14 politiikka . 29 liike . SyySkuuTA 2016 n0 37 elämä . 010 766 1047 Uutta virtaa Sähköliittoon politiikka. 36 Demarinuoret, aatteen etuvartio Ylikirjastonhoitaja joka ei irtisano Katutaide elää Keravalla tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 10. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 SDP:n paras pesti avoinna kulttuuri. Hinta 2 € 15.
Wäinö KANTAKIRJADEMARI. www.paperiliitto.fi Taitetusta indeksistä jaksetaan meuhkata, mutta kuka ehtisi puolustaa vanhusta, jolta leikataan hoitajamiehitystä. SyySkuuTA 2016 Lehdessä 6 SDP:n puoluesihteeripeli käynnistyi 8 Vanhustenhoidon leikkaukset uhkaavat jo perusoikeuksia 9 Uutiskertaus 10 Heiniluoma pitää Sähköliiton Tampereella 12 Maailmankuvia: Globalisaatio tarvitsee sääntelyä 13 Nyt istutetaan kevään kukkasato 14 Olipa kerran minä: Kai Ekholm 18 Hotellin valintakin voi olla ekoteko 20 Kasvot peilissä: Hanna Huumonen 29 Katutaide värittää Keravaa 32 Helen Schjerfbeck on kestosuosikki 33 Kolumni: Jani Uhlenius 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Laita some soimeen 36 Demarinuoret on haastaja liikkeen etuvartiosta 38 Mielipide: Nyt tarvitaan sote-kritiikkiä 39 Puheenvuoro: Työtön sosiaalipummi on uhka 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, Radio 35 Liike 29 Kulttuuri 13 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Janne Käpylehto 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Kai Ekholmin kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 15
Suomessa sitä ei juuri tueta. Migri vuotaa. Aurinkopaneelien hinnat ovat pudonneet viidessä vuodessa noin 70 prosenttia. SyySkuuTA 2016 Auringon myyntimies Ratkaiseeko aurinko maailman energiapulmat. Perusta oma energialaitos. Hyydyttääkö Suomen talvi aurinkosähkön käyttöä Aurinkosähkö on taloudellisesti fiksu tapa tuottaa osa käytetystä sähköstä. KUVA jARI SOInI D-leaks VIIKOn SOMEVUOTO juha Sipilä Timo Soini Janne Käpylehto . . . Sovitaanko, että voitte iltalypsää seuraavassa lisätalousarviossa kannattajillenne muutaman miljoonan jaettavaksi. . Mukana useissa isoissa aurinkosähkön käyttöä edistävissä hankkeissa. Alalle tuli viime vuonna 100 uutta yritystä, viime vuonna myös tehtiin aurinkosähkösennuksia tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Omakotitalossa asuva voi saada kotitalousvähennyksen, joka on ennemmin talouden piriste kuin tuki. Kyllä, vaikka vanhat energiantuottajat jarruttavatkin kehitystä. Esimerkiksi aurinkosähkön varastointia ei ole vielä ratkaistu. Vastahan me kesällä sovittiin, että me persut saamme ottaa pisteet itsellemme tästä uudesta linjasta! Joo, mutta nyt on kova paine. Ollut asiantuntijana useissa energiatyöryhmissä ministeriöissä ja eduskunnan valiokunnassa. . Tehnyt teknisiä sekä energiaa säästäviä ratkaisuja taide-ja kulttuurihankkeisiin. Tärkeää on myös se, että aurinkoenergiainvestoinnin kotimaisuusaste on yllättävän korkea, 50–70 prosenttia. Sovitaanko viisi miljoonaa! Mutta kivempi olisi pyörittää vuotajat tervassa ja höyhenissä.. 3 15. Kirjoittanut muun muassa kirjan ”Mökille sähköt auringosta ja tuulesta – Rakenna itse”. Toistaiseksi aurinkosähkön tuottaminen on kannattavampaa tavalliselle ihmiselle kuin suurille energiantuotajille. ” Nykyisellä aurinkopaneelitekniikalla lähes jokainen voi aloittaa oman energiantuotannon.” Timo, sos! Sos vaan, Juha. Nykyisellä aurinkopaneelitekniikalla lähes jokainen voi aloittaa energiantuotannon, jolla voi korvata osan ostettavasta sähköstä. Aurinkosähkö on jo lyönyt läpi globaalisti ja myös Suomessa läpi. Itse en tukia alalle edes kaipaa, aurinkosähkö pärjää markkinaehtoisesti, kun sillä korvataan verkosta ostettavaa sähköenergiaa. Tämä on oikeasti helppoa ja hauskaa. Vielä toistaiseksi aurinkoenergia on osaratkaisu, mutta teknologian kehittyessä myös lopullinen ratkaisu. Tällaista palautetta tulee koko ajan vähemmän. Suomi on EU:ssa ainoita maita, joissa aurinkosähköllä ei ole syöttötariffijärjestelmää. Oletko aurinkosähkön Pelle Peloton vai propellipää. Maailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . Suomessa on aurinkosähköstä vuosikymmenien kokemus noin 80 000 kesämökiltä. . Sovitaanko, että hallituksella ei ole ollut mitään osuutta turvapaikkahakemuslinjan kiristämiseen. . Tottakai! Energian havainnollistaminen hauskalla tavalla on tärkeää. Aurinkosähkö on Suomenkin oloissa jo nyt taloudellisesti kannattava tapa korvata osa ostettavasta sähköstä, kunhan mitoitus tehdään oikein. Sähköntuotannossa on meneillään lähienergian murros. . Paljonko aurinkosähköä tuetaan
Tuomioja on kuitenkin oikeassa siinä, että punavihreän opposition kannattajat odottavat paljon enemmän kuin yhden, kahden tai kolmen puolueen nousua hallitukseen. Kyse on liian suuresta asiasta – kansalaisten hyvinvoinnista. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo matias mÄkYnen Jokaiselle oikeus lomaan! SoSiaaliSen median keStoaiheita on loma: ”Lomat lusittu”, ”takaisin sorvin ääreen”, ”aika palata töihin lepäämään”. 4 15. Tästä laadullisesta tavoitteesta on nyt selvästikin luovuttu, mutta kolmen miljardin säästötavoitteesta ei. Pääministeri juha Sipilä teki kohtalokkaan virheen antaessaan kokoomuksen nostaa valinnanvapauden uudistusta määrittäväksi tekijäksi. Hallituksen sisäiset lehmänkaupat eivät saa ajaa koko uudistusta sivuraiteelle. Kiitos lomien puolesta taistelleille! Periaate, jonka mukaan jokainen ansaitsee omat lomansa työskentelemällä riittävästi, rajaa kuitenkin suuren joukon ihmisiä lomailun ulkopuolelle. Lomailu ja rentoutuminen on tietysti mukavaa ja saisi jo siksi olla jokaisen oikeus. Se muutti koko hankkeen luonteen. erkki tuomiojan taannoinen ehdotus vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n yhteisestä vaaliohjelmasta ei saanut vastakaikua. Lomissa kysymys on tulonsiirrosta lomalaisilta lomattomille. Suunnitelman mukaan sote-palveluiden tuotannosta päättäisivät yhtiöiden hallituksissa istuvat hallitusammattilaiset maakuntavaaleissa Lomissa kysymys on tulonsiirrosta lomalaisilta lomattomille.. Rahaston pääomalla jokaiselle suomalaiselle turvataan kerran vuodessa kahden viikon loma, jonka ajalta toimeentulo turvataan rahastosta. Keskeisten hyvinvointiOpposition ääni Li andersson valittujen luottamushenkilöiden sijaan. He odottavat aitoa suunnanmuutosta nykyisen hallituksen eriarvoistavaan politiikkaan. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus on yksi tämän hetken tärkeimmistä hankkeista. Siksi tarvitsemme lomavakuutusrahaston, johon jokainen ansiotuloja ansaitseva suomalainen maksaa pienen prosentuaalisen osan tuloistaan. Pitkä palkallinen kesäloma on etuoikeus, johon vuosien opiskelun jälkeen tarttuu ihmeissään. palveluiden lisäksi sote-uudistus koskettaa satojatuhansia työntekijöitä. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Hoitoketjujen integraatio on tähän asti ollut sote-uudistuksen ydin. Hallinnollisena urakkana se on suurimpia vuosikymmeniin. Lomalla jokainen saa kerran vuodessa pysähtyä ja unohtaa stressin työnhausta, opiskelusta tai seuraavan keikan metsästämisestä. Valinnanvapaus tarkoittaisi myös hoitoketjujen pirstaloitumista. Tällöin koko yhteiskuntamme voi paremmin ja säästämme hoitokuluissa, teemme työmme tehokkaammin ja olemme mukavampia toisillemme! Kirjoittaja on Pohjanmaan Sosialidemokraattien puheenjohtaja Punavihreän yhteistyön sietämätön vaikeus. Vuosiloma todella on etuoikeus, jonka ulkopuolelle jäävät niin pätkätyöläiset, freelancerit, työttömät kuin pienyrittäjätkin. Säästöjä haetaan todennäköisesti joko palvelulupausta heikentämällä tai asiakasmaksuja korottamalla. Nyt sote-uudistuksesta on tulossa yksi Suomen suurimmista yksityistämishankkeista pitkään aikaan. Asiaan liittyy kuitenkin myös yhteiskunnallisia tavoitteita. Hallituksen kaavailema maakunnallisten sote-palveluiden siirtäminen palvelulaitosten alaisiin julkisiin yhtiöihin kaventaisi merkittävästi kansanvaltaa. Yhteinen vaaliohjelma on liian paljon vaadittu kolmelta puolueelta, joiden näkemykset ja painotukset monissa kysymyksissä eroavat toisistaan. Tällaisen käännöksen aikaansaaminen edellyttää asiapohjaista yhteistyötä ja yhteisymmärrystä keskeisten kysymysten kohdalla. Sote-uudistuksen pelastaminen on punavihreän yhteistyön tärkein tavoite tällä vaalikaudella. Sen piti johtaa pitkällä aikavälillä huomattaviin säästöihin, kun ihmiset saisivat nykyistä parempaa ja tehokkaampaa hoitoa. SyySkuuTA 2016 Viikon sana » Ben Zyskowitcz: Toimitusjohtajat saavat kannustuspalkkion kun tulevat töihin, lähtevät töistä ja vielä eläkkeellä
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 kai ekholmin haastattelu sivulla 14 Rohkeutta taistella Suomen Kansalliskirjaston johtaja, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on ottanut julkisuudessa vahvasti kantaa hallituksen yliopistoleikkauksiin. Milloin lakkaamme odottamasta johtajiltamme liikoja. Sen vuoksi ammattiyhdistysura ja ”oikea” sukupuoli antavat Kuntsille sopivan etumatkan puoluesihteerikisan alkumetreillä. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tässä tilanteessa poliittinen valmistelu on entistä enemmän eduskuntaryhmän harteilla. Jos jotakin ei tee kunnolla, sitä ei kannata tehdä ollenkaan. Voi olla, että puoluekokouksessa käydään kunnollinen sukupolvisota, ainakin jos demarinuorten ja aloitteen allekirjoittajien puheenvuorojen sävyt eivät syksyn kuluessa pyöristy. SyySkuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Mihin juoksu oikein riittää. Puoluesihteeri Paanasen avoin keskustelukutsu tuli tärkeään saumaan, kun mietitään puoluekoneen tulevaisuutta. Hän on esimerkiksi kieltäytynyt irtisanomasta alaisiaan. Tällä viikolla kisaan saatiin ensimmäinen ehdokas, kun Palvelualojen ammattiliito PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi ilmoitti halukkuudestaan tehtävään. Hanna Kuntsi haluaisi puoluesihteerinä olla SDP:n toiminnanjohtaja, joka rasvaisi järjestökoneen ja selkeyttäisi liikkeen viestintää. Kuntsin ilmoitus tuli vain päivä sen jälkeen, kun nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen kehotti Demokraatti.fi-uutissivustolla jäsenistöä käymään keskustelua puoluesihteerin tehtävän painopisteistä. Hän siirtäisi puoluekokousaloitteiden tavoin puoluesihteerin valinnan puoluevaltuustolle. Tällöin järjestökoneen huolto jäisi puolueen hallintopäällikön ja viestintäpäällikön vastuulle. Vahvuus ei hänen kohdallaan pohjaudu kovuuteen, päällepäsmäröintiin ja kyynerpäätaktiikkaan. Tämä on yksi käyttökelpoinen tapa hahmottaa puoluesihteerin tehtävä. Kansalliskirjasto aloitti toimintansa Turun kauden jälkeen Helsingissä vuonna 1828. Kohtaaminen JK Yli-ihminen saa huippupestin V iisisataa vaaleilla valittua kokousedustajaa rynnii ensi helmikuussa Lahteen tekemään merkittäviä liikkeen tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Kuumin kysymys lienee aloite taitetun eläkeindeksin poistamisesta. Puoluekokouksessa on tarkoitus hyväksyä puolueen uusi periaateohjelma sekä vastata yli 200 puoluekokousaloitteeseen. Odotan mielenkiinnolla, millainen ihminen paljastuu rohkean vastarinnan takaa. Ehkä Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -teoskin kaivetaan esiin arkistojen kätköistä. Ekholm on terveellä tavalla ylpeä talosta. Puoluesihteeriä kohtaan esitetään usein ristiriitaisia ja lähes yli-inhimillisiä odotuksia. teksti viRPi kiRves-toRvinen . Henkilövalinnat nousevat puoluekokouksen tärkeimmäksi agendaksi. SDP:n puoluekokous on paikka, jossa sosialidemokraatit luovat nahkansa uudelleen ja lähtevät kuntavaalikentille intoa ja aatteen paloa hehkuen. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, henkilövalinnat nousevat kuitenkin puoluekokouksen tärkeimmäksi agendaksi. Toinen voisi olla itsenäisen poliittisen roolin omaava puoluesihteeri, joka jakaisi puoluejohtajan mediaesiintymisiä ja kiertäisi Suomea innostamassa alueiden demareita energiseen vaalityöhön. Ekholmista välittyy sanojen ja lauseiden avara etsijä. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Hän suhtautuu intohimolla työhönsä ja harrastuksiinsa. Koko kirjastossa näkyy keväällä valmistuneen konservoinnin jälki. Ainakin poliittisen valmistelun painopiste pitäisi tulevan puoluesihteerin johdolla tuoda takaisin Ympyrätalon puoluetoimistoon. Kansalliskirjaston työhuoneessa on vastassa lempeät silmät ja ystävällinen hymy. kuva Rita saaRi. Hän pyrkii kulkemaan avonaisena nähdäkseen ympärillä väreilevät sanat ja lauseet: niiden värin, pinnan ja muodon. 5 15. Se ei ole saanut häntä aikuisenakaan kiintymään liiaksi materiaan. Vaikka valmistelutyö on monessa kohdin ollut laadukasta, on liikkeen tulevaisuusnäky turhan kapea. SDP:llä on vuodesta 1996 lähtien ollut vain kaksi ay-taustaista puoluesihteeriä: Eero Heinäluoma ja Reijo Paananen. Puheenjohtajakisa odottaa vielä ensimmäistä rohkelikkoa, mutta kamppailu puoluesihteerin tehtävästä on jo täydessä käynnissä. Ekholm tietää lapsuudesta, mitä taloudellinen niukkuus on. Pitäisi olla räväkkä mutta sopivan hillitty. Oppinut mutta jalat maassa oleva työläissielu. Energinen muttei yli-innokas. Eduskuntavaalitappion jälkeen puoluetoimisto on puristettu niin kuiviin, ettei kunnollinen ohjelmatyö ole edes mahdollista. Se, mitä ihmisen sisällä on ja mihin suuntaan hän it seään kehittää, on olennaista. Hän kohtaa ihmisen ihmisenä ja on valmis taistelemaan oikeaksi katsomiensa arvojen puolesta – vaikka se vaatisikin vastavirtaan puskemista
Tätä kautta sellaiset ihmiset, jotka huomaavat, että tämähän on just sellaista missä olen hyvä, voivat tulla esille ja asettua ehdolle, Paananen sanoo. Tehtävää parhaillaan hoitava Reijo Paananen sanoi kuluvalla viikolla Demokraatti.fi:n haastattelussa pitävänsä todennäköisenä, että helmikuun puoluekokouksessa äänestetään puoluesihteeristä. 6 15. – Nyt on aika miettiä sitä, mihin seuraavilla vaalikausilla ja puoluekokouskausilla tarvitaan puoluesihteeriä. Tämä täyttyi minun kohdallani, tulin valituksi uudelleen. – Katson, että keskityn nyt työsarkaani ihan samalla tavalla kuin puheenjohtajakin keskittyy omaan työsarkaansa. Toinen lähtökohta oli, että täytyi henkisesti sitoutua siihen, että on ehdolla myös toiselle kaudelle, koska järjestökoneisto ei uudistu hetkessä. Puoluesihteeripeli käynnistyi – Kuntsi tarjoaa vaihtoehtoa S DP:n puoluejohdon ympärillä käyty julkinen keskustelu on edennyt vaiheeseen, jossa puoluesihteeriksi haluavia on pyydetty ilmoittautumaan. – Tähän liittyi se, että puoluesihteerin täytyi olla hyvin selkeästi yhteydessä muun kentän kanssa eli kentän käytettävissä. Omaa ehdokkuuttaan ajankohtaisempana keskusteluna Paananen pitää kysymystä puoluesihteerin tehtävästä. SyySkuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Maarit Feldt-Ranta: Hyvä @twitter Mitä minun pitäisi tehdä, ettet aloittaisi ihan jokaista aamua tarjoamalla minulle James Hirvisaarta. Ja kun aika on kypsä, teen lopullisen päätöksen, olenko minä sopiva ihminen olemaan tarjolla siihen tehtävään vai en. Pian sen jälkeen ehdokkuudestaan kertoi Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi. – Tämä ei ole puoluesihteerin keksintöä, mutta puoluesihteerin täyKalevi Sorsa 1969–1975 Eero Heinäluoma 2002–2005 Maarit Feldt-Ranta 2005–2008 Ari Korhonen 2008–2010 Mikael Jungner 2010–2012 Ulf Sundqvist 1975–1981 Erkki Liikanen 1981–1987 Ulpu Iivari 1987–1991 Reijo Forsberg Työväen Arkisto Kari Hulkko Kari Hulkko Kari Hulkko Jari Soini Kalevi Keski-Korhonen. Mikä on se keskeisin juttu, mitä nyt tarvitaan. Sitten katsotaan, minkälaiselle puoluesihteerille on tilaus. Paananen ei halua vielä tässä vaiheessa vahvistaa omaa mahdollista ehdokkuuttaan. Paanasen mukaan järjestökenttää on hänen kaudellaan uudistettu ja esimerkkejä ihmisiä osallistavista toimintatavoista on kertynyt hurjasti. Järjestökenttää on uudistettu Kun Paanenen valittiin ensimmäiselle kaudelleen runsaat neljä vuotta sitten, puoluesihteeriltä toivottiin SDP:n järjestökoneiston kehittämistä
Tähtäämme voittoon, mutta vaalit ovat meille myös väline viedä uusia toimintamuotoja käytäntöön ja saada sitä kautta mukaan uusia aktiivisia ihmisiä. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä. Simo Alastalo Demokraatti Reijo Paananen 2012– Markku Hyvärinen 1991–1996 Kari Laitinen 1996–2002 Jari Soini Kari Hulkko Kari Hulkko Jukka-Pekka Flander. Varoja käytetään myös kotimaassa. Sieltä autetaan esimerkiksi pakolaisia eri puolilla maailmaa. – Kun saadaan keskustelu liikkeelle siitä, mihin tehtävään puoluesihteeriä tarvitaan, niin totta kai sitä toivoo, että tähän tehtävään on mielenkiintoa. Demokraatin viikon valinnat KoliKot lippaaseen Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräys järjestetään nyt jo 36. Paananen toivoo, että tehtävään löytyy hakijoita. Nälkäpäivän aikana kerätään rahaa SPR:n katastrofirahastoon. Hän sanoo avoimesti, ettei puoluesihteerin rajallisia resursseja kannata uhrata kentän kiertämiseen. Hänen takanaan on noin nelikymmenhenkinen tukiryhmä. Olen todella iloinen, että puoluehallitus valitsi meille kolme painopistettä, joista yksi on, että ensi vuoden vaaleja ei vain suoriteta. SyySkuuTA 2016 Maarit Feldt-Ranta: Hyvä @twitter Mitä minun pitäisi tehdä, ettet aloittaisi ihan jokaista aamua tarjoamalla minulle James Hirvisaarta. Kuntsi puhuu poliittisen organisoinnin, järjestämisen merkityksestä. Puoluesihteerin työ on puolueen palkallisista tehtävistä se ehdottomasti mielenkiintoisin ja paras tehtävä. Kuntsilla on jo 13 vuoden kokemus pamilaisena. – Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Sanon tällä sen, että puoluesihteerin tehtävä on auki jokaikisessä puoluekokouksessa. Kuntsin mielestä puoluesihteerin pitäisi olla puolueen toiminnanjohtaja. – Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan pitää ottaa uusimmat tavat tehdä käyttöön. Ylös vai alas, Kemia. Rajat Ylittävää tYöllisYYstYötä Järvenpää, Kerava ja Tuusula kertovat, miten ne ovat yhdistäneet voimansa työllisyyden edistämiseksi ”Puoluesihteeristä puolueen toiminnanjohtaja” Hanna Kuntsi, 40, avasi puoluesihteerikampanjansa tiistaina. Ennen helmikuun puoluesihteerivaalia Paanasen pitää kiireisenä muun muassa lähetyvät kuntavaalit ja puoluekokouksen valmistelu. Hän keskittyisi puoluesihteerinä erityisesti kampanjaosaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. – Kaiken tämän päälle on tämä kiihkeä poliittinen syksy, joka tässä on tulossa. Paananen toivoo hakijoita Puoluesihteeriksi ei Paanasen mukaan ryhdytä SDP:ssä ilmoitusluontoisesti. Lisää Hanna Kuntsista: Demokraatti.fi Rane Aunimo Demokraatti tyy olla se primus motor, joka jakaa käytäntöjä eteen päin. Kuntsin kampanjapäällikkönä toimii Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa. kerran. SDP:n jäsen hän on ollut vielä pidempään, 20 vuotta. pe 16.9. – Kun on selkeä käsitys millaista puoluesihteeriä tarvitaan, niin ne, jotka sen tehtävän haluavat voivat tulla meidän jäsenistömme arvioitavaksi. 7 15. Nyt on se aika, että käymme keskustelua siitä mitä tarvitaan, jotta kaikki mahdolliset ehdokkaat voivat tulla framille ja sitten päästään valitsemaan. to 15.9. Operaatio Vakiduuni on Suomessa esimerkki, jossa on lähdetty voimakkaasti teeman kautta. Kuntsi tarjoaa kisaan selvän vaihtoehdon. Kemianteollisuus kertoo, miltä työmarkkinasyksy näyttää alalla, miten öljy keikuttaa numeroita ja missä muutenkin Kemianteollisuudessa mennään ja mitä numeroiden taustat kertovat. ti 20.9
Biopolttoaineiden ekologisuudesta on erilaisia näkemyksiä. 8 15. Metsäteollisuus on tullut perässä. Suomessa uusiutuvista polttoaineista puhuttaessa usein unohdetaan niiden ko konaisvaikutukset ympäristölle. Huuma on kova, kun lähinnä vain sellua tuottavat lai tokset ottavat nimeensä biosanan. SyySkuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA C leantech sitä, biotalous tätä. – Henkilökuntaa vähentämälläkö hal litus aikoo puuttua vanhustenhoidon laiminlyönteihin, Nurminen kysyy. – Tämä lyhytnäköinen säästöesitys yhdistettynä hallituksen tavoitteeseen luoda markkinaehtoiset sosiaali ja ter veyspalvelut heikentää vanhusten hoi don laatua entisestään, Nurminen va roittaa. Kes kustavetoiselle hallitukselle turpeen ja viimeisimpinä myös puun energiakäytön tukeminen on äänestäjien voitelua. Suomessa panostetaan innolla biopoltto aineisiin. Neste on ollut tällä alalla edellä kävijöitä. hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Suomi jämähti biopolttoaineisiin Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Hallitukselle turpeen ja viimeisimpinä myös puun energiakäytön tukeminen on äänestäjien voitelua. – Hallituksen päätös mahdollistaisi sen, että kaikki kymmenet tuhannet ikääntyneet hoidettaisiin tulevaisuu dessa alle tämän minimin. Getty Images ” Henkilökuntaa vähentämälläkö hallitus aikoo puuttua vanhustenhoidon laiminlyönteihin?”. Sillä se aikoo säästää 70 miljoonaa euroa. Valviran tutkimus kesällä osoitti, että 93 prosenttia hoitohenkilökunnasta on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Vanhushoidon leikkaukset uhkaavat perusoikeuksia Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) pitää hallituksen säästöjä vanhus tenhoidossa jopa uhkana ikäihmisten perusoikeuksien toteutumiselle. Etenkin kun politiikka usein ohjaa päätöksiä. Moni maa pitää biopoltto aineita välivaiheena ennen siirtymistä ko konaan päästöttömään energiaan liiken teessä. Päästöttömiä ne kään eivät ole. Kehitys on ollut nopeaa, ja jo nyt näyttää siltä, että tässä pelissä musta pekka voi jäädä hel posti käteen. Nurminen uskoo, että ympärivuorokautista hoitoa tarvit sevien määrä nousee ja he ovat entistä huonokuntoisempia. Tämä tosin ei ole tapahtumassa pian ainakaan raskaassa liikenteessä. Puusta uskotaan saatavan tulevaisuudessa merkittävä määrä fossiilisia polttoaineita korvaavia biopolttoaineita. Hän vaatii vahvempaa lainsäädäntöä ihmisten perusoikeuksien toteutumi seksi Suomessa. Hallitus myös painottaa yhä voimak kaammin kotihoitoa. Esi merkiksi turpeenpoltto on vain nimelli sesti kivihiiltä parempi vaihtoehto. Ter veyden ja hyvinvoinnin laitoksen uu simman tutkimuksen mukaan tehoste tussa palveluasumisessa 141 yksikköä alitti laatusuositusten mukaisen ehdot toman minimin, eli 0,5 hoitajan henki löstömitoituksen. Uusiu tuva energia on ollut maailmalla kova juttu jo pitkään. Hallitus esittää, että vanhustenhoi don henkilöstömitoitusta lasketaan 0,5:stä 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Ym päristölle, puusta kilpailevalle metsäteol lisuudelle ja tuet maksaville veronmaksa jille tämä on kuitenkin huono kauppa. Demokraatti Hallitus hakee 70 miljoonan euron säästöjä leikkaamalla vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta. Nurminen muistuttaa, että jo nyt monessa tehostetun palveluasumisen yksikössä on liian vähän hoitajia
Sama systeemi kuin muissakin puljuissa. Itse ne tupataan, sillä ei ole mikään pakko lähteä muiden kanssa kilpalaulantaan.” Liisa Kärki ”Näinhän kapitalismi toimii, kansaa riistetään.” Raimo Alasiurua ”Siis meinaatte, että vapaarahoitteisten 8 000 asunnon myymisestä saadut varat olisi pitänyt luovuttaa jonnekin muualle kuin niiden myyjille?” Esko Saariaho Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo VVo jakaa lisäosinkoja omistajilleen, joihin kuuluu myös ammattiliittoja. Itsenäisiä verkkoja etäopintoja on lisätty ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, osin säästösyistä. Trump itse on 70-vuotias. Pomo saa bonukset voiton mukaan. Syyksi kerrottiin keuhkokuume. Posti perusteli elokuussa alkaneita yt-neuvotteluja erityisesti Anttilan konkurssilla. Ketkä istuvat hallituksessa ja millaisin palkkioin?” Jan-Anders Enegren ”Selityksiä selitysten perään. – Ensi vuonna ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa. VVo:n toimitusjohtaja tienasi Viime Vuonna yli 700 000 euroa. Hallitus julkisti syyskuun alun riihen yhteydessä 50 miljoonan euron suuruisen paketin. Välijärven resursseja leikataan juuri niiltä nuorilta, jotka eniten tarvitsisivat henkilökohtaista ohjausta ja tukea opinnoissaan. SyySkuuTA 2016 Arviointineuvosto tyrmää yrittäjävähennyksen Lainsäädännön arviointineuvosto pitää hallituksen luonnostelemaa esitystä yrittäjävähennyksestä puutteellisesti perusteltuna. Cameron eroaa parlamentin jäsenyydestä Britannian entinen pääministeri David Cameron ilmoitti maanantaina eroavansa parlamentin jäsenyydestä. Ero parlamentista vain vajaa kolme kuukautta pääministeriydestä luopumisen jälkeen tuli harvinaisen nopeasti. Siitä muun muassa kymmenen miljoonaa kohdennetaan suuria investointeja tehneille tiloille ja toiset kymmenen lomitusmaksujen alentamiseen. AFP / Brendan Smialowski. Clinton joutui poistumaan sunnuntaina etuajassa syyskuun 11. Posti irtisanoo 28 varastoliiketoiminnasta Posti irtisanoo yt-neuvottelujen päätteeksi 28 henkilöä varastotoiminnoistaan. Median mukaan kompastelu sai Clintonin näyttämään haavoittuvalta juuri ratkaisevalla kampanjan hetkellä. Maidontuotanto saa 7,5 miljoonan kansallisen lisärahoituksen. päivän terrori-iskujen muistotilaisuudesta huonovointisuuden takia. ”Puolustusyhteistyö etenee kuin juna” – mutta mihin Ruotsin uusi ulkoja turvallisuuspoliittinen selvitys ei muuta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistymistä. – Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteisyö etenee kuin juna, Niinistö sanoo. Konservatiiveja edustava Cameron ilmoitti kesäkuussa brexit-äänestyksen jälkeen eroavansa pääministerin tehtävistä. 9 15. Hillary Clintonin sairastelu voi vaikuttaa kampanjaan Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump toivoo kilpakumppaninsa demokraattien Hillary Clintonin paranevan keuhkokuumeesta ja palaavan vaalikampanjointiin. Sairasvuoteelta noustaan, vakuuttaa keuhkokuumetta sairastanut Hillary Clinton. kukaan ei tiedä, paljonko asumistukea Valuu VVo:lle, joka korotti tänäkin Vuonna Vuokriaan. Ruotsin turvallisuuspoliittinen selvitysmies Krister Bringéus arvioi, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö hakee vielä muotojaan eikä sen tulevaisuudesta voi varmasti sanoa mitään. Vai että ”kun asunnoista on pulaa vuokrat tuppavat nousemaan yleistä hintatasoa nopeammin”. Esitysluonnos ei myöskään kiinnitä riittävästi huomiota riskiin, että vähennys johtaa melko suuriin veromenetyksiin ja kasvattaa sääntelyä, kun verotus monimutkaistuu. VVo on onnistunut myös pitämään Vuokralaisilta korjaustarpeisiin kerättyjä Varoja itsellään, kun VVo myi kesäkuussa 8 619 hintasäänneltyä Vuokraasuntoa y-säätiölle. Etäopinnot voivat olla syrjäytymisriski Etäopintojen lisääntyminen toisen asteen koulutuksessa voi lisätä nuorten syrjäytymisriskiä ja opintojen keskeyttämistä, sanoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi Keskisuomalaiselle. Neuvoston mukaan hallitus ei ole esityksessään perustellut, miten vähennys konkreettisesti parantaa kilpailukykyä tai kannustaa yrittäjyyteen. Posti keskittää varastotoimintoja verkkokauppalogistiikan palvelukeskukseen ja auto matisoi toimintoja ja prosesseja. Cameron oli kampanjoinut EU:hun jäämisen puolesta. Näin arvioi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Kuinka niin tuppaavat. Hän ei pitänyt mahdottomana, että Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ryhtyisivät kolmikantaiseen yhteistyöhön turvallisuusasioissa. Aiemmin Trump on esittänyt arveluja, joiden mukaan 68-vuotiaalla Clintonilla olisi vakavia terveysongelmia, jotka vaikuttavat tämän kykyyn toimia johtajana. Tapio Tuomaala ”Hallitus palkkaa toimitusjohtajan ja päättää hänen palkkaym eduistaan. Myös suurimmat oppositiopuolueet SDP ja vihreät allekirjoittavat hallituksen toimet. Vähennystarve pieneni neuvottelujen aikana, sillä alun perin Posti arvioi, että vähennyksiä voisi olla enimmillään 70. Ymmärtäkää viljelijää Hallituksen budjettiriihen päätös maatalouden kriisipaketista saa aikaan harvinaisen tyytyväistä hyrinää läpi poliittisen kentän
Sen jälkeen seurasi posti liiton neuvottelupäällikkönä. Sähköliitto perustettiin vuonna 1955. SAK-laisessa liittoperheessä kun ollaan, niin katsellaan, mitä aikaan saadaan. – Niin pitkälle tulevaisuuteen en lähde ennustamaan. Heiniluoman edeltäjä Alakoski jatkaa liiton erityistehtävissä vanhempana asiantuntijana marraskuun edustajiston kokoukseen saakka. EU-tuomioistuin linjasi, että Sähköliitto saa ajaa puolalaisten sähköasentajien Olkiluodon palkkariitaa. Liitto on nostanut puolalaista yritystä vastaan kanteen, jossa vaaditaan maksamattomia palkkoja. Muuten aika junassa menee työn tekemiseen ihan täysin. – Jo selvittelytyö oli liitoille melkoinen rumba. Noin 200 Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla työskennellyttä siirsi palkkariitansa Sähköliiton ajettavaksi. Tero Heiniluoma pitää viileän asiantuntijan otteen tähän vastatessaan. – Olisin nähnyt hyvänä, että meillä olisi yksi keskusjärjestö. Ei lisäleikkauksia työttömyysturvaan Onko seuraava sopimus jo vääjäämättä liittokohtainen. Liiton suurimmat työehtosopimukset ovat kikyn mukaisine sisälOlkiluodon kiistassa syntymässä lausuntojen Suomen ennätys Suomessa pitää noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia myös tänne muualta EU-maista lähetettyjen työntekijöiden osalta. Liitto on pysynyt Tampereella Sähköliitto on ay-kenttämme ainoa manselainen toimija. Uuteen yritykseen ei kovin pian lähdetä. Teollisuuden sähköasentajat eivät kokeneet saavansa ääntänsä riittävästi kuuluviin Metalliliitossa. Eläkeiän saavuttanut liiton edellinen puheenjohtaja Martti Alakoski luovutti ylimääräisessä edustajiston kokouksessa nuijan seuraajalleen. Selvityksiä liiton Helsinkiin muuttamisesta on vuosien varrella tehty. Perustamisvuonna 1955 Tampere oli vielä vahvasti teollisuuskaupunki. Tästä on kyse puolalaisten sähköasentajien pitkään venyneessä palkkariidassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla. Kentän viesti: Paikallinen sopiminen ei toimi Paikalliseen sopiminen ja työehtosopimusten yleissitovuus puhuttavat. – Alussa menee minuutti istumiseen ja lopussa toinen penkistä nousemiseen. Se otti paitsi keskusjärjestöiltä myös mukana olleilta liitoilta aika paljon resursseja, hän toteaa. toukokuuta koolle ottamaan kantaa ajankohtaiseen uuden keskusjärjestön perustamista koskevaan hankkeeseen. – Sille me emme mitään voi, jos työnantajat tai heidän edustajansa eivät osaa käyttäytyä siten luottamusmiestemme kanssa, että saisivat niitä sopimuksia aikaan. SyySkuuTA 2016 Vahvasti manselainen asiantuntija J uristi Tero Heiniluomasta, 45, tuli Sähköliiton uusi puheenjohtaja toukokuun lopulla. Heiniluoman mukaan on mahdollista, että jossain sovitaan jotakin niin, että porukka on siihen tyytyväinen, mutta niitä signaaleja ei välttämättä raportoida liiton johdolle saakka. Hieman ennen kokousta Alakoski ilmoitti jättäytyvänsä pois puheenjohtajan tehtävästä. Heiniluoma kuvaa Sähköliiton kantaa niihin näin: – Niin kauan kuin kentältä tulee ainoastaan sellaisia viestejä kuin tähän asti on tullut: että paikallinen sopiminen ei toimi, vaan se on paremminkin paikallista painostamista, sitä on tosi vaikea meidän jäsenille lähteä myymään hyvänä asiana. Se oli selvä, ettei Akavaa tähän hätään mukaan saada, mutta olisin suonut, että SAK ja STTK olisivat yhdistyneet, hän sanoo. Niiden jälkeen on kuitenkin todettu, ettei aihetta ole siirtyä. Sähköliitto oli yksimielisesti mukana uk-hankkeessa loppuun saakka. töineen voimassa tammikuun loppuun 2018. Sähköalojen ammattiliiton toimitalo ja puheenjohtajan toimisto sijaitsevat Tampereen keskustassa, Aleksanterinkadulla. Johtoon noussut tamperelainen Heiniluoma on toiminut liiton lakimiehenä vuodesta 2004 marraskuuhun 2012 asti. – Olkiluoto kolmosen puolalaiset olivat jonkin aikaa meidän jäseniämme. Juttu on edelleen vireillä. 10 15. Työehtosopimuksia on yhteensä 14. Jo nyt voimassa olevat tes-sopimukset mahdollistavat paikallisen sopimisen varsin pitkälle useimmilla aloilla. – Tässä tehdään jonkinlaista Suomen ennätystä lausuntojen pyytämisessä. Sähköliitto ajaa puolalaisten työntekijöiden asiaa siirtokirjoilla. Kanteita on käsitelty Satakunnan käräjäoikeudessa, joka puolestaan pyysi EU-tuomioistuimen kantaa. – Ideana oli se, että pitää olla pääradan varrella, mutta ei kuitenkaan Helsingissä, Heiniluoma kertoo. Tällä on historiallinen tausta. – Ja tässä sitä yhä ollaan. Ylimääräinen edustajisto oli kutsuttu 28. Tero Heiniluoma pettyi hankkeen karilleajoon. – En usko, että missään on kauheasti kiinnostusta heti ruveta vastaavaan savottaan. Kun heidän työsuhteensa loppui, loppui myös heidän jäsenyytensä liitossa, puheenjohtaja Tero Heiniluoma kertoo. ” Jäsenistöllä ei riitä enää käsityskykyä siihen, että työttömyysturvaa ryhdyttäisiin vapaaehtoisesti lisää heikentämään.” Syntyperäinen tamperelainen Tero Heiniluoma johtaa 35 000 jäsenen Sähköliittoa Tampereella, jossa liitto on toiminut perustamisvuodestaan 1955 alkaen.. Käräjäoikeus päätti pyytää lausuntoa työtuomioistuimelta, koska kyse on työehtosopimuksen soveltamista koskevasta asiasta. Heiniluoma käy Helsingissä työn puolesta muutaman kerran viikossa. Lokakuun alussa istuu seuraava lausuntoa antava tuomioistuin. Autoedusta vuonna 2014 luopunut Heiniluoma kulkee Helsingin matkat mieluiten junalla, jossa on aikaa myös työasioille. Asenne ei voi silti olla ehdottoman tyrmäävä
11 15. Eläkeläisten osuus jäsenkunnassa kasvaa, kuten muissakin liitoissa. Pöydällä on hankala asia: lähteminen mukaan työllisyyspakettineuvotteluihin. Sähköliiton puheenjohtaja istuu keskusjärjestö SAK:n hallituksessa. Työelämässä mukana olevia maksavia jäseniä heistä on hieman alle 20 000. Sähköala kiinnostaa ammattina edelleen enemmän poikia kuin tyttöjä. Tuore puheenjohtaja haluaa edistää jäsenistön yhteenkuuluvuutta. Nyt äänestetään uusi edustajisto Sähköliitossa on noin 35 000 jäsentä. Sähköliiton edustajiston vaalit käydään 16.–30. Sen myyminen liittojen jäsenkunnille ei ollut helppoa. Neuvotteluja joudutaan käydään tilanteessa, jossa on juuri puristettu palkansaajille aidosti tuskallinen kiky-paperi. Neuvottelupöydässä toki ollaan. Ei kukaan, Heiniluoma sanoo. Liiton 70-henkinen edustajisto on koolla Tampereella 18.–20. Ei mikään helppo hanke. SyySkuuTA 2016 Vahvasti manselainen asiantuntija Hän muistuttaa, että Elinkeinoelämän keskusliitto on tähän päivään mennessä tehnyt jo aika monta kertaa sen niin sanotun viimeisen tuponsa. – Jäsenistöllä ei riitä enää käsityskykyä siihen, että työttömyysturvaa ryhdyttäisiin vapaaehtoisesti lisää heikentämään, Heiniluoma varoittaa. Etenkin kun on pohjalla hallituksen edellinen esitys työttömyysturvan leikkaamisesta sadalla päivällä. Ilkka Yrjä Demokraatti Kari Hulkko. syyskuuta. Jäsenistö on varsin miesvaltainen. Työryhmistä pitäisi tulla tulosta syyskuun aikana. marraskuuta. Heiniluoma haastaa liiton jäsenet käyttämään aktiivisesti äänioikeuttaan vaaleissa. – Vaikka EK olisi sääntöihinsä kirjannut, että se ei enää tee tupoja, niin kukas siitä nyt sitten kanteen nostaa Helsingin käräjäoikeudessa, jos EK sääntöjensä vastaisesti tekisikin sen tupon
EU:n sisämarkkinat ovat kehittyneet varsin vapaiksi. 12 15. Näillä teemoilla saatu 20 prosentin kannatus voidaan tulkita protestina Angela Merkelin pakolaispolitikkaa vastaan. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri Neljä jatkaa duumassa. Uusintakierroksen uudet mahdolliset päivät ovat 27. Näistä Oikeudenmukainen Venäjä on tosin vaaravyöhykkeessä. Vaalien pääkysymys lienee Yhtenäisen Venäjän kannatus. Meppi pitkätossu miapeTra KUmpUla-NaTri miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Saksan sosialidemokraattien viime aikojen gallup-alamäen jälkeen toissa viikolla MecklenburgEtu-Pommerissa saavutettu 30,6 prosentin kannatus tuntui odottamattomalta vaalivoitolta. SyySkuuTA 2016 Globalisaatio tarvitsee sääntelyä G lobalisaatio on ihanaa. Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe eUrOparlameNTaariKKO KerTOO KUUlUmiseT brysselisTä. Nyt pelätään, että kuoreen pantuja äänestyslippuja voitaisiin vaihtaa. Myös SPD menetti jonkin veran kannattajiaan (13 000) AfD.lle. afD herätti nukkuvat Kaikki Saksan demokraattiset puolueet kärsivät vallitsevasta epäsuosiosta. joulukuuta. Viime syyskuun jälkeen liittotasavallassa vallinneet mielialat ovat sekoitus tervetulokulttuuria ja epäilystä siitä, miten Saksa voi huolehtia yli miljoonasta pakolaisesta. marraskuuta tai 4. Vaikka osavaltiossa on ainoastaan 23 030 rekistöröityä pakolaista, onnistui populistipuolue herättämään ja vahvistamaan äänestäjien pelkoa heitä kohtaan. Päätyminen 40 prosenttiin olisi jo takaisku valtaapitäville. Seuraavan kerran Saksassa äänes tetään viikonvaihteessa Berliinissä. Globalisaatiolla on kuitenkin myös häviäjiä – ihmisiä, joiden elämää globalisaatio ei paranna. ”Kalifaatti” tulee Vaalianalyysien keskiössä oli tietenkin AfD:n dramaattinen nousu. AfD:n vaalimenestykset siis jatkuivat ja kaikki muut hävisivät. Kannatus toki notkahti viidellä prosenttiyksiköllä mutta SPD:n Erwin Sellering jatkaa koalitionsa johdossa osavaltion pääministerinä. Kun kauppaa vapautetaan, on työntekijöiden oikeuk sia, ympäristöasioita ja veronkierron torjuntaa kehitettävä samaa tahtia. EU:n täytyy toimia ponnekkaammin globalisaation uhkia vastaan. Vuosiseminaarissani taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman toi kuitenkin hyvin esiin seikan, jonka oikeisto usein unohtaa: globalisoituvassa maailmassa tarvitaan tehokkaita turvaverkkoja ja sääntelyä. AfD täydensi vaalipropagandaansa puhumalla ”kansleridiktatuurista” ja leimaamalla liittopäivät ”popparikerhoksi”. Hallituskumppani CDU kärsi puolestaan kaikkien aikojen vaalitappionsa. Kuitenkin 24 prosenttia ilmoitti äänestäneensä AfD:tä puhtaasti oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa mukaan. Suurin joukko (61 000) AfD:n laariin tuli kutenkin nukkuvien puolueesta. Vastaavasti Ranskan sosialistipuolue on vajonnut sisäiseen kaaokseen. Itävalta lykkää vaaleja kehnon liiman takia Itävalta aikoo lykätä presidentinvaalin toisen kierroksen uusintavaalia. Vapautuvat taloudet vaativat vastapainoksi hyvää sosiaaliturvaa, koulutusta ja valtioita, jotka pehmentävät globalisaation vaikutuksia. Gallupeissa äärioikeiston Norbert Hofer oli kesän ajan niskan päällä mutta syksyn tullen kevään vaalien yllätysvoittaja, vihreiden Alexander Van der Bellen on parantanut juoksuaan. Tiedän, että globalisoituminen on joillekin vasemmistolaisille kirosana. AFP / Jens Buttner. Symbolista oli erityisesti se, että CDU nyt ensimmäisen kerran rankattiin vasta kolmanneksi saksalaisilla maapäivillä. Presidentti Francois Hollande ei pärjäisi edes edelliselle kilpakumppanilleen Nicolas Sarkozylle. Duuman enemmistöpuolueen, Vladimir Putinin ja Dmitri Medvedevin Yhtenäisen Venäjän asema ei ole uhattuna. Sunnuntaina Venäjän vaaleissa nähdään, jatkavatko duuman nykyiset neljä puoluetta parlamentissa. AfD:n vaalikärki Leif-Erik Holm varoitti kampanjassaan toistuvasti liittotasavaltaan hiipivästä ”kalifaatista”. Vastoinkäymisten vaalivoitto Demarien ja kristillisdemokraattien vaalimainoksia Scwerinissä Mecklenburg-Etu-Pommerin pääkaupungissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan CDU menetti eniten äänestäjiään (23 000) AfD.lle. Hollanden ohi sitoutumattomaksi ehdokkaaksi on kiilaamassa elokuussa eronnut talousministeri Emmanuel Macron. Sen ansiosta Suomen kaltaiset teollisuusmaat ovat kuitenkin saavuttaneet nykyisen elintason, sadat miljoonat ovat nousseet köyhyydestä ja tiedonvälitys ja ihmisoikeudet parantuneet ympäri maailmaa. Syynä on kehno liima, jolla ennakkoäänikuoret pitäisi sulkea. Esimerkiksi Britanniassa globalisaation kärryiltä pudonneet muodostivat Brexit-äänestäjien ydinjoukon. Ranskan vasemmisto hukassa Viime viikon mielipidetiedustelussa äärioikeiston Marine Le Pen nousi kärkeen Ranskan presidenttipörssissä. Muuten käsissä on vielä suurempi globalisaation kyydistä pudonneiden joukko. Monet talousoikeistolaiset puolestaan ylistävät globalisaatiota ehdoitta. Se on hyvä, mutta vapaakaupan lisäksi EU:n täytyy toimia ponnekkaammin globalisaation uhkia vastaan. Peräti 67 prosenttia AfD-kannattajista ilmoitti syyksi ”pettymyksen muihin puolueisiin”. Toiseksi kiilasi oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) 20,8 prosentin ääniosuudella. Niin sanottuun ”viralliseen oppositioon” kuuluvat liberaalidemokraatit, kommunistit ja sosialidemokraattinen Oikeudenmukainen Venäjä ovat sekä virallisten että todellisten galluppien mukaan pelissä mukana. AfD:n äänestäjiä motivoi eniten pakolaispolitiikka (54 prosenttia). He kokivat, että jos EU onkin saanut aikaan hyviä asioita, heille EU:lla ja kansainvälistyvällä maailmalla ei ole ollut mitään tarjottavaa
Sopiva istutusaika on, kun lämpötila pysyy siinä nollan tai muutaman plusasteen hujakoilla. Nora Vilva Demokraatti Ta ra ta ta. Raemuotoinen lannoiteaine on helppo levittää, eikä tuuli pölisytä sitä mukanaan. Kesä vaihtuu syystunnelmaan Kesäkukkien aika on jo ohi ja kanervat ja koristekaalit tuovat syysilmeen pihaan. Kukkasipuleiden istuttamisessa maltti on valttia ja ne kannattaakin kaivaa maahan vasta kun päivälämpötilat ovat viilenneet kunnolla. 13 15. Lannoitus kannattaa tehdä ajoissa, niin se ehtii imeytyä maahan ennen talven tuloa. Lämpimällä ilmalla sipulit alkavat itää ja kasvit paleltuvat hengiltä heti pakkasten tultua. Kukkasipulipussin kyljessä olevat ohjeet kertovat kunkin lajin oikean istutussyvyyden ja -tiheyden. SyySkuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Ajatukset kevääseen Syksy pukkaa päälle, mutta kaikki puutarhaihmiset tietävät, että tässä välissä on tärkeä viedä ajatukset ensi kevääseen. Multakerros suojaa kylmältä. Koko syksyn ajan voi puutarhaan istuttaa monivuotisia kasveja. Myös syyslannoitus antaa suojaa talvea vastaan. Syksyn edetessä pakkashuuru hopeoi ne taianomaisesti ja ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa heinät kantavat lumikruununsa kauniisti. Suojaa kylmältä Kesäkukkien ränsistyttyä on hyvä aika myllätä pihaa ja suojata kasvit talven varalta. Tämän syksyn suosikkeja ovat myös erilaiset koristeheinät. Kasvien juurille kannattaa laittaa tuoretta multaa. Samalla voi tarkistaa ettei kasvi ole kuopassa, eli ettei sen varren tyveen pääse kerääntymään vesilammikkoa. Tärkeää kuitenkin olisi, että taimet pääsisivät kunnon kasvuvauhtiin ennen pakkasten tuloa. Jäätyessään vesi palelluttaa kasvin. Puutarhaliikkeiden kukkasipulivalikoima on juuri nyt parhaimmillaan
Samalla ilmeni viehtymys erilaisiin painotuotteisiin. sivupersoonat liikkeelle Ekholm on asettanut arvostuksiensa mukaan väljiä tavoitteita, ja elämä on kuljettanut eteenpäin. Ihminen voi kääntää aika monet asiat voimavaraksi, hän kertoo. Äiti ahkeroi osuuskaupan myymälänhoitajana ja teki pitkiä päiviä. – Olen huomannut, mikä on kirjaston merkitys. Romaanin käsikirjoittaminen piti opetella alusta. Mielikuvitus ei ole järjen vastakohta, Ekholm luonnehtii. Hän kuvaa itseään tienraivaajaksi. – Joku asia voi olla jo lähes hylkytavaraa, kun sen ottaa käyttöön ja palauttaa arvoonsa. Heillä ei ollut autoa tai kesämökkiä. Miesten maailma metsästyksineen ja raavaine lihasten pullistelemisineen on Ekholmille vieras. Ei todellisuus ole sitä, mitä me nyt näemme. Myöskään liituraitamiehiin hän ei ole voinut samastua. – Risto oli minulle esimerkki. Moni asia on löytänyt merkityksensä vasta aikuisiällä. Kirjallisuuden opiskelu tuntui tylsältä, kirjoittaminen piristi. Hän haaveili myös kitaran soittamisesta, ja nykyisin hänellä on viisitoista erilaista kitaraa. Silloin virheitäkin voi tehdä, Ekholm kertoo. Oli hienoa saada juttu valtakunnalliseen lehteen. Avoinna oleminen tekee toisinaan myös kipeää. Olin altis vaikutteille hyvässä ja pahassa, Ekholm selvittää. Kirjasto sijaitsi kadun toisella puolella, Ekholm kävi siellä päivittäin. Pian monet muut lehdet tulivat kuvioihin mukaan Helsingin Sanomista lähtien. Liikunnallisen lahjakkuuden puuttuessa ja luokan pienimpänä Ekholm sai kielestä vahvuutensa. ” Jos pankkitilini loppusumma on kuollessani nolla euroa, olen elänyt hyvin.”. Siitä lähti Suomen Kansalliskirjaston johtajan, ylikirjastonhoitajan Kai Ekholmin pitkä avustajaura lehdessämme. Ekholmista kirjailijan pitää olla valmis ottamaan kärkkäitäkin kritiikkejä vastaan ja oppia niistä. Ekholm hyödyntää aliminää, ”sivupersoonia” ja kalastelee aktiivisesti sanoja ja sanontoja. – Valitsen mieluiten täysin uuden aiheen ja lähden umpihankeen hiihtämään, niin etten ole kenellekään vastuussa. Hän etsi pitkään miehen mallia, omasta mielestään osin säälittävinkin tavoin. Yhtä hyödyllistä on välillä pysähtyä. Joka kaupungissa ja kunnassa oli useita kirjastoja ja ainakin yksi kirjakauppa, Ekholm suitsuttaa. Paperille pitää kirjoittaa juuri se, minkä olet sensuroimassa. Ekholm kirjoitti kymmenkunta versiota ensimmäisestä kaunokirjallisesta teoksestaan. Hän haluaa saada asioita aikaan ja pitää tempoa yllä. Se, mistä joutuu luopumaan, tulee myöhemmin eteen, hän luonnehtii. – Olen saanut hyvin vapaan kasvatuksen. Kirjallisuuden tarkoituksena on luoda yhteyttä, omaan minuuteen ja toisiin ihmisiin. Niissä Ekholmin katse viipyi. Hän oli katsonut niitä usein. Vuotta myöhemmin Veijo Meren tuotanto oli tehnyt tilaa nuorukaisen tajuntaan. Paikan siisteys ja järjestys kiehtoivat. Kaikkia ihmisiä ei voi miellyttää. Ikkunaan loputtomasti ponnahtelevat sadepisarat. sadepisarat ikkunassa Ekholm kasvoi yksinhuoltajaäidin lapsena. Se on säilynyt tähän päivään. Sain tehdä kaikkea, mikä kiinnosti. Georges Simenonin Maigretsuomennos kaupan ikkunassa. Palkkio jutuista oli 30–50 markkaa. Silloin koko tajunnan pitää olla auki. Jälkikäteen hän on ymmärtänyt, mikä pisaroissa on niin tuttua. 14 15. Tilastollisestikin kulttuurin vaurainta aikaa oli 1960luku. Ekholm oli kymmenen vanha huomatessaan kyseisen opuksen. Sen jälkeen kirjojen maailmasta ei ole ollut paluuta. – Ihmisen elämä menee spiraalina. – Luonteeseeni liittyy vaihtoehtoisen tai laajennetun maailman hakeminen. Äiti ja poika ostivat kirjoja alennusmyynneistä. Elämä pyöri pitkälti Riihimäen ympärillä. Kokosivun juttu runoilija ja suomentaja Arvo Turtiaisen syntymäpäivästä. Sen jälkeen minulla ei ole ollut mitään kiinnostusta tutustua häneen. Monet tärkeät ajatukset voivat jäädä julkaisematta, jos ne eivät ole kaupallisia, hän summaa. Kirjailija voi tuottaa pienen palan uutta tietoa tai muistuttaa asias ta, joka on jo unohtunut. Hän oli vaativa mutta leppoisa ja kehui harkiten juttujani, Ekholm muistelee. Aikaa oli. Hän arvostaa kustannustoimittajan osuutta kirjan valmistumisprosessissa. Jutturahat hupenivat kirjoihin, levyihin ja opiskelijaelämään. Tietokirjoja Ekholm on kirjoittanut parikymmentä kielletyistä kirjoista sähköiseen julkaisemiseen ja kulttuuriesineiden varkauk siin. – Isäni jätti perheensä, kun olin yksivuotias. kuVaT Jukka-Pekka FLaNDeR Olipa kerran minä Tienraivaaja S uomen sosialidemokraatti 1970-luvun alussa. Ensin oli vuorossa tietokirjat sitten romaanit. Hän muistelee työhuoneessaan mielellään edesmennyttä kulttuuritoimittaja ja kriitikko Risto Hannulaa, joka teki nuoreen mieheen vaikutuksen. – Miehinen pullistelu ei ole kovin kummoinen asia, mitä ihmisen pitäisi edistää, hän toteaa. Ekholm kasvoi ilman sisaruksia ja miehen mallia, mutta hänestä tuli kolmen, nyt jo aikuisen pojan isä. SyySkuuTA 2016 TeksTi ViRPi kiRVes-TORViNeN . Vieras miesten maailma Neljätoistavuotiaana Ekholm oli lukenut jo Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen, Juhani Ahon Rautatien ja Frans Emil Sillanpäätä Jerry Cottoneita unohtamatta
15 15. SyySkuuTA 2016
– Sananvapaus ei ole vain uhrien historiaa. Se, mistä joutuu luopumaan, tulee myöhemmin eteen.”. On hyvä, että on monenlaisia tapoja lukea. Ekholm itse puhui jo 1980-luvulla e-kirjoista leimautuen kylähulluksi. SyySkuuTA 2016 – Kirjailija kuvittelee olevansa jumalasta seuraava. Kirjallisuus kilpailee samasta mediatilasta, mitä muutkin mediat. – Ihmisillä on kaipuu syvempään ja hitaampaan tietoon. He eivät uskalla antaa tilaa omien ajatusten synnylle. ” Ihmisen elämä menee spiraalina. Ekholm ihmettelee, miten ihmiset ovat nykyisin valmiita kopioimaan maailmansa ja tajuntansa. Se on hänelle tähän astisista tutkimuksistaan tärkein. Ihmisen kielen pitää kuulua, Ekholm tähdentää. Tavoitteena nolla euroa Ekholm on viimeiset neljä vuotta johtanut innolla Tiellä sanavapauteen (suomalainen sananvapaus ja sensuuri 1917–2017) -hanketta. Teemme sananvapautta tässä ja nyt. Kyllä siinä kustannustoimittaja on välissä. Jokainen lukija on yksilö. 16 15. Tutkimuksesta on tulossa marraskuussa laaja verkkoteos, luen tosarja, kirja ja näyttely. Kansalliskirjaston ja Helsingin Sanomain säätiön hanke pyrkii selvittämään, miten sananvapauden tila on muodostunut eri aikakausina ja mitkä asiat ovat sitä tukeneet. Vierastan sitä, että kirja olisi sosiaalipoliittisen ongelman ratkaisua. Sananvapaus on tekoja, hän painottaa
