Demokraatti 15.07.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

H ein äku u TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Kommenttikiellon arvostelu voimistuu Malliesirivi ?Hallitus on Malliotsikko ?6?7 lähtenyt salailun linjalle?...3 Kuvaajat vuokrasivat VR:n konepajan Bruno on erilainen kirppis ...16?17 Ydinsopimus laukaisee patti tilanteen Iranin ja lännen välillä ...7 120 vuotta KESK I V II KKO 15. Hinta 1,20 e (sis.alv) Arja Jokiaho Tutkimus kannustaa siirtymään uusiutuvaan energiaan Päästötön Suomi mahdollinen jo 2050 ?8?9. N:o 103, 007435-15-29
0200 30011 puh. Tahtotila on jäänyt epäselväksi. 4?5 6 ?Hallitus luo uutta salailukulttuuria? Tsipras joutuu hakemaan tukea oppositiolta, Sosialidemokraatti 30 vuotta sitten Baltian puolustus on Suomelle arka paikka 7 Historiallinen Iranin ydinsopimus allekirjoitettu Liisa Jaakonsaari blogissaan 10?11 12?13 14 kun pakotteet poistuvat, ilmoitti maan kansallisen öljy-yhtiön edustaja tänään. Sopu Iranin ydinneuvotteluissa ja odotus Iranin paluusta öljymarkkinoilla painoi välittömästi öljyn hintaa maailmanmarkkinoilla. Kreikka tarvitsee suurempia helpotuksia velkataakkaansa kuin mitä euromaat ovat tähän asti suunnitelleet, ar- n vioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Uutistoimisto Reutersin saamien tietojen mukaan IMF arvioi, että tarve on kasvanut kuluneen kahden viikon kaaoksen aikana. Tietenkin tiukoilla ehdoilla. 0800 96675 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 15.7. Nimipäivät tänään: Rauna, Rauni (ruots.) Ragna, Ragnhild, Ragni Aurinko nousee: Helsingissä 4.23 Oulussa 3.16 Aurinko laskee: Helsingissä 22.30 Oulussa 23.32 Nimipäivät huomenna: Reino (ruots.) Reinhold Uutiskertaus 11...15 15...19 16...20 Uutiset Demokraatti.fi 3 Lieköhän suomalaiseen kovuuteen syytä myös siinä, ettei oikein yksikään poliittinen johtaja tai poliittinen puolue ole ilmoittanut tahdokseen, että Kreikan pitää pysyä euroalueessa. 0200 55888 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0200 71000. Sotilasparaatit juhlistivat eilen Ranskan kansallispäivää Pariisissa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Jukka n Avaus 8?9 n Iran aikoo palata maailman öljymarkkinoille täydellä tuotantoteholla Immosen, Mariskan ja Jenni Vartiaisen tekemää kappaletta esitettiin noin 9 400 kertaa radiossa, tv:ssä ja keikoilla. Suomi pärjäisi pelkällä uusiutuvalla energialla Konepajalta liittojohtoon Ilmasto ja ihminen tihutöissä, Maailma tänään Päivä kuvana AFP Photo / Thomas Samson Kauneus on selkeyttä Arki 16?17 18 19 20 Kirpputori konepajan uumenissa Koiranpentua ei kannata ostaa halvalla, sarjakuvat Radio ja TV Nieminen Vee Muukalaislegioonalaiset marssimassa Champs Elyseellä. Tampere ja ympäristö: . IMF:n päivitetty arvio toimitettiin euromaiden hallituksille eilen. Euromaat sopivat eilen, että neuvottelut kolmannesta 86 miljardin euron lainaohjelmasta voidaan aloittaa. n New Horizons -avaruusluotain on ohittanut kääpiöplaneetta Pluton, Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa kertoo Twitter-tilillään. Luotain ohitti Pluton hieman ennen kello kolmea iltapäivällä Suomen aikaa. Muu Suomi: puh. Nasa tervehti kääpiöplaneettaa luotaimen Twitter-tilillä heti, kun New Horizons oli lähimmillään Plutoa eli 12 500 kilometrin päässä. Nasalta odotetaan vahvistusta ohilennon onnistumisesta aamuyöllä. Viime vuoden soitetuin kotimainen kappale oli Jenni Vartiaisen esittämä Suru on kunniavieras, kertoo Teosto
Joku valiokunnan jäsenistä voisi rikkoa ?lupauksensa. Samalla niissäkin on menetetty jotain, mikä kuuluu julkisuuteen, avoimuuteen ja oikeusvaltiollisuuteen, hän huomauttaa. . On erittäin huolestuttavaa, jos siellä syntyy tun- netta pimittämisestä tai riittämättömän informaation saamisesta. Jukka Kekkonen kysyy myös, onko asiassa konsultoitu oikeuskansleria. Yksityistäminen rajoittaa julkisuutta Kehityksellä on pidempi historia, Kekkonen sanoo. Jo edellisten hallitusten aikana jokainen toimi, jolla valtionhallintoa vähennetään ja ajetaan yksityistämistä, on kaventanut demokraattisen julkisuuslainsäädännön alaa. Kekkonen nostaa esimerkiksi itse hyvin tuntemansa yliopistolain, joka astui voimaan vuonna 2011. . Muun muassa yliopistolaisten palkat menivät salaisuuden piiriin. Tällainen kehitys heikentää Kekkosen mukaan mahdollisuuksia arvioida instituutioiden toimintaa monipuolisesti. . Se rajoitti julkisuutta yliopistoissa ja niiden sisäisessä Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi tiedon tuotannossa. Kysymys on siitä, mihin suuntaan käytännössä viedään poliittista kulttuuria. Kreikka-linjauksen salailussa hän näkee uutta kulttuuria. . On varmasti tapauksia, joissa yksityistäminen on ihan perusteltua ja oikein. Hallitus luo nyt sen kaltaista linjaa, jota ei ole aikaisemmin nähty. Suuri valiokunta vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa. . . Sillä on keskeinen parlamentaarinen rooli euroasioissa. Se luotiin, jotta kansanedustuslaitos saisi riittävästi informaatioita niistä. tulemalla rohkeasti julkisuuteen. UUTISET 15.7.2015 3 ??Professori Jukka Kekkonen: Päätöksenteon läpinäkyvyyttä on heikennetty ?Hallitus luo uutta salailukulttuuria? . Sitä puolta ei kuitenkaan ole uudistusten yhteydessä otettu esille ja käsitelty, sanoo Kekkonen. Lehtikuva / Aleksi Tuomola Professori Jukka Kekkonen (pieni kuva) ymmärtää suuren valiokunnan jäsenten turhautumisen ennätyspitkään vaiteliaisuuspyyntöön. Se on Suomessa omaksuttu tulkinta ja käytäntö. . Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä siitä seuraisi, millaisia sanktioita mahdollisesti käytettäisiin, hän sanoo.. Se ei alkanut Juha Sipilän hallituksen muodostamisesta. . On demokratian kannalta huolestuttavaa, että kansalaiset eivät pysty arvioimaan Suomen hallituksen toimintaa tärkeissä Kreikka-neuvotteluissa, sanoo Jukka Kekkonen, Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori. Kekkonen tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kannattajana. Tiukan vaikenemisen linja ei perustu juridiikkaan eikä EU- ?Uusi hallitus tuntuu lähteneen hyvin selvästi voimakkaamman salailun tai julkisuuden rajoittamisen linjalle.? peruskirjaan. Uusi hallitus tuntuu lähteneen hyvin selvästi voimakkaamman salailun tai julkisuuden rajoittamisen linjalle, Kekkonen sanoo.
(STT) jen kestoon. vastaus olisi sama, Varoufakis sanoo. Varoufakisin mukaan Kreikka-neuvotteluja hallitsee täysin Saksa ja sen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Varoufakisin mukaan Schäublen ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin valta on absoluuttista ja itse euroryhmä on ?lain ulkopuolella?. . Toinen vaihtoehto on suorat vuosittaiset tulonsiirrot Kreikalle tai suuret velkaleikkaukset. Hätärahoitusta vaikea löytää Euroryhmä kokoontui samalla Brysselissä käsitelläkseen Kreikan hätäavun tarvetta. Kaikissa esillä olleissa vaihtoehdoissa Kreikan taloudelliseksi hätäavuksi on ongelmia, sanoi euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan vaihtoehtoja on ollut esillä yhdestä kuuteen. . On ihan niin kuin et olisi sanonut mitään. Varoufakista vastassa olivat vain ?tyhjät katseet?. . Esität argumentin, jota olet valmistellut niin, että se olisi varmasti johdonmukainen ja vastauksena on vain tyhjiä katseita. Euromaiden johtajat sopivat maanan- taina, että neuvottelut kolmannesta 82?86 miljardin euron lainaohjelmasta Kreikalle voidaan aloittaa. IMF:n mukaan Kreikka tarvitsisi 30 vuoden vapautuksen eurooppalaisen velkansa lyhennyksistä ja pidennyksiä velko- ?Minua ei kuunneltu lainkaan lainakeskusteluissa? Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on antanut ensimmäisen haastattelunsa viimeviikkoisen eronsa jälkeen. IMF:n päivitetty arvio toimitettiin euromaiden hallituksille myöhään eilisiltana. Reuters ei kertonut tarkkoja lukuja IMF:n arviosta. On selvää, että mille tahansa jäsenmaalle on hyvin vaikea antaa uutta rahaa, joka ei olisi ehdollista eikä edes lainaa, Stubb sanoi. Stubb kuitenkin uskoo, että asiassa saavutetaan ratkaisu. Hänen mukaansa on mahdollista, että joku maa haluaa antaa Kreikalle kahdenvälistä lainaa. Kreikalta odotetaan viimeistään tänään keskiviikkona suuria uudistuksia, jotta neuvottelut kolmannesta lainapaketista voitaisiin mahdollisesti aloittaa. Kreikan parlamentissa hallituspuolue Syriza ja sen hallituskumppani Itsenäiset kreikkalaiset olivat koolla suljettujen ovien takana valmistellakseen parlamentissa käsiteltäviä rajuja säästölakeja. Hän sanoo New Statesman -lehdelle, kuinka häntä ei kuultu lainkaan lainaneuvotteluissa. Varoufakisin mukaan hänelle ei aina edes vastattu, kun hän yritti keskustella. Uudeksi valtiovarainministeriksi tuli Eukleides Tsakalotos. Haastattelu on tehty viime viikolla. Lisäksi maksuja IMF:lle on rästissä. Tsipras tarvitsee onnistuakseen todennäköisesti tukea opposition riveistä, koska hallituspuolueiden rivit rakoilevat. STT-Reuters AFP Photo / Thierry Charlier Pääministeri Alexis Tsipras puhumassa tiedotusvälineille maanantain euromaiden huippukokouksen jälkeen.. Sama jos olisit laulanut Ruotsin kansallislaulua . Euroryhmä on kuin hyvin viritetty orkesteri ja Schäuble on kapellimestari. Varoufakis erosi viime viikon maanantaina sen jälkeen, kun Syriza oli saanut kansalta tuen kansanäänestyksessä. Sisäministeri Nikos Voutsis vakuutti uskovansa, että Alexis Tsipras saa koottua lakipaketin taakse enemmistön. Esillä ovat olleet muun muassa kahdenväliset lainat. . Kreikalle pitäisi löytää pikaisesti noin seitsemän miljardia euroa, sillä maanantaina maalta erääntyy lainaerä Euroopan keskuspankille. 4 15.7.2015 UUTISET ??IMF: Kreikka tarvitsee ennakoitua suurempia velkahelpotuksia Tsipras joutuu hakemaan tukea oppositiolta Kreikka tarvitsee suurempia helpotuksia velkataakkaansa kuin mitä euromaat ovat tähän asti suunnitelleet, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Uutistoimisto Reutersin saamien tietojen mukaan IMF ar- vioi, että tarve on kasvanut kuluneen kahden viikon kaaoksen aikana
