sy ys ku ut a UUSI ALKU Antti Lindtman haastaa hallituksen ja haluaa uudistaa SDP:tä. TEATTERI Kotimaista ja musiikkia DUUNI Puoluesihteerin kiirastuli PUOLUEKOKOUS Nyt puhuu kokousväki 14.9.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 16 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 23 / 14 . de_14092023_001.indd 1 de_14092023_001.indd 1 4.9.2023 17.12 4.9.2023 17.12. ALEKSIS KIVI SAMULI REUNANEN Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! • LIPUT 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 • www.lippu.fi Elämyksiä syksyyn – tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin! Anton Tšehov Esa-Matti Smolander LOKKI V iher vaaran Anna L.M.Montgomery – Henna Piirto Davi d Yazbe k – Robert Horn PAL.VKO 2023-39 00 74 43 -2 31 6 RAHAPOLITIIKKA TEEMA Kuka päättää taloudessa
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 31.8.2023 12.02 31.8.2023 12.02. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Teattereille viimein ehjä näytäntövuosi. KULTTUURI POLITIIKKA TEEMA de_14092023_03.indd 3 de_14092023_03.indd 3 5.9.2023 11.19 5.9.2023 11.19. 3 Demokraatti 16 /2 3 38 26 54 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14. Keskuspankit ohjaavat sinunkin talouttasi. SYYSKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KOMISSAARI TALOUS APINAN RAIVOLLA EU-jäsenyydelle ei ole vaihtoehtoa
Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r Kaikkea ei voi hallita politiikassa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 28.9. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Urpilainen: Melkein ehdokas Ukraina: Nopea voitto on haave Teatteri: Miljardileikki Teatteri: Laatuaikaa tarjolla Teatteri: Väinön kannel Kirjavisa: Nukkevaimon kapina Kolumni: Laura Ruohola Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Tero Shemeikka IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Antton Rönnholm Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Timo Suhonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 16 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERITEEMA Pääkirjoitus: Bändi saa soittaa Viikon kuva: Kyllä Antti pärjää Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Ilmari Nalbantoglu D-analyysi: Ristiriitojen hallitus D-ilmiö: Kovat odotukset Työ: Rinnallaseisojat esiin SDP: Uutta virtaa Alastalon salissa: Kuka kivittää. 30 26 JUTTA URPILAINEN EU-komissaari ANTTON RÖNNHOLM ex-puoluesihteeri + TEEMA Rahapolitiikka 54 5 6 8 11 12 14 20 22 25 26 29 30 36 37 38 44 48 50 52 61 64 65 66 de_14092023_04.indd 4 de_14092023_04.indd 4 6.9.2023 9.44 6.9.2023 9.44. Jos yrittää, tulee hulluksi
Jäse niä on alle 30 000, heistä aktiiveja muutama tuhat. Silti heidän sanansa tai näkemyk sensä on pakko ottaa taktisesti huo mioon puolueen ratkaisuissa, henki lövalinnoissakin. de_14092023_05.indd 5 de_14092023_05.indd 5 5.9.2023 11.21 5.9.2023 11.21. Päätöksentekopai kalle pääsevät ihmiset, jotka edus tavat ideologisesti liikkeen terävintä kärkeä. PYLLISTÄMISVAARA MOLEMPIIN suuntiin on olemassa, sillä yleisöjen määrällinen ero on valtava. TÄMÄ VOI tuntua epäreilulta heistä, jotka ovat puurtaneet toreilla räntä sateessa kahvia jakamassa tai istu neet paikallisosastoissa sääntömää räisiä kokouksia vetämässä. J okaisella puolueella on sama pulma kuin suosik kibändien muusikoillakin. Puoluekokous on tästä ehkä sel vin esimerkki. Näköalapaikoille on joskus viisasta ottaa ihmisiä, joita koko kenttä ei täysin tunne, mutta jotka pystyvät puhuttelemaan val takunnallista suurta yleisöä parem min kuin pätevimmätkään paikallis vaikuttajat. Näinkö heitä palkitaan. Puolueet tasapainoilevat myös siinä, millaisia soittolistoja ne laati vat äänestäjille ja millä taas pidetään jäsenistö tyytyväisenä. He valitsevat ehdokkaansa joko vaalilupausten takia tai ihan vain viihdeperusteilla. Hyvin harvoin kyse on hen kilökohtaisuuksista. Samalla heidän musiikkima kunsa voi olla tyystin erilaista kuin liikkuvilla äänestäjillä. Sooloi lullekin on annettava tilaa, mutta si ten, ettei siitä tule kenenkään ego trippailua – sellaisille riitasoinnuille edes bändin uskollisimmat fanit eivät jaksa loputtomiin taputtaa. DEMARIENKIN ÄÄNESTÄJISSÄ on suuri joukko ihmisiä, joille sosiali demokratian soundtrack on sivu seikka. ORKESTERIN JOHTAJAN tehtävänä on luoda pumppu, joka pystyy esiin tymään kaikille yleisöille mahdolli simman korkeatasoisesti, muuntau tumiskykyisesti ja samalla henkilö kemioiltaan yhteensopivasti. Musiikkiter mein: jos koottavassa työväenor kesterissa on paljon hyviä trum petinsoittajia mutta vain pari ve topasuunan osaajaa, nämä harvat pääsevät suhteellisesti helpommin esiintymiskokoonpanoon. Tämä ei tarkoita trumpetistien vähättelyä tai sitä, ettei heidän taitoaan arvos tettaisi. Soittaisimmeko keikoilla yleisön toivomia hittejä alkuperäismuodossa vai tiluttaisim meko sekaan ylipitkiä kitarasooloja omaksi iloksemme. Vaalityöhön tai puolueen taustalaulajiksi heistä ryhtyy aniharva. Ei. Esimer kiksi demareita äänesti eduskunta vaaleissa yli 600 000 ihmistä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Bändi on kasassa – antaa soittaa Pääkirjoitus NÄKÖALAPAIKOILLE ON JOSKUS VIISASTA OTTAA IHMISIÄ, JOITA KOKO KENTTÄ EI TÄYSIN TUNNE
6 Demokraatti V iik on ku va A nn aLi is a Bl om be rg KYLLÄ SE PÄRJÄÄ – Poliitikot ja Antti, nehän tykkäävät, että saavat tätä maailmaa parantaa. Tämä on yksi mieleenpainuvimmista päivistä, mitä minä olen Antin kanssa yhdessä ollut. de_14092023_06.indd 6 de_14092023_06.indd 6 5.9.2023 16.27 5.9.2023 16.27. Kyllähän minä tiedän, että Antilla tulee olemaan rankkaa. Se on niiden homma, he ovat siinä hyviä. – Hyvältähän tämä tuntuu. Onhan siinä se hyvä puoli, kun parantaa maailmaa tai on kalassa, ei ole pahanteossa, Kaija Stormbom, Antti Lindtmanin puoliso, totesi, kun Lindtmanin valinta SDP:n puheenjohtajaksi oli varmistunut. Stormbom jännitti Lindtmanin kanssa puoluekokoussalin etuosassa vaalin tuloksia. Mutta kun me perheellä tuetaan, niin kyllä se pärjää
Tämä voi johtaa pitkällä tähtäimellä siihen, että politiikan tekijöiden joukko yksipuolistuu ja yksiäänistyy, Ajatuspaja Alkion tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen varoittaa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Harmaa talous ei kiinnosta V IIK O N LU KU 27 miljardia. JUHO ORJALA X:SSÄ Huomaa, palstoitus tasan hoksauksen tekstin kanssa. Tästä 1,9 miljoonan euron osuus otetaan verottajalta. Suora ja kaunistelematon puhe oli suositumpaa perussuomalaisten kuin muiden puolueiden kannattajien keskuudessa. Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa uudesta harmaan talouden torjuntaohjelmasta. Kyselyn mukaan suomalaiset arvostavat politiikassa eniten sillanrakentajuutta ja yhteistyötä. Nykyinen torjuntaohjelma päättyy tämän vuoden lopulla. Politiikan kärjistynyt puhekulttuuri vähentää erityisesti nuorten ja naisten kiinnostusta osallistua politiikan tekemiseen. Pääasia että leikataan! Orpon hallituksen budjettiesitys leikkaa harmaan talouden torjunnan rahoituksesta noin 3,3 miljoonaa euroa. Poliitikkojen odotetaan puhuvan suoraan ja ymmärrettävästi, mutta käyttäytyvän kuitenkin hyvin. Purra piti tätä vastuuttomana ja esittää nyt normaalioloissa vähintään yhtä suurta velanottoa. Migreenin arvioidaan aiheuttavan Euroopassa vuosittain kustannuksia euroissa laskettuna jopa de_14092023_08.indd 8 de_14092023_08.indd 8 6.9.2023 10.03 6.9.2023 10.03. Siinä selvitettiin, millaista puhetta ja toimintaa kansalaiset poliitikoilta ja puolueilta odottavat ja arvostavat. NASIMA RAZMYAR X:SSÄ Edellinen hallitus joutui soteja hävittäjämenojen lisäksi kattamaan historiallisen pahojen kriisien kustannukset. Puhekulttuuri on kärjistynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Velan selittäminen sote-uudistuksella on joko huonoa muistia tai epärehellisyyttä. Tätä mieltä oli peräti 68 prosenttia kaikista vastaajista. Juttuboximalli alla v ”Uhka demokratialle” POLITIIKKA LÄHES 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että perussuomalaisten toiminta lisää vastakkainasettelua, käy ilmi Ajatuspaja Alkion kansalaiskyselystä. Toivottavaa on, että puhekulttuuri ei siirry muihin puolueisiin kuten perussuomalaisten konservatiiviset arvot. Myös Sipilän hallitus leikkasi harmaan talouden torjunnan määrärahoja ja aikoi jättää ohjelman laatimatta. JUSSI SARAMO X:SSÄ Miten on kohtuullista, että helsinkiläistä vuokralla asuvaa, soviteltua päivärahaa saavaa kahden lapsen yksinhuoltajaa voi odottaa jopa 611 e/kk tulonmenetys. On sinänsä kiinnostavaa, että harmaa talous ei kiinnosta porvarihallituksia, kun se myös tuottaa rahaa valtion kassaan. – Uhka demokratialle on olemassa. Viime keväänä julkaistun väitöskirjan mukaan perussuomalaisten valtuutettujen määrän kasvu kunnassa muuttaa muiden puolueiden vaalikonevastauksia konservatiivisemmaksi. Selvityksessä vertailtiin vuosien 2008, 2012 ja 2017 vaalien vaalikonevastauksia. Ajatuspaja Alkio on keskustaa lähellä oleva ajatushautomo. Torjuntaohjelma on laadittu yhtäjaksoisesti vuodesta 1996
Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin 9,8 miljardilla eurolla vuodessa. Tämä on luku ihan ilman mitään kriisejä tai uusia menojakin. Mittava velkaperintö ei tunnu hallitusta haittaavan. Finnwatch on oikealla asialla. – Ideahan tässä uudistuksessa ei ole se, että pitää työttömyyskorvauksia alentaa, vaan se, että me saamme kannustettua ihmisiä töihin, Satonen totesi Demokraatille. Oppositiosta on helppo huudella KUKA SANOI ennen vaaleja: ”Valtio velkaantuu hallituksen politiikan seurauksena jatkossa 10 miljardia euroa lisää joka vuosi, jos nykymeininki jatkuu ja mitään ei tehdä. Suomalaiset pitää saada samalle viivalle verotuksessa, pohtii Demokraatin väki. Tässäkä(kään) ei verotuksellinen tasa-arvo toteudu. Tämä ei voinut tulla yllätyksenä. Etenkin, kun tavallisella kansalaisella harvoin on myöskään varaa ostaa verokikkailuun erikoistuneilta konsulteilta palveluita. Salmela myös ihmetteli ajatusta, että ”kansalaiset haluaisivat lähtökohtaisesti maksaa enemmän veroja kuin on tarpeen”. SAK katsoo, että käytännössä hallitus on romuttamassa koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Haloo! Yrittäjät voivat kikkailla, toki toistaiseksi lain rajoissa, yritysjärjestelyillä, mutta ”kansalaisella” ei ole sellaista mahdollisuutta, kun verottaja ottaa palkasta haluamansa ja sillä hyvä. Kyse tässä on yhtiökikkailusta, jolla mahdollistetaan se, että yrittäjä maksaa itselleen palkan asemesta kevyemmin verotettuja osinkoja. Tuo on totta. SDP:n talouslinja oli pelkkä bluffi tai paremminkin lupaus nykylinjan jatkolle. Kuten myös ajatus, että jos muut kiertävät, miksi en minäkin. de_14092023_08.indd 9 de_14092023_08.indd 9 6.9.2023 10.03 6.9.2023 10.03. Vertailun vuoksi: Orpon ennen vaaleja paheksuman Marinin hallituksen tämän vuoden budjetin alijäämä on lähes sama eli 10,4 miljardia euroa. Tämä katetaan ottamalla uutta velkaa. Siihen meillä ei ole varaa…” No Petteri Orpohan tuossa perusteli tarvittavia ”säästötalkoita”. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SÄTEILEVÄN MYRKYLLINEN PUREVAN VAARALLINEN Feikkikala Feikkisieni Hyvät veronkiertäjät, Finnwatch selvitti osinkoverotusta minimoivia yritysjärjestelyjä ja otti esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajia. Muun muassa vaikuttaja, asuntosijoittaja Natalia Salmela älähti, että ”kuinka paljon erilaisia verokikkailuja käytetään kaiken maailman ukkeleiden ja setien johtamilla IT-, logistiikka-, raksa-, teollisuus-, [ja niin edelleen] aloilla”. Siis työtä vieroksuvat kurjuuden kautta kepillä töihin. Nyt valtaan päästyään samaisen Orpon hallituksen ensi vuoden budjetti on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Työministeri Arto Satonen (kok.) näkee asian toisin. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA Kepillä töihin SAK:N LASKELMIEN mukaan suurimmalle osalle työttömistä jäisi hallituksen suunnittelemien työttömyysturvaan kohdistuvien leikkausten jälkeen käteen ansiopäivärahaa noin 900 euroa kuukaudessa
4. Kuinka korkeat ovat eduskuntatalon pylväät. Millä suomalaisella nimellä tunnetaan Kola Peninsula. Muutokset voivat pahimmillaan tarkoittaa jopa tuhannen euron leikkausta kotitalouden työttömyyden aikaiseen toimeentuloon. Kuinka monta kertaa Paavo Väyrynen on ollut presidenttiehdokkaana. Työttömyysturvan leikkauksilla hallitus tavoittelee 250 miljoonan euron säästöjä ja työllisyyden paranemista. Ministeri, mutta kuka ja mikä salkku. Säädösvalmistelun kuulemisohjeissa lausuntojen valmisteluaika on vähintään kuusi ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Se lähti viime viikolla lausuntokierrokselle, ja aikaa lausuntojen antamiselle on kaksi viikkoa. 2. Valmistelun pika-aikataulu merkitsee sitä, että myös muutosten vaikutusarvioinnit tehdään kiireellä. Oik eat vas tau kse t: 1) Hän en muu mio itu nut ruu miin sa löy tyi Ötz tal in Alp eilt a 2) Las si Tuo vi 3) 12 4) Kuo lan nie mim aa 5) Tov e Jan sso nin Muu mi-k irjo iss a 6) Sos iaa lija ter vey sm ini ste ri Kai sa Juu so (ps .) 7) 1 069 met riä 8) 4 9) 199 4, Mar tti Ahtis aar i 10 ) noi n 17 met riä MAAILMAN TILA • Taas leikataan Kaasu pohjassa kohti tuntematonta H allitus ajaa pika-aikataululla työttömyysturvan muutoksia, lähinnä heikennyksiä, koskevaa lakipakettia. Milloin Suomessa ensimmäisen kerran presidentti valittiin suoralla vaalilla ilman valitsijamiehiä. 8. Kalavale, poliittinen vale, syytön. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Joe Raedle 10 VIS V 1. 3. Ansiopäivärahaan on tulossa 20 prosentin leikkaus kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Moni asiantuntija on jo kyseenalaistanut hallituksen tavoitteet ja epäilee, että suunnitellut leikkaukset merkitsevät toimeentulotukimenojen merkittävää kasvua. de_14092023_10.indd 10 de_14092023_10.indd 10 6.9.2023 11.36 6.9.2023 11.36. 5. Mikä on virstan mitta Suomessa. Kuka on Susijengin päävalmentaja. Mistä jäämies Ötz sai nimensä. Missä teoksissa seikkailevat Tiuhti ja Viuhti. 7. Montako ampiaislajia (yhteiskunta-ampiaiset) esiintyy Suomessa. 1 0. 9. Kyse on toteutuessaan laajasta ja suurta joukkoa suomalaisia koskevasta lakimuutoksesta. Hallitus ajaa nyt muun muassa työttömyysetuuden lapsikorotusten ja suojaosan poistamista kokonaan. 6
Kasvava osuus rahoituksesta kohdennetaan Ukrainaan. Leikkaukset voivat vaikuttaa kestävään kehitykseen globaalisti. Kauppa tulee siinä vähän kuin sivutuotteena, Ilmari Nalbantoglu sanoo. Hän arvioi, että hallituksen leikkauspolitiikka heikentää etenkin valtioiden kahdenvälisissä maaohjelmissa Suomen hyvää mainetta. Oma tulkintani on, että heille voi olla helpompaa kohdentaa tukea Eurooppaan kuin sen ulkopuolisille. NALBANTOGLU ON vasta kerran keskustellut Suomen ulkomaankauppaja kehitysministeri Ville Tavion kanssa. – Kyse on kriittisestä kansainvälisestä vastuunkannosta ja osaltaan myös Suomi-kuvan ylläpitämisestä. Aiemmin hän toimi muun muassa Jutta Urpilaisen ministeriaikana tämän avustajana ja Olympiakomitean yhteiskuntasuhdepäällikkönä. O rpon hallitus aikoo leikata kehityshteistyöstä noin 280 miljoonaa euroa neljän vuoden aika na. Vuonna 2013 Vuonna 2023 de_14092023_11.indd 11 de_14092023_11.indd 11 5.9.2023 16.18 5.9.2023 16.18. Olennaista on myös poliittisten prosessien tunteminen. Monenvälisissä, kuten kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin kohdentuvissa leikkauksissa, vaikutus on myös järeä. Nalbantoglulla on vahva tausta vaikuttamisessa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Fingo MISSÄ OLET NYT. – Kehitysyhteistyössä avainsana on kehitys. 11 Demokraatti Kehitysyhteistyössä on kyse myös Suomi-kuvasta. Ehkä tässä on osaltaan taustalla perussuomalaisten kriittinen suhtautuminen kehitysyhteistyöhön. Hallitus myös selvittää, voiko kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin luoda verovähennysoikeuden. – Myös muut maat kuin Ukraina tarvitsevat apua. Ilmari Nalbantoglu Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen pelaa Venäjän ja Kiinan pussiin. Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu on huolissaan suunnitelmien vaikutuksesta niin Suomi-kuvaan kuin globaaliin kestävään kehitykseen. Nalbantoglu kyseenalaistaa myös kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen painottamisen Suomen kauppapolitiikan kehittämiseen. Tämän perusteella Nalbantoglun vaikutelma oli, että ”ministeri ottaa kehitysyhteistyöasiat vakavasti, mutta näissä asioissa hänellä on paljon opeteltavaa”. Fingo on noin 280 suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö. Hallitus keskittää kehitysapua Ukrainan auttamiseen. Nalbantoglu suhtautuu siihen epäilyksellä – etenkin kun verovähennystä selvittää Orpon hallitus, jonka tarkoituksena on leikata merkittävästi valtion rahoituksesta kehitysyhteistyöhön, ja kun lahjoitusten verovähennyksiä tutkitaan vain kehitysyhteistyössä, ei kaikessa lahjoittamisessa. Hän toivoo oppositiolta aktiivisuutta, jotta se kirittäisi hallitusta kehityspoliittisten painopisteiden valinnassa. Siltä osin Orpon hallituksen leikkauksien voi sanoa pelaavan Kiinan ja Venäjän hyväksi. – Politiikassa toimimisesta on ollut se hyöty, että tietää, kehen kannattaa olla yhteydessä. Nalbantoglu ymmärtää tämän mutta toivoo hallituksen pohtivan asioita Eurooppaa laajemmin. – Jos sääntöperusteista maailmanjärjestystä osaltaan ylläpitävien järjestöjen toiminta vaikeutuu, vahvistaa se vähitellen perinteistä voimapolitiikkaa harjoittavien maiden roolia
analyysi de_14092023_12.indd 12 de_14092023_12.indd 12 6.9.2023 10.26 6.9.2023 10.26. ”Heidän (elinkeinoelämän) ei kannat taisi pyrkiä tekemään politiikkaa osaamis alueensa ulkopuolelta, koska he eivät ole välttämättä siinä kovin taitavia”, Tavio to tesi haastattelussa. Puolueen mielestä elin keinoelämän pitäisi pysyä irti politiikasta. Eli suu kiinni, kun olette osanne jo saaneet. Pakkomielteet ohjaavat hallitusta ELINKEINO ELÄMÄN EI KANNATA PYRKIÄ TEKEMÄÄN POLITIIKKAA OSAAMIS ALUEENSA ULKO PUOLELTA. Kokoomuksella voisi olla vaikea saada muun muassa sosiaaliturvaan liittyviä ta voitteitaan läpi edes keskustan kanssa samassa hallituksessa. Ulkomaankauppa ja kehitysministerin Ville Tavion Arvopaperilehden haas tattelussa esittämä kommentti puuttumi sesta perussuomalaisten rasismi ja maa hanmuuttokommentteihin oli tyly. Nyt elin keinoelämä on lobannut leveällä rintamalla työvoimapulan ongelmista. Kokoomus on myös perussuomalaisille ”velkaa” siitä, että puhemies Jussi Halla-aho ei kesällä kutsunut eduskuntaa koolle, vaikka oppositio näin vaati. TYÖVÄENPUOLUEENA VIELÄ ennen vaaleja esiintynyt perussuomalaiset sai hallitusoh jelmaan suuren osan maahanmuuton kiris tämiseen tähtäävistä toimistaan. U usi hallitusohjelma on poik keuksellinen ja lähes hallit semattomasti elävä tilkku täkki. Tätä ennen hän oli to dennut, että elinkeinoelämää oli kuunneltu tarkasti hallitusohjelmaa tehtäessä. Elinkeinoelämän kampanjointi hiertää perussuomalaisia. Niin ko koomus kuin keskustakin ovat liikkuneet arvo maailmaltaan perussuomalaisten ve tämänä ja sen selän suojassa oikealle. Hallitusohjelma on harsittu kasaan toisilleen vastakkaisista tavoitteista. Hallituksen koossapitävä voima, liima, on siinä, että missään muussa hallitusko koonpanossa kokoomus ja perussuoma laiset eivät saisi pitkään haaveilemiaan ta voitteitaan tässä laajuudessa läpi. Tämä saattoi sillä kertaa pitää Orpon hallituksen pystyssä. Se vääntö ei ole ohi hallituksen rasisminvas taisesta julkilausumasta huolimatta. Tämän olisi voinut RKP ker toa suoremmin, eikä sortua halpahintai seen teatteriin rasismikeskustelussa. Mutta noista vuo sista ovat puolueet muuttuneet. Elinkeinoelämä on myös ottanut vahvasti kantaa hallituk sen nostattamaan rasismikeskusteluun. Ruotsa laista kansanpuoluetta liimaa puolestaan hallitukseen vallanhalu ja kielipuolueen ymmärrettävä halu vaikuttaa ruotsinkielis ten asioihin. Tuolloin Petteri Orpo oli valtiovarainministeri. Tämä siitä huoli matta, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki vuosina 2015–2019 saman suuntai sia päätöksiä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Se muistuttaa kahden puolueen toisilleen etäisten, osin vastakohtaistenkin, toiveiden ja ideo logisten kärkitavoitteiden hajanaista ko koelmaa. Hintana olivat kokoomuksen ajamat työelämää kos kevat kiristykset ja leikkaukset, jotka koske vat enemmän tai vähemmän lähes kaikkia palkansaajia ja työttömiä. Kokoomus hyväksyi perussuomalais ten ajamat kiristykset maahanmuuttoon, vaikka se on yleensä tarkalla korvalla kuun nellut elinkeinoelämän toiveita
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ki ov an ka up pa ko rk ea ko ul u Suomi Irlanti Tanska Norja Itävalta Kanada Ruotsi Ranska Iso-Britannia Alankomaat Saksa USA Sveitsi Japani Italia Kiina Poistunut Lähdössä Jää maahan Odottaa Ei tiedossa 20 40 60 80 100 Kolmasosa suomalaisista yrityksistä on poistunut kokonaan Venäjältä Suomalaiset yhtiöt johtavat tilastoa, kun katsotaan, minkä maan yhtiöt ovat poistuneet Venäjältä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto Lähde: OP-ryhmä Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Veriruplat kiinnostavat Kaksinaismoralismi jyllää Venäjä-pakotteissa. 13 Demokraatti ! Investoinnit Suomeen suunnitellaan vihreän siirtymän investointeja yli 140 miljardin euron arvosta. Maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka moni Venäjällä kauppaa tekevä yritys on vetäytynyt sieltä. de_14092023_13.indd 13 de_14092023_13.indd 13 5.9.2023 16.37 5.9.2023 16.37. Talous Suomen talous painuu maltilliseen taantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana
Hän kuvaa Lindtmania erittäin diplomaattiseksi ja helposti lähestyttäväksi. Ja ajat ovat nyt vaikeat. Samaa mieltä ovat muut haastateltavat – linjaan ei tarvita radikaaleja muutoksia, mutta politiikan painotukset elävät aina ajassa. Antilta odotankin erityisesti sellaista talouspoliittista uskottavuutta – uskon, että hänellä on tarpeeksi leveät hartiat siihen. Ylinen tuumii, että oma joukkue ne ymmärsi, muut ehkä eivät. Velalla pelottelu meni läpi, vaikka kuinka yritimme huutaa, että taloudellinen kestävyys tulee siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä. – Viesti ei ehkä mennyt riittävästi perille, koska vaaleissa kävi miten kävi. 14 Demokraatti ILMIÖ KOVAT ODOTUKSET ”Tämän parempaa kokemusta ei voi olla. Saa liikkua vapaammin ja on kavereitakin vauvatkin ovat nyt verkostoituneet! Eeli pääsi myös onnittelemaan SDP:n uutta puheenjohtajaa Antti Lindtmania. Varsinkin vallanvaihto oli niin huikea, että lähes itku pääsi.” Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg E eli Ylinen, 8,5 kuukautta, ryömii hämärän kokoussalin lattialla kuorma-autonsa kanssa. Koska hän ei vielä osaa artikuloida odotuksiaan puoluejohdolle tai ajatuksiaan SDP:n linjasta, kysymme niistä hänen äidiltään – Pohjanmaan piiriä edustaneelta Niina Yliseltä – ja viideltä muulta puoluekokousedustajalta. de_14092023_14.indd 14 de_14092023_14.indd 14 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. Jo viikon ikäisestä kokouksissa mukana olleelle ähtäriläiselle Eelille SDP:n puoluekokous on hauskempi kuin vaikkapa kaupunginhallituksen kokous. Suomenruotsalaisten demarien puoluepiirin FSD:n puoluekokousedustaja Jonatan Wikström nostaa esiin Lindtmanin vahvuuksista kysyessä kyvyn kertoa asioista selkeällä tavalla. Talouspolitiikan linjoja on ainakin tarpeen kirkastaa. Niina Ylinen arvioi, että Sanna Marinin kaudella puolueen linjaa ”freesattiin” hyvin ja samaan suuntaan on hyvä jatkaa
VAATII KANTTIA, ETTÄ ROHKEASTI SEISOO ARVOJENSA TAKANA. 15 Demokraatti EI OLE AINA HELPPOA OLLA DEMARI. Niina Ylinen, Ähtäri de_14092023_14.indd 15 de_14092023_14.indd 15 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26
Reinikainenkin painottaa, ettei perusarvoista saa luopua ja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kiristämiselle pitää uskaltaa sanoa ei. On vastustettava tiukasti hallituksen politiikkaa, joka kurittaa työntekijöitä. Sanaksenaho pitikin työntekijöiden asiaa esillä myös puoluekokouksessa. Sen on hallitustaipaleen alkukin osoittanut. de_14092023_14.indd 16 de_14092023_14.indd 16 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. – Meidän pitää uskaltaa rohkeasti haastaa hallituspuolueet. Kokouksen jälkeen Sanaksenaho palaa vielä viestillä asiaan. – En halua että ulkomaalaisia työntekijöitä sorretaan ja haluan estää kaksien työmarkkinoiden syntymisen, hän sanoo. ON KYSE arvoista -slogan näkyi kokouspaikalla kaikkialla, myös kuvauspisteellä, jossa Jonatan Wikström asettui yhteiskuvaan FSD:n porukan kanssa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Seurasin eduskuntaryhmän kesäkokousta Vantaalla ja siellä tuli hyvin ilmi, että hän on kansan ihminen. Hän esitti poliittiseen ohjelmaan lisäystä, jossa hän peräänkuulutti muun muassa kiskonnan tapaista työsyrjintää koskevan lainsäädännön selkiyttämistä ja paljon ulkomaista työvoimaa käyttävien alojen työehtojen valvonnan parantamista. Hän puhuu asioista sellaisella tavalla, että tavalliset kansalaiset ymmärtävät ja voivat samaistua siihen, mistä hän puhuu. – Mitä tulee talouteen, niin emmehän me ole missään kohtaa olleet sitä mieltä, etteikö olisi tarvetta saada julkista taloutta tasapainoon ja velkaantumista laskemaan – kyse on siitä, mitkä ne keinot ovat, hän jatkaa. Sitä odotan erityisen paljon, että otetaan osaa keskusteluun, Kaakkois-Suomen puoluekokousedustaja pohdiskelee. Luotan, että hän pystyy johtamaan hyvää ja lämpöisää – sydämellistä – oppositiopolitiikkaa, hän sanoo. Tämä sysimusta hallitus, joka oli jo ennen aloittamistaan farssi, ei ainakaan ole pienen ihmisen asialla. Mitä SDP:n pitäisi tehdä, jos hallitus kaatuu. että ”SDP ei ole menossa oikealle eikä vasemmalle, vaan lähemmäs ay-liikettä”. Hallitus pyrkii jakamaan kansaa luokkiin entistä vahvemmin. Hänen mielestään tärkeintä onkin, että SDP osoittaa oppositiossa arvojohtajuutta. Ei työntekijöiden oikeuksista eikä sosiaalisista arvoistamme. Pahvi-Antin kanssa poseeraamasta tavattu kouvolalainen Camilla Relander sanoo, että nyt tarvitaan rohkeita avauksia ja oikea-aikaista reagointia tapahtumiin. Niina Ylinen kuvailee, että kevään eduskuntavaalien jälkeen heräsi taisteSDP:N PITÄÄ OSOITTAA OPPOSITIOSSA ARVO JOHTAJUUTTA. – Totta kai pitää olla mukana neuvotteluissa, Teemu Sanaksenaho sanoo. Hän kirjoittaa Ylen (3.9.) analyysia vapaasti lainaten, lutahto ja tietynlainen kiukkukin, jotka pitää nyt osata valjastaa oikein. Se on surkea linja, jota SDP:n on syytä haastaa. POLIITTINEN TILANNE puhutti niin kokoussalissa kuin käytävillä. Helsinkiläinen Taru Reinikainen odottaa Relanderin tapaan vilkkaampaa keskusteluun osallistumista – on aika kääntää isompi vaihde silmään. JÄMÄKKYYS ON sana, joka toistuu haastateltavien luonnehtiessa uutta puheenjohtajaa. – Tämä on ihan kaikkien puolue, joka on varsinkin heikompiosaisten asialla. Häntä huolettaa, että työväkeä on valunut perussuomalaisten kannattajiksi, vaikka puolue ei ole heidän puolellaan. – Toivoisin, että työelämäasioita pidettäisiin tulevaisuudessa vielä enemmän esillä ja saisimme SDP:n linjaa lähemmäs työläisiä, nelisen vuotta sitten Teollisuusliiton ay-aktiivisuudesta reviiriään puoluetoimintaan laajentanut Sanaksenaho kiteyttää odotuksensa. Oulun piiristä kokoukseen matkannut liminkalainen Teemu Sanaksenaho on samaa mieltä. – Meidän pitää myös pitää oma asemamme, ei lähdetä tinkimään arvoista. On tarjottava vaihtoehto. – Antti on jämäkkä johtaja, joka avaa suunsa, kun tilanne vaatii. Jonatan Wikström toivoo, että hallitusneuvotteluissa voisi syntyä sinipunahallitus, joka ei olisi niin ihmisten arkea repivä kuin nykyinen oikeistokonservatiivinen hallitus. Meidän pitää näyttää, että Suomeen ovat kaikki tervetulleita – tarvitsemme tänne lisää porukkaa, Wikström sanoo. Nuorena aktiivina Relander toivoo, että SDP:n imagoa saadaan muutettua vielä enemmän niin, ettei sitä pidetä vain eläkeläisten puolueena. Ylinenkin toteaa SDP:n olleen aina vastuunkantaja – voisi olla mahdollista lähteä viemään inhimillisyyttä talouspolitiikkaan kokoomusvetoiseenkin hallitukseen. Hän odottaa puoluejohdolta jämäkkää otetta ja painavia kannanottoja nyt, kun hallitus sortaa työntekijöitä. On tärkeää saada kirkastettua se kuva, että me olemme ihan kaikkien asialla. Sitä tehtiin kyllä kesälläkin, mutta ollaan oltu ehkä vähän seisahtuneessa tilassa puheenjohtajan valintaa odottaessa, Reinikainen luonnehtii. – Ei niin, että me vain kiukuttelemme oppositiossa, vaan että oikeasti saamme suomalaiset ymmärtämään, mitä on se kestävä, tulevaisuuteen tähtäävä politiikka. Hämeen piiriä kokouksessa edustanut Erkki Nurminen kuvailee hallituksen repivän koko Suomen yhtenäisyyttä. Hallitus räpiköi
Minä koen, että SDP:tä johdetaan alhaalta ylöspäin ja odotan, että Lindtman kuuntelee kaikkia jäseniä. Käykää kysymässä meiltä välillä kuulumisia, että onko jotain ongelmia. On todennäköistä, että se on vaalien jälkeen SDP:n tehtävä. – Muissa puolueissa voi olla, että puoluetta johdetaan ylhäältä alaspäin. Erkki Nurminenkin pitää tärkeänä, että tuore puheenjohtaja saa koottua joukkueen kasaan, sillä puoluesihteeriäänestyksen käänteet harmittivat monia. – Toivon Mikkeliltä idearikkautta – tiedän, että hän on luova ihminen ja uskon, että häneltä tulee hyviä ideoita siihen, että miten voitamme kaikki seuraavat vaalit, hän jatkaa. Nythän käytiin vähän repivä puoluesihteerivaali ja toivon, että Lindtman ottaa tilanteen haltuun ja varmistaa, ettei tästä tule mitään sisäistä ristiriitaa ja voimme jatkaa yhdessä eteenpäin, Jonatan Wikström sanoo. Hän uskoo, että Lindtman siihen pystyy. Puolueväen tapaamista, sparraamista, arkisen järjestötyön tukemista, he listaavat. TÄRKEIDEN TAVOITTEIDEN LÄPIMENO NÄYTTI, ETTÄ PUOLUEESSA KUUNNELLAAN NUORIA. Ja vähän potkimassa meitä persuksille, että tehkää hommanne. Millaista johtajuutta ja tekoja kuusikko odottaa puheenjohtajalta ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärveltä. Jonatan Wikström, Vaasa de_14092023_14.indd 17 de_14092023_14.indd 17 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. Tapaamiset ovat todella tärkeitä, Nurminen sanoo. – Se roskan määrä tämän hallituksen jäljiltä on niin valtava, ettei siihen ole muuta puhtaanapitoa kuin uuden hallituksen rakentaminen. Yhdessä meidän on mahdollista tehdä hyvä vaalitulos ja korjata tilanne. Entäpä ne muut toiveet. SITÄ YHTEISTÄ työtä johtaa nyt uusi puoluejohto. Jos hallitus kaatuu, edessä ovat uudet eduskuntavaalit, hän uskoo. 17 Demokraatti Erkki Nurminen ei näe mahdollisena, että edellisen vaalituloksen pohjalta ryhdytään enää uusiin tunnusteluihin. – Puoluejohdossa yleensäkin – oli kyse sitten sihteeristä, varapuheenjohtajista tai puheenjohtajasta – se jalkatyö on tärkein
– Ei tämän parempaa kokemusta voi olla. Erkki Nurmiselle puoluekokous oli ensimmäinen ja puoluesihteeriäänestysharmia lukuun ottamatta kokemus oli positiivinen. On kyettävä aktivoimaan ihmisiä. Nuoret haluaisivat samantien mukaan, eikä tämä meidän rakenteemme ehkä aina ihan tue sitä, hän sanoo. – Vaikka koko ajan tulee uusia nuoria jäseniä, he kyllä katoavat nopeasti, jos meillä ei ole keinoja saada heitä mukaan toimintaan. Se mikä toimii Helsingissä, ei toimi välttämättä muualla ja päin vastoin. VIIKONLOPPU OLI täynnä suuria tunteita niin hyvässä kuin pahassa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Wikström ja Nurminen vastasivat kysymyksiin puoluesihteerivaalin jälkeen, muut sitä ennen. Helsingissä vaalitulos oli hyvä ja se näkyy myös jäsenhankinnassa, hän kertoo. Perjantaina varsinkin vallanvaihto TARVITAAN MATALAN KYNNYKSEN KEINOJA OSALLISTUA. Heilläkin oli selkeät toiveet urakkansa aloittavalle puoluesihteerille. Erityistä huomiota pitää kiinnittää nuoriin, Taru Reinikainen katsoo. Haluan, että viesti kulkee myös puoluejohtoon, että on erilaisia piirejä ja erilaisia tarpeita, Ylinen sanoo. Meillä on olemassa mobiilisovellus, sitä voisi kehittää ja käyttää esimerkiksi mielipidekyselyihin. – Ohjelmatyökin on usein sellaista, että ryhmiin pääsee mukaan usein pitempään puolueessa vaikuttaneet. – Pienemmissä kunnissa – vaikka meillä itärajalla – joissa on vähemmän porukkaa, se vaatii ihan erilaista ihmisten sitouttamista ja organisointia. Erkki Nurminen, Hämeenlinna de_14092023_14.indd 18 de_14092023_14.indd 18 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. Taru Reinikainen, Helsinki PUOLUEJOHDOSSA JALKATYÖ ON TÄRKEIN – KÄYKÄÄ KYSYMÄSSÄ VÄLILLÄ KUULUMISIA JA VÄHÄN POTKIMASSA PERSUKSILLE. Ei ole niin, että napsautetaan sormia ja meillä on huomenna grilli pystyssä torilla ja siellä on 15 demaria heti, Relander kiteyttää. On tärkeää, että puoluesihteeri ymmärtää sen. Sekä Reinikainen että Camilla Relander ja Niina Ylinen nostavat myös esiin, että puolueaktiivien tarpeet ovat hyvin erilaiset eri puolilla maata. – Puoluesihteeri on alueita kokoava voima – linkki piirien toiminnanjohtajien välillä. Tarvitaan matalan kynnyksen keinoja osallistua
Rohkeutta ja uskoa, sitä täältä saatiin. SDP aikoo edistää EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista luopumista. Ylinen uskoo, että se – ja koko puoluekokous – valoi uskoa ja luottamusta seistä rohkeasti omien arvojen takana. 19 Demokraatti oli niin huikea, koskettava tilaisuus, että lähes itku pääsi. – Se ei nimittäin ole aina ihan helppoa olla demari. – Tämä ei ole minun Suomeni. Muistan sen varmasti aina, Nurminen sanoo ääni värähtäen. SDP tähtää myös ensikertalaiskiintiöistä luopumiseen, joka Wikströmin mukaan vähentää opiskelijoiden paineita. Näinä ”polarisoitumisen ja järkyttävän keskustelukulttuurin” aikoina Ylinen katsoo, että Urpilaisen viesti on tärkeä. Tämä ei ole meidän Suomemme. Me tarvitsemme nuoria, sillä me rakennamme tätä maailmaa. Eri näköiset ja eri tavalla ajattelevat suomalaiset tulee koota sen ympärille, mikä meitä yhdistää, Urpilainen sanoi. ANTTI ON JÄMÄKKÄ JOHTAJA, JOKA AVAA SUUNSA, KUN TILANNE VAATII. Teemu Sanaksenaho, Oulu de_14092023_14.indd 19 de_14092023_14.indd 19 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. Pohjanmaalla perussuomalaiset pääsivät valtaan ja demari on monille kirosana. Samaa sanoo Taru Reinikainen. Toivon, että se tuo rohkeutta nuorille, että he lähtisivät mukaan tähän liikkeeseen. Ruotsinkielisten demarinuorten FSUD:n puheenjohtaja Jonatan Wikström iloitsee, että nuorille tärkeitä tavoitteita saatiin salissa läpi. – Tämä näytti minulle, että puolueessa kuunnellaan nuoria, halutaan tehdä nuorille tärkeitä asioita. Vaatii kanttia, että rohkeasti seisoo arvojensa takana, kun kahvipöydässä kuulee aina ne ilkeät kuittailut. Muistojen lisäksi kotiinviemiseksi Camilla Relander kokee saaneensa ainakin uutta buustia toimintaan, kun on päässyt vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia eri puolilta Suomea tulevien aktiivien kanssa. Nurmisen tapaan myös Niina Ylinen liikuttui – hän kertoo kuunnelleensa Jutta Urpilaisen vahvaa puhetta vedet silmissä. Camilla Relander, Kouvola TOIVOISIN, ETTÄ TYÖELÄMÄ ASIOITA PIDETTÄISIIN VIELÄ ENEMMÄN ESILLÄ. Teemu Sanaksenaholle kokouksen annista mieleen jäivät muun muassa monet hyvät puheenvuorot
Tämä on hassua, että työntekijältä vaaditaan usein kohtuutta, mutta vaatiiko joku työnantajalta tässä kohtaa kohtuutta. Mutta samalla puolueen pitää painottaa oppositiossa sitä, että vaihtoehto hallituksen politiikalle on olemassa. Nyt pitäisi muka pärjätä yksin. Olemme pärjänneet, kun olemme saaneet kavereilta apua. Se järjestää mielenosoituksen budjettiriihen alla syyskuun 20. päivänä Helsingissä. Hän muistuttaa, että viime aikoina nähdyillä työtaisteluilla ja tukilakoilla ei ole yleensä haettu mitään ylimääräistä hyvää. Tukilakkojen kieltäminen nousee kärkeen – se kaventaisi työntekijöiden oikeuksia vaikuttaa omiin työehtoihinsa. Rytkönen huomauttaa, että oppositio ei pysty yksin edes lieventämään hallituksen suunnittelemia pahimpia heikennyksiä työelämässä ja työntekijöiden arjessa pärjäämisessä. – Niiden avulla on puolustauduttu, että matalapalkka-ala voisi pitää edes olemassaolevat oikeutensa. – Toivon myös, että kerrotaan SDP:n vaihtoehto: näin asiantilaa voidaan parantaa ja kehittää tulevaisuudessa. – Suomeksi sanottuna ajatuksena on, että vientiala määrittelisi palkankorotukset esimerkiksi myös meille hoitajille. Nieminen vakuuttaa, että PAU tuo osaltaan päättäjille eri tavoin tiettäväksi sen, miten hallituksen aikeet vaikuttavat liiton jäsenkuntaan. – Oppositiossa keinot vaikuttaa hallituksen suunnitelmiin ovat rajalliset. Tehyn puheenjohtaja sanoo kehitystä hyväksi herätykseksi kaikille suomalaisille: mikään saavutettu ei ole betonoitu. PUOLUEKOKOUSTA SEURAAMASSA ollut puheenjohtaja Heidi Nieminen Postija logistiikka-alan unioni PAUsta toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät, mitä hallitusohjelman toimenpiteet oikeasti tarkoittavat yksittäisen ihmisen arjessa. de_14092023_20.indd 20 de_14092023_20.indd 20 6.9.2023 9.32 6.9.2023 9.32. Tämä tietäisi naisvaltaisille aloille sitä erityisen kylmää kyytiä. Tämä on vastoin ay-liikkeen ideologiaa, johon kuuluu solidaarisuus toisia kohtaan, Heidi Nieminen painottaa. Hänellä on kovat odotukset siitä, että oppositiopuolueet seisovat työntekijöiden rinnalla, kun hallitukselta on luvassa ainakin hallitusohjelman perusteella todella kylmää kyytiä. Samaa hän odottaa myös SDP:n oppositiopolitiikalta eduskunnassa. Jos minun pitäisi nostaa vain yksi asia hallitusohjelmasta, se on tämä. Tehy ei jää odottamaan tumput suorana leikkurin heilahtamista. Teksti Marja Luumi / Kuva Jukka-Pekka Flander ”M e tarvitsemme nyt suomalaisen työelämän ja työntekijöiden puolestapuhujia, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen arvioi Demokraatille Jyväskylän puoluekokouksessa. – Nyt tarvitaan niitä rinnallaseisojia ja taistelijoita. – Meidän alallamme työnantaja on halunnut heikentää rajusti niin palkkatasoa kuin muitakin työsuhteen ehtoja. Kaikkein järkyttävimmäksi Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjauksissa hän nostaa lain työriitojen sovittelusta. Lista heikennyksistä on niin pitkä, että puheenjohtajalle tuottaa vaikeuksia nostaa vain yhtä tai kahta. Näin meidät tuomittaisiin ikuiseen palkkamonttuun. 20 Demokraatti TYÖELÄMÄ Nyt tarvitaan rinnallaseisojia Kolme ammattiliiton puheenjohtajaa kertoo, millaista oppositiopolitiikkaa he SDP:ltä odottavat. Mutta SDP voi tuoda vahvasti esille, mitä ne merkitsevät palkansaajille, työttömille ja monin tavoin erittäin hankalaan asemaan joutuville. – Tässä tarvitaan niin suomalaisten työntekijöiden kuin itse asiassa koko kansan ymmärrys siitä, mitä istuva hallitus on nyt romuttamassa. Mutta kovaa ääntä hän oppositiolta odottaa. Hän mainitsee muun muassa 5-päiväisen työviikon, vuosilomat, oikeuden palkkaan sairausloman ajalta… – Nämä ollaan viemässä meiltä ihan naps ja kops
Hänen mielestään poliittinen ohjelma sisältää kannatettavia asioita kuten oikeuden kohtuulliseen palkkaan, työhön ja syrjimättömyyteen. TOIMIHENKILÖLIITTO ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen oli mukana puoluekokouksessa kokousedustajana. de_14092023_20.indd 21 de_14092023_20.indd 21 6.9.2023 9.32 6.9.2023 9.32. – Pahimmillaan olemme sen edessä, että työlainsäädäntöä kehitetään nelivuotisjaksoissa: nykyinen hallitus poistaa irtisanomissuojan ja neljän vuoden päästä tulee hallitus, joka palauttaa sen. Jos saat tuhat euroa palkkaa ja 500 euroa ansiosidonnaista ja sitten siitä leikataan noin 300 euroa pois – eli puhutaan hyvin pienituloisista ihmisistä. – SDP otti puoluekokouksessa tärkeän askeleen kohti lakisääteistä etätyöoikeutta. OPPOSITION PITÄÄ PAINOTTAA, ETTÄ VAIHTOEHTO HALLITUKSEN POLITIIKALLE ON OLEMASSA. Emme pääse vihreän siirtymän mahdollisuuksiin käsiksi ilman osaavaa henkilöstöä. Postija logistiikka-ala on matalasti palkattu ja sillä työskentelee paljon osa-aikaisia. – Se on tärkeä viesti työmarkkinoille, sillä digitalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan lisää uusia taitoja. SDP:n poliittiseen ohjelmaan hyväksyttiin Aaltosen esityksestä tavoite selvittää, miten lainsäädännöllä voidaan lisätä työntekijän mahdollisuuksia tehdä etätyötä, jos muun muassa työn luonne mahdollistaa etätyön. Linjaus on todella merkittävä ja olen siitä erittäin iloinen, Aaltonen sanoo. – Ansiosidonnaisen suojaosaan puuttuminen on puhdas leikkuri heidän tuloihinsa. 21 Demokraatti Työttömyysturvaan liittyvät muutokset ovat Niemiselle toinen erityinen murheenkryyni. – Sitä pitäisi vahvistaa, Juri Aaltonen painottaa. Puoluekokous yhtyi aloitteeseen ja esittää etätyön hyötyjen ja haittojen arviointia työntekijöiden, työyhteisöjen, työn tekemisen ja eri kaupunkien ja kuntien elinvoiman näkökulmasta. – Ne ovat kaikki sellaisia arvoja, joita itse ajan vahvasti. Aaltonen odotti erityisesti SDP:n linjausta etätyöstä – aloitteissa esitettiin kansallista etätyöstrategiaa. Kaikissa puoluekokouksen asiakirjoissa korostettiin myös koulutuksen tärkeyttä – osaamiseen panostaminen edellä. Aaltosen mielestä SDP:n toiminnassa vuosien saatossa toimihenkilöille tärkeät asiat ovat jääneet usein hieman liian vähälle huomiolle. Hän liputtaa myös sopimusyhteiskunnan puolesta, joka nyt tuntuu olevan uhattuna. – Etätyö on nykypäivää, ja sen mahdollisuuksien lisääminen on erityisesti toimihenkilöille tärkeää, Aaltonen muistuttaa
Antti Lindtman sanoo että ”on tätä päivää” kertoa puheenjohtajan kanta avoimesti. Hän sanoo kuuntelevansa herkällä korvalla myös sitä, jos puolueväessä olisi halua jollain tapaa muuttaa puoluesihteerin valintatapaa. Kerroin myös, että se tapahtuu mahdollisen (puheenjohtaja)valinnan jälkeen. Näkkäläjärven ja Kuntsin välisessä vaalissa annettiin ilmeisenä protestina peräti 57 tyhjää ääntä. SDP:n puheenjohtajavaalista tai tarkemmin neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä Lindtman sanoo, että uskoo de_14092023_22.indd 22 de_14092023_22.indd 22 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. Lindtman oli kertonut toivovansa tehtävään joko Näkkäläjärveä tai Kuntsia. Lindtman sanoo halunneensa kertoa mielipiteensä mahdollisimman avoimesti ja reilusti. Puoluesihteerivaalissa Mikkel Näkkäläjärvi voitti äänestyksessä Hanna Kuntsin sen jälkeen, kun Matti Niemi ja Kaisa Vatanen olivat vetäytyneet kisasta. Takavuosina on ollut kulttuuria, että on pyritty tulkitsemaan erilaisista signaaleista tai savumerkeistä, mikä on puheenjohtajan tahto tai näkemys, ja on ollut erilaisia viestinviejiä. 22 Demokraatti POLITIIKKA UUTTA VIRTAA Antti Lindtman lupaa hallitukselle kovia aikoja. – Totta kai ymmärrän ja tiedän, että on ollut monia tunteita, ja aina kun on neljä ehdokasta, kaikkia ei voi valita. Koetko, että tämä oli tarpeen kuitenkin tehdä näin. Hän sanoo pidempiaikaisenakin tapana ja toiveena olleen, että puheenjohtaja ottaa valintaan kantaa. – Koen niin, että kun olin tämän etukäteen reilusti ja avoimesti kertonut, ja kun minulla on vahva visio siitä, että puoluetta pitää uudistaa, niin koen, että tämän päivän tapa on se, että omat ajatukset kerrotaan avoimesti ja reilusti. – Se on meidän kohtalonkysymyksemme, että saadaan uutta virtaa järjestökoneistoon ja kentälle. Lindtman lisää, että kaikkien kykyjä tarvitaan joka tapauksessa puolueessa eri tehtävissä. Teksti Rane Aunimo / Kuva Jukka-Pekka Flander S DP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo, miksi halusi ottaa kantaa kohutussa puoluesihteerivaalissa. – Ehdokkailla oli tiedossa, kun he käynnistivät kampanjaansa, että saatan ottaa kantaa siihen, millaista puoluesihteeriä tarvitaan. – Piireistä tuli paljon pyyntöjä. Lindtman sanoo, että puoluesihteeriltä kaivataan nyt erityistä otetta puolueen uudistamiseen. Että löydetään yhteyttä ja saadaan uusia ihmisiä mukaan
23 Demokraatti UUTTA VIRTAA de_14092023_22.indd 23 de_14092023_22.indd 23 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26
Siinä on ennen kaikkea kyse siitä, että liikkeen pitää aina uudelleen lunastaa paikkansa ja löytää vastaukset. Totta kai kaikilla on yhteinen tavoite saada julkinen talous tasapainoon. LINDTMAN SANOO, että SDP on edelleen valmis yhteistyöhön kokoomuksen kanssa. 24 Demokraatti POLITIIKKA puolueen jäävän siitä vahvasti plussan puolelle. Äänestysprosentti osoittaa, että tämä kansanliike on elävä. MIHIN SUUNTAAN SDP menee uuden puheenjohtajan johdolla. – Työikäisen väestön määrän väheneminen on aika monen Suomen kroonisen ongelman takana niin julkisen talouden kuin palvelujen osalta. Samalla Lindtman kuitenkin sanoo, että myös elinkeinoelämän tarpeita pitää kuunnella. Vastauksena hallituksen kaavailuille palkansaajapuolelta on väläytetty jopa yleislakkoa. Millään ei ole tekemistä julkisen talouden vahvistamisen kanssa. Iso kysymys on, mistä puolueet voisivat edes löytää neuvoteltavaa. Mutta se on selvää, että uusi aika tuo uudet haasteet ja niihin pitää keskittyä. EN YMMÄRRÄ HALLITUKSEN AJATTELUA, ETTÄ HEIKOMMAN OSAPUOLEN HEIKENTÄMINEN HYÖDYTTÄISI TOISTA. Teemoista Lindtman nostaa esiin kestävän kehityksen, kansainvälisyyden ja oikeudenmukaisen työn linjan. Oletteko summista samaa mieltä. Valitettavasti, Lindtman palaa kevääseen. de_14092023_22.indd 24 de_14092023_22.indd 24 6.9.2023 9.26 6.9.2023 9.26. Lindtman sanoo, että tässä SDP:n ei tarvitse muuttaa linjaa, koska puolue on ollut valmis yhteistyöhön. Lindtmanin mukaan Marin teki puheenjohtajana erinomaista työtä. Näiden päälle vielä lakko-oikeuden rajoittaminen. Lindtman näkee, että hallituksen suurin virhe talouspuolella on valinta, että taakka pannaan kokonaan pienija keskituloisten kannettavaksi. – Syntyi vaikutelma, että kokoomus oli tehnyt jo aiemmin valinnan, että he priorisoivat ensin perussuomalaisia ja olisimme olleet ehkä mahdollinen kakkosvaihtoehto, jos sekään. Lindtman sanoo, että hänellä on ”ihan toimivat välit” kaikkiin puoluejohtajiin, myös perussuomalaisten Riikka Purraan, joka on toivonut ”asiallista yhteistyötä” hallituksen ja opposition välillä. LINDTMAN MUISTETAAN myös ay-taustastaan SAK:ssa. – Meidän ajattelumme on se, että tällä vaalikaudella 3,5–6 miljardia. Siihen SDP oli valmis myös viime keväänä, mutta kokoomus valitsi toisin. – Sairaussakko, perusteettomien pätkätöiden laillistaminen, potkulaki, sovittelijan mahdollisuutta tehdä lakisääteistä työtä heikennetään niin, että naisvaltaisten alojen mahdollisuus parantaa asemaansa heikkenee, Lindtman luet telee. Ammattiyhdistysliikkeen ja liittojen pitää tehdä omat päätökset jäsenistön etua ajatellen. Olen viime vuodet keskittynyt tukemaan edellistä puoluejohtoa ja osallistunut yhteisen linjan luomiseen. – Sitä ei päästy katsomaan. Tämä vastakkainasettelu on vierasta tämän päivän työelämälle. – Nämä koskevat tietysti ennen kaikkea suomalaisia palkansaajia ja heidän täytyy omalta osaltaan miettiä, mitkä ovat oikeat toimet. Lindtmanin mukaan kevään keskusteluissa ei päästy syvällisemmin asioihin tai saatu ”edes lyijykynää pöydälle, jossa se harjoitus olisi voitu ruutupaperille tehdä”. – Näitä kaikkia yhdistää yksi asia. Orpon hallitus on luvannut ohjelmassaan lukuisia työmarkkinamullistuksia. – Tämän liikkeen tehtävä on katsoa asioita laajemmin, mutta kun katsoo meidän arvojamme, olemme kyllä vahvasti palkansaajien ja työntekijöiden oikeuk sien puolella. Lindtmanin mukaan hallitus yrittää runtata työelämän pyörää takaisin menneisyyteen. Mutta suhdanteet huomioiden, ettei käy niin, että väärin ajoitetuilla säästöillä tai sopeutuksilla pahennetaan suhdannetilannetta. Yhteistyö nykyisten perussuomalaisten kanssa ei hänen mukaansa näytä mahdolliselta. En ymmärrä sitä hallituksen ajattelua, että heikomman osapuolen heikentäminen jotenkin hyödyttäisi toista. Kokoomus on puolestaan omassa viestinnässään korostanut, että sen ja SDP:n talouslinjat ovat liian erillään toisistaan. Sen sanon, että jos hallitus kuvitteli, että suomalaiset työntekijät vain ikään kuin hiljaisesti hyväksyisivät, kyllä siinä tapahtui paha virhearvio. – Raja menee siinä, että suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä perusarvoista ei tingitä. Julkisuudessa Lindtmanin valintaa on ainakin tulkittu pienenä liikahduksena keskemmälle Antti Rinteen ja Sanna Marinin puheenjohtajakausien jälkeen. – Siellä ratkaistaan monia niitä ongelmia, joita tämä aika tarvitsee. – Koen, että ainakin ensimmäisen kerran perusteella tämä puolustaa paikkaansa. Lindtman lupaa, että hallitus pannaan näiden asioiden vuoksi lujille. – Tulemme haastamaan hallitusta todella lujasti ja tiukasti, mutta aiomme tehdä sen asiallisesti, Lindtman sanoo. Tämä pitää hoitaa niin, että taakka jaetaan tasaisemmin, jotta ei käy niin, että säästämme heiltä, joilla on kaikista vähiten, tulevaisuudesta tai sellaisista kohteista, jotka tulevat kalliimmiksi tulevaisuudessa vaikkapa soten puolella. – Eihän tässä kiistaa ole siitä, pitääkö julkista taloutta tasapainottaa, eikä kovin suurta eroa edes tavoitteessa. – En ole lähdössä tekemään mitään jyrkkiä kurssinmuutoksia
JOS JA kun olemme kaikki tehneet elämässämme kaikenlaista, emmekö voisi lopettaa tuomitsemista kokonaan. Kysymys toteuttaa kultaisen säännön etiikkaa ja kehottaa asettumaan uhrin asemaan. Inhoamme näet toisissamme paljon sellaista, mitä emme kestä itsessämme. Yleispäteviä kysymyksiä, joiden pohtiminen ei edellytä listahittien kuuntelua tai uskoa kristinuskon opetuksiin. Muuten tulee itse sulkeneeksi itseltään oven yhteiseen pöytään. de_14092023_25.indd 25 de_14092023_25.indd 25 5.9.2023 16.31 5.9.2023 16.31. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a PURRA, VIKMAN JA JEESUS J äätelömainoksista tuttu synti-sana on kulunut kesällä poliittisessa käytössä. Siksi kokonaiset ihmiset istuvat syntisten pöydässä. Kysymys kääntää huomion rangaistusta odottavasta ihmisestä kivittäjiin itseensä. Jos tuomitseminen on ulossulkevaa, armo sulkee sisäänsä, ottaa ihmisen takaisin osaksi porukkaa. Yhteisen pöydän kokoaminen on näistä lähtökohdista haastavaa, koska toisten mukana sulkee aina ulos osan itsestään. Mittaanko itseäni samoilla standardeilla kuin ihmisiä, joita olen valmis tuomitsemaan. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Koska rasismi on myös luonteeltaan projektiivista, syntisten pöytä on huono metafora rasististen puheiden valkopesuun. Tuomioiden julistaminen on erityisen helpottavaa silloin, kun itseään ei haluaisi katsella moraalisella silmällä. Jos rasismista haluaa vapautua, se pitäisi ensin tunnistaa. Tarinalla on helppo suhteellistaa kaikenlainen moraalinen tuomitseminen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Syntisten pöydällä perussuomalaisia kesällä kuumentanutta rasismikohua. ”Jos joku teistä on niin synnitön ja kunnollinen, heittäköön päällemme tänne sen ensimmäisen kiven”, Purra siteerasi kappaletta puoluekokouspuheessaan. Alkuperäinen viittaus on Johanneksen evankeliumista, jossa Jeesus heittää ensimmäiseen kiveen liittyvän anekdoottinsa naisen teloitusta suunnittelevalle joukolle. Kokonaiset ihmiset istuvat syntisten pöydässä. Mitä tahtoisin itselleni tapahtuvan, jos odottaisin omaa tuomiotani. Tämä saattoi olla Johanneksen evankeliumin pointti, mutta siihen pääseminen ei ole aivan helppoa. Kiven heittämiseen liittyvän kysymyksen päämääränä ei ollut pelkästään teloituksen keskeyttäminen vaan oivallus armahtavuudesta. Puolustusmekanismeista puhuvat psykologit nostavat tässä yhteydessä esiin sijoittamisen, projektion. Teloitus jää tekemättä. Vaikeista mielensisällöistä voi vapautua sijoittamalla ne toiseen ihmiseen ja tuomitsemalla sitten hänet. 25 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Perussuomalaisten suhde rasismiin ei taida näiltä osin olla loppuun käsitelty. Sanan uuden suosion syynä on Kaisa Korhosen ja Janne Rintalan kappale Syntisten pöytä, jota esittää radiossa Erika Vikman
Harkinta on käynnissä. Pääministeri pitää selvänä, että Urpilainen saa järjesteltyä ehdokkuusasiat komission päässä kuntoon. On tärkeä käydä keskustelut siitä, mikä on hänen näkemyksensä. Vaalivapaan aikana toinen komissaari hoitaisi Urpilaisen tehtäviä oman työnsä ohella. Toista komissaaria ei siis nimitettäisi tilalle komission ulkopuolelta. POLITIIKKA de_14092023_26.indd 26 de_14092023_26.indd 26 6.9.2023 9.30 6.9.2023 9.30. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Mikko Huotari E lokuun puolivälissä EU-komissaari, 126 maan EU-yhteistyöstä Euroopan unionin kanssa vastaava, Jutta Urpilainen oli mukana SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Urpilaisen mukaan ehdoton takaraja ilmoittaa ja lyödä kiinni lopullinen päätös presidenttiehdokkuudesta on marraskuuhun mennessä. Minun mielestäni meillä on ollut puoluejohdon kanssa hyvät keskustelut. Yli puoluerajojenkin on tullut yhteydenottoja, hän toteaa. – Suomella on yksi komissaari. – On olemassa ohjeistus, että komissaari voi jäädä vaalivapaalle kampanjoinnin ajaksi. Sellaista käytäntöä ei ole, että Suomi voisi lähettää jonkin toisen komissaarin vaalivapaasijaiseksi. Koskaan ei olla yhden kortin varassa. Viime kädessä komission puheenjohtaja päättää asiasta. – Tämä on tietenkin yksi asia, joka harkinnassa täytyy ottaa huomioon. Pystytkö sataprosenttisesti luottamaan siihen, että puolue olisi täysillä takanasi presidentinvaalissa ja myös kampanjapanosta tulee. Siellä kuultiin monen jo ennakoima asia: Puheenjohtaja Sanna Marin pyysi Urpilaista puolueen presidenttiehdokkaaksi tammikuun presidentinvaaleissa. Mutta vielä tärkeämpää itselleni on, vastaanko itse niitä ominaisuuksia, joita presidentiltä odotetaan, pystynkö ehdokkaana tarjoamaan vaihtoehdon, jolle on kysyntää. Moni toimittaja on yrittänyt saada Urpilaista vahvistamaan jo nyt, että presidenttiehdokkuus on varma. 26 Demokraatti EU-erolla ei flirttailla En pelkää tunnustaa väriä, presidenttiehdokkuuttaan harkitseva Jutta Urpilainen sanoo. Aikataulusta ja eri vaihtoehdoista on käyty keskustelua rakentavassa hengessä. Kesätauon jälkeen Urpilainen aloittaa Brysselissä keskustelut komissiossa siitä, miten ehdokkuus on yhteensovitettavissa komisaarin tehtäviin. Tätä Urpilainen ei kuitenkaan vielä sano. URPILAINEN OLISI tulossa ehdolle verrattain myöhään muiden pääpuolueiEN YMMÄRRÄ, ETTÄ MEILLÄ ON VOIMIA, JOTKA USKOVAT, ETTÄ SUOMEN ETU OLISI KÄPERTYÄ SISÄÄNPÄIN JA IRTAUTUA EUROOPPALAISESTA YHTEISTYÖSTÄ. Eli mikä on valmius ja tuki kentällä tehdä töitä ja kampanjoida. URPILAINEN PAINOTTAA haluavansa hoitaa komissaarin tehtävän, ja tulevan syksyn velvoitteet, hyvin ja vakavasti. Urpilainen lupasi harkita vakavasti. Politiikassa tällainen koreografia tapaa johtaa ehdokkuuteen. Urpilainen muistuttaa, että hänen kohdallaan kysymys olisi puolueen ehdokkuudesta, ei valitsijayhdistyksestä. Onko vaaraa, että nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok.) nimittäisi armotta kokoomuskomissaarin, jos lähtisit kampanjaan jo aiemmin. Se olen minä. Vaalivapaan aikana tehtäviä hoitaa joku toinen nykyinen komissaari. URPILAINEN PITÄÄ tärkeänä, että myös uudella puoluejohdolla on roolinsa ja sanansa sanottavana presidentinvaaliasioihin. – Elämässä ja politiikassa kaikki on mahdollista. Puoluejohdossa on myös ymmärretty ne rajoitteet, joita komissaarin tehtävään liittyy, hän vastaa. Orpo itse on kertonut Demokraatille, ettei ole edes pohtinut komissaaria Urpilaisen tilalle. – Olen otettu Marinin pyynnöstä ja vahvasta tuesta, jota olen kentältä eri toimijoilta saanut. Hän sanoo pitävänsä tärkeänä, että löytyy todellinen tuki sille, että hän ”avoimesti tunnustaa värinsä, näyttää oman punaisuutensa” ja asettuu ehdokkaaksi. – Meillä on vaalivapaakäytäntö. Käytännössä kai voidaan sanoa, että ei ole mahdollisuutta enää perääntyä
Urpilainen toteaa, että Suomen tapahtumia seurataan maailmalla. Aikoinaan esimerkiksi Tarja Halosen presidentinvaalikampanja käynnistyi vasta joulukuussa. Vuonna 2012, kun Paavo oli puolueen ehdokkaana ja oli hyvä ehdokas, Sauli Niinistö oli hyvin vahva ennakkosuosikki vaaleihin lähtiessään. Urpilaiselta on kyselty Brysselissä ja työmatkoilla, millainen Suomen nykyinen hallitus on. 27 Demokraatti den tai keskeisimpiin valisijayhdistysten ehdokkaisiin nähden. – Kun Tuula oli ehdokkaana 2018 ja teki myös hyvän kampanjan, oltiin tilanteessa, jossa Niinistön suosio oli niin vahva, että hänet valittiin jo ensimmäisellä kierroksella. – Olen liikkeen entinen puheenjohtaja ja sen arvot – oikeudenmukaisuus, työ, tasa-arvo, ihmisoikeudet, solidaarisuus ja demokratia – ovat minulle tärkeitä. de_14092023_26.indd 27 de_14092023_26.indd 27 6.9.2023 9.30 6.9.2023 9.30. Urpilainen on itse puhunut ”punaisuutensa näyttämisestä”. RASISMIKESKUSTELU ON pyörinyt kuumana Suomessa. – Lähtöasetelma on nyt hyvin erilainen. Lausunnot leviävät. Hän huomauttaa, että kampanja-ajat kaikissa vaaleissa ovat lyhentyneet. Jos miettii näitä vaaleja edeltäneitä vaaleja, kyllähän sosialidemokraattiset kandidaatit ovat pärjänneet erinomaisen hyvin. SDP:n edelliset presidentinvaaliehdokkaat Paavo Lipponen ja Tuula Haatainen saivat selvästi alle 10 prosentin äänisaaliit. – Aika poikkeuksellista on, että todellinen kampanjointi kestäisi kovin paljon yli kahta kuukautta. On pohdittu, kärsiikö Suomen maakuva. On haluttu tietää, mitä on yksittäisten ministereiden lausuntojen taustalla, millaisia persoonia he ovat ja mitä hallitus haluaa edistää. Hän painottaa, että hänelle on ollut alusta asti hyvin selkeää, että hän toimisi sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaana. En koe mitään tarvetta tätä peitellä. Nyt samanlaista kohtaloa tarjotaan Urpilaiselle
Urpilainen kertaa, miten tuolloin ajatus oli pyrkiä luomaan vakautta Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen pian 30 vuotta. Urpilainen toteaa, että politiikkaa tehdään aina ajassa, niillä tiedoilla ja informaatiolla, joka kussakin hetkessä on käytettävissä. – Olen käyttänyt sellaista vertauskuvaa, että se alkaa vähän muistuttaa 30 vuoden avioliittoa, että ei jaksa enää ihan innostua samalla lailla kuin silloin ensimmäisinä vuosina. KOKOOMUKSEN PRESIDENTTIEHDOKAS Alexander Stubb julkaisi jo viime vuoden syksynä videon, jossa myönteli kenties jo mahdollista presidenttiehdokkuuttaankin ennakoiden, erilaisia virheitään Venäjään suhtautumisessaan. Jo maaliskuussa hän sanoi julkisuuteen uskovansa Suomen liittyvän Natoon. Hän muistelee mielenkiintoisella tavalla tuota aikaa: – Vaikka minulla itselläni olisi voinut tuolloin olla valmiuttakin käydä keskusteluja Suomen Nato-jäsenyydestä, tulkintani ja arvio SDP:n kentän tunnoista ja mielipiteistä oli se, että meidän kenttämme ei olisi ollut siihen valmis. Koen epäoikeudenmukaisena, miten presidentti Halosta arvostellaan hänen presidenttikaudestaan, kun olen seurannut läheltä hänen työtään ja linjaansa, jota presidentti Niinistö myös jatkoi. SUOMELLA ON YKSI KOMISSAARI. Se muuttaisi aika paljon parlamentin dynamiikkaa, Urpilainen sanoo. – Minun on vaikea ymmärtää sitä, että meillä aidosti on voimia, jotka uskovat siihen, että Suomen etu olisi käpertyä sisäänpäin ja irtautua eurooppalaisesta yhteistyöstä, Urpilainen sanoo ja nostaa esimerkkinä esiin murheita, joita Brexit on tuonut Britannialle. Urpilaisen havainto neljä vuotta komissaarina työskenneltyään on, että vastakkainasettelu ja polarisaatio ovat lisääntyneet Suomessa. Hän muistuttaa myös, miten korona ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet Euroopan yhtenäisyyden tarpeen. Urpilainen sanoo, että hänestä on ymmärrettävää, että Suomessa on puhuttu paljon Natosta. Samaa maltillisen oikeiston halukkuutta tehdä yhteistyötä radikaalioikeiston kanssa näkyy myös Euroopan parlamentissa. Liittyminen puolustusliittoon oli historiallinen ulkoja turvallisuuspoliittinen käänne. Kuitenkin jos katsotaan EU:ta yhteisönä, kyllähän se huomioi poikkileikkaavasti koko yhteiskunnan eri politiikkasektorit ja on meidän keskeisin viitekehyksemme. Totta kai on hyvä arvioida, onko tehty jonkinlaisia virheitä ja miten nyt toimisimme toisin, mutta sellainen valtava syyttely ja kierrokset, joilla keskustelua on käyty, on aika hurjaa. On pystytty kunnioittamaan toisia ja katsomaan silmiin. Iso kysymys on, mikä sen jälkeen on Euroopan parlamentin kokoonpano. Oikeiston yhteistyön vahvistuminen herättää myös kysymyksen vihreän siirtymän ja EU:n hiilineutraalisuustavoitteen 2050 onnistumisesta. SE OLEN MINÄ. Tämähän oli hyvin laajasti ajateltu käsitys myöskin Kiinan suhteen eli että kun Kiinaan leviää markkinatalous, sitä kautta leviäisi myöskin demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Siksi hänen on vaikea ymmärtää minkäänlaista EUerolla flirttailua. Sosialidemokraatteja edustavaa Urpilaista kehitys huolestuttaa. 28 Demokraatti POLITIIKKA – On hyvä olla tietoinen, että avoimessa ja verkottuneessa maailmassa emme ole missään omassa kuplassa. – Minun mielestäni Suomen Nato-prosessi hoidettiin esimerkillisellä tavalla ja valtion instituutiot ja johto toimivat hyvin yhtenäisesti. Silloin siitä tulee vähän itsestäänselvyys. de_14092023_26.indd 28 de_14092023_26.indd 28 6.9.2023 9.30 6.9.2023 9.30. Venäjä oli hyökännyt helmikuussa Ukrainaan. Puolue on 2019 linjannut Suomen EUeron olevan pitkän aikavälin tavoite. SDP:N KESÄKOKOUSPUHEESSAAN Urpilainen sanoi, että keskeisin Suomen kansainvälistä asemaa määrittävä tekijä on EU-jäsenyys, jonka puolustamiseen tarvitaan poliittista johtajuutta. – Se, että jälkikäteen lähdetään kyseenalaistamaan, haukkumaan tai vetämään mattoa siltä politiikalta tai toiminnalta, on minulle vierasta. Vaikka Urpilainen toi kantansa julki, hän varoi, ettei komissaarin roolissa ohjeista, miten hallituksen pitäisi toimia tai kansanedustajien äänestää. Urpilainen johti SDP:tä 2008–2014. – Jos itse uskon oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, ne eivät ehkä ole ne ydinarvot, joita tämä koalitio on edistämässä kansallisesti eikä Euroopassakaan. – Vahvuutemme on ollut, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. – Uskottiin siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään myöskin edistämään tiettyjä arvoja. Hänen mukaana yhtä paljon voisi keskustella siitä, mitä Suomi haluaa EU-jäsenyydeltä ja miten voisimme hyödyntää jäsenyyttä vaikkapa investointien saamisessa ja samalla myös osaamisemme viemisessä eteenpäin Eurooppaan. – Eurovaalit käydään ensi kesänä. – Vähän vierastan tätä nyt Suomessa syntynyttä keskustelua menneiden syntien syyttelystä ja osoittamisesta. Presidenttiehdokkaiden menneiden vuosien Venäjä-kantoja käytäneen tarkalla kammalla vaalitaistelussa läpi. SUOMESSA PERUSSUOMALAISET pohtii uudelleen suhtautumistaan EU:hun. KUTEN SUOMESSA koko Euroopan tasolla näkyy kehitystä, jossa maltillinen oikeisto ryhtyy yhteistyöhön oikeistopopulistien tai radikaalioikeiston kanssa. Koetko, että sinulla on tarvetta oikoa jotain tai irtisanoutua jostakin. JUTTA URPILAINEN kertoi julkisuuteen kannattavansa Natoa viime vuoden toukokuussa hieman ennen silloista pääministeriä Sanna Marinia
Länsimaissa toivottiin, että kesän 2023 vastahyökkäyksestä tulee Ukrainalle nopea voittomarssi, koska se olisi oikeudenmukaista ja ansaittua. Venäjä on linnoittanut rintamalinjoilla asemiaan yli puoli vuotta. KUINKA PITKÄÄN Ukrainalla on vielä aikaa hakea vastahyökkäyksellään tuloksia. Hyökkäyksen hidas eteneminen ei oikeas taan ole ihme vaan pikemminkin olosuhteiden summa. Venäjä saa edelleen tarvitsemaansa teknologiaa, vaikkakin vähemmän ja heikompilaatuista kuin ennen. Siellä ei ollut samanlaisia linnoitteita, ja Ukraina pääsi yllättämään puolustajan. TÄLLÄ HETKELLÄ näyttää pahasti siltä, että saamme olla tämän tunteitamme ja maailmankuvaamme vahvasti heilauttaneen sodan nykyisen vaiheen kanssa tekemisissä vielä pitkään. Tämä riittää siihen, että sotateollisuus pystyy ylläpitämään osaa ohjustuotannostaan. On yhä auki, mihin konkreettisiin lisätoimiin Ukrainan auttamiseksi eri länsimaat ovat valmiita ja kestävätkö äänestäjiään ajattelevat poliittiset päättäjät sodan kasvaneiden kustannusten paineita. Näköpiirissä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole mahdollisuutta siihen suureen, ratkaisevaan rintamalinjojen läpimurtoon. Talven alkaessa etenkin raskaan kaluston käyttö vaikeutuu, ja taistelutoiminta hiljenee lähinnä pieniin jalkaväen operaatioihin. UKRAINA de_14092023_26.indd 29 de_14092023_26.indd 29 6.9.2023 9.30 6.9.2023 9.30. Teksti Juhani Pihlajamaa Kuva AFP, Janek Skarzynski U krainan vastahyökkäys 2022 maahan tunkeutuneiden venäläisjoukkojen poisajamiseksi on nyt kestänyt kolmatta kuukautta. 29 Demokraatti Ei uutta rintamalta Ukrainan vastahyökkäyksestä ei todennäköisesti tule länsimaiden odottamaa suurta sodan läpimurtoa. LÄNNEN TALOUSPAKOTTEET eivät ole rampauttaneet Venäjän ase teollisuutta, koska Kreml pystyy kiertämään pakotteita avuliaiden naapurimaiden kautta. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp. Venäjä on siirtynyt komentotalousmallissaan kohti sotataloutta. Syksy ja syksyiset kelit sateineen alkavat Ukrainassa, varsinkin Zaporižžjan eteläisellä rintamalla, lokakuun kieppeillä. Pitää edelleen muistaa sodan rankka, puolueeton laskusääntö. Venäjä, jota tarpeettomatkaan sotilastai materiaalitappiot eivät haittaa, pystyy yhä hidastamaan Ukrainan etenemistä. Maaston ja raskaan kaluston käyttöä ajatellen Ukrainan aktiiviselle toiminnalle on aikaa noin kaksi kuukautta, ehkä vähän enemmänkin. Liialliset toiveet hyvistä uutisista johtavat usein vääriin ennakko-odotuksiin – niin nytkin. Todennäköisesti Ukraina saa lähiaikoina lisää pientä menestystä, etenee muutamia kymmeniä kilometrejä ja vapauttaa muutamia kyliä. Jokainen hyökkääjä (tässä tapauksessa Ukraina) kärsii keskimäärin kolminkertaiset tappiot verrattuna mihin tahansa linnoittautuneeseen puolustajaan eli Venäjään. Sen sijaan lännen suurempi, tehokkaampi mutta hajanainen markkinaehtoinen teollisuus ei ole vieläkään pystynyt aloittamaan laajaa ammus-, aseja kalustotuotantoa siinä mittakaavassa, että se pystyisi edes tukemaan Ukrainaa kunnolla, saati paikkaamaan omaa vajettaan. Siksi tästä pitää keskustella sekä Nato-kumppaniemme kanssa että täällä meillä Suomessa, avoimen realistisesti, Ukrainaa vakaasti tukien. On toiveajattelua tuudittautua odottamaan viime syksyn Harkovan alueen kaltaista venäläissotilaiden joukkopakoa. Valtio pystynee jatkamaan ja kestämään taloudellisesti järjenvastaista sotaansa yllättävänkin pitkään. Ohjusiskut sen sijaan jatkuvat, niihin ei säällä ole juuri vaikutusta. Tällä hetkellä Ukrainan aseellinen voima, taktiikka, operaatiotaito ja kalusto eivät vain yksinkertaisesti riitä vaativiin hyökkäysoperaatioihin
OHI ON KASVO Teksti Marja Luumi / Kuvat Mikko Huotari de_14092023_30.indd 31 de_14092023_30.indd 31 5.9.2023 9.03 5.9.2023 9.03. Näin kävi myös Antton Rönnholmille, jonka puolue sihteerivuosiin mahtuu niin isoja iloja kuin vaikeita hetkiäkin. 31 Demokraatti 31 Demokraatti Pitkä rupeama merkittävässä yhteis kunnallisessa tehtävässä jättää aina jälkensä ihmiseen
Yli kuusi vuotta SDP:n puoluesihteerinä oli nyt ohi. Viime kaudella hallituksessa ollut pääministeripuolue SDP joutui ottamaan suuren vastuun muun muassa koronapandemian hoidossa tai reagoimisessa Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa. Ilmassa on ollut haikeutta ja helpotusta. Mutta joitakin oppeja ja varmuutta tältä matkalta on tarttunut: asioiden kanssa ei kannata vitkutella, laastarit kannattaa repiä kerralla, ja kerro kaikki heti, ne ikävätkin asiat. – Voin sanoa, että nämä vuodet ovat olleet mielenkiintoisimmat tähänastisessa elämässäni ja samalla on myönnettävä, että tuskin koskaan olen ollut niin uupunut kuin välillä tässä hommassa, Rönnholm sanoo suoraan muutama päivä ennen puoluekokouksen alkua. – En ole rehellisesti sanottuna koskaan kuvitellut, että minulla olisi jotain sellaista viisautta, jota kenellekään muulla ei ole. de_14092023_30.indd 32 de_14092023_30.indd 32 5.9.2023 9.03 5.9.2023 9.03. Johtamiseen pätee se mikä muuhunkin elämään: muilta ei voi odottaa enempää kuin itseltään. Hän naurahtaa saman tien, että ei väitä välttämättä osaavansa toimia kuten sanoo, vaan kyse on enemmän havainnoinnista politiikan lainalaisuuksista. Avoimuus ja itseluottamus. Politiikan maailmassa, sen päätöksenteossa, täytyy ottaa huomioon esimerkiksi sidosryhmät, tai ihmisten erilaiset ambitiot, ovat ne sitten henkilökohtaisia tai ideologisia. Jos yrittää, tulee hulluksi. Ja asiat pitää päättää avoimesti siellä missä ne kuuluu päättää, ei varjoissa. Ja monet muut asiat, NÄMÄ VUODET OVAT OLLEET MIELEN KIINTOISIMMAT TÄHÄN ASTISESSA ELÄMÄSSÄNI. Se tarkoittaa sitä, että luotat muiden näkemyksiin, mutta pomona olet myös toimistolla viimeisenä. Kaksijakoiset aatokset ymmärtää erittäin hyvin, kun muistaa millaisia käänteitä Suomessa on koettu erityisesti parin viime vuoden aikana. 32 Demokraatti D-KASVO S DP:n puoluekokous syyskuun alussa Jyväskylässä oli yksi päätepiste Antton Rönnholmin elämäntaipaleella. Hän toivoo kasvaneensa ja ainakin oppineensa virheistä. Puoluesihteerillä on ollut kaikessa oma roolinsa organisaation sujuvassa pyörittämisessä – ja onhan tässä käyty erinäiset vaalit Rönnholmin vetovastuussa, kahdet kuntaja eduskuntavaalitkin. Ne vievät Rönnholmin mielestä pitkälle politiikassa. – Kaikkea ei todellakaan voi hallita politiikassa. RÖNNHOLM ON aina halunnut hoitaa tehtävänsä niin hyvin kuin mahdollista. Ja kyky myös arvioida tilannetta uudelleen, jos muut eivät hyvin perusteluin pidä ideaa fiksuna. Rönnholm pohtii, miten kiireiset puoluesihteerivuodet ovat mahdollisesti muuttaneet häntä. – Täytyy olla itseluottamusta siihen, että oma esitys on riittävän hyvä mennäkseen läpi. – Tehtävää voi hoitaa kiertäen kaikissa kissanristiäisissä ja poseeraten joka somekeskustelussa, mutta itse en saa sillä tyylillä mitään aikaiseksi. Kuvitelma messiaanisesta kyvystä tietää ja osata kaikki on johtajalle ja organisaatiolle vaarallinen
– En ole löytänyt itselleni luontevaa tapaa olla sosiaalisessa mediassa ja joka ei veisi kohtuuttomasti aikaani. Uusi puoluejohto voi toki määrittää uudelleen työnjakoja, jos kokee sen tarpeelliseksi, Rönnholm toteaa. Se, millaiseksi puheenjohtajan ja puoluesihteerin työsuhde muodostuu, riippuu kombosta, valittavista ihmisistä, hän huomauttaa. – X eli entinen Twitter on kamala ja Insta itselleni enemmän kiiltokuvien maailma. Me puhumme ja huudamme rumasti. Ja sitten pitäisi vain tunnistaa asiat, mihin voi vaikuttaa ja mihin taas ei. 33 Demokraatti ANTTON RÖNNHOLM . Brysselissä ajatuspaja CEPS:n tutkijana, meppi avustajana, EK:n EUasi antuntijana, viestintätoi misto Milttonin vanhem pana asiantuntijana ja yrittäjänä . Ehkä se on suojautumiskeino omien epäonnistumisten varalta tai ulkopuoliselta kritiikiltä. AVOIMUUS JA ITSELUOTTAMUS. Ja tämä pätee myös politiikassa. Kun ei ole enää totuutta vaan vain mielipiteitä, luottamus on loppu. Tultuaan valituksi Rinteen aikana puoluesihteeriksi hän piti tärkeimpänä konkreettisena tehtävänään, projektinaan, auttaa osaltaan SDP pääministeripuolueeksi. Uskon, että nämä tehtävät pysyvät. – Puoluetoimistossa on aina tehty järjestöllistä työtä ja puolueen poliittista sisältöä sekä viestintää. – Politiikka on pitkälti kykyä tuottaa ihmisille muistettavia kokemuksia, ja hyvään tunnelmaan vaikuttavat esimerkiksi tilaisuuden valot, musiikki tai tarjoilu... de_14092023_30.indd 33 de_14092023_30.indd 33 5.9.2023 9.03 5.9.2023 9.03. toiminut mm. Ja näin kävi. Olen huomannut, että mitä väsyneempi tai stressaantuneempi olen, sitä enemmän se nostaa päätään. Hän itsekin myöntää, että on ”hulluuteen saakka” tarkka tiettyjen asioiden kanssa, sillä sanonnankin mukaan piru piilee yksityiskohdissa. RÖNNHOLM KERTOO olleensa vähän kyyninen aina ja vuodet puoluesihteerinä eivät sitä ominaisuutta ole ainakaan vähentäneet. Rönnholm itse ehti työskennellä Antti Rinteen ja Sanna Marinin kanssa. Ja varmasti nyt entistä kyynisempi. HAASTATTELUA TEHTÄESSÄ SDP:n uudesta puheenjohtajasta ja puoluesihteeristä ei vielä ole tietoa. – Mutta kyynisyys on huono ominaisuus niin ihmisen itsensä kuin ympäristön kannalta ja uskon, että siitä voi oppia myös pois. Meillä on töitä tehtävänä. Näillä jaloilla tämä seisoo. syntynyt 1980 Naantalissa . Kyynisyys voi olla myös tapa suojautua, kun ihminen on pehmeä sisältä. Sama viesti voi saada kahdelta eri puhujalta aivan erilaisen vastaanoton, vaikka itse viesti on sama. Sosiaalinen media on vaikuttanut väistämättä politiikan kieleen. Olen tullut siihen tulokseen, ettei minun tarvitse. SDP:n puoluesihteeri 2017–2023 Rönnholm huomauttaa. YKSI ASIA ei ole muuttunut: Rönnholm sanoo olevansa somettajana surkea. NE VIEVÄT PITKÄLLE POLITIIKASSA. OMAA ERITYISOSAAMISTAAN on monen itse vaikea arvioida, mutta Rönnholmin puhujan lahjoja on kehuttu laajalti ja myös sitä, että hänellä on silmää yksityiskohdille. – Olen samaan aikaan idealisti ja inhorealisti. Ja varmasti tapa myös purkaa turhaumia. Hän myös kysyy, missä viipyy vasemmiston kritiikki sitä kohtaan, että keskeinen osa yhteiskunnallisesta keskustelusta käydään kaupallisten alustojen ehdoilla. valtiotieteen maisteri, MA Europan Politics . Minähän olen siis menneisyyttä haikaileva romantikko. Ja samalla hän on ollut puheenjohtajan luottopelaaja. Rönnholm piti Kultaranta-keskusteluissa 2017 herättelevän puheenvuoron: ”Teesini on, että kielen korruptio johtaa totuuden eroosioon, joka pahimmillaan lopuksi johtaa luottamuksen loppuun.” – Ja tämä on tapahtunut. Puoluetoimistossa puoluesihteeri on ollut tähän asti ainakin arjen pyörittäjä, organisoija ja hänen hartioillaan on ollut myös pitkälti vaaleihin valmistautuminen. Ja viestin menemiseen perille merkitsevät myös paljon sanavalinnat kuten sekin, kuka viestijä on. puhemies Paavo Lipposen, valtio varainministeri Eero Hei näluoman, viestintäminis terien Pia Viitanen ja Kris ta Kiuru erityisavustajana ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen tukena EU:n rahoituskehysten neuvot telussa . Sekin on mielipiteen varassa, onko maapallo pannukakku vai pyöreä
de_14092023_30.indd 34 de_14092023_30.indd 34 5.9.2023 9.03 5.9.2023 9.03. Mitkä hetket ovat jääneet erityisesti mieleen puoluesihteerivuosilta. Hallitus on osaltaan hoitanut mielipideilmastoa kesän aikana omilla skandaaleillaan. Ja jos kyse on linjavalinnoista, ne pitäisi käydä jossain muualla kuin julkisuudessa. Olen käyttänyt termiä ”aikuinen huoneessa”. Kevään puoluebarometrissä ennen eduskuntavaaleja SDP ja kokoomus jakoivat ykkössijan positiivisissa mielikuvissa – ja näin ei ole käynyt koskaan pääministeripuolueen asemassa. Mutta syksyn edetessä alkaa totinen työ. ”RUUSUJEN SODISTA” EI OLE MITÄÄN HYÖTYÄ. Olemme pystyneet siihen ja toivon, että pidämme tästä kiinni edelleenkin. Todellinen kannatus mitataan kuitenkin aina vaaleissa. – Jos tapellaan keskenään, ei jakseta tapella poliittisten vastustajien kanssa. – Kun ne luvut pidetään yllä, eivätköhän hallituksessa istuvat kilpakumppanit tule rytisten alaspäin. – Itseluottamus omaan tekemiseen heijastuu myös hyväksyntänä erilaisille ajatuksille, myös kritiikille. – Mielestäni meillä on enemmän yhtenäisyyttä ja vähemmän ristiriitoja kuin moniin vuosikymmeniin. Näissä kohtaamisissa muistaa, miksi tätä työtä tehdään. Tarjoamme perusteltua toivoa. Iloa on tuottanut vaalien aikana kiertäminen ja ihmisten tapaa minen – heidän kertomus tensa, kiitostensa ja kritiikkin säkin kuunteleminen. Ei ole myöskään yhdentekevää mikä mielleyhtymä sosialidemokraateista tulee porukkana ja puolueena, Rönnholm korostaa. – Ei tilanne ole kenenkään yksittäisen ihmisen saavutus, mutta itselläni tämä on ollut kantava ajatus, että meidän täytyy päästä yli näennäisistä ristiriidoista. 3 TÄRKEINTÄ 3 Laskimme puolueen sep peleen Mauno Koivis ton hautajaisissa: Surun sijaan päällimmäisenä jäi mieleen mi ten moni suomalainen halusi osoittaa kunnioitustaan hänen muistolleen ja työlleen. Rönnholmilla on näkemyksensä näköalapaikalta. – Kritiikin lisäksi SDP:llä täytyy olla perusteltuja omia vaihtoehtoja. Niissä on kautta historian ollut enimmäkseen kyse valtapyrkimyksistä, eli ihmiset ovat tapelleet, eivät asiat. Olimme sitä viime hallituskaudella ja olemme sitä nyt oppositiossa. – Jos nyt ei ole SDP:n momentum, niin milloin sitten, kun hallitus aikoo heikentää kaikkien vähemmistöjen oikeuksia – suomenruotsalaisista lähtien. Millainen tekemisen meininki SDP:ssä on ollut viimeiset vuodet. Tukkanuottasilla ei olla eduskuntaryhmän ja puolueorganisaation välillä kuten jossakin Isossa-Britanniassa. – Luottamus ja kannatus tulee uskottavien, parempaan kehitykseen pyrkivien asiasisältöjen kautta, ja niitä pitää uskaltaa keskenään miettiä ja esittää, niistä myös äänestäjät inspiroituvat. ”Ruusujen sodista” ei hänen mielestään ole mitään hyötyä. Anteeksipyytelevää, kyräilevää tai menneisyyttä haikailevaa sosialidemokratiaa ei kaivata. Suomen nettomaahanmuutto oli viime vuonna noin 35 000 ihmistä ja tässä luvussa eivät ole mukana tilapäisen suojelun perusteella saapuneet ukrainalaiset. Rönnholm kehottaa SDP:tä etsimään nyt nämä ihmiset esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksesta, hänen kotikulmiltaan, ja varmistamaan heidän aktiivisuutensa myös äänestäjinä. GALLUPIT NÄYTTÄVÄT SDP:n kannalta juuri nyt erittäin hyviltä. – Viime eduskuntavaaleissa olisimme voineet olla kokoomuksen kanssa tasoissa tai suurempi puolue noin 10 000 äänellä, jos olisimme onnistuneet optimaalisesti Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. – Jos uusia suomalaisia tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana joka vuosi saman verran, ja jos heistä varovasti arvioiden vaikka 70 prosenttia on äänestysikäisiä ja heistä taas noin 40 prosenttia äänestäisi, puhumme noin 100 000 uudesta äänestäjästä. Uskottavuus on avainsana. Mikäli SDP haluaa kasvattaa jäsenmääräänsä ja voittaa vaaleja, Rönnholm kääntäisi katseensa maahanmuuttajiin. Irtopisteet kannattaa toki ottaa, mutta pysyvä kannatus kerätään erityisesti omin avauksin. Rönnholm on vakuuttunut siitä, että SDP:llä on kaikki menestyksen reseptit käsissään, koska suomalaiset allekirjoittavat valtaosan puolueen arvoista ja tavoitteista. 34 Demokraatti D-KASVO 1 Riemua ja endorfiinia edus tavat kampanjastartit. Antti Rinteen vakava sairastuminen ja häkellyttävän nopea toipu minen, Maarit FeldtRannan ilmoitus sairastumisesta ja poismeno sekä koronaaikana tehdyt vaikeat päätökset py säyttävät yhä. Rönnholm huomauttaa, että marginaalit, joilla vaaleja voitetaan ja hävitään, ovat hyvin pienet. Marginaali perussuomalaisten ja SDP:n välillä jäi muutamaan tuhanteen äänestäjään. Rönnholm pohtii, millaista oppositiopolitiikkaa SDP:n kannattaisi harjoittaa. 2 Vuosiin mahtuu myös ih miselämän vakavia, vai keita ja lopullisia hetkiä. Sosia lidemokratia on muuttanut ja muuttaa maailmaa
Rönnholmin seuraavat työkuviot vievät hänet Kansainväliseen työjärjestöön projektitehtäviin. 35 Demokraatti ENTÄPÄ EVÄSTYKSET seuraajalle, että hänen kokemuksensa tehtävästä jää reilusti positiivisen puolelle. OLEN SAMAAN AIKAAN IDEALISTI JA INHO REALISTI. Itäkeskuksen ulkotiloja hän kuvailee valitettavan epäsiis teiksi ja kuluneiksi. Täytyy lähteä, että voi tulla takaisin, Rönnholm siteeraa hymyillen Nuuskamuikkusta. – Tehtäviä kannattaa jakaa, tämän evästyksen sain itsekin. Eikä huolta, pysyn mukana puolueessa ja johdon tukena monin tavoin. Ihmiset auttavat mielellään. de_14092023_30.indd 35 de_14092023_30.indd 35 5.9.2023 9.03 5.9.2023 9.03. Hän kehottaa myös miettimään ainakin alkuun, mihin isoihin projekteihin kannattaa laittaa aikaa – kuinka monta palloa pystyy pitämään puoluesihteerinä ilmassa samaan aikaan. Antton Rönnholm korostaa rakennetun ympäristön merki tystä ihmisten viihtyvyyteen. Samaan hen genvetoon hän korostaa, että liikkuu metrolla päivittäin eikä ole koskaan todistanut Itiksessä väitettyjä häiriöitä tai tuntenut turvattomuutta. Apua voi aina pyytää, vaikka en välttämättä pyytänyt, mutta kannattaisi. – Toivon voivani olla hyödyksi niin järjestölle kuin Suomelle
Niinistön valinta puolestaan vapautti porvarillisen Suomen siitä ”nöyryytyksestä”, että maalla oli ollut 30 vuotta vasemmistotaustainen valtionpää. Arvostelu tuskin tavoitti kansakunnan syväkerroksia vaan jäi lähinnä ulkoja puolustushallinnossa patoutuneiden traumojen terapiaksi. de_14092023_36.indd 36 de_14092023_36.indd 36 4.9.2023 12.54 4.9.2023 12.54. Suomen liittymisessä Natoon Niinistö osoitti yhtä ripeää ja hallittua kykyä turvallisuuspoliittisiin johtopäätöksiin kuin Koivisto konsanaan. Niinistö & Koivisto KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Kyse oli etenkin idänsuhteista, joita Koivisto hoiti hiotulla varovaisuudella. Koivisto julkaisi välittömästi presidenttikausiensa jälkeen kaksi vahvaa nidettä, jotka dokumentoivat hänen näkökulmaansa ohittamattomalla tavalla. Omasta reviiristään ja integriteetistään on Niinistö ollut Koiviston tapaan tarkka, vaikka perustuslaki on 2000-luvulla kaventanut presidentin valtaoikeuksia. Marraskuussa Suomi juhlii Koiviston syntymän satavuotispäivää yhtä suurella kunnioituksella kuin vuonna 2017 saatteli häntä viimeiselle matkalleen. Ei tarvitse olla kummoinen profeetta ennustaakseen, että saldosta tulee yhtä suitsutusta. Jatkuvuus katkesi vasta, kun Venäjä yritti sulkea länsinaapureitaan sotilaalliseen etupiiriinsä ja hyökkäsi Ukrainaan. 36 Demokraatti T iivistyvän presidenttipelin rinnalla käynnistyvät syksyn mittaan myös kokonaisarviot tehtävän jättävän Sauli Niinistön kahdesta kaudesta. MANUN KANSANSUOSIO on kestänyt hyvin aikaa, eikä vauhtiin päässyt historiantutkimus näytä sitä haavoittavan. Ja syystä, vaikka Helsingin Sanomissa käsiteltiin alkukesästä Niinistön Nato-tietä poikkeuksellisen kriittisesti. Mutta Venäjä-suhdetta hän vaali henkilökohtaisella pieteetillä kuin edeltäjänsä, vaikka suurvaltaa vietiin aina vain autoritaarisempaan suuntaan. Kunnes Neuvostoliitto romahti ja Suomi siirtyi presidenttinsä johdolla päättäväisesti YYA:sta EU-aikaan. Paljon on ollut kyse tyylistä, sekä hiukan koukeroisen sanonnan että tiettyä etäisyyttä pitävän esiintymisen osalta. En ole ainoa, joka on matkan varrella verrannut Niinistöä edeltäjistään Mauno Koivistoon. VARSINAINEN VALTIOMIESTESTI KUMPUSI KOIVISTOLLE JA NIINISTÖLLE SUURPOLITIIKAN MURROKSISTA. Ulkopolitiikassa hän kuitenkin vakuutti ja toteutti jatkuvuutta: edeltäjien perintöä ei tärveltäisi. Mutta varsinainen valtiomiestesti kumpusi molemmille suurpolitiikan murroksista. Mutta sitä ennen on hoidettava kunnialla vielä muutama kuukausi valtakuntaa tässä alati arvaamattomassa maailmassa. Jälkikuvansa kannalta Niinistö tekisi viisaasti, jos seuraisi edeltäjänsä esimerkkiä myös muistelmien osalta. KOIVISTON KANTOI presidentiksi Manu-ilmiö, jonka käytinvoimana oli vapautumisen tunne Urho Kekkosen ylipitkästä valtakaudesta. Kirjallista kykyähän Niinistöllä on ja lehtijuttujen perusteella päiväkirjojakin
Lähtökohtani olivat hyvin heikot. Harmaata alkaa olla ohimoilla ja hyvä niin. Olen selvinnyt haastavasta alkutaipaleestani, koska minustakin lopulta huolehdittiin ja välitettiin. 9-vuotiaasta lähtien minut kasvatti sijaisvanhemmat, jotka olivat isovanhempani. Muistan juureni ja lähtökohtani aina. On ollut kunnia saada kasvattaa kolmea lasta, joista kaksi on jo aikuisia. Tänä päivänä ymmärrys ja kiitollisuus ovat päällimmäisinä tunteina. Olen joka päivä kiitollinen myös siitä, että lapsena tekemäni lupaus on pitänyt. Katsoessani peiliin olen edelleen hiukan hämmentynyt siitä, että olen saanut olla työssä – pääasiassa teollisuudessa – liki 30 vuotta. Koen, että omalla historiallani on suuri vaikutus siihen, miten vahvasti koen, että siitä heikoimmastakin on pidettävä huolta. Nyt olen aloittanut kansanedustajana. Nyt aikuisiällä koen, että katkeruus on ehdottomasti kääntynyt vahvuudeksi. Ammattiyhdistysliikkeen kautta sain sivistystä, osaamista ja ymmärrystä laajemminkin työelämäasioista. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_14092023_37.indd 37 de_14092023_37.indd 37 4.9.2023 12.58 4.9.2023 12.58. Lupasin, että jos minulla joskus on omia lapsia, he kulkevat eri tietä kuin isänsä. 37 Demokraatti Timo Suhonen 49-vuotias kansanedustaja (sd.) P eilistä alkaa näkyä, että ikää ja kokemusta on tullut jo melkein 50 vuoden verran. Olen ollut konepajalla, telakalla ja paperitehtaalla töissä. Kokemukseni lapsuudesta ennen huostaanottoa katkeroittivat minua nuoruusvuosina. Kasvot katsovat levollisina, koska entistä vahvemmaksi on tullut tunne siitä, että lapsuusajan kokemukseni ovat valtava voimavara
38 Demokraatti TE AT TE RI SY KS Y KULTTUURI MILLENIAALIEN de_14092023_38.indd 38 de_14092023_38.indd 38 5.9.2023 11.43 5.9.2023 11.43
Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen M ut ketä on nää Milleniaalit. de_14092023_38.indd 39 de_14092023_38.indd 39 5.9.2023 11.43 5.9.2023 11.43. 39 Demokraatti MILLENIAALIEN MILJARDILEIKKI Meemitaloutta, timantti käsiä, tappiopornoa – Ape Armyssa riittää boomerille hämmästeltävää ja jangstereille kenties samastuttavaa. Siks tää juttu kertooki siitä. Miten kapitalistinen vallankumous tuhoo kapitalismin! Tää kertoo siitä, miten vallankumous ja cäsino siirty Wall Streetiltä nettiin finninaamojen leikkikaluksi.” Kukapa osaisi kiteyttää Okko Leon tuoreen, Helsingin kaupunginteatteriin valmistuvan Ape Army -näytelmän syvimmän olemuksen paremmin kuin itse apina. Näytelmän ihan ensimmäinen kohtaus on pitkä monologi, jossa apinahahmo pitää taloushistoriallisen katsauksen tyyliin ”jos mä introks vähän valotan teille maailmantaloutta”
Sitä jengiä aletaan Wall Streetillä kutsua ape armyksi, apina-armeijaksi, ja siihen kuuluvat myös näytelmän ajelehtivaiset Otto ja Janica, jotka panevat likoon kaikki työkkäristä saadut omat sekä pankilta ”pikkulittlepikavipillä” (110 prossan viikkokorolla) lainaamansa rahat. jotta ymmärtää, mistä hahmo puhuu. 40 Demokraatti KULTTUURI Se kannattaa kuunnella aika huolellisesti, sillä jatkossa seuraa hullunmylly, jossa pyörivät paitsi apinat ja milleniaalipäähenkilöt Otto ja Janica, myös muun muassa bitcoinin kasvoton luoja Satoshi Nakamoto, kryptohuijari Carlos Matos, rakettimies Elmo (vrt. Tätäkin voisi ”tappioporno” – eli osakekurssitappioilla hehkuttelu somessa – olla käytännössä. – On ollut tosi kiva päästä tekemään Okon juttua, olen niistä aina tykännyt. Milleniaaliparia esittävät Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen, itsekin jokseenkin juuri tuota sukupolvea, myöntävät, että Okko Leon sähäkkä ja moniulotteinen teksti on teettänyt töitä. Elon Musk), kolme Suurpääoma-hahmoa, kani... Onhan tämä Ape Armyn teksti ja koko sen ”stockkimaailma” niin hillitön, että oon joutunut tekemään aika paljon enemmän taustatöitä kuin yleensä proggiksiin valmistautuessani, sanoo Ottoa esittävä Olli Riipinen. – ... egee, joka tarkottas käytännös tätä sukutilaa ja ikimehtää, nii oisko se yhistettynä smarttii & wörttii?” Seikkailee näytelmässä Paavo Pesusienikin, mutta häntä ei voi yksi yhteen näyttää, koska lupia hahmon käyttöön ei saa. Anna-Sofia Tuominen pistää paremmaksi sanoessaan, että taustatöitä on ”tarvinnut tehdä ihan sikana”... de_14092023_38.indd 40 de_14092023_38.indd 40 5.9.2023 11.43 5.9.2023 11.43. APE ARMY on satiiri siitä, miten maailman osakemarkkinat menevät sekaisin, kun valtava joukko nuoria ihmisiä lähtee yhtä aikaa mukaan osakemarkkinoille, ja sijoittaa kaikki vähät varansa pitkälti ”läpällä” miten sattuu. Ape Armyn Ottoa esittävä Olli Riipinen esittelee esityksen apinana nähtävälle Mikko Virtaselle omien sijoitustensa ei kovin mairittelevaa kurssikäyrää. Sekä ruohonjuurelta boomeripariskunta Taivalkoskelta, Irmeli ja Pentti: ”Irmeli: Siks mun seuraava kyssäri onki, et jos mä investoisin bitcoinii 2 milj. Olli on esimerkiksi vinkkaillut mulle, että kato se ja se dokkari, ja niistä Ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila (keskellä) palaveeraa harjoituksen jälkeen sijoitusjohtaja Melviniä esittävän Juho Uusitalon ja Janican roolin tekevän Anna-Sofia Tuomisen kanssa
Tämän jutun tunnistaminen on ollut ohjaukselle merkityksellistä. Dialogin nopeus ei sinänsä tuota ongelmaa, koska olen itsekin puhueessani kai aika nopee, tuumaa Tuominen. Kaiken pitää olla helppoo, kivaa ja tapahtua nyt. Siinä mielessä dialogissa on tuttuutta, heittää Riipinen naama virneessä. Tekstiä lomittavista meemiynnä muista nettilinkeistä on esityksessä mukana iso osa. Se vihjaa siitä että sillä saralla ollaan voiton puolella. Rinta-Panttila toteaa, että hänen ikäpolvensa ihmisillä on ollut vielä näkymä ikuisesta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, mutta milleniaaleilla tilanne on ihan toinen. Oton ja Janican tarina on koko jutun ranka. Tuomas Rinta-Panttila muistelee saaneensa Okko Leon käsikirjoituksen ensimmäisen version käsiinsä pari vuotta sitten. – En koe, että olisi mielekästä tehdä teosta, joka olisi tarkoituksellisesti hankala. Tapa miten siinä otetaan talouspuhe haltuun eikä suostuta siihen, että sitä käytettäisiin vain viis-kuuskymppisten pukuherrojan tavalla. Kun kysyy ohjaajalta tekstin vaatimasta taustatyöstä, häneltä pääsee ikään kuin helpottunut naurahdus. – Tässä näytelmässä on paljon erilaisia talousjuttuja ja termejä kryptovaluuttoineen ja lohkoketjuineen. Ja jos tuntuu, että ei pääse kärryille kaikesta talouspuheesta, niin on näytelmässä myös juoni, jota seurata. JOS ON Ape Armyn pääparilla riittänyt hommia, jotta tekstin saa sisällöllisesti haltuun, niin taustapuuhaa on tietysti riittänyt ohjaajallakin. Nähdään myös sähköistä kuvaa. 41 Demokraatti olen sitten kirjoitellut itselleni termistöä ylös. NÄYTELMÄ KERTOO myös milleniaaleista, joihin 1970-luvulla syntynyt Rinta-Panttila ei koe kuuluvansa, joten heidänkin maailmansa ymmärtäminen on vaatinut oman työnsä. – Mehän ollaan itsekin milleniaalisukupolvea, siis kärsimättömiä eli oletetaan, että asiat tapahtuu nopeesti. Se nappasi jo siitä syystä, että hän oli pidempään ollut kiinnostunut tekemään jotain Leon kanssa, mutta erityisesti aiheensa vuoksi. Näyttämölle ei pidä tunkea liikaa metatasoja, vaan lähdetään siitä, että me nähdään siellä just se, mikä me nähdään. Teksti rupesi heti syöttämään minulle myös tiettyä esteettistä laatua, tuottamaan näyttämöllistä ajattelua. – Se tuottaa ”mikään ei tunnu miltään ” -suhtautumista, ja ironia on määräävä asenne kaikkiin asioihin. – Meidän pitää antaa jollain tapaa ”lukuohje”, että se ei haittaa, vaikka ei ymmärtäisi kaikkea. Rinta-Panttila arvelee, että aika harva esityksen tulevista katsojista sen puhetulvasta ihan kaikkea tajuaa. – Näytelmässä on myös vakava tasonsa, vuoden 2008 lama ja mitä se teki vaikkapa monille perheille. Tekstin lomassahan on monia nettilinkkejä, joiden katsominen toimii jo yhtenä johdatuksena aiheeseen. Pitääkö ohjaajan antaa apuvälineitä myös katsojille, jotta heillä olisi täysi ymmärrys, mistä kryptoista ja meemeistä näyttämöllä oikein kohkataan. Repliikki näytelmästä Ape Army de_14092023_38.indd 41 de_14092023_38.indd 41 5.9.2023 11.43 5.9.2023 11.43. Ei välttämättä. Mutta olen minä pyörinyt tuolla Redditin Wall Street Betsissä, jotta sen apina-armeijan kieli ja meemikulttuuri tulisi tutuksi. – On pitänyt päästä sisään milleniaalien ajatteluun, siihen, että heille on tavallaan sama mitä he tekevät, koska he kokevat, että heillä ei ole tulevaisuutta kuitenkaan. Eli mistä. – Minusta näytelmässä käytetty kieli on ihan omanlaistaan. – Ensiversio oli tietysti jotain muuta kuin mitä me nyt harjoittelemme. Toisen me katsoimme myös koko porukalla treenikauden aluksi, jotta kaikki pääsivät kärryille, mistä tässä kuviossa on kysymys. – Onhan se vaatinut aika paljonkin... Mutta sairaan hauskalta se heti tuntui, ennen kaikkea sen kieli. SUURPÄÄOMA 2: MUT MILLENIAALEILLA ON NIITTEN TULEVAISUUS: NE SAA LAINAA JA NIILLÄ ON TOIVEITA JA ANTAA NE MASSIT MEILLE JA NIITTEN TOIVEET MURSKAANTUU JA NE MAKSAA MURSKAUTUNEITA UNELMIAAN JA NIIDEN KORKOJA MEILLE END OF LIFE. Siinä on mukana oikeesti epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden kokemusta, vaikka se on puettu komedian muotoon, miettii Olli Riipinen. Olihan minulla niistä jonkinlainen haju, mutta olen nyt myös lukenut aiheesta paljon ja katsonut pari hyvää dokkarisarjaa. Se on pitänyt saada taivutetuksi omaan suuhun sopivaksi, mutta koko ajan on oltava tarkkana. Niin paljon kuin tekijänoikeudelliset seikat antavat myöten
42 Demokraatti KULTTUURI Rinta-Panttila sanoo haastatteluhetkellä kuukausi ennen ensi-iltaa, että vielä riittää hiomista siinä, että Leon teksti saadan puristettua säällisen mittaiseksi esitykseksi, noin kahden ja puolen tunnin kieppeille. TUOMAS RINTA-PANTTILA ei lakkaa hämmästelemästä yhtä asiaa, joka Okko Leon näytelmän takana pilkottaa: tämä tarina on tosi! Ainakin noin pohjimmiltaan. Ape Army ensi-illassa Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa 27.9. Se, että Otosta ja Janicasta tulee miltei yhdessä yössä netissä maailmanlaajuisesti seurattuja sijoitusguruja, Otosta peräti lajin ”timanttikäsi”, ei siis olekaan niin kaukaa haettua kuin äkkinäisempi voisi kuvitella. Ohjaaja toteaakin, että sekä hahmokavalkadi että se, mistä näytelmässä kerrotaan, tuottaa tuota runsautta. – Kun katselimme sitä Netflixin dokkarisarjaa, jossa näitä apina-armeijan tyyppejä haastatellaan, niin kyllä täytyy sanoa, että herranjumala, onpa aikamoista jengiä! Oli siellä ihan tavallisiakin piensijoittajia, mutta osa oli kyllä ihan far out -osastoa. – Onhan se maailma, josta tämä kertoo, aivan kreisi, Tuomas Rinta-Panttila alleviivaa. Näytelmän apokalyptinen loppu, jossa niin sanotusti kaik o mänt, on toivottavasti sentään etäisempää todellisuutta. Kotkan Kaupunginteatteri ««««« “Miten kaikki voikin osua niin kohdalleen” HS / Lauri Meri Musiikkikomedia Charles Dickensin tunnetun tarinan pohjalta ” Vuoden lopun yksi onnistuneimpia joulutunnelmaan virittäjiä” -T&T+S-lehti 18.11.-13.12. Milleniaalien ”apinalauma” todella oli kaataa 2020-luvulla yhden ison investointipankin, ja suistaa Wall Streetin pörssikuviot sijoiltaan. Kotkan Kaupunginteatteri 10.12. Jo pelkkää roolilista tekee vaikutuksen. Olen ajatellut, että teen siitä esitykselle estetiikan. – Tässä on tiettyä keskittymättömyyttä siinä merkityksessä että näytelmässä tapahtuu päällekkäin paljon asioita. Musiikkiteatteri Kapsäkki 1.-8.12. Jotain sellaista tulee kaiketi olemaan Ape Armykin valmiina näyttämöllä. Urakan kovuuden ymmärtää, kun on lukenut tekstin. Syystä että ”apinan sijoituskäyttäytyminen on kaikkien sijoitusstrategioiden vastaista”, kuten näytelmän tutkimusjohtaja tiivistää. Musiikkiteatteri Kapsäkki 17.–23.11. Dialogia näytelmästä Ape Army ”Surun pyyhit silmistäni pois...” – vaikka näin. Mutta jälleen kerran todellisuus saattaa olla tarua hullumpi. KokoTeatteri kokoteatteri.fi Sirpa Kähkönen Taru Mäkelä Reetta Ristimäki Musiikkinäytelmän kysytyt lisäesitykset 6.–21.9. Vähän sama kun pyörisi netissä Wall Street Betsissä, ja kymmenen välilehteä on koko ajan auki. JANICA: PETETÄÄN KAIKKI TOIVEET HUOMISESTA. Teatteri PROVinssi Saksalaisia schlagereita ja tulisia tangoja Argentiinasta Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Suositun musikaalin lisäesitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 18.2.2024 alkaen “Taianomainen ja sadunhohtoinen toteutus mahdollistavat aikamatkan keskiajalle” Pirmediat de_14092023_38.indd 42 de_14092023_38.indd 42 5.9.2023 11.43 5.9.2023 11.43. Kun Ape Army on ensisijaisesti satiiri ja myös ionescolaisen absurdin teatterin perillinen, sen tyyliin tietysti kuuluukin yliampuminen. & 15.12. Siis sivuhenkilöt, kuten Pentti ja Irmeli tai Suurpääoma, ovat koko ajan näyttämöllä eli keskiössä olevan kohtauksen kanssa tapahtuu muualla simultaanisesti koko ajan jotain. Runsas on lienee passelein adjektiivi kuvaamaan Ape Armya. OTTO: AATTELE, MITÄ KAIKKEE TYHMÄÄ ME TULLAA TEKEE MEIDÄN MASSEILLA. Jo elokuun lopun harjoitustilanne kielii siitä: näytelmän äänimaisemaan kuuluva Kirkan nyyhkyhitti Surun pyyhit silmistäni soi kaupunginteatterin treenihuoneella hilpeämpänä kuin koskaan. Solisteina Reetta Ristimäki, Harri Kaitila ja Marko Puro Esitykset 22.11., 29.11
43 Demokraatti Solisteina Reetta Ristimäki, Harri Kaitila ja Marko Puro Esitykset 22.11., 29.11. KokoTeatteri kokoteatteri.fi Sirpa Kähkönen Taru Mäkelä Reetta Ristimäki Musiikkinäytelmän kysytyt lisäesitykset 6.–21.9. Kotkan Kaupunginteatteri ««««« “Miten kaikki voikin osua niin kohdalleen” HS / Lauri Meri Musiikkikomedia Charles Dickensin tunnetun tarinan pohjalta ” Vuoden lopun yksi onnistuneimpia joulutunnelmaan virittäjiä” -T&T+S-lehti 18.11.-13.12. Musiikkiteatteri Kapsäkki 1.-8.12. & 15.12. Musiikkiteatteri Kapsäkki 17.–23.11. Teatteri PROVinssi Saksalaisia schlagereita ja tulisia tangoja Argentiinasta Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Suositun musikaalin lisäesitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 18.2.2024 alkaen “Taianomainen ja sadunhohtoinen toteutus mahdollistavat aikamatkan keskiajalle” Pirmediat de_14092023_38.indd 43 de_14092023_38.indd 43 5.9.2023 11.43 5.9.2023 11.43. Kotkan Kaupunginteatteri 10.12
Syysohjelmistoissa ei silti – tai juuri siksi – näy vielä riskinottoa. KULTTUURI Mari Turunen (vasemmalla), Liisa Peltonen, Mari Pöytälaakso, Tiina Winter ja Ulla Koivuranta esittävät Norjasta Suomeen vaeltavia hyljeksittyjä naisia näytelmässä ”Ei kertonut katuvansa”. de_14092023_44.indd 44 de_14092023_44.indd 44 6.9.2023 10.46 6.9.2023 10.46. 44 Demokraatti Syksy on teattereissa laatuaikaa Teattereiden odotukset nyt alkaneelle ensimmäiselle pandemian jälkeiselle täysin ehjälle näytäntövuodelle ovat korkealla. Mutta kotimaiseen laatuun ja musiikkiteatteriin luotetaan, uutta ulkomaista draamaa ja klassikoita on tarjolla vähemmän
Peltola ohjaa itse uudenkin Kotala-tarinan, jonka nimenä on Reikäleipä. Se perustui puolalaisen tieteiskirjailijan Stanislaw Lemin scifi-romaaniin, josta puolestaan skottilainen huippudramaatikko David Greig on kirjoittanut tuoreen (2019) näyttämäsovituksen. Syksyn isoja iloja on, että Sirkku Peltola päätti sittenkin vapauttaa Kotalan perheen ystävät piinasta, kun kirjoitti viidennen osan Suomen hevonen -näytelmällä jo vuonna 2004 alkaneeseen sukusaagaan. Syyssesongin merkkitapauksiin kuuluu Mikko Roihan ohjaama ja dramatisoima versiointi Tommi Kinnusen romaanista Ei kertonut katuvansa. Ja erityisen kova juttu on, että näytelmäsarjan ensimmäisen ”jakson” jälkeen kuvioista kadonnut Lassi Kotala palaa näyttämölle. Kouvolan ensi-ilta on ensimmäisenä 15.9. Kaksoisroolissa maapalloa pompottavana, kovin tutunoloisena diktaattori Adenoid Hynkelinä ja juutalaisena parturina nähdään Juha Pulli. Odotuksia nostattaa myös Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan Kansallisteatterille kirjoittama ja ohjaama Juhlat, joka kertoo Niemisten-Koskisten perheyhteisöstä, joka väittää maljan kuin maljan olevan aina puoliksi täynnä. Kotaloiden rooleissa nähdään tuttua kaartia kuten Tuire Salenius Ailina, Miia Selin Jaanana ja Aimo Räsänen Kaitsuna. ensi-iltansa saava näytelmä on täynnä puhetta fysiikasta, atomin rakenteesta, ydinreaktiosta – ja ennen kaikkea tieteen etiikasta, minkä Nolanin elokuva jätti vähemmälle. Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä puolestaan on jo saanut ensi-iltansa kotimainen kantaesitys Ihmisiksi. Ulkomaista draamaa Jo syyskuun alussa sai Turun kaupunginteatterissa ensi-iltansa yksi syksyn kiinnostavimmista ulkomaisen draaman Suomen kantaesityksistä. Mikkelin Teatterissa saa näet 30.9. Voisiko muillakin kuin ihmisellä olla minuus. ja kierros päättyy Hämeenlinnaan, jossa esitykset alkavat 8.2.2024. Se kysymys tuntuu ilmastokriisin kautta hyvin ajankohtaiselta.” Toinenkin elokuvaklassikko saa tänä syksynä kotimaisen kantaesityksen, ja jotain hyytävää ajankohtaisuutta siinäkin taitaa olla. Suuri näyttämö täyttyy monen sukupolven hienoista näyttelijöistä; on timanttista konkariosastoa – Heikki Nousianen ja Leena Uotila – ja keskipolven kansislaisia tähtiä– Katariina Kaitue ja Timo Tuominen – sekä nuorimpien taitajia kuten Minka Kuustonen ja teatterikoululainen Emma Pälsynaho. Kun sanoo nimen Solaris, monille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen Andrei Tarkovskin ohjaama elokuva vuodelta 1972. Tuomo Rämön ohjaaman näytelmän päärooleissa nähdään Matti Hakulinen ja Elina Rintala. Ihmisiksi on komedia kahdesta ennakoimattomasti käyttäytyvästä ihmisestä, Matista ja Liisasta, jotka tapaavat kysyä vääriä kysymyksiä ja antaa vääriä vastauksia. Juha Kukkosen ohjaaman näytelmän rooleissa ovat koko Ryhmiksen peruskolmikko Robin Svartström (Bohr), Santtu Karvonen (HeisenTEATTERISYKSY de_14092023_44.indd 45 de_14092023_44.indd 45 6.9.2023 10.46 6.9.2023 10.46. Kuten Anneli Kannon suositusta ja palkitusta Rottien pyhimys -romaanista sovitettu näytelmä, joka on nähtävänä ikään kuin paikallisaiheena Hämeenlinnan kaupunginteatterissa. Reikää on näytelmässä monta sorttia, läpi solahdettavaksi ja ihmisen kadottavaksi. Poiminnat on tehty Teatterin tiedotuskeskuksen kokoaman valtakunnallisen ensi-iltalistauksen pohjalta. Siinä atominhalkaisun mysteeriä ovat sivurooleissa pähkäilemässä fyysikot Niels Bohr ja Werner Heisenberg. ensi-iltansa Charles Chaplinin rakastetun Diktaattorin näytelmäversio, jonka ohjaa Snoopi Sirén. Uutta kotimaista Tämänkin tatterisyksyn ilonaiheita on, että uutta kotimaista draamaa on tulossa näyttömöille runsaasti. Sen on Turkuun ohjannut nuoren polven ohjaaja, vuonna 2021 TeaKista valmistunut Ona Korpiranta, joka teatterin kotisivuilla suitsuttaa Graigin tekemää dramatisointia: ”Siinä kiinnostaa erityisesti ihmisten suhde luontoon. Roihan luotsaaman Vapaan Teatterin produktiot syntyvät yhteistuotantoina suomalaisten teattereiden kanssa, ja niin tämäkin produktio saa laajan yleisöpohjan lähtiessään kiertämään mukana olevien teattereiden kausiohjelmistoissa. 45 Demokraatti Teksti Rolf Bamberg S euraavassa käydään neljässä kategoriassa läpi teatterisyksyn ensi-iltatarjontaa. Michael Frayen loistavassa näytelmässä Kööpenhamina nämä kaksi tiedemiestä – juutalainen ja saksalainen, opettaja ja oppilaansa – kohtaavat Saksan miehittämässä ”Köpiksessä” vuonna 1941. Tukanleikkuuta Brahmsin unkarilaistanssin tahtiin ehkä luvassa... Ja täysin subjektiivisin kriteerein. Se tapahtuu TTT:n Salmelaisella 5.10. Tämä uutuusnäytelmä on tuonut Kari Hotakaisen pitkästä aikaa näyttämötaiteen pariin, hänen edellinen teatteria varten kirjoittamansa teksti oli Martti Suosalon monologi Palvelija vuodelta 2015. Tämän vuoden suurmenestyksiä valkokankaalla on Christopher Nolanin ohjaama Oppenheimer. Nyt niitä ovat kiertuejärjestyksessä Kouvolan Teatteri, Turun kaupunginteatteri, Lahden kt, Tampereen Teatteri, Seinäjoen kt ja Hämeenlinnan Teatteri. Ryhmäteatterissa 7.10. Ja vielä ajankohtaiskytkyä elokuvarintamalta. Ensimmäiset kiinnostavat tärpit ovat jo ehtineet ensi-iltaan
Ibsenin klassikkodraaman ystäville on Kom-teatterissa tarjolla Nukkekotia Mikko Roihan ohjaamana ja uudesta vinkkelistä katsottuna. Joitain muita sentään. Aisaparina klassikon uudessa versioinnissa hänellä on ollut taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste. Esimerkiksi yhtään Shakespearea ei syysohjelmistoissa näy. Tampereen Työväen Teatterissa Otso Kautto on ohjaajana tarttunut Kansallisteatterin suurella näyttämöllä pidetään Juhlat – Kirsi Porkan ja Marina Meinanderin kirjoittamana ja ohjaamana. Juha Pulli tekee vaativan kaksoisroolin Adenoid Hynkelinä ja juutalaisparturina. Chaplinin Diktaattori nähdään näyttämöllä Mikkelissä. Kajaanin kaupunginteatterissa. Klassikoita Klassikkokato näyttää yhä koettelevan tarjontaa. Näin alaotsikon ”Ihana raha” saanut esitys tulee yhdistämään hersyvää barokkikomediaa nykytietämykseen rahan historiasta. Esityksessä kohtaavat nuoren sukupolven eri lajien taiteilijat: ohjaaja Anni Mikkelsson, koreografian tekevä tanssitaiteilija Maija Viipuri ja kuvataiteilija Veera Kopsala, joka on tehnyt näyttämökuvaa sävyttävät puureliefit. Lokki saa ensi-iltansa Lahden kt:ssa 18.10. Monien kotija ulkomaisten klassikoiden parissa huippujälkeä tehnyt Samuli Reunanen ohjaa, ja Eskona heiluu Tuomas Korkia-aho. Vuonna 2001 sen ohjasi Helsingin kaupunginteatteriin Neil Hardwick. Koko perheelle Nonsense-runoa eli värikylläistä suomea sekä hauskoja hahmoja – näin kai voisi tiivistää yhteisen nimittäjän kolmelle syksyn koko perheen teatteri-ilottelulle. Syksyyn mahtuu sentään yksi Tšehov. Nykypäiväistetyn version ohjaa Esa-Matti Smolander. alkaen Aleksis Kiven Nummisuutarit. Nimiroolin ultrapihinä Harpagonina tekee Auvo Vihro. de_14092023_44.indd 46 de_14092023_44.indd 46 6.9.2023 10.46 6.9.2023 10.46. Kotimaisista järkäleistä syyskaudella on Lahden kaupunginteatterissa tarjolla 12.10. Minna Canthin Anna-Liisa on ensi-illassa 16.9. 46 Demokraatti KULTTUURI berg) ja Minna Suuronen (Margarethe Bohr). Kööpenhamina on nähty kerran aiemmin suomeksi. Molièren Saituriin tuoreella otteella
Lappeenrannan kaupunginteatterissa tulee 24.9. ENSI-ILTA 1.9. de_14092023_44.indd 47 de_14092023_44.indd 47 6.9.2023 10.46 6.9.2023 10.46. Tapiolan Louhisalin näyttämölle Kirsi Kunnaksen rakastetut tyypit Herra Pii Poosta Haitulaan. Show&Dinner-esitykset aina pe-la-iltaisin lokakuusta alkaen! www.linnateatteri.fi * SH OW &D INNER-ILLAT OVA T PIK KU JO UL UJ ÄRJ EST ÄJÄ N HEL PO TU S! S&D sis. ENSI-ILTA 12.10. Produktion primus motor on Simo Heiskanen, joka on sen sekä ohjannut, käsikirjoittanut että koreografioinut ja on itse vielä näyttämölläkin yhdessä viiden muun esittäjän kanssa. Laura Ruohosen tuoreempi lastenrunokirja Merimonsterit saa kantaesityksensä hänen itsensä ohjaamana, työparinsa Erika Kallasmaan visualisoimana ja Markus Fageruddin säveltämänä Tampereen Työväen Teatterissa 19.10. PIKKUJOULUT TEATTERISSA. Merikummajaisten tarinaa kuljettavat fyysisen teatterin virtuoosit Marc Gassot ja Anna Kuusamo. Kari Hotakaisen Ihmisiksi-näytelmän pääparina nähdään Matti Hakulinen ja Elina Rintala. 47 Demokraatti Espoolaisen Glims & Gloms -teatterin Tii-Tii-Tiitiäinen tuo 15.9. Kirsi Kunnaksen manttelinperijäksi kin mainitun Laura Ruohosen villiä riimittelyä ja tarinankerrontaa saadaan syyskaudella kokea sekä vanhimmasta että tuoreimmasta päästä. ensi-iltaan lastenmusikaali Yökyöpelit, jossa tv:stäkin tutut Päätäi Väätäinen, agentti Neronaru ja kumppanit seikkailevat näyttämöllä Annamari Kähärän säveltämien laulujen siivittämänä. menun, esityksen sekä paikkavarauksen koko illaksi
Eivät kuitenkaan sellaisina, kuin Lönnrot ne tarkoituksenmukaisuussyistä eepokseensa kirjasi eli Suomen kielen ja kulttuurin erinomaisuutta muun maailman silmissä brändätäkseen. Väinö (Heidi Kiviharju) laskee surffaten vesiä. Esityksen loppukiihdytyksessä alkuperäistä Sammon tarinaa kerrotaan peräti kaksoisvalotuksessa, kun Arhipan (Perttusen) ja Orhipan (Malinen) muinoin eri runonkerääjille laulamat jutut kisaavat rinnatusten. 48 Demokraatti KULTTUURI Väinön kannel uudessa vireessä On ilo päästä taas kerran siteeraamaan Paavo Haavikon Rauta-ajan aloitusta: ”Unohda! Unohda Kalevala, sen sankarit, sanat, sanomukset, unohda mitä olet heistä kuullut, kuvat jotka olet nähnyt.” Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari U nohtaessaan lönnrotilaiset kansalliset motiivit Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Väinämöinen on raikas tuulahdus Kalevala-kuvastoomme. Nuo originaalit kannattaa kuunnella – ja muistaa. VAIKKA NIMENOMAAN Elias Lönnrotin Kalevala kannattaakin unohtaa tätä esitystä katsellessa – ja esittäjäporukka perustelee tuon tuosta näyttämöllä, miksi – tutut kalevalaiset hahmot ovat koko ajan läsnä. Se on runkona esityksen alkupuoliskolla. Väinämöisessä Hurmeen intohimoinen kansanrunousharrastus saavuttaa uuden lakipisteen. Väinämöistä, Louhea, Ilmarista, Joukahaista, Ainoa ja kumppaneita tarkastellaan nyt toisaalta nykypäiväisemmästä ja toisaalta originaalisemmasta vinkkelistä. TTT:n Väinämöinen-esityksessä kalevalaiset sankarit näyttäytyvät uudessa valossa. Unohtamatta muuta lähteistöä kuten Christfried Gananderin Mythologica Fennicaa. Jottei mene akateemiseksí, todettakoon heti, että näillä eväillä on syntynyt moniäänisesti eloisa, villi ja kuvia kumartamaton näyttämömosaiikki, joka sekä viihdyttää että sivistää. Tekstipohjana ovat niin Hurmeen, Elli Salon, Miira Luhtavaaran ja kuvittaja Kati Raipian kokoama kirja Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen kuin kansanrunousarkiston kalevalamittainen painamaton aarteisto. Tuoreimpia näkökulmia tarjoavat Valekalevala-kirjoituskilpailuun osallistuneet koululaiset, joiden lennokkaiden tarinoiden pohjalta Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen -kirja vuonna 2020 koottiin. Seitsenpäinen esittäjäjoukko (joka koostumuksensa hämäämänä alkaa alussa esittää Seitsemää veljestä – sinänsä turha prologi kuten myös ”esitelmä” työväentalon historiasta) pitää omalta osaltaan huolen siitä, että tomu pöllyää epiikan päältä ihan huolella. Alkuperäisempi tekstiaineisto taas koostuu niistä runoista, joita muun muassa Arhippa Perttunen, Ontrei Malinen, Mateli Kuivalatar ja muut Lönnrotille lauloivat, ja joita tämä muokkasi omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. de_14092023_48.indd 48 de_14092023_48.indd 48 4.9.2023 14.00 4.9.2023 14.00. Jos TTT:n Salmelaisen näyttämöllä esillä oleva teos kuuluisi kuvataiteen piiriin, sen teostiedoissa ehkä lukisi: Juha Hurme: ”Väinämöinen, 2023, kollaasi, sekatekniikka”
Oiva näyttelijäjengi ei esitä soittavansa vaan on bändi, ja yhdessä kohtauksessa vieläpä koululaisinstrumentein: nokkahuilua, melodikaa, triangelia ja muuta. Väinämöinen vetää surf-rokkia, Joukahainen kiekuu tukkaheviä, välillä pistetään doo-wopiksi ja elvistellään, onpa sävelmaailmassa niin Wagner-oopperaa kuin punkkia. Käsintehdyn fiilis tuntuu Väinämöisessä kaikessa. Juha Hurme: Väinämöinen Tampereen Työväen Teatteri, Eino Salmelaisen näyttämö Ohjaus: Juha Hurme – Musiikki: Pekko Käppi – Lavastus ja valosuunnittelu: Juha Haapasalo – Äänisuunnittelu: Jaakko Tuohimaa – Puvut: Henna Mus tamo – Kampaukset ja maskit: Sari Rautio – Näyttämöllä: Janne Kallioniemi, Petra Ahola, Teija Auvinen, Pentti Helin, Heidi Kiviharju, Myy Lohi, Pekko Käppi TEATTERI de_14092023_48.indd 49 de_14092023_48.indd 49 4.9.2023 14.00 4.9.2023 14.00. Ei siis välttämättä virtuositeettia, mutta sitä enemmän läsnäoloa. Siihen hurmelainen teatteri on aina nojannut. Nyt ei siis kuulla jo meemeiksi muuttunutta kalevalaista pajatusta, vaan huimat runotarinat saavat virtaviivaisempia musamuotoja. Hyvälaatuista kotikutoisuutta. Sävellyksistä vastaa musiikillisesti vaikka mihin taipuva Pekko Käppi, joka ei nyt ole vain ”The jouhikkomies” eikä pelkkä ”väitöskirjatason perinteentutkija” kuten hänet käsiohjelman esittäjälistassa nimetään. 49 Demokraatti TEATTERISYKSY OLEMATTA ERITYISESTI musiikkiteatteria TTT:n Väinämöinen-esitystä hallitsevat laulu ja soitto – runonlaulun maailmassa kun ollaan. Hän on Väinämöinen-esityksen työmies, säveltäjä-sovittaja-soittaja-laulaja-näyttelijä
”Sitaatti on norjalaisen Henrik Ibsenin vuonna 1879 kirjoittaman kolminäytök sisen näytelmän Nukkekoti kolmannesta näytöksestä, jossa Nora ja aviomiehensä Thorvald keskustelevat. Minä kuljeksuin tuvan ja kammarin, pihamaan ja kaupanrannan väliä, vieläkin, punatulkut, kuolleen vaahteran pallot, muistan ja hevoset, joiden höyryssä puomin luona kylän miehet puhuivat, paukuttelivat rukkasiaan vuosisadan hallassa.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 de_14092023_50.indd 50 de_14092023_50.indd 50 5.9.2023 10.11 5.9.2023 10.11. klo 12 mennessä kirjavisa@demokraatti.fi. Se oli uuden ajan ja realistisen draaman keskeinen teos.” Veli-Pekka Salminen muistaa aikoja, jolloin jos ei kaikki, niin jotakin oli pa remmin. Vau! Ah aikoja, jolloin oli olemassa Televisio teatteri; nuoruusvuosinani se oli minulle tärkein johdatus teatterin maailmaan.” Ibsenin draaman tunnistivat myös Veikko Huuska, Juhani Niemi, Ossi Lehtiö, Sirpa Taskinen, Jari-Pekka Vuorela ja Joel Kuortti. Nukkevaimon kapina V isaympyrässä on nyt myös huuli pyöreänä. ”Näin Nukkekodin Kansallisessa vuonna 2002: Katariina Lahden ohjaus, pää osissa Jukka Puotila ja hurmaavan ener ginen Minttu Mustakallio. Matti Oravisto ja itse Emma Väänänen. Vastaukset vasta pe 30.9. Muista rooleista löytyvät mm. Aika naan Nukkekoti koettiin hyvin radikaalina ja nimenomaan naisen asemaa puolustavana näytelmänä. Tauno Telaranta kertoo selkein lausein, mistä teoksesta on kyse. Näytelmä oli ilmestyessään kiistanalainen viktoriaanisia avioliittonormeja kohtaan si sältämänsä terävän kritiikin vuoksi. Palkinto Tauno Telarannalle. Mitä, eikö tullutkaan vastausvyöryä, vaikka klassikkostatus kysytyllä teoksella on mitä merkittävin. Ja voi ihme, siellä hän se on parhaillaankin katsottavissa Yle Areenassa. Kuka on hän, mikä kokoelma. Nora on elänyt koko elämänsä kuin suo jattu nukke. 50 Demokraatti VISASITAATTI 13 Visaäijän vetäytyessä toviksi syyskesälomalle poimittakoon pitkän vastausajan tehtäväksi syksyä huokuva runo. Norana Pirkko Peltomäki, Torvaldina Risto Aaltonen. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti isänsä lellikkinä. Viime joulun tienoilla 70 täyttäneen runoilijan teoslistaan kuuluu myös vähän proosaa. Vuosi oli 1968 ja ohjaajana Tuija-Maija Niskanen. Nora ei enää voinut sietää pinnallista, kulissit säilyttävää elä mäntapaa ja sitä, että häntä ei pidetty ai kuisena ihmisenä vaan hemmoteltuna ym märtämättömänä lapsena. Sen jälkeen aviomies Torvald teki hänestä nukkevaimon, johon ei suhtauduttu vakavasti. (rb) ”Vaahterat ja omenapuut paleltuvat sähköt katkeilevat joka yö, äiti itkee, kynttilät lepattavat mustia miehiä seinille, äiti itkee sukulaisille perinnönjakoa: neljä alaikäistä, viisi miljoonaa velkaa, nurkissa vetää, rotat hyrsivät kaupan perustaa. Mutta on myös hämärämpi muistikuva TV:n Nukkekodista. 33 vuotta sitten ilmestynyt esikoisromaaninsa voisi nimensä puolesta olla vastateos 1600-luvulla ilmestyneelle puritanismin perusteokselle. Ja laajemmin visasta taas verkkoversiossa
Laulava Maa Teos Laulava maa tapahtuu materiaalien tanssissa. 27.10. f i 050 4122344 liput@tehdasteatteri.fi Itäinen Rantakatu 64 A (Manilla) Turku Katso koko syksyn ohjelmisto: de_14092023_50.indd 51 de_14092023_50.indd 51 5.9.2023 10.12 5.9.2023 10.12. Tehdasfestivaali Manifesti Ohjelmisto sisältää teoksia arvostetuilta paikallisilta taiteilijoilta, vierailuesityksiä kansainvälisiltä tekijöiltä sekä kansainvälisesti huomioituja teoksia. – 5.11 Into the Wild esityksellinen luontoonpalauttamisopas, joka käsittelee ihmisen kaksijakoista luontosuhdetta. 13.9. – 23.9. w w w . 51 Demokraatti JUHLANÄYTELMÄ TUUSULAN MONIOSSA SYKSYLLÄ KESKI-UUDENMAAN TEATTERISSA 27.9.–3.11.2023 PALKITTU LUOTTOKOMEDIA! SKAVABÖLEN POJAT Antti Raivio 22.11.2023–20.1.2024 KUT.FI LIPPU.FI Vapaudenkatu 36 jklteatteri.fi Lippumyymälä 014 569 0110 MENESTYSMUSIKAALI KÖYHIEN KUNINGATTARESTA NYT JYVÄSKYLÄSSÄ! 29.9.-15.10. Se lähettää vierailijat matkalle sekä oman ruumiin että maan sisäiseen kokemusavaruuteen. t e h d a s t e a t t e r i
KokoTeatteri, Helsinki Linnanjuhlat 23.-25.11. f i / Q t e at t e r i +3 5 8 9 4 5 4 2 1 3 3 3 ( t i – p e 1 1 – 1 5) • L i p u t : t i k e t t i . klo 19 pe 24.11. Helsinki Gritty B (ensi-ilta) 13.-14.10. f i Improvisoidut iltamat pe-la 13.-14.10. klo 19 pe 8.12. f i Q t e at t e r i . KokoTeatteri, Helsinki www.tsuumi.com info@tsuumi.com 044 745 4454 Carl Knif company: Kaksivärinen Fuuga & Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju 13.-15.12. 03 752 0585 toimisto@teatterivanhajuko.fi Esitykset 9.9.–17.11. klo 19 pe 13.10. Kuopio 30.11.-2.12. 52 Demokraatti ohjaus ohjaus Akse Pettersson Akse Pettersson lavalla lavalla Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Pirjo Lonka, Ringa Manner ja Jyrki Karttunen Pirjo Lonka, Ringa Manner ja Jyrki Karttunen lavastus ja pukusuunnittelu lavastus ja pukusuunnittelu Anna Sinkkonen Anna Sinkkonen valosuunnittelu valosuunnittelu Anna Pöllänen Anna Pöllänen äänisuunnittelu äänisuunnittelu Turkka Inkilä Turkka Inkilä laulujen sävellys laulujen sävellys Ringa Manner Ringa Manner tanssi tanssi Jyrki Karttunen Jyrki Karttunen maskeeraussuunnittelu maskeeraussuunnittelu Riikka Virtanen Riikka Virtanen kantaesitys 22.9.2023 kantaesitys 22.9.2023 A K S E P E T T E R S S O N A K S E P E T T E R S S O N JOITAKIn KESKUSTELUJA MERKITYKSESTÄ L i p u t : t i k e t t i . Tanssin Talo, Helsinki Ari Numminen Ruumiillisen runon ilta Eeva-Liisa Mannerin runoja, tanssia ja musiikkia SYKSYN OHJELMISTOSSA MYÖS: Rautatienkatu 13, Lahti Liput ke ja to klo 16–18 p. klo 19 la 9.12. f i / Q t e at t e r i +3 5 8 9 4 5 4 2 1 3 3 3 ( t i – p e 1 1 – 1 5) • Q t e at t e r i . JukoKlubi: Kaarle Viikate & Netta Skog Stand up – Teemu Vesterinen: Trauma JukoKlubi: Osmo Ikonen Myllyteatteri: Fantaisie Teatteri Jurkka: Jane! Jane! Jane! Stand Up – All Female Panel la 23.9. klo 19 pe 27.10. klo 19 de_14092023_52.indd 52 de_14092023_52.indd 52 4.9.2023 13.41 4.9.2023 13.41
Mikä on tuo outo sieni puistossa. Eikä tietämättömyys rajoitu kaupunkilaisiin: pätevä vihannestarhuri-ystäväni ei tunnista ainoatakaan pihansa villiä kukkaa, ja yritin turhaan todistaa hänen aviomiehelleen, ettei heidän tonttiinsa rajautuva kaurapelto kasva vehnää. Ehdotankin kulttuurikolumnin viikon sivistystehtäväksi tutustua yhteen uuteen kotiseudun lajiin viikossa: Minkä itsellesi uuden puulajin näet tänään kotimatkalla. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_14092023_52.indd 53 de_14092023_52.indd 53 4.9.2023 13.41 4.9.2023 13.41. KAIKKI ESIMERKKINI ovat kesän tuoreita ja tosia. Mennäkö väliin, kun nuori lastentarhanopettaja kutsuu riemuissaan päiväkotilapset katsomaan, kuinka kukasta kukkaan pörräävä kimalainen on ”ampiainen tekemässä hunajaa”. MITÄ KANSALAISEN perussivistykseen katsotaan kuuluvan, muuttuu näet yllättävänkin nopeasti. Luonnostahan puhutaan enemmän kuin koskaan. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat yhä useammalle tutumpia käsitteitä kuin kotitien varressa kasvavat puut. Suomeksi tai vaikka ihan latinaksi. MAAILMASSA ELÄÄ jo miljardeja ihmisiä, jotka eivät koskaan ole kävelleet asfaltoimattomalla maaperällä, eivätkä nähneet maaseutua kuin kuvissa. Bisnes-ajattelun perusteiden ymmärtäminen on kansalaistaito. Maailma jakautuu yhä jyrkemmin aktiivisiin luontoharrastajiin ja sitten niihin muihin. Pulu, ankka ja punaruusu H umanististen alojen opiskelijoille tarjotaan innokkaasti talousja yrittäjäkursseja opintojen oheen. On ”ihan normaalia”, että kotiseudun yleisempienkään kasvien ja eläinten nimiä ei tiedetä. Jokaisen uivan linnun nimi on ”ankka”, ongitun kalan ”ahven” ja jokainen punainen kukka on ”ruusu”. Sivistyskurssilla tiede, taide, historia sekä kirjallisuuden ja filosofian alkeet tehdään tuleville ekonomisteille tutuiksi. Ellei sitten ”roskaa” – ennen niitä kutsuttiin lehdiksi – putoa auton päälle. Usein niitä ei edes nähdä. Mikä on sen tuntemattoman linnun nimi, joka piipittää puskassa. 53 Demokraatti LIIKE-ELÄMÄ TARVITSEE KIPEÄSTI VÄLINEITÄ YMMÄRTÄÄ MINKÄ KULTTUURISEN PERINNÖN PARISSA HE TOIMIVAT. Vastaavasti kannatan vahvasti talouden ja kauppatieteen opiskelijoille sivistyskurssia. Tämä on sinänsä yllättävää. Iso viimeaikainen muutos liittyy tietotason romahtamiseen suhteessa luontoon. Silti yhä useampi meistä elää elämänsä ilman, että tietää lähiympäristönsä luonnosta yhtään mitään. Kannatan. Suomessakin joutuu sivustakatsojana yhä useammin todistamaan tahatonta tietämättömyyden taakan siirtämistä yhä uusille sukupolville: Mitä tehdä, kun kuulee vaarin opettavan lapsenlapsilleen, että jalkakäytävälle eksynyt tikanpoika on ”pulu”. Liike-elämä tarvitsee kipeästi välineitä ymmärtää, minkä kulttuurisen perinnön parissa he elävät ja toimivat, etteivät ihan sokkoina joudu suunnistamaan. Myös monen itsensä luonnonystäväksi mieltävän luontosuhde on valitettavan teoreettinen
de_14092023_54.indd 54 de_14092023_54.indd 54 6.9.2023 10.37 6.9.2023 10.37. Nyt inflaatio on lähtenyt laukalle. Ohjauskorot ovat nyt neljän prosentin molemmin puolin. Poliittiset KOROT Kaiken kallistuessa myös korot ovat nousseet huimaa vauhtia. Kotitalouksien ostovoima uhkaa huveta velanhoitokuluihin. Ja kun korkojen nostaminen vaimentaa inflaation pelkoa, voidaan välttyä palkkojen ja hintojen nousukierteeltä. Euroopan keskuspankki EKP on jatkanut viime vuodesta asti korkojen hilaamista yhä ylemmäs. Hyvin karkeasti yleistäen korkojen nousun uskotaan vähentävän kysyntää, mikä puolestaan hidastaa hintojen nousua. Pilviin pompsahtaneet hinnat kurittavat kansalaisten arkea. Mutta näin ei ole, ja sille on syynsä. Inflaation syventyessä arjen rahahuoliin ajautunut ihminen tietysti toivoisi, että edes korot pysyisivät matalana. 54 Demokraatti Ra ha po lit iik ka Ro ol ija ko ei ol e en tis el lä än . Teksti ja kuvat Mikko Huotari E lämä on. Toimenpiteen tavoitteena on pitää inflaatio aisoissa. Monella kukkaron pohja alkaa jo häämöttää. Nyt tilanne on muuttunut. TEEMA Kaikki oli yksinkertaista, kun keskuspankilla oli vain yksi instrumentti. Nimittäin keskuspankki reagoi inflaatioon korkoja nostamalla. Takavuosien mainoshokemassa kyse oli siitä, että kaikki on kovin kallista
55 Demokraatti EKP:N KORON NOSTOJEN TAVOITTEENA ON PITÄÄ INFLAATIO AISOISSA. de_14092023_54.indd 55 de_14092023_54.indd 55 6.9.2023 10.37 6.9.2023 10.37
RAHAJA finanssipolitiikan roolijako on syntynyt 1900-luvun kahden talouspoliittisen vallankumouksen myötä. – 1970–80-luvun taitteessa tapahtui toinen vallankumous, jota voidaan kutsua uusliberaaliksi tai monetaristiseksi käänteeksi, sanoo Antti Ronkainen, FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN RAHA POLITIIKKAAN TULI VALTAVAT MÄÄRÄT UUSIA INSTRUMENTTEJA. Keskuspankit otettiin valtion kontrolliin ja sitten tapahtui keynesiläinen käänne. Toinen syy kriittisiin kommentteihin saattoi olla se, että korkopolitiikan ei uskota purevan hintojen nousun merkittävimpään syyhyn, eli energiakriisiin. Koronapandemian vuoksi moni maa on joutunut kasvattamaan velkataakkaansa. Joka tapauksessa johtajat sohaisivat kritiikillään muurahaispesää. 56 Demokraatti TEEMA VIIME LOKAKUUSSA moni eurooppalainen poliitikko kyseenalaisti EKP:n korkopolitiikan. Perinteisesti poliitikkojen ei ole soveliasta sorkkia rahapolitiikkaa. de_14092023_54.indd 56 de_14092023_54.indd 56 6.9.2023 10.37 6.9.2023 10.37. Marinin korko-twiittauksesta nousi hetkellinen some-myrsky. Ja jos toimenpiteet eivät osu maaliin, kiristyneet korot voisivat tehdä karhunpalveluksen taloudelle, eli edesauttaa taantuman kehittymistä. Siihen soppaan keskuspankin ei ole lupa työntää lusikkaansa. Ensimmäinen tapahtui suuren laman jälkeen 1930-luvulla. Epäilyksensä toi esille Suomen silloinen pääministeri Sanna Marin (sd.). Kritiikin taustalla oli mahdollisesti huolestuminen valtioiden kasvavista velanhoitokuluista. Rahapolitiikka on siis keskuspankin toimintaa, jonka ensisijainen tavoite on hintavakaus. Perässä seurasivat Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Giorgia Meloni. Reaktioiden ärhäkkyyden selittää tiukka roolijako rahaja finanssipolitiikan välillä. Finanssipolitiikka taas käsittää hallituksen toimet, joilla se säätää julkisia tuloja ja menoja. John Maynard Keynesin (1883–1946) yhtenä perusajatuksena oli, että valtiot elvyttäisivät matalasuhdanteessa ja kiristäisivät rahahanoja korkeasuhdanteessa
Euroalueella rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), jonka tärkeimmät rahapoliittiset päätökset koskevat yleensä ohjauskorkoja. Inflaatio pysyi hallinnassa 1980-luvun puolivälistä finanssikriisiin, Ronkainen sanoo. . Suurin osa keskuspankeista on omaksunut noin kahden prosentin inflaatiotavoitteen. Finanssipolitiikan tavoitteista, eli siitä kuinka julkinen talous kerää ja käyttää varoja, sovitaan hallitusohjelmassa. RAHAPOLITIIKKA . Poliitikot taas huseeraavat omalla tontillaan. Pieni ja hallittu inflaatio pitää talouden rattaat vikkelänä. Monetaristiset ideat näkyvät erityisen hyvin Euroopan talousja rahaliitossa EMUssa, koska sitä koskevat neuvottelut käytiin 1980-luvulla, jolloin monetarismi oli vahvimmillaan. Monetaristiset ideat löivät läpi akateemisessa ajattelussa. Rahaja finanssipolitiikka tukevat taloutta eri tavoilla Rahapolitiikka ja finanssipolitiikka ovat kumpikin tärkeitä talouden hyvinvoinnin kannalta. – Ajateltiin, että suuren inflaation selityksenä on se, että keskuspankit ovat tukeneet liikaa valtioiden finanssipolitiikkaa. Tuolloin tieteellisissä ja poliittisissa ajattelutavoissa tapahtui paljon muutoksia. Monetaristinen taloustiede korostaa rahavarannon sääntelyn merkitystä taloudessa. 57 Demokraatti poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistolta. – Monetarismin mukaan inflaatio on rahataloudellinen ilmiö, minkä vuoksi keskuspankit otettiin pois poliittisesta ohjauksesta, eli rahapolitiikka siirrettiin demokraattisten vaalien ja poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle, Ronkainen sanoo. Lähteet: EKP ja Valtiovarainministeriö de_14092023_54.indd 57 de_14092023_54.indd 57 6.9.2023 10.37 6.9.2023 10.37. Finanssipolitiikassa valtiot tekevät taloutta koskevia päätöksiä eli esimerkiksi rahoittavat julkisia palveluita, tukevat taloutta ja vähentävät eriarvoisuutta. Ne ovat periaatteessa toisistaan riippumattomia politiikan aloja ja niiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset, mutta uusien haasteiden edessä ne on saatava toimimaan yhteistyössä. Rahapolitiikalla pidetään tavaroiden ja palvelujen hinnat vakaina. Jako on periaatteessa sellainen, että keskuspankit hoitavat rahapolitiikan ja hallitukset finanssipolitiikan. Keskuspankkien tehtävänä on pitää inflaatio – eli se, miten nopeasti tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat taloudessa ajan myötä – hitaana, vakaana ja ennustettavana. . Ja jos näytetään jäävän tavoitteesta, niin silloin löysennetään. Suhdanteisiin aktiivisesti reagoivalla finanssipolitiikalla, eli vaaleilla valittujen poliitikkojen toiminnalla, ajateltiin aina olevan inflatorinen vaikutus. FINANSSIPOLITIIKKA . – Finanssikriisiin asti tämä jako toimi oikein hyvin. MONETARISTISEN KUMOUKSEN myötä ajateltiin, että keskuspankilla pitää olla yksi tavoite, eli hintavakaus, ja keskuspankin pitää saada toimia itsenäisesti. Verotusta, sosiaaliturvaetuuksia, eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat ratkaisut muuttavat talouden rakenteita ja ohjaavat näin kansalaisten, kotitalouksien ja yritysten toimintamahdollisuuksia. . Finanssipolitiikkaa rahoitetaan veroilla ja ottamalla lainaa markkinoilta. Rahapolitiikan välineistöön kuuluvat myös arvopaperien osto-ohjelmat, joita on finanssikriisin jälkeen käytetty korkojen säätelyn ohella hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi. Jos inflaatio uhkaa nousta suuremmaksi, niin kiristetään rahapolitiikkaa, eli nostetaan korkoja. – Keskuspankki keskittyi hintavakauteen, ja sillä oli oikeastaan vain yksi instrumentti, eli korkojen nostaminen tai laskeminen. Vaalituloksista piittaamatta sen pitää keskittyä omaan tavoitteeseensa
Finanssikriisiin asti EKP oli pääasiassa kontrolloinut lyhyitä korkoja, mutta kun ohjauskorot saavuttivat nollan, rahapolitiikkaa löysättiin lisää painamalla myös pitkän aikavälin korkoja alas ostamalla suuria määriä valtioiden velkakirjoja. Lisäksi se vaikuttaa valtioiden rahoitusoloihin, Ronkainen sanoo. – Ukrainan sodan vuoksi puolustusmenoja ja muita turvallisuuteen liittyviä menoja kasvatetaan nyt. – Pahimmillaan tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa talouskuriajattelu tulee takaisin, mikä johtaa valtaviin ali-investointeihin, kuten tapahtui eurokriisin aikaan. Koronapandemian vuoksi EU:n vakausja kasvusopimus laitettiin poikkeuslausekkeella piippuhyllylle. Otetaan muutama esimerkki. Ennen finanssikriisiä keskuspankeilla oli käytännössä ollut yksi tavoite, hintavakaus, ja yksi instrumentti, korkojen säätely. Toisen kulhoon se kuitenkin hivuttautuu, eli rahapolitiikalla voidaan suoraan vaikuttaa finanssipolitiikan reunaehtoihin ja päinvastoin. Kriisin jälkeen tavoite ei enää ollutkaan pelkkä hintavakaus, vaan laajemmin rahoitusmarkkinoiden vakaus. Komission laskemien mukaan vuosittain tarvitaan 750 miljardia euroa, jotta saavutettaisiin EU:n omat ympäristötavoitteet. Myös velalliset hyötyivät, kun rahaa sai halvalla. – Periaate yhdestä tavoitteesta ja yhdestä instrumentista katosi taivaan tuuliin. Euroopassa EKP:lla on itsenäinen mandaatti hintavakauden ylläpitämiseen, mutta finanssipolitiikan vaikutus on nähty esimerkiksi kasvavan velan kautta. EU:ssa on eletty kolmen vuoden ajan poikkeusolosuhteissa. Sen seurauksena valtiot ovat finanssipolitiikassaan saaneet vapaasti vastata koronapandemiaan ja elvyttää, minkä vuoksi velkataso on noussut. Valtioiden velkaannuttua rajusti EKP:n kädet voivat olla sidotut, koska korkojen nostaminen käytännössä tarkoittaisi merkittävää velanhoitomenojen kasvamista. Elvyttävän rahapolitiikan uhkana on taas inflaation kiihtyminen. Samaan aikaan olisi erityisen suuret investointipaineet vihreään siirtymään. RAHAPOLITIIKAN TOIMILLA ON SUURI VAIKUTUS TULONJAKOON, ERITYISESTI VELALLISTEN JA VELKOJIEN VÄLILLÄ. ERITYISEN HUOLESTUTTAVANA Ronkainen pitää sitä, että kireä rahapolitiikka voi vaikuttaa suoraan ja negatiivisesti vihreisiin investointeihin, koska samaan aikaan finanssipolitiikassa ollaan palaamassa korona-aikaa edeltäneeseen sääntökehikkoon. – Rahapoliittiseen päätöksentekoon liittyy aina poliittisia arvioita, mutta kun tavoitteiden ja instrumenttien määrä kasvoi, toimintaa oli yhä vaikeampi esittää puhtaan tieteellisenä tai teknisenä, Ronkainen sanoo. RAHAPOLITIIKKAA TEHDÄÄN keskuspankeissa ja finanssipolitiikkaa parlamenteissa, ja kummaltakaan puolelta ei periaatteessa saisi lusikkaa työntää toisen soppaan. Ja jos yhtäkkiä palautetaan vanhat velkasäännöt, jotka eivät ole olleet voimassa kolmeen vuoteen, finanssipolitiikkaa joudutaan siis kiristämään, Ronkainen sanoo. Ronkaisen mielestä keskuspankki voisi arvioida inflaatiotavoitetta uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jolloin inflaatio saisi olla tilapäisesti korkeammalla kuin kaksi prosenttia. – Ajateltiin, että hintavakaus takaa myös rahoitusmarkkinoiden vakauden, mutta näinhän ei käynyt. Rahapolitiikan suunnasta on myös mahdollista vaikuttaa suoraan finanssipolitiikan tontille kuuluviin asioihin. – Rahapolitiikan toimilla on suuri vaikutus tulonjakoon, erityisesti velallisten ja velkojien välillä. Näin keskuspankit eivät joutuisi tekemään näin kireää rahapolitiikkaa kuin nyt. Kiristyneessä tilanteessa uudet yksityiset ja julkiset investoinnit on helppo jättää tekemättä, Ronkainen sanoo. 58 Demokraatti TEEMA FINANSSIKRIISIIN ASTI taloudellinen kasvu oli suhteellisen vakaata ja inflaatio pysyi suurin piirtein tavoitteessa. – Nyt kun kymmenen vuoden korot olivat nollassa, tilanne suosi erityisesti niitä, joilla oli valmiiksi arvopapereita, joiden arvo moninkertaistui finanssikriisin jälkeen keskuspankkien massiivisen elvytyksen myötä. Keskuspankkien itsenäisyys on perustunut siihen, että sen toiminta on luonteeltaan teknistä ja epäpoliittista. Se hidastaa vihreää siirtymää, ja sitä kautta unioni jää jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta tässä suurvaltakilpailussa. – Nyt kun instrumenttien määrä on kasvanut ja keskuspankit joutuvat tekemään valintoja inflaation, työllisyyden ja finanssivakauden välillä niin rahapolitiikan luonne on muuttunut entistä selkeämmin poliittisemmaksi. Se tuli esiin finanssikriisissä, Ronkainen sanoo. Rahapolitiikan poliittisuus on tullut hyvin selväksi tässä finanssikriisin jälkeen. – Kun tässä tilanteessa EKP nostaa korkoja, se tekee ympäristöinvestoinnit kalliimmaksi. de_14092023_54.indd 58 de_14092023_54.indd 58 6.9.2023 10.37 6.9.2023 10.37. – Tehtiin muun muassa pankeille suunnattuja likviditeettioperaatioita ja keskuspankkien välisiä likviditeettioperaatioita, Ronkainen sanoo. Jos korkoja aiotaan pitää korkealla vielä pitkään, keskuspankkien tulisi tarjota esimerkiksi vihreisiin investointeihin kohdennettua ja halvempaa rahoitusta. Sen vuoksi rahapolitiikkaan tuli valtavat määrät uusia instrumentteja
Finanssialan tehtävänä on brexitin jälkeen rakentaa ”London Bridge” uudelleen. Vaikuttavista luvuista huolimatta myös Pariisi on onnistunut houkuttelemaan pankkien liiketoimintaa luoksensa. Kilpailun sijaan hän toivoo yhteistyötä. Siellä on jo ennestään pankkija vakuutusalan suuria toimijoita, merkittävä pörssi ja Euroopan keskuspankki. de_14092023_54.indd 59 de_14092023_54.indd 59 6.9.2023 10.38 6.9.2023 10.38. – Frankfurtin finanssialalla työntekijöitä on nyt noin 7000 enemmän kuin ennen brexitiä. Frankfurtin etuna on nopeat yhteydet ja tekniset valmiudet. Hän uskoo, että Frankfurtilla on erittäin hyvät mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi finanssikeskukseksi. Pankkien täytyi siirtää liiketoimintansa Lontoosta muihin Euroopan kaupunkeihin. – Pariisilla on omat etunsa. Kumpi voittaa kilpailun. – Brexit on ainutlaatuinen tilaisuus Frankfurtille, finanssialaa lobbaavan Frankfurt Main Financen toimitusjohtaja Hubertus Väth sanoo. Lisäksi täällä on lähellä rahoitusalan sääntelystä vastaavat tahot, Väth sanoo. Frankfurtilla on monta valttia finanssilaitosten houkuttelemiseen. – Kun Lontoon ja Euroopan unionin muiden osien väliset siteet on katkaistu, on täytynyt luoda uudet rakenteet. BRITANNIAN EROAMINEN EU:sta oli iso isku rahoitusmaailmalle, koska Lontoolla on perinteisesti ollut suunnannäyttäjän asema finanssialalla. Nyt kortit jaetaan uudestaan. Se on rakkauden ja valojen kaupunki, mikä on epäilemättä merkittävää. – On kuitenkin tärkeää varmistaa, että Euroopan finanssikeskukset tekevät yhteistyötä ja ylläpitävät rakentavaa suhdetta Lontooseen. 59 Demokraatti ”London Bridge täytyy rakentaa uudelleen” FRANKFURTILLA ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET NOUSTA EUROOPAN JOHTAVAKSI FINANSSIKESKUKSEKSI. Pankkien taseista 1,5 biljoonaa euroa on siirretty Lontoosta Frankfurtiin, Väth sanoo. Saksan Frankfurt on tavoitellut manttelinperijän paikkaa, mutta myös Pariisi, Dublin ja Amsterdam haluavat päästä samalle apajalle. Brexitin jälkeen finanssiala on kasvanut Frankfurtissa kovaa vauhtia
KESKUSPANKKIEN ITSENÄISYYS SUOJAA NIITÄ POLIITIKKOJEN VALLANKÄYTÖLTÄ. Tähän reagoitiin keskuspankeissa niin Euroopassa kuin USA:ssa historiallisen nopeilla koronnostoilla. Finanssipolitiikassa ja talouden tilassa erot ovat selvempiä. Keskuspankit ovat itsenäisiä, mikä suojaa niitä poliitikkojen vallankäytöltä ja sitoo keskuspankkien päätöksentekijät noudattamaan pankille asetettuja tavoitteita. Finanssipolitiikalla tarkoitetaan valtion talouspolitiikkaa ja yksinkertaisimmillaan sitä, kuinka paljon suurempia tai pienempiä valtion menot ovat suhteessa tuloihin. Keskuspankin harjoittamassa rahapolitiikassa säädetään yksinkertaisimmillaan ohjauskorkoa, joka ohjaa rahan hintaa markkinoilla. KORONAPANDEMIAN JA Venäjän hyökkäyssodan myötä inflaatio lähti nopeaan nousuun. Vertailusta tekee kiinnostavan se, että USA:n talous on osoittautumassa Euroop paa vahvemmaksi. Eurooppa hakee vielä omaa vastaustaan Bidenin investointituille. 60 Demokraatti ”F inanssija rahapolitiikan koordinaatio” on käsitehirviö, jota on Suomessa hämmästelty viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. USA:ssa kiristynyttä rahapolitiikkaa tasapainottaa elvyttävä finanssipolitiikka ja investointeihin kannustavat lakipa ketit. Siinä missä Euroopassa työttömyys on nousussa ja talouden ennustetaan jopa päätyvän lähitulevaisuudessa taantumaan, USA:ssa työllisyys rikkoo ennätyksiä ja talous kasvaa vahvasti. Uhkakuvana on, että Eurooppa jää hitaasti reagoidessaan jälleen, kuten finanssikriisissä, USA:n kasvuvauhdista ja talouden kehityksestä. Joe Bidenin johdolla USA on tekemässä tänä vuonna 1,5 triljoonan dollarin alijäämän, joka lähentelee kuutta prosenttia maan bkt:sta. Yhtenä taustatekijänä pidetään erilaista rahaja finanssipolitiikan suhdetta. Muualla maailmassa rahapolitiikalle on annettu muitakin tavoitteita. Kiristäessään omaa finanssipolitiikkaansa se kärsii vielä huomattavasti USA:ta enemmän hintojen noususta. Rahapolitiikassa USA ja Eurooppa ovat kulkeneet siis samaan suuntaan. Nykyisin keskuspankin työkalupakissa on laaja skaala myös muita välineitä, kuten valtioiden ja yritysten velkakirjojen ostoja ja myyntejä markkinoilta. Jääkö Eurooppa jälkeen. Finanssija rahapolitiikan koordinaatiosta puhuttaessa tarkoitetaan käytännössä finanssipolitiikan mukauttamista rahapolitiikkaan. KOLUMNI Teksti Matias Mäkynen, kansanedustaja (sd.) TEEMA de_14092023_60.indd 60 de_14092023_60.indd 60 5.9.2023 16.25 5.9.2023 16.25. Esimerkiksi USA:n keskuspankki FED:n tavoitteena on hintavakauden rinnalla korkea työllisyys ja maltilliset, pitkät korot. Finanssipolitiikan tavoitteena on kestävä julkinen talous. Rahapolitiikan tavoitteena on euroalueella hintavakaus eli kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Finanssija rahapolitiikan virityksen rinnalla ratkottavia kysymyksiä ovat myös oikeudenmukainen vihreä siirtymä, uusi kilpailuja teollisuuspolitiikka sekä tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus. Samaan aikaan Euroopassa finanssipolitiikkaa kiristetään ja alijäämiä pienennetään suhteessa kriisivuosiin
Tarvitaan hoitaja, joka osaa reagoida rannekkeen hälytyksiin. SuPer pitää välttämättömänä, että 0,7:n minimihoitajamitoitus tulee voimaan 1.12.2023. Sen lisäksi hoitaja osaa vielä toimia. Lisäksi älyranneke voi motivoida liikkumaan antamalla hälytyksen, kun henkilö on ollut liian pitkään paikallaan. Sitä rohkenen epäillä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tekoäly kehittyy huimaa vauhtia kuten myös muu tekniikka. Yövuorossa hoitajia on yleensä yksi, ja hän saattaa olla hoitamassa toista asukasta samalla hetkellä, kun älylattiahälytys tulee. Älylattioita on ollut käytössä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Mutta tekeekö se tulevaisuudessakaan hoitajan töitä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia mutta myös kysymyksiä. Se ilmaisee muun muassa sen, koska asukas on noussut sängyn laidalle istumaan ja on lähdössä esimerkiksi vessareissulle. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_14092023_61.indd 61 de_14092023_61.indd 61 5.9.2023 16.27 5.9.2023 16.27. Älyrannekkeita on käytössä osassa hoivapaikoista. Hallitus esittää sitovan 0,7:n minimihoitajamitoituksen siirtämistä yli neljällä vuodella vuoteen 2028. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Getty Images Teknologia ei korvaa hoitajaa vanhustenhoidossa NYKYISEN HALLITUSOHJELMAN mukaan henkilöstömitoituksen laskennassa tulee mahdollistaa hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, inhimillinen hyödyntäminen. Nykyisten päättäjien tulee tehdä päätökset kunnollisista työoloista, johtamisesta ja varmistaa inhimillisen hoitajamitoituksen toteutuminen. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Hoitaja saa tiedon asukkaan liikehdinnästä kännykkäänsä ja tarvittaessa rientää apuun. Tämä suunnitelma heikentää vanhustenhoidon tilaa ja alan vetoja pitovoimaa entisestään. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Mutta ainakaan toistaiseksi se ei tee vielä toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Toistaiseksi hoitaja tekee työvuorossaan yhtäaikaisesti kaikkia mittaroitavia tehtäviä, usein tiedostamattaan, eli havainnoi ja arvioi. Ranneke antaa tietoa sydämen sykkeestä ja nukkumisesta, ja se voi antaa hälytyksen, jos sydämen syke poikkeaa normaalista. Hälytys on hyvä asia, mutta se ei auta asukasta vessaan tai nosta häntä lattialta. Tätä hoitaja voi seurata tietokoneen näytöltä
Suunnitelmat on tehty, ja niiden toteutus tulee aika naan. Ohjelma ei hehkutusta ansaitse, sillä erityisesti pie nituloisten tarvitsemista pal veluista ja tuista leikataan neljä miljardia euroa. Sen sijaan hyvä tuloisille on luvassa jopa ve ronalennusjuhlia. Sen vastineeksi olemme saa neet yhä heikkenevän julki sen palvelutoiminnan. Suomen hyvin vointivaltion pelastamisesta puhutaan, mutta hallituksen suunnitelmilla se tapahtuu vähävaraisten kustannuk sella. Kummallisinta kaikessa on se, että uusia tulonhankinnan muotoja ei ole havaintooni tullut. Isossa ku vassa voidaan todeta, että lin jaukset näyttävät olevan nii den puolella, kenellä jo muu tenkin menee paremmin. Koro nasta ja Venäjän julmasta sodasta Suomelle koituva vel kalasku maksatetaan nyt pie nituloisilla. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Orpo-hallitus hyväosaisten asialla Uusi Petteri Orpon hallitus sai vaikeuksien jälkeen ohjel mansa kuntoon. Lakiesi tys paikallisesta sopimisesta menisi eduskunnan käsitte lyyn ensi vuoden keväällä. Ollaan hy väosaisten asialla. Harri Siitonen Pori Hallitus lyö pienituloisille miljardilaskun Hyvätuloisille on luvassa jopa veron alennusjuhlia. Isossa kuvassa voi todeta, että viimeisten 40 vuo den aikana toteutettu oikeis tolainen politiikka on vähen tänyt valtion tuloja erilaisin toimin ja verohelpotuksin. 240sivuinen hallitusoh jelma sisältää myös ammat tiyhdistysliikkeen toiminnan heikentämistä. Se ei kyllä talousosaami sesta kerro yhtään mitään, kun valtiontalouden sopeut tamisessa pääpaino on me nojen leikkauksissa. Siitä erityisesti pie nituloisiin kohdistuvien me noleikkausten osuus on noin neljä miljardia euroa. Petteri Orpo, perussuo malaisten Riikka Purra ja ruotsalaisen kansanpuolueen Anna-Maja Henriksson sekä kristillisdemokraattien Sari Essayah saivat seitse mässä viikossa aikaan neu vottelutuloksen, jonka mu kaan Suomen taloutta sopeu tetaan kuudella miljardilla eurolla. Ihmetystä herättävät pu heet verohelpotuksista, joihin on varaa ostovoiman nimissä. Hallitusohjelman valmis telun yhteydessä on keski tytty näyttävästi tulonsiir tojen karsimiseen, millä on tarkoitus tasapainoittaa val tion menot. Esimerkiksi vuoden 2021 verotettava pääomatulo oli kaikkiaan 14,8 miljardia euroa. Orpon hallituksen päätöksillä sama meno jatkuu. Suomen talouden sopeuttamisessa mentiin taas siitä läpi, mistä aita on matalin. Va linta on siinä mielessä tehty varmasti harkiten. Hallitusohjelman mukaan työ ja palkkaehtojen paikal lista sopimista laajennetaan. Kokoomusjohtaja Petteri Orpon johdolla valmistu nutta hallitusohjelmaa on julkisuudessa hehkutettu, mutta sitä on myös kriti soitu. Onkohan ta pausta, että talouden paran tuessa olisi jokin sosiaali tai terveyspalvelusta leikattu kohde palautettu takaisin. Ammattiyhdistysliike on vas tustanut työnantajajärjestö jen paikallista sopimismallia, joka ohittaisi liittojen työeh tosopimukset ja luottamus miesjärjestelmän. Tulonsiirtoja saavat sen tulevat kokemaan. Perustusla kiimme perustuvaan lak kooikeuden rajaamiskoh taan on kirjattu sellainen kin ilkeys, että tukilakkoon osallistuneelle henkilölle lät käistäisiin 200 euron sakko. Olisiko siinä tarkistami sen paikka. Tämä kyllä kertoo, miten vi hamielisesti uuteen hallituk seen osallistuvat oikeistopuo lueet suhtautuvat palkansaa jien edunvalvontaa kohtaan. Pentti Välimaa Pori iStock de_14092023_62.indd 62 de_14092023_62.indd 62 5.9.2023 16.29 5.9.2023 16.29. Valitettavasti
Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. de_14092023_63.indd 63 de_14092023_63.indd 63 5.9.2023 11.16 5.9.2023 11.16. Vieraanamme on klo 12 alkaen ikätoveri Ville Marjomäki, jonka aiheena on amerikansuomalaiset ja työväenliike. 63 Demokraatti Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Kokouksen aiheina mm. Hakuaika syyskuun 2023 loppuun saakka. SD-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Arvostamme suomalaista työtä. Syyskauden ensimmäinen kerhokokous on Raatikympissä ti 19.9. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit. Syökö ihminen kaikki luonnonvarat. Kahvitarjoilu. syyskauden toiminta ja SDP:n juuri pidetty puoluekokous. Tapaaminen ti 26.9. Lounasta nautimme klo 11 lähtien. Lämpimästi tervetuloa! Puheenjohtaja. klo 13. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Aiheena Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston ja Vaasan kaupungin valtuuston terveiset ja tunnelmia eduskunnasta. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Alustajina Sari Ala-Heikkilä ja Kim Berg. Jäsenistölle on lähetetty Teamslinkki, josta voit osallistua etänä. klo 18– 20. • Lahden seudun Wanhat Toverit kokoontuvat ravintola Wanhan Herran tiloihin 18.9. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Syö, eikä lopputuotos edes kompostoidu. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Tervetuloa! Johtokunta. Kokoonnumme VTY:n kerhotilaan, Kasarminkatu 19 A. Kaupunginhallituksen jäsen Emilia Teerikangas kertoo ajankohtaisista asioista. klo 14 Laivurien talossa, Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. klo 15. naisyhdistyksen kuukausikokous su 24.9. Tutustu ja hae: APURAHAT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. HÄME • Lahden Sos.dem. • Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenkokouspäivä 25.9
Nimi: Osoite: de_14092023_64.indd 64 de_14092023_64.indd 64 4.9.2023 13.45 4.9.2023 13.45. 64 Demokraatti RISTIKKO 16/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Se lensi ikkunaan ja jäi neulasille makaamaan. Viimeinen uinti on kuivunut ihoilta, joilla aurinko liikuskelee varjojen vierellä. Nostimme sen varovasti pesuvatiin, mutta siellä se makaa vieläkin. Tupakalla käydessäni kiertelin samalla rakennuksen seinustat ja noukin kuolleita pussiin biologin tunnistettaviksi. Kohentelemme rannassa tulta ja juttelemmekin. Virkoamatta, pyrähtämättä. Joukossa oli lapinuunilintujakin. Pikkulintuja törmäsi ikkunoihin aika lailla. de_14092023_64.indd 65 de_14092023_64.indd 65 4.9.2023 13.45 4.9.2023 13.45. Pahaksi onneksi se kohosi lintujen rantaa noudattavalle muuttoreitille. Linnun kuolema, tapaturmaan, pedon kynsiin, loisten jäytämiseen, influenssaan. Kopsahdus särähti lasisesti. Kerran seurasin siellä, kuinka lehtokurppa ylitti jokea mutta uupui matkalle ja tuupertui veteen. Iso joukko siivekkäitä putoaa kuivuneina ja nääntyneinä Saharan hiekalle, urheasti lähes mahdottomaan lähteneinä, matkalla tänne pesimään, pohjoisen kesään. Aikaa on jo kulunut, kun kysyn, että käydäänkö hautaamassa se. Rovaniemelle, Ounasjoen suulle rakennettiin pohjoiseen osoittava lasinen sormi, Arktikum-talo. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Ari Antikainen Tampereelta. Ruutuun jäi höytytupsu. Asetamme kiven ja kävyn vasta lentämään oppineen linnun leposijalle. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 63 94 58 17 2 75 89 21 43 6 14 27 63 58 9 96 35 17 24 8 27 18 46 39 5 58 43 92 61 7 81 72 35 96 4 39 56 84 72 1 42 61 79 85 3 TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi RISTIKON 14/2023 RATKAISU 17.8. co m 6 3 9 8 1 8 2 4 6 1 6 5 3 5 7 4 2 1 8 6 5 5 3 8 2 1 2 7 9 M ökin ikkunan kitti on jo murentunut. Silti päämme ovat vähän painuksissa ja oikea ilo pysyttelee loitommalla. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Kirja, joka myös riisuu tähden traagisen elämän, jota ylimielisestikin esiintynyt Leskinen peitti. Edelleen äärimmäisen ajankohtainen kirja kuudenkymmenen vuoden jälkeen. Silloin Juankosken upea kirjasto on aina kohokohta. Se on klassikko. Olen siinä onnellisessa asemassa, että poikani, tyttäreni ja vaimoni antavat minulle loistavia kirjoja lahjaksi. Muulloin aika menee liikaa median ja muun tiedon seurantaan ja siivilöimiseen. Teos kumoaa tutkimusta, jossa metodologisin virhein on saatu näyttämään, että ihminen on toiselle vihollinen. Rutger Bregman: Hyvän historia Pentti Linkola: Unelmat paremmasta maailmasta Antti Heikkinen: Risainen elämä, Juice Leskinen 1950–2006 Politiikan kirjahylly 1 3 2 Opin lukemaan suhteellisen myöhään, ehkä vasta seitsemän vuotta täytettyäni. Näin aamulla juustopaketin kyljessä rivin merkkejä, jotka tunnistin: E-D-A-M. Kirja on täynnä esimerkkejä, miten ihmiskunta on menestynyt hyvään suuntaamalla. Liittoutuminen samanmielisten kanssa on aina evoluutiossa ollut paras selviytymisen strategia. Kallion vanha pieni sivukirjasto Porthanin kadun päässä Kallion sydämessä oli valtava palatsi. Tajusin, että tätä on lukeminen. Elämäkerran tekijä Antti Heikkinen on Nilsiästä kotoisin oleva erittäin lahjakas ja työteliäs nuori kirjailija ja teatterintekijä. Hän on kuitenkin ollut jo varhain tarkka havainnoija ja elämänmenon kriitikko. Meillä on sisäsyntyinen tarve tehdä hyvää toisillemme. Pohjois-Savon Juankoskelta kotoisin oleva Juice on suuren muuton ajan murroksen kansallisrunoilija. Ja A tietenkin on aakkosten ensimmäinen kirjain. Nykyisin luen liian vähän kirjoja. Se muistutti keidasta kivierämaassa. Uuden sukupolven nuori hollantilainen historioitsija ja toimittaja sekä oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja. Lähinnä lomilla, jouluna ja kesällä. Kirja on uudelleen julkaistu kokoelma Linkolan kirjoituksia 1960ja 1970-luvuilta. Ihminen on sosiaalinen olento, jonka menestys perustuu hyvän tekemiseen ja yhdessä toimimiseen. Asuin 1960ja 1970-luvuilla D-rapussa SOK:n kahvipaahtimon vieressä Alppilan, Kallion ja Vallilan rajalla. Nämäkin lukemani kirjat, jotka tuon esille, ovat heidän lahjojansa minulle, lukukokemuksia, joista olen kiitollinen. Vieläkin muistan sen aivan mullistavan hetken, kun tajusin, että osaan lukea. Myöhemmin kolusin nuoruudessani Vantaalla Friherrsin sivukirjaston antia, joka täytti nuoren arjen ja sielun. Isäni oli 1950-luvulta lähtien töissä E-liikkeessä. Luomme itse itsellemme merkityksen. Siitä alkoi kaiken silmiin sattuvan lukeminen katukylteistä mainoksiin ja lopulta myös kirjoihin. 66 Demokraatti Kuva Nora Vilva Kirjallisuus kantaa elämässä SDP:n kansainvälisten asioiden sihteeri Tero Shemeikka: Ihmisyys on kielen käytön iloa ja uuden löytämistä. En ole useinkaan samaa mieltä Linkolan johtopäätöksistä. 1 2 3 de_14092023_66.indd 66 de_14092023_66.indd 66 6.9.2023 11.59 6.9.2023 11.59. Se tapahtui aamupalapöydässä
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 31.8.2023 12.02 31.8.2023 12.02. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
sy ys ku ut a UUSI ALKU Antti Lindtman haastaa hallituksen ja haluaa uudistaa SDP:tä. ALEKSIS KIVI SAMULI REUNANEN Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! • LIPUT 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 • www.lippu.fi Elämyksiä syksyyn – tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin! Anton Tšehov Esa-Matti Smolander LOKKI V iher vaaran Anna L.M.Montgomery – Henna Piirto Davi d Yazbe k – Robert Horn PAL.VKO 2023-39 00 74 43 -2 31 6 RAHAPOLITIIKKA TEEMA Kuka päättää taloudessa. TEATTERI Kotimaista ja musiikkia DUUNI Puoluesihteerin kiirastuli PUOLUEKOKOUS Nyt puhuu kokousväki 14.9.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 16 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 23 / 14 . de_14092023_001.indd 1 de_14092023_001.indd 1 4.9.2023 17.12 4.9.2023 17.12