35 Suvakkivihassa sanat kovenevat Saisio ei mahdu määrittelyihin Poplevyissä häröä ja hiljentymistä Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Hinta 2 € 15. JOULUKUUTA 2016 N0 50 Pakolaisen valinta: katu vai kuolema PIRKKO SAISIO . www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 28 LIIKE . . 10 Pakolaisen valinta: katu vai kuolema KULTTUURI . 16 POLITIIKKA
JOULUKUUTA 2016 Lehdessä 6 Sähköliiton johdot menivä solmuun 8 Uutiskertaus: Amerikka marssii oikealle Trumpin tahdissa 9 Demokraatti.fi: Viekö hallitus työttömyysturvan 10 Paperittoman valinta: katu vai paluu kuolemanvaaraan 14 Indeksi 15 Ei joulua ilman piparia 16 Olipa kerran minä: Pirkko Saisio 20 Oikea viinivalinta kruunaa jouluruuan 21 Kasvot peilissä: Hanna Kuntsi 22 Kolumni: Tuomas Kurttila 23 Katot – hukattu mahdollisuus 25 Betonia ja erotiikkaa 27 Jack Witikka oli aikansa kosmopoliitti 28 Levyarviot 30 Sorsakoski oli viihdyttäjä viimeiseen hengenvetoon 32 Nordic noiria Kirjavisassa 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Marika Aalto on suvakkiviha-tutkija 37 Joulupukkikisan viimeiset vihjeet 38 Puheenvuoro: Ville Skinnari 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Tv-ohjelmat 48 Mun luonto, Närästäjä ja Radio 35 Liike 23 Kulttuuri 15 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Merja-Hannele Vuohelainen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Pirkko Saision kanssa Joulun hyvä tahto koskee myös suhtautumista maahanmuuttajiin. Oispa joulu ainainen. HYVIS HYVIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 15. www.paperiliitto.fi
Pitää myös osata va lita sopivan kokoinen avustus kohde. Olemme koettaneet löytää pai kallisia vastuuhenkilöitä, jotta projektimme jatkuvat ja toimi vat myös lähdettyämme. KUVA NORA VILVA ” Kaivolla voidaan merkittävästi vähentää malariakuolemia. Paha tähän on mitään lisätä. Mitä hyväntekeväisyys vaatii. Adamadeyan toiminnassa kaikki lahjoitukset menevät sataprosenttisesti Burkina Fa soon. . Uskon, että matkalta on paljon henkistä tuotavaa tu liaisina. Itätuulta. Minä olen toimitsija ja käytän autta mistyössä omaa osaamistani ja verkostojani. Ensimmäinen oma avustusmatka edessä, millä mielellä matkaan. . Voiko suomalainen auttaa burkinafasolaista. Kaivolla voidaan merkittä västi vähentää malariakuolemia. Se, miten Suomessa toi mitaan, ei välttämättä ole ainoa oikea tapa. Nöyrällä. Ensin britit äänestivät Brexitin puolesta ja sitten BrexFactorissa Saara Aalto hävisi armottoman kotiinpäin vetämisen takia. Kertooko tämä Britannian – tai hups, koko Euroopan – kypsymättömyydestä yhteiseen Eurooppaan. Esi merkiksi kohdekoulumme reh tori on ollut todella aktiivinen. Demarinaisten toiminnanjohtaja . Maksamme esimerkiksi koulun kaikkien op pilaiden lukukauden koulumak suista puolet ja viemme lapsille kaikenlaisia tarvikkeita. Lähden myös oppimaan paikallista elämää ja tapoja. Ihailen esimerkiksi veljenpoikaani, joka opiskeli ortopediksi ja nyt aut taa ihmisiä sotatantereilla. Trump kommentoi epäilyjä sanomalla: ”Se on vain uusi tekosyy. En usko siihen enkä oikeastaan tiedä, miksi en usko”. 3 15. Onneksi vuo sien varrella on vähitellen op pinut, miten tällaista työtä pi tää tehdä, esimerkiksi mistä ky syä ja jopa kerjätä tukea ja lah joituksia. Maksamme itse mat kamme, elämisen siellä ja kaikki muut kulut. Nyt on vuorossa Adamadeyan kolmas matka Burkina Fasoon. . En uskalla edes laskea, mitä tämä matka maksaa perheellemme. Maailmanparantaja . Yh distyksen jäsenet tekevät tätä työtä korvauksetta töiden ja opintojen rinnalla. Venäjän hakkeriarmeijan uskotaan yrittäneen vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen – siis Trumpin voiton hyväksi. Ilmapuntari. Kyllä voi! Adamadeyan toiminta on pienimuotoista, mutta läh demme nyt rakentamaan Moa min noin 2 000 asukkaan kylään kaivoa ja parantamaan kylän koulun toimintaa. JOULUKUUTA 2016 Kannettu vesi pysyy kaivossa Miksi kannattaa tehdä hyväntekeväisyyttä. Mukana Burkina Fasossa hyväntekeväisyyttä tekevässä Adamadeya ry:ssä . Puh das vesi on Burkina Fasossa iso juttu. Onko perää väitteissä, että lahjoituksista suuri osa menee toiminnan kuluihin. Pysyykö hyväntekeväisyydessä ”kannettu vesi” kaivossa. Oli pitkään mukana muun muuassa Solidaarisuussäätiön hallituksessa MERJA-HANNELE VUOHELAINEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . Moamin kylä on sopivan kokoinen Adamadeyalle. Auttamisessa tuntee olevansa edes pienessä määrin hyödyksi. Irrotetaan Britannian ankkuri ja annetaan sen ajelehtia avomerelle. Paljon sitkeyttä. Samalla saa hyvän mielen ja koko ajan oppii uutta. Räntää
Viranomaistehtäviä ei voi antaa yksityiselle yritykselle. Ostavat palveluita itseltään. Nuoret eivät innostu perinteisestä politiikasta, jos sitä ei opeteta – tai sitä pidetään opetuksessa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sopimattomana. JOULUKUUTA 2016 VIIKON SANA » Piispa Björn Vikström: Rakkaus tekee avioliitosta kristillisen, ei puolisoiden sukupuoli. Vastaan tuli perustuslaki. Työllisyyden hoito aiotaan siirtää maakuntiin tilaaja-tuottaja-mallilla. Hullu, hullumpi, hallitus. Tuore laki moniammatillisista palvelukeskuksista puretaan. Perussuomalaisille eivät kelpaa edes kuntien pitkäaikaistyöttömille tarjoamat palvelut, TYP:it. Mukana sotesta tuttu pakkoyhtiö. Oy Karenssi Ab HALLITUS RAIVAA TILAA yksityisille firmoille vimmaisesti. Työttömän velvoitteisiin liittyy paljon viranomaistoimia. Ministeri on linjannut, että kunnat eivät saa vetää palveluita. Kunnat tarjoutuivat hoitamaan haastattelut maksutta. Miltä kuulostaisi Oy Karenssi Ab, jonka neonvaloissa lukisi: ”Meiltä työhönosoitukset karenssin uhalla! Tervetuloa!” Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) tien panokset, vaikka hallitusohjelmassa luvattiin vahvistaa kuntien roolia. Tilanne on huolestuttavin vain perusasteen koulutuksen saaneiden kohdalla. Tulee mieleen vanha työväenlaulu, jossa eräs pankinjohtaja osti puuta itseltään ja kaikki temput ties. Reilu meininki. Suunnitelmissa on, että työttömien määrä ei enää vaikuttaisi alueen resursseihin. Tämä ei kelvannut hallitukselle. Tulevaisuudessa kaikilla pitäisi olla samat valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon koulutustaustasta riippumatta. Tästä huolimatta opintojen sisältö ei ole lähelläkään tarpeellista tai lukioissa saatavan yhteiskunnallisen opetuksen määrää. Yksityiset työnvälitysfirmat saavat rauhassa hoitaa mahdollisimman suuren osan työnvälityksestä. Hallitus päätti, että työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Kunnat luopuvat kilvan tilaaja-tuottaja -mallista, koska se synnyttää kaksinkertaisen byrokratian. Ne toimivat kapeilla erikoisaloilla suhteellisen hyvin, mutta miksi tilata verorahoilla sitä, mikä hoituu muutenkin. Erot kiinnostuksessa voivat vaikuttaa opintotien valintaan, mutta ammattioppilaitosten ja lukioiden opinnot myös vahvistavat yhteiskunnallisen osaamisen eroja kansalaisten välillä. Vuokrafirmat etsivät työvoimaa julkisen työnvälityksen kautta. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija. Samalla menetetään kunOpposition ääni TARJA FILATOV taja -mallilla kilpailutettu ja ne itse tuottavat työnvälityksen. Ei ollut. Niitä ei voi yhtiöittää. Demokratiakasvatuksessa ei aina edes puhuta puolueista, politiikasta tai äänestämisestä. Kaikille pitäisi antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa monipuolista historiallista, yhteiskunnallista ja kansalaistaitojen – kuten analyyttisyyden – opetusta. Haastattelut haluttiin antaa yksityisille yhtiöille. Niissä kunnat, työhallinto ja Kela ovat toimineet yhdessä ja rakentaneet työttömän tarpeista lähteviä palveluja ihmisille, joiden elämässä on työn puutteen lisäksi kosolti muita murheita. Uppsalan yliopiston työmarkkinalaitoksen tutkija Martin Lund selvitti, onko Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa tai Alankomaissa työnvälityksen yksityistäminen tehostanut tuloksia. Opintoja tulisi uudistaa siten, että tulevaisuudessa kaikilla olisi samat valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon koulutustaustasta riippumatta. Miten firmat hakevat työvoimaa sitten kun palvelu on tilaaja-tuot. 4 15. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MERJA JUTILA ROON Demokratiakasvatukseen panostettava enemmän KANSALAISTEN YHTEISKUNNALLISET TIETOTAIDOT ja vaikuttamisen halu eriytyvät koulutuksen mukaan. Ammattioppilaitoksissa vuonna 2015 voimaan tulleissa tutkintojen perusteissa lisättiin opintojen yhteisiin osiin hieman yhteiskunnallista painotusta. Enää ei ole kyse tarkoituksenmukaisesta työnjaosta, vaan pakkomielteestä
Reaktio oli välitön ja raju. Postija logistiikka-alan unioni PAU on varoitellut lakiuudistuksen heikentävän entisestään muun muassa lehtien jakelua haja-asutusalueille. Postin toimintaa valvovan viestintäviraston ja vastuuministeri Anne Bernerin tehtävänä on huolehtia, ettei näin käy. Kaikelle tuntuu löytyvän selitys paitsi sille, miksi palvelu on aikaisempaan nähden ratkaisevasti huonontunut. Siitä hän on puhunut jo kyllästymiseen asti eri lehtien palstoilla. Työläisperheessä kirjojen maailma piti löytää itse. Ihmettelin, kuka osaa esittää noin uskottavasti roisia äitiä, joka ei ymmärrä herkkää tytärtään. Lehtien toimituksissa Postin rakennemuutos on lisännyt suivaantuneita lukijapuheluita. Sama hätkähdyttämisen voima tulee esiin myös hänen teksteissään ja kohdatessamme kirjailijalle tutussa Cafe Strindbergissä. Hän haluaa selkeästi ottaa vastuuta lastenlapsistaan, koska tietää näyttelijätyttärensä Elsa Saision kiireyden. Tilanne ei ole helppo. Joko lehti ei tule, tai sitten se tulee vaikka sitä ei ole tilattu. Sokos-tavaratalot ilmoittivat viime viikolla luopuvansa turkiksista, mikä tarkoitti istumista kepulaisten turkisyrittäjien ruokkimaan kusiaispesään. Mutta niin kauan kuin lehtiä ja kirjeitä jaetaan ihmisten postiluukuista, ne pitäisi saada perille ajoissa. Ketään ei tarvitse miellyttää. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN. PIRKKO SAISION HAASTATTELU SIVULLA 16 Ketään ei tarvitse miellyttää Varsinainen havahtumiseni kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Pirkko Saisioon tuli vuonna 2002 Kuutamolla-elokuvan roolista. Sen Saisio on todellakin tehnyt, ja vahvat jäljet tulevat näkymään pitkään. Saman havainnon ovat tehneet lehtitalot ja postejaan kaipailevat kansalaiset. Tekeillä oleva postilain muutos antaisi mahdollisuuden myös ulkoistettuun jakeluun, jossa postinkantajat eivät olisi enää lainkaan Postin palkkalistoilla. Kun lehdet lopulta löytyivät, strategiansa neuvostopropagandan oppikirjoista lainannut Postin viestintä väitti Postin tienneen koko ajan missä lehdet ovat. JOULUKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Ilmeisesti vika olikin asiakkaan korvien välissä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tästä innoittuneet kepulaiset vaativat samantien S-ryhmältä lisää rahaa turkisten markkinointiin ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila edellytti kaupparyhmältä nöyrää anteeksipyyntöä. Maailma on muuttunut ja koteihin jaettavien lähetysten määrä vähenee. Saisio ei kulje trendien perässä. Demokraatin toimituksessa ihmeteltiin viime viikolla Postin kadottamaa painosta, siis koko noin 10 000 lehden painosta, jonka sijainti oli jakelupäivän aamuun saakka Postille arvoitus. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Postin johto yrittää selviytyä tilanteensa kiistämällä asioiden tilan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK Postista on tullut kriisiorganisaatio K uluneen parin vuoden aikana runsas tuhat postinkantajaa on tavalla tai toisella jättänyt tehtävänsä Postin yt-rumban seurauksena. Kaikelle tuntuu löytyvän selitys paitsi sille, miksi palvelu on aikaisempaan nähden ratkaisevasti huonontunut. 5 15. Lehdet ja kirjeet saapuvat miten sattuu. Liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ja Suomen Yrittäjien ratkaisu Postin ongelmiin olisi kilpailun lisääminen. Rakennus on muuttunut hänen lapsuusajoistaan. Jäljet näkyvät postin jakelussa. Saisio innostuu muistelemaan kuvauspaikalla Kallion kirjastossa kokemuksiaan kirjastoista. Hän ei mieti, mitä lukijat haluaisivat juuri tällä hetkellä lukea tai katsojat nähdä. Saisiossa elää myös lempeä ja huolehtiva äiti sekä isoäiti. Helsinkiin äänestetyt maakuntien parlamentaarikot repivät turkispöksynsä ja S-ryhmä kiirehti perumaan Sokoksen linjauksen. Vanhan ajan Postiin ja sen massiiviseen henkilökuntaan ei ole paluuta. Ratkaisua voi pitää ideologisena, mikä ei tarkoita sitä, etteikö se voisi toimia. Jopa parin kilometrin etäisyydellä Helsingin pääpostista sijaitsevassa Töölössä noudettiin löytötavaratoimistosta junassa olleita posteja. Nopea ja raju rakennemuutos irtisanomisineen varantaa Postin perustehtävän. Saisio kertoo jo ennen haastattelua, ettei halua puhua menneisyydestään. Hän on valmis kyseenalaistamaan hänelle esitettyjä kysymyksiä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Saisio kirjoittaa siitä, minkä kokee tärkeäksi, eikä välttele räiskyviäkään ilmauksia tai kriittisiä arvioita. Posti on paikkaillut jakajien vähentymisestä aiheutuneita ongelmia vuokratyövoimalla ja alihankkijoilla, joista osa kantaa postia ensikertalaisuuttaan kartta kädessä. Näin toimii organisoitunut eturyhmä
Virheen myöntäjä on Sähköliiton entinen, pitkäaikainen puheenjohtaja Martti Alakoski, joka jäi eläkkeelle 3.12.2016. BreXitFactor.. Se lisäsi Turussa istuneen Väntin ja Tampereella istuneen Alakosken jännitettä. Hänkin sosialidemokraatti, kuten useimmat muutkin tässä jutussa mainitut henkilöt. Perinteistä ryhmätoimintaa Sähköliitto on ollut perinteinen demareiden johtama ammattiliitto, jossa vasemmistoliittolaiset ja demarit ovat järjestäytyneet omiksi ryhmikseen. Useimmiten vastassa on ollut Alakoski. Järjestäytymisessä on menty niin pitkälle, että ryhmät ovat jopa rekisteröityneet yhdistyksiksi, jotka sitten ovat käyneet vaalitaisteluja keskenään. 6 15. Alakoski kannatti suurta teollisuusliittoa, Väntti kumppaneineen ei. – Olisi pitänyt antaa hänelle potkut silloin, mutta hän sai sitten aika vapaasti harrastaa myyräntyötään, Alakoski sanoo kurikkalaiseen suoranuottiseen tyyliinsä. Olisi pitänyt antaa hänelle potkut jo neljä vuotta sitten.” Tarinan ”hän” on Sähköliiton uusi puheenjohtaja Sauli Väntti, joka marraskuussa valittiin SAK:laisen Sähköliiton puheenjohtajaksi. Alakoski jäi toimistolle vanhemmaksi neuvonantajaksi. PuheenjohtaReijo Paananen: Mitä muka kuvittelimme. Perinteisesti demarit ovat valinneet liitolle puheenjohtajan keskuudestaan, koska heillä on ollut liiton koko olemassaolon ajan ehdoton enemmistö. Ja hän haluaa esittää asiansa nimellään. Suur-Team kaatui, mutta riita jäi kytemään Sähköliiton ihmisten välille. 63-vuotta täytettyään Alakoski jäisi eläkkeelle. Puheenjohtaja Alakoski siirsi enempiä henkilöriitoja välttääkseen Sauli Väntin aluetoimistoon Turkuun, jossa hän sai puuhata varsin vapaasti. Kun Alakoski valittiin kolmannelle puheenjohtajakaudelleen, kaikki tiesivät, että se on hänen viimeisensä, eikä hän istu täyttä kautta. Alakosken ja Väntin välit rikkoutuivat, kun maahan alettiin puuhata teollisuuden suurliittoa Teamia. Demarit ovat kuuluneet Sähköliiton edunvalvonnantekijät ry:hyn ja vasemmistoliittolaiset ovat järjestäytyneet Sähköisten alojen ammattilaiset ry:hyn. Alakosken mielestä on aihettakin. Miehet ajatutuivat eri puolille. Neljännellä kerralla hän onnistui mutta ei kaatanut Alakoskea, mikä sekin oli tietysti aika ironista. On tavatonta, että liiton entinen puheenjohtaja puhuu tällä tavalla entisestä alaisestaan. ”S e oli virhe. JOULUKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Sähköliitto jakautui kolmeen Perinteinen demariliitto on jälkijäristysten kourissa. Alakosken mukaan marraskuussa oli jo neljäs kerta noin 20 vuoden ajalta, kun Väntti haastaa istuvan puheenjohtajan. Välikaudelle puheenjohtajaksi valittiin tuokokuussa Tero Heiniluoma, liiton lakimies ja sopimussihteeri
– Sen jälkeen ovat tosin demarit häipyneet näkyvistä koko liitosta, huomautetaan SAK:sta hieman happamasti. – Edunvalvonnan asiathan ne tärkeimmät jäsenistölle ovat, Väntti sanoo. 7 15. Viikon tärpit jan valinta on kuulunut vain ja yksinomaan heille. Suurimpana, mutta ehdottoman enemmistönsä menettäneenä, säilyi demarivetoinen Sähköliiton edunvalvonnan tekijät 32 paikallaan. JOULUISTA LIENNYTYSTÄ Jo ennestään hyviä välejä vahvistava Pakkasukon ja Joulupukin perinteinen tapaaminen alkaa kello 9 Nuijamaan rajalla, mistä lahjojen vaihdon jälkeen Pakkasukko ja Joulupukki siirtyvät Lappeenrannan Joulukadulle. Marttojen jouluchat-palvelu auttaa jouluvalmisteluissa. Sauli Väntti ei halua kopioida mitään Rakennusliitosta, mutta ryhmäyttäisi liittonsa jäsenet mieluummin asioiden kuin puoluetunnusten alle. Hän haluaa nimenomaan tulla haastatelluksi omalla nimellään. to 15.12. Nämä kaksi ryhmää kykenivät murtamaan Sähköliiton 60 vuotta jatkuneen demarivallan. JOULUKUUTA 2016 ” En voi hyväksyä sitä, että vasemmistoliiton kelkkaan hyppäämällä saadaan valta liitossa. Siellähän luovuttiin jo ajat sitten puoluetunnuksista. Vaalit käydään ilman puoluetunnuksia. Emojärjestössä SAK:ssa nähdään Sähköliiton toiminnassa jopa syndikalistisen ay-liikkeen piirteitä. Sähköisten alojen ammattilaiset nappasivat 22 paikkaa ja Väntin Jäsenten Sähköliitto 16 paikallaan jäi kolmanneksi. Vasemmistoliittolaiset ja Väntin kannattajat näkivät tilaisuutensa tulleen. Juhani Aro Demokraatti ”Kohti uutta ay-liikettä” Sähköliiton uusi puheenjohtaja Sauli Väntti haluaisi jo luopua SAK:laisen perheen tiukasta ryhmätoiminnasta – vähän Rakennusliiton tapaan. MARTAT AUTTAVAT JOULUTUSKASSA Paloivatko piparit, jäikö joulusiivouksessa pyttyyn raitoja. Kaikki periaatteet on siellä nyt myyty, Alakoski sanoo. ma 19.12. He saivat edustajistoon enemmistön, 38 paikkaa demareiden 32 paikkaa vastaan. – En voi hyväksyä sitä, että vasemmistoliiton kelkkaan hyppäämällä saadaan valta liitossa. saakka ma, ti ja pe kello 12–15 sekä ke ja to kello 15–18. – Väntti pääsi pitkäaikaiseen tavoitteeseensa, Alakoski murisee. Maksuton palvelu on auki 23.12. – Silloin asialla on enemmän painoarvoa, Alakoski painottaa. Muutos tuli ryminällä – tavallaan Kun uusien vaalien aika koitti, ilmaantui ehdokaslistojen joukkoon monen ällistykseksi kolmaskin vaaliliitto, Jäsenten Sähköliitto, jonka puheenjohtajaehdokas Sauli Väntti oli. KESTÄVÄ KEHITYS ON SIJOITUS Kepa esittelee ”Kuin laittaisi rahaa pankkiin – vaihtoehtoja kestävän kehityksen rahoitukseen” -raportin. Syndikalismi voisi nykysuomessa tarkoittaa esimerkiksi kovaa lakkotoimintaa jäsenten etujen ajamiseksi.. Sen ei pitänyt olla yllätys sinänsä, koska kolme ryhmää oli toiminut pitkään liiton sisällä. to 15.12
Myös kielessä on hätämerkkiä muistuttavia sanoja, jotka menettävät väärinkäytettyinä tehonsa. Heinäluoman mukaan Nato säilyttää jatkossakin merkityksensä eikä USA pyri eroon turvallisuussitoumuksistaan. Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä kyseli Länsi-Savo-lehdessä onko pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sidonnaisuuksia koskevassa uutisoinnissa kyse jo vihapuheesta. 8 15. Sen politiikka ei ole etukäteen tarkasti ilmaistua. Heinäluoma toteaa, ettei Naton laajentuminen ole Trumpin hallinnossa korkeassa kurssissa. Suomen Kuvalehden Yle-juttua arvostellut Yleisradion toimittaja Jessikka Aro puhui SK:n uutisen yhteydessä valeuutiskampanjasta ja tuli samalla rinnastaneeksi Kuvalehden MV:n kaltaiSIMO ALASTALO toimituspäällikkö simo alastalo@ demokraatti.fi Vihapuheella ei kannata leikkiä Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Koviksi tarkoitetut sanat kärsivät inflaation, jos niitä käytetään miten sattuu. Tällaisiin uusiin ”Jaltan sopimuksiin” Heinäluoma ei usko. USA muuttuu Trumpin kaudella ennalta arvaamattomammaksi kuin nyt. Valemediasta puhumalla suojellaan ihmisiä roskalta, joka ei pidä paikkaansa. siin valemedioihin. Jokainen vedenvaraan joutunut toivoo, että hänen hätämerkkinsä otettaisiin vakavasti, vanhempani sanoivat. Kysymys kertoo täydellisestä harkinnan pettämisestä. – Etupiirijaot ovat mennyttä aikaa, maailma on nyt moninapaisempi ja -keskisempi. Vihapuheella nostetaan esiin rasistista kielenkäyttöä, josta langetetaan oikeudessa tuomioita. – Tämä koskee ennen muuta suhteita Venäjään, Lähi-itään ja Kiinaan. AFP Photo / Timothy A. Pian tarvitaan vielä järeämpiä sanoja ja seurauksena on vähenevä luottamus ja syvenevät poterot. Trump ja hänen hallintonsa katsovat asioita enemmän USA:n edun näkökulmasta. Koviksi tarkoitetut sanat kärsivät inflaation, jos niitä käytetään miten sattuu. Muiden toimijoiden on pakko ottaa aika lailla tosissaan Yhdysvaltain vaatimukset ja mielipiteet, Heinäluoma arvioi. Hän näkee Trumpin rakentavan kahden kärjen taktiikkaa suhteessa Natoon. Heinäluoma muistuttaa Trumpin sanoneen olevan hyvä, etteivät muut tiedä, mitä USA tekee. JOULUKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA K un sain lapsena ensimmäiset pelastusliivini, niihin oli kiinnitetty pilli, johon ei saanut puhaltaa turhaan. Trumpille kuitenkin Kiina on Heinäluoman mukaan paljon tärkeämmässä roolissa kuin Venäjä. – Venäjä voidaan nähdä USA:ssa monissa asioissa jopa liittolaisena. Toisaalta siihenkään Heinäluoma ei usko, että Naton ovet olisivat menossa kokonaan kiinni uusilta tulokkailta, vaikkapa Suomelta On myös spekuloitu sillä, että USA ja Venäjä alkaisivat sopia etupiireistä. Tämä varmaan tulee näkymään jo Lähi-idässä, kun Syyrian ja Isisin konfliktiin haetaan uutta ratkaisua. Clary. Trump pitää muut varpaillaan Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan USA:n ulkoja turvallisuuspolitiikan johtotähti Donald Trumpin kaudella on Amerikka ensin -ajattelu. Rinnastus oli paitsi asiaton myös enemmän kuin MV-lehti olisi osannut Bonnier-palkitulta Arolta pyytää. Heinäluoma osallistui juuri Suomen eduskunnan edustajana NATOn transatlanttiseen foorumiin Washingtonissa. Johannes Iäs Demokraatti ” USA muuttuu Trumpin kaudella ennalta arvaamattomammaksi kuin nyt
Myös teollisuuden työllisyys on barometrin mukaan kehittymässä suotuisasti. Palkansaajajärjestöjen lobbaus vaikuttaa tutkimuksen mukaan selvästi pienemmältä. Kari Hulkko. Inhokkilistalla kärkeen nousivat perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen. Feministit ovat kohta puolue Feministinen puolue kertoo keränneensä 5 000 kannattajakorttia. ”Tuo hallitus pitää saada kaatumaan ennenkuin kaikki duunarit saavat jonottaa sossunluukulla, kun palkka ei riitä elämiseen. Vaasan sulkee kolme leipomoa Leipomoyhtiö Vaasan sulkee yt-neuvottelujen päätteeksi kolme leipomoaan ja vähentää arviolta 207 työpaikkaa. Presidenttikyselyissä on toistaiseksi vain yksi suosikki Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. (...) vastikkeettoman rahan antaminen on kaikin puolin huono juttu.” Rolf Signell Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO EDUSKUNNASSA ON PARHAILLAAN KÄSITTELYSSÄ HALLITUKSEN ESITYS TYÖTTÖMYYSTURVALAIN MUUTTAMISTA. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Nyt olisi olennaista, että työttömän pitäisi olla vastikkeellisessa toiminnassa saadakseen korvauksensa. Feministisen puolue perustettiin viime kesänä. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista. Se on aivan järjetön aika vain istua ja odottaa, että pääsee töihin...” Markku Kemppainen ”Onko tarkoitus että yksinhuoltajien pennut ovat tarhassa 16 tuntia päivässä?” Jukka Haapasalo ”Joka päivä vain menee yhä järkyttävämmäksi. Vaasan on osa ruotsalaista Lantmännen-konsernia ja työllistää Suomessa noin 900 ihmistä. En voi käsittää, kuinka tälläistä kehtaa joku edes ehdottaa. Yhtiö lakkauttaa ensi vuoden aikana leipomotoimintansa Tampereella, Seinäjoella ja Kuopiossa. Elinkeinoelämä lobbaa tykimmin Elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisimmin yhteydessä virkamiehiin lakien valmistelusta. Puolueyhdistys jätti hakemuksen puolueeksi rekisteröitymisestä ja julkaisee samalla ensimmäisen poliittisen ohjelmansa. Tieto käy ilmi Manpower Groupin neljännesvuosittaisesta työmarkkinakyselystä. HALLITUKSEN ESITYKSESSÄ ESITETÄÄN, ETTÄ TYÖTTÖMÄN ON OTETTAVA VASTAAN KOKOAIKATYÖTÄ JOPA KOLMEN TUNNIN TYÖMATKAN PÄÄSTÄ, VAIKKA MATKAKUSTANNUSTEN JÄLKEEN TYÖSTÄ MAKSETTAVA PALKKA TIPPUISI ALLE TOIMEENTULOMINIMIN. Kiina huolissaan Trumpin kommenteista Kiina sanoo olevansa syvästi huolissaan Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin kommenteista, jotka koskevat yhden Kiinan politiikkaa. Lisäksi sekä hallitus että oppositio ovat jo aiemmin julistautuneet vaalivoittajiksi. Vaikka käyttäisi kuinka optimaalisia yhteyksiä, niin työmatka on päivässä neljä tuntia. Supervaikuttajien kärkijoukkoa ovat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. 9 15. Haaviston nimesi ykköseksi yhdeksän prosenttia kaikista vastanneista. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan vaikuttajien joukosta erottuu pieni etujärjestöjen ydinjoukko, joka on selvästi muita aktiivisempi. Puolueen edustaja on aiemmin kertonut, että puolue tähtää ensi kevään kunnallisvaaleihin, sen jälkeen eduskuntaan. Trump kyseenalaisti haastattelussa tämän politiikan jatkamisen, jos Kiina ei tee myönnytyksiä muun muassa kauppaan liittyvissä asioissa. Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Heikoimmat työllisyysnäkymät ovat puolestaan hotellija ravintola-alalla. Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, olivat konservatiivit saamassa 51 ja sosiaalidemokraatit 49 paikkaa. Kiinan politiikan perusperiaatteena on, että Yhdysvalloilla on viralliset suhteet vain Kiinaan, ei Taiwaniin, jota Kiina pitää maakuntanaan. Herätys paperityöntekijä Lindström!” Maija Rahkola ”Minulla on lähimpään isoon kaupunkiin matkaa noin 90 km suuntaansa. Rakennusalan työllisyysnäkymät parhaat vuosikausiin Rakennusalan työllisyysnäkymät ovat parhaat vuosikausiin, kertovat Yleisradio ja Savon Sanomat. Makedoniassa konservatiiveille niukka voitto Makedoniassa Balkanin niemimaalla konservatiivit ovat voittaneet niukasti viikonloppuna pidetyt parlamenttivaalit. Kahvileivän valmistus siirtyy Vantaalta Kuusankoskelle, ja toimintaa Joutsenossa tehostetaan. JOULUKUUTA 2016 Puoluesihteerikisassa mukana vain uudet nimet SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen ei tavoittele kolmatta kautta puoluesihteerinä helmikuun puoluekokouksessa. Tänne ollaan nyt luomassa uutta yhteiskuntaluokkaa: suomalaisia kadulla asuvia kerjäläisiä.” Jukka Koskinen ”Vuorotyötä tekevälle 3 tunnin työmatka voi olla mahdoton.” Tomi Rinne ”Ei siinä ole mitään järkeä, että kuljetaan kolmen tunnin työmatkaa suuntaansa, oli palkka ihan mikä vaan. Hän siirtyy maaliskuussa uusiin tehtäviin. Seuraavaksi eniten yhteydenottoja tulee Metsäteollisuus ry:stä ja Suomen luonnonsuojeluliitosta. SDP:n puoluesihteerikisassa ovat tämänhetkisen tiedon mukaan SDP:n entinen varapuheenjohtaja Tarja Tenkula, Milttonin Brysselin toimiston johtava asiantuntija Antton Rönnholm sekä Palvelualojen ammattiliiton Pamin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi. Poliittisen epävarmuuden maassa uskotaan kuitenkin jatkuvan, koska konservatiivien voitto on niin niukka
JOULUKUUTA 2016 Paperittomana kadulle tai. 10 15
Ahmad istuu pipo päässään kahvilassa Helsingin Kampin kauppakeskuksessa. Ahmad oli jo aiemmin suunnitellut pakenemista Euroop paan, koska elämä Saddamin kukistumisen jälkeisessä Kirkukissa oli muuttunut koko ajan vaikeammaksi tunnetun sunniarabin perheelle. Uhkaajat halusivat tietoja, joita Ahmad käsitteli työkseen Irakin armeijan tukikohdassa. Tulijoita on ollut Syyriassa ja Irakissa käytävän sodan vuoksi paljon. Talon räjäyttämisellä oli uhkailtu aiemmin puhelimessa, Ahmad kertoo Maahanmuuttoviraston haastattelussa. Facebookiin perustettiin kotimajoitusryhmä, johon myös Seppälä liittyi. Omalla nimellään hän ei uskalla esiintyä. He sanoivat, että Irakista tehdään islamilainen valtio. Ahmad sulautuu muuhun väestöön niin hyvin, että hänen löytämisensä on aluksi vaikeaa. Vastaanottokeskuksiin tuotiin kaikkea patjoista vanhoihin suomenkielisiin atk-opaskirjoihin ja matkamuistonukkeihin. Jos ihminen on paperiton, olohuoneeni on ollut se paikka, jossa keksitään ratkaisu, Seppälä sanoo. Ahmad Hadi ei ole hänen oikea nimensä vaan nimimerkki, joka tunnetaan hyvin Suomeen saapuneiden irakilaisten keskuudessa. – Osa majoittajista haluaa pysyä pelkästään turvapaikanhakijoiden parissa, koska kokevat paperittomien olevan harmaata aluetta. Vajaassa vuodessa Kamppiin on ilmaantunut yhä enemmän kasvoja Lähi-idästä. Vuoroin kaupungissa käy Isis, vuoroin Kurdien Euroopassa hyvämaineiset peshmerga-joukot ja heidän varjonaan siviileistä koostuvat asaish-joukot. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kurdit ovat paikoin tehneet etnistä puhdistusta, ajaneet arabeja pois Kirkukista ja tuhonneet heidän lähiseutujen kyliään. Ahmad matkusti Turkkiin laitonta reittiä. Hän ei ole itse majoittanut turvapaikanhakijoita. Moni heistä on päätynyt Helsinkiin, yhteen maailman turvallisimmista pääkaupungeista. JOULUKUUTA 2016 Paperittomana kadulle tai takaisin kuolemanvaaraan ”H eräsin aamukuudelta valtavaan räjähdykseen. Lehtien kuvat hukkuneista ja surkeilla veneillä matkustavista ihmisistä ahdistivat. Auttamisesta innostui myös verkosto, joka oli alun perin perustettu tarjoamaan kotimajoitusta Romanian romaneille. Hän ei ole sotilas vaan tietokoneinsinööri. Alkuvaiheessa auttajia oli paljon. HERÄÄMINEN RÄJÄHDYKSEEN OLI viimeinen pisara. Tavaraa oli paikoin niin paljon, että siitä tuli ongelma. Vanhan vallan edustajia ei haluta. Öljykaupunki kelpaisi monille, myös osaksi perusteilla olevaa Irakin kurdivaltiota. Ahmad kertoo Maahanmuuttoviraston papereissa muun muassa sieppauksesta ja ammutuksi tulemisesta. 11 15. Osa talostamme tuhoutui, lapseni ja sisareni loukkaantuivat”, kertoo Ahmad Hadi. Mitä sinulle uhattiin tehdä, jos kieltäydyt luovuttamasta tietoja, haastattelija kysyy puhuttelupöytäkirjassa. Sen sijaan Seppälä on koordinoinut majoituspaikkoja ja hoitanut epävirallisia tapauksia, kuten Suomen maahanmuuttoviranomaisilta käännytyspäätöksen saaneita ihmisiä. – Tajusin, ettei ahdistus auta enkä minä pysty tekemään tilanteelle mitään, mutta niitä ihmisiä voi auttaa, jotka tulevat Suomeen, Seppälä sanoo. Tuhansia heistä hukkui matkalla ja uhreja huuhtoutui myös Kuvat Jukka-Pekka Flander, kuvankäsittely Timo Sparf. – Minulla oli juuri siinä kohtaa aikaa elämässäni. Hän on kolmikymppinen mies Kirkukin kaupungista, keskeltä Irakin rikkainta öljyaluetta, Saddam Husseinin johtamaan baath-puolueeseen kuuluneen upseerin poika. JOENSUULAINEN MIRKA SEPPÄLÄ seurasi vuosi sitten syksyllä pakolaisten ahdinkoa. Suomalaiset keräsivät talven keskelle saapuville ihmisille lämpimiä vaatteita. Todisteena on suomalaisen lääkärin lausunnot ampumavammoista. Turkista hän teki merimatkan Kreikkaan, yhtenä liki miljoonasta Välimeren pakolaisesta, jotka vuonna 2015 etsivät uutta elämää Euroopasta. – Räjäyttämisen jälkeen sain puhelun, jossa minut uhattiin teloittaa, koska en ole luovuttanut tietoja. Tilalle on muuttanut suuret määrät Saddamin hallinnon aikoinaan karkottamia kurdeja. Hän luonnehtii tarinaansa tyypilliseksi pakolaisten auttamiseen ryhtyneen vapaaehtoisen kertomukseksi
Siinä on aika iso ristiriita julkisen puheen ja realiteettien välillä. He saavat nautintoa siitä, että ryhmä halvaantuu, kun joku huomaa vuodon. Ruuan ja pyykinpesun lisäksi he voivat käydä myös lääkärissä. Suomessa heidät laitetaan kadulle. Moni vapaaehtoinen on joutunut päättämään, voiko kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ihmistä enää majoittaa. – Joensuussa on aika tiivistä yhteistyötä vapaaehtoisten, järjestöjen ja kaupungin kesken. Hakemusten epätahtiselta vaikuttavan käsittelyn taustalla on Revon mukaan se, että Maahanmuuttovirasto seuloo hakemusten joukosta nopeampaan käsittelyyn sellaiset, joissa on selviä aineksia kielteiseen tai myönteiseen päätökseen. Revon mukaan päätöksistä yli 40 prosenttia tulee olemaan kielteisiä, mikä tarkoittaa, että niistä voi halutessaan valittaa hallinto-oikeuteen. Oma passi oli tuhoutunut Kirkukissa. – Maahanmuuttovirasto muutti linjaustaan elokuun lopulla. Jutturuuhka venyttää päätösten käsittelyä ” Jos ihminen on paperiton, olohuoneeni on ollut se paikka, jossa keksitään ratkaisu.” ” Valtio luo rikollista alaluokkaa, jos paperittomien ongelmaan ei keksitä ratkaisua.”. Olemme puhuneet siitä mitkä paikat ovat paperittomille turvallisia. Tiedän, että ainakin perheen miespuoliset jäsenet tapetaan, jos he palaavat, hän kertoo. Hänen mukaansa Maahanmuuttoviraston työntekijöillä itselläänkin on olo, että he kirjoittavat kuolemantuomioita. Myös eri tahoilla, sunneilla, shiioilla, kurdeilla ja turkmeeneilla on omat eturyhmänsä, jotka kertovat osin toisistaan poikkeavia tarinoita. – Toki se pelästyttää. Se on aika toimiva hiljentämistaktiikka, ihmiset eivät enää uskalla esiintyä enää omilla nimillään. Huhtikuussa 2015 Ahmadin veli puukotettiin henkihieveriin. Nyt on talvi ja kaduilla on vaikeaa olla, Ahmad sanoo. Sinne kirjataan turvapaikanhakijaan kohdistuneet väkivallanteot ja sitten sanotaan, että nyt asiat ovat toisin vaikka väitettä ei tue mikään. Lisäksi Ahmadin serkku ja hänen vaimonsa ammuttiin autoonsa keväällä 2016. Suomi auttaa Irakin kurdijoukkoja ja kouluttaa niitä. Lista Kirkukin tapahtumista on kylmäävää luettavaa. Revon arvion mukaan myös hallinto-oikeudella menee valitusten käsittelyssä pitkälti ensi vuoteen vaikka käsittelyyn osallistuvien tuomioistuinten määrään puuhataan lakimuutosta ruuhkan helpottamiseksi. Oikeuden päätös voi johtaa myös kokonaan uuteen käsittelyyn kuulemisineen esimerkiksi, jos alkuperäisessä käsittelyssä on oikeudessa havaittu menettelyvirhe. Elettiin alkukevättä 2015 puoli vuotta ennen Aylanin kuo lemaa. Tai oikeastaan siitä, noudatetaanko sitä vai ei. Prosessi on edelleen kesken, vaikka hänen Suomeen saapumisestaan tulee keväällä kaksi vuotta. – En ole nähnyt yhdenkään suomalaismedian kirjoittavan kurdijoukkojen rikoksista. Kaikki tämä vaikutti kelpaavan virastolle. Mirka Seppälän tavoin hänkin on akateemisesti koulutettu nainen. – En tiedä mitä heille tapahtuu Suomessa. Olin 22 päivää myöhässä eikä minulle enää annettu turvapaikkaa. AHMADIN YSTÄVÄ SUOMESTA on myös mukana vapaaehtoisverkostossa. Mukana ovat myös seurakunnan diakonit työnsä puolesta miettimässä avustamisen tapoja. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan kaikkia tapauksia ei ehditä ratkaisemaan vuoden loppuun mennessä. Vielä vuosi sitten ne olivat erityisen rajuja. Ongelma on niin iso, että se on täysin yksittäisen auttajan kykyjen ulkopuolella. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vahvistaneet, että ongelmat jatkuvat. Hän on vihainen Suomelle, jossa ihmisiä laitetaan kadulle. Kaikki tuntevat Ahmad Hadi -nimimerkin. Juha Sipilän (kesk.) hallitus vaikuttaa erikoistuneen perustuslain kannalta kyseenalaisten lakihankkeiden valmisteluun. – Siellä he ovat saaneet ruokaa ja katon päänsä päälle. – Olemme yrittäneet etsiä sellaisia tahoja, jotka auttaisivat näitä ihmisiä. Ryhmässä on yli 7 700 jäsentä. Ystävä ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, koska vapaaehtoisverkoston Facebook-sivuja on toistuvasti hakkeroitu. Ryhmiä vastaan hyökkäävissä on henkilöitä, jotka ovat viitseliäitä ja taitavia. Uusien päätösten lisäksi meille palaa hallinto-oikeudesta viikoittain useampia tapauksia takaisin, Repo sanoo. He ovat Irakista alueilta, joissa kuolee koko ajan ihmisiä. Paperittomien asiassa on kyse perustuslain tulkinnasta. Ahmad selvisi ylityksestä ja saapui Suomeen lentokoneella Keski-Euroopasta väärien henkilötietojen turvin. Hänen asianajajansa on koonnut hallinto-oikeudelle osoitettuun valitukseen Ahmadin perheeseen hänen lähtönsä jälkeen kohdistuneita väkivallantekoja. 22 päivää tuhosi elämäni, Ahmad sanoo. Isommissa kaupungeissa on jonkin verran palveluja myös paperittomille. Viranomaiset toivovat, että irakilaiset poistuisivat itse, koska maa ottaa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavia. Myös poliisi ollut mukana paperittomien tilaisuuksissa. Joutuvatko he takaisin kadulle. Olen koittanut olla varovainen. – Ruuhkan purkamisen aikataulua ei pysty ennakoimaan. Tiedot Kirkukin turvallisuustilanteesta ovat silti ristiriitaisia. Tästä joukosta noin 3 500 on irakilaisia. Kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen ja se saa mahdollisten valitusten jälkeen lainvoiman, hänen tukensa lakkaa ja hän joutuu ulos vastaanottokeskuksesta. Hän perusti Facebookiin ryhmän Suomesta kielteisen päätöksen saaneille ihmisille. Kuvan muistavat kaikki. AHMADIN YSTÄVÄLLE VIRANOMAISTEN tapa hoitaa paperittomuuskysymys on suomalaisten harhauttamista. Aikaa reagoida on 30 päivää. Ryhmien ylläpitäjät ovat hänen mukaansa saaneet tappouhkauksia. – Olen tuntenut vuoden verran perheitä, joissa on pieniä alle vuoden ikäisiä vauvoja. Meitä on syytetty muun muassa ihmissalakuljetuksesta. Oman motivaationsa auttamiseen hän on löytänyt paikkakunnaltaan, jonne pakolaisia on majoitettu. Ja että tämä on ollut ilmeisen tahallista. Ahmadin mukaan moni paperiton on poistunut Suomesta muualle Eurooppaan. Ryhmän ansiosta minulla on heihin kontakti. Hän kertoo kuulleensa hiljattain neljästä Berliiniin päätyneestä miehestä, joita ollaan lähettämässä Saksasta takaisin Suomeen. Ahmad valitti Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Eräs heistä oli kolmivuotias Aylan, jonka nukkuvalta näyttävä pojanruumis löytyi turkkilaisen Bodrumin lomakohteen hiekkarannalta syyskuussa. – Se ei pidä paikkaansa, kadulle on jätetty kymmeniä. Ampumavammat, valokuvat talosta ja sedän teloitus kotiovelle – tappajat luulivat häntä Ahmadin isäksi. Suomalaisen virkamiehen mukaan Ahmadin sota on menneisyyttä ja rauha on palannut kurdien hallitsemaan Kirkukiin. Parhaillaan hallinto-oikeuden muutoksenhaussa on yli 8 700 tapausta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 400. Uskoni Migrin toimintaan on täysin romahtanut. Marraskuussa eduskunnan perustuslakivaliokunta Jos hallinto-oikeus kumoa Maahanmuuttoviraston päätöksen, se palaa viraston käsittelyyn, jossa tapaus ratkaistaan oikeuden päätöksen mukaisesti. Nykyisin he ovat sitä mieltä, että Kirkuk on turvallinen. – Olen itsekin nähnyt viraston päätöksiä. – Maahanmuuttovirasto ja sisäministeriö hyödyntävät ihmisten uskoa siihen, että viranomainen on luotettava ja Suomessa on korkeat standardit. Ilman henkilötunnusta ihminen on paperiton, häntä ei ole virallisesti olemassa. Näistä vajaa 6 000 oli saapunut Suomeen viime vuonna. Perustuslain taustalla ovat puolestaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka ottavat kantaa myös pakolaisten asemaan. Mukaan on lähtenyt vapaaehtoisten lisäksi kirkkoja. turistien suosimille rannoille. Kuvernööri on kurdipuolueen johtohahmoja. JOULUKUUTA 2016 Marraskuun lopulla noin 7 500 turvapaikanhakijaa odotti vielä Maahanmuuttoviraston ensimmäistä päätöstä. Ryhmässämme on ihmisiä, jotka ovat lähteneet Saksaan, Italiaan ja Ranskaan. Sosiaa liviranomaisille on turha puhua. Perustuslain mukaista minimisuojaa ei ole järjestetty, vaan ihmiset ovat joutuneet vastaanottokeskuksista rahattomina ja kielitaidottomina kadulle. Esimerkiksi Kirkukista karkotetaan ja eliminoidaan sunneja. Hän kertoo monen vapaaehtoisen myös lopettavan pelon takia. Kesällä annettu päätös on silti kielteinen. 12 15. Jääkö heidän elannostaan huolehtiminen täysin vapaaehtoisten harteille, kun tukia ei enää saa. Vielä vajaa kuukausi aikaisemmin Kirkuk olisi jo itsessään riittänyt oleskeluluvan saamiseen. – Suljetuissa ryhmissä käydyistä keskusteluista on tehty kuvakaappauksia, jotka ovat päätyneet MV-lehteen. Ahmadin mukaan Maahanmuuttovirasto on perustellut hänelle tilanteen rauhoittumista vetoamalla alueen kuvernöörin lausuntoihin. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on vakuuttanut, ettei ketään jätetä heitteille. Maahanmuuttoviraston pöytäkirjoista voi lukea, että Ahmadin tarina on viraston mielestä uskottava. KUIN SATTUMALTA AHMADISTA itsestään tuli pakolaisia auttavan vapaaehtoisverkoston jäsen. Isä ja veli siepattiin elokuussa samana vuonna, he ovat edelleen kadoksissa. Onko koulu lapsille turvallinen tai sairaala, tulevatko poliisit perässä, jos sinne menee. Olen selvittänyt asiaa ja soitellut sosiaalitoimistoon, etteivät ihmiset joutuisi kadulle kuolemaan, kun saavat kielteisen päätöksen. Myös Mirka Seppälä on ollut paperittomien asioissa yhteydessä viranomaisiin
– Maahanmuuttovirasto ei auta meitä. Hänen mukaansa useita Suomesta käännytettyjä on jo tapettu Irakissa. Tunnen lääkäreitä ja insinöörejä, joista voisi olla Suomelle paljon hyötyä. Toistaiseksi väkivallan uhka on Seppälän mukaan liittynyt vain vapaaehtoisten kokouksia väijyneisiin Soldiers of Odinin jäseniin. – Olen sanonut toimittajatutuilleni, että jos minut käännytetään ja minulle tapahtuu jotakin Irakissa, tehkää tapauksestani julkinen. Hän ei haluaisi elää maailmassa, jossa toinen ihminen on lähtökohtaisesti uhka. AHMAD HADIN PUHELIN on soinut haastattelun aikana useita kertoja. Paitsi kielteisen päätöksen saaneita maanmiehiään, Ahmad auttaa myös suomalaisia toimittajia tiedonhankinnassa. Mahdollisia vaarallisia tilanteita on silti ennakoitu. Mutta vähemmän vaarallisetkin saattavat muuttua vaarallisiksi. JOULUKUUTA 2016 torppasi lain, joka esitti maahanmuuttajille muuta väestöä alempaa sosiaaliturvaa. – Uskon, että sellaiset tyypit haluavat pitää matalaa profiilia. Katkeroituminen lisää radikalisaation uhkaa. Simo Alastalo Demokraatti Joensuulainen Mirka Seppälä auttaa paperittomia vapaaehtoisverkostossa.. Käytännössä uhka ei ole konkretisoitunut missään vaiheessa. Seppälä ei ole itse tavannut uhkaavia ihmisiä, tai terrorismirikoksista Suomessa syytettyjä henkilöitä, jotka ovat saapuneet tänne turvapaikanhakijoina. Vierailu patenttija rekisterihallituksessa kaatui sosiaaliturvatunnuksen ja pankkitilin puutteeseen. Jotkut soittavat poliisiasemalta ja pyytävät minua kääntämään arabiasta englantiin puhelimessa. Käytännössä valtio luo rikollista alaluokkaa, jos paperittomien ongelmaan ei keksitä ratkaisua. Mirka Seppälän mukaan ihmisten kohtelussa on kyse ensisijaisesti luottamuksesta. Unohdan hetkeksi omat ongelmani. Toivon joka päivä, että suomalaisten suhtautuminen meihin muuttuisi. Nykyisin kokoontumisten paikka kerrotaan osallistujille vasta hetkeä aikaisemmin. Tulen iloiseksi, kun saan auttaa ihmisiä. 13 15. Kerran sain puhelun Ruotsin rajalta, jossa minua pyydettiin tulkiksi. – Saan päivässä valtavasti viestejä. – Meillä on verkostolle turvallisuusohjeet, jotka on tehty yhdessä poliisin kanssa. Hän unelmoi omasta yrityksestä
Onhan nikkelinkin maailmanmarkkinahinta ilmeisesti pari viikkoa maannut tasolla, jolla Talvivaara oikeasti saattaisi olla kannattava – tämän raakametallin satavuotisen hintahistorian aikana. Jos Temppeliaukion kirkossa Konsertin järjestää Päivi ja Paavo Lipposen rahasto Ku va Ju ss i Ti ai ne n Konsertissa esiintyvät sopraano Johanna Isokoski ja baritoni Kristian Lindroos, pianistina Tuomas Juutilainen Tilaisuuteen on vapaa pääsy kerran Sotkamossa tehdään ihmeitä, niin miksei Helsingissäkin. Voisimme yhdessä kertoa hienoja tarinoita Suomesta. Mutta riippumatta siitä, minkä muotoisia kulttuuriohdakkeita itse kukin vapaassa maassa tahtoo mielessään kantaa, niin ajatelkaamme tilannetta eräänlaisen maaottelumetaforan kautta. JOULUKUUTA 2016 Eteläsatamasta ei mitään uutta Uudeksi kokkarispektaakkelikompleksiksi suunniteltu Guggenheim. Näyttää siltä, että kansallinen itsetunto on yhä kysymys, jossa meillä on tekemisen varaa. On syytä muistaa, että maailmalla Lappi on Suomen selvästi vahvin matkailubrändi, jonka tarjoamaa elämyspalettia meidän on kansantaloudellisesti fiksua laajentaa. Eikä voida sanoa, että se täysin mahdotonta olisi. No, ilmeisesti ainakin yksi. Kirjoittaja on liikeenjohdon apulaisprofessori Hankenilla.. Mutta inspiraatiota voi hakea muualtakin. Tosin, perinteisesti meillä on ollut tapana lääkitä tätä kopioimalla länsinaapurin toimia suoraan. Ajatus siitä, että korkeakulttuurilaitos voisi pyöriä edes nilkuttaen omillaan on tietenkin ylväs. Voidaan toisaalta myös sanoa, että se on poikkeuksellisen epätodennäköistä. Nimittäin jälleen parrasvaloihin noussut suomieliitin postmoderni torahammas, uudeksi kokkari-spektaakkelikompleksiksi suunniteltu Guggenheim. 14 15. Meillä olisi nyt mahdollisuus tehdä vahva kansallinen teko ja rakentaa Rovaniemelle saamelaisuutta ja syvän pohjoisen oloja esittelevä elävä kulttuurininstituutio. Kohdistaisinkin huomion Alaskan pääkaupungin Anchoragen museoon, joka yhteistyössä Smithsonian Instituten kanssa esittelee häikäisevän tyylikkäästi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen elämää, kulttuuria ja historiaa. Toisin sanoen, sadan miljoonan euron seinät. Liekö sellaista asiaa, mitä ei sisällön kautta voisi parantaa. Sisältöjen kaikkivoipaa autuutta tuskin tohtii edes ajatella, mutta selväksi on tehty, että sillä tokenevat kaikki oppimisesta päätöksentekoprosesseihin ja turvallisuudesta terveydenhuoltoon. Siis, voisiko kukaan kuvitella, että Guggenheimia oltaisiin pykäämässä Skansenille. Voi tosin myös olla niin, että museoitu miinalaiva Pohjanmaa tai Dingo-museo eivät sitten olisi ratkaisuina niitä päheempiä. MIKKO VESA Indeksi ON TUSKIN LIIOITELTUA todeta, että hokema ”sisältöjä, ei seiniä” on ollut yksi suomalaisen yhteiskuntakeskustelun sisäistettyjä totuuksia. Mistä se johtuu, että kun Ruotsissa rakennetaan museoita, niin maasta ja vedestä nousee Abbaa ja Vasalaivaa. Toisin sanoen, sadan miljoonan euron seinät. Samaa periaatetta on myös sovellettu kaivostoimintaan
Faaraoiden Egyptissä jumalille uhrattiin eri hahmojen muotoon leivottuja hunajakakkuja, joita pidetään nykypiparkakkujen esi-isinä. Nykyisinkin piparkakkujen perinteisiin malleihin liittyy vahaa symboliikkaa, vaikka sitä ei enää tiedostetakaan. Eläinhahmoiset piparkakut puolestaan takasivat hyvän karjaonnen. Euroopassa hunajakakkuja sai leipoa aluksi vain luostareissa, mutta ajan kuluessa leivontaoikeuksia annettiin myös tavallisille leipureille, jonka jälkeen kakkujen resepti alkoi jalostua leipojan mukaan. Sydän ja tähti ovat uskonnollisia Pyhän Hengen, uskon ja rakkauden vertauskuvia. Piparkakkujen nimi tulee mausteena käytetystä pippurista. Suosittu kukan mallinen piparkakku puolestaan symboloi hyvää satoa, rikkautta ja hedelmällisyyttä. Egyptistä hunajakakut kulkeutuivat kauppiaiden ja ristiretkeläisten mukana Eurooppaan. Kakun muoto oli vinkki jumalille, jotta heidän olisi helpompi tajuta, mitä heiltä toivottiin. Reseptien kehittymisen myötä kakut alkoivat saada uusia nimiä. Lähi-idän tuliainen Piparkakkujen historiaa on jäljitetty noin kolmentuhannen vuoden taakse ennen ajanlaskumme alkua. Se, joka söi piparkakun suihinsa välttyi tarttuvilta taudeilta. Taikinan sekaan lisättiin mausteita. 15 15. Joulun odotuksen kohokohta etenkin lapsiperheissä on pipareiden leipominen ja piparkakkutalon väkertäminen. Resepti ja nimi muuttuu Reseptit muuttuivat vuosisatojen kuluessa ja hunaja ryhdyttiin korvaamaan sokerilla. Kristillisessä perinteessä makeiden joululeivonnaisten sanottiin kuvaavan synnitöntä Kristusta.. JOULUKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Piparkakku tekee joulun Uunissa paistuvista piparkakuista leviävä itämaisen mausteinen tuoksu johdattaa mielen oitis joulutunnelmaan. Piparkakut kuuluvat kiinteästi suomalaiseen joulunaikaan. Pohjolassa taikinan sekaan alettiin läträtä myös runsaasti voita. Kirkkoon pipari taskussa Vanhan uskomuksen mukaan kirkonmenojen aikana taskussa olevaan piparkakkuun siunaantui parantavaa voimaa. Saksassa leivottiin keskiajalla maustepippurilla maustettuja pikkuleipiä, jotka kulkeutuivat Ruotsin kautta Suomeen 1600-luvun lopulla. Muodolla on väliä Muinaisessa Egyptissä hunajakakkujen muotoon liittyi tärkeää symboliikkaa
JOULUKUUTA 2016 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 16 15. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä Määrittelyjä väistävä Pirkko Saisiota ei saa valmiiseen muottiin
17 15. JOULUKUUTA 2016
Jos heikompiin, kuten lapsiin ja eläimiin kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaa. – Sen kokee tyrmäävänä, kun tu lee keväällä Madeiralta takaisin Suomeen, Saisio kertoo. Nyt poliittinen ilmapiiri on aivan toinen. Kir jailija, ohjaaja ja näyttelijä Pirkko Saisio on lähdössä pian puolisonsa, ohjaaja Pirjo Honkasalon kanssa Madeiralle. Saisio pitää uutta kirjaansa Mies, ja hänen asiansa parhaimpana teok senaan. Senkun yhdistää ja kokeilee. – Historia tulee tuomitsemaan kaikki, jotka puristavat kättä Vladimir Putinin kanssa. Viha, aggressiivisuus ja jous tamattomuus ovat lipuneet suo malaisten keskusteluihin ja asen teisiin. Saisio ei pitänyt myöskään Donald Trumpin valintaa mahdotto mana, päinvastoin. Venäläinen yhteiskunta on rapau tunut selvästi. Ihmiset unoh tavat, koska meiltä puuttuu suusta suuhun kertomus sodasta. Hän liikkuukin kuin katukoira. – Se on arvokkain kirjallisuus palkinto, mitä olen saanut. – Kuka valopää on keksinyt, että venäläiset voivat ostaa kiinteistöjä Suomesta. Siksi moni ei uskalla toimia. Kirjailijaa on ihastuttanut erityisesti saariryh män lämmin ilmapiiri. Kouluaikoina pidin pesäja lentopallosta. Meina sin pyörtyä, kun katsoin, ketkä ovat saaneet sen aiemmin, Saisio ku vailee. – Paluulippua ei ole. Miehet ja kovat pää tökset ovat ottaneet vahvan jalan sijan. Tulemme keväällä, kun täytyy tulla, Saisio summaa. Arjen misofoniaa Pirkko Saisio sai vasta Aleksis Ki ven kirjallisuuspalkinnon elämän työstään. Tulevaisuudenkuva on huomatta vasti synkempi kuin ennen. JOULUKUUTA 2016 Talvi on saapunut Helsinkiin. Millaiset asiat saavat sinut suuttumaan. Niin myös Saisiolla. Se raivostuttaa. Niitä löy tyikin yli yhdeksänsataa. Suusta suuhun kertomus puuttuu Saisio ihmettelee, tuleeko hänen su kupolvensa olemaan Suomessa ai noa, joka ei ole nähnyt sotaa. 18 15. Kirjan miespäähenkilöllä on misofonia. Hän käy vuosittain Pietarissa. Madeiralla on Helsinkiä rauhal lisempaa, koska tuttavia ja aktivi teetteja on vähemmän. Saisio osallistui amerikkalaiseen dnatestiin, jonka kautta olisi mah dollista löytää sukulaisia. Miten luonnehtisit suhdettasi urheiluun. – Naapurit ovat siellä avuliaita, vaikka ei ole yhteistä kieltäkään, kir jailija hehkuttaa. Huoli on syventy nyt erityisesti kahden lapsenlapsen myötä. Samaisessa testissä oli nähtävissä myös alttiu det perinnöllisiin sairauksiin. Tulee uskoa itseensä ja siihen, että on jotain sanottavaa. Ajatus sodasta tulevaisuudessa tuntuu his torian valossa enemmän toden kuin epätodennäköiseltä. Kaikki kauhea ta pahtuu poissa turistien silmistä. Mielessä ei ole haikeutta, vaan tutun ja uuden odotusta. Televisiosta saatan katsoa lätkää. Näin he ovat tehneet jo kymmenen vuoden ajan. Tun tuu oudolta, että siellä vaikuttaa siis tiltä ja kauniilta. Niin ei ollut vuonna 2006. Venäjän kieltäkin opiskelleena Saisio seuraa tiiviisti maan toimia. Tulee kylki edellä, Saisio laukoo. Saisio ei voi ymmärtää suomalais ten sinisilmäisyyttä venäläisten suh teen. Ihmiset ovat tuudittautu neet siihen, ettei mitään pahaa satu. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mitä sanoisit nuorelle, joka haaveilee yhdistävänsä kirjailijan, ohjaajan ja näyttelijän työt. Eikä vuonna 2015, jolloin Boris Nemtsov surmattiin keskeisellä paikalla. Siitä huolimatta Venäjän toimia vä hätellään. En ole koskaan ollut liikunnallinen. ” Jos kulkee ajankohtaisuuksien perässä, on aina myöhässä.”. Aleppon tilanne on mennyt jo yli sietorajan. – Olemme menossa kauhean mo nessa asiassa vastakkainasetteluun, Saisio sanoo. Jokin aika sitten vielä naiset oli vat maamme politiikassa johtoase missa. Asia paljastui hänelle vasta pari vuotta sitten. – Ajattelin aikoinaan, että Anna Politkovskajan henkivakuutus on julkisuus Euroopassa, Saisio huokaa. Sai sion kohdalla luki korkeasti kohon nut riski misofoniaan. Saisiosta venäläiset ovat propagandan uhreja. Mieleen on hiipinyt pelko siitä, mihin maa ilma on menossa
. Saisio miettii ja pohtii kauan ennen kirjoittamisen aloittamista. Kirjailija ei pidä lainkaan arkiru tiineista, kuten työskentelemisestä kahdeksasta neljään tai tarkkaan tehdyistä aikatauluista. Aleksis Kiven palkinto 2016 . Saisio ei mene ra vintolaan, jos musiikki häiritsee, tai katupora jyllää vieressä. Saisio keskittyy jännitteen luomi seen, koska se vie tekstiä eteenpäin. Sai sio on lopettanut ohjaamisen. Ei viihdettä vaan viihdytystä Saisiosta teatteria pitäisi entistä enemmän viedä sinne, missä ihmi set eivät uskoisi sitä näkevän. syntynyt 1949 Helsingissä . Aikaansa edellä Ensimmäisen kirjansa Elämänme non jälkeen Saisiota luonnehdit tiin työläiskirjailijaksi. Tosin silloin hän huo masi, mikä merkitys julkisuudella on kirjailijalle. ” Historia tulee tuomitsemaan kaikki, jotka puristavat kättä Vladimir Putinin kanssa. Hän kavahti, koska ei halua olla yhden yleisön ih minen. Kasvot kulu vat puhki. Laskutkin kier rätän ulosoton kautta, Saisio puus kahtaa. Ylitarjonta näyttelijöistä ei tee kuitenkaan hyvää. Joka päivä pitää vakuuttaa itselleen, että osaa kirjoittaa, Saisio paljastaa. Sillä hän pa keni itsekritiikkiä, joka esti alitajui sen pääsyä paperille. Kirjailijan alkuperäisversiossa oli kohta, joka kertoi homoseksuaali suudesta. Kustantaja pyysi häntä poistamaan sen, ettei leimautuisi. Työkin on helpottunut iän myötä. Jännitteen puraisema Saisiolla on tapana kirjoittaa yhtenä ryöppynä. Myös Eva Weinin ja Jukka Larsso nin salanimet auttoivat vapautumaan kirjailijana. . Yhteiskunta ei ollut vielä valmis vastaanottamaan ky seistä asiaa. Jos ei näy lehtien pals toilla, myöskään myynnillä ei voi ke hua – tosin poikkeuksiakin on, kuten Ilkka Remes ja Laila Hirvisaari. Saisio oli jo silloin aikaansa edellä. – Kirjailijaksi ei voi opettaa ke tään. Hän viihtyy parem min yksin kuin ennen. Nyt hän kokee, että kustantajan pää tös oli oikea. JOULUKUUTA 2016 Termi ei ollut hänelle tuttu entuu destaan, mutta pian hän tajusi kuu luvansa itse kohderyhmään. Suomen teatterikoulun näyttelijätutkinto 1975 . . – Tunnistan lukijana kirjailijat, jotka hiovat tekstejään lause ker rallaan. – Enää en jaksa. Silti hankalinta on kir joittaa nuorten maailmasta, koska siinä on helppo sortua kliseisiin tai liian yleiseen kuvaukseen. Tulee kylki edellä.”. 19 15. – Olen sanonut tyttärelleni, eikö hän voisi asettaa minua holhouk seen, ettei minun tarvitsisi hoitaa käytännön asioita. On yllättävän vaikea kirjoittaa siitä, mikä oikeasti kiinnostaa. – Katsojaystävälliset näyttelijäva linnat ovat hirmu tylsiä. Antti Holman ja Pirkka-Pekka Peteliuksen rooli hahmot saavat yhä uudestaan nau ramaan. Työskennellessään dramaturgian professorina teatterikorkeakoulussa Saisio huomasi myös monien opis kelijoiden löytävän oman äänensä, kun he eivät olleet valokeilassa. Hän liikkuukin kuin katukoira. Hän kävelee kymmenen ki lometriä päivittäin. ): Miten kirjani ovat syntyneet (WSOY 2000), Loivamaa, Ismo (toim.): Suomalaisia näytelmäkirjailijoita 1 (BTJ Finland Oy 2010), Saisio, Pirkko: Mies, ja hänen asiansa (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2016). Silloin ajatukset ja mieli uudistuvat. Hänen täytyy tietää, että on mahdol lisuus kirjoittaa ainakin neljä päivää putkeen. – Jos joku naksuttaa kokouksessa kynää, alan olla eri mieltä vähän joka asiassa, Saisio selvittää. Hän leikkii mie luummin tyynysotaa lastenlastensa kanssa ja yrittää saada osumia. rekisteröidyssä parisuhteessa elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalon kanssa, tytär ja kaksi lapsenlasta Lähteet: Haavikko, Ritva (toim. . Mitä tähän hetkeen ja tulevai suuteen tulee, Saisio ei kulje tun nustusten perässä. teatterikorkeakoulun dramaturgian professori 1997–2001 . Tekee mieli mennä nukkumaan, jos olen juonut. Nykyisin hän on tietokoneen äärellä päivällä tai jopa aamulla, vaikka hän ei ole ollut koskaan aamu ihmisiä. . Saisio ei pidä omia teatteriesityk siään viihteellisinä vaan ennemmin kin viihdyttävinä. Kirjailija on kyllästynyt naisten kehollisuuden pohdintaan. Kaupunki laiskasvattina hän voi nukkua kui tenkin ikkuna auki. Hänelle on tyypillistä kä sitellä menneisyyttä ja nykyhetkeä samanaikaisesti. Kun katson sketsiohjelmaa, ne tosi harvoin nau rattavat, Saisio selvittää. PIRKKO SAISIO . Pro Finlandia-mitali 2007 . Saisio on tyytyväinen, että seksu aalivähemmistön asioiden puolesta puhujia on jo muitakin, ettei tarvitse olla maalitauluna niinkuin ennen. – Jos kulkee ajankohtaisuuksien perässä, on aina myöhässä, hän tietää. – Kansainvälinen menestys ei enää merkitsisi minulle juuri mi tään, Saisio pohtii. . Sen tuomaa säännöllisyyttä hän ei koe enää jaksavansa. – Yritän mennä aina eri paikkaan, mihin mut on määritelty, Saisio täh dentää. Hän ei muotoile lau seita erikseen, vaan hakee rytmiä kokonaisuudesta. Ennen Saisio kirjoitti useimmiten yöllä, ja alkoholia kului. Arkirutiinit vastuksena Jo lapsena poikamaiselle Saisiolle miehen rooliin pujahtaminen oli helpompaa kuin naisen, koska mie het pysyvät asioissa. . . Miso foonikolla stressitaso nousee huo mattavasti sellaisista tavanomaisista äänistä, kuten nielaisusta tai niistä misestä, joihin ihmiset eivät yleensä kiinnitä huomiota. Finlandia-palkinto 2003 . Se kävi raskaaksi. – En ollut onneksi vielä silloin so messa. . – Teatterin ja kirjallisuuden on gelma on, että niitä seuraavat ihmi set, jotka saavat niistä lisää vahvis tusta omalle maailmankuvalleen, hän arvioi. valtion kirjallisuuspalkinto 1985 . kirjailija, ohjaaja, näyttelijä
Vivahteikkaassa viinissä on aistittavissa ananasta, hunajaa ja aprikoosia. Tuottaja on Australian suurin perheomisteinen talo. Catena Cabernet Sauvignon 2014 Argentiina 13,48 € Erittäin täyteläinen punaviini Argentiinan Mendozasta kaipaa vahvojen tanniiniensa kesyttäjäksi tuhtia liharuokaa. Jälkiruokiin päästyä voi nauttia lasillisen hyvää Tokajia. Joulupöydän kaloille ja mädille on raikas ja hapokas Riesling hyvä valinta, kinkun seuraan taas sopii vaikkapa italialainen Chianti. Hapokas viini sopii hyvin kaloille, mädille ja äyriäisille. Siinä on aistittavissa kirsikkahilloa ja mausteita, ja hapokkuuttakin on sen verran, ettei sinappikaan sitä heti selätä. Viini sopii myös kovien juustojen kumppaniksi. Erinomainen valinta joulupöytään. Patricius Tokaji Aszú 4 Puttonyos on Furmint ja Hárslevelü rypäleistä tehty viini Tokajin viinialueelta. Siinä kumppani joulupöydän kinkulle! KOKE ILEM ISEN ARVO INEN Patricius Tokaji Aszú 4 Puttonyos 2008 Unkari 22,90 € (0,5 l) Makeiden jälkiruokaviinien klassikko on Tokaji Aszú, jonka puttony-luku kertoo siihen käytettyjen jalohomeen kuivattamien rusinoiden määrän. Viinissä tuntuu karhunvatukka, tumma kirsikka ja mustikka. Makean hapokkaassa viinissä on alkoholia 12 prosenttia ja jäännössokeria 120 grammaa litrassa. Hyvin viilennetty kuohuviini avaa juhlan, mutta sitä voi nauttia mainiosti myös alkuruokien kanssa. Vinha do Bispado 2014 Portugali 8,99 € Keskitäyteläinen punainen pihviviini tulee Portugalista Douron viinialueelta, jonka liuskeisessa maaperässä kasvavista rypäleistä tehdään myös kuuluisat portviinit. 4 puttonyin aszússa on siten 100 kiloa rusinoita 136 litrassa pohjaviiniä. Osa niistä on kausituotteita, joiden saatavuuden voi helposti tarkistaa Alkon kotisivuilta (alko. Cabernet Sauvignon -rypäleestä tehty viini on täyteläinen punaviini, jossa on aistittavissa kirsikkahilloa, mustikkaa ja karhunvatukkaa. JOULUKUUTA 2016 Kuplien kimallusta ja juhlien odotusta Talven juhlakausi on koittanut ja Alkon hyllyt täyttyvät monenlaisista uutuuksista. Jos pöydässä on poroa, hirveä tai muuta tummaa lihaa, on täyteläinen punaviini paikallaan. Kokeile vaikkapa sinihomejuuston kanssa! Viinit JUHANI HUOTARI Dragon Images. Sen aromeissa on aistittavissa sitruksia, viheromenaa ja aprikoosia. Tummien lihojen paistiviini. Viinissä on aistittavissa kypsiä sitrushedelmiä, persikkaa ja mausteisuutta. Pienen makeuden vastapainona viinissä on hapokkuutta sen verran, että se käy vaikkapa punalihaisille kaloille. Uutuuspalveluna Alkolla on mahdollisuus tilata tuotteet vaikka netin kautta omaan lähimpään Alkon myymälään. Perinteisesti 1 puttony on vastannut 25 kiloa makeita rusinoita, jotka murskataan ja liotetaan yhdessä Göncin tynnyrillisessä (136 l) tavallista nuorta viiniä tai keskenkäynyttä rypälemehua. Yellow Tail Bubbles Dry Australia 10,45 € Puolikuiva kuohuviini Australiasta on saanut kuplansa tankkikäymisessä. Perinteinen jälkiruokaviini sopii kakkujen lisäksi myös juustoille. Loosen Christmas Riesling 2015 Saksa 9,95 € Vivahteikas ja ryhdikäs valkoviini tulee Saksan lämpimimmältä viinialueelta Pfalzista. Se on Bordeaux-blendi eli sekoite Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc ja Petit Verdot rypäleistä. Il Proprio Sangiovese 2015 Italia 9,36 € Toscanalainen Sangiovese-rypäleestä tehty viini on täyteläinen, keskitanniininen ja herukkainen. fi). Viini on tumman kirsikkainen ja siinä on aistittavissa myös herukkaa ja karhunvatukkaa. Tummien lihojen kumppani sopii myös joulupöytään. Boeuf Bourguignon by Chavin Organic 2015 Ranska 9,99 € Pierre Chavinin luomutarha sijaitsee eteläisessä Ranskassa Languedocissa. 20 15. Osa viinistä on kypsynyt terästankeissa ja osa viisi kuukautta tammitynnyreissä
JOULUKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA K un katson peilikuvaani, näen itseni. En juurikaan kiinnitä huomita siihen, millainen meikki minulla on, onko johonkin kohtaan tullut uusia ryppyjä tai ovatko silmänaluset mustat. Sen takia sanon, että näen peilistä itseni. 21 15. Silloin usein tsemppaaan tai kannustan itseäni. Jos olen pesemässä hampaita tai meikkamaassa, käyn yleensä samalla jotain asiaa läpi. Hanna Kuntsi, 39. Tykkään silmälaseista hirvittävän paljon. Peilistä voi tarkistaa, vastaako näkymä sitä, miltä tuntuu. Keskustelen mielessäni itseni kanssa samalla, kun olen peilin edessä. Minulla on aina ollut hyvin pragmaattinen suhtautuminen siihen, miltä näytän peilissä. Ehkä se johtaa juurensa siitä, että olin nuorempana Helsingin Tanssiopistossa vapaaoppilasluokalla ja elin viisitoista vuotta niin, että peili oli työkalu. Se on sellainen sparraushetki peilin edessä. Hanna Kuntsi on PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö ja SDP:n puoluesihteeriehdokas. En ole koskaan ajatellut, että onpa kauhea nähdä, mitä itse on. Peili on minulle enemmän kuitenkin työkalu. Luultavasti näytän siellä siltä, miltä näytän muutenkin, joten eipä siitä tarvitse kamalasti järkyttyä. Tarkistan siitä ovatko asiat kunnossa. Se näyttää, miten asiat ovat. Yleensä tsekkaan ensimmäisenä, onko tukka hyvin ja sitten katson silmälasejani. Kyllähän sitä päivittäin viettää aikaa peilin edessä
Se lähtee kylmän viileästä rehellisyydestä. Suomi on uudistettava. Sanon suoraan: Suomen suunta on hukassa. Hallituksen monet kärkihankkeet vilisevät stiiknafuulioita. Suomen kilpailukyky on pelastettu. Elämme Nokia-ajan myyttiä, jossa odotamme läpimurtoja suoraan Nasdaq-indeksiin. Se ei ole hukassa yhdeltä, se on hukassa monelta. Sanalla ”stiiknafuulia” tarkoitetaan koreilevaa ja tärkeilevää, mutta sisällöllisesti tyhjää asiaa. Stiiknafuuliaa. Olemme keskiarvojen harhassa. Sen aika on nyt – sen aika on uudestaan. Luonnonkosmetiikassa eläinkokeet ovat aina kiellettyjä. Yhä enemmän lapsen elämää määrittää perhe, johon hän syntyy, ja kunta, jossa hän asuu. Kun mikään muu ei auta, auttaisiko rehellisyys. Kosmetiikkatuotteet ovat suorassa kosketuksessa kehoomme ja käyttämällämme kosmetiikalla on myös vaikutusta ympäristöömme. Yksi, johon kirjailijan mukaan nimikoidussa koulussa kasvatettiin, oli stiiknafuulian erottaminen puhutusta, kirjoitetusta – sekä itseä että muita koskien. Teuvo Pakkalan ala-asteella olen oppinut oleelliset elämän opit. Tähän liittyy muun muassa keskustelu mikromuoveista, joita kosmetiikkateollisuus käyttää esimerkiksi ihon kuorintaan tarkoitetuissa tuotteissa. Tällöin aikamme stiiknafuulioita ei apinoida lastenkaan maailmaan. Tällöin ei tulla ymmärtäneeksi, miten vakavia vuotokohtia keskiarvon alle kätkeytyy. Voisitko vaihtaa tänä vuonna ostoksesi luonnonkosmetiikaksi. Onko näin. Kirjoittaja on lapsiasiainvaltuutettu. Harhaista ja valheellista. Pienyrittäjiä täytyisi ottaa eturiviin, jotta stiiknafuulioiden sijaan yhteiskunta kuulisi todellisista arjen ongelmista työllistämisessä. Ryhmäkokoja on suurennettu. Aikamme Stiiknafuuliat Tuomas Kurttila Mitä on luonnonkosmetiikka. Osalta lapsista on viety varhaiskasvatusoikeus eli kotitausta määrittää nimenomaisesti lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. ” Suomen suunta on hukassa. Luonnonkosmetiikan periaatteiden mukaisten tuotteiden valmistuksessa tavoitteena on syntyvän jätteen sekä kuluvan energian ja veden määrien jatkuva pienentäminen. Tällä hetkellä lapset oppivat sekundaa tabletit käsissään ilman riittävän lukutaidon saavuttamista. Työaikaan lisää kuusi minuuttia – se on tuottavuusloikkaa pahimmillaan. Mutta toki on käynnistetty samaan aikaan erinäisiä kehittämishankkeita, joiden ajallinen kesto on enintään muutamia vuosia. Luonnonkosmetiikan käyttäjä ei altistu synteettisille kemikaaleille ja tuotteiden raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa sekä itse tuotteiden valmistuksessa ympäristöön kohdistuvat haitat on minimoitu. Konkreettinen apu kosmetiikkakaupoille mentäessä on suomalainen mobiilisovellus CosmEthics, joka auttaa tunnistamaan kosmetiikan ainesosia. JOULUKUUTA 2016 OLEN KOTOISIN OULUSTA. Opettajat, kodit ja lapset ovat kuormittuneita stiiknafuulioista. Mikrokokoisia hiukkasia ei pystytä kokonaan suodattamaan jätevesistä, joten muovia päätyy vesistöihin. Pro luonnonkosmetiikka ry on koonnut osoitteeseen www.luonnonkosmetiikka.fi Suomessa valmistettuja ja maahantuotuja luonnonkosmetiikkamerkkejä. Pohdinta kannattaa kuitenkin aina aloittaa miettimällä, että voisiko kosmetiikan kulutusta kokonaisuudessaan vähentää. Monet ostavat läheisilleen joululahjaksi kosmetiikkaa. Ei mikään ole hyvin, jos viidennes lapsista on ulkopuolella, kun aikuiselämän tulisi vasta alkaa. Käyttäjä itse määrittelee ne ainesosat, joita haluaa välttää. Luonnonkosmetiikan valmistuksessa suositaan luonnonmukaisia raaka-aineita, joiden alkuperä on pystyttävä jäljittämään. Kaikkialla Suomessa toistuvat samat ilmiöt. Esimerkiksi uudet Pisa-tulokset kertovat heikoimpien joukon kasvavan, lahjakkaimpien supistuvan. Luonnonkosmetiikan käyttäminen on ympäristön sekä ihmisen hyvinvointia edistävä teko. u u u KULUVANA SYKSYNÄ OLEN tehnyt parisenkymmentä kuntavierailua. Älypuhelinsovellus skannaa tuotteen viivakoodin ja hälyttää ei-toivotuista raaka-aineista. Tapaan ammattilaisia, vanhempia, lapsia. Se esiintyy Pakkalan Lapsia-kokoelman Mahtisana-novellissa vuodelta 1895. Harjavallassa, Salossa, Seinäjoelle, Saariselällä, Inarissa, Joensuussa, Oulussa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Haapavedellä keskustelut ovat olleet yhtäläiset. Muutama esimerkki. Se ei ole hukassa yhdeltä, se on hukassa monelta. Se lähtee tutkimustiedon arvostamisesta ja sivistyksen kunnioittamisesta. ” Luonnonkosmetiikan käyttäjä ei altistu synteettisille kemikaaleille. 22 15. Valmiin tuotteen on oltava mahdollisimman nopeasti biohajoava. Kiellettyä on muun muassa uhanalaisten kasvien käyttö, geenimuunneltujen raaka-aineiden, synteettisten hajusteiden, öljyjen, rasvojen ja väriaineiden käyttö, silikonien, mineraaliöljyjen, eläinrasvojen sekä -proteiinien käyttö. u u u KERROTAAN, ETTÄ SUOMESSA on uudistettu viime vuosina varhaiskasvatus. Kansalaiset ja rautaiset arjen ammattilaiset alkavat olla mitta täynnä ja korvat punaisina. Toisaalta niputamme puheessa ihmisiä: ”Suurella enemmistöllä näin, mutta pienellä vähemmistöllä tätä.” Tällainen jaottelu pakenee todellisuutta. Mitä on tehty, jotta pienillä yrityksillä olisi edellytykset työllistää ja kasvaa. Mitä onkaan tehty. Ja yhteinen näky kestävästä ja kohtuullisesta kaikkien kansakunnasta. Stiiknafuuliaako. Tällöin häviävät kaikki ja jokainen. Mutta keskimäärin kaikki hyvin. Viime aikoina stiiknafuulian määrä on lisääntynyt. Pro luonnonkosmetiikka ry:n jäsenet edustavat joko kansainvälisen sertifikaatin saaneita tuotemerkkejä tai suomalaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä, joiden valmistusaineluettelon on tarkastanut ja hyväksynyt riippumaton asiantuntija. Ihmisten keskinäisriippuvuus on suurta, ongelmat ovat usein yhteisempiä kuin ajattelemmekaan. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Ekovinkki ANNI LAHTELA, VALONIA
Näyttelyn oheisapahtumien yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://laituri.hel.fi/nayttelyt/199. Urbaaniin ympäristöön vehreyttä tuovat viherkatot hillitsevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Demokraatti V isit H els in ki. 23 15. Näyttely kannustaa nostamaan katseen ylös ja miettimään, kuinka rakennusten viidennen julkisivun tarjoama pinta-ala saataisiin tulevaisuudessa paremmin käyttöön. Näyttelyyn liittyvässä, tammikuussa käynnistyvässä luentosarjassa kattokulttuuria pohditaan monista näkökulmista. Näyttelyssä tarkastellaan kattopinta-alan hyödyntämismahdollisuuksia sekä esitellään kaupungin kattoja teemoittain – historiaa, arkkitehtuuria, tunnelmia ja eläinasukkaita. Laiturissa sellaiseen esittellään erilaisia mahdollisuuksia kuten lisärakentamista, aurinkoenergian hyödyntämistä sekä kaupunkivihreän lisäämistä katoille. Pian voimaan tulevan Helsingin viherkattolinjauksen tukemana vihreää infrastruktuuria pitää jatkossa tuoda entistä vahvemmin kaupunkikuvaan. Lauantaisissa työpajoissa lapset pääsevät rakentamaan tulevaisuuden kattoja sekä kaupunkisiluettia. Katolla-näyttely on esillä Laiturissa 11.3.2017 saakka. Alustusotsikoita ovat muun muassa ”Katon tarina muuttuvassa kaupungissa”, ”Katot ja luonnon monimuotoisuus” ja ”Kattoasuminen”. Kun tiivistyvässä kaupungissa rakennusmaa on tiukassa, on kattojen pinta-ala Helsingissä yli 3 500 hehtaaria. JOULUKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Katto-Kassisen jäljillä Helsingin kaupungin näyttelytila Laiturilla Kampissa viime viikolla avautunut ”Katolla” pyrkii herättämään keskustelua kattojen tulevaisuudesta. Helsingissä on kattoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkoiluun tarkoitettuja puistoja
Videot ja valokuvat toistavat itseään ja toisiaan. JOULUKUUTA 2016 Betonia, hienostuneita muotoja ja erotiikkaa Suomalainen yhteiskunta koki 1960-luvulla ennennäkemättömän murroksen. Nuoremmat kokivat jäävänsä hänen varjoonsa. 24 15. Kirkkoja ryhdyttiinkin näiden linnoitusmaisten muotojen vuoksi kutsumaan piruntorjuntabunkkeriksi. Nyttemmin on jälleen kiinnostuttu tästä brutalismista. Toisaalta syntyi myös vastakkainasettelua sukupolvien välille. Tuon sukupolven arkkitehdit eivät myöhemminkään ole voineet pitää arvossa tätä Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemaa merkkiteosta. Toisaalta hän on rakentanut myös kevyitä harsomaisia teoksia, jotka ilmavirtaus saa liehumaan. Näistäkin on näytteitä Designmuseon näyttelyssä. Videoina esitetyt suuteluperformanssit ja pyllyn pyöritykset sekä monet kesäiset valokuvat alastomista naisista ovat jokseenkin pitkästyttävää katsottavaa. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea liian mahtavaksi hahmoksi kasvaneeseen Alvar Aaltoon. Kansakunta vaurastui nopeasti ja se loi pohjan hyvinvointivaltion rakentamiselle. Tästä yhteistyöstä on hyviä esimerkkejä suomalaisissa metsälähiöissä kuten vaikkapa Helsingin Kontulassa ja Pihlajamäessä. Näyttelyn nimi on suomennettuna Rakkautta tien päällä. Helsingin Makkarataloa tai Puotinharjun ostoskeskusta Puhosta on esitetty suojeltaviksi. Näyttelyn muussa aineistossa pääosassa on pornotähti Nina Hartley. Teräsrakenteiden, suorakulmaisten konstruktioiden suunnitKUVATAIDE Arkkitehtuurimuseo, Helsinki Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi. Kaikessa rujoudessaan maisematkin ovat hienoja. Temppeliaukion kirkko Helsingissä on yksi hienoimpia tuon ajan rakennuksia ja se on myös pääkaupungin suosituimpia turistikohteita. Heistä myöhemmin tunnetuin lienee taidemaalari Jorma Hautala. Hän on perustanut tunnetun ja menestyneen yrityksen Ivana Helsingin. Suhosen pitkä elokuva sijoittuu Texasin pieneen preeriakaupunkiin ja sen pieneen motelliin tai matkustajakotiin. Kirsti Rantasen taiteessa näkyy varsinkin alkuvaiheessa vahva suomalainen ryijyperinne – niin kuin monen muunkin suomalaisen tekstiilitaiteilijan. Rantasella on kyky luoda kevyestä materiaalista raskaan vaikutelman tarjoavia kokonaisuuksia. Veistoksellisia tekstiilejä Tuohon 60-luvun sukupolveen kuuluu myös tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen. Projekteihin pestattiin taiteilijoita värisuunnittelijoiksi. Tosin hänen vapaa taiteellinen tuotantonsa syntyi pääasiassa seuraavilla vuosikymmenillä. Taidehallin näyttelyssä ei kuitenkaan ole esillä vaatteita kuin pieni otos. 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria Avoinna 19.2.2017 saakka, ti–su 11–18, ke 11–20 Desingmuseo, Helsinki Kirsti Rantasen tekstiilejä Avoinna 5.3.2017 saakka, ti 11–20, ke–su 11–18 Helsingin Taidehalli Paola Suhonen: Love on the Road Avoinna 8.1.2017 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la-su11–17 telijat saivat virikkeitä geometrisesta abstraktista taiteesta. Vaikuttavimpia ovat kuitenkin massiiviset vapaasti tilaan ripustetut tekstiiliveistokset. Ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja suhdetta luontoon pohdittiin perusteellisesti. Pikemminkin kysymys on vaatteiden puuttumisesta tai pois riisumisesta. Funktionalismin opit haluttiin heittää roskakoriin. Ehkäpä nimeksi sitä paremmin sopisi Erotiikkaa tien päällä. Tämä vastakkainasettelu näkyi myös arkkitehtuurissa. Seitsemänä yönä kuvatussa tarinassa on eroottistakin latausta ja se vie kyllä katsojan mukaansa. Paljasta pintaa Tekstiilitaiteilija tai ainakin vaatesuunnittelija on myös Paola Suhonen. Teollinen rakennuselementtien valmistaminen tuotti massiivisia taloja, kirkkoja ja julkisia rakennuksia. Koululaitos uudistettiin, mikä ennakkoluuloista huolimatta on johtanut loistaviin tuloksiin. Myös yhteiskuntatieteet otettiin käyttöön arkkitehtuurin suunnittelussa. Tässä värikin tuli mukaan. Sitä nähdäkseni salien täydeltä tavoitellaan. Suunniteltiin toki kevyitäkin rakennuksia, varsinkin yksityistaloja. Arkkitehtuurissa murrosta vauhditti myös tekninen kehitys. Sen rakentamista kuitenkin paheksuttiin, kun rahat olisi pitänyt käyttää Biafran nälkäänäkevien auttamiseen. Rantanen oli myös alansa merkittävä opettaja Taideteollisessa korkeakoulussa. Seppo Heiskanen Paola Suhonen: Poem Portrait of Nina, 2008–2016.. Politiikkakin oli mukana nuorten arkkitehtien ajatuksissa – ja sen tuomat asenteet ovat säilyneet yllättävän pitkään. Designmuseo ansaitsee kiitoksen tämän hivenen taustalle jääneen hienon taiteilijan esittelystä. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat aikuistuivat ja ryhtyivät kyseenalaistamaan vanhoja arvoja ja aatteita
Galleria G 12 22.12. KUVATAIDE VALOKUVA Juha-Pekka Inkinen: Erkki Pirtola, 2013. Muodot tuntuvat elävän omaa elämäänsä ympäröivästä todellisuudesta välittämättä. Pekka Nevalainen: Marimekkozen, 2011. Mukana on tuttujenkin ihmisten – kuten Erkki Pirtolan tai valokuvaaja Ismo Höltön – koteja. Lauri Silvennoinen: Saton tornitalo, Pihlajamäki, 1959–1965.. saakka. Galerie Forsblom 22.12. Galleria Heino 18.12. saakka. Huoneissa vallitsee iloinen runsaus. Anssi Törrönen: Nimetön, 2016. Oman ulottuvuutensa teoksiin tuo se, että taiteilija käyttää kierrätysmateriaaleja. Juha-Pekka Inkinen on kuvannut koteja, jotka ovat täynnä erilaisia tavaroita: huonekaluja ja muita käyttöesineitä, matkamuistoja ja kirpputorilöytöjä. Tarkemmin katsoen niistä löytää myös jotakin tuttua, ihmisen tai eläimen hahmoa, ehkä sisäistä näkymääkin. Aarno Ruusuvuori: Marisauna, 1968. KUVATAIDE Näyttelykuvia KOONNUT SEPPO HEISKANEN Anssi Törrösen maalaukset näyttävät ensi katsomalta vapaan abstrakteilta. saakka. 25 15. JOULUKUUTA 2016 Pekka Nevalainen tuli aikanaan tunnetuksi tunnelmallisten ja yllättävienkin installaatioiden tekijänä. Nyttemmin hän on jo vuosien ajan maalannut ankaran modernistisia teoksia, Marimekon raidoista abstraktin ekspressionismin kiemuroihin
Kosmopoliitti aikaansa edellä – Jack Witikan mukaan hänen tehtävänsä teatterissa oli kertoa tarina. Mutta hänellä oli vielä vanhemmallakin iällä kiinnostusta uusiin asioihin. Hän harrasti taidemaalausta, jossa hänen opettajanaan oli vuosina 1934–1945 Helene Schjerfbeck. – Usein juuri nuoret ohjaajat tekevät uusia löytöjä. JOULUKUUTA 2016 Jack Witikka – ennakkoluuloton kosmopoliitti Niin teatterissa kuin elokuvan puolellakin merkittävän elämäntyön tehneen Jack Witikan syntymästä tulee ensi keskiviikkona kuluneeksi sata vuotta. Vuonna 1916 syntynyt Witikka ei ollut 50-luvun puolivälissäkään enää kovin nuori, puhumattakaan 60-luvusta. Helsinki oli ajan hermolla. Witikka oli tyytyväinen, mikäli taide syntyi tarinankerronnan lomassa, kertoo teatteritieteen professori Hanna Korsberg Witikan työskentelyfilosofiasta. Olen kertonut varhaisista Beckett-esityksistä ulkomaisille kollegoilleni, jotka ovat hämmästelleet sitä, miten näytelmät tulivat meille niin aikaisin. Korsberg muistuttaa, ettei kysymys ollut vain yksittäisen ohjaajan yksittäisistä näytelmävalinnoista. Witikalla oli neljä lasta. Hän itse sanoi edustavansa puhdistettua realismia. Vuodesta 1961 Witikan puoliso oli näyttelijä Tea Ista. Avantgarde-ohjaajaksikin luonnehdittu Witikka toi 50-luvun puolenvälin tienoilla Kansallisteatteriin muun muassa absurdin draaman, jonka monet kokivat tuolloin varsin vieraana tyylilajina. Ominaisinta hänelle oli kuitenkin pienieleisyys ja pelkistäminen. – Absurdi draama toi näyttämölle absurdin esittämistyylin. Witikka (1916–2002) teki pitkän uran erityisesti Kansallisteatterissa, jossa hän toimi vuosina 1953–1980 ensin ohjaajana sekä sittemmin myös apulaisjohtajana ja johtajana. – Jack Witikka oli hyvin perillä kansainvälisistä virtauksista. – Kuvaavaa on, että esimerkiksi Samuel Beckettin ”Leikin loppu” -näytelmän ensi-ilta oli Kansallisteatterissa vuonna 1957 tasan kuusi kuukautta maailmanensi-illasta Tuossa välissä näytelmä oli täytynyt kääntääkin. Kuvassa vasemmalta ohjaaja Jack Witikka, näyttelijät Ansa Ikonen, Marja Korhonen, Risto Mäkelä ja Helge Herala, Pekka Heiskanen (pienoismallin takana), näyttelijät Leo Riuttu ja Paavo Piironen sekä pukusuunnittelija Stina Lindström. Suomen elokuva-arkiston ensimmäisenä puheenjohtaja Witikka toimi vuosina 1957–67. Ajatus varsinaisesta taiteen tekemisestä oli hänelle vieras. Jotkut näyttelijät ovatkin kuvanneet Witikkaa iättömäksi ja ajattomaksi hahmoksi. Vuosina 1945–59 Jack Witikka oli naimisissa oopperalaulaja Oiva Soinin tyttären Lilli Soinin kanssa. Korsberg korostaa Witikan omanneen uteliaan ja nuorekkaan mielen. Hyvän näytelmän haistettuaan hän toi sen Kansallisteatterin ohjelmistoon, luonnollisesti teatterin pääjohtajan Arvi Kivimaan suostumuksella. Iätön ja ajaton teatterimies Witikka toi Kansallisteatterin lavalle myös uutta suomalaista näytelmäkirjallisuutta, muun muassa Paavo Haavikon teoksia sekä yhdysvaltalaisia klassikkoja kuten Arthur Millerin ja Tennessee Williamsin draamoja. Aika-arvio: Ihmisvihaajan ensi-ilta oli Suomen Kansallisteatterissa syyskuussa 1971, joten tämä on varmasti ollut reilusti aiemmin harjoitusvaiheessa.. – Omaan ohjaustyöhönsä Witikka teki hienosäätöjä teoksesta ja tyylilajista riippuen. Molièren Ihmisvihaaja-näytelmän työryhmä Suomen Kansallisteatterissa lavastaja Pekka Heiskasen tekemän lavastuspienoismallin ympärillä. 26 15. Hän oli opiskellut Englannissa elokuvantekemistä 1940-luvun lopulla ja seurasi valppaasti, mitkä näytelmät olivat sittemmin Englannissa ajankohtaisia. Ennen teatteriuraansa Witikka toimi 40-luvulla muun muassa Paramount Filmin mainospäällikkönä. Kansallisteatterissa hän toimi muutaman vuoden ohjaajan työn lisäksi talouspäällikkönä. Korsbergin mukaan Witikka oli 1950ja vielä 60-luvullakin pioneerihahmo ja ylipäätään ennakkoluuloton kosmopoliitti. Se haastoi näyttelijöitä uudenlaiseen ilmaisuun ja antoi jotain uutta myös muulle työryhmälle ja teatterikatsojille
Witikka teki käsikirjoituksia sekä myös lavasti ja näytteli jonkin verran. Mukautujat ja hellittämättömät Toisen maailmansodan jälkeen ilmapiiri on Suomessa muuttunut ja rangaistukset lieventyneet. Siinä unohtuu, että joskus keskustelemalla ja diplomatialla on saatu kestävämpiä tuloksia kuin jyrkällä vastarinnalla. Useimmat kirjaan valitut toisinajattelijat ovatkin vasemmistolaisia, ja hyvin punaisia sellaisia. Salaman lisäksi Paavo Rintala, Pentti Saarikoski, Terho Pursiai nen, Jörn Donner, Esko Seppä nen ja Salmisen kirjan mukaan eritoten Erno Paasilinna, Pentti Lin kola ja Paavo Haavikko kuuluvat sodan jälkeisiin toisinajattelijoihin ja -kirjoittajiin Viimeistään 1970-luvulta mutta kasvavassa määrin 80-luvulta lähtien ongelmaksi on noussut, että teknisesti kehittynyt ja taloudellisesti vaurastunut yhteiskunta pystyy tarjoamaan toisinajattelijoille kepin sijasta porkkanoita. Matti Salminen kääntää tässä suomalaisen toisinajattelun historiaa kansalaissodan ajoista 2000-luvulle esittelevässä kirjassaan sanan merkityksen toiseen asentoon. Juhani Unkuri Teatterimuseon arkisto/Kari Hakli Vastarintaa vastarannan eläjiltä KIRJAT Matti Salminen: Toisinajattelijoiden Suomi Into 2016 Toisinajattelijoiden kastiin on yleensä tavattu nimittää kommunististen maiden vastarinnan kiiskejä. Elokuva toi Witikalle parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon. Kirjoittaja on sitoutunut vahvasti vasemmistolaisuuteen ja rakentaa vahvaa vastakkainasettelua kyltymättömän ahneiden porvarien ja näiden uhrien työväen ja muiden vähäosaisten välille. Sosialidemokratia yleisemmin ja Väinö Tanner erityisesti saavat kirjassa suurpääoman ja porvariston hännystelijän leiman. Ohjaajana hän vieraili ainakin Saksassa, Englannissa, Ruotsissa ja Neuvostoliitossa. Vuonna 1958 valmistunut ”Mies tältä tähdeltä” on realistinen alkoholistikuvaus, jollaista ei oltu Suomessa aiemmin tehty. Teatterin ohella hän ohjasi elokuvia, oopperaa ja radiokuunnelmia. Toisinajattelijat ovat nyt vasemmistolaisia, jotka puolustavat köyhiä ja muita vähäosaisia porvareiden riistovaltaa vastaan. Monet vasemmistolaisetkin ovat luopuneet hyvien virkojen ja muiden etuuksien ansiosta aatteistaan ja liittyneet rahavallan myötäilijöiden rivistöihin. Todella monessa hänen elokuvistaan on jonkinlaista irtiottoa, elokuvatutkija Kimmo Laine kiteyttää. JOULUKUUTA 2016 Jack Witikka – ennakkoluuloton kosmopoliitti Witikka päätti kautensa Kansallisteatterissa vuonna 1980. Moniin vasemmistohenkisiin toisinajattelijoihin suopeasti ja suojelevasti suhtautuneen Urho Kekkosen aikana kovimman rangaistuksen sai Hannu Salama, mutta tuomio ei ehtinyt astua voimaan presidentin armahtaessa kirjailijan. Freelanceriksi palattuaan Witikka vieraili muun muassa vuonna 1994 Kansallisteatterissa ohjaamassa kolmannen kerran urallaan Beckettin Leikin lopun. Harva Witikan elokuvista edusti tyypillistä studiokauden elokuvaa. Elokuviin tuulahduksia teatterista Witikka ohjasi kymmenkunta elokuvaa. Toisinajattelua ei voi myöskään yliopistoissa oppia, vaan ajattelijan tulee ammentaa oppi omasta toisin eletystä elämäntavasta. Witikan muita ohjaustöitä olivat esimerkiksi ekspressionistinen aikuisten satuelokuva ”Nukkekauppias ja kaunis Lilith” vuodelta 1955, Frans Emil Sillanpään ”Nuorena nukkunut” -klassikkoromaanin elokuvasovitus vuodelta 1956.– Witikka oli monipuolinen elokuvantekijä. Tunnetuimpia ennen sotia toimineita suomalaisia toisinajattelijoita olivat muun muassa tolstoilainen pasifisti ja kristillinen anarkisti Arvid Järnefelt, punaisten puolella agitoinut kirjailija ja lehtimies Algot Untola alias Maiju Lassila alias Irmari Rantamala, työväenmies, teosofi ja pasifisti Yrjö Kal linen sekä ”valkoisen Suomen” arvoja armeijakuvauksilllan järkyttänyt kirjailija Pentti Haanpää. Korsberg toteaa Witikan olleen hyvin monipuolinen hahmo. Mutta esimerkiksi Pentti Linkola ja Erno Paasilinna kuuluvat lahjomattomien kärkeen. Toisinajattelijat vähenevät Salmisen mukaan mitä lähemmäksi 2000-lukua tullaan. Kahden aktiivisen freelance-vuoden jälkeen hän siirtyi viideksi vuodeksi Svenska Teaternin johtajaksi. 27 15. Hän toi teatterista tiettyjä tuulahduksia elokuvan puolelle ja oli tässä ainoita Suomessa. Kansalaissodan ja 1930-luvun valkoisen Suomen langettamat rangaistukset olivat ankaria ja monet viruivat nälässä ja sairaina vankiloissa tai työleireillä. Paasilinna tähdensikin, että toisinajattelu on mahdollista ja todellista vasta, kun ajattelija katkaisee siteet puolueisiin ja muihin eturyhmiin. Vuonna 1961 valmistunut lämminhenkinen kuvaus kuopiolaisen puukorttelin asukkaista voitti seuraavana vuonna Berliinin elokuvajuhlilla nuorisoelokuvapalkinnon ja oli Hopeinen karhu -ehdokkaana. Witikan viimeinen elokuvaohjaus oli Aapelin samannimisestä romaanista sovitettu ”Pikku Pietarin piha. Pekka Wahlstedt Jari Soini Matti Salminen oli puhumassa kirjastaan marraskuisilla Stadin työväenkirjallisuuspäivillä.. Jyrkkä vastakkainasettelu Toisinajattelijoiden Suomi -kirjalla on myös puutteensa, jotka pudottavat kirjan kirjoittajan toisinajattelun uskottavuutta. Linkolan jo vuosikymmiä esittämä kulutusyhteiskunnan kritiikki kovine vaatimuksineen on tullut vuosi vuodelta ajankohtaisemmaksi
Sydäntä särkee on Seliselin huippuhetki, mutta Vilkkumaan kanssa kirjoitettu päätösraita ”Kohta hänen” on sille lämpimämpi vastaveto. Teemoja ovat köyhyys, päihteet, äidiksi tuleminen ja erityisesti naisen asema. JONI KLING Levyt Sony Music Finland Dollarin kääntöpuoli Y hdysvaltain r&b-musiikki elää kiinnostavaa murrosta. Kuuluu ajan henkeen, että mitään ei tuoda liian näyttävästi esille. ” Nyky-r&b uskaltaa jälleen ottaa riskejä.. JOULUKUUTA 2016 POP Erin: Seliseli Warner ROCK Mikko Joensuu: Amen 2 Svart R&B Alicia Keys: HERE Sony Väkinäisesti ajan hermolla Erinin kolmannelle soololevylle upotettu Nylon Beat -viittaus ”satasen lainaan” voi toimia hauskana piilovitsinä, mutta yhtä hyvin muistutuksena siitä, miten alusta saakka ärsyttämään pyrkineellä duolla oli myös kiitettävä valikoima oikeasti toimivia popkappaleita. On tapahtunut paluu sekä perinteisen rockkeikan että perinteisen rocklevyn kontekstiin. Lappajärveläisessä metsämökissä äänitetty trilogia on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen popteos. 90-luvun jälkeen lähinnä klubisoittoon jumittunut genre ei pitkään aikaan onnistunut tarjoamaan tuoreita näkökulmia muiden tyylilajien tahdissa. Keskivaiheen tyven ”Amen”-albumitrilogian ensimmäinen osa julkistettiin maaliskuussa ylevissä merkeissä Johanneksenkirkossa. Frank Oceanin ja Blood Orangen tuoreet albumit puolestaan pyrkivät saamaan myös sukupuolivähemmistöjen ääntä kuuluviin. Auktoriteetit rauhaan jättävänä viihdelaulajana profiloituneen Alicia Keysin ”HERE” ei ole yhtä kokeellinen kuin vaikka Lamarin albumi. HERE kuitenkin sisältää myös tarttuvia, herkkiäkin hetkiä, jotka usein jäävät parin minuutin mittaisiksi tai välisoittojen jalkoihin. Vähäeleinen kasvaa valtavaksi. Muun muassa Antti Tuiskua tuottanut Jurek tuntuu työstäneen Seliselille maakuntaradiomaisesti arkisen äänenkuvan. 28 15. Ehkä liiankin lämmin. Tuotantonsa puolesta sen voisi kuvitella tehosoittoon Satuhäät-sarjan seuraavalle kaudelle. Osa uuden r&b-formaatin ideaa tuntuu olevan, että artistin on jossain määrin häivytettävä oma asemansa tähtenä, ja myös muusikkona. Sekä laajuudessaan että henkistymisen teemoissaan jotain niin suureellista ja pikkutarkasti veistettyä, ettei vastaavaa ole sitten 1970-luvun proge-eepoksien jälkeen meillä juuri harrastettu. Albumin ainoa rasite on sen paikka draaman kaaressa. Edellä mainituista levyistä se onkin lähimpänä Solangen perhekeskeistä debyyttialbumia. Tekstien ja tarinoiden kudelma on näiden isojen levykokonaisuuksien narratiivissa hittejä tärkeämpi. Puoli vuotta myöhemmin teossarjan jatko sai ensi-iltansa arkisemmin Vallilan Konepaja Brunossa. Se lainailee kohteliaasti vanhan soulin ja bluesin kuvastosta. Uuden amerikkalaisen mustan musiikin polttopisteessä ovat nyt rasismi, vihamielinen poliittinen ilmapiiri, tuloerot ja poliisiväkivalta. Kakkoslevyn osa on olla jumissa keskellä; juonenkehittelyä ja finaalin pohjustamista. Keys tiedostaa omat etuoikeutensa, mutta mallintaa lauluissa esiintyvien roolien kautta hahmoja, joille yhteiskunnallinen kipuaminen näyttää mahdottomalta. Lupaavana ennakkona julkaistu ”Sydäntä särkee” sentään poikkeaa linjasta viileällä r&b-kertosäkeellään, joka on kuin tehty koukuttamaan parin sekunnin mainosklipissä. Yllättäen taustavoimista löytyvä Maija Vilkkumaakaan ei ole parhaimmillaan. Päätösosaa jo odotellessa se tuntuu 70 minuutissaan vievän aihetta turhan hitaasti eteenpäin. Amen 2 kuulostaa hiljaisina hetkinäänkin, ja niitä on paljon, syvältä ja täyteläiseltä. Nyky-r&b uskaltaa jälleen ottaa riskejä. Erityistä kiitosta ansaitsee Mikko Joensuun paneutuminen äänimaailmaan ja sen massoitteluun. Sen jälkeen Beyoncén ”Lemonade” ja hänen sisarensa Solangen ”A Seat at the Table” ovat haastaneet hittitehtaiden tarjoamaa naiskuvaa; ensimmäinen todellisuudesta karkaavan julkkisidentiteetin ja jälkimmäinen arkirealismin kautta. Amenin kutsuminen perinteiseksi on tosin harhaanjohtavaa. Tilanne vertautuu 1960ja 70-lukujen kansalaisoikeustaisteluihin ja aikakauden temaattisiin soul-levyihin. Kipinän sytyttäjänä toimi räppäri Kendrick Lamarin 2015 julkaistu kokonaisteos ”To Pimp a Butterfly”. Samalla se on kuitenkin pysynyt musiikkiteollisuuden takuuvarmana lempilapsena, joka on tahkonnut laskelmoituja ykköshittejä levy-yhtiöille parhaalla mahdollisella voittomarginaalilla. Myyntilukuja uhmaten artistit ovat palanneet mittaviin albumikonsepteihin ja tiedostaviin teemoihin. Lähempi tarkastelu paljastaa kokonaisuuden aavistuksen latteaksi. Kun ”Seliselillä” kokeillaan siipiä tietoisen kökösti hiphopin saralla, on ärsytys taattu, mutta biisien osalta mitään ei lunasteta takaisin. Teksteissään se ei ole jyrkän poleeminen, mutta huomattavasti synkempi ja realistisempi Keysin aiempaan tuotantoon verraten
Marsin taipuisa diskofunk ja mahtipontiset balladit kumartavat Princelle ja Michael Jacksonille. Sitäkään ei voi olla vertaamatta PMMP-yhtälöön. Kiehtovaa, ja myös piinaavan epämääräistä musiikkia. Tahallisen kömpelön tarinankerronnan ja tajunnanvirran vuorottelun sijaan tekstien aiheet poukkoilevat täysin vapaina riimien suutuntuman mukaan, enemmän loruja kuin kirjallisuutta imitoiden, mutta aina omituisiin lopputuloksiin johtaen. Toisen puolen Marsista näytti vierailu Mark Ronsonin jättisinkulla ”Uptown Funk”: ilmiömäisen tulkitsijan ja esiintyjän. Samaa europopin kaavaa tarjoilee taas uusi sukupolvi: yhtyeet kuten Tanlines ja Porches ovat jälleen syntetisaattorien mainetta pelastamassa. Toinen kollegoista erottaja on soitanta, jossa jurnuttavat urut ja vinkuvat kitarat tuntuvat jatkuvasti olevan väärässä paikassa väärään aikaan. Kaiken yllä väijyy kuitenkin häiritseväksi yltyvä tummasävyisyys ja ahtauden tuntu. Sanoituksissa uskottavuus viedään äärirajoille ”Aamusta iltaan” -kappaleen arkikuvauksissa. Siinäkin yhtye edustaa jo edellistä aaltoa. Vaihdetaan vielä vapaammalle ”24K Magic” on kuin joulukuusi, johon on isketty kaikki koristeet kerralla. Ehkä Planeetta Funkin ei tarvitse olla matka tulevaisuuden onnelaan, vaan 15 vuotta ajassa taaksepäin. Monen rockbändin kohdalla tämä kuulostaisi masentavalta typistämiseltä, mutta Pixiesin rönsyilyssä on aina ollut siistittävää. Kuvaelmaa säestetään takuuvarmasti rullaavalla poljennolla, jonka ”funkadelisuutta” ei voi kiistää. Musiikilliset ääripäät on leikattu. Ihailtavan hiottua, yhä taidokkaammin mallinnettua uusromantiikkaa kyllä, takuuvarmaa paluuta klassikkojen äärelle. Mitään ylen tuoretta Radio Dept ei siis uudella levyllään tarjoa. Kun ”Indie Cindy” vuonna 2014 katkaisi 20-vuotisen levytystauon, pitkän linjan fanit joutuivat toteamaan, että alternative rock -yleisölle kerran ”maailman suurin” yhtye oli pahasti ruosteessa ja Kim Dealkin pudonnut kyydistä. Se kuulostaa harmittomalta eskapismilta niille, joihin vuosituhannen alun suomiräpin optimismi ja Tulenkantajien rento asenne vetosivat. Bruno Mars on siirtynyt kolmannella albumillaan täysvaltaiseen biletunnelmaan. Kuullaan apokalyptinen puheenvuoro tuhoutuneesta maapallosta, kuvitteellisesta tulevaisuudesta, josta samalla voi tunnistaa nykypäivän alennustilan. Räikeä, huomiohakuinen mutta ei liian vakavastiotettava. Ei levyn arvostamista helpoksi ole tehty: pitäisi osata antaa armoa useammallekin täyteraidalle tai onnistua nauttimaan ”Um Chagga Lagga” -rallin pölkkypäisyydestä. Samalla genren perusmuotokieli kuitenkin pysyy samana, maine ja esiintymislavat korkeintaan kasvavat kokoa. Hyvä niin, sillä Radio Dept on ansainnut siirtymisensä osaksi arvokkaasti harmaantuvien esikuvien kaanonia. Kantaaottavuus toteutui letkeän protestin merkeissä ja nykyhiphopin ryppyotsaisuus oli valovuosien päässä.. Vaikka Luhtasaaren surrealistisina pulppuavia tekstioudokkeita haluaisi kuinka verrata Noitalinna Huraahan ja sen jälkiä seuraileviin, ainakin Helsingin baariskenessä villeinä rehottaviin villasukkabändeihin, ei Suomesta löydy oikeastaan yhtään Ninni Forever Bandia edes kaukaisesti muistuttavaa yhtyettä. Vaikutteet ovat levällään ja vailla peittelyä. Ihalainen. K. Yhteistyökumppani Arto Tuunelan kädenjälki näkyy. Etäisyys vertailukohtiin syntyy osin Luhtasaaren sanoitusten muodottomuudesta. Tuotannossa kuuluvat U2 ja Depeche Mode, jopa Musta Paraati. Luultavasti 24K Magicin tarkoitus on pyrkiä kuulostamaan niin vaivattomalta, viihdyttävältä ja hauskalta, että sen 30-minuutin keston aikana tuo kysymys ei tunnu olennaiselta. Niissä pelataan kotimaisen hämyilypopin jo maneereiksi muodostuneita sääntöjä vastaan. Vaikka Marsin läpimurtolevy ”Unorthodox Jukebox” (2012) oli hauska levy, se pyrki myös esittelemään tekijänsä laulunkirjoittajana ja hieman anonyyminä popnerona. Häröilyn ytimessä Aiemmin Pintandwefallissa vaikuttaneen Ninni Luhtasaaren nimeä kantava yhtye yllättää vuoden omituisimmalla kotimaisella. Toki Tunnelivisio täyttää tietyt kiintiönsä: ”Lähiölaulu” ja ”Pinnan alla” ovat radiosoittoon istuvaa melankolisen popin perinnettä. Jättiläisten olkapäillä Ruotsalaista Radio Deptiä kutsuisi mielellään kasarisyntsapopin pelastajiksi, mutta fraasi tuntuu turhalta. Kun neworderit ja humanleaguet aikoinaan ponnistivat Manchesterin ja Sheffieldin tehdaslähiöistä, niistä povattiin korvaajaa rockmusiikille. Pixies-fanaatikkojen alkushokin jälkeen ”Head Carrierin” vastaanotto henkii pientä myöntymistä uuteen rouheaan turvarokkiin, mutta ylistystä se tuskin tulee tulevaisuudessakaan nauttimaan. Utopia vuosien takaa Planeetta Funkin alkusanat lausuu underground-runoilija J. Avoautomusiikkia, voisi todeta, ellei ulkona tihkuttaisi joulukuun mustinta räntää. Itsetarkoituksellisen synkistelyn yli nousee kaihoisa ”Puhu mulle hulluudesta”. Hannibalin, Haamun ja 6mäen muodostama tamperelaiskolmikko tarjoaa ratkaisua, joka on yhtä lailla kuvitteellinen: perustetaan siirtokunta tarunhohtoiselle Funk-planeetalle. Yhtye kuitenkin pysyttelee aurinkoisessa hippiunelmassaan ja maan pinnalla poiketaan ainoastaan arkielämän keikkaharmeja ruotivalla ”Räppiryönä”-raidalla. 80-lukulainen instrumentaatio on mallinnettu niin ylelliseksi, että mistään halpakopiosta ei ole kyse, mutta tuoko Mars palettiin mitään leimallisesti omaansa. Juuri tuota säröä Luodin ”Tunnelivisio” kanavoi, jopa siinä määrin, ettei siltä enää tunnu löytyvän tilaa hengittää. Tätä irrottelevaa showmiestä Mars haluaa nytkin kanavoida. Jos Luodin ja Vesalan urasta tehtäisiin elokuva, soisi kappale loppumetrien montaasissa, jonka aikana päähenkilöt ymmärtävät, etteivät yksin ole kokonaisia. 29 15. Frank Black ei enää kilju kurkku suorana. Selvää genreä ei yhdellekään sävellykselle tunnu löytyvän. Melko turvallista keskitien poppia sisältäneestä ”Vesala”-albumista puuttui yhtyeen rocksärö. JOULUKUUTA 2016 INDIE Pixies: Head Carrier PIAS POP The Radio Dept: Running Out of Love Warner HIPHOP The Funk III: Planeetta Funk MONSP POP Mira Luoti: Tunnelivisio Sony R&B Bruno Mars: 24K Magic Atlantic Indie Ninni Forever Band: Lätäkössä BMG Turhan vakava yksinpuhelu Mira Luodin paineita julkaista soololevy ei taatusti helpottanut, että kesällä ilmestynyt Paula Vesalan debyytti täytti PMMP-puutosta potevien tarpeet vain puolittain. Siistimpää metelöintiä Kaksi viimeisintä Pixies-levyä ovat saaneet kohtuuttoman kovaa kritiikkiä. Head Carrier ei ole läheskään yhtä intensiivinen ryntäily kuin vanhat klassikkolevyt, muttei myöskään yritä juoksuttaa kuulijaansa hengiltä. Satunnainen Pixies-kuulija huomaa silti Head Carrierin pienoiseksi helpotukseksi. Vuosien mittaan yhä elektronisempaan ilmaisuun siirtyneen yhtyeen tyyli on uskollisempi englantilaisille esikuville kuin koskaan. Ja sitä niistä tavallaan tuli: instituutio, jolle aika ajoin joudutaan jo etsimään uusia ”pelastajia”
Ratkaisu on onnistunut ja teos on huolellisesti toimitettu. Haastatelluilta poimittuja otteita rytmitetään Arvajan ja Mustikaisen kirjoittamilla selvennyksillä. Hän kuitenkin pyyhki viimeisinä vuosinaan Stadin pölyt jaloistaan ja asettui synnyinseuduilleen Ähtäriin.. Hänen suhteensa naisiin olivat ongelmallisia. Agentsin rockia, rautalankaa ja iskelmää yhdistänyt musiikki oli suosittua. Reilun tuhannen asukkaan teollisuustaajama Sorsakoski sijaitsee Pohjois-Savossa Leppävirran kunnassa, aivan viitostien tuntumassa.” Sorsakoski oli aluksi mukana orkesterissa veljensä Antti Tammilehdon kanssa. Lavan ulkopuolella hän oli stereotyyppinen taiteilija, joka joi liikaa ja poltti ketjussa tupakkaa. Siinä keskeiseen rooliin nousevat kirjaa varten haastatellut Sorsakosken kollegat, sukulaiset ja ystävät. Ura lähti lentoon kuitenkin vasta 1980-luvulla, kun Sorsakoski palkattiin kakkoslaulajaksi Rauli ”Badding” Somerjoen kanssa soittaneeseen Agentsiin. Viimeiseen korttiin etenee kronologisesti Sorsakosken lapsuudesta hänen viimeiseen päiväänsä. Pekka Tammilehto, 1952–2011) viihdytti suomalaisia musiikillaan vuosikymmenien ajan. Ristiriitainen mies Topi Sorsakosken isä Tapio Tammilehto oli hänkin tangolaulaja. JOULUKUUTA 2016 Viihdyttäjä viimeiseen hengenvetoon KIRJAT Antti Arvaja ja Tuomas Mustikainen: Topi Sorsakoski – Viimeiseen korttiin Johnny Kniga 2016, 363 s. Yhteistyö Agentsin ja Sorsakosken välillä päättyi myynnillisesti ja taiteellisesti menestyksellisten vuosien jälkeen vuonna 1992. Antti Arvaja ja Tuomas Mustikainen kertaavat nimen etymologiaa: ”Sukunimen Pekka poimi keikkamatkalla maantiekyltistä. 30 15. Ei haittaa, vaikka toimittajat ovat joskus hieman liikaakin Sorsakosken lumoissa: ”Sorsakosken ääni elävänä oli ihmeellinen kokemus.” Viimeiseen korttiin ei kuitenkaan ole pelkkää kehumista, vaan siinä puhutaan avoimesti myös Sorsakosken nurjemmasta puolesta. Bändi ja laulaja olivat sopineet hyvin yhteen: ”Sorsakoski toi Agentsiin äänensä lisäksi oman jäljittelemättömän lavakarismansa, blues-asenteen ja arvaamattomuuden. Antti Arvajan ja Tuomas Mustikaisen teos Topi Sorsakoski – ”Viimeiseen korttiin” on parempi. Topi Sorsakoski (oik. Baddingin kunnon reistaillessa Sorsakoski nostettiin yhtyeen keulakuvaksi. Sorsakoski toimi jossakin rockin ja iskelmän välimaastossa. Ensimmäinen Sorsakoskesta kirjoitettu kirja, Reijo Ikävalkon ”Topi Sorsakoski – Kulkukoira” (2002) oli kohtalainen, mutta ei saanut kohteestaan kaikkea irti. Sorsakoski otti taiteilijanimensä ehkä erottuakseen paikallisesti tunnetusta isästään. Hän teki viihdemusiikkia, mutta onnistui nostamaan sen taiteeksi. Kirja kertoo sympatisoivaan sävyyn myös näistä laulajan pimeämmistä puolista. Hän oli laulaja, joka erottui edukseen mieleenpainuvalla äänellään. Sorsakosken sielukas ääni viimeisteli paketin. Kun nämä elementit saivat tekeytyä rauhassa ja komppiryhmä ymmärsi roolinsa, oli Agents valmis haastamaan aina vain muoviKari Hulkko Topi Sorsakoski oli kotonaan Kallion kuppiloissa ja tanssimestoissa ympäri maan
Koko ajan nousee esiin uusia nälkäisiä artisteja.” Pakopaikkoja Topi Sorsakoski ei koskaan elänyt terveellisesti, ja etenkin tupakointi oli hänellä pysyvänä paheena. Mutta se, että nopea matkustaminen on vaikuttanut myös arkkitehtuuriin oli ainakin minulle tuore ja jännittävä, joskaan ei ilahduttava ajatus. ”On luotu ympäristöjä, jotka ovat kiinnostavia nopeasti liikkuvasta ajoneuvosta tarkasteltuina, mutta samalla jalankulkijan hidas perspektiivi on usein unohdettu: on luotu yksityiskohdiltaan köyhempää arkkitehtuuria.” Laajarinteelle oikea liikkuminen on kehollista, kuten kävely tai pyöräily. Siinä Laajarinne pohdiskeli muumimaailman filosofiaa siten, että peikkojen maailma aukeni minulle ihan uudella tavalla. Silti tunnen monia ihmisiä, jotka sanovat nauttivansa autol la ajamisesta ihan sinällään. Jukka Laajarinne avartaa matkailua.. Onneksi, koska paikoin filosofointi vie niin syviin syövereihin, että ainakin lukija, joka viimeksi on teini-iässä ahminut esimerkiksi Sartrea tai Nietzscheä voisi helposti ahdistua. Paperille painettu tai puhelimeen ladattu kartta on ylhäältä annettu. Nopea siirtymä ankeuttaa maisemaa Parhaimmillaan esseekirjallisuus synnyttää lukijassa uusia oivalluksia. Välillä noustaan vuorille tai laskeudutaan luoliin, käydään Kampin vessassa tai istutaan kahvilassa läppärin kanssa. Laajarinteen mukaan nopeus on ankeuttanut visuaalista maisemaa. Tai herättää tiedostamaan asioita jotka ovat uinuneet jossain alitajunnan kätköissä. Topi Sorsakoski – Viimeiseen korttiin on hyvä läpileikkaus Sorsakosken elämään ja tuotantoon. Laajarinteen mukaan kartan ja havaintojen yhdistäminen ei olekaan itsestään selvä tai ainakaan luonteva operaatio. Topi itse ei häntä pitkään seuranneista vertauksista pitänyt. Esa Mäkijärvi ” Kävely tekee hyvää sekä aisteille että ajatuksille. Vielä mielettömämpi on kertomus ensimmäisen maailmansodan ajalta, jossa Alpeille eksyneet sotilaat pelastuivat väärän kartan avulla. He löysivät perille lukemalla Pyreneiden karttaa. Autoilijalta jäävät monet aistielämykset, kuten tuoksut ja äänet kokematta. Teoksen lopun mittava kirjallisuusluettelo todistaa, että kirjoittaja on perehtynyt aiheeseensa syvällisesti. Kaupunkikarttojen tulkitseminen kun tuntuu joskus kohtuuttoman vaikealta. JOULUKUUTA 2016 Filosofin matkassa KIRJAT Jukka Laajarinne: Tiloissa Esseitä Atena 2016 Tartuin innostunein odotuksin Jukka Laajarinteen esseekirjaan ”Tiloissa”, koska kirjailijan neljä vuotta sitten ilmestynyt ”Muumit ja olemisen arvoitus” oli ihastuttava teos. Kilpailu on armotonta. Totta, kävely tekee hyvää sekä aisteille että ajatuksille ruumiinkunnosta puhumattakaan. Ja vaikka havaintomme ja kartta olisi ristiriidassa, uskomme mieluummin karttaan. Laajarinteen tyyli on sujuvaa ja tekstejä elävöittävät hänen omakohtaiset kokemuksensa. Amerikassa kukaan ei tuntenut Suomessa kuuluisaa Sorsakoskea: ”Ähtärin vuodet jollain tapaa muuttivat. 31 15. Se ei perustu nisäkäsvaan lintuperspektiiviin. On kaiketi jo itsestään selvää, että maailma on kutistunut, kun voimme singahdella tuosta vain kaukomaille, jotka entisajan ihmisille olivat kuin fiktiota. Hän ei halunnut tulla lokeroiduksi pelkäksi uudeksi Virraksi, vaikka miehillä oli lauluäänen puolesta paljon yhteistä: ”Topi Sorsakoski oli jonkinlainen sekoitus shamaania, nurkkabaarin perällä istunutta Kaurismäen Suomen kantapeikkoa ja heleä-äänistä Olavi Virtaa – kaikin tavoin epätodennäköinen tangolaulajan perikuva.” Ulkonäkö ja ääni olivat Sorsakoskella ristiriidassa. Ylhäältä annetyt kartat Eniten ilahduin Kertomuksia kartanluvusta -esseestä. Hän antoi musiikille kaikkensa, jättäen jälkeensä tukun hienoja levyjä. Kirjan 14 esseessä Laajarinne kuljettaa lukijaa mieluiten kaupunkimaisemissa, kuten Berliinissä, Helsingissä ja Lahdessa. Sorsakoski yritti jättää savukkeet, mutta ei pystynyt karistamaan tapaa kokonaan: ”Julkisuutta saanut tupakkalakko oli mennyttä, eikä nikotiinin vaihtaminen suklaan ahmimiseen lakon aikana ollut ihan terveellinen vaihtoehto sekään.” Henkinen hyvinvointi ja luomisvoima kasvoivat, kun Sorsakoski ymmärsi jättää Helsingin, ja muutti takaisin synnyinseudulleen Ähtäriin. Ainakaan ne eivät auta hahmottamaan paikkaa fyysisesti. Puuttui vapaus ja rauha. Se on tämän vuoden paras musiikkikirja. Viimeisinä vuosinaan hän löysi myös Floridan, jossa nautti yksityisyydestä. Sari Saloranta semmaksi muuttuneen syntetisaattori-iskelmän.” Kirjassa lohkaistaan nokkelasti, että Sorsakoski kuulosti Olavi Virralta ja näytti Veltto Virtaselta. Silti jotain puuttui. Laulaja rauhoittui, viina ei virrannut samalla kohinalla kuin aiemmin. Hän kuoli sen aiheuttamaan keuhkosyöpään. Uusimmassa kirjassaan Laajarinne tutkii ihmisen suhdetta ympäristöön, siitä miten mieli ja keho kokevat erilaiset tilat. ”Jos synnynnäisesti ajattelisimme ympäristöämme kaksiulotteisina karttoina ei karttojen lukemisen ja piirtämisen luulisi olevan niin vaikeasti opeteltava asia kuin mitä se monelle lapselle on”. Julkisuudessa olemisella oli kuitenkin hintansa: ”Työ on epäsäännöllistä, kiertäminen vie mehut, on fyysistä ja psyykkistä stressiä. Amerikka oli avoin tie, keino paeta.” Kuten monet suuret iskelmälaulajat, Sorsakoski meni äärirajoille ja niiden yli. Esimerkkinä hän kertoo kokeesta, jossa tamperelaisille näytettiin Helsingin karttaa eikä kukaan ymmärtänyt katsovansa väärän kaupungin karttaa. Tämä vetosi yleisöön, vaikka Sorsakoski ei ollutkaan julkisuushakuinen ihminen, vaan ikään kuin ajautui suureen suosioon
Ihan viime tingassa putoili kuitenkin sen verran vastauksia, ettei loota ihan tyhjänä kumisemaan jäänyt. Huippu-ekonomisti, rankka rokkari ja dekkarimaailman kunkku. Ja myytyjä kirjoja enemmän kuin suomalaisilla dekkaristeilla yhteensä. Suomalaisittain on ikävää, ettei Matti Yrjänä Joensuun teoksia tunneta kansainvälisesti kovin hyvin. Turskanpyytäjät!! Totta puhuen on mukava palata vuosien jälkeen Jo Nesbøn lintukirjan äärelle, varsinkin näin ruokintakauden alussa. Niitä monet lukevat ihan vapaaehtoisesti ja mielikseen – hänen kirjojaan on myyty (viimeisten tietojen mukaan) yli 30 miljoonaa kappaletta, lastenkirjat mukaan lukien. (rb) Håkon Eikesdal Jo Nesbø taisi tehdä viisaasti vaihdettuaan pörssimeklarin hommat rikoskirjailijan tuottoisaan ammattiin.. ”Jo Nesbø sanoo, ettei hän rikosromaaneillaan kuvaa sitä, mitä juuri nyt tapahtuu vaan enemmänkin sitä, mitä pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskunnissa voisi tapahtua. Ja riittäähän sitä. Puulattioita urakoiva yrittäjä-isä ajettiin konkurssiin ja vuosien velkakierteeseen, josta vain vaivoin selvisi. Ensimmäinen ihmisääni, jonka kymmenen kertaa käännetystä palvelunumerosta vastaa, kysyy vastaisinko ystävällisesti postin palvelukyselyyn?” Mutta pääsee Reijonen kirja-asiaankin. Toki entiseltä pörssimeklarilta sopiikin odottaa hyvää myyntitulosta. ”Vähän inha temppu, näin hiihtokauden alussa, kisavisiiriltäkin vetää norjalaista kirjailijaa framille. Ikinä. Voiko vika ehkä ollakin viestin kuljettajassa eikä lähettäjissä, kuten Eero Reijosen prologi kertoo. Ehkä meillä on liikaa yritystä ja sitten se vaan lässähtää. Sarja oli ihmisläheinen eikä kovin väkivaltainen mutta sen sijaan vahvasti yhteiskuntakriittinen. Keskeyttämisprosentti tämän kaverin teosten aloittaneilla on pienempi kuin Kollenin viidenkympin sivakoijilla. Tämä asia täytyy visakalloisemmankin lukijan, kuten minun, hyväksyä.” Ossi Lehtiö Tervakoskelta teki taas kirjastoreissun. Nesbøn vanhemmat olivat toisessa maailmansodassa rintaman eri puolilla; äiti taisteli saksalaisia miehittäjiä vastaan vastarintaliikkeessä, isä soti natsien joukoissa. Palvelu enää puuttuu. Ei isänsä poika, kirjailija Jo Nesbø, norjalaisia natseja sympatisoi vaan tekee heistäkin ihmisiä. Olen kaiken kaikkiaan väärää kohderyhmää.” Nesbøn tunnistivat myös Raila Rinne Helsingistä, Pertti Vuorela Espoosta, Veikko Huuska Ikaalisista ja Juhani Niemi Hangosta. Toiminnan huippu on roimaa kuin Pamplonan härkäjuoksussa vanhaan hyvään aikaan. Kun nyt lähdin negatiiviselle polulle, tuskin viitsisin kuunnella hänen bändiäänkään tai katsoa hänen kirjoistaan tehtyjä elokuvia. ”Teos lienee osa menestyksekästä pohjoismaista dekkari-genreä. Hienon tuotannon huippu oli liian varhain kuolleen Joensuun viimeinen teos Harjunpää ja rautahuone, rikoskirjallisuuden pimeää Pohjolaa parhaimmillaan.” Sirpa Taskinen ei tunnetusti ole dekkareiden suuri ystävä, joten päästetään loppuun vielä opposition ääni kuuluviin: ”Tuntematta minkäänlaista kutsumusta lukea dekkareita ei voi kuin ällistellen kirjastossa katsella Nesbøn paksujen raamattujen rivistöä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut rikoskirjallisuuden Nordic Noir, Pohjolan pimeä puoli, kertoo eri versioina samaa tarinaa. Siitä vain kyläkirjastoon, sillä en ole edes varma teoksen olemisesta omissa varastoissani. JOULUKUUTA 2016 Rikosproosaa siitä, mitä voisi tapahtua Saapuvan postin laatikko näytti pitkään lohduttomalta. Koko Nesbøn perhe sai vielä isän parivuotisen linnareissunkin jälkeen lusia maanpetturin kakkua. Sen juuret ja teemat on helppo palauttaa 1960-luvun sosiologiaan, jossa tutkijat antoivat syrjäytyneille ensimmäistä kertaa äänen yhteiskunnallisessa keskustelussa. ’Punarinnan’ kehystarina, norjalaisten vastarintaliikkeen toiminta, on selvästi visataiteilijaa koskettava aihe. Isä valitsi, omien sanojensa mukaan, pienemmän pahan Hitlerin ja Stalinin väliltä. Paperittomaan postipalveluun on näköjään siirrytty vuosia etuajassa. Kirjailijan oma henkilöhistoria on tukenut tämänkin Harry Hole tarinan rakentamista. Härskiä porukkaa nämä norskit. Pääasia, että byrokratiatalkoot sujuvat. Palkinto Ossi Lehtiölle. Ja kyllä pienen kylänkin kirjastosta löytyy suosittua kirjallisuutta ja niin löytyi tämäkin teos. Hiljaisen poliisimiehen moraalisesti tinkimätön ja psykologisesti oivaltava kirjallinen tuotanto on vahvaa Nordic Noiria ajalta ennen kuin termiä oli edes keksitty. Vaikka olen perin huono lukemaan kaunokirjallisuutta, johon dekkaritkin lasken, niin jostain oudos ta syystä tämä nyt otettu lainaus tuntui tutulta. 32 15. Postia ole kuulemma hänelle ollut kannettu viikkoon: ”Korveneläjän turhaa nurinaa. Asiakkaatkin tottuvat kyllä, kunhan huumoria riittää... Sille Reijosella on komea määritelmä: ”Tuo Hermeksen härmäläinen äpärälapsi”. Visakirjaa Punarinta pidetään hänen parhaana Harry Hole kirjanaan – niin, en kyllä perusta renttumaisista antisankareistakaan. Jostain ihme syystä me suomalaiset emme ole päässee siihen mukaan yhtä rajusti ja syvällisesti kuin muut pohjoismaat. Sama on siis manailun kohde Espoon ”korpimaisemissa” kuin täällä visaympyrässä: Suomen Posti. Nyt käsillä oleva teos on melko tuoretta tuotantoa ja sen ilmestynyt vuonna 2000 nimellä ’Rødstrupe’ ja sen on suomeksi saattanut Outi Menna vuonna 2005.” uuu Mauri Panhelainen Jyväskylästä pohtii Nordic noiria ja sen lähtökohtia. Modernin rikoskirjallisuuden Pohjoismaissa aloittivat Maj Sjöwall ja Per Wahlöö -kaksikko jo 1960-luvulla päähenkilönään rikostutkija Martin Beck
Olemme nyt tilanteessa, että totuutta ja rehellisyyttä pitää puolustaa. Mutta historiasta tiedämme, että kyllä propagandalla ja sensuurilla on aina sijansa yhteiskunnissa. Paljon on ohjelmaa tarjolla juhlan kunniaksi, mutta kyllä tarjontaa riittää perustasollaankin. Vastaukset viimeistään 28.12. Koska vastausaikaa on tulevan tuplanumeron tähden riittoisasti, mennään nyt ilman isompia vihjeitä. Se ei ole enää itseisarvo, johon voimme luottaa. Tule, jouluni, niin kuin ennen. Sananvapaus pitää sisällään vaihtoehtoiset mielipiteet, mutta se pitää sisällään myös totuuteen pyrkimisen. Ennen kaikkea demokraattisesti. Silti olemme nyt tilanteessa, että totuutta ja rehellisyyttä pitää puolustaa. Niin monet yrittävät meitä horjuttaa, muokata mieliämme ja sydämiämme tai muuten vain elää ja toitottaa valheitaan ”läpällä ja kännissä”. Nyt joulumarkkinat kyllä ja joulukadut ja sieluttomuus. Veronmaksajanakin vihastuvat vain vastarannankiisket. Tuo tullessas tuike taivainen. Venäläiset kirjapainot tulivat mukaan 1800-luvulla vallan ja järjestyksen vaihduttua. Tekniikan muuttuessa mukaan tulivat elektroniset julkaisut. Luku on ollut vähenemään päin, vaikka pahanteosta ei ole päästy syyttämään. Työntekijöitä, joita ei löydy julkisuuden verokalenterijutuista, näillä on yhteensä muutama sata. Mitä rahaan tulee, ne ovat osallistujalle halpoja huveja. Olet muuttunut vuotten mennen. Tämän tehtävän ratkaisu on siis 5.1. Vai minäkö muuttunut, vavahdin. Vapaakappaleiden talletus toimii kaikessa julkaisemisessa. Vai eikö voi avata sulle sydänovea arkinen ihminen. u u u Arkistojen ja museoiden sekä muiden kulttuurilaitosten tehtäväkenttä on laaja. Historialla on konkreettinen, todellinen perusta, olipa kyse paperille painetusta, elektronisesta julkaisusta ja kaikesta muusta sillä välillä. M onet valtion instituutit tekevät perustavaa laatua olevaa kulttuurityötä. Olet muuttunut vuotten mennen. ilmestyvässä Demokraatissa. Kansalliskirjastolla on tehtäväkenttää painetusta kirjallisuudesta internetin taltioimiseen tulevien sukupolvien käyttöön ja osansa tekee myös Kansallinen audiovisuaalinen instituutti elokuvan, radion ja television tallettamisen saralla. Tule, jouluni, niin kuin ennen tulit lapsuusleikkieni majoihin. Kansallisarkisto arkistoi, tutkii ja kehittää alaansa valtakunnallisena keskusvirastona. 33 15. Markkinoille tuodaan dvdja bluray -julkaisuja kotimaisista klassikkoelokuvista, mutta digitointeihin kuuluu myös lyhytelokuvia ja dokumenttielokuviin sopivaa ainesta. Juuri julkaistu Tiellä sananvapauteen – suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja (https://sananvapauteen.fi) on siitä loistava, tutustumisen arvoinen esimerkki. Sensuuriasetukset 1800-luvulla ja painovapauslaki Suomen itsenäistyttyä vahvensivat traditiota tallettaa painetut teokset talteen. Nykyään digitaalisuus on näiden ajassaan elävien instituutioiden elinehto ja perusta. Vaikka sananvapaus ei kuulu instituutioille tai esimerkiksi yrityksille, vaan se on juurikin yksilön oikeus, monet instituutiot tekevät kaikkensa sananvapauden edellytysten parantamiseksi. Työpaikkani Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (www.kavi.fi) täyttää 60 vuotta ensi vuonna, Suomi sata. mennessä osoitteella Demokraatti /Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Politiikassa tai viranomaistoiminnassa valehtelulla on lyhyet jäljet. Se ei ole enää itseisarvo. u u u Suuri osa tällaisten instituutioiden työstä on lakisääteistä ja omaa pitkän historian. Kuka hän on. Kaikki ne kutsuvat mukaan osallistumaan. Digitoiminen, saataville saattaminen ja avoimen julkaisun periaate taas on suuri tavoite. Toit silloin lahjana mulle puhän joulurauhan ja siunauksen. Oli lapsuusjouluni yllä syvä jumalanpelko ja hiljaisuus. Näin pikkujouluaikana ihan juhlituttaa etukäteen. Hyvin ovatkin tallella, mitä nyt Turun palo kokoelmaa kutisti. Mutta olimmepa sitten tekijöitä tai osallistujia, onnea juhliin kaikille tasapuolisesti ja demokraattisesti. JOULUKUUTA 2016 Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 50–52 SITAATTI Kauden päätteeksi pähkäiltävää joulun pyhiksi. Sen verran valaistakoon, että uskonnollisuudesta paljon ammentanut runoilija eli kenties vanhemmaksi kuin yksikään visassa esiintynyt kirjailija. Sydän kuitenkin kaipaava ihmisen. Yhdelle vielä palkinto. Demokratia vaatii demokraattiset instituutiot ja niihin demokraattisia periaatteita noudattavat virkamiehet sukupuolesta riippumatta. Jari Sedergren Valtio ja kulttuuri Aforismi välipalaksi Ääriteoiksi ei muutu äärimmäinen köyhyys vaan äärimmäinen katkeruus.. Historia elää myös valkokankaalla. Esimerkiksi kirjapainot antoivat kappaleen painamistaan kirjoista Turun Akatemialle jo 1600-luvulla, ja 1700-luvun alussa Ruotsin valtakunnan kirjapainot velvoitettiin luovuttamaan kappaleen kutakin painotuotetta yliopistoille, kuninkaalliselle kirjastolle ja arkistolle
Herrat jatkavat taas hallintaansa yksityisja kapitalistiyhtiöiden etua silmällä pitäen”. Ranskan parlamentissa on pääministeri Briand puhunut Saksan rauhantarjouksesta varottaen siihen luottamasta ja ilmottaen että ympärysvaltojen vastaus annetaan yhteisesti myöhemmin. Me emme saa unhottaa hetkeä, jolloin meidän yksin ollessamme saksalaisten armeiain ensimmäinen isku kohdistui Ranskaa vastaan. Tosin on urhoollisen Rumanian suureksi suruksemme ollut pakko väistyä vihollisen rynnistyksen edessä, mutta sen armeia venäläisiin sotajoukkoihin nojautuen puolustautuu vielä ja Läheisen Idän kysymystä ei vielä läheskään ole ratkaistu. Muutama sata viikinkiherraa sen pystyisi tekemään Helsingissäkin, vaikka täällä on valtiopäivävaaleissa äänioikeutettuja yli 80 000, kokouksessa alustanut J. Työmies 15.12.1916 Helsingin vaali-ilveily ja halkoskandaali Vaikka SDP:llä oli 1916 vaalien jälkeen eduskunnassa yksinkertainen enemmistö (103 paikkaa), kunnissa valtaa pitivät ”viikingit” ja ”manttaalimiehet”. Työväestöä korpesi erityisesti ”elintarvikekysymyksen holtiton hoito” ja polttopuiden saanti. 626. Aiheesta revittiin peräti kolmen palstan otsikko: ”Keskusvallat ovat yhteisesti erinäisten puolueettomien valtojen välityksellä tarjonneet rauhaa”.. Sillä pieni kourallinen kukkaroherroja voisi sen vaaleissa helposti nujertaa. K. Skandaali myönnettiin myös porvarilehdissä. varasti taivaasta tulen ja sai siitä ylijumala Zeukselta rangaistuksen. Ja onnistui, traagisin seurauksin. Työmies uhrasi uutisointiinsa vain yhden palstan ja otsikoi: ”Vaali-ilveily Helsingissä. Kun maa on varustautunut kiireestä kantapäähän, kun se rikkoo kaikkia kansainvälisiä lakeja, kun se saattaa koko väestön pakollisiin töihin, tällaisena hetkenä pitäisin itseäni rikollisena, jollen huutaisi isänmaalleni: pitäkää silmänne auki, olkaa varuillanne (kättentaputusta, hyvä-huutoja). Parisista, jouluk. Asiaan palattiin 10.12. Lähes tuskallisen levottomuuden vallassa kokosin ympärilleni tarpeelliset välineet ja sytytin elämän kipinän jalkojeni juuressa elottomana makaavaan ruumiiseen.” Maailman kirjallisuuden katekismus MARY SHELLEY: FRANKENSTEIN – UUSI PROMETHEUS (FRANKENSTEIN OR THE MODERN PROMETHEUS, 1818) SUOMENNOS PAAVO LEHTONEN . Sitten lehti julkaisi valittujen nimet ja uutinen päättyi kitkerään kommenttiin: ”Äänestäjien lukumäärä oli yht. Prometheus-viittaus kirja alaotsikossa on perusteltu: P. Kunnanvaltuustojen tilanne oli omiaan lisäämään vihanpitoa väestöryhmien välillä. Maailman sota. Edustajakamarin istunto avattiin klo 3.15. Ja sen vuoksi ei herroja kesälaitumilla ollessaan ole vaivannut huoli siitä, saavatko Helsingin vähävaraiset puita ja millä hinnalla”, Työmies arvioi. /--/ Kosketellessaan Bethman-Hollwegin eilen pitämää puhetta Briand huomautti: Katson velvollisuudekseni varoittaa isänmaatani mielettömyydestä. Frankenstein yritti omia elämän mysteerin – ja koki hyytävän kohtalon hänkin. Vaalipöytäkirja tarkistetaan lauvantaina ja sillä hyvä. ”Helsingin kunnalliskomento ei ole ajanut eikä aja kunnan väestön valtavan enemmistön asiaa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Muistutettakoon taas kerran , että ei ole olemassa hirviötä nimeltä Frankenstein, vaan on tiedemies Victor Frankenstein, joka opiskeltuaan hyödyllisiä tieteitä kuten anatomiaa ja kemiaa päätti kokeilla keinotekoisen elämän luomista. Ensimmäisenä puhujana esiintyi Briand, /--/ Liialliseen optimismiin vajoamatta voimme nykyään enemmän kuin milloinkaan luottaa lujasti voittoon. JOULUKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Eräänä synkkänä marraskuun yönä näin uurastusteni tuloksen valmiina silmieni edessä. 34 15. Helsingissä pidettiin ”kunnallisvaalit” joulukuun alussa 1916. Saksalaisten menestys ei missään ole ollut ratkaiseva. Ranska kesti tämän iskun tehden mahdolliseksi lopullisen voiton saavuttamisen. /--/ Meidän on myönnettävä, ettei vuosi 1916 ole vielä johtanut meitä voittoon mutta tarkastaaksemme huolellisesti asiantilaa, niin huomaamme, ettei Saksan armeiakaan ole saavuttanut voittoa, sillä 8 kuukautta kestäneen Verdunin piirityksen jälkeen jäimme me voittajiksi eivätkä saksalaiset (myrskyistä kättentaputusta). Äänestäjiä joku sata – ruotsikkojen lista sellaisenaan läpäissyt”. Saksa tarjoaa rauhaa Saksan rauhantarjous (12.12.) oli Työmiehessä iso uutinen. Helsingin halkokonttorin johtaja oli joutunut eroamaan tehtävästään halkopulan takia. Kunnallisen demokratian täydellinen puute koettiin valtavana vääryytenä, jota korosti vielä se, että eduskuntaa ei maailmansodan vuoksi kutsuttu lainkaan koolle. 13 p:nä. Helsingin kunnallisjärjestön kokouksessa: – Työväestö ei nykyisen järjestelmän vallitessa voi kunnan asioiden hoitoon ottaa osaa, vaikka sillä olisi haluakin siihen. Lehtinen paasasi
Puhekielessä heitä kutsutaan alentavaan sävyyn ”suvakeiksi”. Näen, että ”suvakkiviha” on kuitenkin sen saman vihan uudelleenmuodostuma, Aalto selvittää. Marika Aalto uppoutuu opintovapaalla gradun kirjoittamiseen.. 35 15. Aihetta hän tarkastelee naisnäkökulmasta. Sana muodostuu sanoista ”suvaitsevainen” ja ”vajaaälyinen”, puhekielessä ”vajakki”. Monen muun opiskelijan tapaan hänelle kävi niin, että työelämä vei ja opinnot jäivät roikkumaan gradua vaille valmiina. JOULUKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Miten minusta tuli demari. TEKSTI JA KUVAT ANNA-LIISA BLOMBERG Marika Aalto tutkii ”suvakkivihaa” L appilainen Marika Aalto on syntynyt Kemissä ja muuttanut Oulun kautta Rovaniemelle vuonna 2003 opiskelemaan kasvatustieteitä. Viime keväänä hän jäi opintovapaalle, ja nyt työn alla on pro gradu -tutkielma vihapuheesta, joka kohdistuu suvaitsevaisesti ajatteleviin ihmisiin. – Lähtökohtani on, että ”suvakkiviha” on rasismin uusi muoto, vaikkei se sinänsä voi olla rasismia, sillä rasismi on pohjimmiltaan ihonväriin tai etnisyyteen liittyvää
Kun Helsingistä lähdetään viikonlopuksi Tallinnaan, lähdetään Rovaniemeltä Rukalle tai Leville. Yliopistolla silmään osui kutsu Demarinuorten tutustumistilaisuuteen, jonne saattoi mennä kuuntelemaan ja jutte lemaan. – Nyt, kun jäin opintovapaalle, olen hiljalleen työväenyhdistyksessä yrittänyt aktivoitua uudelleen, nyt 35-vuotias Aalto kertoo. JOULUKUUTA 2016 Naisnäkökulmaan Aalto keskittyy siksi, että suvakeiksi leimattuja naisia ja miehiä kuvaillaan niin eri tavoin. Tulvasta puhuminen etäännyttää siitä tosiasiasta, että tänne tulijat ovat ihmisiä. Suomessa meno on selvästi hillitympää. Hän poimii materiaalia ryhmään linkitettyjen luotettavien uutislähteiden alle kertyvästä keskustelusta. – Joskus mietin, että onko Suomessa hillitympää siksi, että Suomi on niin säännelty maa. Erityisesti hänestä tuntui käsittämättömältä, miten avoimesti vihapuhe rehotti USA:n presidentinvaaleissa. SDP:n arvot kolahtivat Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja empaattisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat olleet Marika Aallolle aina tärkeitä arvoja. 36 15. Häntä houkutti lähteä yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan, mutta tätä jarrutti epävarmuus siitä, että hän ei tiedä tarpeeksi politiikasta. Donald Trump sai laukoa mitä tahansa, mutta silti hänellä riitti kannattajia. Kriteerinä on, että keskustelu liittyy pakolaistilanteeseen. – Tuollaista olin etsinyt. Tulva on jotain hallitsematonta, suurta tuhoa aiheuttavaa ja sellaista, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Maailmanlaajuisesti näen kolme vakavaa ongelmaa: pakolaistilanne, ilmastonmuutos ja äärioikeiston nousu. Aluksi hän liittyikin seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua Lapin vihreiden sähköpostilistalle. – Ei siellä kauheasti tarvitse etsiä rasismia tai vihapuhetta, vaan ryhmässä se on ihan esillä, hän summaa. Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla, hän sanoo. Graduaan varten Aalto on kerännyt aineistoa Facebookin Rajat kiinni -ryhmästä, jota voi seurata siihen liittymättä. Meillä jos joku puhuu tavoilla, joilla Trump puhui kampanjansa aikana, sillä olisi seurauksia. Kun tuomme omia arvojamme esille, uskon tulevien vaalien olevan meille hyvät vaalit. Pelottavaa puhetta Marika Aalto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhetavat ovat ylipäätään jatkuvasti koventuneet ja kuinka faktoista piittaamaton populismi on nostanut päätään. Ikinä ei saa luovuttaa! Pitää jaksaa taistella niiden asioiden eteen, mihin me kaikki uskomme. Terveisesi sosiali demokraattiselle kentälle. Demarinuorten toiminnassa Aalto oli lopulta mukana aktiivisesti melko pitkään vuodesta 2007 lähtien. – Sen myötä meidän ei tarvitse miettiä, onko meillä velvollisuus auttaa, vaan voimme keskittyä kauhisteluun ja resurssien puutteesta puhumiseen, hän jatkaa. Järjestömaailma kuitenkin jäi, kun Aalto aloitti työssä, jossa hän reissasi paljon. ” Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies on maanpetturi, ääliö tai muuten vain tyhmä.” ” Demarinuorissa kukaan ei olettanut, että tiedän valmiiksi asioita tai että minulla olisi jo jonkinlainen poliittinen historia.” Rovaniemeläinen Marika Aalto lähti SDP:n toimintaan Demarinuorten kautta. Pelko, jota mediakin tulee sanavalinnoillaan vahvistaneeksi, on kasvualustaa rasismille, vihapuheelle ja syrjinnälle. – Mahtavatko meidän oikeistolaisemme ajatella samalla tavalla kuin Trump, mutta eivät vain sano sitä, koska sellaisia ei sovi Suomessa sanoa ääneen, Aalto pohtii. Ehkä se on vähän sellaista stereotypiaakin, mutta paikkansa se pitää, Aalto tuumii. – Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies on maanpetturi, ääliö tai muuten vain tyhmä, Aalto kuvailee. Aalto huomauttaa, että 30 000 ihmistä ei ole mikään tulva, vaikka se Suomessa ennennäkemätön määrä tulijoita onkin. KAKSI KYSYMYSTÄ. Aallon haastattelu on ilmestynyt aiemmin Demokraatti.fi:n Lapin aluesivuilla. Kotonaan pohjoisessa Aalto ei kärsi kaamoksesta, vaan nauttii, kun saa sytyttää kynttilät valaisemaan. Naisten suvaitsevaisuuden moittimiseen liittyy vahva seksuaalisuuden korostaminen. Liittohallituksessakin yhden kauden. Paikkaa, josta saisi ehkä tukea ja apua, koska halusin päästä vaikuttamaan, mutten halunnut näyttää tyhmältä. Rovaniemi on myös talvella aivan oma maailmansa, kun kaupunki herää henkiin. – Olen kotona täällä pohjoisessa. Haluaisin, että maailma olisi sellainen paikka, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotoaan. Sen myötä naisiin kohdistuva vihapuhe on Aallon mukaan myös alistavaa. Itseään Aalto kuvailee helposti asioista innostuvaksi, eikä häntä ole vaikea houkutella uusiin asioihin mukaan. – Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista. Sellaiseen saattaa joskus törmätä SDP:n perustoiminnassa, Aalto kertoo. On joulumarkkinoita kojuineen ja kaduilla voi kuulla kieliä maailman eri kolkista. Demarinuorissa kukaan ei olettanut, että tiedän valmiiksi asioita tai että minulla olisi jo jonkinlainen poliittinen historia, ehkä kotona opetettu. Arvot kohtasivat ja porukassa kaikki ajattelivat, että politiikalla ja sillä, kuka asioista päättää, on merkitystä. Oli mahtavaa olla porukassa, joka ajatteli samalla tavalla kuin Aalto. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia, ja sellainen maalaisjärki ja käytännönläheisyys näkyvät. Hän on onnellinen siitä, että luonto latuineen ja metsälenkkimaastoineen on Lapissa lähellä. Aaltoa huolettaa, että poliittisessa ja julkisessa keskustelussa maalataan uhkakuvia puhumalla ”pakolaistulvasta”. Minkä yhden asian haluaisit maailmassa muuttaa
Tokkopa vinkkejä tarvitsee enempää antaa, eiköhän tämä pähkinä tullut nyt purtua, vai mitä. Moni kehui häntä maanantai-iltojen päätöksentekoshown tähdeksi, kun hän sitkeästi selitti, ohjeisti ja ojensi tilanteessa, jossa moiselle ei pitäisi olla tarvetta. Näin osallistut arvuutteluun ”Vinkkipajatso tyhjäksi!”, toivotaan niissä pöydissä, joissa ei ole vielä keksitty, kuka parran takana lymyilee. Kun minulta kysytään, mistä olen kotoisin, vastaan, että Pirkkalasta, hän paljastaa. DEMOKRAATTI/ JOULUPUKKIKISA PL 338 00531 HELSINKI Kirjepostimerkki Joulupukilta stoppi tonttuilulle JOULUPUKKEINA OVAT JO OLLEET: Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman ja Timo Harakka. Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen joulupukki@demokraatti.fi. 37 15. Pukkimme tunnetaan muun muassa vahvana yhdenvertaisuuden puolustajana, joka puhuu sekä sukupuolten välisestä tasa-arvosta että sateenkaariväen oikeuksista. Pirkanmaan ytimessä hän asuu edelleen, vaan ei enää Pirkkalassa. JOULUKUUTA 2016 VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: . Ja ri So in i Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman ja Timo Harakka. Aivan rivijäsen hän ei puolueessakaan ole. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. On nimittäin niin, että myös väärin vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Jollet veikkaa, et voi voittaa Joulupukkimme on siis pirkanmaalainen vaikuttaja, joka on tuttu myös valtakunnanpolitiikassa. Viimeistään tässä vaiheessa hitailla hämäläisilläkin varmasti sytyttää, tuumii vinkkien antaja. – Olen kyllä syntynyt Helsingissä ja asunut siellä ensimmäiset kuusi vuotta ennen kuin muutimme Pirkanmaalle. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahden hengen lahjakortin Restelin hotelleihin. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi. Lähetä veikkauksesi tai tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Jos nyt vieläkään pukkimme ei tunnu tutulta, älä masennu, vaan veikkaa! Heitä jotain hatusta – tai kuten pukkimme kotipaikkakunnalla on tapana sanoa: pipasta! Vain siten voit voittaa. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 22. JOULUPUKKEINA OVAT JO OLLEET:. Joulupukki tosin kurtistaa kulmiaan hämäläisstereotypioille, onhan hän kotoisin historiallisen Hämeen maakunnan alueelta. Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta. Sananne on lakini. Joulupukkihan on... joulukuuta, jolloin selviävät myös kilvan voittajat. Kotikaupungissaan hänet tunnetaan erityisesti terävistä kopautuksistaan. Vastausten tulee olla perillä viimeistään maanantaina 19. Sosiaalinen media onkin ollut muutamaan otteeseen revetä liitoksistaan pukillemme satelevista kiitoksista. joulukuuta
Ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä, jos ja kun yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Sen sijaan hallituksen esityksen yhteydessä maalailluista yksityisiä yrityksiä syrjäyttävistä markkinahäiriköistä ei ole todellisia esimerkkejä. 38 15. Jäteyhtiöiden liikevaihto on sen verran suurta, että 500 000 euron absoluuttinen yläraja on isoimmilla vain prosentin verran liikevaihdosta. Ensi kevään kunnallisvaaleissa moni valtuutettu joutuu miettimään uudelleen oman kuntansa omistuksien tulevaisuutta ja tulevaisuuden elinkeinostrategiaa, mikäli hankintalakiesitys menee läpi esitetyssä muodossaan. Lakiesitys on merkittävä, koska Suomessa tehdään julkisia hankintoja yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. Viiden prosentin rajaus ulosmyyntiin voi vaikuttaa kohtalokkaasti usean maakunnallisen työterveysyhtiön toimintaan. Hallituksen esityksen mukaiset rajat aiheuttaisivat merkittäviä ongelmia erityisesti kunnallisille jäteyhtiöille, joista monet nykyisin tarkoituksenmukaisuussyistä hoitavat myös esimerkiksi alueellaan toimivien yritysten jätehuoltoa. Myös maakuntien sairaanhoitopiirien laboratoriotoiminnot joutuisivat uuteen tilanteeseen. Ne myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Muita esimerkkejä potentiaalisista ongelmista on esimerkiksi kuntien omistama työterveystoiminta maakunnissa. Laki sisältää paljon hyviä uudistuksia, mutta pitää sisällään myös olennaisia heikennyksiä nykytilaan. Tosin esimakua hallituksen poliittisesta ohjauksesta ja EU:n käyttämisestä keppihevosena ideologisille uudistuksille on saatu jo SOTE-uudistuksessa, jossa peruskuntia viedään, kun märkää rättiä kohti tuntematonta. Hallituksen esityksessä on asetettu huomattavan tiukat rajat sidosyksiköiden ulosmyynnille eli mahdollisuudesta myydä muille kuin omistajilleen. Rajat ovat erittäin tiukat ja vaikuttaisivat laajasti kuntien toimintaan elinkeinokentässä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja talousvaliokunnan jäsen. SDP:n mielestä 20 prosenttia olisi edelleen hyvä raja ulosmyyntiin varmistaen kuntayhtiöiden toimintaedellytysten jatkamisen. Ensi kevään kunnallisvaaleissa moni valtuutettu joutuu miettimään uudelleen oman kuntansa omistuksien tulevaisuutta. Direktiivissä ei aseteta mitään euromääräisiä enimmäisrajoja ulosmyynnille. Tyypillistä in house-yhtiön ulosmyyntiä voi olla kunnan laitosten ruokahuollosta vastaavalla yhtiöllä, joka toimittaa ruokaa myös esim. EU:n hankintadirektiivissä sidosyksiköillä on sallittua olla ulosmyyntiä 20 prosenttia liikevaihdostaan. seurakunnan työpaikkaruokalaan, tai voi myydä annoksia myös kaupungintalon ruokalan vieraille. Näistä merkittävin on esitys koskien sidosyksikköhankintoja. Miksi hallitus haluaa ampua muutenkin talousvaikeuksissa olevia kuntia jalkaa tekemällä EU:n vaatimuksia tiukempia rajauksia kuntayhtiöiden ulosmyyntiin. JOULUKUUTA 2016 VILLE SKINNARI Puheenvuoro Hankintalakiesitys ampuu kuntia jalkaan E duskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi. Hallituksen esityksessä ulosmyynnin absoluuttiseksi ylärajaksi asetettaisiin 500 000 euroa ja sen alapuolella ulosmyyntiä saisi olla enintään viisi prosenttia liikevaihdosta. Monille in-house yksiköille ulosmyynti on tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä
Yli vuosisadan sanomalehtenä ilmestynyt SDP:n pää-äänenkannattaja muuttui torstaisin ilmestyväksi viikkolehdeksi. Panostus verkkolehteemme näkyy selvästi myös tilastoissa. Vaikka lehdistötuki on pudonnut viimeisen kolmen vuoden aikana (vaalitappioista johtuen) 2,4 miljoonasta eurosta 800 000 euroon, olemme kyenneet uudistumaan taloudellisesti hankalina aikoina. Lehtiuudistuksemme on kerännyt paljon palautetta. Torstaisin (tai postista johtuen perjantaisin) lehtiluukusta on kolahtanut keskimäärin 48-sivuinen luomus, johon olemme toimituksessa antaneet kaiken intomme ja luovuutemme. Määrä vastaa suurin piirtein keskisuuren maakuntalehden kävijämääriä. Verkkouutisointia laajentaaksemme olemme palkanneet toimitukseemme erillisen eduskuntatoimittajan, joka raportoi valtakunnan kiinnostavimmat puheenaiheet paikan päältä. D emokraatti uudistui tämän vuoden alussa perusteellisesti. Lehti on siis ilmeisen hyvin kulunut lukijoittemme käsissä. Samalla lehti pullistui ja paisui merkittävästi. Ennen ensi vuotta on kuitenkin aika vetää hieman henkeä. Olemme käyneet palautteen huolellisesti läpi ja tuoneet koko vuoden ajan uusia elementtejä rakkaaseen lehteemme. Lehtemme tulevaisuus näyttää valoisalta. Printtilehden kasvun ja kehittämisen ohella pyrimme lisäämään näkyvyttäämme ja vaikuttavuuttamme myös verkossa. Paras palaute uutta lehtituotettamme kohtaan löytyy kuitenkin lukuja tarkasteltaessa. On kritisoitu päivänpolitiikan puuttumista ja liian kriittistä asennetta hallitusta kohtaan. Lisäksi haluamme tarjota terävimmät analyysit poliittisesta tilanteesta mahdollisimman kattavasti. Olemme kävijöillä mitattuna Hufvudstadsbladetin kokoinen verkkomedia, ja lähes Suomen Kuvalehden tasolla eri kävijöitä mitattaessa. Lehtiala kokonaisuudessaan on noin seitsemän prosentin laskussa, joten saavutusta voi pitää merkittävänä. Lehtemme levikki on vuosien jälkeen kääntynyt roimaan yli 10 prosentin nousuun. JOULUKUUTA 2016 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Haluan toivottaa sinulle hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2017. Ensi vuonna on edessä kuntavaalivuosi, joka starttaa mielenkiintoisella SDP:n puoluekokouksella Lahdessa. Printtilehden kehittämisen rinnalla pyrimme lisäämään vaikuttavuuttamme myös verkossa.. Lehtemme uusmyynti on aina ollut hyvällä tasolla. Kiitos siis vaan kovasti Sinulle, arvoisa lukijamme! Mistä Demokraatin levikin kasvu oikein johtuu. Levikin kasvu ei siis johdu vain myynnin kasvusta, vaan siitä, että lehtemme peruutukset ovat puolittuneet. Demokraatti.fi-uutisDemokraatin uusi tuleminen sivuston tavoitteena on olla nopein kotimaisen politiikan uutismedia, joka tuottaa luotettavaa tietoa politiikan ja työmarkkinoiden kysymyksistä. Panostamme jatkossa enemmän eduskunnan päätösten ja niiden taustojen uutisointiin myös lehdessä. Aina on vuosien varrella löytynyt innokasta demariväkeä, jolle oma lehti on ollut tärkeä. Haluamme palvella sinua, lukijamme, kattavalla verkkouutisoinnilla ja entistä laadukkaammalla lehdellä. Kun muutosprosessiin liittää vielä yt-neuvottelut ja toimituksen muuton Hakaniemen Ympyrätaloon, ei ainakaan haasteiden puuttumisesta voi lehteämme syyttää. On kiitelty lehden ulkoasua ja luettavuutta. Raju uudistusprosessi on kysynyt Demokraatin henkilökunnalta poikkeuksellista venymistä, mikä on onnistunut esimerkillisesti. Useina viikkoina Demokraatti.fi on ollut tänä vuonna 50 suosituimman verkkosivuston joukossa Suomessa. 41 15. Tavoitamme tälle hetkellä 70 000–100 000 eri lukijaa viikoittain
Vastaajat pitävät Suomen asenneilmapiiriä yleisesti huonona: Vain neljätoista prosenttia piti asenneilmapiiriä hyvänä tai erittäin hyvänä, kun joka toinen piti sitä huonona tai erittäin huonona. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä pitää vammaisten tarinoita surullisena osoituksena huonosta asenneilmapiiristä. Runsaan kolmanneksen mielestä ilmapiiri oli neutraali. Verkkokyselyn vastaajat kokevat erityisesti työelämän asenteet vaikeina. 42 15. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. JOULUKUUTA 2016 Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää viimeisen vuoden aikana. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisössä, Pimiä sanoo. Pimiä pitää yhtenä selvityksen huolestuttavimmista tuloksista, että syrjintäkokemuksista jätetään ilmoittamatta, koska vastaajat eivät usko mitään tapahtuvan. Tervetuloa! Runojani youtube Vaiskin runot. Mahdolliset onnittelut voi ohjata työväen perinnetyön tukemiseksi Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Esa Lahtinen. 70 VUOTTA Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Vammaisten arkea leimaavat syrjintä ja asenneongelmat Vammaiset kokevat arjessaan edelleen runsaasti syrjintää, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan. STT. Espoo 20.12. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan vammattomaan verrattuna silloinkin, kun pätevyys ja taidot ovat samat. SUOMI 100-VUOTTA Väinö Kiimingin runoja valokuvanäyttely Espoon Ison Omenan kirjastossa 19.12.2016 2.1.2017, kirjaston aukioloaikoina. – Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta, hän sanoo. Oikea vuosi on 1963. Esa Lahtinen Työväen Arkiston johtaja, eläk. Kovat asenteet ilmenevät syrjinnän lisäksi muun muassa kiusaamisena ja haluttomuutena parantaa vammaisten asemaa esimerkiksi työelämässä. 0400-423835 SUOMI 100-VUOTTA Väinö Kiimingin runoja valokuvanäyttely Espoon Ison Omenan kirjastossa 19.12.2016-2.1.2017, kirjaston aukioloaikoina. Noin 450 vastaajasta liki puolet oli eläkkeellä, vaikka monilla on hyvä koulutus. Samassa yhteydessä Matinkylän ammattikoulun purkamisen seuranta kuvina. Tervetuloa! YouTube: vaiskin runot Teatteri Syntymäpäivät Oikaisu Viime viikon lehden Kaj Chydeniuksen haastattelussa kerrottiin Sadankomitean perustamisvuodeksi 1965. Samassa yhteydessä Matinkylän ammattikoulun purkamisen seuranta kuvina. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. – Vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena
mennessä aira.ikonen@tul. Demokraatti ilmestyy seuraavan kerran 5.1.2017. Laatikkoruokien vuoat ja tuikkukynttilöiden kuoret kuuluvat metallinkeräykseen. STT. Ilmoittautuminen to 15.12. Tervetuloa! KANSAN SIVISTYSRAHASTO TEKEE TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISEMMAN JA LUOVEMMAN YHTEISKUNNAN PUOLESTA Säästöpankinranta 2 A, 8. Hallitus kokoontuu klo 13.45 kauppakeskus Duon Linkosuon kahvilassa. 43 15. Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kokoonnumme keskustelemaan koulutuspoliittisista näkymistä ja Joululounaalle to. Hervannan sos.dem. Lähetä 22.12. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Alustajana Seinäjoen AMK:n rehtori Tapio Varmola. Kinkun paistorasvaa voi käyttää esimerkiksi ruuanlaitossa tai laittaa astiassa sekajätteeseen. Tervetuloa! . (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). yhdistys tarjoaa glögiä 17.12. HSY:n mukaan ruuantähteitä ja kinkkurasvaa ei saa laittaa viemäriin. klo 11.30 alkaen Hervannan torilla. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. tuplanumeroon ilmoitus viimeistään perjantaina klo 12 mennessä demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. TUL-Tampere. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut PIRKANMAA . Sarvilla ja hampailla Jätteet täytyy muistaa lajitella myös jouluna Vaikka jouluna kertyy runsaasti jätettä, tulee ne lajitella oikein, muistutetaan Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). 15.12 klo 11.30 Sty:n kerhotiloissa, Keskuskatu 17. JOULUKUUTA 2016 ” Ruoantähteitä ja kinkkurasvaa ei saa laittaa viemäriin. POHJANMAA . krs 00530 Helsinki 09 5868 530 muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Viikkolehti ja netti. HSY:n mukaan uudenvuodentinat kannattaa joko säästää ja valaa uudelleen seuraavana vuonna tai viedä vaarallisten jätteiden konttiin. Lahjapaperit taas kuuluvat sekajätteeseen, eivät paperintai kartonginkeräykseen. Hyvää Joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. fi voimistelijoiden lajileiripäivään su 8.1.2017 Tampereen Stadionin tiloissa
(06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Anne Latva (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 44 15. JOULUKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 010 7703 640 (vaihde). SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Rautatienkatu 10, 6. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh
julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Oiva Mäki-Mantila Tampereelta. 10. Ratkaisu Ristikon 48/2016 ratkaisu: Torstaina 1.12. 4. 6. Mikä majakkasaari on jaettu kahtia Suomen ja Ruotsin kesken. Mikä on lampetti. 8. Fer din and Por sch e Sudoku 1. Fredrik Guseff on puoluesihteeri. Han -ki ina lai set , luk um äär ä rei lu milj ard i 8. 5. Mikä on hänen puolueensa. Minkä maan pääkaupunki on Ouagadougou. Hän ei kuitenkaan koskaan noussut palkintopallille. Onko Oulu idempänä kuin Helsinki. 7. Miksi. Mus ta 5. Ero am ine n työ stä ilm an pät evä ä syy tä 6. 2. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Paavo Nurmi voitti useita olympiakulta mitaleita. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. Onnea voittajalle!. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 9. 258 7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kuka Suomen presidenteistä toimi myös kahvilanpitäjänä. 199 5 4. 21,5 milj oon aa 10. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ven us 9. 3. –1,9 ast ett a 3. 45 15. Don ald Tru mp 2. JOULUKUUTA 2016 Ristikko 50/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kumpi on oikein talvipäivän tasaus vai talvipäivän seisaus. Kuka sanoi: Jos poliitikko haluaa ystävän, hänen on ostettava koira. Kuka on valtakunnansovittelija
15 16 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AUNIMO Langennut lentäjä ELOKUVA: Lento Nelonen klo 21.00 Katoava Pohjola: Pilattu paratiisi Yle TV1 klo 18.45 Erikoiset sairaudet aiheuttavat ongelmia Norjan myskihärille. Anette vs. 46 15. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Löytäjät 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. JOULUKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Terrorin varjot Suomen yllä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.52 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30–14.50 Verta käsissämme (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Metten joulu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Exodus: Matkamme Eurooppaan 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Arne Dahl: Verikyynel (16) 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Unohdettujen purkkien kansa 07.13 Laura 07.24 Tilda ja hänen ystävänsä 07.36 Lauri kilpa-auto 07.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 07.56 Anniina Ballerina 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Downshiftaajat (12) 10.40 Villi kortti: Kauden komeimmat osumat 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Lähiö – Reunalla 13.00 Unelmakoti 14.00 Matkakumppanit 14.30 Ravintola kaltereiden takana 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 15.30–16.20 Marja Hintikka Live 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Jääkiekon EHT: FIN CZE 21.00 Alias Lönnrot 21.30 Kimmo (7) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.35 Jääkiekon EHT: SWE RUS 00.00 Alias Lönnrot 00.30–01.25 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Lost in Translation (7) Teemalauantai: For Relaxing times Yle Teema klo 21.51 (USA/Japani 2003) Lempeän huumorin sävyttämä kuvaus kahden yksinäisen amerikkalaisen kohtaamisesta Tokiossa. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät 16.30 Kädettömät kokit 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ikoni ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Näytelmäelokuvien pariin yli vuosikymmenen tauon jälkeen ohjaajan palauttanut Lento (2012) on sekin eräänlainen hahmotelma piinaavasta yksinäisyydestä. Pohjimmiltaan Lento kuvaa itsepetosta ja elämänvalheita, eikä lainkaan liian säälivästi tai pinnallisesti. Toinen Tom Hanks -yhteistyö Cast Away (2000) on puolestaan ohjaajan uran huippu, surumielinen ja antaumuksellinen kuvaus kiireisen miehen haaksirikosta kaukaiselle saarelle. N: Scarlett Johansson, Bill Murray, Giovanni Ribisi, Anna Faris. O: Lasse Keso. Tolonen (7) Yle Teema klo 21.00 Dokumenttielokuva kitaristilegenda Jukka Tolosen (kuvassa) musiikista ja elämästä, unelmista ja niiden romahtamisesta, luopumisesta ja uuden löytämisestä. Siipiveikon sisällä elää julkisuudelta piilossa oleva vauhtiveikko, joka suoritti sankaritekonsakin viinan ja huumeiden alaisena. Pölkkypäästä kertova oikeistolainen Forrest Gump (1994) onnistui tältä osin vain osittain: se sai kyllä kasan Oscareita, mutta osa gaalayleisöstä buuasi elokuvan palkinnoille. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Huippukokki landella 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Yövahti (12) 23.35 Kallista kipua (7) 00.35 Bull (12) 01.35 Uhka (16) 02.30 Believe (12) 03.30–04.25 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lazy Town 07.20 Pound Puppies 07.40 Red Caps 08.05 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45 Vaaleanpunainen pantteri 09.50–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Amerikan kovimmat diilit 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 Elokuva: Valtion vihollinen (12) 00.45 Leijonan luola USA 01.45 Kauppaneuvos Jethro 02.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.45 Poliisit (7) 04.45–05.00 Astral-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Kauneuden monet kasvot 18.00 Messias-oratorion synty 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 KC: Chrzu – roskan lumous (12) 20.30 Schrödingerin kissa 21.00 Tiededokumentti: Arkipäivän ihmeet 22.00 Kino Suomi : Musta Lumikki (12) 23.20–00.55 Camorran miehet (16) YLE TV1 05.45 Vaikeita kysymyksiä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Päämaja 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.03 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Charles Dickensin ihmemaa (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Unohdettujen purkkien kansa 07.09 Kati ja Töppö 07.20 Ystäväkirja 07.25 Nelli ja Noora 07.32 Mimmi Lehmä ja Varis 07.40 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 07.50 Kaapo 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakumppanit 10.30 Unelmakoti 11.30 Luontoretkellä: Salaperäinen luonto 12.00 Lähiö – Reunalla 13.00 Bensaa suonissa 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Koiranpentuja ja palveluskoiria 14.30 Nuorisourheilu puntarissa 15.00 Rokkarit vuorilla 15.30 Kioski 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Koistiset lennossa 18.06 Poliisi selvittää 18.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 19.45 Palloilua: Koripalloa 21.00 Jääkiekon EHT: RUS CZE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 22.50 Downshiftaajat (12) 23.30 Girls (16) 00.00 Ja’mie: Private School Girl 00.30–02.25 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Fysioaamu 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. KESKIVIIKKO 21.12. LAUANTAI 17.12. Yhteys hengenheimolaiseen Steven Spielbergiin on sikälikin ilmeinen, että myös Zemeckis kuvaa toisinaan psykologisempia ”raatifilmejä”, joilla haetaan aikuisemman yleisön hyväksyntää. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Elokuva: Uuno Turhapuro – Herra Helsingin herra 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Australia (12) 01.35 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.40 Modus 02.40 Modus 03.35–04.35 Tyrant (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Lazy Town 07.15 Pound Puppies (7) 07.35 Red Caps 08.05 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.50–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Amerikan kovimmat diilit 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 16.50 Kauppaneuvos Jethro 17.55 Liigastudio 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Liiga LIVE: Ulkojäät 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 23.40 Liiga: Illan parhaat 23.45 Elokuva: Kuningas Arthur (12) 02.15 Kauppaneuvos Jethro 03.15–04.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Kauneuden monet kasvot 18.00 Valitut sanat: Gessen & Oksanen 18.30 Elävä arkisto: Pepe Willberg 70 vuotta 18.32 Rouva Jones ja tunteet 19.03 Haastattelijana Mirja Pyykkö 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 To Nightwish: Tarja vs. Kuvassa keskellä pisinpänä Bob Harris (Bill Murray). Vasikkakuolemien taustalta paljastuu laajempi arktista luontoa uhkaava asia. Kimmo joutuu kohtaamaan synkän tulevaisuuskuvan Grönlannin syrjäseudulla. Aina maneerinen mutta karismaattinen Denzel Washington näyttelee matkustajien hengen pakkolaskussa pelastavaa lentokapteenia, josta leivotaan oitis kansallinen kiiltokuva. LAUANTAI 17.12. Vauhtiveikko. SUNNUNTAI 18.12. Denzel Washingtonin näyttelee lentokapteenia, jolla on vaivoin peitelty salaisuus.. Riippuvuuskuvausten kliseissä Zemeckis luottaa karvan verran liikaa huuruisen juhlimisen runsaaseen annosteluun, mutta sen on paljolti valmis antamaan anteeksi tummenevassa mielen horisontissa. Floor 21.00 Kino: Burn After Reading (12) 22.35 I Am Thor 23.55–00.55 Kuningas Matti ja ysäristit Robert Zemeckis lukeutuu Hollywoodin takuuvarmoihin ammattilaisiin, jonka menestyneimmät ohjaukset ovat teknisesti luistavia seikkailuja. O: Sofia Coppola. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin
09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Lentävät koirat 14.30 Jamie Oliverin perhejoulu 15.00 Yhdistetyn maailmancup ja mäki: Ramsau ja Engelberg 16.00 Salatut elämät 16.30 Huippukokki landella 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Coronation Street (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Sport Uutiset 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Keittiöelämää 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Bear Grylls 00.40 Pukumiehet 01.40 Kuuma laki (12) 02.40–03.40 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lazy Town 06.55 Pound Puppies 07.40 Red Caps 08.10 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Star Wars (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Modernit isät 13.45 Amerikan kovimmat diilit 14.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.55 Leijonan luola USA 17.00 Elokuva: A.C.O.D. 07.15 Ryhmä Hau 07.40 Puuharit 07.52 Etsi viisi virhettä 07.56 Kasper ja Liisa 08.07 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.20 Galaxi 08.21 Milin miljoona kysymystä (7) 08.28 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 10.30–11.20 Matkapassi: Filippiinit 2 11.30 Sinikeltaisia unelmia 12.00 Lähiö – Reunalla 13.00 Matkakumppanit 13.30 Rokkarit vuorilla 14.00 Uusi mahdollisuus 14.30 Eläimellistä menoa Norjassa 15.00 Narkomaaniäidit 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski 19.30 Märät säpikkäät (12) 19.55 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.05 Uusi Päivä 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 YleX kesäfestarit: Apulanta 23.00 Game of Thrones (16) 23.50–00.15 Kimmo (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Duunikunto 06.50 Fysioaamu 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. – Suhteeton sotku (7) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Lento (16) 23.45 Leijonan luola USA 00.45 Kauppaneuvos Jethro 01.45 Poliisit – kotihälytys (12) 02.45–03.45 Ihan kuin ihmiset YLE TEEMA 17.00 Virsistä viisi 17.30 Satujen saarten runoilijat 18.00 Kantapöytä 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Aki Kaurismäki: Rock’y VI (12) 20.00 Iiron musiikkiluokka 21.00–00.22 Yö pitkä, elokuva lyhyt 2016 21.02 Tomaatti 21.10 Fantasia 21.20 Dijon juttu 21.29 Kaikki hyvin, Pekka (12) 21.37 Todella kiihottavaa 21.46 Sano kiitos ja tanssi 21.54 Pitääkö mun kaikki hoitaa. JOULUKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Dokumenttiprojekti: Neljäs kuolema 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.20 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Tahdon terapiaa 13.40 Akuutti 14.10 Prisma: Jääkauden jättiläiset 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Katoava Pohjola: Pilattu paratiisi 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Ylikomisario Banks (16) 23.45–01.20 Hercule Poirot: Kortit pöydällä (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.48 Saara ja Sorsa 07.56 Sanni Sateenkaari 08.09 Taavi-tiikerin naapurissa 08.36 Oktonautit 08.50 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.21 Joraavat juurikkaat 09.23 Törmäyskurssi 09.26 Lassie (7) 09.49 Late Lammas 09.55 Marja Hintikka Live 10.45 Urheiluviikonloppu 10.55 Jääkiekon EHT: FIN SWE 13.28 Villi kortti: Kauden komeimmat osumat 14.15 Alias Lönnrot 14.45 Urheiluviikonloppu 14.50 Cheerleadingin SM-kilpailut 15.50 Urheiluviikonloppu 15.55 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 16.45 Urheiluviikonloppu 17.00 Jääkiekon EHT: FIN SWE 18.20 Urheiluviikonloppu 18.30 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 19.25 Urheiluviikonloppu 19.30 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 19.40 Kimmo (7) 20.05 Vaarallista tasapainoilua 20.50 VICE: The Warrior Women of Asgarda 21.05 Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (12) 00.20 Odyssey (16) 01.00–02.26 Yle FOLK MTV3 08.00 Pororo 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.30–10.00 Thunderbirds (7) 10.30 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Big Top Scooby-Doo! (7) 14.35 Piilokamera 15.00 Pop’n’Roll 16.00 Myytinmurtajat 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Taikuuden tuolla puolen 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Elokuva: Kuutamolla (12) 21.55 PUTOUS: Tiedän mitä hoet keväällä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Wallander – Veriside (16) 00.25 PUTOUS: Tiedän mitä hoet keväällä 00.30 Modus 01.30 Modus 02.25 Scorpion (12) 03.25–04.25 Limitless (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 Lazy Town 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Lego Friends: Girlz 4 Life 10.35 Haluatko miljonääriksi. 22.02 Viikset 22.06 Kana (12) 22.21 Kiukuttelua kaupassa (7) 22.32 Aivolinkoprojekti 22.39 Pataa ja boolia (7) 22.58 Kummitusjuna (12) 23.14 Hiljainen viikko (12) 23.31 Back to business (12) 23.55–00.20 Elämä Mansonin jälkeen (7) 17 18 19 20 21 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Coronation Street (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Pomo piilossa 14.30 Jamie Oliver: Joulun alla 15.30 Mahtavimmat jouluvalot 16.30 Aku ja 7 ihmettä (7) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Coronation Street (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 12.30 Leijonan luola USA 13.25 Elokuva: Turtle Power: Teenage Mutant Ninja Turtlesin tarina (7) 15.25 Suomen huutokauppakeisari 17.25 Kauppaneuvos Jethro 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Hauskat kotivideot 19.30 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 23.35 Elokuva: Riddick – paluu (16) 02.00 Stand Up! 03.00–05.00 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Pepe Willberg 70 vuotta 10.02 Rouva Jones ja tunteet 10.33 Haastattelijana Mirja Pyykkö 11.30 Mia: erään tanssijan matka 12.30 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 13.25 Schrödingerin kissa 13.55 Nainen Son La’sta 14.30 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Nyrkkeilysankari (12) 19.40 Taulukauppiaat 20.40 Evankeliumi 21.00 Tolonen (7) 22.15–00.05 Yle Live: Brit Awards 2016 YLE TV1 05.55 Metten joulu 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Seniori työssä 12.25 Murha paratiisissa (12) 13.20 Suuri sävelparaati 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Gorbatshov ja Reagan 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Don Juan 23.05 Uutiset Uutis-Suomi 23.15 Uutiset 23.20 Scott & Bailey (12) 00.05–01.35 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Taikakaruselli 07.04 Unohdettujen purkkien kansa 07.10 Mitä ihmettä. 12.35 Ummikot ulkomailla 13.35 Leijonan luola USA 14.30 Suomen huutokauppakeisari 16.30 Liigastudio 17.00 Liiga LIVE: Ulkojäät 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Liiga LIVE: Ulkojäät 19.30 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Prinsessapäiväkirjat 2 23.20 Liiga: Illan parhaat 23.25 Elokuva: Cocktail (12) 01.35–02.35 Stand Up! YLE TEEMA 10.00 Gustavs Klucis ja hänen taiteensa (12) 11.30 Kantapöytä 12.30 Valitut sanat: Gessen & Oksanen 13.00 Pienet suuret tytöt 13.50 Tiededokumentti: Arkipäivän ihmeet 14.50 Historia: Seksi ja länsimaat 15.45 Jäitä hattuun (12) 16.15–17.02 Yle Live: Tiisu 17.15 Kaukasia 30 päivässä 18.00 Mia: erään tanssijan matka 19.00 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 20.00 Historia: Keitä kreikkalaiset olivat 21.00 23.30 Teemalauantai: For Relaxing times 21.00 Olipa kerran – Lost in translation (7) 23.30–00.15 Peepshow (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.50 Katoava Pohjola: Pilattu paratiisi 09.00 Uutiset 09.05–09.46 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Pilkki 13.40 Norsunluukoira 14.10 Historia: Berliinin muuri 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Hautajaisten jälkeen (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Arne Dahl: Vuoren huipulle (16) 23.35–00.15 Ykkösaamu YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu 08.03 Hyrräpäät 08.16 Killi ja Kiki 08.23 Dinojuna 08.50 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Esteitä ja ylityksiä 09.36 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.56 Uusi Päivä 11.25 Pasila 2.5 – The SpinOff (7) 11.50 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.30 Urheiluviikonloppu 12.40 Ampumahiihdon MC 13.20 Urheiluviikonloppu 13.30 Jääkiekon EHT: CZE SWE 15.00 Urheiluviikonloppu 15.10 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 15.55 Jääkiekon EHT: RUS FIN 18.30 Urheiluviikonloppu 18.50 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Filippiinit 2 20.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.50 Adrenaliinihakuista elämää 21.00–21.41 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Märät säpikkäät (12) 23.20 Girls (16) 23.45 VICELAND: World of Sports 00.06–00.30 VICELAND: Black Market MTV3 08.00 Pororo 08.15 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Thunderbirds (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Jamie Oliverin hauska joulu 11.00 Huippukokki landella 12.00 MTV.doc: Suomen sähköistäjät – Fingridin tarina 13.00 Yhdistetyn maailmancup ja mäki: Ramsau ja Engelberg 14.00 Eläintarhan salaisuudet 15.00 Top Gear USA 16.01 Metsällä 17.01 Sinulle on postia 18.00 Aku ja 7 ihmettä 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 1001 Rikua 20.00 Elokuva: Herra Popper ja pingviinit 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bosch (12) 23.35 Americans (16) 00.35 Kallista kipua (7) 01.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.35–03.35 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 Lazy Town 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Lego Legends of Chima (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Lego Marvel Super Heroes: Superpahikset (7) 09.30 Jaksa paremmin 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Coronation Street (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Pomo piilossa 14.30 Jamie Oliverin perhejoulu 15.30 Eläintarhan salaisuudet 16.30 Mahtavimmat jouluvalot 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Coronation Street (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Kadonnut (12) 00.45 Extant (12) 01.45 Bosch (12) 02.50–03.50 Rakas, sinusta on tullut pullukka NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lazy Town 06.55 Pound Puppies 07.40 Red Caps 08.10 Tashi 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Star Wars (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.55 Leijonan luola USA 17.00 Elokuva: Teen Beach Movie (7) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Old School – jengi koossa (12) 22.50 Leijonan luola USA 23.50 Kauppaneuvos Jethro 00.50 Kanadan rajalla 01.20 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.20–03.20 Ihan kuin ihmiset YLE TEEMA 17.00 Virsistä viisi 17.30 Meidän Nixonimme 18.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.05 Jäitä hattuun (12) 21.05 Mona Lisan arvoitus 22.00 Svengijengi ’62 (12) 23.50 Aki Kaurismäki: These Boots 23.55 Uusi Kino: Viis varpaista 00.02–00.15 Uusi Kino: Kakara (7) YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Silja – nuorena nukkunut (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Metten joulu 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 SuomiLOVE 20.00 Norsunluukoira 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 23.45–00.45 Exodus: Matkamme Eurooppaan 01.36 Prisma: Jääkauden jättiläiset YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.00 Unohdettujen purkkien kansa 07.07 Ludovic 07.20 Hilla ja avaruuden Eetu 07.30 Askarrellaan 07.35 Timppa 07.47 Sasu 07.59 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.10 Töötti ja Pulteri 08.34 Galaxi 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiranpentuja ja palveluskoiria 10.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 11.30 Nuorisourheilu puntarissa 12.00 Lähiö – Reunalla 13.00 Erämaan armoilla 14.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 14.30 Bensaa suonissa 15.00 Kehonvartijat 15.30 Kimmo (7) 15.55–16.50 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 19.25 Kandit 19.55 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.05 VICE: Rally Race Car Driver Verena Mei 20.16 VICE: Photographing Fukushima 20.31 Alias Lönnrot 21.00Noin viikon uutiset 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Uusi Sherlock (12) 23.30–00.00 Alias Lönnrot MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bull (7) 23.35 NCIS: New Orleans (12) 00.35 Zoo (16) 01.35 Pahan jäljillä (16) 02.35–03.35 Rakas, sinusta on tullut pullukka NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lazy Town 06.55 Pound Puppies 07.40 Red Caps 08.10 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Star Wars (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Amerikan kovimmat diilit 14.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.55 Leijonan luola USA 17.00 Elokuva: Poika ja Smitty (7) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Elokuva: World War Z (16) 23.25 Liiga: Illan parhaat 23.30 Suomen huutokauppakeisari 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Haapasalo goes lomalle 02.30 Kauppaneuvos Jethro 03.30–04.30 Ihan kuin ihmiset YLE TEEMA 17.00 Virsistä viisi 17.30 Gustavs Klucis ja hänen taiteensa (12) 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Mona Lisan arvoitus 21.00 Historia: Keitä kreikkalaiset olivat 22.00 Elävä arkisto: Joulukonsertti 22.02 Joulumieli sisälläni – Katri Helenan joulukonsertti 23.15–23.45 Nainen Son La’sta YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Sokerileipurin jouluherkut 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Nukkekauppias ja kaunis Lilith 14.45 Arkistokuvia: Oman kodin omistajaksi 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Oddasat 15.20 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Prisma: Jääkauden jättiläiset 19.50 Vaikeita kysymyksiä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05– 00.05 Exodus: Matkamme Eurooppaan YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Unohdettujen purkkien kansa 07.01 Tie tähtiin 07.13 Babar ja Badun seikkailut 07.25 Herra Heinämäki 07.35 Pasin ja Kielon valtakunta 07.46 Joulukalenteri 07.57 Touhukkaat 08.22 Tiketi Tok 08.45 Petteri Kaniini 09.12 Galaxi 09.13 Tenavat 09.20 Joraavat juurikkaat 09.23 Aika härdelli! 09.35 Tero hoitaa 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Elämäni eläimet 11.30 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 12.00 Lähiö – Reunalla 13.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.40 Kehonvartijat 14.10 Sinikeltaisia unelmia 14.40 Alias Lönnrot 15.10 Lumilautailijan maailma 16.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 19.45 Joulukalenteri 20.00 Hyvää joulua 20.10 Hevoshullu 20.20 Taskuparkki 20.35 Pasila 2.5 – The Spin-Off 21.00–21.40 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: World of Sports 22.30 VICELAND: Black Market 22.45 True Blood (16) 23.40–00.10 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 47 15
Valitettavasti sama suhtautuminen vaivaa koko Suomen hallitusta. Lukuunottamatta ulkoministeri Timo Soinia, joka lennähtelee ympäri maailmaa – puuhastelemassa välillä myös omiaan, kuten lähentämässä virallista Suomea ja Brexit-puuhamiehiä. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 118. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hallitus on ulkoistanut ulkopolitiikan presidentille, vaikka sitä pitäisi hoitaa näiden kahden toimijan yhteistyössä. Tosimies. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Mitä kieltä Jeesus puhui. 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Wei Yingwu erakko ja virkamies. 48 15. Eikö niillä ole parempaa tekemistä. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 14/16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Kukunorin sense ja nonsense 15.55 Yle News 16.00 Radion sinfoniaorkesterin vierailukonsertti Suomusalmella 17.25 On ruusu puhjennunna – Radion kamarikuoro laulaa joululauluja 18.00 Ehtookellot: Savitaipaleen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Joulumusiikin sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Nivalan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Euroradion joulukonsertti Münchenissä 13.00 Euroradion joulukonsertti Freibergissä 14.00 Euroradion joulukonsertti Budapestissa 14.55 Pohjoismaisia joululauluja 15.05 Yleisradion joulukonsertti Helsingissä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Kuuntelijan toiveuusinta: Muodonmuutos. Pääministeri Juha Sipilä piipahtelee EU-kokouksissa ja lausahtelee ympäripyöreitä EU:sta ja Venäjästä. Minun itsetuntoni kyllä kestää. Mitä peijakasta ne oikein tölläävät! Ai, että asiassa ei ole nokankoputtamista! Arvatkaapa uudelleen. Syvällisempää näkemystä maailman menosta ei ole kuultu. Minulla on komeammat räpylät kuin teillä. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuuntelijan toiveuusinta: Muodonmuutos. Muidenkin ministereiden maailma loppuu Suomen rajalle. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Minna Dufton 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Yle radio 1 15.12.–21.12.2016 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Voi karvaisen kermodeksen kinuskikermavaahdonkukertava takalisto! Nyt rupeaa pelti lommoontumaan! Mesikämmenmeininkiä! Ai niin, eihän minulla ole kämmeniä. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 09.58 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Oma maa mansikka ja muuta ei olekaan Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Horisontti 18.00 Euroradion joulukonsertti Tallinnassa 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Yleisradion joulukonsertti Pardubicessa 21.00 Euroradion joulukonsertti Dublinissa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Venyttelenpä vähän näytiksi varpaitani. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri Mikkelissä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Joulupöytä on katettu kansanmusiikilla 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 14/16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Cherbourgin sateenvarjot 22.55 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. Otetaanpa iisisti, chillaillaan vaan. 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Suomalaisen juhlimisen 7 kuolemansyntiä 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Händelin Messias-oratorio 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Saattaapa muutama untuvikko uinahtaakin. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 117. Melkein joulumusiikkia! 23.10–06.00 Yöklassinen. ”Hiliputipputippytäppy, hiliputipputippytäppy… Ei tässä mitään. No, paukutellaan pankoilla. Laiva. Ikävä tulee Sipilän edeltäjää Alexander Stubbia, joka pääministerinä oli perillä kansainvälisistä tapahtumista ja ehti niitä myös analysoimaan. Olkaa te vain siellä keskenänne. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.55 Tervetuloa lyömäsoitinkioskille 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10– 06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hiliputipputippytäppy... Oletteko te siellä lätäkön takana pelikaaneja vai apinoita. Mutta haloo! Samalla hallitus on kuitenkin unohtanut sellaiset maailman tapahtumat ja globaalit muutokset, jotka vaikuttavat Suomeen kikyjä ja vastaavia enemmän. Oikein tuijottavat. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Suomalaisen juhlimisen 7 kuolemansyntiä 17.40 Syödään ensin! Poliittinen ruoka. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.20 Windsbachin poikakuoro ja Modern slide -pasuunakvartetti esittävät jouluisia sävelmiä 21.25 Musiikkia 21.40 Syödään ensin! Pöytätavat. Täältä tullaan kutikulat. JOULUKUUTA 2016 007443-1650 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Rusk-festivaalin konsertti 20.25 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Mokomat riidanhaastajat. Katsovatko ne minua. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan jouluvieras: Radio Suomen vastaava tuottaja Minna Hannula 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Cherbourgin sateenvarjot 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Geeronimoo! Kappas, tuoltahan tulee hoitaja silliämpärin kanssa! Minä ensin! Minä ensin!” SUOMESSA ON PERUSSUOMALAISIA syytetty rajojen sisään käpertymisestä ja ulkomaailman torjumisesta. Kohta alkaa nahka naukua ja höyhennys mennä pälvikaljulle. Mun luonto TIMO SPARF Eräänä kauniina päivänä Lontoon eläintarhassa ruskopelikaani harjoitti mindfullnesia vai olisiko sittenkin mindhalfnesia (mind = mieli, half = puoli). Hallitus hanakasti noukkii ulkomailta sen omaa kotimaan politiikkaa tukevia esimerkkejä