. Paljon on kiinni, miten keskustaoikeistolainen EPP toimii vaalien jälkeen. de_14032024_29.indd 29 de_14032024_29.indd 29 6.3.2024 11.42 6.3.2024 11.42. Tulos oli runsaasti yli mielipidetutkimusten ennakoiman. Politiikan painopisteet riippuvat siitä, kenellä valtaa on ja mihin sitä käytetään. Vaikka lainsäädännöllinen aloitevalta on komissiolla, määrittää parlamentti komission työohjelman ja oma-aloitemietintöjen kautta pitkälti sitä, mitä asioita valmistellaan. 29 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT K esäkuun eurovaaleissa on luvassa aito mittelö oikeistovoimien ja demareiden välillä. Yksikään EU-tason laki ei etene ilman parlamentin tukea. Eurooppalaiset demarit onnistuivat viisi vuotta sitten vaalikampanjoinnissa erinomaisesti. DEMAREILLA ON tälläkin kertaa mahdollisuudet myös vaalien ykköspaikkaan. Nykyisin nuijaa pitelevä saksalainen kristillisdemokraatti Ursula von der Leyen joutui 2019 kuuntelemaan demariryhmän esitykset saadakseen enemmistön taakseen. Nähdään puolueen eurovaaliristeilyllä 3.–4.5.! Aito mittelö EPP TÄHYILEE PELIKENTÄN OIKEALLE LAIDALLE. päivä Roomaan valitsemaan komission puheenjohtajaehdokkaan ja päättämään vaaliohjelmasta. Kyse ei ole mitättömästä kehityksestä, sillä äärilaidan oikeiston puolueille on alkuvuoden gallupeissa povattu huomattavaa menestystä. Nyt kannattaa lähteä vaalityöhön mukaan
Man talar därför om ett Pio-perspektiv, vilket innebär att läsarna genom bra journalistik på djupet får att ta del av den socialdemokratiska politiken. Namnet Pio bekräftar resten. NÅGRA BASFAKTA om Pio som alltså är en nättidning, netavis på danska, vet berätta följande. Nu är han som sagt chefredaktör för en socialdemokratisk tidning och kan konstatera följande: – Jag är socialdemokrat. Målsättningen är alltså att skriva ur ett arbetarperspektiv. Vi har en klar socialdemokratisk identitet. arbetarbladet.fi:ssä. Han var rentav ytterst nära att bli Danmarks statsminister. Tidningen är grundad 2012 med stöd både från det danska socialdemokratiska partiet och fackföreningsrörelsen, antalet sidbesökare per månad ligger kring 210 000, och på redaktionen jobbar tre journalister plus en praktikant. Han har dessutom kandiderat för Socialdemokraterna i ett folketingsval. Chefredaktör sedan 2020 är Niels Jespersen som tidigare bland annat arbetat för den danska försvarsmakten. Redan Netavisen Pios adress i centrum av Köpenhamn säger en hel del. De stora danska medierna skriver för lite om löntagarna. Till exempel arbetskonflikter. Den är nämligen Svend Aukens Plads 11, som är uppkallad efter Svend Auken som under 1980och 90-talet var ordförande för Socialdemokratiet som det danska partiet officiellt heter. Som exempel är vi intresserade av hur eleverna och personalen mår i yrkesskolorna, hur man bekämpar utmattning i arbetslivet och liknande vardagliga och konkreta frågor. Det kommer från Louis Pio som levde på 1800-talet och som var de danska Socialdemokraternas första ordförande. Pidempi versio on julkaistu 7.2. Ett annat faktum är att de stora danska medierna skriver för lite om löntagarna. JESPERSEN PÅMINNER om att Pios läsekrets inte är lika intresserad av politik som akademikerna. Vi är mera intresserade av hyresgästerna i Köpenhamn än av bostadsägarna. Men i Danmark är det inte många journalister som är socialdemokrater. Man siktar på framtiden, lever i nuet, går i takt med tiden, men vårdar samtidigt också den danska arbetarrörelsens stolta traditioner. de_14032024_30.indd 30 de_14032024_30.indd 30 28.2.2024 10.20 28.2.2024 10.20. 30 Demokraatti Pio – tidningen i takt med tiden Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Vår uppgift är att vaska fram de nyheter som är intressanta för våra läsare. Netavisen Pio är däremot präglad av arbetarklassen. – De är tidningar som är inriktade på akademiskt utbildade läsare i Köpenhamnsområdet. Men det betyder inte att vi binder oss vid Socialdemokraternas politik, säger Niels Jespersen som är chefredaktör för Netavisen Pio i Danmark. Till exempel om var man får tag på en duktig au pair eller hur cykelbuden fungerar. Men Netavisen Pios vinkling utgår från den verklighet arbetarklassen och fackföreningsrörelsens medlemmar lever i. – När stora tidningarna berättar om arbetslivet sker det ur ett medelklassperspektiv. Som exempel nämner Jespersen den konservativa dagstidningen Berlingske samt den vänsterliberala dagstidningen Politiken. Text och bild Henrik Helenius D enna superintressanta relativt nya lysande stjärna på den nordiska socialdemokratins ganska så avsomnade tidningshimmel är värd ett besök
Men vi kan vara en sten i skon på de stora medierna. Jespersen påminner om att antalet anställda vid Pio är litet. Jespersen tycker att det är trist att dansk arbetarrörelse mediemässigt ska vara så svag. TROTS ATT alla inte gillar oss blir vi ofta citerade i andra medier. – Min dröm är att i framtiden få se lokala Pio-nättidningar över hela Danmark, säger Jespersen. Chefredaktören sammanfattar sin linje på den punkten. Får jag igång en debatt med Berlingskes chefredaktör blir jag jätteglad. Vi är helt gratis och vi har inga betalväggar. När det gäller Israel så intar jag personligen en mer positiv hållning än journalisterna i andra medier och många danska socialdemokrater. Men det sker på ledarplats. Hur vi använder våra resurser är därför viktigt. Samtidigt tog man tyvärr livet av de socialdemokratiska lokaltidningarna i Danmark. Han påminner om att det socialdemokratiska partiet visserligen har ett medlemsblad. Men det handlar om en helt annan medietyp än Pio. Nu är kommunismen borta. Det sköter nämligen facket och det socialdemokratiska partiet. Tidningen blev i början en väldig succé. – Tidningen heter Socialdemokraten som utkommer fyra gånger om året. 31 Demokraatti – Vi bryr oss inte heller så mycket om avtalsförhandlingar eller hur man vinner val. Detta trots att socialdemokraterna är landets största parti och innehar dessutom genom sin partiordförande Mette Frederiksen statsministerposten. – Numerärt är vi mindre än tidningen Berlingskes reception. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi arbetstagarna = työntekijät stjärna = tähti tidningshimmel = lehtitaivas basfakta = perustiedot nättidning = verkkolehti försvarsmakten = puolustus voimat hyresgästerna = vuokralaiset bostadsägarna = asunnon omistajat arbetarperspektiv = työläis perspektiivi yrkesskolorna = ammattikoulut utrikespolitik = ulkopolitiikka betalväggar = maksumuurit Ordlista de_14032024_30.indd 31 de_14032024_30.indd 31 28.2.2024 10.20 28.2.2024 10.20. Så har Niels Jespersen ett viktigt kort i bakfickan. Aktuellt nedlades år 2001 på grund av en dramatiskt sjunkande upplaga och för att det ekonomiska stödet drastiskt krympte. – Notera att det ingenting kostar att prenumerera på Netavisen Pio. Men kommunisterna har kommit igen i en mera sofistikerad form som de gula västarna som slår hårt mot staten. – I gamla dagar handlade mycket om socialdemokraternas hårda kamp mot kommunisterna. – För Nato, för EU och för Israel. Netavisen tar även upp utrikespolitik. – Vi hade en gång det stora experimentet med dagstidningen Aktuelt som fick omfattande ekonomiska bidrag från facket och partiet. Han konstaterar att man idag måste göra socialdemokratiska tidningar på ett annat sätt än för hundra år sedan
Onko helpotus, että enää ei ehkä tarvitse kommentoida entiseen malliin Tiitisen listaa. Se alkaa olla niin pureksittu, ettei siitä oikeastaan tee mieli edes kysyä. 32 Demokraatti KASVO YLIN VIRKAMIES 32 Demokraatti Antti Pelttari vaihtoi tiedustelumaailman näköalapaikkaan demokratian ytimessä. de_14032024_32.indd 32 de_14032024_32.indd 32 6.3.2024 10.27 6.3.2024 10.27. – Ei jäänyt, Pelttari vastaa huvittuneen naurun säestämänä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen O n yksi säännöllisesti otsikoihin pulpahtava aihe, jota Antti Pelttari on ”päässyt” usein kommentoimaan. Mutta hoidetaan se nyt alta pois. Monet muut asiat ovat olleet paljon isompia. Jäikö Supoon perinnöksi Pelttarin listaa. Vaikka mediaa ja kansalaisia se aivan suhteettomasti tuntuukin kiinnostavan. – Olen sanonut sen aikaisemminkin, että Supon päällikkönä Tiitisen listan varsinainen sisältö ei työllistänyt minua lainkaan
Vuonna 2015 pestiä vuodesta 1992 pitäneelle Pekka Tiitiselle haettiin seuraajaa. sisäministerin valtiosihteeri 2009–2011 . Vaihto-oppilasaika Yhdysvalloissa herätteli kiinnostusta kansainvälisiin asioihin. Tämä on tosi hieno työpaikka – yksi niistä, joita olen pitänyt tavoittelemisen arvoisena. eduskunnan pää sihteeri 2024– . syntynyt 7. – Se muuttui ehkä erilaiseksi. sisäasiainministeriön lainsäädäntöneuvos 1996–1998 . – Hain, koska olin ollut täällä töissä valiokuntaneuvoksena ja tunsin talon. valiokuntaneuvos ulkoasiainja puolustusvaliokunnissa 1998–2005 . Eduskunnan pääsihteerin ei tarvitse olla aivan samalla tapaa saatavilla, mutta tehtävä on painava. Vuonna 2016 tehtävässä aloitti Maija-Leena Paavola, joka nyt eläköidyttyään sai seuraajakseen Pelttarin. YHTEISKUNNALLISET ASIAT ja historia alkoivat kiinnostaa Kurikassa nelilapsisessa perheessä kasvanutta Antti Pelttaria jo nuorena. Urahaave alkoi kirkastua: virkamiesura tai diplomaatin hommat houkuttivat. Jalka oli uraoven välissä. Kyllähän politiikan seuraaminen näin läheltä on myös jännää. – Supossa oli käytännössä jatkuvasti oltava valmiudessa, koko ajan tavoitettavissa. Hän on eduskunnan ylin virkamies, joka johtaa lähes 500 hengen virkamieskuntaa. oikeustieteen kandidaatti . Tehtävistään sisäasiainministeriössä, valiokunHARVOIN ON TEHTÄVÄÄ, JOKA OLISI SAMAAN AIKAAN MIELENKIINTOINEN JA HELPPO. – Minä ja kolme sisartani olemme perheen ensimmäinen koulutettu sukupolvi. Aika Supossa antoi paljon, mutta se oli myös kuormittavaa. Suojelupoliisin päällikkö 2011–2023 . Hän oli lukutoukka, joka vietti paljon aikaa kirjastossa, vaikka harrastettua tuli kaikenlaista muutakin urheilusta partioon. – Toinen tulevan urakehitykseni kannalta onnellinen sattuma oli, että siellä tarvittiin EU-jäsenyyteen ja EU-asioihin lisätyövoimaa kesällä 1994. Pääaineeksi valikoitui kansainvälinen oikeus. – Ajattelin, että se on hyvä koulutus, joka antaa mahdollisuuden aika laajaan kirjoon erilaisia tehtäviä. toukokuuta 1965 Kurikassa . Supossa meni lähes kolmetoista vuotta, mutta sitä ennen hän työskenteli eri tehtävissä ministeriöissä ja eduskunnassa yhteensä parikymmentä vuotta. Oli oletus, että Euroopan unionin tiedustelukeskuksen johtoon lähtenyt Ilkka Salmi palaisi määräaikaisen pestinsä jälkeen Supoon, joten Pelttari haki mielenkiintoisena pitämäänsä tehtävää. Hänen alaisuudessaan on kuusi osastoa ja yksikköä – keskuskanslia, valiokuntasihteeristö, hallintoja palveluosasto, kansainvälinen osasto, tietoja viestintäosasto sekä turvallisuusosasto. Lukion jälkeen Pelttari lähti Etelä-Pohjanmaalta Helsinkiin, yliopistoon lukemaan oikeustieteitä. Tietenkin myös turvallisuustilanteen muutos heijastui tehtävään. perheeseen kuuluvat vaimo, kolme aikuista lasta ja koira Suojelupoliisista (Supo) eduskunnan pääsihteeriksi siirtynyt Pelttari ei koe, että arki olisi muuttunut vähemmän jännittäväksi, vaikkei työ enää pyöri tiedustelun, terrorismin torjunnan ja muiden kansallisen turvallisuuden teemojen ympärillä. Arvostan eduskuntataloa Suomen demokratian ytimenä. Opiskeluaikoina töitä tuli tehtyä esimerkiksi asianajotoimistossa ja vakuutusyhtiössä. Pelttari pääsi pääsihteeriksi toisella yrittämällä. ANTTI PELTTARI teki nyt oikeastaan paluun niihin maisemiin – päätöksenteon kulisseihin – joissa suurin osa hänen virkaurastaan on vierähtänyt. 1990-luvun laman keskellä töitä oli vaikea saada, mutta onnekseen Pelttari pääsi lakimiesharjoittelijaksi ulkoministeriöön vuonna 1991. Ulkoasiainmisteriön lainsäädäntösihteeriksi minut oli nimitetty edellisenä vuonna. Eduskunnan täysistunnoissa pääsihteeri istuu salin edessä puhemiehen oikealla puolella. ulkoasiainministeriön lainsäädäntösihteeri 1993–1996 . Pelttari sijaisti tuolloin Supon päällikkönä. Nyt oli hyvä aika vaihtaa tehtäviä, hän kokee. de_14032024_32.indd 34 de_14032024_32.indd 34 6.3.2024 10.27 6.3.2024 10.27. PELTTARI KOKEE saaneensa tehdä todella mielenkiintoisia töitä ennen kauttaan Suojelupoliisin johdossa. asuu Helsingissä . Vanhempani eivät saaneet siihen mahdollisuutta, mutta he arvostivat koulutusta ja tukivat sitä kovasti. kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja sisäministeriössä 2005–2008 . Hän valvoo täysistuntojen laillisuutta ja antaa tarvittaessa neuvoja puhemiehistölle. 34 Demokraatti D-KASVO ANTTI-JUHA PELTTARI . Työ on eri tavalla jännittävää, mutta yhtä mielenkiintoista
Hän kuvaa onnelliseksi sattumaksi sitä, että Supon Salmi aikoinaan valittiin Brysseliin ja päällikön pesti aukesi. – Sain hyvinkin monipuolisen ja laajan näkemyksen turvallisuuteen. Ministerin valtiosihteerinä sain vielä paljon syvällisemmän näkökulman päätöksentekoon, kun olin mukana ministeriön toiminnassa ja syvemmällä politiikan arjessa. Tiesin, että se on mielenkiintoinen virasto ja kiinnostava työ. – Suomi on siinä mielessä hieno paikka, että tämän tyyppisissä tehtävissä voi verkostoitua ja oppia tuntemaan ihmisiä. Esimerkiksi moni tuolloin avustajina työskennelleistä on nykyään kansanedustaja, Pelttari kertoo. – Ei. Mielenkiintoista ja opettavaista oli sekin, että pääsi seuraamaan läheltä poliittista päätöksentekoa. 35 Demokraatti taneuvoksena eduskunnan ulkoasiainja puolustusvaliokunnissa sekä kaudestaan sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) valtiosihteerinä hän kokee saaneensa myös hyvät eväät Supoon. Tiesin myös, ettei se ole helppo tehtävä, mutta en sitä haastetta kaihtanut. Se oli mahdollisuus, johon tarttumisesta olen tyytyväinen. Eikö politiikkaan lähtö kutkuttanut. Valtiosihteerinä hän veti terrorismintorjunnan strategiatyöryhmää ja tiesi, että muissa Pohjoismaissa jo tapahtunut terrorismin uhan muutos oli näköpiirissä Suomessakin. Arvokasta oli sekin, että ministeriöissä ja eduskunnassa pääsi tutustumaan niin päättäjiin kuin heidän työtään tukeviin ihmisiin. Olin sen pari vuotta poliittisena virkamiehenä. MIKÄÄN URASUUNNITTELIJA Antti Pelttari ei ole ollut, vaan hän on aina vain tarttunut mahdollisuuksiin, jotka ovat vastaan tulleet. Olin päässyt seuraamaan Supon toimintaa eduskuntaja ministeriöaikana kohtuullisen läheltä. Tuli tutuksi ulkoja puolustuspolitiikka, sisäinen turvallisuus – oikeusja sisäasiat. – Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Väitän, että siitä on Suomelle hyötyä, että ihmiset tuntevat toisensa – kynnykset ovat matalalla ja on yhteistyön kulttuuri. Eduskuntatalossa onkin paljon vanhoja tuttuja. Haastetta lisäsi de_14032024_32.indd 35 de_14032024_32.indd 35 6.3.2024 10.27 6.3.2024 10.27
Skandaaleihin kohdistuisi edelleen julkisuuden paineita, hän tiesi. – Harvoin on tehtävää, joka olisi samaan aikaan mielenkiintoinen ja helppo. Hän kertoo John Le Carrén olleen hänen yksi lempikirjailijoistaan ennen Supon aikaa. Ranskalaista televisiosarjaa Le Bureau, vakoojaverkosto Pelttari innostuu kehumaan. – Olen vähän vitsaillutkin, että Suomen kansallisen turvallisuuden tilanne lähti nopeasti huononemaan sen jälkeen, kun lähdin sinne töihin, hän virnistää ja jatkaa: – Tuli arabikevät, ja aika pian terrorismitilanne alkoi muuttua Euroopassa, tuli Krimin valtaus. Supo alkoi saada vähän lisää voimavaroja, ja alkoi tiedustelulakien valmistelu. myös yleisön mielikuva vaikeassa tilanteessa olevasta virastosta. 2 Että elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa. Olen ollut onnellisessa asemassa, että olen koko työuran saanut tehdä tosi mielekkäitä ja mielenkiintoisia töitä. Rusi-tutkinta ja teleurkintaan liittynyt Sonera-skandaali olivat juuri vuosituhannen alkupuolella ravistelleet Supoa. Oli aika paljon asioita. Se on mielenkiintoista ja joskus jännittävää mutta paljon arkisempaa kuin kuvataan. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Millään tiedusteluorganisaatiolla ei todellisuudessa ole myöskään yhtä laajoja toimivaltuuksia kuin on fiktiossa. Vuonna 2019 uusi laki laajensi Supon toimivaltuuksia siviilitiedustelussa, mutta samalla tiukennettiin valvontaa. Se oli erittäin mielenkiintoista aikaa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Mielekäs työ. – Se oli todella hyvin tehty ja yllättävänkin realistinen monessa mielessä. Kun Pelttaria pyytää luonnehtimaan aikaan sa Supossa, hän heittää ensin leikiksi. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Perhe ja lähipiiri. SUOMESSA SUPON toimintaa on aina valvottu Antti Pelttarin mukaan kattavasti, mutta tiedustelulakien myötä enemmän. On kysyttävä ex-supopomolta, millaisia harhakäsityksiä ihmisillä on ja pystyykö hän itse kuluttamaan aiheeseen liittyvää viihdettä irvistelemättä hutikuvauksille. Se liittyy myös perheeseen ja lähipiiriin – työ on joskus vienyt vähän liikaakin. Tietysti siinäkin oli elementtejä, jotka olivat vähän väritettyjä ja asiat tapahtuivat nopeammin kuin tosielämässä. de_14032024_32.indd 36 de_14032024_32.indd 36 6.3.2024 10.27 6.3.2024 10.27. Onneksi Suomessakin reagoitiin. – Toisaalta on hyväkin asia, että elokuvaja mediamaailma lisäävät alan mielenkiintoa, mutta sitä kautta syntyy ehkä vääristyneitä kuvia, mitä se työ on. Elokuvia alkoi katsoa vähän eri tavalla. TIEDUSTELUN MAAILMA tulee valtaosalle tutuksi populaarikulttuurin kautta
Toki turvallisuusasioiden ymmärtäminen helpottaa työtä. Monissa muissa maissa näin ei ole. Pelttari pitää tärkeänä, että tiedustelulainsäädäntö pidetään ajantasaisena, jotta erilaisiin uhkiin kyetään puuttumaan. EDUSKUNNAN PÄÄSIHTEERINÄ Pelttari ei koe olevansa Supon jäljiltä mitenkään erityisen turvallisuusorientoitunut pomo. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, Venäjän hyökkäyssodan jälkeen entistä enemmän ja kattavammin. – Konkreettisin, Suomeen kohdistuva valtiollinen turvallisuusuhka tällä hetkellä liittyy digitalisaatioon, vieraan valtion hybridivaikuttamiseen. – Vastuullinen, modernin asiantuntijaorganisaation pomo, hän tiivistää. – Minusta tämä järjestelmä on hyvässä tasapainossa. 37 Demokraatti Pelttari kuvaa, että on tärkeää säilyttää tasapaino – eduskunnan täytyy pysyä sekä turvallisena että avoimena. Fyysinen turvallisuus, laitteiden turvallisuus, matkustamiseen liittyvä turvallisuus ja niin edelleen, Pelttari listaa. Supon toiminta on Pelttarin mukaan myös verrattain avointa, ja hän sanoo de_14032024_32.indd 37 de_14032024_32.indd 37 6.3.2024 10.27 6.3.2024 10.27. On ajantasaiset toimivaltuudet ja vastaavasti kattava laillisuusvalvonta ja parlamentaarinen valvonta. – Koko ajan seurataan turvallisuusympäristön muutosta ja mietitään, miten pidetään yllä järjestelyjä, jotta ihmiset pääsevät katsomaan eduskunnan työtä. TYÖ TIEDUSTELUN PARISSA ON JOSKUS JÄNNITTÄVÄÄ, MUTTA PALJON ARKISEMPAA KUIN KUVATAAN. Väitän, että meillä on melkein maailman kattavin valvontajärjestelmä, jossa Supon toimintaa valvotaan mielestäni uskottavasti. Kehitys on niin nopeaa, että on tärkeää pitää toimivaltuudet ja resurssit ajan tasalla. Supon pyrkineen panostamaan siihen hänen kaudellaan. On selvää, ettei esimerkiksi operatiivisesta toiminnasta voida juuri kertoa, jottei toiminta vaarannu. – Tiedustelulakien säätäminen oli pitkä prosessi. Suomessa ei ole tavatonta, että kansanedustaja istuu samaan junavaunuun tai ministeri pyyhältää kadulla tai ladulla vastaan. – Ei tämä talo kaipaa mitään voimakasta muutosta, mutta tämänkin talon täytyy elää ajassa, ja sellaisia muutoksia olen tukemassa. Alkuvaiheessa lakien säätämiseen oli suurtakin vastustusta, mutta prosessin myötä onneksi ymmärrys niiden tarpeellisuudelle kasvoi. Tätäkin tietenkin koko ajan seurataan – ministereille sitä on kyllä lisätty viimeisten vuosien aikana. – Suomi on hyvässä mielessä poikkeus: täällä poliittiset päättäjät tarvitsevat keskimäärin vähemmän turvavartiointia kuin oikeastaan missään muualla. Esimiehenä hän haluaa olla helposti lähestyttävä mutta myös roolinsa täyttävä, tarvittaessa hankaliakin päätöksiä tekevä. Tuoreella pääsihteerillä ei ole erityisiä suunnitelmia esimerkiksi toiminnan uudis tamiseksi. PELTTARI KOKEE kaikkein tärkeimmäksi tehtäväkseen luoda yhdessä virkamieskunnan kanssa edellytykset sille, että kansanedustajat voivat tehdä työtään mahdollisimman hyvin ja sujuvasti. Eduskuntaan perustettiin tiedusteluvalvontavaliokunta ja kuvioon tuli myös kokonaan uusi laillisuusvalvoja eli tiedusteluvalvontavaltuutettu. – Tämä talo on olemassa parlamentaarisen työn tukemiseksi, hän kiteyttää. – Uskallan sanoa, että Supo oli ja on edelleenkin yksi avoimimpia tämän tyyppisiä viranomaisia maailmalla. Päättäjät voivat yhä liikkua varsin huoletta ilman turvamiehiä. – On hyvä, että kaikkiin turvallisuuden eri osa-alueisiin kiinnitetään huomiota. Hän huomauttaa kuitenkin tehneensä vuosissa mitattuna enemmän eduskuntaa liki olevia töitä kuin Supo-hommia. Eduskunnassa turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Sen sijaan turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä kertomista ja niiden taustoittamista voidaan tehdä pal jonkin
LASTENSUOJELUN, PÄIVÄKOTIEN ja koulujen työntekijöille on turvattava resurssit tehdä työnsä niin, etteivät lapset joudu kärsimään kiireen tai jatkuvan äärirajoilla työskentelyn seurauksista. Nyt tällaisia lapsia hoidetaan välillä virheellisesti esimerkiksi adhdlääkkeillä. Vuonna 2022 viidennes lapsista kertoi vanhempien käyttäneen heitä kohtaan fyy sistä ja puolet lapsista henkistä väkivaltaa. Siksi lapsiin kohdistuva väkivalta on nähtävä yhteiskunnallisena il miönä ja sen torjunnan on oltava yhteiskunnan tärkeysjärjestyk sessä äärimmäisen korkealla. Lapsen kuolema väkivallan seurauksena on koko yhteiskun nan tragedia. LAPSIIN KOHDISTUVAA väkivaltaa on pystyttävä torjumaan nykyistä paremmin, ja väkivallan uh reiksi joutuneiden lasten ja nuorten on saatava parempaa tukea. ”ISI KIUSAA.” Päiväkodin työntekijälle lausutut sa nat olivat neljävuotiaan lapsen tapa pyytää apua. Jos aikuinen olisi ymmärtänyt sanojen merkityksen, kaikki saattaisi olla toisin. Apua on oltava matalalla kynnyksellä tar jolla esimerkiksi neuvolassa, jos vanhempi pelkää olevansa itse väkivaltainen. Sydämen kuuluukin särkyä – tavalla, joka johtaa toimintaan. Lasten ja nuorten on saatava tietoa oikeuksistaan ja siitä, mistä saa tarvittaessa apua. VÄITÄN, ETTÄ Suomessa näin ei tällä hetkellä ole. LAPSEN HYVINVOINTI ON AIKUISTEN VARASSA. Väkivallasta kertominen noin suoraan on poik keuksellista. Tämän vuoden alussa neljävuo tias lapsi kuoli vanhempien väkivallan seurauksena. Viisi prosenttia suomalaisista lapsista joutuu tutkimus ten mukaan vakavan fyysisen väkivallan kohteiksi. de_14032024_38.indd 38 de_14032024_38.indd 38 6.3.2024 10.42 6.3.2024 10.42. Kaikilla lasten kanssa työskentele villä aikuisilla ja lasten asioista päättävillä viran omaisilla on oltava kyky tunnistaa lapsiin koh distuvan väkivallan merkit ja rea goida niihin. Se, ettei aikuinen ymmärtänyt pienen lapsen hä tää, särkee sydämen. Pienen lapsen hy vinvointi on aikuisten varassa. Väkivallan ehkäisyyn tarvitaan eri keinoja riippuen siitä, onko taustalla esimerkiksi vanhempien kuormittuminen tai omat traumat, yhteisön paine vai sadismi. Väkivallan mahdollisuus on osat tava sulkea pois aina, kun lapsi oi reilee. Lapsi suojelee lähes aina vanhem piaan, ja siksi kotona tapahtuvan väkivallan tun nistaminen vaatii aikuisilta erityistä osaamista. Lapsiin kohdistuva väkivalta on kääntynyt viime vuosina kasvuun. Kun aikuinen oli kysynyt niiden syytä, lapsi oli vastannut, että isi kiusaa. Lapsi tarvitsee turvallisen lapsuuden KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Myös väkivallan tekijät tarvitsevat tukea. 38 Demokraatti L apsiin kohdistuva kuritusväkivalta kiel lettiin Suomessa neljäkymmentä vuotta sitten. Tekoa käsitteleviä uutisia lukiessani olen pysähtynyt pohtimaan erityisesti yhtä kohtaa: päiväkodissa työskentelevä aikuinen oli huomannut ruhjeet lapsessa. Suomi ei saa koskaan olla niin velkaantunut tai köyhä, ettei meillä ole varaa suojella heitä, jotka eivät itse pysty suojelemaan itseään. Se on mahdollista, jos niin ha lutaan tehdä
Nuoruudesta lähtien olen kantanut Pentti Saarikosken runoa mukanani. On ollut palkitsevaa olla tekemässä hyviä asioita. Olen aina uskonut, että elämä on epätasaisesti valoisaa. Onnellisuus tulee niin monesta asiasta. Pienen ihmisen rutistus heti aamulla kun herää, se on jotain niin hienoa. Lapsen myötä oma kuolevaisuus tulee konkreettisemmaksi. Helmin ansiosta peilistä katsoo nyt ihminen, jolla ei ole kiire mihinkään. Äitiys on elämän suurimpia kunniatehtäviä. Nyt on menossa seitsemästoista vuosi eduskunnassa. Oli iso elämänmuutos, kun meidän Helmi syntyi. Tiedostan, että nämä ovat ikimuistoisia hetkiä, ja jos kaikki menee hyvin, niin jonakin päivänä luonnon laki on se, että me vanhemmat poistumme täältä ensimmäisinä. Kaikki tämä työ, mitä olen tehnyt, tekee myös onnelliseksi. Koen syvää kiitollisuutta elämälle siitä, että olen saanut kokea tällaisen suuren elämänmuutoksen. 39 Demokraatti Krista Kiuru 49-vuotias kansanedustaja (sd.) O len tehnyt viime vuosina paljon töitä, ja kyllä se näkyy kasvoilta siinä missä luonnollinen vanheneminen ja keski-ikäistyminenkin. Kaksi vuotta on mennyt tosi nopeasti. Toivon, että aika ennemmin matelisi. Peilistä katsoo myös tuore äiti. Vähän on ryppyjä, mutta on myös naururyppyjä. Sanotaan, että äitiys pukee ihmistä, toivottavasti minuakin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_14032024_39.indd 39 de_14032024_39.indd 39 6.3.2024 9.11 6.3.2024 9.11. Sillä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta sen ymmärtäminen auttaa vaikeuksienkin keskellä jaksamaan seuraavaan päivään. Olen väsynyt, mutta onnellinen. Ehkä kasvoistani näkyy, että olen sanani mittainen. Siksi on niin hienoa, että saamme yhdessä nauttia näistä kaikista hetkistä, jotka ovat vielä luvassa
Teksti Rolf Bamberg Kuvat Museokeskus Vapriikki ja Rolf Bamberg H arvoin näkee kulttuuriaiheisessa mu seonäyttelyssä niin paljon vahvasti keski-ikäisiä miehiä ja miessakkeja, jotka, sen sijaan että juoksisivat näyttelyn läpi minimivelvoitteen täyttäen, viipyilevät vitriinien äärellä pitkään. ON POIKAA Kuvat Elmo Salmi, Risto Vuorimies, Poko Rekords Manserockin kivijalkaa Vapriikin näyttelyn laajasta kuvagalleriasta: Juice Leskinen Pate Mustajärven siipeilemänä Kuusrockin keikalla vuonna 1985. Keskustelevat, muistelevat, väittelevätkin. Eppu Normaali 1990-luvun alkupuoliskon potretissa. Vapriikin Manserock-näyttelyssä saattoi helmikuisen talvilomaviikon perjantaina tällaisen havainnon tehdä. 41 Demokraatti KULTTUURI MANSEROCK Varmaksi hitiksi nouseva Vapriikin näyttely tarjoaa keski-ikäisille nostalgiatripin, nuoremmille ehkä arkeologisen elämyksen. Alwari Tuohitorven glamrokahtavaa tyyliä vuodelta 1973. Toki naisoletetutkin tuntuvat olevan näyttelystä kiinnostuneita, joten ei heille ole tarvinnut naisparkkia museon kahvilaan perustaa. Tamperelaiskokoonpanot Juice Leskinen & Coitus int ja Alwari Tuohitorvi lähtivät kesällä 1975 maan kattavalle kimppakiertueelle, ja sille lätkäistiin nimeksi Manserock 75. Manserock on käsite, jonka keksijästä on erilaisia näkemyksiä, vaikka ajankohta on selvillä. de_14032024_40.indd 41 de_14032024_40.indd 41 6.3.2024 10.44 6.3.2024 10.44
Tamperelaiset rokkipiirit olivat tuolloin sopivan pienet, joten jotakuinkin kaikki tunsivat toisensa. Merkittävä osa tamperelaista musakulttuuria olivat Epe Heleniuksen levykauppa Epe’s ja hänen perustamansa levy-yhde_14032024_40.indd 42 de_14032024_40.indd 42 6.3.2024 10.44 6.3.2024 10.44. Näyttelyssä on hyvin esillä myös Manserockin muu ”infrastruktuuri”. Maan ykköskitaranikkarin ja -tuunarin Juha Nuutisen valmistama klassikkosoitin on lainassa Turun Sibelius-museosta, jonne Juicen perikunta testamenttilahjoituksena sen antoi. VAPRIIKIN ALASALIN matalissa huoneissa näyttelyestetiikka on vähän kuin bändien treenikämpiltä tai kellariklubeilta. Kuinka ollakaan, Rickenbackerkin lainattiin aikoinaan kuvaukseen Juicen soitinarsenaalista. Suomi-kitaraa on tullut nähtyä aikoinaan aktiivikäytössä niin monta kertaa, ettei se enää niin säväytä, mutta muuan Rickenbacker tekee sen nyt ensi kertaa ihan esineenä nähtynä. Nämä kolme ovat myös Vapriikin näyttelyssä dominoivassa roolissa, niiden ”osastot” ovat laajimmat ja komeimmat. Ja enimmäkseen vitriineissä, niin kuin vaikka Juicen kuuluisa Suomi-kitara ja sen itäserkku CCCP-kitara. 42 Demokraatti KULTTUURI SOITTAJIA TULI JA MENI PITKIN 1970–80-LUKUJA BÄNDISTÄ TOISEEN. Erona rokkiluoliin on vain se, että kun niissä kama on kaaoksessa, niin näyttelyssä ne ovat harkitusti hujan hajan. Varmemmaksi vakuudeksi näyttelykatakombin – ollaan siis museokeskus Vapriikin kellarikerroksessa – polyfonisessa eli suoremmalla suomella vähän sekavassa äänimaisemassa soi erottuvasti Juicen kappale Manserock. (Idea toki oli lainattu eli nyysitty The Whon keikkajulisteesta, ja samaa lainailulinjaahan Eput jatkoivat myös Akun tehdasja Valkoinen kupla -albumien kansissa). Se on se sama peli, joka on ikuistettu Eppu Normaalin läpimurtoalbumi Maximum Jee & Jeen legendaariseen kanteen. Näyttelyssä katsottavissa olevilla videopätkillä Alwari-kitaristi Seppo ”Kala” Alajoki esittää termin isäksi ohjelmatoimiston väkeä, levymoguli Epe Helenius on vähän kahden vaiheilla, mutta Alwari Tuohitorvessa ammoin bassoa soittanut, nyt jo edesmennyt soittaja-studionomistaja Mika Sundqvist vakuuttaa, että kyllä se Juice oli. Soittajia tuli ja meni pitkin 1970–80-lukuja bändistä toiseen. Se oli mukana 1981 julkaistulla Juice Leskinen Slam -yhtyeen albumilla Ajan henki: ”Mutta manserock on poikaa vaikka selkään roikaa. Soittimia, esiintymisasuja, julisteita, levyjä, lehtiä, biisiluonnoksia... Kaikki nuo saavat näyttelyssä pienen huomion, kuten myös muiden muassa nokialaislähtöinen oman tiensä kulkija Kari Peitsamo sekä Tampereen aikoi naan vahvan punk-skenen lippulaivabändit Kollaa kestää, Sensuuri ja Karanteeni. Myös ”tyttöbändi” Ilona oli 1980-luvun alun Suomessa ensimmäisiä laatuaan. Tavaraa on paljon ja erilaista. Se on kiukun patinoimaa, reteetä ja roimaa, räjähtävää voimaa tää rock’n roll!” VUONNA 1977 punk-bändinä ensiesiintymisensä tehnyt Eppu Normaali ja samana vuonna syntynyt Popeda ovat Juicen ohella se tukeva kolmijalka, joka aina on kannatellut Manserock-käsitettä. Sellaisia olivat jo 70-luvulla, ennen Eppuja ja Popedaa, mainittu glam rockin kotimainen johtotähti Alwari Tuohitorvi (myöhemmin englannin kieleen epäonnistuneesti siirryttyään Alwari T), kotimaisen progen eliittiin kuulunut Tabula Rasa, melodisen popin mestari Kaseva ja punkin kotimainen ensiairut Virtanen keulassaan Pertti ”Veltto” Virtanen ja Mauri ”Moog” Konttinen, joka sittemmin perusti Kontra-yhtyeen. Manserock-yleiskäsitteen alle on vuosikymmenten varrella liitetty paljon bändejä rockin eri genreistä. Yhden näyttelyhuoneen seinältä löytyy muraalimainen Manserockin sukupuu, joka esittelee kuitenkin ilmiön koko laajuudessaan ja rönsyisyydessään
Vuosina 1975–2013 Soundin päätoimittajana vaikuttaneen Timo Kanervan ikään kuin näyttelykirjaseksi kokoama spesiaalinumero on hyvä hankinta lajin harrastajille. MANSEROCK ALKOI käsitteenä haipua 1980-luvun puolivälin jälkeen, suunnilleen niihin aikoihin, kun Eput ja Juice julkaisivat viimeiset olennaisemmat albuminsa: ensin mainitulla se oli Historian suurmiehiä vuodelta 1990 ja Leskisellä Yölento 1986. Manserock-näyttely on vahva nostalgiatrippi kaikille kukkeinta nuoruuttaan ja varhaisaikuisuuttaan noin vuosina 1975– 85 eläneille. Tämän vuosituhannen nuorten näkökulmasta näyttelyssä liikutaan kaiketi jo pop-paleontologian äärellä. Milleniaalien sukupolvelle se tarjoaa toivottavasti kiinnostavan sukelluksen Suomi-rockin arkeologiaan. Ja jotta tamperelaista rockin ilosanomaa saatiin levitetyksi koko valtakuntaan, piti olla myös oma media. 43 Demokraatti tiö Poko Rekords, josta tuli 1980-luvulla Love Recordsin keikahdettua johtava suomalaisen rockin koti. Heille Juicen Suomi-kitara on kai joku ”dinosauriin luu”, jollaisesta lauloi 80-luvun lopussa Miljoonasade-yhtye, joka sekin on Manserockiin joskus yhdistetty, vaikka on Jyväskylästä lähtöisin. Soundi-lehteä on tehty Tampereella jo Manserock-käsitteen syntyvuodesta 1975 lähtien. Samoin Mansester-boomiin on liitetty esimerkiksi Yö, Pori, ja Kolmas nainen, Alavus, vaikka nekin ovat toista, toisten kaupunkien tarinaa. Ilmiön kulta-aikaan se oli joskus nurkkapatrioottisuuteen asti tamperalaisen rock-kulttuurin asialla, mutta muutti sittemmin vinkkeliään avarammaksi. Museokeskus Vapriikki: Manserock Avoinna 31.12.2026 saakka, ti–su klo 10–18 NÄYTTELYT de_14032024_40.indd 43 de_14032024_40.indd 43 6.3.2024 10.44 6.3.2024 10.44
44 Demokraatti KULTTUURI Myyttisten linnavuorten jäljillä Monin paikoin Suomessa autolla liikkuessa tulee teiden varrella vastaan viittoja linnavuorille. de_14032024_44.indd 44 de_14032024_44.indd 44 6.3.2024 10.57 6.3.2024 10.57. Linnojen tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta arviolta niitä on ollut ainakin sata. Mitä nämä viikingit ja ristiretket mieleen tuovat salaperäiset linnat ovat ja missä niihin voi tutustua. Iitin Hiidenvuori. Teksti Ville Jalovaara N äihin kysymyksiin vastataan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tänä keväänä julkaisemassa Harri Ahosen Etelä-Suomen linnavuorten retkioppaassa. Valkeakosken Rapolanvuori. Linnavuoria rakennettiin Etelä-Suomeen myöhäisellä rautakaudella (800– 1200) ja myös pronssikauden lopulla ennen ajanlaskumme alkua. Linnojen tarkoitus oli tarjota suojaa ympäröivän alueen asukkaille vesialuetta pitkin yllättäen saapuvaa vihollista vastaan
Usein hyökkääjiä saatettiin väijyä jo matkalla linnalle. Sama määrä linnoja esitellään myös Ahosen kirjassa. Usein linnavuoren päällä on nähtävissä vähän jälkiä tuhannen vuoden takaisista rakennelmista. Hyökkääjät eivät poistuneet nopeasti paikalta, vaan heillä oli aikaa pitkälliseen piiri tykseen. Samoin linnavuorten tutkimuksen historiasta olisi ollut mukava lukea enemmän. Hyökkääjiä tuli olla moninkertaisesti puolustajia enemmän, jos he halusivat voittaa. Suurimmista linnoista on löydetty useita uunin paikkoja sekä kivestä ja puusta tehtyjä rakennuksia. Isoja kuvia sisältävä, sivumäärältään suppea kirjanen tosin herättää paikoin enemmän kysymyksiä kuin, mihin se vastaa. KIRJA tisola. Ulkopuolelle on jätetty esimerkiksi sotilasalueilla ja yksityismailla sijaitsevia linnoja. Toisissa oli pelkkä nuotiopaikka ja sääsuojana nahasta ja puusta tehty rakennelma. Ei tiedetä esimerkiksi, oliko linnoituksissa puisia tähystystorneja. Tällöin uhka linnavuorien puolustajia kohtaan kasvoi. 45 Demokraatti Museoviraston tutkimuksissa on varmistettu kahdeksankymmentä muinaislinnaa. Näitä rynnäköitä vastaan pienetkin linnavuoret olivat tehokkaita. Vaikka linnavuorten paikalla ei kiviröykkiötä ja Museoviraston infotaulua lukuun ottamatta ole useinkaan muuta nähtävää, niin kallion päältä avautuvien näkymien takia matka on yleensä vaivan arvoinen. AHOSEN KIRJASTA ilmenee, että tietomme linnavuorista ovat niukkoja. Hattulan Tenholan linnavuorelle on vierailijan mielikuvitusta auttamaan rakennettu 1960-luvulla hirsinen vallivarustus. Maastosta saattaa löytää merkkejä myös linnan sisäänkäynneistä. Linnojen sisäosat poikkesivat toisistaan suuresti. Sieltä pystyttiin valvomaan sisäänkäyntiä myös yläpuolelta. Esimerkiksi Suomen suurimman Valkeakosken Rapolan linnavuoren alueesta on tutkittu vain yksi prosentti. Sisäänkäyntien yhteydessä oli tavallisesti portHarri Ahonen: Muinaislinnat ja linnavuoret – Historiallisia retkikohteita SKS-kirjat 2024, 109 s. Ne yleensä tukivat hirrestä tehtyjä seinärakenteita, joiden päällä oli puinen rintavarustus. Kirjallisia lähteitä ei ole, ja arkeologisia tutkimuksiakin on tehty verraten vähän. Korkeilla paikoilla sijaitsevien muinaislinnojen puusta tehdyt paaluvarustukset ovat ajat sitten maatuneet, mutta niiden perustana olleesta mäkija kivivallista voi olla jälkiä. LINNAVUORILLA KÄYDYISTÄ taisteluista tiedetään vähän. Hyökkääjien tavoitteena oli nopeasti ryöstää, tuhota ja kaapata haltuunsa kauppatavarat ja tämän jälkeen vetäytyä paikalta vettä pitkin. Sen sijaan jostain syystä teoksessa ei ole esitelty helposti saavutettavaa Itä-Helsingissä sijaitsevaa Vartiokylän linnavuorta. Kuvat kirjan kuvitusta de_14032024_44.indd 45 de_14032024_44.indd 45 6.3.2024 10.57 6.3.2024 10.57. Ihanteensalon linnavuori Puumalassa. Linnavuoriteos on mielenkiintoinen aikamatka vähemmän tunnettuun muinaishistoriamme jaksoon. Sodankäynti muuttui 1200-luvulla, kun satunnaisten hyökkäyksien sijaan nykyisen Etelä-Suomen alueetta ryhdyttiin järjestelmällisesti valloittamaan. Sen verran voidaan arvioida, että viikinkiajalla puolustustaistelut olivat lyhyitä. LÄHINNÄ HELSINKIÄ sijaitseva teoksessa mainittu linnavuori on Sipoon Sibberborg, jonka perimätiedon mukaan rakensi Sibbe-niminen viikinki 1100-luvulla. Teoksen alussa oleva historiakatsaus voisi olla hieman pidempikin ja ehkä käsitellä myös linnavuoriin liittyviä myyttejä
KULTTUURI de_14032024_46.indd 46 de_14032024_46.indd 46 6.3.2024 11.38 6.3.2024 11.38. Eivätkä ne vaiheet ole mitään perussarjan perhetarinaa vaan varsin rajuja – suotta ei muistelomatkalla koukata muun muassa Pariisin oikeuspalatsin kautta. Teksti Rolf Bamberg N iin se vain menee, että mitä isommalla luvulla oma ikä ilmaistaan, sitä läheisemmäksi tällaiset kuvaukset kypsään ikään ehtineistä tulevat. **** ELOKUVA Vanhan rouvan kaunis ajelu Parikymmentä vuotta sitten en ehkä olisi syttynyt elokuvasta, jossa yli yhdeksänkymppinen nainen tekee taksimatkan Pariisin laidalta toiselle. Elokuva yllättää sitä stereotyyppisesti lähestyvän katsojan. CARIONIN ELOKUVA on vähän erilainen road movie, koska se kertoo vain muutaman tunnin mittaisesta retkestä eikä vie valtateille vaan etenee Pariisiin katuverkossa. Madeleinelle osuu kuskiksi synkkämieliseltä tuntuva, perheja rahahuolten painama Charles, joka on kuitenkin hyvä kuuntelija. Siinä mielessä se taas on lajityypin peruskauraa, että alkuun hyvinkin eripariset ihmiset lähentyvät matkan aikana pala palalta, alkavat ymmärtää toisiaan, ystävystyvätkin. Ehkä se pätee Madeleinen Pariisin kuusikymppiseen ohjaajaan Christian Carioniinkin, joka Suomessa tunnetaan vain 19 vuoden takaisesta humaanista ensimmäisen maailmansodan kuvauksestaan Päivä ilman sotaa, joka tuolloin oli Ranskan Oscar-ehdokas. 92-vuotias Madeleine Keller tilaa taksin matkatakseen kotoaan Pariisin toisella laidalla sijaitsevaan hoivakotiin, jonne häntä on kehotettu muuttamaan. Tietyt ikoniset maamerkit vilahtelevat ohi taksin ikkunasta, mutta muuten kaupungista itsestään ei tehdä niin suurta numeroa kuin sen suomenkielinen nimi antaisi ehkä odottaa. Madeleinen herttaisen mummokuoren alta paljastuu kovia ratkaisuja elämässään tehnyt ja oikeuksiaan sodan jälkeisen Ranskan patriarkaalisessa ilmapiirissä puolustanut nainen. Loppuratkaisun viimeinen vaihe on turhan ilmeinen ja arvattavissa, mutta hyväksyttävissä, sillä eihän tässä ole kyse mistään trilleristä. Ranskankielisen alkunimen suora käännös ”kaunis ajomatka” olisikin sisällöllisesti tarinaa paremmin luonnehtiva. Hänellä riittää perspektiiviä ja elämänkokemusta tällaisen teräsleidin rooliin, sillä hän on itse asiassa jopa pari vuotta vanhempi kuin esittämänsä Madeleine. On hurja ajatella, että kun Renaud debytoi valkokankaalla pikkuroolissa vuonna 1946, sen elokuvan pääosassa nähtiin itse Erich von Stroheim (1895–1957). Kun Madeleine viimein pääsee perille, eivät jäähyväiset ole pitkät, mutta kipeää ne tekevät silti. Hän haluaa kuitenkin nähdä rakkaasta kaupungistaan vielä kerran itselleen tärkeitä paikkoja, joten matkasta ei tule vain siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Ensi-ilta 15.3. MADELEINEN PARIISI on tarinaltaan ja muodoltaan varsin simppeli elokuva. Dany Boon on vähän karussa taksikuskiroolissaan hyvä, mutta kyllähän tämä elokuva hengittää upean Line Renaudin tahdissa. 46 Demokraatti Madeleinen Pariisi Ohjaus: Christian Carion Pääosissa: Line Renaud, Dany Boon 2022, 91 min. Se ominaisuus tulee tarpeeseen, kun kyytiläisen elämänvaiheet alkavat matkan eri etapeilla kuoriutua esiin
Kriitikoiden lempielokuva on sekin omaperäinen Jonathan Glazerin The Zone of Interest, joka älykkäästi pureutuu banaalin arkipäiväiseen pahuuteen kuvaamalla porvarillisen natsiaatteen jokapäiväistä elämää Auschwitzin komendantin perheen kautta. Hegel oli luennoissaan esittänyt jaottelua tilaja aikataiteisiin. Tuhoamisleirin muurin kylkeen rakennetussa kivitalossa eletään kuin puutarhakaupunginosan idyllissä, mitä nyt apulaisina toimivat pakkotyövangit ja muurin takaa kaikuvat murhaavat keskitysleiriäänet elämää hieman varjostavat. Vahinko. Moninäkökulmaisuus näkyy kriitikkovastaanotossa usein sillä, että tarkka genreluokittelu on vaikeaa, jollei mahdotonta. Elokuvan paikka ensin kuudentena ja sitten seitsemäntenä taiteena on siis jo yli sata vuotta vanha. VAIKKA NYKYÄÄN ei paljon seitsemännestä taiteesta puhuta, jaottelu elää varsinkin elokuvakriitikoiden suosimissa ilmaisuissa taide-elokuva ja art house -elokuva. F. Oman tunnistettavan tyylinsä kehittäneen Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet, taide-elokuva ehdottomasti, ylitti helmikuussa 300 000 katsojan rajan, uustulkintaa tutusta aihees ta tekevä Tiina Lymin draamaelokuva Myrskyluodon Maija on tätä kirjoitettaessa ylittänyt jo saman rajan. On käsittämätöntä, että sotahistoriasta ja erityisesti toisen maailmansodan historiasta kiinnostuneet näyttävät välttävän tätä tulkintaa kuin ruttoa, katsojia on ollut juuri ja juuri 20 000. Emma Stonen tähdittämä Poor things on Yorgos Lanthimoksen Frankenstein-sadusta inspiroitunut, alle 50 000 katsojaa kerännyt tarina. Edellisiin kuuluivat arkkitehtuuri, kuvanveisto ja maalaustaide, jälkimmäisiin musiikki ja runous. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_14032024_46.indd 47 de_14032024_46.indd 47 6.3.2024 11.38 6.3.2024 11.38. Suomen elokuvasäätiön tilastoista voi lukea, että juuri nyt kotimaisella elokuvalla pyyhkii melko hyvin. W. Nämä ja kevään muutkin taide-elokuvat huomioon ottaen voi tehdä päätelmän, että nykyisen taide-elokuvan peruspiirre on sen sortin outous, joka on hieman vaikeaa nieltävää kriitikkopiirien ulkopuolella. Ricciotto Canudo (1877–1923) laajensi kehikkoa vielä kahdella, elokuvalla ja sitten tanssilla. Tällöin viitataan yleensä Hollywoodin ulkopuolella tehtyihin elokuviin, joiden ei katsota tavoittelevan ensisijaisesti taloudellista tulosta. Alkanut vuosi on siunannut elokuvan katsojia runsaalla taide-elokuvatarjonnalla. Maksimaaliset katsojaluvut ovat toissijaisia, enemmänkin tavoitteena voisi olla tappiot välttävä riittävä yleisömäärä. Sitä voi tarkastella monista eri perspektiiveistä, erityisesti naisnäkökulmasta. Tarkempi analyysi voisi kuitenkin kertoa, että tilanne ei ole tässä mielessä juurikaan muuttunut viime vuosikymmeneltä. Oleellista olivat paitsi elokuvan esteettinen voima ja merkittävyys, myös sen kyky pyrkiä taiteiden väliseen kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen sekä yhteensovittamiseen. Reetta Aallon uusin Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan lastenelokuva menestynee totutun hyvin, ja taide-elokuvan kaikkia piirteitä välttelevä, tv:stä tuttu Luottomies-elokuva: All in, jonka ohjasi Kari Ketonen, hakannee keväällä kaikki kilpailijansa komedian voimin. ENTÄS NE vähemmille katsojamäärille jääneet ulkomaiset taide-elokuvat. 47 Demokraatti TAIDEELOKUVAN PERUSPIIRRE ON OUTOUS, JOKA ON VAIKEAA NIELTÄVÄÄ KRIITIKKOPIIRIEN ULKOPUOLELLA. Elokuvalehti Episodi kiinnitti taannoin huomiota siihen, etteivät ne vedä paljon yleisöä. Kriitikkojargonia vältellen voisi sanoa, että ne ovat elokuvia, joista voi keskustella älyllisesti. Taide-elokuvan korostuneita piirteitä ovatkin riittävän omaperäinen taide-ilmaisu ja usein myös jokin sanoma, yhteiskunnallinen merkittävyys. Seitsemäs taide F ilosofi G
Stalinin puolisona hän kuitenkin pysytteli poissa julkisuuden valokeilasta. Naiset yksinvallan takana Maailmanhistoria on täynnä kovaotteisia yksinvaltiaita vuosituhansien takaa aina nykypäivään asti. Yksinäinen ja masentunut Nadja päätyi päättämään elämänsä pistoolilla syksyllä 1932. Kirjassa tutustutaan itsemurhan tehneeseen Josif Stalinin puolisoon Nadežda Allilujevaan, Filippiinien diktaattori Ferdinand Marcosin vaimoon, nyt 94-vuotiaaseen Imelda Marcosiin ja Argentiinaa hallinneen Juan Perónin puolisoon Isabel Peróniin. Kaksi vuotta myöhemmin Isabellin presidenttikausi päättyi sotilasvallankaappaukseen. Julkisuus kantoi pariskunnan vuonna 1965 aina Filippiinien presidentinlinnaan asti. Stalinin vaimo Nadja Allilujeva oli sukutaustansa vuoksi innokas bolševikkivallankumouksellinen. Ovatpa he olleet esillä tai ei, itsevaltiaiden puolisot eivät ole yleensä tyytyneet olemaan vain koristeita valtiollisissa seremonioissa, vaan heillä on ollut merkittävä rooli yksinvallan ylläpitämisessä. Toimittaja Veera Jääskeläisen esikoistietokirja tarkastelee neljää 1900-luvun diktatuuria itsevaltiaiden puolisoiden kautta. MAANTIETEELLISESTI TÄMÄ joukko sijoittuu eri puolille maailmaa toisistaan poikkeaviin kulttuuriympäristöihin. de_14032024_48.indd 48 de_14032024_48.indd 48 6.3.2024 11.40 6.3.2024 11.40. Stalinin ihmissuhteet olivat vaikeita, niin myös avioliitto. Säännöt kansalle ja johtajille ovat täysin erilaiset, ja se näkyy kaikessa. Mieheensä kongressiedustaja Ferdinand Marcosiin Imelda tutustui Filippiinien parlamentin kahvilassa keväällä 1954. Jääskeläinen perustelee juuri näiden neljän naisen valintaa kirjaan sillä, että heidän kauttaan on mahdollista tarkastella laajemmin historiaa 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Juan Perónin kuoltua kesällä 1974 hänen puolisonsa varapresidentti Isabel Perón nousi maailman ensimmäiseksi naispresidentiksi. Neuvostokansalle kerrottiin, että Nadja oli kuollut umpilisäkkeen tulehdukseen. Isabel Perón nousi kuuluisuuteen miehensä, Argentiinan presidentin, Juan Perónin ensimmäisen puolison, vuonna 1952 kuolleen Eva ”Evita” Perónin hahmon varjosta. Asma Akhras syntyi Lontoossa syyrialaistaustaiseen perheeseen vuonna 1975 ja meni naimisiin vuonna 2000 Bašar al-Assadin kanssa. PUOLISOT NÄKEVÄT VALLAN VÄÄRINKÄYTÖKSET JA ANTAVAT NIIDEN TAPAHTUA. NOSTAESSAAN ESIIN diktaattorien puolisoiden roolit Veera Jääskeläisen teos muistuttaa, että diktaattorien puolisoihin on syytä suhtautua miltei yhtä kriittisesti kuin diktaattoreihin itseensäkin. Lehdistö innostui missin ja politiikan nousevan tähden romanssista. He tietävät ja näkevät vallan väärinkäytökset ja antavat niiden tapahtua. Teksti Ville Jalovaara D iktaattorin takana on usein näkyvä tai näkymätön puoliso. 48 Demokraatti KULTTUURI KIRJA Veera Jääskeläinen: Rouva diktaattori Naisia itsevaltiaiden rinnalla Ateena 2023, 346 s. Yhtenäistä kaikille diktatuureille Jääskeläisen mukaan on se, että ne ovat aina epätasa-arvoisia yhteisöjä, joissa valta on pienen eliitin käsissä riippumatta ideologiasta, oli se sitten kommunistinen tai fasistinen. Tietokirja diktaattorien puolisoista on tärkeä, sillä suomen kielellä teemaa ei ole juuri aiemmin käsitelty. Imelda Marcos muistetaan parhaiten turhamaisuuden symbolina olleesta tuhansien kenkien kokoelmasta. Yhä vallassa olevien diktaattorien puolisoista on kirjaan valittu Bašar al-Assadin 48-vuotias vaimo Asma al-Assad. Edelleen jatkuvassa Syyrian sisällissodassa Asmaa on pidetty osavastuullisena miehensä hallinnon sotarikoksista
Minä istuin korissa hellan vieressä, kun leppäkerttu ryömi pöydän poikki. ”Oli vuoden 1960 kesäkuu. Hyvä lastenkirjallisuushan on tunnetusti aina puhutellut vähän kypsempäänkin ikään ehtineitä.” Jaana Pikkarainen-Haapasaari tarkentelee tähän tapaan: ”Paula Noronen on kirjoittanut 21 Supermarsu kirjaa ja monia muita kirjoja, lähinnä lapsille ja nuorille. (rb) de_14032024_48.indd 49 de_14032024_48.indd 49 6.3.2024 11.40 6.3.2024 11.40. Kirjan huumori on absurdia, hullua – ja viisasta. Kuka voi olla kaiken takana. Kukat olivat virkeitä, mutta menettäneet kuulonsa mehiläisten pörrättyä viikkokaupalla niiden ympärillä. ”Teosta ei juuri voi kuvailla, parempi on lukea se itse, niin voi nauttia täysillä hienosta tekstistä ja Terese Bastin kuvituksesta. Tässä kirjassa Supermarsu pelastaa koirat, jotka ovat muuttuneet roboteiksi.” Juhani Niemi kertoo saaneensa tunnistusapua perhepiirin ”nuoriso-osastolta”, ja mikäs siinä, se on aina sallittua, jopa suotavaa. Pari perusteltua eli hyvää väärääkin vastausta tuli. Kirjoissa 11-v tyttö, Emilia, muuttuu supermarsuksi juomalla marsunsa vesipullosta. Vastaukset viimeistään 18.3. Vino ja vinksahtanutkin tulevat adjektiiveina Noros-huumorista mieleen. ”Haettu teos on Paula Norosen Supermarsu palaa tulevaisuuteen. Vähän isommin visaa verkkoversiossa. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. ’Hän on vain väsynyt’, minä sanoin. 49 Demokraatti VISASITAATTI 4 Nyt mennään taas visan usein hyödyntämän kirjaston pariin. Teksti toimii usealla tasolla. Palkinto Unto Vesalle. ”Norosen olen kyllä nähnyt televisiossa, ja ainakin Hyvissä ja huonoissa uuti sissa hänellä oli omanlaisensa huumorintaju.” Näin voi todella sanoa. Tämä pitkällä nimellä (suomeksi vähän tiiviimmällä) siunattu romaani ei ole niin kaukana Supermarsun maailmasta, eläimellä on keskeinen rooli näet tässäkin. Puutarhuri oli juuri tuonut vadillisen sormustinkukkia keittiöön. Samassa vastausmäärässä pysyttiin kuin edellisissäkin tehtävissä. Unto Vesa palaa pienen tauon jälkeen kirjavisailun äärelle ja selvästi virkeänä. ’Äijä on tainnut saada nenilleen’, kuoriainen sanoi kavutessaan leivänmurun yli. Raila Rinne ja Petri Kettunen tarjosivat tänä vuonna kuusikymppisiään juhlivaa Timo Parvelaa. ’Kuppi teetä auttaa kyllä.’ Higgins pyyhkäisi pöydälle pudonneen mullan lattialle ja ötökkäparan siinä samalla.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Marsusta mahtia K evään visainnon kohentamiseksi haettiin apua jo voimaotukselta, mutta ei sekään vielä kiihdyttänyt väkeä visauurnille. Sitä ei oikeastaan pitäisikään luokitella pelkästään lastenkirjallisuudeksi, myös aikuisemmilla lukijoilla on ammennettavaa kirjojen sanomasta.” Sirpa Taskinen ei kirjoja ole lukenut, mutta kirjailija on tuttu. Frank Sinatralla on näppinsä kirjan päähahmon kohtaloissa, mutta vielä enemmän eräällä toisella, vähintään yhtä kuuluisalla tähdellä, joka kirjan kannessakin säteilee. Kuka kirjoitti, mikä teos, kuka supertähti ja mitä muuta. Yhdelle kirjapalkinto. Helena Nurmio ja Tarmo Tikka olivat kierroksen muut tietäjät. Supermarsu-kirjojen kohderyhmä on 7 +, ja kappas vain, siihen ryhmään kuulunkin. Teoksessa Supermarsu saa tehtäväkseen selvittää, kuka aloittaa koirien jalostamisen nykyisyydessä ja estää se ajoissa
Haitallinen verokilpailu kuriin Veroale ei osunut maaliin Kolumni: Niko Pankka TEEMA VARJOJA PARATIISISSA Ve ro vä lt te ly OECD työnsi kapulan veroparatiisien rattaisiin. 51 Demokraatti de_14032024_51.indd 51 de_14032024_51.indd 51 6.3.2024 10.02 6.3.2024 10.02. 51 Demokraatti Po rs aa nr ei ki ä til ki ts em äs sä
Uusi minimivero tilkitsee yritysten käyttämiä porsaanreikiä. KÄÄRME veroparatiisissa Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho 52 Demokraatti de_14032024_52.indd 52 de_14032024_52.indd 52 6.3.2024 11.37 6.3.2024 11.37. 52 Demokraatti TEEMA Verojen välttely on nakertanut isoa lovea julkiseen talouteen
53 Demokraatti GLOBAALI VÄHIMMÄIS VERO VOI JOPA PUOLITTAA VOITON SIIRROISTA AIHEUTUVAT VEROMENETYKSET. 53 Demokraatti de_14032024_52.indd 53 de_14032024_52.indd 53 6.3.2024 11.37 6.3.2024 11.37
de_14032024_52.indd 54 de_14032024_52.indd 54 6.3.2024 11.37 6.3.2024 11.37. iköhän se ollut kaikille päivänselvää, että rikkaat suomalaiset eivät lähteneet Portugaliin nauttimaan eläkepäivistä sen vuoksi, että Euroopan lounaiskulmassa on historiallisia kulttuurimaisemia, Algarven kirkasvetisiä rantoja ja pirskahtelevaa vinho verdeä eli ”vihreää viiniä”. Paljon omaisuustuloja saaneet muuttavat nyt huomattavasti useammin Sveitsin, Singaporen ja Arabiemiraattien kaltaisiin veroparatiiseihin. Useissa maissa toimivat yritykset ovat erilaisilla järjestelyillä voineet siirtää voittojaan veroparatiiseihin eli maihin, joissa verotus on huomattavasti alhaisempaa tai jopa nolla. Suomessakin tuli vuoden alussa voimaan 15 prosentin globaali suuryritysten vähimmäisvero. Selvityksen mukaan verosuunnittelulla on vaikutus muuttokohteiden valintaan. Se on vaatinut laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja riittävän visuja sopimusjärjestelyjä, jotta voittojen siirtämisen porsaanreiät saadaan tilkittyä. 54 Demokraatti TEEMA MONIKANSALLISTEN YHTIÖIDEN aggressiivinen verovälttely on ollut usean vuosikymmenen ajan iso päänsärky julkisen talouden näkökulmasta. Jotkut pienet maat, kuten Irlanti ja Luxemburg, ovat tarkoituksella houkutelleet alhaisella verotuksella monikansallisia yrityksiä siirtämään voitot omaan maahansa. Kun voitot ovat jääneet esimerkiksi Suomessa verottamatta, valtion on täytynyt kääriä verotulonsa muualta. Se antaa joillekin yrityksille taloudellisen edun aggressiivisen verosuunnittelun kautta, kun taas rehellisesti veronsa maksavat yritykset joutuvat epäsuotuisaan asemaan. Talousjärjestö OECD on pitkään halunnut saada haitallisena pidetyn verokilpailun kuriin, mutta vasta viime vuosina prosessi on nytkähtänyt konkreettisesti eteenpäin. Pikemminkin poikkeuksellisen pienet verot houkuttelivat Portugaliin. Verojen välttelyllä on merkittävät negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen. Maailmanlaajuisesti yhteisöverojen tuotto nousee 6,6– 8,1 prosenttia suhteessa nykyisiin yhteisöverotuottoihin. Ilmiötä kutsutaan haitalliseksi verokilpailuksi ja sitä harjoittavia maita veroparatiiseiksi. Sen vuoksi julkisen sektorin tulot pienevät, mikä voi johtaa valtion velkakurimuksen kasvamiseen ja julkisten palveluiden vähenemiseen. OECD:n raportin mukaan se voi jopa puolittaa monikansallisten yritysten voitonsiirroista aiheutuvat veromenetykset. Finnwatch julkaisi helmikuussa raportin, joka paljastaa, että Portugalin suosio varakkaiden keskuudessa on romahtanut sen jälkeen, kun Suomi irtisanoi vuonna 2018 maiden välisen verosopimuksen, joka tarjosi poikkeuksellisia veroetuja. Toki kevyen verotuksen jälkeen voi nauttia lasin pirskahtelevaa ja huljutella varpaita kirkkaassa rantavedessä. Tämä epätasapaino voi heikentää markkinoiden tehokkuutta. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka VEROJEN VÄLTTELYLLÄ ON MERKITTÄVÄT NEGATIIVISET VAIKUTUKSET YHTEIS KUNTAAN JA TALOUTEEN. EU Tax Observatory -tutkimuslaitoksen mukaan voitonsiirron aiheuttamat veromenetykset suhteessa globaaleihin yhteisöverotuottoihin ovat kymmenkertaistuneet vuoden 1980 yhdestä prosentista noin kymmeneen prosenttiin eli yli 200 miljardiin dollariin 2020-luvun alussa. – Minimivero koskee siis monikansallisten yritysten voitoista maksettavaa veroa, eli kyse on yhteisöverosta, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér sanoo. Lisäksi verovälttely vääristää kilpailua
Tämä on aika iso kansallinen intressi ottaa se käyttöön nyt, kun se on toimeenpantu EU:ssa. – Esimerkiksi Suomessa kertynyttä voittoa on pystynyt siirtämään matalan verotuksen maahan. – Euroopan unionissa se on toimeenpantu direktiivillä, ja kaikki EU-maat ovat ottaneet sen omaan lainsäädäntöönsä tämän vuoden alusta. Lisäksi Suomessa on tuhansia ulkomaisten konsernien tytäryhtiöitä, joita minimivero koskee. 55 Demokraatti määrä on Suomessa 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Sopimuksen allekirjoittaneesta 140 maasta alle puolet on vasta toimeenpannut lain, esimerkiksi Yhdysvalloissa laki on toistaiseksi vielä torpattu. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi nousta satoihin miljooniin vuodessa. Kun melkein kaikki isot konsernit toimivat joissain EU-maissa, ne voivat periä minimiveron, vaikka konsernin kotimaa ei sitä perisi, Finér sanoo. Finérin mukaan minimiverojärjestely on rakennettu siten, että vaikka pelkästään EU olisi toimeenpannut sen, niin se vaikuttaa globaalisti. Tällaisia suomalaislähtöisiä yhtiöitä on reilu 50. Veroparatiisit perivät voitoista veroa yleensä nollan ja kymmenen prosentin välillä, kun taas Suomessa yhteisövero on 20 prosenttia. Ainoa mahdollisuus välttää minimivero kokonaan on se, että konserni ei toimi missään sellaisessa maassa, jossa minimivero on otettu lainsäädäntöön. Suomessa toimiva yritys voi siis saada maksimissaan viiden prosenttiyksikön hyödyn voitonsiirrosta (koska Suomessa yhteisövero on 20 prosenttia). Jos esimerkiksi veroparatiisissa vero on viisi prosenttia, Suomessa toimiva yritys on velvoitettu maksamaan kymmenen prosenttiyksikön erotuksen Suomeen. – Käytännössä se laskee intressejä siirtää voittoja veroparatiisiin, koska vähintään 15 prosenttia menee veroihin, Finér sanoo. Suomessa yhteisöverolla kerätään kaiken kaikkiaan noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa. de_14032024_52.indd 55 de_14032024_52.indd 55 6.3.2024 11.37 6.3.2024 11.37. – Käytännössä minimivero toteutetaan siten, että maat laittavat sen omaan lainsäädäntöönsä. – Se tarkoittaa, että minimivero tulee ennen pitkää koskemaan kaikkia suuryrityksiä, sillä ne kaikki toimivat EU:ssa. Minimivero ei ole riippuvainen siitä, että kaikki maat toimeenpanevat sen. Uudistus voi arvioiden mukaan tuoda lähivuosina 20 miljoonaa euroa vuodessa tähän pottiin. Minimivero koskee yhtiöitä, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. maan kokoonpano, eli OECD Inclusive Framework. – Minimiverotus toteutuu, jos se on toimeenpantu edes yhdessä maassa, jossa monikansallinen yritys toimii. MINIMIVERO TARKOITTAA sitä, että jos yritys siirtää voittoja veroparatiisiin, se joutuu maksamaan tuosta voitosta vähintään 15 prosenttia veroa. Muutos siis ennaltaehkäisee verovälttelyä, ja samalla se varmistaa verotuksen minimitason. OECD:lla on jäsenmaita 38, mutta minimiverosopimukseen kuuluu 140 MINIMIVERO EI OLE RIIPPUVAINEN SIITÄ, ETTÄ KAIKKI MAAT TOIMEENPANEVAT SEN. Siinä mielessä se ei ole kansainvälinen sopimus, Finér sanoo. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos jokin sopimukseen kuuluva maa ei toimeenpane veroa, se menettää verotuloja muille maille, jotka ovat säätäneet sen lailla. Voitonsiirtojen vuoksi Suomen veromenetyksiksi on arvioitu noin 14 prosenttia suhteessa yhteisöverotuloihin eli lähes miljardi euroa vuodessa. – Uuden lain myötä ei ole niin suurta intressiä voitonsiirtoon, koska siirrosta aiheutuu myös verosuunnitteluun liittyviä kustannuksia, ja lisäksi siihen sisältyy oikeudellisia riskejä
Kun tämä yhtiö tekee voittoa, tuloa ei oteta palkkana, koska se on verotuksellisesti kalliimpaa, vaan tilinpäätöksen yhteydessä se nostetaan osinkona. 56 Demokraatti TEEMA Tulomuuntelusta kallis lasku USEIN KUULEE puhuttavan, kuinka kannattavaa yrittäjälle on perustaa osakeyhtiö ja kuitata ansionsa osinkoina. Verokilpailun kovimmat kirittäjät ovat yleensä pieniä maita, jotka hyötyvät järjestelyistään suurempien maiden hyvinvoinnin kustannuksella. Ylimpien ansiotulojen veroasteet jäivät huomattavasti korkeammiksi kuin pääomatulojen veroasteet. Suurella valtiolla puolestaan ei ole niin suurta intressiä laskea yhteisöveroa kovinkaan alas, koska se tarkoittaisi verokertymän radikaalia tipahtamista ja julkisen talouden tasapainon järkkymistä. – Arviot verotulojen menetyksistä vaihtelevat vuosittain, mutta puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista euroista vuositasolla. Kun iso konserni siirtää voittoja veroparatiisiin, kyseinen maa saa matalina veroina esimerkiksi kaksi prosenttia. – Käytännössä se on mahdollista kapean omistuspohjan yhtiössä, jossa yleensä yrityksen omistajat ovat kyseisen yrityksen johtoa ja myös yrityksessä töissä. de_14032024_52.indd 56 de_14032024_52.indd 56 6.3.2024 11.37 6.3.2024 11.37. VEROKILPAILU ON haitallinen urheilulaji, jossa suuryritykset ja -omistajat saavat itselleen taloudellista etua, kun taas muut joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan. – Nyt Saksassa ja Yhdysvalloissa on säädetty lakeja, jotka kannustavat vihreään siirtymään. Se koskee myöhempään voittoon kohdistuvaa matalaa veroa, ja vain sellaisessa tilanteessa, jossa ei siirry oikeaa investointia, Finér sanoo. Omistajien näkökulmasta verohyödyt ovat tietysti hyvinkin merkittäviä, mutta laajempien kansantaloudellisten hyötyjen osoittaminen on aika vaikeaa. Tällaisista firmoista tyypillisiä esimerkkejä ovat asianajotoimistot, konsulttiyhtiöt ja lääkärialan yritykset. Tulomuuntelu ei ole kaikille mahdollista, joten se ajaa verovelvolliset eriarvoiseen asemaan. OECD:n selvityksien mukaan investointituilla ei ole kuitenkaan toistaiseksi ollut kovin isoa merkitystä yrityksien tosiasialliseen sijoittumiseen. Esimerkiksi pienehkö joukko lääkäreitä voi perustaa lääkäriyhtiön, joka harjoittaa lääkäritoimintaa. TULOMUUNTELU AJAA VERO VELVOLLISET ERIARVOISEEN ASEMAAN. Lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta verotuloja. Minimivero ei rajoita tämän kaltaista järjestelyä. Lisäksi listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien verotus on kevyempää kuin pörssiyhtiöiden osinkojen verotus, Heino sanoo. – Jälleen kerran on vaikea osoittaa, että tällaisesta verotusjärjestelystä olisi hyötyä työllisyyden, investointien tai talouskasvun näkökulmasta. – Kilpailu voi siirtyä tämän kaltaisiin houkuttimiin. Finér uskoo, että minimiveron myötä aggressiivinen verovälttely vähenee, ja siihen liittyvän haitallisen verokilpailun hyödyt kutistuvat olennaisesti. Vero on vähäinen, mutta veroparatiisi saa sen käytännössä ilman mitään ponnisteluja, koska kaikki varsinainen liiketoiminta on tapahtunut muualla. Niissä houkuttimena ovat investointeihin kohdistuvat tuet, joista osa on toteutettu verotuksen kautta, mutta ovat taloudellisesti lähempänä suoria tukia. Lama-ajan Suomessa vuonna 1993 Esko Ahon (kesk.) hallitus teki mittavan verouudistuksen, joka loi kannustimen tällaiselle tulojen muuntelulle. – Tulomuuntelussa on kyse siitä, että jotain korkeammin verotettavaa tuloa, yleensä palkkatuloa, muunnetaan matalammin verotetuksi tuloksi, eli tyypillisesti osingoksi, talousja sosiaalihistorian tutkija Saska Heino sanoo. Minimiveron vaikutus rajoittuu keinotekoiseen voitonsiirtoon ja koskee vain isoja firmoja, mutta verokilpailu edelleen voi jatkua siten, että matalalla veroasteella houkutellaan yrityksiä sijoittamaan oikeaa liiketoimintaa kyseiseen maahan. Myös esimerkiksi investointitukien kautta voidaan houkutella yrityksiä
Sen sijaan veromenetykset ovat hyvinkin suuria, jolloin voidaan miettiä, onko haitta ollut suurempi kuin hyöty. Veromuutoksen tavoitteena oli muun muassa kannustaa investointeihin, ja sitä kautta toivottiin talouden elpymistä. Todennäköisesti on ollut. de_14032024_52.indd 57 de_14032024_52.indd 57 6.3.2024 11.37 6.3.2024 11.37. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet vakuuttavia. Jos veromuutokset tehdään huonojen kasvunäkymien aikana, jolloin muutenkin yritysten halu investoida on heikko, vaikutukset ovat laihoja. Se on melko iso puute, koska yhteisövero vaikuttaa yritysten omistajiin ja sitä kautta suomalaisten välisiin tuloeroihin. Näin toteaa Kalevi Sorsa -säätiölle työskennellyt tutkija Saska Heino. – Pyrittiin verotuksellisesti elvyttämään liiketoimintaa mutta ilmeisen laihoin tuloksin, Heino sanoo. Kun yhteisöveroa laskettiin 4,5 prosenttiyksikköä, veromenetykset olivat satoja miljoonia euroja, millä on julkisen talouden näkökulmasta hyvinkin haitallisia vaikutuksia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuksen mukaan yhteisöverokantojen alentamisella ei ollut vaikutusta yritysten investointeihin, mutta uudistus vauhditti jonkin verran liikevaihdon ja liiketoiminnan kasvua. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin. Kun taloudessa on mennyt huonosti, on yhteisöveroa alennettu sillä ajatuksella, että se elvyttäisi talouskasvua. KYMMENEN VUOTTA sitten Suomi kärvisteli vielä laskusuhdanteessa, kun muu Eurooppa oli pääosin selvinnyt finanssikriisistä. Heino arvioi, että yhteisöverokannan alentamisen vähäiset vaikutukset johtuvat todennäköisesti siitä, että ne ajoitettiin taloudellisesti huonoihin aikoihin. Selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. 57 Demokraatti 60 50 40 30 20 10 Yhteisöverokanta muutamissa maissa vuosina 2000–2022 Viro Saksa Yhdysvallat Suomi Ruotsi Keskiarvo (painotettu) Lähde: OECD ja Kalevi Sorsa -säätiö 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 06 20 07 20 08 20 09 20 11 20 12 20 13 20 14 20 16 20 17 20 18 20 19 20 21 20 22 20 05 20 10 20 15 20 20 % Veroale ei osunut maaliin YHTEISÖVERON KOROTTAMINEN pienentäisi tuloeroja. – Tavoitteena oli tehdä ensimmäinen alustava selvitys siitä, miten yhteisövero vaikuttaa tuloeroihin, Heino sanoo. – Suomessa veromuutoksia on tehty reaktiivisesti. Hän on kirjoittanut raportin Rikkaiden vero: Yhteisöveron vaikutukset Suomen tulonjakoon, joka julkaistiin helmikuussa. – Investointeihin vaikuttavat monet muutkin asiat verotuksen lisäksi. Suomi alensi yhteisöveron 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2014. – Suomessa on tuloveromuutosten yhteydessä pyritty selvittämään, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on tulojen jakautumiseen. Yhteisöveron suhteen ei ole tehty samanlaisia arvioita. Samalla verokertymä on laskenut merkittävästi. Yhteisöveropohja on Suomessa melko laaja. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Vastineeksi saatiin hyvin marginaalisia vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen tai investointeihin
PERINTEISESTI EU:N talousja veropoliittinen keskustelu on typistynyt vertailuun nettomaksajista ja nettosaajista. Jos EU:n tavoitteena on samanaikaisesti esimerkiksi vähentää hiilidioksidipäästöjä unionitasolla, erilaiset veroja maksuratkaisut voivat olla perustellumpia tapoja laajentaa tulopohjaa. Fiskaalisen näkökulman lisäksi merkitystä on sillä, minkälaisia strategisia tavoitteita unionilla on ja miten niitä edistetään. Finanssikriisin jälkeen EU:ssa pohdittiin, miten unioni voi reagoida taloudellisiin shokkeihin. Tämä on liian kapea lähtökohta. EU:n verotusvaltaa vastustavien argumenttien taustalla on usein huoli unionin kehittymisestä tosiasialliseksi liittovaltioksi. LUKUISTEN MENOPAINEIDEN takia vaikuttaa selvältä, että EU:n tuloja pitää kasvattaa. Paradoksaalisesti nykytilanne saattaa johtaa siihen, että unioni rajoittaa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa entistä enemmän, koska verotusvaltaa ei voida käyttää. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut ulkoja turvallisuuspoliittisen näkökulman keskiöön ja saanut monet sisäistämään, että Euroopan unionissa on kysymys myös muista asioista kuin rahasta. On mahdollista säännellä jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa tai luoda todellinen finanssiunioni antamalla EU:lle verotusvaltaa ja valtuus lainanottoon. Muutama vuosi myöhemmin koronapandemian myötä luotiin EU:n elpymisväline, joka lähes tuplasi unionin budjetin. Finanssikriisin jälkeen päädyttiin ensimmäiseen vaihtoehtoon. Unionin kehitys on usein tapahtunut kriisien kautta. Välineen on todettu olevan poikkeuksellinen ja väliaikainen. Kannatammeko uusien jäsenien ottamista unioniin. Velkaa vai veroja. Tämä taas rajoittaa jäsenvaltioiden budjettivaltaa ja vastuunalaisuutta. Haluammeko pysäyttää ilmastonmuutoksen. Tuleeko Ukrainan tukemista jatkaa. Vuonna 2015 komission puheenjohtajistosta todettiin suoraan, että EU:n budjettia ei ole mahdollista tasapainottaa yhteisellä velalla. Verotusvallan sijaan EU:lla on mahdollisuus vaikuttaa kansallisiin budjetteihin. Kysymys on siitä, millä keinoilla tämä toteutetaan. Tämä jää nähtäväksi. 58 Demokraatti E uroopan unioni on perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Unionin ytimessä on yksinkertainen ja vahva eetos: yhdessä olemme vahvempia kuin erikseen. Viimeisimmästä Ukrainan 50 miljardin euron tukipaketista 33 miljardia on lainoja ja 17 miljardia avustuksia. Tämä onkin suhteellisen yksinkertainen sekä staattinen vaihtoehto. Jos ja kun vastaus näihin kysymyksiin on kyllä, EU:n tulopohjaa on kasvatettava. UNIONIN VEROTUS VALTAA VASTUSTAVAT PELKÄÄVÄT EU:N KEHITTYVÄN LIITTOVALTIOKSI. KOLUMNI Teksti Niko Pankka, SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö TEEMA de_14032024_58.indd 58 de_14032024_58.indd 58 4.3.2024 16.10 4.3.2024 16.10. Nykyisellään jäsenvaltiot eivät ole antaneet EU:lle verotusvaltaa, mikä on vaikeuttanut unionia ravistelleiden kriisien hoitamista. Jäsenmaksuosuuksien nostaminen on aina mahdollista. Lainanottoa ei myöskään ole poissuljettu. Yksinkertaistetusti vaihtoehtoja on kaksi. Mielenkiintoinen kysymys on, rajoittaisiko (edes osittaisen) verotusvallan antaminen unionille jäsenvaltioiden suvereniteettia vähemmän kuin nykyinen tilanne, jossa EU:n toimivalta laajenee ja voimistuu budjettivallan puolella
Se on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana. Hän kantoi myös huolta siitä, että julkinen keskustelu on ollut viime aikoina varsin sotaisaa, aseiden, ammuksien ja armeijoiden sävyttämää. Nämä ovat tärkeitä puheenvuoroja. päivä maaliskuuta presidentti Sauli Niinistön ajasta tasavallan presidentti Alexander Stubbin aikaan. 59 Demokraatti Yhteisymmärrystä etsiville on näinä aikoina kysyntää. Turvallinen elämä on kaikkein tärkeintä S uomi siirtyi 1. Suomen supervoima on historiallisesti ollut luottamus ja halu etsiä yhteisiä ratkaisuja. Koska se, että voimme elää rauhassa ja turvallista elämää on lopulta kaikkein tärkeintä. Yhteisymmärrystä etsiville on näinä aikoina kysyntää. Elämme turvallisuuspoliittisesti vakavia aikoja. Lopulta teot osoittavat, miten uusi tasavallan presidentti tässä onnistuu, mutta virkaanastujaispäivä nosti toiveikkuutta. Tänä päivänä näemme poliittisessa elämässä valitettavasti yhä enemmän sellaisia toimijoita, jotka keskittyvät repimiseen, rikkomiseen, itsensä nostamiseen muita alentamalla sekä kielenkäyttöön, jolla muurataan muureja, kun pitäisi rakentaa siltoja. On hienoa elää maassa, jossa presidentinvaalit – lopulta hyvin tasaväkisiksi käyneet – käydään rakentavalla ja asiallisella tavalla. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_14032024_59.indd 59 de_14032024_59.indd 59 4.3.2024 16.12 4.3.2024 16.12. Päivä oli juhlallinen ja mieleenpainuva. Tätä yhteisymmärrystä päästään etsimään jo piakkoin muun muassa uuden ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa. Puheessaan diplomaattikunnalle tasavallan presidentti kertoi puolustavansa aina demokratiaa, sananvapautta ja oikeus valtiota kaikissa tilanteissa. Tällöin korostuu monipuolinen varautuminen ja kyky tehdä turvallisuuttamme vahvistavia päätöksiä, mutta myös huolellinen harkinta, ristiriitojen välttäminen, yhteisymmärryksen etsiminen ja hienovaraisuus, joiden puolesta presidentti Niinistö puhui eduskunnassa viisaasti. HUOMIOIN ILOLLA tasavallan presidentin virkaanastujaispuhetta kuunnellessani, että hän ilmaisi vahvasti sitoutumisensa rauhan edistämiseen Suomessa ja maailmalla. Tilanne on toinen vaikkapa Atlantin toisella puolella tai itänaapurissamme Venäjällä, jossa Suomen tasavallan presidentin virkaanastujaispäivänä vietettiin murhatun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin hautajaisia, eikä todellista demokratiaa ole ollut aikoihin. Onneksi asiat ovat meillä paremmin. Nämä ovat tärkeitä tahdonilmauksia. PUHEESSAAN YLIMPIEN valtioelinten edustajille ja korkeimmille virkamiehille tasavallan presidentti korosti tasavallan presidentin ja maan hallituksen sujuvan yhteistyön merkitystä ja halukkuuttaan vahvistaa vuoropuhelua puolueiden sekä eduskunnan ja sen valiokuntien kanssa. Suomen tasavallan johdolle ei voi toivoa kuin hyvää työssään Suomen ja suomalaisten turvallisuuden puolesta
Lisäksi rikoslakiin tarvittaisiin säännös virka-aseman väärinkäytöstä virkanimitysasiassa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Poliittiset virkanimitykset ovat yksi korruption muoto ja sellaisenaan iso häpeätahra suomalaisessa yhteiskunnassa. Iltalehden vuonna 2010 teettämän mielipidetiedustelun mukaan 93 prosenttia vastaajista vastusti poliittisia virkanimityksiä. Oikeuskansleri ei voi kantelun perusteella muuttaa syrjivää nimityspäätöstä, minkä vuoksi hakijoiden oikeusturva on puutteellinen. Kaikki puolueet ovat jossain vaiheessa julkisesti kertoneet vastustavansa poliittisia virkanimityksiä, mutta silti niitä on jatkuvasti tehty. Tämän vuoksi virkamieslakiin tulisi tehdä sellainen muutos, että myös korkeimpien virkojen nimityspäätöksistä saisi vastaisuudessa valittaa hallintotuomioistuimeen. Niiden seurauksena valtionhallinnossa on valtava asiantuntijavaje, mikä olennaisesti on heikentänyt julkishallinnon toimintakykyä. Ne samalla myös heikentäisivät ministereiden kiusausta harjoittaa vallan väärinkäyttöä. Pätevien hakijoiden oikeusturvan kannalta mainitut lainmuutokset olisivat välttämättömiä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kansalaisaloite.fi-sivulla on nyt tätä asiaa koskeva kansalaisaloite. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Poliittiset virkanimitykset ovat yksi korruption muoto. Poliittiset virkanimitykset ovat tunkkaista menneisyyttä MONEN VUOSIKYMMENEN ajan valtioneuvosto ja ministerit ovat harjoittaneet pätevien hakijoiden syrjimistä. Vuosien varrella oikeusoppineet ovat kovin sanoin arvostelleet poliittisia virkanimityksiä. Lisäksi ne ovat perustuslain, hallintolain, tasa-arvolain ja ministerivalan vastaisia. Vesa Vuorinen Vaasa de_14032024_60.indd 60 de_14032024_60.indd 60 6.3.2024 11.16 6.3.2024 11.16. Korkeasti kouluttautuneet hakijat ovat turhautuneita, kun yleensä vain poliittisen puo lueen jäsenkirja tekisi mahdolliseksi pääsyn valtion korkeimpiin virkoihin
Kulttuuri kun on tarpeettomin. Antti Immonen YTM, lusmu, loinen ja kuluerä Todellinen sylttytehdas on pimeä työ Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kirjoitti X:ssä haluavansa perustaa ”Kela-etsivätoimiston”, jotta Kelaa huijaavat saadaan kiinni. Samaan aikaan hallitus vähensi 3,3 miljoonaa euroa harmaan talouden torjunnasta, josta menee 1,9 miljoonaa verohallinnon harmaan talouden etsivätoimistolta. Usein unohdetaan, että kulttuuriin investoitu euro tulee kaksinkertaisena takaisin – monella tapaa. Tämä tarkoittaa vuodessa 300–460 miljoonan verotulojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menestystä. Rikkaassa ja kolme kertaa suuremmassa kokoomusjohtoisessa Espoossa ei ole mitään näistä. Luottamustoimissa voi toimia kahdella tavalla. Sekä heidän että kokoomuksen kaikki vaalilupaukset on jo petetty. Kenen etua hallitus haluaa ajaa. Rantanen haluaa investoida Kela-etsivätoimistoon. Ne eivät ole kustannuksia vaan investointeja ihmisiin. Harmaan talouden tutkintaa vähennetään, vaikka kyse on miljardeista euroista. 61 Demokraatti Suomalainen on lusmu ja kuluerä Tuntuu, että Suomessa on menossa äärioikeistolainen, toistaiseksi rauhanomainen vallankaappaus. Liikunta ja kulttuuri ovat aivan yhtä tärkeitä. Tärkeintä on, että kaikki mahdollinen yksityistetään ja kaikki työntekijöiden oikeudet viedään. Valtakunnan pääuutislehteä kiinnostaa enemmän entisen pääministerin harrastuksena pelaaman golfin sääntöjen noudattaminen kuin Suomea tuhoava hallitus. Kun demarivaltaisessa Lahdessa on vaikkapa musiikkitalo, täysimittainen sinfoniaorkesteri ja teatteritalo. Toinen on espoolainen tapa, jossa kaupungin talouden supistamistavoitteita ajetaan lautakunnan toimialueella. Eli lusmu, loinen ja kuluerä. Liikuntahankkeet etenevät Espoossa, kulttuurihankkeet eivät. Kelan tilasto etuisuuksien väärinkäytösepäilyistä vuosilta 2019– 2023 kertoo, että epäilyjä oli vuodelta 2023 yhteensä 1 277 kappaletta arvoltaan 7 106 242 euroa, joka on 0,45 promillea maksetuista etuuksista. Lisäksi siitä vaietaan, että Suomessa on 150 000 ihmistä, jotka eivät nosta mitään tukea, etuutta tai saa palkkaa. Jyrki Koskinen Yhteiskuntavastuujohtaja (eläkkeellä) Kulttuuri ja liikunta ovat yhtä tärkeitä SDP:n poliittisen ohjelman mukaan: ”Yhteiskunnan tulee tukea kulttuuritoimintaa niin monipuolisesti, että jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä kokijana että tekijänä tai harrastajana.” Kun Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtajana olin ajamassa WeeGeen museokokonaisuutta, puoluetoverit ottivat minut luokalle: ”Etkö sinä tajua, että ne rahat ovat pois kouluilta/terveydenhoidosta/sosiaalitoimesta…” Liikunnan rahat eivät olleet pois mistään. Kovaan pitää vastata vielä kovemmalla eli kaikki työtaistelutoimet käyttöön, kun niitä ei ole ehditty kieltää. Hän antoi peräti kolme uutta titteliä, joita voin käyttää. Perussuomalaisilla on tässä keskeinen rooli. Kulttuurilautakunnassa ei ole ollut yhtään valtuutettua, liikuntalautakunnasta heitä löytyy monta. Ja kiitos Riikka Purralle. Muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa kulttuurilautakunnan jäsenistä on 50–90 prosenttia valtuutettuja. Olla kulttuurin ja liikunnan ”edistämispuolue”, ja ajaa näiden etua omissa puolueis sa ja valtuustossa. Verohallinnon harmaan talouden etsivätoimisto arvioi tilastossaan vuonna 2022, että pimeää työtä tehdään Suomessa vähintään 900 miljoonaa euron arovosta, jopa 1 400 miljoonaa euroa vuodessa. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_14032024_60.indd 61 de_14032024_60.indd 61 6.3.2024 11.16 6.3.2024 11.16. Siinä on aikamoinen säästö, josta todella harvoin puhutaan. Pimeän työn huijaus on noin 40–65 kertaa niin suuri kuin etuisuuksien. Kun yhdessä hyväksymässämme puolueen ohjelmassa kulttuuri ja liikunta nähdään tasavertaisina, tulisi myös näin toimia paikallisella tasolla. Juhani Hakala Espoo Kiitos Riikka Purralle, olen lusmu, loinen ja kuluerä. Sen sijaan ehdotetaan kela-etsiviä käryttämään tukien väärinkäyttäjiä, vaikka summat ovat usein muutamia satoja euroja. Lautakunta on nykyään kumileimasin, ja virkamiehet tekevät päätökset ”päätetyn budjetin puitteissa”. Kultaa mennään kaivamaan yleensä sieltä, missä sitä tiedetään eniten olevan. Toinen kehittää vartaloa ja toinen päätä. Kyse on asenteista. Ne lisäävät fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja vähentävät sosiaalija terveyskuluja. Moni äänesti heitä, koska uskoi puolueen olevan köyhän suomalaisen asialla. Jos hallitus haluaa suojella Suomen taloutta väärinkäytöksiltä, niin sen pitää sijoittaa sinne, missä tuotot ovat todennäköisimpiä
Näistä tehtävistä hän jäi myös eläkkeelle. Sieltä opintaival vei Tampereen yliopistoon vuonna 1974. Hän toimi Tikkurilan seudun eläkkeensaajien puheenjohtajana ja EKL:n Uudenmaan piirin hallituksessa ja idearikkaana opintovastaavana. Eläkkeelle jäätyään Lassi Liljannolle alkoi kertyä luottamustehtäviä erityisesti eläkeläisjärjestöissä. Lassi aloitti koulupolkunsa Ummeljoen kansakoulussa 1958, kävi lukion Myllykosken yhteiskoulussa, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1970. Lassi Liljanto jätti jälkeensä suuren aukon niin eläkkeensaaajien kuin Wanhojen tovereidenkin toimintaan. Vantaalla asuessaan hän toimi paikallisten puolueosastojen, erityisesti Tikkurilan työväenyhdistyksen tehtävissä. Koko Lassi Liljannnon elämää väritti pitkäaikaisten ja syvällisten ystävyyssuhteiden ketju. Hän piti viimeiseen hetkeensä asti yhteyttä nuoruutensa opiskelutovereihin sekä entisiin työtovereihinsa. Jo lukioaikana Lassi Liljanto toimi aktiivisesti Myllykosken Sos.dem nuoriso-osastossa ja liittyi myöhemmin Ummeljoen Sos.dem. Pian tämän jälkeen Lassi muutti ottolapseksi enonsa Matti Liljannon ja tämän vaimon Lempin perheeseen Anjalan Ummeljoelle. Tuohon aikaan otettiin vahvasti yhteen kommunistisen liikkeen vähemmistösiiven kanssa. Lassi Liljanto oli innostunut kulttuuritoiminnasta, erityisesti harrastajanäyttelemisestä. 62 Demokraatti KUOLLUT Monen roolin mies on poissa MONIPUOLINEN JÄRJESTÖja kulttuuripersoona Lassi Liljanto menehtyi suureksi suruksemme 8.12.2023 nopeasti edenneeseen sairauteen. Tuossa taistelussa Lassi oli vahvasti mukana. Hän toimi monissa JHL:n luottamustehtävissä, muun muassa ammattiosastonsa puheenjohtajana. Erityisesti hänet muistetaan Täällä pohjan tähden alla -näytelmän Koskelan Jussina. Varusmiespalveluksen jälkeen Lassi Liljannon opiskelu jatkui Voionmaan opiston vuosikurssilla ja Työväen Akatemian II vuosikurssilla 1973–1974. Hänen toimintaansa sävytti kaikkialla muheva, ketään loukkaamaton huumori. Lassi oli opiskeluaikanaan kesätöissä Myllykosken paperitehtaan kuorimolla. Myös Wanhojen tovereiden toiminta veti puoleensa. Opiskelujen jälkeen tie vei kunnallisiin tehtäviin, aluksi Rauhan sairaalan apulaistalouspäälliköksi ja myöhemmin samoihin tehtäviin Porvooseen. Opiskelujen keskelle sijoittui myös lyhyt työrupeama Ruotsissa. Veli Heikkilä Markku J Jääskeläinen Hannu Rajala Kirjoittajat ovat Lassi Liljannon ystäviä eri vuosikymmeniltä Pirkko-Liisa Immonen de_14032024_62.indd 62 de_14032024_62.indd 62 6.3.2024 10.55 6.3.2024 10.55. Lassi Liljanto oli syntynyt Jyväskylässä 7.5.1951. Nämä muistavat Lassin perhekeskeisenä, rauhaa rakastavana pasifistina, joka mieluusti vetäytyi mökilleen Porvooseen. Rauhan sairaalaan hän perusti aikanaan saunaseuran, joka toimi peräti 38 vuotta. Sieltä hän myös valmistui aikanaan sosionomiksi. Opiskeluaikanaan hän toimi aktiivisesti ylioppilaspolitiikassa, erityisesti tamperelaisessa TASYssä. Hän toimi Vantaan Wanhojen tovereiden puheenjohtajana ja jäsenenä valtakunnallisten Wanhojen tovereiden hallituksessa. Suuren ystäväjoukon lisäksi häntä jäivät suremaan ennen kaikkea puolisonsa Pirjo, aikuisikään ehtineet tyttäret sekä molempien lapsenlapset. Työelämässä ollessaan Lassi Liljanto oli aktiivinen myös ammattiyhdistysliikkeessä. Hänen äitinsä kuoli neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1955. Merkittävimmän työuransa Lassi Liljanto teki kuntien talouskonsulttina kiertäen käytännössä koko maan. työväenyhdistykseen. Aivan viime vuoteensa saakka hän toimi Vantaan näyttämön riveissä lukuisissa rooleissa
Ei vastaanottoa. Yhdistystoiminta HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Alustajana SDP:n 1. Ei vastaanottoa. Käsitöitä, pääsiäiskoristeita, leipomuksia, kahvio, grillimakkaraa, arpajaiset jne. • Tervetuloa Hamarin työväentalolle pääsiäismyyjäisiin ostamaan tai myymään su 24.3. – HALLITUS PERUSTELEE lakko-oikeuden rajoittamista erityisesti sillä, että esitys on linjassa pohjoismaisen käytännön kanssa. Pöytävaraukset ennakkoon hamarintyovaentalo@gmail.com tai 0406878666. lakot ja hallituksen politiikka. Hallituksen tavoite rajoittaa lakko-oikeutta ei ole pohjoismaisen lainsäädännön eikä oikeuskäytännön mukainen, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen avaa tiedotteessaan. Tanskassa korvausaste on jopa 90 prosenttia työttömyyttä edeltävästä palkasta ja Ruotsissa yli 70 prosenttia. Mäkysen mukaan hallituksen leikkausten seurauksena esimerkiksi työttömyysturvan taso Suomessa tulee alittamaan pohjoismaisen tason merkittävästi. klo 11–14. Lounas klo 11. Mäkynen nostaa esiin myös työministeri Arto Satosen (kok.) kommentit poliittisten lakkojen keston rajoittamisesta Ruotsissa 1–2 tunnin mittaisiksi. Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon Madonluvut hallitukselle Teksti Demokraatti – Tarkkaa rajaa poliittisille lakoille Ruotsissa ei ole olemassa. Maaliskuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 17.3. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. – Suomessa esimerkiksi ansiosidonnainen on jo nyt muita pohjoismaita matalampi. alk. HALLITUKSEN TYÖMARKKINAHEIKENNYKSET perustuvat virheellisille väittämille, arvostelee Mäkynen. Alustuksen jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tapaamme ravintola Wanhan Herran tiloissa ma 18.3. Kello 12 vieraana on muistiasiantuntija Petra Behm, jonka aiheena on: ”Ajattele aivojasi – mieti muistiasi”. Keskustelun jälkeen Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit pitää samassa tilassa kokouksen. Suomessa se on jo ennen Orpon hallituksen leikkausta ollut noin 60 prosenttia. Puheenjohtaja. Juhlat perhepiirissä. Lämpimästi tervetuloa! Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit / Johtokunta. Työväenyhdistys ry. – Hallituksen tekemien leikkausten myötä ero Suomen ja Ruotsin ansiosidonnaisten välillä on nousemassa keskituloisella jopa 800 euroon kuukaudessa, kun ero tälläkin hetkellä on lähes 500 euroa ruotsalaisten eduksi, Mäkynen sanoo. 63 Demokraatti KOKOUKSET HELSINKI • Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry:n keskustelutilaisuus ti 26.3. Pyydämme ennakkokysymykset ja ilmoittautumiset tekstiviestillä tai sähköpostitse Jaana Lallukalle, 045 675 1868, jaana.lallukka@gmail.com. Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon / Maarit Feldt-Ranta -palkinto / Toini ja Veikko Helteen rahasto Ulpu Iivari Helsinki 20.3. (Ilkankulma on matala rakennus Eliel Saarisentien – Ilkantien risteyksessä olevan liikenneympyrän vieressä, vastapäätä Leevin palvelutaloa). Tervetuloa! 80 VUOTTA 75 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Jaakko Kuusela järjestöneuvos, Järvenpää 22.3. Juhlat perhepiirissä. de_14032024_63.indd 63 de_14032024_63.indd 63 6.3.2024 11.12 6.3.2024 11.12. klo 18.00. Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon / Irene ja Kalevi Sorsan rahasto Jari Hellsten oikeustieteen tohtori, ay-lakimies, Vantaa 26.3. On mielestäni huolestuttavaa, että hallitus voi paitsi antaa eduskunnalle toistuvasti väärää tietoa, myös pohjata lainsäädäntönsä etujärjestöiltä saatuihin, paikkaansa pitämättömiin väittämiin, Mäkynen sanoo. Ei vastaanottoa. Tervetuloa mielenkiintoisen aiheen pariin. Tilaisuus on kaikille avoin. Maksu 15 € paikan päällä kortilla tai käteisellä. klo 18 kerhotila Ilkankulmassa, Ilkantie 16 B, Pohjois-Haaga. Tämä on virheellinen väittämä. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar, aiheena ajankohtaiset poliittiset asiat, mm
64 Demokraatti RISTIKKO 5/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: " " de_14032024_64.indd 64 de_14032024_64.indd 64 28.2.2024 10.23 28.2.2024 10.23
Soidinlennossa koiras levittää pyrstönsä ja syöksyy hurjaa vauhtia alas. Nyt maaliskuun loppupuolella alkaa lajin kevätmuutto. P.S. Suomessa niitä pesii arviolta 100 000– 200 000 paria. de_14032024_64.indd 65 de_14032024_64.indd 65 28.2.2024 10.23 28.2.2024 10.23. Jos lintuharrastukseen liittyvä slangi kiinnostaa, sitäkin sivuilla avataan. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Taivaanvuohella on pitkä – yli kaksi kertaa sen pään pituinen – nokka, mutta sen soidinmäkätys ei ole peräisin linnun nokasta. Ilmanvastus saa sen uloimmat, jäykät pyrstösulat värisemään niin, että siitä syntyy taivaanvuohelle tunnusomainen ääni. Taivaanvuohen lempinimet ovat varsin osuvia ja onomatopoeettisiakin. Eräänkin pellon laidalla näimme samanaikaisesti seitsemän yksilöä taivaalla kisailemassa. Siellä taivaanvuohia todellakin riitti. Mikään harvinaisuus se ei siis ole, mutta joka kerta sen kohtaaminen retkillä on ilo. Taivaanvuohi pesii rantaniityillä, avosoilla, jokien ja ojien varsilla – erinäisillä kosteilla alueilla. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 51 39 28 47 6 46 71 35 92 8 28 94 76 13 5 63 47 82 59 1 85 13 94 26 7 79 26 51 38 4 34 82 17 65 9 12 58 69 74 3 97 65 43 81 2 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 3/2024 RATKAISU 15.2. Lajilistaan merkittiin suuntaa-antavana arviona parhaimmillaan sata yksilöä päivässä. Lähde lempinimille on Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen sivut (www.ekly.org). Mäkätys kuuluu usein iltahämärissä, jolloin pässin soidin on vilkkaimmillaan. ais ud ok u. Havaitsimme niitä joka päivä niin valtavasti, että laskuissa oli hankala pysyä. co m 5 3 8 7 6 3 2 7 1 8 2 9 2 6 4 4 2 6 5 1 4 3 6 P ässi, mäkättäjä, hohottaja, hönäkkä, suvenlammas. Tämän vuoden ensikohtaamista odotellessa muistelen viime kesäkuista matkaa Islantiin. Tämä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja nimittäin mekastaa soidinlennossaan varsin määkivästi. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Martti Toivanen Joensuusta. Moista pässiruuhkaa tuskin Suomessa tapaa
Siinä on lintututkijoiden tekemiä yhteenvetoartikkeleita sekä tilastoja ja taulukoita, joita rakastan. Riittää, että pointti tulee kerran esille. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Innostun monenlaisista aiheis ta, kun niistä on kirjoitettu hyvin mutta en jaksa, jos kiinnostavaakin asiaa pyöritellään tekstissä edestakaisin ja joka kulmalta. Kiinnostun asioista ja haen tietoa lukemalla. Rosling tuo hämmästyttävän hyvin esille sen, kuinka meidän ajattelumme maailmasta on todella vanhentunut sen suhteen, miten ihmiset kehittyvässä maailmassa elävät ja minkälainen elintaso heillä on. Kirja puhutteli paljon ja muokkasi myös omaa ajatteluani. Kyllähän kirjojen lukemiseen voi varmaankin oppia. Mieluummin teen vaikka sudokua tai ristikkoa, tai pelaan shakkia kännykällä. Linkolan näkökulma on ehdoton, ja se haastaa lukijaa. Isoveljeni sai tehtäväkseen laatia minulle listan kirjoista, jotka minun piti lukea. Tämä kirja on kokoelma esseitä. Kirjoittajan viesti on, että maailmasta annetaan liian synkkä kuva. Lukeminen vaatii minulla kuitenkin jonkin alkusysäyksen. Kirja oli minulle portti Steinbeckin tuotantoon. Minulle lukeminen ei ole tapa rentoutua. Siinä oli Tarzania, Jules Verneä ja Aarresaarta. Näin jälkikäteen ajateltuna se on ollut hyvä analyysi, ja kiitos perheelleni, että he tämän vastuullisen havainnon tekivät. Vaikka minulla on tekninen koulutus ja olen tällaisella teollisuusalalla, minulla on syvä humanistinen elämänote. Hänen mukaansa ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa. Minulle se ei ole niin luontevaa enkä koe lukemisesta sellaista tyydytystä, mitä useat kokevat. Kirjassa pointin pitää tulla kerralla selväksi 1 3 de_14032024_66.indd 66 de_14032024_66.indd 66 1.3.2024 14.27 1.3.2024 14.27. Olen ollut lapsuudestani lähtien kiinnostunut luonnosta. Kaikki valtiot ovat kehittyneet paljon paremmiksi. Olen lintuharrastaja ja esimerkiksi Linnut vuosikirja on loistava teos. On kiinnostava lukea sellaisen ihmisen ajatuksia, joka on jyrkästi eri mieltä valtavirran kanssa. Perheessäni huolestuttiin asiasta. Tämän se vaati, eli joku antoi tehtävän minulle, ja koska olin kiltti ja kuuliainen poika, tein sen, mitä pyydettiin. Viimeisin tällainen tapahtui, kun oma poikani innostui Harry Pottereista ja vaati, että kyllä isänkin täytyy ne lukea. Olin ala-asteella, noin 12-vuotias, ja koulu sujui muuten hyvin, mutta sain ainekirjoituksesta aina vitosia tai kutosia. Kirjojen lukeminen on ehdottomasti hyödyllistä. Linkolan ajattelu upposi teini-ikäiseen ympäristöihmiseen hyvin, ja olen myöhemmin lukenut koko hänen tuotantonsa. Sain jonkinlaisen lukupurskahduksen ja luin kaikki Tarzanit sen jälkeen. Jotta tasapaino olisi maapallolla parempi, pitäisi ihmisiä olla vähemmän ja niiden pitäisi olla köyhempiä. Minulla on akateemiset vanhemmat, ja kaksi vanhempaa sisarustani ovat kovia lukijoita. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä Hans Rosling: Faktojen maailma Pentti Linkola: Toisinajattelijan päiväkirjasta Novellimainen kirja, jossa on melko simppeli ja hyvin humaani tarina. Maailma on koko ajan turvallisempi, terveempi ja hyvinvoivampi. Poikani toi kirjat minulle, ja sitten luin ne kaikki kiinnostuneena läpi. Johtopäätös oli selvä: eihän se voi osata kirjoittaa, kun ei se lue. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei rentoudu lukemalla
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. AKATEMIA FEMINISTI Helsinki, la 6.4. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_14032024_002.indd 1 de_14032024_002.indd 1 5.3.2024 11.14 5.3.2024 11.14. VIHREÄ SIIRTYMÄ TEKÖÄLYN SÄÄNTELY TOIMIVAT ENERGIAMARKKINAT VAIKUTTAVAA POLITIIKKAA EUROOPASSA TILAA UUTISKIRJE MIAPETRA.FI @miapetrakumpula www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Virkamies Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 5.3.2024 9.54 5.3.2024 9.54. PAL.VKO 2024-13 00 74 43 -2 40 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 24 / 14 .m aa lis ku ut a MINIMIVERO TEEMA Tulppa veropelille VIENTITUOTE Päiväkoti myy PELASTUSALA Pelastajat pulassa MAAHANMUUTTAJA Siunaus vai uhka 14.3.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 24 Jännittävästä jännittävään, pääsy demokratian ytimeen, Antti Pelttari kuvaa siirtymistään Suposta eduskunnan pääsihteeriksi