Demokraatti 15.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TA MMIKU U TA 2 014 Mikä on mullistanut elämän vuonna 2030. N:o 7, 007435-14-3 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Nuori optikko valitsi oman kotikuntansa Helsingin sijasta Yrittäjyys kukoistaa Kemin savupiippujen katveessa ...10?11 Jukka-Pekka Flander Tuomas Varonen kiittelee, että suomalaiset vaihtavat silmälasejaan nykyisin 3?4 vuoden välein. Tutkijan näkymissä siintävät robotit ja lentävät kauppakassit Kemi-Tornion lentoasema on uhattuna Lapin lentokenttien kohtalo huolestuttaa ...8?9 KESK I V II KKO 15. ...19?21 Teollisuuden ammattiliittojen yhteistyö tiivistyy ...3 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Tosin suositus olisi kaksi vuotta. Liitotkaan eivät selviä lamasta vaurioitta ...4?5
Egyptiläiset äänestävät parhaillaan uudesta perustuslaista. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 16?17 18 Kauppakassi lentää, ja autot omistetaan porukalla ?Erikoissairaanhoidon kaltaisten kansalaisille välttämättömien palveluiden kustantaminen lahjoituksin on sosiaalipoliittisesti taantumuksellista ja syövyttää hyvinvointivaltiomme legitimiteettiä.? Sampo viihdyttää särkemällä Anette Karlsson blogissaan 4?5 6?7 8?9 10?11 12 13 14 Teollisuusliitot tiivistävät rivejään Liitot rakennemuutoksen ja laman kynsissä, pääkirjoitus, Johtoajatus Helsinkiläiset tempaisevat asukastalojen puolesta Kemi haikailee Meri-Lapin kaupunkia Lappi veti pitemmän korren Kirjavisa Työväenteatterissa rokataan ja änkytellään Ihmiset 19?21 22 jäätä Biodieseltehdas toisi uutta pontta pohjoiseen 24?25 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistys- Puhelin pelastaa ihmishenkiä 26?27 Radio ja TV 28 Ogier ja Latvala valmiina taistoon Keskustelua ja taustaa toiminta ?Maltilliset palkkaerot suojaavat keskiluokkaa kurjistumiselta.? Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiön blogissa Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Valituslupahakemuksesta kertoi en sin Yle. Suomen ensimmäinen niin sanottu enkelisijoitusrahasto on aloittanut toimintansa. Gorilla Venturesin rahasto n suunnittelee tarjoavansa rahoitusta jopa 50:lle alkuvaiheen teknologiayritykselle. Rahasto kertoo valikoivansa sijoituskohteet yli 1 200 suomalaisen startupyrityksen jou kosta. n Kaksi kuoli lääkärikopterin pudottua maahan Norjassa. Tampere . Hän uskoo, että suomalai silla tietoturvayrityksillä on nyt mahdollisuus hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kahdeksanvuotiaan helsinkiläistytön murhasta tuomitut isä ja äitipuoli hakevat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Oslon lähellä maa han syöksynyt helikopteri osui korkeajänni tejohtoihin hieman ennen putoamistaan. Helsingin hovioikeus tuomit n si heidät marraskuussa elinkautiseen van keuteen. Tyttö murhattiin kotonaan äitienpäivä nä 2012. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 71000. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Näin uskoo AFP Photo / Mahmoud Khaled n Tekesin strateginen ohjelmapäällikkö Marko Heikkinen. Heikkisen mukaan vakoilukohu on herättä nyt epäluuloja amerikkalaisia kyberturvalli suusalan yrityksiä kohtaan etenkin Venäjän ja Aasian suunnalla. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Egyptissä äänestyspaikoilla tarvitaan sotilaita. Helsinki, Uusimaa, . Vaasa . 15.1. Nimipäivät huomenna: Ilmari, Ilmo (ruots.) Gudmund, Germund Nimipäivät tänään: Solja (ruots.) Doris Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.09 Oulussa 9.57 Aurinko laskee: Helsingissä 15.50 Oulussa 14.59 Uutiskertaus -22...-15 Matti Vanhasen naisystävänä tunnetuksi tullut Susan Ruusunen ja kustantaja Kari Ojala hävisivät kiistan, joka koski Pääministerin morsian -kirjaa. n -20...-13 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, et tei Ruususen ja Ojalan sananvapautta loukattu heidän Suomessa saamallaan tuomiolla. Vi ranomaisten mukaan ei vielä tiedetä, oliko se myös onnettomuuden syy. Suomessa demokratia on niin itsestäänselvyys, että moni ei viitsi edes käyttää äänioikeuttaan. Suo men valtio ei siis joudu maksamaan kaksikol le korvauksia. Vanhasen mukaan päätös osoittaa, että kor keimpienkaan vallankäyttäjien koko elämä ei ole julkista riistaa. -12...-5 Yhdysvaltain turvallisuusviraston NSA:n vakoilukohu voi parantaa suomalaisten tietoturvayritysten asemia kansainvälisillä markkinoilla
Se ei ole meidän periaatteemme, Ahonen tekee selväksi. Seppo Peltoniemi Demokraatti Asenteet tiukassa TP on nyt toiminut rekisteröityneenä yhdistyksenä nyt vuoden. 15.1.2014 3 ??Jouko Ahonen siirtyy oloneuvokseksi kuun vaihteessa Liittokierros veisi teollisuusliitot yhteissopimiseen Kari Hulkko . Minusta Akavassakin on huomattu, että edunvalvonnassa yhteisiä nimittäjiä on enemmän kuin erottavia tekijöitä, hän lisää. Jouko Ahosen mukaan asenteet ovat tiukassa. Moni kokee edelleen, että insinööri ja tehtaan työmies ovat ihan eri kastia. Ahonen lähtee, Laine tulee Teollisuuden palkansaajat TP ry:n uutena pääsihteerinä aloittaa helmikuun alussa Markku Laine. Niistä tehtävistä hän jää eläkkeelle tämän kuun lopussa. Sitä ennen, ensi viikon tiistaina Ahonen viettää 60-vuotisjuhliaan perhepiirissä. . Hän myös koordinoi TP:n työryhmien työtä. Kyllä siinä melkoinen yhteensovittaminen tarvitaan. Helsingissä kaikki sujuu mielestäni hyvin, mutta välttämättä samaa ei voi sanoa maakunnista. Jouko Ahosen mukaan asenteet ovat tiukassa. Jo viime syksynä oli lähellä, ettei tässä asiassa olisi ryhdytty tosi toimiin. Hän toimii tällä hetkellä Metalliliiton kehityspäällikkönä. TP:n nykyinen elinkeino- ja edunvalvonta-asiamies Jouko Ahonen jää eläkkeelle tammikuun lopussa. Markku Laine vastaa muun muassa Teollisuuden palkansaajien kokousten ja päätöksenteon valmistelusta. Teollisuuden palkansaajat, TP, on rakennettu entistä tehokkaammaksi, Jouko Ahonen sanoo. Paperiliittoa (SAK) aiemmin luotsannut Jouko Ahonen siirtyi värikkäiden vaiheiden jälkeen huhtikuussa 2011 Teollisuuden palkansaajien elinkeino- ja edunvalvonta-asiamiehen tehtävään. hän toteaa. . Siihen menee kuitenkin aikaa. En pidä poissuljettuna, että TP ryhtyisi tekemään itsenäisesti sopimuksia. Moni kokee edelleen, että insinööri ja tehtaan työmies ovat ihan eri kastia. . Keskusjärjestöä TP:sta ei tule. Laine pyrki SDP:n puoluesihteeriksi vuoden 2012 puoluekokouksessa mutta hävisi äänestyksessä Reijo Paanaselle. Teollisuuden palkansaajat TP ?En pidä poissuljettuna, että TP ryhtyisi tekemään itsenäisesti sopimuksia. Siihen menee kuitenkin aikaa.? ?? ?? ?? ?? TP:n SAK:laisia jäsenliittoja ovat Metalliliitto, TEAM, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto, AKT ja Veturimiesten liitto. Akavasta mukana ovat Insinööriliitto IL, Tekniikan akateemisten liitto TEK ja Suomen ekonomiliitto SEFE. STTK:sta joukkoon kuuluvat Ammattiliitto Pro, Erityisalojen toimihenkilöliitto Erto sekä Suomen konepäällystöliitto. TP:n edustamilla aloilla työskentelee noin 750 000 palkansaajaa.. Siinä on yhteensä 13 ammattiliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Toimintakulttuurit liitoissa poikkeavat Ahosen mukaan melkoisesti toisistaan.
Demokraatin tietojen mukaan liki kaikki SAK:n teollisuusliittojen jäsenlehdet ovat supistaneet sivumääriään tai ilmestymiskertojaan. Useassa liitossa on viime vuosina jouduttu sen tosiasian eteen, etteivät jäsenmaksuvarat enää riitä toiminnan pyörittämiseen entisellä volyymillä. Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demari.fi. Eivät kelvanneet tyhjenevät suomalaisetkaan synnytysosastot, koska isä on amerikkalainen. Onneksi Kela ehti jo aloittaa äitiyspakkauksensa kansainvälisen markkinoinnin brittien kuninkaallisten kanssa, sillä heidän perillisensä syntyi kotimaassaan ja on joskus jopa tuleva hallitsija, ehkä. Moni liiton jäsen joutuu huomaamaan, ettei esimerkiksi jäsenlehti ilmesty enää yhtä usein kuin ennen. Kaksi ulkoistettiin. Ennen EK:n yt-neuvotteluja EK:ssä työskenteli alle 140 työntekijää. Ilmapuntari Räntää. Suomessa olisi tarvetta puettavan älytekniikan jatkokehitykselle. Dramatiikkaa ei ole ollut, mutta alenema näkyy Huutolan mukaan selvänä trendinä. Esimerkiksi metsäteollisuuden pitkään jatkuneet vaikeudet ovat laskeneet Paperiliiton ja samalla SAK:n jäsenmäärää selvästi. Vielä suuremman romahduksen on kokenut Suomen vaatetusteollisuus vuosikymmenten mittaan. Usein suurimmaksi tekijäksi jäsenmäärissä on mainittu Yksityisalojen työttömyyskassa YTK. Onnettomuudet sen sijaan lisääntyivät esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. tajat antaneet henkilökunnalleen potkut. Samaa on joutunut pohtimaan myös keskusjärjestö. Muitakin toimintoja on supistettu. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) löysi maanantaina syyn Suomen henkiseen ja taloudelliseen ahdinkoon. 4 15.1.2014 ??Lehtiä supistetaan, henkilöstömäärät vähenevät Ilmiö Ei kotimaassaan Kauhistellaan nyt naapurimaan kuninkaallisia, kun omia ei ole. Prinsessa Madeleine antaa pitkät ruotsalaiselle kansankodille ja sen hyvinvointipalveluille ja lähtee synnyttämään esikoistaan Yhdysvaltoihin. Huutolan mukaan kassasta myös palaa jäseniä ayliikkeeseen, joten ongelma ei ole niin suuri kuin voisi kuvitella. Sijoitustuottoja syödään Useassa liitossa on viime vuosina jouduttu sen tosiasian eteen, etteivät jäsenmaksuvarat enää riitä toiminnan pyörittämiseen entisellä volyymillä. Niinpä aukko on jouduttu täyttämään sijoitustoiminnan tuo- Matti Huutola. Myös työnantaja supistaa Lamaolot näkyvät myös työnantajien järjestöjen jäsenmäärissä ja sitä myöten jäsenmaksuissa. Se on suomalaisten suoriutumista heikentävä liian kielteinen ilmapiiri. Poislähtevien paikan täyttämistä harkitaan todella tarkasti. Määrä on pienempi kuin koskaan. Tutkijalautakuntien ennakkoraportista voi lukea toisenkin hyvän uutisen: nuoret kuljettajat aiheuttivat maanteillä viime vuonna aiempaa vähemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia: alle 21-vuotiaiden kuljettajien kontolla oli 26 onnettomuutta, kun vuotta aiemmin luku oli 44. Ja vielä: törmäyksissä henkilöautojen kesken kuolee entistä vähemmän ihmisiä, viime vuonna 35. Jalankulkijoita onnettomuuksissa menehtyi 31 ja polkupyöräilijöitä 23. Selvästi tiekuolemat vähenivät Uudellamaalla. Madeleinen tyttärestä ei tiedä sitäkään, sillä jos hän saa katolisen kasvatuksen ja jää pysyvästi asumaan Amerikkoihin, voi olla, että paikka perimysjärjestyksessä katoaa. Liitot rakennemuutoksen Ammattiliitotkin joutuvat saneeraamaan toimintojaan pitkittyvän laman ja Suomen talouselämän rakennemuutoksen kourissa. Lama ja sen aiheuttama työttömyys näkyvät jo jäsenmaksutuloissa, vaikkakin viiveellä. Liiton jäsenmaksua kun peritään työttömyyspäivärahastakin. SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutolan mukaan pidemmällä aikavälillä kuitenkin tuotantorakenteen muutos on vaikuttanut maan suurimman keskusjärjestön jäsenmäärää alentavasti. SAK:n jäsenmäärä on ollut hitaassa laskussa jo pitkään. Viime kesäkuussa EK:sta sai lähteä 19. Hallitus onkin Kataisen johdolla tehnyt parhaansa kielteisyyden vähentämiseksi tarjoamalla suomalaisille muun muassa säästöjä, leikkauksia ja tulevaisuuden epävarmuutta. Turvallista säätä. Uusi Nokia voisi löytyä esimerkiksi vaatteista, jotka estävät kantajansa liiallisen alkoholinkäytön, rasvaisen ruuan ylensyönnin sekä poliittisten irtopisteiden keruuseen tähtäävät kommentit. toilla, mikä ei tietenkään ole kestävää. Moni liitto on ryhtynyt säästämään esimerkiksi henkilöstökuluissa. Siinä kun ay-liike on käyttänyt toiminnan saneerauksessa niin kutsuttua luonnollista poistumaa, ovat työnan- Numeropalvelu 250 Tutkijalautakunnat selvittivät viime vuonna yhteensä 250 tieliikennekuolemien onnettomuustapausta. Se onkin maan suurin työttömyyskassa liki 330 000 jäsenellään. Pääl- le puettavat älylaitteet tekevät läpimurron tänä vuonna, uskoo konsulttiyhtiö Deloitte
Nyt tarvitaan aktiivisuutta Suomen joka kolkassa. perustellusti kysyä, onko säätiömalli lastensairaalan rakennuttamisessa oikea. Sairaalan tontti kuuluu kuitenkin Husille, jolle puolestaan sairaala siis maksaa tonttivuokraa 30 vuoden ajan. Poliittisella puolella on tärkeää saada tuloksia aikaan niin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta kuin toimivista kuntarakenteista. Se, että sitä ei ole jo aikapäiviä sitten saatu rakennettua kuntoon, kertoo valitettavan paljon siitä, että sairaiden lapsien vanhemmilla ei liene suurta edustajuutta päättävissä elimissä, virkamiehistössä, valtuutetuissa ja kansanedustajien joukossa. n n n Monet ammattiliittojen jäsenlehdet ovat joutuneet vähentämään ilmestymismääriään. Johtoajatus Reijo Paananen Valmiina kolmiloikkaan Tähän vuoteen on ladattu melkoinen määrä Suomen ja SDP:n kannalta merkittäviä virstanpylväitä. Hus on tietenkin velvollinen järjestämään erikoissairaanhoidon omistajakunnilleen, joten sen osuuden pitää myös näkyä. Jos 30 vuoden kuluttua säätiön silloinen hallitus haluaisikin luovuttaa sairaalan yksityiselle terveydenhuollon alan yrittäjälle, olisiko tontin omistajalla halua estää sen toiminta? On syitä epäillä tätä prosessia ensimmäiseksi suuren luokan esimerkiksi paluusta almuyhteiskuntaan, jossa rikkaat antava köyhille almuja omien mieltymystensä mukaan. Husin valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 suurella ääntenenemmistöllä aiesopimuksen Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa ja sitoutui edellä mainittuun 40 miljoonan euron rahoitusosuuteen. Säätiö, joka kerää kansalaisilta rahaa, rakennuttaa siis sairaalan itselleen. Mitään takeita siitä ei ole, että niin kävisi. On vaikeasti määriteltävissä, mikä Husin osuuden pitäisi olla. Säätiö tavoittelee julkisen vallan alasajoa. sen sijaan voi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Sairaalan rakennuttamista varten aloitettu kansalaiskeräyskään ei ole välttämättä aivan niin pyytetöntä, pelkkää hyväntekeväisyyttä kuin moni keräykseen osallistunut on varmasti kuvitellut. Sairaalan rakentamisen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus on 40 miljoonaa. Toukokuun alun puoluekokous on ensimmäinen reijo.paananen@sdp.fi Puolueen näkövinkkelistä edessä on kolmiloikka, jonka jokaisen ponnistuksen on syytä onnistua. ponnistus, onnistuneet Euroopan parlamentin vaalit heti perään toimivat toisena siivittäjänä. Keräyksellä on tarkoitus kerätä 30 miljoonaa, ja loput noin 50 miljoonaa euroa koostuvat lainarahasta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Se vuokraa sairaalaa Husille, joka maksaa siitä pääomavuokraa. Näin tuloskuntomme kantaa riittävän pitkälle kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Aatekeskustelu ennen puoluekokousta ja erinomaisten eurovaaliehdokkaidemme tunnetuksi tekeminen ovat yhteisiä ponnistuksia. Samanaikaisesti täytyy pitää huolta työllisyydestä ja rohkaista uusien työpaikkojen aikaansaamiseen. Puolueen näkövinkkelistä edessä on kolmiloikka, jonka jokaisen ponnistuksen on syytä onnistua. Mutta sillä ja sen omistajakunnilla on huomattavan paljon muitakin sairaaloita ja erikoissairaanhoitoa huolehdittavanaan. Lastensairaala on ollut suomalaisen terveydenhuollon räikein häpeäpilkku jo vuosikymmeniä. Mutta luovutus on kirjattu konditionaaliin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eli Hus lahjoittaa siihen 40 miljoonaa euroa. 15.1.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Martti Kainulainen ja laman kynsissä Lastensairaalan tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner vastaanotti maanantaina 1,5 miljoonaa euroa Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä. Säätiömallilla almuyhteiskuntaan? UUden lastensairaalan rahoitUs ja omistus herättävät edelleen kysymyksiä. Epäilyjä ei ole omiaan poistamaan Uuden lastensairaalan tuki -säätiön hallituksen kokoonpano. Puheenjohtaja Anne Berner ja Anne Brunila kuuluvat myös Liberasäätiön hallitukseen Björn Wahlroosin rinnalla. Sen lopullinen määrä määräytyy keräyksen tuotosta. Aivan aluksi voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi valtio ei sijoita huomattavasti paljon enemmän sairaalaan, joka palvelee koko valtakunnan alueen vakavammin sairaita lapsipotilaita. Tämän ajan täytyttyä säädekirjan mukaan säätiö voi luovuttaa uuden lastensairaalan julkiselle toimijalle, joka jatkaa Husin toimintaa
