sana de_15042021_001.indd 1 7.4.2021 12.45. hu ht ik uu ta OIKEUS TEEMA Oikeutta kaikille VALKEAKOSKI Mitä on työväki. PAL.VKO 2021-17 00 74 43 -2 10 7 15.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 21 / 15 . KUNTAVAALIT Siirtoikkunan kautta ehdolle AFRIKKA Mahdollisuus, ei uhka Painava Paavo Lipponen varoittaa toistamasta aikaisempien kriisien virheitä
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_15042021_002.indd 1 6.4.2021 16.10. Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
Festivaali on kuin miniyhteiskunta. HUHTIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TUHO OIKEUS JÄRJESTÄJÄ Pölyttäjäkato vie ruuan lautaselta ja näkyy lompakossa. 3 Demokraatti 7/ 21 38 13 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 15. Suomessa oikeus on kallista ja hidasta. KASVO POLITIIKKA TEEMA de_15042021_03.indd 3 7.4.2021 17.50
Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri 35 EMILIA KANGASKOLKKA Koronan avulla ehdokkaaksi + TEEMA Oikeus 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 29 30 35 39 44 45 46 48 50 52 54 55 65 66 72 73 74 AFRIKKA Mahdollisuus, ei uhka 14 Euroopan pelko afrikkalaisten siirtolaistulvasta on turha. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 7/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Kirjat: Asuntoloukussa Kirjat: Sitkeä Kaari Utrio Kirjat: Aakkostreeniä ja kaloja Teatteri: Maailmanlopun viihde Kirjat: Taas on murha ratkaistu Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Jarkko Eloranta Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ville Kopra IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Marianne Haapoja Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Sture Fjäder Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Pääkirjoitus: Valvontaa Viikon kuva: Kohti Amerikkaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ismo Kokko D-analyysi: Lisää paikallista D-ilmiö: Afrikka on kumppani Palkka: Puhukaa siitä Alastalon salissa: Laki murtuu Neuvottelijat: Omien puolella Vallan laidalta: Ulpu Iivari Lipponen: Hukka meidät perii Vaalit: Yllättäen ehdokkaaksi de_15042021_04.indd 4 8.4.2021 10.39. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 29.4
Pe rustuslakivaliokunta katsoi toissa viikolla, että esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan oli oikeasuhtaisuuden vastainen, eikä sitä voitu pitää myös kään perustuslain tarkoittamalla ta valla välttämättömänä. Ikään kuin ihanteena olisi se, että puoluetoveri runttaisi esi tyksen maaliin laista piittaamatta. Todellisuudessa poliittinen prosessi on terve, kun perustuslain vastaiset esitykset tor jutaan riippumatta siitä, kuka niitä esittää. Mikä meteli siitä tai edes sen yrityk sestä syntyisikään. Oja nen pohti, voisiko laillisuusvalvon nan keskittää kokonaan eduskunnan oikeusasiamiehelle ja resursoida sitä enemmän. Helsingin yliopiston valtiosääntö oikeuden professori Tuomas Ojanen nosti Demokraatin haastat telussa esiin, (demokraatti.fi 6.4.), tarvitaanko nykymuotoista oikeus kansleriinstituutiota lainkaan. Kiireellisissä asioissa laillisuusvalvonnalle on Pöystin mu kaan ollut huonoimmillaan aikaa vain alle puoli tuntia koronakriisin yhteydessä. Oikeuskanslerin velvolli suutena on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatoi mien laillisuutta. Ojasen mukaan ainakaan pääministerin ei pidä olla oikeudelli set kiemurat hallitseva juristi. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Valvojista ja valvottavista Pääkirjoitus MIKÄ METELI SIITÄ SYNTYISI. Hän muistutti, ettei keskustelu laillisuus valvonnasta ja oikeuskanslerista liity vain tuoreimpaan tapaukseen. Perustuslakivaliokunnan mieles tä ongelmallisinta oli se, että la kiehdotuksessa pääsääntönä oli kaiken liikkumisen kieltäminen. Eksentrisintä oli naljailu siitä, että edellisen hallituksen pääministe rin Antti Rinteen johtama va liokunta torjui hänen seuraajansa Sanna Marinin hallituksen esi tyksen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. JÄLKIPYYKISSÄ OLI erikoisuutensa. Toisaalta oikeuskansleri Tuomas Pöystin ennakollinen lailli suusvalvonta sai kritiikkiä lainop pineilta siinä määrin, että tämä kir joitti 22sivuisen selvityksen toimin nastaan. Miten siis yhdistää jat kossa huolellisuus ja kiireellisyys. Pöysti perusteli toimintaansa sa nomalla, ettei oikeus kansleri voi es tää hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. de_15042021_05.indd 5 7.4.2021 17.54. H allituksen esitys liik kumisrajoituksista tör mäsi perustuslakiva liokunnan seinään. On kysytty, miksei Pöysti nytkään puuttunut jo etukä teen hallituksen esitykseen. Hallitus veti nopeasti esityksensä pois eduskun nasta. Sen mielestä tavoitteet olisi voitu saavuttaa, jos kiellot ja rajoituk set olisi kohdistettu vain esityksen perusteluissa mainittuihin tartun nanlähteisiin, muun muassa yksi tyisiin tilaisuuksiin
Määrä kasvoi tammikuusta 28 prosenttia. Pelkästään helmikuussa yli 9 400 alaikäistä tuli laittomasti yli rajan. Ongelma ovat yksin matkustavat lapset. Heitä odottaa palautus takaisin Meksikon puolelle. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ed Jo ne s PAREMPI ELÄMÄ Ihmiset eri puolelta Eteläja VäliAmerikkaa suuntaavat nyt paremman elämän toivossa kohti Yhdysvaltoja. Kuvan ryhmä jäi kiinni Teksasissa ylitettyään laittomasti rajan ja Rio Grande -joen. Tavoitteena on päästä perille ennen säiden muuttumista liian kuumaksi. de_15042021_06.indd 6 8.4.2021 10.39
KOTITALOUSVÄHENNYSTÄ KÄYTETÄÄN KAIKILLA TULOTASOILLA. Eikä oikeutta katkeruuteen. PAAVO TEITTINEN TWITTERISSÄ Olen luullut että perustuslaki suojelisi ihan ensimmäiseksi oikeutta elämään. Moni vastaaja suunnitteleekin kestotavaroiden ostoa, remontteja ja lainanottoa. Tämän tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet palveluita, ja tuki kohdistuu erityisesti hyväosaisille. Merkittävä syy on, että koronan takia kulutusmahdollisuudet, kuten matkustelu, ovat vähentyneet. Työn ostot, jotka oikeuttavat vähennykseen, olivat huikeat 1,2 miljardia vuonna 2019, Sorjonen painottaa. Kotitalousvähennyksen käyttö on keskimääräistä yleisempää hyvätuloisilla, mutta heitä on lukumääräisesti melko vähän. NASIMA RAZMYAR TWITTERISSÄ Millainen suojeltava oikeushyvä on paha mieli – suhteessa vakavan taudin ja mahdollisen kuoleman vaaraan. Tämä siitä huolimatta, että kuluttajat samaan aikaan näkevät talousja työllisyystilanteen ankeana. KAARIN TAIPALE TWITTERISSÄ TALOUS Maailman talousfoorumin mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseen menee nykyvauhdilla ”Ei mikään eliitin kotitalousvähennys” AKAVA WORKS -ajatuspaja selvitti kotitalousvähennyksen käyttöä Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta sekä kyselyllä, jolla kartoitettiin akavalaisten kokemuksia. Ja jos näitä ihmisiä, jotka palveluja ostavat, on yhtäkkiä 75 000 enemmän kuin viisi vuotta aiemmin, voi kysyä, mistä ne työntekijät tulevat. Sorjosen on vaikea ymmärtää ajatusta, etteikö vähennys työllistäisi. Pääekonomisti Pasi Sorjonen korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestöstä Akavasta huomauttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana käyttäjien määrä on kasvanut yli 75 000 hengellä. Tutkimuksen mukaan vähennys on myös tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon. Kotitalousvähennystä käytti tilastojen mukaan vuonna 2019 runsaat 459 000 suomalaista eli hieman yli kymmenen prosenttia kaikista täysi-ikäisistä. Käyttäjämäärän kasvu tarkoittaa Sorjosen mukaan, että palveluiden kysyntä on kasvanut ja tämä on tukenut työllisyyttä. de_15042021_08.indd 8 8.4.2021 10.47. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Suomalainen osaa säästää – pakon takia V IIK O N LU KU 136 vuotta. – Se työ, joka oikeuttaa vähennykseen, tehdään aina paikan päällä ihmisen kotona. Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Lukumääräisesti eniten käyttäjiä on pienija keskituloisten sekä jonkin verran sitä enemmän ansaitsevien joukossa. – Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorissa suomalaiset arvioivat oman rahatilanteensa mittaus historian parhaaksi. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT puolestaan julkaisivat tammikuussa tutkimustuloksensa, joka oli tyrmäävä. Rokotus järjestystä muutta malla kriisialueilla pystyttäisiin vähentä mään vakavia sairas tumisia ja kuolemia. Mutta hei, säästää kannattaa muulloinkin kuin korona-aikana! iStock Aluepolitiikka ei voi mennä ihmisten ter veyden ohi. Suomalaiset ovat oppineet säästämään – jos ei ole koronan takia lomautettu tai työtön. – Se tarkoittaa melkein 20 prosentin lisäystä. Akava poistaisi kotitalousvähennyksestä sadan euron omavastuuosuuden ja korottaisi vähennyksen enimmäismäärää 4 500 euroon ja korvausosuutta 60 prosenttiin. Vähennyksen muutos viidessä vuodessa on kaikkiaan 112 miljoonaa euroa
Hallituksen puoliväliriihi 21.–22. llkeää epäilyä, mutta jotenkin tässä näkee yhtäläisyysmerkin sopimisen ja etujen karsimisen välillä. POLITIIKKA TYÖTTÖMYYS Laiska, luuseri, työtön… Ikä on vain luku YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK selvitti suomalaisten mielikuvia työttömyydestä. de_15042021_08.indd 9 8.4.2021 10.48. Hän sanoi Twitterin puhetavan yksinkertaistavan ilmiötä, johon liittyy erilaisia työttömyyden muotoja osa-aikaisuuksista pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen. Toki työpaikkoja syntyy, jos esimerkiksi palkkoja aletaan laskea, pohtii Demokraatin väki. Riihessä pitäisi puida isoja asioita, muun muassa kasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden ongelmia, mutta viime viikkojen keskustelun perusteella monella riiheen osallistuvalla puolueella on mielessä lähinnä kuntavaalit ja niissä menestyminen. Jos Putin jatkaa Venäjän johdossa vuoteen 2036, hän ohittaa valtakauden pituudessa Josif Stalinin. Mahdollisuus kahteen kuuden vuoden lisävirkakauteen sisältyy Venäjän uuteen perustuslakiin. Helsingin Sanomien haastattelema YTK:n asiakkuusja viestintäjohtaja Ilona Kangas kuvasi tuloksia ahdistaviksi ja todellisuudelle vieraiksi. Kaikki ehdotukset ovat toki tarpeen, mutta esityksessä ihmetytti se, kuinka paikallista sopimista lisäämällä saataisiin Suomeen 15 000 uutta työpaikkaa. Hyvä Keskuskauppakamari ja toimitusjohtaja Juha Romakkaniemi, tämä ei ehkä ole kaikkein objektiivisin ryhmä arvioimaan paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksia. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Feikki vesieläin Ehta villieläin Hupiväline Päästä mut vapaaksi Hyvä keskus kauppakamari, roiskitte lonkalta paikallista sopimista sarjatulella. Taloutta vai politiikkaa. huhtikuuta voi olla varsin kipakka rupeama, kun se on ennen kuntavaaleja. Hyvä keskuskauppakamari, lukuanne toki selittää Suomen Yrittäjien toinen tutkimus, jonka mukaan vain kolme prosenttia yrityksistä haluaa, että liiton jäsenten valitsema luottamusmies olisi työntekijöiden sopijaosapuoli paikallisessa sopimisessa. Tuhansiin Twitter-viesteihin perustuvat tulokset olivat pöyristyttäviä ja vieraita työttömien arjelle. Silloin Venäjää olisi hallinnut Putinia pidempään vain Pietari Suuri, joka hallitsi maata vuodet 1682–1725. VENÄJÄ VENÄJÄN PRESIDENTTI Vladimir Putin on vahvistanut lain, joka antaa hänelle mahdollisuuden hallita Venäjää vuoteen 2036 – tuolloin 83-vuotiaana – asti. Kun sosiaalisessa mediassa teiltä perättiin taustaa luvulle, paljastui sen perustuvan Suomen Yrittäjien tekemään yrittäjäkyselyyn. Tutkimuksen mukaan työttömyydestä kirjoittavista 59 prosenttia suhtautui työttömyyteen ymmärtäen ja 41 prosenttia piti työttömyyttä ihmisen omana vikana. Mutta onko tuo kaukana Suomen lähihistoriasta. Työttömiä pidettiin muun muassa laiskoina ja luusereina. HUH HUH. Julkaisitte pari viikkoa sitten hallituksen kehysriihtä varten keinolistan 100 000 uuden työpaikan luomiseksi. Urho Kekkonen oli Suomessa presidenttinä vielä 82-vuotiaana. Hänet myös valittiin kertaalleen tehtävään vähemmän demokraattisesti poikkeuslailla ilman vaaleja. Tästä asiastahan ei ole laskelmia saatavissa
Myös Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen kannattaa, että perustuslain ja instituutioiden lujittamisesta aloitettaisiin keskustelu ja sen pohjalta käytäisiin perustuslakia systemaattisesti läpi. 4. Millä vuosikymmenellä Netflix perustettiin. Missä kaupungissa avattiin maailman ensimmäinen metro. Tällaista on tehty muun muassa Puolassa ja Unkarissa. Missä maassa kuvan henkilöt ovat. – Pitäisikö perustuslaissa asettaa enemmän rajoja sille, jos antidemokraattiset voimat saavat parlamenteissa enemmistön. Maailman kallein taulu on Leonardo da Vincin maalaus Salvator Mundi. Kuka on voittanut eniten naisten kaksinpelin Grand Slam -titteleitä. 2. Millä nimellä italialainen näyttelijä Mario Girotti tunnetaan selvästi paremmin. 6. Mihin kaupunkiin avattiin Suomen ensimmäinen drive in -grilli. Minkä puolueen puoluesihteerinä toimii Mikko Koikkalainen. 10 VIS V 1. Hallitus voisi esimerkiksi muuttaa tuomarikuntaa itselleen lojaaliksi lisäämällä tuomareiden määrää ja pakottaa tuomareita eroamaan alentamalla eläkeikää. Kuka edelsi Tuomas Pöystiä oikeuskanslerina. Sen jäsenet on helppo vaihtaa itselle sopiviksi, Ojanen pohti haastattelussa. Säädettävien lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa on keskeisessä roolissa eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet on nimetty kansanedustajista poliittisten voimasuhteiden mukaan. Ketä tai mitä se esittää. Ojanen totesi Demokraatille, että tuomioistuinten riippumattomuus on nyt maailmalla yksi ajankohtaisimpia oikeusoppineiden keskusteluteemoja. 8. 9. 10. Vas tau kse t: 1) Jaa kko Jon kka 2) Vas em mist olii ton 3) Yks ity ist apa uks ia lue tte lev aa, tap auk sitt aista 4) Jee sus Kris tus 5) Lib yas sa 6) Por iin vuo nna 196 7 7) Aus tra lia lai nen Mar gar et Sm ith Cou rt, 24 8) 199 0-lu vul la (19 97) 9) Lon too ssa 10 ) Ter enc e Hill MAAILMAN TILA • Tuomioistuinten riippumattomuus Oikeuskin kaipaa suojaa K orkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi varoitti Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät voivat hyökätä oikeusvaltion periaatteita vastaan. 5. Mitä tarkoittaa viime aikoina politiikan julkisuudessa vilahtanut oikeustermi kasuistinen. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Halldor Kolbeins Kenellä on MAKKARAT. de_15042021_10.indd 10 8.4.2021 10.12. 7. 3
Ammattiliitoille kyse on kollektiivisesta ja tasavertaisesta sopimisesta, jossa liitot ovat sopijaosapuoli. Kokko pitää palvelualan akuuteimpana ongelmana työn pirstaleisuutta ja osa-aikaisuutta. Hän muistuttaa Teknologiateollisuuden puhuneen asiasta jo vuosikausia. –Mielestäni yleissitovuuden heikentämisen edut ovat minimaalisia, eivätkä ne tuo merkittävää hyötyä kilpailijamaihin nähden. K orona on entisestään syventänyt miesja naisvaltaisten alojen välisiä eroja. Ennen Pamia Kokko työskenteli muun muassa SAK:n työehtoasiantuntijana, Teollisuuden Palkansaajat ry:n pääsihteerinä, Insinööriliiton neuvottelujohtajana ja Tradenomiliiton toiminnanjohtajana. Nyt ala on monelle läpikulkutyö, jossa ollaan vain muutama vuosi, Ismo Kokko sanoo. Työntekijöiden asiat ovat niitä, joista olen kiinnostunut. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Itse näen, että alalla työn arvonlisä pitäisi saada kasvuun esimerkiksi työtä digitalisoimalla. Tämän vaikutus näkyy, kun miesten ja naisten työurien pituutta jatkossa vertaillaan. Kokko hörähtää kysymykselle, mikä näitä tehtäviä yhdistää. 11 Demokraatti Omalla työllä myös pitäisi pystyä tulemaan toimeen. KOKKO EI erityisesti yllättynyt Teknologiateollisuuden parin viikon takaisesta ilmoituksesta muuttaa toimintamalliaan, jonka tavoitteena on lisätä paikallista sopimista. Etenkin, kun palvelusektori ja palveluvienti kasvavat kovaa vauhtia. Kokolla on hyvä pohja miettiä työelämän muutoksia ja kehittämistä. – Työnantajat hakevat osa-aikaisuudella ja nollasopimuksilla joustavuutta. Ismo Kokko Koronakin sortaa naisia työelämässä. – Jotain voi päätellä siitä, että olen koko ajan pysynyt samalla puolella pöytää. Kotimarkkinoilla toimivat yritykset kyllä arvostavat yleissitovuutta, sillä se estää ulkomaisten kilpailijoiden tulon Suomeen työtä polkuhinnoittelemalla. – Viimeisen vuoden aikana lomautukset ja irtisanomiset ovat painottuneet naisvaltaisille aloille. Viime syksynä Palvelualojen ammattiliitto Pamin sopimuspäällikkönä aloittanut Ismo Kokko sanoo etenkin naisvaltaisen palvelusektorin kärsineen koronasta monia muita aloja enemmän. Vuonna 2021 de_15042021_11.indd 11 7.4.2021 16.00. Tämä on vain yksi osa eri alojen arvostukseen liittyvää ongelmaa. Kokko arvioi Teknologiateollisuuden pyrkivän jatkossa ainakin joltain osin eroon työehtosopimusten yleissitovuudesta. Pamissa monipuolista työsarkaa riittää, sillä sopimuspäällikkö vastaa muun muassa liiton työehtosopimustoiminnan kehittämisestä sekä lobbaa työlainsäädännön ja työympäristön tavoitteita. – On mielenkiintoista nähdä, miten tilanne kehittyy, etenkin jos työnantajat ajavat kovaa linjaa ja haluavat tehdä sopimisesta kokonaan yrityskohtaista. Ymmärrän sinänsä tämän näkemyksen, kun palvelualalla toimitaan pienillä marginaaleilla, mutta työllä myös pitäisi pystyä tulemaan toimeen. Se hävittäisi osan työpaikoista mutta loisi myös uutta työtä. Moni joutuu tekemään useampaa työtä tullakseen toimeen. Yhteiskunnassa pitäisi laajemmin miettiä, miten palvelualojen arvostusta voisi kehittää
Keskitettyä paikallista TULOS VOI OLLA TYÖNANTAJIEN OHJAAMA YKSIPUOLINEN KESKITETTY PAIKALLINEN SOPIMINEN. Työrauhan hinta voi nousta, jos paikallinen sopiminen yleistyy. Tilanne voi olla toinen ensi syksynä, jolloin alkavat liittojen neuvottelukierrokset. Niissä kauppaa käydään työstä ja sen hinnasta. Näin tapahtui niin sanotussa Suomen mallissa – jota virallisesti ei ollut – jossa Teknologiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto osaltaan vaikuttivat siihen, että neuvottelut avanneen Teknologiateollisuuden sopimustasoa ei muiden liittojen neuvotteluissa ylitetty. Jos tämä malli toteutuu, tulee yksien liittokohtaisten tes-neuvottelujen tilalle satoja paikallisia, työläitä ja aikaa vieviä neuvotteluprosesseja. Jatkossa tes-neuvotteluihin osallistuu uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Se oli versio keskitetystä sopimisesta, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti 2017 keskusjärjestösopimusten tekemisen ja sopiminen siirtyi liittotasolle. Paikallisen sopimisen yleistyminen voi lisätä myös paikallisia lakkoja. Nytkin on mahdollista, kun sopiminen siirtyy liittotasolta paikalliseksi, on tuloksena työnantajien ohjaama yksipuolisesti keskitetty paikallinen sopiminen. Teknologiateollisuus ry keskittyy työmarkkinapoliittiseen vaikuttamiseen ja vain yrityskohtaisia sopimuksia tekevien jäsenyritysten tukemiseen. Tosin Teknologiateollisuus voi myös laskea, että se onnistuu taustalla valvomaan paikallisesti sopivia yrityksiä ja säätämään rajat niiden tekemille sopimuksille. Esimerkiksi Paperiliitto tekee asiaan liittyviä tarkempia päätöksiä vasta ensi kesän liittokokouksessaan. Tämän hetken linjaus on, että Paperiliitto edelleen neuvottelee työntekijöiden työehdoista. Ensin Metsäteollisuus ja nyt Teknologiateollisuus muutti perinteisiä neuvotteluasemia. UPM on jo valmistautunut tilanteeseen rakentamalla omaa neuvotteluorganisaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että liiton sopimusasiantuntijat osallistuvat paikallisiin neuvotteluihin. VIELÄ ON auki, miten työntekijäpuoli vastaa Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden avauksiin laajentaa paikallista sopimista. Voikin kysyä – jos korona ei estäisi kokoontumisia – olisiko ammattiyhdistysliike tässä tilanteessa kutsunut jäsenistönsä torille, tällä kertaa puolustamaan yleissitovuutta. Kahden kärjen taktiikalla Teknologiateollisuus voi lisätä paikallista sopimista mutta myös neuvotella liittokohtaisia sopimuksia. Nyt pitää tyytyä nyrkin puristeluun taskussa. Työrauhalle voi tulla kova hinta. Työnantajat ostavat samalla myös työrauhaa. analyysi de_15042021_12.indd 12 8.4.2021 10.39. T eknologiateollisuus tiputti melkoisen työmarkkinapommin kertoessaan eriyttävänsä sopimustoimintansa. Lisäksi yrityskohtainen sopiminen palkoista ja työehdoista voi kiihdyttää saman alan sisällä toimivien yritysten välistä kilpailua. Malli jättää avoimeksi ammattiliitoille tärkeän, olennaisen, työehtosopimusten yleissitovuuden tulevaisuuden. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Omaa työehtosopimusosaamistaan alasajaneen Metsäteollisuuden jäsenyritykset joutuvat todennäköisesti hakemaan osaamista oman yrityksen ulkopuolelta
13 Demokraatti Eläke Suomalaisten kuukausieläke on kasvanut reaalisesti noin 220 euroa eli reilut 10 prosenttia vuosikymmenessä. . Vakavat koronamuodot Rokotteet purevat. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. . . Hyönteispölyttäjien rahallisen arvon on arvioitu olevan reilut 150 mrd euroa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Su om en ym pä ris tö ke sk us Pölyttäjien katoaminen näkyy kukkarossa . Ilman pölyttäjiä ruokavaliomme muuttuu yksitoikkoiseksi. . . Myös kahvi, kaakao ja puu villa ovat hyönteispölytteisiä. . Myös joidenkin tuholaisten määrä voi räjähtää, jos niitä syövät hyönteiset katoavat. . 75% de_15042021_13.indd 13 7.4.2021 16.00. Sukupuutto uhkaa yli 40% pölyttäjähyönteisistä. viljelykasveista tarvitsee hyönteis pölytystä. Rokotteet ovat vähentäneet selvästi koronan vakavia tautimuotoja. Hyönteiset ovat ravintoa monille eläimille, kuten linnuille. Hyönteiskadon syynä on elin ympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, ja ilmastonmuutos. . . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eläketurvakeskus Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä
Afrikka, hyvä kumppani de_15042021_14.indd 14 8.4.2021 9.17. ILMIÖ Afrikkalainen muuttoliike on tilastojen valossa maltillista. Laillinen työperäinen siirtolaisuus Eurooppaan, määrä aikaisenakin, voisi ratkaista monia ongelmia
Marokon kautta oli määrä päästä Espanjan Melillaan tai Ceutaan. Medioissa julkaistuihin dramaattisiin kuviin ei ole syynä tulijoiden määrä vaan se, ettei Euroopalla ole toimivia käytäntöjä pakolaisten ohjaamiseksi EteläEuroo pan rannoilta eteenpäin. Maailman siirtolaisista joka neljäs on kotoisin Euroopasta. Camille Le Cozin mukaan mielikuviin vaikuttaa myös eurooppalaisten kitkainen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maailmanlaajuisesti siirtolaisuus on kuitenkin lisääntynyt vuosikymmenten kuluessa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Aino Haavio Kuvat iStock ja Arecc / Grafiikka Arja Jokiaho V uonna 2005 kamerunilainen Ro bert Alain Li pothy patikoi Algerian rajakaupungista Oujdasta länteen. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Länsi-Afrikan aluekoordinaattori Michele Bombassei närkästyy kaksinaismoralismista. de_15042021_14.indd 16 8.4.2021 9.17. – On selvää, että italiaiskundi haluaa muuttaa Lontooseen, vaikka hänellä olisi kotimaassaan turvalliset olosuhteet, työpaikka ja mukava asunto. Afrikkalainen siirtolaisuus on noudatellut globaalia kasvu-uraa edeten väestönkasvuun suhteutettuna keskimääräistä jonkin verran hitaammin. Vertailussa innokkaimmin ulkomaille ovat asettuneet eurooppalaiset. YK-lähteiden mukaan siirtolaisten määrä on noussut vuosituhannen vaihteen 170 miljoonasta yli 280 miljoonaan ja osuus maailman väestöstä kavunnut 2,8 prosentista 3,5 prosenttiin. Toistuvasti Marokon poliisi palautti siirtolaisryhmän Algerian rajalle. Tutkimuksen valossa siirtolaisiksi lähtevät kehittyvien maiden keskiluokkaan nousseet nuoret aikuiset. Héranin mukaan nopeimman väestönkasvun maissa, kuten Jos Yaoundéssa on avoimena 50 oikeaa työ paikkaa, niitä saattaa hakea 50 000 koulutettua ihmistä. Afrikassa syntyneitä siirtolaisia on nykyisin kaikkiaan noin 40 miljoonaa. Viranomaisia oli välteltävä. – Unkarin kaltaiset maat torppaavat aloitteet eurooppalaisesta vastuunjaosta, Le Coz sanoo. Yhteys Kamerunin pääkaupungista Yaoundésta toimii moitteettomasti. – Kun uusi iho puski jaloissa esiin, lähdimme jälleen liikkeelle, Lipothy kertoo Skypen välityksellä. Vuodesta 2017 lähtien Välimeren ylitykset ovat vähentyneet jyrkästi. – Pelkoon ei ole syytä sosiaalisesti eikä tilastojen valossa, hän sanoo. – Osalla matkatovereistani jalat olivat hiertyneet viikkojen kävelystä vereslihalle, mutta linja-autoihin emme voineet nousta. – Etenkin Saharan eteläpuolella syntyneitä on Euroopassa hyvin vähän. Ranskalaisen Collège de France -tutkimuslaitoksen siirtolaisuuteen erikoistunut professori François Héran huomauttaa panafrikkalaisen Jeune Afrique -viikkolehden haastattelussa virhepäätelmästä, jonka mukaan ihmiset virtaisivat automaattisesti liikakansoitetusta Afrikasta tyhjenevään Eurooppaan. Hän on kotoisin Italiasta. – Oikeistopopulistit kiinnittivät huomion Afrikan väestönkasvuun ja puhuivat tulvasta, joka olisi torjuttava, ranskalainen Camille Le Coz Migration Policy Institute -ajatushautomosta kertaa. Eikö ole syytä pystyttää muureja. Afrikkalaisen kunnianhimoa arvotetaan eri kriteerein, Bombassei sanoo. Ulkoisesti nämä ihmiset erottuvat, mikä vääristänee käsityksiä. Ulkomaankokemus kuuluu eurooppalaiseen elämänmenoon. Ennusteiden mukaan Afrikan väkiluku kuitenkin kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 2,4 miljardiin. KINSHASAN YLIOPISTON väestötieteen professori Bernard Lututala toppuuttelee puheita siirtolaistulvasta. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2015, Eurooppaan saapui vuoden aikana yli miljoona pakolaista ja siirtolaista Lähi-idästä ja Afrikasta. Euroopan rajaja merivartiovirasto Frontexin määrärahat moninkertaistettiin
siirtolaista 0,5–1 milj. . 17 Demokraatti RANSKA ITALIA ESPANJA MAROKKO ALGERIA TUNISIA BURKINA FASO MALI NORSUNLUU RANNIKKO MOSAMBIK ETELÄ AFRIKKA ZIMBABWE SOMALIA ETIOPIA SUDAN UGANDA ETELÄ SUDAN EGYPTI SAUDI ARABIA KUWAIT ARABIEMIIRI KUNNAT KENIA 20 merkittävintä Afrikkaan liittyvää siirtolaisväylää, 2019 Siirtolaisten osuus, lähtömaanosittain, % (Osuus maailman väestöstä, %) Lä hd e: YK , Ka ns ai nv äl in en si irt ol ai su us jä rje st ö IO M 15 % (17 %) 24 % (10 %) 43 % (59 %) 1 % (0,5 %) 16 % (8 %) 2 % (5 %) Afrikasta muualle M ilj oo na a si ir to la is ta 1990 2000 2010 1990 2000 2010 2020 20 15 10 5 20 15 10 5 Afrikan sisällä Siirtolaisten määrä vuosina 1990–2019 Otsikoiden takaa . Afrikasta muihin maanosiin muuttavat useimmin keskiluokkaan nousseet nuoret aikuiset. siirtolaista 0,4–0,5 milj. siirtolaista Afrikka Eurooppa Aasia Oseania Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka de_15042021_14.indd 17 8.4.2021 9.17. 2020 1–1,7 milj. Eurooppalaisten siirtolaisuus on yleisempää kuin afrikkalaisten . . Afrikan muuttoliike muihin maanosiin on usein pakolaisuutta . Afrikkalaiset muuttavat ensisijaisesti maansa sisällä tai lähialueilla kohti kaupunkeja . . . . . Ennusteiden mukaan Afrikan väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 2,4 miljardiin. Vuodesta 2017 afrikkalaisten Välimeren ylitykset ovat vähentyneet merkittävästi .