. Millaiset asiat ärsyttävät eniten. Hänestä poliitikkojen tavoite tällä hetkellä on vain tehdä lisää politiikkaa, ei palvella kansalaisia. Ammattipoliitikko ei ole roolimalli, johon kukaan voisi samastua. Hän ei halua kuitenkaan pitää omistamistaan asioista liikaa kiinni. SyySkuuTA 2016 Kai EKholm . vuodesta 2000 Oulun yliopiston tiedon saatavuuden dosentti . Se on ihmiselämän elementti, jota pitää kunnioittaa ja hyväksyä. Hän perustaa päätöksensä excel-taulukoiden sijaan arvoihin. asuu Helsingissä . Senioreita on pian kaksi miljoonaa, ja se tulee olemaan poliittinen tekijä. 17 15. . naimisissa, kolme aikuista poikaa KolmE KYSYmYSTÄ Ja VaSTaUSTa Mitä et tekisi mistään hinnasta. Vielä on vaikea arvioida sosiaalisen median vaikutusta kirjallisuuteen. Kansalliskirjaston johtaja ja ylikirjastonhoitaja vuodesta 2001 . – Maailmaan liittyy epäjärjestys ja arvaamattomuus. . Sivistyslinja puhuttelee äänestäjiä Ekholmista on uskomatonta, ettei hallitus ole vaivautunut edes kunnolla perustelemaan ratkaisujaan. syntynyt 1953 Salossa . Kirjoja on 50–70 hyllymetriä. Suhtautuminen sivistykseen on asia, joka puhuttelee äänestäjiä, hän sanoo.. . . En pettäisi omia arvojani. Minulla ei ole alaisia vaan itseäni fiksumpia ja tehokkaampia työkavereita. Tietynlainen pikkusieluisuus ja se, että ihmiset eivät välitä toinen toisistaan. – Useimmat ihmiset, jotka ovat keskittyneet rahaan, ovat hyvin pienisieluisia. Ekholm ihmettelee, ettei nyt eläkkeelle jäämässä olevaa koulutettua väkeä ole mikään puolue ottanut asiakseen. Eri aloilla, kuten tutkijoissa, opettajissa ja toimittajissa on paljon hiljaisia puurtajia ja merkkihenkilöitä. Kenen tunnetun henkilön kirjan haluaisit lukea, jolta ei ole vielä julkaistu kirjaa. Suhtautuminen rahaan näkyy myös Ekholmin tavassa johtaa. Ihmiseen vaikuttaa paljon se, missä hänen ajatuksensa päivittäin askartelevat. Pyrimme kaikki johonkin pysyvämpään, jota arvostetaan vielä vuosia tämän päivän jälkeen, hän kertoo. – Toivoisin, että demarit löytäisivät oman sivistyslinjansa. Elämme nollaviiveyhteiskunnassa, ja se rapauttaa harkinnan ja arviointikyvyn. . työskennellyt Jyväskylän yliopiston ylikirjastonhoitajana 1996–2001 . Parhaalta yliopistolta leikataan silmittömästi resursseja ja siirretään maatalouden piilotukiin. – Jos pankkitilini loppusumma on kuollessani nolla euroa, olen elänyt hyvin. Rahattomuus tekee sekin ihmisistä onnettomia, hän arvioi. filosofian tohtori, professori . kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa ja romaaneita, joista uusin on Tähtisilmä-dekkari . Hänellä on selkeä visio myös demareille. . Silti ihmisen syvin merkitys tulee järjestyksen luomisesta, hän pohtii. Hän on huolissaan siitä, että ihmisten pitäisi olla jatkuvasti saatavilla ja reagointivalmiina. Nekin hallitus on naamioi nut kehityskohteiksi, hän kritisoi. Ekholmilla on kotonaan yli kymmenen tuhannen levyn jazzkokoelma. – Kokonaisuus on hakusessa, ja päätökset ovat olleet älyllisesti äärimmäisen hulluja. . Näen ihan liikaa egon ja rahan pönkittämiä ihmisiä ja piittaamattomuutta. – En luota nykyhallitukseen. Se ei ole tehnyt ensimmäistäkään tekoa, jota voisin arvostaa, Ekholm lataa. Haluaisin lukea heidän kirjojaan. – Haen merkityksiä erilaisista ratkaisuista
Ihmiskehokin heräilee valon myötä kuin itsestään ja mieli seuraa vastaan panematta mukana. Ei tässä nelikymppisenä enää voi luottaa nopeaan aineenvaihduntaan ja nuoruuden ihmeeseen, että ihminen pysyisi muka kunnossa tekemättä mitään. Käytännössä Green Key -hotellilta vaaditaan muun muassa tehokasta vedenja energiankäyttöä sekä asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisäämistä. Mikä hyvänolontunne. Kaikenlaista voi aina puoltaa järkisyillä ja suostutella itsensä tekemään jotakin vastenmielistä. Suljen ulko-oven takanani. Tästä se lähtee rullamaan. Mustasta maisemasta on hankala ammentaa lennokasta inspiraatiota. Mutta nyt vaan sinne, hus, pimeyteen. Yksinkertainen merkintä kertoo, että yritys pyrkii huomioimaan toiminnassaan ympäristön. Mikäli jokin tietty merkki mietityttää, voit tarkastaa, onko se esimerkiksi Global Sustainable Tourism Councilin (GSTC) hyväksymä. Kun valo puuttuu, niin lämpimät lakanat vetävät magneetin lailla takaisin puoleensa. Jos on onnistunut kamppailemaan pimeyden lamaannuttavan vaikutuksen taka-alalle, on kohdattava aamun seuraava pahis: pukeminen. 18 15. Moni asiasta vähänkin kokemusta omaava tietää, että vastaanhangoittelevien ja lötköiksi madoiksi heittäytyvien pikkulasten pukeminen on hermojakoetteleva toimitus. Luotettavia ja tunnettuja matkailualalla Suomessa käytettyjä ekosertifikaatteja ovat esimerkiksi Joutsenmerkki sekä Green Key. Onpas lyhytvartiset sukat – punkit mönkivät suoraan iholle. Aurinko se siellä jo kultaa maan, ja tien pientareille rönsyävät kukkakedot tuoksuvat hennon aamu-usvan syleilyssä. Tähän ikään mennessä on ollut monta vuotta mahdollisuus kehittää mielenhallintaa, terästää tahdonvoimaa. Katson ulos pimeyteen. Jopa kello viideltä herääminen. Ei ehkä välttämättä riitä. Hahaa – taas ennätti mukavuudenhalu virittää pikku ansan. Pimeys raastaa tahdonvoiman ja nielee energian, houkuttelee vetämään peiton takaisin korviin ja kääntämään kylkeä. SyySkuuTA 2016 Nora Vilva Valitse ympäristöystävällinen hotelli Majoitusalan erilaiset ekosertifikaatit kasvattavat suosiotaan ja helpottavat kuluttajan päätöksentekoa. Nyt olisi puettava ja lähdettävä ulos. Valolla on ihmeellinen vaikutus. Tuonne pihalle pimeyteen, lenkille. Se menee tauolle heti kun katson pimeyteen. Jokaisen lenkin jälkeen mietin sisäisesti hymyillen, miten hieno fiilis siitä tuleekaan, kun lopettaa itse uskomasta omiin tekosyihinsä. Pysyy verisuonet kunnossa, kolesteroli alhaalla, jaksaa juosta bussipysäkille ja samat vaatteet sopivat ylle vuodesta toiseen. Vaan, yllätys – yhtäkkiä sitä huomaakin miettivänsä, kuinka lenkki onkin paras siirtää huomiseen, koska otsalampun patterin lataus ei ehkä välttämättä riitä koko lenkin ajaksi. Niin kuin nyt vaikka tätä aamulenkkeilyä. Getty Images. Hotellilta sertifikaatin ansaitseminen edellyttää muun muassa tiettyjen raja-arvojen täyttämistä energiankulutuksen osalta sekä hotellissa käytössä olevien tuotteiden ympäristöystävällisyyttä. Mustaa. Ai siellä sataa, noh, täytyyhän lenkkeilystä pitää välipäiväkin. Vau, houkuttelevaa. Lenkki on paras siirtää huomiseen, eihän tässä nyt sentään vilustumaan kannata lähteä. Selvisin voittajana, vaikka kamppailu olikin kova! Hengitän syvään kuulasta ilmaa ja kuin vahingossa jalat ryhtyvät tapailemaan kevyitä hölkkäaskelia. Kamppailua aamunavaukseksi Kaikenlaista voi aina puoltaa järkisyillä ja suostutella itsensä tekemään jotakin vastenmielistä. Joutsenmerkki on yksi Suomen tunnetuimmista ympäristömerkeistä. Merkillä on väliä Asiallisia ja luotettavia sertifikaatteja on olemassa lukemattomia, mutta on hyvä muistaa, että joukkoon mahtuu myös käytännössä rahalla ostettavissa olevia merkkejä, jotka eivät vaadi yritykseltä kauniita puheita kummempaa. Ovelana hetkenä tajuan ottaa lenkkivaatteet edellisiltana valmiiksi odottamaan. Mutta mitä sertifikaatit oikeasti pitävät sisällään ja mihin niistä voi luottaa. Ulkona vain viisi astetta lämmintä – näistä hanskoista tuulee aika varmasti läpi. Paras siirtää lenkki huomiseen tai koko perhe herää kun etsin turvallisempia sukkia. Turha päkistellä parempien sukkien tai tiiviimpien hanskojen perään, kun kaikki on jo siinä nenän edessä valmiina. u u u Kesällä, valon huumassa, kaikki on helppoa. u u u Sitkeän henkisen punnerruksen ja kangertelun jälkeen koittaa se ratkaiseva, suorastaan maaginen hetki – astun askeleen ulos kirpeään aamuun. Pahimmillaan jokainen mieleentuleva ajatus uhkaa lenkkirutiinin jatkuvuutta. Samaan lokeroon menee itsensä pukeminen pilkkopimeänä, tihkusateisena aamuna kello viisi. Pimeimpinä syysaamuina tosin tuntuu, että tahdonvoima ei edes kuulu henkisiin ominaisuuksiini. u u u Eihän se mikään yllätys ole, että ”no, huomenaamuna sitten” –vaihtoehtoon johdattelevat ajatukset ovat silkkoja tekosyitä. Joka aamuista sisäistä kamppailua käydessäni mietin, miten ihmiseen onkin ohjelmoitu niin valtava määrä mukavuudenhaluisuutta, että sen saavuttamiseksi mieli ja keho tekevät todella ihailtavaa yhteistyötä. Hieman pöllämystynyt, mutta onnellinen olo. Ekovinkki AnnA sAtovuori, vAloniA H erätys kello viisi. Kansainvälinen Green Key on hyvä esimerkki nimenomaan majoitusalalle räätälöidyistä sertifioinneista. Visit Finland puolestaan tarjoaa sivuillaan tietoa suomalaisista sertifioinneista. Mutta nyt, syksyllä, sen valon ihmeellisen vaikutuksen vasta huomaakin. Ei, ne ajat on jo eletty
19 15. SyySkuuTA 2016
Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena. Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. SyySkuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi ja kuva Nora vilva Hanna Huumonen, 28 K un katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. 20 15. Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. On tehtävä se, mikä on oikein. En tahdo harmaantua henkisesti. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja. Haluan pysyä aitona itsenäni. Kukaan ei pysty yksin nousemaan. Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun alussa.. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että "älä unohda sitä, kuka olet". Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia
HTR. toimintakalenteri s. Syyspatikka Verlassa Järj. Ks. RoiRet. Caj Westerberg TRL:n ja sen jäsenseurojen syysretkiä eri puolilla Suomea: 18.9. TRL – 45 vuotta toimintaa Nro 3 15.9.2016 Tämä kesä muistetaan tuulistaan ja sateistaan, mutta myös makeista marjoistaan, jotka ensi talvena maistuvat niin pienille kuin suurillekin namustelijoille. KuuRet. 2. s. Ks. Järj. s. Nyt on juuri runsas puolukkasato parhaimmillaan. Järj. 8.10. 8.-9.10. Ruskapatikointi Siilinjärvellä. Hugo L Mäkisen muistokävely. Patvinsuo-kävely. Aina niistä tulee iloinen mieli ja hyvä olo.. toimintakalenteri s. Ks. toimintakalenteri s. 7. 2. Järj. Lisää retkiä toimintakalenterissa sivulla 7. 5.-6. Ks. 7. 6.12. Kuva: Armi Salenius Pyhäjoen luontopolulla Pallaksella. Karjalan R. KuRet. 7. Se seisoi ja höyrysi metsässä josta näki jo läpi. toimintakalenteri s. Kaamospatikka. Ks. Kuva: Hilkka Laitinen Kylläpä säpsähdin hirveä. 11. toimintakalenteri s. 7. 24.9. TRL:n perinteinen syysvaellus Lopella . Hiisivalkeat ja retki Nuuksiossa. Ks. 6.10. 7. Ks. Sen sarvissa oli vielä yksi keltainen lehti. Järj. Liikkumalla luonnossa koet uusiakin elämyksiä. Kuvassa Uma on lähdössä marjametsään suuren saaliin toivossa Stenbackan uuden leikkimökin rappusilta
Karman (Kari Kauppisen) kanssa heläytimme moottorisahat käyntiin ja aloimme raivata tonttejamme ja tietä. Paulin kaudella liiton talous on ollut tasapainossa ja liiton omaisuutta on hoidettu hyvin. Espoon Retkeilijät ja Nuuksion Kansallispuistoyhdistys NUUKA RY Tervetuloa Stenbackaan – siellä on aina hyvä ilmapiiri. Retkellä keitetään tulikahvit. Osallistumismaksu 15€ maksetaan TRL:n tilille FI66 1521 3007 119458. • Omaisuuden (majojen) kunnosta huolehtiminen. Lehden ilmestymisen aikaan on koko Suomessa kesä vaihtumassa syksyyn. Kiitän vielä Paulia liiton puheenjohtajakausista, jatkamme sinun viitoittamaa tietä liiton eteenpäinviemisessä lisättynä uusilla mausteilla. Liiton tavoitteina on mielestäni ainakin seuraavat asiat tulevana kolmena vuotena: • Talouden terveenä pitäminen. Terveisin Hannu Puhalainen , puheenjohtaja Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. 040 509 8259. Lopputulos oli hieman erikoinen mutta todella maistuva. Toivon kaikille teille hienoja ruskareissuja ja hyvää talven odotusta. TRL:N MAJAVUOKRAT 2016 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. klo 10 • Ympäristöja puutalkoot • talkoosoppa • leikkimökin avajaiset • sauna • hiisikokko • iltamat ja hiisigurmetti Sunnuntaina retki Nuuksion metsiin. Varsinaisen ruokahuollon hoitivat ansiokkaasti Erkki Ajakainen ja Maila Rissanen. laitinen@gmail.com puh.0440 500354. Irronneita pitkoksia kiinniteltiin sen verran kuin taidot riittivät. Tultuamme havaitsimme, että kevättalven lumikuorma oli katkonut puiden latvoja ja oksia. Maanantaina päästiin Varkhanmukkassa kiinteistöjemme huoltoon. Työelämäni tein työtä sähköasentajana Rovaniemen kaupungin energialaitoksella. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8. 00510 Helsinki puh. naapurikaupungissa voisi kertoa liiton toiminnasta eteenpäin ja pohtia voitaisiinko seuroja perustaa uusille paikkakunnille. Pitkospuiden tervaaminen ei onnistunut sateen vuoksi. 2 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Jälleen Karma heläytti raivurin tulille ja siisti joenvarsipajukkoa sekä kämpän ympäristöä. Järj. joulukuuta 2016 Demokraattilehden liitteenä. Kana, riisi, rusinat ja hieman oudot mausteyhdistelmät löysivät ruoassa paikkansa. Ruskan värit ja ilman raikkaus kohtaavat meidät jo pienilläkin reppureissuilla. Kiitos kaikille talkoolaisille ahkerasta työpanoksesta. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Katon uusiminen jää ensi kesään. Erätaitokisa maksimipisteet 51 I Rovaniemen Retkeilijät (Jaana Hirvonen, Maaret Juotasniemi, Seppo Vähätaini) 31p. Tässä on kaikille meille työmaata. Ne löydätte sivuilta www. Muoniosta haimme tarvittavat elintarvikkeet. Toivomme ilmoittautumisia ruokailun vuoksi Hilkalle: hilkka. Ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. • Liiton jäsenseurojen lisääminen ja entisistä huolehtiminen. Talkoiden aluksi Erkki Ajakainen ajelutti omaa autokuntaansa Pallaksella ja lähiympäristössä tutustuttaen matkalaiset paikallisiin maisemiin ja nähtävyyksiin. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Yhtenä päivänä afganistanilaiset apujoukot halusivat tarjota koko poppoolle heidän paikallista ruokaansa. Lisätietoja: Armi Salenius, p. Syksyllä halotut puut pinottiin kuivumaan ja Rihma kakkosta nostettiin, kun lumikuorma oli painanut yhtä seinää. Kaikkea ei tietenkään löytynyt ja kielimuurikin lienee ollut pieni hidaste. Uusi Fiskars-kirves, tule testaamaan.. Stenbackassa voi yöpyäkin 10e/2e. III Kuopion Retkeilijät (Pauli Komonen, Leena Laukkanen, Pertti Taskinen) 18 p. Kari Helotie sai avukseen Abdul Bashir Sidigin ja Irad Saidin, jotka olivat tulleet avuksemme ohjaajansa Seija Boehmin kanssa Pieksämäen vastaanottokeskuksesta. Komonen Karit (Helotie ja Kauppinen) pystyttivät uuden katukilven. Toivottavasti vastaisuudessakin saamme vieraaksemme Abdulin ja Iradin kaltaisia ahkeria ja mukavia kavereita. Erityisesti Abdul ja Irad kunnostautuivat kantamalla melkeinpä kahdestaan katkotut puut pinoon. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Rihmakurussa Karma soitteli raivaussahaa ja pusikot saivat kyytiä. Minä olen 64-vuotias Rovaniemen Retkeilijöiden jäsen. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Käkkälöjoella vierähti päivä. Useita kausia puheenjohtaja toiminut Pauli `Pali` Komonen halusi astua syrjään puheenjohtajan pallilta ja hänen tilalle valittiin yksimielisesti rovaniemeläinen Hannu Puhalainen. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Ilmoittautumiset TRL:n toimistoon 5.10. Patikoidaan Luutasuon ja Komiovuoren maisemissa päiväreppu selässä. Talkootarjoilu ja retkikahvit ilmaisia, hiisigurmetti 15e. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. Jokainen jäsen, jolla on tuttuja tai ystäviä esim. Lähes kaikki työt saatiin tehtyä. mennessä. Kuvat: Pauli T. Arvaten löysimme tarpeellisen määrän tarvikkeita. Tämä aiheuttaa sen että valtionapu voi pienentyä sillä apu on suoraan yhteydessä seurojen ja jäsenten määrään. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Välillä sade haittasi työntekoa. Viitenumero on 11633. Liiteri/ varaston katon korjauskin saatiin tehtyä samoin kuin Suaskummun puuliiterin katto, joka paikattiin pahimmista vuotokohdista. Hiisivalkeat palavat jälleen Nuuksion Stenbackassa! la-su 5.-6.11. Sillä taattiin uudistuminen ja jatkuvuus. luonnonpaivat.fi. Lähtö klo 10 Stenbackasta. Pauli T. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Puheenjohtajan palsta Viime toukokuussa Jaalan Verlassa pidetyssä liittokokouksessa valittiin liitolle uusi puheenjohtaja ja hallitus. Hyvän mielen keräykseen ovat touko-elokuussa 2016 osallistuneet Matti Vikström, Pauli T. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. 16 alk. Saunomismahdollisuus lauantai-iltana. Jäsenmäärä on vähentynyt jo alle 2000 ja jäsen seurojen määrä on alle 25. Kuva: Hilkka Laitinen Pieni ja uuttera porukka talkoili Lapin majoillamme 12.18.6.2016 Kari korjaa varaston kattoa. Kiitos lahjoittajille. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. Kun seurat suunnittelevat ensi vuoden toimintaa, niin ottakaa huomioon seuraavat päivämäärät ja tapahtumat. Sisätilayöpyminen muutamalle, muutoin telttamajoitus. Hallitukseen valittiin sopivassa suhteessa entisiä ja uusia jäseniä. Sade ei poikia haitannut. Pihakisa Lasten Frisbee, I Lila Komonen, KuRet Naisten Frisbee I Tuovi Palomaa, RoiRet II Jaana Hyvönen, KuuRet III Leena Mäkipää, TSR Miesten Frisbee I Seppo Vähätaini, RoiRet II Kari Neuvonen, ViRet III Pentti Luostarinen, KangRet Naisten tikkakisa I Armi Seitamäki, RoiRet II Jaana Hyvönen, KuuRet III Leena Mäkipää, TSR Miesten tikkakisa I Kari Neuvonen, ViRet II Ari Lehtiranta, ViRet III Hannu Hyvönen, KuuRet Sunnuntain seurakohtainen mölkkykisa I Kuopion Retkeilijät, KuRet (Leena Laukkanen, Tuija Simola, Pertti Taskinen) II Turun Seudun Retkeilijät, TSR (Pekka Laine, Leena Mäkipää) III Salpausselän Samoojat, SalSa (Markku Pohjola) Retkeilypäivien kisatulokset TRL on hyväksytty Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöksi. Olisi kiva tavata retkeilijöitä näissä tilaisuuksissa. Paulin asiantuntemusta voimme käyttää vielä, sillä hänet valittiin liiton hallitukseen ja hän toimii vielä kiinteistötoimikunnan puheenjohtajana. Pajukkoa jäi siivottavaksi seuraavalle kesällekin. Työnjaon jälkeen osa porukasta aloitti huussien tyhjennyksen. Viitenumero 13259. krs. Komonen TRL:n viikonloppupatikka 8.-9.10.2016 Kokoontuminen Lopen Nesteellä lauantaina klo 10. Alkukesän myräkkä oli kaatanut puita teille ja tonteillemme. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Olen ollut liiton hallituksessa yhden kauden ja oppinut tuntemaan liiton strategian ja toimintatavat. Komonen ja Kuopion Retkeilijät . Tutustu: https://vapepa.fi Etelän ruskaa. II Hämeenlinnan Retkeilijät (Ritva Makkula, Ulla Mäkinen, Juhani Vuorimaa) 23 p. Aineistot kuukautta aiemmin
Varapuheenjohtaja Mia Neuvonen esitteli Pietarhovin DYC:n kevään Varkhanmukkan hiihtotapahtumassa lahjoittaman retkisamovaarin TRL:lle 45-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Salla Wirman, ViRet Youtube-linkki tapahtumasta: https://www.youtube.com/watch?v=-Yu75OOL9w&feature=youtu.be Ecomapsin sivustolta löytyy paljon vinkkejä ja tietoa, miten elää mahdollisimman ekologisesti: http://ecomaps.eu/fi/ IYNF – ”How e-maizing is your organization” and General Assembly 2016 Belgian Essenissä kokouksen jälkeen IYNF-porukkaa, Salla takarivin keskivaiheilla. Monenlaista mallia syntyikin, joista sitten erätaitokisan tuomaristo pisteytti tuotokset. tänä kesänä Sziget Festivaaleilla Unkarissa, jotka ovat yhdet Euroopan suurimmat, sekä nuorten tapahtumassa Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Lopuksi laskettiin Suomen ja TRL:n liput. Nuoret valitsevat pääosin kasvisruuan liharuuan sijaan, julkiset kulkuneuvot, pyöräilyn tai kävelyn autolla matkustamisen tai lentämisen sijaan, omat täytettävät juomapullot kaupasta ostettujen sijaan sekä tuotteita, joista tulee mahdollisimman vähän muovijätettä. yleisörastille, jossa miespuolisten joukkueen jäsenten piti tehdä tuohisormus joukkueessa olevan naishenkilön sormeen. Komonen (Kuopion Retkeilijöistä) Eila ja Pertti Oraselle Helsingin Työväen Retkeilijöistä. Kuva: Mia Neuvonen Varkhanmukkan tunturimaisema. Kuva: Juha Saarinen Varkhanmukka-palkintojen saajat Eila ja Pertti Oranen. Retken järjesti Karjalan Retkeilijät. Ilta jatkui nuotiolla kahvitellen, makkaraa paistaen ja syöden lettuja, jotka paistoi Rovaniemen Retkeilijöiden Olavi Hiltunen. Pihakisat pyörähtivät myös käyntiin Vihdin Retkeilijöiden Helena Idmanin ohjaamana sekä Ari Lehtirannan avustamana ja lajeina olivat frisbee, tikanheitto, sulkapallo ja mölkky. Valitettavasti Suomella ei ollut äänestysoikeutta, koska emme ole olleet edustettuina kokouksissa. Tulimme tutuiksi. Muusta radan suunnittelusta ja maastoon viemisestä vastasivat Armi Salenius ja Juhani Mikkonen Espoon Retkeilijöistä sekä Pentti Luostarinen Kangasalan Retkeilijöistä. Ilta kului mukavasti saunoen ja tulien äärellä jutustellen. Tästä on hyvä jatkaa! Mia Neuvonen, ViRet How e-maizing is your organization järjestettiin toukokuun alussa NatureFriends-talolla De Berkissä Belgian Essenissä. Saimme aurinkoa, sadetta ja pilvipoutaa sopivasti juhlan kunniaksi. Pohdintojen ja vakavien keskustelujen sekaan oli mahtunut paljon leikkejä, pyöräilyretkiä ja ulkoilmasta nauttimista nuotion äärellä. Puheenjohtaja Hannu Puhalainen kiitti Retkeilypäiville saapuneita eri seurojen jäseniä ja Rovaniemen Retkeilijöiden talkoolaisia mukavasta yhdessäolosta sekä ahkeruudesta luoden yhteishenkeä seurojen ja koko TRL:n toimintaan. Saunaan pääsivät halukkaat iltapäivän aikana. Kuva: Mia Neuvonen Retkisamovaari ja erätaitokisan palkinto. Nuoret ovat oikeasti kiinnostuneita ja halu vaikuttaa asioihin on kova. Kuva: Kari Neuvonen Kansanedustaja Johanna OjalaNiemelä yleisön edessä. Yhdessä olemme vahvempia. (Erätaitokisan ja muiden kisailujen tulokset löytyvät sivulta 2.) Ruokailun ja pienen hengähdystauon jälkeen tehtiin retki lähimastoon Pentti Luostarisen johdolla. Tunnelma Essenissä oli rento, kaikki olivat kiinnostuneista muista, sekä yhtenäinen. Varsinainen tapahtuma General Assembly alkoi lauantaina aamupalan jälkeen. TRL:n 45-vuotistaival –iltatilaisuus Tervehdyspuheen piti kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä kertoen kuulumisia eduskunnasta luonnonsuojelun ja retkeilyn näkökulmasta sekä lappilaisesta matkailusta, sivuten myös EU-direktiivejä mm. Puheenjohtaja Hannu Puhalainen luovutti Armi Saleniuksen kanssa erätaitokilpailun voittaneille Rovaniemen Retkeilijöille voittopystin, josta haikeana luopui edellisten retkeilypäivien erätaitokilpailun voittajat, Vihdin Retkeilijät. hyttysmyrkkyjen laimentamisvaatimuksista. Pihakisojen parhaat palkittiin. Toivon, että ensi vuonna minä tai joku muu kiinnostunut olisi äänestysoikeuden kanssa paikan päällä Puolassa, jossa seuraava kokous järjestetään. Säät eivät haitanneet tapahtumaa. Tapahtumasta ja IYNF:n toiminnasta jäi mieleen tapa, jolla he haluavat vaikuttaa, innostunut ja toiveikas tunne, että asioihin pystyy ja pitää vaikuttaa, hyviä keskusteluja – ihanien ihmisten kanssa, joihin olen ja tulen olemaan jatkossakin yhteydessä. Kuva: Mia Neuvonen Tuohisormusten teko, kuvassa Mikael Minkkinen, Eija Hartikka ja Olavi Mattila. Retkeilypäivät avattiin virallisesti lauantaina lipunnostolla ja uuden puheenjohtaja Hannu Puhalaisen tervehdyssanoilla. Eräkisaa, frisbeetä, mölkkyä ja mukavaa yhdessäoloa! Työväen Retkeilyliiton 45-vuotis Juhlaretkeilypäivät Enontekiön Varkhanmukkassa 6.-8.8.2016 Erätaitokisan voittajajoukkue Seppo Vähätaini, Maaret Juotasniemi ja Jaana Hirvonen. Vuorollaan joukkueet lähtivät matkaan vaativalle ”radalle”, jonka tehtävät oli laatinut Ilmo Nousiainen Karjalan Retkeilijöistä. Seurojen välinen mölkkykisa aloitettiin heti aamupalalta muodostuikin sunnuntain jännittävä seurojen välinen kisa lentopalloturnauksen tilalle. Erätaitokilpailuun osallistuvia joukkueita saapuikin puolenpäivän aikoihin viimeiselle rastille Varkhanmukkan pihaan ns. Varkhanmukkapalkinnot jakoi kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja Pauli T. Puolenpäivän aikaan oli lounas ja päätöskahvit. Hopeisen kunniamerkin sai ViRetin Olavi Mattila sekä SalSasta Leo Ketola ja Irmeli Linnavirta. Tämä oli minulle tärkeä kokemus, ja toivon että Suomesta löytyy nuoria kiinnostuneita ottamaan osaa IYNF:n kansainväliseen toimintaan. Lisäksi ryhmissä oli mietitty, miten arkielämän päätöksillä ja teoilla pystyy vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeen. Kevennetyillä säännöillä kisan voittajaseuraksi tulivat Kuopion Retkeilijät. Vaikka en ollut paikalla kuin kaksi päivää (tapahtuma kesti viikon), sain olla mukana todella mielenkiintoisissa keskusteluissa ja pohdinnoissa. Kuva: Mia Neuvonen. 3 (Retkeilypäivät olivat järjestyksessä XXXVIII. Tuntemattoman runoilijan sanoin näin lopuksi: ”Eipä tunne ken aina ympäröimänä on arjen meluisen, miten hiljaisuuden keskeyttää vain ääni joutsenen. Viikolla nuoret olivat pohtineet työryhmissä, miten internet voi toimia väylänä vaikuttamiseen. IYNF tarjoaa monia kertoja vuodessa eri puolella Eurooppaa useita tämän tapaisia ”work shopeja”, joissa on jokin teema, mihin perehdytään paremmin. Eipä tunne ken aina ympäröimänä on suurten massojen, miten kohdata voi tunturissa toisen ihmisen.” Me kohtasimme. ) Sadetta ja tuulta uhmaten paikalle saapui lähemmäs 50 osanottajaa. Vihdin Retkeilijät haastoivat vielä voittajajoukkueen oikeilla säännöillä voittaen heidät. Tapahtumassa kokoontui 33 nuorta eri järjestöistä, 16:sta eri maasta. Vuoden retkivalokuvaajatunnustuksen sai Juri Podkopajev Karjalan Retkeilijöistä. Tarkoitus oli keskustella, jakaa tietoa sekä tutustua uusiin ihmisiin eri puolilta Eurooppaa. Kuva: Kari Neuvonen Lila Komonen (KuRet) ja kisu metsäpolulla. He ovat mukana myös eri festareilla ja tapahtumissa, esim. Pitkämatkalaisia tuli jo perjantaina. Sitä ennen oli kuitenkin suoritettu aamuverryttely retkeilypäivien pääorganisaattorin ja retkeilytoimikunnan puheenjohtajan Armi Saleniuksen (Espoon Retkeilijöistä) vetämänä. General Assembly on vuotuinen kokous, jossa äänestetään viralliset IYNF:n arvot, käydään läpi budjettia, mitä pääjärjestössä tapahtuu sekä valitaan uudelle nelivuotiskaudelle puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat. Perinteinen erätaitokilpailu aloitettiin klo 9.30 järjestäytymisellä joukkueiksi seuroittain, joita tuli yhteensä viisi: HäRet, RoiRet, KuRet,TSR vahvistettuna SalSalaisella ja ViRet. Pronssisen kunniamerkin sai KangRetista Kaarina ja Kyösti Kähkönen kummatkin omansa sekä Reijo Salonen ja ViRetistä Helena Idman. Hopeisia ja pronssisia kunniamerkkejä puheenjohtajan kanssa oli jakamassa Mia Neuvonen ViRetistä. Ruokailujen esillepanosta vastasi Rovaniemen Retkeilijät. Sunnuntaiaamuna pääsi aamusaunaan, jonka jälkeen aamujumppa ja aamupala. Minulla oli ilo ja kunnia päästä edustamaan Suomea kyseiseen tapahtumaan
Nitojalla neljä grillausalustaa yhteen ja tuulisuoja on valmis. Vaelluksen ’pielavetisiä’ Lapin tarinat kutsuvat Andreas Alarieston maalaus ”Akankivi Sompiojärvessä”. Tulta pitää tietenkin valvoa tarkasti. Ideanikkari varaa rinkkaansa ainakin mustekalan, ilmastointiteippiä, ison juomatölkin ja pyykkipoikia. 4 Viikon patikka kairassa on elämää helpottavien keksintöjen eli ns. Kuva: Hannu Tuovinen Erämaakokki paistaa Ahdin antimet kivellä. Kannattaa kokeilla nuotion päällä litteää kiveä paistinpannun sijasta. Tiukasti pitävä (ilmastointi)teippi on mainio tarvike tekemään vedenpitävistä housuista kahluukelpoiset. Niiden taustapuolella on tekijän kansatieteellinen selostus sikäläisellä murteella. Sähköttömässä erämaassa lastun saa erittämään ainetta huoneilmaan juomatölkistä tehdyn kamiinan avulla. Huvittavan näköistä mutta toimii – eikä kantaja kastu hiestä kuten sadevaatteissa tuppaa käymään! Avaruuskangas on muutenkin hyvä yleisvaruste; telttaleirissä se käy leirin tavarapaljouden hallintaan. Itikoille kyytiä Kämppäoloissa yöt menevät itikoita läiskiessä. On päästävä retkelle. Maamme eturivin naivisteihin kohonnut Andreas syntyi 1900 Sodankylän Rieston kylässä, juuri siinä mihin rakennettiin Lokan tekojärvi. Neljästä alumiinisesta grillausalustasta toimistonitojalla koottu tuulensuojaseinä muotoutuu tarpeen mukaan. Kamerallaan ja piirroksin hän tallensi kolttakulttuuria ja lappalaisten elintapoja. Nopeissa matalissa ylityksissä yhdistelmä goretex-säärystimet ja nahkakengät toimii. Kulkijakin säilyy kuivana ainakin yläkropastaan. Taidemaalarikuuluisuus hänestä tuli 1976, jolloin WSOYn johtaja Hannu Tarmio järjestytti Helsingin Taidehalliin Andreaksen uskomattoman suosion saaneen näyttelyn sekä aikaansai Andreas Alarieston Lapinkuvat – teoksen julkaisun ja kahden vuoden kuluttua toisen osan eli Lisälehdet AA:n Lapinkuviin. Lapin historia, eksotiikka ja maisemakuvitus välittyvät kuvan ja sanan voimalla. Hannu Tuovinen Jyväskylän kuntoja luontoliikkujista hannu-m.tuovinen@outlook.com Näin syksyisin Lapin kuuluisa ruska kihelmöittää. avaruuskangas kiinnitetään lippahattuun pyykkipojilla. Nuotion ja spriikeittimen saa palamaan tuulessakin, jos on varautunut tuulensuojalla. Kuva: Hannu Tuovinen Retkeilijän gourmettia Kivinen paistinpannu Ruokailuun riittää jokaisella mukavia ’pielavetisiä’. Kuvaustilanteissa teleskooppijalusta vie kameran yläilmoihin ja aikalaukaisinta käyttämällä tuo ihan uuden perspektiivin kuvaajalle. Kun lahkeensuut on teipattu tiiviisti saappaan vartta vasten, ei vesi ehdi nousta saappaanvarteen. Telttaoloissa lämpökynttilöillä voi kuivata myös kumisaappaat: käännetään varret puolivälistä alas, laitetaan palava kynttilä varovasti saappaan sisään kannan kohdalle. Kortteja on ulkomaisten turistien iloksi julkaistu myös vierailla kielillä. Vaellussauva on hyvä turvaväline vesistöjen ylityksissä. Yksijalkainen kamerajalusta on myös hyvä kahluusauva ja avartaa kuvauksen perspektiivejä. Leivitteeksi valitaan muovipussissa muruiksi poljettu hapankorppu. Saatto kestää kaks jopa kolome vuorokautta ennenko vaimo lauhtu niin paljo, että isäntä haki sen pois.” WSOY:n AA:n Lapinkuvien lisäksi hyvää matkalukemista tarjoaa Riitta Kuusikon & kumppaneiden 2008 toimittama ”Andreas Alariesto tarinankertoja Lapista”. Andreas oli vakuuttunut Lapin lumosta ja taikavoimasta: ”Tunturin laella on raikas ja kuulakas ilma. Sadeviitan korvikkeen taas saa vedenpitävästä avaruuskankaasta: sidotaan kankaan alaosa rinkan alaosan ympäri ja yläosa pyöräytetään pään yli ja kiinnitetään hatun lippaan pyykkipojilla. Kahluusauvaksi sopii mainiosti yksijalkainen valokuvausjalusta. Andreas ahersi monissa töissä mm. Jos on sähköä, torjunta on vaivatonta myrkkylastulaitteella, joka lämpiää suoraan pistorasiaan. Lämpö imaisee kosteuden kengän kärjestä asti, jos kannan alle laitetaan hieman korotusta. Suosittelen etukäteen valmentautumista paitsi navigaattorein myös nimenomaan Andreas Alarieston kuvatarinoiden avulla. 1930-luvun hän toimi Liinahamarin matkailuhotellin ja sodan jälkeen Vuotson matkailumajan talonmiehenä. 1967 hän muutti Rovaniemelle, jossa asui kuolemaansa 1989 saakka. Sadeviitta: ns. Kaatumisen estämiseksi saappaat on hyvä tukea sivulta. Puukolla veistettyyn kamiinanluukkuun asetetaan lämpökynttilä ja tölkin päälle lastu höyrystymään. Petsamoa rakennettaessa. ”Olen tehny nämä kuvat, koska nykyinen ja tuleva sukupovi ei tosiasiassa tietä mittään menneisyyvestä eikä esi-isien elämästä.” Maalauksen ”Akankivi Sompiojärvessä” Andreas esitteli: ” Sompijojärvellä oli vanhojen kertojien mukhaan semmonen tapa, että jos vaimon kanssa tuli erimielisyyksijä, niin isäntä ratkaisi ne sillä, että vei vaimonsa järven seljällä olevan ison kiven päälle ja jätti sen sinne. Painavien lihasäilykkeiden tilalle moni kuivaa jauhelihaa, mutta hyvä vaihtoehto on ns. Siellä ei ole siitepölyä, tuuli on kaiken saasteen pois vienyt.” Nauttikaa Lapista! Aira Heinänen, Laajasalon Reippailijat Pyykkipoikia, ilmastointiteippiä, sähkönkorvikkeeksi juomatölkki... Kuva: Hannu Ryynänen. jerky-kuivaliha. Kun Ahti on antanut raudun tai pari harjusta, leivitetyt kalafileet saavat erinomaisen aromin kivellä paistettuna. Jokien yli voi toki mennä kalsareillaankin, mutta viluitikka valitsee ylityksen teipatuissa sadehousuissa. Kuva: Hannu Tuovinen. Maalauksista, joita lienee kolmisensataa museoissa, pääasiassa Rovaniemellä ja Sodankylässä, on tehty satakunta kysyttyä postikorttia. pielavetisten juhlaa
Hyvää, värikästä ja kauniisti esille pantua. Kapina voi kohdistua pessimismiä, optimismia, elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan. Siis pieni ja tiivis ryhmä. Lähetä runosi 30. Seikkailujakin tuli vaelluksella. Hänen oikea nimensä on niin hankala, että hän käyttää länsimaista työnimeä. Ilomantsissa paikallislehti, Pogostan Sanomat, kiinnostui pyöräilijöistä, ja teki jutun lehteensä. Pi irr os Jy rk i N yk än en. 10 km. Päiväpatikat olivat n. Kaikenkaikkiaan antoisa reissu. Kapinarunossa kohteena on mies tai nainen, omistaja, poliitikko tai yhteiskunnalliset rakenteet. Lähtövalmiina: Kaarina, Niina, Ritva, Marja-Liisa, Matti, Helena, Tarmo, Jukka, Tenho, Marja-Liisa, Kyösti. Osallistujia oli useista seuroista: Kangasala, Savonlinna, Kuopio, Lahti, Espoo ja Helsinki. Sitten vielä yksi yöpyminen Kesälahdella. Tänä vuonna tapahtuma on 4-5.11.2016, ja se järjestetään Sörnäisissä Työväenliikkeen kirjastossa ja Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitossa. Majapaikat olivat siistejä ja isäntäväet ystävällisiä. Ensimmäisenä päivänä Nurmeksesta Lieksaan, sieltä Ukonjoelle. Runoilijat saavat kutsun Kapinarunoiltaan viimeistään 21. Vaelsimme muurin alkuperäisellä Badaling osalla ja suosituimmalla osalla samaa muuria, Mutianyu-muurilla, Gubeikou ja Jinshanling -muureilla. Kaikkiaan kuljimme muurilla neljänä päivänä ja majoituimme muurin kupeella olevien kylien majapaikkoihin. Muuri kulki koko ajan joko ylös tai alas. Oli aurinkoista, mutta onneksi tuulista. Se vähän viilensi parhaimmillaan 34 asteen hellettä. Tätä kiinalainen oppaamme ihaili. lokakuuta. Mukana kulki myös huoltoauto. Viimeinen osuus Parikkalaan. marraskuuta. Toinen kahvipaikka löytyi Saarivaarasta, Tarmon sisaren luota. Kunnon vaellukseen kuuluu eksyminen ja niin kävi nytkin. Mieleenpainuva oli Taivaan temppelin ympärillä oleva puisto, jonne eläkeläiset kokoontuvat aamuisin harrastustensa pariin. Tuli sammutettua yksi metsäpalon alku. Sää suosi meitä. Tasaiset kohdat olivat harvassa. Ilomantsista matka jatkui kohti Niiralaa. Oppaamme yritti johdattaa meidät tiheän pusikon läpi, mutta se ei ollut oikea ’polku’ – ei polku ollenkaan. Maisemat olivat metsäisiä ja henkeäsalpaavan upeita. Matkaan lähtivät Hannele Pöllä ja työkaverinsa Merja, Anne Linderoos, Paavo Ruutala, Heikki Rantala, Pirkko Kari ja Sirkka Savonne. Tämän pätkän huono tie vaati myös renkaanvaihdon. 5 Espoon retkeilijöitä Tiibetissä Kuvan pikkupoika on juhla-asussaan shamaanifestivaaleilla Repkongissa, vanhassa Tiibetissä. Ja kaikki vain omaksi ja muiden iloksi. marraskuuta klo 18–21. KAPINAMIELI UUDISTAA. Täällä joutui yksi polkija jättämään matkan kesken pyörän rikkouduttua. Oppaana oli kokenut Kiinan kävijä Kristoffer Simula ja paikallisopas Leo. Seitsemän retkeilijää osallistui Lomalinjan järjestämälle matkalle, jonka aikana tutustuttiin Pekingiin ja patikoitiin neljänä päivänä Kiinan muurilla. Lähettäessäsi runosi annat samalla suostumuksesi, että runosi voidaan julkaista Kapinaruno II –kirjassa 2017. Tapahtumaan liittyy Kapinarunoilta, jota varten olemme julistaneet keruun. www.tyovaenperinne.fi Vaellus Kiinan muurilla 18. Kiinalaiset kuulema olisivat vain kulkeneet ohi – ei ole meidän ongelmamme. Yhteisöllisyys leimasi elämää puistossa. Matkaa kertyi yhteensä noin 430 km. Seuraavassa Retkeilijässä juttu reissusta. Parina ensimmäisenä päivänä kävimme katsomassa Kiinan keisaridynastioiden aikaisia muistomerkkejä: Taivaan temppeli ympäröivine puistoineen, Kielletty kaupunki, Taivaallisen rauhan aukio ja Keisarin kesäpalatsi. Kehä III:n ulkopuolelta kutsuttaville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Selvisimme reissusta ilman loukkaantumisia tai vatsatauteja. Välimatkat Pekingissä ovat pitkiä ja kadut ruuhkaisia, niin että siirtymisien aikana paikallisopas Leo ehti kertoa meille pitkät tarinat niin entisiltä ajoilta kuin nykyelämästäkin Kiinassa. Olemme järjestäneet jo kahtena vuonna marraskuussa tapahtuman nimeltään Aatosta jaloa – marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuspäivät. Teksti ja kuvat: Sirkka Savonne Järvenpään Retkeilijät Tämänkesäinen pyöräretki suuntautui Runon ja Rajan tielle, Nurmeksesta Parikkalaan. Toisena aamuna suuntasimme muurille. Raadissa runosi arvioivat runoilija, Nihil Interit ry:n aktiivi, luovan kirjoittamisen opettaja Miia Toivio ja kirjallisuudentutkija, Pentti Saarikosken runoudesta väitellyt filosofian tohtori Riikka Ylitalo sekä tietokirjailija Jussi Särkelä. Kitsistä, Hatunkylän Taistelijan talosta, sekä Korpiselkä-talo Tuupovaarassa. Hilkka Tikka Salpausselän Samoojat KAPINARUNOJA KIRJOITTAMAAN Alkusyksyinen tervehdys Työväenliikkeen kirjastosta ja Työväenkirjaston ystäviltä. Meidän lisäksemme ryhmässä kulkivat äiti ja tytär Sinikka ja Liisa. Seuraavana päivänä oli retken pisin osuus, 87 km Ilomantsiin. syyskuuta mennessä Kapinarunoraadille, printattuna osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno” tai sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Raati valitsee runoista noin 25 esitettäväksi Kapinarunoillassa, joka avaa Stadin työväenkirjallisuuden päivät 4. Kuva: Hilkka Tikka TRL:n pyöräretki 24.-29.7.2016 Kitsin isännän moottorisahamuseo on hämmästyttävä. Oli opittava syömään puikoilla, majapaikoissa ei kuulema ollut välttämättä veitsiä ja haarukoita. Hyviä ruokapaikkoja löytyi mm. Kaikki päättyi lopulta onnellisesti. Matkan loppuhuipennuksena kävimme katsomassa kiinalaista akrobaattiesitystä ja syömässä Pekingin ankkaa. Kuva: Jukka Paasikallio Maisemissa ei ollut moitittavaa. ELÄMÄ ON LIIKETTÄ. Joskus piti kiivetä muurin yli. Huoltojoukoissa toimivat Maija, Hilkka ja Jukka. Matkaan lähti 12 reipasta polkijaa. Muurin osat olivat osittain erittäin hyvässä kunnossa ja osa oli paikoitellen sortunut. – 26.5.2016 Ei se aina niin helppoa ollut. Oli erilaisia liikuntaryhmiä, tanssiryhmiä, yksittäisiä tanssijoita, soittajia, lauluryhmiä, peliryhmiä ja vaikka mitä. Aatosta jaloa – marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2016 perjantaina ja lauantaina 4.-5. Matka kesti kuukauden, jonka aikana kuljettiin 3500 km jeepeillä. Ruoka ja kattaukset olivat oma lukunsa. Monista kokemuksista reitin varrelta mainittakoon Mätäsvaarassa sijaitseva vanha molybdeenikaivos, Lieksan uusi kirkko, Hatunkylän talvisodan muistomerkki, Ilomantsi runonlaulajan-pirtteineen, sekä Jukan entisen kollegan tarjoamat kahvit Ilomantsin Mutalahdessa. Kuva: Juha Saarinen Järvenpään Retkeilijöiden tämän vuoden ulkomaanmatka suuntautui Kiinaan. Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria
Itse melonta oli Paasikallion mukaan tosi kivaa ja aurinkoinen sekä tuulinen sää suosivat. Kuva: Aki Kattelus Ilmo ja kiertopalkinto. ”Olipa kiva, kun pääsi melomaan, eka kerta elämässä” totesi moni melanpyörittäjiä, kun Espoon Retkeilijöiden tiistaimelonnalta rantautui. Siksi ”muut” meloivat tyynissä vesissä Houtskarin saaria ja lahdelmia tutkien. Laiva tuli ajallaan, mutta potkuri osui matkalla liekö uppotukkiin ja hiljalleen ajeltiin läheiseen mahdolliseen satamaan – Haukilahteen. Liisi Juvosen hilpeää tekstiä valitettavasti lyhenteli Hilkka Kova tuulikaan ei haitannut innokkaita onkijoita, kun he katsojajoukon saattelemana pinkaisivat Kymijoen rantaan kalaonneaan koettamaan. Tommi Kettunen, joka seurasi kilpailijoita lämmitti savusaunaa ja korjasi onkeni. Hilkka nauttii myrskystä. Kuva: Anne Laitinen-Soulagnet. Meillähän oli onkimadot, eikä mitkä tahansa madot! Minä sain hauen! Oikein rosvohauen! Se hyppäsi ilmaan edellisen saamani ahvenen perään, mutta molskahti takaisin Rosvohutuun. Seikkailun tuntua, mutta onneksi ei enään myrskynnyt. Missä olivat muut . Hyväntuulisia osallistujia oli kesä-elokuu -kaudella yhteensä nelisenkymmentä. Tuulta ja tyyntä Saaristomerellä Merellistä eksotiikkaa TRL-perheleirillä Kuusankosken Retkeilijöiden rantaongintakilpailu Hotelli Sommelon rannassa 8.8. Kun nekin saatiin laudallle jonoon, oli jännitys huipussaan. Ilta-aurinko hymyili ja aarrepolun lepattavia rastimerkkejä ei ollut tuuli vienyt. Esa luovutti ja sanoi, että onhan Ilmon jono pienen ahvenen pyrstön verran pitempi. Toive toteutui, hauki nappasi koko ongen, mutta sain sen vavasta takaisin. Lämpimät kiitokset Kuusankosken Retkeilijöille, kilpailijoille ja muille mukana olleille. Kuitenkin tehtiin ”kurkistusmelonta” kohti Jungfruskäriä saaren suojasta. Ennusteita kuunneltiin korvat hörössä. ”Hyvinkään stoppari” Aki Kattelus meloi Jungfruskäriltä viimeisenä yönä muiden leiriin reippaassa myötiäisessä. Tuuli tyytyi seuraavana päivänä puhaltelemaan leppoisasti. Hän voitti edelliskesänkin kisan ja sai pitää vielä vuoden palkintoa. Saunasta kipaistiin uimaan. Lasten sarjasta palkittiin voittajan lisäksi yksi ja aikuisten sarjasta kolme henkilöä. Jungfruskär – me tulemme vielä! Kokemuksia kuunnellen Hilkka Laitinen (olkapää ei ollut vielä kunnossa) TRL:n viikon melontavaellukseen Saaristomerellä osallistuivat: Pertti Mikkelä (Kapu), Sirpa Kaipiainen, Anne Laitinen-Soulagnet ja Pascal Soulagnet sekä ”Hyvinkään stoppari” Aki Kattelus. Kalat punnitsi vuosien kokemuksen mukanaan tuomalla tarkkuudella Helena Kattelus ja voittajat palkitsi Tauno Hellsten. Aika kävi vähiin ja kohta tuli tieto, että päätetään kisa tuntia aikaisemmin, koska vettä alkoi sataa kaatamalla. Nyt oli joukko koossa ja kotiin teki mieli. Puntarin puuttuessa panimme kalat jonoon leveälle penkille ja pisin jono voittaisi. Minä tuhrasin ahveniani viereiseen jonoon. Pidettiin loppuseremoniat laivalaiturilla. Kuitenkin Gåskrundet-saarelle rantauduttiin Norsö-aluksella turvallisesti. Onkikaloja narraamassa Myrsky ja mylväys... Yli 20 vuotta jatkunut perinnetapahtuma saa jatkoa ensi vuonna, kun uusi rantaongintakilpailu elokuussa järjestetään. Näki komean auringon laskun ja sen nousun. Kuva Marja Hakala Heinäkuussa Karjalan retkeilijät kokoontuivat perinteiseen onkimiskisaan Laamankoskelle. Ilmoittautuneiden joukko harveni. Ilta vierähti nopeasti. Joku hyppäsi vielä pullasorsien joukkoon uimaan. Ensikertalaisena lahtelaisten melojien mukana oli Jukka Paasikallio Espoosta. Voittaisin, jos sen saisin. Ikärajaa kummassakaan sarjassa ei ollut. Tiesimme, että kosken yläpuolelta tulee kalaa hyvin. Kukapa sinne kokkaansa pistää, kun meri mustana käy. Parviaisen Esan kanssa soudimme hauen perään, tuloksetta. Juha Hämäläinen voittaa, siltä näytti. Sääennusteita seuraten luvattiin merellle kovia tuulia. Kihdin pitkälle ulapalle ei kenenkään tehnyt mieli. Asetuimme kukin mieleiseen kalapaikkaan Rosvohutu-joen varrelle. Ilmo oli jälleen voittaja. Esa Parviainen ja Ilmo Nousiainen myhäilivät vielä saaliinsa kanssa. Lasten sarjan voittaja ja koko kilpailussa parhaiten menestynyt oli Rasmus Orava ylivoimaisella 1320 gramman saalillaan. Leila Pursiainen oli saanut kuusesta lentokalan, joka hyväksyttiin kisaan. 6 Salpausselän Samoojien Vesijärven ympärikierros melottiiin 30.6.-1.7. Säälin haukea ja nappasin airot. Kuvat: Pertti Mikkelä. Tyynissä vesissä Houtskarin saaristossa oli mainioita ”jokamiehen” leiripaikkoja. Kuva: Liisi Juvonen. Pystytti telttansa muiden uinaillessa ja nukahti. Leiriydettiin saaren tyynelle puolelle ja ihaltiin tyrskyjä toisella puolella. Pera-melontakonkari piti koko kesän melontaillat hanskassa. Kuusankosken Retkeilijöiden järjestämään onkikilpailuun osallistui 20 aikuisten sarjassa kilpailevaa ja 4 lastensarjalaista. ”Akka tieltä kääntyköön” kansanviisaus ei tässä ollut paikallaan. Pitkän miehen ja tavaroiden tunkeminen kajakkiin vaati aluksi suuremman kajakin vaihdon heti aluksi. Teksti ja kuva Maini Volotinen, KuuRet Sääennusteet lupasivat sadetta ja myrskyä. Mistä Ilmo nappaa kunnon ahvenet, sitä ihmeteltiin. Koukku ja koho menivät.Hauki oli kuitenkin helppo havaita, koska sillä oli koho ja koukku ja siimaakin mukanaan. Hauki oli kadonnut Rosvohutuun. Savusaunan lempeä löyly ja Rosvohutun vesi tasoitteli kilpailijoiden kuumenneet tunteet. Kuva: Pertti Mikkelä. Terveiset kaikille perheleirin ystäville, ensi vuonna tavataan! T: Hilkka Jungfruskär-saari Kihdin selällä ei jäänyt täysin koskemattomaksi! Yksi viidestä, Hyvinkään stoppari, otti vauhtia autolla PohjoisSuomesta Saaristomerelle Houtskarin Hyppeisiin, josta meloi navakassa vastatuulessa Jungfruskärille ja pääsi viimein telttaansa nukkumaan. Leirisauna lämpiää tyynellä puolellla. Pantiin leiri pystyyn ja leirisauna lämpiämään. Hiljaisuudessa siimat viuhuivat ja kalaa tuli. Kajakin nokka kohti auringonlaskua. Tänä kesänä olikin runsaasti uusia, innokkaita harjoittelijoita melan varressa. Lasten sarjan voittaja Rasmus Orava saa palkinnon Tauno Hellsteniltä
Pikkujoulu kokouksen jälkeen. Ei, ain oas taa n uro s.. Möh kö tar koi tta a joe n mut kaa , ver taa Vark han muk ka. Kaamospatikka. Johtokunta ennen kokousta klo 17.15. Kansallispuisto on perustettu v. Ruskaretki Pyhätunturille. Vetäjänä Hannu. 050 5663290. Patikointija puolukkaretki Kalliojärvelle. Lähtö Prisman parkkipaikalta klo 9 kimppakyydein. kokoonnumme Stockmannin kellon alla klo 13. 18.9. Tokoinrannasta Katri Valan puistoon. Tapaamme pajan luona klo 13. Lisätietoja Elleniltä, ellen.granholm@gmail.com Yhteisistä teatterissakäynneistä kysykää Kerttulilta, kerttuli.karonen@gmail.com. Plussat Petkeljärven kansallispuistossa + Harjumaisemat ja järvet ja lammet + Merkittyjä reittejä helppo kulkea + Majoitusmahdollisuus retkeilykeskuksessa ja sauna, myös lounas + Taitajan taival 31 km pitempää reittiä vaeltaville Sinikka Ranta , ER ja Liisa Niskanen , KuRet Minnepäin kelo kiertyy. Liisalle 1.12. 050-5928110 n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 16.9. Kasvi etualalla piilottelee Kattilan niityllä vielä etsijää, Raija Pahlmania. 10.12. Juhalle, sp. VOIMAANNUTAAN LUONNOSSA! Lisätietoja ja ilmoittautumiset Mialle tai Helenalle s-postilla miaviret88@gmail.com tai idman.helena@gmail.com tai Mialle 045 1319128. la-su Hiisivalkeat Stenarissa (ER). Järj. Läh. 19.11. 20.11. Petkeljärven kansallispuiston tunnuseläin on. Syyskokous Tammirannassa klo 13. Syksyn aikana tarvitaan apuväkeä metsän poltto -tapahtumaan, lisätietoja hilkka.laitinen@gmail.com tai 0440500354. juha.hamalainen@kotiportti.fi tai p. 0440500354, hilkka.laitinen@ gmail.com, Armi p. 23.11. ti 25.10. 2. Hilkalla varauskirja. Ilmoittaudu. Hiisivakeat. Nurmiolle, helena. Se ei ole niin harvinainen kuin luullaan, mutta sen havaitseminen ei ole itsestäänselvyys. su 18.12. klo 11 Tapanin taaperrus Nuuksion tulille. Hugo L Mäkisen muistokävely Lähtö Puotilan metroasemalta klo 17. yhdistetty Lahden seudullinen ympäristötapahtuma ja TSL/SalSan yhteinen ulkoilupäivä Kahvisaaressa. klo 17 Kalailta Koivulassa, ilm. Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry nimeää vuosittain ns. la 5.11. Kehärata-ajelu. su 16.10. klo 18.15 ja 19.00 Kyllönmäellä Bovalliuksen ao:n altaalla. Juha Hämäläinen , Karjalan Retkeilijät Aurinko paistoi ihanan helteisenä Kuopion retkeilijöiden viikonloppuna Petkeljärven kansallispuistossa heinäkuun alussa. Tiedustelut/ilmoittautumiset: Matti Huttunen 040 8324302 mk.huttunen@pp.inet.fi tai Eila Oranen 040 7344913 oranen.eila@ gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) la 17.9. Omenatori ja -herkkuja. Tuikkukävely Kallionjärven ympäristössä 17.11. nurmio@gmail.com 1.10. Lentopallon syksyn kausimaksu 30 €. klo 11 Tapanin taaperrus Metsäpirtiltä nuotiotulille. 27.11. Kokoonnumme Miina Sillanpään muistomerkillä (Eläintarhantie) klo 12. ilm. su 25.9. Pysähdymme Ateneumissa kahvilla ja katsomme italialaisen modernistin Amedeo Modiglianin näyttelyn. 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) Iltamelonnat jatkuvat tiistaisin klo 18 niin kauan kuin ilmoja riittää. 10.11. Soittele Eevalle, 0400 495 988. Tervetuloa viihtymään, myös Jäämeren saunaan! Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8. Tule mukaan mukavaan seuraan! n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 5.10. Lohjan Omenakarnevaalit, museoalueella, Lohjan keskustan tuntumassa kirkon takana. Entisajan elämästä kertoivat nukeista tehdyt miljööt. vuosikokous ja joulujuhla klo 17-20 Espoon järjestöjen kokoustila Unelmassa, Kauppamiehentie 6, Tapiola. Tietokilpailuun kaikki saivat esittää kysymyksiä ja viimeisenä aamuna tulipaikalla testattiin mitä matkalta oli mieleen jäänyt. Ruskapatikointi Patakukkulan maastossa Siilinjärvellä. Tapaninpäivän taaperrus Nuuksiossa. 8.-9.10. Seuran tiedotuslehti SATAKIELI netissä www.trekkari.fi n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) Lähde katsomaan Raattaman Rihmakuruun ruskaa, patikoimaan ym. Sisällä museossa oli ruukista tehty korkea pienoismalli kyllä raudansulatus on ollut vaativaa ja kuumaa työtä. Sai siinä nostella jalkoja puun juurien yli ja katsoa tarkkaan seuraava askel mäkisellä polulla. Sääntömääräinen syyskokous klo 17, HTY:n Paasitorni, Paasivuorenkatu 5. 1956 yhdessä kuuden muun kansallispuiston kanssa. sivu 2. La Joulujuhla Stenbackassa. Soraharjun synty. 24.11. Kts. suunnistus, retki Hälvälään. Monipuolisessa luonnossa on myös suomaisemaa ja onnekkaimmat löysivät maistiaisiksi punakeltaisia hilloja. la Yhteinen joulujuhla ER:n kanssa klo 12 Stenbackassa. Toimintasuunnitelman ideointia v:lle 2017. Syyskokous ja pikkujoulu marraskuussa, paikka ja aika vielä avoin Lisätietoja: Anneli 040 7610415, Raija 040 7254898 n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 16.-18.9. 18.11. Vuosikokous Suokadun toimintakeskuksessa klo 16. Kuva: Pertti Mikkelä. viikot 38 – 39. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) 19.-24.9. n Pykeijän Ystävät ry Pykeijässä on avattu Elsan Galleria. Ilm. la-su Hiisivalkeat. ER. Ilm.T.Tikalle, tarmo.tikka@phnet.fi Marraskuussa pikkujoulut, aika ja paikka myöhemmin. Kuva: Pertti Mikkelä. Möhkön ruukkimuseo oli mielenkiintoinen. Lisätietoja myöhemmin! Kotisivut www.jarvenpaanretkeilijat.com n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 17.9. Kävelyä Kaivopuistossa Pyhän Henrikin kirkolta Kahvila Ursulaan. 26.12. Katselemme jouluvaloja ja markkinoita. s 2. ma Joulukahvit klo16.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. Ilomantsista matkaa on 23 km. 0405098259, armi. Ilmoittautumiset H. Kirkkoharjulta. 5.6.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Mapitare-karttaohjelma -kurssi syyslokakuussa Syyskokous marraskuussa Pikkujoulut joulukuussa https://www.facebook.com/rovaniemen.retkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) 25.9. Harjumaisemat jatkuvat Venäjän puolelle, jonne tietenkään ei ole mitään asiaa. 10.12. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Hannele, puh. la 24.9. Pysähdymme Lentoasemalla kahvilla. joulukuuta 2016. Lisätietoja Hilkalta. Syyskauden maksu 110 €. Ks. Hannu Joensuu, 050 5269814. Tiedustelut: siht. Vetäjänä Seppo. 4. Maksuton opastettu kävelykierros klo 12-14. Lisätietoja ja ilmoitt. Tutustumme Mannerheim-museoon. Laajarin parkkipaikalla. Ruskapatikka Lapakistoon, kokoontuminen Möysän rantaan klo 10. Seuran lentopallovuoro alkaa 15.9. ilm. Pertti. s.2. 12.11. Ilmoittaudu: hannele.vuorio@gmail.com 8.10. 040 504 8296. 15e/vrk,lapset 2e. com, puh. Mikolle 040 740 5577. 2. Sirpa ja Rupert-rupikonna syystunnelmissa. Eeva-Liisalle. Kokoonnumme Etelä-Sataman p-paikalla klo 13. Lisätietoja Tuulalta, tuula.touru@gmail. Galleria on avoinna toistaiseksi aamuja iltapäivisin. Parhaiten sen löytää, kun nöyrtyy konttaamaan ketoa pitkin. Järj. Keloja oli ja muurahaisia. 30.10. to Sääntömääräinen syyskokous Rientolassa klo 18. Isänpäiväretki Lopen Luutalammelle. Kävelyn jälkeen siirrymme Työväenliikkeen kirjastoon (Sörnäisten rantatie 25), jossa Stadin Työväenkirjallisuuspäivät 4.-5.11. Lisätietoja näistä http://kuntoluontoliikkujat.sporttisaitti.com ja puh. Ks. 26.12. Tapahtumasta lisää s-postilla syyskuun aikana. Klo 19 ryhmään mahtuu uusia harrastajia. Niskalan Arboretum ruskassa. Tässä muutamia: 1. s 2. Tampin kierroksen sieniretki Petäjävedelle su 9.10. 18.12. pe 9.12. 5.6.11. 8.-9.10.la-su TRL-viikonloppupatikka. PENEDON RETKEILIJÄT kokoontuvat lokakuussa muistelemaan yhteisiä matkoja valokuvien avulla ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Kokoonnumme P-junan lähtöpaikalla klo 13. Lisäksi marraskuussa kaamosherkuttelut (yhden yön viikonloppuretki). Ruskavaellus /Rihmakuru/Raattama. Seuran vuosikokous ja puurojuhla Vanajanniemessä. Hilkka Laitinen , NUUKA Lisätietoja Petkeljärvestä Petkeljärven retkeilykeskus ja luontotupa: www.luontoon. n Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry Syksyn vesijumppa alkoi1.9. Lisäponnistus oli ojalinjan raivaus ennallistettavalla suolla Rauvunvaaran länsireunalla. Heti ensimmäisenä päivänä jalat ja tarkkaavaisuus joutuivat koetukselle, kun patikoimme Korkeasärkän polkua. Vihdin srk ja ViRet. Lisätietoja retkistä: Hilkka, puh. tai 11.9. mennessä. Seuraavaksi oli vuorossa Kuikan kierros (6,5 km) monipuolisessa maastossa. Piti ihan pysähdellä katsomaan tarkemmin kaunista harjumaisemaa ja vettä polun molemmilla puolin. Karjalan Retkeilijöiden ensimmäinen tehtävä Patvinsuon kansallispuiston ystäväyhdistyksenä oli Suomun pihapiirin niitto ja heinien seivästys. Suo ylitettiin pitkospuita kävellen. 6.12. Saunarannassa kukkivat ulpukat ja lumpeet, osa lumpeista oli pienen pieniä, kukka vain peukalonpään kokoinen ja lehdet suhteessa siihen yhtä pienet. Karpaloretki ilm. 6.10. AINEISTOT KUUKAUTTA AIEMMIN! KIITOS. Kuik ka 3. Syyskokous ja pikkujoulu, päivämäärä myöh. Kukkuuko kumpikin käki. 3. 2. 11.12. Pikkujoulut Torpalla klo 12. 040 502 9399 n Turun seudun Retkeilijät (TSR) Tiedustelut: Klaus Vuorinen, 050 340 3394 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 1.10. Kokoontuminen klo 10. 15.4.2017 Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tauno Hellstenille, puh.0400 654 821 n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Suppilovahveroretki lokakuun alussa Karpaloretki, tiedot myöh. 26.12. Mitä tarkoittaa sana Möhkö. 19.9. Kokoontuminen jäähallilla. Yhteystiedot: Eeva-Liisa 0400 495 988, Liisa 040 7516143 n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) 24.9.Syyspatikka Verlassa 13.10. ”Nuuksio olion”. la-su Perinteinen TRLsyysvaellus kts. myöh. Käteistai korttimaksu käy. Tänä vuonna se on ketonoidanlukko. Patvinsuo-kävely. Kesäkauden päättäjäiset Torpalla klo 12 alk. Lisätietoja s. Jää kau den jälk een jää tikö n sul am isv ede t kul jet tiva t hiek kaa ja sor aa har jui ksi 4. Täällä myös männyt olivat korkeat ja aluskasvillisuutta vähän. Erikoista täällä ovat korkeat mäntyharjut, joita ympäröivät kirkasvetiset järvet ja lammet. Kelojen kiertymissuuntaa pohdittiin -kiertyykö myötäpäivään vai vastapäivään. klo 9. Kellonaika myöh. klo 15. com n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) la 24.9. Kuopion Retkeilijät Petkeljärven kansallispuistossa Jäähyväiset kesälle. Lähtö klo 11 linjaautoasemalta, Puijonkadun puolelta, Eeva ja Rami opastavat. Vanajanniemen majatalkoot alk. salenius@gmail.com, Juha Saarinen p.0505430067,jpt@kolumbus.fi, Pertti 0400475254,pertti.mikkela@gmail.com Seuran tukikohta: Nuuksion Stenbacka varattavissa jäsenhintaan 10e/vrk, lapset 2e ulkop. Lisätietoja tapahtumista: Heikki Haapea, puh.040 0210011. pikkujoulumusikaali ”Jyrkiboy” Järvenpää-talossa klo 18.30. 8.10. Ohjaajina ovat Emma Nieminen ja Marjukka Urpelainen. la Syyskokous klo 15 Ukonjoen kämpällä. su Joulua odotellessa! ViRetin nyyttäripikkujoulut Rientolassa, joko ravintolassa tai saunaosastolla alk. Hahmojen veikeitä ilmeitä ja kanssakäymisen riemua oli hauska katsella. Nettisivut: www.salpausselansamoojat. Säävaraus. su Kynttilävaellus Birgitan kirkon raunioille. 4.12. Kok. Kuninkaantammentie-Fallintie, Haltialan tilan naapurissa. Puolukkaretki Suovulle joko10. Prisman jätekatoksella klo 10. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 5.-6.11. fi/petkeljarvi Hyviä kuvia: http://retkipaikka.fi/vapaa/kuikan-kierrospetkeljarven-kansallispuistossa/ Ruukkialue: http://www.mohkonruukki.fi/ Möhkön matkailuyhdistyksen sivut www.mohko.net Tiet okil pail uun vas tau kse t: 1. 20.10. klo 18 Syyskokous JHL:n toimitilassa, Ainontie 2, Kangasala. Tiedustelut: Risto Mäntylä puh.040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) 25.9. to Jäsenilta Rientolassa klo 18. Tätilässä klo 16, ilm. sään mukaan. 12.12. Näyttelyssä on Maria Schaumanin öljymaalauksia, veistoksia ja keramiikkatöitä sekä CDlevyjä. Siellä oli monella peppu pystyssä etsimässä hilloja. Monipuolista ohjelmaa. Hyvin onnistui 12 talkoolaisen voimin. Syyskokous Kettumäen palvelukeskuksessa Lapin hiihtoviikko 7. klo 19.15 -21.00 Pohjanlammen koululla, uusia pelaajia toivotaan mukaan. Tarkemmat tiedot retkistä ja tapahtumista jäsenille tulee s-postilla ja fbryhmissä. Viimeisenä päivänä tutustuimme Möhkön vanhan ruukin alueeseen ja kävimme sota-ajasta muistuttavissa korsuissa. Etsimme kiintorasteja klo 10 alk. la Linnunpönttötalkoot ja jäsenilta Seppo ja Maria Hanhikorpien luona Tervalammella. Padasjoen majatalkoot klo 10 la 3.12. Tammirannan syystalkoot klo 18
Niitä ei suositeltu syötäväksi, koska taloista on ohjattu likavesiä suoraan mereen. Kiitos vielä niille ihmisille, jotka jaksavat vuodesta toiseen pitää mökkipaikat kunnossa. luokan 52 oppilasta opettajineen olivat KR:n mukana nauttimassa aurinkoisesta päivästä Särkiselän eräja luontokeskuksessa Outokummussa. Jasper virvelöi ja joka heitolla tuli turska ylös. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä koulun opettajille myönteisestä ja auttavasta mukanaolosta. Hannele Vuorio , Salpausselän Samoojat Kuusankosken Retkeilijät järjesti jälleen luontopäivän kuntoradan maastossa17.5.2016. Siellä saa olla vähän omissa oloissa, mutta se tavaroiden roudaaminen sinne... Kävimme myös Norjassa, Skibotnin kautta vuonon reunaa ja autolautalla vuonon yli Lyngeniin, jossa majoituimme hotelliin yhdeksi yöksi. Seuraavana päivänä kotia kohti. 8 Varkhanmukka, Enontekiö TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Käkkälö, Enontekiö TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Suaskumpu, Enontekiö TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Savonlinnan Työväen Retkeilijät Putretti, Savonlinna Puh: +358155714766 erkki.muukkonen@savonlinna.fi Kuopion Retkeilijät Koivula, Kuopio Pauli Komonen +358400350515 paulitkomonen@gmail.com www.kuopionretkeilijät/koivula international services: eevalpalkis@outlook.com Utkujärvi, Muonio Kilpisjärventie www.utkujarvenmajat.fi jouni.gustafsson@sak.fi Unarin kämppäkartano, Sodankylä www.unarinkamppa.fi jouni.gustafsson@sak.fi Lomakoti Kotoranta Puh: +358103875800 www.kotoranta.fi lomakoti@kotoranta.fi Kallioniemi, Sipoo Puh: +358440556523 www.kesakotikallioniemi.fi Auki vain kesällä Auki ympäri vuoden Telttailumahdollisuus Sähköt Komposti Täysihoitomahdollisuus Invalidiystävällinen Kahvila Oleskelutilat Soveltuu kokouskäyttöön Keittomahdollisuus Oma vesi Soveltuu perheille Kalastusmahdollisuus Retkeilijöille Sauna Savusauna Luontopolku Puhelin Rihmakuru, Kittilä TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Luonnonläheistä retkeilyä ja maltillista matkailua Työväen Retkeilyliitto on maltillisen matkailun ja luontevan lomailun järjestö, joka välittää tietoa sekä omista, jäsenjärjestöjensä että liiton kanssa yhteistoimintaa harrastavista luontevan lomailun kohteista. Sitä täydennetään ja päivitetään sitä mukaa kuin halua ja harrastusta löytyy. Oli hauska seurata metsäjäniksen poikasta, joka tuli iltaisin mökin luokse yöpymään. Saavuimme perille kovassa sateessa. Kuva: Juri Podkopajev Pohjoisen reissu Tavun perhe (Jari, Jasper ja Maria) Taivaskerolla. TRL:n ja retkeilyseurojen majat ja yhteistyökumppanit Varkhanmukkan Kelo-, Tiiraja Liiteri-kämpiltä on tukeva suon ylitys pitkossiltaa pitkin kauniille harjulle ja suositulle Suaskummun kammille. Kokemus oli huikea ja näköalat upeat. Vuonossa näkyi uiskentelevan pari pyöriäistäkin. Seuraavina päivinä tutustuttiin ympäristöön ja Jasper, Maria, Jari ja Jouni päättivät lähteä valloittamaan Taivaskeron. Marian kanssa kävimme ensimmäistä kertaa elämässä hillasuolla. Rovaniemeltä lähdimme kohti Varkhanmukkaa, joka on upeassa paikassa Pallastuntureiden läheisyydessä. Viikko meni nopeasti Varkhanmukkassa. Oli jännittävää ajaa pitkissä tunturitunneleissa. Lämmitimme ensin Varkhanmukkan ison saunan. Kuva: Jouni Vuorio Voikkaan ala-asteen oppilaiden luontopäivä Jasper ja turska. Taas tavarat autoon ja suunta etelään, Ukonjoelle, jossa Einarimökki meitä odotti. Lakkoja oli runsaasti, mutta emme ahnehtineet niitä, vaan jätimme niitä muillekin. no selvisimme. Jari, Maria ja Jasper olivat ensikertalaisia. Ukonjoki, Lieksa TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Lähdimme heinäkuun lopulla juna-auto-makuuvaunupaikoilla Pasila-Rovaniemi suuntana Varkhanmukka, Suaskumpu. Kuva: Hilkka Tikka. Ensi vuonna taas pohjoiseen reissaamaan. Matka oli hieno, tunturit ja pohjoisen seutu upeaa. Tässä esiteltävä ruudukko on kooste maltillisen matkailun kohteistamme. Lenkin päätteeksi oli pieni välipala ennen siirtymistä retkeilyyn liittyviin esittelykohteisiin, joita oli kuusi: – jokamiehen oikeudet – retkiensiapu ja retkelle tarvittavat ensiaputarvikkeet – retkivarusteet – eri puulajien tunnistaminen – suunnistus ja karttamerkit – tulenkäsittely luonnossa Luontopäivään osallistui 170 oppilasta ja 12 opettajaa, järjestelyistä huolehti seuran 18 talkoolaista. Tauno Hellsten, Kuusankosken Retkeilijät Karjalan Retkeilijöiden kummiluokka, Noljakan ala-asteen 3. Samalla tuli koettua sään vaihtelut tunturissa. Päivän ohjelma oli seuraavansisältöinen: Aluksi kierrettiin 2 kilometrin luontopolku jonka varrella oli kymmenen eläinja luontoaiheista kysymystä. Ihailimme Nammalakurun upeaa autiotupaa. Kuva: Hannele Vuorio. TRL:n majavuokrat löytyvät sivulta 2 ja netistä. Teimme Nammalakuruun myös päiväretken ja näimme piekanan lentelevän ja poroja tunturissa. Illan mittaan veimme kottikärryillä tavarat Suaskumpuun
Työn tuloksena harmaat betonikaiteet ovat muuttuneet värikkäiksi Sibeliuksentien varressa.. 29 15. Poikkeuksellinen maalauskokonaisuus on puolestaan Sibeliuksentien alikulkutunneli, jossa betonikaiteet ja muutama betoniseinämä ovat muuttuneet kukkia ja mielikuvituseläimiä hehkuviksi taideteoksiksi. Ulla Eriksson on vetänyt Keravan kaupungin edustajana katutaideprojektia. SyySkuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kerava on puhjennut väreihin Ku va t A nja Sa lm in en Keravalaiset ovat saaneet tänä kesänä hieraista silmiään: eri puolille kaupunkia on ilmestynyt värikkäitä ulkoilmamaalauksia suurille seinäpinnoille. Toinen projekti käsittää purettavien rakennusten seiniin luotuja kuvia, jotka hetken aikaa ilahduttavat kaupunkilaisia ja kaupunkikuvaa, mutta purkamisen yhteydessä tuhoutuvat. Käy ilmi, että Keravan kaupungilla on meneillään kaksi katutaideprojektia, joista Sibeliuksentien tunneliin on maalattu pysyviksi tarkoitettuja maalauksia. Mitä ihmettä kaupungissa tapahtuu
Ilmeisesti taiteilijoita kiinnosti saada käyttöönsä isoja seinäpintoja, arvelee Alaraappana. 30 15. Purkutaloja maalanneet ammattilaiset ja amatöörit Purkutaideprojektia kaupungin puolesta on järjestellyt kulttuurintuottaja ja purkutaideprojektin apulaistuottaja Teija Alaraappana. Yksi luovuuden osoitus ovat eläinaiheet, kuten hevonen tai erilaiset mielikuvitukselliset otukset lepäilemässä seinäpinnoilla. SyySkuuTA 2016 Betoninen alikulkutunneli sai uuden ilmeen Keravan kaupungin puolelta pysyvää katutaideprojektia on vetänyt suunnitteluinsinööri Ulla Eriksson. Tunnelissa on maalattu muun muassa betoniset kaiteet ja paksut betonipylväät sekä muutama isompi seinäpinta on saanut näyttävät humoristiset maalauskokonaisuudet. Sovittiin esimerkiksi väripaletista, jossa värit sointuivat toisiinsa. Erikson korostaa, että maalauksilla on haluttu tuottaa iloa ja pirteyttä, ja tuntuu siltä, että kaupunkilaiset ovat pitäneet maalauksista. Ryhmän kanssa sovittiin tietyistä periaatteista, joita kaupungin osalta haluttiin noudatettavan. Ammatilaisten lisäksi projekti alkoi pian kiinnostaa myös keravalaisia nuoria graffitien maalareita, Kalat uiskentelevat ja pulputtavat vesikuplia laajalla seinäpinnalla. Hän kertoo, että aloite ja idea purkurakennusten kaunistamiseen maalauksilla tuli keravalaiselta graffititaiteilijalta Jouni Väänäseltä. Junaradan alikulun vieressä istuskelee outoja olioita, jotka tarkkailevat kulkijoita.. Muuten ryhmä sai käyttää luovuuttaan maalauksissa, kertoo Eriksson. – Hänellä on laaja verkosto taiteilijoita, joita hän värväsi mukaan projektiin. Nämä katumaalaukset ovat täysin luvallisia, ja niissä on käytetty tarkasti määriteltyjä maaleja muun muassa betonipintojen hengittävyyden vuoksi. Sibeliuksentien alikulkutunnelin maalaus on viimeisin isompi projekti, jonka maalaukset on tehty tänä kesänä. Kantavaksi teemaksi sovittiin vaaleanpunaiset kirsikankukat, joita kaupungin puistoissa kasvaa paljon. Sibeliuksentien alikulkua parannetaan vielä syksyä kohden siistimällä ympäristöä ja lisäämällä valaistusta, joka on ollut aika niukka. Idea katumaalauksista tuli sisäisesti henkilöstön taholta. Työ on nyt valmis ja tunnelissa kukkivat värikkäät maalaukset. Eriksonin mielestä tämä taiteilijakollektiivi tuntui sopivalta Keravan tarpeisiin ja niin tehtiin sopimus Sibeliuksentien alikulkutunnelin koristamisesta. Eriksson löysi netistä taiteilijaryhmän nimeltä Multicoloured Dreams, joka on vuodesta 2010 lähtien tehnyt erilaisia katumaalauksia tilaustöinä eri paikkoihin, muun muassa Poriin ja jopa Pärnuun. Esittävien kukka-aiheiden maalauksissa on tyylitelty myös graafisia kukkakuvioita. Neljä vuotta sitten sai Kauppakaarella sijaitseva S-market ensimmäisenä seinämaalauksen. Muutama sähkökaappi on saanut myös uuden ilmeen
Useimmat niistä sijaitsevat Kauppakaarella, jolla muun muassa Petterin, Kahverin ja Aleksin liikekiinteistöt ovat purettavien listalla. – Osa maalauksista on fotorealistisia, osa on graffiteja, osa on maalattu vaikkapa omien lemmikkien muistoksi. Kaikki ovat tehneet töitä ilmaiseksi. 31 15. Jouni Väänänen on osoittanut kullekin maalarille oman seinän maalattavaksi. Varmaan kannattaisi seurata Keravan esimerkkiä muissakin kaupungeissa. Anja Salminen Demokraatti, Hyvinkää Kävelytien alikulun kohdalla kuulunee tarkkaavaisen ohikulkijan korviin hevosen energistä hirnuntaa. – Amatöörit ovat enimmäkseen poikia. Samaan toivomukseen yhtyy toimittajakin. Maaleja on saatu useilta liikkeiltä sponsorilahjoituksina, muun muassa Tikkurilan maalitehtaalta ja K-raudalta. Tyttöjä on mukana vajaa 10 prosenttia. En tiedä, miksei juttu kiehdo tyttöjä, ihmettelee Alaraappana. – Positiivisia kommentteja on tullut ja monet ovat toivoneet, että kuvat voitaisiin säilyttää, kertoo Alaraappana. Keravan kaupunkikuva on kohentunut värikkäillä, huolellisesti tehdyillä maalauksilla. Sähkökaappi voi näyttää tältäkin.. Purkutalojen maalauksia on ollut tekemässä kaikkiaan noin 70 maalaria. Aiheet ovat olleet kaikille vapaita. SyySkuuTA 2016 ja niin mukana on myös amatöörejä
Tukijat tärkeitä Taiteilija tarvitsee myös uransa tukijoita. Sen aiemmat osat olivat Working class hero ja Richard III. Arvoituksellinen kihlaus Henkilökohtaisessa elämässään Schjerfbeck koki lyhyen kihlaukSuomalaisen keskiluokan outo palo Lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon ”Outoa paloa eräässä kaupungissa” on episodinäytelmä, jossa näytelmän henkilöiden kautta kuljetetaan sen keskeisiä teem oja. Teosten aiheina olivat usein arkiset kohteet ja esimerkiksi lapset. Hän tulee kiehtomaan jälkimaailmaa jatkossakin”, hehkuttaa Holger taiteilijaa. – Tämä on poikkeuksellinen kaupunki. – Lahti jakaa tosi vahvasti tunteita. Holger valottaa teoksessa kuvattavansa elämää mutta analysoi myös asiantuntevasti hänen taiteensa olemusta ja kehitysvaiheita. – Keskiluokkaiset ihmiset kuvittelevat, että he eivät ole kovinkaan poliittisia, mutta he ovat se ihmisryhmä, joka haluaa eniten pitää yllä olemassa olevia valtarakenteita, ohjaaja Linda Wallgren toteaa. Tällaisia olivat muun muassa hänen Magnus-veljensä sekä taidekauppias Gösta Stenman, joka alkoi tarmokkaasti edistää vuodesta 1913 lähtien taiteilijan uraa muun muassa järjestämällä hänen yksityisnäyttelyitään. Ohjaaja kertoo työryhmän määritelleen Lahden saadun palautteen perusteella niin, että se on puolipilvinen ja maltaanhajuinen kaupunki. Olemme kyselleet, millainen kaupunki Lahti on, miltä se maistuu ja minkä värinen se on. Näytelmän työryhmä vastaa käsikirjoituksesta sekä musiikista. Kuitenkin Schjerfbeckin Suomen sodan sotureiden kuvaukset kuten Haavoittunut soturi ja Wilhelm von Schwerinin kuolema herättivät huomiota. Petri Görman Demokraatti, Lahti Outoa paloa eräässä kaupungissa –näytelmässä lahtelaisessa Teatteri Vanhassa Jukossa kaupunkia näyttelee Maria Nissi. Hänen väripalettinsa oli usein vihersävyistä, mutta myös muut värit kuten musta ja silloin tällöin kirkkaat värit maalausten yksityiskohdissa kiinnostivat. Niissä ei kuvattu sotasankareita, vaan sodan kärsimyksiä ja kuolemaa. Schjerfbeck on myöhemmin sanonut, ettei häntä kiinnosta niinkään kauneus kuin ihmisten sisäinen olemus. – Tässä on selkeästi neljä tai viisi pidempää tarinallista linjaa, jotka nivotaan yhteen tätä näytelmää varten sävelletyllä musiikilla. Suomalainenkin taidemaailma alkoi vähitellen nähdä Schjerfbeckin arvon, sillä vuonna 1888 maalattu ja nykyisin hänen tunnetuimpia töitään oleva Toipilas oli mukana vasta avatun Ateneumin ensimmäisessä näyttelyssä. Näytelmän näkökulma on inhimillinen, vaikka sen kaikki henkilöt eivät olekaan ihmisiä. Tarkastelun keskipisteessä on paikallinen keskiluokka kaikkine elämänmakuisineen asioineen. Myös ajan muut naistaiteilijat kuten Maria Wiik ja Helena Westermarck olivat ystävystyneet ennen kaikkea Pariisissa. Tärkeä ystävä oli ensimmäisen elämäkerran kirjoittaja Einar Reuter. – Rooleihin ovat päässeet esimerkiksi betoni (suurmäki), toriparkki ja matkakeskus. Siinä pohditaan muun muassa kaupungin ja kaupunkilaisten näkökulmasta, mitä on hyvä ja onnellinen elämä sekä vapaus. Hankala alku uralle Helenen uran alkuvaiheessa 1800-luvun lopulla vallitsi Suomen taide-elämää näkemys, että suunnilleen vain miestaiteilijoiden luomistyöt olivat arvokkaita ja niitä hankittiin taideyhdistyksen kokoelmiin. Matkoillaan hän tutki esimerkiksi renessanssi-maalareiden maalaustapoja ja 1600-luvun mestareiden kuten Rembrantin, Holbeinin ja Halsin tyylejä. Kirjoittajaksi on saatu ruotsalainen taidehistorioitsija Lena Holger, joka on vuosikymmeniä tutkinut Schjerfbeckin taidetta ja elämää. ”Helene Schjerfbeck on yksi tärkeimmistä 1900-luvun alkupuolen taiteilijoista. Vaikka hänen lahjakkuuttaan arvostettiin jo varhain – pääsihän hän Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun jo 11-vuotiaana – taiteilijanura ei aluksi lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Vapaustrilogian viimeinen osa Episodinäytelmä on rakennettu näistä yksittäisten ihmisten kertomuksista kokonaisuudeksi, joka päättää teatterin vapaustrilogian. – Olemme haastatelleet paikallisia ihmisiä markkinoilla ja lähettäneet tutuillemme sähköpostia. Sitä esitetään vain 15 kertaa ja viimeinen esitys nähdään marraskuun puolivälissä.. 1800-luvun lopulla Schjerfbeck alkoi saamaan apurahoja, jolloin hän pääsi opiskelemaan ja maalaamaan mm. Tosin niidenkin kohdalla epäiltiin nuoren ja naisen kykyä ymmärtää mitään sodasta. Schjerfbeckin teoksia ostettiin kokoelmiin harvakseltaan. ”Yksi tärkeimmistä” Ateneumin taidemuseo on nyt ryhtynyt julkaisemaan taiteilijakirjasarjaa, jossa ensimmäinen kohde on juuri Schjerfbeck. 2016. Tuloksena on kirja, jossa henkii tutkijan aito innostus taiteilijaan. Hän on osoittanut epätavallisen voimakasta henkilökohtaista vahvuutta halutessaan ottaa taiteilijuutensa ja elämänsä omiin käsiinsä. Vuosien myötä Schjerfbeck karsi yhä enemmän yksityiskohtia maalauksistaan, niin että useat työt lähentelivät abstraktia ilmaisua. Sitä joko rakastetaan tai vihataan. Vasta pitkän elämänsä loppupuolella alkoi hänelle sataa arvostusta, ja nykyisin Schjerfbeckin maalaukset ovat museoiden ja keräilijöiden halutuimpia teoksia. Tunnettu maalaus näistä on kesäkohteessa Pont-Avenissa Bretagnessa maalattu Siskoaan ruokkiva poika. Lisäksi omat kokemuksemme kaupungista ovat vaikuttaneet tämän kokonaisuuden syntyyn. Niistä maksetaan myös huippuhintoja, kun niitä löytyy taidehuutokauppiohin. Ensimmäinen osa käsitteli työväenluokan ongelmia ja toinen yläluokan. Ohjaaja Wallgren korostaa, että näytelmä ei ole missään nimessä poliittinen. KIRJAT Lena Holger: Helene Schjerfbeck Ateneumin taiteilijat kirjasarjan ensimmäinen osa. SyySkuuTA 2016 ”Kauneus ei mielenkiintoista, luontevat mallit kyllä” Taiteilija Helene Schjerfbeck (1862–1946) jaksaa yhä kiinnostaa yhtä hyvin taiteen tutkijoita kuin tavallisia taiteen rakastajiakin. Tämä asia kumpusi vahvasti esiin haastatteluistamme. Teos kuvastaa vielä naturalismia, mutta sen vastaanotto myös ajan suomalaiskritiikin tasoa, kun lapset tulkittiin ”rumiksi”. 32 15. Pariisiin, Englantiin ja Italiaan. Uusi tyyli alkoi löytyä Nämä sangen realistiset nuoruuden työt jäivät harvoiksi ja taiteilijan tyyli alkoi kääntyä omintakeisiksi valoja henkilötutkielmiksi. Esteeksi sanottiin hänen nuoruutensa ja tietysti naiseus vilahti myös esteenä
Toimin ohjelmatuottajana Mauno Koiviston toisella vaalikiertueella (1988). Se tavoitti yleisönsä. Ruotsi sondeeraa jonkin sortin Nato-aivovoimistelun kanssa, pähkäilee suhdettaan Venäjään ja pohtii miten Svea-mamma makaisi jos naapurimaa Suomen kanssa kimpassa tehtäisiin sitä tai tätä. syyskuuta tänä vuonna. Siinäkin kampanjassa sain olla mukana. Toinen pätkä kertoi että ”aika aatteet punnitsee, niitä huominen kunntelee”. Juu vai ei, vaikea sanoa. Samaisella Songilo-ryhmällä tartuimme toimeen kun Mauno Koivistosta (1982) alettiin leipoa valtakunnan päämiestä. Jani Uhlenius Finlandia ja Tarja-rock Kun hyvänäkään ei ole koskaan tarpeeksi hyvä, häviää elämän jyvä. Fagerholmille. Jukka Virtasen kanssa teimme yhdessä Urkille jopa vaalilaulun, ”Luottamus yli rajojen”. No Ahtisaaren kuuden vuoden jälkeen valtakunta sai kahdeksitoista vuodeksi ensimmäisen ykkösnaisensa kun tasavallan presidentiksi valittiin Tarja Halonen. Hänen viimeisin työnsä on Kolme päärynää vadilla vuoden 1945 lopulta. Kappale löysi myöhemmin tiensä myös äänilevylle. Ainakin yksi vaalijuhla Kekkosen kampanjan myötä järjestettiin. Toimeenpanijana oli Paasikivi-seura ja juhlapaikka Finlandia-talo. Se tavoitti yleisönsä. Holger esittää sangen uskottavan otaksuman, että mies olisi ollut tanskalaisyntyinen, myöhemmin englantilaistunut taiteilija Otto Hagborg. Pari riimittelyä Kekkosen vaalilaulusta on jäänyt mieleeni: ”...se on luottamus toisiin ihmisiin – se on luottamus naapuriin”. Aikalaisteni tavoin muistan yksitoikkoisen hokeman: ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...” Muistan niin ikään että – nyttemmin jo vainajoitunutta – äitiäni suunnattomasti kyrsi kiperä vaalitulos. Ateneumissa on maailman suurin, yli 200 teoksen kokoelma ja yhä hänen taiteensa on haluttua aineistoa ulkomaisissa museoissa. Tyrkkö oli toimittamassa muun muassa teoksia ”Kirjeitä myllystäni”, ”Nimellä ja nimimerkillä” sekä ”Tamminiemi”. SyySkuuTA 2016 Aforismi välipalaksi A lkaneen syyskuun uutisotsikot eivät merkittävästi anna uutta ajateltavaa. Ahtisaaren juhlassa soitin muuten julkisesti ensimmäisen ja todennäköisesti ainoan kerran Finlandia-talon urkuja. Scherfbeck kuoli Ruotsissa Saltsjöbadenin sanatoriossa, mutta hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Se hymniosa. Kirjamarkkinoilla Maarit Tyrkön Presidentti ja toimittaja -teoksen myötä kurkistellaan edesmenneen presidentin yksityiselämänkin puolelle. Aika velikultia. Erityisen järkyttävää on hänen rohkeutensa katsoa kasvojaan myös haurastuvana vanhuksena. Halosen kiertueen yksi osio oli mielenkiintoinen: Tarjarock. Olimme Songilo-nimisen ryhmän kanssa puuhassa mukana. Tyrkön ammattiosaamista on aiemminkin kekkosmateriaalissa hyödynnetty. Eli sellaista peliä siihen aikaan... Yhteistyö kuitenkin pelaa ja ministeritasoltakin rauhoitellaan että loppupeleissä valtakunnissa kaikki hyvin. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Minä sävelsin, Jukka kirjoitti. Kuuntelin koulupoikana maaliskuussa 1956 radiosta kun presidentinvaalin tulos tiedotettiin kansalle. Anja Salminen Petri Görman. No Finlandia. Valitsijamiehiä tuli 260, joten peli oli selvä. Joka tapauksessa ei ole tiedetty sitäkään kumpi osapuoli oli kihlauksen purun takana, vaikka Helene myöhemmin onnittelikin itseään, että oli valinnut vapaan maalarin elämän. Kekkosen löysivät ehdokkaakseen jopa kokoomuspuolue ja niinpä tässä ”vaalissa” Urkille satoikin 82 prosenttia annetuista äänistä. Vuoden 1978 presidentinvaalit olivat poikkeukselliset. Halosen kiertueen yksi osio oli mielenkiintoinen: Tarja-rock. SyySkuuTA 2016 33 15. sen Pariisissa, mutta kihlattua ei ole toistaiseksi varmuudella tunnistettu. Taiteilija maalasi tiettävästi elämänsä melkein jokaisena päivänä ja elämänsä loppuun saakka. Tilaustyö. Schjerfbeck on kohonnut ihailluksi, omintakeiseksi mestariksi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. u u u Tasavaltamme toistaiseksi pisimmän virkakauden tehneen Urho Kekkosen viimeiset vuodet on – jälleen kerran – lehdissä ruodittu. Ylistetyt omakuvat koskettavat Schjerfbeck on tunnettu ylistetyistä omakuvistaan, joita hän maalasi useita ja eri ikäkausina. Mutta toisin kävi: Suomessa alkoi pitkä taival Urho Kekkosen luotsaamana. 33 15. Ai että mikä kappale. Hän kun isäni lailla olisi suonut tasavaltamme päämiehen paikan K. Uusin näyttely avataan Turun taidemuseossa 16. Kun Martti Ahtisaaren suurta vaalijuhlaa (1984) vietettiin Finlandia-talossa, niin hääräsimme lapsuudentoverini Jaakko Kuuselan kanssa eräänlaisina ohjelmallisina päällepäsmäreinä. A
SyySkuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Sotapalvelusta koskevat keskustelut sotaväen kanssa. Samalla on kaikkia laivaston päällikön alaisia alipäällikkökunnan jäseniä ja sotamiehiä velvoitettu viipymättä pidättämään sellaiset henkilöt, jotka kääntyvät heidän puoleensa kysymyksillä ja keskusteluilla, jotka sotivat sanottua kieltoa vastaan ja joissa ilmenee hiukankin epäilyttävää uteliaisuutta, sekä jättämään heidät heti lähimpäin poliisiviranomaisten huostaan tutkittaviksi ja syytteeseen saatettaviksi pakollisen määräyksen nojalla. Helsingin ”järjestynyt työväki”, eli sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö oli pitänyt elintarviketilanteen johdosta ison joukkokokouksen Työväentalolla. Kuten asiantuntijat vakuuttavat, rehottaa salakuljetus kaakkoisella ja luoteisellakin rajalla, Manner selvensi. Tästä pakollisesta määräyksestä mainittujen rangaistusten lisäksi kieltää laivaston päällikkö tärkeimmissä tapauksissa sen rikkojista oikeuden oleskella sotatilassa oleviksi julistetuilla paikkakunnilla niin kauvan kuin sotatila on voimassa. Kun eivät ole sitä saaneet kiristetyksi, ovat yhä suuremmin määrin alkaneet toimittaa sitä maasta pois. – Kun järjestysmies Nikodemus Hihnala tunkeusi joukkoon, luultavasti järjestysksenpitoaikeissa, lyötiin häntä puukolla niin, että hän saamistaan haavoista kuoli melkein heti. päivänä 1916 Työmiehessä nähtiin harvinainen peräti neljän palstan mittainen otsikko: Maidon ja voin puolesta. – Maataloudelliset liikeyrittäjät ovat vaatineet voin ja muiden maitotaloustuotteiden hintojen korottamista. – Ääriään myöten täytti eilisiltana Työväentalon suuren juhlasalin järjestyneen työväen joukko. Murhattu oli 40-vuotias. /--/ Itämeren laivaston päällikkö on tänään julkaissut pakollisen määräyksen, jossa kielletään ryhtymästä alipäällikkökunnan jäsenten ja sotamiesten kanssa sotapalvelusta koskeviin keskusteluihin ja lausuu toivomuksenaan, että Suomen asukkaat oman etunsa vuoksi itse pitävät huolta siitä, että tätä kieltoa mitä tarkemmin noudatetaan. Kokous antoi Helsingin valtuustolle osoitetun kipakan julkilausuman, jonka oli luonnostellut Työmiehen toimittaja Kullervo Manner. Kyseessä oli kokousselostus. Ja ei aikaakaan, kun juhlassa syntyi kamala tappelu, oikein siihen vanhaan härmäläiseen malliin. Sotatila näkyi Suomessa varsinkin rannikkoseuduilla, jotka oli julistettu sotatilassa oleviksi alueiksi. 34 15. Pakollisella määräyksellä kielletyt. Virallisissa lehdissä julkaistiin eilen seuraava Itämeren laivaston päällikön pakollinen määräys, jolla kielletään ryhtymästä alipäällikkökunnan jäsenten ja sotamiesten kanssa sotapalvelusta koskeviin keskusteluihin. Joukkotappelu Kalajoen raittiusjuhlissa Työmies piti kiitettävästi esillä raittiusaatetta, joka Suomessa oli kuitenkin vasta alkumetreillään, kuten Työmiehen selostus Kalajoen Tyngän kylän raittiusseuran juhlista kertoi: – Juhlasta muodostui kuitenkin kaikkea muuta kuin ”raittius”-juhla. Manner oli perehtynyt elintarvikekysymykseen ja kirjoitti aiheesta myös useita pääkirjoituksia syyskuussa 1916. Kolme miestä on murhaan epäiltynä vangittu, mutta he ovat kieltäneet syyllisyytensä. Paikalla oli toiselle tuhannelle noussut joukko. Räjähdysherkkä sotatila Työmiehen 15.9.1916 numerossa julkaistiin Venäjän Itämeren laivaston päällikön määräys, jolla kiellettiin keskustelemasta sotilasasioista aliupseerien ja sotamiesten kanssa. Näkyi, että kysymys, josta kokous oli kutsuttu keskustelemaan, oli kaikille ylen tärkeä, Työmies aloitti jutun. Kyseessä oli ilmeinen varotoimi, jolla ehkäistiin paitsi vihollismaiden vakoilua, myös armeijan sisäistä rakoilua. Työväen arkisto Kullervo Manner kirjoitti syyskuussa 1916 Työmieheen kipakoita pääkirjoituksia ajankohtaisesta ruokapulasta.. ”Kotitekoista” oli viljalti, useampaa eri lajia ja ”juhlavieraat” olivat tietysti asianmukaisella ”tuulella”. Työmies 15.9.1916 Joukkokous voin ja maidon puolesta Syyskuun 14. Esimerkiksi Turkuun ei ollut ulkopuolisilla asiaa ilman läänin kuvernöörin myöntämää passia
Gallupkooste julkaistaan Demokraatissa ja Demokraatti.fi:ssä 6.lokakuuta. Tarkenna ja perustele vastaustasi kuvatekstissä. Hassuttelua kehiin, Blomberg kannustaa. – Ota selfie tai pyydä kaveria ottamaan sinusta kuvan paperilapulle kirjoitetun vastauksen kanssa. Gallupissa vastaajat saavat päästää myös luovuutensa valloilleen, sillä lehdessä julkaistaviin vastauksiin odotetaan kaveriksi kivoja kuvia. Omakuva ei ole välttämätön – ripusta vastaus kissasi kaulaan, kuvaa lappu kauniissa maisemissa tai keksi jotain muuta hauskaa vastauksesi taustaksi. Tuijotan vain jäätävästi. Nöpö, kissa En vaivaudu sanomaan mitään. Jos omakuva ei innosta, voit kuvata lapun myös toisin – aseta se vaikka lemmikkisi viereen tai kuvaa vastaus kotipaikkakuntasi maisemaa vasten. 1 2 3 4. martti, sammakko Pienet sammakot, pienet sammakot, ne lystikkäitä on. saakka. Instagramissa ja Twitterissä merkitse vastauksesi tunnuksella #demokraatingallup. Kaikki vastaukset eivät lehteen mahdu, mutta somessa vastaukset ovat kaikkien luettavissa ja kommentoitavissa, Liikkeen tuottaja AnnaLiisa Blomberg kuvailee. Somegallupissa kartoitetaan lukijoiden mielipiteitä eri aiheisiin. Facebookissa kysymykseen vastataan Demokraatin Facebook-sivuilla esitetyn kysymyksen alle kommenttikenttään. Tiivistä vastauksesi ensin yhteen sanaan, kirjoita sana selvästi paperille ja ota kuva itsestäsi sen kanssa. Huomioithan, että mikäli olet asettanut Instagramkuvasi näkymään vain ystävillesi, emme pysty hyödyntämään vastaustasi. Olitko esimerkiksi torilla jakamassa sosialidemokratian ilosanomaa, pääsitkö tapaamaan mielenkiintoista ihmistä tai sykäyttikö kaunis maisema. 35 15. Laita some soimaan! somegallup-kysymys ja ohjeet D emokraatin Liike sukeltaa sosiaalisen median syövereihin ja kutsuu lukijat jakamaan ajatuksiaan ja arjen tunnelmiaan kuvin ja sanoin. Demokraatti Kysymys: mikä on paikkakuntasi polttavin puheenaihe kuntavaaleissa. Aloittaa voit vaikka heti, sillä esitämme ensimmäisen kysymyksen tänään. – Vastauksista poimitaan muutama lehdessä ja verkossa julkaistavaan erilliseen juttuun, mutta homman hienous on siinä, että gallup voi elää omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Ota tuosta hetkestä kuva Instagramiin, kerro mitä kuvassa tapahtuu ja merkitse otoksesi tunnuksella #demokraatti, niin saatamme poimia juuri sinun ottamasi kuvan lehteen. Kirjoita vastauksesi perään myös nimesi ja kotipaikkakuntasi. Vastauksia kerätään 23.9. FËa, koira Hölmö kysymys! Ei koiraa turhaan sanota ihmisen parhaaksi ystäväksi . Kysymykset esitetään torstain paperilehdessä, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Tarpeen mukaan lehdessä julkaistavia vastauksia voidaan tiivistää. Siihen kaivataan tunnelmapaloja lukijoiden arjesta ja juhlasta. SyySkuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Somegallup miTkä eLäimeT ovAT pArhAiTA Lemmikkejä. Tunnelmat talteen Somegallupin lisäksi sosiaalinen media näkyy Liikkeen sivujen Instagram-ikkunassa
Kysyttäessä nuorisoliiton ja puolueen väleistä Noronen myöntää, että nuorisoliitto on joissain asioissa piikki puolueen lihassa. – Olen oman kuntani valtuuston nuorin jäsen ja seuraavaksi nuorimpaan on matkaa lähemmäs toistakymmentä vuotta. Peltosen tavoitteet liittyvät juuri nyt lähitulevaisuuteen. – Toisaalta se on hyvä asia, toisaalta huono. Riippuu, miten sitä käyttää ja miten Demarinuoret tuovat itsensä esiin puolueessa, Noronen tiivistää. Sen eteen on tehtävä tosissaan töitä, Peltonen sanoo. Koko suomalaisen demokratian kannalta on välttämätöntä, että nuoria valtuutettuja saataisiin läpi. – Poliittisesti Demarinuoret on koko historiansa aikana ollut sosialidemokraattisen aatteen etuvartiossa. 36 15. Nuorten asiat framille Piia Noronen toivoo puolueelta vahvempaa otetta nuoria lähellä oleviin Yhtä perhettä SoSialidemokraattiSeN liikkeeN toimiNta tutukSi. Noronen toivoo, että myös puolueen johto osoittaa ymmärrystä asiaa kohtaan ja katse suunnataan tiukasti tulevaisuuteen. Piia Noronen uskoo, että koko sosialidemokraattisessa liikkeessä on meneillään sukupolvenvaihdos. SyySkuuTA 2016 Demarinuoret haastaa reilulla otteella K eväällä Demarinuorten varapuheenjohtajiksi valittiin 21-vuotias Eemeli Peltonen ja 26-vuotias Piia Noronen. Kumpaisellekin on selvää, millaisia asioita he haluavat yhteiskunnassa edistää. Järvenpään kaupunginvaltuutettu Peltonen haluaa varmistaa SDP:n nuorten ehdokkaiden menestyksen kevään kuntavaaleissa. – Tavoitteeni Demarinuorten varapuheenjohtajana on tuoda työelämään liittyvät kysymykset ja ilmastoja ympäristöpolitiikka selkeämmin esille sekä nuorisoliitossa että puolueessa, turkulainen Noronen kiteyttää. Meidän tulee pyrkiä siihen, että haastamme puoluetta reilulla otteella, jotta puolueen kuningasajatus pysyisi ajassa mukana, Peltonen sanoo
Puolueen viestiä tuleekin Peltosen mielestä selkiyttää. Hän jatkaa samaan hengenvetoon, että selkeät kannat eivät voi kuitenkaan olla itseisarvo. Nuorilla on silti omanlaisensa odotukset SDP:n politiikalle. Hän kuitenkin huomauttaa, että lopulta jakoa ”nuorten ja aikuisten asioihin” on vaikea tehdä, sillä monet ongelmat koskevat laajaa joukkoa vauvasta vaariin. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on teema, jota Peltosen mielestä tulisi pitää jatkuvasti ja voimakkaammin esillä. Piia Norosta haastatteli Petra Peltonen ja Eemeli Peltosta Anna-Liisa Blomberg. – Kunnioitan ja ymmärrän suuresti puolueen edustajien haasteita eri toiveiden ja vaatimusten ristipaineissa – kun pitäisi tiivistää viestiä ja olla selkeäsanaisempi ja samalla edessä on ongelmia, jotka ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia, hän sanoo. – SAK:laisissa liitoissa demarit ovat hyvin edustettuina, mutta akavalaisissa liitoissa tilanne ei ole yhtä hyvä, Noronen toteaa. Noronen linjaa Demarinuorten tehtävän olevan matalan kynnyksen toiminnan järjestäminen. – Koen, että Demarinuoret toimii ikään kuin nuorten sisäänheittäjänä. SDP:n puoluekokoukselta Peltonen toivoo reilusti eteenpäin katsovaa henkeä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että puhutaan periaatteista ja arvoista vain siksi, ettei meillä tunnu olevan johtaa niistä mitään ihmeellisempiä poliittisia sisältöjä, Peltonen sanoo. Noronen toivookin, että SDP ja ay-liike lähentyisivät entisestään. Noronen kaipaa demareilta aktiivisuutta kaikkialla ammattiyhdistysliikkeessä, kuten korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavassa ja sen alaisissa liitoissa. 37 15. Kohti kirkkaita poliittisia sisältöjä Peltonenkin myöntää SDP:n pitkäaikaiseksi pulmaksi heikon kyvyn kertoa riittävän selkeästi tavoitteistaan ja politiikkansa pääsisällöstä. Ripauksen sinisyyttä on tuonut koko ikänsä yrittäjänä toiminut äiti. – Koen, että vihreät tekevät ilmastoja ympäristökysymyksissä nyt sitä, mitä meidän pitäisi tehdä, hän sanoo. 21-vuotias Eemeli Peltonen opiskelee Helsingin yliopistossa politiikan tutkimuksen linjalla, työskentelee SDP:n eduskuntaryhmässä Timo Harakan ja Joona Räsäsen poliittisena avustajana sekä toimii kaupunginvaltuutettuna ja sivistysja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajana Järvenpäässä. – Näkemykseni on, että puolueen periaatteet ja arvot ovat kunnossa, enemmänkin on kysymys siitä, minkälaista politiikkaa näistä juuriajatuksista johdetaan. Esimerkiksi ympäristökysymyksissä hän katsoo haikeasti vihreiden suuntaan. Demarinuorten tulee olla se kantava voima, jota kautta nuoria tulee puolueeseen, Noronen sanoo. – Demarinuoret kasvattaa uuden sukupolven sosialidemokraattisia vaikuttajia ja on luontevaa, että Demarinuoria pidetään myös väylänä SDP:n keskeisiin tehtäviin tai puolueaktiiviksi kaikilla puolueen tasoilla, sanoo Peltonenkin. SyySkuuTA 2016 ” Koko suomalaisen demokratian kannalta on välttämätöntä, että nuoria valtuutettuja saataisiin läpi.” ” Koen, että vihreät tekevät ilmastoja ympäristökysymyksissä nyt sitä, mitä meidän pitäisi tehdä” kysymyksiin. – Ylipäätään on tärkeää, että puolue uskaltaa myös astua erilaisten nuorten saappaisiin ja katsoa maailmaa heidän näkökulmastaan. Hän kuvailee itseään punasinivihreäksi sosialidemokraatiksi, jossa demareiden perusarvot yhdistyvät ympäristöasioihin. Hänen mielestään nuorisoliitolla on selkeä oma paikkansa sosialidemokraattisessa liikkeessä. Eemeli Peltonen on mielissään siitä, että esimerkiksi koulutusleikkauksista puolue on pitänyt ”aiheen ansaitsemassa määrin meteliä”. Piia Norosen haastattelu on julkaistu aiemmin Demokraatti.fi:n Varsinais-Suomen sivuilla. SyySkuuTA 2016 37 15. Ne selviävät Peltosen mukaan yksinkertaisella tavalla. – Meillä pitäisi olla itseluottamusta määritellä omaa linjaamme ilman, että vilkuilemme, mitä muut puolueet tekevät. – Ei kannata vain aprikoida, että mitäköhän ne nuoret miettivät, vaan kysyä heiltä ja ottaa heidät mukaan toimintaan puolueen keskeisillekin paikoille, Peltonen kiteyttää. Noronen kaipaa moniin poliittisiin kysymyksiin SDP:ltä selkeämpiä kantoja. Kun teemme itsellemme selväksi, mitkä ovat meidän tavoitteemme ja ratkaisumme, ei niiden viestimisessä pitäisi sen jälkeen olla mahdottomia ongelmia, Peltonen luonnehtii. Demokraatti 26-vuotias Piia Noronen opiskelee Turun yliopistossa yleistä historiaa, työskentelee tarjoilijana ja on työpaikkansa luottamusmies ja aktiivinen pyöräilijä. Se taas vaatii viestin taustalla olevan ajattelun selkiyttämistä. Myös nuoria lapsiperheitä olisi puhuteltava, Noronen toivoo. Piia noronen eemeli Peltonen Timo Sparf. Hän sanoo nuoria kiinnostavan erityisesti omat tulevaisuudennäkymät ja se, mihin suuntaan maailma on menossa. – Puoluepolitiikan kautta on mahdollista vaikuttaa työelämään liittyviin kysymyksiin suoremmin kuin vain ay-liikkeen kautta, hän sanoo. Periaateohjelma on tärkeä, mutta sen jälkeen olisi Peltosen mielestä syytä jatkaa keskustelua ja kirkastaa viestiä selkeäksi poliittiseksi ohjelmaksi. Meidän pitäisi puhutella nuoria koulutukseen ja työelämään liittyvillä kysymyksillä. – Monet puolueen ulostulot on suunnattu yli neljäkymppisille äänestäjille. Laajempaa ay-aktiivisuutta Palvelualojen ammattiliitto Pamissa aktiivisesti toimiva Noronen kokee, että ammattiyhdistysliikkeellä ja sosialidemokraattisella puolueella on paljon samoja päämääriä, joiden takia vaikuttamistyötä kannattaa tehdä laajalla rintamalla. Demarinuoret sisäänheittäjänä Noronen pitää hyvänä sitä, että Demarinuoret on puolueen sisarjärjestö, eikä suoraan osa puoluetta. Peltonen luonnehtii itseään demarina maltilliseksi keskitien kulkijaksi. Pelkkä SDP:n vaihtoehdon tuputtaminen ei riitä siihen, että nuori käännytetään meidän puolellemme, hän jatkaa. Peltonen muistuttaa, että Suomessa painitaan monimutkaisten ongelmien kanssa, eikä niihin ole löydettävissä helppoja vastauksia
SDP:n ei pidä tyytyä vain joihinkin pieniin, näennäisiin ”parlamentaarisiin korjauksiin”, vaan vaadittava koko uudistuksen peruslähtökohtien tarkistamista. Kansalaisten ja asiantuntijoiden on voitava kokea, että näin iso uudistus on tehty huolella ja yhteiskuntavaikutukset arvioiden. 38 15. SyySkuuTA 2016 Nyt tarvitaan sote-kritiikkiä Sote lakipaketti on lausuntokierroksella. Useat arvostetut asiantuntijat ja pitkään politiikassa mukana olleet sote-päättäjät ovat arvostelleet kovin sanoin sekä valmistelua että nyt ehdotettua mallia. Työterveyspalveluista on toisaalta todettu, että ne jäisivät tämän uudistuksen ulkopuolelle. Sama asia koskee valinnanvapautta tai sote-palveluihin liittyvää viranhaltijavastuun toteuttamista. Se on antanut työikäisille ohituskaistan muihin nähden. Rahoitus on sellainen ydinasia, ettei isoja päätöksiä voida tehdä tietämättä verotuksen, maksupolitiikan tai muiden kustannusten suuntaviivoista. Lakipaketissa maakuntavaltuustolle annetaan mahdollisuudet säätää maksuasetuksen rajoista. Pätkäsuhteet, yksintyöskentely ja yrittäjyys ovat nykyaikaa ja edellyttävät uudenlaista tukea ja palvelua. Väistämättä tulee mieleen vuosikymmenien takainen viisivuotissuunnitelmatalous, missä oli tiukka valtion ohjaus. Maija Anttila sote-lautakunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu, sd Helsinki. Kuntien lausunnoissa pitäisi paneutua näihin maakunta-, valtioja kuntasuhteisiin huolella ja pohtia mallin seurausvaikutuksia. Maakuntalaissa on itsehallinto, mutta kaikki keskeiset asiat ovat tiukasti valtion näpeissä – tärkeimpänä rahoitus, toiminnan suunnittelu, investointipolitiikka, keskitetyt tukiyksiköt, kehysbudjetointi ja niin edelleen. lähetä mielipiteeSi oSoitteeSeen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helSinKi voimavaroiltaan ja maakunnille suunniteltujen tehtävien osalta suurin piirtein tasavahvoja, yliopistopiirejä lukuun ottamatta. Tällä mallilla luodaan laaja ja syvä valtion byrokratia ja kavennetaan myös maakuntien mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja toiminnan suunnittelussa. On tärkeätä, että puolue vaatii parlamentaarista jatkovalmistelua ja yrittää saada tuekseen paitsi koko opposition myös kriittisen asiantuntijajoukon. Maakuntien lukumääräksi riittää asiantuntijoiden suosittelema 12 aluetta. Tämä valuvika pitää korjata. Suurimmat valuvikojen korjaukset Aluehallinnon ja soten luominen voi olla perusteltua, mutta sen tulisi perustua kunnalliseen itsehallintoon, kuten muissakin Pohjoismaissa. SDP:llä on historiallinen vastuu ja kansalaisten luottamukseen perustuva velvollisuus ylläpitää ja kehittää pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nyt tämä maakuntamalli on sekasikiö. Työikäisten terveydenhuolto pitää nivoa muuhun terveydenhuoltoon, kuten muissakin maissa. Tätä osuutta ne nyt haluavat edelleen lihottaa osalla julkisista palveluista. Ellei korjauksia saada aikaan, on parempi antaa hallituksen kantaa vastuu seurauksista, kuin sitoutua huonoihin kompromisseihin näin tärkeässä ja tulevaisuuteen vaikuttavassa asiassa. Maakuntamallin resurssija organisaatiovaikutuksia ei ole mitenkään esitelty, tai onko edes suunniteltu. Aluehallintoja sote-uudistus on historiamme suurin uudistus. Nyt sitä yritetään rapauttaa. Siksi tuntuu kummalliselta, että sosialidemokraattien piirissä toisaalta halutaan suitsia kansainvälisten terveysyritysten roolia, mutta puolustetaan niiden toimintamahdollisuuksia työterveydenhuollossa, mikä on niiden suurin kasvualusta. Ne ovat silloin Mielipide Kirjoita omalla nimelläSi. Se tarkoittaisi isojen kuntien mahdollisuuksia järjestää ja tuottaa perustason integroidut sosiaalija terveyspalvelut omista lähtökohdistaan. Sote-palveluista maakuntatasolle olisi järkevää siirtää erikoissairaanhoito kokonaisuudessaan, palo-, pelastusja ensihoidontehtävät, tarvittavat erityissosiaalipalvelut ja muita suunniteltuja palveluita. Samalla lainsäädännön tulisi sallia tietty joustavuus kuntatasolla. työterveydenhuolto ja maksupolitiikka Lakipaketissa sisältökysymyksiä on niukalti. Kritiikin tavoitteena pitää olla hallituksen maakunta/sotemallin keskeisten linjausten uudelleen työstäminen. Lakipakettiin olisi pitänyt ehdottomasti sisältyä myös esitykset monikanavaisen rahoituksen purusta ja maakuntamallin omasta verotusoikeudesta. Lausuntojen ja kritiikin merkitys on suuri. Tällainen valinnan mahdollisuus voisi aktivoida myös kuntaremonttiin. Työelämä on muuttunut rajusti siitä, mitä se oli kun työterveyslaki säädettiin. SDP:n on nyt osoitettava, että hallituksen maakunta/sote-malli sisältää niin paljon valuvikoja, ettei näin suurta uudistusta voi toteuttaa tämän lakipaketin pohjalta. Lisäksi se on merkinnyt kansainvälisten terveysjättien lihomista. Näitä asioita ei voida muutaman vuoden välein rukata uusiksi. Vaihtoehtoisesti pienemmät kunnat voisivat valita maakunnan kaikkien palvelujen järjestäjäksi. Tällaista tunnetta ei nyt ole. Työterveydenhuolto on yksi väestön epätasa-arvoisen kohtelun syistä. Pääministeri Sipilä on todennut, että kuntien lausunnot otetaan huomioon. KirjoituSten maKSimimitta on 3000 merKKiä. Tärkeätä olisi, että laissa todettaisiin tietyt maksuttomat palvelut, joihin pitäisi ehdottomasti sisällyttää perustason terveysja hyvinvointi ja perhekeskuskäynnit, jotta kenenkään mahdollisuuksia hakeutua hoitoon tai palveluihin ei vaikeutettaisi taloudellisin syin. Mutta esimerkiksi STM:ssä oli silloin nykyistä enemmän resursseja – kaksi keskusvirastoa ja lääninhallitukset sote-osastoineen. Se on mielestäni suuri virhe
Hän rakensi mallin hyvinvointivaltiosta ja oli monella tapaa myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin innoittaja. Suomessa beveridgeläistä kamppailua on käyty menestyksekkäästi. Jos halutaan aidosti puuttua suomalaiseen köyhyyteen, pitää korjata järjestelmän puutteiden ohella myös omia puutteitamme. Köyhyyttä on vaikea kantaa kunnialla 2010-luvun Suomessa. Toki väliinputoajia on yhä ja uusia heikompiosaisten ryhmiä syntyy, mutta päälinjaltaan suomalainen yhteiskunta ottaa kopin puutteessa ja sairaudessa elävistä. Ajatus juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeen vaikuttaneen brittitutkijan, Willian Beveridgen ajattelusta. Lukijat olivat pöyristyneitä mukavuuksista, joita köyhyysrajan alapuolella elämän ihmisen arjessa näkyi. Onneksi me voimme vaikuttaa köyhyyden ja huonompiosaisen ihmisen elämään. Beveridgeläisyyden tavoitteena oli taistella viittä jättiläismäistä paholaista – kurjuutta, sairautta, tietämättömyyttä, puutetta ja toimettomuutta – vastaan. SyySkuuTA 2016 sara salomaa Puheenvuoro Työtön sosiaalipummi on uhka ”K eittiön pöydällä on tuhkakuppi. Siinä heidän köyhyytensä on jokaisen arvioitavana. Edellä mainittu lainaus on esimerkki palautteesta, jota tulvi toimitukseen jutun ilmestymisen jälkeen. Saatanoiden pahin vihollinen on inhimillisyyden arvonnousu. Köyhyyttä on vaikea kantaa kunnialla 2010-luvun Suomessa. Arjessa heikompiosainen on muodostunut muukalaiseksi, jollaisena haluamme tämän pysyvänkin. Nämä ovat olleet muokkaamassa niitä piirteitä yhteiskunnassamme, jotka saavat kyseenalaistamaan ajatuksen yhtenäisestä Suomesta. Sosialidemokratialla on suuri rooli sen nostamisessa. Kyllä – perustuslaissa on todettu, että julkisen vallan on turvattava sosiaaliset oikeudet kuten turvallisuus, kotirauha, yhtäläinen kohtelu ja heikoimman suoja. Olemme jo tottuneet ajatukseen, että leipäjonot ovat tapa hoitaa köyhyyttä 2010-luvun Suomessa. Mutta vaaditaanko inhimillisen elämän perustelemiseen perustuslakia. u u u Palataan köyhän perheen tuhkakuppiin ja ajatukseen nykypäivän paholaisista. Kirjoittaja on KSR:n viestintäja markkinointipäällikkö. Ei nähty riittävästi rankaisua, aliravitsemusta ja toivottomuutta. Köyhän leimaa ei lyödä ihmisen otsaan. Paljon on tehty. Jari Soini. Mitkä ovat viisi 2010-luvun saatanaa. Leimaamisen, syyllistämisen ja alistamisen sijaan jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi sellaisena kuin hän on, arvokkaana ihmisenä. Miksi sukkahousuissa ei näy silmäpakoja. Muuta väittävä on kylmästi väärässä. Osa jonon ohikulkijoista ei katso vaikeaa arkea elävää ihmistä, vaan etsii vastauksia kysymyksiin, miksi jokaisella jonottavalla ei ole kyyneleet silmissä. Miksi köyhällä on muka varaa paheisiin?” Helsingin Sanomat teki vuonna 2008 laajan artikkelin suomalaisesta köyhyydestä ja antoi köyhyydelle kasvoja. Paholaiset ovat muuttuneet järjestelmän tasoisista ongelmista ihmisen kokoisiksi. Mitkä ovat viisi paholaista tämän päivän Suomessa. Omalle listalleni pääsivät ahneus, itsekkyys, piittaamattomuus, rasismi ja toiseus. Sosiaalipoliitikot, taloustieteilijät ja kaappihumanistit ovat yksimielisiä siinä, että köyhyyden kokeminen on muutakin kuin taloudellinen kysymys. 39 15. u u u Hätkähdän kun suomalainen poliitikko perustelee sosiaalipalveluja tai kohtuullisen elämän takaavia tulonsiirtoja perustuslakiin vedoten. Etäältä katsottuna leipäjono alkaa näyttää jalkapuulta, johon haluamme sulloa ihmiset
Kannattaisi käväistä Suomenlinnassa opissa palloliitonkin johdon. Johan August Sandels.. Ja kirjoitti, että yksikään persukansanedustaja ei ole luopunut tavoitteistaan eikä periaatteistaan. Persujen suurimpana saavutuksena, ainakin itse pitivät, alunperin sosialidemokraattien esitystä pitkäaikaistyöttömäin elämän helpottamiseksi. Tuntuu jo siltä, on tuntunut joskus ennenkin, että johtajat ovat nostaneet itsensä palkoilla parempaan ihmisluokkaan. Valmet on sosialisoitava, kuuluikin vaatimus. Kohta voi äänestää saman ihmisen kunnanvaltuustoon, maakuntavaltuustoon, eduskuntaan ja europarlamenttiin. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa olevansa samaa mieltä ystäväni, toveri Weten kanssa eli että hallituksemme komentosillalla kovin monet ovat antaneet mielipiteensä gallup-tuulien vietäväksi. Palautimme mieliin Topeliuksen sadun Tuttelista ja Puttelista, kahdesta köyhän luutamummun lapsesta, jotka tämä lähetti leipää ostamaan. Suomen maajoukkuetta on valmentanut nyt kahdeksan kuukautta ruotsalainen Backe. Asiaa jauhettavaksi asti löytyisi ja ainakin sosialidemokraateilla sitä näkyy olevankin. Kauan sitten sanottiin, että valtion omistama Valmet Oy oli jo kaukana valtioneuvostosta, työntekijöistä ja maan politiikasta. Eikä sen torjumiseen persuja olisi tarvittu, kuolleena syntyneen ajatuksen. Suomenkieltä taitavat voivat siihen vielä jatkaa, että samaa kuosia ovat puheetkin. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Jo. Tällaisilla tempuilla väheksytään suomalaista äänestäjää. Pääministeri Sipilä on paheksunut kohtuuttomuuksiin kasvaneita yritysjohtajien palkkoja. Viisas mummuni sanoi usein, että ”lapsen mieli on helppo noutaa.” Ei Suomessa kansan mieli sentään lapsellinen ole. Tässä kohtaa Tilta heristi meille sormea varoitukseksi. Jallu sanoi myös, että jos todella suurituloiset eivät tottele pääministeriä ja laske palkkojaan, on puhuteltava niitä, jotka noista ylisuurista palkoista ovat päättäneet. Saman verran oli apua ruotsalaisesta valmentajasta kuin noin 200 vuotta sitten ruotsalaisista sotapäälliköistäkin. Oppositiosta ainakin sosialidemokraatit voisivat tällaisen vaatimuksen jollekin valtionyhtiölle nyt kajauttaa. Peliä ja pelinpitoa Toinen persujen merkittävä saavutus, omasta mielestään, on Guggenheimin torppaaminen, vaikka ei sitä vielä virallisesti ollut esitettykään. SyySkuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Ulkoministerimme on ulkomailla herättänyt huomiota rähjäisellä asullaan ja olemuksellaan. Kotiutui siltä riiheltä jokunen nokinaamakin. Siitä vaan rohkeasti ulos julkisuuteen esittelemään omia ohjelmiamme, painavaa tavaraa kun ovat natiaispuolueiden läpysköihin verrattuna. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, joko on sote-uudistuksen tärkein tavoite toteutumassa. Siis esitystä, jonka persujen oma sos.ja terveysministeri Mäntylä jo oli kerinnyt tyrmäämään. Asukasluvun mukaan yhtä kosovolaista vastaa kolme suomalaista – kentällä pelattiin tasapeli. Soini hoitikin nopeasti sille paikalle kiltimmän persun. Päätimmekin suositella äänestäjille ennen seuraavia vaaleja tuota satua luettavaksi. Totesimme, että Arkadianmäellä alkoivat politiikan myllyt taas jauhaa. Varstat on laitettu seinälle odottamaan seuraavaa riihtä, vaikka puitavaa olisi riittänyt enemmänkin. 41 15. Paheksunut on, mutta mitä muuta on tehnyt. u u u Budjettiriihestä ei nouse enää savu, ellei sitten riihen raunioista. Vastaan nyt, että tiedän. Saman verran on apua ruotsalaisesta valmentajasta kuin noin 200 vuotta sitten ruotsalaisista sotapäälliköistäkin. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Tienhaarassa toisen tien varrella visersi lapsille leppälintu luvaten kuivaa leipää, toisen tien varressa raakkui varis tarjoten rinkeleitä ja piparkakkuja. Tuloksena ei ainuttakaan voittoa – kahdeksan peliä ja yhteensä kaksi maalia! Suomenlinnan kuninkaanportin seinällä lukisi ohjeet valmentajan valinneille eli ”jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun”. Jalkapallossa Suomi pelasi maaottelun Kosovon kanssa
Jumpan vetää Anita Heinonen. 42 15. Side Muurameen säilyi kuitenkin koko eliniän, sillä perheen kesämökki oli Eroselle rakas paikka ja toinen koti. Alustusten jälkeen vapaa keskustelu aiheesta. Yli 62 vuotta kestänyt avioliitto Sulo Haaviston kanssa päättyi Mirjan kuolemaan 9.6. Keskustelussa mukana entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson, SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen ja koulutussosiologian asiantuntija Maria Rytkönen. Käsityökerho kokoontuu linja-autoas. Hän oli äideistä parhain ja mummoista rakkain. Ohjelmaryhmä Eliksiiri klo 11.30. klo 10. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! PIRKANMAA . Kehitysvammatyö tuli mukaan perheen jokapäiväiseen elämään. Lahden seudun wanhat toverit. . Kahvitarjoiluklo 13.30 alk. Tervetuloa! . Mahdollinen tuotto Sairaalaklovnit ry:lle. Kuollut Yhteisen poliittisen kodin aviopuolisot löysivät 1970-luvun alussa liittyessään sosialidemokraattisen puolueen jäseniksi. Jyväskylässä. SyySkuuTA 2016 Yhdistystoiminta ”Kylän vanhin” ei pelännyt vastuuta Kuollut Hilda Eronen o.s. 2016 lappeenrantalaisessa hotellissa lomamatkalla Viipuriin. Tämä työ on antanut kaikille tekijöilleen paljon. yhdistys. Myöhemmin pari erosi, ja Hilda Eronen jäi lastensa yksinhuoltajaksi. Aloitamme lounaalla ( keittolounas 6,90 €), maksuton parkkipaikka kiekolla 2 tuntia, tai neuvonnasta maksuton kokousparkkilappu. Eronen valittiin myös useaksi kaudeksi Muuramen seurakunnan kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon, sekä Muuramen kunnanvaltuustoon. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 15.9. Gongatanssin rytmejä. Laitilan SDP:n valtuustoryhmän kokous su 22.9 klo 18 Kaupungintalolla. Äidillä oli aina annettavaa myös meille lapsille. ”Kirje Miinalle”. Tapaamme Wanhassa herrassa 19.9. Sen sijaan Sulon isä oli jo nuoruudesta alkaen ollut vahvasti vasemmistolainen. Juhana Luukka oli arvostettu kylän vanhimpana, ja tämä perinne jatkui Erosessa. . Alustajana diabeteshoitaja Riitta Pihko. Puoluekannaltaan Eronen oli vankkumaton sosialidemokraatti. PÄIJÄT-HÄME . Perheeseen syntyi neljä lasta, joista ikäjärjestyksessä toinen, Soile, on kehitysvammainen. Sydämellisesti tervetuoa! Tiedustelut Naisyhdistyksen pj Irma Marttilalle: irma.marttila@hotmail.fi tai puh. Ansiomerkkihakemukset vuodelle 2017 piiritoimistoon 15.9. Hädänalaisten auttaminen oli mukana kuin verenperintönä kaikki nämä vuosikymmenet aina lapsuudesta alkaen. Keskittyäkseen lapsenlapsiinsa ja perheeseensä, Eronen Pyytetön auttaja Mirja Haavisto syntyi savusaunassa Jurvassa kymmenlapsisen perheen nuorimmaisena. Tuolijumppa joka perjantai Turengin liikuntahallilla klo 10. Mirjan aloitteesta alkoi perheen avustustoiminta Venäjän Karjalaan 1998. HÄME . Kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoo kuulumiset Eduskunnasta klo 18. Ministeri, ex pankinjohtaja, Suomen Wanhat Toverit ry:n puheenjohtaja Matti Louekoski alustaa aiheesta: Millä eväillä talous kasvuun. Turun Sos.dem. Kerho ma 19.9. Paneelissa mukana liittojohtaja ja vt. Alustajina SDP:n pj Antti Rinne, SDP:n varapj Sanna Marin ja Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma. Ota mukaasi myös sauvakävelysauvat. Hilda Eronen oli lämmin, lempeä ja rakastava. klo 18. Matkoja on kertynyt yli 70 ensin Toksovan lastentarhaan ja myöhemmin alueen avohuollossa eläville vanhuksille. Luottamustehtävät jatkuivat silloisessa Apuhoitajaliitossa, kun Eronen valittiin liiton muun muassa Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi, liiton hallituksen ja työvaliokunnan jäseneksi. Hilda Luukka syntyi 31.1.1931 Kupanitsassa Juhana ja Veera Luukan esikoiseksi. Turengin Eläkkeensaajat. Kirkkokatu 23. Maksuttomat arpajaiset. kabinetissa joka torstai klo 11. Mirjan vanhemmat olivat olleet poliittisesti sitoutumattomia. Siunauspuheessaan kehitysvammapappi Leena Luokkamäki totesi Mirjan saaneen jo omassa synnyinkodissaaan kasvatuksen, jonka mukaan heikkoja tulee aina auttaa. Vuonna 1955 Hilda Luukka meni naimisiin Väinö Erosen kanssa, ja parille syntyi seuraavien vuosien aikana kolme lasta: Tapio, Päivi ja Tuuli. Kansanedustaja Eero Heinäluoma puhuu aiheesta ma 19.9. klo 18 Torkkelinkatu 11 kokoushuoneessa. klo 13 srk-keskuksessa. Mitä Miina Sillanpää sanoisi tämän päivän menosta. Evakkoperheen esikoisena ja myöhemmin lastensa yksinhuoltajana Eronen oli jatkuvassa liikkeessä. Luukka nukkui pois lämpimän syystuulen saattelemana 1.9. Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kokoonnumme ti. klo 17. TUL-Tampere. toimitusjohtaja Jukka Holmberg, Sanomalehtien liitto ja Viestinnän keskusliitto; uutisja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläinen, Yle; professori Hannu Nieminen, Helsingin yliopisto; ylijohtaja Olli-Pekka Rantala, Liikenneja viestintäministeriö; puheenjohtaja Esa Ylikoski, Kansan Radioliitto. Rakasta mummoani jäävät kaipaamaan perhe ja sukulaiset sekä ystävät ja kollegat. Juontajana Erkki Haapalainen. Mihin Suomi on menossa. Sananvapauden kahvila to 22.9. Puistobuffetti. mennessä! POHJANMAA . Työuransa Hilda Eronen teki Kinkomaan sairaalassa apuhoitajana. Hallituksen kokous 26.9. puoluekokousehdokkaiden asettaminen ja kunnallisvaaliehdokkaiden täydentäminen. Tervetuloa EKL:n Eläkeläiset ja Tullin veteraanit Tyynenpäivänä 18.9. Mirja toimi viiden kunnan alueella kehitysvammaisten perheohjaajana, sisko Lenita erityisopettajana, allekirjoittanut psykiatrian erikoissairaanhoitajana sekä kehitysvammaisen lapsen sijaisvanhempana ja perheen isä hoiti moninaisia alan luottamustoimia, muun muassa Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten tukiliiton liittohallituksen jäsenyyksiä. klo 18 Linnankatu 67. Esillä puoluekokousehdokkaiden valinta. Tervetuloa! . Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A. Sodan keskellä kasvaminen juurrutti Eroseen vankkumattoman oikeudentunnon, joka näkyi kaikessa toiminnassa. 85-vuotias Eronen menehtyi vaikean sairauden väsyttämänä Huhtasuon palvelutalossa, jonne muutamia tunteja ennen Erosen kuolemaa kerääntyi hänen perheensä rakkaansa viimeisiä hetkiä helpottamaan. Kahvitarjoilu. Paljon on sellaista, mitä ei voi rahalla mitata. Harri Haavisto Kirjoittaja on Mirja Haaviston poika. Hän työskenteli, hoiti luottamustehtäviään, kasvatti ensin sisaruksiaan, sitten lapsiaan ja viimeisenä vielä lapsenlapsiaan. Tervetuloa! . Erosen ensimmäisiä yhteiskunnallisia saavutuksia oli työaikalainsäädännön käyttöönotto Kinkomaan sairaalassa. Tilaisuuden juontaa Jyrki Uotila. klo 17 on mahdollisuus kuulla psykologi, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Pirkko Lahden alustus Miina Sillanpäästä. Erosta alettiin kysyä moniin luottamustehtäviin, joista ensimmäinen oli 1970luvun alussa Kinkomaan diakoniapiirin puheenjohtajuus. Maailmansodan sytyttyä Luukan perhe eli muiden paikallisten tavoin metsäkorsussa piilossa, kun sotarintama eteni yli Inkerinmaan Saksan armeijan edetessä kohti Leningradia. Ma 19.9. Kiitos äiti kaikesta huolenpidosta. Hän oli taitava käsitöissä ja musisoi päivittäin. Soilen syntymä viitoitti pitkälti Haavistojen perhe-elämää. 20. Vuonna 1982 presidentti Koivisto myönsi Eroselle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1-luokan mitalin kultaristein. tervetuloa. Ratas Ry:n kokous 19.9. Käsittelyssä mm. Lapsuutemme kodista saamamme elämisen eväät ovat olleet meitä kuljettamassa eteenpäin. Tervetuloa! . Jyväskylässä perheen ja ystävien läsnäollessa. Verestämme mm. Olihan Mirjan isä vapaussodan aikana Hennalan punavankileirillä antanut omasta leipäannoksestaan osan punavangille, vaikka se oli ankarasti kielletty. Jo 15-vuotiaana tyttönä hän tutustui tulevaan aviopuolisoonsa. Tervehdyssanat pj Jaana Männikkö. Tilaisuuden järjestää Hgin krist. Jussi Pikkusaari, ”Kirkon ja SDP:n suhde”. klo 17–19 Hervannan vapaa-aikakeskuksen kahviossa. Ylä-Satakunnan Sosialidemokraatit ry:n 110v Juhlaseminaari ”Parkanon mahdollisuus muuttuvassa Suomessa” su 18.9. Vuonna 1943 Luukan perhe siirrettiin muiden Inkeriläisten mukana Suomeen, ja perhe asettui asumaan ensin Parikkalaan ja myöhemmin Saarijärvelle. sd. Näihin tehtäviin liittyen hän hoiti useita luottamustoimia, joista läheisin jättäytyi pois luottamustehtävistään vuonna 1989 ja muutti Jyväskylään. HELSINKI . Hilda Eronen siunattiin haudan lepoon 9.9. klo 11.30. 050 338 3748. klo 11–14 Heikin markkinoilla, kauppatorin Ortodoksi-kirkon puoleisessa kulmassa. Mummoni kaunis laulu jää iäksi soimaan muistoihimme. Keskustelunaiheina Median murros ja Yle, Digitaalisen mediakentän muutos, Ylen suuri tehtävä. klo 14 Oulunkylän liikuntapuistoon, Käskynhaltijantie 11 suunnittelemaan TR:n ja Vanhusten viikon ohjelmaa. VARSINAIS-SUOMI . Hän oli Kinkomaalla asuessaan luotettu naapuri ja ystävä. 9 klo 11.00 Seinäjoen Areenassa kokoushuone 70 A os. yhdistys. Eroselle oli ehkäpä Muuramen kunnan sosiaalilautakunnan jäsenyys, ja myöhemmin puheenjohtajuus. Jäsenet ja SDP:n luottamustoimissa mukana olevat mukaan.. Poikkea Turun päivän pullakaffel ja antamaan palautetta Varsinais-Suomen sd-kansanedustajille, turkulaisvaltuutetuille ja kuntavaaliehdokkaillemme ajankohtaisista asioista su 18.9. klo 14–16. Suomen koulutuspolitiikan tulevaisuus -kirja julkaistaan 15.9. Parkanon kaupungintalon valtuustosalissa. Hervannan sos.dem. Noora Luukka Kirjoittaja on Hilda Erosen tyttären tytär
tai postitse osoitteella SEL, Veli-Matti Kuntonen, PL 213, 00531 Helsinki. Piirihallitus Vuokko Puljujärvi Talvikki Jori puheenjohtaja toiminnanjohtaja H Haemme palvelukseemme Itä-Suomen aluetoimistoomme Kuopioon toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, joka alkaa sopimuksen mukaan. 0400 630 226. Lisäksi nimetään ehdokkaat kevään 2017 puoluekokouksessa valittavaan puoluevaltuustoon. Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen toimitetaan viimeistään 3.10.2016 klo 16 mennessä sähköisesti osoitteeseen veli-matti.kuntonen@ selry. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Piirikokous on avoin kaikille SDP:n jäsenille KOKOUSKUTSU Lasten Kesä ry:n ylimääräinen kokous pidetään 13.lokakuuta 2016 klo 10.00 alkaen Kokouspaikkana on Lasten Kesän toimisto Pasilassa. 2016 Piirikokouksessa ovat päätösvaltaisia edustajia piirin sääntöjen mukaan vuodeksi 2016 valitut piirikokousedustajat. Kansanedustaja Tuula Haatainen esittelee SDP:n sote-mallin. SyySkuuTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. 43 15. Eduksi katsomme elintarvikealan tuntemuksen. Toimistonhoitajaa/ jäsenrekisterityöntekijää Kutsu Tampereella 8.9.2016 Pirkanmaan Sosialidemokraatit, piirihallitus Pirkanmaan Sosialidemokraattien sääntömääräinen syyspiirikokous lauantaina 12.11.2016 klo 10 Tampereen Työväentalolla, Konsu-salissa Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 12§:n määräämät asiat, valitaan piirin ehdokkaat puoluevaltuustoon sekä käsitellään piirikokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava piirihallitukselle kirjallisesti viimeistään 30.9. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti piirihallitukselle vähintään 6 viikkoa ennen piirikokousta. Hakijalta edellytämme jäsenpalvelualttiutta, hyviä atk-taitoja, työttömyysturvan tuntemusta, kirjanpitotaitoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja omaaloitteisuutta. Piiri ry. Työtehtäviin kuuluvat mm. 0400 611 882 ja järjestöpäällikkö Pekka Närhinen, p. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kutsu sääntömääräiseen syyspiirikokoukseen Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 12.11.2016 klo 10 alkaen Maskutalolla, Seurantalontie 2, Masku. jäsenpalvelu, jäsenrekisterin tehtävät, tapahtumajärjestelyt ja alueelliseen tiedotukseen osallistuminen, jäsenten koulutus ja työttömyysturvaneuvonta sekä aluejärjestön kirjanpidon hoitaminen. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, p. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Turussa 8.9.2016 Varsinais-Suomen Sos.dem. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Asialistalla sääntömuutos.. SEL on SAK:lainen 34 000 jäsenen ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät neljällä eri sopimusalalla, jotka ovat leipomo, maidonjalostus, lihavalmiste ja teollisuus. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Kokoukset Teatteri Kokoukset Palvelukseen halutaan LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Kokouksessa käsitellään piirijärjestön sääntöjen 12§:n mukaan syyskokoukselle kuuluvat asiat ja samojen sääntöjen 13§:ssä mainitut aloitteet
44 15. SyySkuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 010 7703 640 (vaihde). Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh
Vol vo Am azo nin 2. 199 6 3. Onnea voittajalle! SO PI VA ME NU A RO MI KAS LAS TA KA NE LI KA SA TA NA KA LA TO RI LOT TO AR VON TA TA VOI LA TO ME RI VUO RO SA NAT TAK RIS TI SA LO KA TA TO LI TA NI A PET MAI NI O KI TA RIS TI SE LAT TA VA LAK MAS PI LAN TE KI JÄ SA LA SA NA LE NIK SI MA A LAI SET RI TA LA VAT IL KI A LAS TI TU A MA SA NA SA LE RI MAT MA TA LA PAI NE KA ME RA KAT TA VA Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 10. 9. Minä vuosina järjestettiin ns. 5. 197 3-1 975 9. 27– 28. SyySkuuTA 2016 Ristikko 37/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Pirkkalan koulukokeilu. Mikä on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan lohkovaiheessa. Minkä tunnetun Volvon mallin Kanadan serkku on Volvo Canadian. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 6. 45 15. Milloin Venäjän tutkimukseen keskittyvä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti perustettiin. 35 7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ratkaisuja Ristikon 35/2016 ratkaisu: Torstaina 1.9. Ketä pidetään Syyriassa ja Irakissa valtaan nousseen Baath-puolueen isänä. 6. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Haf ez al-A ssa d 4. Montako suomalaista pelaajaa Mestarien liigassa on pelannut. 9. Syy ria lai sta Mic hel Afla qia (19 10 –19 89) 5. 2. 3. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Antti Norojärvi Orivedeltä. HJK kau del la 199 8–1 999 8. 4. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. kierros. Mikä oli Syyrin presidentin Bashar al-Assadin isän nimi. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka oli Suomen kaikkien aikojen nuorin ministeri. Minkä ikäisenä Paavo Väyrysestä tuli ensi kertaa ministeri. 7. 8. 29vuo tia ana (op etu sm ini ste ri vuo nna 197 5). Milloin pelataan jalkapallon Mestarien liigan 2. Ulf Sun dqv ist (26 -vu otia s ope tus min ist eri 197 2) 10
17.50 Karvakuonot: Karvakuonot 18.00 Lammas joka söi vain kukkia 18.15 Jäämeri 30 päivässä 19.00 RSO Musiikkitalossa 21.20 Kino: Laittomat (16) 23.15 Ritchie Blackmoren tarina torstAI 15.9. Puoliso auttaa hiusten laitossa.. N: Matti Poskiparta, Tuija Ahvonen, Hannu Lauri. Hänen raskas varjonsa ulottuu tämän katveessa vaiteliaammin elävään nuorimpaan Jackiin (Shia LeBeouf), joka ei kiltimpänä usko turhaan väkivaltaan. Kuvassa MacDonnell-vuoristo. M: Wigwam. Forrest Howard Bondurant (Jason Clarke), Jack Bondurant (Shia LaBeouf) ja Forrest Bondurant (Tom Hardy) yrmyilevät lainsuojattomina. Kivirekenä on tuhannesti toistettu juoni suvunmiesten peilikuvista ja mammanpojan riuskaantumisesta rankaisijaksi. Elokuvan kliseisintä laitaa edustaa kaksikon hakkaileva teerenpeli morsmaikkujen kanssa miehistä kulmaa pehmentävässä romantiikassa. Kieltolain aika gangstereineen ja agentteineen kiehtoo yhä elokuvantekijöiden mielikuvitusta kovaotteisten miesten ja heidän vierellään unohduksiin jäävien naisten väkivaltaisena hiekkalaatikkoleikkinä. Akuutti Yle tV1 klo 18.30 Erikoislähetys muistisairauksista. Kuva: Kaarina Eskolan muistisairaus alkoi kuutisen vuotta sitten. Kuvassa Niilo (Matti Poskiparta). O: Jaakko Pakkasvirta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Keittiöelämää 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.05 Backstrom (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 Disney esittää (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.40 Matkaoppaat 15.10 Matkaoppaat 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Soppa365 16.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Stolen – 10 miljoonan keikka (16) 23.00 Apulanta – Kosto Kaikista Vuosista 00.00 Tulossa: Vain elämää 00.05 48 tuntia rikoksesta (7) 01.05 Kauppaneuvos Jethro 02.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.00-05.00 Neljän tähden talkoot Yle TeeMa 17.00 Nainen Son La’sta 17.30 Kirjaohjelma: Erlend Loe 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Miten elämme vuonna 2020. Laittomat (2012) kertoo viinatrokareista, jotka uhmaavat lakia ja järjestystä itärannikon Virginiassa. Kun tutusta tulee tuntematon. Viikon vinkki RANE AuNImO Mammanpoika veljen varjossa EloKuVA: laittomat Yle teema klo 21:00 pErjAntAI 16.9. Klassinen veljesteema on siis ruutia elokuvassa, jonka ovat tehneet ohjaaja John Hillcoat ja käsikirjoittaja, muusikko Nick Cave. Avara luonto: Australia 1/4 punaisten kengurujen erämaa. lAuAntAI 17.9. Miten muistisairautta hoidetaan. Lopussa päätön räiskiminen tuolloin ilmeisen osoitteettomien aseiden kanssa luiskahtaa pyhässä kostomentaliteetissa yli äyräiden, mutta silti tekijät palaavat vielä muistojenkin pehmeään nostalgiaan. Veljekset. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Kaksikon kolmas yhteinen teos ei ole sen veroinen, vaikka jatkaakin virkavallan ja lainsuojattomien yhteentörmäystä rujoin elkein teeskentelemättä kenenkään selviävän siitä käsiään likaamatta. 21.00 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 21.50 Kino Suomi: Niilon oppivuodet (16) 23.00 Ääniä El Altosta Yle TV1 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tunne sää: Pakastettua elämää 13.05 Vaeltajan matkapäiväkirja 13.30 Vääpeli Mynkhausen 14.40 Ylös tunturiin 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Samassa veneessä (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.54 Kim ja Kai 07.01 Nalle 07.10 Kati ja Töppö 07.22 Lumiukot 07.23 Metkat Mesiläiset 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.37 Petrin tiikeritarinat 07.48 Kaapo 08.15 Galaxi 08.16 Late Lammas 08.23 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi 10.30 Malmön poliisit 11.30 Luontoretkellä 12.00 Blogistania 13.00 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Rion paralympialaiset 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Meille tulee koiranpentu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopalloa: EM-karsinta POR– FIN 19.45 Jalkapallon naisten EM-karsinnat: POR–FIN 21.00 Leijonat Inside 21.30 Rion paralympialaiset 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Docventures: Naked (16) 00.20 Rion paralympialaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 05.55 MOT: Vihreä kulta vaarassa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tunne sää: Kun lumi peittää 13.05 Kivet kertovat 13.30 Oho, sanoi Eemeli 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Obaman Amerikka 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Nousuvesi (16) 00.00 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.09 Mimmi Lehmä ja Varis 07.16 Tilda ja hänen ystävänsä 07.30 Humps 07.37 Lauri kilpa-auto 07.48 Hommat hoituu 07.53 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 Slummikokelaat 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Blogistania: Parolan asema 12.30 Blogistania: Lihastohtori 13.00 Malmön poliisit 14.00 Matkakassi 14.30 Kallista, vaarallista ja hyödytöntä 15.00 Rion paralympialaiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kolme päivää nukkumatta 19.30 Latela 20.00 Pulkkinen (7) 20.31 Rion paralympialaiset 21.00 Kimmo (7) 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 22.55 Latela 23.30 Rion paralympialaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.30 Millerit 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pomo piilossa 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Heidän yhteistyönsä käynnistyi jo 1980-luvulla ja jatkui musiikkivideoilla 90-luvulla. 15 16 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI mAAnAntAI 19.9. Yle tV1 klo 18.45 Nämä jättikokoiset pussieläimet ovat täydellisesti sopeutuneita Australian sydänmaiden kuivuuteen ja kuumuuteen, jossa ihminen menehtyisi muutamassa tunnissa. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pilanpäiten 13.45 Elämä Lapselle -konsertti 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Ota rahat ja juokse 16.55 Salatut elämät (7) 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kino suomi: niilon oppivuodet (16) (1971) Yle teema klo 21.50 Poliittinen elokuvaharvinaisuus ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvasta Niilosta, hänen ihmissuhteistaan ja sisäisestä elämästään. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: 127 tuntia (12) 00.55 Weird Loners NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Elves (7) 07.15 Disney esittää (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago 08.50 Sonic Boom (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50 Leijonan luola USA 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hotellit haltuun 14.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.40 Kauppaneuvos Jethro 16.40 Soppa365 16.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Nuija ja tosinuija kaks (12) 23.50 Liiga: Illan parhaat 23.55 Elokuva: Ei kiitos (16) 01.50 48 tuntia rikoksesta (7) 02.50 Temptation Island Suomi 2 Yle TeeMa 16.40 Elävä arkisto 16.43 Tietoisku: Lapset ja liikenne 16.45 Tietoisku: Sokeri 16.46 Mallasjuoma 16.48 Tietoisku: Reinikainen ja Arska 16.49 Tietoisku: Kasvattajan vastuu 16.50 Tietoisku: Digiboksin asennus 16.51 Aurinkoranta 17.02 Itäprojekti: Metsästämässä Zavidovossa 17.13 Färjrallyt 17.28 Katsaus: Turvallista talviajoa 17.37 Hyrrä: Miten jouduit äidin vatsaan. Välitä! Jokaisella on vastuu muistisairaasta. fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Paluu pitkään näytelmäfilmiin tapahtui takamaiden sivilisaation luomisen verisyyttä kuvaavalla aussiwesternillä The Proposition (2006). Työikäisen muistivinkit. 46 15. fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Jengin johtaja on Bondurantin veljeksistä vanhin, isokokoinen ja lujamielinen jässikkä Forrest (Tom Hardy), joka ei kuuntele kenenkään suunsoittoa pitkään
09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 02.05 Arman Pohjantähden alla 03.05 Pomo piilossa Suomi 04.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Yle TeeMa 17.00 Ilmastonmuutoksen mittarit 17.50 Rakkaudesta taloon: Päreet 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Lewis Carrollin salainen maailma 21.00 Meidän Nixonimme 22.30 Elävä arkisto: Valtionrautatiet 22.31 Ja junalla pääsee 22.41 Rautateiden tavaraliikenne 22.53 Katsaus: Rautateiden synty Suomessa 23.06 Ihminen ja rautatiet 23.20 Kahva 23.29 Mennään junalla 23.40 Laila Yle TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Tunne sää: Harmaa pilvi sataa 13.05 Kanahaukka 13.25 Voi meitä! Anoppi tulee 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamutv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10-17.52 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00-19.52 Prisma: Luiden salaisuus 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Obaman Amerikka 00.05 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Tiketi Tok 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.17 Tie tähtiin 07.29 Babar ja Badun seikkailut 07.42 Urpo ja Turpo 07.51 Pusse 08.02 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.35 Joraavat juurikkaat 08.37 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Meille tulee koiranpentu 10.30 Suuri unelmani: Juoksija 11.00-12.36 Uutisikkuna 12.30 Leijonat Inside 13.05 Matkalla maailmalla 13.45 Minun maisemani 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Tienhaarassa 15.00 Latela 15.3016.20 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00-19.52 Slummikokelaat 20.00 Uusi Päivä 20.30-20.55 Pasila 2.5-The Spin-Off (7) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.07 Docventures: Esipuinti 21.17 Docventures: Cartel Land (16) 22.53 Docventures: Jälkikeskustelu 23.55 True Blood (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 47 15. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35-13.55 Dokumenttiprojekti: Nykänen omin sanoin 14.05 Prisma: Valon olennot 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Ulos luontoon 15.50 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Nuori Hyacinth 18.45 Avara luonto: Australia 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Syrjäinen maa (16) 23.15 Hercule Poirot: Simeon Leen testamentti (12) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.54 Pikkuli 08.01 Franklin ja ystävät 08.13 Sanni Sateenkaari 08.26 Maltti ja Valtti-homma hanskassa 08.35 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.23 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Maailman upein juna 10.30 Ja he elivät onnellisina ... 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Hulluna Saraan (7) 22.55 Arman Pohjantähden alla 23.55 Haapasalo Goes America (7) 00.55 Tulossa: Pahan jälkeen 01.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.00 Kauppaneuvos Jethro 03.00 Neljän tähden talkoot 03.30 Neljän tähden talkoot 04.00 Neljän tähden talkoot 04.30 Neljän tähden talkoot Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Ilmastonmuutoksen mittarit 17.50 Rakkaudesta taloon: Punamulta 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Kirjaohjelma: Tom Rob Smith 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Lewis Carrollin salainen maailma 22.00 Kino: Kissaihmiset (12) 23.15 Uusi Kino: Eleganssi 23.41 Uusi Kino: Fudiksen lyhyt oppimäärä Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Oddasat 12.00 Hallituksen budjettiesitys eduskunnassa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10-17.52 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00-19.55 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Sota ja rauha (16) 22.30 Uutiset UutisSuomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.35 Prisma: Valon olennot 00.30 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 06.59 Karhunpaini 07.06 Ludovic 07.23 Saku & Vaakku 07.34 Askarrellaan 07.40 Pikku hirviötyttö 07.45 Planeetta Kosmo 07.58 Sirkus Temppula 08.03 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Lähes tavallinen nuori 10.30 Ja he elivät onnellisina... 20.00 Ihan kuin ihmiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Trespass (16) 22.55 Elokuva: Forrest Gump (12) 02.25 Jääkiekon World Cup: Ennakkostudio 03.00 Jääkiekon World Cup: Team North America-Suomi Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: 10 vuotta 10.03 Tietoisku: Lapset ja liikenne 10.05 Tietoisku: Sokeri 10.06 Mallasjuoma 10.07 Tietoisku: Reinikainen ja Arska 10.09 Tietoisku: Kasvattajan vastuu 10.10 Tietoisku: Digiboksin asennus 10.11 Aurinkoranta 10.22 Itäprojekti: Metsästämässä Zavidovossa 10.33 Färjrallyt 10.48 Katsaus: Turvallista talviajoa 10.57 Hyrrä: Miten jouduit äidin vatsaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.40 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.00 Jääkiekon World Cup: Suomi-Ruotsi 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50 Leijonan luola USA 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jääkiekon World Cup: Suomi-Ruotsi 16.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 16.10 Soppa365 16.20 Leijonan luola USA 17.25 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Ummikot ulkomailla 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Criminal Minds (16) 00.00 Tulossa: Pahan jälkeen 00.05 Suomen huutokauppakeisari Espanjassa 01.05 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 01.35 48 tuntia rikoksesta (7) 02.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.35 Australian rajalla 04.05 Australian rajalla Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Kantapöytä 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00-19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Simon Reeve Karibialla 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: Valkoinen jumala (16) 23.40 Jäitä hattuun (7) 17 18 19 20 21 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa 21.00 Vares-Huhtikuun tytöt (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Billions (16) 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45 Americans (7) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Elves (7) 07.15 Disney esittää(7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50 Leijonan luola USA 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hotellit haltuun 14.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.40 Matkaoppaat 16.35 Soppa365 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Ihan kuin ihmiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Jääkiekon World Cup: Suomi-Ruotsi 01.00 Liiga: Illan parhaat 01.05 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Slummien miljonääri (16) 23.30 Liiga: Illan parhaat 23.35 Elokuva: Konnasota (12) 01.40 48 tuntia rikoksesta (7) 02.40 Neljän tähden talkoot Yle TeeMa 10.00 Uusi Kino: Soo Dhawoow, tule lähemmäs 10.50 Historia: Villi länsi 11.40 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 12.30 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 13.20 Australian taiteen kehitys 14.20 Jäitä hattuun (7) 14.50 Yle Live: Eric Clapton, Slowhand at 70 16.40 Minna Lindgren & konserttivieraat 17.00 Kohtalon voima 20.00 Teemalauantai: Ilta baletissa 20.00 Bolshoi Babylon 21.23 Punaiset kengät (7) 23.35 Nainen Son La’sta Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Australia 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Verraton Mikael Andersson 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 13.35 Historia: Troijan puuhevonen 14.25 Uutisvuoto 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Neiti Lemon erehtyy (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10-17.55 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Löytöretkiä maailmaan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 21.55 Nousuvesi (16) 22.40 Ykkösaamu 23.20 Tanskalaisten antiikkiaarteita Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu 08.03 Hyrräpäät 08.15 Siiri ja Krokotiili 08.21 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.20 Tenavat (7) 09.27 Hevostähdet 09.35 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Pasila 2.5The Spin-Off (7) 10.30 Imettäjät 10.55 Tyger tutkii: Pornosukupolvi 11.55 Älä kokeile tätä kotona 12.25 Leijonat Inside 12.55 Palloilua: Pesäpalloa 15.30 Rion paralympialaiset 18.05 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.30 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Intia 20.05 Maailman nopein mies 21.00 Leijonat Inside 21.30 Kummeli (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Lentopalloa: EM-karsinta FIN-DEN 23.40 Girls (16) 00.10 Uutisikkuna 01.50 Rion paralympialaiset: Päättäjäiset MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Keittiöelämää 12.00 Upeat skandikodit 12.30 Strongman Champions League 13.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.00 Diili 15.40 Ota rahat ja juokse 16.35 Ex-Onnelliset (7) 17.30 Posse 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Elokuva: Ainoat oikeat (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Enbuske, Veitola & Salminen 00.45 Rush (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Angry Birds 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jääkiekon World Cup: Ennakkostudio 11.00 MasterChef Australia 12.10 MasterChef Australia 14.10 Leijonan luola USA 15.15 Pomo piilossa Suomi 16.15 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.10 Karvakuonot: Karvakuonot 11.20 Lammas joka söi vain kukkia 11.30 Kohtalon voima 14.30 Indigo 16.50 Francon jälkeen-Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Musta lista (12) 19.31 Viritetyt vempaimet 20.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.00 Genesis: osien summa 22.30 Yle Live: Mikael Gabriel 23.30 Finnsurf Yle TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulos luontoon 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Verraton Mikael Andersson 12.10 Euroopan viimeiset tunturipeurat 12.35 Tunne sää: Luvassa lämmintä 13.05 Luontoretkellä 13.35 On lautalla pienoinen kahvila (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Kadonneen laivan arvoitus 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Spandex sapiens (16) 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Scott & Bailey (12) 23.45 George Gentlyn tutkimukset (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Ryhmä Hau 07.34 Puuharit 07.46 Kasper ja Liisa 07.57 Ihan satua 08.03 Pasin ja Kielon valtakunta 08.18 Galaxi 08.19 Milin miljoona kysymystä (7) 08.26 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämää Riossa 10.30 Matkapassi: Intia 11.30 Tienhaarassa 12.00 Blogistania: Palomiehen morsian 12.30 Leijonat Inside 13.00 Matkakassi 13.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 14.25 Noin viikon uutiset 14.50 Rion paralympialaiset: Päättäjäiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tyger tutkii: Ulkonäköpaineet 20.00 Uusi Päivä 20.30-20.55 Kimmo (7) 21.00 Leijonat Inside 21.30 Kummeli (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Bates Motel (16) 23.30 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Suuri unelmani: Juoksija 12.30 Leijonat Inside 13.00 Riistametsällä 13.40 Elämää Riossa 14.10 Moottori mylvii ja kumi käryää 14.40 Tyttökuoron mukana 15.10 Aamu-jumpan aakkoset 15.40 Pasila 2.5-The Spin-Off (7) 16.05 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Intohimona italialainen ruoka 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00 Leijonat Inside 21.30 Villi kortti 22.20 Semi-Pro (12) 23.50 Latela MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Kohde (12) 00.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.00 Jääkiekon World Cup: Team North America-Suomi 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50 Gordon Ramsay maailmalla 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jääkiekon World Cup: Team North America-Suomi 16.00 Vaaleanpunainen pantteri 16.10 Soppa365 16.20 Leijonan luola USA 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. com 13.30 Hinnalla millä hyvänsä 14.30 Elixir Fitness & Sport 15.00 Elixir Life 15.30 Piilokamera 16.00 Salatut elämät 16.30 Vuosia nuoremmaksi 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin helpot herkut 12.00 Ostoskanava Tvins. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Latela 12.00 Juoksuhaaste Afrikassa 12.25 Leijonat Inside 12.55 Palloilua: Pesäpalloa 15.30 Rion paralympialaiset 17.00 Lentopalloa: EM-karsinta FIN-SWE 19.30 Noin viikon uutiset 19.55 Kimmo (7) 20.30 Rion paralympialaiset 21.00 Leijonat Inside 21.30 Kummeli (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 YleXPop: Nikke Ankara 23.10 VICE: Megwin vs. VICE 23.30 Rion paralympialaiset MTV3 08.10 Ella Elefantti 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Pokémon (7) 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (12) 12.55 Elokuva: Helmiä ja sikoja (12) 15.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 15.30 Koiralle koti 16.00 Myytinmurtajat 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Vintiöt (12) 18.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Hamilton: Kansakunnan puolesta (16) 00.55 Pelimies 01.25 Panttivangit (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Angry Birds 08.10 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: Sofia ensimmäinen: Olipa kerran prinsessa 10.05 MasterChef Australia 12.20 Eläinpotilaiden pelastaja 13.25 Vaaleanpunainen pantteri 13.40 Leijonan luola USA 15.45 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 16.15 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.20 Ihan kuin ihmiset 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55
Mutta miksi. Itkuhan siitä tuli, taas kerran. Kyllä närästää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 53. Hyvin on siis pullat uunissa, älkää uskoko panettelijoita. Optimisti katsoo taulukkoa ja huomaa, että Suomi on ykkösenä. Millaista on kirjoittaa eri kielillä Suomessa. Mies kertoi olevansa kovin allerginen hirvikärpäsille ja päättäneensä alkusyksystä mennä marketin naistenvaateosastolle. Vain pessimisti murehtii, että Suomi on viimeisenä. Lempo soikoon! Joku huru-ukko köykki sieniä outo kotsa päässään. SyySkuuTA 2016 TORSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Suomalaisten äiti ja isä. Saaritoukan rinnalla Suomi on jättiläinen: meitä on kohta 6 miljoonaa. Tasaista on. Sieniretkellä hän laittoi vielä parsanipuista saadut kumilenkit poolopaidan hihansuihin ja pitkän, vanhanajan housunvyötärökuminauhan tuplasti kauluksen ympäri sopivan kireälle ja solmuun. Seuraavaksi vastaan asettuu kääpiovaltio Islanti, jossa asukkaita on vain rapiat 300 000. 1,8-miljoonaisen Kosovon jälkeen vastus nimittäin helpottuu entisestään. Edes tällainen haarniska ei valitettavasti pelasta parrakkaita ihmisiä. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Työläs työehtosopimusterminologia 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet 4/13. Ukkeli sanoi olleensa keksinnöstään lähtien vähän onnellinen sukkahoususienestäjä. 48 007443-1637 15. Uutiset ja sää 12.10 Eläinten historiaa, osa 4/4: Iso paha susi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Renesanssin lauluja 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: Hannu ja Kerttu 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Rajatapaus 20.00 Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertin uusinta 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen TiiSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Miehet valoa etsimässä. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 1/16. maananTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. E’eei kai tämä sellainen selfie voi olla... 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hirvikärpäsiä lenteli kuin räntähiutaleita, mutta ne eivät enää päässeet pistotantereiksi kelpaaviin paikkoihin. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat Diktaattori. Lohkon muista joukkueista Kroatia, Turkki eikä Ukrainakaan voittanut mitään kesän EM-lopputurnauksessa, kuten ei Suomikaan. 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Tallari 30 vuotta 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Maailman kauneinta etnoa 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 1/16. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Väliajalla: ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Joseph Szigeti, Benny Goodman ja Béla Bartók soittavat 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Viitasaaren Musiikin aika 2016 23.10–06.00 Yöklassinen Yle radio 1 15.9.–21.9.2016 Potkupallon jotkut karsinnat lähtivät taas käyntiin Suomen potkismaajoukkueen osalta. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 54. Sähköisen aikakauden outo ilmestys! 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat Diktaattori. Miehet valoa etsimässä. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho. Sieltä ostettu päähine istui testikäytössä kotisohvalla sopivan napakasti. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen lauanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Kimmo Pietiläinen 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Ykkösvieras: Maria Lund 18.00 Vino sukellus Ylen radioaaltoihin. 22.55 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen keSkiviikkO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kaikki lohkon maat päätyivät nimittäin 1-1 tasapeliin otteluissaan. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana kapellimestari Dalia Stasevska 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Suomihan vältti tappion! Sitä paitsi ”Huuhkajat”, kuten potkismaajoukkuetta aivan asiavirallisestikin nimitellään, selvisi ottelusta maaliin niin, että se on oman karsintalohkonsa kärjessä, vaikka pelattu ottelukin on jo takana. Outoa negatiivisuutta Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Menin metsään. 22.55 Kuuluttajan vieras: YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen 23.10–06.00 Yöklassinen peRjanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Mun luontoni tImO SParf. Muisto. Ohikaan en päässyt, joten tervehdin pankkirosvon näköistä turjaketta. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Niklas Pokin pianoresitaali ’’Sonat4s’’ 19.55 Kotimaisen konsertin väliaika 20.15 Konsertti jatkuu 20.50 Musiikkia konsertin jälkeen 21.15 Pietarin jousikvartetti soittaa Borodinia 21.45 Ykkösvieras: Peter von Bagh 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Kotitasapeli Kosovoa vastaan herätti ajallemme tutun some-raivon: ”Ei tästä taaskaan tule mitään”. Suomalaisuuden aatetta ja monikielisyyttä. 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suoraan Lontoon Covent Gardenista: Rossinin Sevillan parturi 23.40 Musiikkia 00.10–07.00 Yöklassinen SunnunTai 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana kapellimestari Dalia Stasevska 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Miika Nousiainen ja romaanista löytynyt isä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Ylöjärven kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Valamon luostarin Kristuksen kirkastumisen kirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Rajatapaus 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Kimmo Pietiläinen 18.00 Todellisia tarinoita. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.45 Väliajalla haastateltavana Esa-Pekka Salonen 20.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 20.50 Myöhäisillan kamarimusiikki 21.20 Yölauluja 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Viimeinen päivä – Olof Palme ja Boforsin varjo. 18.50 Kuuluttajan vieras: YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua