13 Puhelinmyyjä pelastaa monen arjen LIIKE . HELMIKUUTA 2018 N0 7 Amislaisesta tuli koekaniini POLITIIKKA . 24 Sini Saarela ei anna periksi Ahdistelu on arkea monelle naiselle Hakis-klubi avaa kielenkannat Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 POLITIIKKA. Hinta 3 € 15. . 17 ELÄMÄ . 10 POLITIIKKA
00 €/kpl Lehdessä 6 Amislaisia työnnetään työpaikoille opiskelemaan 8 Uutiskertaus 10 Ahdistelu on monelle naiselle arkea 12 Suomi hyytyy EU-poteroonsa 13 Puhelinmyyjä on monelle vanhukselle arjen ainoa kontakti 16 Demograafi: Suomalaiset ovat parhaita – kahvinjuonnissa Hakis-klubissa ajatus lentää 20 Samakissa haetaan Pohjoismaiden yhteistä linjaa 22 Salmiakkia 23 IHSM sulle... Viikon valinta 17 Jotain on vialla, jos puhelinmyyjä on vanhuksen ainoa päivittäinen ihmiskontakti.. siis ihan sama 24 Olipa kerran minä: Sini Saarela 29 Kasvot peilissä: Topi Kytölehto 30 Perinnelihapiirakka on herkkua 31 Areenan täydeltä Köngästä 32 Tytöt 1918 – puhutteleva musikaali 34 Kirjavisa 36 Suurin niistä on rakkaus 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 40 Puheenvuoro: Ville Kopra 41 Mielipide 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Tytti Tuppurainen. HELMIKUUTA 2018 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 15. Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin! Opiskelija / harjoittelija / kiireapulainen 0. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Sini Saarelan kanssa Kannen kuva: Getty Images Hakis-klubissa tuuletetaan hyvässä demarihengess ä maailmanmeno a. WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www
Pitää olla kärsivällinen. 3 15. Mikä meno, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Kaikki elämässä ei kuitenkaan kierrä, Tuppurainen sanoo nauraen. ten pitäisi tuntea hänen elämäntyönsä nykyistä paremmin. Kokoomus haluaa uudistaa vain leikkaamalla. Se on erinomainen katsaus Suomen itsenäisyyteen ja suureen valtiomieheen. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI TOPI JUGA KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ ”No ookkonää pöljä?” D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Annika Saarikko Sanni Grahn-Laasonen Yhdellä lauseella, mikä on vaikein asia Suomessa EU:lle. Samaan aikaan EU:n budjettia pitäisi modernisoida, siirtää painopistettä tutkimukseen ja kehitykseen, ja kuitenkin pitää viljelijäväki tyytyväisenä. Ja mahdollistaa se, että naiset ovat kotona hoitamassa lapsia. Liebe. Päivän meno, on oikein hyvä meno. Maatalous, tukijärjestelmä ja sen uudistaminen. Tanner tuli kuuluisaksi sanottuaan, että ”kommunistien kanssa ei pidä mennä huutokauppaan, koska ne tarjoavat aina enemmän”. Poliittinen voimaeläimesi. Friisiläinen hevonen, ne ovat niin vahvoja ja uljaita. Tässä oli panoksena naisten tasa-arvo ja työpaikkojen lisääntyminen. Onneksi vaalit ovat jo tulossa ja voimme näyttää äänestäjillemme, että ikiaikainen linjamme pitää.. Populistien ja rasistien kanssa ei pidä lähteä huutokauppaan. Kierrätys on tärkeää, mutta ei voi sanoa, että elämä olisi turhaa. No ookkonää pöljä! Kepu pettää aina. Johdat eduskunnan Saksaystävyysryhmää, mikä on kaunein saksankielinen sana. Ookkonää Oulusta ja pelekääkkönää toripolliisia. Sama on tässä ajassa. Kaikkien eduskuntatoimijoiden, valtioelinten ja kollegoiden kanssa. Mikä on ihaninta miehessä. Yhtä aikaa raskasrakenteisia ja siroja liikkeissään. Kaikki muu kuin kierrätys on turhaa. IhmisPopulistien ja rasistien kanssa ei pidä lähteä huutokauppaan. Siinä on vokaalit ja konsonantit sopusoinnussa ja sisältö moitteeton. Kiltteys, Tuppurainen sanoo vedettyään hetken happea. Mitä hevosharrastuksen oppia käytät eniten eduskunnassa. Mutta onneksi vaalit ovat jo tulossa ja voimme näyttää äänestäjillemme, että meillä linja pitää, mikä se nyt sitten olikaan. Perjantai, valtiopäivät on saatu alkuun ja mennään kohti hurjaa viikonloppua! Suosittele hyvää kirjaa. Lasse Lehtisen Väinö Tanner -kirja. Tässä oli panoksena perheiden oikeus päättää lastenhoidosta. Hankala yhtälö
Toivoo Demokraatin väki Hyvä keskusta, Valitettavasti vahvistatte yleistä mielikuvaa keskustasta vanhakantaisena agraaripuolueena.. Vuosituhannen alussa 0,29 prosenttia oppilaista ei saanut lainkaan peruskoulun päästötodistusta. Tällä hetkellä lastentarhanopettajilla voi olla myös sosionomin tutkinto. Perheministerinne Annika Saarikko kaatoi pitkälle valmistellun perhevapaauudistuksen, tuskin ilman pääministerinne Juha Sipilän siunausta. Toivoa sopii, että varhaiskasvatukseen suunnattu sosionomitutkinto on tulevaisuudessa yhtä suosittu kuin nyt, vaikka nimike ei enää olekaan lastentarhanopettaja. Kiemurtelevista selityksistä huolimatta päätöksen taustalla taitaa olla halu varmistella maakuntien äänestäjien uskollisuutta tulevissa vaaleissa. Samalla valitettavasti vahvistatte yleistä mielikuvaa keskustasta vanhakantaisena agraaripuolueena. lutettua maisterisväkeä ei ennätetä saada eläkkeelle lähtevien nykyisten lastentarhanopettajien tilalle. HALLITUS ON ANTAMASSA esitystä varhaiskasvatuksen laadun nostamiseksi. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen rinnastaa varhaiskasvatuksen uudistuksen aika naan tehtyyn koulutusjärjestelmän uudis tukseen, jossa opettajaseminaarit vaihdettiin yliopistoihin. Ei riitä, että osa pärjää hyvin. Ala on huonosti palkattu, maisterit hakeutuvat muualle. Lisäksi liian monen peruskoulunsa päättävän lukuja kirjoitustaito on Pari valittua sanaa Toivottavasti vaalimoponne ei jo keuli. Ajatus on kannatettava. Päiväkodeissa pelätään, että uutta yliopistokouOpposition ääni MERJA MÄKISALO-ROPPONEN alle arvostelun. Totta toki on sekin, että kokoomuksen kannattama perhevapaauudistuksen rahoitusmalli kustannusneutraalina oli osin puhdasta leikkauspolitiikkaa, mutta se tuskin tuli teille yllätyksenä. Ville Ranta Tuoko varhaiskasvatus apua lukutaidottomuuteen. Tulevaisuudessa opettajaksi kelpaa vain kasvatustieteiden kandidaatti. Jollei näin ole, olemme hyvistä suunnitelmista huolimatta pulassa. Laatua nostetaan kiristämällä lastentarhanopettajien pätevyysvaatimuksia. On hyvä muistaa, että tulevaisuus on nyt, ei 20 vuoden päästä. Pelkään pahoin, että meneillään oleva ammatillisen koulutuksen reformi ei heidän tilannettaan paranna. HELMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Juutalainen sananlasku: Jumala ei voinut olla kaikkialla, ja sen takia hän loi äidit. 4 15. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on todennut, että joka kahdeksas peruskoulun loppuvaiheessa oleva poika ei osaa lukea niin hyvin, että menestyisi jatko-opinnoissa tai työelämässä. Varhaiskasvatuksen laadun nostaminen helpottaa varmasti heikoimpien tietä tulevaisuudessa, mutta tulokset näkyvät vasta 20 vuoden kuluttua. Valitettavasti poukkoilunne perhevapaauudistuksessa kertoo hermoilusta. Ette halua vaarantaa perhevapaauudistuksella keskustan uskonkappaleisiin kuuluvaa kotihoidontukea. Suotavaa on, että puhuisitte asioista suoraan, ja lopettaisitte puheet velvollisuudesta edistää naisten asemaa työelämässä. Toivoa sopii, että varhaiskasvatuksen uudistus parantaisi lasten mahdollisuuksia peruskoulussa ja vähentäisi tulevaisuudessa koulupudokkuutta. Tällä hetkellä yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa. Muutos oli aikoinaan hyvä, mutta taso horjuu nyt. Tämäkin sillä varauksella, että varhaiskasvatuksen eriasteisiin koulutuksiin saadaan nopeasti tarpeeksi opiskelijoita. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Reformissa vähennetään lähiopetusta kouluissa ja siirretään opetusvastuuta työpaikoille. Nyt luku on noussut 0,54 prosenttiin. Tarkoitus on, että vuonna 2030 henkilökunnasta 2/3 on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 1/3 ammatillisen lastenhoitajan tutkinnon. Vaaleihin on vielä matkaa, ja tässä vaiheessa hallituskautta toivoisi hallitukselta järjellistä toimintaa
Mutta kuka ajattelisi lapsia. JK SINI SAARELAN HAASTATTELU SIVULLA 24 Ujoudesta kujeiluun Seurasin monen muun suomalaisen tavoin tiiviisti televi siosta Greenpeacen ympäristöaktivisti Sini Saarelan vaiheita Venäjällä pidätyksestä vapauttamiseen vuonna 2013. Silti hän näyttää innostuvan pienestä kujeilusta kuvaaja Jani Laukkasen ehdotuksesta. Pääministeri Juha Sipilän mahtislogan ”Tekemättäkään ei voi jättää” tuntuu nyt erityisen orpolta. Pääministeri Juha Sipilän mahtislogan ”Tekemättäkään ei voi jättää” tuntuu nyt erityisen orpolta. Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin aiheita, jotka saavat hänet suostumaan. Lähellä vaaleja suurten uudistusten tekeminen on tunnetusti vaikeaa, jos kohta ne eivät ole helppoja vaalien jälkeenkään. Elämänkatsomuksellista konservatiivisuutta ei taida päästä pakoon. Saarikkokin hätkähti ainakin sen verran vyörytyksestä, että syyllisiksi löytyivät myöhemmin myös työmarkkinajärjestöt. KUVA JANI LAUKKANEN. Kenties talouden myönteinen kehittyminen ja työllisyyden parantuminen saivat luulemaan, että repivimmät hallitusmyrskyt ovat jo takana. Puoluehallituksen linjaus torpata kunniapuheenjohtajan ehdokkuus puheenjohtajavaalissa tekee Väyrysestä marttyyrin, josta uhriutumisen mestari ottaa kaiken irti tulevina kuukausina. Vuorollaan kokoomuksen kyljessä hallituksessa ovat käyneet pettymässä niin SDP kuin keskustakin. Esimerkiksi tunnustuksellinen kokoomuksen, RKP:n ja vihreiden yhteisrintaman kannattaja, Espoon vihreiden puheenjohtaja Timo Kilpiäinen puuskahti tympääntyneenä, että kokoomuksen jatkuva voimainnäyttö ja mustamaalaaminen alkavat epäilyttää jo häntäkin. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Aito pettymys on yksi asia, mutta kokoomuslainen räyhätyyli kokonaan toinen. Saarela kertoo, ettei ole antanut reiluun vuoteen haastatteluja. 5 15. Asiat linkittyvät niin, että keskustan johdossa arvellaan, ettei puolue kestä yhtään enempää keskustan taantumuksellisimman väen kiukkua. Perhavapaauudistuksessa niin keskustaa kuin sinisiäkin riepoivat leikkaukset kotihoidontukeen. Oma lukunsa on perinteisen ja sosiaalisen median puolella jo tutuksi tullut kokoomuslainen viestintäinferno, jonka kohteiksi Saarikko ja keskusta lukittuivat. Saarela löytää kuin löytääkin Kiasman kahvilasta itselleen purtavaa. Saarela saa pohtimaan, miten voisi vielä nykyistä enemmän muuttaa omaa toimintaansa ilmastomyönteiseen suuntaan. Pääministeripuolue keskustan nihkeilyssä kyse on myös koetusta kakkosviulun soittamisesta hallituksessa, puolueen vaikeasta kannatustilanteesta ja penkin alle menneistä presidentinvaaleista, joiden kiusallisena häntänä roikkuu vanha isäntä Paavo Väyrynen. Se ei ole vegaanille itsestäänselvyys. Uudistusta märehtineen ministeriryhmän puheenjohtaja, perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kuulutti jo viime perjantaina, ettei uudistus toteudu. Siitä alkoi aggressiivinen, tietysti julkisuudessa käyty riitely-show. Saarela ei pidä itseään julkisuuden henkilönä eikä hän liiemmin nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . E hkä eduskunnan pitkä istuntotauko sai unohtamaan hallituspuolueiden perimmäiset ongelmat. Hän kertookin olevansa pohjimmiltaan ujo. Uudistuksen kaatuminen tarkoittaa muun muassa sitä, ettei isien nykyinen osuus vanhempainvapaasta pitene, eikä nuorten naisten työmarkkinasema parane. Flopista kertonut Saarikko vetosi ensin rahapulaan, mutta esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini julisti sunnuntaina rehellisemmin, että kyse on ideologiasta: ”Sininen ei aja punaista politiikkaa”. Soini määritteli, ettei uudistusta voi tehdä ”perheiden itsemääräämisoikeutta sortamalla”. Mietin ennen haastattelua, miltä kyseinen aika vaikuttaa Saarelasta näin vuosien jälkeen. Ja katin kontit! Pitkään ja hartaasti odotettu ja kaivattukin perhevapaauudistus tai ainakin sen valmistelu nytkähti liikkeelle vain kaatuakseen surkuhupaisaan mahalaskuun maanantaina. HELMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Väyrysen myyräntyölle keskustan vaalimenestyksen tärvelemiseksi ei haluta antaa lisää siimaa. Paavo Väyrynen on ottanut keskustan panttivangikseen. Toteutuessaan uudis tus olisi vienyt Suomea lähemmäs pohjoismaisia verrokkejaan, mutta tavoitteeseen päästään vasta kykenevämpien voimien johdolla. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Kuka ajattelisi lapsia
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen haasteena on tutkintojen sovittaminen työelämän tarpeisiin. Laki työpaikalla oppimisesta jäi torsoksi Uusi koulutussopimus toimii paperilla, mutta käytäntö arveluttaa T oisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutussopimus herättää kysymyksiä SAK:ssa ja työpaikoilla. Samalla koulutussopimus tarjoaa usein opiskelijoille matalamman kynnyksen työelämässä tapahtuvaan opiskeluun kuin perinteinen, työsopimuksen solmimista edellyttävä oppisopimus. Perusteena oli muun muassa työpaikoilla annettavan koulutuksen laatu ja työturvallisuus, koska opiskelijoiden kouluttaminen on pitkälti työntekijöiden vastuulla. Lainvalmistelua kommentoineet palkansaajajärjestöt toivoivat työntekijöille tiedonsaantioikeutta yritystensä solmimista koulutussopimuksista. Käytännön arviointi on vielä ennen aikaista, koska koulutussopimuksen mahdollistava lainsäädäntö tuli voimaan vasta vuoden alusta. Hän ei halua lähestyä ongelmaa alakohtaisesti, koska tilanteet vaihtelevat myös alojen sisällä eri työ. Yrityksille, jotka sopimuksia oppilaiden kanssa solmivat, koulutussopimus on parhaimmillaan tapa varmistaa itselleen ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Heinikosken mukaan ajatus periytyy koulutussopimukseen aiemmin käytössä olleesta korvauksettomasta työssä oppimisesta. Ilman kunnollista opiskelijaja yrityskohtaista suunnitelmaa malli ei Lampunkaan mukaan toimi. 6 15. Jos asiat menevät pieleen, opiskelija ja yrittäjät eivät saa riittävää ohjausta ja uuden työelämään valmentavan koulutuksen sijaan opiskelija voisi päätyä yritykseen palkattomaksi ruuhka-apulaiseksi. Toisaalta yrittäjä voi hukata arvokasta aikaansa sellaisen opiskelijan kouluttamiseen, josta ei ole hänelle tulevaisuudessa hyötyä. Poikkeuksena on vaativaa erityistä tukea esimerkiksi terveydellisistä syistä tarvitsevat opiskelijat, joista voidaan maksaa yritykselle kulukorvausta. Heinikoski on varovaisen optimistinen. – Työpaikalla tapahtuva oppiminen on hyvä juttu, jos pelisäännöt ovat kunnossa. Yrityksille maksettavia korvauksia ei lakiin ole kirjattu. Lampun mukaan se asettaa osan yrityksistä hankalaan asemaan. Korvauksetonta koulutusta Lainsäädännön valmisteluun osallistunut Suomen yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu muistuttaa, että uusi laki tekee ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöistä, kuten koulusta ja työpaikasta, keskenään tasa-arvoisia. Yrittäjät eivät saa antamastaan koulutuksesta penniäkään korvasta. Muita yritykset joutuvat opettamaan ilmaiseksi. Sitten on yrityksiä, joilla kouluttaminen vaativan työn ohessa ilman korvausta on kohtuuton panostus, Lamppu sanoo. Valitettavasti säännöt eivät ole niin selkeät kuin olisimme halunneet, Heinikoski sanoo. Yrittäjäjärjestöä korvausten puute huolettaa. Eduskunnassa tiedonsaantioikeutta kannattivat Heinikosken mukaan kaikki, mutta laiksi saakka sitä ei onnistuttu kirjaamaan. ” Joillain toimialoilla kouluttaminen vaativan työn ohessa ilman korvausta on kohtuuton panostus. SAK:n koulutusja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski toteaa koulutussopimuksen toimivan melko hyvin paperilla. – Sivistysvaliokunta sysäsi sen työelämäja tasa-arvovaliokunnalle ja työelämäja tasa-arvovaliokunta sivistysvaliokunnalle. Tähän pyrkii myös uusi koulutussopimus, joka on ihannetilanteessa perinteistä putkikoulutusta parempi väylä opinnoista työmarkkinoille. HELMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Antti Rinne: Perhevapaauudistus on tärkeä uudistus, jossa hallituksella ei ole varaa epäonnistua. Molemmat olivat sitä mieltä, että asia pitää hoitaa, mutta kumpikaan ei sitä hoitanut vaan se oli se kuuluisa joku muu, Heinikoski sanoo. – Joillakin aloilla koulutussopimus voi tarjota mahdollisuuden varmistaa hyvät rekrytoinnit
Yhtiötä on syytetty suomalaisten työehtojen polkemisesta. Koulutussopimus voidaan muuttaa oppisopimukseksi osaamisen karttuessa. HALLITUSKYTKÖS RIISTÄJÄFIRMAAN Kansandustaja Suna Kymäläinen tyrmistyi tiedosta, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilän lapset ovat Ahola Transportin kolmanneksi suurin omistaja. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA paikoissa. Koulutussopimuksella opiskellaan yleensä osia ammatillisesta tutkinnosta. Koulutussopimus solmitaan yrityksen ja koulutuksen järjestäjän välillä, joten kyse ei ole työsuhteesta. Lainsäädäntö kuitenkin kaipaisi Lampun mukaan korvausten osalta päivittämistä. Koulutuksen tavoitteena on valmis tutkinto tai sen osia ja työnantajat ovat oikeutettuja korvaukseen. 7 15. Lampun mukaan koulutussopimuksen haasteena on myös alueellinen epätasa-arvo. Heinikoski toivoisi, että resursseja riittäisi koulutussopimuksiin suostuvien työpaikkojen kunnolliseen kartoittamiseen ja opiskelijakohtaisten suunnitelmien tekemiseen. . Työnantajat käyttävät koulutuksessa aina enemmän rahaa kuin mitä he siitä saavat. – Jakson alkuvaiheessa opiskelija tekee miinusta, mutta tietyin reunaehdoin työnantaja voi käyttää häntä myös resurssina, kunhan oppiminen pysyy keskiössä. Simo Alastalo Demokraatti Opiskelija / harjoittelija / kiireapulainen 0. Miinuksesta resurssiksi Myöskään ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ei ole rahaa leikkausten jälkeen tuhlattavaksi. . Myös erilaisia yrityksiä on vaikea saada mukaan kattavasti, vaikka motivaatiota nuorten ihmisten kouluttamiseen on Lampun mukaan monilla. . Kun työnantaja voi painottaa mitä opiskellaan, valmistuvista nuorista tulee valmiimpia työelämään. Uudistus vasKOULUTUSSOPIMUS . Maakunnissa on paikkakuntia, joilla voi opiskella aloja, joiden lähimmät yritykset voivat sijaita kymmenien kilometrien päässä. Hoitajia syyllistettiin potilasturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka turvallisuus on työnantajan vastuulla. – Lakia voisi avata, mutta automaattia koulutuskorvauksesta ei saa tehdä. TAAS HOITAJIA LYÖTIIN Kunta-alan neuvotteluja vauhditettiin Tehyn ja Superin ylityöja vuoronvaihtokielloilla. Heinikosken mukaan yrittäjäkään ei ole pelkkänä maksumiehenä, vaan saa parhaassa tapauksessa käyttöönsä osaamistaan kartuttavan käsiparin. – Aluepolitiikkaa, sanoo Kärnä. 00 €/kpl Em ili e U gg la. Oppisopimukoulutus perustuu työsuhteeseen, jolloin koulutuksesta maksetaan yleensä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. HELMIKUUTA 2018 PELURI VERONMAKSAJAN KUKKAROLLA Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä haluaa valtion myöntävän verovähennysoikeuden 2000 euroon saakka totopeleissä kärsityille tappioille, mikäli pelit on pelattu raviradalla. On tilanteita, joissa se menee kohtuuttomuuksiin. Silloin jotakin korvausta pitäisi maksaa, jos täyteen korvaukseen ei kyetäkään. taa myös työelämän tarpeisiin. – Ajatus on, että he tekevät siellä aitoja työntehtäviä eivätkä ole pelkästään katsomassa
Rinne muistuttaa, että hallitus toi perhevapaauudistuksen syksyllä 2017 merkittävänä työmarkinoiden rakenteellisena uudistuksen pöytään. SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta twiittasi jo viikonloppuna, että perhevapaauudistus kaatuu: ”Kepu haluaa naiset kotiin hoitamaan lapsia, Siniset pitää tasa-arvoa hapatuksena, kokoomukselle riittää mielikuvapolitiikka. Menee taas muutama vuosi eteenpäin, ennen kuin tämä asia on korjattu, Rinne suree. Ensinnä erityisesti nuorten naisten työllisyysaste paranisi ja toiseksi se vaikuttaisi vahvasti palkkatasa-arvoa korjaavasti. Tämä on hänen mielestään jälleen kerran ikävä osoitus siitä, että Sipilän hallituksella ei ole minkäännäköistä tasa-arvoeikä perhepolitiikka. Eli Migri menee pykälien taakse, vaikka kyse on myös sen taidosta tehdä tapauskohtaisesti luotettavat arviot turvapaikkapäätöksissä. Yksikin tällainen tapaus on liikaa, vaikka palautuspäätösten arviointi on vaikeaa. Migrin kanta on, että päätöksentekijät eivät voi olla vastuussa palautuksen jälkeisistä tapahtumista, jos päätökset on arvioitu kaiken käytössä olleen tiedon mukaan ja samaan arvioon ovat päätyneet hallintotuomioistuimet.. Pykälien taakse piiloon S uomesta turvapaikkaa hakenut irakilaismies palautettiin Irakiin, missä hänet ammuttiin. Kerrottiin, että se tehdään hallituksen toimesta tämän vaalikauden aikana. Suomi on yksi näistä maista. Sitä, oliko keskusta vai kokoomus enemmän tyrimässä uudistuksen kaatumista, Rinne ei lähde erittelemaan. Maahanmuuttovirasto Migri ja poliittiset päättäjät sysivät vastuuta tapahtuVaikea on arvioida, rikottiinko tässä tapauksessa palautuskielto-periaatetta. Ranskassa tuomarit ovat tehneet päätöksiä, että turvapaikanhakijoita ei palauteta Dublin-sopimuksen mukaisesti Pohjoismaihin, koska heitä voitaisiin sieltä palauttaa kotimaahansa. – Näyttää kovasti vahva ideologinen lataus estävän järkevän perhepolitiikan tekemisen ja erityisesti miesten ja naisten välisen tasa-arvon vahvistamisen. 8 15. On surkeata, että tällaisella sössimisellä tämä menetetään. Rinne muistuttaa, että asiantuntijoiden mukaan perhevapaauudistuksella olisi kaksi keskeistä vaikutusta. Suomen yleisessä linjassa onkin pohdittavaa. neesta toisilleen. HELMIKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO – Vakava paikka, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa perhevapaauudistuksen kaatumisesta. Hallitus on sillä tavalla itsensä vihollinen, että tällä hetkellä nuorille naisille maksetaan kotona pysymisestä.” Johannes Ijäs Demokraatti Älä tule paha kakku ” Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perheja tasa-arvopolitiikkaan. Vaikea on myös arvioida, rikottiinko tässä tapauksessa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvaa palautuskieltoperiaatetta, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa esimerkiksi kuolemanrangaistus, kidutus tai vaino. – Jos hallituksen omia arvioita uskoo, tämä oli sille yksi tärkeimpiä uudistuksia – perhepolitiikan, työllisyyden ja tasa-arvon ja työmarkkinoiden näkökulmasta erittäin tärkeä. – Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perheja tasa-arvopolitiikkaan. Migri muistuttaa, että yleisen linjan muuttaminen kuuluu poliittisille päätöksentekijöille
9 15. Etu annetaan Tradekan jäsenen PINS-kortinhaltijalle ja maksimissaan yhdeksälle hänen seurassaan ruokailevalle. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen ravintolaeduista, muista vuosieduista sekä vaihtuvista extraeduista www.tradeka.fi.. Etu koskee normaalihintaisia pääruoka-annoksia ja on voimassa 15.2.–31.3.2018. HELMIKUUTA 2018 Tradekan jäsenille 30 % alennus pääruoasta Tradekan jäsenenä saat nyt extraetuna 30 % alennuksen Restelin Martinoissa ja valituissa Restelin ravintoloissa. Extraetua ei voi yhdistää muihin etuihin
Poissaolojen kasvu sekä työtyyty väisyyden ja tuotannon lasku alen tavat viime kädessä kansantuotetta kin. Ryhmään kuuluvat Afganistan, Egypti, Iran, Kenia, Nepal, Pakistan, Venäjä, Turkki ja Jemen. Monissa maissa seksuaalinen häi rintä on koettu osaksi ”maan ta paa”, johon naisten on alistuttava. Häirintää esiintyy kaikissa maissa ja sosiaaliryhmissä, mutta esimer kiksi Kiina kuittaa sen länsimaiseksi ilmiöksi ja pyrkii tukahduttamaan sitä vastustavat kampanjat. Yhä useampi uhri uskaltaa puhua ja yhä useampi tekijä saa rangaistuksen: eroaa tehtävistään tai maksaa kor vauksia välttääkseen vankilan. Häirinnällä voi kuitenkin olla va kavia vaikutuksia naisen elämään sekä hänen henkiseen ja fyysiseen terveyteensä. Naisille jätetty todistustaakka tuntuu ras kaalta ja koko prosessi liian han kalalta. Arviot häirintää kokeneiden nais ten osuudesta vaihtelevat eri maissa. Eräissä maissa naisten turvalli suutta koetetaan parantaa sulke malla heidät kotiin, erottamalla sukupuolet toisistaan julkisissa ti loissa ja määräämällä naisille peit tävä vaatetus. Tuloksena saattaa olla työuran tai opintojen katkea minen, tulojen menetys ja syrjäy tyminen. Toisessa ääripäässä häirittyjen naisten osuus on 90–99 prosent tia. 10 15. Joseph Chamie IPS, New York. Maailman terveysjärjestö WHO raportoi, että uhreista melkein puo let eli noin 930 miljoonaa naista on kokenut suoranaista seksuaalista vä kivaltaa kotona tai kodin ulkopuo lella. Tilastot ovat kuitenkin epätarkkoja ja heijastavat eroja tulkinnassa, rapor toinnissa, politiikassa ja kulttuurissa. Seksuaalisen häirinnän määri telmät vaihtelevat, mutta yleensä on kyse eitoivotusta käytöksestä, joka loukkaa naisen ihmisarvoa ja luo pelottavan, nöyryyttävän tai vihamielisen ilmapiirin. Elämä on kuitenkin osoittanut, että mitä verhotumpia naiset ovat, sitä enemmän miehet ahdistelevat heitä. HELMIKUUTA 2018 Valtaosa maailman naisista kokenut seksuaalista häirintää K olme neljästä aikui sesta naisesta maail massa on joutunut seksuaalisen häirin nän kohteeksi. Useimmi ten tekijöinä ovat miehet ja uhreina naiset. Maa kohtaisista tiedoista ilmenee, että heitä on noin kaksi miljardia eli 75 prosenttia kaikista 18 vuotta täyttä neistä naisista maailmassa. Työnantajille voi tulla lisäkuluja oikeudenkäynneistä. Tilastojen mukaan se on alimmillaan 50–59 prosenttia Etiopiassa, Indone siassa, Irlannissa, Italiassa, Singapo ressa, EteläKoreassa ja Espanjassa. Nyt #metookampanja on kuiten kin levinnyt koko maailmaan. Raportointia vähentää myös tieto siitä, ettei se usein johda seu raamuksiin, varsinkaan sana sa naa vastaan tilanteessa. Sana sanaa vastaan Monesti naiset eivät halua kertoa tapahtuneesta häpeän, leimautumi sen, syyllistämisen, työpaikan me netyksen tai koston pelossa. Taloudellisia menetyksiä Ahdistelusta koituu kustannuk sia myös työnantajille ja valtioille
Muuttaneita miehiä oli 7,4 miljoonaa. Motiivina on naisten suojelun ohella pyrkimys välttää korvausoikeudenkäynnit ja kustannukset. YK:n 193 jäsenvaltiosta 189 on ratifioinut naisiin kohdistuvan syrjinnän vastaisen sopimuksen. HELMIKUUTA 2018 Valtaosa maailman naisista kokenut seksuaalista häirintää Intian suurin muuttoliike on naisten muutto avioliiton takia . . – Outoon ympäristöön joutuvat naiset tuntevat olonsa haavoittuvaksi ja sosiaalisesti eristetyksi. Muutto on usein kulttuurisokki ja heikentää naisen asemaa entisestään. Työn tai koulutuksen perään lähteneitä naisia oli vain kourallinen. 11 15. Hän laskee, että kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi. . Viime vuosikymmenellä 69 prosenttia avioliiton solmineista naisista vaihtoi Intiassa kotipaikkaa. Tutkija Scott L. Naisten oikeuksia puolustavan All India Progressive Women’s Associationin sihteeri Kavita Krishnan vertaa avioliiton vuoksi muuttavia naisia siirtotyövoimaan. – Usein lukutaidottomia naisia tuodaan maan syrjäkolkilta, ja läheisistään erotettuina he joutuvat erittäin kurjaan asemaan. Monissa maissa on varattu naisille omia osastoja joukkoliikennevälineisiin, ja esimerkiksi Ranskassa valmistellaan lakia sakkorangaistuksesta naisia kadulla ahdisteleville miehille. IPS A FP / A nt ho ny La nz ilo te. 122 maalla on säädöksiä, jotka kieltävät seksuaalisen ahdistelun työpaikoilla. Työnantajat ovat lisänneet henkilökunnan koulutusta seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. Heidät pakotetaan raatamaan miehen ja tämän perheen hyväksi, yhteydet omaan sukuun katkaistaan ja liikkumista rajoitetaan. Poikavauvojen suosiminen ja tyttöjen hyljeksiminen on esimerkiksi Haryanan osavaltiossa johtanut siihen, että tyttöjä syntyy vain 914 tuhatta poikaa kohti. . . Samasta syystä yritykset hankkivat työnantajan vastuuvakuutuksia. Osalle se aiheuttaa pysyvän juurettomuuden tunteen. He muuttivat joko miehensä asuinpaikkakunnalle tai tämän kanssa uudelle alueelle. Fulford sanoo, että naiset muodostavat yli 1,3 miljardin asukkaan Intiassa suurimman yksittäisen muuttoliikkeen ja sitä on tutkittu hyvin vähän. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia, hän listaa. Tutkimusten mukaan muutto on monelle naiselle kulttuurisokki ja heillä on vaikeuksia sopeutua uusiin oloihin. Krishnan mukaan tilannetta pahentaa sukupuolten epäsuhta, jonka seurauksena morsiamia ostetaan seuduille, joilla on pulaa naisista. . Alueelle tuodaan väkisin tyttöjä, joita saatetaan esimerkiksi Madhya Pradeshissa kaupata alle 500 eurolla, Centre for Social Research -ajatushautomon johtaja Ranjana Kumari kertoo. Fulford kytkee ilmiön naisten vähäiseen työssäkäyntiin, heikkoon koulutukseen ja alistettuun asemaan. Sulhanen kotikylän ulkopuolelta Varsinkin maaseudulla naiset on tapana naittaa oman kylän ulkopuolelle. KIELTO ON VOIMASSA 218 miljoonaa intialaista naista oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan muuttanut toiselle paikkakunnalle avioliiton vuoksi
Jotkut varmasti tietysti haluavat maalata sen tällaiseen liittovaltioasuun, mutta ei sitä välttämättä tarvitse sellaisena nähdä. Saksan hallitusohjelmaa ei ole vielä vahvistettu, sillä Saksan sosialidemokraateilla SPD:llä on edessä vielä jäsenäänestys hallituspohjan hyväksymisestä. Voidaanko valeuutisiin tarttua. – Kaipaisin hallitukselta avoimempaa aktiivisempaa otetta. Voidaanko iskuja demokratiaa kohtaan ennalta ehkäistä. Tuppurainen arvioi tehdyn sopimuksen pohjalta, että Saksa haluaa tulevaisuudessa maksaa enemmän yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin, tiivistää rahaliitto EMU:a ja lisätä euroop palaisia investointeja. Hän povaakin, että sopimuksen vahvistamisesta saattaa syntyä vielä jännitysnäytelmä. S aksassa hallitusohjelmaneuvottelut saatiin viime viikolla päätökseen kun demarit päättivät lähtemisestä Angela Merkelin vetämään hallitukseen. – Pidän näitä hyvin järkevinä talouspoliittisina avauksina. Nyt data ja algoritmit hallitsevat maailmaa. Algoritmit eivät ole neutraaleja. Seuraavaksi koneoppiminen pyyhkii ihmiset yhtälöstä pois ja algoritmit ohjelmoivat ja opettavat itse itseään. – Mikäli hallitusohjelma hyväksytään lopullisesti, ottaa Saksa selvän kannan EU-tason verotuskysymyksissä, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman toteaa Demokraatille. – Jos uudistukset nytkähtävät eteenpäin, se on iso askel Euroopalle. Hankkeen tavoitteena on pohtia arvoja, vastuuta, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta ja muita algoritmeihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Digikapitalismi tulee, oletko valmis. Saksan hallituksen uusi Eurooppa-poliittinen suunta on Tuppuraisen mielestä hyvin merkittävä myös Suomen kannalta. Me kuluttajat syötämme sokeana dataa eri verkkosivujen kautta yrityksille, joiden bisnesmallit perustavat siihen, miten hyvin he meidät tuntevat. Tämä tapahtuisi luomalla yhteinen eurooppalainen investointirahasto, joka voisi toimia osin myös suhdanteita tasaten. Pitäisikö yritysten ratkaista algoritmien etiikkaan liittyviä kysymyksiä, vai pitäisikö EU:n tehdä jotain. On viitteitä monenlaisista ongelmista, jotka liittyvät verkkoalustojen toimintaan: informaatiokuplien voimistuminen. Myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi Demokraatille, että kahden viikon kuluttua järjestettävä SPD:n jäsenäänestys on hyvin ratkaisevassa roolissa. – Nämä veisivät järkevällä sosialidemokraattisella tavalla Eurooppaa eteenpäin, juuri siihen suuntaan mihin pitää. Algoritmien vaikutuksia pitää tarkastella nyt, kun ihmiset vielä vastaavat algoritmien ohjelmoinnista. Nyt tarvitaan sisältö sille, miten pysyvää vakausmekanismia oikeasti kehitetään. SPD:n hallituspäätös hyväksytään tai kaadetaan jäsenäänestyksessä. Maailmankuvia KOONNUT HEIKKI SIHTO Suomi hyytyy EU-poteroonsa SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz neuvotteli puolueelleen hyvät ministeripaikat uuteen hallitukseen. Eurooppa, sen vakaus, kasvu ja työllisyys edellyttävät, että saataisiin toimiva eurooppalainen budjetti, joka vastaa rakennemuutoksen tarpeisiin työmarkkinoilla ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa. Suomen kannalta tämä on myös iso kysymys Sipilän hallitukselle. Mistä ihmeestä on kysymys. Johannes Ijäs Topi Juga Demokraatti AFP / Sascha Schuermann. Liittovaltion ei tarvitse edellytä velkojen yhteisvastuuta. Verkkoalustat kuten Amazon, Facebook, Google ja muut digimaailman tähdet ovat nousseet vahvasti rinnalle ja ovat oleellinen osa elämäämme verkossa. – Nyt Suomen hallituksen pitäisi tulla ulos puskasta ja nähdä, että tämä Eurooppa-politiikka on muuttumassa. Kilpailu ei saa tapahtua verokikkailulla, vaan kilpailun pitää tapahtua aidosti laadulla, Lindtman sanoo. Jokainen linkin klikkaus, Googlehaku ja somepostaus tallennetaan. Jättiyritykset ovat jo itse tiedostaneet ongelmat, mutta yhteiskunnallista arviointia ja keskusteluja ei saa jättää yksin yritykselle. SPD:n Schulz on väläytellyt julkisissa puheissaan jopa pelättyä ”liittovaltio”-termiä kaavaillessaan EU:n tulevaa kehitystä. Öljy, timantit, maaperän mineraalit ja muut luonnonvarat ovat tähän saakka hallinneet maailmaa. Jokainen linkin klikkaus, Google-haku ja somepostaus tallennetaan ja algoritmit hyödyttävät tätä uutta ja valtavaa tietomäärää. Suomi ei saa jäädä tässä nyt junasta. – On makuasia, millä nimellä kehitystä halutaan kutsua. valeuutisten leviäminen, kuluttajien epätasa-arvoinen kohtelu ja yksityisyyden katoaminen. ” Sopimuksen vahvistamisesta saattaa syntyä vielä jännitysnäytelmä. Sovitun hallitusohjelman myötä Saksan politiikka on siirtymässä tiukan talouskurin politiikasta kohti SPD-vetoista eurooppamyönteistä politiikkaa. Voidaanko digikapitalismia kesyttää. Odotan pilottihankkeelta työkaluja ja ratkaisuja näihin kysymyksiin. HELMIKUUTA 2018 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. 12 15. Myös poliitikkojen on oltava mukana. Mutta joka tapauksessa yhteistyö on nyt tiivistymässä. Saksan uudessa hallitusohjelmassa esitetään yhteistä yritysveropohjaa, jolloin kaikkia EU-alueella tehtäviä voittoja verotettaisiin samoin periaattein. Lisäksi ohjelmassa esitetään yhteistä yritysveron minimikantaa ja rahoitusmarkkinaveroa. O len saanut Euroopan parlamentissa läpi pilottihankkeen, joka keskittyy verkkoalustojen kuten hakukoneiden, sosiaalisen median, verkkokauppojen ja hintavertailusivustojen algoritmeihin ja niihin liittyvien ongelmien kartoittamiseen. Kun puhumme algoritmeista, olemme todella perustavanlaatuisten kysymysten äärellä kuten vapaat vaalit, vastuu, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja avoin kilpailu. Ne keräävät meistä kaikista tietoa muokatakseen tarjoamiaan palveluja ja tekevät päätöksiä, kuten mitä hakutuloksia saamme, minkä hintaisia lentolippuja tai hotellihuoneita meille tarjotaan ja mitä julkaisuja näemme somessa. Kohti yhteinäisempää Ranskaa Tuppurainen toteaa, että uusi suuri koalitio on kääntämässä kurssiaan kohti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajatusta yhtenäisemmästä Euroopasta
Siinä tapauksessa toivottelen hyvää talven jatkoa. HELMIKUUTA 2018 Optimistien työpaikka Puhelinmyyjän on jaksettava uskoa hyvään tulokseen, vaikka edellinen asiakas olisi ollut öykkäri ”J aana täältä yrityksestä X, hei. 13 15. Vuorinen klikkaa uuden puhelun ja aloittaa keskustelun sukista yhtä hyväntuulisena kuin aina.. Jaana Vuorisen puhelu ei tällä kertaa pääty kauppoihin. Olette tilannut meiltä sukkia… Että ei sitten enää ole tarvetta. Mutta ei se mitään, seuraava voi päättyä
Myös CommuniCaren Akaan ja Valkeakosken pisteiden päällikkö Topi Jaakola suuntautui alun perin ihan toiselle alalle. He eivät olekaan vihaisia vaan enimmäkseen kivoja. Todella inhottavia asiakkaita hänellä tulee parin kuukauden ajalta mieleen vain yksi. – Minä taas tykkään jutella perheenäitien kanssa. – Ajattelin, että kaikki asiakkaat ovat vihaisia, eikä heidän kanssaan pääse edes puhumaan. Vuorinen kertoo, että kaikkein kurjimmat asiakkaat saattavat esimerkiksi haistatella ja uhkailla poliisilla. Ilkeä asiakas saattaa hyvinkin päätyä naureskelun kohteeksi puhelinmyyjien kahvipöydässä. Vuorinen ja hänen työkaverinsa CommuniCaren Akaan toimipisteeltä ovat luvanneet kertoa, millaista työtä puhelinmyynti on. Yhteistä Vuoriselle, Jaakolalle ja Marikalle on se, että he eivät suinkaan ryhtyneet puhelinmyyntiin riemusta hihkuen. Marika esiintyy jutussa pelkällä etunimellään poikkeuksellisten henkilökohtaisten syiden takia. Ennakkoluulot olivat vahvat. Erityisesti asiakkaat ovat yllättäneet. Olin myös kuullut juttuja siitä, miten firmat riistävät puhelinmyyjiä eikä työstä saa mitään palkkaa, Marika kuvailee. Joskus puhelinmyyjän työ on todellista ihmissuhdetyötä. HELMIKUUTA 2018 Vuorinen työskentelee yhdellä Suomen parjatuimmista aloista, puhelinpalvelualalla. Myös työkaverien tuki auttaa. Suurin osa työstä on myyntiä, ja tuotteet voivat vaihdella sukista vakuutuksiin. Elämäntarinoita ja iloisia mummeleita Vuorisen, Jaakolan ja Marikan ennakkoluulot eivät kuitenkaan toteutuneet. – Alalla on epämääräinen maine, eikä se aina edes ole tuulesta temmattu. Nainen vastasi sairaalassa ja kertoi, että hänen jalkansa on juuri amputoitu. Tua Onnela Marika on yllättynyt siitä, miten kivoja suurin osa asiakkaista on. Hän opiskeli logistiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä, mutta muutettuaan nykyisen vaimonsa perässä Pirkanmaalle hän päätyi kokeilemaan puhelinmyyntiä. Monelle yksinäiselle ihmiselle myyjän soitto on päivän kohokohta, ja Vuorinen, Jaakola ja Marika ovat kuulleet jos jonkinlaisia elämäntarinoita, iloja ja suruja. Ne koskettavat huutoja ja haukkuja enemmän. Jaana Vuorinen on ollut yrityksessä nyt reilut kolme vuotta ja sitä ennen tehnyt samoja hommia Urjalassa. Hänen työnantajansa on CommuniCare oy, joka hoitaa asiakasyritystensä puolesta erilaisia puhelinpalveluprojekteja: myyntiä, asiakaspalvelua ja kyselytutkimuksia. Alalle sattumalta ja epäluuloisena CommuniCarella on Akaassa kahdeksan vakituista työntekijää. Marika arvioi, että alle kymmenessä prosentissa puheluista vastaanotto on pahantuulinen. – Jotkut sanovatkin, että en minä tätä sinulle tarkoittanut, piti vain purkautua, Vuorinen sanoo. He ovat kuitenkin paljon harvinaisempia kuin moni kuvittelee. Hän ja Marika kertovat, että huudot eivät loukkaa eivätkä satuta, kun niitä ei ota henkilökohtaisesti. Toki ikäviäkin asiakkaita tulee joskus vastaan. Marika soitti vastikään iäkkäälle naiselle tarjotakseen sukkia. – Iloiset mummelit ovat kaikista ihanimpia. 14 15. Heidän kanssaan tulee juteltua paljon muutakin kuin tuotteeseen liittyvää, Vuorinen kertoo. Etenkin perheenäitien kanssa syntyy antoisia keskusteluja.. Joulukuussa aloittanut Marika puolestaan etsi osa-aikatöitä, jotka sopisivat hänen elämäntilanteeseensa. Yleensä kiukku ei kuitenkaan kohdistu myyjään vaan tämän edustamaan yritykseen tai tuotteeseen. Syyt ovat toimituksen tiedossa eivät kä liity hänen työhönsä tai työpaikkaansa. Moni on päätynyt alalle sattumalta. Jaakola puolestaan sai kuulla puhelimessa, että nuori mies, jota hän ta” Monelle yksinäiselle ihmiselle puhelinmyyjän soitto on päivän kohokohta. Jaakola jäi sille tielleen ja eteni päälliköksi. Siitä syntyy hyviä keskusteluja, Marika sanoo. On kiva tunne, kun asiakas rentoutuu ja huomaa, että tuotetta on myymässä joku samankaltainen ihminen kuin itse on. Yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, ja yrittäjien joukossa on kaikenlaista suharia, joiden toiminta ei kestä päivänvaloa, Jaakola jatkaa. Aiemmin hän oli töissä kukkaja hautauspalvelussa
Olen ollut baarimikkona laivoilla, ja minusta puhelinmyynti on henkisesti aika helppoa työtä, Marika sanoo. Jos et usko, et myy Entä ne työsuhdeasiat sitten. Hyödynnä omaa kokemustasi. Jokin tuote käy kaupaksi lähes joka puhelulla, jokin toinen ei tahdo mennä millään. Palkka, josta osa tulee provisiona, ei kuitenkaan sovi pessimistille. . Tua Onnela Demokraatti Tua Onnela Tua Onnela Jaana Vuorinen kertoo, että ikävät puhelut käydään läpi työkavereiden kanssa ja unohdetaan sitten.. Puhelinmyynti vie voiton. Riistetäänkö puhelinmyyjiä. Siitä tulee ihan mahtava tunne, Marika sanoo. . Vuorinen ja Marika sanovat, että yrityksen toiminta on ainakin heille näyttäytynyt läpinäkyvänä ja reiluna. . 15 15. Pienikin muutos voi avata taas uuden myyntiputken. Jaakola kertoo, että luku vaihtelee valtavasti eri projektien välillä. . Pitää vain jaksaa yrittää ja ajatella, että tulee taas toisenlaisia tuotteita, Marika sanoo. . . . NÄIN MYYT MITÄ VAIN voitteli, oli juuri tehnyt itsemurhan. Vastaaja oli miehen äiti. Se pitää nähdä mahdollisuutena hyviin ansioihin eikä riskinä. – Asiakas kuulee välittömästi, jos olet lakannut uskomasta, Jaakola sanoo. Kuulostele, millainen toinen ihminen on – minkä ikäinen, minkä oloinen – ja mukauta oma toimintasi siihen. Erityisesti silloin optimismi tulee tarpeeseen. Jokaisen puhelun alussa on kuulostettava yhtä innostuneelta. HELMIKUUTA 2018 CommuniCaren myynnin ammattilaiset kertovat, miten asiakas vakuutetaan: . . Jos kauppa ei käy, muuta jotakin. Silmien pyörittely on tuttu reaktio, kun ammatti tulee puheeksi. Osassa yrityksistä kyllä. Myyjällä on oltava sosiaalisuutta, ihmistuntemusta ja tilanneherkkyyttä. ”Henkisesti helppoa työtä” Jaana Vuorinen ja Marika joutuvat edelleen selittämään tutuilleen, miksi haluavat tehdä puhelinmyyntityötä. Älä myy itse tuotetta vaan hyötyä, jonka asiakas voi tuotteen avulla saada. – Melkein siinä tuli itku itsellekin, Jaakola sanoo. – Kun lähtee positiivisen kautta, se yleensä näkyy tuloksessakin, Marika sanoo. Vaisuja aikoja osuu silti parhaankin myyntitykin kohdalle. Marika ja Vuorinen myös vertaavat puhelinmyyntiä moneen muuhun työhön. Jotta vaihtelu ei kävisi liikaa työntekijöiden kukkarolle, jokainen tekee aina useampaa projektia yhtä aikaa. Jotta tutut uskoisivat, Vuorinen ja Marika kertovat työn parhaista puolista. Topi Jaakola kertoo, että hänen toimipisteissään lähes kaikilla työntekijöillä on vakituinen ja kokoaikainen työsuhde. – Tämä on mukava siisti sisätyö. – Edelleen saa todistella, että kyllä, olen järjissäni ja viihdyn, Marika sanoo ja nauraa. Yksi niistä on suuri onnistumisen tunne, joka tulee, kun haastava puhelu päättyy kauppoihin. – Lannistuminen ei auta. – Asiakas saattaa jopa sanoa, että nyt minä otan tämän, kun pidit niin hyvän puheen. CommuniCarella on oma palkkausjärjestelmä, jossa palkka muodostuu kiinteästä tuntipalkasta ja sen päälle tulevasta provisiosta. Toisaalta alalla on myös yrityksiä, joita Palvelualojen ammattiliittokin kehuu erittäin hyviksi työnantajiksi. . Lähivuosilta on paljastunut tapauksia, joissa puhelinmyyjien tuntipalkka on jäänyt pariin euroon ja muutkin työehdot ovat olleet mitä sattuu. . Opettele perusasiat hyvin ja muokkaa sitten myyntipuhe omaan suuhusi sopivaksi. Muuten hommasta ei tule mitään. Keskituntiansiot ovat suuremmat kuin alan työehtosopimuksen minimit. . Älä myy lastenkirjaa vaan sitä hetkeä, jonka asiakas kokee lukiessaan kirjaa lapselleen. CommuniCare ei paljasta tarkasti, kuinka suuri osa sen puheluista johtaa kauppoihin. Ole positiivinen! Asenne on tärkein
Kahvikapse leiden osuus on noin prosentti tuonnin volyymista ja noin neljä prosenttia arvosta. Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2016 noin 71 miljoonaa kiloa ja suomalaiset kuluttivat paahdettua kahvia vuonna 2016 noin 54 miljoonaa kiloa Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia ja Honduras, joista tuotiin 75 prosenttia raa kakahvista. Suomeen tuotiin vuonna 2016 kahvia 54 miljoonaa kiloa. Kahvija paahtimoyhdistys Suomessa on pula-aikoina – ja Ruotsi-Suomen kahvinkieltolain aikana – jouduttu keksimään kaikenlaisia kahvinkorvikkeita. Vuonna 2016 suomalaiset joivat 9,9 kiloa eli noin 160 litraa kah via henkeä kohden, mikä on eni ten koko maailmassa. Vain noin 18 prosenttia ostetusta kahvista on tummapaahtoista. Maailman kes kikulutus vuodessa on noin 1,3 kg henkeä kohden. 82 % 18 %. Pikakahvia Suomeen tuotiin 1,2 miljoonaa kiloa. Hollanti, Ruotsi, Norja ja Tanska sijoittu vat kahvinkulutustilastoissa heti Suomen jälkeen. Suomalaiset suosivat muista maista poiketen vaaleaa paahtoa. ”Kahvia” on tehty muun muassa rukiinjyvistä. Sodan aikana vuonna 1941 otettiin käyttöön korvikkeita, joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua ruista, ohraa, lanttua, hernettä ja voikukanjuuria. GRAFIIKKA TIMO SPARF VAALEAA SEN OLLA PITÄÄ Suomessa ostettu kahvi on muodeista huolimatta edelleen pääosin vaaleapaahtoista. HELMIKUUTA 2018 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 16 15. Vuonna 1943 otettiin käyttöön kahvinvastike, jossa ei ollut oikeaa kahvia lainkaan. Kaikenlaisista kahvitrendeistä huolimatta noin joka toinen Suo messa juotu kahvikupillinen on edelleen Pauligin vaalea tai tum mapaahtoista Juhla Mokkaa. Lu vussa ovat mukana kahvipavut ja valmiiksi paahdettu kahvi. Kahvin maailmanmestarit Suomalaiset ovat edelleen maail man kovimpia kahvinjuojia. Kahvinkorvikkeena ja -vastikkeena käytettiin myös sikuria juurisikurista. Sikuri. KAIKENLAISIA KORVIKKEITA 12 kg 10 kg 8 kg 6 kg 4 kg 2 kg kg Suomi Hollanti Ruotsi Tanska Norja Romania Euroopan kahvikissamaat Romaniassa juodaan vähiten kahvia Euroopassa
Helmikuussa Hakis-klubi vetää paikalle tusinan verran Hakaniemen sosialidemokraattien ja muidenkin puolueosastojen väkeä.. HELMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Oivassa seurassa Ku va t N or a V ilv a Kielenkannat aukeavat Hakis-klubilla olkoon nenän alla sitten oluttuoppi tai kahvikuppi. 17 15. Nämä ovat ensimmäiset kysymykset, kun erinäinen joukko kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen lauantai Helsingin Kalliossa sijaitsevaan ravintola Oivaan. K uka on puheenjohtaja ja mistä puhutaan
Senaatintorilla tavattiin ja aiheesta Kello on 17. Riitta Segercrantz puuskahti, että hallituksen pitäisi kokeilla elämistä pienemmällä työttömyysturvalla. Mutta sitä vastoin kiinnostaa perjantainen poliittinen mielenilmaisu hallituksen työttömiä kyykyttävää aktiivimallia vastaan. Vesa Hulkkonen määritteli aktiivimallin suoraan ihmiskokeeksi. – Epäilen, että hän oli kyllä varautunut negatiivisiin reaktioihin, Sakari Saikkonen taas epäili. Puhetta vetää tällä kertaa Pirjo Kivistö. Klubi kokoontui aluksi eri kuppiloissa Hakaniemessä, ja pari vuotta Oiva on ollut kantapaikka. Hakis-klubin ”isä” Jari Kinnunen halusi vaihtoehtoista toimintaa.. Ja siitä se lähti. 18 15. Aika monen käsi nousi merkiksi, että Senaatintorilla oli oltu. – Erittäin hyvä, että viimein ayliike herää työttömien tuskaan. Monethan tykkäävät vaihtaa ajatuksia toisten kanssa vähän vapaamuotoisemmin. – Kun Vartiaistakin kuunteli, tuli mieleen, onko hallituksella mitään ymmärtämystä. Voi olla, että hallitus on nyt vähän varpaillaan. – Se oli huonoa käytöstä siitä huolimatta, että hän puhui hölmöjä. Voisi tulla toisiin ajatuksiin. Samalla uudet ihmiset voisivat innostua demareiden toiminnasta. Klubilaiset pohtivat, mahtaako hallitus pyörtää taas yhden esityksensä. Klubissa keskustelu pyörii yhteiskunnallisissa aiheissa, jotka ovat nousseet isosti otsikoihin. Sama näkyy nyt Suomessa. Aikoinaan Tukholmassa asunut Terttu Lehtimäki muisteli, kuinka jo 1980-luvulla Ruotsissa näki, kuinka työnantajat pyrkivät hajottamaan ay-liikkeen. Pirjo Kivistö piti puheenjohtajana langat käsissään. Niin vihaisia ihmisiä on harvoin kokoontunut yhteen. Kinnunen on vetänyt tähän rajan: – Jokereiden matseista ei puhuta. – Kevyt versio kuukausikokouksista tuli mieleen. Puheenjohtaja on tarpeen, etteivät kaikki huuda toistensa suuhun – niin kuin suomalaisilla tuppaa olemaan tapana, kun vauhtiin päästään. Ay-liikkeelle antoi kunniaa Pauli Manninen, jonka mielestä se on Rennosti mutta tunteella – tämä porukka ei arkaile mielipiteensä ilmaisemista. Soppaa jakamassa ollut Anneli Koivisto paheksui sitä, että kansa buuasi kokoomuksen kansanedustajalle Juhana Vartiaiselle. Edellisenä viikonloppuna oli käyty presidentinvaalit, mutta niiden ruotimisesta ei innostu enää kukaan. Avautuvatko hallituksen silmät. Hannele Siika-aho myönsi tulleensa niin vihaiseksi, että häneltä karkasi ääni väkisinkin. HELMIKUUTA 2018 Hakis-klubin ”isä” Jari Kinnunen lähti pohtimaan viitisen vuotta sitten, mitä vaihtoehtoista, mielekästä tekemistä Hakaniemen demareissa voisi synnyttää
. HELMIKUUTA 2018 ainoa, joka kykenee organisoimaan kansanliikettä – kuten Senaatintorilla nähtiin. Kinnunen uskoo, että ravintolamiljöö voi olla joillekin este osallistua klubille, mutta hän muistuttaa: ”Ei ole pakko dokata”. Hän toivoo hartaasti, että ”kolme herraa” heräävät. . #MeToo on avannut monta tulppaa Seksuaalinen häirintä on ollut jo aiemmin klubissa puheenaiheena. Joillakin on nenän alla oluttuoppi, toisilla kahvikuppi. Jutustelu jatkuu entistä vapaamuotoisempana. Ulla Simovaara huomauttaa, että lisää ”aktiivimallia” on vielä tulossa. Jarmo Mielonen huomauttaa kuitenkin, että media ei saa silti olla tuomari: ”Jos ihminen on syyllinen, häntä on rangaistava”. Oman lisämausteensa sille tuo nyt professori Lauri Törhönen, joka vetäytyi häirintäkohun takia Helsingin Kaapelitalon hallituksen johdosta. Törhöstä luonnehditaan muun muassa sanalla törppö. Mielipide-eroja sallitaan Jari Kinnusen mukaan tiettyyn rajaan, kunhan niitä esittää sivistyneesti eikä lauo kovin rajusti vastoin sosialidemokraattista arvomaailmaa. – Miksi penkoa kymmeniä vuosia vanhoja asioita. Keskustelu alkaa rönsyillä, kuten Kinnunen kokemuksesta tietää. Ei tarvitse olla edes demari, mutta helpottaa, jos on yhtään siinä hengessä mukana. 27.3. . Kokoontuu ravintola Oivassa kello 17 joka kuukauden ensimmäinen lauantai . – Nämä ovat oikeasti aika kivaa porukkaa. – Emme erottele oletko oikeistovai vasemmistodemari. . Pirjo Kivistö, Hannele Siika-aho, Pekka Gordelius Pauli Manninen ja Sakari Saikkonen (oikealla) juttusilla.. Humalatilan takia ei ole hänen mukaansa koskaan rähjätty, ja parissa tunnissa ei edes ehdi kummoiseen etunojaan. SDP:n tulevaisuus . – Voi olla, että hallituksen edustajien mielipiteet voivat horjua, hän arvioi. Uhrin häpeä on ollut niin suuri, ettei hän ole uskaltanut avata suutaan. Nyt #MeToon ansiosta moni uskaltaa, Kivistö huomauttaa. Kinnunen pohtii sitä, miksi ihmiset ylipäänsä liittyvät poliittisiin järjestöihin. . Tietysti on halu edistää tai puolustaa itselle tärkeitä asioita ja vaikuttaa. Rähjäämistä ei suvaita Keskustelu sujuu hyvässä sovussa. Hakis-klubin opintokerhon avoimet keskustelutilaisuudet Työväenliikkeen kirjastossa: . Buuaus oli Anneli Koivistolle liikaa. Marja Luumi Demokraatti . Kinnunen huomautti, että mielenilmaus oli kyllä tuki myös SDP:lle, jota on ”dissattu”. Klubilaiset siirtyvät pöytävarauksen takia hieman sivummalta hälyisempään ravintolan osaan. 12.4. Järjestäjä Hakaniemen sosialidemokraatit Muuta tulevaa toimintaa: . 19 15. Mutta myös sosiaaliset kuviot ovat tärkeitä. SDP:n yhteiskunnallinen viitekehys HAKIS-KLUBI Jarmo Mielonen muistutti, ettei media ole tuomari. On täällä ollut oikeistolaisempaakin näkemystä edustavia, mutta siitähän saadaan hyvä debatti aikaiseksi
HELMIKUUTA 2018 ” Oikeistopuolueet haluavat purkaa pohjoismaista mallia ja sosialidemokraatit kehittää. – Meillä on vahva pohjoismai nen liike, jolla on hyvä itsetunto siitä huolimatta, että paljon puhu taan sosialidemokratian kriisistä. RönniSällisen mu kaan se vaikuttaa myös järjestäyty miseen. Pohjoismainen malli muutosten edessä Pohjoismaista mallia haastaa muun muassa työn murros, ja Samakin ko kouksessa nousi esiin sen huomioi misen tärkeys. – Enää ei olla kymmeniä vuosia samassa työpaikassa ja alalla. Mäkysen mieleen jäi Ruotsin so sialidemokraattien puheenjohtajan Stefan Löfvenin kuvaus, että Ruot sissa eri hallituskoalitioiden väliset erot hyvinvointivaltioon suhtautu misessa ovat suurempia ja selkeäm piä kuin aikoihin. Samakin puheenjoh tajuus siirtyi nyt seuraavaksi kah deksi vuodeksi Suomelle ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle. SAK:n työehtoosaston johtaja Annika Rönni-Sällinen nostaa esiin tärkeän viestin, joka myös ko kouksen julkilausumassa – Arlan dan julistuksessa – esitettiin: – Osaaminen ja koulutukseen pa nostaminen ovat asioita, joilla tu levaisuuden haasteisiin vastataan, eikä esimerkiksi työehtojen hei kentämisellä. – Ongelmat ja haasteet ovat poh joismaisittain hirveän pitkälle sa manlaisia, hän kiteyttää. Johan Kvarnström Pohjoismainen työväenliike jakaa samat haasteet – ja edelleen myös yhteiset arvot SAK:n työehto-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen ja SDP:n puoluehallituksen Matias Mäkynen kuvailevat Samakin kokousta oivaksi pohjoismaisen verkostoitumisen paikaksi.. Aktiivimallikin puhutti Mäkysen mielestä Samakin ko kouksessa erityisen tärkeää antia olivat henkilökohtaiset kohtaa miset. Silpputyö haastaa liitot RönniSällinen pitää Samakin ko koontumisia ayväelle ainutlaatui sena tilaisuutena tavata myös poh joismaisen poliittisen työväenliik keen ihmisiä. – Tärkeää on myös ymmärtää, että työttömien tilanteet vaihtele vat paljon. Siinä on meille haastetta, miten houku tella uusia jäseniä sitoutumaan liit toihin, hän sanoo. Mäkynen summaa, että sosiaaliturvan tulee mukautua työn muutokseen ja palvelujen pi tää joustaa yhä enemmän ihmisten yksilöllisten elämäntilanteiden mu kaan. Suomesta Arlandan kokoukseen osallistui SDP:n ja SAK:n edus tajia. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteis kunnan malliin luotetaan ja sitä halutaan kehittää, tiivistää ko kouksen tunnelmia SDP:n puolue hallituksen jäsen ja Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkynen. – Oikeistopuolueet hyvin selvä sanaisesti haluavat purkaa pohjois maista mallia ja sosialidemokraatit kehittää. Sellaisessa kilpailussa emme pysty olemaan mukana, hän sanoo. Työelämän pirstaloituminen, silpputyö, nollasopimukset ja vas tentahtoinen osaaikatyö ovat li sääntyneet. Yhteistä suuntaa etsimässä V iime viikolla sosiali demokraattisten puo lueiden ja ammatti liittojen keskusjärjes töjen pohjoismainen yhteistyökomitea Samak kokoon tui Ruotsissa. Nuoret suhtautuvat myön teisesti ayliikkeeseen, mutta hei dän on hankala löytää siitä kiinto pistettä. 20 15. Se on haaste, mutta toi saalta se luo vaaleihin myös selkeän asetelman, Mäkynen sanoo. Illallispöydässä vaihdettiin ajatuksia muun muassa aktiivimal lista. Emme voi puhua yhdestä massasta, johon toimisi jokin sama keino tai palvelu, hän jatkaa. Yhteisissä keskus teluissa vahvistuu kuva siitä, mikä maita yhdistää
Eurooppalaiset voimat pitää yhdistää afrikkalaisten auttamiseen: – Varmistaa, että heillä riittää vettä ja ruokaa, että heidän yhteiskuntiensa demokratia ja vakaus lisääntyy ja että koulutus mahdollistaa kaikille tulevaisuuden rakentamisen. Rinteen koko puhe löytyy SDP:n kotisivuilta www.sdp.fi. HELMIKUUTA 2018 Ongelmat ja haasteet ovat pohjoismaisittain hirveän pitkälle samanlaisia. . Me pohjoismaiset sosialidemokraatit voisimme olla aktiivisesti tätä kehitystä Euroopassa edistämässä, ihan oman etummekin vuoksi. . ” Rajojen sulkeminen ei poista pakolaisuuden ja terrorismin juurisyitä ja väkivallan uhkaa. Meille yhteisö on yksilöiden etu. Yritysten tulee vastata muutoksiin vahvistamalla työntekijöiden osaamista, ei vaihtamalla heidät uusiin. – Voimme onnistua poliittisena liikkeenä vain, kun säilytämme lämmön ja kosketuksen ihmiseen. Haluamme ryhtyä kolmenlaisiin toimiin: 1. Nopea väestönkasvu, koulutuksen ja työn puute yhdessä heikentyneiden elämän edellytysten kanssa luo kasvualustaa terrorismille. Myös Antti Rinne nosti puheessaan esiin tulevaisuuden haasteita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset. Osaaminen nousuun yrityksissä. . Yhdenvertaisuuteen, tehokkuuteen, sukupuolten väliseen tasaarvoon ja luottamukseen perustuva pohjoismainen malli on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Tärkein tehtävämme on luoda lisää hyviä työpaikkoja ja taata turvallinen arki kaikille. Tehotoimet järjestäytyneen työelämän puolesta. Malli on tanskalaisten mukaan kompastunut siihen, että vain harvalla kunnalla on ollut riittävästi resursseja toteuttaa palveluja, joilla työtöntä tuetaan uuden työpaikan löytämisessä. Rinne korosti, että rajojen sulkeminen ei poista pakolaisuuden ja terrorismin juurisyitä ja väkivallan uhkaa. – Siinä on käynyt yllättävän paljon samalla tavalla kuin on pelätty Suomessa tapahtuvan. Ylpeästi eteenpäin Rinteen mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion luoma vakaus ja turvallisuus on ylpeyden aihe, ja ajatusta sen eduista pitää yrittää juurruttaa myös muualle. Ilmeni, etteivät tanskalaiset sosialidemokraatit ole lainkaan tyytyväisiä siihen, vaan haluavat luopua siitä, Mäkynen kertoo. . Siihen tarvitaan kannatusta vaaleissa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti POIMINTOJA ARLANDAN JULISTUKSESTA . Puhtaan veden ja viljelukelpoisen maan vähentyessä kasvaa nälkä ja pakolaisuus lisääntyy. – Suomessa usein viitataan Tanskan malliin. . Me valitsemme yhteistyön, osaamisen ja hyvinvoinnin sen sijaan, että puurtaisimme yksin, alentaisimme palkkoja ja sortuisimme veronkevennyksiin. 21 15. Siitä koko työväenliike syntyi. Sosiaalisen polkumyynnin ja harmaan talouden vastaiset toimintasuunnitelmat luodaan kaikkiin Pohjoismaihin. Anders Larsson SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toimii Samakin puheenjohtajana kauden 2018–2020.. . 3. Järjestäytymättömyys vie pohjan työmarkkinoilta ja koko pohjoismaiselta mallilta. Niin yritysten kuin työntekijöidenkin järjestäytyminen on tärkeää. Katse tiukasti tulevaisuuteen Kokouksen keskusteluissa, työpajoissa ja puheissa tähyttiin tulevaan. Tunne yhteisöstä on se asia, jolla liike elää myös tällä vuosituhannella: se on aina järjen ja tunteen liitto. 2. Hän uskoo, että sama aihe puhuttaa myös Suomen vaaleissa – SDP:n johdolla. . Muutamassa kunnassa se toimii oikein hyvin, mutta suurimmassa osassa siitä on tullut vain leikkuri ja rankaisumalli, hän kuvailee. Mäkysen mukaan Tanskan sosialidemokraatit nostanevat seuraavissa vaaleissa työttömyysja sosiaaliturvan kehittämisen kampanjansa keskiöön
Sama prosenttiluku oli naisilla 30. Silti paljon on vielä tehtävää jäljellä. Kun hain Demokraatin päätoimittajaksi suhteellisen ohuella lehtimieskokemuksella, vaimoni tokaisi:” Miten edes kehtasit hakea paikkaa!” Ehkä arvostelukykyni petti, mutta silti valinta osui minuun. Puolueen kasvot ovat presidenttiehdokasta lukuun ottamatta kovin miehiset. Kaiken edellä sanotun jälkeen uskallan silti olla huolissaan miesten poliittisesta aktiivisuudesta. Tähän voi sanoa, että päätöksen osaamisesta ovat tehneet äänestäjät, eivätkä ehdokkaat itse. Sosialidemokratia onkin siis tasa-arvoliikkeenä onnistunut antamaan naisille tilaa poliittisessa päätöksenteossa. En kuulu sodan jälkeen syntyneeseen sukupolveen, mutta suurten ikäluokkien miesten poliittiset toimintatavat puskevat helposti pintaan mallioppimisen ja geneettisen alttiuden vuoksi. Myös sosialidemokraatti saa menestyä. SDP:n viestin täytyy tulevaisuudessa olla kannustavampi; Jos onnistut elämässäsi, ei valtio tai kunta verota sinua hengiltä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI iStock. Kun seuraan ikäisteni miesten baari-iltojen keskusteluja, eivät sosialidemokraattiset arvot ole suuressa huudossa. Mikäli SDP haluaa laajentaa äänestäjäkuntaansa ja palauttaa keskiluokan miehet äänestäjikseen, on palkkatyön verotusta saatava kohtuullisemmaksi ja luotava positiviinen tulevaisuudenkuva osaksi puolueen viestiä. Miehillä on politiikassa edelleen erilaiset säännöt. Sen täytyy olla puolueenkin viesti, jos aiomme todella tapella tulevien eduskuntavaalien voitosta. Poliittinen itsetunto on siis miehillä huomattavasti korostuneempi kuin naisilla. Vaikka Toukolla ei nyt mene politiikan kentällä kovin lujaa, silti vihreät ovat Mies yliarvioi oman poliittisen tietämyksensä puolueena vältelleet puheenjohtajansa parisuhdekiemuroilla hersyttelemistä. Noin 60 prosenttia miehistä arvioi, että omat poliittiset tiedot ovat korkeammalla tasolla kuin keskimäärin kansalaisilla. Moni tavallinen perheenisä puhuu keskiluokan liian korkeista veroista, kitisee sääntö-Suomen yrittäjyyttä kahlitsevasta lainsäädännöstä ja valittaa liian raskaasta julkisesta sektorista. Noin 60 prosenttia miehistä arvio, että omat poliittiset tiedot ovat korkeammalla tasolla kuin keskimäärin kansalaisilla. Vai mitä sanotte, jos Touko Aallon sijasta Emma Kari olisi puheenjohtajana vaihtanut puolisoa lennosta. HELMIKUUTA 2018 O len 42-vuotias poliittisesti aktiivinen mies. Olen itse tästäkin hyvä esimerkki. Sen vuoksi on upeaa, että SDP:n kansanedustajista suurin osa on naisia. Voi olla, että miehet arvioivat muutenkin osaamisensa olevan korkeampi kuin todellisuus osoittaa. Nainen arvioi keskimäärin oman osaamisensa varsinkin yhteiskunnallisissa tehtävissä alakanttiin. Minun sukupolveni ei enää päätä, ketä muut täysi-ikäiset perheenjäseneni äänestävät, mutta silti tarve vaikuttaa läheisteni äänestyspäätökseen on pelottavan suuri. Tähän jengiin ei pure sinänsä arvokas puhe feministisestä ulkopolitiikasta tai oppivelvollisuuden pidentämisestä. Pari vuotta sitten keskustaa lähellä oleva ajatushautomo e2 julkaisi tutkimuksen, jossa tutkittiin eri sukupuolten käsityksiä omasta poliittisesta osaamisestaan. 22 15. Kun todellisia tietoja mitattiin, miesten ymmärrys politiikasta oli vain niukasti naisia parempi. Vaikka Ilkka Kanerva jäi tekstiviestisekoilujensa vuoksi valitsematta eduskunnan puhemieheksi, miespoliitikko selviää pettämiskohusta paljon pienemmillä ruhjeilla kuin nainen
Mikä neuvoksi, kun lapsi käyttää salakieltä. Jaa, tässä on vissiin kyse jostakin hauskasta. Lapsi käyttää alati elävää ja muuttuvaa salakieltä, josta ei mielenterveyttään menettämättä voi edes kuvitella saavansa selvää. Neuvoa ei luultavasti ole. Tuttu tilanne vanhemmalle. Kaameasti asiaa, mutta mistään ei saa mitään tolkkua. Lapsi keskustelee sujuvasti tuntemattomalla kielellä. Nuorison nettislangi on meille keski-ikäisille vanhemmille järkyttävän nöyryyttävää. Nauruemoji ja sydän. Tämäkin lista sanalyhenteistä lienee ensi viikolla jo vanhentunutta ja noloa kamaa. Kirjainyhdistelmä, kirjainyhdistelmä, kysymysmerkki. 23 15. Nuoret sen sijaan tulkitsevat lukukelvottomat kirjainja numeroyhdistelmät nopeasti ja sujuvasti, kuin omaa, yhteistä äidinkieltään lukien. Kirjainyhdistelmä, huutomerkki. Demokraatti EMT = en mä tiedä OFC = tietenkin IRL = tosielämässä, ei netissä ATM = tällä hetkellä SÖIS = jokin asia suutuuttaa LIT = jokin asia on sairaan siistiä ALAX = alatko seurustelemaan mun kanssa YOLO = you only live once, elät vain kerran SALEE = niin varmasti MP = mielipide YM = ylimielinen F2F = face to face, kasvokkain OG = original gangsta OOTD = otfit of the day, päivän asukokonaisuus GM = good morning,hyvää huomenta OMFG = oh my fucking god LÖSSI = epämääräinen ihmislauma OTTAA KOODII = ottaa yhteyttä viestillä tai muuten ANGSTATA = valittaa turhasta KÄTY = kämppä tyhjänä sekä IHSM = ihan sama * *. HELMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi IHSM P uhelin tärisee ja WhatsApp tuuttaa viestiä peräjälkeen
Hän oli koko vuoden mukana kampanjassa. Saarela sai sakot toiminnastaan. Se ei kuitenkaan riittänyt. He saivat mukaan paljon todistajia eri puolilta maailmaa. – Valtio, joka on allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen antaa toisella kädellä öljynporauslupia. Se ei ollut yllättävää, mutta valitimme päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Saarela työskentelee nykyisin Tukholmassa Greenpeacen kampanja-avustajana. Hänestä oli hienoa, että Norjan oikeuslaitos ylipäätään otti Greenpeacen ja Natur og Ungdomin ilmasto-oikeuskanteen käsittelyyn. Hän oli mukana rauhanomaisessa mielenosoituksessa arktista öljynporausta vastaan Barentsinmerellä. Saarela sai tiedon oikeuden päätöksestä haastattelun jälkeen. KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä Taipumaton O n pikkupakkanen, hämärtää. Hän suunnitteli koko syksyn matkaa, mutta ympäristöasiat menivät edelle. Se on Saarelasta mielenkiintoista, mutta järkyttävää. Tiedostan, että olemme rikkoneet joitain lain osia. Greenpeacen ympäristöaktivisti Sini Saarela on tullut juuri lomalle Suomeen. Norja toimii vastoin sen omaa perustuslakia ja solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia. 24 15. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Saarela tuli viimeksi pidätetyksi elokuussa Greenpeacen Arctic Sunrise-aluksella. – Emme ole syyllistyneet rikokseen. – Me hävisimme. Viime vuotta Saarela kuvailee hyvällä tavalla raskaaksi. En pidä itseäni oikeuden uhrina, jota on kohdeltu epäreilusti.
HELMIKUUTA 2018. 25 15
HELMIKUUTA 2018 Uskon, että toisenlainen maailma on mahdollinen. 26 15. Se tekee minusta iloisen ja onnellisen.
– Venäjän Karjalassa on todella upeita metsiä. työskentelee Tukholmassa Greenpeacen kampanja-avustajana . – Uskon, että toisenlainen maail ma on mahdollinen. Hän ja muut aktivistit saivat syytteen merirosvoudesta. Useat sakkotuomiot vuosien mit taan ja tutkintavankeus Venäjällä 2013 eivät hetkauta Saarelaa. Mietin tosi tarkasti, tarvitsenko ostamani asian ja miten se on tuotettu. – Minun on ollut aina vaikea hy väksyä epäoikeudenmukaisuutta. Matkustaminen on antanut paljon. Suomi-ylpeys kaukana Saarelan mukaan Ruotsi on ilmasto asioissa Suomea edellä. Hän on huomannut, että ihmiset myös arvostavat aiem paa enemmän ympäristöjärjestöjen toimintaa. Hän hy myilee. . Hän asettui opettajan valtaasemaa vastaan eikä noudatta nut sääntöjä. Mikä on talvessa parasta. – Minulle on todella tärkeää, että teen jotain. Kapitalistisesta näkökulmasta olen varsin huono rahankäyttäjä. – Meillä ei ole aikaa odottaa hi dasta poliittista prosessia ympä ristöongelmien ratkaisemiseksi. Hallitus haluaa lisätä hak kuita ja vähentää suojelua. – Tulee samanlainen olo kuin sil loin, kun luokkakaveriani kohdeltiin epäreilusti. . Joku asia voi satuttaa si sältä. Saarela odottaa, että yhteiskunta pääsee kulutuskierteestä eroon. Ym päristöjärjestöt ovat puhuneet siitä jo pitkään. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että tein oikein. – Tulee sellaisia pieniä hetkiä. Toivoisin sen merkitsevän nykyistä enemmän, jos ihminen ei tavoittele omaa vaan yhteisön etua. Kärsin Tukholman talvesta. . Saarela nousi venäläisen öljynpo rausaluksen kylkeen Petsoranme rellä. – Koen, että ihmiset välittävät ny kyisin paljon enemmän kuin aloit taessani ympäristöaktivismin. Saarela muutti parikymppisenä Helsinkiin. Kyllä se jossain vai heessa alkaa näkyä, hän lataa. Tiedämme, miten tärkeitä metsät ovat ilmaston näkökulmasta. – Herkkyydessä on myös se toi nen puoli. Mitä enemmän tällaisia jul kilausumia tulee, sitä parempi se on. Haluaisi käydä Venäjällä Puhuttaessa Venäjän vankeusajasta Saarela vaipuu hetkeksi ajatuksiin. Olen hyvin harkitsevainen. Odotan, että Donald Trump saa kenkää tai hänet siirretään pois virastaan. Olisi ollut tosi kivaa olla väärässä. Myös kansallispuistoalueelle kai vostoiminnan suunnitteleminen on hänestä pöyristyttävää. Lopulta syyte lieveni huliganismiksi. Se antoi uskoa siihen, että me voimme muuttaa maailmaa. syntynyt 1981 Hämeenlinnassa . ” Meillä ei ole aikaa odottaa hidasta poliittista prosessia. Kun olen kävelemässä meren ran nalla tajuan olevani vapaa ja voin mennä minne vain. Mitä tulee päästöjen vähentämi seen, sekään ei ole Saarelasta riittä vällä tasolla. Sen sijaan metsien suojelu ei ole Ruotsissa sen paremmalla tolalla kuin täälläkään. Tulee sellainen olo, että mitä me sanoimme. Aiempaa voimakkaampi paniikki Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump astui valtaan, Saarela ei pystynyt katsomaan uu tisia vähään aikaan. Tämä on niin väärin. Hän oli ollut mukana Venäjän ark tisen alueen öljynporauksia vastaan Greenpeacen Artic Sunrise–laivalla. Jos ostan jotain, se voi olla aika kallistakin. Rakastan talvea. Samaan aikaan Saarelalle tulee aiempaa voimakkaampi paniikki il mastonmuutoksesta. Oikeus on tehnyt toisinaan päätöksiä seuraamuksitta. Hänen aloittaessaan kansalaisaktivistina myös eläinten suojelu tuntui tärkeältä. Saarelasta kyky empatiaan moti voi ihmisiä toimimaan myös ympä ristön hyväksi. Tukholmassa asuminen on ollut vapauttavaa il man julkisuutta. Lumi. – Ne kaikki hyvät puolet, joita työ väenliike on itsenäistymisestä saakka vienyt eteenpäin, ollaan vetämässä vessanpöntöstä alas. Saarela haluaisi mennä käymään Venäjällä. – Ehkä nyt sitten ihmiset herää vät. Jos Saarelalla olisi enemmän tun teja vuorokaudessa, hän haluaisin vaikuttaa myös muihin asioihin. Mitä kylmempää ja enemmän lunta, sitä parempi. Loppuvuodesta Saarela on ol lut mukana valmistelemassa uutta kampanjaa Ruotsin valtiota vas taan. – En missään vaiheessa kokenut katumusta. Taas yksi orga nisaatio on Greenpeacen kanssa sa moilla linjoilla. Joulun ja uuden vuo den vaihteessa tapahtumat tulevat tavallista useammin mieleen. . Se muutti Saarelan elämän. opiskellut ympäristötieteitä, meribiologiaa, varhaiskasvatustieteitä . Greenpeacen toimintaan Saarela liittyi vuonna 2004. Sini Saarelaa harmittaa, miten monet ihmiset näkevät ympäris tönsuojelun negatiivisena ja ras kaana asiana. Se oli Saa relalle liikaa. Mitä odotat eniten vuodelta 2018. Elämme eri aikaa kuin sodan jälkeen tai 1990luvulla. Hän haluaisi vielä joskus asua luon toa lähellä jossain, missä olisi vuo ristoa, metsiä tai merta. Maa sallii eläkerahojen sijoit tamisen ilmastonmuutokselle hai tallisiin kohteisiin, kuten hiileen, öljyyn ja maakaasuun. Hän oli pet tynyt ja vihainen, koska ei voinut edes omilla tekemisillään vaikut taa asiaan. – Ympäristönsuojelijat ovat posi tiivisia ja tulevaisuuteen uskovia ih misiä. – On käsittämätöntä, että elämme vuotta 2018, mutta luonnon sekä metsiensuojelussa menemme taka pakkia. Vankeusaikaan liittyy myös posi tiivisia tunteita, varsinkin jälkeen päin. asuu Tukholmassa . Lähes päivittäin jokin asia muis tuttaa kyseisestä ajanjaksosta. – Suomen hallituksen toimet liit tyen metsien suojeluun eivät näytä hyvältä. Greenpeace-aktivisti . Hän nauttii maailmanlaajui sesta työyhteisöstä. – Sosiaalinen media on mahdollis tanut sen, että ihmiset voivat puhua sellaisistakin asioita ääneen, mistä he eivät ole ennen puhuneet. Vastarintana opettajalle Saarela katsoi alle kymmenen vuotiaana äitinsä kanssa televisio ohjelmaa, jonka lopussa valaanpyy täjät tappoivat upean eläimen harp puunalla. Hän ei voi olla ylpeä Suomen toi minnasta maailmalla. Jo tällä hetkellä ihmiset kuolevat il mastonmuutoksen takia. Hän kiihtyy. Silloin tulee tosi mahtava fiilis. avoliitossa Erityisen koskettavaa Saarelalle oli tavata aluksella filippiiniläinen ilmastoaktivisti Joanna Sustento, joka oli menettänyt perheensä hir mumyrsky Haiyanissa. . – Ruotsin eduskunta saattaa tehdä jo päätöksen ympäristösyistä, vaikka se olisi kalliimpi vaihtoehto. Sellaista keskustelua mikään puolue Suomessa ei ole vielä uskaltanut ot taa rehellisesti esille. 27 15. Toiminta voi olla Saarelan mu kaan välttämätöntä perustellusta syystä. – Se, mitä me teimme, inspiroi muita. Muiden ihmisten motivaatio tehdä asioita kosketti erityisesti. . HELMIKUUTA 2018 KOLME KYSYMYSTÄ Millainen rahankäyttäjä olet. – Mietin, miten monet tukivat meitä. . SINI SAARELA . Suomessa on viimevuosina äänestetty hyvin paljon oikeistopuolueita. Brittiläisen Guardian-lehden lukijat äänestivät aktivistit Sini Saarelan ja Marco Weberin vuoden 2013 toiseksi merkittävimmiksi henkilöiksi . – Se ei ollut minulle uutinen. – Itkin monta tuntia hysteerisesti. Hän tekee päätöksensä osallistumises taan tietoisena mahdollisista seu rauksista. Koulussa opettaja piti yhtä luok katoveria hampaissaan. Enää se ei tapahdu niin usein kuin alussa. Jos joku ei voi suojella itseään, häntä pitää puolustaa. Yksi isovanhemmis tani on sieltä kotoisin. Jo tällä hetkellä ihmiset kuolevat ilmastonmuutoksen takia.. Jos en tekisi, voisin huo nosti. Saarela ihmettelee, miten Suo messa kansanedustajat kiistelevät EUtasolla jo päätetyistä asioista. Saarela tuntee ja kokee asiat sy västi, pysähtyy kauniisiin pieniin hetkiin. Saarela muutti Ruotsiin työn pe rässä. Tosin hän arvelee, ettei saisi viisumia. Se tekee mi nusta iloisen ja onnellisen. Ilmaston muutos ja ympäristöasiat vaikutti vat kuitenkin akuutimmalta. Äiti ei tiennyt, mitä olisi tehnyt loh duttaakseen minua. Sustento halusi toimia, etteivät yhä useam mat joutuisi kokemaan samaa. On todella voimaannut tava tapa tehdä jotain asioille, joista välittää. Ihmiset lähettivät ympäri maailmaa viestejä. Olkiluoto 3 vei ensin hänen huomionsa, sen jälkeen metsien suojelu ja viimeisimpänä arktiset alueet. Il mastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat eniten juuri köyhyy destä ja nälänhädästä kärsiviin ih misiin. Saarelan vapautuessa vankilasta oli joulukuu. Yhdysvaltain sään ja valtame rentutkimushallinnon joulukuisen raportin mukaan arktisella alueella merijää ja ikirouta sulavat nopeam min kuin koskaan aiemmin. Hän kritisoi pitkäkestoisen ajatte lun puutetta politiikassa. – Olen valmis hyväksymään seu raukset
28 15. HELMIKUUTA 2018 Mustaa valkoisella Teräviä kyniä sukupolvie n ajan.
Itsevarmuus luo ennenkaikkea vapautta. Suhtaudun innokkaasti uusiin tilanteisiin. Ja jotain pilkettä silmäkulmassakin pitää tietysti olla aina. Joillain ihmisillä on odotuksia minun suhteeni. Luotan siihen, että pärjään aika hyvin tilanteessa kuin tilanteessa. Niin esiintymiseen kuin kaikkeen ihmisten keskeiseen vuorovaikutukseenkin. En aina oikein pystykään toteuttamaan omaa ideaaliminääni. Mahdollisuuksia on elämässä aina, mutta erityisesti tällä hetkellä ja vaikka mihin suuntaan. Se liittyy tulevaisuuteen, vapauteen. HELMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Topi Kytölehto, 24 N äen peilikuvassani kirkkautta. Pettymykset ovat pettymistä itseen. Olen aika itsevarma. Nykyään sitä vähän miettiikin ensin, mitä tekee. On rohkeutta olla utelias ja kohdata ihmiset vapautuneesti, ilman ennakkoluuloja. Muiden ja omia. Topi Kytölehto on Sosialidemokraattisten opiskelijoiden varapuheenjohtaja.. En koe stressiä oikein mistään asiasta, vaikka ehkä pitäisi. Ne kaikki liittyvät toisiinsa. Ajattelen niin, että asiat ovat aina käännettävissä hyviksi ja suhtaudun luottavaisesti tulevaisuuteen, tapahtuipa mitä tahansa. Innokkuus on ehkä tähän aikuisuuteen mennessä vähän karissut, mutta ehkä ne parhaat puolet ovat kuitenkin jääneet. Näen myös pelkoa, pettymyksiä, odotuksia. Kaikilla onneksi ei ole, ja se on vapauttavaa. Ei ole kiinni vielä missään, vaikka tavallaan onkin. 29 15
Listaa voi jatkaa vapaasti millä tahansa keksimillään substantiiveilla ja luottaa mäkättäjä-automaatin luomisvoimaan. Negatiivinen ajattelutapa syö ympäriltään ilon, toivon ja luottamuksen tulevaan. Voihan olla, että positiivinen asenne tuntuu kevyeltä haihattelulta, mutta ehkä sitä ainakin kannattaa kokeilla. 30 15. Sisällytä tähänkin ajatuskuvioon myös itsesi, se mitä olet ja kaikki, mitä teet. Kolmantena leikkipäivänä, heti kun silmäsi avaat, palaa myönteisyyden maailmaan ja löydä kaikesta vähintään kolme hyvää tai positiivista puolta. Edellisen päivän höykytyksen jälkeen itsestään kannattaa löytää ainakin kaksikymmentä hyvää ominaisuutta. N Väy väy.... Muista ajatella, että kaikki on huonosti, rumaa, tyhmää eikä mikään onnistu, et edes sinä itse puuhissasi etkä ylipäätään ihmisenä. Kuka muka jaksaa kuunnella aamusta iltaan jatkuvaa valitusta ja jupinaa. Joka ikisestä asiasta mitä näet, kuulet, teet, suunnittelet tai muuten koet päivän aikana. Sen tyypin, jolla on hämmästyttävä taito löytää huono puoli aiheesta kuin aiheesta. Mäkättäjä-automaatin mielestä ehkä lapsellinen ja tarpeeton idea, mutta heti jumpan aluksi mäkättäjä-automaatti poistetaankin pelistä ja pakkolomautetaan koko leikin ajaksi. Näe kaikessa, mitä teet tai mitä mielestäsi olet, ainakin yksi hyvä puoli, sellainen puoli, mikä ilahduttaa sinua. Taittele kulmat yli, voitele munalla. Paista 225 asteessa uunin tehoista riippuen noin 15–22 minuuttia, kunnes piirakka on kullanruskea. Mutta pessimistisellä otteella voi elämästä jäädä paljon elämättä, valtavasti iloa, onnea ja onnistumisen hetkiä kokematta. u u u Vaikka päänsisäisen tilan olisikin vallannut mäkättäjä-automaatti, on hyvä uutinen se, että voimme tietoisesti vaikuttaa ja ohjata ajattelutapaamme. Leikin lopuksi mieti, miltä tuntui katsoa asioita myönteisestä näkökulmasta, ja kielteisestä. Ideana on ihan itse tarkkailla omia ajatuksia ja ohjata niiden sävyä. Ensimmäinen leikkipäivä alkaa sillä hetkellä, kun heräät ja avaat silmäsi aamulla. Laita leivinpaperin päälle uunipellille ”vinoon” leikatut taikinalevyt ympyrään limittäin, lisää täyte ja juustoraaste. Myönteinen elämänasenne lisää tutkitusti hyvinvointia, parantaa elämän ja ihmissuhteiden laatua. u u u Sillä, millä perusfiiliksellä otamme vastaan elämässä eteen tulevat asiat, on keskeinen merkitys hyvinvoinnillemme. Lisäksi varmoina vakioaiheina ovat kaikki viikonpäivät ja mäkättäjän henkilökohtaisen elämän tapahtumat, hänen menneisyytensä, nykyisyytensä sekä tulevaisuutensa näkymät. Mäkättäjä-automaatti toimii useilla meistä juuri oman pään sisällä, sisäisenä puheena itsellemme. Tähän sisällyt myös sinä itse. Se kalvaa hajalle voimaannuttavan tunteen siitä, että elämä kantaa. Muista ajatella, että kaikki on huonosti, rumaa, tyhmää eikä mikään onnistu, et edes sinä itse puuhissasi etkä ylipäätään ihmisenä. Sisäinen puheemme, se kuinka päidemme sisällä juttelemme itse itsellemme, ohjaa koko elämänkokemuksemme sävyä ja viitoittaa elämänpolkuamme. 24/7 mäkättäjä-automaatissa Nora Vilva Eltsun lihapiirakka 500 g lehtitaikanalevyjä /voitaikina 2 dl riisiä 1/2 lihaliemikuutiota 1 isohko sipuli, vain vähän voita 400 g jauhelihaa (9,5 % sikanauta) suolaa, mustapippuria 2 kananmunaa 100 g juustoraastetta Keitä riisiä lihaliemessä 15 minuuttia. Tehtävää voi helpottaa, jos lähestyt eteen tulevia asioita päivän tehtävä mielessäsi ja keskityt heti alkuun löytämään kaikesta kohtaamastasi ne kolme myönteistä puolta. Se on kenties totta, ei mahdollisesti petykään. Tehtävänäsi on löytää joka asiasta ainakin yksi hyvä puoli. Psykologien mukaan aika moni. Sinä itse voit päättää, kumman näkökulman haluat ottaa elämässäsi vahvemmin käyttöön, kumpi kärki edellä kulkea elämäsi polkua. Hauduta sipulisilppu, mausta vähän. Lisää jauheliha, ruskista, mausta, varovasti suolaa. Rasittavaa. HELMIKUUTA 2018 T iedättehän mäkättäjän. Joka ikisestä asiasta löytyy myös jotakin positiivista. Se onnistuu kyllä. u u u ”Pessimisti ei koskaan pety”, sanotaan. Valinta on jokaisen oma. Ajatuksen voima on mykistävän suuri. Usko tai älä, vain mielikuvitus on rajana. Ajattele tietoisesti kaikesta näkemästäsi ja kokemastasi mahdollisimman kielteisesti. Tehdään kolmen päivän ajatusleikki. Toinen leikkipäivä on muuten sama, mutta vaihda ajattelun näkökulmaa. Ja loppujen lopuksi, jokaisen positiivisen ajatuksen voi kääntää negatiiviseksi ja pessimismiin voi aina palata. Lisää kypsä riisi, maista, lisää munat – muista jättäää osa voitelua varten. Jos eteen tulee jokin asia, josta et keksi mitään hyvää, yritä vain uudestaan, kovemmin ja sinnikkäämmin. Aamu, työmatka, sää, kahvin maku ja lämpötila, ihmiset, eläimet, sohvan koko, muoto ja päällyskangas, valaisu, tien ylitys, ulko-oven jäykkyys. Kyllä se negapuoli sieltä pöytään iskeytyy, pyyhkäisten tsunamin lailla edestään kaikki aavistuksenkin valoisammat asioiden tulkintavaihtoehdot
Muita Köngäksen Areena-elokuvia ovat ”Viimeinen ilta”, ”Suklaasydän”, ”Gabriel”, ”Luokkajuhla”, ”Varpuset” ja hieno taiteilijakuvaus ”Virginie”. Y leisradion ja tekijänoikeusjärjestöjen reilu vuosi sitten solmima sopimus Ylen omatuotantoisten ohjelmien verkkojulkaisuoikeuksista vapautti paljon kotimaista draamaa nähtäväksi Yle Areenaan. Paitsi että esitteli pääosassaan ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle nykyään monella rintamalla selvää jälkeä tekevän kirjoittaja/näyttelijä/panelisti Kaarina Hazardin ja teki tähden myös näyttelijä Mika Nuojuasta, elokuva palkittiin Prix Europa -kilpailussa. Monissa hänen ohjaamissaan ja/tai kirjoittamissaan draamoissa valokeilassa ovat historiassa ja ihmissuhteissa piiloon jääneet tarinat. Sarjoista katseltavissa ovat ”Pilat palat pois”, ”Hellapoliisit”, ”Heikompi astia”, ”Rakkauden jano” sekä tuoreimpana vuonna 2014 ensiesitetty kolmiosainen ”Tauno Tukevan sota”. Jo viime keväänä saatiin Areenan ”Toivotut” -sarjassa nähdä Matti Ijäksen keskeistä tv-draamatuotantoa, ja syksyllä katsojien toivomina nähtäväksi tuli nippu viime vuosikymmenten parhaita suomalaisia rikosdraamoja. Helmikuun Toivotuissa Köngäksen ohjaamia ja käsikirjoittamia elokuvia ja sarjoja nähdään toistakymmentä. Rolf Bamberg Demokraatti. Se sai tv-ensiesityksellään suomalaisittan hurjat puolitoista miljoonaa katsojaa. Nyt sitä on Areenassa vajaan viikon esilläolon aikana käyty katsomassa jo noin 50 000 kertaa. 31 15. Kotimaisen laatudraaman ystävien juhlat jatkuvat helmikuussa Areenassa, kun Toivotuissa ovat vuorossa Heidi Köngäksen ohjaamat elokuvat. HELMIKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Areena-tuutin täydeltä Köngästä Yle Kuvapalvelu Kaarina Hazard kuskaa uupunutta Mika Nuojuaa kotiin Heidi Köngäksen ohjaamassa elokuvassa Liian paksu perhoseksi. Nyt vuoden vaihteessa tarjolle saatiin hyvä valikoima Raidista maineeseen ponnahtaneen Tapio Piiraisen tv-elokuvia ja -sarjoja. Ijäkset ovat Areenassa katsottavissa ensi vuoden marraskuuhun saakka, Piiraiset tämän vuoden lopulle. Tv-elokuvista katseluun on muun muassa tullut Köngäksen varmaankin tunnetuin ja suosituin työ, Sisko Istanmäen menestysromaanin dramatisointi ”Liian paksu perhoseksi” (1998)
Kari Sunnari. Tai he heittäytyvät itse, radikalisoituvat siinä epäoikeudenmukaisessa todellisuudessa, jollaisessa tehtaiden tytöt sata vuotta sitten joutuivat elämään. Katsojat johdatetaan tarinan nuorten naisten maailmaan sisään kurkistamalla heidän perhepiireihinsä, heidän toveruuteensa, tyttöjen juttuihinsa, koko arkeensa. Hänen Anneli Kannon tosipohjaisen sisällissotaromaanin ”Veriruusut” ja historiallisten faktalähteiden perustalle kirjoittamansa musikaali ”Tytöt 1918” on puitteiltaan, ensembleltään ja tekniseltä henkilöstöltään valtava satsaus. Näytelmän ensimmäinen puolisko on kuitenkin varsin valoisa, vaikka tyttöjen työolot tehtaassa ja sosiaalinen asema yhteiskunnassa ovat onnettomat. Silloin on aika vaihtaa hame housuihin ja tarttua aseeseen. 32 15. Petra Ahola, Emmi Kaislakari, Eriikka Väliahde, Petra Karjalainen, Heidi Kiviharju, Marketta Tikkanen, Miia Selin, Ola Tuominen, Suvi-Sini Peltola, Kaisa Hela, Saska Pulkkinen, Jari Ahola, Juha-Matti Koskela, Jyrki Mänttäri, Samuli Muje, Jari Leppänen; orkesteri ja kuoro Suuren spektaakkelin pienet, syvät kosketukset TTT:n Tytöt 1918 on puhuttelevin suomalainen musikaali aikoihin – tai koskaan Koskettavimmat hetket Sirkku Peltolan ohjausten parissa olen tähän asti kokenut monissa hänen itsensä kirjoittamissa, pienen ihmisen tarinaa kertovissa tragikomedioissa. Koulutettavat vasemmalta Suvi-Sini Peltola, Salla Korja-Paloniemi, Karoliina Vanne, Eriikka Väliahde (takana seisomassa), Kristiina Hakovirta, Niina Alitalo ja Hanna Korhonen. Heitä riistetään, heitä käytetään hyväksi taloudellisessa ja pahimmillaan myös seksuaa lisessa mielessä. Peltola on kuitenkin osoittanut hallitsevansa myös suuren näyttämön mittakaavan. Silloin myös näytelmän sävy tummenee. Yksilöt näkyviin kollektiivista Vaikka esityksen päähenkilö on kollektiivi, siis ”Pumpulin” eli Finlaysonin puuvillatehtaan tyttöjen työyhteisö ja myöhemmin sen jäsenistä muodostettava naiskaartin komppania, sen monet yksittäiset traagiset ihmiskohtalot ovat niitä, jotka jättävät katsojan mieleen pysyvän jäljen. Henkilökuvat piirtyvät tässä ehkä nopeammilla vetäisyillä kuin monisataasivuisessa sotaromaanissa, mutta kyllin syvätarkasti, jotta menetykset tuntuvat kipeiltä ja aidoilta, kun kaartin tytöt kuka milläkin tavoin poistuvat tarinasta: joku kuolee taistelussa, toinen teloitetaan, yksi pakenee ja katoaa Venäjälle, toinen menettää järkensä tai elämänhalunsa pysyvästi... Hän on näyttänyt taitonsa upottaa spektaakkelimaisiin puitteisiin lähelle tulevaa, suoraan katsojan sydämeen käyvää draamaa. Sen he näyttävät lujimmin silloin, kun vuoden 1918 kapina alkaa syödä miesväkeä sekä lukumäärällisesti että taistelumoraalisessa mielessä. Kirjoittamansa Suomen hevonen -sarjan kaksi viimeisintä näytelmää ”Lämminveriset” ja ”Hevosten keinu” ovat olleet siitä valioesimerkkejä. HELMIKUUTA 2018 TEATTERI Tampereen Työväen Teatteri, suuri näyttämö Peltola-Kanto-Kontu-Salo: Tytöt 1918 Käsikirjoitus (Anneli Kannon Veriruusut-romaanin ja arkistolähteiden pohjalta) ja ohjaus Sirkku Peltola – Sävellys Eeva Kontu – Laulujen sanat Heikki Salo – Musiikin sovitus Kontu, Mikko Renfors, Joonas Mikkilä – Kapelllimestari Joonas Mikkilä – Koreografia Marjo Kuusela – Lavastus Hannu Lindholm – Puvut Marjaana Mutanen – Kampaukset ja maskit Pia Kähkönen – Valot Eero Auvinen – Ääni Kalle Nytorp – Rooleissa mm. He ovat vailla monia oikeuksia, mutta eivät vailla tahtoa. Kun heidät on tehty tutuiksi, rakastettaviksi, heidät heitetään sodan kurimukseen. Esityksen keskiössä ovat maalta kaupunkiin elantoa hankkimaan tuleva 18-vuotias Lempi (Petra Ahola, yksi tämän ison näyttelijäensemblen säkenöivimmistä naisista), 17-vuotias Amurin työläiskorttelissa asuva Rauha (Emmi Kaislakari, joka pysäyttää erityisesti traagisen aurinkoisessa ”Suvihäät”-laulunumerossa) 18-vuotias vähän paremmat elämän eväät saanut talollisen tytär Martta (jälleen kerran vakuuttava Eriikka VäAseisiin! Tampereen punakaartin naiskomppanian harjoituksia vetävä Kalle (Jyrki Mänttäri) on menettää muutamaankin kertaan hermonsa. Se tulee silti tiukasti iholle lähikuvaamaalla yksilötarinoita, jotka asettuvat lonksumatta isoon kuvaan. Peltola onnistuu toistamaan tämän pientä suuressa -metodinsa TTT:n suurella näyttämöllä taas. Kuolleet rakastetut Peltola kertoo tarinaa siis samansukuisesti kuin Väinö Linna Tuntemattoman sotilaan jermuyhteisön kuvauksessa
Kohtalonomaisten luonnonvoimien sijaan nälkäkriisien takana on ihmisten tekemä politiikka. Juoppo ja hiukka hutsahtava (siltä osin Pohjantähden Aune Leppäsen mieleen tuova) Juuhanna (Kaisa Hela) keplottelee pikkukännissä läpi Tampereen taistelujen. Pekka Wahlstedt liahde) ja vasta 15-vuotias Sigrid (nätyläinen Marketta Tikkanen – mikä läpimurto!), joka lähtee tehtaaseen hankkimaan leipää perheensä pöytään ja heittäytyy lopulta taistelumoodiin kaikkein rajuimmin. Tuo Ola Tuomisen muutaman sentin päänliike on pieni suuri ele keskellä historian suurta katastrofia. Musikaali. Ainakin rahvaan kohdalla. Toivo. (Suotta ei kantaräppärimme Paleface ole siis innostunut viime vuosina työväenlaulukulttuurista). Ja silloin, kun Sigrid tokaisee suruissaan, että ”mua pelottaa tää viha”, eikä tarkoita lahtareita vaan itseään. Ainoastaan Neuvostoliiton ja Kiinan kommunismien epäonnistumisia esitellään ja arvostellaan. Omituista ja kirjan puute on, että Marxiin ja marksilaisiin teorioihin ei kiinnitetä lainkaan huomiota, kuin niitä ei olisikaan. Tosin jäin miettimään, olisiko tarina tullut toimeen ilman tätä keventävää narria... Niitä kulmikkaampiakin luonteita, kuten Sigridin kaikesta katkeraa, mutta kapinaa vastustavaa äitiä Aliinaa (Miia Selin), joka kokee loppukaaoksessa ihan pahasuisuuttaan kohtalonsa. ”Ihmiseksi oppii hitaammin kuin tappajaksi” Kaikessa spektaakkelimaisessa komeudessaan Peltolan Tytöt 1918 on kaikkein väkevimmillään pienissä kosketuksissaan. Malthus piti nälkäkuolemia toivottavana asiana, koska muuten tasapaino järkkyy. Tälle lainalaisuudelle ei voi mitään, se on luonnon luoma väistämättömyys. Hänen mukaansa nälänhädät johtuvat ruuan epäoikeudenmukaisesta jakamisesta – ja tähän voidaan vaikuttaa. Juuri nuo hiphop-vedot toimivat suorastaan hämmästyttävän hyvin tässä kontekstissa. Entä tulevat nälän vuodet. 1800-luvulla Malthus esitti, että kun elintaso nousee, ihmiset tekevät lapsia ja väkiluku nousee elintasoa nopeammin – seurauksena on nälänhätä. Sen sijaan, kun naiskomppanian kirjuri istuu häviön hetkillä hiljaisena kirjailemaan uutta huoneentaulua tekstillä ”ihmiseksi oppii hitaammin kuin tappajaksi” ollaan tämän kertomuksen sisällöllisessä ytimessä. Opportunistisesti ja petturuudellakin, mutta ei katsoja häntä silti voi inhota tai tuomita. Kun en muutenkaan ole koskaan ollut intohimoinen musikaali-ihminen, tietty suojaus oli päällä katsomoon istahtaessani. Siinä on myös elämän jatkumisen pilkahdus. Peltolalaisen teatterin sisimmässä ollaan, kun porvarisrouva nyppäisee punakaartilaisten edessä hiuksen eleettömästi tehtaanjohtajamiehensä olkapäältä tämän paljastuessa työläistytön hyväksikäyttäjäksi. Etenkin, kun Juuhannassa näkyvät myös ne klovnin kyyneleet. Rolf Bamberg Demokraatti. Marxhan keskittyi juuri yhteiskunnallisiin jakotapoihin ja niiden rakenteiden analysoimiseen. Sisällissodasta, Tampereen naiskaarteista, joiden kohtalo tunnetusti oli kova. Suurin syy on ollut teknologian alkeellisuus, minkä ongelman 1800-luvulla vauhtiin päässyt luonnontieteiden kehitys on ratkaissut. Silti pahimmat nälänhädät ovat tapahtuneet 1900-luvulla, historian vauraimmalla vuosisadalla. Alun tehdasnäkymät Marjo Kuuselan vaikuttavine koreografioineen ja loppupuolen hurjat taistelukohtaukset ovat jyhkeitä ja teknisesti (myös pyro-) hienosti toteutettuja, mutta sittenkin odotetumpaa, suuren näyttämön ylöspanoihin aina kuuluvaa hehkuttelua. Niin kuin Linnalla Vanhala, myös Peltolalla tarinan ”klovni” selviää sodan katastrofista fyysisesti ehjänä. Epäoikeudenmukaisuus on korjattavissa Voutilaisen kirja tarkastelee myös taloustiedettä, jolla on tärkeä rooli poliittisen ajattelun ja päätösten taustalla. Heitä kaikkia ja monia muita katsoja jää kaipaamaan niin kuin Linnan romaanissa kaatuvia Lahtista, Mäkilää, Hietasta, Koskelaa jne. Jatkuvatko ne, vai onko toivoa paremmasta. Eeva Konnun säveltämän musiikki on monivärinen paletti, jossa biisit sekä viihdyttävät että haastavat. On joukkovoimaista taistelulaulua, on pari mahtiballadia, on rokkia ja räppiä. Huoli hälveni nopeasti. HELMIKUUTA 2018 Nälkäkriisien takana on politiikka KIRJAT Miikka Voutilainen: Nälän vuodet – Nälänhätien historia Atena 2017 Kuten valitettavan hyvin tiedetään, historia on ollut suureksi osaksi nälänhätien historiaa. Vai päinvastoin: raskauttaisiko teema biisit mollivalitukseksi ja tanssit surumarssiksi. Tai hurjaluontoista Olkaa (Suvi-Sini Peltola), joka toteaa, että ompelukone ja ase sopivat tytölle yhtä hyvin, raudalle ja koneöljylle tuoksuvat molemmat. Kirjassa kyllä arvostellaan Seniä siitä, ettei tämä pureutunut eriarvoisuutta ja nälkää tuottaviin rakenteisiin. Ja etenkin siinä hetkessä, jossa tyttärensä ja vaimonsa kapinassa menettänyt Frans kohtaa punaorvoksi jääneen Aleksanteri-pojan Tampereen raunioissa: kloppi saa hiljaiselta äijäl tä leipäpalan ja merkin, että voi lähteä tämän matkaan. 33 15. Miikka Voutilaisen ”Nälän vuodet” -kirja paljastaa paradoksin yksinkertaisen syyn. Kirja nostaa tämän haastajaksi vuonna 1996 nobel-palkitun ja kehitystaloustieteeseen suuresti vaikuttaneen Amartya Senin. Keventäisivätkö laulut ja musiikaleihin oleellisesti kuuluvat tanssinumerot ankaran aiheen käsittelyä. Ja lauluvoimaa – sitä TTT:n ensemblessä on riittoisasti esittämään isoa biisikirjoa. Ilmastonmuutos ja hintoja heittelevä globaali markkinatalous tekee nälänhätien ennalta ennustamisesta ja estämisestä vaikeata. Ja, niin kuin Amartya Senkin totesi, markkinavoimilla ei ole moraalista velvollisuutta pitää huolta nälkää näkevistä; markkinavoimat reagoivat vain ostovoimaan, eivät tarpeisiin. Räppi toimii kumousmusikaalissa Ennalta Tytöt 1918 -musikaalissa arvelutti juuri tuo määrittävä osa. Huonoon politiikkaan eivät ole syyllistyneet ainoastaan itsekkyyttä ja ahneutta palvovat kapitalistiset yhteiskunnat, vaan etenkin Maon Kiinassa ja Stalinin Neuvostoliitossa tavallisia ihmisiä kuoli nälkään miljoonamääriä samaan aikaan, kun eliitti eli yltäkylläisyydessä. Olisi, mutta ohjaaja on kaiketi halunnut armahtaa katsojaa jälkipuoliskon kurjuuden ja kauheuden vyörytyksessä. Heikki Salon laulutekstit menivät, etenkin isosti ja joukolla esitettyinä, katsomopaikallani akustisista syistä vähän harakoille, mutta esimerkiksi balladi ”Lumen paino” osoitti, että Peltolan lähivalinta tekstintekijäksi on taas ollut laadullisesti perusteltu
Minulla on lista kirjoittajista, joiden tuotantoon pitää tutustua. Aivan turha yrittää kertoilla juttujen juonta, teoksen kiehtovuus piilee tekstissä, kuvitelmissa ja ajatuksissa, ei niinkään tapahtumissa itsessään. Aikakauslehtiin kirjoitetuista kertomuksista postuumisti koottu Piru ja muita kertomuksia (1994, suomennettu 2006) alkaa omaelämäkerralla, jonka mukaan kaikki hänen proosansa perustuu omiin kokemuksiin. Näin toteutuu käsittääkseni Kirjavisan perimmäinen tarkoitus: innostaa ihmisiä tarttumaan kirjaan.” Juuri näin! Tuo hieno ajatus näyttää toteutuvan myös Jaana Pikkarainen-Haapasaaren kohdalla. Efronin ja tyttären palattua Neuvostoliittoon myös Marina ja poika Georgi seurasivat sinne pari vuotta myöhemmin. ”Toisin kuin voisi luulla, pikkutyttö ei pelkää Pirua vaan suorastaan rakastaa sitä, niin kuin muutakin kauheaa. Visatirehtööri ei osannut odottaa, että nyt päästäisiin edes kaksinumeroiseen vastauslukuun. Tsvetajevan nimi on ollut sillä listalla jo pitempään. Mutta mitä vielä... Elämän ahdinko oli tässä vaiheessa Tsvetajevalle ylivoimaista. En kovin paljon ole Marinan runoja lueskellut, mutta proosateoksista Piru ja muita kertomuksia on kyllä käsissä kulunut. ”Taas mielenkiintoinen ja myös itselleni uusi tuttavuus naapurimaamme lyriikan saralta. Hän hirttäytyi.” u u u Juhani Niemi tuumailee tällaisia: ”Marina Tsvetajevan tyyliä on vaikea yhdistää mihinkään valtavirtaan, ehkä vähän impressionistinen, mutta merkitys runokielen ja -muodon uudistajana on tärkeä. Olipa hyllyssä myös valittujen runojen nide Ylistys, hiljaa. Koko Neuvostolyriikkaa-sarja pitäisi muuten julkaista uudestaan, niin hyviä runoja ja mainioita esittelytekstejä se sisältää. Kirjailija Marina Tsvetajeva toteaa itsekin olleensa varsin kummallinen lapsi. HELMIKUUTA 2018 ”Runojeni aika koittaa vielä” Vainojen uhrien muistopäivän kunniaksi asetettu tehtävä poiki yllättävänkin vilkkaan palautteen. Lukijakuntaa lisää myös Marja-Leena Mikkolan Tsvetajeva-valikoima Ylistys, hiljaa! (2017). Tsvetajevan suomalainen lukijakunta kasvoi moninkertaiseksi, kun Riikka Pelon mainio romaani Jokapäiväinen elämämme (2013) kruuunattiin Finlandia-palkinnolla. Vanhaan Neuvostolyriikkaa-kirjasarjaan käänsi Tsvetajevaa runoilija Aila Meriluoto, mutta hänen tulkintansa perustuivat raakakäännöksiin. Uutta luovat tekstit kuitenkin elävät. Nyt kävin lainaamassa tämän proosavalikoiman Piru ja muita kertomuksia. ”Tsvetajeva perheineen asui 1920ja 1930-luvuilla Berliinissä, Prahassa ja Pariisissa, jossa mies Sergei Efron ryhtyi NKVD:n vakoilijaksi. Katkelmavihje lehdessä on vuonna 2006 suomennetusta teoksesta ’Piru ja muita kertomuksia’, jonka kirjoittaja on ensisijaisesti runoistaan tunnettu itänaapurimaamme edesmennyt Marina Tsvetajeva. Runoilija Marina Tsvetajevan vaiheet ovat paljonpuhuva esimerkki ruhjovasta ajasta. Mutta tuota kolmikkoa koskevaa luonnehdintaa siteerataan niin usein, että runoilijaa ei ole mahdottoman vaikea päätellä: hän on Marina Tsvetajeva. Aikanaan Tsvetajeva ei ollut kaikkien mieleen, mutta kuten hän itse nuorena totesi, ’runojeni, kuten kallisarvoisten viinien, aika koittaa vielä’.” Pitänee niitä runojakin vielä uudelleen lukea.” Veli-Pekka Salminenkin on päättänyt lukea lisää Tsvetajevaa. ”Yhä näyttää visaan löytyvän värikkäitä jos karmaiseviakin kirjailijakohtaloita, tällä kertaa Euroopan väkivallan ja totalitarismin vuosilta. Se ohjenuoranaan Riikka Pelo on kirjoittanut Tsvetajevasta Finlandia-palkitun kirjansa Jokapäiväinen elämämme (2013).” Raila Rinne käy tiivistetysti läpi kirjailijan elämänvaiheita. Valitut runot 1912–39’. Efron tapettiin 1941 ja tytär vangittiin. ”En ole muutamaan vuoteen lukenut venäläistä kirjallisuutta, ehkä pitää ottaa tämä kirjailija lukemistoon.” Ja sama saattaa tapahtua Kyösti Suonojallekin, joka vastauksessaan Marina Tsvetajevalta saatiin viime vuonna uusi valikoima runosuomennoksia.tuoreiviime vuonna. 34 15. 1941.” Jouko Grönholm lähti liikkeelle vihjeen erisnimistä ”Kun runoilija ilmoittaa suosikkikirjailijoikseen Selma Lagerlöfin, Sigrid Undsetin ja Mary Webbin, kirjavisailijan aatos ei oitis riennä Venäjälle. Stalinin vainot Neuvostoliitossa, jotka johtivat Svetajevankin itsemurhaan hirttäytymällä v. Häneltä ilmestyi Marja-Leena Mikkolan suomennoksena viime vuonna runokoelma ’Ylistys, hiljaa. Lukulistalle siis tämäkin! Historian hirveydet, joihin visaukko viittaa, olivat mm. Mutta yleisotsikko pitäisi tietysti muuttaa.” Myös Sirpa Taskinen nappaa kiinni tuosta Pelo-juonteesta. Mutta venäläisen runouden käännöshistoriasta kannattaa ehdottomasti muistaa myös nyt jo edesmenneen runoilija Hannu Helinin suomentama hieno Tsvetajeva-kokoelma Valitut runot (1997). Hienoa! Ensimmäisenä visalaatikkoon saapui tällä viikolla Ilpo Pietilän sähkökirje. Hän tulkitsee sen vai keal la äiti suhteellaan: varhainen, rakkauden riittämättömyydestä johtunut haava. Hän samaistaa Jumalan ja Pirun, ja kokee siitä uskonnollisia tunnontuskia, mutta huomaa, ettei tästä salaisuudesta seuraa rangaistusta. Kirjailija ja poika pakenivat sotaa Jelabugaan Tatarstaniin
Musiikki on kielen lisäksi ainoa media, joka kohdistuu korvaan. Kaksi päivää meni kirjastossa, kun löysin selailemani kirjan ja siinä sijaitsevan haetun sitaatin.” Mauri Panhelainen kelailee is mejä. Etäinen maailma järjestäytyy pie nin ja isoin siirroin ”hiippalakin emalisesta punaisesta kokardista” ”synnytyslaitoksesta muutettuun vanhainkotiin”. Järvinen käyttää runoissa kevyttä ylivaihdetta herättääkseen ja koros taakseen sanottavaa tai siirtymää. Linnut siellä lennättävät ih misten sieluja, tietää puhuja. Yh delle palkinto. Runo saa siitä uutta vetoa ja me noonsa tuntumaa. Kosketus menneeseen on suora viisastelevuutta vältellen. Lapsuus, nuoruus, kokemus aineksina Lapsuus saa ymmärtävän katseen täältä sinne, tuorein asentein. Ja vastapainoina roviot, hä väistykset, totuudet, valaiden ja täh tien laulu ja yön lintu. No, Radion Eeva Luotonen, kukas muukaan, on pitänyt venäläistäkin kirjallisuutta esillä Venäläiset viisaat -sarjassa. ”Ei tämä taiteilija ihan outo visakallollekaan ollut. Kuntoutumisessa opettelin uudelleen tuon itselleni ominaisen tavan. Mutta kun vinkissä kerrottiin todella suuri tragedia, niin omalta osaltani kyse on myös melkoisesta onnettomuudesta, joka nyt kuitenkin on osoittautunut jopa myönteiseksi. Majesteettinen luonto ja punainen kissanpentu Luonto ilmaantuu kokoelmaan ma jesteeettisena ja ilmaisurikkaana niin kuin usein Järvisen runoissa: pilvet, jättiläishaavanlehdet, ukkosrintama, matoset, viitakerttunen ja kuukkeli. Annathan anteeksi… arki soi, toteaa runominä edes mennyttä vaimoaan muistellen. Sellaisen takaa hän kirjoitti tämänkin puolisa taasivuisen esseen sisältävän laajemman teoksen, joka jo ni mellään tarjoaa vaihtoehtoja. Tutkijoita kiinnostivat todennäköisesti aluksi visataiteilijan kirjeet. HELMIKUUTA 2018 Seppo Järvisen runoissa on peloton ja rauhallinen katsanto KIRJAT Seppo Järvinen: Tunnustelmia Palladium Kirjat 2017, 44 s. ”Punainen kissanpentu” on hänelle profeetta siinä, missä joku muu toiselle. Sodan aika ja kokemukset, arjen koordinaatit sekä henkilökoh tainen elämä risteilevät. 35 15. Runossa hakkuuaukean yllä kul kee joutsen sekä maisemassa ”ihmi nen vuosien siementä vailla / kes ken jääneitä lauseita”. Matti Saurama ”Runojeni aika koittaa vielä” myöntää, että runoilija oli hänelle entuudestaan outo, mutta kiinnos tus näyttää heränneen. Paketista muotoutuu levollinen, it sevarma ja painava. Uskonto on uskoa omalla mielellä, sieltä ja sinne johtavaan tiehen. Olin näet jossain tilaisuudessa, luultavimmin kirjastossa, selaillut kirjoja ja yrittänyt niin muistivalokuvata. ”Vinkit eivät auttaneet lainkaan, sillä kaikki tuntui vieraalta. ”Kieli suuntautuu korvaan. Visataiteilijan tytär, Ariadna Efron, Alja, oli saanut julistettua äitinsä jäämistön salaiseksi siihen vuosilukuun saakka. Korva taas on selvästi kaikkein henkisin aisti. ”Harmittaa se piippu”, sanoo runominä ammu tun vanjan lompakosta löytyneen perhekuvan äärellä. Tähän joukkoon nuori Tsvetajeva sijoitetaan usein nuoruuden teosten perusteella aistivoimaisena symbolistina. Mikään muu media ei tee niin. Runoissa on sanomaa ja vaatimuksia: ottakaa itsenne, maa ilma, luonto ja läheiset tosissanne, Järvinen, ikuinen etsijä, tuntuu ajat televan. Käpertymi nen on vieras ajatus. VIIKON 7 SITAATTI Nyt on vuorossa sen verran kovan luokan stara, että hän on saanut kuvansa erään len toyhtiön jumbojetin kylkeen. Älä kiireellä souda… vene kuuntelee, runo muis tuttaa. Hän myös piiloutui teksteis sään usein salanimien taakse, jotta saattoi tarkastella maail maa mahdollisimman monista kulmista. Kun mennään Järvisen sisimpään, siellä on runon vaalittu pesä. Nyt on aikaa seurata miten ”varpunen kurkkii ikkunasta sisään”. Ja se kuolema, ”ihminen ei voi tietää, mitä rajan takana on”. Ja nyt se antoi vastauksen tehtävään. ”Lähdeteoksissa 1900-luvun alkua on kutsuttu venäläisen taiteen hopea-ajaksi, jolloin kuvataiteessa ja runoudessa nähtiin monenlaisia uusia ismejä, symbolismia, futurismia, formalismia... Oma elämä kulkee tietä, jota reu nustavat keskustelevat sihteerilin nut, punaposkibulbulit ja tulihauk kakalat. Toki Ahmatova, Pasternak, Jevtusenko ja Osip Mandelstamkin ovat tutumpia. Tässä meillä on toinen yhtäläisyys ja todistus siitä tavasta, jolla musiikki on kieli.” Tutkimuksia, kirja-arvosteluja, kokonaisia romaaneja alkoi ilmestyä tästä poikansa vuoksi elämänsä itse päättäneestä elämännälkäisestä taiteilijasta, liikettä alkoi tapahtua varsinkin vuoden 2000 jälkeen. Teos on sel keästi proosarunon muodossa, pit kähköjä vetoja juoksuttava. Myös kaukaiset ja läheiset ihmis suhteet järjestäytyvät tunnustuksin, tunnusteluin. Muistot, ”ne tu levat yöllä kuin varkaat”. Ja tulevat ne itämaiset viittauksetkin: Intia kokemuksineen ja viisauksi neen, Nepal ja korkea Kanchenjunga. Kolmen ensiksi mainitun kanssa pähkinänpurija tuntee jopa olevansa jonkinlaiset sinut, eli luulee ymmärtävänsä hitusen. Kun noin 14 vuotta sitten sydänleikkauksen sivuvaikutus oli 2. Ymmär rys on runon rakentajan käyttämä rakennuslaasti, jolla pitää aineisto kasassa, jolla kohottaa. Näkemyksellisyys asettaa sanot tavan kohdalleen, osoittaa paikan miettiä. Runoilija ei kaipaa suuria kulis seja, ei huuda massojen perään. Sulkakynä on ”runoi lijan muukalaispassi, kevyt sopimus saatanan kanssa.” Hienoinen murhe häivähtää, kun edessä näkyy ”kirjan merkin dementia” ja ”antiikva kuin suruharso”. Hän on myös vakavikko, koska leikillään ei totta voi loputto miin puhua. Yksi tekstivinkin osanen ’tyl sä ää’ herätti minussa muistikuvia ja yhdisti ne johonkin venäläiseen kirjailijanimeen. Siellä tämä visakirjailijakin on ollut jonkin verran näytillä. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Seppo Järvinen.. Sanottavan paino ei siitä hajoa, tii vis ja kohdistettu ajatus kantaa ru noa varmaotteisesti. Aivoinfarkti tyhjensi lähes täydellisesti tuon varaston. Yk sityiskohtainen toisinto ei runolle riitä, on varaa antaa köyttä ja löy sätä päästämättä kokonaan irti. Vasta ukset viimeistään 21.2. Kuka on tämä lajinsa jär käle, mikä teos/teksti. Runossa vallitseva etäisyys pääs tää lähelleen, henkilökohtainen saa yleisyydestä vahvuutta. Oli tapanani ollut aiemmin kirjoja ja tallentaa saamani näkemykset valokuvamuistiini. men nessä osoitteella Demo kraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kir javisa@demokraatti.fi. Luulen, että useimmat ovat samaa mieltä kanssani; jos joku haluaa lisää tietoa asiasta, viittaan Steffensin ’Karrikaturen des Heligsten’ -teoksen alkusanoihin. Mutta mitään naiivia softaa runoista on turha hakea. Järvisessä on aina hippunen saar namiestä, persoonallista toisin kulkijaa. u u u Ossi Lehtiö kertoo hienon ja roh kaisevan tarinan. Kokoelma on yhtä aikaa täyteläinen ja hyvin hen gittävä. Yhä vain vapautuneemmin ja ir tonaisemmin soi Seppo Järvisen lyyra. Runo on itsellinen ja itsevarma ole matta itseriittoinen. Runot kasvavat pieniksi ja isoiksi tarinoiksi, narratiivisuus ohittaa muotikuopat, on ammattilaisen kä sissä. Vaikka kokoelma on lyhyehkö, sen runot ojentavat versonsa lavealle. puhekeskuksen eli äidinkielen tuhonnut aivovaurio, niin siitä alkoi tietty kuntoutuminenkin. Oletettavasti suurinta osaa kiinnostivar Anna Ahmatova, Boris Pasternak ja Rainer Maria Rilke, joiden kanssa visataiteilija oli tiiviissä kirjeenvaihdossa ja myös rakkaussuhteessa (visataiteilijan oman määritelmän mukaisesti) Moni oli toki jo kiinnostunut Marina Tsvetajevasta itsestäkin, ainakin sen jälkeen kun oli ensin tutustunut näihin kirjeisiin.” Todetaan vielä, että viikon tietä jiin kuului myös Jorma Kataja ja että viikon palkittu on Ossi Lehtiö ja sanotaan sitten näkemiin ja lu kemiin. Myös hänen proosansa on omaperäisten mielleyhtymien siivittämää, kuten visateokselle Piru ja muita kertomuksia nimensä lainannut novelli osoittaa.” Eero Reijonen lähti hakuko neella matkaan, ja löysi jotain uutta, jotain tuttua, jotain lainattua... Runoilija on jälleen vahvasti ää nessä, toivoa on ja tarvetta
Kohti vapautta On merkityksellistä, että Oppiaika julkaistiin vuonna 1969. Ihmisen pitää saada toteuttaa itseään rakastamalla ja olemalla luova. Oppiaika on rakkausromaani, jossa opettajat Lóri ja Ulisses haluavat toisiaan. Romaani ei ole osoittelevan poliittinen, mutta on selvää, että se on kirjoitettu tiukkaan kuriin perustunutta diktatuuria vastaan. Lispector ei kuulunut liikkeeseen, mutta myös Oppiajassa vapaus nostetaan tärkeäksi arvoksi. 33) Vaikka kirjan päähahmoja Lória ja Ulissesta ajaa himo, se ei ole heille tärkeintä. Lóri oppii mieheltä paljon, vaikka taisteleekin aluksi tätä vastaan: ”Hän hyvästeli Ulissesin melkeinpä juoksujalkaa: tämä oli vaarallinen mies.” (s. Hän kirjoitti Oppiajan vapautuakseen vihasta. HELMIKUUTA 2018 Suurin niistä on rakkaus KIRJAT Clarice Lispector: Oppiaika eli Nautintojen kirja Suomentanut Tarja Härkönen Teos 2018, s. Jälkimmäinen on idealisoitu hahmo, ”joka ymmärtää nuoren naisen kypsymättömyyden eikä halua pilata mahdollista suhdetta menemällä tämän kanssa heti sänkyyn, vaan kärsivällisesti kuin terapeutti tai filosofi alkaa opettaa tälle oppiläksyä rakastamisesta.” (s. 167) Kokenut Ulisses on vanhan ajan herrasmies, ei kiimainen kolli. Brasilialainen elämänilo ei välttämättä ole meille tuttua. Siinä yhdistettiin perinteistä brasilialaista kulttuuria ulkomaisiin vaikutteisiin. 75) Romantiikkaa ja filosofiaa Oppiajan sävy on kiihkeä, mikä voi tuntua vieraalta. Oppiaika kuuluu Teoksen upeaan Baabel-suomennossarjaan, jossa ilmestyy laadukasta ja vaativaa proosaa. Tropicáliaa epäiltiin, koska sen nähtiin olevan vallankumouksellinen. Siinä käsitellään tekijälle tuttuja teemoja, kuten minuutta, mutta tuoreella otteella. 178 Oppiaika-romaania saatiin odottaa. Rakastamaan oppiminen on etenkin Lórille hidas prosessi. Tämänkin Baabel-sarjan kirjan tulkitsemista helpottavat sen paneutuneet jälkisanat, joista edelliset lainaukset on poimittu. 36 15. Pelehtimään aletaan vasta hiljaisten hetkien ja syvällisten keskustelujen jälkeen. Lóri kokee kaiken voimakkaasti, eikä aina ymmärrä sisäisen rauhan saavuttanutta Ulissesta, joka on jo tehClarice Lispector ei ollut koskaan lukijan helpolla päästävän kirjailijan maineessa. Se ei tule itsestään. Kertoja julistaa: ”Ihmisen välttämättömin teko oli tulla ihmiseksi.” (s. Oppiaika on Lispectorin kuudes romaani. Jotkut kommentoijat ovat kiinnittäneet huomiota hahmojen ikään. Syntyi Tropicália-liike, joka vaikutti muun muassa musiikkiin ja runouteen. Härkönen on tehnyt hyvää työtä kokonaisuuden kanssa. Lóri on 25-vuotias alakoulun opettaja ja Ulisses häntä selvästi vanhempi kollega. Ne eivät ole lopullinen totuus, mutta ne auttavat ymmärtämään Lispectoria ja hänen päämääriään. Teos. Hänen pitää kokea epävarmuutta ja tuskaa, ennen kuin hän on valmis omistautumaan elämänsä miehelle. Se ilmestyi Brasiliassa jo vuonna 1969, mutta Suomessa vasta nyt. Silloin Brasiliassa elettiin vaikeaa ajanjaksoa. Teos on omaelämäkerrallinen. Sotilasdiktatuuri kuritti maata samaan aikaan, kun kansalaiset janosivat vapautta. He tavoittelevat aitoa rakkautta, jossa ruumis ja sielu kohtaavat. Kyseessä on yksi haastavan Clarice Lispectorin (1920–1977) helpoimmin avautuvista kirjoista. Siinä ehdotetaan, että onni löytyy rakkaudesta, ei muualta. Lispectorin parisuhteet olivat vaikeita, jopa vaarallisia, minkä tähden rakkaus sekä pelotti että kiinnosti häntä. Oppiajan kääntäjä Tarja Härkönen huomauttaa, että Lispector yritti teoksella uudistaa ilmaisuaan ja lähestyä ihmistä
Nainen käsittää, ettei voi antautua miehen armoille, vaan hänen pitää nousta tämän tasolle. Omakohtaisesta traumaattisuudestaan huolimatta Fanny ja Alexanderia on pidetty Bergmanin mittapuulla valoisana elokuvana, joka päättyy sovittelevaan kompromissiin. Ylitulkintaa, ehkä, mutta vähintään mielenkiintoisesti oivaltaen. tammikuuta 1976, jolloin poliisi kävi hakemassa Ing mar Bergmanin kuulusteluihin suoraan kansallisen päänäyttämön Dramatenin teatteriharjoituksista. Maailmankuulua ohjaajaa suurine tuloineen epäiltiin korkeimman luokan kansankotirikoksesta, verovilpistä. Clarice Lispector käsittelee kuitenkin romaanissaan syvempiä teemoja. Isoa kalaa ei sopinut päästää luiskahtamaan tasa-arvoista yhteiskuntaa ylläpitävän verkon silmistä. Julkiset menot kun kasvoivat niin hurjaa vauhtia, että veroruuvista olivat kiristyksen kierteet loppua. On hienoa, että hänen tuotantonsa suomentamista jatketaan. Mutta rakastuneena ja sokaistuneena hänestä oli tullut nöyrä ja levollinen.” (s. u u u Ruotsalaisen kansankodin historiassa on omat häpeän hetkensä. Suomennos tavoittaa tarkasti Lispectorin tyylin. Lapsuusmuistojen ohella kirjailija-kolumnisti Lena Andersson (Dagens Nyheter 20.1.) on tulkinnut karaktäärin viittaavan myös kylmään kansankotiin, joka juuri oli kohdellut Bergmania julmasti. ”Olen ollut vakaumuksellinen sosialidemokraatti”, Bergman kirjoitti lehtiartikkelissa, jossa hän ilmoitti lähtevänsä Ruotsista. Kirjoittaja on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Suurteoksen ensimmäinen osa ilmestyi suomen kielellä ensin – missäpä muualla kuin Ruotsissa. Lórin tarinassa on kyse identiteetin muotoutumisesta. Ja oliko pitkän päälle Ruotsillakaan. Aforismi välipalaksi nyt virheensä. Pääministeri Olof Palme sai selitellä monilla kielillä, että paisuteltu jupakka ei suinkaan johtunut sosialidemokraattien veropolitiikasta. Toisaalta, samoihin aikoihin Max Jakobsonin bravuureihin kuului muistuttaa suomalaisia julkisesti vaarallisesta naapurista. Rikolliseksi leimaaminen vieläpä eettisessä kunnia-asiassa oli julkinen nöyryytys, joka syöksi Bergmanin viikoiksi sairaalahoitoon. Herkimmät voivat nähdä miehen paremmuuden korostamisen epäilyttävänä tasa-arvon kannalta. Elokuvan piispa on tietty itse perkele. HELMIKUUTA 2018 Ingmar Bergman ja kansankoti K un YYA-Suomi 1970-luvulla luovi parhaan harkintansa mukaan kansainvälisessä liennytyspolitiikassa, Ruotsi puolestaan esiintyi edistyksen esikuvana, maailman omatuntona ja moraalisena suurvaltana. Kotietsintä oli jo käynnissä. ”Vilpittömän intohimoisesti olen ottanut omakseni tämän harmaiden kompromissien ideologian.” Jotain kantavaa oli nyt särkynyt, sekä Bergmanin sisällä että koko Ruotsin imagossa. Puutteensa lopulta tunnustaessaan hänkin on valmis parisuhteeseen: ”Ulissesista oli puuttunut ennen tiettyä nöyryyttä. Myönteinen elämänilo lopulta voittaa ankaran ahdistavan askeesin, jossa valtahierarkiat nojaavat jatkuvaan synninja syyllisyydentuntoon. Kaksi puolta pitävät kirjassa tasapainossa. Se ei ole pelkkää kevyttä ajankulua, vaan sisältää myös syvällistä pohdiskelua. Lispector on nähnyt oikean sävyn tavoittamiseksi aikaa ja vaivaa. Esa Mäkijärvi. Kiusallisiin klassikoihin kuuluu 30. Ulisses paljastuu ylpeäksi mieheksi, joka ei olekaan täydellinen. Kansakunta kiemurtelee yhä häpeästä sen muiston edessä, ettei sillä ollut kanttia julkaista tuoreeltaan Aleksandr Solženitsynin ”Vankileirien saaristoa”. Sitä vasten korostuu porvarillisen suurperheen humaani lämpö ja armeliaisuus, ”den lilla världen”. Mikko Majander ”Vilpittömän intohimoisesti olen ottanut omakseni tämän harmaiden kompromissien ideologian.” Lumen perässä juokseminen on hyvää treeniä ympäristöpakolaisuuteen. Shokkivaikutus kuulijoiden korvien välissä suli vasta taidepaussin jälkeen, kun hän lisäsi tarkoittavansa tietenkin Ruotsia. 37 15. Suomi toki myös tarjosi aiheita, joihin tarttua. Näin Bergmanin satavuotisjuhlavuonna sopii hyvin kuoria mestarin elokuvista uusia kerroksia. Elokuva valloitti yhtä lailla palkintoraadit kuin suuren yleisön. Mellan-svenssoneillahan oli ollut usein hankala fanittaa ohjaajan vaikeina pidettyjä filmejä. Hänen oli vaikea olla se mikä oli, mistä oli yhtäkkiä tulossa ylitsepääsemätön ongelma.” (s. Määritelmä ei ole täysin tarkka, vaikka hän onkin Kafkan kaltainen proosan uudistaja. 159) Lispectoria on luonnehdittu Brasilian Franz Kafkaksi. Hän tulee hitaasti itsekseen: ”Mutta helppo hänen etsintänsä ei ollut. u u u Vuonna 1982 valmistunut ”Fanny ja Alexander” merkitsi paluuta kotiin ja lapsuuteen, vaikka Bergman asui tuolloin yhä Münchenissa. Pohjanlahden takana rakennettiin sellaista hyvinvointivaltion mallia, johon köyhemmillä ei Jakobsonin ja muiden markkinatalousmiesten mielestä ollut varaa. Siinä perspektiivissä saatettiin suomalaisiin suhtautua kuin Moskovaa myötäileviin juoksupoikiin. Syksyn vaaleissa tuli kuitenkin tappio, ja työväenpuolue joutui ensi kertaa oppositioon sitten 1930-luvun. Oppiaika on laadukasta ja kaivattua jatkoa viime vuosina suomeksi ilmestyneille Lispectorin teoksille. 132) Filosofiset kysymykset nostavat Oppiajan toiselle tasolle. Sieltä kesti rämpiä takaisin luovaan työkuntoon, vaikka syytteistä luovuttiin koko lailla nopeasti
Kuoleman läheisyys puhuu luonanne. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: En ole koskaan innostunut isommin Hemingwayn romaaneista, mutta novellit, erityisesti Nick Adams -tarinat, ovat kolahtaneet. Punakaartin ylipäällikön tehtävistä erotetun Ali Aaltosen tammikuun 1918 lopussa tekemänsä tilannearvio todentui rintamina. Mutta tässä vaiheessa Algot Untola (alias Maiju Lassila) tapaili vielä nauloja tulevaan ruumisarkkuunsa hyytävällä Eteenpäin! -alakerrallaan (juttu alla). Päärintama muodostui pian Tampereen pohjoispuolelle Ruoveden ja Vilppulan tasolle. Sitä kohti. Takana on kuolema. Niissä Ernestin machismo on antanut tilaa poikakirjamaiselle vapautuneisuudelle, ja siksi nuoren Nickin vaiheet muistuttavat juuri Twainin rakastettavista poikaviikareista. Ne muodostuivat ennen muuta rautatieverkon ympärille. Työmies kertoi (14.2.), että Pohjanmaalta oli takavarikoitu kirjeitä, joiden mukaan valkoiset kävivät tuossa vaiheessa vielä puolustussotaa. Jääkärien pääjoukko rantautui Pohjanmaalle vasta helmikuun lopussa. Itäinen rintama jakoi Karjalankannaksen kahtia. HELMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Joki näytti liikkuvan kiinteänä alavirtaan, ei niinkään virtaavan vaan liikkuvan kuin kiinteä, kareileva järvi, hiukan pyörteisenä veteen työntyvien silta-arkkujen kohdalla. Punaiset pitivät valtaa Lappeenrannassa ja Viipurissa. Puhujana oli kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Manner.. 38 15. Satakunnassa punaiset pyrkivät suojaamaan lähinnä Tampereen ja Porin välistä ratayhteyttä. ”Vasta toukokuulla saa punakaartti kokea mitä on heidän luokkataistelunsa”, kirjeissä sanottiin. Mark Twain, Huck Finn, Tom Sawyer ja LaSalle tunkeilivat Nickin mielessä kun hän katsoi hitaasti liikkuvan veden tasaista ruskeaa pintaa.” Maailman kirjallisuuden katekismus ERNEST HEMINGWAY: NICK ADAMSIN TARINA (THE NICK ADAMS STORIES, 1972) SUOMENNOS JUHANI JASKARI . Keskinen rintama muodostui Kymenlaaksoon, jossa punaisten pääpaikka oli Kouvola. Orjiksi ja kadun onnettomiksi tyttäriksi sortuneet työläissisarenne kääntävät puoleenne kyyneleiset silmänsä ja rukoilevat teiltä pelastusta. Ensimmäiset ”vapaustaisteussa kaatuneiden” kuolinilmoitukset ilmestyivät Työmieheen. ”Se havahtui siihenastisesta sekavasta horrostilastaan ja alkoi tunnustellen tapailla todellisia ulottuvuuksiaan”, Yllikangas kuvailee. Irmari Rantamala Työmies 13.2.1918 Sota kohoaa jaloilleen Heikki Ylikangas arvioi kirjasaan Tie Tampereelle, että ”vasta helmikuun puolivälin paikkeilla sota kohosi varsinaisesti jaloilleen”. Adams-tarinoiden yhteisnidettä voi hyvin lukea kuin romaania, koska päähenkilölle rakentuu novelleissa selkeä kaari. Takana on ainoastaan vapauden hauta. Kasvoillenne on asettunut tutkimattoman raskas ja syvä vakavuus, mutta mikään ei saa horjuttaa: Eteenpäin! Ei mikään käsky saa enää kuulua, sillä se tuo tuhon. Paluutiet ovat haudoiksi avautuneet. Korvat ovat nyt tukitut, sillä orjuuttajan korva on muulloinkin kiveä orjansa äänelle. Takana ovat portit kiinni muuratut. Ja se käskee vain yhden: Eteenpäin! /–/ Pois kyselyt, pois kaikki. Punaiset eivät koskaan saavuttaneet merkittävää Haapamäen rautatieristeystä. Työn kovettamat kourat puristuvat yhä tiukemmin aseen ympärille. Vapaus on edessä. Ei ole enää siis muuta käskyä kuin: Eteenpäin! /–/ Se käsky kuuluu nyt köyhälistön povesta äänetönnä ja lujana kuin tulisi se vuorien ytimien lujasta hiljaisuudesta. Sisällissodan rintamat alkoivat muotoutua. /–/ Eteenpäin! Eteenpäin ilman lepoa ja rauhaa, yötä ja päivää! Kohti vapautta, kohti työväen aikaa! Häpeä ja nöyryytys hiipii ympärillänne. Vaimot kotona luovat puoleenne anovat katseensa. ”Lyypekin poikia” odotetaan Helmikuun puolivälissä sisällissodan suuret käännekohdat olivat vielä edessäpäin. Sydän on käskevä. Eteenpäin! Sillä mitään muuta tietä ei enää ole. Helmikuun puolivälissä järjestettiin Helsingissä 20 punakaartilaisen joukkohautajaiset. ”Vasta kun ”Lyypekin pojat” (jääkärit) ovat tuoneet mukanaan aseita, alkaisi tapahtua”, Työmies paljasti. Veri on puhuva. Jalka yhä lujemmin taistelupaikan maaperään, sillä ainoastaan orjansa miekan ääntä kuulee orjuuttajan korva
Työttömänä virolaista ei naurata. Maa kuuluu Natoon, ja siellä on 20 prosentin tasavero. Ei olisi kannattanut järjestää. Biisihän oli ”Hard Rock Hallelujah”. Siunaaminen merkitsee kiroamista. Viron juhlinta kestää kolme vuotta. Viron juhlinta kestää kolme vuotta. Hän oli radion aamukahviohjelmista ja mustavalkoisen television laatikkoleikeistä tutuksi tullut Niilo Tarvajärvi. Pulmapäev on hääpäivä, ämm anoppi, katse yritys, ravi hoito ja putka merkitsee myyntikojua. Pesäpallo on sotaisa laji. Suomi on siinä maailman paras, koska pesäpalloa ei missään muualla harrasteta. Lapissa poronkusema on noin seitsemän kilometriä. Suomessa leikitään hippaa. Viisu ”Everybody”, jonka esittivät Tanel Padar ja Dave Benton vei voiton 2001. Arsi Harju on viimeisin suomalainen yleisurheilun olympiavoittaja lähes 20 vuoden takaa. Viron sana hallitus tarkoittaa suomeksi hometta. 39 15. No, väliäkös tuolla, sillä olympiavoittajalle soitettava kansallishymni on kummallekin sama. Matsi pelattiin Turussa 1935. Ei sovi unohtaa, että läbirääkimisest valge majas merkitsee suomeksi neuvottelut valkoisessa talossa. Kyllä virossakin hymyillään suomen sanoille. Ammattiliittojen järjestäytymisaste on 25 prosenttia, jos sitäkään. Se on paha juttu pienituloisille. u u u Virolla on ikimuistoinen maine Suomen pikkuveljenä. Korvaus on viisi euroa päivässä. Kun lajin salat olivat syöpyneet Suomenlahden eteläpuolelle järjestettiin oikein pesäpallomaaottelu Suomi-Viro. Hiihdossa Viron Andrus Veerpalu ja Kristina Smigun suusattivat (hiihtivät) kumpikin kultaa kahdesti. Siinä urheilija palaa, kuolee tai haavoittuu. Ei ehkä kumpaakaan. Samalla aikajanalla Erki Nool ja Gerd Kantor ovat virolaisia olympiaykkösiä. Viron kielen pussata on suomeksi pieraista. HELMIKUUTA 2018 Peltsi L auri ”Tahko” Pihkala keksi kansallispelimme pesäpallon. Semmoinen maine joutaa romukoppaan. Sata vuotta sitten Suomessa käytiin veristä sisällissotaa. Ohje meni huonosti perille. Maamme-laulun (Virossa Kuidas käsi Käib Mu isamaa) syntysanat hoilattiin aikoinaan saksalaisena kapakkalauluna. Viro on poliittisesti oikealla. Viro juhlii itsenäisyytensä satavuotistaivalta perusteellisemmin kuin Suomessa. Pitäisikö satavuotiaalle Virolle pieraista vai pussata. Suomen Lordi tuli voittajaksi viisi vuotta myöhemmin. SEPPO PELTONIEMI sepe.peltoniemi@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Peltsi ja Timo Roosin Nieminen Vee.. Pori tarkoittaa kuraa. Keskiverto virolainen tienaa 1 200 euroa kuukaudessa. Tammisaaren vankileirille koottuja punavankeja ”Tahko” Pihkala ohjeisti urheilemaan. Neuvosto-Eestin aikana Tallinnan poronkusema oli huomattavasti lyhyempi, noin seitsemänkymmentä metriä. Sen verran kului matkaan Viru-hotellista kohti seuraavaa juottolaa ennen kuin rakko piti tyhjentää. Vankien voimat hupenivat ravinnon puutteeseen. Vanhempi kansanosa saattaa vielä muistaa tuon maaottelun parhaan suomalaispelaajan. 1930-luvulla ”Tahko” päätti opettaa pesäpallon taidot myös heimoveljillemme virolaisille. Sitten miinukset. u u u Edellä plussat. Naine on riisunud tarkoittaakin vaimo on haravoinut. Helpotusta palkansaajille tuskin on luvassa. Tavaksi on tullut naureskella viron kielen sanoille ja lauseille, jotka herättävät hilpeyttä Suomenlahden pohjoispuolella. Ei siitä sen enempää. Se on viroksi kulli mängida. Juhlat vietetään perusteellisemmin kuin Suomessa. Suomi hävisi Virolle 3-5. Viro juhlii helmikuussa itsenäisyytensä satavuotistaivalta. Esimerkiksi sähköinen äänestäminen vaaleissa ei ota luontuakseen Suomessa, mutta Virossa se on toimivaa todellisuutta jo useiden vuosien ajan. Helppoa ei ole vallankaan porilaiselle turistille Virossa. Parempi niin. Persevest puolestaan tarkoittaa kusipäätä. Euroviisuissa Viro ehätti Suomen edelle. u u u Virolaiset kutsuvat humalassa örveltäviä suomalaisturisteja poroiksi. Sen koommin ei pesäpallossa ole maaotteluita järjestetty. Noin 3 000 kuoli nälkään
Finanssipolitiikka olisi viritettävä hieman kiristäväksi, hyrrätä sisään verotuloja ja laittaa liikkeelle työllisyyttä vahvistavat rakennemuutokset. HELMIKUUTA 2018 VILLE KOPRA Puheenvuoro Verotsunami ei ole luonnonlaki S osialidemokraattiset liikkeet ovat ajautuneet vaikeaan itsetutkiskelun kierteeseen viimeistään finanssikriisin jälkimainingeissa. Tällöin korjaavana ehdotuksena olisi lähes kaikkien alennettujen verojen kiristäminen yli entisten tasojen ja perään muutama uusi vero lisää. Veropolitiikankin perustavoitteena pitäisi silti olla tilanne, jossa Suomeen sijoittuisi entistä enemmän investointeja eri toimialoilta. Palvelut taas työllistävät myös matalasti koulutettuja, heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Ranskan ja Saksan tiivistyvä yhteistyö tuo jälleen pöydälle rahoitusmarkkinaveron, joka oli ainakin Jyrki Kataisen kokoomukselle punainen vaate. SDP joutuu myös tekemään lähivuosina täyden päivätyön, jos se haluaa muuttaa Suomen veropoliittista linjaa EU:ssa. Tsunami on hyökyaalto, joka syntyy syvänmeren alueella sattuvasta maanjäristyksestä. Rahoitusmarkkinavero tarjoaisi uutta tulovirtaa EU:n Brexitin takia heikentyvään budjettiin, mutta se tulisi toteuttaa huolellisesti ja mahdollisimman kattavasti. Verotsunamin alta ihmiset hakeutuisivat karkuun. Tällainen verotsunami ei kuitenkaan lisäisi suomalaisen toimintaympäristön houkuttelevuutta eikä tukisi esimerkiksi yritysten pyrkimyksiä houkutella tänne maailman parhaita osaajia eri aloilta. Kun vienti vetää ja suhdanne on kuuma, talouspolitiikassa tulisi pitää pää kylmänä. Se on vääjäämätön luonnonvoimien lopputulema. Jotta hyvinvointivaltio saadaan rahoitetuksi, kohdataan yhä vaikeampia kysymyksiä siitä, kuinka työvoimareservit saadaan täysimääräisesti käyttöön ja kuinka tuottavuutta julkisesti rahoitetuissa palveluissa saadaan lisättyä. Juha Sipilän hallituksen veronalennuspolitiikka on vaarassa toimia merenalaisen maanjäristyksen tavoin ja synnyttää poliittisena seurauksenaan verotsunamin. Kestävyysvajeen purkaminen edellyttää jatkossakin suurin piirtein nykytasoista ansiotuloverotusta, eikä pääomatuloverotuksen pieni kiristäminen kasvua tapa. Verolinjalle on haettava suuren yleisön, mielummin enemmistön kuin vähemmistön hyväksyntää. Veroja on alennettu tuhlailevasti ja väärään aikaan.. SDP on menestynyt erityisesti silloin, kun palkansaajat laajalti sekä koulutetut kaupunkilaiset ovat tunteneet sen viestin omakseen. Niiden kautta syntyy korkean jalostusarvon työpaikkoja ja tätä kautta palveluille kysyntää. Kun aiemmin väestö ja julkisen talouden tulopohja kasvoivat, myös reaalimenoja voitiin lisätä. u u u Eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa SDP:n on palautettava vakaus ja tieteellisen tiedon hyödyntäminen verovalmisteluun. Listaamattomien osakeyhtiöiden veropohjassa on tiivistämisen mahdollisuuksia, ja arvonlisäverotusta voitaisiin muuttaa paremmin kasvua tukevaksi. 40 15. Kirjoittaja toimii pääekonomistina viestintäyhtiö Miltton Groupissa. Talouspoliittisen arviointineuvoston tuore raportti vahvistaa akateemisten ekonomistien näkemyksenä sen, minkä oppositiopoliitikot ovat todenneet jo aiemmin: veroja on alennettu tuhlailevasti ja väärään aikaan. Näin rakennettaisiin hyvän kehää ja aseteltaisiin mannerlaattoja sellaiseen asentoon, jossa verotsunami voitaisiin välttää. Myös veropohjia on lujitettava. Jatkossa on toisin, sillä työvoiman määrä ei länsimaissa kasva. Niin palkansaajat kuin elinkeinoelämän runko olisi tärkeää saada ohjelman taakse. Rakenteiden toimivuus tai tuottavuus eivät näytelleet keskeistä osaa talouspolitiikan hoidossa
Yhtäältä häneen kohdistetaan yhä pontevampia aktivointitoimia, jotta hän ryhtyisi työntekoon. Tämä ei pidä paikkaansa, kun katsoo faktoja ja historiaa. Suurissa odotuksissa olosuhteita ei oteta huomioon. Sipilän hallitus on alusta asti asettunut pakkolakipolitiikallaan työnantajien puolelle. EK haluaa heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja siirtää työehdoista sopimisen paikalliselle ja viimekädessä yksilötasolle. Mari Tuomaala. Aina kun demarit ovat olleet päättämässä, on lähtökohtaisesti harjoitettu aitoa kolmikantaista hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välistä sopimista työelämäja sosiaalipolitiikassa. Lueskelin keskusteluja asiasta, ja kenttä vaikutti pettyneeltä. Molemmat sodan osapuolet syyllistyivät hirvittäviin raakuuksiin, enkä ole kummankaan puolella tässä asiassa. Vastaanotto on samankaltainen kuin Teollisuusliiton tekemässä sopimuksessa. Olosuhteilla tarkoitan porvarihallitusta. Molemmat osapuolet halusivat itsenäisyyttä, mutta punaisten voitto olisi todennäköisesti tehnyt Suomesta neuvostotasavallan. Demareiden linja on päinvastainen. Silloin myös työnantajan intressinä on ollut tehdä näitä sopimuksia, koska hallitus ei ole ollut valmis toteuttamaan yksipuolisesti työnantajan politiikkaa. Näistä asioista ihmisten tulisi olla paljon enemmän huolissaan kuin kahden vuoden prosentin kymmenyksistä. Työn tuottavuus nousee suhteessa tehtyihin työtunteihin. Jorma Kinnunen Joensuu Mistä kannattaisi olla huolissaan. Ilkka Kantola kansanedustaja (sd) Sisällissota on neutraali nimitys vuodelle 1918 Suomessa on viimeaikoina kiistelty julkisuutessa siitä, että millä nimellä punaisten ja valkoisten välistä vuonna 1918 käytyä sotaa pitäisi nimittää. Tässä mielessä kiitän sodan lopputulosta. Osalle kansaa se oli kansalaissota, osalle vapaussota. Kun työttömien rooli talouskasvun ylläpitäjänä on niin merkittävä, ei ole reilua heikentää heille tästä roolista maksettavaa korvausta eli työttömyysturvaa sillä tavoin kuin nyt tapahtuu. Ideologisena tavoitteena on ay-liikkeen työntäminen sivuun yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen totesi: ”Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Suomessa kaikki riippui sodan lopputuloksesta. Kunta-alan työehtosopimus saatiin neuvoteltua ja neuvottelijat ovat lopputulokseen tyytyväisiä. Aikalaiset valkoisessa Suomessa, sodanjohto puhui mieluummin kansalaissodasta ja sisällissodasta, kuin vapaussodasta. Valkoiset hehkuttivat vapaussotaa ja punakapinaa, punaiset taas luokkasotaa. Työvoiman ylitarjonta on tunnetusti hyvä keino hillitä palkkojen nousua ja vahvistaa kilpailukykyä. Vaikka historian saavutuksilla hehkuttaminen ei riitä, vaikuttavat ne elämäämme joka päivä. 41 15. Niitä arvostellaan jo hallituksen sisältä, mutta silti lehmänkaupalla saavutettu lopputulos aiotaan runnoa läpi. Mutta tuottavuuden ja kilpailukyvyn nousu on työttömien ansiota. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Talouden kasvu hiipuu siihen.” (TS 9.2.) Työttömän tilanne on täysin kohtuuton. Kyseessä on byrokratian lisääntyminen, hintojen nousu ja sote-alan työntekijöiden laaja palkkojen alennus. Se on historiallinen muutos, jossa julkiset palvelut ovat tähän asti jakaneet hyvinvointia ja palveluita tasaisemmin kuin missään muualla. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Ministeriöstä kylmä viesti työttömille Jos työttömällä vielä hetki sitten oli jotain toivoa, että hänen etunsa ja Suomen etu on yhteinen, nyt sekin toivo murskattiin. Kunta-alan ratkaisuun liittyy myös sote ja maakuntauudistus. Tästä syystä työnantajalla ei ole enää tarvetta yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa. Ei venäläisten, saksalaisten ja ruotsalaisten mukanaolo sitä muuksi muuta. Sisällisotia käydään yleensä itsenäisissä maissa, jotka säilyvät itsenäisinä olkoonpa sodan lopputulos mikä tahansa. Samalla ovat voimistuneet äänenpainot, joissa työtöntä syyllistetään hänen työttömyydestään ja epäillään että ongelman taustana on lähinnä työhaluttomuus. Toivon, että sisällissodastamme käydään kiihkoton keskustelu, kuten presidentti Niinistökin toivoi, ja sen jälkeen asia jääköön historiaan esimerkkinä ihmisen mielettömästä julmuudesta olosuhteiden niin salliessa. HELMIKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Samaan aikaan ministeriön tutkimusjohtajan viesti kertoo, että riittävän suuri rakennetyöttömyys on talouskasvulle välttämätöntä. Usein kuulee sanottavan, että ”se on ihan sama kuka siellä asioista päättää, kun kaikki valehtelee”. Kyllä. Työllisyyden edistäminen on uhka talouden kehitykselle, kerrottiin työja elinkeinoministeriöstä. Suomessa keskustelun yleinen piirre on kautta vuosikymmenten ollut käsitys, että meidän sotamme oli ylevämpi voimainmittelö verrattuna muualla aika ajoin riehuviin sisällisotiin
Palkinnot jaetaan ja antologia julkaistaan Työväenkirjallisuuden päivässä 1.9.2018. Kilpailun tuomaristoon kuuluvat kirjailija Anneli Kanto, runoilija Susinukke Kosola ja Työväenkirjallisuuden päivän koordinaattori, tietokirjailija Milla Peltonen. Kilpailussa jaetaan kolme palkintoa: I 500 e, II 300 e ja III 100 e. Kilpailuteksteissä teemaa voi käsitellä vapaasti. Seppänen toteaa kirjassaan politiikan samanlaistuneen niin, että puolueita on kaiken aikaa entistä vaikeampi erottaa toisistaan. Kymmenen kauneimman joukkoon suomalaiset äänestivät näistä kuusi merkkiä. Kilpailuun voivat osallistua kirjoittajat, jotka eivät ole julkaisseet omaa kaunokirjallista teosta. 2. Lisäksi yhdelle tekstille myönnetään Hannu Salama -seuran tunnustus. Ääniä annettiin yli 51 000. HELMIKUUTA 2018 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Jari Järn toimitsija, Helsinki 21.2.2018 Olavi Tavenius kerhovalvoja, Turku 19.2. Hovin suunnittelemat merkit menestyivät muutenkin erinomaisesti. 2018 Kerttu Näsi eläkeläinen, Kangasala 21. Kirja ilmestyi eilen. Demokraatti Vapaus, vastuu ja vallankumous Työväenkirjallisuuden päivä järjestää vuonna 2018 kirjoituskilpailun teemalla Vapaus, vastuu, vallankumous. 43 15. Seppäsen aiempia kirjoja ovat muun muassa Mistä Suomi vaikenee?, Emumunaus ja Oma pääoma. 2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Olavi Tavenius. Kauneinta postimerkkiä sai äänestää netissä tai postitse. Omakustanteet ja antologiat eivät ole este osallistumiselle. – Kirjassani kyytiä saavat finanssikapitalismi ja federalismi, trumpismi ja putinismi, banksterimafia ja eurokraatit, Nato ja USA, EU ja Saksa, Naton isäntämaasopimus ja rauhankumppanuusohjelma, media ja muut saatanan tunarit, hybridit ja kyberit, Raisio Oyj ja ulkomaiset terveyspalveluyritykset sekä koti, kirkko ja isänmaakin, Seppänen listaa. Demokraatti Kyytiä vähän kaikille Vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Esko Seppänen lupaa paljastaa uutuuskirjassaan Rauhan ja rahan geopolitiikka itsenäisen Suomen historian kymmenen pahinta demokratian loukkausta, joihin teoksen mukaan kuuluvat muun muassa pääomamarkkinoiden liberalisointi ilman eduskunnan päätöksiä, sitä seuranneen pankkikriisin hoito valtion varoin ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan osallistuminen ilman eduskunnan päätöksiä. – Tänäkin vuonna luontoaiheet pärjäsivät kaikkien parhaiten; kymmenen eniten ääniä saaneiden joukosta yhdeksän oli luonto-aiheisia, valotti Postin designista vastaava Tommi Kantola. Kari Hulkko. Kilpailun parhaimmisto kootaan antologiaksi. 2018 Mahdolliset onnittelut Helsingin Nuorten Kotkien tilille, Kankaan Torpan leirikeskuksen toiminnan edistämiseksi, tili FI29 1521 3007 1060 59, tiedonantoon: Salusiini 80. 2018 Kari Arola kirjoittelija, Uutispäivä Demarin entinen päätoimittaja ja toimitusjohtaja, Helsinki 21.2. Kilpailuaika on 1.2.–30.4.2018. Tapahtumassa esitetään otteita palkituista teksteistä ja antologiaan valituille kirjoittajille järjestetään myös erillinen tuomarien palautetuokio. Seppo Muhonen eläkeläinen, Vantaa 17.2. Pilviä saaristossa on kaunein Viime vuoden kauneimmaksi postimerkiksi on valittu graafikko Stiina Hovin Tyynen rauhallisesti -sarjan postimerkki, jossa on Jari Hakalan ottama kuva Pilviä saaristossa. Demokraatti Esko Seppänen. Kun kansaa repineestä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä tarkoittavat vapaus, vastuu ja vallankumous tämän päivän Suomessa. Hän sai suunniteltavakseen kaksi postimerkkijulkaisua, jotka sisälsivät yhteensä seitsemän erilaista luontoaiheista postimerkkiä. Tekstilajin voi valita itse: niin novellit, esseet, runot kuin lajien rajoille asettuvat tekstit ovat tervetulleita
020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. POHJANMAA . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Tapaamme 19.2. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 HELSINKI . Koulutuksen merkitys. klo 18 VTY:n kerhohuoneella, Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Seppo Hentilä. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. . klo 16–19. os. Helsingin Kotien Puolesta keskiviikkokerho kokoontuu 21.2. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! . mukana mieskuorot Harjavallasta, Hyvinkäältä, Kotkasta, Nokialta, Riihimäeltä, Ruotsinpyhtäältä ja Turusta. klo 18. Poliittisen historian klubin avoin keskustelutilaisuus aiheesta ”Suomalaisen laillisuuden ja oikeusvaltion kestävyys poliittisissa myrskyissä” työväentalolla Juttutuvan salissa tiistaina 20.2. Vieraana Tapani Ripatti. pohditaan seuratyön tulevaisuutta ja elinvoimaisen urheiluseuran edellytyksiä, ohjelma ja ilmoittautuminen www.tul. Alustajana sos.neuvos,kaup.luottamushenkilö Jarmo Rosenlöf, Turun tulevat haasteet tällä valtuustokaudella. Tikkurilan Ty:n naisjaoston kokous to 22.2. Tuula Lindell, p. klo 18 Torkkelinkatu 11. Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) Mieskuoropäivät Hyvinkäällä la 17.2. Turun Wanhat Demarit, helmikuun lounaskokous ma 19.2. Tervetuloa! Lisätietoa www.tyovaenmieskuoro.fi. Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu ennen kokousta klo 16.00 samassa paikassa. Tervetuloa! Johtokunta. krs, 00530 Helsinki. klo 12 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. HELMIKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Liikuntanäytökseen 11.3. Tervetuloa! Pj. Toimisto suljettuna pe 16.2. KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Tilaisuuden järjestää Hgin krist.sd.yhdistys. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 050 522 7126. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 15.2. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28, Turku. Kahvitarjoilun jälkeen ajankohtaisia asioita ja keskustelua päivänpolitiikasta. Päivän ohjelmassa klo 12 Pienryhmäkilpailu Hyvinkään Kaupungintalolla, Kankurinkatu 4–6 (vapaa pääsy) ja Loppukonsertti klo 17 Hyvinkääsalissa, Kauppatori 1 (liput 15 €). Jukka T Kekkonen ja prof. Kahvitarjoilu. Alustajan toimii lautakunnan puheenjohtaja Linnea West. fi. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät Osaston SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 1.11.2017 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, osoi. . Matti Louekoski PIRKANMAA . klo 19.30–21 Järvenpää -talolla kokoushuoneessa 1. TUL-Tampere. Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 15.2. Os. Aprilliristeilyllä 6.4.–7.4. klo 17 Tiksolla. PÄIJÄTHÄME . Keskustelua johdattelee Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. HLU:n järjestämä Tietosuoja-koulutus to 15.2. esitysehdotukset viimeistään pe16.2. Lahden Seudun Wanhat toverit. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Tervetuloa! . VARSINAIS-SUOMI . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Aiheena 1918 tapahtumat . Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Pirun hyvä Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. klo 17–20 Kauppi Sports Centerin neuvottelutila 5, Kuntokatu 17 Tampere. Wanhassa herrassa. eessa Siltasaarenkatu 4, 5. Kommentaattorina Erkki Tuomioja. Kimmo Rentola luennoi ti 27.2. 44 15. Tilaisuus on 27.2.2018 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 A 1. Tervetuloa! . klo 10. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Teemana kokouksessa Kasvatusja opetuslautakunnan kuulumiset. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Järvenpään työväenyhdistys ry:n jäsenkokous ti 27.2. Kokoukset. UUSIMAA . (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Hämeenpuisto 28, 33280 Tampere tai aira.ikonen@tul.fi. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. . krs. Erinomainen kahvitarjoilu. klo 18-20 uutuusteoksen ”Varjo Suomen yllä: Stalinin salaiset kansiot” aiheista Studia Generalia -sarjasssa. Kahvia on tarjolla klo 17.30! . Puhetta johtaa Matti Louekoski. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tuiketta Talveen -tapahtuma Pyynikin kentällä su 18.2. Tervetuloa, vapaa pääsy. Kansanedustaja Pilvi Torsti puolustaa sivistysvaltiota 26.2. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Alustukset prof
Ann e-M ari Viro lai nen (ko k) 5. päivä tapahtuva kevätpäivän tasaus. Ens i viik olla 4. Egy ptin -or juu den pää tty mise n mui sto ksi 8. Suo mes sa Sudoku 1. Yle ens ä ora nss i 2. Jee suk sen ylö sno use muk sen kun nia ksi 7. Minkä takia kristityt viettävät pääsiäistä. 8. Minkä värinen on lentokoneen musta laatikko. Kuinka pitkä on kirkollinen paastoaika. 10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 40 vuo rokau tta 6. Minkä takia juutalaiset viettävät pääsiäistä. 2. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä on maaliskuun 21. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 5. Kuka on uusi ulkomaankauppaja kehitysministeri. 9. 4. 7. HELMIKUUTA 2018 Ristikko 7/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Aur ing on kes kip ist e siir tyy ete läi sel tä täh tita iva alta poh joi sel le täh tita iva alle 9. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leila Nieminen Vantaalta. Ratkaisu Ristikon 5/2018 ratkaisu: Torstaina 1.2. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 90 milj oon aa eur oa 3. Missä maassa juodaan väkilukuun nähden eniten kahvia. Minkä suuruinen oli Loimaalla pelattu Eurojackpot-voitto. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Sve its in 10. Minkä maan nimi on latinaksi Helvetia. 45 15. 3. Milloin alkavat ensimmäiset koulujen hiihtolomat. 6. Onnea voittajalle!
Oli aivan pakko saada tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. O: Buster Keaton, Eddie Cline. Viikon vinkki ANNA-LIISA BLOMBERG Saga Norén, Länskrim, Malmö Silta Yle TV1 klo 22 SUNNUNTAI 18.2. Se nimittäin ratkoo paitsi kulloistakin murhamysteeriä myös päähenkilöitään. Michael Mosley tutustuu aluksi kahdeksaan ensimmäiseen raskausviikkoon, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta kriittisimmät. Saga on melkein kuin kone, mutta Helin on löytänyt tiensä Sagan kuoren taa. 15.52 Luonto on vielä meidän: lohennousu 16.10 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Sininen talo 19.20 Beatles forever: Blackbird 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.40 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino: Taivas ja maa (16) 23.20 Live: EBBA Awards 2018 00.10–00.40 Jäitä hattuun (12) Akuutti: Rikki urheilemalla Yle TV1 klo 20.00 Huippu-urheilija Nooralotta Neziri ei jaksanut edes hölkätä verryttelyjuoksuaan kisoja varten. Saga Norén (Sofia Helin) on kaikessa sosiaalisessa tönkköydessään rakastettava hahmo.. KESKIVIIKKO 21.2. 46 15. Miten ihminen kehittyy äitinsä kohdussa hedelmöityksestä syntymään. Karmaisevien murhien sarja ja ruotsalais-tanskalainen poliisiyhteistyö veritekojen ratkaisemiseksi piti otteessaan. Kolmas kausi oli ja meni, ja viimeisiä viedään nyt neljännestä tuotantokaudesta. Siitä se vuonna 2011 alkoi, ja minä olin koukussa saman tien. Keskeltä katkaistu ruumis keskellä Juutinrauman siltaa. Mutta olisinko jäänyt koukkuun ilman Malmön lääninrikospoliisi Saga Norénia (Sofia Helin). Todennäköisesti en. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Stadi vs. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.35 Olympialaiset: Taitoluistelu 06.25 Lumilautailu 08.00 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Olutretki Eurooppaan 13.30 Rantasalmen sulttaani (7) 14.45 Yhteisvoimin maatamme rakentamaan 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-teema: Työtä! 22.30 Ulkolinja: Elektroniikkajätteen vaarat 23.25 Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40 Oddasat 23.55 Silta (16) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 05.15 Olympialaiset: Jääkiekko USA CAN 07.20 Taitoluistelu 08.15 Hiihto 09.40 Jääkiekko RUS FIN 11.30 Curling 11.50 Jääkiekko USA CAN 12.30 Ampumahiihto 15.10 Pikaluistelu 16.00 Ohjaskelkkailu 16.30 Curling 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Donna (12) 20.25 Naissotilaat 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Olympialaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Ohjaskelkkailu 23.00 Hard Sun (16) 23.56 James Corden Show 00.36 The Leftovers (16) 01.35 Torpedot (12) 02.20–04.55 Olympialaiset: Skeleton MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Ylikunto uhkaa tavallistakin liikkujaa. Minä tiedän, miten tämä tarina päättyy, mutta en minä sitä teille kerro. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Elokuva: Uuno Turhapuro menettää muistinsa (7) 21.50 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Vihreän timantin metsästys (16) 00.40 Rikospaikka 01.10 Nuori MacGyver (12) 02.05 Middle (7) x 2 03.00 Duudsonit (16) x 2 04.00–04.59 Vintiöiden kosto x 2 NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 K3 (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Rusty Rivets 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä 14.40 Pikakurssi kodinostoon 15.10 Wedding Town 15.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.40 Leijonan luola USA 17.40 Haluatko miljonääriksi. Sofia Helin on kertonut, että Sagan roolin omaksuminen oli hänelle hyvin vaikeaa. 19.05 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Poliisiopisto: Moskovan keikka (7) 23.20 Tulossa: Poliisit 10 vuotta (7) 23.25 Elokuva: Jackass esittää: Paha pappa 0.5 (12) 01.15–03.05 Elokuva: Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat (12) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.05 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.14 Galaxi 08.15 Tipu Touhukas 08.17–08.47 Syrhämä (7) 09.21–12.00 FEM 09.21 Kadonneita etsimässä 10.01 Puutarhaperjantai 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.05 Aurora borealis – hetki revontulia 12.00–16.55 TEEMA 12.00 Monikasvoinen Shostakovitsh 12.56 Shostakovitshin sinfonia n:o 5 13.50 Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja 14.50 Elävä arkisto: Luonto on vielä meidän, Salomaa ja aarniometsä, Merihanhi ja räyskä 15.22 Arkistovieraana: Veikko Neuvonen 15.37 Luonto on vielä meidän: pöllötkö pöllöjä. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta Yle TV1 klo 19.00 1/3. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00– 12.00 Meidän tarina 13.30 Huippujengi 14.30 Amazing Race 15.30 Kauneuden hinta 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Tämä uusi heppu – Henik Sabroe (Thure Lindhard) – oli pelkästään ärsyttävä. LAUANTAI 17.2. Häntä tulee ikävä, mutta tokkopa sarja olisi enää kantanut viidettä kautta. 15 16 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Buster Keaton: Teatteri Teema & Fem klo 21.00 (The Playhouse, USA 1921) Buster Keaton ei kaksoisroolissa vaan koko varieteen työntekijöinä, muusikkoina, esiintyjinä ja yleisönä – ja sitten kaksoissisariin törmäävänä apumiehenä. Sehän oli suorastaan komediaa! Olin valtavan pettynyt, kun toisen kauden jälkeen Kim Bodnia lopetti. Kuva: Nooralotta on toipunut ylirasitustilastaan. Ei se Henrik lopulta hassumpi ollutkaan. Sagalla on Aspergerin oireyhtymän piirteitä, ja tarttumapintaa on epäilemättä vaikea löytää. Kuvassa Buster Keaton. Uskoin, että tähän loppuu Sillan katsominen. Sagan tarinan seuraaminen on oikeas taan ollut tässä kaikessa parasta. Nautin hyvistä rikossarjoista, ja Silta on minusta tämän lajityypin ehdotonta kärkeä. KESKIVIIKKO 21.2. Katsokaa itse sunnuntaina. Lande 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Se ei ole ihme. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Sääntö-Suomi 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Yökylässä Maria Veitola 00.45 Kaappaus keittiössä 01.40 60 päivää kiven sisässä 02.35 Pukumiehet 03.30 Modus (12) 04.25–05.13 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 K3 (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Wedding Town 15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 6 (12) 23.55 Poliisit (7) 00.25 Elokuva: Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat (12) 02.15–03.15 Panttilainaamo UK x 2 TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.07 Stella ja Sami 07.21 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Laura 07.43 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.22 Galaxi 08.23 Pertti ja Purtti (7) 08.36–08.48 Tero hoitaa (7) 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Lippu rakkauteen 11.30 Susijengin matka kohti EM-kisoja 12.00–16.47 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 14.00 Kuun metsän Kaisa (7) 15.30 Ellan Etelä-Italia 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kysykää mitä vain! 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino Klassikko: Lännen villikissa (12) 22.35 Elävä arkisto: Luonto on vielä meidän, Salomaa ja aarniometsä, Merihanhi ja räyskä 23.06 Arkistovieraana: Veikko Neuvonen 23.21 Luonto on vielä meidän: pöllötkö pöllöjä?, Lohennousu 23.50–00.20 Valitut sanat: Boström Knausgård & Tikkanen YLE TV1 05.55 Akuutti: Läheisestä omaishoitajaksi 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Olutretki Eurooppaan 13.25 Pontevat pommaripojat (7) 14.30 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 A-teema: Työtä! 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00– 19.46 Durrellin perhe (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 Perjantai 21.55 Hiljainen todistaja (16) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 4 Blocks – veriveljet (16) 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 04.55 Olympialaiset: Taitoluistelu 07.30 Hiihto 09.55 Lumilautailu 10.30 Curling 11.45 Curling 13.00 Freestyle 14.10 Mäkihyppy 15.40 Taitoluistelu 16.10 Pikaluistelu 16.30 Curling 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Sohvaperunat 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Skeleton 23.00 Syke (12) 23.50 James Corden Show 00.30 Downshiftaajat (12) 01.10 Uutisikkuna 02.50–04.35 Olympialaiset: Freestyle MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Saga – joka on ilmeetön, kylmän toteava ja sosiaalisesti yhtä notkea kuin rautakanki – muodosti yhdessä hymyilevän ja leppoisan tanskalaiskollega Martin Rhoden (Kim Bodnia) kanssa parivaljakon, jonka keskinäistä kemiaa oli ilo katsella. Ihastuin sarjan taitavasti rakennettuun juoneen. HD. Jääkiekkoilija Vili Sopanen sai pelissä päävamman, josta toipuminen vei melkein vuoden
16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.05 Poliisit 00.35 Panttilainaamo UK x 2 01.30–02.35 Kuudes aisti (16) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Katinkontti 07.11 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Babar ja Badun seikkailut 07.35 Askarrellaan 07.42 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26–08.47 Merten syvyyksissä (7) 09.00–11.59 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Sinun, ikuisesti 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Närbild 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–16.47 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Soundbreaking 13.50 Soundbreaking 14.45 Sami Yaffa – Sound Tracker 15.35 Arkistojen salat 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight: Kesämökki vai piilopaikka. 12.00–16.50 TEEMA 12.00 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 13.00 Soundbreaking x 2 14.40 Arkistojen salat 15.05 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 YLE FEM 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Lippu rakkauteen 19.00 Dok: Susijengi – koripallohuumaa 2017 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.20 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Chaplinin pojat 23.20 Station to Station 00.30–01.20 Sami Yaffa – Sound Tracker 17 18 19 20 21 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Kauneuden hinta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet 23.30 Putous 01.00 Kauneuden hinta 01.55 Kaappaus keittiössä 02.50 Rizzoli & Isles (12) 03.45 Paimelan autoparoni 04.35–05.27 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 K3 (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Angry Birds Toons 07.50 Rusty Rivets 08.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Remppa vai muutto 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Suomen hauskin tavis 19.00 Poliisit 10 vuotta 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Näin ystävien kesken (12) 00.15 Poliisit (7) 00.45 Panttilainaamo UK x 2 01.45–02.45 Kuudes aisti (12) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Niksi-Nella 06.58 Ystäväni Ronja 07.06 Tinga Tinga -tarinat 07.18 Astroset 07.32 Nallepaini 07.35 Kaapo 08.00 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.33–08.47 Unna Junná 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Mattias Björkas 10.22 Yksin lavalla: Felicia & Mattias Björkas 10.25 Norjan salaiset huoneet 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–16.50 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Luonto on vielä meidän, Salomaa ja aarniometsä, Merihanhi ja räyskä 12.31 Arkistovieraana: Veikko Neuvonen 12.46 Luonto on vielä meidän: pöllötkö pöllöjä?, Lohennousu 13.15 Historia: Naisten nousu 14.15 Taidetutkimukset 15.15 Tiededokumentti: Aivot 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–00.30 FEM 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Sinun, ikuisesti 19.00 Ystävällisesti Lars Lerin 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: X3M Community 21.00 Efter Nio 22.00 Matkan pää (12) 23.00 Petra rakastaa itseään 23.30–00.30 Luontomatkalla Costa Ricassa YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Arto Nyberg 13.25 Kenraalin morsian 14.35 Arkistokuvia: Rahan rata 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 23.45 Prisma: Villieläinten valtaväylät 00.40–01.10 Puoli seitsemän 02.55 Olympialaiset: Taitoluistelu YLE TV2 04.40 Olympialaiset: Taitoluistelu 06.45 Freestyle 08.00 Curling 09.45 Taitoluistelu 11.45 Yhdistetty 13.00 Ampumahiihto 14.00 Yhdistetty 15.30 Short track 16.00 Freestyle 16.30 Rattikelkkailu 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Chelsea Barcelona 23.50 Naissotilaat 00.20–00.50 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 02.20–04.00 Olympialaiset: Lumilautailu MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Lande 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull 23.25 Rikospaikka 23.55 Rikoksista pahin (12) 00.50–02.40 Penn & Teller: Naruta meitä! x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Madagascarin pingviinit 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.10 K3 (7) x 2 07.35 Ritariprinsessa Nella 08.00 My Little Pony 08.20 Angry Birds Toons 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.05 Remppa vai muutto x 2 13.05 Vaaleanpunainen pantteri 13.15 Suomen hauskin tavis 14.20 Suomen huutokauppakeisari 15.20 Hyvät ja huonot uutiset 16.25 Elokuva: Räyhä-Ralf (7) 18.30 Haluatko miljonääriksi. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Star Wars: The Force Awakens (12) 23.50 Elokuva: The Expendables 2 (16) 02.00–03.00 Napakymppi TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.25 Martta puhuu 07.49 Tilkkupeiton tarinoita 07.53 Nelli ja Noora 08.01 Vilkki Ankka 08.12 Pikku Kakkonen 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Sohvaset (7) 09.35 Tenavat (7) 09.43 Kammokatu (7) 10.00– 12.00 FEM 10.00 Obs debatt 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Dok: Nuoret poliitikot 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.10 TEEMA 12.00 Notfilm 14.05 Jäitä hattuun (12) 14.35 Ranskalainen kylä (12) 15.21–17.10 Ranskalainen kylä (12) x 2 17.25–20.00 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00–01.26 TEEMA 20.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 21.00 Buster Keaton: Teatteri 21.23 Buster Keaton: Naapurit 21.41 Buster Keaton: Viikko rakennusmiehenä 22.03 Buster Keaton: Syntipukki 22.25 Buster Keaton: Kalpeanaama 22.49 Buster Keaton, Hollywoodin tuhoama nero 23.43 Viimeinen rooli 00.05–01.26 Uusi Kino: Koodinimi Syvyys kaksi YLE TV1 06.35 Olympialaiset: Alppihiihto 08.50 Eurooppalainen keksintöpalkinto 2016 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Avara luonto 13.30 SuomiLOVE 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Kuoleman sininen kukka (12) 16.35 Mittatilaustyönä 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Isän eläintarha (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Attenborough’n erikoiset 18.45–19.30 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Isän kuolema (7) 22.00 Silta (16) 23.00 Hiljainen todistaja (16) 00.00–01.30 Dokumenttiprojekti: Kuka Julian Assange. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Kaunis elämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 00.55 Kohde (16) 01.50 American Horror Story (16) 02.55 American Horror Story (16) 03.50 04.45 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.20 K3 (7) x 2 07.45 Angry Birds Toons 07.50 Rusty Rivets 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Remppa vai muutto 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kadonneen jäljillä 19.00 Poliisit 10 vuotta 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Napakymppi 23.05 Haluatko miljonääriksi. Robot (16) 02.50– 05.00 Olympialaiset: Freestyle MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30– 10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 12.50 Elokuva: Yksin kotona 2 – Eksynyt New Yorkissa (7) 15.15 Pelisilmä 16.00 Sara La Fountain Australiassa 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva:Johan Falk 1 – erikoisyksikkö (16) 00.55 Putous 02.20 Viikingit (16) 03.15–05.04 Bosch (12) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Peukaloisen retket (7) 06.40 Angry Birds x 2 06.50 K3 (7) x 2 07.15 Ritariprinsessa Nella 07.40 My Little Pony 08.00 Angry Birds Toons 08.05 DuckTales (7) 08.30 LEGO City 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Paavo Pesusieni kuivalla maalla (7) 11.00 Remppa vai muutto x 2 13.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! x 2 15.10 Vaaleanpunainen pantteri 15.20 Hauskat kotivideot 16.20 Leijonan luola 17.25 The Voice of Finland x 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Älä jäädy 14.00 X Factor Suomi 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Manuela leipoo 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Putous 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 17.25 Salatut elämät (12) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.01 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Malmquist & Teir 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.55 Kino Suomi: Neitoperho (16) 23.30 Uusi Kino: Pölkyllä pää (7) 23.40–00.01 Uusi Kino: Napoli film YLE TV1 04.40–07.30 Olympialaiset: Taitoluistelu 09.30 Olympialaiset: Jääkiekko 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Morsian yllättää 14.30 Ikimuistoinen: Iskelmäklassikot 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 20.00 Akuutti: Rikki urheilemalla 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Doctor Foster (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Elektroniikkajätteen vaarat 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 04.00 Olympialaiset: Alppihiihto 05.05 Lumilautailu 05.45 Freestyle 06.10 Freestyle 07.45 Lumilautailu 08.30 Taitoluistelu 09.35 Hiihto 11.30 Hiihto 13.40 Rattikelkkailu 14.40 Freestyle 15.10 Rattikelkkailu 15.55 Pikaluistelu 16.40 Alppihiihto 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 18.55 Holby Cityn sairaala (12) 19.54 Uusi päivä 20.20 Downshiftaajat (12) 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Freestyle 23.00 James Corden Show 23.40–00.10 Rouva varapresidentti 03.05–04.30 Olympialaiset: Alppihiihto MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Maailman sota 09.00 Uutiset 09.05 Ruokki lentävä pingviini 09.30 Olympialaiset: Jääkiekko 11.00 Alueuutisia 12.14 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 14.05 Prisma: Villieläinten valtaväylät 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Läheisestä omaishoitajaksi 15.45–16.44 Viro – Tuulten pieksämä maa 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Kätketty Intia 19.40 Epäilyksen polttopiste: Tennison (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00–21.10 Todella kiihottavaa 21.15 SuomiLOVE 22.45 Uusi ihminen (12) 00.30 Karkotetut (16) 01.25 Uutisikkuna 03.00–05.10 Olympialaiset: Alppihiihto YLE TV2 04.35 Olympialaiset: Alppihiihto 05.55 Freestyle 07.35 Taitoluistelu 09.40 Alppihiihto 10.40 Curling 11.10 Hiihto 12.55 Ampumahiihto 14.10 Mäkihyppy 16.00 Short track 16.30 Skeleton 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Sohvaperunat 20.00 Jere Lehtinen 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Alamäkiluistelu 23.30 Donna (12) 23.53 Naissotilaat 00.20 James Corden Show 01.01–01.55 Mr. 47 15. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. YLE TV2 05.00 Olympialaiset: Alppihiihto 06.15 Freestyle 08.00 Hiihto 09.50 Alppihiihto 10.45 Curling tai jääkiekko 13.00 Ampumahiihto 14.00 Pikaluistelu 15.00 Curling 15.30 Freestyle 16.00 Pikaluistelu 16.30 Rattikelkkailu 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00–20.45 Torpedot (12) 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Freestyle 23.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 23.25 Hiihdon Ski Classics: Jizerska 00.30 Totuuden treffit 01.20–01.45 Donna (12) 02.20–05.20 Olympialaiset: Lumilautailu MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Piilokamera 10.15 Kauneuden hinta 11.15 Nigellan helpot herkut 11.55 Manuela leipoo 12.30 Kaappaus keittiössä 13.30 Sääntö-Suomi 14.30 Suomen surkein kuski 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Kokkisota 13.31 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 Tinan matkassa 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.31 Stadi vs. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull 03.50 Scorpion (12) 04.40–05.33 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.20 K3 x 2 07.45 Angry Birds Toons 07.50 Rusty Rivets 08.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 10.50 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Remppa vai muutto 16.55 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Poliisit 10 vuotta 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Pienin painajainen perheessä (12) 00.05 Supertähdet 01.35 Poliisit (7) 02.05–03.05 Panttilainaamo UK x 2 TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.19 Sasu 07.30 Noksu 07.35 Timppa 07.46 Nuottiavain 07.55 Richard Scarry 08.22 Galaxi 08.23 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.40–08.47 Late Lammas 09.16–11.59 FEM 09.16 Koskaan ei ole liian myöhäistä 10.00 Piha kuntoon 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Kesämökki vai piilopaikka. 01.05 Stadi vs. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi (7) 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Nälkäpeli – Vihan liekit (12) 01.00–03.00 Poliisit (12) x 4 03.00–06.00 NBA LIVE: All-Star Game 2018 TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.27 Kim ja Kai 07.34 Pikku perunat 07.37 Pipsa Possu 07.43 Ninni ja Nestori 07.56 Ryhmä Hau 08.20 Oktonautit 08.47 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.25 Otso ja sopulit (7) 09.33 Urheiluhullut 09.35 Lassie (7) 10.00–12.00 FEM 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.22 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.25 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino: Kagemusha – varjokenraali (12) 14.35 Shostakovitsh: pianokonsertto n:o 1 15.00 Shostakovitshin sinfonia n:o 10 16.00 RSO Musiikkitalossa 17.05 Perheasia 17.15 In love with Amelia Earhart 17.25–23.37 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Mattias Björkas 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Skavlan 21.00 Elokuva: Eisenstein in Guanajuato (16) 22.40–23.37 Dok: Sielun kellarista YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Kandit 12.35 Arkistokuvia: Matkailijan keitaita 12.50 Tähtisilmä 14.00 Olympialaiset: Jääkiekko 16.30 Mittatilaustyönä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Kuuban lapset (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Rodeo (12) 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Kotikatsomo: Isän kuolema (7) 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 05.20 Olympialaiset: Freestyle 06.10 Jääkiekko 08.30 Taitoluistelu 11.00 Lumilautailu 12.00 Curling 13.30 Pikaluistelu 14.45 Olympialaiset: Mäkihyppy 16.10 Rattikelkkailu 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Naissotilaat 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.3 Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Rattikelkkailu 23.25 Rouva varapresidentti 23.55–00.45 Game of Thrones (16) 03.20–04.40 Olympialaiset: Freestyle MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Siksikin kaloja näkee, kun vain kurkistelee rantapenkoilta, ja hyppeleväthän lohet tapojensa mukaisesti ilmaankin. Vesi saapuu ainoaan järveen, jossa Suomessa (Norja on ominut järvestä yhden nurkan) on kampeloita. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Tutkimusmatkoja idän maisemiin 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kekkonen ei kuole koskaan 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. 48 15. Aikoinaan pääministeri Matti Vanhanen keksi Rukan lumilla eläkeiän noston ja nyt perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko hautasi perhevapaauudistuksen lumikieppiin laskiaisen kunniaksi. Aika osuvaa etten sanoisi. Pyllymäki käänsi Saarikon pään Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Se on tamariski, autiomaiden kasvi, mutta Suomessa se kasvaa pensaskanervaksi vähän vinksalleen nimettynä vain yhdessä (tarkalleen ottaen kahdessa vierekkäisessä) paikassa Lapissa. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 66 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatterin valiouusinta: Herra Oblomov, osa 2/2. Kyllikki Villa pakomatkalla 15.50 Äänitarina. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.25 Kamarimusiikkia Beethovenin piiristä 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana pianisti Väinö Jalkanen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Viron kielen historia 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Viktoria Mullovan Bach-konsertti Carnegie Hallissa 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Kipaise katsomaan. Kyllä äidit ehtivät työelämään, vaikkapa seuraavalla vaalikaudella, kun keskusta on oppositiossa. Kanerva se ei ole, vaikka sillä onkin melko samanväriset kukat ja neulasmaiset lehdet. HELMIKUUTA 2018 007443-1807 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Nahkahomoja ja lepakkoelämää 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 2/16. 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha: Juhani Ahon Helsinkiin, osa 5 08.35 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Keuruun kirkosta 11.00 Helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus Eelim-temppelistä Kuopiosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Tragikomedia – elämästä kaikilla tunteilla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Herra Oblomov, osa 2/2. Paljain jaloin. Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta tiivisti Twitterissä perhevapaauudistuksen hylänneiden puolueiden ideologiset lähtökohdat näin: kepu haluaa naiset kotiin, sinisille tasa-arvo on hapatusta ja kokoomukselle mielikuvapolitiikkaa. Samalla mentaliteetilla olisi jäänyt toteutumatta ainakin peruskoulu ja kansanterveyslaki. Kuvan puska on siemenvaiheessa. Se alkaa harrien, taimenten ja rautujen järvistä, heittäytyy suin päin komeina putouksina kallioilta alas kohti pohjoista, peittyy suvannoissaan niin tiheisiin pajurytöihin, että niitä pitkin voi kävellä vetten päällä pitkiä matkoja. No, olipas rehvakas määrittely. Joki on kaunein koko Suomessa. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio: Sana ja vapaus. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on sanonut, ettei uudistus saa viedä lainkaan rahaa. KUN KESKUSTALAINEN TELMII keväthangilla, on poliittinen ”oivallus” pelottavan lähellä. Saarikko katseli laskiaissunnuntaina suloisesti pyllymäkeä laskevia perheitä ja totesi, ettei uudistukselle ole tarvetta tällä vaalikaudella. Hassua, että talvisten pihlajien tiukulinnut helisevät täällä kesällä. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Mommilan murhattu mies 18.00 Ehtookellot: Noormarkun kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Oopperailta – Jyrki Linjaman Kolme kirjettä Laestadiukselle 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Timmin kropan filosofia ja estetiikka. 15.23 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Kyllikki Villa pakomatkalla 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 64 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Enpä kerro paikkaa, mutta latelen liudan vihjeitä varpusalapoliisien seulottaviksi. Porojen seassa käyskentelevät Suomen pohjoisimmat hirvet. Onkohan kepu ymmärtänyt, että 72 prosentin työllisyysastetavoitteeseen lasketaan naisetkin mukaan. Alkavat pito ja tuntuma parantua.. Lilly. Kun ylität jokiuomaa, joka on täynnä päänkokoisia, liukkaita kiviä, riisu kumpparit ja pukeudu vain sukkiin. Lilly. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja: Sofia Hjulgrenin tarina 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Mokista menestykseen 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Kullerot kukkivat, ja tunturikoivikot muuttuvat mäntymetsäksi. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja Yle radio 1 15.2.–21.2.2018 sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 65 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.05 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Penthesileia – Karol Szymanowskin vokaalimusiikkia 21.40 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Dildo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Puisevia tarinoita. Valtaisaa valomäärää vaativa pensas kasvaa joen rantahiekassa. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Musiikki on kansainvälinen kieli – maailmanmusiikkia Suomessa ja Suomesta 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Päin mäntyä 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Kilpahiihtovoitelijan sanat lumelle 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 2/16. Kivikot muuttuvat soraksi ja kalat lohiksi, mutta koko joki on kalastuskiellossa. 11.00 Valkoista valoa: Miten länsimaiset ihmiset irtosivat todellisuudesta. 22.50 Radio 1 soi 22.55 Äänitarina