Demokraatti 14.5.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Poliisi Linnea West tuulettaa ammatin vanhoja mielikuvia. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Nyt hän on myös pääministeri. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. 9/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 20 / 14 . Mihin niitä tarvitaan. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Demok14052020_001-002.indd 1 6.5.2020 11.40. to uk ok uu ta 14.5.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI AIVOT Korona tekee myös hyvää LABOUR Pehmeä vasemmistolainen TALOUS Korona rukkaa rakenteita YDINVOIMA TEEMA Siirtymävaiheen sankari Unelmaammatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . Se haluaa enemmän. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PAL.VKO 2020-22 00 74 43 -2 00 9 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok14052020_001-002.indd 2 6.5.2020 11.40 Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Demok14052020_001-002.indd 2 6.5.2020 11.40. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
TOUKOKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA TALOUS ATOMI AIVOT ILMIÖ TERVEYS Vielä riittää rahaa, mutta lasku on kohta edessä. 3 Demokraatti 9/ 20 34 14 49 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14. Uraani halkeaa vielä pitkään Suomessa. De_14052020_03.indd 3 7.5.2020 9.52. Korona tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden uuteen
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 28.5. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Luottamus ratkaisee – niin poliisityössä kuin vapaa-ajalla. Silloin voi olla avoimesti oma itsensä. 28 34 MINNA HUOTILAINEN Aivotutkija: Korona opettaa LINNEA WEST D-kasvo + TEEMA Ydinvoima 49 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 26 28 34 36 37 38 43 44 46 48 59 61 65 66 72 73 74 De_14052020_04.indd 4 7.5.2020 11.40. Sisältö 9/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ihmisyyden mitta Viikon kuva: Tanssiva etätyö Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Maria Löfgren D-analyysi: Nerg ja pitkä kaava D-ilmiö: Raha ei riitä Indeksi: Rahat vai henki Alastalon salissa: Perustarvetta Britannia: Labourin uusi linja Kielikylpy: Fredskamp Arkadianmäeltä: Etänä Teatteri: Matalalla kynnyksellä Kolumni: Jyrki Liikka Kirjat: Laitonta tanssia Kirjavisa Kielenpäällä Syvässä päässä: Satumaa. Va. Pakinoitsijat: Jahvetti Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Antton Rönnholm IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Linnnea West Aivot: Uudet elämän arvot Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Emilie Uggla Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Käytännössä muun muassa ravintoloita ja monia julkisia tiloja avataan asteittain ja kokoontumisten henkilömäärärajoitusta lievennetään 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön 1.6. K oulut ja päiväkodit avautuvat jälleen tänään torstaina 14.5. Hallitus linjasi viime viikolla myös pitkän listan uusia lievennyksiä rajoituksiin.Tavoitteena on sanatarkasti, että hybridistrategian avulla epidemiaa onnistutaan tehokkaasti hillitsemään niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perus oikeuksien toteutumista. Monelle lapsellekin päivä voi olla jännittävä, onhan taukoa tullut tavanomaisen kesäloman verran, kaksi kuukautta. Kaikkia päätöksiä voidaan tarkastella uudelleen, mikäli tilanne niin vaatii. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi iäkkäiden kohdalla. Etätöitä tehneille vanhemmille lasten paluu kouluihin ja hoitopaikkoihin tarkoittaa mahdollisesti työnteon helpottumista aina kin toviksi, kun työn velvoitteita ei joudu sommittelemaan yhteen lasten tarpeiden kanssa. Toisaalta löytyy niin isiä ja äitejä kuin myös opettajia, joita saattaa pelottaa se, ovatko koulut ja päiväkodit vielä turvallisia paikkoja. Se on poliittinen, taloudellinen ja inhimillinen realiteetti. Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan, mutta valtioneuvoston uuden muotoilun mukaan se korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa. Vanhuspalvelulain piirissä oleva ikäihminen ja omassa kodissaan asuva toimelias eläkeläinen ovat eri asia. ja samalla monessa kodissa siirrytään hieman lähemmäs normaalia arkipäivää. alkaen. Miten rajoitusten purku vaikuttaa ihmisten todelliseen käytökseen, epidemian kulkuun ja kulutukseen, on arvailun varassa. De_14052020_04.indd 5 7.5.2020 11.41. Epidemian täydellinen tukahduttaminen Suomen kaltaisessa maassa pysyvästi tuskin onnistuisi. Ministeriössä iäkkäiden liikkumisohjeistusta oltiinkin lieventämässä. Ainakaan kenenkään ei pitäisi joutua katsomaan elämänsä iltaruskoa eristettynä rakkailtaan luonnottoman pitkään. Toimivaa rokotetta voi joutua odottamaan pitkään. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. KRIISI ON pakottanut pohtimaan humaaniuttamme. Myös lääkärikunnasta oli asiallisesti huomautettu, että hyväkuntoinen 70-vuotias ei ole verrattavissa monisairaaseen vanhukseen. Julmaa on, ettei korona mene pois. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kriisi pakottaa pohtimaan ihmisyyttä Pääkirjoitus JULMAA ON, ETTEI KORONA MENE POIS
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ki ril l Ku dr ya vt se v De_14052020_06.indd 6 6.5.2020 12.48
De_14052020_06.indd 7 6.5.2020 12.48. Niin tanssijat kuin monet muutkin ammatinharjoittajat on Venäjällä määrätty eristyksiin koronan takia. 7 Demokraatti ETÄTYÖ SUJUU KUIN TANSSI Tässä ei ole kyse tanssien sujuvista kotitöistä vaan venäläisen Bolshoi-teatterin soolotanssijoiden Igor Tsvirkon and Margarita Shrainerin etätyöstä eli harjoittelusta kotona
Elorannan mukaan työehtosopimuksia työehtojen heikentämiseksi ei pidä avata, mutta paikallista sopimista voidaan hyödyntää yritysten tilanteen mukaan. Järjestöt ovat lisäksi esittäneet muun muassa työttömyysturvan enimmäisaikalaskurin jäädyttämistä, palkkaturvan vahvistamista, palkkatuen uudistamista tukemaan työllisyyden nopeaa nousua ja kuntien taloudellista tukemista. Suomessa syödään muikkua, haukea ja ahventa yhteensä yhtä paljon henkeä kohden kuin säilyketonnikalaa, mikä on Suomen Koronakriisi on lopultakin osoittanut – muillekin kuin työttömille – että erilaiset tukihakemuskaavakkeet kaipaavat päivittämistä ja selkeyttämistä. Tämä kaikki on arkea vastaavan tukibyrokratian kanssa kamppaileville työttömille. Ja kun kaikki kuorrutetaan byrokratialla, alkaa epätoivo iskeä. Tämä on ehdottoman tuomittavaa, ja se on jatkossa estettävä, Eloranta sanoo. Tavoitteena kaikkien suomalaisten hyvinvointi. Keskusjärjestön mielestä kriisistä irtautuminen edellyttää leikkausten sijaan satsauksia osaamiseen, tutkimukseen ja ihmisten hyvinvointiin. De_14052020_08.indd 8 7.5.2020 12.02. TYTTI TUPPURAINEN TWITTERISSÄ Yhteiskuntaa ja taloutta on avattava. SAK ja muut palkansaajajärjestöt ovat ehdottaneet työttömyysturvan määräaikaista korottamista 50 eurolla kuukaudessa, mikä keventäisi työttömien ja lomautettujen työntekijöiden taloudellista taakkaa. Hallituksen linjausten kokonaisuus on tasapainoinen ja vastuullinen. SAK:n mukaan koronan varjolla jotkut yritykset ovat heikentäneet työehtoja ja lomauttaneet ilman todellista syytä. ”Hankalaa”, ”ei neuvontaa”, ”hidasta”... Erityisen tärkeää on pitää huoli niiden ihmisten hyvinvoinnista, joiden toimeentulo on heikentynyt työn loppumisen tai vähenemisen, sairastumisen tai sairastumisriskin vuoksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa. SANNA MARIN TWITTERISSÄ Päätöksissä on sovitettu yhteen epidemiologiset, oikeudelliset ja muut yhteiskunnalliset näkökulmat. Työmarkkinajärjestöt sopivat heti koronakriisin alkuvaiheessa muun muassa lomautusten helpottamisesta ja nopeuttamisesta, jotta yritykset selviävät kriisistä. Alkoi aikamoinen poru, kun koronan takia yrittäjät ovat voineet hakea niin sanottua yrittäjien työttömyyskorvausta. iStock Seuraamme tarkasti tilanteen kehitystä ja olemme valmiita korjaamaan linjauksiamme. AKI LINDEN TWITTERISSÄ Koronan välistävetäjät KRIISISSÄKIN KEKSITÄÄN porsaanreikiä. – Finanssikriisi osoitti, että leikkauslistoilla ei saada kestävää kasvua aikaiseksi. 8 Demokraatti TYÖELÄMÄ PÄTKÄT HOKSAUS Parempia hakukaavakkeita V IIK O N LU KU 3. Muun muassa näin yrittäjät ovat kuvanneet hakuprosessia, kun pohja yrittämiseltä on hävinnyt. Pahimman kriisin helpotettua lomautuskäytäntöihin on ollut määrä hakea toimialakohtaisia ratkaisuja. suosituin ruokakala. – Valitettavasti jotkin yritykset ovat kuitenkin käyttäneet poikkeusmääräyksiä hyväkseen ja ilmoittaneet lomautuksista, vaikka todellisia tuotannollisia tai taloudellisia syitä niille ei ole
9 Demokraatti POLITIIKKA DIGI POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Hyvät ekspertit, koronaepidemia on paljastanut, että Suomessa on oltu turhaan huolissaan aivovuodosta ulkomaille. Vielä pari vuotta sitten noin puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että valtio säätelee liikaa yksityisen ihmisen elämää. Nyt mietitään, miten tämä digiloikka vakiinnutetaan, sanoo liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). Perustyytyväistä PERUSTULO ON hankala asia päättäjille, mutta sitä saaneet ovat tyytyväisiä tukeen. De_14052020_08.indd 9 7.5.2020 12.02. Varmuus tuntuu turvalliselta epävarmoina aikoina, joina yksi asiantuntija on tätä ja toinen tuota mieltä. Katso kun Suomi loikkaa LIIKENNEJA viestintäministeriön asettama työryhmä arvioi poikkeusolojen aikaisen digitalisaatiokehityksen vaikutuksia ja laatii suunnitelman, jolla lisätään pysyvästi Suomen digitaalista toimintakykyä. Olemme ennakkoluulottomasti ottaneet käyttöön uusia digitaalisia asioimisen muotoja, välineitä ja palveluja. Myös taloudellinen hyvinvointi koettiin paremmaksi. Ja ketäpä pienituloista ei veroton perustulo ilahduttaisi. Hurjalta tuntuu, että edes asiantuntijat eivät tiedä. Tutkimus tehtiin aikana, jolloin ankarimmat liikkumisen rajoitukset olivat voimassa, mukaan lukien jo purettu Uudenmaan maakunnan eristys. Presidentti Mauno Koivistoa on näinä aikoina siteerattu paljon, eikä turhaan: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Tsemppiterveisin, toimituksen poppoo Yllättävä pari KÄSIDESIÄ SUONEEN KORONAROKOTE SUONEEN Trumpisti Tutkija Säätely pelastaa KORONAKRIISI ON muuttanut suomalaisten suhtautumista sääntelyyn, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvoja asennetutkimuksesta. Valitsemme kaikista saatavilla olevista arvioista sen, joka käy parhaiten omaan järkeen ja tuntuu oikealta. – Tämä kriisi on muuttanut ajattelua ja asenteita. Tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista sanoo valtion säätelevän liikaa yksityisen ihmisen elämää, kun taas yli 60 prosenttia torjuu väitteen. Kokeilun arviointitutkimuksesta selviää, että kaksivuotiseen perustulokokeiluun osallistuneet olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmä. Kokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vähäisiksi. Toisaalta myös ymmärrämme teitä. Perustulokokeilussa 2 000 työttömyysetuuden saajien joukosta valittua ihmistä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Olemme tilanteessa, jossa kukaan ei osaa sataprosenttisella varmuudella sanoa, mikä toimi on oikea ja mikä väärä. Meillähän on runsaasti eksperttejä, joiden laaja-alaisen osaamisen rinnalla yhden alan asiantuntijat kalpenevat! Yhdellä puhelinsoitolla saisimme yksiselitteisen vastauksen moniin kiperiin kysymyksiin: miten ja milloin rajoitustoimia pitäisi ja laillisesti voisi purkaa tai jatkaa, onko kangasmaskista hyötyä vai ei, miten virus tarttuu tai voiko nyt mennä mökille. – Suomalaiset luottavat koronakriisin aikana poikkeuksellisen vahvasti sekä päätöksentekijöihin että virkamiehiin, ja vallanpitäjiä normaalisti varpaillaan pitävä kansalaiskriittisyys on vaimentunut, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa
Eikä etätyötekniikkakaan ole niin toimivaa kuin on alussa luultiin. 10. AFP / Mladen Antonov Kerro kerro kuvastin, ONKO TÄSSÄ SELLOFAANISSA MITÄÄN ITUA! 10 VIS V 1. Vas tau kse t: 1) Kei r Sta rm er 2) Bun des liig a 3) Puo las sa 4) WH O:ta 5) KO M-t eat ter iin uus i tai tee llin en joh taj a Lau ri Mai jal a 6) Jör n Don ner 7) Tor ont o Map le Lea fsis sä 8) Jok a nel jäs , 25 % 9) Vuo nna 197 6 10. Eikä syyttä. 6. Lasten ja nuorten ulkoistaminen yhteiskunnalle työpäivän ajaksi alkaakin taas tuntua aika hyvältä ajatukselta. 4. Paljon on vielä insinööreillä ratkottavaa, jos nyt vauhtiin päässeestä digiloikasta halutaan myös tehokkuusloikka. Missä joukkueessa jääkiekkoilija Mikko Lehtonen pelaa ensi kaudella. Kas vat ustie tei den Kerro kerro kuvastin, ONKO TÄSSÄ SELLOFAANISSA MITÄÄN ITUA! De_14052020_10.indd 10 7.5.2020 10.36. Kuka on Labour-puolueen puheenjohtaja. MInkä alan kokeesta oli kyse. Kuka teatterivaikuttaja on kuvassa. Kuinka suuri osa EU-maiden lapsista elää köyhyystai syrjäytymisriskissä. 2. Sähköinen etävalintakoe epäonnistui Itä-Suomen ylopistossa. 7. Missä EU-maassa oli määrä järjestää presidentinvaalit viime viikolla. Ja samanaikaisesti se on ollut etenkin monelle lapsiperheen vanhemmalle päivähoitoa, kokkaamista ja sijaisopettamista. Työ on työtä etänäkin. Mitä järjestöä johtaa Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuka on ruotsalaisen kirjailijan Otto Gabrielssonin kuuluisa isä. 9. 5. Kun jostain tulee uusi normaali – kuten kestoltaan monet yllättäneestä etätyöstä – niin samalla uutuudenviehätys haalistuu. Moni on vasta nyt tajunnut, kuinka arvokasta työtä vaikkapa päivähoitajat ja opettajat tekevät. Nyt huomaa, että ihmisten välisestä viestinnästä todellakin vain kolmannes on sanallista. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Etätyö tappaa ideoinnin O letteko huomanneet somesta, että kaikenlainen etätyöstä iloittelu on radikaalisti vähentynyt. Videopalaverissa kollegan värisevän kuvan tuijottaminen uuvuttaa, etenkin jos samalla pitäisi ideoida jotain uutta. Mikä suuri eurooppalainen jalkapallosarja aloittaa pelit uudelleen jo tällä viikolla. 8. 3. Minä vuonna Fidel Castrosta tuli Kuuban presidentti
Tässä tilanteessa on aika vaikea rakentaa keskinäistä luottamusta, mitä neuvotteluissa aina tarvitaan. Mikä meno, Maria Löfgren, Jukon toiminnanjohtaja. Teksti Heikki Sihto Kuva Jaakko Lukumaa ja Timo Sparf NYT KAKSI LIITTOA PITÄÄ MUIDEN LIITTOJEN JÄSENIÄ KUIN PANTTIVANKEINA. Kompromissit pitää hyväksyä. Nyt kaksi liittoa pitää muiden liittojen jäseniä kuin panttivankeina. Ei tässäkään neuvottelukierroksessa ole mitään erityisen ihmeellisestä, lukuunottamatta sitä, kuinka neuvotteluja repostellaan julkisuudessa. Miten korona vaikuttaa neuvotteluihin. Neuvottelija Kompromissi kannattaa, sanoo Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren. Ennen neuvotteluja teemme ”sisäpolitiikkaa” ja katsomme, mitkä tavoitteet koskevat kaikkia jäseniä. Jukossa arvioimme, että koronan takia heikkenevät talousluvut tulevat syömään julkista sektoria. Mutta pitäisikö täydellisen voiton sijaan miettiä myös pieniä askelia, jotka vievät kohti lopullista tavoitettta. Nyt meillä on aika haasteellinen tilanne, missä jopa palkansaajat ovat keskenään eripuraisia. Kuntapalkansaajista noin kolmannesta koskevat Jukon sopimukset. Mitä ihmettä. Pidän paljon eläimistä, mutta allergian takia ne ovat minulle vähän etäisiä. De_14052020_10.indd 11 7.5.2020 10.37. Tässä on yksi ero palkansaajaliittojen välillä. Jukoon kuuluu 35 liittoa. JUKOlle ja JAUlle (JHL ja Jyty) sopimusesitys olisi kelvannut. 11 Demokraatti Neuvotteluissa on ollut ilmeisen rapsakka tunnelma. Kuinka tällaisen ryhmän edunvalvonta onnistuu. Meillä olisi valmius ja halu jatkaa neuvotteluja. Vähän epätietoinen, kun kuntapuolelle tehty sopimusesitys kaatui (haastattelu tehty 5.5.). Mutta usein neuvotteluissa jostain pitää luopua, jotta saisi jotain uutta. Jäsenistön monikirjoisuus on myös vahvistanut näkemystä, että eri palkansaajaryhmiä ei kannata ajaa vastakkain. Kunta-alan, myös hoitajien, palkat ovat matalia ja korjausliike niihin tarvitaan. Siksi tekisimme sopimuksen mielummin nyt kuin vasta esimerkiksi syksyllä, jolloin taloustilanne voi olla jo paljon nykyistä huonompi. Tämän jälkeen neuvottelupöydässä ei ole tarvetta turhiin kompromisseihin. Tuntuu, että Tehy ja Super näkevät sopimusesityksissä vain huonoa. Valintaa miettiessäni totesin, että eniten saan voimaa muista ihmisistä. Voimaeläimesi on ihminen
Demokraatti on uutisoinut verkkolehdessään, kuinka hallintoja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat olivat empineet kansliapäällikköprosessin pikaista jatkamista. Tätä kokemusta Nergillä ei siis olisi, ellei Räsänen olisi tehnyt aiempaa poliittista virkanimitystä. Tuolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen soteja maakuntauudistusta. Syyskuussa 2012 valtiovarainministeriön hallintoja kehitysjohtajana työskennellyt Nerg valittiin sisäministeriön kansliapäälliköksi tuolloisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd.) esityksestä. Nimitysmuistiossa Nergin valintaa perustellaan sillä, että hän nousee esille tehtävän edellyttämän monipuolisen kokemuksen ja käytännössä osoitetun johtamistaidon ja -kokemuksen näkökulmasta. Rahaministeri Katri Kulmuni (kesk.) veti vappuaattona nimityksen pois valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta keskusteltuaan nimityksen esittelijän kanssa. Kulmunin ehdokas kansliapäälliköksi on valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg. päätoimittaja. Myös poliisille on tehty tutkintapyyntö, jossa pyydetään selvittämään, ovatko virkamiehet syyllistyneet alkuvuodesta 2019 virkarikokseen. Myös Nerg on kiistänyt jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle. Pitkän kaavan kautta TAUSTALLA OVAT TAPAHTUMAT VUOSI SITTEN. Tähän ratkaisuun kytkeytyy joiltain osin myös Nerg. Keskustan Suomenmaa ehti arvella pääkirjoituksessaan vappuviikolla, että ”kansliapäällikkönimityksen jarrutusta voi jo pitää suoranaisena kiusantekona, jonka kohteena on valtiovarainministeri Katri Kulmuni”. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Nykyiseen tehtäväänsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi Nerg valittiin Sipilän hallituksen aikana vuonna 2017. Kaiken taustalla ovat tapahtumat vuosi sitten. Ratkaisua nimitysasiaan, suuntaan tai toiseen, odotetaan vielä kevään istuntokauden aikana. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on todennut omassa ratkaisussaan, että virkamiehet eivät jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Nerg ei ole halunnut kommentoida asiaa Demokraatille. Syynä oli se, että eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti käsitellä laajasti eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista. Nerg on puolestaan paperilla maatalousja metsätieteiden maisteri, jonka pro gradu -työn otsikkona on ”Utarerakenteen ja lypsettävyyden vaikutus utareterveyteen”. Nerg onkin hakijoista ainoa, joka on työskennellyt aikaisemmin kansliapäällikkönä. Asia ei kuitenkaan ole tällä selvä. Syntyi kriittisiä puheita, koska Nerg oli ollut kristillisdemokraattien ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007, ja esimerkiksi EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin pääjohtajalla Ilkka Laitisella näytti olevan parempaa kokemusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi. 62-VUOTIAS PÄIVI Nerg ei ole nimityskohussakaan ensimmäistä kertaa. V altiovarainministeriön kansliapäällikkönimitys on solmussa. Poliisi tekee asiassa esitutkintalain mukaisen esiselvityksen. Nyt esiin on tuotu Nergin keskustayhteydet, Vesterisen suku, ja jälleen myös Nergin ansiolistan arvioidut puutteet muihin hakijoihin verrattuna. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Päivi Nerg ei ole ensimmäistä kertaa nimityskohun keskellä. De_14052020_12.indd 12 7.5.2020 11.19. Hakijoista Lauri Kajanoja, Leena Mörttinen, Markus Sovala ja Juhana Vartiainen ovat kansantaloustieteestä väitelleitä valtiotieteiden tohtoreita
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: SAK Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. 56–65 v. 36–45 v. Opiskelija Eläkeläinen Työtön Koko väestö Miehet Naiset 18–25 v. 46–55 v. 75 25 1 % 40 30 23 21 45 46 41 51 28 17 11 23 19 21 22 17 18 18 13 15 9 11 22 25 5 8 18 29 39 24 30 37 35 24 19 34 43 43 44 49 41 37 55 37 35 14 21 18 11 10 6 28 10 7 9 5 13 3 8 9 13 10 9 33 31 35 13 26 28 43 42 50 Lä hd e: Ti la st ok es ku s Lähde: EVA Lähde: EVA De_14052020_12.indd 13 7.5.2020 11.19. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 6 D EM O G RA A FI Korona uhkaa terveyttä ja taloutta Kuluttajien näkemys koronakriisin vaikutuksesta Suomen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen Kuinka uhkaavana talouden ja toimeentulon kannalta pitää koronavirusepidemiaa omalla kohdallaan Kuinka uhkaavana terveyden kannalta pitää koronavirusepidemiaa omalla kohdallaan G ra fii kk a: Em ili e U gg la Heikentää huomattavasti Heikentää jossain määrin Ei vaikuta Hyvin uhkaavana Hyvin uhkaavana % % 25 25 50 50 75 75 100 100 Melko uhkaavana Melko uhkaavana Ei osaa sanoa Ei osaa sanoa Ei kovin uhkaavana Ei kovin uhkaavana Ei lainkaan uhkaavana Ei lainkaan uhkaavana Koko väestö Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä / ammatinharj. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Luottamus Suomessa kuluttajien luottamus talouteen romahti ennätyksellisen alas huhtikuussa. Yli 65 v. 26–35 v. 13 Demokraatti Työttömyys Suomessa koronan takia irtisanottujen ja lomautettujen määrä kasvaa viikko viikolta
Valtiontalous on muutamassa kuukaudessa vääntynyt koronapandemian vuoksi täysin eri asentoon kuin vuoden alussa. Veroille saadaan myös vastinetta. Veroja olisi Pylkkäsen mukaan kannattanut korottaa korkeasuhdanteen aikana. Mutta sen aika ei ole vielä. ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock De_14052020_14.indd 14 7.5.2020 10.08. Kärkkäimmät talouskeskustelijat muun muassa hallituspuolue keskustan sisältä ovat jo vaatineet kunnianhimon madaltamista ja uutta hallitusohjelmaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen muistuttaa Suomen kokonaisveroasteen pudonneen huippuvuosista. Koronapandemia saattaa muuttaa tapaa ajatella yhteiskuntaa ja julkisen talouden toimintaa. Myös SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen olisi valmis harkitsemaan muutoksia verotukseen. – Välillä veroja maksetaan enemmän. Jos hallitusohjelmaa katsotaan uudestaan joka näkökulmasta, silloin sitä pitää katsoa myös tulopuolelta. Mäkysen mukaan oikeudenmukaiselle tasapainottamiselle löytyy vaihtoehtoja SDP:n vero-ohjelmasta. Hallitusta on varoiteltu myös keinoista, joilla kasvanutta julkista velkaa tulevaisuudessa suitsitaan. Sipilän mukaan vuoden 2008 finanssikriisistä toipuminen kesti kymmenen vuotta väärin ajoitettujen veronkorotusten vuoksi. Tämähän on uudelleen jakoa. Poliittisesta vasemmistosta veronkorotuksia on jo väläytetty. Muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) piti jo maaliskuussa selvänä, että eniten tienaavien verotusta harkitaan uudelleen siinä vaiheessa, kun koronavelkaa ryhdytään lyhentämään. Nyt kun hätä on suurin, rahaa tuntuu löytyvän. Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Suomenmaan haastattelussa yksiselitteisesti työhön ja yrittämiseen kohdistuvat veronkorotukset. 14 Demokraatti RAHA EI RIITÄ IHMISET TURVAUTUVAT NYT VALTIOON. – Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on yksi esimerkki, josta varmasti keskustellaan. Nyt on OIKEUDENMUKAISELLE TASAPAINOTTAMISELLE LÖYTYY VAIHTOEHTOJA SDP:N VERO-OHJELMASTA. Silloin myös pandemian talousvaikutuksista on selkeämpi kuva. Kun akuutti tilanne hellittää, mietitään mihin rahat oikeasti riittävät. Katsotaan ensin tämän kriisin kokoluokka, Mäkynen sanoo. Pidemmällä tähtäimellä myöskään pienija keskituloisten veronkorotukset eivät vieläkään ole poissuljettuja. Hallitus on pitänyt kiinni linjastaan, jossa tavoitteita arvioidaan seuraavan kerran syksyn budjettiriihessä. Loppuvuodeksi on kaikkien ennusteiden mukaan luvassa jyrkkenevää alamäkeä. K ukaan tuskin arvasi millaiseen testiin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoiseksi viritetty ohjelma joutuu heti alkumetreillään
15 Demokraatti De_14052020_14.indd 15 7.5.2020 10.08
Ensi vuoden budjetissa tiukkoja säästötoimia ei todennäköisesti nähdä. SDP:n puolelta mukana on kansanedustaja Matias Mäkynen, jonka Demarinuorissa kehittämä yleisturvamalli hyväksyttiin puolueen tavoitteisiin. Lääkärintodistusta ei vaadita heti kuten aiemmin, kun kannettiin huolta pinnaamisesta. Ei verotussääntöjä voi perustella verovelvollisten lukumäärän mukaan. Aiemmin yrittäjillä oli mahdollisuus työttömyysturvaan, jos he lopettivat yrityksensä. – Ihmiset turvautuvat valtioon. 16 Demokraatti sekä kysyntäettä tarjontashokki eikä veroja pidä korottaa, mutta ei sitä pidä liikaa myöskään pelätä, Pylkkänen sanoo. Julkisen vallan oikeutus kasvaa ja kansalaiset haluavat rakentaa vahvempaa valtiota. Näistä muutoksista voi tulla pysyviä. Keskustelu jättimäiseksi paisuvan julkisen velan hoidosta alkaa hänen mukaansa myöhemmin. Yksi vaihtoehto on aina ollut se, ettei yrityksen toimintaa tarvitsisi lopettaa, vaan oikeus sosiaaliturvaan tulisi yritystoiminnan pysähdyttyä. Myös Yhdysvalloissa on helpotettu sairauspäivärahan saamista, Hiilamo sanoo. TARVITAAN UUDENLAISTA SOLIDAARISUUTTA JA SEN MIETTIMISTÄ, KUKA ON SUURIMMASSA HÄDÄSSÄ. Pylkkänen pitää perustelua tyhmänä. Suurituloisia on suhteessa vähän esimerkiksi keskiluokkaan verrattuna. Karenssipäiviä on poistettu ja laajennettu työttömyysturva koskemaan yrittäjiä. Ajattelua ei ole viety vielä niin pitkälle, että tiedettäisiin miten se käytännössä toteutetaan. Oikeudenmukainen verotus saa arvostusta kansalaisten silmissä. Kun tulot säännöllisesti nousevat, ylempiin veroluokkiin siirtyy enemmän ja enemmän ihmisiä. – Ruotsissa on poistettu sairauspäivärahoista aiemmin vaaditut karenssipäivät. Espanjassa sillä nimellä on markkinoitu pysyvää mallia, joka ei ole aivan sama asia. – Siinä mietitään missä menee yrittäjäriskin ja yksilölle taatun toimeentulon raja. Tämä näkyy osin myös valtiohoitajapuolueen kannatuksessa, Hiilamo sanoo. Esimerkiksi hän nostaa perustulon, jota monet ovat kriisin myötä ryhtyneet kannattamaan. – Yhdysvaltojen kotitalouksille maksama kertaluontoinen tuki muistuttaa perustuloa. HALLITUS ON kaavaillut tuleville vuosille mittaluokaltaan sote-uudistukseen vertautuvaa sosiaaliturvan uudistushanketta. Kyse on legitimiteetistä, veromoraalista ja sen ylläpitämisestä. MAKSUT PERUSTUVAT VERONMAKSUKYKYYN. Hiilamon mukaan kriisin myötä käyttöönotettu, väliaikaiseksi tarkoitettu muutos muistuttaa yrittäjien perustuloa. Hiilamo kertoo seuranneensa kiinnostuneena miten aiemmin mahdottomina pidetyt ratkaisut ovat yhtäkkiä hyväksyttyjä. Myös yrityksen liikevaihdon KYSE ON VEROMORAALISTA JA SEN YLLÄPITÄMISESTÄ. YHTEISKUNTA & TALOUS De_14052020_14.indd 16 7.5.2020 10.08. Monien tarpeet on tunnustettu ja niihin pyritään vastaamaan. Valtiot ovat kaikkialla osoittaneet voimansa pandemian vastaisessa taistelussa. – Voit jatkaa yritystoimintaa mutta saat tiettyä perustoimeentuloa. Kun akuutti tilanne hellittää, mietitään mihin rahat oikeasti riittävät. – Totta kai sieltä saadaan tuloja. SOSIAALIPOLITIIKAN PROFESSORI Heikki Hiilamo näkee käynnissä olevan koronapandemian niin suurena kriisinä, että se saattaa muuttaa paradigmaa, tapaa, jolla yhteiskuntaa ja julkisen talouden toimintaa on totuttu ajattelemaan. – Nyt kun hätä on suurin, rahaa tuntuu löytyvän. Meillä on tehty työttömyysturvaan parannuksia. Ylimpien tuloluokkien verojen korottamista eli solidaarisuusveroa on usein vastustettu sillä, ettei kertymä kasva kovin suureksi. Progressiivinen tuloverotus perustuu veronmaksukykyyn. Yleisturvan rungoksi kaavailtu digitaalinen tulorekisteri ei Mäkysen mukaan riittäisi yrittäjien sosiaaliturvan pohjaksi. Mäkysen mukaan yleisturvassa on pyritty yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen
– Jos ihmiset oppivat käyttämään digitaalisia palveluja ja toimimaan etänä, on siitä eniten hyötyä. Myös opiskelijoiden tukiin on tehty muutoksia, koska mahdollisuus opistojen edistämiseen on nyt heikompi. Totta kai yrittäjien mukaan ottaminen on yksi kiinnostava juttu. Käynnissä olevan kriisin erot esimerkiksi 1990-luvun lamavuosiin liittyvät tapaan, jolla velkaantuneisiin suhtaudutaan. KunniatDe_14052020_14.indd 17 7.5.2020 10.08. Pandemiasta voi Mäkysen mukaan olla silti myös iloa edessä olevalle sosiaaliturvan uudistukselle. HIILAMO ODOTTAA ylivelkaantumisen nousevan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koronan vaikutukset pitäisi pystyä poistamaan, Mäkynen sanoo. Sosiaalipolitiikassa puhutaan usein kunniallisista ja kunniattomista avuntarvitsijoista. 17 Demokraatti vähentyminen pitäisi pystyä todentamaan. – Normaalioloihin vertaaminen voi olla aika vaikeata. Koronakriisin oloissa tällaista ei ole ehditty miettimään
– Työntekijän pitäisi itse olla aktiivinen, jos hän ei halua maksaa työttömyyskassan jäsenmaksua. Ohjataan rohkeasti kulutusta ja tuotantoa veroilla kestävämpään suuntaan. – Kun kipuillaan syntyvyyden kanssa, miksi vanhempainpäiväraha on yhtä ankarasti verotettu kuin passiiviseen olemiseen tarkoitetut sosiaalietuudet kuten työttömyyskorvaus, Pylkkänen jatkaa. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto. Myös palkansaajapuolella on asioita, jotka eivät kannusta hakemaan aktiivisesti töitä. Ylimmän progressioportaan solidaarisuusvero ei kulutusta välttämättä pudottaisi. Saavutetuilla eduilla Hiilamo viittaa esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja työterveyshuoltoon, joihin koskeminen olisi ollut kriisiä edeltäneessä tilanteessa erittäin vaikeaa. Ei voi syyttää ravintoloitsijoita, kun valtio kieltää ravintoloita olemasta auki. 18 Demokraatti tomuuteen on liitetty saamattomuutta ja laiskuutta. – Työnteon kannustinpolitiikkaa on tehty verottamalla päivärahaetuuksia ankarammin kuin palkkatuloa. Matias Mäkysen mukaan työterveyden uudistaminen on kytköksissä kesken olevaan sote-uudistukseen. Sosiaaliturvassa on hänen mukaansa jäänteitä, joita olisi syytä miettiä uudelleen. Ansiosidonnaisesta halutaan Mäkysen mukaan ennakoitavampi. Tämä on yksi, vaikka astetta vaarallisempi influenssaepidemia. Ansiosidonnaista pitäisi uudistaa ja katsoa mikä sen suhde on työmarkkinatai perustoimeentulotukeen. Eri ansiosidonnaisen muotoja, korvaustasoja ja ehtoja on tarkoitus tuoda lähemmäs toisiaan. – Ihmiset halusivat osallistua ja tunsivat solidaarisuutta. Todellisuuteen pitää pystyä palaamaan tämän jälkeenkin. – Soten yhteydessä työterveys on tarkoitus palauttaa ennalta ehkäiseväksi ja työkykyä ylläpitäväksi. Avuntarvitsijat ovat eri tavoin kunniallisia kuin tavanomaisessa lamassa, missä joistakin on voitu sanoa, etteivät he ole pitäneet huolta yrityksistään. YHTEISKUNTA & TALOUS De_14052020_14.indd 18 7.5.2020 10.08. Toisen maailmansodan jälkeen velkaantuneet valtiot muun muassa Yhdysvallat nostivat yleisesti veroja. – Työterveyttä ei kuitenkaan ole tarkoitus ajaa alas, vaan rakentaa perustaso niin toimivaksi, ettei nykyisen laajuiselle työterveydelle ole tulevaisuudessa tarvetta. Sairaanhoitoa tarjottaisiin jatkossa kaikille samoilla sosiaalija terveyspalveluilla, Mäkynen sanoo. PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN Elina Pylkkänen on Hiilamon linjoilla. HIILAMON MUKAAN verotusta on usein suurten kriisien jälkeen kiristetty. – Sosiaaliturvajärjestelmässä on Aja B-luokka ja A-luokan asema on selvästi parempi. – Silloin tarvitaan uudenlaista solidaarisuutta ja sen miettimistä, kuka on suurimmassa hädässä ja miten resurssit saadaan riittämään. Muun muassa työterveyshuolto on esimerkki tällaisesta. Hiilamon tavoin myös Pylkkänen nostaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Edessä on saavutetuista eduista tinkiminen. Ei ehtyviä luonnonvaroja voida hyväksikäyttää ilman, että niille asetetaan oikea hinta, joka ohjaa myös kuluttamaan säästeliäästi luonnonvaroja ja miettimään vaihtoehtoja. Työterveyden rooli on Suomessa korostunut sitä mukaan kun peruspalvelujen laatu on laskenut. Meillä on paljon jäänteitä aikoja sitten tehdystä tukipolitiikasta mitä pitäisi perata pois. Samoin yritystuissa. Uudistuksia on mahdollista saada läpi kriisin alkuvaiheessa, kun solidaarisuutta vielä riittää. Hän lähtisi pohtimaan veroja ilmastonäkökulmasta. Suomessa valtio keräsi kansalaisilta jopa kultaesineitä. – Jos mietitään ekologista kestävyyttä, löytyy muitakin verotuskohteita kuin kultahampaat. Nyt kriisi on tullut yritysten ulkopuolelta. Työterveyden osalta hän kannattaa Ruotsin mallia, jossa kaikki käyvät terveyskeskuksessa. Pienija keskituloisten verotuksen kiristämisen Hiilamo kokee osuvan liiaksi kotimaiseen kysyntään, mikä heikentää entisestään työllisyyttä. Kun kriisi kestää riittävän kauan ja sen mittasuhteet selkiytyvät, solidaarisuus on mahdollista. Ajatukselle on saatu myös kansalaisilta poliittista tukea. Hiilamo pitää mahdollisena, että radikaalimpiakin uudistuksia joudutaan pohtimaan, koska jossakin vaiheessa tarpeiden määrä ylittää käytössä olevat resurssit. – Nyt avuntarve syntyy valtion toimien seurauksena, joten moraaliseen paheksuntaan ei ole varaa. Tämä ei muuta mitään. – Olen sitä mieltä, että pandemia pitää putsata pois kun rakenteellisiä uudistuksia tehdään. – Työja elinkeinoministeriö julkaisi raportin, jossa listattiin sekä tuottavuutta hidastavia että ilmastolle haitallisia yritystukia. Pylkkänen vaikuttaisi olevan eri mieltä myös kriisin merkityksestä. Jäsenyys ei olisi pakollinen, mutta kassasta pitäisi irtisanoutua, jos siihen ei halua kuulua. AIEMMIN MAHDOTTOMINA PIDETYT RATKAISUT OVAT YHTÄKKIÄ HYVÄKSYTTYJÄ. Ympäristön ja ilmaston nimissä pitää pystyä miettimään kohteita, jotka turvaavat luonnon ja ilmaston säilymisen tuleville sukupolville. Kaikkeen ei ole rahaa. Sitten edessä on tinkiminen joistain saavutetuista eduista. Elina Pylkkänen löytää muitakin verotuskohteita kuin suurituloiset tai omaisuuden
Lopulta, heti vapun jälkeen, Jokelakin sai myönteisen kokemuksen, kun te-toimisto vastasi soittopyyntöön vielä samana päivänä. Yritystoiminta hyytyi ja toista kuukautta sesongista valui hukkaan. Se ei ollut aivan yksinkertaista. – Yrittäjäkollegani juuri sanoi, että hänellä on vahva usko siihen, että nimenomaan kotimaan matkailu tulee koronan jälkeen lisääntymään ja nousemaan nopeasti, kertoo Jokela ja yhtyy kollegan arvioon. Silti koronan mahdollinen positiivinen vaikutus tulevaisuudessa voi olla kotimaan matkailun kasvu. Hän ei löytänyt kohtaa, jossa virheen olisi voinut korjata. Jokela päätti hakea yrittäjien työttömyysturvaa takautuvasti maaliskuun puolivälistä alkaen. MAJOITUSALAN YRITTÄJÄ Risto-Matti Jokela oli vielä maaliskuun puolivälissä Ylläksellä kunnostamassa yhtä neljästä vuokramökistään valmiiksi loppusesonkia varten. – Kun nyt on muutenkin vaikeaa, miksi ihmeessä tämän haun pitää olla näin byrokraattista. Jokela kirjoitti kiukkuisen päivityksen pkja yksinyrittäjien Facebook-ryhmään. 19 Demokraatti Koronabyrokratian viidakossa KUN ON MUUTENKIN VAIKEAA, MIKSI TÄMÄN HAUN PITÄÄ OLLA NÄIN BYROKRAATTISTA. Vielä tosin jäi jännitettävää, koska hyväksyttäväksi lähetettyyn paperiin jäi virheellinen tieto, että päätoiminen yrittäjä Jokela olisi jo ennen koronakriisiä ollut sivutoiminen yrittäjä. De_14052020_14.indd 19 7.5.2020 10.08. Sitten tulivat koronarajoitukset. Jokela kuvailee yrityksen voineen hyvin oman taloudenhoidon ansiosta. Selvisi, että te-toimiston järjestelmiä ei oltu saatu muutettua suoraan yrittäjän työttömyysturvan hakemiseen soveltuviksi. Automaattisen tuen hylkäyksen pelossa hän ei uskaltanut muuta kuin hyväksyä työllisyyssuunnitelman virheineen. Teksti Anna-Liisa Blomberg Monet ryhmässä kertoivat kirjavista ohjeista – toiset olivat saaneet hyviä, toiset huonoja. – Minun kohdallani se oli auto maattisesti mennyt vanhan kaavan mukaan. Tuntuukin omituiselta, kun yhtäkkiä ei juuri voi itse vaikuttaa tilanteeseen. Palkkani on keskimäärin pari tonnia kuukaudessa, joten kyllä se aika iso lovi on, Jokela kertoo. Hän kuitenkin arvioi, että vaikka monilla onkin halu tuulettua kotona vietetyn kevään jälkeen, samalla monissa kodeissa mietitään, onko reissuun varaa. – Rahassa se tarkoittaa, että noin 15 000 euroa jäi nettona saamatta. Vapun alla tuli kielteinen päätös suunnitelman puuttumisen vuoksi. Hyvin ystävällisesti te-toimistosta asiaa hoidettiin, hän kiittää. JOS IHMISET eivät arkaile reissata, Jokela uskoo tilanteensa ehkä parantuvan kesää kohti. Ohjeet työllistymissuunnitelman tekemiseen olivat sekavat, mutta Jokela kuvitteli tehneensä kaiken oikein. Tähän hakuun piti tulla yrittäjille soveltuva muutos poikkeustilan takia, mutta ei tämä siltä vaikuta, hän kirjoitti. HAKEMUKSESSA OLI epäselviä kohtia, jotka eivät tuntuneet sopivan koronaturvaa hakevan yrittäjän tilanteeseen
20 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Rahat vai henki Yhteistä tällä päivällä ja 90-luvulla on se, että jako selviäjiin ja putoajiin syvenee. Sivustahuutelijoita on paljon, kuten 1990-luvun lamavuosien pääministeri Esko Aho. Tämä on vaikea paikka etenkin poliitikoille. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että pandemian kustannukset ovat Suomelle noin 170 miljoonaa euroa päivässä. Ratkaisevassa asemassa on työpaikan säilyminen. Korona ei ole sen enempää historiassa toistuva perinteinen suhdannevaihtelu kuin talouskriisikään. Ja nyt uhkaava tilanne ei ole samanlainen kuin tuolloin. Yhteiskunnan turvaverkko oli jo ennen koronaa hutera eniten apua tarvitsevilla. Toivottavasti se sanonta pitää paikkansa, jonka mukaan osakkaiden hinnat kulkevat puoli vuotta reaalitalouden edellä. Vaikka ennusteet talouden sukelluksen syvyydessä pahenevat päivä päivältä, ovat pörssikurssit toipuneet koronan alkushokista. Mutta joillain on myös tulevaisuudenuskoa. YHTEISTÄ TÄLLÄ päivällä ja 90-luvulla on se, että jako selviäjiin ja putoajiin syvenee. Nyt tehtävillä päätöksillä – osin sokkona ilman parempaa tietoa – ratkaistaan, millaiseksi realisoituu pääministeri Sanna Marinin käyttämä ilmaus ”kohti uutta normaalia”. K oronan takia eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, käydään kovaa rajanvetoa siitä, millä keinoilla minimoidaan koronaan sairastuvien – ja etenkin kuolevien – määrä, mutta samalla pidetään jotenkin talous hengissä. Suomen Punaisen Ristin mukaan koronan vaikutukset näkyvät jo suurissa kaupungeissa pidentyneinä ruokajonoina. Mittakaavaa yrityksiin kohdistuvasta koronaiskusta antaa Finnairin, josta valtio omistaa 56 prosenttia, tilanne. Finnairin kapasiteetista on nyt vain viisi prosenttia käytössä ja tappiot ovat päivässä kaksi miljoonaa euroa. Niin tavallisten ihmisten kuin yritystenkin kohdalla. Suomessa kuluttajien luottamus vaipui huhtikuussa kaikkien aikojen pohjanoteeraukseen (Tilastokeskus). Ei ihme, että luottamus talouteeen on romahtanut koko EU:ssa. Tosin 90-luvulla potilas lähes kuoli noihin lääkkeisiin. Mutta nyt koronan takia puhutaan niin valtavista rahasummista, että väistämättä se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Työllisyyden kohentamista korostettiin jo hallitusohjelmassa – kauan ennen koronaa. Muuten sulattelemme jälleen mahdollisesti vuosikymmenen tai kaksi ”pitkäaikaistyöttömyyden kovaa ydintä”, mitä ilmausta Suomen pitkäaikaisin työministeri Tarja Filatov aikanaan käytti. Ja ylimääräistä rahaa. Hän tarjoaa koronakriisiin 1990-luvun lääkettä: leikkauksia ja menokuria. Miten maa avataan, jotta terveys ja talous pysyvät tasapainossa. Euron ja ihmishengen yhteismitallisuus tuntuu olevan ajatuksena kuin jostain toisesta maailmasta. Nyt se on entistä tärkeämpää. Esimerkiksi Tampereella on ruoka-avun tarve jopa kolminkertaistunut. De_14052020_20.indd 20 7.5.2020 10.15
Mueller selitti lipun ympärille kokoontumisella ulkopolitiikan vaikutusta Yhdysvaltain presidenttien suosioon. Kun malarialääkkeen mahdollisuutta koronan hoitomuotona selvitettiin, asiasta kuullut Trump suositteli sitä samantien koko kansalle ja hyödyttömäksi myöhemmin todettu lääke loppui tilapäisesti Yhdysvalloista. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Poliitikot joutuvat nyt huomioimaan epävarmuuden puheissaan. Inhimilliset perustarpeet ajavat ohi muista poliittisista sisällöistä olivat ne normaalioloissa kuinka puhuttelevia tahansa. George W. Dramaattiset kansainväliset kriisit, joiden hoitaminen jää erityisesti presidentin harteille, nostavat presidentin suosiota. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Mutta suosio kestää pidemmän päälle vain silloin, jos sille on katetta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on valinnut strategiakseen poukkoilun. Turvautuminen hädän hetkellä johtajiin on ymmärrettävää. De_14052020_20.indd 21 7.5.2020 10.15. Populistille tällainen on vaikeaa, asiantuntijalle helppoa. Merkel ei ole tarvinnut erityisavustajaa kertomaan, mitä muutokset viruksen leviämistä kuvaavassa R0-luvussa tarkoittavat terveydenhuollon kapasiteetin kannalta. Kun tieto on murusina maailmalla, poliitikot joutuvat huomioimaan epävarmuuden puheissaan. Muellerin määritelmää on toisteltu viime ajat ahkerasti poliittisessa somessa. PANDEMIA ON nostanut esiin kaksi vastakkaista poliitikkotyyppiä. Bush Jr:n gallup-lukemat pomppasivat 39 prosentista 90 prosenttiin vuonna 2001 sen jälkeen, kun al-Qaida oli iskenyt matkustajakoneilla New Yorkin kaksoistorneihin. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Opettajan kärsivällisyydellä annetun selityksen ymmärsivät lapsetkin. PERUSTARVE PÖYTÄÄN K un ihmisillä on nälkä, parasta mitä poliitikko voi tehdä on tarjota heille leipää. Se mitä on luvattu hoitaa on hoidettava, että normaali elämä palaa. Trumpin vastaesimerkki on Saksan liittokansleri Angela Merkel, koulutukseltaan fyysikko ja tutkija. Amerikkalainen politiikan tutkija John Mueller nimesi ilmiön 1970-luvulla rally ’round the flag -efektiksi. Turvallisuus on perustarve siinä kuin nälkäkin. Lupaus turvallisuudesta sai katetta. Emme vieläkään tiedä SARS-Cov-2-viruksesta paljon mitään, vaikka tiedämme siitä koko ajan enemmän. Korostusta on lisännyt kriisin luonne. Myös Suomessa hallitus ja etenkin pääministeripuolue SDP kylpee huimassa gallup-suosiossa, jota pandemiakriisi on eittämättä vauhdittanut. Järkkyneen perusturvallisuuden palauttaminen tuo suosiota vaikka vallassa olisi täysi tallukka. Saksaa luotsaa ulos koronakriisistä henkilö, jolla on kaikki edellytykset ymmärtää tarjolle tulevaa uutta tietoa viruksen käyttäytymisestä ja epidemian etenemisestä
IDEOLOGISESTI PUOLUE jää vasemmalle. Ennen yleisen syyttäjän virkaa hän tuli tunnetuksi ihmisoikeusjuristina, joka puolusti rasismin uhreja ja oikeuteen raahattuja työntekijöitä ja ammattiliittoja thatcherismia vastaan, samoin lain kanssa ristiriitaan joutuneita elinympäristön suojelijoita. Ja niitähän on. Hän edustaa niitä aikaisemmin työväepuoluetta kannattaneita pohjoisia vaalipiirejä, jotka suosivat brexitiä ja äänestivät siksi konservatiiveja. Varjohallituksessa ovat edustettuna kaikki puolueen pääsuunnat. Mutta juuri nythän koko yhteiskunta on muutosja kaaostilassa koronaviruksen takia. Mutta hän alkoi vähitellen kuunnella eksperttejä, jotka suosittelivat evoluutiobiologista strategiaa: kaksi kolmasosaa kansasta saisi sairastua kronavirukseen massaimmuniteetin hankkimiseksi. Keith Starmer itse edustaa niin sanottua pehmeää vasemmistoa. STARMER ON esittänyt varovasti ytimekkäitä kysymyksiä hallituksen virheistä. Starmer ja Nandy olivat aikanaan brexitiä vastaan. Parempiosaisten on pakko maksaa enemmän veroa. Konservatiivit muistuttavat Ranskan gaullismista 60-luvulta, voimakkaan valtion ja nationalismin yhdistelmästä. Puolueen entinen johtaja Ed Mili band tuo varjohallituksen ympäristöministerinä ministerikokemusta Tony Blairin ja Gordon Brownin hallituksista, samoin pari muuta uutta varjoministeriä. 22 Demokraatti Moraalinen vasemmistolainen LABOURIN UUSI PUHEENJOHTAJA KEIR STARMER EDUSTAA NIIN SANOTTUA PEHMEÄÄ VASEMMISTOA. Starmer on valmis kansallistamaan Thatcherin ja hänen seuraajiensa yksityistämät luonnolliset monopolit. Nyt molemmat hyväksyvät brexitin, mutta taistelevat pehmeämmän brexitin puolesta. Mutta kun arvostetun Imperial Collegen asiantuntija laski, että strategia voi johtaa noin 250 000 ihmisen kuolemaan, pääministeri kauhistui ja käänsi nopeasti kelkkansa. Starmer itse ei uhku karismaa, mutta Lisa Nandylla sitä on vaikka muille jakaa. Boris Johnsonin hallitus on käytännössä kansallistanut miltei koko talouden maksamalla valtion palkkaa niille, jotka koronarajoitusten takia olisivat jääneet työttömiksi. Starmer torjui Jeremy Corbynin yritykset tunkea varjohallitukseen. Vasta sitten pantiin toimeen koronarajoituksia: sisään suojautumista ja julkisten tilaisuuksien ja paikkojen sulkeULKOMAAT De_14052020_22.indd 22 7.5.2020 10.51. Ikuinen optimisti Boris Johnson ei aluksi halunnut ottaa koko virusta vakavasti. Starmer on aloittanut eripuraisen työväenpuolueen yhdistämisen tekemällä siitä uudelleen eräänlaisen leveän kirkon. Tiedetään vain, että yleisen syyttäjän viran takia aateloitu Sir Keith tulee työläiskodista ja on moraalinen vasemmistolainen. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Paul Ellis E ntinen yleinen syyttäjä Keir Starmer on valittu työväenpuolueen uudeksi johtajaksi. Starmerin toinen kilpailija Lisa Nandy on varjoulkoministeri. Opetusministeriksi tuli kuitenkin juristi Re becca Long Bailey, joka Corbynin suosikkina kilpaili Starmerin kanssa johtajuudesta. Britannia sai uskottavan ja pätevän oppositiojohtajan kovaa vasemmistoa edustaneen amatöörin Jeremy Corbynin jälkeen, joka viime vaaleissa johti puolueensa murskatappioon. Mistään näin vasemmistolaisesta eivät Bernie Sanders tai Jeremy Corbyn osanneet edes uneksia: jotain tällaista väikkyi viimeksi 1960-luvun ja 70-luvun sosialistisen vasemmiston unelmissa Ranskassa. Työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Keir Starmer on mielenkiintoinen sekoitus: aateloitu entinen yleinen syyttäjä ja työläiskodin vasemmistolainen kasvatti. Starmerin ideologinen kuva on kuitenkin yhä hiukan sumea. Keir Starmer on avoimesti tuominnut thatcheriläisen vapaamarkkinamallin, joka on lisännyt eriarvoisuutta ja perustuu pieneen valtioon ja julkiseen sektoriin. Valtio ohjaa tuotantoa valmistamaan sellaista, mitä nyt tarvitaan: suojaimia, suojavaatteita ja hengityslaitteita
Kuolleiden määrä lisääntyi lisääntymistään. 23 Demokraatti misia, lockdown kuten tällä sanotaan. Kerran viikossa me täällä osoitamme kättentaputuksilla kiitollisuuttamme kansanterveyshuollon usein ulkomaalaisille työntekijöille ja kaikille niille, jotka kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä pitävät yhteiskunnan perustoiminnot käynnissä. Lukuisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa on kuollut – ja tietysti sairaaloiden potilaita. Viivyttelyn takia Britannia ei myöskään ollut heti valmis äkkikäännökseen. De_14052020_22.indd 23 7.5.2020 10.51. Ihmisten tai talouden pelastaminen eivät ole vaihtoehtoja kuten presidentti Trump ja jotkut muutkin luulevat. Monet bussinkuljettajat ovat menehtyneet koronavirukseen. Boris Johnson maksoi itse omasta virheestään sairastumalla vakavasti ja joutumalla teho-osastolle. Viime kuun loppuun mennessä kuolleita oli jo yli 21 000 eli toistakymmentä prosenttia sairastuneista. Evoluutiobiologinen strategia oli absurdi: eihän vielä edes tiedetä saako sairastumisesta immuniteetin. Nyt nähdään, ketkä ovat ne todelliset avaintyöntekijät. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Usein nämä työntekijät, jotka vaarantavat terveytensä ja henkensä meidän muiden puolesta, ovat pienituloisia tai nollasopimuksella työskentelevää prekariaattia. Ja jotkut talousasiantuntijat ovat laskeneet, että vapaasti riehuva koronavirus on taloudelle paljon kalliimpi kuin koronarajoitukset. Verratkaapa tätä Suomen tai Saksan lukuihin. Edes lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja muulla hoitohenkilökunnalla ei ollut tarpeeksi suojaimia, eikä kansanterveyshuollolla kalustoa ja hengistyslaitteita. Keith Starmer on korostanut, että koronakriisin jälkeen näiden ihmisten tilannetta on parannettava. Myös testejä oli aivan liian vähän
Förbundets bredd ser vice ordförande Marianne Laxén som en stor styrka. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi deklaration = julistus gräsrotsnivå = ruohonjuuritaso icke-våld = väkivallattomuus upprustning = jälleenvarustautuminen krigföring = sodankäynti anslag = määräraha statsstöd = valtionavustus gräsrotsfinansiering = joukkorahoitus Sanasto Det finns frågor som var utopistiska för 100 år sen som vi fortfarande arbetar aktivt för. Dessa är idag hotade på många håll i världen. arbetarbladet.fi:ssä. Vi uttalar oss aktivt i för oss viktiga frågor men talar också om fred och fredsfrågor människa till människa. JUBILEUMSÅRET FICK ändå en tung start för Fredsförbundet. Mycket av det vi gör baserar sig fortfarande på det som fanns med redan i de ursprungliga fredsdeklarationerna, där det poängterades att vi istället för att kriga vill lösa konflikter genom internationella avtal. Enligt Laxén gör det saken ännu märkligare. Istället var Fredsförbundet den enda fredsorganisation vars anslag minskade. Laxén, som har varit aktiv i fredsrörelsen sedan 70-talet, konstaterar att kampen för fred är lika viktig och aktuell som någonsin förr. Hundra år är i vissa avseenden en lång tid – i andra nästan obetydlig. Det finns frågor som var utopistiska för 100 år sen som vi fortfarande arbetar aktivt för, säger Fredsförbundets verksamhetsledare Laura Lodenius. De_14052020_22.indd 24 7.5.2020 10.51. När det äntligen höjdes i år hade vi åtminstone räknat med att få samma verksamhetsstöd som tidigare. Här kommer Fredsförbundet – som en del av den internationella fredsrörelsen – in i bilden, säger Laura Lodenius. Dessutom erbjuder förbundet skolningsverksamhet och fredsfostran – på två språk. Jag har ända sedan skoltiden ansett att konfliktlösning genom våld är något vi borde komma bort från, både i hemmet och på den internationella arenan. IDAG ÄR Fredsförbundet dels en sakkunnigorganisation, som aktivt uttalar sig och erbjuder expertis i fredsfrågor. Trots att kampen från början har gått i motvind, föregångaren som grundades redan år 1907 lades ner av tsaren i samband med första världskriget, har förbundet stått på sig och firar i år 100 år – nu som då i märkbar motvind. Fredsförbundet deltar även aktivt i den internationella fredsrörelsen, på senare år bland annat i koalitionen ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) som tilldelades Nobels fredspris år 2017. Pidempi versio on julkaistu 24.4. Fredsförbundet har varit en av de mest aktiva organisationerna i arbetet för att höja stödet till fredsorganisationerna. Allt ryms inom förbundets verksamhet. Fredsförbundet är den finländska fredsorganisation som erbjuder den starkaste svenskspråkiga verksamheten. Fredliga lösningar är den enda möjligheten för mänskligheten att överleva på längre sikt. Lodenius berättar att förbundet har en starkt svenskspråkig tradition och historia. Nu vänder sig 100-åringen Fredsförbundet till gräsrötterna för stöd, i förhoppning om att få fortsätta sitt arbete för fred och icke-våld. Tidigare stabila regelverk och avtal smulas sönder och flera stora nationer, som USA och Ryssland, frångår avtalssystemet samtidigt som upprustningen ökar och kärnvapenhotet växer. Marianne Laxén säger att glädjen över det ökade statsstödet snabbt övergick i chock över att det egna stödet skars ner. 24 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Idag finns svenskspråkiga medlemsföreningar i Helsingfors, Närpes och på Åland. Fredsförbundet är dels en lobbningsrörelse, men arbetet på gräsrotsnivå är också mycket viktigt. Då statsstödet för fredsorganisationerna fördelades skars förbundets verksamhetsstöd nämligen ner med 20 procent jämfört med föregående år, trots ett större statsstöd än tidigare. Fredskamp i motvind Text Lukas Lundin E n pandemi och minskade statsstöd förändrade förutsättningarna för jubileumsåret. Tidigare år har stödet till fredsorganisationerna kommit från undervisningsministeriet, men från och med i år är det justitieministeriet som ansvarar för stöden. Vi skickar ut tidningen Fredsposten till våra svenskspråkiga medlemmar, våra styrelsemöten går på två språk och alla viktiga handlingar översätts till svenska. Det finns ingen som kan bevisa att man med krigföring löst någonting – tvärtom
Därför måste vi förlita oss på att människor också kan bära oss, nu när ekonomin är dålig, säger Lodenius hoppfullt. Ett tufft uppdrag, som inte har underlättats av coronavirusets framfart. 25 Demokraatti Det som förvånar alla är att anslagen för just Fredsförbundet, den enda tvåspråkiga fredsorganisationen i Finland, sänks – trots att SFP har ministerposten på ministeriet som ansvarar för ärendet! Vi har försökt få till en en diskussion med tjänstemännen på justitieministeriet, men det har aldrig funnits någon möjlighet – tjänstemännen som skötte ärendet har aldrig haft tid. Det har visat sig att många stater har lagt pengar på helt fel saker. ISTÄLLET HAR förbundet tvingats lägga om budgeten och förändra sina planer för verksamhetsåret. För att lyckas upprätthålla verksamheten under de nya omständigheterna har förbundet valt att vända sig till fältet. Under rubriken ”Climate for peace” hoppas Fredsförbundet kunna samla intresserade och kunniga personer till relevanta och intressanta diskussioner. Av människor som tror på fred och ickevåld, som tillsammans vågar blicka framåt och jobba för en bättre värld. Genom så kallad gräsrotsfinansiering (crowdfunding) hoppas Fredsförbundet samla ihop tillräckligt med pengar för att kunna fortsätta arbetet för fred även år 2020. Eftersom skolorna är stängda ordnas inte skolningsverksamhet i samma utsträckning och dessutom har alla evenemang på verksamhetscentret Fredsstationen, som man finansierar genom att hyra ut för tillställningar, inhiberats tills vidare. Enligt Laura Lodenius finns det absolut en koppling mellan upprustningen och den nuvarande situationen i världen. Militär säkerhet är inte detsamma som hälsosäkerhet och säkerhet i vardagen, säger Lodenius bestämt. Under några få dagar föll en avsevärd del av budgeten bort samtidigt som utgifterna förstås finns kvar, säger Lodenius. De_14052020_22.indd 25 7.5.2020 10.51. Kanske den rådande krisen till och med kan ge upphov till nya diskussionsämnen. Förhoppningen är att kunna samlas fysiskt i slutet av året, för att fira 100års jubileet tillsammans. I grunden handlar det om en stor felbedömning av vad som är satsningar på säkerhet. Fredsarbetet utförs av människor, kollektivt
SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Kari Anttila luettelee SDP:n kansanedustajien nimiä, jotka ovat tehneet muutaman viikon aikana ainakin osan töistään etänä. Kyselytunneilla ja äänestyksissä on nyt läsnä neljännes edustajista puolueitten voimasuhteiden mukaan. Myös valiokuntien virallisille kokouksille pyritään luomaan tietoturvallinen etätyöskentelymahdollisuus. 26 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Arkadianmäellä ja etänä Myös kansanedustajat ovat totutelleet etätöihin. Nyt se sujuu hyvin rutiininomaisesti. – Meillä on tavoitteena, että noin kolmasosa SDP:n kansanedustajista olisi etätöissä. Työn määrään etätyöllä ei ole ollut Salosella käytännön vaikutusta. Viikolla, jolla tämä haastattelu on tehty, raumalainen Salonen käy paikan päällä eduskuntatalossa tietyissä valiokuntien kokouksissa ja kyselytunnilla. Turvaväleistä huolehditaan niin hisseissä, kuin ruokaillessa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. – Vaikka teen nyt osin etätyötä, olen fyysisesti paikalla, iltaisin esimerkiksi laittamassa lasta nukkumaan ja aamuisin aamupalalla. Salonen muistuttaa, että kaikilla ei ole edes mahdollisuutta etätyöhön. Salosta työllistävät tällä hetkellä myös monet ihmisten ja esimerkiksi kunnallisten viranhaltijoiden soitot siitä, miten korona-aikana on toimittava. Jo nyt epäviralliset kokoukset voi pitää etänä. Tämä onkin ollut kaikkien koronakriisin ikävien ja raskaiden asioiden hopereuna pilvessä, Salonen sanoo. SDP:N KANSANEDUSTAJA Kristiina Salonen pyrkii työskentelemään korona-aikana niin paljon kuin mahdollista etänä. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) uskoo, että eduskunta säätää koronakriisin ajaksi mahdollisuuden äänestää etänä. sanoo ja viittaa etenkin aikaan, jolloin Uusimaa oli eristetty. Anttila pitää etätyötä, jota hän tekee osin itsekin, vastuullisena ja haasteellisena näissä oloissa. Syynä on kaikkien turvallisuus ja huoli siitä, että voisi levittää tautia. Hän on auttanut ihmisiä parhaansa mukaan. Vanhempana hän uskoo jakavansa etätyössä saman kipuilun kuin monen pienen lapsen vanhempi, jolle työ on paljon aikaa vievä intohimo. Hänen käsityksensä mukaan muissakin eduskuntaryhmissä tavoitteena on se, että noin kolmannes edustajista tekee etää, kolmannes on fyysisesti lähellä eduskuntataloa – jos tarvitsee esimerkiksi tulla istuntoon tai valiokuntaan äänestämään – ja kolmannes on läsnä eduskuntatalossa. Työ on yhä yhtä vaativaa ja aikaavievää kuin paikan päällä eduskunnassakin. Lähtökohta on, että pitää turvata valtiopäivätoiminta mutta myös ihmisten pysyminen terveinä. Teksti Johannes Ijäs K oronakriisin takia yli miljoona suomalaista on jäänyt etätyöhön. – Jos ei ole ollut ihan välttämätöntä liikkua rajojen yli ja siirtyä maakunnasta toiseen, niin en ole tehnyt sitä, Salonen Jukka-Pekka Flander De_14052020_22.indd 26 7.5.2020 10.51. Normaaliarjessa se ei ole niin. Välttämällä kontakteja Salonen haluaa turvata myös näiden tärkeiden työntekijäryhmien terveyttä. Siksi sosiaalista vuorovaikutusta on pitänyt rajoittaa, Anttila sanoo. Eduskunnan turvaohjeet ovat tiukentuneet pikku hiljaa. – Alkuun se oli aikamoista harjoittelua. Kuten normaalioloissakin, työtä riittää iltoihin ja viikonloppuihin. Muut tekevät etää. Salonen luettelee hengästyttävän määrän kokouksia, joissa hän on nyt etänä viikoittain läsnä. Moni kansanedustaja seuraa istuntoja etänä huoneistaan ja siirtyy oman puheenvuoron lähestyessä saliin. Hän nostaa esiin vaikkapa hoitotyössä, palvelualoilla ja energiahuollossa olevat. Myös moni kansanedustaja on tehnyt osan työstään etänä. Salosen perheeseen kuuluu 3-vuotias tytär. Kansanedustuslaitos on tässäkin ollut kansan kuva. SDP:n ryhmäkansliassa on nyt normaalin 40 työntekijän asemesta vain 2–5 henkeä
Kansalaiset ovat Kopran mukaan suhtautuneet ymmärryksellä siihen, että kansanedustajatkin tekevät osin etää. – Helpommin löytyy varmasti kokousaika, kun ei kaikkien tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa. Olen saattanut olla yksin jossain vaunuosastossa. Viitanen tunnetaan aktiviisena salikeskustelijana. Pitkäaikaisena kansanedustajana Viitanen kokee etätyön muuttaneen paljon työnkuvaansa. Nyt salityö on erilaista, kun debatteja ei juurikaan ole. Varsinaisia puheenvuoroja Viitanen käyttää lähinnä oman valiokunnan asioissa. Hänkin on käynyt kerran viikossa eduskunnassa. – Ihan kuin tämä olisi vähän rankempaa, Kopra itse toteaa etätyöstä. Se juohevoittaa työntekoa ja poliittisen sovunkin löytymistä. Se käsittelee muun muassa koronan takia annettuja lisäbudjetteja. Hän kävi heti etätyöt aloitettuaan eduskunnan atktuessa ja päivitti laitteisiinsa tarvittavat välineet. PIA VIITANEN näkee, että eduskunnan täysistunnot ja valiokuntakokoukset pidetään koronan jälkeen paikan päällä eduskunnassa. – Silloin edustajat tekevät joskus aikamoisia ponnistuksia. Nyt kun monilla on tarve, etäyhteydet on tehty mahdollisiksi. – Jopa junassa olen pitänyt etäpalaveria. Eduskunnassa työ on usein palaverista toiseen juoksemista. Hän kuvaa, miten nettipalaverit alkavat kello kahdeksan ja ne jatkuvat usein ilman taukoa kello kolmeen. – Hyvä, kun ehtii vessassa käymään. Kristiina Salonen sanoo, että fyysinen läsnäolo samassa tilassa on arvo sinänsä politiikassa. Hän näkisi, että vanhempainvapaalla olevalle kansanedustajalle voisi luoda mahdollisuuden äänestää etänä. Hän sanoo myös itse kuuluvansa lievästi riskiryhmään, koska hänelle on aikoinaan tehty sydänleikkaus. Muistan, että joku on tullut ihan muutama päivä tai viikko synnytyksen jälkeenkin paikalle, Salonen toteaa. – Silloin se oli hankalaa. Jukka Kopra on samoilla linjoilla: – Monet työryhmät ja kokoukset, joissa käsitellään vaikkapa pienempiä eduskuntaryhmän asiat hoituvat tuttujen kesken etänä ihan loistavasti. – Pitää muistuttaa itseään, että liiku välillä vähän. Tässä painaa heti nappia ja alkaa seuraava palaveri. Äänestyksessä voi olla jopa hallituksen kaatumisesta kyse. Eduskunnassa ehti käydä kuppilan kautta ja juoda lasin vettä. Etätyöskentely vähentää myös muiden riskiä sairastua. 27 Demokraatti LAPPEENRANTALAINEN KOKOOMUKSEN kansanedustaja, eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Jukka Kopra toteaa, että rutiinikokoukset ja esimerkiksi valiokuntien asiantuntijoiden kuulemiset sujuvat hyvin etänä. Hän sanoo kantavansa etätyöllä oman kortensa kekoon ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi. Viitanen pitää viisaana SDP:n ratkaisua, jossa kolmannes on etätöissä, kolmannes lähellä eduskuntaa ja kolmannes kansanedustajista paikan päällä Arkadianmäellä. Ryhmä sopii etukäteen, ketkä ovat salissa kyselytunnilla. Etätyössä Viitanen on huomannut, että luonnollista liikkumista ei tule niin paljon. Toisaalta Kopra kokee, että etänä osa informaatiosta ei välity. – Mutta kriisiasioissa kaikki on toiminut loistavasti. Viitanen ei koe itseään vahvaksi it-laitteiden käytössä. Vanhempainvapailtaankin moni kansanedustaja työskentelee. Ei ole tullut tunnetta, että häiritsee kenenkään elämää. Kopra siirtyi osin etätyöhön heti kun se sallittiin. Jukka-Pekka Flander De_14052020_22.indd 27 7.5.2020 10.51. KANSANEDUSTAJA PIA VIITANEN (sd.) on rytmittänyt omaa etäja eduskuntatyötään etenkin valtiovarainvaliokunnan kokousten mukaan. Salonen muistaa, miten hän itse sai aikoinaan suorastaan kerjätä, että pääsi etäyhteyksillä eri kokouksiin mukaan. Tosin koronakriisin vuoksi valiokunnissa ei juuri nyt käsitellä normaaleja juoksevia asioita, joten asiasta ei synny kansanedustajille aivan oikeaa kuvaa. Eduskunnassa paikan päällä Viitanen on pääsääntöisesti juuri niinä päivinä, kun valiokunta on koolla. Olenkin ajanut kotona kuntopyörällä ja jumppaillut. Sen sijaan erilaiset luottamustoimien, työryhmien ja vaikkapa valtiovarainvaliokunnan demarijäsenten palaverit voivat toimia jatkossakin etänä. Hän tunnustaa jopa hämmästyneensä, kuinka hyvin kaikki on toiminut. – Toisten tapaaminen on erittäin arvokas asia, siinä välittyy paljon tietoa
KASVO De_14052020_28.indd 28 7.5.2020 10.53. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen ”Y hteiskunnassa turvallisuuden tunne on yhtä tärkeä asia kuin se ihan oikea turvallisuus”, sanoo rikoskomisario Linnea West toimittajan tietokoneen näytöllä. Näinä aikoina myös turvallisuuden tunteen merkitys korostuu, West sanoo. Halu vaikuttaa on vienyt kenttätyössä viihtyneen Westin päällystöopintoihin ja tuulettamaan mielikuvia poliisista. Videopuhelu on nyt turvallisin tapa tehdä haastattelua ja samalla yksi esimerkki siitä, miten koronavirus on lyhyessä ajassa keikauttanut ihmisten arjen monin tavoin uuteen asentoon. – On hyvin tärkeää, että meidän virkamiehemme ja hallitus osaavat luoda turvallisuuden tunnetta, West painottaa ja antaa kiitosta siinä onnistumisesta. 28 Demokraatti Tavallinen poliisi Poliisi oli Linnea Westin toiveammatti jo lapsena
29 Demokraatti De_14052020_28.indd 29 7.5.2020 10.53
Tapausskaalan toisessa päässä voi sitten olla esimerkiksi raaka juttu, jossa perhetuttu on vuosien ajan käyttänyt tuttavan lasta hyväkseen, West kuvailee. Hän käsittelee rankkoja tapauksia, mutta toisin kuin saattaisi kuvitella, ei työn suurin haaste aina liity väkivallan kohtaamiseen. Itse suhtaudun vähän skeptisesti siihen, olenko voinut lapsena sanoa noin, West hymähtää. – Ei ole niin, että lapsiin kohdistuneet rikokset olisivat aina jotain kamalaa ja raakaa raiskausta ja väkivaltaa. TYÖSSÄÄN WEST on erikoistunut seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan. – Tämä on tavallaan harmaata aluetta – rajan vetoa – mitä saa tehdä ja kuinka paljon. Neuvolan on ilmoitettava poliisille epäillystä pahoinpitelystä, ja me alamme sitä selvittää. Usein tutkitaan kasvatuksellisiin D-KASVO asioihin, kuten kuritusväkivaltaan, liittyviä tapauksia, joissa epäilty ei välttämättä koe tehneensä rikosta. – Poliisin työssä näkyy vahvasti eriarvoisuus ja huono-osaisuuden ja rikoskierteenkin periytyminen sukupolvelta toiselle. Eikä näin kaikissa tapauksissa olekaan. – Jos lähdet miettimään, miten kauheaa De_14052020_28.indd 30 7.5.2020 10.53. Halu tehdä yhteiskunnasta parempi ja turvallisempi myös omalle lapselle sai Westin mukaan myös politiikkaan. Hän ei muista tarkalleen, mistä lapsuuden ammattihaave kumpusi, mutta isoisä on kertonut hänen olleen jo pienestä pitäen hirveän tarkka kaikista säännöistä. Henkistä jaksamista tukee ajatus, että rikoksen uhriksi joutunutta auttaa parhaiten mahdollisimman hyvin tehty esitutkinta. – Äitini väittää, että olisin lapsena sanonut, että haluan tehdä jotain yhteiskunnallisesti tärkeää. Mikä on vaikka hyväksyttävää kiinnipitämistä, West luonnehtii. Lapsuuden unelma-ammatissaan hän kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, eikä käy kiistäminen, etteikö se olisi myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten tutkiminen on haastavaa, koska tapausten kirjo on laaja, eivätkä tapaukset aina ole mustavalkoisia. Kyseessä voi olla vaikkapa väsynyt äiti, joka on hakenut neuvolasta apua jaksamiseen ja kertonut tukistaneensa lasta. Minulle on tärkeää, että eriarvoisuutta vähennetään ja että kaikilla olisi samat mahdollisuudet pärjätä yhteiskunnassa, hän kertoo. Poliisin tehtävä ei ole jakaa tuomioita vaan pysyä objektiivisena ja kerätä rikoksesta kaikki kerättävissä oleva tieto. Westin mukaan neutraaliin rooliin tukeutuminen voi auttaa, kun kohtaa rajuja tapauksia. Ajatus, että tietyt perheet olisivat jollain tavalla huonompia ja eivät ansaitsisi samaa kuin muut, tuntuu hirveän raa’alta. 30 Demokraatti Jo lapsena Linnea West tiesi, että hän haluaa isona poliisiksi
Kurssikavereiden kulmat eivät ainakaan kohoilleet, kun hän kertoi itsestään ja puuhaamastaan Suomen sateenkaaripoliisien verkostosta. Hyvä ja toimiva työyhteisö on lopulta se, mikä pitää kasassa, West sanoo. POLIISIN TYÖYHTEISÖN hitsaa yhteen luottamus. Työpaikalla läppä lentää joskus ronskisti, ja ahdasmielisen huulenheiton kuuleminen tuskin kannustaa avoimuuteen. Ei siis voida sanoa, että se olisi vain minun sukupolveni, joka suhtautuu myönteisesti. – Päättelin siitä, että tämä on niin ok nykyään, ettei kukaan edes jaksa reagoida. De_14052020_28.indd 31 7.5.2020 10.53. Jos tulee esimerkiksi raaka keissi, jossa on oman lapsen kanssa saman ikäinen pikkupoika, se ottaa kovemmalle kuin otti ennen kuin itsellä oli lapsi. ON TAPAUKSIA, JOTKA MENEVÄT IHON ALLE, VAIKKA KUINKA YRITTÄISI ESTÄÄ. Vaan kuinkas kävikään. lapsella on ollut tai miten häntä on pelottanut, se on menoa sitten, West sanoo. – Koen, että työyhteisössä on suhtauduttu hyvin, eikä se ole ollut ongelma kenellekään. – Minunkin kuullen on heitetty läppää ja dissattu homoja ehkä ajatellen, että eihän hän lesboista pahaa puhu. Erityisen positiivista on, että meitä on kurssilla kaikenikäisiä ja minä olen kurssin nuorin. – Ajattelin, etten halua opiskella enää yhtään enkä varsinkaan halua yliopistoon. Westin mukaan tulevaisuuden esimiesten suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin poliisissa vaikuttaa myönteiseltä. Westin mukaan hyvän ja turvallisen työilmapiirin luomisessa esimiehillä on olennainen rooli. – Jokainen kenttämies tai tutkija voi vaikuttaa oman työn laatuun, mutta ruohonjuuritasolta ei kauhean isossa mittakaavassa pysty vaikuttamaan organisaatioon, West perustelee haluaan kivuta esimieshommiin. – Varmasti omat elämäntilanteet vaikuttavat paljon. On tapauksia, jotka menevät ihon alle, vaikka kuinka yrittäisi estää. Sekin työmaalla tiedetään, että hänen kihlattunsa on lahtelainen naispoliisi, jonka kanssa etäsuhde on kestänyt kohta liki kolme vuotta. Ainakaan kukaan ei ole päin naamaa mitään sanonut, hän kertoo. Sateenkaaripoliisit aloitti Facebook-ryhmänä, ja yhdistys on perusteilla. Työkavereihin on voitava luottaa täysillä, kun mennään esimerkiksi tutkimaan asuntoa, eikä tiedetä, mitä siellä on vastassa. Se ei kuitenkaan tee siitä hyväksyttävää, West sanoo. Mitkään korkeakouluopinnot eivät olleet tavoitteena, hän kertoo. 31 Demokraatti ÄITINI VÄITTÄÄ, ETTÄ OLISIN LAPSENA SANONUT, ETTÄ HALUAN TEHDÄ JOTAIN YHTEISKUNNALLISESTI TÄRKEÄÄ. Työskenneltyään valmistumisensa jälkeen liki neljä vuotta Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella, hän haki Pohjanmaan poliisilaitokselle ja alkoi työn ohella opiskella Vaasan yliopistossa. Olen silti kokenut sen loukkaavana, vaikka olen ymmärtänyt, ettei kertoja välttämättä ole tajunnut tai tarkoituksella loukannut. Siksi työyhteisölle ei ole missään vaiheessa ollut salaisuus, että Westillä on poika ex-vaimonsa kanssa. West kuitenkin arvioi, että miesvaltaisessa työyhteisössä vastaava avoimuus voi olla miespuolisille homoseksuaaleille vaikeampaa kuin naisille, joihin tunnutaan suhtautuvan jostain syystä myönteisemmin. Jos joku vitsailee sopimattomasti esimiehen kuullen, eikä hän lotkauta epäkunnioittavalle puheelle korvaansa, saatetaan moinen puhe mieltää sallituksi. KUN WEST aikoinaan aloitti poliisikoulun, hän ajatteli käyvänsä vain poliisin perusopinnot ja tekevänsä perustyötä eläkeikään asti. Hallintotieteiden maisterin paperit hän sai viime joulukuussa. Ajatusten pitäminen etäällä uhrin kärsimyksestä on kuitenkin toisinaan helpommin sanottu kuin tehty. Linnea Westille luottamus merkitsee myös sitä, että voi olla avoimesti oma itsensä. Tammikuussa alkoivat päällystöopinnot Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. – Luulen, että monia auttaa ja monille tässä työssä palkitsevaa on työyhteisö. SATEENKAARIPOLIISIEN VERKOSTON syntymiseen yksi kipinä oli Westin havainto, että erityisesti miespuolisilla homoseksuaaleilla ei tuntunut olevan muuta vaihtoehtoa kuin pysyä kaapissa työmaallaan
LUOTTAMUS MERKITSEE MYÖS SITÄ, ETTÄ VOI OLLA AVOIMESTI OMA ITSENSÄ. Kuntapalveluthan ovat hirveän tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, hän huomauttaa. – Hallitusohjelmassakin on paljon hirveän tärkeitä asioita kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Ihmiset reagoivat pelkoon hyvin eri tavoin, joskus oudoiltakin tuntuvilla tavoilla, hän muistuttaa. Hänen toiveensa on viestiä myös vähemmistöihin kuuluville nuorille, jotka kenties haaveilevat poliisin ammatista. Sateenkaaripoliisit voi karsia negatiivisia mielikuvia, hän sanoo. Tilanne ratkaistiin niin, että tapausta tutkimaan otettiin sateenkaaripoliiseja. 32 Demokraatti Westin mukaan tavoitteena on ylläpitää vuoropuhelua seksuaalivähemmistöihin liittyvistä teemoista sekä poliisin sisällä että ulos yhteiskunnan ja sateenkaariväestön suuntaan. De_14052020_28.indd 32 7.5.2020 10.53. 2 Poliisiuralle lähteminen. – Se antoi hirveästi uutta perspektiiviä ehkä myös siihen, kuinka kunnan ja valtion pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä myös turvallisuuden eteen. – Joku saattaa puhjeta nauramaan hillittömästi ajettuaan ojaan, koska se pelko purkautuu sillä tapaa. Mieleen muistuu esimerkki Hollannista, jossa tutkittiin homoyhteisössä tapahtunutta rikosta. Olin suoraan sanoen pitänyt SDP:tä harmaahapsisena vanhojen miesten puolueena, enkä kokenut kuuluvani siihen porukkaan. Westin mielestä on sääli, etteivät poliisit ole järin sankoin joukoin löytäneet SDP:tä. Se on tuonut minulle eniten iloa maailmassa. Pitäisi ehkä yrittää avata sitä, että esimerkiksi maksuton toinen aste on myös satsaus turvallisuuteen, kun yritetään ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja sitä kautta myös rikollisuutta, West summaa. Nyt se käännetään niin, että et saa harrastaa toisen kanssa seksiä, jos et ole varma, että hän suostuu siihen. Painavin kriteeri puolueen valintaan oli, että arvot osuvat yksiin omien kanssa. Sitten alkoi tulla esiin näitä vahvoja nuoria, ja Marin oli yksi heistä, West kertoo. – Nyt ajatusmalli on kärjistäen ollut, että saat raiskata, jos toinen ei riittävästi vastusta. Ehkä olisi syytä terävöittää viestiä siitä, miten puolueen ajamat asiat vaikuttavat myös turvallisuuteen. – Heillä saattaa olla mielikuva, että jos olet homo, et voi hakeutua poliisiin, koska poliisi on suvaitsematon tai ahdasmielinen. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Jatko-opintoihin yliopistoon ja Poliisiammattikorkeakouluun lähteminen. – Nyt voi vastata, että: ”No, vaikka pääministeri!” West lähti ehdolle viime kuntavaaleihin keltanokkana. D-KASVO 1 Lapsen hankkiminen. Kokemusta politiikasta saati kampanjoinnista ei ollut, joten äänisaalis oli yllätys. – Ongelmana oli, etteivät yhteisön ihmiset oikein luottaneet poliisiin huonojen kokemustensa vuoksi. Demariksi häntä sen sijaan sopii kutsua. Joku jähmettyy raiskaustilanteessa niin, ettei kerrassaan kykene millään tapaa vastustelemaan. Luottamus kasvoi ja tietoa saatiin kerättyä paremmin. West istuu eurooppalaisten sateenkaaripoliisien kattojärjestön EGPA:n hallituksessa ja on kuullut, miten sateenkaaripoliisien porukasta on ollut hyötyä kentällä. – Yksi iso syy siihen, että näin potentiaalia SDP:ssä oli myös Sanna Marin. West kertoo ihailleensa erityisesti Marinin rohkeutta kertoa lapsuudestaan sateenkaariperheessä. Aivan valtuustoon saakka äänillä ei ponnistanut, mutta varavaltuutettu pääsi Vaasan kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtajaksi. Hän pitää tärkeänä, että raiskaus määritellään jatkossa suostumuksen puutteen perusteella. Se oli Westin mielestä hyvin tärkeä asia sateenkaariperheille, jotka saavat alati kuulla epäilyä siitä, mitä esimerkiksi kahden äidin kasvattamasta lapsesta tulee. – Esimerkiksi viharikoksia voi jäädä paljon ilmoittamatta, jos uhri ei usko poliisin kohtelevan häntä tasavertaisesti tai ylipäätään ymmärtävän aiheesta mitään, West sanoo. West toivoo, että laaja ja monenkirjava joukko – rivipoliisista päällystöön, heterosta homoon – löytäisi yhdistyksestä reitin edistää vähemmistöjen asemaa. Uudistus on Westin mukaan hyvä myös siksi, että jatkossa uhrin ei tarvitse todistella, kuinka paljon hän on vastustellut. Lautakuntatyö ja hallintotieteiden opinnot yhdistyivät hienosti. West huomauttaa, että kun poliisi näyttäytyy monimuotoisena ja avarakatseisena ammattikuntana, jossa esimerkiksi homous ei ole tabu, myös eri väestöryhmien luottamus poliisiin voi kasvaa. LINNEA WEST sanoo, ettei pidä itseään aktivistina, vaikka hänen toimintansa toki sen sorttista onkin. HALLITUSOHJELMA SAA Westiltä kehuja juuri koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvistä satsauksista, mutta erityisesti hän toivottaa tervetulleeksi seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen. Hän sanoo suoraan, ettei puolue ole onnistunut puhuttelemaan poliiseja tai turvallisuusaloja ylipäätään
. Judosalille hän ei ole ehtinyt aikoihin, siitä ovat pitäneet huolen työt, opinnot, lapsi sekä Lahden ja Vaasan välillä sukkulointi. . Kai mä sitten harrastan nykyään kaappien järjestelyä, hän nauraa. . asuu Vaasassa De_14052020_28.indd 33 7.5.2020 10.54. rikoskomisario . – Olemme nyt täällä Lahdessa luonnon helmassa, kun pojan kanssa on helpompi mennä ulos leikkimään täällä kuin Vaasan keskustassa korona-aikaan, West kertoo laastarioperaatiosta palattuaan. Vaasan kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja . – Olen tosin saanut palautetta, etten osaa rentoutua. . West ulkoilee mielellään luonnossa. 33 Demokraatti VIDEOPUHELUN TAUSTALTA kuuluu hälinää. opiskelee Poliisiammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa . . syntynyt 1987 Merimaskussa . Olen kuulemma vähän sellainen suorittaja, koko ajan pitää tehdä jotain. . . Linnea West pyytää anteeksi keskeytystä, häviää hetkeksi kuvasta ja palaa kertomaan, että nyt on tauon paikka. Viisivuotias kaipasi äitiä onnistuttuaan pihaleikeissä saamaan verta vuotavan vekin otsaan. Jos ei ole muita hommia rästissä, aloitan vaikka kaappien siivouksen. Äänikirjat ja viinituntemuksen kartuttaminen rentouttavat kiireen keskellä. hallintotieteiden maisteri . LINNEA WEST . perhe: kihlattu ja 5-vuotias poika . European LGBT Police Associatonin hallituksen jäsen . . . perusti Suomeen sateenkaaripoliisien verkoston
Jos uutta rutiinia jaksaa jääTeksti Nora Vilva / Kuva iStock P ari kuukautta sitten Suomi paukahti korona-aikaan. Tapatutkijat puhuvat kahden viikon säännöstä. Saamme tehdä omia valintoja ja kokea, että on edes jollain alueella oman elämänsä herra. Kokemamme rajoitukset ovat mahdollisuuksien rajoituksia. Syy on tuttujen rutiinien katoaminen. llmiö syntyy, kun psykologinen perustarpeemme, autonomian tarve, on uhattuna. Siksi mökille tekee kovasti mieli TÄMÄ ON HYVÄ AIKA KYSEENALAISTAA AIKAISEMPIA VALINTOJA. – Nyt uusien rutiinien pystyttämisvaiheessa on mahdollisuus tietoisesti miettiä millaisia rutiineja uuteen arkeen haluaa. Pelkokin. On tärkeää miettiä, mitkä ovat ne arvot, minkä mukaan tätä rajoittamistoimintaa tehdään. Siksi on näitä korona-projekteja. Olenko ihmiskokeessa. Autonomian tunne ei tule siitä, että teemme jotakin koska työn puolesta on pakko. Kyse on minun itseni ja koko tämän yhteiskunnan suojelemisesta. Rutiinien avulla elo rullaa yllättävän monenlaisissa olosuhteissa. Tai jätämme jotakin tekemättä, koska sen tekeminen on poikkeuslain uhalla kielletty. Mitä tästä tilanteesta sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. Tämä on myös hyvä aika kyseenalaistaa aikaisempia valintoja, etenkin jos ne ovat ylläpitäneet stressiä ja kiirettä, Huotilainen sanoo. – Tulee tarve saada autonomian tunne jostain muualta. Tulevaisuuskin on suuri kysymysmerkki ja kaikki suunnitelmat peruttu. – Turhautumisessa on usein kyse siitä, että elämääni rajoitetaan. juuri nyt, vaikka sinne ei normaalisti tähän aikaan keväästä tulisi edes mentyä, Minna Huotilainen tiivistää. Tärkeää on elämänhallinnan tunne, että tekemämme asiat ovat meidän omia päätöksiämme. – Paradoksi tässä ajassa on, että mahdollisuus tehdä asioita tuntuu tärkeältä, ei välttämättä ne itse asiat. Yhtäkkiä olemme etätöissä, lapset kotikoulussa, harrastukset, kulttuurija viihderiennot loppu, ravintolat, baarit ja kauppoja kiinni. Niiden avulla onnistuu ruuhkavuosien pyörittäminen ja kaikenlainen jatkuva multitaskaus. Nyt kriisitilanteessa tätä autonomiaa on rajoitettu ja se on psykologinen stressitekijä. Mieleen hiipii teinivuosilta tuttu kapina ja uhma. Voimaan astuneiden sääntöjen ja rajoitusten myötä sopeutumiskykymme on joutunut ennen kokemattomaan jumppaan. 34 Demokraatti Korona opettaa Korona on pannut yhteiskuntia polvilleen, mutta aivotutkija Minna Huotilainen uskoo, että monet koronan seuraukset myös tekevät hyvää koko ihmiskunnalle. De_14052020_28.indd 34 7.5.2020 10.54. Ennakoitavat asiat eivät juurikaan kuluta henkisiä ja fyysisiä voimavarojamme. IHMINEN ON sopeutuvainen olento. Ketään ei voi nähdä, missään ei voi kokoontua, käsiä pitää pestä eikä pakoa mökillekään suositella. Nyt korona-ajassa nukuttaa ja kaikki tuntuu raskaalta. Remontoidaan kämppää, tehdään käsitöitä ja leivotaan. Miten turhauttava tilanne. Olemme tottuneet itse päättämään elämäämme liittyvistä asioista, ilman että niitä sanellaan ulkopuolelta
Jos mieli lähtee laukalle ja pelot iskevät päälle, on jo iso askel edes huomata, että oma ajattelu käy ylikierroksilla ja se olisi hyvä saada rauhoittumaan. Nyt on nimittäin mahdollisuus tehdä keksintöjä, jotka nousevat tästä poikkeustilasta. Korona-aika on jo opettanut, että todellisuudessa me kyllä pystymme siihen. Hankimme tässä tilanteessa paljon uusia, hyödyllisiä taitoja ja saamme oivalluksia. Nukkuminen ja vuorokausirytmi. Tutkimusten mukaan ahdistusta vähentää mainiosti vanha, kunnon hikilenkki. – Voi toivoa, että menemme kohti parempaa maailmaa. – On tärkeä ymmärtää, että kyse on ihan normaalista reaktiosta. Laadukas uni vaatii, että olemme päivällä aktiivisia. Kuten vaikkapa lentoliikenteen vähentäminen. Apua saa puhelimitse ja mahdollisuus on myös self-helppiin. Näistä tavoitteista on puhuttu pitkään, mutta tapaa niiden toteuttamiseen ei ole löydetty. – Meille on koronan myötä tapahtunut iso elämänmuutos. Mehän tässä nyt pelkäämme sellaista pienen pientä, näkymätöntä virusta, josta me emme edes hirveän hyvin ymmärrä, mikä se on. Se on tärkeä taito, jota voi käyttää myös jatkossa. Tule tietoiseksi rutiineista, joita olet nyt pystyttämässä. Tulee myös aika, jolloin siirrytään jonkinlaiseen koronan jälkeiseen tilaan. – Tämä pysähdys tekee varmasti hyvää koko ihmiskunnalle. Nyt niitä etsitään ja tästä korona-arjesta ne voivat löytyä, Huotilainen muistuttaa. – Olen Twitterissä käyttänyt hashtagia ”korona opettaa”. Pääsemme myös miettimään ja punnitsemaan arvojamme. Nyt voi ajatella rakentavansa sitä maailmaa, minkä haluaa pitkällä tähtäimellä rakentaa. Sekin on tärkeä viesti itselle, että minusta tuntuu tällaiselta ja tämä on normaalia. Kannattaa miettiä, voisiko tästä ajasta oppia jotakin, mitä myöhemmin voisi hyödyntää. KAIKEN EPÄVARMUUDEN keskellä Huotilainen kehottaa pohtimaan korona-ajan myönteisiä vaikutuksia. Pystytä ja pidä vuorokausirytmi kasassa päiväaikaisella aktiivisuudella ja ulkoilulla. De_14052020_28.indd 35 7.5.2020 10.54. . KUN KAIKKI menot ovat pyyhkiytyneet kalenterista ja päivät kuluvat kotiympäristössä, alkaa tuntua, että aika seisoo ja ajatukset hiipivät suurtenkin kysymysten äärelle. . – On hienoa, jos ihminen saa liikunnasta itselleen työkalun ahdistuksen hallintaan. Tämä on taas sitä ”korona opettaa” -sarjaa. Moni nykyisin tapahtuva asia tuntui vielä muutama kuukausi sitten täydeltä mahdottomuudelta. . . VINKKEJÄ HYVINVOINNIN JA HENKISEN VASTUSTUSKYVYN YLLÄPITÄMISEEN . Nyt koemme myös ärsyketulvan vähenemisen, joka mahdollistaa omien ajatusten kuulemisen. . Olemme samanlaisessa tilanteessa kuin vaikka muutossa toiselle paikkakunnalle, vauvan saamisessa tai avioerossa. Voimme tietoisesti kehittää rutiineja, joista saamme samalla myös hyvinvointia. – Sitten onkin hyvä miettiä, onko tämä sellainen rutiini, jonka haluan elämääni vai haluanko jotakin muokkausta tähän. 35 Demokraatti räpäisesti noudattaa, pitäisi sen parin viikon jälkeen muuttua helpommaksi. On tärkeää, ettei aktiivisuus ole pelkkää koneella istumista. Parin viikon päästä alkaa jo huomata, miltä uusi tapa tuntuu. Pääasia, että hengästyy kunnolla ja hiki virtaa. Kun molemmat asiat tapahtuvat samaan aikaan, niin ajattelulle tulee tilaa. Nyt on aika miettiä, mitä vanhaa haluamme viedä mukanamme koronan jälkeiseen maailmaan ja mitä emme. Tätä voi miettiä myös pitemmällä tähtäimellä. Huotilainen näkee tässä ajassa paljon mahdollisuuksia elämänlaadun parantamiseen. Kun kaikki maailman ihmiset ovat samassa tilanteessa, voi sillä olla suuri vaikutus parempaan. On ihan luonnollista, että pelkää ja kokee ahdistuksen tunteita. Ovatko ne sellaisia, mitä haluat. Moni on pitänyt tavoitetilana, että haluaisi rauhoittua, olla seesteisempi ja keskittyä hetkeen, olla läsnä
36 Demokraatti YHTÄ MIELTÄ ollaan siitä, että korona muuttaa maailmaa. Syy siihen voi olla, että ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, miten moderni rahajärjestelmä toimii. On ratkaisu lähes kaikkia valtioita kohtaavaan koronavelkaongelmaan sitten niiden anteeksianto jollain konstilla, korkea inflaatio, nollakorkoiset ikuisuusbondit, yhteisvastuu tai uusien miljardien arvoisten koronakolikoiden lyöminen, niin jokaiseen ratkaisuun kaivataan keskuspankkeja apuun. Jos tietäisivät, niin moraaliriski ja hyperinflaation mahdollisuus olisivat varmaankin paljon realistisempia skenaarioita. Kirjaimellisesti ottaen näin ei tietenkään ole, mutta jopa oikeistolaisesti virittyneet ekonomistit ymmärtävät, että ilman keskuspankin ”taikaseinän” tietokonetta tai talouden pelisääntöjen radikaalia muuttamista tästä kriisistä ei nousta. Tai toki toinen vaihtoehto on antaa EU:n hajota ja palata kansallisvaltioiden omavaraisuustalouteen. Esimerkiksi kunnilla on jo jalka vahvasti jarrulla ja sormi paniikkinappulalla, koska toimintaa ohjaavat talouskurisäännöt ovat voimassa. No, kaikki on arvaamattomissa olosuhteissa mahdollista, mutta sitten vuoden 2008 finanssikriisin kierrossa olevan rahan määrän arvioidaan tuplaantuneen, eikä inflaatiota ole silti saatu nousemaan edes kahden prosentin tavoitetasolle. Sijoittajien saati kuluttajien usko euroon tai dollariin ei ole todellakaan romahtanut, vaikka rahaa on ”printattu” järkyttäviä määriä. Mutta siihen se yhtenäisyys Suomessakin loppunee, ainakin mitä pidemmälle kriisiä eletään. Ekonomistit ovat kehitelleet useita strategioita, joilla pandemian aiheuttama kuoppa saadaan oikaistua ja vielä siten, että samoja virheitä ei toistettaisi kuin aiemmissa talouskriiseissä. Uudenlaisen talouspolitiikan muodostaminen voi olla se vaikein pala. Kuluttajille ei saa näyttää makkaran eikä rahan valmistusta KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Mutta vanhat tavat istuvat tiukassa, ja niin kauan kuin uusista ratkaisuista ei ole päätöksiä Euroopan ja valtion tasolla, niin meilläkin hiihdetään vanhoja latuja, vaikka lunta ei ole. Velkansa USA voi maksaa koska tahansa takaisin, mutta koronavirusta sillä yhteiskuntajärjestelmällä on vaikea taltuttaa. IHMISET EIVÄT TIEDÄ, MITEN MODERNI RAHAJÄRJESTELMÄ TOIMII De_14052020_28.indd 36 7.5.2020 10.54. Tuskin Merkelkään sitä haluaa. Niiden noudattamisella hyvinvointi romautetaan Suomesta hyvin nopeasti. Monet vetoavat hyperinflaation mahdollisuuteen, kuten Weimarin Saksassa tai Zimbabwessa, joissa alettiin painaa rahaa ihan tuelta rahoitusongelmien ratkaisemiseksi. ISOIN ONGELMA oikeiston näkökulmasta lienee psykologinen: miten nyt yhtäkkiä voitaisiin myöntää, että raha onkin todellisuudessa rajaton hyödyke keskuspankille, valtion velkaantuminen ei olekaan silkkaa myrkkyä ja niitä ei tullakaan koskaan maksamaan takaisin. Rahaan pätee sama sääntö kuin makkaraan – se maistuu niin kauan kuin sen valmistusta ei näe. OIKEISTO JAUHAA jo ikivanhaa mantraansa, kuinka velat on aina maksettava, raha ei kasva puissa eikä tule seinästä. TRUMPISTA VOI sanoa paljon pahaa, mutta hän ymmärtää, ettei USA:n alijäämillä tai dollariveloilla ulkomaille ole suurta merkitystä, vaan tärkeämpää on pitää huolta tuotantokoneistosta
Ja ihmisistä, joiden kanssa saan täällä puuhastella ja elellä. Olen kiitollinen siitä, miten hyvä onni minulla on ollut monissa asioissa. Toivottavasti saan elää tosi pitkään ja kokea paljon tätä kaikkea. Elämä on mennyt juuri miten sen on kuulunut mennä, miten se on halunnut minua kuljettaa. Siihen samaan tyyppiin, joka siellä lapsesta saakka on ollut. Olen saanut kokea onnea niin paljon, että pystyn luottamaan, että se myös jatkuu, elämä kantaa ja kaikki on mahdollista. N äen peilissä oman elämäni päähenkilön, joka seikkailee täällä maapallolla. Suurimpana tunteenani on kiitollisuus. Olen kiitollinen siitä, että minulla on yhteys sisimpääni. Kaikki mitä on tapahtunut, on tapahtunut juuri oikeassa järjestyksessä, oikeaan aikaan. On niin paljon asioita, mihin ei voi itse vaikuttaa, ja niinpä sitä voi vain heittäytyä ja elää. Se kaikki on kuitenkin vain kuorta, joka on sisimmän suojana. En ajattele ikää. Sehän on vain ihanaa, että elämän hetket näkyvät nahassa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_14052020_28.indd 37 7.5.2020 10.54. Tärkein meissä on tämän suojanahan alla. Avoimin ja uteliain mielin katselee tulevaisuuteen, jokaista uutta päivää. 37 Demokraatti Emilie Uggla 39-vuotias Demokraatin entinen AD, nykyisin Tekijä-lehden graafinen suunnittelija. Sehän on koko tämän elämän pointti, mitäpä minä täällä yksinäni tekisin. Olen tosi kiitollinen siitä, että haaveeni ovat toteutuneet ja vielä enemmänkin. Joskus kun katson peiliin, rupean zuumailemaan jotain silmäryppyjä. Täällä nahan sisässä on hyvä olla. Kiitollisuus kaikesta menneestä, kaikista päivistä mitä olen saanut täällä viettää. Uteliaana katson, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Silmärypyt ovat sitä, että on saanut nauraa, viettää ihania kesäpäiviä auringossa, juhlia, valvoa liikaa, nukkua liian vähän, imettää öisin vauvoja. Olen iloinen, että pystyn edelleenkin luottamaan elämään jopa vähän sinisilmäisesti, niin kuin lapsena. Olen superkiitollinen, että saan katsoa maailmaa näillä silmin. Onneksi tajuan nopeasti, miten turhaa se on
Kuva otettu ennen varsinaisen turvaväliajan alkua). De_14052020_38.indd 38 7.5.2020 12.18. (Huom. 38 Demokraatti Työväen Näyttämöiden liiton puheenjohtaja Tarja Filatov ja toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen eivät ole vaipuneet epätoivoon, vaikka pandemiapirulainen pakotti perumaan kaikki liiton 100-vuotsjuhlinnat tältä keväältä
Teksti Rolf Bamberg / Kuva Nora Vilva KULTTUURI De_14052020_38.indd 39 7.5.2020 12.18. 39 Demokraatti Matalan kynnyksen asialla Satavuotiaan Työväen Näyttämöiden liiton veturit vaalivat perintöä, jonka mukaan teatteri ja kulttuuri kuuluvat kaikille
Vaan tulikin Iso K ja pani hyrskyn myrskyn. 40 Demokraatti ”TEATTERIA TEHDÄÄN TYÖSTÄ, TYÖN MUUTOKSESTA, SISÄLLÖSTÄ, JAKSAMISESTA, VAIKUTUKSISTA, TULOKSISTA... Ensi vuonna huipentuva kolmas Nuori Näyttämö hanke ei ole kärsinyt poik keustilanteesta, sillä se etenee aikatau lussa. Annukka Ruuskanen De_14052020_38.indd 40 7.5.2020 12.18. TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN liiton pu heenjohtajana vuodesta 2000 toiminut kansanedustaja Tarja Filatov ja liiton toiminnanjohtajana organisaatiota vuo desta 2015 pyörittänyt Annukka Ruuskanen ehtivät juuri koronasulun kyn nyksellä toviksi saman pöydän ääreen pohtimaan suomalaisen työväen ja har rastajateatterin asemaa yllekirjoittaneen toimittajan yltiöpäisesti asettamalla aika jänteellä eilentänäänhuomenna. Kun yleisötapahtumat on pitänyt perua koko maassa, sinne menivät tältä keväältä TNL:n satavuotisjuhlintaan liittyvät hil peät juhlailtamat Helsingin työväen talossa, juhlaseminaari Tampereella sekä teatterikorkeakoululaisten ja Tampereen yliopiston näyttelijäopiskelijoiden yhteis työnä valmistuneen Ehdotuksia 2020-luvun työväenteatteriksi esityskiertue. TYÖ JA SEN TEKIJÄT NÄKYVÄT SISÄLLÖISSÄ.” Tarja Filatov T ästä piti tulla Työ väen Näyttämöiden liitolle riemukas ke vät. TYÖVÄENTEATTERI TNL oli äskettäin mukana sonnustamassa poikki/kaikkitaiteilija Reijo Kelan maineikasta Hiljainen kansa -installaatiota vappukuosiin Suomussalmella. Lapsiperheiden harmiksi myös perin teinen toukokuinen ilopilleri, lastenteat terifestivaali Kuulas Kouvolassa on myös jouduttu siirtämään, mutta sitä herkkua on tällä kertaa luvassa syyskuun lopulla. Heti alkuun on syytä laittaa perusasia järjestykseen. Mikko-Olavi Seppälän kirjoittama satavuotishistoriikki saatiin painosta juuri ennen koronakriisin puhkeamista, ja se on ehdottomasti tutustumisen ar voinen (arvio Demokraatin numerossa 8/2020). Liiton satavuo tisuutta oli suunni telmissa juhlistaa monin tavoin. Satavuotisjuhlanäyttely ehti olla Teat terimuseossa auki reilun kuukauden, mutta sen oli alunperinkin määrä siir tyä syksyksi Tampereelle työväenmuseo Werstaseen, joten siihen pääsee vielä tu tustumaan. Hankkeen seuraava kierros, kuudessa teatterissa (Helsingin, Lahden, Turun ja Kokkolan kaupunginteatterit sekä Kou volan teatteri ja Kansallisteatteri) järjes tettävä valmiiden esitysten katselmus on luvassa ensi keväänä ja päätösfestivaali komeasti Kansallisteatterin suurella näyttämöllä toukokuun lopussa 2021. Siis se, mitä epitetti ”työ väen” teatterikontekstissa TNL:n vetu reille tarkoittaa. Hakemuksia ammattiteattereiden tuella valmistettavien esitysten tekemi seen tuli 36 ryhmältä eli ennätysmäärä. Ne kaikki on kuitenkin aikomus järjes tää ensi vuonna – toki 101vuotisjuhla kin komealta kuulostaa
41 Demokraatti – Historia on tunnettava, jotta osaa pitää huolta tulevasta. Filatov nostaa kärkeen yhdenvertai suuden ihanteen, johon liittyy myös teat terin harrastajien ja ammattilaisten yh teistyö. Idelogisemmalla puolella hän nostaa esiin TNL:n strategiaan kir jatut arvot: yhteisöllisyys, taiteellinen vi reys, vahvistava, vuorovaikutteinen sekä aloitteellinen ja ennakoiva. Kuva tämän talven festivaalilla nähdystä Tikkurilan Teatterin Niskavuoren naiset -esityksestä. Kyllä vain voi. Myös yhteistyö ammattilaisten ja harrastajien välillä on perua varhaisilta vuosilta, luettelee Tarja Filatov alkuun. Voiko ajatella, että TNL:n jäsenteatterit toteuttaisivat tänä päivänä jotain yhteiskunnallista tai jopa ideologista tehtävää. TNL:n festivaaleilla esimerkiksi on nähty vanhoja klassikkotekstejä, jotka on hienosti päivitetty nykyaikaan. – Vanhaa perua on myös rohkeus ko keilla ja ottaa kiperiä asioita puheeksi. Ruuskasen mielestä juuri ammatti laisten ja harrastajien toiminnan yhdis tyminen on elänyt läpi läpi sadan vuo den historian. Siis ajatusta siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille sosiaali sesta tai taloudellisesta asemasta riippu matta. Filatovin mielessä se kiteytyy käsitteisiin vapaus ja edelläkä vijyys. Toi von, että työväenteatterilaisia ja TNL:n jäsenteattereita yhdistää jonkinlainen heimoajattelu, jonka keskeisinä arvoina ovat muun muassa tasaarvo, solidaari suus ja yhteiskunnan heikompiosaisten kin äänen kuuluviin saattaminen. Minulle se merkitsee myös sitä, että jokaisella on mahdollisuus olla ylei sönä ja teatterintekijänä. – Nykyajan työväkeen kuuluu myös esimerkiksi kulttuurin ja taiteen alo jen prekariaatin edustajia, jotka voivat yhtä hyvin tehdä työväenteatteria, jonka muodot ja sisällöt voivat olla täysin uutta luovia. Työväenteattereilla ja niiden emo liitolla oli omat moninaiset tehtävänsä 1920luvun Suomessa, esimerkiksi työ väestön kapinassa nujerretun itsetun non vahvistajana. Toivon, että teatterilla on kyky olla herättäjiä siinä, miten jälleenrakennus tapahtuu ekologi sesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kes tävällä tavalla. – Sitten kun siirrymme koronan jäl keiseen aikaan, Suomi, Eurooppa ja ehkä koko maailma joutuvat ajattele maan monta asiaa uusiksi. Annukka Ruuskanen komppaa ja lisää: – Ajattelen tuota työväen asiaa teat teritoiminnassa samojen arvojen äärelle kokoavana yhteisöllisyytenä enemmän kuin yksittäisten esitysten sisältönä. – Nämä arvot ovat muodostaneet TNL:n sisällöllisen perustan koko sen historian ajan, vaikka termit ovat osin vaihtuneet ja yhteiskunta ympärillä on muuttunut. Ruuskasenkin mielestä tämän päivän työväenteatteri on muodoltaan matalan kynnyksen teatteria. VAIKKA MAAILMA on ihan erilainen kuin TNL:n toiminnan käynnistyessä 1920luvulla, ja erilaisemmaksi näyttää koko ajan muuttuvan, löytyy asioita ja arvoja, jotka ovat eläneet liiton toimin nassa sen perustamisajoista tähän päi vään asti. TNP/Pihla Liukkonen De_14052020_38.indd 41 7.5.2020 12.18. Nuorten näytel missä näkyy edelläkävijyys ja yhteiskun nan hiljaisten signaalien tunnistaminen. – Vapaus tehdä teatteria ilman suur ten yleisöjen pakkoa. Jo 45 kertaa järjestetyt Työväen Näyttämöpäivät ovat yhä TNL:n merkkituote ja näyteikkuna suomalaisessa teatterielämässä