Päätöstä vastaan olivat valtioneuvoston istunnossa valtiovarainministeri Ahti Pekkala (kesk.) ja työvoimaministeri Urpo Leppänen (maas.) Periaatepäätöstä valmistelleessa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassakin asia hyväksyttiin vasta äänestyksen jälkeen. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tuomiojan mukaan Suomen pitäisi olla mukana aina etsimässä ratkaisuja eikä tuomassa lisää ongelmia. Tämän vuoden budjetissa vastaavat menot ovat hieman yli 1,3 miljardia markkaa, ja summan osuus bruttokansantuotteesta on 0,41 prosenttia. Laura Kolu STT Kupla Lehtikuva / Romni Lehti ZZZZ... Tämän vuoden budjetin perusteluissa todetaan, että hallitus tulee tämän vaalikauden kahdessa jäljellä olevassa budjetissa lisäämään bruttokansantuoteosuutta siten, että 0,7 prosentin saavuttaminen on mahdollista. Tähän perustuen ulkoministeriö on valmistellut tavoiteohjelmaansa. Lehden lähteiden mukaan Stubb haukkui kreikkalaiset siitä, etteivät nämä ole kyenneet uudistumaan puoleen vuosisataan. Siinä on päästy samaan tavoitteeseen, mihin tähdättiin aiemmin tehdyllä esityksellä kehitysapumenoja koskevasta laista. Hallitus joutui jo aiemmin luopumaan lakiesityksestä, jolla kehitysapumenot olisi sovittu jokaiselle vuodelle vuoteen 1989 asti. UUTISET 15.7.2015 5 30 vuotta sitten Kehitysaputavoite saavutetaan 1989 Tuomioja ei usko että uusi laina nostaisi Kreikan Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei usko, että mahdollinen Kreikan uusi lainapaketti nostaisi maan jaloilleen. Vuoden 1986 budjettiin on tarkoitus osoittaa kehitysapumäärärahat, jotka vastaavat 0,47 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Krooh... Niin salolaiset, älkää jääkö sohvalle makaamaan. Suomi on useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa ilmoittanut, että tarkoituksemme on saavuttaa 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuus 1980-luvun loppuun mennessä. Sen jälkeen on tehty sopeutusohjelmia, mutta mikään niistä ei ole toiminut. Tuomiojan mukaan Kreikassa ei voi tapahtua myönteistä kehitystä, jos itse kreikkalaiset eivät usko siihen. Financial Timesin kommenteista kertoi Suomessa Talouselämä. Erkki Tuomiojan mukaan Suomen pitäisi aina olla mukana etsimässä ratkaisuja eikä tuomassa lisää ongelmia. Ulkoministeri Paavo Väyrysen (kesk.) mukaan hallituksen periaatepäätös kehitysyhteistyö-määrärahojen lisäämisestä tyydyttää ulkoministeriötä. Tuolloin luvut olivat 3-2. Pitkä historia on sarja virheitä. Lain asemesta päätettiinkin hyväksyä periaatepäätös kuluvan vaalikauden loppuun. Nyt laaditun periaatepäätöksen mukaan ensi vuoden budjetin kehitysapumäärärahat ovat yhteensä runsaat 1,6 miljardia markkaa ja vuonna 1987 runsaat 1,9 miljardia markkaa. FT:n mukaan koko Kreikan lähtö eurosta oli lähellä aikaisin maanantai-aamulla, kun Saksan Angela Merkel ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras päätyivät neuvotteluissa umpikujaan. ?Virheitä pitkältä ajalta? Tuomioja näkee Kreikan tilanteessa virheitä pitkältä ajalta euron perustamisesta saakka. . Saman bruttokansantuote-ennusteen mukaan kehitysapumääräraha olisi vuonna 1989 runsaat 2,6 miljardia markkaa. 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 1989 edellyttää, että kehitysavun bruttokansantuoteosuus nousee vuosittain keskimäärin 0,0725 prosenttiyksikköä, toteaa alivaltiosihteeri Martti Ahtisaari periaatepäätökseen liittyvässä muistiossaan. Uutinen Suomen Sosialidemokraatissa 5.7.1985. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kreikan kriisin ensimmäinen virhe oli se, ettei lähdetty hallittuun velkasaneeraukseen heti alussa, vaan ensin haluttiin pelastaa Kreikkaa holtittomasti lainoittaneet kansainväliset pankit. Jos nyt on 180 prosenttia velkaa kansantulosta ja nyt tulisi lisää lainaa ja uudistustoimet vielä supistaisivat kansantaloutta, niin se velkasuhde kasvaa edelleen, Tuomioja sanoo. Myös RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin mukaan tilanne Kreikassa on kestämätön. Tähän arvioon on päädytty olettaen, että bruttokansantuote kasvaa 3 prosentin vuosivauhtia, kuten näyttää. Hallituksen periaatepäätöksen on määrä johtaa siihen, että julkisen kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nousee tasaisesti siten, että 0,7 prosentin tavoite saavutetaan vuonna 1989. Hallitus teki periaatepäätöksensä vasta äänestyksen jälkeen äänin 6-2. Valtiovarainministeriö on tiettävästi katsonut, ettei tällaisella periaatepäätöksellä voida sitoa varoja kuin korkeintaan ensi vuoden budjetin osalta. Oikeuskanslerinviraston mukaan taas nyt tehty päätös oli mahdollinen. toimimaan sen mukaisesti. Financial Times kertoi maanantaina, että neuvotteluissa Alexander Stubb muun muassa läksytti Kreikkaa kovasanaisesti. MTV3:n Huomenta Suomessa aamulla vierailleen Tuomiojan mukaan maan velkasuhde kasvaisi uudella lainalla vain entistä kestämättömämmäksi. . Haglundin mukaan Suomen hallituksessa ulkoministeri Timo Soini (ps.) vie ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtionvarainministeri Alexander Stubb (kok.) joutuvat Lehtikuva / Tuomas Marttila Hallitus teki periaatepäätöksen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäyksestä vuosina 1986?87. Vuodelle 1987 puolestaan on tarkoitus osoittaa 0,55 prosentin osuus. Hallitus pitää näille vuosille asetettavia tavoitteita tärkeinä, jotta ?kehitysyhteistyömäärärahojen suunnitelmallinen ja tehokas käyttö varmistetaan ja Suomen kansainväliset sitoumukset täytetään?. Haglundin mukaan on ollut pitkään selvää, että Kreikka ei pysty hoitamaan velkataakkaansa. Tuomioja ja Haglund arvostelevat myös Suomen tapaa toimia Kreikan tukemista koskevissa neuvotteluissa
Kahdesta suhteellisen heikosta ei saada aikaan yhtä vahvaa, vaikka kuinka yhteistyötä tehtäisiin. Nokia harkitsee paluuta kännykkämarkkinoille Entinen matkapuhelinjätti Nokia vahvistaa harkitsevansa paluuta kännykkämarkkinoille. Nokia kertoi myöhään eilen, että suunnitelman mukaan yhtiö vastaisi puhelinten suunnittelusta sekä brändistä. Puhelinten valmistukseen, myyntiin, markkinointiin ja kuluttajatukeen Nokia etsii kumppania. Puhelin voisi tulla markkinoille ensi vuoden lopulla, jolloin Nokia voisi jälleen valmistaa omalla nimellään puhelimia. Hän arvioi Ruotsin senyyttä tarpeellisena. Keskustelu aiheesta on kuiPohjoismaiden kanssa. tehtäisiin. sitoutuvan Suomen puolustaYhdysvaltojen ylivoimaa tar- miseen vasta, jos se saa samalla tenkin Ruotsissakin lisäänty?Ruotsi ja Suomi vitaan siksi myös Suomen ja vahvat takeet omaksi turvak- nyt, arvelee entinen Nato-lätarvitsevat Yhdysvaltoja? Ruotsin puolustusyhteistyön seen. hettiläs. Peräti 21 prosenttia kokee, ettei kuulu mihinkään ryhmään. Keskimäärin suomalaisilla on 18 ystävää, mutta 4 prosentilla ei ole ainuttakaan. Järjestötoiminnasta on RAY:n mukaan apua yksinäisyyden selättämiseen. Tilaisuuteen osallistuivat myös Helena Partanen ja Tommi Haapala. Suomen uusi hallitus aikoo Forsberg arvelee, ettei Suomi paavimpana. Nykyisin yhtiö keskittyy verkkobisnekseen. Silloin yhtiö kertoi, ettei sillä ole aikeita alkaa valmistaa tai myydä matkapuhelimia Kiinaan. Nokian suunnitelmista kertoi Suomessa maanantaina Taloussanomat. Neljä kymmenestä suomalaisesta kertoo olevansa mukana järjestötoiminnassa ja heistä selvä enemmistö kokee, että siihen osallistuminen on auttanut vähentämään yksinäisyyttä. Kyselyn toteutti IRO Research Oy toukokuun alussa. 6 15.7.2015 UUTISET ??Ex-suurlähettiläs: Suomi ei halua sitoutua puolustamaan Baltiaa eikä Ruotsi Suomea Baltian puolustus on Suomelle arka paikka Olisiko Ruotsi valmis puolustamaan Suomea, jos Venäjä joskus hyökkäisi tänne. Tutkinnon laajuudesta riippuen eläkettä kertyy kolmelta, neljältä tai viideltä vuodelta. Ylioppilastutkinto tai muu yleissivistävä koulutus ei kuitenkaan oikeuta eläkkeeseen. (STT). Sopimuksen tavoite on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on ollut sopimuksen jäsen vuodesta 2003. Suomi teki maaliskuussa tarkkailulennon Venäjälle Ruotsin puolustusvoimien lentokoneella. Venäjä teki samankaltaisen tarkkailulennon Suomessa myös vuosi sitten heinäkuussa. Huhtikuussa Nokia kertoi ostavansa ranskalaisen Alcatel-Lucentin. Nokian paluusta kännykkäbisnekseen huhuttiin viimeksi huhtikuussa. Internet-kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä. Hieman toiveikkaasti. Suurlähettiläs Blomqvist pi- tueksi. Niitä on luvassa vasta, jos tää Ruotsi-yhteistyötä Suomen Entä voisiko Suomen ja Ruot- Suomi ja Ruotsi liittyisivät Na- Minna Holopainen STT yhteistyömahdollisuuksista lu- sin yhteistyö edetä keskinäi- ton jäseniksi. . Kahdesta suhteellisen hei- maan Suomea? alueen sotilasyhteistyötä, vaan kosta ei saada aikaan yhtä vahSiihen Blomqvist ei toistai- Ruotsin nykyhallitus ei pidä jätekee mieluummin yhteistyötä vaa, vaikka kuinka yhteistyötä seksi usko. Sen jälkeen Suomi ei muuta halunnut kuin olla jotain muuta, Pohjoismaa, sanoi Forsberg maanantaina SuomiAreena tapahtumassa Porissa, jossa sekä hän että Blomqvist osallistuivat keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikasta. Myös historian trauma vaikutti professorin mukaan siihen, ettei Suomi halunnut liittyä Natoon samaan aikaan Baltian maiden kanssa. Lehtikuva / Roni Rekomaa Leif Blomqvist (vas.) ja Tuomas Forsberg (oik.) pohtivat SuomiAreenalla Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Neljän päivän mittainen tarkkailulento tehdään Venäjän tarkkailukone AN-30B:llä. Tarkkaa reittiä ei ole vielä kerrottu, koska tarkkailulennon tekijä antaa suunnitelmansa isäntämaalle vasta saapuessaan maahan. Lento perustuu Open Skies -sopimukseen, jonka nojalla jäsenmaat voivat tehdä tarkkailulentoja toistensa ilmatilassa ennalta ilmoitettujen suunnitelmien mukaisesti. Heistä 15 prosenttia kertoo olleensa yksinäinen usein tai jatkuvasti. (STT-Reuters ) Venäjä tekee tarkkailulennon Suomessa Venäjä aikoo tehdä Open Skies -tarkkailulennon Suomen ilmatilassa keskiviikosta alkaen. (STT) Opiskeluista on kertynyt eläkettä sadoilletuhansille Tutkintoon johtaneesta opiskelusta on kertynyt eläkettä jo noin 760 000 ihmiselle, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta. Tutkinnosta kertyvä eläke-etu on ollut voimassa kymmenen vuotta. Ammatti-, korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaminen kerryttää täysi-ikäiselle opiskelijalle eläkettä samalla tavalla kuin ansaitsisi reilut 700 euroa kuukaudessa. Nokia myi matkapuhelintoimintonsa Microsoftille viime vuonna. (STT) Nuoret aikuiset kärsivät eniten yksinäisyydestä Joka kuudennella suomalaisella ei ole mitään ryhmää tai yhteisöä, johon he tuntisivat kuulu- vansa, kertoo Raha-automaattiyhdistyksen RAY:n teettämä kysely. Kyselyn mukaan 18?24-vuotiaat kokevat eniten yksinäisyyttä. Sotilasmahdiksi seksi puolustusliitoksi asti eli sitoutuisiko Ruotsi puolusta- vain selvittää mahdollisen Nanäistä syistä ole myöskään ha- se ei kuitenkaan maita muuta. toon liittymisen vaikutuksia, lukas kehittämään Itämeren . Entä Suomi Viroa, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi? Rinnakkaisia kysymyksiä, sanoo Suomen entinen Natosuurlähettiläs Leif Blomqvist. Kun Suomi Neuvostoliiton romahdettua pohti Nato-jäsenyyttä, keskeinen tekijä ulkopuolelle jäämisessä oli haluttomuus ottaa Baltian puolustusta Suomen ja Ruotsin vastuulle. Eikä Suomen vastaus ole siitä muuttunut. Kansainvälisen politiikan professorin Tuomas Forsbergin mukaan Suomen suhteessa Baltiaan on myös historiallinen kipukohta: pahamaineinen Molotov?Ribbentropp-sopimus. Kun Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat naapurimaansa etupiireihin, Suomea kohdeltiin neljäntenä Baltian maana.
040 765 0176 ritvamyllymaki@hotmail.com Katso myös Facebook Hakaniemen halli 2. Sopimus laukaisee 13 vuotta jatkuneen pattitilanteen Iranin ja lännen välillä. Sopimuksessa todetaan, että Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajat pääsevät tarkastuskäynnille iranilaisiin ydinlaitoksiin 24 vuorokauden kuluessa. krs p. kerros n au r i n e n ko Ritvan POLTTOPUU On Hakaniemen Kauppahalliin H Polttokaiverrusta p. 714 563 l l Palvelemme: arkisin 8?18, lauantaisin 8?16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l. Asiasta ilmoitti EU:n ulkoministeri Federica Mogherini. 09-701 3658 Kesähattuja naisille ja miehille (myös asiakkaiden omiin tuotteisiin) H Visakoivusta käsintehdyt kortit, kellot, aforismitaulut, ym. 138 M.KURONEN.SEUR KIVI- JA KORUALAN ERIKOISLIIKE Yhteystiedot 050-563 1449 order.info@onnenaurinko.fi Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la / lör / Sat 10-14 ?...license to grill.. herkulliset pihvilihat... hae meiltä! ? Kotimaisia unisukkia Merinovillaa Verkkopaitoja, myös isoja kokoja Diabetes-sukkia KUUSELAN JUUSTOPUOTI 50v - vuohenleipäjuusto - itkevää mustaleimaa - tuoretta irtovoita - iloisen kanan munia - uutta ternimaitoa Facebook: kuuselanjuustopuoti www.kuuselanjuustopuoti.net . nyt, kun ?tarpeeton kriisi. on ratkaistu. Vuonna 2013 presidentiksi valittu Ruhani on koko virkakautensa ajan etsinyt ratkaisua Iranin ydinohjelmasta lännen kanssa syntyneeseen kiistaan. Pääministeri Benjamin Netanjahu on nimittänyt sitä historialliseksi virheeksi ja ulkoministeri Tzipi Hotovely historialliseksi antautumiseksi. Netanjahun mukaan Iran saa satoja miljardeja dollareita, joilla se voi rahoittaa terrorikoneistoa. STT-AFP-Reuters-TT Tervetuloa kesäiseen 2. Tällä on merkitystä varsinkin Iranin öljynviennille. Jos Iran rikkoo nyt saavutettua sopimusta, pakotteet astuvat uudelleen voimaan, sopimuksessa todetaan. Viimeistä neuvottelukier- rosta on käyty Wienissä 18 päivää, mutta kiistely sanktioista on jatkunut yli vuosikymmenen. Iran on koko ajan kiistänyt lännen epäilyt siitä, että sen ydinohjelma tähtäisi ydinaseen luomiseen. Neuvotteluihin osallistuivat Iranin lisäksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saksa, Britannia ja Ranska sekä Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Suitsutusta ja tuomiota EU:n ulkoministeri Mogherini sanoi Iranin ydinneuvotteluissa saavutetun ratkaisun voivan avata tien kansainvälisten suhteiden uudelle luvulle. Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarifin mukaan neuvottelut ovat osoitus siitä, että diplomatialla voidaan kukistaa vuosikymmeniä jatkuneet jännitteet. Iranin presidentti Hassan Ruhani näki sopimuksen avaavan ?uusia horisontteja. Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman mukaan nyt saavutettu sopimus antaa mahdollisuuden luoda uudenlaiset suhteet Iranin kanssa. Sopimukselle pitää antaa mahdollisuus, Obama sanoi.. Obama painotti, että sopimus estää Iranin mahdollisuudet valmistaa ydinaseita. Israelissa sopimus on herättänyt kiukkua. Iran päästää tarkastajat myös sotilaskohteisiin. Tätä Iran pitkään vastusti, koska se pelkäsi sotasalaisuuksiensa vakoilua. Uraanin rikastamisessa käytettävien sentrifugien määrän Iran on sopinut vähentävänsä 19 000:sta reiluun 6 000:een. Iranin asevientikielto on voimassa vielä viisi vuotta ja ohjuspakotteet kahdeksan vuotta. Venäjän mukaan kansainvälinen asevientikielto voidaan purkaa aiemminkin, jos YK:n turvallisuusneuvosto antaa tähän luvan. Sen sijaan Iranin vastaiset talouspakotteet kumotaan. UUTISET 15.7.2015 7 Historiallinen Iranin ydinsopimus allekirjoitettu Iranin historiallinen ydinsopimus on viimein totta
Tavoite olisi tutkimuksen mukaan saavutettavissa jo vuoteen 2050 mennessä. . Tutkimuksessamme esitetään visio, millainen tulevaisuuden energiajärjestelmä rakenteeltaan olisi taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoinen, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jarmo Partanen. Käytännön tiekartta on Partasen mukaan tiedossa myöhemmin. . 8 15.7.2015 AVAUS Tutkimus viitoittaa tietä uusiutuvaan energiaan ja Suomi pärjäisi pelkällä Täysin uusiutuvan energian varassa pyörivän Suomen puolesta on puhuttu paljon. Viimeksi kevään eduskuntavaaleissa Energiaremontti 2015 -kansanliike kampanjoi uusiutuvan energian käytön lisäämisen puolesta. Tutkimuksen mukaan täysin uusiutuvaan energiaan tukeutuva energiajärjestelmä on täysin mahdollinen vaihtoehto Suomelle. Uusiutumattomien energianlähteiden tupruttelua jatkettaisiin kuten tähänkin asti. ?Suomi on tienhaarassa nykyisen energiajärjestelmän ikääntyessä? Puhdasta energiaa ?? ?? ?? ?? Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutki vaihtoehtoja Suomen energiajärjestelmälle Tutkimuksen toteutti yliopiston aurinkotalouden tutkimustyöryhmä yhteistyössä Turun yliopiston kanssa Pelkän uusiutuvan energian varassa Suomi pärjäisi tutkimuksen mukaan kustannustehokkaasti Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti nykyisestä. Myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus tarttui syöEemeli tiin ja linjasi tavoitteekseen Peltonen uusiutuvan energian osuuden Demokraatti energiankulutuksesta 50 prosenttiin 2020-luvun aikana. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuore tutkimus ilahduttaa uusiutuvan energian puolestapuhujia. Yhtenä vaihtoehtona oli tilanne, jossa nykyiselle energiajärjestelmälle ei tehtäisi mitään. Seuraava vaihe tutkimuksessa on määrittää toteuttamiskelpoisia polkuja nykytilanteesta kohti tarkasteltua visiota. Kohtuuhintainen vaihtoehto Toteuttamiskelposuutensa lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksessa huomiota herättää tarjotun vision kustannustehokkuus. Sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla pyörivä, lähes omavarainen Suomi olisi tutkimuksen mukaan täysin kilpailukykyinen vaihtoehto. Vertailukohdiksi tutkimuksessa laskettiin myös vaihtoehtoisia energiajärjestelmiä
AVAUS 15.7.2015 9 omavaraisuuteen uusiutuvalla energialla Tutkimustulosten mukaan täysin uusiutuvaan energiaan perustavan järjestelmän vuotuinen hintalappu olisi vuonna 2050 noin 25 miljardia euroa. Uusiutuvan energian järjestelmä on Suomelle täysin mahdollinen ja sitä olisi pidettävä keskusteluissa realistisena vaihtoehtona muiden rinnalla, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Christian Breyer. Aurinkotalouden professorina työskentelevä Breyer kehuu Suomen luonnonvaroja. Esteitä omavaraisen ja uusiutuviin luonnonvaroihin nojaavaan järjestelmän tiellä kuitenkin on. Sitä ei kiistä myöskään Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus, jossa aiotaankin seuraavaksi tutkia myös toteuttamiskelpoisia väyliä tavoitteeseen.. Kustannusten odotetaan nousevan 21 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Bioenergia ei yksin riitä Jos Suomi hyppäisi täysin uusiutuvien energianlähteiden kelkkaan, tuotettaisiin energia tulevaisuudessa bio-, aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla. Oma osuutensa olisi myös energiavarastoilla sekä sähkö-, lämmitys-, jäähdytys- ja liikennejärjestelmien uudelleenjärjestelyillä. Lappeenrannan yliopiston tutkimus osuu oikeaan aikaan. Suomessahan on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, kuten aurinkoa, tuulta, bioenergiaa ja jo hyödynnettyä vesivoimaa, Breyer jatkaa. Tutkimuksen viitoittama tie Suomelle näyttää houkuttelevalta. Energiajärjestelmien mallintaminen ja tulevien kustannusten laskeminen on tärkeää, koska Suomi on tienhaarassa nykyisen energiajärjestelmän ikääntyessä, Partanen perustelee. Paljon julkisuudessakin kehuttu bioenergia ei yksin riitä, tutkimuksen tekijät korostavat. . Ne tarjoavat erinomaisen ponnahduslaudan, mikäli halutaan tavoitella päästöjen vähentämistä ja kestävämpää energiantuotantoa. . Jos kansallisia kasvihuonepäästöjä halutaan alentaa reilusti, on vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi laitettava remonttiin paitsi energiajärjestelmä, myös liikenne. . On huomionarvoista, että kustannukset olisivat järjestelmässä jopa pienemmät kuin muissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa, jossa osa energiasta tuotettaisiin myös uusiutumattomilla energialähteillä. Vertailun vuoksi tutkimuksessa alleviivataan nykyisen energiajärjestelmän jatkamisen kustannuksia. Nykyisen energiajärjestelmämme vuosikustannukset ovat 18 miljardia euroa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus on vahva puolustus uusiutuvalle energialle. . Bioenergian maksimaalisen hyödyntämisen rinnalle tarvitaan merkittävästi myös muita energianlähteitä, kun tavoitteena on lähes omavarainen ja kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteiden mukainen energiajärjestelmä. Realistinen vaihtoehto Suomelle Myös Suomi tavoittelee muiden länsimaiden rinnalla päästöjen vähentämistä nykyisestä. Usein uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, pidetään julkisessa keskustelussa tehottomina tuotantotapoina
posti- ja Viljo Kuukkasen kuva-albumi Jotain erikoista isän työn täytyi olla, sillä palatessaan ulkomaanmatkoilta hän toi lapsille mieluisia tuliaisia kuten sähköjunaradan. Kolme sukupolvea Kuukkasia Metallityöväenliiton VIII liittokokouksessa 1959. Kuukkanen luopui tuolloin pitkäaikaisesta liittovaltuuston puheenjohtajuudesta ja sai kunniajäsenen arvon. Harvemmin hänestä näkee hymyileviä kuvia, mutta nyt taisi olla aihetta. 10 15.7.2015 AVAUS Kuukkasten suvun tarina antaa lisäväriä niin Metalliliiton kuin Konepajalta liittojohtoon Sata vuotta sitten tehdaskylissä asui paljon monilapsia perheitä. Yksi tällainen suku Suomen ammattiyhdistysliikkeen historiassa olivat Kuukkaset. Kuukkasten suvussa oli metalliliittolaisia kolmessa tai tarkasti lukien neljässä polvessa. Jäsenyys on velvoittanut Kuukkasia suvun jo Metalliliitossa sammuttua. Silloin metallitehtaat kävivät kuumina toimittaessaan sotaa käyneelle Venäjälle tilauksia. Kirjan pääkertoja on Metalliliiton ja SAK:n II puheenjohtajana lopuksi toiminut Viljo Kuukkanen (1917?2000). Kun lapset lasvoivat, perheistä valikoitui yhdistysriennoissa todellisia vaikuttajasukuja. oli vuonna 1930 uudelleen perustetun Suomen Metallityöväen liiton perustajia, Viljo liiton pystyttäjiä ja poika Heimo J. (1886?1978) lähti käsityökoulun käytyään kiertämään malliveistäjänä maata ja päätyi vuonna 1914 Helsinkiin. Kuukkanen.. Tietotekniikan ammattiuran tehnyt Hannu Kuukkanen on toimittanut teoksen ?Isä, poika ja Metalliliitto?. Siinä isoisä, isä ja vanhin veli kertovat kukin Metalliliiton jäsenvaiheensa vuosien 1911?1970 välillä. Sukupolviketju katkesi Hannun vanhempaan kertojaveljeen Heimoon (1941?). Toimitsijaperheen lapsena Kuukkasten ay-tarina alkoi Jyväskylän Väinölän konepajalta. Välissä hän ehti olla jonkin vuoden työläisnuorisoliiton puheenjohtajanakin. Isä Toivo J. Isoisä, Pappa-Kuukkasena tunnettu Toivo J. T. J. Vasemmalta Heimo, Viljo ja Toivo J
Se tarjoilee välähdyksiä myös maamme historian tapahtumista ja tuo niihin lisäväriä. Pappa, Toivo J. oli sotasukupolven ydinikäluokkia, asevelisosialisteihin luettu toimitsija, jonka Leskinen siirsi ?lepäämään. työläisnuorisoliittoon. Viljon pojat kertovat, kuinka toimitsijaperheessä isä loisti kotona poissaolollaan. Vastaavia ei hevin löydy työväen kertojista. Risto Reuna. Pian lakon jälkeen ripustettiin myllynkiveä Antikaisen kaulaan. Helpottihan se neuvostokaupan lisääntyvillä laitetoimituksilla. Antikainen vai Lindblom taktikoi? Ei aivan uusi mutta monelta huomaamatta jäänyt tieto löytyy tarinan kohdasta, jossa kuvaillaan, miten maaliskuun 1956 kolmiviikkoisen yleislakon lopettamissopimus järjestettiin. Kuvaus huipistuu hetkeen, jolloin saksalaiset tarkastavat Senaatintorille kokoamansa punavangit valkoisten kaupunkilaisten hurratessa kättentaputuksin torin laidalla aina, kun tarkastettavalta viedään kello tai saappaat. Viljo Kuukkanen sivuaa myös niin sanottuja vaaranvuosia ja ay-liikkeen puoluesuhteita ja kertoo poliittisten päätösten taustoja. Lauantain työajan myöhentämisen vuoteen 1959 Kuukkanen kertoo olleen kiinni puheenjohtaja Valdemar ?Vallu. Seurannut syväsukellus historian kätköihin kannusti häntä toimittamaan sukuepistolan kaltaisen, lyhyin henkilöesittelyin ja kappalejaoin varustetun ammattiyhdistyskirjan. Into julkaista muistelmat pikimmiten ja ilman yksilöityä toimittamista jättää kuitenkin helposti kertomapo- Ensimmäinen kaksivuotinen työehtosopimus metallin piirissä allekirjoitettiin vuonna 1960. Kommentti lulle ilman, että metsä erottuu puilta. Ehdotankin harkittavaksi täydennettyä laitosta ja kertomusten toimittamista yleispuettavaan historiakuosiin. Aineistoa on tarpeeksi ja ylikin, jotta siitä voisi tehdä ammattiyhdistyskirjan, jossa Metalliliiton historia välittyisi yhden suvun kokemuksena. Pappa ja isä muodostavat lisäksi harvinaisen peräkkäisen kahden sotasukupolven kertojaparin. Ammattiliit- Risto Reuna Työväen arkisto Harvinainen kertojapari Piipahdus Työväen arkistossa vei Hannu Kuukkasen aarteen äärelle: hän löysi muistitiedon kokoelmista papan, isän ja veljen haastattelut. J. Liljeström soitti hänet ryhtymään Veikko Puskalan jälkeen SDP:n a-jaoston sihteeriksi. SAK:n puheenjohtaja Eero Antikainen antoi kuitenkin pääsihteeri Lindblomin äänestää varajäsen Otto Turusen asemasta. Joukko aktiivia sosialidemokraatteja ryhtyi sitten kehittelemään sosialidemokraattista toimintaa ay-liikkeen sisällä, T. Ikätoverinsa Väinö Leskisen tavoin ?Vili. Kaikki kolme poseerasivat yhteiskuvassa liiton v. Hän oli Vallilan poikia, jätti oppikoulun kesken, kouliutui sähkömieheksi, haavoittui sodassa ja oli kenttäpiispan kuraattorina, kun valistussihteeri Emil Skog soitti hänet sodan lopulla Metalliliiton toimitsijaksi. Sittemmin sihteeri V. Hän sopi vuorineuvosten kanssa lyhennyksen toteuttamisesta vasta, kun sotakorvaustöiden päättymisestä aiheutunut työttömyys oli helpottanut. Laila Hindberg (vasemmalla), Kerttu Siltalehto, Viljo Kuukkanen ja Viljoa seurannut voimamies Pekka Ylivuori. AVAUS 15.7.2015 11 Suomen historiaan Viljo Kuukkasen kuva-albumi Viljo Kuukkasen kuva-albumi Helsinkiläisen sosialidemokraattisen nuorisoosaston toimintaryhmä Vallilasta osallistui vuonna 1936 voittoisan eduskuntavaalin vaalitempauksiin. Viljo Kuukkasen kuva-albumi Nuorisoliiton toimistossa syötiin omia eväitä vuonna 1939. Hänen kätensä joku nosti pystyyn lopettamisen puolesta. Naiset oikealla on tunnistamatta. Kuukkasen perheen Joulu vuonna 1927 Punaisella kunnantalolla Kangasalantiellä. Väinö Salovaara vieraili ilmeisesti tässä osoitteessa, kun Metallityöväen liitto joutui kommunistien käsiin. Yleislakosta jäi eittämättä riippa, ja menetetty indeksietu jäi kismittämään Antikaista lopuksi ikää. Kuukkasten tarina kattaa Metalliliiton historian alkupuoliskon. oli rintamat kiertänyt punapäällikkö, joka kuin ihmeen kaupalla säästyi pahimmalta. Liioin hän ei puhunut töistään. Tämän tiedettiin olleen indeksiehdon vaatimisen kannalla. Johtokaksikon yhdisti lakon kohtalosta noussut suuri huoli, vaikka muutoin välit hiersivät pahoin ja Lindblom oli esittänyt kriittisiä kantoja lakolla voitettavasta hyödystä. Mutta kumpi SAK:n kahdesta voimatekijästä lopulta taktikoi. 1959 edustajakokouksessa, pappa entisenä valtuuston puheenjohtajana, isä kakkospuheenjohtajana ja Heimo kokousedustajana. Viljo-isän antama harvinaisen informatiivinen haastattelu työ- ja toimitsijan urastaan toimii ydinkertomuksena. Ehkä niinkin, mutta Metalliliittoa kokouksessa edustanut Kuukkanen kertoo päätöksen syntyneen pyöräyttämällä indeksiehdon säilyttämistä vaatinut liitto sivuun. Kuukkanen osallistui kokoukseen puheenjohtaja Liljeströmin matkustettua Ruotsiin ja evästettyä Kuukkasen uskossa, että Metalliliiton kannalla oli enemmistö osanottajista. Liljeströmistä (1902? 1960). Jotain erikoista sen täytyi olla, sillä palatessaan ulkomaanmatkoilta hän toi lapsille mieluisia tuliaisia kuten sähköjunaradan, joka oli vetonaula itähelsinkiläisissä poikapiireissä. Metalliliitto sukutarinana tojen edustajat päättivät tällöin lakon loppumisesta vain yhden äänen erolla. Olavi Lindblom on kertonut, että ratkaiseva ääni kuului kesken kokousta väsähtäneelle Maaliiton edustajalle. Puskalan-Kuukkasen ohjastama a-verkosto voitti SAK:n vuoden 1947 vaalit kerran jo hävittyjen vaalien jälkeen. Kuukkanen heidän joukossaan. lennätinlaitoksen teleasentaja
Poyerin mukaan se köyhdyttää maaperää, mistä seuraa tarve lisätä lannoitusta. . Jotkut toimivat oikein ja jättävät puita pystyyn sitomaan maata, mutta toiset tekevät avohakkuun perustaakseen usean hehtaarin marihuanaviljelmän, Poyer sanoo. Myös kaskiviljely on yhä yleistä. 12 15.7.2015 AVAUS Karibialla eroosio kiihtyy arvaamattomien säiden ja metsänhakkuiden vuoksi Ilmasto ja ihminen tihutöissä Karibialla sijaitsevan Saint Vincent ja Grenadiinien saarivaltion asukkaat ovat viime vuosina nähneet, miten sisämaan metsät tulevat ryminällä alas tulvavesien mukana. Tuliperäiset saaret muodostuvat pääasiassa korkeista vuorista ja syvistä rotkoista. Saarilla on koettu vuodesta 2010 lähtien kolme mittavaa luonnonmullistusta, joista on koitunut yhteensä 200 miljoonan euron tuhot. Chance IPS, Kingstown ?Jotkut toimivat oikein ja jättävät puita pystyyn sitomaan maata, mutta toiset tekevät avohakkuun perustaakseen usean hehtaarin marihuanaviljelmän.? Metsäteknikko Joel Poyer Saint Vincent ja Grenadiinien saarivaltiosta varoittaa, että ihmisen toiminta pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Karibialla.. Hän vertaa viljelijöiden toimintaa syöpään, joka jäytää ihmisruumista sisältä päin. . Paljas maa altistuu auringolle, ja haihtuminen kiihtyy. IPS / Kenton X. Sama toistui joulukuun 2013 rankkasateiden aikaan. Peltoja raivataan Monien yllätykseksi iso osa puista ei ollut myrskyn juuriltaan repimiä vaan hiljattain kaadettuja ja paikoin tukeiksi sahattuja. Ne saivat aikaan pahaa jälkeä syöksyessään tulvan mukana rannikon taajamiin. Tukkisumat havahduttivat Saint Vincent ja Grenadiinien pääministerin Ralph Golsalvesin kyselemään, mitä metsissä oikein tapahtuu. Sisämaan metsiä hakataan luvallisten viljelykasvien mutta myös laittomien marihuanapeltojen tieltä, kertoo 32 vuotta alalla ollut metsäteknikko Joel Poyer. Kun kulut uhkaavat nousta, pellot hylätään ja jätetään alttiiksi eroosiolle ja maanvyöryille. Sadekausi myöhästyy Ilmastonmuutos kurittaa itäistä Karibiaa myös toistuvilla kuivuuskausilla. Summa on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta 100 000 asukkaan saarivaltiossa. Vuoden 2011 hurrikaani Tomas tuhosi muun muassa 1 200 kotia ja lähes kaikki saarelaisten banaaniviljelmät. Keväällä 2011 kesken kuivan kauden iskeneet rankkasateet aiheuttivat rajuja tulvia, joiden mukana rannikolle kasautui hämmästyttävä määrä tukkipuuta. Chance Kenton X. Ne aiheuttavat paikoin pulaa juomavedestä. Kuivuus lisää pensaspaloja, joita syttyi tänä vuonna 20 yksistään toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Poyer muistuttaa, että jokien ehtyminen kuivalla kaudella johtuu myös kasvipeitteen tuhoamisesta ylävirralla.
päivä pommi-iskussa tuhoutunutta bussia Siinain niemimaalla. Lämpötila nousee nähtiin tähän mennessä vakavin yhteenotto Siinain niemimaalle asettuneiden ääri-islamistien ja sinne sijoitettujen egyptiläisten joukkojen välillä. Siinain islamistit kuuluvat nykyään Islamilaiseen valtioon Isisiin ja ovat onnistuneet hankkimaan tehokkaita aseita. Se oli ensimmäinen varoitus. Jouluna 2013 myrsky vei Herbergin arvion mukaan 10?15 prosenttia koulun jalkapallokentästä. . Tuorein hanke on sadan puun istuttaminen pahoin kärsineelle Richmondin rannalle yhdessä poliisien lainaosuuskunnan kanssa. . Se oli pelottava kokemus. Myös israElin ja. Se muistuttaa enemmän arabikevään yhteydessä syrjäytetyn Hosni Mubarakin hallintoa kuin sitä, joka Tahrir-aukion väkijoukoilla oli tavoitteena neljä vuotta sitten. EgypTin, gazan ja Rankkasateiden aiheuttamat tulvat repivät puita juuriltaan jouluna 2013 Saint Vincentin saarella, mutta vuorilta tuli alas myös paljon hakattua puuta. Rannat katoavat . Egyptin armeijan entinen ylipäällikkö abdel al-sisi valittiin kaksi vuotta sitten Egyptin presidentiksi. Hän syrjäytti väkivalloin Muslimiveljeskuntaan kuuluneen, demokraattisesti valitun presidentin Muhammed Mursin. Egyptissä on viime aikoina ollut terrori-iskuja turistikohteisiin. Tätä seuratessamme olemme tulleet entistä ilmastotietoisemmiksi ja alkaneet istuttaa puita. Oppilaitos pyörittää nyt kymmenvuotista ilmastoprojektia, jonka tavoitteena on auttaa saarelaisia sopeutumaan muutoksiin. Aluksi rannalla kulki tie, mutta se katosi pahan myrskyn seurauksena. Olen nähnyt ison osan rannastamme katoavan sen jälkeen kun tulin tänne vuonna 2007, sanoo stina Herberg, joka aloitti tuolloin Richmond Vale Academyn rehtorina Karibialla sijaitsevalla Saint Vincentin saarella. . Se oli luultavasti Muslimiveljeskunnan vastaus niihin erittäin ankariin tuomioihin, joita tuomioistuin määräsi Mursille ja muutamille muille liikkeen johtajille, jotka tuomittiin kuolemaan. Näyttää siltä, että Egyptissä al-Sisin valtaantulon jälkeen vallinnut suhteellinen rauha on nyt järkkynyt tämän itsevaltaisesta hallinnosta huolimatta. Viitisen metriä rannastamme haukattiin pois. kuin sitä, joka Tahrir-aukion Siinain niemimaalla islaväkijoukoilla mistit ovat monesti aiemoli tavoitteena minkin hyökänneet egypti- neljä vuotta läisiin sotilaskohteisiin me- sitten. nestyksekkäästi. AVAUS Maailma tänään 15.7.2015 13 Semy Kahan Kirjoittaja on Israelissa asuva vapaa toimittaja. Kolumni AFP Photo / STR IPS / Kenton X. Egypti vastasi ilma- ja maaoperaatiolla ja väittää surmanneensa yli sata islamistia. Toissa viikolla EgypTissä n n n Israe- Al-Sisin hallin raja-alueelle on syntynyt linto muistutmonimutkainen keskinäis- taa enemmän ten suhteiden verkosto, jolla syrjäytetyn voi olla vaikutusta muuten- Hosni Mubarakin myrskyisen ja jännitty- kin hallintoa neen Lähi-idän tilanteeseen. Järkyttävin tapahtuma oli kuitenkin maan ylintä syyttäjää vastaan Kairon keskustassa tehty isku. Chance Egyptiläinen turvamies vartioi kesäkuun 9. Al-Sisi leimasi Hamasin terrorijärjestöksi ja sulki Egyptin ja Gazan välisen rajan. Siinailla vaikuttava Isis on ilmoittanut, että on Israelin vuoro saada heidän ?käsittelyään?. Vieraillessani viime viikolla Israelin Siinain ja Gazan vastaisella rajalla Israelin armeijan komentaja alueella kertoi, että Israel suhtautuu uhkauksiin vakavasti ja on valmistautunut kaikkiin tilanteisiin. Puut torjuvat eroosiota, kaunistavat maisemaa ja motivoivat ihmisiä uskomaan, että jotain on tehtävissä, Herberg sanoo. ?Puut torjuvat eroosiota, kaunistavat maisemaa ja motivoivat ihmisiä uskomaan, että jotain on tehtävissä.? n n n kieltää yhteistyön Siinain islamistien kanssa, mutta israelilaiset turvallisuustahot ovat saaneet vahvistuksen jordanialaisista lähteistä, että Hamas tukee Isisin toimintaa Siinailla. Tämä saattaa johtaa uuteen yhteenottoon Egyptin ja Hamasin välillä, juuri kun niiden suhteissa viime viikkoina on Saudi-Arabian välityksen avulla nähty merkkejä sovinnosta. Tätä ennen al-Sisi syytti Hamasia osallisuudesta Muslimiveljien kapinointiin hallintoaan vastaan. Toisaalta Hamas ei ole salannut aikomustaan varustautua ja rakentaa uudelleen tunnelit, jotka viimevuotisessa sodassa olivat osa sen hyökkäysstrategiaa. Israel tuhosi tunnelit osittain sodan aikana. Tunnelien uloskäynti on monien israelilaisten kibbutsien ja muiden paikkakuntien alueella. Hamasin sotilaat yrittivät hyökätä parille Israelin paikkakunnalle tunnelien kautta mutta epäonnistuivat. Meillä oli tilaisuus tutustua yhteen näistä tunneleista, jonka uloskäynti oli Ein Hashloshan kibbutsilla. Saimme sen käsityksen, että Israelin turvallisuuspalvelu tekee yhteistyötä egyptiläisten kanssa Siinain epävakaan ja jännittyneen tilanteen seuraamisessa. Israelissa tiedetään, että Siinain islamistien mahdollinen hyökkäys voisi aiheuttaa hankalan tilanteen. Sotilaallinen vastaus hyökkäykseen voisi monimutkaistaa Israelin ja Egyptin suhteita, jotka ovat kohentuneet al-Sisin tultua valtaan Egyptissä. gazaa HalliTsEva HaMas n n n Gazan rajalla vallitseva epävakaa tilanne aiheuttaa monia kysymyksiä. Hamas on diplomaattisten kanavien kautta antanut ymmärtää olevansa kiinnostunut pitkästä tulitaukosopimuksesta. He hyökkäsivät useisiin Egyptin sotilastukikohtiin ja tappoivat yli 60 sotilasta
En ole tekninen arkkitehti, joka miettii palvelimia ja tekee töitä sormet koodissa, Kronholm naurahtaa. Hänen mukaansa IT-arkkitehti voi erikoistua tekniikkaan tai tiettyihin teknologioihin sen tekniikan sisällä. Parasta on työn monipuolisuus ja se, että saa katsoa riittävän isoja kokonaisuuksia. Mika Peltonen UP. Meillä kauneus on ehkä selkeyttä. Minä en ole sitoutunut tiettyyn teknologiaan. Näiden hommien pitää toimia yhteen yli isompien kokonaisuuksien. IT-arkkitehdin rooli on Kronholmin mukaan miettiä, miten vaikutukset heijastuvat useaan eri järjestelmään. . Hänen tehtävänsä on varmistaa, että uusien projektien tuottamat ratkaisut ovat yhteensopivia keskenään ja vanhojen järjestelmien kanssa. Kansaneläkelaitoksella IT-arkkitehtina työskentelevä Kenneth Kronholm arvelee, että arkkitehti-titteli lainattiin rakennuspuolelta kymmenisen vuotta sitten. . Pidämme paljon online-palavereita. Hommat hoituvat aika hyvin omalta työpisteeltä. Kronholm kertoo viihtyvänsä IT-arkkitehtina. . Tykkään työstäni, koska siinä saa tehdä isoja kokonaisuuksia, Kenneth Kronholm sanoo. IT-arkkitehti mallintaa Kelan liiketoimintaa ?Kauneus on selkeyttä? IT-arkkitehti toimii linkkinä työnantajansa ja tietojärjestelmän kehittäjien välillä. IT-arkkitehti on kokenut ihminen tekemään sitä asiaa, jota on tekemässä, Kronholm tulkitsee. Monen alan asiantuntijoita Kronholm sanoo, että talon sisällä hänen tittelinsä ei varsinaisesti ole IT-arkkitehti. . Hän voi olla myös jonkin toimittajan ohjelmien erikoisasiantuntija ja siihen liittyvien ratkaisujen arkkitehti. Muuttuvat ammatit Juttusarjassa tarkastellaan työelämän muutoksia muuttuvien ammattien kautta. . Mistä IT-arkkitehtuurissa puhutaan? Muutokset voivat olla helpompia, vaikeampia tai täysin mahdottomia. . Toimin enemmän järjestelmien määrittelypuolella ja olen erikoistunut liiketoiminnan mallintamiseen. Kansaneläkelaitoksella on Kronholmin mukaan paljon omaa IT-toteutusta. . IT-hommat aloitin jo opiskeluaikana. Kela on ensimmäinen työpaikka, jossa virallinen tittelini on IT-arkkitehti. Kelalla on toimistoja ympäri Suomen, mutta reissutöihin IT-arkkitehdin ei enää tarvitse lähteä. . Muutokset voivat olla helpompia, vaikeampia tai täysin mahdottomia. Olen toiminnallinen arkkitehti ja rekrytointitilanteissa ratkaisuarkkitehti. Muutosten tarve riippuu tavoista, joilla alkuperäiset järjestelmät on tehty. Isot kokonaisuudet kiinnostavat Kelan IT-palvelut ja IT-arkkitehdit on keskitetty Helsingin Pitäjänmäkeen ja Jyväskylään. Siellähän arkkitehdit piirtävät rakennuksia, siinä välissä suunnitellaan ja lopulta jotkut rakentavat. Aiemmin IT-alalla oltiin Kronholmin mukaan ?senior sitä ja senior tätä?. . Melkein kaikki tehdään itse, koska Kelan IT-toiminnassa asioita pitää katsoa eri tasoilla. Meillä on niitä, jotka osaavat toteuttaa yksityiskohdat, ja niitä, jotka katsovat vähän isompia linjoja. Nyt seniori on saanut rinnalleen tämän arkkitehtihomman. 14 15.7.2015 AVAUS Joonas Vallius . Se on myös sitä, että toteutetun ratkaisun kanssa tulee toimeen pitkään ja se kestää muutoksia. Muutoksia tulee aina ja järjestelmiä joudutaan rukkamaan. . Täällä ollessani ovat tulleet etä- ja virtuaaliyhteydet. Kronholm on työskennellyt Pitäjänmäessä vajaat kolme vuotta. Ennen Kelaan tuloaan hän toimi kahdeksan vuotta IT-alan konsulttina. . Pitää katsoa, että kokonaisuus on järkevä ja halittava. Muutoksia tehdään koko ajan Rakennusarkkitehtuurissa puhutaan usein kauneudesta ja toiminnallisuudesta
Vuodesta 1895. Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. Vuodesta 1895 Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttava. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. UUSIMAA Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. KÄHÄRÄ Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. TJ-vinjetti 3 x 22 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 3 x 24 mm 2 x 54 mm Avaa toinenkin silmä. WWW.AYT.FI AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 4 x 35 mm Tasapainon takia. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. www.jytyliitto.fi www.pam.fi 4 x 32 mm Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. www. TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO 2 x 67 mm Punaista Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. muulloinkin kuin jouluna. Puh. Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. (09) 774 3110, sähköp. Vuodesta 1895. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Intohimona kansanvalta. Vuodesta 1895. Aina uutta. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. AVAUS 15.7.2015 OSOITTEEMME VERKOSSA <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Demokraatin sloganit: 3 2 x 26,5 mm Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. info@tyark.fi www.tyark.fi Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Demokraatti.fi 15. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi Vuodesta 1895. 4 x 25 mm .org Ammattiliitto Nousu ry Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 2 x 36 mm Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Vuodesta 1895. Antihömppää vuodesta 1895. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895. Tasapainon takia. Vuodesta 1895. Se on tilattava. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa
Tietysti alue on kokonaan siivottu, mutta vessakonttien ja paloseinien lisäksi mitään muuta ei juuri ole tarvinnut rakentaa. Haluttu tapahtumapaikka Avausviikonloppu oli Konepajan Brunolle menestyksekäs. Ensimmäisenä lauantaina pöytiä oli varattu 60 ja sunnuntaina lähes 120. Paja oli lattiasta kattoon asti täynnä hyllyjä. . Konepaja oli vielä silloin huonekalufirma Cosa Nostran käytössä varastona. Konepajalle haluttaisiin tulla pitämään seminaareja, syntymäpäiviä, koodaajatapahtumia ja rotukissanäyttelyjä, Nikkarinen luettelee. Myös useat elokuvaprojektit ovat halunneet hyödyntää konepajaa kuvauspaikkana. Nikkarinen kertoo saaneensa useita yhteydenottoja tilojen avajaisten jälkeen. . Luonnonvaloa riittää ja erityisesti syksyllä Nikkarinen uskoo olevan paljon kysyntää pajan kirpputoripöydille. . Nikkarisen mukaan molemmat työt ovat hyvin yhdistettävissä. Kipputorien aika ei ole ohi Vaikka maailma muuttuu kovaa vauhtia, ei Nikkarinen usko kirpputorien kuolemaan. 16 15.7.2015 ARKI ??Konepajan Bruno avasi ovensa kipputorikansalle ja tapahtumille Kirpputori konepajan Pasilan konepajalla Helsingin Vallilassa on hiljaista. Siksi esimerkiksi nettikirpputori ei Nikkarisen mielestä ole syrjäyttänyt perinteisiä kirpputoreja. . Nikkarinen kertoo, ettei VR:llä ollut mitään hanketta vastaan, jos luvat tilojen uusiokäyttöön heltiäisivät pelastuslaitokselta, rakennusvalvonnalta ja museovirastolta. Vuoden paperisota Helpommin sanottu kuin tehty. Nikkarisen mukaan koko perustamislupaprosessiin meni lähes vuosi. Ennen tehdashalleissa työskenteli tuhansia suomalaisia Valtionrautateiden palveluksessa. Konepaja oli vielä edellisellä vuosisadalla yksi pääkaupunkiseudun suurimmista työllistäjistä. 1800-luvulla rakennetun konepajan uumenissa puhaltavat nyt uudet tuulet. Perinteisellä kirpputorilla pääsee hypistelemään tavaroita oikeasti ennen ostopäätöstä, Nikkarinen muistuttaa. lokuvaajia. Näin kesällä tietysti ulkokirpputorit ovat suosittuja. Mutta syksyllä, sateiden ja pakkasten lähestyessä meillä on tarjota lämpöä ja seinät, Nikkarinen toteaa. Sekä Nikkarinen että Hietala ovat taustaltaan ammattilaisva- Jakke Nikkarinen uskoo, ettei nettikirpputori syrjäytä perinteisiä kirpputoreja. . Rakennustyömaan lopputarkastus oli keskiviikkona, juuri ennen kirpputorin varsinaisia avajaisia viikonloppuna. Siinä olisi vielä voinut käydä huonosti, Nikkarinen nauraa. Museoviraston suojelukohteena konepajalle ei voinut tehdä aivan mitä tahansa. Mahtavissa puitteissa majailee kesäkuussa aloittanut kirpputori Konepajan Bruno. Hän muistuttaa, että kyseessä on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Perinteisellä kirpputorilla pääset hy-. Esimerkiksi kiinteitä rakenteita ei pajaan saanut Nikkarisen mukaan rakentaa. Kirpputoriyrityksen rinnalla molemmat jatkavat edelleen ammattejaan valokuvaajina. Tarkoituksenamme on pitää viikonloppuisin kirpputoria, mutta arkena tarjota tiloja toisenlaiseen käyttöön. Konepaja tarjoaa lämpöä ja valoa Myös muualla Euroopassa on esimerkkejä kirpputorin ja tapahtumatoiminnan menestyksekkäästä yhdistämisestä. Monen mutkan jälkeen kaikki tarvittavat luvat kuitenkin heltisivät. . Samoin konepajan sisätilojen pinnat piti jättää sellaisiksi, kuin ne olivat. . Kun Cosa Nostra ilmoitti poistuvansa, päätimme ottaa selvää, olisiko kirpputorihankkeemme toteutettavissa, Nikkarinen muistelee. Koska konepaja on edelleen VR-yhtymän omistuksessa, oli lupaa tilojen käyttöön haettava ensin sieltä. Konepajan Brunoa varten ei kuitenkaan ole käyty hakemassa mallia muualta Euroopasta. Nikkarinen kehuu konepajan tiloja monikäyttöisiksi. Nettikirpputoreja on toki paljon, mutta ne ovat myös tuottaneet pettymyksiä. Nimensä kirpputori on saanut konepajan piirtäneen arkkitehti Bruno Granholmin mukaan. Jakke Nikkarisen ja Ilkka Hietalan hanke konepajan muuttamiseksi kirpputoriksi sai alkunsa vuosi sitten. Aikaisemmin keväällä useat suomalaisyritykset järjestivät tiloissa muotikuvauksia. ?Konepajalle haluttaisiin tulla pitämään seminaareja, syntymäpäiviä, koodaajatapahtumia ja rotukissanäyttelyjä.? . Tallinnan Telliskiven kirpputorilla järjestetään konsertteja ja juhlia. Kesäkuun jälkeen kirpputori on pitänyt ovi- Eemeli Peltonen Demokraatti eemeli.peltonen@ demari.fi aan auki säännöllisesti joka viikonloppu. Kirpputoritoiminnan lisäksi Nikkarinen ja Hietala tarjoavat konepajan tiloja tapahtumakäyttöön
Fiilis, joka tulee, kun astuu ovista sisään kirpputorille, on aivan mieletön. Onhan niitä keskiviikkokirpputorejakin aika ajoin nähty, Nikkarinen pohtii. Entinen konepaja työllisti tuhansia Konepajan Bruno -kirpputori toimii historiallisesti merkittävällä paikalla Helsingin Vallilassa. Aika näyttää. Arkkitehti Bruno Granholmin 1800-luvulla suunnittelemassa pajassa työskenteli parhaimmillaan jopa 2 500 suomalaista. Valtionrautateiden työntekijät rakensivat ja korjasivat pajalla junien vetureja ja vaunuja. Myöhemmin 2000-luvulla tilat siirtyivät muuhun käyttöön VR-yhtymältä. Tehdasmaisuus on osa tilojen viehätystä. . ARKI 15.7.2015 17 uumenissa Jukka-Pekka Flander pistelemään tavaroita oikeasti ennen ostopäätöstä. Vielä Nikkarisen mukaan ei ole pohdittu sitä, laajentaisiko kirpputori aukioloaikojaan myös viikonlopun ulkopuolelle. . Kesällä huonekalufirman varasto teki tilaa kahden valokuvaajan perustamalle kirpputorille. . Tunnelma selittää varmasti osaltaan sen, miksi pajalle halutaan myös tulla järjestämään erilaisia tapahtumia.. Pasilan konepaja oli vielä 1900-luvulla yksi pääkaupunkiseudun suurimmista työllistäjistä. Olemme saaneet paljon myönteistä palautetta kävijöiltä konepajan tiloista, kertoo toinen Konepajan Brunon perustajista Jakke Nikkarinen. Toisin kuin muita kirpputoreja, Nikkarisen mukaan kone- pajaa ei ole yritetty tehdä korostetun siistiksi
Maalaisjärki kertoo sen, onko koiria kohdeltu hyvin, kun näkee niiden kasvuympäristön ja myyjän suhtautumisen koiriin. Sunin mukaan myös myyjän on hyvä tavata ostajaa parikin kertaa ennen myyntiä ja arvioida, onko heistä juuri kyseisen koiran omistajiksi. Ulkomailta tuonti on edelleen ongelma SEYn tekemissä valeostoissa on paljastunut, että koiria tuodaan laivalla Suomenlahden yli jopa matkalaukuissa ja autojen takakonteissa. Virosta ostetaan edelleen halvalla esimerkiksi rotukoirien pentuja. Helena Sunin mukaan nyt on trendikästä myös pelastaa koiria ulkomailta, vaikka löytöeläinkoiria olisi saatavilla Suomestakin. . klo 17.00 Amadeus Lundberg ja Juha Tikan orkesteri, vierailijana Hilja Grönfors Sisäänpääsy päivärannekkeella. www.sivistysrahasto.fi puh.09 5868 530 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: KSR 60. kuukautta heinäkuusta 1945 lokakuuhun 1946. Järvinen harrasti useita vuosia monipuolisesti yleisurheilua. Kolmannessa 31 vuorokautta kestäneessä tiedustelumatkassa partio selvitti vihollisen liikkeitä heinä-elokuussa 1944 vihollisen suurhyökkäyksen ollessa käynnissä. Järvinen palkittiin ansioistaan kaukopartioissa ja taisteluissa Päämajan ja Rukajärven muistoristeillä (14. Valkeasaaressa ja Rajajoella. Päämajan alaiseen Erilliseen Pataljoona 4:än kerättiin kaukopartiointiin joukko-osastoista vapaaehtoisia, fyysisesti kovakuntoisia miehiä, jotka kestivät myös henkisesti rasittavia partiomatkoja. divisioonan muistoristi). Suomalaisissa löytöeläinkodeissa eläimistä ainakin pidetään huolta, eivätkä pennut ole pelkkää bisnestä, Suni sanoo. Tuontikoira pitää olla rokotettu raivotautia vastaan, lääkitty ekinokokkiloista vastaan ja olla tunnistusmerkitty mikrosirulla. Olen ollut yhteydessä suomalaisiin löytöeläinkoteihin, joista kerrotaan, että moni suomalainenkin koira tarvitsisi hyvän kodin. Esimerkiksi Virossa on hänen mukaansa jopa tehtailtu tietyn rotuisia koiria ?pelastettaviksi?. . Vielä 1980-luvulla Järvinen työskenteli puuseppänä MTV:n studiolla. 1960-luvun alussa Toivo Järvinen perusti vaimonsa Lainan (os. Järvisen, joka valmisti Sarjakuvat alihankintana solmioita ja kaulaliinoja. Hän osallistui taisteluihin mm. Lääkitys on merkitty koiralta vaadittavaan lemmikkieläinpassiin. Ostajan pitäisi olla selvillä rotujen erityispiirteistä, paljonko koiranhoito maksaa ja kuinka paljon koira vaatii aikaa ja hoitoa. Olli-Pekka Paajanen STT Kuollut Päämajan kaukopartiosissi Toivo Järvinen Toivo Olavi Järvinen syntyi Juupajoella 16.8. Vuonna 1946 hän voitti mm. Työväen Urheiluliiton (TUL) Etelä-Saimaan piirinmestaruuden 4 km maastojuoksussa. Niin ikään TUL:n Hämeen piirin mestaruus vuonna 1948 heltisi 400 metrin aidoissa. Toivo Järvinen työskenteli kirvesmiehenä ja puuseppänä. Hän oli rakentamassa mm. ruotsalaista kauppakorkeakoulua Hankenia ja Kulttuuritaloa Helsingissä, Espoon Olaria ja Matinkylää sekä Otaniemen kampusta Teknilliselle korkeakoululle. 18 15.7.2015 ARKI Koiranpentua ei kannata ostaa halvalla Jos rotukoira maksaa alle 500 euroa tai sekarotuinen pentu alle 300 euroa, myyjä ei ole välttämättä liikkeellä puhtain paperein, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinsuojeluneuvoja Ann-Mari Bergström. Pentutehtailu on toimintaa, jossa koiria kasvatetaan usein huonoissa oloissa, eikä niiden hyvinvoinnista pidetä huolta. SEYn mukaan pentuja hankitaan usein puutteellisin tiedoin ja halpa hinta houkuttaa monia. . Hän voitti myös sotilasurheilussa useita palkintoja. Toivo Järvinen valittiin Osasto Marttinaan, joka toimi Uhtuan ja Rukajärven suunnalla. Järvinen muisteli tehneensä useita kaukopartiomatkoja. 1921 ja kuoli Espoossa lähes 94 vuotiaana 15.5.2015. Kaksivuotisen asevelvollisuuden Toivo Järvinen suoritti sodan aikana 1941-1943 Jalkaväkirykmentissä 48:ssa. Jo syksyllä 1941 Järvisestä koulutettiin konepistoolimies. Hänen rintamakelpoisuutensa arvosteltiin kauttaaltaan hyväksi. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen Toivo Järvinen siirtyi suoraan rintamalle. Yksityisyyttään varjeleva veteraani kertoi mielellään sotaretkistään ja näytti myös valokuvia. Jussi Järvinen poika Erkki Koivisto ja Pertti Vuorela pitkäaikaisia ystäviä B.Virtanen - Urja Toivo Järvinen.. Asiattomalta myyjältä pennun hankkiminen voi johtaa esimerkiksi koiran terveysongelmiin ja käytöshäiriöihin, tai jopa pennun kuolemaan, jos rokottaminen on laiminlyöty, Bergström kertoo. Kennelliiton puheenjohtaja Helena Suni neuvookin koiranostajaa tutustumaan aina oloi- hin, joissa koira on kasvatettu. . Myyjän pitää päästää ostaja kotiinsa näkemään pentua, emoa ja kasvuolosuhteita ennen ostopäätöstä. Sotahistoriasta löytyvät tiedot kolmesta matkasta. Näistä kaksi ensimmäistä olivat erittäin vaativia talvipartioita vuonna 1944. Sotaveteraani kiersi myös myyntimiehenä kauppaamassa näitä tuotteita, joita tilattiin ulkomaita myöten. Järvinen asui perheineen vuonna 1966 hankkimassaan rintamamiestalossa Espoon Friisilästä kuolemaansa saakka. Talon kunnossapidossa häntä auttoivat Nöykkiön ja Espoon Lions-klubit. Toivo Järvinen pyöräili, käveli ja ui vielä yli 90-vuotiaana. Häntä kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat, Espoon rakentaminen sekä ravinto ja terveyden hoito. Sodan jälkeen Järvinen kuului Espoon Sotaveteraaneihin. Sodittuaan Toivo Järvinen palveli vielä rajajääkärinä 15 Kansan Sivistysrahasto viettää 60-vuotisjuhliaan Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella perjantaina 24.7. Roikonen) toiminimi Kehrä L. klo 18.00 Kirsti Alho ja Eero Ojanen lauantaina 25.7
Mitään salaamatta. 22.00 Temptation Island Suomi (7) Jakso 7/20. Tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja hirmumyrskyt uhkaavat joka vuosi satojen miljoonien ihmisten elämää. 18.00?18.49 Titanic . 20.03 Urheiluradio. 12.12 Suomen radio. 12.33 Suomen radio. Kaksi naista nimeltään Solange kokevat rakkauden eri vaiheet Chilessä vuonna 2007. 00.25?04.00 Teematieto YLE FEM 07.30?15.30 SVT:n ohjelmaa 15.48 Sinikeltaisia unelmia 4/6. 20.00 Uutiset. Avaruusoliot keskuudessamme. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.05 Tiededokumentti: Katastrofin kynnyksellä 1/3. 16.17 Maakuntaradio. Paluu alkuun. 14.55 Britannian paras leipomo Walesin herkkuja ja tuulihattuja. 15.55 Vaihdokkaat Kesän jälkeen. 16.50 Farmi (7) 23/50. Kunnianhimoinen Mark Muir haluaa mukaan projektiin. 19.00 Saari (12) 24/26. 21.55 Suomi tänään. Belfastilaisella telakalla suunnitellaan maailman upeinta matkustaja-alusta. O: Semih Kaplanoglu. 23.35 Rakkaudella, Solange Dokumenttielokuva rakkaudesta ja elämästä. Tareq tekee löytöjä pakastimesta ja taikoo niistä juhlaherkkuja. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Tanskan tyyli-ikonit 3/4. Ivan Grundahlista on tullut Tanskan merkittävin muotisuunnittelija viimeisten 30 vuoden aikana. 20.15 Kysymyksiä kulttuurista 3/7. 21.00 Maan povessa (16) Osa 3/10. 07.09 Max ja Meeri 07.17 Kaapo ja Late: Aikakone 07.24 Pikku hirviötyttö 07.29 Ota koppi! 07.36 Noksu 07.42 Taavitiikerin naapurissa 07.58 Touhukkaat: Lemun löyhkä 08.21 Martine (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tanskan rannikoilla 11.00 Summeri 11.01 Yön sankarit 11.05 Open Heart (7) 11.27 Yön sankarit 11.31 Sudenverinen (7) 11.56 Pikkupaholainen (7) 12.02 Päivän kasvo 12.10 Kyläsairaala (12) Tiellä taas. 13.00 Ristikon varjossa (7) (Suomi 1945). O: Edvin Laine. N: Edvin Laine, Mervi Järventaus, Yrjö Tuominen, Aku Korhonen, Jalmari Rinne ja Topo Leistelä. Sijoitusrahasto. 16.27 Yön sankarit 16.31 Sudenverinen (7) 7/13. Vaalit. 16.56 Pikkupaholainen (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Luopumisen vaikeus. 19.00 Sohvasurffaajat: Kolmen miehen Moldova Kausi 1, 3/6. Osa 1/4. 07.53 Maakuntaradio. Josefine on kadonnut sairaalasta. Vuosipäivä. 23.00 Temptation Island Suomi (7) Jakso 8/20. 12.45 Merisää. Agentit 02.35 Supertehtaat 03.25 Pohjolan maut à la Sara 03.50 Kapinakokki Santeri Hämäläinen 04.20?05.59 Sky News SUB 10.05?11.00 Lemmen viemää 14.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 15.00 Amerikan ykkösperhe 15.30 Ben ja Kate (7) 16.00 Ensisilmäyksellä (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 American Idol 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Mutsi 20.00 Duudsonit (12) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Poliisiopisto 3: Jatkokoulutuksessa (12) 22.40 Sleepy Hollow (12) 23.40 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.40?01.40 Maailman kauheimmat naapurit TV5 07.15 Nanny 07.45 Nanny 08.15 Phoenixin eläinpoliisit 09.05?10.00 Villi Pohjola 13.00 Villi Pohjola (7) 13.50 70?s show (12) 14.45 Hulluna sinuun 15.10 Goldbergit 15.35 Kadonneet (7) 16.30 Nanny 17.25 Hulluna sinuun 17.55 70?s show (12) 18.45 Goldbergit 19.15 Columbo (7) 21.00 Elokuva: Lahjakas herra Ripley (16) 23.35 Seksileikeistä ensiapuun (7) 00.25 5D: Kohti äärimmäisyyksiä 01.20 Alastomat selviytyjät (7) 02.15?04.37 Elokuva: Lahjakas herra Ripley (16) JIM 11.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.25 Elixir 12.55 Kuuluisat kuppilat 13.25 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.15 Leijonan luola UK 15.10 Kuuluisat kuppilat 15.40 Martina ja hengenpelastajat 16.40 Hurja remontti 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola UK 19.30 Martina ja hengenpelastajat 20.30 Poliisit (7) 21.00 Aatami etsii Eevaa 22.00 Konttori 22.30 Poliisit (7) 23.00 Huippulastin metsästäjät 00.00 Pelkokerroin 2.0 (12) 01.00 Aatami etsii Eevaa 01.55?02.50 Leijonan luola UK LIV 09.00 Huikeat kakut 09.55 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.55 Pikakurssi kodinostoon 11.25 Olet mitä syöt 11.55 Illallissota 12.50 Kotikokkien taistelu 14.00 Joan Rivers laittaa tuulemaan 14.55 Eden 15.20 Pelasta perheemme, Supermarjo! 16.15 Joan Rivers laittaa tuulemaan 17.10 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 18.05 Tervetuloa kotiin 19.00 Äitien sota 20.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 21.00 Jutta ja huikeat häädieetit 22.00 Emily Owens (12) 22.55 Tulossa: Suomen täydelliset venäläisnaiset 23.00 Nakudeitit (7) 23.55 Pelasta perheemme, Supermarjo! 00.50 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 01.40?02.35 Kaisa ja puoli valtakuntaa AVA 09.30 Jamie Oliverin helpot herkut 10.00?11.00 Kodinkohentajat 12.00 Remontilla rahoiksi 13.20 Lääkärit 14.10 Jamie Oliverin säästöateriat 15.10 Kardashianit 16.05 Esittelyssä: Ensitreffit alttarilla kausi 2 16.10 NYC:n täydelliset naiset 17.05 Remontilla rahoiksi 18.00 Ruotsin maajussille morsian 19.00 Kotia kohti 20.00 Vaimot vaihtoon USA 21.00 Muodin huipulle 22.00 Moderni perhe 22.31 Frendit 23.00 Kardashianit 00.00 Pukumiehet 00.55?01.50 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00?06.05 Uutiset 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Itämeren heinäkuun Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: tuottaja Heikki Valsta. 11.33 Suomen radio. 18.03 Luontoilta 0203-17600. 20.05 Sää. Eva Kelan ahdistus väistyi vasta, kun hänestä tuli äiti. 22.30 XL-sukupolvi 2/8. 15.00 Uutiset. 09.00 Uutiset. Siipat sotajalalla. 00.55?01.55 Outoa vai mitä? (12) Kausi 3. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset. 07.10 Urheiluradio. 18.00 Uutiset. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Hän saa sairaalasta ohjeita painon pudottamiseen. 23.00?01.00 SVT:n ohjelmaa 15.7.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.19 FOX Kids 09.45 Ari ja Kirsi: Kotirempat 10.10 Kalle . 07.12 Maakuntaradio. Chef on the Beach 11.10 Suomiehet 12.00 Lyödään ällikällä 12.50 Supertehtaat 13.40 Jättimäiset rakennusurakat 16.15 Lentoturmatutkinta 17.05 Huutokaupan metsästäjät 17.55 Cops 18.20 Lapin poliisit 18.45 Family Guy 19.10 Varastojen metsästäjät 19.35 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Hirviöleffa: Haihurrikaani 00.30 Totta vai tarua. Herran sana. 00.10?04.00 Uutisikkuna 19.00 19.15 19.25 19.30 Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää SuomiAreena Special Suora lähetys Porin SuomiAreena -tapahtumasta. 21.00 NCIS: New Orleans (12) Juoruja kerrakseen. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Puoluejohtajat SuomiAreenalla Lähetys tulee Porin SuomiAreena -tapahtumasta. 23.40 Myytinmurtajat Pulloraketti. 10.55 Pikkujuttu. 23.00 Uutiset. Moldovan maaseudulla Lotta ja Pia haastavat kyläläiset jalkapallootteluun. 19.30 Kioski 19.50 Voimistelun Gymnaestrada Festivaaliviikko on jo puolessa välissä. 03.02 Tero Liete . EUvirkamies Johan Häggman on oppinut kymmenen kieltä lukemalla rikosromaaneja. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Myyrä: Elokuvatähti (7) 18.30 Limbo 2 (7) Sarja alkaa. Osa 1/16: Ensimmäinen koulupäivä. 18.44 Clay Kids (7) Osa 23. Tässä jaksossa tutustutaan Yanko Marrahin urakehitykseen. 16.16 Riistametsällä Lunni. 16.56 Seikkailu Myanmarissa Sarja alkaa. verta ja terästä (12) 1/12. Vuonna 2006 Oliverin sieppaustutkinnassa turvaudutaan äärimmäisiin keinoihin. NELONEN 07.20 Britannian paras leipomo 08.20? 08.50 Laiva 13.50 MasterChef Australia All Stars Jakso 9/18. Kolme versiota. 18.56 Minipala: Naamiointi Me voimme ostaa ruokaa kaupasta, mutta eläinten ei ole aina helppoa löytää syötävää. 19.00 Puutarhaperjantai Osa 5/8. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 15.7.2015 MTV3 06.00 Aamusää 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Manitbois 10.05 Suurin pudottaja 11.05?12.00 Lääkärit 13.30 Amazing Race Kuumat paikat Dhakassa. 14.30 Moderni perhe Tärkeä peli. 15.00 Moderni perhe Vanhus ja puu. 15.30 Anthony Bourdain ? kohti tuntematonta Peru. 16.30 Suurin pudottaja Toinen punnitus. 17.30 Salatut elämät Osa 2019: Pepin ja Heidin humman taivas on niin tumma. 18.00 Salatut elämät Osa 2020: Ossi on ihmeidentekijä. 18.30 Salatut elämät Osa 2021: Helena ei käytä omia avaimiaan. Simon Reeve Australiassa Yle Teema klo 21.00 Junamatka Australian halki paljastaa, kuinka valtava maa on kyseessä. Adam ja Jamie tutkivat myyttiä varpaat katkaisevista kenkien teräskärjistä. 22.00 Uutiset ja sää. toiveiden yö. 15.05 Maakuntaradio. 20.06 Metsäradio. 09.05 Urheiluradio. 17.00 Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 13-vuotias Christian on ylipainoinen. 23.03 Yöradio?toiveiden yö. 17.30 Miehet puhuvat. Epäonnistunut runoilija matkaa kotiseudulleen äitinsä hautajaisiin. Pernilla ja Gustav näyttävät erilaisia tomaatinkasvatustapoja ja rakentavat köynnöskasveille tuen. 00.00 Uutiset ja sää. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 04.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 01.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 05.00?07.00 Arkisto: Selviytymisvinkkejä lomailijoille. 10.03 Ajantasa. Suomen kauneimman mökin etsintä alkaa! Laura Ruohola matkustaa halki kesäisen Suomen maan kauneinta mökkiä etsimässä. Finaaliin valittin 18 mökkiä. 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds (16) 14/24. Junamatka Australian halki paljastaa, kuinka valtava maa on kyseessä. Maaperästä löytyvien uusien mineraalivarantojen ansiosta maan talous on kasvussa. Reeve tapaa niin talousbuumin voittajia kuin häviäjiä. 22.00 Kino: Muna (Yumurta, Turkki 2007) Yusufin tarina 1/3. 08.10 Urheiluradio. 21.00 Uutiset. 11.00 Uutiset. 11.03 Suomen radio. Helsinki. 20.00 Sisujengi Osa 3/6. 01.00 The Walking Dead 01.50 S.H.I.E.L.D. 16.00 Uutiset ja sää. 09.10 Sää. Muotitalon murha. 18.00 18.13 18.20 18.30 Uutiset Uutiset alueeltasi Päivän kasvo Kohtauspaikka: Luokkakuva Teatterinjohtaja Heikki Paavilainen tapaa luokkatoverinsa Minnan. 19.00?19.52 Prisma: Kissojen salattu elämä 3/3. 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 4/13. 07.50 Merisää. Seinäjokinen pikajuoksija Noora Koponen edustaa Suomea kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -maailmankisoissa Los Angelesissa kesällä 2015. 20.30 Uusi päivä Osa 242: ?Tytöksein sut aikanaan saan?. 21.00 Deception (12) 5/11. 13.03 Suomen radio. 13.30 Uutiset alueeltasi. Rikken ammattitaito on tänään koetuksella, kun hän yrittää saada tavaroita edullisesti Ruotsissa. 20.30 20.55 21.05 21.35 Uutiset Urheiluruutu A-studio Helil kyläs Osa 6/10. Runoilija Heli Laaksonen ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja ihmettelevät avaruutta. 22.05 Nuori Montalbano (12) 1/6. 08.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio?toiveiden yö. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 72. 13.00 Uutiset. 21.50 Merisää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 08.12 Maakuntaradio. 11.30 Uutiset alueeltasi. Käärmeenpyytäjän matkassa. 17.25 Vaikuttaja Osa 6/8. 18.50 Merisää. 12.00 Uutiset ja sää. 18.55 Luontoilta 020317600. Uusi tapaus suorastaan kävelee syliin. 00.05 Ulkolinja: Maailman vaarallisin työ (12) Kirkukin poliisipäällikkö yrittää ylläpitää rauhaa ISIS:n ja Irakin hallituksen välillä. Surutalossa odottaa Yusufia menneisyyden haamut ja niiden kohtaaminen. Sansibar?jättiläisten maa. 16.50 16.55 17.00 17.05 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) 5/13. Tiimi yrittää saada Karin lentämään pelkillä vesipulloilla toimivan raketin avulla. 00.45?01.55 Kadonnut (12) Molly. Spekulointia ja juonittelua. Tänään selviää joutuuko piika vai renki häätömittelöön. 17.20 Suomen Tulli Jakso 9/12. Lentotullissa selvitellään tapausta, jossa on viitteitä varastettujen autojen tai tavaran kuljettamisesta. 17.50 MasterChef Australia All Stars 10/18. 15.52 Maakuntaradio. 12.30 Uutiset alueeltasi. 19.05 Luontoilta 0203-17600. Erämaa vai basaari? 01.25 Uutisikkuna 12.00 Satuhäät 7/12. 12.50?13.10 Kioski 13.20 Ajankohtainen kakkonen 13.55 Suklaaleipuri maailman huipulta Islantilaisen Ásgeir Sandholtin taiteelliset leivonnaiset ovat jo monissa kansainvälisissä mittelöissä kahmineet palkintoja. 14.35 Kätevä emäntä Osa 3/6: Kupehista kouristavi. 15.02 Uusi päivä Osa 240: ?Avaa porttis puutarhaasi?. 15.30 Uusi päivä: Joulutervehdys ?Jossain sataa valkeaa lunta?. 16.00 Summeri 16.01 Yön sankarit 16.05 Open Heart (7) 11/12. 21.35 Novosti Yle. 12.10 Urheiluradio. 02.00 Uutiset. 07.00 Uutiset ja sää. 13.33 Suomen radio. 22.05 Café Tropical. Odotuksia. 21.45 Voimistelun Gymnaestrada: Midnight Sun Special Eri maiden voimistelijat esittävät yhdessä kenttänäytöksen, jonka innoittajana on ollut Suomen yötön yö. 23.15 Boardwalk Empire (16) 3/8. Kaikenlaista kanasta. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Risteyksessä Jakso 8/10. Jutta Gustafsbergin tarina. Kolmikymppinen perheenäiti huomaa juuttuneensa harmaaseen arkeen ja vaihtaneensa aktiivisen urheilun kotisohvaan. 20.00 Suomen kaunein mökki Jakso 1/8. Manoli pakenee suhdettaan lähtemällä pois tilalta, ja Annan käytös hämmentää Andreasta. 20.00?20.25 Batman (7) 33/34. Pingviinin koukutus. 20.30 Kun nainen rakastaa naista Voiko ulkonäön perusteella päätellä, onko joku lesbo? 21.00 Simon Reeve Australiassa 1/3. 19.00 Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää. 17.20 Suomi tänään. Eva ryhtyy etsimään häntä yhteistyössä paikallispoliisin kanssa. 22.00 Perhesirkus Osa 6/15. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio Remix 13.00 Uutiset 13.02 Asa 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Uutiset 18.03 Jorma Uotinen 19.00 Puheen Ilta 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio Remix 22.00 Uutiset 22.05 Asa 23.00 Arkisto: Ruokakulttuurin muutoksia 01.00 Arkisto: Lemmikkejä siasta siiliin 03.00 Arkisto: Saako Jeesukselle nauraa. Jakso 3/10. Mv. 14.30 Luontoretkellä: Muinaiseläin rajaseudulla Myskihärkä Idunin antaa toivoa kannan vahvistumisesta Norjan ja Ruotsin rajaseudulla. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Saaret meren sylissä 1/5. Kolmeosaisessa sarjasssa Reeve tapaa niin talousbuumin voittajia kuin häviäjiä. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 06.25 Tanskan ihmeitä: Rotkolaakso 06.55 Ylen aamutv 06.55 Ykkösen aamu-tv:n otsikot. 09.30 Kohtauspaikka: Luokkakuva 10.00 Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.7. 06.52 Hertan maailma 06.55 Ennin Intia 07.01 Mitä ihmettä. Ensimmäinen juttu. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Itämeren heinäkuu: Euroradion konsertti Tukholmasta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Itämeren heinäkuun Eurooppalaisia puheenvuoroja: Viron Rein Lang. Tehtävä on lähes mahdoton. 00.55 Elämisen haasteet Osa 5/10. 00.05 Yöradio . 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämeren heinäkuu: Aikamme suomalaista musiikkia. 12.55 Suomen radio. 21.40 Urheiluradio. Elokuva metallityöläisestä, joka passitetaan vankilaan. Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Itämeren heinäkuun Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Itämeren heinäkuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Itämeren heinäkuun Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä: Sarjakuvantekijä Anna Sailamaa 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Ei enää yksinäisiä öitä. 00.00 Castle (12) 10/24. Nuori poliisi ylennetään komisarioksi ja saa siirron Vigàtan poliisipiiriin
Soini tuskin oli presidentin valitsema ulkoministeri. Leskistä Kekkonen lohdutti: ?Älä välitä. sille rahaa syytäneet maat eli EU holhoojana. Tässä olisi nyt pääministerillekin näytön paikka muusta hallituksesta puhumattakaan. pitivät paikkansa ja syntyi tuonaikainen jytky. Jatkoillekin siirryttiin ja aamuun viivytiin. M n n n äkisen Jallu antoi kylän paarissa lausunnon Seinäjoen tankokilpailusta. Tuhansille suomalaisille vielä viime kuussa heinäkuu näytti heleältä, vaan ei tunnu enää. Valtaa kyllä nyt on, mutta mikä osa siinä on arvovaltaa, sitä ei vielä ole nähty. Ulkoministeri ja presidentti muodostavat työparin, joka hyvin toimiessaan antaa takeet muun muassa siitä, että maan ulkopoliittinen linja ei muutu. Tyhmältä vaikuttava kysymyksemme kuuluukin, eikö Kreikkakin voitaisi laittaa eräänlaiseen ?holhoukseen. Suomalainen oli autoonsa teettänyt huoltoasemalla pikku remontin 60 eurolla. Minulla on nyt paljon vapautuneita kognitiivisia resursseja, Jallu iloitsi. n n n tiedänkö, mikä on ikuisen vanhanpojan lempiviisaus. Lauri Ihalainen nyt työministerinä varmaan tuntuisi turvallisemmalta kuin tämä nykyinen monitoimipuuhastelija. Teen sinusta ulkoministerin?. Näin tapahtui ja hyvissä ajoin pieni arvovaltainen joukko aterioitsi, saunoi ja valmistautui kuulemaan tuloksia. Arvata saattaa, että eri- Kolumni Nieminen Vee Timo Roos Lainoittajat siis löisivät Zorbaksen käteen uudet nuotit, joiden mukaan sirtakia on vastedes tanssittava. tyisesti Kekkosta ärsytti Vennamon porukan eli SMP:n menestys. Soinin ylimielinen kehonkieli ja töksäytykset toimittajillekin eivät enää kohta riitä. Nyt niitä paljon puhuttuja uusia innovaatioita kaivattaisiiin luomaan työpaikkoja. Etteikö vaan hallituksemme ammattitaito ole arvioitu jo Sillanpään marssilauluissa sanoilla ?tapa tuttu jo taattojen, nyt hoidossa poikasten?. N n n n äyttäisi tilanne Euroopassa kehittyvän siihen suuntaan, että ulkoministerillekin alkaisi olla töitä tarjolla. Sellaisestakin on meillä kokemuksia esimerkiksi vuodelta 1970, jolloin eduskuntavaalien tulos järkytti monia eikä ollut mieluinen Kekkoselle. No, nehän järkyttivät ja pahiten tietysti Leskistä, joka oli myös joukossa. SMP:n puoluesihteeri Poutiaisen ?roknoosit. Muuan ajan ylisti hallitusta ja yhteiskuntasopimusta. Lopuksi kehoitti Jallu paarinväkeä ostamaan itselleen aikuisten värityskirjan. Lainoittajat siis löisivät Zorbaksen käteen uudet nuotit, joiden mukaan sirtakia on vastedes tanssittava. Ei ole Kreikassa siis eletty antiikin viisaiden kreikkalaisten ohjeiden mukaisesti. Vaan olemmeko me itse totelleet omaa vanhaa viisasta Väinämöistämme. Emme. Vieraalla maalla olemme juoneet tuopista olutta, vaikka Väinämöisen neuvon mukaan olisi viisampaa ollut juoda kotona vettä tuohiropeesta. n n n Getty Images M icrosoft kerkisi täälläkin aiheuttaa mikro-nimeään isomman makro-ongelman. Demareita kirpaisi Väinö Leskisen putoaminen. Presidentti oli ilmaissut halunsa päästä Yleisradion tiloihin katsomaan vaalituloksia. Vaimonsa Orvokin pyynnöstä kertoi sen itselleen hankkineensa ja oitis huomannut sen vaikuttaneen häneen kuten televisiossa oli sanottu. . Talo ilman aitanpolulla astelevaa emäntää on kuin hevonen ilman kivirekeä. MInuLTa on TIeduSTeLTu, timo.roos@kopteri.net. Vastaan nyt, että tiedän. 20 15.7.2015 ARKI Tankoministerin tupailta K ylän entinen opettajakin soitteli. Kreikan nykyisten ja entisten johtomiesten kohtaloa emme surreet drakmankaan vertaa, mutta tavallisen työja työttömän väen osaa pidimme kohtuuttomana. Kerroin kuulleeni tapauksesta, jossa turistille opetettiin, kuinka maassa esimerkiksi veroasioita hoidettiin. Edellämainitun saunaillan yhteydessä lienee tarjoiltu myös alkoholipitoisia juomia. Valtiovallan tervehdyksenä ministeri Tiilikainen luki ilmeisesti kepun puoluetoimistossa kirjoitetun tupailtapuheen. Siitä noin kolmanneksen uhrasi sentään tankolle. Kuitin mukaan työ oli maksanut kuusi euroa! Hyi! Ei meillä vaan tuommoista. Meillä aikanaan taidettiiin kuntia uhata sillä, että jos kunta ei saa lain vaatimukset täyttävää budjettia itselleen laadittua, sen tekevät valtion viranomaiset eli kunta on silloin asetettu holhoukseen. Niin tapahtuikin ja Kekkonen sai vertaisensa aisaparin