Demokraatti 15.9.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2022-39 00 74 43 -2 21 6 HALLITUSPELI Sinipuna mainittu BRITANNIA Uusi Rautarouva KOROTUS Vähän vai paljon POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 22 / 15 . Oikeudenmukaisuus voi olla koetuksella tukitoimissa. sy ys ku ut a Sähkö syö TEEMA: Sähkön hinta koettelee kotitalouksia. 15.9.2022 / 5,90€ ELINTASOA de_15092022_001.indd 1 de_15092022_001.indd 1 6.9.2022 11.36 6.9.2022 11.36
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Lehti, verkko ja some de_15092022_002.indd 1 de_15092022_002.indd 1 5.9.2022 10.45 5.9.2022 10.45
KASVO TEEMA ILMIÖ de_15092022_03.indd 3 de_15092022_03.indd 3 6.9.2022 17.09 6.9.2022 17.09. SYYSKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PALKKA ENERGIA KIRJOITTAJA Ostovoimaa etsimässä. Huhuu, saako sähköä ja mitä se maksaa. Kirjailija, jonka fiktiosta tuli yllättäen faktaa. 3 Demokraatti 16 /2 2 30 14 49 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 15
38 42 PÄIVI LIPPONEN Sukellus vallankumoukseen KALEVI SORSA Vallankäyttäjä + TEEMA Energiakriisi 49 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 27 28 30 36 37 38 42 44 46 47 57 64 65 66 de_15092022_04.indd 4 de_15092022_04.indd 4 7.9.2022 11.47 7.9.2022 11.47. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ideologi kahden sukupolven välissä. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 29.9. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 16 /2 2 Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Politiikan muisti Viikon kuva: Keuhkot tulessa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Maria Mäkynen D-analyysi: Vierestä huutelua D-ilmiö: Prosenttivääntö Alastalon salissa: Kortit pöytään Politiikka: Sinipunaa pukkaa Britannia: Rautarouvan paluu Turpokäräjät: Talvi tulee Venäjälle PAM: Hei me euroistetaan Lakko: Missä tuki, kysyy hoitaja Kirja: Sorsa, vallankäyttäjä Kirja: Vaikeat valinnat Elokuvat: Kävelevä karvalakki Kirja: Itsevaltiaan ruumiinavaus Kirjavisa: Automiehen silmin Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Antti Palola IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Helena Immonen Kolumni: Kaarin Taipale Kasvot peilissä: Kirsi Mäki Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Millä moraalisella hinnalla se syn tyi, on myös tutkimisen, myöntämi sen ja opiksi ottamisen arvoista. Pääkirjoitus PUOLUEENKAAN HISTORIASTA EI VOI POIMIA PELKÄSTÄÄN ONNISTUMISIA. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Mitä puolueen pitää muistaa, mitä unohtaa. de_15092022_05.indd 5 de_15092022_05.indd 5 1.9.2022 15.44 1.9.2022 15.44. Paremman puoluepolitiikan teke miseksi Suomessa pitää myös muis taa ne hetket, jolloin moraali ja har kinta pettivät. Johtavat poliitikot olivat valmiita mielistelemään itsevaltiasta presi denttiä oman etunsa takia. Etenkin Kalevi Sorsa ansaitsee monine saavutuksineen paikkansa Suomen poliittisessa historiassa, siitä ei ole epäselvää. Mei nanderkin muistuttaa, että kaik kien päättäjäksi haluavien oli paras olla presidentti Urho Kekkosen suosiossa – vaihtoehtoina olivat politiikan paarialuokkaan putoa minen tai vennamomainen huu haamaine. Mikä ikävintä, SDP, keskusta ja kansandemokraatit olivat auliisti vehkeilemässä myös Neuvostoliiton avulla toisiaan vastaan. Eihän neu vostoaikaisia patsaitakaan kannata kaataa, vaan kertoa yleisölle, mikä tarkoitus ja konteksti niillä alunpe rin täällä oli. Usein tämän lausujat toivovat, että etenkin ”valmiiseen pöytään tul leet” poliitikkonuoret ottaisivat sel vää, mitä kaikkea tärkeää ja hyvää puolue on takavuosien taisteluillaan saavuttanut. Tai pelaaminen, ah neus ja vallanhimo menivät ylevien aatteiden ohi. Olen samaa mieltä: historian tun teminen on politiikan teossa valtavan tärkeää. Tästä ajasta emme ole vielä teh neet yhdessäkään puolueessa riit tävää, jälkiviisastelematonta tilin tekoa. Tätä pohdin lukiessani historioit sija Henrik Meinanderin uutta kirjaa Kalevi Sorsan (1930–2004) elämäntyöstä. Tässä on vain se varjopuoli, että puolueenkaan historiasta ei voi poimia pelkästään onnistu misia. Se ei tarkoita, että meidän pitäisi siivota tuon ajan päättäjien muistoa kaatopaikalle. (Kirjan mainio arvos telu löytyy tämän lehden kulttuuri sivuilta.) Teoksessa kuvataan paljon sel laisia 40–50 vuoden takaisia ajan ja maan tapoja, jotka ovat varmasti EUSuomessa aikuiseksi kasvanei den poliitikkojen näkökulmasta sa lakähmäistä suhmurointia. P olitiikan konkarien kes tovalitus kaikissa puo lueissa on, etteivät ny kyiset aktiivipoliitikot tunne tarpeeksi puo lueensa historiaa. Hän rakensi sellaista suomalaista hyvinvointi valtiota, joka antoi monelle suku polvelle paremmat eväät elämään. Muut puo lueet eivät jättäytyneet tästä sivuun puhtoisuuttaan, vaan lähinnä siksi ettei niillä ollut yhtä toimivia henki löyhteyksiä itäblokin tiedustelupal veluihin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , N el so n A lm ei da de_15092022_06.indd 6 de_15092022_06.indd 6 7.9.2022 11.43 7.9.2022 11.43
de_15092022_06.indd 7 de_15092022_06.indd 7 7.9.2022 11.43 7.9.2022 11.43. Polttaminen on todennäköisesti kiihtynyt lokakuun presidentinvaalien lähestymisen takia. 7 Demokraatti POLTTAVAA VAALITYÖTÄ. Brasiliassa Amazonin sademetsän tuhoamisvauhti on ollut tänä vuonna ennätyksellistä. Brasilian sademetsien tuho on edennyt etenkin oikeistopresidentti Jair Bolsonaron valtakaudella. Bolsonaro toivoo saavansa äänestäjiä Amazonin alueelle tunkeutuneista. Amazonin sademetsästä on hävitetty jo yli 17 prosenttia. Tutkijoiden pelko on, että tuhon vielä edetessä sademetsä muuttuu hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi ja sademetsä alkaa vähitellen kuivata ja tuhota itseään. Pääosa metsätuhoista, metsän polttamisesta, liittyy karjankasvatusmaiden raivaukseen. Maapallon keuhkoiksikin kutsutun Amazonin sademetsän tila on kohtalonkysymys koko ihmiskunnalle
Yli 50 miljardin euron eläkesijoitusvarallisuutta hallinnoivan Varman toimitusjoh tajan Risto Murron mukaan Suomen talouden suurin ongelma pidemmällä aika välillä on suomalaisten, etenkin työikäisten, vähyys. Murto näkee tilanteeseen lähinnä vain yhden ratkaisun: Suomen väkimäärä pitää saada kasvuun. OTTO KÖNGÄS TWITTERISSÄ Hyvä hallitus! SUOMALAISET OVAT EU-maiden tyytyväisimpiä oman hallituksensa toimiin Ukrainan sodan yhteydessä. EU-tasolla luvut ovat vähän pienempiä. Eurobarometriin vastanneista 65 prosenttia ja suomalaisista 67 prosenttia suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Mariniin kohdistuvassa Twitter-älämölössä ei ole järjen häivää. Määrä on kasvanut kolme prosenttia alkuvuonna ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan toteutetusta tutkimuksesta. Heinonen ja Mäkelä koettaisivat saada välikysymyksen aikaiseksi. Enemmistö vastaajista on tyytyväisiä sekä EU:n (57 prosenttia vastaajista) että oman hallituksensa (55 %) toimiin. EETU KINNUNEN TWITTERISSÄ Mikä huuto sananvapauden rajoittamisesta siitä syntyisi oikeiston Päivän byrokraatti -siivessä. Lisäksi 78 prosenttia eurooppalaisista ja 88 prosenttia suomalaisista tukee taloudellisia pakotteita, joita EU on asettanut Venäjän viranomaisille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Eniten tukea saa EU:n humanitaarinen tuki ja sotaa pakenevien ukrainalaisten vastaanottaminen EU:ssa. EU:n kansalaisista valtaosa on sitä mieltä, että EU:n pitää investoida uusiutuviin energialähteisiin ja vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Helpommin sanottu kuin tehty. Suomalaisista riippuvuuden vähentämistä kannattaa 93 prosenttia. Kauppalehden haastattelussa Murto pitää tästä jo toteutuneena varoittavana merkkinä nousukaudella nopeasti Suomeen iskenyttä työvoimapulaa. Suomalaisista näitä tukee 96 prosenttia. Puolustustarvikkeiden toimittamista Ukrainaan kannattaa 68 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Ja se ratkeaa vain nostamalla syntyvyyttä tai työperäisellä maahanmuutolla. MARJO OLLIKAINEN TWITTERISSÄ EU SAK:laisen työntekijän euro on palkansaajien keskipalkkaan verrattuna SA K: n ty öo lo ba ro m et ri Älämölö paljastaa oikeisto-opposition älyllisen alennustilan. @demari ja valtioneuvosto voisivat palkata jonkun blokkaamaan trollit tileiltään. A rja Jo ki ah o de_15092022_08.indd 8 de_15092022_08.indd 8 7.9.2022 11.26 7.9.2022 11.26. Suomalaisvastaajista hallituksen toimiin tyytyväisiä on 88 prosenttia. Suomalaisten joukossa puolustustarvikkeiden viennin kannatus oli 89 prosenttia. EU-maiden kansalaisten luottamus Euroo pan unioniin on kasvussa ja EU:n toimia Ukrainan sodan yhteydessä kannatetaan edelleen voimakkaasti. EU:n toimiin suomalaisista tyytyväisiä on 74 prosenttia, kertoo tuore Eurobarometri-tutkimus. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Enemmän vauvoja ja maahanmuuttoa V IIK O N LU KU 87 senttiä
Hän kehui niin Baltian maiden kuin Puolankin Venäjä-tuntemusta ja näiden osuvaa analyysia. Tunnetuin suomalainen PÄÄMINISTERI SANNA MARININ (sd.) Instagram-julkisuus tanssivideoineen nosti hänen seuraajamääräänsä lyhyessä ajassa noin sadallatuhannella. Moni asiakkaanne on sähkölaskujen kanssa pulassa ja talven mittaan tilanne voi vielä pahentua. Ilmaista rahaa ei siis ole jaossa, vaan nyt pidetään teitä, Suomen energiajärjestelmää ja suomalaisia pystyssä, muistuttaa Demokraatin väki OSAAMINEN TYÖELÄMÄ JULKISUUS Se siitä itäosaamisesta SUOMESSA ON viisasteltu idänosaamisella ja sormi pystyssä neuvottu muita maita, muun muassa inhorealistisemmin Venäjään suhtautuneita Baltian maita. Suomi kiinnostaa SUOMI KIINNOSTAA aikaisempaa enemmän kansainvälisiä erityisasiantuntijoita, eli koulutettuja ja verrattain kovapalkkaisia maahanmuuttajia. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa hakemuksia jätettiin reilut 1 600. Me kansalaiset kiitämme tukipaketin ehto ja myös siitä, että valtio voi hyötyä aputoimien isosta korosta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ROSKARUOKAA ROSKA RUUASSA Erittäin epäterveellistä Terveellistä proteiinia Hyvät energiayhtiöt, nyt punnitaan, onko teistä kantamaan kuluttajien ja valtion kanssa yhdessä vastuuta energiakriisistä ja kohonneista energian hinnoista. – Olisimme voineet kuunnella tarkemmin ystäviämme Baltian maissa pitkin matkaa viime vuosikymmeninä, kun yhteisestä turvallisuudestamme ja Venäjästä on ollut kyse, Marin sanoi. Ulkoministeriön mukaan maailman toimitetuissa medioissa on ollut 1.–30. Nyt on olennaista, että veronkevennykset siirtyvät täysimääräisinä asiakkaille, ei teille. Kansainväliset erityisasiantuntijat jättivät tammi–heinäkuussa Suomeen noin tuhat ensimmäistä oleskelulupahakemusta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Esimerkiksi Ranskan presidentillä Emmanuel Macronilla on Instagramissa noin 3 miljoonaa seuraajaa ja Saksan Olaf Scholzilla runsaat 200 000 seuraajaa. elokuuta yhteensä 30 800 Sanna Marin -osumaa (Helsingin Sanomat). Päivää myöhemmin eurooppaja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen jatkoi samaa aihetta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointia. Vai keskityttekö tilaisuuden tullen kattei denne kasvattamiseen. Pääministeri Sanna Marin myönsi tämän suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa pari viikkoa sitten. Valtio myös saa merkitä yhden prosentin lainaa ottavien yhtiöiden osakkeita. Kärkimaat ovat viime vuosina pysyneet samoina. Hallituksen päätöksin, muun muassa sähkön arvonlisäveron alennuk sella, pyritään helpotta maan kansalaisten hätää. Hyvät energiayhtiöt, toki tekin olette pulassa Venäjän energiakiristyksen takia. de_15092022_08.indd 9 de_15092022_08.indd 9 7.9.2022 11.26 7.9.2022 11.26. Hallituksen teille suuntaama hätäapupaketti tulee varmasti tarpeeseen. Erityisasiantuntijoita on muuttanut Suomeen erityisesti Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta. Paketin tiukat ehdot ovat tärkeät. Ensimmäinen oleskelulupa tarkoittaa lupaa, jota henkilö hakee ennen kuin muuttaa Suomeen ensimmäistä kertaa. Marin onkin ehkä tällä hetkellä tunnetuin suomalainen maailmassa. Toivottavasti ne vähentävät liiallista riskin ottoanne. Marinilla oli pari viikkoa sitten Instagramissa parhaillaan runsaat 925 000 seuraajaa. Marin on näkynyt myös muissa medioissa
Mikä. Johdannaisvakuuksien kattamiseksi Fortumin ottaman tukirahan korko nousee yli 13 prosenttiin. Oik eat vas tau ske t: 1) Fisk ars 2) Fin ans siv alvon ta 3) 195 3 4) Gra fee ni 5) 80 kilo a 6) Tes map erhon en 7) Åbo Und err ätt elser , ilm est yny t vuo des ta 182 4 8) 24 9) 7 10 ) 9,5 8 7. Fortumin ongelmien syvyydestä kertoo jotain se, että se joutuu turvautumaan valtiontukeen, tosin omalla 2,4 miljardin apupaketilla. 3. 1. 6. 2. Mikä on 100 metrin juoksun maailmanennätys. Mitä tarkoittaa lyhenne Fiva. Mikä on maailman kestävin aine. Kuinka paljon suomalainen syö lihaa vuodessa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Mikko Stig Pieneen johtoon mahtuu paljon rahaa Pieneen johtoon mahtuu paljon rahaa Pieneen johtoon mahtuu paljon rahaa 10 VIS V MAAILMAN TILA • Energiakriisi Ensin pelastetaan pankit – sitten Fortum K uin déjà vu, muistuma Suomen 1990-luvun lamasta ja Yhdysvaltain pankkikriisistä. Mikä on Suomen vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti. Fortum on liian suuri kaatumaan. Minä vuonna Demarinuoret eli Sosialidemokraattiset Nuoret ry on perustettu. Noissa kriiseissä pelastettiin pankit. 9. Sen ja varsinaisen tukipaketin korkoehdot ovat todella kovat. 10. Kieltämättä Fortumin kaatuminen heiluttelisi pahasti taloutta Suomen lisäksi myös Ruotsissa, jossa yritys on merkittävä toimija. Kuvassa (alla) yksi Suomen yleisimpiä perhosia. – Mielestäni sellaisen firman pitäisi mennä konkurssiin, joka ei pysty kilpailemaan samoilla ehdoilla kuin muut. de_15092022_10.indd 10 de_15092022_10.indd 10 7.9.2022 10.40 7.9.2022 10.40. Kuinka monta sinfoniaa Jean Sibelius elämänsä aikana sävelsi. 4. 8. Nyt tarvittiin valtion 10 miljardin tukipaketti ensisijaisesti Fortumin pelastamiseksi. Kuinka monen valtion virallisen valuutan nimi on dollari. Mikä on Suomen arvostetuin brändi. Rothovius on pohtinut, että Fortum pitäisi päästää konkurssiin, eikä valtion pitäisi sitä tukea. Näin sanottiin aikanaan myös monista pankeista. Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius vertaa niitä roskalainojen korkoehtoihin. 5. Markkinatalouden sääntöjen mukaan ne, jotka eivät pärjää, kuolevat pois ja paremmat tulevat tilalle, Rothovius sanoi Kauppalehdessä
Vuonna 2020 de_15092022_11.indd 11 de_15092022_11.indd 11 7.9.2022 9.52 7.9.2022 9.52. – Me Prossa haluamme kannustaa ihmisiä muuttamaan yhdessä työelämää. – Kukaan ei arvannut, että yllättäen ihmiset suljetaan koteihinsa työskentelemään digitaalisesti. Mäkynen näkee, että tietotyön yleistyessä yhä useammalla työ on siirtynyt pään sisälle tietokykytyöksi. Silti valtiovarainministeriö vaatii palkkamalttia tulevilta palkkaneuvotteluilta. Tästä osaltaan kertoo se, että työnantajat investoivat tietotyön lisääntymisestä huolimatta aikaisempaa vähemmän työntekijöidensä koulutukseen. Työelämän murros on tosiasia, mutta toisenlainen kuin aiemmin oli kuviteltu – tai peloteltu. Vallalla oleva talouspolitiikka ei aina havaitse sukupuolten välistä epätasa-arvoa työelämässä ja sen taloudellisia vaikutuksia. Työvoimapula vaivaa monella alalla, mutta usein työehdot ja osaaminen eivät kohtaa. Sen muuttamiseksi psykologisesti turvallisemmaksi tarvitaan joukkovoimaa, muuten jaksamisesta – henkisestä – voi tulla iso ongelma. Toinen iso muutos on osaajien kohtaanto-ongelma. Mäkynen selvittää väitöskirjassaan muun muassa sitä, miten eri hallituskausilla on puhuttu työelämän murroksesta. Kymmenessä vuodessa työntekijöiden vuotuiset koulutuspäivät ovat vähentyneet kolmesta yhteen. A mmattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen kuvaa itseään tutkijaksi, joka on päässyt nykyisessä tehtävässään ”muutoksen silmään” ja vaikuttamaan työelämässä tapahtuviin asioihin. Mäkynen kuvaa rooliaan podcastissa yhteiskuntatieteilijäksi ja filosofiksi, kun Marttinen edustaa ekonomistia. – Avaamme ja kyseenalaistamme nykyisen talouspolitiikan taustalla olevia oletuksia ja paljastamme talouspolitiikan laskelmien puutteellisuutta, eriarvoisia rakenteita ja arvovalintoja. Feminismin tehtävä on paljastaa sortavia rakenteita, jotka eivät ole näkyvissä. Nyt kun katsomme, ei työmarkkinoita vaivaa osaajapula tai koronan tuoma digiloikka ole vienyt työpaikkoja vaan loi lisää työpaikkoja ja osaajapulan. Mäkysen vielä kesken oleva väitöskirja työelämän murroksesta osuu kiinnostavaan kohtaan, kun työelämään iski todellinen murros, korona ja etätyö. Etenkin Sipilän hallituksen aikana yleistyi narratiivi työpaikkojen lähes dystopiamaisesta häviämisestä. Tämä tuo uutta haastetta muun muassa jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin. Digitalisaatio löi läpi työelämän, mutta työpaikat eivät peloista huolimatta vähentyneetkään. Mäkynen uskoo, että työnantajapuoli ei ole vielä kunnolla herännyt työelämän muutokseen. Uhkakuvilla haluttiin maltillistaa palkkavaateita ja joustavoittaa työehtoja. Mäkynen haastaa valtavirtaisen talouspolitiikan yleisiä käsityksiä Feministinen talous -podcastissa, jota hän tekee yhdessä Sosten pääekonomisti Anni Marttisen kanssa. – Työn murros-narratiivia käytettiin myös poliittisiin tarkoituksiin. – Taloustiede on yhteiskuntatiede eikä ehdoton luonnonlaki. 11 Demokraatti Feminismin tehtävä on paljastaa rakenteita, jotka eivät ole näkyvissä. Maria Mäkynen Työelämän narratiiveilla tehdään politiikkaa. Teksti Heikki Sihto Kuva Jani Laukkanen MISSÄ OLET NYT. Päinvastoin, osaajista on nyt kova pula, Maria Mäkynen sanoo. Mäkynen näkee, että nyt on aika laajalle järjestäytymiselle turvallisemman työelämän puolesta, samalla tavoin kuin työläiset aikoinaan alkoivat ajaa parannuksia fyysisesti raskaaseen tehdastyöhön
V äärin budjetoitu! En muista hallituksen kehysriihtä, jonka jälkeen oppositiopuolueet olisivat suitsuttaneet hallituksen viisaita talousratkaisuja. Eduskuntavaalien läheisyys näkyi Ylen A-talk-ohjelmassa (1.9.), jossa keskustelemassa olivat hallituksen edustajina Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) sekä oppositiosta Petteri Orpo (kok.) ja Riikka Purra (ps.). Säästötoimia perättäessä Orpo tarjosi momenttien perkaamista kuten säästämistä avustajista ja kosteikkoviljelyn tukemisesta. Keskustelua hieman kärjistäen vastakkain oli hallituksen velanotto ja opposition velkaantumista vähentävät säästöt. Siellä vahvasta blokkipolitiikasta huolimatta puolueet ovat sopineet valtiovelan ankkurista. Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen. Etenkin, jos hallituskokoonpano muuttuu vaaleissa yhtä paljon kuin vuonna 2019, kun Sipilän porvarihallitus vaihtui punavihreään. analyysi de_15092022_12.indd 12 de_15092022_12.indd 12 7.9.2022 11.33 7.9.2022 11.33. Pitkin hampain myönnettiin, että niin korona, puolustusvoimiin panostaminen, Ukrainan sota kuin energiakriisikin ovat vaatineet tällä hallituskaudella lisävelan ottoa. Etenkin Orpon varovaisuuden ymmärtää. Suomessa pitäisi miettiä yli vaalikausien ja yli puoluerajojen ulottuvaa budjetointia. Tosin velkaantumisen osalta yli hallituskausien ulottuvassa taloussuunnittelussa on onnistuttu Ruotsissa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä muistutti Demokraatin (nro 15) haastattelussa, että talouden suunta ei käänny yhdessä hallituskaudessa – oli hallituksen kokoonpano mikä tahansa. Purran säästöväline oli juustohöylä. Tosin kritiikistä menee paras terä etenkin näin vaalien alla, jos ei ole halua esittää vaihtoehtoisia konkreettisia ratkaisuja. Näin tapahtui myös pari viikkoa sitten. Vierestä on helppo huudella IKÄVILLÄ ESITYKSILLÄ EI LIIKKUVIA ÄÄNESTÄJIÄ HOUKUTELLA. Säästötoimista puhuttaessa Orpo toki mainitsi myös kokoomuksen mantranomaisen esityksen kaikkia koskevasta ansiotuloveron alennuksesta. Suomi on liki tuhon tiellä, oli oppositiopuolueiden kritiikin perusviesti. Oppositiosta on helppo huudella, kun ei ole suoranaisessa ”suoritusvastuussa” kuten istuva hallitus. Ne ovat pikkurahoja ensi vuoden 80 miljardin euron talousarviossa. Tämä olisi nykytilanteessa perusteltua, kun maailmantalous ja siinä mukana Suomen talous ovat tarponeet viimeiset vuodet kriisistä toiseen. Niemelän ajatus on hyvä, mutta poliittisesti haastava toteuttaa. Gallupjohdossa olevan puolueen on vaarallista julkaista leikkauslistoja, kun vaaleihin on aikaa alle seitsemän kuukautta. OLIVAT SYYT mitkä tahansa, Suomi velkaantuu lähes pelottavaa vauhtia. Se leikkaisi valtion verotuloja noin miljardilla eurolla. Kaikki ovat myös puolueidensa puheenjohtajia. Niemelä kaipaa kehysbudjetointiin remonttia, joka mahdollistaisi pitkäjänteisemmän, vaalikaudet ylittävän taloussuunnittelun. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ikävillä esityksillä ei liikkuvia äänes täjiä houkutella. Samalla tulee mieleen, kuinka mielekästä on puhua vain valtion menoista (keino), jos ei samalla keskustella päämääristä (politiikka), siis siitä mitä rahalla saadaan
Reaaliansiot Palkansaajien reaaliansiot tippuivat huhtikesäkuussa 4,6 prosenttia. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. de_15092022_12.indd 13 de_15092022_12.indd 13 7.9.2022 11.33 7.9.2022 11.33. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi on talouden tasainen suorittaja. Eri maiden taloudellista tilannetta kuvaava bruttokansantuote oli vuonna 2021 Suomessa asukasta kohden 45 644 € Esimerkiksi Ruotsissa se oli yli 4 000 euroa suurempi. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ! Talouskasvu hidastuu Euroalueen, Saksan, Ranskan, Italian ja Suomen bkt-muutos vuosineljänneksittäin 2019 100 80 60 40 20 -20 -40 -60 2020 2021 2022 % 100 80 60 40 20 -20 -40 -60 Euroalue Saksa Italia Ranska Suomi Bkt kuin kuolleen sydänkäyrä Vasta vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote henkeä kohden ylitti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneen tason. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ka up pa le ht i Puolustusmenot Ensi vuonna Suomen puolustusmenot kasvavat 6,1 miljardiin euroon. Hyvässä ja pahassa
14 Demokraatti ILMIÖ ProsenttiPELI PELI Prosentti14 Demokraatti de_15092022_14.indd 14 de_15092022_14.indd 14 7.9.2022 9.23 7.9.2022 9.23
Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock ja Arja Jokiaho ProsenttiPELI PELI 15 Demokraatti de_15092022_14.indd 15 de_15092022_14.indd 15 7.9.2022 9.23 7.9.2022 9.23. 15 Demokraatti Tämän syksyn työmarkkinaneuvotteluihin on kasattu paljon painetta, aina Suomen taantumaan syöksemiseen saakka
Epävarmasta ta loustilanteesta huolimatta hän näkee, että teknologiateollisuudessa on varaa palkankorotuksiin. Jos niistä ei päästä sopuun syyskuun loppuun mennessä, teknolo giateollisuuden ja kemianteollisuuden koko ensi vuotta koskeva sopimus voi daan irtisanoa marraskuun lopulla. – Sirkkoja ja muita vitsauksia odotel laan, totesi Teollisuusliiton puheenjoh taja Riku Aalto neuvottelutilanteesta syyskuun alussa. Nyt teknologiateollisuudessa tilanne on kuitenkin hyvä taantumapeloista huolimatta. Sovi sitten tässä tilanteessa pal kankorotuksista. Hän toivoo syksyn työ markkinaneuvotteluissa päästävän palk kasopuun ”pienin ja varovaisin askelin”. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Talous kasvaa, työ voimapula koet telee ja työllisyys kin on ennätys luvuissa. Teollisuusliiton työntekijöistä on työttöminä noin neljä prosenttia, kun lomautetut ja työttömyysputkessa olevat lasketaan luvusta pois. Bergholmin tavoin Maliranta pitää tällä hetkellä teollisuuden kustannus kilpailukykyä – reaalisilla yksikkötyö kustannuksilla mitattuna – vähintään kohtuullisena. – Monella neuvottelukierroksella kaksi tuntui palkankorotusprosenttina paljolta, mutta nykytilanteessa viisi on jo ehkä liian vähän, Tapio Bergholm sanoo. Ruohoniemikään ei halua tässä vai heessa tarkemmin avata neuvotteluta voitteita. – Tosin monessa Suomen kilpailija maassa palkankorotusprosentit eivät PALKANSAAJIEN REAALIANSIOT TIPPUIVAT TÄMÄN VUODEN HUHTI-KESÄKUUSSA 4,6 PROSENTTIA. Bergholm uskoo taantumapeloista huolimatta yrityksillä olevan nyt pal kanmaksuvaraa. Näkemykset palkankorotuksista ja ta loustilanteesta olivat kaukana toisistaan, kun tätä juttua tehtiin. Voittojen kasvuvauhti on kiihtynyt vuodesta 2021 alkaen. ”Epä varmuus on huikealla tasolla”, muotoi lee yhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Ja Suomen Pankin johtaja Olli Rehnkin varoittelee palkkainflaa tiosta. Valitet tavasti samaan aikaan inflaatio laukkaa ja palkansaajan ostovoima hu penee silmissä. Pitkään työmarkkinoita ja ammatti yhdistysliikettä seurannut tutkija Tapio Bergholm ei näe tilannetta näin synkkänä. Aalto sanoo alan yrityksillä olevan hyvin tilauksia ja, että työttömyys on pientä. de_15092022_14.indd 16 de_15092022_14.indd 16 7.9.2022 9.23 7.9.2022 9.23. Sirkoilla ja huonojen aikojen manaamisella hän tarkoitti työn antajapuolen perinteistä ulostuloa neu vottelujen alkuvaiheessa. – Monella alan yrityksellä ovat tilauk set vielä hyvällä tasolla, mutta väistä mättä sähkön hinta ja muut hinnanko rotukset näkyvät myös yritysten toimin nassa. Korotuksia on vaikea viedä tuot teiden hintoihin, Jarkko Ruohoniemi sanoo. Hän perustelee tätä Laboren johtajan Mika Malirannan twiiteillä, joissa tämä on selvittänyt – Tilastokeskuksen tietoihin perustuen – kuinka Suomessa tehtyjen työtuntien määrä ja myös yritysten saama voitto tehtyä työtuntia kohden on kasvanut jo noin kymmenen vuoden ajan. Aalto myöntää, että inflaatio, Ukrai nan sota ja energian kallistuminen tuo vat poikkeuksellisen lisämausteen syk syn neuvotteluihin. Teknologiateollisuudessa neuvotellaan tänä syksynä vain ensi vuoden palkan korotuksista. Teknologiateollisuuden työnantajat ry näkee taloustilanteen huomattavasti synkempänä kuin työntekijäpuoli. YLEENSÄ MUIDEN alojen palkoille suun taa antaneen teknologiateollisuuden vastapuolet eivät kesken neuvottelui den paljasta numeerisia tavoitteitaan. Hän pikemminkin varoittaa ammattiyhdistysliikettä siitä, että se voi olla yhä henkisesti kiinni vuosikausien ajan tehdyissä sopimuksissa, joissa pal kankorotusprosentti alkoi nollalla tai yk kösellä. Ja mahdollinen taantu makin vaanii. Hän muistuttaa, kahdenkym menen vuoden kokemuksella, että työ markkinaneuvotteluja ei käydä julkisuu dessa, mutta sanoo vertailukohtaa haet tavan muun muassa kilpailijamaista
Hänen mielestään ei ole palkan saajan etu, että valtio laskee veroja ja joutuu mahdollisesti sen takia tinkimään esimerkiksi sosiaaliturvasta. Aalto ei innostu palkkaneuvottelujen kytkemisestä mahdollisiin veron keven nyksiin. Kangasharju arvioi sen laskevan selvästi ensi vuonna, jopa mahdollisesti puolittuvan. – Tämä uusi kytkös on aika ristirii tainen. Koko vuo den 2022 inflaatioksi arvioidaan kuutta tai seitsemää prosenttia. – Nyt on taloudessa pelottavan paljon liikkuvia osia. ole vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi Saksassa palkat voivat tarvittaessa jous taa myös alaspäin. Kangasharju uskoo neuvotteluihin tuo van lisävaikeutta kuntaalan palkkarat kaisun, joka on kytketty vientiteollisuu den tuleviin palkankorotuksiin. Myös Teollisuusliitto arvioi tavoit teitaan sen mukaan, mitä esimerkiksi muilla aloilla ja kilpailijamaissa on tehty. Sen hinta on jyrkän nou sun jälkeen laskenut alle Ukrainan sotaa edeltäneen tason. Kysyntä hiipuu maail malla, mutta iso kysymys on, kuinka jyrkästi. Suomessa jousto tar koittaa aina nousevaa kehitystä, Ruoho niemi huomauttaa. Ostovoimaa syövä inflaatio laukkaa Suomessa nyt kahdeksassa prosentissa. Tähän on syynä arviot energian hintojen las kemisesta ja siitä, että ensi vuonna in flaation vertailukausi ulottuu sodan alun jälkeiseen aikaan, jolloin hinnat jo olivat korkealla. – Kuntaalalle sovittiin 3,2 prosen tin palkankorotuksista. Aal lon mukaan työnantajat suhtautuivat ”vähemmän kiihkeästi” esitykseen muun muassa sosiaalivakuutusmaksun mak sutaakan palauttamisesta työnantajille. 17 Demokraatti TALOUSPAPISTO VIE AMMATTIYHDISTYSLIIKETTÄ, ELLEI SE TERHISTY SYKSYN NEUVOTTELUISSA. – Tämäkin tulee sitten näkymään osana palkankorotusprosenttia. Uhkakuvista huolimatta näkyvissä on myös myönteisiä merkkejä. de_15092022_14.indd 17 de_15092022_14.indd 17 7.9.2022 9.23 7.9.2022 9.23. Teollisuus liitto haluaa myös yritykset mukaan pal kankorotusten maksamiseen. Nämä kaikki vaikuttavat neuvotteluihin, Riku Aalto sanoo. Tätä osaltaan jo ennakoi viljan hintakehitys. Teollisuusliitto esitti kesällä niin sa nottuja korvaavia toimia, joilla olisi pa rannettu palkansaajien ostovoimaa. Suomen kil pailijamaissa teknologiateollisuudessa on tehty 4–5 prosentin palkankorotuk sia. Se rikkoo niin sanotun Suomen mallin kuin myös pohjoismaisen palk kamallin. – SYKSYN työmarkkinakierros on poik keuksellisen vaikea, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi
– Tässä tilanteessa olisi palkkaneuvot teluissa vaarallista katsoa liikaa nykyistä inflaatioprosenttia. Valtiovarainministeriö on vihjaillut mahdollisesta tuloveron alentamisesta, jos työmarkkinoilla päästään kohtuulli seen palkkasopuun. ”Kohtuullinen” on joissain kommenteissa liitetty enintään kolmen prosentin suuruiseen palkanko rotukseen. Enemmän hän pelkää, että Suomessa voi olla edessä kehitys, jossa hinnat ja osingot kipua vat, mutta palkansaajien ostovoima ja palkkakehitys hiipuvat. Jostain syystä Ruotsissa ja Tanskassa on onnistuttu korjaamaan pienipalkkaisten asemaa. TAPIO BERGHOLM ei pidä palkkainflaa tiota todennäköisenä. Kun Suomessa on ollut kohden nettuja palkankorotuksia, ovat viimeis tään muiden alojen liukumat palautta neet palkkaerot ennalleen. – Tässä suhteessa kaipaan Suomen työmarkkinoille lisää solidaarisuutta. Kangasharju myöntää, että Suomessa on palkkakuopassa olevia työntekijöitä, jotka tarvitsevat muita korkeampia pal kankorotuksia. – Työmarkkinoilla ei ole nyt aitoa ha lua yhteiskuntasopimukseen tai tupoon. Kangasharjun mukaan työmarkkina järjestöt eivät nyt kaipaa ”kolmatta pyö rää” neuvottelupöytään. de_15092022_14.indd 18 de_15092022_14.indd 18 7.9.2022 9.23 7.9.2022 9.23. Jos palkkainflaatio käynnistyy, meillä on todelliset kriisin ainekset käsissä. Jos haluaa hakea Suomen kannalta jotain lohduttavaa tekijää, niin meidän kilpai lijamaamme ovat aivan samassa tilan teessa. Mutta sillä oletuksella, että yleinen kustannustaso ei karkaa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ RUOTSISSA JA TANSKASSA ON ONNISTUTTU KORJAAMAAN PIENIPALKKAISTEN ASEMAA. Verotuksen keventäminen olisikin halli tuksen taholta vain lyhyen aikavälin rat kaisu. Mielestäni hallituksen pitäisi en sisijaisesti keskittyä luomaan visio, jolla turvataan talouskasvu ja saataisiin vel kaantuminen haltuun. Keskuspankit ovat pit kään varoitelleet palkkaspiraalista, joka on jo realisoitunut Yhdysvalloissa. Palkansaajien reaaliansiot tippuivat pelkästään tämän vuoden huhtikesäkuussa 4,6 prosenttia
Teknologiateollisuuden Jarkko Ruo honiemi pitää muiden tämän jutun haas tateltavien tapaan kuntapuolen sopi muksen palkkakytköstä teknologiateol lisuudelle hankalana, ”neuvottelujen yli määräisenä rasitteena”. Talouspapisto vie kohta ammatti yhdistysliikettä, ellei se terhisty syksyn neuvotteluissa. Mutta toki siellä on ollut muitakin selittäviä tekijöitä kuin vain sopimuspolitiikka. – Samaan aikaan iso lauma kiljuu, että palkansaajien pitää vain tyytyä tilantee seen. TYÖVOIMAPULASTA PUHUMINEN he rättää Ruohoniemessä ikäviä muisti kuvia. – Historia harvoin toistaa itseään, ja aikaisempaan verrattuna nyt myös jo näemme taantuman merkit. AKT on esimerkki liitosta, jossa johtajakierto on ollut nopeaa. Hän muistuttaa, että palkankorotuk silla turvataan suomalaisten ostovoimaa. Suomea vaivasi paha työvoima pula niin 1990luvun lamaa edeltäneellä nousukaudella kuin myös ennen vuosien 2008–2009 vaihteessa alkanutta finans sikriisiä. Hän pitää pe rusongelmana Suomen ikärakennetta. Aalto pohtii, onko olemassa jonkinlainen kassakaappiso pimus siitä, kuinka hoitajien palkanko rotus huomioidaan muulla kuntaalalla, jos se ylittää selvästi muiden saaman so pimuksen tason. RUOTSISSA JA TANSKASSA ON ONNISTUTTU KORJAAMAAN PIENIPALKKAISTEN ASEMAA. Ruohoniemi ei usko, että esimerkiksi hoitajapula voitaisiin ratkaista rahalla, eli merkittävästi muita aloja suurem milla palkankorotuksilla. Solidaarisuutta voisi vaa tia myös työnantajapuolelta. Meillä on vielä mahdollisuus tehdä viisaita ratkai suja. – Me näemme positiivisena, jos työn tekijäpuoli tulee neuvottelupöytään omista lähtökohdistaan, miettimättä kuntapuolelle tehtyä ratkaisua. Tämä ylläpitäisi Suomen kustannuskilpailukykyä. TEOLLISUUSLIITON RIKU AALTO pai nottaa, että liitto neuvottelee palkan korotuksista vain ja ainoastaan Teolli suusliiton ja sen jäsenten näkökulmasta. Oma mausteensa syksyn neuvotte lusoppaan voi tulla hoitajien tulevasta palkkaratkaisusta. En halua maalata piruja seinälle, mutta jos esimerkiksi Saksan teollisuus ei pärjää kaasupulan kanssa, myös Suo messa talous voi synketä nopeasti. Palkkakilpailu näkyisi nopeasti valtion ja kuntapuolen menoissa ja rasittaisi osal taan hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa. Hän toivoo, että tällä kertaa ta louden heikkeneminen ei iske pahasti työllisyyteen. Tämä hänen huomautuksensa koskee erityisesti kuntaalan sopimuksen palk kaohjelman kohtaa, jonka mukaan kun taalan palkkoja korotetaan viiden vuo den ajan vuosittain prosentin verran yli suurten vientialojen ja kuljetusalan ko rotustason. – Emme ota kannettavaksi koko yh teiskunnan taakkaa. – Poikkeuksellista on nyt myös se, että hinnat ja voitot ovat samaan aikaan nou sukierteessä. Hän pitäisi hyvänä vanhaa mallia, jossa teknologia ja kemianteollisuus edelleen määrittäisivät yleisen palkan korotustason. Juttuun tavoiteltiin myös Superin ja Tehyn puheenjohtajia, mutta neuvottelu kiireiden takia he eivät ehtineet haastateltaviksi. Hän ”kehuu työn antajien onnistunutta palkkakoordinaa tiota”, sillä yleensä osaajapulan aikana työntekijöitä ostetaan kilpailijoilta pa remmilla palkoilla. Jos huonosti käy, pää oma tekee loikan ja ammattiyhdistys ot taa takkiin, Bergholm muotoilee. – Suomen kilpailukyky pitää säilyttää. Bergholm pitää poikkeuksellisena ny kyistä tilannetta, jossa työvoimapulasta huolimatta palkkaliukumat eivät ole nostaneet palkkoja. Sen takia vienti teollisuudessa tehtävät ratkaisut voivat lisätä julkisen sektorin menopaineita. 19 Demokraatti YRITYSTEN SAAMA VOITTO TEHTYÄ TYÖTUNTIA KOHDEN ON KASVANUT KYMMENEN VUODEN AJAN. On erikoista, että ennen kuntaalan sopimusesitystä meiltä ei kysytty mitään, mutta sopimuksen jälkeen Teollisuusliitolta aletaan vaatia maltillisuutta. Ruoho niemi sanoo. – Luulisi monella puntin tutisevan, jos kahden vuoden ajan ostovoima heikkenisi kuten nyt. Kotimaisen kulutuksen merkitys on iso kansantaloudelle ja työllisyydelle. Paras ratkaisu tähän on maahanmuuton lisää minen. – Meillä väki vanhenee eikä työnteki jöitä ole enää tarpeeksi. Bergholm pitää perusteltuna, että tänä syksynä tehtävissä sopimuksissa olisi vii dellä alkavia palkankorotusprosentteja, tai jopa 1+1sopimusta, jossa molempina vuosina olisi tuo sama viisi prosenttia. de_15092022_14.indd 19 de_15092022_14.indd 19 7.9.2022 9.23 7.9.2022 9.23. Muuten uhkaa käydä niin, että ak tiiviväestön, palkansaajien, ansiot ke hittyvät hitaammin kuin passiiviväestön eli muun muassa eläkeläisten ja sosiaa lituilla elävien, Tapio Bergholm sanoo. Tämä on perus syy monen alan työvoimapulaan. Hän muistuttaa karusta työmarkkina logiikasta, joka on kaikkien sopimusten taustalla: jäsenistön huonoksi kokeman sopimuksen tehneen liittojohtajan pesti voi katketa nopeasti. Kun tuottavuus kasvaa, se mahdollistaa jakovaran palkankorotuk sissa
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 20 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. de_15092022_20.indd 20 de_15092022_20.indd 20 7.9.2022 10.09 7.9.2022 10.09
ENERGIAKRIISIN SYVYYTTÄ Euroopassa ei tiedä kukaan. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ei anneta periksi rikollisille. Ennen pitkäkestoista vikasumaa Venäjä halusi maksun kaasustaan sopimusten vastaisesti ruplissa. Uhkana on, että edessä olevat energiatalkoot vielä kääntävät kansaa vastustamaan pakotteita. KORTIT PÖYDÄSSÄ K un yölämpötilat painuivat Suomessa alle kymmenen asteen, oli tarpeeksi kylmä venäläiselle totuudelle. Myös Suomesta löytyy Putinin hengenheimolaisia. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Nyt kortit on lyöty avoimesti pöytään myös Moskovassa. Ainakin toistaiseksi valtaosa heistä toimii eduskuntapuolueiden ulkopuolella. Viimeisin selitys ennen Peskovin ilmoitusta oli rikkinäinen turbiini. Toisin kuin Kremlissä yleensä, Peskovin viesti oli yksiselitteinen ja kirkas. de_15092022_21.indd 21 de_15092022_21.indd 21 7.9.2022 9.22 7.9.2022 9.22. Sittemmin Saksa on korjannut kurssiaan ja maa vaikuttaisi nyt varautuneen kaasun tulon loppumiseen ennakoitua paremmin. Suurimman välittömän vahingon kärsivät silloin ukrainalaiset. Esimerkkiä näytti Twitterissä pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri: “Meikäläinen on valmis nukkumaan vaikka koko vaatekaapin sisältö päällä ja lukemaan kirjoja kynttilän valossa, kunhan ei anneta periksi rikollisille”, Toveri kirjoitti. Hetkittäin on vaikuttanut siltä, että Venäjän painostus tehoaa. Venäläisten energia-aseesta on jo pidempään tiedetty lännessä. Purkakaa pakotteet, jos haluatte käyttää venäläistä maakaasua kotienne lämmityksessä. Tai sitten ei selvitä. Valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom on aikais emmin keksinyt monenlaisia katkoksia ja vedonnut komponenttipulaan tai tihkuvasta öljystä johtuviin huoltotaukoihin. Viittaan Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin syyskuun alun lausuntoon, jossa hän totesi Nord Stream 1 -kaasuputken toimitusvaikeuksien johtuvan lännen Venäjä-pakotteista. Voi olla, että talvesta selvitään suhteellisen pienin vaurioin energiayhtiöitä lainoittamalla. Likeisistä Venäjä-yhteyksistään tunnetut eurooppalaiset populistit, kuten italialaisen La Lega -puolueen Matteo Salvini, ovat pitäneet pakotteiden vastaista linjaansa esillä näihin päiviin saakka. Vaalit tai ei, poliitikkojen olisi syytä suhtautua edessä olevaan niukkuuden talveen asiallisesti. Vielä maaliskuussa Saksa vastusti energiapakotteiden käyttöönottoa, koska pelkäsi niiden lietsovan sisäpoliittisia levottomuuksia. Muun muassa Suomi kieltäytyi yksiselitteisesti, ja kaasuhanat menivät meiltä kiinni jo paljon ennen Nord Stream 1 -putken sulkeutumista. Kaasuntulo Euroop paan on lakannut, koska Venäjän ei ole annettu murhata rauhassa ukrainalaisia. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o
synyt vankasti kakkosena. Hänen silmiinsä pisti erityisesti perussuomalaisten kannatuksen alhaisuus. – Nyt on nähty normaalia hallitus-oppositio-välistä lyömistä, kun kokoomus on arvostellut hallitusta jyrkästi holtittomasta velkaantumisesta. SDP:tä pitää parhaana päähallituskumppanina 41 prosenttia, keskustaa 38 prosenttia. Kysely väläyttää jo kokoomusta ja SDP:tä samaan hallitukseen. 22 Demokraatti Pakkoliitto paha, järkiavioliitto hyvä HARVOIN POLIITTISET KOALITIOT OVAT RAKKAUSAVIOLIITTOJA. ”Järkiavioliittoako” pukkaa. – Sillä on aikamoinen signaaliarvo: kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset kokoomuksen ympärille ja keskusta apupuolueeksi ei näköjään sykähdytä. Enemmän kyse on POLITIIKKA POLITIIKAN SEURAAJISTA on vaikuttanut siltä, että kokoomus lyö juuri SDP:tä kuin vierasta sikaa. SDP alkaa tuntua aika houkuttelevalta, hän arvioi Demokraatille. Molemmin puolin pitäisi töitä tehdä sillä ajatuksella, että tämä onnistuu eikä sillä, että ”minimoidaan vahingot, koska tähän on nyt jouduttu”, Majander korostaa. Ensi kevään eduskuntavaaleja voidaan pitää jonkinlaisena koetinkivenä, jos tämänhetkiset gallupit pitävät kutinsa loppuun saakka. Siksi Majanderin mielestä yhteishallituksen mahdollisuutta SDP:n ja kokoomuksen välillä pitää valmistella jotenkin henkisesti, sillä liika erkaantuminen vaalien välillä vie uskottavuutta yhteistyön sujumisesta yhteishallituksessa. Perussuomalaisiin luottaisi vain 14 prosenttia. Moni ehkä hieraisi silmiään tuloksen luettuaan, sillä puoluevaltuutettujen enemmistö nostaa SDP:n ykkösvaihtoehdoksi. Mutta rinnalla kulkee yhä varteenotettavampana vaihtoehtona molemmin puolin ajatus siitä, että tässä ehkä joudutaan hallitsemaan yhdessä, Majander pohtii. Majander on käsitellyt kirjoituksissaan vuosien mittaan sitä, millainen vaihtoehto sinipunahallitus – siis hallitus, jossa päähallituspuolueet ovat kokoomus ja SDP – voisi olla näinä aikoina. – Harvoin poliittiset koalitiot ovat rakkausavioliittoja, oli siellä ketä hyvänsä messissä. UUTISSUOMALAISEN KYSELYYN vastanneet perustelevat SDP:n kanssa tehtävää yhteistyötä muun muassa sinipunan yhteiskuntaa vakauttavalla vaikutuksella. – Aika pitkään meni niin, että SDP ja kokoomus lähinnä löivät toisiaan ja niiden välinen kosketuspinta ohentui. Majanderin mielestä tämän vastaajan perustelut hieman ontuvat, koska hän ei ole nähnyt sitä, että seuraava hallitus olisi pistämässä aina edellisellä kaudella päätetyn säpäleiksi. – Järkiavioliitto on ihan ok, mutta silloin täytyy uskoa, että tämä liike on fiksu ja tehdä töitä onnistumisen puolesta. Mutta ennusmerkit ovat huonot, jos hallituspohja rakentuu vastentahtoisesti. Poliittisen historian dosentti, tutkija Mikko Majander ei hämmästele pahemmin kyselyn tulosta. Teksti Marja Luumi / Kuva Getty Images U utissuomalainen kysyi, mikä on kokoomuksen puoluevaltuuston mieluisin päähallituskumppani – siis sillä oletuksella, että kokoomus voittaa ensi kevään eduskuntavaalit. Kokoomus on johtanut pitemmän aikaa kannatusmittauksissa ja SDP on pyde_15092022_22.indd 22 de_15092022_22.indd 22 7.9.2022 11.17 7.9.2022 11.17. – Ei Suomessa niin heilahtelevaa tämä politiikka ole. ”Vain demareiden kanssa voidaan tehdä pitkäjänteistä politiikkaa, jolloin päätöksiä ei heti seuraavalla hallituskaudella peruta”, perusteli yksi SDP:n valinnut kokoomuksen puoluevaltuutettu. Keskusta kyntää yhä alhossa ja vihreidenkin suosio on pysynyt matalana, mikä tietää erilaisten kombinaatioiden ohenemista. Pari viikkoa sitten julkistettu kysely antaa suuntaa sille, mikä on mieliala kokoomuksen päättävässä elimessä, kun vastausprosentti oli 62. ”Pakkonaittamista” hän pitää huonona ratkaisuna. Tutkijan mielestä tällaiset kannatusluvut ohjaavat, ja ehkä vähän painostavatkin siihen, että näiden kahden puolueen pitäisi löytää paremmin toisensa
de_15092022_22.indd 23 de_15092022_22.indd 23 7.9.2022 11.17 7.9.2022 11.17. – Tietysti taustalla oli koko kansainvälisen järjestelmän murros ja rahamarkkinoiden vapautuminen, mutta ei hallitustakaan voi ihan synnittömänä pitää. Tutkijan mukaan hallituksen yhteistyö ajautui aivan levälleen. Ei tässä ole enää mitään historiallisia jatkumoita, jotka tuottavat automaattisesti samaa tulosta. Suomesta hän ottaa esimerkiksi kokoomuksen, joka on jo ilmoittanut, ettei lähde peruuttamaan esimerkiksi ilmastotoimissa. Hän korostaa samaan hengenvetoon, että mikään hallituskoalitio ei ole tuomittu etukäteen onnistumaan tai epäonnistumaan. Ei se ainakaan vihreitä ja keskustaa ole hyödyttänyt. ENTÄ JOS mentäisiin sinipunaan ensi keväänä. Siinä vaikuttivat kokoomuksen ja SDP:n lisäksi vihreät, RKP, kristillisdemokraatit sekä huhtikuuhun 2014 asti vasemmistoliitto. – Keskihakuiset voimathan ovat itse asiassa vahvistuneet vaalituloksissa eurooppalaisessa politiikassa muun muassa Norjassa ja Saksassa. Koronan ja Ukrainan sodan oloissa mielipideilmastoa ei vielä ole oikein vaaleissa mitattu. – Tämä on selkeä signaali siitä, että yli vaalikausien tehtyjä päätöksiä kunnioitetaan. Siinä oli täydellinen heilahdus. 23 Demokraatti siitä, että pitäisi saada solidi, vakaa, enemmistöpohja, ettei se heilahda laidasta toiseen – kuten kävi viime eduskuntavaalien jälkeen, jolloin Suomessa muodostettiin niin toisenlainen hallitus kuin vain oli mahdollista enemmistöparlamentarismissa. Majander on ihmetellyt suomalaisen poliittisessa kommentoinnissa muotia pelotella polarisaatiosta eli kahtiajaosta, jossa ääripäiden äänenpainot vahvistuvat. Jokaiselle hallitukselle pitää mielestäni antaa aito mahdollisuutensa. Sitä emme tiedä, olisiko joku toinen koalitio onnistunut paremmin. Toista voi sanoa Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksesta (2011–2014). Vakaata enemmistöä pitää hankkia keskikentältä ja blokkirajojen yli. Yhtä lailla voimme sanoa sitä muistakin kombinaatioista. Sellainen yhdistelmä on huono. Ensimmäinen ”aitona” sellaisena voidaan pitää Harri Holkerin (kok.) hallitusta 1987–1991, jolloin hallituksessa oli kokoomus, SDP ja RKP sekä SMP, joka erosi hallituksesta vuonna 1990. Selvää on myös se, että kokoomus ei voi hirttäytyä perussuomalaisiin, ja silloin sillä ei ole paljon vaihtoehtoja. Epäonnistuminen liittyy hänen mukaansa henkisen valmistautumisen olemattomuuteen. – Suomen poliittisen järjestelmän kannalta on hyvä, että on vaalittu mahdollisuutta erilaisiin kombinaatioihin yli blokkirajojen ilman, että pitää kulkea polarisaation tie. – Se ei olisi historian kokemusten valossa tuomittu päättymään huonosti. Hän itse irtisanoutui tästä ajattelusta jo vuosia sitten, koska näin ei näytä tapahtuneen. MITÄ SITTEN historiallisessa perspektiivissä sinipuna-yhteistyö on toiminut. – Riitelystä ja haastamisesta ei ole ollut mitään hyötyä, kun molemmat ovat olleet ahdingossa. Hallituksessa toimiminen pitkäjänteisesti yhteiseen sitoutuneena on vähintään yhtä fiksu taktiikka kuin yritys nostaa profiilia vaikeuksien keskellä polarisaation kautta. Majanderin mielestä nekään äänenpainot eivät ole aivan väärässä, jotka arvioivat sinipunan tien päättyneen huonosti, koska 1990-luvun alussa iski raju lama. Se ei missään nimessä johda parempaan tulokseen. Majander pitää kuitenkin Holkerin hallitusta aika motivoituneena ja yhteen hitsautuneena toiminnassaan. Majanderin mukaan tämä ”profiloituminen” on epäonnistunut. – Pitäisi olla olla oikeasti yhteisellä asialla eikä vain sietää toisiaan ja kampittaa muita koalition sisällä. Polarisaatiota, yritystä hyötyä kahtiajaosta, on nähty tässäkin hallituksessa ainakin sen alkutaipaleella keskustan ja vihreiden haastaessa toisiaan ympäristöasioissa
TRUSS EI ole ansioitunut hyvänä poliittisena puhujana ja hän on englantilaiseksi poikkeuksellisen suorapuheinen. Ehkä hän kääntää takkiaan vielä kerran todellisuuden paineessa ja ollakseen mieliksi äänestäjäkunnalle, joka on selvästi vasemmistolaistunut. Britannian EU-jäsenyyttä koskevassa kansanäänestyksessä vuonna 2016 hän äänesti jäsenyyden puolesta. Opiskellessaan filosofiaa, politiikkaa ja taloustiedettä Oxfordin yliopistossa ja vähän sen jälkeenkin hän toimi liberaalidemokraattisessa puolueessa, joka on Britanniassa vasemmalle kallistuva keskustapuolue. Johtajaehdokkaana hän on saanut muun muassa Jacob Rees-Moggin johtaman 60 kiihkobrexitiläisen kansanedustajien joukon tuen: juuri tämä ”globaali Britannia”-pakkomielteen riivaama joukko johti Britanniaan kansanäänestyksen jälkeen tuhoisaan kovaan brexitiin, vaikka brexit olisi voinut olla Britannian eduksi paljon pehmeämpikin. de_15092022_24.indd 24 de_15092022_24.indd 24 7.9.2022 10.04 7.9.2022 10.04. Trussin suuri ihanne on Rautarouva Thatcher, jota hän yrittää jäljitellä parhaansa mukaan. Alkuvaiheessa Truss julisti, että sanktioiden tavoitteena on syöstä Putin vallasta. Joka tapauksessa diplomatia ei ole Trussin leipälajeja. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Daniel Leal K onservatiivinen puolue valitsi uudeksi johtajakseen ja Britannian pääministeriksi 47-vuo tiaan Liz Trussin. Truss on Britannian kolmas naispääministeri 1980-luvulla hallinneen Margaret Thatcherin jälkeen ja ensimmäinen pääministeri, joka on Britannian valtion peruskoulun kasvatti: kaikki muut pääministerit ovat käyneet joko yksityiskouluja tai valtion oppikoulua. TRUSS ON ainakin perioikeistolainen, jos hänen lausumiinsa Johnsonin hallituksen valtiovarainministeri Rishi Sunakin kanssa käydyssä johtajakilvassa on uskominen. Truss on poliittisesti kokenein pääministeri sitten Thatcheria seuranneen John Majorin 1990-luvulla. 24 Demokraatti Vastarannan kiiski ja häirikkö BRITANNIA Britannian uusi pääministeri Liz Truss ihailee Rautarouva Thatcheria – ja joidenkin on vaikeaa ottaa hänet vakavasti. Voi tietysti olla, että hän esiintyi kiihkothatcheriläisenä oikeistolaisena vain ollakseen mieliksi konservatiivisen puolueen tunnetusti miltei äärioikeistolaiselle jäsenistölle. Hän kuuluu Ukrainan sodan haukkoihin ja on siksi suosittu Ukrainassa, Puolassa ja Baltian maissa: ”valmis taistelemaan viimeiseen ukrainalaiseen” kuten työväenpuolueessa kiertävä vitsi kuuluu. Trussilla ei ollut omaa ääntä ennen kuin hänestä tuli ulkoministeri kaksi vuotta sitten. Sitähän ei länsi missään nimessä halua myöntää, sikäli kun kaikki länsimaalaiset sitä edes haluavat, koska kukaan ei tiedä mitä Venäjällä tulisi Putinin jälkeen. Truss pääsi parlamentin alahuoneeseen vuonna 2010, ja hän on sen jälkeen toiminut monessa ministerinvirassa sekä Theresa Mayn että Boris Johnsonin hallituksissa. Opposition, työväenpuolueen, etumatka konservatiiveihin on nyt 15 prosenttia. Truss on ollut muun muassa kauppaministeri ja tasa-arvoministeri, mutta ei jäänyt monen mieleen. AIKAISEMPI ANTI-BREXIT asenne on heitetty romukoppaan, ja Truss on ollut suorastaan kiihkobrexitiläinen ulkoministeri, joka vannoo globaalin Britannian nimeen. Silloin Truss alkoi saada näkyvyyttä lähinnä brexitin ja Ukrainan sodan vuoksi. Hän on luonnehtinut itseään myös vastarannan kiiskeksi ja häiriköksi. Tuo näkemys taas vaatisi, että länsi vetäisi selvästi yhtä köyttä, ja Britannian siis pitäisi lähentyä EU:ta ja Yhdysvaltoja. Mutta vedotakseen konservatiiviseen puolueen äärioikeistoon Truss on uhitellut äänekkäästi EU-asioissa. Truss tulee vasemmistolaisesta professoriperheestä, mikä selittää hänen peruskoulutaustansa. Britannian pääministerit ovatkin olleet viime vuosikymmeninä poikkeuksellisen kokemattomia. Periaatteessa Truss voisi aikaa myöten lähentyä Yhdysvaltoja ja EU:ta, sillä hänen maailmansa on hyvin manikealainen: Kiina ja Venäjä pahoja, länsi hyvä. Trussin lausuma sai Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin julistamaan, että länsi pyrkii hallituksen vaihdokseen ja antoi hänelle tekosyyn panna Venäjän ydinasejoukot hälytystilaan. Mitä vielä, Truss on nopea takinkääntäjä, ja hänestä ennakoidaan Britannian historian oikeistolaisinta pääministeriä, jonka rinnalla jopa Johnson tuntuu punakaartilaiselta. Truss toimi aikaisemmin väistyvän pääministerin Boris Johnsonin hallituksen ulkoministerinä. Hänen raivonsa kohteena näyttää olevan eniten Britannian perinteinen kilpailija Ranska ja presidentti Emmanuel Macron. Hän on tullut tunnetuksi holtittomista lausumistaan Ukrainan sodan yhteydessä. Saako Britannia vasemmalle kallistuvan EU-myönteisen pääministerin
Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Monet pelkäävät sosiaalista romahdusta ja talouden katastrofia. Mutta millä rahalla, jos thatcheriläiset veronalennukset taas tulevat johtavaksi poliittiseksi opinkappaleeksi. Truss on vihjannut, että hän aikoo kajota työntekijöiden oikeuksiin, kuten työaikalakiin, joka EU:ssa rajoittaa työviikon 48 tuntiin. ”Pian nähdään, onko Emmanuel Macron ystävä vai vihollinen”, hän julisti äskettäin. ENITEN MONIA huolestuttaa Trussin talouspolitiikka. Miten veronalennukset sopivat kansanterveyshuollon ahdinkoon, jonka covid ja brexit ovat aiheuttaneet. Niihin Britannialla tuskin olisi nyt taloudellista varaa. Lausahdus herätti hymyä Ranskassa ja EU:ssa. Thatcherismin aika on ohi, ja moni täällä toivoo, että Truss todellisuuden paineissa vähitellen löytäisi tähän poikkeuksellisen vaikeaan tilanteeseen sopivan oman äänensä eikä yrittäisi matkia Rautarouvaa. ÄÄNESTÄJÄT NÄYTTÄVÄT covidin takia päinvastoin hylänneen pienen valtion ja thatcherismin: Johnson ja hänen valtiovarainministerinsä Rishi Sunak noudattivat äänestäjien tahtoa ja palasivat osittain suurempaan valtioon ja hyvinvointivaltioon sosiaalisine avustuksineen. Boris Johnson, jonka ehdokas Liz Truss johtajakilvassa oli, on luvannut ukrainalaisille, että brittien huomattava avustus maalle jatkuu. de_15092022_24.indd 25 de_15092022_24.indd 25 7.9.2022 10.04 7.9.2022 10.04. Työaikalaki on osa EU:n oikeudenmukaisen vapaan kilpailun sääntöjä, joita Britannian tulee noudattaa, jos se haluaa pitää kiinni oikeudestaan vapaakauppaan EU:n kanssa eikä maksaa tullia. Veronalennukset eivät auta vähempiosaisia, ja pienituloiset ovat hätää kärsimässä energian hintojen noususta, josta keskituloistenkin on vaikea selviytyä. Hän on leikkinyt Thatcheria ja luvannut veronalennuksia hinnalla millä hyvänsä. Ammattiliitot ovat sotajalalla. Joskus muiden poliitikkojen onkin vaikea ottaa Trussia vakavasti. 25 Demokraatti TRUSSIN RINNALLA JOPA BORIS JOHNSON TUNTUU PUNA KAARTILAISELTA. Mutta jos näin tapahtuu, ja Truss kääntää taas takkiaan, siitä ei ainakaan näkynyt merkkejä juuri nyt, kun uusi pääministeri ensimmäisessä lyhykäisessä puheessaan lupasi taas verohelpotuksia ja julisti, että hän aikoo hallita kuten aito konservatiivi
Joillekin vastustuksen kohde on äärivanhoillinen valtakulttuuri tai se, että maailma on menossa kiinni venäläisiltä matkailijoilta. Kyse ei ole vain miljardeista, joita vaaditaan joka kuukausi sotilaalliseen ja taloudelliseen apuun, vaan myös pakolaisista huolehtimisesta sekä Venäjän käymän energiasodan hinnasta. Suomessakin keskustelu keskittyy tällä hetkellä hyvin pitkälle siihen, kuinka kauan demokraattiset maat jaksavat tukea Ukrainaa Venäjää vastaan. Rupla ei käytännössä ole enää vapaasti vaihdettava valuutta ja valtion tukitoimissa on vahvoja suunnitelmatalouden elementtejä. Mitään tällaista suurta yksittäistä liikettä ei ole nähtävissä, ei vähiten vuosia jatkuneen aidon opposition tukahduttamisen takia. Jotkut peräävät demokratiaa, toiset alueiden autonomiaa tai itsenäisyyttä. Juuri nyt Putinin Venäjä on vakaa valtio. 26 Demokraatti Turpokäräjät Janne Riiheläinen turvallisuuspolitiikan kommentaattori V enäjän talouden rakenteet ovat jo nyt saaneet länsipakotteista ja osaajapaosta niin syviä vaurioita, että aikanaan edes Ukrainan sodan päättyminen ei korjaa niitä hetkessä. Kansan mielipidettä ohjaillaan rajulla mediasensuurilla, propagandalla ja rautanyrkkisellä sorrolla. Tosin osa tuesta perustunee siihen, ettei konfliktia edes pidetä sotana, vaan jonkinlaisena poliisioperaationa. 1900-luvun alun vallankumoukset Venäjällä tapahtuivat juuri laaja-alaisen tyytymättömyyden pohjalta. VENÄJÄLLÄ ON monenlaista kasvavaa tyytymättömyyttä, mutta eri tavoilla kuin länsimaissa on ehkä kuviteltu. Kunnes se ei enää ole. Ei-venäläisten kansojen keskuudessa itää myös keskusvallan vastaisia ajatuksia. Venäjän toimia vastaan nousseiden länsimaiden hallitukset voivat muuttaa tukilinjaansa. Tai tilalle voi nousta toisenlaista Venäjä-politiikkaa noudattava hallitus, jos vaalitulos sitä edellyttää. Talvi tulee Venäjällekin – mutta kuinka kova . Näillä voimilla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä yhteistä päämäärää tai ne voivat jopa vastustaa toisiaan. Lännessä on toiveikkaina odotettu esimerkiksi sodanvastaisen aallon pyyhkäisevän Putinin pois vallasta. Jos kaikki nämä nykytilanteeseen tyytymättömät voimat lähtevät ajamaan asiaansa, horjuu yhteiskunnan vakaus. KANSAN MIELIPIDETTÄ OHJAILLAAN PROPAGANDALLA JA RAUTA NYRKKISELLÄ SORROLLA. Maassa selvitetään esimerkiksi sitä, miten korvata pakotteisiin loppunutta tuontia venäläisellä tuotannolla. de_15092022_26.indd 26 de_15092022_26.indd 26 6.9.2022 15.17 6.9.2022 15.17. Tämä voi vaikuttaa maan vakauteen enemmän kuin pelkkä poliittinen paine. Mutta talvi ei ole tulossa vain tänne, se tulee myös Venäjälle. Venäläisten on kerrottu tukevan sotaa Ukrainassa varsin suurella enemmistöllä. Venäjällä linja ei muutu näin. PUTININ HALLINNON teknokraatit ovat onnistuneet pitämään kansantalouden jaloillaan, vaikka kansantuotteen arvioidaan putoavan tänä vuonna useita prosenttiyksikköjä sotaa edeltävästä ajasta. Kremliä vastaan on käännytty monista syistä: toiset haluavat paremmin johdettua, totaalista sotaa Ukrainassa, toiset rauhaa. Otteen tiukkuutta kuvaa hyvin se, että sota-sanan käytöstä on voinut päätyä vankilaan
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen odottaa, että nämä tavoitteet myös toteutuvat. – On ristiriitaista, että samanaikaisesti lähes jokainen puolue on kiinnostunut pienituloisten selviämisestä hintojen noustessa ja inflaation iskiessä. Euroistaminen tarkoittaa sitä, että pääsy päivärahalle ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä vaan palkasta. 27 Demokraatti Oho, mitä tulikaan tehtyä TÄMÄ SYNNYTTÄÄ JÄLLEEN KERRAN UUSIA KANNUSTIN LOUKKUJA. Teksti Demokraatti / Kuva Getty Images M arinin hallitusohjelmaan on kirjattu useita palvelualojen näkökulmasta merkittäviä tavoitteita. Hän odottaa hallituksen korjaavan malliaan euroistamisesta, koska se on pienituloisten kannalta kohtuuttoman ankara ja kallis. Samaan aikaan kuitenkin esitetään euroistamista, jossa juuri pienituloiset ovat säästöjen kohteena. Muun muassa palkansaajakeskusjärjestö SAK on kritisoinut hallituksen esitystä, joka heikentäisi sen mukaan pienituloisten työntekijöiden turvaa, kun osa-aikaisesti vaihtelevalla työajalla tai satunnaisesti työskentelevillä työttömyyspäiväraha saattaisi laskea nykyisestä. Myös työttömyysturvan piiriin pääsy vaikeutuu pienituloisimmille. Liiton mukaan malli laittaa pienituloiset naiset ahtaalle. Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii muutoksia euroistamisen malliin. PAM MUISTUTTAA, että kiihtynyt inflaatio heikentää suomalaisten toimeentuloa. Euroistaminen itsessään on hänen mielestään kunnioitettava tavoite, jota ei kuitenkaan voida toteuttaa laittamalla erityisesti pienituloisia naisia ahtaalle. – Tämä vaatii hallitukselta kykyä viedä loppuun useita aloittamiaan lainsäädäntöhankkeita kuten palkka-avoimuus ja raskaussyrjinnän ehkäiseminen, Rönni-Sällinen toteaa. Hallitus suunnittelee, että ansiosidonnaisen työssäoloedellytys euroistetaan vuoden 2023 alusta alkaen. – Jos euroistaminen toteutuu hallituksen esittämällä tavalla, suuri joukko pienipalkkaisia pätkätyöläisiä tippuu pois ansioturvan piiristä. Elintarvikkeiden ja asumisen kustannusten kasvu osuu kipeimmin pienituloisiin, ja tämän vuoksi hallituksen tekojen pitää olla liiton mielestä linjassa keskenään. Ei pienituloisilta voida samanaikaisesti ensin ottaa ja tämän jälkeen esittää huolestunutta heidän pärjäämisestään. TYÖMARKKINAT de_15092022_26.indd 27 de_15092022_26.indd 27 6.9.2022 15.17 6.9.2022 15.17. Tämä synnyttää jälleen kerran uusia kannustinloukkuja, Rönni-Sällinen kertaa hallituksen euroistamisen mallin ongelmia
Hän kutsui lakia blogissaan ”hoitajien pakkotyölaiksi”. Vastaajista 74 prosenttia kannatti lain säätämistä kansalaisten henkeä ja terveyt tä turvaamaan, jos ammattijärjestö kiel täytyy suojelu työstä lakkossa. Kukaan ”kiven heittäjistä” ei älähtänyt, kun joulukuussa 2021 Paperiliitto – miesvaltainen ala – teki saman eli ilmoittivat, että lakonalaiseen kohteeseen ei anneta suojelutyötä. Niin kauan, että palkkoja ja työoloja vihdoin lähdetään korjaamaan. Tämäkö on sivistysvaltion ja tasa-arvon mallimaana pidetyn Suomen näkymä lähitulevaisuudessa sote-sektorilla?” Hän kysyy, kuinka kauan näin voidaan toimia ja kuinka kauan Suomen hallitus on valmis tällaista lainsäädäntöä ylläpitämään. ”Hoitajat kestävät kyllä. Teksti Demokraatti / Kuva iStock S osiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi latasi pari viikkoa sitten kovaa tekstiä ammattiliittojen välisestä solidaarisuudesta ja potilasturvallisuuslain valmistelusta. ”Lakko kohdistuu 180 000 hoitajan joukosta vain muutamaan sataan. Riittävän kauan on jo odotettu.” Kirvesniemi kritisoi blogissaan myös ay-liikettä tuen puutteesta. ”Tuen sijaan muutamat ay-liitot ovat jopa kritisoineet hoitajia suojelutyöstä kieltäytymisestä. Hoitajien työtaistelutoimet eivät eroa Paperiliiton toimista. 28 Demokraatti TYÖELÄMÄ ”Hiljainen on ollut tukijoiden joukko” Tehy vastustaa kiivaasti potilasturvallisuuslain valmistelemista ja kritisoi ay-liikettä. ”Tilanne on kehittymässä siihen, että tällä kertaa hallitus joutuu oikeasti pakottamaan hoitajat työhön, mikäli sopimusta ei ennen lakkoja synny”, Else-Mai Kirvesniemi kirjoitti. ”Ja kyllä, silloinkin lakko ja suojelutyöstä kieltäytyminen aiheuttivat hengen ja terveyden vaaraa – ainakin käräjäoikeuden päätöksen mukaan. Kirvesniemi kirjoittaa, että jokaisen naisvaltaisen alan pitäisi vaatia jäsenilleen samat palkkaoikeudet, joita miesvaltaiset alat ovat nauttineet vuosikymmeniä, ja yhteiskunnan pitäisi tukea tätä kehitystä niin, että työtaisteluita ei tarvittaisi. NIIN KAUAN, ETTÄ PALKKOJA JA TYÖOLOJA LÄHDETÄÄN KORJAAMAAN. Lakko uhkasi keskeyttää lämmöntuotannon ja vedenjakelun muun muassa sairaaloihin.” Kirvesniemi korostaa, että hoitajien lakko on kaikin tavoin laillinen, ja se on myös rajattu hyvin suppeaksi. Siitä huolimatta vain hoitajien toimia arvostellaan ay-liikkeen sisällä ja Suomen hallitus puuttuu vain hoitajien työmarkkina-asioihin lainsäädäntötoimin.” KUNTAJA hyvinvointialuetyönantajat KT:n kaksi viikkoa vanhan kyselyn mukaan enemmistö kansalaisista katsoo, ettei lakkoja saa ilman suojelutyötä kohdistaa potilaiden kannalta kriittiseen hoitoon. Kirvesniemi hahmottelee, että ”sitä ennen haastemiehet tavoittelevat hoitajia tiedoksiantojen kanssa ja pahimmassa tapauksessa poliisit ohjaavat hoitajia töihin, jos tavoittavat heidät. ”Hiljainen ja näkymätön on ollut tukijoidemme joukko ay-liikkeen sisällä, vaikka samaan rintamaan voisi yhtyä myös varhaiskasvatuksen opettajat, finanssialan pankkitoimihenkilöt, puhumattakaan palvelualojen naisvaltaista aloista.” de_15092022_28.indd 28 de_15092022_28.indd 28 7.9.2022 11.40 7.9.2022 11.40. HOITAJAT KESTÄVÄT KYLLÄ. Miesvaltaisen alan työtaistelutoimea ei nähty uhkana lakko-oikeudelle tai kommentoitu kauhistuneena: ”Me emme koskaan vaarantaisi ihmisten henkeä”.” Kirvesniemi huomauttaa blogissaan, että joulukuussa 2021 Suomen hallitus ei myöskään puuttunut miesvaltaisen alan työmarkkina-asioihin eikä rientänyt säätämään pakkotyölakia. Yli 80 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä kyselyn väittämän kanssa, jonka mukaan ”Lakkoja ei saa kohdistaa ilman suojelutyötä potilaiden hengen ja terveyden kannalta kaikkein kriittisimpään hoitoon, kuten teho-osastoille, sydänvalvontaan ja vanhusten kotihoitoon”