Myös Brazzavilleen, Kongon tasavallan pääkaupunkiin, päästäksemme tarvitsemme luvan, vaikka Kinshasaa ja Brazzavilleä erottaa fyysisesti vain Kongo-joki. Vuoteen 2063 mennessä Afrikan unioni tavoittelee ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista koko maanosan alueella. Esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa väkeä on jo yhtä paljon kuin koko Ruotsissa. Muualla Afrikassa taloudellinen yhdentyminen elää Bernard Lututalan mukaan pikemminkin unelmana. – Suurimpien megapolien kasvua pitäisi kuitenkin oppia säätelemään, hän sanoo. Hakeuduin läheiseen Edean kaupunkiin tekniseen lukioon. – Paikalliset uskovat ulkomaalaisten vievän työpaikat. – Yhteenottoja nähdään, kun vastaanottavankin maan talous on hauras, Le Coz kertoo. Toistaiseksi Afrikan sisäinen muuttoliike onkin muihin maanosiin verrattuna huomattavan usein pakolaisuutta. Mistä saadaan aaviUlkomaan kokemus kuuluu eurooppalaiseen elämänmenoon. Muukalaisviha yltyy välillä mellakoiksi, Lipothy sanoo. – Ecowas-alueella pyritään jo EU:n tuella yhdenmukaistamaan esimerkiksi maiden työlainsäädäntöä, Camille Le Coz kertoo. IOM:n Bombassei pitää Afrikan kaupungistumista pääasiassa myönteisenä ilmiönä. Esimerkiksi Etelä-Sudanista Ugandaan ja Somaliasta Etiopiaan ja Keniaan suuntautuu merkittäviä pakolaisvirtoja. de_15042021_14.indd 18 8.4.2021 9.17. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos kasvattaa pakolaisuuden riskiä edelleen etenkin Sahelin alueella. Sieltä jatkoin työnhakuun Yaoundéhen, kamerunilainen Robert Alain Lipothy kertoo. – Kinshasa on kuin painekattila. Etelä-Afrikkaan on aikojen kuluessa lähdetty työn perässä kauempaakin, mutta viime aikoina sekin on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa. Sähkö ja vesi ovat vähissä, eikä julkista liikennettä ole, kongolainen Bernard Lututala kuvaa. Afrikkalaisen kunnianhimoa arvotetaan eri kriteerein. – Passia, saati viisumia ei sisärajoilla kysellä, Lipothy tietää. Myöskään virallisen sektorin työtä megapolit eivät tarjoa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Nigerissä ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, talous etenee heikoimmin. – Nigerissä väkiluku tuplaantuu kerran 20 vuodessa. Astetta koulutetumpi senegalilainen voi hypätä bussiin ja suunnata Abidjaniin tai Lagosiin tekemään bisnestä. YHÄ USEAMPI afrikkalainen etsii mahdollisuuksia myös ulkomailta, lähinnä naapurimaista. – Lapsuudenkylässäni ei ollut nuorelle tulevaisuutta. Afrikan talousalueiden välillä liikkuminen haastaa vielä astetta enemmän. – Kongolaisena on hyvin vaikeaa muuttaa vaikkapa Angolaan, jossa pelätään köyhempien naapureiden vyöryä rajan yli. Konfliktien pitkittyessä monet myös jäävät leireille vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Itäja Länsi-Afrikassa liikkumiselle ei juuri ole esteitä talousalueiden sisällä. Länsi-Afrikan Ecowas-alueella burkinafasolaiset ja malilaiset käyvät kausitöissä Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä. Urbaanissa ympäristössä kulttuurit kohtaavat ja ruokkivat toisiaan. – Aiheesta puhutaan yhtenään, mutta toimeenpano uupuu. Usein ihmisiä työllistää epävirallisen sektorin bisnes, luova pienyrittäjyys. Bernard Lututalan mukaan Keski-Afrikan talousyhteisössä liikkuvuus on vapaata lähinnä juhlapuheissa. Muilla Afrikan talousalueilla liikkuminen kuitenkin takkuaa. Afrikkalainen muuttoliike onkin ensisijaisesti maiden sisäistä virtaa maalta kaupunkeihin. Ihmiset pakenevat konflikteja maiden sisällä tai rajojen yli leireille. Hän arvioi, että Saharan eteläpuolella syntyneitä voisi olla vuonna 2050 Euroo pan asukkaista 3–4 prosenttia. – Jos Yaoundéssa on avoimena 50 oikeaa työpaikkaa, niitä hakee helposti 50 000 koulutettua ihmistä, ja lopulta tehtävät jaetaan johtavien poliitikkojen lähipiirille, Lipothy harmittelee
Arecc Robert Alain Lipothy valistaa perustamassaan Arecc-yhdistyksessä kamerunilaisia laittoman siirtolaisuuden riskeistä. Lukuisten yritysten jälkeen Lipothy ylitti Melillan raja-aidan. Jos nainen olisi vastustellut, hänet olisi jätetty autiomaahan. Surulle ei ollut tilaa. Pääsääntöisesti kyse on koulutetuista nuorista aikuisista, jotka eivät näe Afrikassa kykyjään vastaavia mahdollisuuksia. Kiinaa en edes harkinnut. Pohjois-Nigerin Arlitissa hänen oli turvauduttava salakuljettajaan, jotta pääsisi rajan yli Algeriaan. Yhdysvallat taas olisi ollut aivan liian kaukana. – Kuuden hengen jeepistä oli poistettu istuimet. Algerian Tamanrassetissa Lipothyn rahat loppuivat. – Ohitimme ihmisten luurankoja ja mädäntyviä ruumiita. Pyritään sinne, missä sukulaisia tai maanmiehiä asuu jo ennestään, kongolaisprofessori Lututala kertoo. Sen sijaan Saharan eteläpuolelta lähtevistä siirtolaisista alle kolmannes päätyy muihin maanosiin. Hautasimme heidät hiekkaan puolen metrin syvyyteen, otimme heidän reppunsa ja jatkoimme matkaa. Espanjassa ja Ranskassa asuvat kaverit neuvoivat reitin. Suunnittelin lähettäväni perheelle rahaa. Hyväksikäyttötapauksista raportoidaan jatkuvasti, Le Coz huomauttaa. de_15042021_14.indd 19 8.4.2021 9.17. – Heitä salakuljettajat raiskasivat. Alueelle on odotettavissa lisää epävakautta, Bombassei arvioi. Naisilla oli vaikeinta. Nigeriin asti matka eteni busseilla ja puskatakseilla. – Saharan eteläpuolella ani harvalla on Schengen-viisumiin tarvittavia varoja ja suhteita, Länsi-Afrikan aluekoordinaattori Bombassei kommentoi. Seuraavat kaksi viikkoa näyttivät Lipothylle, mitä on laiton siirtolaisuus. Lipothy onnistui kuitenkin säästämään miljoona CFA-frangia eli noin 1 500 euroa ja lähti yksin matkaan. Esimerkiksi algerialaisista siirtolaisista yhdeksän kymmenestä on asettunut Ranskaan. LAILLINEN SIIRTOLAISUUS ei ollut Lipothylle realistinen vaihtoehto. Vastaan tuli myös nääntyneitä ihmisiä, jotka kuolivat silmiemme edessä. Nämä ihmiset tarvitsisivat parempaa suojelua. – Itä-Afrikasta tosin rekrytoidaan jonkin verran kouluttamatonta siirtotyövoimaa Lähi-itään, etenkin Saudi-Arabiaan. Kaikkialla työtäni olisi rajoittanut huono hallinto. Näin kului kuukausia. – Oli säästettävä rahaa väärennettyyn passiin ja viisumiin, jotta pääsisin Marokkoon. 19 Demokraatti kolla vettä, ruokaa ja palveluita kaikille ihmisille. Siirtolaisiksi lähtevät kehittyvien maiden keski luokkaan nousseet nuoret aikuiset. Eurooppaan luotin pääseväni ja siellä uskoin myös menestyväni omilla kyvyilläni. Paikallisilta sai tunnin tai parin työpestejä rakennuksilla tai roskien kerääjänä. Maghrebilaiset suuntaavat Eurooppaan, egyptiläiset Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. – Muualle Afrikkaan en olisi muuttanut. Kamerunilainen Lipothy muistelee parikymppisenä nuorena miehenä tekemäänsä valintaa. 22 ihmistä ahtautui autoon kolmeen riviin, kuin sardiinit purkkiin. – Vakiintuneet kielija kulttuurisiteet määrittävät reittejä. AFRIKAN ULKOPUOLELLE pystyvät muuttamaan ennen kaikkea vauraammat pohjoisafrikkalaiset. Useimmat heistä tähtäävät Eurooppaan
Sen sijaan kausiluonteista työperäistä siirtolaisuutta olisi syytä lisätä hallitusti. Marokosta armeijan leiriltä Lipothy palautettaisiin Kameruniin. de_15042021_14.indd 20 8.4.2021 9.17. – En kannata Euroopan rajojen avaamista. Perillä kävi ilmi, että Melillan vastaanottokeskus oli täynnä ja että Espanjan viranomaiset karkottaisivat uudet tulijat Marokkoon. Samalla hän puhuu laillisen, ihmisoikeuksia kunnioittavan muuttoliikkeen puolesta. Näytin ryysyissäni mielipuolelta. – Tekisin työtä vaikkapa kolmesta kuuteen kuukautta ja säästäisin rahaa, jonka sitten investoisin Kamerunissa yritystoimintaan perheeni hyväksi, Lipothy sanoo. Kinshasan yliopiston Bernard Lututala ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön Michele Bombassei ajattelevat samansuuntaisesti. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Vaikka aidalla oli tuolloin korkeutta vain 4,5 metriä, kavereilta murtui ylityksessä luita ja piikkilangat repivät ihon rikki. Camille Le Cozin mukaan Euroopan komissiolla on ollut viime vuosina jo useita pilottihankkeita afrikkalaisten kausityön ja opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi kahdenvälisin sopimuksin. Jotkut saivat osumia rajavartijoiden kumiluodeista. NYKYISIN LIPOTHY keskittyy perustamassaan Arecc-yhdistyksessä valistamaan kamerunilaisia laittoman siirtolaisuuden riskeistä. Jo pitkään olin etsinyt ruokani kaatopaikoilta. Tämä olisi kaikkien etu, Bombassei pohtii. – Pettymys ei enää tässä vaiheessa iskenyt kovinkaan lujasti. 13 kuukauden aikana olin oppinut riittävästi laittomasta siirtolaisuudesta. Hän olisi itse valmis lähtemään Eurooppaan kausitöihin sitoutuen palaamaan jakson päätteeksi Kameruniin. IOM:n Michele Bombassei perää euroop palaisiin suunnitelmiin etenkin jatkuvuutta: – Mikäli kausityölle luotaisiin pysyvät raamit, tulijat voisivat luottaa siihen, että työrupeamia olisi tarjolla jatkossakin. Robert Alain Lipothy tietää, että esimerkiksi rakennusja maatalousaloilla on Euroopassa monin paikoin työvoimapulaa. Tämä olisi omiaan ehkäisemään laitonta siirtolaisuutta
Paatero totesi, että jälkimmäistä on selvitetty nykyisen perustuslain mukaan, ja se ei ole mahdollista. Paatero kannustikin kuntia kokeiluihin keinoista ja vaikuttamismuodoista, joilla muutoin voisi parantaa osallistumista kunnan toimintaan. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock K untaministeri Sirpa Paa tero (sd.) peräänkuuluttaa ruohonjuuritason eli kansalaisten tietojen, näkemysten ja esitysten päätymistä kunnanvaltuustojen ja myös eduskunnan pöytään. – Eli ei tarvittaisi varsinaista lakiesitystä, jonka kautta eduskunta lähtisi asioita käymään läpi. SDP toi pöytään uuden idean kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. KESKUSTELUALOITE de_15042021_14.indd 21 8.4.2021 9.17. Voisi tuoda kysymyksen, asian tai ongelman keskusteluun ilman, että itsellä on siihen vielä täysin loppuun asti mietitty ratkaisu, Rönnholm sanoo. – Tällä hetkellä meillä on kuntalaisaloite, mutta pitäisikö olla mahdollista myöskin kuntatalolla jokin asia nostaa niin, että käytäisiin strategisempaa keskustelua kunnanvaltuustossa kuntalaisia kiinnostavasta asiasta. Etätyöhön on tarjottava nykyaikaiset ja tietoturvalliset työvälineet. SDP tuo pöytään uuden idean, keskustelualoitteen. Näitä varten on käytössä muun muassa kuntalaisja kansalaisaloite, mutta Paateron mukaan vahvistusta tarvittaisiin. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönn holm pohtii, että allekirjoittamiseen voisi riittää 16 vuoden ikä, kun kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa 18-vuotias. Esimerkiksi päätöksentekovalta ja verojen maksu kulkevat käsi kädessä. – Perusjuttu on, että keskustelualoitteessa lasketaan kynnystä, kun nykymallissa monimutkaiseen lainsäädännölliseen ongelmaan pitää yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän kirjoittaa valmiiksi jo lakimuutosehdotus kansalaisaloitteen muodossa. Puolueen tuoreiden linjausten mukaan julkisen hallinnon tulee olla joustava työnantaja esimerkiksi etätyön, monipaikkaisen sekä paikkariippumattoman työn ja työaikojen suhteen. Sirpa Paatero vertailee kahta julkisuudessa pyörivää ajatusta, monipaikkaisuutta ja kaksoiskuntalaisuutta, jossa ihmisellä olisi aidosti kaksi kotipaikkaa, ja hän maksaisi kahteen paikkaan veroja ja äänestäisi kahdessa paikassa. Ei pelkästään niin, että se lähtee aina valtuustovalmistelun kautta, Paatero totesi. Rönnholm muistutti, että valtion työntekijöistä iso osa voi tälläkin hetkellä toimia täysin etätyössä tai monipaikkaisesti. SDP NOSTAA keskusteluun myös etätyön ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet. Keskustelualoitetta voisivat kansalaiset esittää eri tasoille, myös eduskunnan puolelle, Paatero kuvaa. Tämä voi olla kilpailuetu julkisella puolella, ja julkinen sektori voi olla edelläkävijä monipaikkaisessa työssä. 21 Demokraatti Palvelut joustavasti ihmisen luo KESKUSTELUALOITTEESSA LASKETAAN KYNNYSTÄ VAIKUTTAMISEEN. Keskustelualoitetta voisi Paateron mukaan pohtia myös kunnissa ja tulevilla itsehallintoalueilla
– Palkka-avoimuudessa on paljon parannettavaa erityisesti yksityisen sektorin työpaikoilla. – Puhukaa palkasta arkisesti. Teksti Demokraatti / Kuva iStock T ekniikan akateemiset TEKin jäsenistä 39 prosenttia on tyytymätön työpaikkansa palkka-avoimuuteen, järjestön työmarkkinatutkimuksesta selviää. Palkka-avoimuus on työnantajalle konkreettinen keino edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, TEK muistuttaa. Työmarkkinatutkimuksen mukaan TEKin jäsenet haluavat, että TEK tutkii palkkoja ja edistää palkka-avoimuutta lainsäädännön kautta. Palkat voivat olla julkisia henkilötason lisäksi esimerkiksi tehtäväkohtaisesti keskiarvona tai palkkahaitarina. Työnantajalle palkkapolitiikka ja palkkojen määräytyminen on selvää, mutta sen pitäisi olla sitä myös työntekijöille. Palkasta keskustellaan laiskasti jopa esihenkilön kanssa: 26 prosenttia vastaajista kertoi, ettei keskustele koskaan palkastaan pomonsa kanssa. Omasta palkasta saa ja kannattaa kertoa. Palkka-avoimuudessa on paljon parannettavaa erityisesti yksityisen sektorin työpaikoilla. PALKKA de_15042021_22.indd 22 8.4.2021 9.14. Avoin palkkapolitiikka on työnantajalle myös keino osoittaa sosiaalista yritysvastuuta osakkeenomistajille ja yhteistyökumppaneille, sekä motivoida työntekijöitä, kun he tietävät, miten oman palkan saa nousuun. Työpaikkatasolla palkka-avoimuus sataa sekä työntekijän että työnantajan laariin, TEKin työelämäasiantuntija Sirkku Pohja korostaa. TEK kannattaa palkka-avoimuutta, koska se kitkee syrjintää ja selittämättömiä palkkaeroja sekä myös purkaa työkavereiden välistä kateutta. Palkka on monissa työpaikoissa edelleen tabu eli aihe, jota vältellään. TYÖPAIKKA TASOLLA PALKKA-AVOIMUUS SATAA SEKÄ TYÖNTEKIJÄN ETTÄ TYÖNANTAJAN LAARIIN. – Vaikenemisen kulttuuri ei toimi. Palkka-avoimuus on myös tehokas ja käytännössä ainoa tapa paljastaa perusteettomat palkkaerot ja mahdollinen syrjintä, Teemu Hankamäki sanoo. Ammattiliitto kehottaa tekemään palkoista puhumisesta arkista, nostamaan kissan pöydälle vaikka työpaikan kahvihuoneessa. Työntekijöillä pitää olla oikeus tietää palkkauksensa perusteet ja miten he voivat vaikuttaa palkkaansa, TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki toteaa. 75 000 jäsenellään TEK on Akavan toi seksi suurin jäsenliitto ja Suomen kahdeksanneksi suurin ammattiliitto. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan jäsenistöstä 62 prosentin työpaikalla ei puhuta lainkaan omasta palkasta työkavereiden kanssa. Palkkojen julkisuus, eli se että kaikki tietävät työpaikalla toistensa palkat, on vain yksi palkka-avoimuuden muoto. 22 Demokraatti Paljonko sä saat palkkaa. Numerot herättelevät ihmiset tarkastelemaan oman palkan kehitystä tai kehittymättömyyttä, Pohja sanoo. Kun kaikille on selvää, mistä oma ja työkaverin palkka muodostuvat, ja kun palkan perustelut ovat kunnossa, kateudelle ei ole Pohjan mukaan sijaa. Euroista puhuminen tuo palkkaerot esille paremmin, kuin yleisen tason keskustelu
23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Keskustaa lukuunottamatta kaikki muut olisivat suostumassa hallitusyhteistyöhön, jos sellainen olisi parin vuoden kuluttua ajankohtaista. Luovan tuhon saarnaajat ajattelevat toimialojen tai kokonaisten valtioiden seisovan risteyksissä, joista lähtee reittejä parempaan tulevaisuuteen. Mittaamattomasta tragediasta seurasi jotakin hyvää. Jytkyjen myötä julkiseen keskusteluun on noussut muun muassa uudissana maahanmuuttokriittisyys. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ruotsin käänne on historiallinen ja sen seuraukset ovat arvaamattomat. Runsaassa vuosikymmenessä maahanmuuttokritiikkiin on totuttu. al as ta lo @ de m ok ra at ti. On vaikea sanoa, mitä ruotsidemokraatit hallituspuolueena ajaisivat, ja mitä muu ruotsalainen oikeisto heidän kumppaninaan pitäisi normaalina. Lehdistön ja tuomioistuinten kontrolli on entisessä itäblokissa tuoreessa muistissa. de_15042021_23.indd 23 7.4.2021 16.30. MUUTOKSISSA ON eräs erityisen ahdistava piirre. Toisen maailmansodan jälkeisessä lännessä laadittiin liuta ihmisoikeussopimuksia, joiden sisältöä paalutettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Oikeistopopulistien jytkyt eri puolilla Euroop paa ovat herättäneet huolen politiikan suuresta käänteestä. Jos ei ajatella uskonnollisesti, on aika selvää, että tämä ei ole totta. Uusi käänne nähdään mahdollisuutena kehittyä paremmaksi ihmisenä ja työntekijänä. Sen varjolla on paitsi käännetty politiikan tähtäintä maahanmuuttoon myös pyritty tekemään rasismista salonkikelpoista. Vaikka aluksi sattuisi, aina on jotakin hyvää edessä. Tuomioistuinten suoja perustuslaissa ei oikeusoppineiden mukaan ole paras mahdollinen, ja asiaan halutaan muutos. Käänne on historiallinen, ja sen seuraukset ovat arvaamattomat. SUMUISEEN TULEVAISUUTEEN ovat havahtuneet muun muassa Ruotsin ja Suomen oikeuslaitokset. Sama pätee Suomeen ja perussuomalaisiin. Ruotsissa oikestopopulistinen ruotsidemokraatit vaikuttaisi vihdoin kelpaavan muille oikeistopuolueille. Asiat muuttuvat ohjausyrityksistä huolimatta suuntiin, jotka eivät aina ole toivottavia. Ainoastaan selkeät ylilyönnit, kuten avoin rikoslain kiihotuspykälää uhmaava rasismi, jaksavat kohahduttaa. Ja on yhtä selvää, että näin kannattaa ajatella mieluummin kuin kaivaa itselleen hauta jokaisen vastoinkäymisen kohdalla. LAKI MURENEE K onsulttikielessä muutos on brändätty myönteiseksi asiaksi. Puolassa ja Unkarissa valtaan nousseet oikeistopopulistit ovat jo näyttäneet, miten perusoikeusajattelua nakerretaan ja tuomioistuimilta viedään riippumattomuus. Oikeistopopulistit eivät ole täysin yhtenäinen ryhmä
Ääri siirtyi maaliskuun alussa Paltaan teknologiayritys IBM Suomen henkilöstöjohtajan tehtävistä. Molemmat muistuttavat, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, ja ihmisten, neuvottelijoiden tehtävä on hakea aina ratkaisua, tietä ulos ongelmasta. de_15042021_24.indd 24 8.4.2021 11.12. Takana hänellä on jo parikymmentä vuotta ammattiliittojen palveluksessa. – Näkökulmani on yrityksen näkökulma. Tämän merkittävyyden nostossa haluan kantaa oman korteni kekoon, Ääri perustelee. – Pyrin olemaan asiallinen ja johdonmukainen, hahmottamaan kokonaiskuvan kuuntelemalla myös tarkasti, mitkä toisen osapuolen tavoitteet ovat, Ahtiainen summaa. Kun harkitsin työtä Paltassa, se tuli kiinnostuksesta palvelualoja kohtaan, miten merkittäviä alan yritykset ovat ja kuinka valtavan isoja työllistäjiä. VIIME KEVÄÄNÄ työmarkkinajärjestöt saivat laajalti kiitosta, kuinka ne nopeasti yhteistuumin päättivät muun muassa lyhentää yt-menettelyn aikaa, jolla lomautuksia saatiin nopeutetuksi ja parantaa työttömyysturvaa – kummallekin puolelle siis jotakin. Vieläkö on näkyvissä tällaista yhteishenkeä vai joko ollaan taas napit vastakkain. Tätä painottavat järjestöjensä uudet edunvalvojat Minna Ahtiainen ja Minna Ääri. 24 Demokraatti Omien puolella Mutta toisen näkemystä kunnioittaen. Talo ja sen tavat ovat ennestään tuttuja, sillä Unio, ja Ahtiaisen sitä edelliset työpaikat, Suora ja Nousu, ovat STTK:laisia liittoja. Molempien työsarka edunvalvojina on alkanut haasteelliseen aikaan, kun korona on jyllännyt yli vuoden Suomessa ja globaalisti sotkien normaalin elämänmenon myös työmarkkinoilla. Minulle on tärkeää ymmärtää iso kuva, keskustella asioista avoimesti ja asiallisesti ja varmistaa, että puhumme samasta asiasta, Ääri pohtii. Työmarkkinoiden pariin Ahtiaista ovat vetäneet monipuoliset tehtävät ja jatkuva muutos. Pyrkimys ”omien” puolustamiseen ei ole ainakaan helpottunut. – Olen intensiivinen ja ratkaisuhakuinen. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva K aksi naista, molemmilla sama etunimi, sama koulutus, oikeustieteen kandidaatin, ja molemmat toimivat johtavissa tehtävissä työmarkkinoilla,mutta jos tiukka paikka tulee, he istuvat eri puolilla pöytää: Minna Ahtiainen (46) toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtajana ja Minna Ääri (51) Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinajohtajana. Edellisistä töistä hänellä on tuotavaa STTK:hon ainakin vahvat yhteydet liittoihin ja käsitys siitä, mitä odotuksia jäsenjärjestöillä on yhteistyöstä keskusjärjestön kanssa. Ahtiainen aloitti huhtikuun alussa suoraan lennosta STTK:ssa pankkija sosiaalivakuutusalan Ammattiliitto Union toiminnanjohtajan tehtävistä. Hän on viettänyt suurimman osan urastaan yritysmaailmassa ja nimenomaan it-alalla muun muassa lakimiehenä, ja tässä tehtävässä hän on ollut neuvottelemassa paljon erilaisia palvelusopimuksia. TYÖMARKKINAT Minna Ahtiainen (kuvassa vasemmalla) ja Minna Ääri istuvat eri puolilla neuvottelupöytää, mutta kunnioittavat toistensa näkemyksiä. Neuvottelijoita on monenlaisia – niin kuin on tilanteitakin. – Työmarkkinat uudistuvat koko ajan, uudet ilmiöt pitävät mielenkiintoa yllä – koko ajan joutuu opettelemaan uutta, seuraamaan aikaansa
Hän painottaa, että työpaikoilla, joissa siitä on kokemusta, tiedetään, että onnistua voi. – Työmarkkinajärjestöt ovat omalta osaltaan pyrkineet tukemaan vakaata kehitystä ja kriisinhoitoa muun muassa erilaisilla lainsäädäntöpaketeilla – jotka ovat olleet ehdottomasti tarpeellisia – jotta Suomi selviäisi koronasta mahdollisimman hyvin. Palta on vahvasti sen kannalla. Ahtiaisen mukaan tukipaketeissa pitää löytyä tasapaino. Tässä suhteessa Metsäteollisuuden ratkaisu menee eri suuntaan. TYÖELÄMÄN SOISI OLEVAN TERVEELLISTÄ JA ARMOLLISEMPAA, JOTTA JAKSETAAN ELÄKEIKÄÄN ASTI. Kovin hyvältä ei näytä, sillä kolmannes Paltan palveluyrityksistä arvioi äskettäin, että bisnes toipuu aikaisintaan ensi vuonna. – Ajamme työehtojen määräytymistä yritysja työpaikkakohtaisesti, koska siellä on paras ymmärrys asioista. Useat ammattiliitot ovat kritisoineet sitä, että työntekijät ovat jääneet liiaksi varjoon valtiovallan tukipolitiikassa. Mutta jää nähtäväksi, mitä tapahtuu. Se on pallottelua ja vääntämistä, ei siellä kenenkään kurkusta työnnetä mitään alas, Ääri sanoo. Jäsenyritykset voivat valita, osallistuvatko ne valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun uuden Teknologiateollisuuden työnantajat -järjestön kautta vai eivät. Yrityksissä se keskustelu on käytävä. Metsäteollisuus yllätti viime vuoden lopulla ilmoittamalla, että se luopuu kokonaan työehtojen sopimisesta liittotasolla ja siirtää neuvottelut paikallistasolle yritysten ja henkilöstön välisiksi. Ahtiaisen mielestä seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteita on hieJÄSENTEN TYÖEHDOT JA TOIMEENTULO PITÄÄ TURVATA TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA. Ensimmäisiä neuvotteluja työmarkkinoilla viritellään jo ensi syksynä. Hän muistuttaa ammattiliittojen tuen tärkeydestä, kun paikallista sopimista on pyritty edistämään. Paltassa työnantajan ratkaisu ymmärretään hyvin. – Seuraamme tilannetta. – Ei siinä ole mitään pelättävää, kun molemmat tietävät paikallisen sopimisen hyödyttävän puolin ja toisin. Myös yritykset ovat pitäneet tätä yleensä merkityksellisenä. Toivon, että sitä tapahtuu myös jatkossa. Olemme tietysti sitoutuneet meidän sopimuksiimme, mutta aika näyttää. Ahtiaisen mukaan eri tahot tuppaavat tarkoittavan paikallisella sopimisella hieman eri asioita, ja se hämmentää entisestään. Koronan vaikutus niihin on auki. – Kun työmarkkinoita yritetään tukea – jotta konkursseilta vältytään, työpaikat säilytetään ja ihmisten turvaa muutosja kriistilanteessa parannetaan – se auttaa meitä kansakuntana selviytymään paremmin tästäkin kriisistä. Ahtiainen korostaa tilanteen seuraamisen tärkeyttä, sitä, millaiseen neuvotteluasetelmaan työnantajapuoli asettuu laajemminkin. Toivoisi, että työmarkkinat pystyisivät omaehtoisesti hakemaan rakenteellisia uudistuksia. Pienenä maana olisi erinomaista puhaltaa yhteiseen hiileen, koska vastakkainasettelu ei johda mihinkään, Ääri korostaa. 26 Demokraatti – Olihan se hienoa viime kevään kyetä yhteisiin ratkaisuihin, kun on yhteinen vihollinen, korona. Palkansaajajärjestöissä paikallisesta sopimisesta ei ole pahemmin innostuttu, koska sen pelätään olevan loppu yleissitoville työehtosopimuksille. Työnantajapuolen irtiotot perinteisestä sopimusyhteiskunnasta luovat hänen mielestään omalta osaltaan epäluottamuksen ilmapiiriä tulevasta – ja sitä on nyt jo nähtävissä. Äärillä itsellään on aiemmissa tehtävissään erittäin hyviä kokemuksia paikallisesta sopimisesta yhdessä luottamusmiesten kanssa. – Epäilyksissä on kyse pitkälti siitä, että paikallisella tasolla on epäluottamusta ja epävarmuutta siitä, mitä toinen osapuoli tavoittelee ja miten pitäisi toimia. Ja tapahtuihan sitä... VALTION TUEN kohdentumisen oikeudenmukaisuudesta tulee vastaus sen mukaan, keneltä kysyy. Ne yritykset, jotka eivät lähde uuteen sopijajärjestöön mukaan, neuvottelevat jatkossa työehdoista yrityskohtaisesti. Se vaatii molemmilta osapuolilta tahtoa ja taitoa. Ahtiainen arvioi, että kriisin pitkittyminen on omiaan luomaan jännitteitä koko yhteiskunnassa työmarkkinoita unohtamatta: osapuolten suhtautuminen tilanteeseen, ja miten sitä pitäisi hoitaa, voi muuttua. Nähtäväksi jää, onko tuki riittävä ja pystyvätkö yritykset sopeuttamaan toimintaansa niin, että ne pystyvät palaamaan takaisin markkinoille nopeasti. Oikea tapa toimia kriisissä on yrittää löytää rakentavia tapoja mennä eteenpäin. Haastattelun jälkeen toinen suuri työnantajataho, Teknologiateollisuus, ilmoitti myös irtautuvansa osin tes-toiminnasta. Ääri on tyytyväinen, että yrityksille ja nyt myös yksinyrittäjille avautuva kustannustuen kolmas kierros alkaa tämän kuun lopulla. – Vuosi on ollut kova ja huoli on syvä, koska ongelmat ovat niin perustavanlaatuisia esimerkiksi viihdeja virkistysaloilla, luovilla aloilla ja matkailussa. Hän uskoo, että neljäs kierroskin on vielä tarpeen. – Se asiantuntemus on antanut tietoa ja tukea paikallisille osapuolille ja myös turvannut sen, että lainsäätäjän tarkoitus kentällä toteutuu paremmin. TYÖMARKKINAT de_15042021_24.indd 26 8.4.2021 11.13. Niissä on kohdeltava sekä ihmisiä että yrityksiä oikeudenmukaisesti. PAIKALLISEN SOPIMISEN askelmerkeistä on ollut vaikea sopia työmarkkinaparttien pöydässä
Ääri muistuttaa, että kriiseihin sopeutumisesta on saatu nyt kantapään kautta kokemusta. . Palvelualoja edustava elinkeinoja työmarkkinajärjestö . Hänen mielestään tuottavuuden ja samalla työhyvinvoinnin kehittäminen pitäisi ymmärtää kokonaisvaltaisemmin kuin nyt. . Se kartoittaa, miten kriisistä on työmarkkinoilla selvitty, mitä on tehty oikein ja mistä voidaan ottaa oppia. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA . 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä . . Kunhan on rohkeutta ja luovuutta, voi luoda myös uutta työtä. Hänen mukaansa vaikeuskerrointa riittää, sillä korona on vaikuttanut eri sopimusaloihin, yrityksien ja julkisyhteisöjen toimintaan hyvin eri tavalla. . . Selvää on vain se, että tulossa on liittokierros. . Palta on avannut omia tavoitteitaan seuraavalle neuvottelukierrokselle: se hakee yritysten ja kansantalouden kannalta ratkaisuja, jotka parantavat kilpailukykyä ja työllisyyttä. – Siihen kulminoituu minun työtehtäväni: miten keskusjärjestö voi tukea parhaalla tavalla jäsenliittoja näissä neuvotteluissa, Ahtiainen sanoo. Keskeisiä sopimusaloja: logistiikka, yritysja asiantuntijapalvelut, viihde ja virkistys, tekniset palvelut, hallinto ja tukipalvelut, informaatio ja viestintä, finanssiala, vakuutusala . Se edellyttää, että työehdot ja -järjestelyt tukevat työhyvinvointia, joka taas pidentää työuria. Tämä kehitys pitäisi estää, työelämän soisi olevan terveellistä ja turvallista – armollisempaa, jotta jaksetaan eläkeikään asti, Ahtiainen sanoo. Sekin on hänen mielestään hyvä peruste paikalliselle sopimiselle: löytää uusia tapoja, joilla yritys ja työntekijät selviytyisivät digimurroksesta. 27 Demokraatti Ääri arvioi, että tilanne on vaikea molemmin puolin pöytää, kunhan sen ääreen istutaan. Tarvitsemme myös kulttuurinmuutosta, että jokaisella on rohkeutta tuoda omaa persoonaansa ja osaamistaan esille. de_15042021_24.indd 27 8.4.2021 11.13. STTK:nkin rooli muuttui muutama vuosi sitten, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK jättäytyi pois neuvottelupöydistä. Neuvottelee noin 150 työehtosopimusta . Ahtiaisella on selkeä lähtökohta, tapahtuu sitten mitä tahansa: – Jäsenten työehdot ja toimeentulo pitää turvata työelämän muutoksissa, joita tapahtuu koko ajan. . Se tietää jatkuvaa keskustelua henkilöstön kanssa, koska kaikkien osaamista ja ideoita pitää ymmärtää hyödyntää. . Se parantaisi vuoropuhelua, luottamusta ja ja yhdessä tekemistä, Ahtiainen pohtii. – Ja tavoittelemme työehtosopimuksia, jotka eivät estäisi yritysten kasvua ja kehittämistä. Toimitusjohtaja Tuomas Aarto TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK . – Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan yhä aiemmin ja useammin. Pienenä kansakuntana meidän pitää pyrkiä huolehtimaan osaavista ihmisistä, jotka työskentelevät sitoutuneesti. TYÖ ON murroksessa ja niin näyttäisi olevan sopimisenkin kulttuurin kanssa. Edustaa noin 2 000 palvelualoilla toimivaa jäsenyritystä tai -yhteisöä . Jäsenliittoja muun muassa hoitoalan liitot Tehy ja Super, Ammattiliitto Pro, Ammattiliitto Jyty, Toimihenkilöliitto Erto, Ammattiliitto Unio, Suomen pelastusalan ammattilaiset, Kirkon alat . Hän huomauttaa, että toisaalta esimerkiksi yritysja asiantuntijapalveluissa sekä informaatioviestinnässä kasvu on jatkunut pandemiasta huolimatta. Puheenjohtaja Antti Palola man ennenaikaista arvioida. Ääri uskoo, että kriisilausekkeet tulevat keskeisesti esille neuvotteluissa. TAIKASAUVAA EI ole kummallakaan muuttaa työmarkkinoita hetkessä, mutta jos olisi. – Työvoima vähenee ja kilpailu kiristyy. Me elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja, hän toteaa positiivisesti. Molemmat uskovat, että korona-aika vaikuttaa työnteon muotoihin ja töiden järjestelyjä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto . Kumpikin ihmettelee, kuinka yhdessä yössä valta joukko ihmisiä siirtyi työskentelemään etäyhteyksien päähän, keillä vain siihen on mahdollisuus. – Olisi arvokasta, jos sekä työnantajaettä työntekijäpuolella voisi lisätä halua ymmärtää toisen tilannetta vähän paremmin ja kykyä ottaa omassa toiminnassa kohtuullisessa määrin huomioon toisen osapuolen etuja. Koronapandemia on kurittanut Paltan jäsenyrityksiä hyvin eri tavoin: kuljetusja matkailupalvelut sekä viihdeja virkistysala ovat pahimpia kärsijöitä. Jatkuvuuden suunnittelu yrityksissä on kaiken a&o, olkoon tilanne mikä hyvänsä. Ääri uskoo, että uudet teknologiat karsivat tietynlaisia töitä, mutta uusia tulee tilalle. Murros ja muutos on jo nyt osattu ottaa ällistyttävän hyvin vastaan. – Vaikka nyt on vaikeat ajat, täytyy katsoa eteenpäin ja yrittää rohkeina kehittää toimintaa. . Ahtiainen nostaa esille TYÖ2030-ohjelman. Tällä hetkellä tuottavuuden kehittäminen näkyy pääosin töiden automatisointina, henkilöstövähennyksinä ja työn jakamisena olemassaolevien kesken. – Työehtosopimusten olisi syytä oikeasti joustaa, kun on objektiivisisesti arvioiden kriisi päällä, joka vaikuttaa yritykseen – kuten nyt pitkittynyt pandemia. . Edustaa työpaikkojen osaajia ja asiantuntijoita . – Yleisesti ottaen toivon rohkeutta pistää asioita toimeksi – että uskallettaisiin enemmän kokeilla ja testata, mikä toimii ja mikä ei, Ääri kannustaa
Uros kelpaa jopa rakennuksen nimeksi, mutta Narttu-areenaa tuskin nähdään. (RB) ONPA ILAHDUTTAVAA, joskaan ei yllättävää, että sinustakin, Rolle, k*rosanojen muka-p**lottaminen on pöljää. Tähtiä ei nimittäin laiteta kaikkiin ”rumiin” sanoihin. Naisia koskevat sanat saavat ylipäätään helpommin huonon kaiun kuin miehiä koskevat. Kenen nimissä sinä voimistat puhettasi, Tua. Tässä muistinvaraisia urheiludebattia käyneen poikaporukan sanamiekkailusta. Vitun väki eli voima pystyi esimerkiksi karkottamaan karhun ja suojaamaan lapsia ja karjaa. Vittu oli entisaikojen Suomessa synnyttäneen emännän elin, jolla oli monenlaisia sekä pelättyjä että arvostettuja taikavoimia. On ihan yleistä, että saman lehden tai jopa saman tekstin sisällä perkele, saatana ja muut kristinuskon äärimmäistä pahuutta kuvaavat sanat saavat olla sellaisinaan, ja voipa mulkuista ihmisistäkin puhua ilman sievistelytähtiä. Jälkimmäisessä kategoriassa putosin kärryiltä heti enkä tajunnut kuin puheessa taajaan viljellyt voimasanat. Kyllä maar se paremmalta kuulostaisi kuin ne vittusaatanat. Miten olisi, jos pyhä madonna valtaisi paikkansa takaisin arkikielessä. Lievempää sadattelua kaipaavaan tilanteeseen hiisi on aika sympaattinen, onhan silläkin juuret syvällä muinaisissa ajoissa. Vitun väki eli voima pystyi karkottamaan karhun ja suojaamaan lapsia ja karjaa. ”Ei mar, mun tarttee ny mennä.” ”Totta maar me sinne lähäretään.” Neitsyt Ma(a)riahan siellä taustalla lymyilee. Ja ehkä juuri siksi se ruma sana tuupataan heti lauseen alkupäähän ja jostain syystä usein kakkossanaksi. Vittu on kuitenkin suomen kielessä vanha sana, eikä sillä aina ollut samanlaista alatyylistä sävyä kuin nykyään. Nykypuheessa ne taitavat olla todellakin voimasanoja. Tuo tuokio sai minut pohtimaan kirosanojen olemusta. Ja nyt varoitan herkkämielisiä: seuraavassa olen kirjoittanut kirosanat auki, enkä kätkenyt niitä eri medioissa viljeltyyn tekopyhään litterointiin tyyliin ”s-tana” tai ”v***u”. 28 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Voimakkaita s*anoja S atuinpa pari viikkoa sitten kuulemaan bussissa poikapuolisen nuorisolaispoppoon sanailevan intohimoisesti ensin urheiluja sitten e-urheiluasioista. Tarkoitan sympaattista maar-sanaa (tai joskus lyhyempänä mar), joka yhä vilahtelee lounais-hämäläisja eteläpohjalaismurteissa vanhempien henkilöiden puheessa. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Kirosanoilla ei enää ketään kirota, manailu on asioiden painottamista, voimistamista. Ei niillä enää ketään kirota, vaan manailu on pikemminkin asioiden painottamista, voimistamista. Noinhan ne vain hyppäävät silmille normaalia tehokkaammin. de_15042021_24.indd 28 8.4.2021 11.13. Äijä-sana on suorastaan kehu, ämmä ei niinkään. Paremman puutteessa huomaan tosi paikassa turvautuvani vanhaan kunnon perkeleeseen. Minuakin tapa on aina ärsyttänyt – eikä vähiten siksi, että se kertoo usein aika tympeistä asenteista. Mutta auta armias, kun kyse on naisen sukupuolielimestä! Se nyt on jo jotain niin hirveää, että kyllähän sitä pitää jollain peitellä! Ilmiö on toki laajempikin. Välillä tekisi mieli alkaa hokea vittu-sanaa ihan vain kunnioituksesta sen kiehtovaa historiaa kohtaan, mutta hankkeeni saatettaisiin kyllä käsittää väärin. ”Totta vitussa se oli maali!” ”Ei saatana oo todellista.” Liekö pääsiäisen läheisyys vai mikä, mutta ajatukseni kulkivat erääseen entisaikojen puheessa käytettyyn voimistavaan kakkossanaan, jolla on paljon ylevämpi tausta kuin kirosanoissa, vastakkainen suorastaan. Drama queen ei ole hyvä tyyppi mutta kuningas on ihan paras
Taistelu oikealla PERUSSUOMALAISISTA ON TULOSSA VIHAISTEN RIKKAIDEN PUOLUE. Aika oli täynnä tulevaisuudenuskoa, mutta kohta melkoinen osa juhliin osallistuneista maltillisista oikeistoliberaaleista liittyi nationalistisen ja autoritaarisen Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueen kannattajiksi. Vaalikarjaa löytyy sitten yhteiskunnan syrjälaidoilta kuten kansainväliset esimerkit osoittavat. Perussuomalaisista on tulossa vihaisten rikkaiden puolue. Ja taustalla vaanii tietenkin globalisaatio erilaisine vaikutuksineen. Applebaumin oma puolue republikaanit ajautui puolestaan Donald Trumpin huostaan. 29 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Halla-aho asemoi puoluettaan talouspolitiikassa oikealle ja saa mielipidemittauksissa yhä enemmän kannatusta vaurailta yrittäjiltä. Samana vuonna kokoomus solmi IKL:n kanssa vaaliliiton ja hävisi vaalit. Brysselissä härskisti totuutta kohdellut toimittajakollega Boris Johnson pysyi linjallaan ja kipusi lopulta Ison Britannian pääministeriksi. de_15042021_29.indd 29 7.4.2021 15.36. DEMOKRATIAN ILTAHÄMÄRÄÄ lukies sa alkaa katse kääntyä Suomeen. Huonosti kävi. Applebaum kertoo teoksessaan, kuinka nationalistit ja konservatiivit haastavat maltillista, liberaalia oikeistoa eikä se kestä. Saksassa taas kristillisdemokraatit tarjosivat Hitlerille valtaa kesyttääkseen hänet. Pamfletti on kirjoitettu ennen Trumpin häviötä, mutta se ei vähennä sen ajankohtaisuutta. Ilmiö on näkynyt viime aikoina myös Suomen eduskunnassa. Kovin syvällisesti Applebaum ei ilmiön juuria kuvaa, mutta mukana on myös kyllästymistä näkyville nouseviin uusiin ryhmittymiin ja niiden haluun määritellä, kuinka tulee olla ja keskustella. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja H istorioitsija, toimittaja Anne Applebaum kuvaa kirjassaan Demokratian iltahämärä demokratiaa ja totuutta halveksivien, konservatiivisiin arvoihin nojaavien liikkeiden nousua muun muassa Puolassa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ystävyyssuhteet katkesivat peruuttamattomalla tavalla. Jussi Halla-aho on ilmeisesti hyvin tietoinen Applebaumin kuvaamasta kehityksestä ja rakentaa strategiaansa sen varaan. Kirja alkaa kuvauksella Applebaumin ja hänen puolisonsa, Puolan silloisen ulkoministerin Radoslav Sikorskin uuden vuodenjuhlista vuonna 1999. Vuonna 1933 suuri osa kokoomuksen kansanedustajista liittyi äärioikeistolaisen IKL:n välikysymykseen, jossa esitettiin SDP:n lakkauttamista sen kansainvälisen luonteen vuoksi. Applebaum liikkuu yhteiskunnan yläkerroksissa. He eivät vain jaksa yhä monimutkaisemmaksi käyvää maailmaa, jossa piilee uhka heidän elämänmuodolleen. Lisää pettymyksiä seurasi. Taistelua oikeiston sisällä on käyty ennenkin. Hänen raivoisasti valheita toistavat ja valheet kyllä valheiksi tunnistavat entiset ystävänsä ovat koulutettuja, vaikutusvaltaisia ja vauraita
Lipponen sanoo osaan näistä sanonnoista liittyvän myyttiä ja tietämättömyyttä. Lipponen ihmettelee eduskunnan nykyistä keskustelukulttuuria. Hän myöntää joutuneensa ”harrastamaan itsekritiikkiä” muutaman kerran lausahduksiensa takia. Hänen, itsekin neljä vuotta eduskunnan puhemiehenä toimineen, mielestään puhemiesten pitäisi puuttua hanakammin epäasialliseen keskusteluun. Mutta tässä yhteydessä Lipponen ei niistä halua enempää puhua. Ja nauraa päälle. Työ alkoi, kun Lipponen jäi pois eduskunnan puhemiehen tehtävästä vuonna 2007. 30 Demokraatti PAAVO LIPPONEN Hukka meidät perii Suomen talouskeskustelua leimaa vanhentunut peräkylämentaliteetti, Paavo Lipponen sanoo. Ne säästetään muistelmiin, joita hän parhaillaan kirjoittaa. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Mikko Huotari P aavo Lipponen tunnetaan osuvista ja elämään jääneistä lausahduksista. Kirjoitustyön kaksine arkistohuoneineen hän rahoittaa konsultoimalla kahdessa omistamassaan yrityksessä. de_15042021_30.indd 30 7.4.2021 15.41. Hän ihmettelee, että tuolloin eduskunnan puhemies Riikka Uosukainen antoi hänelle muistutuksen nahkurin orsista. Tarkoitin, että kaikki me roikumme nahkurin orsilla, jos Suomen politiikka pilataan keskustan silloisella tyylillä, Paavo Lipponen sanoo. Nyt tarvitaan velkaelvytystä. ”Nahkurin orsilla tavataan” on näistä tunnetuin. Kyseessä on kolmas osa. – Sehän on vanha sanonta, jota jo Mauno Koivisto oli käyttänyt samassa merkityksessä
de_15042021_30.indd 31 7.4.2021 15.41. 31 Demokraatti SATEENKAARI HALLITUKSEN AIKA OLI AINUT LAATUINEN SUOMEN HISTORIASSA
– Jälleen kokonaisuus ratkaisee. Hänen mielestään Suomessa ei tajuta tilanteen vakavuutta. Lipponen toivoo, että julkisuudessa EU:n tukipakettia ja velanottoa puolustavat pääministeri ja valtiovarainministeri saisivat tukea edes omilta ryhmiltään. SDP on jättänyt perussuomalaisille ja kokoomukselle eduskunnassa liian isot raamit riehua ja ajaa halpaa populismia. Nyt ei ole leikkausten aika. Hän painottaa Euroopan tarvitsevan yhteistä velkaa pysyäkseen toimintakykyisenä. Jos olisimme pysyneet nuukan nelikon linjoilla, olisimme todennäköisesti menettäneet osan meille tärkeistä maataloustuista ja rakennerahaston tuista. Kyseessä on koko Euroopan kohtalon kysymys. Hän kehuu pääministeri Sanna Marinin ajaneen tukipakettineuvotteluissa taitavasti Suomen etuja – ja onnistuneen siinä heikentämättä Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa. Häntä ihmetyttää erityisesti kokoomuksessa tapahtuva muutos. Talouspolitiikassa joudutaan puolustamaan elvytyspolitiikkaa leikkauslistoja vastaan. Sosialidemokraattien pitäisi päästä yli ”kyllä Sanna hoitaa” -asenteesta. Hän arvioi näiden maiden jääneen lopulta tappiolle neuvotteluissa. Emme saa toistaa virhettä mikä tehtiin finanssikriisissä, kun Eurooppa ja Suomi pihistelivät elvytyksessä. de_15042021_30.indd 32 7.4.2021 15.41. Kuten sen, että kummassakin tapauksessa KOKOOMUS PEESAA PERUS SUOMALAISIA, JOKA PELAA KAKSILLA KORTEILLA YRITTÄESSÄÄN HEIKENTÄÄ EUROOPAN UNIONIA. Pitää myös muistaa, että tukipaketin lainan maksuaika on 30 vuotta, kun ovat omat rahamme tulevat heti. Myös omalle puolueelle lähtee palautetta. Lipponen sanoo Suomen toimineen oikein, kun se irtosi niin sanotun nuukan nelikon linjauksista. KAHDEKSAN VUOTTA pääministerinä, alkuun pahoina lamavuosina, toiminut Lipponen ihmettelee Suomessa keskustelua hallitsevaa ”velkaantumisvouhotusta”. Suomen EU-jäsenyyttä vahvasti ajanut ja sen jälkeen Suomea unionin päättäjien pöytiin vienyt Lipponen ihmettelee meillä nyt käytävää ”luokatonta keskustelua” EU:n tukipaketista. Nyt työnantajat vievät viimeiset tuhkat keskinäisen luottamuksen tulipesästä, Lipponen sanoo. 32 Demokraatti PAAVO LIPPONEN – Nuijaa pitää paukuttaa tarvittaessa pöytään. Nyt on aika eduskuntaryhmän ja koko puolueväen ryhdistäytyä ja nostaa taisteluvalmiutta. Toiminta ollut tähän saakka liian vaatimatonta. – Pääministeri ja puheenjohtaja Sanna Marin on jätetty liian yksin. Lipponen kuvaa Suomen talouskeskustelua vanhentuneeksi peräkylämentaliteetiksi. – Kokoomus on EU-politiikassaan kuin joukko peräkammarin poikia. Hän mielestään nyt pitää elvyttää, kuten Yhdysvallat ja Kiina tekevät. Se peesaa perussuomalaisia, joka pelaa kaksilla korteilla yrittäessään heikentää Euroopan unionia, Lipponen ihmettelee. Vaikka kriisit eivät toistu samanlaisina, näkee Lipponen tässä päivässä ja 1990-luvun taantumassa yhtäläisyyksiä. Puolue on Lipposen mielestä irtautunut eurooppalaisesta merkeliläisestä linjasta, kun se on yrittänyt myötäillä perussuomalaisia. Tuolloin lisäksi työnantajien päätösten takia lopetettiin laaja työmarkkinatyhteistyö, minkä takia Suomi menetti asemiaan kilpailijamaihin nähden. Nyt tuntuu, että asioiden perusteellisempi käsittely jää eduskunnassa kesken epäolennaisuukisen takia. Nyt pitää elvyttää, velalla, jotta kasvu saadaan käyntiin. Lipponen arvelee, että poliittisen kulttuurin muutoksen taustalla on koko poliittisen kentän pirstaloituminen. – Hukka meidät perii, jos ei tajuta kuinka koko Eurooppa on vaarassa taantua. Muuten on vaarana, että Eurooppa jää kasvussa väliinputoajaksi
Vuoden 1995 yhteiskuntasopimuksesta saa kiittää viisaita työmarkkinajohtajia. Totta, emme päässeet työllisyydessä tavoitteeseemme, mutta hyvinvointivaltio pelastui. Työskennellyt muun muassa toimittajana, SDP:n tutkimusja kansainvälisten asioiden sihteerinä ja poliittisen osaston päällikkönä, pääministeri Mauno Koiviston sihteerinä ja Ulkopoliittisen instituutin johtajana . Sitten suotuisa kehitys katkesi porvarihallitukseen. Opiskellut USA:ssa 1960–61 . NYT TYÖN ANTAJAT VIEVÄT VIIMEI SET TUHKAT KESKINÄISEN LUOTTAMUKSEN TULIPESÄSTÄ. Suomella oli varaa ottaa velkaa ja elvyttää. . Mitä vastaan vihreät ja kokoomus ovat myymässä Helsingin keskustan rakennusoikeudet, Lipponen kysyy. . valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta 1971 . SDP:n kansanedustaja vuosina 1983–1987 ja 1991–2007 . Hän ei todellakaan ollut vain taiteilija. Jos tällaiset saavutukset eivät kelpaa, niin sitten ei voi mitään. HELSINGIN KEHITTYMISESTÄ huolissaan oleva Lipponen pitää suorastaan skandaalina keskusta-alueen rakennussuunnitelmia. Nimitys ei häntä kiusaa. . . Liput 10 euroa Lippupalvelusta. – Tätä samaa ovat ihmetelleet myös monet asiantuntijat. Suomi nousi kestävässä kehityksessä maailman ykkösmaaksi ja työttömyys laski nopeinta tahtia Euroopassa. – Se aika ei enää koskaan palaa. Kun kokonaisuutta miettii, niin oliko lopulta lasi melkein täynnä, vai melkein tyhjä. SDP:n puheenjohtaja 1993–2005 . Laman korjaustoimissa Lipposta alettiin kutsua oikeistodemariksi. Oopperagaala järjestetään 30.10.2021. 33 Demokraatti 80 VUOTTA PAAVO LIPPONEN . 1941 Turtolassa . Tuolloin tehtiin kovia päätöksiä ja isoja kompromisseja. Harrastaa arkkitehtuuria ja kerää mitaleja . de_15042021_30.indd 33 7.4.2021 15.41. Päivi ja Paavo Lipposen rahaston 14 nuorta solistia esiintyvät Musiikkitalon konserttisalissa. Mutta teot ratkaisevat, se mitä tuolloin saavutettiin. Tuon ajan poliitikoista Lipponen kehuu etenkin vaikeassa paikassa ollutta Claes Anderssonia, joka oli kulttuuriministerinä Lipposen ykköshallituksessa vuosina 1995–1998 ja samaan aikaan vasemmistoliiton puheenjohtaja. Työnantajista muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnroothilla oli siinä iso rooli. Demareiden vahva talouspoliittinen rooli jatkui vielä Matti Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa. Lipponen kuvaa sateenkaarihallituksen aikaa ainutlaatuiseksi ajaksi Suomen historiassa. Hän ihmettelee, miksi yksityisille rakennusliikkeille ollaan antamassa valtavat rakennusoikeudet ydinkeskustaan, Rautatieaseman edustan Elielin aukiolle. . . . Keskustan kehittämisestä puuttuu yhteinäinen näkemys ja nyt sinne on suunnitteilla valtavia rakennusblokkeja. Syntynyt 23.4. . . – Kyse on siitä, että joku haluaa profiloitua vasemmistolaiseksi ja siksi joku pitää leimata oikeistolaiseksi. Tällaisella rahastamisella kaupunki menettää identiteettiään. Eduskunnan puhemies 1995 ja 2003–2007 . Pääministeri kaksi kautta 1995– 2003 . Mutta sekä velka että työttömyys painettiin alas. Lipponen hymähtää, kun häneltä kysyy sen määritelmää. Eduskunnan uintimestari 1986 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Paavo Lipponen. . Siinä valtiovarainministeri Antti Kallionmäki oli keskeinen hahmo. – Andersson osoittautui todelliseksi johtajaksi, kun hallitus tarvitsi vasemmistoliiton tuen työmarkkinayhteistyölle. Voittanut vesipallossa SM-hopeaa . Lipposen ykkösen ongelmaksi tuli hurjan velkaantumistahdin pysäyttäminen. . Lipposen mielestä ensin alueelle tarvittaisiin vapaa ideakilpailu
Kun aukeaa ennennäkemätön mahdollisuus, siitä pitää ottaa kaikki irti, vaikka se jännittää, hän kertoo. Teksti Anna-Liisa Blomberg U utinen kuntavaalien siirtämisestä oli espoolaiselle Lauri Hietaselle ”tietyssä mielessä shokki”. Nyt toukokuun 10.päivä 18 vuotta täyttävä Hietanen saattoikin asettua ehdolle. Kuntavaalien siirtyminen avaa noin 9 000:lle täysi-ikäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle mahdollisuuden ehdokkuuteen. Ei hän ollut tullut ajatelleeksi, että korona – vaikka sen oikut jo hyvin tunnettiin – siirtäisi kuntavaaleja kesäkuulle. Tässä joukossa on myös Emilia Kangaskolkka Liperistä. Emilia Kangaskolkan kotiarkisto Nora Vilva de_15042021_35.indd 35 8.4.2021 9.43. Lauri Hietanen. Ensin mieleen iski epävarmuus. On vain täytettävä 18 vuotta ennen varsinaista vaalipäivää. – Että mitäs nyt! Muilla on jo hienot kuntavaaliteemat ja minä nyt olen vain tämmöinen pieni, kuka mua kuuntelee ja niin edelleen, Hietanen kuvailee ensireaktiota, jonka perässä seurasi tärkeä oivallus: – Tässä ei todellakaan ole mitään hävittävää. 35 Demokraatti YLLÄTTÄEN EHDOKKAAKSI KUNTAVAALIT Kuntavaalien siirto tarjosi tuhansille täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleville nuorille mahdollisuuden lähteä sittenkin ehdolle. Toukokuun lopulla täysi-ikäistyvää Kangaskolkkaa kuntapolitiikEmilia Kangaskolkka
Puolueen piiritoimistoista kerrotaan vaihtelevasti heidän kaltaisistaan nuorista. Vaikka Kangaskolkan äiti on toiminut SDP:n kuntapoliitikkona ja kasvatuksessa sosialidemokraattiset arvot ovat olleet läsnä, hän toppuuttelee tulkintoja, joiden mukaan aate olisi tullut jotenkin automaattisesti äidinmaidosta. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Emilia Kangaskolkka liittyi Demarinuoriin ja puolueeseen 15-vuotiaana. Jos ihmisillä on käsitys, että kaikki ovat vain vastakkain, eivätkä tee yhteistyötä ja pyri jonkinlaiseen konsensukseen, se vaikeuttaa myös äänestyspäätöstä, Hietanen katsoo. Siitä olen aina tykännyt ja koen sen äärimmäisen tärkeäksi, hän kertoo. Hän painottaa, että asioita saa ja on hyväkin kritisoida, mutta henkilöön menevää kommentointia ei tarvitse sietää. Liittymiseen vaikutti ennen kaikkea kaikki huikeat ihmiset, joita olen tavannut sekä SDP:n looginen ja asiantunteva lähestyminen poliKUNTAVAALIT HENKILÖÖN MENEVÄÄ KOMMENTOINTIA EI TARVITSE SIETÄÄ. Sosialidemokraattiset arvot ovat sydämenasia, mutta puolueen valinnassa on myös oma päätöksenteko ollut vahvasti mukana. – Nyt korona-aikana liityin Demarinuoriin ja demareihin. – Ja sitten samalla kuitenkin ihmetellään, miksi nuoria ei kiinnosta tai miksi he eivät äänestä, hän huomauttaa. Toiminnanjohtajat Mikko Hokkanen (Kaakkois-Suomi) ja Johanna Autio (Pohjanmaa) ovat yhtä mieltä siitä, että nuorissa on potentiaalia ja alle 30-vuotiaita nuoria on tärkeä saada ehdolle. – Kaikkia, jotka tulevat valtuustoon, pitäisi arvostaa, koska he kuitenkin de_15042021_35.indd 36 8.4.2021 9.43. Se nakertaa luottamusta yhteiskunnan toimintaan. Pohjanmaalla on ehdokkuudesta kiinnostuneita, mutta sitä vielä harkitsevia. On kartoitettu sähköpostin ja puhelimen välityksellä kaikki Demarinuorten jäsenet ja kysytty ehdokkaiksi. JOKAISELLA ON oma tarinansa, aloittaa Lauri Hietanen vastauksensa kysymykseen, miten ja miksi hän valitsi juuri SDP:n. EI OLE tavatonta, että nuoriin kohdistuu väheksyvää puhetta, joka usein antaa ymmärtää nuoren olevan kykenemätön ajattelemaan tai toimimaan itse. KAKSIKKO KANNUSTAA nuoria vaikuttamaan. Silloin haluan painottaa, että olen kasvanut monien eri näkökulmien ja aatteiden keskellä. tiikkaan. On selvää, ettei jokainen parahiksi vaalipäivään mennessä täysi-ikäistyvä nuori lähde ehdolle, mutta uutukaista äänioikeuttaan he toivottavasti käyttävät. Lapissa ja Kaakkois-Suomessa taas vastaavia tapauksia ei ole tiedossa. – Mietin silloin, että nyt puheeni on tavoittanut tarpeeksi suuren yleisön, asiani on tavoittanut ihmisiä. Onneksi päällimmäisenä mieleen on kuitenkin jäänyt kaikki se positiivinen palaute ja kannustus, jota sain. Lauri Hietanenkin on pannut merkille, että some-keskustelusta on tullut sävyltään syyttävää ja riitaisaa. POLITIIKAN KIELI on koventunut ja varsinkin sosiaalisessa mediassa palaute voi äityä jopa vihapuheeksi. Lauri Hietanen ei näe nuorten väheksymistä kovin laajamittaisena ilmiönä, mutta hän tunnistaa silti puheet ja ”ethän sinä tiedä elämästä vielä mitään” -asenteet. Emilia Kangaskolkka pitää ilmiötä huolestuttavana. Koko nuva-ajan hän on pohdiskellut, mikä olisi hänen puolueensa. – Tosi paljon kuulee sellaista, että vanhemmat ovat suunnilleen aivopesseet minut. Nuorisovaltuustovuosiensa perusteella hän kuitenkin kokee, että suhtautuminen nuoriin on parantunut paljon. Kevään aikana tullaan tekemään vielä toinen kierros, Hokkanen kertoo konsteista, joilla nuoria pyritään tavoittamaan. KAKSIKKO LÄHTEE vaaleihin SDP:n listoilta. 36 Demokraatti kaan kannustaa mahdollisuus päästä vaikuttamaan ihmistä lähellä oleviin asioihin. – Tässä vaiheessa ehdokashankinnassa ei erityisesti mietitä ikää, mutta toki kuulostellaan nuoria ja nuorten ajatuksia, Lapin piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropainen sanoo. – Toivon, että jokainen löytäisi itselleen ehdokkaan, joka ajaa itselle tärkeitä asioita, Hietanen sanoo. Kokemukset ovat olleet pääosin kannustavia ja opettavaisia. – Kunnissa päätetään ihmisten arjesta, hän kiteyttää. – Se on riski demokratian toimivuudelle, jos ei ole rakentavaa dialogia. Emilia Kangaskolkka on jyrkästi vastaan ajatusta, että poliitikon pitäisi kestää sellaista. – Demarinuorten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Varta vasten juuri täysi-ikäistyviin nuoriin kohdistuvaa ehdokashankintaa ei ole vireillä. edustavat siellä omaa taustaryhmäänsä ja äänestäjäkuntaansa, hän painottaa. Toinen kommentoijista oli Kangaskolkan mukaan ”poliittinen vaikuttaja toisesta puolueesta”. Hietasella on jo kosketusta päätöksentekoon Espoon nuorisovaltuustosta (nuva), jossa hän vaikuttaa nyt neljättä vuotta. Hän itse sai epäasiallisia kommentteja ensimmäistä kertaa pidettyään puoluekokouksessa Sanna Marinin kannatuspuheenvuoron
37 Demokraatti MAHDOLLISUUDESTA PITÄÄ OTTAA KAIKKI IRTI, VAIKKA SE JÄNNITTÄÄ. Nora Vilva de_15042021_35.indd 37 8.4.2021 9.44
Tapahtuma järjestetään Valkeakoskella vuoden tauon jälkeen uudella festivaalialueella, kaiken lisäksi yhtä päivää pidempänä kuin aiemmin. 39 Demokraatti KASVO Siltojen rakentaja Työväen Musiikkitapahtuman (TMT) toiminnanjohtaja Marianne Haapoja puhkuu intoa, iloa ja tarmoa kesän 2021 edellä. de_15042021_38.indd 39 7.4.2021 15.17
MARIANNE HAAPOJA on kollegoineen onnistunut tartuttamaan hersyvän ja mukaansatempaavan menon osaksi myös Työväen Musiikkitapahtumaa. Haapojan rooli festivaalin kasvutarinassa ja festivaalin muotoutumisessa nykyisenkaltaiseksi kaiken kansan kaupunkifestariksi on merkittävä: hän aloitti toiminnanjohtajana vuonna 1997, vain 24-vuotiaana. Vuodesta 1972 Valkeakoskella järjestetty festivaali on onnistunut uudistumaan ja vakiinnuttamaan itsensä ja paikkansa vuosikymmenten mittaan. TMT ei koronavuoden tauosta huolimatta tee feenikslintumaista tuhkasta nousua tulevana kesänä vaan jatkaa juhlan kehittämistä vahvalle pohjalle. Tästä päätöksestä on kulunut aikaa tarkalleen vuosi. Toiminnanjohtaja puolestaan tavoittaa samat ikävuodet sitä seuraavana suvena, vuonna 2023. Ensi vuonna festivaali täyttää 50 vuotta. Haap ojan ympärille on vuosien mittaan kertynyt luotettavien ihmisten ja yhteistyökumppaneiden verkosto. Minä kun luulin, että tästä tehtäisiin se lehden pienempi henkilöhaastattelujuttu!” Marianne Haapojaa naurattaa Demokraatin haastatteluun liittyvä väärinkäsitys. Hänen naurunsa on tarttuvaa sorttia. Haapojalle lienee häijyimpiä vastoinkäymisten hetkiä ollut päätös perua FESTIVAALI VOI EDUSTAA KOKO YHTEISKUNTAA. Festivaaliorganisaation ytimen muodostaa muutaman ihmisen aktiivijoukko. Niin valkeakoskelaiset kuin laajemmin suomalaiset ovat ottaneet TMT:n sydämiinsä. 40 Demokraatti D-KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen viime kesän Työväen Musiikkitapahtuma, ja kyllä, koronapandemian, minkäpäs muunkaan takia. Festivaalin järjestäjät eivät halunneet riskeerata yleisön, artistien ja festivaalityöntekijöiden terveyttä. Lisäksi laaja joukko vapaaehtoisia talkoolaisia työskentelee osana TMT:n organisaatiota, heistäkin moni pitkäaikaisia TMT-aktiiveja. Haapoja luonnehti keväällä 2020 peruutuspäätöstä paikallisessa Valkeakosken Sanomissa hankalaksi ja surulliseksi, mutta oikeaksi. Haapoja kuuluu niihin ihmisiin, jonka tavattuaan sitä jatkaa matkaansa hyväntuulisempana, hyvän aikaa. Viimeisen vuoden aikana hänellä lienee ollut käyttöä valoisalle elämänasenteelleen – ottaen huomioon minkä vahvuisia myrkkymarjoja Iso Paha Kulkutautisusi on polkujemme varsille kuluneiden kurimuskuukausien mittaan asetellut. ”S iis mitä, että oikein kolme aukeamaa juttua. de_15042021_38.indd 40 7.4.2021 15.17
Demokraatin vauhdikkaissa laiturikuvauksissa on meneillään seesteinen hengähdyshetki. MIETIMME PALJON, MITÄ NYKYPÄIVÄN TYÖVÄENMUSIIKKI ON JA KUKA ON TÄMÄN PÄIVÄN TYÖLÄINEN. Tapahtuman arvot näkyvät esimerkiksi ohjelmistossa monin tavoin. – Tottakai mietimme paljonkin sitä, mitä nykypäivän työväenmusikki on, kuka on tämän päivän työläinen ja miten sen tulee näkyä tapahtuman ohjelmistossa. – Hieno kajakki, kukas sinä olet, kysyy toiminnanjohtaja laiturilta käsin. Tulevana kesänä keskustelujen teemoja ovat muun muassa työntekijän sananvapaus ja ilmastonmuutos. 2 Vuonna 2003 Juice Leskisen runoihin perustuva Ilonkorjuun aika -konsertti Kirjaslammen uimalassa heinäkuun lopun hämärtävässä illassa on jäänyt vahvasti mieleen. Vaikka en sanoja paljoa ymmärtänyt, musiikki, laulajan ääni, elekieli ja karisma jättivät rintaan muistijäljen. Usein jollakin teatterilaisella oli kitara mukana, ja lauloimme yhdessä. Festivaalin tulee olla kaikkien saavutettavissa. He esittelevät tapahtumaa ylpeinä. – Meille on tärkeää, että voimme tehdä festivaalin ohjelmiston sellaiseksi, että lippujen hinnat eivät ole kalliita. Juice istui laiturin päässä vanhassa, hieman nuhjaantuneessa nojatuolissa ja luki runojaan, poltteli savukkeita ja oli hyväntuulinen. Valkeakoskella halutaan rakentaa ohjelmisto korostetun monipuoliseksi ja -arvoiseksi. Haapojan mukaan festivaali on selvinnyt vaikeuksista yhdessä keskustelemalla ja tekemällä: kekseliäisyydellä, työteliäisyydellä, sinnikkyydellä ja hyvällä yhteishengellä. Yksi festivaalin yleisteemoista on vähemmistökulttuuri, mikä näkyy myös ohjelmistossa, jossa esillä ovat ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset artistit ja muusikot. – Olen aika pitkälti se ihminen, joka käytännön tasolla valitsee ohjelman, vaikka toki suunnittelemme ja toteutamme festivaalin yhdessä, monen osaavan ammattilaisen yhteistyönä. Ylpeys näkyy myös lämpönä ja inhimillisyytenä. Iloinen henki ja talkoomeininki ovat Haapojalle tärkeitä, mutta myös se, että tapahtuma uudistuu ajan ja yhteiskunnan muutosten mukana. 41 Demokraatti TÄRKEÄÄ ON myös se, että festivaalista on tullut valkeakoskelaisten, koskilaisten kuten paikalliset itseään kutsuvat, oma kaupunkifestivaali. Vuosien varrella ovat ajoittain tulleet tutuiksi niin pankkilainojen takaamiset kuin omasta palkasta tinkiminen. Tapahtuman perinteikäs nimi jakoi etenkin alkuvaiheessa valkeakoskelaisten mielipiteitä. Ruotsinsuomalaisiin liittyvä ensi kesän teema on luontevaa jatkoa Työväen Musiikkitapahtuma ry:n vuonna 2019 toteuttamalle kirjahankkeelle. Sukeutuu lämminhenkinen lyhyt keskustelu, jonka aikana ehditään vaihtaa kuulumiset. Haapoja on itsekin harrastanut melomista, jopa kilpatasolla. Ei ollut ystävilleni yllätys, että Hectorin tuotanto oli tapahtuman teemana vuonna 1999. Tarjoamme lisäksi myös ilmaista ohjelmaa lapsille ja nuorille sekä myös vanhuksille vaikkapa palvelutaloihin. de_15042021_38.indd 41 7.4.2021 15.17. Ihmisille on kunnia-asia olla mukana festivaalin tekemisessä ja sen tapahtumissa. Mies vaikuttaa hyväntahtoisella tavalla uteliaalta, ja meloo rauhallisin elkein kohti laituria. Haapojan ideoita ovat olleet festivaalin niin sanottuun erikoisohjelmistoon kuuluneet, yhteistyössä UMOn kanssa toteutettu jazzkonsertti sekä Kiihkeät tuulet – naiset ja erotiikka -konsertti, molemmat vuonna 2019. – Festivaali voi tietyllä tavalla edustaa koko yhteiskuntaa, olla miniyhteiskunta, jossa on mukana kaikkia erilaisia yhteiskunnan elementtejä ja voimasuhteita. – Onneksi niistä on jo aikaa. Mies utelee, mitä tulevan kesän esiintyjiä Haapoja suosittelee. 3 TÄRKEINTÄ 3 Nuorisoteatterin aikana istuimme monesti meillä kotona ja kuuntelimme C-kasetilta Hectorin uudempaa (Varjot ja lakanat, Yhtenä iltana) ja vanhempaa tuotantoa. Tuolloin yhdistys julkaisi Monta oksaa – tarinoita ruotsinsuomalaisten elämästä ja kulttuurista 1960-luvulta nykypäivään -tietokirjan, jonka toimittivat Marianne Haapoja ja musiikin historian tutkija Saijaleena Rantanen. Vuoden 2019 teemoja olivat ilmastonmuutos, ruotsinsuomalaisuus ja pakkoyrittäjyys. Haapoja toteaa, että työväenmusiikki on nykypäivänä lavea käsite. Mitkä ovat olleet sinulle kolme merkittävää musiikkielämystä. – Talkoolaisuus näkyy vahvasti meidän tekemisessä. Pian löydetään ju1 Portugalilaisen fadolaulajan Marizan konsertti vuosia sitten Tampere-talossa oli sykähdyttävä ja koskettava. ”TERVE!” HAAPOJA tervehtii tuntematonta miestä, joka meloo kajakilla pitkin kevääseen heränneen Mallasveden pintaa. Tärkeä osa festivaalia ovat jo monena vuotena olleet erilaiset teemakeskustelut. KORONA-AIKAAKIN ENNEN on toiminnanjohtajan työssä ollut vaikeita aikoja – ja niistäkin on selvitty
Vanhemmat kannustivat tyttäriään omatoimisuuteen, mikä näkyi monin tavoin. Kun yhdeksänvuotias Marianne halusi mukaan paikallisen Timotei-harrastajateatterikoulun toimintaan, isä antoi tytölle kouraan puhelinluettelon ja sanoi jotakuinkin niin, että ”sehän on hienoa, tuossa on puhelinluettelo, josta löytyy teatterin numero. – Isä oli oikeassa. . Rakennetaan uusia yhteyksiä ja ystävyyksiä ihmisten välille. Vastasin siihen jotenkin niin, että kulttuurisihteeri toimii siltana, joka yhdistää yleisön ja taiteilijan. – Voi että… mä ihan liikutun nyt! Haapojan silmät kimmeltelevät. . Sain siellä elinikäisiä ystäviä. – Tulin suoraan Seinäjoelta Demarinuorten lähiöprojektitapahtumasta Valkeakosken haastatteluun. Tukka oli kai vähän pörröllään, Haapoja naurahtelee. On Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeen neuvottelukunnan jäsen sekä vetää hankkeen taideja kulttuurifestivaalien työryhmää . Hän hiljenee toviksi, hakee seuraavia sanojaan. toimii Pirkanmaan festivaalien puheenjohtajana sekä Tapahtumateollisuus ry:n koulutusja kehitystyöryhmän jäsenenä. TYÖLÄISPERHEEN TYTTÖ Marianne Haapoja varttui Lahdessa tasatahtia häntä vuotta nuoremman pikkusiskon kanssa. Isä työskenteli putkiasentajana. Seurasi kymmenpäiväinen ja osin houreiden täyttämä episodi, johon sisältyi leikkaus, toipilasaika sairaalassa, lento Moskovaan ja jatkolento Aeroflotin koneella Helsinkiin. Toipilastoverin äänessä väreilee pelonsekainen kunnioitus: ”Marianne, tuolla on sitten muuten Puolueen sairaala.” Matka päättyi iloon. Vuonna 1997 Haapoja saapui 24-vuotiaana festivaalin toiminnanjohtajapestin työhaastatteluun; se tapahtui tavalla, joka olisi riipinyt työurakonsulttien hermoja, jos sellaisia olisi hiiviskellyt nurkissa haastattelun aikaan. Ota ja soita itse sinne teatterikouluun.” Marianne ja pikkusisko Sanna saivat lähteä myös hyvin nuorina kahdestaan ulkomaanleireille, joita järjestivät esimerkiksi Nuoret Kotkat ja Lahden kaupungin nuorisotoimi. sai vuonna 2015 Kansan Sivistysrahaston Työväen kulttuuripalkinnon de_15042021_38.indd 42 7.4.2021 15.17. Hän ilmoitti vanhemmilleen, ettei heidän tarvinnut olla huolissaan, sillä hän tiesi tarkalleen, minne haluaa opiskelemaan. 42 Demokraatti D-KASVO tustelun opastamana blueskitaristi Erja Lyytinen yhteiseksi TMT-nostoksi. Roolinsa ytimen Haapoja mielsi jo varhain, niihin aikoihin, kun haki Työväen Akatemian kulttuurisihteerin opintolinjalle. Pikkusiskoni ihmetteli hotellihuoneeseen kaupungilta palattuaan, että kenelle minä oikein juttelen, vaikka huoneessa ei ollut muita. – Perillä aloin yhtenä päivänä voida todella huonosti. syntynyt 1973, asuu Valkeakoskella . – TMT:n väki teki aika rohkean ratkaisun minut valitessaan, Haapoja muistelee. Yksi matkoista oli dramaattinen, kun lahtelaiset nuoret lähtivät Ukrainaan ystävyyskaupunki Zaporozjeen 1980-luvun lopulla radiotoimittaja Tapani Ripatin ja muutaman muun aikuisen johdolla – Ukrainaan, jossa siihen aikaan elettiin viimeisiä neuvostovallan vuosia. – Muistan, miten pääsykokeissa kysyttiin, mitä kulttuurisihteerin työ on. Niin ja sekin, että kun Haapoja pääsi viimein jaloittelemaan ulos muiden sairastavien kohtalotovereiden kanssa, lähes 40 asteen helteeseen, osoittaa yksi heistä kauempana olevaa korskeaa mahtija arvorakennusta. . Äiti työskenteli kenkäkaupassa ja ryhtyi sittemmin lounaskahvilaa pitäväksi ja myyntiedustajana Suomea kiertäväksi yrittäjäksi. Ne olivat minulle todella tärkeitä vuosia. kulttuurisihteeri, kulttuurituottaja AMK . Hotelliin kutsutaan paikallinen lääkäri – lyhyenläntä mies – joka tutkii potilasta hetken, muuttuu vakavailmeiseksi, pudistelee päätään ja käskee hotelliväen tilaamaan ambulanssin paikalle, viipymättä. Kerroin juttelevani ”tuolle linnulle”. Haapojan umpisuoli oli puhkeamassa. Sittemmin Haapojan opinnot ovat täydentyneet kulttuurituottajan tutkinnolla. Reissussa rähjääntynyttä kovan onnen paluumatkustajaa odottivat Helsinki-Vantaan lentokentällä rakkaudella, leveillä hymyillä ja punaisella ruusulla varustettu vastaanottokomitea: äiti, isä ja sisko. Väänsin Valkeakosken Hesburgerin vessassa viime hetkillä ennen haastattelua otsatukkaa kuntoon kihartimella. Marianne Haapoja oli keskeyttänyt lukion ensimmäisen vuoden jälkeen. Siinä edellisenä iltana taisi olla vielä joku pitkäksi venynyt saunailta. Jäin hotellille, kun muut menivät retkilleen. Kymmenen päivän koettelemukseen liittyi vähintään pienoisromaanin verran eväitä, tarjoiltakoon tässä vain pari purtavaa: 16-vuotias toipilas keskusteli kipulääkittynä, morfiinihuuruisena sairaalavessan torakoiden kanssa. MARIANNE HAAPOJA . Työn ydin ja sen tekijä ovat tainneet kuitenkin pysyä samoina, ja siksi ensi kesänä Valkeakoskella rakennetaan taas, vuoden tauon jälkeen, uusia siltoja. Kun tekee Mallasveden perjantai-iltapäivästä aikahyppäyksiä aiempiin vuosiin, löytyy Haapojan historiasta laiturisanailuja muistuttavia välittömyyden ja hetkessä elämisen tunnelmia. Työväen Musiikkitapahtuma ry:n toiminnanjohtaja . . . HAAPOJA KUVAA itseään sillanrakentajaksi yleisön ja esiintyjien välillä. Sekä pääsykoepäivään että neljään vuoteen Työväen Akatemiassa kiteytyy paljon tärkeää, sellaista muovaavaa, joka näin jälkikäteen on vaikeasti muovailtavissa sanoiksi. – Isä vei minut vaaleansinisellä kuplavolkkarilla Työväen Akatemian pääsykokeisiin ja sanoi, että ”toin sinut kotiin tyttö”, Haapoja muistelee
Uskon, kun näen. Lilliputtimaan finanssivalvonta läpsäytti lopulta Nordeaa sormille antamalla pikku sakot rahanpesusta, mutta sen kummempia seuraamuksia ei asiasta ollut, vaikka julkisuus tuolloin oli suurta ja kestikin vähän pidempään kuin nyt. ELIITTI SIIRTÄÄ BISNEKSENSÄ VAIN SEURAAVAAN VEROPARATIISIIN. Kyllä mä nyt sen hoidan, kun vähän saan aikaa kiireisemmiltä töiltä.” Just joo. En kuitenkaan usko, että maa järisee. Mutta kun me ei saada aikaiseksi, ja kohut puhaltavat ohitse parissa päivässä. Monta kertaa on pitänyt vaihtaa, mutta inhoan noita byrokraattisia juttuja, ja lopulta se on aina jäänyt. Venäläisten oligarkkien, Italian mafian ynnä muun järjestäytyneen rikollisuuden harjoittaman rahanpesun ja korruption ohella ilmi tuli Nallen 140 miljoonan omistukset Luxemburgin veroparatiisissa. Kysyin, että miksi ihmeessä. SDP jopa irtisanoutuikin yhteistyöstä veronkiertoa niin laajasti edistäneen konsernin kanssa. ”Hävettää aina, kun joku kysyy tai Nordea on otsikoissa. de_15042021_44.indd 44 7.4.2021 12.50. Silti tämän Jannin kaikki pankkiasiat ovat Nordealla. Silloin monet asiakkaat olivat tyrmistyneitä ja somessa vannottiin, että pankki vaihtuu. Aikomukseksi se taisi jäädäkin. Luxemburg ehkä vielä saadaankin kuriin, mutta eliitti siirtää bisneksensä vain seuraavaan veroparatiisiin. Mä olen vain jämähtänyt siihen. Jostain syystä nämä valinnat eivät kuitenkaan kovin usein ulotu pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, energiayhtiöihin tai vastaaviin, joiden parissa ne isoimmat fyffet liikkuvat – ja myös vaikutus yhteiskuntaan olisi parhaimmillaan valtava. Meppimme Eero Heinäluoma kuvasi tietoja ”järisyttäviksi” ja vaati maata EU:n mustalle listalle sen muille jäsenvaltioille aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Kuluttajien saamattomuus kehityksen jarruna Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Ylen teettämän kyselyn mukaan myös joka neljäs kuluttaja pohti tuolloin Nordean dumppaamista. Toki siellä oli hyvin edustettuna muukin suomalainen talouseliitti. VIITISEN VUOTTA sitten otsikoissa oli Panama-vuotojen kautta esiin tullut veronkierto ja rahanpesu Wahlroosin johtaman Nordean tytär yhtiön kautta Luxissa. Jos me kuluttajat emme olisi niin saatanan saamattomia, suurinta valtaakin käyttävät yritykset joutuisivat kehittämään toimintaansa eettisempään ja kestävämpään suuntaan. 44 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi B jörn Wahlroos oli taas hetken otsikoissa, kun kansainvälisten toimittajien koostama OpenLux-tietokanta julkistettiin maaliskuussa. Kaikki voittaisivat, paitsi tietysti veronkiertäjät ja talousrikolliset. Ja auttaa monia muitakin paikallisia yrityksiä, on eettinen ja osoittaa säännöllisesti kantavansa huolta ja vastuuta toimialueensa kehityksestä. Mun eka tili 18-vuotiaana avattiin Merita-pankkiin, ja sitten oli luontevaa avata firmankin tilit sinne. Minulla sattuu olemaan varsin lähellä eräs oikeamielinen kasvuyrittäjä, kutsuttakoon häntä tässä vaikkapa nimellä ”Janni”, jota paikallinen Osuuspankki on auttanut monella tavalla. SOME-KOHUT JA julkisuus voivat selvästi vaikuttaa joihinkin yrityksiin, ja monet ihmiset tekevät eettisiä kulutusvalintoja ruuan ja vaatteiden suhteen tai kompensoivat hiilipäästöjään
Pystyvätkö nykynuoret aikanaan siihen, kun kaikki on jo valmiiksi päätetty. Nuoret tarvitsevat puolustajansa, ja minun sukupolveni on velkaa sen heille. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, ei niitä kannata ikuisesti vastustaa vaan mennä mukaan muuttamaan ja tekemään uutta. Jokainen sukupolvi haluaa aina muokata omaa maailmaansa. N äen peilikuvassani miehen, joka rakastaa sitä työtä, mitä hän tekee. Tietenkin aina välillä on riitaa, mutta pyrin aina ratkaisuun ja siihen, että pragmaattisesti päästäisiin eteenpäin. Minulla on sellainen tunne, että olen pystynyt parantamaan maailmaa ja myös korkeakoulutettujen asemaa Suomessa. Vaikka kuulun eri sukupolveen, koen asiakseni puolustaa nykynuoria niin kauan kuin henki pihisee, koska ensimmäistä kertaa historiassa nuoret tulevat työmarkkinoille ja yhteiskuntaan, jossa asiat eivät vain parane, vaan hyvinvointi osittain laskee. Kun katson valtion velkalaukkaa, huolestun siitä, millaisen vastuun nykynuoret joutuvat kantamaan taloudesta, ympäristöstä ja hyvinvointiyhteiskunnasta. Jotkut ehkä näkevät minut tosi totisena ihmisenä. 45 Demokraatti Sture Fjäder 63-vuotias Akavan puheenjohtaja. Olen ollut työssäni tosi vaativissa paikoissa ja kovassa paineessa. Olen ollut tekemässä paria tupoa, eläkeuudistusta, kilpailukykysopimusta, vuosi sitten synnytettyä määräaikaista lainsäädäntöä koronasta johtuen ja kaikenlaista muutakin. Ei sen takia, että se olisi glamouria tai mitään sen tyypistä, vaan työn sisällön takia. Minulla on myös toinen puoli. Varsinkin 2010-luvulla. Ehkä työ näkyy kasvoiltanikin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_15042021_45.indd 45 7.4.2021 13.02. Sen takia tämä korona-aika on ollut minulle vaikeaa. Tämä mielikuva tulee todennäköisesti mediasta, koska vaikeita ja vakavia asioita kommentoidaan tietenkin totisella naamalla. Silloin asioihin pystyy vaikuttamaan. Mutta toivottavasti näkyy myös karttunut elämänkokemus ja tietynlainen rakentajan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen aina pyrkinyt saamaan aikaiseksi ratkaisuja. Olen tosi eläväinen ja utelias, tykkään puhua paljon, jutella ja haastaa
Juuri korot ajavat velkavaikuksiin joutuneet ihmiset entistä syde_15042021_46.indd 46 8.4.2021 10.11. Kirjani syntyvät vain siinä hetkessä, kun kirjoitan. Oman tilanteen kautta tajusin, miten ihminen voi äkkiä ajautua kaltevalle pinnalle. Pitäisikö pikavippifirmojen toimintaa kirjailijan mielestä suitsia tiukemmin lainsäädännöllä. Vanha asunto menisi varmasti kaupaksi, kun sinne asti päästäisiin ja remontissa voisi toteuttaa kaikki toiveensa oman makunsa mukaan. Hän tahtoi purkaa koko keittiön, tapetit, kodinkoneet, kaikki tulee uutta. ASUNTOKAUPAN ALLEKIRJOITUKSEN jälkeen eivät tarinan Karoliinalle hälytyskellot soineet. Marttisen tarina kahden asunnon loukusta lähti rullaamaan omalla painollaan, ilman suunnitelmaa. Minulle tuli omaa kokemusta ja sitä kautta syvyyttä aiheeseen. Annamari Marttiselle tarjoutui uuden kirjansa aihe kuin itsestään. Remonttimiesten lasku sai sitten hengen salpaantumaan, mutta ensin on juhlittava tupaantuliaiset. Karoliina teki innostuksissaan uuteen asuntoon täyden remontin. Halusin kuvata tilannetta, jossa katastrofi tapahtuu tai on lähellä. ”Tarjous on sitova, jos myyjä hyväksyy sen. – Pitäisi, niiden korot voivat olla käsittämättömät. Päämäärä oli saada rahat, joilla maksaa vanha laina pois ja ylijäävällä osalla rahoittaa remonttia. Marttisen mukaan ensimmäinen versio oli rakenteeltaan valmis kokonaisuus ilman tarvetta muuttaa mitään isoja linjoja. Henkilöt alkavat viedä tarinaa ja kirja kirjoittaa itse itseään. – Kirjailija minussa kiinnostuu asioista, jotka ovat jollakin tavalla tabuja, vaikeita. Kirjoittamalla selvitän ja tutkin niitä, opin niistä itse ja voin niitä välittää lukijoille. – Karoliina päätti ottaa riskin ja toivoi että se kantaisi. Et voi vetää takaisin”. – En ole koskaan joutunut etsimään tai miettimään aiheita, ne vain tulevat luokseni eri tavoilla. Siitä sitten syntyy pakottava tarve kirjoittaa. Juuri tässä on kirjoittamisen lumo. – Ei ollut valmista runkoa, minulla ei koskaan ole. Teksti Hilkka Kotkamaa Kuva Jarno Saarimies, Tammi K iinteistövälittäjän luja kädenpuristus, luottavainen katse ja varmat lupaukset saivat kirjan päähenkilön Karoliinan allekirjoittamaan ostotarjouksen asunnosta, jonka hän näki jo loppuelämänsä unelmien kotina. ”En tiedä onko rikos valehdella työpaikasta, jota ei ole”, Karoliina pohti vippihakemusta täyttäessään. Tuollaisesta kriisistä kertoo Annamari Marttisen tuore romaani Häiriömerkintä. Kun ensisijainen tavoite ja toive on myydä asunto, ei sitä kannattanut heti muutamienkaan kuukausien myymättömyyden jälkeen panna vuokralle. En suunnittele koskaan mitään etukäteen enkä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu tai miten kirja loppuu. 46 Demokraatti KIRJAT Kahden asunnon loukusta häiriömerkintään ANNAMARI MARTTINEN TIESI, MILTÄ KAHDEN ASUNNON LOUKKU TUNTUU, KUN RYHTYI KIRJOITTAMAAN AIHEESTA ROMAANIA. Tämä aihe kiinnosti jo muutaman vuoden ajan ennen kuin aloin kirjoittaa, ja kun minulla oli vielä kesken edellinen romaanini. Ahdistus alkoi painaa kuin peto. Niin ei kuitenkaan käynyt. – Sitten koin itse vuonna 2018 kahden asunnon loukun, ja se sinetöi halun kirjoittaa siitä. Lopulta työttömyys sitten sinetöi kaiken, Marttinen kuvailee kirjansa tapahtumakulkuja. Kovin pienestä voi elämä olla kiinni, kun yksi teko, allekirjoitus tai lupaus saattaa suistaa elämän raiteiltaan. – Olen nimenomaan fiktion kirjoittaja, en halua kirjoittaessani mitään rajoitteita, Marttinen kertoo. Kaksi asuntoa, remonttivelka ja pikavipit, siitä alkoi kierre, josta olisi joku voinut varoittaa. Sitten koitti päivä, jolloin Karoliina otti ensimmäisen pikavippinsä pakon ja värikkäiden mainosten houkutamana: ”Voit saada lainaa jopa 70 000 euroa ilman vakuuksia. Kaksi kuukautta muuton jälkeen Karoliinan työt autoliikkeen sihteerinä loppuivat. Marttinen kertoo törmänneensä velka-ahdinkoisten ihmisten tarinoihin nettiartikkeleissa sattumalta ja satunnaisesti. Koko prosessi vei noin vuoden. Marttinen kuitenkin vakuuttaa, että Häiriömerkintä-romaani kaikkine henkilöineen ja tapahtumineen on täysin sepitettä. Hän muun muassa näkiaiheesta erään tv-haastattelun aiheesta, ja niin teema alkoi muhia romaaniaiheena
Miten paljon huorat tienaavat. Tappaako itsensä vai ruvetako huoraksi. Harvassa kaunokirjallisessa teoksessa on onnistuttu kuvaamaan yhtä vahvasti häpeää. Ajankuluksi hän ryhtyy suunnittelemaan jo omia hautajaisiaankin. Minulle se on tapa olla kirjailija. Kirjan päähenkilön kokemus on koskettava, mutta sävyltään synkkä. Mitä jos itsemurha epäonnistuu. Annamari Marttinen. Toki hän olisi joutunut nostamaan kädet pystyyn, jos esimerkiksi vuokralaistakaan ei olisi jostain syystä löytynyt. Täysin ymmärrettävästi hän halusi toivoa, että vanha asunto menisi sittenkin kaupaksi ja hän selviäisi pikkuhiljaa veloistaan. Häiriömerkintä on syvältä riipaiseva kirja, mutta lopussa vilahtaa myös toivo. 47 Demokraatti vempään ahdinkoon. – Kun kirjoita, en säästele itseäni, vaan tyylini on kuvata kaikkea säälimättä ja mahdollisimman tarkasti ja kaunistelemattomasti. En tiedä mistä taito kuvata tällä tavalla tulee, mutta siksi varmasti olen kirjailija. Mistä suunnasta hento valo hohtaa, sen saa lukija päätellä itse. de_15042021_46.indd 47 8.4.2021 10.12. Juuri siksi kirjoitin henkilön yksinäiseksi ihmiseksi ilman turvaverkkoja. Näin pystyin kuvaamaan tämänkaltaisen epätoivoisen tilanteen. Velallinen yrittää lyhentää lainaa, joka korkojen tähden ei juurikaan lyhene. – Karoliinan tilanteessa ei apua olisi oikeastaan voinut antaa kukaan. Karoliina kovin mielellään selviytyisi joutumatta luopumaan kaikesta ja ajamaan kaiken ulosottoon. EPÄTOIVOISSAAN KAROLIINA miettii mitä tehdä, kun rahaa ei yksinkertaisesti ole
Tarinoiden keksiminen vei hänet ihmeelliselle matkalla. Tammessa hierottiin käsiä yhteen, sillä ”Utrio kantoi kustantamoon valmista tekstiä säntillisesti ajallaan. Kirjailija huhki hiki hatussa. VAIKKA UTRIO joutui kestämään armotonta pilkkaa, hän painoi eteenpäin ja menestyi. Anna-Liisa Haavikko: Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä Siltala 2021, 509 s. Esimerkiksi hänen ensimmäistä naishistoriateostaan EeKIRJAT de_15042021_48.indd 48 7.4.2021 14.38. Teksti Esa Mäkijärvi V ahvat naiset saavat nyt ansaitsemaansa huomiota. 1942) muistetaan historiallisista romaaneistaan ja naisen asemaa käsittelevistä tietokirjoistaan. Tämä yleisen historian professorin lause toimi hänen ohjeenaan: ”Historiallisen romaanin tapahtumien ei tarvitse olla todennäköisiä, mutta mahdollisia.” Myöhemmin Utrio julkaisi myös suosittuja tietokirjoja. Kaari Utrio (s. Utriosta tuli nopeasti maamme suosituimpia kirjailijoita muun muassa Arto Paasilinnan ja Laila Hirvisaaren rinnalla He olivat työnantajiensa taloudellisia kivijalkoja. Isä Untamo työskenteli Suomen Sosialidemokraatissa ja Kaari pyrki Somerolla asuessaan edistämään puolueen asiaa. Velkaa ja projekteja oli usein liikaakin, mutta kaikesta selvittiin. KIRJA Kaari Utrio voitti ensin lukijat, myöhemmin myös kriitikot puolelleen. Elämäkerta Kaari on kohteensa näköinen, eli sekä erittäin pedanttinen että kevyen humoristinen. Hän oli tuottelias, mutta vauhti ei vaikuttanut laatuun. Kustannustoimittajalla oli hyvin vähän kätilöitävää hänen teksteissään.” Nuori Kaari Utrio vähätteli itseään ja ajatteli, ettei hän osaisi koskaan kirjoittaa niin kuin Pirkko Saisio tai Eeva Joenpelto. KUTEN TOMMY TABERMANN asian kiteytti, Kaari Utrio ei ollut tyypillinen ahdistunut ja vetäytyvä kirjailija vaan kantaa ottava ja sosiaalisesti kyvykäs henkilö, joka otti haltuun niin kirjallisuuden kuin julkisuudenkin. Hän opiskeli historiaa ja keksi hyödyntää tietämystään proosassaan. Häntä vähäteltiin viihteellisestä tyylistään, mutta lopulta hän voitti puolelleen myös kriitikot. Osallistuminen, 1960ja 1970-luvun mantra, ei Utriota sytyttänyt, vaikka hän jaksoikin puolustaa näkemyksiään. Sosialidemokratia oli suvussa verissä. Feministinä Utrio pyrki edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tie oli kivinen: ”Ei ollut helppoa olla nainen ja demari keskustavoittoisen pitäjän valtuustossa.” Kansanedustajaksi Utrio ei halunnut mutta suostui mukaan paikallispolitiikkaan ja tuki sekä Mauno Koivistoa että Tarja Halosta. Anna-Liisa Haavikko (s. 1960) ei ole esimerkiksi kollegoittensa Riitta Kylänpään tai Pekka Tarkan veroinen tarinaniskijä., mutta hänen esiin nostamansa yksityiskohdat – kuten Helsingin tuoksuminen sotavuonna 1942 ”keitetyltä lantulta”, kiitos ruokapulan – innostavat kirjaa lukemaan. 48 Demokraatti Sitkeää lajia KIRJAILIJAN AMMATISTA VAIN KYMMENEN PROSENTTIA ON LAHJAKKUUTTA JA LOPUT KOVAA TYÖTÄ. Teoksessa Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä käydään läpi kirjallisuutemme pitkäaikaisen voimahahmon vaiheet. Utrio julkaisi suuren osan tuotannostaan isänsä Untamon perustaman Tammen kautta. Kirjallisuuden ei kuitenkaan pitänyt opettaa. Utrion ja Linnilän liitto kesti siksikin, ettei miehellä ollut vaikeuksia kestää naisen menestystä. Iloinen hetki oli Halosen näkeminen presidenttinä ja Riitta Uosukaisen eduskunnan puhemiehenä. Utrion mielestä hänen ammatistaan vain kymmenen prosenttia on lahjakkuutta ja loput kovaa työtä. Vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtäminen mahdollisti kuitenkin kehittymisen. Utriolla ja hänen pitkäaikaisella aviomiehellään Kai Linnilällä (1942–2017) oli monta rautaa tulessa
Kritiikki jatkui silti rajuna. Muutoksen tuulet puhalsivat, eikä viihteelliseen kirjallisuuteen suhtauduttu enää niin vähättelevästi. Häntä voi kiittää maamme ummehtuneen ilmapiirin tuulettamisesta. Tämän huomasi siitäkin, että kaupallisesta pärjäämisestä tehtiin hyve: ”Jos Kaari Utrion uran alkuaikoina paheksuttiin kaupallisuutta, 1990-luvulla myynnistä alkoi tulla menestyksen mittari mediassa.” Kirjailijan suhde julkisuuteen on ollut kaksijakoinen. Utrion arvostus lisääntyi Vaskilintu-romaanin (1992) myötä. Hän ihmettelee syystäkin: ”Mietin, mistä Kaari saa kaiken voimansa.” Utrion pitkä ja runsas elämä on ilman muuta juhlistamisen arvoinen. Siinä ei ole samanlaista vimmaista energiaa kuin Pentti Saarikosken (1996 ja 2003) tai Pentti Linkolan (2017) elämäkerroissa, mutta kohdekaan ei ole yhtä sekava. Hän on lopettanut kirjojen tekemisen, mutta jatkaa aktiivista kirjoittelua Facebookissa. Media on auttanut häntä saamaan lukijoita mutta myös lyönyt julmasti. Kiteytettynä: ”Kansa luki ja tutkijat tyrmäsivät.” Utriosta tuli tärkeä nimi historian popularisoinnissa. Lukija sekä viihtyy että oppii. Ajoittainen etäisyyden ottaminen on tehnyt hyvää: ”Matkoilla yksi rentouttavimpia asioita on tuntemattomuus: kirjailija lomailee julkisuuden kas voistaan.” Kaari on iso ja vakaa työ. Anna-Liisa Haavikon asiallisuuden ymmärtää. Meillä pienienkin yhteiskunnallisten muutosten pelättiin johtavan anarkiaan, mutta todellisuudessa seuraukset olivat mitättömiä: ”Ennustettua kaaosta ei syntynyt.” Kirjallisuudentutkija Liisi Huhtala on huomioinut, että Utrion ja Laila Hirvisaaren kaltaisten tekijöiden suosio perustuu osin siihen, että heidän proosassaan faktan ja fiktion erottaa helposti toisistaan. 49 Demokraatti van tyttäriä (1984) epäiltiin Tammessakin, mutta kuinka ollakaan, siitä tuli vuoden myydyimpiä ja puhutuimpia kirjoja. de_15042021_48.indd 49 7.4.2021 14.38. Hänen esimerkkinsä inspiroi
Nivukoski selviää haasteesta tyylikkäästi. Kullekin kirjaimelle on omistettu oma aukeama, josta voi lukea esittelyssä olevan kirjaimen kanssa leikittelevän tarinakatkelman. Tällä kertaa oppaana on Nuuskade_15042021_50.indd 50 7.4.2021 14.46. Kokonaisuus säilyy levollisena, sillä aukeamaa kohti on käytetty valkoisen ja tehostekeltaisen lisäksi vain yhtä väriä kerrallaan. Nivukoski nautiskelee sanoista ja antaa kielen kieppua. Myös Paula Nivukosken kirjoittamat tekstit tavoittavat mukavasti alkuteosten tunnelman, mistä ei voi kehua aivan kaikkia viime vuosien uusia muumikirjoja. Varsinkin alkukirjaimella helskyttely menettää tehoaan nopeasti. Se on sisarteos pari vuotta sitten julkaistulle Hemulin kasviolle, jossa muumitarinoista tuttu kasviharrastaja Hemuli johdattelee tutkimaan kasveja niityille ja metsiin, pihoille ja pientareille. Nivukoski tarinoi tutuista aiheista ja tunnelmista. Q-aukeamalla taivalla loistaa kuu ja x:n tekstissä äksyillään ja äkseerataan. Nimensä mukaisesti Onnelliset aakkoset tutustuttaa lukijan aakkosten maailmaan. Kirjasta löytyy tuttuja kuvia niille, jotka ovat lukeneet Janssonin muumiromaaneja ja -kuvakirjoja. Tunnekirjo on laaja: surua, riemua, pelkoa, kiukkua ja haikeutta. Onnelliset aakkoset yhdistää hienosti Janssonin alkuperäiskuvat ja uuden tekstin, mutta ensimmäiseksi tai ainoaksi aakkoskirjaksi kirjaimista kiinnostuneelle kolmevuotiaalle en tätä ehkä hankkisi. Mieto ja tuudittava u tuskin ärsyttää niin helposti kuin oman tilansa kainostelematta ottava r. ALKUPERÄISET MUUMIKIRJAT ovat tekstija kuvalainoina mukana myös Nuuskamuikkusen kalakirja -tietoteoksessa. Herkät piirrokset saavat lisämaustetta murretuista väreistä, joita onneksi on annosteltu niukasti. Voi olla, että Nivukosken railakkaasta sanailusta nauttivat eniten hiukan isommat lapset sekä muumimuistojaan verestävät aikuiset. Teksti Marjo Jääskä Kuvat Tove Janssonin kirjakuvitusta T ove Janssonin alkuperäisten romaanien, kuvakirjojen ja sarjakuvien uusintapainosten ohella varsinkin pienet muumifanit saavat kokonaan uusien tekijöiden kirjoittamia ja kuvittamia kirjoja, jotka kuitenkin perustuvat Jansson luomaan maailmaan. Onnelliset aakkoset on tavallaan välimuoto alkuperäisistä ja uusiomuumikirjoista, sillä kirjan kuvitukset ovat Janssonin omia. Vaikutelma on kuitenkin paljon kiinni äänteen luonteesta ja sävystä. Aakkoskirjojen tekijöille erityistä päänvaivaa aiheuttavat vierasperäiset kirjaimet, kuten b, c, x ja q. Muumipappa hakkaa Remingtoniaan, Niiskuneiti haaveilee näkinkengistä ja Muumimamma tarjoilee pannukakkuja. Käsillä olevaa aakkosta makustellaan sekä sanojen aluissa että keskellä: ”Mölytoosa kammettiin kammarista nurmikolle melkoisella metelillä.” Tekstit ovat kekseliäitä, mutta toisinaan saman kirjaimen toistelu tuottaa jo vähän puuduttavaa ja teennäistä jälkeä. Esimerkiksi e-kirjaimella tunnelmointi huipentuu näin: ”Elämän erityinen kauneus hehkuu hetkissä ja haikeudessa”. Ne on aseteltu sivuille runon tavoin, ja usein tuokiokuva päättyy liki aforistiseen kiteytykseen. 50 Demokraatti AAKKOSTREENIÄ ja kalatietoutta LASTENKIRJAT Tove Janssonin kuolemasta on jo pari vuosikymmentä, mutta uusia muumiaiheisia kirjoja ilmestyy useita joka vuosi. Tekstit liikkuvat runon ja proosan rajamailla
Lajiesittelyjen lisäksi kirja tarjoaa tietoa muustakin vesistöihin liittyvästä. Miina Mäki: Nuuskamuikkusen kalakirja Tekstisitaatit Tove Jansson, kuvitus Tove Jansson ja Anni Pöyhtäri WSOY 2021, 109 s. de_15042021_50.indd 51 7.4.2021 14.46. Onnellisten aakkosten tapaan Nuuskamuikkusen kalakirja on omiaan vanhemmille lapsille, esimerkiksi tietoteoksista innostuneille, sujuvasti lukeville alakoululaisille. Hillityt värisävyt ja harkittu taitto tekevät teoksesta upean, tietoa ja taidetta yhdistelevän kokonaisuuden. Lukukokemusta sulostuttavat myös muumiromaaneista napsitut sitaatit. Silmien sijainnin mukaan kampelat ovat joko oikeatai vasenkylkisiä. Anni Pöyhtärin lajikuvat vangitsevat hyvin kunkin lajin perusolemuksen. Napakoiksi haukkapaloiksi jäsennelty teksti esittelee kalojen tuntomerkkejä, elintapoja ja -paikkoja sekä muuta perustietoa, mutta paljastaa eläimistä myös kutkuttavia faktoja. tuiksi tulevat muun muassa flada, suolapulssi ja murtovesi. Kirjan graafisesta suunnittelusta vastaava Riikka Turkulainen onnistuu nivomaan yhteen Pöyhtärin nelivärikuvat ja Tove Janssonin piirrokset. Yhdessä vanhemman kanssa vedenalaiseen maailmaan voi tietysti sukeltaa nuorempikin. Kalalajeja esittelevä kirja voi ajatuksena tuntua hiukan puisevalta, ainakin jos aiheesta ei ole jo valmiiksi intohimoisen kiinnostunut. Muutamalla aukeamalla annetaan myös kalastusvinkkejä. TuNuuskamuikkusen kalakirja on Hemulin kasvion tapaan visuaalisesti komea teos, jota tekee heti mieli selailla kuvia katsellen ja lyhyitä pätkiä lueskellen. Teos kuitenkin kaappaa kerralla mukaansa. Lukija saa neuvoja hyvän kalapaikan etsimiseen, kalansaaliin käsittelyyn ja pilkkimiseen. KIRJA Paula Nivukoski: Onnelliset aakkoset Kuvitus Tove Jansson Otava 2021, 61 s. Myös muilla sivuilla käytetyt kehystykset vievät ajatukset samaan suuntaan. Empivämpikin lukija innostuu notkeasta kerronnasta ja sanavalintojen vivahteikkuudesta. 51 Demokraatti U TUSKIN ÄRSYTTÄÄ NIIN HELPOSTI KUIN OMAN TILANSA KAINOSTELEMATTA OTTAVA R. muikkunen, ja tutustumisen kohteena ovat vesistöt ja niiden eliöt. Parhaimmillaan lainat osuvat todella hyvin yksiin aukeaman teeman kanssa. Opin esimerkiksi sen, että lituskaisen kampelan molemmat silmät möllöttävät saman kyljen puolella. Kaloja ja muita mereneläviä pääsee parrasvaloihin melkein sata. Kirjassa vieraillaan erilaisissa elinympäristöissä, kuten merellä, saaristossa, järvillä ja virtavesissä. Jaksojen alkuaukeamat, joihin on koottu kaikki tulevassa osuudessa esiteltävät eläimet, valloittavat vanhahtavalla opetustaulutyylillään
Juho Mantereen käsikirjoittaman kabareen löyhähkö kehystarina ei ole ihan pieni. Kuin myös loppupuolen erillisnumerona nähty Tuntematon sotilas -pikakelaus, joka vihjaa, miten kärsimätön aikamme ei suosi pitkää muotoa. Kabareessa pitää päästä hihkumaan vetäville laulunumeroille ja nauramaan esityksen koomisuuksille yleisön joukossa. Poliittisen kabareen hengessä piikitellään erilaisia isoja meidän aikamme ilmiöitä kuten ihmisten raadollistumista, vihan kulttuuria ja yleistä piittaamattomutta. Ihmiskunta on ajanut asuinpallonsa tuhon partaalle, joten on valittava joukko laatuyksilöitä, jotka lähtevät aloittamaan puhtaalta pöydältä toisella planeetalla. Ja hän on taas yhtä virtuoottinen, kuin tähän tehtävään syntynyt. Kovat odotukset, hurja hypetys ja jonkinasteinen pettymys. Sopiviin väleihin sujautellaan laulunumeroita, joista omatuotantoinen matkallelähtöbiisi, jonka kertosäe lähtee napakalla iskulla ”happi vähenee – vintti pimenee”, jää erityisen riemastuttavana mieleen. Koska kyse on nimenomaan kabareemuotoisesta esityksestä, joka määritelmän mukaan siis yhdistää komediallista teatteria, laulua ja tanssia, se olisi nähtävä sille ominaisessa tilassa. Nyt ei niin suuri kuin Kasparin kohdalla, jonka pilviin kohottamista teatteritaiteen virstanpylväänä en ymmärtänyt silloin enkä ymmärrä vieläkään. Toisaalta huvitellaan myös kepeämpien aiheiden kuten tosi-tv:n ja telkkarin hahmokisailujen kustannuksella. Siis kabareeravintolassa tai sellaista mukailevalla teatterinäyttämöllä. Matka on todella pitkä, joten uuden ihmiskunnan pesämunalle on myös loihdittava viihdytystä. TOKSISEN KABAREEN vastaanottamisessa voi ongelmani olla juuri olosuhde. Seremoniamestarina heiluu Huikka Alakuikka, joka huseerauksellaan ottaa vahvasti esimerkkiä tietystä tunnetuimmasta kollegastaan 1920-luvun Berliinin Kit-Kat-klubilta. Se, mikä sai mide_15042021_52.indd 52 7.4.2021 14.54. Tietokoneruudun äärellä moisia reaktioita on vaikeampi itsestään irrottaa. ANNA-SOFIA TUOMISEN laulunumerot, Miiko Toiviaisen juonnot, Miro Lopperin mieletön fyysinen esittäminen ja Olli Riipisen tragikoomisuus kapteenihahmona ovat oivaa kabareekamaa kaikki tyynni. Kävi vähän kuin saman teatterin Kaspar Hauserin kanssa seitsemän vuotta sitten. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Pate Pesonius L opputalvesta omassa teatterikuplassani alettiin erilaisin sydänja tähtikatse-emojein ryyditettynä intoilla Q-teatterin tämän kevään tuotannosta, jonka livestriimin ensi-ilta osui helmikuun lopulle. Niinpä avaruusaluksella pistetään kabareeksi. Kabareesoppaan on sekoitettuna monenlaista ainesta, osa maittavaa, osa yhdentekevämpää. Varsinainen herkkupala on kuitenkin ykkösja kakkospuoliskon taitteeseen intermezzoksi pistetty klassikkobiisi: Anna-Sofia Tuominen esittää Jääkärimarssin kauniina slovarina. Ei siis ole sattuma, että häntä esittää Miiko Toiviainen, joka viime vuonna luotsasi showta juuri Turun loistavassa Cabaret-musikaalissa. Ja ennen kaikkea elävän, eri esitysnumeroihin eri tavoin reagoivan yleisön läsnäollessa. Toksinen kabaree kiehtoi jo nimenä, ja tekijätiimi tuntui erityisen kiinnostavalta. Tästä tullaankin siihen, mikä on Toksisen kabareen ongelma. 52 Demokraatti TEATTERI Juho Mantere: Toksinen kabaree Q-teatteri Ohjaus: Juho Mantere – Livestriimin ohjaus: Ville Seppänen ja Juho Mantere – Lavastus ja puvut: Riina Leea Nieminen – Sävellys: Henri Lyysaari – Valot: William Iles – Ääni: Pekka Kiiliäinen – Näyttämöllä: Miro Lopperi, Olli Riipinen, Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen, Henri Lyysaari (muusikko) KABAREE Maailmanlopun viihdettä Mars-lennolle Q-teatterin oivaltava kabaree menettää venyessään tehojaan. Vaikka Q-teatterin livestriimaus oli pätevää tavaraa, se jätti katsomiskokemuksen väistämättä ulkopuoliseksi. Huh, näin vihapuhetta tirisevä Heikki Nurmion sanoitus nousee yllättäviin tehoihin. Tuo pudotuskisana käyty ”Tuntematon” toi muuten mieleen Ryhmäteatterin vähän samansukuisen Zloty Burlesque -esityksen 1980-luvulta, jonka finaaliksi vedettiin ihan posketon pika-Hamlet tähtenään legendaarinen Leo Palma (alias Kari Heiskanen). Passailin aikani odotellen tilaisuutta päästä näkemään tämä esitys livenä, mutta lopulta oli taivuttava realiteettien edessä ja katsottava Toksinen kabaree livestriimauksena pääsiäisviikon maanantaina. Minullakin oli ollut sitä kohtaan isoja odotuksia jo syksystä
Esityksen huippuhetket kohoaisivat paremmin esiin, jos massaa ei olisi niin paljon. (Zloty Burlesque taisi muinoin kestää nelisen tuntia eli rutkasti pitkäksi meni sekin). Pitkittymistä ei voi perustella edes yleisön (jota livestriimauksen katsomossa oli kai ne sallitut kuusi) syötöillä toteutetuilla impro-osuuksillakaan, sillä kyllä niitäkin oli harjoiteltu esityksen sisään jo ennalta. de_15042021_52.indd 53 7.4.2021 14.54. klo 19. Tiivistämällä se vaan olisi parempaa, viihdyttävämpää. Toksinen kabaree ei silti ole huonoa teatteria, päinvastoin. Varsinkin loppupuolellaan esitys venyy ja vanuu, ja tiivistyksen varaa olisi ollut pitkin matkaakin. Miro Lopperi, Miiko Toiviainen ja Anna-Sofia Tuominen kulkevat moniin ulottuvuuksiin Q-teatterin Toksisessa kabareessa. Mielestäni yli kolme tuntia on kabareen lajityypissä liikaa. Toksisen kabareen seuraava livestriimaus on 22.4. Lisätietoja q-teatteri.fi. 53 Demokraatti nut ilmaisemaan heti tämän arvion alkuun pettymystäni
Yleisön joukossa oliRuotsin pääministeri Olof Palme, vaimonsa Lisbeth sekä heidän poikansa Mårten ja tämän tyttöystävä. Thomas Petterssonin mukaan esiintymisillään Engström halusi vahvistaa kuvaa itsestään todistajana ja pyrki karistamaan yltään ajatusta, että hän olisi ollut tappavat laukaukset ampunut mies. Erityistä huomiota kohdistetaan käräjäoikeuden tuomitsemaan ja hovioikeuden vapauttamaan Christer Petterssoniin. 54 Demokraatti Onko Ruotsin poliisilta selvittämättömäksi jäänyt pääministerin murha ratkennut tutkivan journalismin avulla. Vahvin näyttö häntä kohtaan oli Lisbet Palmen tunnistus. Niistä ensimmäinen osui kuolettavasti Olof Palmeen ja toinen haavoitti lievästi Lisbeth Palmea. Engström teki itsemurhan vuonna 2000, joten häntä ei voida asiasta enää kuulla. MAAILMA ON täynnä teorioita kuuluisista ratkaisemattomista henkirikoksista. Kirjassa kuitenkin kyseenalaistetaan tunnistustilanne. Ruotsin pääsyyttäjä Krister Pet tersson ilmoitti kesäkuussa 2020 tulleensa Thomas Petterssonin kanssa samaan lopputulokseen, että Engström on Palmen murhaaja ja tutkinta voidaan lopettaa. KIRJA Teksti Ville Jalovaara / Kuva Työväen Arkisto B röderna Mozart elokuva päättyi kello 23.07 Tukholman Grand Cinema teatterissa. ”Skandiamiehenä” tunnettu Enström antoi tapahtuneen jälkeen lausuntoja niin poliisille kuin tiedotusvälineille. Jos mitään olennaisesti uutta ei putkahda pintaan, Palmen kuoleman tutkinta on poliisin sijaan jatkossa enemmänkin historiantutkijoiden alaa. Engströmillä ei ollut tietoa Palmen aikatauluista, joten miten hän päätyi työpaikaltaan oikeaan aikaan ampumaan tämän. Jos Engström olisi tekijä, hän olisi ehkä historian kylmähermoisin salamurhaaja. Vuoden 1986 tapahtumista on kulunut jo 35 vuotta, ja päätös tutkinnan lopettamisesta oli perusteltu. Thomas Pettersson esittää melko varteenotettavan teorian Palmen murhasta ja lukijan pohdittavaksi jää sen uskottavuuden arviointi. Aiheesta tietokirjan julkaisseen toimittaja Thomas Petterssonin mukaan laukaukset ampui Stig Engström. Pian tämän jälkeen vakuutusyhtiö Skandian mainososastolla työskennellyt 52-vuotias mainosgraafikko Stig Eng ström poistui työpaikaltaan. de_15042021_54.indd 54 7.4.2021 15.08. Suomessa on lukuisia yksityisiä ihmisiä, jotka ovat käyttäneet vuosikausia Bodom-murhien selvittämiseen. Palmet kävelivät Sveavägeniä, kun takaa tullut mies kello 23.21 ampui revolverilla kaksi laukausta. Tähän joukkoon lukeutuu myös kymmenen vuotta Palmen murhan lähteitä läpikäynyt journalisti Pettersson, joka julkaisi Engströmin syyllisyyden varaan rakentuneen ja nyt täydennetyn kirjan vuonna 2018. Vaikka kirjassa on tähän suuntaan uskottavaa todistelua, avoimeksi jäävät kysymykset ovat suuria. Oli helmikuun viimeinen päivä vuonna 1986. Omien sanojensa mukaan Engström tuli murhapaikalle, kun Palme makasi jo maassa. Olof Palme. KIRJAT Ja taas on Palmen murha ratkaistu Thomas Pettersson: Epätodennäköinen murhaaja Otava 2021, 318 s. Kirjassa käydään läpi myös muita teorioita murhaajasta. Yleensä tekijät eivät palaa heti murhapaikalle tai jakele TV-haastatteluita, joissa saattaisi lipsauttaa väärän lauseen. Yhä kadoksissa olevaa murha-asetta ei myöskään pystytä yhdistämään Engströmiin. Palmet lähtivät kävellen teatterista kotiinsa
Ensimmäinen koronapiikki on jo otettu. Ei ole ihan tavallista, että pitkää dokumenttielokuvaa tulee katsottua useamman kerran lyhyen ajan sisällä. Näkemys onnistuneen elokuvan hyvästä rytmistä ja mielekkäästä sisällöstä vahvistui. 55 Demokraatti TEOKSESTA TULEE KLASSIKKO ARKISESSA JOKA PÄIVÄISESSÄ KÄYTÖSSÄ. Joskus elokuvan katsominen ei ole mahdollista. Elokuvayhtiön palkkaaman tarkastajan ikäraja oli ollut kahta vuotta alempi, ja siihen liittyi niin sanottu ikärajajousto, mahdollisuus viedä aikuisen seurassa katsomoon kolmea vuotta nuorempi lapsi. Siksi kysymys siitä, oletko lukenut Leo Tolstoin Sodan ja rauhan ei ole norsunluutorniin kapuamista. Ei hämmästytä lainkaan, että itse kullakin on olemassa elokuvia, tv-sarjoja ja vaikkapa kirjoja, joihin on palattava aina uudelleen. Minun on helppo kritisoida tätä useammankin ystävän valintaa. Vaikka aikaa soisi jaettavan uusille kokemuksille, on nyt ollut pakko tyytyä vähempään. Tuore dokumentti Lost Boys, joka varsin yksityiskohtaisesti kuvaa nuorten huumeentäyttämää elämää Thaimaassa ja Kambodzassa, sai ikärajakseen valtiovallan (lastensuojelullisessa) uusintatarkastuksessa K18. Tätä mahdollisuutta K18-elokuvalla ei ole. Osa näistä teoksista on saanut määreen ”klassikko”. Kertaus on opintojen äiti K atsoin juuri Virpi Suuta rin ohjaaman dokumenttielokuvan arkkitehti Alvar Aallosta kolmannen kerran. Nykyisin syy on useimmiten markkinoissa. Silti erilaisia rajoitteita nimitetään tällä pahaenteisellä nimellä ehkä uutis klikkauksia tavoitellen. Mutta ainakin yhtä kokemuskertaa vielä odottelen. Luonnehdinnan saa, jos tarpeeksi moni ottaa tarpeeksi usein omaan kokemuspiiriinsä kyseisen teoskappaleen, kuten ajassamme yleinen hallinnollisjuridinen kieli sen ilmaisisi. Niinä vuosina, jolloin elokuvia lyhenneltiin sensuurisyistä rutiininomaisesti, elokuvatarkastamon toimijoista tuli taitavia lyhentämään kohdettaan ”vain sen verran kuin kulloinkin oli tarpeellista, elokuvan juonta liikaa häiritsemättä”. Kauan aikaa sitten selasin newyorkilaisen hotellin television kanavia, joita oli tarjolla 145, ja kun mitään katsottavaa ei löytynyt, päädyin ikävissäni seuraamaan Pokemonia, tyttäreni silloista mielisarjaa. Erilaiset klassikot koetaan helposti ärsyttäviksi. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_15042021_54.indd 55 7.4.2021 15.08. Teoksesta tulee klassikko arkisessa jokapäiväisessä käytössä. On tutkittu tosiasia, että haluamme toistoja. Sensuurinvastustajat saivat myöhempinä aikoi na tästä aiheen omille festivaaleilleen, joissa pöljimmille poistoille avoimesti nau rettiin. Mutta aiemmin sensuuri rajoitti markkinoita, sillä elokuva voitiin kieltää melkeinpä tuosta vain. Murha-arvostelulleni on siis vankka pohja ja mahdollinen kritiikki kimpoaa parkkiintuneesta kilvestäni kuin vesi hanhen selästä. Aikuissensuuria ei ole ollut pariin kymmeneen vuoteen. KORONA-AIKA ON saanut monet tutun ja turvallisen pariin. Uuden päätöksen kutsuminen sensuuriksi on journalistista liioittelua, vaikka dokumentin jakelu häiriintyi, kun sen leikattukin versio poistettiin Yle Areenasta ikärajapäätöksen myötä. Helpotti. Saan näppylöitä, kun joku kertoo katsoneensa televisiosarjan Frendit useaan kertaan ja tärkeinä pitämänsä osat kymmeniä kertoja. Haluan nähdä sen suurelta kankaalta elokuvateatterissa. En ole nimittäin koskaan katsonut sitä. Elämä koostuu enimmäkseen rutiineista, joita voidaan toteuttaa pikkutarkasti kerta toisensa jälkeen
Tilaa . Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_15042021_56.indd 56 7.4.2021 17.32. 56 Demokraatti Valitse tieto
Alioikeuden uudistuksesta on vierähtänyt melkein 30 vuotta. 57 Demokraatti O ik eu s Ka ik ki en ul ot tu vi lle TEEMA Oikeusprosesseja olisi aika päivittää. Kolumni: Oikeuteen pääsy on ihmisoikeus Kallis ja hidas OIKEUS Riskinä vastapuolen kulut Uhri ei aina uskalla hakea oikeutta de_15042021_57.indd 57 7.4.2021 16.13
– Tämä on mielestäni Suomessa jo ihan keskeinen ihmisoikeuskysymys, Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori Tuula Linna sanoo. Ky se ei ole siitä, että suomalaiset olisivat poikkeuksellisen sopuisaa väkeä. 58 Demokraatti TEEMA KÄRÄJÖINTI käy kukkarolle Suomalaiset oikeusprosessit kaipaavat uudistamista. Samalla voi kuitenkin kysyä, joudutaanko tekemään hyvin epätyydyttäviä sovintoja, kun ei uskalleta lähteä hakemaan oikeutta tuomioistuimesta. Kesto ja kalleus heikentävät oikeusvaltiota. – Suomessa tehdään kyllä sovitteluja paljon, ja se on kannatettava asia. Internetissä voi tehdä oikeusavun koelaskelman, jos haluaa selvittää, onko itsellä liian suuret tulot saadakseen oikeusapua. Silloin otetaan huomioon käyttövara, eli kuinka paljon nettotuloista jää jäljelle, kun siitä on vähennetty kohtuulliset asumismenot ja esimerkiksi elatusvelvollisuus. S uomi on Euroopan unionin hännänhuippu vireille pantujen riita-asioiden määrässä, kun se suhteutetaan väkilukuun. Melko harvalla yksityishenkilöllä on varaa oikeusprosesseihin. Tosin pienituloinen saa valtiolta oikeusapua ilmaiseksi tai pienellä omavastuuosuudella. Jos häviää asian, niin toisella puolella voi olla hyvinkin suuret ku” Suomi on heikko oikeusvaltio, kun katsotaan riita-asioiden kestoa. Oikeuden perääminen tuomioistuinlaitoksen kautta on meillä kallista ja prosessit liian pitkiä. – Ja vaikka saisi valtion kustantamaa oikeusapua ilmaiseksi, niin se ei takaa vastapuolen kuluja. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Helsingin kaupunginmuseo ja iStock / Kuvitus Arja Jokiaho de_15042021_58.indd 58 7.4.2021 16.17
SUOMEN OIKEUSLAITOKSESSA on kaksi tuomioistuinlinjaa. Käräjäoikeuksissa oikeutta jakavat ammattituomarit. Mutta muuten suomalainen oikeuslaitos on täysin irti politiikasta. Muuten se olisi varmaan jo sovittu. Juridiikka on luonteeltaan sellaista, että koskaan ei voi olla täysin varma jutun voittamisesta. Suomen oikeuslaitos on monien mittareiden valossa maailman kärkikastia, mutta World Justice Rule of Law -indeksi paljastaa, että riita-asioiden kesto ja kustannukset eivät ole kehuttavalla tolalla. – Oikeusavun pitäisi ulottua myös keskituloisiin ihmisiin. Linna on professoripestinsä ohella Lakimiesliiton puheenjohtaja. Ne eivät koske yksityiselämää, vaan työsuhderiitoja. – Korvaussummat laahaavat menneisyydessä, ja samaan aikaan prosessi on kallistunut ja pitkittynyt. Suomessa ei ole valamiehistöä eli juryä, mutta meillä tunnetaan vielä lautamieskokoonpano, jossa on ammattituomari puheenjohtajana ja kaksi lautamiestä eli maallikkotuomaria. – Nykyinen tarjonta on heikkoa ja korvaussummat pieniä. 60 Demokraatti TEEMA lut, jotka hävinnyt joutuu maksamaan, Linna sanoo. Koska ei ole realistista ajatella, että yhteiskunta kustantaisi kaikille julkista oikeusapua, kaupalliset oikeusturvavakuutukset voisivat auttaa parempituloisia. Niissä tuloluokissa voisi periä hieman isompaa omavastuuosuutta. Oikeuden perääminen tuomioistuinlaitoksen kautta on meillä kallista. Käräjäoikeus on tämän linjan ensimmäinen aste. – Suomessa se on arkista, mutta vakavasti otettua lainkäyttöä. Monessa on kattona 8 500 euroa, joka ei riitä kuin valmisteluistunnon läpipääsemiseen, pääkäsittelyyn se ei vielä riitä, Linna sanoo. – Esimerkiksi hometaloriidoissa voidaan puhua kymmenistä tuhansista euroista kulujen määrässä. Prosessi voi raunioittaa oman elämän, jos ensinnäkin häviää jutun ja sitten vielä joutuu maksamaan omat kulut ja vastapuolen kulut. ” de_15042021_58.indd 60 7.4.2021 16.17. Kunta osoittaa lautamiehet. Yleensä on yksi tuomari, mutta vakavissa rikosasioissa pitää olla useampi tuomari. Hakemusasiat etenevät siviiliprosessin tyyppisesti, mutta niitä ei laiteta kanteella vireille, vaan hakemuksella. Vaikka oman kulupuolen rahoitus paranisi, vastapuolen kulujen korvaamisen riski ei katoa. Lisäksi Suomessa on muutama erityistuomioistuin, kuten markkinaoikeus ja työtuomioistuin. – Siihen auttaa vain prosessin sujuvoittaminen, jotta kulut saadaan pienemmiksi. – Löysin kuitenkin yhden vakuutusyhtiön, joka tarjoaa lisämaksua vastaan jopa turvan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamista vastaan. Tuoreella vakuutuksella ei siis välttämättä tee mitään, Linna sanoo. – Suomi on heikko oikeusvaltio, kun katsotaan riita-asioiden kestoa. Yleiseen linjaan kuuluvat käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus. Ulkomaiset oikeussalidraamat voivat antaa hieman vääristyneen kuvan oikeuden jakamisesta. Kuluttajien pitäisi haastaa vakuutusyhtiöitä kehittämään tuotteita, koska lainsäätäjä ei voi siihen pakottaa. Hallintoasioille on oma linjansa. Omavastuuosuus samalla hillitsee turhia riitelyhaluja, Linna sanoo. Lisäksi tilastot viittaavat siihen, että meillä on paljon petrattava nimenomaan riita-asioiden kustannuksissa, Linna sanoo. Heillä voi olla poliittisia taustoja, ja se on epätoivottava asia. Liiton oikeusturvavakuutus voi joissakin tilanteissa ulottua myös vastapuolen kulujen korvaamiseen. Vaaditaan esimerkiksi että vakuutuksen on täytynyt olla kaksi vuotta voimassa ennen vahinkotapahtumaa. – Suomessa ei ole erikseen esimerkiksi perhetuomioistuimia tai rikostuomioistuimia, vaan käräjäoikeudessa käsitellään kaikenlaisia riitaja rikosasioita, Linna sanoo. Tällaisen turvin ihmiset uskaltaisivat paremmin lähteä liikkeelle, Linna sanoo. Esimerkiksi turhaa todistelua pitäisi hillitä ja pikkuisille riita-asioille pitäisi kehittää omat menettelyt. Riita-asiat etenevät siviiliprosessissa ja rikosasiat rikosprosessissa. Tarjolla olevat oikeusturvavakuutukset kattavat yksityiselämän riitoja, mutta esimerkiksi avioeroa, lapsen huoltoja tapaamisoikeutta tai elatusta koskevat asiat eivät usein kuulu joukkoon, kuten eivät myöskään esimerkiksi työsopimusta, pesänjakajan määräämistä tai lähestymiskieltoa koskevat asiat. Alimpana asteena on usein erilaisia muutoksenhakulautakuntia, ja sen jälkeen tulevat hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Yhtenä tavoitteena on ollut laajentaa oikeusavun piiriä. Pohjoismai– Lisäksi voi olla petollisia aikarajoja. – Oikeudenkäynti ei ole Suomessa värikästä hommaa, jossa tuomari istuu peruukki päässä ja estradilla esiintyvät liituraitaja jakkupukuiset asianajajat. – Lautamiehet on eräänlainen jäänne. SUOMEN LAKIMIESLIITOLLA on ollut muutaman vuoden ajan käynnissä Oikeus kuuluu kaikille -kampanja. Meillä ei tuomareita nimitetä poliittisin perustein, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, Linna sanoo. Siellä käsitellään riita-, rikosja hakemusasioita. Hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta voi hakea muutosta alemman asteen tuomioihin. Monella ammattiliitolla on oikeusturvaetuus
Tilastot paljastavat sen. Laajoissa riita-asioissa useamman kuin yhden tuomarin kokoonpano takaisi nykyistä paremmin, että käräjäoikeudessa kyetään tekemään laadukas ja uskottava kertakäsittely. Summaarisella riita-asialla tarkoitetaan sellaista riidatonta asiaa, jonka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. 61 Demokraatti seen tyyliin sopii, että itse asia ja juridiikka ovat pääosassa, eikä oikeudenkäynti ole millään tavalla näytelmä. Rangaistus määräysmenettely Syyttäjän syyteharkinta Sovittelu menettely Hovioikeuden käsittely Muutoksenhaku prosessi Korkeimman oikeuden käsittely Asianomistajan toissijainen syyteoikeus Poliisin esitutkinta Rikosilmoitus poliisille Ei syyteharkintaa Käräjäoikeuden käsittely Syyttämättä jättämispäätös Lähde: wwww.riku.fi de_15042021_58.indd 61 7.4.2021 16.29. Resursseja ei myöskään kannata haaskata ylilaatuun. Tuomareita kuitenkin tarvittaisiin lisää, jotta juttujen käsittely sujuisi ripeämmin, Linna sanoo. Eli maallikkomenettely pikkuriidoille, jotka pitää saada ratkaistua, jos ihmiset eivät pysty niitä sopimaan. Ei niin, että luotetaan siihen, että muutosta haetaan hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. – Juridiikka on sellaista, että sitä on usein hyvä pohtia porukalla. Esimerkiksi jos sähkötai kännykkälasku on jäänyt maksamatta ja se on jostain syystä haluttu riitauttaa, Linna sanoo. – On tärkeää, että oikeudenhoidon painopiste on käräjäoikeudessa, eli ensimmäisessä asteessa. – Meillä pitäisi olla erillinen pikkuriitojen menettely, joissa on kulukatto, ja siellä pärjäisi ilman juristia. SUOMI EI ole resursoinut omaa tuomioistuinlaitostaan anteliaasti. – On turhaa, että käräjätuomari ratkaisee jotain ihan jonninjoutavia juttuja. Muihin EU-maihin verrattuna olemme keskikastia, mutta jos suhteutetaan BKT:hen, jäämme häntäpäähän. – Ei ole tietenkään itseisarvo, että tuomareita on niin paljon, että päät kolisevat. Nykyisillä resursseilla ei pysty sellaista järjestämään, Linna sanoo. Silloin asia on tuore, ja todistajatkin vielä muistavat tapahtumien kulun. Linna kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on hienosti järjestetty riidattomien saatavien niin sanottu summaarinen käsittely, joka on keskitetty yhdeksään käräjäoikeuteen
Linna peräänkuuluttaa riita-asioiden menettelyyn laajaa uudistusta. Silloin prosessi on helpompi kiteyttää olennaiseen, Linna pohtii. Alankomaiden tietoihin sisältyvät myös riidattomat asiat. Riidanratkaisutapoja pitäisi räätälöidä erilaisiin tilanteisiin, jotta kuhunkin löytyisi oikeanlainen työkalu. He laskuttavat tuntiperusteisesti, ja jos juttu kestää kauan, niin silloin laskua kertyy. – Tässä on ehkä parannettavaa tuomareillakin. Menettelyjen valikoimaan kaivataan monipuolisuutta. Jämäkkä tuomari osaa erotella riitakysymykset riidattomista ja kiteyttää, mistä jutussa on todella kyse. Maailma on muuttunut monella tapaa. Yksittäisiin ylilaskutuksiin on hyvät valituskeinot. Niistä syntyvät myös isot asianajajalaskut, Linna sanoo. Bulgarian ja Kyproksen tietoja ei ole saatavissa. – Ja vaikka meillä on erittäin ammattitaitoiset tuomarit, niin jonkin verran lisää jämäkkyyttä tarvittaisiin prosessin johtoon. 62 Demokraatti TEEMA OIKEUSPROSESSIEN PÄIVITTÄMINEN ja nykyaikaistaminen kohdentaisi resurssit tarkoituksenmukaisesti, nopeuttaisi prosesseja ja keventäisi myös tavallisen kansalaisen kulutaakkaa silloin, kun hän joutuu hakemaan oikeutta itselleen tuomioistuimen kautta. Sitä kautta voidaan määritellä, mikä on tarpeellinen näyttö asiassa. Be lgi a Ro ma nia Lie ttu a Pu ola Tše kk i Po rtu ga li Ita lia Kr oa tia Es pa nja Irla nti Slo va kia Ra ns ka Kr eik ka Slo ve nia Ma lta Sa ksa La tvi a Un ka ri Vir o Itä va lta Lu xe mb urg Ala nk om aa t Ta ns ka Ru ots i Su om i 7 6 5 4 3 2 1 Suomi on EU:n hännänhuippu vireille pantujen riita-asioiden määrässä Ensimmäisessä oikeusasteessa käsiteltäväksi tulleiden siviilija kauppaoikeudellisten riita-asioiden lukumäärä sataa asukasta kohden vuonna 2018. – Jos tuomareita olisi vähän enemmän, niin ehkä he ehtisivät valmistella juttujaan vielä paremmin. Lähde: Euroopan komissio Linkit: Oikeusavun koelaskelma https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/koelaskelma World Justice Rule of Law -indeksi https://worldjusticeproject.org/our-work/ research-and-data/wjp-rule-law-index-2020 de_15042021_58.indd 62 7.4.2021 16.29. Lisäksi meillä pitää olla sovittelua tuomioistuimessa ja sen ulkopuolella, samoin välimiesmenettely kaupallisten toimijoiden riitojen ratkaisemiseen, Linna sanoo. Yksi prosessi ei käy kaikille asioille. Edellisestä alioikeusuudistuksesta on ehtinyt kulua jo melkein 30 vuotta. – Oikeudenkäynnin pitää olla sujuva, pikkuasioilla vielä erityisen virtaviivainen. – Pitäisi pohtia, onko jokainen mutka prosessissa ihan välttämätön. Oikeusprosesseissa asiamiehet ja varsinkin heidän päämiehensä usein vaativat, että täytyy olla lukuisa määrä todistajia ja jokainen kivi pitää kääntää. – Selvitysten perusteella ei kuitenkaan kannata syyttää asianajajia ylilaskutuksesta
KOIVUKANKAAN MIELESTÄ suomalainen lainsäädäntö on kohtuullisen hyvä Häpeän tunne voi olla niin voimakas, että jättää tekemättä rikosilmoituksen. Esimerkiksi ihmiskaupan uhrin voi olla vaikea tunnistaa joutuneensa uhriksi, Koivukangas sanoo. On myös oikeus saada tietoa tekijän vapautumisesta, mikäli tämä on vangittu, Koivukangas listaa. Rikosuhripäivystys on vuodesta 1994 alkaen tarjonnut matalan kynnyksen tukija neuvontapalveluja rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasioiden todistajille. Pääosa direktiivin edellyttämistä lakimuutoksista tuli Suomessa voimaan vuonna 2016. Rikoksen uhrin oikeuksia tunnetaan vaihtelevasti. Esimerkiksi seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei välttämättä uskalleta kertoa muille. Asema perustui pikemminkin hyviin käytäntöihin. Hän on voinut aikuisen manipuloinnin seurauksena kokea suostuneensa tapahtumiin. – Ihmisillä ei ole aina tietoa siitä, mikä täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ennen direktiivin toimeenpanoa rikoksen uhrin asemaa oli säädelty hyvin vähän. Ongelmia tosin ilmenee vieläkin, koska oikeudet eivät aina toteudu käytännön toiminnassa. Valtiolla on velvollisuus huolehtia, että tukipalveluja on tarjolla. Joku voi myös jättää rikosilmoituksen tekemättä, koska ei usko sen johtavan mihinkään. Joskus se on haasteellista ammattilaisillekin. – Voi olla, että heitä itseäkin on pakotettu rikolliseen toimintaan, jolloin on ymmärrettävää, ettei uskalla ilmoittaa asiasta. Pelkona niiltä osin, jotka liittyvät rikoksen uhrin asemaan. Tällä hetkellä ne ovat kohtuuttoman pitkiä, Koivukangas sanoo. – Ehkä on vaikea todistaa tapahtunutta. – Moni väkivaltarikoksen uhri pelkää. on se, että päihteiden nauttiminen tulee ilmi, ja se on ikään kuin suurempi vahinko, koska siitä tulee ikäviä seurauksia ja aiheuttaa pettymyksen vanhemmilleen, Koivukangas sanoo. Poliisin täytyy huomioida, että rikoksen uhrin oikeudet toteutuvat. – Aina ei helpota, vaikka kuinka sanotaan, että ei ole sinun vastuullasi, että olet joutunut rikoksen uhriksi. Uhri saattaa hakea syytä itsestään, eli mahdollistiko hän jollain tavalla tapahtuneen. Traumaattinen kokemus on sumentanut mielen. Uhri voi kokea, että hyväksikäyttö on ollut vähän omakin syy. Rikoksen uhri ei aina tee rikosilmoitusta. Hänellä on oikeus saada ohjausta tukipalveluihin. Maahanmuuttaja saattaa pelätä, että tapahtunut rikos vaikuttaa oleskeluluvan saamiseen tai sen menettämiseen, vaikka itse on ollut uhrina. Voi olla myös pelkoa läheistensä puolesta. Tai ihminen uskoo, ettei kestä raskasta rikosprosessia. – Rikoksen uhreja koskevat lait ovat kohtuullisen hyviä, mutta niitä pitäisi nykyistä paremmin jalkauttaa käytännön arkeen, Koivukangas sanoo. Euroopan unionin rikosuhridirektiivi on entisestään lisännyt uhrin oikeuksia. Se voi olla syy, ettei uskalla kertoa kenellekään. Jokainen rikoksen kohteeksi joutunut ihminen on erilainen. – Usein on käynyt myös niin, että nuorelle on tarjottu päihteitä. Uusien lakien myötä valtakunnallisesti toimivan Rikosuhripäivystyksen asema hieman muuttui, koska se sai julkisen palveluvelvoitteen. Varsinkaan jos ei tiedä, minkälaista tukea ja apua on tarjolla. Uhri ei aina oikein tiedä, missä vaiheessa prosessi on, eli milloin täytyy itse olla aktiivinen ja milloin voi odotella, että viranomaiset toimivat. Häpeän tunne voi olla niin voimakas, että jättää tekemättä rikosilmoituksen eikä hae apua. Häpeän tunnetta voi vahvistaa, jos kokee olevansa osasyyllinen tilanteeseen. ” de_15042021_58.indd 63 7.4.2021 16.29. Ihmiselle on luontevaa miettiä, olisiko asian voinut jollakin tavalla estää. Oma ryhmänsä on lapset ja nuoret. Joillekin voi kehittyä vakava posttraumaattinen stressihäiriö, joka voi kestää vuosikausia. Uhriksi joutunut ei välttämättä näe tilannettaan kirkkaasti. Yleistyksiä ei voi tehdä, mutta jonkinlaisia yhteisiä nimittäjiä uhrien kokemuksissa voi ilmetä. Kokemuksiin vaikuttavat rikos ja sen vakavuus sekä uhrin elämäntilanne ja hänen henkilökohtaiset ominaisuudet, eli kuinka kykenee käsittelemään kohdalleen osuneita vaikeita asioita. – Uhrin asemaa voitaisiin parantaa myös rikosprosessia sujuvoittamalla. – Uhrilla on oikeus saada tietoa rikosprosessin etenemisestä. He myös kokevat aika usein syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta, Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas sanoo. 63 Demokraatti Kun uhri ei uskalla hakea oikeutta P elko tai häpeä voi nousta esteeksi. – Direktiivin myötä muutoksia tuli moniin eri lakeihin, erityisesti esitutkintalakiin
Saksalaisen vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan yhteiselon purkautumisesta johtuvat taloudelliset ongelmat kroonistuvat jo valmiiksi miehiä pienituloisemmille naisille, kun taas miehille ne ovat ohimeneviä. Yksinhuoltajista 82 prosenttia on naisia. Suomessa oikeudenkäyntikulujen mediaani on kasvanut kantajalle noin 22 prosentilla ja vastaajalle noin 61 prosentilla vuosina 2008–2019. Oikeudenkäyntikuluissa tulisikin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi huomioda yhteiskunnan sukupuolittuneet rakenteet. ONNEKSI ONGELMAT on tiedostettu: Itä-Suomen yliopistossa on meneillään tutkimushanke tulorajojen vaikutuksesta julkisen oikeusavun saatavuuteen. 6). Toinen tekijä kulujen kasvun taustalla ovat pitkittyneet oikeusprosessit, joista Suomi on saanut EIT:sta 64 tuomiota vuosina 1990–2018. Nyt olemme tilanteessa, jossa ihmiset eivät uskalla viedä asiaansa tuomioistuimeen kulujen takia. Vuoden 2009 jälkeen valtiolta on voinut saada korvausta prosessin pitkittymisestä hyvityslain nojalla. 64 Demokraatti O ikeudenkäyntien kasvavat kustannukset ovat herättäneet kysymyksen: ”Kenellä on varaa päästä oikeuteen?” Oikeus saada asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi on ihmisoikeuksien ydintä ja sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen (art. Osaratkaisuna on myös esitetty korvauskattoa, jolloin häviäjä maksaisi vastapuolen kulut vain tiettyyn rajaan asti. Huoltajuuskiistoissa osapuolet vastaavat yleensä omista kuluistaan, mutta tilanteet voivat silti olla epäoikeudenmukaisia. Voidaan kuitenkin kysyä, onko kyseessä perinteinen ”laastariratkaisu” todelliseen ongelmaan: käräjöinnin kesto kasvattaa kuluja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) linjasi 1979, että oikeus apu voi olla osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä myös riita-asiassa. Käytännössä vain vähävaraisilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun. Lapsilisä puolestaan kasvattaa käyttövaraa. Mielestämme oikeus avun tulorajoja tulisi myös pikaisesti tarkistaa ja sitoa niihin indeksikorotukset. KOLUMNI Teksti Juho Aalto, oikeustieteen tohtorikoulutettava, Turun yliopisto ja Aura Kostiainen, oikeustieteen tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto. 1990-luvun tuomioistuinuudisksessa riita-asian häviäjä pantiin turhien oikeudenkäyntien pelossa maksamaan myös vastapuolen kulut. Käyttövara, joka saa jäädä nettotuloista esimerkiksi kohtuullisten asumismenojen ja elatusapumaksujen jälkeen, on korkeintaan 1 300 euroa kuukaudessa. Molemmat ovat Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n hallituksen jäseniä TEEMA de_15042021_64.indd 64 7.4.2021 13.10. Esimerkissämme äiti vastasi oikeusprosessin ajan yksin lapsen elatuksesta ja hoidon järjestämisestä – sovittelutapaamisten ja oikeudenkäynnin aikanakin. Tuntemamme työssäkäyvä äiti maksoi viiden vuoden mittaiseksi venyneestä oikeusprosessista yhteensä noin 30 000 euroa, kun isä selvisi julkiseen oikeusapuun oikeutettuna ilman kuluja. Kansalaisen näkökulmasta tyypillisiä riitatilanteita ovat lapsen huoltajuuteen liittyvät kiistat. Samalla oikeus avun tulorajat ovat pysyneet vuoden 2009 tasolla. Kuluriski jakautui siis kiistassa epätasaisesti. Myös perustuslain 21 § säätää oikeudesta oikeusturvaan. Oikeusavun tarvetta mitattaessa hyvitetään lapsesta kuitenkin vain 300 euroa, tämän lisäksi huomioidaan päivähoitomaksut. Uudistusta tarvitaan, sillä oikeuteen pääsy ei saa olla kustannuskysymys. Oikeuteen pääsy on ihmisoikeus IHMISET EIVÄT USKALLA VIEDÄ ASIAANSA TUOMIO ISTUIMEEN KULUJEN TAKIA
Aivan yhtä vakuuttuneita uudesta uljaasta tulevaisuudesta ei oltu palkansaajapuolella. Upeaako…. Lavealla pensselillä maalattiin pastellinssävyistä tulevaisuutta. Ay-liike ei pysty näissä oloissa toimimaan normaalisti. On vaikea nähdä, että luottamus ja kunnioitus kasvaisivat, kun toinen osapuoli yksipuolisesti ja yllättäen murtaa vakiintuneen toimintamallin. Palkintona vastuullisuudesta ja yhteistyöstä matto lähti palkansaajapuolen alta. Hyvä neuvottelutoiminta edellyttää osapuolten kunnioittamista ja vahvaa keskinäistä luottamusta. Se kuulostaa sanelulta, ei sopimiselta. PUHEENVUORO Työnantaja vakuutteli kovin, että mikään ei muutu. Mitä sitten työnantaja tavoittelee. Työmarkkinoilla on tehty yhdessä sopimuksia ja ratkaisuja, joilla yritykset selviäisivät korona-ajasta mahdollisimman kuivin jaloin. 65 Demokraatti Sopimatonta sopimista T yömarkkinoiden mannerlaatat tärähtivät, kun Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden työnantajayhdistyksen, jonne työehtosopimustoiminta siirretään. Suositus henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa oli kirsikka kermakakun päällä. Korona-aikana kokoontumisia ja kansalaisoikeuksia on rajoitettu. Palkintona tästä vastuullisuudesta ja yhteistyöstä matto lähti palkansaajapuolen alta kuin se kuuluisa tikka Töölöstä. Yhdistys on siis järjestäytymisvaihtoehto järjestäytymättömille yrityksille. Tätäkin työnantajapuoli näyttää käyttävän hyväkseen. Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja de_15042021_65.indd 65 7.4.2021 15.21. Näyttää kuitenkin siltä, että edes se ei työnantajalle riittänyt. Ainakin yleiskorotuksista ja palkankorotusten täysperälaudasta halutaan eroon. Työnantaja haluaa siis päättää, kenelle ja kuinka suuren palkankorotuksen antaa. Palkatkin kuulemma nousevat. Työnantajayhdistys tulee solmimaan valtakunnallisen työehtosopimuksen, mutta kuinka kattava siitä tulee, on vielä hämärän peitossa. Todellista kyynistä opportunismia osoitti se, että Teknologiateollisuus teki liikkeensä korona-aikana ja koronalla perustellen. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksia on pidetty malliesimerkkeinä paikallisen sopimisen mahdollisuuksista. Perustajajäseniä on kolme. Kriisin aikana, jos milloin, tarvitaan yhteistyötä ja samaan suuntaan kulkemista. Perusteet uuteen työmarkkinamalliin löydettiin koronasta ilmastonmuutokseen ja kaikesta siltä välillä. Uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloitti kolmella jäsenellä. Heikentää valtakunnallista sopimista, kasvattaa työnantajan neuvotteluvaltaa ja -voimaa suhteessa työntekijöihin ja lopettaa työehtosopimusten yleissitovuus. Teknologiateollisuuden malli työehtosopimustoiminnan paikallistamisesta ja hajauttamisesta oli hienostuneempi ja sivistyneempi operaatio kuin Metsäteollisuus ry:n brutaali hyökkäys. Työehtosopimuksia solmitaan jatkossa, ja yleissitovuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Mutta tavoite ja filosofia ovat molemmissa malleissa sama. Teknologiateollisuus luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja tarjoaa elinkeinopoliittista edunvalvontaa ja neuvontaa yrityskohtaiseen sopimiseen niille yrityksille, jotka eivät halua olla osallisia valtakunnallisessa työehtosopimuksessa
Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Yhteistyöllä on oltava myös luotettavasti toimivat rakenteet. Tiedossani ei ole selvityksiä, jotka kertoisivat toimien vaikuttavuudesta lasten kasvuun, kehitykseen ja perheiden elämäntilanteen muuttumiseen. Se ei toteuta lapsen etua, kohenna palveluja, ei luo turvaa vaan turvattomuutta, huono-osaisuutta ja huonojen palvelujen aiheuttamia kohtuuttomia lisälaskuja veronmaksajille. Kun palvelurakenteet toimivat, lapsen kasvuun liittyvät ongelmat eivät jää huomaamatta eikä niiden merkitys ymmärtämättä. Lastensuojelullisesti erona on, että tyttö ja hänen perheensä olivat lastensuojelun avohuollon asiakkaita, poika huostaan otettu ja lastensuojelulaitoksessa asuva. Se mahdollistaa positiivisen yhteistyöotteen kautta lapsen edun toteuttamisen. de_15042021_66.indd 66 8.4.2021 9.23. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Nuoren pojan tragedia osoittaa myös, miten tuhoisaa ”talous edellä -politiikka” on erityisesti lastensuojelulle. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Askelmerkkejä ulos lapsiväkivallasta VUONNA 2009 julkisuudessa lastensuojelua kuohutti ”tapaus Erika”. Kuntien on saatava palveluntuottajat perkaamaan toimintatapansa ”asiakaslähtöisiksi”. Iso haaste mutta mahdollinen jopa siinä tapauksessa, että nuoren kriisivaiheeseen liittyvät myös terveyspalvelut. Matti Lehesniemi Sosionomi, ex-erityissuunnittelija Porvoo ”Talous edellä -politiikka” on tuhoisaa erityisesti lastensuojelulle. Surmatuksi oli hiljan tulla myös alaikäinen poika pienessä Päijät-Hämeen kunnassa pahoinpitelyn päätteeksi. Niihin on haettu ratkaisuja esimerkiksi Helsingissä lähinnä kahta kautta: organisaatiouudistuksin ja ostopalveluja suosimalla. Lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen ongelmat eivät ole edes uutinen. Pahitteeksi ei olisi nykylastensuojelun vaikuttavuudenkaan puolueeton tutkinta. Tyttö, jota vanhemmat ensin pitkään kiduttivat, pahoinpitelivät ja sittemmin surmasivat. Hallintorajoja rikkovan yhteistyökulttuurin rakentamiseen tarvitaan vahva poliittinen tahtotila, jossa ei peräänkuuluteta resursseja vaan niiden mielekästä ja hallittua käyttöä asiakasprosesseissa. Sama koskee lastensuojelun sisäistä toimintaa. Ei riitä, että lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa viranomaisilla on erityinen ilmoitusja yhteistyövelvollisuus lastensuojeluviranomaisen kanssa. Hokema ”oikea palvelu oikeaan aikaan” ei ole ihan turha. Kun vaikuttavuusseuranta puuttuu, puuttuu myös tosipohjainen mahdollisuus palvelujen kehittämiseen. Inhimillisesti, ammatillisesti ja taloudellisesti ajatellen kunnilla on isosti syytä tutkia, toimivatko nykyiset palvelut ongelmatilanteissa lapsen edun mukaisella tavalla. Pääkaupunkimme kaksi suurta palvelutuottajaa – sivistysja sosiaalitoimi – eivät osanneet kohdata yhdessä eivätkä erikseen laitosnuoren ongelmia. Vastaavia piirteitä löytyy Koskelassa pahoinpitelemällä surmatun nuoren, juuri 16 vuotta täyttäneen pojan kohtalosta. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si
Ruokaa valmistetaan edelleen niin koululaisille, ruokapalveluun kuin laitoksiinkin. Sopimusyhteiskunta on tärkeä osa suomalaista hyvinvointivaltiota, eikä sen romuttaminen palvele kenenkään etua. Etätyö ei ole ollenkaan helppoa, ei asiantuntijoille, koululaisista ja opiskelijoista puhumattakaan. Ay-liikkeen sulkeminen työehtosopimusneuvottelujen ulkopuolelle ei paranna kenenkään mahdollisuuksia parempien työehtojen neuvottelemiseen, tuo ennustettavuutta työmarkkinoille tai vahvista yksilönvapauksia. Toisaalta etätyöaika on voinut tuoda arkeen myös joustoa ja helpotusta. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Sopimusyhteiskunnan romuttaminen ei palvele ketään Korona-ajan eturintama on yhteinen Kriisin keskellä on saatu palata perusasioiden äärelle. Joustoa on kysytty kaikilta. Avustettavista huolehditaan, ja lähihoitajat jatkavat kotikäyntejään muun muassa vanhusten omissa kodeissa. Paikallisen sopimisen pitää olla työnantajan yksipuolisen sanelemisen sijaan oikeaa sopimista, jossa sekä työntekijät että työnantajat ovat yhdenvertaisessa neuvotteluasemassa. Ikävä kyllä vastaava yhteen hiileen puhaltaminen ei vaikuta kelpaavan enää työantajaleirille. Ammattijärjestöt ovat nostaneet aiheellisesti esille vaateen koronalisän maksamisesta. Komission mukaan työmarkkinaosapuolten neuvottelemat alakohtaiset työehdot ovat osoittautuneet tehokkaimmaksi keinoiksi vähimmäispalkkojen kehittämisessä. Tavoitteena on, että 70 prosenttia työntekijöistä EU-maissa olisi tulevaisuudessa työehtosopimusten piirissä. Metsäja Teknologiateollisuuden linjaukset poikkeavat täysin siitä, mitä maailmalla nyt toivotaan. Vastuullinen työnantaja ymmärtää tämän tehdessään ratkaisuja lisien maksamisesta. Sopimusyhteiskunta näytti voimansa koronaepidemian alkuvaiheessa, jolloin työmarkkinaosapuolet sopivat muun muassa väliaikaisesti työehtojen joustoista irtisanomisten välttämiseksi. Metsäja Teknologiateollisuuden päätökset pikemminkin sulkevat heidät ulos päätöksen teosta, johon ay-liike on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa. Metsäteollisuuden jalanjälkiä seuraavan Teknologiateollisuuden irtiotto yleissitovista työehtosopimuksista tulee johtamaan työehtojen ja palkkojen eriytymiseen. Suomi on ollut vuosikymmeniä edelläkävijä markkinatalouden ja vähimmäistoimeentulon yhdistämisessä sopimusyhteiskunnan avulla toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaikille etätyö ei ole ollut edes vaihtoehto. Varhaiskasvatuksessa on edelleen lapselle syli avoimena. Se on taannut vakaan yhteiskunnan, jossa työstä on saanut riittävän elannon. Sen sijaan, että mahdollinen lisä kuuluisi yksittäiselle ammattiryhmälle, tulisi nähdä kokonaisuus, jossa eri ammattiryhmien edustajat joutuvat altistamaan itseään tartunnoille. Ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa tulisi ennemminkin vahvistaa, jos haluamme todella lisätä yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää paikallista sopimista. Vaikean ajan eturintamassa eivät työskentele vain sairaanhoitajat ja lääkärit vaan useat ammattiryhmät yhdessä. Jo reilun vuoden kestänyt korona-aika, on koetellut meistä jokaista. Tartuntojen leviämistä estetään merkittävästi myös huolehtimalla koulujen, terveyskeskusten, sairaaloiden ja muiden tilojen puhtaanapidosta. On tärkeää, että yrityskohtaisen sopimisen lisääntyessä työlainsäädäntöä kehitetään suojelemaan työntekijöitä, sopimusoikeutta ja minimityöehtoja. Huoltovarmuudesta ja arjen pyörimisestä huolehditaan pitkälti perusammateissa, osaavien tekijöiden ammattitaidolla. Vahva ay-liike, ansiosidonnainen työttömyysturva ja sopimisen kulttuuri työmarkkinaosapuolten välillä ovat tarjonneet kokonaisuuden, joka luo turvaa talouden häi riöiltä. Sanna Koskenranta aluepäällikkö JHL Kaakkois-Suomi Tuomitsemme Teknologiateollisuuden pyrkimykset romuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Esimerkiksi Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa Euroopan unionin minimipalkkadirektiivistä, jolla komissio sitoo EU-maat vähimmäispalkkojen riittävyyden kehittämiseen omien kansallisten toimien avulla. Kriisin keskellä on saatu palata perusasioiden äärelle. Kovimman iskun työnantajaleirin ideologisesta valinnasta kantavat erityisesti nuoret vastavalmistuneet, joiden tulee ensimmäistä työpaikkaa hakiessaan pystyä neuvottelemaan oman palkkansa, työaikansa, lomakorvauksensa ja monet muut asiat. Maija Mietala Pohjois-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja Janne-Pekka Niemimäki Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri de_15042021_66.indd 67 8.4.2021 9.23. Osalla matkustaminen on jäänyt ja sen myötä aika perheen kanssa lisääntynyt
Emme me siinä mi tään olisi voittaneet, jos oli simme hoitaneet asiamme huonosti ja antaneet talou temme kärsiä enemmän ja sitten niitä talouden kärsi myksiä olisi paikattu tukira hoilla. No, ei tukipaketin tarkoitus ole olla mikään palkinto tai ran gaistus, vaan sen tarkoitus on saada Euroopan talous elpy mään. Jussi Katajamäki Alavus iStock de_15042021_68.indd 68 7.4.2021 13.32. Suomen vienti aleni jo viime vuonna niin paljon kuin, mitä maksamme tuki paketista. Niille jotka väittävät, että näillä tukipaketeilla pelaste taan pankkeja, suosittelisin tutustumaan siihen, mikä on Euroopan pankkiunioni. Jos vaikkapa joltain alalta jää yhtäkkiä työttö mäksi 100 000 ihmistä, syn tyy valtavasti ostovoimatto muutta, joka myöhemmin heijastuu myös muihin aloi hin ja jotka joutuvat sen jäl keen kysynnän vähetessä lo mauttamaan väkeä ja syntyy jälleen entistä enemmän os tovoimattomuutta, joka sit ten taas kasvattaa tätä nega tiivista lumipalloilmiötä. Elvytyspaketin jakautuminen ei kuitenkaan ole kaikista tärkein, pääasia, vaan tarkoitus olisi saada Euroo pan talous elpymään. Nythän voidaan arvioida, että seuraavan 30 vuoden aikana meille tulisi normaalioloissa vientituloja EUalueelta vaikkapa noin 1 800 miljardia. Suomessa jaksetaan kinas tella siitä, että miten tukipa ketti jakautuu ja saako joku nyt jonkun verran enemmän kuin toinen. Itse arvi oin, että jos tämä EU:n yh teinen talous ja tullialue ha joaa ja Kiina ja Yhdysvallat valtaavat nämä markkinat, vientimme tulee romahta maan vähintään puoleen. Näin ollen kysymys pitäisi kin asetella niin, että kan nattaako nyt säästää seuraa van 30 vuoden aikana neljä miljardia mutta hävitä me netettyinä vientituloina sa massa ajassa 900 miljardia ja niistä syntyvät työpaikat ja verotulot. Nyt täytyisi ymmärtää, että se lumipalloilmiö toi mii myös toisin päin ja juuri siihen taloudellinen elvyttä minen perustuu. On väitetty, että meitä ran gaistaan pienemmällä tuki määrällä siitä, että olemme hoitaneet koronaaikana asioitamme ja talouttamme paremmin kuin siitä suu remmin kärsineet maat. 68 Demokraatti MIELIPIDE Tukipaketti on viisasta talouspolitiikkaa Kannattaako nyt säästää neljä miljardia, mutta hävitä 30 vuodessa menetettyinä vientituloina 900 miljardia. Yhdysval lat on jo voimakkaan talous kasvun tiellä, koska siellä on elvytetty nopeammin kuin EU:ssa. Tätä maksettavaa osuutta tukipaketista seu raavan 30 vuoden aikana pitäisi verrata siihen, että paljonko tulemme saamaan vientituloja seuraavan 30 vuoden aikana, eikä siihen että paljonko nyt saadaan suoraa tukea ja paljonko siitä maksetaan. Sen ansiosta pankkeja ei voida enää pelastaa veronmaksa jien rahoilla, kuten joskus markkaaikoina tehtiin. Suomen vienti on yli kak sinkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana ja palkansaa jien ostovoima on kasvanut 20 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana, kun olemme solmineet EUmaiden kanssa yhteisen talous ja tulli alueen, jossa on 500 miljoonaa kulut tajaa. Riittävän ison ja vah van keskuspankin eli EKP:n ansiosta meillä on inflaa tio pysynyt alhaisena ja ko rot hyvin matalina, joka luo vakautta ja ennustettavuutta talouteemme, ja kotitaloudet ja yritykset uskaltavat inves toida myös velkarahalla. Talous toimii, kuin lumipal loilmiö
Pertti Pokki V-S SDP piirin vpj Valta ja vastuu kääntäisi persujen takin Retorisilla puheilla ja minis terien erottamisuhilla Suo men suosituimmaksi nous sut perussuomalaisten puo lue on kannatuskyselyiden mukaan marssilla kohti kun tavaalien voittoa. Sipilän hallituksen pakko lakien uhalla palkansaajat joutuivat muun muassa luo pumaan osasta lomarahojaan ja tekemään työnantajilleen palkatonta työtä sekä sosiaa limaksuja siirrettiin työnan tajilta palkansaajien makset tavaksi. Ajatus ei ole mikään ”uuden ideapajan tuotos”. Hän esittää kuntavaa lin siirtämisestä vastuumi nisteri Anna-Maja Henrikssonille (r) epäluotta muslausetta. Pentti Välimaa Pori de_15042021_68.indd 69 7.4.2021 13.32. Jos pienennetään arvon lisäprosenttia, olen täysin varma, että tuotteiden hinta ei laske samassa suhteessa. Persujen linjana on, että kaikkia pi tää vastustaa, kuten koro nasta johtuvaa kuntavaalien siirtoakin. Tällöin arvonlisäveron alen nus jää yrityksen tuloksi eikä siihen tarkoitukseen mihin arvonlisävero on tarkoitettu, eli yhteiskunnan pyörittä miseen. Mutta se on persujen taholta toistu vasti kuultu, että nykyinen Sanna Marin (sd) naise nemmistöinen hallitus te kee kaiken väärin. Näin pieni ja suuri maksaa arvon lisäveroa liikevaihdon suh teessa. Tämän kantansa persut peruivat eduskun nan valiokunnassa. Mikäli per sujohdon retoriset puheet ja kaikkea vastustava linja up poavat kansaan kuntavaa lien jälkeenkin, jo nyt voi daan perussuomalaiset en nakoida myös vuoden 2023 eduskuntavaalien voitta jaksi. Soini ja Sipilä siirsivät kokoomuksen kanssa palkansaajilta useita miljoonia euroja työnanta jille. Mutta asia kaihertaa Hallaahoa yhä. Perussuomalaisten voitto ei kuitenkaan takaisi sitä, että Jussi Hallaaho voisi itsensä päämisteriksi yksipuolisella mahtikäskyllä julistaa. Britti valtionvarainministeri George Osborne toi aja tusta jo vuonna 2010 brittien ”hätäbudjettiin”. Näin teki myös perussuomalaisista eronnut entinen puheenjoh taja Timo Soini, joka pe rui Juha Sipilän (kesk) hallituksen ulkoministerinä kaikki lupauksensa. On kaunista sanoa, että veroja lasketaan, mutta mitä se laskeminen todelli suudessa merkitsee, on aivan toinen asia. Se kään ei ole varmaa, että syn tyisikö Jussi Hallaahon joh dolla hallitusohjelma, jonka muut hallitustunnusteluissa mukana olevat puolueet voi sivat hyväksyä. Olen ihmetellyt, että muun muassa oikeiston kansan edustajat tuovat esille aja tusta arvonlisäveron alenta misesta. Tämä pitää muistaa aina, kun keskustel laan arvonlisäveron ideasta. Jos saisimme aikaan hin tasäännöstelyn, kotimarkki noiden kulutus kasvaisi ar vonlisäveron laskemisen suh teessa. Tosin ei tiedossa ole se kään, mitä Jussi Hallaahon puolue tahtoo. Yrityksen liikevaih dosta (myyntitulosta) vähen netään arvonlisäveron alai set kulut, jolloin saadaan se määrä, joka yrityksen on tili tettävä arvonlisäveroa. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Arvonlisäveron laskeminen on ”bluffia” Arvonlisäprosentin pienennys ei laske tuotteiden hintaa samassa suhteessa. Tämä ei kuitenkaan ole EUaikana mahdollista. Ar vonlisävero sisältyy siihen hintaan, jonka kuluttaja mak saa yritykselle. Arvonlisäveron laskulla ta voitellaan kotimarkkinoiden kulutuskysynnän kasvatta mista. Perussuomalaisten pu heenjohtaja Jussi Halla-aho on julkisesti ilmoit tanut päämisterihaluistaan. Eduskuntakeskusteluissa vä läytetään arvonlisänveron laskemista yhtenä taloustoi mena. Jussi Hallaaho joutuisi kin hallituskelpoisuutensa takia kääntämään takkinsa useammin kuin kerran. Tätä voi pitää kauniina toiveajattelua, jota se käytän nössä ei kuitenkaan ole. Valtiovallan suurin vero tuotto on arvonlisäverotulo, ja ehkä se on myös tasapuo lisin erikokoisten yritysten kannalta
Hallituksen vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa on osa resurssista kohdennettu lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen, kuten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja perustason hoitoon pääsyyn sekä arjessa selviytymistä vahvistaviin sosiaalihuollon palveluihin. Voidaan jopa puhua heitteille jätöstä, kun nuori jätetään yksin selviytymään haasteellisessa elämäntilanteessa. ”Mä en kuulemma tartte enää mielenterveyspalveluita, kun mulla on tää pajatoiminta”. Valtakunnallisesti huoli nuorten syrjäytymisestä on suuri ja yksi keskeinen tekijä siihen on mielenterveyden ongelmat. Tämä on hyvä pelinavaus, mutta lisäksi tarvitsemme myös pysyviä ratkaisuja eli vahvempaa ja kokonaisvaltaisempaa panostusta laadukkaisiin sekä riittäviin mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyden ongelmat eivät katoa pelkällä peiliin katsomisella vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Se ei ainoastaan ehkäise mielenterveyden ongelmia tai sairastumista, vaan vahvistaa hyvinvointia ja voimavaroja sekä parantaa elämänlaatua. ”Sun masennus johtuu sun lihavuudesta”. Heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Mielenterveyden tukeminen on kuitenkin muutakin kuin toimivat mielenterveyspalvelut. Yksinäisyys ja eristäytyminen aiheuttivat mielenterveysongelmien pahenemista, kun palveluja suljettiin, niitä peruttiin tai muutettiin etäpalveluksi. Asukkaiden hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten edellytyksiä hyvään elämään. Kuka huolehtii, että tukitoimet eivät katkea tai niihin ei tule taukoa, jos työntekijä vaihtuu. Kuntavaaliehdokas (sd.) Laukaa iStock de_15042021_70.indd 70 7.4.2021 13.39. Kuntatasolla on tärkeää satsata myös muihin mielen hyvinvointia tukeviin palveluihin, kuten yhdenvertaisiin, toimiviin peruspalveluihin ja riittäviin kouluterveyden sekä oppilashuollon resursseihin. Satsaaminen mielenterveyttä tukeviin palveluihin on investointi tulevaisuuteen, koska se tuottaa tutkitusti siihen käytetyt rahat monikertaisena takaisin. Heinäkuussa 2020 julkaistun sosiaalibarometrin mukaan nämä rajoitustoimet vaurioittivat eniten heitä, jotka olivat jo valmiiksi heikossa asemassa, kuten mielenterveyskuntoutujat. Entä jos nuorta ei oteta vakavasti terveyspalveluissa, vähätellään tilannetta ja kyseenalaistetaan hänen tarpeensa, toiveensa tai jopa koko sairautensa. Entä jos nuori ei saa tarvitsemaansa tukea, vaikka sitä tarvitsisi. MIELI ry:n mukaan kunta on tässä avainasemassa, koska sitä voi vahvistaa myös rakentamalla kannattelevaa, turvallista ja mielekästä arkea. 70 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Katsot vain peiliin ja sanot, että tästä tulee hyvä päivä Mielenterveyttä tukevat palvelut tuottavat niihin käytetyt rahat monikertaisena takaisin. Koronaepidemia ja sen tuomat äkilliset rajoitustoimet eivät tätä tilannetta parantaneet. Mitä jos pelkkä peiliin katsominen ei riitä. Leena Kautto-Koukka Kunnanvaltuutettu, sivistyslautakunnan vpj. Jos nuori tarvitsee muutakin kuin kliseisiä tsemppilauseita. ”Se työntekijä vaan katosi”. Monen nuoren arki on tällä hetkellä epätoivoista kamppailua tukipalveluiden saamisessa ja kuulluksi sekä kohdatuksi tulemisessa mielenterveyspalveluiden villissä lännessä. Nämä edellä mainitut lainaukset ovat nuorten aitoja kokemuksia mielenterveyspalveluista. Mitä jos nuori ei saa riittävää tukea mielenterveyden haasteisiin. Mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus ja laadulliset erot ovat jo pitkään haastaneet suomalaisten hyvinvointia
Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ralf Friberg. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K.A. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jaakko Kyläsalo. Pojille useimmin annetut ensimmäiset etunimet Leon jälkeen olivat Eino, Oliver, Elias ja Onni. Ralf Friberg ent. Kokous järjestetään etäosallistumisin. Yleisintä on antaa lapselle kaksi etunimeä. Kevät toi kevät toi muurarin, kevät toi kevät toi maalarin... Ellenin sai nimekseen 27 tyttöä ja Emilin 35 poikaa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K.A. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen. Poikien nimistä suosituin oli Emil. pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja, Helsinki 23.4. Pojille annettiin Emilin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Oliver, Liam, Edvin ja Benjamin. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Linnea, Elisabeth ja Linnéa. kohdissa mainitut asiat. Paavo Lipponen ent. 85 VUOTTA 80 VUOTTA 40 VUOTTA KOKOUKSET Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous KUTSU Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään 17.6.2021. Hildur Boldt verksamhetsledare, Helsingfors 27.4. Päivi ja Paavo Lipposen rahaston 14 nuorta solistia esiintyvät Musiikkitalon konserttisalissa. Varsinaiselle kokouspaikalle kutsutaan vain ne, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Ainon jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Sofia, Pihla ja Aada. Ellenin jälkeen suosituimmat ruotsinkieliset tyttöjen etunimet olivat Stella, Saga, Freja ja Ebba. Kokouksessa käsitellään sääntömuutosasioita sekä sääntöjen 11 §:n 12. Oittisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sakari Kiuru. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 276 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 356 pojalle. Jaakko Kyläsalo toimittaja, Helsinki 28.4. Liittokokouksen käsiteltäviksi tulevat myös sääntöjen 11 §:n 5. . H. Liittokokousedustajille ja muille kokoukseen kutsuttaville lähetetään tarkemmat ohjeet etäosallistumisesta myöhemmin. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n R. Näin teki viime vuonna puolet (49 prosenttia) vanhemmista. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hildur Boldt. . Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Olivia ja Emilia, kun otetaan huomioon muutkin kuin ensimmäiset etunimet. Oopperagaala järjestetään 30.10.2021. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Paavo Lipponen. kansanedustaja, päätoimittaja, Ekenäs 17.4. kohdan tarkoittamat määräaikaan mennessä liiton hallitukselle kirjallisina toimitetut osastojen esitykset. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Erik, Johannes, Mikael ja Emil. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperiliitto_Demokraatti_85x105.indd 1 31.3.2021 12.42.02 Tässä ovat Suomen suosikkinimet Teksti Demokraatti LEO JA AINO ovat viime vuonna Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet, kertoo Digija väestötietovirasto. Lisäksi huomioidaan mahdolliset kokoontumisrajoitukset. Kokous alkaa klo 9.00 Helsinki Congress Paasitornissa. Paperiliitto r.y. 71 Demokraatti 95 VUOTTA Syntymäpäivät Sakari Kiuru Helsinki 18.4. Liput 10€ Lippupalvelusta. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Oliver. ja 13. de_15042021_71.indd 71 8.4.2021 10.26
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 7/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_15042021_72.indd 72 7.4.2021 13.42
Syysmuutolla niitä saattaa tavata yksin, kaksin tai pienissä ryhmissä loka–marraskuussa. Vielä talvipuvussa pulmuskoiraiden värityksessä on naaraslintujen tapaan ruskean sävyjä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raimo Lindfors Hyvinkäältä. Kaikissa puvuissaan pulmusen tunnistaa erityisesti siipien valkoisista tyvilaikuista sekä valkoisesta vatsasta. Pulmusia ei kuitenkaan voi olla huomaamatta, kun ne pyrähtävät lentoon. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 5/2021 RATKAISU 18.3. Kesäksi herrat vaihtavat pukunsa kokonaan mustavalkoiseksi – pää ja vatsa ovat valkeat, siivet valkeaa tyvilaikkua lukuun ottamatta mustat. Helisten ja helkkyen ne piirtyvät mustavalkoisena vilkkuvana massana vuoroin vasten sinistä taivasta ja valkoista hankea. Pohjoisen pesimäseuduilleen palaavia pikkulintuja voi olla hankala havaita, sillä valkean värityksensä ansiosta ne maastoutuvat erittäin tehokkaasti osin vielä valkoisten hankien peittämille pelloille. co m 5 1 2 7 1 9 7 6 4 4 1 3 6 7 9 8 6 5 2 8 2 7 8 5 45 12 63 98 7 76 38 49 52 1 89 21 57 64 3 62 74 81 35 9 53 86 92 71 4 91 47 35 86 2 38 59 14 27 6 17 95 26 43 8 24 63 78 19 5 K evätmuuton aikaan pellosta saattaa pelmahtaa lentoon komea, parhaimmillaan jopa tuhatnokkainen parvi pulmusia. Tuntureilla se rakentaa pesänsä sammalesta, jäkälästä ja turpeesta kalliohalkeamiin ja kiven onkaloihin. Onnea voittajalle! STADIONIT O H E T A S A L K U T U N K K I A T H A N T O T T I A I T I O R A U L N S P U L A O K S I A I S I S S U K A R N O A S O I N I S U S A K K O K O H O N A I N E N T A A T T O A L E A R O A T T I S R J P L I A T D A T S A O T A R U I D I R A T K A L I U M I S A R O H R A S E U L A A R V A T A N A A T I T S A D A T G J I A T O P A T A T A N N E R S I S U A N O A N N I E R A S I N O K S A A U D I A U R A T A R E T U S P O T I T O K E T A L I N K I L T R A M S E S K A N E L I S I R O I A T A Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Pulmusten tapaaminen on todennäköisempää kevätmuutolla, sillä silloin niitä näkee suurissa parvissa. Lapin tuntureilla pesivä pulmunen saapuu Suomeen maalis–huhtikuussa. ais ud ok u. de_15042021_72.indd 73 7.4.2021 13.42. Linnun voittopuolisesti valkeasta väristä juontaakin juurensa tuttu ilmaisu ”puhdas kuin pulmunen”
Tähtiekonomisti kertoo, miten julkisen sektorin rooli pitäisi ymmärtää vähän uudella tavalla. de_15042021_74.indd 74 7.4.2021 13.53. Sen tyyppiset kirjat enemmän kuin vaikkapa proosa. Ehkä nykyään palaan aika paljon myös vanhoihin kirjoihin, joita olen joskus lukenut. Luen aika tasaiseen tahtiin enkä usko, että korona on vaikuttanut siihen mitenkään. Vapaa-ajalla haen kontrastia siihen, mitä luen töissä. Se on tavallaan aika yksinkertaista. Yksi kirjasuosituksistani on Mariana Mazukaton Mission economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism. Lämmin kesäkirja. Toisinaan se on kulttuurihistoriaa ja Jörn Donneria. Ihmisten välille kehittyy jännitteitä ja ongelmia. Ei niin, että valtion pitäisi korvata yksityinen sektori vaan niin, että valtion pitää asettaa tavoitteita, joita sitten yhdessä yksityisen sektorin kanssa ratkaistaan. Tällä hetkellä painottuvat tietokirjat ja esseet, taloushistoria. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja muita tällaisia megaluokan asioita, joita pitäisi ensin tavoitteellistaa yhdessä ja sitten ratkaista. Mariana Mazzukato: Mission economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism John Steinbeck: Ystävyyden talo Olen lukenut tätä moneen kertaan, kesäisin luen sen usein uudestaan. Kirjassa kuvataan, miten politiikassakin voi lyhyessä ajassa vaikuttaa hyvin syvälliselläkin tavalla asioihin ja muuttaa poliittisia asetelmia, ja saada oma puolue uuteen liitoon. Päähenkilö perii vähän omaisuutta, talon, ja elämä lähteekin sitä kautta vähän huonompaan suuntaan. Se on aika kaukana siitä, mitä luen arkipäivisin. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tähtiekonomistin visio julkisen sektorin roolista kiehtoo Valtiosihteeri Ville Kopra lukee tasaiseen tahtiin ja paljon. Inhimillinen kuvaus kalifornialaisista kavereista, jotka elävät aika puolivilliä elämää ja nauttivat siitä. Luin juuri Kaj Ekholmin kirjoittaman Donnerin elämänkerran. Maailmankuulu taloustieteilijä kertoo, miten julkisen sektorin rooli pitäisi ymmärtää uudella tavalla. Tämä on se Mazukaton iso ajatus, ja minusta tuntuu, että sitä ymmärretään aika väärin tällä hetkellä. Olen aina lukenut paljon ja tykkään lukea. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Nykyään luen ehkä katkonaisemmin kuin aikaisemmin. Tony Blair: A Journey Blairin poliittinen muistelmateos. Ihmiset tulkitsevat, että valtio-omisteisten yhtiöiden pitäisi jotenkin korvata yksityiset yritykset. Saatan lukea kirjoista pätkiä ja selailla paljon, mutta en lue niitä aina alusta loppuun. Etenkin politiikkaa seuraaville inspiroiva kirja. Sitovia tavoitteita ja siihen liittyvä yhteinen toimintatapa. Ja siitähän ei ole ollenkaan kysymys. Lukeminen painottuu iltoihin ja viikonloppuihin, miten sitä milloinkin ehtii. Tykkäsin siitä todella paljon
Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_15042021_002.indd 1 6.4.2021 16.10
KUNTAVAALIT Siirtoikkunan kautta ehdolle AFRIKKA Mahdollisuus, ei uhka Painava Paavo Lipponen varoittaa toistamasta aikaisempien kriisien virheitä. hu ht ik uu ta OIKEUS TEEMA Oikeutta kaikille VALKEAKOSKI Mitä on työväki. PAL.VKO 2021-17 00 74 43 -2 10 7 15.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 21 / 15 . sana de_15042021_001.indd 1 7.4.2021 12.45