Demokraatti 15.10.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Demok15102020_001.indd 1 7.10.2020 9.41. lo ka ku ut a TEEMA: Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. PAL.VKO 2020-44 00 74 43 -2 01 8 PARAS OSASTO Kirjeenvaihdolla voittoon HIIOHOI Merimiehille uusi kippari SOPIMUS Metsäteollisuuden pommi PÄIHTE SSÄ 15.10.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 20 / 15 . Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Huumeet koukuttavat nyt nuoria aikuisia ja viina vie eläkeläisiä
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok15102020_002.indd 1 7.10.2020 9.53. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
De_15102020_03.indd 3 7.10.2020 15.51. LOKAKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PAIKALLINEN MUUMIT TUTKIJA Määräämistä vai sopimista. KASVO KULTTUURI ILMIÖ Toistaiseksi tunne vie ja suunnitelmaa on vähemmän. Manun pään sisällä. Rohkeus, rakkaus ja vapaus. 3 Demokraatti 18 /2 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 15
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : iS to ck ja A rja Jo ki ah o Rikoslaki ei ole hyvä väline terveellisiin elämäntapoihin ohjaamisessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. De_15102020_04.indd 4 8.10.2020 11.02. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 29.10. 59 26 RUNOSMÄEN DEMARIT SDP:n paras osasto PÄIHDEPOLITIIKKA Rangaistus ei toimi + TEEMA Päihdepolitiikka 59 5 6 8 11 12 14 20 22 24 25 30 34 40 41 42 44 46 48 50 52 54 67 68 72 73 74 Sisluetteloon voisi yläkuvaksi laittaa teemaan viittaavan läträyskuvan + normisti teemapallura ja pikkukuva Viivu Sellan. 18 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Lokakuun yllätys Viikon kuva: Kalifornia palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Päivi Lipponen D-analyysi: Nallen sivallus D-ilmiö: Norsu lasikaupassa AY: Merimiesten uusi kippari Indeksi: Mikä enää riittää Vallan laita: Ulpu Iivari Osastokisa: Varasta parasta Kotka: Rakkaus taloon Näyttely: Muumiuden ydin Kirjat: Tietoa monenikäisille Kirjat: Kitarasankarin varjossa Teatteri: Harhainen odysseia Elokuva: Elämä odotustilassa Kirjavisa: Kissojen omistama Pakinoitsijat: Simppa Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Titityy Politiikan kirjahylly: Sirpa Paatero IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Tapio Bergholm Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Heljä Misukka Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Tämä vain alleviivaa Trumpin ja aiko jen poikkeuksellisuutta, kun täys järkiset ihmisetkin pitävät käytännössä mitä tahansa mahdollisena. Kansallisissa, mutta myös vaalien ratkaisun kannalta olennaisten vaa’ankieli osavaltioiden mittauksissa selvästi alakynnessä olevan presidenttin Donald Trumpin koronatartunta on vuoden 2020 presidentinvaalien eittämätön lokakuun yllätys. On syytä odottaa, että vaalitaistelun huipennuksesta tulee ennenkuulumattoman sekava. Trump on omalla käytöksellään kaikin tavoin vähätellyt koronan riskiä ja jopa avoimesti pilkannut demokraattien ehdokkaan Joe Bidenin, 77, maskinkäyttöä. Viime kerralla kohistiin Hillary Clintonin sähköposteista. Vasta silloin nähdään, mihin modernin läntisen historian repivin presidenttiys huipentuu ja minne presidentti itse päätyy. Yhdysvalloissa on kuollut yli 200 000 henkilöä koronatartuntaan. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Lokakuun yllätys Pääkirjoitus MINNE TRUMP PÄÄTYY. Jopa sellainen, että Anne Applebaumin kaltainen Pulitzer-palkittu toimittaja ja historioitsija ehti aluksi epäilllä monen muun tavoin koko tartuntaa lavastetuksi ja jonkinlaiseksi yritykseksi kääntää presidentin suosion kurssia. Nykyinen asema on suojannut raskailta rikossyytteiltä, mutta ilman presidentin viittaa asetelma on aivan toinen. MAAILMAN MAHTAVIMMAN valtion päämiehen sairastuminen koronakriisin keskellä vain kuukautta ennen vaaleja merkitsee muutenkin kaoottisen tilanteen leviämistä entisestään. De_15102020_05.indd 5 7.10.2020 16.36. Edelleen ilmassa on kysymys, mitä presidentti aikoo tehdä mahdollisen vaalitappion jälkeen. Viikko sitten näytti siltä, että Trump tervehtyy kampanjoimaan. Y hdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä tunnetaan käsite ”lokakuun yllätys”, jolla viitataan juuri h-hetken alla tulevaan skandaaliin tai muuhun mullistavaksi nähdyn tiedon julkaisuun, jonka on tarkoitus, mahdollisuus tai toive muuttaa vaalien asetelmia ja vaikuttaa lopputulokseen. Kiistääkö hän tuloksen ja millä keinoin. Trump on 74-vuotiaana itsekin riskiryhmää, eikä omahyväinen öykkäröinti todistetusti suojannut tartunnalta. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kyselyiden perusteella Trump tarvitsee ihmeen voittaakseen, luokkaa Bidenin vakavan sairastumisen tai mittauslaitosten uuden totaalisen epäonnistumisen mitata Trumpin todellista kannatusta
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Sa m ue l Co ru m De_15102020_06.indd 6 7.10.2020 14.55
7 Demokraatti KALIFORNIA PALAA. Palot alkoivat jo toukokuussa. Se poltti lähes puoli hehtaaria maata joka viides sekunti. Lähes 100 000 kalifornialaista on evakuoitu palojen tieltä. Yhdysvaltain länsirannikolla kärsitään ennätyksellisen pahasta metsäpalokaudesta. Tuli eteni pahimmillaan valtavaa vauhtia. Palojen sammutusta ovat vaikeuttaneet kovat tuulet. Pari viikkoa sitten ne levisivät Kalifornian viininviljelyalueille. De_15102020_06.indd 7 7.10.2020 14.56
VIIME AIKOINA ovat puhuttaneet ulkomais ten työntekijöiden surkeat työolot ja ali palkkaus esimerkiksi rakennus ja ravin tolaalalla. Tällaista suoruutta tässä asiassa ei ole työnantajaleiristä aikaisemmin kuulunut. Niitä myös valvotaan ja pidetään huolta, ettei ihmisiä hyväksikäytetä. Kuten puheella paikallisesta sopimisesta. Direktio kuulostaa – ja merkitsee – muuta kuin sopimista. PATRIZIO LAINÀ TWITTERISSÄ Yhteiskuntavastuussa yleensä katsotaan yrityksen jalanjälkeä ympäröivään maailmaan eri kulmista. Sanavalinnoilla voi huijata. Kyselyssä selvitettiin, mitä ongelmalle pi täisi tehdä. JUSSI PULLINEN TWITTERISSÄ YHTEISKUNTAVASTUU Kokoomus vaatii, että perintöja lahjavero pitää korvata luovutusvoittoverotuksella. Kyselytutkimuk sen tilasi SDP. Hän ei pidä vastuullisena sitä, jos suuret yritykset pistävät koronakriisistä johtuvat ongelmat tai teollisuuden rakennemuutok sen hallituksen syyksi. Onko meillä liian joustavat työmarkkinat ja antelias valtio. Rönnholm muistuttaa, että Suomessa hal litus on nopealla aikataululla mahdollista nut tukipaketteja yrityksille ja esimerkiksi helpottanut tilapäisesti lomauttamista. Kyselyssä 63 prosenttia vastasi myönteisesti kysymykseen, tuleeko yritysten pidättäytyä irtisanomisista kriisiaikana. Emmekä selviä kriisistä vain valtion voimin. Ei minusta ole mitenkään yllättä vää, että suomalaiset näin ajattelevat, Rönn holm toteaa. Tarvitsemme kaikilta vastuullisuutta. De_15102020_08.indd 8 8.10.2020 11.47. Antton Rönnholm toteaa kyselyn tulok sista, että Suomeen ei haluta yhteiskuntaa, jossa ihmisiä käytetään hyväksi. Inhimillisyyttä ja yhteishenkeä ihan jokaiselta. Aineistossa on 1 081 henkilön vastaukset. Peräti 80 pro senttia vastaajista kannatti tätä. Esimerkiksi USA:ssa suur yritysten johtajat julkaisivat viime vuonna kannanoton, jonka mukaan yritysten tar koitus ei ole vain palvella osakkeenomista jia vaan hyödyttää muitakin. IHMISET ODOTTAVAT KOHTUULLISUUTTA. Kysymys kuului, pitäisikö Suo messa rangaista työnantajaa siitä, jos se maksaa työntekijöilleen työehtosopimusten minimiä pienempää palkkaa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Paikallista direktio-oikeutta V IIK O N LU KU 750 miljoonaa euroa. Tätä mieltä oli 77 prosenttia vastanneista. – Hämmästyin muutamien elinkeinoelä män edustajien esittämiä kärkeviä puheen vuoroja. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm summaa, että tuloksista näkyy ihmis ten odottavan kohtuullisuutta. Kysymykseen, pitäisikö Suomessa tiuken taa lainsäädäntöä työntekijöiden hyväksi käytön estämiseksi, 76 prosenttia vastasi myönteisesti. Yritysten yhteiskuntavastuuta tutki Mark kinatutkimusyritys Kantar. Yritysten yhteiskuntavastuu ei puhuta vain Suomessa. Ei voi muuta kuin arvostaa työnantajapuolen työmarkkinajohtajaa – kuten Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälää – joka uskaltaa sanoa suoraan Helsingin Sanomien kokoisessa lehdessä, että työnantajien yksi pyrkimys paikallisessa sopimisessa on lisätä työnantajan direktio-oikeutta eli oikeutta päättää työn järjestämisestä. Perintöja lahjavero tuotti nykyisellään valtiolle viime vuonna Suomalainen haluaa yhteiskuntavastuuta TUOREEN KYSELYN mukaan yritysten pitää ottaa toiminnassaan huomioon laajempi yh teiskuntavastuu. SANNA MARIN TWITTERISSÄ Lomautusten nopeutus ja koronatuet ovat kasvattaneet yritysten voittoja. – Kysely mielestäni antaa suomalaisten vankan tuen sopimusyhteiskunnalle, jossa sovitaan järjestäytyneesti palkoista ja työ ehdoista
VANHA TOTUUS on, että tyytyväinen ihminen jaksaa ja haluaa tehdä enemmän. iS to ck De_15102020_08.indd 9 8.10.2020 11.47. Kahden käden sormet taitavat riittää sellaisiin tapauk siin ainakin isommissa yrityksissä, joissa olisi paikallisesti haluttu maksaa yleisso pimusta enemmän. Sen mukaan työolot vaikuttavat muun muassa työtyytyväi syyteen, yritysten tuottavuuteen sekä työurien pituuteen. – Työoloilla voi olla huomattava vaikutus elä köitymisikään ja sitä kautta muun muassa jul kisen talouden kestävyysvajeen kehittymiseen tulevaisuudessa, raportin tehneet Petri Böckerman ja Pekka Ilmakunnas kirjoittavat. Mutta huonoina ai koina on paikallisesti lähes aina ollut halua maksaa sopimuksia vähemmän. HUONOSTI MENEE, mutta asun tolainaraha kiinnostaa. Nyt se tuntuu olevan pahasti kadoksissa, ihmettelee Demokraatin väki. Monella alalla paikallinen sopiminen ol lut pitkään mahdollista. TALOUS TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Taloudellinen ristiriita Aina alaspäin Työoloilla on merkitystä METSÄTEOLLISUUDEN IRTAUTUMINEN työehtosopimustoiminnasta merkitsee paikallisen sopimisen lisääntymistä. Yhdessä tekemällä ja yhdessä sopimalla – aidosti – on Suomea tähänkin saakka rakennettu. Metsäteollisuuden päätös luopua työehtosopimusten tekemisestä ja siirtää neuvottelut yritystasolle paikallisesti sovittavaksi tulee aiheuttamaan kiistaa ja kitkaa pitkäksi aikaa – ja yllättävän paljon enemmän työtä kuin keskitetty sopiminen. Ei kokonaisuudesta voi poimia vain itselle mieluisia osia ja kuvitella sen olevan ratkaisu. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ENEMMÄN VÄHEMMÄN Rahahaukka Pikkuvarpunen Hyvät työnantajajärjestöt, vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi. Kulutta jien ja yritysten luottamus talo uteen on heikentynyt syksyn ai kana. On mielenkiintoista nähdä, kuinka käy kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen ennustus, että metsäteol lisuuden päätös kiihdyttäisi keskimää räistä palkkanousua. Hyvät työnantajat, toivottavasti muistatte, että yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät yrityksiä. Avainsana on luottamus. Tämän to distaa Teollisuuden palkansaajien tuore Työhyvinvointi kannattaa raportti. Esimerkiksi kuluttajien luottamus indikaattori oli syys kuussa –5,9, kun se oli heinä kuussa –1,6. Mystistä, että syys kuussa kuitenkin aikeet ostaa asunto ja halu lainan ottoon kas voivat selvästi. Eli hyvät työolot ovat mitattavissa myös rahallisella tuloksella. Pullasta ei voi noukkia vain mieluisia rusinoita. Näin yritys menestyy ja työntekijät voivat hyvin. Ehkä me joskus Suomessakin opimme ruotsalais-saksalaisen tavan sopia vaikeistakin asioista paikallisesti, mutta sitten kyseisistä maista pitää ottaa monia muitakin sopimuskäytäntöjä Suomeen – niitä teille työnantajille vähemmän mieluisia, kuten vaikkapa työntekijöiden hallintoedustuksen lisääminen. Vaarallinen yhdis telmä
7. Vaken toimintaa selvittäneen Suomen Kuvalehden mukaan Vake ei ole toistaiseksi tehnyt yhtään sijoitusta, mutta on kuluttanut yli viisi miljoonaa euroa muun muassa palkkakuluihin ja palveluiden ostoihin. Kati Levoranta ilmoitti jättävänsä erään suomalaisen teknologiayrityksen, minkä. Toy ota 8. Mikä oli Suomen myydyin automerkki vuonna 2019. Sen painopisteiksi tulee ilmastonmuutoksen torjunta ja digitalisaation edistäminen. NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Tase työskentelee johtajalle S ipilän hallitus halusi laittaa valtion taseen töihin ja perusti sitä varten vuonna 2016 sijoitusyhtiö Vake Oy:n. Kuka toimi George H. Siihen siirrettiin alkuvaiheessa valtion omistuksia 2,4 miljardin euron edestä. 2. 3. Tulospalkkiot – joiden perusteita Vake ei kerro – huomioiden työntekijän keskimääräinen ansio Vakessa on Suomen Kuvalehden arvion mukaan yli 20 000 euroa kuukaudessa. Ten eriff a 4. Pelkästään nykyisen toimitusjohtajan tulospalkkio vuodelta 2019 on 25 599 euroa – noin kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen. Minä vuonna Suomessa ilmestyi ensimmäinen Aku Ankan taskukirja. Tämän syksynä Marinin hallitus päätti nimetä Vaken Ilmastorahasto Oy:ksi. Ven äjä llä De_15102020_10.indd 10 7.10.2020 16.40. Vas tau kse t: 1. Kuka on kuvassa. Missä maassa äskettäin kuollut kitaristi Eddie Van Halen syntyi. W. Tarkistetaanpas samalla kariesja koronatilanne. Tarkistetaanpas samalla kariesja koronatilanne. 4. 5. 10. Ala nko mai ssa 5. Val koven älä ine n opp osit ioj ohtaj a Sve tla na Tih ano vskaj a 6. Bushin varapresidenttinä. Flo rid a Pan the rs 7. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Noel Celis 10 VIS V 1. Mikä on Kanariansaarten suurin saari pinta-alaltaan. Esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan palkkio on 3 500 euroa kuukaudessa ja lisäksi tulee 600 euroa kokoukselta. Mikä joukkue varasi suomalaisen jääkiekkoilijan Anton Lundellin NHL:n varaustilaisuudessa lokakuussa. Kohtuullista korvausta saa myös Vaken hallitus, joka valvoo yhtiön toimintaa. Minkä puolueen pitkäaikaisin puheenjohtaja on Petter Wilhelm Heikkinen. Maa lai slii ton (ke sku sta ) 2. Missä maassa on 5 642 metriä korkea Elbrusvuori. Vuo nna 197 9. 8. 9. Rov ion 3. Dan Qua yle 10. 6
A ikuislukiossa historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Päivi Lipponen on huolissaan, kuinka kouluopetus saadaan vastaamaan työelämän muuttuviin vaateisiin. – Monet meille itsestään selvät asiat voivat olla todella vieraita ihmisille, jotka ovat vaikkapa asuneet vuosien ajan sotaoloissa. Lipposen mielestä etenkin digiosaamisen opetukseen tarvittaisiin lisää resursseja ja osaamista. Näkemys opetuksen muuttumisesta digitaaliseksi on vain vahvistunut korona-aikana. 11 Demokraatti Kunnioitan maahanmuuttajien opiskeluasennetta. Opiskelun rinnalla he yrittävät integroitua vieraaseen maahan, pitävät huolta perheestään ja suunnittelevat tulevaisuuttaan, Lipponen kuvaa. Lipponen itse opiskelee parhaillaan työn rinnalla digiopettamistaitoja Helsingin yliopiston ”Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä” -erikoistumiskoulutuksessa. – Esimerkiksi taloustiedossa asiat pitää tuoda lähelle oppilaiden omaa elämänpiiriä. Nyt teossa on uusi historiallinen romaani. Päivi Lipponen Opettajat jäävät digijunasta. – Kun kansanedustajana (2007–2015, sd.) toimin tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana, huomasin digiosaamisen tarpeen kasvun. Kunnioitankin suuresti maahanmuuttajien opiskeluasennetta. Avainsana on käytännönläheisyys. Mutta mieluummin annan ihmisten luoda itse jatkon kirjan tarinalle. Puhua palkasta ja verotuksesta sekä siitä, kuinka nämä vaikuttavat tulevaisuudessa esimerkiksi eläkkeeseen. Lipponen ei vielä halua kertoa kirjasta tämän tarkemmin. Useita tietokirjoja tehnyt Lipponen päätti eduskunnasta putoamisensa jälkeen kirjoittaa romaanin. Tämä tulee lisäämään opetuksellista epätasa-arvoa kuntien välillä, Päivi Lipponen arvioi. Historiallisen Ihmisyyden vuoksi -esikoisromaanin teko kesti kolme vuotta. Lukijat haluaisivat tietää, mitä kirjan henkilöille tapahtui myöhemmin. Ongelma on, että kaikilla opettajilla ei ole mahdollisuuksia, ajallisia tai taloudellisia, tarvittavaan täydennyskoulutukseen. Vuonna 1999 Vuonna 2020 De_15102020_11.indd 11 7.10.2020 14.12. Teksti Heikki Sihto Kuvat Jari Soini ja Päivi Lipponen MISSÄ OLET NYT. PÄIVI LIPPOSEN kirjailijanura on saamassa jatkoa. Lipposen oppilaina on myös maahanmuuttajia. Hän pitää haasteellisena – ja myös antoisana – opettaa erilaisista oloista tuleville ihmisille esimerkiksi edustuksellisen demokratian tai oikeusvaltion periaatteita. Nyt Lipponen pitää jopa kutkuttavana haasteena opettaa teoreettiseksi koettua yhteiskuntaoppia aikuisille niin, että oppilaat innostuvat aiheesta. OPETTAMINEN OLI Lipposelle tuttua jo ennen kansanedustajan uraa. Lisäksi oppilaiden suomen kielen taito voi olla vielä hauras. Moni oppilas innostuu, kun taloustiedon opinnot tuntuvatkin enemmän elämänhallinnan taidoilta. Hän opetti pitkään historiaa Eiran aikuislukiossa. – Olen saanut esikoisromaanista paljon mukavaa palautetta. Tästä pääsee helposti vaikka säästämiseen ja oman tulevaisuuden suunnitteluun. Sille on toivottu myös kakkososaa
Sen sijaan UPM, sen toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ovat ovat useissa yhteyksissä pitäneet Suomea lähes yrityskielteisenä maana. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. U PM:n Kaipolan tehtaan lopettamisilmoituksen ajoitus herätti keskustelua. Moni yritysjohtaja voi yllättyä, kuinka paljon aikaa ja osaamista paikallinen sopiminen vaatii. Työntekijäpuolella tilanne ei merkittävästi muutu. Tämän ”kauppatavaran” hintaa määritellään nyt uudestaan. Metsäteollisuuden tekemän päätöksen taustalla on kova usko paikalliseen sopimiseen. Merkittävä asia on, että sopimusneuvotteluissa usein sovitaan myös työrauhasta, vaikka tätä ei suoraan mainittaisikaan. Esimerkiksi eläkejärjestelmä on rakennettu yhteistyössä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä. Metsäteollisuus iskee nyt niin ammattiyhdistysliikettä kuin hallitustakin. Nallen sivallus MUUT KUIN ASIANOMAISET YRITYKSET PÄÄTTÄISIVÄT, MITÄ PAIKALLISESTI SOVITTAISIIN. Stora Enson ja Metsä Groupin tekemien ratkaisujen perusteella voi päätellä, että ne pitävät Suomea yrityksille hyvänä toimintaympäristönä. Tämä kannattaa laittaa vähän isompaan kontekstiin. Siitäkin huolimatta, että paikallista sopimista kovasanaisesti ajaneiden puheissa kuuluu selvästi se, että muut kuin asianomaiset yritykset päättäisivät, mitä paikallisesti sovittaisiin. Pari viikkoa sitten Metsäteollisuus ilmoitti, että se irtautuu työehtosopimustoiminnasta eli siirtyy konsernikohtaiseen sopimiseen yritysten ja työntekijöiden välillä. Ilmeisesti se oli kuitenkin tarkkaan harkittu, eräänlainen ennakkovaroitus. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tuskailikin Demokraatin haastattelussa eläkeja työttömyysturvajärjestelmien tulevaisuutta. Tosin hyvä kysymys on, mikä on yritystasolla työnantajan osaaminen tässä asiassa – sanelua lukuun ottamatta. Metsäteollisuuden päätöksen taustalla voi olla myös alan toimijoiden erilainen suhtautuminen Suomeen toimintaympäristönä. analyysi De_15102020_12.indd 12 7.10.2020 13.16. Työnantaja ei voi päättää sitä, minkälaisista asioista neuvotellaan tai kenenkä kanssa. Miksi ylipäänsä pidetään yllä mitään, missä on aikojen alussa rakennettu yhteistuumin sosiaalivakuutukseen tai eläketurvaan liittyviä kokonaisuuksia, Aalto latasi. Kyse ei ole vain siitä, että yksi ala ei suostu neuvottelemaan. – Tässä on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, mikä pitää ymmärtää, kun tällaisia asioita tehdään. Metsäteollisuuden ilmoitusta voisi pitää nallemaisena sivalluksena hallitukselle ja ay-liikkeelle. Paperiliitto ja Teollisuusliitto sekä niiden luottamushenkilöt edelleen vastaavat neuvotteluista. Metsäteollisuuden päätös voi aiheuttaa monenlaisia ikäviä yllätyksiä työnantajille. PITÄÄ MUISTAA, että työehtosopimustoiminta on vain osa laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta, jonka sorvaamisessa liitot ja keskusjärjestöt ovat mukana
NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Marja Luumi KYLLÄ Kannatan, jos molemmat lasketaan samaan aikaan ja kaikissa vaaleissa. Nokia ilmoitti vuonna 2009 1700 työntekijää koskevista yt-neuvotteluista. Täysi-ikäisyyden rajaa pitäisi laskea, ja se toisi ongelmia. Tulevaisuuden haasteet koskettavat heitä jo nyt. 24 % Vuonna 2008, juuri ennen Nokian alamäen alkua, BKT oli Salossa Suomi De_15102020_13.indd 13 7.10.2020 13.21. Miksi pitäisi odottaa kaksi vuotta, että pääsisi vaikuttamaan asioihin. Moni paikkakunta on pulassa, jos iso työnantaja menee nurin. Salon kasvu alkoi vuonna 2003 Nokian vallatessa markkinoita. EI Mielestäni ei ole syytä laskea. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Irtisanomiset kyykyttävät G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s D-gallup: Pitäisikö äänestysikäraja ja vaalikelpoisuus laskea 16 vuoteen. Esimerkiksi Salon ja Nokian menestys ja romahdus kulkivat käsi kädessä. Aloitetaan kuntavaaleista, ja jos se toimii, sitten valtakunnallisiin vaaleihin asti. Mutapaini Yhdysvaltain presidentinvaalien kampanjointi menee likaiseksi. Nuorten ääntä pitää kuulla, mutta pitäisikö kannustaa jollain muulla tavalla vaikuttamaan ja kertoa kanavista, joita kautta voi viedä asioita eteenpäin. Pitää etsiä muita keinoja, joilla nuoret saadaan aktivoiduiksi ja kiinnostumaan politiikasta. EOS Asia on kaksipiippuinen. VIIVU SEILA Puoluekokousedustaja, Varsinais-Suomi JANI KOKKO Puoluekokousedustaja, Keski-Suomi TASAPELI . SINI KARJALAINEN Puoluekokousedustaja, Pohjanmaa KYLLÄ Nuorten äänestysaktiivisuuden ja tässä yhteiskunnassa mukana pysymisen kannalta se olisi järkevä ratkaisu. Siinä häviää äänestäjä ja demokratia. Koronatavat Monet myyjät kertovat asiakkaiden jopa sylkevän ja tulevan iholle. 17-vuotiaille annetaan jo ajokortti heppoisin perustein ja kolarit ovat lisääntyneet. Kilpailijoiden vahvistuminen alkoi nakertaa Nokian kannattavuutta ja markkinaosuutta. KAISU ANTTILA Puoluekokousedustaja, Lappi HANNU JÄRVINEN Puoluekokousedustaja, Pirkanmaa EI En oikein hyväksy sitä, koska lapset ovat lapsia. Salo Bruttokansantuote henkeä kohti koko maan keskiarvoa korkeampi.
14 Demokraatti NORSUN kokoinen juttu De_15102020_14.indd 14 7.10.2020 13.28
Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock De_15102020_14.indd 15 7.10.2020 13.28. Hänen mielestään asiassa on enemmän kyse työnantajan direktio-oikeuden vahvistamisesta, jossa ei lisätä vaan vähennetään paikallista sopimista. Se kertoo tilanteesta aika paljon. Vanhala muistuttaa, että paikallisen sopimisen lisäämisestä puhuminen on osin tarkoituksellista hämäämistä. Toivon Metsäteollisuuden miettineen tarkkaan miten tässä edetään. – Sopimuksia on tehty liittojen välillä 75 vuotta ja sitten saamme tiedon tällaisesta asiasta netin välityksellä. Paperiliiton työpaikoilla järjestäytymisaste on 97 prosenttia. Toistaiseksi tunne taitaa viedä ja suunnitelmaa on vähemmän, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala arvioi. Jos yritystason sopimuksissa lähdetään nollasta liikkeelle niin edessä on aikamoinen myllerrys. Kovin nopeita muutoksia ei ole odotettavissa. Ja toivottavasti yrityksissä löytyy sopimusosaamista. 15 Demokraatti ILMIÖ Vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan, jos metsäteollisuus alkaa rakentaa sopimuksia nollasta. Hän kuvaa Metsäteollisuuden päätöstä irtautua työehtosopimusten tekemisestä norsun kokoiseksi jutuksi. Sopiminen on Paperiliitolle edelleen toiminnan lähtökohta, Vanhala arvioi. Työntekijäpuolella sopimisosaamista löytyy. Sen mahdolliset vaikutukset vaativat vielä sulattelua. Lisäksi Paperiliiton nykyinen sopimus on voimassa ensi vuoden loppuun saakka. Paperiliitto aikoo tehdä yrityskohtaiseen sopimiseen liittyvät linjaukset vasta vuoden 2021 liittokokouksessa. ”A nalysoidaan tilannetta vielä rauhassa ja katsotaan mitä Metsäteollisuus ry:n päätös pitää sisällään ja mihin se johtaa. Jatkossakin liiton työntekijöitä edustaa Paperiliitto ja siihen kuuluvat neuvottelijat
PAIKALLISEN SOPIMISEN LISÄÄMISESTÄ PUHUMINEN ON HÄMÄÄMISTÄ. Ne ovat hajautDe_15102020_14.indd 16 7.10.2020 13.28. Sen löytymisen edellytys on hänen mukaansa hyvä keskustelukulttuuri ja vuorovaikutus. Lisäksi Metsäteollisuudessa yritysten kirjo ja tilanteet eroavat paljon. Metsäteollisuuden työehtosopimus ei määrittele palkkatasoja. Helsingin Sanomien haastattelussa pari viikkoa sitten Hämälä myös sanoi suoraan, että työnantajien pyrkimys paikallisessa sopimisessa on muun muassa lisätä työnantajan oikeutta päättää työn järjestämisestä eli lisätä niin sanottua direktio-oikeutta. Myös palkkoja alentamatta. – Jotenkin tulkitsisin, että Metsäteollisuuden päätöksen kaikkia vaikutuksia ei ehkä ole mietitty analyyttisesti ihan loppuun asti, Vanhala muotoilee. Myös Lasse Laatunen – Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja vuosina 2012–2014 ja yksi nykyisen sopimusjärjestelmän rakentajista – ihmettelee, mitä hyötyä Metsäteollisuus näkee ratkaisussaan. Puheet paikallisen sopimisen lisäämistarpeesta tuntuvatkin tällä alalla jo kliseeltä, Vanhala sanoo. METSÄTEOLLISUUDEN PÄÄTÖS siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen voi keikuttaa yhteiskuntaa paljon laajemmin kuin vain työehtosopimusten osalta. Puolin ja toisin on valittu helpoin tie ja menty valtakunnallisesti laaditun työehtosopimuksen taakse ja tehty kuten ennenkin, Ilkka Hämälä sanoo. Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo paikallisesta sopimisesta puhuttaessa palkkojen saaneen liian suuren painoarvon. Hän puhuu yhteisestä – työntekijöiden ja työnantajan – edusta. Epäilen, että etenkään pienemmissä yrityksissä ei ole aikaa tai välttämättä osaamistakaan sopimusten tekemiseen, Lasse Laatunen sanoo. – Vaarana on yhteiskunnallisten ristiriitojen vahvistuminen. Hämälä painottaa, että hän puhuu tässä haastattelussa vain Metsä Groupin pääjohtajan ominaisuudessa – koska jokainen yritys jatkossa hakee oman mallinsa paikalliseen sopimiseen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Paperiliiton sopimus on jo suurelta osin paikallista sopimista palkkausjärjestelmästä alkaen. Syynä on varmastikin ollut sekä uskalluksen että tiedon puute. Muutoksen suuri riski on työrauhan vaarantuminen, kun sopimukset siirtyvät yritystasolle. Työmarkkinajärjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisen vakauden takuumiehiä. Hämälä sanoo valtakunnallisesti tehdyn työehtosopimuksen olevan usein kaukana työpaikkojen arjesta. Hän uskoo, että yrityskohtaisesti sovittaessa, neuvoteltaessa lähempänä työpaikkoja, löydetään keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi. Petri Vanhala ei vielä uskalla arvioida, kuinka jatkossa sovitaan esimerkiksi eläketurvasta ja sosiaalivakuutuksesta, joista liitot ovat neuvotelleet keskenään sekä kolmikantaisesti maan hallituksen kanssa. Hän pelkää, että pahimmassa tapauksessa Metsäteollisuuden päätös heiluttaa koko työmarkkinajärjestelmää ja siihen kuuluvia osia työeläkkeistä ja ansiosidonnaisesta sosiaaliturvasta alkaen. – Meillä on ollut paikalliseen sopimiseen paljon mahdollisuuksia, mutta niitä on käytetty vähän. Hämälä muistuttaa Paperiliiton Petri Vanhalan tavoin, että alalla sovitaan jo tällä hetkellä palkat suurelta osin paikallisesti. – Työntekijäpuolella ammattiliitto jatkaa sopijaosapuolena. Jo nyt palkoista sovitaan usein tehdasja konekohtaisesti
Kysyttäessä Metsäteollisuuden päätöksen ajoitusta ja osoitetta, Vanhala muotoilee sanansa tarkasti. Vanhala ei halua kommentoida työnantajien keskinäisiä välejä. Ennen Metsäteollisuuden parin viikon takaista päätöstä oli jopa arveltu, että UPM saattaisi erota Metsäteollisuus ry:stä. Näistä UPM on vetänyt Suomessa selvästi jyrkempää linjaa niin ammattiyhdistysliikkeen kuin hallituksenkin suuntaan. – Kun hallitus ja UPM:n johto olivat Kaipolan lopettamispäätöksen jälkeen keskustelleet muun muassa yhteiskuntavastuusta ja isänmaallisuudesta, niin kyllä Metsäteollisuuden päätöksessä tuntuu olevan myös poliittista viestiä mukana. Sananvaihto oli varsin kiivasta etenkin UPM:n Kaipolan tehtaan lopettamispäätöksen jälkeen. Pidän huolestuttavana kehitystä, jossa puoluepolitiikka alkaisi nykyistä enemmän sekaantua työmarkkinapöydissä tehtäviin päätöksiin tai työmarkkinatoimijat politiikkaan, Laatunen pohtii. Hämälä sanoo Metsä Groupin etenevän yrityskohtaisessa sopimisessa kaikessa rauhassa. – Mielestäni liittokohtaisessa sopimuspolitiikassa Teknologiateollisuutta ja Kemianteollisuutta lukuun ottamatta ei ole edetty riittävästi sopimusten väljentämisessä. METSÄTEOLLISUUDEN RATKAISUN takana saattaa olla yhtenä syynä myös alan isojen toimijoiden – UPM, Stora Enso ja Metsä Group – keskinäiset välit. Hän kuitenkin pitää työrauhan kannalta parempana mallina Teknologiateollisuudessa ja Kemianteollisuudessa tehtyjä sopimuksia, joissa on paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, mutta työntekijöiden turvana on neuvottelijoiden yhdessä sopima perälauta. Se sopii hyvin UPM:n hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin ulostuloihin. Laatunen myös ymmärtää Metsäteollisuuden halun yrityskohtaisiin, nykyistä joustavampiin sopimuksiin. 17 Demokraatti taneet yhteiskunnallista päätöksentekoa eri toimijoille. Hämälä ei innostu hallintoedustuksen – työntekijöiden ottamisesta hallitustoimintaan – ulottamisesta myös työntekijöihin. – Olemme valmiita neuvottelemaan henkilöstöryhmien kanssa uusista toimintatavoista ja yhteisistä tavoitteista vaikka ensi vuoden puolelle saakka. RUOTSISSA JA Saksassa – joiden paikallisen sopimisen malleja ovat työnantajat toivoneet myös Suomeen – työntekijöillä on Suomea vahvempi edustus yrityksissä. – Yhtiön asioista neuvottelevilla pitää olla yhtiön asioista mahdollisimman hyvä tietämys. – Monella alalla yrityskenttä on niin hajanainen, että yrityskohtainen sopiminen ei niille välttämättä sovi. PUOLIN JA TOISIN ON VALITTU HELPOIN TIE JA MENTY VALTAKUNNALLISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TAAKSE. Entäpä Metsäteollisuus ry:n suhteet maan hallitukseen. – Olen tavannut tämän jälkeen pääministeri Sanna Marinin. Laatunen arvioi, että ”lähivuosina muilla työnantajajärjestöillä ei vielä ole ryntäystä irtautua työehtosopimusten tekemisestä”. De_15102020_14.indd 17 7.10.2020 13.28. Hän sanoo Metsä Groupin yksiköissä olevan jo nyt henkilöstöedustusta monella tasolla johtoryhmistä ja hallintoneuvostoista alkaen. Meillä ei ole keskenämme juopaa tai riitaa, Ilkka Hämälä sanoo
MALM ON Imatralta, jonka työssäkäyntialueella on paljon paperiteollisuutta. – Minulle se oli sellainen, että voiko näin tapahtua. Haluaisin nähdä tulevaisuutta yhdessätekemisenä, jossa voi sopia, keskustella ja etsiä vaihtoehtoja myös vaikkapa erilaisten työja perhetilanteiden näkökulmasta. Metsäteollisuuden päätös oli sellainen työmarkkinapommi, että täytyy kysyä Malmilta, missä hän oli kuullessaan uutisesta. Metsäteollisuus jätti EK:n vuoden 2017 alussa. Malm on itse toiminut Ovakon Imatran terästehtaan pääluottamusmiehenä ennen pääsyään kansanedustajaksi viime vuonna. Linjaus siirtää työehdoista sopiminen yritystasolle voi olla karhunpalvelus yrityksille ja aiheuttaa juristirallin. – En näe tätä tulevaisuuteen vaan taaksepäin menemisenä. – Ruotsissahan sopimusten tulkintaoikeus on nyt ensijaisesti luottamusmiehellä, Suomessa työnantajalla, Malm huomauttaa. LUOTTAMUSMIES ON USEIN SE, JOKA ON PERILLÄ, MITÄ LAIN PUITTEISSA VOIDAAN SOPIA. Metsäteollisuuden pienten ja keskisuurten työnantajien murheeksi Malm ennustaa juristirallia, jos jokainen työnantaja joutuu neuvottelemaan jatkossa Paperiliiton kanssa erikseen. – Eduskuntaryhmän kokouksessa. – Retorisesti kysyttynä, onko Metsäteollisuudella nyt valmiutta mennä niin pitkälle, että ruvetaan ottamaan vastuuta niistä tehtävistä, joita yhteiskunta nyt tekee, Malm sanoo – varmaankin mielessään myös viime aikoina käyty pulppuileva keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta. Se tuli STT:n uutistekstiviestinä. Sitten tuli mieleen, että Metsäteollisuus on muutama vuosi sitten lähtenyt Elinkeinoelämän keskusliitosta, että onko tämä samaa jatkumoa. Sitäkin on fundeerattu, siirtyykö työrauhavelvoite liitoilta myös täällä työpaikoille kuten Ruotsissa. Metsäteollisuus itse viestitti rakentavansa uudenlaista yhteistyötä mahdollistaakseen liiketoiminnan kasvua ja tulevaisuuden investointeja Suomeen. varapuheenjohtaja Niina Malm ihmettelee Metsäteollisuuden toimia koronakriisin aikana. MALM KOKEE Metsäteollisuuden ratkaisun askeleeksi patruuna-aikaan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Paluu menneisyyteen Teksti Johannes Ijäs S DP:n 1. Tämä ei nyt ollenkaan suuntaa sinne päin, Malm sanoo. Malm muistuttaa, että patruunatkin entisaikaan pitivät huolta työntekijöistään ja järjestivät lapsille päivähoitoa ja kouluja tehtaiden yhteyteen. De_15102020_14.indd 18 7.10.2020 13.28. Ensimmäisenä heräsi hämmennys, että mitä ihmettä, Malm kertoo. Paikallisilta Malmin korviin on kantautunut tyrmistyneitä viestejä Metsäteollisuuden tempusta
Yrityksissä onkin kouluttauduttava sopimiseen. – Tietenkin toivon, ettei leviäisi. Yrityksissä työt lisääntyvät, kun Metsäteollisuus ei enää neuvottele niiden puolesta. Hän muistuttaa, että hallitus on puolittanut väylämaksut ja luomassa teollisuuden päästökauppakompensaation tilalle uuden sähköistämistuen. Olen sitä mieltä, että jos toimitaan globaaleilla markkinoilla, eikö kilpailutekijä olisi se, että kaikki työntekijät olisivat samalla viivalla maasta riippumatta. Kovin pitkä aika ei ole siitä kun UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoi, että palkkoja pitää saada alaspäin kilpailukyvyn takia, Malm napauttaa. Työmarkkinajärjestöt pohtivat paraikaa asiaa. Lisäksi teollisuuden sähkövero laskee EU-minimiin. Malm muistuttaa, että Suomessa palkkaja eläkeköyhyys on juuri yleissitovuuden takia pienintä Euroopassa. Kokoomuspiireistä ainakin kansanedustaja Juhana Vartiainen on tulkinnut Metsäteollisuuden päätöksen jopa nostavan Suomessa alan työntekijöiden palkkoja. Hän tietää kokemuksesta, että usein luottamusmies on se, joka on perillä, mitä lain puitteissa voidaan sopia. Hän ei ajatukselle lämpene. Malm uskoo myös, että tulevaisuudessakin Suomeen investoitaisiin herkemmin, mikäli tänne pystytään takaamaan vakaat työolot. Malm kummeksuu, miksi Metsäteollisuus toimi niin kuin toimi vieläpä kansallisen terveyskriisin ollessa päällä. HALLITUSOHJELMANSA MUKAISESTI Marinin hallitus pyrkii edistämään paikallista sopimista työehtosopimusten puitteissa. 19 Demokraatti Malm ihmettelee sitä, millaista norminpurkua tämä mahtaa olla. Kun ammattiliitot sparraavat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, Malm miettii, miten yritykset ovat valmistautuneet. Nämä ovat kaikki Metsäteollisuudenkin toivomia asioita. Sitä, lähteekö Metsäteollisuuden ratkaisu leviämään työnantajapuolella, Malm ei osaa ennustaa. Metsäteollisuuden päätös on nostanut yhä enemmän pintaan myös puheen minimipalkkojen säätämisestä vaikkapa Saksan tapaan. – Se on aika erikoista. Malmin mukaan niistä säätäminen olisi ”vähän kinkkistä”. – Juridinen ralli ei varmasti palvele ketään, hän pohtii pienten yritysten tilannetta. Niitä Metsäteollisuuden päätös nyt osaltaan kyseenalaistaa. Vaikka maamme työkulttuuri on muuttunut, Malm pitää hyvinvointivaltion kannalta toivottavana, että yhdellä työllä pystyisi halutessaan elättämään perhettään. – Esimerkiksi Saksassa palkkaja eläkeköyhyys kasvaa koko ajan, Malm varoittaa. Hän ennakoikin, että nyt nähty Metsäteollisuuden peliliike voi jopa hidastaa paikallisen sopimisen edistämistä. De_15102020_14.indd 19 7.10.2020 13.28. Monen muun tavoin Malm näkee, että paikallinen sopiminen oli jo hyvin edistynyttä nimenomaan metsäalalla ennen Metsäteollisuuden ilmoitustakin
Matkustajalautan miehistö kaupunkien välillä tuli tutuksi, ja häntä houkuteltiin mukaan laivalle töihin. Syksyn aika na matkustaminen on romahtanut. Liitto käy kyllä kiinni niiden työehtoihin ja -oloihin, Bondas korostaa. – Valtio pyrkii muissa asioissa seuraamaan täsmällisesti EU:n sääntelyohjeita. Yllätys on, että matkustusrajoitusten asettamisessa EU:n linjasta voidaan poiketa ja asettaa meille Euroopan tiukimmat rajoitukset, Bondas ihmettelee. – Ei todellakaan. Onko näin, Suomen Merimies-Unionin tuore puheenjohtaja Kenneth Bondas. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva V anhassa laulussa sanotaan, että ”ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta, puuta ovat miehet nyt ja laivat ovat rautaa”. – Tässä asiassa me olemme Suomen Varustamojen kanssa syvästi samassa veneessä, hän huomauttaa. Ennen merille lähtöä Bondas ehti pitää omaa lounasravintolaakin. Puheenjohtaja pelkää pahoin, että tilanne kesän valonpilkahduksen jälkeen jälleen huononee. Suomalaisten varustamojen on vaikeaa kilpailla sopimuksista niiden kanssa. Hänen mielestään joustavuus olisi järkevintä tässä tilanteessa – eli noudattaa rajoituksissa 25–50 tapauksen ilmaantuvuutta 100 000 henkeä kohden. Merimiehet ovat edelleenkin rautaa, kovan luokan osaajia. Ammattiyhdistysliikkeen pariin Bondas ajautui hieman sattumalta, kun Birka Linen unionilaiset ilmoittivat vuonna 1992 valinneensa hänet keittiöosaston luottamusmiehekseen. Se kävi ilmi viimeksi Amorellan karilleajossa, jossa suomalainen miehistö hoiti matkustajien evakuoinnin taitavasti ja rauhallisesti. Korona koettelee merenkulkua. Valitettavasti halpalippuvaltioiden alukset tulevat yrityksille huomattavasti halvemmiksi, koska niillä ei makseta säällisiä palkkoja merimiehille. – Pandemiahan ei ole leikin asia, mutta minulla on suuri huoli myös työpaikoista. ”Vallanvaihto” 20 vuotta unionia johtaneesta Simo Zittingistä Kenneth Bondakseen ei osunut aivan helpoimpaan hetkeen: koronavirus jyllää ja työmarkkinat ovat myllerryksessä. Hän ehti toimia 12 vuotta liittosihteerinä Simo Zittingin aisaparina. Bondas jäi maihin lopullisesti vuonna 2008, kun hänet valittiin unionin liittosihteeriksi. – Meillä on Suomessa kolme ITF-tarkastajaa, jotka käyvät tarkastamassa halpalippualukset säännöllisesti, kun ne ilmaantuvat Suomen satamiin. Jo nuorena, ruotsia äidin kielenään puhuvana, hän kävi töissä Uuma jassa. Siitä se innostus lähti edunvalvontaan. Sinänsä meren kutsua ei tarvitse ihmetellä, sillä hän on kasvanut vetten äärel lä Vaasassa. Bondas vastasi kutsuun, ja ensimmäinen pesti laivalle tuli vuonna 1988 KG-Linelle Kaskisen ja Gävlen välille. Hallituksen päätökset syyskuun lopulla lopettivat matkustajaliikenteen lähes kokonaan Viroon, Ruotsiin ja Saksaan koronapandemian takia. Hän ehti toimia tärkeässä ruokahuollossa laivan keittiös sä niin kokkina, keittiömestarina kuin kylmäkkönäkin. MERIMIES-UNIONIN LEGENDAARISIN puheenjohtaja on ollut Niilo Wälläri (1938–1967), joka käytti taajaan pelotDe_15102020_20.indd 20 7.10.2020 15.08. MERIMIES-UNIONI ON taistelee mukavuuslippulaivojen invaasiota vastaan. – Juuri tällaisia hätätapauksia varten jokaisella aluksella harjoitellaan säännöllisesti. Turvallisuusajattelussa olemme varmasti maailman huippua, Bondas vakuuttaa. Ja tämä ilmiö heijastuu suomalaisiin merenkulun työpaikkoihin. Merenkulkijoiden puheenjohtajaksi hänellä on erikoisempi koulutus, nimittäin ravintola-alalta. Kesäkuun alussa suomalaisista noin 6 700 merimiehestä yli 43 prosenttia oli lomautettuna. Jos pandemia jatkuu kovin pitkään – ja rajoitukset sen myötä – vesiliikennettä ei saada liikkeelle entiseen malliin. – Kilpailu markkinoilla on todella raakaa. Mitä tapahtuu silloin suomalaisille varustamoille ja aluksille. MERIMIES-UNIONI JA työnantajia edustava Suomen Varustamot ry ovat suomineet kovin sanoin Suomen hallituksen linjaa matkustusrajoituksissa. Pikkuhiljaa liiton eri tehtäviä alkoi kerääntyä. Koronapandemia ei ole ainakaan helpottanut ongelmaa, kun vientiteollisuus kipuilee ja jokainen yritys yrittää säästää ja hakea halvinta kuljetusmuotoa. Mutta Birka Linen risteilyaluksesta Birka Princessasta tuli hänen toinen kotinsa noin 18 vuodeksi. 20 Demokraatti MERENKULKU ”Merimiehet ovat edelleenkin rautaa Kenneth Bondas tarttui Merimies-Unionin ruoriin vaikeana hetkenä. Talo ja sen tavat ovat onneksi tuttuja Bondakselle. Onko meillä enää työpaikkoja
Bondaksen mielestä näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun tavoitteena on säilyttää viimeisetkin suomalaisten merimiesten työpaikat. Toivotaan, että tilanne rauhoittuu. Haluan puheenjohtajana edistää avointa keskustelukulttuuria ja pyrkiä aina siihen, että suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkoja ei ulkoisteta muualle, hän linjaa Merimies-Unionin tulevaa toimintaa. Mitäpä pitäisi tapahtua, että Bondas kehottaisi väkeä pistämään pelin seis. Merimies-Unioni neuvottelee uusista tesseistä Suomen Varustamot ry:n kanssa. Tilanne muuttuu oleellisesti, jos koronatilanne helpottuu ja valoa alkaa näkyä tunnelin päässä. – Unionin tärkein tehtävä on edelleenkin edunvalvonta. Nyt pitää vain rauhassa odotella sydäntalvea, miltä maailma silloin näyttää, Bondas pohtii. – Haasteellisemmaksi menee, jos meidän pitäisi alkaa sopia erikseen jokaisen pienen varustamon kanssa. 21 Demokraatti teena jäänmurtajalakkojen uhkaa, jos liiton vaatimuksiin ei suostuttu. De_15102020_20.indd 21 7.10.2020 15.08. Hän pitää itseään pitkäpinnaisena ja sovittelevana neuvottelijana. Metsäteollisuus ry yllätti syyskuun lopulla työmarkkinat ilmoittamalla, ettei se osallistu enää työehtosopimustoimintaan vaan vie neuvottelut yrityksiin. – Onneksi on vielä muutama kuukausi aikaa. Hän jakaa Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan kanssa huolen yritysten tes-osaamisesta, jos muutkin työnantajajärjestöt seuraavat Metsäteollisuuden linjaa. – Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen lakonuhka, kun kohta yli puolet jäsenistä on ilman työtä. Bondas huomauttaa, että rahtija matkustaja-alusten lisäksi myös jäänmurtajilla, sisävesiliikenteessä, lautoilla ja losseilla noudatetaan unionin sopimuksia miehistön osalta. Myös Bondas yllättyi ja mietti, mitä päätöksen takana oikeasti on. HAASTEELLISET JA mielenkiintoiset ajat ovat edessä jo helmikuun lopulla, kun kaksivuotiset työehtosopimukset päättyvät merenkulun pääsopimusaloilla
Tästä huolimatta esimerkiksi metsäyhtiö UPM on valittanut korkeista veroista ja palkoista. Kaiken tämän lisäksi vuoden 2016 kiky eli kilpailukykysopimus tuotti työnantajille noin seitsemän miljardin euron hyödyn. Miljardit ovat halpoja, kun niitä jaetaan liikemiehille ja elinkeinoelämälle. Ensin yhteisövero laskettiin vuonna 2012 silloisesta 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja vielä vuonna 2014 20 prosenttiin. Liikemiehiä ja elinkeinoelämää on hellitty ennenkuulumattomalla tavalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Elinkeinoelämän saamat etuudet 2010-luvun aikana eivät kuitenkaan rajoitu ”perinteisiin” yritystukiin. Muut menot, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen (summa 200 miljoonaa vuodessa) tai vanhustenhoidon hoitajamitoitus, sen sijaan eivät ole elinkeinoelämälle kelvanneet. Kela-maksun poisto vuonna 2010 taas säästää työnantajilta noin 700 miljoonaa euroa vuosittain. Siis normaalien vuosittaisten yritystukien päälle, joiden summaksi TEM arvioi noin 3 miljardia euroa vuosittain. Esimerkiksi siitä kiistellään, ovatko alennetut arvonlisäverokannat yritystukia kyseisille aloille. Yhteensä liikemiehet ja elinkeinoelämä ovat saaneet vuosina 2010–2020 yhteensä 35 miljardia euroa kädenojennuksia. Y ritystukien keskimääräinen summa on ollut 2010-luvun aikana noin kolme miljardia euroa vuodessa. Yritystuelle kun ei ole tarkkaa määritelmää. Yhteensä 2010-luvun aikana liikemiehet ja elinkeinoelämä saivat siis noin 13 miljardin edestä veronalennuksia ja Kela-maksujen poistoja, ja noin seitsemän miljardin euron hyödyn kikystä. Riittääkö liikemiehille mikään. De_15102020_22.indd 22 8.10.2020 10.29. Summa koostuu lähinnä työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman rahallista korvausta, sekä työantajien sivukulujen väliaikaisista alennuksista. Suurimmat yksittäiset tuet ovat olleet yhteisöveron alennus, koronatuet, kiky sekä toistuvat työnantajamaksujen alennukset. Toki aihe on herkkä määrittelyille. SE 2010-LUVUSTA. Niiden päälle liikemiehet ovat saaneet runsaasti muita etuuksia ja kädenojennuksia, joista osa on ollut luonteeltaan pysyviä. Hallituksen maaliskuussa esittelemän koronapelastuspaketin kokonaissummaksi arvioitiin 15 miljardia euroa. Keväällä 2020 iski koronavirus. Suurimpina osina ovat työnantajan eläkemaksun alennukset, helpotetut lomauttamiset sekä Finnveran takauksien nostot. Yhteensä se tekee noin 20 miljardia euroa erilaisia kädenojennuksia. Työnantajien saama kumulatiivinen hyöty yhteisöveron alennuksesta ja Kela-maksujen poistosta oli 2010-luvun aikana noin 13 miljardia euroa. 22 Demokraatti Antti Koskela ekonomisti STTK Indeksi Riittääkö liikemiehille mikään. Monet muutkin elinkeinoelämän toimijat ovat yhtyneet kuoroon. 2010-luvun aikana poistettiin työnantajien Kela-maksu ja alennettiin merkittävästi yhteisöveroa. Miljardit ovat kalliita, kun niitä ehdotetaan terveydenhoitoon ja koulutukseen. LIIKEMIEHET JA ELINKEINOELÄMÄ OVAT SAANEET VUOSINA 2010– 2020 YHTEENSÄ 35 MILJARDIA EUROA KÄDENOJENNUKSIA. Suoria tukia on jaettu Business Finlandin, Ely-keskusten ja valtiokonttorin kautta noin 1,3 miljardia. Tämä kolme miljardia on kuitenkin Työja elinkeinoministeriön käyttämä arvio
Meidän on valittava, pidämmekö kiinni vanhasta fossiilitaloudesta ja näivetymme sen mukana vai uudistummeko kohti päästöttömyyttä ja tartumme uusiin mahdollisuuksiin. Siksi oppivelvollisuutta laajennetaan ja toisesta asteesta tehdään aidosti maksuton, hän muun muassa luetteli. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman näpäytti kokoomusjohtaja Petteri Orpoa ryhmäpuheenvuorossa muistuttamalla, että aina kun valtio velkaantuu, herättää se monenlaisia näkemyksiä, koska velkaantumiseen ja elvytykseen voi suhtautua eri tavoilla. Työllisyyden kannalta on tärkeää, että jokainen nuori saa toisen asteen koulutuksen, eikä yhdenkään opiskelu tyssää lompakon paksuuteen. – Vuosia on puhuttu, että tarvitsemme paremmat ja yksilöllisemmät työllisyyspalvelut. – Se on vastuullista työpaikoista ja ihmisistä huolehtimista. Sen keskeisin elementti on se, että me olemme yhdessä päättäneet, että annamme valtion velkaantua, 13 miljardia tänä vuonna. Varmin tapa estää näiden yritysten investoinnit ja pärjääminen maailman markkinoilla olisi perääntyminen päästötavoitteista. Maailmalla pääomat hakeutuvat kiihtyvällä vauhdilla kohti hiilivapaita ratkaisuja. Teksti Rane Aunimo S anan säilä viuhui eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa valtion vuoden 2021 talousarviosta. Ihan kuten elvytys finanssikriisin jälkeen 2009 ja 2010. – Kuunnellaan suomalaisia eturivin yrityksiä, kuten Fortumia, Wärtsilää ja SSAB:ta: kunnianhimoinen ilmastopolitiikka mahdollistaa sen, että uusista investoinneista tulee kannattavia. Onni on, etteivät nämäkään kuulu Marinin hallituksen esityksiin. Samalla Lindtman huomautti, että loputtomiin ei kuitenkaan voi velkaantua, ja siksi on tärkeää tehdä työllisyyden ja tulevan kasvun kannalta oikeita tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä. Hän muistutti, että kymmenen vuotta myöhemmin ollaan taas tilanteessa, jossa talouden kasvua pitää tukea ja koronan hoitoon tarvitaan iso pelastuspaketti. Lindtman palasi myös värikkääseen välikysymyskeskusteluun. Arvoisa puheenjohtaja Orpo, silloin te piditte tätä järkevänä politiikkana”, Lindtman kuittasi puheessaan. 23 Demokraatti Vastuullista elvytystä Askelmerkit kriisistä nousuun ovat elvytys, työpaikat, koulutus ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka. ANTTI LINDTMAN muistutti puheenvuorossaan, että budjettiriihessä hallitus teki työllisyyden eteen sen, minkä lupasi. Mitä se tarkoittaisi. – Oikeisto-oppositio, kokoomus ja perussuomalaiset vaativat vuorotteluvapaan, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työttömien eläkkeiden leikkaamista. Sosialidemokraatit ovat valmiita puolustamaan turvallisia työsuhteita ja sopimusyhteiskuntaa. – Sellaisiakin äänenpainoja on kuultu, että päästöjen vähentämistavoitteet pitää koronan takia laittaa hyllylle. De_15102020_23.indd 23 8.10.2020 10.53. Se menee eri puolille yhteiskuntaa ja elvyttää mitä parhaimmalla tavalla.” – Tämän arvion esitti Petteri Orpo vuonna 2010, jolloin valtion budjetin alijäämä ei ollut 10 miljardia vaan siis peräti 13 miljardia. Siksi Suomessa siirrytään pohjoismaisen työnhaun malliin. Yli 55-vuotiaden työllisyyden parantamisessa katseet kohdistuvat Lindtmanin mukaan työmarkkinajärjestöihin. Lindtman totesi hallituksen myös tukevan teollisuuden uudistumista. POLITIIKKA TALOUDEN KASVUA PITÄÄ TUKEA JA KORONAN HOITOON TARVITAAN ISO PELASTUS PAKETTI. Lindtman siteerasi puheenvuorossaan erästä ”viime vuosien talouspolitiikan vaikuttajaa”: ”Kyllähän elvytys jatkuu massiivisella tavalla koko ajan. – Sosialidemokraatit odottavat näistä neuvotteluista tasapainoista kokonaisuutta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneempien työsuhdeturvan parantamista tai osaamisen päivittämistä
Samoin voimistuivat analyysit globalisaation varjopuolista, jotka kohdistuvat muun muassa kehittyneiden maiden keskiluokkaan. Kehitys on ihmisten elämänlaadun ja demokratian kannalta tervetullutta. Suhteellisen kurjistumisen seurauksena on nähtävissä voimattomuutta ja turhautuneisuutta, joka nostaa populistisia liikkeitä ja johtajia. Kabineteista Twitteriin LIBERAALIA DEMOKRATIAA UHKAA NYT NATIONALISMI. Historian valossa kyse on ennenkaikkea keskustaoikeiston valinnoista. Liberaalia demokratiaa ei uhkaa nyt kommunismi vaan nationalismi. On hyvä, että yhteiskunnan syvät pohjavirrat tulevat esiin poliittisessa keskustelussa. Siihen osallistuivat tutkijoiden lisäksi myös kapitalistit itse. He, joita poljetaan, tai jotka tuntevat itsensä poljetuiksi, tarvitsevat puolustajansa, jotta vakaus ja osallisuuden tunne säilyvät. Miten käy demokratian, jos päättäjät kaveeraavat tuolla lailla. Toimintatavat muuttuvat maailman muutoksen myötä. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja K erroin vuosia sitten keskieurooppalaiselle ystävälleni Suomessa politiikan, talouselämän ja hallinnon päättäjille järjestetyistä maanpuolustuksen ja talouspolitiikan johtamiskursseista, Hän oli kuulemastaan hyvin hämmästynyt. Saattaa olla ihan terveellisistä, että aiemmin kabineteissa ruodittu erimielisyys tuodaan Twitteriin, vaikka se konsensusihmistä ahdistaa. De_15102020_24.indd 24 8.10.2020 9.21. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Elinkeinoelämän ja hallituksen edustajat tapasivat ja sopivat. Eturistiriidat eivät häviä kohtaamisten myötä, mutta poliittisen järjestelmän kestävyys vaatii ratkaisuja. Edesmennyt Raimo Sailas valitti jo kymmenen vuotta sitten, että ”ennen isät menivät töiden jälkeen tupoon, nyt he menevät kotiin”. ENNEN KORONAA virisi keskustelu kapitalismin kriisistä. En jatkanut keskustelua kuvaamalla reissuja Lapin seminaareihin. Päätökset pitää tehdä niissä pöydissä, joihin ne kuuluvat. Etelärannassa oli oma ovi sosialidemokraattisille ay-johtajille. Poliittisesti siitä maksavat Euroopassa keskustavasemmisto ja keskustaoikeisto, joiden voimin yhteiskuntia on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. 24 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Osmo Soininvaara ja Seppo Kääriäinen. Niiden ympärille rakennettiin haittavaikutuksia lieventämään pyrkiviä paketteja. Sota-ajan aseveljeys, jälleenrakennuksen ponnistelut sekä kommunismin ja Neuvostoliiton pelko ajoivat suomalaisia yhteistyöhön yli ideologisten ja etupiirirajojen. UUDENLAINEN TAPA keskustella ei poista kuitenkaan tarvetta siihen, että eri kentillä toimivat puhuvat kunnolla keskenään ja yrittävät ymmärtää toistensa näkökulmia. Metsästä elävä Suomi hoiti vientiteollisuuden ongelmia devalvaatioilla. Iso kysymys on, kykenevätkö maltilliset voimat yhteistyöhön, jolla estetään autoritaaristen, vihalle rakentavien voimien valtaanpääsy. Myös naisten osuuden lisääntyminen päättäjien joukossa on kaventanut saunaja kabinettipolitiikan tilaa
– Tuomariston päätös oli vaikea, ja olisimme halunneet palkita useita osastoja, hän sanoo. Toisaalta meillä on myös sellaisia osastoja, jotka ovat toiminnallisia mutta tykkäävät enemmän toteuttaa hyväksi todettuja ideoita. Keskitalo kertoo, että kisaan tulleita ideoita esitellään ”kaikkien iloksi ja innoitukseksi” myös marraskuun lopussa järjestöpäivillä julkaistavassa Oma SDP-oppaassa. Kilpailun sivutuotteena saadaan nyt hyviä ideoita kiertoon. – Oli kiva lukea kilpailuun osallistuneiden osastojen esityksiä, sillä niistä huokui aito tekemisen ilo ja ylpeys oman osaston toiminnasta. – Siivikkalan demarit on ennakkoluulottomasti ja rohkeasti lähtenyt kokeilemaan uusia tapahtumia ja tapoja kohdata ihmisiä. OSASTOKILPAILU O sa st ot no us uu n De_15102020_24.indd 25 8.10.2020 9.21. – Kilpailun perusteella meillä on paljon innoissaan ja täynnä tarmoa olevia osastoja, jotka mielellään miettivät uusia ideoita. Kärkikahinoissa olleille Siivikkalan demareille ja Kuusamon demareille raati myönsi kunniamaininnan. 25 Demokraatti Varasta parasta SDP:n Osastot nousuun -kesäkisan pääpalkinnon saattoi voittaa vain yksi yhdistys, mutta samalla kisan voittajia ovat kaikki kilpailun ideasadosta potkua omaan toimintaansa saavat osastot. Ne hyötyvät kisasta, koska tästä saa varmasti napattua hyviä ideoita, Keskitalo sanoo. Voittajaksi nousi turkulainen Runosmäen alueen sosialidemokraatit. Opas kokoaa yhteen esimerkiksi käytännön neuvoja tapahtumien järjestämiseen, vinkkejä viestintään ja tietoa kuntavaaliehdokkuudesta. Se tarkoittaa, että tarttuu hyviin ideoihin ja ottaa ne käyttöön. Riikka Keskitalo luonnehtii, että kilpailuun tuli upeita ehdotuksia ja monet osastot olivat nähneet paljon vaivaa ideoi miseen ja toteuttamiseen. SDP:n Osastot nousuun -kisalla haluttiin rohkaista osastoja visioimaan uusia toimintatapoja – tapahtumia, tempauksia tai vaikkapa uusia tapoja kokoustaa. Riikka Keskitalo esittelee Osastot nousuun -kilpailun esityksiä. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Heikki Sihto ”V arasta parasta” on SDP:n palvelusuunnittelija Riikka Keskitalon mielestä hyvä periaate. Kilpailu käynnistettiin toukokuun lopussa SDP:n etäkoulutuksessa Facebookissa, ja siinä esiintyneet osastotoimintakonkarit Terhi Nokela ja Kaisa Niskanen kutsuttiin ”kentän ääneksi” muutoin puoluetoimiston väestä koostuneeseen kilpailuraatiin. Kisa oli tiukka, kolme osastoa sai raadilta eniten pisteitä. Tässä lehdessä esitellään Runosmäen ja Siivikkalan osastot, seuraavassa Demokraatissa esittelyvuorossa on Kuusamo. Vaikka ensimmäisellä kerralla esimerkiksi Etäolohuone ei kerännyt satoja katsojia, usko omaan tekemiseen ei lopettanut hommaa alkumetreille, Kaisa Niskanen luonnehtii omaa suosikkiaan. Meillä on liikkeen piirissä mahtavan kekseliäitä ja innovatiivisia ihmisiä, joiden innostunutta otetta kannattaa levittää, sillä tekemisen ilo saattaa olla tarttuvaa, Terhi Nokela sanoo
Lapsiperheille päivähoito ja koulut ovat tärkeitä, iäkkäämmille terveyspalvelut ja apteekki. PIENI JA pirtsakka puolueosasto; sellaiseksi Hellstén kuvailee Runosmäen demareita. Tämä on keino, jolla pystymme lähestymään ihmisiä miellyttävällä tavalla ja muistuttamaan olemassaolostamme ja siitä, että me välitämme, yhdistyksen varapuheenjohtaja Viivu Seila kuvailee. Vastauksensa voi lähettää suoraan yhdistyksen puheenjohtajalle sähköpostitse, kirjeitse tai postikortilla. Ne huomataan, jos niitä puuttuu tai uhkaa lähteä alueelta. 26 Demokraatti OSASTOKILPAILU Korona kiritti kirjeenvaihtoon SDP:N PITÄÄ OLLA SIELLÄ, MISSÄ IHMISET OVAT. Koronakevät heitti kapuloita kahvitteluperinteen rattaisiin, joten jotakin uutta piti keksiä. Sitten infotaan vähän myös kuntavaaleista, Seila kertoo. Siellä on päästy kasvotusten kysymään, mitä heillä on sydämellään. Jäseniä on nykyisin myös eri puolilta Turkua ja Varsinais-Suomea, kun Turun rautatieläisten sd-yhdistys vastikään yhdistyi osastoon. Näin kirjeelle saatiin laajempi levikki. Millaisia asioita Hellstén uskoo runosmäkeläisillä olevan sydämellään. Kisan voittajaidea nojaa vanhaan kunnon kirjeenvaihtoon. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Henry Toivari R unosmäen demareilla on tavallisesti tapana tavata runosmäkeläisiä säännöllisesti kahvitilaisuuksissa paikallisen kaupan aulassa. Seila kertoo, että ”toimintatonni” tuli enemmän tarpeeseen, kun teltan saa kuitenkin lainattua kunnallisjärjestöltä. – Nyt on kahden ärrän kombo – runosmäkeläiset ja rautatieläiset. Kehotus on Kristiina Hellsténin mielestä hyvä, mutta hän painottaa, että nuorten pitää myös itse rohkeasti ottaa paikkansa. Kristiina Hellstén kiittelee Seilaa tämän kirjeenvaihtoideasta. Jokaiseen kirjeeseen saa henkilökohtaisen vastauksen. Ensimmäinen kirje kolahti lokakuun alussa postiluukuista mainoksena asuinalueen Ruutiset-lehdessä. – Palvelut. Alueen asukkaita lähestytään postilaatikoihin ja talojen ilmoitustauluille jaetuin kirjein, joissa kysytään runosmäkeläisten ajatuksia ja toiveita. Mehän tehtiin vallankumousta niin, että jyrätään koko puolueen vanha kaarti pois, ja siinä jonkin verran onnistuttiinkin. Tuli tällainen keittiönpöydän yli tehty naimakauppa, Hellstén nauraa – rautatieläisten puheenjohtajana nimittäin toimi herra nimeltään Jorma Hellstén. Nyt sitä toivottavasti tulee roppakaupalla myös kirjeitse. Muutama vuosi oli niin, että apteekki oli poissa täältä, ja siitä oli iso hätä täällä noin kahdeksantuhannen asukkaan lähiössä. Kilpailun voittaja sai valita palkinnoksi teltan tai sen arvoa vastaavan rahasumman. Runosmäen demareiden puheenjohtaja Kristiina Hellstén kertoo, että kohtaamisissa asukkailta saadaan aina arvokasta tietoa. Seilan mukaan seuraava kirje ”luukutetaan” perinteiseen tapaan postilaatikoihin. – Kuuntelu on se kaikkein tärkein asia – että antaa ihmisille mahdollisuuden itse kertoa huoliaan ja murheitaan, Viivu Seila sanoo. – Siihen kootaan ensimmäiseen kirjeeseen saatuja asioita ja huomioita. RUNOSMÄEN DEMAREILLE on tärkeää saada ihmisten näkökulmaa asioihin. Näin korona-aikaan ihmiset ja toimijat ovat vähän varovaisia perinteisistä tapaamismuodoista, ja ihmiset ovat nyt paljon kotona. Runosmäen alueen sosialidemokraatit onnistui ideoimaan uuden toteutustavan olemassa olevalle toiminnalle, kilpailuraati kiittää. – SDP:n pitää olla siellä, missä ihmiset ovat. Nuorten mukaan tulo saa hänet muistelemaan 1970-lukua ja omaa demarinuoruuttaan. – Pienenä puolueosastona meillä ei ole kauheasti pätäkkää. Puolueosastoja usein kehotetaan antamaan tilaa nuorille. De_15102020_24.indd 26 8.10.2020 9.21. Nyt saimme tehdä ensi vuoden taloussuunnitelmaan muutoksia, voimme laittaa rahaa kuntavaaleihinkin, Seila iloitsee. Ei pidä kuvitella, että itsellä olisi politiikassa mukana olevana se paras ja viimeisin tieto. – Yhteisöllisyys, solidaarisuus ja kansainvälisyys nousi hyvin vahvasti, ja meitä nuoria oli paljon
Järjestettiin 26.5.–31.8.2020 . . . Osallistua sai joko suunnitelmalla tai jo toteutetulla toiminnalla . Kisaan sai osallistua yhdellä tai useammalla idealla . . Kilpailun voitti Runosmäen alueen sosialidemokraatit . . . 14 osastoa osallistui kilpailuun . . Kristiina Hellstén on puheenjohtaja puolueosastossa, johon hänen miehensä Jorma Hell sténin johtama yhdistys liittyi. Kisaan saatiin kaikkiaan yli 20 ideaa, joista jokainen tuomaroitiin erikseen . Yhteistyö pelaa! Viivu Seila kertoo, että kirjeet luukutetaan hygieenisesti hanskat käsissä. 27 Demokraatti OSASTOT NOUSUUN -KILPAILU . Tuli toiveikas olo, että vallankumoushenkeä on tulossa taas, ja se on aivan ihanaa! Se luo tulevaisuudenuskoa, että työ tämän aatteen hyväksi jatkuu. . . Palkintona on joko uusi tapahtumateltta tai tuhannen euron rahapalkinto . De_15102020_24.indd 27 8.10.2020 9.21. Kunniamaininnan saivat Siivikkalan demarit Ylöjärveltä ja Kuusamon demarit – Viivun mukana kokouksessamme vieraili pari nuorta miestä Demarinuorista
– Jos vaikka Iisalmen työväenyhdistyksellä on tekoja ja näkyvää toimintaa, OSASTOKILPAILU Anna-Liisa Blomberg Henrik Kähkönen Siivikkalan demareiden varapuheenjohtaja Henrik Kähkönen. Etäolohuoneessa on piipahtanut pirkanmaalaisittain tuttuja SDP:n päättäjiä mutta myös suurelle yleisölle vähemmän tuttuja puolueja ay-aktiiveja. Siivikkalan demareiden puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen arvioi, että videot ja lähetykset tavoittavat paremmin ihmisiä myös sd-liikkeen ulkopuolelta. 28 Demokraatti Tervetuloa Etäolohuoneeseen Siivikkalan demareiden Etäolohuone sai kilpailuraadilta kiitosta pandemiaaikaan sopivasta tavasta tavoittaa ihmisiä ajasta ja paikasta riippumatta. Niin syntyi Etäolohuone. Etäolohuoneen lisäksi on tehty myös muita lähetyksiä rennolla otteella. – Siellä kävisi myös kovan tason vieraita. Uusi aluevaltaus muhii jo mielessä – suunnitteilla on sosialidemokraattinen YouTube-kanava. Kaikkea kokeillaan, jos se vain suinkin on mahdollista, kertoo puolueosaston varapuheenjohtaja Henrik Kähkönen. – Ei meitä kukaan tuntenut ennen kuin lähdettiin tekemään. Keväällä koronavirus asetti rajansa tapahtumien järjestämiselle ja niissä näkymiselle. Hän muistuttaa, ettei minkään yhden puolueosaston aktiivisuus ja näkyvyys – saatiinpa sitä netissä tai paikallisella torilla – sada pelkästään oman alueen laariin. Katsojia ja kommentteja on saatu Henrik Kähkösen mukaan ympäri Suomen. Ennen puoluekokousta vieraina olivat melkein kaikki SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaat. Etäolohuone on herättänyt keskustelua ja sen avulla on saatu myös uusia jäseniä. HUHTIKUUN LOPULLA alkaneita lähetyksiä on parhaimmillaan katsottu suorana ja jälkikäteen jopa tuhansia kertoja. – Halusimme näkyä jäsenille ja ihmisille ja nostaa SDP:n kannatusta. De_15102020_28.indd 28 6.10.2020 16.35. Frisbeegolfturnauksen tunnelmissa Tiina Salonen ja Marko Malezer. Haluamme paikata tätä vajetta, Ahonen kuvailee. Mielenkiintoiset vieraat ja aiheet ovat vetäneet katsojia puoleensa. Tällaiset viestijät meiltä puuttuvat – viestimme ei ole somekentällä aina välttämättä läsnä. Esimerkiksi epäpoliittinen tietovisa, jossa ennakkomainonnan mukaan ”Onnenpyörävoittaja 2018, terässpesialisti ja mentaalinen miesstrippari Leif esittävät 10 henkeäsalpaavaa kysymystä” osoittautui todelliseksi hitiksi. Hankimme kanavan, jonka kautta voimme kertoa sosialidemokraattien ajatus maailmasta ja tuoda asioita esiin omasta näkökulmastamme, Kähkönen kertoo. Teksti Anna-Liisa Blomberg S iivikkalan demareilla on periaate, että mitään ideaa tai ehdotusta ei ammuta alas heti kättelyssä. Yhdistyksen idealingosta heitettiin ilmoille ajatus suorista Facebook-lähetyksistä, ja tuumasta ryhdyttiin toimeen. – Whatsapp-ryhmä laulaa ja ideoita lentää niin, että välillä ilmoitukset joutuu jopa mykistämään, hän kuvailee
Kähkönen liputtaa yhteistyön puolesta ja muistuttaa, että ay-liikkeessä olisi myös SDP:lle valtava jäsenpotentiaali. Toisinaan Kähkönen saattaa vaikka tarjota kahvit tai lounaan tulokkaalle. Ei ole hyvä, jos ainoaksi kontaktiksi liittymisen jälkeen jää ”tervetuloa jäseneksi” -sähköposti. 29 Demokraatti se vie eteenpäin myös meitä täällä Pirkanmaalla, koska se nostaa SDP:n kannatusta, hän painottaa. EI MEITÄ KUKAAN TUNTENUT ENNEN KUIN LÄHDETTIIN TEKEMÄÄN. – Aktiivejamme on myös Nokialla, Tampereella ja Kangasalla. Etäolohuoneessa vieraili SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaita. Esimerkiksi elokuussa järjestettiin frisbeegolfturnaus ja syyskuussa oli vuorossa Siivikkala-juoksu ja peräkonttikirppis. Puolueosaston kotipesä on Ylöjärvellä, mutta sen jäsenet tulevat eri puolilta Pirkanmaata, joten myös toimintaa on milloin missäkin. Henrik Kähkönen Siivikkalan demarit Frisbeegolfturnauksen tunnelmissa Tiina Salonen ja Marko Malezer. Myös tätä kautta saamme koko ajan uusia ideoita, se on meitä rikastuttava ideapankki. De_15102020_28.indd 29 6.10.2020 16.35. – Siinä saadaan ihmisestä heti kiinni. OSASTON AKTIIVISUUS ei rajoitu verkkoon. Päästään puhumaan siitä, mitä hän haluaisi tehdä, mitä hän yhdistykseltä toivoo ja odottaa. Meillä on ajatus, että perustaisimme jaostoja, koska meitä on useammasta kunnasta. Sitä ei ole hänen mielestään riittävästi älytty hyödyntää. Kähkösen mielestä on tärkeää, että kun uusia jäseniä saadaan, heihin tutustutaan heti ja kutsutaan mukaan. Sillä tavalla pystytään myös kohdentamaan toimintaa, itse Tampereella asuva Henrik Kähkönen kertoo. Frisbeegolfturnausta järjestämässä olivat myös Teollisuusdemarit sekä JHL:n ja PAMin demarit
30 Demokraatti TYÖVÄENTALO De_15102020_30.indd 30 6.10.2020 16.39
päivänä elokuuta vuonna 1930 juhlapuhujana oli Väinö Tanner. Kokousten ja opiskelujen lisäksi talolle kokoonnuttiin katsomaan näytelmiä ja kiertäviä elokuvia, pyörähtelemään lattialla iltamissa, hurisuttamaan Singereitä ompelukursseilla ja pelaamaan shakkia tai bingoa. – Meri on siitä ihmeellinen asia, että sitä pitkin pääsee lähes kaikkialle, Riku Pirinen miettii Laivarannassa. Nyt sen suunta on kääntynyt tulevaisuuteen. Hän osti talon, joka on remontoitu Laivarannaksi, sopivaksi nykypäivän kokouksien ja tapahtumien järjestämiseen. Purolan työväentalon vihkiäisissä 90 vuotta sitten, 3. Ja tietenkin urheilemaan. Teksti ja kuvat Ulla-Maija Sievinen P yhtään kunnan Purolassa meren rannalla sijaitseva, punaiseksi maalattu vanha työväentalo huokuu väkevää historiaa. Uusitun talon vitriineissä komeilevat edelleen Pyhtään Nousun ja Pyhtään Voiman komeat pokaalit ja muut palkinnot. Työväentalo oli aikanaan vilkas toiminnan ja harrastusten keskus. – Halusin, että tämä kiinteistö saa jatkaa omalla arvokkaalla tavallaan ihmisten kohtauspaikkana, Riku Pirinen sanoo. Kotkalainen demarivaikuttaja Riku Pirinen päätti lähteä jatkamaan pyhtääläisen sukunsa yrittäjäperinteitä. 31 Demokraatti Rakkaus Purolan työväentalon remontti juhlatilaksi vaati vahvaa uskoa, osaamista sekä rakkautta vanhaan taloon ja sen historiaan. TALOON De_15102020_30.indd 31 6.10.2020 16.40
– Ihminen on aika vapaa tekemään itseään kiinnostavia asioita, jos hänellä on tieto omasta toimeentulostaan. Se istutettiin uuden kotitalon pihapiiriin, ja sieltä saarnet levisivät myös työväentalon pihalle. 32 Demokraatti RIKU PIRISELLÄ on monta rautaa tulessa. Saliin mahtuu nyt noin sata kokoustajaa tai juhlijaa. Kymmenet saarnet kertovat ajasta kauan sitten. Uskon, että kymmenen vuoden sisällä Laivaranta on ykkösenä Etelä-Kymenlaakson juhlaja kokouspaikkana. Talossa on salin lisäksi ravintola, narikka eli aula ja keittiö. Eniten urakoitiin vanhan näyttämön poistotyössä, jotta saliin saatiin lisätilaa. Alun perin hän oli kokki. – Näyttämön alta kuskattiin pois 14 kuutiota sahanpurua, sammalta ja hiekkaa. Syntymäkodissaan Laivarannan naapurissa asuva Aira Oljakka kertoo, että kun hänen isänsä Oskar Logrenin oli 17-vuotiaana tultava pois Suursaaresta, hän toi mukanaan yhden saarnen taimen. PIRISELLÄ ON vahva talousalan koulutus, ja kiinteistöhommat ovat tulleet tutuiksi luottamustehtävissä. – Se on lämmityskulujen kannalta tärkeää. Juhlien ja kokouksien järjestäjät vuokraavat tilat ja vastaavat itse tarjoilusta, apuna on pyhtääläinen pitopalvelu. Yhdistelmä oli aivan luonnollinen. Tilaa koko talossa on reilut 200 neliötä. Hän toimii Kotkan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen järjestösihteerinä ja on myös kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän sihteeri sekä liiketoimintayhtiö Ojamari Oy:n toimitusjohtaja. Jossakin vaiheessa käyttöön tulee vielä yläkerta. – Ei ole vielä liian rankalta haasteelta tuntunut, vaikka päivätyön ohessa tätä on remontoitu, Pirinen tuumaa leveästi hymyillen. Suuressa hankkeessa tarvitaan myös vahva usko asiaan. Esimerkiksi pätkätyöläisellä tätä vapautta ei ole. Pirisellä on myös monia luottamustehtäviä Kymsotesta teatterin hallituksen puheenjohtajuuteen. Keväällä kukkivat ja tuoksuvat sireenit, hanhet ja joutsenet laskeutuvat Purolahdelle ja satakielet soittelevat pienessä tervaleppälehdossa. – Tulin Purolan työväentalolle ensi kertaa vuonna 2002, kun minut oli valittu Pyhtään Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi. Samaan aikaan siellä saa olla 260 henkilöä. Kyseessä on myös tavallaan omille juurilleen paluu. Nämä kaikki yhdessä antoivat hyvän perustan isolle päätökselle. – Pääideana tässä kaikessa on kiinteistön kehittäminen, hän summaa. – Tuli tunne, että sen täytyy päätyä sellaiselle, joka ymmärtää sen arvon ja merkityksen. Näissä tehtävissä hän jatkaa entiseen tapaan. Rakennuksen kunnostamisessa päivätyön ohella on ollut iso työ. Tulin tutuksi kiinteistön ja sen historian kanssa, ex-pyhtääläinen Pirinen muistelee. Myös kuljetuksiin löytyy osaamista lähiseudulta. Tekemistä on vielä, varsinkin piha-alueella ja rannassa. Rikulle yrittäjän työ ja työnväentalo tulivat jo lapsena tutuiksi. TYÖVÄENTALO De_15102020_30.indd 32 6.10.2020 16.40. Luonto on lähellä ja ympärillä, ja siihenkin lomittuvat tarinat menneisyydestä. Hän oli jo kotkalaistunut, kun Pyhtäältä kuului huhua työväentalon myyntiaikeista. Niiden tarina on alkanut yhdestä ”yksinäisestä saarnipuusta”. Koko on monia muita työväentaloja ajatellen melko maltillinen. Näin heti, että talo ja paikka olivat hienot. Pirisen isän suvussa oltiin neljännessä polvessa kauppiaita ja demareita. On tärkeää, että niitä saadaan säilytettyä, Riku Pirinen sanoo. Talokaupat tehtiin viime vuoden joulukuussa. Talo on saanut sisältä raikkaan ja valoisan ilmeen. Laivarannan hanke on saanut Riku Pirisen miettimään monia asioita uudella tavalla. – Haluan käyttää paikallisia palveluja ja jatkossa myös työllistää ihmisiä, Pirinen sanoo. LAIVARANNAN TONTTI on noin hehtaarin suuruinen. – Työväentaloihin liittyy paljon historiaa ja perinteitä. – Harvassa paikassa voi merellisessä ympäristössä järjestää sadan hengen tilaisuuksia ja vielä niin, että kaikki mahtuvat samaan suureen tilaan. Kyllä siinä kunto kasvoi. Työssä ovat olleet ammattilaisten lisäksi sukulaiset, toverit ja kaverit
Valitse tieto. 33 Demokraatti ANNA LAHJA TULEVILLE SUKUPOLVILLE. Tilaa . Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti De_15102020_30.indd 33 6.10.2020 16.40
No, tiedäthän. Maltillinen, harkitseva, yltiörauhallinen valtiomies, joka on nostettu kansakunnan kaapin päälle maailman menoa fundeerailemaan. Siis mitä julkikuvaa. T apio Bergholm halusi Kiihkeä Koivisto -teoksensa otsikkoon kiteyttää poliittisen elämänkertatutkimuksensa tärkeimmän tuloksen – sen, joka myös haastaa aiempaa julkikuvaa Mauno Koivistosta. Silti yllättävän paljon hänestä on myös jäänyt katveeseen. Bergholmin kunnianhimoisen Koivisto-elämäkertahankkeen avausosa De_15102020_34.indd 34 7.10.2020 11.39. He tuntuvat nähneen hänet pääsääntöisesti varovaisena, harkitsevaisena ja omaa toimintaansa hyvin tarkkaan reflektoivana, Bergholm sanoo. – Aiemmat Koiviston tutkijat näyttävät tarkastelleen Koivistoa jonkin ihme suotimen läpi. Koivistoa ja hänen moninaisia töitään ja vaiheitaan on tutkittu paljon. 34 Demokraatti MANUKUVAN MUUTTAJA KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen Kun historiantutkija Tapio Bergholm sai viimeiset viilaukset tehtyä Kiihkeä Koivisto -elämäkertateokseen, takana oli tiivistahtinen syväsukellus lukuisiin arkistoihin, tuhansia tutkimukseen ja kirjoittamiseen vietettyjä tunteja Kansallisarkiston tutkijankammiossa. Mies, joka ei provosoidu, vaikka provosoidaan
35 Demokraatti De_15102020_34.indd 35 7.10.2020 11.39
Suomen historian dosentti 1999–, Itä-Suomen yliopisto . SOTAVUOSINA JA 1950-luvulla nuori Koivisto eli intensiivistä vaihetta, jota sävyttivät etsintä, ärhäkkä yhteiskunnallinen toiminta ja vaikuttaminen mutta osin myös päämäärättömän tuntuiset harhailut, sattumat ja eriasteiset ajautumiset. Syntynyt Helsingissä vuonna 1958 . Tästä herää kysymys: eivätkö aiemmat Koiviston tutkijat ole huomanneet ottaa nuorta Koivistoa tosissaan, kun hän kirjoitti näin. Turun Päivälehden sen ajan artikkeleista välittyy kovin toisenlainen kuva: Turun skogilaiset pitivät Koivistoa kiilusilmäisenä leskisläisenä. Bergholmin mukaan sekä Koiviston asema ja toiminta puoluehajaannuksen yhtenä toimijana että puoluehajaannuksen dynamiikka itsessään on nähty vivahteettomasti. – Koivisto oli aina valmis menemään ahtaisiin paikkoihin ja haastamaan vaikka kenet. . – Koivisto jopa itse viimein totesi, että meidän pahimpien tappelupukareiden on aika siirtyä syrjään. Tuorein tutkimus ja teos Kiihkeä Koivisto: Nuoruus, Sota, Onni 1923–1959 . historiantutkija . Kiihkeän Koiviston ajallinen kaari alkaa Koiviston syntymästä marraskuussa 1923 Turussa ja päättyy Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden yöpakkaskriisiä seuranneeseen vuoteen 1959. . Bergholmin mukaan Koiviston toiminta SDP:n puoluehajaannuksen ja repivien sisäisten ristiriitojen vuosina 1954–1957 on kuvattu aiemmassa tutkimuksessa kovin utuisten linssien kautta. BERGHOLM HALUSI tietoisesti tehdä toisin: ottaa nuoren Koiviston tosissaan. – SDP:n puoluehajaannuksen kuvauksessa on korostettu sitä, että Koivisto oli rintamalinjojen välissä. Suomen ja Skandinavian historian dosentti 1998–, Helsingin yliopisto keskittyy vuosiin 1923–1959. . . Hän oli monesti jopa uhkarohkea ja varomaton, Bergholm sanoo. Tämä jälkikäteen hahmoteltu kuva sosialidemokraattien vasemmisto-oikeistoakselista kätkee SDP:n puolueriidan talous-, työllisyysja aatteellispoliittisten jakolinjojen sekavuuden, Bergholm analysoi kirjassaan. . tutkinut muun muassa kuljetusalaa, työmarkkinoita, ammattiyhdistysliikettä ja tasa-arvoasioita. 36 Demokraatti D-KASVO TAPIO BERGHOLM . Koiviston verkostoitujan taidot näkyivät myöhemmin 1960-, 1970ja 1980-luvuilla, kun hänen suhteensa ay-liikkeeseen vaihteli ja muuntui – tarpeen ja tilanteen mukaan. . asuu ja työskentelee Helsingissä . Puolueriitaa on pidetty lähes yksinomaan vasemmistolaisen puheenjohtaja Emil Skogin ja puoluesihteeri Väinö Leskinen oikeistososialidemokraattien välisenä kamppailuna. Pyrkimys kytkeytyy myös laajempaan ja De_15102020_34.indd 36 7.10.2020 11.39. koulutus: filosofian tohtori (Suomen ja Skandinavian historia) 1997, Helsingin yliopisto sekä yhteiskuntatieteiden tohtori (sosiologia) 2015 Itä-Suomen yliopisto . – Koivisto haki strategisimmissa käänteissä ammattiyhdistysliikkeestä tukea ja apua eikä suhtautunut siihen aina kriittisesti. Yksioikoinen kuva siitä, että hän olisi ollut ammattiyhdistysliikkeen vallan jyrkkä vastustaja ei pidä paikkaansa. Myös Koiviston asema heikentyy SDP:n sisällä, kun hän irtautuu puolueen sa Neuvostoliittoa ja presidentti Kekkosta jatkuvasti haastavasta linjasta. . Bergholm painottaa, että ärhäkän yhteiskuntakeskustelijan ja puolipäiväharhailijan lisäksi nuoressa Koivistossa oli idullaan myös taitava ja päämäärätietoinen verkostoituja
– Siten tulkiten voidaan vaikkapa Mannerheimin lapsuusajan suoritukset lumipallosodassa nähdä ensimmäiBERGHOLM HALUSI OTTAA NUOREN KOIVISTON TOSISSAAN. – Ei politiikkaan liittyvä hampaiden kirskuminen ole ollut minullekaan vieras ilmiö, Bergholm myöntelee. Suuri yleisö saattaa muistaa Bergholmin EU-jäsenyyden vastustajana, jolloin hän esiintyi julkisuudessa aktiivisesti: televisioväittelyissä, radiossa ja lehdissä. De_15102020_34.indd 37 7.10.2020 11.39. BERGHOLM TUNNETAAN sosialidemokraattisen liikkeen sisällä monien ammattiyhdistysliikkeen vaiheita kuvaavien tutkimusten ja teosten luottotekijänä, mutta myös poliitikkona ja järjestöaktiivina. Hän on vuodesta 2000 lähtien toiminut myös SAK:n virallisena historiankirjoittajana. Ärhäkkäästikin. BERGHOLMIN JA Mauno Koiviston tiet ristesivät keskenään useita kertoja vuosien varrella. Ensimmäinen tapaaminen oli vuonna 1983, kun Bergholm kirjoittajakollegoineen kävi lahjoittamassa Koivistolle vasta ilmestyneen sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön SONKin kaksikymmenvuotisesta toiminnasta kertovan juhlakirjan Punaisista apostoleista opiskelijaradikalismiin. – Tällä ajatuksella lähestyen löysin nuoren Koiviston, joka opintien kautta saa itsevarmuutta ja jopa röyhkeyttä asettua haastamaan muita. Anekdootit, assosiaatiot, nimet ja yksityiskohdat vilistävät puheessa sellaista vauhtia, että ay-liikkeen ja SDP:n valtaja muihin taisteluihin tarkemmin vihkiytymätöntä alkaa kyyti hetkittäin huimata. Bergholm halusi keskittyä Koiviston nuoruuden solmukohtiin, avainkokokemuksiin, kääntämättä katsettaan myöskään ainutlaatuisilta, juuri sen ajankohdan mahdollistamilta tilaisuuksilta ja sattumilta. Bergholm kutsuu tätä viimeiseen asti kavahtamaansa tutkijan otetta polkuriippuvuudeksi. Bergholmin kuljetusliiton nousua ja tuhoa tutkineen väitöskirjan karonkkaan Koivisto osallistui kutsuvieraana. Mutta mitä solmukohtien tutkimusote tarkoitti Koiviston ja Kiihkeän Koiviston tapauksessa. Vuosien varrella tapaamisia tuli eri yhteyksissä lisää. Polkuriippuvainen tutkija tarkastelee tapahtumien kulkua yksinkertaisen syy-seuraussuhteen kautta ikään kuin liki kaikki varhemmin tapahtunut pohjustaisi myöhempää. Bergholm puhuu paljon ja polveilevasti. Solmukohtien tulkinta painottaa sattumien, tilaisuuksien ja yksilön yksittäisten valintojen merkitystä. Bergholm tarkentaa: – En katsonut Koivistoa sellaisen prisman läpi, että mikä hänestä lopulta tuli. Ja olivatpa ne sattumia tai eivät, niin usein Koivisto onnistui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Bergholm halusi tutkimusja kirjoitustyössään välttää kohtalonomaista hakemista ja kuvausta poikkeusyksilön ennalta määrätystä polusta. Pikemminkin hain sitä nuorta Koivistoa, joka sitten vanhemmalla iällä mahdollisesti muuttui. Olisiko Bergholmissa itsessäänkin aimo annos tutkimuskohteensa kaltaista kiihkeyttä. 37 Demokraatti yleisempään tutkimusfilosofiseen periaatteeseen siitä, millaisten lainalaisuuksien ja voimien kautta yksilön tai yhteiskuntien historia on mielekästä kuvata. sinä merkkeinä tulevasta suuresta sotapäälliköstä, Bergholm hymähtää, hyväntahtoisesti tosin. – Tuolloin Koivisto alkoi muistella Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia Suomessa, kun Varsovan liitto oli miehittänyt Tsekkoslovakian
38 Demokraatti VAHVAT TUNTEET OVAT ELIMELLINEN OSA POLIITTISTA TOIMINTAA. De_15102020_34.indd 38 7.10.2020 11.39
Haastattelupaikka – Kansallisarkiston sisääntuloaulan yläpuolinen parvi ja koko aula – suorastaan kaikuvat, kun tutkija ryhtyy analyysiin. Mauno Koivistolle puoluehajaannus oli onni onnettomuudessa. Kirjan lopussa hän kuvaa kuinka Koivisto arvostelee läheisten liittolaistensa ja ystäviensä Väinö Leskisen ja Kaarlo Pitsingin otteita, mikä saa Koiviston välit heihin pian viilenemään. Poliittisen biografiatutkimuksen yksityiskohtia sen tarkemmin tuntematta lyhytkin lainaus Kiihkeästä Koivistosta paljastaa yksityiskohtineen paljon, senkin, kuinka perusteellinen, tarkkasilmäinen ja luova Bergholm itse on ollut Koiviston vaiheita tutkiessaan. – Toimin tässä niin kuin nuoruuden Batman-sarjoissa, periaatteella ”samaan aikaan samalla kanavalla”, Bergholm kihertää. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Koiviston sodanjälkeisiin vuosikymmeniin mahtui hengästyttävä määrä erilaisia ja vaihtelevia töitä, toimia ja opintoja, yhteiskunnallista analyysia ja ajattelua. Hän oli nelilapsisen perheen kuopus, molemmat vanhemmat työskentelivät diplomi-insinööreinä. Elettiin väljästi, hyvin. – Ajattelen, että vahvat tunteet kuuluvat ajoittain poliittisen toiminnan dynamiikkaan ja ovat sen elimellinen osa. Tuhoutuisiko Mauno Koiviston poliittinen tulevaisuus SDP:n ja sen vihollisten keskinäisen kaunan ristitulessa. Bergholm aikoo vielä palata tutkijankammioon ja Koiviston myöhempiin elämänvaiheisiin. 3 TÄRKEINTÄ 3 Varmaan se, että olen ponnistanut tutkijan väitöskirjaan saakka yhden kerran ja sitten vielä toisenkin kerran. Pankki oli Suomen suurin säästöpankki. Ehkäpä hieman tutkimuskohteen tyyliin, nousee lukijan mieleen. Koivisto oli käsin poimittu tehtävään. Esimerkiksi näin: satamalakon murtaja, puoluesoturin pettymys, kiihkeä sosialisti, uhkarohkea kulttuurikeskustelija, vaivalloinen tie väitökseen ja puolueriidan pukariksi. Työ oli nousevan tähden uralla varsinainen valovuosiloikka: Helsingin Työväen Säästöpankin suhdetoiminnasta, henkilöstöhallinnosta ja pian myös luotonannosta vastaava johtaja. Suomen ja Neuvostoliiton välit jäädyttäneiden yöpakkasten ja niiden sisäpoliittisten seurausten vuoteen 1959 ajoittuu myös keskeinen vedenjakaja Koiviston poliittisessa ajattelussa ja toiminnassa. – Jos politiikkaan suhtautuu kovin kyynisesti, siihen saattaa suhtautua myös laimeasti. Bergholm kertoo lopettaneensa kirjansa tietoisesti televisiosarjoista tutulla cliffhanger-tekniikalla. Saman vuoden alussa 34-vuotiaana tohtoriksi väitellyt duunaritaustainen Mauno Koivisto oli astunut uuteen työhönsä. Tähän koukuttavaan aprikointiin Bergholm päättää Kiihkeän Koiviston. NIIN, SDP:N puolueriita ja -hajaannus, jälleen. Mauno Koivisto valitsi toisen tien. Bergholm avaa kirjassaan oivallisesti tuon ajanjakson sisäja ulkopoliittisen murroksen ja sen merkityksen Mauno Koivistolle. Teoksen yksittäisten lukujen otsikoiden kautta Bergholm kuvaa myös kohteensa kehityskaaren sekä Koiviston yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan eri vaiheita 1940ja 1950-luvuilla. Bergholm innostuu silmin nähden aihees ta tunteet ja politiikka. 2 Katso kohta 1. Olen ollut kaksi kertaa naimisissa ja molemmilla kerroilla ne ovat olleet tärkeitä ja hyviä päätöksiä. 39 Demokraatti 1 Kaksi tärkeintä päätöstäni ovat olleet naimisiin menot. Mauno Koiviston valitsema uusi linja siirsi hänet SDP:ssä sivuraiteelle. – Ja niin kuin televisiosarjoissa nykyisin on tapana, seuraavan osan taidan aloittaa tyyliin ”aiemmin tapahtunutta”, hän lisää. – Kiihkeyden ja jopa vihan ilmausten havaitseminen käytännön politiikassa tai poliittisen historian eri vaiheissa ei millään muotoa järkytä tai yllätä minua. TAPIO BERGHOLM syntyi kesäkuussa vuonna 1958 ylemmän keskiluokan vakavaraiseen perheeseen. Hän tekee sen siitä solmukohdasta, johon elämäkertahankkeen ensimmäinen osa, Kiihkeä Koivisto, päättyy. Kun puolue teki pesäeroa Neuvostoliittoon, Kekkoseen, skogilaisiin ja kommunisteihin, Koivisto alkoi etsiä yhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia, Bergholm kuvaa Kiihkeässä Koivistossa. Koiviston valitsema linja uhkasi puolestaan vaikeuttaa Kekkosen ja Maalaisliiton virittämän SDP:n paitsioaseman purkamista, johon puolue oli sisäpolitiikassa ajautunut. Hän aloittaisi pankin eläkkeelle siirtyvän toimitusjohtajan Joonas Laherman seuraajana lokakuussa 1959. Vasemmistoleskisläisyys vahvisti hänen asemaansa SDP:ssä. Hajaannuskiistojen kautta hän pääsi uuden puoluejohdon suosioon. De_15102020_34.indd 39 7.10.2020 11.39. Molemmat olivat tärkeitä päätöksiä, jotka sain vietyä loppuun asti. Silloin ei myöskään saada yhtä paljon aikaiseksi, Bergholm tuumaa. NUORI KOIVISTO ruumiillisti Bergholmin tulkinnassa kahta ja kahdenlaista puoluevihan vaihetta sodanjälkeisessä historiassa: yhtäältä sosiaalidemokraattien ja kommunistien vihanpitoa ja toisaalta SDP:n sisäistä hajaannusta 1950-luvulla
40 Demokraatti ”OPETELKAA RUOTSIA juntit. Uusien suomalaisten sopeutumisesta on kuitenkin pitkä matka siihen, että he pystyvät ja pääsevät osallistumaan ”Suomen” määrittämiseen. Hänen mielestään etsittäessä sitä, ”mikä suomen kielessä tekee ihmisestä kulttuurisesti suomalaisen, tulee osan vastauksesta kuulua: ruotsin kieli”. Samaa ymmärtämystä ja turvaa ei enää riitä ”uussuomalaisuuden” kasvulle. Monella muullakin tiukkapipolla taisi jäädä tavoittamatta Hurmeen viesti, joka oli ilmaistu lempeällä ironialla. ”Se on minun ihoni.” Janne Saarikiven kiinnittyminen suomeen ei ole sen vähäisempää, vaikka vetävässä kirjassaan Suomen kieli ja mieli hän turvaa viime kädessä valtioon pienen kielialueen elinvoimaisuuden vaalijana. Suomalaisuuden liittoakin johtanut, perussuomalaisesta siniseksi muuttunut Sampo Terho toivoi twiitissään anteeksipyyntöä. Oikeastaan ”Suomi” ideoitiin 1800-luvulla pitkälti ruotsiksi saksalaisperäisen romantiikan ja nationalismin pohjalta. Maailmankuvanne avautuu kummasti”, Juha Hurme härnäsi syksyllä 2017, kun hänet palkittiin kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. Harva tulee miettineeksi sen merkitystä, että Suomen ja suomalaisuuden olemusta uusinnetaan ja uudistetaan koko ajan myös ruotsiksi. Myyttisen sydämensä se sai suomeksi Lönnrotin työpöydällä Kalevalasta. Kotimaisten kielten taitoa on pidetty maahanmuuttajien avaimena kotoutumiseen ja työmarkkinoille. SUOMI ”IDEOITIIN” 1880-LUVULLA RUOTSIKSI SAKSALAISPERÄISEN NATIONALISMIN POHJALTA. De_15102020_40.indd 40 8.10.2020 10.49. Kansallisteatteriin kokoontunut kulttuuriyleisö hurrasi, mutta kulttuuriministeri närkästyi. Suomen kielen suurmiehet Mikael Agricola ja kirjailijanimellään Kivi muistettu Alexis Stenvall olivat molemmat kaksitai monikielisiä – ja vain siksi kykeneviä mainetekoihinsa. Silti suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori on kaukana ahdasmielisestä kielinationalistista. ”SUOMEN KIELI / on minulle ikkuna ja talo / minä asun tässä kielessä”, kuuluu Pentti Saarikosken usein lainattu luonnehdinta, joka vapauttaa hengenmiehen sidoksista paikkaan ja kansallisuuteen. Etnonationalisteille se lienee karvas pala, nieltävissä lähinnä perinteen ja historiallisen jatkumon merkeissä. KESKUSTELUA RUOTSIN kielestä Suomessa dominoi (taloudellinen) hyötyajattelu, jota puheet kulttuurisesta rikkaudesta koristavat. Kieli ja kansakunta KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Kielenvaihto suomeen luonnistui kansakuntaa luotaessa osalta sivistyneistöä ja kansaakin, mutta kaikilta sitä ei edellytetty. Kuinka käy kielellisten syvärakenteiden ja suhteiden nyt, kun olemme jo valmiiksi englannin edessä rähmällään. Runeberg kirjoitti sen runoiksi, Snellman valtiofilosofiaksi ja Topelius historiallis-maantieteelliseksi kokonaisuudeksi
Välillä minua luullaan isosiskokseni. Itse taas mietin, mitä sanon, sanoinko sen oikein ja napakasti. Toivon, että opettajakunta näkisi, että minä olen heille ne kasvot, jotka julkisuudessa puhuvat kasvatuksen ja koulutuksen puolesta, sen arvosta ja merkityksestä. Hän on reilun vuoden vanhempi, Euroopan parlamentissa töissä ja asuu Brysselissä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_15102020_41.indd 41 8.10.2020 9.32. Minulla tulee nyt kymmenen vuotta täyteen opettajien puolestapuhujana. Vaikka tämä on työni, on se myös elämäntapa. Ikäiseni näköinen. Harvoin saan palautetta siitä mitä sanon. Meistä se on vain hauskaa, kun meidät sekoitetaan toisiimme, vaikka emme kaksosia olekaan. O len aika hymyileväinen ihminen ja katsoessani peiliin ilmeeni on usein positiivinen. Aika ulkonäkökeskeistä maailmaa tässä eletään. Mutta esimerkiksi Aamu-tv:n ja A-studion jälkeen tulee kommenttia, että ”olipa kiva huulipuna” tai ”olipa kauniit kengät”. Koen työni merkitykselliseksi. 41 Demokraatti Heljä Misukka 53-vuotias OAJ:n koulutusjohtaja. En pahoita siitä mieltäni, mutta toivoisin toki, että palaute tulisi mieluummin siitä asiasisällöstä. Tykkään olla sellainen kuin olen. On yllättävää, miten paljon ihmiset kiinnittävät huomiota ulkonäköön. Olen aika paljon työni puolesta julkisuudessa. Vieraat ihmiset rientävät halaamaan minua ja iloitsevat, että ”Ihanaa, Taina, sä olet Suomessa”. Uskon, että kun opettajat voivat hyvin, niin samoin voivat myös oppijat
Seikkailuhenkisen näyttelyn nimi ei ole liian mahtipontinen. 42 Demokraatti MATKA MUUMIEN MAAILMAN YTIMEEN AALLOT LOISKIVAT, MERILINNUT HUUTAVAT, MAJAKAN VALO LOISTAA – JA NURKASSA PÄLYILEE MÖRKÖKIN. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Nora Vilva P ositiivista: ”Minä järjestän teille suuret juhlat, ja te saatte päivälliseksi vain jälkiruokia, eikä kenenkään tarvitse peseytya tai mennä aikaisin nukkumaan!” Vähän negatiivisempaa: ”Te olette aivan ääliömäinen perhe, mutta te sentään elätte päivän jokaisen hetken.” Nuo ääripäiset lausumat löytyvät seinäteksteinä Kansallismuseon ylevästi otsikoidusta näyttelystä Rohkeus, rakkaus, vapaus, joka on esillä museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa alkutalveen asti. Muumien 75-vuotista olemassaoloa julistava näyttely jakautuu ”porstuan” jälkeen neljään huoneeseen, joista ensimmäisessä esitellään Muumi-maailman pimeämpiä asioita. Vastapainoksi De_15102020_42.indd 42 7.10.2020 12.00. Ensimmäisen on lausunut Muumimamma, toisen Haisuli, tietysti. Kaikki kolme sanaa pätevät hyvin teemaan eli Tove Janssonin luomien muumien maailmankatsomukseen ja toimintaan
Kaikkiaan varsinaisia muumikirjoja ilmestyi yhdeksän, viimeisenä Muumilaakson marraskuu vuonna 1970. Kolmostila on audiovisuaalisesti kiehtovin, sillä se on viritetty Janssonin Muumipappa ja meri -kirjan hengessä. Rohkeus, rakkaus, vapaus – Muumit 75 -näyttely avoinna Kansallismuseossa 28.2. Näyttelyn seiniltä löytyy muumiaforistiikan lisäksi kurkistusluukkuja muumien arkeen ja juhlaan. Tietoja näyttelyn oheistapahtumista löytyy osoitteesta: www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/rohkeus-rakkaus-vapaus-muumit-75-tapahtumat De_15102020_42.indd 43 7.10.2020 12.00. Aallot loiskivat, merilinnut huutavat, majakan valo loistaa – ja nurkassa pälyilee Mörkökin aina yhtä surumielisenä, rakastettavana ja vain vähän pelottavana. Katastrofiaiheensa ja ilmestymisajankohtansa vuoksi sen on nähty heijastelevan tekijänsä tuntoja sodasta, mutta se Tove Janssonin varsinainen ”sotakirja” oli vasta seuraavana ilmestynyt Muumipeikko ja pyrstötähti. saakka ti–su klo 11–18, ke 11–20. Neloshuoneessa voi tutustua muumimenoon vaikka jättimäisellä lattiatyynyllä löhöillen. Ensimmäinen Muumi-kirja ilmestyi heti sodan jälkeen nimellä Småtrollen och den stora översvämningen, joka suomennettiin vasta 1991 nimellä Muumit ja suuri tuhotulva. 43 Demokraatti KULTTUURI MATKA MUUMIEN MAAILMAN YTIMEEN näyttelyn kakkoshuone Muumitaloineen on täynnä valoa ja iloa. Hellyttävimpiä on vaikkapa näkymä Niiskuneidin buduaariin, jota hallitsevat kaikki turhamaisuuden perustekijät – peilit, korut ja kauneudenhoitovälineet. Noiden ”dystooppisempien” kirjojen jälkeen kuljettiin valoisampaa kohti
Teos on Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin Suomen supernaisia -sarjan kolmas osa ja kuten teoksen nimi vihjaa, kirjassa limittyvät toisiinsa Kilven teoksista napsitut oivaltavat sitaatit ja kirjailijan elämäntarina. Kuvissa on ilmeikkyyttä ja eloisuutta, mutta kokonaisuus säilyy silti mukavan rauhallisena. Siinä missä Linna -kirja pudottelee kohteestaan selkeitä faktoja ja kaappaa kyytiinsä reippaalla kaupunkiseikkailulla, Eeva! kietoo pauloihinsa vaivihkaisemmin. Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Eeva! –Kirjailija Eeva Kilven polut, muistot ja viisaat sanat. Lasten pitää etsiä Tampereen linna ja ottaa siitä kuva. LASTEN TIETOKIRJAT De_15102020_42.indd 44 7.10.2020 12.00. Kirjassa iäkäs minäkertoja muistelee elämänsä vaiheita: rajan taakse jäänyttä Hiitolan kotia, sodan alkamista, evakkomatkaa ja uuden kotimetsän löytämistä. Kerrottavaksi on valikoitunut muutamia ydinmuistoja, kuten se, miten nuori Eeva lohdutti ja tyynnytti itseään evakkotaipaleella ajattelemalla Hiitolan kodista muistuttavaa raparperikiisseliä. Ehkä Tampereen linnan (tai lopulta Linnan) etsiminen herättelee sopivasti pientenkin lukijoiden kiinnostuksen. Reipashenkisen kuvituksen kirjaan on tehnyt sarjakuvakonkari Ilpo Koskela. Tuntematonta sotilasta käsitellään kahden aukeaman verran, Täällä pohjantähden alla -trilogiaa yhdellä aukeamalla. Yhdellä aukeamalla hosuu sulkapallomailan kanssa kovasti Simo Frangénin näköinen henkilö ja toriaukiolla taitaa patsastella kukapa muu kuin TV-poliisi Reinikainen itse. Keskeisessä osassa ovat muistaminen, muistot ja kirjoittaminen mutta myös luonto ja oma osa äitinä ja isoäitinä sukupolvien ketjussa. Tehtävä vie lapset seikkailulle ympäri Tamperetta: yliopiston Linna-rakennukselle, Finlaysonin tehdasalueelle, Hämeensillalle ja tietysti Särkänniemeen. Nyt vuorossa on Tampere ja Väinö Linna, kuten kirjailijasuuruuden juhlavuoteen toki erinomaisesti sopii. Kirjoittaminen asettuu myöhemmin muistamisen välineeksi: ”Minusta tulee kirjailija, koska haluan muistella ja muistaa, etten vain koskaan unohtaisi Hiitolan kotia”. TAMPEREEN LINNAAN verrattuna hyvin erityylinen on toinen suomalaista kirjailijaa esittelevä kuvatietokirja uutuus Eeva! Kirjailija Eeva Kilven polut, muistot ja viisaat sanat. Väinö Linna -tietoutta jaetaan sekä lasten Tampere-kierroksen yhteydessä että varsinaisen tarinan ulkopuolella. 44 Demokraatti Väinön ja Eevan jäljillä Kirjailijoiden kotikontuja ja elämäntyötä esittelevät kuvatietokirjat sopivat lukuun monenikäisille. Kuvat nivoutuvat hienosti yhteen tekstin kanssa, mutta niillä on myös omaa sanottavaa. Karo Hämäläisen kirjoittamassa kuvatietokirjassa Akseli ja Elina (!) lähtevät mummin ja papan kanssa Tampereen reissulle ja saavat naapurin Jussi-sedältä tehtävän. Linna-sanan ympärille kiertyvä ”juoni” tuntui ensin aavistuksen sekavalta ja teennäiseltä, mutta kirjan edetessä idea alkoi maistua koko ajan paremmalta. Tai se, miltä pommikoneet näyttivät, kun 11-vuotias katseli niitä keittiön ikkunasta. Suomen Supernaisia 3 Teos 2020, 37 s. Hauska idea on ”Kirjailijan kurimus ja kunnia” -lautapeli, samoin Linnalle merkityksellisiä paikkoja esittelevä karttakuva Tampereesta. Akselin ja Elinan Tampereen vierailusta kertova osuus on kirjoitettu säästeliäin sanoin ja napakoin (pää)lausein. Teksti on siis juuri sopivaa treeniä lukutaidon alkuvaiheeseen. Tampereen Linnan mysteeri selviää lopulta Metso-kirjastossa. Tampereen maamerkkien lisäksi kirjassa esitellään tamperelaisia ilmiöitä ja ihmisiä. Ainakin aikuista lukijaa viihdyttävät Tampereeseen liittyvät ihmiset ja asiat, joita kuvista voi bongailla. Mainituiksi tulevat esimerkiksi mustamakkara, jääkiekkoseurat Ilves ja Tappara, Eppu Normaaliyhtyeen Martti ja Pantse Syrjän vanhemmat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas sekä monet muut kirjailijat. Tietoiskuissa myös fontti on pienempää ja lauserakenne monipuolisempi. Teksti Marjo Jääskä T ammen kaupunkikirjasarjassa on aiemmin vierailtu Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa ja tutustuttu muun muassa Jean Sibeliukseen ja Minna Canthiin. KIRJAT Karo Hämäläinen & Ilpo Koskela: Tampereen Linna Tammi 2020, 41 s. Tarinallinen osuus erottuu helposti tietotekstistä, jota on monin paikoin korostettu taustaväreillä
Virtasen oma teksti poimuttuu käsittämättömän hienosti Kilven teoksista lainattujen sitaattien kanssa. De_15102020_42.indd 45 7.10.2020 12.00. Lause hengittää kauniisti: ”Äitien pitää saada levätä, olla yksin ja rauhassa. Väriliitujäljen hauraus ja kollaaseissa hyödynnetyt valokuvat ja kankaanpalat sopivat erinomaisesti muistoja tunnustelevien sanojen rinnalle. Eeva! on puhutteleva kuvakirja, jonka toivoisi löytävän tiensä aivan kaiken ikäisten luettavaksi. Sitten he taas palaavat takaisin saman pöydän ääreen istumaan entistä iloisempina”. Käsinkirjoitettua tekstiä mukaileva tyyli erottaa Kilven sanat Virtasen tekstistä, mutta lisäksi se tuo runoihin ja muihin katkelmiin läheisyyden ja läsnäolon tuntua. Tarttumapintaa on kuitenkin mukavasti myös pääasialliselle kohderyhmälle, lapsille. Tehdä omaa työtään. Ilpo Koskela on kuvittanut Akselin ja Elinan matkan Väinö Linnan maisemiin. Vaikka kertoja on jo isoäiti-ikäinen, lapsuusmuistot ja lapsilukijoiden suora puhuttelu tuovat tarinan lähelle lasta. Sanna Pelliccionin utuinen, väreiltään harkittu kuvitus on upeasti linjassa tekstin tyylin ja sisällön kanssa. 45 Demokraatti Kirjan teksti on meditatiivista ja mietiskelevää, mutta samalla hyvin selkeää. Visuaalisesti hienoja ovat myös sitaatit, jotka on painettu sivuille ohuilla, hiukan horjuvilla tikkukirjaimilla
He pakenivat mielikuvitusmaailmoihinsa, etenkin Jimi, jonka tulevaisuuden kannalta se oli hyödyksikin. Poikien isä oli aivan oma lukunsa. 46 Demokraatti KITARASANKARI Veljen valossa ja varjossa Jimi Hendrix halusi vain soittaa ja säveltää, managerit ja bisnesmiehet etupäässä hyötyä hänestä. Kirjassa levyjen kommentointi ja esittely jää minimiin. Isä-Hendrixin heikkoudet olivat viina ja uhkapelit, minkä vuoksi pojat saivat elää lapsuutensa likaisina ryysyläisinä. Jimi pitikin oikeana nimenään Busteria, Flash Gordonin sankarin nimeä, jolla myös veli kutsuu häntä läpi kirjansa. Yleensä levyä pidetään Hendrixin heikoimpiin kuuluvana. KIINTOISAA ON, että Leon pitää parhaana veljensä levyistä tämän elinaikana viimeiseksi julkaistua Band of Gypsysiä. Kirjan lopussa 1950ja 60-luvun rytmimusiikkiin perehtynyt toimittaja Petri Lahti käy läpi Hendrixin muusikkouraa ja tähteyttä. Jimi ja Leon asuivat isänsä luona, kun äiti jätti tämän. Leon perustelee kantaansa sillä että, basisti Billy Coxin Jimi-vauva äitinsä Lucille Hendrixin sylissä vuonna 1943... ja vähän varttuneempana ammattiaan harjoittamassa erityislaatuisessa työasennossaan. TOKI LEON Hendrix kertoo myös veljensä tähtiajasta ja sitä ympäröivästä gloriasta, semminkin kun itsekin pääsi välillä siihen mukaan ja sai myös osansa huumeista, sekoiluista ja tietysti Hendrixiä kaikkialle seuraavista bändäreistä. Jimi Hendrixin pikkuveli rajoittaa onneksi tarinansa paljolti omiin kokemuksiinsa veljestään, ja suuri osa kirjasta keskittyy lapsuuteen ja nuoruuteen ennen vuoden 1967 läpimurtoa. Jimi kehitteli ajatuksia palavista planeetoista, jääkausista ja maailmankaikkeuden synnystä, mitkä aiheet myöhemmin löysivät tiensä lauluihin. Lähinnä nostetaan esiin vain kappaleita, jotka ovat suoraan kummunneet Jimi Hendrixin omasta henkilöhistoriasta. ... (Kuvat kirjasta Veljeni Jimi Hendrix) De_15102020_46.indd 46 7.10.2020 16.30. Leon jäikin vuosikymmeniksi, huumekoukkuun, teki rikoksia ja istui vankilassa – hän kuulikin veljensä kuolemasta vuonna 1970 ollessaan lusimassa. Teksti Pekka Wahlstedt LEON HENDRIXIN kirjaan tarttuessa nousee ensinnä mieleen, että mitähän uutta enää irtoaa 27-vuotiaana menehtyneestä kaikkien aikojen parhaana pidetystä kitaristilengendasta
Pääpahikseksi nousee manageri Mike Jeffery, jonka Leon Hendrix arvelee kirjassaan jopa murhanneen Jimin. Kirjan loppupuoli on omistettu Jimi Hendrixin kuoleman jälkeisenä aikana aina 2000-luvulle jatkuneiden taloudellisten sotkujen ja väärinkäytösten setvimiselle. Paavo Lipposen 80-vuotismerkkipäivän yhteydessä järjestettävän gaalakonsertin tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus päästä nauttimaan oopperasta. Päivi Lipponen sanoo konsertin järjestämisen taustalla olevan rakkaus kulttuuriin ja halu tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuus päästä nauttimaan siitä. Konsertin järjestämisestä vastaa Päivi ja Paavo Lipposen rahasto. Mutta se on ja pysyy totuutena, että hänen musiikkinsa ja virtuoosinen soittonsa elävät ja säilyttävät ainutkertaisuutensa. Teksti Heikki Sihto PÄIVI JA Paavo Lipposen pitkäaikainen unelma toteutuu, kun Musiikkitalon lavalle nousee 13 suomalaista oopperalaulajaa esittämään omia suosikkikaarioitaan. Gaalakonsertissa esiintyvät sopraanot Laura Juvonen, Jutta Holmberg, Saara Kiiveri, Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä, mezzosopraano Maiju Vaahtoluoto, tenori Taavi Oramo ja baritonit Jussi Vänttinen ja Sampo Haapaniemi sekä rahaston vuoden 2021 uudet laulajat basso Henkka Uusitalo ja sopraano Marika Hölttä. Jimi Hendrixin perintökiistoihin löytyy niin monia eri vinkkeleitä, ettei kai pirukaan ota selvää, mikä lopultakin kuuluu kellekin. ja rumpali Bubby Milesin kanssa livenä tehty levy on erityisen sielukas ja koskettava. – Esimerkiksi uudenvuoden päivänä Temppeliaukion kirkossa järjestettävässä ilmaiskonsertissa on ollut 800–900 kävijää. Se on sääli. Mutta tällä poliittisella kokemuksella minä ja Paavo kyllä tiedämme, että kulttuurilla ei ääniä kerätä, päinvastoin, Päivi Lipponen sanoo. Jimin tulevaisuuden suunnitelmiin kuului jousien, pillien ja muiden klassisesta musiikista tuttujen instrumenttien käyttö ja haltuunotto. Bisnesmiehet ovat parveilleet tiiviisti myös Hendrixin perikunnan ympärillä ja yrittäneet lyödä rahoiksi muun muassa tarjoutumalla tekemään perheen elämästä dokumentteja ja elokuvia tai pyytämällä mainoksiin ja sitä rataa. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto on jo vuosien ajan tukenut nuoria laulajia ja järjestänyt konsertteja, oopperaesityksiä ja lastenoopperoita muun muassa Musiikkitalossa ja Ateneumissa. Konsertissa myydyn ohjelman tuotoilla rahasto on järjestänyt lapsille oopperaesityksiä, Päivi Lipponen kertoo. Leon Hendrix & Adam Mitchell: Veljeni Jimi Hendrix Legendan tarina 1942–1970 Minerva 2020 KIRJA De_15102020_46.indd 47 7.10.2020 16.30. Illan aikana kuultavia säveltäjäsuuruuksia ovat muun muassa Mozart, Puccini, Wagner, Rossini ja Merikanto. Konsertin liput maksavat 11,5 euroa ja tällä rahalla katetaan Musiikkitalon kustannukset konsertista. Jo vuosia sitten eräs Hendrixin roudari väitti Jefferyn myöntäneen tekonsa. Sen ja mukaan saatujen sponsoreiden ansiosta konserttilipun hinta on saatu laskettua 11,5 euroon. Kaikki konsertin esiintyjät ovat Päivi ja Paavo Lipposen rahaston vuoden solisteja. Musiikki lopulta pelasti myös Leon Hendrixin, sillä tarttumalla kitaraan hän pääsi viimein ulos siitä pimeästä tunnelista, johon huumeet ja rikollinen elämäntapa hänet veivät. Konserttiin tulee myyntiin 400 paikkaa. 47 Demokraatti Suuri unelma toteutuu HARVA POLITIIKASSA TOIMIVA LAITTAA ITSEÄÄN PELIIN KULTTUURIN PUOLESTA. Esiintyjiä säestää 55 soittajan Musiikkitalon juhlaorkesteri, jota johtaa kapellimestari Taavi Oramo. – Harva politiikassa toimiva laittaa itseään peliin kulttuurin puolesta. Noel Reddingin mukaan lentokoneonnettomuudessa myöhemmin menehtyneeksi uskottu Jeffery lavasti kuolemansa ja pakeni Hendrixin rahojen kanssa. Ensi vuonna 24.4
Sillä siitäpä juuri on kyse tässä dramatisoinnissa ja ohjauksessa. Aatteiden show käsittää kavalkadin mainioita, Petra Putanen-Hurmeen kirjoittamia ja harjoittamia kansanmusavetoisia laulunumeroita, kivoja koreografioita, vauhdikkaan fyysistä teatteria, lempeää parodiaa kotikutoisista esitystyyleistä. Nyt puhuu Harhama, kirjailija ja kirja, nyt puhuu Irmari Rantamala. Se on myös kirjailija Harhaman (Rantamalan alter ego) vaellustarina ja etsikkoaika pakattuna viihdyttävään pakettiin. Ihana illuusio. 48 Demokraatti HARHAA Luomiskertomus ja odysseia TEATTERI Juha Hurme: Harhama Espoon kaupunginteatteri Dramatisointi ja ohjaus Juha Hurme – Alkuperäisteksti Irmari Rantamala – Sävellykset, laulujen sovitus ja harjoitus Petra Poutanen-Hurme – Koreografia Saara Hurme – Lavastus ja valot Raisa Kilpeläinen – Puvut Reija Laine Äänisuunnittelu Gregory Maisse – Kampaukset ja maskit Kaija Heijari – Rooleissa Tomi Alatalo, Cécile Orblin, Antti Laukkarinen, Roosa Söderholm, Enni Ojutkangas, Eetu Känkänen Juha Hurme tekee Harhamassa pienesti suurelta näyttävää ja väkevältä tuntuvaa teatteria. Se on myös yhdellä tasollaan kurkistus tosihenkilö Irmari Rantamalan elämäntarinaan, mutta on hyvin kaukana elämäkertateatterista. NÄISTÄ LÄHTÖKOHDISTA Hurme on luonut kaksijakoisen esityskonseptin, jonka osat ovat eri maailmoista, mutta jolla on pettämätön peruskivi. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Stefan Bremer D efinitiivisen Harhama-romaanin ensimmäisen niteen ensimmäisen luvun toinen virke menee näin: ”Pohjattoman syvyyden varaan luo Hän maailmoita eikä hänen peruskivensä petä.” Rantamalan Hän on tietysti Jumala, jota kirjailija etsii, kieltää ja kummastelee läpi teoksensa. Olemassa olevaan tekstiin tukeutuen, olemattomia liuskoja oleviksi kuvitellen, kirjailija Algoth Untola/Irmari Rantamalan elämänvaiheista täydentäen. Keskustelukumppaneina kirjailijalla ovat niin yläkerran kuin alakerran voimat, kuuntelijana muun muassa rakastettu ja petturi Olga Esempio. Hengähdystaukoja on nyt niukasti, kun ykköspuoliskolla keventävää elementtiä tuli herpaantumattomana potpurina. Harhamasta näyttämösovituksen tehneen Juha Hurmeen työlle voisi laittaa motoksi tuon kakkosvirkkeen. Harharetkeily heittää Harhaman tielle samansukuisia vastuksia, viettelyksiä ja kummajaisia kuin Homeros Odysseukselle. KIRJAILIJAN LUOMISEN tuska ja vimma saavat Hurmeelta valtoihinsa ottavan hahmotuksen. Elämän tarkoitus ja merkitys. Ensimmäinen puolisko on reipasta kansankabareeta, ”Aatteiden show”, kuten esityksen isä sitä kutsuu. On noitia, on seireenejä, on inhimillistyviä eläimiä, on jumalia. Hurme tekee pienellä porukalla ja pienellä muodolla teatteria, joka hetkin näyttäytyy miltei spektaakkelina. Kuka minä olen maail mankaikkeudessa. ESITYKSEN TOINEN puolisko se varsinainen aatteiden show vasta onkin, tosin musiikiton ja tanssiton, mutta sitäkin painavammin sanaileva. Kirjailija Harhama painelee menemään kuin Odysseus ikään. Hurme rakentaa omanlaisiaan maailmoita pohjattomalta tuntuvan romaaniaineiston (1 100 sivua Irmari Rantamalan Harhamasta tuli julkaistuksi, pari tuhatta jäi julkaisematta, 3 000 käsikirjoitussivua katosi) varaan. Tässä tapauksessa Hurme on Hän – ei nyt Jumala sentään, eikä Hänestä seuraavakaan, mutta suuri säätäjä silti. Harhama onnistuu olemaan sujuvasti yhtä aikaa luomiskertomus ja odysseia. Jumala – kyllä vai ei. On myös puheliaita häiriötekijöitä kuten maisteri Sala ja taiteilija Halla, jotka pölähtävät Harhaman pirttiin ryyppyreissullaan. On peräti hämmästyttävää, kuinka eheä kokonaisuus näin moninaisista ainek sista lopulta kuitenkin syntyy. Siinä hänellä on ykkösDe_15102020_48.indd 48 7.10.2020 16.54. Hänen etsimänsä Ithaka, kotisaari, on tässä tapauksessa vielä syntymätön Suuri Romaani, johon hän on kokoava kaikki mielessään vellovat huimat ajatuksensa ja myös vastauksensa supermegaluokan kysymyksiin. On myös monia sivuja päänsisäisiä ääniä, joita Harhama pysähtyy kuulemaan. Ja on totta vie myös Perkele, jolla on vahva ote Harhaman ajatuksista. Kakkospuolisko on kieltämättä välillä aika koettelevaa seurattavaa, kun suoraan romaanin sivuilta vyöryvä Harhaman tajunnanvirtailu ja verbaaliset kaksinkamppailut kovissa vireissä olevien vastavoimien kanssa käyvät päälle
Vaikka sitten itse Perkeleen johdattamana, hänellä on näet näytelmässä se viimeinen sana. Ilo on ylipäätäänkin Harhaman avainsanoja. De_15102020_48.indd 49 7.10.2020 16.55. Hänen tapauksessaan joustavuus ei merkitse vain vaivattomuutta asettua rooliin kuin rooliin, vaan on myös ihan konkreettinen juttu. Alatalon pitkänsutjakka, mutta taipuisa kroppa uhmaa jälleen kerran fysiikan lakeja, mikä tuo omanlaistaan lisäluonnetta Harhaman hahmoon: pitelemätön, kahlitsematon kaiffari. Ilman omaa kiinteää näyttelijäkuntaa toimiva Espoon kaupunginteatteri on Hurmeelle oiva työmaa, sillä näin hän on saanut poimia Harhamaan juuri siihen räätälöidyn ensemblen. Valoa päin. Tomi Alatalon esittämä nimihenkilö kuvassa keskellä, edessä muun muassa Perkelettä esittävä Roosa Söderholm. tykkinä luottonäyttelijänsä Tomi Alatalo, jonka fleksibiliteettiä en lakkaa ihmettelemästä. Alatalon rinnalla koko noin kolmenkymmenen roolin kirjon hoitelevasta viisikosta – Cécile Orb lin, Antti Laukkarinen, Roosa Söderholm, Eetu Känkänen – loistaa Hurmeen omalakiseen teatterikäsitykseen sitoutunut tekemisen ilo. 49 Demokraatti Irmari Rantamalan megalomaaninen Harhama-romaani taipuu Juha Hurmeen näyttämötulkinnan alkupuolella vallattomaksi kansankabareeksi. Vaikka tämän polttopisteessä olevan kirjailijan tapauksessa hänen elämänsä ja uransa eivät ole olleet mitään jatkuvaa triumfia, esitys ei jää murheisiin makaamaan vaan kääntyy Harhaman vastoinkäymisissä, umpikujissa ja menetyksissäkin aina uusille poluille. Muut näyttelijät vasemmalta oikealle Eetu Känänen, Enni Ojutkangas, Antti Laukkarinen ja Cécile Orblin
Ensilumen näkökulma on useimmin yläkoulun seitsemännelle luokalle menevän Raminin (AranSina Keshvari), joka on vuosien maassa olon jälkeen jo oppinut kielen ja ystävystynyt suomalaisen Jirkan kanssa. Toivoa sopii, että ohjaus löytää oman paikkansa myös maailmalta, vaikka juuri nyt tilanne vaikuttaa vaikealta. Mehdipourien puheissa ei vilahtele mennyt eikä kangastele tuleva, elämä on tässä hetkessä ja konkretiassa: hampaidenpesussa, ruokailussa, ulkoilussa. Ohjaaja on saanut mainetta palkituista lyhytelokuvistaan, mutta esikoispitkän valmistuminen odotti kahdeksan kovaa vuotta. Nyt nelikymppinen Ramezan saapui itse Suomeen kymmenvuotiaana iranilaisen pakolaisperheensä mukana. Elokuvan alkupuolella perhe saa kielteisen päätöksen hakemukseensa. Omalla hirtehisellä tavallaan epäonninen ulkoelokuvallinen kehys sopii elokuvan sisältöön elämästä odotustilassa, jossa Mehdipourin perhe ei tiedä määränpäätään. 50 Demokraatti ELOKUVAT Elämää odotustilassa Hamy Ramezanin vuosia valmistellussa esikoiselokuvassa turvapaikan hakijaperhettä ei säälitä, hyysätä eikä demonisoida. Valitus kuitenkin tehdään, ja elämä jatkuu vastaanottokeskuksessa ja sen liepeillä kuten ennenkin. Ärsyttävälle seinänaapurille myönnetään turvapaikka ja De_15102020_50.indd 50 7.10.2020 16.00. Ramin käy paikallisen eläkeläispariskunnan luona haistelemassa kukkia ja syömässä lettuja. RAMEZAN ON haastatteluissa tunnustanut velkaansa iranilaisen elokuvan Matkalla. Teksti Rane Aunimo I hmeellinen sattuma, että juuri koronasyksyn ja sitä myötä myös elokuva-alan kriisin keskellä suomalaisille valkokankaille ilmestyy vain muutaman viikon sisään kolme keskenään täysin erilaista mutta kansainvälisen tason kotimaista elokuvaa: Joonas Neuvosen rankka huumedokumentti Lost Boys, Zaida Berg rothin intiimi taiteilijakuvaus Tove ja nyt Hamy Ramezanin ”kiarostamilainen” Ensilumi. Ensilumi Ohjaus: Hamy Ramezan Pääosissa: Shahab Hosseini, Shabnam Ghorbani, Aran-Sina Keshvari, Kimiya Escandari, Vilho Rönkkönen, Laura Birn, Kristiina Halkola, Eero Melasniemi ja Muhammed Cangore 2020, 82 minuuttia DRAAMA vuonna 2016 kuolleelle mestarille Ab bas Kiarostamille ja erityisesti hänen tunnetuimmalle elokuvalleen Kirsikan maku (1997). Mehdipourin nelihenkinen perhe elää suomalaisessa vastaanottokeskuksessa pienessä huoneessa, joka on varustelultaan suurin piirtein avovankilan sellin luokkaa. Vihje on merkitsevä. Ilmeisen henkilökohtainen ja uhrauksia vaatinut teos turvapaikanhakijaperheestä julkaistaan huonon tuurin seurauksena nyt, kun kansainväliset filmifestivaalit ovat tauolla ja teatterit poikkeusoloissa. Mehdipourin perhe ei tiedä määränpäätään. Vastaavaa tilannetta ja laatuluokkaa löytääkseen joutuu kerimään aikaa taaksepäin aina alkuvuoteen 1999, kun teattereissa pyörii samaan aikaan Olli Saa relan Rukajärven tie, Matti Ijäksen Sokkotanssi ja Aki Kaurismäen Juha. Aika näyttäytyy takarajana, jolloin vastaanottokeskuksessa alkaa hiljaisuus. Vanhemmat esittävät lastensa edessä reippaita, vaikka ratkaisun muuttuminen valituksen kautta vaikuttaa epätodennäköiseltä
Tumma Gilda taas on niin fataali femme, että melkein kääntyy jo karikatyyriksi. Silti hänen uusi elokuvansa The Whistlers näyttää kuin se olisi hänen esikoisensa tai filmikoulun lopputyö. DRAAMA Film noir -nörtteilyä vihellellen Teksti Rolf Bamberg R omanialaisohjaaja Corneliu Porumboiu on jo 45-vuotias ja ohjannut puolenkymmentä kokopitkää elokuvaa. Ramin ihastuu. KAUNEUDEN NÄKEMINEN ja löytäminen kaikkein tavallisimmasta sekä siitä kertominen ovat elokuvantekijöiden suuri haaste ja mahdollisuus. Olennaiset asiat heistä kerrotaan pienesti ja sanattomasti, siis elokuvallisesti. The Whistlers on velkaa Chandler-filmatisoinneille. De_15102020_50.indd 51 7.10.2020 16.00. Voidakseen kommunikoida ohi kameroin ja kuuntelulaittein varustetun poliisivalvonnan Cristi matkaa Kanarialle La Gomeran saarelle opetellakseen paikallisen vihellyskielen. Melkein jää huomaamatta, ettei keskiluokkaisilta vaikuttavien Mehdipourien tarinaa oikeastaan edes kerrota. Edes byrokratia ei ole elokuvassa kasvoton paha, joka kohtelee ihmisiä mielivaltaisesti, vaikka päätökset ovat myös julmia. Ei siksi, että se olisi erityisen kömpelö tai raakile, vaan siksi, että se näyttää niin elokuvanörtin ohjaukselta. Rikoskumppanina hänellä on kaunis Gilda (tietysti, vaikka ei punapää olekaan), pomona taas vähän kolhompi Magda, joka kyttää alaisensa toimia yötä päivää. jonka se jättää katsojan sieluun. Kieltäytyessään julistuksista Ensilumi on ehdottoman moraalinen. Jo elokuvan ensimmäinen otos todistaa, kuinka Ramezan on omaksunut Kiarostamin arkisen herkkyyden. Joskus vitsikkäästi, joskus kunnioituksella, usein myös päälleliimatusti. 51 Demokraatti The Whistlers Ohjaus: Corneliu Porumboiu Pääosissa: Vlad Ivanov, Catrinel Marlon, Rodica Lazar, Agusti Villaronga 2019, 97 min. Lempeä perheenisä, jota esittää iranilaisen nykyelokuvan ohjaajasuuruuden Ashgar Farhadin (Nadir ja Simin: ero, The Salesman) elokuvien tähti Shahab Hosseini, palaa juopuneena perheensä eteen, mutta Ramezanin Härmässä ei synkistellä. The Whistlers on ainakin Raymond Chandler -filmatisoinneille velkaa siinä, että sen kerronta on tyylitellyn lakonista, mutta juoni on silti sekava. Gilda (Catrinel Marlon) on nimeään myöten femme fatale. Teos on poliittinen vain siinä merkityksessä, TEOS ON POLIITTINEN VAIN SIINÄ MERKITYKSESSÄ, JONKA SE JÄTTÄÄ KATSOJAN SIELUUN. Genretuntemusta ja vaikutteita vanhemmilta mestareilta piisaa, ja sen annetaan näkyä. Päähenkilö Cristi on bukarestilaispoliisi, joka liukuu harmaalle vyöhykkeelle järjestyksenvalvonnan ja alamaailman väliin. Aivan kuten Kirsikan maun itsemurhaan valmistautuvaa miestä, turvapaikanhakijaperhettä ei säälitä, hyysätä eikä demonisoida. THE WHISTELERIÄ on kiva katsoa tietyn tyylitietoisuutensa ja leffaviittausten bongaamisen tähden, mutta rikoselokuvana pastissi on puiseva ja käänteissään sittenkin aika kaavamainen. Elokuvajuonteena ajatus on kiiinnostava, mutta tässä armottoman keinotekoinen. Cristiin lyödään klassisia vaiteliaan sankarin piirteitä, jotka sopivat tähän kivikasvoon huonohkosti. Muun muassa JeanPierre Melvil len henki leijuu viheltelijöiden yllä, mutta mitään yhtä tyylikästä Porumboiu ei onnistu elokuvastaan aikaansaamaan
Kissaystävä hänestä tulikin. Säikähdin pahan kerran ja syöksyin raput alas pelastamaan kissua. S. Kissan arvoituksellisuus ja itsenäisyys lienee syy siihen, että taiteilijat rakastavat kissoja, koirat ovat sotilaiden komennettaviksi.” Debytantteja lie myös Tarmo Tikka. Hän olisi kuulemma rikas mies, jos tuntisi kissan sielunelämän. Myrskyisän elämänsä vaiheissa Neruda on ehtinyt tutustua näköjään kissoihinkin hyvin perusteellisesti, kun tietää, että kissa oli heti syntyään täydellinen. Jokainen kissan kanssa elävä ihminen tietää todeksi, että kissa on heti synnyttyään täydellinen jos kohta viikon verran vielä sokea ja emon maidosta riippuvainen, mutta itseään täynnä. Näin sanoi tuttu eläinlääkärikin. Pablo Nerudan Oodi kissalle on Pentti Saaritsan mainio käännös. Andien mainingit on hyllyssä, samoin upea Tunnustan eläneeni. Niinhän se tietää olevansa, voin sanoa ikäni kissojen kanssa asuneena. ”Oodi kissalle – ehei, se ei ole kotoisin Cats-musikaalin esi-isältä T. Visasitaatissa oli runosta vain palanen. Oma Viiruni tipahti puolivuotiaana neljännen kerroksen parvekkeen reunalta maahan. ”Kerrankin tärppäsi, kun kirjaukko toi esille lempirunoni. Edelleen se kehräilee tyyriinä ja komeana kahdeksanvuotiaana maalaiskattina, suorittaa pihavalvontaa parvekkeella hämärän tultua ja pyydystää myyriä ja päästäisiä aina mökille päästyänsä. De_15102020_52.indd 52 7.10.2020 12.47. Paras kissa Pasilassa, tietenkin.” Kissaihmisiä on myös Kaarina Sipponen, lempääläläinen ja visan ensikertalainen. Oodi sisältyy kokoelmaan Andien mainingit. Ei hätää, katti hiippaili häntä pystyssä pihan poikki kohti metsää. Runoilija on nobelisti Pablo Neruda, joka eli hyvin vaihtelevan elämän. ”nuuhkit/epäilet kaikkea/mitä maa kantaa päällään,/sillä kaikki/on saastaista/kissan tahrattomalle käpälälle.” Runon lopulla Neruda tunnustaa, että kissasta hän ei saa selvää. Eliotilta, ei liioin Kamalan kissan kirjoittaneelta Eeva-Liisa Mannerilta, vaan Pablo Nerudalta. Kunnes... 52 Demokraatti Kissojen omistamien avainruno K irjavisan pitkän historian aikana vastaajajoukkoon on satojen yksittäisten kirjatietäjien lisäksi kuulunut pariskuntia, äiti/tytärja isä/tytär-yhdistelmiä, kokonaisia perheitä, kirjapiirejä ja muitakin kollektiiveja, mutta eläimiä ei ole kreditoitu vastaajiksi. ”Tärppäsi! Tuo oli aikoinaan päiväkotilapseni lempiruno. Kun lopulta onnistuin sen nappaamaan, se ei aristellut mitään kohtaa kehossaan vaan kehräsi tyyriinä käsivarsillani. Raila Rinne ja Viiru, olkaa hyvä
Hevoset seisoivat hänen vieressään turpa hänen olallaan.” Kävin muutamia vuosia sitten hänen kodissaan, jonka laivan komentosiltaa muistuttavassa työhuoneessa hän kirjoitti.” PARI KISSOJEN ystävää vielä. Hän puhuu vahvasti ja tunteita säästelemättä ihmisyyden puolesta ja kolonialismia ja ihmisten sortoa vastaan. Ensin Merja Jutila: ”No nyt yhdistyi kaksi rakkauttani: kissat ja Pablo Nerudan runot! Oodi kissalle -runo löytyy kokoelmasta Andien mainingit, jonka sain nimipäivälahjaksi silloiselta poikaystävältäni vuonna 1972. ”Pian he olivat keskipihassa, jota kolmelta puolelta rajasi kaksisiipinen päärakennus. Eikä kissa, taitava saalistaja, kuulu Suomen luontoon vaan kaltaisteni vanhojen muorien hellään hoivaan ja tarkkaan, molemminpuoliseen valvontaan.” Juhani Niemi saa käydä elävästä esimerkistä siitä, että on niitä kissamiehiäkin. Kissa on jumalainen, salaperäinen olento, jonka edessä Nerudakin joutui toteamaan, kuinka ”järkeni liukastuu sen välinpitämättömyyteen, sen silmissä on kultaiset numerot”. Sirutuksesta ei ole kuultu puhettakaan. Runoilijanimensä hän otti tsekkiläisen runoilijan Jan Nerudan innoittamana. Tukin vieressä seisoi valtava mies, jolla oli tuuhea musta tukka ja parta, paksut paljaat käsivarret ja jonka jaloissa pullistelivat valtavat lihakset. Niin on, että kissa valitsee ihmisensä, mutta kissaa ei saisi valita kuka tahansa. Salminen, Unto Vesa ja Pertti Timonen – heidän vastauksistaan enemmän visan verkkoversiossa. Mikä teos, kuka kirjoitti, ja kuka on katkelmassa esitelty hahmo. Runoissaan Neruda puhuttelee sekä runojensa kohteita että lukijoitaan. On surkeaa kuulla kesäkissoista ja nähdä maaseudulla kissapopulaatioita, joiden lisääntymistä ei rajoiteta, joita ei valvota, joita ei hoideta. Monet kuuluisat henkilöt ja arkiset asiat ovat saaneet omat oodinsa. (rb) De_15102020_52.indd 53 7.10.2020 12.48. Vastaukset viimeistään 19.10 klo 14 mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi. Tämä seikkailu nousi viime vuosikymmenellä sattuneesta syystä uuteen kukoistukseen. Palkinto Kaarina Sipposelle. Kansilehdelle on kirjoitettu ”Runoilija, lähempänä kuolemaa kuin filosofiaa, lähempänä tuskaa kuin älyä, lähempänä verta kuin mustetta” (Lorca Nerudasta) Runoilijan uransa Neruda, alunperin Ricardo Elieser Neftali Reyes Basoalto, aloitti jo 17-vuotiaana. Sen jo ennen tätä alulle pantu jatko-osa oli tehnyt saman tempun jo kymmenkunta vuotta aiemmin. keskellä pihaa lojui suuri tammitukki josta karsitut oksat olivat vielä maassa. Nautimme usein Nerudan runoista 15-vuotiaan kissani Oskarin kanssa.” Ja perään Maijaliisa Mattila: ”Oi nuoruuteni Nerudaa, oi Oodia kissalle, jonka osasin joskus ulkoa, vaikka kissan omistaja (eli kissan omistettu ja palvelija) minusta tuli vasta vuosikymmeniä myöhemmin. ”Andien mainingit on monipuolinen kokonaisuus, joka esittelee lukijalle niin luontoa rakastavan runoilijan kuin tarkkanäköisen yhteiskuntakriitikon. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 15 Taas ollaan järeän maailmankirjallisuuden äärellä. Hänellä oli yllään polviin asti ulottuva villamekko ja hän nojasi kirveeseen. Kopio runosta Oodi kissalle on Killen (sysimusta kotikissa) raapimispuuta koristamassa.” Kissaoodin tunnistivat myös Tuulikki Lepomäki-Lahtinen, Sirpa Taskinen, Matti Kärkkäinen, Merja Eloniemi, Eero Reijonen, V.-P
Sodanjälkeisen Demarin legendaarinen Jahvetti (Yrjö Kilpe läinen) oli kuollut vuonna 1955 ja lehti oli äkillisesti ilman pakinoitsijaa. Toisin sanoen Simppa oli jo Uudessa Ajassa liputtanut tannerilaiselle linjalle. SIMPPA ELI Simo Juntunen (1920– 2009) valittiin Suomen Sosialidemokraattiin nimenomaan järjestöasioiden toimittajaksi 28.6.1957. Vielä sen vuoden toimintakertomuksessa sekä 125 vuotta 2 2 POLIITTISET PAKINOITSIJAT 4/5 Sasu Punanen 1918–1939 Muste-Maalari 1940–1947 Jahvetti 1947–1955 Simppa 1957–1974 Kairamo 1984–2003 DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT SIMPPA OLI NÄKÖKULMASTA RIIPPUEN JOKO AJASTAAN JÄLJESSÄ TAI AIKAANSA EDELLÄ, TAI KUMPAAKIN. Visa Kivi arvioi lokakuussa 1958, että Nikodemuksen pakinat eivät ”ole herättäneet lukijakunnassa sellaista mielenkiintoa kuin poliittiselta pakinalta on edellytettävä” ja suositteli Vallan vapauttamista tehtävästään. Väinö Tanner totesikin, että lehden on seurattava kaikkia asioita, ei voi muuten tyydyttää erilaisia mielipiteitä omaavia lukijoitaan. Työn ohessa hän suoritti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon. Puolueriita näkyi tässäkin keskustelussa. Eli miehet vaihtoivat pestiä. SDP:n jäseneksi hän liittyi vuonna 1945. Simo ”Simppa” Juntunen tuli Suomen Sosialidemokraattiin suoraan SDP:n sisäisten riitojen keskelle. Uudessa Ajassa hän oli artikkelitoimittajana; virallinen nimike oli ”toinen toimittaja”, siis päätoimittajasta seuraava. Skog väitti, että Juntunen nykyisessä toimessaan ”suhtautuu yksipuolisesti ja harkitsemattomasti puolueja ammattiyhdistyskysymyksiin”. Ikätovereidensa tapaan hän osallistui molempiin sotiin ja palasi niistä reservin upseerina. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsijan Simo ”Simppa” Juntusen syntymästä. Demarin lukijat saivat nauttia Simpan pakinoista vuosina 1957–1974. Emil Skog ja Vihtori Rantanen vastustivat Juntusen valintaa. Vuosina 1954–1957 Juntunen työskenteli Porissa Uuden Ajan toimituksessa, jossa hän Atte Pohjanmaan mukaan oli ”salaa harjoitellut” pakinointia. De_15102020_54.indd 54 8.10.2020 10.03. Juntunen oli vakaumuksellinen asevelisosialisti ja tuli valituksi TST:n toimittajaksi (1947–1948) ja sitten demarijohtoiseen Pienviljelijäin liittoon tiedottajaksi (1949–1953). Aivan aluksi Jahvetin korvaajaksi tuli kuitenkin toimittaja Akseli Valta (omien sanojensa mukaan ”viimeinen akselivalta”), joka pakinoi nimimerkillä Nikodemus. Rekrytointi jäi tälle asteelle. Nikodemus oli selvästi välikauden pakinoitsija, ehkä liiankin vähän arvostettu. Vuoden 1959 huhtikuussa päätoimittaja Atte Pohjanmaa saattoi kuitenkin todeta, että Valta on siirtynyt yksinomaan järjestöasioiden toimittajaksi ja Simppa pääpakinoitsijaksi. ”Tuntuu kieltämättä rohkealta ajatella hänen kiinnittämistään Suomen Sosialidemokraattiin, mutta kun hän oman ilmoituksensa mukaan on katkaissut välinsä entisiin poliittisiin piireihin ja toisaalta sanonut tuntevansa mielenkiintoa asiaan ja tunnetusti taitava pakinoitsija, olisi syytä harkita tätäkin mahdollisuutta vaikkapa niin, että hän aluksi kirjoittaisi silloin tällöin vaikkapa kultuurikysymyksistä”, Kansanvallan toimitusjohtaja Visa Kivi perusteli johtokunnan pöytäkirjan mukaan. Tannerin mukaan ay-kannanotot oli toki tarkistettava SAK:n virallisen mielipiteen mukaan. Poliittisen pakinoitsijan merkitys koettiin suureksi. Juntunen oli syntyisin Iisalmesta. Toisaalta Palmgrenin ”mielenlaadun muutosta” epäilivät muun muassa Emil Skog ja Väinö Tanner – siinä vaiheessa jo kiistakumppanit. Simpan kohdalla sekä tulo lehteen että varsinkin lähtö sieltä sisälsivät suurta draamaa. Aluksi lehden johtokunnassa esillä oli yllättävä nimi, SKDL:n Vapaa Sana -lehdestä potkut saanut päätoimittaja Raoul Palm gren, nimimerkki ”Hapan”. Nikodemus esiintyi säännöllisesti pääpakinoitsijana vuoden 1957 loppuun saakka, vaikka tuleva tähti, Simppa oli jo talossa. Hän lisäsi, että Juntunen on pystyvä toimittaja eikä ole aihetta pelätä, että hän kirjoittaisi sopimattomasti; ”toimittaja kun ei saa esittää omia yksityisiä käsityksiään lehden palstoilla vastoin sen hyväksymää toimitustapaa.” Tämän kirjoittajan tiedossa ei ole olivatko nämä Väinö Tannerin ajatukset esillä vuonna 1974, kun Juntusta erotettiin lehden palveluksesta. Silloisen opposition edustajat istuivat kuitenkin vielä Kansanvallan johtokunnassa. 54 Demokraatti SIMPPA Teksti Antti Vuorenrinne L okakuun 14. SIMPPA ALOITTI pakinoinnin järjestöuutisoinnin ohella vuonna 1958. Puolue oli asiallisesti jo hajonnut huhtikuun ylimääräisessä puoluekokouksessa
Nimimerkkien sijasta aletDe_15102020_54.indd 55 8.10.2020 10.03. Siinä voi kulussa olla iso onni.” Toisessa pakinassa Simppa ärähtää sekä oikealle että vasemmalle: ”Näinä päivinä on silmieni edessä käväissyt silloin tällöin muistikuva muutamista kokoomuspampuista niiltä ajoilta, jolloin maahan rupesi syntymään Paasion hallitus, johon kommunistit tulivat mukaan. Suuren maailman kolumnit tekivät tuloaan. Liittoon tietenkin kuuluivat simonistirippeet, sillä missäs simonisti ellei kommunistien rattailla. meikäläisen kesäkaupungissa Lohjalla kokoomusjohto solmi ystävyys-, yhteistyöja avunantosopimuksen kommunistien kanssa. Tästä voimme päätellä, että kypäräpäinen liperniekka kokoomus on valmis liittoon vaikka itsensä paholaisen kanssa, jos se luulee siitä olevan varsinaista hyötyä rikkaille.” ”Siellä ollaan nyt saman kypärän alla.” (8.1.1969) POLIITTISEN PAKINOITSIJAN työstä Simppa kirjoitti Atte Pohjanmaan kirjassa Miltä se näytti vasemmalta katsoen (1970) ”Poliittisessa pakinassa pyritään käsittelemään politiikan tapahtumia jotenkin rennommin, tavallisen ihmisen kielellä, mieluusti huumoria ja sen erilaisia lajeja viljellen.” ”...olen kuullut otaksuman, että vuosien mennen vakituisesti kirjoittava pakinoitsija ikään kuin tulee lukijan tuttavaksi, jonka kanssa on mukava aamusella ennen työhön lähtöä vähän turista päivän tapahtumista, kiistellä hänen kanssaan tai kenties joskus nyökytellä hänelle, että noinhan asia todellisuudessa on.” Simo Juntunen havaitsi samassa kirjoituksessaan muutoksia ”pakinainstituutiossa”. 55 Demokraatti Juntunen että Valta mainitaan pakinoitsijoina. Kokoomuksen kihot olivat juuri niin uljaita ja suoraselkäisiä ja ryhdikkäitä, jommoisia heidän olisi pitänyt olla joskus sotien jälkeen, mutta eivät olleet.” ”Niska oli niin kenossa, ettei sen kenommassa voi niska ollakaan, kun julistettiin, ettemme me ikinä ole yhteistyössä kommunistien kanssa.” ”Ei noista kunnianpäivistä vallan pitkää aikaa ole kulunut, kun jo saamme lukea, miten mm. Seuraavana vuonna 1959 Simppa näyttää saavuttaneen yksinomaisen pääpakinoitsijan aseman. Atte Pohjanmaa luonnehti Simppaa, että hän osaa pakinoissaan olla sekä hyvä että häijy. Pieni katse vierellä kulkevan kanssa tai kun siinä pikkusormi tavoittaa toisen pikkusormea ja kevyt, pieni puristus laittaa askeleen ihan täsmälleen samaksi ja kumpikin sen kokee. Huhtikuun 1959 johtokunnan kokouksessa myös Juntusen palkka nostetaan johtavien toimittajien tasolle ”kun on nyttemmin siirretty uuteen tehtävään”. ”Kun hän on hyvä, hän kirjoittaa saunan löylyistä, kalassa käynnistä, linnuista, metsästä. Kun hän on paha, hän käy kiukkuisesti poliittisen vastustajan kimppuun, oli tämä sitten oikealla, vasemmalla tai ihan keskellä.” Pakinassaan Osamietintö onnesta (julkaistu myös samannimisessä pakinakokoelmassa) lienee kyseessä tuo Pohjanmaan mainitsema hyvyys. Näin Simppa määrittelee onnen: ”Mutta pieni on onnessa isoa
Riittänee kun toteaa, että valtataistelussa kyse oli linjaerimielisyyksistä, joihin kytkeytyi muun muassa SDP:n suhde Kekkoseen (ja Neuvostoliittoon). Asevelisosialisminsa taustaa Simppa valotti seuraavasti: ”...sota, niin kielteinen kuin se kauttaaltaan onkin, kykenee täydellisyyttä hipovalla tavalla lähentämään ihmisen toiseen ihmiseen.” ”Yhden kansankunnan keskuudesta se kykenee poistamaan keskinäisen kaunan ja suoranaisen vihan toinen toistaan kohtaan, mikä vallitsi onnettomien historiallisten vaiheiden takia sotia edeltäneessä Suomessa.” Simppa kertoo, kuinka hän oppi arvostamaan Väinö Tanneria, K.A. Pitsingillä ja minulla oli tapana kerran viikossa syödä lounas, jonka aika na hän kertoi minulle tilanteesta.” (SK 13.12.1974) Vuoden 1974 marraskuussa Simppa oli pyytänyt kolmen viikon kirjoituslomaa Jahvetti-kirjansa kirjoittamiseen. Fager holmin demokraattisuutta ja ”troikkaa” Leskinen, Varjonen, Jahvetti, mikä oli ”ihanteellinen yhdistelmä” kommunismin torjunnassa. Taustalla oli myös uusvasemmistolaisen poliittisen kulttuurin rantautuminen Suomeen ja poliittisen sukupolven vaihtuminen. Simpan mukaan hänen opiskeluaikojensa aatekeskustelun oleellisin ja elämäntärkeä sisältö oli tiukka ja ehdoton rajankäynti kommunisteihin päin. 56 Demokraatti tiin kirjoittaa enemmän omalla nimellä. Rafael Paasion piirupuheet ja Erkki Raatikaisen sosialismin luuranko olivat hänelle kauhistus. Ja olin sitä sen jälkeenkin kun Väiski itse lakkasi…”, Simppa totesi erottamisensa jälkeen Suomen Kuvalehden haastattelussa. Pamfletti oli selvästi tarkoitettu SDP:n sisäiseen kamppailuun, jossa Simpan edustama osapuoli oli jäämässä häviölle. ”Minä olin leskisläinen ennen kuin Väinö Leskinen. Simppa provosoitui. Kun Kaarlo Pitsinki siirtyi maaherraksi ja jäi pois SDP:n puoluesihteerin paikalta, Simpan olo kävi yksinäiseksi. Vuoden 1963 puoluekokouksessa Rafael Paasio valittiin SDP:n puheenjohtajaksi, ja vastapuolen pääpukarina häärännyt Väinö Leskinen pudotettiin pois puoluetoimikunnasta. Tähän viimeiseenkin taistoon Simppa osallistui aktiivisesti. Hänet irtisanottiin välittömästi, 2.12.1974. Aatteellisia näkemyksiään Simppa valotti kirjasessaan ...ja katto korkealla (1971). Kansanvallan johtokunta oli koolla jo 4.12. Asiat etenivät nopeasti. Elokuussa päätoimittajaksi tullut Aimo Kairamo ei aikaillut, kun Juntunen palasi kirjoitusvapaaltaan. Suomessa ei ollut lehteä eikä kolumnistia, joka ei olisi asiaa kommentoinut. ja totesi, että vaikka irtisanominen oli tehty yhtiöjärjestyksen vastaisesti (säännöissä johtokunnan tehtävänä oli ottaa ja erottaa Ilta-Sanomien pilapiirtäjä ilkamoi SDP:n sisäisellä tilalla vuonna 1975. Sitähän hän tuossa vaiheessa teki. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista edetä syvällisemmin tuohon puolueessa 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa käytyyn valtataisteluun, jonka kuluessa SDP:n puheenjohtajan Rafael Paasion johtamat niin sanotut kolmaslinjalaiset ottivat niskalenkin puolueen silloisesta oikeistosta. ”Leskistä tarvitaan vielä”, hän kirjoitti. Simpan oli vaikea käsittää SDP:n uusia linjauksia 1960ja 1970-luvuilla. Hän toteaa myös, että pakinoitsija saattaa myös poiketa lehden ja puolueenkin virallisesta kannasta. DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT De_15102020_54.indd 56 8.10.2020 10.03. Simpan viimeinen pakina SSd:ssä ilmestyi 16.11.1974. Rafael Paasion ”nappulaliigan” takana näkyy jäähypenkki, jossa istuvat muiden muassa entinen puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki ja erotettu pakinoitsija Simo Juntunen. Simpan mukaan vuoden 1966 vaalien jälkeen olo puolueessa kävi edellä mainituista syistä hankalaksi. Heitä nimitettiin vaihtelevasti leskisläisiksi, simppalaisiksi ja lopulta kai pitsinkiläisiksi. Noina aikoina itäisen Euroopan maat natsismin kukistumisen jälkeen joutuivat kommunismin kouriin ja saivat vain vähän aikaa nauttia demokratiasta, hän perustelee. Simpan erottamisesta syntyi valtava kohu. Työväen arkistossa on kokonainen arkistomapillinen pelkästään vuodenvaihteen 1974/1975 Simppa-lehtileikkeitä. LOPULTA SIMPAN työsuhde Suomen Sosialidemokraatissa päättyi hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin alkoikin: Simpan erottaminen oli puolueessa käydyn valtataistelun viimeisiä kohahduksia. ”Työskentelyn kannalta Kaarlo Pitsingin puoluesihteerikausi oli parasta aikaa
UKK OLI LÄHETTÄNYT MYLLYKIRJEEN, JOSSA ARVOSTELI SIMPAN PITÄMÄÄ PUHETTA. Myöhemmin saatiin myös päätös, jonka mukaan Kansanvalta tuomittiin maksamaan Simpalle 7 000 markan korvauksen laittomasta irtisanomisesta. ”Tämä on niin törkeää ja edesvastuutonta puhetta, että jään odottamaan, miten lehtenne voi sen hyväksyä”, Kekkonen julmisteli. Myllykirje tuli julkisuuteen vasta elokuussa 1976, kun Kekkosen myllykirjeiden toinen kokoelma ilmestyi. Simppa oli sanonut, että Suomi maksoi Neuvostoliitolle öljylaskunsa ”myymällä historiansa”. Asevelitoiminnasta tuttu Suomen Kuvalehden päätoimittaja Mikko Poh tola värväsi Simpan vakituiseksi kolumnistiksi melkein heti erokohun jälkeen. Aimo Kairamo totesi myöhemmin lehtihaastatteluissa, ettei Kekkosen kirjettä käytetty erottamisperusteena. Tammikuun lopussa 1975 SSd:ssä oli pikku-uutinen siitä, että Simpan asia etenee työtuomioistuimeen, koska neuvottelut liittojen välillä olivat katkenneet. UKK oli lähettänyt Kairamolle niin sanotun ”myllykirjeen”, jossa arvosteli Simpan maanpuolustustilaisuudessa pitämää puhetta, jonka sisältö oli julkaistu vähemmistökommunistien Tiedonantaja-lehdessä. Muiden muassa SDP:n Uudenmaan piiritoimikunta oli päättänyt paheksua erottamista – äänestyksen jälkeen. Kohtaloksi muodostui pikemminkin aktiivinen osallistuminen ja tappio SDP:n silloisessa sisäisessä väännössä. Puntilan esittämien näkemyksien ärsyttämänä. Se oli samaa mieltä. De_15102020_54.indd 57 8.10.2020 10.04. Myöhemmin kansalaisillekin valkeni, että selustasta löytyi vielä vahvempi varmistus: presidentti Urho Kekkonen. Vain Veikko Helle jätti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Raffu oli sekä puolueen että Kansanvallan puheenjohtaja. Puoluetoimikunnan kokous oli seuraavana päivänä. Kansanvallan johtokunnan jäsenet (muiden muassa Ylermi Runko Ilta-Sanomissa 4.8.1976) toisaalta myönsivät, että kirje oli heidän tiedossaan, kun erottamispäätös vahvistettiin. SDP:n lehdistä Simpan entinen lehti, porilainen Uusi Aika oli ainoa, joka näkyvästi asettui tulemaan Juntusta. 57 Demokraatti toimittajat), se voidaan tes:n 6. Joka tapauksessa Simpan poliittisen toiminnan ajoitus 1970-luvulle tultaessa epäonnistui – ja pahasti. Myös Kansanvallan johtokunta merkitsi tiedokseen joukon Simpan erottamista paheksuvia kirjeitä. Kairamo viittasi myös siihen, että julkisissa esiintymisissään Simppa oli ”käsitellyt ulkopolitiikan alaan kuuluvia asioita tavalla, joka on puolueen linjan vastainen”. Demari julkaisi 13.12.1974 kokonaisen mielipidesivuston teemalla ”Simppa – puolesta – vastaan”, jossa lukijat purkivat mieltään. Ilta-Sanomat repäisi aiheesta etusivun pääjutun. Simpan erottamiseen liittynyt ”myllytys” on tietysti nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta. pykälän perusteella hyväksyä, mikäli puoluetoimikunta on samaa mieltä. Tästä tai jostain muusta syystä johtuen Urho Kekkonen lopetti kirjoittamisen Liimatainen-nimimerkillä Suomen Kuvalehdessä. Kansanvallan johtokunnalle Aimo Kairamo perusteli päätöstään sillä, että oli joutunut usein käymään periaatteellisia keskusteluja Juntusen kanssa tämän pakinoissaan esittämistä mielipiteistä. TIETYSTI KAIRAMO oli varmistanut selustansa Rafael Paasiolta. Joitakin oli jouduttu jopa sensuroimaan puolueen vastaisina. Voi sanoa, että Simppa oli näkökulmasta riippuen joko ajastaan jäljessä tai aikaansa edellä, tai kumpaakin. JOS ARVIOI Simpan aatteellisia näkemyksiä hänen ”...ja katto korkealla” -kirjansa (1971) sekä monien lehtihaastattelujen perusteella, hän ei aatehistoriallisesti ollut kovin etäällä SDP:n valtavirrasta silloin, eikä tähänkään päivään verrattuna. Kairamo totesi myös, että Juntunen ei ole noudattanut esimiehen ohjeita ja määräyksiä. Kekkosen rooli Simpan erottamisjupakassa paljastui, kun presidentin ”myllykirjeitä” julkaistiin kirjana. Kekkonen mullitteli myös Ka levi Sorsalle samana vuonna (1974) Kaarlo Pitsingin ja Lauri A
58 Demokraatti De_15102020_58.indd 58 7.10.2020 16.11
RIKOS ja rangaistus Pä ih de po lit iik ka O ng el m ak äy tt äj ät pa re m m in ho id on pi iri in TEEMA Arpa näytti huumepolitiikan suunnan Eläkeläiset juovat entistä enemmän Kolumni: Pekka Puska RIKOS ja rangaistus De_15102020_59.indd 59 8.10.2020 11.37. 59 Demokraatti Kun huumepolitiikassa korostuu liikaa kurinpalautus, taustalla olevat ongelmat eivät ratkea
60 Demokraatti TEEMA Kun huumausainelakia säädettiin Suomessa, suuntaa näytti arpa. Pitäisi yrittää jotain muuta, Hakkarainen sanoo. Huu meiden käyttö ja hallus sapito on rangaistava teko Suomessa. – Fokus on mennyt sivuun, eivätkä tulokset ole kovin mairittelevia. Huumeiden kriminalisoinnin tavoitteena oli alun perin nuorison turvaaminen. THL:n tut kimusprofessori Pekka Hakkaraisen mielestä huumeiden käytön ran gaistavuudesta pitäisi luopua. SUOMI sekaisin De_15102020_60.indd 60 7.10.2020 15.46. Teksti Mikko Huotari Kuvat iStock, kuvankäsittely ja grafiikka Arja Jokiaho R iippuvuussairaus tekee ih misestä rikollisen. Käyttö ja haitat ovat kuitenkin lisääntyneet koko ajan, ja suurin käyttäjäryhmä löytyy nyt nuorista aikuisista eikä nuorista. – Huumeiden käyttöä on yritetty hillitä yli 50 vuotta käyttöön kohdistetuilla rangaistuksilla, Hakkarainen sanoo
Jos myöntää käyttävänsä, samalla myöntää olevansa rikollinen. Se saa arastelemaan hoitoon hakeutumi sessa, Hakkarainen sanoo. – SDP:n eduskuntaryhmä äänesti käytön rankai semista vastaan kolmea edustajaansa lukuun otta matta. Näin laskien tietojärjestel mässä on 100 000–200 000 merkintää. Suositus koskee kaikkia huumausaineita, ei pelkästään kan nabista, jonka dekriminalisoinnista on keskusteltu paljon Suomessa. – Huumeiden käytön rangaistukset ovat kansan terveyden kannalta enemmän haitallisia kuin hyö dyllisiä. Esimerkiksi koulu tai työterveydenhuollossa henkilö ei ota asiaa mielellään esille, koska kyse on rikollisuudesta. 61 Demokraatti 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 19 96 19 98 20 02 20 06 20 10 20 14 20 18 Mielipiteet huumeongelmasta Suomessa (%). MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ WHO ja monet muut kansainväliset järjestöt tukevat huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Lähde: THL:n raportti Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet (2020) De_15102020_60.indd 61 7.10.2020 15.46. Periaatteessa näihin on yritetty liittää hoitoon ohjausta, mutta määrät ovat olleet vähäisiä. Nykyinen huumausainelaki tuli voimaan vuonna 1972. Huumeiden käytön dekriminalisoinnissa ei ole niinkään kyse huumemyönteisyydestä. Nykyisen lain mukaan käyttörikoksesta seuraa sakkorangaistus, nuorelle ensikertalaiselle puhut telu. Puntit olivat melko tasan, ja eduskunnan suu ressa valiokunnassa kannan ratkaisi lopulta arpa. Tällä hetkellä käyttörikoksia tulee poliisin tietoon reilut 20 000 vuodessa. Asiasta käytiin eduskunnassa paljon keskus telua. Perusteena oli, että käyttäjiä pitäisi hoitaa eikä rangaista, Hakkarainen sanoo. Tarkoituk sena ei ole saada lisää laillisia aineita bilettäjien pään sekoittamiseen. Sakot tai puhuttelu eivät kuulosta ankaralta ran gaistukselta, mutta käyttörikos merkitään aina po liisin tietojärjestelmään, jossa tieto säilyy 5–10 vuotta, vaikka henkilöä ei syytettäisi rikoksesta. Rekisterimerkintä voi olla kohtalokas nuoren hen kilön elämän kululle ja altistaa syrjäytymiselle. Suuri ongelma Kohtalainen ongelma Vähäinen ongelma Ei lainkaan ongelma SUOMI sekaisin Kun lakia säädettiin eduskunnassa vuosina 1970–71, siitä sai äänestää omantuntonsa mukaan
– Aiempi linjamme oli siis dekrimi nalisointi ja tällä olettamalla teimme myös puoluekokousaloitteen. De_15102020_60.indd 62 7.10.2020 15.46. – Molemmissa on toki sama ydinaja tus, eli siirtyä rangaistavuudesta kohti sosiaalipoliittista lähestymiskulmaa. – Alkuperäinen puoluehallituksen vastaus oli aika kriittinen ja esitti, että puoluekokous ei yhtyisi aloitteeseemme. Muutoksia on tapahtunut käyttäjien iässä. – Niissä maissa, joissa on purettu ran gaistuksia ja samalla lisätty tukitoimia, käyttö ei ole lisääntynyt koko väestössä. Laki määritte lee heidät rikollisiksi. Demarinuorten liittokokous päätti puoluekokouksen jälkeen muuttaa hie man liiton virallista kantaa kannabik seen. – Osalle päihteistä puhuminen voi synnyttää kipeitäkin muistoja. Osa ko kee hankalaksi käydä kannabikseen liit tyvää keskustelua, koska se voi leimata tai siitä voi joutua väärinymmärretyksi, Perholehto pohtii. Kun 1990luvun alussa eniten huumeita käyttävät olivat melko nuo ria, nyt aktiivisimmat löytyvät nuorista aikui sista. Se yhtyi meidän ydin ajatukseemme siitä, että on tärkeä tehdä inhimillisempää päihdepolitiik kaa, vaikka ei dekriminalisoinnin puo lelle asettunutkaan, Pinja Perholehto sanoo. Hakkarainen toteaa, että kaikissa ta voitteissa ei tulla milloinkaan onnis tumaan. Sitä kautta aute taan näkemään, mitä päihteiden käyttö voi tuoda mukanaan, Hakkarainen vastaa. Rangaistuksien sijaan ta voitteeksi asetettiin, että yhteiskunta pu reutuu ongelmaan muun muassa sosiaa litoimen roolia kasvattamalla. Tällä het kellä voimassa oleva linjamme tukee depenalisaatiota – kannabiksen käyttö olisi laitonta, mutta siitä ei määrättäisi rangaistusta – ja on siten asteen verran tiukempi. – Nuorten omien kiinnostusten koh teiden kautta voisi miettiä, miten suun tautua toisaalle kuin päihteisiin. – Alkoholin ja huumeiden käyttöä tu lee aina olemaan. Tarvitaan palveluja ja helppo palveluihin pääsy, matala kyn nys, Hakkarainen sanoo. – Samoin tupakan kohdalla. Mikä olisi tehokkain keino. Käyttörikoksien tilastoissa kannabis on ykkösenä. – Kokeilleiden suuren määrän perus teella ei näytä, että rangaistuksen uhalla olisi hirveän paljon vaikutusta, Hakka rainen sanoo. Tällöin ratkaisujen pitäisi olla so siaali ja terveydenhuollollisia eikä niin kään rikoslailla ja rangaistuksilla ratkot tavia. – Kannabiksen ympärille on raken nettu aika vahvasti rikosoikeudellinen raami. Portuga lissa dekriminalisointi vähensi haittoja, mutta käyttö ei lisääntynyt. Päihdepoliittisissa asenteissa on pal jon eroja, kun tarkastellaan koko poliit tista kenttää. Ilman kriminalisointia tupakointia on saatu vähenemään todella merkittävästi. Meidän näkökulmamme on, että asiaa pitäisi lähestyä pikemminkin käyt täjän näkökulmasta ja suhtautua siihen sosiaali ja terveyspoliittisena ongel mana. 62 Demokraatti TEEMA – Viittaisin tässä Tarja Haloseen, joka sanoi suurin piirtein näin, että ri koslaki ei ole kovin hyvä väline terveelli siin elämäntapoihin ohjaamiseen. Esimerkiksi Por tugali poisti huumeiden käytön ja pien ten määrien hallussapidon rangaistukset vuonna 2001. Aloite ei mennyt läpi, mutta siitä keskusteltiin paljon. MONISSA MAISSA huumeiden käyttö on dekriminalisoitu. Hänen mielestään oli tärkeää, että asiasta käytiin keskustelua, koska nyky tilanne ei ole hyvä. Vuoden 2014 Huumeky selyn mukaan 25–34vuotiaista naisista kolmasosa ja miehistä melkein puolet oli kokeillut kannabista. Miksi Demarinuoret ajavat kan nabiksen rangaistettavuuden poista mista. Demarinuorten aloite herätti vahvo jakin tunteita puoluekokousväessä, sekä puolesta että vastaan. – Tarvitsemme uusia keinoja huume työssä, koska käyttö on kasvanut paljon. FOKUS ON MENNYT SIVUUN, EIVÄTKÄ TULOKSET OLE KOVIN MAIRITTELEVIA. HUUMEIDEN KÄYTÖN trendi on ol lut nouseva 1990luvun alusta lähtien. Alkoholin kohdalla onkin jo havaitta vissa hyviä merkkejä: nuoret juovat en tistä vähemmän. – Ongelmakäyttäjien määrä on sel västi lisääntynyt, Hakkarainen sanoo. Sosiaalipoliittinen näkökulma on inhimillisempi, Demarinuorten puheen johtaja Pinja Perholehto vastaa. Lopullinen päätös valiokunnasta oli kuitenkin varsin hyvä. – Kestävimmät tulokset saadaan eh käisevällä päihdetyöllä. Rangaistus on sukupolvikysymys DEMARINUORET TEKI SDP:n puolue kokoukselle päihdepoliittisen aloitteen, jonka tavoitteena oli, että puolue sitou tuisi ajamaan kannabiksen dekrimina lisointia ongelmakäytöstä aiheutuvien terveysvaikutusten hillitsemiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi käyttöhuoneet olisivat hyvä vaihtoehto, niistä on maailmalla hyviä kokemuksia
Sen mu kaan miedompien päihteiden käyttö toi mii porttina kovempiin aineisiin. – Kannabiksen rangaistettavuudessa kysymys on pikemminkin sukupolviky symys kuin puoluesidonnainen, Perho lehto sanoo. RIKOSLAKI EI OLE KOVIN HYVÄ VÄLINE TERVEELLISIIN ELÄMÄNTAPOHIN OHJAAMISEEN. – Pidän erittäin epätodennäköisenä, että rangaistavuudesta luovuttaisiin tällä tai edes seuraavalla hallituskaudella. – Porttiteoria on päättelyvirhe. Uskotko, että dekriminalisoinnilla on poliittisia läpimenomahdollisuuksia. Muuten saadaan vain osittai sia hyötyjä, Hakkarainen sanoo. Sillä teorialla ei pötkitä pitkälle tämän ongelman hallin nassa. – Ongelmakäyttäjät pitäisi saada ny kyistä aikaisemmin hoidon piiriin. Viime vuoden loppupuolella Dema rinuoret ottivat kannabiksen dekrimi nalisoinnin puolesta kantaa yhdessä Kokoomusnuorten, RKPnuorten, Va semmistonuorten ja Vihreiden nuorten kanssa. Jos otetaan heroinisti ja kysytään, onko hän käyttänyt kannabista aikaisemmin, var maankin 99 prosenttia sanoo, että kyllä, Hakkarainen sanoo. Eli esi merkiksi kannabista käyttänyt alkaa siirtyä pikkuhiljaa vaarallisempiin huumeisiin. 63 Demokraatti Tuntee henkilökohtaisesti huumeidenkäyttäjän (ikäryhmittäin, %). Hakkarainen pitää porttiteoriaa hyvin kyseenalaisena. – Mutta jos kysytään kannabista kokeil leilta, heistä heroiinia on koskaan kokeil lut ehkä vain prosentti. Dekriminalisointia on kritisoitu muun muassa porttiteoriaan vedoten. Lähde: THL:n raportti Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet (2020) De_15102020_60.indd 63 7.10.2020 15.46. 15–24 25–34 35–44 45–69 70 60 50 40 30 20 10 1998 2002 2006 2010 2014 2018 – Kun puhutaan dekriminalisaatiosta, sen pitäisi koskea kaikkia aineita, ei vain kannabista. Puolueiden sisällä on paljon hajontaa, ja harva on kirjannut ohjelmaansa kantaa asiasta, Perholehto vastaa
He juovat vähem män kuin vasta eläkkeelle jäänyt suku polvi. Etenkin eläkkeellä olevien naisten juominen on lisääntynyt. – Juuri eläkkeelle jääneet ovat ny kyään aktiivisia ja paljon terveempiä kuin aikaisemmin. Ne, jotka jäivät eläkkeelle 20 vuotta sitten, ovat eläneet erilaisessa alkoholikulttuurissa. Tilastojen mukaan kuole maan johtaneet alkoholiperäiset sairau VAIHTOEHDOT HUUME POLITIIKAN NYKYLINJALLE 1 Laillistaminen Huumeiden käytön ja saatavuuden vapauttaminen samalla tavalla kuin esimerkiksi alkoholin kanssa toimitaan. Naisilla humala hakuinen juominen on harvinaista elä keiässä, miehillä sitä on kaikissa ikäryh missä. 65VUOTIAILLA JA SITÄ VANHEMMILLA RISKIKÄYTÖN RAJA ON ENINTÄÄN SEITSEMÄN ANNOSTA VIIKOSSA. Alkoholimyönteisessä ilmapiirissä eläneet jatkavat juomista myös eläk keelle jäätyään. Alle 70vuotiaat eläkeläiset juovat paljon enemmän kuin kahdeksankymp piset, Aklinikka Oy:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen sanoo. Käytöstä tulisi kuitenkin merkintä poliisin tietojärjestelmään. – 65–70vuotiaista miehistä reilu puolet ja naisistakin kolmannes käyttää alkoholia vähintään kerran viikossa. 65–70vuotiaista miehistä reilu puo let juo kerrallaan vähintään kolme an nosta alkoholia, kun taas naiset juovat yleensä 1–2 annosta. De_15102020_60.indd 64 7.10.2020 15.46. Jopa 80vuotiaiden miesten jou kossa reilu kymmenen prosenttia juo yli kuusi annosta kerralla, mitä pidetään humalahakuisen juomisen rajana. – Eläkeläisten ikäryhmissä on tosin eroja. He myös liikkuvat enemmän ja kulutusmahdollisuudet ovat paremmat, Häkkinen sanoo. 64 Demokraatti TEEMA Eläkeläisten alkoholin käyttö kasvaa K ahden vuosikymme nen aikana nuorten juominen on vähen tynyt huomattavasti, mutta samaan aikaan eläkeläisten alkoho lin käyttö on kasva nut. Asenteet alkoholin käyttöön ovat muuttuneet paljon yhden sukupolven aikana. 3 Depenalisaatio Huumeiden käyttö on edelleen rikos, mutta rangaistuksia ei langeteta. – Parissakymmenessä vuodessa ero on kaventunut aika paljon, varsinkin sen suhteen, käyttääkö lainkaan alkoho lia, Häkkinen sanoo. Vaikka naiseläkeläisten juominen on kasvanut roimasti, se on edelleen pie nempää kuin miesten juominen. 2 Dekriminalisointi Huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan. ALKOHOLIN KÄYTÖN kasvamisella on seurauksensa
Kymmenen vuotta nuo remmassa ikäryhmässä ei ole ollut sa manlaista kasvua, Häkkinen sanoo. Alkoholimolekyyli on vesiliukoinen, minkä vuoksi suhteellinen alkoholipitoi suus elimistössä kasvaa. Alkoholin vaikutukset eli mistössä voimistuvat, koska kehon ve gelma on helpompi hoitaa ajoissa, mutta kyllä siihen on myöhemminkin apua saa tavilla, Häkkinen vastaa. Päihdeon De_15102020_60.indd 65 7.10.2020 15.46. Ongelma on yleensä jatkunut jo vuosia, joten help poa ja nopeaa ratkaisua ei ole, Häkkinen sanoo. – Läheisille sanoisin, että kannattaa kysyä ja kuunnella, mutta nalkuttami nen ja moralisointi eivät toimi. Vanhenemisen myötä myös keskushermoston sietokyky heikkenee, eli ihminen humaltuu hel pommin. – Ikääntyneillä on muutenkin enem män sairauksia ja lääkityksiä. Riskikäytön ra jaksi on määritelty kaksi annosta päi vässä ja enintään seitsemän annosta vii kossa. – Kun käyttö ylittää riskirajan, niin siitä tulee todennäköisesti mitattavissa olevia terveyshaittoja, Häkkinen selittää. Alkoholi vähentää lääkkeen tehoa, ja juomisen vuoksi voi unohtaa ottaa lääkkeensä tai ottaa niitä liikaa, Häkkinen sanoo. 65vuotiaille ja sitä vanhemmille tehty alkoholisuositus on paljon tiukempi kuin nuorempien kohdalla. det ovat lisääntyneet vanhemman väes tön keskuudessa. KUINKA YHTEISKUNTA tai läheiset voivat puuttua eläkeläisen alkoholiongelmaan. sipitoisuus laskee ja rasvapitoisuus kas vaa. Häkkinen haluaisi terveydenhuollon kentälle nykyistä parempaa päihdelää ketieteen osaamista, koska alkoholi on vakava kansanterveyshaitta. – Esimerkiksi yli 60vuotiaiden jou kossa alkoholiperäisten maksasairauk sien määrä on lisääntynyt 50 prosenttia 2000luvulla. – Samalla tavalla kuin muidenkin koh dalla, ikä ei vaikuta siihen. Ketään ei voi väkisin raitistaa. Alkoholi voi olla monien terveysongel mien taustalla, mutta se ei välttämättä tule esille, koska se osataan salata hy vin. – Läheistä voi tukea, mutta ratkaisu on jokaisen itsensä tehtävä. Vaikka olisi kiire vastaanotolla, on hyvä kysyä alkoholin käytöstä ja tarvittaessa ihmetellä ääneen, syyttelemättä, mutta avoimesti. – Terveydenhuollossa pitäisi panos taa enemmän siihen, että uskalletaan ottaa asia reilusti esille ja tarttua siihen. 65 Demokraatti Eläkeläisten alkoholin käyttö kasvaa KANNATTAA KYSYÄ JA KUUNNELLA, MUTTA NALKUTTAMINEN JA MORALISOINTI EIVÄT TOIMI. Ikääntyessä alkoholin aiheuttamat ris kit kasvavat
Vaikka alkoholistit, ”nistit” ja väärinkäyttö herättävät eniten huomiota, se on vain ongelman huippu, jonka suuruus riippuu yleisen kulutuksen määrästä. Alkoholi on teollisuuden ja kaupan suuri bisnes, jonka vuosittainen arvo on noin viisi miljardia euroa. Monet pitävät ratkaisuna päihdehuoltoa. Ehkäisy on aina parempi. Monelle käy kuten entiselle miehelle, joka sanoi: ”Olen sellainen mies, että otan vain yhden ryypyn. KOLUMNI Teksti Pekka Puska, professori, THL:n entinen pääjohtaja ja entinen kansanedustaja De_15102020_66.indd 66 6.10.2020 16.46. Liberaali linja on taas vahvojen linja ja korostaa yksilön vapautta. Toisaalla on kaupallinen paine, jota ylläpidetään aktiivisella menekinedistämisellä sekä lobbauksella alkoholipolitiikkaa vastaan. Se onkin tärkeää ja voi auttaa monia ihmisiä, mutta tulokset ovat vaihtelevia ja työ kallista. Sen alapuolella on paljon muita ongelmia. Kun päihteet ovat kuitenkin niin iso ongelma yhteiskunnassa, voi vain toivoa, että poliittiset päätöksentekijät riittävästi korostavat yhteiskuntavastuun ja kansanterveyden linjaa. Asia koskettaa monia ja vaikuttaa paljon kansanterveyteen. Nuorten alkoholin käytön väheneminen on tästä hyvä esimerkki. Olemme kahdenlaisten vaikutteiden tienhaarassa. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Mutta sen jälkeen minusta tulee eri mies, ja se on kova juomaan.” On myös muistettava, että toisin kuin takavuosina, suurin osa alkoholista tulee nyt oluesta ja viinistä – ei enää väkevistä. Väestökyselyissä alkoholipolitiikkamme ja Alko hyvin palvelevana kauppana saavat paljon kannatusta. Se huolestuttaa. Paljolti on siis kysymys liberaalin linjan ja yhteiskuntavastuun ristiriidasta. Tienhaaran toinen tie viittaa terveyteen ja hyvinvointiin, mikä onkin yhteiskunnassa yhä tärkeämpi arvo. Huumekuolemien määrä on noin 300. Vaikuttava alkoholija huumepolitiikka parantaa kansanterveyttä ja vähentää sote-palvelujen tarvetta sekä suojelee heikompia. Kun alkoholin kulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt noin 20 prosenttia, huumeiden käyttö on puolestaan lisääntynyt. Päihdepolitiikka tienhaarassa ALKOHOLI EI OLE ENÄÄ MORAALINEN KYSYMYS VAAN TERVEYSASIA. Tällöin viikkoannokset helposti kasvavat, eikä elimistö tee eroa sen välillä, millaisesta juomasta alkoholi tulee. 66 Demokraatti TEEMA P äihdepolitiikka herättää paljon tunteita. Kannabiksen käytön lisäys näkyy muun muassa nuorten liikennekuolemissa ja työelämässä. Myös kannabiksen laillistamiseen liittyisi suuret taloudelliset intressit. Se että päivittäin noin kymmenen ihmistä kuolee alkoholin vuoksi, ei ole uutinen. Alkoholi aiheuttaa vuosittain noin 4 000 kuolemaa eli kymmenen kertaa enemmän kuin korona tähän mennessä. Käytännössä kysymys on tasapainosta näiden kahden tien välillä. On rautainen lainalaisuus, että mitä enemmän maassa juodaan viinaa, sitä enemmän on alkoholiongelmia. Miesten viikonloppuryypäämisestä on siirrytty varsin jokapäiväiseen alkoholin käyttöön. Alkoholi on siis edelleen kansanterveydellisesti merkittävin, mutta sen ongelmiin on ”totuttu”. Päihteiden käytön syyksi sanotaan usein mielihyvää, mutta paljolti on kysymys sosiaalisesta paineesta ja myöhemmässä vaiheessa riippuvuudesta. Alkoholi ei ole enää moraalinen kysymys vaan terveysasia
Vanha sanonta ”kaikki liittyy kaikkeen” pätee tässäkin. Toki suuryrityksen menestys ja yksittäisen työntekijän työhyvinvointi, työssä jaksaminen eivät ole ihan yhteismitallisia asioita, mutta pienistä puroista ja niin edelleen… Maan hallituksen toimeksiannosta työmarkkinajärjestöt käyvät lähikuukausina neuvotteluja eri työllistämistoimista. SAK ON pitänyt työhyvinvoinnin tärkeyttä esillä omissa työelämän kehittämiseen liittyvissä tavoitteissaan vuodesta toiseen. Päivän mittaisen kurssin ja minusta tuntuu -pohjan perusteella uskaltaisin väittää, että vähäinenkin panostus työhyvinvointiin voi parhaimmillaan lisätä tuottavuutta moninkertaisesti siihen tehtyyn satsaukseen verrattuna. Se taas on omiaan lisäämään työn tuottavuutta – ja lopulta paljon puhuttua ja kaivattua kansainvälistä kilpailukykyä niin yrityksille kuin koko Suomellekin. Työhyvinvointia ei siis pidä pitää pehmeänä, vähäpätöisenä asiana yritysten ja eri yhteisöjen pärjäämisen ja tuottavuuden kannalta. Ainakin hyvä kysymys on se, miten ennustettava työntekijöiden toimintaympäristö on. Puhutaanpa sitten vaikka juuri työntekijän työhyvinvoinnista tai yrityksen menestyksestä, joilla on ainakin jonkinlainen kohtalonyhteys. PUHEENVUORO Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö Jos työpaikalla ei voida hyvin, työ yhteisö ei pysty antamaan parastaan. ON OLEELLISTA huomata, että työhyvinvointi on erittäin kokonaisvaltainen asia. Se kattaa oikeastaan kaiken mahdollisen, mitä työpaikalla tapahtuu. Mutta myös sen, mitä tapahtuu työpaikan ulkopuolella, henkilön omassa muussa elämässä. Se antaa varmasti uusia näkökulmia oman ja koko työyhteisön työhyvinvoinnin parantamiseen. Hyvästä opetuksesta ja saamastani ”todistuksesta” huolimatta minua ei kannata pyytää luennoimaan asiasta. 67 Demokraatti Työtä ja hyvää vointia P osti – ihan se perinteinen – toi kotiin nimelläni varustetun Työhyvinvointikortin syystä, että olin osallistunut Työturvallisuuskeskuksen päivän kestävään koulutukseen ja vieläpä läpäissyt päivän lopuksi pidetyn ankaran tentin. Mutta työhyvinvointiin liittyvät asiat jäivät aikaisempaa enemmän pohdituttamaan korvien väliin, kuten varmaan yhtenä tavoitteena olikin. Ei varmaan olisi haitaksi, jos työhyvinvointiasiat olisivat mukana näissä neuvottelupöydissä niiden ansaitsemalla painoarvolla. De_15102020_67.indd 67 8.10.2020 9.17. Yritykset korostavat usein ulostuloissaan oikeutetustikin sitä, että niillä pitää olla ennustettava toimintaympäristö, jotta liiketoimintaa voisi kehittää mahdollisimman pitkäjänteisesti ja tavoitella hyvää kannattavuutta. On otettu kantaa työssä jaksamisen parantamiseen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, osaamisen päivittämiseen ja työelämän epävarmuuden vähentämiseen ja moneen muuhun. Näin ollen pehmeiksi keinoiksi väitetyt työhyvinvointitoimet ovat itse asiassa varsin kovia – ja siksi tärkeitä. Jos työpaikalla ei voida hyvin, on turha odottaa, että työyhteisö pystyisi antamaan parastaan. Toivoa sopii, että jokaisella halukkaalla olisi mahdollisuus osallistua vastaavalle kurssille. Työttömät, lomautetut, pätkätyöläiset, vuokratyöläiset ja monet muut tietävät, että toimintaympäristön ennustettavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Epävarmuus on läsnä paljon vahvemmin. Työelämän epävarmuudesta ja sen vaikutuksista työntekijöihin on mielestäni puhuttu aivan liian vähän
Järjestöjen toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden rahoitus voitaisiin varmistaa pitkäjänteisesti, jolloin ne voisivat toimia nykyistä suunnitelmallisemmin. Tavoitteena on saada ensi kesään mennessä esitys arpajaislaista eduskunnalle. Koronakriisi on tuoreeltaan osoittanut järjestöjen työn merkityksen. Seurauksena pelihaitat eivät ainakaan vähenisi. Se näkyi viimeksi budjettiriihen 347 miljoonan euron Veikkauksen tuottojen aleneman kompensaatiossa järjestöille. Vaikutukset ihmisten hyvinvointiin olisivat musertavat. Jokainen järjestötyöhön sijoitettu euro poikii moninkertaisen hyödyn. On selvää, että pelihaittojen torjumiseen on edelleen tärkeää panostaa. Vaikka monopolin purkajilla on usein huoli päihdetai pelihaitoista puheissa päällimmäisenä, ei todellinen mielenkiinto liity haittoihin vaan tilan raivaamiseen yksityisille toimijoille. Tehtävien ja resurssien on oltava tasapainossa. Järjestöjen merkitys erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi ikäihmisten, lasten, vammaisten, työttömien, kaltoinkohdeltujen ja mielenterveyskuntoutujien neuvontapalveluissa ja monissa arjen tukimuodoissa on aivan valtava. Rahapelien vapauttaminen lisäisi pelien mainontaa merkittävästi. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä hyvinvointimme eteen Keskustelu kotimaisista monopoleista ryöpsähtää aika ajoin medioissa. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja. Oli kyse sitten Alkosta tai Veikkauksesta, kotimaista malliamme kyseenalaistetaan voimakkaasti. Niiden hoidettavaksi vapaaehtoisvoimin ei voida asettaa tehtäviä, joiden tekemiseen on vaikkapa kunnissa tarvittu palkattua työvoimaa. Samalla tuotot karkaisivat ulkomaisille pääomasijoittajille. Tässä yhteydessä ratkotaan muun muassa pelihaittojen vähentämisen ohella myös järjestöjen rahoituksen kohtaloa pidemmällä aikavälillä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Mikäli se poistuisi, sen korvaaminen julkisella rahoituksella olisi mahdotonta. Kyse on suurilta osin yksityisten pelien markkinoinnissa pyörivästä rahasta. Myös rahapelimonopolin puolustajien kimppuun on käyty sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen kovin sanakääntein. Katja Taimela kansanedustaja, sd Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n puheenjohtaja iStock LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_15102020_68.indd 68 7.10.2020 14.17. Samalla on olennaista huomata, että pelimonopolin toinen puoli on, että voittoja on pystytty kanavoimaan hyvin laajalti erittäin tärkeisiin kohteisiin suomalaisille järjestöille. Pelimonopolikeskustelun pöyristyttävin puoli onkin siinä, että monopolin purkajat ovat vähätelleet järjestöjen tekemää työtä. Budjettiriihen päätösten yksi merkittävimmistä vähemmälle huomiolle jääneistä linjauksista oli jo vuosia jumissa olleen arpajaislain toisen vaiheen edistäminen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Pääministeri Marinin hallitus on onneksi tunnustanut järjestöjen työn arvon. On myös huomioitava järjestöjen perusluonne
Esimerkiksi kotihoitoa toteuttava Sudenkorento Ruokolahdella, jonka toimintaan sain tutustua ennen koronaepidemiaa. Tässä tilanteessa työttömyysputki helpottaisi yt–menettelyä melkoisesti, kun siihen voisi laittaa kaikki putki-iän saavuttaneet ikääntyneet paperiduunarit molemmista Jämsänjokilaakson tehtaista. Moni ryhtyy ristiriidan kestääkseen käyttämään puolustusmekanismeja. Yksi ikäihmisten hoitotyössä tyypillinen puolustusmekanismi on etääntyminen potilaasta. 69 Demokraatti Hoitotyöntekijöiden uupumus syö hoidon laatua Vastoin omia ja ammatin arvoja työskentely vie työn ilon ja uuvuttaa. Jos he tuovat epäkohtia esille, niitä ei haluta kuulla ja työntekijä leimautuu hankalaksi. Vanhuksella ei katsota olevan tarpeeksi tietoa tai ymmärrystä päättää asioistaan ja tämän on suostuttava toimimaan ohjeiden mukaan ja olemaan tyytyväinen annettuun hoitoon ja kohteluun, oli se millaista tahansa. Olen itse sairaanhoitajana saanut aikanaan koulutuksessa tällaisen toiminnan arvopohjan. Viime aikoina on puhuttu paljon hoitotyöntekijöiden työuupumuksesta ja vanhustenhoidon ongelmista. Näin tukipakettiresurssit voitaisiin keskittää vielä potentiaalisessa työiässä olevien tukemiseen ja heille saataisiin mahdollisimman hyvä uusi alku jatkaa Kaipolassa katkennutta työuraansa muualla. Näillä asioilla on keskinäinen riippuvuus. Kannattaa muistaa seuraavissa vaaleissa äänestyskopissa ketkä ansioturvaa ja sen lisäpäiviä oikeasti puolustivat ja ketkä sitä olivat tuhoamassa – ja tarjoamassa tilalle valohoitoa ja muuta humpuukia. Edellä kuvattu toimintatapa on valitettavan yleinen, mutta eri puolilla Suomea on löydettävissä myös toisenlaista toimintaa. Edellä mainittu edellyttää, että työttömyysputki säilytetään ja työnantaja on näillä järjestelyillä halukas minimoimaan kovat lopputilit. Se tarkoittaa asennoitumista, jossa pitää hoidettavaa ymmärtämättömänä vanhuksena. Sudenkorennossa toiminnan keskeisenä periaatteena on se, että asiakkaan ja läheisten kanssa yhdessä mietitään, mitä asiakas ja perhe tarvitsee pystyäkseen elämään mahdollisimman hyvää elämää mahdollisimman kauan omassa kodissaan. Yhteiskunnassa korostetaan tuottavuutta ja säästöjä, mutta hoitajien ammatti-identiteetti korostaa sitä, että kaikki ihmiset on hoidettava hyvin ja inhimillisesti. Samalla osa nuoremmista Kaipolan työntekijöistä saisi paikan Jämsänkosken tehtailta, kun sieltä putkeen meneviltä vapautusi vakansseja. Henkilö, joka ei suostu tähän, leimaantuu helposti vaikeaksi ja hankalaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä vähempää määrää niin sanottuja kovia lopputilejä. Kaipolan alasajosta tuli täälläkin paperimiehille ja -naisille hätä erittäin tärkeän, mutta maanisella vimmalla vainotun työttömyysputken säilymisestä. Syylliset löytyvät UPM:n omistajista: institutionaaliset suursijoittajat, jotka haluavat osakkeistaan maksimaaliset osingot nopeasti. Surukseni viime vuosina yhä useammin hoitotyöntekijät kertovat, että heidän työnsä on normitettu tietynlaiseksi, ja luovalle ajattelulle tai potilaan yksilölliselle kohtaamiselle ei ole aikaa. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Työttömyysputkea tarvitaan Suomessa pääomavaltaisilla aloilla palkkakustannusten osuudet ovat usein alle kymmenen prosenttia yritysten kokonaiskustannuksista. Vastoin omia ja ammatin arvoja työskentely vie työnilon ja uuvuttaa. Toki työntekijöiden on Sudenkorennossakin tärkeää antaa asioihin myös oma ammatillinen näkökulmansa. Avatessaan ensimmäisen kerran asiakkaan oven, sudenkorentolaiset astuvat samalla asiakkaan elämään ja elävät asiakkaan ja läheisten kanssa arkea suruineen ja iloineen. Keskeisin syy hoitotyöntekijöiden uupumiseen on se, etteivät he voi tehdä työtään ammattietiikkansa mukaisesti. Jos auttaja ei voi hyvin, hän ei voi muita auttaa. Eli palkkakustannukset eivät ole Kaipolan alasajoon sen paremmin syynä kuin istuvan hallituksen vero-, energiatai ilmastopolitiikkakaan. Tapio Niemelä Hitsaaja, komennusmies evp Jämsä De_15102020_68.indd 69 7.10.2020 14.17. Hoitotyöntekijöille tuottaa ylitsepääsemättömiä ristiriitoja vaatimus tehdä työ pintapuolisesti ja ”jättää loput tekemättä”. Terveydenhuollonopettajana työskennellessäni opetin ja ohjasin opiskelijoita toimimaan näin. Hoitotyöntekijät eivät käytä puolustusmekanismeja tahallaan vaan suojellakseen omaa psyykettään ristiriitatilanteessa. Kaipolan voittoa tuottavan tehtaan alasajolla saatiin UPM:n pörssikurssia nostettua ja pidettyä painopaperin markkinahinta mahdollisimman korkealla. Tätä luokkaa ne ovat myös UPM:llä
Tämä on nähty esimerkiksi Kiinassa, jossa kaivosalueiden maanviljelijät ja asukkaat joutuvat elämään ilman puhdasta vettä, koska harvinaisten metallien louhinta ja jalostaminen saastuttaa. Onneksi nyt Suomessa on tapahtunut asennemuutos ja työja elinkeinoministeriössä on käynnistynyt kaivoslain uudistamishanke. Ehdotetut leikkaukset eivät pidentäisi työuria vaan aiheuttaisivat lähinnä eläkeköyhyyttä. On tärkeää, että valtioneuvosto on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa kulutetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet on tuotettava kestävällä tavalla. Ollessani kansanedustaja kaudella 2015–2019 kuuluin Eduskunnan Love Saimaa -toimintaryhmään, jonka tarkoituksena on vaalia Saimaan vesistön puhtautta ja nostaa esiin Saimaan alueen ainutlaatuisuutta. Kiinassa osaa kylistä nimitetään ”syöpäkyliksi”, koska hengitysilma on täynnä myrkkyjä ja ihmiset sairastuvat. Yhden sähköauton akuston sähkömagneeteissa on noin 3,5 kiloa harvinaisia maametalleja, joista suurin osa tulee Kiinasta. Eläkeiän tekninen nostaminen on turha toimenpide, jos työssä jaksamiseen ei haluta panostaa. Sen lisäksi työttömyys on usein pitkä aikaista. Tähän listaukseen pitää saada mukaan myös sähköautojen akut. Hanke perustuu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua, vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kirkasvetiset järvemme ovat kansallisaarteemme, jotka tulee säilyttää myös tuleville sukupolville. Kaivostoiminta voi aiheuttaa todella vakavia paikallisia ympäristöhaittoja. Mielestäni laki ei täyttänyt hyvälle lainsäädännölle asetettuja vaatimuksia ja oli valmisteltu käsittämättömän huonolla tavalla. Saman ikäinen koulukaverini pääsi opiskelemaan vuonna 1994, eli samana vuonna, kun aloitin työelämässä. Oikeiston laskelmista tämä fakta aina unohtuu. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n laskelmien mukaan ehdotetut leikkaukset tarkoittaisivat noin 330 euron leikkausta pitkän työuran tehneiden eläkkeisiin. Nyt 45-vuotiaina meidän työuriemme pituudessa on eroa yhdeksän vuotta! Olen sitä mieltä, että ihmiset tulisi saada aikaisemmin työelämään kiinni. Emme saa luoda itsellemme ympäristöongelmia tai siirtää niitä Kiinaan ummistaen silmämme luonnon saastumiselta. De_15102020_70.indd 70 7.10.2020 9.19. Tällä hetkellä 55+ -iässä olevien työurat ovat alkaneet 16–18 vuoden iässä. Opintotukea tulisi kehittää, jotta täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Kaivoksista johtuva vesistöjen saastuminen ja yleinen käyttöarvon heikentyminen ovat ristiriidassa Etelä-Savon maakuntastrategian kanssa, jossa tavoitteemme on, että Etelä-Savossa on maailman puhtaimmat vesistöt. Työurien pidentäminen uran yläpäästä vaatii pehmeämpiä toimia, sillä tällä hetkellä eläkeputkessa olevien on erittäin haastavaa löytää töitä. Markus Haataja pääluottamusmies Sandvik Teollisuusliiton valtuuston jäsen LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomen pitää olla vastuullisempi keksinnöissään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Korkea-asteen opintoaikoja voisi tehostaa niin, että kesä-, syysja joululomien kestoa voisi lyhentää. Työelämän heikennyksiä vaatineet Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät innostuivat ehdotuksesta. Edes ympäristöministeriötä ei kuultu, vaikka muutos koski ympäristövaikutusarviointia ja Natura-arviointia, ja vaikka ympäristöministeriö antoi ehdotuksesta jyrkän kielteisen lausunnon, kun se oli aikaisemmin vireillä. Suomen pitää olla vastuullisempi keksinnöissään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Työolosuhteet heidän uransa alussa olivat tyystin toisenlaiset kuin nykyään. Vuorotteluvapaaseen tehdyt heikennykset vaikuttivat jo työssä jaksamiseen negatiivisesti. Päättyneellä kaudella eduskunta käsitteli kaivoslain muutosta silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla. Satu Taavitsainen Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli Valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottavat raportissaan muun muassa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työttömyysturvan lisäpäivien eli työttömyysputken poistamista. Työurien pituutta pitää tarkastella alusta ja lopusta. Ala ei tuntunut oikealta, ja niin hän vaihtoi yliopistoon. 70 Demokraatti MIELIPIDE Järviluontoa on suojeltava Työurat eivät pitene heikennyksillä Vastustan Saimaan, Puulan ja Kyyveden vesialueiden ja järviluonnon pilaamista kaivostoiminnalla. Puhtaiksi ylistettyjen sähköautojen valmistamisessa käytetään metalleja, joiden louhiminen saastuttaa luontoa, ja malminkäsittelylaitosten myrkyt pilaavat vesistöjä. Myös opintojen harjoittelujaksot pitäisi sijoittaa pitkin opiskeluaikaa
Seuratreffit 2020: to 15.10. Paikalla on Suomen Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Kari Salmi. KOKOUKSET Yhdistystoiminta UUSIMAA • Porvoon Wanhojen Tovereiden kuukausitapaaminen ti 20.10. Saarnaa Päivi Nuotio-Niemi, liturgina Johanna Viirros ja kanttorina Markku Lautjärvi. Kirkkosalissa on leikkinurkka lapsille. Le ik ka a ta lte en ! Miksi lähdin tähän. Kristityt toverit, tervetuloa kauempaakin Turun ja Kaarinan sosiaalidemokraattisimpaan seurakuntaan ja Varissuon eksoottiseen lähiöön! . Tampereen Työväentalo / Tellervo kabinetti. Tervetuloa! • TUL Tampere. Seuraa tapahtumiamme myös Facebookissa www.facebook.com/tultampere. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta käsittelee eduskunnan ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät kirkkoon. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 3:ssa torstaisin klo 10. klo 18 Karkku, to 29.10. Seurakuntalainen Liidia Pukki kertoo kristityistä inkeriläisistä Neuvostoliitossa. Ari Rantanen ja Rafaelin enkelit laulavat. klo 18 Viiala ja ti 3.11. Kirkkokahvilla kuullaan Rafaelin enkelien Jukka Alarin johdolla esittämiä sävellyksiä Dan Anderssonin runoihin ja kolme puheenvuoroa: Kirkolliskokouksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Pertti Rajala kertoo kirkolliskokouksesta. alkaen klo 13 Raatikympissä. Ko rp pu ko tk a! Marun akana ! Ka rva ko rpp i! Rasvakehrää jä! Pa ks uj al ka ! Tuu len koi naa ja! Tu on en ku rk i! Räp yläja lka! Sih te er i! Ko rn aa ja ! De_15102020_71.indd 71 7.10.2020 9.23. klo 12. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Tilaisuuden juontaa seurakuntaneuvoston jäsen Päivi Salminen. Kansanedustaja Jouni Ovaska tulee vieraaksi ma 19.10. klo 12–15. VARSINAIS-SUOMI Työväen kirkkopyhä Varissuon kirkolla, Kousankatu 6 su 11.10. klo 18 Tampere. Maire Suomi Nurmijärvi 24.10.2020 Antti Lehkonen koulutussuunnittelija, eläkeläinen, Mikkeli 17.10.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Etelä-Savon rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antti Lehkonen. 71 Demokraatti 80 VUOTTA 75 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Pentti Lumme toimittaja, Helsinki 29.10.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n SSSL:n rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pentti Lumme. Lue tapahtumista tarkemmin: www.tultampere.fi/seuratreffit-2020
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: De_15102020_72.indd 72 7.10.2020 9.31. 72 Demokraatti RISTIKKO 18/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Näin syksyn tullen onkin siis mitä mainioin aika auttaa näitä siivek käitä ystäviämme ja perustaa heille tal viruokinta. Näin samalla tukee myös pohjolan vaarantuneiden ja jo uhanalaisten lintulajikantojen vahvis tumista. De_15102020_72.indd 73 7.10.2020 9.31. Nämä lyhyimmän matkan muuttajat siirtyvät helpomman ruuan saannin toivossa ly himmillään vain lähimetsästä ihmisasu tuksen pariin. co m 8 9 6 4 8 2 3 8 4 7 4 5 6 7 9 9 1 5 6 3 7 4 9 2 S I K A M A S I E L A T I I V I E M U T N A S A L A S I A S T I A A N A S K A N T L R P A K I S T A I K A T S O M A E M A L I L E L U O T I L A R U T I I N I M I E S E E T U A R I E S B A A L C A R M E N T S I S T U M A A A R I U I K K U K E T T T I A A R A A L E K O T O L A T A H T E R I K A H I N A K A T S O A A N O A L R A U M A A S S A I S I O L A A K I O I K R I M O K A L T A N O S T O P A L A T T A A N A R A H I H U L I N A O R A K A S A R N O I S T A S A V I O O N A O S A T O N A A T O N T S A D S I N I TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi N äin syksyisin eletään lintu vuoden kiihkeimpiä aiko ja, kun arktisen alueen linnut liitävät Suomen halki kohti kaukomailla sijaitsevia talvehtimis alueitaan. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Talviruokinnalla käyneet linnut ovat myös keväällä valmiimpia aloitta maan pesintänsä. Lintujen syysmuutosta pu huttaessa tulee ajatelleeksi usein juuri näitä etelän lämpöön muuttavia pit känmatkalaisia. Lintulaudan pitäminen aut taa talvehtivia lintuja, se tarjoaa myös mitä mainioimman talvisen harras tuksen. Vaikka talvet ovat leu dompia, vaatii kylmimmän vuodenajan yli pärjääminen linnuilta silti valtavasti energiaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. Harvemmin kuiten kaan huomaa, että pihapiiriin ilmestyy näin syksyisin useampiakin sellaisia lin tuja, joita kesällä ei ole näkynyt. Samalla kun pääsee lähietäisyydeltä tarkkailemaan ruokinnalla vierailevia lintuja, tukee esimerkiksi tiaisten, viher peipon ja mustarastaan selviytymistä yli talven. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 75 41 89 32 6 92 35 76 14 8 18 62 34 59 7 39 84 57 26 1 41 26 93 78 5 67 58 12 43 9 23 79 65 81 4 56 13 48 97 2 84 97 21 65 3 RISTIKON 16/2020 RATKAISU 17.9. ais ud ok u. Suomessa sinnittelee talven yli noin 70 eri lintulajia
Tai Leena Lehtolaisen romaanit, niissäkin kulkee yhteiskunnan kuvaus siinä taustalla. Scifija fantasiakirjallisuus ovat sellaisia lajeja, jotka eivät koskaan ole kiinnostaneet minua. Perheenkin kanssa aikoinaan, kun olimme pitkässä reissussa, kuuntelimme kirjoja CD:ltä. Silloin on kivaa, että kirja kulkee koko ajan mukana, myös silloin kun matkustan. Aika usein etenkin täällä Helsingin päässä. Osa kuoli nälkään, osa vankileireillä, osa ammuttuina. Asun kahdella paikkakunnalla ja olen paljon reissun päällä. Tämä kirja oli niin rankka kokemus, että lukeminen oli hirvittävän hidasta. Nykyään kuuntelen niitä myös kävellessäni. Se on uudenlainen kokemus sukeltaa kirjojen maailmaan. Kirjailija on alan huippuammattilainen ja olen hänen kanssaan puhunut siitä, miten voisimme paremmin brändätä meidän julkista sektoriamme. Joskus vähän raskaampaa luettavaa, mutta aina sopivissa väleissä luen enemmän tai vähemmän myös dekkareita. Minulla on aina jokin kirja meneillään. Raskas, mutta avartava kirja. De_15102020_74.indd 74 8.10.2020 10.22. Tavalliset kirjat painavat kuitenkin jonkin verran. Luen mieluummin sellaista, missä tarinaan yhdistyy joku yhteiskunnallinen keskustelu. Käy ilmi, että elämme maailmassa, joka on suunniteltu mies-standardin mukaan – autojen turvavöistä sydänsairauksien hoitoon, ja kaikenlaisessa siltä väliltä. E-kirjoissa on sekin hyvä puoli, että niitä ei myöskään tarvitse kantaa. Kirjassa on paljon herätyskohtia. 1 2 3 Kirjassa on käyty läpi ne lapset, jotka 1918 sodassa menehtyivät eri syistä. Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918 Marina Vahtola: Intohimona brändit Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset Politiikan kirjahylly 1 3 2 Viime vuosien aikana olen alkanut enemmän ja enemmän lukea kirjoja näytöltä. Pysähdyin jatkuvasti miettimään, miten ihmeessä Suomessa on voitu kohdella lapsia tällä tavalla. Ja nuorena oli tietysti luettava läpi SOS-sarja ja Tiina-kirjat. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva E-kirjat kulkevat aina mukana Kuntaministeri Sirpa Paatero on e-kirjojen ja äänikirjojen suurkuluttaja. Henning Mankellin kirjat ovat siitä hyvä esimerkki. Kirjasta tulee oivallus, että paljon on vielä tehtävää. Aikaisemmin kuuntelin kirjoja aina autossa, kun ajelin pitkiä matkoja. Tämä kirja on kasa kansainvälisiä tutkimuksia ja Financial Timesin Vuoden tietokirja ja Vuoden Business -kirja vuodelta 2019. Sellaista kirjallisuutta luen ihan vain viihtyäkseni. Se on yksi maailman parhaista, mikä julkisessa keskustelussa usein unohtuu. Vasta ilmestynyt kirja, jossa käsitellään brändejä ja brändäystä
Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok15102020_002.indd 1 7.10.2020 9.53. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok15102020_002.indd 1 7.10.2020 9.53 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
Huumeet koukuttavat nyt nuoria aikuisia ja viina vie eläkeläisiä. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. PAL.VKO 2020-44 00 74 43 -2 01 8 PARAS OSASTO Kirjeenvaihdolla voittoon HIIOHOI Merimiehille uusi kippari SOPIMUS Metsäteollisuuden pommi PÄIHTE SSÄ 15.10.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 20 / 15 . Demok15102020_001.indd 1 7.10.2020 9.41. lo ka ku ut a TEEMA: Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä