Demokraatti 14.5.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ILO pilleri ASEVELVOLLISUUS TEEMA Tasa-arvo tulee armeijaan de_14052021_001.indd 1 4.5.2021 12.08. to uk ok uu ta Tuija Pohjola on Vuoden valtuutettu 2021. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI PAL.VKO 2021-21 00 74 43 -2 10 9 14.5.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 9/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 21 / 14
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_14052021_002.indd 1 4.5.2021 9.04
KASVO POLITIIKKA TEEMA de_14052021_03.indd 3 5.5.2021 10.11. TOUKOKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YHDENVERTAISUUS ASEVELVOLLISUUS VALTUUTETTU Vammaisten asiat vain näennäisesti kunnossa. Vuoden valtuutettu on värikäs vaikuttaja. Epätasa-arvoa ja kustannustehokkuutta. 3 Demokraatti 9/ 21 34 24 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14. Työllisyystavoite jää haaveeksi, jos vammaisten työllisyyttä ei kohenneta
de_14052021_04.indd 4 5.5.2021 11.23. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 14 54 OLAVI HONKA Kekkosen haastaja KEHYSRIIHI Kuka voitti, kuka hävisi. Mutta voittiko lopulta kukaan. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 9/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kokoomus julistaa Viikon kuva: Suru säilyy Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Olli Koski D-analyysi: Riihi, joka karkasi Indeksi: Kannattava investointi Alastalon salissa: Laihtunut valta Saksa: Vihreä ykkösehdokas Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Vammaiset: Samalle viivalla Kielikylpy: Ambassadör Kulttuuri: Valoa näkyvissä Musiikki: Pave, vääpeli Kolumni: Laura Ruohonen Kirjavisa: Kurjuudesta iloon Pelin purku: Suuret tunteet Honka-liitto: Presidentti vaihtoon Puheenvuoro: Ville Skinnari Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: MInna Huotilainen IHMINEN JA ELÄMÄ Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Anita Hellman D-kasvo: Tuija Pohjola Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Va. + TEEMA Asevelvollisuus 59 5 6 8 11 14 20 21 22 23 24 30 31 32 33 41 46 49 50 52 54 67 68 72 73 74 Keskusta sai nenilleen. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.5
Niinistö on itse tuonut esiin huolensa ”parlamentaarisesta umpikujasta”. Haudanvakavista. Toisin sanoen siitä, jos hallitus olisi kaatunut ja maassa olisi pohdittu eduskunnan hajottamista ja uusien vaalien järjestämistä, joissa molemmissa presidentillä on perustuslaillinen roolinsa. Samalla Petteri Orpon suosio puheenjohtajana sulaa, kuten Uutissuomalaisen kyselystä kävi ilmi. K okoomus on julistanut julistamisesta päästyään, että myös ikäviä päätöksiä on kyettävä tekemään. Esimerkkiä puolue näytti ilmoittamalla ainakin aluksi, että sen eduskuntaryhmä äänestää tyhjää EU:n elpymispaketista, siis suurimmasta yksittäisestä poliittisesta kysymyksestä, joka viime vuosina on tullut eduskunnan eteen. Siis siihen, johon hän ei saa eikä voi puuttua. Tapana on ajatella, että oppositio lihottaa, kun ei tarvitse tehdä päätöksiä, etenkään niitä ikäviä. Paketissa on kyse Euroopan ja Suomen talouden selviämisestä koronakriisin jälkeen, mutta mahdollisesti myös vielä suuremmista kysymyksistä. Mutta presidentillä on roolinsa myös ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Ja tähän ulkoja turvallisuuspolitiikan ontologiseen kysymykseen kytkeytyy myös EU:n elpymispaketti, halusimme sitä tai emme. de_14052021_05.indd 5 5.5.2021 11.45. Kiinalle ja Venäjälle kelpaa EU:n hajanaisuus. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Presidentistä ja kokoomuksesta Pääkirjoitus HÄPEÄLLISTÄ JA SURKEAA. Miksi Niinistö ei sitten suoraan sano, jos hänen huolessaan oli kyse myös Suomen turvallisuudesta. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Suomeksi sanottuna paketin kaatuminen voisi uhata Euroopan talouden horjumisen kautta myös Euroopan ja Suomen turvallisuutta, ja tämä jos mikä liittyy myös Suomen presidentin jäljellä oleviin valtaoikeuksiin. Niinistö ei kertonut olevansa huolissaan nimenomaan paketin kaatumisesta vaan viittasi huoleen ”parlamentaarisesta umpikujasta”. Päivänpoliittinen pelaaminen tässä ulkoja turvallisuuspoliittisessakin kehyksessä on häpeällistä ja surkeaa. Eli suomeksi sanottuna paketin kaatuminen voisi uhata Euroopan talouden horjumisen kautta myös vakavasti Euroopan ja Suomen turvallisuutta, ja tämä jos mikä liittyy myös Suomen presidentin jäljellä oleviin valtaoikeuksiin. Tuskaa lisää oppositiokollega perussuomalaisten nousu kyselyiden ykköspuolueeksi. VALTAKUNNALLISISSA GALLUPEIS SA kokoomus mataa 16–17 prosentin puolueena. Julkisuudessa on puhuttu presidentti Sauli Niinistön roolista pitkäksi venyneissä hallituksen kehysriihineuvotteluissa. Luultavasti siksi, että huolta olisi vielä helpompi tulkita puuttumisena sisäpolitiikkaan, eduskunnan toimintaan ja jopa puolueiden linjoihin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , To lg a A km en de_14052021_06.indd 6 4.5.2021 17.29
Heitä muistetaan monin ta voin, kuten kuvassa olevalla koronauhrien muistoseinällä Lontoossa. de_14052021_06.indd 7 4.5.2021 17.29. Vaikka Britanniassa korona rokotukset etenevät nyt Euroopan ennätysvauhtia, on moni menehtynyt tautiin. 7 Demokraatti SURU JÄÄ
TYÖELÄMÄ de_14052021_08.indd 8 4.5.2021 17.35. Vastanneista suomalaisista neljä viidestä ajattelee EU:n olleen avainasemassa koronarokotteiden saamisessa Suomeen. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi myös, ettei kahvija ruokailutaukoja ei ole porrastettu eikä työntekijöiden määrää samoissa tiloissa vähennetty. Lähes puolet vastaajista kertoi, ettei työmaiden hygieniatasoa ole parannettu. Koska EU:n koossapysyminen ja yhtenäisyys on myös Suomen etu, hyväksyy EU:n elvytyspaketin kokoomuslaisista Raksakorona vaanii MONELLA RAKENNUSTYÖMAALLA on edelleen iso riski saada koronatartunta. TUOMO LAPPALAINEN TWITTERISSÄ Kaikkien meidän täytyy tehdä uhrauksia, paitsi turveteollisuuden TERO HANNULA TWITTERISSÄ Lä hd e: Ku nn al lis al an ke hi tt äm is sä ät iö V IIK O N LU KU 71 prosenttia. Rakennusliiton jäsenlehden Rakentajan tuoreeseen kyselyyn vastanneista alan työntekijöistä joka kymmenes kertoi altistuneensa koronalle, ja näistä joka viides oli myös sairastunut koronaan. Voitolle jäädään tukipaketista huolimatta. PEKKA SAURI TWITTERISSÄ Tiedeministerillä taisi olla niin kova kiire tukea turvetta, että oman sektorin puolustamiseen ei jäänyt aikaa. Kun on maskipakko, väittävät ettei tartunta ole tullut työmaalla ja hommat jatkuvat samaan malliin, eräässä vastauksessa kuvaillaan. Viime viikolla julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät parhaimpina EU:n mukana tulevina asioina ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta sekä EU-maiden välistä rauhaa. Maskipakon valvonta on selvityksen mukaan ”niin ja näin”. 58 prosenttia vastaajista sanoi, että sosiaalitiloja ei siivota enempää kuin aiemminkaan. Opetusja kulttuuriministeriö kaavailee leikkauksia tutkimusrahoitukseen. Karanteeniin määräämisestä kertoi noin 56 prosenttia vastaajista ja noin kymmenen prosenttia kertoi, että työmaa suljettiin. Kyselyssä selvitettiin myös, minkälaisia toimenpiteitä työmaalla tapahtunutta korona-altistusta seurasi. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Käypä hinta Keskustelussa EU:n tukipaketista on kokonaan unohtunut se, mitä muuta hyvää Suomi saa EU:sta kuin rahaa. 80 prosenttia vastaajista kertoi, että saatavilla on käsidesiä. Suurimmaksi ongelmaksi suomalaiset nostavat EU-maiden julkisen talouden tilan. Kolmannes vastaajista kertoi, että työmaalle oli altistuksen jälkeen määrätty maskipakko. Siitä huolimatta, että asiasta on puhuttu jo kuukausia ja monet alan yritykset ovat esitelleet turvatoimiaan. Mitä. – Maskin käytöllä firmat pyrkivät vain välttämään työmaan sulkemisen, jos tartunta todetaan. Alle puolet vastaajista kertoi, että heidän työmaallaan on maskipakko. 11 prosenttia vastaajista sanoi, ettei työmaalla ole tehty mitään koronatartuntojen vähentämiseksi. – Omalla työmaalla tahtoo saippua ja käsipaperi olla aina loppu. Just äsken kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että TK-rahoitus nostetaan neljään prosenttiin BKT:stä. Sairastuneiden osuus on erittäin suuri moniin muihin ammattiryhmiin verrattuna. Pientä parannusta siihen, kun alkuun oltiin viikkoja ilman käsipaperia ja -saippuaa, kuvailee yksi vastaaja avovastauksessaan. Kyselyssä selvitettiin altistumisten ja sairastumisten lisäksi myös muun muassa sitä, minkälaisia toimenpiteitä työmailla on käytössä koronatartuntojen estämiseksi. Peräti 86 prosenttia vastaajista kertoi, ettei käsienpesupaikkoja ole lisätty
Jokainen prosenttiyksikkö korkomenoissa kasvattaa valtion kuluja 1,7 miljardilla eurolla. Se on aika iso porukka, vähän kuin kansanliike, muistuttaa Demokraatin väki. Eikä helpotusta ole vielä luvassa. Onneksi Suomi saa lainarahaa moneen muuhun maahan verrattuna erittäin halvalla. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari IRTI! IRTI! Kiistapallo Se sama Hyvä elinkeinoelämä, järjestöt ja muut, vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Kokoomusta äänestäneistä samaa mieltä olevien osuus on pienin, kaksi viidestä. Ja kansa vastasi: reilu kaksi kolmasosaa vastaajista kokee ammattiyhdistystoiminnan tärkeäksi. Suomi velkaantuu, mutta velanhoitokulut laskevat. de_14052021_08.indd 9 4.5.2021 17.36. Mutta kulunutta poliittista lausahdusta vapaasti siteeraten: kansa tietää paremmin. Osa teistä, yrittäjistä ja edunvalvontajärjestöistä, on sitkeästi yrittänyt ajaa ammattiyhdistysliikettä ahdinkoon ja heikentää sen asemaa työpaikoilla. Palta ennustaa, että loppuvuodeksi työllisyydessä on odotettavissa maltillista kasvua sen edustamilla palvelutoimialoilla. Hyvä elinkeinoelämä – ja anteeksi tämä yleistys, tiedämme toki, että moni yrittäjä arvostaa työapaikkojen järjestäytynyttä toimintaa – kannattaako kyykyttää, kun laskentatavasta riippuen noin 70 prosenttia palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin ja työttömyyskassoihin kuuluu lähes 9/10 palkansaajista. Tällä tietoa Suomi ottaa kahtena koronavuotena yhteensä lähes 30 miljardia euroa lisää velkaa. Mutta jos korot lähtevät jossain vaiheessa nousuun – kuten on uhkailtu – kääntyvät korkomenotkin nopeasti kasvuun. Heistä 94 prosenttia kannattaa väitettä. Korona kurittaa palvelualoja YKSI KORONAA-AJAN isoja häviäjiä on ollut palvelualat, joilla niin yritykset kuin työnsä menettäneet työntekijät ovat olleet pitkään ahdingossa. Viihteessä ja virkistyksessä työllisten määrä laski 10 000:lla. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan Palvelualojen työnantajat Paltan edustamissa yksityisissä palveluissa työllisyys laski 18 000:lla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Suomi maksaa nyt veloistaan korkoja vähemmän kuin 31 vuoteen – sekä euromääräisesti että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Henkilöliikenteen vähennyksistä johtuen eniten työllisten määrä väheni liikenteessä ja logistiikassa, jossa työllisten määrä laski 14 000:lla. Mielenkiintoista vastauksissa oli, että maaseudulla pidetään ammattiyhdistysliikkeen merkitystä hyvinvointiyhteiskunnalle pääkaupunkiseutua tärkeämpänä. Budjetista maksettavat korkomenot ovatkin vähentyneet vuosi vuodelta, myös koronavuonna. Maaseudun Tulevaisuus -lehti kysyi ”ovatko suomalaiset samaa mieltä siitä, että ay-liikkeen vahva asema on tärkeä osa yhteiskuntaa”. Suomen tilannetta heikentää se, että budjetit ovat jo vuosia olleet alijäämäisiä ja väestö vanhenee. Informaatiossa ja viestinnässä työllisten määrä puolestaan kasvoi neljällätuhannella työllisellä. Toki teidän puolustukseksenne pitää sanoa, että yllä oleva väite sai eniten kannatusta sosialidemokraatteja äänestäviltä. TALOUS TYÖELÄMÄ Petolliset korot MITÄ IHMETTÄ
Polttamisen lisäksi turvetta käytetään kuivikeja kasvuturpeena. 3. Minkä maan terveysministeri on Xavier Becerra. Tilanne muuttuu, jos summaa vertaa Suomen turvetuottajat ry:n käyttämiin lukuihin, joiden mukaan turvealan suorat työpaikat ovat 2 400 ja välilliset noin 3 000–4 000. Minkä lajin urheilija Fanny Teijonsalo on. Hallitusohjelman tavoite on puolittaa turpeen käyttö energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä, mutta jo viime vuonna turpeen kulutus väheni noin neljänneksen. Päästöoikeuden hinnannousu Euroo passa on tehnyt turpeesta liian kallista polttaa. Mikä on maailman suurin saari. 2. 10. 8. Kehysriihessä päätettiin uudes ta 70 miljoonan euron tuesta turvetuottajille vuosiksi 2021–21. Orangen roolin näytellyt mies täyttää 60 14. Kuka. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva, Hans Paul Titta Carl, där går framtiden. de_14052021_10.indd 10 4.5.2021 17.41. 10 VIS V 1. Katutaiteilija Banksyn näyttely nähdään tänä kesänä Suomessa, mutta missä. Kuka on kuvassa. 9. Kuka tunnetaan myös nimellä Moxie Marlinspike. Ympäristötaloustieteilijä Juha Itkonen on laskenut (Iltalehti), että nykyisellä päästöoikeuksien hinnalla turpeen päästöjen kustannus kansantaloudelle on 400 miljoonaa euroa vuodessa. Turpeella on iso merkitys turvetuottajille, joilta on nopeasti häviämässä elanto. Minkä linnun tieteellinen nimi on Motacilla alba. toukokuuta. 4. Mikä WNBA-joukkue varasi suomalaiskorpalloilija Awak Kuierin riveihinsä. Turve on myös tärkeä huoltovarmuuden kannalta, koska sitä on helppo varastoida. Lisäksi turveala saa 172 miljoonan euron verotuen. Vas tau kse t: 1) Yhd ysv alto jen 2) Ser lac hiu s-m use oss a Män ttä -Vi lpp ula ssa 3) Itä -Sa von 4) Dal las Win gs 5) Tan san ian pre sid ent ti Sam ia Sul uhu Has san 6) Pik avi est ipa lve lu Sig nal in keh itt äjä Mat the w Ros enfel d 7) Uin ti 8) Grö nla n ti 9) Tim Rot h 10 ) Väs tär äkk i MAAILMAN TILA • Suomi ei elä turpeesta Kalliita työpaikkoja K ehysriihessä puhuttiin paljon turpeesta. Turpeenpoltto aiheuttaa Suomessa noin 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, mutta sen osuus energiankulutuksesta on noin viisi prosenttia. 5. Tämän päälle tulee vielä verotuki. Minkä sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on nimeltään Sosteri. 6. Tilastokeskuksen mukaan turvealan yritykset työllistivät 1 400 henkilövuotta vuonna 2019, joten tällä laskelmalla tuki on Itkosen mukaan yhtä turvealan työntekijää kohti noin 400 000 euroa per vuosi. Elokuvassa Reservoir Dogs Mr. 7
Hyvää on, Mikä meno Olli Koski, Woltin uusi Pohjoismaiden yhteiskuntakuntasuhdejohtaja. 11 Demokraatti tuttu puhumaan rakentavassa hengessä vaikeistakin asioista. Wolt on poikkeuksellinen yhtiö ja mielenkiintoisessa kasvutilanteessa. Osallistuit valtiosihteerinä Suomen tulevaisuuden suunnitteluun koronan jälkeen. Itse näen, että alustatalous on hyvä väline työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa oleville, joiden on vaikea päästä tavallisille työmarkkinoille. että voimme suhteellisen vapaasti velkaantua, sillä suuri elvytys on ollut tarpeen. Mutta tällaisia mahdollisuuksia tulee harvoin. Voimaeläimesi on hirvi. Wolt haluaa olla mukana tämän kehittämisessä. Suomessa on onneksi toPöydän toiselle puolelle Wolt vei voiton valtioneuvostosta. de_14052021_11.indd 11 4.5.2021 17.52. Sinulla on mielenkiintoinen työhistoria, SAK:n pääekonomisti, TEM:ssä johtaja ja sitten valtiosihteeri. Tämä oli vaikea valinta. Uudistuksia kuitenkin tarvitaan esimerkiksi työllisyystilanteen parantamiseksi. Miksi Wolt. Miksi. Sanna Marin on hyvä ja päämäärätietoinen johtaja. Minua myös miellyttää Woltin työkulttuuriin kuuluva vastuun ja vapauden yhdistelmä. Miltä tilanne näyttää. Valtiosihteerin työ oli todella hienoa ja kiinnostavaa. Herkulliselta ja mielenkiintoiselta. Näen silti koronan jälkeisen tulevaisuuden myönteisenä. Hirvi on hieno, jopa mytologinen eläin, metsän kuningas. Hallitus ja virkamiehet vielä rakentavat sitä suurta suunnitelmaa, jolla Suomi vakautetaan koronan jälkeen. Myös väestön vanhenemiseen liittyviä ongelmia on ratkaisematta. Aloitan Woltilla elokuussa, karenssin jälkeen. Itsekin pyrin samaan. On haastavaa yhdistää taloudellisesti kestävä toiminta ja meille työskentelevien statuksen vahvistaminen. Hirveä myös pidetään harkitsevana ja kaukokatseisena. Ja eurooppaja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen kanssa oli ilo työskennellä. Miltä tuntuu siirtyä niin sanotusti pöydän toiselle puolelle. Teksti Heikki Sihto Kuvat Nora Vilva ja iStock TÄLLAISIA MAHDOLLISUUKSIA TULEE HARVOIN. Vuoropuhelu poliittisten päättäjien kanssa on hyvin tärkeää alustatalouden yrityksille, koska alan sääntely on jatkuvassa muutoksessa. Budjetin tasapainottamiseen ei ole vielä painetta. Vähän jännittynyt, mutta kevät on uusiu tumisen aikaa
Toinen asia – kun suomalaiset ovat juridiikkauskovaisia – on pohdinta siitä, oikoo ko tukipaketti EU:n perussopimuksen säännöksiä. Suomessa on usko laillisuusajatteluun ja oikeusprosesseihin poikkeuksellisen vahvaa moneen muuhun maahan verrattuna. Valtakunnan politiikassa perussuomalaisten pelko ohjaa kokoomusta ja keskustaa tekemään asioita, joita ne eivät muuten tekisi, Vapaavuori tiivisti. Moni tukipakettia vastustava tai muka-vastustava on antanut ymmärtää, että he olisivat neuvotelleet Suomelle merkittävästi paremman sopimuksen. EU:n tukipaketin hyväksymisestä tehtiin poliittinen show, jossa pelko ohitti arvot. Ennen tätä, huhtikuun lopulla, eduskunnan perustuslakivaliokunta joutui osaltaan poliittisen pelin kentäksi, kun se päätti äänin 9–8, että elpymispaketin hyväksyntä vaatii eduskunnassa 2/3 enemmistön. Nyt, lehden ilmestyessä, tukipaketista on jo mahdollisesti äänestetty eduskunnassa. Monissa EUmaissa on jo nyt halua laajentaa unionin yhteistä budjettitaloutta. Johtaako tämä vähitellen EU:n talousja rahaliiton no bail out -säännön rapautumiseen, eli lisääntyykö jatkossa jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus muiden maiden talousvaikeuksista. Riskit olivat suuret, samalla tavalla kuin Britanniassa, kun silloinen pääministeri David Cameron päätti asemansa vahvistamiseksi brexit-äänestyksestä, uskossa, että missään tapauksessa kansa ei äänestäisi brexitin puolesta. SUOMEN VAIHTOEHDOT olivat vähissä EU:n tukipaketista neuvoteltaessa. Se on höpöhöpö-puhetta. Toki ratkaisussa oli mukana oikeudellista harkintaa. Kyseessä ei ollut edes puolueiden oppositio vastaan hallitus -asetelma, sillä hallituspuolue keskustan jäsenet äänestivät 2/3 enemmistön puolesta. S uomen, EU:n niin sanotun mallioppilaan, toiminta EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin käsittelyssä oli karkaamassa poliitikkojen käsistä. Mielenkiintoista oli, että vain harvassa maassa, myös niin sanotun nuukan nelikossa maissa, tukipaketin hyväksyminen herätti intohimoja. Tukipakettiin liittyvän pelaamisen tiivisti kokoomuksen Jan Vapaavuori hyvin Helsingin Sanomien haastattelussa. Muuten on vaikea uskoa, että se äänestäisi tukipaketista äänin 9–8 puoluerajoja pitkin. Ratkaisu – vaikka se on jo huhtikuusta muuttunut – saattaa vain syventää puoleen puolueen liberaalin ja oikean siiven välistä jakoa. analyysi de_14052021_12.indd 12 5.5.2021 11.34. Osin samalla tavalla kuin keskusta menetti kehysriihessä oman pelinsä hallinnan. Valiokunnan päätöksessä oli mukana myös paljon politiikkaa. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN KOKOUKSEN jälkeen kokoomus, perinteinen EU-myönteinen puolue, ilmoitti äänestävänsä asiassa tyhjää – koska tyhjiä ääniä ei lasketa. Tarkasti tulkiten perussopimuksen artikla 125 kieltää tulonsiirrot toisten jäsenmaiden hyväksi. Tässä paistoi osaltaan perussuomalaisten pelko. Lisäksi EU-budjetin rahoittaminen lainalla on kielletty. – Päivänpoliittinen peli ja muiden poliittisten liikkeiden pelko ohjaavat toimintaa sen sijaan, että päätöksiä tehtäisiin omien arvojen ja ihanteiden pohjalta. llmeisesti tilanteen mukaan keskusta puhuu itsestään joko vastuuta kantavana hallituspuolueena tai kolmannessa persoonassa, unohtaen itsekin olevansa hallituspuolue. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Selkärangatonta tulitikkuleikkiä SE ON HÖPÖ HÖPÖPUHETTA, ETTÄ JOKU MUU OLISI NEUVOTELLUT SUOMELLE PAREMMAN SOPIMUKSEN. Tästä osaltaan kertoo tietty jäykkyys ja vaikeus tehdä lakeihin liittyviä päätöksiä koronatoimista
Asevelvollisuus Aikaisempaa harvempi kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuutta. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: El in ke in oe lä m än Va ltu us ku nt a EV A / 20 21 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Miehet Naiset 1987 450 000 Miehet Naiset 2021 420 000 160 000 80 000 Työelämässä olevat tutkinnottomat työntekijät vuosina 1987 ja 2021 Suomesta häviävät työpaikat, joissa minkäänlaista koulutusta ei edellytetä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Suomen Pankki Lähde: MTS-tutkimus Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti Velat Kotitalouksien velat ovat kasvaneet koronan aikana. 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Työttömät ikäryhmittäin 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 20–34 -vuotiaat 35–49 -vuotiaat 50–64 -vuotiaat Koko 2000-luvun pitkäaikaistyöttömistä on yli puolet ollut yli 50-vuotiaita. Korkea-asteen tutkinnon hankkineiden työllisyysaste on reilusti yli 80% Tutkinnottomien työllisyysaste on noin 45% ! de_14052021_13.indd 13 4.5.2021 17.57. Miehiä ja naisia koskevan yleisen asevelvollisuuden kannatus kasvaa. Kasvua on etenkin asuntolainoissa. Työttömien harmaantuminen liittyy ikärakenteen ja työmarkkinoiden osaamisvaatimusten muutokseen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Työttömyys harmaantuu Yhä useampi pitkäaikais työtön on yli 50-vuotias
