Demokraatti 15.2.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TEATTERI Vinkit näyttämönälkään EU-VAALIT Demokratia vai äärioikeisto TYÖELÄMÄJUMI Aatteellinen krapula 15.2.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 24 / 15 . he lm ik uu ta Sodan Suomen ei pidä tuudittautua siihen, että joku tulee meidät kriisissä pelastamaan, Ilmari Käihkö sanoo. TIETOSUOJA TEEMA Kuka hallitsee tietojasi. tutkija PAL.VKO 2024-09 00 74 43 -2 40 3 de_15022024_001.indd 1 de_15022024_001.indd 1 6.2.2024 9.15 6.2.2024 9.15
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa de_15022024_002.indd 1 de_15022024_002.indd 1 31.1.2024 9.33 31.1.2024 9.33
Kansallisteatterin kirjailevat siskot. HELMIKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖELÄMÄ KOLME KROHNIA ANALYYTIKKO Työntekijän oikeuksien takaraja lähestyy. Karua ja ikävää faktaa sodasta. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_15022024_03.indd 3 de_15022024_03.indd 3 2.2.2024 15.54 2.2.2024 15.54. 3 Demokraatti 3/ 24 30 14 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 15
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Osalle oikeistolaisia jäi aikamoinen krapula edellisestä porvarihallituksesta. 14 22 BROILERI Minullakin on tunteet JOONA RÄSÄNEN Poliitikko + TEEMA Tietosuoja 53 5 6 8 11 12 14 21 22 25 26 28 30 36 37 38 44 48 61 62 65 66 de_15022024_04.indd 4 de_15022024_04.indd 4 7.2.2024 11.38 7.2.2024 11.38. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 29.2. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Teatteri: Kolme sisarusta Teatteri: 10 kehotusta Teatteri: Ennen oli pidemmin Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Emilia Kangaskolkka IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ilmari Käihkö Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Anna-Kristiina Mikkonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 3/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERITEEMA Pääkirjoitus: Tuo ihana tekosyy Viikon kuva: Gazan hätä jatkuu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Noora Kettunen D-analyysi: Työrukkanen D-ilmiö: Ei uutta lakkorintamalta Turpokäräjät: Pelko on aseeni Eläinten oikeudet: Broileririita D-kolumni: Meri Valkama Britannia: Ei karismaa, kiitos EU: Demokratia vai äärioikeisto. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Heidän syrjäytymisensä kierre periytyy nykyisillekin sukupolville. Hän keventää suurituloisten verotusta, ja innostaa rikkaita rikastumaan entisestään. Lontoon Citystä kasvoi maailman rahoitusja sijoitustoiminnan keskus, ja sinne tulvineista puhtaista ja likaisista miljardeista valui valtiollekin elvytysrahaa. Purrakin vieroksuu politiikassa empaattisuutta. Nyt hän on taas muotia meilläkin: perussuomalaiset rakentavat valtiovarainministeri Riikka Purralle Thatcher-imagoa. U seimmilla 1980-luvulla eläneillä on joku käsitys Margaret Thatcherista (1925– 2013), Britannian pää ministeristä joka antoi nimensä thatcherismina tunnetulle talousajattelulle. de_15022024_05.indd 5 de_15022024_05.indd 5 7.2.2024 9.31 7.2.2024 9.31. Erojakin on: natsi-Saksan uhkaa lapsena kokenut Thatcher suhtautui jyrkän paheksuvasti äärioikeistolaisuuteen, eikä hän sallinut edes vitsailua fasismin käsitteillä. Tässä kaanonissa Thatcher/Purra on rautarouva, joka siivoaa tehottoman julkisen talouden, yksityistää yhteiskunnan palvelut ja katkaisee valtion holtittoman velaksi elämisen. Silti suomalaisen poliitikon rinnastaminen historiajulkkiksiin on väsynyt imagotemppu, jolla peitellään politiikan onttouksia. Kun Riikka Purra leikkaa vähäosaisilta vaalipuheidensa vastaisesti, sitä ei tee ”Suomen Thatcher” vaan ihan tavallinen, äänestäjänsä pettävä populistipoliitikko. Harva muistaa, miten Thatcher syrjäytyi puoluejohtajuudesta 1990. Thatcherkin vastusti maahanmuuttoa ”meille liian kaukaisista kulttuureista”. Pahimmillaan maassa oli Thatcherin pääministerikaudella (1979– 1990) työtä vailla kolme miljoonaa ihmistä. Tällaista sampoa ei Suomeen ole tulossa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Thatcherismi, tuo ihana tekosyy Pääkirjoitus POLIITIKON RINNASTAMINEN HISTORIA JULKKIKSIIN ON VÄSYNYT IMAGOTEMPPU. Vapaan keinottelun tuomat valuuttaja pankkikriisit ajoivat pian maan talouden ruvelle, josta noustiin vasta työväenpuolueen Tony Blairin vuonna 1997 alkaneella valtakaudella. Hän murtaa ay-liikkeen vallan antamalla keskeisten suurliittojen lakkokassojen tyhjentyä vaikka kuukausien työnseisauksissa. KOSKA SAARIVALTION talous lähti 1980-luvulla tällä koirakoululla kohisten kasvuun, persujen spin doctorit vihjaavat, että samaa tekevät Purran lisäsopeutukset Suomellekin. TALOUSIHME ONNISTUI Thatcherille, koska savupiippualojen alasajon vastineeksi rahamarkkinat vapautettiin. Briteille hintana oli työttömyyden valtava nousu, julkisten palveluiden laadun mureneminen, kansalaisten alueellinen jakautuminen eteläisiin voittajiin ja pohjoisiin häviäjiin. RIIKKA PURRALLA on toki samoja linjauksia kuin Thatcherilla
6 Demokraatti V iik on ku va A FP de_15022024_06.indd 6 de_15022024_06.indd 6 7.2.2024 9.03 7.2.2024 9.03
Mahdollinen tulitauko tuo hetken helpotusta gazalaisten hätään. YK kertoo, että 85 prosenttia Gazan asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden vuoksi. 000 lasta on syntynyt Gazassa sen jälkeen, kun Israel aloitti sotatoimet alueella. Israel on raunioittanut Gazan pohjoisosan ja ajanut asukkaat kohti etelää, mihin taistelut keskittyivät. Unicefin mukaan lähes 20. de_15022024_06.indd 7 de_15022024_06.indd 7 7.2.2024 9.03 7.2.2024 9.03. 7 Demokraatti GAZALAISTEN HÄTÄ JATKUU Israel hyökkäsi Gazaan viime lokakuussa
Ennen ja jälkeen hallitusohjelman valmistumisen. Nyt nähdyn kaltaista tyytymättömyyttä ilmeni Halla-ahon mukaan jo viime kesänä, kun hänet valittiin puhemieheksi ensimmäisen kerran. Lä hd e: Ke la Puhemiesprotesti EDUSKUNNASSA ON ollut vakiintuneena käytäntönä äänestää puhemiehiksi puolueiden nimeämiä ehdokkaita. Tosin ne eivät täysin riitä selittämään Halla-ahon heikkoa menestystä. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan demariryhmässä käydyn keskustelun perusteella näytti selvältä, että ryhmästä ei löytynyt juurikaan tukea puhemies Halla-ahon jatkolle. Taustalla oli Halla-ahon ja opposition – lähinnä sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden – heikot suhteet. – Tämä perustuu nimenomaan hänen antamiinsa näyttöihin puhemiehenä, toimintaansa, jossa oli ryhmän näkökulmasta paljon kritisoitavaa, Tytti Tuppurainen sanoi Demokraatille. Tässä tilanteessa pitää myös muistaa, että hallitus on omilla toimillaan tullut voimalla työmarkkinajärjestöjen tontille ja politisoinut neuvottelujärjestelmän – mistä työnantajat ovat nyt olleet hiljaa. Häviäjiä ainakin on. Poikkeus säännöstä oli aikoinaan muun muassa Sauli Niinistö. – Uskon, että suunnilleen samalta ilmansuunnalta näitä protestiääniä tuli tälläkin kertaa. Kriisin ratkaisu edellyttää johtajuutta ja tahtoa hakea edes joihinkin palkansaajille kriittisiin kysymyksiin järkiratkaisu. Edustajista 36 äänesti tyhjää. Tuppurainen listaa Halla-ahon tukemattomuuden syiksi muun muassa sen, että Halla-aho ei kutsunut viime kesänä eduskuntaa koolle, vaikka oppositioryhmät sitä vaativat. Viime viikolla protestin kohteena oli perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Le ht iku va de_15022024_08.indd 8 de_15022024_08.indd 8 7.2.2024 11.49 7.2.2024 11.49. Kuka voittaa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. LIISA HYSSÄLÄ X:SSÄ Talouspolitiikka on enemmän ilmastonmuutokseen vastaamista, maahanmuuton sallimista ja sopimisen kulttuuria kuin verojen korotuksia ja leikkauksia pienituloisilta. Erilaiset edunvalvojajärjestöt ovat kuitenkin kautta aikain yrittäneet vaikuttaa päättäjiin. – Siinä tuntui ehkä punaisena lankana enemmänkin olevan konfliktin hakeminen kuin itse asiat, jotka nostettiin esiin. Hän sai puhemiesvaalissa alle puolet kansanedustajien äänistä ja tuli valituksi 91 äänellä. KATARIINA MURTO X:SSÄ Työmarkkinakiistassa on vihellettävä peli poikki. – Kyseessä on suljettu lippuäänestys ja jokaisella kansanedustajalla on perustuslain takaama oikeus äänestää hyväksi katsomallaan tavalla, Jussi Halla-aho totesi tuloksesta. HALLA-AHO SYYTTI osaa sosialidemokraateista ”kroonisista” häneen kohdistuneista mielenosoituksista. SIRPA PAATERO X:SSÄ POLITIIKKA Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin, yli henkilöön. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kukin pysyköön tontillaan V IIK O N LU KU 100 000 Hallituspuolueista ja työnantajaleiristä kuuluu kova naukuna siitä, kuinka ammattiyhdistysliike on tullut poliitikkojen ja vaaleissa valitun hallituksen tontille, kun se yrittää vaikuttaa hallitusohjelmaan. Työmarkkinanäpertelyn sijaan on ratkaistava isot haasteet
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KUOLLEET LEHDET KUOLLEET LEHDET Tunteiden roihua Jäinen kuolema Hyvät homo foobikot, ”ei ulkopoliittinen analyysikyky riipu siitä, ketä rakastaa, vaan se riippuu asiantuntemuksesta ja kokemuksesta”, presidenttiehdokas Alexander Stubb totesi, kun hänen kilpakumppaninsa Pekka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen nousi keskusteluun viime viikolla. Vastausta ei ole vielä tullut. EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell kehotti Venäjän voittoon uskovaa Trumpia jakamaan ”maagisen kaavansa”, jolla tämä onnnistuisi. helmikuuta ison mielenilmauksen. Haavisto on kolmatta kertaa ehdolla presidentiksi, ja hän rekisteröi parisuhteensa puolisonsa Antonio Floresin kanssa jo vuonna 2002, ihmettelee Demokraatin väki. Euroissa laskettuna menetys oli noin 5 200 euroa. Syynä oli palkkaerimielisyys neuvotteluissa. Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan hintojen nousu vei keskituloiselta palkansaajalta noin puolentoista kuukauden tienestit. Reaaliansiot kääntyivät taas merkittävämmin nousuun viime vuoden lopulla. Muutos oli nopea, kun vielä vuonna 2021 suomalaisten ostovoima oli ennätysluvuissa. Käytännössä koko maan junaliikenne seisoi lakon ajan. de_15022024_08.indd 9 de_15022024_08.indd 9 7.2.2024 11.49 7.2.2024 11.49. Myös Helsingin Sanomien gallupin mukaan Stubbia äänestävistä 40 prosenttia pitää Haaviston seksuaalista suuntautumista epäsopivana presidentille. Hyvät homofoobikot, elämme jo vuotta 2024. Tulkaa jo nykyaikaan. Sen jälkeen reaaliansiot laskivat seitsemän vuosineljännestä perätysten. Kalliit hinnat PARIN VUODEN ajan suomalaisia hivuttanut inflaatio yhdistettynä hyytyneeseen palkkakehitykseen söi ison osan viime vuoden ansioista. Helsingin yliopiston kansalaisbarometrissa kolmannes vastaajista sanoi, että Haaviston puoliso on syy olla äänestämättä häntä. Asia ei tullut teille edes yllätyksenä. Saksalaiset veturinkuljettajat lakkoilivat tammikuun lopulla liki viikon. Suomalaisten vapaamielisyys osoittautui kerralla pintakiilloksi. Ihan kaikkiin nämä puheet eivät pure. TYÖELÄMÄ TRUMP TALOUS Samaan aikaan Saksassa SUOMESSA ELINKEINOELÄMÄ ja hallitus murehtivat ”kansantaloudelle koituvia kustannuksia”, kun ammattiliitot järjestivät 1. Nyt valitaan Suomelle presidenttiä hänen osaamiseensa perustuen, ei puolison sukupuolen mukaan. Toivottavasti tämä ei laajemmin kerro suomalaisten suhtautumisesta eri vähemmistöihin. Stubb on täysin oikeassa. Keppoisia nämä Suomen mielenilmaukset ovat vaikkapa Saksaan verrattuna, etenkin pituudeltaan. Samaan aikaan Yhdysvalloissa YHDYSVALTAIN EX-PRESIDENTTI ja toistaiseksi republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon edennyt Donald Trump on luvannut lopettaa Ukrainan sodan 24 tunnissa, jos hänet valitaan uudestaan presidentiksi. Vanhat asenteet istuvat meissä edelleen tiukasti. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä paljon 1957
Minkä nimisen mielenosoituksen SAK ja STTK järjestävät 1. Kuka johtaa eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. 4. Uutisista tuttu rakennus, mutta mikä. PAKOLAINEN VAI ALIEN. Hallituksella on edessä rapsakka kehysriihi huhtikuussa. Hallitus oli jo aiemmin ilmoittanut kuuden miljardin euron sopeuttamistoimista vuoteen 2027 mennessä. 10. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. de_15022024_10.indd 10 de_15022024_10.indd 10 7.2.2024 11.14 7.2.2024 11.14. Mikä oli Suomen maineikkain yritys 2023. 8. Minä vuonna eurovaaleihin lähtevä Anna-Maja Henriksson valittiin RKP:n puheenjohtajaksi. Suomea uhkaa EU:n liiallisen alijäämän menettely, jos julkisen talouden alijäämä ylittää kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuka juoksi ensimmäistä kertaa mailin alle 4 minuutin. Mikä oli Myanmarin edellinen nimi. Minkä tutun linnun tieteellinen nimi on parus major. Lisäsäästöjen löytäminen tässä taloustilanteessa – ja jo tehtyjen leikkauksien päälle – on äärimmäisen haastavaa. helmikuuta Helsingin Senaatintorilla. Kuka suomalainen mursi Vladimir Putinin solisluun vuonna 1994. 5. 3. Vaarana on, että säästötoimilla jälleen kerran heikennetään entisestään Suomen taloustilannetta. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen varoitti, että uuden kolmen miljardin lisäsopeutuksen lisäksi pitää vielä tämän vaalikauden aikana mahdollisesti raapia jopa kaksi miljardia euroa lisää valtiontalouden korjaamiseksi. Tähän saakka kokoomus on linjannut, että sopeuttamistoimet tehdään pääosin säästöinä, veroja korottamatta. 2. Kuka nykyisistä kansanedustajista on voittanut olympiamitalin. Oma roolinsa säästösopassa on EU:n komissiolla. Eikä tässä vielä kaikki. 9. Oik eat vas tau kse t: 1) Kim mo Kilj une n (sd .) 2) Faz er 3) Bur ma 4) ark kip iis pa Joh n Vik str öm jal kap allo -ot telus sa 5) Tali tia ine n 6) Yhdys val tai n kon gre ssi tal o, Cap ito l bui ldi ng 7) 20 16 8) Mar ko Ase ll (sd .) 9) STO P nyt ! 10 ) Rog er Ban nist er 195 4 MAAILMAN TILA • Valtiontalouden lisäsäästöt Eikä tässä vielä kaikki S uomen talous on hallituksen arvioita heikommassa kunnossa. Vai sekä-että. Nyt tämä kokoomuksen pyhä mantra todennäköisesti saa kyytiä. 7. Pari viikkoa sitten valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että jo tällä vaalikaudella voidaan tarvita valtiontaloudessa uudet jopa kolmen miljardin euron säästöt. VIIKON MEEMI AFP / John Moore 6
Vaalikampanjassa Jutta Urpilainen nosti ihanasti esiin sitä Tarja Halosen viestiä, että lasikattojen rikkominen on tärkeää, mutta pitää varmistaa, että joku seuraa perässä. On innostavaa päästä katsomaan asioita eri vinkkelistä. Mikä huolettaa vuonna 2024. Se on järjestöllisesti iso asia ja ponnistus. Hallituksen leikkaukset vaikuttavat tosi vahvasti naisiin – esimerkiksi työllistymiseen ja palkkakehitykseen. Mikä luo toivoa. Päästään tekemään EU-vaaleja ja meillä on liittokokous syksyllä. Tytöt, naiset ja terveys -aamukahvit ovat lyhyitä puolituntisia Teams-tapaamisia terveysteeman ympärillä. Äärioikeiston nousu, poliittisen keskustelun koventuminen. Mielenkiintoista. Millaista oli siirtyä Savo-Karjalasta valtakunnan kuvioihin. Huolehdimme, että ne pysyvät muistissa ja mukana. Helmikuussa alamme testata uutta konseptia. Olen saanut laajat verkostot ympäri Suomen ja maailmaltakin. Asiat ovat tavallaan aika samantyyppisiä, mutta näkökanta laajenee, kun ei voi ajatella vain alueellisesti. Miksi. 11 Demokraatti Demarinaisten poliittisena suunnittelijana. Mitä uutta on Demarinaisten agendalla. Sitä me teemme – se luo toivoa, että työllämme on merkitystä. Mikä meno, Demarinaisten toiminnanjohtaja Noora Kettunen. DeDemarinaiset auttaa naisia rikkomaan lasikattoja. Asiantuntija alustaa, sitten keskustellaan. Hyvä meno, on innostusta keväästä, syksystä – meillä on varsin iso vuosi tulossa. Lempeä. Se, että ollaan valmiita kyseenalaistamaan fundamentaalisia ihmisoikeuskysymyksiä. Olen toiminut aiemmin Savo-Karjalan Demarinuorten järjestösihteerinä, Sanna Marinin kabinetin koordinaattorina ja Lasikatot säpäleiksi Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja iStock OLEMME OMIEN TEEMOJEMME ERITYISASIANTUNTIJOITA. Yllättävä puheenvuoro toiminnanjohtajalta: tosi tärkeä! Olemme omien teemojemme erityisasiantuntijoita. marinaiset pitää tasa-arvopolitiikan asian tuntijana yllä keskustelua ihmisoikeuksista sekä naisja tyttöerityisistä asioista. Kauris on voimakas, muut huomioon ottava rauhanrakentaja. Aloitit toiminnanjohtajana syksyllä, mitä eväitä olet saanut siihen aiemmista töistäsi. de_15022024_11.indd 11 de_15022024_11.indd 11 31.1.2024 14.53 31.1.2024 14.53. Ymmärrystä järjestötoiminnasta, mutta myös politiikan tekemisestä – millaisista ihmisille tärkeistä asioista meidän pitäisi puhua. Voimaeläimesi on kauris. Se on ystävällinen ja luonnonläheinen. Millainen merkitys sd-järjestöillä on puolueelle
Työministeri Arto Satonen (kok.) on hallituksen työrukkanen ja rautanyrkki palkansaajien suuntaan. Kovinta poliittista valtaa Suomessa käyttävä pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kommentoinut tilannetta varsin vaisusti ja samoilla sanoilla. Vielä ensimmäisellä kierroksella he joutuivat kommentoimaan työmarkkinatilannetta – tosin varovaisin sanakääntein – kun muut ehdokkaat ottivat asiaan railakkaammin kantaa. Mielenilmaukset jatkuvat, mahdollisesti laajenevat yleislakoksi, ellei hallitus suostu neuvottelupöytään palkansaajajärjestöjen kanssa. Milloin mielenilmausten hinta ylittää yritysten kipurajan. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on Orpoa aktiivisemmin ottanut kantaa mielenilmauksiin ja painottanut tässä yhteydessä taloussäästöjen tarvetta. Ja mikäpä on keskittyessä muihin asioihin kuin mahdollisesti koko Suomen seisauttaviin mielenilmauksiin. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi de_15022024_12.indd 12 de_15022024_12.indd 12 7.2.2024 9.39 7.2.2024 9.39. Vaikka helmikuun alun mielenilmausta voi pitää poliittisena lakkona, kohdistuu se voimalla hallituksen lisäksi myös työnantajiin. Tämän tietää myös ammattiyhdistysliike. Heistä ammattiliittoihin kuuluu yli 1,8 miljoonaa. ORPON HALLITUKSESTA on tullut työmarkkinaosapuoli, mutta Orpon liikkumavara on nyt olematon. Siitä huolimatta voi sanoa, että elinkeinoelämä on työmarkkinaneuvotteluiden aloittamisessa se suurempi jarrumies. Näkemykset voivat muuttua, jos mielenilmaukset jatkuvat ja niiden hintalappu kasvaa. Orpon hallituksesta on tullut työmarkkinaosapuoli. Tilanteesta ulospääsyä mietittäessä kannattaa muistaa STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan sanat Demokraatin haastattelussa: ”Kun näistä keskeisistä kiistanaiheista neuvoteltaisiin ja kaikki poistuisivat neuvotteluista yhtä tyytymättöminä, siitä voisi syntyä sellainen kompromissi joka pelastaa paljon.” TYÖMARKKINAKIISTA OLI vaikea myös toiselle kierrokselle päässeille presidenttiehdokkaille Alexander Stubbille ja Pekka Haavistolle. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Stubb ja Haavisto painottivat, että työmarkkinatilanne ei kuulu presidentin tehtäviin tai valtaoikeuksiin. Totta, presidentin kannattaa olla varovainen, kun kyse on asioista, joista hallitus päättää. ORPON VETÄYTYMISEN ymmärtää, kun lukee hallitusohjelmaa. S enaatintorilla osoitti helmikuun alussa mieltään 13 000 suomalaista SAK:n ja STTK:n jäsenliittojen suurmielenosoituksessa. Arvioiden mukaan tuolloin lakossa oli noin 300 000 palkansaajaa. Kyseessä ovat todennäköisesti 2000-luvun suurimmat lakot. Työmarkkinakiistassa on osaltaan kyse arvojohtamisesta. Yritysten työrukkanen PÄÄMINISTERI ORPON LIIKKUMAVARA ON NYT OLEMATON. He ovat eri yhteyksissä painottaneet, että neuvottelut ovat turhia. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen asia, sillä se koskee suurta joukkoa suomalaisia. Mutta Stubb ja Haavisto olivat markkinoineet itseään arvojohtajina. Hallituksen ja elinkeinoelämän edustajat ovat hakeneet eroja tavoitteistaan eli yrittäneet selittää, että hallitusohjelma on oikeasti hallituksen oma ja ihan itse kirjaama. Se on pitkälti kirjaus elinkeinoelämän toimijoiden pitkäaikaisista tavoitteista. Palkansaajia on Suomessa noin 2,3 miljoonaa. Toistaiseksi työnantajat ovat pysyneet hyvin rintamassa
