16 LIIKE . SYYSKUUTA 2017 N0 37 Päätäin paluu ELÄMÄ . Hinta 3 € 14. 6, 18 Verot Suomeen POLITIIKKA . 19 Ystävyyttä yli puoluerajojen Maahanmuuton kahdet kasvot Maapallolla on paha ikäkriisi Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 28 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 12 POLITIIKKA
2 14. SYYSKUUTA 2017 Lehdessä 6 Suomi haluaa verovilpistelijät kuriin 8 Uutiskertaus: Arvot peliin 9 Demokraatti.fi 10 PItääkö sotaa harjoitella vai ei – ja saako se näkyä 12 Maahanmuutto – demarien jakomielitautinen ongelma 14 Demograafi 15 Kulissien takaa: Ville Skinnari 16 Ikääntyminen haastaa ihmiset 18 EU haastaa veroja välttelevät verkkojätit 19 Ystävyyttä yli puoluerajojen 21 Valtuustokierros 22 Sodan jäljet säilyvät pitkään 23 Tyyny, tuo uneen kutsuva talisäkki 24 Olipa kerran minä: Neil Hardwick 28 Päätäin paluu 29 Kasvot peilissä: Jyrki Konola 30 Lohi ui itämäiseen mausteliemeen 31 Rakkautta ja anarkiaa täyttää vuosia 34 Elokuvat: Ikitie 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 37 Puheenvuoro: Petri Vanhala 38 Mielipiteet 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Marja Pentikäinen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Neil Hardwickin kanssa EU on ollut verotusasioissa kuin keskenään nahisteleva varpusparvi. PAHIS Kannen kuva: iStock Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
Tämä on paha yhdistelmä, kun turvapaikkapäätöksissä on ollut virheitä eikä päätöksiin liittyviin papereihen ehditä kunnolla tutustua Onko Diakonissalaitoksesta tulossa lainsuojaton. Kansanterveyden puolesta, urasta välittämättä. Tätä sekoittamista tehdään myös tahallaan, jotta ihmisten auttamishalu vähenisi. Näistä ihmisistä voi tulla oma marginaali, jota uhkaa hyväksikäyttö, radikalisoituminen tai itsensä elättäminen rikoksilla. SYYSKUUTA 2017 Höyryää. Helsingin Diakonissalaitoksen Turvattomat-hanke tukee paperittomia tarjoamalla heille peseytymismahdollisuuden, tukea ja neuvontaa yhteistyössä Migrin ja IOM (kansainvälinen siirtolaisjärjestö) kanssa. Puolue markkinoi itseään vähän vasemmistolaisena, mutta vihreä talous on osin samaa kuin oikeistolainen talous. On kyse rasvaisista herkuista, alkoholista tai nuorison energiajuomista, on Puska rohkeasti kieltämisen ja rajoittamisen kannalla. 3 14. Tämä on iso ongelma. Tiedämme myös paljon tapauksia, joissa turvapaikanhakijoita on työpaikoilla käytetty halpatyövoimana. Tunnetaanko Suomessa paperittomien oikeudet. Teemme kaiken aikaa tiivistä ja hyvää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Hämmästetelen poliisin toimintaa Jyväskylässä, missä mellakkapoliisi meni vastaanottokeskuksesta hakemaan lapsiperhettä kuin kyse olisi ollut isosta rikollisjoukosta. Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja (diakonia ja sosiaalinen vastuu) . Vastatuulta. Esimerkiksi perustulo ja siirtyminen tulojen verotuksesta kulutuksen verottamiseen on kuin kokoomuksen abc-kirjasta. Keskustelu paperittomien auttamisen kriminalisoinnista sekoittaa tilannetta lisää. Suomeen on syntymässä tuhansien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden joukko, joita paperien puuttumisen takia ei voi pakkopalauttaa ja jotka eivät samasta syystä myöskään voi palata vapaaehtoisesti. Terveysnatsiksikin syytetty kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) on rohkeasti profiloinut itsensä eiei-mieheksi. Myös paperittomia koskevia palveluita on kiristetty. Moni heistä todennäköisesti siirtyy pääkaupunkiseudulle, missä on helpompi pakoilla viranomaisia. Paperittomat pelkäävät selvittää oikeuksiaan kiinniottamisen pelon takia. Autamme edelleen myös pakolaisia. . Tässä työssä kyse ei ole Maailmanparantaja . KUVA JARI SOINI ” Paperittomia koskevat samat perusja ihmisoikeudet kuin muitakin ihmisiä. MARJA PENTIKÄINEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . . Poliitikot tekevät ison virheen, jos he luulevat paperittomien ongelman ratkeavan ihmisiä säilömällä tai lakeja kiristämällä. Vihreät haluavat syleillä kaikkia muita paitsi perussuomalaisia. Diakonissalaitos on auttanut hädässä olevia 150 vuotta ja jatkaa tätä työtä. Työperäisen oleskeluluvan hakeminen ei ole ratkaisu, sillä sen käsittely kestää yhtä pitkään kuin turvapaikan hakuprosessi. Puhe paperittomien auttamisen kriminalisoinnista hämmentää tavallisia ihmisiä. Suomalaisessa keskustelussa usein unohtuu, että paperittomia koskevat samat perusja ihmisoikeudet kuin muitakin ihmisiä. Ilmapuntari Kukaan ei ole ihmisenä laiton Onko paperittomista tulossa lainsuojattomia. Luottamus viranomaisuus on heikentynyt. Tämä oli hävettävää – ja erittäin huolestuttavaa.. lain rikkomisesta. Tuntevatko paperittomat omat oikeutensa. Esimerkiksi oikeusneuvontaa on aikaisempaa vähemmän ja samalla päätösten valitusaika on lyhentynyt
Uudet turvallisuusuhat, lisääntyvä maahanmuutto ja jännittynyt kansainvälinen tilanne asettavat vaatimuksia entistä tiiviimmälle yhteistyölle unionissa. Helpotus oli suuri, kun EU-myönteinen Macron valittiin presidentiksi. Yksin tai yhdessä muiden kanssa. Suomen kansainvälisimpänä puolueena SDP:llä on uskottavuutta ja perinteitä EU-linjan luomisessa. Kaikkien SDP:n edustajien, jotka ovat päättäjiä tai toimijoita sairaanhoidossa, pitää edistää asiaa. seksi ovat saaneet tuulta siipiensä alle. Vastasyntyneiden infektioepäily edellyttää aina lääkärin arviota. EU:n turvallisuusulottuvuuden visiointiin tuntuisi sinipunayhteistyö luontevimmalta. Suomen paikka on EU:n kaikissa päättävissä pöydissä. Esimerkiksi ehdotuksia EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta voisi työstää punavihreällä yhteistyöllä. Todennäköistä on, että Saksan vaalien jälkeen Saksalta ja Ranskalta tullaan näkemään yhteinen esitys Euroopan Unionin yhteistyön syventämiseksi. Pääministeripuoluetta voisimme haastaa kokoamaan kansallista EU-tahtotilaseminaaria vuoden 2009 tapaan. Nyt pitäisi olla aktiivinen ja tuoda esille omia ehdotuksia EU:n kehittämiseksi. Samaan aikaan vaatimukset EU:n suuntaan ovat lisääntyneet. 4 14. Samoin näkemykset euroalueen yhteistyön syventämiOpposition ääni JUTTA URPILAINEN Sosialidemokraateilla on nyt tuhannen taalan mahdollisuus tuoda keskusteluun omia näkemyksiämme EU:n kehittämiseksi. Imeväisillä lääkärin arviolla ei ole kiire – edellyttäen, että lapsen yleisvointi on hyvä, häneen saa hyvän kontaktin ja lapsi juo. Saksassa vaalit pidetään syyskuun lopussa. Tämän linjan jatkamisessa hallitus tarvitsee opposition tukea – ja ehkä vähän työntöäkin. Yhteisellä tahdolla tarvittavat hoidot voidaan tuottaa julkisena palveluna. Myös toiveet unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi ovat kasvaneet. EU onkin nyt tienristeyksessä. Ellette satu pitämään niistä, minulla on muita periaatteita. Kun on epäselvää, miten pitäisi toimia, vanhempien perusneuvonta voidaan toteuttaa digitaalisesti. Ollaan täysin uudenlaisessa tilanteessa. Kysymys kuuluukin, mikä on Suomen hallituksen linja EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi. Toiminta edistää lasten, perheiden ja yhteisön etua. Se näyttää epäselvältä. Lääkärin arvioimisiin tarvitsemia tiloja varten päivystäviin yksiköihin voidaan perustaa alkuillan tunneiksi lasten tulehduslinja, johon ajan voi varata digitaalisesti. Riippumatta siitä kummasta kärkiehdokkaasta, Merkelistä vai Schultzista, tulee liittokansleri, Saksan vahva ote EU:n kehittämiseksi jatkuu. Kataisen hallituksessa ajoimme Saksan kanssa sijoittajavastuuta osaksi euroalueen riskienjakojärjestelyjä.. Näin olemme aiemmin toimineet. Päivystäviin yksiköihin on helppo luoda järjestelmä, jossa kiireellistä, kokeneen asiantuntijan arviota ja hoitoa tarvitseva lapsi pääsee hoitoon ennalta ilmoitettuna aikana ilman turhaa jonotusta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HANNU KOKKI Kalliit lasten sairauskuluvakuutukset turhia LASTEN SAIRAANHOITO, KUTEN akuuttien tulehdusten diagnostiikka ja hoito, voidaan järjestää joustavasti julkisessa terveydenhoidossa. Toteuttajina voidaan käyttää työyksikön omaa työvoimaa, tai palvelun voi ostaa ulkopuolisilta erikoislääkäreiltä. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa on käynnissä neuvottelut yhden jäsenmaan irtautumiseksi jäsenyydestä. Suomen EU-linja kirkkaaksi KEVÄÄLLÄ ERI PUOLILLA vanhaa mannerta jännitettiin Ranskan presidentinvaaleja. Lipposen hallituksen aikana Suomen ja Ruotsin ulkoministerit ajoivat EU:n kriisinhallintakykyjen kehittämistä. Lasten kalliit sairauskuluvakuutukset ovat turhia. Kirjoittaja on puoluehallituksen jäsen. SYYSKUUTA 2017 VIIKON SANA » Groucho Marx: Nämä ovat periaatteeni. Yhteisellä tahdolla tarvittavat hoidot voidaan tuottaa julkisena palveluna
Esitys mahdollistaa työnantajan oikeuden saattaa paikallinen, liittojen työehtosopimuksen ohittava paikallinen sopimus henkilöstöäänestykseen. Kokenut valtiomies on havainnossaan pelottavan oikeassa. Ennen haastattelua luen hänen Suomen Kuvalehteen kirjoittamiaan pakinoitaan. Se on tehnyt hänestä tarkkanäköisen havainnoijan. Ministeri Matti Ahde piirsi heinäkuussa tässä lehdessä kuvan linjattomasta SDP:stä, jonka politiikan suunnasta on vaikea hahmottaa selkeää kuvaa. Työn puolueena ja työmarkkinoiden osaajana SDP:n tulisi olla aktiivisesti rakentamassa työelämän uudistamiseen liittyviä avauksia. Macronin esitysten tavoite on työllisyyden parantaminen. Kuusikymmentäluku kului kansanterveyden avaamisessa kaikille, 70-luku oli peruskoulun rakentamisen kulta-aikaa, 80-luvulla keskityttiin ympäristökysymyksiin ja 90-luvulla vietiin Suomea Eurooppaan. Macronin esitysten tavoite on työllisyyden parantaminen. Jo aiemmin hyväksytty laki oli tehnyt mahdolliseksi paikallisen henkilöstöäänestyksen paikallisesta työehtosopimuksesta, jolla ohitetaan ammattiliiton solmiman työehtosopimuksen ”liittolukko”. Koska olemme valaneet hyvinvointivaltion perustan Suomeen, on meidän osattava myös laatia uskottava Hyvinvointivaltio 2.0 -ohjelma. SYYSKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Lasse Mårtensonin musiikki soi taustalla. Keinoista voi olla montaa mieltä. Kohtaaminen herättää aavistuksen haikeutta. Sen sisältö on varsinkin työntekijäjärjestöjen näkökulmasta karua luettavaa ja vastalauseet Ranskassa ovat olleet sen mukaisia. SDP:n tulisi kuitenkin käydä Macronin ehdotus tarkkaan läpi ja pohtia, onko Suomessa vastaavalle työmarkkinapolitiikalle käyttöä. Joko ne ohittaa olan kohautuksella tai oikeasti haastaa oman ajattelunsa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Tämän vuosituhannen SDP on hänen mukaansa muuttunut linjapuolueesta jakolinjojen SDP:ksi. Macronin työllisyyspaketti sisältää vahvaa painotusta paikallisen sopimisen suuntaan jopa ohi työehtosopimusten määräysten. Esityksessä on muun muassa työelämän joustavuuteen liittyvä esitys niin sanottujen ”liittolukkojen” ohittamisesta. Digitalisaation, kaupungistumisen ja teknologian kehittymisen myötä työelämä ja sen pelisäännöt ovat turbulenttisessa tilassa. Jos todetaan, ettei ole, on vaihtoehto esitettävä kirkkaana. Vanhemmat mestarit ovat eläneet yhteiskunnassa, joka ei ole perustunut teknologiseen nopeuteen ja valmiiksisaamiseen. Ilma on hiostava. Nauruhermoni ovat lujilla. Voin edelleen palauttaa mieleeni kirjan herättämät tunnelmat. Keinoista voi olla montaa mieltä. Voiko meistä nuoremmista kasvaa enää samanlaisia ihmisiä. Myrskyluodon Maija -musikaalin harjoitukset ovat menossa Helsingin kaupunginteatterilla. Mikäli SDP haluaa olla myös 2000-luvun Suomen arkkitehti, on isojen poliittisten avauksien aika koittanut. KUVA JARI SOINI Macronin työreformi haastaa sosialidemokraatit M oni SDP:n alhaisia kannatuslukemia taivasteleva kaipaa puolueelta uusia avauksia. Demareiden on osattava vastata kansantajuisesti sosiaalija terveydenhuollon järjestämiseen liittyviin kysymyksiin. Suurimpana syynä pidettiin sitä, etteivät äänes täjät tunnistaneet sitä kuvaa Norjasta, jota työväenpuolue tarjosi. Hyvä huomio. Kirjan lehdet ovat jo kellastuneet, mutta sanoma ei. Monet ilahtuvat nähdessään Harwickin teatterin käytävillä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 NEIL HARDWICKIN HAASTATTELU SIVULLA 24 Aavistus haikeutta Ohjaaja ja käsikirjoittaja Neil Hardwickin kirja Hullun lailla vuonna 1999 havahdutti. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 14. Hardwickin elämässä kaksi kulttuuria ovat avanneet näköalapaikan, johon on kuulunut myös ulkopuolisuuden tunne. Ennen kuin käydään eduskuntavaaleihin 2019, on tilannekuva oltava SDP:llä yhtä kansalaisten kanssa. JK. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Macronin työelämän muutosesityksiin voi suhtautua kahdella tavalla. Kun valtionhoitoja-SDP rakensi hyvinvointi-Suomea viime vuosituhannella, oli linja selkeä. Myös ohjaajalle teatterilla vierailu näyttää olevan mieluinen. Ranskan tuore presidentti Emmanuel Macron heitti viime viikolla melkoisen haasteen koko työelämän muutosta seuraavalle Euroopalle julkaisemalla työreformiksi luokiteltavan esityksensä. Toinen tämän ajan keskeinen poliittinen kysymys on työelämän muutos. Norjan demarit saivat sunnuntaina huonoimman vaalituloksen sitten vuoden 2001. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
6 14. ” Hallitus ei ole osoittanut suurta yhteiskunnallista ymmärrystä veronkierron vastustamiselle. SYYSKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Sara Salomaa: Pakolaislasten mahdollisuus edetä elämässä on hävettävän heikko. Verot maksettaisiin siellä missä tulos tehdään, kun vääristävät vero. EK lobbaa löysän tulkinnan puolesta Harakan mukaan direktiivin ympärillä on lobattu kulisseissa jo hyvän aikaa. Valtaosa SDP:n veropoliittisen asiantuntijan Lauri Finérin 23:sta aggresiivisen verosuunnittelun ja verovilpin vastaisista toimenpide-ehdotuksista liittyy kansainvälisten konsernien mahdollisuuksiin tehdä verojärjestelyjä. – Uskallan sanoa, että Suomessa mennään vastavirtaan. Jostuloeroihin halutaan puuttua, nimenomaan omistamisen verottaminen olisi olennaista. Vähimmillään ohjelmassa esitetyt muutokset toisivat Suomeen arviolta kymmenien miljoonien vuosittaiset verotuotot. – Ongelmat liittyvät yritysten ja omistamisen verottamiseen. – Markkinaliberaalinkin pitäisi hyväksyä, että pelikentän pitäisi olla tasainen pienelle paikalliselle yritykselle ja suurelle kansainväliselle konsernille. Yksi käytännön seurauksista olisi reilumpi kilpailutilanne esimerkiksi verorahoilla tehtävissä kuntien hankinnoissa. Harakan ja ohjelman kirjoittaneen SDP:n veroasiantuntija Lauri Finérin mukaan ohjelman toteuttaminen toisi valtiolle ainakin kymmeniä miljoonia lisää verotuloja. Harakan mukaan lobbareiden valtaa kasvattaa verotuksen monimutkaisuus, joka vähentää julkista mielenkiintoa. On luultavaa, että verotus saa viinaa vähemmän julkisuutta, vaikka veronkierrolla on kymmenien miljoonien suuruinen vaikutus kansantalouteen. Jos elinkeinoelämä saa tahtonsa läpi, Suomi uhkaa Harakan mukaan jäädä vähemmistöön jarruttamaan kehitystä. Valtionyhtiötkin vältelleet veroja Käytännössä samantyyppistä toimintaa pystyttäisiin muutosten jälkeen verottamaan samalla tavalla, kun tällä hetkellä suuryritykset pystyvät verosuunnittelun avulla maksamaan vähemmän veroja kuin esimerkiksi kotimarkkinoiden yritykset. Kuluvan vuosikymmenen aikana kansainvälinen kehitys on OECD:n ja EU:n johdolla edennyt verovilppiä ja aggressiivista verosuunnittelua suitsivaan suuntaan. – Elinkeinoelämän keskusliitto on jo aktivoitunut ehdottamaan, että direktiiviä sovellettaisiin Suomessa löysästi. SDP suitsii yritysten veronkiertoa S DP:n Verot Suomeen -ohjelma kiteytyy kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mukaan kolmeen sloganiin: aggressivinen verosuunnittelu laittomaksi, varojen piilottelu mahdottomaksi ja veronkierto kannattamattomaksi. Jos konsernien verosuunnittelulla saama jopa 20 prosentin veroetu poistetaan, se parantaa kilpailua. Ohjelma tekisi verorakenteesta oikeudenmukaisemman ja neutraalimman, Finér sanoo. Eduskunta päättää ensi vuoden EU:n veronkiertodirektiivin kansallisesta toimeenpanosta. EU:n direktiivi pohjaa OECD:n linjauksiin. Nykyinen hallitus ei ole osoittanut suurta yhteiskunnallista ymmärrystä veronkierron vastustamiselle, vaan on kuunnellut yksittäisten yritysten etuihin liittyvää edunvalvontaa kokonaisuuden kustannuksella. Tällä viikolla julkaistavan Verot Suomeen -ohjelman tähtäimessä on juuri veronkiertodirektiivin toimeenpano. Meidän mielestämme Suomen pitäisi varmistua siitä, että veronkierto ja aggressiivinen verosuunnitelu loppuu, kun siitä tehdään laitonta
Sosialidemokraatit ovat olleet Euroopassa eturintamassa veronkierron vastaisessa työssä. Tosin asiassa on Lauri Finérin mukaan kaksi puolta. SYYSKUUTA 2017 SUOMEN RAHAT OVAT PIAN LOPPU Suomen hiipumisen syitä on vaikea olla näkemättä, lataa Mikael Jungner. KELA KURMOOTTAA SAIRAITA SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen ihmettelee saamaansa kansalaispalautetta siitä, kuinka Kela voi kieltäytyä sairauspäivärahan maksamisesta ja kuinka tulottomien määrä on Suomessa kasvanut. 7 14. Harakan mukaan nykyinen järjestelmä kannustaa suomalaisia yrityksiäkin pitämään patenttejaan Hollannissa tai luomaan siirtohinnoittelujärjestelyjä, joissa tulosta ei saada verotetuksi Suomessa. Tätä työtä nyt jatketaan. VIHREÄT VASTAAN KESKUSTA Vihreiden Ville Niinistö luukutti hallitusta: ”totaalinen selkärangattomuus, vastuunpakoilu ja arvojohtajuuden puute ...”. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Valtioenemmistöiset yhtiötkin ovat toimineet niin, että Suomen valtio ei ole saanut sille kuuluvia tuloja. Toisaalta tässä kuussa käynnistyvä automaattinen verotietojen vaihto auttaa tietojen saamista ulkomaisista pankeista. Kysymys on poliittisesta tahdosta, Finér sanoo. Sosiaaliturvan menot vuodessa ovat ylittäneet 50 miljardia, terveysmenot kasvavat ja 500 000 suomalaista kärsii mielenterveysongelmista, Jungner listaa. – On älyvapaata, että valtioenemmistöiset yhtiötkin ovat tässä toimineet niin, että Suomen valtio ei ole saanut niitä tuloja, mitkä sille olisivat kuuluneet. Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vastasi: ”virheellisiä väitteitä, vastuutonta, häpeä...” Lukija valitsee voittajan. Veronkiertoon puuttumista helpottaa osaltaan myös etenevä digitalisaatio. – Digitalisaatiosta on ollut hyötyä verojen kiertämisessä, koska rahaa on helpompi siirtää ulkomaille. Jos veroparatiisisijoitukset halutaan avata, tekniikka ei ole enää este. Aggressiivinen verosuunnittelu on vaikeutunut. kilpailun elementit poistuisivat. Urpilaisen ansiota on myös korkovähennyksen rajoittaminen vuodesta 2014. Valtiovarainministerinä ollessaan Jutta Urpilainen kutsui vuonna 2013 koolle ensimmäisen aggressiivista versosuunnittelua koskevan ministerikokouksen. Simo Alastalo Demokraatti. – Puutteineenkin rajoitus on osoittautunut jo hyvin merkittäväksi
Nyt tämän hallituksen toimesta subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on rajattu niin, että vanhempien työmarkkina-asema määrittelee sen, kuinka monta tuntia lapsi saa olla varhaiskasvatuksessa. Jos kotona on työtön vanhempi, lapsi saa vain puolipäiväisen hoitopaikan, Haatainen perustelee. Suomi on pitkään yrittänyt kiivaasti esitellä ja puolustaa oman metsätaloutensa HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Suu auki EU:ssa Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Heräsikö Suomi EU:ssa kuitenkin liian myöhään ajamaan voimallisesti etujaan. etuja. Metsäteollisuudesta edelleen osin elävä Suomi vastustaa tiukkoja, historiaan pohjaavia laskentasääntöjä, koska hakkuiden määrää halutaan nostaa merkittävästi. Laskentasäännöistä äänestettiin parlamentissa keskiviikkona. Demokraatti ” Pienet arjesta lähtevät esimerkit ovat isoja asioita, kun niitä tarkastellaan yhteiskunnan tasolla. EU:n ajama vertailu voi johtaa siihen, että Suomi joutuisi ostamaan hiilinielukiintiöitä muilta mailta. Jotenkin tulee mieleeni aikanaan jututtamani merenkulhallinnon virkamies. SYYSKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E uroopan parlamentti käsitteli tällä viikolla metsien hiilinielujen laskentatapaa. Mutta Haataisen ja hänen kampanjansa arvot perustuvat arkiseen elämään. Tällaista epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ei pidä päästää kasvamaan. Mutta heräsikö Suomi EU:ssa kuitenkin liian myöhään ajamaan voimallisesti etujaan. 8 14. Jo vuonna 2013 tässäkin lehdessä kirjoitettiin, kuinka EU-lainsäädäntö uhkaa kampittaa biopolttoaineiden tuotantoa ja kuinka metsäpolitiikka karkaa Brysseliin. Demokraatin D-studion haastattelussa Haatainen otti esimerkiksi lapset ja nuoret – ja sen, miten tasa-arvo arvoperustana koskee heitä. Pelissä on hallituksen biotaloustavoitteiden toteutuminen. On unohtunut, että tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Hän oli käynyt vuosikausien ajan Brysselissä EU-maiden yhteisissä kokouksissa. – Jokaisella lapsella täytyy olla oikeus ja mahdollisuus kunnolliseen ja laadukkaseen varhaiskasvatukseen. Jari Soini. Haataisen mukaan moni kokee tällä hetkellä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Luotettiinko liikaa omaan ”ylivoimaiseen” metsäosaamiseen. Hän tähdentää, että kaikessa päätöksenteossa on muistettava lopputulema: miten kansalaisia kohdellaan. Esimerkiksi Kiinan investointisuunnitelmat Suomen biotaloushankkeisiin ovat toistaiseksi jäissä odottamassa EU:n linjauksia. – Se johtuu siitä, että säästöjä ja leikkauksia on kohdistettu niihin ihmisiin, joilla jo menee entuudestaan huonosti – ja samanaikaisesti annetaan verohelpotuksia niille, joilla menee todella hyvin. Pienet arjesta lähtevät esimerkit ovat isoja asioita, kun niitä tarkastellaan yhteiskunnan tasolla, Haatainen muistuttaa. Hän myöntää, että usein arvopuhe saattaa jäädä ulkokohtaiseksi ja vähän sanahelinäksi. Haataisen mukaan nyt on tehty päätöksiä, joilla kohdistetaan säästöt aivan väärään osoitteeseen. Niiden annin hän kiteytti yhteen lauseeseen: ”Kaikkea siellä päätettiin, mutta kertaakaan ei minulta mitään kysytty.” Haatainen avaa arvojaan SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen on korostanut kampanjassaan arvoja
– EU:n keskeisin idea on solidaarisuus. Jyty povaa soteen laskujytkyä Tulevissa maakunnissa ja kunnissa on mietittävä tarkasti toiminnan ulkoistamisen tai yhtiöittämisen järkevyyttä, sanoo Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Kun äänistä oli laskettu päälle 90 prosenttia porvarilliset puolueet olivat saamassa 89 paikkaa 169-paikkaisessa parlamentissa. Keskustalle ennustettiin (tiistaiaamu) jopa lähes viiden prosenttiyksikön kannatusnousua vuoden 2013 vaaleista. Asia ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Pitkien etäisyyksien ja ohuiden liikennevirtojen maassa on samoilla vetureilla ja henkilöstöllä ajettu vuosikymmeniä sekä henkilöettä tavaraliikennettä. – Kyllä se vähän yllätti siitä syystä, että ollaan juuri pidetty budjettiriihi ja hän (Sipilä) ei siellä tukenut minua esityksen suhteen, sisäministeri Paula Risikko (kok.) myöntää Demokraatille. Paasi-Optiikka Siltasaarenkatu 12, Helsinki P. – Suomen rautatiejärjestelmän tehokkuus piilee kaluston korkeassa käyttöasteessa. Tänä kesänä EU jo määräsi Unkarin ja Puolan rikkomusmenettelyyn. 9 14. Kari Hulkko. – Esimerkiksi hallinnon keskittäminen valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ei ole tuonut kustannussäästöjä, vaan pahimmassa tapauksessa räjähdysmäisen lisälaskun, Pihlajamäki sanoo. Ruotsi mukaan ydinaseet kieltävään sopimukseen Ruotsi on mukana 122 maan joukossa, jotka aikovat allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen. Unkari ja Puola ovat venyttäneet EU:n pinnaa äärimmilleen kansanmielisellä esiintymisellään. ENTISTEN ULKOMINISTERIEN ERIMIELISYYS HERÄTTI HUOMIOTA. Hänen mukaansa lisääntyvät kustannukset valuisivat lippujen hintoihin ja teollisuuden logistiikkakustannuksiin. Juha Sipilä nokittaa pakolaisilla Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ehdotus Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta 2000:een yllätti hallituskumppani kokoomuksen. Työväenpuolue näytti kokevan yli kolmen prosenttiyksikön tappion edellisiin parlamenttivaaleihin verrattuna. Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin, miten julkisen vallan pitäisi suunnata talouspolitiikkaa, jotta Suomen talous vahvistuisi. Sisäministeriö ehdotti budjettiin, että pakolaiskiintiötä nostettaisiin 750:stä takaisin 1050:een. SYYSKUUTA 2017 ”Kanerva kalistelee täällä sapelia samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkopolitiikan edustajat koettavat löytää rauhanomaisia ratkaisuja Helsingissä.” Hannu Priha ”Vanhan ajan kaikuja ja varovaisuutta.” Hannele Suksi ”Vähän niinkuin pojat kinastelisivat hiekkalaatikolla, kummalla on komeampi panssarivaunu.” Seppo Laitinen ”Taitaa naapurit lähinnä kuolla nauruun meidän kalustoesittelylle...” Joni Lähde Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO KANSANEDUSTAJA ILKKA KANERVA (KOK.) EHDOTTI VIIKONLOPUN HELSINGIN SANOMISSA SUOMEEN SUURIA KANSAINVÄLISIÄ SOTAHARJOITUKSIA. Myös VR:n pilkkominen neljään eri yhtiöön lisää hallintoon liittyviä kustannuksia, Hievanen ihmettelee. SAK: Rautateiden kilpailutus lisää kustannuksia SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen ennakoi rautateiden kilpailun avaamisen lisäävän kustannuksia, vaikka samalla sen hyödyistä ei ole varmuutta. USA on varoitellut ruotsalaista vakavista seurauksista, mikäli Ruotsi sopimuksen allekirjoittaa. Punavihreät puolueet puolestaan olivat saamassa 79 paikkaa. Jos ydinkysymyksissä maa loukkaa EU:n perusarvoja, on selvää, että kovatkin toimenpiteet ovat mahdollisia, Jaakonsaari toteaa. KANSANEDUSTAJA ERKKI TUOMIOJA (SD.) EHÄTTI ARVOSTELLA ESITYSTÄ SANOMALLA, ETTÄ HÄN TOIVOO SUURSOTAHARJOITUSTA YHTÄ VÄHÄN KUIN SUURTA TAI PIENTÄKÄÄN SOTAA. – En usko, että tästä suurempaa lommoa jää, mutta se monimutkaistaa strategista suunnittelua USA:n ja Naton näkökulmasta ja myös EU:n näkökulmasta. EU:lle riittää Puolan ja Unkarin öykkäröinti Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan EU:n kello tikittää Unkarille ja Puolalle. Suomi ei sopimusta ole allekirjoittamassa. Vain noin neljännes kyselyyn vastanneista kannatti julkisten menojen lisäämistä. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi / info@paasioptiikka.fi Tervetuloa hyvän palvelun optikolle! ILMAINEN NÄÖNTARKASTUS VUODEN LOPPUUN! Lisää uutisia: Demokraatti.fi Norjan porvaripuolueille enemmistö suurkäräjille Norjan parlamenttivaaleissa keskustapuolue nousi vaalien suurimmaksi voittajaksi. Vastausvaihtoehtoina oli menojen leikkaaminen tai lisääminen tarvittaessa velkarahalla. Esitys ei mennyt budjettiriihessä läpi. Velkaantuminen kuriin julkisia menoja säästämällä Suomalaisista 62 prosenttia leikkaisi julkisia menoja, jotta Suomen velkaantuminen saataisiin kuriin. Mutta ei se poista Ruotsin maantieteellistä tärkeyttä USA:lle Baltian suunnalla, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola toteaa
Osallistuminen sellaiseen harjoitteluun, joka lisää kansainvälistä jännitystä ja on luonteeltaan pelotteluun tarkoitettua voimannäyttöä, ei ole Suomelle perusteltua. Aurora-harjoituksen kokonaisvahvuus on lähes 20 000 osallistujaa. Ex-ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ei innostu asiasta. Tuomioja muistuttaa, mitä eduskunnan vastauksessa hallituksen puolustusselontekoon todetaan: – Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi, eikä Suomi ”salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Myös ilmavoimien Hornet-hävittäjät sekä merivoimat ovat mukana. – Ja jos kuitenkin tulee, suursotaharjoittelu ei ole siihen oikeaa varautumista, Erkki Tuomioja painottaa. Syyskuun loppupäiviin kestävä harjoitus on suurin Ruotsin järjestämä harjoitus kahteen vuosikymmeneen. 10 14. Yleisesti uskotaan, että harjoitus on paljon mittavampi kuin virallisesti ilmoitettu torstaina alkava yhden viikon ja vajaan 13 000 sotilaan koulutustapahtuma. SYYSKUUTA 2017 ”Suomi ei tarvitse uhoilevaa voimankäyttöä” Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) esitti viime viikolla, että Suomi voisi isännöidä monikansallisia suursotaharjoituksia. Toiminta keskittyy muun muassa Gotlannin saarelle sekä itärannikolle Tukholman eteläpuolella. Lähes samaan aikaan Auroran kanssa järjestetään Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad 17 -sotaharjoitus. Aurorassa harjoitellaan Ruotsiin kohdistuvan hyökkäyksen torjuntaa ja ulkomaisen sotilaallisen avun vastaanottamista isäntämaasopimuksen mukaiseksi. Tavoite saa Tuomiojan mielestä kuitenkin oudon kaiun, jollei samalla todeta, että tärkein tavoite on toimia niin, ettei tällaista tarvetta koskaan tulisi. Demokraatti Aurora ja Zapad soditaan samaan aikaan Ruotsissa alkoi tällä viikolla kansainvälisen Aurora 17 -sotaharjoituksen valmisteluvaihe. – Minä toivon suursotaharjoitusta yhtä vähän kuin suurta tai pientäkään sotaa. Tuomioja pitää selvänä, että Suomen on sotilaallisesti liittoutumattomana maana pidettävä huoli omasta puolustuksestaan ja että tämä edellyttää puolustusvoimien osaamisen asianmukaista ylläpitämistä ja kehittämistä myös kansainväliseen harjoitustoimintaan osallistumalla. Hänen mukaansa ”sotaretoriikan viljeleminen ja uhoileva voimannäyttö ovat viimeinen asia, jota Suomessa nyt tarvitaan”. Suomi osallistuu harjoitukseen noin 300 sotilaalla pääosin Maavoimista. Kun Kanerva itsekin kertoo, että ”harjoituksilla on aina salattu agendansa”, ei sen esiin kaivaminen ole tässä tapauksessa kovin vaikeata, mutta mielellään kuulisi Kanervan kertovan sen omin sanoin, Tuomioja kirjoittaa Facebookissa. Kun Kanerva ilmaisee tavoitteeksi sen, että ”EU-maista voisi jonain päivänä soittaa Suomeen, että nyt tarvitaan apua – ja päinvastoin”, on se toki Lissabonin sopimuksen mukaista. – Meidän on oltava valmiita antamaan ja vastaanottomaan sen tarkoittamaa apua, jonka luonteesta jokainen jäsenmaa kuitenkin päättää itse. Valmius antaa ja pyytää apua Tuomioja korostaa, että Suomi on sitoutunut EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseeseen. – Perusteena on aina oltava se, että se palvelee Suomen oman puolustuksen ja kansainvälisen YKja EU-päätöksiin perustuvan kriisinhallinnan valmiuksien ja osaamisen kehittämistä. STT ” Harjoituksilla on aina salattu agendansa.. Puolalaisen OSW-tutkimuslaitoksen tutkijan Andrzej Wilkin mukaan yksittäistä sotaharjoitusta tärkeämpää on pitkän aikavälin kehitys – Venäjän sotilaallinen potentiaali on lännen suunnalla erityisesti maavoimien osalta kaksinkertainen edellisten harjoitusten (Zapad 2013) ajankohtaan verrattuna, Wilk kirjoittaa. Eniten ulkomaisia joukkoja ja kalustoa Ruotsiin saapuu Yhdysvalloista
SYYSKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. 11 14. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista
– Sopimusten noudattaminen mahdollistaa ihmisten tuleminen Suomeen turvapaikanhakijoina. Ensin pitäisi hoitaa omat asiat kuntoon, Nuikka kertoo. Demareissakin jo kysellään, missä on ääripää. Demari suojaa suomalaisia työpaikkoja Ihmisoikeuksia työkseen puolustavan Nuikan mielestä kaikkien muidenkin demareiden pitäisi puolustaa pakolaisia. Suhtautuminen maahanmuuttajiin muuttui vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan jälkeen. – Suomesta työpaikkojen menetykset ja muut globalisaation mukanaan tuomat ongelmat ovat potkineet suomalaisia työläisiä. Nuikka on varma, että parin vuoden takainen pakolaisvirta muutti myös demareiden suhtautumista ulkomaalaisiin. Demari kannattaa ja vastustaa maahanmuuttoa. – Kun turvapaikanhakijoita alkaa tulla, aletaankin kyseenalaistaa. Kaikkien on Niukan mielestä mietittävä suhtautumistaan työperäiseen tai muunlaiseen maahanmuuttoon, joka perustuu kasainvälisiin sopimuksiin. Nuikka arvelee, että osan demareista voi olla vaikea suhtautua siihen, että SDP on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden perusteella sotaa pakeneville annetaan turvapaikka. 12 14. Solidaarisuus on SDP:n vuonna 1970 kansainväliseksi kehitysyhteistyöjärjestöksi perustama itsenäinen säätiö. Demareiden joukossa saattaa olla ihmisiä, jotka erityisesti kokevat, ettei suomalaisia työpaikkoja enää olekaan. Kaikki demari t eivät kuitenk aan ulkoma alaisia Suome en hyväks y. Työpaikkoja on myös siirretty muualle. Kyse ei ole vain turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. Pelkäävätkö demarit, että ulkomaalaiset vievät meiltä työpaikat. Se on Suomen ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja saa yli puolet rahoituksestaan ulkoministeriöltä. Muu rahoitus kerätään lahjoituksina. SYYSKUUTA 2017 ” Suomi on täynnä muukalaispelokkuutta. Itselle vieras tuntuu uhkaavalta, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo. Suomalaiset työpaikat katosivat Miia Nuikka yhdistää muukalaisvastaisuuden kasvun siihen, miten Suomi ja Suomen työväestö ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tulleet osalliseksi globalisaation murroksesta. – Globaalin yhteisvastuun sijaan kaikki demarit eivät hyväksy, että muiden auttaminen on myös Suomen etu. Monet ovat jo alkaneet miettiä, ettei turvapaikkoja ehkä pitäisikään antaa. – Demareissa on aina ollut ihmisiä, joiden mielestä kehitysyhteistyötä ei tarvita. Se johtuu pelosta jotakin sellaista kohtaan, mitä ei tunne. Hänen mielestään tulijat pitäisi nähdä kaikkine haasteineen mahdollisuutena sille, miten Suomi voi kantaa vastuuta ja löytää tänne tulevista ihmisistä osaavaa työvoimaa. Ulkomaalaisten muutto Suomeen on Nuikan mukaan koettu viimeisien vuosien aikana uhkaavaksi. – Ei se pelkästään sitä ole, vaikka osa näinkin ajattelee. –D emareiden piirissä esiintyvää muukalaisvastaisuutta ei käy kieltäminen. SDP:n myytit Demar i ei ole muuka laisvast ainen. – Silloin SDP:n piirissäkin puhuttiin hallitsemattomasta maahanmuutosta. Uhka vai mahdollisuus. Demareissakin keskustellaan, ovatko nämä ihmiset meille uhka vai mahdollisuus, Nuikka kertoo. Hänen mielestään suomalaisten demareiden pitäisi reagoida maailmalla tapahtuvaan köyhyyteen ja auttaa Suomeen sotien ja ilmastonmuutoksen takia pakenevia ihmisiä. – Pelkoa koetaan myös työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. – Syntyi tavallaan tilanne, jossa demareidenkin oli mietittävä, kuinka suojaamme omien työntekijöittemme ja täällä jo asuvien ihmisten hyvinvoinnin, työpaikat ja sosiaaliturvan
Nuikka puhuu sukupolvien välisestä kuilusta. SYYSKUUTA 2017 ” Suomi ei voi olla saari, joka sulkee rajansa ja pysyy poissa tästä maailmasta. Nuikka sanoo, että muukalaisvastaisuus kytkeytyy siihen demariryhmään, joka globalisaation häviäjä. – Demareitten jäsenistä painotus on siirtymässä ikääntyvän porukan suuntaan, joka on tottunut näkemään demariliikkeen valtionhoitajapuolueena. Mika Peltonen UP Emilie Uggla. – Populistinen liike, jonka Timo Soinin perussuomalaiset aloittivat Suomessa, on saattanut kiehtoa niitä demareita, joiden mielestä suomalaisten asioista ei huolehdita riittävästi, Nuikka kertoo. 13 14. Varsinkin suurissa ikäluokissa, jotka vierastavat nopeaa maailman muutosta ja epävarmuutta. – On selvä, että Suomi on täynnä muukalaispelokkuutta. – Suomi ei voi olla saari, joka sulkee rajansa ja pysyy poissa tästä maailmasta. Tyytymättömät vaihtoivat puoluetta Miia Nuikan mukaan osa maahanmuuttopolitiikkaan tyytymättömistä demareista on vaihtanut puoluetta. Globaaliin maailmaan kuuluu liikkuvuus, Nuikka sanoo. Demareiden haaste on, miten toimitaan suhteessa näihin populistisiin liikkeisiin. – He kokevat kuuluvansa siihen porukkaan, jolla ei ole kilpailukykyä, taitoa ja osaamista selviytyä tästä ajasta voittajina
Erityisen voimakasta lämpeneminen oli pohjoisilla leveysasteilla. Keskilämpötila 14,8 astetta. Tämä astemäärä asetettiin joulukuussa 2015 Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen mukaiseksi tavoiteltavaksi rajaksi, jota korkeammalle planeettamme ei saisi lämmetä. 50 100 150 15,0 0C 14,0 0C 13,5 0C 14,5 0C 1845 1855 1865 1875 1885 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2016 1895 1905 1915 1925 1935 1955 1945 1965 1975 1985 1995 2005 2015 140,1 135,5 v. Lämpenemiseen oli osallisena myös luontainen, valtamerten pintalämpötilan lämpenemisestä johtuva ja joidenkin vuosien välein toistuva El Niño -sääilmiö, jonka vaikutuksesta planeettamme lämpeni poikkeuksellisen voimakkaasti myös esimerkiksi vuonna 1998. Tämä kriittinen raja saavutettiin siis jo vuoden 2016 alussa yhden kuukauden keskilämpötiloissa. GRAFIIKKA TIMO SPARF Ilmasto lämpee Vaikka Suomessa ei asiaa uskoisi, maapallon keskilämpötila on jo pitkään ollut nousussa. 14 14. Vuoden 2016 helmikuussa maapallon ilmakehän keskilämpötila ylitti 1,5 asteella pitkän aika välin keskiarvon. SYYSKUUTA 2017 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 1981 Kesäkuun sademäärät Helsingissä vuosina 1845–2016 Sa de m ää rä m ill im et re in ä Maailmanlaajuinen vuotuinen lämpötila vuosina 1880–2016 Tavoitetaso. Vuoden 2016 ennätyksellisen lämpenemisen taustalla on sekä ihmisen toimista että luontaisista syistä johtuvia tekijöitä. Arktikumissa ilman lämpötila oli monin paikoin jopa 5–6 celsiusastetta pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella
050 304 2007 Tuula Lampinen, poliittinen koordinaattori tuula.lampinen@sdp.fi, p. Maksimibonus 80 % 1. (09) 4789 8209 Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi VILLE SKINNARI KULKI eduskunnan rappusia jo lapsuudessaan. Kansainvälisen politiikan uusjako 5. Lasteni koulu lakkautettiin. Skinnari katsookin, että tässä ajassa vain keskustelu arvoista ei riitä. Se kuvastaa, mitä todellisuus poliitikkoperheessä kulissien takana on. Rakennemuutos ja kaupungistuminen Perustettavat työryhmät tullaan jakamaan näiden kuuden muutoshaasteen alle. Etsimme sosialidemokraattisia ratkaisuja 2020-luvun keskeisimpiin muutoshaasteisiin, joita ovat: 1. Työryhmiä perustetaan noin 30 ja tavoittelemme jokaiseen työryhmään noin 10-20 kirjoittamiseen, aiheeseen perehtymiseen ja tavoitteiden määrittelyyn sitoutunutta jäsentä. – SDP:ssä rakastetaan vanhoja määrittelyjä ja tatuoidaan jokaisen otsaan viitekehys. Hänen edesmennyt isänsä Jouko Skinnari toimi kansanedustajana 1980–2015. – Ihmiset odottavat konkretiaa ja näkemystä. Lokeroin itseni lipposlaiseen lokeroon. Siinä on vahva kansainvälinen osaaminen, näkemys, verkosto ja visio. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle 3. Talous ja eriarvoistuminen 6. 15 14. Työryhmähaku on avoinna 30.9. Lisätietoja ja hakulomakkeen löydät nettisivuiltamme osoitteesta sdp.fi. Olin siellä vanhempainillassa, siellä oikeastaan tein päätöksen, Skinnari sanoo. Esimerkiksi sotessa yksityinen sektori voidaan nähdä kumppanina julkiselle. Meillä on koko Suomessa huutava pula ihmisistä, jotka näkevät kokonaisuuksia ja pystyvät tuomaan uskottavan vaihtoehdon nykyhallitukselle. Sotessa se tarkoittaa ymmärrystä miten julkisen pitää järjestäjänä toimia ja johtaa. Hän luki rahoitusta, markkinointia, Eurooppaja kauppaoikeutta sekä loi uraa yritysmaailmassa muun muassa auttaen suomalaisyrityksiä kansainvälistymään. Jos ei siitä päästä eroon, kaikki muu on turhaa. Tule mukaan! HAE MUKAAN SDP:N TYÖRYHMIIN! Lisätietoja työryhmähausta: Maailmaa voi muuttaa. – Tämä on laajemmin koko puolueen ongelma. Sama bonus kaikille autoillesi 3. SYYSKUUTA 2017 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kuljettaja kaikilla lisäominaisuuksilla Turvan uudella liikennevakuutuksella päivität autoilusi uudelle tasolle. Mikko Koskinen, poliittisen valmistelun päällikkö mikko.koskinen@sdp.fi, p. Hyviä syitä hymyyn voit lukea osoitteessa turva.fi/liikennevakuutus. Pelinrakentaja Ville Skinnari. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. Demokratian ja osallisuuden tulevaisuus 4. Meillä ei osata tai haluta kuulla erilaisia mielipiteitä ja uusia ratkaisuja tilanteessa, jossa Suomi on monella tapaa jähmettynyt paikalleen, SDP:n kolmas varapuheenjohtaja, Skinnari sanoo. Skinnarin mukaan SDP:n pitää osata johtaa ja puolustaa julkista sektoria, mutta samalla rakentaa kumppanuuksia. Kun lahtelainen SM-sarjan jääkiekkoilija Ville Skinnari kirjoitti ylioppilaaksi 1992, hän vannoi, ettei lähde koskaan politiikkaan. Hymy SDP uudistaa työryhmätyöskentelyään ja poliittista valmisteluaan ja on avannut kaikille SDP:n jäsenille avoimen haun poliittiseen valmisteluun osallistumiseen. – Ehkä siihen vaikutti tuska, mihin kunnallisesti oltiin koulujen ja päiväkotien kanssa ajauduttu. saakka. – On varmaan paljon tahoja, jotka eivät ilahtuneet, että Skinnari-nimi säilyy valtakunnanpolitiikassa. Hän toteaa, että hänen kansainvälinen kokemuksensa ja näkemyksensä maan ja kaupungin kehittämisestä koettiin osin uhkana. Se vaatii monipuolista ajattelua yhteiskunnasta ja kansainvälisestä kehityksestä sekä samalla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuntemusta. 2012 hän palasi kolmen lapsen perheensä kanssa vanhaan kotikaupunkiinsa Lahteen ja päätti lähteä kuntapolitiikkaan. Hänet valittiin kaupunginvaltuustoon 2012 ja eduskuntaan 2015 vaaleissa. Teknologinen kehitys ja työn murros 2. – Kun perheessäni äänestettiin kyllä vai ei kansanedustajaehdokkuudesta, hävisin 1–4. Kovin tervetulleeksi Lahden SDP-perheeseen Skinnari ei itseään kokenut. – Mutta olen kyllä oikeistodemari, jos katsoo taustaani ja ajatteluani. Häntä kuulee kutsuttavan oikeistodemariksi. Se on mielestäni jo mennyttä aikaa ja osaltaan kuvastaa puolueen nykytilaa. 2
Historiallinen mullistus Tulossa on historiallinen ikärakenteen mullistus, jossa yli 65-vuotiaiden määrä maailmassa ylittää alle 15-vuotiaiden luvun. Mitä nopeammin syntyvyys alenee, sitä vikkelämmin väestö vanhenee, kuten esimerkiksi Kiinassa on tapahtunut. vulla yli 65-vuotiaiden osuus oli keskimäärin viisi prosenttia, mutta 2000-luvulla se hiipii lähemmäs 25:tä prosenttia. Ainakin Japanissa, Portugalissa, Singaporessa ja Etelä-Koreassa naisista peräti 40 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä vuosisadan loppuun mennessä. Maailman mitassa ikäkeikahdus tapahtuu noin vuonna 2075. Kahdeksassa maassa, joihin kuuluvat Kiina, Saksa, Italia ja Japani, joka kolmas asukas on tuolloin seniori. Se tapahtui ensimmäiseksi Italiassa jo 1995, ja 30 muuta maata on seurannut perässä. Päätekijä on kuitenkin hedelmällisyyden lasku. Vauraissa G20-ryhmän maissa ikäihmisten osuus yltää neljännekseen väestöstä vuoteen 2100 mennessä. Sen vaikutukset tuntuvat kaikilla elämänalueilla. 16 14. Vielä 1900-lu” Vuonna 2100 Kiinassa, Saksassa, Italiassa ja Japanissa joka kolmas asukas on seniori. Ilmiötä selittävät kuolleisuuden aleneminen ja eliniän piteneminen. SYYSKUUTA 2017 Lähde: Tilastokeskus Ikääntyminen haastaa ihmiskunnan J os 1900-lukua leimasi nopea väestönkasvu – 1,6 miljardista 6,1 miljardiin – kuluvan vuosisadan tunnuspiirre on väestön ikääntyminen. 1 500 000 1 000 000 500 000 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä Vuosikymmenittäin 1900–2060 (2020–2060: ennuste) Yli 1 700 000 yli 65-vuotiasta = 28,8 % koko väestöstä. Maapallolla on nyt reilut 7,5 miljardia asukasta, ja YK ennustaa määrän nousevan 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Ihmiskunnan tähänastisessa historiassa ikärakenne on pysynyt verrattain nuorena. Naisilla on enemmistö vanhusväestössä
Perinne, jossa isovanhemmat asuvat lastensa ja lastenlastensa kanssa, jatkuu paikoin kehitysmaissa. Ikääntyminen muuttaa myös kulutusta ja lisää tietynlaisten tavaroiden ja palvelujen kysyntää. SYYSKUUTA 2017 MIAPETRA KUMPULA-NATRI Maailma tänään Saksan demarit ovat väkevän EU:n kannalla S aksan vaalit käydään syyskuussa, ja niitä silmällä pitäen Saksan demarit julkaisivat pitkään valmistellun tulevaisuusohjelman. Valtiot kautta maailman ovat kiperien kysymysten edessä miettiessään tulevia eläkeja hoivajärjestelyjä. Tärkein viesti tulevaisuusohjelmassa on voimakas EU-myönteisyys. Väestönkasvu jää uusiutumisrajan alle yli 80 maassa, joissa asuu miltei puolet maapallon asukkaista. Vaikutus tuntuu myös asumisessa. Joseph Chamie IPS, New York. Näin saataisiin kuriin EU:n sisäiset veroparatiisit kuten Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Muita talouteen liittyviä tavoitteita ovat tehokas EU:n laajuinen finanssitransaktiovero (jota maksetaan, kun myydään tai ostetaan osakkeita, arvopapereita tai johdannaisia), sekä yhtenäistetty yritysveropohja. Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.). Maat, joissa nuorisotyöttömyys pomppaa sietämättömiin lukemiin, voisivat hakea sieltä apua. Saksan demarit eivät kumarra EU-vastaisille milliäkään. Kun veroja ei haluta nostaa, päädytään korottamaan eläkeikää ja leikkaamaan menoja. Kiihtyvä kaupungistuminen kuitenkin muuttaa tilannetta nopeasti, kun jokainen sukupolvi muuttaa omilleen. Kysynnän kasvu heijastuu nousupaineena hintoihin. Vuonna 1970 maailmassa oli kymmenen työtätekevää jokaista yli 64-vuotiasta kohti, mutta vuonna 2050 luku on enää neljä ja eräissä Euroopan maissa vain kaksi. Kulut kasvavat Vanheneva väestö aiheuttaa valtioille lisää kuluja. Koska vanhusten hoivasta ei voi määrättömästi tinkiä, vaaravyöhykkeeseen joutuvat muut menot, kuten koulutus, infrastruktuuri ja terveydenhoito. EU:lla on nyt yhteinen ulkoministeri, tarkemmin ”ulkopolitiikan korkea edustaja”, ja samantyyppinen virka halutaan myös talouden puolelle. Muiden EU-maiden demarit tutkivat sitä tarkalla silmällä, sillä Saksan SPD on Euroopan suurin demaripuolue ja sen suunta vaikuttaa demarien suuntaan Brysselissä ja osin myös muissa EU-maissa. Luovuus vaarassa Väestön ikääntyminen on ihmiskunnalta merkittävä saavutus, mutta se tuo suuria haasteita kaikille elämänalueille. Saksa on tähän asti pitänyt Natoa eurooppalaisen puolustuksen selkärankana, mutta viimeaikasen turvallisuuskehityksen ja eritoten Trumpin valinnan jälkeen ääni kellossa alkaa muuttua. He kannattavat euroalueen yhteistä taloushallintoa, jota johtaisi euroalueen valtiovarainministeri. Myös pakolaisten auttamiseen ehdotetaan EU:n laajuista rahastoa. Saksan demarien ohjelman voi lukea saksaksi osoitteesta martinschulz.de/zukunftsplan. Joukossa ovat muun muassa Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Venäjä, Japani, Vietnam, Saksa, Iran, Thaimaa ja Britannia. iStock Kun lapsiluku maassa jää alle kahteen naista kohti, väestö alkaa kutistua ilman tuntuvaa maahanmuuttoa. Saksalaisdemarit haluavat myös, että EU-maihin säädettäisiin yritysverojen alaraja. ”Saksan sosialidemokraatit ovat täysin sitoutuneet yhteiseen EU-projektiin ja valmiit puolustamaan sitä nationalistisia voimia vastaan kaikkialla Euroopassa”, lukee ohjelman saatteessa. EU-maita yhteen sitovia hankkeita ovat lisäksi esimerkiksi EU:n laajuinen investointiohjema, johon kuuluisi pysyvä nuorisotyöttömyysrahasto. 17 14. Saksan demarit ovat ottaneet erittäin selvän kannan vahvemman EU:n puolesta eivätkä aio kumartaa EU-vastaisille milliäkään. Nuoren väestön vähenemisen pelätään myös heikentävän kansakunnan luovuutta ja kekseliäisyyttä eli innovatiivisuutta. Huoltosuhde eli työikäisten määrä verrattuna lapsiin ja vanhuksiin heikkenee tuntuvasti. Saksan demarit ajavat jatkossa muun muassa talousunionin vahvistamista eli sitä, että EU-maiden taloudet sidotaan tiukemmin yhteen. Mitä tulee puolustukseen, Saksan demarit kannattavat Euroopan puolustusunionin perustamista ja pitkällä aikavälillä EU-armeijaa. Kun ikääntymisellä on yleensä kielteinen vaikutus myös säästäväisyyteen ja sijoittamiseen, kansantuotteen kasvu hidastuu
Vastaavat liikevaihtoon perustuvat verot ovat toistaiseksi olleet harvinaisia kehittyneissä länsimaissa, joissa yritysten verotus perustuu yleensä niiden tulokseen. Samaan seuraan ovat päässeet myös muun muassa amerikkalaiset verkkojättiläiset Google, Apple, Facebook ja Amazon. EU vastaan verkon jättiläiset EU:n huoli lähinnä amerikkalaisten yritysjättien verosuunnittelusta ei ole uusi. Ranskan, Saksan, Italian ja Espanjan valtionvarainministerit ovat eri lähteiden mukaan valmistelleet tämän viikon perjantaina ja lauantaina Tallinnassa pidettävään epäviralliseen EU:n talousja valtiovarainministerien kokoukseen ehdotusta, jonka mukaan tulevaisuudessa yrityksiä verotettaisiin EUalueella maittain liikevaihdon perusteella sen sijaan, että niitä verotettaisiin niiden tuloksista rekisteröidyn kotipaikan verotusääntöjen mukaan. E uroopan unioni pohtii keinoja, jolla sen jäsenvaltiot pääsisivät verottamaan niissä tulosta tekeviä isoja teknologiaja informaatioyrityksiä aikaisempaa tehokkaammin. Ranskan mukaan EU-mailla pitäisi olla suuri intressi hyväksyä ehdotus. Nimettömien ranskalaisten virkamieslähteiden mukaan tasoitusveron määräksi on suunniteltu kahdesta viiteen prosenttia yritysten maakohtaisesta liikevaihdosta. 18 14. Airbnb ei ole joutunut EU-maiden valtionvarainministerien silmätikuksi yksin. Pääsäännöstä poikkeuksena muun muassa Britannia sopi jo viime vuonna hakukonejätti Googlen kanssa siitä, että se maksaa maahan verot brittiyritysten maksamien mainoskorvausten liikevaihdon perusteella. Jo viime vuonna EU:n komissio velvoitti liikevaihdoltaan yli 750 miljoonan euron yrityksen julkistamaan kunkin EU-maan osuuden niiden liikevaihdosta ja voitoista maksetut verot. Julkisuusvelvoitteen tarkoitus oli tehdä aggressiivinen verosuunnittelu näkyvämmäksi. SYYSKUUTA 2017 EU haluaa verosiivun verkkojättien tuloista ” Tasoitusvero olisi merkittävä verotulojen lisäys. Samalla jaksolla yrityksen maahan maksamat verot jäivät alle sadantuhannen euron eli noin 1,53 promilleen liikevaihdosta Ranskassa. Maat ovat vuosikausia houkutelleet isojen ylikansallisia yrityksiä perustamaan Euroopan pääkonttorinsa alueelleen tarjoamalla erittäin edullisia verosopimuksia. Ilmoitusvelvollisuuteen jätettiin yritysten painostuksesta joitakin kilpailuperusteisia poikkeusmahdollisuuksia. Politico-lehden saamien asiakirjojen mukaan isojen EU-maiden mielestä nykyisen järjestelmän katsotaan tarjoavan liian paljon mahdollisuuksia sellaiseen verokikkailuun, joka jättää ylikansallisille jättiyrityksille käytännössä mahdollisuuden olla maksamatta lähes lainkaan veroja maihin, joista ne keräävät voittonsa. Vaikka tasoitusvero sovittaisiin suhteellisen alhaiseksikin, se tarkoittaisi käytännössä merkittävää verotulojen lisäystä useimmille EU-maille, jotka ovat tähän mennessä kyenneet keräämään kansainvälisiltä teknologiajättiläisiltä hyvin vähän tai ei lainkaan veroja niiden tuloksen perusteella. – Airbnb:lla on oikeus toimia Ranskassa, mutta samalla sillä ja muilla jakamistalousyrityksillä on velvollisuus maksaa oma osansa Ranskan julkisista kuluista, Le Maire painotti. Airbnb on vastannut verotushankkeisiin vetoamalla siihen, että sen toiminta tuo pääasiassa tuloja paikallisille asunnonomistajille ja yrityksille eikä sille itselleen. Verorintama rikki Verouudistus on hyväksyttävä yksimielisesti kaikissa EU-maissa tullakseen voimaan. Financial Times -lehden mukaan Ranska on esittämässä ensi viikon EU:n valtionvarainministerikokouksessa Tallinnassa EU:n laajuista verouudistusta, jonka keskeinen uusi elementti olisi niin kutsuttu tasoitusvero, jota kerättäisiin EU:n alueella yritysten tuloksen asemesta niiden kussakin EU-maassa toteutuvan liikevaihdon perusteella. Muutospaineet ovat kuitenkin suuret. Hankkeen äänekkäimmäksi puuhamieheksi noussut Ranskan valtionvarainministeri Bruno Le Maire on ottanut yhdeksi esimerkiksi kalifornialaisen jakamistalousyritys Airbnb:n, jonka kautta viime vuonna yksin Ranskassa vuokrattiin koteja ja asuinhuoneita hotellikäyttöön 6,5 miljardin euron edestä. Varsinkin alhaisen yritysverotuksen ja erilaisten yrityksille räätälöityjen verosopimusten Irlannin ja Luxemburgin on ennakoitu suhtautuvan hankkeeseen varauksella. EU:n laajuisen tasoitusveron myötä nämä maat menettäisivät etulyöntiasemansa. Mika Horelli Demokraatti, Bryssel
– On meissä yhdistäviäkin piirteitä, kuten intohimoinen suhtautuminen asioihin, pohjoiset juuret ja kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan. Ja vielä niin lujasti, että Rautio toimi tänä syksynä bestwomanina Kiemungin häissä. Erilaisuuksien ansiosta olemme oppineet toisiltamme paljon, Rautio (kok.) täydentää. – Me olemme eri maailmoista, luonteeltamme erilaisia ja harrastamme eri asioita. Pitkätukkahevimies ja sen bestwoman Iisakki Kiemunki (sd.) ja Sari Rautio (kok.) vetivät hassut hatut päähänsä Hämeenlinnan Museo Skogsterin selfieseinän edustalla. Ystävyyttä yli rajojen. Silloin he eivät aavistaneet, että sosiaalisesta kontaktista virtaa saava kokoomuslainen ja kampanjointia kammoksuva introvertti ystävystyisivät. Sari pelaa golfia, minä en todellakaan lähde golfkentälle niin kauan, kun osun liikkuvaan palloon, Kiemunki (sd.) kuvailee. SYYSKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi E nsimmäisen kerran Iisakki Kiemunki ja Sari Rautio tapasivat vaalikentillä vuoden 2004 kuntavaalien alla. 19 14
Jossain vaiheessa varmasti vietimme enemmän aikaa keskenämme kuin omien perheidemme kanssa, tälläkin hetkellä kaupunginhallitusta johtava Rautio kertoo. Mutta kyllä jonkun pitää uskaltaa nostaa asioita esille. Bestwoman Sari Rautio talutti Kiemungin kentän laidalta keskikentälle, jossa vihkiminen tapahtui. – Että kannattaako nyt tuotakin asiaa lähteä julkisesti kommentoimaan. 20 14. Toisaalta arvostan sitä rohkeutta, koska olen itse vähän mamelompi. Se on joskus aiheuttanut ystävien välille erimielisyyttä, kun Rautio on yrittänyt toppuutella jääräpäistä ystäväänsä. Pari vihittiin Rockfutistapahtumassa. Joku sinne kaupungin edustajaksi piti pistää, eikä kukaan olisi voinut arvata, miten siinä käy. Yhteistyö oli tiivistä muun muassa silloin, kun Rautio toimi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ja Kiemunki valtuuston puheenjohtajana. Kyllä näissä paskoissa tilanteissa on tuettu toista, Rautio sanoo. Välillä näkemyserot ovat toki olleet voimakkaitakin. Yritin aina tuoda esiin asioiden toista puolta niissä piireissä, joissa pyörin. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Hämeenlinna ” Erilaisuuksien ansiosta olemme oppineet toisiltamme paljon. Kuumakalle ja toppuuttelija Iisakki Kiemunki tuumii, että yhteistyö on ollut helppoa, koska ystävysten välillä ei ole aivan valtavaa ideologista rakoa, vaikka puoluekanta on eri. Jenna Kankaanpää Sari Rautio (kok.) ja Iisakki Kiemunki (sd.) tutustuivat politiikan parissa ja ystävystyivät.. Iisakki Kiemungin ja Sari Raution ystävyys alkoi yhteisestä tekemisestä. Työtoveruus syveni ystävyydeksi, kun toisen kanssa jaettiin arkea ja henkilökohtaisiakin asioita. Meillä on vain asioista erilaiset näkemykset ja molemmilla omat, hyvät perustelut niille – minulla tietysti vähän paremmat, Kiemunki piikittelee. – Sariin on aina voinut luottaa. En uskalla samalla tavalla lähteä tulta päin kun tietää, että turpiin tulee. Hän kuvailee Raution olevan ”kokoomuksen vasenta laitaa – sosiaalireformisti ainakin” ja itseensä hän lyö ”tannerilaisen sosialistin” leiman. Iisakki Kiemungin häät eivät olleet aivan perinteiset. ”Pitkätukkahevimies ja blondi” kuvailevat olleensa usein ”yhdessä lynkattavat”. Tukena vaikeissa hetkissä Politiikassa toimiessaan parivaljakko on aina tuonut omat, aidot persoonansa esiin. – Se tuntui hemmetin epäoikeudenmukaiselta. He pohtivat, että joitakin se varmasti ärsyttää. A ja O niin politiikan parissa kuin ystävyydessä on luottamus. – Meillä oli sama tavoite kehittää kaupunkia, eikä meistä kumpikaan ole mitään ”kahdeksasta neljään” -poliitikkoja, vaan valjastimme itsemme tehtävään täysillä. Se on Iisakin ehdoton vahvuus, mutta hän myös kärsii siitä. Ikinä ei kuitenkaan ole ollut sellainen olo, että ystävyys olisi laudalla. Kun hän sanoo tai lupaa jotain, hän varmasti pitää sen viimeiseen asti. Kiemunki puolestaan joutui myrskyn silmään Sunny Car Center -sotkuissa. Rautiosta tuntui pahalta, kun parhaansa vaikeassa tilanteessa tehnyttä Kiemunkia riepoteltiin. – Saria on usein paikallispolitiikassa lyöty niin sanotusti ulkomusiikillisilla seikoilla – että se on tuollainen hattarapää blondi. Kun Sariin tutustuu, ymmärtää, ettei hän todellakaan ole tyhmä. SYYSKUUTA 2017 ” Meillä on asioista erilaiset näkemykset ja molemmilla omat, hyvät perustelut niille – minulla tietysti vähän paremmat. Se ärsyttää ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta, Kiemunki kuvailee. Kiemunki on Raution mukaan ”aika helposti lämpenevä tyyppi”, eli hän provosoituu, kun provosoidaan. Se herättää kunnioitusta, nyt jo politiikan jättänyt Kiemunki sanoo. – Palvelusetelit, kunnan budjetin laatimisen logiikka ja päiväkotien kehittäminen ovat sellaisia asioita, joista on väitelty. Hänen toimiaan on myös kommentoitu puhtaasti valheellisin perustein
Tässä alku onkin ollut lupaava, kaikki toimijat ovat sitoutumassa yhteiseen työhön mikkeliläisten hyväksi. – Lähiöissä on oltava hyvät palvelut. Nyt kaupungin monet lähiöt on nostettava kehittämistoimenpiteiden kohteeksi, linjaa Aholainen. Komealla äänimäärällä valtuustoon Markku Aholainen ja Jatta Juhola haluavat tukea kuntalaisten omatoimisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Mikkelin kaupungintalossa (kuvassa taustalla) tehtävissä kuntapäätöksissä. Mikä tahansa vaikkapa liikuntaan tai kultValtuustokierros TEKSTI JA KUVA MARKKU LAHIKAINEN. Valtuustopaikat – SDP 14 – Keskusta 14 – Kokoomus 11 – Vihreät 6 – Perussuomalaiset 3 – Kristillisdemokraatit 3 MIKKELI asemansa on keskeinen kaupunginhallituksen puheenjohtajana. SYYSKUUTA 2017 ”Mikkelin on satsattava lähiöpalveluihin” – Mikkelin on tällä vaalikaudella satsattava koko keskusta-alueen kehittämiseen. . Aholainen on ollut merkittävä kuntapäättäjä Mikkelin seudulla vuodesta 1973 alkaen. . Vaalivoitto palautti SDP:n tutulle paikalleen kaupungin ykköspuolueena. – Työllisyyden parantaminen ja palvelujen toimivuus ovat meille aina ykkösasioita. Varhaiskasvatuksen ja perusasteen koulujen pitää olla siellä kunnossa, samoin virkistysalueiden ja liikuntapaikkojen. – Mikkelissä isot poliittiset ryhmät ovat melko tasavahvat ja roolissani korostuu yhteistyön rakentaminen koko poliittisen kentän kanssa. Asukkaita noin 55 000 . tuuriin liittyvä elämys luo osallisuuden kokemuksen, ja se taas vahvistaa yhteisöllisyyttä Mikkelissä. . Lasten, lapsiperheiden ja vanhusten palvelut turvataan hyvällä työllisyydellä. SDP oli vaikuttamaan halunneelle Jatta Juholalle ainoa vaihtoehto. Yksinhuoltajan tyttärenä olen saanut niittää sitä, mitä demarit ovat kylväneet. Työllisyys on aina ykkösasia SDP pärjäsi kuntavaaleissa Mikkelissä mainiosti. Sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa . Siinä vippaskonstit eivät auta. – Ihmisten on tiedettävä, että Mikkeli on kehittyvä, kasvuhakuinen ja nykyaikainen kaupunkikeskus, johon yhdistyy laaja maaseutu. Mikkeli on viime aikoina rakentanut ydinkeskustansa hyvin toimivaksi. 21 14. Demareiden mielestä Mikkelin on kirkastettava kaupunkikuvaansa. – Olen kiitollinen hyvinvointivaltiosta, joka on pitkälle SDP:n ansiota. ” Mikkelin on kirkastettava kaupunki kuvaansa. . Näin demareilla on edelliskautta isommat muskelit ajaa tavoitteitaan eteenpäin. Kaupungin on luotava kuntalaisille toimintamahdollisuuksia, esimerkiksi meidän mainetta niittäneiden harrastajateattereiden tilaongelmiin on löydettävä ratkaisuja. SDP:n kannatus kuntavaaleissa 27,4 % (+ 2,5) . ensi yrittämällä ampaissut Jatta Juhola johtaa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaa. Nyt hänen . – Lautakunta käsittelee kaupungin elinvoiman kannalta keskeisiä asioita, jotka koskettavat kaikkia kuntalaisia läpi elämänkaaren. Uusien yritysten saamiseksi ja olevien vahvistumiseksi tarvitaan yritysten, koulutuksen ja kaupungin vahvaa yhteistyötä, korostaa Markku Aholainen. Korjausvajetta on myös katujen ja teiden osalta, listaa Aholainen. Osallisuus luo yhteisöllisyyttä Kokemuksen lisäksi Mikkelin demariryhmässä on myös uutta verta. Toimiva ja viihtyisä asuin ympäristö on edellytys sille, että Mikkeli nousee vetovoimaiseksi maakuntakeskukseksi, sanoo kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.)
Vankeja kuoli leirillä kymmeniä joka päivä. ” Onko sisällissodan muistaminen delegoitu sodasta kärsineiden tehtäväksi. Sodan kipujälkiä sisältävät myös arkistojen muistitietokokoelmat ja muut dokumentit, valokuvat, esineet ja taideteokset. Ulla-Maija Peltosen mukaan punaisten kokemukset haluttiin unohtaa. Ongelmia, joita ei osattu käsitellä. Monet niistä ovat hoidettuja, mutta jotkut ovat unohdettuina metsissä. Peltosen mukaan etenkin sisällissota jätti kipujälkiä, jotka ovat sekä mentaalisia että fyysisiä. Tarvitaan avointa dialogia ja yhteistyötä, jotta ideologiset instituutiot eivät pääse ohjailemaan sisällissodan muistoa vaientamalla yksiä ilmaisukanavia ja vahvistamalla toisia, painottaa Peltonen. – Vaietut asiat, joita ei yhdessä käsitellä eikä jaeta toisten kanssa, siirtyvät taakaksi jälkipolville, erikoistutkija Ulla-Maija Peltonen Suomalaisen Kirjallisuuden seurasta sanoo. Hävinnyt osapuoli jätettiin yksin suurimman hädän ja kuolemien keskellä leimaamalla heidät rikollisiksi ja isänmaanpettureiksi. 22 14. Sisällissodan jälkeen virallinen julkisuus ylläpiti valkoisten voittajien muistia. Sodan fyysisiä jälkiä ovat muistomerkit ja hautapaikat. Seminaarissa käsiteltiin uusinta sisällissotaa käsittelevää tutkimusta. Museonäyttelyt mahdollistavat ymmärryksen parantamisen ja itsensä sijoittamisen osaksi historiaa. Mukana oli yli sata kuulija, tutkijoita ja historiasta kiinnostuneita harrastelijoita. Peltonen onkin ihmetellyt, miksi helsinkiläisissä museoissa sisällissodan käsittely on ollut niin vähäistä. – Rikosten sovittaminen on mahdollista, mutta ensin pitää tunnistaa, että rikoksia on tapahtunut. Korjaavaa keskustelua sisällissodasta ei ole käyty, vaikka tutkimusta esimerkiksi sisällissodan jälkiselvittelyjen rikoksista on tehty runsaasti. Sota jättää sen kokeneisiin usein lähtemättömiä jälkiä. – Onko sisällissodan muistaminen delegoitu sodasta kärsineiden tehtäväksi, Peltonen kysyy. Unohda ja toista virheet Peltosen mukaan on haitallista, että väkivalta ja laittomuudet pyritään unohtamaan. Peltonen oli yksi Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarin puhujista. Niitä on näkyvissä tänäänkin. Hän mainitsee Lahdessa, Tampereella ja Vaasassa pidettyjä näyttelyitä, joissa sodasta on kerrottu jo pitkään ketään syyttämättä. Tärkeää on ollut myös valtionjohdon osallistuminen muistomerkkien paljastilaisuuksiin ja julkiset pahoittelut. – Sisällissodan käsittelyyn tarvitaan kaikkien osapuolten avointa dialogia, Peltonen kertoo. Laura Koskelainen Demokraatti, Tampere Kansan arkisto. Silloin on vaarana, että vastaavat tapahtumat toistuvat. SYYSKUUTA 2017 Sisällissodan jäljet näkyvät yhä Punavangit kantamassa menehtyneen toverinsa ruumista Suomenlinnassa. Hän myöntää, että sadan vuoden kuluessa on tehty joitain sodan haavoja korjaavia poliittisia päätöksiä. Muistopaikkojen ja hautojen kunnostamiseen on myönnetty valtion rahaa, kuolleiden punaisten leskille on myönnetty eläkkeitä ja vankileirillä olleille kertakorvaus menetyksistään. Peltosen mukaan tunteenpurkaukset julkisuudessa – kuten viime kevään Suomi100-juhlarahan kohu – osoittavat, ettei sodan kipupisteitä ole käsitelty julkisuudessa. – Sota jätti jälkeensä syyllisyyttä, kipua ja häpeää
Kuin kosteusvaurioinen kylpyhuone Pesemätön, vuoden vanha tyyny on kuin kuona-aineita sisältävä sieni. Tyynyssä muhiva home saattaa aiheuttaa paitsi iho-ongelmia myös nenän tukkoisuutta sekä silmäja korvatulehduksia. Nora Vilva Demokraatti. Homekanta on sama kuin kosteusvaurioisessa kylpyhuoneessa. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin huolettomia tyynynkäyttäjiä. Raikkautta ylläpitää viikottain vaihdettu tyynyliina. Mutta kuinka moni muistaa huoltaa ja vaihtaa tyynynsä säännöllisesti. Joka kuudes meistä ei ole koskaan pessyt tyynyään ja joka neljäs käyttää samaa tyynyä yli kolme vuotta. SYYSKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Älä paina päätäsi talipalloon U nen laatuun kiinnitetään paljon huomiota. Ei ole lainkaan harvinaista, että tyynyyn on kertynyt jopa kilon verran rasvaa, hikeä ja hometta. Allergiaja astmaliiton mukaan myös terveellä ihmisellä voi mennä nenä tukkoon likaisesta tyynystä. 23 14. Säännöllisestikin pesty tyyny on hyvä vaihtaa uuteen aina kahden vuoden välein. Vältetään iltapainoitteista liikuntaa, kofeiinin käyttöä, säädetään makuuhuoneen lämpötilaa ja kytketään humisevat sähkölaitteet pois päältä. Säännöllinen hoito tarpeen Tyyny kannattaa pestä vähintään neljä kertaa vuodessa
– Pakolaistulva oli vasta esimakua. Jos Suomen satavuotisjuhla olisi ollut Tarja Halosen presidenttikautena, hänestä teemavuoden korostus olisi ollut enemmän naisten aikaansaannoksissa. – Onpas hyvin sanottu, Hardwick sanoo pilke silmäkulmassa kuullessaan kohdan pitkästä aikaa. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä Komedian ja tragedian rajamailla N eil Hardwick kuvaili vuonna 1996 Suomea Paluu Timbuktuun: mitä todella tapahtuikirjassaan näin: ”Siitä oli kuluneen kymmenen vuoden aikana tullut ankean ahdasmielinen ja kyräilevä yhteiskunta, jossa jylläsivät suvaitsevattomuus, ahneus ja vivahteettomuus...”. Silloin olisi tärkeä pysyä ihmisenä, hän vakavoituu. Jossain vaiheessa hänestä näytti, että Suomi oli menossa parempaan suuntaan, mutta ei enää. – Naiset ovat tehneet Suomen eteen enemmän kuin miehet. Hardwick ei haluaisi olla silloin päättäjien joukossa. 24 14. Se ei ole ratkaisu myöskään Turun iskun jälkeen. SYYSKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Tulee se päivä, jolloin rajalla on armeija, joka pitää huolen siitä, ettei tänne saa tulla. ”Ovet ja ikkunat kiinni”-asenne ei ole tehnyt hyvää. Suomessa ei nyt vahingossakaan katsota eteenpäin vaan taaksepäin.
SYYSKUUTA 2017 Komedian ja tragedian rajamailla. 25 14
SYYSKUUTA 2017 ” ”Tragedia ja komedia ovat siamilaiset kaksoset, niillä on samanlainen verenkierto. – Sisäoppilaitos oli ensimmäinen järkytys elämässäni. Hardwick näytteli ensin Ylioppilasteatteri ADC:ssä (Amateur Dramatic Club). Koulun jälkeen Hardwickin piti lukea läksyjä yksin neljä tuntia. En siedä yhtään homeopatiaa tai muuta huuhaata. Identiteettivirhe voi aiheuttaa hirveästi kärsimystä. Hän nauttii myös toisten ihmisten seurassa, mutta silloin kun hän haluaisi olla yksin eikä siihen ole mahdollisuutta, se on piinavaa. Hardwick viihtyy edelleen hyvin yksin. Siihen piti liittyä esitelmä, ja se jäi useimmiten Hardwickin pidettäväksi. – Opin silloin työskentelemään yksin. On vahingollisempaa, että se on jäänyt pois. Häpeä on myös keskeinen osa näyttelijän työtä ja koulutusta. – Ajan henki on se, että ihmisen identiteetti on ryhmässä. Kohti omia kipupisteitä Neil Hardwick kävi ihailemassa uutta Helsingin kaupunginteatterin rakennusta stipendiaattina vuonna ” ”Ajan henki on se, että ihmisen identiteetti on ryhmässä. Hän perusti televisiokerhon, jossa he saivat katsoa kerran viikossa yhden ohjelman. Ulkopuolisuuden tunne jäi kuitenkin kytemään ja sitä on ollut aika ajoin myöhemminkin elämässä. Hardwick opiskeli ensin Cambridgen yliopistossa fysiikkaa, mutta vaihtoi sen pian filosofiaan. Aiemmin se olisi ollut huonoa käytöstä. Se ei tunnu jälkeenpäin ajateltuna ohjaajasta kovinkaan tervehenkiseltä ympäristöltä nuorelle pojalle. Se on erittäin paha juttu.. Hardwick ikävöi vanhempiaan. 26 14. – Häpeä on erittäin hyvä asia. Hän muutti sisäoppilaitokseen yksitoistavuotiaana stipendin turvin. Muut lapset tulivat ylemmän sosiaaliluokan perheistä kuin hiilikaivoskaupunki Teversalin kasvatti. Sen jälkeen oli helpompaa. Monet ihmiset eivät osaa pyytää anteeksi. ”Minulle kaikki heti” -asenne paistaa läpi. Varsinkin maahanmuuttoasioissa Hardwickin kynnys aloittaa keskustelu vieraan ihmisen kanssa on noussut, koska enää ei voi tietää, mitä toinen päästää suustaan. Ryhmäidentiteetti vääristää Kun Britannia menetti imperiuminsa, monet kysyivät, keitä he ovat, koska eivät ole enää brittejä vaan eurooppalaisia. Se perustui vanhaan luokkayhteiskuntaan. Sisäoppilaitoksessa pojat eivät nähneet juuri naisia, korkeintaan keittiöapulainen saattoi vilahtaa käytävällä. Minun kieleni paljasti ihan liikaa. Sisäoppilaitosta kesti seitsemäntoistavuotiaaksi asti. – Ihmisten käyttäytyminen on aika tylyä nykyään. Se on erittäin paha juttu. Paljastava kieli Lapsuus ei tässäkään hetkessä näyttäydy Hardwickille helppona ajanjaksona. Poika ahmi radiosta Beckettin, Pinterin ja Ionescon näytelmiä kuunnelmina. – Kieli paljastaa paljon ihmisen sosiaaliluokasta. Koulunäytelmissä Hardwick kirjoitti, ohjasi, puvusti, suunnitteli mainokset ja esitti pääroolia. Muuten television katsominen oli kiellettyä. He puhuvat asioista, jotka olisivat olleet vielä hirmu häpeällisiä kymmenen tai parikymmentä vuotta sitten. Välillä hän näytteli ja ohjasi myös ranskaksi. Hardwick näkee Suomen tilanteen nyt melko samansuuntaisena. Hän ei kuitenkaan pitänyt itseään kovin hyvänä näyttelijänä, joten vaihtoi kokonaan ohjaamiseen. – Fysiikan opiskelu on vaikuttanut voimakkaasti maailmankuvaani. Parempien perheiden pojat saivat muka paremman koulutuksen. Hardwick matki skottien murretta pari kuukautta tullakseen hyväksytyksi
kaksi lasta, kolme lastenlasta NEIL HARDWICK 1968. Tankki täyteen (1978–1980) ja Reinikainen (1982–1983) tekivät läpimurron suomalaisten sydämiin. Eihän kärsimyksestä opi yhtään mitään. Hän oli yli kaksi vuotta poissa työelämästä ja kirjoitti osana paranemisprosessiaan Hullun lailla ( I´m Still Here)-kirjan. Kylmä tuulahdus jääkapista Pakanamaan kartan kuvaaja Kauno Peltola sanoi kerran ”Jos on vaikeuksia kuvauksissa, Neil kirjoittaa kohtaukset uudestaan”. Se on vaatinut menemistä kohti omia kipupisteitä, itsestään kaiken antamista. – Joskus kritiikki osuu oikeaan, ja juttu on huono. . Jos sinun pitäisi ottaa itsellesi jokin lemmikkieläin, mikä se olisi. Nyhjää tyhjästä jäi hänen viimeiseksi televisiotyökseen. Kymmenen vuotta Helsingin kaupunginteatterissa pysyneen Ronald Harwoodin Kvartetin ohjaaminen sai Hardwickin kuuntelemaan entistä enemmän näyttelijöitä. . Pakinat Suomen Kuvalehdessä 80-luvulla lisäsivät yleisön kiinnostusta. neljä julkaistua kirjaa, joista viimeisin Hullun lailla vuonna 1999 . Aika turvallinen. Vuotta myöhemmin hän jäi Suomeen pysyvästi. Ilman televisiota Television kulta-aika päättyi Hardwickin mielestä vuoteen 1993. syntynyt 1948 Teversalissa Englannissa . . – ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” -sanonta on ihan huuhaata. Alkoi tuntua siltä, että haluan tehdä jotain, mitä en osaa. . Muuten mies on keskittynyt eläkeläisenä tavalliseen arkeen. Se merkitsee vain elämättömiä vuosia eikä siinä ole mitään positiivista. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Alkuaikoina koko ohjaajan kesäloma kului näytelmän pienoismalleja suunnitellen ja hioen. Hardwick edelleen ihailee vasta peruskorjattua ja viisikymmenvuotistaivaltaan juhlivaa teatteria katsoessaan ympärilleen. Tragedia ja komedia ovat siamilaiset kaksoset, niillä on samanlainen verenkierto. Grandad, read Hardwick olisi halunnut ohjata televisioon Minna Lindgrenin vuonna 2013 ilmestyneen romaanin Kuolema ehtoolehdossa. Hän ei osannut aavistaa, että tulisi joskus ohjaamaan siellä. – En voi käyttää muiden kipuja. ensimmäinen elokuvaohjaus 2010 Jos rakastat-musikaali . . . Asia ei kuitenkaan edennyt. – Kun suomen kieli ei ollut enää vieras kieli, ulkomaalaisuus tavallaan hävisi pois. Hän valmisteli sitä kolmena talvena Mallorcalla, ja roolijakokin oli jo valmis. Paras lääke on tehdä jotain uutta ja entistä paremmin. SYYSKUUTA 2017 Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Näinkin on joskus käynyt. . Hardwick voisi yhä palata siihen, mutta eri näkökulmasta. Kokenutkaan työryhmä ei takaa onnistumista. Hardwick seuraa tiiviisti politiikkaa. Myös muu vanhempien ihmisten elämää käsittelevä elokuva kiinnostaisi. 27 14. Ohjaajalle yleisön mukaansaaminen on onnistuessaan parasta. Hardwick arveleekin osaavansa reagoida luovasti vaikeuksiin työssään. On hyvin pienestä kiinni, itkettääkö vai naurattaako esitys, vai molempia yhtä aikaa. Ilmasto-ongelma muuttaa maailmaa niin nopeasti. – Teimme työt kunnolla ja intohimoisesti ajan kanssa. Jos yleisö ei lämpeä lainkaan, se on kuin avaisi jääkaapin oven, ja kylmä tuulahdus käy vasten kasvoja. Ohjaajasta on kuitenkin hienoa, jos jonkun ihmisen kohdalla näin on. – Viimeiset vuodet menivät osittain pilalle, koska minusta tehtiin farssimestari. yli 20 ohjausta Helsingin kaupunginteatterille . Hän pitää Virtasta iloisena ja energisenä ihmisenä, mutta ei usko, että syöpä olisi opettanut kollegalle yhtään mitään. . Hardwick on halunnut läpi elämänsä kulkea komedian ja tragedian rajalla. lukuisia ohjauksia, juontoja ja käsikirjoituksia televisiossa sekä radiossa . – Ihmiset tulevat edelleen kiittelemään minua eniten siitä kirjasta. Tutustuessaan täällä opiskelijoiden alkoholikulttuuriin, hän tunsi itsensä ulkomaalaiseksi. Minulla on ollut joskus. Demokraatti.fi Mitä pidät mökkeilystä. . Se ilmestyi 1999, jolloin aihe oli vielä aikaansa edellä. Kapitalismissa kaikki raha on velkaa. Hardwickin oman elämän pohjakosketus tuli 1990-luvun lopussa hänen sairastuttuaan vakavaan masennukseen. Millainen kuski olet. . eläkkeellä . Sinänsä Hardwickilla ei ole enää palavaa tarvetta tehdä teatteria. Olen ajanut edestakaisin Mallorcalle. Jonain päivänä opin taskuparkkeerauksenkin. ”Ei me haluta hyvää vaan nopeasti” -lähtökohta ei tehnyt hyvää Suomen televisiolle. englantilais-suomalainen ohjaaja, kirjailija ja käsikirjoittaja . Hardwick ei lähde arvioimaan Suomen television nykyistä tilaa, koska hänellä ei ole ollut kyseistä kapistusta kymmeneen vuoteen. Hardwick oli loppukesästä Jukka Virtasen 84-vuotissyntymäpäivillä. Se harmitti. Kissa. Kielteinen arvio alleviivaa epäonnistumista. . Ensin Hardwick tuli tutuksi lasten kieliohjelman Hello Hello Hello poliisina vuonna 1975. Kaksi vuotta aiemmin hän ohjasi ja käsikirjoitti kuusiosaisen kulttisarjan Pakanamaan kartta. Hän ei edes kaipaa sitä. ”Grandad, read” on tuttu huikkaus lastenlapsilta.. useita Venla-palkintoja, Mensa-palkinto 2010, Pro Finlandia-mitali 2011 . asuu Helsingissä, talvisin Mallorcalla . En erityisemmin. Hänelle tulee digiversiona Helsingin sanomien lisäksi The Guardian, Washington Post ja New York Times. elokuvataiteen professorina Taideteollisessa korkeakoulussa 1995 . Se on menoa nyt. – Kapitalismin kuolinkamppailussa kukaan ei ole keksinyt, mitä tulee sen tilalle
Nirri veks täiltä Täikampa ja täishampoo ovat ensisijaiset taisteluvälineet täihyökkäyksen osuessa kohdalle. Täin munat ovat ruskehtavia, mannaryynimäisiä ja vajaan millimetrin pituisia saivareita. Silloin tällöin päätäit eivät aiheuta mitään oireita ja niiden olemassaolon huomaa pelkästään hiusten tyveen kiinnittyneistä täin munista. Ne pureskelevat hiuspohjaa, aiheuttaen siihen pieniä, pistemäisiä, punottavia puremajälkiä. Täit matkaavat joutuisasti päästä toiseen paitsi pipojen, myös esimerkiksi hiusrenksujen, kampojen, harjojen ja leikeissä olleiden yhteisten pehmolelujen tai tyynyjen välityksellä. 28 14. Kun ihminen raapii kutituksen riivaamana päänahkaansa, kehittyy siihen helposti bakteeri-infektio eli märkärupi. Myös ahtaissa vaatenaulakoissa päätäit pääsevät kätevästi köpöttelemään vaatteesta toiseen. Noudattamalla pakkauksen ohjeita, nitistää shampoo päätäit yleensä parilla käyttökerralla. Pesu 60-asteessa tappaa täit vuodevaatteista ja päähineistä. Päätäi leviää ihmiseltä toiselle niin rivakkaa vauhtia, että kouluissa ja päiväkodeissa riesaan havahdutaan usein siinä vaiheessa, kun epidemia on jo käsillä. Ehkä kutisee, ehkä ei Päätäit ennen kaikkea kutittavat julmetusti. Nora VIlva Demokraatti ” Päätäit pureskelevat hiuspohjaa, aiheuttaen siihen pieniä, pistemäisiä, punottavia puremajälkiä.. Pesun jälkeen täin munat eli saivareet irtoavat hiuksista ahkeralla täikampaamisella. SYYSKUUTA 2017 Kutsumaton vieras: päätäi Päiväkotien ja koulujen alkaminen on päätäiden riemujuhlaa. Munat jämähtävät tiukasti hiukseen kiinni, eivätkä ole irtonaisia hahtuvia kuten hilse. Täit saa hengiltä myös sulkemalla vaatteet tai esineet muovipussiin 2-3 vuorokaudeksi, tai pakastamalla niitä yön yli
Nykyään minulla on ihana vaimo ja olemme saaneet esikoisen kesäkuussa. Ei ehkä aina tiedä, mitä se on, mutta siihen kuitenkin pyrkii. Tänä päivänä sitä edelleen yrittää tehdä oikein ja hyvää. Nuorempana nimittäin ajattelin, että näytän siloposkiselta, epärehelliseltä, käytetyn auton kauppiaalta. Ehkä se ajatus vähän ahdistikin. Kaikki ihmisethän haluavat tehdä hyvää ja oikein. SYYSKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Jyrki Konola, 46 P eiliin katsoessani tulee mieleen Kolmannen Naisen biisi ”Ei vuodet kulu, vaan ne kuluttaa”. Elämässäni on paljon enemmän syitä hymyyn kuin aiemmin, mutta silti hymyilen vähemmän kuin nuorempana. On tullut ryppy silmäkulmien väliin. Minulle siitä tuli nuorena erityisen tärkeää. Olen asiasta eri mieltä. Ei vaan enää hymyilytä niin paljon. Jyrki Konola on Palvelualojen ammattiliiton toiminnanjohtaja.. Se on ehkä sitä ikääntymistä. Joskus kuulee, että omalla tai muitten ulkonäöllä ei ole merkitystä. Tiedostin mielessäni, millaiselta tyypiltä luultavasti näytän toisten ihmisten silmissä. Ennen oli ehkä vähemmän syytä hymyyn, mutta hymyili enemmän. Ennen hymyilin koko ajan. Epärehelliseltä käytetyn auton kauppiaalta. Omasta naamasta näkee, että vuosia on takana. Nyt siinä on taukojakin. Sen takia tein asiat tarkasti by the book ja yritin kovasti todistaa, etten ole sellainen millaisena oletin muiden ihmisten näkevän minut. Olen aina ollut vähän sellainen murehtija. 29 14. Näkee sen naamastakin
Siihen ei kosketa, sitä ei pohdita. Ohje varastettu alunperin tamperelaisesta ravintolasta.. Suomi on monta eri Suomea. Purista limen mehu kalan päälle. Mikäli valtiojohto ei rakenna kansallista lapsipolitikkaa, on vaikea nähdä, että maakunnallisin ja kunnallisin ratkaisuin kehitys muuttuisi. Voisin jatkaa listaa kymmenillä esimerkeillä usean eri hallituksen ajalta. Mistään huoltajien valinnanvapaudesta ei ole kyse – vain hyväosainen saa valita, kun työttömän ja päihdeongelmista kärsivän perheen vanhemmilla on mahdollisuus hakea erioikeutta. Väitteeni kuitenkin on, että molemmat näistä ovat uhattuina. Tänä päivänä, 100-vuotiaaseen Suomeen syntyvän ihmisen elämää määrittää voimallisesti, mihin perheeseen ja mihin kuntaan hän syntyy. Laita kala kastikkeen päälle nahkapuoli YLÖSPÄIN. En huomaa tämän kehityksen hillitsemistä. Väärä säästö on huomisen velkaa. Silppua sekaan tuoretta valkosipulia ja inkivääriä sekä maun mukaan tuoretta chiliä ja muita mausteita, kuten esimerkiksi sitruunaruohoa tai limelehtiä. Menestyksemme on perustunut yhteiskuntapolitiikkaan, joka rakentuu kohtuullisuuden, yhteisen hyvän ja jokaisen ihmisen kunnioittamiseen. u u u Miltä näyttää Suomi itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa. Vuodesta 1995 perusopetuksen oppilaskohtaiset käyttömenot ovat yli tuplaantuneet. Historian taju tuntuu kadonneen. Keitä kyytipojaksi basmatiriisiä tai käytä valmiita vokkivihanneksia ja kalan paistoastian lientä kastikkeena. Väärä säästö on huomisen velkaa. Se on myös valintojen Suomea yhteiseksi hyväksi kapeiden intressien sijaan. u u u Suomi tarvitsee kansallista lapsipolitiikkaa, jossa kirkastamme jälleen kerran, mille osaamisja osallisuusperustalle valtiollinen menestyksemme rakentuu. Otamme valtiolle johdon, liiketalouden logiikalla toimiville markkinoille enintään rengin osan – sivistyspalveluissa ei edes sitä. 30 14. u u u Liiketalouden oppien tuominen kansakunnan kannalta pyhimpiin on rapauttanut maamme osaamisja hyvinvointiperustaa. Suomi on yksi ihmiskunnan parhaista maista elää ja varttua. Se on luottamusta tähän päivään ja huomiseen. Se näkyy, kun työttömän perheen lapset ovat vähemmällä pedagogisen varhaiskasvatuksen määrällä, vaikka tiedämme sukupolvisen syrjäytymisen olevan maassamme kohtalokkaan vahvaa. Se näkyy, kun hallitus päättää verotuksen lapsivähennyksestä, mutta unohtaa alkuun, että tämä koskee vain perheitä, joilla on riittävät tulot. Kysymys on investoinneista. Vahva sivistysvaltio on yksilön ja yhteisöjen todellisen vapauden tae. Monissa maahanmuuttajaperheissä näitä lomakkeita ei osata edes täyttää. Ei niin pientä lahjaa lapsella, ettemmekö yhteiskuntana pitäisi huolta tämän lahjan kasvattamisesta yhteiseksi hyväksi. Sosiaalinen etäisyys ihmisillä kasvaa, mikä johtaa yhteisen tajun puutteeseen. u u u Puhuttaessa lapsen varhaiskasvatusoikeudesta valtio on antanut kunnille mahdollisuuden päättää itse varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta. u u u Missä tämä näkyy. Samaan aikaan hyväosainen väestö on moninkertaisen terveydenhuollon piirissä, kun köyhin kansalainen maksaa terveyskeskusmaksua. Vuodesta 1990 perusopetuksen koulujen määrä on Suomessa puolittunut. Esimerkiksi kouluverkon supistamista on perusteltu pitkälti kustannussäästöille. Se näkyy, kun hallitus jäädyttää ja poistaa etuuksien indeksit, jotka takaisivat köyhimmille etuuksien ostovoiman säilymisen. Kalan voi paistaa kokonaisena tai sen voi leikata valmiiksi annospaloiksi ennen paistamista. Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta työterveyshuolto on käytännössä rajattu pois. Silloin nostamme vahvempaa arvoon jokaisen lapsen oikeuden pedagogiseen varhaiskasvatukseen ilman perhetaustan vaikutusta palveluihin, rakennamme neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen välille vahvan yhteyden, annamme uuden arvon kansanterveystyölle ja julkiselle terveyskeskustoiminnalle integroiden tähän myös työterveyshuollon muun muassa pienyrittäjiä koskien. SYYSKUUTA 2017 S uomen täyttäessä 100 vuotta voimme jokainen olla ylpeitä maastamme. u u u Kohtuuden ja ihmisyyden yhteiskunta. Tarvitsemme sivistysvaltion Tuomas Kurttila Heikin veljen vaimon teriyakilohi Lohifile, noin 150-200 grammaa per syöjä teriyakikastiketta öljyä tuoretta valkosipulia inkivääriä chiliä sitruunaruohoa tai limelehtiä basmatiriisiä tai vokkivihanneksia Ota uunivuoka ja kaada sen pohjalle noin desi teriyakikastiketta ja tilkka öljyä. Tällä hetkellä perusasteen kouluja on saman verran kuin vuonna 1905. Moni päätöksentekijä puhuu edelleen kauniisti sivistyksellisistä oikeuksista ja köyhän asiasta. Heille tehdään ”palveluohjaus” kolmannen luokan palveluihin. Se on luottamusta koko Suomeen ja jokaiseen kansalaiseemme. Valmista tuli! Ota nahka pois. Piikki on auki. Lapsiasiavaltuutettuna joudun toteamaan, että lähes viidennes lapsista on riskissä syvenevään eriarvoistumisen kierteeseen. Tuomas Kurttila on lapsiasiavaltuutettu. Työnnä vuoka 200-asteiseen uuniin ja paista noin 20 minuuttia
Festivaalin pyöreitä vuosia juhlistetaan myös Kalle Kinnusen ja Lauri Lehtisen historiakirjalla, festivaalilla aiemmin esitettyjen klassikkoelokuvien sarjalla ja entistä suuremmalla määrällä lyhytelokuvia. Festivaalin tapauksia on muun muassa Venäjällä sensuuriongelmiin ajautuneen Andrei Zvjagintsevin Cannesissa palkittu Loveless (kuvassa) ja ruotsalaisen Ruben Östlundin Kultaisen palmun voittaja The Square. Nuori kapinallinen on kasvanut kypsään aikuisuuteen. Lähestyvä keski-ikä ei merkitse taantumista. Rane Aunimo Demokraatti. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali järjestetään 14.–24.9.2017. 31 14. 30. SYYSKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Onnea, 30-vuotias R&A! S uomen suurin ja merkittävimmäksi muodostunut elokuvafestivaali, Rakkautta ja anarkiaa, täyttää kuluvana syksynä 30 vuotta. Demokraatti esittelee ja arvioi seuraavalla aukeamalla osan laajasta kattauksesta. Tarjontaa riittää tylsästi ilmaistuna laidasta laitaan erikoisuudentavoittelijoita unohtamatta. Juhlavuoden vieraisiin lukeutuu sopivasti Ranskan Lumière-instituuttia johtava Thierry Frémaux, Cannesin elokuvajuhlien johtaja. Rakkautta ja anarkiaa keskittyy perinteisesti maailmanelokuvan tuoreisiin, odotettuihin uutuuksiin
Basisti Sami Helle kaavailee politiikkaan lähtöä ja käy uskonnollisissa piireissä laulamassa virsiä. Elokuva on kuin Cormac McCarthyä Mike Judgen ohjaamana: maailma on kylmä ja armoton, samalla kuin vinolla huumorintajulla esitetään, miten ympäröivän maailman asettamat henkilökohtaiset pakkomielteet eivät laske pieniä ihmisiä otteestaan. Tunnelma on pahaenteinen ja painostava kummituksista huolimatta. Kaiken lomassa nyky-Kiinan tilannetta kritisoidaan niin raa’asti, että valtion viranomaiset ovat puuttuneet peliin, esimerkiksi estämällä elokuvaa kilpailemasta Annecyn animaatiofestivaalilla. Elokuvan erillisiä episodeja yhdistävät yksinkertaiset moraalitarinat, joissa pahat yliluonnollisen elementin puuttuessa saavat palkkansa röyhkeyteensä. Kun intressit ovat erilaisia, on päätöksentekokin harvoin yksimielistä. Koska vaikeuksia seurataan niin pitkään, tuntuu yhtyeen voitto Suomen Uuden musiikin kilpailussa äsinkosketeltavan riemukkaalta. 32 14. Lopulta elokuva kuvaa irti päästämistä ja vaikean askeleen ottamista eteenpäin tilanteessa, jossa vanhat kaavat eivät enää innosta. Osa varmaankin odotti häneltä suoraviivaisempaa draamaa, kun uutuus on yliluonnollisen puolelle pilkahteleva kummituselokuva. Eroa on kuin rähjäisellä parin soinnun punkilla ja sliipatun muovisella esityskilpailulla. Lopulliset unelmat ja tavoitteet ovat pinnallisia: kauneusleikkaus yhdelle, levytysdiili toiselle, kostoa kolmannelle. Menestys jäi tuolloin vaatimattomaksi, eikä Suomi päässyt finaaliin asti. Rumpali Toni Välitalo kokee kolmiodraamaa rakastettunsa Jutan ja bändin roudarin Nipen välillä. Erilaiset ihmiskohtalot törmäävät toisiinsa, ja kaikki eivät selviä siitä hengissä. King itse esiintyy ulkoavaruuden kasvin haltuunsa ottamana nörttinä, ja mukana on myös törmäilykoomikko Leslie Nielsen astetta armottomamman rikollisen roolissa. Elokuvan ensi-ilta on R&A:n Kotimaisessa gaalassa. Have a Nice Day Creepshow – yöjuttu Personal Shopper Tokasikajuttu. väläyttää bändistä eroamista, kiertueella riidellään ja jokaisella jäsenellä tuntuu olevan muitakin kiinnostuksen kohteita kuin bänditoiminta. Assayasilla on sanansa sanottavana kapitalismin tarjoamien loputtomien vaihtoehtojen sekä onnen ja henkisen tyydytyksen saavuttamattomuudesta. ” Elokuva kuvaa irti päästämistä ja vaikean askeleen ottamista eteenpäin tilanteessa, jossa vanhat kaavat eivät enää innosta. Haaveet ja aaveet Oliver Assayasin uusin elokuva on jakanut mielipiteitä elokuvanystävien keskuudessa. Kokoelma toimii etenkin niille, joiden mielestä kauhuelokuvat ottavat itsensä liian vakavasti, sillä musta huumori pilkkii elokuvan joka ruudusta. Kun bänditreenejäkin on vaikea saada kasaan, on Euroviisuihin lähteminenkin kovan neuvottelun takana. Toisin kuin monessa muussa dokumentissa tunteet eivät tässä tilanteessa tunnu ohjatuilta, vaan autenttisilta. Toisaalta yllättävän surumielinen tunnelma ei vaikuta siltä, että faneille annettaisiin vain lisää sitä samaa, mitä aiemminkin. Vuoden 2016 lopulla yhtye ilmoitti lopettavansa keikkailun johtohahmo ja kitaristi Pertti Kurikan 60-vuotispäivään. Näkyvimpänä se edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2013 kappaleella ”Aina mun pitää”. Jatko-osalle tyypillisesti se on ainakin isompi ja suureellisempi. Kun kyseessä on dokumentti, on vielä lisäksi toivottava, että tosielämässä aihe kehittyy yhä kiinnostaviin suuntiin ja paljastaa uusia asioita. Luetaan Shokkia Vastikään edesmennyt kauhuohjaaja George Romero ja maineikas kirjailija Stephen King tekivät vuonna 1982 yhteistyössä elokuvan, joka toimii tribuuttina 50-luvun EC Comicsin julkaisemille kauhusarjakuville. SYYSKUUTA 2017 Suosion varjopuolet Suositulle elokuvalle on yleensä vaikeaa tehdä luontevaa jatkoa. Bändille tapahtui ensimmäisen elokuvan jälkeen paljon. Suosio ja kannustus Suomessa nousi kuitenkin entistä suuremmaksi. Kulissien takana riidellään, sovitaan, nauretaan sekä koetaan hyviä ja huonoja fiiliksiä. Se teki selväksi, että kehitysvammaisilla muusikoillakin on samankaltaisia tunteita kuin muillakin. Sanooko Tokasikajuttu sitten varsinaisesti mitään uutta, vai toistaako se jo valmiita teesejä. Euroviisujulkisuus ei ole yksinomaan positiivinen asia bändille, vaan se myös vaatii heiltä kaikilta paljon enemmän. Kaikille on kuitenkin selvää, että Kristen Stewart tekee upean roolisuorituksen Maureenina, joka toimii tyhjänpäiväisessä ja yksinäisessä muotiassistentin työssä alkaessaan kokea kuolleen veljensä läsnäoloa. Kärkkäisen ja Passin jatko-osa kuvaakin yhtyettä, jota uhkaa väsyminen. Työssään Maureen saa ihastella mitä hienompia muotivaatteita, mutta häntä on kielletty panemasta niitä ylleen. Vokalisti Kari Aalto Tavisten tylytystä Liu Jianin karu animaatiotrilleri lähettää joukon epätoivoisia eteläkiinalaisia varastetun rahakassin perään. Kiinnostavin kehitys onkin ehkä Kari Aaltoa seuratessa, sillä julkisuuden paineet sekä valokuvausja haastattelusessiot alkavat silminnähden kyllästyttää. Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin vuonna 2012 ohjaama Kovasikajuttu oli jo varsin tyhjentävä kuvaus Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändistä ja sen noususta maineeseen. Kuten edeltäjänsä, se näyttää myös paljon koomisia tilanteita ja sattuvasti lauottuja heittoja, jotka hykerryttävät yleisöä
Miehen työt Elokuvan nimi ei todennäköisesti viittaa lännenelokuvaan, vaan länsimaalaiseen henkilöön. Ylemmän keskiluokan georgialaisnuoret ajautuvat tekemään epätoivoisen suunnitelman. Keskiössä olevien nuorten taustoja ja motivaatioita ei selvitetä kovinkaan syvällisesti, mutta jo lohduton tunnelma auttaa katsojaa ymmärtämään tarpeen yrittää paeta. Vaikka kuningaskunta luhistuisi alta, kuningatar ei luovuta valtaistuintaan. Mukavaa elämää alkaa uhata talon purku-uhka. Kyseessä ovat saksalaistyöläiset, jotka työskentelevät Bulgariassa. Tavoitteena on kaapata matkustajalentokone ja loikata Turkin kautta länteen. Kotini on linnani Tunnetusti yli 50-vuotiaille naisnäyttelijöille löytyy elokuvateollisuudesta varsin vähän töitä. Länteen, nuori mies Tositapahtumiin perustuvassa trillerissä eletään vuotta 1983. Valeska Grisebachin ohjaus on kiinnostunut heiveröisellä pohjalla olevasta maskuliinisuudesta ja tilanteista, joissa sanattomaksi jätettyä säännöstöä rikotaan, sekä tuon aiheuttamista reaktioista. Lännenelokuvan ikonografiasta läsnä on valkoinen hevonen, joka herättää kränää kansallisuuksien välillä. Elokuvassa Neuvostoliiton rautanyrkin ote koko itäblokin kaikista asukkaista on käsin kosketeltavissa. Elokuva käyttää aikaa viipyilevästi syventääkseen keskushenkilöään. Tarkkasilmäistä historiallista rekonstruktiota varten tehtiin töitä neljä vuotta. Varakas musiikkikriitikko Clara (Sonia Braga) elää Recifen rannan äärellä Aquarius-asuntokompleksissa. Vieraantunut ja kyllästynyt teini Elia (Timothée Chamalet) piristyy turtuneesta ja kaavanmukaisesta ajanhukkauksestaan, kun hänen asuntonsa huonenaapuriksi saapuu amerikkalainen Oliver (Armie Hammer). Pitkään viipyillään pikkukaupunkien kaduilla, tuulisilla lehdoilla ja uima-altaan äärellä. Estetiikka on paljon tarinaa tärkeämmässä asemassa. RAKKAUTTA & ANARKIAA -OHJELMISTOTÄRPPEJÄ TEKSTI: PAAVO IHALAINEN Aquarius Hostages Western Call Me by Your Name. Saksalaisten puolella pitäydytään mieluummin omissa oloissa ja vain yksi työläinen (Meinhard Neumann) yrittää lähentyä paikallisia. Kun naapurit muuttavat ulos, jää Clara itsepäisesti asumaan hylätyksi jäävään taloon. Ystävyys syvenee hiljakseen. Lopputulos on kuin gay-teemainen Suuri kauneus, hyvässä ja pahassa. Ajasta ja paikasta huolimatta homoseksuaalia rakkautta ei ole kehystetty kielletyksi tai vaaralliseksi, vaan luontevaksi osaksi hahmojen elämän merkityksellisyyden etsimistä. Tarinassa voi nähdä shakespeareläisen tragedian aineksia. Vähäeleisesti ja hyvin vähällä juonella seurataan, millainen vaikutus länsimaalaisilla on paikallisessa kylässä. Kun asiat lopulta pannaan tapahtumaan, elokuva muuttuu hysteeriseksi paniikkikuvaukseksi. Elokuva ei arastele esittää päättäväisyyden ja haavoittuvaisuuden lisäksi myös seksuaalisuutta. Tilanteen kaoottisuus ja epäselvyys välittyy. Siksi onkin piristävää nähdä upeasti näytelty ja monitahoinen hahmotutkielma kuusikymppisestä naisesta. SYYSKUUTA 2017 Lempeä ja lämpöä Festivaalin avajaiselokuvassa vietetään kesälomaa 1980-luvun Italiassa. 33 14
Muutamassa vuodessa paratiisista tuli helvetti ilman asukkaidensa sen kummempaa syntiinlankeemusta. Jussin sijoituspaikaksi tulee suomalaisten ja amerikansiirtolaisten rakentama ja pyörittämä Hopean maatalouskolhoosi. Eipä ole paljon vieläkään. Pikatiellä paratiisista helvettiin Autot tulivat aamuyöllä... Hyvät ja luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ajoivat sen edelle, että oman maan kansalaisten massamurha olisi nostettu edes epävirallisissa keskusteluissa esille. Korpela onkin roolissa vakuuttava ja tuurilaisittain uskottavan vähäeleinen. On hienoa, että tarina on saanut myös elokuvallisen muodon. Isä Aurinkoinen julmine lakeijoineen vain päätti, että nuo ihmiset olivat ”kansanvihollisia”. SYYSKUUTA 2017 ELOKUVA Ikitie Ohjaus AJ Annila Pääosissa Tommi Korpela, Hannu-Pekka Björkman, Sidse Babett Knudsen, Ville Virtanen, Sampo Sarkola 2017, 100 min. Ja onnistuneen sellaisen: Ikitie on myös parasta filmattua Tuuria. Onni ja onnen varjot Tuurin tarinassa, jota elokuva varsin uskollisesti seurailee, Jussi Ketola päätyy ensiksi Petroskoihin jossa hän entisenä amerikansiirtolaisena ja Suomen sisällisodassa valkoisiin joukkoihin pakko-otettuna joutuu heti GPU:n silmätikuksi. Jussilta on jäänyt kotimaahan Kauhavalle vaimo ja kaksi lasta, mutta Hopeassa hän alkaa rakentaa uutta perhettä yhdessä Amerikasta muuttaneen, leskeksi jääneen Saran kanssa. Nuo ihmiset lähtivät aikoinaan Suomesta tai amerikansiirtolaisina Atlantin takaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan työläisten kultamaata. Kohtaus kolhoositilan puhdistuksesta huipentaa Ikitie-elokuvan vaikuttavasti ja musertavasti. On vain omaisten kyhäämiä puisia ristejä. 34 14. Ketola kärkenä AJ Annilan ohjaamassa Ikitie-elokuvassa Jussi Ketola on vielä korostetummin keskushenkilö kuin Tuurin romaanissa. Hän johdatti ”Äitini suku” -romaanisarjansa kolmen teoksen päähenkilön Jussi Ketolan Neuvosto-Karjalaan, mutta ei riemusaatossa ja aatteenpalon ajamana, vaan väkisin rajan yli tuupattuna, Lapuan liikkeen muiluttamana. Jussi ei ole erityisen halukas ilmiantajaksi, joten hän syöttää GPU:n tai NKVD:n (valtiollinen poliisi) miehille toisarvoisia tietoja. Elämä Hopeassa alkaa pian näyttää aika lähelle siltä, millaiseksi uudis asukkaat ja sosialismin rakentajat Neuvostoliittoon lähtiessään Eldoradon mielessään maalasivat. Kirjassa Hopean yhteisö pääsee esiin enemmän yksilöinä, elokuvassa se on luonteensa mukaisesti. Ei paisutella ylenmääräisellä toiminnalla, ei löysytetä keinotekoisella huumorilla eikä laiteta Jussin suuhun suuria poliittisia tai elämänkatsomuksellisia manifesteja. Petroskoin lähettyvillä sijaitsevassa Krasnyi Borin metsässä ei ole muistomerkkiä niille noin 1 200 suomalaiselle, jotka Stalin vainoharhoissaan teloitutti. Salaisen poliisin nokkamiehenä häärää suomalaistaustainen Kallonen, joka tekee Jussille tarjouksen, josta ei juuri voisi kieltäytyä: vakoile maanmiehiäsi, kerro kansanvihollisista, niin pääset itse ehkä helpommalla. Juuri lapualaiset nimesivät etappireitin Pohjanmaalta itärajalle runollisen julmasti ikitieksi. On ahdistavaa ajatella, ettei siitä ole kuin vähän reilu 25 vuotta, kun meillä vielä YYA-hengessä hyssyteltiin Stalinin suomalaisiin kohdistamia vainoja ja puhdistuksia Karjalassa. ”Ikitie” on Tuurin mittavan romaanituotannon ehdottomia helmiä. Vähän mutta asiaa – niin tulee parempi. Koko elokuvakin on linjassa Tuurin kerronnan perusluonteen kanssa. Ja äkkiä tulee yö, sysipimeä... Ohjaaja tuntuu halunneen ottaa Tommi Korpelan karismaattisen hahmon kokonaisvaltaisesti käyttöön. Kunnes synkät pilvet alkavat kerääntyä onnen ylle. Siitä hän saa myöhemmässä vaiheessa maksaa todella kalliisti. Kirjailija Antti Tuuri pystytti omalla tavallaan vuonna 2011 muistomerkin Karjalan vainoissa tapetuille suomalaisille
Lause kuvallistuu elokuvassa tehokkaasti (tosin öisiä autonlamppujen valokiiloja on jo käytetty aiemmin tehokeinona parissa kohtauksessa). kollektiivi, ikään kuin kuvallista taustaa. Kun romaanissa kestää 80 sivua, ennen kuin päästään edes Neuvostoliittoon, filmillä mennään lujempaa: elokuva alkaa käytännössä Petroskoista, missä haavoitettu Jussi Ketola herää sairaalavuoteessa uuteen todellisuuteen. Pitkä kohtaus öisestä puhdistusja teloitusoperaatiosta on pistetty purkkiin kuulemma yhdellä hyvin harjoitetulla otolla, mikä nostaa sen arvoa entisestään. Hannu-Pekka Björkman loistaa roolissa: hyytävä, ihan täyssaatana. Hyvät, pahat ja tosipahat ”Autot tulivat syyskuussa perunannoston aikaan aamuyöllä.” Tällä lausella alkaa romaanin luku, jossa Hopean kolhoosin puhdistus pannaan käyntiin. SYYSKUUTA 2017 Aforismi välipalaksi Hannu-Pekka Björkman loistaa salaisen poliisin pääpirun Kallosen roolissa. Ikitie-elokuvassa käy taas kerran toteen se, että paha on fiktiossa usein kiinnostavampaa kuin hyvä. Larin-Kyöst i. John (kirjassa Kalle) Hill on nyt yksiselitteisesti johtohahmo, vaikka kirjassa valta oli jaettu kahdelle muullekin henkilölle. Ja kirkkaana päivä ja ilta. Jussi Ketolan ja hänen Karjalan ”varavaimonsa” Saran onnellisesta elämästä ei ehkä olisi otteessaan pitävän elokuvan aineksiksi. Rolf Bamberg Demokraatti Ilmastonmuutoksen edetessä luovutaan kesäja talviolympialaisista ja järjestetään vain halliolympialaisia. Heitä ei elokuvassa kuitenkaan nähdä. Heidän rasittamisensa monilla otoilla olisi ollut varmasti henkisesti rankassa filmauksessa kohtuutonta. Sen sijaan nikottelematta on hyväsyttävä käsikirjoittajan (Tuuri) ja ohjaajan ratkaisu painella suoraan asiaan. Tuo Stalinin käskyläinen, pohjattoman kiero ja julma demoni putkahtaa kuviin tuon tuosta ikään kuin enteenä, että tosidraamaa ei ole vielä kuulkaa nähtykään. 35 14. Häijyä tekee edes elokuvallisin perustein sanoa, että onneksi on Kallonen. Ratkaisu on hyvin ymmärrettävä, sillä kohtauksessa on esimerkiksi paljon lapsia. Ylipäätäänkin Annilan elokuvan dramaattinen huipennus on henkeäsalpaava ja silmän kostuttava kokemus. Ratkaisu tietysti selkeyttää henkilögalleriaa, mutta jättää joitakin asioita tyhjän päälle. Ja tulkohot hallat ja harmit ja muut, ilo huoleton meillä, on naurussa suut. Tula tuulan tuli tuli tei, oma onni se yhtehen vei. Siksi kolhoosin henkilöja valtasuhteet jäävät elokuvassa pitkälti pohjustamatta. Ilman Kallosta elokuvasta puuttuisi kunnon jännite
Lu kijat tietävät, että vastavallanku mouksen etumies Kornilov aikoo muodostaa hallituksen oman mielensä mukaan. Nyt se on jo miekkansa nostanut. syys kuuta. Pietari ja Pietarin kihlakunta sotatilaan.” Kapina kuivui kuitenkin kokoon muutamassa päivässä. Kornilovia uhkaa kuolemantuo mio”, Työmies kertoi 14. ”Kornilovin joukot siirtyvät halli tuksen puolelle. Kenraali Kornilov tehnyt val lankaappausyrityksen”, Työmies otsi koi (10.9.) ”Kerenski määrännyt Kornilovin pidätettäväksi virastaan. Yrittänyt tehdä itsemur han. /–/ Työmiehen pääkirjoitus 12.9.1917 Kornilovin kapina Kerenskin johtama Venäjän väli aikainen hallitus oli loppuaikanaan sananmukaisesti kahden tulen välissä. Se olisi taantu muksen hallitus, kansallisuussor ron, kuristusten ja vastavallanku mouksen hallitus, se Kornilovin hallitus. Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov yritti sotilasvallankaappausta syyskuussa 1917. Bolshevikit olivat lietsoneet kapinaa heinäkuussa 1917. Krymov antautunut. Bolshevikeillakin oli osuutta Kornilovin kapinan kukistu miseen. Työmies tuomitsi Kornilovin kapi nan yksiselitteisesti (juttu alla).. Sillä enti sellä pohjallahan he nyt vaalitaiste luakin käyvät ja parjaavat sosialis teja, jotka Suomen kansan laillisia oikeuk sia ovat varjella koettaneet ja niitä lisätä tahtoneet. SYYSKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Korniloveilleko Suomen korkein valtiovalta! /–/Kun Suomella, hallitsijavaltaa ihailevien porvarien mielipahaksi, ei siis ole suuriruhtinasta, jolla se valta voisi jatkuvasti olla ja kun porva rillisten taantumusmiesten mielen mukaan suuriruhtinaalle kuulunut valta ei muka ole siirtynyt Suomen kansalle ja eduskunnalle, niin ke nelle se sitten niitten mielestä on siirtynyt. Syyskuussa vuo rossa olivat oikeistomieliset kenraa lit, jotka olivat tyytymättömiä sodan käynnin tehoon. Kerenski tur vautui hallitukselleen vielä tässä vai heessa uskollisempiin joukkoihin, jotka olivat työ ja sotamiesneuvosto jen hallinnassa. ”Vastavallankumous alkamassa Ve näjällä. Eikä tarvitse jäädä vastausta vaille. joutuu kysymään. Hän kaatui tykistökeskityksessä huh tikuussa 1918. Armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov asetti tavoitteekseen sotilas diktatuurin Venäjälle. /–/ Siitä tulisi se uusi Venäjän hallitus tai väli aikainen hallitus. Semmoisellekin Suomen mustat porvarit ovat ennakolta luvanneet ”myöskin sen hallitusvallan Suo men asioissa, joka tämän maan la kien mukaan kuuluu hallitsijalle”, mutta joka nyt on katsottava kuu luvan Suomen kansalle. syyskuuta. Tämä Fogelbergin signeeraama katunäkymä julkaistiin Työmiehessä 13.9.1917. Bolshevikkivallankumouksen jäl keen Lavr Kornilov pakeni vankeu desta ja johti Venäjän sisällissodassa valkoisia joukkoja Donin rintamalla. /–/ Venäjällä on koko vallanku mousliikkeen ajan porvarillinen vastavallankumous nostanut pää tään ja hijonnut miekkaansa. Ken raali Kornilovin johdolla hyök kää se nyt Venäjän vallankumouk sen ja kansanvallan niskaan. Tapahtumat käynnistyivät toden teolla 7. Työmies tuomitsi Kornilovin kapinan vastavallankumoukselliseksi. Kornilovin joukkojen huomattavin päällikkö kenr. Suomalaisen sarjakuvan pioneeri, Pekka Puupään luoja Ola ”Fogeli” Fogelberg oli 1915–1918 Työmiehen piirtäjänä, osan aikaa jopa vakituisessa työsuhteessa. 36 14
Samaan aikaan paikallisessa neuvotteluprosessissa luotiin uudet työehdot tehtaan työntekijöille sekä muilta tehtailta käynnistystä ja rakennusvaihetta varmistamaan tulleille ”lainamiehille”. Paperiliitolla ei edelleenkään ole valmiuksia tukea nykyhallituksen tavoitteita paikallisen sopimisen lisäämisestä siten, että yksittäinen työntekijä voisi joutua sopimaan itselleen työehtosopimuksen minimin alittavia työehtoja. PETRI VANHALA Puheenvuoro. Äänekoskella tämä tarkoitti sitä, että oli mahdollista ajaa vanhaa ja purettavaa tehdasta aina siihen saakka, kunnes uusi tehdas päästiin käynnistämään. Kirjoittaja on Paperiliitto r.y:n puheenjohtaja. Tällaiset mallit johtavat lähes poikkeuksetta siihen, ettei työnantajalla ole todellista neuvotteluhalukkuutta, koska perustelematon ”ei käy -linja” antaa lopulta kaiken, mitä neuvotteluissa on keksitty vaatia. Paljon vaikeampaa on pitää hedelmällisenä sellaisia ”paikallisen sopimisen” neuvottelumääräyksiä, joissa paikallisen sopimisen epäonnistuminen antaa työnantajalle oikeuden toteuttaa oma näkemyksensä asiassa. Suomen kaikkien aikojen suurin metsäteollisuuden investointi starttasi aikataulussaan. SYYSKUUTA 2017 Todellista paikallista sopimista A mmattiyhdistysliikkeessä on helppoa edistää ja kannattaa todellista paikallista sopimista, kun se toteutuu niin, että molemmat osapuolet hyväksyvät saavutetun lopputuloksen. Paikallinen sopiminen toteutuu työpaikoilla, eikä siitä pidä päättää eduskunnassa. On tärkeää muistaa, että paikallinen sopiminen toteutuu työpaikoilla, eikä siitä pidä päättää eduskunnassa. Äänekosken juuri käynnistynyt biotuotetehdas on tuore esimerkki. Tämän hallituskauden osalta tämä vaara torjuttiin ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä, kun hallituksen työnantajille rakentama kiky-sopimus pakkosyötiin. Tähän lienevät törmänneet kaikki yt-neuvotteluihin työpaikallaan osallistuneet työntekijöiden edustajat. Paperiteollisuudessa on kuitenkin hyviä esimerkkejä paikallisen sopimisen onnistumisesta, kun pelisäännöt ja neuvotteluosapuolten suhteet ovat kunnossa. Tätä suomalaisen paikallisen sopimisen mahdollistavaa osaamista soisi laajemminkin yhteiskunnassa arvostettavan. Niitä ei luoda työehtosopimusmääräyksillä. Mikäli tulevissa eduskuntavaaleissa äänestysprosentti saadaan nousemaan ja vaalikentillä keskustellaan ihmisten työehdoista, on mahdollista, että niistä päästään taas päättämään yhdessä työnantajan kanssa ilman, että työnantaja saa kaipaamaansa taustatukea hallitukselta. Olennaista on myös neuvotteluosapuoliksi valikoituneiden hyvät keskinäiset henkilösuhteet. Rakennusaikana käytettiin paperiteollisuuden työehtosopimukseen vuosikymmenten aikana hiottuja mahdollisuuksia: niiden avulla osapuolia saatettiin asemaan, jossa todellista paikallista sopimista pystytään toteuttamaan. 37 14
SuPerin selvitysten mukaan hoitajat haluavat hoitaa hyvin. Myös SDP:n aikaisemmissa puheenjohtajavaaleissa on puolueemme sisällä tapahtunut silkkihansikkain likvidointia eli puukottamista. Se on peliä, mikä saastuttaa ihmisten psyyken. Ylipalvella ei saa. Suomella ei ole vara menettää osaavia, ihmisten auttamiselle omistautuneita hoitajia, jotka rakastavat työtään. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Likvidointia silkkihansikkain SuPer haluaa vanhainkodit takaisin Eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta. Osa hoitajista vaihtaa alaa sen vuoksi, että ei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kuitenkin iloa himmensi viimeisellä lounaalla kerrottu tieto, jossa keskiössä oli SDP:n puheenjohtaja. Laitoshoidosta on tullut lähes kirosana, jota vältetään viimeiseen saakka. Kolmasosa on sitä mieltä, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta. On selvää, että itsekkyys ja oman edun tavoittelu sokaisee ihmiset. Sanoin, että nukun yön yli ja katsotaan asiaa sitten. Sain häneltä valaistusta asiaan. Hän varottaa olemasta likvidoinnin välikappale. 38 14. Puhkuimme intoa ja iloa järjestöpäivillä uuden oppimisesta ja yhdessäolosta tovereiden kanssa. Tämä kertoo alan arvostuksen puutteesta ja johtamisongelmasta, sillä johdon tehtävä on huolehtia siitä, että henkilökuntaa on riittävästi turvaamaan hyvä hoito. Leena Harjula-Jalonen Kirjoittaja on keravalainen filosofian maisteri ja Uudenmaan Demarinaisten tasa-arvo 2020 -ryhmän johtaja. Vain aito ja oikea menestyy. Hoitotyöhön on kohdistettava nimenomaan koulutettua hoitohenkilökuntaa, joka toimii ammattihenkilöitä velvoittavien säädösten pohjalta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Kotona asuminen voi olla erittäin suuri turvallisuusriski ja tuoda jatkuvaa kärsimystä vanhukselle. SDP kuolettaa oman äänestäjäkannatuksen sisäisiin kahnauksiin. Lähihoitaja 100-vuotiaassa Suomessa -kyselyyn vastanneista yli kolmannes kokee, että ammattietiikka ei toteudu, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Vanhainkodeissa eläminen oli yhteisöllisempää, kodinomaisempaa, ja palvelu perustui moniammatilliseen yhteistyöhön. Vaaleissa pyrin toimimaan itsenäisesti ja äänestän eri vaaleissa omantunnon mukaisesti. Olen nähnyt ja kuullut, kuinka tehdään listoja ja harrastetaan pakottamista tai diskriminalisointia. Hoitajat tekevät kiireestä huolimatta kaikkensa, mutta jaksamisellakin on rajansa. SDP kuolettaa oman äänestäjäkannatuksen sisäisiin kahnauksiin. Ottamatta sen enempää kantaa tilanteeseen, keskustelin kuitenkin ilmiöstä siskoni kanssa. Tarina alkaa näin. Laitospaikkojen vähentäminen ja alasajo ovat tuoneet suuria ongelmia vanhustenhoitoon. Asiassa oli johdatusta, sillä keskustelin aamulla teologi-siskoni kanssa. Jätetään puukot ja puntarit ja aletaan ihmisiksi. SYYSKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Koulutettujen ammattihenkilöiden tulee sitoutua alan etiikkaan. Hän, joka tunnistaa oman edun tavoittelun ja erottaa oikean väärästä on menestyvä demari. Hän analysoi politiikan likaista peliä. Hoitotyö on pilkkoutunut irrallisiksi suoritteiksi, jotka asiakkaalle tulee tehdä. SuPerin uusimman selvityksen mukaan 80 prosenttia lähihoitajista on kutsumustyössä. Osa vanhuksista tarvitsee ehdottomasti terveydellisistä syistä ympärivuorokautista laitoshoitoa. Myös tämän elämänvaiheen on oltava arvokasta, laadukasta ja turvallista. Se ei vaadi paljon. Tehokkuus on ajanut inhimillisyyden yli. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer Kotimatkalla SDP:n järjestöpäiviltä demarinaiset pyysivät minua kirjoittamaan ja ottamaan kantaa puheenjohtaja Rinteen asiaan. Otetaan kaikki huomioon tasapuolisesti, poistetaan nokkimisjärjestelmät ja ajetaan aidosti yhteiskunnallista tasa-arvoa. Hän puhuu likvidoinnista silkkihansikkain, joka on kaksinaamaista ja tuhoisaa peliä. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko nosti kesällä esiin vanhainkotien merkityksen. En ole antanut muiden vaikuttaa mielipiteisiini ja äänestyspäätöksiini. Se on mennyt röyhkeäksi. Meille kerrottiin mediassa olevista jutuista, joissa kerrottiin puheenjohtajan aseman horjuttamisesta. Jatkuva ”puukottaminen”, jossa ihminen oppii likaiset menetelmät vie sekä puukottamisen kohteen että sen harrastajan perikatoon. Se ei kuulu sosialidemokraattisen liikkeen arvoja aatemaailmaan. Kysymys ei ole vain uudesta termistä, vaan nykyaika on tuonut vanhustenhoitoon tehokkuuden, yksilöllisyyden, jopa yksinäisyyden. SDP:n toimintaympäristössä on tapahduttava freesi muutos. Hänen mielestään ”tehostettu palveluasuminen” ei nimenä anna kovin hyvää kuvaa vanhustenhoidosta. Paperilla korostetaan yksilöllisyyttä, mutta käytännössä siihen ei ole aikaa
Voittojen maksimointiin päästään esimerkiksi jatkuvilla kustannusleikkauksilla ja investointeja karttelemalla. Myös suuryritysten olisi aika ottaa tämä esimerkki ja haaste vakavasti. Pahinta oli, että miljarditappiot pimitettiin kirjanpidossa. Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon. Osakkeenomistajat voivat nimittäin jättää yrityksen milloin tahansa. Härmälä jäi eläkkeelle vuonna 2007 ja nostaa eläkettä 57 000 euroa kuukaudessa, mikä lienee edelleenkin on Suomen ennätys. Ehdottomaksi ykköseksi Suomen taloushistoriassa nousee teleyhtiö Soneran Saksasta ja Italiasta vuonna 2000 ostama ”pelkkää ilmaa” 4,3 miljardilla eurolla. Reilussa vuodessa varakas ja kansainvälisesti lupaava teleja pörssiyhtiö oli muuttunut saneerattavaksi ja konkurssin rajalla hoippuvaksi kriisiyhtiöksi. Stora Enso maksoi toimitusjohtaja Härmälälle jättimäiset edut, vaikka yhtiö kadotti Amerikkaan nuo karmaisevat viisi miljardia euroa. Tavallisestihan niitä pyritään piilottelemaan, kuten Stora Enson tapauksessa tehtiin. Yritysjohdon palkitsemisen tolkullistaminen olisi merkki tämän yhteiskuntavastuun vakavasti ottamisesta. Toiseksi suurimmaksi bisnesmokaksi nousee Stora Enso Amerikan valloituksellaan vuonna 2000. Tässä on kyse liike-elämän poliittisesta legitimiteetistä, yleisestä hyväksyttävyydestä. SYYSKUUTA 2017 Johtaja on aina palkkansa ansainnut. Taloussanomien laskelmien mukaan Amerikkaan katosi jopa viisi miljardia euroa. Ei tämä mitään uutta ole. Yrityksen pitkäjänteinen yhteiskunnallinen vastuu on nousemassa keskiöön. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Tutkijat ovat nykyään laajasti sitä mieltä, että aika on ajanut osakkeenomistajien voiton maksimoinnin ohi. Eräs määritelmä bisnesmokalle on, että se voi olla yksittäinen päätös, joka osoittautuu epäonnistuneeksi, tai kokonainen kehitystrendi, joka voi koostua useista virhepäätöksistä. Vastuun kaupasta kantaa Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä ja yhtiön hallitus. Antti Simola Tekniikan tohtori Hämeenlinna Getty Images. Ammattijohtajat hyötyvät voittojen ahnehtimisesta, sillä he omistavat itse paljon osakkeita osakeoptioidensa kautta. Yhteiskunnan ja ympäristön ongelmat ovat johtaneet siihen, että yritysten on pakko olla mukana ratkomassa maailman ongelmia. Tappion maksajina ovat pääosin olleet suomalaiset veronmaksajat, sillä rahat otettiin heidän omistamansa yhtiön kassasta, Relander sai vielä jatkaa huippupalkalla ja eduilla hallituksen puheenjohtajan neuvonantajana. Stora Enso teki surkean yrityskaupan ostamalla yhdysvaltalaisen huonokuntoisen Consolidated Papers -yrityksen selvästi ylihintaan 4,9 miljardilla eurolla. Yleensä bisnesmokista on saatavissa vähän tietoa. 39 14. Tästä ylenmääräisestä anhneudesta ja siitä seuranneesta moraalikadosta edellä kuvatut tapaukset ovat valaisevia esimerkkejä. Relander tuomittiin sittemmin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Ovatko pörssiyhtiöiden johtajien poskettomat korvaukset olleet siunauksellisia osakkeenomistajille. Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain. Osakkeenomistajat omistavat yrityksen lain silmissä, mutta he ovat yrityksen sidosryhmistä kaikkein vähiten kiinnostuneet yrityksen pitkän aikavälin elinmahdollisuuksista. On hyvä muistaa, että monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat koko ajan toimineet vastuullisesti. Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita. Onko niin sanottu osakkeenomistajien edun maksimointi tullut tiensä päähän. Ne ovat lujemmin kiinni yhteisössään, joten niiden on järkevää huolehtia työntekijöistään, asiakkaistaan ja ympäristöstään. Stora Enson tapaus on sikälikin mielenkiintoinen, että siinä kirjanpitoa ja vuosikertomusta vääristeltiin, vaikka järjestelmä on luotu juuri sen takia, etteivät laittomuudet olisi mahdollisia. Yrityksen pitkäjänteinen yhteiskunnallinen vastuu on nousemassa keskiöön. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimpia bisnesmokia. Johtajien tähtitieteellisiä palkkoja ja muita palkkioita perusteellaan usein muun muassa suurien ja kauaskantoisten päätösten teon vaatimuksilla ja suurilla riskeillä. Jotkin niistä sitten pääsevät julkisuuteen sattumalta. Päävastuullisina olivat Soneran silloinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander sekä yhtiön hallitus. Muiden sidosryhmien, kuten henkilöstön ja tavarantoimittajien tilanne on aivan toisenlainen
Tällä menolla saa puheenjohtaja Rinne kohta hypätä ratsun selkään ja Döbelnin lailla alkaa ratsastaa aukkoja kat sellen. Toivottavasti istuntosalissa pysytään oikeissa asioissa paremmin kuin väliaikaisissa tiloissa pysyttiin. Niin, mistähän meille rommit ja lipparit”. Jäiköhän musiikinopetusta siellä vastaisuudessa häiritsemään salissa alvariinsa soineet riitasoinnut. Ennenkin toistamani epäilys johtoajatuksen katoamisesta näyttää vain vahvistuvan. Ovat hallitukset munineet ennenkin, ja yleensä siitä on niin sanotun hyödyn korjannut kulloinenkin oppositio. Tähtäin SDP:ssä tulee tästä eteenpäin olla tulevaisuudessa, ei tovereissa.. SDP:llä on nyt sitten oikein virallisesti valittu presidenttiehdokas. Syksyistä vertausta käyttäen – nyt on johtajakurki auran kärkeen valittu ja hänen johdollaan käy nyt suunta kohti Mäntyniemeä. Se pelastaisi vävyn myrkkykuolemalta. Etenkin, kun hiipuminen alkoi jo viime vuosituhannen lopulla. 41 14. Välihuudoissakin voisi kokeilla mieluummin parempaa laatua kuin huutomääriä ja volyymia. Sanoi nyt seuraavansa mielenkiinnolla, miten eduskunta alkaa uusia, kalliilla kiillotettuja tilojaan käyttää. Kerääntyy niitä – ohimoille hopeaa ja jalkoihin lyijyä. u u u Mäkisen Jallu kertoi kylän paarissa onnistuneensa jo tuoreena vävypoikana jymäyttämään anoppiaan. Totta varmaan onkin, että siinä kun kolmen tähden konjamiinia nautitaan kristallilaseista, niin taskulämmin kossu virtaa kurkkuun suoraan pullosta. Lopuksi totesi Jallu hallituksestamme vanhan tyrvääläisen kansanviisauden lailla: ”Ei valkeen näyttäjä eikä saunan lämmittäjä o koskaan kiitosta saanu. SYYSKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Osan kujeista toivoisi jääneen sinne Sibelius-Akatemian puolelle. Voimia Tuulalle! u u u Suotta yrittääkään kieltää, etteikö meillä demareissa nyt ainakin kuohuisi, ellei peräti kiehuisi. Syyllisten etsintä ei pysäytä kannatuksemme laskua. Valtakunnanmedialle sitä mannaa ei toivoisi tämän enempää tarjottavan. Muttei siähen parhaita pannakkan.” u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, kerääntyykö ihmisen kehoon iän myötä metalleita. Mutta miksi tämän hallituksen munaukset nyt satavat vain vihreään laariin eivätkä meille. Tämä oli komentanut vastentahtoisen vävynsä mukaansa sienimetsälle. Heti sienestyksen alettua vei Jallu anopille suuren kärpässienen, josta oli pala poissa. Nykyhallitus ahkeroi virheiden tekemisessä. Lääke alkoi vaikuttaa heti – Jallu alkoi laulaa ja puhua tuhmia, tunnustaen lopuksi, ettei ollut myrkylllistä sientä suuhun laittanut palaakaan. Pelkkä keskisormen näyttäminenkään ei siis riitä – sitä varten tarvittaisiin nyt molemmat kädet. Kiitti kuitenkin anoppia mukavasta sieniretkestä. Kaimapojan lausunto kuului näin: ”Viinaa vaan, ei sen kalliimpaa tavaraa. Siitä paikasta komensi pelästynyt anoppi Jallun mukaansa kotio, jossa juotti tälle tulisen pirturyypyn, Jallun pyynnöstä jopa toisenkin. Kaikki eivät voineet siinä vaalissa voittaa, mutta nyt puhalletaan yhteen hiileen ja kaikki vielä samalla puolella nuotiota. Sen kertoi Jallu syöneensä, kehuen sientä hyvänmakuiseksi. Paremmista juomista tiesivät veljeksetkin siis vain pari laatua. Vanhimpia asiaa valaisevia lausuntoja lienee Jukolan veljesten Timon selitys vaimolleen, Kekkurin torpan tiukalle emännälle tämän tiukatessa, mitä mies oli juonut. Meille jaetaan vain miinuspisteitä. u u u Tuoreen tutkimuksen mukaan köyhillä ja rikkailla voi viinaa kulua suunnilleen sama määrä, mutta juomatavat poikkeavat toisistaan. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Myös epäilyt selkään puukottamisesta soisi selvitettävän omassa porukassa suorin sanoin ja vaikka kovemmallakin äänellä. Lyhyesti sanottuna ja kaikille mahdollisille osapuolille tässä puolueessa osoitettuna tulkoon tässä sanotuksi, että Apua, meistä ei tykätäkään! tähtäin SDP:ssä tulee tästä eteenpäin olla tulevaisuudessa, ei tovereissa. Tästä alkoi anopin ja Jallun päättymätön sotatila. Vastaan nyt kokemuksesta, että tiedän
Unelmien seurassa kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisia ja toiminta perustuu toisten kunnioitukselle ja yhteistyölle. Anneli Kiljunen Kansanedustaja, Lappeenranta 17.9. Koen, että sillä on suuri merkitys, millainen polku minulle on myöhemmin rakentunut, Paavo Arhinmäki totesi. Eero Lämmöllä muistaen Hilkka Mari, Ile, Joonas ja Janni Tipe, Tane ja Tuike Kaisla ja Hannes Kati ja Jani Sisarukset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Eeron muistelutilaisuus vietettiin läheisten kesken. Sen eteen tehtiin yhdessä töitä. Matkalla Siperiassa Mahdolliset onnittelut voi ohjata lapsija nuorisotyön tukemiseksi KSR:n Martta Salmela-Järvisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maija Anttila Virpi Hahko Sahatyöntekijä Koski TL 21.9. Unelmien seurasta löytyy niin harrastajan, kilpaurheilijan kuin seuratoimijan polku. Kiljunen on syntymäpäivänään perheensä kanssa matkoilla. Unelmien urheiluseuraa pohdittiin Suomen Työväen Urheiluliiton järjestämässä Unelma paremmasta -seminaarissa, missä yhdistettiin eri sukupolvien näkemyksiä urheiluseuratoiminnasta. KLO 19. Liikunta on osa onnellista lapsuutta Seminaarissa puhuneen presidentti Tarja Halosen mukaan liikunta on osa onnellista lapsuutta ja nuoruutta. TUL:n varapuheenjohtaja Riku Ahola piti seminaariviikonloppua onnistuneena lähtökiihdytyksenä kohti liiton satavuotisjuhlavuotta. TUL:n nuoret päättäjät esittelivät seminaarissa oman näkemyksensä unelmien urheiluseurasta. Nuorten perusarvot ovatkin pitkälti samat kuin vanhempien sukupolvien: liikunnan ja urheilun tasa-arvo sekä yhdessä tekeminen. 20.8.2017 Vantaalla Kun Sinua ei enää ole, toivon, että voimme nousta surun kynnyksen yli huoneeseen, jossa kultaiset muistot leikkivät. Seuran tavoitteena on pitää harrastuksen kustannukset maltillisena, jotta kaikilla on pääsy mukaan yhteisöön. Nuoret päättäjät on TUL:n seuroista koottu nuorten ryhmä, jolla on halu kehittää itseään niin seurakuin yhteiskunnallisina toimijoina. Kenenkään harrastaminen ei saanut olla kiinni rahasta. Liikunnan lisäksi seuratoiminta on opettanut talkoohenkeä ja yhdessä toimimista. ENSI-ILTA LA 23.9. Nuoret pitivät tärkeänä seuran jäsenten välistä tasa-arvoa, kunnioitusta, positiivisuutta, yhteistyötä ja halua kehittyä. Demokraatti Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Niistä syntyvät ystystävyyssuhteet, verkostot ja yhteisöllisyyden kokemukset kestävät usein läpi elämän. – Oma liikkumiseni alkoi lapsena TUL:n seuroista. Seuratoiminta luo myös mahdollisuuksia niin maahanmuuttajille kuin uudelle paikkakunnalle muuttaneille juurtua ja saada uusia ystäviä. 26,-/22,-/16,ENNAKKO PE 22.9. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kaakkois-Suomen lapsija nuorisotyön tukemiseksi Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anneli Kiljunen Kuollut Liikunta on tasa-arvoa ja yhdessä tekemistä Urheiluseuroissa liikutaan ja harrastetaan, mutta niiden merkitys on laajempi. SYYSKUUTA 2017 Ennakko 15,norm. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. 19.7.1942 Hämeenlinnassa k. Oleellista oli yhdessä tekeminen. Valtteri Jääskeläisen (21), Miika Parkkarin (23), Niklas Virmasen (22) ja Kristiina Kettulan (18) unelmien urheiluseuran arvomaailma yhdistyi vanhempien sukupolvien näkemyksiin. 60 VUOTTA 50 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Maija Anttila Opettaja, kuntapoliitikko, Helsinki 21.9. Nuorten ideoimassa unelmien urheiluseurassa liikkuminen mahdollistetaan niin harrastajille kuin kilpaurheilijoille. 42 14. Teatteri Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. Vain harva urheiluseuroissa harrastuksensa aloittaneista päätyy ammattilaiseksi, mutta ystävyys ja hyvä mieli säilyvät läpi elämän. Myös seminaarissa puhunut kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) korosti seuratoiminnasta saatujen ystävyyssuhteiden merkitystä. KLO 18. Rakas puolisoni, isämme, Vaakkumme Levikkipäällikkö Eero Juhani Hyvönen s
Tynjälä on ehtinyt nähdä monenmoista. elokuuta 1939 Porvoossa ja oli kuolleessaan 77-vuotias. Vastaanotto kotona klo 14 alkaen Rengintie 1 A 1, 60800 Ilmajoki. Kaikki tajusivat, että puheenjohtaja oli tehnyt vuosisadan sopimuksen palkkarakenneuudistuksineen. Näin syntyi Metallin malli, jatkuvan neuvottelun ja sopimisen periaate, jolla pelastettiin kymmeniä tuhansia alan työpaikkoja. Parin viikon ajan aamuisin auton nokka suuntasi Lapualle etsimään jutun juurta tämän surkeuden ympäriltä. Tynjälän poliittinen toiminta on jatkunut pitkään ja jatkuu yhä. Oma perhe ja lapsenlapset olivat Pärrelle kaikki kaikessa ja hän jaksoi heidän kanssaan touhuta rakkaalla kesämökillään tuntitolkulla. 43 14. Merkittävästä työstään isänmaan eteen hänelle myönnettiin ensimmäisenä ammattiyhdistysjohtajana ministerin arvonimi. – Monet eri alojen raportoinnit olen saanut tehdä. Hän ajoi Suomea ensimmäisten joukossa EMU-junaan. sosiaalineuvos, toimittaja, eläk. ”Lapuan Patruunatehtaan räjähdys jäi mieleen” TOIVE TYNJÄLÄ 70 VUOTTA . Lundhin jääräpäisyyden ansioista ne ovat edelleen miljardien eurojen arvoiset puskurit. Demokraatti oli minullekin tuttuja. Lundh oli vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka visioi ennen kaikkea sosialidemokraattiselle liikkeelle teollisuusja energiapolitiikan sisältöä. Toive toteutui sitten 1970 ja uusin tavaaleissa 1972. Per-Erik Lundhia kuvattiin osuvasti Suomen Humphrey Bogartiksi. Lundh tiesi, että Metalliliiton luottamusmiehet pystyvät turvallisesti toteuttamaan joustot työpaikoillaan. Lundh päätti viedä sopimuksen läpi. . – Toimittajan työn aloitin Pohjanmaan Kansassa keväällä 1974 ja sitä jatkui sittemmin myös Pohjanmaan Demari -lehdessä aina lopputiliin 2004 saakka, kun Seinäjoen toimitus lakkautettiin, Tynjälä muis telee. Kaikkein mieliinpainuvin ja järkyttävin, sykähdyttävinkin oli Lapuan Patruunatehtaan räjähdys 13.4.1976. Kovin ja raskain koettelemus oli vuonna 1990 Teuvo Kallion nimeä kantavan sopimuksen synnyttäminen. SYYSKUUTA 2017 Kuollut Visionääri uudisti työmarkkinat Metalliliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh kuoli vaikeaan sairauteen 18. elokuuta Helsingissä. – SDP:n jäseneksi liityin Mahlamäen Taunon tuvassa 1970. Hän toteutti sen asteittain kokeilutalojen kautta. Lundhia arvostettiin yhteiskunnallisena toimijana ja työehtosopimusneuvottelijana Metalliliiton jäsenten keskuudessa ja laajalti yli puoluerajojen sekä myös työnantajaleirissä. – Ensimmäinen työ oli vävypojan Eeli Lepistön nostaminen kansanedustajaksi 1966. Kun työpaikoilla saatiin ensimmäiset uuden sopimuksen mukaiset tilinauhat, arvostelu loppui siihen. 18.9.2017 . Siellä menehtyi tehtaan 40 työntekijää, joista osa tyksen, sd-kunnallisjärjestön sekä piirija valtakunnantason toiminta puoluekokousedustusta myöten. – Silloin ei tunnettu vielä kriisiapua enempää toimittajille kuin menehtyneiden omaisillekaan, Toive Tynjälä muistelee. Ilmeettömästi ja itsestään numeroa tekemättä hän oli aina paikalla silloin, kun maamme tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita ratkottiin. Hän oli myös useiden tupo-ratkaisujen varsinainen luottomies. Ei ehdoitta, vaan Metallin työpaikkoja puolustaen. Siksi hän piti EMU-puskureita välttämättömänä turvarahastona. Lundh oli visionääri, joka uskalsi ravistella jäykkiä työehtosopimusten rakenteita menemällä aina eturintamaan. Sopimuksesta pidetty jäsenäänestys oli tyrmäävä, kun 63 prosenttia sanoi ei. Visionäärinä Lundh pystyi näkemään epäsymmetrisen yhtenäisvaluutan vaarat erilaisina talousshokkeina. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväentalorahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Toive Tynjälä. Ilmajoki . Lundh oivalsi ensimmäisenä liittojohtajana, että työehtosopimusten yleissitovuutta on vahvistettava laajentamalla paikallista sopimusoikeutta. Paavo Lipponen ex-pääministeri ja SDP:n ex-puheenjohtaja Erik Lindfors Metallityöväen Liiton ex-sihteeri Matti Putkonen Metallityöväen Liiton ex-viestintäpäällikkö Per-Erik Lundh. . Per-Erik Lundhia jäi kaipaamaan vaimon, lasten ja lastenlasten lisäksi laaja työtoverija ystäväjoukko. Per-Erik Lundhin ulkokuoren alla sykki herkkä sydän. Lundh muistutti aina, että ay-liikkeen on lunastettava joka päivä oikeutensa toimia. Hän oli syntynyt 24. Lundh itse joutui lunastamaan arvostuksensa rohkeudellaan ja johdonmukaisella työllään. Sen jälkeen tuli eteen demarinuorten ja työväenyhdis. . Läheiset työtoverit aistivat ”Pärressä” todellisen riemun, kun ensimmäinen lapsenlapsi näki päivänvalon. Lundh vaikutti näin merkittävästi työmarkkinoiden ilmapiirin myönteiseen kehitykseen 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tekijä on poissa, mutta työn tulokset ovat pysyvästi uudistaneet yhteiskuntaamme. Syntymäpäivät Pohjanmaan Kansan ja Pohjanmaan Demarin emeritustoimittaja Toive Tynjälä täyttää 70 vuotta kotipitäjällään Ilmajoella. Hän opetti väsymättä poliittisille päättäjille, että vain vientiteollisuuden tuloilla voidaan rahoittaa hyvinvointipalvelumme. Tämä tapahtui muun muassa joustavoittamalla työaikoja. Nyt Metallin malli on laajentunut lähes kaikille aloille. Hän meni kylmäpäisesti sinne, missä tapahtui ja ongelmia esiintyi
www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. klo 8.30 Mäkimaan Päijälästä, ilmoittautuminen paikan päällä, lisätietoja 050 595 2051. Ansiomerkkihakemukset piiritoimistoon pe 15.9. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. VARSINAIS-SUOMI . Alustajina UPIn vanhempi tutkija, Kiinan poliittista kulttuuria ja ulkopoliittista ajattelua tunteva ja Itä-Aasian alueellisiin kysymyksiin perehtynyt sinologi Jyrki Kallio ja Nordea pankin senior analyst PhD Tuuli Koivu, jolla on pitkä kokemus Suomen Pankista ja Euroopan keskuspankista ja lähes kymmenen vuoden paneutuminen tutkijana Kiinan talouteen. mennessä! Mikäli seuranne viettää juhlavuottaan v. tied. Käsiteltävät asiat • talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2018 • muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat • piirikokoukselle tehdyt aloitteet Hämeenlinnassa 6.9.2017 Piirihallitus . Ensilän puolimaratonin lähtö Tampereen Kaupista su 17.9. Tervetuloa mielenkiintoiseen seminaariin! Lisätietoja YPSY, Riitta Seppälä, rae. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 14.9. Kaikki innokkaat kävelijät, tervetuloa mukaan! KYMENLAAKSO . Kahden huippuasiantuntijan alustusten pohjalta käydään keskustelua yleisön kanssa. Tervetuloa! PIRKANMAA . krs. Kokoontuminen Puistokatu 6 A. Helsingin Työväen Retkeilijät Kävely Birger ”Tseke” Käcklundin tiellä to 14.9. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). HÄMEEN SOSIALIDEMOKRAATIT ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSPIIRIKOKOUS Aika lauantai 11.11.2017 klo 10 Paikka Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, 31300 TAMMELA. 045 773 021 22. klo 18 Paasitornin V. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. klo 10. klo 18. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Tervetuloa! Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. von Wright -salissa keskittyy etenkin Kiinaan ja sen asemaan ja tulevaisuuden näkymiin maailman mullistuksissa. TUL-Tampere. HELSINKI . klo 12, www.tampereenkisatoverit.fi/ensila/ensila-puolimaraton. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. J. Itä haastaa lännen, avoin seminaari pe 22.9. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Turun Sos.dem Ratas ry:n kokous 18.9. klo 17.30. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 10 alk. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Patikointia ja ulkoilua Koukkujärven majan maastossa Nokialla su 17.9. Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask alustaa aiheesta: Kunnalliset investoinnit. Kokoontuminen Ruoholahden metroasemalla. 2018 ja haluaa muistaa jäseniään, tulee ansiomerkit anoa nyt! Mäkimaan Muhkun kotiseutupyöräily su 17.9. seppala@elisanet.fi tai suurlähettiläs Ilkka Ristimäki, ristimaki@kolumbus.fi. 44 14. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. SYYSKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat Virat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Jumpan vetää Anita Heinonen. mitä, missä, milloin, miksi, millä seurauksin ja Kotkan rakennuttajapäällikkö Ville Suni aiheesta Kunnallisen rakentamisen laatu ja luotettavuus ke 20.9. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Hannu Niemi Oulusta. Mikä on ahteri alunperin. Mikä on Staalo. 45 14. 6. Sie ni 10. Mikä on malluainen. Lut eis iin kuu luv a ves ihy önt ein en 7. 2. Onnea voittajalle!. Mikä on Jyrävä Ratkaisu Ristikon 35/2017 ratkaisu: Torstaina 31.8. 5. Mikä on tularemia. Mikä on vesisiippa. Mikä on samettijalka. Haa van run gos ta kov err ett u ven e 9. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 8. Kas vi 4. 4. Kos ki Kuu sam oss a Sudoku 1. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Lai van per ä 5. Yöp erhon en, aie mm in pyö kki keh rää jä 2. 3. Mikä on noitanirkko. 9. Lep akk o 6. Mikä on haapio. Mikä on tahmavillakko. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Tau ti, jän isr utt o 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 7. 10. Saa mel ain en jät tilä ine n, hal tija 3. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. SYYSKUUTA 2017 Ristikko 37/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai
Erikoistehosteet saattavatkin kalskahtaa vanhahtavilta omalla hd-näytöllä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Die Hard 4.0 (16) 01.15 Enbuske, Veitola & Salminen 02.10 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.45 Suomen hauskin tavis 15.45 Leijonan luola USA 17.50 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: G.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Järjen jättiläinen 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Mustamaalattu (12) 00.05 Twin Peaks (16) 01.05 Hävyttömät (12) 02.10 Americans (12) 03.05 Zoo (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 (7) 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.00 Rusty Rivets 07.25 Lego Friends 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Toisenlaiset äidit 10.20 Candice sisustaa 13.45 Grillit huurussa 14.45 Soppa365 15.05 Candice sisustaa 15.35 Leijonan luola USA 16.40 Remppa vai muutto 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Transformers: Kuun pimeä puoli (12) 00.05 Tulossa: Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.10 Arman Pohjantähden alla (7) 02.10 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 09.05 Nansenin jäljillä 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Vaikuttavia ovat etenkin elokuvan mustekalakasvoinen ”pääpahis” Davy Jones sekä legendaarinen merihirviö Kraken. LAUANTAI 16.9. N: Sterling Hayden, Coleen Gray. Elokuva on Disneyn tuotantoa, joten liiallinen väkivaltaisuus jää muille genren elokuville. 14 15 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Peli on menetetty (The Killing, USA 1956) Yle Teema & Fem klo 21.00 Stanley Kubrickin ensimmäinen merkkiteos oli dokumentaarinen rikosjännäri sekalaisen konnajoukon pikkutarkasta suunnitelmasta ryöstää laukkaradan rahat. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.55 Ruohonjuuritasolla 18.57 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Charité (12) 21.00 Kino Klassikko: Peli on menetetty (12) 22.21 Elävä arkisto: Rakkautta ja anarkiaa 22.23 Noitaympyrät: R&A Tallinnassa 22.35 Noitaympyrät 23.00 Valopilkku menee elokuviin 23.20 Historia: Ruoka-aikoja YLE TV1 05.55 Puutarhakeskiviikko 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueelliset uutiset x 10 12.10 Yle Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Kultainen kynttilänjalka (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio:Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Dicte (12) 23.25 Uutiset Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40 Oddasat 23.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.9. 06.52 Pikku perunat 06.56 Kaapon ja Laten pähkinät 07.00 Hermanni Hiiri 07.12 Minun nimeni on 07.17 Nelli ja Noora 07.24 Pikku Kakkosen posti 07.30 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.54 Karhunpaini 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Late Lammas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 09.55 Naurupalat 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Lähiö Reunalla 12.00 Luonto lähellä sydäntä 13.00 Tanskalaista viiniä 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Tobias leipoo maailmalla 14.45 Kaapista ulos 15.30 Kohtalona koulukiusaaminen 16.00 Luontoretkellä: Minkinmetsästäjä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Syke (12) 19.50 Kohteessa: Kauden parhaat 20.35 Satuhäät 21.25 Koripallon EM: Välieräottelu 23.30 The Late Late Show with James Corden 00.10 Docventures: Elokuvan esittely 00.16 Docventures: Vieraiden esittely 00.28 Docventures: Lo and Behold 02.06 Docventures: Jälkikeskustelu MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Veitikkamainen ja charmikas kapteeni Jack Sparrow (Johnny Depp) jahtaa elokuvassa lentävän hollantilaisen kapteenin sydäntä kuitatakseen vanhat velkansa. Rommia, merihirviöitä ja lentävä hollantilainen. Myöhemmistä jatko-osista ei valitettavasti voi enää sanoa samaa. 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Kotikisat 07.07 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Killi ja Kiki 07.36 Fluugalaiset 07.48 Martta puhuu 08.15 Galaxi 08.16 Pertti ja Purtti 08.29 Tero hoitaa (7) 08.40 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Hannan kanssa kylvyssä 11.00 Lähiö Reunalla 12.00 Linen mukana maailman ympäri 12.30 Lääkekoukussa 13.00 True selfie 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Tanskalaista viiniä 14.30 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 15.30 Positiivinen 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 (12) 19.00 Ennen kuin kuolen 20.00 Syke (12) 20.50 Luottomies (12) ) 21.25 Koripallon EM: Välieräottelu 23.30 The Late Late Show with James Corden 00.10 Villi kortti: Jalkapalloetkot 00.25 True Detective (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Tiedossa on oivaa sunnuntai-illan perheviihdettä, tosin lapsikatraan nuorimmat saattavat säikkyä elokuvan Oscar-palkittuja erikoistehosteita. 11.00 Koiramies kiertää Islantia 11.30 Sportmagasinet 12.00 Kantapöytä 13.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.15 Taideteosten salaisuudet 14.55 Villen keittiö 30 minuutissa 15.25 Tuoli enkelille 16.20 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. Viikon vinkki TOBI JUGA Eeppinen merirosvoseikkailu Pirates of Caribbean: Kuolleen miehen kirstu Nelonen 21.30 SUNNUNTAI 17.9. Se valmistautuu puolustamaan omiaan, joista moni ei luota poliisiin. Kuvis Veitikkamainen merirosvokapteeni Jack Sparrow pakenee kannibaaleja elokuvassa ”Kuolleen miehen kirstu ”.. Toisaalta pätkällä on pituutta kaksi ja puoli tuntia, hieman vähempikin olisi voinut riittää. Ainekset eeppiseen merirosvoseikkailuun ovat kasassa, kun Nelonen näyttää sunnuntaina sittemmin viisiosaiseksi elokuvaseikkailuksi kasvaneen ”Pirates of the Caribbean” -saagan toisen osan. Tehtävälle antaa uutta pontta sen onnistumisen hinta: Mikäli Sparrow epäonnistuu hankkeessaan, joutuu hän ikuisiksi ajoiksi osaksi hollantilaisen mätänevää miehistöä. Teknologianikkareiden tulee kuitenkin muistaa, että elokuva on jo yli 10 vuotta vanha. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.05 Rakas, sinusta on tullut pullukka 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Tinan matkassa 15.00 Olipa kerran elämä 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. N: Giancarlo Giannini, Mariangela Melato. Ulkolinja: USA ja rotusodan uhka Yle TV1 klo 22.00 Yhdysvalloissa rotujen välinen vihanpito kasvaa: Ku Klux Klan kerää kannatusta ja afroamerikkalaisten liike Black Liberation Movement vahvistuu. TORSTAI 14.9. SYYSKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Romanien unelmia 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueelliset uutiset x 10 12.10 Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Hallin Janne (12) 14.35 Ulkosaariston loistoa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Paavo Nurmi Vasa-laivassa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio:Talk 22.00 Ulkolinja: USA ja rotusodan uhka (12) 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Sovinto (16) 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.9. ”Kuolleen miehen kirstu” on hieman yllättäenkin supersuosioon nousseen ”Mustan helmen kirous” –elokuvan jatko-osa, johon on onnistuttu sisällyttämään ainakin jossain määrin ensimmäisen osan luonnetta. Joe (16) 00.25 Tulossa: Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.30 Elokuva: Transformers: Kuun pimeä puoli (12) 03.35 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Johnny Deppin mainion roolisuorituksen lisäksi elokuvassa nähdään muun muassa 2000-luvun alun nuorison fanijulisteista tutut Orlando Bloom sekä Keira Knightley. TORSTAI 14.9. Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut elokuva tuotti yli miljardin euron tulot ja rikkoi ensi-iltanaan katsojaennätyksiä. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Saamelaishäät 19.00 Dok: Ponape, unelma merestä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Batman (7) 21.00 Kino: Herttuatar (12) 22.45 Yle Live: Timo Rautiainen & Ville Ojanen 23.40 Jäitä hattuun (7) Rakkautta ja anarkiaa Yle Teema & Fem klo 21.50 (Film d’amore e d’anarchia, Italia 1973) 1970-luvun kulttiohjaajan Lina Wertmüllerin elokuva Mussolinia väijyvän naiivin anarkistin vaiheista. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.05 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Ruotsin surkein kuski 15.00 Tosimiehet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Enbuske, Veitola & Salminen 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00 Currentzis: klassisen musiikin kapinallinen 12.55 Currentzis ja Kopatchinskaja 14.00 Historia: Kuuban tarina 14.55 Elävä arkisto: Rakkautta ja anarkiaa 14.56 Noitaympyrät: R&A Tallinnassa 15.09 Noitaympyrät 15.33 Valopilkku menee elokuviin 15.55 Lohdutusseremonia 16.20 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita elokuvassa siis riittää kerronnan yhdistäessä lennokkaasti merirosvomyyttejä sekä huumoria. 46 14
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Meidän tarina 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Americans (7) 00.05 Meidän tarina 01.00 112 (7) 01.55 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.50 112 (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Tulossa: Toisenlaiset äidit 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Candice sisustaa 15.20 Leijonan luola USA 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 17.30 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 06.52 Milli ja Molli 07.16 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.41 Pipsa Possu 07.47 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.23 Oktonautit 08.48 Puluboin ja Ponin Juujuutuubi 09.00 Galaxi 09.01 Late Lammas 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Viidakkojytä 09.33 Urheiluhullut 09.35 Galaxi Play 09.55 Tipu Touhukas 09.56 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä 11.08 Uusi Päivä 11.36 Uusi Päivä 12.20 Maailman oudoimmat urheilulajit 12.50 Superpesis 15.25 Suomen vahvin : Mies 16.25 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.50 Salibandyliiga: Classic LASB 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Bolivia 20.05 Luottomies (12) 20.15 Luottomies (12) 20.30 Kommandokoulun parhaat 21.20 Koripallon EM: Loppuottelu 23.45 Nuoren prostituoidun päiväkirja MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Makujen viikonloppu 11.30 Tosimiehet 12.30 Maajussille morsian 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Rakkaimmat autot 14.15 Rakkaimmat autot 14.30 Meidän tarina 15.30 Järjen jättiläinen 16.30 Game Night 17.30 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.21 F1 Extra 19.30 Pilanpäiten 19.50 Elokuva: Elämältä kaiken sain (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Rizzoli & Isles (12) 00.30 Lakia ja rakkautta 01.25 112 (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 06.55 K3 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.00 Rusty Rivets 08.25 Transformers Rescue Bots (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.20 MasterChef Australia 12.30 MasterChef Australia 13.45 Leijonan luola USA 14.45 Grillit huurussa 15.45 Suomen huutokauppakeisari 16.45 Idols 17.45 Idols 18.50 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. SYYSKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 A lueelliset uutiset x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.40 Ulos luontoon: Linnunpönttöekspertti 14.10 Prisma: Sääskien salainen elämä 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Puutarhakeskiviikko 15.39 Vaiheessa: Viimeinen kesä 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Panta kaulassa (7) 18.45 Avara luonto: Niilin matkassa 19.40 Bletchleyn nelikko (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Kotiinpalaajat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.9. 10.30 Vihreämpi elämä 11.00 Skavlan 12.00 Elävä arkisto: Poliisit 12.02 Valvovat silmät 12.34 Tosi asiaa: KRP tutkii 13.10 Lohdutusseremonia 13.35 Jäitä hattuun (7) 14.05 Pikku Quinquin (12) 14.55 Ruokaratsia 15.20 Taideteosten salaisuudet 15.50 We love you Michigan 1962-1963 päiväkirja 16.25 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Skavlan 21.00 Delhin kauneimmat kädet (7) 22.00 Dok: Olen George Clooney 23.15 Skam (12) YLE TV1 05.55 Muisti: Paavo Nurmi Vasa-laivassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Pisara 11.05 Suodattamaton Möllehave 12.05 Merikotkien ja saukkojen kotivesillä 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Pieni luutatyttö 14.40 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Viimeinen suuri keisari 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Soundbreaker (7) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 00.15 Silta (16) 01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 18.9. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Koiramies kiertää Islantia 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Charité (12) 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 22.00 Kino: Leviathan (12) 00.15 Uusi Kino: Hautausurakoitsija 16 17 18 19 20 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 06.54 Hyrräpäät 07.06 I-hah-haa 07.11 Mitä ihmettä. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Pirates of Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (12) 00.30 Tulossa: Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.35 Arman Pohjantähden alla (12) 01.35 Arman Pohjantähden alla (7) 02.35 Australian rajalla 03.05 Australian rajalla 03.35 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo (7) 09.22 Nina Patalo (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Historiaa kolmessa minuutissa 09.56 Ruohonjuuritasolla 09.58 Koiruli ja Kaija 10.00 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00 Kino: Armoton ase (12) 13.30 Händel: Saul 16.15 RSO Musiikkitalossa 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Vihreämpi elämä 19.01 Kuka, mitä, milloin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.05 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Lajinsa viimeinen (7) 14.00 Vapaaksi veloista 15.00 Grand Designs vuoden talo 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Terve aamu 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Saamelaishäät 12.00 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 13.15 Historia: Ruoka-aikoja 14.10 Pikku Quinquin (12) 15.05 Meidän Vaakerpyy 15.40 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.00 Formula 1: Singaporen osakilpailu 13.30 Posse 15.00 Vapaaksi veloista 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Järjen jättiläinen 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 8.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight : Spotlight: Viinin salaisuus 12.00 Historia: Espanjan armada 13.00 Antiikin Kreikan teatteri 14.00 Pikku Quinquin (12) 15.00 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. 9 (12) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.04 Docventures: Vieraiden esittely 21.11 Docventures: La Cicciolina, Godmother of Scandal 22.05 Docventures: Jälkikeskustelu 23.05 The Late Late Show with James Corden 23.45 Yle FOLK: Will Funk for Food Stadilainen katutanssitarina MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti homma hanskassa 07.47 Tiketi Tok 07.59 Vilkki Ankka 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.45 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Sotaturistina maailmalla 11.40 Riistametsällä 12.25 Maailman oudoimmat urheilulajit 12.50 Superpesis 15.30 SM-viikolta: Trialpyöräily 16.05 MotorSport Extra: Rallin SM 16.50 Salibandyliiga: Classic SB-Pro 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Satuhäät 20.00 17 Again (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Muistin vanki (12) 23.25 Yle Live: J. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Nina Patalo (7) 18.51 Nina Patalo (7) 19.00 Spotlight : Spotlight: Viinin salaisuus 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Antiikin Kreikan teatteri 21.00 Historia: Kuuban tarina 22.00 Kino Suomi: Jäähyväiset presidentille (16) 23.25 Tuoli enkelille YLE TV1 05.55 Ulos luontoon: Lepakkomissio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Valtion tulot ja menot eduskunnassa 12.40 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.25 Jumalan tuomio (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tulvat, tulevaisuuden uhka 20.00 Puutarhakeskiviikko 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Karkotetut (16) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: USA ja rotusodan uhka (12) 23.50 Silta (16) 00.50 Seksi-Suomen historia (12) 01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.9. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 48 tuntia rikoksesta (7) 01.00 Kylmäverisesti sinun (12) 02.05 Australian rajalla 02.35 Australian rajalla YLE TEE MA & FEM 09.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 10.00 Kuka, mitä, milloin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Jack Reacher Tappajan jäljillä (16) 23.40 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 23.45 Elokuva: Seeking Justice (16) 01.55 Tulossa: Arman ja Suomen rikosmysteerit 02.00 Arman Pohjantähden alla 03.00 Australian rajalla 03.30 Australian rajalla 04.00 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 09.05 Tämä tästä 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. Karjalainen MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Pokémon 17: Diancie ja tuhon kotelo (7) 14.30 Piilokamera 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Paimelan autoparoni 16.25 Ueli Steck Huippujen valloittaja 17.00 Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 Formula 1: Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Posse 21.00 Älä jäädy 21.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Kadonnut (16) 00.40 Bull 01.35 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 K3 06.45 K3 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.50 Rusty Rivets 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Vain elämää 11.00 Soppa365 11.10 Soppa365 11.20 MasterChef Australia 12.35 MasterChef Australia 13.50 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 13.55 Leijonan luola USA 14.55 Leijonan luola USA 15.55 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 16.25 Kaikki vastaan 1 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 07.16 Kaapo 07.43 Ludovic 07.57 Ennin Intia 08.02 Niksi-Nella 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö Reunalla 11.30 Lähiö Pieniä ihmeitä 12.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 13.00 True selfie 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Laivakokin apulaisen uudet seikkailut 15.00 Kun äiti tai isä juo 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 16.54 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 18.50 Casualty (12) 19.00 Kommandokoulun parhaat 19.45 Ahmed ja Team Physix 20.00 Uusi Päivä 20.30 Moa he kutsuivat minua läskiksi 21.00 Tuhkimotarinoita : Viimeinen kosketus 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 23.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 23.40 Yle FOLK: Maaginen Marla (7) 00.05 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.08 Dinotassut 07.23 Franklin ja ystävät 07.36 Nalle 07.43 Timppa 07.53 Olivia 08.17 Galaxi 08.18 Tenavat (7) 08.25 Aika härdelli! (7) 08.37 Reetta ja Ronja 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Teiniäidit 11.25 Teiniäidit 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Tobias leipoo maailmalla 13.20 Kaapista ulos 14.00 Norjan kovin 14.45 Riistametsällä 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tuhkimotarinoita : Viimeinen kosketus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 18.30 Minä olen muslimi 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Hidas luopuminen 21.00 Efter Nio 22.00 Petos (16) 23.00 Rita (7) 23.40 Skam (12) YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueelliset uutiset x 10 12.10 Yle Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Perheen musta lammas 14.45 Ikimuistoinen: Georg Malmsten 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Muisti: Paavo Nurmi Vasa-laivassa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 17.55 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Seksi-Suomen historia (12) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 The Halcyon (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Sääskien salainen elämä 23.40 Silta (16) 00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.9. 06.52 Kuiske 07.00 Neposen seikkailut 07.13 Hau Hau, Piip ja Veli 07.27 Hilla ja avaruuden Eetu 07.37 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö Pieniä ihmeitä 11.30 Teiniäidit 12.00 Riistametsällä 12.45 Luonto lähellä sydäntä 13.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 14.00 Linen mukana maailman ympäri 14.30 Lääkekoukussa 15.00 Moa he kutsuivat minua läskiksi 15.30 Satuhäät 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Nuoren prostituoidun päiväkirja 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Robin 23.00 Kaksi tarinaa rakkaudesta (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Rouva Ministeri 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Nuori MacGyver (12) 00.10 Pinnan alla (12) 01.05 Twin Peaks (16) 02.05 Aarteiden metsästäjät Suomi 03.00 Arrow (16) 03.55 Zoo (16) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 K3 06.35 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 06.55 Rusty Rivets 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Suomen hauskin tavis 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Remppa vai muutto 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Ylpeästi erilaiset 00.00 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 00.30 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 00.35 48 tuntia rikoksesta (7) 01.35 Kylmäverisesti sinun (12) 02.45 Kanadan rajalla 03.15 Kanadan rajalla YLE TEEMA & FEM 09.00 Pari terapiassa 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tosimiehet 21.01 Pinnan alla (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Bull 00.05 Tosimiehet 01.00 Twin Peaks (16) 02.00 60 Days In 02.55 Kohde (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 K3 06.35 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 06.55 Rusty Rivets 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Toisenlaiset äidit 10.20 Candice sisustaa 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Suomen hauskin tavis 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Remppa vai muutto 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Pako (16) 01.00 48 tuntia rikoksesta (7) 02.00 Kylmäverisesti sinun (12) 03.05 Kanadan rajalla YLE TEEMA & FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Minä olen muslimi 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.05 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Peter Nyman 14.00 Elämä Lapselle -konsertti 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Meidän tarina 17.20 Terve aamu 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 14. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Keitä metsässä asustaa . 11.00 Dok: Ponape, unelma merestä 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Jäitä hattuun (7) 12.30 Tuoli enkelille 13.25 Ruokaratsia 13.50 Charité (12) 14.40 Charité (12) 15.30 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 16.55 Villen keittiö 30 minuutissa 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Rantahotelli (7) 19.15 Ollaan kuulolla 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Lina Wertmüller ja valkoiset lasit 21.50 Rakkautta ja anarkiaa (16) 23.55 Uusi Kino: Kakara (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Niilin matkassa 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Suodattamaton Möllehave 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Sielunmetsä (7) 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Ruumis kirjastossa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Lepakkomissio 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 21.55 4 Blocks veriveljet (16) 22.55 Ykkösaamu 23.35 Aistien haastaja YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.9
Päätösten valmistelussa ryhdyttiin ihailemaan avoimuutta ja julkista keskustelua. SYYSKUUTA 2017 007443-1737 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Johdonmukaisesti. 1944 Armas J. Tällä viikolla eduskunnassa käsiteltävä alkoholilaki jää muutoksen jalkoihin. Nyt päätökset tehdään selvin päin, suorassa lähetyksessä. Ja aivan oikein. Susia ja kettuja marjoilla terästetyillä syöteillä on myös saatettu käpälänkopsamattomiksi, mutta linnunlentoon niillä ei ole minkäänlaista vaikutusta. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Juu, paskat ny yhteen marjaan voi näin isot miehet kuolla. Ainakin Kalle (sittemmin hevoskärrykuski) eli arvatenkin vähintään lisääntymisikään asti, kun olen tässä mielikuvittelemassa pojat vaarallisen marjapensaan äärelle: ”Maistetaanko. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Juopottelu päättyi. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Pitäisikö yrittää olla vähän mukavampi. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.23 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Mitä kirjoja paloi Turun palossa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.35 Mestarihuilisti Aurèle Nicolet (1926-2016) soittaa 21.40 Tamminiemen saunassa – Saatanan tunarit. Eduskuntaan selväpäisinä kahlitut nykykansanedustajat ovat sen sijaan vapauttamisen kannalla. Kieltolaki. Kaksi tyttöä luokan ja ihonvärin ristipaineissa Zadie Smithin romaanissa Swing Time 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Ilmajoen kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Ilmajoen kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Kotkan Pelastusarmeijasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Jumalan sana 14.20 Muutoksen musiikkia 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 15/30: Tulkoon hävityksen kauhistus. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Internet-median tuottaja Pia Virtanen 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ehtoollinen 11.25 Muutoksen musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 34. Hyi raato, liika väkeviä!” Joku on tuon kuolemisannoksenkin testannut, kun tieto kertoo, että lapsen henki erkanee puolella tusinalla marjalla ja aikui sen täystusinalla. Kaikki osapuolet olivat vahvistaneet arvostelukykyään etyylialkoholia sisältävillä luontaistuotteilla. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 20.00 Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertin uusinta 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10 Yöklassinen. – lasten ajatuksia kasvatuksesta ja sodasta. 48 14. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esitää: Syyskuun viidestoista – erään sotainvalidin haavoittumisesta. 11.00 Klassikkoparatiisi: Mozart valloittaa Wienin ja säveltää pianokvartettoja 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Olli Laine 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Suorakulmaista kovaa betonia, Seitsemisen virtoja ja unimaailmaa 23.10 Yöklassinen. Kun suut napsavat, halutaan lisää, vahvempaa ja halvemmalla. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Olli Laine 23.10 Yöklassinen. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kun aktiivinen juomattomuus yhdistyy keskusteluun alkoholilaista, on humalan ja krapulan vuorotteluun perustunut vastuullisuutemme historiaa. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikan Suomi 100 – tenori Veikko Tyrväinen (1922–1986) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Sadan vuoden matka, osa 3/3. 11.00 Valkoista valoa: Huijariksi alle tunnissa! 11.45 Valomusiikkia. Pulla ja romaani Jees, leskiyli-insinöörskä! sanoi vääpeli Ryhmy 17.35 Venäjän vallankumous 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 9/12. Kun Suomesta tuli täysi-ikäinen, toi aikuisuus mukanaan ammattilobbarit. 1945 Mika Waltari ja romaani Sinuhe, egyptiläinen 17.35 Tamminiemen saunassa – Saatanan tunarit. Kun viestintätoimistoja ei oltu keksitty, suomalainen päättäjä tapasi eturyhmänsä luontevasti lauteilla, ilman titteleitä. 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 33. Kohtahan on huhtikuu, ja pääsemme näsiän kukkia nuuskimaan ja muutenkin ihastelemaan. Hyvinvointi-Suomen tiukka ja rajoittava alkoholilaki sorvattiin kännissä. Uuteen nousuun Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Lönnrotin Elias ja Sparfin Kalle, naapuritorppien parkkinahkajalkapohjaiset risapersausnassikat ja leikkikaverukset eivät varmaankaan malttaneet olla maistamatta houkuttelevan punaisia marjoja, päätellen siitä, että tuo kirjallisuuteen myöhemmin kallistunut Elias on kirjoittanut näsiästä: ”Koko kasvi sisältää erinomaisen kirpeyden, liiatenki marjat”. 22.40 Radioateljee esittää: Isä miksi. 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Suomalaisen kansanmusiikin soittimet kanteleesta mänkeriin 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Venäjän vallankumous 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Kanadalaisen mestaribaritoni George Londonin äänitteitä 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi – Viitasaaren Musiikin aika 23.10 Yöklassinen. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 KultaYle radio 1 14.9.–20.9.2017 kuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä. Johdonmukaisesti. Mun luonto TIMO SPARF SODANJÄLKEISEN SUOMEN NOUSU perustui saunassa tehtyihin päätöksiin. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Sievin kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin syyskauden avajaiskonsertti 20.00 Konsertin väliaika 20.20 Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen. Tuo vuodenvaihteesta molemmille puolilleen valuva tahmea, kylmä pimeys vain pitää hoitaa edestä pois.. Kieltolaki. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 9/12. 23.10 Yöklassinen