Hakuaika syyskuun 2022 loppuun saakka. – On hienoa päästä jatkamaan töitä puoluetoimistolla. Aiemmin tehtävässä toiminut Jenny Suominen siirtyi elokuussa perheja peruspalveluministerin erityisavustajaksi. Tehtävässä 1. Aiemmin Tuuri on työskennellyt muun muassa SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin kotimaan avustajana. Järjestöpäällikkö johtaa puolueen valtakunnallista järjestötyötä ja puoluetoimiston järjestöosastoa, jossa työskentelee seitsemän työntekijää. Se tuo eduskuntavaalityöhön uuden näkökulman, Tuuri kuvailee tunnelmiaan. – Vaikka vaalit työllistävätkin meitä puoluetoimistolla lähes joka vuosi, pidän tärkeänä, että vaalien välissä ehdimme myös antaa aikaa puolueen järjestötyön kehittämiselle. Vaalityö on sinänsä jo tuttua, mutta viime kerralla lähdimme rakentamaan eduskuntavaalivoittoa oppositioasemista ja nyt hallituksesta käsin. de_15092022_28.indd 29 de_15092022_28.indd 29 7.9.2022 11.40 7.9.2022 11.40. :D Lehti, verkko ja some Muutoksen pohja Järjestötyö on se pohja, millä poliittinen muutos rakennetaan, SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri sanoo. Tutustu ja hae: Ilo lukea. Tuuri toimi järjestöpäällikön sijaisena syksyllä 2021, jolloin hän vastasi aluevaaleihin valmistautumisesta. syyskuuta aloittanut Pekka Tuuri on työskennellyt SDP:n puoluetoimistolla kuntaja järjestöasiain sihteerinä vuodesta 2018 alkaen ja kuulunut puolueen vaalityöryhmään vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkaen. Järjestötyö on se pohja, millä poliittinen muutos rakennetaan. 29 Demokraatti Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Teksti Demokraatti SDP:N JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖKSI on valittu hallintotieteiden maisteri Pekka Tuuri. Viimeiset puoli vuotta Tuuri on ollut vanhempainvapaalla
30 Demokraatti de_15092022_30.indd 30 de_15092022_30.indd 30 7.9.2022 11.13 7.9.2022 11.13
31 Demokraatti KASVO Nykysodan sanoittaja Helena Immonen kirjoittaa faktoihin perustuvaa fiktiota sodasta, jotta lukija kokisi, miltä sota tuntuisi omassa elämässä. de_15092022_30.indd 31 de_15092022_30.indd 31 7.9.2022 11.13 7.9.2022 11.13
Uutiskuvat tulivat uniin. Ajattelin sen voivan olla kiinnostava tarina kertoa, ja peilata suomalaisten kokemuksia sieltä. Siinä Joni Koivu lähtee joukkueensa kanssa Gotlantiin ruotsalaisten tueksi tyttöystävä Merin ollessa viimeisillään raskaana. Kirjan teemaan oli kätevä sijoittaa myös CIA ja Yhdysvallat. Toisen kirjan juoni alkoi hahmottua Immosen mielessä ennen ensimmäisen kirjansa ilmestymistä. Immoselle tuli vahva palo kertoa suomalaisille, mitä se käytännössä ja psykologisestikin reserviläisille ja tavallisille kansalaisille tarkoittaa, jos maahan tulee sota. – Silloin oli jo tiedossa Afganistanin operaation päättyminen, länsimaiden vetäytyminen ja Suomen poistuminen maasta. – Vakaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen on vaikeinta maassa, jossa on paljon turvattomuutta, kuten Afganistanissa. Ainakin isoissa kaupungeissa se vaikutti naisten ja lasten asemaan parantavasti. Koulunkäynnin mahdollistaminen tytöille ja pojille on avain; ainoa tapa saada sisäinen muutos. Tämän tarinan kertominen oli minulle kipinä. Seuraavana askeleena Immonen pitää koulunkäynnin mahdollistamista. VUONNA 2020 julkaistu Operaatio Punainen kettu sai Suomen dekkariseuran vuoden 2021 esikoisdekkari -palkinnon. Sen lisääminen tuntui luontevalta Sergei ja Julija Skripalin vuoden 2018 ja varsinkin Aleksei Navalnyin 2020 myrkytyksen jälkeen. Se on tietynlaista pakottamista eikä siinä välttämättä oteta huomioon seudun kulttuuria ja paikallisia ihmisiä, vaan annetaan heille jokin valmis malli. Sitä varten hän on haastatellut myös Afganistanissa palvelleita suomalaissotilaita. 32 Demokraatti D-KASVO Teksti Virpi Kirves-Torvinen Kuvat Jani Laukkanen K uin sattumalta Espoon Haukilahden Mellstenin rannassa on osittain mutaliejuun vajonnut kenkä. Kuin hiekkalinna olisi sortunut silmien edessä, media-analyytikkona Puolustusvoimissa työskentelevä Helena Immonen kertoo. Hän puntaroi tapahtumien kulkua kysymysten kautta. Kuvauksissa Immonen siirtyy tarkasti keskittyen kiveltä toiselle, asettuu vaakaan, heiluttaa hiuksiaan tai kokeilee pistoolikyykkyä. Sitä on myyty yli kaksikymmentätuhatta kappaletta, mikä on esikoiskirjalle huomattava määrä. Muutoksen tulee lähteä kansasta. Järkytys ja epäusko valtasivat mielen. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, kirja ei tuntunutkaan enää samalla tavalla ajankohtaiselta kuin Operaatio Punainen kettu. Muutos ei onnistu, ellei kansa ole valmis muutokseen. OLI FIILIS, ETTÄ TODELLISUUS MENI KIRJASTA OHI. Tilanteeseen heittäytyminen on reserviupseerille ja maailmaa kiertäneelle journalistille luontaista. – Sisäinen muutos lähtee ihmisten saadessa tietoa, oppiessa lukemaan ja ajattelemaan itse. Immonen on matkustanut Lähi-Idässä ja monissa maissa, jossa turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. ”Eihän nykyään kukaan enää käy PUOLUSTUSMINISTERIÖ ON juuri ennen kirjan ilmestymistä julkistanut arvosteluakin saaneen Afganistan-selvityksen Suomen osallistumisesta maan kriisinhallintaoperaatioihin 2002–2021. Kirjoittamisen mahdollisti yhdeksän kuukauden virkavapaa. Operaatio Aavikkoketussa suomalainen upseeri murhataan novitšok-hermomyrkyllä. Kirjassa myös kyberisku Suomen Omakanta-järjestelmään johtaa lukuisten ihmisten terveystietojen päätymiseen Tor-verkkoon. – On hirveän vaikea ulkopuolelta viedä uudistuksia. – Viimeisen vuoden aikana on mietitty, oliko kahdenkymmenen vuoden työ miten merkityksellistä ja vaikuttavaa. – Oli fiilis, että todellisuus meni kirjasta ohi. Ensin pitäisi taata kaikkien kansalaisten turvallisuus. Lopputulos on kuitenkin se, että Afganistan on taas Talebanin vallassa, joten ei operaatioita voi kovin onnistuneena pitää. Pian Suomi joutuu monenlaisen vaikuttamisen kohteeksi. Oli tosi kylmäävää seurata uutisia viime kesästä syksyyn, kirjoittaa ja nähdä Afganistanin romahtavan talebanien käsiin. – Halusin kuvata sen mahdollisimman realistisesti, jossa kaikki elementit voisivat oikeasti tapahtua ja vastaisivat asiantuntija-arvioita, mitä se tarkoittaa yhteiskunnalle ja läheisille. Sen todistavat monet kansainväliset operaatiot. Toisaalla Joni Koivu, yksi kirja päähenkilöistä, palvelee kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa. Näin voi käydä, kun kirjan kirjoittaminen on vuoden prosessi ja kun yrittää kirjoittaa ajassa kiinni olevaa ja geopoliittisesti faktuaalista trilleriä. de_15092022_30.indd 32 de_15092022_30.indd 32 7.9.2022 11.13 7.9.2022 11.13. Immosen tavoitteena oli tehdä mahdollisimman hyvä trilleri. AFGANISTANIIN OSIN sijoittuva Operaatio Aavikkokettu, Immosen toinen dekkari ja Operaatio Punaisen ketun itsenäinen jatko-osa, on vasta ilmestynyt. Kirjan ilmestyttyä positiivista palautetta tulvi eduskuntaa myöten eri kanavista. Fiktion kautta hän pystyy eri tavoin sanoittamaan vaikeita asioita; tarina puhuttelee laajemmin kuin tieto. Kirjailija Helena Immonen alkaa heti miettiä eri dekkarimaisia vaihtoehtoja, miten se on ajautunut kohteeseen; löytyykö jostakin ruumiin osa, vai onko kenkä vain salaperäisesti jäänyt sinne
. asuu Espoossa UUTISKUVAT TULIVAT UNIIN. alempi tutkinto journalismista, ylempi viestinnästä Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta . JÄRKYTYS JA EPÄUSKO VALTASIVAT MIELEN. syntynyt 1986 Haapajärvellä . asunut Yhdysvalloissa ja Hollannissa. työskennellyt pääesikunnan viestintäosastolla vuodesta 2013, tällä hetkellä media-analyytikkona . 33 Demokraatti HELENA IMMONEN . de_15092022_30.indd 33 de_15092022_30.indd 33 7.9.2022 11.13 7.9.2022 11.13. avioliitossa, kaksi lasta . lasten kirjat Näkymätön Milanna (2021), Näkymätön Milanna ja kielletty kirja (2022), sekä juuri ilmestynyt Jakov Korina ja synkiön salaisuus . esikoiskirja Operaatio Punainen kettu ilmestyi syksyllä 2020, jonka itsenäinen jatko-osa Operaatio Aavikkokettu on juuri ilmestynyt . mukana käsikirjoittamassa Aku Louhimiehen ohjaamaa lähitulevaisuuteen sijoittuvaa Konflikti-televisiosarjaa
Immonen haluaa kirjoittaa niin, ettei saisi ketään ihailemaan sotaa. – Toivon ja rukoilen edelleen, ettei näin käy Suomelle. de_15092022_30.indd 34 de_15092022_30.indd 34 7.9.2022 11.13 7.9.2022 11.13. Suomen Nato-jäsenyyden suhteen Immonen on varovaisen optimistinen. Varsinkin palveluksessa olevien varusmiesten äitien yhteydenotot ovat koskettaneet kolmeja viisivuotiaan lasten äitiä. – Olisi hyvä, jos jokainen varautuisi omien voimavarojensa mukaan ja omalta osaltaan tiedostaisi asioita ja miettisi, miten kehittää omaa resilienssiään. Suomen kannattaa olla aktiivinen jäsen Natossa ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin. Toimintakyvyllemme on katastrofaalista, jos ahdistumme liikaa. Sen takia moni asia osui nappiin, Immonen pohtii. Näen Suomen lähivuosien sisäpoliittisena suurimpana kysymyksenä, miten terveydenhuolto saadaan hoidettua. Perheellä on takka, jossa on haudutusuuni, sekä kaasugrilli. – Tein paljon taustatutkimusta ja luotin asiantuntijoiden vankkoihin arvioihin. – Ne asiat lamaannuttavat minua, ne ovat hirveintä maailmassa. KUMMILAPSI ECUADORISSA ja tyttöjen silpomisen vastaisen työn tukeminen ovat Immoselle oma tapa vaikuttaa. En pidä poissuljettuna, että sota laajenisi Euroop paan. SYKSYÄ JA talvea ajatellen Immonen ei halua olla myöskään lisäämässä pelon ilmapiiriä. – Se on tapa hyödyntää ja etäännyttää itseään julmista uutisista, kun ajattelee niitä trillerijuonen kannalta. En kuitenkaan halua asettaa paineita tai taakkoja niiden ihmisten harteille, joilla muutenkin voimat ovat vähissä. Niin Ukrainassa kuin Afganistanissa naisiin ja lapsiin kohdistuvaan erityiseen julmuuteen ei kirjailijakaan totu. 34 Demokraatti D-KASVO tykistötai panssarivaunusotaa, varsinkaan Euroopassa”, joku silti ehti kyseenalaistamaan. Se voi myös aktiivivaiheen hiipumisen jälkeen jäädä jäätyneeksi konfliktiksi. Hän on kyllästynyt ihmisoikeuksien rikkomisen perusteluihin kulttuurisilla syillä. Ukrainan sodan jatkuessa Immonenkin on joutunut miettimään, miten rajata sen seuraamista. Haasteena on tasavertaisten oikeuksien saaminen erityisesti maissa, joissa lapsilla, naisilla tai vähemmistöryhmillä ei ole ihmisoikeuksia. Nyt sama rukous on saanut Immosen mielessä uudet mittasuhteet Ukrainan sotaa seuratessa. Immoselle oman vaarin, jatkosodassa Aave rykmentissä taistelleen Kaarlo Kuritun esimerkki on ollut tärkeä. – Meidän pitää varautua myös epätodennäköisiin vaihtoehtoihin. – Se oli monella tavalla mullistava vuosi. – Jos terveydenhuoltojärjestelmämme romahtaa, sitten melkein kaatuu hyvinvointiyhteiskunta. – Rintamallakin sotilaiden pitää päästä lepoon ja reservivuoroon. Nythän tämä on mennyt yllättävän hyvin. Tällä hetkellä Immosta huolettaa Suomessa eniten terveydenhuollon tilanne. Venäjän paukut ovat varmasti kyberiskujenkin suhteen pitkälti Ukrainassa. Immonen tutkailee otsikoita miettien, mistä voisi saada ideoita kirjojensa tapahtumien kulkuun. Se on osa sisäistä turvallisuutta. Useat lukijat ovat sen sijaan ihmetelleet, miten moni asia osuu kirjan tapahtumissa kohdalleen. HALUAN KIRJOITTAA NIIN, ETTEN SAISI KETÄÄN IHAILEMAAN SOTAA. – Olemme saaneet olla yllättävän rauhassa. Toivon analyyttistä ja kriittistäkin journalismia siitä, mitä Naton jäsenyys tarkoittaa, kun Suomen asema vakiintuu. – Äideille on saattanut olla tosi herkkä tilanne lukea kirja, Immonen liikuttuu. Jo kymmenvuotiaana hän tiesi haluavansa armeijaan. FIKTION KAUTTA VOI SANOITTAA VAIKEITA ASIOITA, TARINA PUHUTTELEE LAAJEMMIN KUIN TIETO. EU:n jäseninä ja Naton tulevina jäseninä meillä olisi velvollisuus osallistua liittolaisten puolustukseen. Viranomaisten tehtävä on varautua. RUKOUS OPERAATIO Punaisen ketun alkusanoissa kuuluu, ettei Suomen enää koskaan tarvitsisi tehdä vastaavia uhrauksia kuin aiemmat sukupolvet. Ilman armeijaa en olisi koskaan mennyt Puolustusvoimille töihin. Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan kukaan ei ole sanonut enää niin. KAINUUN PRIKAATISSA 2005–2006 Immonen oli radisti, eli tiedustelujoukkueen HF-radioon erikoistunut sotilas, sen naisista toinen. Hän muistuttaa, että jatkuvassa kriisija valmiustilassa oleminen on raskasta, ja on ihmisen psyykestä kiinni, miten pitkään sitä jaksaa. Meidän pitää elää mahdollisimman normaalia elämää. Haluaisin peräänkuuluttaa, että ihmiset saisivat rohkeutta elää ja tavoitella sellaista elämää, kuin he haluavat elää. – Niiden pitäisi olla globaaleja kysymyksiä eikä kulttuurisia valintoja. – Seuraan, missä tahdissa muut maat ratifioivat Suomen Nato-jäsenyyden. Hän ei epäile, etteikö Suomi olisi Naton jäsen mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Jos sota laajenisi muualle Eurooppaan, Suomi tulisi olemaan osa sotaa, vaikka sitä ei maaperällämme käytäisikään. En halua aliarvioida Venäjää. Immonen on pyrkinyt varautumaan myös omalla kohdallaan. Pidän ihan realistisena vaihtoehtona, että sota Ukrainassa voi vielä laajentua ja roihahtaa yli rajojen. Sen aihepiirin hän jättää vähemmälle huomiolle
Olennainen oppi oli myös omien rajojen tunteminen. Operaatio Napaketun kirjoittamisen hän aloittaa loppuvuodesta. Kirjailija on ollut hämillään suosiosta, hän kokeekin kirjojensa lähteneen lentoon lumipalloefektin tavoin. Sen myötä tarve pingottaa on vähentynyt. 3 TÄRKEINTÄ 3 Armeijaan lähtö. Näen mielessäni henkilön, juonitilanteen tai kohtauksen, Immonen kertoo. Usko määrittää koko elämääni. Armeijan jälkeen kovin henkinen haaste oli hänellä laskuvarjohyppy neljästä kilometristä Coloradossa tandemina, ja vaativin fyysinen haaste yli neljän kilometrin korkeuteen kiipeäminen Kalliovuoriin kuuluvan --in huipulle kesällä 2008. ”Aina voi tehdä paremmin, mutta aina ei kannata”, onkin nykyisin Immosen motto. Hän on saanut jo välähdyksen arktisiin olosuhteisiin sijoittuvista tapahtumista. 35 Demokraatti 1 Valinta elää uskoa arjessa todeksi. Jossakin vaiheessa tulee vastaan henkinen seinä. Kun puskee sen läpi, jaksaa yllättävän paljon kaikkea. Se on kumuloitunut niin monessa asiassa elämässäni. – Kaikki kirjani ovat saaneet alkunsa välähdyksestä. Ilman sitä en olisi kirjoittanut Operaatio Punaista kettua. Immonen luonnehtii itseään melko rääväsuiseksi, joka viihtyy erilaisissa porukoissa. Ihan oikeasti pystyn paljon enempään, mihin olen etukäteen kuvitellut. 2 Puolison valinta ja naimisiinmeno. – Ennen armeijaa en ollut fyysisesti työntänyt itseäni rajoille. On todella hyvä olla tässä. de_15092022_30.indd 35 de_15092022_30.indd 35 7.9.2022 11.13 7.9.2022 11.13. Se tarkoittaa minulle loppuelämän liittoa ja kumppanuutta. – Koen saaneeni elämässäni kaiken ja enemmänkin, mistä olen uskaltanut haaveilla. – Olen ollut aika itsevarma ja minulla on hyvä itsetunto. Itseluottamus omaan osaamiseen vahvistui. Sellainen voi pulpahtaa vaikka kesken kauppareissun tai lenkkipolun. Viimeinen puoli vuotta armeijassa oli parasta aikaa, koska silloin Immonen osasi jo nauttia. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä elämässäsi. En ota itseeni, enkä jää sanattomaksi. OPERAATIO NAPAKETTU on Immosen trilogian viimeinen osa
PITÄÄKÖ ARKKITEHTUURIN nyt vastata myös globaaleihin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, luontokatoon, energian, veden ja raaka-aineiden ylikulutukseen, reilun työn vaateeseen, kaupungistumiseen ja segregaatioon. Hänelle riittää kerrosalan maksimointi. Aurinkokin on olennainen tekijä: miten päivänvalo kiertää sisäja ulkotiloissa. JOS TILAAJAT, sijoittajat ja rakentajat etsivät vastauksia kaikkiin kestävän kehityksen kysymyksiin, lopputulos on varmasti kaunis. Arkkitehtuuri ei huuda vaan puhuu hiljaa. KOLUMNI Kaarin Taipale kaarintaipale@gmail.com J os klassismin elementeistä – pilarit, kaari-ikkunat, päätykolmiot – sommiteltu julkisivu olisi arkkitehtuurin keskeisin kysymys, vastaus olisi helppo: nettikysely ja voittaneen aikakauden tyyliseltä näyttävä ulkoseinän ulkopinta. Vai ovatko ne pelkkää hyve signalointia. Se on oikeita materiaalivalintoja, jotka kestävät kulutusta, ja ratkaisuja, jotka minimoivat energian tarpeen. Viherpesu tai klassismitapetti ei riitä. ARKKITEHTUURI EI OLE SITÄ, MILTÄ SE NÄYTTÄÄ VAAN, MITÄ SE ON. Riittääkö vastaukseksi ”puurakentaminen” tai aurinkopaneeli katolla. Jokainen aika tuo omat tarpeensa ja työkalunsa: uudet materiaalit, tekniset ratkaisut, tuotantoprosessit ja urakkamallit sekä työvoiman osaaminen ja saatavuus. Pinnan takana on kolmas ulottuvuus, tila, ja neljäs, liike tiloissa. Miksi uudet talot ovat niin rumia. Rakennukset koetaan kaikilla aisteilla: miltä pinnat tuntuvat tai miten ne heijastavat valoa ja ääntä. Arkkitehtuuri ei ole sitä, miltä se näyttää vaan, mitä se on. de_15092022_36.indd 36 de_15092022_36.indd 36 1.9.2022 15.57 1.9.2022 15.57. Se sopisi investorillekin, jolle rakentaminen on tapa tuottaa pääomalleen rahoitusmarkkinoiden korkein tuotto. Rakentamisen pysyviä reunaehtoja määrittävät painovoima, vesi, tuuli ja lämpötila. 36 Demokraatti Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija. Se on rakennusten suojelua ja uusiokäyttöä tai rakenteiden kierrätystä niin, ettei luonnonvaroista tehdä jätettä. VENETSIAA KUVAAVASSA teoksessaan Veden peili runoilija Joseph Brodsky kritisoi kollegansa Ezra Poundin runosarjaa: ”… sen suurin erehdys oli kauneuden tavoittelu. Oli omituista, että joku joka oli asunut niin pitkään Italiassa ei ollut tajunnut, että kauneutta ei voi asettaa tavoitteeksi, että se on aina muiden, usein hyvin tavanomaisten pyrkimysten sivutuote.” Arkkitehtuuri ei ole visuaalista taidetta, jota voi arvioida tutkimalla julkisivuja. Arkkitehtuuri on toimivia, kohtuuhintaisia asuntoja, innostavia työja oppimisympäristöjä, käyttöä kestäviä kirjastoja, sairaaloita ja metroasemia, eläviä kaupunkitiloja ja rauhallisia puistoja. Rakentaminen ja rakennettu ympäristö ovat osaltaan vastuussa näistä ongelmista. Pitääkö rakentamisella olla muita tavoitteita. VIHERPESU TAI KLASSISMI TAPETTI EI RIITÄ
Katsoimme läpi mappi toisensa jälkeen historiallisia kuvia liiton toimijoista. Feministin. Pidän näistä iän myötä syventyvistä rypyistäni ja hiljalleen alkaa myös sukunäkö tulla esiin yhä vahvemmin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_15092022_37.indd 37 de_15092022_37.indd 37 7.9.2022 8.50 7.9.2022 8.50. Valokuvia katsoessani minulle tuli todella vahva tunne, että tähän ketjuun minä kuulun. Ja nyt on työkavereideni ja minun vastuulla, kuinka viemme Työväen Sivistysliittoa eteenpäin yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Se oli omalle työlleni syvää merkitystä antanut työpäivä, jonka tulen aina muistamaan. He ovat jo työnsä tehneet. Että nämä kuvissa olevat ihmiset ovat kollegoitani. Olen ehtinyt tehdä paljon asioita. 37 Demokraatti Kirsi Mäki 51-vuotias TSL:n yhteiskunnallisen koulutuksen päällikkö. Elämässä on ollut iloja ja suruja. En pelkästään omassa suvussani, vaan myös työväenliikkeessä, työväen sivistysliikkeessä. On voimaannuttavaa tietää kuuluvansa ketjuun. Nyt on meidän vuoromme toimia, ja meidän jälkeeni tulee seuraavien vuoro. Kasvoissani näkyvät niin lapsuudessa sairastettu vesirokko kuin ikääntymisen merkitkin. Ajatus siitä, että olen keski-ikäinen tuntuu hyvältä. Minulle on viime aikoina vahvistunut tunne, että olen osa sukupolvien ketjua. Työväen sivistysliikkeen toimijan. Olin mukana juuri julkaistun TSL:n historiateoksen lopputuotannossa, autoin kuvien valinnassa. Istuin eräänä ihanana keväisenä päivänä Työväenliikkeen arkistossa historiateoksen kirjoittaja Tero Tuomiston, arkistotutkija Heta Tolvasen sekä pääsihteerimme Jouko Muurin kanssa. Äidin. N äen peilissä keski-ikäisen naisen. Sadan vuoden, kahdeksankymmenen vuoden, viidenkymmenen vuoden takaa
Hän jättää siten viisaasti tilaa ja avoimia kysymyksiä tuleville tutkijoille. Samalla tutkija tulee antaneeksi sivupotkuja Sorsan poliittisille vastustajille ja turhan suoraviivaisesti joskus myös hänen lähipiirilleen. Meinander toteaa, että olisi kohtuutonta luonnehtia SDP:n ja Kekkosen sovintoa pelkäksi valtapeliksi. Empaattinen ymmärtäminen jää usein päällimmäiseksi. Henrik Meinander pohtii myös omaa suhdettaan Kalevi Sorsaan, jota ei koskaan tavannut. Nykyään on muodikasta korostaa, miten kansakunta ”valehteli itselleen”. käyttäjä de_15092022_38.indd 38 de_15092022_38.indd 38 6.9.2022 18.29 6.9.2022 18.29. Teksti Antti Vuorenrinne / Kuvat Paasikuva K alevi Sorsasta tuli SDP:n puoluesihteeri vuonna 1969. Sen ajan Kalevi Sorsa oli Suomen politiikassa vähintään ”kansakunnan kakkonen”, ehkä toisinaan ykkönenkin. SDP ja presidentti Urho Kekkonen olivat hieroneet sovintoa jo ennen Kalevi Sorsan aikaa. Sosialidemokraatit halusivat rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja edetä kohti demokraattista sosialismia, joka Meinanderin mukaan tarkoitti ”valtion ohjaamaa sosiaalija talouspolitiikkaa vähävaraisemman väestönosan elintason nostamiseksi”. Siitä alkoi yli kaksikymmentä vuotta kestänyt ura. Sosialidemokraattien piti niellä Kekkosen ulkopolitiikka KGB-koukkuineen, ja vastineeksi puolue pääsi sisäpoliittisesta pannasta. KALEVI SORSAN aika Suomen politiikassa yhdistetään usein ja ymmärrettävästi suomettumisen, YYA-Suomen ja ”rähmällään olon” aikakauteen. Hän sanoo yrittäneensä parhaansa mukaan taiteilla ”empaattisen ymmärryksen ja kriittisen etäisyyden välillä”. Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993. Valinnassa oli, kuten elämässä yleensä, osin sattumaakin. Henrik Meinanderin näkökulma on kuitenkin ymmärtäväisempi, vaikka hän ei tietenkään kiistä, että Tehtaankadun KGB-residenteillä oli huomattava vaikutusvalta myös Suomen sisäpolitiikkaan. Näistä esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa Mauno Koiviston (”Sorsa olisi 1980-luvulla itse asiassa ollut pätevämpi hoitamaan presidentin tehtäviä kuin viranhaltija Koivisto.”) tai Pertti Paasion (”...oli lyhyellä puheenjohtajakaudellaan ehtinyt heikentää puoluejohdon toimivuutta.”). Otava 2022, 416 s. 38 Demokraatti KULTTUURI VALLANHenrik Meinander: Kansa kunnan kakkonen. Henrik Meinander on rajannut Sorsa-elämäkertansa näihin vallan vuosiin. Tutkija toteaa, että Kalevi Sorsan poliittisesta toiminnasta ei voi vielä vetää ”aivan lopullista päätelmää”. KIRJA Tutkija Henrik Meinander antaa tuoreessa elämäkerrassa Kalevi Sorsan elämäntyölle erityistä arvoa siksi, että hänen aikanaan suomalaisten elintaso nousi nopeammin ja tasa-arvo oli vahvempi kuin koskaan aikaisemmin – tai myöhemmin maan historiassa. Se on hyvin perusteltua, kun ottaa huomioon yhden niteen sivumäärän asettamat rajat. Ulkoja turvallisuuspolitiikan vakaus oli kentän sosialidemokraateille tärkeä mutta sittenkin toissijainen tehtävä
39 Demokraatti Meinander kritisoi Jukka Seppistä ja Alpo Rusia, jotka ovat ”ylitulkinneet” sosialidemokraattien ja Kalevi Sorsan KGB-yhteyksien merkitystä YYA-Suomessa. Tämä poikkeuslaki on kiistatta häpeätahra suomalaisen kansanvallan historiassa. Meinander arvioi, että Kekkonen näki 1970-luvulla maltillisen vasemmiston tulevaisuuden voimaksi. MYÖS KALEVI Sorsa oli tyytyväinen yhteistoimintaan Urho Kekkosen kanssa. Meinander toteaa, että juuri siksi Kalevi Sorsa tuli urallaan toimineeksi peräti kymmenen vuotta pääministerinä. Kun hän sitten sulki kokoomuksen ja SMP:n hallituskuvioiden ulkopuolelle, hän tuli nostaneeksi SDP:n ”keskelle poliittista voimakenttää”. Kokouksessa oli esillä Kekkosen uudelleenvalinta poikkeuslailla. Monet pitävät 1970-lukua tunkkaisena vuosikymmenenä, mutta sittenkin silloin tehtyjen merkittävien yhteiskunnallisten uudistusten lista on yllättävän pitkä. Meinander huomauttaa, että vastuun suomettumisen vakavimmasta seurauksesta, parlamentaarisen demokratian pitkäaikaisesta vajaatoiminnasta ”kantoi ennen kaikkea Urho Kekkonen”. Sen ajan olosuhteet huomioon ottaen SDP:llä oli kuitenkin jonkinlaisia perusteita kannattaa sitä. de_15092022_38.indd 39 de_15092022_38.indd 39 6.9.2022 18.29 6.9.2022 18.29. Meinanderin mukaan puolueessa pelättiin, että Ahti Karjalainen olisi voinut porvaririntaman tuella saada enemkäyttäjä Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto juhlivat jälkimmäisen vaalivoittoa. Henrik Meinanderin mukaan jäi vähemmälle huomiolle, että SDP:n puoluejohto ei tukenut Koivistoa huhtikuussa 1981, jolloin tämä otti niskalenkin Kekkosesta ja kieltäytyi eroamasta pääministerin tehtävästä. ”Kekkonen on sisäpoliittisesti meidän miehemme”, Sorsa tokaisi kirjan mukaan SDP:n Pohjois-Hämeen piirikokouksessa huhtikuussa 1974. Samaan tapaan SDP ja Kekkonen toimivat myös keskinäisissä suhteissaan. Suomi eteni Sorsan ja sosialidemokraattien johdolla kohti tasa-arvoisempaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kekkosen ansioihin kuului kuitenkin se, että suomettumisen vastapainoksi Suomi lännettyi
Suomen pääministeri 1972–1975, 1977–1979, 1983–1987. Eduskunnan puhemies 1989–1991 . Sorsa ja Kekkonen tulivat hyvin toimeen keskenään. Kansanedustaja 1970–1991 . SDP:n puoluesihteeri 1969–1975 . Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1987–1996 . 40 Demokraatti KULTTUURI KALEVI SORSAN POLIITTINEN URA . . SDP:n puheenjohtaja 1975–1987 . ”Kekkonen on sisäpoliittisesti meidän miehemme”, Sorsa totesi vuonna 1974. Sosialistisen internationaalin (SI) varapuheenjohtaja ja sen aseistariisuntaneuvoston puheenjohtaja 1978–1996 Kalevi Sorsa kirjoitti muistelmissaan Urho Kekkosen viimeisestä puhelusta loppukeväällä 1981: ”Meidän täytyy pitää yhtä. de_15092022_38.indd 40 de_15092022_38.indd 40 6.9.2022 18.29 6.9.2022 18.29. Suomen ulkoasiainministeri 1972, 1976–1977, 1987–1989 . Tästä ei tuu mitään, jos ei me pidetä yhtä…”
Jäi vähemmälle huomiolle, ettei SDP:n puoluejohto silloin tukenut Koivistoa Kekkosta vastaan. Myöskään vasemman laidan Erkki Tuomiojaa Kalevi Sorsa ei sietänyt 1970-luvun alun EEC-lampanjan jälkeen senkään vertaa, että olisi sallinut tämän valintaa esimerkiksi SDP:n puoluetoimikuntaan. Eduskuntaan Kalevi Sorsa valittiin uutena puoluesihteerinä vuoden 1970 vaaleissa. Taustalla oli vakuuttavat onnistumiset television vaalikeskusteluissa. Meinanderin mukaan Sorsalta draaman viimeisissä käänteissä jäi puuttumaan se tärkein, eli kansansuosio. Hesarin pilapiirtäjä Kari Suomalainen viestitti hänelle kannatustaan presidentin tehtävään. Pakinoitsija Simo ”Simppa” Juntunen sai lähteä Suomen Sosialidemokraatista ja entinen puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki vielä vuonna 1983 maaherran tehtävistä. Ahti Karjalainen oli peikkona myös neljä vuotta myöhemmin, kun SDP taipui pyytämään Kekkosta vielä kerran ehdokkaaksi. Äänimäärä oli huikea: 17 321. Niin huonoja kokemuksia SDP:llä oli vuoden 1968 vaaleista. Erottavana tekijänä oli sota, jolta Sorsa ikänsä puolesta säästyi. Demarien 1950-luvun puolueriidassa Oittinen sijoittui ns. Neuvostoliittolaisten kannalta Kalevi Sorsa oli erityisen merkittävä yhteistyökumppani myös siksi, että hänellä oli vahvat siteet länteen ja kansainväliseen sosialidemokratiaan. Meinander arvioi Sorsan jääneen ideo logisesti kahden sukupolven väliin. Kuva Kalevi Sorsasta on nyt aiempaa eheämpi ja ymmärtävämpi. KGB-yhteyksistään Sorsa sai silti kritiikkiä jo elinaikanaan. Oittisen lähipiiriin. Demokraattisen sosialismin sloganit vaihtuivat vuosikymmenen kuluessa pragmatismiin. Olihan Sorsa Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtaja ja aseistariisuntaneuvoston puheenjohtaja. Meinanderin mukaan tämä kertoi jotain oleellista hänen asemastaan Ruotsissa, ”ylivoimaisesti sosialidemokraattisimmassa osassa maailmaa”. Kalevi Sorsan kohtaloksi tuli kuitenkin tämän suosion vähittäinen hiipuminen. kolmaslinjalaisiin, jotka pysyivät emopuolueessa hajoamisen jälkeen. MUTTA MITEN Kalevi Sorsasta tuli Kalevi Sorsa. Sorsasta tuli heti suosittu mediapersoona. 41 Demokraatti män valitsijamiehiä kuin SDP:n ilmeinen ehdokas Mauno Koivisto. Osin tähän vaikuttivat vastoinkäymiset, kuten valtion kuvaputkiyhtiö Valcon sotku. Hänestä tuli nuorena demarien nuorisoliiton lehden päätoimittaja ja hän kuului puolueen ideologin Reino H. Kirjassa paljastetaan, että Sorsalla oli roolinsa, kun Kekkonen viimeisillään yritti kampittaa pääministerinsä Mauno Koiviston kuningastietä vuonna 1981. Se osa puolueen oikeistosta, joka ei sopeutunut Kekkosen ja Sorsan liittoon jyrättiin armotta sivuun. Meinander arvioi Sorsan tähdänneen pitkään tasavallan presidentiksi. SORSAN ”AJOLÄHTÖÄ” POLITIIKKAAN VOI VERRATA SANNA MARININ SUOSIOON. Hänellä oli erinomaiset suhteet maan valtamediaan. Viimeistään vuonna 1984 myönteinen mediasuhde oli rikki. Oittinen kirjoitti SDP:n vuoden 1952 periaateohjelman, jossa onnistuneesti yhdistettiin SDP:n marxilainen perintö ja bernsteinilainen reformismi. KALEVI SORSAN johtama SDP pysyi suhteellisen yhtenäisenä mutta ei sallivana mitä tulee puolueen sisällä toimineisiin toisinajattelijoihin. Sorsasta tuli Valco-Sorsa. Taitekohtia oli myös ideo logian tasolla. Jatkuvassa julkisuudessa imago kului puhki. Henrik Meinander on tehnyt suururakan työstäessään teostaan muun muassa aiemmin käyttämättömän Kalevi Sorsan arkistoaineiston pohjalta. Hänen vaaliteeseistään huokui ilmiselvä paasiolaisuus. Olof Palmen hautajaisissa Sorsa sai kunnian puhua kaikkien veljespuolueiden edustajana. de_15092022_38.indd 41 de_15092022_38.indd 41 6.9.2022 18.29 6.9.2022 18.29. ”Presidenttipeli” pyöri Sorsan ympärillä alusta alkaen. Turhautunut pääministeri purki tuntonsa infokratiapuheessaan Lahdessa. Sorsan lanseeraama ”Korpilammen henki” vuonna 1978 merkitsi SDP:n sopeutumista markkinatalouteen ja globalisaatioon. Jos taas Kekkonen olisi ollut ehdokkaana, Sorsalla ja muualla puoluejohdolla olisi ollut vaikeuksia saada puolue Kekkosen taakse. Kalevi Sorsan oma pyrkimys tyssäsi lopulta Ahtisaari-ilmiöön vuoden 1994 vaaleissa. Meinander olettaa Sorsan saaneen suojelijaltaan Oittiselta ohjeen toimia samalla tavalla. ”Tuotantoideoita ja tuotannon tehokasta järjestämistä ei voida keksiä puoluetoimistoissa tai virastoissa”, Sorsa latasi Kauppalehden haastattelussa vuonna 1983. KALEVI SORSAN KGB-YHTEYKSIEN MERKITYSTÄ YYA-SUOMESSA ON YLITULKITTU. Ne kiistämättä ja väistämättä loivat epäterveitä käytäntöjä. Kalevi Sorsan ”ajolähtöä” politiikkaan voi hyvin verrata nykyisen pääministerin Sanna Marinin suosioon. Yhtymäkohtia vain seitsemän vuotta vanhempaan Mauno Koivistoon on ainakin siinä, että molemmat ponnistivat yhteiskunnan huipulle työväestön piiristä ja itsekin nuorina ruumiillisen työn tekijöinä
Hän kertoo prosessoineensa kirjan kautta myös omia kokemuksiaan, iloja, rakastumisia, pettymyksiä... Mietin myös sitä, mikä on ohjannut hänet näkymättömäksi, yksinäisyyteen, elämään marginaalissa. Lipponen haluaa viedä lukijan silminnäkijäksi tapahtumiin Venäjälle ja antaa tunteen, että ”näin se varmaan tapahtui”. – Halusin antaa äänen ihmiselle, jonka ohi katsotaan. Lipponen kävi Helsingin Kalliossa asuntonäytössä, ja käynti tuntemattoman, hyvin vanhan naisen vaatimattomassa kodissa teki häneen suuren vaikutuksen. Hän alkoi miettiä, mikä on tämän ihmisen tarina. Näin on käynyt ympäri maailman. Tästä alkaa matka Sofian menneisyyteen, kun Venäjän tsaarivalta romahti. TOIVON ETTÄ tapaamme edustaa faktafiktiota kuten esikoinenkin. Niin kuin Sofia teki monissa käänteissä. – Nyt kun kirjoitan kaunokirjallisuutta, toisin kuin tietokirjailijana minulla on vapaus muuttaa, pilkkoa ja yhdistää fakta-aineistoa, mutta pyrkimys on totta kai siinä, etten vääristele faktoja. Romaani kuvaa muun muassa sitä, kuinka keisarikunnan eliitti ei pystynyt lainkaan käsittämään kansan syvien rivien ahdinkoa ja mitä saattaisi olla tien päässä, jos tilannetta ei korjata: tulee äärivoima, joka tuhoaa kaiken vanhan. Voi sanoa, että hyvää oltiin tekemässä, mutta lopputulos ei ollut toivotunlainen. Sama on hänellä päähenkilön syntymisen kanssa. Lipponen työskenteli opiskeluaikana kroonikkosairaalassa, jossa oli potilaina lähinnä vanhoja ihmisiä. Lipponen hakee vertauskohtaa ikonimaalauksesta: kuva kirkastuu vasta monien maalipintojen kautta. Murroksessa vallan saa käsiinsä ryhmä, joka on kaikkein organisoiduin. Samalla Lipponen haluaa antaa kirjallaan lukijalle viestin, että aina on myös mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa, jos sitä todella haluaa. Lipponen kirjoitti kirjaa neljä vuotta ja siinä ajassa itänaapurissa ehti tapahtua monenlaista. Moni kirjailija on kertonut, kuinka kynnys lähteä kirjoittamaan toista ensimmäisen jälkeen on korkea – varsinkin jos ensimmäinen on saanut kiittäviä arvioita. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva T oivon että tapaamme -kirjan alkupuolilla eletään vuonna 1958 ja kuusikymppinen Sofia kiirehtii töihin Elannon leipätehtaalle Helsingissä. Nyt Lipponen keskittyi tarinan kuljettamiseen yhden päähenkilön, Sofian, silmin. Kirjoitin ulos lukemattomia versioita, ennen kuin persoona oli ”valmis”. Mutta sitten hänet pysäyttää musta Pobeda. Jos kirjassa esitetään virheellisiä tulkintoja, ne ovat aikalaisten näkemyksiä, miten he näkivät ja kokivat tapahtumat. Sofian tarina alkoi rakentua erityisesti kahden kokemuksen kautta. Filosofian tohtori, historianopettaja Päivi Lipposen esikoisromaani Ihmisyyden vuoksi ilmestyi neljä vuotta sitten. Jo luopuminen itse kirjoittamisesta, luomistyöstä, romaanin valmistuttua otti yllättävän kovin voimille. KULTTUURI de_15092022_38.indd 42 de_15092022_38.indd 42 6.9.2022 18.29 6.9.2022 18.29. Lipponen allekirjoittaa tämän. Venäjän nykyjohtajat ovat Boriksen lapsia ja lapsenlapsia. Hänellä voi olla mahtava elämäntarina, hän on voinut olla silminnäkijänä, aikalaistodistajana historian suurissa käänteissä. – Tietyt asiat, joita kirjassani nostan esille, selittävät osaltaan myös tämän päivän Venäjän politiikkaa. Tavallaan kirjani kuvaa totalitaarisen valtion syntyä. Ensimmäinen romaani kuljetti myös lukijaa historiallisten kuohujen läpi, mutta monen eri päähenkilön kautta. Paitsi että Toivon että tapaamme on historiaa peilaava romaani, se on kirjailijan mielestä myös Sofian ja Boriksen rakkaustarina vallankumouksen pyörteissä. 42 Demokraatti Sofian vaikeat valinnat Päivi Lipposen toinen romaani sukeltaa Venäjän vallankumouksen pyörteisiin, suomalaisen Sofian kohtaloon ja valintoihin. – Sofia ja Boris olivat aatteen ihmisiä ja toimivat sen mukaisesti rakentaessaan kommunistista yhteiskuntaa. Sekin käsitteli ihmiskohtaloita, kun olemassaoleva maailma murskaantui. Lipponen sanoo, että ihmisen teot on aina sidottu aikaan ja paikkaan. Sofian ratkaisut saattavat askarruttaa lukijaa. – Oli iso haaste alkaa rakentaa tarinaa – tutustua päähahmoon Sofiaan. Toinen polku avautui sitä kautta. Hän muistuttaa, että pelkästään tieteen keinoin on vaikea kirjoittaa mikrohistoriaa, mennä ihmisen kokemuksen tasolle. Hän itse uskoo siihen, että jokainen pyrkii tekemään hyviä asioita
Ihmisten hyväuskoisuutta on käytetty hyväksi ja demokratia on jäänyt jalkoihin. Kummallakaan puolella heitä ei kohdeltu hyvin. – Näitä kertomuksia on paljon. Lipposen mukaan naiset ehkä pystyivät pakenemaan Suomeen takaisin tai sitten elivät Neuvostoliitossa hyvin köyhissä oloissa. – Rakastan historiaa ja haluan kertoa ilmiöistä, paikoista ja tapahtumista, jotka koen tärkeiksi, rakentaa senaikaista maailmaa näkyväksi: millaista silloin saattoi olla. de_15092022_38.indd 43 de_15092022_38.indd 43 6.9.2022 18.29 6.9.2022 18.29. – Katsotaan nyt, miten prosessi etenee. Toivon pystyväni sanoittamaan tuntemukset, joita kuhunkin aikaan liittyy. Aiheita on vain alkanut kävellä vastaan kuin venäläisessä sananlaskussa ”Jänis tulee metsästäjän luokse”. – Kirjojeni kautta olen kuvannut sellaisia lähihistorian murroskohtia, joissa uskomus demokratian pysyvyyteen on ollut hyvin naiivia. He maksoivat kovan hinnan valinnastaan – kuten Sofiakin. Hän löytää itsestään valistajan. Mutta perillä ei ollut mitään luvatusta. Päivi Lipposella on valmisteilla tarina ja tällä kertaa miehen näkökulmasta, ja hänellä on kaksi muutakin ideaa seuraaviksi romaaneiksi. Tulijat leimattiin usein vakoojiksi ja suuri osa miehistä joutui teloitetuiksi. LIPPONEN POHTII oman kirjailija-minänsä missiota. Lipponen huomauttaa, että moni suomalainenkin uskoi Neuvostoliiton propagandaan, viestiin työläisten paratiisista. 43 Demokraatti Demokratian hauraus tulee näkyville molemmissa Lipposen romaaneissa
de_15092022_44.indd 44 de_15092022_44.indd 44 6.9.2022 17.28 6.9.2022 17.28. Myös Mielensäpahoittaja eskorttia etsimässä (2022) on sellainen, suuren yleisön riskitön tilaustyö, jonka kokenut elokuvantekijä taitaa. Johtuneeko sitten siitä, kuinka vuodenajat näyttävät vaihtuvan elokuvan jatkumossa mielivaltaisesti. Juonen liikkeelle paneva voima on Ford Escort, jonka Mielensäpahoittaja ajaa ojaan. Tärkeintä on Kinnusen sydämellisesti tuntojaan purkavan miehen havahtuminen jälleen kerran siihen, ettei pitkä elämä ole vielä ohi, vaikka moderni maailma kulkee omia polkujaan. Naisille ei tässä kokonaisuudessa jää kuin murehdittavaa. Tasoja on olevinaan kaksi: yhdessä vanhat veljekset puivat katkenneen suhteensa tilaa, toisessa Mielensäpahoittajan aikuiset pojat potevat elämänmuutosta Suomessa niin ikään kaiken saaMielensäpahoittaja eskorttia etsimässä Ohjaus: Mika Kaurismäki Pääosissa: Heikki Kinnunen, Kari Väänänen, Silu Seppälä 2022, 109 minuuttia ELOKUVA neina ja menettäneinä. Jotakin sentään faneille: Kaurismäen parhaan elokuvan Zombie ja kummitusjuna (1991) Silu Seppälä käväisee naapurinmiehenä Kolehmaisena sitomassa lankoja yhteen. Ainakin miellyttävämpi sävy löytyi. Tiina Lymi ja Litjan korvaajaksi löytynyt Heikki Kinnunen käänsivät kurssia ilkeämielisestä urputtajasta selvästi sympaattisemmaksi ikihongaksi sarjan toisessa filmatisoinnissa (2018). Heidän Mielensäpahoittajassa (2014) oli maailman teknistymistä ihmettelevää herra Hulot´ta, toheloinnillaan raivostuttavaa komisario Clouseauta ja egoistisen seksististä Uuno Turhapuroa. TAIDE-ELÄMYSTÄ TAI kapinallisia yllätyksiä kaipaavien on etsittävä muuta katsottavaa, kun Kinnusen esittämä kävelevä karvahattu käy pusulalaisessa pankissa, hampurilaisessa seksibaarissa ja autokaupassa Reininmaalla. Alkutahteja löivät ohjaaja Dome Karukoski ja näyttelijä Antti Litja. Nyt ohjaajana on Mika Kaurismäki, joka on kansainvälisen uransa kiihkeimmän vaiheen jälkeen valmistanut Suomessa monta keskitien komediaa. Seitsemän opuksen sarja on laajentunut myös elokuvan puolelle. Hyvällä tahdolla myös road movien muoto rinnastuu Kaurismäen muihinkin teoksiin. Sarjakomediaa tehdään kaavan mukaan ilman ohjaajan tunnistettavaa kädenjälkeä. AAKE KALLIALAN piti alun perin näytellä Tarmo-veljeä ja kuvauksia jouduttiin uusimaan. Teksti Rane Aunimo T uomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja-hahmo lukeutuu 2010-luvun suosituimpiin kotimaisiin kirjallisiin ilmiöihin. Huumori perustuu pappa pöyristelee -tyyppisiin irtosketseihin, joita kirjat tunteva katsoja osaa odottaa ja joiden ei ole edes tarkoitus edistää tarinaa. Tarvitaan uusi tai vanha, joka löytyy Saksanmaalta. Yksin alkanut matka menee heti pieleen, kun roistot vievät rahat ja sairaalassa seuraan iskeytyy kauan kadoksissa ollut isoveli (Kari Väänänen). Edes raha ei ratkaise onnellisuutta, kuten komedian pihtisynnytetyn lopun näennäinen pastoraali-idylli todistelee. Näistä etenkin jälkimmäinen on pinnallista pakkopullaa, kuin veruke näyttää yleisölle muutakin kuin ikämiesten horinoita. 44 Demokraatti KULTTUURI Papat tien päällä Mika Kaurismäki ohjasi Mielensäpahoittajasta keskitien komedian ja suuren yleisön tilaustyön, jossa vaarihuumoria maustetaan kevyellä nyyhkyttelyllä
Testin aika on nyt, kun Erikssonin toinen ohjaus W (2022) ilmestyy. Vastauksena siihen entinen levytähti valmistaa tavanomaiselle juonielokuvalle selkänsä kääntäviä ryppyotsaisia teoksia, jotka kokeellisina ja ilmeisen epäkaupallisina voivat vain testimielessä käväistä normaalissa teatterilevityksessä. 45 Demokraatti Kuoleman kielissä W Ohjaus: Anna Eriksson Pääosissa: Anna Eriksson, Hanna Trygg, Parco Lee, Jussi Parviainen 2022, 101 minuuttia ELOKUVA Anna Eriksson tekee haudanvakavaa taideelokuvaa. Erikssonin mukaan juuri mikään hänen aiemmassa työssään ei ole ollut hyvää, eikä parempaa sanottavaa ole löytynyt nykyisen elokuvakulttuurin tilasta etenkään Suomessa. Jos itsetuhoinen ihmiskunta ansaitsee näin teennäisen ja kyynisen elokuvan, olemme varmasti matkalla helvettiin. KÄRSIMYSNÄYTELMÄSSÄ ERIKSSON on varannut alastomalle itselleen Madame Euroopan roolin kivikasvoisen Kiina-miehen orjuuttamana. Ei siis kovin yllättävää, että paidaton Parviainen murahtelee W:ssä maitoa vuotavana ilmestyksenä. Enemmän kuin yhtä lailla ehdottoman Aki Kaurismäen humaaniin tuotantoon Erikssonin elokuvat vertautuvat Jari Halosen, Rax Rinnekankaan ja Jussi Parviaisen vuorollaan kömpelöihin, yliviritettyihin ja maailmantuskaa poteviin töihin. Kukaan ei ole onnellinen. Art house -elokuvan kuvasto on täydessä käytössä: hymyttömät sairaanhoitajat kaavuissaan, valkaistuja kasvoja, tupakansavua, erikoislähikuvia ja jyrkkien kontrastien päällekäyvyyttä. OHJAAJAN MUKAAN W kertoo Euroopan rappiosta, sodasta ja vallankumouksesta. Maailman vajoamisesta pimeyteen. Kertoo se kyllä muustakin: takakireästä taiteilijuudesta, ahdistuksesta ja pettymyksestä. Filmatun teatterin tuntu on silti tahattomasti läsnä, kun kamera vuorottelee kituvien kasvojen ja kliinisten käytäväkuvien välillä kiteyttävää viestiä kipeästi hakien. Kryptisemmäksi on jäänyt kapinan perimmäinen tarkoitus ja vaikutelmaksi kumous sen itsensä vuoksi. Teksti Rane Aunimo I skelmälaulajan menestysuran jättänyt Anna Eriksson on elokuvaohjaajaksi ryhdyttyään alkanut julistaa totuustaiteen tekemisen sanomaa haudanvakavin äänenpainoin. Toisaalla julmat hoitajat nöyryyttävät potilaita kalseassa laitoksessa. de_15092022_44.indd 45 de_15092022_44.indd 45 6.9.2022 17.28 6.9.2022 17.28
Kiintoisaa on näiden tyyppien taipumus kieltää virusten ja muiden tautien olemas saolo. Uusi teos Teette niin kuin minä sanon jatkaa samalla linjalla. Metsästäminen vaati yh teistyötä, ja saalis jaettiinkin aina tasan. Turunen tosin toteaa, että ”jos autori taarisessa hallinnossa valta jaetaan avoi mesti omalle klaanille, demokratiois sa klaaniajattelu naamioidaan poliittisiksi virkanimityksiksi.” Kaikki monimut kaiset koneistot luovat hierarkioita, joi den ylimmille portaille kaikki yrittävät nousta kilpaa. de_15092022_46.indd 46 de_15092022_46.indd 46 7.9.2022 9.47 7.9.2022 9.47. TURUNEN KÄY läpi autoritaarien luon teenpiirteet, joita ovat kohtuuttomuus, muiden syyttäminen kaikesta pahasta, impulsiivisuus, nöyryyttäminen, aggres siivisuus, kyylääminen, aina oikeassa oleminen ja isähahmoksi asettuminen. Hän tuo myös esiin, miten samat jutut ilmenevät vain eri tavoin eri aikoina ja kulttuureissa. Tä män pohjalta Erdo?anin vaatimus ”ter roristen palauttamisesta” on tyhjää reto riikkaa, jonka tarkoituksena on vain vah vistaa diktatuuria. Valta on vaarallista huumetta ja sen takia sitä tulisi jakaa tasaisesti tipoittain eri henki löille, mikä onkin ollut demokratian läh tökohta sen synnystä lähtien. Kirjaa ovat inspiroineet viimeaikaiset maailmanpoliittiset selkkaukset, ja kir jan historialliset esimerkit ovat myös va roituksia siitä, mihin tällainen meno voi johtaa. Syynä on se, että niitä ei voi hallita ja kontrolloida, ne siis uhmaavat onnistu neesti autoritaarin valtaa ja egoa. Nimi vihjaa myös näiden super egoistien vallanhimon huipentumaan, eli siihen että koko ympäröivä maailma on heidän narsistisen minuutensa jatke. Kirjailija ei tosin kerro, miten inte groida tällainen pieni intiimi yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa ja ovat ka vereita keskenään, abstraktiin globaaliin maailmaan. Turunen ottaa kirjassa autoritaarien vastaesimerkiksi yksinkertaisissa ja vaatimattomissa oloissa eläneet metsäs täjäkeräilijät. Esi merkiksi Turkin presidentti Erdo?anin intoa jarrutella Suomen ja Ruotsin Na tojäsennyyttä ei enää ihmettele kirjan lukemisen jälkeen. Kirjan vahvin anti on juuri sen käsit telemissä esimerkkitapauksissa, hen kilöissä jotka edustavat nykypolitiikan huippua Putinista Erdo?aniin. Onhan ilmiötä ruodittu paljon niin psykoanalyyttiselta ja yhteis kuntatieteelliseltäkin kantilta, mitä tut kimusta Turunenkin hyödyntää esimer kiksi viittaamalla Theodore Adornon tutkimuksiin autoritaarisuudesta. Lähes kaikki autoritaarit ovat olleet alussa vaatimattomia ja oikeamielisiä, mutta valta on sekoittanut heidät. Erdo?an on rakennuttanut itselleen Ankaraan presidentinpalatsin, joka voit taa mahtipontisuudessaan jopa Vladimir Putinin kesähuvilan Mustanmeren ran nalla: palatsilla on kokoa 300 000 neliö metriä, ja siinä on eri arvioiden mukaan ainakin 1 150 huonetta. Valitettavasti Teet niin kuin minä sa non, ei tarjoa muuten paljonkaan uutta tietoa tästä yliihmisasenteesta eikä il miön syistä. Teksti Pekka Wahlstedt A ri Turusen edellinen kirja Ettekö te vieläkään tiedä kuka minä olen, käsitteli poliitikkojen ja muiden suurmiesten raja tonta egoismia, vallanhimoa ja muiden yläpuolelle asettumista. 46 Demokraatti KULTTUURI Autoritaareille ei mikään riitä Ari Turunen: Teette niin kuin minä sanon Aula & Co, 2023 KIRJA Liika valta voi tehdä ihmisestä autoritaarin, sillä lähes kaikki autoritaarit ovat olleet alussa vaatimattomia ja oikeamielisiä. Ilmas tonmuutoksen kanssa lienee sama juttu. Erdo?anin lempisyytös niille jotka hän kokee uhkaksi vallalleen, on leimata nämä toisinajattelijat terroristeiksi
”Koska visasitaatti ei tuntunut kovinkaan tutulta, otin avuksi ensimmäisen vihjeen ja etsin kyseisen arvostelun Demokraatista. Nykyisenä sähkön ja modernien lämmitysjärjestelmien aikakautena ei ole vähimmässäkään määrin tarpeen palkata niin paljon väkeä kuin vielä sukupolvi sitten.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Sielunmaisemia automiehen silmin N äinhän se tapaa rytyyttää, tämä visavuoristorata. Mutta ei ole liioin mikään hyve takertua johonkin vanhaan traditioon vain tradition itsensä tähden. Esikoinen nimeltä Erityisosaajat oli sekin alansa kärkeä, mutta kai se kotikenttä ratkaisee lopulta tämänkin kisan. Visaa vähän laajemmin verkko versiossa (rb) Pekka Turunen de_15092022_46.indd 47 de_15092022_46.indd 47 7.9.2022 9.47 7.9.2022 9.47. Toki vaikeuskerroin oli syksyn kakkosvisassa eri luokkaa kuin Fedja-sedässä, jonka kaikki tuntevat. Vastaukset viimeistään 19.9. Raimo Pesonen (s. Parasta Automiehessä on teksti. Olisi varmaan valaisevaa tutustua tällaiseenkin mielenmaisemaan, mutta se saa nyt odottaa aikaa parempaa. Kirja lienee Automies, jota en tosin ole vielä lukenut.” Sirpa Taskisellakin kirja on vielä lukematta. Kir jailijan esikoisteos ilmestyi 40 vuotta sitten ja viimeisin viime vuonna. Nyt olen sitten lukenut koko teoksen, ja onhan se ihan hyvä. 1968 Alajärvellä) romaanin Automies. 1968) on kirjoittanut useitakin teoksia. ”Visakirjan tapahtumat pyörivät pääosin Pohjois-Karjalassa, opus oli siis tietenkin aikoinaan esittelyhyllyssä Rääkkylän kirjastossa. Heti hyvänä kakkosena se, että se valottaa miehen sielun maisemaa.” Eero Reijosen laajoista huristeluista poimitaan tämänlainen pikataival. Luin myöhemmin lisääkin tämän, aika vähän esillä olleen tekijän opuksia. Eipä ollut nyt, mutta ehkä joskus vielä. ”Minä, kuten monet meistä, olen luonnollisesti haluton muuttamaan vanhoja tapoja liian paljon. Kuka on tämä viisivuotiaana nykyiseen kotimaahansa muut tanut, ja siellä reilut 60 vuotta nyt asunut kirjailija, mikä teos. Huipulta syöksytään hui maa vauhtia alas tunne liin. Palkinto Juhani Niemelle ja kansi kiinni. Kirjailija kyllä tuli sitten oman alansa palkinnoilla huomioi duksi, samoin itse romaani. Ja toki tämä Visa-Eeron jonkun arvostelijan tekstistä pöllimä lause on tosi: ’Suomalaisen maaseudun kuvaus päivittyy Visakirjassa nykyaikaan.’ No, kirjan ilmestymisestä on kulunut jo kymmenen vuotta. Virheistä ei ole opittu mitään.” Mauri Panhelainen päättelee hy vällä logiikalla (vihjeistä mainittiin muun muassa eteläpohjalaisuus ja bän ditouhut), että tekijä olisi Heikki Salo. ”Kuten visasitaattikin vihjaisee, kysymyksessä on autojen ystävä, todellinen Automies (2012). Luotin silloinkin kyläkirjastomme loistaviin kirjastovirkailijoihin ja taas aiheesta. Sen lisäksi hän on toiminut rumpalina useissa bändeissä.” Juhani Niemi meni suoraan syltty tehtaan tykö, vihjeessä mainittuun lah jomattomaan lähteeseen – ja myös luki itse kirjan. ”Vihjeet kirjailijan taustasta olivat sen verran vankat, että paljastivat Raimo Pesosen. 47 Demokraatti VISASITAATTI 12 Kahdeksan Oscarehdokkuutta, kuusi Baftaehdokkuutta (brit tien ”oscarit”), viisi Golden Globe -ehdokkuutta, viisi Fe lixpalkintoehdokkuutta – ja vain yksi voitettu palkinto, miespääosan Bafta. Yhdelle palkinto. klo 12 mennessä sähköpostilla kir javisa@demokraatti.fi. Puhutaan siis jo historiasta. Ja sieltähän se sitten löytyi, ei muuta kuin suunta kirjastoon ja lainaamaan Raimo Pesosen (synt. Jari-Pekka Vuorela oli yksi nel jästä, jotka tunsivat tämänkertaisen mysteerimiehemme. Tällainen oli tämänkertaisen visaromaa nin filmatisoinnin kohtalo ai koinaan. Ja tänä aikana Automiehillä on ollut tanakasti pakki päällä
de_15092022_48.indd 48 de_15092022_48.indd 48 6.9.2022 17.01 6.9.2022 17.01. Kirjan englanninkielinen nimi herättää kysymyksiä. Kuka ihmeen Phil Collins, saatatte kysyä. Tehdään levy, jota markkinoidaan maailmanlaajuisella kiertueella. Tästä olisi saanut hyvän iltapäivälehden lööpin: Elviksen isän päälle melkein istuttiin. Nimeltä mainitsemattoman kirjoittajan teos Led Zeppelinistä kuuluu tähän sarjaan. Kirjoja suosittujen yhtyeiden historiasta pursuilee, sillä kustantajat luottavat siihen, että fanit ja tosifanit joka tapauksessa haluavat ne hankkia, sillä muuten kokoelma ei ole täydellinen. Yhä elossa. Kun ei ole oikein tekemistä ja perhe-elämä tökkii, on helppo tarttua alkoholiin. Tiedämme toki, että lähempää tarkasteltuna kirjaston muodoissa näkyvät metson piirteet. Sillä välillä, kun Genesis piti taukoa, Collins työsti soololevyjään. Työ muusikkona kulkee tuttuja ratoja. Kirjassaan Collins myöntää välillä ihmetelleensä, että on vielä hengissä. Kiertueiden jälkeiset ajat ovat vaikeita. Kirjastossa on myös ääntä, sillä muusikkojen ja yhtyeiden elämäkerrat löytyvät musiikkiosaston hyllyiltä. Sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti noin 150 miljoonaa. Sen jälkeen on jälleen aika ryhtyä levyttämään ja kohti seuraavaa kiertuetta. Tässä teoksessa kenties mieleenpainuvin uusi tieto oli se, kun erään Yhdysvaltain keikan jatkoilla Zepukoiden manageri Peter Grant meinasi istua Elviksen isän päälle. 71-vuotiaan Collinsin vuosikymmenten mittainen musiikillinen taival on ollut taaksepäin katsoen looginen ketju. Ei vielä. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni MUISTELU TEOSTEN TASO ON JOSKUS LUOKATON. Kiinnostavaa on, että teoksen alkuperäinen nimi on Not Dead Yet: The Memoir eli Ei vielä kuollut: muistelmat. maaliskuuta 2022. Genesis on vuonna 1967 perustettu englantilainen yhtye, joka on yksi pisimpään toimineista ja menestyneimmistä (alkujaan progressiivisen rockin) yhtyeistä. Ura rumpalina ja laulajana Genesis-yhtyeessä on vaikuttava ja hänen soolouransa tuotannosta löytyy reipasta musiikkia, joka soi edelleen radioaalloilla. Kirjastossa on miellyttävä käydä, sillä se on rauhan tyyssija. Jokunen aika sitten tartuin Phil Collinsin omaelämäkertaan, jonka suomenkielinen nimi on napakasti Omaelämäkerta. Haurastunut Collins lauloi istualtaan. Teosten taso on joskus luokaton. Kirjassaan Collins siis muistelee elämäänsä. Hieman liioitellen voi sanoa, että lukeminen kuuluu kirjastossa. Ne ovat usein käännöksiä, jotka on tehty ilmeisen vauhdikkaasti eikä oikolukuun ole käytetty aikaa. Kiertueen jälkeen palattiin jälleen kotiin, ja suusta lennähtää: ”Vaimo, meidän yhteiselomme ei oikein toimi.” Sitten mennään uuteen suhteeseen, kenties naimisiin. Kauppakatujen metelin sijaan kirjastossa on hiljaista. Kiertueen jälkeen mennään kotiin ja pidetään lomaa, kunnes käydään uuden levyn kimppuun. Viimeisen keikkansa Genesis soitti Lontoossa 26. Collinsin soololevyjä on myyty suunnilleen sama määrä. Monelle yhtyeen uran vaiheet ovat hyvin tiedossa. 48 Demokraatti Meinasi istua Elviksen isän päälle T arpeeksi kaukaa katsottuna Tampereen pääkirjasto Metso näyttää sci-fi-elokuvien avaruusalukselta, jolla voi kiitää kohti kaukaisimmista korpimaista viimeisimpiä
Kolumni: Heikki Hiilamo Sähkö on ollut itsestäänselvyys. Venäjän energiaansa TEEMA Viivästyykö vihreä siirtymä. 49 Demokraatti En er gi ak rii si O ike ud en m uk ai su us , ym pä ris tö ja el in ke in oe lä m ä. RAHAT 49 Demokraatti de_15092022_49.indd 49 de_15092022_49.indd 49 6.9.2022 17.46 6.9.2022 17.46. Hinnan noustessa sen välttämättömyys huomataan. VIRTA VIE..
Siinä koetellaan kansalaisten oikeudenmukaisuuden kokemusta. Ongelma koskettaa keskituloisia ihmisiä, jotka käyvät töissä, mutta heillä ei ole välttämättä laittaa ylimääräisiä tonneja sähkölaskuihin. Samaan aikaan, kun osa maksaa jättilaskuja, energiayhtiöt julkaisevat tulosjulkistuksia, joissa on oletettavasti mojovia voittoja. Nyt voidaan luoda tukimalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön myös seuraavissa kriiseissä. – Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalla voi normaalisti kulua esimerkiksi tuhat euroa sähkölaskuihin, sen päälle siirtomaksut ja verot. – Jos hinta on viisinkertainen, niin pelkästään sähköön menee viisi tonnia, ja sen päälle siirto ja verot. Mitä tukimuotoja nyt tehdäänkin, pitää niiden olla oikeudenmukaisia. Oikeudenmukaisuuden kokemus joutuu koetukselle. Tämä energiakriisi tuskin jää viimeiseksi. 50 Demokraatti TEEMA Energiapolitiikka on kestävyyslaji. Energiakriisi jakaa ihmiset suuriin häviäjiin ja kohtuullisempia tappioita kärsiviin. Todennäköisesti tarvitaan uusia tulonsiirtoja. Juuri ennen eduskuntavaaleja monet kotitaloudet saavat pöyristyttäviä sähkölaskuja. Akuutissa kriisissä täytyy olla katse vankasti myös tulevaisuudessa. 50 Demokraatti de_15092022_50.indd 50 de_15092022_50.indd 50 7.9.2022 11.03 7.9.2022 11.03. Joillekin lankeavat suuret laskut, mutta energian hinnannousu ei kohtele kovinkaan ankarasti kerrostaloissa asuvia keskivertokuluttajia. Karkeasti siis kolme tonnia vuodessa, Muranen sanoo. SÄHKÖT KATKOLLA ENERGIAKRIISI ON LYHYEN AIKAVÄLIN POLIITTINEN ANSA. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Arja Jokiaho E nsi kevään vaalikeskusteluissa on kosolti sähköä. SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen sanoo tilannetta lyhyen aikavälin poliittiseksi ansaksi
Poiminnat vauva.fija Suomi24-keskustelupalstoilta 51 Demokraatti de_15092022_50.indd 51 de_15092022_50.indd 51 7.9.2022 11.03 7.9.2022 11.03. Ajattelin nukkua päivät ja kuluttaa sähköä öisin. Kyllä säästyy. Sähköä ilmassa... Pistin koko pääkytkimen nollaan. Enempään ei ole varaa ja vähempään en tyydy! Miksi kaikesta on niin kiire tehdä sähköistä, jos sähkö kerta on kortilla?. Saunominen on nyt ilman muuta pröystäilyä johon Suomella ei ole varaa. Haet sieltä ruokaa, kun on nälkä. Mielestäni tämä on kätevä tapa työnhakijalle osallistua talkoisiin. 51 Demokraatti Nyt on hyvä aika alkaa villasukkien teko. Kaupassa on jääkaappi. Kaikki valot vois sammuttaa klo 23.00. Käväisen kylmässä saunassa ja sihisen hiukan ssshhs. En luovu viikon kahdesta suihkustani. Näin päivällä sähköä riittää suurkuluttajille
LAITETAANKO LOPULLISESTI LAPPU LUUKULLE TAI PUTIIKKI KIINNI KUNNES HINNAT TAAS LASKEVAT. Venäjä voi viedä öljynsä esimerkiksi Intiaan, joka ei osallistu Venäjän vastaisiin pakotteisiin. VENÄJÄ VOI KÄYTTÄÄ ENERGIA-ANSAANSA VAIN YHDEN KERRAN. Euroopan suuntaan rakennettu kaasuinfra jää enemmän tai vähemmän tyhjän pantiksi. – Uuden infran rakentaminen Kiinaan tai muualle maailmaan vie paljon rahaa ja aikaa. Vaikka huomenna sovittaisiin rauha, niin nyt kaikki luottamus on mennyt, Muranen sanoo. Jos ei, niin sähköä on niukemmin saatavilla, mikä kasvattaa sen hintaa. Ensiksikin, kuinka kylmä talvesta tulee, eli kuinka paljon täytyy lämmittää. Päätöksissä pitäisi pystyä pitämään kiinni oikeudenmukaisuudesta, ympäristöstä ja myös yritysten ja työntekijöiden pärjäämisestä. – Venäjä on tehnyt pahan virhearvion. Energiamarkkinoilla, etenkin kaasumarkkinoilla, on nyt kaaosta. – Energiapolitiikassa pitkäjänteisyys on olennaista, koska energiaan liittyy pitkän aikavälin investointeja. 52 Demokraatti TEEMA – Tottakai heitäkin ärsyttää se, että joutuu maksamaan muutaman kympin ylimääräistä, mutta välttämättä se ei kaada taloutta, Muranen sanoo. On myös tärkeä osata ennustaa, mikä on tulevaisuudessa kannattavaa, kuntaministerin erityisavustaja ja SDP:n veroasiantuntija Lauri Finér sanoo. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun vuoksi nyt ja tulevaisuudessa vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mikä tarkoittaa laajaa sähköistämistä. Oikeiden ratkaisujen löytäminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Öljyvirrat ovat ohjautuneet uusille uomille, ja maailmanmarkkinahinta on laskenut, Muranen sanoo. Eurooppa on haavoittuvainen syntyneestä tilanteesta, mutta pitkällä aikavälillä tilanne muuttunee EU:n kannalta parempaan suuntaan. Eurooppa puolestaan voi tuoda öljyä muualta kuin Venäjältä. Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa investointeja akkuteknologioihin, latausverkkoihin ja sähkönsiirtoverkkoihin. KUKAAN EI tiedä tarkasti, kuinka paljon sähkö maksaa ensi talven pakkasilla. Näistä ei kuitenkaan löydy ratkaisua käsillä olevaan ongelmaan. Nyt tehdään tärkeitä energiapoliittisia päätöksiä. de_15092022_50.indd 52 de_15092022_50.indd 52 7.9.2022 11.03 7.9.2022 11.03. – Öljyn suhteen tilanne on jo hieman tasoittunut. Euroopan reaktio Venäjän aggressioon oli alkujärkytyksen jälkeen päättäväinen. EU:ssa Venäjän tuoman kaasun osuus on ollut 40 prosenttia. Venäjä on joutunut käyttämään energia-ansaansa, mutta sitä temppua se voi käyttää vain yhden kerran, Muranen sanoo. Sen viemiseen tarvitaan erityinen infrastruktuuri, jonka rakentaminen vaatii hyvin isoja pääomia ja aikaa. – Venäjälle tulee itsetutkiskelun paikka, kun siellä huomataan, että EU:ssa ei ole enää asiakkaita. Toiseksi, alkaako Olkiluoto 3 toimia suunnitelmien mukaisesti täydellä teholla. Suomessa hintaan vaikuttaa kaksi merkittävää seikkaa. ENERGIAKRIISIN TAUSTALLA on Ukrainan sota. Täytyy huolehtia akuutista kriisistä, mutta myös pitkän aikavälin vaikutuksista. Nyt tämä yhteys on katkennut, mikä on vaikuttanut maakaasun, kivihiilen, öljyn ja öljyjalosteiden hintoihin. Suomen tapauksessa myös sähkön hintaan. Kaasun suhteen tilanne on toinen. Venäjä on vuosien varrella saanut Euroo pan teollisuuden ja sähköntuotannon riippuvaiseksi halvasta maakaasusta. Venäjä on ollut merkittävä energianviejä Euroopan suuntaan
Siellä on monta voimalaa ajettu alas, ja on epävarmaa, saadaanko ne talveksi käyttöön, Muranen sanoo. Esimerkiksi korona-aikana luotiin kustannustuki, Finér sanoo. Joko laittaa lopullisesti lappu luukulle tai putiikki kiinni siksi aikaa, kunnes hinnat taas laskevat. – Saksa on käyttänyt maakaasuun noin yhden prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt kun hinta on kymmenkertainen, käytetyn rahan määrä suhteessa bkt:hen on jo lähemmäs kymmenen prosenttia, Muranen sanoo. Se on noin viisitoistakertainen normaaliin verrattuna. Yhteiskunnan on reagoitava ripeästi uuteen ja ennalta tuntemattomaan tilanteeseen, jonka kehittymistä on vaikea ennustaa. Siten saadaan suoria taloudellisia hyötyjä, ja samaan aikaan se laskee energian hintaa markkinoilla, kun kysyntä pienenee. Hänen mukaansa pienituloisia on mielekkäämpää tukea tuloverotuksella tai sosiaaliturvalla, koska ne eivät suoraan kannusta lisäämään energiankäyttöä. Nyt suojauksen hinta on niin korkea, että monen keskieurooppalaisen yrityksen täytyy nostaa kädet pystyyn ja toivoa hartaasti, että nykyisen suojauksen loputtua sähkön hinta ei olekaan niin korkea kuin on ennustettu. Kansalaisten oikeu dentaju joutuu koetuksille, jos yhdet joutuvat kantamaan suuremman taakan kuin toiset. Poliittisissa päätöksissä yritetään ottaa oikeudenmukaisuus huomioon, mutta samalla täytyy miettiä muita ohjausvaikutuksia. Tulonsiirtoja pitää lisätä, jos eriarvoisuus kasvaa. Poikkeustilanteita tuntuu tulevan nyt yksi toisensa jälkeen. Sen skenaarion mukaan talvihinta Ranskassa olisi jopa kolmekymmenkertainen normaaliin verrattuna. KOTITALOUKSIEN LISÄKSI energian korkea hinta aiheuttaa paljon päänvaivaa teollisuudelle ja energiantuotannolle. – Suomessa tilanne ei ole vielä aivan yhtä dramaattinen, mutta täälläkin puhutaan kymmenkertaisesta sähkön hinnasta normiaikaan verrattuna. de_15092022_50.indd 53 de_15092022_50.indd 53 7.9.2022 11.03 7.9.2022 11.03. – Kaasun korkea hinta on Suomessa vaikea esimerkiksi Helenille, joka on käyttänyt kaasua. INFLAATIO JA hintojen nousu iskee suhteellisesti julmimmin pienituloisiin. Aivan lyhyellä aikavälillä hinnat eivät laske. Suojaaminen tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on sovittu tietyn suuruiseksi tietyllä ajanjaksolla, joten sopimus suojaa äkilliseltä nousulta. Monet yritykset ovat lopettaneet sähkönhankinnan suojaamisen. Ranskassa energiakriisiä vauhdittaa ydinvoimaloiden toimimattomuus. Niihin olisi hyvä varautua uusilla tukielementeillä. – Ranska on laiminlyönyt ydinvoimasektoria viime vuosina, mikä on vaikeuttanut energiantuotantoa. Energiakriisissä iskun kovuutta määrittelee myös se, miten ihminen asuu ja lämmittää asuntonsa. Suomessa maakaasua käytetään melko vähän, kun taas Keski-Euroopassa se on keskeinen polttoaine lämmityksessä, sähköntuotannossa ja teollisuuden raaka-aineena. – Esimerkiksi, kun pienituloisia halutaan tukea, lähtökohtaisesti parempia ratkaisuja ovat sellaiset, jotka eivät suoraan lisää energiankäyttöä, Finér sanoo. – Tietenkään lopputuotteen hinnat eivät voi nousta näin dramaattisesti. Pahimmillaan on näyttänyt siltä, että sähkön futuurihinnat koko ensi vuodelle Ranskassa olisivat noin 750 euroa megawattitunnilta. TULONSIIRTOJA PITÄÄ LISÄTÄ, JOS ERIARVOISUUS KASVAA. – Voi olla, että energiakriiseihin tarvitaan tukimalleja, jotka voidaan kohdentaa niihin, joilla on sekä matalat tulot että kustannukset kasvaneet eniten. – Jos esimerkiksi ranskalaisen teollisuusyrityksen tuotantokustannuksista sähköön on mennyt kymmenen prosenttia ja nyt hinta olisi 30 kertaa kalliimpi, niin lopputuotteen hinnan täytyisi olla kolminkertainen, Muranen laskeskelee. – Tästä juontaa Fortumin ja Uniperin huono tilanne. Suomeen tietysti vaikuttaa se, jos Keski-Euroopan eli meidän päämarkkina-alueen talous alkaa sakkaamaan, Muranen sanoo. 53 Demokraatti – Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi energian käyttöä pitää vähentää ja tehostaa. – Pitkällä aikavälillä saman kompensaatiovaikutuksen saa paremmin sillä, että ei vaikuteta hintaan, koska se lisää kysyntää, mikä puolestaan voi kasvattaa hintaa, Finér sanoo. Tällä keinolla voidaan hyvin vastata myös akuuttiin energiakriisiin, Finér sanoo. Se on niin kallista, että sitä ei kannata käyttää lämmitykseen kuin ihan ääritapauksessa, SAK:n Lauri Muranen sanoo. Silloin on kaksi vaihtoehtoa. Fortum on käytännössä joutunut subventoimaan saksalaisia, koska tehtyjen sopimuksien vuoksi hintoja ei ole voinut vielä siirtää kuluttajien maksettaviksi. – Todennäköisesti tulevaisuudessakin voi tulla energiakriisejä. – Jos tälle ei pystytä tekemään mitään, olemme todella pahassa lirissä. Sen sijaan jos alennetaan sähkötai polttoaineveroa, se kannustaa käyttämään lisää. – Muutokset pitää tehdä oikeudenmukaisesti sekä pitkällä aikavälillä että nykykriisissä. Huippukallis energia uhkaa kaataa yrityksiä. – Esimerkiksi lämmityksessä ja valaistuksessa voidaan säästää
Päästöjen kasvattaminen on tässä yhteydessä lähinnä po54 Demokraatti kasvattaminen on populismia” de_15092022_50.indd 54 de_15092022_50.indd 54 7.9.2022 11.03 7.9.2022 11.03. Aalto-yliopiston professorit ovat tehneet ehdotuksen sähkön hintakaton laskemisesta. Entä tilapäiset päästöoikeuksien lisäykset, jotka hyvitetään myöhemmin. – Se on huono keino. Ja missään tapauksessa en voi olla päästö oikeuksien lisäjakamisen kannalla, päinvastoin. Minkälaisia ohjauskeinoja pitäisi käyttää, jotta ympäristö näkökulma ei vesity, Ilmasto paneelin puheen johtaja Markku Ollikainen. Budjettiriihessä nostettiin esiin erilaisia keinoja, jotta energiakriisin iskut eivät osuisi kohtuuttoman kovaa huono-onnisia energiavalintoja tehneisiin. Se ei poista riskiä, mikä tulevassa hinnassa on, ja mikä nostaa johdannaismarkkinoiden varautumista todella korkeisiin hintoihin. Hintakaton laskeminen on olennaisesti parempi kuin verojen laskeminen. 54 Demokraatti TEEMA ”Päästöjen HINTAKATTO ON KEINONA AIVAN YLI VOIMAINEN. – Täytyy käyttää keinoja, jotka iskevät sähkömarkkinaan oikealla tavalla. Akuutin kriisin lisäksi politiikkatoimissa pitää huomioida pitkän aikavälin tavoite, ilmastonlämpenemisen hillitseminen. Siksi hintakatto on keinona aivan ylivoimainen. Se ei vaikuttaisi kasvihuonepäästöihin liittyviin kannustimiin mutta ajaisi sähkön hintaa alas sähkösopimuksissa niin, että se ei rokottaisi kuluttajia liian rankasti. Se vaatii ymmärrystä sähkömarkkinan toiminnasta. Tämä koskee nimenomaan valmistautumista korkeisiin hintapiikkeihin. ENERGIAN HINNAN nousu voi ajaa monet kotitaloudet perikadon partaalle. Se iskee oikeaan asiaan. Myös monet yritykset joutuvat rimpuilemaan kannattavuuden kanssa
– Toki tässä on paljon fossiili-intressejä. Windfalltuotot tarkoittavat tässä tilanteessa sitä, että fossiilittoman energian tuottajat saavat suurta hyötyä fossiilisen energian hinnan noususta, koska omat kustannukset eivät ole kasvaneet samaan tahtiin. Nyt on esitetty, että teho reservissä olevia ja esimerkiksi toistaiseksi kannattamattomia hiilivoimaloita otettaisiin käyttöön. Osa maista on ymPÄÄSTÖJEN KASVATTAMISTA EHDOTTAVAT EIVÄT YMMÄRRÄ SÄHKÖMARKKINAN TOIMINTAA. EU:n puheenjohtajamaa Tšekki on tuonut sen esiin, ja Itävälta on myös astunut sen taakse. Se ei kuitenkaan hoida pois hintariskiä, eli siinä haukutaan väärää puuta. Se on vähän windfall-maksun kaltainen. Ohjaavatko nämä energiaratkaisuja väärään suuntaan. Energiakriisissä joudutaan turvautumaan nopeisiin ratkaisuihin. – Windfall-tuottoja tulee paljon, ja niiden ohjaaminen kuluttajan sähkölaskun alenemiseen olisi enemmän kuin suotavaa. märtänyt, että se on ainoa keino, jolla tulevan talven kriisi voidaan hoitaa. – Kaikki tällaiset ehdotukset rakentuvat ajatukseen, että tarjonnan lisäys poistaisi Suomessa riskin ja laskisi hintaa. – Nyt on ensimmäistä kertaa nostettu esiin kysymys sähkön hintakaton laskemisesta. Mutta samaan aikaan meillä on käynnissä RePower EU -ohjelma, jossa päästötöntä uusiutuvaa energiaa rakennetaan entistä enemmän. Esimerkiksi Espanjassa on alettu verottaa muun muassa vesija ydinvoimaa, jotka saavat suuria mutta itsestä riippumattomia voittoja, kun fossiilisen energian hinnat ovat nousseet rajusti. Euroopan ratkaisut vaikuttavat Suomen tilanteeseen pohjoismaisen sähköpörssin kautta. – Monessa muussa Euroopan maassa tilanne on huonompi, ja niissä on jouduttu tekemään isoja ratkaisuja. Käytännössä tässä ollaan vaihtamassa Venäjän fossiilista kaasua johonkin toiseen kaasuun tai kuormittavampaan kivihiileen. – En näe sitä vaaraa. 55 Demokraatti de_15092022_50.indd 55 de_15092022_50.indd 55 7.9.2022 11.03 7.9.2022 11.03. 55 Demokraatti pulismia. Sitä ehdottavat eivät ymmärrä sähkömarkkinan toimintaa. Hintakatolla yhteiskunta vaikuttaa siihen, kuinka paljon kuluttajalta voidaan vaatia välttämättömyyshyödykkeestä. Kuinka Suomen tilanne vertautuu muun Euroopan tilanteeseen. Ja periaatteessa niitä voidaan käyttää heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien täsmätukemiseen. Poliitikkojen täytyy pysyä nyt suoraselkäisinä eikä lähteä populistiseen ’kasvatetaan päästöjä’ -politiikkaan. Onko pelkoa, että vihreä siirtymä viivästyy. Siinä täytyy tehdä kompromissia maksimihinnan ja investointikannustimien kanssa. Olisiko windfallvero käyttökelpoinen tässä tilanteessa. Vihreä siirtymä on EU:n tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Jotkut pyrkivät käyttämään tilannetta hyväkseen
Suomen ilmastopaneeli varoitti jo viime lokakuussa, ettei meillä seurata energiaköyhyyttä. Energiaköyhyys voi koetella kaikkein pienituloisimpien lisäksi myös keskituloisia kotitalouksia. Nopean inflaation aikana (ja vaalien lähestyessä) hallituksella on suuri houkutus jakaa rahaa kaikille, jotka näkevät sähkölaskunsa kallistuvan. Energiaköyhyys ja vihreä siirtymä KOLUMNI Teksti Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori TEEMA HEIKKO VARAUTUMINEN NÄKYY POLITIIKASSA. Seuraavalla hallituskaudella komitean on syytä pohtia energiaköyhyyttä ja sitä, millaisia sosiaalipoliittisia toimia oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttaminen vaatii Suomessa. Tietopohjan puuttumisen vuoksi on mahdotonta arvioida, miten muiden sähkön hinnan nousua lieventävät toimet kohdentuvat nimenomaan energiaköyhyyden lieventämiseen. Vuoteen 2027 asti nimitetty Sosiaaliturvakomitea valmistautuu paraikaa laatimaan välimietintöään. Emme tiedä, keitä ovat ne, joiden sähkölaskut ovat vaarassa jäädä maksamatta, ketkä kuluttavat huolestuttavan vähän energiaa suhteessa tarpeisiinsa, ketkä käyttävät suuren osan tuloistaan energiaan ja keillä on vaikeuksia lämmittää asuntojaan riittävästi. EU määrittelee energiaköyhyyden neljän indikaattorin avulla: maksamattomat energialaskut, vähäinen absoluuttinen energian käyttö, energiamenojen suuri osuus käytettävissä olevista tuloista ja kykenemättömyys lämmittää asuntoa riittävästi. Kun hätä on käsillä, näkökulma kapeutuu ja päätöksiä tehdään paniikissa, jolloin pitkän aikavälin tavoitteet unohtuvat. Maapallon kärventymistä ehkäisevää vihreää siirtymää ei voida toteuttaa, jos muiden kuin suurimmissa vaikeuksissa olevien maksama energian hinta ei saa nousta. Oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttaminen Suomessa edellyttää syventymistä energiaköyhyyteen. Hinnannousu tulisi kompensoida niille, joiden on muita vaikeampaa ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja muuttaa kulutustaan. Näin ei pitäisi menetellä. Suomessa on nyt välttämätöntä pohtia energiaköyhyyttä – ja sietää energian kallistuminen muilla kuin energiaköyhillä. Hinta ohjaa säästämään ja kuluttamaan ekologisemmin. Juuri ennen joulua Euroopan komissio julkaisi muistion oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä. Muistion mukaan ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaa välttämättömien energia-, asumisja kuljetuskustannusten nousuun. de_15092022_56.indd 56 de_15092022_56.indd 56 5.9.2022 13.17 5.9.2022 13.17. HEIKKO VARAUTUMINEN näkyy politiikassa. Aikaisempien arvioiden mukaan energiaköyhyys on ollut Suomessa vähäistä. Esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alennus lyö korvalle vihreää siirtymää: tuki kohdistuu kaikille, eikä se kannusta säästämään energiaa. Muistiossa hahmoteltiinkin jo tuolloin kertaluonteisia tai säännöllisiä tulonsiirtoja energiaköyhille. Pika-aikataululla työskennellyt Sähkön hinta -työryhmä ei analysoinut energiaköyhyyttä eli sitä, miten toimenpiteitä pitäisi poikkeuksellisissa olosuhteissa kohdentaa juuri niille, joita sähkön hinnan kallistuminen erityisesti koettelee. Yksinkertaisesti kyse on siitä, miten EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että pienituloisimmat kärsivät kohtuuttomasti. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tilanne on muuttunut – emme kuitenkaan tiedä, kuinka paljon. 56 Demokraatti S ähkön hinta pomppasi, ja tulimme yllätetyiksi housut kintuissa
Sanna Marin on todiste siitä, että kaukana pölyttyneessä horisontissa ovat ajat, jolloin uskottavuus vaati rinnalleen matalan äänenkäytön ja tylsyyden. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_15092022_57.indd 57 de_15092022_57.indd 57 6.9.2022 15.38 6.9.2022 15.38. Miten hän on onnistunut samanaikaisesti olemaan asiakysymykset suvereenisti hallitseva uskottava EU-huippujohtaja ja yksityishenkilö, joka viettää vapaa-aikansa paikoissa ja tavoin, joihin enemmistö maansa kansalaisista pystyy samastumaan. Nyt kun muutos tapahtuu ympärillämme, perinteiset vallan rakenteet tuntuvat haukkovan henkeään ja natisevan liitoksissaan, vaikka yhteisen kansallisen edun nimissä voisimme yhtä hyvin olla jo matkalla torille juhlimaan menestystämme. Marko Vuorinen dokumenttielokuvantekijä New York Sanna Marin on todiste siitä, että kaukana ovat ajat, jolloin uskottavuus vaati rinnalleen matalan äänenkäytön ja tylsyyden. Viime viikkojen keskustelu Sanna Marinin tavasta viettää aikaa ystäviensä kanssa ja ottaa selfieitä on taas tuonut Suomelle myönteistä maailmanlaajuista näkyvyyttä tavalla, johon yksikään maamme tunnettuuskampanja ei ole pystynyt. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Eikä pitkäkestoista menestystä kansainvälisellä tasolla näytä tarjoavan myöskään viime vuosien vihaan, syyllisten etsintään ja menneisyyspakoon nojaava politiikka. Lähes kaikki maailman isoimmat uutismediat Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja lukuisissa valtioissa läpi Aasian ja Etelä-Amerikan ovat pääuutisissaan ihailleet maamme kykyä ei vain puhua yhteiskunnan läpäisevästä tasa-arvostamme, tasavertaisesta ihmiskäsityksestämme ja poliittisen päätösvallan sukupolvenvaihdoksestamme, vaan viedä puheet käytäntöön maamme korkeimpia päätöksentekijöitä myöten. Suomen on aina ollut vaikea olla ensimmäisten joukossa, kun asenteet ja kulttuuri ovat murroksessa. Enemmistö Yhdysvaltalaisista on alle nelikymppisiä, mutta lainsäätäjien keski-ikä maassa on yli 64-vuotta. Yhdysvalloissa myönteistä huomiota on saanut etenkin se, että Suomessa päätöksentekijät ovat iältään yhtä vanhoja kuin mitä kansalaisten keski-ikä sekä käyttäytyvät samastuttavasti ikänsä mukaisesti. Mieluummin seuraamme kehitystä sopivan etäisyyden päässä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Poliittinen kulttuuri tanssittiin tälle vuosikymmenelle MISSÄ OLIT, kun Suomen ja kenties jopa maailman poliittinen kulttuuri kaksituhattakaksikymmentälukulaistui. Kansainvälisen yhteisön hitaasti siirtyessä donaldtrumpmaisen, kahtia jakavan ja vastakkainasettelujen nimeen vannovan johtajuuden jälkeiselle aikakaudelle, on varmaa, että yhteisistä asioista kiinnostuneet tulevaisuuden johtajat kautta maailman tutkivat tällä hetkellä kuumeisesti ja pyrkivät kopioimaan Sanna Marinin tapaa tehdä työtään menestyksekkäästi ja elää samalla elämäänsä poliittisen päätöksenteon huipulla. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Suomalaisten keski-ikä on 43-vuotta. 57 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si
58 Demokraatti MIELIPIDE Kun aamulla haen lehden postilaatikosta, tiedän kutakuinkin kuinka paljon sen tuottaminen on vienyt luonnonvaroja, kuinka paljon lehden tekeminen on lämmittänyt palloamme. Uudet kodinkoneet saattavat torpassa säästää sähköä, mutta niissäkin on digiyhteyksiä, jotka kuluttavat ja lämmittävät jossain muualla. Toissijaisijaisia ovat asiat, jotka kertovat syistä, miksi energiankulutuksemme tai lämmöntuotantomme jatkuvasti kasvaa, mahdollisesti ”ympäristöystävällisten kiertotalouden ja digitalisoitumisen” myötä. Suomalaisten palkansaajien ostovoima on heikentynyt rajusti, kun polttoaineen, elintarvikkeiden ja monien perushyödykkeiden hinnat ovat nousseet. Ilmasto sisältää liikaa kysymysmerkkejä, mutta ”paperiversio” on parhaiten loppuun käytetty muikkutai silakkapaketin kääreenä ja viime silaus hellan sytykkeenä. Venäjän rikollinen hyökkäysota Ukrainaa vastaan on syössyt maailmantalouden kiihtyvän inflaation ja nousevien hintojen kurimukseen. Lisääkö ”vihreä siirtymä” todellisuudessa energian kulutusta, lämmön tuotantoa, vaikka ”kasvihuonekatto” lähtisi ohenemaan. Kun vuonna 2017 yhtiöt maksoivat osinkoja yhteensä 11,2 miljardia euroa, vuonna 2019 yhtiöiden osakkeenomistajat kuittasivat jo 13,2 miljardia euroa osinkoina. Seuraava tes-kierros on hyvä ajankohta tästä sopimiseen. Jokainen kulutustavaran loppuunkäyttö on ympäristöteko, autonkin. Petri Lillqvist Kansanedustajaehdokas Helsinki de_15092022_58.indd 58 de_15092022_58.indd 58 6.9.2022 15.44 6.9.2022 15.44. Kokoomuksen ja työnantajaliittojen on turha haaveilla, että pörssiyhtiöiden paisuvia osinkoja enää uudelleen rahoitettaisiin työntekijöiden palkattomalla työllä. Hannu Ikonen Lieksa Digi vai paperi – hyvä vai paha. Meille raportoidaan ilmaston lämpenemisestä ja luonnon monimuotoisuuden kapenemisesta, suositellaan tavaroiden kierrättämistä ja uusia energiaa säästäviä laitteita. Lienee sattumaa, että tuona samana ajankohtana Helsingin pörssissä noteerattujen 60 yhtiön maksamien osinkojen määrä kasvoi merkittävästi. Työnantajille ja yrityksille kannattavin muutos oli myöskin kikyn ainoa pysyvä koplaus. Tietämättömyys todellisesta kulutuksesta luo tunteen säästämisestä ja ympäristöystävällisyydestä, edistyksestäkin. Suomalaisten ostovoimaa on vahvistettava, ja ensimmäinen askel on kiky-maksujen palauttaminen takaisin työnantajille, joille ne kuuluvat. Maailman energian kulutus jatkaa kasvuaan ja sen myötä pallomme lämpenee. Kehityksen varjopuoli on, että se synnyttää uusia luontoa vahingoittavia prosesseja. Näitä asioita eivät tiedä muutkaan, eivät tutkimuslaitoksetkaan kerro. ”Kutakuinkin” siitä syystä, etten tiedä ”digi-osuutta” lehden syntyyn, missä valmistuksen vaiheissa on tarvittu digiyhteyksiä. Kiertotalous on energiankulutusta, jonka voi välttää ainoastaan tuotteet loppuun kuluttamalla. Lainsäädännön avulla työnantajien osuutta työeläke-, sosiaaliturvaja työttömyysmaksuista leikattiin pysyvästi reilulla kahdella prosentilla, ja vastaavasti palkansaajien maksamia osuuksia nostettiin. Kokoomuksen puoluekokouksessa viime kesäkuussa uudelle kaudelle valittu puheenjohtaja Petteri Orpo piti linjapuheen, jossa hän kertoi kokoomuksen haluavan tehdä ”suomalaisten kanssa hyvinvointisopimuksen”. Kokoomuksen hyvinvointisopimukselle toivotan kepeät mullat. Kikyssä riittää vielä korjattavaa Kiky-maksujen muutos hyödytti yrityksiä lähes kuudella miljardilla eurolla. STTK:n laskemien mukaan vuosina 2017–2020 tämä kiky-maksujen muutos hyödytti yrityksiä lähes kuudella miljardilla eurolla. Ilmastopaneeli, IPCC, raportoi ilmaston jatkuvasta lämpenemisestä ensisijaisena asiana. Mökillä ei ole kuin aurinkosähkö, puulämmitys ja digiyhteys. Digilehden lukemisesta ja tekemisestä tiedän vielä vähemmän, kuinka paljon se kuluttaa luonnonvaroja, synnyttää lämpöä eri paikoissa. Viimeksi kun kokoomus oli hallituksessa, yhdessä keskustan kanssa, työntekijäliitot pakotettiin nielemään pääministeri Juha Sipilän versio ”hyvinvointisopimuksesta”, jota silloin kutsuttiin kilpailukykysopimukseksi. Luen siellä digilehteä tai -kirjaa, katson televisiota tai viihdesivuja, niin tiedän, että virrankulutus on mökissä pieni, mutta en sitä kuinka paljon lämmitän muualla palloamme erilaisissa digikeskuksissa
Kysely oli kohdennettu 8–9-luokkalaisille. Kirjoitan päihdeperheen lapsi -aiheesta, koska olin itse sellainen. Miksi lapsi suojelee vanhempiaan, vaikka hän samalla tekee karhunpalveluksen itselleen ja traumatisoituu. Jenni Mainonen Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry. Lapsi pyrkii pitämään kulissit pystyssä viimeisen asti, vaikka kotona olisi todella turvatonta. Nykyisin lasten sosioekonominen tausta vaikuttaa liikaa oppimistuloksiin. Tuskin mitenkään. SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat tulevat tekemään hartiavoimin töitä alueen elinvoiman takaamiseksi. Keskustelua herätti aamupalan syömättä jättämisen lisääntyminen. 59 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Elinvoima edellä eduskuntavaaleihin Jääkö päihdeperheen lapsi näkymättömäksi koulun käytävillä. Savo-Karjalan sosialidemokraatit kantavat huolta alueen elinvoimasta ja vaativat, että eri toimijoiden, yritysten ja valtiovallan on yhdessä etsittävä keinot alueen elinvoiman turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Koska lapsi luottaa ja rakastaa vanhempiaan, vaikka hän ei itse saa muuta kuin täyttämättömiä lupauksia ja turvattomuutta. Kuinka me erotamme päihdeperheen lapsen koulun käytävältä. Itä-Suomi tarvitsee myös elinkeinoelämän ja teollisuuden tukemista, jotta meillä riittää jatkossakin työpaikkoja ja toimeentuloa. Venäjän perusteeton ja julma hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut itäisen Suomen asemaan, sillä luonteva rajakauppa, matkailu ja muu yhteistyö Venäjän kanssa on käynyt mahdottomaksi. Kuinka paljon näkymättömiä lapsia laahustaa nälissään aamulla kohti koulua pala kurkussa ahdistuksen tunteesta. Mielessä pyörii maanantaiaamuna se, oliko joku nähnyt vanhemman viikonloppuna kylällä humalassa ja ottaako joku puheeksi asian koulussa. Vaadimme myös panostuksia perusopetukseen, jotta oppilaiden välisten oppimiserojen kasvu saadaan pysäytettyä. Lapsi ei uskalla välttämättä tuoda julki opettajalle tai kouluterveydenhoitajalle niitä ongelmia, mitä kotona on. Mitä päihdeperheessä eläminen on lapsen näkökulmasta. Päihdeperheen lapset joutuvat usein asemaan, jossa he ottavat aikuisen roolin, kun vanhemmat eivät kykene sairautensa vuoksi toimimaan vanhempina. Lapsi kokee myös häpeää, eikä halua tulla nähdyksi vaikeuksiensa kanssa. Vasta sitten kysyttiin, kun koulunkäynti ei enää kiinnostanut ja silloinkin vastasin kaiken olevan kunnossa. Kysymykseeni ei osattu vastata – ja niin oletinkin. Itse erotuin tupakalle haisevilla vaatteilla, eikä minulta kysytty koskaan onko sinulla kaikki hyvin, kun suoritin ja pärjäsin hyvin koulussa. Savo-Karjalan sosialidemokraatit pitävät tärkeänä itäratahankkeen etenemistä ja Karjalan radan remonttia. Tässä on se suuri ongelma: jos lapsi pärjää hyvin koulussa, niin häneltä ei kysytä onko kaikki hyvin. Päihdeperheen lapsi taistelee tunteidensa kanssa, jokaisen minuutin tunnista ja pelkää tulevan nähdyksi ja silti toivoo, että joku tulisi ja pelastaisi hänet. Toni Syrjälä puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Perhon Sosialidemokraatit de_15092022_58.indd 59 de_15092022_58.indd 59 6.9.2022 15.44 6.9.2022 15.44. toiminnanjohtaja Käsittelimme valtuustossa viime maanantaina kouluterveyskyselyn tuloksia. Pelon ja häpeän tunne kasvaa entisestään. Tästä nousi itselleni välittömästi flashback lapsuudesta ja niistä aamuista, kun jääkapissa oli vain valo, ja oli pakko vain heittää rotsi niskaan ja lähteä nälkäisenä kouluun. Yksi tärkeimpiä keinoja elinvoimaisuuden varmistamiseksi on alueen saavutettavuus, niin tieverkon, raideja lentoliikenteen kuin tietoliikenteenkin kautta. Yksinkertaisesti kaappi on tyhjä ja on saattanut olla koko viikonlopun ja viimeksi perjantaina on syöty lounas koulussa. Tästä heräsikin mielessäni kysymys myös valtuuston kokouksessa siitä, että miten karsitaan ne oppilaat joukosta, joilla ei ole kotona mahdollisuutta aamupalaan. Alueen elinvoima pohjaa vahvaan koulutustarjontaan kaikilla koulutusasteilla sekä tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin
Kaikki kuntien ja kaupunkien valtuustot ja hallitukset ovat tämän saman edessä, Helsinkiä lukuun ottamatta. Kohun tekevät toimittajat. Samalla helpottuvat työelämän yhteydet itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Olen seurannut politiikkaa vuodesta 1946 lähtien. Tämä johtuu siitä, että isäni ei ollut käynyt koulua ja lukutaito oli heikko. Ei siitä julkaistu videokaan. Pidemmän päälle se ei ole kestävä ratkaisu. Jos olisin päättäjä, laatisin lain, joka kieltäisi yksityistilaisuuksissa kuvatun videon julkaisemisen ja tekisin siitä rangaistavan. On hyvin vähän puolueettomia toimittajia ja asiantuntijoita. Katsoin sen videon monta kertaa läpi, mutta en havainnut huumeidenkäyttöä tai kovaa humalassa oloa. Olemme kohta uuden edessä. Kun seuraa laajasti lehdistöä, huomaa hyvin toimittajan poliittisen kannan. Yksityiselämä silloin, kun ei rikota lakia, tulee jättää rauhaan. Se poistaa paineita lentoyhteyksille ja vähentää myös ympäristöpäästöjä. Poliitikollakin pitää olla oikeus yksityiselämään. Harri Siitonen Pori Itärata on tärkeä koko itäiselle Suomelle Saimaan kanavan liikennöinti on lähes tyrehtynyt Venäjän tilanteen vuoksi. Teollisuuden kuljetukset siirtyvät nopeasti vesiteistä maanteille. Poliitikot ovat alistettuja Suomessa lehdistölle, eikä heillä ole mahdollisuutta puolustautua. Yhdenkään julkisuuden henkilön osallistuminen yksityistiloissa järjestettyyn yksityistilaisuuteen ei ole kohu. Kuntien ja kaupunkien johtamisen palkkausperusteet ovat ilmeisemmin perustuneet asukasmäärään sekä vastuulla olevaan budjetin suuruuteen. SDP:n Savo-Karjalan piirihallitus kannattaa edellä esitettyä kehitystä ja vaatii itäratahankeyhtiön toiminnan jatkamista, toisin kuin mediassa esiin tullut kannanotto (Yle 12.8.) Siinä mainitaan itäratahankeen keskeyttäminen. Kaukana ei ole ajatus, että Venäjällä valta uutisoinnista on valtaa pitävillä ja Suomessa vapaalla lehdistöllä. Sopulilaumat liikkeellä Näinhän nykyään iloitaan. He voivat puolustautua, mutta elämään jää alkuperäinen kohu-uutinen. Vai onko niin, että niihin ei ole tarvetta reagoida. Nykyisellä kohulla ei ole mitään tekemistä työtehtävien hoitamisen kanssa. Poliittinen kirjoittelu on matkan varrella muuttunut huomattavasti, ja toimittajat ovat yhä enemmän ottaneet valtaa itselleen. Seuraavassa vaiheessa tulee toteuttaa itärata Kouvola-Helsinki-Vantaan lentoasema. Karjalan rata Kouvolasta Kontiomäelle ja edelleen Ouluun on tämän puuhuollon elintärkeä valtasuoni. On oikein, että esiin tuodaan poliitikon töpeksiminen työtehtävien yhteydessä: humalassa esiintyminen, väärien tietojen jakaminen... Itärata yhdessä Karjalan radan kapasiteetin parannuksen kanssa mahdollistaa aikanaan kolmen tunnin henkilöjunayhteyden Joensuusta ja Kuopiosta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Johtaako tämä keskusteluun johtajien olemassa olevista ja tulevista palkkauksista. Vaikutuksia on hallinnossa muuallakin, mutta ne hoitunevat työn vaativuuden arvioinnilla. Kuntien johtamisen vastuut puolittuvat kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Itärata tulee parantamaan rataverkon kapasiteettia myös tavaraliikenteessä koko Itä-Suomesta merisatamiin. Samoin sosiaalisen median alustoilla kieltäisin nimimerkkien käytön. Viimeaikaisesta kohukirjoittelusta tulee väkisinkin mieleen Mauno Koiviston lanseeraama, otsikossa mainittu, sanonta toimittajista. Oiva Lindqvist Lohja de_15092022_60.indd 60 de_15092022_60.indd 60 6.9.2022 18.37 6.9.2022 18.37. Näin nuorehkoja henkilöitä laulavan ja tanssivan riehakkaasti musiikin tahdissa. Näinhän nykyään iloitaan. Sama tarve on toiseen suuntaan muun muassa Kemiin tulossa olevilla tehtailla. 60 Demokraatti MIELIPIDE Julkinen hallinto muutoksessa Kuntien hallinnoimat budjetit puolittuvat kun hyvinvointialueet ottavat niille määrätyt tehtävät vuoden 2023 alusta. Näistä kun voidaan aina kirjoitta poliitikolle kielteisessä sävyssä. Tiina Kaartinen puheenjohtaja Veli-Matti Hurskainen piirihallituksen jäsen Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry. Kanavaan suunnitellut sulkujen investoinnit on toistaiseksi peruttu ja niihin varattu määräraha, 95 miljoonaa euroa, päätetty käyttää Itä-Suomen liikenneinfrastruktuuriin. Puun tuonnin Venäjältä lakattua korostuu Itä-Suomen metsäteollisuuden puuraaka-aineen saanti koko itäisestä Suomesta ja pohjoisempaakin. Vaikka kirjoitus on muuten asiallinen, niin usein siellä on yksi kappale, joka on vihjaten kielteinen poliitikolle. Siksi on panostettava Karjalan radan raidekapasiteetin lisäykseen, radan kunnostukseen ja Joen suu-Kontiomäki-radan sähköistämiseen. Opittuani lukemaan sain isän tultua töistä lukea hänelle päivän lehdestä poliittiset kirjoitukset. Kolme asiaa joihin poliitikot eivät juuri ota kantaa äänten menetysten pelossa ovat uskonto, urheilu ja toimittajien kirjoittelu. Häntä kiinnostivat yhteiskunnalliset tapahtumat. Piirihallituksen mielestä itärata ei vähennä Lahden seudun henkilöjunaliikenteen tarjontaa vaan palvelee tulevaisuudessa Itä-Suomen elinvoimaa
Tavoitteena on lisätä – tai vähintäänkin säilyttää liittojen jäsenten ostovoima. Tässäkään mielessä tuskin Putinin Venäjä jättää Suomen eduskuntavaaleja huomioimatta. Venäjä on Putinin johdolla hakenut hyökkäyssodalleen uusia ystäviä muun muassa Afrikan maista, joiden konflikteissa on Wagnerin palkkasotilaita sotinut. Lännen valitukset muun muassa energian saatavuudesta, ja siihen liittyvistä hintojen noususta antavat Putinille uutta puhtia hyökkäyssotansa jatkamiselle. Onko reilua, että järjestäytyneet työntekijät rahoittavat neuvottelutyön tulokset myös heille. Turkin presidentti Erdo?an on uhannut jäädyttää Suomen ja Ruotsin Naton jäsenhakemukset, ellei Turkin esittämiin kurdeja koskeviin vaatimuksiin suostuta. Venäjä osaa kertoa kansalaisilleen, että jopa ”Ukraina-operaatioonkin” syyllinen on länsi, joka uhkaa Venäjän turvallisuutta vihamielisten hyökkäysaikeidensa lisäksi myös pakotteillaan, joista lännen kansa joutuu nyt kärsimään. Niihin jo nyt vaikutetaan kuukausittaisilla puolueita koskevilla mielipidemittauksilla, jotka energian saatavuuden ja hintojen ohella nostattavat myös sisäpoliittisia intohimoja jonkun puolesta tai jotain vastaan. 61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Putin kuittaa EU-maiden energiakitinän voitokseen Putinin Venäjä tuskin jättää Suomen eduskuntavaaleja huomioimatta. Hyvin harvoin erilaisten organisaatioiden neuvottelemat etuudet ovat muiden kuin jäsenten käytettävissä. Putinin ja Nato-maa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?anin tapaamiset ovat vain tiivistyneet. Ostovoima on heikentynyt useita prosentteja. Jos esimerkiksi 3 800 euroa kuukaudessa ansaitsevalle viiden prosentin korotus tarkoittaa 190 euroa kuussa ei 2 280 euroa vuodessa. Sen sijaan Venäjällä ei pakotteiden vaikutuksista julkisuudessa meluta. Mikä onkaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kohtalo, kun Venäjän ja Turkin ystävyys näyttää yhä syvenevän. Varsin monelle kaikille maksettava yleiskorotus on ainoa ansiokehityksen tae, sillä henkilökohtaisia meriittikorotuksia jaetaan yhä vähemmän ja yhä pienemmälle joukolle. Sodan päättymisestä ei ole mitään merkkejä näkyvissä. Venäjän kansalle on tarjolla Putinin totuus. Tällä kierroksella erityisen paljon haastetta luo inflaation kiihtyminen, joka Suomen Pankin ennusteen mukaan elokuun alussa oli 5,6 prosenttia. Vaikka korotusprosentit kuulostavat pieniltä, silti niillä on merkitystä. Ammattiliittojen tekemän työn tuloksista nauttivat myös ne sadattuhannet työntekijät, jotka eivät ole järjestäytyneet. Edellisellä kierroksella sovitut noin kahden prosentin palkankorotukset tälle vuodelle ovat inflaation myötä sulaneet. Liitoilla on edessään kova urakka, jotta jäsentemme on epävarmassa taloustilanteessa mahdollista suoriutua itse taloudellisista velvoitteistaan. Niin Suomessa kuin muissa EUmaissa laajemminkin kitistään oikeutetusti energian saatavuudesta ja hinnasta. Meillähän on ensi vuoden huhtikuussa eduskuntavaalit. Venäjän aloitti viime helmikuussa julman hyökkäyssodan Ukrainan kansaa kohtaa. Pikapuoliin käynnistyy neuvottelut uusista työehtosopimuksista, jossa pääasiana ovat palkankorotukset. Länsimaiden kitinän Venäjän presidentti Vladimir Putin kuittaa voitokseen. Juuri äsken presidentit sopivat, että Turkki maksaa maakaasunsa ruplilla, kuten Putin on muiltakin kaasua ostavilta mailta edellyttänyt. Nyt niitä on nähty sotivan myös Venäjän puolesta Ukrainassa. Pentti Välimaa Pori Pitääkö järjestäytymättömillekin maksaa palkankorotukset. Pitäisikö jatkossa työehtosopimuksissa sovitut korotukset ja muut työsuhteen ehdot koskea ainoastaan järjestäytyneitä. Onko reilua, että järjestäytyneet työntekijät rahoittavat neuvottelutyön tulokset järjestäytymättömille. Ville-Veikko Rantamaula Edunvalvontajohtaja, varapuheenjohtaja Tradenomit, Ylemmät Toimihenkilöt YTN de_15092022_60.indd 61 de_15092022_60.indd 61 6.9.2022 18.37 6.9.2022 18.37
Vammainen henkilö on maksanut yhteiskunnalle verot, maksut ja muut velvoitteet. Vammaispalveluiden hakemiseen on korkea kynnys, koska niitä ei ole ennenkään haettu. Pertti Pokki Laitila de_15092022_62.indd 62 de_15092022_62.indd 62 6.9.2022 15.53 6.9.2022 15.53. Ennen piti mennä pankkiin täyttämään se tilisiirtolomake, josta ympyröitiin matkan pituus ja hinta. Mutta, meitä on sellaisiakin, jotka pystymme vielä hoitamaan asiamme yhtä hyvin kun esimerkiksi 79vuotiaat. Yksikin vakuutus, jota minulle ei myydä, maksaisi 75 senttiä vähemmän kuin tuo risteily. Sitten on vielä yksi ryhmä, lievästi vammaiset lapset. Ilmoittauduin Varttuneiden demarinuorten risteilylle. Vain pari yhtiötä ilmoitti ennakolta, että vakuutus myönnetään vain alle 80-vuotiaille. Hiukan keventäen voisi sanoa, että nämä ”kukkahattutädit” voisivat elää näiden nuorten joukossa ennen nuorten vammaisten palvelusuunnitelmien tekoa. 62 Demokraatti Me syrjityt 80 vuotta täyttäneet Puoluekannatuskin voisi näyttää toisenlaiselta, jos meiltä 80-vuotiailta kysyttäisiin mielipiteitä. Vasta kun on antanut henkilötunnuksensa, ilmoitetaan, että vakuutus myönnetään vain alle 80-vuotiaille. Toiset elävät oman onnensa nojalla. Heidän vammaisuutensa ei ole vaatinut paljoa yhteiskunnan tukitoimia. Vaativat ehkä lääkärintodistuksen. Ei ole enää mitään taulukoita, joista valitsisi sopivan vakuutuksen. Tämä ”kukkahattutäti” ei näe tätä asiaa samalla tavalla kuin tulevaisuuteen tähtäävä nuori vammainen. Heidän tarpeensa ovat aivan samat kuin muilla saman ikäisillä nuorilla. Toivottavasti koko vammaisajattelu saadaan aivan uuteen uskoon alkavissa aluehallinnoissa. Yhdessä yhtiös sä määräaikaisen vakuutuksen ehkä saisi myös yli 80-vuotias, mutta ei netistä vaan ottamalla yhteyttä puhelimitse yhtiöön. Yritin pari tuntia netistä löytää itselleni matkavakuutuksen, joko vuoden kestävän tai yhtä matkaa koskevan. Kukaan ei huomioi, että sama vammainen olisi voinut jo vuosia hakea monenlaista palvelua ja tukea yhteiskunnalta. Siispä vakuutusta hankkimaan. Ikä on tuonut vammaiselle haasteita jokapäiväisen elämän toimissa. On selvä, että vammaisen tarpeet poikkeavat täysin ikäihmisten palvelutarpeista ikääntymisessäkin. On paljon vammaisia henkilöitä, jotka ovat tehneet töitä pienellä palkalla tai tukityöllistettyinä pitkän työuran. Näitä eivät nämä vammaiset ole halunneet itsekään hakea, vaikka ne olisivat heille varmaankin kuuluneet. Yhteiskunnan tulisi järjestää mahdollisesti heille ikäryhmäänsä kuuluvat palvelut, jotta he olisivat porukassa mukana. Ehkä pitää lähteä matkaan vain Eurooppalaisen sairaanhoitokortin kanssa. Sitten on se ”kukkahattutäti”, joka tekee ne palvelutarpeen arvioinnit, ja on pienissä kunnissa usein vanhustenhuollon ammattilainen. Vaikka tarvetta olisi, ei pääse hoitoon kuin pitkän jonotuksen jälkeen. Hän haluaa elää kuten muutkin nuoret, opiskella ja tulla yhteiskunnan veronmaksajaksi. Meitä 80 vuotta täyttäneitä syrjitään myös, jos olemme esimerkiksi muistisairaita. Mutta emme saa esimerkiksi tuota vakuutusta ja meitä ei muun muassa huolita gallupeihin mukaan. Toki jos pystyy maksamaan tuhansia euroja jo pelkkää vuokraa yksityisessä palvelutalossa, pääseetoki nopeasti hoitoon. Kalliita ne myös ovat. Hän ei ole ollut kustannuserä yhteiskunnassamme. Mutta nyt on netti ja verkkopankki, ei tarvitse lähteä mihinkään, helppoa. Sinikka Lepomäki 83 vuotta Helsinki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Vammaispalveluissa on korjattavaa Harvemmin puhutaan vammaispalvelulain epäkohdasta, joka liittyy ikääntymiseen. Puoluekannatuskin voisi näyttää ehkä toisenlaiselta, jos meiltä yhdessä yössä 79-vuotiaista 80-vuotiaiksi muuttuneiltakin kysyttäisiin mielipiteitä. Yhteiskunta näkee tässä vaiheessa nämä vammaiset ihmiset vain ikäihmisinä, joille pohditaan ainoastaan ikäihmisten palveluja. Muistin, että kun täytin 80 vuotta, kotivakuutukseni matkavakuutus päättyi ja sama tapahtui liiton vakuutukselle. On luotettu omaan pärjäämiseen ja ystäviltä saatuun apuun. Siksi hän haluaa, jos mahdollista, olla ilman yhteiskunnan tukea. Ei siihen olisi tarvittu yhtiöiden tietokoneita, ihan kansakoulupohjalta laskemalla tiesin, etten ole enää alle 80-vuotias. Toisilla heistä on toimiva kotihoito ja sitä täydentämässä omaishoitaja. Suurin ongelma on se, että nuori vammainen ei halua olla erilainen nuori
de_15092022_63.indd 63 de_15092022_63.indd 63 6.9.2022 16.39 6.9.2022 16.39. – Kaupunkien kasvusta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää edelleen kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Maija Anttilan rahastoon hoitotyön tutkimusten ja väitöskirjojen tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maija Anttila. • Lounais-Hämeen Wanhat toverit järjestää Lounas-tilaisuuden Cafe Tammelassa (kunnan talo) ti 20.9. Lahdessa oppimiskeskus Fellmannian auditorioon, Kirkkokatu 27. Matkan hinta 15 €/hlö. Hallitus julkaisi syksyllä 2020 kansallisen kaupunkistrategian vuosille 2020– 2030. MAL-sopimukset kattavat nyt seitsemän isoa kaupunkiseutua, eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut. Tilaisuus on kaikille avoin. 63 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Maija Anttila Helsinki 21.9. Ilm. pidettävän yhdistyksen 125-vuosijuhlan loppuvalmistelu. Seuraavalla kaudella tulisikin valjastaa käyttöön valtakunnallinen kaupunkipolitiikka, joka huomioisi kaupunkien erityiset tarpeet ja potentiaalin nykyistä paremmin, Sirpa Paatero toteaa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Minna Canthin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Eero Hoffren. Näin kaupunkipolitiikan kokonaiskuva palvelisi paremmin kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeita. Lounaan hinta 9,20 €. Teksti Demokraatti Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mielestä viime kausien aikana valtio on keskittynyt erityisesti kuntien ja alueiden uudistuksiin. Yhdistystoiminta Säteilevää kasvua Sirpa Paatero vaatii valtakunnallista kaupunkipolitiikkaa. (Päivän lounaslista). Tällä hallituskaudella maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia laajennettiin uusille kaupunkiseuduille. Marianne Uuskoski 24.9. • Lahden seudun Wanhat Toverit. Esillä kunnallispoliittiset asiat ja 30.10. Kokoonnumme 19.9. Sisäänmeno klo 18. työväenyhdistys r.y. Eero Hoffren toiminnanjohtaja, Säynätsalo 23.9. naisyhdistyksen kuukausitapaaminen su 25.9. Myös muiden kaupunkiseutujen kanssa tulisi olla yhteistä kehittämistä valtion ja kaupunkien kesken. Samaan aikaan kaupungistuminen on yleistynyt merkittävästi. Yli puolet suomalaisista asuu MAL-alueella. Tervetuloa tilaisuuksiimme! UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. Vieraanamme on Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma, jonka osuus alkaa kello 12.00. Eduskuntavierailu ti 4.10. Mukana Swt:n pj Kari Salmi. kansanedustaja Tarja Filatovin vieraaksi. Kahvitarjoilu klo 11.30 alkaen. klo 15 SD-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Kuukausikokous Ruusutuvalla to 15.9. Johtokunta klo 17. Hannu Rekunen 040 8471 435 tai hannu.rekunen@gmail.com. – Eri ministeriöissä tehtävää työtä on saatava koottua nykyistä paremmin kokonaisuudeksi, jotta kaupunkien erityinen asema on tunnistetaan nykyistä selkeämmin ja niiden kehittymisen edellytyksiä on vahvistetaan entistä paremmin. HÄME • Lahden Sos.dem. – Sopimuksilla voidaan vahvistaa kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä kehittäen kaupunkiseutuja yhdessä pitkäjänteisesti, ja niillä tuetaan myös kaupunkiseutujen elinvoimaa. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Bussin lähtöaika ilmoitetaan myöhemmin. Paateron mukaan se antaa hyvät eväät kaupunkipolitiikan kehittämiselle yhdessä kaupunkien ja valtion kanssa. klo 12.30. – Kaupunkeja haastavat erityisesti sosiaalisen eriytymisen voimistuminen, osaavan työvoiman puute ja toisaalta kaupunki-infran muutostarpeet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin. klo 18. Näihin ison mittaluokan haasteisiin tarvitaan selkeämmin myös valtion tukea
Nimi: Osoite: de_15092022_64.indd 64 de_15092022_64.indd 64 6.9.2022 17.13 6.9.2022 17.13. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 16/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Siitä ymmärtää heti, että nyt on jollain hätä. Jos siellä poikasia olikin, me emme niitä nähneet. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Pertti Ylönen Vantaalta. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 89 56 47 32 1 47 62 13 58 9 23 15 98 46 7 54 98 31 27 6 62 74 59 81 3 31 87 26 95 4 15 39 62 74 8 76 43 85 19 2 98 21 74 63 5 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 14/2022 RATKAISU 18.8. Yhtäkkiä kuulen poikkeavan äänen. Sellainen se luonto on. Saimme katsella, miten poikaset kerjäsivät ruokaa (kuvassa) emoiltaan. Hyvä muistutus, että ihmiset ovat täällä vain vieraita. Paljaalle kallionkielekkeelle vain yhden munan muniva emo tunnistaa munan sen pintakuvioinnista ja poikasensa sen äänestä. Ehkä poikanen löysi reitin turvaan tai sitten juuri tämä oli se reppana, jonka näin myöhemmin lokin nokassa. Pieniä lunneja ei näkynyt, koska lunnien pesäkolot ovat varsin syviä, jopa puolentoista metrin mittaisia. Eräs karimetso oli rakentanut pesänsä suojaan portaiden alle. Välillä kovin armoton ja raaka. Näky on väkivaltainen. Nyt emoa ei näy, ei kuulu. co m 6 4 3 2 2 1 8 4 5 4 1 6 3 8 2 5 4 1 5 3 8 7 8 5 1 9 8 7 5 L intujen ääni on jo muuttunut korvissani taustameluksi, johon ei enää kiinnitä huomiota. Ihmiset eivät lintuihin koske, mutta sama kohteliaisuus ei päde toiseen suuntaan. Se lähtee taapertamaan kiertoreittiä. Hornøyalla linnut ovat kosketusetäisyydellä. Sen sijaan karimetsojen poikaset olivat hyvin näkösällä. Välillä se pysähtyy kutsumaan emojaan. Itse ruokinta ei ollut kaunista katsottavaa, poikanen kun tunkee päänsä syvälle emon kurkkuun. de_15092022_64.indd 65 de_15092022_64.indd 65 6.9.2022 17.13 6.9.2022 17.13. Nekin ovat söötin pörröisiä, mutta kooltaan jo kuin emonsa. Ylös portaita pääsi kulkemaan pelkän varoitusäänen saattelemana, mutta alas laskeutuessa sai tuntea napakan nokankopautuksen kantapäässään. Pikkuinen etelänkiislan poikanen (pikkukuvassa) yrittää räpiköidä ylös jyrkkää ja liukasta kiveä. Elokuun alussa Norjan Hornøyalla pääsi seuraamaan siellä pesivien lintujen perhe-elämää. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se ei onnistu. ais ud ok u
de_15092022_66.indd 66 de_15092022_66.indd 66 7.9.2022 9.36 7.9.2022 9.36. Vaikka palaisin takaisin tärkeiltä tuntuviin paikkoihin, niin se tunne, jonka paikkaan liitin, on kadonnut. Tunnustaudun tässä asiassa vanhan liiton mieheksi. Valitsin tähän kirjan Muuttunut selkonen. Työhön liittyviä dokumenttejakin luen mieluiten paperilta. Olen lukenut Kalle Päätalon omaelämänkerrallisen Iijoki-sarjan, jossa on kaksikymmentäkuusi osaa. Olen kokeillut lukea sähköisessäkin muodossa, mutta se ei ainakaan vielä ole minun juttuni. Siitä tulee vähän haikea fiilis. Ehkä tämä pohdiskelu liittyy siihen, että nyt yli 60-vuotiaana havahtuu, miten monista asioista on yhtäkkiä kulunutkin aikaa jo 25 vuotta. Olen itse merimies ja merikapteeni, ja aihe puhuttelee minua. Se ymmärryksen myötä häviää hänen sisällään ollut kaipuu palata vielä kerran menneeseen. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla Kirja kolahti jo teinivuosinani, jolloin nyt jo edesmennyt isäni sanoi, että poika luepas tuo. Eli se elämä, joka joskus oli, on muuttunut, siihen ei ole enää paluuta. Se on jättänyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Niistä valitsin tähän kirjan Muuttunut selkonen. Kalle Päätalo: Juuret Iijoen törmässä -sarja Väinö Linna: Tuntematon sotilas Suosituksiini päätyi kaksi Väinön Linnan kirjaa. Siinä on kaunis haikeutensa. Sen aihe puhuttelee vahvasti. Niissä kaikissa mennään tavallaan juurilleni. Olen lukenut Tuntemattoman sotilaan moneen kertaan vuosien varrella. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Menneeseen ei ole paluuta STTK:n puheenjohtaja Antti Palola lukee haikeana Kalle Päätalon ajatuksia. Olen juuri aloittamassa Loiri-kirjaa. Kirja avarsi aika paljon ymmärrystäni omista juuristani ja sen kautta myös omaa ajatteluani. Aivan kuten Junnu Vainion laulussa Ei ole Kööpenhamina kuin ennen. Luen harvoin romaaneja. Tulen aika vaatimattomasta perheestä, jossa työnteolla oli todella suuri merkitys. Siinä Päätalo on palannut Tampereella viettämiensä vuosien jälkeen takaisin kotiselkosille. Kirjasuositukseni ovat sellaisia, joihin palaan aina silloin tällöin uudelleen. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Kun luen, haluan selata sivuja, tuntea kirjan kädessä. Myös poliitikkojen muistelmat kiinnostavat. Esimerkiksi lapsuuden maisemat ja merielämä sellaisina kuin ne koin, ovat olemassa enää jossain mieleni sopukoissa. Suosikkiaiheeni liittyvät historiaan, muistelmiin ja urheiluun. Ihminen muuttuu elämänkokemuksiensa myötä koko ajan, eivätkä menneisyyden asiat tunnu enää samoilta miltä ne joskus aikoinaan tuntuivat. Hänen tunnelmansa tiivistäisin toteamukseen, että menneeseen maailmaan ei voi enää palata. Kirjassa Päätalo ymmärtää, että vanhat lapsuusmaisemat eivät ole enää hänen paikkansa, vaan hänen elämänsä on jossain muualla
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Lehti, verkko ja some de_15092022_002.indd 1 de_15092022_002.indd 1 5.9.2022 10.45 5.9.2022 10.45
PAL.VKO 2022-39 00 74 43 -2 21 6 HALLITUSPELI Sinipuna mainittu BRITANNIA Uusi Rautarouva KOROTUS Vähän vai paljon POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 22 / 15 . Oikeudenmukaisuus voi olla koetuksella tukitoimissa. 15.9.2022 / 5,90€ ELINTASOA de_15092022_001.indd 1 de_15092022_001.indd 1 6.9.2022 11.36 6.9.2022 11.36. sy ys ku ut a Sähkö syö TEEMA: Sähkön hinta koettelee kotitalouksia