Keväällä käytäviä eurovaaleja ajatellen tämä on yksinomaan myönteinen asia, Räsänen totesi tiedot- teessaan tiistaina. Metson mukaan tapauksesta ei ole odotettavissa merkittäviä taloudellisia seuraamuksia yhtiölle. Asukastalot ovat kaikille avoimia ja niiden tavoitteena on muun muassa estää syrjäytymistä järjestämällä harrastustoimintaa ja toimimalla työllistämisväylänä. Alppilan työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Ilvonen on mukana tempauksessa, jolla tuodaan esille huoli asukastalojen tulevaisuudesta. Räsänen toivoo uusia ehdokkaita ja keskustelua Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen toivoo SDP:lle uusia ehdokkaita puheenjohtajaksi. (STT) Puolueet vähentävät rahankäyttöään EU-vaaleissa Kokoomus, SDP ja keskusta leikkaavat tuntuvasti budjettejaan EU-vaaleissa. Budjetit liikkuvat 300 000 . Asiasta tiistaina tiedottaneen Metson mukaan päätös koski Yhdysvaltain patenttiasioiden valitustuomioistuimen päätöstä, jossa Metson korvausvaatimus Terex GB:tä eli entistä Powerscreen Internationalia vastaan oli hylätty. Korvausvaatimus liittyi liikuteltavien murskaus- ja seulontalaitteiden kuljettimien patenttiin. Patenttiasioiden valitustuomioistuimen aiemmin antama päätös jää siis lopulliseksi. Se olisi koko puolueen etu. . 6 15.1.2014 ??Helsingin asukastalojen toiminta ollaan siirtämässä vapaaehtoisten vastuulle Helsinkiläiset tempaisevat asukastalojen puolesta Helsingin kaupungintalon edustalla järjestetään tänään iltapäivällä tempaus kaupungin asukastalojen puolesta. Kaupunki suunnittelee asukastalojen toiminnan uudel- leenjärjestelyä selvitystyöryhmän raportin pohjalta. (STT) Metsolle ei valituslupaa patenttikiistassa Yhdysvaltain korkein oikeus ei myöntänyt konepajayhtiö Metsolle valituslupaa sen patenttikiistassa Yhdysvalloissa. 500 000 eurossa, kun viisi vuotta sitten vaaleihin satsat- Kuvat Kari Hulkko. Elintarvikkeista kallistuivat ennen kaikkea, maito, kasvikset ja liha. Laskussa olivat sitä vastoin korot ja viihde-elektroniikan hinnat. Viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 1,5 prosenttia. Euroalueen inflaatiomittarilla Suomen hintojen nousu oli joulukuussa 1,9 prosenttia. Se oli selvästi enemmän kuin euroalueen keskimääräinen 0,8 prosenttia. Asukastalot siirrettäisiin kiinteistöviraston alaisuuteen, eikä sosiaali- ja terveysvirasto olisi enää tilojen ja toiminnan ylläpitäjänä. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä on hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan asukastaloja voidaan luovuttaa järjestöjen ja yhteisöjen pyöritettäviksi. Ammattilaisia töissä Aluetyön yksikön sosiaalityöntekijä Teija Tanska kertoo, että asukastaloissa on nyt töissä sosiaalialan koulutuksen saaneita henkilöitä. Reipas keskustelu herättelee jäsenistöä ja lisää myös paikallista aktiivisuutta. Samalla puolueen ympärillä käydään yhä enemmän keskustelua myös julkisuudessa. Räsänen pitää puheenjohtajakisaa koko puolueen etuna. Joona Räsänen. Tähän mennessä todennäköinen vastaehdokas Jutta Urpilaiselle on ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne, jonka on määrä kertoa ratkaisustaan ensi kuun vaihteessa. Demarinuorten puheenjohtajan mielestä kilpailu puolueen puheenjohtajuudesta tarjoaisi kaikille jäsenille mahdollisuuden käydä perusteellista keskustelua puolueen arvoista ja poliittisista linjoista. (STT-Demokraatti) Inflaatio kiihtyi 1,6 prosenttiin joulukuussa Inflaatio kiihtyi joulukuussa hiukan ja oli 1,6 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Marraskuun lukema oli 1,4 prosenttia. Kuluttajahintojen nousua vauhdittivat muun muassa bensiinin ja matkaviestinpalvelujen kallistuminen
(STT) taa, että vallankäyttäjillä on yksityisyyden suoja. Nän katsoo entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Vanhasen naisystävänä tunnetuksi tullut Susan Ruusunen sekä kustantaja Kari Ojala hävisivät tuomioistuimessa kiistan, joka koski Pääministerin morsian -kirjaa. Vanhanen kommentoi EIT:n päätöstä sähköpostitse sanomalla, että päätös antaa medialle selvän vastauksen siitä, että korkeimpienkaan vallankäyttäjien koko elämä ei ole julkista riistaa. Vanhanen sanoi uskovansa, että päätös osaltaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset reagoivat nähdessään yksityisyyden rikkomista. Oma puolueväki haluaisi kuitenkin, että hän näkyisi puolueen puheenjohtajana kirkkaammin kotimaan tärkeiden asioiden väännöissä. Tilan hallinan suhteen ongelmaa ei ole, mutta suurin huoli on se, miten sisällöllinen työ hoidetaan ja turvataan. Sosiaali- ja terveysviraston aluetyön yksikkö ylläpitää yhtätoista asukastaloa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. (STT) Vanhanen: Vallankäyttäjillä on yksityisyys Tuore Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös osoit- Paluu menneisyyteen olisi näköalaton linja k uulun niihin, joiden mielestä on hyvä, jos ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ilmoittautuu tavoittelemaan SDP:n puheenjohtajan paikkaa. Koska ihmiset eivät ole tyhmiä, kaiken perusta on mahdollisimman luotettava näköala taloudesta. Suhteet ay-liikkeeseen koetaan kuitenkin liian ohuiksi, vaikka yhteistyötä on tehty laajasta tuloratkaisusta alkaen. Kuulemieni kokemusten mukaan SDP:n yhteys ay-liikkeeseen toimii, kun käsillä on tärkeitä yhteisiä neuvottelukysymyksiä. Mutta kyse On vain tulevaisuus, jota voi olla niinkin yksinkertäytyy yrittää taisesta asiasta kuin hyhallita. vistä käytöstavoista. Sellainen mielipiteiden vaihto tulee puheenjohtajakisan kylkiäisenä. Istuva puheenjohtaja Jutta Urpilainen teki viisaasti, kun hän toivotti Rinteen ehdokkuuden tervetulleeksi. Myönteistä voisi olla sekin, että SDP:n puheenjohtajuudesta ilmoittautuisi kamppailemaan vielä kolmaskin varteenotettava henkilö. Toisaalta se määrä kyllä riittäisi, sillä 5?6 puheenjohtajaehdokkaan joukko veisi arvokkaan prosessin karnevaaliksi. Niin useata uskottavaa ja todella vaihtoehtoista ehdokasta ei sosialidemokraateista löydy. n n n mättää niin paljon, että puolueen kannatus on romahtanut ja sekä puolueväki että ulkopuoliset odottavat kohennusta nykymenoon. Jos sitä ei ole, kaikki muukin horjuu. He tuntevat saaneensa viestin tarpeettomuudesta, kun nuorempaa polvea tuli SDP:n johtopaikoille. Joidenkin mukaan tämä on ilmoitettu aivan suoraan. On turha kinastella siitä, missä määrin osa puolueväestä kokee syrjäytymistä. Mikä olisi toimiva ratkaisu? Arvostan linjakeskustelua eli keskeisten tavoitteiden määrittelyä, kunhan sillä ei tarkoiteta, että menneisyyden voi muuttaa tulevaisuudeksi. Mikään uudistus ei vakuuta, jos edellytykset sen toteuttamiseen murenevat. Olen keskustellut jo pitempään useiden ihmisten kanssa siitä, minkä he kokevat ongelmaksi SDP:n nykytilassa. On vain tulevaisuus, jota täytyy yrittää hallita. Sen sijaan, että SDP reivaisi linjaansa vasemmalle tai oikealle, sen pitää suunnata sitä eteenpäin. Sen rooli työllistymiskanavanakin on merkittävä. tiin jopa satojatuhansia euroja enemmän. Eniten on leikkaamassa keskusta, jonka budjetti tippuu 300 000 euroon aiemmasta 800 000 eurosta. Keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen mukaan budjetin leikkaamisen taustalla on kokemus siitä, ettei valtakunnallisella mainonnalla ole juuri yhteyttä vaalitulokseen. Isoista puolueista ainoastaan perussuomalaiset aikoo kasvattaa vaalirahoitustaan. Se on totta, jos niin tunnetaan. Kärkeen ovat nousseet puheenjohtajan imago sekä puolueen yhteistyökyky ja toimintatavat. Jutta Urpilaista arvostetaan laajalti EUasiat hallitsevana valtiovarainministerinä ja sitkeänä poliittisen liikkeen johtajana. Olennaista on palauttaa uskottavuus, sillä vain siten puolueen kannatus voi kääntyä nousuun. 15.1.2014 Kolumni Matti Linnanahde matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976 ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007. Elina Harju Demokraatti elina.harju@ demari.fi Tanskan mukaan toiminnan järjestämistä vapaaehtoisvoimin pitää miettiä uudestaan. Esimerkiksi Myllypurossa sijaitsevaa asukastalo Mylläriä oli alun perin tarkoitus pyörittää vapaaehtoisvoimin, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Vapaaehtoisten taidot ja voimavarat eivät välttämättä riitä vastaamaan haastavampien asiakkaiden, kuten mielenterveys- kuntoutujien tai pitkäaikaistyöttömien, tarpeisiin. . Toiminnan kautta työllistyy vuosittain suuri joukko työttömiä. Marjatta Vesterinen ei usko, että asukastalojen siirtäminen vapaaehtoisten hoidettaviksi toisi säästöjä. Luottamusta viranomaisiin Helsingin Alppilassa sijaitsevassa asukastalo Hannassa työskentelevä sosiaaliohjaaja Marjatta Vesterinen pitää tärkeänä, että talon toimintaa ohjaavat koulutetut työntekijät. Hän kertoo kävijöitä tulleista myönteisistä palautteista, joissa korostuvat asukastalon tarjoama monipuolinen ohjaus ja sosiaalityön mahdollisuudet puuttua erilaisiin tukea vaati- viin tilanteisiin. Vesterisen mielestä asukastalojen siirtyminen vapaaehtoisten harteille ei toisi säästöä, vaan siirtäisi esimerkiksi syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat muiden hoidettaviksi. Asukastalo luo Vesterisen mukaan myös luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Jos esimerkiksi merkittävä järjestöjohtaja jättää soittopyynnön ministeriryhmän avustajakunnalle eikä saa koskaan vastausta, niin sellainen jää mieleen ja sana leviää. Tällöin tullaan toimintakulttuuriin, jonka vaaliminen ei ole vain puheenjohtajan vastuulla, vaan se kuuluu kaikille vastuu- ja avustajatehtävissä oleville. n n n EI PIDÄ UNOHTAA sitäkään, että monelle varttuneemmalle puolueaktiiville on jäänyt kiviä kenkiin vuoden 2008 puoluekokouksen jälkeisestä ajasta. Suomi on kokenut viime vuosina MIKÄ SDP:SSÄ SITTEN 7 niin perusteellisia myllerryksiä, että paluuta menneisyyteen ei ole. Mutta ongelman voi korjata.. Aneemiseen kannatustilanteeseen vaipunut puolue kaipaa kipeästi keskustelua linjastaan ja toimintatavoistaan. Niitä paikkoja pitäisi löytyä ruuhkaisesta allakasta huolimatta. SDP on ollut keskeinen kokoava voima nykyisessä kuuden puolueen hallituksessa
kiitos syvän konsensuksen. Pohjoiseen Perämeren kaareen olisi kemiläisten mielestä syytä perustaa oma MeriLapin viiden kunnan kaupunki. . Tämän vuoden budjetti tähtää seitsemänteen peräkkäiseen ylijäämäiseen tulokseen, Nissinen huomauttaa. Verotulotkin ovat pysyneet hyvinä, erityisesti yhteisöveroissa Kemi paistattelee poik-. Kemissä sairastavuuskriteerit ainakin täyttyvät. . Meillä tämä indeksi on huomattavan korkea ja se pitäisi ottaa huomioon. Talouteen saatu vakautta Kemi nousi otsikoihin vuoden lopulla, kun teatteritalo paloi. Talouden tulipalojen sammuttamisessa on ollut tekemistä, mutta niissä on onnistuttu . Lainaa on vieläkin kohtalaisesti, mutta kaupungin taloutta on saatu vakautetuksi viime vuosina. 8 15.1.2014 ??Talous on saatu Perämeren kaaren kaupungissa tolpilleen Kemi haikailee Meri-Lapin kaupunkia Kuntien yhdistämissuunnitelmat etenevät Suomessa hyvää vauhtia. Kemi pärjää itsekin, mutta koko alueen menestymisen kannalta yhdistyminen on välttämätöntä, Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Päkkilä (sd.) komppaa kaupunginjohtajaa. Teollisuuden savupiiput eivät ole kadonneet vielä Kemin kaupunkikuvasta. Marja Luumi Demokraatti, Kemi marja.luumi@ demari.fi Nissinen odottaa mielenkiinnolla, miten valtionosuuksia maksetaan uusissa kunnissa vuodesta 2015. Valitettavasti olemme tähän asti olleet selkeässä vähemmistössä näissä kaavailuissa, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen huokaisee. Kemi pärjäisi yksinkin Kemiläisten haaveissa on viiden kaupungin nauhakaupunki, johon kuuluisivat Tornio, Keminmaa, Tervola, Kemi ja Simo. . Kemissä sävelet ovat olleet hyvin selvät jo vuosikymmeniä. Kemiläiset korostavat, että kaupun- gissa ei eletä paniikkitunnelmissa.
Lentokentät ovat elinehto kaikille lappilaisille elinkeinoille matkailusta kaivoksiin ja teollisuuteen, Halonen arvioi. Kemiläisten mukaan kunnallisilla harteilla lentokenttää ei ylläpidetä. Lappi on pitänyt Suomea pystyssä Jukka-Pekka Flander Hilkka Halosta huolestuttaa, miten Lapin kilpailukyvyn ja elinvoiman käy, jos valtio luopuu pohjoisen lentokenttien ylläpidosta. Halonen puhuu Lapin saavutettavuuden puolesta. Suurteollisuus ei pelasta Kemin seutua tämän enempää, mutta pk-teollisuus työllistää. Soisi, että sitä hakeutuisi tänne, sillä työvoimaa on tarjolla hyvien koulutusmahdollisuuksien takia. Hän laskee, että jo kymmenen yritystä, jotka työllistävät kymmenen henkeä, tekevät jo paljon verotuloille. Kaupungin etelärajalle on kaavoitettu usean kymmenen hehtaarin tontteja pk-teollisuudelle tulla hyvien yhteyksien äärelle. Peltonen nostaa oman Veitsiluodon sosialidemokraattisen yhdistyksensä roolia. . Kemissä on aloiteltu omaa työministeriön rahoittamaan työllisyyskokeilua, joka tähtää pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja nuorisotyöttömyyden parantamiseen. . 15.1.2014 9 Kuvat Jukka-Pekka Flander Kaupunginjohtaja Tero Nissinen uskoo, että luonnonvarojen parempi hyödyntäminen tuo uutta potkua Lappiin. keuksellisen mainioissa kantimissa. . Se on näkynyt kaupungin taloudessa ja työttömyysluvuissa, Päkkilä huomauttaa. Työttömyysprosentti on nyt yli 17 prosenttia. Jos Kemi-Tornion kenttä suljettaisiin, se olisi todella kova isku. Mikä pätee etelässä, ei päde täällä ääriolosuhteissa, hän lisää. Demarikannatus vaihtelee Halonen istuu ensimmäistä kautta Kemin kaupunginvaltuustossa. Teollisuuden rakennemuutos on vähentänyt töitä. Sosialidemokraattien kannatus on vankka Kemin lisäksi Torniossa, Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Mutta Kittilässä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella demarivaltuutettuja ei ole nyt lainkaan. . Täällä Lapissa ääripäät näkyvät myös kannatuksessa, Halonen huomauttaa. Vuodesta 2005 piiriä vetänyt Halonen vakuuttaa, että sosialidemokraateilla on Lapissa tekemisen meininkiä. . Me toimimme ja näymme joka kolkassa pohjoista. Marja Luumi Demokraatti, Kemi. Se oli tässäkin hankkeessa alkumoottori. Hannu Peltonen kaipaa Kemiin lisää pientä ja keskisuurta teollisuutta. ?Pohjoisen äärioloja ei aina ymmärretä? Kun Lapin sosialidemokraattisen piirin puheenjohtaja Hilkka Halonen suuntaa Kemistä Inariin vappupuhetta pitämään, matkaan menee autolla yksi päivä. Pitkien välimatkojen ongelmaa ei aina etelässä tajuta. Halonen seuraa kauhistuneena kaavailuja Lapin lento- kenttien alasajosta. Metsäteollisuus on pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Hän muistuttaa, että Lappi on parhaimpina vuosina tahkonnut kahdeksan prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. . Kokeilu on lähtenyt kohtuullisen hyvin liikkeelle, Päkkilä kiittelee. Kemi ?? Perustettu 1869 ?? Asukkaita 22 257 (31.12.2012) ?? Pinta-ala 747 neliökilometriä ?? Vuoden 2013 talousarvio 159,5 miljoonaa ?? Kunnallisveroprosentti 20,75 ?? ?? ?? Kaupunginvaltuuston kokoonpano: vas 15, SDP 10, kesk 7, kok 6, PS 4, vihr 1 Suurimmat työnantajat: Kemin kaupunki, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Efora oy, Metsä Group Tärkeimmät matkailukohteet Lumilinna ja jäänmurtaja Sampo Matti Päkkilä luottaa siihen, että biodieseltehtaan tulon lisäksi Lapin kaivannaisteollisuus luo pohjoiseen hyviä näkymiä. Pienteollisuus, tervetuloa Perinteinen teollisuuskaupunki ei enää pidättele nuorta väkeä pohjoisen kaupungissa. Pohjoinen periferia nousee arvoonsa, kun luonnonvaroista muualla tulee pula. Mutta ei tätä kolkkaa kannata tyhjentää ja autioittaa sitä ennen. Valtion täytyy huolehtia, että koko maa on tasavertaisessa asemassa. . Yksi liikenne- ja viestintäministeriön työryhmistä pohtii tilannetta, jossa Kemi-Tornion lentokenttä ei olisi jatkossa enää valtion ylläpitämä ja muutkin Lapin kentät muutettaisiin aukioloiltaan sesonkiluontoisiksi. . Kemin demareiden vaalipäällikkö Hannu Peltonen pistää uskonsa pieneen ja keskisuureen teollisuuteen. . Se on helpottanut elämää, kaupunginjohtaja summaa. Työttömyyden kimppuun täysillä Savupiiput eivät siis ole täysin kadonneet Kemin maisemista. Nissinen arvioikin, että Kemi on Suomen todennäköisesti teKemin kaupunki ollistunein kaupunki. Demaripäättäjät hieman toppuuttelevat.
Täytyy olla selvät pelisäännöt. Minä luotan pitkiin asiakassuhteisiin, Varonen vakuuttaa. Laajat lääkäripalvelut plussaa Silmälasikaupassakin on sesonkinsa. 10 15.1.2014 ??Nuori optikko luottaa laatuun ja palveluun Lappi veti pitemmän korren etelän houkutuksilta Tuomas Varonen on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta saavuttaa yrittäjänä jo paljon. Hänet valittiin vuonna 2012 Kemin Nuoreksi yrittäjäksi ja pari vuotta aiemmin hänen luotsaamansa optikkoliike T.A. Varonen ei ole halunnut lähteä ?halpislinjalle?. . Räätälintyönä tehtyjä moniteholinssejä saa odottaa viikon tai pari. Varonen korostaa, että silmälasikaupassa pitää aistia muodin muutokset. Mutta niitä- kin saa sitten monella eri pinnoitteella. T.A. Ainahan se on hienoa, kun työstä palkitaan, nuori yrittäjä iloitsee. Helsinkikin houkutti Miksi ihmeessä Kemin keskustassa oleva liike on nimeltään T.A. Kaakisen optikkoliikkeessä ei vain myydä silmälaseja. Aika nopeasti oppii katsomaan, mikä sopii kenellekin. Linssien valinta on jo aikamoista tiedettä, sillä pinnoitteita ja materiaaleja riittää. Muovi on korvannut nykyisin lasin lähes täysin. Kaakinen. Perinteisen pitkän linjan liikkeen uskottavuus menisi, jos alkaisin markkinoida vain halvoilla hinnoilla. Silmälasit ovat osa pukeutumista, oma asusteensa. . Kaakinen sai arvostetun Vuoden optikkoliike -kunniamaininnan. . Yksiteholasit tulevat kuitenkin linssitukkumyyjiltä päivässä tai parissa. Kemin ja Tornion liikkeissä pitää vastaanottoa peräti kuusi silmälääkäriä. Varonen itse sai viime vuonna diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeuden. Vaikka pääasiassa korjaamme näköä, tosiasia on, että ihminen haluaa näyttää lasit päässä paremmalta. Pienellä paikkakunnalla kehyksiä pitää olla joka lähtöön, niin muotitietoiselle kuin vähät muodista välittävälle. . Ei auta jäädä jälkeen, Tuomas Varonen huomauttaa. . Kaakisen optikkoliike perustettiin vuonna 1929. Liike, jolla on paras kehysvalikoima, pärjää. Isä on malttanut olla poissa, nuori toimitusjohtaja naurahtaa. Hän kiittelee sitä, että vanhemmat ovat antaneet hänelle vastuuta ja omaa päätösvaltaa heti yrittäjäpolun alussa. Samalla he ovat olleet hyvä taustatuki. Kymmenessä vuodessa optikkoalalla on ehtinyt tapahtua paljon. Kaakisella ei ole omaa linssivarastoa. Valtaosa pohjoisen nuorista jää kuitenkin sille tielleen, kun täältä etelään lähtevät, Varonen tietää. Laatu peittoaa halpistuotteen Marja Luumi Demokraatti, Kemi Tuomas Varonen osti puolet optikkoliikkeestä isältään reilu kymmenen vuotta sitten. Syksyllä vilkastuu koulujen alettua ja iltojen pimentyessä. Lääkäriä tarvittiin, kun silmästä repesi lasiainen.. Helsingissä nuori mies kävi kolmivuotisen optometristikoulutuksen. . Siihen on syynsä. Toinen sesonki on keväällä. T.A. Lääkärien tontille hän ei ole silti hyppäämässä. . Varosen perheelle se siirtyi 1970-luvulla. ?Halusimme kunnioittaa pitkiä perinteitä ja nimi on pysynyt samana, Tuomas Varonen korostaa. Isän jälkien seuraaminen ei ollut pojalle aivan itsestäänselvää. Uravalinta selkesi kuitenkin, kun Varonen lukion jälkeen tuli kesätöihin isän optikkoliikkeeseen. Ammatti tuntui omalta. Koulutuksesta on se hyöty, että pystyn paremmin itse seulomaan asiakkaat, jotka kannattaa laittaa eteenpäin silmälääkärille. Kuvat Jukka-Pekka Flander Britta Innanen sovittelee uusia laseja Ahti Niskavaaralle. Hän pitää tärkeänä, että liikkeestä saa myös silmälääkärin palveluita. Joulukuu on hiljaista aikaa, mutta ovi käy kuitenkin tasaiseen tahtiin. Kehykset ja linssit on tehty kunnon materiaaleista ja lasit istuvat kasvoihin hyvin. Kokonaan se siirtyi hänen omistukseensa tänä syksynä. . Kyllä kovasti houkutti jäädä etelään, hän myöntää. Varma ja hyvä työpaikka kotipuolessa veti kuitenkin pitemmän korren. Muodin huipulla on pysyttävä Tuomas Varonen tietää, millaiset ovat hyvät silmälasit. . Kovaan kilpailuun pystyy vastaamaan hyvällä laadulla ja palvelulla
040 502 8238 sihteeri Risto Pöykiö p. Leveät hymyt olivat paras kiitos. Hyväntekeväisyys jatkuu. Emme arvanneet, millainen ruljanssi oli edessä, kun viikon aikana teimme tuhatkunta näöntarkastusta, Varonen muistelee. Vastaanotto herkisti suomalaismiehet. . Varonen puuhaa uutta matkaa keväällä jälleen Keniaan. TK-Metalli Karjalahdenkatu 18, 94600 KEMI puh. Oli hienoa huomata, millainen ilo aikaihmisessä syttyi, kun hän sai lasit silmilleen ja näki kunnolla vuosikymmeniin. Tuomas Varonen heräsi tähän, kun asiakkaat kyselivät, voiko käytettyjä laseja tuoda johonkin. Muutama optikko, mukaan lukien Varonen, on vienyt silmälaseja niitä kipeästi tarvitseville Keniaan ja Peruun. On hienoa, kun saa jakaa omaa ammattitaitoaan, Varonen toteaa. Hän mittaa jokaisen liikkeeseen tuodut lasit, merkkaa ne ja laittaa kuntoon. Ensimmäinen reissu Keniaan on jäänyt mieleen. 0400 692 369 EU-vaalipäällikkö Hannu Peltonen p. 040 3557 197 Monitarmo myymälä Sauvosaarenkatu 11, 94100 KEMI puh. Palkkalistoille pääsee joko optikko tai myyjä. Tuomas Varonen on ilahtunut, että nuoret eivät enää kaihda yrittäjäksi ryhtymistä. Kemin seudultakin löytyy jo paljon nuoria pk-yrittäjiä. . Optikoilla on yhteistyökumppanina World Vision, joka hoitaa asiakkaat paikan päälle kohdemaassa. Optikot pistävät pystyyn näöntarkastusyksiköt ja mittaa- vat jokaisen asiakkaan näön pikaisesti ennen lasien luovuttamista. . 040 578 5740 PIDETÄÄN YHTEYTTÄ! Kemin Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry p. 040 3556 953 Monitarmo kotipalvelut Sauvosaarenkatu 11, 94100 KEMI puh. 040 3557 925 OK-Tekstiili Karjalahdenkatu 18, 94600 KEMI puh. Tämä on sen verran iso markkina-alue, että jos tuote on kohdallaan, on kaikki mahdollisuudet menestyä, hän valaa uskoa. Asiakkaat omiin liikkeisiin tulevat lähinnä lähiseudulta ? ja Ruotsin puolelta Haaparannasta. Hyvän tekeminen avasi silmät . 050 466 6496 email: sdp.kemi (at) pp.inet.fi kemi.sdp.fi Yrittäjyys on taas nousussa Kemin ja Tornion liikkeet työllistävät tällä hetkellä viisi henkeä. Takana on jo viisi reissua. Kemin satama Perämerellä on erinomainen Pohjois-Kalotin teollisuuden vientija tuontisatama. Sen kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskin alueelle Venäjälle. Ajoksentie 748, 94900 Kemi Puh. +358(0)16 258 100 Fax +358(0)16 258 110 www.portofkemi.fi. 15.1.2014 11 Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Tuomas Varonen on saanut tunnustusta työstään jo useaan otteeseen. KEMIN DEMARIT puheenjohtaja Matti Päkkilä p. 040 3557 073 www.meriva.com Silmälaseja kertyy keräykseen joka päivä. Väylä Pohjois-Kalottiin Suomalaisilta menee uusia silmälaseja hankkiessa vanhoja valtavasti hukkaan. 040 8655 273 Monitarmo Syväkangas ja kierrätystavaran vastaanotto Oklaholmankatu 2, 94700 KEMI puh. Kuudes palkataan nähtävästi keväällä. 0400 565 347 Puupaja Kutteri Asentajankatu 13, 94600 KEMI puh
Raaka-aineen hankinta ja kuljetus toisi töitä noin 400:lle lappilaiselle. Logistiikan kannalta Ajoksen sijainti on verraton. Sen työllistävä vaikutus toisi piristystä pohjoiseen. Satama pystyy tarjoamaan logistisia vaihtoehtoja niin raaka-aineen tuomiselle kuin valmiin tuotteen viemiselle, jos Vapo vain haluaa käyttää laivoja kuljetuksiinsa. Viitala uskoo, että satama voi näin hyötyä biodieseltehtaan tulosta. . Valtio omistaa Vaposta yli 50 prosenttia, joten sen olisi syytä olla pääomittamassa tehdasta, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen painottaa. Hän on tyytyväinen siitä, että valtio on tosin jo osallistunut hankkeeseen lisätalousarviossaan. Nissinen muistuttaa, että biodieseltehdas ei ole vain pohjoissuomalainen vaan kansallinen projekti. Biodieseltehdas vastaa juuri siihen huutoon, mitä piVapo täisi tehdä ilmastonmuutoksen eteen. Ajoksen satama-alueen kupeelta on lohkaistu laitokselle lähes 40 hehtaarin tontti. Mutta jos yhtiö päättää käyttää pelkästään kumipyöriä, se näkyisi meillä vain lisääntyvänä rekkaliikenteenä. Viitala toivoo, että päätös biodiesellaitoksesta syntyy nopeasti. . Logistiikka on kunnossa ja raaka-ainetta, puuta, Lapissa riittää puolitoista miljoonaa kuutiota vuodessa, Nissinen tietää. Toteutuessaan Kemin tehdas tuottaisi vuodessa noin 100 000 tonnia talviolosuhteisiinkin soveltuvaa biodieseliä. Lapissa riittää raaka-ainetta biodieseltehtaan polttoaineeksi. Satamakin voi hyötyä biodiesellaitoksesta Kemin satama on omalta osaltaan edesauttanut biodieseltehtaan tuloa kaupunkiin. Hanke on jo saanut EU-komissiolta 89 miljoonaa, mutta loput rahat pitäisi vielä raapia kasaan. . Ajoksen tehtaan rakentaminen työllistäisi keskimäärin 800 henkeä kolmena vuotena. Valmiissa laitoksessa työpaikkoja olisi yli sata. Alun perin tehdasta oli suunniteltu Veitsiluodon sellutehtaan lähelle, mutta Metsäliiton vetäydyttyä projektista, Vapo päätti viedä pilottinsa satama-alueelle. Kemin satama oy:n toimitusjohtaja Reijo Viitala on hyvillään päätöksestä. . Investointipäätöstä odotellaan noin vuoden kuluttua. Tehtaalle on jo varattu tontti Ajoksensataman kupeeseen. Tehtaan rakentaminen tulee maksamaan noin puoli miljardia euroa. Kolmanneksi Lapin suureksi mahdollisuudeksi on noussut niin sanottu clean tech, erityisesti uusiutuvan energian tuottaminen. Marja Luumi Demokraatti, Kemi marja.luumi@ demari.fi Vapon tytäryhtiön Forest BtL:n biodieseltehdas nousee Kemin Ajokseen, jos se ylipäänsä mihinkään Suomessa tulee. Toivottavasti tälle ei käy samoin. Toimitusjohtaja Reijo Viitala toivoo, että Vapo käyttää myös laivoja biodieseltehtaansa kuljetuksissa. Jukka-Pekka Flander. 12 15.1.2014 ??Valtion toivotaan osallistuvan pontevasti uuden laitoksen rahoitukseen Biodieseltehdas toisi uutta pontta pohjoiseen Kaivannaisteollisuutta ja matkailua on pidetty pohjoisen Suomen tulevaisuuden pelastajina. Mutta yleensä hankkeet tuppaavat viivästymään. Raakaaineen ja biodieselin kuljetuksissa on mahdollisuus käyttää niin maanteitä, rautateitä kuin laivoja.
(STT-Reuters) Laajasti kannatetun lakitekstin läpimeno on käytännössä varmaa. Espanjassa paljastui laaja sosiaalitukien huijaus Keräilijät hamstraavat Latvian eurokolikot Espanjassa on paljastanut laaja sosiaalitukien huijaus, joka on maksanut valtiolle ainakin 2,6 miljoonaa euroa, kertoivat viranomaiset tiistaina. Poliisi on ottanut kiinni huijaukseen liittyen yli 400 ihmistä. Koko maahan levittäytynyt liiga myi muun muassa väärennettyjä työtodistuksia, joilla ostajat saattoivat huijata itselleen työttömyyskorvauksia. Myös internetiä käytetään rikkaissa maissa yli kaksi kertaa enemmän kuin kehitysmaissa. AFP Photo / Noel Celis Tilanne muuttuu kovaa vauhtia, sillä viiden viime vuoden aikana matkapuhelinten määrä on kaksinkertaistunut kehitysmaissa. Latviassa määrä on tällä hetkellä vain 30?40 prosenttia, koska ihmiset haluavat hamstrata kolikkojaVilks toteaa. Latvia liittyi euroalueeseen vuoden alussa. (STT-BNS). Schmalen mukaan kehitykseen vaikuttaa osittain se, että köyhillä on huonoimmat mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa. . Valtiovarainministerin mukaan merkittävä osa ihmisistä ei tällä hetkellä halua ottaa vastaan kuin latvialaisia kolikkoja. Vilksin mukaan esimerkiksi Virossa noin puolet kierrossa olevista kolikoista on virolaisia. . Esimerkiksi Yhdysvalloissa internet- ja puhelinverkot kaatuivat paikoin, kun hirmumyrsky Sandy iski maan itärannikolle. Silloin paikallisille välitettiin tietoa jakamalla paperisia sanomalehtiä. Toisaalta monissa kehitysmaissa puhelinverkot ovat kestäneet katastrofeissakin, sillä tukiasemat toimivat usein aurinkoenergialla. 15.1.2014 13 ??Viestintä on katastrofeissa jopa yhtä tärkeä seikka kuin ruoka ja vesi Puhelin pelastaa ihmishenkiä Viestintäteknologian leviäminen kehitysmaihin voisi säästää runsaasti ihmishenkiä. Hän oli perustanut toimintaansa varten kymmenkunta valeyritystä ja hankkinut myös yhteyshenkilöitä sosiaalihuollosta. Espanjan työttömyysprosentti on yli 26. (STTAFP) Latvian keskuspankki joutuu todennäköisesti lyömään vielä lisää eurokolikkoja, koska nykyiset katoavat vauhdilla keräilijöiden taskuihin ja kansioihin, ennakoi maan valtiovarainministeri Andris Vilks. Vilks kertoi Latvian radion haastattelussa tiistaina, että kolikoilla on kova kysyntä niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Schmale kuitenkin korostaa, että teknologia on avustustyössä väline, ei itseisarvo. . Pitää olla varuillaan, ettei kuunnella vain niitä, joilla on mahdollisuus käyttää teknologiaa. Välillä teknologia voi myös pettää. Egyptin hallitus on määritellyt sitä vastustavan Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi ja kieltänyt sen toiminnan kokonaan. Perustuslain hyväksymisen jälkeen Egyptissä on määrä pitää uudet presidentinvaalit. Punaisen ristin mukaan mobiiliteknologia on tärkeää etenkin paikallisille ensimmäisille auttajille, jotka pelastavat 90 prosenttia ihmisistä katastrofitilanteissa. Kansainvälinen apu saapuu ?Pitää olla varuillaan, ettei kuunnella vain niitä, joilla on mahdollisuus käyttää teknologiaa.? katastrofialueille parhaimmillaankin parin päivän viiveellä. . Esimerkiksi Haitilla raunioihin hautautuneet lähettivät tekstiviestejä Yhdysvaltoihin sukulaisilleen, jotka ottivat yhteyttä viranomaisiin. Teknologia voi pettää STT Joskus viestintätekniikka ratkaisee, pääseekö apu perille. Köyhissä maissa vain kahdella viidestä on liittymä eikä sähkönsaantikaan ole taattu. Egyptissä äänestetään uudesta perustuslaista Egyptissä alkoi eilen kaksipäiväinen kansanäänestys uudistetusta perustuslaista. Asevoimat syrjäytti Mursin viime kesänä ja kielsi Muslimiveljeskunnan toiminnan. Esimerkiksi Euroopassa on enemmän mobiililiittymiä kuin ihmisiä, kun taas köyhissä maissa vain kahdella viidestä on liittymä. Maan johtoon noussee armeijan komentaja Abdel Fattah al-Sisi. Laajasti kannatetun lakitekstin läpimeno on käytännössä varmaa. Viestintä on katastrofitilanteissa jopa yhtä tärkeää kuin ruuan ja veden saanti. Silti sitä pidetään usein toissijaisena, sanoo Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun yhdistysten kansainvälisten liiton apulaispääsihteeri Matthias Schmale. Hän puhui tiistaina Helsin- gissä Punaisen ristin tiedotustilaisuudessa. Vaikka eri puolilla maailmaa katastrofeista kärsivien ihmisten määrä vähenee, köyhissä maissa heidän määränsä lisääntyy. Tärkeintä on kaksisuuntainen viestintä ja palautteen saaminen katastrofin uhreilta. Sitä vastustava Muslimiveljeskunta on kehottanut kannattajiaan boikotoimaan äänestystä. Egyptin edellinen perustuslaki hyväksyttiin vain hieman yli vuosi sitten presidentti Mohamed Mursin johdolla. Liiga kaupitteli myös työlupia ja lupia, joilla vangit saattoivat päästä normaalista vankilasta avovankilaan. Rikollisliigan johtaja otettiin kiinni Jerez de la Fronterassa Etelä-Espanjassa
Kilpailukyky tarkoittaa voimakkaasti yksinkertaistettuna ?myydä halvemmalla kustannuksia vähentämällä?. Nämä lääkkeet löytyvät siin takaisin, vain globaalin tason ratkaisuista. Omalle kehnolle asemalle pitää löytää syntipukki, ja kun globaali kapitalismi ei hahmotu, vihollinen on löydettävä lähempää. Olemme olleet jo kolmen vuosikymmenen ajan ymmällämme globaalin kapitalismin edessä. Kun eliitti tietää, että maailmassa löytyy aina joku, joka myy halvemmalla ja johon vertailua voidaan tehdä, loputtomassa ja kansantaloudet rappiolle ajavassa kierteessä ollaan. Mikäli tosiasioiden tunnustaminen ja arkijärki jäävät häviölle, tämä yksisilmäinen ja fanaattinen vapaan markkinatalouden ihannointi on ääliökapitalismia. Työpaikat ovat valuneet kehittyviin talouksiin, kuten Kiinaan. Tämä ei ole ollut ongelma silloin, kun työtä on ollut tarjolla. Saksassa tämä tehtiin avoimesti, mutta monissa muissa maissa samaan tilanteeseen on vain ajauduttu. Siten saadaan taloudellista etua harvoille ja valituille. määräytyvät velvoitteet. 35 tunnin viikosta tulee ilman eri keskustelua 60 tunnin viikko ja palkka maksetaan 35 tunnin mukaan. Eläkeiän alarajan nosto ei korjaa työttömyydestä, irtisanomisista tai työkunnon heikkenemisestä johtuvia ongelmia, jos todellista eläkkeellejäämisikää ei saada edes 63 vuoteen. Nuoremmille ja työkuntoisille työpaikan saaminen on tärkeämpää kuin yrittää pitää iäkkäämmät väkisin töissä pitempään. Jolle työnteko ja omillaan pärjääminen on ollut kunnia-asia. Silloin ajaudutaan helpommin kannattamaan populistisempia äärisuuntien edustajia. Meneillään olevia eläkeneuvotteluja ei nyt ole kerta kaikkiaan varaa mokata, sillä tähän aseeseen perussuomalaiset tarttuvat ilomielin. Eläkeiän alarajan nostoa tai muitakaan työttömyysturvan ja ikääntyvien työntekijöiden eläkkeelle pääsyn huononnuk- sia ei pidä sallia. Mitä enemmän toistellaan, että ongelmat johtuvat monikulttuurisuudesta ja erilaisuudesta, sitä useampi siihen uskoo. Euroopasta on kuitenkin tullut pysyvästi monikulttuurinen. Ajatuksena se, että nuoret tulisivat työmarkkinoille pienellä palkalla ja saisivat parempaa palkkaa kykyjen kehittyessä. olisi tärkeää Euroopan unioni voi ja sen pitää löytää tähän olla suunnannäyttäjä, mutta yk- aikaan sistään sekin on liian pieni. Jotta luottamus palaisi, olisi tärkeää löytää Jotta luottatähän aikaan vaikuttavat lääk- mus saataikeet. Emme voi kilpailla alepalkoilla työpaikoista. Yhä suuremmalla osalla kansalaisista ei ole varaa ostaa lisääntyviä tavaroita ja palveluita; niin ja rikkaimmilla ei ole siihen halua. Solonin, Platonin ja Rousseaun kaltaiset, yhteisesti tunnustetut oppiviisaat ovat tunnistaneet yhteiskunnan keskeisimmiksi arvoiksi yhtäläisen sananvallan sekä tulojen mukaan Kilpailukyky tarkoittaa yksinkertaistettuna ?myydä halvemmalla kustannuksia vähentämällä?. Euroopan maat ja Euroopan unioni ovat tämän kehityksen puristuksessa ja kilpailupaineessa todellisuudessa joutuneet toteuttamaan ulkopäin ohjautuvaa politiikkaa. Vaikka vielä ei olisi syytä paniikkiin, nyt pitää havahtua, ennen kuin se on myöhäistä. Jollei ole äänestäjiä, ei ole puoluetta eikä valtakirjaa asioiden hoitamiseen. Kansalaisten luottamuksen säilyttäminen on vaikeampaa kuin sen menettäminen. Olemmeko unohtaneet sen väestönosan, joka meidän perinteistä aatesuuntaamme on uskollisesti kannattanut. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kilpailukyvyn ihannointi vie harhaan Kansakuntamme poliittinen ja talouden eliitti eivät näe ? vaikka yli puolet veronmaksajista sen tietää arkipäivän askareissaan . synkkä tulevaisuus - kirjan kirjoittaja n n n SAKSASSA LUOTIIN KILPAILUKYKYPAINEIDEN alla reilu kymmenen vuotta sitten ?minijob?käsite. Uusien työpaikkojen luomiseen on oltava muita ratkaisuja. Vuoden 2012 verotietojen mukaan yli 2,5 miljoonaa veronmaksajaa elää käytännössä kädestä suuhun, ilman että mitään voi jäädä säästöön nykyisen verotuksen ja elämiseen liittyvän kustannustason jälkeen. Eliitin vannoma ja kaikki maailman vaivat poistava taikasana on viimeiset vuodet ollut kilpailukyky. Tämä ristiriita on ollut omiaan viemään luottamusta politiikkaan. Kun voimassa oleva lainsäädäntö antaa mahdollisuuden kuoria yhteiskunnasta suurimman hyödyn yksiin taskuihin osallistumatta yhteiskunnan ylläpitoon, tuntuu siltä, että hyvin kestitty poliittinen eliitti, erilaisista lähtökohdista ja erivärisistä aateikkunoista riippumatta, on liian läheisissä kytköksissä rahavirtoihin. Sillä tavalla saadaan taloudellista etua harvoille ja valituille ja lisätään eriarvoisuutta. Arkikielessä kilpailukyky tarkoittaa tuotteisiin ja palveluihin liittyvien raaka-ainekustannusten sekä palkkojen alentamista, joka toteutetaan työntekijöiden irtisanomisilla. Lisäämällä koko ajan uusia välillisiä tasaveroja ja korottamalla entisiä heikennetään tavallisen palkkatuloillaan elävän asemaa entisestään. Globaalitalous on lopulta sanellut politiikan sisällön. Puolueet ovat kuitenkin edelleen omissa ohjelmissaan etsineet kannatusta entisillä teemoilla ja vaatimuksilla. Esimerkiksi kahvilatyöntekijän palkka on neljä euroa tunnissa. Näiden ratkaisujen löytäminen on EU:n tärkein lähiajan tehtävä. Työ- vaikuttavat väenliikkeelle tärkeät asiat ovat lääkkeet. tässä menossa kärsineet eniten. Nyt, kun suurelta osalta ihmisiä puuttuu tulevaisuudenusko, tämä ruokkii halua vastakkainasetteluun tavallistenkin ihmisten keskuudessa. Palosuo yhteiskuntatieteiden tohtori Sokea vuosisata . Nämä lääkTyöaikalainsäädäntö ja sopimus- keet löytyvät vain globaapolitiikka ovat monissa maissa lin tason ratkärsineet inflaation. kaisuista. TALOUDEN HEIKKO TILA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Ei auta, jos palkkatulosta jää vähän enemmän prosentuaalisesti käteen, kun muut verot ja elinkustannukset vievät aina vain enemmän. Kun ei työstä saadulla palkallaan tai eläkkeellään enää pysty elämään, selitteleminen ei sitä muuksi muuta. että liemessä ollaan, yli varojen on eletty ja köyhdymme kansakuntana. Se voi luoda edellytykset 1930-luvun kaltaisille ristiriidoille ja niistä seuranneille kauhutapahtumille. Koska nykyisten päättäjien tekemät toimenpiteet näyttäisivät johtavan jatkuvasti lisääntyvään köyhyyteen, ovat poliittisen ja taloudellisen eliitin sekä heitä edustavien mallioppilaiden käsikirjan teoriat tulevasta talouden kasvusta menettäneet järjellisen pohjansa ja muuttuneet satukirjoiksi. Tiedämme, että minijobit jäivät pysyviksi minipalkoiksi. Esimerkiksi Ranskassa nuori ihminen voi joutua suostumaan neljän euron tuntipalkkaan, kun ylitunneista ei makseta erillistä korvausta. Tämä toivottavasti antaa uutta suuntaa koko Euroopalle. Euroopan kriisimaissa tilanne on varmasti vielä karumpi. Saksassa sosialidemokraatit tulivat hallitukseen, ja nyt hallitusohjelmaan on kirjattu 8,5 euron minimipalkka. Tavallisen työllään elävän ihmisen luottamus yhteiseen päätöksentekoon on palautettava. Ihmisille on luotava näkymä omasta tulevaisuudesta, ja siihen kuuluu mahdollisuus opiskella ja tehdä työtä, jolla tulee toimeen. Eläkeiän rajalla ei pidä pelata SDP:n kannatus on viime aikoina laskenut ennätyksellisen alas. Nyt täytyy unohtaa solidaarisuus kokoomuksen suuntaan tässä asiassa ja pysyä työntekijöiden tukena, jos mielii seuraavissa vaaleissa pysyä hallituspuolueena. Tarja Eklund Leipomotyöntekijä Vantaan kaupunginvaltuutettu. 14 15.1.2014 Kolumni Riitta Myller Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas. riitta.myller@eduskunta.fi Työllä parempaan huomiseen yhdistettynä korkeaan työttömyyteen, erityisesti nuorisotyöttömyyteen, on seuralainen sille, että erilaisuutta siedetään entistä vähemmän. Se ei näe Rousseaun havainnoimaa rikosta yhteiskuntaa ja kansalaisia kohtaan. Vuoden 2012 verotiedoista voi muun muassa mainita, että ylimmän tuloluokan eli noin 63 000 veronmaksajan luontaisedut, vuokratulot, luovutusvoitot ja työsuhdeoptioista saadut voitot ovat yhteissummaltaan yli kaksi kertaa suuremmat kuin alimman tuloluokan, lähes 445 000 veronmaksajan, kaikki valtionveronalaiset tulot yhteensä. Yrjö A. Tämä on nostanut populistisia ja puolueita entistä voimakkaammin esille koko Euroopassa ja sen mukana myös rasistisista puheista on tullut osa arkikeskustelua
15.1.2014 UNELMAT ELOSSA. LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia yhdistyivät. Unelmista voi tehdä totta vain käärimällä hihat ja tekemällä työtä. Tästä eteenpäin tunnet meidät nimellä Elo. Yhdessä vastaamme yli 700 000 suomalaisen työeläkkeistä. Se on meidän työtämme. Käärimme hihat Eläke-Fenniassa ja LähiTapiola Eläkeyhtiössä ja yhdistyimme 1.1.2014. Jatkamme tiivistä yhteistyötä LähiTapiolan ja Fennian työeläkekumppanina, ja palvelumme ovat saatavilla ympäri Suomen. Tervetuloa Eloon. www.elo.fi 15. Me rakennamme omalla panoksellamme hyvinvoivaa Suomea. Tuemme yrittäjien ja työyhteisöjen hyvinvointia ja kasvua
Pitäkää tämä! Ja asiaan, jota teillä todella riitti. Antti Parkkonen Tampereen Pyynikiltä uskoi sanontaan (näitähän nyt riittää!), että aikainen lintu madon löytää. ?Arvaapa visaisäntä, kuinka mahtavalta tuntui tänä aamuna noin kello 03.40, kun avasin Demarin etsiäkseni Kirjavisan. Luin heti sitaatin ja asia oli selvä heti (niin kuin varmaan kovin monelle muullekin, mutta myöhemmin tänä aamuna). Kirjailija on erittäin tunnettu nimenomaan visakirjasta, josta on tullut eräs maailman myydyimmistä kirjoista, Suomessakin on siitä otettu lähes viisikymmentä painosta vuodesta 1951 alkaen. Mahtoiko elokuun 1. Isommitta vihjailuittakin viimeviikkoinen sitaatti aukesi helposti, ja palautepinosta tuli paksuin aikoihin. Yhdessä kerrotaan Lyonin lentokentän saaneen kirjailijan syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi hänen nimensä, yhdessä kalastaja-aluksen korulöydöstä ja tutkijoiden monivuotisesta työstä selvittää, onko Mar-. - - - Lisäksi heinäkuun 31. kirjurinaan Kirsti Luova . Kyllä se totta on, että kirja ilmestyi jo 1943, mutta eipä näyttänyt tahaton harhautus menoa haittaavaan. ?Pikku prinssin viehätys ja vetovoima on tietenkin sen sisällössä. Tämän tähden jotkut parhaimmat terrorivallan aikana syntyneet teokset ilmestyivät muualla kuin natsihallinnon alla. päivänä tätä vuotta tulee kuluneeksi 70 vuotta kirjailijan kuolemasta kun hän katosi lennollaan Marseillesin lahdella ja näin kuoli Ranskan puolesta.? Raija Lehtinen Helsingistä avaa salaisen leikekansionsa. ?Kirjavisan sitaatin tulivuorten nuohous huvitti: kesämökin hellat ja uunit tulivat mieleen. Nokivalkeaa ei onneksi ole tarvinnut kokea. Parikymppisenä ihminen on jo niin iso, että voi taas lukea lastenkirjoja. Kolmeenkymmeneen vastaukseen päästään hyvin harvoin. hänen alas ampumisestaan. Kirjailijan itsensä kuvittamassa teoksessa on mainio kuva prinssistä nuohoamassa kotitähteään, ?asteroidia B612? . Ainakin itse luin silloin Nalle Puhit, Peppi Pitkätossun, Titi-Lallin ja Rukkasen ja joukon Muumipeikko-sarjakuvakirjoja. Vuonna 1943 huhtikuun 6. Lentäjä saa kuulla universaaleja totuuksia ja itsekin niitä jakaa. Kirja on toinen painos vuodelta1957 ja sen on suomentanut Irma Packalén. Olen lukenut kertomusta itsekseni ja ääneen, sekä esittänyt siitä nuorempana otteita useammissa tilaisuuksissa, jopa lausuntakilpailuissa, joten voin liioittelematta sanoa osanneeni Prinssini joskus sanasta sanaan. Kirjoittajan tapaturmainen kuolema antaa tarinalle oman traagisen säväyksensä.? n n n Kalle Salminen Joensuusta joutui sitaattivihjeen tasavuosiviittauksen vuoksi ensin vikapolulle. ja ihmetellyt, mistä kummasta Visaukko löytää kaikki kirjailijat, kirjat ja lainaukset, joista minä, vanha lukutoukka, en tiedä mitään. Mutta nyt lopulta tärppäsi. Kukapa ei tuntisi viisauksia: ?Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Kirjasta on erillisiin teoksiin poimittu viisaita sitaatteja, sitä ovat todella lukeneet niin aikuiset kuin lapsetkin. Samoin viikon visailukirjan, joka on hyllyssäni: Irma Packalénin suomentama Pikku Prinssi, alkuaan Antoine de Saint-Exupéryn vuonna 1943 ilmestynyt Le Petit Prince. Muuta en varmaan vuosiin Saint-Exupéryltä lukenutkaan. Nyt visakirjan välissä on kirjekuorellinen lehtileikkeitä. Se on filoso- Pikkuprinssi nuohouspuuhissa. Antoine de SaintExupery kuvitti kirjansa itse. finen lastenkirja isoille ihmisille, tarina Saharan aavikolle eksyneestä lentäjä-kirjailijasta ja pienestä pojasta, jotka kohtaavat erilaisia satuolentoja ja eläimiä. Mennyt vuosi oli niin tämän teoksen kuin Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä teoksen ilmestymisen juhlavuosi. 16 15.1.2014 Eläköön tarinoiden Sitä saa, mitä tilaa. Tämä monissa palveluammatillisissa yhteyksissä pätemätön tokaisu osuu vuoden ensimmäisessä kirjavisassa täysin kohdalleen. Kaiken ikäiset lukijat ovat ensi hetkestä alkaen haltioissaan: kirja panee lasten mielikuvituksen liikkeelle, ja saa isot ihmiset pohtimaan erilaisia asioita aivan uudesta näkökulmasta.? Lappilan kirjapiirikään . Ote on kirjasta Pikku Prinssi. päivänä ilmestyi kaukana Euroopan sotatantereesta, New Yorkissa ja kahdella eri kielellä teos, josta tuli eräs maailman suosituimmista teoksista. Kadonnut kone löytyi vuonna 2000 ja sen jälkeen on parikin saksalaista taistelulentäjää ottanut itselleen ?kunnian. Kuva löytyy kirjasta ?Pikku prinssi. päivänä 1944 tiedustelulennollaan Marseillen eteläpuolella kadonnut Antoine de Saint-Exupéry ehtiä aavistaakaan, että hänen edellisenä vuonna julkaistusta Pikku prinssistään tulisi maailmanmenestys. Kirjan isä, Antoine de Saint-Exupéry, kun ei pelkästään kertonut hellyttävää monipolvista ja salaviisasta tarinaa vaan myös kuvitti teoksen ikimuistoisella tyylillään. Oman Pikku prinssini olen saanut 24-vuotissyntymäpäivälahjaksi parhaalta ystävättäreltäni vuonna 1965. (Le Petit Prince) ja sen on varustettu tekstillä: ?Hän nuohosi huolellisesti toimivat tulivuorensa?. ja ?Voi joutua itkemään vähän, jos on antanut kesyttää itsensä.? Pikku Prinssiltä voi kuitenkin oppia monia muita viisauksia, kun seuraa hänen pakomat- kaansa pieneltä asteroidilta telluksellemme.? Sirpa Sorvali Lahdesta on visatulokkaita hänkin. ?Silmiin nousi välittömästi kuva huivikaulaisen pojan nuohouspuuhista. ei antanut vuosihämäyksen vaikuttaa: ?Sota on yleensä julmaa ja raakaa, mutta erityisen julmaa ja raakaa se oli kun natsien saappaiden rautakorot polkivat kansakuntaa. Hieman hämmentävän viisas pikku kirja, varsinkin kun ajattelee, että sen kirjoitti taistelulentäjä sodan aikana.? Visaukon tyrkkytehtävä palveli myös siinä tarkoitustaan, että mukaan tuli monia ensikertalaisia ja harvoin vastaavia. Irma Lehto Tampereelta lienee debytanttiosastoa. ?Olen seurannut Kirjavisaa ? niin kuinkahan kauan . Kirjan on kirjoittanut ja kuvittanut ranskalainen lentäjä-kirjailija Antoine de Saint-Exupéry. Lähes kulttimaineeseen, varsinkin rakastavaisten keskuudessa, kivunnut kirja on tavallaan satu, mutta isot ihmiset sitä siteeraavat
Siksipä kettu haluaakin, että prinssi kesyttäisi sen, jotta elämä tulisi aurinkoiseksi. Itse tarinassa kyse on kahden ystävän välisen suhteen syvenemisestä niin, että tunnetta seuraa luottamus, joka sitoo ystävykset toisiinsa ikuisiksi ajoiksi, vaikka ei enää koskaan tavattaisi.? n n n Sirpa Taskinen Helsingistä edustaa sitä vähemmistöä, jota Pikku prinssi ei ole saanut liekkeihin. ?Moninkertainen kirjahyllyjen läpikäyminen paljasti, että Le petit prince on kadonnut jäljettömiin. Kun Eurooppa yhdistyy, vaikka sitten hampaat irvessä, niin osa sitä eriytyy yhtä sinnikkäästi. Ilmeisesti se kelpasi jollekin suuressa muuttotyhjennyksessä. Sitaatti kertoo rakastumisesta ja kiintymyksestä nuoreen mieheen, josta sitten tuli aviomieheni.? Ulla Vaara Lahdesta viittaa samaan biisiin. ?Kirjavisa alkaa hienosti. Ehkäpä vain Tove Janssonin Näkymätön lapsi tai Richard Bachin Lokki Joonatan olisivat ilahduttaneet vuoden alussa yhtä paljon. Viikon kirjailijaa on aika usein tarjottu vastaukseksi esseetyyppisissä tehtävissä. Laulu löytyy helposti netistä.? Niinpä, vaikka täältä: http:// yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ seija_simola_kesytetty_95401. html#media=95405 Palkinto tällä viikolla Raija Lehtiselle. mennessä. Pieni hahmo il- mestyy kokouspöydän kulmalle kertomaan asiansa ja katoaa tähtisumuun...? Ossi Lehtiö Tervakoskelta kertailee laveasti lentäjäuraa. ?Pikku prinssin tekijän Antoine de Saint-Exupéryn lyhyt elämä on myös kiehtova, hän oli rohkea mies, postilentojen uranuurtaja, Afrikan ja Etelä-Amerikan tuntija. Mistä kokoelmateoksesta on teksti. serbokroatiaksi. Pitänee hankkia joukon jatkoksi niin montenegroksi kuin kroatiaksikin omat kirjansa... Mutta ei muuta kuin onnea ja menestystä jatkoonkin tälle Antoan de Sent-Egziperin (liikuttava tämä venäjästäkin tunnettu tapa kirjoittaa vieraskieliset nimet, kuten ne lausutaan) mestariteokselle. Sirkka-Liisa Piirainen Sastamalasta on haltioissaan. ?Oi Ihana Pikku Prinssi! Vastaukseni on tunnetta täynnä. Muistan lukeneeni tarinan ääneen parille sukupolvelle. Kirjani sattuu olemaan lainassa jälkimmäisen kotona, mutta oikeata vastausta ei tarvinnut epäillä. Tähän Antoine de Saint-Exupéryn (1900?1944) teokseen tutustuin jo kauan sitten ja ostin kirjan itselleni. Hieno kirja on ilahduttanut jo muitakin. Toinen hauska, palapelikuvitettu, Mali Princ on ostettu Sarajevosta. Kirjan etusivulle olen lainannut tuohon aikaan radiossa usein soitetun levyn tekstiä: ?Mutta jos kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme. Kerrankin yritin olla järkevä ja tajuta, ettei se ehkä oikein mahdu matkalaukkuun, vaikka sen paksujen, isojen sivujen välistä esiin ponnahtavat, osin liikkuvat kuvat kiehtoivatkin suunnattomasti. Toivottavasti tämän tehtävän myötä vastaajajoukkoon liittyy sekin sukupolvi, joka ei ollut vielä syntynytkään, kun visa ensimmäisen kerran rääkäisi. Vaikka neljännesvuosisataa ei vielä juhlitakaan, merkkitapauksesta käyköön sekin, kun visapäivä vaihtuu. Mahtaako visa saada lisää palstatilaa kun rb nostaa esille kirjan, jonka lapsikin tunnistaa. Taitaa tulla vastausmäärässä ennätys. 15.1.2014 voima! seillen edustalta merestä löytynyt lentokone se, jota ohjatessaan lentäjä-kirjailija tiedustelulennolla vuonna 1944 kuoli. Hämmästyttävin on tieto, että Pikku Prinssi on maailman kolmanneksi myydyin kirja Raamatun ja Marxin Pääoman jälkeen. Yksi palkitaan. ?Taantumuksellisen taiteilijan ihanteena on aina ollut yksinomaisesti tunteeseen vetoava romantikko (parhaassa tapauksessa mystikko!); tämän taiteen tarkoitushan on luoda valheen savuverho kuolevan järjestelmän jättiläisvääryyden ylle. Vallankumouksellisen taiteilijan ihanteena on yhtä varmasti ollut älyllinen, kylmään järkeen tunteen ohella vetoava realisti (punaisia romantikkoja on ollut vain harvoja; mustia romantikkoja obn leegio, sillä tämä taidehan puolustaa järjenmukaisia yhteiskunnallisia vaatimuksia ja luonnollista ajattelua.?. Varsinainen sisältö on kyllä unohtunut aivan täysin, kirja ei ollut minua varten. Sen muistan, että Pikku prinssin takia tai siitä huolimatta (silloin ei ollut niin paljon valinnanvaraa!) luin myös saman kirjailijan Yölennon, josta on jäljelle jäänyt pelkästään nimi.? Pertti Vuorela Espoosta joutui tekemään vastauksen eteen töitä. ?Mainioista vihjeistä huolimatta tämä kirjavisa osoittautui haastavaksi. aikoinaan merkitykselliset oivallukset ovat hiutuneet lähes fraaseiksi, kun joka toinen syvällisyyttä tavoitteleva esiintyjä ilmoittaa, että ?vain sydämellään näkee hyvin.. Kone kuitenkin löytyi lopulta, toisin kuin toisen kuuluisan lentäjän, Amelie Earhartin, katoamistapauksessa. Uusiolukemisessa tuli mieleen myös nykyään esillä olevat ?rinnakkaismailmat?, vaikkei Pikku Prinssin matkustustapaa tähtien välillä esitelläkään, paitsi viimeisessä, kun pitää päästä takaisin kotitähdelle: ainoastaan käärmeenpureman tuoma kuolema auttaa...? Helsinkiläinen Raila Rinne kertoo romantiikalla ladatun laulumuiston. ?Kerrankin helpohko kirjavisanäyte, kiitos! Pikku Prinssihän se siinä pakomatkaa ounailee ja kirjailija on/oli ranskalainen Antoine de Saint-Exupery, sota-aikana kadonnut postilentäjä. Kuten hyvä olikin. Mitä siitä saattaisin sanoa. Lentokoneen alasampujia on kuitenkin ilmoittautunut.? Helsinkiläinen Helena Herrala-Ylinen pistää myös riitasointua prinssifanitukseen. ?Kirjailija on Antoine de SaintExupery, ja kirja Pikku prinssi. Tämä ei ollut heti selvä, vaan ratkaisun löytyminen vaati muistilta parin minuutin prosessoinnin. Kirjaa varsinaisesti en kaipaa . Seija Simolan levyttämä Kesytetty (v. 1979), on iki-ihana laulu pikku prinssin ja ketun kohtaamista. Yksinäisen ketun elämä on käynyt yksitoikkoiseksi ja se kokee ikävää. (rb) Viikon sitaatti Ja sitten fantasian maailmasta raadollisesti maanpinnalle. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 20.1. Tekijänoikeuden haltijat vaativat, että nauha tuli hävittää lähetyksen jälkeen, minkä Yle tekikin. Onneksi Anna-Kaarina Kiviniemen kuunnelmaan säveltämä ja sanoittama laulu Kesytetty jäi elämään Seija Simolan upeana tulkintana. Ennen Jugoslavian hajoamista ja suurten kansallistunteiden pintaan nostoa homma olisi hoitunut yhdellä käännöksellä . Tulivuoret ja kraaterit sitten ratkaisivat. Aikaa kirjan lukemisesta on mennyt kymmeniä vuosia, eikä mielikuvista ole (aavikon lisäksi) oikeastaan mitään jäljellä. On kuoressa yksi laulukin, nimeltään ?Mitä tarkoittaa kesytetty?.? n n n Leila M. Pari muutakin seikkailuja satuklassikkoa tuli perattua. Menetys oli kuitenkin kirjan hauska omistuskirjoitus, joka jaksoi hymyilyttää. Hän sai lentokoulutuksen armeijassa ja lentolupakirjan 1922. Kuka on tämä merkittävä kulttuurivaikuttaja, poleeminen esseisti ja kriitikko ja aatteen mies. Ystävyys nousee keskeisesti esille. Osta se. Se oli naula, joka veti. Uusi omistaja tuskin ymmärtää sisäpiirin vitsiä. Jäljettömiin katosi myös kirjan kirjoittaja Antoine de SaintExupéry (1900?1944) lennollaan toisessa maailmansodassa. - - 44-vuotiaana hän oli jo lopettamaisillaan sotilaslennot mutta lähti vielä yhdelle tiedustelulennolle keräämään tietoja saksalaisten joukkojen liikkeistä Rhône-joen laaksossa. Eläköön tarinoiden voima! Voiko joku olla pitämättä Pikku Prinssistä? Kerran kirjoittajakurssilla laadin sadun Kirjaston Pikku Prinssi -kirjasta, joka putoaa lainaajalta ja päätyy kaupunginvaltuuston kokoukseen puhumaan sivukirjaston lopettamista vastaan. - - Pikku Prinssi tarjoaa elämänfilosofiaa kaikenikäisille. Katoamisesta on kehitelty monenlaisia arvailuja, varsinkin kun tiedettiin hänen kärsivän vaikeasta masennuksesta. Ensimmäiseksi oli selvitettävä Jonathan Swiftin Gulliverin matkat ja Jules Vernen Matka maan keskipisteeseen. Juuri tuo selvittämätön katoaminen lienee rakentanut hänen maailmanmainettaan sen lisäksi, että vuonna 1944 julkaistu Pikku Prinssi on monitulkintaisen filosofinen teos. Kirjavisa Oma kappaleeni Pikku Prinssistä on vuodelta 1981. Tyttäreni sai minut oikeisiin järkiini sanomalla lyhyesti: Ajattele oppilaitasi. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa jne?. Itse olen lueskellut kirjaa usealla kielellä ja todennut, että se toimii mainiosti kielenopiskelussa. 1970-luvun lopulla dramatisoin Pikku prinssin radioon. Hän nousi ilmaan 31.7.1944 ja katosi. Vuosikymmeniä myöhemmin viranomaiset vahvistivat, että meren pohjasta Marseillen edustalta vuonna 2000 löydetty lentokoneen hylky oli Saint-Exupéryn kone.? n n n Tommi Kekola Helsingistä menee vastauksessaan lujaa. ?Vaikka tarina on satumainen, siitä on voinut löytää yhtymäkohtia de Saint-Exupéryn omaan elämään, muun muassa ruusulla on hänen vaimonsa luonteenpiiteitä ja ruusutarha, jonka Pikku Prinssi löytää, merkitsee kirjailijan monia avioliiton ulkopuolisia suhteita... ja loppuosan käärme tietenkin kuolemaa... Serbiaksi ja bosniaksi on siis tehty ikiomat käännöksensä, mutta aika tarkkaan saa ainakin äkkinäinen lukea, että löytää tekstistä eroja. ? Juhani Niemi, Hanko, heittää pisteeksi i:n päälle viikon aforismin ?De Saint-Exupéryn mielestä aikuiseksi kasvaminen oli anteeksiantamaton synti, jota olen kovasti koettanut välttää, tyyliin ikääntyminen on pakollista, vanheneminen vapaaehtoista.? Perään vielä suuret nippukiitokset oikeista vastauksista seuraavalle joukolle: Leena Hyden, Jurva, Kaarina Pylkki, Tuusula, Rauni Anita Martikainen, Tampere, Pertti Timonen, Tampere, Vesa Kautto,Tampere, Maija-Liisa Soukkanen, Turku, Terhi Ravaska, Helsinki, Mauri Panhelainen, Jyväskylä, Markku af Heurlin, Kirkkonummi, Taavi Lehtolainen, Kuopio, Anne Lehto, Vantaa, Hilkka ja Risto Kaipainen, Hyvinkää sekä Mikko Saari. Ja aivan lopuksi tahdon kiittää helsinkiläisvastaajaa ?ts?, jonka visan veteraanit toki tunnistavat, mutta myöhemmin mukaan Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi 17 tulleille tiedoksi, että hän oli se herra, joka tämän souvin pani liikkeelle reilu 21 vuotta sitten. Näin puhuu visaemeritus (aluksi vaatimattomasti kolmannessa persoonassa): ?Ts vastailee kirjavisaan tavallisesti vain juhlavuosien kunniaksi. jotkut ovat jopa olettaneet, ettei de Saint-Exupéryn kone olisi pudonnut normaalisti eli/tai vihollisen ampumana... Hän kirjoitti 30-luvulla avainromaanin salanimellä, mutta sen päähenkilön nimi muistutti eaika paljon hänen omaansa. Viimeisimmät, kokoelman kenties riemastuttavimmat yksilöt ovat Balkanilta. syntyi Lyonissa 1900. Luukkainen Kesälahdelta keräilee prinssejä. ?Itse olen saanut iloa paitsi kirjan sisällöstä niin itse kirjoista, joita olen pienimuotoisesti jopa keräillyt. Hienoin painos meinasi jäädä kokonsa takia kirjakaupan hyllyyn Belgradissa. Vaikka Pikku prinssi taitaa kirjakaupoissa olla lastenosastolla, sen voisi yhtä hyvin sijoittaa filosofian joukkoon. Muistelen, että pidin monia asioita kirjassa jotenkin teennäisinä. Asteroidi, prinssi, kettu, aavikko..
18 15.1.2014 ??TTT:n keväässä on tarjolla neljä ensi-iltaa Työväenteatterissa rokataan ja änkytellään Tampereen Työväen Teatterin kevään ensi-iltakausi polkaistaan käyntiin tamperelaista ja suomalaista teatterihistoriaa kunnioittavan uutisen siivittämänä. Politiikasta ei puhuta negatiiviseen sävyyn, Vatanescun rooliin astuva Juha-Matti Koskela kertoo. Vauhdikas tarina vilisee värikkäitä henkilöhahmoja, joita tuottavat liukuhihnalta Laura Alajääski, Emmi Kaislakari ja Jaana Oravisto. . jos Maunoa ei olisi, Eppu Normaali -kitaristi Juha Torvinen todistaa TTT Klubin lavan ylle ripustetulta televisioruudulta. Psykedeelistä menoa Kellariteatterissa TTT:n kevätkauden ensimmäinen ensi-ilta on Snoopi Sirenin ohjaama näytelmä Kerjäläinen ja jänis. Näytelmän kirjoittanut David Seidler tarttui aiheeseen, koska hän kärsi itsekin änkytyksestä lapsena. Puheopettaja (Auvo Vihro) kertoo, että tarkoitus on saada kuningatar Elizabeth (Suvi-Sini Peltola) nousemaan ja laskemaan hengityksen tahtiin. nauru, ohjaaja Tommi Auvinen kuvailee. Fon näytelmät perustuvat usein tosiasioihin, mutta Näillä palkoilla Ei makseta! -näytelmän tapahtumat kävivät toteen vasta näytelmän ensi-illan jälkeen, kun italialaiset kotiäidit innostuivat ottamaan siitä mallia. . Vanha päänäyttämö nimetään uudelleen Eino Salmelaisen näyttämöksi. TTT:n taiteellinen johtaja Maarit Pyökäri kertoo muutoksen liittyvän talossa käynnistettyyn laajempaan pohdiskeluun siitä, mitä työväenteatteri tarkoittaa tänä päivänä. Nimi otetaan käyttöön syksyllä, jolloin teatterin viitoituksia ja kylttejä uusitaan laajemmin. . Oscar-palkittuna elokuvanakin tunnetussa, tositapahtumiin perustuvassa näytelmässä änkytyksestä kärsivän Englannin kuningas Yrjö VI:n roolissa nähdään Tommi Raitolehto ja hänen puheopettajanaan Auvo Vihro. Kiusallinen vaiva saa kyytiä, kun kuninkaan on astuttava ulos mukavuusalueeltaan, kohdattava pelkonsa ja heittäydyttävä erilaisiin harjoituksiin puheopettajansa johdolla. Käsikirjoitukseen liittyy mielenkiintoinen tarinakin. Nyt me näemme Maunon unen rockdokumentin muodossa, kertoo ohjaaja ja käsikirjoittaja Riku Suokas. Maunosta tulee unissaan maailman suurin rocktähti, joka on jättänyt rockhistoriaan lähtemättömän jäljen. Näytelmässä käytetään paljon videoita, joissa dokumentaarisella otteella haastatellaan ihan oikeitakin rocktähtiä. . Teoshan on pastissi eli Kyrö on uudelleenkirjoittanut Arto Paasilinnan romaanin Jäniksen vuosi. Tamperelaiset ehkä tuntevat sen, mutta nykymaailmassa on niin, että teatterista käydään muualtakin. Kyllä se teatterin nimi pitäisi lukea jossakin ihan yötä päivää näkyvästi, Pyökäri sanoo. Kuningas kohtaa pelkonsa TTT:n kevään ohjelmistossa on neljä ensi-iltaa, joista tulevalla Eino Salmelaisen näyttämöllä nähdään Kuninkaan puhe. Hän vetää vieteriä äärimmilleen ja vielä kääntää ylösalaisin. Vaikea kuvitella, että Akun tehdas olisi mitään muuta kuin biisi . Rocktähteydestä haaveileva Mauno nukahtaa kesken työpäivän ja uneksii itselleen rocktähden elämän. . Näytelmässä on paljon suoria viitteitä tähän päivään, esimerkiksi perussuomalaisten populismipolitiikkaan. Näytelmässä puhutaan tehtaiden sulkemisesta, niiden myymisestä ulkomaille, työttömyydestä, irtisanomisista ja pankeista, mutta Fon ase on Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Kuningas Yrjö VI (Tommi Raitolehto) harjoittelee hengitystekniikkaa. Se tuottaa komediaa ja naurua, Auvinen kertoo. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis nähdään TTT:n Kellariteatterissa. Kirja on sellainen runsaudensarvi, että sitä voisi kuvitella kirjailijan esikoisteokseksi, koska hän on tunkenut tähän ihan kaiken, Siren kuvailee. Näytelmä kuvaa hyvinvoivaa Suomea ja Eurooppaa sekä niiden kääntöpuolta. Folla on uskomaton taito kärjistää tosiasioita. Elämä, kuolema ja comeback palataan Vuonna 85 -musikaalista tutun hahmon pariin. Siren kuvailee Tuomas Kyrön romaaniin perustuvaa näytelmää psykedeeliseksi ja moniulotteiseksi. . Kasvot epäkohdalle antaa Vatanescu. . Idean hän sai 1960-luvulla, mutta paperille se päätyi vasta myöhemmin. . jos sitäkään . Vatanescu nousee tavallaan tahtomattaan ja tietämättään julkisuuden henkilöksi. Hän päätyy poimimaan marjoja Lappiin ja betonityömieheksi ra- kennustyömaalle, jonka palkkapolitiikka ei kestä päivänvaloa. Tarinassa romanialainen Vatanescu lähtee Suomeen kerjäämään, koska hän haluaa ostaa jalkapalloilijan urasta haaveilevalle pojalleen nappulakengät. Kuningataräiti Elisabeth eli Yrjö VI:n vaimo ilmoitti, että käsikirjoituksen voi tehdä, mutta asiat ovat niin kipeitä hänelle, että hän toivoi, että tämä tehtäisiin vasta hänen kuolemansa jälkeen, ohjaaja Pentti Kotkaniemi kertoo. Farssia italialaisittain Teräviä oivalluksia epäoikeudenmukaisuudesta ja moraalin venymisestä nähdään Dario Fon farssissa, jossa italialaiset perheenäidit ottavat oikeuden omiin käsiinsä, kun ruuan hinta nousee ja perheen tulot laskevat samaa tahtia. Näytelmässä on niin paljon tilanteita, että on ollut aikamoinen haaste olla sen pyörityksen keskellä, mutta onhan se ihan järjettömän hauskaa myös, Koskela sanoo.. Tämä on aika hurjasti päällekirjoitettu, tämä on jo miltei scifiä. Vatanescu (Juha-Matti Koskela) pohtii maailmanmenoa. Spin off menestysmusikaalista TTT Klubin ensi-illassa Mauno Peppone . Kyrön käsissä se on kääntynyt positiiviseksi populismiksi. En ymmärrä, miksi teatterissa ei lue, että tämä on Tampereen työväen teatteri. He päättävät maksaa sen, mikä on kohtuullista.
15.1.2014 ??Tulevaisuudentutkija Risto Linturi luo katsauksen vuoden 2030 Suomeen Kauppakassi lentää, ja autot omistetaan porukalla l ll l?l?l 19
Sillä on suuri henkilökohtainen merkitys olettaen, että terveydenhuoltojärjestelmä ei kiellä sitä, hän sanoo. Kun diagnoosit ovat kyllin tarkkoja ja luotettavia, hän uskoo, että ne myös tehoavat paremmin kuin vaikkapa epämääräisellä kolesterolilla pelottelu. Siten esimerkiksi varma tieto vuoden sisällä tapahtuvasta sydänkohtauksesta saisi ihmisen oikeasti korjaamaan elintapojaan ja ruokailutottumuksiaan. Yksityisyydensuoja kutistuu Samalla ihmisten suhde yksityisyyteen muuttuu. Olemme menossa kohti sellaista maailmaa, jota on helpompi käyttää, ja jossa on helpompi saada apua ihmisiltä, jotka eivät ole edes paikan päällä, hän arvelee. Työskentelytavat opetellaan uudestaan Myös työelämä muuttuu. Yhä useampi oppii uusia taitoja juuri internetin kautta. Hän myöntää, että uusien teknologioiden käyttöönoton myötä voi ilmetä myös osaamisvajetta, mutta luottaa siihen, että markkinoijille tuotteiden käytettävyys on tärkeä myyntivaltti. . Myös pysäköintiongelmat katoaisivat, parkkipaikat saataisiin uuteen käyttöön ja kuntien taksimenot romahtaisivat, sillä taksimatkan kustannukset olisivat 20?30 senttiä kilometriä kohden. . Jos se purkautuu, työvälineiden demokratisoituminen pienentää palkkaeroja ja antaa yhä useammalle mahdollisuuden hyvään työhön, jos vain haluaa hankkia tarvittavan osaamisen, hän maalailee. Sirpa Taskinen Demokraatti sirpa.taskinen@ demari.fi jaisista taipumuksista samoin kuin heidän tekemisistään ja liikkeistään. . Yhtä vaivattomasti voisi selvittää myös vaikkapa kylään poikenneen tuttavan terveydentilan ja perimän. . Kun 1990-luvun lopulla internetistä löytyi vain edistyksellisimpien yritysten kotisivut, eikä juuri lainkaan tietoa yksittäisistä ihmisistä, on tilanne sosiaalisen median ansiosta aivan toinen jo tänä päivänä. Sihdatessa vajaat 20 vuotta eteenpäin Linturi uskoo, että saatavilla olevan tiedon määrä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti. Suomen ongelma on se, että liikutaan vähän hitaasti kohti uusia asioita, ja yksi syy, miksi liikutaan hitaasti, on se, että asiat ovat kiellettyjä. Uusien tehokkaiden metodien omaksuminen on edellytys myös kilpailukyvylle ja kotimarkkinoiden toimivuudelle. . Sen sijaan vakavin uhka liittyy Linturin mielestä logistiikkaan ja etäläsnäoloon. . Ne ovat koko ajan heikentyneet emmekä pysty pitämään kunnolla huolta niistä asioista, mistä me ennen pystyimme. Opettajilla jäisi aikaa oikeisiin asioihin Lisää vapauksia hän kaipaa myös opetukseen. Käytännössä siis töitä olisi tehtävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin, jotta työpaikat säilyisivät kotimaassa vielä tulevina vuosikymmeninäkin. Ratkaisu löytyy jälleen automaation lisäämisestä ja siitä, että työskentelytavat opetellaan kokonaan uudestaan. Hänen visiossaan koulukirjoista luovuttaisiin, opettajat kehittäisivät yhteistyössä oppitunteja verkkoon ja saisivat nykyistä enemmän aikaa harjoitustöiden ohjaamiseen ja oppilaiden kanssa keskustelemiseen. Linturi arvelee, että tulevaisuudessa tietoa ei niinkään kerätä varastoon, vaan sitä etsitään yhä enenevästi verkosta aina tarvittaessa. Tietysti meillä on silloin aivan erilaiset vaarat kuin tällä hetkellä. ?Käsitykseni mukaan yksityisyydensuoja katoaa suurinpiirtein kokonaan.?. Ihmisten yksityisyydensuoja on olematon ja aurinkoenergian ansiosta sähkö on valoisaan aikaan edullista. Visioon kuuluu myös ajatustenlukua, etäläsnäoloa, lähivalmistuksen mahdollistavaa tavaroiden 3D-tulostusta ja lentäviä tuulivoimaloita. 20 15.1.2014 lll Kun tulevaisuudentutkija Risto Linturi visioi vuotta 2030, suomalaiset liikkuvat yhteisomisteisilla robottiautoilla ja analysoivat itse omaa terveydentilaansa kännykällä ja sen lisälaitteilla. Se ei siis ole se, että yhä useampi suomalainen kärvistelisi käyttötaidottomana edistyksellisen tekniikan keskellä. Suurin uhka ei myöskään ole se, että uutta teknologiaa lanseerattaessa markkinoijat laskisivat liikkeelle keskeneräisiäkin tuotteita, jolloin varsinainen testaus jäisi yhä useammin kuluttajille. Silloin ei myöskään opita puolustautumaan uhkia vastaan, hän sanoo. Vitkastelu nakertaa hänen mielestään myös hyvinvointia. Linturin mielestä lait rajoittavat nykyisellään liikaa uusien teknologioiden käyttöönottoa. . Siinä tapauksessa kyllä kauppakassitkin alkavat lentää, hän sanoo. Hidastelu vie pohjaa hyvinvoinnilta Yksi vision yllä leijuvista suurista kysymysmerkeistä on lainsäädäntö. Hänen mukaansa verkosta voisi tulevaisuudessa hakea tiedot myös ihmisten dna:sta, perinnöllisistä sairauksista ja muista geenipoh- män meillä on työttömiä. Verkkokauppatilaus saattaisi toki tulla suoraan omalle parvekkeelle robottihelikopterillakin. . Pelkästään Suomessa vapautuisi rahaa noin sata miljardia euroa, mikä on yhtä paljon kuin valtionvelka. Kun uusien teknologioiden kaupalli- Uudet uhkakuvat odottavat ?Suomen ongelma on se, että liikutaan vähän hitaasti kohti uusia asioita.? set mahdollisuudet huomataan, kasvavat myös kehitykseen käytetyt rahasummat. . Minun käsitykseni mukaan yksityisyydensuoja katoaa suurinpiirtein kokonaan tai ainakin saman verran kuin 1990-luvulta tähän päivään mennessä, hän sanoo. Kuljettajat katoavat autoista Logistiikan osalta hän nostaa esiin itse itseään ajavat autot. Monet alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että minirobottiautot tulevat myyntiin jo 2020-luvulla. Paitsi, että robottiauto helpottaisi ikääntyvien liikkumista, Linturi uskoo, että myös autojen yhteisomistus yleistyisi, kun ajokit voisivat siirtyä itsekseen tarvitsijalta toiselle. Automatiikka vapauttaisi Suomessa vuosittain noin miljardi tuntia muuhun tekemiseen, kun kuskia ei enää tarvittaisi. Sellaista voisi olla esimerkiksi kädentaitoja vaativa lähivalmistus. Tarvittavat työvälineet saataisiin hankittua autoista vapautuneilla varoilla. . Tällä hetkellä joillakin harvoilla on pölyimuri- tai ruohonleikkuurobotti, jotka eivät vielä edes oikein toimi, mutta vuonna 2030 robotteja on ehkä sata kertaa enemmän kuin nyt, arvioi Linturi. Robotiikkajärjestöt ennustavat, että palvelurobottien määrä ylittää teollisuusrobottien määrän jo ensi vuosikymmenellä. Linturi muistuttaa, että ilmiöillä on liikkeelle lähdettyään taipumus kiihtyä. Sen myötä jokainen voisi vuonna 2030 selvittää paitsi oman terveydentilansa myös sen, millaista ravintoa kulloinkin täytyisi syödä. Hän pitää todennäköisenä, että vajaan parinkymmenen vuoden kuluttua tavallinen matkapuhelin lisälaitteineen kykenee tunnistamaan sata yleisintä sairautta. Sillä rahalla voisi hankkia vaikka joukon 3Dprinttereitä jokaiselle ihmiselle, jolloin kaikki voisivat tehdä erilaisia käyttötavaroita itselleen, hän ideoi. Sata kertaa enemmän robotteja Vastaavasti robottiautot kuljettaisivat tavaraa, jonka luonnollisesti robotit olisivat lastanneet kyytiin. Linturin kärkiviesti on se, että mitä enemmän Suomessa tehdään turhaa työtä, sitä enem- Mutta mikä on tulevaisuudentutkijan mielestä suurin uhkakuva vuonna 2030. On mahdollista kehittää yhteiskuntaa siihen suuntaan, että suuruuden ekonomia purkautuu. Tulee uutta teknologiaa, jolla esimerkiksi tehokkaiden myrkkyjen levittäminen ilmatilaan on edullista. Lisäksi kuitenkin suuren osan ihmisistä olisi löydettävä täysin uudenlaista työtä. Itse asiassa ollaan lähellä sitä hetkeä, että robotteja aletaan käyttää tavaran kuljetukseen lyhyillä matkoilla, jos laki vain sallii. Eniten hänen arvionsa mukaan ihmisten elämään vaikuttaa kuitenkin terveydenhuollon ja logistiikan kehitys. Itsediagnostiikka yleistyy vauhdilla Hänelle on itsestään selvää, että terveydenhuollossa siirrytään kohti itsediagnostiikkaa
Toisaalta hän arvelee, että henkinen kuormitus läpileikkaa tulevaisuudessa koko palkansaajakenttää, ja että sosioekonomisten asemien rajat liudentuvat. . Hän oli myös mukana laatimassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaamaa ja viime vuonna julkistettua laajaa raporttia tulevaisuuden radikaaleista teknologioista. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila tarkastelee tulevaisuutta työntekijöiden näkökulmasta. Sillä tavalla kuluttaja voi vaikuttaa, mutta ei voi laittaa yksittäistä ihmistä vastuuseen siitä, että kansantalous voi hyvin, hän sanoo. Pantzar uskoo, että väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan myös kuluttamisen rakenteeseen. Sen seurauksena työpaikoilla aletaan kyseenalaistaa sähköpostitulvan tarpeellisuutta ja nostaa esiin infoähkyn kuormittavuutta työn sirpaloitumisen ja ihmisten jaksamisen kautta. . Hän ei usko, että vuoteen 2030 mennessä näköpiirissä olisi mitään dramaattista, koko palkansaajakuntaa koskevaa muutosta, vaikka työntekoon ja työnkuviin vaikuttavia teknisiä uudistuksia syntyykin jatkuvasti. Jos kehitys etenee myönteiseen suuntaan, työn rasittavuutta onnistutaan vähentämään ja esimerkiksi altistumisia pystytään välttämään nykyistä paremmin. Ihmisten on pakko miettiä, onko varaa käyttää sähköä tai autoa tai onko varaa ostaa lihaa vai kannattaisiko ostaa mieluummin viljaa. Kun ihmiset siirtyvät eläkkeelle, terveys- ja hyvinvointipalvelut samoin kuin kulttuuri saattavat ajaa suuren asunnon ja liikkumisen edelle.. Voi ajatella, että on kulutuspäätöksiä, joilla kansantaloutta voi auttaa, eli että käytetään kotimaisia tuotteita ja palveluita. Se ei tarkoita, että uusista järjestelmistä ja laitteista luovutaan, vaan että ne löytävät luonnollisen paikkansa, hän tarkentaa. Suurin uhka, ihmisten turvallisuutta järkyttävä työelämän epävarmuus, on kuitenkin olemassa jo nyt. Maapalloa ei pelasta helsinkiläinen vihreä kuluttaja, vaan sen pelastaa kiinalainen materialisti, hän kärjistää. Väestön ikääntyessä ekonomistien huolena on paitsi se, millä varoilla eläkkeet tulevaisuudessa maksetaan, myös se, että iäkkäät säästävät ahkerammin kuin nuoret. Siinä mielessä pelko töiden ulosliputtamisesta ei ole turha. Jos katsotaan, miten ja kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat investoineet, investointeja tehdään paljon muualle kuin Suomeen, hän sanoo. Raaka-aineiden hinta hillitsee kulutusta ?Maapalloa ei pelasta helsinkiläinen vihreä kuluttaja, vaan sen pelastaa kiinalainen materialisti.? Kehittyvien maiden kasvava keskiluokka enteilee myös globaalia kulutuksen kasvua. 15.1.2014 21 Kari Hulkko ?Työmarkkinoiden epävarmuus pysyy? Tulevaisuudentutkija Risto Linturi lukee mielellään tieteiskirjallisuutta. Pantzarin mielestä kuluttamisen lähtökohtana on oltava omat tarpeet. . Sitä on nähtävissä jo nyt. Esimerkiksi työmarkkinauhat ovat kautta aikain osuneet vahvemmin työntekijäportaaseen, mutta nyt ne ovat kasvavassa määrin myös toimihenkilöiden ongelmina, hän perustelee. Antila uskoo, että paikalliset palvelut työllistävät Suomessa myös tulevaisuudessa, sillä esimerkiksi hoito-, kuljetus-, siivous- tai opetus- alan töitä on vaikeaa hoitaa muualta käsin. Työpaikkojen laitehuuma jää historiaan Vallitsevalla laite- ja teknologiainnostukselle hän povaa nousevaa vastareaktiota. Jos keskiluokka kasvaa kehittyvissä maissa, hintamuutokset tulevat olemaan aikamoisia, ja sitä kautta niukkuudesta tulee hyve. Antila ei pidä sen suhteen paluuta menneeseen mahdollisena, jos EU:n sisällä ei onnistuta tekemään rakentavampaa sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaa. . Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Mika Pantzarin mukaan ilmiö saattaa johtaa raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hinnan nousuun.
Talvinen, osaksi jäätynyt ja osaksi avoin meri ja kaamos ovat kokemisen arvoisia. Keväinen silmiä kirvelevä auringonsäde hohtavalla hangella myös mahdollistaa nopean kevätrusketuksen. Tähtinen kertoo murtajan löytäneen äärimmäisten olosuhteiden etsijät lähinnä Euroopasta ja Aasiasta. Syntymäpäiviä ja polttareita Sampo on vienyt monet syntymäpäiväsankarit ja polttariporukat merelle juhlimaan. Sampo on reilut kaksikymmentä vuotta sitten läpikäynyt stailauksen, jolloin karusta merten murtajasta tehtiin viihtyisä päiväristeilijä ravintolasaleineen ja olonurkkauksineen. Merellä näkee ahtojäitä, merilintuja, hylkeitä, kettuja, hirviä ja jopa hyvällä onnella poroja. Talvinen meri ja jääolosuhteet ovat tavalliselle maakravulle tuntematon maailma. 22 15.1.2014 ??Ulkomaiset turistit ovat löytäneet jäänmurtajamatkailun Petter Tähtinen Sammon talvinen työkausi kestää huhtikuun loppuun asti. Sampo viihdyttää särkemällä jäätä Kemin talvikauden ylpeys on vanha jäänmurtaja Sampo, joka pitkän päivätyön tehneenä jäänmurtajana jatkaa yhä työtään viihdyttämällä turisteja hyisellä talvisella Perämerellä. Sampo murtaa jäätä ihmisten iloksi sekä tarjoaa turisteille mahdollisuuden nauttia avannossa kellumisesta pelastautumispuvussa. Sammon kippari Petter Tähtinen esittelee innostuneena laivaa. . Laivassa kuitenkin säästettiin entisellään komentosilta ja konehuone, Tähtinen kertoo. Tähtinen kertoo matkailijoiden olevan erittäin kiinnostuneita luonnosta ja talvisesta merestä. . Katsotaan kuinka pitkään keväällä saamme risteillä jäiden seassa, miettii Petter Tähtinen tämän risteilykevään pituutta. Aila Pääkkö Aila Pääkkö Demokraatti, Kemi Kippari Petter Tähtinen esittelee vanhoja laivapuhelimia, jotka säästettiin komentosillalla.. Monet ovat kokeneet mielenkiintoiseksi nähdä ja kokea, miten jäänmurtaja murtaa kiinto- ja ahtojäätä yli 3 500 tonnia painavan aluksen voimin. Sammon talvinen työkausi on pitkä, jouluviikolta aina huhtikuun loppuun asti.
(09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. selle. Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. selle. Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. a 1895. a 1895. 23. 15.1.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA rginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. MO_light selle. a 1895. selle. a 1895. EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi www.eeva-johanna.net 1 x 34 mm Avaa toinenkin silmä. 1 x 30 mm 1 x 23 mm www.jytyliitto.fi Tilaa ihmiselle. Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Aina uutta. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Avaa toinenkin silmä. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Hänestä on tullut esimerkillinen uuden toivon airut. 1. ?? ?? ?? Juhlakonsertti Kallion kirkossa la 18.1. Mielestäni meidän pappien helmasynti on juuri se, että varmistetaan oma tila, telakoidutaan keskeiselle turva-alustalle ja näin tukitaan kirkon kehitys. Rapa on roiskunut, jos on uskaltanut tarttua epäkohtiin, ei siitä ole kaikissa piireissä tykätty, Hynninen sanoo. Historiaa ja globaalia muutosta Nuoren Veli-Matin työt alkoivat Kulosaaren seurakunnassa, jatkuen Kallion seurakuntaan ja sieltä yli 30 vuotta sitten Loviisan kirkkoherraksi. osuu ruutuun 40. Tarvitaan itsekritiikkiä ja muutokseen johtavia tekoja. Uuden edessä Joka perjantai kello 16 Hynninen lukee Kallion kirkossa Raamattua ja toimittaa kello 18 messun. Perjantaipapin toimi on uutta eläkepappi Hynnisen elämässä. Mies on edelleen valmis, näkemään, menemään ja tekemään. Kallion kirkko on avoin kohtauspaikka. On ollut ilo saada toimia pappina kaikki nämä vuodet ja kohdata ihmisiä eri elämän alu- Sarjakuvat Oma näkökulma. Vuodesta 1895. MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET Onnittele ja osallistu työväen kulttuurin tukemiseen. puh. Avoinna ovat Kallion kirkon ovet myös ensi lauantain Hynnisen 70-vuotisjuhliin. Aila Pääkkö Demokraatti. Ihmiskunta selviää, kun opitaan näkemään epäitsekkäästi. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Impi ja Kalle Niemisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Roininen. Kaijamaija Parviainen 60 vuotta JHL:n koulutustoimitsija Kaijamaija Parviainen Helsingistä täyttää 60 vuotta 17.1.2014. Matkoilla, ei vastaanottoa. Kapriisilla on hyväntekeväisyysesitys Päiväkirjamerkintöjä uuden lastensairaalan hyväksi 18.1.2014 kello 17.00 Balderin salissa Helsingissä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kaijamaija Parviainen. Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Meillä on erittäin hyvänä esimerkkinä nykyinen paavi Franciscus, joka itsekritiikillään on muuttanut omia käsityksiään ja kirkkonsa toimintatapaa. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. ??Ikä ei vienyt Hynnisen muutosvimmaa Pappi ja barrikadien mies Rovasti Veli-Matti Hynninen on henkilö, jota hyvin kuvaa vuosien takainen mainoslause: Mies, joka näkee, menee ja tekee. Ennakkoluuloton Hynninen on kuuskytlukulainen, jolle jo opiskelijapolitiikassa muovautuneet rauhan, oikeudenmukaisuuden ja sosialidemokratian näyt eivät ole jääneet vieraiksi. Hän on säilyttänyt kristillisistä arvoista nousevan muutosvimmansa. Veli-Matti Hynninen sanoo olevansa barrikadien mies myös rakastamansa kirkon piirissä. . Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antero Helenius. Kari Roininen 70 vuotta Ay-toimitsija, eläkeläinen Kari Roininen Vantaalta täyttää 70 vuotta 16.1.2014. Matkoilla, ei vastaanottoa. kirkkoherrana Pohjan suomalaisessa seurakunnassa. . Vanha reaalipolitiikan maailma, mihin ennen uskoimme eli voimapolitiikkaan ja aseisiin nojaava tulevaisuuskuva on muuttunut. 24 15.1.2014 Syntymäpäivät Antero Helenius 80 vuotta Eläkeläinen Antero Helenius Helsingistä täyttää 80 vuotta 17.1.2014. Matkoilla. Uusimaa on alue, johon on tultu työn perässä kaukaa pohjoisesta ja Veli-Matti Hynninen uskoo ihmisen kykyyn muuttua paremmaksi. Syntymäpäivä Veli-Matti Hynninen ?? Rovasti, kamarineuvos ?? Täyttää 70 vuotta 15. Porvoon lääninrovastinakin toiminut Hynninen sanoo tuntevansa hyvin itäisen Uusimaan ja pieni parin vuoden kosketus läntiseen Uusimaahan tuli toimiessa vt. Mukana on tuotu perheiden lisäksi tavat ja tottumukset, joihin papin työssä on saanut ennakkoluulottomasti tutustua. Näinä vuosina maailma on kokenut valtavan globaalin muutoksen joka hämmentää. On kuljettu pitkä matka kohti keskinäisen riippuvuuden maailmaa. . klo 15.00, kättely ja kahvit, syntymäpäiväseurat samassa paikassa klo 18.00. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Veljeysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon Veli-Matti Hynninen. B.Virtanen - Urja idästä. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi eilta ja tutustua väkeen, joka on aina kotoisin jostakin
Johtokunta kokoontuu klo 16.30. klo 18 Hausjär- a 1895. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Liisa Harjula Valonia Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tervetuloa kuukausi- ja johtokunnan kokoukseen ke 15.1. klo 18 Malmin toimintakeskuksessa. Risto Kolanen alustaa aiheesta sosialidemokratian haasteet 2014. klo 18. klo 12 ravintola Wanhassa Herrassa. välttämään sähkösyöppöjä. anit: 15.1.2014 Suomalaiset ovat pysyneet pinnalla Merkillisiä sähkölaitteita Sähkölaitteet aiheuttavat noin 30 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta. Tervetuloa kaikki keskustelemaan. 25 Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. ?Kokoukset Uusi sanomalehti Suomessa!ry:n TAMPEREEN TYÖVÄENYHDISTYS Vuodesta 1895. Kuntaliitos- ja soteasioista alustaa Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä. Energiamerkintä on pakollinen seuraavissa laiteryhmissä: kylmäsäilytyslaitteet, pyykinpesukoneet, kuivaavat pesukoneet, kuivausrummut, astianpesukoneet, lamput, uunit, ilmastointilaitteet ja televisiot. Laiteryhmien parhaimpia ovat A++ ja A+++ -luokkien laitteet. Vuodesta 1895. nässä ilmoitettu kulutus on mitattu laboratoriossa. uodesta 1895 Tasapainon takia. Se, kuinka paljon uudet laitteet säästävät kotona energiaa, riippuu lopulta käyttötavoista. Televisioita lukuun ottamatta viihde-elektroniikan ja tietotekniikan energiatehokkuuden selvittäminen on hankalaa, sillä nämä laitteet eivät toistaiseksi kuulu energiamerkinnän piiriin. EUvaaliehdokas, kansanedustaja Ilkka Kantola kertoo ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta. Lahden seudun Wanhojen Tovereiden kerhotapaaminen ma 20.1. Aiheina ajankohtaispäivitys kuntaliitos- ja soteasioista sekä kevään puoluekokousvalmistelut. Vaasan Sosialidemokraatit ry. päivänä tammikuuta 2014 kello 18 Tampereen työväentalon kokoustila Yrjö Mäkelinissä, 6. kerros. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10§:ssä mainitut asiat. Lisäksi valitaan edustajat ( 2 ) ja varaedustajat Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry:n kokouksiin vuodelle 2014 sekä valitaan edustajat (2) ja varaedustajat Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön edustajistoon vuosille 2014-2015. Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. Kokouksen aluksi kuullaan TAYS:n johtaja Rauno Ihalaisen alustus TAYS:n tulevaisuuden suunnitelmista. Tampereella 8.1.2014 Tampereen Työväenyhdistys ry Puheenjohtaja Sihteeri 2 x 54 mm Tasapainon takia. Vuodesta 1895. ?Hautaus?palvelut. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HÄME Suomessa hukkui viime vuonna 121 ihmistä, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Vuoven kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2 - 4, Oitti. VUOSIKOKOUS VALMISTAVA Pidetään keskiviikkona 29. Johtokunnan järjestäytyminen tilaisuuden jälkeen. . Ursin-seuran kuukausikokous ravintola Koulun historialuokassa ti 21.1. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Vuodesta Aina uutta. Muita käyttökelpoisia merkkejä ovat Euroopan ja Pohjoismaiden ympäristömerkit, joilla on kriteerit AV-laitteille. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. Tervetuloa tutustumaan. . tiistai Kinaporissa klo 14. klo 18 Paasitornissa, kokoushuone 303:ssa pidetään Yhteiskuntapoliittisen sos.dem.yhdistyksen YPSYn tammikuun kuukausikokous avoimena keskustelutilaisuutena koulutuspolitiikan ajankohtaisista haasteista, uhkista ja todennäköisistä kehityslinjoista otsikolla: Julkinen talous kriisissä, miten käy koulutuksen. Energiamerkinnässä ilmoitettu laitteen energiankulutus on mitattu laboratorio- olosuhteissa. Hukkumisiin vaikuttavat liiton mukaan muun muassa uimahallien yleistyminen, uimaopetus ja turvallisuusvalistus. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tilasto tehdään lehdistöseurannan perusteella, joten lopullisissa kuolemansyytilastoissa hukkuneiden määrä on hieman suurempi. Ti 28.1. Kokous jatkuu kaikille avoimena tilaisuutena 18.30, jolloin EU:n historiasta ja tehtävästä alustaa Marjaliisa Pyöli-Vainio. Huonot laitteet eivät käy kaupaksi, ja ne poistuvat markkinoilta. TJ-vinjetti unelmia vuodesta 1895. HELSINKI . Kaikki Riihimäen, Lopen ja Hausjärven sosialidemokraatit joukolla mukaan. . EU-maiden laitteiden energiatehokkuusvaatimusten ansiosta kodin laitteiden ja valaistuksen sähkönkäyttö ei ole Suomessa viime vuosina kasvanut, vaikka niitä hankitaan ja käytetään yhä enemmän. Sähkölaitteita kannattaa silti hankkia vain tarpeeseen, sillä niiden käyttökustannukset saattavat kohota jopa hankintahintaa suuremmiksi. Energiamerkinnät ohjaavat myös valmistajia ja kauppiaita. Huonot laitteet eivät käy kaupaksi. EU-maiden yhteinen energiamerkintä ilmoittaa kotitalouskoneiden energiatehokkuusluokan ja antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Vallilan Kotien Puolesta ry:n iltapäiväkerho kokoontuu joka kuukauden 1. ja 3. Vuodesta 1895. mä. Kaikki on politiikkaa. Tervetuloa. inenkin silmä. ki on politiikkaa. . Vuodestakuluttajaa 1895. Myös Energy Star -merkinnän sekä TCO-laatuja ympäristömerkin avulla voi selvittää energiatehokkuutta. Eri energia- ja ympäristömerkinnät auttavat kuluttajia valitsemaan laitteita, mutta ne ohjaavat myös valmistajia ja kauppiaita. Määrä on vain hieman suurempi kuin toissa vuonna, jolloin hukkui vähiten ihmisiä sitten 1900-luvun alun. Viime vuosisadan alussa hukkui noin 600 ihmistä vuosittain. Hukkumisia aiheuttivat muun muassa isot haaksirikot. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan hukkuneiden määrä on laskenut jatkuvasti 1950-luvulta lähtien. Kouvolan Työväenyhdistys ry:n kuukausikokous to 16.1. Puheenjohtajana toimii YPSYn varapuheenjohtaja ja piirihallituksen jäsen FM Nina Castén. Malmin sosialidemokraatit ry:n kokous to 16.1. (STT) Ekovinkki 3 Numerotehtävän ratkaisu 2 x 26,5 mm Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. Energiamerkintä auttaa uutta vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. klo 18 Oikokatu 4, Puistoportin kokoustiloissa. Tulehan sinäkin. VARSINAIS-SUOMI . Vuodesta uodesta 1895. 1895. vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. Turun Sos.Dem. Alustajana on opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. Merkinanvalta. Ennen kerhokokousta nautimme lounaan ko. paikassa. Riihimäen seudun demarit. Vuodesta 1895. arvon ansaitsee. Kahvitarjoilu. POHJANMAA . Kokoukseen on kutsuttu kahvitilaisuuteen vuonna 2013 tasavuosia täyttäneet. Tervetuloa. KYMI . Aluetapaaminen to 16.1. Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulutodesta 1895. tava. nkin kuinYhdistystoiminta jouluna. Kahvit tarjoillaan kokouksen alussa. klo 18.30, Pitkäkatu 50
06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. Osa 3/8. 13.05 Hymy Pyllyyn Tänään pokkaa koettelevat mm. Minttu Mustakallio ja Mika Nuojua. 13.35 Suomen Urheilugaala sairastui syöpään, ryhtyi hänen poikansa Chris tukemaan isäänsä kaikin tavoin taistelussa syöpää vastaan. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Afrikka 15.35 16.20 16.30 4/5. 13.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 20.00 Yle Uutiset. Ihmisen geeneihin on kirjoitettu kaikki ulkonäköämme ja älykkyyttämme myöten. 10.05 Brysselin kone. Phil (S) Liioittelevia naisia. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen Mitä löytyy vuoden 2012 miss Suomen Sara Chafakin illallispöydästä? 19.30 Matkaoppaat Party People! Terhi selvittää onko hotelli osasyyllinen ruotsalaisen tytön onnettomuuteen. 20.00 Himohamstraajat (S) Viimeinen siivous. 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Tartunta. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Vieraana Pekka Haavisto. 23.00 Dexter (16) Melkein täydellinen. 00.05 Frasier (S) Illallinen kahdeksalta. 00.35 4D: Söin itseni hengiltä (12) 01.40 Matkalla kiven sisään (7) San Bernardinon tytöt. 02.40 - 05.00 Älypää-TV 19.50 Rakennustaiteen aarteita Reimsin katedraali. 20.00 Oiva, pöytä ja Kaj Franck Oiva Toikka istuu samaan pöytään, jonka ääressä teki vuosikaudet töitä Kaj Franckin kanssa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 19.06 Luontoilta 0203-17600. 20.06 Sää. 20.07 Café Tropical. Ravisuoran ennakko. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 14.00 Kantapöytä. 15.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. perheelämä. Kohtalo saattaa hänet yhteen samalla asialla olevaan afrikkalaismieheen. O: Rachid Bouchareb 23.10 Neo Kaupunki- ja vaihtoehtokulttuuria esittelevä ohjelmasarja. 23.30 - 04.00 Teematieto SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kauhukodit 15.55 Vauvaonnea (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 112 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.15 Eurojahti 04.00?06.01 SubChat JIM 11.00 Krokotiilimies 11.30 Start! 12.00 Lentokenttä (S) 12.30 Mahdoton illallinen 13.20 Maistuvimmat liikeideat 14.15 MasterChef Australia 15.30 Leijonan luola USA 16.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.20 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.20 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (S) 21.00 Villit nettivideot (12) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.20 Appivanhemmilla kylässä (7) 00.50 JIM D: Metsien miehet (7) 01.45 Leijonan luola USA 02.35 Taksi (7) 03.05 Älypää-TV LIV 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Hulluna häämekkoihin 10.30 Hulluna second handiin 11.00 Unelmien talo 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 13.00 Häät sulhasen tapaan 14.05 Tyyliä vai ei 15.05 Häähullut (S) 16.00 Leila leipoo Ranskassa 16.30 Huippukokki lähtee maalle 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Häät sulhasen tapaan 19.05 Supernanny (S) 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Liv D: Roskaruokaäidit (S) 22.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 23.00 Huippumalli haussa 00.00 Sinkkulaiva 01.00 Nashville (7) 04.25 Kauneusklinikka Tiina Jylhä 04.50?05.00 Älypää-TV AVA 08.00?08.30 Namaste jooga 09.30 Lääkärit 10.30 Kokeilussa perhe-elämä 11.30 9 kuukauden odotus 12.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.00 Hullut hamstraajat 14.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 15.00 NYC:n täydelliset naiset 16.00 Lääkärit 16.55 Salatut elämät (7) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Stylisti Rachel Zoe 20.00 NYC:n täydelliset naiset 21.00 Kreikkalainen romanssi (12) 22.50 Amerikan ykkösperhe (7) 23.20 Rasittavat tyttäret (S) 23.50 Sydänmailla (S) 00.50?04.50 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.24 FOX Kids 2 09.30 24Kitchen 11.30 Mandelan perijättäret 11.55 Futurama 12.20 Alaskan poliisit 13.10 Hullut tiedemiehet 13.35 Jurassic CSI 14.25 Supertehtaat 15.17 STT Uutiset 15.20 Eläinkunnan hurjimmat 16.10 24Kitchen 18.05 Futurama 18.30 Family Guy 18.59 Seiska News 19.04 Autiotalojen aarteet 19.30 Matkalaukkujen metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 20.56 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 The Bridge 23.25 Elokuva: Pelastakaa Sarah Cain 01.15 Nolot vartalot 02.10 Nolot vartalot 03.00 Suomen vartijat (TXT) 03.25 24Kitchen 04.33?05.59 Sky News TV5 06.10 Pulmuset (7) 06.40 Todella upeeta (7) 07.15 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 08.05?09.00 Matlock (7) 10.00 Musavisa 12.05 Pomo keittiössä 12.35 Ostarikytät 13.05 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin? uhanalaiset villieläimet 14.00 Todella upeeta (7) 14.35 Hale ja Pace?hauskat pojat 15.05 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 70?s show (7) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: The Book of Eli (16) 23.05 Motiivi 00.00 Elokuva: The net?verkko kiristyy (12) 02.10 Twin Peaks (16) 03.05 Star Trek: The Next Generation (12) 03.55?04.49 Ihmemies MacGyver (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Lars Sundin Colorado Avenue ja Puodinpitäjän poika -romaaneihin perustuva tv-sarja. 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva Sarja alkaa. Kuka oli vuonna 1989 kuollut Franck, Oivan ystävä, jota sanottiin suomalaisen muotoilun omaksitunnoksi? 21.00 Jäämeri 30 päivässä Osa 3/10: Vienanmeri, Letnjaja Zolotitsa. 12.15 Maakuntaradio. Monet Hitlerin kannattajista eivät halunneet sotaa, se oli kuitenkin imperiumista haaveilevan Hitlerin päätavoite. 19.50 Nykyajan ihmeet Eiffeltorni. 20.00 Pelastetaan duunit Konsultti ?Mrs. 26 15.1.2014 TV- JA RADIO-OHJELMAT Keskiviikko 15.1.2014 YLETEEMA MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin. 08.15 Ykkösaamu. 12.45 Merisää. Ravitulokset. 09.10 Sää. Hyväntoivonniemi. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Taitoluistelun EM Nais- 17.00 ten lyhytohjelma jatkuu. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana haasteita rakastava Veikka Gustafsson. Silmät virkeiksi. 13.50 Pikakurssi kodinostoon Rakkautta ensikäynnillä. 14.20 Huippukokki lähtee maalle Vietteleviä viikunoita. 14.50 Huikeat kakut Takaisin luontoon. 15.50 Supernanny (7) Pikkutyranni. 16.55 Frasier (S) Illallinen kahdeksalta. 17.25 Matkaoppaat Loma-asenteita on monenlaisia. 17.55 Dr. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 13.00 Klassista kahteen. 09.50 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit (7) 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Geneettinen koodimme Koodinpurku. Millaisissa ympäristöissä villieläimet elävät maapallon eri kolkilla? 12.30 Pelastetaan duunit 13.00 Hilman päivät (S) Agapetuksen romaaniin perustuva komediaklassikko vuodelta 1954. Suurrikosyksikköä työllistää usean ihmisen kuoleman aiheuttanut holtiton kuljettaja, jonka tausta yllättää tutkijat. 23.40 Fringe - rajamailla (12) Lojalisti. 00.40 - 05.57 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (S) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20?10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei. Sarjan viimeisessä jaksossa Börje, Gunvor ja Rolf jakavat Magnuksen johdolla kokemuksiaan osallistumisestaan ohjelmaan. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pelastetaan duunit 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Runebergin koti 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 MOT: Edunvalvonnan armoilla 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN : Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.1. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. O: Matti Kassila. 12.55 Suomi tänään. 19.03 Urheiluradio. perheelämä. 06.25 Aamusoitto. Börje, Gunvor ja Rolf jakavat Magnuksen johdolla kokemuksiaan osallistumisestaan ohjelmaan. 20.30 Unelmien puutarhat 2/4. Claus Dalby esittelee valkoisten ja keltaisten kukkien ihmeellisyyksiä. 21.00 Colorado Avenue (12) Osa 1/3. 08.15 Urheiluradio. Osa 2/8. 12.35 Tiilenpäät Jännittää kuin nuorta rosvoa. 14.03 Ajantasa. 07.15 Aamusoitto. Robert pidätetään epäiltynä avunannosta rajan luvattomaan ylittämiseen. 2/6 ja inho. 18.30 19.00 19.20 19.30 Emmerdale (S) Joulukinaa. Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Osa 2558. Tutustumme Suomen poliisinkin käyttämään traumanpurkumenetelmään, EMDR:n. 19.00 Historia: Hitlerin synkkä karisma 2/3. 07.17 Maakuntaradio. 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 22.00 Yle Uutiset ja sää. N: Tauno Palo, Aino Mantsas, Edvin Laine, Matti Ranin, Tarmo Manni, Pentti Irjala ja Oke Tuuri. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 21.50 Merisää. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. (16) Ruumis luokkakokouksessa. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Rikoksista pahin (12) Terveys koetuksella. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Kumpi kannattaa rahallisesti. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 10.50 Kuuluttajan vieras: Radio Suomen toimittaja Juha Blomberg. 08.17 Maakuntaradio. Kummassa seksi maistuu makeammalta? 20.00 Uusi päivä (S) Osa 346: Tero ja Roni totuuden äärellä. 20.30 Pasila (12) 12/12: Terroristi. 20.55 Lopun alku (12) Minisarja. 2/2. 11.00 Uudet levyt. 10.55 Pikkujuttu. Mutaatiogeenien jäljittämisestä uskotaan tulevaisuudessa olevan apua myös vaikeiden sairauksien hoidossa. 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Pomo piilossa UK Klubipomon keikka. 15.10 15.15 15.40 16.10 Mitä tänään syötäisiin? Perhe 2.0 (S) Homotutka. Perhe 2.0 (S) Kuka imettää? Bruce Springsteen: High Hopes 16.15 Kaappaus keittiössä Jakso 3. 1/6. 22.05?23.05 Ajassa soi: Klang-sarjan konsertti ??Laboratories??. sykähdyttävin urheiluhetki. McLeodin tyttäret (7) Tästä eteenpäin. Hupipätkät (S) Galaxi (S) Womman vieraana Galaxissa parkourin puoliammattilainen, Eero Liimatainen. Pikku Kakkonen Tilda ja hänen ystävänsä, Puput, Raa Raa, leikkisä leijona, Melkein mestari, Tuttiritarin lauluja sekä Anton Siilinen ratkaisee. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Näytön paikka. 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hullu juttu Illan matsi: sinkkuelämä vs. Mv. 14.15 Taistelu syöpää vastaan Kun Cal MacDonald 12.05 Tiilenpäät Kaman kanssa taistelua. 20.03 Urheiluradio. Nella löytää lappalaiset juurensa vain huomatakseen, että asiat ovat monimutkaisempia kuin miltä näyttävät. N: Saana Hyvärinen, Kai Lehtinen. 17.20?17.28 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.55 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 17.45?18.15 Tekijä: elokuvaohjaaja Kira Jääskeläinen. 11.03 Maakuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana.Isoisien taisto ja murtuneet mielet. 15.05 Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. 15.05 Kultakuume. Budapest, Unkari 23.15 Hullu juttu Illan matsi: sinkkuelämä vs. 15.55 Yle News. KK: Veli-Pekka Hänninen. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Kirahvin paratiisi. Moneypenny. 10.03 Ajantasa. 14.00 Yle Uutiset. 06.15 YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa14.00?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.00 - 17.00 Taitoluistelun EM Naisten lyhytohjelma. Budapest, Unkari. 17.25 Ilmastohemmot 6/10: Tuulienergia. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam Lohikäärme. 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) Suuri tulva. 18.55 Gazoon (S) Turvallinen pesä. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Sydänystävät 14/14. Löytyikö uusia ystäviä tai sydänystäviä. Elias ei nuolaise edes, kun tipahtaa 20.05 Erilaiset äidit Perhe Hirtentreu-Haji. 21.00 C.S.I. 11.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 16.15 Faunin iltapäivä. 18.03 Luontoilta 0203-17600. 21.35?21.39 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Ville sukeltaa venäläisten ?merikaaliksi. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 10. 11.57 Päivän mietelause. 18.50 Iltahartaus. Kummassa seksi maistuu makeammalta? 23.45 - 04.00 Uutisikkuna 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Joulun ilo 17.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat Ilmari Tapiovaara: Fanett 1949. 18.00 Pyhimys (12) Enkelin silmä. 18.50 Avaruuskansiot Kiehtova ja havainnollistava faktapaketti Auringosta, sen rakenteesta, koostumuksesta ja merkityksestä. 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) Tuhlaajatytär. 21.00 Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. tarkastaa Villen firman avainluvut. 20.30 20.55 21.05 21.55 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Toto65-ravit Vermossa. 22.00 The Hour (12) 12/12. Hectorin naama koreilee iltapäivälehtien lööpeissä, mikä tekee olot toimituksessa varsin tukalaksi. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Putinin olympialaiset 00.05 Uutisikkuna Ohjelmassa palkitaan vuoden 2013 menestyneitä urheilijoita, esikuvia, urheiluvaikuttajia ja mm. Hvidovren sairaalassa on Tanskan suurin synnytysosasto. Siellä päivät ovat täynnä dramatiikkaa. 22.30 22.45 23.27 00.03 00.38 01.15 Oddasat Lopun alku (16) Osa 6/9. Lopun alku (16) Osa 7/9. Lopun alku (16) Osa 8/9. Lopun alku (16) Osa 9/9. SVT:n ohjelmaa Aamuhartaus. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 Luontoilta 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Kansanradio. kutsumaa levää jääkylmässä meressä. 21.45 Kino: London River (7) (Britannia 2009) Brenda Blethynin esittämä äiti lähtee Lontoon terrori-iskujen jälkeen etsimään kadonnutta tytärtään. 23.37 Metsää ja luontoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Kumpi kannattaa rahallisesti. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Ystäväni Ronja 07.11 Tiketi Tok (S) 07.24 Lauran tähti: Muutto (S) 07.37 Nallepaini 07.39 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.52 Franklin ja ystävät (S) 08.16 Kaapo (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Luontohetki: Eläintarinoita 1/13. 19.40 Ihmeellinen Turangalila. O: Heikki Kujanpää. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Taitoluistelun EM Jäätanssin lyhytohjelma. 07.53 Maakuntaradio. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. Ville Haapasalo on tänään kahdesti vaarassa vesillä. 13.06 Maakuntaradio. Noutoruokaa sohvalla. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Aamuryhdyntöjä Brookelassa. Sydänystävät Yle Fem klo 20.00 Löytyikö uusia ystäviä tai sydänystäviä. 09.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Olympiaradio ja miesten lentopallon Challengecup 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 21.20 Jälkikoirat
Mikä on iskenyt tulevaan rauhanturvaajaan? Sunerin hallitus kutsutaan koolle kuulemaan Niklaksen junailemasta fuusiohankkeesta, josta Elina mainitsi etukäteen Terolle. Äitiä esittää Ylva Ekblad. AVA klo 21.00 Kreikkalais-amerikkalainen matkaopas Georgia (Nia Vardalos) on totaalisen kyllästynyt eripuraisen turistiryhmänsä luotsaamiseen läpi helteisen Kreikan. Ryhmäläiset ovat kuin pikkulapsia, joita kiinnostaa enemmän jäätelö kuin muinaiset kulttuuriaarteet. Mutta tragikoomisen alun jälkeen tapahtuu ihmeitä: Georgia rakastuu kreikkalaiseen bussikuskiinsa. Totuuden äärellä YLE TV2 klo 20.00 Uuden päivän tämäniltaisessa jaksossa jaksossa Tomi tulee lomille, mutta ei ryntääkään suoraan isänsä tai Kristan luo, vaan piileskelee vaitonaisena, kunnes Otso yllättää poikansa. Tomi vaikuttaa huonovointiselta, ja valehtelee palaavansa armeijaan, vaikka yöpyykin asuntolassa. Tero on lobannut hallituksen jäseniä vastustamaan hanketta, mutta riittääkö se? Niklas vetää hihastaan valttikortin, josta Tero ei tiedä mitään, kun poistui kesken kokouksen. Lukio saa uuden matematiikanopettajan (Eppu Salminen), joka ensitöikseen purkaa Lissun junaileman Jimin ja Sunerin välisen sopimuksen. Tero ja Roni saavat vihdoin tietää totuuden. 15.1.2014 Amerikan kautta puodinpitäjäksi YLE Fem klo 21.00 Kolmiosainen tv-sarja Colorado Avenue kertoo DollariHannasta ja hänen värikkäästä elämästään, joka on nöyryytysten ja unelmien vuorottelevaa kilpaa. Vuonna 1895 kahdeksantoistavuotias Hanna matkustaa Amerikkaan hankkiakseen paremman ja varakkaamman elämän. (12) 27 Hilman päivät Yle TV1 klo 13.00 Agapetuksen romaaniin Hilmanpäivät pohjautuvaa komediaelokuvaa vuodelta 1954 on sanottu yhdeksi Matti Kassilan parhaista ohjauksista. Kassilalle myönnettiin ohjauksesta Jussi-palkinto ja Aarre Koivistolle lavastuksesta. Pääosissa nähdään kuvan Aino Mantsas ja Tauno Palo. Kreikkalainen romanssi Hanna (Birthe Wingren) palaa Amerikasta Pohjanmaan rannoille ja perustaa kaupan. Kymmenen vuotta myö- hemmin Hanna palaa takaisin Pohjanmaan rannikolle kotikyläänsä Siklaxiin Otto-poikansa ja Ida-tyttärensä kanssa. Kovalla työllä tienatuilla Amerikan-rahoilla Hanna ostaa kivisen pellon ja rakentaa sinne maalaiskaupan. Hiljalleen puodista tulee kylän keskus, ja kyläläiset alkavat arvostaa Dollari-Hannaa. Kun kieltolaki astuu voimaan vuonna 1919, Hannan poika Otto aloittaa liikemiesuransa ja hänestä tulee nopeasti Merenkurkun ?kanisterikuningas?. Oman äidin puoskarointi ei ole ainoa asia, jonka vuoksi Dollari-Hanna kokee joutuvansa jälleen häpeään, vaan nyt myös pojan laiton viinantrokaus. Draamasarja pohjautuu Lars Sundin romaaneihin Colorado Avenue ja Puodinpitäjän poika ja se sisältää noin tunnin verran enemmän materiaalia kuin elokuvaversio. Uusintana nähtävän sarjan on käsikirjoittanut Erik Nordberg ja ohjannut Claes Olsson ja se on suomeksi tekstitetty. Onko Tero Ronin isä? Kino: London River Roni (Ville Rossi) ja Tero (Lari Halme) saavat tänään tietää isyystestin tulokset. Yle Teema klo 21.45 Rachid Boucharebin vuonna 2009 ohjaamassa elokuvassa Brenda Blethynin esittämä äiti lähtee Lontoon terrori-iskujen jälkeen etsimään tytärtään johon ei saa yhteyttä. Sattuman kautta hän tapa amiehen joka etsii kadonnutta poikaansa.
Viime vuonna arvelutti moni asia uudessa autossa ja tiimissä. On hieno olla takaisin toimissa. 28 15.1.2014 Daniel Roeseler / Volkswagen Motorsport Kolumni Katsomosta Voimasuhteet uusiksi Cup-finaaleissa VIIKONLOPPUNA VANTAALLA PELA- lentopallon Cupin loppuottelut heittivät voimasuhteissa täyttä kuperkeikkaa. Naisten moninkertainen Suomen mestari Salon Viesti oli pelkkä vastaantulija nuorekasta LP Kangasalaa vastaan. Jo alkuverryttelyssä näki, että Viesti oli tullut ottamaan puolella vauhdilla namupalan, voiton itselleen. On hyvä olla mestarin kanssa samassa tallissa. Ogierilta voi oppia asioita, sillä varmasti hän on mittari kaikille. Ja on muistettava, etteivät sarjaa vuosia hallinneelle Sebastien Loebillekään kaikki kaudet olleet samanlaisia ja helppoja, pähkäilee Jari-Matti. . niin hyvä hän oli. Yleisöä oli paikalla kolmisen tuhatta. Ogierilla eikä Volkswagenilla ei ole voittoa Merialpeilta. Henkisesti valmennettu, seesteisempi ja vuoden vanhempi Jari-Matti Latvala ei jännitä yhtä paljoa kuin viime kauden avauksessa. Eikä ihme, että miestenkin ottelussa päätössummeri soi tunnissa, nyt Kokkolan hyväksi. Viime kauden Mestaruusliigan voittaja oli alkuvihellyksestä alkaen kuin tulta ja tappuraa. Emme tulleet tänne leikkimielellä vaan taistelemaan, tuntui Kangasalan joukkue sanovan kuin yhdestä suusta. Eipä ihme, että presidentti myös Mauno Koivisto seurueineen oli hieman hämillään, kun ottelu oli selvä niin lyhyessä ajassa. Salo sai taatusti hyvän oppitunnin siitä, miten käy, jos lähtee peliin henkseleitä paukutellen. Täytyy vain onnitella Kangasalaa Cup-mestaruudesta. Se ei ollut näkemäänsä täysin tyytyväinen, sillä sitä oikeaa Cup-taistelua ei otteluissa ollut. PYLLYÄ Unto Laurila. Vain kahdesta ek:sta meillä on aiempaa kokemusta ja nuotit, Ogier kertoo. . Eli keskityttiin enemmän lukkojen ja alustan säätöihin, Latvala selvittää. Ralli käynnistyy huomenaamuna ja päättyy lauantaiiltana myöhään, toiseen kertaan pimeässä ajetun legendaarisen Turinin ylityksen ja 384 ek-kilometrin jälkeen Monacoon. Pertti Knuuttila Demokraatti, Monaco n n n VOIMASUHTEET HEITTIVÄT HÄRÄN- myös miehissä. Silloin auto ja talli olivat uusia. liolosuhteissa ja pidon vaihteluissa avaamme kauden kuitenkin luottavaisina. Viime kauden merkkimestari ja maailmanmestari Volkswagenin Sebastien Ogier on valmis kauteen. . Itse asiassa asuimme 80 kilometrin päässä Gapista, juuri vastakkaiseen suuntaan, jossa seudun erikoiskokeet ajetaan, hän tarkentaa. Volkswagenin viime kauden menestystä on vaikea parantaa. Jatkoa voi vielä tulla, kun pudotuspelit alkavat Mestaruusliigassa. TUT Sebastien Ogier lähtee hakemaan ensimmäistä voittoaan Monte Carlosta. ??Monte Carlo avaa rallikauden Ogier ja Latvala valmiina taistoon Rallin MM-sarjan aloittaa 82. Monte Carlo -ralli. Pidin kaksi viikkoa lomaa ilman puhelinta ja rallia, kertoo Ogier. . Nyt lähdetään ajamaan matalalla tavoitteella, päämääränä pistepussin aukaisu ja kelpo kisa, kertoilee Latvala ennen Monacon seremoniallista starttia ja siirtymää Gappiin. Latvala ei ole kuitenkaan luovuttanut Ogierille jo ennen lähtöramppia. . Jatkuvassa iskumyllytyksessä hänelle tuli väsy. Koko kentän kuningas oli Kokkolan Olli-Pekka Ojansivu, joka myllytti vastustajan puolustuksen täysin hakoteille. Omalla esimerkillään Ojansivu innosti muutkin pelaajat hurmioon, mikä sai Vammalan nimekkään valmentajan Ugis Krastinsin harmittelemaan tappiota. Jos kysytään, olivatko nämä Cup-finaalit lentopallon parhainta viihdettä, täytyy sanoa, että eivät ne sitä olleet. Salo sai sokkihoitoa, samoin Vammala. Paikalla oli Suomen ehkä nimekkäin pyttykomitea. Rehellisesti sanottuna meillä ei ole juurikaan kotietua, paitsi kannustajien määrässä. Aloitimme puhtailla nuottivihkoilla. Montessa en ole onnistunut koskaan. Vammala oli unelias. ja lopputulos oli taululla tunnissa. . Sen jäsen Lars Stenberg sanoikin osuvasti, että parhaana palkitulle Olli-Pekka Ojansivulle olisi voitu jakaa vaikka kaksi pyttyä . Tavoitteena urallani on mestaruus. Keskityimme nuotituksessa tarkemmin varjoihin eli jäähän. Jonkunhan kisa on aina voitettava, oli motto Monten aattona. Kangasala pelasi tunteella ja kovalla taistelumielellä . Ja nyt kauden aloituksessa, hyvin vaativissa ke- ?Pidin kaksi viikkoa lomaa ilman puhelinta ja rallia.? Mestaruus toi Sebastien Ogierille kiireitä myös rallin ulkopuolella, muttei paineita. Auto on säädetty testeissä herkäksi, se kertoo, missä pito vaihtelee. Vain kahden asvalttirallin Monten ja tallin kotikisan Sak- Kuvat Pertti Knuuttila san voittojen puute jäivät saavuttamatta. Latvala lähtee avaamaan pistepussia Ogier tallitoveri Jari-Matti Latvala on valmiimpi ja kokeneempi uuteen kauteen. . . Tosi mukava on myös aloittaa kisa Gapista, entiseltä kotipaikaltani. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin vetää takaisin, että erikoiskokeet olisivat tuttuja hänelle. . Vammala luotti liikaa valtakunnan ykkösiskijään Olli Kunnariin