Tai hävisi. Johtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta sanoo olevan mahdotonta arvioida, kuka oli riihen voittaja. Vastaajina on kaksi politiikan tutkijaa. – Arvio olisi enemmän tai vähemmän subjektiivinen. Päätöksillä voi olla erilaisia vaikutuksia riippuen Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs Kuvitus Arja Jokiaho M itä oikein tapahtui. Oikeastaan arviossa olisi enemmän poliittista keskustelua kuin analyysiä, Jutila sanoo. Hän muistuttaa, että riihen asiat ovat vain osin kotimaisissa käsissä. de_14052021_14.indd 14 5.5.2021 8.21. 14 Demokraatti ILMIÖ RIIHI karkasi käsistä Hallituksen kehysriihi osoitti, että politiikka ei ole tasapaksua konsensusmössöä. Demokraatti nosti esiin kymmenen väitettä puoliväliriihestä. Kuka voitti. Mitä kaikesta nähdystä seuraa. Riihi oli poliittinen tasapeli
POLITIIKAN LIEPEILLÄ VOI OLLA TYYPPEJÄ, JOTKA KUVITTELEVAT, ETTÄ ON PELIN PAIKKA. 15 Demokraatti de_14052021_14.indd 15 5.5.2021 8.21
Avoin kysymys kuuluu, kuinka pitkäksi aikaa. Majanderin mukaan keskustalla oli lähestyviin kuntavaaleihin liittyviä paineita, jotka pakottivat sen näyttämään profiiliaan. Jutilan mukaan jatkossa on myös kiinnostava seurata, hoitavatko muut hallituspuolueet lähinnä omia sektoreitaan pitäen samalla kiinni omista profiilikysymyksistä kuten RKP kielivähemmistön asemasta. – Jos olisin vasemmistoliiton tai vihreiden vaikuttaja, pohtisin näiden puolueiden näkökulmasta, muuttuuko asetelma, Jutila sanoo. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan yllättävä päätös elpymispaketin hyväksymisessä vaadittavasta 2/3:n enemmistöstä kesken riihen osoitti, että riihtä ei käyty umpiossa. Siinä on kyse ohittamattomasta velvollisuudesta tuottaa päätöksiä. Asiat ovat myös sisällöltään monimutkaisia. 16 Demokraatti D-ILMIÖ vaikkapa siitä, miten koronatilanne ja maailmantalous kehittyvät. Sen sijaan Jutilan mukaan politiikan liepeillä voi olla tyyppejä, jotka kuvittelevat, että se on jatkuva pelin paikka. Se edellyttäisi Putinin Venäjän kaltaista apparaattia ja järjestelmää, mutta Suomessa se ei onnistu. Keskustalaiset olivat hänen mukaansa hallituksen neuvotteluissa tosissaan. litusyhteistyön kannalta. Taustalla oli myös aitoja erimielisyyksiä. Taidot ja kyvykkyydet testataan. Jutilan mielestä kehysriihen käsitteleminen näytelmänä kaventaa ja tyhmentää keskustelua. – Ei jäänyt hyvää vaikutelmaa hallituskumppaneille, suurelle yleisölle eikä muille porvaripuolueille, Majander toteaa. On ratkaistava isoja yhteiskunnan kysymyksiä eikä kukaan muu tule paikallesi ratkaisemaan niitä. – Mutta riippuu näkökulmasta, onko se hyvä asia yhteiskunnalle. Majanderin mukaan keskusta sai riihessä nenilleen. Monesti koalitioissa on ollut vahvoja pääministereitä ja valtiovarainministereitä, jotka ovat toimineet yhteen. Politiikan prosesseja väitöskirjassaankin tutkinut Karina Jutila muistuttaa, että politiikan pelikenttä on täynnä toimijoita ja erilaisia tekijöitä kotimaisista kansainvälisiin. Eivätkä he saaneet sitä siinä mitassa läpi, jos jotakin halusivatkin. Riihi ei ollut teatteria. Samalla oli kuitenkin käynnissä satojen miljoonien iltalypsy. Se miten draama kehittyi, oli arvaamatonta, vaikka lähtökohta oli harkittu. Keskustan toiminta riihessä oli alusta asti käsikirjoitettu poliittinen manööveri. – Oli koko ajan epäselvää mitä he oikeastaan haluavat. Hän viittaa aiempaan lausumaansa, jonka mukaan riihi ei vahvistanut uskoa ja luottamusta keskustaan hallituskumppanina. Punamulta-akseli vahvistui. de_14052021_14.indd 16 5.5.2021 8.21. Jutila näkee politiikan vaativana ammattilaisten työnä. Sitä on viimesijainen poliittinen vastuu. – Oli etukäteen käsikirjoitettu, että riiheen mentiin tietoisesti kovin tavoittein ja profiilia nostaen. Karina Jutila arvioi, että SDP:n ja keskusten akseli saattoi vahvistua ainakin hetkeksi. Olet koko ajan selkä seinää vasten. – Vaatimukset keskustan kentältä ovat olleet kaksijakoisia, ja se on ongelma halRIIHESSÄ OLI TYHJÄN PÄIVÄISYYTTÄ, JOKA EI KUULU TUOLLE TASOLLE. Sen ytimissä kannetaan kovaa henkilökohtaista vastuuta. Ja jos se ei ole varteenotettavaa, sinulla ei ole mitään muuta kuin ratkaisemisen pakko. Keskusta joutui pyörtämään keskeisen tavoitteensa eli miksi se oli kriisiyttänyt homman – ja peruuttamaan kuilun partaalta. Jutilan mukaan vasemmistopuolueet voittivat esimerkiksi siinä, että työttömyysturvaan ei kajottu. Minulla ei politiikan tutkijana ole kuitenkaan kykyä arvioida vuosikymmenten päähän ja sanoa, mikä nyt tehdystä osoittautuu silloin oikeaksi. Hän ei usko, että keskusta olisi pystynyt suunnittelemaan kehysriiheen kokonaisen käsikirjoituksen ja ennakoimaan muiden puolueiden vuorosanoja. Tuntui, että prosessi karkasi ehkä lapasesta. – En oikein osta tuotakaan, Majander toteaa punamulta-akselin vahvistumisesta. Keskustalaiset alkoivat maalata itseään nurkkaan, josta oli vaikea löytää tietä ulos, Majander arvioi. Majander ei tunnusta pitävänsä julkisuudessa viljellyistä teatterimetaforasta. Majanderin mukaan punamullan vahvistuminen riippuu keskustan paketin kasassa pysymisestä. – Ei se ole reaalimaailmaa. – Riihi ei vahvistanut keskustan imagoa luotettavana ja uskottavana hallituskumppanina vaikeana aikana. Se, että ajettiin näin pitkälle, oli yllätys. Siihen vaikuttavat lopulta isot, tärkeät asiat. – Kyse ei ollut vain esimerkiksi yhden päivän julkisen keskustelun haltuunotosta, joka voisi vielä olla mahdollista. Ajatuspaja Magmassa työskentelevä historian tutkija Mikko Majander pitää kysymystä selkeänä. – On heidän osaltaan paljastavaa, jos näin ajatellaan eikä perimmiltään ymmärretä, mistä poliittisessa päätöksenteossa huipulla on kyse. Ainut vaihtoehto on hallituksen kaataminen. Jos sitä tarkastelee edunvalvontaja puolustustaisteluna, tokihan se oli voitto. – Keskustalaiset sanoivat, että kyse ei ole muutamista sadoista miljoonista vaan yhtenäisestä näkymästä
Puoliväliriihen julkisuus pyöri vahvasti keskustan tekemisten ympärillä. POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON HUIPULLA ON KYSE VELVOLLISUUDESTA TUOTTAA PÄÄTÖKSIÄ. Riihi osoitti hallituksen laajapohjaisuuden ongelmat. – Silloin pystytään tekemään kompromisseja, kun johtajilla on mandaatti ja he pystyvät takamaan, että omat seuraavat perässä. – Ja keskustalaiset uhriutuivat loppuvaiheessa, kun antoivat ymmärtää olevansa kansakunnan edun vuoksi mukana vaikka eivät haluaisi. Laajapohjaisuudessa on Mikko Majanderin mukaan väistämättä omat ongelmansa. – Erityisesti pääministeripuolue. Tulos povaa lisää vaikeuksia syksyn budjettiriiheen. Riihi ei vahvistanut punamulta-akselia. Majanderin mukaan muut hallituspuolueet ansioituivat, kun pitivät pokkansa. – Tämä puoltaa sitä, että hakemalla haetaan ratkaisua eikä luovuteta. Jutila ennakoi, että ulkoiset tilannetekijät pysyvät syksyyn saakka melko samoina poislukien se, että kuntavaalit on käyty. – Kataisen-Stubbin hallituksessa vaihdettiin välillä puheenjohtajaa, mikä kuvastaa sisäisen tuskan määrää koalitiossa. Toisaalta puolueilla pitäisi syksyn budjettiriihessä olla tilannetaju, ettei voida toista kertaa viedä asioita näin tiukkaan jumiin. – Hyvä puoli on se, että kun päätökset tehdään, yleensä kansalaisista iso osa sitoutuu niihin. Jutila viittaa myös siihen, että keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko piti kehysriihtä osoituksena johdossa olevan sukupolven kyvystä tehdä päätöksiä. Jos oma puolue ei ole näpeissä, on erittäin vaikea pelata muiden kanssa yhteen. Keskusta ei vieläkään tiedä haluaako se olla hallituksessa vai ei. – Tällaista skabaa ei voi käydä parin kuukauden välein. Maailma on yhä toipumassa koronasta ja Suomessa puoluekentän tilanne on se, ettei muita hyviä hallitusvaihtoehtoja ole. Laajapohjaisuus takaa päätösten hyväksyttävyyttä, Jutila arvioi. Yhteistoiminta edellyttää Majanderin mukaan puolueiden johdolta vahvaa otetta omaan väkeen. Kallistaisin peukkua alaviistoon. Karina Jutila ei osaa vastata, miten käy. Marin ja demarit hoitivat tilanteen maltillisesti ja takasivat sen, että tästä oli mahdollista päästä ulos. Tämäkään asia ei ole katoamassa. 17 Demokraatti – Pitäisi olla vahva, yhtenäinen ja päämäärätietoinen, että hallituksessa voisi olla kaksi johtavaa puoluetta. Historiasta löytyy esimerkkejä nykyistä paremmasta toiminnasta. Sauli Niinistökin itketti valtiovarainministerinä välillä omiaan. – Siihen en osaa vastata, onko keskeisillä ministereillä yhteinen käsitys siitä, miten nyt sovitut linjaukset realisoituvat. Majander ei pidä hallituskriisin pikaista uusintaa todennäköisenä. Totta kai siellä on erimielisyyksiä, mutta ne olisi nytkin pystytty helpommin sopimaan, jos olisi oltu päämäärätietoisia, Majander arvioi. – Nyt on ollut huonoja esimerkkejä. Lipposen sateenkaarihallituksessa Lipponen oli ajoittain enemmän vaikeuksissa demareiden kuin hallituskumppaneiden kanssa. de_14052021_14.indd 17 5.5.2021 8.21. Tämä hallitus on pystynyt toimimaan koronahoidossa hyvin, mutta ennen sitä oli vaihdettu kerran pääministerikin. Kaikilta menisi usko järjestelmään. Karina Jutilan mielestä kyse oli aivan normaalista laajapohjaisen hallituksen toiminnasta, jossa vaaditaan yhteensovittamista. Nyt toisten herkkyystekijät tiedetään, mutta asioiden ratkaisemispakko ei ole poistunut
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kertonut olleensa kehysriihen aikana huolissaan ”mahdollisesta ajautumisesta parlamentaariseen umpisolmuun”. – Elämme vielä poikkeusaikaa. Voi kysyä mikä on ollut Niinistön vaikutus Saarikkoon ja miten Saarikko käytti Niinistöä omiensa käännyttämiseen. Niinistön roolilla Jutila ei lähde spekuloimaan. Maailmantaloudessa puhutaan valtavasta kasvusykäysestä. de_14052021_14.indd 18 5.5.2021 8.21. Uskon, että jos päästään stabiilimpaan politiikkaan, kehykset ovat käyttökelpoinen väline, johon halutaan sitoutua uudestaan. Väite Niinistön ratkaisevasta roolista on Majanderin mukaan liikaa sanottu. Oma auktoriteetti on kapeampi. Majander ei usko että parlamentaarisesti sovitut budjettikehykset olisivat jäämässä pysyvästi historiaan. Se heikentää ja vaikeuttaa johtamista. Karina Jutila arvioi, ettei Suomesta löydy hallituspohjaa, joka lähtisi kaatamaan EU:n budjetin ja elpymispaketin. KEHYSRIIHEN KÄSITTELEMINEN NÄYTELMÄNÄ KAVENTAA JA TYHMENTÄÄ KESKUSTELUA. He itsekin ymmärsivät millainen kaaos tulee, jos he lähtevät hallituksesta pois. – Homman ratkaisi keskusta, jonka piti valita tahtooko se olla hallituksessa vai ei. Budjettikehykset ovat siirtymässä historiaan. – Voin sanoa yleisvastauksena, että Suomessa noudatetaan perustuslakia. – On vaikeampaa, kun yhteistyö ei ankkuroidu kahden puolueen tilanteeseen, vaan vaa’ankieliasemassa on useampia puolueita. Jos umpisolmu olisi syntynyt, sillä olisi voinut olla seurauksia myös siihen, miten käy EU:n elpymispaketin eduskunnan suuren salin äänestyksessä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Majander muistuttaa johtavien puolueiden olevan nykyään pienempiä kuin aikaisemmin. Mutta keskusta sen ratkaisun joutui tekemään, ja olisi joutunut sen joka tapauksessa tekemään itse. Vielä ei tiedetä, pääseekö Suomi siitä nauttimaan. Ainakin Annika Saarikko oli presidenttiin yhteydessä riihen aikana. Korkeimmat tahot, joihin Saarikko viittasi, oli ehkä argumentti omien käännyttämiseksi. Sanna Marinin ja Saarikon mukaan presidentillä ei ollut osuutta riihen päätöksissä. Jutila toteaa, että olisi kiinnostavaa lukea haastattelu, jossa esimerkiksi viisi edellistä valtiovarainministeriä pohtisivat, mitä budjetin kehysten ylittäminen kahden seuraavan vuoden aikana tarkoittaa. On ennenaikaista ennustaa, että kehykset lentäisivät tämän takia romukoppaan. Sauli Niinistö ratkaisi hallituksen jatkon
Toisaalta Jutila näki riihessä liikaa seminaarimaisuutta ja poliittisia vuotoja, jotka nielivät aikaa ja työrauhaa. SAMALLA OLI KÄYNNISSÄ SATOJEN MILJOONIEN ILTALYPSY. Hän näkee niiden merkityksen enemmän pitkän tähtäimen tuotoksissa kuin akuutimmassa hädässä. Jos päätöksenteon traditioihin tulee yllättäviä muutoksia, on riski, että epäluottamus politiikan instituutioita kohtaan kasvaa. Pohja on uskottavampi kuin kokoomuksen ja sosialidemokraattien sinipuna olisi ollut. Nyt riihessä oli tyhjänpäiväisyyttä, joka ei kuulu tuolle tasolle. Muuten joudutaan persujen vangiksi. Kehysriihi osoitti sen, että täytyy olla välejä eri poliittisiin suuntiin. Kokoomus käytti aikamoiset riekkujaiset hallituksen lyttäämiseen. – Tutkijataustaisena minun on hyvin vaikea ymmärtää sitä, että mittaustapoja ja mittaajia vaihdetaan matkan aikana. Rakenteellisella tasolla sinipunan mahdollisuudelle pitäisi ryhtyä rakentamaan edellytyksiä Riihi ei edesauttanut sitä, Majander arvioi. Majanderin mukaan kansalaiset äänestivät viime eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta ja hallituspohja muuttui niin paljon kuin se Suomessa pystyi muuttumaan. Loppuratkaisu kuitenkin tehtiin paljolti kahdenvälisissä keskusteluissa, joissa kohdataan silmät silmien tasolla. – Ei se lähentänyt sinipunayhteistyötä. Hänen mukaansa ei ole hyvä, että noin kymmenen eduskuntapuolueen maassa oltaisiin riippuvaisia yhdestä hallituspohjasta. Jutilan vertaa tilannetta siihen, että sosiaalija terveysministeriö sivuutettaisiin sote-uudistuksen valmistelusta. Jutilan mukaan aivan toinen kysymys ja tärkeä keskustelun paikka on se, toimiiko valtiovarainministeriön valmistelu optimaalisesti ja olisiko työllisyyden laskentaperusteissa ja näkökulmissa kehitettävää. Keinoja on helkkarin vaikea keksiä. Tästä näkökulmasta riihi heikensi uskottavuutta ja luottamusta, Mikko Majander sanoo. Kokoomus ja SDP pikemminkin erkanevat kuin lähenevät. – Poliitikkojemme vahvuus on saavutettavuus ja osallistuminen somekeskusteluihin on hienoa. Jutila muistuttaa, että toimintaympäristössä on paljon disinformaatiota. Vertailukelpoisuus kärsii ja sitä kautta kyky arvioida toimenpiteitä. Tiivistäisin riihtä ja kävisin menettelyistä arvioivan keskustelun. Karina Jutila muistuttaa, että politiikka on vaikeaa ja välillä tarvitaan paljon aikaa. – Se oli poliittisen järjestelmän kannalta hyvä, että äänestämisellä oli merkitystä. – Jos Suomessa halutaan jatkossa tehdä enemmistöhallituksia, sinipuna pitäisi saada toimimaan potentiaalisena vaihtoehtona. – Jos ollaan tyytymättömiä työllisyystoimien tehoon, se ei tarkoita, että haluttaisiin heikentää työttömyysturvaa. Hallituksen työllisyystoimet ovat vaikuttavia. – Silloin tosiasiat painavat päälle eikä ole enää tällaisia sometai muita provosointeja. Karina Jutila on kriittinen sitä kohtaan, että työllisyystoimien vaikutuksia ynnäiltiin valtiovarainministeriön ohella myös muissa ministeriöissä. – Ehkä pitkällä tähtäimellä lisäävät kestävyyttä, mutta eivät näytä hirveän vakuuttavilta ja päättäväisiltä kansalaisten silmiin. Jos työllisyysvaikutuksia lasketaan eri tavalla kuin ennen, sen ei Jutilan mukaan pitäisi tapahtua akuutissa tilanteessa vaan pohditusti ja parlamentaarisesti suunnitellen. Mikko Majander pitää riihessä esillä olleita työllisyystoimia aika lailla vaatimattomina ja epävarmoina. – Nyt tuli vaikutelma, että tässä riihessä tämä hallitus toimii näin. Jutila näkee tämän nimenomaan puolueiden asiaksi. Samalla pitää olla tilannetajua, mihin hetkiin somessa vaikuttaminen kuuluu ja milloin se heikentää yhteistä päätöksentekokykyä. Majander on Jutilan kanssa eri mieltä. Kepu joutui siinä vaikeaan saumaan hypätessään Sipilän hallituksesta punavihreään hallitukseen. Jutilaa kiinnostaa myös, voidaanko kehyksiin sittenkin palata aiemmin, jos talous lähtee todella rivakkaan nousuun. Säätytalolla toimineet eivät kirkkaasti erottaneet näitä tilanteita, Jutila sanoo. – Kehykset selkeyttävät politiikkaa. Jutila kuitenkin muistuttaa, että kehykset on aikanaan otettu käyttöön poliitikkojen työvälineeksi ja työrauhan tarjoamiseksi, jottei riihessä jouduttaisi mahdottomiin paineisiin. Niiden pitäisi olla aktiivisia ja pitää kollegoihin yhteyttä hallitus-oppositio-asetelmasta riippumatta. 19 Demokraatti – Minulla ei ole kykyä arvioida sitä. Jos Marinin hallitus olisi kaatunut, Jutila pitää todennäköisenä, että seuraus olisi ollut uudet vaalit tai vähintään poikkeuksellisen pitkät lämmittelykierrokset ennen hallituksen syntymistä. – Kyllä jollain lailla uskon tuohon, Karina Jutila vastaa väitteeseen. – Kepu ei ole kahdessa vuodessa kolmella puheenjohtajalla ja kolmella valtiovarainministerillä saanut omaa uskottavaa rooliaan kohdalleen. Venähtäneet neuvottelut söivät luottamusta järjestelmään. Riihessä kylvettiin sinipunan siemen. Kun he eivät itse usko itseensä ja asemaansa, miten kansalaiset voisivat uskoa. de_14052021_14.indd 19 5.5.2021 8.21
Halutaanko investoinnin tuottoa omalle pääomalle kasvattaa velkavipua käyttämällä. Jopa euroalueen 10-vuotisten yrityslainojen viimeisimmät noteeraukset ovat pyörineet nollan lähellä, paras AAA-luokitus 0,25 prosentin ja heikko BBB-luokitus yhden prosentin vaiheilla. Ja mitä korkeampi on tuottovaatimus, sitä vähemmän on nyt valmis maksamaan epävarmoista tulevista tulovirroista. Niinpä sen perusteella ei voi sanoa mitään siitä, onko investointi kannattava vai ei. M itäpä tuumaat näkemyksestä, että lähes mikä tahansa investointihanke on kannattava nykyisillä lainakoroilla. Niitä ei voi tietää varmuudella etukäteen. Matalat korot astuvat kuvaan, kun investointi on ensin havaittu kannattavaksi. Keksitkö muuten yhtään investointia, jonka tuottama tulo on varma. Loppu on tarua. Matalien lainakorkojen kytkeminen investointien kannattavuuteen voi kuulostaa houkuttelevalta ja jopa uskottavalta, mutta on täyttä puppua. Yrityksille myönnettyjen pankkilainojen keskikorko oli Suomessa helmikuussa 1,3 prosenttia. Täysin riippumatta siitä, käykö investoinnin kanssa hyvin tai huonosti. Velka kasvattaa oman rahan tuotto-odotusta – samoin rahoitusriskiä. Sen mittaamiseen löytyy työkalut taloustieteestä ja etenkin rahoituksen kirjallisuudesta. Kesästä 2019 asti myös Suomen valtion 10 vuoden viitelainojen noteeraukset ovat olleet pääosin miinusmerkkisiä. Totta vai tarua. Kun korko on lähellä nollaa, lainaa kannattaa ottaa miten paljon tahansa, kunhan tiedossa on investointeja, jotka tuottavat edes vähän enemmän kuin tuon mitättömän lainakoron verran. de_14052021_20.indd 20 4.5.2021 18.14. Se ei kerro mitään tulovirrasta, jota voit odottaa investoinnilta itsellesi. Yleissääntö on, että mitä suurempi on sellainen riski, jota ei voi hajauttamalla välttää, sitä korkeampi on tuottovaatimus. Jos käyttää laskelmissaan tuottovaatimusta, joka on liian matala riskiin nähden, tekee johdonmukaisesti huonoja päätöksiä ja häviää rahaa. Investoinnin kannattavuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon siihen liittyvä riski. 20 Demokraatti Pasi Sorjonen Pääekonomisti, Akava ry pasi.sorjonen@akava.fi Indeksi Vain kannattava investointi kannattaa Matalien lainakorkojen kytkeminen investointien kannattavuuteen voi kuulostaa houkuttelevalta mutta on täyttä puppua. Oppikirjojen esimerkkejä riskittömästä kohteesta ovat (ainakin joidenkin) valtioiden velkakirjat, mutta niiden ohella on vaikea löytää muita. Investointi on kannattava, jos siitä odotettavissa olevien tulevien kassavirtojen nykyarvo on suurempi kuin investointimeno, kun kassavirrat diskontataan riskit huomioon ottavalla tuottovaatimuksella nykyhetkeen. Silloin sekä investoi että maksaa liikaa, koska hyväksyy hankkeita, jotka eivät ole kannattavia. Silloin tulee ajankohtaiseksi miettiä, miten hanke rahoitetaan. Totta on, että korot ovat olleet pitkään historiallisen matalia. Lainakorko kertoo ainoastaan, kuinka paljon joudut pulittamaan saamastasi rahoituksesta. Euribor-korot ovat pysyneet nollan alapuolella jo viiden vuoden ajan. Tarvitaanko lainarahoitusta, koska oma rahoitus ei riitä. Useimpien investointien tuottamat kassavirrat ovat riskipitoisia, epävarmoja
Isojen kaupunkien ympäristöt taajamoituvat ja maalle muuttaa ihmisiä, joiden työt ovat kaupungissa. Kansallispukujen ja maakuntalaulujen Suomi käy pieneksi. Yhteistyö porvaripohjalta on nykyisillä kannatusluvuilla mahdotonta ilman perussuomalaisia. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Keskusta käyttäytyi riihessä kuin se olisi eksynyt jääkiekkovarusteissa jalkapallokentälle. Se on lohduttanut itseään puheilla punamultayhteistyöstä mutta saanut kuulla olevansa apupuolue. Keskusta ei taaskaan saanut haluamaansa, kannattajat eivät pysyneet tyytyväisinä eikä puolue yhtenäisenä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Keskusta on löytänyt hallituksissa alamäen oikealta ja vasemmalta. Keskusta on tervetullut yhteistyökumppani, mutta sen pitäisi hoitaa itsensä kuntoon. de_14052021_21.indd 21 4.5.2021 18.17. Jokin tässä sekavuudessa oli huhtikuussa liikaa. Keskustassa olisi paljon poliittista tahtoa ja kykyä, ellei puolue olisi kadottanut suuntaansa. Se on pudonnut polvilleen ja noussut, monta kertaa. Nyt keskusta on hallituksessa kakkonen tavanomaista pienemmällä kansanedustajien määrällä. 2000-luvulla pääministeri on edustanut useammin keskustaa kuin muita puolueita. Yhteisen poliittisen ohjelman rakentaminen sen toteuttamisesta puhumattakaan on hyvin hankalaa. Riskinä on populismi ja ailahteleva kannatus. Millä saisi valtansa takaisin. Toistaiseksi perussuomalaiset ei ole kestänyt valtaan pääsyä hajoamatta. Pitäisikö pedata punamultaa. Keskusta on ollut melko säännöllisessä kriisissä viimeistään ensimmäisestä 1960-luvun nimenmuutoksesta ja suomalaisten maaltamuutosta alkaen. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Maaseutu muuttuu nopeasti. Pitäisikö rakentaa porvariyhteistyötä. Nyt pelastukseksi kaivattiin Sipilän hallituksessa hirvittänyttä talousja työllisyyspolitiikka. Toistaiseksi keskusta on löytänyt hallituksissa alamäen oikealta ja vasemmalta. KESKUSTA ON kuin kuningas, joka on köyhtynyt bussimatkustajaksi tasavallaksi muuttuneessa valtakunnassaan. Lopulta keskusta taipui ja jatkaa hallituksessa, johon kaksi vuotta sitten sitoutui. LAIHTUNUT VALTA S uomen keskusta, tuo hajaannuksesta kärsivä entinen pääministeripuolue teki hallituksen puoliväliriihestä shown. Tällaisen porukan kanssa liittoutuminen on vääjäämättä lyhytjänteistä. Sipilän hallituksessa nostetta toivottiin liian oikeistolaisuuden säikäyttäminä vasemmalta. Se etsi katseellaan apua, langan päätä, josta vetämällä kannatus hilautuisi takaisin 20 prosenttiin. Riihestä oli tulla puolueelle risteys, jota se ei kyennyt turvallisesti ylittämään, vaikka katseli epätoivoisesti oikeaan ja vasempaan. Maalaiset ovat yhä useammin downshiftaavia kaupunkilaisia. Politiikassa ainoa lääke on kannatuksen nousu
Jos enemmistön saamiseksi tarvittaisiin muutama paikka lisää, niin kimppaan saatettaisiin ottaa liberaalit. Kun tiedotusvälineet kertoivat hänen nimittämisestään CDU:n ja CSU:n yhteiseksi kanslerikandidaatiksi odotettuakin huonommalla tuloksella, niin kristillisdemokraattien suosio romahti välittömästi useilla prosenttiyksiköillä. Saksan tulevassa hallituksessa istuisivat näillä lukemilla todennäköisesti vihreät ja kristillisdemokraatit. Vaikka vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen rakentuvalle vihreälle politikalle ja autoteollisuuden intresseille ei voisi kuvitella löytyvän äkikseltään montaakaan yhteistä nimittäjää, niin silti myös autonvalmistajien joukosta kuuluu Baerbockille myönteisiä äänenpainoja. Heidän tehtävänään on houkutella puolueelleen niin paljon ääniä, että myös kansleriudelle syntyy edellytykset. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. SAKSA de_14052021_22.indd 22 5.5.2021 11.27. Vihreiden kannatus on tuoreimmassa Kantar/Emnid-tutkimuslaitoksen kyselyssä 28 ja kristillisdemokraattisen unionin 27 prosenttia. Kemioiden kerrotaan sopivan yhteen. Kyselyjen perusteella näyttää todennäköiseltä, että syykuussa pidettävissä liittopäivävaaleissa valittava parlamentti valitsee kansleriksi joko kristillisdemokraattisen unionin ehdokkaan Armin Laschetin tai vihreiden puheenjohtajan Annalena Baerbockin. 22 Demokraatti Saksa vihertää Annalena Baerbock. Demareita kannattaa 13, vaihtoehtopuolue AfD:tä 10, liberaalipuolue FDP:tä 9 ja vasemmistopuolue Linkeä 7 prosenttia vastanneista. Talouspomoista 26 prosenttia haluaisi kansleriksi Baerbockin, 16 prosenttia listan ulkopuolelta liberaalipuolue FDP:n puheenjohtajan Cristian Lindnerin, 14 prosenttia Laschetin ja 10 prosenttia Scholzin. Aina viimeistellyn tyylikkäänä esiintyvä, sulavapuheinen ja suorista kommenteistaan otsikoihin nouseva, evankeliseen kirkkoon kuuluva 40-vuotias Baer bock tunnetaan menneisyydestä myös taitavana maajoukkuetason trampoliinivoimistelijana. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva AFP, Tobias Schwarz V aikka kansa ei valitse Saksassa liittokansleria vaan liittopäivät, niin vaalikampanjaa käydään silti kanslerikandidaattien ympärillä. Jos saksalaiset saisivat valita liittokanslerinsa suoralla vaalilla, niin noin joka kolmas antaisi Insa-tutkimuslaitoksen mukaan äänensä Baerbockilla. Nykyisillä kannatusluvuilla mahdollisuuksien rajoilla olisi myös vihreän liittokanslerin johdolla muodostettava vihreiden, demarien ja vasemmistopuolueen viherpunapuna hallitus. Vihreiden johtajasta leivotaan Saksalle seuraavaa liittokansleria. Liittopäivillä hänet on nähty usein rupattelemassa tuttavallisesti liittokansleri Merkelin kanssa. Linjaltaan hän on Merkel 2.0. Sama järjestys toistuu Wirtschaftswoche-lehden 1 500 talouselämän päättäjälle teettämässä kyselyssä. KRISTILLISDEMOKRAATTISEN UNIONIN ehdokkaalla, CDU:n puheenjohtajalla ja Nordrhein-Westfalenin osavaltion katolisella pääministerillä, ministerillä ja entisellä kirkollisen lehden päätoimittajalla Lachetilla (60) sukujuuret yltävät sukutaulun mukaan aina Kaarle Suureen asti. BAERBOCKISTA SAKSALAISET saisivat itselleen Hampurissa ja Lontoossa valtio-oppia, julkisoikeutta ja kansanoikeutta opiskelleen sekä toimistohoitajana ja toimittajana työskennelleen kahden pienen lapsen äidin. POTSDAMISSA ASUVA Annalena Baerbock on kansalaisten ja mikä menestyksen kannalta olennaisinta, myös median lemmikki. Mutta Laschetilta puuttuu poliittista uskottavuutta. Kaukana perässä seuraisivat sympaattisena ja pätevänä mutta värittömänä pidetty demarien Olaf Scholz ja kristillisdemokraattien mediassa ”lepsuksi“ luonnehdittu Laschet
Tällaisen politiikan arvon ymmärtää, kun katsoo ympärillä vellovaa maailmaa. Siitä olemme saaneet kokemusta viimeisen vuoden aikana. POLITIIKAN NEUVOTTELUKULTTUURI on muuttunut. Neuvottelujen aikana on viisainta keskittyä ratkaisujen hakemiseen ja unohdettava somemaailma. Sille löytyy tulevaisuussisältöä, jos tahtoa on. Somessa – ja selän takana – sanotaan yhtä ja toista vähemmän rakentavaa. Seuraavana vuorossa on Suvi-Anne Siimes. Suomi tarvitsee toimintakykyisen enemmistöhallituksen. Toisen loukkaaminen on helppoa, mutta asian korjaaminen mahdotonta. Jatkossakin ulkoja turvallisuuspolitiikka, hyvinvoinnin perustan kestävä turvaaminen ja yhteiskuntarauha ovat tämän yhteistyön ydintä. Yhdeksän vuorokautta kestäneen puoliväliriihen väännöissä hallituspuolueita erotti eniten periaatteellinen näkemysero työllistämisen keinoista ja velkaantumisen katkaisemisen aikataulusta. Se mahdollisti keskustan, vasemmiston, rkp:n ja vihreiden yhteistyön jatkumisen. Neuvottelurauhaa on syytä vaalia. On parempi puhua demareiden ja keskustan yhteistyöstä. Maailma muotoutuu uuteen asentoon. Joudumme varautumaan jatkuvaan epävarmuuteen ja epämiellyttäviin yllätyksiin. 23 Demokraatti E ihän se ole tavatonta, että hallituspolitiikassa syntyy jumitilanteita. Hallituspolitiikan arki on ihan muuta kuin kivojen asioiden hoitamista mukavien ihmisten kanssa. Demareiden ja keskustan yhteistyö on menestynyt – ainakin historiassa – sen yhteisen näkemyksen ansiosta, että on ymmärretty Suomen etu. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Hallituspolitiikka on erilaisten, jopa vastakkaisten näkemysten yhteensovittamista. Se ei ole tyhjä fraasi. Politiikkakin vaikeutuu jatkossa monien seikkojen yhteisvaikutuksesta. Eipä hyvinvointiyhteiskuntaakaan olisi muuten saatu rakennetuksi. Ei pandemia ole viimeinen uudenlainen koettelemus. Pääministerin tärkeimpiä ja epäkiitollisimpia tehtäviä on hakea sellainen yhteisymmärrys, joka on itse asioille hyväksi ja joka tyydyttää kumppaneita. Toisen kunnioittamista ja kärsivällisyyttä tarvitaan politiikassa, kuten elämässä muutenkin. Neuvotteluja käydään liian paljon julkisuudessa vuotojen ja väärien tietojen säestyksellä. On osattava riidellä siivosti. Demareiden ja keskustan yhteistyöstä Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri NEUVOTTELUJA KÄYDÄÄN LIIAN PALJON JULKISUUDESSA VUOTOJEN JA VÄÄRIEN TIETOJEN SÄESTYKSELLÄ. Muuten olen sitä mieltä, että kunniakas punamultanimitys (talonpoikien ja työläisten liitto) kuuluu historiaan, myös puheissa. de_14052021_23.indd 23 5.5.2021 10.58. Pääministeri Marin onnistui sovun rakentamisessa
Samalle VIIVALLE VAMMAISPOLITIIKKA de_14052021_24.indd 24 4.5.2021 16.29. 24 Demokraatti Vammaisten asiat pitää nostaa tapetille, sillä yhdenvertaisuuden puolesta riittää työtä tehtäväksi kaikilla päätöksenteon tasoilla
Kuvassa hän pomputtelee tavallisessa pyörätuolissa lajiin tarkoitetun tuolin sijaan. de_14052021_24.indd 25 4.5.2021 16.29. 25 Demokraatti Tanja Hakala harrastaa pyörätuolikoripalloa
Vamporyhmä patistaakin ehdokkaita pitämään aihetta tapetilla vaaleissa ja uusia valtuustoja ottamaan esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen toimintaohjelman työkalukseen. SDP:n vammaispoliittinen työryhmä on toiminut vuodesta 2018. . Kuntalaki edellyttää, että jokaisessa kunnassa tulee olla vammaisneuvosto, jolla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. . Jos löytyy epäkohtia, ne voi laittaa strategiaan kor jauslistalle, MäkisaloRopponen kuvaa. Hänen palvelunsa supistuvat, vaikka hänen vammansa ja palveluntar peensa eivät ole kadonneet. Hän on sitä mieltä, että mikäli harkinnanva raisuus pysyy, jää lakiin niin suuria auk koja, ettei Suomessa voida hyvillä mielin sanoa YK:n vammaisten oikeuksien so pimuksen toteutuvan kaikkialla. Vammaispalvelulakia ollaan nyt uudis tamassa, ja MäkisaloRopponen pitää tärkeänä, että laista poistetaan har kinnanvaraisuus. Vamyt on puoluerajat ylittävä ryhmä, jonka puheenjohtajana Mäkisalo-Ropponen toimii. . Mutta kun elää vammaisen arkea, joutuu toteamaan, etteivät asiat ihan niin hyvin olekaan, hän kiteyttää. 26 Demokraatti VAMMAISTEN ASIALLA . On kuitenkin kestämä töntä joutua hakemaan oikeusteitse pal velun, johon olisi jo alkujaan ollut oikeu tettu. – Nyt varsinkin koronan myötä kun nilla on entistä suurempi tarve säästää. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg T anja Hakala ajatteli vielä kuutisen vuotta sitten, että vammais ten asiat ovat Suo messa hyvin hoidossa ja yhdenvertaisuus to teutuu. Jo aiemmin politiikasta kiinnostu nut Hakala totesi silloin, että tässä on hänelle työsarka. – En haluaisi ajatella, että se on niin, mutta välillä kyllä tuntuu, että sen va raan tässä lasketaankin, että ihmiset eivät jaksa lähteä taistelemaan, Hakala sanoo. Sitten hänen sairautensa paheni, ja hän alkoi tarvita lisää tukea. Tuttavallisemmin vamporyhmäksi kutsutun työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, jakaa Hakalan näkemyksen siitä, että korjattavaa riittää – eikä vähi ten asenteissa. Vammainen saattaa joutua myös taistelemaan henki VAMMAISPALVELUT EIVÄT OLE MITÄÄN EKSTRAA. – Vaikka siinä korostuu ministeriöi den rooli, se voisi olla esimerkiksi val tuustostrategiaa tehdessä sellainen pei lauspinta, josta voisi katsoa, miten nämä asiat – vammaisten oikeudet – toteutu vat meidän kunnassamme. – Vammaisilla on näennäisesti asiat melko hyvin, jos katsotaan pelkkiä lakeja ja asetusta. . Jos lainsäädäntöön jätetään isoja tul kinnan mahdollisuuksia, tulkinnat tule vat valitettavasti olemaan sellaisia, että osa palveluihin oikeutetuista ei niitä saa, Tanja Hakalakin sanoo. – Ajatellaan, että vammaispalvelut ovat jotain ylimääräistä tai harkinnanva raista ja että vammaisen pitäisi olla hir muisen kiitollinen siitä, jos hänelle jo tain palveluja myönnetään. KUNNILLA ON suuri vaikutus vammai sen arkeen. . Vampo on aktiivinen porukka SDP:n sisällä, mutta puolue kokonaisuutena ei saa MäkisaloRopposelta hyviä pisteitä vammaisasioissa. Eduskunnassa vammaisasioita ajaa vammaisasiain yhteistyöryhmä (Vamyt). Pyörätuolielämä toi asioihin uutta näkökulmaa. Se vaatii henkisiä ja fyysisiä voi mavaroja, joita vasta vammautuneella tai sairastuneella ei välttämättä ole. Mutta eivät ne ole mitään ekstraa, vaan palveluilla heidät saadaan samalle viivalle muiden kanssa. Yksi on, että joissain kunnissa tiettyyn ikään tullessaan vam mainen siirretään vanhuspalvelujen piiriin. . Erilaisista tulkinnoista ja käytännöistä riittää esimerkkejä. . JOS PALVELU on evätty väärin perustein, siitä voi valittaa. Että kaikille ihmisille varmistetaan yhtäläiset mah dollisuudet elää omannäköistään arkea ja osallistua yhteiskuntaan. Kunnissa tulkitaan la kia eri tavoin, eikä näin saisi olla. – Minusta SDP ei ole ollut riittävän ak tiivinen ja kovaääninen. VAMMAISPOLITIIKKA de_14052021_24.indd 26 4.5.2021 16.29. Profiilia pitää nostaa, koska meidän ideologiaamme sopii hyvin olla edelläkävijä yhdenver taisuusasioissa – ja vammaisasioissa yh denvertaisuus on keskeinen käsite, hän sanoo. Nykyään hän vaikut taa Nokian vammaisneuvoston vara puheenjohtajana, on ehdolla kuntavaa leissa ja toimii SDP:n vammaispoliitti sessa työryhmässä. . . Puheenjohtajina toimivat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Arzu Caydam-Lehtonen
– Joissain kunnissa tulkitaan, että va rusteet, joita avustaja käyttää esimer kiksi avustaessaan peseytymisessä, eivät ole välttämättömiä. Vammaisvaikutusten arviointi pitäisi saada osaksi sekä lakien että kuntien päätösten valmistelua, vamporyhmä linjaa. Moni lopetti taksien käy tön, koska he eivät voineet tietää, mil lainen auto ja kuljettaja tulee. 27 Demokraatti lökohtaisen avustajan välttämättömistä kuluista, jotka kuntien pitää lain mukaan korvata. Samaa työtä tehdään laitoksissa ja vanhusten kotihoidossa, ja siellä ne ovat itsestäänselvyys, mutta henkilökohtaiselle avustajalle ne eivät sitten olekaan, Tanja Hakala kertoo. Nokialla taas olisi ollut tarpeen kiin nittää huomiota vaikutuksiin uutta ke vyen liikenteen väylää rakentaessa. Merja MäkisaloRopponen an taa taksilain esimerkiksi laista, joka to della olisi tarvinnut sitä. Hän huomauttaa, että saman toispuolei suuden huomaa myös lastenvaunujen kanssa kulkeva. Se on nyt sivuttain turhan kalteva, ja sen tuntee Tanja Hakala hyppysissään. Jotta pyörätuoli pitää suuntansa, hän joutuu kelaamaan yhdellä kädellä. TUNTUU, ETTÄ SEN VARAAN LASKETAAN, ETTEIVÄT IHMISET JAKSA TAISTELLA. KUN PÄÄTÖKSIÄ tehdään ymmärtä mättä, miten ne vaikuttavat vammaisiin ihmisiin, voi lopputulos olla katastrofi. Se aiheutti suoranaista ahdistusta ja pelkoa. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Liity nyt: de_14052021_24.indd 27 4.5.2021 16.29. – Bernerin taksilaki oli vammaisille ihan karsea. Enää ei voitu edellyttää kuljettajalta koulutusta vammaisten henkilöiden kohtaami seen
. Tanja Hakalan mielestä olisi myös hyvä, että tekes kuksesta saisi jo valmiiksi ”jonkin työ VAMMAISPOLITIIKKA Oma auto oli hankittava, koska kuljetuspalvelua vapaa-ajan matkoihin ei myönnetty riittävästi vastaamaan aktiivista elämää, Tanja Hakala kertoo. Merja MäkisaloRopponen toteaa, että työlli syystavoitteiden saavuttaminen jää haa veeksi, jollei vammaisten työllisyyttä saada kohennettua. HARVA KYKENEE SAVUSUKELTAJAKSI, MUTTA EI SE TEE HEISTÄ OSATYÖKYKYISIÄ. . Sopimukseen liittyvä toimintaohjelma määrittelee konkreettiset toimet, joilla yleissopimuksen täytäntöönpanoa edistetään eri hallinnonaloilla. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 2016. 28 Demokraatti – Kun ympäristöstä saadaan esteetön ja toimiva meille, se on hyvä myös kai kille muille, hän kiteyttää. VAMMAISTEN OIKEUDET . – On paljon vammaisia, joilla on kau hea motivaatio, into, kyky ja halu työllis tyä, mutta työnantajat eivät välttämättä edes tiedä heistä tai siitä, että heillä on mahdollista saada korvausta kohtuullis ten mukautusten tekemiseen, hän sanoo. Tetoimistoihin tarvitaan vammais ten asioihin erikoistuneita työvalmen tajia neuvomaan sekä työtä hakevia vammaisia että työlle tekijää etsiviä työnantajia, hän jatkaa. . de_14052021_24.indd 28 4.5.2021 16.30. Sosiaalija terveysministeriön julkaisemassa ohjelmassa kaudelle 2020–2023 on listattu 110 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen eri ministeriöt ovat sitoutuneet. AJANKOHTAINEN AIHE ovat myös työl lisyysasiat, kun työ ja elinkeinominis teriössä on tartuttu työministeri Tuula Haataisen (sd.) johdolla vammaisten ja osatyökykyisten työllistymiseen. .
Uuden lii kunnallisen harrastuksen hän löysi jon kin aika sitten koripallosta. Ei luontopolku toki mikään Kar hunkierros ole, mutta mahdollisuus päästä luontoon yhtä kaikki. – Tuoli maksoi yli 5 000 euroa. MäkisaloRopponen painottaa, et tei vammaisen ja osatyökykyisen välille pidä vetää yhtäläisyysmerkkiä, vaikka osa vammaisista osatyökykyisiä onkin. – Joskus työnantaja olisi valmis rekrytoimaan sinut, mutta se tyssää jo honkin esteellisyyskuvioon. Nokian Markluhdanlahdelle saadaan vihdoin esteetön luontopolku. Hakala iloitsee, että hänen vapaa aikaan sa on tulossa kaivattu parannus. Hakala antaakin asiasta osuvan esi merkin: – Kyllä minuakin kohdellaan töissä osatyökykyisenä, mutten koe olevani osatyökykyinen vaan täysin työky kyinen nykyiseen työhöni. Hän on aina rakastanut luonnossa liikkumista, mutta vaellukset jäivät sairauden ede tessä. 29 Demokraatti olosuhteiden järjestelytukitiketin”, jonka kanssa mennä potentiaalisen työnantajan pakeille. Harva ky kenee esimerkiksi savusukeltajaksi, mutta ei se tee niistä ihmisistä osa työkykyisiä, jotka eivät juuri siihen työhön kykene. On han se aika erilainen investointi harras tukseen kuin ihmisellä, joka ehkä ostaa sisäpelilenkkarit satasella, hän kertoo ja toivoo, että koronatilanne helpottaisi niin, että pääsisi taas pelaamaan. TANJA HAKALA tietää olevansa työelä mässä onnellisessa asemassa, koska hä nen työnantajansa – Nokian kaupunki – on tehnyt tarpeen mukaan muutoksia hänen työnkuvaansa. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tradeka.fi/liity Liity nyt: de_14052021_24.indd 29 4.5.2021 16.30. Sosiaalikasvatta jana aikoinaan lastensuojelulaitoksissa työskennellyt Hakala tekee nykyisin eri laisia toimistotöitä. Kun olisi se tiketti, voisi heti sanoa, että ei ongelmaa, tällä korvataan muutostöitä. Vaikka sii hen, ettei tiloihin pääse pyörätuolilla tai että näkövammainen tarvitsisi suurem man näytön tai ohjelman, joka muuttaa tekstin puheeksi
Hagahemmet där jag fick min covid-19spruta och två minuter till Raseborgs sjukhus. DET NORDISKA samarbetet har alltid legat Ralf Fribergs hjärta nära. Och här har vi en lång korridor som ger ett me delhavsintryck, säger Friberg under rund vandringen i det hus som sedan pensione ringen 2001 har varit hans hem. Det är inte utan att medelhavsvin darna fläktar friskt denna klara april dag. Det är heller inte långt till be gravningsplatsen, säger Friberg. Friberg fyllde 85 år den 17 april. Fagerholm, mångårig talman och statsminister, som tidigare repre senterat de finlandssvenska socialde Ralf Friberg har ett mångskiftande och händelserikt liv bakom sig. Inte minst därför att Ralf Friberg varit Fin lands ambassadör i Aten. Ralf och hans fru Britt-Marie ägnar sig inte bara åt sina två barn, sex barn och sju barnbarnsbarn utan också åt sitt hus som ritats av Alvar Aaltos lärjungar Nils-Hinrik Aschan och Eric Adlercreutz. Alldeles i närheten finns nämligen Villa Skeppet som världsberömde Alvar Aalto ritade åt sin vän Göran Schildt som med sin segelbåt Daphne seglade i Medelhavet och Egeiska havet. – Vi bor i en gammal läkarvilla vil ket betyder två minuters väg till gamla Med en blandning av glädje och stolthet visar pensionerade ambassadören Ralf Friberg runt i sitt Alvar Aalto -inspirerade egnahemshus i stadsdelen Brötet i Ekenäs där han nu bott i nästan tjugo år. – Och här har vi parken, säger Friberg och visar på en tall och blandskog som han ser från sitt arbetsrum. En del av sin barn och ungdom tillbringade han i Ekenäs eftersom hans far var stallmäs tare vid Dragsviks garnison. arbetarbladet.fi:ssä. På sätt och vis har cirkeln slutit sig. Ambassadör Text Henrik Helenius / Bild Abl-arkiv ”D e höga fönstren från golv till tak vätter mot en vinterträd gård med en mur som ska par ett gynnsamt miniklimat. ETT STÄNK av Grekland präglar otvi velaktigt det fribergska hemmet. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. de_14052021_30.indd 30 4.5.2021 18.21. Redan när han 1970 första gången valdes till socialdemokratisk riksdagsman från Helsingfors valkrets fick han stöd av K.-A. En strålande parkutsikt hade han även från sin tid som ambassadör i Kö penhamn då han från sitt residens vid Grønningen 11 kunde blicka ut över den speciellt vår och sommartid gröns kande vackra parken och före detta fäst ningen vid namn Kastellet. Pidempi versio on julkaistu 17.4
Han tog tidigt ställning mot både nazismen och fortsättningskriget, säger Friberg som i slutet av sextiotalet gjorde en mycket uppskattad tredelad TVintervju med just Fagerholm. Friberg hoppas därför innerligt att Thomas Wallgren som i några perio der representerat de finlandssvenska so cialdemokraterna i Helsingfors stadsfull mäktige ska bli återvald vid kommunal valet. Någon tanke på en eventuell politisk come back har Ralf Friberg inte. – KA Fagerholm var en stor nordist och klart demokratiskt lagd i alla sam manhang. … sekä lukuisia muita helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Däremot är Friberg orolig för de fin landssvenska socialdemokraternas si tuation i Helsingfors därifrån han en gång var riksdagsman. – Wallgren har gjort ett aktivt och syn ligt arbete i Helsingfors stadsfullmäktige. Efter återkomsten till Finland satt han flera perioder i både Ekenäs och senare Rase borgs stadsfullmäktige samt en tid som kulturnämndens ordförande. 31 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi glädje = ilo stolthet = ylpeys stallmästare = tallimestari garnison = varuskunta blandskog = sekametsä parkutsikt = puistonäköala grönskande = viheriöivä riksdagsman = kansanedustaja talman = puhemies tillskott = lisäys Ordlist mokraterna i riksdagen från samma valkrets. Sedan bes löt han inför det förra kommunalvalet 2017 att inte mera ställa upp. Med glädje har Friberg noterat att Fin lands svenska socialdemokrater (FSD) under de senaste åren fått ett starkt tills kott av speciellt unga akademiker i uni versitetsmiljöerna i Vasa och Åbo. Det lovar gott för organisationens framtid. tradeka.fi/liity Liity nyt: de_14052021_30.indd 31 4.5.2021 18.21
Mitä tapahtuu tämän jälkeen. NÄIN SUURI epävarmuus on sekä yksilöille että yhteiskunnalle raskasta. Hän oli nostanut myönteisenä asiana myös sen, että pääministeri Marin on todennut pandemian olevan uusi ilmiö, jonka keskellä päättäjät ovat jatkuvan epävarmuuden äärellä. Myöskään nimeä ei mainittu, vaikka toimittaja oli sanonut julkaisevansa kaikkien haastateltavien nimet. Mitä tapahtuu niissä osissa maailmaa, minne rokotteita ei saada. Mutta koronaviruksen runtelemassa maailmassa epävarmuus on läsnä tavalla, jota emme ole lähihistoriassa kokeneet. Lukijana silti vähän harmitti. Sen yhteydessä oli linkki Ylen artikkeliin, jossa psykologit ja tutkijat arvioivat hallituksen koronaviestintää. Siksi kaipaan erilaisia näkökulmia avaavaa julkista keskustelua siitä, mitä kaikkea pitkään jatkuva epävarmuus tarkoittaa. Kuinka monta muuntovirusta vielä. Voiko tavata ystävän. Mitä tapahtuu heille, joiden elämä romahti rajoitusten takia. ME KAIKKI joudumme elämään tilanteessa, jossa pienimmänkin suunnitelman yllä leijuu epävarmuus. Elämän olemus on epävarmuus KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. MERETOJAN KOMMENTTEJA ei julkaistu Ylen jutussa. MERKITTÄVIMMÄT VIESTIT ALKAVAT EPÄVARMUUDEN MYÖNTÄMISESTÄ. de_14052021_32.indd 32 5.5.2021 9.34. Tieteessä epistemologiseksi epävarmuudeksi kutsuttu tilanne on yleinen, yhteiskunnassa tässä mittakaavassa poikkeuksellinen. Hän kertoi aloittaneensa vastauksensa toteamalla, ettei koe hallituksen kielenkäytön olevan pelottelevaa, vaan pikemminkin korostaneen tarvetta toimia vastuullisesti, jotta heikoimmassa asemassa olevien terveys saadaan turvattua. Maailma on hyvin erilainen kuin mitä reilu vuosi sitten kuvittelimme sen olevan. 32 Demokraatti T urun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja kirjoitti huhtikuun lopussa julkisen Facebook-päivityksen. Menetänkö työni, terveyteni, läheiseni tai elämäni. Tuntui, että Meretoja oli vastauksissaan jonkin sellaisen äärellä, jonka käsittelyä olen kaivannut koko koronavuoden. ”Tarvitsisimme julkisuudessa enemmän puhetta siitä, miten perustavan epävarma maailma on ja etenkin nyt, kun pandemia tekee tulevaisuuden suunnittelun ja ennakoimisen erittäin vaikeaksi”, hän kirjoitti. Meretojan arvion mukaan syy oli, että hänen kommenttinsa olivat liian myönteisiä hallituksen koronaviestintää kohtaan. MERETOJA KERTOI Ylen toimittajan lähestyneen myös häntä kysymyksellä, miksi Suomessa on päädytty koronan suhteen pelottelevaan ja katastrofilla uhkaavaan kielenkäyttöön. Ylen juttu käsitteli hallituksen koronaviestintää ongelma-ratkaisu-rakenteen kautta, ja asiantuntijoiden kommentit tukivat tilannetta. Tässä maailmassa merkittävimmät viestit alkavat epävarmuuden myöntämisestä. Voiko lapselle järjestää syntymäpäiväjuhlat. Siihen nähden Suomi on onnistunut pandemian torjunnassa terveyden ja talouden näkökulmasta hyvin. ELÄMÄN SYVIN olemus on epävarmuus. Poliitikot ja viranomaiset joutuvat tekemään työtään tilanteessa, joka on niin uusi, että siihen liittyvä tieto muuttuu jatkuvasti. Toki niin saa tehdä
KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_14052021_32.indd 33 5.5.2021 9.34. Sanoin, että sinua tulee kyllä kova ikävä. Minulle on tärkeää toimia niin, että pystyn katsomaan itseäni silmiin ja seisomaan valintojeni takana. Isoäitini vastasi, että ”niin varmasti, mutta muista, että lähden täältä ihan tyytyväisenä. Mietin vastauksia, ja taputan itseäni olkapäälle. Vaihdoin juuri työpaikkaa ja ajoitin yhden henkilökohtaisen projektin myös tälle keväälle, kun kuntavaalien siirrosta ei vielä tiedetty. Edesmennyt isoäitini oli minulle tärkeä hahmo. Jos näytän surulliselta, kysyn itseltäni, miksi. Siinä puhuimme hänen lähestyvästä kuolemastaan. Vaikeinakin hetkinä tunnen kiitollisuutta ja mietin lempirunoani, joka päättyy sanoihin ”Tie valitsi sinut, sinun osasi on kiittää”. Mutta yleisesti ottaen katson itseäni armeliain silmin ja käyn samalla myös keskustelua itseni kanssa. Olen oppinut pitämään niistä. Jos iloiselta, väsyneeltä, totiselta, niin miksi. En oikeastaan enää tarkastele kasvojani kriittisesti. Hän sairastui syöpään, jonka terminaalivaiheessa puhuimme pitkän puhelun. Se on minulla usein mielessä, varsinkin, kun tulee isoja asioita, päätöksiä ja vaikeitakin valintoja eteen. 33 Demokraatti Anita Hellman 44-vuotias SDP Helsingin puheenjohtaja, SDP:n puoluevaltuuston jäsen N ykyään näen peilikuvastani äitini ja isoäitini, elämäni vahvat ja periksiantamattomat naiset, roolimallini. Mutta totta kai esimerkiksi nyt keväällä huomaan selvät väsymyksen merkit. Nyt on todella paljon kaikkea, enkä ehdi riittävästi rentoutumaan ja nukkumaan. Voin katsoa itseäni peilistä silmiin ja olen tyytyväinen, koska tiedän, etten ole ikinä tahallani loukannut ketään ja olen tyytyväinen valintoihini”. Nuoruuden iso kriittisyys on jäänyt aikuisuuden myötä pois. Voin käydä nukkumaan hyvillä mielin. Kuntavaaleissa on paljon tekemistä ja piirin johtamisessa muutenkin
de_14052021_34.indd 34 5.5.2021 11.56. 34 Demokraatti KASVO Värikäs vaikuttaja Vuoden valtuutetuksi valitun Tuija Pohjolan tavoitteena on onnellisten oululaisten kaupunki
Kuntavaalien ja SDP:n vaalistartin siirtyessä myös Vuoden valtuutettu -kilpailun voittajan julkistaminen siirtyi maaliskuulta toukokuulle. de_14052021_34.indd 35 5.5.2021 11.57. 35 Demokraatti Tuija Pohjola veti haastatteluun päälle Mun Oulu -hupparin ja esitteli myös kulttuuripääkaupunkihankkeen pipon, koska kyllähän rakasta kotikaupunkia täytyy kaikin konstein mainostaa! Ikkunasta näkyy luminen maisema, koska tapasimme Pohjolan Oulussa jo helmikuussa
Hän aloitti SDP:n varsinaisena valtuutettuna Oulussa vuonna 1989. – Olen aina tykännyt väreistä. 36 Demokraatti D-KASVO T uija Pohjolan takki saa kuvaajan liekehtimään innosta keskellä Oulun Rotuaaria. On kyettävä näkemään asioita laaja-alaisesti. Pohjola paljastaa jo pohtineensa, että joko riittäisi, että on vaikuttanut paikallispolitiikassa jo viidellä vuosikymmenellä. Se on minulle ominta, hän kiteyttää. Nyt on väriä ja eloa! Juuri sellainen 67-vuotias Pohjola onkin, eloisa, valoisa ja värikäs – sisältä ja ulkoa. On jaksettava tutustua asioihin. 1 Yhteistyökyky. TUIJA POHJOLA vaikutti eduskunnassa vuosina 1995–1999. Tiedolla johtamisesta puhutaan, mutta se myös vaatii, että selvittää ja luottaa tutkittuun tietoon. Ei saa poteroitua. Pohjola keksi aikoinaan rahoittaa eduskuntavaalikampanjaansa erilaisin käsitöin, ja myöhemmin kuntavaalit ovat menneet sukkia kutoessa. – Koen, että kuntapolitiikka vaikuttaa eniten siihen, miten ihmisten arki kulkee. – Minulle jokainen ihminen ja jokaisen ihmisarvo on tärkeä, ja haluan kaikin keinoin olla tekemässä sitä työtä, että eriarvoistuminen vähenee ja kaikilla ihmisillä on tasa-arvoisesti mahdollisuus olla onnellisia oululaisia, hän tiivistää sen, mikä häntä eniten motivoi. 3 TÄRKEINTÄ 3 Ahkeruus. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen de_14052021_34.indd 36 5.5.2021 11.57. Toinen on aika Arkadianmäellä ja toinen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus 2005–2008. 2 Avara katse. Hänen sydämensä nimittäin sykkii enemmän kuntapolitiikalle. Pohjola ei ole lopulta hurjan pahoillaan, että kansanedustajuus jäi yhteen kauteen. Onneksi elämme demokratiassa! Yhteistyö on tärkeää paitsi päättäjien kesken myös virkamieskoneiston ja kuntalaisten suuntaan. Väriä on myös villasukissa, joita Pohjola parhaillaan neuloo. Päätökseen lähteä vielä ehdolle vaikutti myös se, että päätöksenteossa mukanaolosta on tullut elämäntapa. Moni kuitenkin toivoi hänen jatkavan. Kun olin kansanedustajana, joku haukkui, että ”sehän on kuin Tikkurilan värikartta”! Nyt sille voi jo nauraa, mutta kyllä se silloin kolahti, hän muistelee penkoessaan repustaan kutimensa kuvausta varten. Kyse on yhteisten asioiden hoitamisesta, eikä sitä voi tehdä yksin kukaan. Hän kuvailee, että vaikkei hän ole käynyt paljon kouluja, hänellä on kaksi korkeakoulututkintoa. Ei jää epäselväksi, että kun jokin asia on vinossa niin, että ihmisten arki tökkii, pyrkii Pohjola korjaamaan sen. KUNTAPOLITIIKKA VAIKUTTAA ENITEN SIIHEN, MITEN IHMISTEN ARKI KULKEE. Onnelliset oululaiset on sanapari, joka toistuu muodossa tai toisessa tiuhaan Pohjolan puheissa. – On minulla ollut apureitakin, mutta nyt kun sukkia on tilattu sydämillä, nimillä ja muulla sellaisella henkilökohtaisella, olen halunnut tehdä ne ihan omin käsin, hän tunnelmoi. Mitkä ovat hyvän valtuutetun kolme tärkeintä ominaisuutta. Suurimman osan hän on kutonut itse. Nyt kevään vaalien lähestyessä niitä on syntynyt jo noin 60 paria
Tehopakkaus. 37 Demokraatti – Olen sellainen, että en anna periksi. – Tuija kuuntelee kaupunkilaisten tarpeita, keskustelee tasa-arvoisesti kaikkien kanssa ja perustelee ymmärrettävästi suunnitelmia ja ratkaisuja päätöksenteossa, yksi kirjoitti. Tällä tavoin Tuija Pohjolaa Vuoden valtuutettu -kilpailussa äänestäneet häntä kuvailivat. Hän näkee mahdollisuuksia sielläkin, missä joku muu näkee ylittämättömiä esteitä. Menen läpi vaikka harmaan kiven – en kyynärpää edellä, mutta sillä lailla, että koitan saada asioita eteenpäin, Pohjola kuvailee. LÄMMIN, YSTÄVÄLLINEN ja auttavainen. Sitkeä ja sinnikäs. – Hän on vaikuttanut aktiivisesti ja pyyteettömästi kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa ja empaattisena ja yhde_14052021_34.indd 37 5.5.2021 11.57
. – Vaikka meillä on erilaiset arvot, asioita on aina jumpattu niin kauan, että ollaan voitu yhdessä niitä viedä eteenpäin. Kaupunki maksaa tilat ja yhdistykset hoitavat toiminnan, Pohjola kiteyttää. . Voin olla tiukasti eri mieltä, mutta kertoa kuitenkin asiallisesti sen, että miksi olen tätä mieltä ja miksi nämä arvot ja asiat ovat minulle tärkeitä. Siellä kannustetaan ja käydään vuoropuhelua – yhdessä tehdään ja yhdessä haetaan ne eettiset tavat toimia, hän antaa esimerkin. – Asukasyhdistyksessä tehdyistä asioista monet ovat olleet sellaisia, joita en ole saanut päättäjänä läpi, joten olen lähtenyt tekemään niitä vapaaehtoispohjalta. Kielenkäyttö ja ihmisten kunnioittaminen ei ole ollut sitä, mitä sen pitäisi olla, Pohjola kertoo. . – Haluan pitää heistä (osatyökykyisistä) kiinni, kun olen nähnyt, mitä heidän elämässään tarkoittaa, että he kokevat olevansa tärkeitä ja että heillä on osaamista. . KESKEN HAASTATTELUN Tuija Pohjolan puhelin pirisee. Silmät säihkyvät ja kädet viuhtovat oulunkielisen pulputuksen tahdissa. Pohjolan halun ja kyvyn yhteistyöhön mainitsi moni, ja se on Pohjolankin mielestä yksi tärkeimpiä valtuutetun ominaisuuksia. . – Et voi sanella sille toiselle osapuolelle, vaan siinä joutuu etsimään ja luovimaan. SDP:n kansanedustaja 1995–1999 . Sitä kautta on voitu kokeilla eri asioita ja näyttää niiden vaikuttavuus. Pohjolan inspiroimana sai esimerkiksi alkunsa Oulun asukastupaverkosto, joka tarjoaa nykyisin matalan kynnyksen toimintaa kahdessatoista kaupunginosassa. Ei kannata hävitä ja menettää kaikkea omista tavoitteistaan, vaan etsiä kompromisseja, joilla mennä eteenpäin. . Pohjolan vaikutuksesta asukasyhdistys rekisteröityi, sai silloisen Raha-automaattiyhdistyksen tuen ja perusti asukastuvan vuonna 1997. – Kulunut kausi on ollut hirveän raskas ja erilainen. uinninopettaja, eläkkeellä . 38 Demokraatti teistyökykyisenä saanut paljon aikaan, kuvasi toinen. SDP:n kaupunginvaltuutettu Oulussa 1989– . Onnistumisen resepti on sama kuin vaikkapa työelämässä tai parisuhteessa. Lintulammen asukasyhdistys on historiansa aikana työllistänyt koko joukon ihmisiä, ja se on Pohjolalle tärkeää. Pohjolaa voi kuvailla myös edelläkävijäksi, niin monia uusia juttuja hän on ollut kehittämässä. – Meillä on esimerkiksi yhteinen Whatsapp-ryhmä. Pohjola rohkaisee muistuttamalla, että yksin ei tarvitse jäädä. Ei tarvitse lähteä mollaamaan sitä toista ihmistä, hän painottaa. sai liikuntaneuvoksen arvonimen 2016 . . Tähän on pakko vastata – siellä soittaa eräs yhdistykseen palkkatuella työllistetty osatyökykyinen. POLITIIKAN KIELEN koveneminen ja kansalaisten palautteen muuttuminen paikoin jopa vihapuheeksi saattaa pelottaa varsinkin uusia tulokkaita. Yksi tulevan vaalikauden isoista asioista pitää Pohjolan mielestä olla Oulu-puolueen herättäminen uudestaan henkiin. Näitä juttuja löytyy kymmenien vuosien sisältä useita, hän kertoo. naimisissa, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta D-KASVO MINULLE ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ JOKA IKISELLÄ ON MAHDOLLISUUS LIIKKUA. Kun Pohjola puhuu sydäntään lähellä olevista asioista, hän on elementissään. Oulu-puolue on särkynyt, mutta luotan siihen, että tämä on vain väliaikaista, hän kuvailee. de_14052021_34.indd 38 5.5.2021 11.57. Vuoden valtuutettu 2021 -kilpailun voittaja . . – Jokaista ihmistä pitää arvostaa ihmisenä ja jokaisella on oikeus mielipiteeseen. MONI OULULAINEN tuntee Tuija Pohjolan paitsi valtuutettuna myös uimaopettajana ja terveysliikunnan puolestapuhujana. Hän tuntuu saavan ekstra-annoksen virtaa, kun puhe on työstä ja työllistämisestä. syntynyt 24.4.1954 Oulussa . . Politiikka ei ole yksilölaji – vertaistukea on tarjolla. Samalla pitää huolehtia heidän jaksamisestaan, etteivät he koita tehdä liikaa, Pohjola sanoo puhelun jälkeen. . Isolle joukolle hän on tuttu vapaaehtoistyöstä vuonna 1986 perustetussa Lintulammen asukasyhdistyksessä. Työ luo yleensä tekijänsä arkeen hyvinvointia, mutta tehdyllä työllä voidaan TUIJA POHJOLA . Meillä voi olla tiukasti omat tavoitteet, mutta tärkein on lopputulos. Valtion liikuntaneuvostossa vaihdellen varatai varsinaisena jäsenenä 1999– . Sellainen on nyt puuttunut. Hän pitää yhteistyötä suuressa arvossa, ja sen ontuminen kuluneella vaalikaudella olikin yksi syy, joka sai hänet puntaroimaan vaaleihin lähtöä. Pohjola kuuntelee soittajan murheet ja kan nustaa. Aiemmilla valtuustokausilla Oulussa on Pohjolan mukaan ollut rakentavan yhteistyön henki – ”yhteinen Oulu-puolue yli puoluerajojen”. – Sen jälkeen, kun kaupunginjohtaja Kari Nenonen vieraili asukastuvalla ja näki, että meillä oli siellä kaikenikäisiä ihmisiä ja monipuolista toimintaa, kaupungissa tehtiin päätös asukastupaverkoston rakentamisesta. on toiminut 13 vuotta Kuntaliiton eri toimielimissä . Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2005–2008 . Niin arkista tämä päätöksenteko on, kun sen haluaa ymmärtää niin
Uima-altaalta muihin hommiin Tuija Pohjola tempaistiin vuonna 2008. Loukkaantuminen esti urheilijan uran, mutta hän jäi altaaseen opettamaan uintia ja edistämään oululaista vesiliikuntaa, kuten vauvauintia, jonka äidiksi häntä usein nimitetään. Liikuntaneuvojien oppisopimuskoulutus ilahduttaa Pohjolaa siksi, että Oulussa se on valjastettu osaksi ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä. Hän pyysi, että tee Tuija jotain, nyt tarvitaan apua. Ei siis niin, että mennään vain hankkeesta toiseen. Tuija Pohjolalla kun on tapana tehdä asiat täysillä ja kunnolla perehtyen. Olen aina pitänyt sitä esillä, että liikunnalla on vaikutus laaja-alaiseen terveyteen. – Minulle on tärkeää, että joka ikisellä on mahdollisuus liikkua. Yksi asia johti toiseen ja pian Pohjola huomasi olevansa projektikoordinaattori, erinäisten hankkeiden vetäjä. – Kun oivalsin ikääntyneiden ihmisten kasvavan tarpeen saada kotiin monenlaista apua, kehitimme yhdessä ammattioppilaitoksen kanssa kotipalvelutyön ammattitutkinnon. Tulevat liikuntaneuvojat ovat osana tiimiä, jotka vievät ihmisen kotiin esimerkiksi leikkauksen jälkeen tukevaa kuntoutusta sen sijaan, että se tapahtuisi laitoksessa. Vastaavaa keskustelua käytiin nyt, kun hän pohdiskeli jatkaako hän vielä politiikassa. Ensimmäinen hanke oli nimeltään Miehestä mittaa, ja se sai alkunsa majuri Timo Koljosen sanoista silloiselle kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, millaisia osaajia vuoden oppisopimustyöpaikkana 2017 palkittu asukasyhdistys on kouluttanut – lähihoitajia, liikuntaneuvojia, henkilökohtaisia avustajia. Voit kuvitella, että se kolahti, Pohjola kertaa. Lapanen-toiminta on edelleen voimissaan Oulussa, vaikka varsinainen hanke loppui vuonna 2016. Kun siihen satsataan oikealla tavalla, myös terveyskulut pienenevät, hän sanoo. VESILIIKUNTA ON nuoruudessaan uimarina SM-kultaa pokanneen Tuija Pohjolan leipälaji. Pohjola seuraa alati, millaista lainsäädäntöä on tulossa ja millaisia tarpeita se tuo mukanaan. keen aikana on lupa onnistua ja epäonnistua. Siitä tuli kokonaan uusi ammattitutkinto vuonna 2005, Pohjola kertaa. – Olin kutsunnoissa pitämässä kaupungin puheenvuoroa, ja silloin majuri Koljonen kertoi, että hän näkee paljon nuorten pahoinvointia. Esimerkiksi vammaispalvelulain uudistus 2009 lisäsi henkilökohtaisten avustajien tarvetta, joten heitä ryhdyttiin kouluttamaan. Eikä sitä voisi kuvitellakaan, että tähän pystyisi, jos toinen osapuoli ei anna tukeaan. Apua kunnon kohotukseen ja hyvinvoinnin parantamiseen pystyttiin tarjoamaan heti. Äidiksi 18-vuotiaana tullut Pohjola marmatti asiasta kotona mie helleen. Myöhemmin Pohjola oli kehittämässä muun muassa Lapanen-hanketta, joka keskittyi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla. 39 Demokraatti rakentaa myös muiden ihmisten hyvinvointia. VUODEN VALTUUTETUKSI 2021 valittu Tuija Pohjola lähti ensi kerran vaaleihin ehdolle vuonna 1981. Silloin käytiin keskustelu, että kai mies puolestaan ymmärtää, ettei kuntapolitiikassa aktiivinen vaimo sitten ole samalla lailla kotona kuin ehkä muuten olisi. – Minulle on ollut aina kauhean tärkeää, että hanke ei ole itseisarvo. Pohjola on julistanut liikkumisen ilosanomaa ja edistänyt liikunta-asioita myös valtakunnan tasolla Valtion liikuntaneuvostossa. Arjen ongelmien korjaaja sai itse kimmokkeen lähteä politiikkaan, kun 1970-luvun Oulussa kunnallinen päivähoito ei ollut kaikkien saatavilla. Että jos sinua noin kauheasti asiat kiinnostavat, niin silloin sinun pitää lähteä vaikuttamaan niihin, Pohjola kertoo. – Hän totesi, ettei sinun auta täällä kotona puhua. POLITIIKKA EI OLE YKSILÖLAJI. Sitten ne, missä onnistutaan ja joilla on vaikutusta, pitää saada pysyväksi toiminnaksi. – Mieheni on aina kannustanut näihin juttuihin. Hankde_14052021_34.indd 39 5.5.2021 11.57. Miehestä mittaa -hankkeessa mitattiin nuorten kuntoa kutsunnoissa ja paikalla oli myös sosiaalityöntekijöitä
PELKÄSTÄÄN TUIJA POHJOLAN NIMEN KUULEMINEN SAA HYVÄLLE TUULELLE. . Voittaja valittiin kaikille avoimella äänestyksellä 28.1.–12.2.2021. . de_14052021_34.indd 40 5.5.2021 11.57. . Enemmänkin pitäisi muistaa kaikkia – meidän puoluetoimijoiden pitäisi paikallisesti ja alueellisesti piiritasolla antaa aineetonta muistamista tehdystä työstä, Tuuri sanoo. Yleisö sai esittää kilpailuun ehdokkaita loka-marraskuussa 2020. . Voittajan julkisti ja palkitsi SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin. – Aika moni puoluetoimija ympäri Suomen tuntee hänet, kun hän on puolueen eri tilaisuuksissa ja kokouksissa ex tempore vetänyt jonkun taukojumpan! Tuuri toivoi kilpailun alkajaisiksi, että mukaan saataisiin kuntapolitiikan konkareita, ja sellainen vuodesta 1989 lähtien Oulussa valtuutettuna vaikuttanut Tuija Pohjola eittämättä on. Moni paljasti itse Pohjolalle äänestäneensä häntä. Ensi kerran Pohjola sai kuulla voitostaan jo helmikuun puolivälissä heti, kun kilpailun äänet oli laskettu. Voittaja sai palkinnoksi tuhannen euron matkalahjakortin, kiertävän pokaaliin ja Vuoden valtuutettu 2021 -kunniakirjan. . Kilpailuraati valitsi ehdokkaiden joukosta viisi finalistia, jotka olivat Kristian Parviainen Siuntiosta, Piia Elo Turusta, Kari Masalin Hausjärveltä, Tuija Pohjola Oulusta ja Henna Hovi Kouvolasta. Se tuntui hyvältä, kun minua ovat äänestäneet ihmiset myös yli puoluerajojen, Pohjola kuvaili tunnelmiaan tuoreeltaan kilpailun ratkettua. – Tuija on sellainen henkilö, jonka kanssa keskustellessa ei lakkaa ihmettelemästä, kuinka paljon yksi ihminen on voinut saada aikaan. . Kilpailun finalistit valitsi kilpailuraati, jossa SDP:n edustajina olivat järjestöpäällikkö Jenny Suominen ja kuntaja järjestöasiainsihteeri Pekka Tuuri. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Jani Laukkanen V uoden valtuutettu -kilpailun voittaja paljastui viime sunnuntaina SDP.n kuntavaalien kampanja startissa. . 40 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU 2021 . Koska tilaisuus järjestettiin pääosin etäyhteyksin, kiitti Pohjola saamastaan kunniasta videon välityksellä. . Hänen reaktionsa oli tuolloin iloisen yllättynyt, vaikka hän oli osannut aavistaa, että ääniä saattoi kertyä mukavasti. Pelkästään Tuija Pohjolan nimen kuuleminen saa hyvälle tuulelle, Pekka Tuuri puolestaan sanoo ”Oulun ilopilleristä”. Kilpailussa annettiin yhteensä 293 ääntä, joista Tuija Pohjola sai muhkeat 43 prosenttia. Demokraattia edusti toimittaja Marja Luumi. – On hienoa, että tälle työlle pystytään antamaan arvoa vaikka tällaisella muistamisella. Demokraatin ja SDP:n kilpailussa etsittiin aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa SDP:n kunnantai kaupunginvaltuutettua. Kilpailun voittaja Tuija Pohjola sai onnittelut myös puoluesihteeri Antton Rönn holmilta. – Olo on iloinen, yllättynyt ja todella kiitollinen. Terveysliikunnan ilosanomaa julistava liikuntaneuvos on usein pannut myös sosialidemokraattisen liikkeen liikkeeseen, Tuuri kertoo. Pohjola kiitti lämpimästi myös valtuustotoveriaan Yrjö Harjua (sd.), joka oli häntä ehdottanut kilpailuun. Se, millainen vaikutus hänen toiminnallaan Oulussa, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin on ollut monien ihmisten arkeen, on upea juttu, Suominen kuvailee kisan voittajaa. VUODEN VALTUUTETTU -kilpailussa yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan viidestä finalistista. Äänikuningatar VUODEN VALTUUTETTU Tuija Pohjola oli Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailun ääniharava. Kaikki ilahtuivat kuullessaan kisan voittajan.
KULTTUURI – Soutamista ja huopaamista, summaa Galleria Sculptorin Tiina Veräjäkorva korona-ajan. Valoa näkyvissä de_14052021_41.indd 41 5.5.2021 11.56
Taidehalli sai tukea opetusja kulttuuriministeriöltä ja Helsingin kaupungilta. 42 Demokraatti tapaan taiteilijat suunnittelevat ja valmistavat näyttelyä pitkään. Tämän vuoksi kolmetoista näyttelyä on siirtynyt. Netissä on ollut näyttelyopastuksia ja keskusteluja, ja ne ovat olleet suosittuja. Tämä on heijastunut voimakkaasti näyttelytoimintaan ja lipputuloihin. Suunnitelmamme ulottuvat vuoteen 2024 saakka. Koronapandemian vuoksi näyttelyitä on siirretty tulevaisuuteen, ja oheistoiminta pysähtyi pandemian aikana suurelta osin. Ihmiset kaipaavat elämyksiä, keskittymistä taideteoksen katse– Pidämme etukäteisvarauksen todennäköisesti voimassa koko kesän. Koronavuonna Taidehalli on kehittänyt digitaalisia palveluita. Patricia Piccininin elokuussa 2020 avattu näyttely veti aluksi hyvin yleisöä, mutta kävijämäärä tyrehtyi, kun rajoituksia kiristettiin syyskuussa. Urheilijoiden de_14052021_41.indd 42 5.5.2021 11.56. – Emme peruuta sovittuja näyttelyitä vaan siirrämme niitä. Taidehallissa on myös paljon oheistoimintaa, jotka koronavuosi katkaisi kokonaan. Siirtymiset ketjuuntuvat, kun joitakin näyttelyjä joudutaan lykkäämään useamman kerran. Tämä on pisin aika sitten vuoden 2009 peruskorjauksen, jolloin ovemme ovat olleet suljettuina. Kävijämäärät putosivat viime vuonna pahimmillaan kymmenesosaan tavallisesta kävijämäärästä. raskuussa, ja se onkin ollut esillä puoli vuotta, kun uusien näyttelyiden järjestäminen on ollut epävarmaa. Enimmäismäärä katsojia on rajoitusten purkuun tai höllentämiseen saakka kolmekymmentä ihmistä tunnissa. Kudottua kauneutta – suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa avattiin marEDES TALVIJA JATKOSOTA EIVÄT AIHEUTTANEET NÄIN PITKÄÄ KESKEYTYSTÄ. Kesäkuun alkupuolella on tarkoitus avata yhdysvaltalaisen valokuvaajan Tony Vaccaron valkokuvanäyttely Elämä on ihanaa, joka on läpileikkaus valokuvaajan kymmeniä vuosia kestäneestä urasta. Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuvat Nora Vilva M onien muiden taidemuseoiden ja -gallerioiden tapaan koronapandemia on tuonut myös Helsingin Taidehallin toimintaan suuria muutoksia viimeisen reilun vuoden aikana. Kilpailupäivä on päätepiste. – Ulkomaalaisten taiteilijoiden näyttelyiden järjestäminen on kallista. Försterin mukaan taiteilijoille näyttelyiden siirtämiset merkitsevät usein katastrofia. Lipputulojen osuus on merkittävä. – Järjestämme esimerkiksi elävän mallin croquis-piirustusiltoja, joissa on ollut jopa kahdeksankymmentä osallistujaa. Kaikki olivat lomautettuina vuosi sitten keväällä. Näyttelyvieras varaa paikkansa internetissä varauskalenterista. Tavallisessa vuosibudjetissa Taidehalli kattaa menoistaan 65–70 prosenttia omalla tulonhankinnallaan. Viime joulukuussa lomautuksilta vältyttiin. Taidehalli on välillä sulkenut ovensa ja välillä avautunut rajoitetulle kävijämäärälle. – Näyttelyn valmistamista voi verrata siihen, miten ammattiurheilija valmistautuu tärkeisiin kilpailuihin. Taidehallin palkkalistoilla on kolmekymmentäviisi työntekijää. – Saimme avustuksia yhteensä 270 000 euroa. Taidehallissa on keväällä ollut etukäteisvaraus näyttelyihin. Lippu pitää kuitenkin maksaa ovella, koska Taidehalliin pääsee myös museokortilla. Kesällä 2020 koronatilanne oli Suomessa hyvä, jolloin ihmiset vierailivat myös näyttelyissä. Ilman niitä emme olisi pystyneet toimimaan. Viime vuonna Taidehalli perui yli seitsemänkymmentä suunniteltua tapahtumaa. – Videotilaisuudet ovat hyviä, mutta ne eivät voi kokonaan korvata näyttelykokemuksia ja taiteilijoiden tapaamisia kasvokkain. Näin saamme tietää, ketkä käyvät näyttelyissä, jos täällä tapahtuisi altistumisia. Jos ulkomainen näyttely jäisi toteutumatta, se merkitsisi taloudellista katastrofia. KUVATAIDE Korona myllersi kuvataidekentän. Taidelaitoksia suljettiin, näyttelyjä siirrettiin ja gallerioiden myynti lopahti. Sen toteutumiseen aikataulussa Förster uskoo. Verkkovierailuja on ollut noin 35 000, mikä Försterin mukaan kertoo kulttuurin tarpeesta. Lähellä olevat Kiasma ja HAM ovat olleet kiinni paljon kauemmin. RAJOITUSTEN KESKELLÄ Förster on tyytyväinen siitä, että Taidehalli on voinut olla jonkun verran auki. Meillä on myös kasvomaskivelvoite. Jos se siirtyy vuodella, alkuperäinen idea saattaa himmentyä ja taiteilija joutuu aloittamaan alusta näyttelyn suunnittelun. – Olimme keväällä ja loppuvuodesta 2020 kokonaan kiinni yhteensä kolme ja puoli kuukautta. Ne maksavat satojatuhansia euroja. Edes talvija jatkosota eivät aiheuttaneet näin pitkää keskeytystä, Taidehallin johtaja Jan Förster sanoo
de_14052021_41.indd 43 5.5.2021 11.56. 43 Demokraatti Taidehallin johtaja Jan Förster uskoo, että korona jättää pysyviä jälkiä näyttelytoimintaan
Sculptorin henkilökunta on pieni. Tänä keväänä sisään on päässyt viisi kerralla. – Kaikki pysähtyi. Monet veistokset ovat installaatiota, jotka käyvät vuoropuhelua tilan kanssa. Galleria saa tukea toimintaansa Taiteen edistämiskeskukselta ja Helsingin kaupungilta. Kun galleria taas saatiin avatuksi 4. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu. – Koronavuoteen sisältyy myös hedelmällisiä asioita. Mieli myllertää, mutta ihmiset pohtivat paljon asioita ja löytävät uusia näkökulmia. Ihmiset palaavat vähitellen näyttelyihin, ja monet ovat iloisia, kun pääsevät näkemään taidetta. – Näyttelyiden järjestäminen on ollut epävarmaa varsinkin ulkomaalaisten taiteilijoiden kanssa. Rajoitukset ovat vaikuttaneet kuvanveistäjiin, joille tila on erityisen tärkeää. Emme tiedä, milloin on maahantulorajoituksia tai pääseekö taiteilija ripustamaan näyttelyä tai mahdollisiin avajaisiin. Suomalaisilla kuvataiteilijoilla on muitakin sitoumuksia esimerkiksi museoiden kanssa. Jos seuraava pandemia tulee, siihen osataan nyt varautua paremmin. – Aikataulujen muutokset ovat taiteilijoille hankalia. KUVATAIDE de_14052021_41.indd 44 5.5.2021 11.56. – Vuosi on ollut haasteellinen kaikille gallerioille. Avustukset kattavat noin 70 prosenttia tilan vuokrasta. Yleisöä käy galleriassa Veräjäkorvan mukaan noin kolmanneksen vähemmän kuin tavallisesti. Silloin laitamme ovelle lapun, jossa kerromme valvovamme kävijämäärää. Anhavan kävijämäärät ja myynti romahtivat vuosi sitten keväällä. Tämä vaikuttaa taiteilijoiden toimeen tuloon. Osa suunnitelluista näyttelyistä on siirtynyt eteenpäin vuodella, jotkut jopa kahdella vuodella. Tuki on taiteilijalle merkittävä, sillä ilman tukea näyttelyn järjestäminen runsaan sadan neliön galleriassa maksaisi 2 550–2 900 euroa. Monilla on jäänyt rahaa säästöön, ja nyt halutaan ostaa taidetta kotiin. Välillä puhuttiin, että rajoituksia lisätään, mutta sitten niistä luovutaan. Olemme galleristien kanssa keskustelleet käytännön asioista kuten siitä, miten järjestämme avajaisia ja kuinka sisään pääsyä galleriaan valvotaan. Samoin taidesisältöjen tarjoaminen verkossa tulee säilymään. Toiminnanjohtaja Tiina Veräjäkorvan mukaan galleria on seurannut KUVATAITEESSA ALKAA NÄKYÄ JO VALOA. Olemme luoneet online viewingroom -palvelun, joka taustoittaa taiteilijan ajattelua ja työskentelyä. Ihmisten mielessä pyörivät muut asiat kuin taide, Huitu muistelee. Tänä keväänä galleriaan on voinut tulla suositusten mukaisesti viidestä kymmeneen vierasta maskit kasvoilla. Siellä työskentelevät liiton toiminnanjohtaja ja yksi täyspäiväinen näyttelykoordinaattori, jotka säästyivät lomautuksilta. Siellä esimerkiksi Silja Rantanen kertoo työskentelystään. Ihmiset kaipaavat taiteen äärelle. Anhava muokkasi näyttelyohjelmaansa, ja sovittuja näyttelyitä siirrettiin eteenpäin. Huitun mukaan kuvataiteessa alkaa näkyä jo valoa. Viikonloppuisin on välillä jonoa. – Olemme etsineet tasapainoa näyttelytoiminnalle. Förster uskoo, että korona-ajasta jää pysyviä muutoksia näyttelytoimintaan. Tuen jälkeen liiton jäsenen maksettavaksi jää 600 euroa kuukauden vuokrasta. Ostajiakaan ei ole paljon liikkeellä. Galleria jouduttiin sulkemaan. Tämä on ollut soutamista ja huopaamista. Esimerkiksi digitaalinen ajanvaraus on osoittautunut hyväksi. Veistosten myynti on vähentynyt tuntuvasti koronan aikana. Ahdinkoa helpotti Business Finlandin tuki. Huitun mukaan koronavuosi on kulunut jännittävässä odotuksen tilassa. – Odotamme kovasti, että normaaliolot palautuvat. SUOMEN KUVANVEISTÄJÄLIITON Galleria Sculptor joutui muiden gallerioiden tavoin siirtämään sovittuja näyttelyitä koronarajoitusten takia. Sen jälkeen se on ollut avoinna rajoitetulle yleisömäärällä. tarkasti ohjeistuksia ja toiminut niiden mukaan. Palapelien yhteensovittaminen vie aikaa ja vaikuttaa taiteilijoiden työskentelyyn. Koronavuonna tuki on mahdollistanut näyttelytilojen vuokrien alentamisen ja digitaalisen toiminnan kehittämisen. 44 Demokraatti luun ja mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan. Viikonlopputyöntekijöitä jouduttiin viime vuonna lomauttamaan. – Saimme tukea viestinnän ja digitaalisten ohjelmien kehittämiseen. Galleria oli viime keväänä kiinni lähes kaksi ja puoli kuukautta. Jotkut sanovat, että ostavat taideteoksen seinälleen muistuttamaan tästä ajasta. Kokemusten vaihto on ollut hyödyllistä, Veräjäkorva sanoo. Kolme työntekijää työskenteli kuukauden vain puolet työajastaan. kesäkuuta, ruuhkalta vältyttiin. GALLERIA ANHAVAN johtaja Hanna Huitu luonnehtii kevättä 2020 vapaan pudotuksen tilaksi. Jos näyttelyllä on ollut ajankohtainen idea, vuoden tai kahden päästä tilanne on muuttunut, ja taiteilija rakentaa uuden näyttelykokonaisuuden. Taiteilijan läsnäolo on kuitenkin tärkeää
45 Demokraatti Galerie Anhavaan on Hanna Huitun mukaan jo jonotettu. de_14052021_41.indd 45 5.5.2021 11.56
Vei sitten ennemmin. Pavella oli iso rooli muun muassa Dingon, Hectorin, Hurriganesin, Wigwamin ja 22-Pistepirkon levytysten maestrona. Kirjan päähenkilö täytti 70 vuotta viime vuoden syyskuussa. Pave on on itse kirjoittanut (päiväys 25.9.2020) teoksen viimeisen luvun otsikolla Finaali, jossa hän summailee vähän kaikkea aikaan saamaansa ja pohtii lähestyvää kuolemaansa. Julkaisupäivä määritettiin seuraavan vuoden huhtikuulle. KIRJA ”Kyllä mä voin hyväksyä, että se mitä olen soolourallani tehnyt, on ’suomi-iskelmää’.” Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko P ave Maijanen – Elämän nälkä -elämäkerran loppusuoralla tapahtui paljon ja isoja. On joka tapauksessa hienoa, että kirja on nyt julkaistu sellaisessa muodossa kuin Saarela oli sen valmiiksi saattanut. Eikä se mainittua esipuhetta ja Paven jälkisanojen asiantilan toteamista lukuunottaPave Maijanen – Elämän nälkä -kirjan parasta antia ovat muistelot maestron tuottamien levyjen ääreltä. Mitään hymisteleviä tai jälkiviisastelevia lisälukuja ei kirjaan ole kirjoitettu. de_14052021_46.indd 46 5.5.2021 9.45. Elämän nälkä -teos ilmestyi, niin kuin oli aioittu, 13.4. Ainakin omalla kohdallaan Pave oli hahmottanut elämäkerran tilinpäätökseksi, jollaisen aika olisi vasta sitten, kun ura olisi paketoitu.” Sen jälkeen Pave kertoi sairastumisestaan. Tommi Saarela taas kertoo esipuheessaan (päiväys 1.2.2021) kirjaprosessin ihan ensimmäisestä istunnosta näin: ”Ensin Pave kertoi, että toki häntä oli vuosien mittaan kysytty päähenkilöksi kirjahankkeisiin, mutta aina hän oli kieltäytynyt. Tekijälle selvisi sama, minkä kohde oli suostumuksensa antaessaan jo tiennyt: kirjasta olisi pakostakin tuleva jonkinlainen testamentti. Tommi Saarelan jo vuonna 2019 alulle paneman teoksen piti alunperin ilmestymän juuri Pave Maijasen 70-vuotispäiväksi, mutta siihen ei kustantamossa ihan ehditty. 46 Demokraatti KIRJAT Pelimannin iloa, vääpelin kurinpitoa Tommi Saarela: Pave Maijanen – Elämän nälkä Tammi 2021, 543 s. Pave menehtyi tämän vuoden alussa 15.1. Vain vähän ennen merkkipäiväänsä Maijanen kertoi lehtihaastattelussa sairastavansa lihastoimintoja rappeuttavaa ALS-tautia, joka veisi hänet hautaan ennemmin tai myöhemmin
Sinne hänet houkutteli muuan Heikki ”Pedro” Hietanen, jonka kanssa polut ristesivät monesti jatkossakin, kuten heti seuraavalla etapilla Pepe & Paradise -combossa. Lähtisitkö-hitin sisältäneestä Maijanen-soolo-lp:stä lähtien minun ja monen muunkin asenne muuttui taas. Sitten koitti 70-luvun puolivälistä alkanut ura pesunkestävänä rokkarina. Se on teoksen vahvuus ja antaa oikeutuksen sen nimelle. Se tulee selväksi, että terveellistä se ei ollut, ja että se opetti Pavelle lujan työmoraalin hyödyllisyyden, mistä hänet tultiin aina tuntemaan ja arvostamaan. KIRJASSA PÄÄSTÄÄN nopeasti asiaan, muusikkouteen. Toisten taas jyrkkeni: rock-poliisit näkivät Maijasen myyneen itsensä iskelmälletehtailulle. Se liittyy varmaan miehen perhetaustaan, jotain sillä on geeneissä, mikä on tuottanut tuommoista upseerimeininkiä.” Näin kirjassa Maijasta luonnehtii kollega, kitaristi Janne Louhivuori, jolla Paven lailla on laajasti kokemusta kevyen musiikin töihin niin soittajana, tuottajana kuin tuhansien studiosessioiden konkarina. Paavo-lempinimen hän sai teinivuosien humputteluissa, joissa tarvittiin salanimiä, ja Paveksi se muuntui myöhemmin aikuisella muusikkouralla. 1980-luvun jälkeinen Mistakes-kausi on ainakin tälle lukijalle yllättävän kiinnostavaa luettavaa, ehkä siksi, että sitä ei ole niin paljon kelailtu kuin myöhempää soolouraa. Paven kuvaus kaikkien aikojen huimimman fanitusilmiön Suomessa synnyttäneen pop-poppoon sekoilupainotteisesta levytysretkestä Dubliniin saa arvostamaan hänen vääpe liyttään. Se ei ole vaikeaa, sillä musiikki tuli päähenkilön elämään jo, kun lappeenrantalaisen Maijasen perheen kuopus oli vielä pikku-Pekka. Jälkimmäinen on Maijasen tapauksessa ollut ennen kaikkea tuottajahommissa kova etu. Mainittu upseerimeininki korostuu Paven yhdessä liikanimessä, jota hänestä on käytetty niin hyvässä kuin pahassa: ”Vääpeli”. Se voi viitata sekä miinusmerkkiseen pomottamiseen että plussana koettuun säntillisyyteen. ”NYKYÄÄN PAVESSA korostuu reiluus, se, ettei kursailla vaan puhutaan asiat niin kuin ne ovat. Pave on läsnä preesensissä. Kuten esimerkiksi eräässä Frederikin levytyksen taustalaulusessiossa, jossa köörin jäsenillä oli väde_14052021_46.indd 47 5.5.2021 9.45. 47 Demokraatti matta möyri kuoleman odotuksen tunnelmissa. Äänessä on elävä ihminen, ei In Memoriam -näköispatsas. Saarela antaa tämän ominaisuuden näyttäytyä kirjassa kaiken aikaa kannatettavana. Esimerkiksi Dingon tuottajana Maijanen sai paimentaa nuoria miehiä niin musiikillisesti kuin arkielämässäkin. Tämä jakso Paven elämää on kelattu mediassa sen verran hyvin, ettei Rock’n’Roll Bandista ja Royalsista tässä sen enempää muuta kuin, että niiden kautta syntyi tärkeä kumppanuus Dave Lindhol min ja Albert Järvisen kanssa, ja että suhde varsinkin jälkimmäiseen kuvautuu Maijasen itsensä ja Saarelan välittämänä kirjassa koskettavasti Tuolloin tuli eletyksi myös ehtaa rock-elämää asiaankuuluvine stimulantteineen. Saarela ja Maijanen eivät jumitu tämän aiheen kanssa sen enempää piehtaroimaan kuin hyssyttelemäänkään. No, on se joskus kirpaissut Pavea itseäänkin: tekee kipeää lukea, miten levy-yhtiö teki musiikillisesti taitavasta Paradisesta käännösiskelmiä jumputtavan ravintolabändin. Vaikka toisinkin voisi joskus nähdä. 1960-luvun lopun pop-tähti Kris tianin taustabändi Mielikummitus oli Maijasen ensimmäinen soitannollinen työmaa, josta leipä oikeasti lähti irtoamaan. Minulle se on myös sitä varhaisaikuisuuden aikaa, jolloin Maijanen oli osastoa no-no. Poikkeuksellisen monipuolinen ja jälkiä jättänyt ammattiura alkoi, kun Paavo muutti Helsinkiin 1970-luvun alussa elättääkseen itsensä soittajana
Silti vaikkapa Royals-osuuden laventaminen olisi rock-Paavon vaiheista kiinnostuneemmille ollut maistuvampi lukupala. Myös Paven ateljeekriitikkona monesti toimineen Hectorin luonnehdinta ystävästään ja soittokumppanistaan on valaiseva: ”Pave on mennyt aika fiiliksellä teksteissään. Sen sijaan 1990-luvun lopun Mestarit-ilmiön käsittelyyn olisi voinut kaivaa enemmän syvyyttä, nyt kirjatut jutut ovat enimmäkseen jo aiemmin kerrottua kamaa. Mutta ei hän ole lähtenyt niitä korjailemaan, vaikka olisinkin osannut perustella, mikä mättää.” MAIJASEN TUOTTAJAURA, kuten Wigwamin menestyksekkäimmän Nuclear Nightclub -albumin luotsaaminen mestariteokseksi pystymetsästä nostettuna, Hurriganesin takapiruna hääriminen 1980-luvun alussa ja säihkeinen Dingo-vaihe, on rockin historiankirjoituksen mielessä kirjan kiinnostavinta luettavaa. ”Nyt gimmat vittuun tollanen tärkeily. Kerran hän sentään pysähtyy miettimään, miksi hän ei ole soololevyilleen ottanut ulkopuolista tuottaja-apua vaan on hoitanut sen(kin) puolen itse; yhden levyn kohdalla hän jopa toteaa suoraan, että ulkopuolinen tuottaja olisi tullut tarpeeseen. Sujuvaksi kirjoitettu kirja piirtää kuvan laulaja-pelimannista, jolla riitti rohkeutta tarttua uusiin juttuihin ja instrumentteihin, ottaa ne aina kiinnostavina haasteina eikä mahdollisena taakkana. Sen ymmärrän, että Vain elämää -formaattiin osallistuminen on Maijasen uralla myös monia kiinnostava juttu, mutta... KIRJAT 1970-luvulla vain puoli vuotta kasassa ollutt Rock’n’Roll Band teki hienon paluun Puistobluesissa 2005. Siellä täällä kirjan haastattelujen riveiltä ja rivien väleistä käy ilmi, ettei Pave itse ollut erityisen hanakka vastaanottamaan ohjausta. Yli 500-sivuiseksi muusikkoelämäkerraksi Tommi Saarelan kirja on kuitenkin jäntevä kokonaisuus. Just meidät neljä on kutsuttu tänne tätä tekemään. Toimi ehkä 1970-luvulla, 2020-luvulla on lupa suhtautua jo kriittisemmin tällaiseen ”ammattilaisuuteen”. Meille maksetaan tästä ja silloin lauletaan mitä käsketään, mutinat sikseen ja tehdään tämä pois!” muistelee levyn tuottanut Esa Nieminen Paven kivahtaneen. 48 Demokraatti hän eri näkemyksiä työnkuvastaan. Toistoakin opuksessa on yllättävän vähän siihen nähden, että ”pääsolisti” Maijasen itsensä lisäksi kirjaan on haastateltu 35 muuta ihmistä – soittajakollegoita, muita musa-ammattilaisia, ystäviä ja paria perheenjäsentäkin, vaikka Pekka Juhani Maijasen yksityisin elämä jää kirjassa ruotimatta. de_14052021_46.indd 48 5.5.2021 9.45. Irina Milan ja Maarit Hurmerinta näet ihmettelivät, miksi heidät, laatulaulajat, oli pestattu ”möykkäämään” huh-hah -taustoja Tshingis Khan -biisiin. Jos ne ovat olleet mielestäni jotenkin kömpelöitä, olen saattanut kysellä, että miksi sen pitää mennä noin, kun riimi ei kerran futaa. Eturivissä tietysti Pave ja Dave
Nyt on yli vuoden ajan oman ammatin harjoittaminen ollut useimmille taiteilijoille kokonaan mahdotonta tai minimaalista, ja pienetkin tulot ovat loppuneet. Onko sekin taiteilijoiden oma syy, kuten on heidän vuosituhantinen köyhyytensä ja yhteiskunnallinen mitättömyytensä. A ioin kirjoittaa kolumnin suomalaisrunoilijoiden vuonna 2020 julkaisemien liki sadan teoksen innoittamana – juuri päättämäni inspiroivan luku-urakan päätteeksi. Missä ovat avarat näköalat. Itse en kehtaisi ehdottaa ammattitaitoiselle kirvesmiehelle palkkioksi kuukauden työstä 700 euroa. Jos näin on, ymmärrän valtiovallan penseyden, pelon ja halveksunnan kulttuuria ja taiteilijoita kohtaan. Muuten en. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_14052021_49.indd 49 5.5.2021 9.49. Ei pilkkuvirhettä. Hallituksen päätös nitistää lopullisesti koronan kurittamat. Pitääkö paikkansa, kuten runoilija Tuomas Timonen sanoo: 1) Todellisuus jäljittelee taidetta. Maailman ”onnellisimman maan” kansainvälisesti ihastellun unelmahallituksen päätös sanoo sen selvääkin selvemmin: Suomi ei tarvitse laulua, tanssia, konsertteja, ei tauluja, patsaita ei runoja, ei kevätjuhlissa esiintyviä lapsia, ei kotimaista tiedettä eikä kohta kieltäkään. Ammattikirjailijalle tarjotaan silmää räpäyttämättä samaa summaa ”normaalitaksana”. 3) Taiteilijat eivät ole estäneet sitä, että todellisuus on huono. Miksi lobbari karttaa taidetta ja taide lobbaria. Mutta nyt ei pysty. Mikä sitten on Suomessa tärkeää ja välttämätöntä, jos alkujaankin veikkausvaroin eli pilipali-riskirahalla tuetut luksushyödykkeet kuten taiteilijat, tieteilijät, lapset ja urheilijat päätetään uhrata. Harvat vakinaiset työpaikat katoavat teattereista ja orkestereista kiihtyvällä vauhdilla, freelancerien ahdinko muuttuu täystyöttömyydeksi. Missä ovat avarat näköalat ja positiivinen muutosvalmius. Miksi jopa sen iso taloudellinen merkitys kieltäydytään näkemästä ja myöntämästä. 49 Demokraatti KUN ALAN ARVOSTUSTA MITATAAN RAHASSA, KULTTUURI ON AINA OLLUT RAPAA. Tekee mieli kysyä, mitä haluaa yhteiskunta, joka ehdottomasti ei halua taidetta, ei kulttuuria, ei vapaata tiedettä ja tutkimusta, ei harrastavia lapsia ja nuoria, ei urheilun iloa. Kun alan arvostusta mitataan rahassa, kulttuuri on aina ollut rapaa, myös normaalioloissa. Hallitus vastaa: tärkeitä ovat sellu, kaivokset, turve, lentoliikenne, yritykset ja ehkä mahdollisuus joskus laulaa karaokea baarissa. Sinänsä tämä ei ole yllätys. KORONATUKIEN JAKO viimeistään paljasti brutaalit arvot korulauseiden takaa: lentomatkailun vähentämiseen sitoutuneen hallituksen tuki Finnairille oli 200 000 euroa työntekijää kohti, kulttuurialan tuki 1 082 euroa henkeä kohti. Ei tunnu missään, jos nuoret eivät jatkossa opi hiihtämään, nykymusiikki loppuu kanavilta, historia kirjoista ja draama teeveestä. Hallituksen vapputervehdys löi runoilijoilta ja meiltä muilta taiteilijoilta ilmat pihalle: kulttuurin tuki, elinehtomme, romahtaa ensi ja seuraavana vuonna 41 ja 54 miljoonalla. Miksi suomalaiset taiteilijat jääräpäisesti haluavat vuosisadasta toiseen olla suomalaisia taiteilijoita, tehdä suomalaista taidetta ja usein vielä suomeksi, vaikka siitä ei ikinä hyvä seuraa. 2) On taiteilijoiden syytä, että todellisuus on niin huono. Taiteen rinnalla saa mennä tiede, urheilu ja nuorisotoiminta. Onhan meillä netti, jossa joku aina jotain. Monta fantastista sanataituria, kirpeää ajattelijaa, uusien polkujen avaajaa. Miksi taidetta on alettu yhä enenevästi halveksia 2000-luvun Suomessa. Onko niistä ehkä jotain vakavampaakin haittaa kuin kuluja koneistolle
Hienoksi komediaksi sitä on luonnehdittu... Kyseessä on Charles Dickensin läpimurtoromaani Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit. Ja Visakirjastahan on tunnetusti moneksi. ”Superraskaansarjan kirjalliset karkelot jatkuvat. Ja lopulta, onneksi, hyvyys voittaa.” Sirpa Taskinen muistelee lukukokemustaan näin: ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit (1837, ensimmäinen suomennos 1932) oli ensimmäinen lukemani Dickensin kirja. ”Olen innokas Kirjavisan seuraaja, mutten ole aikaisemmin vastannut yhteenkään visaan. ”Charles Dickens on ainakin toista kertaa visassa. ”Suomessakin oli hyvin yleisenä tapana julkaista kirjoja eräänlaisina vihkoina, joista voitiin omalla sidonnalla koota kokonaisia teoksia. de_14052021_50.indd 50 5.5.2021 9.56. Muita romaaneja olivat mm. Tiesihän herra Pickwick esimerkiksi sen, että jos kaksi eri tavoin ajattelevaa porukkaa huutaa kadulla, niin kannattaa liittyä siihen, jossa on enemmän väkeä.” Dickens käy lepytyksestä Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle, joka odotti vappuviikolle tehtäväksi työväenrunoutta. Herra Pickwick kumppaneineen on tullut seuraamaan kiihkeää vaalitaistelua sinisten ja keltaisten välillä. ja onhan se sitäkin.” Jari-Pekka Vuorela avaa tehtävän eksaktisti. Kovin nuori mies oli kyseessä, eikä hän tietysti nykynormein lopulta vanhaksi elänytkään. Dickens käytti romaaneissaan aineksina velkavankeus-, köyhyyssekä tehdastyökokemuksiaan. joka ilmestyi yhteensä kuukausittaisena jatkokertomuksena 19 osassa maaliskuusta 1836 aina lokakuuhun 1837 saakka.” SITTEN TOIVOTETAAN tervetulleeksi visapiiriin ensikertalainen, Taru Vuorimaa. 50 Demokraatti Kurjuuden kuvaajan hauskin teos J ärea klassikko ja ehkä kevätkelitkin herättelivät visakansaa jakamaan lukumuistojaan varsin runsaasti. Lapsuudessa Dickensiä tuli luetuksi lähinnä seikkailukirjoina, mutta nyt niistä löytää tarkkaa aikakauden kuvausta, satiiria ja syvää inhimillisyyttä.” Vexi Lehto muistelee viime vuosisadan asioita. Joululaulu on merkittävä teos, olisiko meillä Roope Ankkaa ilman Dickensiä. Nyt on pakko vastata, kun kyseessä on yksi lempikirjailijoistani Charles Dickens! Kysymyksessähän on iki-ihana Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit ja kolmastoista luku ’Kuvaus Eatansvillesta’. Olen aina pitänyt Dickensiä kurjuuden kuvaajana, enkä muistanut Pickwick-kerhoa. Pidin (ja pidän edelleen) sen vähäeleisestä huumorista. Eero Reijonen löysi kirjailijalle ajankohtaiskytkyn. Dickens on aina ollut suosikkini, koska hän osaa tuoda voimakkaan yhteiskuntakritiikin huumorin kautta esille. Niitä oli ilo lukea. Seuraa herkullisia kuvauksia eri puolueväen keinoista voittaa vaalit. ”Eatansville on ehkä kohtuuttoman helppo vihje. Nyt kyseessä oleva sitaatti on juuri samalla tavalla julkaistusta teoksesta. Tulee ihan viime päivät mieleen… Herrat Pickwick ja Winkle tutustuvat myös herra Pottiin ja hänen vaimoonsa, joiden avioelämää seurataan hilpeästi. ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit oli Dickensin esikoisteos. Sekä herra Pickwickin itsensä laukomat mietteet, että Sam Welleristä nimensä saaneet wellerismit ovat hyvin säilyttäneet huvittavuutensa. Näin myös Aleksis Kiven ’Seitsemän veljestä’ ilmestyi neljänä eri vihkosena keväällä 1870. Aikoinaan Sandros Pubista lähetettiin vuoden sekopäisin faxi visakisaan. Oliver Twist, Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut, David Copperfield, Kolea talo, Kaksi kaupunkia ja Loistava tulevaisuus. Kivasti vappuun tämä historian ehkä merkittävin työläisväestön elinolojen kuvaaja, toki vailla sosialistista paatosta, sopiikin. Opus (jatkosarja) oli kirjailijan läpilyönti ja hauskin teos.” Charles Dickens, 1812–1870. Tunnettu on myös hänen joulukertomuksensa saituri Scroogesta, Joululaulu, jota esitetään vieläkin teattereissa Saiturin jouluna. Tämän kirjan, tai jatkokertomuksen, julkaisemista seurasi Oliver Twist, jonka Dickens kirjoitti nykyisessä Dickens-museossa vuodesta 1837 lähtien.” Ossi Lehtiö tarttuu tuohon jatkokertomusasiaan
Yhdelle kirjapalkinto. Vastaukset viimeistään 17.5. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. He ja muut edellä esiintyneet pääsevät laajemmin esille visan verkkoversiossa, palkinnon saa Taru Vuorimaa Valkeakoskelta. Illallinen (tai päivällinen niin kuin vanhemmat tukkilaiset sanoivat) tarjottiin heti pimeän tultua ja enemmistö tukkilaisista ja sahatyöläisistä söi illallisensa selvin päin, he ahmivat sen nopeasti ja keskustelematta – myös viikonloppuisin ja silloin kun eivät olleet uittohommissa.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kyllä, Dickensin Joulutarina oli kirjavisakohteena joululehdessä 1998. Ehkä hän on juuri siksi ollut Suomessa huippusuosittu jo 40 vuotta. Ja muuten: jo visassa esiintyneiden kirjailijoiden ja klassikoiden parissa jatketaan niin kauan, kuin pandemia rajoittaa vapaata liikkumista kulttuurin kentillä kuten kirjastoissa. Muita tietäjiä ovat Tuula Hy nynen, Veli-Pekka Salminen, Raila Rinne, Vesa Paavola, Pertti Ekdahl, Veikko Huuska ja Unto Vesa. Kokki oli määrännyt, ettei alkoholia saanut nauttia. 51 Demokraatti VISASITAATTI 9 ”Maailmassa sattuu vahinkoja” kuuluu yksi visakirjan avainlauseista, ja niitä ja outoja onnettomuuksia tämän kirjailijan romaaneissa tosiaan sattuu paljon. Muun muassa siitä syystä, että visapetteri rb oli tuolloin syksyllä jututtanut Teatteri Pienessä Suomessa samaisena syystalvena ensi-iltaan tulleen Saiturin joulun mainiota Ebenezer Scroogea, Risto Kaskilahtea. ”Naisia ruokalassa kävi harvoin, jollei mukaan laskettu intiaaninaista, joka tiskasi, ja niitä paria sahatyöläisen vaimoa, jotka auttoivat keittiössä – paitsi viikonloppuisin, jolloin jotkut miehet sentään aterioivat perheensä kanssa. (rb) de_14052021_50.indd 51 5.5.2021 9.56. Kuka Suomessa usein vieraillut kirjailija, mikä tuhti teos. Tämä teos on hänen 15 (toistaiseksi, ehkäpä lisääkin on vielä tulossa) suomennetun romaanituotantonsa loppupään parhaita
Kaksi kotkalaista vie äidin puoliväkisin ke hään ensimmäiseksi onnittelijaksi. Messuhalli pauhaa. Mies valtainen yleisö liikuttuu. Kuusi poikaa, joista jokainen nyrkkeili, kaikki vähintään kansallisella huipulla. Pentti oli veljeksistä toiseksi nuorin ja yhdeksänvuotias, kun ajuriisä kuoli. Hilja Hämäläinen ja hänen nyrkkeile vät poikansa tiedettiin muuallakin kuin vain kotipaikkakunnalla. Katsomossa äiti Hilja, kehässä poika Pentti sekä loppuotteluvastustaja John McNally ja kehätuomari, joka nos taa Pentin käden ylös. 52 Demokraatti PELIN PURKU Julkaisematon juttu ÄITI TUNNISTI POIKIEN INTOHIMON NYRKKEILYYN, RAKENSI KOTINYRKKEILYKEHÄN, TARVITTAESSA SPARRASIKIN. Melbournen olym piakisat lähestyivät ja Pentti Hämäläinen voitti Kööpenhaminassa ylivoimaisesti Pohjoismaiden mestaruuden höyhensar de_14052021_52.indd 52 4.5.2021 14.38. Ranskaa puhuva sivisty nyt mies oli urheiluhullu sanan hyvässä merkityksessä. Kultamitalikaupungin siitä teki nyrkkeily: Kotkan Voimailijoi den Pentti Hämäläinen voitti kultaa. Äiti Hilja jäi yksin huolehtimaan per heestä. Hän tunnisti poikien intohimon nyrkkeilyyn, rakensi kotinyrkkeilyke hän, tarvittaessa sparrasikin. Lajia seuraavienkaan tunteita ei kannata loukata, kirjoittaa toimittaja Antero Kekkonen. Osa tarinaa oli köyhyys, mikä ei es tänyt menestymästä urheilussa. EI KOVIN kauan olympialaisten jälkeen aloin päästä yksin yleiseen saunaan – sii hen samaan, jossa kävi Pentti Hämäläi nen. Nuvolan saunassa tapasin kultamitali miestä säännöllisesti. Hän puhui äitinsä kieltä. Pentti Hämäläinen kuului veljessar jaan, joka maailmanmitassakin oli ainut laatuinen. Saunan omisti Frans Nuvola, jolla oli ranskalaiset sukujuuret. Tokko ilman häntä olisin koulussa ruvennut lukemaan ranskaa. J alkapallon olympiakarsintaot telut tekivät kotikaupungis tani Kotkasta yhden olympia kisojen näyttämöistä kesällä 1952. Ja tarinan huipentuma! Helsingin olym piakisojen 54 kilon sarjan loppuottelu on päättynyt. Kun mitalit jae taan ja Maammelaulu soi, Messuhalli tih kuu tunteita, joita on mahdoton eritellä. Nyrkkeilyyn kuuluvat suuret tunteet. Amatööriur heilun ihannemaailmassa tarina oli sä rötön: leskiäiti, joka elätti perheensä sii voamalla; pojat, jotka urheilivat kansal lisella ja kansainvälisellä tasolla; perhe, joka oli vaatimaton äärimmäisyyteen asti
SANOMALEHDEN LOUKKAUS palkinto matkasta ei ollut unohtunut. Elämäni ensim mäistä julkaistavaksi tarkoitettua juttua ei koskaan löytynyt lehdestä. Olin kymmenvuotias. Melbournessa osat vaihtuivat, ja Thomas Nicholls meni lop puotteluun. 53 Demokraatti jassa, johon hän pari vuotta Helsingin ki sojen jälkeen oli siirtynyt. Ja sitten titaanien taistelu: kultamita limiehet vastakkain! Helsingissä Pentti Hämäläinen oli voittanut kääpiösarjan ja Tshekkoslovakian Jan Zachara höy hensarjan, nyt molemmat samassa 57 ki lon painoluokassa ja jälleen voitto Suo meen ja Kotkaan ja Nuvolan saunaan! Mitali oli varma, mutta minkä värinen. Ensimmäisessä ottelussa hän iski Irlannin Martin Smythen köy siin, ja tämä kypsyi ennen täyttä aikaa. Minä tiesin, mutta en kertonut! Pentti Hämäläinen valittiin Melbour nen olympiajoukkueeseen ja sanoma lehdessä annettiin ymmärtää, että kot kalainen pääsi palkintomatkalle kiitok seksi kultamitalista kotikisoissa. Helsingin kultamitalimies aloitti va kuuttavasti. Kun Pohjois maiden mestari meni salille ja isommat pojat pohtivat, treenaakohan Pena Mel bournea varten, tunsin pikkuvanhaa ylem myyttä. Saunassa ym märsin, että tähtäin oli puolentoista vuo den päässä Melbournessa. Seurasin intohimoisesti Pentti Hämä läistä Melbournen olympiakehässä. Se oli Suomen ainoa nyrkkeilymitali Melbour nesta. de_14052021_52.indd 53 4.5.2021 14.38. Pentti Hämäläinen sai pronssia. Kävin ky nälle. Seuraava vastustaja, yhteistä Saksaa idän puolelta edustanut Berni Schröter, pysyi pystyssä mutta hävisi pistein. Vastaan tuli pitkä britti Thomas Nicholls, joka janosi revanssia. Se oli loukkaus, jonka talletin visusti mieleeni. Kansakoululaisen kankealla kä sialalla ruudulliselle paperille syntyi teksti, joka alkoi: Herra toimittaja, pyy dän kohteliaimmin saada kysyä, kuka mahtoikaan olla se suomalainen nyrk keilijä, joka oli palkintomatkalla Mel bournen olympialaisissa. Hel singissä molemmat olivat otelleet sarjaa alempana ja Pentti Hämäläinen voitti kaikin tuomariäänin
de_14052021_54.indd 54 5.5.2021 10.01. puoluetoimikunta: Oikeuskansleri Olavi Honka presidenttiehdokkaaksi”, lehti lopulta otsikoi (22.2.1961). ”Koko nykyisen presidentin valtakaukauden ovat poliittiset vastakohdat maas samme kärjistyneet”, Pohjanmaa kirjoitti seuraavan päivän lehden pääkirjoituksessa (SSd 22.2.1961). Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner oli evästänyt Pohjanmaata jopa valmiilla otsikolla: ”Presidentinvaaliehdotuksia”. ”Asioiden uudistaminen, tilanteen korjaaminen, on aloitettava valtakunnan päämiehen paikalta”, hän jatkoi. Teksti Antti Vuorenrinne Kuvat Työväen arkisto H elmikuisena päivänä vuonna 1961 Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja Atte Pohjanmaa saapui lehden toimitukseen suoraan SDP:n puoluetoimikunnan kokouksesta. Hän totesi, että laaja yhteisrintama olisi omiaan luomaan aktiivista hyökkäyshenkeä joukkoihin, joissa ”antautumismieliala on ruvennut saamaan huolestuttavan laajaa jalansijaa.” Pitsinki arvioi, että jos Kekkonen valitaan uudelleen, ”sota meitä vastaan jatkuu seuraavat kuusi vuotta”. Pohjanmaalla oli uutisia seuraavan päivän lehteen. Näin myös päätettiin. ”Yhteistyöhön presidentinvaalissa” ”Sos.dem. Tästä olikin syntynyt yksimielisyyttä. Puoluetoimikunnassa vain Paasio ja Gunnar Henriksson epäilivät hanketta. Hän totesi, että vaikka tyytymättömyys presidentti Urho Kekkoseen oli ”aika laajaa”, silti oli olemassa vaara, että tämä tulisi valituksi uudelleen. Hannu Rautkallio puolestaan pääsi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tutkimaan sikäläisiä arkistolähteitä ja erityisesti Kekkosen KGB-yhteyksiä. Silloin Kekkosen vastainen rintama hajoaisi moneksi eri vaaliliitoksi ja Kekkonen selviytyisi pelistä taas voittajana.” Pohjanmaa totesi, että jos on varmaa, että porvarilliset ovat mukana hankkeessa, se voitaisiin myös julkistaa heti. Asian alusti puoluetoimikunnassa Tanner. Kokouksessa päätoimittaja Atte Pohjanmaa kannatti Honka-liittoa: ”Olisi lopputuloksen kannalta vaarallista lähteä nyt vaaleihin omilla vaaliliitoilla oman puolue-ehdokkaan merkeissä. Honka ei ole minkään puolueen jäsen, häntä kuitenkin yleensä pidetään kokoomuslaisena”, Paasio pohti. Urho Kekkosen ”virallisen” elämäkerran kirjoittaja Juhani Suomi pääsi ensimmäisenä hyödyntämään Kekkosen laajaa yksityisarkistoa Orimattilassa. VUODEN 1962 presidentinvaaleja edeltävistä tapahtumista löytyy runsaasti tutkimuskirjallisuutta. Siksi oli oltu yhteydessä ”porvarillisiin piireihin” yhteisen ehdokkaan löytämiseksi. Tanner korosti, että päämäärä oli Kekkosen syrjäyttäminen ja puolueiden yhteisehdokas oli siihen keino, joka takaisi menestyksen. ”Suureen vaaliliittoutumaan osallistuminen vaikuttaa niin, että SDP:n vaalitulos jää heikoksi, jolla taas on vaikutusta eduskuntavaaleihin. Kolmas soraääni kokouksessa oli puolueneuvoston puheenjohtajan Tauno Suontaustan, jonka nimi oli ollut esillä myös mahdollisena SDP:n omana presidenttiehdokkaana. Pitsingillä olikin jo valmiina julkilausuman tapainen teksti lehdille ja kirjeet liittoon osallistuville puolueille: kokoomukselle, kansanpuolueille ja Veikko Vennamon pientalonpojille. Tannerin mukaan oli kuitenkin tärkeää, että aloite tuli sosialidemokraateilta. Ainakin osa SDP:n puoluetoimikunnan jäsenistä tuli yllätetyksi 21.2.1961 pidetyssä kokouksessa, jonka puheenjohtaja Tanner ilmoitti kutsutun koolle nimenomaan presidenttikysymystä varten. Pohjanmaa kehotti väkeään harkitsemaan otsikointia tuolta pohjalta ”ilkikurinen hymy huulillaan”. Lasse Lehtinen on väitöskirjassaan ja Väinö Tanner -elämäkerrassa käsitellyt laajasti SDP:n ja Kekkosen suhteita. Tapaus on kerrottu Erkki Wikstenin Sirkuskatu 3 -kirjassa, johon lehden toimituksen värikkäimpiä vaiheita on taltioitu. Tannerin mukaan esillä oli ollut muutamia nimiä, joista oli päädytty oikeuskansleri Olavi Honkaan, joka oli antanut alustavan suostumuksensa. Kun hanke ”viimein tuli esille puoluetoimikunnassa, sen vaikutus minuun ja moneen muuhunkin oli suorastaan mykistävä”, Rafael Paasio muistaa Kun aika on kypsä -muistelmakirjassaan. Puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki säesti Tanneria. 54 Demokraatti HONKALIITTO Presidentti on vaihdettava Sosialidemokraattien ja porvaripuolueiden Honka-liitosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta
de_14052021_54.indd 55 5.5.2021 10.01. Nelikko nähtiin neuvostomediassa tavan takaa lännen imperialistien kätyreinä ja Suomen ulkopoliittisen linjan muuttajina. Yhtäällä oli Kekkosen K-linjan poliittiset voimat: kommunistit, maalaisliitto ja Kekkosen ”ottopojat”, nyt jo puolueena esiintynyt SDP:n oppositio eli TPSL. Honka-tulitikkuja kaipailtiin kovasti SDP:n piiritoimistoihin syyskuussa 1961. Fagerholmin enemmistöhallitus joutui eroamaan ”ulkopoliittisista syistä”. Kekkonen sotkeutui kyynärpäitään myöten myös SDP:n puolueriitaan, joka eskaloitui koko puolueen hajoamiseen vuoden 1957 ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen. Kekkosen ”kuningastien” katkaiseminen tuli SDP:n agendalle, kun 1956 presidentinvaalit lähestyivät. Väinö Tanner oli jo Stalinin ajoista asti ollut venäläisten mustalla listalla. 55 Demokraatti Honka-liittoon päätyminen oli sosialidemokraateille pitkä prosessi. Nyt ”neljän koplaan” lukeutuivat Tannerin lisäksi Väinö Leskinen, Kaarlo Pitsinki ja Olavi Lindblom. Honka-elokuva ehti juuri ja juuri elokuvateattereihin. Alkujuuria saattoi hakea jo vuosien 1945–1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä, jolloin Kekkonen toimi oikeusministerinä. Logiikka oli raudanluja: kun Kekkonen oli Hruštš0vin ja KGB:n luottopelaaja, hänen kotimaiset poliittiset vastustajansa olivat myös Neuvostoliiton vihollisia. SDP:n näkökulmasta Urho Kekkosen syntilista oli pitkä ja veriruskea. Välirikko syveni vuoden 1958 yöpakkasissa, jolloin parlamentaarisesti harvinaisen laajapohjainen K.-A. Ajan sisäpoliittinen tilanne kietoutui Suomen epänormaaleihin idänsuhteisiin, joiden takuumieheksi presidentti Kekkonen oli ryhtynyt. POLIITTINEN KENTTÄ oli polarisoitunut suhteessa Kekkoseen. Kekkonen toteutti ”ystävyyspolitiikkaansa” häveliäästi sanottuna ”puoluelinjan” kautta. Suoremmin sanottuna Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB takasi Kekkosen suorat yhteydet neuvostojohtoon, jonka vaikuttavin hahmo tuohon aikaan oli pääministeri Nikita Hruštšov. Värifilmi oli Veikko Laihanen oy:n tuottama ja Juha Nevalaisen käsikirjoittama. Kekkosrintamaa kutsuttiin ainakin Suomen Sosialidemokraatissa ”kansanrintamaksi”. Vastassa olivat ”kansanvaltaiset puo lueet” Honka-mainosmateriaalia
J. Honka-liittoon yhtyivät enemmän tai vähemmän hajanaisesti pienet porvaripuolueet: Suomen kansanpuolue, Vapaamielisten liitto, RKP ja edellisiä tiukemmin Veikko Vennamon Pientalonpoikien puolue. Suomen kansanpuolue hajosi, kun puolueen puheenjohtaja Veli Merikoski marssi ulos kokouksesta ehdokaspäätöksen jälkeen. Mahdollisia vastaehdokkaita arvuuteltiin. de_14052021_54.indd 56 5.5.2021 10.01. Rautkallion mukaan Kekkonen oli myös informoinut KGB-yhteyksiään siitä, että uudelleenvalinta näytti olevan liian kapealla pohjalla, maalaisliiton, SKDL:n ja TPSL:n varassa. Puolueen puheenjohtaja Jussi Saukkonen horjui. Tutkimuskirjallisuudessa on mainittu ainakin YK-tehtävistä kotimaahan palannut Sakari Tuomioja, Suomen Pankin Klaus Waris, Helsingin piispa Martti Simojoki ja Lapuan piispa Eero Lehtinen. 56 Demokraatti HONKALIITTO etunenässä SDP ja kokoomus. Ahti Karjalainen kirjasi päiväkirjaansa merkinnän 18.4.1961 Kekkosen ydinryhmän (Kekkonen, Karjalainen, Korsimo, Sukselainen) lounaspalaverista, jossa presidentti kaavaili hajottavansa eduskunnan ennen presidentinvaalia siten, että eduskuntavaalit pidettäisiin valitsijamiesvaalien jälkeen mutta ennen valitsijamiesten kokousta. Honkaa ei tunnettu kanIZVESTIJA KIRJOITTI TANNERILAISTEN PYRKIVÄN MUUTTAMAAN MAAN ULKOPOLIITTISTA SUUNTAUSTA. Taktiikkaa hiottiin sekä Tamminiemessä että Tehtaankadulla, Neuvostoliiton lähetystössä. Suomen Sosialidemokraatti paimensi piirejä vaaliliittoihin vielä lokakuussa. Izvestija kirjoitti (15.3.1961) ”tannerilaisten” ja heidän liittolaistensa pyrkivän muuttamaan maan ulkopoliittista suuntausta. Olavi Honka suostui ehdokkaaksi virallisesti maaliskuussa 1961. Neuvostoliiton media jatkoi. Kekkosen leirissä valmistautuminen uudelleenvalintaan oli toki aloitettu paljon aikai semmin. Honka-puolueet kaavailivat, että kuhunkin vaalipiiriin muodostetaan vain yksi yhteinen vaaliliitto. IMPERIUMIN VASTAISKU alkoi heti, kun ehdokas oli nimetty. Lehti todisteli pääkirjoituksessa (5.10.1961), että yhteiset vaaliliitot tuovat Hongan taakse 15 valitsijamiestä enemmän kuin jos kukin puolue menisi vaaliin vain omine ehdokkaineen. Eduskunnan hajotus muuttui pian osaksi näytelmän juonta. SDP:n piiritoimistot kyselivät puoluetoimistolta lisää Honka-tulitikkuja. Esimerkiksi oman puoluetoverin pääministeri V. Urho Kekkonen oli nimetty maalaisliiton ehdokkaaksi jo kesällä 1960. RKP antoi jäsenilleen vapaat kädet osallistua jomman kumman pääehdokkaan listoille. OLAVI HONKA aloitti vaalikampanjansa ja puhekiertueensa heinäkuussa 1961. Hongan kannatus osoittautui SDP:n teettämässä mielipidemittauksessa surkeaksi. Karjalaisen mukaan sovittiin, että ”ulkopuolisille” kaavailusta ei ”puhuta sanaakaan”. Maalaisliiton äänen kannattaja Maakansa aloitti ulkopoliittisen nokittelun välittömästi. Honka itse koki muistelmiensa mukaan ”elämänsä suurimman yllätyksen”, kun kotiovelle helmikuussa 1961 ilmestyi SDP:n varapuheenjohtaja Olavi Lind blom tiedustelemaan oikeuskanslerin kantaa mahdolliseen ehdokkuuteen. puolueen edustajille Väinö Tannerille ja Kaarlo Pitsingille, että hänen asettamansa ehto laajasta kannatuksesta on tullut täytetyksi ja hän suostuu presidenttiehdokkaaksi. Kuvan alkuperäinen kuvateksti oli seuraava: Oikeuskansleri Honka (oik.) ilmoittaa sos.-dem. Kokoomuksessakin oli epäilijöitä. Rautkallion mukaan Tehtaankadun KGB-ryhmä oli kuitenkin tietoinen suunnitelmasta jo seuraavana päivänä. Kannatusta piti saada lohkaistua muualtakin. Tämä ei ollut läpihuutojuttu. Hongan kampanja rakoili myös sisäisesti. Useita nimiä oli esillä. Sukselaisen mahdollista ehdokkuutta pelättiin loppuun asti. Kesätyöpaikassaan Suomen Sosialidemokraatin Iisalmen toimistossa tuleva päätoimittaja Aimo Kairamo tapetoi konttorin ikkunat Hongan vaalimainoksilla. Tutkimus jätettiin luonnollisesti julkaisematta. Lähteet mainitsevat liittouman alullepanijaksi professori ja kansanedustaja Nils Meinanderin (r.). Esimerkiksi Pohjanmaan sosialidemokraatit havaitsivat kauhukseen, että vaaliliittoon ilmaantui kokoomuksen suunnalta liiankin tuttuja sukunimiä – laupuanliikkeen ajoilta. Tulevat Honka-liittolaiset pohtivat ehdokaskysymystä viimeistään tammikuussa 1961
Nootissa esitettiin sotilaallisten konsultaatioiden aloittamista YYA-sopimuksen nojalla. VUONNA 1961 maailma oli levoton paikka. Kuva ja teksti (SSd 7.11.1961) osoittavat, että SDP oli tosiasiassa kaukana siitä ”ystävyyspolitiikasta”, jota Kekkonen tuohon aikaan edusti. Kennedy ja Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov tapasivat ensimmäisen kerran jo kesäkuussa Wienissä. Myös hänen väittelytaitojaan epäiltiin. Lokakuussa pidetyssä NKP:n puoluekokouksessa tuomittiin stalinismi ja Stalinin lähimmät apurit kuten entinen ulkoministeri Vjatsheslav Molotov erotettiin NKP:sta. Aikalaisille ei varmaankaan ollut epäselvää, keitä ”K” ja ”H” olivat. Yhdysvaltojen tuore presidentti John F. Suomen Sosialidemokraatin otsikkonikkarit olivat vauhdissa: ”Maailman mahtavimmat kohtasivat Wienissä” ”K ja H keskustelivat yli 6 tuntia musiikkisalongissa”. ”Neuvostoliitolta neuvotteluesitys Suomelle kansainvälisestä tilanteesta”, Suomen Sosialidemokraatti uutisoi (31.10.1961). Kongossa kuohui. 57 Demokraatti san keskuudessa. Maailmanrauha horjui pahimmin lopulta Berliinissä. Samana päivänä Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko ojensi Suomen Moskovan suurlähettiläälle Eero A. Hannu Rautkallion mukaan jo matSDP kampanjoi presidentinvaaleissa ”Valitsemme vapauden” -teemalla samaan aikaan noottikriisin kanssa. de_14052021_54.indd 57 5.5.2021 10.01. Samaan syssyyn ”H” esitteli länsimaille mahtiaan räjäyttämällä 50 megatonnin ydinpommin Novaja Zemljalla 30. Neuvostoliiton ulkoministeriössä MID:ssä huolellisesti valmisteltu nootti heitettiin oitis roskakoriin. Neuvostoliiton kommunistijohto ei ollut aivan väärässä kun ilmoitti, että SDP on ”lännen kätyri”. Algerian kriisi vilahteli otsikoissa. Yhdysvallat huojutti Kuuban Fidel Castroa tukemalla maihinnousua Sikojenlahdella. Muodollinen syy oli sopimuksen mukainen ”Saksan uhka”. Hruštšov oli suurten eleiden ja dramaattisten käänteiden mestari. DDR ryhtyi rakentamaan muuria elokuun puolivälissä. Wuorelle nootin. ”Kun vallassa olleiden pyrkimyksenä on ollut harvainvaltaiseen järjestelmään hiipiminen ja sellaisen tietyn etuoikeutetun ryhmän järjestäminen, joka sitten ulkopoliittisen väärinpeluun avulla olisi voinut jatkuvasti pitää käsissään sisäpolitiikan nyörejä, käyttääkseen niitä suppean piirin hyväksi, niin voimakas reaktio tätä kaikkea vastaan on ollut yksinomaan luonnollinen”, lehti totesi pääkirjoituksessa (15.8.1961). Kyseessä oli kuitenkin hyvin valmisteltu teatteriesitys, joka huipentui presidentti Kekkosen Novosibirskin matkaan, jossa kriisi ”laukesi” kuin itsestään. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton panssarivaunut osoittivat tykkitorneillaan toisiaan vielä lokakuussa. Nootti oli suuri uutispommi, vaikka siitä tosin oli vihjailtu SKP:n edustajille etukäteen NKP:n puoluekokouksen yhteydessä. Väinö Leskinen antoi Hongalle esiintymiskoulutusta. Julkisuudessa tämä noottikriisi kesti lähes neljä viikkoa. Suurvaltojen päämiehet olivat pääosissa. Berliinin kriisi oli tuossa vaiheessa tosin jo hellittämässä. lokakuuta. Uutisista ei ollut pulaa
”Aavistimme, että rajan takaa tulee vastaiskuja. Tämän kirjoittajalla on omakohtaistakin kokemusta kansan syvien rivien silloisista tunnoista. ”Siellä missä vapautta ei ole, osataan sille antaa suuri arvo”, kampanjailmoituksessa todettiin ja viitattiin ”poliisivaltion konepistooleihin ja piikkilankoihin”. Vaunu pysähtyi kuitenkin väärään paikkaan, eli juuri meidän kohdallemme. Pää-äänenkannattajassa julkaistu ilmoitus varmaankin noteerattiin ainakin Neuvostoliiton lähetystössä Tehtaankadulla. ”Nyt saimme yllätysnootin ja Kekkosen retken Novosibirskiin, molemmat kai enemmän tai vähemmän täällä esitettyjen toivomusten mukaisesti”, Tanner analysoi. Honka-purku ei helpota tilannetta”, päätoimittaja Atte Pohjanmaa totesi 17.11.1961 puoluetoimikunnassa. NEUVOSTOLIITTO EI HALUNNUT MENETTÄÄ OTETTAAN SUOMEN SISÄPOLITIIKASTA JA KEKKOSESTA. Synkeiden tunnelmien lomassa Rafael Paasio analysoi Honka-liiton hajoamisen jälkeisessä kokouksessa eri maiden sisäpolitiikkaa. Aikalaistodistajista kannattaa siteerata Juri Derjabinin muistelmakirjaa, jossa tämä nootin valmisteluihin aikanaan osallistunut diplomaatti toteaa, että ”nootilla oli tietty tarkoituksensa: vaikuttaa edessä oleviin vuoden 1962 presidentinvaaleihin, tukea Kekkosta, romahduttaa hänen vastustajiensa rintama.” ”Mielestäni ei ole erityistä merkitystä sillä, oliko nootti tilattu vai lähtöisin Moskovan aloitteesta vai molempia.” Joka tapauksessa SDP oli vaalien jälkeen umpikujassa. JO ENNEN Novosibirskiä ulkoministeri Karjalaiselle esitettiin, että Neuvostoliitto haluaa takeet siitä, että Suomen ulkopoliittinen linja jatkuu eli Kekkonen valitaan uudestaan. ”Se loppui Honka-liitto tähän”, Rafael Paasio muistaa sanoneensa Turun työväen talolla, kun radiouutisista luettiin nootti-uutista. SDP lanseerasi sattumalta noottikriisin kanssa samaan aikaan ”Valitsemme vapauden” -kampanjan, jossa sosialidemokraattien tarjoaman vapauden vastakohdaksi esitettiin kuva Berliinin muurista. Paasio tosin palasi ehdotukseen seuraavassa kokouksessa (28.11.1961) toteamalla, että Fagerholmin ehdotus oli ”reipas paljastus siitä, että vapaita vaaleja ei tällä kertaa voida suorittaa”. Tosiasiassa kysymys oli Kekkosen uudel leenvalinnasta. Lopulta pää tuli vetävän käteen. Tämä torjuttiin puoluetoimikunnassa. Rafael Paasion mukaan sama pelko oli ”latenttina” myös SDP:n äänestäjäkunnan osassa. tammikuuta. Presidentinvaalissa SDP:n ”vastentahtoisena” ehdokkaana oli lopulta Rafael Paasio. Olin pikkukoululaisena mummoni kanssa Kouvolan asemalla, kun Kekkosen juna Vainikkalasta saapui. Fagerholm ehti jo ennen Novosibirskin tuloksia esittää, että Kekkonen valittaisiin poikkeuslailla presidentiksi. Kekkonen valittiin uudelleen selvin numeroin 199 valitsijamiehen äänellä. Tanner synkisteli puoluetoimikunnassa, oliko Kekkosesta tulossa Suomen ”Gomulka”. Itsestään selvää on, että noottikriisi ratkaisi 1962 vaalit Kekkoselle. Toisella kannalla olivat vain Paa sio ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Henriksson. Puoluetoimikunta vahvisti kahteenkin kertaan, ettei Honka-liitosta luovuta. SDP kärsi kipeän tappion sekä presidentin valitsijamiesvaaleissa että eduskunnan hajotusvaaleissa 1962 tammi– helmikuussa. Veikko Helle kiteytti kokouksen mielialan lyhyesti: ”Vaalin tuloksen saneli Neuvostoliiton pelko”. Sitkeistä yrityksistä huolimatta nootin tilauskuponkia ei ole arkistoista löytynyt, kuten Lasse Lehtinen väitöskirjansa johdannossa toteaa. ”Esimerkiksi tässä kelpaisi Norja, jossa työväenpuolue siirtyi piirun vasemmalle estääkseen enemmät lohkeamiset”, hän esitti. Sosialidemokraattien ja muiden ”kansanvaltaisten puolueiden” tarjoama ”Paasikiven linja” ei kelvannut, kun paljon parempaa oli tarjolla. Saman illan (24.11.1961) kuluessa liitossa mukana olleet porvaripuolueet olivat hajottaneet liiton. Niiden suhteen ”SDP haparoi sumussa”, kuten Lasse Lehtinen toteaa. de_14052021_54.indd 58 5.5.2021 10.01. Kansanjoukot kerääntyivät asemille, joille Kekkosen paluujuna Moskovasta pysähtyi. Siitä alkoikin SDP:n uusi tuleminen. 58 Demokraatti HONKALIITTO kalla Novosibirskiin Suomen ja NL:n ulkoministeriön virkailijat kyselivät ihmeissään toisiltaan, mistä tässä kaikessa oikein on kysymys. SDP ei noottikriisin aikana liikkunut asemistaan. Suomalaisia pidettiin löysässä hirressä siihen asti, kun Kekkonen kriisin ”laukaisijana” ja sankarina palasi takaisin kotimaahan. Vaikka SDP:ssä ymmärrettiin jollain tasolla Kekkosen hyvien itäsuhteiden merkitys, hänen KGB-yhteyksistään ei tiedetty. Sodankäynnin suuria virheitä on se, että strategiaa muutetaan tämän tästä. K.-A. Kekkonen pyörähti vaunusillalla ja sanoi muistaakseni: ”Eläköön Suomi!” Siinä kaikki. Paine kasvoi tuon vajaan neljän viikon aika na, ja lopulta Olavi Honka heitti pyyhkeen kehään. Paasio haistoi oikein. Tanner viittasi Puolan kommunistijohtajaan, joka tuli tuohon aikaan tunnetuksi luonnehtimastaan ”puolalaisesta tiestä sosialismiin”. SDP:N PUOLUETOIMIKUNTA kokoontui vaalianalyysiin 19. Kului vajaa kaksi vuotta, kun Paasio SDP:n puheenjohtajana palasi ”piiruihinsa”. Kekkosen vaunua varten laiturilta oli raivattu ihmismeren keskelle tyhjä kohta mahdollisia äkseerauksia varten. Neuvostoliitto oli saanut tukevan otteen Suomen sisäpolitiikasta ja Kekkosesta, eikä tuota otetta haluttu menettää. Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner toi esille spekulaation nootin ”tilaamisesta”, mikä on ollut tutkimuksenkin kestoaiheita tähän päivään saakka
59 Demokraatti A se ve lv ol lis uu s Pu ol us tu ks en hi nt a TEEMA Tulisiko ammatti armeija halvemmaksi. de_14052021_59.indd 59 4.5.2021 16.20. Tasa-arvo ei ulotu armeijaan Siviilipalveluksen vakaa suosio Jo on a Jä nt ti Koko kansan armeija Suomalaiset tukevat asevelvollisuutta, vaikka monissa maissa on siirrytty ammattiarmeijoihin
Suomi on pinta-alaltaan iso maa. – Ammattiarmeija ei ole oikein varteenotettava vaihtoehto Suomelle, eversti Jukka Nurmi sanoo. EI OLE olemassa täyttä yksimielisyyttä, kumpi tulisi kalliimmaksi, ammattiarmeija vai asevelvollisuusarmeija. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Puolustusvoimat Grafiikka Arja Jokiaho S uomi pitää edelleen tiukasti kiinni asevelvollisuusarmeijasta. Ammattiarmeijalla olisi siis valmiutta enemmän, mutta se täytyisi keskittää pienemmälle alueelle. Niissä on helppo pitää valmiutta yllä, Nurmi sanoo. Kääntöpuolena olisi se, että sodanajan vahvuus olisi paljon pienempi kuin asevelvollisuusarmeijalla. Varsinaisen pestinsä ohessa Nurmi on asiantuntijajäsenenä parlamentaarisessa asevelvollisuuden kehittämistä tarkastelevassa komiteassa. 95 prosenttia sodanajan joukoista on reserviläisiä. – Sellaisen määrän rekrytoiminen ja ylläpitäminen ammattiarmeijana olisi mahdoton tehtävä ainakaan nykyisen suuntaisella budjetilla, Nurmi sanoo. Hän on pääesikunnan koulutusosastolla vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja. – Maavoimat on suuri puolustushaara ja siellä valmiuden ylläpitäminen on hankalampaa, vaikka viime vuosina on perustettukin erilaisia valmiusyksiköitä. Asevelvollisuusarmeija on käytännössä ainoa tapa, jolla saadaan muodostettua laaja reservi koko maata puolustamaan. Säännöllisesti arvioidaan, kuinka suuri sotilasvoima tarvitaan maan puolustamiseen. de_14052021_60.indd 60 5.5.2021 10.52. Tällä hetkellä Suomen armeijan sodanajan vahvuus on melkein 300 000 sotilasta. – Ammattiarmeija tulisi kalliimmaksi, Nurmi kuitenkin sanoo. Se mahdollistaisi jatkuvan korkean valmiuden ylläpidon huomattavasti paremmin kuin asevelvollisuusarmeija. – Suomen merija ilmavoimat ovat ammattimaisia puolustushaaroja, tosin pieniäkin. Useissa maissa ammattisotilaiden panosta kuitenkin täydennetään vapaaehtoisilla varusmiehillä ja -naisilla. 60 Demokraatti TEEMA VELVOLLISUUS VAI AMMATTI. KANSALAIS MIELIPIDE TUKEE ASEVELVOLLISUUS ARMEIJAA. Kun kylmä sota päättyi ja Varsovan liitto hajosi, sotilaalliset uhkakuvat muuttuivat Euroopassa. Ruotsi valitsi ammattiarmeijan, mutta nyt se ottaa kalliita askeleita takaisinpäin. Ei näissä nykyisissä varusmiehissäkään mitään valittamista ole, Nurmi sanoo. – Suomessa asevoimia ylläpidetään Suomen puolustamiseksi. Suurin osa eurooppalaisista maista on luopunut asevelvollisuusarmeijoista ja siirtynyt ammattiarmeijoihin. – Hyvä puoli olisi myös se, että sotilaat olisivat töissä armeijassa ja sitoutuneisuuden aste olisi suurempi. AMMATTIARMEIJASSA OLISI omat hyvät puolensa. Laajan reservin hyödyt korostuvat etenkin pitkäkestoisessa kriisissä
ASEPALVELUKSEN PITÄISI OLLA TASAARVOISTA MIEHILLE JA NAISILLE. 61 Demokraatti VELVOLLISUUS VAI AMMATTI. Aaro Saastamoinen de_14052021_60.indd 61 5.5.2021 10.52
– Asevelvollisuusarmeija osallistaa koko kansan, kun taas ammattiarmeija saattaa eriytyä kansasta omaksi organisaatiokseen, Nurmi sanoo. Asevelvollisten kapea joukko hankaloittaa myös ammattisotilaiden rekrytoimista. Joidenkin taloustieteilijöiden mielestä ammattiarmeija olisi kustannustehokkaampi vaihtoehto. Soutaminen ja huopaaminen on rasittanut budjettia. – Eikä sekään vielä mahdollistaisi kaikkien alueiden puolustamista, Nurmi sanoo. – En ottaisi Ruotsista mallia tässä yhteydessä. – Ruotsissa pyritään lisäämään asepalveluksen suorittajien määrää. Suomessa on oltu hidasliikkeisiä ja pysyttäydytty nykyisessä järjestelmässä. Myös naisia yritetään saada mukaan. Silloin asevelvollisuusarmeijalle saatiin noin 350 miljoonan euron hintalappu vuositasolla. – Nykyisellä puolustusbudjetilla kyettäisiin saamaan noin 20 000 ammattisotilaan joukko, eli aika pieni armeija, Nurmi sanoo. Intin suorittaminen on useimmille miehille ja nyt myös monille naisille tärkeä kokemus. ASEVELVOLLISUUSARMEIJALLA ON nähty merkityksensä myös kansalaiskasvattajana ja kansakuntaa yhdistävänä tekijänä. Nykyinen puolustusbudjetti on alle kolme miljardia euroa. Varusmiehet ovat pois tuottavasta työstä palvelusajan. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS tekee vuosittain mielipiLähde: MTS-tutkimus de_14052021_60.indd 62 5.5.2021 10.52. Työurat lyhenevät ja opinnoista valmistuminen viivästyy. Sotilaskaan ei saisi olla liian vanha, jotta pystyisi toimimaan tuolla kentällä. Ruotsi on Suomen läheisin kansainvälinen kumppani myös puolustusasioissa, joten naapurin manööverejä seurataan Puolustusvoimissa hyvinkin tarkasti. Kun suuri osa suorittaa asepalveluksen, kansalla säilyy myös jonkinlainen ymmärrys puolustamisesta ja siihen liittyvästä politiikasta. Kun Ruotsi on ottanut pieniä askeleita takaisinpäin, myös kalustoa on jouduttu hankkimaan uudestaan. Kymmenen vuoden takaisen Puolustusvoimien selvityksen mukaan ammattiarmeijan pitäisi olla vähintään 60 000 sotilaan vahvuinen. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorina toiminut Panu Poutvaara tuli reilu kymmenen vuotta siihen tulokseen, että armeija on Suomen talouden kannalta jopa kaksi kertaa kalliimpi kuin virallisten papereiden luku. Siihen laskettiin välittömät kustannukset. Suomen 60 000 sotilaan ammattiarmeija kasvattaisi kustannuksia yli kaksi miljardia euroa. Nurmi myöntää, että tarkkojen kustannuksien laskeminen on vaikeaa. Asepalvelusta muutettiin vapaaehtoisuuden suuntaan, varuskuntaverkkoa supistettiin ja vanhasta kalustosta luovuttiin. – Ruotsi priorisoi kansainväliset kriisinhallintatehtävät kotimaan puolustuksen edelle, Nurmi sanoo. Kansalaismielipide näyttää sinnikkäästi tukevan asevelvollisuusarmeijaa. Tällä hetkellä Ruotsissa noin kahdeksan prosenttia miesten ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Työllisyysvaikutuksien kautta muodostuu välillisiä kustannuksia, joita on vaikea arvioida. Nyt on osoittautunut, että se on ollut hyvä ratkaisu, Nurmi sanoo. RUOTSI LUOPUI asevelvollisuudesta vuonna 2010. Vertailun vuoksi Ruotsilla on noin 50 000 ammattisotilasta ja Tanskalla noin 70 000. Suomessa vastaava luku on noin 65 prosenttia. Asevelvollisuusarmeijalla on nimittäin näkymätön hintalappu. – Ruotsissa ammattisotilaiden keski-ikä on noussut liian korkeaksi. 62 Demokraatti TEEMA Syksy 2016 Syksy 2020* Suomen puolustusjärjestelmä Pitäisikö Suomen puolustusjärjestelmän mielestänne perustua Nykyisenkaltaiseen miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen Sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen Sekä miehiä että naisia koskevaan vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen Ammattiarmeijaan Ei osaa sanoa 69 % 52 % 11 % 14 % 6 % 1 % 23 % 14 % 8 % 3 % * Kysely tehtiin sekä henkilökohtaisina haastatteluina (500 vastaajaa) että paneelikyselynä (669 vastaajaa) Puolustusvoimissa asiaa selvitettiin viimeksi noin kymmenen vuotta sitten Risto Siilasmaan vetämässä asevelvollisuustyöryhmässä. Ennen ammattiarmeijaan siirtymistä sielläkin oli satojen tuhansien vahvuinen sodanajan puolustusreservi. – Nyt siellä ollaan ottamassa askeleita takaisinpäin, koska kotimaan puolustukseen halutaan panostaa enemmän. Se ei ole ollut helppoa, vapaaehtoisuudella ei ole saatu riittävästi reserviä
Demarinuoret esitti viime syksynä SDP:n puoluekokoukselle aloitteen, jossa tarjottiin ratkaisuksi kaikille Suomen kansalaisille yleistä ja yhtäläistä kansalaispalvelusta. – Ja kun tulevaisuudessa ikäluokat pienentyvät entisestään, niin olemme kantaneet huolta, saadaanko pelkästään miehistä koulutettua tarpeeksi varushenkilöitä reserviin. Tuorein tutkimus on viime vuodelta, jolloin nykyistä asevelvollisuusarmeijaa tuki 71 prosenttia vastaajista. 63 Demokraatti Asevelvollisuus Kutsunnat käytössä, mutta alle 20 % koko ikäluokasta astuu palvelukseen Asevelvollisuuden poistaminen suunnitteilla Ei toimeenpantua asevelvollisuutta Ei armeijaa / Ei tietoa Asevelvollisuus maailmalla Useimmat tukeutuvat ammatti armeijaan. Ammattiarmeijaa kannattaa noin kymmenen prosenttia. Hieman yli kymmenen prosenttia kannattaa valikoivaa asevelvollisuutta, jossa jonkinlaisella järjestelmällä valitaan miehiä ja naisia. Tasaarvoinen sota J opa kolmannes alle 30-vuotiaista miehistä jättää varusmiespalveluksen suorittamatta. – Kyselytutkimuksissa on mielenkiintoista se, että nuoremmat vastaajat ovat kriittisempiä nykyjärjestelmää kohtaan, Nurmi sanoo. Nuoremmat suosivat vaihtoehtoisia malleja, joissa korostuu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n mielipidekyselyt paljastavat, että nuorten aikuisten keskuudessa on syntynyt yhä enemmän painetta tasa-arvoisen palvelusmallin rakentamiseen. Alle 35-vuotiaiden aikuisten vastaajien keskuudessa kannatetaan muita enemmän mallia, jossa asepalvelus on vapaaehtoista sekä miehille että naisille, mutta myös mallia, jossa asepalvelus on pakollista sekä miehille että naisille. Suomen laissa asevelvollisuus on ainoa lakiin kirjattu sukupuolten eriarvoisuutta ylläpitävä kirjaus, Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto sanoo. – Suomessa ollaan yhtä mieltä siinä, että ei pitäisi olla miesten ja naisten töitä, ja kuitenkin ajatellaan, että sotiminen on miesten työtä. Päätösmuotoilussa kuitenkin kannatettiin, että selvitetään, kuinka asevelvollisuusjärjestelmää voitaisiin kehittää tasa-arvoisemmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Kyse olisi kuitenkin nykyistä pienemmästä sodanajan vahvuudesta. Demarinuorten tavoitteen taustalla on toisena se, että moni asevelvollinen jättää palveluksen suorittamatta. Lähde: Statista de_14052021_60.indd 63 5.5.2021 10.52. Puoluekokous ei lopullisessa päätöksessä yhtynyt suoraan aloitteeseen. Joissakin niissä, kuten Ruotsissa, puolustusta täydennetään kutsunnoilla. Yleiseen kansalaispalvelukseen suhtaudutaan MTS:n kyselyn mukaan myönteisesti. – Johtopäätös on siis, että oli se mitä tahansa, niin sen pitäisi olla tasa-arvoista miehille ja naisille. Kun naiset otetaan mukaan, saataisiin valittua motivoituneimmat ja soveltuvimmat, eikä vain miehiä. – Nykyisen kaltainen malli on Demarinuorten mielestä tasa-arvokeskustelun sokea piste. 54 prosenttia vastaajista näyttää vihreää valoa sille, että Suomessa detutkimuksia ulkoja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Mallista tulisi todennäköisesti lisäkustannuksia. Myös puolueiden puolella on tapahtunut aika paljon liikehdintää. Niihin toimintoihin on varaa, jos ne nähdään välttämättöminä ja tarpeellisina, Perholehto sanoo. ASEVELVOLLISUUS ON AINOA LAKIIN KIRJATTU SUKUPUOLTEN ERIARVOISUUTTA YLLÄPITÄVÄ KIRJAUS. SDP:n uusi kanta on tullut jo aika lähelle Demarinuorten ajatusta. Onko Demarinuorten ehdottamalla mallilla poliittisia läpimenomahdollisuuksia, Pinja Perholehto. Taustalla on ajatus, että yhteiskunta kohtaa myös muunlaisia kriisejä kuin sotilaallisia konflikteja, Perholehto sanoo. – Kansalaispalvelus-termi viittaa siihen, että kyse ei ole pelkästään asepalveluksesta, mutta ei myöskään palkka-armeijasta. Aapo Huhtalo Lähde: MTS-tutkimus de_14052021_60.indd 64 5.5.2021 10.52. – Suomessa tämä on vahvasti sukupolvipoliittinen kysymys. Taustatyössä on käytetty apuna Puolustusvoimien laskelmia, jotka Risto Siilasmaan työryhmä teki kymmenen vuotta sitten. NYKYINEN ASEVELVOLLISUUSJÄRJESTELMÄ pitänee vielä pintansa, mutta maailma muuttuu vikkelästi, turvallisuusuhat ovat entistä monimutkaisempia ja nuorista aikuisista tulee jossain vaiheessa päättäjien valtavirtaa. – Meidän kansalaispalvelusmallissa on myös ajatus, että purettaisiin eri uskontoryhmien ja ahvenanmaalaisten poikkeukselliset vapautukset palveluksesta. Poliittisten nuorisojärjestöjen keskuudessa on samankaltaisia ajatuksia, ja esimerkiksi Varusmiesliitto on kannattanut kaikille suomalaisille suunnattuja kutsuntoja. – Kaikki yhteiskunnalle tärkeät asia aina maksavat. Myönteisesti 54 % Ei osaa sanoa 17 % Kielteisesti 29 % Syksy 2020 Kysely tehtiin sekä henkilökohtaisina haastatteluina (500 vastaajaa) että paneelikyselynä (669 vastaajaa) siirryttäisiin miehiä ja naisia koskevaan yleiseen kansalaispalvelukseen, joka voitaisiin suorittaa siviilitai varusmiespalveluna. 64 Demokraatti TEEMA Henkilökohtainen maanpuolustustahto Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan. Demarinuorilla ei ole omaa kustannusarviota siitä, minkälainen hintalappu ehdotetulle mallille tulisi. Erivapauksia ei enää olisi. Kyllä Ei osaa sanoa Ei 80 % 9 % 11 % Koko väestö Yleinen kansalaispalvelus Miten suhtaudutte siihen, että Suomessa siirryttäisiin sekä miehiä että naisia koskevaan kansalaispalvelukseen, joka voitaisiin suorittaa joko siviili tai varusmiespalveluna
Siviilipalveluskeskus vastaanottaa vuosittain vähän yli 2000 siviilipalvelushakemusta. – Velvollinen saa työkokemusta ja pääsee paremmin kiinni esimerkiksi opintoihin. – Mutta ei sitä suoranaisesti vaadittu lyhentämäänkään. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi huhtikuun alussa Suomelle kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevia suosituksia. Palvelusten yhtenäinen kesto määriteltiin vuonna 2008 voimaan astuneessa siviilipalveluslaissa. SIVIILIPALVELUKSESSA ON edelleen kyse vakaumukseen perustuvasta mahdollisuudesta maanpuolustusvelvollisuuden suorittamiseen. – YK:n ihmisoikeuskomitea ja Euroopan unioni ovat nostaneet esiin palveluksen keston. Viisi kuudesosaa sivareista oli sitä mieltä, että vuosi oli ollut hyvä, Reijonen sanoo. Niitä ovat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, eli kunnan ja valtion virastot, yhdistykset, säätiöt ja seurakunnat. de_14052021_60.indd 65 5.5.2021 10.52. Osa heistä aloittaa varusmiespalveluksen, ja keskeyttämisen jälkeen suorittaa loppupalveluksen siviilipalveluksena. Työja elinkeinoministeriö, jonka tontille siviilipalvelus kuuluu, teetti selvityksen vuonna 2015. SIVIILIPALVELUSLAKI MÄÄRITTELEE, minkälaisissa paikoissa palveluksen voi suorittaa. – Noin 90 prosenttia siviilipalveluspaikoista koki, että velvollinen on ollut hyödyksi. Siviilipalvelusjärjestelmä näyttää tyydyttävän sekä sivareita että palveluspaikkoja. Sitä ennen siviilipalvelus oli reilusti pidempi kuin varusmiespalvelus. Siellä mainitaan, että asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehto ei saa olla syrjivä eikä rankaiseva, ja keston täytyy olla kohtuullinen. Tulevina vuosina tästä joukosta ei tule enää samanlaista piikkiä. Jos siviilipalvelusaikaa lyhennettäisiin radikaalisti, monet palveluspaikat saattaisivat arvioida uudestaan, minkälaisiin tehtäviin velvollinen voidaan ottaa. On ehdottoman tärkeää, että palvelusmuodot ovat mahdollisimman yhteneväiset, Reijonen sanoo. Palveluspaikkojen tarjonta on hyvä. Noin 2 500 palveluspaikalla on voimassa oleva palveluspaikkasopimus. 65 Demokraatti Sivarista kolmikantaista hyötyä S iviilipalveluksen suosio on säilynyt tasaisena ja vakaana. Siviilipalveluksella tavoitellaan kolmikantaista hyötyä. Vaihtoehtoisen palveluksen pitäisi olla kohtuullinen suhteessa varusmiespalvelukseen, Reijonen sanoo. Perehdyttämisaika jäisi lyhyeksi. Siviilipalveluksena tehdään noin 1 300 henkilötyövuotta vuosittain, se on melkoinen määrä. VAKAUMUKSEN SYVYYTTÄ EI OLE TENTATTU ENÄÄ VUOSIKYMMENIIN. Syy oli se, että Jehovan todistajien erivapauslaki kumottiin. Käytännössä noin seitsemän prosenttia asevelvollisista hakeutuu siviilipalvelukseen. – Vuosi 2019 oli poikkeus, silloin tuli 2 400 hakemusta. Armeija sitoo tunneissa enemmän, koska sivarissa voi työvuoron jälkeen olla vapaalla ja liikkua vapaasti, Reijonen sanoo. Vakaumuksen oikeutta ja syvyyttä ei ole tentattu enää vuosikymmeniin, vaan velvollisen oma ilmoitus riittää. – Nytkin velvollisten, jotka ovat keskeyttäneet intin ja tulevat muutamaksi kuukaudeksi siviilipalvelukseen, on aika vaikea löytää palveluspaikkaa. Muun muassa Aseistakieltäytyjäliitto on vaatinut, että siviilipalveluksen tulisi olla samanpituinen kuin lyhimmän varusmiespalvelusajan, eli 165 vuorokautta, tai ainakin nykyistä selvästi lyhyempi. – Nykyinen kesto perustellaan kokonaisrasittavuudella. Silloin tuli kerralla iso porukka, kun kaikkien 18–28-vuotiaiden asevelvollisten Jehovan todistajien piti valita, minkälaisen palveluksen suorittaa, siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta sanoo. Kolmanneksi järjestelmällä on yhteiskunnallinen vaikutus. Siviilipalveluksen kesto on tällä hetkellä 347 vuorokautta, joka on sama kuin pisin varusmiespalvelusaika. Ennen vuotta 1987 vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä. Toiseksi on hyöty palveluspaikalle, joka saa nuorempaa työvoimaa ja apua yhteiskunnalle tärkeisiin tehtäviin. Käytännössä kaikki heistä valitsivat sivarin. Sivareista noin 45 prosenttia sijoittuu palvelukseen järjestösektorille ja 30 prosenttia kuntasektorille. Varusmiespalveluksessa kasarmilta poistuminen on luvanvaraista
Toinen vaihtoehto olisi ollut seurata suurinta osaa muista EU-maista ja liittyä Nato-jäseneksi. PUOLUSTUKSEMME ON Euroopassa ainutlaatuinen ja vahva ja kansalaisillamme on korkea puolustustahto. Kansalaistemme vahva maanpuolustustahto, yleinen miehiä koskeva asevelvollisuus ja laaja myönteinen suhtautuminen asevelvollisuusjärjestelmäämme ovat mahdollistaneet uskottavan puolustuskyvyn ja sotilaallisen liittoutumattomuuden. Suomen kohdalla Nato-jäsenyys olisi todennäköisesti vähentänyt kansalaisten asevelvollisuutta kohtaan kokemaa laajaa luottamusta. Asevelvollisuudella ja laajaan reserviin perustuvalla puolustuskyvyllämme on suuri merkitys Suomen suvereniteetin rakentamisessa ja ulkopolitiikkamme pitkässä linjassa. Maanpuolustustiedotuksen kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista kannattaa nykyistä järjestelmäämme. Nykymallissamme heitämme puolen ikäluokan verran naisten osaamista hukkaan. Asevelvollisuus hukkaa nyt naisten osaamisen VARUSMIES PALVELUA PITÄISI YHDEN VERTAISTAA LISÄÄMÄLLÄ MAHDOLLISUUK SIA NAISILLE. KOLUMNI Teksti Mika Kari, kansanedustaja (sd.), puolustusvaliokunnan jäsen ja tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja TEEMA de_14052021_66.indd 66 5.5.2021 12.21. Varusmiespalvelus ja sen aikana hankittu osaaminen tulisi liittää tiiviimmin nuoren ikäluokan opiskeluiden osaksi. Virhe olisi ollut historiallinen, sillä voimapolitiikan tai laajenevien kriisien kohteeksi joutumisen riski ei ole maailmasta poistunut. Suomessa tällainen kehitys olisi todennäköisesti johtanut kansalaisten vieraantumiseen maanpuolustuksen tärkeydestä ja asepalveluksesta. Varusmiespalvelusta on kuitenkin kehitettävä, jotta se olisi vielä houkuttelevampia ja antoisampi asepalvelukseen astuville. Suomen ja kansalaisten kannalta olisi hyvä, jos naisten osaaminen ja vapaaehtoinen kiinnostus maanpuolustuksen eri tehtäviin arvioitaisiin ja huomioitaisiin nykyistä paremmin. Asepalveluksessa opittuja taitoja ja näytettyä osaamista voitaisiin hyväksilukea varusmiesten jatko-opiskeluissa. Tätä varten on perustettu parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä on tukea maanpuolustustahdon ja asevelvollisuuden yhdenvertaistamisen vahvistamista. En usko, että meillä on kauaa tähän varaa. Suomi toimi viisaasti, kun se ei seurannut Ruotsin esimerkkiä vuonna 2010, jolloin länsinaapurimme luopui yleisestä asevelvollisuudesta. Nyt Ruotsi pyrkii vaikeasti ja hitaasti edes osittain palauttamaan lakkautettua järjestelmää, pyrkimällä kouluttamaan pienen ammattiarmeijan tueksi 8 000 sotilasta vuodessa. Näin voisimme tarjota nykyistä enemmän lisäarvoa palveluksen suorittaneille. Historiastamme ja maantieteestämme johtuen maanpuolustus ja sen kehittäminen on yleisen mielenkiinnon ja poliittisen keskustelun aihe. Asepalvelus on perinteisesti ollut etappi miehille, jossa heidän osaamisensa ja terveydentilansa kartoitetaan. 66 Demokraatti S uomen nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on luonut meille perustan, jonka pohjalta olemme voineet rakentaa Suomesta yhden Euroopan parhaiten sotilaallisiin uhkiin varautuneen ja puolustuskykyisimmän maan. Suomen kannalta on ydinkysymys, kuinka laajaa tukea miehiin kohdistuva yleinen asevelvollisuus tulevaisuudessa saa. Suomelle yleinen asevelvollisuus on hyvä ja toimiva ratkaisu ja meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää sitä entisestään
Arktista ja pohjoista aluetta koskevat kysymykset liittyvät olennaisesti niin Suomen asemaan kansainvälisessä yhteisössä ja Euroopan unionissa kuin suhteeseemme Venäjän kanssa. Nykyisissäkin oloissa pohjoinen ulottuvuus tarjoaa arvokkaita alueellisen yhteistyön välineitä, jotka kestävät kylmää. PUHEENVUORO Ville Skinnari Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri, SDP:n toinen varapuheenjohtaja Pohjoinen yhteistyö tarvitsee kylmänkin kestäviä työkaluja Arktinen yhteistyö avaa Suomelle mahdollisuuksia nostaa kansainvälistä profiilia. Tulokset edellyttävät kuitenkin riittäviä resursseja niin EU:n tasolla kuin kansallisesti. Nämä ovat niitä harvoja paikkoja, joissa Suomi voi muiden pohjoismaiden rinnalla istua Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa samassa pöydässä. Pohjoisen ja arktisen yhteistyön kautta Suomelle avautuu mahdollisuuksia nostaa kansainvälistä profiiliamme. Samalla alueen herkkä luonto joutuu koetukselle. Esimerkiksi ympäristökumppanuuksilla on saavutettu konkreettisia tuloksia Suomen rajan pinnassa samaan aikaan, kun olemme perustellusti vastustaneet Venäjän toimia Ukrainassa osana EU:n pakoterintamaa. Tulevalla valtioneuvoston Arktisen politiikan strategialla jäsennämme Suomen arktisen politiikan tavoitteita ja keinoja aina 2030-luvulle saakka. Suomi puhuu voimakkaasti pohjoisen alueen puolesta, kun komissio paraikaa päivittää EU:n arktista politiikkaa. POHJOISEN ULOTTUVUUDEN jo saavutetuista tuloksista ja tulevista jaetuista intresseistä on säännöllisesti keskusteltava kolmen tarkkailijamaan – Yhdysvaltain, Kanadan ja Valko-Venäjän – kanssa. Suomen aloitteesta käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa pohjoinen ulottuvuus (PU), eli EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välinen käytännönläheinen yhteistyö. 67 Demokraatti A rktisesta alueesta on ollut jo pitkään kehkeytymässä geopolitiikan ja globaalin varustelukilvan leikkauspiste. Käytännönläheisen yhteistyön kautta EU-Venäjä-suhteissa voidaan vaikeinakin aikoina tuoda pöytään asioita, joissa edetä ratkaisukeskeisessä hengessä. Barentsin yhteistyö täyttää kaudellamme 30-vuotta, eli korkean tason tilaisuuksia vaikuttaa olevan tulossa. Paavo Lipposen pääministerikaudet (1995–99, 1999–2003) ovat jättäneet Suomelle vahvan pohjan vaikuttaa EU:ssa ja pohjoisissa asioissa. Lisäksi Suomen on nostettava kunnianhimoa Euroopan parlamentin suuntaan ja oltava rakentamassa tärkeää parlamentaarista tukea pohjoisille kysymyksille. Samaa yhteisrintamaa tarvitsee EU nyt valtapoliittisen paineen kiristyessä Euroopan ympärillä. Arktiset asiat ja pohjoinen ulottuvuus on nivottava entistä tiiviimmäksi osaksi EU:n ulkosuhteita. Kiinan vahvistuminen näkyy, ja kilpailu alueen luonnonvaroista kiihtyy. Se on osoittanut kriisinkestävyytensä: pohjoinen ulottuvuus kesti Tšetšenian kriisiä seuranneen suhteiden viilenemisen ja on vakiinnuttanut paikkansa ympäristön, terveyden, liikenteen ja kulttuurin kumppanuutena. de_14052021_67.indd 67 4.5.2021 14.47. Hyvä vaikuttamisen paikka tulee olemaan myös Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajuus, jonka Suomi ottaa vastaan ensi lokakuussa. Samalla, kun Lipponen käänsi aikanaan Euroopan katseet pohjoiseen, hän vei aloitteensa läpi ”etelän kautta koukaten”: varmistamalla suurten eteläisten jäsenmaiden päämiesten tuen. Rakentava rooli pohjoisissa ja arktisissa kysymyksissä tuo meille samalla liikkumavaraa muissa asioissa – myös suhteissamme suurvaltoihin
Kuntarakenteen tiivistäminen on edelleen poliittisesti mahdoton tehtävä. de_14052021_68.indd 68 5.5.2021 12.12. Seppo Eskelinen kansanedustaja (sd.) Miten pystymme varmistamaan perustus lain turvaamat palvelut koko maassa. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kun aiemmin leijonanosan vieneet so siaalija terveyspalvelut siirtyvät suurimmille harteille, nousevat kuntien keskeisimmiksi tehtäviksi elinvoiman ja työllisyyden edellytysten vahvistaminen sekä koulutus, varhaiskasvatus ja vetovoimapalvelut. Näiden perusteella raportti piirtää ajantasaisen kartan hyvinvoinnin jakautumisesta. Hälyttävää raportin johtopäätöksissä oli, että kolme neljäsosaa kunnista sijoittuu hyvinvoinnissa maan keskiarvolle tai sen alapuolelle. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä tulee kokemaan ison muutoksen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Vahva aluepolitiikka on koko Suomen etu SUOMALAINEN HYVINVOINTIVALTIOAJATTELU nojaa periaatteeseen, että kaikille tulee tarjota perustuslain takaamat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Erityisesti Itä-Suomessa merkittävä osa kunnista jää monilla indikaattoreilla mitattuna jälkeen muun maan kehityksestä ja kärsii jatkuvasta muuttotappiosta. Väestörakenteen ja elinkeinoelämän murros perinteisistä teollisuuspaikkakunnista kohti tietoon perustuvaa taloutta on siirtänyt talouden painopistettä ja samalla horjuttanut tätä kehitystä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tutkimuksen alueiden eriytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Samalla monipaikkainen työ, ihmisten kaipuu väljemmän asumisen ja turvallisemman arjen pariin sekä uudenlaiset tavat toteuttaa palveluja luovat meillä tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, joihin meidän tulee aktiivisella aluepolitiikalla tarttua. Kuntaministeri Paatero onkin viritellyt keskustelua tulevaisuuden kunnista, ja siitä, miten pystymme varmistamaan tulevaisuudessakin perustuslain turvaamat palvelut koko maassa. Tämä ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että monissa maaseutukunnissa syntyneet ikäluokat eivät riitä täyttämään koululuokkia ja työvoimatarpeita. Tutkimuksessa Suomen kuntia vertailtiin yhdentoista eri indikaattorin avulla, joihin kuuluivat esimerkiksi työllisyys, huoltosuhde, yritysten liikevaihto sekä sisäinen muuttoliike. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Vahvistuva muuttoliike ja ikääntyvä väestömme pakottavat meidät tulevaisuudessa entistä enemmän huomioimaan päätösten aluepoliittiset vaikutukset. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Löydämmekö palvelusektorilla pitkään kateissa olleen, kuntarajat ylittävän seudullisen yhteistyön uudelleen. Se vahvistaa jo pitkään julkisessa keskustelussa ollutta viestiä, jossa hyvinvoivat alueet ovat keskittyneet erityisesti isoihin kaupunkiseutuihin sekä niiden välittömään läheisyyteen, mikä kertoo palveluiden ja työpaikkojen keskittymisestä kasvukeskuksiin
Tässä Marinin kanta oman rokotevalmistuksen puolesta on arvokas. Se on vastuun kantamista. Pohjois-Suomen Demarinuoret, Maija Mietala Puheenjohtaja Janne-Pekka Niemimäki Järjestösihteeri Vauhtia kansalliselle rokotteelle Valtionhallinnon toimijoiden on ryhdistäydyttävä toimeenpanoon. Pääministeri Sanna Marin viestii tärkeällä tavalla kansallisen omavaraisuuden ja Suomen selviytymiselle tärkeän rokotetuotannon puolesta. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Veitsiluodon tehtaan sulkeminen on kova isku Pohjois-Suomelle Suomalainen teolli suuspolitiikka kaipaa selkeää ja pitkä jänteistä muutosta. Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen on raskas isku paperiteollisuuden työntekijöille, Kemille ja koko Pohjois-Suomelle. On tärkeää tiedostaa, että koronapandemian jälkeen avautuvilla globaaleilla markkinoilla pärjäävät vain ne, joilla on tarjota uusia ja haluttuja tuotteita. Pohjois-Savon Uuden Kasvun suunnitelma 2020– 2022 korostaa terveysteknologian osaamisen vahvistamista muun muassa rokotetuotannon käynnistämiseksi. STM:öön, THL:een, Huoltovarmuuskeskukseen ja Fimeaan on maakuntaliiton ja terveysteknologiamme ja rokotteen kehittäjien puolelta vaikutettu aktiivisesti rokotteen testausalustan luomiseksi. Rokotevalmistukseen liittyvää hallituksen poliittista ohjausta tarvitaan myös kriisinsietokyvyn ja ihmisten jaksamisen tukemiseksi. Paperiteollisuuden kohtaama rakennemuutos kertoo siitä, että suomalainen teollisuuspolitiikka kaipaa selkeää ja pitkäjänteistä muutosta. Esimerkiksi juuri paperiteollisuuden kokeman rakennemuutoksen vuoksi on tärkeää panostaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Pohjois-Savon liitto on valmis osaltaan kaikkiin panostuksiin asian edistämiseksi. Oppilashuollon ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon viiveet ja hoitoketjujen toimimattomuus tulee olemaan raskainta pandemian laskua ja samalla häpeää kriisin hallinnassamme. Eduskunnan ja kuntien on käytettävä korvamerkittyjä määrärahoja, kuten valtiovarainvaliokunnassa aikoinaan toimimme muun muassa lastenpsykiatrian ja lastensuojelun osalta. Pohjois-Savon maakuntaliitossa olemme monin tavoin ajaneet Ylä-Herttualan sekä Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen geenisiirtoteknologiaan perustuvan rokotevalmistuksen vauhdittamista. Marinin hallituksen on osoitettava irtisanottaville kaikki tuki ja tarvittava apu uudelleen työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Kemi saa Suomen historian suurimman metsäteollisuuden investoinnin, Metsä Groupin biotuotetehtaan, mutta joutuu nyt kokemaan myös suuren murheen. Geenirokote on myös helposti kloonattavissa muuntuneeseen koronavirukseen. TKI -investoinnit maksavat itsensä takaisin uusina innovaatioina, menestyvinä yrityksinä, työpaikkoina ja verotuloina. Nyt on pääministerin selkeällä kannalla edettävä ja valtionhallinnon eri toimijoiden ryhdistäydyttävä toimeenpanoon. Kun hallinto ja palvelut eivät toimi, on edustuksellisen demokratian toimittava. Meidän terveisemme hallituksen kehysriiheen ovatkin seuraavanlaiset: Suomi tarvitsee parempaa muutosturvaa teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiville työntekijöille ja alueille, sekä ennen muuta suuria investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI), niin valtiolta kuin yrityksiltäkin. Pandemia ja muunnokset edellyttävät tulevaisuuden varmistamisessa omavaraisuuden parempaa turvaamista. Kari Rajamäki P-Savon maakuntavaltuuston pj, valtiopäiväneuvos, (sd.) de_14052021_68.indd 69 5.5.2021 12.12. Rokote annettaisiin nenäsumutteena turvallisesti ja helppokäyttöisesti. Tehtaan sulkeminen tarkoittaa satojen työpaikkojen ja miljoonien verotulojen menetyksiä Kemin lisäksi koko Meri-Lapin alueelle. Myös tehtaan sulkevan työnantajan on kannettava vastuunsa työntekijöistään ja panostettava irtisanottavien auttamiseen. Business Finland on hylännyt kasapäin anomuksia oman rokotetuotannon edistämiseksi. Suuret TKI-panostukset auttaisivat uudistamaan suomalaista teollisuutta ja saamaan sille jalansijaa uusilla markkinoilla. Pandemian selättämiseksi tarvitsemme ministeri Krista Kiurun kaltaista kriisitietoisuutta ja selkeätä esiintymistä. On erityisen tärkeää, että Kemin ja Meri-Lapin aluetta autetaan pääsemään yli sitä kohdanneesta äkillisestä rakennemuutoksesta
Opintopaikkoihin ei ole enää entisenlaista tunkua, ja avoimiin toimiin ei aina tule ensimmäistäkään hakemusta. Työstä kuuluu maksaa siitä kuuluva korvaus. Vallitseva tilanne vaikuttaa meihin jokaiseen. Sen sijaan ilman tarkempaa tietoa ja osaamista voidaan tehdä isoja, kauaskantoisia virheitä ja haittoja. Tämä on näkynyt muun muassa arvostuksen puutteena, huonoina työoloina ja keveänä palkkapussina. Opiskelijat ovat yksinäisiä, epävarmoja ja turhautuneet vallitsevaan tilanteeseen. Opiskelijoiden täytyy päästä taas opiskelemaan, pois pienistä yksiöistään. Opiskelijat saavat toisistaan vertaistukea paitsi itse opiskeluun, myös itsenäiseen elämään. Lisäksi opiskelijoiden mielenterveys on entisestään heikentynyt koronapandemian vuoksi. Moni kokee, että myös se tärkein asia eli opiskelu itsessään, on kärsinyt merkittävästi. Myös ylityöstä. Alalla olevia, koulutettuja hoitajia lähtee sankoin joukoin kokonaan muihin töihin. On totta, että esimerkiksi opiskelijoiden yhteisasuntoloissa on tapahtunut laajoja koronatartuntaryppäitä. Tavallisesti opiskeluyhteisö ja vakiintuneet rakenteet auttavat nuoria sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Hoiva-apulaisista on suunniteltu ratkaisua tähän kysymykseen. 3. Diktatuuri ja pelko eivät ole enää tätä päivää. Etäyhteyksien välityksellä on vaikeaa luoda ystävyyssuhteita ja turvaverkkoja. Nimittäin hoitajalla työpaikoista. Ikäväkseni olen huomannut, että opiskelijoiden kohdalla kyse on ollut enemmän vastuuttomuuspuheesta ja leimaamisesta kuin aidosta huolesta nuorten aikuisten vaikeaa tilannetta kohtaan. Johtaminen. Opiskelijoille, kuten kaikille muillekin, parasta olisi koronapandemian nopea selittäminen. Petra Peltonen kaupunginhallituksen jäsen (sd.), Turku de_14052021_70.indd 70 4.5.2021 14.59. On yhteisen edun mukaista pyrkiä minimoimaan taudin negatiiviset taloudelliset, terveydelliset ja inhimilliset vaikutukset. Lyhyt kurssi ei takaa ammattitaitoa hoitamiseen. Työntekijä ei haikaile muualle töihin vaan tekee omaa työtään hyvin ja innolla. Tämä toimii vastaavasti myös toisinpäin. Jo vuosia hoitajat ovat olleet itsestäänselvyys, ja heitä on riittänyt avoimiin toimiin yllin kyllin. Ei ihme, ettei alaa enää koeta houkuttelevana. Työolot. Hyvin johdettu työyksikkö toimii magneetin tavoin ja vetää hyviä työntekijöitä puoleensa. Ratkaisu hoitajapulaan on yksinkertainen: 1. Nämä voivat olla kalliita yhteiskunnalle ja todella ikäviä yksilölle. Tämän työn ollessa kesken tulee huolehtia korkeakoulujen ja terveydenhuoltojärjestelmän resursseista tarjota opiskelijoille heidän tarvitsemaansa tukea. Sanna Kauppinen Kaupunginvaltuutettu Iisalmi Savo-Karjalan piirihallituksen jäsen toon tai soluhuoneistoon, etäälle valmiista turvaverkoista. Toisaalta virus on levinnyt yhtä lailla perhejuhlissa, työpaikoilla ja yleisötapahtumissa. Palkkaus. Koronapandemian aikana olemme syystä olleet huolissamme vuorotellen lähes jokaisesta ihmisryhmästä. Poikkeusajasta huolimatta erilaiset läsnäoloa vaativat harjoittelut, laboratoriotyöt ja muut tutkinto-osat täytyy suorittaa laadusta tinkimättä. 70 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Myös opiskelijat kaipaavat tukea korona-aikana Opiskelijoiden täytyy päästä taas opiskelemaan, pois pienistä yksiöistään. 2. Suurimmalle osalle helpotus olisi jo se, että pääsisi kampuksen kirjastolle opiskelemaan muiden kanssa. Toivon, ettemme suhtaudu väheksyvästi yhdenkään ihmisryhmän kokemaan ahdinkoon, vaan etsimme määrätietoisesti ratkaisuja myös niihin ongelmiin, joita pandemia aiheuttaa maamme sadoilletuhansille opiskelijoille. Poikkeusaikana opiskeluyhteisö ei ole pystynyt kannattelemaan jäseniään kuten aiemmin. Kuka siis hoitaa, syöttää, lääkitsee ja auttaa, kun sairastumme ja tarvitsemme apua. Ei ole kenenkään etu, jos nuoret väsyvät jo opintojensa aikana ja siirtyvät työelämään valmiiksi uupuneina. Hyvinvointi työssä lisää työn pitovoimaa. Nuorelle opiskeluaika on myös itsenäistymisen aikaa. Koronapandemia vaikuttaa meihin kaikkiin hieman eri tavalla. Moni muuttaa opiskelemaan uudelle paikkakunnalle, tyypillisesti hyvin pieneen asunPidä huolta hoitajasta! Nyt on vara, mistä valita. Pelkällä arvostuksella ei asuntolaina lyhene eikä pöytään riitä ruokaa. Huonolla johtajuudella lingotaan osaava työväki kauas pois, eikä maine houkuttele uusia
Työväenperinnepäivän nauhoite ja Vuoden työväentutkimus -palkinnon saajien puheet löytyvät osoitteesta https://youtube.com/tyovaki. HELSINKI • Työväenliikkeen kirjasto on toukokuussa avoinna ti ja ke klo 12–17 sekä to ja pe klo 11–16. Tuote on ollut myynnissä 2.9.2020-31.12.2020 välisenä aikana. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina. Tuote ei täytä EU:n suojainasetuksen 2016/425 vaatimuksia eikä tuotteen turvallisuutta ole varmistettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. Tampere 27.4.2021 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus TAKAISINVETO Direct Splach Protection Face Shield -visiiri, pantamallinen kasvojen roiskesuoja, pannassa merkintä Face Shield, valmistettu Kiinassa. Bibliografian tekemisen rahoitti Palkansaajasäätiö. 71 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 28.5.2021 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 24.5.2021 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. LP Lakkapää Oy, Varikonkatu 3, 95420 TORNIO verkkokauppa@lakkapaa.com puh. Bibliografian laati Martti Niura Työväenliikkeen kirjastossa. YHDISTYS OTSIKKO • Yhdistys teksti voisi näyttää tältä. Ne ovat maksullisia. https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/329061. • Yhdistys teksti voisi näyttää tältä. Onkohan Arja vaikea tehdä tuo pallura tyyleihin kun siinä on vaikka mitä erikoismuotoilua. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 20.5.2021 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa ajanvarauksella osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. paavola@turva.fi. Onkohan Arja vaikea tehdä tuo pallura tyyleihin kun siinä on vaikka mitä erikoismuotoilua. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Työväenliikkeen kirjaston talousbibliografia on julkaistu Helda-julkaisuarkistossa. de_14052021_71.indd 71 5.5.2021 10.01. Malli: YHDISTYS OTSIKKO • Yhdistys teksti voisi näyttää tältä. ja pe 14.5. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Onkohan Arja vaikea tehdä tuo pallura tyyleihin kun siinä on vaikka mitä erikoismuotoilua. Kirjasto on suljettu helatorstaina 13. +358 10 7557 200 Tuotteet voi palauttaa ostopaikkaan, tarvittaessa lisätietoja verkkokauppa@lakkapaa.com KOKOUKSET TAKAISINVETO Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia
Nimi: Osoite: de_14052021_72.indd 72 4.5.2021 15.05. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 9/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Vokalisti on niin pahasti piilossa, että sitä ei saa kiikariin kaikkien oksien takaa. Kevät! Kevät! Kevät! Niin tekisi mieli karjua kuulijankin. European robin) laulaa sellaisella innolla ja riemulla, että kuulijan sydän pakahtuu. Se tunnistaa lajit laulun perusteella yllättävän tarkasti, vaikkei aina täysin varmoja tuloksia annakaan. Maastossa avuksi voi olla Cornellin yliopiston tutkimuksiin liittyvä ilmainen BirdNet-sovellus. Pian se kuitenkin lennähtää näkösälle ja ottaa estradin haltuun. Lintuharrastuksessa äänien opettelu on hyödyksi, koska aina laulaja ei tule pöheiköstään estradille elvistelemään. ais ud ok u. Korkeasta tukkipinosta törröttää juuri sopiva oksa. Robin – ei Packalen – aloittaa konserttinsa. Punarinta (engl. co m 7 8 3 2 6 3 1 4 4 1 1 7 6 5 7 9 3 5 8 8 1 6 5 8 O S A T M A A R T A S A P E L I A D E N N E R O V A L J A S T U S A S U A A A T U P U T I T A A N I T S A D A K O S A L I D A L I H A A L L A H N I L A K K A A L I T A P E T S A A M E R A N A I J A T A S N I S T A L A A K A A I L T A S I A N P I E L U S A N O U K O L K A A L E T U H R I T A R K A S R A T A M O V A A L K I I L E N A L U O P I O V A A T E A I S A K U P T A S S T A P A S K U T T U O K K E R H A N K J O U T E N L U O T A I N T U H O R A I T A U L I O A M A R J O T U N I S A N T O S A I T O O S I A P uskasta kuuluu ponnekasta laulua. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Äänten opiskelu voi tuntua vaikealta, minusta ainakin, mutta voi sitä riemua, kun huomaakin tunnistavansa linnun sen luritusten perustella! Ääniä voi opetella vaikkapa Luontoportti.fi tai xeno-canto.org -sivustoilta. de_14052021_72.indd 73 4.5.2021 15.05. Linnun laulun voimakkuus ja tarmo ovat sitä luokkaa, että voisi melkeinpä kuvata punarinnan karjaisseen kevään ilmoille tuossa hetkessä. Jälkimmäisestä löytyy kattava kokoelma eri lintulajien laulua ympäri maailmaa. Taustalla on kirkas sininen taivas ja aurin ko valaisee musikantin. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Aliisa Kuusisto Hyllykalliolta. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 76 42 85 31 9 92 81 63 75 4 15 39 47 62 8 43 98 56 17 2 21 73 94 86 5 58 67 21 49 3 39 56 78 24 1 87 24 19 53 6 64 15 32 98 7 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 7/2021 RATKAISU 15.4
Siinä välillä sijaitsee tämän kirjan anti, joka tuo tietoa kuluttajan päätöksen tueksi. Haluan nähdä, miten asiat on esitetty suurelle yleisölle. Luen kaikki suomeksi ilmestyvät aivotutkimuskirjat – en siksi, että ne toisivat minulle uutta tietoa. En tarkoita, että asioita jätettäisiin pois, mutta kirjoitustyyli on sellainen, että asia pitää sanoa napakasti ja sen jälkeen kertoa, mitä kaikkea muuta siihen liittyy. Toki myös kaunokirjallisuutta, mutta paljon vähemmän. Tiede on kiinnostavaa. Ja sitähän tiede on. Olisi epäviisasta, mutta paljon helpompaa, keskittyä vain jompaan kumpaan. Sami Pihlström: Ota elämä vakavasti. On ajattelullisesti laiskaa mennä suoraan kettutyttöosastoon vaatimaan eläinten oikeuksia, ja yhtä laiskaa on hokea, että Suomessa on aina syöty lihaa. Juha-Pekka Raeste, Hannu Sokala: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut – miten ruokasi eli elämänsä Politiikan kirjahylly 1 3 2 1 2 3 Olen kirjoittanut useita kirjoja, ja kyllähän se vaikuttaa lukutottumuksiini. Lukijalle selviää, että pelkkä pahisfirman boikotointi ei nykymaailmassa enää toimi. Negatiivisen ajattelijan opas. Kirjoissa heidän ajatuksiinsa voi syventyä rauhassa. Kirja käy läpi eri alojen firmoja ja sitä, miten vaarallisia ne ovat joko koko maapallolle tai kuluttajalle. Populaaritekstissä tiedettä on pakko yksinkertaistaa. Kirja kertoo, miltä työelämä näyttää aivotutkimuksen näkökulmasta. Lukiessani mietin usein sitä prosessia, että mitenköhän kirja on saanut alkunsa. Tietokirjat luen nopeammin. Varsinkin tutkijoiden kirjoittamia kirjoja ajattelen paitsi tiedonvälityksen näkökulmasta, myös siitä, miten asioita on tuotu esille lukijoita kiinnostavalla tavalla. Tieteestä pitäisi pystyä kirjoittamaan tavalliselle ihmiselle niin, että hänen kiinnostuksensa pysyisi yllä satojen sivujen verran. Kaikki tutkijat eivät kirjoita populaarimpaa tekstiä. Siitä ensimmäisestä – usein räväkästäkin – lauseesta, tulee helposti kritiikkiä muilta tutkijoilta. Tämä muu lukeminen on vapaa-ajan harrastuneisuutta. Kollegoiden kirjoja on mahtava lukea. Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä 4 de_14052021_74.indd 74 5.5.2021 10.42. Tieteen popularisointi on oma taitolajinsa. Arvostan sitä tosi paljon. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tieteen popularisointi on taitolaji Lukija ei saa kyllästyä eivätkä muut tutkijat dissata liikaa, tietää aivotutkija Minna Huotilainen. Minulla on aina usea kirja samaan aikaan meneillään. Tutkija kuvaa vaikeaa, politisoitunutta aihetta erittäin neutraalisti ja faktoihin nojautuen. Kaiken pohjana on aina ihan perusasioita ja niistäkin pitäisi osata kirjoittaa niin, ettei lukija tuntisi joutuneensa koulun penkille. Tekstin pitää olla hauskaa, kiinnostavaa ja ällistyttävää, jotta lukijan mielenkiinto pysyy yllä. Olen siitä tylsä tyyppi, että luen tietokirjoja. On epämiellyttävä tunne jonkin asian edessä tajuta, että sen kielteiset puolet ovat totta, ja samalla myös myönteistä kehitystä tapahtuu. Luen mielelläni tutkimusraporttejakin, mutta se on enemmänkin työtä. On vaarallista olla puhumatta tai näkemättä kauheita asioita. Heidän kanssaan on kiva jutella, koska voi oppia uutta. Kirja kertoo siitä, miten vaarallista on kieltää kärsimys. Ja sehän näyttää aika järjettömältä – ihmisten aivokapasiteettia tuhlataan jatkuvasti
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_14052021_002.indd 1 4.5.2021 9.04. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
to uk ok uu ta Tuija Pohjola on Vuoden valtuutettu 2021. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI PAL.VKO 2021-21 00 74 43 -2 10 9 14.5.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 9/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 21 / 14 . ILO pilleri ASEVELVOLLISUUS TEEMA Tasa-arvo tulee armeijaan de_14052021_001.indd 1 4.5.2021 12.08