Investoinnit ovat romahtaneet etenkin yli 500 hengen yrityksissä. Määrä kasvoi viime vuodesta noin 300:lla. de_15022024_13.indd 13 de_15022024_13.indd 13 6.2.2024 15.39 6.2.2024 15.39. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Puolustusvoimat Lähde: Puolustusvoimat Arvostamme suomalaista työtä. % Suomen tavoitteena on nostaa kansantalouden t&k-menot 4 % bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Reservistä pako Helmikuun alussa Puolustusvoimien reservistä erosi viikossa 700 henkeä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ha o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s ja EK :n In ve st oi nt iti ed us te lu 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 E 20 24 E 25 20 15 10 5 Teollisuuden investointiaste 2000–2024 syksyllä 2023, % Päivitetty 18.1.2024 Tutkimusja kehittämismenot Kiinteät investoinnit T&K-investoinnit ovat nyt 2000-luvun pohjalukemissa. 13 Demokraatti Vapaaehtoisuus Yli 1. Vuonna 2023 reservistä erosi yhteensä 1 651 henkilöä. 500 naista haki tammikuussa vapaaehtoiseen asepalvelukseen. D EM O G RA A FI Teollisuus on laiska investoija Suomessa teollisuuden investointiaste, etenkin tutkimusja kehitysmenoissa, on nyt ennätyksellisen pieni. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti PITKÄ KRAPULA Tilanne työ markkinoilla on jumissa. ILMIÖ Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Petri Korhonen, Heikki Sihto Kuvat Mikko Huotari, Arja Jokiaho de_15022024_14.indd 14 de_15022024_14.indd 14 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Mutta onko hallituksella edes mahdollisuutta kompromissiin, kun hallitusohjelma on elinkeino elämän pitkäaikaisten tavoitteiden täyttymys
de_15022024_14.indd 15 de_15022024_14.indd 15 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. 15 Demokraatti ONKO HÖTTÖISTEN TOIVEIDEN TAKIA JÄRKEÄ AJAA MAA YRITYKSILLE KALLIISIIN LAKKOIHIN
Meiltä ei lähde viestiä, että hallitus peruuttaisi tavoitteistaan. Häkämies uskoo monien tahojen yllättyneen, kun työmarkkinajulkisuus ei ole heikentänyt hallituksen kannatusta. – Olemme tilanteensa, jossa hallitus katsoo voimansa tunnossa, kuinka isot muskelit sillä on. – Totta kai se tulee kalliiksi yrityksille ja työpaikoille. Mutta voiko hallitusohjelma tulla liian kalliiksi yrityksille, jos mielenilmaukset jatkuvat. Siihen olisivat varmasti valmiita sekä työnantajat että työntekijät. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toistaa kysyttäessä saman asian. HELSINGIN YLIOPISTON tutkijatohtori Timo Harjuniemi arvioi, että hallituksen on nykytilanteessa erittäin vaikea perääntyä tavoitteistaan. Elinkeinoelämän puolelta muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on monessa yhteydessä antanut ymmärtää, että se ei hyväksy hallitusohjelman avaamista. Myös keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska näkee, että hallitus ajaa työmarkkinauudistuksiaan eteenpäin ideologisin perustein. 16 Demokraatti D-ILMIÖ DP:n kansanedustaja Joona Räsänen sanoo, että hänen oma sekä hallituspuolueiden ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa keskustellessa syntynyt tulkintansa on, että kovimmille oikeis tolaisille on jäänyt ”aikamoinen krapula” edellisestä porvarihallituksesta. – Elinkeinoelämä kuten todennäköisesti hallituskin ovat nyt valmiita pelaamaan kaikki tai ei mitään -peliä. Hän arvioi, että kovin paine pitää kiinni hallitusohjelmasta tulee elinkeinoelämän suunnalta. Tämä tulee suomalaiselle yhteiskunnalle järjettömän kalliiksi ja rikkoo järjestelmää, joka on suhteellisen toimiva. Emme näe tässä taloudellisessa tilanteessa sellaista vaihtoehtoa, että hallituksen tavoitteet vesittyisivät. – Todennäköisesti aika moni elinkeinoelämän taho pettyisi, jos hallitus aloittaisi keskustelut palkansaajaliikkeen kanssa sillä aikomuksella, että näitä tavoitteita vesitettäisiin, Timo Harjuniemi sanoo. – Silloin järki voitti ja palattiin neuvottelupöytään ja saatiin ratkaisu aikaiseksi. Mutta me EK:ssa ymmärrämme uudistusten välttämättömyyden. Hän uskoo sen päässeen vaikuttamaan merkittävästi hallitusohjelmaan. He katsovat, että Sipilän hallituksen aikana ei kyetty muokkaamaan riittävästi työelämää. – Pikemminkin voisi sanoa, että jos hallitus vetäytyy päätöksistään, se vaide_15022024_14.indd 16 de_15022024_14.indd 16 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. He haluaisivat hoitaa asioita keskitetysti, mutta se ei enää tämän päivän työelämässä kaikissa asioissa toimi. Tähän meillä ei ole lisättävää, Jyri Häkämies sanoo. – Ymmärrän, että tämä on ay-liikkeelle todella kova pala. – Tukeudun siihen, mitä hallitus on sanonut, neuvottelupöytää ei avata, mutta asioiden kolmikantainen valmistelu etenee yksitellen. Voi olla, että perussuomalaiset ovat ajatelleet, että menevät vielä kokoomuksestakin oikealta ohi. Kaikki hallituksen esitykset eivät ole keskustalle myrkkyä. Puolue kannattaa työrauhalainsäädännön uudistamista ja pyrkimyksiä edistää paikallista sopimista. Nyt kun valtiovarainministeriä on kuunnellut, ei hänellä oikein ole ollut ymmärrystä perinteiselle konsensukselle ja sopimisen kulttuurille. Joustoja haetaan paikallisesti puolin ja toisin. Ay-liike ei voi niitä hyväksyä
– Onko höttöisten toiveiden takia järkeä ajaa maa yrityksille kalliisiin lakkoihin, Löfgren kysyy. Vuorelma uskoo, että sopukin on vielä mahdollinen. Ennen vaaleja perussuomalaiset vielä vastusti pienituloisiin kohdistuvia säästöjä. AKAVAN PUHEENJOHTAJA Maria Löfgren kuvaa työmarkkinoiden ja Suomen tilaa työmarkkinakriisin lisäksi hätätilaksi. VASEMMISTON SUURI KYSYMYS ON, MIKÄ TAI KUKA ON SEN YDINÄÄNESTÄJÄ. Hän toivoo sillä puolen järjen voittavan ja todettavan, että jatkuva epävarmuus ei tee hyvää bisneksessä. TYÖMARKKINASOLMUN RATKAISUA mietittäessä Joona Räsänen laittaisi enemmän toivonsa Petteri Orpoon kuin Riikka Purraan. Samalla on laskettu, että seuraamusten hinta kannattaa nyt maksaa. Uskon osapuolten seuraavan, mitä tapahtuu ja tuleeko yhteiskuntaan epävakautta. Suomessa voi olla edessä radikaali ajanjakso, jos hallitus ei muuta linjaansa, Löfgren pohtii. Löfgren pohtii, mitä työnantajat oikeasti laskevat hyötyvänsä hallituksen ajamista työelämämuutoksista – ja mikä hinta niistä ollaan valmis maksamaan. Se osoittaa, miten nopeasti puolue voi muuttaa poliittisen luonteensa, Vuorelma sanoo. – Itse olen puhunut perussuomalaisista oikeistopopulistisena puolueena, mutta nyt se on jo aika vahvasti radikaalioikeistolainen. Hän sanoo perussuomalaisten siirtyneen kauas Timo Soinin vennamolaisesta keskustapopulismista. Voi olla, että tilanneanalyysit vielä muut tuvat. Harjuniemi sijoittaa perussuomalaiset poliittisessa järjestelmässä uusliberalistiseen nurkkaan. – Edessä ovat ennennäkemättömän vaikeat palkankorotusneuvottelut. Hän pitää Orpon hallituksen ohjelmaa jatkumona Sipilän hallitukselle. Tuolloin hallitus joutui peräytymään. Samalla hän muistuttaa, että se olisi poliittinen arvovaltatappio hallitukselle. Puolue käy läpi isoa ideologista muutosta. – Tämä saattaisi synnyttää myös hallituksessa erilaista pohdintaa, että olisi syytä hakea neuvottelemalla ratkaisu. – Kyllä sillä puolella on tiedetty, että rähinää tulee. de_15022024_14.indd 17 de_15022024_14.indd 17 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Silloin mitataan uudelleen hallituksen toimien hinta koko yhteiskunnalle. Orpon hallitus on homogeenisempi, kun perussuomalaisetkin ovat vahvasti uudistusten takana, Johanna Vuorelma sanoo. Vuorelma sanoo kokoomuksen pelaavan pitkää peliä, se jatkaa siitä, mihin Sipilän hallituskaudella jäätiin. Peräytyminen olisi pettymys myös elinkeinoelämälle. – Sipilän hallitus haastoi voimakkaasti suomalaista korporatismia ja sopimusyhteiskuntaa. Puolue myös puhui nykylinjaa nuivemmin työelämään kohdistuvista heikennyksistä. – Ammattiyhdistysliikkeen mielenilmaukset ovat järjestäytynyttä toimintaa. 17 Demokraatti kuttaisi negatiivisemmin sen kannatukseen, Häkämies arvioi. Hän pitää hallitusohjelman avaamista yhtenä ratkaisuina työmarkkinoiden umpisolmuun. TIMO HARJUNIEMI pitää perimmäisenä syynä työmarkkinoiden pattitilanteeseen sitä, että elinkeinoelämä ja hallitus ovat laskeneet, että niiden kannattaa ottaa harkittu ja tietoinen eskalaation riski ajaakseen työmarkkinoille haluamansa rakennemuutoksen. Timo Harjuniemen mielestä perussuomalaisten vaalipuheita voi pitää kyynisenä vaaliretoriikkana ja takinkääntönä, mutta uskoo nykytilanteessa näkyvän myös puolueessa edelleen käynnissä olevan murroksen. Räsänen näkee, että tilanne on osin myös suurimpien yritysten toimitusjohtajien, hallitusten puheenjohtajien ja keskeisimpien omistajien käsissä. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma jakaa Harjuniemen käsityksen. Esimerkiksi maahanmuutossa osaajakysymys on nostettu uudelleen pöydälle tarkasteltavaksi. – Tilanne ei ole täysin lukossa. Hän uskoo, että ensi syksynä alkava työmarkkinakierros voi vielä tuoda lisäpainetta. VALTIOVARAINMINISTERIPUOLUE perussuomalaiset ajaa hallituksessa vähintään yhtä tiukkaa työmarkkinaja talouslinjaa kuin kokoomus. Hän pelkää, että hallituksen suunnittelemat miljardien lisäsopeutukset repivät yhteiskuntaa vielä lisää. Myös Johanna Vuorelma pitää perussuomalaisten roolia hallituksessa kiinnostavana. Hän muistuttaa hallituksen työllistämiskeinot kyseenalaistaneista selvityksistä. Olen varma, että työelämäkysymyksiä ja uudistustarpeita, joita meillä eittämättä on, olisi mahdollista saada sovittua myös työnantajien ja palkansaajien kesken. Perussuomalaisten ideo loginen murros poliittisella kentällä on merkittävä Suomessa mutta myös Euroopan tasolla. Monissa muissa Euroopan maissa mielenosoitukset ovat välillä aika hurjia, Maria Löfgren sanoo. Kritiikkiä on tullut muun muassa puutteellisista vaikutusarvioinneista. Mutta meillä on paljon sellaisia toimijoita, jotka eivät ole samalla tavalla organisoituja
Puolue hyötyy myös turvallisuuspoliittisesta jännitteestä; työmarkkinakysymykset jäävät puolueessa sen varjoon. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mielestä ay-liikkeen varsinaisena maalitauluna on työelämämuutosten sijaan hallituksen kokoonpano, ja tähän keskittymällä se teki kohtalokkaan virheen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Työmarkkinavääntö ei ole näkynyt merkittävästi perussuomalaisten kannatuksessa. PERUSSUOMALAISET EI ole ainoa puolue joka kipuilee oman linjansa ja kannattajakuntansa murroksen kanssa. Tilanne on sama, tosin osin päinvastainen, esimerkiksi SDP:ssä. Mäkelän mielestä on epärealistista uskoa, että mikään hallitus – tämä tai edes joku seuraava – muuttaisi omia ohjelmiaan tai lainsäädäntösuunnitelmiaan ulkopuolisten toimijoiden painostuksesta. Harjuniemi uskoo perussuomalaisten kulttuurisotimisen ja identiteettipolitiikan osaltaan muokanneen puolueen kannattajakuntaa uudistuksille myönteisemmäksi, vaikka hallitusohjelma olisi heidän intressiensä vastainen. Nyt nähdään, että tämä prosessi on epäonnistunut surkeasti, Jani Mäkelä sanoo. Paljon on myös duunarikonservatiivista ajattelua ja ymmärrystä, jossa nähdään, että uudistukset ja julkisen puolen tuloleikkaukset ovat välttämättömiä. MYÖS AMMATTIYHDISTYSLIIKE joutuu miettimään uutta rooliaan – etenkin, jos hallitus ei taivu mielenilmauksien edessä. de_15022024_14.indd 18 de_15022024_14.indd 18 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Se tulee niin lähelle ihmisten arkea, että voi synnyttää suurempaa epäluottamusta poliitikkoihin. – Ay-liike teki itsestään politiikan osapuolen ja yritti lähteä murtamaan hallituskokoonpanoa romahduttamalla perussuomalaisten kannatusta. Harjuniemi uskoo hallitusohjelman tavoitteiden sopivan monen nykyperussuomalaisen ajatteluun. Varmasti osa on ärtynyt hallituksen toimista. – Poliittinen jako ei enää kulje palkansaajan ja yrittäjän tai pääoman välillä. Harjuniemi muistuttaa perussuomalaisten olevan yhä myös suosittu duunaripuolue. Tätä roolia haastavat myös liittojen pienenevät jäsenmäärät. – Vasemmiston suuri kysymys on, mikä tai kuka on sen ydinäänestäjä. Se kohtaa Riikka Purran kuvaaman uuden fiskaalikonservatiivisen ja radikaalin linjan, jolla muutetaan suomalaista hyvinvointi valtiota. – Perussuomalaisten niin sanottu duunariporukka ei ole mikään homogeeninen ryhmä. – Vasemmisto ottaa edelleen ehkä liiankin annettuna sen, että perinteisesti ajatellussa duunariporukassa materiaaliset intressit kanavoituvat jonkinlaiseksi poliittiseksi ideologiaksi. Vuorelman mielestä muut asiat ovat puolueen kannattajille tärkeämpiä. Mäkelä epäilee, ettei ay-liike ole uskaltanut laskea hintaa sille vaihtoehdolle, että hallitus ei taivukaan lähiviikkojen lakkoiluun. – Sote on tällainen asia. Jos nykyiset lakot eivät johda tulokseen, kauanko lakkoja voidaan venyttää – ja missä kohtaa lakkokassat palavat pohjaan. Hän kutsuu sosialidemokratian paradoksiksi sitä, että palkansaajalla voi olla varaa korkeaan elintasoon ja kulutuskulttuuriin, mutta samalla elämästä nauttivalla ihmisellä hiipuu kiinnostus sosialidemokraattisen aatteen ytimessä oleviin isoihin kysymyksiin. Hänen mielestään kyse ei nytkään olisi pelkästään kokoomuslaisen pääministerin asemasta. – Mitä sen jälkeen. Timo Harjuniemi sanoo perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran onnistuneen hyvin puolueen uuden linjan sanoittamisessa. Puolueesta on tullut aiempaa yrittäjämielisempi ja talousliberaalimpi. Johanna Vuorelma pitää olennaisena kysymyksenä sitä, miten ammattiyhdistysliike saa nuoret toimintaan mukaan. Liittojen mielikuvaa pitäisi pystyä päivittämään, puhua nuorille 2020-luvun ammattiyhdistyskysymyksistä. – Haaste on poliittisen toiminnan pirstaloituminen ay-liikkeen kulta-ajoista. – Jäljellä on vielä jäämää soinilaisesta perinnöstä. – Se olisi parlamentarismin kannalta melkoinen kriisi, jos hallitus taipuisi tällaiseen – eikä pelkästään yhden puoluejohtajan vaan politiikan kokonaisuuden kannalta. Se ei pelkää tehdä koviakaan uusliberalistisia talousja sosiaa lipoliittisia uudistuksia, joilla se uskoo lisättävän työvoiman tarjontaa ja työmarkkinoiden joustavuutta. SDP:ssä ei ehkä ole nähty muutosta, Timo Harjuniemi sanoo. Työntekijäkentän sisällä on esimerkiksi yksityisen sektorin duunareita, jotka voivat kokea joutuneensa ylläpitämään vähän pöhöttyneeksi koettua julkista sektoria. MITÄ PERUSSUOMALAISET itse ajattelevat työmarkkinariidasta ja puolueen roolista siinä
Tämä olisi signaali myös hallitukselle sen jatkotoimia varten. Aina on tarvittu työntekijöiden vastavoima, niin vahva ammattiyhdistysliike kuin vasemmistokin, Harjuniemi muistuttaa. de_15022024_14.indd 19 de_15022024_14.indd 19 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. – Tästä räikein esimerkki on vuodesta 1946 saakka voimassa ollut työrauhalainsäädäntö. Siinäkin pato kasvoi, ja nyt hallitus otti ohjat käsiin. – Niissä hävisi parlamentarismi, joka hyväksyi muiden tekemät päätökset. EK:N JYRI HÄKÄMIES muistuttaa, että Suomessa on ollut aiemminkin isoja työmarkkinariitoja, muun muassa Sipilän hallituksen aikana. SDP:n Räsänen näkee hallituksen tavoitteet paljon raadollisempina kuin Häkämies. Räsänen kuvaa oikeiston ajamaa muutosta systeemiseksi, eli palkansaajaliikkeen asema pyritään saamaan nyt pitkäksi ajaksi heikommaksi kuin tänä päivänä. – Jos hyvinvointivaltion kannalta merkittävä instituutio, kuten ammattiyhdistysliike heikkenee, vaikuttaa se tuleviin reformeihin ja lainsäädäntöön. Häkämies sanoo ajan ajaneen yli isoista keskitetyistä ay-liikkeen ja työnantajien kesken solmittavista ratkaisuista, jotka hallitus sitten hyväksyi. Nyt varmasti tuntuu vaikealta, mutta kyllä tästäkin tilanteesta vielä päästään yli. Kyse on yrityksestä laskea liikkeen poliittista merkitystä. Ruotsissa on jo tehty vastaavat uudistukset kuin mitä hallitus nyt suunnittelee. 19 Demokraatti Timo Harjuniemi näkee, että ammattiyhdistysliikkeelle olisi arvovaltatappio, jos sen mielenilmauksilla tai joukkovoimalla ei olisi minkäänlaista vaikutusta näin tiukassa ja dramaattisessa tilanteessa. Siellä ei kukaan väitä, että työmarkkinoilla olisi kärjistynyt ilmapiiri. Tämä on huolestuttava kehityskulku, kun työelämään on muutenkin tulossa isoja murroksia alkaen tekoälystä ja alustatalouden läpimurrosta. Ei näitä sääntöjä ole kukaan vain hyvää hyvyyttään kehittänyt. – Suomessa pitäisi nytkin pystyä välttämään kahtiajakoa. – Jos työntekijäpuoli ei jatkossa pysty uskottavasti käyttämään järeimpiä keinojaan, työelämässä koetaan vielä lisää myllerrystä. ELINKEINOELÄMÄ JA HALLITUS PELAAVAT KAIKKI TAI EI MITÄÄN -PELIÄ. Häkämies pitää Orpon hallituksen työmarkkinatavoitteiden perimmäisenä syynä työelämän uudistamattomuutta
KOKOOMUS JATKAA SIITÄ, MIHIN SIPILÄN HALLITUS JÄI. Hän pelkää, että palkankorotusvaatimusten politisoituminen ja yleissitovuuden purkautuminen voivat johtaa siihen, että Suomeen pitää säätää minimipalkkalaki. Etujärjestö näki oman vanhan roolinsa murtuvan – ja sitä Mäkelä ennustaa Hakaniemessäkin tapahtuvaksi. Hän pitää tätä lyhytnäköisenä ja ihmettelee etenkin tarvetta ajaa vientimalli lakeihin. – En minä toivo meille sellaisia työmarkkinoita, jossa olisi täysin villi meininki, hän perustelee. Mäkelä sanoo, ettei hän kuitenkaan halua Suomeen tilaa, jossa moni ala tai työntekijä jäisi ilman oman työehtosopimuksen suojaa, pelkän paikallisen sopimisen varaan. – Sielläkin ollaan jo tilanteessa, jossa tosiasiallinen vaikutusvalta on vuosien kuluessa menetetty. Näissä uhitteluissa kyse on myös vallan menettämisen aiheut tamasta oireilusta. Tuolloin maatalouden markkinat ja tulorakenne muuttuivat nopeasti EU-jäsenyyden tullessa. Sama veivi jatkuu aina, kun hallitusvastuu vaihtuu. de_15022024_14.indd 20 de_15022024_14.indd 20 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Löfgren uskoo työmarkkinoiden politisoinnin tuovan jatkossa mielenkiintoisia vaalikamppailuja. 20 Demokraatti D-ILMIÖ PERUSSUOMALAISTEN Jani Mäkelä näkee SAK:n asemassa yhtäläisyyksiä 1990-luvun MTK:n ahdinkoon. Työmarkkinarakenteen hajottaminen ei Löfgrenin mielestä tuhoa liittojen vaikutusmahdollisuuksia, mutta hänen mielestään sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä on lobbaamiseen ja politikoimiseen perustuvaa huomattavasti vakaampi ja ennakoitavampi. Puolueet saavat vaaliaseen, kun ne alkavat huudattaa kenelle kuuluvat minkäkinlaiset palkankoro tukset. – Tilanne lähtee poliitikoilta lapasesta. – Jos se toteutuu, eduskunta viime kädessä päättää, minkälaisia palkankorotuksia suomalaisille saadaan maksaa. Jos valta vaihtuu, seuraava hallitus todennäköisesti ensitöikseen peruu nykyisen hallituksen toimet. Hallituksen on turha väittää, että nyt vain rajoitettaisiin valtakunnansovittelijan toimivaltaa, että aina saa sopia, mitä vain. Sitä ei vain haluta myöntää. Silti työmarkkinoiden jäykkyyksiä pitää hänen mielestään purkaa, jotta yrityksillä olisi muitakin keinoja suhdannemuutoksista selviämiseen kuin irtisanomiset. AKAVAN Maria Löfgren näkee hallituksen toimien politisoivan työmarkkinatoiminnan. Työmarkkinat eivät euron ja EU:n aikana enää ole kokonaan meidän omassa hallinnassamme. – Toistaiseksi yleissitovuus on ollut se mekanismi, joka on turvannut työehtosopimusten toimialakohtaiset minimipalkat. Mutta reaalimaailmassa työnantaja ei kuitenkaan korota palkkoja minimiä enempää, jos on selvää, että työriidallakaan ei saisi vientisektoria suurempaa palkankorotusta, Maria Löfgren sanoo
Sotaa todennäköisempi vaihtoehto on pitkään jatkuva, kitkutteleva konflikti, jota käydään meilläkin pääasiassa muuten kuin sotilaallisin keinoin. Putinin hallinnolla on jatkuva pyrkimys pitää sota poissa venäläisen yhteiskunnan arjesta. Kreml näyttää kestävän tappiollistakin sotaa hyvin, mutta rauhaa se ei todennäköisesti kestäisi. Vaatimukset tyrmättiin, mutta ne ovat edelleen voimassa. SODAN UHKAA saattaa lisätä sekin, ettei Putinin hallinnolle tuota vaikeuksia käyttää kaikkia keinoja vallassa pysymisekseen – ja rauha saattaisi uhata vakavasti Kremlin valta-asemia. 21 Demokraatti Turpokäräjät Janne Riiheläinen turvallisuuspolitiikan kommentaattori J okaista Ukrainan aselähetystä mietittäessä länsimaissa on jouduttu arvioimaan, johtaako juuri tämän järjestelmän antaminen sodan laajenemiseen – koska Venäjä niin vihjaa. Pelko on aseeni RAUHA SAATTAISI UHATA VAKAVASTI KREMLIN VALTA-ASEMIA. Putinin Venäjä luottaa siihen, että he väsyttävät ja usuttavat vastustajamaidensa kansalaiset käyttämään demokratiaa itseään vastaan. Yksi ulottuvuus tässä pelottelussa ovat ydinaseet. Valheetkaan eivät ihan kaikkeen riitä. Viime kuukausina moni asiantuntija on arvioi nut, että länsimaiden sota Venäjän kanssa olisi lähivuosina mahdollinen, jopa todennäköinen. Jos Venäjä ei koe riittävän karvasta tappiota Ukrainassa, hetken toivuttuaan se jatkaa sitä sotaa tai aloittaa uuden. Näihin Putinilla ei ainakaan toistaiseksi ole vastauksia. de_15022024_21.indd 21 de_15022024_21.indd 21 7.2.2024 10.04 7.2.2024 10.04. Näistä sisäpoliittinen repiminen ja riidankylväminen ovat tehokkaita yhteiskuntien halvaannuttajia. Kun rauha tulee, kansa alkaa Venäjälläkin esittää kohtalokkaita kysymyksiä siitä, minkä takia sodittiin ja mitä menetyksillä saavutettiin. UKRAINAN TUKEMISEN tarvetta on samalla tavalla perusteltu Venäjän jatkuvilla hyökkäyshaluilla. Siksi hyökkäys muuallekin kuin Ukrainaan on ihan looginen mahdol lisuus. Tämä on luonut aseavulle poliittisia kynnyksiä. Välillä mediassa on näistä uutisoitaessa lipsuttu suorastaan hysterian puolelle. Ne ovat sotilaallisesti melkeinpä ainoa syy demokraattisille maille pelätä aidosti Venäjän asevoimaa. Sitä ennen Venäjän pitäisi vain saada Nato poliittisesti hajalle. Kremlissä odotetaan kieli pitkällä Yhdysvaltain ensi marraskuun presidentinvaaleja. Tämä poliittinen sota huipentui loppuvuodesta 2021 demokraattisille maille esitettyyn vaatimukseen Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista ja Venäjän etupiiristä. Tavallaan Kremlissäkin pelätään sodan laajenemista. Tätä sinällään ihan rationaalista ajatuskulkua on käytetty piiskaamaan pois väkisinkin esiin nousevaa sotaväsymystä. Venäjä on kuitenkin sotinut yksipuolisesti jo kymmenisen vuotta demokratioiden kanssa. Myös EU:ssa ensi kesän eurovaaleissa ennustetaan voittoa Putinin poliittisille liittolaisille, äärioikeistoryhmille
Valtioneuvosto perustelee aiempaa ti heämpää kasvatusta asetusluonnokses saan lintujen elopainoa arvioivien ker toimien virheellisyydellä. Eläinten hyvinvointikeskuksen mukaan yhden suomalaisen henkilön vuosittaisten ka naaterioiden tuottamiseen – kun huo mioidaan lintujen kasvatuksen aikainen kuolleisuus ja teurastuksen yhteydessä hylätyt yksilöt – tarvitaan yksi kana enemmän eli 16 kanaa. 22 Demokraatti ELÄINOIKEUDET POLIITTINEN BROILERIRIITA Hallitus aikoo tehostaa asetuksella broilereiden tuotantoa eli sallia lintujen nykyistäkin ahtaamman kasvattamisen. Nyt ne päivi tetään vastaamaan nykyisin kasvatetta vien lintujen elopainoa paremmin ku vaaviksi. de_15022024_22.indd 22 de_15022024_22.indd 22 6.2.2024 12.02 6.2.2024 12.02. Siipikarjan trendi on pitkään ollut nouseva. Suomessa syödään noin 15 broile ria vuodessa henkeä kohden. EUROOPAN UNIONIN perussopimuk sen mukaan eläimet ovat tuntevia olen toja, joiden hyvinvointi tulee huomioida ihmisen toiminnassa. Siipi karja dominoi sianlihan kanssa suoma laisten vuosittaisessa 77,4 kilon lihanku lutuksessa. Luomutiloilla käytänteet ovat erilaisia. Kun painoa yliarvioivaa laskentakaa vaa ehdotetaan asetuksessa muutetta vaksi, voidaan suomalaisilla broileriti loilla lisätä 0,2–0,3 lintua neliömetrille. Kokonaisuudessaan Suo messa teurastetaan Animalian mukaan 81 miljoona broileria vuodessa. Luvussa eivät ilmeisesti ole mukana jo tipuina tai kasvatuksen aikana eri syistä karsitut eli tapetut yksilöt. Lihana 15 broileria on 28,3 kiloa. Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs Kuva iStock L ähes kaikki Suomessa kas vatettavat broilerit elävät noin 35 vuorokauden mit taisen elämänsä niin, että lintuja on mahdutettu eläin oikeusjärjestö Animalian arvion mukaan jopa 16 kappaletta neliö metrille. Euroopan elintarviketurvallisuusviran omainen (EFSA) on suositellut, ettei ki lomäärä ylittäisi 11 kg per neliömetri. Suomen uuden, vuoden alusta voimaan tulleen, eläinten hyvinvointilain mukaan eläimiä on koh deltava hyvin ja niitä kunnioittaen, eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Eläinoikeusjärjestö Animalian mu kaan EU:n sallima broilereiden maksi mitiheys neliömetriä kohden on 39–42 kg, ja Suomessa mennään pääosin mak similla
Miksi meillä on tarve entisestään nostaa kasvatustiheyttä. Kivelän puhetta kuunnellessa syntyy vaikutelma, että broilereiden tapauk sessa hyvinvointilain nojalla ollaan anta massa pahoinvointiasetusta. – Logiikka on, että ensin tehdään laki, sen jälkeen avataan asetukset. Eläinlajikoh taisten asetusten muutos aloitetaan nau doista tänä keväänä. Kansanedustaja, entinen Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä (vas.) ei pidä hyvinvointilakia erityisen onnistu neena, mutta katsoo sen sisältävän joita kin parannuksia. Kun lain nimi on eläinten hyvinvointilaki ja aja tuksena on, että ihmisillä on velvolli suus edistää eläinten hyvinvointia eikä vain estää kärsimystä, niin lain hengen pitäisi näkyä asetuksissa. Jos se pysyy pie nenä, tilanne on tarpeeksi hyvä. Jos kuolleisuus nousee isoksi, parvessa on ongelmia. – Eläimen arvo on helpompi nähdä, kun se on nisäkäs, mutta mikään ei poista sitä, että jokainen broileri on yksilö, jolla on omat tarpeensa ja tunteensa. Ne pi täisi ottaa huomioon, jos haluamme olla itsellemme rehellisiä. 23 Demokraatti POLIITTINEN BROILERIRIITA BROILEREIDEN TAPAUKSESSA HYVINVOINTILAKI TARKOITTAA PAHOINVOINTI ASETUSTA. ERITYISASIANTUNTIJA Susanna Ahlström maa ja metsätalousministe riöstä toteaa, että uuden eläinten hyvin vointilain tultua vuoden alusta voimaan on uusittava useita eläinlajikohtaisia ase tuksia. Yhdistyksen mukaan broileriase tus tulisi nopealla aikataululla uudistaa kokonaan. Kaava ei Luon nonvarakeskuksen mukaan enää kuvaa niiden todellista elopainoa, Susanna Ahlström sanoo. Broileri ei ole oma lintulajinsa. Koko kasvatuksen pro sessia pitää kritisoida, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kasvatukseen voitai siin tehdä heikennyksiä. – Arvioidaan esimerkiksi kuolleisuutta parvessa. tammikuuta asti. Hänen mu kaansa tehotuotettua broileria pidetään kasvualustana, jonka tehtävänä on kas vattaa lyhyessä ajassa mahdollisimman suuret rintalihakset. Kivelän mukaan hyvinvointilaki ei vel voita arvioimaan broileriyksilöiden hy vinvointia. – Kaava yliarvioi tällä hetkellä käytän nössä linnun elopainoa. – Ymmärrän, että edistysaskeleita on joskus vaikea ottaa, mutta minimivaa timus on, ettei valmiiksi kauheaa tilan netta huononneta, Kivelä sanoo. – Nyt on kulunut niin pitkä aika, että kasvatuksessa käytettävät hybridit, lin nut ovat muuttuneet. Ahlström summaa, että broileriase tuksessa päivitetään teuraspainosta las kettavan elopainon laskentakaavaan liit tyvää kerrointa. Oikeutta eläimille ry katsoo, että ehdo tettujen muutosten jälkeen asetus on ris tiriidassa vuodenvaihteessa voimaan tul leen lain eläinten hyvinvoinnista kanssa sekä Euroopan unionin toiminnasta teh dyn sopimuksen 13 artiklan kanssa, jossa eläimet tunnustetaan tunteviksi olen noiksi. – Taloudellinen intressi ohittaa kaikki eläinten tarpeet. Laskentakaava tuli asetukseen reilut kymmenen vuotta sitten, jotta teurasta mot pystyisivät mittaamaan paremmin broilereiden painoa, jotta niiden elo paino voitaisiin arvioida mahdollisim man oikein. Broileriasetusta Kivelä ei voi hyväksyä. – Euroopan elintarviketurvallisuusvi rasto EFSA:n tekemän tieteellisen arvion de_15022024_22.indd 23 de_15022024_22.indd 23 6.2.2024 12.02 6.2.2024 12.02. Tämä on täydessä ristiriidassa nykyisen eläin ten hyvinvointiajattelun kanssa. Esimerkiksi Suomen siipikarjaliitto puoltaa lyhyessä lausunnossaan esi tettyjä muutoksia. KIVELÄN MUKAAN normaalioloissa kana elää vuosia ja näyttää täysin eri laiselta kuin ”sairaaksi jalostettu”, no pealla, yli 50 gramman vuorokausitah dilla kasvava broileri. Broileriasetukselle tehdään vain muu tos, ei kokonaisuudistusta. BROILERIASETUKSEN LUONNOKSESTA sai antaa lausuntoja 19. Tarkastelun kohde on parvi. Ahlström kertoo, että elinkeinonhar joittajat ovat jo parisen vuotta toivoneet, että laskentakaava muutettaisiin. Tämä prosessi vie vuosia aikaa. – On turha pitää yllä mielikuvaa, että Suomi olisi tässä muita eläinystävälli sempi. Esimerkiksi nautoja pitää hoi taa yksilöinä. Nyt eläinlajikohtaisia asetuksia ale taan päivittää viime hallituskaudella uu distetun eläinten hyvinvointilain vuoksi. Broile rit ovat hyvinvoinnin näkökulmasta mo nia muita tuotantoeläimiä heikommassa asemassa. Broilerin kasvatus on järjestetty siinä mielessä Suomea paremmin muun muassa Itävallassa, Kreikassa, Latviassa ja Portugalissa, että kasvatustiheys on Animalian mukaan näissä maissa kor keintaan 33 kiloa neliömetriä kohden. Samoilla linjoilla on myös esimerkiksi elintarvikekonserni HKScan Finland Oy:n lausunto. mukaan nykyisin käytössä olevat korkeat eläintiheydet heikentävät broilereiden hyvinvointia, huomauttaa puolestaan Eläinten hyvinvointikeskus
Vuonna 2022 luku oli noin 3 800 ihmistä. Teksti Demokraatti / Kuva Nora Vilva ”S anavalinta oli huo no, se myönnettäköön. – Aina, kun turvallisuustilanne heikkenee, reserviläisten eroaalto saattaa kasvaa. Eroamiset eivät Häkkäsen mukaan millään tapaa vaaranna Suomen maanpuolustusta. – Tämä ei ole nyt vireillä. Tiedämme, että joudumme todennäköisesti varautumaan pahempiin aikoihin. – Pitkässä juoksussa meidän on pohdittava, että onko tämä (reservistä eroaminen) vain ilmoitusasia. Vakaumuksen perusteella sen ymmärrän, mutta samaan aikaan meillä on tarkasteltava sitä, että onko tämä kriisinkestävä malli. Asia nousee hänen mukaansa esille myös siviilipalveluksen uudistamisen yhteydessä. – Eikä oma sanavalintani varmasti sitä edesauttanut. Häkkäsen mukaan reservistä eroamista voidaan pohtia kysymyksenä osana puolustusselonteon valmistelua. Sadat suomalaiset ovat hakeneet vapautusta reservistä Häkkäsen Kyrönmaa-lehden kommenttien jälkeen. Ei se mennyt lankulle, Häkkänen sanoi toimittajille viime viikolla eduskunnassa. – Olen vähän harmissani, että tämä lähti tätä kautta, väärällä asennolla, väärällä jalalla, koska suomalaiset ovat laajan maanpuolustustahdon, laajan reserviläistoiminnan porukkaa, ja tämä on pieni, marginaalinen kysymys tällä hetkellä. Viime vuonna Puolustusvoimien reservistä erosi yhteensä 1 651 henkilöä. HUONO SANAVALINTA ei Häkkäsen mukaan poista itse ongelmaa, johon myös Puolustusvoimat on kiinnittänyt huomiota omassa lausunnossaan. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo sanavalintansa olleen huono kohua herättäneessä reservilausunnossaan. Häkkänen oli aiemmin sanonut Kyrönmaa-lehdelle olevansa valmis estämään reservistä karkaamisen lainsäädännöllisin keinoin. RESERVILÄISTEN EROAMISET ovat yleistyneet Venäjän hyökkäyssodan myötä. Häkkänen arvioi julkisen keskustelun saaneen vauhtia käynnissä olevista presidentinvaaleista. Häkkänen kuvasi reservistä eroamista oikeudellisesti jännitteiseksi kysymykseksi mutta totesi keinojen pohdinnan paikan olevan joskus myöhemmin. 24 Demokraatti RESERVIPAKO “Ei mennyt lankulle” PITKÄSSÄ JUOKSUSSA ON POHDITTAVA, ETTÄ ONKO RESERVISTÄ EROAMINEN VAIN ILMOITUSASIA. de_15022024_24.indd 24 de_15022024_24.indd 24 7.2.2024 10.14 7.2.2024 10.14
Gazalaisille UNRWA on elinehto – ainoa järjestö, joka on kyennyt tarjoamaan sodan keskellä eläville ihmisille esimerkiksi hätämajoitusta ja terveyspalveluja. SUOMEN ULKOPOLIITTINEN johto on epäonnistunut karvaasti Gazan sodan äärellä. Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät. Hamasin lokakuisten terrori-iskujen jälkeen lukuisat valtiojohtajat ovat nimittäin hokeneet mantraa, jonka mukaan ”Israelilla on oikeus puolustaa itseään”. 25 Demokraatti T ammikuun lopulla maailmanpolitiikan päänäyttämöllä tapahtui jotakin poikkeuksellisen painavaa: Kansainvälinen tuomioistuin ICJ antoi välipäätöksensä tutkinnassa siitä, syyllistyykö Israel kansanmurhaan Gazassa. Nakba tarkoittaa katastrofia, joka seurasi Israelin vuoden 1948 itsenäisyyssotaa. Se syytti kahtatoista YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n työntekijää osallisuudesta Hamasin terrori-iskuihin. Ei pakolaisia, ei ongelmaa. Se myös määräsi Israelin tekemään kaikkensa estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa ja painotti humanitaarisen avun toimittamisen tärkeyttä. EI PAKOLAISIA, EI ONGELMAA. Kansanmurhaepäily on valtava asia. D-kolumni de_15022024_25.indd 25 de_15022024_25.indd 25 5.2.2024 15.10 5.2.2024 15.10. Siksi moni uskalsi toivoa, että välipäätös avaisi maailman johtajien silmät. Gazassa 80 prosenttia väestöstä on pakolaisia tai heidän jälkeläisiään. Tätä toistellaan, vaikka kymmenet tuhannet kuolleet siviilit osoittavat, ettei Israel ainoastaan puolusta itseään vaan rankaisee kaikkia gazalaisia kollektiivisesti. Varsinainen tutkinta kestää vuosia, mutta jo nyt tuomioistuin totesi Israelin rikkovan joukkotuhonnan ehkäisyä koskevaa yleissopimusta. Sen kaiken keskellä selväksi on käynyt, että monelle meistä ”ei koskaan enää” tarkoittaakin ”ei koskaan enää ihmisille, jotka näyttävät meiltä”. Israel vie Suomea kuin pässiä narussa UNRWA:n tuen keskeytys paljastaa kansainvälisen yhteisön todelliset kasvot. Hetkessä maailman katse kääntyi kansanmurhaepäilyistä Hamas-syytöksiin, eikä kulunut kauankaan, kun 17 maata oli keskeyttänyt UNRWA:lle maksamansa tuen, Suomi mukaan lukien. Useat eri YK:n edustajat ovat painottaneet, että mikäli UNRWA:n toiminta loppuu, seuraukset gazalaisille ovat katastrofaaliset. Kansainvälisen yhteisön kaksoisstandardeista kertoo paljon, että kahdentoista työntekijän Hamas-epäilyt aiheuttavat suuremman reaktion kuin se tosiasia, että järjestön työntekijöitä on kuollut Israelin pommituksissa yli 150. Silmät eivät kuitenkaan avautuneet, sillä muutama tunti oikeuden päätöksen jälkeen Israel teki menestyksekkään silmänkääntötempun. EI UNRWA:A, EI PAKOLAISIA. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Israel on tähdännyt UNRWA:n lakkauttamiseen jo vuosia, ja syyn voi kiteyttää vaikkapa näin: Ei UNRWA:a, ei pakolaisia. UNRWA PERUSTETTIIN vuonna 1949 turvaamaan palestiinalaispakolaisten elämänedellytykset vuoden 1948 nakban jälkeen. Harva tuntuu kiinnittävän huomiota myöskään siihen, millä kaikilla tavoin UNRWA:a on jo aiemmin Israelissa mustamaalattu. Silloin 750 000 palestiinalaista pakeni ja karkotettiin Länsirannalle ja viereisiin arabimaihin. Israel vie Suomea kuin pässiä narussa, ja UNRWA:n tuen keskeyttäminen on siitä vain yksi esimerkki
TODELLINEN PIIKKI konservatiivien li hassa ovat laittomat venepakolaiset, joita tulee entistä enemmän yli kanaa Työväenpuolueen etumatka on juuttu nut pariinkymmeneen prosenttiin eikä näytä supistuvan siitä. Starmerilla ei ole karismaa, mutta ei sitä niin ihmeesti ole Sunakillakaan, si käli kun täällä nyt kukaan enää sitä kai paakaan karismaattisen, mutta epäpäte vän Boris Johnsonin jälkeen. Konservatiivi sessa puolueessa mutistaan, ja yksi kan sanedustaja sanoi sen jo suoraan, että tällä menolla työväenpuolue saa maan vyörymävoiton. Mutta brexitin jäl keen se on vain kasvanut. Se ei ole vielä kirkossa de_15022024_26.indd 26 de_15022024_26.indd 26 7.2.2024 10.27 7.2.2024 10.27. Yksi brexitin tavoite oli maahanmuu ton rajoittaminen. Rishi Sunakilla ei ole valtaa ilman kon servatiiveja, ja vaikka hän ei edeltäjiensä tavoin varmaankaan tee emätyhmyyk siä, hän on puoluettaan miellyttääkseen joutunut sen kahden pakkomielteen eli maahanmuuton vähentämisen ja veron alennusten verkkoihin. EU päästi Bri tannian takaisin EU:n tiedeohjelma Ho risonttiin Britannian tiedepiirien suu reksi riemuksi. Ja taloudellisesti Britannia on kärsinyt paljon enemmän kuin muut populistien käsiin joutuneet maat. Mutta samanaikaisesti elinkeinoelämä huutaa työvoimapulaansa ja rukoilee hallitusta helpottamaan ulkomaalaisten pääsyä Britanniaan. Sitä ennen bri tit olivat kokeneet kovia kahden popu listisen pääministerin Boris Johnsonin ja Liz Trussin kourissa, jotka Britan nian historia tulee epäilemättä tuomit semaan maan historian huonoimmiksi pääministereiksi. Rishi Sunak ei etsi riitaa liittolaisten kanssa, ja Irlannin kysymyksen ratkai sun jälkeen EU:ssakin suhtaudutaan ”Rishiin” myönteisesti. Tätä laillista maa hanmuuttoa Sunakin hallitus yrittää nyt hillitä rajoittamalla maahanmuuttajien omaisten pääsyä tänne ja tekemällä työ lupien saannin entistä vaikeammaksi. Lizz Truss vaihdettiin nopeasti konser vatiivisen puolueen johtajana ja pääminis terinä Rishi Sunakiin, joka oli varoittanut veronalennusten vaaroista. Maahanmuut tajat eivät kyllä enää ole itäeurooppalai sia vaan enemmän intialaisia ja kiina laisia opiskelijoita. Hän ja uusi valtiovarainministeri Jeremy Hunt pe ruuttivat miltei kaikki Liz Trussin veron alennukset, ja markkinat rauhoittuivat. Vaalit on pidettävä viimeistään ensi vuoden alussa, ja Rishi Sunak on jo ilmoittanut, että ne ovat todennäköisesti syksyllä. kuulutettu, mutta harva enää uskoo, että konservatiivit voittaisivat ensi vaa lit. Brexit on osoit tautunut tuhoisaksi taloudelle, ja Boris Johnsonin seuraaja Liz Truss aiheutti markkinoiden paniikin veronalennus politiikallaan. Mutta Rishi Sunak on pikemmin teknokraatti kuin poliitikko, ja toisin kuin opposition johtaja työväenpuolueen Keir Starmer, hän ei ole onnistunut uudistamaan popu listien valtaan joutunutta puoluettaan. 26 Demokraatti BRITANNIA Karisma ei pure Britanniassa RISHI SUNAK EI OLE ONNISTUNUT UUDISTAMAAN POPULISTIEN VALTAAN JOUTUNUTTA PUOLUETTAAN. Demokratiassa puolueet ovat vielä tärkeämpiä kuin niiden johtajat. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Richard Pohle M oni britti hengähti hel potuksesta kun Rishi Sunakista tuli pää ministeri toissa syk synä. Britannian demokratia selviää kyllä varmasti hengissä näistä populistisista hallituksista, mutta Boris Johnsonin epäpätevä covidin hoito aiheutti kym menien tuhansien ihmisten turhan kuo leman ennen kuin rokotus keksittiin. Mutta nyt on levottomuus taas alkanut jäytää konservatiivista puoluetta. SUNAKIN KAUDELLA työväenpuolueen kannatuksen etumatka putosi gallu peissa 30 prosentista pariinkymmeneen prosenttiin. Mikä siis on mennyt pieleen. Britit saivat vihdoin vuosien jatkuvan kuohunnan jälkeen helpottuneina jon kinlaisen rauhan kauden täysjärkisen ja pätevän pääministerin johdolla, vaikka he maksavatkin kahden edellisen pää ministerin teoista vielä monta vuotta. Britanniassa harva kaipaa karismaattista johtajaa karismaattisen mutta epäpätevän Boris Johnsonin jälkeen
Sen päätalouskommentaat tori, kansainvälisestikin arvostettu Martin Wolff totesi äskettäin, että britit ei vät ikinä saa talouttaan kuntoon, jos he eivät vähitellen usko, että uusliberalismi – ja siis thatcherismi – ei ole tuonut tälle maalle vaurautta ja sijoituksia: Ranska ja Saksa sijoittavat enemmän sekä yksityi selle että julkiselle sektorille. Maailman valiolehtiin kuuluvan päivä lehden Financial Timesin sivuilta tihkuu jo epätoivo. Se vaatii, että jos ei muu auta, Britannian on lähdettävä Euroo pan ihmisoikeussopimuksesta, jonka perustajajäseniä se on ollut. Hallitus väittää, että se on sitä, mutta ih misoikeuspiirit kuuluttavat toista. Se tapahtui jo ennen brexitiä, joka sitten vei briteiltä paljon ulkomaalaisia sijoituksia. Nyt niitä on sitten luvassakin maalis kuun budjetissa. de_15022024_26.indd 27 de_15022024_26.indd 27 7.2.2024 10.27 7.2.2024 10.27. Sunak yrittää siis toimia kansainväli sen oikeuden mukaan, mutta hänen puo lueensa populistinen ydin ei usko, että hän onnistuu siinä. Rishi Sunak on takertunut tuohon Boris Johnsonin omituiseen suunnitel maan, jonka mukaan venepakolaisilta evätään pääsy Britanniaan ja heidät lä hetetään Ruandaan. Ne ovat vain pisara maahanmuutta jien virrassa mutta paljastavat sen nöy ryyttävän tosiasian, että brexit ei ole on nistunut takaamaan briteille edes heidän omien rajojensa valvontaa. Mutta mitään todisteita ei liioin Yhdysvalloista tai Bri tanniasta ole siitä, että ne aiheuttaisivat sijoituksia ja innovaatioita, ja sitä kautta taloudellista kasvua, niin kuin uuslibe raali teoria väittää. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Ihmisoikeussopimusten mukaan bri teillä ei ole oikeutta lähettää pakolaisia Ruandaan, jos se ei ole turvallinen maa. 27 Demokraatti lin. Kansainvälinen valuuttarahasto on jo varoittanut Britannian hallitusta veron alennuksista ja kehottanut hallitusta si joittamaan mielummin infrastruktuuriin ja huolehtimaan valtion lainasta. JA NOITA veronalennuksia parempiosai sille ja mieluummin muillekin on tieten kin taas saatava ennen ensi vaaleja, meni syteen tai saveen, vaaditaan puolueesta. Ilmeisesti ne tällä ker taa hoidetaan niin, että ne eivät aiheuta markkinoiden paniikkia
Tänä vuonna Saksassa on määrä järjes tää useita aluevaaleja. AFD ON VÄLÄYTTÄNYT KANSAN ÄÄNESTYSTÄ DEXITISTÄ, SAKSAN EROSTA EUROOPAN UNIONISTA. ALKANEESEEN VUOTEEN liittyy EU:n jatkokehityksen kannalta paljon isoja avoimia kysymyksiä. Myös Ukrainan tukemisen jatko vaa tii tiukkoja keskusteluja, joita Unkari on tähän asti jarruttanut tehokkaasti käyt tämällä hyväkseen EU:n yksimielisyys vaatimusta. Entisen presidentin Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon löisi jälleen kii lan transatlanttisiin suhteisiin ja rohkai sisi entisestään Trumpin äärioikeistolai sia ystäviä Euroopassa – puhumattakaan epävarmuudesta, jonka Trumpin uudel leenvalinta aiheuttaisi sotilasliitto Natolle. de_15022024_28.indd 28 de_15022024_28.indd 28 7.2.2024 10.31 7.2.2024 10.31. Näistä keskeisiä ovat EU:n laajentumiseen liittyvät pää tökset, seuraavat askeleet digitalisaatio kehityksen eteenpäin viemisessä ja pai neet EU:n päätöksenteon siirtämisestä joissain tapauksissa yksimielisyysvaati muksesta kohti enemmistöpäätöksiä. YKSI KESKEISIMPIÄ spekuloinnin aiheita Brysselissä tällä hetkellä on kansallis mielisen äärioikeiston mahdollinen me nestys Euroopan parlamentin vaaleissa. Kun aikaisemmin keskustaoikeisto lainen EPPryhmä on kyennyt käyttä mään paljon valtaa Brysselissä teke mällä yhteistyötä sosialidemokraatti sen S&Dryhmän kanssa, vaalien jäl keen voidaan olla tilanteessa, jossa EPP ajautuu aikaisempaa paljon syvempään yhteistyöhön euroskeptisistä puolueista koostuvan ECRryhmän kanssa. 28 Demokraatti EU-VAALIT Demokratia vai äärioikeisto. Vaikka Yhdysvallat ei ole osa Eurooppaa, maan vaaleilla on erittäin suuri merkitys paitsi kauppapolitiikan, myös erityisesti Euroopan turvallisuuspolitiikan kannalta. Esimerkiksi Vladimir Putinin Venäjällä kysymys on lähinnä teatterista. Äärioikeiston ollessa kolmanneksi suurin voima, ihmisoikeuksien, sosiaa lisen oikeudenmukaisuuden ja ympäris töpolitiikan kaltaisten asioiden etene minen voi muuttua entistä haastavam maksi – vaikka ennusteet osoittavat kin, että seuraavassa parlamentissa olisi edelleen maltillinen enemmistö. Lisää huolia nähdään Saksassa, jossa äärioikeistolainen AfD (Vaihtoehto Sak salle) on noussut jatkuvasti 20 prosen tin yläpuolelle kotimaisissa vaaleissa. Tällä tar koitetaan muiden puolueiden kieltäyty mistä yhteistyöstä näiden kanssa. Alankomaiden vaikeat hallitusneuvotte lut ovat kaksi kuukautta vaalien jälkeen edelleen kesken, eikä Wildersin nousu pääministeriksi ole suinkaan varmaa, mutta mahdollista. EUinstituutioiden käytäväkeskuste luissa esiin on noussut riski siitä, että oikeistopopulismin paineen kasvaes sa keskustaoikeistopuolueet alkoivat omaksua äärioikeistolaista retoriikkaa samaan tapaan kuin esimerkiksi Tans kan vasemmisto on tehnyt vuosituhan nen alusta lähtien suhteessaan siirtolai suuteen. Yksi AfD:n keskeisiä tavoitteita on hei kentää EU:n vaikutusvaltaa Saksassa. Puolueen toinen puheenjohtaja Alice Teksti Mika Horelli / Kuva AFP, Christian Mang M aailmassa on meneil lään poikkeuksellisen vilkas vaalivuosi, joskin vain osa tänä vuonna järjestettävistä vaa leista on todellisia demokraattisia vaa leja. kesäkuuta, hei jastavat todennäköisesti yksittäisiä kan sallisia vaaleja 27 jäsenvaltiossa, mikä on herättänyt huolta äärioikeistopuo lueiden mahdollisesta noususta. Euroopan kannalta tärkeimpiä vaaleja ovat Euroopan parlamentin vaalit kesä kuun alussa ja Yhdysvaltain kongressi ja presidentinvaalit marraskuun alussa. EU:ssa pelätään nationalistipopulistien vallan kasvua. Vaalit, jotka pidetään 9. Se on aiheuttanut paljon epä varmuutta maan tulevasta suunnasta. Äskettäiset gallupit viittaavat siihen, että äärioikeiston Identiteetti ja demo kratia ryhmästä (ID) voi tulla Euroo pan parlamentin ja sen 720 jäsenen kol manneksi suurin ryhmittymä, ja muille ryhmille jää vain vähän mahdollisuuk sia ”cordon sanitaire” politiikkaan suh teissaan oikeistopopulisteihin. SUUNTAA NATIONALISTISTEN euro skeptikkojen suosion noususta antoi Geert Wildersin yllätysvoitto marras kuun 2023 parlamenttivaaleissa Alan komaissa
Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Keskeinen kysymys on se, kenen kanssa Fidesz onnistuu liittoutu maan eurovaalien jälkeen. 29 Demokraatti Weidel meni niin pitkälle Financial Timesin haastattelussa tammikuussa, että hän väläytti kansanäänestystä Dexitistä, Saksan erosta Euroopan unionista. Puoluetta yhdeksän vuotta johta neen, 37vuotiaan Tom Van Griekenin mukaan Belgia on keinotekoinen valtio, pakkoavioliitto, josta flaamien enemmistö haluaa eroon. Pelkona on se, että Unkarin puheenjoh tajuus halvaannuttaa pahasti EU:n pää töksenteon keskeisen tärkeällä puoli vuotiskaudella heti EUvaalien jälkeen, kun pitäisi luoda seuraavan viisivuo tisen vaalikauden liittoumia ja tavoit teita. Ita liaa hallitsee jo nyt laitaoikeisto ja pää ministeri Georgia Meloni. de_15022024_28.indd 29 de_15022024_28.indd 29 7.2.2024 10.31 7.2.2024 10.31. Samaan aikaan naapurimaassa Bel giassa Flanderin itsenäisyyttä ajava ääri oikeistolainen Vlaams Belang puolue on osavaltion mielipidemittausten kär jessä. HUOLTA HERÄTTÄÄ myös se, että vuo den 2024 jälkipuoliskolla Unkari toimii EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Vaikka Belgian hajoaminen olisi äärim mäisen epätodennäköistä eikä maan nykyisen perustuslain mukaan edes mahdollista, jo maan hajottamisen nousu vaaliteemaksi kertoo poliittisten linjojen jyrkentymisestä. Ihannetapauksessa hänelle se olisi Flanderin nationalistinen puolue NVA, jonka kanssa puolue saisi enemmistön Flanderin osavaltioparlamentissa. Belgiassa järjestetään kesäkuussa par lamenttivaalit ja Vlaams Belang on il moittanut, että jos se voittaa vaalit, se ryhtyy valmistelemaan Flanderin itse näistymistä Belgiasta ja eroa Euroopan unionista. Unkarin pääministeri Viktor Orbánin Fideszpuolueen toiminta tulee ole maan avainasemassa EUvaalien jälki mainingeissa. Tämän enemmistön turvin Flanderin hallitus antaisi suvereniteettijulistuk sen pakottaakseen Belgian liittovaltion ranskankieliset koalitiokumppanit neu vottelemaan koko kuningaskunnan lo pettamisesta sellaisena kuin se on tällä hetkellä. Parlamenttivaalit on tarkoitus järjes tää myös Itävallassa ja todennäköisesti ennenaikaisina myös Romaniassa. Van Griekenin strategiana on yrit tää nousta Flanderin suurimmaksi puo lueeksi ensi kesäkuun vaaleissa, mikä antaisi hänelle oikeuden valita koali tiokumppaninsa Flanderin hallituk seen
de_15022024_30.indd 30 de_15022024_30.indd 30 7.2.2024 10.41 7.2.2024 10.41. 30 Demokraatti 30 Demokraatti LÄNNEN TUKI ILMENEE PUHEISSA, EI TEOISSA
Hänen mukaansa länsi ei auta riittävästi Ukrainaa aineellisesti. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen H erää jo, länsi! Tämä ei ole helppoja selityksiä ja kärjistyksiä kaihtavan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön viesti Ukrainan sodan näkymistä, vaan omakohtainen tulkinta Käihkön puheista. Lännen tuki ilmenee puheissa, ei teoissa. 31 Demokraatti tuntija de_15022024_30.indd 31 de_15022024_30.indd 31 7.2.2024 10.41 7.2.2024 10.41. 31 Demokraatti KASVO SODAN Ukraina on hei ken tynyt, Venäjä vahvistunut. Suuri yleisö tuntee Käihkön etenkin Ukrainan sodan ja sen taustojen kommentoijana ja analysoijana. Sodan kylmien kasvojen tuntija, tutkija Ilmari Käihkö toteaa karun faktan Venäjän hyökkäyssodan viime aikaisesta kehityksestä
Suomi elää yltäkylläisyyden ja nousukauden viime hetkiä. Romanialaiset suistavat diktaattori Nicolae Ceau?escun vallasta. – Tämä tilanne on nyt muuttunut. Vertailujaksoina olivat kolme kuukautta elokuusta marraskuuhun Ukrainan sotavuosina 2022 ja 2023. VUONNA 2012 Ilmari Käihkö matkusti Liberiaan. Sitoudutaan, mutta sitoudutaan mihin. – Keskeinen tutkimusmenetelmääni liittyvä ongelma aluksi oli se, miten ylide_15022024_30.indd 32 de_15022024_30.indd 32 7.2.2024 10.41 7.2.2024 10.41. Kylmän sodan itäblokkiin kuuluvan Romanian kansa nousee vastarintaan. Romanian vallankumous oli yksi monista Itä-Euroopassa syksyllä 1989. JOULUAATTO 1989. Sitoudutaan aikaan, mutta ei tuloksiin, Käihkö havainnollistaa. Lännen kollektiiviset, poliittiset päätökset eivät kuitenkaan anna vakuuttavaa osviittaa siitä, että länsi on varautunut pitkään sotaan. Niin ikään vuoden 1989 jouluna tapahtui samankaltainen kehitys tuhansia kilometrejä Itä-Eurooppaa etelämpänä, Länsi-Afrikan Liberiassa. väitteli rauhanja konfliktintutkimuksen tohtoriksi Uppsalan yliopistosta, opiskeli aiemmin valtiotieteitä, kriisinhallintaa ja kansainvälistä yhteistyötä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa . Väitöskirjassaan Käihkö käsitteli Liberian sisällissodissa taistelleiden kapinallisja miliisiorganisaatioiden ryhmäkiinteyttä. Luku tuntuu sitäkin hullummalta, kun sitä vertaa monien poliitikkojen päättäväisyyttä uhkuviin ja empatiaa tihkuviin puheisiin: Ukrainan rinnalla seistään ja sitä tuetaan, hokevat monet poliitikot. Pian dominopalikoiden ketjuun liittyi myös Neuvostoliitto, joka viimein hajosi 1991. rauhanturvaajana YK:n Darfurin konfliktiin liittyneessä YK:n rauhanturvaoperaatiossa Tšadissa vuonna 2009 . Eurooppalaiselle voi olla epäselvää, kuinka mutkikkain tavoin kylmän sodan ja sisällissotien pitkät varjot limittyvät toisiinsa Afrikassa. Tuen vähyyden takia Ukrainan ja Venäjän voimasuhteissa on viime kuukausina tapahtunut selvä muutos Venäjän eduksi. Euroopan päättäjien – mukaan lukien suomalaisten – Ukrainaa koskevista puheista ja suunnitelmista puuttuu kuitenkin konkretia. Venäjä panostaa sotaan, länsi ei. Käihkö mainitsee hätkähdyttävän luvun, joka havainnollistaa lännen nykyistä aineellista tukea Ukrainalle. – Poliitikot eivät anna tarkkoja tavoitteita, koska niistä puheista on vaikea myöhemmin luikerrella pois. Liberian ensimmäinen sisällissota käynnistyi, kun kapinalliset hyökkäsivät presidentti Samuel Doen hallintoa vastaan. Hän asui maassa 15 kuukautta ja haastatteli yli 300 entistä sisällissotien taistelijaa. – On kovin eri asia sanoa, että ”me tuemme Ukrainaa niin pitkään kuin sitä tarvitaan” kuin se, että ”tuemme Ukrainaa, jotta se pääsee tavoitteeseensa eli palauttamaan vuoden 1991 aikaiset rajansa”, Käihkö toteaa rauhalliseen, erittelevään tyyliinsä. kriisinhallintaveteraani ja sotatieteiden dosentti . tehnyt 2,5 vuotta erilaista kenttätyötä, pääosin Afrikan mantereella ja Ukrainassa . Itä-Eurooppa on alkanut kuohua. Käihkön mukaan lännen nykyisellä tuel la Ukraina ei onnistu palauttamaan vuoden 1991 rajojaan. Venäjä on vahvistunut ja Ukraina heikentynyt. julkaisee keväällä 2024 Gaudeamuksen kustantaman Sotilaan päiväkirja -teoksen suomalaisen sotilaallisen kriisinhallinnan murroksesta – Maaliskuussa 2022 näytti todennäköiseltä, että tästä tulee pitkä sota. – Ulkopuolisella tuella Ukraina pääsi voimasuhteissa samalla tasolle kuin Venäjä, ja vastahyökkäyksen aikana paikallisesti ehkä jopa vähän Venäjän ylikin. 32 Demokraatti D-KASVO ILMARI KÄIHKÖ . Seurasi sisällissotien aalto Afrikassa. – Lännen antama tuki oli näiden vertailujaksojen mukaan kokonaisuudessaan laskenut 87 prosenttia vuodessa, Käihkö toteaa. Saksassa toimiva Kielin Maailmantalouden instituutti vertasi hiljan, miten lännen antama sotilaallinen ja muu aineellinen tuki kehittyi yhden vuoden aikana. Käihkön etnografinen kenttätutkimustyö oli pohjana hänen väitöskirjalleen, jonka suomenkielinen nimi kiteyttää hyvin Liberian sisällissotien olemuksen: Puskakenraalit ja pikkupoikien pataljoonat: Sotilaallinen koheesio Liberias sa ja muualla. Käihkö muistuttaa, että kylmän sodan loppuminen merkitsi rahoituksen katkeamista monilta afrikkalaisvaltioilta. kirjoittanut yli 30 vertaisarvioitua sotatieteellistä tutkimusartikkelia ja joulukuussa 2023 kirjan Ukrainan sodasta . Kolmisenkymmenen ex-taistelijan kanssa Käihkö puhui kymmeniä tunteja tai asui heidän kanssaan saman katon alla. Diktatorisesti hallittujen näennäisdemokratioiden turvallisuuskoneistot heikentyivät
Yksi pelkäsi oikeudellisia seurauksia, joku toinen taas yritti unohtaa ja jättää taakseen maan sisällissotien muistot. Se tilanne on jäänyt erityisesti mieleeni. Vapaaehtoisten ukrainalaistaistelijoiden piti oppia käyttämään kalustolahjoituksena saatuja ranskalaisvalmisteisia panssarintorjuntaohjuksia. MEILLÄ ON OMA TAJU NÄISTÄ ASIOISTA. Kun Käihkö palasi pääkaupunki Monroviaan hän viivähti hetken jutustelemassa tuttujen moottoripyörätaksien kuljettajien kanssa liikenteen solmukohdassa. Muut kyläläiset olivat joutuneet katselemaan sitä. Käihkön joulukuussa 2023 ilmestynyt Slava Ukraini! -teoksen keskiössä ovat ukrainalaisten vapaaehtoistaistelijoiden kokemukset, mutta Käihkö asettaa kirjassa Venäjän hyökkäyssodan tapahtumat myös laajempaan asiayhteyteen. Toisella Liberian matkallaan vuonna 2014 Käihkö matkusti tapaamaan entistä taistelijaa tämän kotikylään. 33 Demokraatti päätään löydän nämä sodissa taistelleet ihmiset. Hän on opiskellut Ruotsissa monipuolisesti eri aloja mukaan lukien opinnot Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, YMMÄRRÄMME SUOMESSA, ETTÄ SOTA ON MAHDOLLINEN. Käihkö oli tutustunut mieheen jo ensimmäisellä matkallaan vuonna 2012. Istuin kuuntelemassa, mitä he kokemuksistaan kertoivat. Käihköä arvostetaan sekä sotilasettä tutkijapiireissä. KÄIHKÖ OSALLISTUU aktiivisesti puolustusja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun Suomessa ja Ruotsissa. Kirjan haastateltavina ja tietolähteinä ovat vapaaehtoispataljoonien taistelijoiden lisäksi monet poliitikot, kansalaisaktivistit ja toimittajat. Myös Ukrainan sotaa tutkiessaan hän on suosinut etnografista menetelmää, jossa hän hankkii ensikäden tietoa sotilailta. Niin kuin eräs entinen taistelija asian minulle kuvasi: kenenkään otsaan ei ole kirjoitettu, että hän on ollut mukana sodassa. – Sotien taistelijoista hyvin iso osa on lukutaidottomia. Jälleennäkeminen oli iloinen. KÄIHKÖ TUNTEE Ukrainan lähihistorian ja Venäjän hyökkäyssodan taustat monivuotisen tutkimuksen kautta. de_15022024_30.indd 33 de_15022024_30.indd 33 7.2.2024 10.41 7.2.2024 10.41. YHTENÄ PÄIVÄNÄ Käihkölle havainnollistui se, miten vaikeaa taistelijoiden taustoja ja kokemuksia oli viime kädessä tuntea. Kuulumisten vaihtamisen jälkeen yksi kuljettajista alkoi oma-aloitteisesti, hieman yllättäen, kertoa kotikylänsä tapahtumista sodan aikana. Käihkö tutustui kylävierailulla myös ystävänsä vieraanvaraiseen veljeen, joka oli toiminut kapinallisliikkeen johtajana. Sodan traumat olivat kuitenkin eri tavoin läsnä Liberiassa, mutta usein pinnan alla. Valkoisen eurooppalaisen tuli jalkautua kyliin ja koteihin, saavutettava paikallisten ihmisten luottamus. Vietettiin leppoisa ilta. En tietenkään voinut paljastaa sitä taksikuljettajille. – Äkkiä tajusin, että kaverihan kertoo minulle samasta miehestä, jonka sängyssä ja vieressä minä viime yönä olen nukkunut. Kuljettaja kertoi muille sisällissodan komentajasta, joka oli polttanut joitakin kuljettajan kotikylän asukkaita elävältä. Hänen kenttätason uskottavuuttaan kuvaa esimerkiksi se, että ukrainalaiset sodan alussa kysyivät häneltä teknistä apua. Käihkö kykeni kontaktiensa kautta välittämään Muukalaislegioonan käyneen suomalaisen ammattisotilaan neuvomaan ukrainalaisia. Käihkö nukkui paikalliseen tapaan yön isännän vieressä samassa sängyssä
Käihkö asettuu, tosin tutkijamaisen tarkkaan asetelluin sanakääntein – kannattamaan pohjoismaiden lisääntyvää yhteistyötä. Sodan lopputulos vaikuttaa Euroopan turvallisuustilanteeseen ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen – ja pieneen Venäjän rajanaapuriin, kuten Suomeen, monia muita maita enemmän. D-KASVO jossa hän on jaksottain toiminut myös tutkijana ja yliopistonlehtorina vuodesta 2010. – Kansainvälisten suhteiden perusteella lähtisin siitä Suomenlinnan Kuninkaanporttiin kirjoitetusta ajatuksesta, että älä luota vieraaseen apuun, Käihkö pohtii. Siihen olisi sisällytettävä yhteiskunnallista, taloudellista ja poliittista analyysia, tulisi ymmärtää sodan taustasyitä ja -tekijöitä sekä myös sodan erilaisten lopputulosten mahdollisia seurauksia. Hänen mukaansa julkisen keskustelun tulisi laajentua kattamaan sodan koko kuva. Vuonna 2014 ei Budapestin sopimuksesta ollut mitään apua Ukrainalle. – Ukrainan tapauksessa olemme nähneet, miten kansainväliset sopimukset eivät usein pidä. Voisiko Suomen, Ruotsin ja Norjan tiivistyvä puolustusyhteistyö, sittenkin, olla yksi Käihkön suosittamista munakoreista. – Ruotsissa tiedetään, että kun he nyt puhuvat näistä asioista, he näkevät vaikutukset puolustuspanostuksiin vasta vuosien päästä. Ukraina vetosi YK:n turvallisuusneuvostoon ja Budapestin sopimuksen allekirde_15022024_30.indd 34 de_15022024_30.indd 34 7.2.2024 10.41 7.2.2024 10.41. Venäjä oli yksi Budapestin sopimuksen allekirjoittajista. 3 TÄRKEINTÄ 3 Ukrainan sodan kehitys. Suomen on painotettava omaa puolustusta, mutta kyllä me tarvitsemme ulkopuolista tukea, ettemme joudu Ukrainan tilanteeseen, lastuksi laineille. Ymmärrämme, että sota on mahdollinen. Käihkö perustelee näkemystään sillä, että kansainväliset sopimukset, sitoumukset ja liittolaisuudet osoittautuvat ajan oloon monesti epävarmoiksi, kun valtioiden voimasuhteet ja maailmanjärjestys myllertyy ja muuttuu. Mitkä kolme yksittäistä tekijää Suomessa ovat vuonna 2024 turvallisuuspoliittisessa mielessä tärkeitä. Käihkö toivoo myös nykyistä enemmän poikkitieteellistä, monien tutkimusalojen yhteistyötä niin Ukrainan kuin muiden sotien analyysiin ja tutkimukseen. 2 Yhdysvaltojen vaalit. Käihkön mielestä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on joissakin kysymyksissä suurehkoja painotuseroja. KANNATTAISIKO SUOMEN hakea nykyistä vahvempaa sotilaallista liittoutumista ja yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa – Nato-jäsenyydestä ja viidennestä artiklasta huolimatta. joittaneisiin maihin nimenomaan sopimukseen viittaamalla vuonna 2014, kun Venäjä oli laittomasti vallannut Krimin – ja vetosi aivan turhaan, kuten tiedämme. Näin poliittiset päättäjät osaavat tehdä oikeita päätöksiä ja toimia riittävän päättäväisesti. Kansanvaltaa ei saa koskaan ottaa itsestäänselvyytenä, eivätkä kaikki ole sen puolella. Käihkö näkee ruotsalaisen keskustelun kiihkeydelle loogisen syyn. – Muut Pohjoismaat ovat meidän viiteryhmäämme kulttuurisesti, maantieteellisesti, taloudellisesti ja historiallisesti. Sama lupaus annettiin Valko-Venäjälle ja Kazakstanille. Käihkö pitää valitettavana sitä, että jopa tutkijoiden keskustelu Ukrainan sodasta on suomalaisessa mediassa pitkälti keskittynyt pintatasoon: rintamanuolien piirtelyyn ja yksittäisiin sotatapahtumiin. KÄIHKÖN MUKAAN Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta, mutta: – Suomen Nato-jäsenyys ei saa merkitä sitä, että Suomen turvallisuus on yhden kortin varassa, ei etenkään siinä tilanteessa, jossa Yhdysvaltain tuleva rooli on epäselvä; esimerkiksi siinä skenaariossa, että Donald Trump valitaan presidentiksi, ja hän päättää, ettei Yhdysvalloilla ole Euroopassa tai Natossa isoa roolia. Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin varoitti ruotsalaisia siitä, että myös Ruotsi voi joutua sotaan. Tämä näkyi myös Sälenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä. 34 Demokraatti 1 Demokratian tila maailmassa. – Ainakaan Suomen ei pidä tuudittautua siihen, että joku tulee tarvittaessa pelastamaan meidät, jos kriisi tai sota syttyy meillä. Sopimuksessa Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja lupasivat suojata Ukrainaa ulkopuolista aggressiota vastaan. Meillä on oma sotahistoria ja taju näistä asioista. Ymmärrämme toisiamme ja tarpeitamme. – Sälenin puheista noussut keskustelu on sellaista, mitä Suomessa ei tarvitse käydä. Hän mainitsee tästä esimerkkinä vuoden 1994 Budapestin sopimuksen, joka Venäjän hyökkäyssodan aikaisessa keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle. Tuoreessa Nato-maassa Suomessa tunnutaan joskus pelättävän Donald Trumpia enemmän kuin Vladimir Putinia. Maat lupasivat myös, etteivät hyökkäisi Ukrainaan tai asettaisi sille taloudellisia pakotteita, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan Ukrainan politiikkaan. Tosiasian toteaminen herätti Ruotsissa kiivasta keskustelua
de_15022024_30.indd 35 de_15022024_30.indd 35 7.2.2024 10.41 7.2.2024 10.41. 35 Demokraatti SUOMEN NATO-JÄSENYYS EI SAA MERKITÄ, ETTÄ SUOMEN TURVALLISUUS ON YHDEN KORTIN VARASSA
Kun putinismin kriitikko, šakin maailmanmestari Garri Kasparov moittii, että Surkov-Baranovin luoma käsite ”suvereeni demokratia” vastaa demokratiaa yhtä vähän kuin sähkötuoli tuolia, Pässinen kuittaa: Politiikka on paljon šakkia raaempaa, ja ammattilaiset pitävät sitä ”ainoana todella pelaamisen arvoisena pelinä”. SUOMEA SIVUTAAN romaanissa ohimennen, mutta mentaalisen geopolitiikan kannalta sattuvasti. Kremlin velhon sivistyneestä intellektistä ei ole epäilystä, mutta yhteiskunnalliset arvostukset asettuvat toisin kuin lännessä. Ja kas, Giuliano da Empoli on jalostanut tuoreeseen Kremlin velhoon Surkovin oloisen päähenkilön, joka kantaa nimeä Vadim Baranov. Tai oikeastaan vielä huonommin, koska heidän silmissään Suomi on sivistynyt maa siinä missä me olemme villi Venäjä, kuin mikäkin ovella hiiviskelevä juoppo pummi.” Kaipaamaansa kunnioitusta Venäjä ei kykene hankkimaan kuin voimalla. Valta on kontrollia. Ja rikkain, kunhan rosvotut luonnonvarat palautetaan palvelemaan Venäjän kansan etuja. TAI VIELÄ HUONOMMIN. Vaikka analyysi painottuu nyt Venäjään, kyse on myös laajemmin tulevaisuudesta, tekoälystä ja digijättien kyvystä kerätä ihmisistä dataa. Viimeistä viikonloppuaan Euroopassa hän lentää haikeana viettämään lempikaupunkiinsa: Tukholmaan. Näiden toimien seurauksena myös Baranov joutuu lännen pakotelistalle. de_15022024_36.indd 36 de_15022024_36.indd 36 5.2.2024 15.09 5.2.2024 15.09. da Empoli on paneutunut poliittiseen viestintään sekä tutkijana että Italian entisen pääministerin Matteo Renzin neuvonantajana. Se tarkoittaa omien oligarkkien panemista ojennukseen ja etupiirin ulottamista yli rajojen. Minua kohdellaan niin kuin olisin Suomen presidentti. 36 Demokraatti ”V ladislav Surkov muistuttaa romanttista sankaria 1800-luvun romaanista”, Mihail Zygar luonnehti kirjassaan Putinin sisäpiiri. Romaanimuoto sallii keskittymisen vallan ja mielen maisemiin tiukan tapahtumahistorian kertaamisen kustannuksella. Pässinen KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Näkymiä neuvostoajan jälkeiseen Venäjään on julkaistu jo suomeksikin runsaasti, mutta uutuus löytää sijansa. Baranov osuu paikalle, kun Putin puhisee kansainvälisen huippukokouksen jälkeen kiihtyneenä: ”Sama juttu joka kerta. PUTIN PUHISEE: MINUA KOHDELLAAN KUIN OLISIN SUOMEN PRESIDENTTI. TUNTEMATTOMAN SOTILAAN Baranovin poika oli sotilasarvoltaan kapteeni ja olemuksessaan vangiksi otettunakin arvokkuutta, vaikka sukunimensä lienee suomeksi lähinnä Pässinen. Kehyskertomus ei suotta viittaa Zamjatinin 1920-luvun dystopiaromaaniin Me, ja Orwellkin on taas kerran ajankohtainen. ”Mutta me emme ole Suomi”, Putin uhoaa, vaan suurin kansakunta maan päällä
Elämäntarinani ei ole ollut mitenkään helppo. Puhun ranskaa, englantia ja ruotsia. Olen periksiantamaton ja sisukas. Väitän, ettei ole ikäkriisiä, vaan pikemminkin tuntuu, että tämä on elämäni parasta aikaa. Osaan jo valita taisteluni ja sitä kautta priorisoida ajankäyttöäni. Laaja ja monipuolinen kielitaito on varmasti yksi syy, miksi olen päätynyt kansanedustajana kansainvälisiin tehtäviin: Pohjoismaiden neuvostoon ja Euroopan neuvostoon. On näköjään. Olen nuorena menettänyt molemmat vanhempani ja ollut yli kymmenen vuotta täysin orpo. Nuoruuden kokemukset ovat muokanneet elämänasennettani. Ehkä näin neljänkymmenen kynnyksellä näkyy myös elämänkokemus ja jotain viisauttakin on jo kertynyt. Ajattelen niin, että elämässä kaikella on tapana järjestyä. 37 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Xx-vuotias titteli Anna-Kristiina Mikkonen 39-vuotias kansanedustaja (sd.) T äytän tänä vuonna 40 vuotta. Toivottavasti kasvoistani paistaa tällä hetkellä harmonia, onni ja tyytyväisyys. Minulla on pikkuveli, joka on äärimmäisen tärkeä. Elämän ilo. Minulla on usein monta projektia käynnissä yhtä aikaa. Kotona siitä tulee aina välillä palautetta. Olen luonteeltani myös iloinen ja utelias. Elämä rullaa eteenpäin, mutta ei koskaan yhden kortin varassa. Onko aina pakko hakata päätä seinään – niin kauan kunnes asiat onnistuvat. de_15022024_37.indd 37 de_15022024_37.indd 37 6.2.2024 12.05 6.2.2024 12.05. Nyt ovat päällimmäisinä tunteina seesteinen tyytyväisyys ja onnellisuus. Viime keväänä – keskellä kiivainta vaalikampanjaani – kirjoitin aikuislukiosta venäjän kielen 20 vuotta ylioppilastutkintoni jälkeen, ja sain ämmän. Hymyilen paljon
Kaarlesta tuli myös kansanrunouden tutkija, Ilmarista säveltäjä ja musiikkitieteilijä sekä kolmesta tyttärestä, Helmistä, Ainosta ja Aunes ta, kirjailijoita. Vain vähän päälle viisikymppisenä hukkumisonnettomuudessa kuolleen Juliuksen lapset kulkivat isänsä jalanjäljissä kulttuuria kohti. Te at te rik ev ät KULTTUURI KOLME SISARTA, KOLME KIRJAILIJAA Krohnin sisarukset olivat 1930-luvun lasikattojen rikkojia. Suomalaisten sivistys-Krohnien kantaisänä voi pitää Leopoldin poikaa Juliusta, joka opiskeli suomalaista kansanrunoutta Elias Lönnrotin opastuksessa, ja josta tuli 1800-luvun loppupuolella Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Kaikkia näitä määreitä voi perustellusti sovitella Krohnin suvun epiteeteiksi. de_15022024_38.indd 38 de_15022024_38.indd 38 7.2.2024 10.45 7.2.2024 10.45. Suvun Pohjois-Saksasta Pietarin kautta Suomeen 1800-luvun alkupuoliskolla tuonut Leopold Wilhelm Krohn tosin oli sukurasitteenaan panimoalan miehiä, mutta hänen ihanteensa olivat Pietarin kauppiaskastista poikkeavat. Hän harrasti sellonsoittoa ja oli muutenkin taiteista kiinnostunut. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko S uomalaisen tiedeja kulttuurielämän eliittiä, merkittävä sivistyssuku, taiteellisesti monilahjakas perhe
de_15022024_38.indd 39 de_15022024_38.indd 39 7.2.2024 10.45 7.2.2024 10.45. 39 Demokraatti Äiti (Paula Siimes) ja kolme Krohnin perheen tytärtä: Aune, Aino ja Helmi (Pirjo Määttä, selin, Katariina Kaitue ja Kristiina Halttu)
Teppo Järvisen lavastuksessa on paljon kirjoihin ja kirjoittamiseen liittyviä elementtejä (kuva harjoituksista). no, sanotaan ihan, että naissankareita. Kun huomasimme, että näillä kolmella näyttelijällä on tasan samat ikäerot kuin Krohnin kolmella siskoksella, ajatus heistä kertovasta näytelmästä tuntui kivalta. Kurjet lähti syntymään siitä, kun Kansallisteatterin pääjohtajalla Mika Myl lyaholla oli halu saada ohjelmistoon näytelmä joistakuista ehkä vähän unhoon painuneista kulttuurivaikuttajista. Olimme siis tahoillamme etsineet naishahmoja, jotka eivät ole juuri tulleet esiin edes elämäkerrallisessa fiktiossa. – Olen itse kiinnostunut tämäntyyppisistä taustamateriaaleista, ja yritän niitä kerätä ja opiskella. KANSALLISTEATTERISSA EILEN keskiviikkona ensi-iltansa saaneen Kurjet-näytelmän keskiössä ovat paitsi Julius Krohnin kolme kirjailevaa tytärtä lähipiireineen myös kirjoittaminen, kieli ja kirjallisuus. de_15022024_38.indd 40 de_15022024_38.indd 40 7.2.2024 10.45 7.2.2024 10.45. Etenkin kun: – Meillä oli Hannan kanssa ehdolla muutamia henkilönippuja, joista voisi lähteä liikkeelle. Sen jälkeen tekijäkaksikko lakkasi pohtimasta enempää ikäasioita – jo siksikin, että muiden näyttelijöiden osuminen esimerkiksi isoveli Ilmari Krohnin tai Kaarle Krohnin ikiin oli tietysti mahdoton rasti. Niinpä Puumalainen ja Suutela ehdottivat teatterin johdolle Krohnin naisia aiheeksi ja nostivat vielä omaa rimaansa niin, että näytelmän tapahtuma-aika olisi sellainen, josta sen henkilöistä olisi vähiten tietoa. Kun Myllyaho kertoi Puumalaiselle, että hänellä saattaisi olla tarjolla työryhmään näyttelijöiksi Kristiina Halttu, Katariina Kaitue ja Pirjo Määttä, oli se jo tarjous, josta ei kannattanut kieltäytyä. Hanna taas on alan arvostettu tutkija, ja me olemme yhdessä keskustelleet aiheista, joissa voisi nostaa esiin... Sellaiseksi valikoitui 1930-luvun muutamat alkupään vuodet. Krohnien sukupuussa riittää myöhemmissäkin polvissa taiteellis-tieteellistä lahjakkuutta filosofi Svenistä ja näyttelijä Heidistä kirjailija Leenaan ja kollegaansa Tiina Kailaan o.s. 40 Demokraatti KULTTUURI AUNE: Paperia, kynä, ajatus yleensä on jo, ja jos ei ole, täytyy toivoa että kynällä on. – Joka sattumalta on se aika, jolloin Krohnin sisarukset olivat juuri samanikäisiä kuin nämä kolme näyttelijäämme nyt ovat. Koko Krohnin suvusta ja kolmesta sisaruksesta erikseen on olemassa paljon tutkimusmateriaalia, ja sisarusten arkistoaineistokin on valtava – pelkästään heidän kirjeenvaihdostaan löytyy tuhansia kirjeitä. Kun vastaavasti ohjaaja Tiina Puuma laisella oli asiaan harrastusta ja kiinnostusta ja hänen käsikirjoittajakumppanikseen tulleella dramaturgi Hanna Suutelalla kapasiteettia tarttua haasteeseen, alkoi homma olla tyyppiä match made in heaven. Krohn
Näytelmän muut keskeiset henkilöt ovat joka tapauksessa oikeasti eläneitä. Sisaruksista tutkituin ja tunnetuin on toki Aino Krohn, avioiduttuaan nimellä Aino Kallas kirjallisuushistoriaamme jäänyt kirjailija. 41 Demokraatti HELMI: Ihaninta oli kirjoittaa huvilalla. – Siskokset ovat hienoja hahmoja siinä, että he tuovat näkyviin ammattikirjoittamisen eri tehtäviä. – Meillä oli sellainen tavoite, että kirjoitamme fiktiivisen näytelmän emmekä tavoittele mitään dokumenttiprojektia siinä mielessä, että repliikit olisivat suoria lainauksia Krohneilta. N. Ehkä siksi, että siellä minä olin vapaasti minä vain, en kenenkään vaimo. Näytelmän ajatus on tarkastella heitä kaikkia kolmea juuri yhteisönä, jossa on omat jännitteensä. Ainon tarina on tosiaan ehkä tunnetuin ja raflaavin siinä mielessä, että hänen fiktionsa on ollut täysin omanlaistaan ja kestänyt siksi aikaa. Nyt onkin pääosassa koko trio. Hän on kuitenkin ollut merkittävä käännöstensä ja omien teostensa kautta, mutta myös virsitekstien suomentajana. Kurjet-näytelmässä hän on kuitenkin vain yksi kolmikosta. – Maaritin materiaali on ollut inspiraationa tärkeä. Veljet Kaarle (Nicke Lignell) ja Ilmari (Harri Nou siainen) ovat siis myös läsnä, samoin Ainon ja Helmin puolisot Oskar Kal las (Harri Nousiainen) ja E. Helmi oli oman romaanija lastenkirjatuotantonsa ohella valtavan ahkera kääntäjä, ja hän toimi myös toimittajana, päätoimittajana ja kriitikkona. Se tälä (EsaMatti Long) sekä Ilmarin puoliso, kirjailija Hilja Haahti (Paula Siimes). NÄYTELMÄN LÄHDEAINEISTOSSA hyvin merkityksellinen on ollut Maarit LeskeläKärjen vuonna 2006 hyväksytty ja SKS:n kirjana nimellä Kirjoittaen maailmassa – Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä julkaisema väitöskirja. Erityisen merkityksellinen on Ainon ja Aunen äiti Minna Krohn (Paula Sii mes), joka miehensä Juliuksen kuoltua vaipui masennukseen ja tuli passitetuksi Kammion mielisairaalaan. Ohjaaja Tiina Puumalainen on jo pidempään ollut kiinnostunut vähemmän esillä olleista historiallisista henkilöistä draaman aiheina. Hän on ollut kirjoittamassa myös monia muita Krohnin sukuun liittyviä teoksia. Hänen toimittamansa ja tekemänsä materiaali on aivan loistavaa siinä, että se on paitsi erinomaista tutkimustyötä, mutta myös siksi, että hänellä on kyky kirjoittaa hyvin ymmärrettävästi ja lukijaystävällisesti. – Aunen ura on tähän asti ollut kaikkein salaperäisin jo siksikin, että hän ei välttämättä itse sitä halunnut tuoda esiin. Puumalainenkin kertoo häntä pitkään seuranneensa ja opiskelleensa. – Trio, kyllä, ja muitakin sen perheen jäseniä. Varsinkin Minna Krohn kuuluu vahvasti kokonaisuuteen. de_15022024_38.indd 41 de_15022024_38.indd 41 7.2.2024 10.45 7.2.2024 10.45
Vaikuttava, kaunis sanan ja kuvan liitto – Krohnien elämänpuu. Puumalainen kertoo, että käsikirjoituksessa on pitänyt tehdä kipeitäkin valintoja, kun jokaisesta roolihenkilöstä saisi vaikka 20-osaisen sarjan. – Mutta tapahtuma-ajasta nousee roolihahmojen puheissa muun muassa esiin se, että yliopistoja pitäisi kuunnella lakeja säädettäessä ja sivistyksen asiantuntijoita pitäisi kuulla silloin, kun valtion asiaa edistetään. Puumalainen toteaa, että jo Krohnin klaanin esiäidit osasivat lukea ja että suku oli ylipäätään oppinutta. Toisena, ja paljon pitkäaikaisempana työparina Puumalaisella on tässäkin produktiossa hänen puolisonsa, lavastaja Teppo Järvinen. 42 Demokraatti KULTTUURI AINO: Emme ymmärrä omaa, saati toisen elämää ilman mielikuvitustamme joka aina on tietoa, oppia ja kokemusta sekä etenkin niin sanottua totuutta suurempi entiteetti. On kirjoituskonetta, on kaunokirjoitusta liitutaululla. Mitä tahansa ei ollut soveliasta kirjoittaa, etenkään sellaista, minkä voidaan ajatella lähtevän perheen piiristä. – Näyttämökuva on näissä ollut osa kertomusta, ei vain tausta. – Sisarusten isoveli Kaarle yritti ottaa perheessä isän paikkaa, kun Julius Krohn oli kuollut. TIINA PUUMALAINEN kehuu kahden kirjoittajan näytelmän työprosessia mutkattomaksi. Olen itse aina ollut kirjallisuuden rakastaja ja todella pidän sanataiteesta, mutta olen ajatellut myös niin, että meillä on kuitenkin näyttämö ja katsomo. Krohnin suvun kosmopoliittiset juuret ja yhteydet olivat taustana sille, että kielitaito perheessä oli poikkeuksellisen laajaa. Siitä ajatuksesta on tullut meille koko ajan vahvempi ja tärkeämpi. Ja siinä ominaisuudessa Kaarle yrittää näytelmässäkin parantaa siskojensa moraalia. Siksi perheessä suhtauduttiin positiivisesti siihen, että tytöt voisivat kouluttautua, ja että heillä olisi ammatti, jopa niin, että ammattikirjoittaminen olisi osa heidän elämäänsä. Maarit Leskelä-Kärjen väitöskirjan keskeisiä teesejä oli, että Krohnin sisarukset raivasivat esimerkillään tietä tulevien polvien naiskirjailijoille. Viimeaikaisia kimppatöitä ovat olleet muun muassa Kansallisteatterin Lear, joka sai ensi-iltansa vajaa vuosi sitten, sekä Tampereen Työväen Teatterissa nähdyt Strindbergin Kuolemantanssi, Sofokleen Antigone ja Shakespearen Myrsky. Tekstin sitaattipoiminnat ovat Kurjet-näytelmän käsikirjoituksesta. Helmi Krohnin syvä kiinnostus spiritualismiin ja toisaalta Aune Krohnin kristillinen vakaumus eivät näytelmässä isommin nouse sisarusten välejä koettelevaksi aiheeksi. de_15022024_38.indd 42 de_15022024_38.indd 42 7.2.2024 10.45 7.2.2024 10.45. Sisarusten päätöksellä äidin hoito jäi pääosin Aunen vastuulle. – Hehän olivat tiiviisti yhteydessä keskenään mutta eivät aina samaa mieltä vaikka siitä, mikä on hyvää kirjoittamista, eli he eivät aina välttämättä allekirjoittaneet toistensa ratkaisuja. Hän taisi olla jossain vaiheessa Suomen käännetyimpiä kirjailijoita. – Niin kuin näytelmässäkin kerrotaan, Aino Kallas kiersi Englannissa ja Yhdysvalloissa ja järjesti asioita niin, että hänen kirjojaan käännettiin englanniksi. Ne ovat mukana, koska toivoisin samaa tapahtuvan tänä päivänäkin. – Itselleni on ollut tärkeää juuri tässä teoksessa ja sen ajassa nostaa esille sitä, että kun naiset alkoivat saada enemmän koulutusta, heidän myös huomattiin olevan pystyviä moniin sellaisiin tehtäviin, joihin heillä aiemmin ei nähty olevan mahdollisuuksia. Sehän jo vihjaa sitä, että meidän tehtävämme on esittää tarinaa muutenkin kuin selittämällä, järjellä. Viktoriaanisen ajan ajatteluun kuului, että perheellä piti olla päämies. KUN NÄYTELMÄ historian aikajanalla sijoittuu siis 1930-luvulle, se saa pohtimaan, millaisessa henkisessä ilmapiirissä se tapahtuu. Tuo vuosikymmen kun oli Suomessa kuitenkin pelottavien oikeistopuhurien aikaa. Katalogista löytyy 13 vuoden takaa myös Aino Kallaksen Sudenmorsiamen toteutus TTT:ssä. Se on yksi lähtökohta myös Kurjet-näytelmässä. Näyttämölle vyöryvät vaihtuvina elementteinä niin kirjoituspöydät kuin kirjahyllyt. – He puolustivat kääntämistä oikeana ammattina, eikä – niin kuin siihen saakka oli ajateltu – sellaisena kotiäitien puuhaksi sopivana, kun sitä voi tehdä jossain keittiönpöydän nurkalla. Hänen ja Hanna Sutelan tekstintuotannossa palaset ovat loksahdelleet luontevasti kohdalleen. On myös loppukuvassa puu, jonka lehtinä ovat käsikirjoitusliuskat. He ovat työskennelleet yhdessä perustamansa Studio Drammatica -teatterikollektiivin nimellä jo noin 15 vuoden ajan. Puumalaisella on viime vuosina ollut tapana tehdä esityskäsikirjoitus, jossa visuaalisuus on osa dramaturgiaa. Kääntämistyön merkityksestä puhuivat muutkin sisaret. Kurjet-esityksen kuvakerronnassa korostuvat juuri sisarusten elämän uravalinnat
43 Demokraatti de_15022024_38.indd 43 de_15022024_38.indd 43 7.2.2024 10.45 7.2.2024 10.45
Oulun teatteri: Varjoja paratiisissa Ensi-ilta 2.3. Synnytystalkoot on telakkalaisten mukaan ”esitys, joka vetää hanskat kä teen, nostaa lisääntymiseen liittyvät kysymykset pöydälle ja alkaa vaivata. Milleniumin aikaan ilmestynyt Mikael Niemen romaani Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä oli aikansa kirjallisia tapauksia sekä Suomessa että Ruotsissa. Tamperelaisen Teatteri Telakan kevät uutuudella on mukavasti provokatiivi nen nimi. Rovaniemen teatteri: Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Ensi-ilta 23.2. Tänä keväänä esitys saa sopivaa poh joista ulottuvuutta, kun se nähdään Ro vaniemen teatterin päänäyttämöllä. Hän haluaa puristaa puolisostaan totuuden irti. Harris kuljet taa tarinaa niin, että perhe ja ihmissuh teiden dynamiikka saa laajempia yhteis kunnallisia ja globaaleja ulottuvuuksia. 44 Demokraatti KULTTUURI 10 kehotusta Nämä kevään teatteritarjonnan esityspoiminnat eivät ole jumalansanaa vaan vahvaa ”mutua”. ”Kaurismäen maailmassa minua vie hättävät hänen tarkka kykynsä kuvata arkea ja tunnistettavia ihmisen toiveita ja haluja sekä sitä, mitä ihmiset elämältä odottavat.” Kuosa kuvailee. de_15022024_44.indd 44 de_15022024_44.indd 44 7.2.2024 10.52 7.2.2024 10.52. Pari vuotta sitten hän sovitti ja ohjasi hy vällä menestyksellä Aki Kaurismäen elokuvasta Tulitikkutehtaan tyttö näyt tämöversion Porin teatteriin. Jarno Kuosa tekee sen taas. Tampereen Teatteri Telakka: Synnytystalkoot Ensi-ilta 24.2. Sydämellinen tarina roskakuski Ni kanderin ja kassatyöntekijä Ilonan rak kaudesta on neomelodraamaa parhaim millaan. Nyt Kuo san käsittelyssä on yksi Akin rakaste tuimmista elokuvista, Varjoja paratii sissa, ja paikkana Oulu. Tukahduttavan helteisessä Helsingissä vaimo (Vilma Melasniemi) lukitsee makuuhuoneen oven ja ottaa miehensä (Juho Milonoff) panttivangiksi. Kom-teatteri: Putoavia lintuja Ensi-ilta 28.2. Esityksen ohjaa Riikka Oksanen, jonka kädenjälkeä ovat myös KOMteat terissa nähdyt yleisö ja arvostelume nestykset Poika (2020) ja Lou Salomé (2021). Kun sana oli pinnalla poliit tisessa keskustelussa joitakin vuosia sit ten, se herätti sekä huvittuneisuutta että paheksuntaa. Pääosissa nähdään Henri Tuominen ja Asta Sveholm. Heidän keskinäiset suhteensa ovat kipeitä ja koomisia. Ky seessä on teatterin nykyisen taiteellisen johtajan Riku Innamaan ensimmäi nen ohjaus, ja tekstin sovituksesta vas taa pitkän linjan komediaässä Pentti Kotkaniemi. Paljon palkitun brittiläisen näytelmä kirjailija Zinnie Harrisin ajankohtai nen ja tummanpuhuvan koominen näy telmä Putoavat linnut (The Scent of Ro ses, 2022) tarkentaa katseen viiteen itse pintaiseen ja eri tavalla asioita katsovaan henkilöön. Tämä meänkieliseen Pajalaan Tornion jokivarteen sijoittuva teinipojan kasvu tarina hurmasi kaikki huumorillaan ja maagista realismia lähelle tulevalla ker ronnallaan. Valinnat on tehnyt kulttuuritoimittaja Rolf Bamberg. Tästä lähtee liikkeelle tapahtuma sarja, joka horjuttaa myös pariskunnan läheisten käsitystä siitä, mikä on totta ja kehen voi luottaa. Vilma Melasniemen ja Juho Milo noffin lisäksi näyttämöllä nähdään Matleena Kuusniemi, Paavo Kääriäinen ja Ella Mettänen. Näissä talkoissa yhteiskunnalliset odo tukset ja henkilökohtaiset valinnat tör mäilevät toisiinsa synnyttäen absurdia huumoria tihkuvan kabareen.” Tyylilajien kirjo Meri-Maija Näykin ohjaamassa ja konseptoimassa paletissa kuulostaa virkistävältä, sillä luvassa on kuulemma ainakin varieteeviihdettä, musiikkia, nykysirkusta, teatteria, ny kytanssia, dragiä, klovneriaa ja lavaru noutta. Siitä on tehty sekä elokuva että useita näyttämösovituksia
45 Demokraatti Kaisa Tiri Jyväskylän kaupunginteatteri/ Tampereen Teatteri/Kansallisteatteri: Eerika Rantasen tähänastinen elämä Kantaesitys Jyväskylän kt:ssa 2.3. Putoavia lintuja Eerika Rantasen tähänastinen elämä Varjoja paratiisissa de_15022024_44.indd 45 de_15022024_44.indd 45 7.2.2024 10.52 7.2.2024 10.52. Poiminnat on tehty Teatterin tiedotuskeskukselle ilmoitettujen, helmikuun 15. TT-Frenckellin ensi-ilta on 17.4. Ja Jo kelan juttuihinhan on aina syytä varau tua potentiaalisina teatteritapauksina. Kun kyseessä on Jyväskylän Kaupun ginteatterin, Tampereen Teatterin ja Kansallisteatterin yhteistuotanto, Eeri kan elämää pääsee ihmettelemään laa jasti koko eteläisessä Suomessa. ja Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä ensi syksynä. Teatteri kevät Nyt pitää hihkaista, että vihdoinkin! Ylen kuunnelmasarjassa seikkaillut Eerika Rantanen ystävineen, sukulaisineen ja vihamiehineen tulevat lihaksi ja vereksi tänä keväänä ihan samoin näyttelijöin kuin radioaalloilla. päivän jälkeisten ensiiltojen joukosta sisällöllistä ja alueellista laaja-alaisuutta ajatellen. Ria Kataja, Kaisa Hela ja Eeva Soivio tulkitsevat Juha Jokelan ohjaamana hänen omaa teks tiään vastustamattomalla tavalla. ”Miks mun elämä on joka rintamalla sitä, että mä ottelen tällasta täysin epä suhtasta matsia?”, ihmettelee noin nel jävitonen Eerika elämäänsä sitä taakse päin kelaillessaan
Esityksen fiktiivinen päähenkilö on varsin tavallinen suomalainen 61vuo tias mies Tapio eli ystävien kesken Tapi. Harri Hinkka Macbeth Pari sanaa parisuhteesta de_15022024_44.indd 46 de_15022024_44.indd 46 7.2.2024 10.52 7.2.2024 10.52. Kaksikon uusi Shakespeareklassikon uustulkinta ei ehkä ole lähtökohdiltaan yhtä utopistinen kuin rokkaava Tans kan prinssi, mutta vähintään yhtä kut kuttava. Peppi lienee Astrid Lindgrenin las tenkirjaklassikoista kiitollisin näyttä mölle sovitettavaksi. Kirjailija taas sai Puhdistuksen romaaniversiosta Finlandiapalkinnon 2008. Myllyaho teki vierai levana ohjaajana Oksasen näytelmästä Puhdistus kantaesityksen Kansallisteat terin Willensaunaan ja sai siitä merkit tävän Eino Kalima palkinnon. Kyseessä on HKT:n ja Teatterikorkea koulun yhteistyön neljäs yhteistuotanto. Esitys onkin todelli nen sooloteos, sillä Heiskanen myös oh jaa, lavastaa ja puvustaa sen itse. 39 vuotta sitten näyttelijän ammattiin valmistuneella Ilkka Heiskasella on pitkältä uraltaan paljon kokemusta niin monen sortin komedioista kuin yhden miehen sooloesityksistäkin. Toi saalla keskisuomalaisella luonnonmarja tilalla paljastuu törkeä hyväksikäyttöta paus. Tero Saarinen Company/ Tampereen Työväen Teatteri: Macbeth Ensi-ilta Tanssin talossa 13.3. Mansikkapaikka on hyvin ajankohtai nen, trillerimäinen draama, jossa ihmi set ajautuvat vihamielisen ideologian pe linappuloiksi. ”Hänen verbaliikkansa on kehittynyt autotallissa vietettyjen harrastusten pa rissa ihmeen tarkaksi. Nyt on vuorossa hurmeinen kuningastragedia Macbeth, jonka tuo reesta suomennoksesta vastaa Michael Baran. Vaasan kaupunginteatteri: Peppi Pitkätossu Ensi-ilta 23.3. 4. TTT:n suurella näyttämöllä ensi-ilta on 12.9., ennakkonäytäntö 22.3. Teatteri Vantaa: Pari sanaa parisuhteesta Ensi-ilta 13.3. Yhdysvaltain 1930luvun suuren laman tuntoja heijas tava näytelmä toimii ajassa kuin ajassa, sillä köyhien kyykyttäjät ovat meillä aina keskuudessamme. Emma Mattilan Vaasaan Teakin lopputyönään ohjaama Peppi on paitsi hulluttelua ja pikkukaupungin väen mielenrauhan järkyttelyä myös tarina ”yksin pärjäämisen mahdottomuu desta, ikävän itkemisestä sekä ystävyy den ja mielikuvituksen mullistavasta voimasta”, kuten esittelyteksti tiivistää. Tarinan lähtöasetelmassa suomalais opiskelija Ville on joutunut hoitoon psy kiatrian klinikalle vieraassa maassa. Itse olen aikuis iällä nähnyt puolenkymmentä dramatisointia Huvikummun pikku anarkistin seikkai luista, enkä yhtään huonoa. Horace McCoyn upeaan novelliin Am mutaanhan hevosiakin (1935), perus tuva klassikkonäytelmä Maratontans sit on raudanluja tutkielma lamaajan nöyryyttämistä ihmisistä. Sofi Oksasen ja Kansallisteatterin ny kyisen pääjohtajan Mika Myllyahon polut kohtasivat vuonna 2007 onnelli sissa merkeissä. Helsingin kaupunginteatterille tämän ”tanssii henkensä edestä” kisailun ohjaa Heini Räsänen ja koreografioi Antti Lahti. Helsingin kaupunginteatteri/Teak: Maratontanssit Ensi-ilta 18. Tänä ke väänä hän pääsee yhdistämään näitä ky kyjään Teatteri Vantaassa, kun hän esit tää Tikkurilan Silkkisalin näyttämöllä itse kirjoittamaansa monologia Pari sa naa parisuhteesta. Ohjaushommissa tehtävänkuvat ovat vähän vaihtuneet. ”Työviksen” nyttemmin kovan kohtalon markkinatalouden lakien edessä koke nut pomo Otso Kautto teki liki mahdot tomasta mahdollisen pari vuotta sitten. Myös monivuoti nen avioliitto on viime aikoina alkanut tuoda hänen eteensä aprikoitavaa”, ker too Tapin esittelyteksti. Näyttämöllä esiintyy 12 Teatteri korkeakoulun kolmannen vuosikurssin opiskelijaa. Myllyaho on pitänyt pääjohtajanakin Oksasesta kiinni, sillä myös Kun kyyh kyset katosivat romaanin dramatisointi sekä laulunäytelmä Kertomuksia keit tiöstä kantaesitettiin Kansallisteatterissa, Oksasen uuden Mansikkapaikkanäytel män ohjaajana on taas Myllyaho itse, jo ten odotukset nousevat korkealle. Nimiosassa nähdään pari vuotta sitten teatterikoulusta valmistunut Saara Rau ta vaara. Saarinen vastaa nyt esityksen kokonaisnäkemyksestä, Kautto näyttelijäohjauksesta. Hän ohjasi Shakespearen Hamletista ko measti toimineen ja soineen rockmu sikaalin. 46 Demokraatti KULTTUURI Suomen Kansallisteatteri: Mansikkapaikka Ensi-ilta suurella näyttämöllä 6.3. Esityksen liikekielestä vastasi kansainvälisesti menestyvimmän tans siryhmämme liideri Tero Saarinen
Teatteri Avoimet ovet: Rautavaara de_15022024_44.indd 47 de_15022024_44.indd 47 7.2.2024 10.52 7.2.2024 10.52. Tampereen Työväen Teatteri: Frida . Espoon Teatteri: Erään itsemurhan anatomia . Helsingin kaupunginteatteri: Jerusalem . 47 Demokraatti Lahden kaupunginteatteri 1/4 sivu vaaka (175 x 57 mm) Teatteri kevät tERVETULOA TEATTERIIN! Kevätkauden ohjelmistossa: Kuninkaan puhe Emma Tootsie • Nummisuutarit Lokki • Vihervaaran Anna Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! UUSI ESITTÄVÄN TAITEEN FESTARI! ESPOONTEATTERI.FI · LIPPU.FI LUE VERKKOLEHDESTÄMME DEMOKRAATTI.FI MYÖS SEURAAVAT TEATTERIARVIOT:
TÄLTÄ VUOSITUHANNELTAKIN löytyy poikkeuksellisia kestomenestyjiä, mutta useimmat viime vuosikymmeninä pisimpään ohjelmistossa säilyneistä ovat olleet pienimuotoisia, joko monologeja tai parin hengen esityksiä, jotka ovat olleet myös ketterästi vierailuesityksiksi kasaan pakattavia. Ja käytiin muuten kaikki kymmenen vuotta, minkä tämä Ronald Harwoodin kirjoittama näytelmä Hkt:n pienen näyttämön ohjelmistossa oli. Mannilta alkoivat viimeisinä esitysvuosina jo polvinivelet hajota, mutta yleisön palvelijana hän nousi uudestaan ja uudestaan näyttämölle. Svenska Teaternin Sixten Lundberg veti teatterin miniscenillä Grottmannenia 16 vuoden ajan ja tavoitti huimat 58 000 katsojaa – sillä ollaan yhä korkealla Svenskanin kaikkien aikojen katsotuimpien tilastossa. Ohjaaja Neil Hardwickin ”löytämän” näytelmän menestyksen syytä ei tarvitse hakea kaukaa: näyttelijät. 48 Demokraatti KULTTUURI Ennen kaikki oli Teattereiden esityskierto on nopeutunut niin, että nykyään yli vuoden ohjelmistossa pysyvät tuotannot alkavat olla poikkeuksia. de_15022024_48.indd 48 de_15022024_48.indd 48 7.2.2024 11.06 7.2.2024 11.06. Se pitää maailman pisimPIDEMMIN TILANNE TEATTEREISSA ALKAA OLLA SE, ETTÄ YKSI NÄYTÄNTÖVUOSI ON ESITYKSELLE NORMIKESTO. Se pysyi ohjelmistossa vielä vuoteen 1989, ja veti katsojia 150-paikkaiseen saliin 350 esitykseensä yhteensä 56 000. Nelikko veti 482 esitystä, ja katsojia yli 166 ooo, mikä on varmasti pienten näyttämöiden Suomen ennätys. Tämän päivän teattereiden nopeutuneella esityskierrolla molemmat klassikkovedot olisivat jääneet minulta ehkä näkemättä. Tarmo Mannin pitelemättömän Gogol-monologin Mielipuolen päiväkirja kävin katsomassa Kansallisteatterin Willensaunassa sen viidentenä esitysvuonna 1985. Tilanne teattereissa alkaa olla se, että yksi näytäntövuosi on esitykselle se normikesto, mutta moni näytelmä häipyy ohjelmistosta jo yhden näytäntökauden eli syystai kevätsesongin jälkeen. Mutta ainakin teatterimaailman ytimessä New Yorkin Broadwayllä tämä Rob Beckerin kirjoittama Defending The Caveman on pyörinyt kohta 30 vuotta. Teksti Rolf Bamberg K un vuonna 1975 näin Kalle Holmbergin legendaarisen Seitsemän veljestä -ohjauksen Turun kaupunginteatterissa, se oli silloin teatterin ohjelmistossa jo neljättä vuottaan. Tällaisia ovat muun muassa monet Luolamies-sooloesityksen versiot. Määrittelykysymys on, onko Luolamies sitten teatterimonologi vai stand upia. Arenassa Hiirenloukku jatkaa yhä, mutta pitkää ikää sille ei ole luvassa, sillä uudet tuotannot puskevat jo päälle. ESITYSKIERTOTAHTI NOUSI mieleen viime syksynä, kun Helsingin kaupunginteatteri toi Arena-näyttämölleen Agatha Christien jännärinäytelmän Hiirenloukku. Kaukana, vaikka vain parinkymmenen vuoden päässä ovat ne päivät, jolloin Helsingin kaupunginteatterin lipunmyynnissä käytiin jatkuvaa taistelua Kvartetti-näytelmän lipuista. Hyvin harva esitys on ohjelmistossa enää kahtakaan vuotta. Kaikkiaan sille kertyi näytäntövuosia viisi, esityskertoja 232 ja sen kävi katsomassa liki 150 000 ihmistä. Lavalla olivat nelistään tuolloin jo eläköityneet Kyllikki Forssel, Ritva Valkama, Lasse Pöysti ja Pentti Siimes (jonka rooliin tuli loppuvuosiksi Antti Litja). Riku Suokas on vetänyt omaa Luolamiestään TTT-klubilla vuodesta 2007, eikä loppua näy. Tämä kevät lie sen viimeinen kausi. pään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän titteliä, sillä se on pyörinyt yhtäjaksoisesti (vuoden 2020 koronakatkosta lukuunottamatta) Lontoon West Endissä jo vuodesta 1952
Martti Suosalo ja Mika Nuojua ovat huhkineet lavoilla tähän hetkeen mennessä 929 esityksen verran, ja koko ajan käytännössä loppuunmyydyille katsomoille. Esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterissa niitä esitetään nykyään yleensä sykTarmo Manni veti Kansallis teatterin Willensaunassa soolona Gogolin Mielipuolen päiväkirjaa yhdeksän vuotta ja 348 kertaa. Vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa Suomen kantaesityksensä saanut irlantilaisen Marie Jonesin kirjoittama 15 roolin ja kahden näyttelijän draamakomedia on nyt ollut ohjelmistossa 22 vuotta. Kansallisteatterin arkisto/Johnny Korkman de_15022024_48.indd 49 de_15022024_48.indd 49 7.2.2024 11.06 7.2.2024 11.06. Enempäänkin olisi ollut kysyntää, mutta Manni jäi eläkkeelle 1989. Kiviä taskussa on vieraillut jotakuinkin kaikissa Suomen teattereissa, mutta myös palannut aina uudelleen kotiareenalleen Pasilaan, jossa sillä tälläkin systä kevääseen noin 80 kertaa. Tuhannen esityksen raja häämöttää jo. Entinen tilastoykkönen oli bulgarialaisen Mihail Velitskovin näytelmä Kaksinaista, jota esitettiin Teatteri Jurkassa 1987–2009. 49 Demokraatti Teatteri kevät Yksi on Suomessa kuitenkin yli muiden eli esitystilaston kärkeen viime vuonna noussut Kiviä taskussa. Hkt:n ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotantona toteutettu megasuosittu Kinky Boots oli poikkeus. Näytelmät vain tuupataan nyt tiiviimpään aikaikkunaan. Vaan toista oli musikaaleissakin ennen. Se meni vuosina 2018–19 Helsingissä 107 kertaa ja jatkoi TTT:ssä syksystä 2020 vielä pari vuotta ja toiset 107 esitystä lisää. AJALLISESTI NOPEUTUNUT kierto ei välttämättä merkitse sitä, että esityskerrat olisivat tippuneet dramaattisesti. Se pätee myös kallistuotantoisiin suurten näyttämöiden musikaaleihin. Kun Broadwaylla 1964 kantaesitetty Viulunsoittaja katolla sai Eugen Terttulan ohjaamana Euroopan kantaesityksensä Helsingin kaupungin teatterissa 1966, se pysyi täällä ohjelmistossa vuoviikolla on ollut kolme esitystä
Se on yhä suurin yksittäisen produktion saama katsojamäärä Suomessa. Lähteet: Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Ilona-esitystietokanta, Hkt:n ja TTT:n tiedotus ja teattereiden verkkosivut Mika Nuojua ja Martti Suosalo eivät ehkä enää nouse näin korkealle kuin Kiviä taskussa origi naalin promokuvassa, mutta Riverdanceepisodi on yhä mukana 22 vuoden jälkeenkin. Vertailun vuoksi todettakoon, että kun Viulunsoittaja katolla sai toisen tulemisensa Tokoinrannassa vuonna 2012 ruotsalaisen Hans Berndtssonin ohjauksena, se keräsi 91 esitykseensä runsaat 71 000 katsojaa, mutta poistui ohjelmistosta jo vuoden 2013 jälkeen. 50 Demokraatti KULTTUURI HKT/Tapio Vanhatalo teen 1971 ja veti liki 450 esitykseensä ruhtinaalliset 316 000 katsojaa. Maailman kautta aikain suosituimpiin musikaaleihin kuuluva Cats on nähty meillä vain kolmessa teatterissa. de_15022024_48.indd 50 de_15022024_48.indd 50 7.2.2024 11.06 7.2.2024 11.06. Oma lukunsa oli myös TTT:n Manserock-musikaali Vuonna ’85 (plus sen remix-versio). Taas vertailua menneeseen: Hamletin Suomen kantaesitys 1884, nimiroolissa Niilo Sala, pysyi Suomalaisen Teatterin ohjelmistossa kolme vuotta, mutta esityksiä kertyi vain 16. Oma merkityksensä menestyksessä oli toki sillä, että Viulunsoittaja siirtyi Vanhan ylioppilastalon salista Hkt:n Tokoin rannan upouuden teatteritalon liki tuhatpaikkaiselle suurelle näyttämölle syksyllä 1967 – tultiin katsomaan sekä musikaalihittiä että komeaa taloa. Turussa puolestaan Paavo Westerbergin ohjaama upea Hamlet-päivitys pysyi päänäyttämöllä vain kevätnäytäntökauden, mutta tahti oli sitä kiivaampi, 29 esitystä reiluun kolmeen kuu kauteen. Se löi vuosina 2006– 2010 tamperelaisia katsojaennätyksiä kun se veti kaikkiaan 217 esitykseensä 167 000 henkeä. Eipä ollut ohjelmistosuunnittelussa silloin niin tuli hännän alla. Saman teatterin kiitetty Hamlet-rockmusikaali kesti ohjelmistossa vain puolitoista vuotta. Helsingin kaupunginteatterin Suomen kantaesitys sai kolmen vuoden aikana 1980-luvun lopun vuosina 213 esityskertaa, mutta Tampereen Teatterissa vuosina 2017– 2019 esitetty versio liki puolet vähemmän
Rauhaa, rakkautta ja voimaa! ESITYKSET 11.3.–18.4. 37 NÄYTELMÄÄ, 74 ROOLIHAHMOA, 3 NÄYTTELIJÄÄ MIKSI TYYTYÄ YHTEEN. 51 Demokraatti Teatteri kevät Pisimpään ohjelmistossa pysyneet puhenäytelmät Suomessa Näytelmä Näytäntö Esitys Helsingin kaupungin teatteri: Kiviä taskussa 22 2002– Teatteri Jurkka: Kaksinaista 22 1987–2009 Svenska Teatern: Grottmannen 16 2003–2019 Tampereen Työväen Teatteri: Luolamies 16 2007–2023 Suomen Kansallisteatteri: Regina von Emmeritz 13 1902–1917 Suomen Kansallis teatteri: Kihlaus 12 1930–1952 Suomen Kansallis teatteri: Elinan surma 12 1908–1921 Suomen Kansallis teatteri: Saituri 11 1898–1919 Helsingin kaupungin teatteri: Kvartetti 10 2001–2011 Tampereen Teatteri: Saiturin joulu 10 2012– kaudet aika Lähde: Teatterin tiedotuskeskus TINFO Rautatienkatu 13, Lahti Koko ohjelmisto: www.teatterivanhajuko.. Perkele! -vappukonsertti 1.5. Kertomus ystävyydestä, kadonneesta kanista ja eräästä hirsimökistä. KEVÄÄN LIPUT LIPPU.FI KEVÄÄLLÄ 2024 KESKI-UUDENMAAN TEATTERISSA, KERAVALLA KESÄLLÄ 2024 KRAPIN KESÄTEATTERISSA, TUUSULASSA KESÄN LIPUT KAUPPA.KUT.FI KUT.FI de_15022024_48.indd 51 de_15022024_48.indd 51 7.2.2024 11.06 7.2.2024 11.06. ESITYKSET 5.6.–31.8
OHJELMA Kanerva Cederström esittelee Jean-Luc Godardin elokuvan Kiinatar Kirjailija Riikka Tanner esittelee teoksensa Leninin ilmestyskirja MUKANA KESKUSTELEMASSA Seppo Hentilä, Antu Sorainen, IlkkaChristian Björklund ja Veli-Pekka Leppänen. MAANANTAINA 19.2.2024 klo 17 – 20 Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Tilaisuus on maksuton, kahvitarjoilu. :D Lehti, verkko ja some de_15022024_52.indd 52 de_15022024_52.indd 52 31.1.2024 10.03 31.1.2024 10.03. Ilo lukea. Demokratia vai vallankumous Järjestäjät Kansan Sivistysrahasto ja Media Hameentie
53 Demokraatti TEEMA Yksityisyyden saalistajat Henkilökohtaiset tiedot ovat kovaa valuuttaa digitaloudessa. Ihmiset käyttäytyvät ristiriitaisesti Kolumni: Juha BeurlingPomoell de_15022024_53.indd 53 de_15022024_53.indd 53 6.2.2024 16.39 6.2.2024 16.39. Yk si ty is yy de n su oj a H en ki lö tie do t ha llu ss a
de_15022024_54.indd 54 de_15022024_54.indd 54 7.2.2024 11.46 7.2.2024 11.46. PERIAATTEESSA YKSITYISYYDEN SUOJA KUULUU IHMIS OIKEUKSIIN
Palveluntarjoaja kerää käyttäjistä tietoa ja hyödyntää niitä liiketoiminnassaan. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho N etti on muokannut radikaalisti käsitystämme yksityisyydestä. 55 Demokraatti TEEMA HINTANA YKSITYISYYS Toiset ovat neuroottisen tarkkoja henkilö tiedoistaan, toiset eivät jaksa enää piitata. Paluuta menneeseen ei ole. de_15022024_54.indd 55 de_15022024_54.indd 55 7.2.2024 11.46 7.2.2024 11.46. Internet on pullollaan ilmaisia palveluja. – Nykyään on mahdotonta, että henkilötietoja ei laittaisi mihinkään, tietokirjailija Petteri Järvinen sanoo. – Henkilötietojen varaan on syntynyt kokonainen datatalous. Sähköpostit, sosiaaliset mediat, suurin osa uutisista ja lukematon määrä muita palveluja ovat sellaisia, joista ei kuluttajalta veloiteta senttiäkään
– Tosin olihan ennenkin osa henkilötiedoista julkisia, esimerkiksi paperisesta puhelinluettelosta löysi osoitteet ja puhelinnumerot. Tässä tapauksessa lompakon nyörejä löysäävät yritykset, jotka maksavat mainostilasta ja vastaavista palveluista. NETISTÄ JA digitaalisista palveluista on muodostunut laaja hetteikkö, jossa useimmilla on vaikeuksia hahmottaa, mitä tulisi varoa ja minkä pelkääminen on aiheetonta. Ne toimivat erittäin hyvin ja ovat käyttäjille ilmaisia. Ero menneeseen on kuitenkin se, että silloin ei ollut mitään helppoa tapaa, jolla paperilla olevia asioita olisi voinut taloudellisesti hyödyntää, Järvinen sanoo. Periaatteessa yksityisyyden suoja kuuluu ihmisoikeuksiin. – Maailma on muuttunut, ja samalla yksityisyyden suojan käsite myös elää ja muuttuu tässä ajassa. Mutta ilmaisuus on tietysti vitsi, aina täytyy olla maksaja. Mainostajat puolestaan ovat valmiita maksamaan siitä, että heidän tuotteitaan markkinoidaan halutuille kohderyhmille. IHMISET ANTAVAT DIGI TALOUDESSA MIELUUMMIN HENKILÖ TIETONSA KUIN RAHANSA. Kyse ei ole siis siitä, että nettijätit urkkisivat laittomasti tietoja. Siellä saatetaan kertoa esimerkiksi päihderiippuvuudesta tai muista ongelmista, mikä vielä kymmenen vuotta sitten ei olisi tullut kysymykseenkään, Järvinen sanoo. – Ihmiset käyttäytyvät melko ristiriitaisestikin. Evästeiden käytön voi toki kieltää tai sitä voi rajoittaa, ja evästeitä voi poistaa koneelta käytön jälkeen. – Ihmisethän suorastaan julistavat somessa, ketä äänestävät. Täydellinen tietojen salaaminen ei ole enää mahdollista, ja se kääntyy helposti yksilön omaa etua vastaan. Se tarkoittaa myös valtaa päättää, milloin, miten ja missä määrin henkilökohtaisia tietoja jaetaan toisten kanssa. – Hysterian tai laissez-fairen, antaa mennä, sijaan kannattaisi valita keskitie. Netin käyttäminen on ollut aivan alusta asti käytännössä ilmaista. Eli olisi ollut jonkinlainen maksunappi, jolla käytöstä veloitetaan. EU:n sääntelyn myötä nettiä selaava joutuu tuon tuosta hyväksymään verkkosivujen evästeiden käytön. Ja sitten on tietysti persoonakohtaiset erot: yksi pelkää hyvin neuroottisesti oman yksityisyytensä puolesta, kun taas toiset ovat liikkeellä hälläväliä-asenteella. – Oleellista on, että ihmiset hahmottaisivat, minkälaisia tietoja kannattaa antaa. NÄIN JÄLKIKÄTEEN ajatellen: olisihan se ollut yksityisyyden säilymisen kannalta parempi, jos internetin sisältöjen ja palvelujen käyttäminen olisi tehty käyttäjille maksulliseksi. Monet eivät halua antaa henkilötunnustaan mihinkään palveluihin, ei edes sellaisiin, joissa se on lakisääteinen ja henkilön omaksi eduksi, Järvinen sanoo. Osa suojelee joitakin henkilötietoja viimeiseen asti, ja toisaalla kuitenkin levittää toisenlaisia tietoja, joita ennen suojattiin hyvinkin tarkasti, Järvinen sanoo. Nettijätti hankkii monenlaisia tietoja, kuten käyttäjien hakuhistoriaa ja selauskäyttäytymistä, jotta se pystyisi kohdistamaan mainokset tarkasti ja tehokkaasti. Hän viittaa muun muassa terveystietoihin tai poliittisiin mielipiteisiin. Paluu vanhaan aikaan on utopiaa eli että kaikki henkilötiedot pidetään salaisina eikä mitään tietoja nettipalveluihin anneta. Ne pidettiin vanhassa maailmassa visusti piilossa, mutta nyt niistä saatetaan avautua Facebookissa pidäkkeettömästi. de_15022024_54.indd 56 de_15022024_54.indd 56 7.2.2024 11.46 7.2.2024 11.46. Sen myötä olemme tulleet tietoiseksi evästeistä ja siitä, että meidän selaushistoriaamme käytetään erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin. Käyttäjät luopuvat vapaaehtoisesti tiedoistaan vastineena nettipalvelujen käyttämisestä. Se tarkoittaa henkilön oikeutta pitää yksityiselämänsä ja henkilötietonsa suojassa. Mainokset ovatkin Googlen tärkein tulonlähde. 56 Demokraatti TEEMA Otetaan esimerkiksi Google, jonka hakupalveluja ja sähköpostia käytetään hyvin paljon
Joskus sinua koskevia päätöksiä voidaan tehdä automaattisesti. Sinulla on oikeus tietää, miksi ja miten henkilötietojasi kerätään. haluatko tarkastaa kaikki tietosi vai tiedot tietyltä ajanjaksolta . TOIMI NÄIN! Esitä tarkastuspyyntö suoraan rekisterinpitäjälle. työnantajasi tai pankkisi) on kysyttäessä kerrottava sinulle tietojen käyttötarkoitus, käsittelyaika ja mahdolliset luovutukset eteenpäin sekä oikeutesi niihin liittyen. Yhteystiedot saat esimerkiksi rekisterinpitäjän verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjän asiakaspalveluun. on yritys, viranomainen tai yhteisö, joka kerää henkilötietojasi. Sinulla on oikeus vaatia, että sinua koskevat päätökset tekee ihminen. Tietojen korjaaminen ja poistaminen Sinulla on oikeus vaatia, että sinua koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot korjataan. Henkilötietojesi virheettömyys on osa oikeusturvaasi. Lä hd e: Ti et os uo ja va ltu ut et un to im is to Oletko joutunut auto maattisen päätöksen teon kohteeksi. mitkä tiedot haluat tarkastaa . Automaattista päätöksentekoa käytetään joskus esimerkiksi luottoja työhakemusten seulonnassa. Se tarkoittaa, että päätöksentekoon ei osallistu ihminen vaan päätös tehdään koneellisesti henkilötietojesi perusteella. Rekisterinpitäjän täytyy vastata sinulle yhden kuukauden kuluessa. missä muodossa haluat tiedot tarkoittaa tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa. de_15022024_54.indd 57 de_15022024_54.indd 57 7.2.2024 11.46 7.2.2024 11.46. Rekisterinpitäjän (esim. Kerro pyynnössä: . Sinulla on oikeus tulla arvioiduksi oikeiden tietojen perusteella. Tietyissä tilanteissa voit pyytää, että rekisterinpitäjä poistaa henkilötietosi, esimerkiksi jos ne eivät ole enää tarpeellisia alkuperäiseen tarkoitukseen tai jos peruutat suostumuksesi niiden käsittelyyn. 57 Demokraatti Rekisterin pitäjä Henkilö tieto Onko sinulle kerrottu tietojesi käsittelystä
Siinä mielessä on epäreilua, että kansalaiset käyttävät ilmaisia palveluja vaikkapa Googlelta, Facebookilta ja muilta somejäteiltä, ja samaan aikaan vaativat, että heitä ei saisi seurata lainkaan eikä heille saisi markkinoida, Järvinen sanoo. de_15022024_54.indd 58 de_15022024_54.indd 58 7.2.2024 11.46 7.2.2024 11.46. Ja niissä huijatut summatkin ovat suurempia. HENKILÖTIEDOT OVAT valuuttaa digitaloudessa. TAKAVUOSINA KOHISTIIN paljon identiteettivarkauksista. – Näiden tilalle ovat tulleet kalastelut ja muun muassa Omaveroja Omakanta-huijaukset. Juuri oli uutinen sadantuhannen euron Omavero-huijauksesta. – EU:n tietosuoja-asetuksen myönteinen vaikutus on ollut se, että Suomen sisällä identiteettivarkauden tekeminen on paljon vaikeampaa kuin aikaisemmin, ja sillä voi tehdä entistä vähemmän vahinkoa. Ajatellaan, että ei minulla ole mitään salattavaa. – Sehän on maksuväline, jolla me maksamme rahan sijaan. 58 Demokraatti TEEMA – Yksityisyyttään suojeleva saa nähdä tosi paljon vaivaa, jos alkaa poistaa selaimesta evästeitä jokaisen käytön jälkeen. Ja ihmiset antavat mieluummin henkilötietonsa kuin rahansa. Arvaamattomuus ja kehityksen nopeus ovat ongelma, Järvinen sanoo. – Mutta ei sekään ole hyvä, koska väärissä käsissä henkilötiedot, varsinkin suurena massana, ovat rahanarvoisia, ja niitä voidaan käyttää monenlaisiin huijauksiin ja häirintöihin. Lopulta moni turhautuu koko asiaan eikä jaksa huolehtia yksityisyyden suojasta. Samaan aikaan, kun teknologia on suojannut paremmin kansalaisia, se on PUHELINNUMERO ON YLLÄTTÄVÄN KRIITTINEN, KOSKA SE TOIMII KANSAINVÄLISESTI ERÄÄNLAISENA HENKILÖTUNNUKSENA. Kiusaa niillä voidaan edelleen tehdä, Järvinen sanoo. Monet palvelut toimivat huonosti tai eivät näytä kaikkia tietoja, jos evästeiden käytön kieltää. Järvisen mielestä suurin ongelma on se, että pelikenttä muuttuu koko ajan ja tietoja kysytään niin monessa paikassa. – Emme voi aina edes hahmottaa, mitä niillä tehdään, joten on vaikea hahmottaa, mitä tietoja kannattaa luovuttaa ja mitä ei. Nyt identiteettivarkauksista ei ole enää puhuttu paljonkaan. Teknologian kehittyminen on auttanut havaitsemaan varhaisessa vaiheessa erilaiset petosyritykset, kuten identiteettivarkaudet ja luottokorttihuijaukset. Yksityiset henkilötiedot voivat päätyä hyvinkin yllättäviin käyttötarkoituksiin. – Se on täysin epärealistinen asenne, koska nämä palvelut eivät ole ilmaisia, vaan ne täytyy rahoittaa jollakin tavalla. – Ja sitten media nostaa esiin joitain raflaavia ja harvinaisia erikoistapauksia, jotka pelottelevat ihmisiä aivan turhaan. Kaiken tämän keskellä on vaikea säilyttää maalaisjärkensä. Luottokorttipetoksilla ei päästy lähellekään tällaisia summia, Järvinen sanoo. Medioissa kerrottiin tapauksista, joissa varastettua identiteettiä oli pystytty hyödyntämään rikollisiin tarkoituksiin
Kellosepän tarkan profiilin analysoimisen sijaan someja videopalveluiden algoritmeissä piilee toisenlainen vaara. – Google on kerännyt vuosien varrella minustakin paljon tietoa ja se tuntee minut varmaan aika hyvin, mutta jostain syystä mainokset eivät osu kovinkaan hyvin, Järvinen sanoo. – Algoritmien valta on huolestuttavaa. – Se voi olla suhteellisen anonyymiä, mutta silti hyvin osuvaa, ja siten ohjaa meitä. – Puhelinnumero on yllättävän kriittinen, koska se toimii kansainvälisesti eräänlaisena henkilötunnuksena. Samoin syntymäaika voi olla kriittinen, koska moni käyttää sitä pin-koodina. – Kuluttajan täytyisi tehdä valistunut ja tietoinen valinta, antaako tietonsa esimerkiksi Tiktokin kaltaiselle toimijalle, joka voi käyttää tietoja mielipiteiden muokkaamiseen. – Suuret huijaukset perustuvat lähes aina massaan, ja silloin huijarit eivät lähde paljon käsityötä tekemään, Järvinen sanoo. OMIA TIETOJA kukin saa jakaa, mutta toisten tietojen levittely onkin jo mutkikkaampi asia. Eihän meillä ole oikeutta levittää muiden henkilöiden tietoja, jokainen voi antaa omansa. Tietoja keräilemällä ei myöskään saada välttämättä kovin tarkkaa profiilia yksilöstä ja tämän mielenkiinnon kohteista, vaikka näin usein vakuutellaan. Esimerkiksi Whatsappia on vaikea käyttää, jos ei luovuta puhelimen osoitekirjaa palvelulle. Se on ongelma myös kyberturvallisuuden kannalta, koska tietojen käytön ulottuvuuksia on vaikea hahmottaa, Järvinen sanoo. Massaa on jo kerta kaikkiaan liikaa. EU on yrittänyt tietosuoja-asetuksen avulla suitsia henkilötietojen holtitonta keräilyä ja luoda pelisääntöjä datatalouteen. Lähes poikkeuksetta siitä ei ole kyse. Huijauksien apuna on käytetty tekoälyn kieli malleja, joilla ulkomaalaiset rikollisetkin ovat pystyneet luomaan entistä uskottavampia viranomaissivustojen näköisiä huijaussivustoja ja viestejä. Ei niinkään tietojen urkinnan vuoksi, vaan siksi, että algoritmit pystyvät ohjaamaan meidän ajatteluamme huomaamatta. Meistä halutaan tietoa massana. Vielä viime vuosikymmenen puolella suurin osa huijausja kalasteluyrityksistä oli niin kömpelösti tehtyjä, että monikaan ei langennut niihin. Teemme sitä hyvinkin paljon, koska useimmat jakavat oman osoitekirjansa some-palvelun käyttöön. Sitä ei osata samalla tavalla varoa kuin esimerALGORITMIT PYSTYVÄT OHJAAMAAN MEIDÄN AJATTELUAMME HUOMAAMATTA. – Tällainen harmittomalta vaikuttava asia voi olla iso virhe, mielestäni ehkä jopa laitonta. – Yrityksillä on tietoa liikaa suhteessa siihen, mitä ne pystyvät järkevästi käyttämään. YKSITTÄINEN IHMINEN voi kokea tietojen keräilyn kiusalliseksi, koska siinä tulee tunne, että joku on tirkistelemässä juuri minua. Videoilla voidaan muokata suurten massojen poliittisia kantoja ja ruokkia polarisaatiota. – Osoitekirja voi siirtyä sieltä ties minkälaiseen käyttöön, ja mukana voi mennä myös sellaisten henkilöiden nimiä, jotka itse eivät ole somessa. Sääntely on vaikea kohdentaa niin, että epätoivotuilta seurauksilta vältyttäisiin. de_15022024_54.indd 59 de_15022024_54.indd 59 7.2.2024 11.46 7.2.2024 11.46. Jos kansalainen haluaa itse luovuttaa henkilötietonsa, lainsäätäjän on vaikea estää sitä. kiksi pankkitilin numeroa. Juuri tämän takia videopalvelut ovat pelottavia omassa vallassaan. Ne voivat vain syöttää samaa videota, koska jotkut muut ovat peukuttaneet sitä, Järvinen sanoo. – Tietysti jos ihminen on vaikutusvaltaisessa asemassa, huijareita voivat kiinnostaa tiedonmuruset, joilla pääsee ujuttautumaan esimerkiksi yritysjohtajan tai poliitikon sisäpiiriin. Datan kerääminen on liian helppoa, mutta mikään yritys ei pysty hyödyntämään sitä optimaalisesti. Emme siis suojele heitä, Järvinen sanoo. 59 Demokraatti tuonut uusia työkaluja rikollisille. Niiden ei tarvitse välttämättä edes tietää meistä kovin paljon. Hän nostaa esiin kaksi melko tavanomaista tietoa, joiden levittelemistä kannattaisi harkita
Esimerkiksi, milloin näimme viimeksi tai mikä on lempiruokasi. Ei myöskään kannata aina heti uskoa kuulemaansa tai näkemäänsä, etenkin jos juuri sinulta halutaan sen perusteella rahaa tai arvokkaita tietoja. Näin ei koskaan kannattaisi tehdä. Yksi keskeisin keino on sopia esimerkiksi tunnistamiseen käytetystä salasanasta läheisten kesken. Tärkeintä on oppia toimimaan maailmassa, jossa digiturvallisuuden perussäännöt ovat arkipäivää samalla tavalla kuin vaikkapa liikennesäännöt ovat olleet jo pitkään. Monet huijaukset kuulostavat hyvin pelottavilta, mutta pelolle ei kannata antaa valtaa. Jos joskus sitten tulee puhelu, jossa kiristetään tai vaaditaan läheisen nimissä esimerkiksi rahaa, voi kysyä soittajalta salasanaa. Tekoälyhuijaukset eivät olet Suomessa vielä suuresti tätä päivää, mutta meidän kaikkien on syytä varautua tulevaan. Monet ihmiset tekevät nykypäivänä videoita itsestään ja laittavat ne netin palstoille kuten someen. 60 Demokraatti V irallisten tilastojen mukaan suomalaiset menettävät digihuijareille liki 50 miljoonaa euroa vuosittain. Yksi uusimmista ja toistaiseksi Suomessa vielä harvinainen huijaustapa on tekoälyllä varastettu identiteetti. Siinä vaaditaan yleisimmin rahaa, jotta tämä pahoinpitely loppuisi, vaikkei pahoinpitelyä ole oikeasti koskaan tapahtunutkaan. KOLUMNI Tekst Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliitto ry:n pääsihteeri TEEMA de_15022024_60.indd 60 de_15022024_60.indd 60 7.2.2024 11.37 7.2.2024 11.37. Kammottavat tekoälyhuijaukset DIGIHUIJAUKSIEN MÄÄRÄT LISÄÄNTYVÄT JA TEKOTAVAT MONINAISTUVAT. Digihuijauksia on monen tyyppisiä, ja niiden määrät lisääntyvät ja tekotavat moninaistuvat. Sieltä tekoäly voi helposti oppia henkilön äänen, puhetavan ja ulkonäön, eleet ja ilmeet. Mikäli salasanasta ei ole pystynyt tai ehtinyt sopimaan, voi soittajalta kysellä sellaisia asioita, joita tekoäly tuskin tietää. Tällaisiin videoihin tai puheluihin viitataan englanninkielessä sanalla deep-fake. MITEN NÄITÄ huijauksia vastaan pystyy sitten suojautumaan. Se voi paljastaa, onko kyseessä oma läheinen vai tekoäly. Yksi onnistunut huijaus voi helposti johtaa toiseen, jos esimerkiksi pankki ei tiedä rahojen joutuneen vääriin käsiin eikä pysty suojaamaan kuluttajan rahoja. Valitettavasti tämä luku on vain jäävuoren huippu, sillä monet eivät kerro joutuneensa huijatuksi. He mieluummin jäävät nuolemaan haavojaan yksin. Tekoälyllä soitetut puhelut voivat kuulostaa aivan samalta kuin oma lapsi oikeasti soittaisi ja puhuisi. Tekoälyavusteisesti niitä hyödyntämällä voidaan sitten esimerkiksi soittaa puheluita tai tehdä videoita, joissa joku ihminen muka esiintyy. Joissain erittäin ikävissä tapauksissa tekoälyllä on tehty video, jossa jotakuta muka pahoinpidellään ja tämän läheiselle lähetetyn videon saatteena on ollut kiristysviesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vanhemmat ovat saaneet puheluita, joissa soittajana toimii henkilö, joka puhuu aivan kuin oma lapsi. Kun hyvissä ajoin muistaa, ettei kenellekään yhteydenottajalle saa antaa omia henkilökohtaisia tietoja kuten pankkitunnuksia tai lähettää rahaa, pääsee jo pitkälle
Päinvastoin: perussuomalaisten Riikka Purra vakuutti ennen vaaleja, että pienituloisilta leikkaaminen ei käy. Kuunvaihteessa lähes 300 000 ihmistä osallistui poliittiseen lakkoon ja torstaina 1.2. Olen luottavainen sen suhteen, että ihmiset ovat havahtumassa tähän. Myös SDP seisoo heidän rinnallaan. Tammikuun kihlaus oli merkittävä tahdonosoitus, joka rakensi sopimisen kulttuuria koko 1900-luvun ajan. Suomalaisten suuri enemmistö seisoo heidän rinnallaan. On hyvä muistaa, että erityisesti perussuomalaiset vaikenivat kaikesta tulevasta, vaikka paperit löytyivät varmasti jo lipaston laatikosta. Erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset ovat ryhtyneet tämän yksipuolisen työnantajia suosivan politiikan asianajajiksi. Hallitus vie Suomea väärään suuntaan T ammikuun 23. Jos hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, se voi tietysti tehdä Suomessa paljon asioita. Senaatintorille kokoontui noin 13 000 ihmistä osoittamaan mieltään hallituksen politiikkaa vastaan. Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ovat elinkeinoelämän luotettavat lipunkantajat, jotka tekevät innolla kaiken, mitä Etelärannasta keksitään pyytää. Se tehtiin yhteiskunnallisesti erittäin vaikeissa olosuhteissa talvisodan ollessa yhä käynnissä. Tammikuun kihlaus vahvisti jo käynnissä olleen kehityksen, jossa työnantajat ja työntekijät sitoutuivat löytämään yhteisymmärryksen työmarkkinakysymyksistä neuvotteluteitse. HALLITUS VIE Suomea väärään suuntaan. Mitähän perussuomalaisten äänestäjät olisivat ajatelleet, jos Purra olisi ennen vaaleja kertonut, että perussuomalaiset aikoo leikata asumistuesta, lapsikorotuksesta ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta sekä ajaa läpi potkulain, sairaussakon ja laillistaa vuoden mittaiset perusteettomat pätkätyöt. 61 Demokraatti Kokoomus ja perussuomalaiset ovat ryhtyneet yksipuolisen työnantajia suosivan politiikan asianajajiksi. VALITETTAVASTI 2000-LUVUN aikana Suomen työmarkkinamallia on romutettu elinkeinoelämän toimesta. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_15022024_61.indd 61 de_15022024_61.indd 61 7.2.2024 11.19 7.2.2024 11.19. On selvää, että Suomen poikkeuksellisen hyvin toiminut työmarkkinajärjestelmä oli keskeisessä roolissa hyvinvointivaltion rakentamisessa. päivä vietettiin Tammikuun kihlauksen vuosipäivää. Viime vuosina tähän huutokuoroon on liittynyt vahvasti myös merkittäviä poliittisia toimijoita. Toisaalta se turvasi yhteiskunnallista vakautta ja oli tae vientiteollisuuden kannalta keskeisen tärkeälle ennustettavalle palkkapolitiikalle. Yksin Nalle ei ole tätä tuhoa tietenkään aiheuttanut, vaan tukena on ollut laaja rintama vuorineuvoksia ja muita rahamiehiä sekä elinkeinoelämän järjestöjen somesoturit. Keulakuvana ja moottorina tälle itsekkäälle riitelyn ja repimisen poliitikalle on toiminut viime vuosina Björn ”Nalle” Wahlroos. Se tuotti yhtäältä tavallisille palkansaajille parempia työehtoja ja sosiaalipolitiikkaa sekä työntekijää suojaavaa lainsäädäntöä
Teknologiapolitiikalla luotiin pohja Nokian menestykselle ja innovaatio-Suomelle. Yhdysvaltojen ja Kiinan vastakkainasettelu, pyrkimys EU:n strategiseen autonomiaan ja huoltovarmuuteen, ilmastopolitiikka ja globaali taloudellinen kilpailu ovat johtaneet kehitykseen, jossa valtion rooli strategiseksi määritellyillä sektoreilla on kasvanut. Strategisen kapitalismin nousu Globaalin poliittisen talouden kehitystä kylmän sodan lopusta 2007–2009 globaaliin finanssikriisiin on usein kuvattu Washingtonin konsensuksen käsitteen kautta. EU tutkii tällä hetkellä Kiinan sähköautoiluun liittyviä valtiontukia, sillä erityisesti Ranskassa ollaan huolissaan halpojen kiinalaisten sähköautojen tulosta EU-markkinoille. Globaali finanssikriisi ajoi Washingtonin konsensuksen kriisiin Yhdysvalloissa ja EU:ssa, mutta 2010-luvun makrotalouspolitiikan ratkaisuja tehdessä tai teollisuuspolitiikkaa harjoitettaessa ei vielä vallinnut edellytyksiä poiketa merkittävästi vanhasta linjasta. 2010-luvun välivaiheen jälkeen on siirrytty uuteen aikakauteen, jota voidaan luonnehtia strategiseksi kapitalismiksi. Valtion rooliksi muodostui ideaalitilanteessa liiketoiminnan edellytysten luominen. Komissio on näyttänyt vihreää valoa etenkin tuille, jotka liittyvät vihreän talouden kehittämiseen tai EU:n strategisiin päämääriin. 62 Demokraatti EU-komissio on ottanut aiempaa sallivamman kannan valtiontukiin. Suomi teollistettiin aikoinaan valtionyhtiöiden ja valtion yksityisyrityksille tarjoaman investointirahoituksen vauhdittamana. EU:n koronakriisin aikana hyväksymä elpymissuunnitelma piti sisällään 750 miljardin euron edestä panostuksia erityisesti vihreään ja digitaaliseen siirtymään vuosina 2021–2026. Hallitusohjelman perusteella Suomessa halutaan pitäytyä vallitsevassa liiketoiminnan edellytyksiä luovassa politiikkalinjassa. Globaalissa talouskeskustelussa on nähty radikaali irtiotto Washingtonin konsensuksesta, mutta suomalaisessa talouskeskustelussa koko käännettä on hädin tuskin noteerattu. Strategisten teknologioiden, raaka-aineiden ja tiedon viennille geopoliittisten kilpailijoiden alueelle asetetaan rajoitteita. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi tutkimusja kehittämistoiminnan tukemista, toimivaa julkista hallintoa, nykyaikaista infrastruktuuria ja markkinakilpailun edistämistä. EU myös tavoittelee mikrosirujen ja kriittisten raaka-aineiden tuotannon lisäämistä. Strategisen kapitalismin aikana valtiot toimivat sekä teollisuuspolitiikan että protektionismin keinoin. Teollisuuspoliittiset strategiset panostukset ovat ymmärrettävästi hankala talouspoliittisen keskustelun aihe juuri tällä hetkellä, sillä julkisen talouden tasapainottaminen on osoittautunut haastavaksi globaalin finanssikriisin jälkeen. Yhdysvalloissa presidentti Bidenin hallinto on laittanut liikkeelle valtavan määrän tukia, infrainvestointeja ja tutkimuspanostuksia, jotta Yhdysvallat vahvistaisi asemiaan muun muassa mikrosirujen, sähköautojen tai uusiutuvan energian kehityksessä ja tuotannossa. Tukipäätöksistä uutisoidessa on tullut myös tavaksi todeta, että Suomi ei voi pärjätä tässä kilpailussa. Kiina on vastavuoroisesti rajoittanut harvinaisten maametallien vientiä, joita tarvitaan muun muassa sähköautojen ja tuulivoimade_15022024_62.indd 62 de_15022024_62.indd 62 5.2.2024 16.21 5.2.2024 16.21. Tällä vaalikaudella pitäisi saada kirkastettua näkemys siitä, miten valtion raha voi vauhdittaa seuraavien menestystarinoiden kehitystä. Valtiot tukevat strategisiksi määriteltyjä sektoreita ja teknologioita, kuten mikrosirujen kehittämistä ja tuotantoa, uusiutuvaa energiaa ja teko älyä. Kiina on pitkään pyrkinyt valitsemaan voittajia eli sektoreita, joiden kehitys katsotaan talouden ja kansallisen turvallisuuden kannalta strategisen tärkeäksi. Valtaosa tuista on jaettu Saksan ja Ranskan toimesta. Antti Alaja Kirjoittaja työskentelee asian tuntijana Uuden talous ajattelun keskuksessa, joka on vuonna 2023 perustettu progressiivinen ajatuspaja. EU-komissio on ottanut aiem paa sallivamman kannan valtiontukiin. Myös EU:ssa on siirrytty aktiivisemman teollisuuspolitiikan aikaan. loiden tuotannossa. Talouslehti Financial Times uutisoi 10.1., että komissio näytti vihreää valoa Saksan 950 miljoonaan euron tuelle Northvoltin akkutehtaan rakentamiseen. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Kauppapolitiikan puolella Yhdysvaltojen hallinnot ovat asettaneet rajoituksia kehittyneimpien mikrosirujen Kiina-viennille. Teollisuuspoliittisessa keskustelussa ajan henkeä kuvasi väite siitä, että valtio ei voi valita voittajia. Viime vuonna EU:lta odotettiin myös merkittävää vastausta Yhdysvaltojen sähköautoilua ja uusiutuvaa energiaa tukeviin toimiin, mutta toistaiseksi EU-rahoitus on mittakaavaltaan vaatimattomalla tasolla. Se viittasi muun muassa inflaation hillintää ja budjettitasapainoa korostavaan rahaja finanssipolitikkaan, yksityistämiseen, kansainvälisen kaupan vapauttamiseen ja rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkuun. Julkinen talous on kuitenkin vaikea saada tasapainoon ilman uusia kasvualoja, ja teollisuuspolitiikka tarjoaa myös keskeisen keinon vihreän siirtymän vauhdittamiseen
KOKOUKSET Rakennusalan korjaussarja Suomen hallituksen ei pidä lopettaa tai vaikeuttaa tuntuvasti ara-ohjattua vuokratalojen rakentamista. Kyseisellä rakentamisja peruskorjausmuodolla on myös suuri työllistävä vaikutus. Tervetuloa! Johtokunta. Pauli Nousiainen puheenjohtaja SAK:n Hyvinkään Paikallisjärjestön edustajakokouksen puolesta Kokous järjestetään Lappeenrannan Kehruuhuoneella ja ilmoittautuminen alkaa perjantaina 24.5. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja samalla asettaa alipalkkaukselle asianmukaiset sanktiot. Tarveharkintaa ei saa poistaa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. de_15022024_62.indd 63 de_15022024_62.indd 63 5.2.2024 16.21 5.2.2024 16.21. Näin siksi, koska yleissitovissa työehtosopimuksissa ei ole juuri mitään poistettavaa. totutun aikataulun mukaisesti. Paikallista sopimista voidaan hyvin tehdä nykyisen sopimusyhteiskunnan mallissa. klo 18–20 VTY:n kerhohuoneella Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Viranomaisten pitäisi olla työluvissa tarkkoja ja tutkia niiden oikeellisuus. Presidentinvaalit, eri alustajia, Valtuuston kuulumiset, Jätelautakunnan kuulumiset, Aira Helala. Paikallista sopimista voidaan kehittää, mutta ei niin, että se tapahtuu yleissitovien työehtosopimusten kustannuksella. Ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy pitää kiinni. Aiheina mm. Suomi tarvitsee edelleen korkotukilainoitettua, kohtuuhintaista ara-rakennuskantaa. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten liittohallituksen valinta sekä vuosien 2022-2023 toimintadokumenttien hyväksyminen. Alipalkkaus pitää kriminalisoida. Opas Jaakko Petäjä kertoo kello 12 alkaen meille Lahden aiemman kaupunginjohtajan Olavi Kajalan ajasta vuosina 1942– 1967. Alustuksen aihe on mielenkiintoinen. Leena Nikula haastattelee. • Lahden seudun Wanhat Toverit. Puheenjohtaja. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Nyt on ollut merkkejä siitä, että EUja Eta-maiden ulkopuolisille työntekijöille on myönnetty työlupia, vaikka niihin ei ole ollut perusteita. Toveriterveisin. Äänioikeutettuja ovat liiton piirijärjestöt, osastot ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sääntöjen määräämällä tavalla. Linkki lähetetään jäsenille sähköpostilla. Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi. klo 17.30–19.00. Kokoukseen voi osallistua myös Teams-linkin kautta. Tällä hetkellä tehtävässä on Piritta Rantanen. Lounasta nautimme klo 11 alkaen. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Synergiaetu on merkittävä koko yhteiskunnalle. klo 15. HÄME • Lahden Sos.dem. HELSINKI • Työväenkirjaston ystävät ry. Tilaisuus on Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki 14.2. Oikaisu Demokraatin viime numeron jutussa Presidiumin paluu kirjoitettiin virheellisesti, että SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja olisi Johanna Ojala-Niemelä. Lisätiedot ja kysymykset: Pääsihteeri Sara Salonen sara.salonen@demarinuoret.fi 040 483 9976 SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NUORTEN LIITTOKOKOUS XXXII (32.) liittokokous järjestetään 24.-26.5. klo 14.00 ja kokous avataan klo 15.00. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 19.2. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistys ry. Lappeenrannassa. naisyhdistyksen kokous on su 18.2. Demari-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Tervetuloa! (Johtokunta klo 14.). Suvi Ahola kertoo Helvi Hämäläinen-antologiastaan. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Jäsenkokous 21.2
64 Demokraatti RISTIKKO 3/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_15022024_64.indd 64 de_15022024_64.indd 64 30.1.2024 15.12 30.1.2024 15.12. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Kun saavutaan reviirin reunaan, koskikara ottaa siivet alleen ja palaa reviirinsä toiseen päähän. Toisen reviirille kehtaava kara saa lentävän lähdön. Se niiailee hermostuneen oloisesti sulan ääressä. Koskikaran touhuja on hauska seurata. Kohta se sukeltaa kylmään veteen ja saattaa olla uppeluksissa yllättävän pitkältä tuntuvan ajan. Nokassaan sillä voi olla saaliina pikkukala tai hyönteisen toukka, jonka popsittuaan se jatkaa niiailuaan. Sukeltaessaan se lyö siipiään ja kävelee pohjassa vastavirtaan. co m 2 5 8 7 1 5 9 8 1 2 6 8 1 4 9 3 8 6 2 1 2 4 5 3 M onet muut linnut lentävät talveksi sinne, missä palmupuut ovat puita vain, mutta koskikaralle Suomi on ihan riittävän etelässä. Tätä jatkuu niin kauan, kun karan reviiriä riittää. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Paukkunen Kuusankoskelta. Pohjois-Norjassa ja Venäjällä pesivät linnut saapuvat talvehtimaan Suomeen runsain joukoin sitä mukaa, kun vesistöt jäätyvät pohjoisessa. Joen vartta kulkevaa ihmistä lintu väistää pyrähtämällä eteenpäin. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 27 53 14 69 8 38 46 92 71 5 16 98 57 34 2 75 31 26 98 4 61 87 49 52 3 49 25 83 16 7 84 79 65 23 1 93 12 78 45 6 52 64 31 87 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 1/2024 RATKAISU 11.1. Sekä koiraat että naaraat laulavat. Koskikarat etsivät talvehtimispaikakseen joessa tai purossa sulana pysyvän virtapaikan. de_15022024_64.indd 65 de_15022024_64.indd 65 30.1.2024 15.12 30.1.2024 15.12. Pian se kuitenkin pulpahtaa pintaan ja hypähtää samaan paikkaan, mistä lähtikin. ais ud ok u. Ojista ja puroista kantautuva heleä laulu on niiden reviiri-ilmoittelua. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Samalla joenpätkällä saattaa talvehtia useita koskikaroja. Koskikara lentää vedenpinnassa kauniisti joen mutkia seuraillen ja samalla sirahtelevasti äännellen. Suomessakin koskikaroja pesii noin kolmisensataa paria
Yhteiskunnalliset aiheet kiinnostavat, mutta tykkään lukea myös elämäkertoja. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka saa inspiraatiota kirjallisuudesta. Kirjan luettuani tunnistan, millaisen jatkumon osana olen ja saan olla. Vaikka kirja kertoo aatteen suomalaisesta kehyksestä, tässä tulee selvästi esiin, että sosialidemokratia on kansainvälinen liike. Iltaisin, ennen kuin käyn nukkumaan, luen mielelläni jotain kevyempää ja rentouttavaa. Se on nykyisin varmaan aika tuttu ja tyypillinen hinku monelle. Viimeksi kuuntelin Björn Wahlroosin molemmat päiväkirjat. 3 Tarinoiden maailma vapauttaa mielikuvituksen de_15022024_66.indd 66 de_15022024_66.indd 66 7.2.2024 11.42 7.2.2024 11.42. Työssäni saan lukea ja omaksua paljon asioita, eikä se tunnu raskaalta tai vastenmieliseltä, mutta vapaa-ajalla uppoudun mielelläni tarinoiden maailmaan. En ole sillä tavalla lukkiutunut, että lukisin vain oman aatemaailmani lähipiirissä olevien ihmisten elämäntarinoita. Kun teen jotain arkista askaretta, käyn lenkillä tai muuta, äänikirja on aina korvissa. Iltaisin luen mieluummin ihan fyysisiä kirjoja. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aika monipuolinen ja kaikkiruokainen lukija. Pääosin luen poliittisten toimijoiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien elämäkertoja. Kuuntelen tällä hetkellä ehkä enemmän äänikirjoja. On mielenkiintoista lukea elämäkertoja, jotka kertovat samasta ajasta, mutta eri ihmisten näkökulmasta. Luin tämän Nuorisoliiton historiikin jo ennen kuin aloitin Demarinuorten puheenjohtajana. Tänäkin päivänä, äärioikeiston noustessa Euroopassa, kirja kertoo, mihin sosialidemokratia on aiemmin ollut vastaus ja mihin se myös tulee olemaan – eli se luo parempaa maailmaa ja lisää onnea myös seuraaville sukupolville. Haluaisin aina löytää enemmän aikaa lukemiselle. Pidän myös runoista. Olen itse nähnyt elämää vain tämän rajallisen ajan. Tänä päivänä, kun lapsille ja nuorille kirjoitetaan uusia tarinoita, ne edustavat enemmän moninaisuutta, mutta silloin kun olin kasvamassa kohti murrosikää, Lehtisen kirjojen hahmot olivat tosi samaistuttavia. Se on tosi vapauttavaa mielikuvitukselle ja inspiraatiolle. Kaksi opettajaa käy kirjeenvaihtoa siitä, miten tärkeä opettajan työ kaiken kaikkiaan on, mutta opettajakin reagoi siihen myllerrykseen, mitä koulumaailmassa on tapahtunut. Pedagogiseen ja kasvatusvastuuseen peilaava kirja. Kaikesta tätä ennen tapahtuneesta saa kiinni vain ihmisten kertomuksien kautta. Elämäkertojen avulla pystyy laajentamaan omaa maailmankatsomustaan – voi asettua katsomaan asioita useammasta eri perspektiivistä. Tämä kirja on hyvä keskustelunavaus tähän hetkeen, koulumaailman murrokseen. Tuija Lehtinen: Lauraja Mirkka-sarjat Mikko Laakso, Veijo Åberg: Sosialismiin! Tommi Kinnunen, Minna Rytisalo: Huokauksia luokasta Luin ala-asteikäisenä paljon Tuija Lehtisen kirjoja, etenkin Lauraja Mirkka-kirjoja
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa de_15022024_002.indd 1 de_15022024_002.indd 1 31.1.2024 9.33 31.1.2024 9.33. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
tutkija PAL.VKO 2024-09 00 74 43 -2 40 3 de_15022024_001.indd 1 de_15022024_001.indd 1 6.2.2024 9.15 6.2.2024 9.15. he lm ik uu ta Sodan Suomen ei pidä tuudittautua siihen, että joku tulee meidät kriisissä pelastamaan, Ilmari Käihkö sanoo. TEATTERI Vinkit näyttämönälkään EU-VAALIT Demokratia vai äärioikeisto TYÖELÄMÄJUMI Aatteellinen krapula 15.2.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 24 / 15 . TIETOSUOJA TEEMA Kuka hallitsee tietojasi