Niin ei saa käydä, kiteyt tää Filatov kohottavasti. Ammattiteattereiden tuotantokoneis tot eivät ole ihan niin ketteräliikkei siä kuin harrastajateattereissa, joten ne eivät välttämättä pysty reagoimaan päi vän puheenaiheisiin ja ajassa lliikkuviin teemoihin kovin nopeasti. 42 Demokraatti Esimerkiksi Mikkelissä Työväen näyttä möpäivillä on nähty paljon yhteiskun nallisia teemoja, jotka vasta muutaman vuoden päästä ovat olleet laajemmin po litiikan agendalla. Toiminnanjohtaja muistuttaa, että TNL:n jäsenistössä on edelleen yli 20 ammattiteatteria ympäri maan, isoja ja pieniä, Turun kaupunginteatterista Ka jaanin kaupunginteatteriin. Meillä on jo Kuulasfesti vaali, joka tarjoaa esityksiä päiväkoti ja kouluikäisille – ehkä tulevaisuudessa voimme tarjota ohjelmistoa myös van hainkodeille, pohtii Filatov. – Niissä tehdään paljonkin esityksiä yhteiskunnallisista aiheista, jotka käsit televät työväenteatterille keskeisiä ar voja. Teatte rissa ihminen katsoo ihmistä, ja sitä me tarvitsemme tämän kaiken kiireen ja läs näolemattomuuden keskellä. KUN TYÖVÄEN näyttämöiden liittoa perustettiin, maassa riitti niin sano tusti väriä tunnustavia eli työväenteat teriksi nimettyjä ammattinäyttämöitä joka lähtöön. Vuosikymmenten saa tossa ne fuusioituivat toisiin teatterei hin, muuttivat nimiään, jotkut profii liaankin. – Kirjan nimi on Parempi ihminen, parempi maailma – jo siitä voi lukea, että uskomme sekä ammatillisen teatte rintekemisen että teatterin harrastami sen olevan sekä yksilölle että yhteiskun nalle hyvää tekevää toimintaa. – Pilvet ovat tummia, mutta ne pitää puhaltaa pois. Satavuotias liitto on hyvässä iskussa, vaikka toki toiminnassa on aina kehittä misen paikkoja. – Teatterin ja kaiken kulttuurin edun valvontaa voi aina tehdä paremmin. TNL:n johto kaksikko uskoo, että sanomisen halusta se ei jää kiinni. Ruuskanen kehuu yhtä TNL:n menes tystarinaa. Moni nykyisistä isojen kau punkien kaupungin teattereista on työ väenteatteripohjainen. Yhä edelleen työväki on kansan enemmistö. Homma toimii hienosti, ja avaa uusimpia teatterintekemisen muo toja sekä nuorille tekijöille että katsojille. Yksi esimerkki on Nuori Näyttämö hankkeemme. Ehkä väestön ikääntymisen myötä voisi ajatella, että ikäihmiset huomioitaisiin paremmin. TNL pyrkii omalta osal taan auttamaan harrastajajäseniään ja kamalla syksyllä isomman potin projek tiavustuksia, toiminnanjohtaja lupaa. Tällaisiin tilanteisiin tietysti toivoisi yhteiskunnalta kykyä subven tointiin. Tilakulut ovat viime ai koina koituneet joidenkin ryhmien on gelmaksi, kun jotkut omistajatahot ovat alkaneet vaatia tiloista markkinahintai sia vuokria. Taide edis tää aktiivista kansalaisuutta, ja sillä on yhteys elämänlaatuumme ja onnellisuu teemme – tämänkö me päättäisimme säästää pois. – Suurin haaste teattereille, teatterin johtajille on talous, joka saattaa pakot taa etsimään kevyttä ohjelmistoa, jolla pyritään varmistamaan lipputuloja. Mitä arvoa on yhteiskun nalla, jossa kulttuuri näivettyy. Tai mieluummin hieman edellä. – Harrastajat laskevat harvoin toimin taansa suurten ulkopuolisten avustus ten varaan, koska palkkakulut ovat hy vin maltillisia. Syksyllä kaikki on toisin, lupasi puo lestaan elokuvansa nimessä muuan kes kisuomalainen harrastajanäyttämön kasvatti, ja tuohon Mikko Niskasen leffaotsikkoon on nyt vain uskottava. Filatov kiinnittää huomion työväkisa nan syvimpään sisältöön. Ruuskasen tulokulma on pykälän prag maattisempi. Filatov uskoo että ammattiteattereissa kasvaa tarve muutokseen – on etsittävä uutta identiteettiä, vikkelyyttä. – Teatteria tehdään työstä, työn muu toksesta, sisällöstä, jaksamisesta, vaiku tuksista, tuloksista... – Nyt vallitseva koronatilanne vaikut taa todella ikävästi myös moniin harras tajateattereihin, koska suuri osa kesä teattereistakin on peruttava ja lipputu lot menetetään. Hän on myös noteerannut, että teatteriyleisöstä on tullut – siis ennen koronaa – entistä liikkuvampaa. Kulttuurikentän taloustilannetta poh dittaessakin kaksikon ajatukset vievät valoa päin. Nimessään työ väen tunnuksia kantaa ammattipuo lella enää perinteikäs TTT, Tampereen Työväen Teatteri. Mi nusta hyvä esitys voi olla sisällöltään ja muodoltaan vaikka kuinka painava ja sa malla viihdyttävä – esimerkkeinä vaik kapa monet Esa Leskisen, Kristian Smedsin ja Leea Klemolan teokset, Ruuskanen listaa. – Olemme avoimia kaikille kehitys hankkeille, ja mielellämme mukana uusien konseptien äärellä. Mutta miten työväenteatteriperinne elää nykypäivänä ammattiteatteriken tässäa. Syksyn mentyä on TNL:ssä lupa irrottaa käsijarru ja pitää ne lykätyt 100vuoti sbileet. VAIKKA PANDEMIAPIRULAINEN tär veli TNL:n tämän kevään juhlaaikeet ja vaikka kulttuurinkin toimintakentässä taloudelliset tulevaisuusnäkymät ovat juuri nyt ankeat, eivät Annukka Ruuska nen ja Tarja Filatov vaivu synkkyyteen. ”OLEMME AVOIMIA KAIKILLE KEHITYSHANKKEILLE, JA MIELELLÄMME MUKANA UUSIEN KONSEPTIEN ÄÄRELLÄ.” Annukka Ruuskanen TYÖVÄENTEATTERI De_14052020_38.indd 42 7.5.2020 12.18. Työ ja sen tekijät näkyvät sisällöissä. Tärkeä asia ammattipuolella on ol lut myös matalan kynnyksen ylläpitämi nen lipunhinnoilla, jotta teatteri tosiaan kuuluisi kaikille, Ruuskanen sanoo. Siinä ovat yhdessä mukana maan eturivin näy telmäkirjailijat, ammattiteatterit ja nuo ret harrastajat. Ruuskanen löytää yhden vastauksen liiton 100vuotisjuhlakirjan kannesta. – Se menee sinne, missä ollaan ajassa kiinni
Vahvistamattomien tietojen mukaan tämän vuoden saldo olisi ollut 20 rovetta. Tämä katsomokohtaus on fiktiota, mutta sekin on jäänyt pysyvästi muistin syövereihin. Vaikka tappio on saattanut syödä miestä, ja tappiota on sanottu karvaaksi, harvoin toinen sija urheilussa on koitunut suureksi voitoksi; joka vuosi sitä muistellaan samaan hengenvetoon, kun pohditaan, kuinka monta rovetta mämmiä Mieto on pääsiäisen aikana ehtinyt syödä. Yleisön joukossa oli julkkiksia ja poliitikkoja, jotka seurasivat innostuneesti lavan tapahtumia. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että puolitoista vuotta konsertin jälkeen Mandela (1918–2013) vapautettiin 27-vuotisesta vankeudesta. Kohtaus on yksi elokuvan mieleenpainuvimpia, ja kertoo katsojalle paljon ilman sanoja. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kaikki ei ole sitä, miltä näyttää, vaikka usein asia on juuri niin kuin, miltä se näyttää. Tuubista löytyi monia videoita konsertista, mutta ei tätä pätkää. 11.6.1988 Lontoon Wembleyllä järjestettiin Nelson Man dela -konsertti. Ehkä se on poistettu, tai sitten en osannut etsiä sitä oikealla tavalla. Hän nousee äkkiä ylös, alkaa hymyillä ja osoittaa suosiotaan muiden mukana. TOINEN KATSOMOEPISODI löytyy Alf red Hitchcockin ohjaamasta elokuvasta Muukalaisia junassa (1951). Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021. Mutta hän tekee sen liian myöhään. 0,5 miljardia on 0,01 sekuntiin verrattuna varsin suuri luku, tosin pelkkinä numeroina kirjoitettuna ero näyttää mitättömältä. Meille suomalaisille kyseessä on varsin tuttu aikajana Lake Placidin talviolympialaisista. Silloin, 17.2.1980, Juha Mieto hävisi 15 km:n hiihtokisan ruotsalaiselle Thomas Wass bergille yhdellä sadasosasekunnilla ja tuli toiseksi. Miljoonat ihmiset näkivät sen. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni De_14052020_43.indd 43 6.5.2020 13.38. Konsertti nähtiin myös televisiossa lähes 70 maassa. Silmänräpäys riittää murentamaan poliitikon uskottavuuden. Mitä tapahtuukaan, kun tämä yksi hapannaamainen poliitikko huomaa, että nyt tv-kamera poimii kuviin ryhmän, jossa hän istuu. Tänään, Demokraatti-lehden ilmestymispäivänä, siihen on aikaa 340 päivää. Eräässä pienehkössä ryhmässä kaikki hymyilevät ja taputtavat, paitsi yksi. Se kesti 11 tuntia, ja 83 artistin joukossa olivat muun muassa Stevie Wonder, Sting, Eric Clapton, Eurythmics ja Dire Straits. Tuohon määrään päiviä mahtuu melkoisesti kohtalokkaita sadasosasekunteja. Mielikuviin jää se, että hän reagoi vasta, kun huomaa kameran kuvaavan. Niin on, jos siltä näyttää on Luigi Pirandel lon näytelmä vuodelta 1917, ja lausahdusta käytetään usein myös politiikan pelikentillä. Ja kas, taas hujahti yksi silmänräpäys. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että vaaleihin on vielä runsaasti aikaa. 43 Demokraatti KAIKKI EI OLE SITÄ, MILTÄ NÄYTTÄÄ, VAIKKA USEIN ASIA ON JUURI NIIN. Kohtalokkaat silmänräpäykset S adasosasekunti ei ole kovin pitkä aika. Kun eräässä kohtauksessa yleisö seuraa tennisottelussa pallon liikettä pelaajien välillä, yksi mies istuu yleisön keskellä jäykkänä ja katsoo tuimasti vain eteensä. Koetin löytää klippiä YouTubesta, mutta en onnistunut. Katsojia oli yli puoli miljardia. SALLITTAKOON VIELÄ yksi päivämäärä. Muutkin kuin minä näkevät, mitä juuri tapahtui. Lyhyempi kuin silmänräpäys. LISÄÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ
Mutta kuten aina, kansa vastasi uhmalla. Moraalisena perusteluna esitettiin ”tanssia yli hautojen”: kun miehet olivat linjoilla hengenvaarassa, nuorison ei sopinut ilakoida kotirintamalla. Erityisen hanakoita nurkkatanssien väkivaltaiseenkin hajottamisen olivat liikkuvan poliisin, ”lentävien” patrullit, koska ne eivät tunteneet paikkakuntalaisia. Molemmissa takana oli kansaa ohjailemaan tottuneen sivistyneistön huoli kansakunnan moraalista, käsitys, että ilman nautintojen rajoituksia rahvas sortuu paheisiin ja turmioon. Sinänsä epäeroottiseksi uskotun sukupuolen katsottiin olevan alttiimpi seksihoukutuksille kuin miesten. Tanssikiellon rikkomisesta rangaistiin yleensä sakoilla, muutamassa uusimistapauksessa vankeudella. Tansseissa itsessään tapahtui useita tappoja puukoin ja pistoolein, mitkä lehtien julkistamina lisäsivät painetta ilmiön juurimiseen. 44 Demokraatti Laittomat tanssit Sikojoen sillalla Sota-ajan tanssikielto oli naisten siveyskontrollia Teksti Kari Sallamaa Kuva Työväen arkisto T alvisodan monista seurauksista yksi oli tanssikielto, jonka valtioneuvosto asetti 7.12.1939 ollen voimassa syksyyn 1948. Mutta se oli näennäissyy: elokuvateattereita ei suljettu, vaikka niissä oltiin paljon tiiviimin kuin tanssilattialla. Näissä ratsioissa sai kaksi henkeä surmansa vahingonlaukauksista. Kosketuskammoisessa suomalaiskulttuurissa parien liiallinen läheisyys oli vaarallista; paritanssi nähtiin pelkkänä esileikkinä. Kotirintaman kunto lepäsi naisten harteilla. Viranomaiskontrolli vaihteli alueittain riippuen poliisin virkaintoisuudesta. Kieltolakiaikana kadun ja polunpään mies osti pirtulekkerinsä ja piikatyttö hyppäsi nurkkatansseissa. Kirjan tekijäpari, tamperelaisia sotahistorioitsijoita, vertaa sitä vuosien 1919– 1932 kieltolakiin. Oman pitäjän vallesmanni saattoi katsoa läpi sormiensa kylän nuorison iloa. Ja häpeää, koska ajan journalistisen tavan mukaan lehdet nimesivät tuomitut. Syy oli moralistinen. Tanssikielto on nuorten naisten historiaa, monet sen rikkomisesta tuomitut olivat 15–18-vuotiaita tyttöjä. Mutta kaiken kaikkiaan poliisit ajan mittaan turhautuivat määräyksen valvomiseen, koska se söi resursseja vaarallisempien rikkomusten torjunnalta. Marko Tikka & Seija-Leena Nevala: Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 Atena 2020. Kielletyt leikit -kirjan tekijät Marko Tikka ja Seija-Leena Nevala näkevät tässä kaksinaismoralistisessa asenteessa huolen ilmiöstä, jota itse olen kutsunut kansakunnan kohduksi. TANSSIKIELTOA EI kumottu välirauhan aikana, ja erityisen tarkasti sitä valvottiin jatkosodassa. Vaikka sakot eivät olleet yhtä kovia kuin esimerkiksi salakaupasta, monelle köyhälle tytölle ne tiesivät ankeita aikoja. KIRJA KIRJAT De_14052020_44.indd 44 7.5.2020 11.01. Uhkana olivat sukupuolitaudit, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset raskaudet sekä uskottomuus, koko synnin taakka. Kieltoa puolusteltiin myös turvallisuudella pommitusuhan takia. Tanssikiellolla oli pitemmät juuret fennomanian synnyttämien kansanliikkeiden alusta 1880-luvulta. Kyse ei ollut pikkuilmiöstä, rangaistuja oli kaikkiaan noin 16 000. Näin laajana se on ainutlaatuinen maailmassa. Erityisesti uskonnolliset piirit ja raittiusliike vaativat alkoholin saannin ja tanssitilaisuuksien rajoituksia, nuorison johdattamista terveempiin harrastuksiin
45 Demokraatti TYÖVÄENLIIKE SUHTAUTUI perinteisesti tanssimiseen porvareita myönteisemmin siitäkin syystä, että se toi pääsylipputuloja järjestöille ja työväentaloille. Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Muste-Maalari (Ano Airisto) kritisoi toistuvasti tanssipannaa järjenvastaisena. Nytkin juhlimista tappion raunioilla, ”räikeätä juutalaista ja neekerijazzia” paheksuivat konservatiivis-kristilliset piirit. Toki koko työväen liike ei ollut samassa kuorossa: kieltoa kannattivat raittiusliitto ja kristillinen työväenliike. Ja ripaskaa panneet venäläiset. Sisäministeri Aarre Simonen poisti saman vuoden syksyllä tanssikiellon ensin ykkösluokan ravintoloista, ja vähitellen kaikki telkeet purettiin. Sodasta toipuvat suomalaiset saivat nauttia vapauden esimakua 9.5.1945 Helsingin Rautatientorin rauhantansseissa. Niitä kyllä oli, mutta spontaaneja nurkkatansseja, joissa kävi runsaasti sotilaita. kunnallisjärjestön kokouksessa 2.4.1943 tanssikiellon purkua, koska se lisää viinankäyttöä ja levottomuutta. Rintamamiehet osallistuisivat mielellään lomalla tansseihin, jos sellaisia olisi. Sekä pahamaineinen sotaratsu Palle, (majuri Reino Palmroth), joka tästäkin laati kupletin. Sos.dem. Sos.dem. Ne soittivat sota-aikana paheksuttua tai kiellettyä anglosaksista tanssimusiikkia. TUL:n pääsihteeri Väinö Leskinen vaati Helsingin sos.dem. Tarvittiin rauhan tulo, jolloin yleiset tanssit vapautettiin vuoden vaihteessa 1944–45, huviveron piiriin, mutta ravintolatanssi oli edelleen kiellettyä. eduskuntaryhmä ehdotti keväällä 1948 tanssien täydellistä vapauttamista kokoomuksen ja maalaisliiton kristillisten voimien yhä vastustaessa. De_14052020_44.indd 45 7.5.2020 11.02. Suomessa oli juuri loppunut saksalaissota ja Euroopassa koko maailmansota. lehdet, kuten Sosialisti Turussa, Tampereen Kansan Lehti ja Oulussa Pohjolan Työ vaativat tanssikiellon kumoamista tai höllentämistä. Mutta juhlinnan tarpeen osoitti kymmenientuhansien tanssinhaluisten massa. Voi sanoa, että sodan hävisivät tanssikielteiset maat Saksa ja Suomi, kun taas tanssia mielialaruiskeena suosineet anglosaksit voittivat. HTY:n torvisoittokunta esitti Suomen ja liittoutuneiden kansallislaulut, sitten pääsivät ääneen nuoret bigbandit torin eri kulmilla. Liikunnallinen huvi oli paljon terveellisempää kuin korttipeli tai kadulla vetelehtiminen
Unto Vesa pääsee avaamaan toisen asteriskitehtävän purkamisen. Tuo muuri muotoutui Brinkille symboliksi ja vertauskuvaksi sille, miten ’ihmiset yrittävät – turhaan – suojella itseään vierauden kokemukselta: vierailta ihmisiltä, vierailta ajatuksilta, vierailta arvostuksilta, oudoilta elämänmuodoilta’. ”André Brink (1935–2015) kuoli juuri, kun hänet oli vihitty Belgiassa kunniatohtoriksi. Esimerkiksi kun hän ei nuorena Etelä-Afrikassa saanut julkaisulupaa afrikaansinkieliselle kirjalleen Katson pimeään, hän alkoi kirjoittaa englanniksi. Turhan tuttu ilmiö ja vahingollinen asenne nykymaailmassakin. Hänelle menestykset koituivat usein ongelmiksi ja vaikeudet onneksi. Klaus Taubert kertoo romaanin esipuheessa, että paluumatkallaan Lahden kirjailijakokouksesta kohti Etelä-Afrikkaa vuonna 1981 Brink jäi lomalle etelä-Ranskaan ja siellä löysi provencelaisen kylän lähettyviltä jäänteitä muurista, jonka talonpojat olivat 1700-luvulla rakentaneet ruttoa vastaan. Kaikki hänen teoksensa ovat tyyliltään myös ns. 46 Demokraatti Muurin suojaan vierauden kokemuksilta S iihen nähden, kuinka suosittu tämänkertainen visakirjailija Suomessakin oli, aika valjuksi jäi ropina vastauslaarissa. hyviä lukuromaaneja.” Sirpa Taskinen mainitsee kirjailijan myötäja vastamäkien seuraukset. Brink on ollut Suomessa hyvin suosittu kirjailija, jonka teosten myötä lukijat ovat saaneet hyvän kuvan Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmän julmuudesta. Ja onhan teoksessa heti alkuun mottoinakin viisi sitaattia maailmankirjallisuuden ruttokirjallisuudesta Decameronesta alkaen. Brinkille oivallus avasi häntä 1960-luvulta asti askarruttaneen ongelman ihmisen yhteiskunnallisesta sitoutumisesta, valinnoista ja vapaudesta – ja johdatti Ruttomuurin kirjoittamiseen. ”Andre Brinkin Ruttomuuri on nimeltäänkin kovin ajankohtainen. Siitä alkoi maailmanmenestys De_14052020_46.indd 46 6.5.2020 18.42
* * * Jari-Pekka Vuorela kirjoittaa: ”Paul, Provence ja kulkutaudit toivat aika helposti mieleen André Brinkin teoksen Ruttomuuri. Sitten opposition ääni – V.-P. Lopuksi vielä esille Matti Kärkkäisen kysymys. Joskin ajankohta ja paikka eroavat. Hän oli myös lehtimiestaustaisena monipuolinen kirjoittaja ja osasi lähestyä keskenään erilaisia kohderyhmiä. Sepä siitä. ”Missään ei liene luetteloa tässä visassa käsitellyistä kirjailjoista. klo 12 sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi Kahdelle kirjapalkinnot. Se on verinen tarina.” monine palkintoineen ja Nobel-ehdokkuuksineen. Brink oli ikänsä niin rotukuin muunkin sorron vastustaja.” Ranskan kulttuurin tuntija Ossi Lehtiö liikkuu kartalla: ”Kirja on alkuperäiseltä nimeltään Die muur van die pes. ”– Nyt minä en ymmärrä, sanoi piispa vaisusti. Työläiset karkoitettiin kylistään ja ajettiin tehdaskaupunkeihin. Salminen ei Brinkin kirjoista syty. No, niin pitkälle ei sentään vieläkään jouduttu, että visakallo olisi joutunut ruinaamaan kirkonmiehiltä apua.” Mutta löytyihän se oikea vastaus lopulta. Kun koneet ja tehdastuotantojärjestelmä otettiin käytäntöön kahdeksannentoista vuosisadan loppupuolella, työtätekevien ihmisten suuret joukot joutuivat lähtemään maalta. Perhe-elämä lakkasi olemasta. Olot olivat hirvittävät. – Sallikaa minun sitten selittää. Camus’n Algerian sijasta tämä teos sijoittuu Vaucluse-vuoristoon, josta käytetään usein nimitystä esi-Alpit, eli se sijaitsee Välimeren ja varsinaisten Alppien välisellä alueella.” Mauri Panhelainen taas ei juuri Camus’ta pidemmäs tällä kertaa jäljityksessään päässyt. Sen keskeinen teema on varmaankin saanut vaikutteita ranskalaisen filosofin ja kirjailijan Albert Camus’n teoksesta Rutto. (rb) De_14052020_46.indd 47 6.5.2020 18.42. ”Brinkiltä olen lukenut, ihmisikä sitten, tasan yhden teoksen: Katson pimeään (alkuteos 1973). Voi tietysti olla epäreilua hylätä kirjailija yhden kirjan perusteella. ”Kovin monta kertaa ei usko ole ollut koetuksella näissä etsinnöissä. Kirjan ruttoa on pidetty symbolina apartheidille, jota Brink tuotannossaan vastusti voimakkaasti.” Eero Reijonen kertoo vastauksensa aluksi, että koville otti. Värillinen Andréa on kotimaassaan Etelä-Afrikassa kokenut nöyryytyksiä suhteestaan valkoiseen mieheen, Pauliin. 47 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 8 Visakirjan myöhäisemmän, 1970-lukuisen suomennokseen esipuheen kirjoittanut superlatiivisen hehkuttamisen mestari totesi kirjailijasta, että hän ”oli kaikessa vapauden rakastaja, Vapauden suurella kirjaimella”. Viimeisin päivitys on 25-vuotisjubileen ajalta marraskuulta 2017, löytyy verkosta https://demokraatti.fi/kirjavisa-juhlii-25-vuoden-taivaltaan-tyolaiskirjallisuuden-perusteos-siivitti-uudelle-neljannesvuosisadalle. Rutto on tietysti myös symboli, kuten Albert Camus’lla aikanaan. Ikävä sanoa mutta siitä on jäänyt vahva negatiivinen muistijälki, sen verran luotaantyöntävän vaikutuksen tekosyvällinen ihmissuhdefilosofointi tuolloin teki. Palkinnot Unto Vesalle ja V.-P. Mielipiteeni pysyy kuitenkin järkähtämättömänä – kunnes toisin vakuuttavasti todistetaan.” Todistuskappaleiksi visaukko suosittaa vaikka romaaneja Sateen enteitä ja Terroriteko. Äidit ja lapsetkin pantiin tekemään työtä uusien koneiden ääreen. Myöhemmin mukaan tulleille siitä olisi iso apu varsinkin tässä tilanteessa, kun kirjoja ei voi lainata.” Listaa on julkaistu aina viiden vuoden välein. Vastaukset viimeistään 18.5. Vappupäivänä, jopa saunan ajatushautomossa käsiteltynä, pulma näytti niin visaiselta, että avun ruinaaminen ylimmältä tietolähteeltäkin oli hilkulla. Kuka, mikä teos ja mitä muuta. Kirjavisassa etsityssä kirjassa Ruttomuuri Andréa vaeltaa Provenceen, jossa hänen ystävänsä Paul tekee elokuvaa ruttomuurista. Vanha työjärjestelmä luhistui. Kun ne kirjastot nyt eivät ole avoinna, ei pääse vilkaisemaan täsmällistä sivunumeroa – ainoa kotihyllyn Brink on Sateen enteitä. Salmiselle, ja runsaampi purku taas verkkoversiossa
Korona-aika muokkaa kieltäkin, ja laumasuojan tapauksessa myönteisesti. Ilmaus ”määräykset ja suositukset” kattaa minusta aika hyvin kaikki kansalaisille suunnatut toimintaohjeet: sekä ehdottomat että omaa harkinnanvaraa jättävät. Mielenkiintoista on, että Suomessa määräysja suositussanastoa on tupattu tiivistämään nimenomaan tiukempaan suuntaan. Sellainenhan kai sopii meille suomalaisille. Kun hallitus maaliskuussa ”suositteli” meitä ”välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla”, somessa ja tiedotusvälineissä suosituksen pehmentävät sanat tipahtelivat yksi kerrallaan pois. ”Koronarajoitukset” taas voi puhujasta riippuen tarkoittaa mitä tahansa Uudenmaan sulusta arvioituun turvaetäisyyteen. Jos ihmisporukoista käytetään eläimiin viittavaa lauma-sanaa, siihen tulee väistämättä negatiivinen klangi. Väljässä kassajonossa seistessäni kehittelin koronakaudelle sopivan yhdysverbin (kyllä, olen niiden keinotekoisuutta tällä palstalla joskus kritisoinut): turvavälittää. (TO) OLEN SULKEUTUNUT. Tosin vain kotioven taakse. Saa käyttää! On aika varmaa, että kun Kotus taas joulukuussa listaa kuluneen vuoden uusia sanoja, koronakieli tulee olemaan näkyvästi esillä. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Suomessa määräysja suositussanastoa on tupattu tiivistämään tiukempaan suuntaan. Kyläilyn välttäminen on toki suositusten mukaista, mutta sääntö se ei ole – ellei sitten Hesari usko itse voivansa asettaa suomalaisille sääntöjä. ”Säännöiksi” on niputettu paljon suosituksia, jotka eivät ole sääntöjä. Media on ihastunut myös erilaisiin karanteensanoihin, kuten ”kotikaranteeni” ja ”karanteenikevät”, vaikka harvaa suomalaista on oikeasti määrätty karanteeniin eli pakkoeristykseen. Ja kuten tuttua, osa keksityistä tiivistyskeinoista on toimivia, osa ei. Esimerkiksi Helsingin Sanomat käski pääsiäisenä lukijoitaan ”pitämään kiinni näistä säännöistä”. Vasta myöhemmin selviää, onko tiukka sääntökieli ollut epidemian kannalta hyödyksi vai haitaksi. Julkisten kokoontumisten rajoitus kymmeneen henkilöön muuttui mediassa ”kokoontumiskielloksi”. Joku lohkaisikin, kun viranomaiset suosittelivat julkisessa kanssakäynnissä puolentoista metrin turvaväliä, että ”niin lähelle, meillähän on normaaliolojen turvaväli viisi metriä!” Kaupan kassalla oli lattiassa ystävällismielinen tarra, jossa muistutettiin turvavälin pitämisestä. Niinpä iso osa suomalaisista luulee, että maaliskuun päätös teki esimerkiksi häiden pitämisestä laitonta. Se nostaa helposti mieleen kuvan maleksivasta tai vetelehtivästä ihmismassasta eli puhekielessä lössistä. Miten koronakieliepidemia on vaikuttanut, Rolle, sinuun. Yleensähän suurempia ihmismääriä tarkoitettaessa puhutaan joukoista. Epidemiayhteydessä lauma suojaan liitettynä saa selvästi positiivisen sävyn. 48 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Suosituksia laumalle O hje, määräys, suositus, sääntö, rajoitus… Koronakevään kontrollisanasto on sen verran rikasta, että moisen sanapaljouden äärellä kielenkäyttäjällä tulee väkisin tarve yksinkertaistaa. De_14052020_48.indd 48 6.5.2020 19.26. Ilmaus Sääntö-Suomi on joka tapauksessa saanut mielessäni uuden vivahteen. Tuo koronavirus ihan itsessään oli jo tammikuun kuukauden sanana (josta muun muassa kerrottiin, että se on liitetty Kielitoimiston sanakirjaan jo sars-viruksen aikoihin toistakymmentä vuotta sitten) Ehkä vuoden sanojen joukossa on myös oma suosikkini laumasuoja. Listalla oli esimerkiksi kielto olla kutsumatta ketään kotiin. Turvavälittääsanassa on tiiviissä muodossa paljon ajankuvaa. Siinäpä tiiviissä muodossa niputettuna paljon ajankuvaa, rinnan sekä kontrollia ja yhteisöllisyyttä. Vanhaa perua sekin toki on, mutta on singahtanut lääketieteen terminologiasta nyt arkiseen käyttöön. Tarpeettoman oleilun välttäminen muuttui muotoon ”vältä liikkumista julkisilla paikoilla” ja lopulta hokemaksi ”pysy kotona”. Viestin perässä oli vielä hyvää tarkoittava imperatiivi: ”Välitä”
Nyt suuret kaupungit lämpiävät vielä hiilellä. Aktiivinen mutta hiiletön De_14052020_49.indd 49 6.5.2020 19.32. 49 Demokraatti 92 92 TEEMA » Yd in vo im a Si irt ym äk au de n sa lo nk ike lp oi se m pi va ih to eh to Ydinvoima ei sovi kaikille Sooloilu nostaa sähkön hintaa Erkki Tuomiojan kolumni Aktiivinen mutta hiiletön Pienreaktorit voivat olla päästötön ratkaisu kaukolämpöön
Syntynyttä tarvetta on jouduttu paikkaamaan muun muassa ruskohiilellä, joka synnyttää runsaasti ilmastopäästöjä. Ydinvoiman määrä tulee kas vamaan oleellisesti ensi vuoden aikana, kun Olkiluoto 3 vihdoin valmistuu. Paitsi, että takapakkia tuli jälleen vuonna 2011. Ydinvoimalla on iso varjo yllään, mutta nyt se houkuttelee, koska pääs töjä ei synny käytön aikana. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Timo Sparf S uomi siirtyi atomiai kaan vuonna 1962, kun yhdysvaltalai sen General Atomic sin kehittämä reak tori käynnistettiin Otaniemessä. Fukushiman ydinvoima laonnettomuuden jälkeen Saksassa alet tiin ajaa ydinvoimaloita alas. Loviisan voimala oli suo malaisneuvostoliittolaisen ystävyyden ja yhteistyön hedelmä, vaikka alunperin Suomeen kaavailtiin saksalaista tai yh dysvaltalaista reaktoriteknologiaa. ”Siellä se kävi”, Kekkonen sanoo ripeästi perään hieman hämillään. – Ydinvoiman riskejä ihmisen tervey delle suoraan sanoen paisutellaan jonkin verran, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, Voimaa TIMESTÄ 50 Demokraatti De_14052020_50.indd 50 6.5.2020 19.35. Suomessa tosin noin neljännes sähköstä tuodaan ulkomailta. Se on yksi maailman suurimmista reakto reista. Suomessa ydinvoiman osuus on reilu kolmannes kotimaisessa tuo tannossa. Sä teilyannosten takia kukaan ei ole kuollut Japanin onnettomuudessa, mutta pelas tustöissä ja evakuoinneissa tapahtui joi takin kuolemaan johtaneita tapaturmia. Joskus myös kaupallisella ydinvoimalla ja ydinaseilla on nähty ole van jonkinlainen yhteys. Nyt Suomella on käytössään neljä ydinreaktoria. Käyttöön ottamisen jälkeen koti maisesta sähköntuotannosta lähes puo let on ydinvoimaa. Otaniemen reaktori pääsi eläkkeelle reilun 50 vuo den käytön jälkeen, sitä ajettiin viimei sen kerran kesäkuussa 2015. Se kuitenkin houkuttelee päästöttömyyden ja ennustettavuuden vuoksi. Teknillisen korkeakoulun reaktori siir tyi Valtion teknillisen tutkimuskeskuk sen hallintaan 1970luvulla. – Ydinvoima on aina ollut tunteita he rättävä asia. – Nuoret suhtautuvat myönteisem min ydinvoimaan kuin muutama kym men vuotta sitten. Murasen mukaan ydinvoimaloiden tur vallisuus on parantunut vuosien saatossa. Traa giset voimalaonnettomuudet ja pitkä ikäinen radioaktiivinen ydinjäte herät tävät huolta. 50 Demokraatti Y TEEMA Ydinvoima on osoittautunut kalliiksi. YDINVOIMALLA SAADAAN noin kym menen prosenttia maailman sähköntuo tannosta. Ydinvoima on herättänyt paljon kes kustelua kansalaisyhteiskunnassa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tar koitettu ydinvoimala valmistui Loviisaan vuonna 1977. Fukushiman reaktorit olivat vanhoja, ra kennettu 1960–70luvun vaihteessa. Kyseinen tilanne näyttää melko arki selta Ylen Elävän arkiston televisiotal lenteessa. – Nykyisin vihreidenkin riveissä on ookoo sanoa, että ydinvoima on ongel mistaan huolimatta ihan kelvollinen energianlähde, Muranen sanoo. Vih kiäisissä presidentti Urho Kekkonen painoi peukalollaan Triga Mark II reaktorin ohjauspaneelin nappulaa, joka laukaisi 250 megawatin tehopulssin. Ydinvoiman vastai nen ympäristöliike syntyi osin ydinasei den vastustamisesta, kun nämä kaksi asiaa linkitettiin. Ennen SAK:ta Muranen on työsken nellyt energiaalalla asiantuntija ja joh totehtävissä sekä ydinenergiaalan jär jestön FinNuclearin toiminnanjohtajana. Painalluksen jälkeen koneen mekanismi naksahtaa, ja seremoniaa avustanut mies toteaa Kekkoselle ”nyt se meni jo”. Nyt meidän suhteemme al kaa normalisoitua, SAK:n elinkeinoasioi den päällikkö Lauri Muranen sanoo. Lo viisan ensimmäistä reaktoria seurasi vat Olkiluoto1 vuonna 1979, Loviisa2 vuonna 1981 ja Olkiluoto2 vuonna 1982
