Demokraatti 15.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 156, 007443-15-42 . Nasima Razmyarin puhe kosketti kansanedustajia yli puoluerajojen ?Hyvien ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Vaimon kuolema toi Eero Heinäluoman elämään lohduttomuuden ja toivon Pysyvästi poissa ...16?19. ...3 PAMin polkupyöräpalkinto ei kelvannut pääministerille ...4 120 vuotta TO R STA I 15. Lo kaku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Hänen mukaansa ongelmana on tällä hetkellä työvoiman heikko kysyntä. Asiasta kertoo sak- n salainen Spiegel-lehti, jonka lähteenä ovat olleet sisäiset ja ulkopuoliset tutkimukset. Volkswagen on kieltäytynyt kommentoimasta Spiegelin juttua. Päivä kuvana AFP Photo / Christoph Schmidt seikkailutarinaa, Päättäväinen oman tien kulkija, Sari Salorannan kolumni Peruuttamattomuus tuli lähelle Pelastava peltotilkku Arki 21 Terveellisen sisäilman puolesta 22?23 Sarjakuvat, yhdistystoimin24 ta, radio ja TV Ari Hautaniemen kolumni 50 vuotta tuli täyteen! Mimi-gorilla vietti syntymäpäiviään Stuttgartin eläintarhassa keskiviikkona. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Kauhasen mukaan pitäisi keskittyä pitämään yllä pitkäaikaistyöttömien osaamista, ei leikata heidän etuuksiaan. Hallitus ilmoitti eilen, että se suunnittelee lyhentävänsä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa sadalla päivällä. Kiinteistövälitysketju Kiinteistömaailman mukaan asuinalueiden välillä on olemassa eriarvoistumisen vaara, ja Uutiset ?Hypimme hyppynarua, olimme kaikki vain lapsia? n Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei parantaisi työllisyyttä, linjaa Palkan- osaa asuinalueita uhkaa jo slummiutuminen. Kiinteistömaailma arvioi data-analyysiinsä perustuen, että hyvätuloisten määrän kasvaessa tyytyväisyys asuinalueilla kasvaa. 0200 55888 puh. 15.10. Nimipäivät tänään: Helvi, Heta (ruots.) Hedvig, Hedda Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.59 Oulussa 8.09 Aurinko laskee: Helsingissä 18.12 Oulussa 17.57 Nimipäivät huomenna: Stella, Sirkku, Sirkka (ruots.) Stella, Luna, Vesta, Diana 4...7 7...10 10...11 n Demokraatti.fi 3 Kiitos Nasima Razmyar historiallisesta ja upeasta puheesta. 4?5 6?7 Ahvenanmaa on valmis auttamaan kaikin tavoin , pääkirjoitus Palola neuvotteluista: Tahmeaa on Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 Jannesta on sankariksi muksuillekin 14?15 Tango kannattelee horjuvaa 16?19 20 Antti Rinne Twitterissä Ilmapiiri on Suomessa muuttunut. Hyväksyttävyyden raja on siirtynyt, ja vihapuheesta uhkaa tulla uusi normaali. Sitä ei saa hyväksyä. Tytti Tuppurainen Uusia näkökulmia klassikkotaiteilijoiden kuvaan Kirjavisa, Kaikkea äideistämme saajien tutkimuslaitoksen virkaa tekevä tutkimusjohtaja Merja Kauhanen. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . 0200 30011 puh. Tampere ja ympäristö: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Muu Suomi: puh. Pienituloisten määrän vaikutus asuinalueiden asukastyytyväisyyteen puolestaan jakaa Suomen kaupungit kahtia. Kiinteistömaailman mukaan esimerkiksi Vantaalla, Jyväskylässä ja Rovaniemellä pienituloisten määrän kasvaessa asuinalueella asukastyytyväisyys laskee. n Kuluttajahinnat laskivat syyskuussa 0,6 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Hintojen laskuvauhti on kiihtynyt, sillä elokuussa hinnat laskivat 0,2 prosenttia. Taustalla vaikuttivat muun muassa polttonesteiden, asuntolainojen korkojen ja nettiliittymien hintojen halpeneminen. Ainakin kolmekymmentä esimiestä on sekaantunut Volkswagenin huijaukseen päästötesteissä. 0800 96675 puh. 0200 71000. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
UUTISET 15.10.2015 3 ??Nasima Razmyar herkisti eduskunnan rasismikeskustelussa ?Hypimme hyppynarua, olimme kaikki vain lapsia? SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar piti tähänastisen poliitikonuransa tärkeimmän puheensa keskiviikkona, kun eduskunnassa puhuttiin rasismista ja vihapuheesta. Sekin unohtui luokan edessä jännityksessä. Pettynyt Nasima jäi pulpettinsa ääreen, kun muut lähtivät välitunnille. Uskon, että voimme yhtyä siihen toiveeseen, jonka esititte puheenne lopussa, että lähetämme yhteisen viestin, että Suomessa ei ole tilaa rasismille.? Petteri Orpo (kok.) ?Mikä sitten on meidän kansanedustajien rooli. kieltä puhumaton ja erilaiselta näyttävä ? kohdattiin ihmisenä. Meillä aikuisilla on siis valtava vastuu. Hän oli sitä koskevan keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Razmyar piti tunnepitoisen, voimakkaasti niin kansanedustajiin kuin kaikkiin muihinkin vetoavan avauspuheen, joka tuntui herkistävän edustajia yli puoluerajojen. Puheensa aluksi Razmyar siteerasi ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingiä: ?Hyvien ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia.? Tältä pohjalta Razmyar jatkoi viittaamalla moniin pahamaineisiin tapahtumiin kuluvan vuoden aikana: muun muassa yritykseen polttaa vastaanotto- keskus, uusnatsien riehumiseen ja kansanedustaja Olli Immosen (ps.) julistukseen taistella monikulttuurisuutta vastaan. . Hän vetosi aikuisten vastuuseen. . Olen miettinyt tätä hetkeä monta kertaa jälkeenpäin. Tuosta yksittäisestä hetkestä teki niin hienon se, että minut . On tärkeää muistaa: yksikään lapsi ei koskaan kasva rasistiksi, ellei aikuinen hänestä sellaista tee. Hän sai yli 5 100 ääntä. Razmyarin koko puheen voi lukea Demokraatti.fi:ssä. Kari Hulkko Rane Aunimo Demokraatti ?Minut . Siihen vaadittiin vain se, että joku otti ensimmäisen askeleen.? Demarikansanedustaja Nasima Razmyar piti tunnepitoisen puheen eduskunnassa keskiviikkona. Näin Nasima Razmyarin puhetta kommentoitiin ?Kiitokset edustaja Razmyarille upeasta, koskettavasta ja vahvasta puheenvuorosta. Elämässäni on paljon hienoja kokemuksia, mutta tämä on jäänyt minulle mieleen yhtenä parhaista. Kaikkein kovinta on ryhtyä työhön ja toimintaan koko maailman elämän puolesta: kaikki erilaisia . Meillä päättäjillä on vielä suurempi vastuu. ei äärivasemmalta eikä oikealta. Tarina lapsuudesta Razmyar kertoi myös pienen tarinan hänen lapsuudestaan, ensimmäiseltä koulupäivältään Rovaniemellä. Vielä kovempaa on kuunnella, oppia ja ymmärtää aiemmin vierasta ja outoa ihmistä. kaikki samanarvoisia.? Anna-Maja Henriksson (r.) ?Pakolaiskriisiin tarvitaan oikeita toimenpiteitä, ja mikäli me haluamme nykyisen kaoot- Susanna Huovinen (sd.). Miettikää hetki, kuinka järjenvastaiselta tämä kuulostaa. Ja kuitenkin, se on totisinta totta, Razmyar sanoi. Suomi . kohdattiin ihmisenä. Nämä lapset eivät ole ulkopuolisia, he ovat meidän lastemme ystäviä, he ovat meidän kavereitamme, naapureitamme, kanssakulkijoita, lähimmäisiä.? Anne Kalmari (kesk.) Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ?Ketään ei syntyperänsä eikä uskontonsa tai poliittisen mielipiteensä takia saa koskaan, missään yhteydessä tai tilanteessa, asettaa toisen ylä- tai alapuolelle, eteen tai jälkeen.? tisen tilanteen hallintaan, meidän tulee vahvistaa kiintiöpakolaisjärjestelmää, lisätä kriisimaiden apua ja pyrkiä tosissaan torjumaan ihmissalakuljetuksia.? Sampo Terho (ps.) Peter Östman (kd.) ?Vallitseva yhteiskunnallinen ilmasto ei valitettavasti vielä viittaa siihen, että onnistuisimme lähitulevaisuudessa kitkemään rasismin kokonaan.? ?Suvaitsemattomuus ei ole riittävän kova asenne. Sitten toinen tyttö, Charlotte tuli Nasiman luokse ja viittoi leikkiin mukaan. Me olemme vahvoja mielipidevaikuttajia. Yksikään kansanedustaja ei saa levittää rasismia tai perättömiä väitteitä maahanmuuttajista ja pakolaisista.? Paavo Arhinmäki (vas.) ?Tämä puheenvuoro, minkä edustaja Razmyar puhui, antaa meille kaikille voimia tehdä sitä työtä, kun me toivottavasti joka ainoassa puoluessa puolustamme sitä nollatoleranssia.? ?Rasistinen kohtelu on monen suomalaisen koululaisen arkipäivää. Sanaton viesti tepsi. . maa, jossa on rasismia Razmyarin mukaan Suomi ei sinänsä ole rasistinen maa, mutta Suomessa on rasismia. Meidän on näytettävä esimerkkiä. Razmyarin mukaan rasismiin ja vihapuheeseen ei ole varaa. Hänen mukaansa Suomi on aina ollut ja on myös jatkossa monikulttuurinen maa. Razmyar haluaakin suojelupoliisin päivittävän poliittisia äärijärjestöjä koskevat riskiarvionsa. . kieltä puhumaton ja erilaiselta näyttävä . Kaikki väkivalta tai poliittinen väkivalta on väärin eikä sitä voi hyväksyä . Siihen vaadittiin vain se, että joku otti ensimmäisen askeleen. Razmyar on ensimmäisen kauden kansanedustaja Helsingistä. Hypimme hyppynarua, eikä siihen tarvittu yhteistä kieltä. Olimme kaikki vain lapsia. Kaukaa kylmään pohjoiseen tullut maahanmuuttajatyttö koetti ennen kouluun menoa oppia edes yhden suomenkielisen sanan: ?moi?
Se tuli bumerangina takaisin ammattiliittoon. PAMin mukaan Sipilä kuitenkin palautti keskiviikkoaamuna Jopon takaisin ammattiliittoon . 4 15.10.2015 UUTISET ???Pyytäkää, niin voimme ottaa sen askeleen? Ahvenanmaa on valmis auttamaan kaikin tavoin Ahvenanmaan maaneuvos Camilla Gunell (sd.) ei niele syytöksiä, etteikö Ahvenanmaa ottaisi vastuuta Suomeen tulevasta turvapaikanhakijoiden tulvasta. Viimeksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) moitti maakuntaa vastuun laistamisesta. . Hyvästä jäsenhankinnasta palkitseminen kuuluu PAMin tavallisiin käytäntöihin, PAMin järjestöasiantuntija Johanna Sparf luonnehti. Marja Luumi Demokraatti. Gunell sanoo mielialan nousseen entisestään viime viikolla, kun Ylen gallup nosti SDP:n valtakunnallisessa kannatuksessa jo kakkospaikalle. Sosialidemokraatit kampanjoivat Ahvenanmaalla teemalla ?Ihminen ensin?. Puolue sai keskiviikkona vankkaa apua, kun ex-pääministeri Paavo Lipponen oli vauhdittamassa ÅSD:n kampanjaa. Demarit korostavat työn merkitystä. Maakunnassa eläköidytään vauhdilla ja me tarvitsemme vielä paljon työtätekeviä käsiä, hän huomauttaa. Maakunnan hallitus on ollut yhteydessä maahanmuuttovirastoon ja kysynyt, mitä Ahvenanmaa voi tehdä turvapaikanhakijoiden hyväksi. PAM on tavallisesti luovuttanut jäsenhankintajopon runsaasti jäseniä hankkineelle luottamushenkilöilleen, mutta tällä kertaa pyörä päätettiin luovuttaa Sipilälle. Monet PAMiin liittyneet mainitsivat liittymisensä syyksi hallituksen pakkolakiesitykset ja heikennykset. Me haluamme pitää hyvän vireen yllä työmarkkinoilla. Ahvenanmaalle pitää saada lisää maahanmuuttoa, jotta maakunta kehittyisi yhä monikulttuurisemmaksi, Gunell huomauttaa. Kampanjan painopisteenä on myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys. Maakunnan hallitus on ollut yhteydessä maahanmuuttovirastoon ja kysynyt, mitä Ahvenanmaa voi tehdä turvapaikanhakijoiden hyväksi. Loppuiko huumorintaju. Meille täy- tyy tulla pyyntö, että voimme ottaa tämän askeleen, Gunell painottaa. Hänen mukaansa ahvenamaalaisilla on vahva halu auttaa Marja Luumi Demokraatti Maakuntapäivien kokoonpano 2011?2015 ?? Keskusta 7 ?? Sosialidemokraatit 6 ?? Liberaalit 6 ?? Sitoutumaton kokoomus 4 ?? Maltilliset 4 ?? Ahvenanmaan tulevaisuus 3 hädänalaisia konkreettisin teoin. Ammattiliitto halusi näin ?kiittää. Maakuntahallitus tutkii parhaillaan mahdollisuuksia avata turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus yhteistyössä kuntien ja Punaisen ristin kanssa. . pääministeriä avusta jäsenhankinnassa. Johanna Sparf esitteli tiistaina Jopoa, jonka väriksi oli valittu keskustan vihreä. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on vain 3,5 prosenttia ja työllisyysaste korkea, yli 80 prosenttia. . Odotukset ovat jännittyneet ja hyvät. Sipilä palautti PAM-Jopon Pekka Sipola Palvelualojen ammattiliitto PAM luovutti tiistaina pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) Jopon valtioneuvoston jakelukeskukseen. Mutta tämä ei ole meidän toimivallassamme vaan Suomen viranomaisten. Tuntuu kuitenkin siltä, että me olemme hyvässä nosteessa, viime vaalien ääniharava, Ahvenanmaan sosialidemokraattien (ÅSD) puheenjohtaja, maaneuvos Camilla Gunell arvioi tulevan sunnuntain lopputulosta. Demarit pyrkivät hänen mukaansa nostamaan paikkalukunsa seitsemään. Kun syyskuun jäsenmääräluvut selvisivät, oli ilmeistä, että jäsenhankintajopo menee tällä kertaa Juha Sipilälle. erinomaisesti. Olen painottanut tätä Suomen hallitukselle, hän korostaa. Gunellin mukaan maakunnan hallitus on aika yksimielinen siitä, että Ahvenanmaan talouden kehittyminen edellyttää lisääntyvää maahanmuuttoa. . Lehtien teettämien gallupien perusteella on vaikea sanoa mitään varmaa. Paikkamäärä maakunnan hallituksessa tuplaantui kertaheitolla kolmesta kuuteen. . Me olemme ottaneet vastuuta pakolaisista ja haluamme ottaa sitä edelleenkin. ilman saatesanoja. PAM arpoo Facebookissa, kenelle Jopo päätyy, kun Sipilä sitä ei ottanut. Palvelualojen ammattiliitto PAMiin liittyi syyskuun aikana liki 4 000 uutta jäsentä. Palautteiden perusteella on selvää, että pääministeri Sipilä on edesauttanut PAMin jäsentulvaa viime kuussa. . Tästä kertoo muun muassa jo se, että monet kunnat ovat jo päättäneet ottaa lisää kiintiöpakolaisia. Demarit tavoittelevat ?eduskuntaan? seitsemää paikkaa Ahvenanmaalla järjestetään sunnuntaina maakuntapäivävaalit, joissa sosialidemokraateilla on paljon puolustettavaa. Demarit pärjäsivät neljä vuotta sitten maakunnan omissa ?eduskuntavaaleissa
Kesällä pidetyn liittokokouksen tunnelmia voi katsoa vaikkapa YouTubesta: monisatapäinen osallistujajoukko hurraa, Jukka Poika laulaa ja puheissa on intoa ja meininkiä. Kuihtuneesta kaukana on myös se ay-henki, joka on viime vuosina noussut erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla. siitä huolimatta, että ylivoimainen enemmistö heistä edelleen kuuluu liittoon. Nimittäin kuva, jollainen kansalla väitetään olevan ay-liikkeestä. Valtamedian ja yleisen hokeman mukaan mielikuva ay-liikkeestä on jämähtänyt ja setämäinen. Palkansaajilla yleensä . Luottamushenkilöt Jaana Saarinen ja Pekka Mäkinen Pamin liittokokouksessa Helsingin Messukeskuksessa tänä vuonna. Jämähtänyt mielikuvamielikuva yksi asia ei seuraa perässä. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Mielikuvaan kuulemma kuuluu, että toiminta on kuihtumassa, nuoria ei tule mukaan, vanhat ukot vehkeilevät suljettujen ovien takana ja muutama viimeinen lakkokenraali vielä jupisee vanhoja fraasejaan. Ammattiliittojen viimeaikaiset tempaukset luovat hyvän tilaisuuden kysyä, kenellä tällainen mielikuva itse asiassa on. Niillä tuhansilla ihmisillä, jotka osallistuivat ay-liikkeen suurmielenosoitukseen. UUTISET Pääkirjoitus 5 15.10.2015 Tua Onnela Kari Hulkko Anna Purtsi Camilla Gunell. Ay-liikkeen toiminta ei ole viime aikoina ollut sen paremmin setämäistä kuin kuihtuvaakaan. Se ei myöskään ole ollut kuihtuvaa eikä marginaalista. Suurmielenosoituksen lisäksi esimerkistä käy vaikkapa Jopo, jonka Palvelualojen ammattiliitto Pam lahjoitti Juha Sipilälle. Tavallisesti Pamin Jopon saavat jäsenhankinnassa erityisen ansioituneet luottamushenkilöt, mutta koska hallituksen pakkolait ovat tuottaneet Pamiin ennätysmäisen jäsentulvan, ansiomerkki kuului tällä kertaa itseoikeutetusti Sipilälle. Pam on muutenkin hyvä esimerkki siitä, mitä nykyinen ay-liike on. Se on jättikokoinen naisvaltainen liitto, jota johtaa sanavalmis nainen. Jäsenissä on paljon nuoria, ja toiminta vetää mukaan ihan tavallisia työntekijöitä ihan tavallisilta nyky-yhteiskunnan valta-aloilta. Kaikki muistavat esimerkiksi Tehyn joukkoirtisanoutumiset. Se, Mitä ay-liike n n n Kupla AFP Photo / John MacDougall Minä olen sitten tänään Angela Merkel ja Francois Hollande. on myös kohentamisen paikkoja. Keskusjärjestöjen johtopaikoilla jyräävät yhä miehet, sosiaalista mediaa käytetään laimeasti ja lehdistölle tarjotaan mieluummin kuivakoita julistuksia valtakunnanpolitiikasta kuin tunnetta ja tunnelmaa suoraan työpaikoilta. Löpinä ay-liikkeen kulahtaneesta imagosta loppuisi kuitenkin parhaiten niin, että toimittajat tekisivät työnsä ja kertoisivat lukijoilleen todellisuudesta eivätkä mielikuvista. tottakai ay-liikkeen iMagoSSa tua.onnela@demokraatti.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Vai sittenkin vain jämähtäneestä mielikuvasta jauhavilla toimittajilla itsellään? MaailMa Muuttuu, Mutta n n n on viime aikoina tehnyt, ei ole ollut jämähtänyttä eikä setämäistä
Asuntohintoja seuraavan Valueguard-yhtiön mukaan hinnat ovat kahdentoista kuukauden aikana kohonneet jo lähes 16 prosenttia. Kerrostaloasunnot ovat kallistuneet tätäkin nopeammin, ja keskivauhti vuositasolla lähestyy 20 prosenttia. Ruotsissa asuntolainojen kestot ovat hyvin pitkät ja monet maksavat lainoistaan vain korot. 6 15.10.2015 UUTISET ??Haluavatko työnantajat ajaa neuvottelut jälleen karille? Palola neuvotteluista: Tahmeaa on Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan vaihtoehtoisesta esityksestä hallituksen kilpailukykytavoitteisiin. Jos neuvotteluissa ei edetä, arvioin, että edessä on äärettömän levoton työmarkkinakierros. Sisäministeriö huomauttaa, että tilanne voi vielä muuttua, koska määrään vaikuttaa muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanot-. erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton . Luku on täysin perätön, sanoi VW:n tiedottaja yhtiön päämajassa Wolfsburgissa Saksassa. Volkswagenin Yhdysvaltainjohtaja Michael Horn syytti viime viikolla muutaman tietokoneohjelmistosta vastaavan insinöörin asentaneen autoihin ohjelmiston, jolla voidaan huijata päästötesteissä. Voi vain ihmetellä, miksi työrauha ja palkkamaltti eivät työnantajille kelpaa. Demokraatti Palolan mukaan työnantajien . Eteneminen on tahmeaa ja se johtuu ennen kaikkea työnantajien neuvotteluhaluttomuudesta. Valtiovarainministeriössä tehdyn arvio mukaan työllisyysvaikutus olisi noin 10 000 henkilötyövuotta. . Tällä hetkellä ongelma on työvoiman heikko kysyntä, ei heikko tarjonta, hän sanoo. Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professo- rin Juho Saaren mukaan vain ne, joilla on mahdollisuus työllistyä, saattavat työllistyä nopeammin ansiosidonnaisen keston lyhentämisen ansiosta. Omakotitalojen hinnat ovat kallistuneet vajaat 14 prosenttia. Nousutahti on nopeinta kerrostaloasunnoissa, jotka ovat kallistuneet Göteborgissa yli 22 ja Tukholmassa yli 20 prosentin vauhtia. Hintakuplan takana on alhainen korkotaso ja kova kysyntä, johon uudisrakentaminen ei kykene vastaamaan. Ruotsissa on syyskuussa sovittu hallituksen ja neljän oppositiopuolueen kesken, että jatkossa asuntovelalliset velvoitetaan lyhentämään lainojaan nykyistä enemmän. (STT) . Hänen mukaansa se ei ollut yhtiön päätös. (STT-Reuters ) Ainakin 30 esimiestä sekaantunut VW:n huijaukseen Ruotsin Ainakin kolmekymmentä esi- asuntohinnat miestä on sekaantunut Volks- nousevat rajusti wagenin huijaukseen autojen päästötesteissä. Sen jälkeen maan hallitus jatkaisi aiemman ilmoituksensa perusteella työehtojen heikennysten yksipuolista valmistelua. Näin hallitus toteuttaisi työnantajien pitkäai- kaisia toiveita ilman, että työnantajien tarvitsee neuvotella saati tinkiä tavoitteistaan. STTK ei edelleenkään hyväksy pakkolainsäädäntöä, jolla työehtoja ohi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden heikennettäisiin. . (STT) Suomeen tänä vuonna noin 30 000 turvapaikanhakijaa Sisäministeriö on laskenut arviotaan Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrästä. Kun yhteiskunnassa esimerkiksi työttömyyden kasvun ja hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi on levotonta, työmarkkinoiden vakaita oloja pitäisi erityisesti vahvistaa. Eivätkö palkkamaltti ja työrauha kelpaa? STTK:n mielestä on hyvä, että hallitus antoi neuvotteluille lisäaikaa. . Asiasta kertoi saksalainen Spiegel-lehti, jonka lähteenä ovat olleet sisäiset ja ulkopuoliset tutkimukset. Volkswagen kiistää lehden tiedot. Asuntojen hinnat nousevat Ruotsissa niin nopeasti, että maassa pelätään jo kuplan puhkeamista. Uusista määräyksistä on määrä päättää ensi keväänä. Hänen mukaansa vaikutukset työllisyyteen eivät ole merkittäviä. . Jos työpaikkoja ei ole, eihän nämä ihmiset työllisty, vaikka ansiosidonnaisten kesto lyhennettäisiin. Pitkäaikaistyöttömillä tämä merkitsee ainoastaan tulojen laskua, hän sanoo. Myös viiden prosentin tavoite kilpailukyvyn parantamiseksi vaikuttaa tällä hetkellä epärealistiselta, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palolan mielestä on kummallista, että työnantajia ei kiinnosta yhdistää pitkää palkkamalttia ja neuvotella hallituksen edellyttämien kilpailukykytoimenpiteiden vaihtoehdoista. . vitkuttelu ei ennakoi hyvää lopputulosta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Ansiosidonnaisen leikkaus ei luo uusia työpaikkoja Hallitus ilmoitti tiistaina, että se suunnittelee lyhentävänsä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa sadalla päivällä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Merja Kauhanen pelkää, että vaikutukset työllisyyteen eivät ole toivotunlaiset. Lisäksi palkansaajajärjestöt ovat esittäneet äärimaltillista pitkäaikaista palkkaratkaisua. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitus käsitteli eilen työmarkkinoiden neuvottelutilannetta. . Lähtökohtamme on, että työehdoista päätetään työmarkkinaosapuolien välillä, Antti Palola sanoo. . On kuitenkin syytä epäillä, että työnantajat haluavat neuvottelujen ajavan jälleen karille. Yhdistelmä loisi Suomeen ja työmarkkinoille kaivattua vakautta ja ennustettavuutta. Uusi arvio on, että vuoden loppuun mennessä Suomeen saapuu 30 000?35 000 turvapaikanhakijaa. Aiempi ennuste oli 50 000. Syynä uuteen arvioon on se, että turvapaikanhakijoiden määrä on ollut laskussa noin viikon
Kuulummeko virallisesti samaan järjestöön ei ole tärkein kysymys. Raskaan aseistuksen sijoittamisesta Baltiaan kerrottiin jo kesällä. Liittolaisjoukot eivät ole Baltiassa pysyvästi, vaan kiertävät harjoittelemassa. (STT) Aker Arctic suunnittelee jäätä murtavan aluksen Ranskalle Suomalainen Aker Arctic suunnittelee jäätä murtavan huoltoja vartiolaivan Ranskan valtiolle. Aker Arctic ja ranskalainen Piriou allekirjoittivat sopimuksen keskiviikkona. Laiva rakennetaan Pirioun telakalla Concarneaussa, Rans- kassa. Viron puolustusministeri Hannes Hanso kertoi STT:lle, että myös kolmas Nato-maa on tuomassa joukkojaan Baltiaan. Ennen Ukrainan kriisiä Nato-joukkoja ei ollut Baltiassa. Viron puolustusministeri näkisi mielellään Suomen ja Ruotsin sotilasliitossa. . UUTISET Getty Images 15.10.2015 7 LP: Fortumin Fennovoimasuunnitelmia piiloteltiin Haavistolta Sähköyhtiö Fortumin aikeita ostaa Fennovoiman osakkeita piiloteltiin valtion omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä Pekka Haavistolta (vihr.), kirjoittaa verkkojulkaisu Long Play. Haavisto keskusteli Fortumin johdon kanssa sijoituskohteista ministerikaudellaan viime vuonna. Toisella puolella taas on kaupunkeja, joissa on eriarvoistumisen vaara, ja joissain kaupunginosissa jopa slummiutumisen uhka, arvioi Heikkinen. Kiinteistömaailman mukaan esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Tampereella pienituloisten määrällä ei ole merkitystä asuinalueiden asukastyytyväisyyteen, kun taas esimerkiksi Vantaalla, Jyväskylässä ja Rovaniemellä pienituloisten määrän kasvaessa asuinalueella asukastyytyväisyys laskee. Heikkinen arvioi, että esimerkiksi Helsingissä on onnistuttu asuinalueiden suunnittelussa. Hän ei paljastanut, mistä maasta on kyse. Lisäksi Yhdysvaltojen panssareita on määrä tuoda Viroon kuun lopussa. Sopimukseen sisältyy 14 viikon rakennusaikainen suunnitteluapu. Alus sijoitetaan Intian valtamerelle. Virossa on ollut viime aikoina noin 600 liittolaisten sotilasta. Maaväen lisäksi liittolaiset valvovat hävittäjillään Baltian ilmatilaa. Sen on määrä valmistua alkukesällä 2017. Perussuunnittelun lisäksi Aker Arctic avustaa telakkaa jäissäkulkevien alusten rakentamiseen liittyvissä teknisissä asioissa. Se suorittaa ensimmäisen huoltotehtävänsä Etelämantereella ranskalaiselle Dumont d?Urvillen tutkimusasemalle talvella 2018. 72 metriä pitkässä aluksessa on majoitustilat kuudellekymmenelle miehistön jäsenelle ja matkustajalle. Tärkeintä on, että tekisimme arvojemme ja periaatteidemme mukaisesti mahdollisimman laajaa yhteistyötä. Presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Niinistön puheet, että Suomi ei voi taata Baltian turvallisuutta, eivät hetkauta virolaisministeriä. . (STT) Sotilasliitto Naton jäsenmaiden joukkojen määrä Baltian maissa kasvaa. Haavisto kuuli suunnitelmasta median kautta. Haavisto sanoo toivoneensa ministerikaudellaan, että Fortumin voitot sijoitettaisiin suomalaishankkeisiin tai uusiutuvaan energiaan ulkomailla. STT Kiinteistömaailma varoittaa slummiutumisriskistä Kiinteistövälitysketju Kiinteistömaailman mukaan asuinalueiden välillä on olemassa eriarvoistumisen vaara, ja osaa asuinalueita uhkaa jo slummiutuminen. Kiinteistömaailma arvioi data-analyysiinsä perustuen, että hyvätuloisten määrän kasvaessa tyytyväisyys asuinalueilla kasvaa. Long Playn mukaan Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vakuutti Haavistolle moneen kertaan ja viimeksi elokuussa 2014, ettei yhtiö sijoittaisi Fennovoimaan. Samaan aikaan Kuula kävi Long Playn mukaan kuitenkin jo neuvotteluja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa Fortumin Fennovoima-osakkuudesta. Pienituloisten määrän vaikutus asuinalueiden asukastyytyväisyyteen puolestaan jakaa Suomen kaupungit kahtia. Kiinteistömaailman toimi- tusjohtajan Erkki Heikkisen mukaan osassa kaupunkeja kaupunginosat ovat tasavertaisia keskenään, eikä pienituloisten määrällä eri asuinalueilla ole vaikutusta asukastyytyväisyyteen. . Turvapaikanhakijoita on tullut viimeisen viikon aikana 1 636, kun syyskuussa määrät vaihtelivat 3 000 hakijan molemmin puolin viikossa. Se voi kuljettaa 1200 tonnia lastia sekä yhden helikopterin. Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus omistaa Aker Arcticista 66 prosenttia. Amerikkalaissotilaiden rinnalle on tulossa Britannian jalkaväkikomppania. Myös ainakin pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) tiesivät Fortumin aikeista. Haavisto kertoo Long Playlle, että Vapaavuori tai muut neuvotteluihin vihityt ministerit eivät olleet tuoneet asiaa hänen ministerikaudellaan esiin valtioneuvoston is- tunnoissa, ministerivaliokunnassa tai omistajaohjausosaston työssä. Fortum kertoi aikeistaan sijoittaa Fennovoimaan viime joulukuussa vihreiden jo erottua hallituksesta. klo 18-19.45 Ravintola Juttutuvan pääsalissa Säästöpankinranta 6, Hakaniemi KeSKuSteliJoina tapio BeRgHolmin (SaK) aluStuKSen poHJalta ? ? ? Vapaa pääsy. Tervetuloa! Raimo Sailas Seppo Riski Raimo Kantola puhetta johtaa matti louekoski.. Puolustusministeri Hanso sanoo, että Viro onkin tyytyväinen sotilasliiton toimiin Baltian puolustuksen vahvistamiseksi. Kuten sanoin, samalla tavalla ajattelevien maiden olisi tuettava toisiaan politiikassa EU-tasolla ja puolustuksessa. STT Korpilampi ? taitekohta Tiistaina 20.10. Asuinalueille on rakennettu erityyppisiä asuntoja, ja näin asukasrakenne on monipuolinen. STT Naton sotilaallinen läsnäolo Baltiassa kasvaa yhä totilanne muualla Euroopassa. Sisäministeriö kertoo tiedotteessaan, että Suomen toimet maahanmuuton hallitsemiseksi ovat tehonneet
Tietoa ja tarinaa yhdistelevässä kuvakirjassa seurataan Sibeliuksen elämänvaiheita vastasyntyneestä parikymppiseksi saakka. Säveltäjän ohella kirjassa on oleellisessa osassa Hämeenlinna, jossa Sibelius siis vietti lapsuusja nuoruusvuotensa. Tarinaan kiertyy mukaan myös Aleksis Kivi, joka on juuri saanut julkaistua Seitsemän veljestä . Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius Tammi 2015, 42 s. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen juhlavuoden karkeloista pääsevät monin tavoin osallisiksi myös lapset.. mutta lisäksi esitellään Sibeliuksen elämään liittyneitä tärkeitä henkilöitä sekä soittimia ja niiden kehitystä. Sibeliuksen elämänvaiheita esittelevä tekstiosuus on letkeä kudelma totta ja tarua. Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius?. Tieto-osuudessa keskitytään etenkin Hämeenlinnaan . Lukuisat yksityiskohdat, hienot interiöörikuvat ja historialliseen aiheeseen sopivat maltilliset värisävyt luovat yhdessä kokonaisuuden, josta riittää tutkittavaa Kirjat Paula Noronen: Super marsu ja jääräpää Janne Kuvitus Terese Bast Tammi 2015, 157 s. Tapani Bagge & Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne . Monien vaiheiden ja kommellusten jälkeen paluu tietysti onnistuu ja Emilia huomaa oppineensa jotakin ennakkoluulottomuudesta ja ystävyyden merkityksestä. Tarina on melkoista kohellusta alusta loppuun. Hauska sanailu kuitenkin pelastaa paljon. Terese Bastin värikäs kuvitus istuu reippaudessaan erinomaisesti tarinan tyyliin. Mukana on ilahduttavasti myös lapsilukijoille suunnattuja teoksia. Paula Norosen Supermarsu -sarjan kahdeksannessa tarinassa seikkaillaan Järvenpäässä, Tuusulanjärven rannalla, jonne Supermarsun eli yksitoistavuotiaan Emilia Laitinen-Niemisen luokka lähtee leirikouluun. Kertojana on Janne itse ja kun tarina alkaa lauseella ?Muistan hyvin syntymäni. Sangen erikoiseksi meno äityy vierailulla Sibeliuksen Ainolassa. Emilia ja muutama luokkakaverinsa nimittäin solahtavat oudosti suoraan Sibeliuksen lapsuusaikaan, 1870-luvulle. Menneisyydessä lapset tapaavat nuoren Jannepojan ja ystävystyvät hänen kanssaan. Kuvat ovat mukavan selkeitä, ja ne jaksottavat mainiosti luettua ja tukevat ymmärtämistä. Historiallista Hämeenlinnaa Hiukan totisemmalla, mutta ei silti aivan ryppyotsaisella tavalla Sibeliuksen lapsuutta lähestytään Tapani Baggen kirjoittamassa ja Salla Savolaisen kuvittamassa kirjassa ?Hämeenlinnan Janne . voi odottaa, että aivan kaikki kerrottu ei pidä paikkaansa. Kuvitus kirjassa on komeaa. alueen historiallisiin tapahtumiin ja keskeisiin paikkoihin . Ensimmäistä kertaa sarjaan tutustuvan kannalta marsumaailman kiemuroita kuitenkin taustoitetaan liian vähän. Kaiken kaikkiaan juonenkäänteet ovat aika suorasukaisia ja vailla suuria yllätyksiä. Teos jatkaakin samalla Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki . romaaninsa. Menneessä on mielenkiintoista ja jännittävää, mutta lapset haluavat silti takaisin omaan aikaansa. kirjoja aiemmin lukeneilla ei liene vaikeuksia pysyä kärryillä. 8 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Jannesta on sankariksi muksuillekin Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi on vuoden mittaan julkaistu monenlaista säveltäjämestariin, hänen elämäänsä ja sävellyksiinsä liittyvää kirjallisuutta. kirjan aloittamaa kaupunkikirjasarjaa. Hurraa Helsinki-kirjan tavoin Hämeenlinnan Jannessakin kulkevat rinnakkain löyhäjuoninen tarina sekä tiukkaa historiafaktaa tarjoavat tietolaatikot. Pääasia on silti hauska tarina, ei niinkään lukijan valistaminen. Supermarsu . Perusvire on kuitenkin hyväntahtoinen, ja lasten ja aikuisten välit lämpimät ja mutkattomat. Sibelius ottaa kirjassa roolinsa yhtenä seikkailevana lapsena, mutta lukija saa vaivihkaa myös tiedonmurusia säveltäjän elämästä. Tuttuun tapaan huumori on sangen kahjoa ja sitä revitään esimerkiksi hupsuista opettajahahmoista ja höpsöistä nimistä
Luettavuudestakin on pidetty huolta. Hän on teatterikorkean käynyt tanssija ja näyttelijä. . ja Porissa Tshehov-aiheinen esitys. Esimerkiksi hahmojen paljon ilmaisevat ilmeet ja suuret, usein soikeamuotoiset silmät tuovat kuviin annoksen huumoria. Tekstiä on oikeastaan aika runsaasti, mutta ovelalla sijoittelulla aavat ja uuvuttavat tekstiulapat on vältetty. Toivottavasti ainakin tämä yleisö tulevaisuudessa muistaa ainakin Sibeliuksen kansallisuuden. moneksi kerraksi. Jannen puuhia on jo nähty monilla paikkakunnilla ja lukuisia näytöksiä on vielä edessäkin eri puolilla Suomea. Anja Salminen Janne Sibelius näyttäytyy lapsille eleganttina vanhana herrana Juha Laukkasen tottuneissa käsissä.. Miellyttävää on myös kollaasitekniikan harkittu käyttö. Söpöstelyä kaihtava tyyli istuu hyvin tietopitoiseen tekstiin. Mutta teen myös teatteria, sanoo Seppänen. Hän innosui jo koululaisena tanssista, johon häntä innosti oma äiti. . Hupia lukijalle tuovat myös hauskat, puhekupliin sijoitetut lausahdukset. Onnistuneena pidän myös kirjan taittoa. Yhteistyö Laukkasen kanssa on hänelle ensimmäinen kokemus lastenteatterin tekenisestä ja se tuntuu sujuvan, vaikka kaksi voimakastahtoista persoonaa joutuu joskus sovittelemaan näkemyksiään. Sytkyjen Janne-esitys syntyi tilaajien, kirjastojen, päiväkotien ynnä muiden lasten parissa toimivien tilauksesta. Kuivakkuudesta kuvitusta ei silti voi moittia. Tällä kertaa esityksessä on mukana myös tanssija-näyttelijä Antti Seppänen, joka myötäilee kertomusta tanssin keinoin esittäen milloin Sibeliusta, milloin Aino-vaimoa tai säveltäjän omaa poikaa. Taustalla soi myös Sibeliuksen musiikki, muun muassa osia Pohjolan tyttärestä, Karelia-sarjasta ja Tuonelan joutsenesta. Sadepisaroista se alkoi Katsojat saavat kuulla, kuinka pieni Janne istui perheen pianon alla ja kuvitteli sävelet erivärisiksi räsymaton raidoista. Tosin tuohon aikaan minun oli vielä vähän peiteltävä tanssiharrastusta, joten ilmoitinkin lähteväni kaverin kanssa karaoke-iltaan, vaikka todellisuudessa matka vei tanssitunnille. Hän on ehtinyt freelancerinä kiertää eri tanssiryhmien kanssa ympäri Suomea ja ulkomaillakin, muun muassa Norjassa. Janne myös sävelsi jo lapsena sadepisaroiden ropinasta ensimmäisen pienen pianokappaleensa. Aikanaan Janne menee naimisiin Ainon kanssa ja lapsia alkaa perheeseen syntyy peräti kuusi. Välissä Janne johdatellaan poikansa kanssa Karjalan matkalle, jonka aikana nukketeatteriesityksen kerrontaan kietoutuu mukaan vanha satu hiirimorsiamesta. Aikuiselle Jannen elämänvaiheet saattavat olla tuttuja, mutta pienille katsojille uusia. Hän on tehnyt myös koreografioita. Myös värillisiltä taustoilta tekstit erottuvat vaivatta. Marjo Jääskä Tanssillinen elementti elävöittää Anja Salminen Antti Seppänen on ollut muutaman vuoden mukana Sytkyjen esityksissä. On mainiota, että kansallisäveltäjämme tehdään tutuksi myös varttuvalle sukupolvelle, varsinkin kun eräässä haastattelussa lukiopoika ihmetteli, oliko Sibelius todella suomalainen. Kyllä tanssi tuntuu omimmalta alueeltani, nimenomaan nykytanssi. ELÄMÄNMENO 15.10.2015 9 Jannen tarina nuorimmalle yleisölle Jean Sibeliuksen hahmo istuu elegantissa valkoisessa puvussaan ja leveälierisessä hatussaan Ainolan puistossa. Seuraavat ensi-illat ovat Tamperetalossa ?Kesäyön uni. Malmin kirjastossa kaksi esitystä ovat täynnä perheen pienimpiä, jotka seuraavat tapahtumia melkein hiirenhiljaa. Hän on jo vanha, sävellysvuodet ovat takana, ja nyt Janne-setä alkaa kertoa elämästään lapsikatsojille. Jean Sibeliusta on muistettu monin tavoin tänä hänen syntymänsä 150-vuotisjuhlavuonna. Nyt tarjontaan on liittynyt myös Nukketeatteri Sytkyt, joka on valmistanut esityksen Jannen elämästä aivan pienimmille eli päiväkoti-ikäisistä alakouluikäisille Sytkyjen oman toiminnan 30-vuotisjuhlaesitykseksi. Juha Laukkanen kertoo rauhalliseen tapaansa suuren säveltäjän elämänvaiheista
Alttarityön luonnoksen osassa on Jeesuk sen ristin juurella maahan heittäytyneenä vaa leatukkainen nainen. Tästä esimerkkinä on ve näläisen Shankov Mikhailin sekatekniikkatyö Särkynyt peili vuodelta 1987, joka on näyttelyn rohkeampaa ja modernimpaa antia.. Santiago El Grandetyöhön taiteilija on luonut elementin atomin räjähdyksen synnyttä mästä sienipilvestä. Sparre oli Mannerheimin lankomies. Kuukausi sitten avatussa Mestarin jälki II näyt telyssä on esillä samasta nimet tömänä pysyttelevän pohjoissa volaisen yli 220:n teoksen yksi Virpi tyiskokoelmasta 74 työtä. Myös valkove näläisen Chagallin työ Kristuksen ristin mysteeri vuodelta 1950 on siinä mielessä ainutlaatuinen, että taiteilija oli hasidijuutalainen. Valamon työt antavat taitelijasta hyvin erilaisen kuvan kuin esimerkiksi Picasson museossa Barcelonassa. Picasso oli ateisti. Mukana on muutamia samoja töitä kuin ensimmäisessä osassa teemoiltaan kokonaisuuteen sopivina. Yksi niistä on Schjerfbeckin Ylösnousemus, joka on Ruotsinpyhtään kirkon alttaritaulun esityö. Näyttelyssä esiintyy myös melko tuntematto mien suomalaisten taiteilijoiden töitä herättäen kiinnostuksen heidän tuotantoonsa. Kokonaisuudessa on eniten Rembrandtin töitä, joissa hän kuvaa Vanhan ja Uuden tes tamentin tapahtumia antaen valoille ja varjoille merkityksen. Reino Partasen Iltahetki vuodelta 1930 edustaa näyttelyn perinteisempää antia. Salvador Dalin värilitografia Santiago El Grande vuodelta 1957 on taulu, jota ei luulisi Va lamossa näkevänsä. Siitä hän on loihtinut puh tautta symboloivan jasmiininkukan. Andy Warhol on käsin väritetyllä Sikstuksen Madonnaserigrafiallaan mielenkiintoinen taitei lija kristillisaiheisessa näyttelyssä. Dali on käyttänyt uskonnol lisissa maalauksissaan paljon symboleja. Hän on todennut, ettei tai teessa voi olla hienompaa teemaa kuin ristiin naulitseminen ja palasi uskonnollisiin aiheisiin yhä uudestaan eri tilanteissa. Vaaleatukkaisesta naisesta jasmiinin kukkaan Jeesuksen kuvat heijastavat kukin omaa aikaansa, tekijäänsä ja hänen uskoaan. Osa on esillä vitriinin avattavissa laatikoissa. Picasson työt kertovat osaltaan siitä, ettei näyt tely ole pelkästään sovinnainen. Hän on silti todennut, ettei taiteessa voi olla hienompaa teemaa kuin ristiinnaulitseminen ja palasi uskonnollisiin aiheisiin yhä uudestaan eri tilanteissa. ja Jumalan ylistämistä. Nämä tulevat esiin erityisesti Louis Sparren töissä, joissa yhdis tyy Kristuksen kärsimys ja suomalaisten sota ja evakkokokemukset. Maahan heittäytyminen merkitsee syvää kunnioitusta hallitsijaa kohtaan Picasso oli ateisti. Kultakauden vaikuttajista Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Juho Rissanen ja monet muut tarjoavat suoma laista näkökulmaa. Vähemmän tunnettu puoli Picassosta Harvinaislaatuisen näyttelyn on koonnut en simmäisen osan tavoin piispa Arseni. Hänen öljyväritöissään näkyy Gallen Kallelan vaikutus. Hänen kesken jääneen triptyykin oli määrä saada merkittävä paikka, mutta sota muutti tilan teen. Hänen perusajatuksenaan oli todellisuuden ylittämi nen luovuuden avulla. Dali inspiroitui Hiroshi man ja Nagasakin pommitusten jälkeen ydinfy siikasta. Hänen kuva kielessään ja värimaailmassaan on samaa tyy liä kuin ikoneissa. Chagall irroitti usein objektin asiayhteydestään. Erilaisia näkemyksiä tuonpuoleisesta Taide ja uskonto antavat mahdollisuuden ristirii tojen synnyttämiselle. Se on Kirvesselkeä jatkumo ensimmäiselle Torvinen osalle ollen astetta rohkeampi Demokraatti, ja haastavampi. Heinävesi Ulkomaisista taiteilijoista mukana on esimerkiksi Rembrandt Harmensoon van Rijnin, Salvador Dalin, Andy Warholin, Marc Chagallin ja Pablo Picasson töitä. 10 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Valamon luostarin Mestarin jälki II -näyttely on ensimmäistä osaa Uusia näkökulmia klassikkotaiteilijoiden kuvaan Valamon luostarin kristillis aiheinen Mestarin jälkinäyt tely sai viime syksynä ennätys määrän yleisöä
näyttelyn ja yksittäisten töiden ymmärtämisessa. huhtikuuta 2016 asti. Andy Warholin Sikstuksen Madonna on käsin väritetty serigrafia. Näyttelyn ainoa patsas on Essi Renvallin pronssityö Kristus. Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Kuvien kieli Vertauskuvat uskossa ja elämässä (WSOY 2002), Väisänen, Liisa & Luodeslampi, Juha: Uskosta taiteeseen (Lasten Keskus 2010). Raamatun tuntemus auttaa . Kasilius Vytautas on liettualainen taiteilija, jonka pastellityö Piru valepuvussa korostaa maansa kulttuurisia vaikutuksia. Juho Rissasen vesivärityö Isän kuolema (1903) edustaa yksinkertaista kuvausta surusta ja kuoleman kosketuksesta. Näyttelyssä taiteilijat ovat omaksuneet kristinuskoon myös muiden uskontojen käyttämiä symboleja ja vertauskuvia sekä muokanneet niitä. Raamatun tuntemus auttaa . joskaan ei ole välttämätön ?näyttelyn ja yksittäisten töiden ymmärtämisessä. Reino Partasen Iltahetki vuodelta 1930.. Näyttely ei edellytä katsojalta ensimmäisen osan näkemistä. Mestarin jälki II-näyttely jatkuu Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa 30. ELÄMÄNMENO 15.10.2015 11 Louis Sparren kolmiosainen alttaritaulun luonnos 1940-luvulta. Pablo Picasson litografia Corrida on vuodelta 1959. rohkeampi Tuonpuoleinen ja kuolema ovat yksi näyttelyn kantava teema. joskaan ei ole välttämätön
12 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Maailma vesiseinän takana Tällä viikolla visa jäi laittamatta sähköiseen muotoon, joten se selittää, miksi monien mielissä oletettavasti pysynyt tuorein Finlandia-voittajakirjailija jäi aika vähäisesti tunnistetuksi. Kuopiolainen Taavi Lehtolainen osoittaa, miten taas kerran fiktiosta tuli faktioita Hän kertoo näin aluksi sitaattiin viitaten riipaisevan episodin erään toisen, visassakin jo esiintyneen kirjailijan lapsuudesta ?Olipa kohtaus kuin oman perheeni arjesta: Leena valitti, että luokan pojat haukkuivat häntä kommunistin tytöksi, kun isä ajoi Ladalla. Tämä katkelma on Jussi Valtosen kertomuskokoelmasta ?Vesiseinä. Novellikokoelma Vesiseinä osoittaa, että Valtonen osaa kirjoittaa myös lyhyttä ja keskittynyttä proosaa.? n n n Juhani Niemi, vakivisalainen Hangosta, on taas siirtymätaipaleella ja vielä isompi siirtymä on kuulemma edessä. ?Kirja oli tuttu, Jussi Valtosen (s. Olen samaa mieltä.? Loppuun Ikaalisten voima Veikko Huuska esittää hallituskritiikkiä Valtosen otsikoin : ?Kyllä se on pelkkää tasapainoilua tämä SSShallituksen toiminta, vesiseinä edessä, eivätkä siipien kantamat riitä; mikä pahinta he eivät tiedä mitä tekevät.? Siinä on kirjailijan koko tuotanto yhdessä virkkeessä, bravo! Palkinto tällä viikolla Ahti Ruoppilalle. (rb) Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi Markko Taina Viikon sitaatti Tabucchi-visassa toissa viikolla sitaatissa vilahti kirjailijoita. heti tuoreeltaan viime vuonna. Teoksen kirjoittaja itse taas liikkuu romaanissaan aika kaukana kotimaastaan, maapallon toisella puolella suorastaan. Asia on niin että sekä Ernest että minä olemme urallamme varsin vaarallisessa käännekohdassa, hän sanoi. Vai näemmekö tulevaa ollenkaan. Totesin, että se oli palkintonsa ansainnut. ? taneensa teosta seitsemän vuotta jatko-opintojen ja tutkimustyön rinnalla. Ja seuraavaksi tietysti Mauri Panhelainen, Jyväskylä. ?Jussi Valtoselta kesti 12 vuotta kasvaa J. Finlandia-palkittu romaani onkin sivumäärältään runsas ja teemoiltaan ja tapahtumiltaan parin kolmen tavallisen romaanin laajuinen. Hän julkaisi kirjoja peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä. Kuka kunnioitettavan korkeassa iässä tänä vuonna kuollut kirjailija, mikä teos, jonka suomennoksen julkaisi muuan korkeaprofiilinen pienkustantamo. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 20.10. mennessä. Scott rypisti kulmiaan ja keskittyi.?. minun piti sanoa sinulle että... Vihjeteosta luetumpi lienee tuore Finlandia-palkittu teos He eivät tiedä mitä tekevät. yksi palkitaan. Jussi Valtonen kirjoitti ennen Finlandia-voittajaromaaniaan novellikokoelman ja romaanin väliin putoavan kirjan Vesiseinä. ?. virtuaalista todellisuutta ja digitaalista maailmaa. Visakirja Vesiseinä ilmestyi kahdeksan vuotta aiemmin eikä mielestäni enteillyt suurempaa menestystä, vaikka olikin hyvää proosaa. Vesiseinä koostuu kahdeksasta novellista, joissa yhteisenä nimittäjänä on Antti Aarnio. Omat valinnat ja teot, tiedosti niitä tai ei, johtavat erilaisiin elämänkulkuihin. Finlandia ei siis tullut puun takaa, joskin monet kriitikot ovat pitäneet voittajakirjaa rönsyilevänä ja takkuisena. Teoksen voi lukea myös romaanina, jossa näytetään, että elämä olisi voinut mennä toisinkin. Antti Aarnio on yhdessä novellissa toimittaja, toisessa aivotutkija. Kirjailija on kertonut puur- Kirjavisa n n n Sirpa Taskinen luonnehtii Valtosta ?monipuoliseksi veikoksi?. ?Eräässä äskettäisessä tilaisuudessa Jussi Valtonen kertoi, että hän oli ensin aikonut kirjoittaa Finlandia-palkitun kirjansa novellikokoelmaksi ihailemansa Alice Munron tyyliin eli siten, että kaikissa novelleissa esiintyisivät samat henkilöt. Visassa haettu Vesiseinä (2006) on sellainen. Erkon palkinnon 2002 saaneesta esikoisteoksesta Finlandia-voittajaksi. Niin nytkin, eikä ihan keitä tahansa yhden hitin ihmeitä. Helsinkiläinen Raila Rinne veikkaa samoin ja kuittaa kirjan näin: ?Valtonen on menestynyt sekä romaani- että kuunnelmakilpailuissa. Kirjailija Jussi Valtonen on pappien poika, kirjailija ja psykologi. Tytär on ja ei. Kirjan nimi tulee sen avainnovellista Vesiseinä. Antin sisko Outi on heikossa hapessa laivalla konferenssissa ja näkee ennen esitelmäänsä ?kaiken aaltoilevan vesiseinän läpi, joka taittaa valoa kummallisella tavalla?. Progressiivista rockia esittäneen Kuhan (ehdolla Rumban Femmagaalassa kategoriassa ?Positiivinen taidepaska 2008?) kitaristinakin tunnettu Valtonen sai vuoden 2014 Finlandia- palkinnon järkälemäisestä teoksestaan He eivät tiedä mitä tekevät. Hyvä luoja, minähän puhun kuin Anita Loos, hän sanoi. Minä en kysynyt häneltä kuka oli Anita Loos. . Minusta on parempi, että hän päätyi kuitenkin perinteisempään romaanimuotoon. ? Tai ei... Hän oli aivan vakavissaan. Sujuvan kerronnan lisäksi se liikkui ajankohtaisissa aiheissa ja myös lähitulevaisuudessa kuvatessaan mm. Jää miettimään, näemmekö me valintamme ja sitä myöten tulevaisuu- temme myös vesiseinän läpi. Minä vain pelleilin, hän sanoa sujautti. Valtonen aloitti englantilaisen filologian opinnoilla, vaihtoi sitten filosofiaan ja sitten psykologiaan ja lopulta valmistui psykologian maisteriksi. Ja sitten maanantaina takaisin Ruotsiin, vielä viimeinen ponnistus ennen eläkepäiville siirtymistä.? Ahti Ruoppila Jyväskylästä toteaa, että ?vähintään kerran vuodessa täytyy yrittää Kirjavisaa ratkoa?. ?Nyt vihje sytytti sen verran lamppua päässä, että uteliaisuus heräsi. vuodelta 2006.? Pertti Vuorela Espoosta antaa vähän definitiivisemmän selvityksen kirjasta. ?Luin Jussi Valtosen Finlandia-voittajan ?He eivät tiedä mitä tekevät. Viikon sitaatti on 1974 syntyneen Jussi Valtosen alkutuotannosta, teoksesta Vesiseinä. Se on näin koulutusrahojen leikkaussuunnitelmien aikana ajankohtainen, sillä siinä eräissä osissa/novelleissa käsitellään myös koulukiusaamista.? Oli tämä nyt jo ainakin toinen kerta! Eikä kiintiöitä ole, Panhelaisen perheen ohella KeskiSuomesta mahtuu hyvin vaikka miten monta viikottaisvastaajaa. H. 1974) vuoden 2006 novellikokoelma Vesiseinä. Tarinan kyytiin ei ole helppo päästä. Kyseisessä tilaisuudessa hän osoittautui myös sujuvaksi puhujaksi, mikä ei onnistu kaikilta kirjailijoilta.? Ritva-Leena Viitapohja Nummelasta tarjoaa vastaukseksi Finlandia-voittajakirjaa. Sitten häntä alkoi naurattaa. Kun hän nauroi, hän nauroi tavallisesti omille asioilleen, ikään kuin olisi juuri keksinyt vitsin jota kukaan ei ollut huomannut. . Vaimo Elli on lääkäri ja sitten myös juristi
Nallely puolestaan työskentelee öisin ravintolan stripparina, eikä jaksa aina valvoa päivisin pienen poikansa seurana. Toisessa ääripäässä amerikkalainen astronautti Karen saa ja voi valita lentää avaruuteen tiirailemaan planeettamme ja sitä kansoittavien muurahaisihmisten pienuutta osana valkoisen valtakulttuurin rajattomia unelmia. Se kertoo säilykeruoan pitkästä matkasta kivisiltä louhoksilta ja verisiltä teurastamoilta lännen markettien päätähuimaavaan tavarapaljouteen. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa muodostavat myös osuvimmat vertailukohdat Berghällin uudelle ohjaukselle, jonka yhtenä yhteistyökumppanina on YK:n lastenjärjestö Unicef. Perinteisiä puhekohtauksia täydennetään nyt vaikuttavilla maisemaotoksilla. Hutri ja Färm kuvasivat myös Katja Gauriloffin dokumentin Säilöttyjä unelmia (2012), joka on yksi 2000-luvun parhaista kotimaisista elokuvista. Tähtiin matkaaja saattaa luottaa siihen, että hänen pojastaan pidetään huolta hänen poissa ollessaan. Kymmenen tarinaa Kymmenen äidin mukaan ottaminen Yhdysvalloista Venäjälle ja edelleen Nepalista Etelä-Afrikan kautta Meksikoon ja Kanadaan ulottuvalta kaarelta merkitsee skaalan laajuutta mutta myös tiettyä syvyyden puutetta. Toisaalta parempionnisten ja menestyneiden on helpompi selvitä myös ongelmistaan ja vastoinkäymisistään yhteiskunnan tukiverkkojen tai rahan suoman turvallisuuden avulla, mikä myös tämän teoksen kertomuksista paljastuu. Lilitha elää pahamaineisissa slummeissa vailla toivoa koskaan nousta niiden ulkopuolelle. Sitä on kuvattu neljässä eri maanosassa ja jopa avaruudessa. Kummatkaan eivät ole vanhempia, mutta ovat joutuneet lapsina kokemaan asioita, joita kenenkään nuoren ei pitäisi joutua kohtaamaan. Niinpä vähän valkokangasaikaa saavista Marian vaikeudet menevät nopeasti ohi kipeinäkin, kun taas Carlan tarina jää tavallisempana muiden varjoon. Suomalaiset Joonas ja Riikka tuovat dokumentin alussa ja lopussa toisenlaisen lähestymisen aiheeseen. Perhe naitti Sushithan lapsivaimoksi väkivaltaiselle miehelle, jonka hänen onnistui lopulta jättää. Kaiken hintana on välien katkeaminen omaan äitiin mutta paremman tulevaisuuden tarjoaminen lapsilleen. Syntymisen ihmeen ja kuoleman lähestymisen suuret kysymykset joudutaan tuomaan esiin suorina tunnustuksina ilman johdattelevampaa näkökulmaa henkilöiden persoonaan. Tämäntapaisella tukiverkostolla tehdyillä filmeillä on huono kaiku, mutta ilman näkyviä kompromisseja rakenneltu Säilöttyjä unelmia muistuttaa poikkeuksien mahdollisuudesta. Äidin toive on kuin sen kansainvälisyyden ja Miesten vuoron intiimiyden ristisiitos mutta lähes tyylipuhtaalla naisnäkökulmalla. Se seuraa kymmenen äidin mukana ympäri maailmaa pohtimassa vanhemmuuden ihanuutta ja taakkaa. Etelän ja pohjoisen rajalinjat Samalla sinänsä varsin kaavamainen elokuva avautuu kuin vaivihkaa myös globaalin luokkasysteemin epätasa-arvoisuuteen. Heitä on vaikea kuunnella liikuttumatta, vaikka kohtaukset tavallaan rikkovatkin elokuvan muutoin tiukkaa äitinäkökulmaa. Jäin myös pohtimaan, olisiko elokuva kaivannut vielä lapsettomuudesta kertovan osuuden vanhemmuuteen. Se olisi voinut tuoda säröä ja vastaääntä siihen kaikkien elokuvassa esiintyvien äitien jakamaan yksimielisyyteen, jonka mukaan äitiys on voittoine ja kaikkine tappioineenkin maailman arvokkain asia. Elokuva avautuu kuin vaivihkaa globaalin luokkasysteemin epätasa-arvoisuuteen. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi Elokuva Äidin toive Ohjaus: Joonas Berghäll 2015, 85 minuuttia * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno 13. Siinä yhdet nauttivat sen hedelmistä aina makeammin kuin toiset edelleen pitkälti köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen jakolinjassa, vaikka samalla monet äitien jakamista huolista pysyvät kaikkialla samankaltaisina. Dokumentin henkilöt puhuvat muun muassa suomea, englantia, venäjää, portugalia ja espanjaa. Elokuvaajia on kaikkiaan viisi, joista kaksi on suomalaisia: Tuomo Hutri (Muukalainen, Postia pappi Jaakobille) ja Heikki Färm, joka oli toinen Joonas Berghällin menestysdokumentin Miesten vuoron (2010) kuvaajista. ELÄMÄNMENO 15.10.2015 Horisontti. Elämä antaa ja ottaa Joonas Berghällin dokumenttielokuvassa, jota on kuvattu paitsi neljällä eri mantereella myös avaruudessa. Kaikkea äideistämme Peräti kolmentoista maan yhteistuotantona tehdyn Äidin toiveen (2015) täytyy olla kansainvälisin kotimainen elokuva kautta aikojen
Lavastus Teppo Järvinen . 14 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Tango kannattelee horjuvaa seikkailutarinaa Dekkarit ja seikkailutarinat ovat sellaisia romaanigenrejä, jotka siirtyvät erityisen hankalasti näyttämölle, vaikka elokuvassa ne ovat ihan perusleipää. pariskunnan satunnainen kohtaaminen, enemmän kohtelias kuin kiihkeä. Tiina Puumalainen on tavannut hallita hyvin TTT:n suuren näyttämön avaruuden, ja onnistuu Kohtalon tangossakin lavastaja Teppo Järvisen ja valosuuunnittelija Juha Haapasalon tuella luomaan monia komeita näyttämökuvia. Ne vain jäävät koristuksiksi, kun itse tarina lyö tyhjää. Kohtalon tangossa ihan parasta antia ovat tanssikohtaukset, vielä muuten valjussa lopussakin, kun Max ja Mecha käyvät vanhentuneina viipyilevään tangoon. tietävät mikä on muistamisen arvoista, ?korven sykkivä vehreys, tummat kuusten manaukset, karhunsammalen uniset lohtuvirret?. Elävän ihmisluonnon ympärille piirtyy halun ornamentteja, kapakan hajussa hahmottuu kotiinkaipuun kuvia. Kohtaus on näytelmäsovituksen tihein ja tanssillisestikin komein. Mecha onnistuu värväämään Maxin vielä yhdelle keikalle, jotta Jorgepojan pelimenestystä uhkaavat vehkeilyt saataisiin torjutuksi. tuntee pilpalpuut ja elämänpuun, asuttavaksi annettu rakennus avautuu moneksi, ?vain haapapuu. Puvut Marjaana Mutanen ? Valot Juha Haapasalo . Niistä löytyy femme fatalea, monitaitoista sankarimiestä, intohimoja ja juonitteluita. Tällä kertaa Puumalaisen hyppy tuntemattomaan tulee alas horjahdellen eikä ilmalentokaan ole ihan ojennuksessa. Alku lupaa paljon Kohtalon tangon alkuvirittely 1920-luvun lopun Buenos Airesissa on lupaava. Max on näet ammatikseen paitsi salonkitanssija myös huipputason varas. Teatteri Tampereen Työväen Teatteri, suuri näyttämö Arturo Pérez-Reverte: Kohtalon tango Käsikirjoitus ja ohjaus Tiina Puumalainen ? Koreografia Osku Heiskanen sekä Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen . Huipputanssijat Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen ovat räätälöineet tangokuviot Nicke Lignellille ja Emma-Sofia Hautalalle, ja se näkyy. Tämä kiinnostaa häntä paitsi naisena myös tämän näyttävän helminauhan tähden. Espanjalaisen bestselleristi Arturo Pérez-Reverten romaanissa ?Kohtalon tango. tietää?. Ja kun viime vuonna Nätyltä valmistunut Hautala saa replikointiinsa lisää luontevuutta, hänestä tulee vielä tällaisten tanssitaitoja vaativien roolien tähtitulkki. Päättäväinen oman tien kulkija ?Sillä onnellinen hän joka vähään tyytyy, ruokkii / perkuujätteillä taivaan harmaatakkiset linnut, ei / rukoile, ei saarnaa, puhuu saattopilvien kieltä.? Luonnon, historian ja idän hengellisyyden koskettama Seppo Järvinen jatkaa aiemmista teoksista tutuksi käynyttä, omintakeisen käsialan signeeraamaa, toisaalta sujuvan korkeakirjallista ja toisaalta ITE-taidetta lähentelevää runouttaan. Runoseppä elää ja askaroi itsekseen, pohtii ja alkaa takoa, istahtaa runolle. Historia hahmottuu henkilökohtaisen lävitse, muisti ja muistot ovat runon keskeinen osa. Vain ?koirankuonolaiset, suolla syntyneet kihokinkiimaiset. ja onnistui. Sama tapahtuu sen ihmisille. Linnut, ?sielunpeilit?, lohduttavat ja ?sudet laulavat viimeisen kerran, nauravat kuun ja revontulet?. Historia on merkkejä ja merkityksiä täynnä, lähteinään yhtä lailla kaarnasta veistetyn muistikortin usb-portti kuin pääkoppa tai vihan vasaralla muhkuroitu kahvipannun kylki. -tyyppiset shakkimetaforat. Rolf Bamberg Demokraatti Tangossa on taikaa Max vie Mechan ja tämän säveltäjä-aviomiehen Armande de Troyen Buenos Airesin hämärämmän puolen tanssikapakkaan. Eipä mennyt hukkaan Lignellin menestys telkkarin tanssiohjelmassa. liikutaan kolmella vuosikymmenellä ja kahdella jos vähän kolmannellakin mantereella (ja laivalla niiden väliä) seikkailuromaanien parhaiden perinteiden velvoittamissa merkeissä. Siksi niitä kai tehdäänkin teatterissa aika säästeliäästi, jos lapsille suunnattuja seikkailujuttuja ei lasketa lukuun. Tiina Puumalainen on rohkea ohjaaja. Mielen ullakot, rannalle jätetyn veneen aliset, kaikki käännetään. Kirjat Seppo Järvinen: Kenties niin tapahtui Runoja, graffitteja Enostone. Ääni Jarkko Tuohimaa . Oivalluksia, tyytymistä, onnellisuutta. Hän odottaa ?kirjoittamatonta kirjettä, että talo elää yhä?. Tai voi kysyä, onko runoilija kotometsän mäntyjä syleillessään yksinkertaisesti ?puhdasta pakanaa?. Luonnon läheisyys kasvaa pieniksi kokonaistaideteoksiksi kirjan sivuille, miniatyyrimaalausrunoiksi. Max on nyt menettänyt lähes kaiken, glamourista ei ole enää tietoakaan, kun hän työskentelee erään porhon autonkuljettajana. Luonto kukkii ja ku- koistaa, ruokkii ja ravitsee. Kadonnut eilispäivä ylösnousee tekijän tähytessä menneeseen runon jalaksilla seisten. Hän on kohdannut laivamatkalla Euroopasta Argentiinaan arvoituksellisen kaunottaren Mecha Inzunza de Troyen. Onhan hän jo päässyt maistamaan Pariisin boheemielämää kaikilla herkuilla. kaiken yllä / leijuu leppäinen lehmisavu, / rukous?. Alun kiinnostavista roolihenkilöistä tuleekin kaavamaisesti toimivia, suorastaan tylsiä tyyppejä. Enää heistä ei irtoa latausta, vaikka kuinka juoniteltaisiin mission impossibleja mestarivaras Maxin hoideltavaksi. Näyttelijätkin apatisoituvat samaan tahtiin. Kun Maxia ja Mechaa näyttelevien Nicke Lignellin ja Emma-Sofia Hautalan kohtaamisissa oli alussa kipinää ja ilmiliekkiä, heidän jälleennäkemisensä Nizzassa on kuin ?ystävinä eronneen. Tangon eroottisuus todella kuumottaa. Kunpa tätä olisikin saatu lisää! Mutta ei. Kun Maxin matkassa siirrytään taas Eurooppaan, ensin Nizzaan 1937 ja näytelmän reaaliaikaan Sorrentoon ja vuoteen 1966, tarina latistuu ja jäykistyy. ?Erämaan erakko. Horsmat rehottavat, lumikko livahtaa silmäkulmassa, metsän yötuuli nukkuu. Luonto ja uskonto solmiutuvat yhteen, . Mecha ilmaantuu kaupunkiin shakin suurta titteliottelua siellä käyvän poikansa seurueessa. Kaipaamansa ainekset runo etsii milloin mistäkin. Jotenkin se kuvastaa harmillisen osuvasti koko näytelmänkin väsymistä. Tässä kohtaamisessa ei ole enää sen enempää sähköä kuin luopumisen kaihoisaa kipuakaan. Rooleissa Jyrki Mänttäri, Nicke Lignell, Emma-Sofia Hautala, Soili Markkanen, Jari Ahola, Jaana Oravisto, Auvo Vihro, Samuli Muje, Eriikka Väliahde, Juha-Matti Koskela, Mika Honkanen, Matti Pussinen-Eloranta Sorrenton ajassa pääparin näyttelijöiksi vaihtuvat Jyrki Mänttäri ja Soili Markkanen. Seppo Jokisen luoman komisario Koskisen rikostutkimuksista tehty näyttämösovitus oli toimivaa ja viihdyttävää teatteria. Tänä syksynä Puumalainen on tarttunut vaikeuskertoilmeltaan vielä kovempaan palaan. Ehkä luontoelementti viittaa myös panteismiin. Koreografi Osku Heiskanen on luonut liikkellisen jännitteen, joka kannattelee koko esitystä monissa kohdin. Ilo saa monet kasvot: ?tuulen lävitse puhaltaman kirkonvartijan. Vanha voro ei jaksa enää kavuta edes köydellä parvekkeelta katolle. ?Etelä-Amerikan Pariisi. Sivaltaakin tekijä osaa: ?ihmisen kierous on luontainen ominaisuus.. Rujous ja kauneus ovat samaa syntyperää, robusti ja rakastettu rinnakkain. ja ?käsin kudotun iloisen liemen loihtijan?. on trendikäs, eloisa ja syntinen suurkaupunki, jossa eurooppalainen ja latinalainen kulttuuri sekoittuvat. Tällaisessa ilmapiirissä tarinan sankari Max Costa liikkuu kuin kala vedessä. Dialogia latistavat vielä iänikuiset ?elämä on kuin. Kuusi vuotta sitten hän kokeili Tampereen Työväen Teatterissa sovittaa puhdasverisistä dekkareista esityksen . 2015, 90 s. Seppo Järvinen.. Kuolema on hänelle kuin leipä ja viini. Järvisen hengellisyydessä on sanamukaisesti ristiinvetävää liikettä, on ortodoksisuutta, intialaista ajattelua ja kotikutoista kirkkouskoa. Sielun patalappu lienee jo valmis, hän kirjoittaa. Kokoelma on muutenkin orgaani, joka elää, kasvaa, hakeutuu ulos, palaa uusin eväin
Putininkin kanssa on tehty töitä. . Entinen neuvostotasavalta, silloin Gruusiana paremmin tunnettu, katsoo nyt päättäväisesti länteen päin. On kuin meitä olisi odotettu. Ryhdikäs, venäjää puhuva mies avaa oven. Nuori Stalin näyttää niissä jopa komealta. Kellarista löytyy valtava, ruosteinen painokone. Harvahampainen ukko tuntuu kuitenkin tietävän, mistä puhuu. Liikenteen melu jää vähitellen taakse. Keskellä tietä makaa auton litistämä musta kissa. Sitä selatessa näkymät alkavat seljitä, kirkastua. ?Olen kuuroutunut vihalle.. Pihan perältä löytyy talo, jossa Stalin majaili ennen Lokakuun vallankumousta. Vuosisadan vaihteessa hän painoi täällä maan alla apureineen kommunistisia lehtiä. Hirmuhallitsijan ristinmerosakkeet ovat ilmeisesti las- kin, se ei tarkeneet sielläkin, koska hänen koita, että patsastaan ei enää nähdä kau- liikenteessä uhkaisi pungissa. Kadunvarsilla sähköjohdot törröttävät paljaina. Liikenne on täällä hiljaisempaa kuin nurkan takana. Hän esittelee virkamerkkejään, jotka löytyvät englannin ja venäjän kielillä. Pilvet taivaalla köyhän omaisuus, viiltää elämän arpeuttama Järvinen. Upseeri itse asuu museon pihapiirin rakennuksessa. Hän ei ole käynyt Suomessa, mutta muistelee tyytyväisenä, kuinka?liisa. Liikennevaloja ei liiemmilti ole, ja kun on, nekin ovat väärässä paikassa. Taksin asiakas saattaa joutua istumaan kuskin paikalle. Turha pelko. Katukeittiöstä tulvii jumalainen tuoksu. Runon kulkija katsoo alas ja näkee miten ?kastepisarassa säteilee kaikki?, katsoo ylös ja näkee, miten ?huoleton on pilven matka?. Matti Saurama Paikalliset Ovat ystävällistä Sari Saloranta n n n hiipii epäilys, mitä jos museo onkin kiinni. Georgialaiset ovat tunnustaneet kristinuskoa jo 300-luvulta. Kohtalon tango -esityksen tiheimmän kohtauksen keskiössä ovat Emma-Sfia Hautalan esittämä Mecha ja Nicke Lignellin (oikealla) esittämä Max. Ajankohtaisuus ja lämmin, läheltä koettu ymmärrys hätkähdyttävät Järvisen kirjoittaessa köyhyydestä. Kun et kuule mitään, ?kuulet enemmän. Kannattaa palata alkuun, kannattaa hypellä tekijän lailla ajasta ja kuvasta toiseen. Vaikka Järvinen kirjoittaa ?vaeltaja älä jälkiä jätä?, hänen runonsa jättävät niitä. Kioskissa loimottaa elävä tuli. Suomestako olette? kaiken vaivan jälkeen Tämä vanha nainen on yksi niistä monista mummoista, jotka joutuvat kerjäämään rahaa Tbilisin kaduilla.. Runot ovat kuin tekijän kuvakirjasta. ELÄMÄNMENO 15.10.2015 15 Teppo Järvinen Kolumni Sari Saloranta sari.saloranta@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Josifin synnyinmaassa kun ei osaa lukea katujen nimiä. Vieläköhän tällainen ateriointi on mahdollista, kun Georgiasta tulee joskus EU:n jäsen? On vaikea suunnistaa, n n n Buenos Airesin tangokapakka kihisee synnillisyyttä ja erotiikkaa. Lapsen ja nuoren unelmat ovat koetuksella, pienen tytön kohtalo pommia tuhannesti tuntuvampi. Kevyt on köyhän kyynel, hän tietää, ?köyhän elämä surun kirkas kimallus parsinneulan kärjessä?. Olemme Georgian pääkaupungissa Tbilisissä, etsimässä Stalin-museota. Eteläkaukasialaisella georgiankielellä on ihan ikiomat aakkoset, jotka muistuttavat ornamenttikoristelua. Minä tulisin hulluksi! Neuvostoliiton aikana elimme yltäkylläisyydessä. Mitenkä te voitte elää siellä kapitalismissa. Ja kabinettien virka-aatelisto vain nauraa. Gorin kaupunginvaltuutetut äänestivät kuitenkin patsaan nurin. Pääasia, että henki säilyy. Ylhäällä on sänky, jossa Josif Vissarovitsh nukkui. Upseerioppaamme palasi Moskovasta syntymäkaupunkiinsa Tbilisiin, kun Neuvostoliitto hajosi. Puistomainen kaupunginosa olisi lähes idyllinen, jos talot eivät olisi romahtamaisillaan. Hän sanoo pyörittävänsä nyt yksin vuonna 1937 avattua museota. Nyt ihminen ei ole kopeekankaan arvoinen, upseeri sanoo. Emme väitä vastaan vaan katselemme valokuvia. Nyt tämä Georgian kommunistisen puolueen jäsen odottaa, että Venäjä valtaisi takaisin Georgian. ?Amerikkalainen ja eurooppalainen meno? tarkoittaa rappiota, mies osoittaa museon lerpattavia tapetteja. Vuodesta 1952 kesvaara. kusaukiolla pönöttänyt patsas poistettiin viitisen vuotta sitten. Georgiassa ajetaan meikäläisittäin oikealla kaistalla. Kun taksikuski tekee ristinmerkin, se ei tarkoita, että liikenteessä uhkaisi vaara. Mutta maailma kovettaa parkkiintuneen. On vain ohitettu taas yksi kirkko, joita kaupungissa on lukuisia. Tähtäimessä on Naton ja Euroopan unionin jäsenyys. Tbilisin kaupunkiin lentokentältä saavuttaessa bussi kaartaa Georg Bushin kadulle. Itse entinen Yhdysvaltain presidentti hymyilee tien varren valtavassa valokuvassa matkailijan tervetulleeksi. Se on kuulemma auki jatkuvasti, 24 tuntia vuorokaudessa. Ei haittaa, vaikka autoon tulee muutama lommo, ja ajovalot tai tuulilasi ovat mäsänä. ?Sielu ei ole lelu, ihminen on.? Rajuin ajankohtaisuus on proosamaisessa sarjatulessa. Se oli tarkoitus pystyttää uudelleen Stalinin museon pihamaalle. Runo ei peittele oman ajan vimmaa, kylmyyttä ja tappamisen hirmutekoja. Tämä johtuu siitä, että noin joka toinen tuontiauto tulee Japanista, jossa on vasemmanpuolinen liikenne. Harvahampainen ukko, joka neuvoi meille tietä seisoskelee samassa kadunkulmassa ja kysyy löysimmekö perille. Nyt maistuisi georgialainen olut ja viini. Viiniä täällä on viljelty jo 8 000 vuotta. Ajokulttuuri, jos nyt kulttuurista voidaan puhua, on täällä hiuksianostattava. Uskonto on täällä hyvin tärkeässä asemassa. Georgian oman pojan, stalinin kuvia täällä näkee enää matkamuistomyymälöissä vaikkapa jääkaappimagneetteja koristamassa. Stalin syntyi Gorin kaupun- Kun taksigissa, jossa hänen kotimuseonsa kuski tekee sijaitsee. Hiljaisuus soi harhojen pilvissä?. Levoton on runoilijan mieli, heittelehtivä ja äkkinäinen liikkeissään. Ortodoksikirkoissa piipahdetaan rukoilemassa ja naisilla sinne ei ole menemistä ilman päätä peittävää huivia. Paluumatkalla panen tyytyväisenä merkille, että kissanraato on korjattu pois. Soitamme punasirpillä varustetun oven kelloa. Vain yksi ääni, ?Georgian unelma. Sisäpihan terassilla voi nauttia sekä juomasta että avotulella paistetusta lihasta, jolla leipäkäärö vihanneksineen on täytetty. -koalition edustaja, kannatti patsaan pystyttämistä uudelleen, kertoo venäjänkielinen Tbilisin viikko -sanomalehti. Puolue pitää nykyään valtaa parlamentissa. urho kaleva kekkonen, hän oli Neuvostoliiton ystävä, siksi minä pidän Suomesta! 65-vuotias oppaamme on entinen KGB:n upseeri. Tampereen Lenin-museosta vieraili täällä pari vuotta sitten. n n n n n n väkeä. Turistille neuvotaan auliisti tietä, vaikkei suunta olisikaan oikea. Hän näkee, miten vähän on rakkautta, Jumala teillä tietymättömillä
On tärkeää, että tulemme ihmistä lähelle ja hyväksymme hänet sellaisena kuin hän on. Sen arvo on nyt suurempi, kun olen yksin, hän luonnehtii. Moni puolisonsa menettänyt saattaa olla vihainen siitä, miksi toisen piti jo lähteä. Elämässä täytyy hyväksyä tiettyjä asioita, joille ei voi mitään. Jos ihminen ei ole itse sinut kuoleman kanssa, ystävät ja työtoverit saattavat jännittää tilannetta, Heinäluoma pohtii. Heinäluoman illat venyvät usein työssä pitkiksi. Lehdet putoilevat puista, ja luonnon kiertokulku muistuttaa olemassaolostaan. Hän on oppinut arvostamaan ja iloitsemaan, jos joskus pääsee kotiin neljältä. Uskon, että surutyö pitää tehdä ja kohdata se kurjuus, joka yksin jäämiseen liittyy, hän sanoo. ?Tämä yhteiskunta ei anna surulle kauheasti tilaa. Se on nopeatempoinen ja väistämättä vähän pinnallinen.? Neuvonantaja on poissa Oman ajan merkitys ja se, että jokaisella tavaralla on oma paikkansa, ovat korostuneet vaimon kuoleman jälkeen. Tämä talo on täynnä Satua. Suru on heikentänyt omaa loogista päättelykykyä, ja asioiden ratkaiseminen on aiempaa vaikeampaa. . Se on ollut kuitenkin sitä tammikuusta lähtien. Silloin Heinäluoman Satuvaimo kuoli vakavan sairauden murtamana. . Osin se liittyy myös ikään. . Moni kertoo saaneensa esiintulostani voimaa. Uskon, että tähän päivään kuuluu se, että asioista pitää voida puhua, Heinäluoma kertoo. Yli kolmenkymmenen vuoden avioliitto oli hitsannut puolisoista vahvan tiimin. 16 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Eero Heinäluoma on opetellut arkea surun ja ihmisten ympäröimänä Peruuttamattomuus tuli lähelle Kansanedustaja Eero Heinäluoma avaa oven kotiinsa Helsingin Mellunmäessä. Ilman surua ei olisi myöskään iloa. Suojattua elämää Sadun sisko kuoli vajaat kaksi vuotta aiemmin. Tuolloin Heinäluomalla ei käynyt mielessäkään, että oma vaimo voisi seurata perässä niin pian. Heinäluoman molemmat vanhemmat elävät, eikä hän ole joutunut aiemmin niin läheltä kohtaamaan läheisen kuolemaa. Jatkuva liikkeessäolo ei kiehdo enää samoin kuin ennen. Hänellä ei ole ollut tarvetta myöskään syyttää Sadun kuolemasta ketään. . Jotain on yhtä aikaa poissa ja läsnä. Hän oli se, joka kokosi perheen, Heinäluoma sanoo. Suru on Heinäluomalle osa inhimillisyyttä ja siksi tärkeä tunne. Itsestäkin on lähtenyt pala pois pysyvästi. Talo on kauniisti sisustettu, eikä se vaikuta lainkaan yksin asuvan miehen kodilta. Syvimmät yksinäisyyden hetket tulevat silloin, kun palaa jostakin eikä kotona ole erityistä tekemistä. . Muutenkin hän kertoo eläneensä hyvää ja suojattua elämää.. Päädyin omassa surussani avoimuuteen. Se on luonteva tapa vaimon muiston kunnioittamiseen ja hänen ajatustensa vaalimiseen. . Satu huolehti perheessä käytännön asioista. Perheen yhdessä viettämä aika varsinkin juhlapyhinä on nykyisin kansanedustajalle entistä arvokkaampi perinne, jota haluaa jatkaa. Suru vaatii hiljentymistä. Satu on läsnä kaikissa juhlapyhissä. Heinäluoma ei ole kysellyt liioin miksi-kysymyksiä tai tapellut tosiasiaa vastaan. Suruun kuuluu annos lohduttomuutta, hän sanoo hiljaa. Heinäluoma tottui jakamaan kaikki asiat, miettimään oikeaa ja väärää sekä kysymään myös vaimonsa näkemystä niin politiikkaan kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvissä asioissa. Ystävät voivat toimia peilinä
ELÄMÄNMENO 15.10.2015 17 Kuvat Kari Hulkko Kokkolasta kotoisin oleva Eero Heinäluoma on kiitollinen siitä, että ihmiset ovat suhtautuneet hänen suruunsa hienovaraisesti.
Uskon siihen, että elämä jatkuu. Ymmärrän erittäin hyvin niitä, jotka jäävät puolison kuoleman jälkeen kotiin. Sureva tarvitsee ystävää ja Kommentti Virpi Kirves-Torvinen läheistä myös silloin, kun moni ajattelee, että akuutein kriisi on jo ohi. Suuri osa surusta polveilee ihmisen sisällä erilaisina sävyinä ja aaltoina. Hän muistuttaa, että työpaikalla esimerkiksi hyvä luottamusmies voi olla keskustelukumppanina. . Aavistus surusta on läsnä. Jotain on yhtä aikaa poissa ja läsnä.? Elämä jatkuu Pelkkä hautajaispuhe ei Heinäluoman mielestä saa mukaan seurakuntalaista kirkon toiminnan piiriin. Ongelmat ovat suurempia neljän seinän sisällä kuin ulkona, Heinäluoma sanoo. Sen sijaan sosiaalinen media on ollut Heinäluomalle lähinnä työhön kuuluva väline, eikä hän ole kokenut sitä luontevaksi paikaksi purkaa suruaan. Ihmisiä kohtaamaan Heinäluoma on tietoisesti puhunut surusta, joskus jopa toistaen samoja asioita läpi työstääkseen sitä. Taloudellisen turvan parantaminen olisi toivottavaa. Satu sai olla kotonaan viimeiset päivänsä. Osa ihmisistä päätyy toisen surun medikalisoimiseen sysäten vastuun ammattiauttajille. Satu oli mukana ItäHelsingin lähimmäistyössä. . Melkein mikä tahansa aihe olisi helpompi puheenaihe kuin oman puolison kuolema. Kun pitkään politiikassa mukana ollut mies puhuu surustaan, yhdistyvät siinä elämän karuus ja kauneus. Mukana on jotain pyhää. Kirjat puhuttelevat minua enemmän kuin ennen. Mietin kirjojen kautta, mitä ne kertovat meistä suomalaisista ja myös Sadun suhteesta näihin kirjoihin. Millainen musiikki on lohduttanut sinua? Klassinen musiikki on rauhoittavaa. Sen sijaan ukkosmyrskyn iskeminen lennon aikana voi herättää pelkoa. . Ortodoksien suhtautuminen on hänestä huomattavasti vapauttavampi. Heinäluoma on ystävystynyt ortodoksipiispa Ambrosiuksen kanssa ja käynyt pitkiä keskusteluja. Minun on nykyisin aikaisempaa helpompi hyväksyä puutteita paitsi omassa myös muiden ihmisten toiminnassa, Heinäluoma kertoo. Mielenkiintoinen ja vaativa työ on myös auttanut surun annostelemisessa niin, ettei se saa liian suurta otetta. . Ne ovat pääosin suomalaista kaunokirjallisuutta alkaen Sofi Oksasesta. Jopa hänen yli kahdeksankymppiset vanhempansa ovat viimeaikoina huolehtineet, ettei hän tekisi liikaa töitä. . Suru on opettanut suhteellistamaan asioita. Esimerkiksi vaalit eivät tunnu enää maailman tärkeimmältä asialta. Se, mikä voi olla yhdelle selviytymiskeino, voi olla toiselle tuhoisaa. Jokaisen on löydettävä tiensä itse, mutta siinä kuka tahansa voi näyttää valoa pimeältä näyttävillä varjopaikoilla. virpi.kirves-torvinen@demokraatti.fi. Ihmisen täytyy itse hakea oma paikkansa suruun ja sen käsittelyyn. Tämä yhteiskunta ei anna surulle kauheasti tilaa. Laman keskellä siitä ei pitäisi leikata pois. Kirkon tietyillä riiteillä on ihmisen elämässä tärkeä merkitys. Ihmisten arvo ihmisinä on noussut. Joskus voi tulla häivähdysmäisiä hetkiä, jolloin jokin Sadun sanoma tai tekemä asia nousee jostakin tilanteesta mieleen. . Hän on edelleen läsnä, kun menen sinne. Mitä haluaisit sanoa niille, jotka miettivät suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin? Ennen kannan ottamista turvapaikanhakijoihin kannattaa varata itselleen mahdollisuus aidosti tietää elämänoloista lähtömaassa. Mitä haluaisit sanoa ihmiselle, jonka puoliso on vasta kuollut? Kaikenlainen puhuminen ja ihmisten kohtaaminen on paras lääke. Se pitää sisällään kaiken. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti Neljä kysymystä ja vastausta Millaista kirjallisuutta olet lukenut vaimosi kuoleman jälkeen? Minulla on iso pino Sadun hankkimia kirjoja, joita käyn nyt lävitse. Vielä 1970-luvulla kirkko oli Heinäluomasta kovin konservatiivinen. Oikeaa tapaa toimia ei ole. Se jää omalle vastuulle. Heinäluoma uskoo, että kirkko voisi olla tässä enemmän mukana ja tarjota mahdollisuuksia surun purkamiseen eri tavoin. Joku jää töistä pois pitkäksi aikaa, kun toinen haluaa palata töihin mahdollisimman pian. Pidän varsinkin venäläisten säveltäjien musiikista, Dmitri Sostakovits kärjessä. Minuun on henkilökohtaisesti vaikuttanut se, että on arkkipiispoja ja piispoja, jotka ovat uskaltaneet ottaa kantaa, vaikka kaikki eivät aina olekaan tykänneet, hän selvittää. ?Tämä talo on täynnä Satua. Myös omien ajatusten paperille kirjoittaminen auttaa. Sureva ei ole riistaa Eero Heinäluoma puhuu haastattelun alussa ensin arkisista asioista, kuten siitä, että on kerrankin muistanut ostaa kahvileipää. Poliitikkokin on aseeton surun edessä eikä voi lähestyä sitä roolin takaa. Surun keskellä oleva ihminen kaipaa vähiten hengellistä tai henkistä paatosta saati käännyttämistä. Sitä ei ole enää niin ehdoton vaatimuksissaan, Heinäluoma luonnehtii. Häivähdysmäisiä hetkiä Eduskunnassa ollessaan Heinäluoma ei mieti henkilökohtaisia asioita. Aivan kuin jotain puuttuisi. Monissa tapauksissa läheisten läsnäolo ja vilpitön tuki voisivat riittää. Surevan toimia on helppo arvostella sivusta. Se on nopeatempoinen ja väistämättä vähän pinnallinen, hän arvioi. Surevan kohtaaminen vaatii ystävältä vahvuutta ottaa oikeita asioita esille ja kuunnella. Ystävyys on Heinäluomalle nykyisin merkityksellinen myös irrallaan toisen poliittisesta asemasta tai työstä. . On asioita, joita ihmismieli ei voi selittää, hän sanoo. Elämä jatkuu myös perheen kolmen aikuisen lapsen kautta, joissa heijastuvat Sadun ajatukset ja teot. Heinäluomalle ovat piirtyneet mieleen piispa Ambrosiuksen sanat hautajaispuheessa: ?Happy journey, Satu?. On aikoja, jotka päättyvät yhteisessä toiminnassa, jossa on hengellisiä arvoja läsnä, hän pohtii. Luterilaisella kirkolla on ollut hänestä kuolemasta hieman liian synkeä käsitys, mikä ei ole ollut aina eduksi. Kävimme Sadun kanssa usein sinfoniaorkesterin konserteissa. Vastoinkäymiset ja suru tekevät ihmisen nöyremmäksi elämän edessä. Jokin linkki tulisi olla jo aiemmin. . Näin suru tuli lähelle pala kerrallaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin kirkko alkoi kuitenkin tavoittaa rehellisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Oma suru on avannut kirkollisten toimitusten antia. . Kansanedustaja pitää kirkkoa tärkeänä myös suomalaisten arvomaailman vaalijana. . Kuolema on niin vaikea asia, etteivät ihmiset useinkaan varaudu siihen. Kuunteleva korva tai käytännön apu tarjoavat enemmän kuin hyvää tarkoittavat neuvot. Heinäluomasta on tärkeää, että ihmiset voivat kohdata kuoleman luonnollisella tavalla eikä surua eristetä pois arjesta. Heinäluoma ei pelkää kuolemaa. Koen ystävät tärkeämmiksi kuin ennen, Heinäluoma sanoo. Heinäluoman mukaan myös puoluetyössä voisi näkyä entistä enemmän ihmisten kohtaamista ja rinnalla kulkemista. Hän arvioi, että kasautuvat huolet pitkittävät surutyötä. . 18 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Heinäluoman ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa hän voi keskustella kaikista asioista. Myös järjestöjen auttamismahdollisuuksista tulisi huolehtia, Heinäluoma sanoo. Ihmiset eivät varaudu Kansanedustaja kokee olevansa etuoikeutettu siinä, että hänen taloudellinen tilanteensa on turvattu. Se on auttanut häntä käsittelemään surua ja ymmärtämään tapahtunutta. . Kuoleman jälkeenkin on elämää. Asiasta tulee kokemus vasta, kun sen jakaa toisen kanssa. Silläkin on merkitystä, että voi halutessaan jatkaa puolison kuoleman jälkeen asumista samassa asunnossa. Politiikassa pitäisi tehdä mahdolliseksi se, että vapaaehtoistyö voisi elää ja kukoistaa. On suuri riski, että surun kohdatessa ihminen kääntyy sisäänpäin ja suru pakkautuu, hän tietää. Piispa Ambrosius tukena Heinäluoman suhtautuminen kirkkoon on muuttunut pitkällä aikavälillä, mutta myös suru on vaikuttanut siihen
ELÄMÄNMENO Eero Heinäluoma on saanut paljon yhteydenottoja muilta puolisonsa menettäneiltä. Se on muistuttanut, ettei hän ole elämäntilanteessaan yksin. 15.10.2015 19
Ylijäämään myyn muille, Sinorita kertoo. Kaikki eivät tyydy kasvattamaan vihanneksia ja juureksia. Esimerkiksi Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, samoin kuin Kamerunin Yaoundéssa, moni kaupunkilaisperhe varmistaa ruokaturvansa kasvattamalla myös sikoja, kanoja ja lehmiä. Vastaanotto vaihtelee Viranomaiset suhtautuvat yhteismailla harjoitettuun kaupunkiviljelyyn eri tavalla eri maissa. Asiantuntijoiden mukaan nuivuus on järjetöntä, sillä ruokapulan uhatessa oman ruuan kasvattaminen on järkevää kaupungissakin. . Viljely kaupunkialueilla on kielletty, mutta kaupunkiviljelystä on tulossa yhä yleisempää, myöntää Zimbabwen hallituksen edustaja Norman Hwengwere. Syyksi hän mainitsee kasvavan työttömyyden ja sen myötä heikentyneen ruokaturvan. Etelä-Afrikan Kapkaupungissa ja Keniassa suhtautuminen kaupunkiviljelyyn on myönteistä. Kapkaupunki julkaisi ensimmäisen urbaania viljelyä koskevan linjauksensa jo vuonna 2007. Kolmen kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan kuukausiansio, noin 200 yhdysvaltain dollaria, ei riitä perheen menoihin. Kaupunkiviljelijät, paitsi ruokkivat itsensä ja perheensä, myyvät jopa 90 prosenttia tuotteistaan kaupunkien toreilla ja marketeissa. Jeffrey Moye IPS, Hara ?Nykyään käytän tosi vähän rahaa ruuan ostamiseen, koska pienen kaupunkipalstani tuotanto riittää pitkälle.?. 20 15.10.2015 ELÄMÄNMENO Agness Samwenje saa perheensä ruokittua kaupunkiviljelyn ansiosta Pelastava peltotilkku IPS / Jeffrey Moyo Esikoulunopettaja Agness Samwenje on yksi Ugandan pääkaupungin Hararen lukuisista kaupunkiviljelijöistä. Niinpä oman kasvimaan tuotanto tulee tarpeeseen. . Hän muutti Zimbabween mutta ei löytänyt palkkatyötä. . Nykyään käytän tosi vähän rahaa ruuan ostamiseen, koska pienen kaupunkipalstani tuotanto riittää pitkälle, Samwenje sanoo. Joillekin kaupunkiviljelmistä on tullut myös elinkeino. Työttömänä havaitsin, että kaupunkiviljely tuo ruuan taloon. Kenian pääkaupungissa Nairobissa suosittua on erityisesti säkkiviljely. Kongon demokraattisessa tasavallassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO tukee kau- Kaupunkiviljely Afrikassa yleistyy, kun yhä useamman kaupunkilaisenkin ruokaturva horjuu. punkiviljelyohjelmaa, jossa hyödynnetään maalta kaupunkeihin muuttaneiden viljelijöiden asiantuntemusta. Näin on käynyt esimerkiksi mosambikilaiselle Silveira Sinoritalle. Kasvatan itse perunat, pavut, vihannekset ja maissintähkät
Sisäilmayhdistys on tehnyt työtä hyvän sisäilman puolesta vuodesta 1990 alkaen. Yhdistyksen pääasiallinen tehtävä on jakaa tietoa eri alojen . Emme voi asua niin, että ollaan t-paita päällä ja avojaloin koko talvi. Myös se vaihtelee, millaisesta määrästä esimerkiksi homeitiöitä oireita ilmaantuu. . Poistohormia ei ole siivottu vuosikausiin, eikä katolla oleva huippuimurikaan välttämättä ime mitään vaan pitää pelkästään meteliä. Me vaadimme liian lämmintä sisäilmaa, ja se aihe- Lisää sisäilmatietouttasi ?? ?? ?? ?? ?? Sisäilmayhdistyksen sivuilla on runsaasti tietoa ja yhdistyksen lehti: www.sisailmayhdistys.fi Allergia- ja astmaliiton sisäilmasivut: http://www.allergia.fi/astma/sisailma/ Asumisterveysliitto Aste tarjoaa neuvoja ja vertaistukea: www.asumisterveysliitto.fi Ympäristöministeriön Hometalkoot: www. hometalkoot.fi Pelaa Sisäilmatietäjä-peliä ja testaa tietosi: http://app.alypaa.fi/hkisisailma/ Getty Images ?Emme voi asua niin, että ollaan t-paita päällä ja avojaloin koko talvi. Tuloilmaventtiilit tukitaan, kun niistä tulee vedontunnetta, Laine-Sarkkinen luettelee. Kouluissa ja työpaikoilla ilmanvaihto saatetaan laittaa kokonaan pois päältä lomien ajaksi. Ihmiset heräävät vasta sitten, kun he juoksevat päin seinää, Laine-Sarkkinen harmittelee. Ilmanvaihto ykköseksi Laine-Sarkkisen mukaan suurin syyllinen sisäilmaongelmiin on ilmanvaihto. Säästö jää näennäiseksi, kun kosteus jää sisälle ja kohta työntekijöille, lapsille ja opettajille alkaa ilmaantua oireita huonosta sisäilmasta ja koko talo on korjauksen tarpeessa. . Me vaadimme liian lämmintä sisäilmaa, ja se aiheuttaa ongelmia.? Näin parannamme maailmaa Ihminen viettää noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Palstalla esitellään järjestöjä ja niiden väkeä.. Sellaista työperäistä sairautta ei ole kuin sisäilmaongelma, kun sitä ei pystytä diagnosoimaan, Laine-Sarkkinen kertoo. Villasukat jalkaan! Huonosta sisäilmasta johtuvat oireet ovat ihmisillä erilaisia. uttaa ongelmia. Se kannattaa, sillä pelissä voi olla oma terveys. . Se joko puuttuu kokonaan tai on puutteellinen. . Tietoa on saatavilla hyvin, mutta tiedon ääreen pitää itse hakeutua. Toinen oireilee jo siitä, että kosteusvaurioisessa talossa asuva kaveri tulee kylään, Laine-Sarkkinen kuvailee. Laine-Sarkkinen muistuttaa, että sisäilmasta oireita saadakseen ei tarvita hometta seinärakenteissa, vaan jo asunnon lämpötila voi vaikuttaa. Jos sairastut työpaikalla, se on kurja ongelma. olivatpa ne sitten omakotitaloja, rivi- tai kerrostaloja . Ennen laitettiin villasukat jalkaan ja villatakki päälle sisällä, kun oli viileämpää, Laine-Sarkkinen sanoo. Laine-Sarkkisen mukaan oleellisinta on ymmärtää, että taloista . Yhdelle oireita tulee, kun menee kyläilemään taloon, jossa on kosteusvaurio. esimerkiksi terveydenhuoltoalan ja rakennusalan ? ammattilaisille ja päättäjille. Sisäilmaneuvoja Aila LaineSarkkinen kertoo, että vuosien mittaan sisäilmaongelmiin on herätty entistä enemmän. Et voi olla työpaikalla tienaamassa, koska oireiden vuoksi et siellä voi olla. Iho-oireita voi saada liian lämpimästä ja kuivasta tai liian kylmästä ja kosteasta asuinlämpötilasta. . tulee pitää huolta. Siksi esimerkiksi ennen talon tai asunnon ostoa kannattaa tarkistaa, millä tavalla taloa on huollettu ja millaista huoltoa se tulevaisuudessa tarvitsee. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demokraatti.fi Yhden kurkku on kipeä, toisella särkee pää ja kolmannella kutiavat silmät. ARKI 15.10.2015 21 ??Sisäilmayhdistys jakaa tietoa erityisesti ammattilaisille ja päättäjille Terveellisen sisäilman puolesta Ihminen viettää noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, millaista ilmaa me hengitämme työpaikoilla, kouluissa ja kotonamme
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti. fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Arkistoalan tuntemus ja koulutus on eduksi. Tehtävästä maksetaan Työväenperinnelaitosten Arki-palkkausjärjestelmän vaatimustason 7 mukaista palkkaa, johon lisätään koulutuksen ja työkokemuksen perusteella henkilökohtainen palkanosa, joka korkeimmillaan voi olla 39 % vaatimustason mukaisesta palkasta. Hakemukset 30.10.2015 mennessä osoitteella Työväen Arkisto, arkistonjohtaja Petri Tanskanen, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki tai sähköpostilla petri.tanskanen@tyark.fi. Tehtävä tulisi ottaa vastaan viimeistään 4.1.2016 alkaen. Toimeen liittyy kolmen kuukauden koeaika. Lisätietoja toimesta ja palkkaukseen liittyvistä asioista antaa arkistonjohtaja Petri Tanskanen, puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. klo 18.00 alkaen. kerroksessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Närvilänkatu 8, Kokkola, torstaina 29.10. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 040 455 6976, petri.tanskanen@tyark.fi. Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. PÄIJÄT-HÄME . Käsitellään Naantalin kaupunginvaltuustossa esillä olevat asiat. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. B.Virtanen - Urja Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. klo 18 Kaivokatu 21:ssä. 22 ARKI 15.10.2015 Viihteen jättiläiset palaa konserttilavoille Suomalaisen viihdemusiikin dinosaurukset, Tapani Kansa, Frederik, Eini ja Danny kertoivat tiistaina paluustaan yhteisille konserttilavoille. klo 11.30. 2017. Kokouskutsu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto kokoontuu ammattikampuksen auditoriossa, os. Viihteen jättiläiset -kokoonpanoon kuuluu myös Virve Rosti, joka ei ollut läsnä tiedotustilaisuudessa. Viimeksi viisikko on nähty lavalla yhdessä vuonna 2012. Ryhmä esiintyy 31. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Työväen Arkisto toimii poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen historiallisten aineistojen päätearkistona ja sen toiminta-alueena on koko maa. Työväen Arkistossa on avautumassa TUTKIJAN TOIMI Tutkijan keskeisimmät tehtävät ovat: arkistoaineistojen erityisesti ammattiyhdistys- ja palkansaajaliikkeen järjestämis- ja luettelointityö, arkiston käytäntöjen kehittäminen, arkiston tutkijapalveluun osallistuminen ja liittyvät tehtävät kuten tiedonhaut ja asiakkaiden ohjaus. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, hyvää organisointikykyä, sosialidemokraattisen ja ammattiyhdistysliikkeen toimintakenttien tuntemista sekä kiinnostusta niiden historiaan ja sitoutuneisuutta sosialidemokraattisen työväenliikkeen arvoihin. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi Palvelukseen halutaan Kokoukset » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry T u r u n D e m a r i k i l l a n s y y s ko ko u s pidetään 22.10.2015 klo 18.30 Työväentalon 4. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. On huomattavaa, että henkilövalinnat tehdään uusien yhdistyksemme sääntöjen mukaisesti kahdeksi vuodeksi eli 2016 . 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Lahden Seudun Wanhat toverit kokoontuvat Wanhassa herrassa ma 19.10. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Naantalin Työväenyhdistys yleinen kokous su 18.10. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. lokakuuta Helsingin Kulttuuritalolla. Sarjakuvat Esiintyjien tunnetuimpia hittejä ovat muun muassa Tapani Kansan R-A-K-A-S ja Delilah, Einin Yes Sir I Can Boogie sekä Kesä ja Yö, Dannyn Kuusamo ja Kesäkatu, Virve Rostin Kun Chicago Kuoli ja Sata Salamaa sekä Frederikin Rasputin, ja Oon Kolmekymppinen. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Paikalla Martikaisen Erkki. VARSINAIS-SUOMI . Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä maanantaista 2.11.2015 alkaen koulutusyhtymän toimistossa, osoite Peikkolinnankatu 6, Kokkola sekä wwwsivuilla osoitteessa http://dynastypub.kpedu.fi/kokous/TELIMET.HTM Marja Hylkilä, valtuuston puheenjohtaja www.kpedu.fi Uskottava ja koskettava Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Työväen Arkisto on yksityisluontoinen valtionapuarkisto ja maamme vanhin kansanliikearkisto, joka on perustettu vuonna 1909
10.03 Ajantasa. 12.10 Ur heiluradio. Kaivattu turvaverkosto löytyy kotiseu dulta, mutta komentosuhteet vanhempien ja aikuisten las ten välillä on pantava uusiksi. 16.30 Uusi päivä Salat paljastu vat. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Henkien taisto. 19.00 Paluumuuttajat Rock, rauha ja rakkaus Pohjois Karjalassa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. kalastajan vuosi Mika Soramäki lähtee koskikalaan koko vuoden ajalle. 14.00 Isot ja pienet (7) 3/7. 14.30 Marja Hintikka Live UUSI SARJA ALKAA. Aikuiset ensin! 1/10. 5/8 22.00 22.20 22.25 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Broken Arrow . 11.00 Uutiset. Kouvolalaisen makeis kauppiaan Asko Raappanan (Vesa Vierikko) ja pankinjoh taja Ulla Castrenin (Pirkko Hämäläinen) rakkaustarina. 17.25 Team Ahma (7) Pelaarus pas. 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 6/8. 02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset. 18.20 Radioteatteri esittää. Kirkon ja mafian liitto on kuitenkin vahva. Ilmiantajia uhkaillaan ja pelotellaan. deittihuijarit 00.00 Zoo (12) 01.00 Bones (16) 02.00?02.30 Lainvalvojat (7) TV5 06.10 Nanny 07.10 Akvaariomestarit 08.05?09.00 Lasten eläinmaailma: Amerikan suloisimmat lemmikit 12.00 Akvaario mestarit 13.00 Goldbergit (7) 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70?s show 15.00 Tappavat suhteet (12) 16.00 Nanny 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit (7) 18.00 70?s show (7) 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Hitti kärpänen 22.00 Elokuva: Hullut hautajaiset (12) 23.55 Konttori 00.25 Seinfeld 01.20 Miesten juttuja 01.50 Tervetuloa perhee seen 02.20 Hullut häävideot 03.15 5D: Miehet kuminaamioissa (12) 04.10 Las Vegas (12) 04.55?05.47 Tappavat suhteet (12) JIM 11.00 JIM D: Käsittämättömät koneet 12.00 Guinness World Records 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Top Chef 15.00 Kuuluisat kuppilat 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Hurja remontti 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Poliisit (7) 20.30 Panttilainaamo 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00 Jim Akatemia: Välime relliset reseptit 22.05 Talent UK 00.00 Muinaiset avaruusoliot (7) 01.00 Leijonan luola USA 02.00?02.55 Mestariampuja LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Sikke . Pää osissa: John Travolta, Christi an Slater, Samantha Mathis, Delroy Lindo, Frank Whaley, Bob Gunton, Howie Long. 00.45?01.45 Americans Totuu den aika on nyt. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Suursodan päiväkirjat 4/8. 20.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. Miten merilevää kasvatetaan teollisesti? Mikä on Ig Nobel palkinto eli huumoriNobel. 09.05 Urheiluradio. Tsunami. 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) Täh tisadetta. 22.00 Kauppaneuvos Jethro (7) Jethro valloittaa Viron! 23.00 23.05 23.35 00.05 00.35 01.05 02.10 03.05 03.35 SM-Liiga: Illan Parhaat Poliisit (7) Poliisit (7) Vantaa. Poliisit (7) Kotka. Poliisit (7) Kuopio. Comanche Moon (16) 6/6. Komanssin kuolinlaulu. Criminal Minds (16) Mus ta kuningatar. Kanadan rajalla Vahin gossa vaikeuksiin. Kanadan rajalla Aseita ja kosmetiikkaa. Team Ahma Hangö. 04.05 04.35?05.05 Isänmaan toivot (7) 8/10. 00.00 Uutiset ja sää. Särkkä. 6/8. 18.05 Television uranuurtajat 1/6. Kaipuu. Sota muuttaa peruuttamat tomasti monien perheiden elämää ja koko moraalista arvomaailmaa. Miksi Sibelius ihailee enemmän kurkia ja joutsenia kuin peipposia ja hömötiaisia. 7/8. 21.55 Kino Suomi: Zombie ja Kummitusjuna (1991) Melankolinen komedia ja matkaelokuva vaiteliaasta rokkibasistista, alkoholista, aavebändistä ja Istanbulis ta. Hehkun vie raaksi saapuu kaverikoirana toimiva terrieri Myy. 12.30 Hehku Hehkulaiset tapaa vat intuitiivisen näkijän. 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla . Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Laura Kolbe ja Jorma Virtanen. Kuolema lounas aikaan. YLE FEM 07.25?14.55 SVT:n ohjelmaa 15.57 Kysy Laralta (7) Osa 14/26: Rakkautta ja tuskaa. Tony tekee ihastukselleen videotervehdyksen, joka meneekin vahingossa koko luokalle. 16.09 Clay Kids (7) Piraija. 16.21 Knietzsche . 20.03 Urheiluradio. N: Regina Linnanheimo, Tauno Palo, Elsa Rantalainen, Eino Jurkka. 01.00 Uutiset ja sää. Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Laura Kolbe ja Kari Korhonen. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Mstudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Peili 18.10 Viiden minuutin matka. 17.20 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 00.05 Yöradio. 22.05 Euroopan taivaan alla. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Pääosissa Silu Seppälä, Marjo Leinonen ja Matti Pellonpää. 23.03 Yöradio. 07.12 Maakuntaradio. operaatio erämaassa (16) Räjähtävä jännityselokuva amerikkalaisen taistelulentä jän salahankkeesta varastaa testilennolla olevan hävit täjäkoneen kaksi ydinkär kiohjusta ja hänen toverinsa kamppailusta estää petos. O: John Woo, USA, 1995. Jalkapalloilija Mikael Forssell sekä toimittaja Han nah Norrena puhuvat siitä kuinka itsekäs vanhempi saa olla ja voiko vanhempia jatkuvasti kalvavasta syylli syydestä päästä eroon. 15.30 Yle FOLK 16.00 Paluumuuttajat Uusi suhde vanhempiin. 07.10 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 02.00 Uutiset. artistitunti. 12.12 Maakuntaradio. unelmaasunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Piin elämä (12) 23.30 OC:n täydelliset naiset 00.30?01.30 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aa muhartaus. Ryh mää ei saatu koskaan kiinni. Nyt he kertovat ensi kerran tarinansa. 23.45?01.30 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.21 FOX Kids: Pound Puppies 06.42 FOX Kids: My Little Pony 07.04 FOX Kids: PacMan 07.27 FOX Kids: Juliusapina 07.51 FOX Kids: Monsuno 08.14 FOX Kids: Prätkähiiret 08.37 FOX Kids: Timmy ja haltijakummit 09.00 Wipeout 10.00 Teemu Laurell 10.30 Suomiehet 11.30 Suomiehet 12.30 Tuppukylän turvaajat 13.00 Maailmanlopun odottajat 14.00 Kalojen kunkut 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 Romut rahaksi 16.30 How I Met Your Mother 17.00 Family Guy 17.30 Lapin poliisit 18.00 Kokeile tai kuole 18.30 Aivopelit 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Villeimmät videot 23.00 Elokuva: The XFiles: Usko koetuksella 01.00 The Walking Dead 02.20 Luonnon salaiset kansiot 03.20 Totta vai tarua. 18.55 Ihan pihalla. 18.03 Ihan pihalla. 09.45 Kauniit ja rohkeat (12) 10.10 Emmer dale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 14.30 14.35 15.00 Suomen kaunein koti Mitä tänään syötäisiin? Peter uutisvirrassa Vauvaonnea Lunta etsi mässä. 15.25 Moderni perhe (7) Mahta vuusmaa. 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Yökylässä Maria Veitola Musta Barbaari ja Prinssi Ju suf 4/10. Ulkolinja: Kirkon ja mafian liitto Yle TV1 klo 22.00 Paavi Franciscus on luvannut puhdistaa katolista kirkkoa. 07.53 Maakuntaradio. 04.02 Café Tropical. Peltola 17.00 Uutiset 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallo ja Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tun nissa 00.00 Arkisto: Spede, Vesku, Jope ja PirkkaPekka 02.00 Arkisto: Pakolais ja maahanmuuttopolitiikkaa 04.00?06.00 Arkisto: Maailman ja mielenparantajia. Suo malaisen television huippu hetket katsojien kertomana. NELONEN 07.00 Pound Puppies 07.25 Lego Le gends of Chima (7) 07.50 Kaksi julk kista ja yhdet häät 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50?10.50 MasterChef Suomi 13.50 MasterChef Australia Oppitunti Marcon kanssa. 15.30 Kaksi julkkista ja yhdet häät 7/8. 16.25 Kaverille ei jätetä (7) 1/10. 17.00 Uutiset ja sää. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uu tiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Mikko ??Peltsi?. 07.00 Uutiset ja sää. 10.55 Pikkujuttu: Uraradio. Kuvassa ohjelman tekijä, mafiaekspertti John Dickie. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Fifa, rikos ja Palloliitto 06.25 Ylen aamutv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 - 10.47 Naiskonstaapeli 56 (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Uutiset Lou naisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset PohjoisSuomi 04.00 Yle FOLK 04.45 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäi väonnittelu: 15.10. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 60. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uuti set 10.05 Mikä maksaa. 20.05 Sää. J. 03.02 Yöradio. Laivasimulaattori opettaa merenkulkua tur vallisesti. Lapset. 18.50 Merisää. 01.02 Yöradio . 16.17 Maakuntaradio. 15.00 Uutiset. 12.00 Uutiset ja sää. 06.30 Maa kuntaradio. 20.06 Ihan pihalla. 08.12 Maakuntaradio. Ahdistunut Saga panostaa kaikkensa löytääkseen Hansin elossa, mutta toivo hupenee. 00.00 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna 12.00 Hehku Kiti hakee apua uniongelmiin. 15.05 Maakuntaradio. 09.10 Sää. Romanian mustalaiset. 20.00 Katastrofin anatomia (12) 5/10. 2/8. 20.00 Kuningaskuluttaja Elintarvikkeita myydään monenlaisilla luonnollisuu teen viittaavilla väitteillä. Testaamme Sonyn, LG.n ja Motorolan wifiälykellot. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Pako Isisin orjuudesta Millaista on naisten elämä Isisin hallitse massa Islamilaisessa valtios sa. 1950lu vulla näkivät amerikkalaiset ohjelmatuottajat ja käsikir joittajat television mahdolli suudet tarjota katsojille es kapistisia elämyksiä viikosta toiseen. 21.03 Päivä tunnissa. Ruokaa rakkaudella 10.30 Farmi (7) 11.00 Fashion Star 12.00 Hotellit haltuun 12.55 Sinkkuillallinen 13.55 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.20 Koira kuiskaaja 15.00 MasterChef VIP 16.00 Kaisa ja luksuskodit 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 19.00 Lät kävaimot 20.00 Kaisa ja luksuskodit 21.00 Unelmien poikamies 23.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.30 Sink kulaiva USA (7) 00.30 Nätti nakuna 01.30?02.30 Sinkkuillallinen AVA 09.30 Haylien keittiössä 10.00?10.55 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin ruoka vallankumous 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Beverly Hills, 90210 (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs . Ohjaus Mika Kau rismäki. 23.25?00.25 Muistikuvaputki: Katsotuimmat 1/6. 18.00 Uutiset. Käthe Koll witz ryhtyy purkamaan menetystensä aiheuttamaa tuskaa kuvanveistoon. 17.55 Sehän on Sibelius!: Työ ja inspiraatio Sibelius työskentelee ankarasti, ja siihen tarvitaan alkoholia, alasinta ja auringonnousuja. Asiantuntijoina Kaija Saari aho, Helena Ahonen ja Tero Asp. 13.00 Uutiset. 6/8. 21.00 Siskonpeti 1/12. Fiktii vinen dokumentti paljastaa Ainon ja Jannen tiiviin siteen salaisuudet. 21.55 Suomi tänään. O: T. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 03.15 Pyöreä pöytä. 5/10. Nykyaika. Perhe kerääntyy somen ää reen, aikuisilla on viinapäivä. 21.25 21.50 21.55 22.00 23 Torstai 15.10.2015 MTV3 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) Päästäkää koirat 15.10.2015 Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu Bates Motel (16) 10/10. Sarja jää tauolle. 22.45 Fresh Meat (16) 6/8. 23.25 Paluumuuttajat Rock, rauha ja rakkaus Pohjois Karjalassa. 23.55 Kioski: Marjan vallassa 00.25 Angry Boys (12) 6/12. 00.55?04.10 Yle FOLK 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (12) Luottamus, avioliiton elinehto. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Shokkiuutinen 1/2. 18.30 Emmerdale Shokkiuutinen 2/2. 19.00 19.20 19.30 20.05 Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Kädettömät kokit Pipsa Hurmerinta. 12.55 Suomi tänään. Kil pailuhenki nostaa päätään. 19.50 Sehän on Sibelius!: Nero ja luonto Minkälainen luonnon ystävä Suomen ainoa nero on. 07.50 Merisää. 03.55?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin etniset herkut 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naa purittuloslähetys 19.05 Simpsonit (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Antti Holma Show 23.00 Catfish . 11.03 Maakuntaradio. 03.45 Yöradio. 04.00 Uutiset ja sää. 21.00 Uutiset. 23.00 Uutiset. 19.05 Ihan pihalla. maailman pienin filosofi (7) Onni. 16.25 Schrödingerin kissa 6/15. 06.52 Popi Kissa 07.03 Me Peltiset 07.07 Franklin ja ystävät 07.19 Samu ja Salla 07.31 Pip sa Possu 07.36 Herää pahvi: Avaruus kypärä 07.42 Lauri kilpaauto 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 10.30 Teini pomo 11.30 Annen espanjalaisherkut irti. 13.10 Eteenpäin elämään (7) (1939). 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Karhuja. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Elokuva kartanon sisäkön ja senaattorin vel jenpojan epäsäätyisestä rakkaudesta. 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.06 17.10 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Naiskonstaapeli 56 (12) 4/5. 16.00 Uutiset ja sää. 13.03 Maakuntaradio. tenori Jon Vickersin (1926?2015) äänitteitä 21.45 Nä kökulma: Juho Keva ja saamelaiset eivät tanssi intiaanitansseja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 12.45 Merisää. Moni heistä on kaapattu alueelle, jossa vallitsevat julmuus ja tiukat säännöt. Tytöt naitetaan 9vuotiaina. Osa pääsee pakoon, mutta miten? 22.55 Uutiset 23.00 Silta (16) 3/10. 22.55 Kuuluttajan vieras: tuotantokoordinaattori Heidi Kokki. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Simsala Bimimpap ø pöytä koreaksi! 21.00 Antti Holma Show Ul konäkö. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Poimintoja ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 20.25 Ra dion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Suurten roolien sankari . 11.00 Valkoista valoa: Mädästä lihasta fermentoituun persiljaan. 16.15 Urheiluradio. Supersankarit. Kristalleista apua antibioottiresistenssiin. Norjalainen tiedeohjelma. 16.55 Tanskalainen maajussi 1/10. 17.25 Lasso Unettomuus kuluttaa ihmistä. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam Ukkonen. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Teiniisä. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 2/8. Ribe. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Kultaholvi. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00?23.17 Dok: 1971 (Yhdys vallat, 2014) Jo kauan ennen Wikileaksia ja Edward Snow denia ryhmä nuoria varasti FBI:n toimistosta asiakirjoja ja lähetti ne lehdistölle. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.00 Uutiset ja sää. Miten supersankari buumi syntyi? 19.00 RSO Musiikkitalossa RSO, Hannu Lintu ja pianisti Stephen Hough esittävät Zimmermannin teoksen Pho topsis, Beethovenin Piano konserton nro 1 ja Brahmsin Sinfonian nro 2. 21.45 Sehän on Sibelius!: Aino ja Janne Parisuhde, joka kestää 68 vuotta, sallii viftit ja mykkäkoulut. Hyinen tuuli. 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Mr Selfridge (12) 8/10. 08.10 Urheiluradio. Vieraan elämä täällä. Karl ei ymmärrä ihmisten tarvetta hankkia jälkikasvua. 20.47 Siskonpeti: Aviorikosduo Aviorikosduo. Pirjo Heikkilä feat Anssi Kela: ?Ka nanlihalle?. 20.50 Justimus esittää: Fuck the Police (7) (12). Maailmantähdet, paskakaivot ja parhaat kave rit maustavat elämää. 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 3/5
MM-kakkonen ja Euroopan ehdottomaan eliittiin kuuluva maajoukkue oli pitkin karsintoja sekava, haluton ja jopa riitaisa. Tuloksena oli ansaittu jääminen rannalle. Valitettavasti Suomi ei tähän joukkoon kuulu. Ennen kolmanneksi sijoittuneiden maajoukkueiden jatkokarsintoja kisoihin paikkansa ovat jo varmistaneet ensikertalaiset Islanti, Pohjois-Irlanti, Albania, Wales ja Slovakia . Islanti on onnistunut luomaan oman, tehokkaan pelitavan, jota pelaajat kunnioittavat ja joka sopii miehistölle. Kisoihin on menossa myös muita yllättäjiä. Wales tekee paluun arvokisakentille vuosikymmenten tauon jälkeen. Jatkokarsinnoissa kisapaikasta taistelevat vielä Bosnia-Hertsegovina, Ukraina, Irlanti, Slovenia, Unkari, Ruotsi, Norja ja Tanska, mikä tarkoittaa sitä, että myös Pohjoismaat saattavat sittenkin olla hyvin edustettuina. n n n synkäksi, kun helpohkoksi arvioidussa ryhmässä Suomi jäi jo varhain vastaanottajaksi. Väliaikaisvalmentaja Markku kanerva otti vetovastuun hankalassa tilanteessa, kun jäljellä oli neljä ottelua ja mahdollisuudet käytännössä menneet. Englanti voitti kaikki kymmenen karsintaotteluaan, Pohjois-Irlanti voitti tunnetusti Suomen lohkon. Karsinnat ovat tarjonneet runsaasti yllätyksiä. Tuloksena on tekemisen palo, joka hehkuu koko islantilaisjalkapalloon. Esimerkiksi alle 21-vuotiaiden maajoukkue, joka koostuu pääosin oman liigan pelaajista, johtaa suvereenisti omaa karsintalohkoaan ja on matkalla vuoden 2017 nuorten EM-kisoihin. n n n oli ilman muuta Hollanti. Osin tästä syystä mukana on ensikertalaisia ja yllättäjiä, mutta myös alkulohkotulokset puhuvat eurooppalaisen jalkapallon leveästä tasosta. Vakuuttavimman EM-karsintasuorituksen teki ruotsalaisen lars lagerbäckin ja islantilaisen heimir hallgrimssonin oh- jauksessa pelannut Islanti, joka jätti kovatasoisessa A-lohkossa Turkin ja Hollannin taakseen. Käytössä oli miehistö, jonka itseluottamus ja pelillinen maajoukkueidentiteetti olivat romuna. Lähtökohdista huolimatta Kanerva sai Suomen pelaamaan tuloksekasta peliä. Neljä tappiotonta ottelua ja odottamaton nousu taisteluun jatkokarsintapaikasta ovat täyden kympin suoritus. Ja mikä tärkeintä, suomalaispelaajien itsetunto ja peli-ilo löytyivät jälleen. Lähtökohdat tuleviin MM-karsintoihin ruotsalaisen hans Backen johdolla ovat nyt huomattavasti pirteämmät. suoMalaisittain Matka kävi Lehtikuva / Jussi Nukari Neljä tappiotonta ottelua ja odottamaton nousu taisteluun jatkokarsintapaikasta ovat täyden kympin suoritus. ?Väliaikaisvalmentaja. Niin sanotuista varmoista ja kokeneista arvokisamaista Kreikka, Serbia ja Hollanti jäivät lopulta kauas kisapaikasta. MikaMatti paatelaisen lähdön jälkeen usko suomalaiseen jalkapalloon oli seitinohut ja epävarmuus loppukarsintojen kunniakkaasta läpikäymisestä aiheellinen. maat, joita ei yleensä ole totuttu näkemään parrasvaloissa. Islannin menestys ei sinänsä ole yllätys, sillä saarelaiset onnistuivat MM-karsinnoissa loistavasti, Ari jääden niukasti ulos kisoista. Hautaniemi Islanti onkin loistava malliKirjoittaja esimerkki rajallisten resurson sosiologi, Everton-fani sien hyödyntämisestä. ja urheilun Vaikka joukkueessa on ilmiöiden Eidur Gudjonssenin kalihmettelijä. taista tähtipelaajaa, materiaali koostuu pääosin tasaisista suorittajista . Sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Irlanti ja Itävalta dominoivat omia lohkojaan. Näiden lisäksi isäntämaa Ranskan seurana ovat Belgia, Englanti, Espanja, Italia, Itävalta, Kroatia, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Sveitsi, Tshekki, Venäjä ja parhaana kolmosena kisoihin edennyt Turkki. päättyivät n n n Euroopan MEstaruudEsta pElataan ensi kesänä Ranskassa. Siinä missä vuoden 2012 EM-kisoissa taisteli 16 maajoukkuetta, tällä kertaa Henri Delaunay ?pokaalia tavoittelee 24 joukkuetta. jopa Islannin liigapelaajista, joita Lagerbäck on määrätietoisesti kutsunut mukaan. Sen sijaan paljon parjatut brikarsintoJEn rankin pEttyMys tit pärjäsivät hienosti. Markku Kanerva on onnistunut palauttamaan Suomen maajoukkuefutaajien itsetunnon ja peli-ilon.. 24 15.10.2015 ARKI Kolumni Vihellys Islannin ihme, brittien aika Jalkapallon EM-karsintalohkot tiistaina. Vastaavaa ei ole aikaisemmin nähty