20 Susanna Has Left the Building * Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. KESÄKUUTA 2018 N0 24 Suomi kitsasteli MM-futispaikkansa KULTTUURI . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 34 SUSANNA HUOVINEN . . Hinta 3 € 14
muka 17 Tammisaari – yhteistä historiaa ei saa unohtaa 18 Salmiakkia 19 Nyt kannattaa harjoitella smalltalkia 20 Olipa kerran minä: Susanna Huovinen 25 Kasvot peilissä 27 Valistusajan sävykästä valoa 28 Kuvina katutaidetta ja ihmiselon jälkeistä aikaa 30 Sameli ja musiikin parantava voima 32 Kun Suomi melkein pääsi futiksen MM-kisoihin 35 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Ville Kopra. Kannen kuva: Nora Vilva *Otsikon suomennos: Susanna on poistunut rakennuksesta ”Jytky” muutti politiikan puhetapaa Viikon valinta 20. 2 14. Ja sitten me vielä pidämme sitä hienona. KESÄKUUTA 2018 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Susanna Huovisen kanssa Suomalaiset osaavat olla tuppisuina monella kielillä. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Lehdessä 6 Hallitus hosuu ja hajottaa työmarkkinoilla 8 Uutiskertaus: Sote-päätökset siirtyvät syksyyn 9 Demokraatti.fi 10 Arkadianmäeltä: Pihalla ollaan 12 Demograafi 15 Runoissa riimitellään kapinaa 16 Varmat vaalit..
En ole erityisesti hakenut uusia tehtäviä, eteen on vain tullut sopivia ja kiinnostavia tilanteita. Kesäloma alkaa pian. Voi sanoa, että nyt olen löytänyt oman agendani. Lobbaamistahan se osaltaan on. Niitä pitäisi malttaa kehittää huolellisemmin ja pidemmän kaavan mukaan. Sukunimeni takia olen saanut kuulla aika paljon kobraja käärmeväännöksiä. Mikä veti Milttonista ammattiyhdistykseen. Meillä liitossa sitä on tehty jo pitkään avoimesti. KUVA NORA VILVA Hyytävää. Hyvä meno. Tätä olen kaivannut. Olit valtiovarainministerin avustaja, mitä vinkkaat Petteri Orpon avustajille. Kun hallitus roikkuu nyt oikeasti löysässä hirressä, muistutti Niinistö Sipilää siitä, että uhkailu uusilla vaaleilla on vielä turhaa, sillä presidentti aikoo katsoa ensin, löytyisikö nykyisestä eduskunnasta uusi kokoonpano maata johtamaan. Sipilä loi viime ”hallituskriisissä” draamaa lentelemällä edestakaisin Etelä-Suomea hallituksen eroanomuksen kanssa. Olet vaihtanut töitä noin kolmen vuoden välein, miksi. Mikä on synkin pilvi Suomen talouden taivaalla. Tässä on taustalla halu oppia uutta ja tietysti myös vaihtelunhalua. 3 14. Oman agendan lobbari Mikä meno, Ville Kopra, Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden ulkoisen viestinnän päällikkö. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä riittää kiireitä. Sipilä on muutenkin osoittanut luovaa sote-mieltä, sillä hän on jo väläytellyt eduskuntavaalien lykkäämistäkin, jotta varmistaisi maakuntavaalien pitämisen vielä tällä vaalikaudella. Hän ojensi ulkoministeri Timo Soinia tämän aborttiulostuloista ja muistutti pääministeri Juha Sipilää siitä, että presidenttiä ei pidä sotkea sote-sotkuihin. Voimaeläimesi on kuningaskobra, onko nimi enne. KESÄKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ Lobbaamistahan se on. Ehkä tässä on jonkinlainen tarkoitus taustalla. Sinulla vahva taloustausta. Vastaan Teollisuusliitossa ulkoisesta viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista eli siitä miten liitto näkyy ulospäin. TEKSTI HEIKKI SIHTO . Oletko lobbari. Hallitusohjelmasta on toteutunut aika paljon Orpolle tärkeitä asioita, mutta isoissa reformeissa on vaikeaa. Tämä on vähän näkökulmasta kiinni. Nykyisessä tehtävässäni pääsen ajamaan itselleni tärkeitä asioita. Itse olen erityisen huolissani siitä, löytyykö noin 80 000 syrjäytymisuhassa olevalle nuorelle miehelle paikka työelämässä. Ilmapuntari. Milttonissa vaikuttajaviestinnässä sai hoitaa ja ajaa muiden agendoja. Edessä on muun muassa Rodosta ja Porin Suomiareena
Ystävällisesti, Demokraatin toimitus Hyvä Petteri Orpo, Edellinen olisi lähinnä piittaamattomuutta, jälkimmäinen harhaisuutta.. Toisin oli vielä pari vuotta sitten, kun syrjäytitte tasaisessa puheenjohtajavaalissa Alexander Stubbin. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa ei ole olemassa lakia, jossa olisi vaalien ajankohta, kenellä on äänioikeus, ketkä voivat olla ehdokkaina, mistä asioista mahdolliset valtuutetut tulisivat päättämään tai kuka toimii vaalien järjestäjänä. Samalla kaikki puolueet paitsi keskusta ovat esittäneet, että mikäli maakuntavaalit pidetään, ne olisivat eduskuntavaalien kanssa samanaikaisesti. KESÄKUUTA 2018 VIIKON SANA » James Reston: Kaikki politiikka perustuu enemmistön välinpitämättömyydelle. Edustatte monelle maltillista, kamreerimaista linjaa niin hyvässä kuin pahassa. Nämä kaikki periaatteet ollaan nyt rikkomassa, kun maakuntavaaleja runnotaan milloin lokakuulle, tammikuulle Ville Ranta Pari valittua sanaa OLETTE OMIENNE PARISSA niin suosittu, ettei teitä välitetty edes haastaa. Vai uskotteko, ettei mitään ratkaisuja ole esitetty. Ehkä toivoitte esitysten olevan samanlaisia kuin hallituksella. Tilanne muuttuu kaiken aikaa. Jan Vapaavuori keskittyy hallituksen päähankkeen kaatamiseen Helsingin pormestarina. Samoin olemme EU:n tasolla edellyttäneet muilta mailta yhtä vuotta lakien voimaantulon jälkeen ennen vaalien järjestämistä. Linjapuheessanne yllätitte retoriikalla, joka saa aktiivisen politiikan seuraajan näkemään punaista. Nyt tämä poliittinen pelaaminen on ulotettu myös demokratian perimmäiseen asiaan eli vaaleihin. Tähän saakka ovat vaalit olleet puolueiden yhteinen asia, joiden päivämääristä, ehdokasasettelun ajankohdista, vaalikelpoisuudesta, vaalirahoituksesta ja muusta on sovittu yhdessä. Ja kun vain reilu 30 prosenttia olisi äänestämässä maakuntavaaleissa, voi silloin perustellusti kysyä kansanvaltaisuuden toteutumisesta, joka tässä oli yhtenä perusteena. Edellinen olisi lähinnä piittaamattomuutta, jälkimmäinen harhaisuutta. Lausuntonne huolestuttavat. Puhuitte ”käsi jarrulla kulkemisesta”. Keskustelun mielekkyyden ja ehkä koko politiikan uskottavuudenkin kannalta toivomme, että teitte tahattomasti jonkinlaisen kömmähdyksen. Kuulostaa pahalta, kun lähes päivittäin tuntuu hallituksella olevan arvonta seuraavasta vaalipäivästä ja eri vaalien yhdistämisestä – ja johon syynä on oma vaalitaktinen asemointi. Vaalit politiikan pelinappulana NYKYISEN HALLITUKSEN AIKANA on moni asia tehty ja valmisteltu vähän sinnepäin, mikä näkyy valiokuntien lausunnoissa kiireestä ja toisaalta politiikan menemisestä asiantuntijoiden mielipiteiden edelle. Ettekö ole vaivautunut perehtymään lainkaan demarien ja ay-liikkeen uudistusesityksiin sote-kaaoksenne keskellä. Demokratian ja vaalien asialliseksi hoitamiseksi olisi nyt parasta viheltää peli poikki, jättää spekulointi ajankohdista, järjestäjästä tai kelpoisuudesta, katsoa tuleeko koko soteja maakuntalakipaketista ylipäänsä valmista ja vasta sen jälkeen miettiä vaaleja. Haastoitte sosialidemokraatit ja ammattiyhdistysliikkeen vaatimalla, että nämä esittävät jarruttamisen sijaan ratkaisuja. 4 14. Oman vaalirahoituslain ja kunnollisen valmistautumisen ajaksi on Suomessa käytäntönä pidetty puolen vuoden määräaikaa. Opposition ääni SIRPA PAATERO tai johonkin muuhun ajankohtaan. Tämä näyttää kansalaisten keskuudessa todella epävarmalta
Kyynisimmätkin politiikan seuraajat kehuivat Sotkamon puoluekokouksen henkeä. Mutta mitä jos alkaa kaduttaa. Se ei ole kiinni maassa vaan tähyää ennen saavuttamattomille planeetoille. Ne ovat niitä rakennuspalikoita, jotka estävät perheitä ajautumista Huovisen tulevan työpaikan asiakkaiksi. Se haluaa uhmata omaa isähahmoaan Sauli Niinistöä ja olla edistyksellinen ja kansainvälinen puolue. Tiedotustilaisuudessa hän kuitenkin pehmensi kantaansa ja sanoi, että hallituksen muodostaminen kaikkien puolueiden kanssa on mahdollinen ja riippuu vaalituloksesta. Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari kirjoitti sunnuntaina osuvasti, että SDP on tässä poliittisessa tilanteessa ”kuin napakympin neiti X”, joka saa vapaasti valita tulevan hallituskumppaninsa. JK. Kokoomuksen identiteetti kurkottaa komeasti yli pilvien. Vaikka pääkaupunkiseudun toimittajien sosiaalisen median kuvat ja viestit vilisivät keskustaironiaa, oli kokoustunnelma selvästi tehnyt vaikutuksen moneen seuraajaan. Sille tärkeätä on kansallinen identiteetti, yritteliäisyys ja suomalaisen luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Jakkupuvuista, kansallislaulusta, jääkiekosta, golfista ja Välimeren alueen superfoodista. Vaikka enemmistö suomalaisista ei haikaile Natoon, kokoomusta ei kansan enemmistön mielipide kiinnosta. Politiikan superviikonloppu osoitti, ettän keskusta on tulossa takaisin ei vain pääministerinsä suulla vaan kansanliikkeenä. Kansallispuvuista, maakuntalauluista, pesäpallosta, tanhuamisesta ja kotimaisesta ruuasta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Keskustalaisuus on kiinni maassa. Kokoomus uusi puoluekokouksessaan periaateohjelmansa ja paalutti kantansa Nato-jäsenyyden kannattajana. Siitä löytyvät perustelut, miksi tämä elämänmuutos on juuri nyt oikea ratkaisu. Sille tärkeätä on yksilön vapaus, yhteiskunnan mahdollisimman pieni puuttuminen ihmisten elämään ja turvallisuus. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 SUSANNA HUOVISEN HAASTATTELU SIVULLA 20 Lähtöön yhdistyvät haikeus ja into Susanna Huovisen olemuksesta huokuu tietynlainen rauha kaksi viikkoa ennen kuin lähtö eduskunnasta on edessä. Monesti tuntuu vain siltä, ettei kokoomus reagoi kovinkaan tarkkaan maailman menoon. Monesti tuntuu siltä, ettei kokoomus reagoi kovinkaan tarkkaan maailman menoon. Susanna Huovinen on kirjoittanut tätä varten kirjeen itselleen. KESÄKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Nämäkin elementit tulivat selvästi esiin Turun puoluekokouksessa. Kesken kauden ”leikin” jättäminen on aina kova päätös, mutta Huovinen on sinut ratkaisunsa kanssa. Näitä kaikkia elementtejä tarjosi viime viikonlopun puoluekokous Sotkamossa. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ja mikä parasta, ”reissunaisena” matkustelu Helsingin ja Jyväskylän välillä loppuu, ja perhe saa yhä enemmän aikaa. 5 14. Nälkämaan yhteislaulu palautti keskustaväen yhteenkuuluvuuden tunteen ja lupaa parhaimmillaan kolmen suuren kisaa pääministerin paikasta kymmenen kuukauden kuluttua. KUVA NORA VILVA Nälkämaan yhteislaulu herätti keskustan henkiin M istä on keskustan identiteetti tehty. Muistovuodesta ei onneksi ole tullut sotasyyllisten ajojahtia vaan aidosti rauhan ja yhteenkuuluvuuden vuosi. Huovinen purki tuntojaan pitkässä blogissaan, kun lähtö kypsyi. Onko todella niin, että Nato-jäsenyys on juuri nyt Suomen etu. Tuhansien ihmisten yleisömeri kertoi siitä, miten moni haluaa käsitellä sisällissodan tragediaa. Kohtaaminen TEKSTI MARJA LUUMI . Sipilä taas viittasi sanattomasti SDP:n kanssa käytäviin tuleviin hallitusneuvotteluihin sanomalla, että ”tämän hallituksen hyviä päätöksiä ei peruta”. Se on turvallisuutta ja mahdollisuuksia oppia – ja oikeut ta olla lapsi. Lauantaipäivän 4 000 hengen väkimäärä ei kertonut kannatusvaikeuksissa rypevästä puoluees ta vaan aktiivisesta kansanliikkeestä, joka haluaa olla päättämässä Suomen suunnasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeenkin. Mistä sitten on kokoomuksen identiteetti tehty. Sekä Juha Sipilän että Petteri Orpon puoluekokouspuheet tukevat hyvin tätä Junkkarin arviota. Vuoden 1918 sisällissodan muistovuoden pääjuhlaa vietettiin Tammisaaren punavankileirin muistomerkillä lauantaina 9.6. Hän pohtii haastattelun aikana sitä, mistä koostuu hyvä lapsuus. Vaikka SDP ei pitänytkään politiikan superviikonloppuna puoluekokoustaan, se oli monessa puheenvuorossa vahvasti läsnä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vaikka haikeuskin iskee taatusti, ennen kaikkea hän on vilpittömän innostunut uudesta työstään ensija turvakodissa. Jos Orpon puheesta ottaa pois Nato-intoilun ja veronalennusvaatimukset, olisi puhe voinut tulla Antti Rinteen suusta
Niillä pyritään heikentämään irtisanomisperusteita alle 20 työntekijän yrityksissä ja mahdollistamaan alle 30-vuotiaan kanssa määräaikaisen työsopimus ilman perusteltua syytä. Tämä olisi voinut heijastua myös SAK:laisiin työntekijäryhmiin. Nyt esimerkiksi alle 30-vuotiaiden ja alle 20 henkilön yritysten työsuhdeturvan heikennyksiä ollaan viemässä läpi tulipalokiireellä. Hän toteaa, että asiantuntijatyön rajaaminen lain ulkopuolelle olisi ollut myrkkyä. Jaksotyön käyttömahdollisuuden laajeneminen huolettaa Rönni-Sällistä. Ehkä yllättäenkin nyt ei ole liikuttu vain huonoon suuntaan. Virkamiesten pitäisi kirjoittaa lakiesitykset muutamassa viikossa. SAK on tiedottanut, että sen hallitus seuraa huolestuneena kehysriihessä sovittujen heikentämisesitysten valmistelua. Se voi lisätä entisestään epäsäännöllisiä työaikoja. Oma arvioni on, että kolmikanta kuitenkin takaa työelämän vakaan kehityksen, Palola sanoo. Ne jäisivät kaikki ennalleen. Ja taas hallitus hosuu Kun kolmikantainen työaikalain uudistusta käsitellyt työryhmä lopetti. Ja liian usein syntyy konflikti, Orpo syytti ay-liikettä. Hallitus on jo aiemmin muuttanut lakia vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemasta. Sen sijaan jaksotyön laajentamisen STTK tyrmää. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia joustotyöstä yhteisellä sopimuksella. 6 14. KESÄKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Maria Guzenina: Hallitus rakentaa sotea kuin taloa rakennettaisiin ilman rakennuslupaa. Sen seurauksena esimerkiksi lisätyöstä kieltäytymisen oikeus koskee vaihtelevaa työaikaa tekeviä, mutta ei muita osa-aikatyöntekijöitä. Rönni-Sällinen pitää hyvänä myös soveltamisalan kattavuutta eli asiantuntijatyö ei jää työaikalain ulkopuolelle kuten pelättiin. Joustotyön määritelmää hän pitää alkuperäsitä esitystä parempana. – Kun he eivät ole tehneet esityksiä, niin hallitus on niitä tuottanut. Nyt tämä ei toteutunut. Hallitus antoi esityksensä uudeksi työaikalaiksi viime kuussa. – Parempaa toki toivoimme ja pahempaa pelkäsimme, Antti Palola summaa hallituksen esitystä Demokraatille. Työnantajan velvollisuuksia järjestellä työtä siten, että työntekijällä on mahdollisuus siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osa-aikatyöhön, vahvennettaisiin. Palolakin ihmettelee, miksi työelämään liittyvät lainsäädäntöhankkeet valmistellaan niin nopeasti ennen kuin aikaisempienkaan uudistusten vaikutuksia on arvioitu. – En niele Orpon kriittiikkiä ihan sellaisenaan. Palola kuitenkin toteaa, että muiden palkansaajajärjestöjen kanssa käydään keskustelua jatkotoimista. STTK:lla ei ole asiasta ylimääräistä kokousta. Kun hallitus viime kesänä julkaisi ehdotuksensa työaikalaiksi, eriävän mielipiteen jättivät niin EK, SAK, Akava, STTK kuin Suomen Yrittäjät. Työaikalain sopimiseen paikallisesti ei avattu oikotietä. Se jakaa työntekijöitä kahteen kastiin. Periaatteessa hyviä esityksiä SAK:n työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen luonnehtii hallituksen esitystä työaikalaiksi siedettäväksi. Työntekijäjärjestöt Akava ja STTK reagoivat hallituksen esitykseen pääosin myönteisesti. – Pientä huolta on siitä, ettei joustotyöajasta ja työaikapankesta voisi sopia työehtosopimuksella niin, että ne eivät olisi käytössä, hän sanoo. Oho, hallitus saa ay-liikkeeltä kehuja Hallitus hosuu työmarkkinoiden rukkaamisessa, SAK pohtii vastatoimia V iikonloppuna Turun puoluekokouksessa kokoomuksen uudelleenvalittu puheenjohtaja Petteri Orpo esitti kovaa kritiikkiä ay-liikkeelle. Tämä saattaa aiheuttaa käytännössä ongelmia, kun pitää tietää mistä työaikapankista on kyse, lakiin vai työehtosopimukseen perustuvasta. Hän julisti myös, että työpaikkakohtainen sopiminen on saatava kaikille, ei vain ammattiliittojen jäsenille. Hän huomauttaa, että jos näin olisi käynyt, houkutus jättää käytännössä myös muita työntekijäryhmiä lain ulkopuolelle olisi kasvanut. SAK:n hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti juhannuksen jälkeen keskustelemaan järjestöllisistä toimista. Palola arvioi, että siitä nyt maksetaan hintaa hallituksen tuoreina kehysriihiesityksinä. Rönni-Sällisen mukaan uuteen työaikalakiin olisi tulossa pieniä parannuksia työntekijän tarpeiden huomioon ottamiseen. Joustotyötä voitaisiin käyttää, jos työntekijä voi päättää itsenäisesti vähintään puolesta työajan sijoittelusta sekä työntekopaikastaan. Virkamiehiä Palola ei sormella osoittelisi. Mutta saa hallitus ay-liikkeeltä kehujakin. Hankkeen käynnistyessä oli puhetta myös sunnuntaitai ylityökorvausten heikentämisestä. Akavassa on halua korjata joustotyöesityksen valuviat. STTK:n mielestä esimerkiksi liukuvan työajan ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Nyt lakiin vietäviin työaikapankkeihinkin suhtautuminen on SAK:ssa pääosin myönteinen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei halua lähteä syyttelyjen tielle. Työaikalain uusi joustotyöaika ei Rönni-Sällisen mukaan voi tulla käyttöön kovin monissa SAK:laisissa ammateissa. SAK toivoisi, että työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta tehtäessä tämä epäkohta korjattaisiin. Työaikalain soveltamisala säilyy myös vahvempana kuin oli pelätty eikä paikallista sopimista lähdetty laajentamaan ohi työja virkaehtosopimusten. Siitä lähtien vettä on virrannut Vantaassa ja virkamiehet ministeriössä ovat kirjoittaneet lakia
– On kutsuttu epämääräinen ryhmä niitä käsittelemään hirveän nopealla aikataululla. KESÄKUUTA 2018 PILOTIT KARKASIVAT KUIN MOPO LAPASESTA Perustuslakivaliokunta kiinnitti hallituksen valinnanvapauslakiesityksessä huomiota sote-pilotointeihin. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Ei siinä kovin aitoa kolmikantaa ole, kun päätökset on tehty jo etukäteen. JA PILOTIT PETTIVÄT Sosiaalija terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kertoi, että sote-uudistuksen valinnanvapauspilotin valmistelu on pysäytetty perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Rönni-Sällinen toteaa, että tuolloin halituksen esitys oli niin keskeneräinen, ettei siitä ollut mahdollisuus saavuttaa yksimielisyyttä hallituksen määräämässä ajassa. Ei siinä kovin aitoa kolmikantaa ole, kun päätökset on tehty jo etukäteen, Rönni-Sällinen kritisoi. Sama meininki jatkuu nyt, kun hallitus on kehysriihipäätöksillään heikentämässä alle 30-vuotiaiden ja alle 20 hengen yritysten työsuhdeturvaa. KÄRNÄLLÄ KÄRÄHTI Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) ällistyi, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah lähti puolustamaan Pori Jazzin toimitusjohtajaa Aki Ruotsalaa. Niillä ei ole mitään vaikuttamismahdollisuutta. viime kesänä erimielisenä, hallitus lähti yksin runnomaan lakia läpi. Valiokunnan mielestä pilotoinnit eivät olleet perustuslain mukaisia. Lain toimeenpanokin olisi yksinkertaisempaa, kun työmarkkinajärjestöillä olisi siitä yhtenäinen käsitys. SAK:ssa katsotaankin, että hallitus on käytännössä lopettanut kolmikantaisen valmistelun ja esitykset tulevat työmarkkinaosapuolille viime hetkellä. 7 14. Johannes Ijäs Demokraatti Arj a Jo kia ho. Filatovkin olisi toivonut, että kolmikannassa olisi voitu rauhassa valmistella asiaa. – Hallitus hosui. SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov toteaa että työaikalakia käsitellään eduskunnassa syksyllä. Hänen johtamansa työelämä ja tasa-arvovaliokunta laatii mietinnön. – Menee enemmän hallituksen piikkiin. Kärnä vaatii poliisia tutkimaan Essayahin ja kristillisdemokraattien toiminnan
Sen pohjalta selviää, millä eväillä eduskunta jatkaa sote-lakien muokkaamista. Hän huomauttaa, että sote-palvelujen käyttäjät pääsevät joka tapauksessa kaikissa maakunnissa kokeilemaan valinnanvapautta pilottihankkeiden ansioista. Esimerkiksi demarien Timo Harakka laskee Orpon tuloveroalennuksen maksavan kolme miljardia euroa joka vuosi. Sote-käsittelyn aikataulu on lopulta vain tekninen kysymys, jonka rinnalla pitää ratkoa vielä useita sisällöllisiä ongelmia, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi STT:lle. Perustuslakivaliokunta vaatii muun muassa kokoomuksen vaaliman valinnanvapauden lykkäämistä ja vaiheistamista. Välitön aikapaine on kuitenkin väistynyt, sillä poliittisten johtopäätösten vetäminen jättireformin kohtalosta on venymässä syksyyn. STT iS to ck ph ot o. Kuulostaa jakomielitautiselta. Kokoomus joutuu nyt painimaan sen kanssa, minkä verran se voi antaa omista tavoitteistaan periksi. – Vaikka sitä vaiheistetaan, pitää olla niin, että kun (eduskunnan) nuija kopsahtaa, me tiedämme, että valinnanvapaus lähtee liikkeelle. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan hallituksen tavoitteena on edelleen antaa vastineensa perustuslakivaliokunnan valinnanvapausUutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO lausuntoon tällä viikolla. Kolme suurinta puoluetta tavoittelevat vaalivoittoa ja pääministerin paikkaa. Orpon ja Sipilän puoluekokouspuheet saavat oikean mittakaavan, kun niitä vertaa hallituksen toimintaan tällä kaudella. Puoluekokouspöhinä vaihtui sote-arkeen Puoluekokouspöhinä vaihtui sote-arkeen Keskusta ja kokoomus palasivat puoluekokouksistaan arkeen ja yhä solmussa olevan sote-uudistuksen kimppuun. Ay-liikettä ja SDP:tä puheessaan moittinut Petteri Orpo puolestaan halusi muun muassa keventää työn verotusta. Epäselvyys lähiviikkojen aikatauluista hälveni, kun eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) myönsi viikonloppuna, että sote-lakeja ei saada eduskunnasta ulos ennen kesätaukoa. – En haluaisi asettaa koko prosessille nyt mitään aikatauluja, ainoastaan sen, että tulee hyvä lopputulos. KESÄKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA K okoomuksen ja keskustan puoluekokouksissa pohjustettiin jo tulevia hallitusneuvotteluja. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hallituspeliä pukkaa Kokoomus ja keskusta kuulostavat itsensä pahimmilta vihollisilta tulevissa vaaleissa. Tällä perusteella kokoomus ja keskusta ovat itsensä pahimmat viholliset tulevissa vaaleissa. Hallitus on leikannut esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta ja työllistämisestä. Orpo tähdentää, että kokoomus ei hyväksy mallia, jossa valinnanvapaus karkaa hamaan tulevaisuuteen. Samaan aikaan keskustalle tärkeä maakuntauudistus on edennyt sujuvammin. Se oli raju tarjous vaalipöytään. Harakka pitääkin tähän verrattuna pikkurahana sitä, että Antti Rinne lupasi pienituloisimmille eläkeläisille sata euroa lisää usean vuoden aikana. Juha Sipilällä oli pitkä lista vaateista seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Hallituksen asettamat aikarajat paukkuvat siis jälleen. Terhentelelyistä huolimatta ovet sulkevia linjaeroja ei oikeasti ole vaan lähinnä sovittavissa olevia näkemyseroja. Nyt kokoomus ja keskusta haluavat panostaa niihin. Kun siitä siivoaa keskustalaisille suunnatun hehkutuksen, jää lähinnä jäljelle se, että keskusta ei suostu maakuntamallin kaatavaan hallitukseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ei näe valinnanvapausmallin lykkäämistä ongelmana. Pilotit pyritään käynnistämään heti, kun sote-lait saadaan eduskunnasta läpi. Gallupeja nyt johtava sosialidemokraatit saa kilpailijoilta erityishuomiota. 8 14
SDP on jo edellisen hallituksen aikana tehnyt lukuisia toimia, jotta Terrafamen toimintaedellytykset voitaisiin turvata ja sen myötä työllisyys ja työpaikat Kainuussa voitaisiin varmistaa, painottaa Ihalainen tiedotteessaan. Wille Jäntti on 23-vuotias turkulainen opiskelija. Tämä ei pidä paikkaansa. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO PÄÄHALLITUSPUOLUEET KESKUSTA JA KOKOOMUS KOKOONTUIVAT VIIKONLOPPUNA PUOLUEKOKOUKSIINSA. Niinistö pitää kokoomuksen Nato-puhetta naiivina Nato-jäsenyys oli jälleen ollut esillä kokoomuksen viikonlopun puoluekokouksessa, jossa puolue puolsi Nato-jäsenyyden hakemista lähivuosina. Demarinuorten puheenjohtajana jatkaa Mikkel Näkkäläjärvi. Ja Espoo, Vantaa ja Kauniainen kukin selkeällä enemmistöllä. Uudet varapuheenjohtajat Demarinuorille Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n liittokokous valitsi liiton uusiksi varapuheenjohtajiksi Pinja Perholehdon ja Wille Jäntin. Sipilä, korjaa kaivospuheesi Kansanedustaja, SDP:n talousvaliokunnan vastaava Lauri Ihalainen ihmettelee keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän Terrafame-puheita. Tällaiseksi Sipilä määritteli muun muassa Helsingin kokoomuslaisen pormestarin Jan Vapaavuoren. Työterveyslaitoksen tutkimus kattoi 34 suomalaista kuntaa. Työntekijöitä seurattiin keväästä 2016 loppuvuoteen 2017. ”Hitsailu ja rälläköinti. 9 14. Kunnissa työuupumus ja eroaikomukset lisääntyneet Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi on laskenut merkittävästi, käy ilmi Työterveyslaitoksen uudesta pitkittäistutkimuksesta. Mielenkiintoista kun pääministeri pitää 1,2 miljoonan ihmisen pääkaupunkiseutua häiriötekijänä, Jan Vapaavuori ihmetteli Twitterissä. Pekko Korvuo Pinja Perholehto ja Wille Jäntti.. – Olen äimän käkenä Sipilän puoluekokouksen puheenvuorosta, jossa hän antaa ymmärtää, että istuva hallitus olisi ainoa, joka on tehnyt töitä Terrafamen eteen ja että oppositio olisi vaatinut kaivostoiminnan alasajoa. Otantana oli 2 453 kuntatyöntekijää. Tutkimuksen mukaan kuntien työntekijöiden työuupumus on lisääntynyt ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan heikentynyt. Jäntti opiskelee Turun yliopistossa matematiikan opettajaksi kolmatta vuotta. Vetoaa herkkäuskoisiin. Meidän miljonääri harrastaa metallihommia autotallissaan. – Petteri Orpolla ei ole oikeutta haukkua toisia, jotka haluavat investoida eläkeläisköyhyyden poistamiseen. – Helsingin valtuusto oli kanssani samoilla linjoilla äänin 82–3. HUOMIOTA HERÄTTIVÄT MUUN MUASSA JUHA SIPILÄN NIKKAROIIMA ”LUOTTAMUKSEN APILA” JA PUHEET ”BOLSEVISTISESTA RAUHALLISUUDESTA”. Viittaus Neuvosto-Venäjään on aika harkitsematonta henkilöltä, joka on Suomen pääministeri.” Kirsi Roisko Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Pääministerin 1,2 miljoonaa häiriötekijää Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui keskustan puoluekokouksessa ulkoparlamentaarisista voimista tai häiriötekijöistä, jotka haluavat kaataa soten. Se on vähän naiivia ajattelua, hän sanoo. – Nyt pitäisi olla muuttamassa oma kanta ja heti perään suomalaisten kanta. Eipä tuo porukka ole perustuslakiakaan ymmärtänyt bolsevikkeja kummemmin kuluvalla hallituskaudella.” Janne Jalonen ”Aika raju vertauskuva, jos tällä viitataan soteja maakuntauudistukseen ja henkilöihin, jotka ovat antaneet vasta-argumentteja tai lausuntoja esityksiin perusteluineen. Presidentti Sauli Niinistö ei ole innostunut roolista Nato-vankkureiden vetäjänä. Populismia parhaimmillaan. Orpon vaalilupaukset ovat vastuuttomuudessaan omaa luokkaansa. Kun summaan lisätään aikaisempi lupaus varainsiirtoveron poistamisesta, kokoomuksen löysät puheet maksaisivat Harakan mukaan Suomelle 15 miljardia euroa hallituskaudessa. Pinja Perholehto on 21-vuotias hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu. Myös työn imun koetaan laajalti vähentyneen. Eduskunnan tietopalvelun mukaan Orpon puoluekokouksessa mainitsema tuloveroalennus maksaisi kolme miljardia euroa joka vuosi. KESÄKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Orpon vaalipuheiden hintalappu 15 miljardia SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakan (sd.) mukaan Suomella ei ole varaa kokoomukseen. Pr-touhu kuin Putinilla.” Kari Karppinen ”Tuossa onnenpyörässä ei ole kuin rosvosektoreita.” Hannu Hokkanen ”Alkiolais-bolsevistisella linjalla eteenpäin, maarsh!” Seppo Saari ”Leninin ja Stalinin viitoittamaa tietä... Niinistön mukaan hän on kolmissa viime presidentinvaaleissa ilmaissut Nato-kantansa
Hallitus kertoi 15. SIMO ALASTALO, JOHANNES IJÄS, TOPI JUGA Arkadianmäeltä ”Sipilä ja Orpo ovat itsekin pihalla” K ansanedustaja Timo Harakka (sd.) vaatii Sipilän (kesk.) hallitusta perumaan soten valinnanvapauspilotteihin lupaamansa rahasummat. Bolsevistinen rauhallisuus ja 18 mm teräsputkesta taivuteltu, maalaistalon oven kokoinen kepuapila saivat suurta huomiota. Tunnelmaa paikattiin puheenjohtaja Orpon ja sote-antagonisti Vapaavuoren imelällä kesäteatterilla. Viime torstaina sosiaalija terveysministeriö kertoi tehneensä virheen. Eli tiedotteemme oli liian suorasukainen, ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila vastasi Demokraatille terminmuutoksesta huomautettaessa. – Oli hallituksen toiminnassa sitten kyse ennakoivasta päätöksestä tai linjauksesta, tai mistä tahansa aikomuksesta, niin tiettyyn tarkoitukseen on jyvitetty yksityiskohtaisia summia rahaa, Harakka muistuttaa. Hallituksen näkökulma on erilainen. Tätä mieltä olivat Demokraatin haastattelussa myös riippumattomat professorit Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen sekä Pauli Rautiainen. Poliittisen linjapuheen kätketyt uhkaukset Sipilä perui lauantaina vastavalitun puoluejohdon tiedotustilaisuudessa. Ministeriöstä kerrottiin, ettei toukokuussa ole vielä tehty mitään päätöksiä, vaan ainoastaan sote-uudistuksesta vastaavan ”reformiministerityöryhmän hyväksymä ennakoiva linjaus”. Tapahtui ihme. Turpaan ei tullut Sotkamossa eikä Turussa. Sosiaalija terveysministeriön lisäksi myös hallituksen ministerit sekä esimerkiksi perustuslakivaliokunta ovat puhuneet nimenomaisesti tehdystä päätöksestä. K eskustan ja kokoomuksen superviikonlopusta ennakoitiin hallituksen pääpuolueiden puheenjohtajille jonkinmoista sotekatastrofia. KESÄKUUTA 2018 Kokoomuksen kesäteatterissakin sauna jäi palamatta Kokoomuksella oli Turussa hieman viileämpää, koska Ylen viime hetken kannatusmittaus näytti heille laskevaa käyrää. toukokuuta julkaisemassaan tiedotteessa ”päättäneensä”, kenelle pilotointiin aikaisemmin korvamerkityt 100 miljoonan euron rahat myönnetään valinnanvapauslain astuessa voimaan. Voi olla, että se olisi maakuntaja sote-uudistuksen osalta mahdotontakin, koska vettä on vaikea laimentaa. Miten ennakoidaan ilman perusteita Harakka totesipuolestaan perjantaina Demokraatille, ettei ministeriön ”tunnustus” muuta tilannetta hänen mielestään millään tavoin. Sen mukaan toimeenpano ei ole alkanut, koska raha ei ole vielä liikkunut. Toimeenpanon on nähty alkaneen viimeistään silloin, kun ministeriö julkaisi ehdollisten pilottirahojen saajia. Toimeenpanoa vai ei. Sotkamon viikonlopun sykähdyttävin hetki oli kotkalaisen kaupunginvaltuutetun Vesa Levosen yksinäinen puheenjohtajakilpa. Asiantuntijoiden tulkinta pohjasi kuitenkin siihen, että rahasummien jakamisesta oli nimenomaisesti tehty päätös, oli se ehdollinen tai ei. Julkisuudessa on kohistu hallituksen kaavailemista valinnanvapauspilotoinneista sekä hallituksen niihin ehdollisesti jo lupaamista rahasummista. Asiasta on kanneltu myös oikeuskanslerille. – Ainoa oikea teko on peruuttaa toukokuun 15. Kyllähän se farssikin keventää. Levonen hävisi Sipilälle äänin 2 053–19. Rahaa oli voinut hakea julkisessa haussa. Keskustan maailman suurimmaksi paisunutta Katinkullan puoluekokousta kiiteltiin tunnelmaltaan poikkeuksellisen hyvähenkiseksi. Tiedotteemme vastasi tältä osin sitä käytäntöä, että vastuuministeri tekee päätökset reformiministerikokouksen linjauksen mukaisesti. Poliisi Levonen Sotkamossa bolsevistinen rauhallisuus ja 18mm teräsputkesta taivuteltu kepuapila saivat suurta huomiota. Kun isoja uutisia ei ollut, Sotkamossa keskityttiin Sipilän puheilmaisun ja kädentaitojen ihmettelyyn. Maakuntavaalit olivat siirtyneet kauas poliittiseen horisonttiin ja perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslausunnosta oli taas muotoiltu ministereitä valvottava paperi. Lausunnossa pidetään ongelmallisena, että hallitus on hätäillyt ja alkanut toimeenpanna pilotteja ennen kuin valinnanvapauslakia on hyväksytty. – Totta. Timo Harakka vaatii hallitusta perumaan lupaamansa pilottirahat Valtiovarainministeri Petteri Orpo ja Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka sanailivat keskenään eduskunnan suullisella kyselytunnilla. 10 14. Keskustan juuri valittu puoluejohto intoutui hyväksyvässä ilmapiirissä jopa kökkimään puoluekokouslavalle pystytetyn leikkisaunan lauteille. Hallituksen pilottikaavailut nousivat jälleen esille, kun perustuslakivaliokunta antoi viime perjantaina lausuntonsa soten valinnanvapaudesta. – Ennakoivaa toimeenpanoa ei voi tehdä, kun ei ole perusteita, hän toLehtikuva / Markku Ulander ” Perustuslakivaliokunta ole mikään seisova pöytä.. Nykyisen hallituksen saavutuksia kepu ei lähde vaalien jälkeen vesittämään. päivänä tehty rahanjako, 100 miljoonaa euroa, samoin kuin lisätalousarvion toinen 100 miljoonan euron varaus
Harva 4000 hengen kokousväestä oli Levosesta aiemmin kuullut. Varmuuden vuoksi olisi vielä parempi tehdä muutoksia nöyremmällä otteella kuin olisi välttämätöntä. Soini on puolustanut toimintaansa toteamalla, että hän oli tilaisuudessa liikkeellä yksityishenkilönä ja hänelläkin on oikeus mielipiteenvapauteensa. Maarit Feldt-Ranta (sd.) Koomuksen vaaliteema on keski tuloisten veroale, joka ei saa maksaa mitään. 11 14. Valiokunta onkin arvioinut sekä kesäkuussa 2017 hallituksen ensimmäisen valinnanvapausesityksen yhteydessä että myös viime perjantaisessa lausunnossaan pilottilakiesityksen uhkaavan suomalaisten tasavertaista kohtelua. KESÄKUUTA 2018 Viikon viserrykset KANSANEDUSTAJIEN HERKULLISIMMAT TVIITIT Vain sellainen kansakunta, joka tietää mistä se tulee, voi ymmärtää nykyisyyttä ja rakentaa kestää tule vaisuutta. Harakka ei voi ymmärtää, kuinka pilottilakien konkreettiseen sisältöön ei ole tehty vaadittuja muutoksia jo aikaisemmin. – Jos Sipilä ja Orpo ovat itsekin näin pihalla omasta esityksestään, niin sote-uudistus on varmaan liikaa myös heille. Levonen hävisi Sipilälle äänin 2053–19. Vastaavaa ainakaan Heinäluoma ei muista tapahtuneen Suomen sodanjälkeisessä historiassa. Topi Juga Demokraatti. – Olen sanonut jo aikaisemminkin, ettei perustuslakivaliokunta ole mikään seisova pöytä, mistä hallitus valikoi itselleen sopivimmat kohdat, hän tuhahtaa. – Presidentti oli toista mieltä, Heinäluoma huomauttaa. Soini oli osallistunut Kanadaan tekemänsä virkamatkan aikana abortinvastaiseen tilaisuuteen. – Kyse ei ole ollenkaan siitä, milloin raha liikkuu. – Valtion rahaa ei voi jakaa, kun ei ole perusteita. – Rahaa on luvattu. Sipilän ja hallituksen politiikassa olivat asiat niin pahasti pielessä, että Levonen unohti esitellä itsensä. Kokousten päättyessä kokoomus ja keskusta ovat lopullisesti myöntäneet, ettei sote valmistu ennen kesälomia. Harakka toteaa näyttävän vahvasti siltä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sekä pääministeri Juha Sipilä eivät tunnu itsekään ymmärtäneen, missä ongelma piilee. – Kaikki perustuslakivaliokunnan tekemät huomiot pitää panna täytäntöön. Videovinkki Soini sai isän kädestä Kokoomuksen kesäteatterissakin sauna jäi palamatta SIMO ALASTALO simo.alastalo@ demokraatti.fi haastoi Juha Sipilän raviselostuksen loppusuoraa muistuttavalla kolmen minuutin puheellaan. Satu Taavitsainen (sd.) Katso Heinäluoman Maailma minuutissa -video verkossa: Demokraatti.fi Kansanedustaja Eero Heinäluoma kiinnittää viikon blogissaan huomiota tasavallan presidentin Sauli Niinistön ulkoministerille Timo Soinille (sin.) Talouselämässä antamaan julkiseen nuhteluun. Hallitus ottaa kantaa lakien sisältöön vastineessa, jonka se antaa perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Hänen mukaansa on suorastaan käsittämätöntä, että hallitus on suhtautunut perustuslakivaliokunnan lausuntoon näin välinpitämättömästi. Saivartelu ei ole tässä oikea vastaus. Viime torstaina saatiin ministeriös tä kuitenkin ilmoitus, että valinnanvapauspilotoinnin valmistelu ”seisautetaan” perustuslakivaliokunnan huomioiden johdosta. Liian aikaisen toimeenpanon lisäksi Harakka nostaa esiin, kuinka perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt nyt jo kahteen kertaan huomiota myös itse pilottilain sisältöön. Ulkoministeri Soinin toiminta toukokuisella virkamatkallaan nousi viime viikolla julkisuuteen, kun ulkoministeri oli ensin ehtinyt pahoitella Irlannin aborttilain muuttumista blogissaan. analyysi TOIMITTAJA KOMMENTOI EDUSKUNNAN TAPAHTUMIA ”Sipilä ja Orpo ovat itsekin pihalla” teaa viitaten siihen, ettei valinnanvapauslaki ole vielä lainvoimainen. Oli toimenpiteen nimi sitten mikä vain. Maakuntavaalit siirtyvät siis kevääseen tai vieläkin pidemmälle, jos niitä koskaan pidetään. – Presidentti Niinistö antoi ulkoministeri Soinille, miten sen nyt sanoisi… no sanon kuitenkin… oikein isän kädestä ulkoministerin toiminnasta Kanada-vierailullaan, Heinäluoma lataa. Tuskin kuulee vastakaan. Kriisi kytee, mutta sauna, johon keskusta periaateohjelmassaan itseään vertasi, jäi tällä kertaa palamatta. Voi olla, ettei paljon tunnu lompakossa. Harakka katsoo, että oli ”päätös” muotoiltu teknisesti miten hyvänsä, hallitus on silti selvästi jo toteuttanut rahan jakamista. Näille luvatulle 200 miljoonalle eurolle on kyllä oikein hyvää käyttöä vaikkapa terveydenhuollon edistämisessä, hän painottaa. Kyse on siitä, että rahan on luvattu liikkuvan ylipäänsä. Timo Harakka (sd.) Lenin, Stalin, Kuusinen ja Sipilä, tunnettuja bolshevistisen rauhalli suuden harjoittajia 1903–2018
GRAFIIKKA TIMO SPARF Keskusta on ajanut lähes kaikkien muiden vastuksesta välittämättä Suomeen 18 maakunnan mallia, vaikka pääosa asiantuntijoista on pitänyt 5–12 maakuntaa sopivana määränä. KESÄKUUTA 2018 Onko tässä järkeä. Lähde: Tilastokeskus, Valtioneuvosto KAAVAILLUT MAAKUNNAT SUOMEN VÄESTÖ NELJÄSSÄ OSASSA. Alla olevista kartoista vasemmanpuoleiseen on merkitty hallituksen suunnitelman mukaan vuonna 2020 aloittavat maakunnat ja oikeanpuoleiseen karttaan Suomen väestön sijoittuminen. Keskusta on myös voimakkaasti ajanut valtion hallinnon palveluiden hajasijoittamista eri puolelle Suomea. Oikeanpuoleisen kartan jokaisessa lohkossa asuu neljännes Suomen väestöstä. Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 12 14
Kuntavaalit ovat vastaajien silmissä toiseksi tärkeimmät, sillä vastaajista 84 prosenttia nosti niissä äänes tämisen tärkeäksi. Neljäntenä oli vihreät 14,4 prosentin kannatuksella. STT iStockphoto. Maakuntavaaleissa äänes täminen on tärkeää erityisesti keskustan kannattajien mielestä. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin TERVETULOA Palvelemme Hakaniemen lasihallissa. Keskustaa HS:n kyselyssä kannatti 15,7 prosenttia vastaajista ja vihreitä 14,2 prosenttia vastaajista. Aina yhtä nuorekas 104 -vuotias UUTTA&VANHAA Hakaniemen halli ARABIA vintage-2016 IITTALA lasi, linnut AARIKKA -20% Eduskuntavaaleja pidetään tärkeimpinä vaaleina . Kokoomuksen kannattajien keskuudessa eurovaalit nousivat maakuntavaaleja tärkeämmiksi. Perussuomalaisten kannattajat pitivät eurovaaleissa äänestämistä selvästi vähemmän tärkeänä. Vastaukset koottiin Kantar TNS:n internetpaneelissa toukokuussa. Maakunta-, euroja eduskuntavaalien ajankohta on auki, kun hallituksen sote-hankkeen käsittely siirtyy syksyyn. Helsingin Sanomien toukokuun puolivälissä julkistamassa kannatuskyselyssä SDP oli suosituin puolue 21,2 prosentin kannatuksella. 13 14. DEMAREILLA NIUKKA JOHTO KANNATUSKYSELYISSÄ Eurovaalit häviävät maakuntavaaleille, maakuntavaalit kiinnostavat erityisesti keskustan kannattajia Vaalikimara lähestyy. Tätä mieltä on 88 prosenttia vastaajista Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä. KESÄKUUTA 2018 Tervetuloa kesäiseen Lahjat, tuliaiset, hauskat muistamiset •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. Toiseksi suosituin oli kokoomus 20,5 prosentin kannatuksella. Maakuntavaaleissa äänestämistä piti tärkeänä 71 prosenttia vastanneista. Eurovaalit jäivät 67 prosentilla äänes täjien silmissä viimeisiksi, sillä jopa maakuntavaalit ohittivat ne. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä ainakin melko tärkeänä. . Vaaliähkyä on siis luvassa. . Kolmantena olevan keskustan kannatus nousi 0,6 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin. . Eroja löytyi myös puoluekannan perusteella. Ylen viime viikolla julkistaman puoluekannatusmittauksen mukaan SDP oli suosituin puolue 20 prosentin kannatuksella. Iäkkäämmät, suurituloisemmat ja korkeammin koulutetut vastaajat pitivät yleensä äänestämistä tärkeämpänä kuin nuoremmat, pienituloisemmat ja vähemmän koulutetut. Vastaajia oli lähes 6 200 ja virhemarginaali noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa. Johtoasemasta pudonneen kokoomuksen kannatus laski 0,9 prosenttiyksikköä ja on nyt 19,3 prosentissa
Irlannin ei enää tarvitse pelätä Brittiläistä imperiumia. Bri tannia sai vapaan abortin jo vuonna 1967, mutta sitä ei ole sovellettu PohjoisIrlannissa. Irlannissa on väestön koulutus kin uskottu kirkolle. Papit, munkit ja nun nat joutuvat yhä elämään selibaa tissa. Je suiittojen pitämät koulut ovat eli tistisempiä katolilaisten kouluja. Vasta päämi nisteri Enda Kenny alkoi vaatia Va tikaanilta anteeksipyyntöä. Ranskassa katolisen kirkon valta luhistui ensimmäisen kerran jo suu ren vallankumouksen aikaan. PohjoisIrlannin protestanttinen enemmistö on pe lännyt jäävänsä vähemmistöksi, ja siksi aborttikielto jäi siellä voimaan. EU:n jäse nyys on antanut sille avarammat euroop palaiset metsästysmaat, ja selkeämmän oman identiteetin pie nenä puolueettomana eurooppalai sena valtiona. KESÄKUUTA 2018 Abortti on Irlannissa yhä myös politiikkaa AFP / Paul Faith Abortin kannattajien riemu alkoi Irlannissa, kun selvisi, että äänestyksessä vapaa abortti hyväksyttiin reippaalla 66,4 prosentin enemmistöllä. Katolilaisten on tyydyttävä omaan vaatimattomaan UCLyliopis toonsa, sillä Dublinin maineikas Trinity College on protestanttisen vähemmistön opin ahjo, missä kato lilaiset saavat opiskella vain kirkon erikoisluvalla. Ensin homoavioliitot, nyt abortti Irlanti oli jo muutenkin osoittanut muutoksen merkkejä. Irlannissa tällaisia etuja ei pitkään ole ollut edes tarjolla. Lopullisen iskun katolisen kirkon valta Irlannissa sai, kun takavuosina paljastui, että lukuisilla papeilla ja piispoilla oli aviottomia lapsia, ja pedofilia rehotti kirkon piirissä. Protestanttinen kirkko on miltei kaikkialla pysynyt yhteiskunnalli sen kehityksen tuntumassa. Katolinen identiteetti ei enää ole tarpeen. Se edellytti, että nainen ei saa keskeyt tää raskauttaan edes terveyssyistä. Kolme vuotta sitten maa hyväksyi kansanäänes tyksellä homoavioliitot. Katolilaisemmat maat ku ten Espanja, Italia ja EteläAmerikan maat ovat nekin alkaneet maallistua, ja niissäkin on saatu syntyvyys ku riin. Mutta paljon vasemmiston energiaa on sen jälkeenkin kulunut taistossa ka tolista kirkkoa vastaan, ja Ranskan valtio on miltei militantisti maallik kovaltio. Kaikki tämä sai lopulta Irlannin naisten maljan vuotamaan yli, ja vaatimukset perustuslain 8:n pykä län kumoamiseksi voimistuivat. Kuusi vuotta sitten 31vuotias, lasta odottanut nainen kuoli veren myrkytykseen, kun sikiön kalvot tu lehtuivat, mutta lääkäri ei perustus lakiin vedoten suostunut nopeut tamaan keskenmenoa. Tasavallan vapaa abortti on luonut ongelman PohjoisIrlannille. Vanhempi naissuku polvi oli kirkon käskystä kiltisti syn nyttänyt aviottomat lapsensa, jotka sitten otettiin heiltä pois ja annettiin ottolapsiksi amerikkalaisille. Kato linen kirkko sen sijaan ei salli edes ehkäisyvälineitä, abortista nyt pu humattakaan. Katolilaiset protestanttisissa tai maallisissa valtioissa kuten Bri tannia, Suomi tai Ranska eivät nou data kirkon sääntöjä ja käyttävät eh käisyvälineitä ja tekevät abortteja. Kansainvälistä huomiota herätti vuonna 2012 sattunut tapaus. Katolisen kirkon järjetön suhtautuminen ehkäisyväli neisiin ja aborttiin on johtunut siitä, että kirkko on halunnut laumansa li sääntyvän esteittä. Mo net miehetkin ymmärsivät naisten raivon, ja kansanäänestys vapaan abortin puolesta hyväksyttiin reip paalla 66,4 prosentin enemmistöllä. Irlanti pyristelee irti kirkon henkisestä otteesta; ensin hyväksyttiin homoavioliitot, nyt abortti K un Irlanti toukokuun lopussa hyväksyi va paan abortin kansan äänestyksellä, katoli sen kirkon valta siellä murtui lopullisesti. Mutta Mayn vähem mistöhallitus hallitsee PohjoisIr lannin protestanttisen demokraat tisen unionistipuolueen tuella, ja tämä puolue ei halua vapaata abort tia PohjoisIrlantiin. Mutta katolinen kirkko on Irlannin tasavallassa pitä nyt verrattomasti kovempaa komen toa kuin yksikään protestanttikirkko protestanttisissa valtioissa, joissa kirkkoa ei ole erotettu valtiosta. Jotkut ras kaaksi tulleet naiset ovat joutuneet keskeyttämän syövän hoidon, jotta se ei vahingottaisi sikiötä. Britannian pääminis terin Theresa Mayn olisi nyt puu tuttava asiaan. EU:ssa kauhisteltiin tuon paikalleen jämähtäneen kirkkoval tion takapajuisuutta, kun raiskattua keskenkasvuista tyttöä ei laillisesti päästetty edes Englantiin keskeyt tämään raskautta, jonka raiskaus oli aiheuttanut. Irlan nin perustuslain kahdeksanteen py kälään oli vuoden 1983 kansanäänes tyksen tuloksena kirjoitettu kohta, jossa säädettiin ”yhtäläinen paino” raskaan naisen ja sikiön elämälle. Korkein oikeus on juuri julistanut, että kielto on naisten ihmisoikeuk sien vastainen. Kir kon johto ja Vatikaani olivat peitel leet ongelmaa pitkään. 14 14. Ja nyt on pääministerinä älykkään tuntuinen Leo Varadkar, joka on julkihomo ja uskonnoltaan hindu intialaisen maahanmuuttajan ja irlantilaisen naisen poikana. Kirkko pitää yllä Kristillisten veljien kouluja niin kuin meillä on valtion kouluja. Vielä parikymmentä vuotta sitten Irlannissa ei saanut avioeroa tai eh käisyvälineitä abortista puhumat takaan. Katolisissa maissa kirkko ja valtio on virallisesti erotettu toisistaan. Eeva Lennon. Näinä vuosina monet Irlannin naiset ovat salaa luikahtaneet Bri tanniaan tekemään aborttinsa, tai he ovat laittomasti ostaneet netistä eh käisypillereitä. ” Parikymmentä vuotta sitten Irlannista ei saanut avioeroa, ehkäisyvälineitä tai aborttia
Enni Yli-Hynnilä Vuotuinen kapinarunokeräys on käynnissä T ämän päivän yhteiskuntaa vaivaa lohduttomuus ja näköalattomuus. Tarkempia tietoja keräyksestä löydät osoitteesta http://www.tyovaenperinne.fi/tky/ KAPINARUNOKERÄYS – On paljon ihmisiä, jotka eivät pysty iloa ja tulevaisuutta näkemään yksinkertaisesti siitä syystä, että oma elämäntilanne on niin hankala. Kapinarunoraati valitsee runoista noin 20–25 esitettäväksi Stadin työväenkirjallisuuspäivänä 9.11. Nyt on käynnissä taas uusi runojen keräys, ja Särkelä toivoo sen teeman tempaisevan kynäniekat kurjuuden suosta. Hän tietää, että se voi jäädä toiveeksi, koska hallitus on ajanut monet hyvin ahtaalle, eikä ihmisten kiukku ja hallituksenvastainen henki ole ainakaan laantumassa. . . Jotta tiivistämiseen pystyy, asia pitää ensin ajatella ja sisäistää. Toivon, ettei kapinaa käsiteltäisiin niin kauheasti, vaan nähtäisiin kapinan jälkeiseen aikaan. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Kuka tahansa voi lähettää runonsa keräykseen 30. . 15 14. Ainakin se on tietokirjailija Jussi Särkelän mukaan luettavissa Kapinarunot III -kirjasta, joka on koottu viime vuoden kapinarunokeräyksen sadosta. . Särkelän mielestä voi – esimerkiksi 1920–30-luvun Kiila-runoilijoilla oli hänestä paljonkin vaikutusta politiikkaan ja yhteiskunnalliseen ajatteluun. KESÄKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Runosuoni pulppuaa kapinaa Maaseutulapsuus Ku isä oli nuari sillä ei ollu sisaruksia mutta naapuris serkkuja kolomes talos ja pellon toisella pualella kaveri mulla oli vaan sisarukset ku pikkusiskoo oli lukios koulukyyti lakkautettihin syrjäkylillä ei ollu tarpeheks lapsia joku aamu se ei päässy ollenkaa kouluhun viäläkö me väitetähän notta jokaanen Suoamen nuari on saman arvoonen notta kaikilla on yhyrenmukaaset maharollisuuret koulunkäyntihin. syyskuuta mennessä . Työväenkirjaston ystävät ry järjestää kapinarunokeräyksen nyt neljättä kertaa . järjestettävässä Kapinarunoillassa . . – Tässä ajassa runolla voi ennen kaikkea vaikuttaa itseen – voimaannuttaa itsensä. – Teema on kapina – rauha – demokratia, ja se suuntaa kansanvaltaiseen ajatteluun. Pois lohduttomuudesta, kohti vaihtoehtoja, tulevaisuutta ja iloa, Särkelä kuvailee. . Se eheyttää ihmistä, Särkelä sanoo. Raadissa ovat runoilija, luovan kirjoitamisen opettaja Miia Toivio, kirjallisuudentutkija, filosofian tohtori Riikka Ylitalo ja kapinarunokeräyksen isä, tietokirjailija Jussi Särkelä . Runomitta on lyhyt ja sanoma pitää pystyä tiivistämään. Eheyttävä runo Taide on aina heijastanut ja kommentoinut yhteiskunnan tilaa, mutta voiko runolla vaikuttaa
Hämeessä jäsenvaalin ehdokaslista oli valmiina huhtikuussa ja ehdokasehdokkaat voivat kampanjoida elokuun loppuun. Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Lea Väänänen kertoo, että toiveissa on saada kampanjat jo käyntiin. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Satakunnassa ei ole vielä tehty päätöksiä, kun taas Oulussa ja Lapissa ensimmäiset ehdokkaat on jo nimetty. Alueiden erilaiset haasteet SDP:n piirijärjestöissä nähdään erilaisia alueelle leimallisia pulmia. – Lista on ollut kovin miespainotteinen ja ehdokkaita on ollut enemmän Rovaniemeltä, hän sanoo. Edelleen on kuitenkin hämärän peitossa, järjestetäänkö vaalit vielä tämän vuoden puolella, yhdistetäänkö eduskuntaja maakuntavaalit vai tuleeko koko maakuntavaaleja ollenkaan. Osassa piireistä ei järjestetä jäsenvaalia, ja ehdokasasettelun aikataulu vaihtelee. Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pirjo Alijärven arvio, että tapetille noussee ainakin soteja maakuntauudistus, koulutus ja ikäihmisten hoiva, saa kannatusta muiltakin haastatelluilta. Yksi asia kuitenkin on varmaa. Demokraatti kysyi SDP:n piirijärjestöistä, miten valmistautuminen eduskuntavaaleihin on käynnistynyt. – Sosiaalinen media ja muut mahdollisuudet kuitenkin auttavat myös pienemmän budjetin kampanjoissa, hän muistuttaa. Kenenkään etu ei ole, että kansakunta jakaantuu kahtia. tuminen nähdään todennäköisinä aiheina. Jäsenvaaleilla ja ilman Joissain piireissä ehdokkaat valitaan jäsenvaaleilla, joiden aikataulu vaihtelee piireittäin. Ohjelmatyö on siis käytännössä jo käynnissä, Helsingin piirin toiminnanjohtaja Laura Ylitalo kertoo. – Monipuolinen ja kokemusta sisältävä lista tuoreella twistillä, kiteyttää Oulun piirin puheenjohtaja Tanja Tiainen voitokkaan listan reseptin. KESÄKUUTA 2018 Varmat vaalit Eduskuntavaalien valmistelut ovat täydessä vauhdissa M aakuntavaalien siirtyminen tuli toukokuun lopulla helpotuksena monelle. Laura Ylitalon mukaan Helsingissä puolestaan kampanjointi koettelee ehdokkaiden lompakkoa eri tavoin kuin muualla Suomessa. Eriarvoisuus alkaa näkyä jo lapsena. Ehdokkaita eri sukupuolista tarvitaan kattavasti koko piirin alueelta ja listalla on hyvä olla tasaisesti eri ikäisiä ihmisiä erilaisista työja koulutustaustoista. Myös työelämän kysymykset, sosiaaliturva, eläke, maahanmuutto ja eriarvoisKari Hulkko. – Maakuntavaalien veivaaminen ja vatvominen sekoittaa ja vie energiaa, kuvailee SDP:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen maakuntavaalisoppaa. Listan vetovoimaa lisäävinä mainittiin julkisuudesta jo tutut ehdokkaat sekä erityisesti nuoria aikuisia puhuttelevat ehdokkaat. – Nykyinen hallitus on leikannut heikoimmassa asemissa olevilta. Kesä on perinteisesti hiljaista, ja olisi hyvä saada aikaan pientä säpinää, hän kuvailee. Helsingissä ja Uudellamaalla äänestykset on käyty ja ensimmäiset ehdokkaat nimetty. Millaisista asioista vaaleissa tullaan puhumaan. Tämä jaon välttäminen on seuraavan eduskunnan tärkein asia, Jukka Pirttinen sanoo. 16 14. – Lisäksi pyydämme puolueosastoilta ehdotuksia uusmaalaisista teemoista. Eduskuntavaalit ovat tulossa viimeistään huhtikuussa 2019. Voitokas lista ja kuumat aiheet Kaikki Demokraatin kyselyyn vastanneet luettelivat samoja aineksia, joista hyvä ehdokaslista muodostuu. Kaikissa piireissä listoja vähintään täydennetään syksyllä. Lapin piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropainen kertoo, että tasapainoisen listan kokoaminen on yksi pohjoisen haaste. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti kaupungin kehittämiseksi ja pohjaa vaalitavoitteille. Myös vaaliohjelmat ja -suunnitelmat muotoutuvat – joillakin alueilla ollaan jo hyvässä vauhdissa. – Helsingissä on käynnissä kaupunkistrategiatyö, jonka tuloksena syntyy pitkän aikavälin tavoitteita ” Vaaleissa tapetille noussee ainakin soteja maakuntauudistus, koulutus ja ikäihmisten hoiva
17 14. Kirjailija Sirpa Kähkönen taustoitti Tie Tammisaareen -tapahtumaan valmistunutta kirjaansa Hugo 1918, joka kertoo 15vuotiaan bromarvilaisen Hugo Sundbergin tarinan. Saamme kuitenkin elää vauraammassa yhteiskunnassa, mutta meidän on hyvä muistaa yhteinen historiamme, muistutti Mäkinen. Tammisaarelainen historioitsija ja kirjailija Sture Lindholm muisteli lähialueen pitkistä vaikenemisen vuosikymmenistä surmaleirin jälkeen. Emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen korosti muistopuheessaan hiljaisuuden moninaista merkitystä. Sodat jatkuvat ihmismielissä myös rauhan aikana Haudalla vietetyn muistojuhlan jälkeen kokoontui 700 henkilöä Tie Tammisaareen muistoseminaariin Dragsvikin varuskunnan ruokalaan. – Tarkoituksenamme on ollut tarjota muistovuoden aikana mahdollisuus muistaa ja välittää tietoa sisällissodan ja Dragsvikin punavankileirin tapahtumista uusille sukupolville, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta kertoi seminaarin tervetuliaispuheessaan. Omaisilla on oikeus saada tietää, mitä heidän rakkailleen on tapahtunut, Ranta sanoi. – Tämän kaikki on rakkautta. Tie Tammisaareen tapahtumaan osallistui arvion mukaan noin 3 500 vierasta. Oikeushammaslääkäri, tohtori Helena Ranta kertoi läheisten ikävästä kuoleman jälkeen – ja siitä, kuinka tärkeää on, että jäljelle jää oma hautapaikka. Kaikki rakkauden sykähdykset palaavat takaisin rakkauteen, joka ne synnytti. Kolmetuhatta ihmiskohtaloa, jotka elivät yhteiskunnan ulkopuolelle suljettuna, kärsien nälästä, taudeista ja joiden elämä päättyi teloitukseen. Ainoa mikä jää jäljelle, millä on merkitystä. Ei kaikkea, eikä kaikille, vaan mitkä tarkoitusperät ovat kulloinkin sopineet. Hän ehdotti, että paikalle pystytettäisiin kolmetuhatta ristiä muistuttamaan jälkipolville tapahtumista, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisyyden ja inhimillisyyden kanssa. On olemassa elävien ja kuolleiden maa ja sen siltana on rakkaus. Tämä toiveen kohtaamme kaikkialla maailmassa. – Työssäni konfliktialueilla ja osallistuessani sotavainajaprojektiin, jossa etsittiin toisessa maailmansodassa kaatuneita suomalaissotilaita, olen oppinut ymmärtämään haudan merkityksen ja tärkeyden. Mitali on säätiön arvokkain kunnianosoitus ja se on myönnetty aiemmin presidentti Mauno Koivistolle, presidentti Tarja Haloselle, taiteilija Reijo Frankille ja diplomaatti Tapani Brotherukselle. Aila Pääkkö Demokraatti Kuvat Lukas Lundin. Ihmisillä, jotka ovat menettäneet läheisensä, on toive saada haudata rakkaansa hautaan, joka kantaa heidän omaa oikeaa nimeään. T ammisaaressa muisteltiin viime viikonloppuna sisällissodan aikaisia tapahtumia Suomen suurimmalla joukkohaudalla, Dragsvikissa. KESÄKUUTA 2018 Yhteistä historiaa ei saa unohtaa Tie Tammisaareen muistojuhlassa olivat mukana muun muassa Antti Rinne, Heta Ravolainen-Rinne, Maarit Feldt-Ranta, Kari Mäkinen ja Eija Mäkinen. ” Omaisilla on oikeus saada tietää, mitä heidän rakkailleen on tapahtunut. Juhla päättyi Kansan sivistysrahaston Helena Rannalle myöntämään Tammisaari 1918 -mitalin luovutukseen. – Emmekä me ole sen parempia kuin ihmiset 100 vuotta sitten. 100-vuotismuistovuoden pysyväksi muistoksi kiinnitetystä muistolaatasta jäljettömiin kadonneille lukee: ”Tärkeämpää kuin se, mitä muistamme, on se, mitä emme saa unohtaa”. Ihmisarvo ja arvokkuus otettiin historian hiljaisuuteen, unohtuneeseen sivulauseeseen, he eivät olleet enää ihmisiä. – Perinnössä on paljon valikoiden muistettua ja kerrottua. – Sodat eivät lopu, vaikka aseet lasketaan, vaan se jatkuu muistoissa ihmismielissä, totesi Kähkönen kuulijoilleen
Keskusta on tunnetusti maakuntien puolue. Kaupunkipolitiikka elää kaikessa kokoomuksen politiikan retoriikassa. Emme kokoomuksen tavoin toimi markkinoiden puhemiehenä. Kokoomus ajelee tällä hetkellä härskisti kaksilla kärryillä; Helsingin pormestari Jan Vapaavuori junttaa säälimättä pääkaupunkiseudun etua muuhun Suomeen nähden. SDP:n kiitosta saanut vero-ohjelma, eläkeläisköyhyyden poistaminen sekä uskottava perustulomalli ovat valttikortteja, kun vaalivoitosta taistellaan. Mutta kuinka uskottavaa Orpon puhe on. Vaikka Juha Sipilä puhui Sotkamon puoluekokouksessa kauniisti eriarvoisuuden vähentämisestä, ovat hallituksen toimet sysänneet Suomen eriarvoistumisen tielle. Väitän, että puolue, jonka itsetunto on eduskuntavaaleissa eniten kohdillaan, nappaa vaalivoiton. Puolue, jonka itsetunto on eduskuntavaaleissa eniten kohdillaan, nappaa vaalivoiton. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ihmisten varallisuusja tuloerot ovat kasvaneet muita länsimaita nopeammin. Kevään vaalit ovat kannanotto hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Tunnustamme markkinatalouden saavutukset, mutta haluamme pitää päätöksenteon omissa käsissämme. SDP:n viesti on yksinkertainen. Oikeudenmukainen, kannustava ja inhimillinen yhteiskunta voi myös olla kilpailukykyinen. Koko Suomi on pidettävä asuttuna -mantra herättää maakunnissa sympatiaa, mutta kuinka keskuskaupunkien väki siihen oikein suhtautuu, on iso kysymysmerkki. Vaikka kansainvälisyys on elinehto pienelle Suomelle, on tavalliselle ihmiselle osattava tarjota muutakin kuin epämääräistä valinnanvapautta. SDP:n inhimillisyyttä ja työllisyyttä korostava linja haastaa hallituksen markkinalähtöisen yhteiskuntamallin. 18 14. Vaalien iso ideologinen vääntö käydään Suomen eri osien tasa-arvosta. Tätäkö me todella haluamme. Tarvitaan myös siipiä. Isännän ja rengin ero politiikassa on suuri. SDP antaa siivet (ja juuret) SDP sijoittuu puoluekentässä mielenkiintoiseen sektoriin. Vai oletko eri mieltä. Siitä voi olla montaa mieltä. SDP tarjoaa tuleviin vaaleihin sekä juuria että siipiä. Nyt vaalityössä on vain löydettävä riittävän uskottavat ja koskettavat tarinat, jotka saavat äänestäjät kiinnittymään SDP:n ehdokkaisiin. Lahden, Porin ja Varkauden kokoisissa keskuksissa SDP:n viesti meni parhaiten läpi. SDP pärjäsi viime kuntavaaleissa hyvin juuri aluekeskuksissa, muttei niinkään suurissa kaupungeissa. Keskustan juureva politiikka voi koskettaa maalta lähtenyttä väkeä, mutta pelkkä juurevuus ei riitä. Itsetunnon vahvuuden ratkaisevat puolueen yhtenäisyys, riittävän selkeät kansanomaiset vaaliteemat ja kiinnostavat henkilöt. Tunnemme työelämän ja eläkeläisten arjen hyvin, emmekä ole valmiita uhraamaan kasvun alttarille periaatteitamme. Nato-intoilu ja EU-hype eivät luo uskoa ihmisten arjen asioiden kohentumiselle. Halutaanko että markkinat päättävät ihmisten hyvinvoinnista vai pidämmekö terveydenhuollon ja koulutuksen yhteiskunnan omissa käsissä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Näihin periaatteisiin kulminoituu vaalivoitto 2019. Puheenjohtaja Petteri Orpo tosin huomioi omissa lausunnoissaan myös maakuntien asioita. Tulevat eduskuntavaalit ovat kansankunnan kuumemittari, joka kertoo miten nykyhallituksen työväkeä ja työttömiä tukistavat päätökset näkyvät äänestyskopeissa. KESÄKUUTA 2018 K ymmenen kuukauden kuluttua päätetään isosti Suomen suunnasta. Olemme aina kansan edustajia markkinoihin päin. Kokoomus taas elää poliittista todellisuutta jalat tukevasti irti maasta. Se julistaa paikallisuuden merkitystä, eikä oikein tunnusta keskuskaupunkien vetovoiman elintärkeyttä Suomen hyvinvoinnille. Emme ole vain maakuntien puolue, joka kiinnittyy lähiruokaan ja turvetuotantoon
Rentoudu, pidä mieli avoinna ja ole rohkeasti oma itsesi. 19 14. KESÄKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Kesä ja ihmisiä joka puolella. Tiedostamaton kehonkieli paljastaa teeskentelijän nopeasti. Innostuneisuus ja kiinnostus tarttuvat nimittäin myös juttukaveriin. Ennakkoluulot heijastuvat olemukseen ja small talk jähmeytyy. Täydellinen mahdollisuus ryhtyä sosiaaliseksi ja hioa small talk -taitoja! Uusista ihmisistä kannattaa ajatella pelkkää hyvää. Oma mieliala on tärkeä. Hei, me puhutaan!. Ja muista, että vieraillekin voi puhua kuin vanhoille tutuille. Toisesta ihmisestä kannattaa olla aidosti kiinnostunut
– Nyt on uuden aika. Ja tänään ilmassa on aimo annos haikeuttakin, kun pitkäaikainen sosialidemokraattien kansanedustaja Susanna Huovinen jättää hyvästit Arkadianmäelle. Huovinen tietää, että edessä on valtava elämänmuutos, mutta niihin hän on tottunut jo aiemminkin. Hänen ei ole tarvinnut ”opiskella” sosialidemokratian aakkosia. 20 14. elokuuta. Kodin arvot – solidaarisuus, toisten huomioiminen, ihmisarvon kunnioitus – ovat kulkeneet Huovisen elämän mukana koko ajan. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Räväkkä tahtonainen uuden kynnyksellä T orstai on toivoa täynnä, sanotaan. Susanna Huovinen pohti pitkään, ottaako vastaan tilaisuus toisenlaiseen elämään: lopulta niin kovin monet seikat puolsivat hyppyä ulos politiikasta. – Ilman vanhempien tukea ja kannustusta tällainen poliittinen ura ei olisi voinut olla mahdollinen, Huovinen kiittää isää ja äitiä. Ne tulivat selviksi jo lapsuudenkodissa. Palo maailmanparantamiseen, ja siihen, että itselläkin voisi olla jotain sanottavaa, syttyi myöhemmin – tunnetuin seurauksin. KESÄKUUTA 2018 TEKSTI MARJA LUUMI . Miten pitkä poliittinen ura oikein alkoi muotoutua. Työ Keski-Suomen ensija turvakodin toiminnanjohtajana alkaa 1. Otetaanpa selvää. Niinhän nuoret tekevät, hän on tunnustanut jo aiemmin. Olen hyvin innoissani ja suhtaudun nöyrästi tulevaan tehtävääni, hän kertoo tunnelmistaan, kun h-hetki on koittamassa. Demarinuoret oli luonteva tapa lähteä mukaan. – Lähdin Demarinuoriin lähinnä siksi, koska kaveritkin olivat siellä. Isä toimi muun muassa Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja äiti iskosti nuorelle Susannalle naisten ja miesten tasa-arvon tärkeyttä
KESÄKUUTA 2018. 21 14
– Kyllä herää kysymys, mistä johtuu, että monet isot uudistukset tuntuvat meille päättäjille liian vaikeilta haasteilta. Tätä muutosta hän valotti huhtikuussa myös pitkässä blogissaan, kun päätös lähteä talosta oli kypsynyt. – Minulla on aina ollut valtava kiinnostus oppia uutta, ja siihen kansanedustajan tehtävä on aivan ylivertainen, hän huomauttaa. Hän on noudattanut tätä ohjetta. . ”Jytky” muutti politiikan puhetapaa Toinen muutos, joka osaltaan siivitti Huovisen päätöstä haistella muita – Siinä hetkessä se oli suuri saavutus, Huovinen huomauttaa. Peruspalveluministeri 2013–2015 . Huovinen onkin miettinyt sitä, onko vaikeiden, monimutkaisten uudistusten tekemisestä tullut suorastaan mahdotonta. Kyse on mielestäni muustakin kuin asioiden monimutkaistumisesta. Hän painottaa, että Suomeen tarvitaan uusi rakenne sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään, mutta ei näin. Mutta jos valitsee toisin, ja keskittyy esimerkiksi sosiaalija terveyskysymyksiin, pääsee syvemmälle asiaan, hän pohtii. Mihin on kadonnut kyky yhteistyöhön. EU:lla ja Venäjällä oli kiistaa Siperian ylimenevästä lentoliikenteestä. Huovinen kiittää viisaita kollegoja, jotka tuolloin pistivät stoppia, kun hän alkoi tankata hallituksen esityksiä kannesta kanteen. Tästä syvemmälle menemisestä Huovinen tosin sai oman annoksensa kahden ministeripostin – liikenneja viestintäministerin sekä peruspalveluministerin – kovassa pyörityksessä. SDP:n kansanedustaja 1999– 14.6.2018 . Huovisesta on hieman vaikea ”rankata” toista toisen edelle, koska tehtävät olivat niin kovin erilaiset. . Huovisen mielestä se on ihan hyvä ohje pikajuoksijalle tai ravihevoselle. Huovista masentaa se, että nykyhallitus hakee ”päätä pahkaa ratkaisua, joka on yksinkertaisesti huono”. Hän ihmettelee sitä, miten siihen kyettiin aiemmin, vaikka kansakunta oli paljon köyhempi ja kansa vähemmän koulutettu. Kokoukseen kuului matka laivalla Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin. – Ei kenelläkään varmaan ole. SUSANNA HUOVINEN . Sote on vain yksi esimerkki. Kohokohtia oli iso kokous Lappeenrannassa, johon osallistuivat muun muassa EU:n liikennekomissaari ja Venäjän liikenneministeri. – Pidän tätä ilmapiiriä – kiirettä ja painetta – hyvin vaarallisena kehityksenä. Viidessä tunnissa miehet tulivat sovun kanssa ulos hytistä. Keski-Suomen ensija turvakodin toiminnanjohtaja 1.8.2018– . Naimisissa, kaksi lasta Työn määrä yllätti jo heti alussa Yli 19 vuotta on pitkä aika missä tahansa tehtävässä, saati sitten eduskunnassa yhteen putkeen. . Kävin aina välillä kysymässä hytin ovelta, että ”miten menee”, Huovinen muistelee nauraen. Peruspalveluministerinä Huovinen sai oman osansa sote-uudistuksen kiemuroista. Ajattelin, että tästä on hyvä jatkaa. – Mutta yhteistyöhön perustuvaan yhteisöön tuollainen ajattelutapa istuu huonosti. Jyväskylän kaupunginvaltuutettu 1992–2008 . Huovinen myöntää, ettei hänelläkään ollut kovin realistinen kuva siitä työn määrästä, joka Arkadianmäellä odotti, vaikka hänellä olikin kokemusta päätöksenteosta Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Jotkut kansanedustajat keskittyvät tiettyyn sektoriin. Huovinen taas sai kokeneelta kollegalta neuvon, ettei pidä jämähtää vain yhteen valiokuntaan vaan kannattaa saada mahdollisimman monesta aihekokonaisuudesta jonkinlainen käsitys. Miehet taipuivat ministerin tahtoon Kumpi oli mieluisampi ministerin pesti. . Huovinen sanoo tulleensa aikoinaan toisenlaiseen eduskuntaan kuin se nyt on. . 22 14. . Yhteiskuntatieteiden maisteri . Syntynyt 1972 Limingassa . Sitä ei saatu maaliin hänen kaudellaan, mutta että se on vieläkin levällään... KESÄKUUTA 2018 ” Sanoin miehille, että laivasta ei poistuta, ennen kuin tämä asia on selvitetty. Entinen kollega kuvaili, kuinka kansanedustajan työ on mennyt ”laput silmillä touhuamiseksi”: Omaa rataa loppuun asti. Liikenneja viestintäministerin kauteen osui vuonna 2006 Suomen EU-puheenjohtajuus, jota Huovinen muistelee vieläkin yhtenä hienoimmista kokemuksista päättäjänä. Liikenneja viestintäministeri 2005–2007 . Asioita tulee valtavasti eteen ja niiden hahmottaminen vaatii aikaa. Nyt on kuitenkin men. . – Olin niin luottavainen, koska viime kaudella saavutettu kahdeksan puolueen yhteinen pohja oli hyvällä mallilla. . – Toisiltamme oppimisen kulttuuria on löytää liian harvoin nykyisestä eduskunnasta.Yhteistyötä yli puoluerajojen tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Suomen liikenneministeri pisti tuulemaan: – Sanoin miehille, että laivasta ei poistuta, ennen kuin tämä asia on selvitetty. nyt tätä vaalikautta yli kolme vuotta ja tässä ollaan, hän pyörittelee päätään ymmällään. – Asioita, hyvin monimutkaisia, tulee eteen yhä enemmän, joten meille jää aikaa yhä vähemmän yhteiselle porisemiselle, vapaammalle keskustelulle, jonka kautta pystyisimme ehkä edes ymmärtämään toistemme ajatuksia vähän paremmin. – Se on ollut rikkaus, että minulla on ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvin monessa valiokunnassa
Kun Huovinen aikoinaan sanoi tämän ääneen, jotkut hermostuivat, että ”ei varmasti olla täysistuntosalissa tuolla tavalla puhuttu”. – Siksi pitää iloita, että on saanut mahdollisuuden. – Pojat ovat varmaan aluksi vähän ihmeissään, kun eivät ole tunteneet toisenlaista äitiä kuin tällaisen ”reissunaisen”. Mikä on kaunein suomen kielen sana. Toivotan tervetulleeksi kaikki Kalevan kisoihin Jyväskylään. Kollegojen tuki on ollut Huoviselle tärkeää, ja myös se, että ”kotirintamalta”, puoliso Timo Koivistolta on tullut hyviä neuvoja, kun erityisesti ministerivuosina stressi puski päälle. Palauta, hyvä mies, leikkaamasi rahat järjestöille, jotka toimivat naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyden eteen. Huovisen mielestä kansanvaltaisten liikkeiden pitäisikin miettiä yhdessä, miten demokratiaa pystytään suojaamaan paremmin populismin huolestuttavilta ilmiöiltä. – Me jäämme siinä helposti heikoilla perustelujemme kanssa, kun helppojen vastausten populistit sanovat mustavalkoisesti ”näin tämä on”, hän perustelee. Mutta penkkiurheilijalle ei ole yleisurheilun voittanutta. KESÄKUUTA 2018 ” Pojat ovat varmaan aluksi vähän ihmeissään, kun eivät ole tunteneet toisenlaista äitiä kuin tällaisen ”reissunaisen”. Ei pahaa mieltä voi sisälleen loputtomasti kätkeä. Suvaitsevaisuus on Huoviselle tärkeä sanoma. – Mutta perhettä ei saa rasittaa liikaa, täytyy elää normaalia arkea. ovat demokraattisen järjestelmän halveksuntaa. Hän teki siitä noin 20 vuotta sitten pro gradutyönsäkin. Olen siis ollut oma itseni. Kansanedustajan paikka ei ole ”kenenkään oma”, lähtö voi tulla jo seuraavissa vaaleissa. Tuli sallitummaksi puhua rumasti, jopa rasistisesti toisista ihmisistä. – Kansalaiset huomaavat kyllä senkin, jos mikään ei liikuta. tuulia, on suvaitsemattomuuden pesiytyminen myös eduskuntaan. Mutta pitää ymmärtää, että julkinen paine ja kritiikki kuuluvat tähän tehtävään. – Vuoden 2011 ”jytky” muutti politiikan puhetapaa. – Tulin hieman surulliseksi huomatessani, että aika moni asioista, jotka toin esille gradussani, ovat liikkuneet hyvin hitaasti eteenpäin, Suomessakin. 3. Olet urheilunaisia. – Me olemme 24/7 tässä tehtävässä. Hän on itse pyrkinyt vastaamaan palautteisiin ja perustelemaan, miksi on tehty niin kuin on tehty. Liian kovaa panssaria ei pidä luoda Poliitikkojen päälle sataa haukkuja enemmän kuin kehuja. Yksi syy vaihtaa alaa olikin saada enemmän aikaa perheelle, 10ja 14-vuotiaille pojille. Poikien suhde isäänsä on hänen mukaansa erittäin vahva, siitäkin syystä, että isä on kantanut pitkälti vastuuta lapsista, kun äiti on ollut päättämässä maan asioista. Viime talven kotoutumisraportti Euroopan neuvostolle oli sille tavallaan jatkumoa. – Olen kyllä sanonut suoraan, välillä vähän ärräpäiden ja välillä itkunkin kanssa. Mutta toisaalta olen iloinen, että olen antanut heille mallin, että nainenkin voi toimia merkittävissä tehtävissä ja olla silti hyvä äiti – joka olen mielestäni ollut. Rakkaus. Suuntaan Jyväskylän tanssiopiston kesäkursseille, jossa on afrotanssia, jazztanssia ja aikuisbalettia. Erityisesti omien joukossa pitää pystyä sanomaan, mitä ajattelee: suoraan ja kiertelemättä. Ja siitä Susanna Huovinen sanoo olevansa kiitollinen, kun ottaa uuden suunnan elämässään. Sillä on vaikutuksia maailman väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen, kouluttautumiseen. Hän muistuttaa, että politiikka on viime kädessä taitoa vakuuttaa toiset, saada oma tärkeä asia ymmärretyksi. Mutta kyse ei ole hänen mielestään vain siitä, miten salissa käyttäydytään. Mutta liian kivi. Tulevia ”susannahuovisia” hän kannustaa olemaan rohkeita ja uteliaita – ja pitämään ”tassut” tiukasti maan pinnassa. Omana harrastuksena ehdottomasti tanssin eri muodot. Huovinen pohtii, että jonkinlaista panssaria on pakko rakentaa suojakseen, muuten ei selviä. Ja sitähän se on ollut aina kotona, Huovinen painottaa. Tässä mielessä valokuvasessiot joissakin fasistien porukoissa kovaa kuvaa ei pidä itsestään antaa. 23 14. Aivan kaikkeen. Mitä sanoisit Donald Trumpille, jos tapaisit hänet. Elän kahden jalkapallohullun kanssa, joten joudun seuraamaan jalkapalloa väkisinkin. Niin Susanna Huovinenkin – paitsi päätöksentekijänä, myös persoonana. Aika monet ovat ilahtuneet, kun heille on kerrottu syyt. Mitkä mieluisimmat lajit. – Toivon, että eduskuntaryhmässä minut muistetaan räväkkänä, suorasanaisena, mutta nauravaisena naisena – etten ole hissutellut. Ärräpäät ja itku yhtä herkässä Jokainen toivoo jättävänsä jonkinlaisen kädenjäljen, kun vaihtaa maisemaa
Varaa paikkasi pian – laivalla nähdään!. klo 17.30 ja palaa takaisin lauantaina 25.8. Varaukset www.matkapojat.fi/demokraatti tai arkisin klo 8–17 puhelimitse 010 23 23 200. Tervetuloa joukkoon yksin tai yhdessä! Hyttivaihtoehdot ja hinnat: A4 Seaside standard 1 hlö hytissä 200 €, 2 hlöä 165 €/hlö, 3 hlöä 150 €/hlö ja 4 hlöä 145 €/hlö. Kauneuskammarista löytyvät meikkitaiteilijat Lalli Savolainen ja Ilkka Ruotsalainen sekä optikko Sirpa Kajo. Kanssamme risteilevät muun muassa europarlamen taarikko Miapetra Kumpula-Natri, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm, Suomen Kuntaliitto ry:n apulais johtaja Reijo Vuorento, päätoimittaja Mikko Salmi ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Perjantaina Tukholmassa on vapaata ohjelmaa. Bonuksena kauneus kammarin palvelut ja mielenkiintoinen ohjelma. LYX Seaside premium 1 hlö hytissä 250 € ja 2 hlöä 190 €/hlö. KESÄKUUTA 2018 USKOMATON VAALIRISTEILY Demokraatin lukijoille 23.–25.8.2018 Antton Rönnholm Reijo Vuorento Mikkel Näkkäläjärvi Hovimuusikko Ilkka Mikko Salmi Miapetra Kumpula-Natri Aalloilla mielenkiintoista ohjelmaa ja rentoa seuraa! Demokraatin lukijaristeilylaiva irrottautuu Katajanokan laiturista 23.8. 50 € ja 12–17 v 70 €. maksutta, 6–11 v. klo 10.10. Viihteestä vastaa Hovimuusikko Ilkka. 24 14. Asiaa, hauskanpitoa ja yhdessäoloa rennossa seurassa. Hintaan sisältyvät Hki–Tukholma–Hkilaivamatka valitussa hytissä, kokouskahvit ja hedelmiä, meriaamiaiset sekä paluumatkalla buffetillallinen ruokajuomineen. Lapset aikuisen kanssa samassa hytissä 0–5 v
Olen tehnyt töitä 15-vuotiaasta lähtien ja ihan laidasta laitaan. Nyt opiskelen yliopistossa erityispedagokiikkaa. Kun katson itseäni peilistä, en todellakaan näe siellä mitään valmista. Näen miettivän ja ajattelevan olennon, mikä haluaa kehittyä. Viivu Seila, 21 O len kuullut Krista Kiurulta sanat ”jos haluat kehittyä poliitikkona, niin ainut minkä kanssa sun täytyy tulla täysin juttuun, on se mitä tuijotat aamulla peilistä”. Tärkeimpiä elämän merkkipaaluja tähän mennessä ovat ylioppilaslakki, armeijasta pääseminen, koulupaikan saaminen ja se kun sai ensimmäisen asunnon 17-vuotiaana. Kaksi muuta etappia ovat ensirakkauteni, jonka kautta näin karuimmat ja karmeimmat yhteiskunnan kolkat, joita en olisi muuten nähnyt, ja toinen on teatteriharrastukseni.. Puolueeseen liityin samaan aikaan kun minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi. Olen ollut SDP:n toiminnassa mukana kolme vuotta. SDP:llä on sellaiset arvot, joita itse arvostan. Jos puolueen ja omat arvot kohtaavat, niin silloinhan se on ihan match made in heaven. Tavoitteet, sen mitä olen saavuttanut ja sen mitä olen tehnyt. Politiikka on selvästi yksi elämäni kolmesta sellaisesta etapista, joista jälkikäteen huomaan, että elämäni on lähtenyt tiettyyn suuntaan ja jotain hyvää on tapahtunut. KESÄKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Petteri Matteinen, 23 N äen peilistä menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden. 25 14. Olen kehittynyt ihmisenä ja löytänyt oman juttuni. Asfalttihommia, jääkiekkotilastointeja, opettajien sijaisuuksia, olen ollut kahvilassa, sairaalan osastolla, hautausmaalla. Tästä tulee varmaankin huikea kesä. Tämä kesäharjoittelijan työ SDP:ssä haastaa ihan uudella tavalla. Viivu Seila ja Petteri Matteinen ovat SDP:n kesäkampanjan työntekijöitä. Ympärillä näkee kaikenlaisia vääryyksiä ja politiikka on se väylä, jolla niihin voi vaikuttaa
26 14. Esimerkiksi muovipusseja käytetään YK:n mukaan 500 miljardia kappaletta vuosittain ja valtameriin päätyy 13 miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa. Ja se taas vaatii vastapuolen lähtökohtien ja toimintakentän tuntemista. Ja ympäristökatastrofien tehdessä yhä suurempia osia maailmasta elinkelvottomiksi kasvaa myös ympäristöpakolaisuus. Olen toiminut vienninedistämiskonsulttina viimeiset kaksi vuotta ja jätteenkäsittely, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä vedenpuhdistamot ovat sektoreita, joille esimerkiksi Afrikassa on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Jos me tuhoamme sen, tuhoamme me meistä jokaisen. Olisiko jo aika panostaa johonkin muuhun. Sen tuotanto on öljysidonnaisuudessaan ongelmallista ja tuotantomahdollisuudet ovatkin rajalliset. Luonnon tuho on meidän tuho Abdirahim Hussein Maapallo tukehtuu muoviin Muovi on nyky-yhteiskunnassa keskeinen materiaali. Se pitää myös osata myydä. Ja niitä planeettoja on vain yksi. Ja vaikka kuinka haluamme tuudittautua uskomaan, etteivät nämä asiat meitä kosketa, niin viimeksi mainitusta hinnan maksamme me kaikki. Ja niitä planeettoja on vain yksi. Totta kuitenkin on, että jäte on ongelma etenkin maailman köyhimmillä aluella. Seurauksina ovat vältettävissä olevat epidemiat ja kuolemat sekä ilmastonmuutoksen nopeutuminen. u u u Niin kuin elämässä harvoin, ei ongelma ole läheskään noin yksinkertainen. Tällä hetkellä syntyy kiinteää jätettä noin 1.3 miljardia tonnia vuodessa. Me kaikki olemme yhden ja saman planeetan asukkaita. Tehokkaan jätehuollon kustannukset nielaisevat sellaisen osan koko infrastruktuurin ylläpitämiseen varatusta budjetista, että asia jätetään helposti hoitamatta. u u u Tämä on kuitenkin asia, josta meillä Suomessa on juuri sellaista osaamista, josta muut saisivat ottaa mallia. Muu maailma saisi ottaa meistä mallia, monessakin asiassa. Ekovinkki JOHANNA JUNNILA, VALONIA. Olen parasta aikaakin yhteydessä erääseen kenialaiseen yritykseen, joka etsii malleja ja yhteistyökumppaneita paikallisten puhtaanapitopalveluiden tehostamiseen. Tällaiset pienet muovihiukkaset, mikroja nanomuovi, ovat nousseet merkittäväksi huolenaiheeksi eikä niiden kokonaisvaikutuksia esimerkiksi terveyteen vielä tunneta. Huonosti hoidettu jätehuolto johtaa paitsi ympäristön kuormittumiseen, myös sairauksien leviämisen kaltaisiin terveysriskeihin. He haluavat seistä omilla jaloillaan ja rakentaa parempaa huomista. Vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan jo vähintään 2.2 miljardia tonnia. Vältä kertakäyttöä Muovin kierrätys on lisääntynyt viime vuosina, ja myös muovia korvaavia materiaaleja on kehitetty kuumeisesti. Meillä palvelut toimivat nopeammin, yhteiskunta tehokkaammin ja elämä sujuvammin. Suosi kestokasseja ja omia pulloja sekä vältä moninkertaisesti pakattuja tuotteita. Yhtälailla ongelma on yhteydessä puutteelliseen koulutukseen ja sen myötä riittämättömään tietoisuuteen ja ymmärrykseen tekojemme ja tekemättä jättämistemme vaikutuksesta laajempaan kuvaan. u u u Viemme jatkuvasti muualle maailmaan muun muassa halpavaatteiden ja roskaruoan kaltaisia, kestämättömiä kulutusja ruokailutottumuksia, kasvattaen näin niin maailman jätekuin terveysongelmia. Niinkuin aina kaupankäynnissä, ei riitä, että tuote on hyvä. u u u Kansallisuudesta, sosioekonomisesta luokasta, ihonväristä tai uskonnosta riippumatta meitä kaikkia yhdistää yksi asia. Erityisesti käyttöiältään lyhyet muovituotteet aiheuttavat valtavasti jätettä, josta paljon päätyy myös luontoon. Paitsi, että meillä on teknistä osaamista, löytyy meiltä myös henkilöitä, joiden kulttuurisen kompetenssin hyödyntämisen tällaiset tilaisuudet mahdollistavat. Käytettyjen tavaroiden suosiminen, yhteisomistus sekä aineettomiin lahjoihin panostaminen ovat hyviä keinoja myös muoviongelman taklaamiseen. Viime aikoina otsikoissa ovat olleet muun muassa rannoille huuhtoutuneet valaat, joiden kohtaloksi on koitunut niiden merestä vatsalaukkuun päätynyt muovijäte. Ja harvoin siinä kisassa Suomi häviää. Sadeja sulamisvedet kuljettavat syntyvän mikromuovin ympäristöön ja vesistöihin. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd.). Käytetään sitä! Avataan näitä ovia ja hyödynnetään näiden markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia! u u u Näemme nämä maat yhä liian usein pelkkinä passiivisina avunsaajina ja hyväntekeväisyyskohteina, emme potentiaalisina liikeja yhteistyökumppaneina. Henkeä kohden se tekee yli kilon päivässä. Maapallomme ja luonnonvarojen tuhoutumisessa on osansa meillä kaikilla – etenkin teollistuneiden länsimaiden ihmisten itsekeskeisillä kulutustottumuksilla. Vaikka muovijäte voidaan nykyisin käyttää aiempaa paremmin hyödyksi, on jätteen synnyn ehkäisy edelleen ratkaisujen ytimessä. Luuletteko maailman kantokyvyn kestävän moista. Eivät he sitä halua. Nämä ovat myös asioita, joihin sikäläiset sijoittajat ovat halukkaita investoimaan. Yksi näistä on jätehuolto. Jos me tuhoamme sen, tuhoamme me meistä jokaisen. Selvää myös on, ettei jokapäiväisestä toimeentulostaan taistelevan ihmisen tarvehierarkiassa esimerkiksi kierrätys ole kovinkaan korkealla. Me kaikki olemme yhden ja saman planeetan asukkaita. Sitä seuranneessa keskustelussa kiihtyneet sormet alkoivat osoitella sormella Aasiaa ja Afrikkaa ja syyttää, kuinka niiden asukkaiden välinpitämättömyys on syynä näihin ongelmiin. Mikromuovia syntyy runsaasti esimerkiksi liikenteestä auton renkaiden ja teiden pinnoitteiden kuluessa. KESÄKUUTA 2018 U lkomailla huomaa väkisin, miten hommat muualla hoidetaan. Pienimmillään ne kykenevät kulkemaan ihmisen verenkierrossa ja läpäisemään soluseinät. Muovia verenkierrossa Jäämiä muovista on löydetty jopa hanaja pullovedestä. Suomalaisyrityksillä on ulkomailla luotettavan ja asiantuntevan toimijan maine. Maailma kirjaimellisesti tukehtuu omaan roskaansa
V alistusajan kulttuurifestivaali Les Lumières nostaa jälleen ensi kertaa Suomessa esiin kiinnostavia, mutta tässä ajassa unohduksiin joutuneita 1700-luvun säveltäjiä. Prinsessa Dashkovana esiintyy festivaalin eri tilaisuuksissa näyttelijä Alina Tomnikov. Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä ja Helsingin Ritarihuoneella on festivaaliajankohtana 14.–17.6. Pianotaiteilija Marja Rumpusen luotsaama festivaali käynnistyy tänä vuonna Tenalji von Fersenissä Giovanni Pai siellon vuonna 1783 säveltämällä oopperalla ”La serva padrona”. Sellainen on esimerkiksi Kellien kreivi Thomas Alexander Erskine, jota nykyisin pidetään tuon aikakauden Skotlannin ja koko Britannian yhtenä merkittävimpänä säveltäjänä, kun Kilravockin linnasta löydettiin vuonna 1989 merkittävästi lisää hänen kamarimusiikkiteoksiaan. Demokraatti Ja ri So in i. Festivaalia inspiroinut prinsessa Jeka terina Daskova oli arvostettu venäläinen kosmopoliitti, kulttuurin ja politiikan vaikuttaja, säveltäjä ja näytelmäkirjailija, josta Edinburghiin ja Pariisiin suuntautuneelta Grand Tourilta palattuaan tuli Pietarissa tiedeja taideakatemian johtaja – ensimmäisenä naisena Euroopassa. Suomen kantaesityksensä tänään torstaina saavan oopperan on ohjannut Ville Saukkonen, musiikinjohto on Aapo Häkkisen käsissä ja solisteina laulavat Reetta Havisto, Antti Pakkanen ja Jouni Bäckström. Erskinen sävellystuotantoa esittävä Concerto Caledonia on omistautunut sekä Skotlannin 1700-luvun konserttiettä kansanmusiikin esittämiseen. KESÄKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Valistusajan sävykästä valoa La serva padrona -oopperassa laulavat Reetta Haavisto, Antti Pakkanen, ja Jouni Bäckman. Festivaalin tarkka ohjelma löytyy osoitteesta www.lumieres.fi. Les Lumieres -festivaalia vietetään tänä vuonna teemalla ”Prinsessa Dashkovan Grand Tour”. 27 14. tarjolla oopperaa, kamarimusiikkia, tiedettä, filosofiaa ja tanssiaiset. Se on Britanniassa palkittu useista levytyksistään
He ovat luoneet tulevaisuuteen näkymiä, jotka eivät aina ole olleet pelkästään positiiviisia. Graffititaiteilijoiden kohteina olivat metrojen ja junien vaunut, asemat ja erilaiset varastoalueet. Graffitteja tuodaan arvostettuun museoon, ja kuusikymppinen veteraani kutsutaan tekemään teos myös ulkotilaan. Ehkä siinä on myös toivon siemen: metamorfoosit voivat johtaa myös paluuseen. Lähtökohtana on brittiläisen 1800-luvulla eläneen taideteoreetikon John Ruskinin ajatus siitä, että ihmisten sielut kohoavat savuna ilmaan. Kuvanveistosalia hallitsee teos ”Nekropolis”, suurikokoisella kankaalle heijastettu animaatio, jota tehostaa mahtava äänimaailma. Taiteilijat hankkivat Pöytyältä hylätyn talon ja aitasivat sen niin että yleisö ei pääse edes piha-alueelle. Tästä lähtökohdasta in rakennettu videoteos ”Omnia mutantur”. Talon hankimiseen ja suojelemiseen liittyvät asiakirjadokumentit ovat oma lukunsa. Kokonaisuus on rakennettu museaa lisesti kiinnostavalla tavalla. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Helsingin Taidehallin näyttely esittää näkymiä ihmisen jälkeiseen elämään. Voi sanoa, että yhtenä tavoitteena oli tuoda eloa rujoon kaupunkiympäristöön. Roomalainen runoilija Ovidius sanoi, että kaikki muuttuu, mutta mikään ei häviä. Se oli nuorten ihmisten laji, tarkoituksena olit tuoda uutta, nuorison omakseen kokemaa kuvastoa katutilaan, vallata se. Myös tunnetun Raamatun kuvittajan ja ilmestyskirjan visioiden luojan Gustave Dorén vaikutus näkyy taustalla. Muodoltaan ja sävyltään muista teoksista poikkeaa kuvanveistosaliin sijoitettu kuvakudos tai ryijy. Heidän aiheenaan on luonto, sekä ihmisen että koko maailmankaikkeudenkin tulevaisuus. Rikollista puuhaahan se alun perin oli. Graffiteja alettiin arvostaa, ja niistä tuli myös kaupallisia menestyksiä kuten newyorkilaisen Keith Haringin teoksista. Materiaali on monipuolista: kotiIC-98: Omnia mutantur, 2018.. Nekropolis tarkoittaa kuolleitten kaupunkia. Teokset ovat huolelllisesti rakennettuja animaatioita ja videoita, komeita. Itse asiassa se sukua talonvaltaukselle, joka syntyi samoihin aikoihin. Se kuvaa tai esittää erilaisia muodonmuutoksia. saakka, ti–su 11–19. Rohkaistuin kuitenkin menemään HAMiin ja ilahduin näkemästäni. Kun kuulin, että HAM on ottanut kesänäyttelykseen graffitin, ajattelin, että nyt nähdään kuolemansyleilyn viimeinen, suomalainen näytös. Maalaukset tehtiin yleensä yöllä, salaa. Tuloksena on vaikuttavia kuvia katoavaisuudesta ja turhuuksien turhuudesta. Pian alkoi kuitenkin taidemaailman vaikuttajien kuolemansyleily. Tavoitteena on, että aika tekee rauhassa tehtävänsä ja hävittää vähitellen ihmisen jäljet. HAM, Helsingin taidemuseo Graffiti Avoinna 9.9. Kuitenkin niiden sanoma panee pohtimaan tekojemme seurauksia, tulevaisuutta. 28 14. KESÄKUUTA 2018 Ihmisen jälkeistä elämää ja katutaidetta KUVATAIDE Helsingin Taidehalli IC-98: 2016–2018 Avoinna 5.8. Ne ovat paljolti byrokraattien proosaa, mutta teokseenhan nekin kuuluvat. IC-98 eli Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään muodostama taiteilijaduo on jo kymmenisen vuotta ollut suomalaisen videoja animaatiotaiteen kärkitekijöitä. Sen värikäs kokonaisuus esittelee kasveja, jotka selviävät ilmastonmuutoksesta ehkä paremmin kuin ihminen. Katujen taidetta Graffiti syntyi Yhdysvalloissa kohta 40 vuotta sitten. Mielenkiintoinen projekti on Khro noksen talo
Teosten hahmot on asetettu erilaisiin tiloihin, myös kosmisiin ulottuvuuksiin. Avoinna 12.8. Tietenkin kaupungin byrokraatit halusivat poistaa maalaukset, mutta kaupunkilaiset halusivat niiden säilyvän. maisia ja ulkomaisia teoksia, valokuvaja videodokumentteja. Helsinki Contemporary esittelee parhaillaan saman taiteilijan maalauksia. Hienoissa kuvissa on kukkaloistoa ja hedelmien runsautta, mutta samalla myös kuihtumista ja mätänemistä. KUVATAIDE Ullamaija Hänninen: Fower #5, 2018. saakka. Graffiti ei tullut meille vuonna 1984 vaan jo kolme vuotta aikaisemmin 1981. IC-98: Nekropolis, 2017. KUVATAIDE Helsinkiläisen Ullamaija Hännisen valokuvat tavoittelevat barokin henkeä – ja saavuttavatkin sen. Timo Vaittinen: Peli, 2013.. 29 14. saakka. KESÄKUUTA 2018 Näyttelykuvia Helsingin Taidehallissa oli muutama vuosi sitten esillä brittiläisen Isaac Julienin koko tilan täyttävä videoinstallaatio. Avoinna Galleria Katariinassa 17.6. Näyttelyn julkaisukin on onnistunut. Noita teoksia ei vielä kutsuttu graffiteiksi, edes taideopiskelijat eivät ajatelleet tekevänsä niitä. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Espoon nykytaiteen museossa EMMAssa on parhaillaan esillä tanskalaisen John Körnerin pakolaisuuteen viittaava installaatio. saakka. Seppo Heiskanen Isaac Julien: When the Tree Blooms, 2010. Nyt ne ovat jo kadonneet. Tuolloin joukko helsinkiläisiä taideopiskelijoita koristeli betonisen ja rujohkon Malminkartanon aseman. Avoinna 8.7. Se valottaa monelta suunnalta lajin kehitystä meillä. Seis & eggs: Helsinki 2018. Yleisöllekin on annettu mahdollisuus kokeilla kykyjään. Se kuvasi kiinan yläluokan elämää ennen kommunismin aikaa. Runsaus ja yltäkylläisyys rinnastuvat turhuuksien turhuuteen kuten barokin asetelmissakin. Yksi huomautus kuitenkin on paikallaan. Näyttely tarjoaa pienen välähdyksen tuosta mittavasta teoksesta. Nyt tuota samaa materiaalia on esillä valokuvien ja pienen videon muodossa Galerie Forsblomissa. Kaikki graffitin ainekset kuitenkin olivat mukana: teokset tehtiin rautatieasemalle salaa yöllä, vartioita piileskeltiin laiturin alla ja lopulta kukaan ei saanut tietää tekijöitä
Kaakkois-Aasiasta Helsinkiin palattuaan Sameli alkoi tehdä keikkoja mies ja kitara -pohjalta. Sameli Company tuottaa, julkaisee ja levittää musiikkia. Pian Sameli palasi Helsinkiin ja hankki Vallilasta työhuoneen. Muutama vuosi sitten Sameli katseli itsenäisyyspäivänä kotonaan televisiosta Linnan juhlia, jossa esiintyivät myös Aili Ikonen ja Valtteri Torikka. – Bändin jäsenet ovat osoittautuneet loistotyypeiksi. – Uskon vihaajien vihaavan siksi, että he kokevat jääneensä ulkopuolelle. Sameli Pihlaja uskoo musiikin parantavaan voimaan M usiikin ja kuvan maailmoissa laajalla skaalalla operoiva Sameli Pihlaja julkaisi ensimmäisen soololevynsä viime marraskuussa, mutta hän katsoo levyntekoprojektinsa alkaneen jo talvella 2012. Heti seuraavana aamuna soitin hänelle, ja pian hän alkoikin opettaa minulle laulamista sekä musiikin teoriaa. – Laskin ensin rahani. Kolmantena päivänä ostin lennot ja maksoin koulun. Syksyllä 2013 hän kuuli kaveriltaan New Yorkissa olevasta maksullisesta Dubspot-nimisestä koulusta, jossa voi opiskella ohjelmistolähtöistä musiikin tuottamista. – Nämä laulut on tehty positiivisella otteella ja toivon levyn antavan ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Samelin mielestä tärkeintä on, että jokainen kokisi palvelevansa yhteisöä omasta mielestään tärkeällä tavalla. Kahtena seuraavana päivänä en keksinyt yhtään hyvää syytä olla lähtemättä. Sameli päätti, että kotiin palattuaan hän satsaisi kaiken energiansa musiikin tekemiseen ja harjoitteluun. Bändi oli lopettanut toimintansa keväällä 2012 ”Hatarat mielikuvat” -pitkäsoiton julkaisuun. – Pieni studioni sijaitsi vanhan rakennuksen ikkunattomassa siivouskomerossa. Parin vuoden ajan heräsin joka arkiaamu kello 8.30, luin Hesarin ja lähdin työhuoneelle. Mielestäni jokaisen on tehtävä jotain paremman maailman eteen. Musiikkirintamallakin on tapahtunut. 30 14. – Tuntuu siltä, että nykyään arvostetaan vain rahaa ja materiaa. Arjen työ Yhdysvalloista palattuaan Sameli alkoi vähitellen keskittyä yksinomaan musiikkiin. Turha möyhiä ikävässä Samelin ”No minä tietysti” -levy on tyyliltään funkahtavaa indie-poprockia. Sameli itse lopetti alkoholin käytön keväällä 2012. Samelilla on uusi livebändi nimeltään Sameli ja Vinó Landola. Ajatusteni kirjallinen jäsentäminen tuotti päätelmän, ettei kysymys olekaan lahjakkuuden puutteesta vaan työnteon määrästä, kertoo Sameli, joka käyttää pelkkää etunimeään myös taiteilijanimenä. Lisäksi tarjon– New Yorkissa opiskelun myötä tuottamiseen tarvittu ohjelmisto oli hallussa. Hän kertoo uskovansa musiikin parantavaan voimaan. Sameli pyrkii omassa ajattelussaan positiivisuuteen. Uusi single ulkona Sameli aloitti joulukuussa Suomen Punaisen Ristin feissarina. Musiikin avulla voi välittää tunteita ja ajatuksia. Tekstit ovat samaan aikaan yleismaailmallisia ja henkilökohtaisen tuntuisia. Ainakin sen verran, mihin omat mahdollisuudet ja voimavarat riittävät. Harjoittelu on ollut hauskaa ja levyni kappaleet ovat saaneet livenä aivan uusia merkityksiä. Kuukauden työskentelyn jälkeen hänet ylennettiin tiiminvetäjäksi. Ennen soolouraa hän oli soittanut vuosien ajan kavereittensa kanssa Metsäväiset-yhtyeessä, jossa hän lauloi, soitti kitaraa ja teki biisejä. Talven 2014–15 Sameli asui vanhempiensa luona Karkkilassa, jossa hänen entinen kitaransoiton opettajansa Erkki Kuuttila kävi kerran viikossa opastamassa häntä musiikinteon saloissa. Siksi uskon, että kitaraa soittamalla voi parantaa maailmaa. – Heidän laulamisensa kuulosti helpolta ja hyvältä, oma laulamiseni oli vaikean tuntuista. Enää piti vain opetella soittamaan pianoa ja bassoa, tekemään rumpubiittejä, laulamaan sekä sovittamaan kappaleet, hän sanoo virnistäen. Ihmisillä ei ole aikaa miettiä, mikä on maailman kannalta oikein tai väärin. – On turha jäädä möyhimään kaikkeen ikävään. Lisäksi Sameli perusti äskettäin oman yhden hengen yrityksen. Kuukauden reissattuani havahduin tajuamaan, että olin aina halunnut tehdä musiikkia, mutten ollut pitänyt itseäni tarpeeksi lahjakkaana tehdäkseni sitä ammatikseni. Niissä käsitellään keskustelun puutetta, masennusta, yksinäisyyttä ja alkoholismia mutta myös rakkautta ja hyvää oloa. Aloin googlata laulunopettajia ja löysin Maija Lassilan Töölöstä. Ennemmin heitä pitäisi kuunnella ja kysyä heiltä itseltään, miksi he ajattelevat niin kuin ajattelevat. KESÄKUUTA 2018 ”On turha jäädä möyhimään kaikkeen ikävään” Jälleen uutta musiikkia tehnyt Sameli Pihlaja toivoo, että ihmiset kommunikoisivat enemmän toistensa kanssa ja hyväksyisivät myös eri tavalla ajattelevat. Seuraavat kolme kuukautta opiskelin neljänä aamuna viikossa musiikin tuottamista Logic Pro X -ohjelmistolla ihmetellen samalla suurta maailmaa. Turun AMK:n Taideakatemiasta medianomiksi 2009 valmistununeena hän työskenteli myös kuvausjärjestäjänä mainoksissa ja Siskonpeti tv-sarjassa. Jos heitä eristetään yhä enemmän, viha vain kasvaa. Tuntuu siltä, että tällä hetkellä ei olla kiinnostuneita vihan syistä, vaan yritetään pelkästään ratkaista seurauksia. ” Tuntuu siltä, että tällä hetkellä ei olla kiinnostuneita vihan syistä, vaan yritetään pelkästään ratkaista seurauksia.. – Matkustelin tuolloin yksikseni Kaakkois-Aasiassa ja kirjoitin joka ilta päiväkirjaa. Entisessä bändissäni jouduin tekemään paljon kompromisseja. Työnteon hyve tuntuu olevan tärkeämpää kuin se, mitä työtä tekee. – Halusin tehdä musiikkia yksin, koska silloin mikään ei voisi rajoittaa minua. Lisäksi hän haluaisi ihmisten keskustelevan enemmän toistensa kanssa ja olevan ystäviä myös niiden kanssa, joilla on erilaiset mielipiteet
Viesti on tullut selväksi: emme keskustele toisiamme kuunnellaksemme. Se siitä, olemmehan tällä palstalla tuota kaatumisen retoriikkaa vatvoneet jo aiemminkin. Mutta eikö taisteluissa nimenomaan ammuta, tapeta, joskus kai murhatakin. Lähdenkö väittelyyn uskoen, että juuri minä pystyn tuomaan keskustelukumppanille jonkin uuden näkökulman, vaikka sadan vuoden historia ei ole siihen pystynyt. Määritelmätasolla siis katkeroituneen punikkirengin tekemä isännänmurha ja valkoisten tekemät joukkoteloitukset ovat samalla viivalla. Juha Sipilän omaa ehdotusta hallituksen lempinimeksi, Trio Ässiä, ei sentään tainnut kukaan koskaan käyttää. Porvarihallitus ei ole asiasisällöltään mitenkään loukkaava, mutta tiedätte kyllä, kummalla puolella sitä yleensä käytetään. Surmatut-otsakkeen alla lukee ”surmattuihin luetaan mestatut, teloitetut, ammutut, murhatut ja tapetut”. Kaatuneiden määritelmäksi on laitettu ”taisteluissa kaatuneet tai kuolettavasti haavoittuneet”. (TO) u u u Hallitusinitiaaleista puheen ollen: SSS, SOT... Niinpä Hesan käyttäminen on myös oiva keino kertoa ”En välitä vähääkään siitä, mitä aidot helsinkiläiset minusta ajattelevat”. Erottautumiselle on aikansa ja paikkansa. Minusta kansalaisilla olkoon omiin taustoihinsa perustuen oikeus kutsua sitä sotaa/ kapinaa/vallankumousyritelmää, miten parhaaksi näkevät. Enkä tarkoita nyt pelkästään sellaisia sanoja, jotka on tarkoitettu avoimesti halveksiviksi. Huhtikuun alussa Sameli julkaisi levyltä maistiaisena ”Elän”-singlen, joka pääsi Spotifyn uuden suomalaisen musiikin listalle ja Suomi-indien helmet -soittolistalle. Ei kai se ”kaatumalla” kauniimmaksi muutu. u u u Kyllä minäkin tämän oikeuden tunnustan. Noiden lohduttomien tietojen (erityisesti syntymävuosien) äärel lä jäin taas kerran pohtimaan kuolintapojen kategorisointia ja tuota eufemismikukkasta, verbiä ”kaatua”. Elän-single ja No minä tietysti -levy on kuunneltavissa kaikissa digitaalisissa palveluissa. Jätän tällä kertaa pohdiskelematta syvemmin vuoden 1918 sodan nimityksiä, jotka nyt muistovuonnakin ovat taas puhuttaneet. – Aikataulujakin levylle on mielessä, mutta en ota asiassa paineita. Äskettäisen käyntini jälkeen etsiydyin kotona ”Suomen sotasurmat 1914–1922” -tietokantaan tutkaillakseni sisällissodassa tapettujen lohjalaisten punaisten taustoja. Onko sinusta, Tua. Vahvasti latautuneissa sanoissa kun on monesti se vika, että ne tappavat keskustelun. Menen sinne lähinnä punaisten muistomerkin vetämänä, sillä se on vaikuttava hiljentymisen paikka. Sisällissodan historiankirjoituksen yhteydessähän puhutaan aina valkoisesta ja punaisesta terrorista tarkoittaen sotatoimien ulkopuolella tapahtunutta poliittista väkivaltaa. Myös politiikassa oman ”leirin” ilmaisemiseen heti kättelyssä riittää sanoja. Edellinen levyni oli ikään kuin opinnäytetyö. Sanoilla voi määritellä leiriään myös vähemmän vakavissa asioissa. Lisätietoja www.sameli.fi Juhana Unkuri Nora Vilva. Keskusteluntappotermit eivät toki rajoitu historia-aiheisiin. Kaatuneet keskustelut Sisällissodan muistovuosi on vienyt minua talven ja kevään mittaan aika syvälle noihin sadan vuoden takaisiin kauheuksiin ja outouksiin, joten hartioita ja mieltä alkaa painaa jo sotaväsymys, mutta kerran vielä. Uuden materiaalin kanssa pystyn hyödyntämään täysillä siitä saadut kokemukset. Yhtä lailla vaikkapa maahanmuutosta tai transsukupuolisten oikeuksista voi lähteä ”keskustelemaan” ilmaisemalla parilla sanalla, että mitään keskusteltavaa ei ole. Toivoisin, että sisällissota ei enää vaatisi sitä niin vahvasti. Pidemmällä on sooloalbumi, joka tulee olemaan tyyliltään räppiä. Sotasurmasivusto vei kuitenkin minut pohdiskelemaan myös terrori-sanaa. Se se olisikin ollut melkoinen keskustelunpysäyttäjä monessa mielessä. (RB) taan kuuluu videoiden tekemistä ja valokuvausta. Tällä kertaa virike lähti Lohjan hautausmaalta, jossa tapaan kesälohjalaisena liki vuosittain käydä. Kunnioittamani Sotasurmat-sivusto jaottelee vuoden 1918 uhrit sekä punaisella että valkoisella puolella ”kaatuneisiin”, ”surmattuihin” sekä ”vankileireillä ja vankiloissa menehtyneisiin”. saattaako seuraava hallitus olla mallia RAHA (Rinne-Aalto-Henriksson-Andersson). Jos toinen ilmaisee jo avausvirkkeensä sanavalinnoilla lyöneensä kantansa lukkoon, mitä ideaa keskustelussa voisi olla. 31 14. Vahvasti latautuneissa sanoissa on monesti se vika, että ne tappavat keskustelun. KESÄKUUTA 2018 Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Määritelmätasolla katkeroituneen punikkirengin tekemä isännänmurha ja valkoisten tekemät joukkoteloitukset ovat siis samalla viivalla. Millä viivalla ne ovat sitten suhteessa tämän päivän terrorin käsitteeseen. Riittää hyvin, että toinen mainitsee sanat suvaitsevaisto ja poliittisesti korrekti (jälkimmäinen tietysti hieman mukavitsikkäästi) ja toinen sanat cisnormi ja etnosentrismi. Mahtuuko suomalaisesta vihapäisyydestä nouseva ”terrori” samaan sarjaan kuin esimerkiksi uskonnollisesta fundamentalismista kumpuava vihanlietsonta ja pelon kylvö. Suunnitelmissa on kaksikin uutta levyä, toinen nykyisen livekokoonpanon kanssa ja toinen soolona. Eri asia on, miten järkevää oikeutta on käyttää. Hieman samankaltaisia erottautumisen mahdollisuuksia avaa ATK, jota siis tietotekniikka ei kuulemma nykyään missään tapauksessa ole. Joidenkin aitojen helsinkiläisten mielestä ihminen kuulemma paljastaa täydellisen junttiutensa sanomalla Hesa
Suomi ei missään nimessä ollut suuri vaikuttaja maailmalla jalkapallossa. Mutta miksi Suomi oli saanut järjestettäväkseen näin tärkeän kongressin. Muita vastaan äänestäjiä olivat Ruotsi, Tanska, Norja ja Viro.. Urheilumuseon erikoistutkija Vesa Tikander arvioi, että von Frenckellillä oli paljon henkilökohtaistakin kunnianhimoa sekä kotimaan kentillä että kansainvälisesti. Hän sai 11 ääntä, kun Tanskan edustaja jäi nuolemaan näppejään kymmenellä äänellä. kesäkuuta. Seurasi kiivas keskustelu, jonka aikana jotkut Keski-Euroopan maat ilmoittivat, että he ainakin halusivat saada luvan järjestää kansainvälisen turnauksen. Tikander jatkaa: – Kongressin isännöiminen nostaisi hänen asemaansa Fifan kabineteissa ja edistäisi myös hänen poliittisia ja taloudellisia intressejään Suomessa. Ja pian siellä näkyy myös Henri Delaunay, Ranskan jalkapalloliiton puheenjohtaja. Ranskan liiton Henri Delaunay (vas.) ja Fifan puheenjohtaja Jules Rimet (kolmas vas.) kuuluivat odotettuihin vieraisiin. Vuosia myöhemmin heidän mukaansa nimettäisiin MMja EM-kisojen voittopokaalit, mutta tuohon aikaan vielä olympialaiset olivat jalkapallon tärkeimmät arvokilpailut. Palloliiton pöytäkirjoissa ei näy mitään kannanottoa MM-kisojen perustamisen suhteen. 32 14. Yhteensä 51 jalkapalloliittojen edustajaa 21:sta eri maasta osallistui kongressiin. Kun sitten Amsterdamin kokouksen päätös tehtiin 28.5. Palloliiton Erik von Frenckell toi Säätytalolle maailman jalkapallopäättäjät pohtimaan jalkapallon MM-kisojen perustamista T oukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1927 jää Helsingin Rautatieasemalla pois junasta Fifan puheenjohtaja Jules Rimet. Hollanti ja Norja ehdottivat, että päätös siirrettäisiin ensi vuoteen, sillä Zürichin komitean tuloksiin eivät kaikki olleet ehtineet tutustua. Maailmanmestaruuskisojen käsittelyyn päästiin kokouksen kolmantena päivänä 5. Närää aiheuttivat KOK:n linjaukset siitä, että kukaan ammatikseen urheillut ei voinut saada enää amatööristatustaan takaisin eikä pelaaja voinut saada kompensaatiota menetetystä työajasta. Kun Fifa oli kokoontunut ensimmäistä kertaa maailmansodan jälkeen kongressiin vuonna 1923, oli von Frenckell jo lobannut neljä vuotta myöhemmin järjestettävää kongressia Suomeen, juhlittaisiinhan tuolloin Palloliiton 20-vuotistaivalta. Tuolloin Zürichissä kokoontuneen komitean edustaja Hugo Meisl, joka tunnetaan myös maailmanmaineeseen 20ja 30-luvun vaihteessa nousseen Itävallan maajoukkueen ”Wunderteamin” päävalmentajana, esitti komitean puoltavan näkemyksen kisojen järjestämisestä vuonna 1930. Ja nimenomaan arvokilpailuista päättäminen toivat nuo miehet Helsinkiin, sillä kesäkuussa järjestettiin Säätytalolla 15. Von Frenckell oli supliikki, kielitaitoinen mies, joka osasi vaikuttaa ihmisiin. Lopulta hyväksyttiin Ranskan kompromissiehdotus, jossa päätös MM-kisoista lykättiin ensi vuoden kokoukseen Amsterdamiin ja Keski-Euroopan maille myönnettiin lupa järjestää kansainvälisiä kilpailuja rajoitetussa määrin. Keski-Euroopan maat pistivät heti toimeen, kun niiden mestaruusturnaus alkoi syyskuussa. KESÄKUUTA 2018 Kun Suomi melkein pelasi jalkapallon MM-kisoissa Urheilumuseo Erik von Frenckell (oik.) vastaanottamassa jalkapalloliittojen edustajia Helsingin rautatieasemalla 31.5.1927. Tasavallan presidentti Relander oli tapahtuman suojelija, mutta valtiovallan edustajana tilaisuudessa oli paikalla opetusministeri Julius Ailio, joka toivotti vieraat tervetulleeksi avajaispuheessaan. Sitä pelattiin aina vuoteen 1960, jolloin EM-kisat korvasivat sen. 1928 äänesti Suomi MM-kisojen perustamista vastaan. Niinpä helmikuussa 1927 Zürichissä oli kokoontunut Fifan komitea pohtimaan omien MM-kisojen perustamista, ja tuon komitean raportti kuultaisiin Helsingissä. kesäkuuta. Kuukautta ennen Amsterdamin kokousta Palloliitossa käsiteltiin kuitenkin amatöörikysymystä: ”Monipuolisessa ja valaisevassa alustuksessaan tuli von Frenckell siihen lopputulokseen, ettei amatöörikysymys Suomessa ole vielä niin tärkeä, että siitä voitaisiin tehdä ennakkopäätöksiä.” Kokous päätti jäädä asian suhteen odottavalle kannalle ja seurata sen luonnollista kehitystä. Päätös tehdään Amsterdamissa Kun Fifa kokoontui Amsterdamissa toukokuussa 1928 lähti Suomesta kaksi edustajaa: von Frenckell varapuheenjohtajan roolissa ja Palloliiton edustajana pankkiiri Henning Relander. Fifan kongressi. Hän oli toiminut Palloliiton puheenjohtajana vuodesta 1918, ja onnistunut järjestämään maaottelut Saksaa vastaan vuonna 1921 Pallokentällä ja vuonna 1923 Dresdenissä. Helsingissä Fifan varapuheenjohtajien määrä kasvatettiin neljästä seitsemään, ja äänestyksessä juuri von Frenckell sai tuon seitsemännen paikan. Vastaus on yksinkertainen: Palloliiton 39-vuotias puheenjohtaja Erik von Frenckell. Se toki edisti myös Suomen jalkapallon näkyvyyttä sekä maailmalla että kotimaassa, jossa palloilut joutuivat elämään yleisurheilun varjossa. Ja kesä 1927 tuotti von Frenckellille lisää poliittisia saavutuksia, sillä heinäkuussa hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan RKP:n riveistä. Kongressi käynnistyy Kongressi alkoi Säätytalolla 3. Fifassa oltiin tuskastuttu olympialaisten amatöörisääntöihin ja jopa olympialaisista vetäytymistä oli väläytetty
Yrjö Lautela ja Göran Wallén, Kustannusyhtiö Teos, 2007 Helsingin Sanomat 4. Koska kaikki muut maat äänestivät MM-kilpailujen perustamisen puolesta, päätettiin kisat järjestää äänin 23-5. Jälleen jalkapalloromantikko ajattelee, että eikö nuo päätökset olisi voineet mennä toisin päin ja lehtitilauskustannukset säästää MM-matkaan. Romantikolle jää siis yksi hatara mutta realistinen kuvaelma Ruotsissa pelattavista MM-kisoista, joissa Suomi pelaa ainakin yhden ottelun ennen koti matkaa. Amsterdamissa Englannin jalkapalloliitto ilmoitti eroavansa Fifasta, koska se ei sulattanut sitä, että amatööripelaajille maksettaisiin korvausta menetetystä työajasta. Englantilaisten Fifa-panna kesti kuitenkin 18 vuotta, eivätkä he pelanneet MM-kisoissa kuin vasta vuonna 1950. Mutta mitä jos Ruotsi olisi saanut nuo kisat, olisiko Suomea silloin nähty mukana. Turunmaa-lehdessä kirjoitettiin tuoreeltaan 22.5.1929: ”Päätös tehnee sen, että ainakaan pohjoiseurooppalaiset eivät voine osallistua kilpailuun suurten kustannusten ja pitkäaikaisen matkan takia.” Palloliiton hallitus käsitteli kuitenkin MM-kisoja kokouksessaan 30.10.1929, jonka pöytäkirjassa mainitaan: ”Maailmanmestaruuskilpailuihin jalkapalloilussa, jotka järjestetään Montevideossa v. Helsingin kisojen aikaan von Frenckell oli ollut Palloliiton peräsimessä jo 34 vuotta, ja tuo vuosi olikin hänen viimeisensä tuossa tehtävässä. Tikander selittää asian amatöörikysymyksen tärkeydellä pohjolassa: – Pohjoismaat olivat pitkään, 1960-luvulle saakka, amatöörijalkapallon sinnikkäimpiä puolestapuhujia. Suomalaisia jalkapalloromantikkoja on aina mietityttänyt, mitä jos olisi osallistuttu niihin ensimmäisiin kisoihin, koska niihin ei tarvinnut karsia. Olympialaisia oli Helsinkiin hankkimassa tietenkin Erik von Frenckell, joka toimi kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Manu Paavola Demokraatti Lähteet: The Official History of the FIFA World Cup, Carlton Books, 2017 Rakas jalkapallo, toim. Hänen aikakautensa jälkeen Suomessa ei kuitenkaan ole nähty liioin olympialaisia eikä Fifan kongressia. Paikalle pääsyn vaativuudesta kertoo se, että Ranskan joukkueella meni laivamatkaan Uruguayhin kolme viikkoa. 60ja 70-luvuilla von Frenckell yritti vielä saada talviolympialaisia Suomeen siinä kuitenkaan onnistumatta. Tanskassa ja Ruotsissa kysymys oli pitkälti ideologinen: ammattilaisiksi ulkomailla katsottiin ”menetetyiksi”, maajoukkueeseen kelpaamattomaksi. Paikalle pääsyn vaativuudesta kertoo se, että Ranskan joukkueella meni laivamatkaan Uruguayhin kolme viikkoa. Ja koska kisat myönnettiin vain vuotta ennen, on mahdollista, että mitään karsintoja ei olisi ehditty järjestää, vaikka eurooppalaisia joukkueita olisi ollut mukana enemmänkin. Lopulta MM-turnaus oli mennä ohi koko Euroopalta, eikä kaksi kuukautta ennen kisoja mikään maanosan joukkueista ollut mukaan ilmoittautunut. Uruguaysta kisaisäntä Vuoden 1929 Fifan kongressissa Barcelonassa MM-isännyydestä kamppailivat Unkari, Hollanti, Ruotsi, Italia ja Uruguay. Lopulta neljä maata: Ranska, Romania, Jugoslavia ja Belgia osallistuivat. Helsingissä jälleen Suomi isännöi Fifan kongressia seuraavan kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952. 1930, ei päätetty ottaa osaa.” Samassa kokouksessa todettiin myös: ”Hallitus päätti liitolle tilattavaksi Fifan julkaisemaa World Football-lehteä”. KESÄKUUTA 2018 Ensimmäinen MM-turnaus oli mennä ohi koko Euroopalta. Miksi siis Suomi äänesti Fifan enemmistöä vastaan, vaikka juuri oli päästy jalkapalloliiton päättäviin elimiin. 33 14. – Suomi olisi melko varmasti lähtenyt mukaan, sikäli kun kisoihin olisi päästy ilman karsintoja, arvio Vesa Tikander. Voidaan siis katsoa, että vaikka ammattilaisuus tuli kuvaan mukaan Suomessa vasta kun Aulis Rytkönen siirtyi Toulouseen vuonna 1952 eikä sitä ennen asia ollut ajankohtainen, ideologisesti Suomi pysyi äänestyksessä muiden Pohjoismaiden kannassa, eikä von Frenckellin Fifa-suhteilla ollut siihen vaikutusta. Valituksi tuli Uruguay, joka viettäisi vuonna 1930 satavuotiasta itsenäisyyden taivaltaan. Tätä jalkapallon brexitiä kumoamaan Fifa perusti kahden miehen komitean, jonka toinen jäsen oli Erik von Frenckell. Todellisuudessa siihen ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia. ja7.6.1927, ja 31.5.1928 Turunmaa 22.5.1929 Palloliiton pöytäkirjoja
Tiettyihin ilmiöihin, kuten naisten jalkapalloon, ei paneuduta tarpeeksi syvällisesti. KESÄKUUTA 2018 Pallon jäljillä Jalkapallo on maailmalla uskomattoman suosittu laji, vaikka onkin jäänyt Suomessa jääkiekon varjoon. Tulokset ovat jääneet kehnoiksi, toisin kuin monissa lähimaissa: ”Suomi oli siinä mielessä eurooppalainen kummajainen, että jalkapallo yksinkertaisesti jäi lajina toisten lajien alle.” (s. Laji kehittyi nykyiseen muotoonsa hitaasti. Hän huomauttaa: ”Olisi luonnotonta, jos ne eivät heijastuisi myös näkemyksiin pelistä ja siitä, miten niissä nähdään, ketkä ovat konnia ja ketkä sankareita.” Jalkapallo on kiinnostava paitsi pelinä myös monesta muusta syystä. Esa Mäkijärvi AFP Photo / Oli Scarff koja huomioita tekevä Vares lainaa muun muassa John Footia, jonka mukaan ”fasismi hyötyi jalkapallosta ja jalkapallo fasismista. Peli on niin suosittu, ettei se voi olla olemassa tyhjiössä, vaan vaikuttuu ympäröivästä yhteiskunnasta ja vaikuttaa siihen. Teos tekee selväksi, että jalkapallo ei ole vain urheilua, vaan siihen kuuluu myös politiikkaa. Järjestelmä panosti lajiin aivan uudella tavalla, ja tämä oli sen kehitykselle urheilulajina paljon tärkeämpää kuin se, että jalkapalloa johtavien piirien vapaus oli vähentynyt.” Voitto hinnalla millä hyvänsä Pallon herruus -kirja vilisee herkullisia yksityiskohtia. Asiaa auttaa, että hänen tietämyksensä jalkapallosta on kattava. Kyseessä on tukeva paketti, joka sisältää runsaasti kuningaslajiin liittyviä anekdootteja. Lopussa Vares tunnustaakin, että ”viime kädessä jalkapalloa ja siihen liittyviä tuntemuksia ei voi selittää.” Mutta jos hän todella on tätä mieltä, miksi hän on teoksen kirjoittanut. Kirja ei keskity pelkästään läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan, kuten on totuttu, vaan sisältää tietoja myös esimerkiksi Aasiasta, Afrikasta ja edesmenneestä Neuvostoliitosta. Sellaisia ovat muun muassa kuvaukset Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin seuraamista jalkapallopeleistä. Herrasmiespelistä tuli äärimmäisen kilpailullinen spektaakkeli, jossa tärkeintä oli voittaa hinnalla millä hyvänsä. Siihen sisältyy kuitenkin huumoria, joka on vierasta fundamentalistisille palvomismuodoille. Jalkapallon MM-kisat ovat huomioarvoltaan valtaisa tapahtuma. Palloa potkiva maajoukkueemme ei koskaan ole todella pärjännyt turnauksissa, joten sen ympärille ei ole pystytty luomaan legendoja. Pintapuolisuus häiritsee, sillä vaikka Pallon herruus on käypä johdatus aiheeseen, se ei pysty vastaamaan useimpiin kysymyksiin. Fanittaminen muistuttaa silti kaikkialla uskonnollista kiihkoa. Valtiotieteen tohtori Vesa Vares (s. Jalkapallomaailman kummajainen – Suomi Suomen jalkapallosta ei tullut juoksun tai jääkiekon kaltaista menestystarinaa. Hän ihmettelee eteläamerikkalaista mentaliteettia, jossa huijausta ei pidetä pelkästään hyväksyttävänä vaan jopa kunniallisena. Hänen tietokirjansa ”Pallon herruus – Kuningaslajin valta ja lumo” on jälleen yksi yritys selittää peliä. Tämä on perusteltua, sillä se asettaa urheilun kontekstiin. Lähdeluettelo on pitkä, mutta muista teoksista on useimmiten poimittu vain lyhyitä parafraaseja. Mittaa kirjalla on yli 400 sivua, joten kyse ei ole kevyestä kokonaisuudesta. Kannatuskulttuuri on kehittynyt eri maissa hyvinkin poikkeavaksi. Jalkapallo on yksinkertainen peli, johon liittyviä monimutkaisia ilmiöitä on vaikea tyhjentävästi avata. 34 14. Vares kuvailee Argentiinan jalkapalloa, joka on perinteisesti ollut kahden koulukunnan, luovan taitojalkapallon ja kyynisen rymistelyn, välinen taistelu. Sitä edusti myös kaipuu fanitukseen.” Vareksen aukoma vyyhti on monimutkainen, mutta hän purkaa sitä taitavasti. Vares on tutkija, mutta hänen otteensa on tässä kirjassa rennohko. Nämä aiemmin enimmäkseen kertomatta jääneet tarinat ovat kiehtovia. Tästä episodista siirrytään Italiaan, jota fasistit hallitsivat 1920ja 1930-luvulla. KIRJAT Vesa Vares: Pallon herruus – Kuningaslajin valta ja lumo Otava 2018, 414 s.. Se onkin tarkoitettu nautittavaksi lyhyissä erissä, ei ahmittavaksi kerralla. Jalkapallon suuruuden kannalta on kuvaavaa, että vaikka Vares käsittelee monenlaisia asioita lajin tiimoilta, paljon jää puimatta. Liian iso pala yhteen kirjaan Pyrkimys liian monen asian käsittelyyn ei tee hyvää Vesa Vareksen kirjalle. Jos tarkoituksen on puida kaikkea lajin ympäriltä, kirjan olisi pitänyt olla tuhdimpi. 1963) on hänkin jalkapallofani. Toisen maailmansodan aikana jalkapallon pelaamista jatkettiin sitkeästi, koska, kuten Vares kirjoittaa, ”pelaajat edustivat jotakin, mikä oli kuulunut normaalielämään. Niin ikään sopivasti teos keskittyy maajoukkueisiin, ei seuroihin. Laji ei selitä kaikkea Etelä-Amerikassa tai muissa maanosissa, mutta sen kautta voi tutkia alueita ja niiden asukkaiden mentaliteetteja. TarkVares kuvailee diktatuureja, jotka käyttivät urheilua hyväkseen parantaakseen mainettaan. Muitakin kirjoja kannattaa kuitenkin lukea sen ohella. Pallon herruus on hyvä yritys. Pallon herruus -teos muistuttaa, että Etelä-Amerikka ja Eurooppa ovat eri maailmoja, joita ei ole reilua verrata joka suhteessa toisiinsa. Vares puhuu niiden poliittisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurillisista eroista. Teos alkaa erikoisella tarinalla ensimmäisestä maailmansodasta, jossa saksalaisten asemiin rynnäkön tehneet britit siivittävät hyökkäystään potkimalla edellään kahta palloa. Kuvassa Brasilian supertähti Neymar jallittelee kroatialaisvastustajiaan kisojen alla pelatussa harjoitusottelussa. Ehkä kuuluisin esimerkki tästä on Diego Maradonan Englannin verkkoon tekemä käsimaali Meksikon MM-kisoissa vuonna 1986. Kirjassa on paljon historiaa. 191) Vares käy jalkapalloamaailmaa läpi melko tasapuolisesti. Pallon herruus ilmestyi parahiksi ennen kesän jalkapallon MM-turnausta. Ajassa ja paikassa hyppivää Pallon herruutta on välillä vaikea seurata
Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Nokian kesäteatteri ”Täällä Pohjantähden alla” su 29.7. Toimisto suljettu 15.6. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 20100 Turku, turku@pam.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Täräyttävä! Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. KESÄKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. – 29.6.2018. Vapaamuotoiset hakemukset sekä liitetiedot juha.backman@sdp.fi. POHJANMAA . . 36 14. nieminen@tul.fi. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Laihian Sosialidemokraattien kokous kerhohuoneella sunnuntaina 17.6 klo 18.00. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Vastaanotto 16.6.2018 Eino Leino -talolla. krs. klo 15.00, lippuvarukset 25 euroa 045-77302122 tai jukka. . Jaana Kesänen varapääluottamusmies, leikkipuisto-ohjaaja, Helsinki 22.6. Lomatuen hakuaika on 11.6. Veteraanien kotiseutumatkalle Kuruun lähtö to 14.6. NUK-lentopalloleiri, Kisakeskus 22.–27.7.2018, leiri tytöille ja pojille, ikäluokat B (2002–03), C (2004–05) ja D (2006–07). Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jaana Kesänen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Elias Lönnrotin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aarno von Bell. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. ja 18.6. Lomat järjestetään kesä-syyskuussa 2018. klo 9.00 Tampereen Vanha Kirkolta ja klo 9.20 Lamminpään Ylägrilliltä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Käsitellään valtuustonasiat, sekä muut asiat. Lomatuki on voimassa Rajaniemen lomakeskuksessa, Lomakeskus Huhmarissa, Maaseutuhotelli Hirvikoskessa ja Kylpylä Kivitipussa. Tervetuloa! SUOMEN PIENVILJELIJÄIN LOMASÄÄTIÖN TUETUT LOMAVIIKOT 2018 Suomen Pienviljelijäin lomasäätiö sr myöntää 250 euron suuruisen tuen lomanviettoon, kuntoutukseen ja virkistykseen pienviljelijäväestöön kuuluville henkilöille ja heidän perheilleen. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Ilmoittautumislomake NUK-lentopalloleirille löytyy jaoston nettisivuilta https://tul.fi/lajit/lentopallo/, Ilmoittautuminen NUK-leirille 18.6.2018 mennessä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Riemuleiri Nokian Kuusistossa 29.7.–3.8., tiedustelut 040-5926177 ja ilmoittautumiset leirit@tul.fi . 80 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät TUL-TAMPERE . Aarno von Bell kunnallisneuvos, Kuluntalahti 16.6. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. mar ras kuu ta 199 3 8. 12 1. Kuinka monta tähteä on EU-lipussa?. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kuinka monta meppiä 28 EU-maalla yhteensä. Tili val uut tan a 1. Mikä on Euroopan unionin yhteenlaskettu väkimäärä. Yhd en ja kah den sen tin kol iko ita 7. 5. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 22/2018 ratkaisu: Torstaina 31.5. Milloin Suomessa otettiin euro käyttöön. 3. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. tam mik uut a 20 02. Kuinka monta europarlamentaarikkoa Suomella on nyt. 8. 7. KESÄKUUTA 2018 Ristikko 24/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 4. Milloin Suomessa järjestettiin ensimmäiset EU-vaalit. Noi n 40 00 työ nte kijä ä 10. 4. Kuinka monessa ei-EU-maassa on euro käytössä. Yli 50 milj oon aa 9. Milloin Euroopan unioni perustettiin. 6. 199 6 2. 37 14. 10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 9. tam mik uut a 199 9 ja kät eis val uut tan a 1. 751 5. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Hannu Niemi Oulustalta. 13 3. Mitä eurokolikoita ei käytetä Suomessa. 1. 2. Mikä on EU:n toimielinten yhteenlaskettu henkilöstömäärä. Sei tse mäs sä 6
Elokuvan alkuperäinen, yli kolmetuntinen versio. Tämä maukas matka on täynnä herkkuja, iloisia kohtaamisia ja rakkautta. KESKIVIIKKO 20.6. (U) HD. Aikansa elänyt ilmiö on myös ”studioyleisö”, jonka naurukohtaukset kertovat, että nyt tuli hauska hetki. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät (7) x 2 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Grand Designs Australia 15.30 Remonttipiiskuri 16.30 Kenen kotona. Yle. 17.25 Upeat skandikodit 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Top Gear 23.40 112 00.35 Rikoksista pahin (12) x 2 02.25 Amazing Race x 2 04.15–05.10 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Madagascarin pingviinit (7) 07.25 Tashi (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Vain elämää 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Tähän aikaan ensi vuonna 22.30 Stand Up! – SPESIAALI: Mika Eirtovaara 23.30 Victoria’s Secret Fashion Show 2017 00.30 Rekkakuskit jäällä (7) 01.30 Arman Pohjantähden alla 02.30 Katastrofin anatomia 03.30–04.30 Kanadan rajalla x 2 TEEMA&FEM 09.30–12.00 FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Koulutuksen uudet kuviot 11.30 Sportmagasinet 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.50 Mausoleumi (7) 14.15 Sarjakuvaelämää 15.00 Sodankylä ikuisesti 15.58 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä (7) 19.00 Tiedemakasiini 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.25 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino Klassikko: Riemuloma Rivieralla 22.24 Rattoisa sunnuntai 22.45 Elävä arkisto: Rockstop-kooste 22.48 Rockstop! 00.05–00.25 Aljosha – moskovalainen YLE TV1 06.25 Suomi on suomalainen 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Me metallinetsijät 13.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.30 Kuudes käsky (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Susipalatsi (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Vuoroin vieraissa (7) 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Kesäksi kotiin 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Näytön paikka (12) 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Seksi-Suomen historia (12) 23.50–00.50 He elävät öisin (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.03 Lunan ponikesä 07.07 Puuharit 07.21 Sanni Sateenkaari 07.37 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.52 Runoja & rusinoita 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 09.50 FIFAn jalkapallon MM 2018 10.50 Holby Cityn sairaala (12) 11.50 Luontoretkellä: Kalavedet uhattuna 12.15 Riistametsällä 13.00 Kummeli (7) 13.30 Uusi päivä 13.57 Uusi päivä 14.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: EGY URU 17.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: MAR IRN 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: POR ESP 23.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 00.15–01.35 Toiset tytöt (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sieniä on enemmän kuin kasvilajeja ja jokaisella on oma tehtävänsä ekosysteemissä. Bucket (ämpäri) on liian rahvaanomainen sukunimi, joten jokaisen on syytä lausua se ranskalaisittain ”bukee”. Mitä perjantain juhla-aterialle mahtaa ilmestyä. Pokka pitää on aikansa lapsi. Yläluokkaisena esiintyvän Hyacinthin jyrän alla ovat muun muassa lannistunut aviomies Richard, säikky naapuri Elizabeth, mutta kampoihin pistävät vähät ulkoisesta habituksesta välittävät sisar Daisy ja lanko Onslow. MAANANTAI 18.6. Joten, please, ei Vielä virtaa enää uusintakierrokselle! Viikon vinkki MARJA LUUMI Pokka ei oikein enää pidä Pokka pitää Yle TV 1 klo 9.30 ja 18.30 MAANANTAI–PERJANTAI Hyacinth (Patricia Routledge) ja Richard (Clive Swift) ovat taas täällä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajasatu (7) 20.00 Versus 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Lord of War (16) 01.00 Teknavi 01.30 Nuori MacGyver (12) 02.25 Crazy Ex-Girlfriend (12) 03.20 Last Man on Earth (7) x 2 04.10 Middle x 2 05.05–05.30 Mutsi (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Madagascarin pingviinit (7) 07.25 Tashi (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 16.00 Leijonan luola USA x 2 18.00 Hauskat kotivideot x 2 20.00 Vain elämää 22.55 Keno ja Synttärit 23.00 Elokuva: Poliisiopisto 6 – suuri rikosaalto (12) 00.50 Grillit huurussa 01.50 Leijonan luola 02.50–03.50 Kanadan rajalla x 2 TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.03 Puutarhaperjantai 10.32 Tanskalainen maajussi 11.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Shostakovitshin sinfonia n:o 5 12.50 Joskus unelmoin lentäväni 13.40 Näin tehtiin Human 14.30 Elävä arkisto: Rockstop-kooste 14.32 Rockstop! 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Seilin naiset 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–03.45 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino: Neiti Julie (12) 23.05 Television tiiliskivet esittää 23.08–03.45 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) x 5 Prisma: Sienien maailma Yle TV1 klo 19.00 Sieniä on kaikkialla: luonnossa, ihmisen elimistössä ja jopa ydinreaktoreissa. Mutta se, että brittiläinen komediasarja Pokka pitää on tuotu pyörimään 11. 38 14. Kuvassa halkiheltta. kertaa televi sioon joka arkipäivä, alkaa jo hipoa kaikkien uusintojen äitiä. HD. KESÄKUUTA 2018 YLE TV1 06.25 Putkiremontti: Tunnelmat kotiinpaluun jälkeen 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Me metallinetsijät 13.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.30 Neiti tuittupää 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Aarteenetsijät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Poldark (12) 22.05 Vuosi The New York Timesin toimituksessa 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25–00.25 Ennen kuolemaa (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.04 Mohvelit 07.09 Käytöskukka 07.14 Tiketi Tok 07.27 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.39 Laura 07.51 Simo 08.00 Maikki ja pelottava Pontso 08.27 Galaxi 08.28 Pertti ja Purtti (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa: Huikea vesiputous 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Päämääränä täydellinen vartalo 11.45 Petra rakastaa itseään 12.15 Kohteessa: Lontoon sivukujat 13.00 Kekseliäs nikkari 13.40 Imettäjät 14.05 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 14.35 Spanielipentueen elämää 15.05 Kummeli (7) 15.35 Uusi päivä x 2 16.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: RUS KSA 20.15 FIFAn jalkapallon MM-historiaa: One to eleven 21.10 Villi kortti 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Jalkapallon MM 2018 23.10–03.05 The Leftovers (16) x 4 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa Pepe Ndiaye, Senegal. Kesä on uusintojen aikaa – tosin nykyään niitä tuppaa tulemaan ympäri vuoden. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (7) x 2 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Unelmarempat 15.30 Piha ja parveke x 2 16.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ja jos joku ei ole onnistunut sitä vielä tähän mennessä näkemään, tässä tulee komedian ideaa pähkinänkuoressa: Alkukielinen nimi Keeping Up Appearances tarkoittaa sitä, että hyvä vaikutelma on pidettävä yllä hinnalla millä hyvänsä. Se, mikä meitä naurattaa ääneen – tai edes hymähdyttää – on muuttunut. 14 15 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Human Teema & Fem klo 12.00 (Ranska 2015) Maailmankuulun valokuvaajan Yann Arthus-Bertrandin komea, puhutteleva dokumenttielokuva Human kertoo meistä ja planeetastamme 63 eri kielellä. SUNNUNTAI 17.6. Sarjan luomisen ajoista on jo reilusti yli 20 vuotta ja valitettavasti se näkyy. Ja sitä keskiluokkainen kotirouva Hyacinth Bucket (Patricia Routledge) todella yrittää kynttiläillallisineen. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajasatu (7) 20.00 Burgerimies 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Lähiruokaa Länsi-Uudellamaalla Teema & Fem klo 20.00 Micke Björklund ja Matias Jungar elävät viisi päivää ainoastaan Länsi-Uudenmaan lähiruoalla yleisöltä saatujen vinkkien mukaan. Sarjaa tehtiin vuosina 1990– 1995 kaikkiaan 44 jakson verran. Pokka pitää on sukulainen aikoinaan televisiossa pyörineen Vielä virtaa -komediasarjan kanssa, jotka molemmat edustavat kilttiä, harmitonta komediaperinnettä. Ennalta-arvattavuus tappaa huumorin herkästi, vaikka ei edes muistaisi ennestään, mitä jaksossa seuraavaksi tapahtuu
21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Isänmaan puolesta 23.50 Rouva Ministeri (7) 00.50 Salvation (7) 01.45 NCIS: New Orleans (12) 02.40 NCIS: New Orleans (12) 03.35–05.30 Deadly Women – Naistappajat (16) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Rusty Rivets 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Suomen hauskin tavis 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Remppa vai muutto 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Millerit (12) 23.20 Elokuva: Poliisiopisto: Moskovan keikka (7) 01.10 Hyvät ja huonot uutiset 02.05 Gordon Ramsay ja kokaiini (12) 03.05 Rekkakuskit jäällä (7) 04.00–05.00 Kanadan rajalla TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Norjalaisia hullutuksia 10.00 Unelmakoti 11.00 Rantahotelli (7) 11.45 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Rockstop-kooste 12.01 Rockstop! 13.15 Historia: Kuuban tarina 14.10 Kuninkaittemme jäljillä 15.10 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–01.05 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Eleonorin värikäs elämä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Lähiruokaa Länsi-Uudellamaalla 20.40 Skavlan: Skavlanin parhaat 21.40 Uudista minut 22.00 Murha Sandhamnissa (12): Totuuden nimessä 23.30–01.05 Elokuva: Demokraattinen terroristi (16) YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Me metallinetsijät 13.00 Vääpeli Körmy ja Marsalkan sauva 13.30 Rakas varkaani (7) 14.40 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Aarteenetsijät 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Tanja ja kuuro Eurooppa: Eurooppa kutsuu! 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Pikku naisia (7) 22.00 Vaimo takaisin (7) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Pysy nuorena 23.40–00.25 Kiinalainen maailmanvalloitus YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Kotkaperhe 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.17 Killen kimppakyyti 07.28 Keppihevostalli 07.36 Pusse 07.50 Askarrellaan 07.58 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 09.50 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 Kummeli (7) 12.30 Latela x 2 13.30 Uusi päivä x 2 14.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: COL JPN 17.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: POL SEN 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: RUS EGY 23.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 00.15 Yle Live: Reino Nordin 01.15–02.10 Helvetin homo x 2 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 39 14. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajasatu (7) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Kaappaus keittiössä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Radalla 00.40 Modus (12) 01.35 Amazing Race x 3 04.20–05.15 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Rusty Rivets 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.35 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajasatu (12) 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Radalla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.35 Pukumiehet (7) x 2 01.30 Amazing Race x 3 04.15–05.10 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Rusty Rivets 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Disney esittää: DuckTales 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Maailman parhaat hupivideot 15.25 Huvila & Huussi 16.30 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Suomi 18.30 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Salatut elämät 10.35 Salatut elämät (7) 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.50 Remonttipiiskuri 15.50 Upeat skandikodit 16.20 Pilanpäiten 16.30 Salatut elämät (7) x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Kupla 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Stand Up! SPESIAALI: Mika Eirtovaara 01.00 Grillit huurussa 02.00 Tähän aikaan ensi vuonna 03.00–04.00 Kanadan rajalla x 2 TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Skavlan: Skavlanin parhaat 09.50 Elämä käännekohdassa 10.20 Tanskalainen maajussi 10.50 Lähiruokaa Länsi-Uudellamaalla 11.30 Eleonorin värikäs elämä 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Bodo – kabareekuningas (12) 12.55 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 13.55 Kahlitsematon renessanssi 15.00 Viipurin taidemuseon tarina 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00– 01.02 TEEMA 20.00 Sarjakuvaelämää 20.45 Hugo Pratt, Corto Maltesen isä 21.41 Buster Keaton: Naapurit 22.00 The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (16) 22.52– 01.02 Ontto kruunu: Rikhard III (16) YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Me metallinetsijät (7) 13.00 Vääpeli Körmy ja Marsalkan sauva 13.30 Yhteinen vaimomme 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Pikku naisia (7) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Prisma: Sienien maailma 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Tannbach, vartioitu kylä (16) 23.20 Uutiset 23.25 Oddasat 23.40–00.40 Vuosi The New York Timesin toimituksessa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Ludovic 07.12 Zip-Zap muu 07.20 Rikke 07.29 Sasu 07.40 Noksu 07.46 Ota koppi! 07.54 Kaapo 08.19 Galaxi 08.20 Tenavat (7) 08.27 Jack (7) 08.39 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 09.50 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 Kummeli (7) 12.30 Latela x 2 13.30 Uusi päivä 13.58 Uusi päivä 14.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: POR MAR 17.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: URU KSA 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: IRN ESP 23.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 00.15 Yle Live: Disco Ensemble 01.10– 01.40 Helvetin homo MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 15.15 Vaaleanpunainen pantteri 15.25 Maailman parhaat hupivideot 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Leijonan luola 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Bodom (16) 22.50 Stand Up! SPESIAALI: Ali Jahangiri 23.50 Kupla 00.50 Hyvät ja huonot uutiset 01.50 Katastrofin anatomia 02.50 Gordon Ramsay ja kokaiini (12) 03.50 Kanadan rajalla 04.20–04.50 Kanadan rajalla TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Hyvää tarkoittava kehitysapu 10.01 Iloa puutarhasta 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Strömsö 11.30 Kulutustavaratarkastajat 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Sarjakuvaelämää 14.00 Ääniä El Altosta 14.55 Alkofudis 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Koulutuksen uudet kuviot 19.00 Ikuisesti nuori 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.05 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Junamatka Eurooppaan 22.00 Television tiiliskivet esittää 22.03 Huuto syvyydestä (12) 23.05–00.05 Sinatra: All or Nothing at All 16 17 18 19 20 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Pihlajasatu (12) x 2 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Olipa kerran elämä 15.35 Penn & Teller: Naruta meitä! 16.30 Salatut elämät (7) x 2 17.30 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. KESÄKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Prisma: Pysy nuorena 10.00 Uutiset 10.05 Vuoroin vieraissa (7) 11.00 Uutiset 11.05 RSO Musiikkitalossa 11.55 Pisara 12.00 Lentonäytös – Ilmavoimat 100 vuotta 13.45 Jukolan viesti: Venlojen viesti 17.20 Toisenlaiset frendit 17.50 Novosti 17.55 Uutiset viittomakielellä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Kiehtovat hait 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Tarinanmetsästäjät (12) 22.15 Kesäksi kotiin 22.45–04.45 Jukolan viesti YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.26 Martta puhuu 07.49 Tilkkupeiton tarinoita 07.53 Nelli ja Noora 08.02 Vilkki Ankka 08.13 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Peter Pan (7) 09.48 Kammokatu (7) 10.00 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Uusi päivä 11.27 Uusi päivä 11.54 Uusi päivä 12.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: FRA AUS 15.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: ARG ISL 18.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: PER DEN 21.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: CRO NIG 00.15–01.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Chaplin 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia 10.30 Salatut elämät (7) x 3 12.00 Upeat skandikodit 12.30 Makujen viikonloppu 13.00 Unelmarempat 14.00 Kaunis elämä 15.00 Leila kokkaa maalla 15.30 Versus 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Samassa liemessä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Vedetään hatusta 20.00 Bumtsibum 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Rauhaton mies (12) 00.40 Rikospaikka 01.15 Zoo (16) 02.10 Olipa kerran elämä 03.05 Game Night 04.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (12) 04.55–05.25 Mutsi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.10 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 LEGO City (7) x 2 08.05 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.10 Rusty Rivets 08.35 LEGO Jurassic World: Indominuksen pako (7) 09.00 Vain elämää 10.30 MasterChef Suomi x 2 12.30 Leijonan luola USA x 2 14.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.30 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 18.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Sherlock Holmes (12) 23.35 Stand Up! SPESIAALI: Mika Eirtovaara 00.35 Suomen huutokauppakeisari 01.35–02.35 Victoria’s Secret Fashion Show 2017 TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Äärimmäiset sääilmiöt 10.03 Tiedemakasiini 10.31 Tanskalainen maajussi 11.00 Dok: Oma koti 11.30 Veljeni Leirikunkku (7) 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Vihtori ja Klaara (7) 13.35 Polte 13.50 Otto Heino – keramiikan mestari 14.30 La Señora (12) x 3 17.25–20.00 FEM 17.25 Maantieteilijän testamentti: Eurooppa 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Marren julkkiskampaamo 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Yksi kaupunki – yksi tarina 20.00–04.27 TEEMA 20.00 Sinatra: All or Nothing at All 21.00 Kino: Viulunsoittaja katolla (7) 23.55–04.27 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) x 5 YLE TV1 04.45–07.15 Jukolan viesti 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kiehtovat hait 09.00 Uutiset 09.05 Nyt tai ei koskaan 09.55 Uutiset 10.00–10.51 Itse asiassa kuultuna: Eero Huovinen 11.00 Uutiset 11.05 Kesäksi kotiin 11.35 Dokumenttiprojekti: Kesävartija 12.30 Luontoretkellä: Neljä vuodenaikaa 13.00 Vakoilun ja lahjonnan MM-kisat. 14.00 Maailman vaarallisimmat taudit 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Putkiremontti: Tunnelmat kotiinpaluun jälkeen 16.35 Matematiikan taikaa 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Monimuotoinen Australia 18.45 Tarinanmetsästäjät (12) 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Ennen kuolemaa (16) 23.05–00.45 Tannbach, vartioitu kylä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Kim ja Kai 07.38 Mimmi Lehmä ja Varis 07.46 Katinkontti 07.56 Ninni ja Nestori 08.09 Ryhmä Hau 08.32 Uula ja Kuu 08.45 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Pippuriparrat 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.57 Tipu Touhukas 10.00 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Uusi päivä x 5 13.18 Päämääränä täydellinen vartalo 14.00 Gymnaestrada: Liike, joka soi 14.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: CRC SRB 17.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: GER MEX 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: BRA SUI 23.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 00.15–00.55 Odyssey (16) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Chaplin 09.35 Kuninkaallinen akatemia (7) 10.00 Olipa kerran elämä 11.00 Remonttipiiskuri 12.00 Remontilla rahoiksi 12.35 Burgerimies 13.30 Järjen jättiläinen 14.25 Top Gear 15.30 Mestareiden mestari 16.30 Kauhukeittiö 17.30 Versus 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Onnela 20.00 Suomen paras palomies 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 El Chapon nousu ja tuho 00.25 Sääntö-Suomi 01.20 Rizzoli & Isles (12) x 2 03.10 Bob’s Burgers (7) x 2 04.05 Weird Loners (12) 04.30 Mutsi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Piggy Tales 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 LEGO City (7) 08.00 LEGO City 08.05 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.10 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 Sonic Boom (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Suomen hauskin tavis 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola 12.00 Vain elämää 15.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 16.00 Tähän aikaan ensi vuonna 17.00 Elokuva: Minisankarit – Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Elokuva: Räyhä-Ralf (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Sherlock Holmes: A Game of Shadows (12) 23.35 Arman Pohjantähden alla 00.35–02.35 Katastrofin anatomia (7) x 2 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Minun kaksi perhettäni 09.16 Koiruli ja Kaija 09.17 Minä ja ritarini (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Keltapaita 09.55 Viidakkojytä (7) 10.00 Veljeni Leirikunkku (7) 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.21 TEEMA 12.00 Human 15.20 Shostakovitshin sinfonia n:o 10 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25– 23.53 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli (7) 20.35 Parturin Amerikan-matka 21.00 Film: She’s wild again tonight 22.35–23.53 Dok: Reflections YLE TV1 06.25 Aarteenetsijät 06.55 Aamu-tv 09.30 Kultaranta-keskustelut 11.00 Pisara 11.05 Päivän kasvo 11.15 Itse asiassa kuultuna: Eero Huovinen 12.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 12.35 Me metallinetsijät 13.05 Synnitön lankeemus 14.30 Kultaranta-keskustelut 15.35 Arkistokuvia: Bensiini – liikenteemme elinneste 15.45 Tarinanmetsästäjät (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Historia: Viininviljelijät sodassa 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Apua seksiin (7) 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55–23.55 Sorjonen (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Niksi-Nella 07.06 Ystävät 07.13 Tinga Tinga -tarinat 07.27 Astroset 07.39 Puutarhan tonttu 07.47 Pingu 07.55 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 09.50 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 Kummeli (7) 12.30 Latela Latela x 2 13.30 Uusi päivä 13.57 Uusi päivä 14.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: SWE KOR 17.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: BEL PAN 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: TUN ENG 23.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 00.15 Yle Live: Pete Parkkonen 01.05–01.55 Helvetin homo x 2 MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajasatu (12) 20.00 Kenen kotona. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Pihlajasatu (7) 10.35 Pihlajasatu (7) 11.05 Suurin pudottaja 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Selviytyjät 15.35 Amazing Race 16.30 Salatut elämät 17.00 Salatut elämät 17.30 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Sokkotreffit. Ei uskoisi, mutta telttakin voi rytistä. Puoluekokoustripiltä hallituksen on hyvä laskeutua hiljalleen lomamoodiin. Pilkkupavukin autio verkko pyydysti ne tanssillisiin asentoihin. Audien ja Mersujen tukkimaan Turkuun matkustanut kokoomus puhalsi menestyspallonsa täyteen ilmaa tyhjällä soputeatterilla, jossa riidat hymyiltiin maton alle. Mitä Huuto syvyydestä kertoo suurten aatteiden tuhosta. Metsälukki asuttaa koko maata. 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset 19.02 Jazzklubi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Musiikkia, joka tekee itse itsensä 23.10 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Parhaita Välilevyjä: West side story 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Historiasarjoja 13.00 Television tiiliskivet. KESÄKUUTA 2018 007443-1824 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Syksystä kevääseen ne matkaavat munina. Rääkäisy oli veret seisauttava, kun hämähäkkikammoinen ystäväni meni telttaan käymään. Runoja köyhyydestä. 11.00 Suuria suomalaisia laulajia – sopraano Lea Piltti 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Yle radio 1 14.6.–20.6.2018 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä, jakso 34 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Hiljaisuus-festivaali 2018: Rajalla, vielä tässä 20.20 Perjantai-illan musiikkia 21.40 Luontovalokuvan jäljillä. Syksy toi saunan saaviin metsälukkeja. Jättiuudistusta koskevat päätökset siirtyivät syksyyn, jolloin sopii taas kriisiytyä ja panikoida keväällä edessä olevia eduskuntavaaleja. 13.40 Musiikkia parrasvaloista 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.15 Viikon luontoääni: urpiainen 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Radioteatterin valiouusinta: Kerjäläinen ja jänis. 20.50 Etnoilta: Konserttiterveisiä Skotlannista 22.00 Uutiset 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Syötävät sävelet: Strauss 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen Extra Onnellisuusharjoituksia 13.00 Klassista kahteen 14.00 Toiveuusintana Erkki Toivasen Musiikkiklubi: Glyndebourne – kartano-oopperoiden kuningatar 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kulttuurin huumehistoria. Danny Boyle: Trainspotting 17.30 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla, osa 3/10: Keihäs tanskalaisen sikalan seinässä. 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa museonjohtajan, arktisen retkeilijän Pentti Kronqvistin elämästä 18.00 Radio Variaatio. Kipeää teki. 40 14. 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Kuusi kuvaa museonjohtajan, arktisen retkeilijän Pentti Kronqvistin elämästä 08.50 Musiikin liepeillä: Urkurakentaja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kulttuurin huumehistoria. Tekikö digitaalisuus meistä kaikista luontovalokuvaajia. Ei pidä paikkaansa. Jotkut suomalaisetkin hämähäkit pystyvät kyllä puraisemaan. Hyönteiset ovat sen verran lähellä hämähäkkejä, että olisi luullut tieteilijän kyseenalaistavan ajatuksensa ennen hyväuskoisen median kohuttamista. 11.00 Laulun paikka 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Havaintoja ihmisestä: Yksinäisyys hakkeroi aivot 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Aikamme suomalaista musiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Luontovalokuvan jäljillä. 22.55 Äänitarina. Itse olen poikasena testannut vesihämähäkin leukoja. Kykeneekö jättikakkara luomaan nostetta keskustan kannatukseen, kun puolueen kansanedustajat ovat siinä epäonnistuneet. Kalddoaivin erämaassa, Suomi-neidon korvassa teltan ovi jäi auki kalaretken ajaksi. 08.45 Musiikkia parrasvaloista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Keravan kirkon kellot 10.00 Jazz-messu Keravan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia, Turku 12.00 Uutiset 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Käsikirjoitus – hukattu voimavara kotimaisissa tv-sarjoissa. Soteja maakuntauudistuksen kriisi vaihtui hyvän yhteishengen psykoosiin. Kun lehdet putoavat ja räntää sataa, Apollonkadulle Sotkamosta kuskattu taika-apila näyttää kyntensä. Eini meikittä. Kauniista pilkkupavukista eli pilkkupallohämähäkistä joku hyönteistutkija levitti huhua, että se imee öisin ihmisverta. 15.50 Äänitarina. 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Populismin monet kasvot. Westbam 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Syötävät sävelet: Paganini 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Musiikkikamari 13.00 Oikeudenmukaisuuden historia 13.50 Kuuluttajan vieras 14.00 Viaton viisikymmenluku: Lapsia riittää 14.50 Arkisto: Mietteitä lukemisesta 15.00 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja, osa 3/10 15.20 Etnohetki 15.30 Luontovalokuvan jäljillä. 22.00 Uutiset 22.05 Kalle Haatanen: Populismin monet kasvot. Vankini ei antautunut. Jussi Björlingin laulujen kääntöpuoli 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Oikeudenmukaisuuden historia 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Kootut selitykset: Katarsis 18.10 Musiikkia parrasvaloista 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Pori Organ 2018: Saksalainen sielunmessu 20.25 Oskar Merikannon Sata koraalialkusoittoa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Soikoon! 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen KESKUSTA JA KOKOOMUS noudattivat viikonloppuna kliseisimpiä puolueperinteitään. Sokkotreffit. 20.00 Etnoilta: Naispelimannien muotokuvia – Onko soittimella sukupuolta. 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä, jakso 33 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.02 Iitin musiikkijuhlien avajaiskonsertti 20.55 Ruotsalaisbaritonit Peter Mattei ja Karl-Magnus Fredriksson laulavat 21.45 Kootut selitykset: Surrealismi 22.00 Uutiset 22.05 Radio Variaatio. Ohjailin oaivin rinteelle tusinan verran metsälukkeja, mutta jouduin moneen kertaan vannomaan tehneeni työni huolella ennen kuin kaverini uskaltautui asumukseen.. Kansallispukuinen keskusta löysi kadoksissa olleen itsetuntonsa Nälkämaan korvesta puheenjohtaja Juha Sipilän kahteen kertaan hitsatun ihmekakkaran juurelta. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02–20.30 Hiljaisuus-festivaali 2018: Valoa ja varjoja 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkia parrasvaloista 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Monitoimimies Wäinö Sola 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Miksi Jussi juo. Ne ovat kesän kulkijoita. 13.00 Kiveen hakatut: Nopeuslaskija Kalevi ’’Häkä’’ Häkkinen 13.30 Kesäklassinen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Kuinka tehdä vaimosta täydellinen 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Kerjäläinen ja jänis. Lukit olisivat kuolleet verkosta huolimatta. Onnen taika-apila Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Syksy vei hämähäkin, mutta verkko jäi. 15.55 News 16.00 Uutiset 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Lapua 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset 19.02 Sävel on vapaa / 09-144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Kohtauspaikka 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Television tiiliskivet: Miksi Young Popen paavi haluaa olla näkymätön