51 Demokraatti Y Voimaa TIMESTÄ 51 Demokraatti DINVOIMA De_14052020_50.indd 51 6.5.2020 19.35
– Pienreaktorien teholuokka on noin sata megawattia. Suomessa VTT on käynnistänyt kau kolämmön tuotantoon tarkoitetun pien ydinreaktorin kehitystyön. Vaikka ydinvoima on kalliimpaa, niin se on myös ennustetta vaa, Muranen vastaa. vielä pitkään, koska uusiutuvien ener gioiden vaihtelu on suurta. Voi olla useamman viikon ajan kova pakkanen ja kova sähkönkulutus, mutta tuulta ei ole laisinkaan. NYT MEIDÄN SUHTEEMME ALKAA NORMALISOITUA. – Suomessa on paljon energiaintensii vistä teollisuutta. Ydinvoimalan rakentaminen on viivästynyt, sen piti valmistua jo vuonna 2009. Myös perinteisen ydinvoiman puolella kehitetään uusia ratkaisuja. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on nyt hal vempaa. Ke 52 Demokraatti Olkiluoto 3 otetaan käyttöön ensi vuonna. Todella pitkäai kaista jätettä ei synny käytännössä lain kaan, Muranen sanoo. YDINVOIMALLA ON ISO VARJO, MUTTA NYT SE HOUKUTTELEE, KOSKA PÄÄSTÖJÄ EI SYNNY KÄYTÖN AIKANA. Yhtenä syynä venymiseen on vaikutta nut valvovien viranomaisten ja Säteily turvakeskuksen tinkimättömyys luvituk sien suhteen. Fuusioteknologia on vielä niin lapsen kengissä, että se ei ole todellinen vastaus kysynnän kasvuun lähiaikoina. Uusiutuvan energian varas on myönteinen, Muranen sanoo. – Näin isoja ydinvoimalahankkeita ei ole aloitettu Euroopassa montaa Tserno bylin jälkeen. Ranskaan rakennetaan kokeellista fuusioreaktoria, jonka toiveikkaasti uskotaan pääsevän pilottivaiheeseen vuonna 2025. – Se on karmiva muistutus siitä, kuinka isojen voimien kanssa painitaan. – Sitten ei tarvitse lähteä palkkakil pailuun. että on myös sössitty todella pahasti, varsinkin Tsernobylin tapauksessa, Mu ranen sanoo. Pienreaktorit voisivat olla yksi hiile tön vaihtoehto kaupunkien lämmittä miseen. Plas maa yritetään pitää paikoillaan mag neettikentän avulla. Suomi on päättänyt luopua ki vihiilestä vuonna 2029, mutta edelleen esimerkiksi pääkaupunkiseutu lämpiää pääasiassa hiilellä. – Kun energian hinta, logistiikkaku lut ja raakaainekulut pysyvät kohtuul lisina, Suomella on varsin hyvä kilpailu kyky tulevaisuudessa ja työllisyyskehitys hitteillä on esimerkiksi teknologia, jonka avulla ydinjätettä voidaan kierrättää ja käyttää sitä uudelleen. De_14052020_50.indd 52 6.5.2020 19.35. Onko ydinvoimalla tulevaisuutta. Isojen miljardihankkeiden hitaus on nähty myös Suomessa. TULEVAISUUDESSA SIINTÄVÄT toiveet fuusioreaktorista. – Uusilla reaktoreilla jäte pystytään käyttämään uudelleen. Kunhan kustannukset ovat hallinnassa ja sähköä on saatavilla silloin, kun sille on tarve. Tutkimus ja kehitystoiminnan kaik kia munia ei ole laitettu fuusiotoiveiden koriin. Ydinvoimaloiden rakentamisajat ovat venyneet ja kustannukset kasvaneet, koska uusista laitoksista on haluttu tehdä mahdollisimman turvallisia, jotta Tsernobylin kaltaisia onnettomuuksia ei enää tapahdu. – Se osataan jo, mutta ei ole vielä kau pallisesti kannattavaa. Ongelmana on se, että plasma ei saa koskea reaktorin seinämiä. Fuusiossa vety kuumenne taan vähintään sataan miljoonaan astee seen, jolloin siitä tulee sähköä johtavaa plasmaa. YDINVOIMA ON osoittautunut kalliiksi. Energiaintensiivisen teollisuuden nä kökulmasta ei ole merkitystä sillä, miten sähkö on tuotettu. Se ei tuota vaarallista ydinjätettä, kuten nykyisen teknologian fissioreaktorit. Suomessa on noin kymmenen kaupunkia, joissa tällaisia voisi käyttää, Muranen sanoo. Energiaintensiivisillä aloilla palkka kustannusten osuus on 10–20 prosent tia, joten palkoista tinkimällä ei saada paljonkaan kustannushyötyjä. Ehkä iso projektiosaami nenkin on ehtinyt vähän murentua, Mu ranen sanoo. Tuulivoimasta saatavan sähkön määrä heittelehtii sään mukaan. – Ydinvoimaa tullaan tarvitsemaan toimiseen ei ole toistaiseksi tarjolla kus tannustehokasta teknologiaa. Olkiluoto 3 on yksi maailman suurimmista ydinreaktoreista. Olkiluoto 3:n val mistuminen on viivästynyt useaan ottee seen. 52 Demokraatti TEEMA YDINVOIMA ON AINA OLLUT TUNTEITA HERÄTTÄVÄ ASIA. Ennustettava ja hallittu energian hinta on tärkeä työllisyyden kannalta
53 Demokraatti 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 PJ (petajoule) 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2019 (ennakkotieto) Muu energia * Ydinenergia Uusiutuva energia Fossiiliset polttoaineet ja turve * Sisältää teollisuuden reaktiolämmön, vedyn ja sähkön nettotuonnin. Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus Energian kokonaiskulutus 53 Demokraatti Y DINVOIMA Teollisuuden Voima Oyj De_14052020_50.indd 53 6.5.2020 19.35
– Esimerkiksi Meksiko, Indonesia, In tia ja Filippiinit ovat väkirikkaita alueita, joissa talous kasvaa ja ihmisillä on varaa meille tuttuihin kestokulutushyödykkei siin, kuten jääkaappiin ja pesukonee seen, Aaltoyliopiston taloustieteen pro fessori Matti Liski sanoo. – Kun nämä leviävät kotitalouksiin, se vääjäämättä nostaa sähkönkulutuk sen aivan uudelle tasolle. Ydinvoimaa on perintei sesti vastustettu nimenomaan ympäristö vaikutuksiin vedoten, mutta uusi tilanne on sekoittanut argumenttien pakkaa. – Nämä ennusteet eivät ole enää sa manlaista poliittista manipulointia, jota aikaisemmin on ollut, vaan kulutus tu lee varmaan jossain määrin kasvamaan, Liski arvioi. Ruotsissa on pitkään yritetty ajaa ydinvoimaa alas. – Jos rakentaminen on vaikeaa Suo messa, niin voi kuvitella, kuinka vaikeaa se on jossain muualla, Liski sanoo. Nyt kasvuennusteet näyttävät kuiten kin perustelluilta, koska liikenne säh köistyy ja hiilettömät ratkaisut teollisuu dessa lisäävät sähkönkulutusta. Mutta en nuste ei ole ollut oikeasti ennuste, vaan pikemminkin poliitikkojen lupaus jär jestää sähköntuotantoa, jotta teollisuus uskaltaisi kasvattaa omaa tuotantoaan, Liski sanoo. Kun ydinvoimaa vähentää, se täy tyy korvata jollain muulla tuotannolla. Toisin kuin tavalliset voimalaitokset, pienreaktori ei tarvitse jatkuvaa poltto aineen syöttöä. 54 Demokraatti TEEMA Ydinvoima ei ole ratkaisu kehittyville maille JOS KEHITTYVISSÄ maissa saavutetaan länsimainen kulutustaso, maailman energiankulutus voi nousta neljä kertaa nykyistä suuremmaksi. – Meidän laitoksemme ovat hyvin hoi dettuja, ne toimivat hyvällä käyttöas teella, ne ovat kannattavia ja tuottavat päästötöntä energiaa. Ilmastokriisin yhdeksi ratkaisuksi on tarjottu ydinvoimaa, koska sen käyttämi nen ei tuota ilmastopäästöjä. Suomalaisessa ener giapolitiikassa on pitkät perinteet sille, Tosiasiassa ennusteet eivät ole pitä neet paikkaansa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sähkönkulutus ei ole kasvanut, vaikka sitä on aikaisemmin povailtu. Liskin arvion mukaan ydinvoima ei ole vastaus globaaliin sähkönkysynnän kasvuun, mutta paikallisesti se voi olla käypä ratkaisu. Hänen mielestään käytössä olevat ja käyttöön tulevat ydinvoimalat on jär kevä käyttää elinkaarensa loppuun asti. Se voi pyöriä kaksi vuotta yhdellä täytöllä. Kehittyvillä mailla on houkutuksena käyttää omia kivi hiilivarantojaan. Siinä lämmitetään vettä, joka lämmönvaihtimien kautta lämmittää kaukolämpöjärjestelmää, Muranen sanoo. Ydinvoima on kallis ratkaisu suhteessa niihin teknolo gioihin, joita on viime aikoina kehitetty. Hän kuitenkin huomauttaa, että kes kusjohtoisessa järjestelmässä hankkeen riskit on helpompi ottaa haltuun, mikä tasoittaa tietä ydinvoimalle. – 1990luvulta lähtien politiikassa on ollut sellainen viritys, että ennuste taan kulutuksen kasvamista. että sähkönkulutuksen on ennustettu kasvavan. Ydinvoima tuottaa Suomessa noin 35 prosenttia sähköstä. Suomalaiset suhtautuvat melko myön teisesti ydinvoimaan, mutta meillä Olki luoto 3:n rakentaminen on viivästynyt hyvin paljon. Suomessa ydinvoimalla on hyvin sel keä rooli nyt ja lähivuosikymmeninä. Aurinkoon ja tuuleen perustuvat tekno logioissa on pienemmät riskit, minkä vuoksi ne maksavat vähemmän. Samoin Saksassa rea goitiin hyvin voimakkaasti vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuu teen ja haluttiin pienentää ydinvoiman roolia. Niiden alasaja minen lisäisi todennäköisesti päästöjä, Liski sanoo. – Pienreaktori on suurin piirtein me rikontin kokoinen. YDINVOIMAN ENNENAIKAINEN SULKEMINEN TODENNÄKÖISESTI LISÄÄ PÄÄSTÖJÄ. – Jotta investoijat lähtevät tukemaan ydinvoimahankkeita, täytyisi saada aika moinen korvaus pääomalle, Liski sanoo. Suuret ydinvoimalat ovat pitkäkestoi sia projekteja, jotka on vaikea saattaa kunnialla loppuun. Jos suunnitellut aikataulut pitävät paikkansa, ensimmäinen suomalainen pienreaktori voisi olla käytössä 2020lu vun lopulla. 54 Demokraatti De_14052020_50.indd 54 6.5.2020 19.35. – En kuitenkaan usko, että ydinvoima voi vastata globaalisti haasteeseen, mutta sillä voi olla eri paikoissa erilaisia rooleja, Liski sanoo. Sijoittajia pelottavat ydinvoiman rakentamisen luvituksiin ja viiveisiin liittyvät riskit. – Tähän liittyvät suomalaiset ydinvoi mahankkeet. – Ydinvoiman ennenaikainen sulke minen todennäköisesti lisää päästöjä. Ei näytä todennäköi seltä, että kehittyvissä maissa pystyttäi siin nostamaan ydinvoiman osuutta niin reilusti kuin on tarvetta. Aikataulun pettämisen vuoksi on luovuttu Olkiluoto 4 projek tista. Olkiluoto 3:n käyn nistyttyä kotimaisesta sähköntuotan nosta jopa puolet saadaan ydinvoimasta. Ajatus on karkeasti se, että louhitaan kallioon parikym mentä metriä syvä onkalo, joka täyte tään vedellä. – Se voi olla uusiutuvaa energiaa, mutta voi olla, että ainakin väliaikaisesti joudutaan käyttämään enemmän fossii lisia polttoaineita, Liski sanoo. ENTÄ SUOMEN kasvava sähköntarve ja sen tyydyttäminen
EUROOPAN UNIONIN päästökauppajär jestelmä käynnistyi vuonna 2005. Todellisuus ei oikein vastaa sitä. 55 Demokraatti Kansallinen sooloilu romahdutti sähkön hinnan SÄHKÖNHINTA ON TULLUT ALAS, JA ON VAIKEA INVESTOIDA MARKKINAEHTOISESTI ENÄÄ OIKEASTAAN MIHINKÄÄN. – Maat voivat käydä kauppaa sähköllä rajojensa yli ja keskittyä niihin teknolo gioihin, jotka soveltuvat itselle parhai ten. – Rivit alkoivat rakoilla, kun jäsen valtioilla oli päästökaupan lisäksi myös omia pyrkimyksiä, jotka liittyivät ni menomaan uusiutuviin energioihin, Aaltoyliopiston taloustieteen professori Matti Liski sanoo. Suomessa pannaan toimeen EU:n mu kaiset tavoitteet ja edistetään direktii vien mukaista lainsäädäntötyötä, mutta samaan aikaan meillä on kotimaiset ta voitteet, jotka liittyvät muun muassa uu siutuvaan energiaan, turpeeseen ja mui hin teknologioihin. Valtioiden omat tukipolitiikat ovat murentaneet pohjaa EUtasoiselta markkinalta. – Meillä on ikäänkuin kaksi tarinaa. Päästökauppa on hyvä yh teisesti koordinoitu järjestelmä, joka asettaa päästöille saman hinnan kaik kialla, Liski sanoo. Käynnistetyt ydinvoimahankkeet ovat menettäneet kantavan idean, jonka va rassa niiden olisi pitänyt olla kannat tavia. Esimerkiksi tuu livoimaa on työnnetty markkinoille käy tännössä katsoen nollakustannuksilla, minkä vuoksi hinnat ovat hetkittäin ro mahtaneet. – Olisi järkevää, että EU koordinoisi pelisääntöjä. Päästökau pan piti olla markkinapohjainen instru mentti, joka luo kannustimet investoida päästöttömään teknologiaan. Tuilla kehitetyt ja rakennetut uusiu tuvat teknologiat, tuuli ja aurinkoe nergia, ovat syrjäyttäneet markkinoilta vanhoja teknologioita. 55 Demokraatti Y DINVOIMA De_14052020_50.indd 55 6.5.2020 19.35. – Se on rikkonut kuvion, Liski sanoo. Ydinvoima oli osa pakettia, ja päästökauppa moti voi myös suomalaisia ydinvoimainves tointeja. Huol tovarmuusongelmat ovat iskeneet nyt terveyssektorille, mutta mahdollisten kriisien laajetessa myös energiantuo tanto on merkittävä kansallinen huoli. Etenkin Saksassa, mutta myös muualla, haluttiin voimakkaasti viedä energiamurrosta eteenpäin tukipolitii kan avulla. – Kyllä nämä paikalliset tavoitteet vä hän sotivat puhdasta EUtason markki naajattelua vastaan. Yh tenä ajatuksena oli luoda eurooppalai nen sähkömarkkina, mutta nyt pelisään nöt ovat hieman hukassa. – Sähkösektorilla ei ehkä uskalleta luottaa siihen, että naapurilta saadaan sähköä aina tarvittaessa, Liski sanoo. Yksi on virallinen EUversio ja toinen on todellisuus, jossa valtiot hääräävät pal jon omiaan, Liski sanoo. Koronapandemia on tuonut oman rik kansa energiapolitiikan rokkaan. Puhtaita teknologioita tuo tiin markkinoille muillakin tavoilla kuin päästökaupan kannustimilla. – Maat ovat omilla toimillaan vaikut taneet siihen, että sähkönhinta on tullut alas, ja siksi on vaikea investoida mark kinaehtoisesti enää oikeastaan mihin kään, Liski sanoo
Suomi on onneksi sellainen avoin, demokraattinen ja korkeita turvallisuusstandardeja kunnioittava maa, jossa ydinvoimaa voidaan tuottaa turvallisemmin kuin muualla. Tarve ja tahto sen pysäyttämiseen on suuresti kasvanut maailmalla, vaikka ei toki vielä riittävästi ja kaikkialla. Ylimenokauden ydinvoima FOSSIILISIIN VERRATTUNA KESTÄVÄN ENERGIAPOLITIIKAN VAATIMUKSET PAREMMIN TÄYTTÄVÄ ENERGIALÄHDE. Korkea turvallisuuskulttuurikaan ei riitä, jos ydinvoimala on merenpinnan nousun tai maanjäristysten uhkaamalla alueella. Edellytyksenä tietenkin se, että tämä tapahtuu vain turvallisissa ja luotettavissa olosuhteissa. Siten ydinvoimaa voi jo uskottavasti kannattaa ylimenokauden ratkaisuna yhä useammassa sellaisessa maassa, jossa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on energiapolitiikassakin jo aidosti korkein prioriteetti. Ydinvoimalaonnettomuudet kertovat siitä, että näin ei kaikkialla ole. Tämä myös kertoo siitä, että ydinvoiman kaupallinen kilpailukyky suhteessa vaihtoehtoisiin ja uusiutuviin energialähteisiin heikentyy koko ajan. Turvallisesti rakennettujen ja hoidettujen ydinvoimaloiden nopeutettu alasajo ei ole perusteltua. Verrattuna kaikkiin fossiilisiin energiatuotantotapoihin ydinvoima on kuitenkin ylivoimaisesti puhtaampi ja kestävän energiapolitiikan vaatimukset paremmin täyttävä energialähde. Ei ole siten mitään syytä olla käyttämättä ydinvoimaa ja ajaa alas sen tuotantoa, kun halutaan nopeuttaa siirtymistä hiilineutraaliin talouteen. Se tarkoittaa uusiu tuviin energialähteisiin eli vedenkiertoon, tuuleen ja aurinkoon perustuvaa ja ympäristölle tuhoisia päästöjä ja jätteitä synnyttämätöntä energian tuotantoa. Tänään tilanne on jo toinen. EN OLE aikaisempien ydinvoimapäätösten yhteydessä koskaan demonisoinut tätä hiilivapaata energiantuotantoa. Meillä on Suomessa hallitus, jonka ohjelma alkaa sanalla ”ilmastonmuutos”. Kun näin ei ole ollut, vaan ydinvoimaa on päinvastoin haluttu lisätä sen vuoksi, että voitaisiin jatkaa kokonaisuudessa kestämätöntä ja jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuvaa energiapolitikkaa, päädyin vastustamaan esityksiä. Avainasemassa tämän siirtymisen onnistumisessa on hiilidioksidia tupruttavan energiantuotannon lopettaminen ja koko energiasektorin sopeuttaminen sen vaatimuksiin. KOLUMNI Teksti Erkki Tuomioja, kansanedustaja (sd.) De_14052020_56.indd 56 6.5.2020 19.44. Olisin myös ollut valmis kannattamaan ydinvoiman lisärakentamisesityksiä, jos olisin ollut varma siitä, että ydinvoiman lisäämistä käytetään nopeuttamaan luopumista fossiilisista polttoaineista. Siten huoli onnettomuusriskeistä on perusteltu, mutta siihen helposti liittyy myös irrationaalisia pelkoja. Korkeat turvallisuusstandardit ja niiden valvonta ovat yksi syy siihen, että Olkiluoto 3:n käyttöönotto on viivästynyt vuosija miljarditolkulla. Ei ole kestävää kehitystä ilman kestävää energiapolitiikkaa. 56 Demokraatti TEEMA M aailmalla ei ole yhtään ylimääräistä aikaa viivytellä siirtymistä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Jopa lisäydinvoimakin voisi olla perusteltua, mutta näyttää siltä, etteivät kaupallistaloudelliset syyt enää ilman jatkuvia suuria tukiaisia tee siitä kilpailukykyistä vaihtoehtoa. Nykyinen käytössä oleva ydinvoima ei ole tällaista uusiutuvaa ja kestävää energiantuotantoa, eikä ihmiskunnan energiantuotanto pitkällä aikavälillä voi siihen perustua
57 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. De_14052020_56.indd 57 6.5.2020 19.44
Ja oliko se Satumaa. Julkinen keskustelumme kuitenkin korostaa teknokraattisia perusteita ja tehokasta hallintoa. Sittemmin niitä tarjosivat myös ideologiat. Utopia on kreikkaa ja tarkoittaa niin hyvää paikkaa, että sellaista ei edes ole. Joissakin ideologioissa suunnitelmautopiat osoittautuivat vaarallisiksi: fasismin ja kommunismin nimissä maalattiin taivaanrantoja, jotka auringonlaskuun mennessä värjäytyivät kaikki verenpunaisiksi. Ja kun unelma henkilökohtaisen elämän tasolla vähemmästä työstä tai paremmasta palkasta siirretään koko yhteiskunnan tasolle, puhutaan jo utopiasta. Se ei tarjoa De_14052020_58.indd 58 6.5.2020 19.50. THOMAS HOBBESIN kuuluisa luonnehdinta elämästä luonnontilassa on: ”yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt”. Utopiat olivat tärkeitä ja pitkään uskontojen yksinoikeutta, erilaisia Valhalloja, joista osaan maksoi sisään. A avan meren tuolla puolen jossakin on maa, alkaa Unto Monosen kuuluisa tango. Ja tuntemattomiakin, yhteisöä. Omaksummeko uudet arvot, joissa sukulaisten kanssa yhteydenpito menee uuden taulutelevision ohi ja samoilu kunnan luontopolulla peittoaa kalliin ulkomaanmatkan. Karl Popper kuvasi näitä ideologioita historistisiksi, jotka pyrkivät oikeut tamaan omat päämääränsä vääjäämättömyyksinä, vaikka tulevaisuushan riippuu meistä itsestämme eikä historian välttämättömyydestä. Satumaa on esimerkki unelmapaikasta, utopiasta, joka meillä jokaisella on, ja jossa huomisen murheet voi jättää narikkaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat nyt aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista ja myös luottavat politiikkaan. MUTTA MITÄ ovat ideologiat ilman utopioita ja puolueet ilman ideologioita. Sitä ei ole nyt voitu tanssia kuin kotioloissa, ja Seinäjoen tangomarkkinatkin jäävät järjestämättä. Kun kaikki joskus palaa ennalleen, olemme siis tyytyväisiä siihen, mikä on saatu takaisin. Tämä pitääkin paikkansa valtaosan ihmiskunnan historiasta. Kehityskin oli Ihmiset edellyttävät utopioita, jotta demokraattisesti voidaan tehdä aitoja valintoja. Ennen kaikkea on kaivattu ihmisiä, niitä läheisiä, joita ei ole voinut tavata. Utopioista tuli dystopioita. Sosialidemokratia on päämääräutopian sijaan tavoiteutopia. Palaako kaikki ennalleen, tai haluammeko sitä. 58 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Satumaa. hidasta; 1300-luvun maanviljelijä olisi tunnistanut 1800-luvun työkalut omikseen. Utopiat ovat aina puhutelleet ihmisiä, sillä keskimäärin pidämme toivosta ja edistyksestä. Koronan keskellä olemme miettineet hyviä paikkoja, joihin kaipaamme. Historia on täynnä vaikeuksia, joten ihminen luonnostaan unelmoi paremmasta
Ilmastopolitiikasta ei voi tulla globalisaation toista erää, jossa rakennemuutos myllää toimialan toisensa perään – ilman, että muutoksesta kärsivät otetaan huomioon. OECD-maissa keskimääräinen yhtiöverokanta on puolittunut sitten 1980-luvun ja maailman köyhät maat häviävät verovälttelyssä kolme kertaa enemmän kuin saavat kehitysapua. Kyse on tulevaisuudessakin uudelleenjaosta, työstä ja verotuksesta. On siis kaksi vahvaa syytä sille, miksi teknokraattista puhetta suosivassa maail massa tulee tarjota myös utopioita: Ihmiset edellyttävät niitä, jotta demokraattisesti voidaan tehdä aitoja valintoja, ja kaikki edistys on kokoelma toteenpantuja utopioita. Se on kokoelma toteen pantuja oman aikansa utopioita. Mutta suomalaiset odottavat poliitikoilta ja politiikalta vääjäämättömyyspuheen sijaan ja excel-taulukoiden lisäksi ajatuksia siitä, mitä voisi olla; aatoksin mi kauas entää sinne käydä saan. EU natisee liitoksissaan. Maanosan taloudellinen jälleenrakentaminen vaatii valtavia satsauksia. Tästä syystä tulee panna kampoihin oikeis ton kriisivaatimuksiin peruuttaa 2030-luvulle suuntaavat edistysaskeleet ja jäädyttää investoinnit ”utopioina”. Yksi utopia on siis koko globaalin talousjärjestelmän uudelleenjärjestely samassa mittakaavassa kuin se aikanaan Bretton Woodsissa II MS jälkeen luotiin. Edistys. Aluekeskuksiin nojaava elinkeinopolitiikka mahdollistaa menestystarinoita ympäri Suomen. SATUMAAN SANAT osataan Suomessa laajalti, ja se on karaokepaikkojen vakiorepertuaaria. Ilmastotoimet on tehtävä joka tapauksessa, mutta myös sosiaaliturvaja työmarkkinajärjestelmiä on paremmin viritettävä eriarvoisuuden torjumiseksi. KANSAINVÄLINEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ on lähtökohtaisesti epävakaa eikä tule korjaamaan itseään ilman rankkoja poliittisia päätöksiä. Panostuksista osaamiseen ja terveyteen ei tingitä, vaan julkinen sektori on velkaantunut hallitusti investoimalla tulevaisuuteen. Ehkä utopiaksi riittää, että unioni tekee sitä, mistä siitä on aidosti lisäarvoa. Ja nyt jos olemme oivaltaneet tämän taudin keskellä jotakin siitä, mikä on tärkeää tai mikä tekee ihmisen onnelliseksi, on tärkeää pysähtyä sen äärelle. Vuoden 2008 jälkeen tehdyt toimet ovat riittämättömiä. Ja juuri kriisin sattuessa todellinen muutos on mahdollinen – silloin ideat poimitaan niistä, joita sattuu olemaan tarjolla. Ehkä se puhuttelee meitä. Ja juuri näin tämä aatesuunta onnistui ja pyrkii maailman myrkyttämään. Uusliberalismin isän Milton Fried manin mukaan ideat, jotka tänään näyttävät poliittisesti mahdottomilta, ovat jonain päivänä välttämättömiä. Suomalainen tietää, että kaikki ei tule heti ja että talous antaa reunaehtoja; siivetönnä en voi lentää vanki olen maan. Mielekästä työtä on oltava myös päästöttömässä taloudessa. Emme käännä selkäämme tutkimustiedolle siitä, miten eriarvoisuus kasvattaa terveysja sosiaalisia ongelmia. 59 Demokraatti kaikkeen yksityiskohtaisia vastauksia vaan esittää kysymyksiä siitä, mikä on tärkeää. Herännyt arvostus vapaa-aikaa ja palveluiden kulutusta kohtaan ajaa innovaatioihin työajan lyhentämiseksi. Koronan jälkeen eteläisten jäsenmaiden BKT:n laskun ja työttömyyden arvellaan olevan kaksinkertainen pohjoisiin verrattuna. Verotusta on muokattu painottamaan suuria omaisuustuloja ja kiinteistömassoja ja vaikkapa yksittäisistä puolustushankinnoista voidaan maksaa suhteessa suojeltavan omaisuuden arvoon. VAHVISTUVAT KANSALLISVALTIOT pitävät huolta kansalaisistaan ilman nationalismia. Vapaakauppa on välttämätöntä, mutta sen säännöt ovat epäreiluja. Koronan aiheuttama kustannuspaine valtioille toivottavasti pakottaa myös oikeis ton hyväksymään korjauksia näihin ongelmiin. iStock De_14052020_58.indd 59 6.5.2020 19.50. EU:n ilmastopolitiikan Green Dealin nimi on lainattu USA:n 1929 pörssiromahdusta ja lamaa seuranneesta New Dealistä, jossa elvytyksen lisänä parannettiin työntekijöiden asemaa
60 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.eeroheinaluoma.. MEP EERO HEINÄLUOMA PYSYT AJANTASALLA EU:N POLITIIKASTA JA TAUSTOISTA TILAA UUTISKIRJE Näytänks mä sun mielestä joltain virukselta. Olet aivan hyvä linnuksi, vaikka välillä sinussa onkin – sanotaanko vaikka – vähän haastetta. De_14052020_60.indd 60 6.5.2020 19.59. No äläs nyt
Ruutu oli kehitellyt eräänlaista kansallisen sosialismin versiota, suomalaissosialismia jopa puoluehankkeeksi asti. Yrjö ”Jahvetti” Kilpeläinen. Lehden merkittävä pakinoitsija Ano Airisto eli Muste-Maalari oli kuollut marraskuussa 1947 ja päätoimittaja Unto Varjonen ilmoitti eroavansa oltuaan tehtävässä vain runsaat puoli vuotta. Hän oli alkuaan sivistysmies, Helsingin työväenopiston opettaja, Kuopion kansalaisopiston johtaja, Elannon henkilökunnan koulun ja vuodesta 1938 sotien loppuun asti Työväen Akatemian rehtori. Hanke ei ottanut tulta, ja Ruutu kannattajineen (Kilpeläinen mukaan lukien) siirtyi SDP:n riveihin. Organisaatio oli vastatoimi välirauhan ajan levottomuuksille ja organisoiduille huhukampanjoille, joita kotikommunistit järjestivät Neuvostoliiton tuella. Kilpeläisen nimimerkki Jahvetti oli jo tuossa vaiheessa Kilpeläinen liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 1937 ja kuului niin sanottuun Yrjö Ruudun ryhmään. Niinä vuosina ei kuitenkaan tiedetty hänen päätehtävästään, joka oli tarkoin salattu. Työväen Akatemian rehtorina Kilpeläinen tuli tutuksi sosialidemokraattisessa liikkeessä, ja nimi esiintyi usein myös Suomen Sosialidemokraatin palstoilla. Pestin sai lopulta toinen asevelisosialisti Penna Tervo. Kilpeläisen nimi ei tullut esiin ainakaan johtokunnan pöytäkirjoissa. Johtokunnan 12.12.1947 kokouksessa esitettiin yksimielinen toivomus, että eroa pyytänyt Varjonen ainakin yrittäisi saada pidennystä virkalomaansa rautatiehallituksesta ja poliittinen pakinointi annetaan eri henkilöille ja ”yhdeksi kiinnitetään maisteri Yrjö Kilpeläinen”. Sen sijaan raja sosialidemokratian ja kommunismin välillä piti olla tiukka. Yrjö Kaarle Kilpeläinen (1907–1955) oli syntyjään Leppävirralta. MUSTE-MAALARIN SEURAAJANA Yrjö Kilpeläisen ei tarvinnut erikoisesti esitellä itseään. Päätoimittajan valinnassa Tanner piti Yrjö Kilpeläistä parhaana ehdokkaana Varjosen eli ”Pitkän-Roiston” seuraajaksi. Kilpeläinen ei myöskään ollut mikään itseoikeutettu Muste-Maalarin seuraaja. Huhumyllyä ruokkivat heikko kaikkien suomalaisten tuntema brändi. Kilpeläinen oli luonut itselleen vahvan imagon jo ennen tuloaan SSd:n pakinoitsijaksi. 61 Demokraatti JAHVETTI DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT 125 vuotta 2 2 POLIITTISET PAKINOITSIJAT 1/5 Sasu Punanen 1918–1939 Muste-Maalari 1940–1947 Jahvetti 1947–1955 Simppa 1957–1974 Kairamo 1984–2003 Teksti Antti Vuorenrinne V uodenvaihteessa 1947– 1948 Suomen Sosialidemokraattia julkaisseen Kustannus oy Kansanvallan johtokunnalla oli kaksi visaista ongelmaa. Hän oli Akatemian rehtorina myös sotavuodet. Näin ei tosin käynyt. Kilpeläinen oli Jahvetti, jonka kirjelaatikko avattiin Yleisradiossa jo välirauhan aikana, ensimmäinen ohjelma lähti eetteriin 23.8.1940. Jahvetin kirjelaatikko oli sota-ajan suosituimpia radio-ohjelmia. Hän olikin Kansanvallan johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja myös vankilavuosiensa ajan. Jahvetin kirjelaatikko oli alunperin osa välirauhan aikaista mielialakampanjaa, jonka taustalla oli Aseveliliiton yhteydessä toiminut Suomen aseveljien työjärjestö (SAT) eli ”satiaiset”. Puolueen vahva mies Väinö Tanner otti kantaa puolueen ja varsinkin lehden asioihin, vaikka istui sotasyyllisyystuomiotaan Sörnäisten keskusvankilassa. Varjosella oli virka rautatiehallituksessa, johon hän aikoi palata. On väitetty, että ohjelman merkitys sotaa käyvässä Suomessa oli niin suuri, että Jahvetti vastasi yksinään kahta divisioonaa sotaväkeä. Kilpeläisen sosialidemokratiaan kuului Ruudun oppeihin pohjautuva käsitys sosialismista, mutta samalla hän oli ehdoton kansanvallan kannattaja. Hän piti tärkeänä, että keskiluokan ja varsinaisen työväestön välinen raja-aita madaltuisi ja luokkavastakohtaisuus tasoittuisi. De_14052020_61.indd 61 7.5.2020 11.28
Jahvetin sanaan syntyi yksinkertaisesti vahva luottamus. Hänet oli otettu jo vuonna 1946 sosialidemokraattien pilalehden Kurikan päätoimittajaksi. elintarviketilanne, karjalaisen siirtoväen ratkaisematon asema, epävarma suurvaltapoliittinen tilanne ja sotatilan jatkuminen muun muassa sensuurin osalta. Erityisesti Jahvetti käsitteli kirjelaatikossaan vähäväkisten pulmia. Hänen ottamisestaan kuukausipalkalle ei johtokunnan pöytäkirjoissa ole kuitenkaan merkintöjä. Hänet mainittiin myös yhdeksi legendaarisen ”asevelijuntan” päätekijöistä Väinö Leskisen, Unto Varjosen ja Penna Tervon rinnalla. Ainoastaan yhdessä vuoden 1951 pöytäkirjan liitteessä mainitaan Kilpeläisen tienestiksi heinäkuusta 1950 alkaen Suomen Sosialidemokraatin toimitus 1953. Kansanvallan vuoden 1948 toimintakertomuksessa Jahvetti ei kuitenkaan vielä mahtunut toimituksen nimiluetteloon. Myös loput lähettäjät saivat vastauksen Jahvetin toimistolta. Puupponen ei ollut SDP:n jäsen, mutta johtokunnassa todisteltiin, että hän oli katsomukseltaan ”lähinnä sosialidemokraatti”. Jahvetti kunnostautui myös vuoden 1945 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä Väinö Tannerin puolustuksen päätiedottajana. Vaikka johtokunta oli päättänyt antaa pakinoinnin useille eri henkilöille ja nimimerkeille, Jahvetti aloitti jo vuoden 1948 alusta lähes päivittäisen pakinoinnin. Siinä Yleisradio siirtyi eduskunnan hallintaan. Toimiston apuvoimina kunnostautuivat asevelihengen mukaisesti Suomen partiolaiset ja Nuoret Kotkat. JAHVETIN AIKA Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsijana käynnistyi varsinaisesti vuoden 1948 alusta. Vastapropagandaa tarvittiin. Toki pitää muistaa, että kyse oli propagandaohjelmasta, jossa kaikkia aiheita ei käsitelty. Jahvetti nimesi lähetyksiään jorinoiksi. Ne olivat hänelle läheisiä. Rekrytointi oli niin pitkälle sovittu, että palkka-asiakin oli lyöty lukkoon. 62 Demokraatti JAHVETIN KIRJELAATIKKO OLI SOTA-AJAN SUOSITUIMPIA RADIO-OHJELMIA. Lähtökohta ja idea oli se, että Jahvetin vastaukset olivat aina ehdottomasti tosia ja asiantuntijoiden tarkistamia. SODAN JÄLKEEN Jahvetin kirjelaatikko sulkeutui. Puupponen kuitenkin perui tulonsa, kun Helsingistä ”ei löytynyt sopivaa asuntoa”. Jahvetin kirjelaatikkoon tulvi kansalaisten kirjeitä ja huolia, joita ohjelmissa käytiin läpi. Jahvetin toimisto suolsi materiaalia yötä päivää kotimaisille mutta erityisesti ulkomaiselle medialle. Kilpeläinen oli aikaisemminkin ollut tuttu mies toimituksessa ja Kansanvallan palkkakonttorissakin. Vuonna 1947 nämä ”asevelisosialistit” käynnistivät kuuluisan ja menestyksellisen ”Jo riittää...” -kampanjan kommunisteja vastaan. Vuodesta 1949 alkaen Jahvetti oli myös toimituksen nimilistalla vuosikertomuksessa. Nyt Jahvetti-nimimerkin takaa paljastui Yrjö Kilpeläinen, jonka kansansuosio pysyi vakaana. Käytännössä tämä merkitsi aikanaan myös Hella Wuolijoen johtajakauden loppua. Kirjeiden määrä oli noin 100 000. Tutuksi tuli myös hänen alkutervehdyksensä: ”Hyvät ystävät ja kylänmiehet!”. Jahvetti Kilpeläisen tunnistaa kuvasta damaskeista. Hella Wuolijoesta tuli Yleisradion johtaja. Vielä joulukuussa 1948 Kansanvallan johtokunta päätti palkata pakinoitsijaksi Savon Sanomien Simo Puupposen eli nimimerkki Aapelin. Suorissa lähetyksissä Jahvetti vastasi 30 000 kirjeeseen. DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT De_14052020_61.indd 62 7.5.2020 11.28. Poliitikkona Kilpeläinen sai nimimerkkinsä lainsäädäntöön ”Lex Jahvetin” muodossa. Vuoden 1948 alusta Jahvetti sai oman nimimerkkilogonsa allekirjoituksena pakinoiden loppuun ja samalla pakinat myös otsikoitiin erikseen. Muste-Maalaria hän tuurasi Airiston viimeisen vuoden aikana usein lehden maanantainumeroissa ja myös ainakin kesälomasijaisena (4.6.–15.7.1947). Jahvetti-Kilpeläinen valittiin eduskuntaan vuoden 1945 vaaleissa
Mutta juuri samat kommunistit, jotka olivat esiintyneet aikaisemmin, Suomen-Neuvostoliiton sodassa käpykaartilaisina, hoitivat samaa vakanssia myöskin Lapin sodassa.” (19.9.1954) Samoihin aikoihin SKDL oli julkaissut ohjelmansa, jota Jahvetti kommentoi tuoreeltaan: ”... Tähän viittaa syyskuussa 1951 pöytäkirjattu merkintä, että Jahvetin palkkiota korotetaan 2 000 markkaan per pakina. 33 350 markkaa kuukaudessa, mikä oli siihen aikaan ihan kohtalainen palkka. päivästä 10 vuotta sitten perustetun Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ansiosta. Väitetään, että yksi rovaniemeläinen viinankeittäjä, jota odotti vankeusrangaistus oman yksityisyritteliäsyytensä johdosta. Toimituksen jäseneksi hänet kyllä miellettiin. Kilpeläinen oli koko pakinoitsijauransa ajan myös kansanedustaja ja sai myös siitä palkkaa. Muistetaan, että Tuominen oli maailmansotien välisenä aikana SKP:n maanalaisen toiminnan kärkihahmo Suomessa. Luonnollisesti Jahvetti oli vastapuolen maalitauluna. IRD oli Britannian salainen kommunisminvastainen yksikkö (Information Research Department), joka tuotti tukuttain materiaalia eri maiden mielipidevaikuttajien käyttöön. Ja toiseksi siitä kävi ilmi, että ainakaan kenelläkään maalaisliittolaisella, enempää kuin sosialidemokraatillakaan ei voi olla sen parempaa sydänystävää kuin tämä samainen SKDL:mme.” ”Voi, Veljet, tätä yhteisrintamaa: Muistattehan, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen ei minkäänlainen muu yhteistyö kuin kurkun leikkaaminen saanut tulla kysymykseenkään kunniallisten kommunistien ja edes ”vasemmistososialistien” välillä. De_14052020_61.indd 63 7.5.2020 11.28. IRD ei ollut mikään pieni yksikkö. 63 Demokraatti SOTIEN JÄLKEISESSÄ JOURNALISMISSA KILPELÄISTÄ VOIDAAN PITÄÄ KENTIES SUOMEN JOHTAVANA ANTIKOMMUNISTINA. Kilpeläisen pro gradun (1932) aihee na oli SKP:n maanalainen toiminta. Saattaa kuitenkin olla, että kyse oli Kurikan päätoimittamisesta ja pakinoista kertyneistä juttupalkkioista. Mukana oli merkittäviäkin kirjoittajia, alussa ennen varhaista kuolemaansa myös kirjailija George Orwell. Fieldsin mukaan prosenttiluku oli jossain määrin liioiteltu ja vähintäänkin vaikeasti arvioi tava. Arvo ”Poika” Tuominen kehui aikanaan gradua erityisen asiantuntevaksi. ”Montako vapaaehtoista kommunistia ilmoittautui Lapin sotaan saksalaisia vastaan. Tämä missio hänellä oli opiskeluajoista asti. Ensinnäkin siitä kävi ilmi, että kaikki mitä meidän maassamme on positiivista sodan jälkeen tehty, se on tapahtunut ensi lokakuun 29. Maailmanvallankumouksenhan kun piti silloin tulla käden käänteessä. Jahvetti Jahvetti Kilpeläinen presidentinlinnan kutsuilla yhdessä Suomen Sosialidemokraatin aikalaispäätoimittajien Unto Varjosen ja Penna Tervon kanssa. Siinä arvioitiin 1950-luvun alussa olleen yli 300 työntekijää. Jahvetti kun yhdisteli kotimaisia ja ulkomaisia aiheita omintakeisella tyylillään. Jopa meiltäkin muljahtivat kyyneleet silmiin sen joiun luettuamme. Mainitsemattakaan sosialidemokraateista tai porvareista. Suomalais-brittiläinen tutkija Marek Fields on väitöskirjassaan tutkinut Britannian ja Yhdysvaltojen Suomeen suunnattua propagandaa sotien jälkeen. Koko maailman komukat odottivat silloin ”punaisen päivänsä” saapumista kuin alkukristityt, jotka jättivät kauppansa ja peltonsa sekä nousivat talojen katoille, jotta olisivat ensimmäisinä valmiit vastaanottamaan Jeesuksen taivaasta alasastumista.” (21.9.1954) SOTIEN JÄLKEISESSÄ journalismissa Kilpeläistä voidaan pitää kenties Suomen johtavana antikommunistina. Nämä miehet yhdessä Väinö Leskisen kanssa muodostivat kuuluisan ”asevelijuntan”. SKDL:n Vapaa Sana (Jahvetilla ”Hapan Sana”) ja SKP:n Työkansan Sanomat (Jahvetilla ”Yökansan Sanomat) nimesivät Kilpeläisen ”Pikku-Goebbelsiksi”. JAHVETIN PÄÄASIALLINEN maalitaulu oli kommunismi ja kommunistit. Fieldsin mukaan Britannian suurlähetystö raportoi vuonna 1952, että Jahvetin pakinoista peräti neljäsosa perustui lähetystön hänelle toimittamiin niin sanottuihin IRD-kirjoituksiin
Hän oli kaikkien kaveri.” Atte Pohjanmaan mukaan Jahvetti oli ennen kaikkea taistelija: ”Hänellä oli laajat tiedot, hänen yhteytensä lukijakuntaan olivat harvinaisen kiinteät ja vilkkaat, eikä hänen tyylistään puuttunut enempää pippuria kuin suolaakaan. Erkki Wikstenin mukaan sinne tullessaan ”Jahve” (kuten häntä toimituksessa kutsuttiin) oli joutunut portaikon puolivälissä ottamaan ”räjähdysainetta” – eli nitroja. Työ niinkö outta vätökkäetä, ja annatta sej jatkuva. Toimitussihteeri Wiksten arvosti Jahvea myös työtoverina. ahvetin sanansäilä sivalteli muihinkin suuntiin. Vain muutama päivä ennen Kilpeläisen kuolemaa Sosialidemokraatin toimitus vieraili päätoimittaja Atte Pohjanmaan luona syntymäpäivien ”jälki-istunnossa”. Hän oli ihmisenä todellinen veli veljien kanssa. Ei sellaista pekunaa kukaan järki-ihminen osta, jos on vähänkin selvillä sen kesätavoista. De_14052020_61.indd 64 7.5.2020 11.28. Hän menehtyi 30.1.1955 äkillisesti vain 47-vuotiaana. Kur ruaka pontsarsakki taksvärkkijä teiltä aena ronkuu. Hänen kirjoituksensa olivat parhaimmillaan kaikkea sitä, mitä sanomalehtimies ja poliittinen pakinoitsija on velvollinen itseltään vaatimaan ja hänen lukijansa oikeutetut häneltä odottamaan.” Väinö Leskinen, alkuperäisen ”asevelitroikan” viimeinen, kirjoitti toimittamaansa Jahvetin pakinavalikoimaan esipuheeseen, että Jahvetti oli ”pienelle Suomen kansalle sen tähän asti vaikeimpana aikana vapauden ja demokratian opettaja ja innostaja... Kyllä sille täytyy ennen vieraalle näyttämistä syöttää alunaa, että maha turpoaisi ja se näyttäisi lihavalta. Sekä kaataa viinaa korvaan, jotta moinen koni jaksaisi juosta muinakasti edes sen ajan, kun ostaja markkinalatsilla koeajelulla sen reessä istuu.” (22.1.1954) JAHVETTI ITSE ei Kekkosen kuningastien alkua päässyt näkemään. ”Hän oli joskus vähän häiritsevästi boheemi, mutta mitä parhain ihminen ja mallikelpoinen työtoveri. Mutta hän oli sataprosenttinen vakaumuksen mies. Etenkin eräs ”pitkätukkainen valtiomies” oli usein pakinoitsijan tähtäimessä. Pariisi oli tärkeä kuten myös Marseille, jota hän vertasi Kuopioon. Jatkuvasti pahenevaa sydänsairautta ei helpottanut ankara tupakointi ja kohtalainen alkoholinkäyttö. Ranskassa hän vieraili usein. Monet muistavat Jahvetin, jos ei muusta, niin Ranskan kansallislaulun eli Marseljeesin savonnoksesta: DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT Marseljeesi savolaisille: ”Työ tahottako tietee, minnekkä se sihtoo meinik’teä. Rieskaraovat olalle! Tuppihoejjot vyöllennä! Eispäen! eispäen! Lyyvä mutjaatettaan näen! Poes konstit riähkijäen!” Sarja jatkuu lokakuussa, kun Simo ”Simppa” Juntusen syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. Vielä 1954 hän anoi ja sai Kansanvallan johtokunnalta matkarahan Ranskan sosialistien puoluekokoukseen. Siinä missä Sasu Punasta pidettiin hiukan töykeänä, Jahvetista voitiin sanoa päinvastaista. Isänmaa, vapaus, laillisuus ja kansanvaltaisuus olivat hänelle elävää elämää, ankaraa todellisuutta. 64 Demokraatti oli tietenkin myös kommunistijohtoisen Valpon säännöllisessä tarkkailussa. Jahvetin seuraaja SSd:n pakinoitsijana, Simo ”Simppa” Juntunen kirjoitti Jahvetti-elämänkertakirjassaan, että ”usean henkilön yhtäpitävän todistuksen mukaan” Kilpeläinen oli vuonna 1954 ennustanut Urho Kekkosesta: ”Jos valitsette tuon Kekkosen presidentiksi, niin saatte siitä elinikäisen diktaattorin.” Maalaisliiton puoluesihteeriä Arvo Korsimoa Jahvetti luonnehti pakinassaan markkinoiden petollisena hevoskauppiaana: ”Emmekä sitä ihmettele, kun muistamme maalaisliiton pelehtimisen K-ohjelmineen, Kekkos-Niukkasbudjetteineen ja salasekä julkivuoteuksineen kommunistien kanssa. Niihin sisältyi myös työväen liike ja yleensä, nimenomaan, kansan vähäväkiset.” Jahvetista jäi kenties vielä sanomatta hänen maailmankansalaisuutensa ja rakkautensa erityisesti Ranskaa ja ranskalaisuutta kohtaan. Se litkijä tahtoo teijän leppee, joka suoniloessanna lirisöö, joka suoniloessanna lirisöö
Valitettavasti koti ei ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Samoin opettajat. Aineellinen, mutta myös henkinen köyhyys periytyvät. Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset jotka osoittivat, että perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja ero tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Minun lapsuudessani 1990-luvulla tehdyillä leikkauksilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia PUHEENVUORO ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan toisen asteen opinnoista selviytymiseen. Peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Putoajia vai selviytyjiä Koronakevään jälkeen M onet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Monelle huono-osaiselle lapselle koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Vuoden 2008 talouskriisin takia 2000-luvun alussa syntyneet kokivat saman kohtalon. Nyt Koronakevät on synnyttänyt Suomeen taas kerran uuden laman sukupolven. Liian moni 1980-luvulla syntynyt on jäänyt vanhempiensa ongelmien vangiksi. Paluu kouluun pariksi viikoksi saattaa olla juuri se henkireikä, jonka nämä lapset tarvitsevat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. De_14052020_65.indd 65 7.5.2020 10.39. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä ”henkinen köyhyys”, kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Jokainen yhteiskunnan ulkopuolelle tippunut nuori maksaa jopa miljoonan, inhimillisestä tragediasta puhumattakaan. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä. Minä, minua kymmenen vuotta nuorempi sukulaislapsi ja nyt myös oma vauvani – me kaikki olemme laman lapsia. 1990-luvun ja 2010-luvun tapaan olemme taas risteyksessä syntyykö Koronakevään jälkeen putoajien vai selviytyjien sukupolvi. Lastensuojelun asiak kuuden syyt voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: 1) sosioekonomiset ja ympäristötekijöihin liittyvät (talousvaikeudet ja eroon liittyvät syyt), 2) vanhemmuuteen liittyvät (päihdeja mielenterveysongelmat) ja 3) lapsen käytökseen liittyvät (väkivaltainen käyttäytyminen ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat). Osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Tässä ajassa on tärkeää tukea lapsiperheitä. Varmistetaan, että jälkimmäinen jää historiankirjoihin. Päättäjiltä tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia toimia, jotta kaikki lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden oppia ja edetä koulupolulla sekä kasvaa hyvinvoiviksi aikuisiksi. Tutkimusten mukaan yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. 65 Demokraatti Koti ei ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa
Sitten pääsin eläkkeelle. Töitä oli vielä vuonna 1989. Kun viimeksi vähennettiin, lupauduit listalle?” Demokraatista (27.2.2020) osui silmiini otsikko: Samettinen vallankumous. Sitten täytin työtön-lappua. Nuoret eivät päässeet heti työsysteemistä perille. Heräsi kysymys, että onko konkurssi tulossa. Mestari tuli kysymään, että ”Esko, taas on vähennettävä väkeä. Kun viimeksi vähennettiin, lupauduit listalle?” Pyysin puoli tuntia harkinta-aikaa. Siinä lähti nuorempia ja vanhempiakin pois työmarkkinoilta. Yt-neuvottelujen takia hallit alkoivat tyhjentyä työntekijöistä. Palkka maksettiin puoli vuotta kotiin. Nuoria miehiä alettiin ottaa töihin, kun elettiin vuotta 1994. Tulin talvilomalta helmikuussa 1993 maanantaiaamuna. Vanhempia asentajia alettiin vähentää työpaikalta. Tämä lama ei koskenut ainoastaan autoalaa vaan koko Suomea. Ulosheitetyille jäi paha maku tilanteesta. Itse täytin työtön-lappua seitsemän vuotta, mikä aika on jäänyt mieleen. Tästä tuli mieleeni, että täällä Suomessa oli samantapainen vuonna 1989. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Se oli jonkinmoinen nuorten vallankumous. Niinhän siinä kävi, että pistin nimen paperiin. Ja väkeä vähennettiin. Lisäksi tästä tuli satojen euro jen pysyvä vaikutus tulevaan eläkkeeseeni. Väkeä lähti. Halli alkoi olla tyhjä vanhemmista työntekijöistä. Alussa tuli sitä ”sutta ja sekundaa”, kun kaikki vanha osaaminen oli heitetty ulos ja vanhat työntekijät olivat vieneet tieKi rjo ita om al la ni m el lä si. Tässä savotassa jäi yksi ikäpolvi syrjäytyneenä pois työmarkkinoilta. Oli se semmoinen vallankumous! Esko Haapanen Ylöjärvi De_14052020_66.indd 66 7.5.2020 10.44. Jotenkin rämmittiin vuosi 1992 ja vielä 1993 alkuvuoteen, vaikka vaikeaa oli. Lapun täyttäminen jatkui aina, kunnes täytin 60 vuotta. Lama jatkui edelleen vuoden 1991 vaihtuessa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . 66 Demokraatti Vallankumous 1990-luvun tyyliin ”Taas on vähennettävä väkeä. Iät noin 50 ikävuoden molemmin puolin . Olin töissä tamperelaisessa autoliikkeessä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI tonsa mukanaan. Vuosi vaihtui, ja laman oireet alkoivat näkyä
Selonteon valmistelu on laitettava viipymättä täydellä teholla liikkeelle ja siinä tulee huomioida eri tekijät laajalla näkökulmalla sekä myös suunnattava katse tulevaisuuteen ja muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Nyt ei suulaimmatkaan kukkoile. Rajat veti kiinni Uudenmaan lääni. Samoin poliisin ohella myös rajavartiolaitos painii resurssipulan kanssa ja onkin varoittanut, että ilman tason nostoa vaarana on sekä henkilöstöstä että kalustosta leikkaaminen, mikä heijastuisi välittömästi niin valvontakuin muihinkin tehtäviin. Niitä esiintyy liian laajasti, ne leviävät kuin syöpä antaen etäpesäkkeitä yhteiskunnan eri osaalueille. Pirjo Koivukorpi Älä ole hiljainen hyväksyjä Vihapuhe, rasismi ja kiusaaminen ovat vakavia ongelmia. Tarvitsemme ajoittain työpajoja saadaksemme vakuutta maailmaan. Poliittiset mielipiteet lyövät yksiin. Poliisien havainnot työnsä luonteen muuttumisesta huonoon suuntaan on otettava vakavasti. Rasismi, vihapuhe ja kiusaaminen on saatettava rikokseksi, josta seuraa sanktio. Heti kaikki mulle tulee tiensä päähän luonnon kontatessa saasteet olallaan. Jäsenkyselyn keskeinen vaatimus on poliisien määrän lisääminen. Vastaava kehityskulku on nähtävissä myös muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja esimerkiksi ensihoitajien kohdalla. Järki pyrkii oikeuden käsityksiin. Marinin hallitus on sitoutunut poliisien määrän ja koulutuspaikkojen lisäämiseen. Samaan aikaan alan vaihtoa pohtii iso joukko alalla työskenteleviä. Rakkautta Suomen maahan tarvitaan. Sen muotoina on työpaikkakiusaaminen, poliittinen syrjiminen, ihmisen kansallisuuden tai värin mukaan tapahtuva rasismi, vihapuhe ja kiusaaminen. Mutta on myös ihmisiä, jotka nauttivat olla kiusaajan tai voittajan puolella. Pahimmillaan rasismi, vihapuhe tai kiusaaminen muuttuu pakkomielteiseksi vainoamiseksi. Poliisin lisäksi myös rajavartio laitos ja tulli sen osana ovat tärkeässä osassa turvallisuuden takaamisessa. Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärät ovat olleet jo pitkään selkeästi alimitoitettuja. Alimiehityksen ohella työn raaistuminen, kovenevat asenteet poliiseja kohtaan sekä huumeiden lisääntyminen tekevät arkisesta poliisityöstä entistä kuormitta vampaa. Oman haasteensa asettaa myös poliisityön houkuttelevuus, josta kyselykin kertoo kovaa kieltään. Jorma Talikka Janakkala De_14052020_66.indd 67 7.5.2020 10.44. Suomen Poliisijärjestöjen liiton laaja jäsenkysely kertoo karua kieltä poliisin kenttätyössä jopa päivittäin kohtaamasta aggressiivisesta käyttäytymisestä, kunnioituksen puutteesta poliisia kohtaan, jatkuvasta kiireestä ja resurssien riittämättömyydestä. Silloin tällöin silmiämme avataan. Meidän on pystyttävä tarjoamaan entistä vahvemmin, varsinkin nuorille, kiinnekohtia elämään koulutukseen ja työllisyyteen panostamalla. 67 Demokraatti Jyrkkä pysähdys Turvallisuuden haasteisiin vastattava Poliisien havainnot työnsä luonteen muuttumisesta huonoon suuntaan on otettava vakavasti. Turhuudesta maailma hiljenee. Ihminen hakee demokratian rajoja. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että vuoteen 2022 mennessä poliisien määrä nostetaan 7 500 poliisin tasolle. Moni myös hiljaa hyväksyy kiusan tai vainoamisen, luullen olevansa turvassa. Kaikua toistaa velvoitteiden äänite. Ikä ja varsinkin vanhuus on otollista maaperää tälle epäpyhälle kolminaisuudelle. Nämä ilmiöt oirei levat monin tavoin. Monelta osin kysymys on myös yhteiskunnan ilmapiirin muutoksesta ja ihmisten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Yhteisen turvallisuuden edistäminen on kuitenkin lopulta meidän kaikkien vastuulla. Tunne-elämää ei saa päästää jäähän. Seppo Eskelinen kansanedustaja (sd.) Poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Ulkona vaimenee askelten ääni. Poliisien tehtävämäärät ja tehtävien vaativuus ovat lisääntyneet, mutta tämä ei ole heijastunut rahoitukseen. Ratkaisuja näihin esille nostettuihin ongelmiin onkin tuotava jo tämän vuoden lopussa annettavassa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Poliisien määrä kaiken kaikkiaan eurooppalaisessa vertailussa asukaslukuun suhteutettuna on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Yksinäiset ystäviään kaipailee
On tärkeää, että jokainen instituutio arvioi oman vastuunsa kannalta asioita. 68 Demokraatti MIELIPIDE Kansalaispalvelulla pandemiaa taltuttamaan Liikkumisen helpottuminen on nopeuttanut ja lisännyt tartuntatautien leviämistä. Tämä asetelma antoi turvallisuudentunteen hallitukselle ratkaisujen tekemisessä. Markku J. Siihen osallistunut politiikan toimittaja ja tuntija Unto Hämäläinen arvioi, että ratkaisun on pakko löytyä, kuten sellaisen löysivät 1990-luvun lamassa Mauno Koivisto ja Esko Aho. Mikko Rönnholm Entinen kansanedustaja Koiviston pääministerija presidenttikaudella De_14052020_68.indd 68 7.5.2020 11.04. Lienee itsestään selvää, että toimintansa ohjaamiseksi ne tarvitsevat lainsäädännön ja virkavastuussa olevan johdon. Hallitus ei olisi saanut yhden tekijän eli vahvan markan määrätä talouspolitiikkaa. Tähän tehtävään voitaisiin kouluttaa erilliset valmiusjoukot. Sellainen on perustuslakimme henki ja sen asian rohkeni myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen selkeästi sanoa. Erityisesti ne virukset, joiden isäntinä voi toimia ihmisen lisäksi muukin laji, ovat pandemioiden aiheuttajia. Ahon hallituksen aikana syntyi sodan jälkeisen aikamme toistaiseksi pahin taloudellinen lama, joka Suomessa sai vertailumaihin verrattuna suuret mittasuhteet. Nyt sählinkiä on tapahtunut useissa kohdissa, ja sellaisten estäminen tulevaisuudessa edellyttää huolellista ennakkovalmistautumista. Jos bakteerin ikäkaari on vain muutamia tunteja, merkitsee se myös niiden kykyä muuntua paremmin menestyväksi kohtalaisen lyhyessä ajassa. Yksi merkittävä oli presidentti Koiviston vaikutus – halusi hän sitä tai ei – tasavallan vähän kokeneeseen hallitukseen. Charles Darwin osoitti jo 1800-luvun puolivälissä, että kaikki eliöt ovat jatkuvien muutosten kourissa, myös me ihmiset. On ymmärrettävää, että Suomen Pankin pääjohtajana ollut presidentti oli auktoriteetti kokemuksensa, mutta myös kansansuosionsa vuoksi. Tämä ei tietenkään aiheuttanut kriisiä, mutta syvensi sen vaikutuksia. Politiikalta sekin näytti, mutta perustuslaista oli kysymys. Virukset tarvitsevat isäntäsolun voidakseen monistaa itseään. Eli valmiusjoukoissa toimiminen olisi monille oikea vaihtoehto asepalvelun tilalle. Virusten parhaimmaksi torjuntakeinoksi on todettu joko kuolleen tai elävän, mutta muunnellun viruksen istuttaminen ihmiseen eli rokottaminen. Lamalla oli monta syytä ja tekijää. Se olikin sen aikaisessa perustuslakiasetelmassa välttämätöntä muodollisesti ja käytännössä siksi, että kansanäänestykseen alistettu kysymys oli altis pelottelulle. Talouspolitiikka oli jo tuolloin yksiselitteisesti eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen vastuulla. Ihmisten kohdalla tuo sopeutumiskehitys on hidasta, mutta virukset ja muut mikrobit sopeutuvat uuteen tilanteeseen nopeasti. Ihminen voi siis kohdata saman taudinaiheuttajan muuttuneessa muodossa useamman kerran elinai kanaan. Kekäläinen Espoo Perustuslain hengessä VIIME VIIKKOINA käytiin paljon keskustelua presidentin ja pääministerin roolista. Kyse ei ole politiikasta vaan perustuslaista. Tarvittiin luottamusta herättäviä toimia. Turvallisen rokotteen kehittäminen kestää vuoden, ehkä pitempäänkin, joten meillä pitää olla käytössä yllättävän kulkutaudin torjuntaan hyvät valmiudet. Tiedetään useita taudinaiheuttajia, jotka ovat hankkineet immuniteetin penisilliineille. Ja kun pääministerin ja presidentin suhteiden kuvauksessa on nostettu esiin presidentti Koivisto, kannattaa miettiä pääministeri Koiviston ja presidentti Urho Kekkosen tapausta instituutioiden välisissä suhteissa. Hengityssuojaimien valmistus ei ole suinkaan ainoa tehtävä, mihin tällaisia valmiusjoukkoja voitaisiin käyttää. Samalla hallitus unohti oman vastuunsa. Asiaa monelta suunnalta seuranneena arvioni on, että hallitus seurasi presidentti Koiviston ajatuksenkulkuja erityisesti valuuttakurssipolitiikassa, vaikka sen olisi pitänyt olla itsenäinen. Isorokko on kokonaan hävinnyt, ja poliokin on ahdistettu muutamille uskonnollisien, rokotusten vastaisien piirien hallitsemille alueille. Koiviston ja Ahon yhteistyöllä saatiin Suomi EU:n jäseneksi. Rokotusten avulla on kuitenkin kyetty torjumaan yhä useampia tauteja. Nämä voisivat koostua ihmisistä, jotka aseellisen palvelun sijasta haluavat edistää rauhanomaisia vaihtoehtoja. Ja eri maiden välinen yhteistyö lujittaa rauhantilan säilymistä maapallolla. Sen velvollisuutena olisi ollut vielä laajempi ja monipuolisempi tilanteen arviointi. Sanna Marinin hallitus on osoittanut kunnioittavaa suhtautumista presidentti Sauli Niinistöä kohtaan pitäen kuitenkin kiinni oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Selvää lienee myös se, ettei Suomi yksin pysty seuraamaan erilaisten yhteiskunnillemme vaarallisten taudinaiheuttajien muuntumista, vaan se vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä
Tähän saakka uusien monitoimihävittäjien ostosta on käyty keskustelua julkisuudessa lähinnä puolustushallinnon ehdoilla. Lisäresurssit eivät riitä, mutta ne pitäisi kohdentaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Tämän kansalaismielipiteen soisi näkyvän hävittäjäkaupassa. Tällä hetkellä osassa suomalaisissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ryhmäkoot ovat yli 25 oppilasta, joka vaikeuttaa opetusta. Silloin voimme joutua suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Luottamusta vahvistaisi vaalilupausten mukainen toiminta Suomen rauhanajan suurimmassa, kymmenen miljardin asekaupassa, HX-hankinnassa. Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu (sd.) Ammatillisen koulutuksen työntekijä Mikkeli Hävittäjäpeli on vielä auki Meillä on pitkästä aikaa hallitus, joka nauttii kansalaisten enemmistön luottamusta. Haasteita aiheuttaa myös se, ettei opinto-ohjaajiin, kuraattoreihin, kouluterveydenhoitajiin ja koulupsykologeihin ole kaikissa kunnissa riittävästi rahaa. 69 Demokraatti Opettajamitoituksen korjaus vaatii lain Tilastokeskuksen mukaan 2018 peruskoulun 560 000 oppilaasta 105 000 oppilasta tarvitsi opiskeluun tehostettuatai erityistä tukea. Vasemmistoliitto ilmoitti kaipaavansa hävittäjähankinnoista kriittistä keskustelua. Todelliset turvallisuusuhat, ilmastoja ympäristökriisi sekä alueelliset sodat ja niiden aiheuttama pakolaiskriisi eivät ratkea asevarustelua kiihdyttämällä. Se lisää oppimisvaikeuksia ja huonontaa sosiaalisia taitoja. Hankittavien koneiden määrä ei voi olla vielä kiveen hakattu, vaan määrä päätetään, kun tarjouspyyntöihin on saatu vastaukset ja eri vaihtoehdot on kartoitettu. Edellisellä hallituskaudella valtio leikkasi opetuksesta noin miljardi euroa. Osa opiskelijoista selviää isoissa oppilasryhmissä, mutta yhä useampi ei. Pisa-tutkimuksessa suomalaisten nuorten lukutaito, matematiikka ja luonnontiedon taidot ovat huonontuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Saman aikaisesti luokkamuotoisen lähiopetuksen määrä vähenee ja itsenäisen etäopiskelun määrä lisääntyy. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan hävittäjien lukumäärä, 64, ei ole mikään ”taivaasta pudonnut totuus.” Pienen maan puolustusmäärärahat ovat hyvin rajalliset, joten omiin vahvuuksiin panostaminen ja virheinvestointien karttaminen on siksi erityisen tärkeää. Vuosi sitten vaalien alla SDP kertoi, että uskottava ilmapuolustus on turvattava ja hävittäjähankinnassa pyritään nimenomaan tiettyyn suorituskykyyn. Opettajien ammattijärjestö kertoi 2019, että ikäluokasta noin 8 000 nuorta osaa lukea huonommin kuin jatko-opinnot edellyttäisivät. Muissa hallituspuolueissa vastustajia on vielä enemmän. Erityisesti vihreiden keskuudessa muutos on selvä, 65 prosenttia vastustaa Naton jäsenyyttä. Myös vihreiden mukaan erilaiset vaihtoehdot on vielä pidettävä avoimena, koska tekniikka kehittyy nopeasti. Hannu Ketoharju Juuka De_14052020_68.indd 69 7.5.2020 11.04. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidemittauksen mukaan (tiedote 1/2020) Nato-jäsenyyden vastustus on noussut yhtä korkealle kuin ennen Ukrainan kriisiä. Kelan tilastoissa alle 18-vuotiaiden masennuslääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Riittävään yksilölliseen ohjaukseen ole aikaa. Tarvitaan neuvotteluja aseriisunnan ja toisenlaisen politiikan toteuttamiseksi. Jotta opettajan resurssit opettamiseen olisivat kohtuulliset, tulee lakiin tehdä opettajamitoitus. Naton sotilasoperaatioihin yhteensopivasta koneesta luopuminen vahvistaisi sotilaallista liittoutumattomuutta ja lujittaisi hallituksen kannatuspohjaa. Sanna Marinin mukaan kyse on kokonaisratkaisusta. Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa jo 60 000. Yhdellä opettajalla ei saa olla yli kahtakymmentä vastuuoppilasta eikä oppitunnilla ryhmäkoko saa ylittää pysyvästi yli kahdenkymmenen oppilaan määrää. Suomi voisi olla aloitteellisempi Itämeren alueen vakauden edistämisessä. Nykyinen hallitus on luvannut lisärahoitusta perusopetukseen 180 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 18 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 80 miljoonaa euroa. Onhan vaarana, että harkitsemattoman ratkaisun seurauksena Suomi vedetään mukaan Baltian puolustukseen tai muihin Naton kansainvälisiin operaatioihin
Nykypäivänä saamme elää rauhanomaisessa Suomessa. Ne lapset, jotka ovat toisia heikommassa asemassa, ovat vaarassa jäädä ikätovereistaan jälkeen, kun koulut ovat siirtyneet etäopetukseen. Poikkeustilan vaikutukset jakautuvat perheisiin hyvin eri tavoin. Nina Malm kansanedustaja (sd.) De_14052020_70.indd 70 7.5.2020 11.07. Sen eteen on vaadittu vuosikymmenten mittaista jatkuvaa työtä ja taistelua. Itse ajattelen pikemminkin niin, että juuri poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike ovat toisiaan tukevia asioita – eivät toisiaan vastaan kamppailevia tai uhkaavia asioita. Ne ovat itsenäisiä organisaatioita, jotka tekevät omat päätöksensä. Haasteet ovat kovin erilaiset, kuin 121 vuotta sitten, mutta toisaalta niissä esiintyy hyvin samankaltaisia piirteitäkin. Siksi on aivan luonnollista, että poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike toimivat myös seuraavat 121 vuotta yhteistyössä, toisiaan tukien. AIKA AJOIN esiintyy ajatusta siitä, kuinka poliittisen työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen tulisi tehdä toisiinsa suurta pesäeroa. Pätkätöissä olevat ihmiset joutuvat taistelemaan toimeentulostaan päivittäin, jotta rahaa riittäisi vuokranmaksuun ja välttämättömiin menoihin. POLIITTISEN TYÖVÄENLIIKKEEN ja ammattiyhdistysliikkeen yhteinen historia on yli vuosisadan mittainen. Vaikka tänä päivänä nämä oikeudet saattavatkin tuntua itsestäänselvyyksiltä, historiamme osoittaa, ettei tasa-arvo ole tullut kenellekään valmiiksi annettuna. Jotkut lapset eivät saa edes lämmintä ateriaa eteensä joka päivä, kun kouluruokailuun ei ole mahdollisuutta. Vanhemmat tuskailevat lastenhoidon ja työelämän välillä, kun etätyö ei ole monien ammateissa mahdollista. Vastakkainasettelu palvelee vain ja ainoastaan sellaisia voimia, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme tai käsityksiämme reilusta yhteiskunnasta. Sosialidemokraattinen liike Suomessa sai tuolloin myös alkunsa. Lyhyesti kuvattuna: puolueet tekevät politiikkaa, työmarkkinajärjestöt edustavat työntekijöitä ja työnantajia. 70 Demokraatti 121 yhteistä vuotta MIELIPIDE Tasa-arvon eteen on vaadittu vuosikymmenten mittaista jatkuvaa työtä ja taistelua. Käytännössä se merkitsee jokaisen ihmisen oikeutta rakentaa omaa elämänpolkuaan ja oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan. Palkkatasa-arvo ei ole edelleenkään toteutunut täysin, kaikki ihmiset eivät tule tällä hetkellä toimeen omalla palkkatyöllään ja eriarvoisuus uhkaa kasvaa. Erityisesti koronan aikana olemme havahtuneet tilanteeseen, jossa eriarvoistuminen on konkretisoitunut. Perheiden taustat vaikuttavat edelleen jossain määrin hyvin epätasa-arvoisesti lapsiin. Arki on osoittanut, ettei kukaan muu hoida tätä tehtävää näitä toimijoita paremmin. Niitä voi kuitenkin yhdistää samat tavoitteet, jotka pohjautuvat yhteisiin arvoihin. Yhdessä toinen toistaan tukien nämä liikkeet ovat rakentaneet sen Suomen, jonka tänä päivänä tunnemme. Työväenliikkeen osalta niitä yhdistää yhteisten arvojen lisäksi myös yhteinen historia. Tähän liittyy usein jollakin tavalla vääristynyt käsitys siitä, mikä erottaa poliittiset puolueet ja työmarkkinajärjestöt toistaan. 121 VUOTTA sitten perustettiin Suomen Työväenpuolue. Verta, hikeä ja kyyneliäkin. Tasa-arvoisen hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan, jossa jokaisella lapsella on yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella omia unelmiaan, omasta perhetaustastaan riippumatta. Myös tänä päivänä poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen tehtävä on rakentaa sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa vapauden, tasa-arvon ja turvallisuuden periaatteet toteutuvat. Sosialidemokratialle luontevimmat yhteistyökumppanit ovat nyt ja jatkossakin ne tahot, jotka puolustavat heikossa asemassa olevia. Ei toisiaan poissulkien. On selvää, että näissä tilanteissa elävien ihmisten tilanne poikkeaa radikaalisti niiden elämästä, joiden olosuhteet ovat vakaammat
Kirjoja voi tilata lainattavaksi myös sähköpostilla perinne@tyovaenperinne.fi, jolloin henkilökunta pyrkii noutamaan ne valmiiksi kärryyn lainausautomaatin läheisyyteen. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. . 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kirjat voi paikantaa Helkasta https://helka.finna.fi jo valmiiksi ja lainata ja palauttaa lainausautomaatilla. Merkkiä käytettiin Varsinais-Suomessa viime vuoden ajan kokeiluluvalla. Vaarallisimpia ovat Liikenneturvan mukaan hirviemojen karkottamat ylivuotiset vasat. Kirjastossa asioitaessa suositaan itsepalvelua. Laina-ajat pidennetään kesätauon yli, mistä tiedotetaan myöhemmin. Helka-tietokannassa on kesän aikana tämän vuoksi käyttökatkos. Kirjasto on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11-16. HELSINKI • Työväenliikkeen kirjasto avataan lainausta varten 12.5. Kirjasto menee kesätauolle ja on kokonaan suljettu 30.6.–1.8.2020. Noudatamme kesäaukioloaikoja. Tänä aikana kirjasto siirtyy nykyisestä kirjasto -järjestelmästä uuteen ALMA-kirjastojärjestelmään Helsingin yliopiston kirjaston mukana. Kesäkuun alusta 1.6. Le ik ka a ta lte en ! Nyt tarkkana liikenteessä Liikkeellä olevat peurat, kauriit ja ylivuotiset hirvenvasat nostavat hirvieläinkolarien riskiä selkeästi toukokuusta alkaen, muistuttaa Liikenneturva. kirjastopalvelut ovat avoinna myös kirjaston käsikirjastoaineiston ja lehtien lukua varten, mutta muuta kirjaston käyttöä suositellaan edelleen vältettävän (esim. Liikenneturva huomauttaa, että peuratai kaurisonnettomuudet eivät yleensä johda autoilijoiden henkilövahinkoihin, mutta moottoripyöräilijöille tai mopoilijoille kolari voi olla hyvinkin vaarallinen. Asiakkaita pyydetään noudattamaan yleisiä korona-ajan suosituksia, kuten kahden metrin turvavälejä muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Asiakkaille järjestelmän vaihdos näkyy siinä, että elokuussa Helkan käyttöliittymä muuttuu. De_14052020_71.indd 71 7.5.2020 11.13. Erityisen suuri kolaririski on Liikenneturvan mukaan alueilla, joilla riista-aidat alkavat tai päättyvät. Kesäkuun alussa liikenteessä alkaa näkyä uusi kauriseläimistä varoittava liikennemerkki. Liikenneturvan viime vuonna teettämän kyselyn mukaan suurin osa autoilijoista huomioi hirvivaroitusmerkkialueen ajaessaan. kirjaston tietokoneiden ja kopiokoneen käyttöä omiin tarkoituksiin, omien aineistojen lukua ja tilojen käyttöä opiskeluun ja tutkimukseen sekä kokousten ja tilaisuuksien järjestämistä). Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Kirjasto on avoinna vain lainausta ja palauttamista varten, kirjastossa ei saa muuten oleskella. Monilla alueilla vielä suurempi riski ovat peurat tai kauriit. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 9/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_14052020_72.indd 72 7.5.2020 9.45. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Eino menee tältä puolelta melkein kolmensadan metrin pituisen, vielä puhkaisemattoman kallioleikkauksen päätyyn räjäytyslouhokselle. Näen herhiläisen juovan lätä köstä; niitä ei pitäisi olla Suomessa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Samuli Karvinen Heinävedeltä. Miehet lopettavat työt joka päivä ilta seitsemältä tehtyään kahdentoista tun nin kovan työpäivän, vetävät päät täy teen, nukkuvat ja lurauttavat aamuok sennuksensa työkoneidensa ikkunoista. Koko kuusikko kaatuu sikin sokin joka suun taan. Kivikossa piilotteleva jänis ei uskalla paeta kaivin koneen ohi. Simo on puskutraktorin käy tössä ällistyttävän tarkka. Hän kuorsaa yöt ja kiusoittelee minua päivisin siitä, että putosin unissani sän gystä. Mittaus on hankalaa, koska etäisyydet ovat pitkiä, ilma värei lee ja lukemista ei meinaa saada selvää. Riikosen veljekset, huippupa nostajat, istuvat talvet vankilassa ja rä jäyttelevät kesät kalliota. De_14052020_72.indd 73 7.5.2020 9.45. Rau taPena ja jokunen muu saavat suostu teltua puukon tuppeen ja Einon pään tyynyyn. Naureske lemme etukäteen Laten aamuseitsemän kiroilua. Kaikki, paitsi Seppo, ovat ostaneet työmaakäyt töön jonkun halvan romun. Soitin ynähtelee. Valtava painumapakka ajaa savea korpimetsikön alle. Ja me kun olimme sopineet aiemmin, että meni simme syksystä lähtien puoleksi vuo deksi kartoittamaan Punaistamerta täh tinavigaatiolla! Perui! Rakkaus! Minä riisun kamppeeni parakkiin, otan RautaPenan kirjan ja lähden uimaan ja lueskelemaan, mutta ensim mäisellä kerralla väärälle lammelle: märkä suoranta, uidessani ilman silmä laseja jouduin käärmeen kanssa nenät vastakkain, ylös noustuani olin liejun peitossa ja mättäälle jättämäni vaatteet kuhisivat viholaisia. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Hän saa kym menien metrien laanit korkoon muuta malla laittamallani korkolapulla yleensä viiden ja aina alle kymmenen sentin hei toilla. Seppo kiroi lee kuoppia ja muuta möykkelikköä. Spreijaamme kiusallamme Laten kauhakuormaajan kauhaan hänen ni mensä metrisillä kirjaimilla. Myöhemmin Suke van Pena laahustaa parakkiinsa puolen toista metrin pituiseksi venynyttä, vähän veristä haitaria suopursukossa vetäen. Mestari karjuu, että lompakko jäi lituskoituneen auton hanskalokeroon. Seppo löysi juhan nuksena jonkun lääkärin Kouvolasta ja lähtee sinne joka iltapäivä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 78 43 26 95 1 53 69 17 48 2 21 94 58 76 3 15 27 43 69 8 96 71 85 23 4 84 32 69 51 7 67 15 34 82 9 42 58 91 37 6 39 86 72 14 5 RISTIKON 7/2020 RATKAISU 9.4. On vuosi 1986, ja teen moottoriliiken netietä Porvoon ja Loviisan välillä. ais ud ok u. Heidän kort tiringissään on viidenkymmenentuhan nen markan potteja. Kiipeilen maasta kaavitulla kalliolla kolmen kymmenenneljän kilon Atlas Copcon Cobra sylissäni. co m 4 3 2 3 1 7 4 8 9 6 3 1 4 9 7 5 2 4 3 6 1 5 3 4 2 2 1 5 A I R A M L I A S R E R I V A N A N A T A N I K R A O L A R I M E I R A A E R I N O L A U S N I V A V A I N A A T A E I N A R A I T A M E S S U I T T E K A A N A A I P E R I N A S L A E V E T U U S N O T A K S U A S I T R A O K A P I A P T I N A K U M A R A M O A T A L I T H E L M I V A A K S A N I K A T A M U T K A K R S A N A S I N H O T A S A I V A R E L N A A I L S E A I V O T P R A T T J A K I T V A N U L A A S T I A N I T A A L K O V I I S A K K A S I L U I S H A V E R I O S I N K O A A S A O R I T MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi H iirihaukkapari katoaa vaalean siniseen. Eino ottaa sen lohkareiden välistä varovasti Liebherrin kauhaan, pyöräyttää koneen ympäri, laskee jä niksen maahan ja katsoo, kuinka luon tokappale kiiruhtaa vapauteen. Kokumineuvos ajaa vastaavan mestarin parkkeeraaman Volkkarin päältä. Kesä kuluu. Polttoleikkaavat sen naureskellen yhdessä esiin. Hänellä on kaksi kirjaa: Kyllikki Saaren murha, ja Raymond Chandler. Haitari soi. Seppo, mittausteknikko teodolii tin ja vaaituskoneen takana, näyttää, mi hin ja mylvii sitten monta kertaa, että älä jumalauta putoa. Sukevan Pena tyytyy tilkitsemään verenvuotoa. Jos kolossaalisia maansiirtoautoja, Kockumeja, ei väistä, ne ajavat yli. Jaan parakin Rauta-Penan kanssa. Eino ei puhu, hänessä asuu pahapäi syyttä. Es tän käärmeen tappamisen. Tempaisen välillä poran käyn tiin ja teen reikiä louhintalinjamerkkejä varten. Pena on luottamusmies ja römeäl lä tavalla järkevä kaveri. Oikea lampi on kau nis ja kirkasvetinen; ulpukoiden alla ui hitaasti suuria ahvenia. Aurinko tuntuu julmalta; kuulosuojaimet ja suojalasit hiostavat. Hän viiltää tarkoituksella puuk koa teroittaessaan Sukevan Penaa kä teen ja nauraa ilkeästi. Kokumi neuvos kaataa seuraavaksi dumpperil laan yhden pakettiauton
74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjallisuus tarjoaa koronaoppia ”Eskapismista on syntynyt loistavia klassikkotekstejä”, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm tuumii. Pakinakirjoitus on oma tyylilajinsa ja taitonsa. Minua kiinnostaa runouskin tästä samasta näkökulmasta. Letkautuksia ja muita sellaisia. Toinen on Giovanni Boccaccion Decamerone 1300-luvulta. Teksti on muistaakseni 1800-luvun puolesta välistä. Se on sitä fiilistelyn tuomaa mielihyvää. Halu lukea Kairamon tekstejä uudestaan syntyi Demokraatin vuosijuhlassa, missä esiteltiin lehden pakinoitsijoita vuosien varrelta. De_14052020_74.indd 74 7.5.2020 10.20. Se on kätevää. Pidän siitä, että on vähemmän sanoja, mutta enemmän merkityksiä. Olen ryhtynyt jonkun verran myös kuuntelemaan kirjoja. Luen vähemmän kuin joskus aikoinaan. Toinen on Ami Kairamon Vastaväitteitä, kokoelma hänen kolumneistaan. Siinä lähdetään porukalla Italian maaseudulle pakoon mustaa surmaa ja ryhdytään ajankuluksi kertomaan tarinoita. Vaikka useimmat runot ovat proosaa lyhyempiä, on niiden lukeminen hidasta. Vaikka asioita ei voi juuri nyt tehdä, on unelmointi tärkeää. Politiikan kirjahylly Pidän kaikenlaisesta tiivistetystä tekstistä. Toinen teema, joka tässä korona-ajassa kiinnostaa on eskapismi. On kiehtovaa, miten mahdollisimman pienessä tilassa pystyy ilmaisemaan jotakin, joka on välillä monitulkintaistakin. Lukioikäisenä kahlasin läpi Waltarit ja muut klassikot. Tulee mieleen pari klassikkoa, joissa sulkeudutaan maailmalta. Se kertoo rutosta ja siitä miten rikas ruhtinas Prospero pyrkii eristäytymään siltä. Esimerkiksi Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutaraha on konsentroitua tekstiä, laitettu lyhyeen mittaan ja siinä ei ole mitään ylimääräistä. Voin selailla ja katsella hirsikorjauskirjojani, vaikka ei minulla taloa olekaan. Olen kuullut, että iso osa esimerkiksi matkailun elämänlaatua kohottavasta ja onnellisuutta lisäävästä vaikutuksesta liittyy itseasiassa matkojen suunnitteluun. Kuuntelin juuri Yuval Noah Hararin Sapiensin. Siinä samalla voi pyöräillä tai vaikka nikkaroida jotain. Edgar Allan Poen Punaisen kuoleman naamio on lyhyt essee, jonka voi lukea netistäkin. Samalla tavalla toimivat myös harrastamiseen liittyvät kirjat. Olin lukenut sen aiemmin, mutta nyt äänikirjana siitä muistui mieleen ne hänen pari kiinnostavaa omaa havaintoaan. Tuntuu, että keskittymiskyky on valitettavasti heikentynyt niistä ajoista. Minulla on kaikenlaisia nikkarointija hirsikirjoja
Demok14052020_001-002.indd 2 6.5.2020 11.40. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp
ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Nyt hän on myös pääministeri. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. Poliisi Linnea West tuulettaa ammatin vanhoja mielikuvia. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Mihin niitä tarvitaan. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Demok14052020_001-002.indd 1 6.5.2020 11.40. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Se haluaa enemmän. 9/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 20 / 14 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PAL.VKO 2020-22 00 74 43 -2 00 9 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. to uk ok uu ta 14.5.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI AIVOT Korona tekee myös hyvää LABOUR Pehmeä vasemmistolainen TALOUS Korona rukkaa rakenteita YDINVOIMA TEEMA Siirtymävaiheen sankari Unelmaammatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja