Demokraatti 16.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 72, 007435-14-16 . HUH T IKU UTA 201 4 EU-vaalien ehdokasasettelu päättyi...3 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Maalivahti Tuukka Rask (kuvassa) on joukkueen avainpelaajia. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Hypermarkettien myynti on laskenut Jouko Skinnari. Skinnarilla viimeinen kausi eduskunnassa ...9 Pikkukauppa onkin menestyjä Mitro Repo: Kohti some-vaaleja?...13 Boston luottaa Raskin taikaan pudotuspeleissä Boston Bruins lähtee NHL:n pudotuspeleihin itälohkon ykkösjoukkueena. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki: Pankit vastuuseen ottamistaan riskeistä Suomessa on jumiuduttu 1970-luvun energiamalliin ...17?19 Euroopan parlamentti teki historiaa ...4?5 KESK I V II KKO 16. ...24 ?6?7 . Asiakkaiden siirtymä isoista hypermarketeista lähempänä oleviin kompaktimman kokoisiin supermarketeihin näkyy kiihtyvän, Suomen Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo.
0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Alkoholista noin kymmenes nautittiin viime vuonna ravintoloissa. Alkoholin kokonaiskulutus pysyi ennallaan. Opetushallitus toivoo, että peruskoulun kaikissa oppiaineissa luovuttaisiin oppilaiden perinteisistä, sukupuoleen sidotuista rooleista. Helsinki, Uusimaa, . 0200 71000. Jääskeläisen kolumni Tampereen seudun seutuselvitys valtuustoissa Milla Mäkisen Maailma tänään Keskustelua ja taustaa, Mitro Revon kolumni Kirjavisa Peer Gynt Suomen Kansallisbaletissa Ihmiset 17?19 Dimitri Qvintus Twitterissä Greenpeacen maajohtaja arvostelee suomalaista energiapolitiikkaa 20?21 Verkkokalastus kuuttien uhkana, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Urheilu ?Kysyin itse yhdessä keskustelutilaisuudessa, mitä rikkailta voitaisiin leikata. Enintään kaksi viikkoa kestä- n vän tutkimuksen tulos ratkaisee, joutuuko kisastadion käyttökieltoon. Viime viikolla tuli julki tieto, että katsomorakennuksessa on romahdusvaara. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Tampere . Hänen mukaansa Venäjän on liennytettävä kriisiä ja vedettävä joukkonsa pois. Rasmussenin on tarkoitus puhua Luxemburgissa EU:n puolustusministereille sotilasliiton toimista itäisen Euroopan Nato-maiden tukemiseksi. 6...10 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Lahden stadionin katsomon kunnosta teetetään pikaselvitys, kirjoittaa Rakennuslehti. Sain sähköpostia, jossa kehotettiin leikkaamaan tukka.? Tarja Filatov blogissaan Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 16.4. Nimipäivät tänään: Jalo, Patrik (ruots.) Otto Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 6.01 Oulussa 5.40 Aurinko laskee: Helsingissä 20.41 Oulussa 20.58 Nimipäivät huomenna: Patrik, Patricia (ruots.) Otto Uutiskertaus -3...+5 Sotilasliitto Naton pääsihteerin mukaan Venäjän on tehtävä selväksi, ettei se tue Venäjä-mielisten separatistien n 5...8 väkivaltaisia toimia Ukrainassa. Pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on hyvin huolestunut tilanteen kehittymisestä. Tämä ilme- nee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ti- lastoraportista. Kymmenessä vuodessa anniskelukulutus on vähentynyt viidenneksen. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Tätä korostavat ei- n len julkistetut opetussuunnitelman perusteiden luonnokset. Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu siitä, pitäisikö poikien ja tyttöjen erottelusta liikuntatunneilla luopua Suomen kouluissa. Tähän luonnokset eivät ota kantaa, mutta ne eivät myöskään erottele tyttöjen ja poikien liikuntaa millään tavalla. Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics (oikealla) keskusteli eilen ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa muun muassa Itämeren alueen yhteistyöstä, Suomen ja Latvian suhteista ??sekä tietysti myös Ukrainan tilanteesta. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 16 ?Jos olisin kokoomuslainen, ehdottaisin puolueen uudeksi puheenjohtajaksi Juha Sipilää. Perusteena viimeaikaiset avaukset.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 SDP avaa eurovaalikampanjansa ensi tiistaina Euroopan parlamentin viimeisellä istuntoviikolla tehtiin historiaa, pääkirjoitus Talouden taantuma murjoo jo kaupan rakenteita, Markku J. Katon vetotangoissa on samanlainen rakenne kuin Jyväskylän sortuneessa vesitornissa. n Alkoholin kulutus ravintoloissa väheni yhä viime vuonna. Vaasa
16.4.2014 3 ??EU-vaalien ehdokasasettelu päättyi SDP avaa kampanjansa pääsiäisen jälkeen Euroopan parlamentin vaalien ehdokasasettelu on päättynyt. Paikalla on eurovaaliehdokkaiden lisäksi myös puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa ihmisillä on mahdollisuus keskustella eurovaa- liehdokkaiden kanssa ja tutustua maanantaina julkaistuun eurovaaliohjelmaan. . Istuvia kansanedustajia europarlamenttiin pyrkii yli 30. SDP avaa eurovaalikampanjansa pääsiäisen jälkeen tiistaina Helsingissä. 2 pkt/talous -39 % 5 99 kg Ilman K-Plussa-korttia 9,95 kg TARJOUS VOIMASSA MYÖS NESTE OIL K-MARKETEISSA JUHLA MOKKA KAHVI 500 g, myös tumma paahto, raj. 1,5 kg ja pintamaustettu n. SDP:n listalla on 20 nimeä. Meillä on ehdokkaita pohjoisesta, etelästä, idästä ja län- nestä. Eurooppaa rakennetaan yhdessä, puheenjohtaja Urpilainen sanoo. Monipuolinen ehdokaslista SDP tavoittelee eurovaaleissa kolmea paikkaa. 1,2 kg, raj. Ehdokaslistat ja ehdokkaiden numerot vahvistetaan ensi viikolla. EU-vaalit käydään Suomessa sunnuntaina 25. Ehdokaslistat piti toimittaa Helsingin vaalipiirilautakunnalle eilen klo 16:een mennessä. 2 pkt/talous 8 95 kg TARJOUS VOIMASSA MYÖS NESTE OIL K-MARKETEISSA Atria PORSAAN ULKOFILEE naturell n. Puolue järjestää avajaistilaisuuden Kolmen sepän patsaalla. Tällä kertaa EU-vaaleissa on ehdolla muun muassa kolme istuvaa ja kaksi nykyisen hallituksen entistä ministeriä. Meillä on duunareita ja toimihenkilöitä, opiskelijoita, tohtoreita, kansanedustajia, europarlamentaarikkoja ja kunnanvaltuutettuja. toukokuuta. lisää: www.k-market.fi VOIMASSA KE?LA 16.?19.4.2014 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Ei jälleenmyyjille. 2 pkt/talous 2 89 pkt (5,78/kg) EDISTÄÄ SUOMALAISTA TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA Meidät löydät myös Facebookista! www.facebook.com/kmarketsuomi Kts. Ehdokaslistamme on siis todella hyvä, Urpilainen sanoo. Demokraatti-STT Jukka-Pekka Flander Ensi vaiheessa nimetyt eurovaaliehdokkaat käynnistelivät kampanjoitaan SDP:n jäsenristeilyllä tammikuussa. herkullista pääsiäistä t. K-MARKET-KAUPPIAaSi! VOIMASSA KE?TO 16.?17.4.2014 VOIMASSA KE?TO 16.?17.4.2014 VAKUUMIPAKATTU! ERÄ! TUORE LOHIFILEE Norja, vakuumipakattu, raj. Puheenjohtaja Urpilainen kehuu puolueen ehdokaslistaa. . Kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan, kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan hyvästä tunnelmasta
Ongelmat syntyivät, kun pankit pelasivat virtuaalirahalla, lainasivat rahoja, joita ei Ilmapuntari Päivän lista Päivän nimi juontuu, kuten niin moni muukin, ei asfaltilta vaan maalta. pääsiäispäivä Maanantai on vielä pyhä, II pääsiäispäivä. Epävakaata. Jokainen saa tykönään valita, tarkoittaako se hiljaisena, sukkasillaan oloa, vai riehaantumista hiljaisen viikon päätteeksi niin, että sukatkin heitetään pois jalasta. 2. Eihän EM-tittelistä olekaan aikaa kuin 43 vuotta. Myrsky laantuu. 77-vuotias Italian ex-pääministeri Silvio Berlusconi on saanut jälleen tuomion. Tällä kertaa rangaistukseksi tuli vaipanvaihtoa vanhuksille. Tämä mammuttiprojekti on nyt putkessa, ja viesti on Euroo- pan kansalaisille tärkeä: nyt katkaistaan tämä napanuora pankkien riskinoton ja veronmaksajien välillä, Jaakonsaari sanoi ennen illan ratkaisevia äänestyksiä. Kyse on, kuinka eurooppalaisten pankkien valvonta jär- ?Ongelmat syntyivät, kun pankit pelasivat virtuaalirahalla . Mutta on sitä päiviä jäljellä tälläkin viikolla. muistellaan muualla kuin Pohjoismaissa hyvänä tai suurena perjantaina. Ei ole tiedossa, vaihtaako joku Silvion vaipat.. Kiirastorstaina Jeesus pesi opetuslastensa jalat. lainasivat rahoja, joita ei ollut olemassakaan.? jestetään uudella tavalla. Otsikossa mainitaan sana Euroopan mestari. 4 16.4.2014 ??Euroopan parlamentilla viimeinen istuntoviikko ennen vaaleja Pankit vastuuseen ottamistaan riskeistä SDP:n eurovaaliehdokas Liisa Jaakonsaari ei tiistaina kiertänyt vaalikenttiä Suomessa, sillä hän oli Euroopan parlamentin edustajana Strasbourgissa tekemässä historiallisia päätöksiä. . Englanniksi päivän nimi onkin Good Friday. Kellokeskiviikko Ennen pyhiä tehtiinkin sitten taas töitä: pestiin ja värjättiin langat, jotka oli talven aikana kehrätty. Kiirastorstai Pääsiäisviikon torstain nimi tulee ruotsin kielestä. Se tarkoittaa puhdistamista. Kiira oli myös pihapiirin paha olento, jota karkotettiin pois ja siitä on syntynyt pääsiäisen perinne polttaa kokkoja. Kiirastorstaina kirkoissa muistetaan ehtoollisen asettamista. Pitkäperjantai Käännöslaina on tämäkin ruotsista. Facebookissa kampanjassaan olevan jotain uutta. Kellokeskiviikkona karja sai kellot kaulaansa. Euroopan keskuspankilla eikä jäsenmaalla omien pankkiensa osalta. Lankalauantai Sukkasunnuntai Pääsiäispäivää kutsutaan harvemmin myös Sukkasunnuntaiksi. Nyt synnytetään rahasto, johon rahat kerätään pankeilta ja aloite ongelmapankkien sulkemiseksi on Palmusunnuntai meni jo, samoin malkamaanantai ja eilinen tikkutiistai, jolloin vuoltiin sytykkeitä, koska juuri silloin tehdyt lupasivat hyvää. Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan Jatkossa kärsimyksen maljalle uusi juoja Timo Vainio Demokraatti Pankkiunionin toisen vaiheen synnyttämisessä pitkien neuvottelujen jälkeen ei Jaakonsaaren mukaan ole kysymys askeleesta kohti liittovaltiota vaan siitä, että ?nyt luodaan uusia työvälineitä, jotta vältytään tällaisilta pankkikriiseiltä?. . Ensimmäisinä vastuun ottamistaan riskeistä joutuvat kantamaan pankit ja niiden omistajat, eivät enää veronmaksajat, joiden rahoja pankkisektorin pelastamiseen käytettiin viimeisten kuuden vuoden aikana tuhansia miljardeja. Euroopan parlamentin äänestykset tiistaina tehostavat pankkien valvontaa siitä, mihin EUmaiden talousministerit olivat joulun alla valmiita. Kan- sanedustaja Juha Väätäinen (pers.) käy eurovaalikampanjaa ja mainostaa mm
Oikein olisi, että sovittua pidempi työaika vakiinnutettaisiin muuttamalla sopimusta. Suurin ongelma ovat nollasopimukset. Mutta vastentahtoinen osa-aikaisuus on ongelma. 16.4.2014 Getty Images 5 Pääkirjoitus Anna-Liisa Blomberg Tamperelainen Salla Nikkanen on oikea työn sankari. Hallitusohjelmassa todetaan erikseen, että osa- ja määräaikaistyöhön liittyviä ongelmia vähennetään. Siinä tilanteessa saattaa päätyä työssäkäyväksi köyhäksi. Monella palvelualan työpaikalla osa-aikaisia onkin jopa 80 prosenttia henkilökunnasta. Nyt kun perusteluja ei vaadita, yritys voi palkata vaikka kaikki työntekijänsä osa-aikaisina. Tuli iso katastrofi, ja veronmaksajat joutuivat kärsimään. Liisa Jaakonsaari sanoo, että jatkossa kärsimyksen maljan saa juoda pankkijärjestelmä itse. Kun Jaakonsaari palaa kotoisille vaalikentille, hän tietää törmäänsä edelleenkin väitteisiin, että suomalaisten rahat ovat eurokriisissä valuneet vastikkeetta Kreikkaan. . Se on pakko, jotta pärjäämme muiden kaupunkiseutujen kilpailussa Suomessa ja Itämeren alueella. Kyllä Turku pärjää, ei meillä ole mitään hätää, mutta Turun seutu ei pärjää.? vastusta. On mahdoton käsittää, etteivätkö ainakin isot marketit voi järjestellä työtehtäviä niin, että kokopäivätyötä haluavat sitä myös saisivat. n n n yleisTä on sekin, että työnantaja määrittää työntekijän työsopimuk- Liisa Jaakonsaari. seen minimitunnit, mutta työllistää häntä jatkuvasti paljon enemmän. Työntekijä ei koskaan tiedä päivänsä pituutta. Näinhän se ei ole, mutta tätä käsitystä ei enää muuta mikään, niin voimakasta propaganda on ollut. Kari Hulkko tekemisen kehityssuuntia on selvitelty trendityöryhmässä. Keskeinen tavoite on lisätä työn tekoa ja pidentää työuria. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätunteja ensisijassa palveluksessaan jo oleville osa-aikaisille, mutta ilman riitoja tästäkään ei selvitä. n n n Puolesta vai vastaan Uusi Turku on saatava aikaan? Kyllä! Ei! Seppo Lehtinen, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.): ?Kyllä. Päinvastoin, se sopii monen työntekijän elämäntilanteeseen erinomaisesti. Yli 80 000:sta ilman omaa halua osapäivää tekevästä iso osa turvautuu yhteiskunnan apuun eli asumistukeen ja osa myös toimeentulotukeen. Turun seutu ei pärjää näin moninaisella päätöksenteolla. Menettely olisi sama, joka nykyään koskee määräaikaisia työsuhteita. Siinä viimeistään tarvitaan niitä fakiirin taitoja, joita osa-aikatyöntekijöillä on PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan oltava. Työelämän pelisäännöillä haetaan toisaalta turvaa, toisaalta joustoja. On yhteinen etu, että kokoaikatyötä järjestyy sitä tahtoville mahdollisimman usein. osa-aikaTyöTä ei kukaan Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Valitettavasti trendikästä näyttää olevan se, että ratkaisujen hakeminen työelämän ongelmiin on yhtä pitkää kuin leveää. Työnantajapuoli lähtee siitä, että suositukset ja hyvät käytännöt saavat kelvata. Osa-aikatyön epäkohtiin puuttumisessa on käynyt juuri näin. Hän tekee osa-aikatyötä kolmessa yrityksessä. Euroopan parlamentin äänestykset tehostavat pankkien valvontaa. Olisi trendikästä tarjota kokopäivätyötä Työvoiman käyTön ja työn ollut olemassakaan. 17 kunnan päätöksenteko on liian pirstaloitunutta eikä rahojakaan käytetä oikein. Uusi Turku saadaan aikaan joko antamalla verotusoikeus työssäkäyntialueelle tai, mikä on minun oma käsitykseni, vähentämällä kuntien määrää. Uusi Turku saadaan aikaan neuvottelemalla. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Vaihtoehtoisesti voi yrittää yhdistellä monia työsuhteita. Sellaisten varassa työtä saaneet eivät aamulla tiedä, heräsivätkö työ- vai vapaapäivään. Eteneminen törmää toistuvasti työnantajien haluttomuuteen suostua lakimuutoksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä jätti runsas vuosi sitten osa-aikatyöstä mietinnön. Vielä ei tiedetä, johtaako paperi mihinkään. Palkansaajajärjestöt katsovat, että laissa tulisi määritellä perusteet osa-aikatyön käytölle. Esitys viikoittaisen minimituntimäärän säätämisestä on kannatettava. Aina pykälätkään eivät tuo toivottua turvaa, jos tahtoa ei ole
Kansalaisten ostovoima on vähentynyt, ja usko ostovoi- ?Kivijalkakauppa tulee pärjäämään. Niissä kuitenkin kauppiaiden pitää keksiä uusia tapoja asiakkaan viihtymiseksi.? man kasvuun on koetuksella. Kivijalkakaupat palaavat . Vaatteet, kodinkoneet ja vapaa-aikaan liittyvät tuot- teet menevät huonosti kaupaksi. Luodon mukaan Venäjän ruplan huono kurssi ja turistivirtojen ehtyminen ovat jo näkyvissä. . 6 16.4.2014 ??Iso sortuu elontiellä, pieni sen kuin porskuttaa Kivijalkakaupoille povataan uutta tulemista Stockmann ilmoitti tiistaina vähentävänsä väkeä 300 hengellä. Pari viikkoa sitten Kesko kertoi sulkevansa lähes kaikki Anttilatavaratalot. Päivittäistavarakaupan yhdistys kertoo, että päivittäistavarakauppojen myynti on kasvanut selvästi samaan aikaan, kun hypermarkettien myynti on laskenut. Päivittäistavarakaupan jäsenyritysten päivittäistavaroiden myynti kohosi helmikuussa 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Tavaratalo- ja hypermarketketjujen helmikuun liikevaihto supistui 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. . Suurimmat vaikeudet ovat käyttötavaramyynnissä. Kivijalkakauppa tulee pärjäämään. Verkkokaupan kasvu syö käyttötavaran myyntiä tavarataloissa. Näyttää siis siltä, että massiivisten kauppakeskusjättiläisten kulta-ajat ovat ainakin jossain määrin hiipuneet. Luoto antaa ymmärtää, että niin kutsutut kivijalkakaupat kokevat uuden tulemisen. . Ruoka sen sijaan käy kaupaksi mainiosti, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa Demokraatille. . Käyttötavaramyynnin laskun suurin syy on laskusuhdanne. Niissä kuitenkin kauppiaiden pitää keksiä uusia ta- Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi poja asiakkaan viihtymiseksi, Kari Luoto sanoo. Hypermarkettien suosiota koetellaan Yksi päivittäiskaupan todellisista nousijoista on saksalainen Lidl. Suomen Lidlin toimitusjoh-
Kukaan ei enää ole tyytyväinen, vaikka elämme ihmiskunnan parasta aikaa. Seuraako tästä uutta ja parempaa vai hyvän ja kestävän romutus, on seuraavan, nyt jo valtaa käyttävän sukupolvemme käsissä. Koska se ei ole kokenut sodanpelkoa, se ei ehkä osa enää varoa sitä. Jäämmekö viimeiseksi onnelliseksi sukupolveksi? entä nyt. Tarkkoja markkinaosuus- tai myymälätavoitteita meillä ei ole, vaan tavoitteenamme on kannattava kasvu, Sipponen sanoo. Päivittäiskaupan nousijoihin lukeutuu saksalainen Lidl. . onko. Se tatuurit sortuivat Kreitahtoo viedä kassa, Espanjassa, Portuleivän suusta galissa ja latinalaisessa köyhiltä mutta myös vallan Amerikassa. Maksuttomaksi kehittyneen koulutuksen kautta saimme kokea sosiaalisen nousun ennennäkemättömällä tavalla. Meillä oli mahdollisuus vaurastua omalla työllämme. Tulevina vuosina suunnitelmissamme on avata kymmeniä uusia myymälöitä ympäri Suomen. Edellytykset hyvään ovat olemassa, mutta myös turmio voi odottaa. Ihmiskunnan rikkain osa on rikastunut liikaa. Päivittäistavarat ovat yleensä välttämättömyystuotteita ja niitä ostetaan päivittäiseen tarpeeKari Hulkko seen. . Ihmiskunta alkoi tiedostaa vastuunsa maapallosta, ja ensiaskeleet parempaan on jo otettu. Myös vastoinkäyMisiä vastaan n n n vastuusta myös ihmisten kesken. Tilalle saimme kylläkin rahan vallan kasvun, jolle ei näytä löytyvän rajoja hyvistä yrityksistä huolimatta. Meidän aikanamme alettiin panna rajoja saasteille ja luonnon tuhoamiselle. Luomme liikepaikkaverkostoamme huolellisesti ja pitkällä tähtäimellä, Sipponen vastaa. . Myös rikkaus levisi maantieteellisesti uusille alueille. Niillä se ei kuitenkaan merkinnyt aina elintason yleistä kohenemista. Konfliktien hallintaan kehittyi hienoja toimintamalleja, joita sovellettiin menestykselliLevisi käsitys yhteisestä 7 sesti. 16.4.2014 Kolumni Markku J. Tuli vakuutuksia sairastumista, työkyvyttömyyttä ja vanhuuden päiviä varten. Niistä tehtiin yleisiä, kaikkia koskevia ja pakollisia. Siitä riippuu myös rauha. Vaikka sitä ei täysin saavutettu, ero edellisiin sukupolviin oli selvä. Tätä aikakautta voidaan pitää sosialidemokratian toteutumisen aikana. Se tahtoo viedä leivän suusta köyhiltä mutta myös vallan keskiluokalta, johon suurin osa meistä on kuulunut. Se alkaa sodanjälkeisistä puutteen vuosista ja päättyy siihen yltäkylläisyyteen, jossa suurin osa ikäluokastamme tällä hetkellä lilluu. Aikaamme osui muutos ulkohuusseista sisävessoihin, peräkylistä maailmalle ja tiukoista normeista varsin vapaamieliseen meininkiin. Takaiskuosa meistä on jakin tuli. Tarkkailemme jatkuvasti potentiaalisia alueita, kauppapaikkamahdollisuuksia ja seuraamme ostovoiman kehitystä. Matkustaminen yleistyi. Valitettavasti niiden rajat näyttävät tulevan vastaan nyt, tällä vuosikymmenellä. Tasa-arvo lisääntyi kaikille tasoilla. Parhaiten suojattiin ne, jotka ainakin yrittivät tehdä työtä. Tulevina vuosina suunnitelmissamme on avata kymmeniä uusia myymälöitä ympäri Suomen, sanoo Suomen Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen. Onnekas sukupolvemme s ukupolveamme voidaan pitää onnekkaana jo siksi, ettei se ole joutunut omakohtaisesti kokemaan sotaa, ainakaan vielä. Suurimman oikeistopuolueemme nousukin pohjustettiin ?työväenpuolue. Kaupan käydessä vilkkaana jatkamme tietysti toimintaa Suomessa entiseen malliin toimintaa jatkuvasti kehittäen ja kasvattaen. Jääskeläinen markku.jaaskelainen@tela.fi Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n johtaja ja Tikkurilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. ?Asiakkaiden siirtymä isoista hypermarketeista lähempänä oleviin kompaktimman kokoisiin supermarketeihin näkyy kiihtyvän.? taja Lauri sipponen sanoo, että ostovoiman kehitys vaikuttaa kaupan arvon kasvuun. Demokratia keskiluokalta, levisi ennennäkemättöjohon suurin mällä tavalla. Nyt puhun tietysti vain meistä suomalaisista, muuallahan niitä on koettu liikaakin. Tarinamme on oikeastaan liian hyvä ollakseen totta. Kansainvälisesti olemme nähneet tämän trendin jo aikaisemmin, mutta nyt se näkyy jo Suomessakin. Sipposen mukaan Lidlin toiminta on mitoitettu tähän eli helppoa supermarket-kokoluokan asiointia kodin, työpaikan ja kulkureittien lähellä. Kymmeniä uusia myymälöitä Lidl näyttää nostaneen osuuttaan päivittäistavaroita myyvien kauppojen listalla. Kukaan ei joutunut kerjuulle, kuten aiemmin Ihmiskunnan oli ollut tapana. rikkain osa Samaan aikaan siirtoon rikastumaista luovuttiin, diknut liikaa. Joukkotiedotusvälineet lisääntyivät ja niiden kautta opimme entistä enemmän maailmasta. n n n suojauduttiin. Näin ollen ostovoiman muutokset eivät näy myyntien muutoksessa niin voimakkaasti kuin harvemmin ostettavien ja ehkä ei niin välttämättömien käyttötavaroiden kohdalla, hän lisää. . -kampanjalla. n n n onnemme aika ohi. Mikäli löydämme sopivan kauppapaikan, aloitamme kauppapaikkaneuvottelut. . Loimmeko pohjaa entistä paremmalle maailmalle? Kyllä ja ei. Silti ei unohdettu muitakaan. Sen yhteiskuntakäsityksen jakoivat kaikki kansalaispiirit jopa siinä määrin, että Suomessa oli 1980 -luvulla vaikea enää erottaa puolueiden ohjelmia toisistaan. Tästä seuraavaa konfliktia on vaikea välttää. Ne taas, jotka ovat saaneet yhteiskunnaltamme turvan, eivät enää tyydy siihen, vaan vaativat lisää. Mitä seuraavaksi, vieläkö uusia Lidlin myymälöitä lähiaikoina nousee Suomeen? . Silti suunta oli kuulunut. selvä. Vaikka elimme nuoruutemme kylmän sodan hyytävissä tuulissa ja sotaa peläten, saimme kokea muurien murtumisen ja kommunismin romahduksen. Etsimme sopivia uusia kauppapaikkoja edelleen erityisesti kasvukeskuksissa. Asiakkaiden siirtymä isoista hypermarketeista lähempänä oleviin kompaktimman kokoisiin supermarketeihin näkyy kiihtyvän. . Moni tavallinen duunariperhe hankki asunnon, auton ja kesämökin. Yritettiin vähentää nälkää ja kurjuutta maailmanlaajuisesti
Itsenäinen Kangasala ja yhteistyö kunniaan, Aarnio sanoi. Yksi suurkunta ei saa JussiPekka Ahosen mukaan kannatusta Ylöjärvelläkään, mutta seutukaupunkimalli kiinnostaa. . Valtuusto kuitenkin päätti äänin 50?16, että yhden kunnan malli on selkein. Yhden kunnan malli ei houkuta Demarivaltuutetut Mervi Heikkilä Pirkkalasta ja Kalevi Heinonen Nokialta kertovat, että kunnissa kiinnostaa ensisijaisesti tiivistyvän yhteistyön malli. Se tiedostetaan, että jotain pitää tehdä, koska haasteet maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä ovat yhteiset, Ahonen sanoo.. Siksi valtuustot päättivät jäädä odottamaan, että sote-uudistuksen vaikutukset selviävät. ?Yksi kunta on selkeä muttei paras? Tampereen kaupunginvaltuusto äänesti siitä, onko yhden kunnan malli Tampereen seudulla selkein vaihtoehto. Samoja äänenpainoja käytti Anja Aarnio Kangasalan valtuustossa pitämässään puheessa. . Selvityksen vaihtoehtoina olivat yhden kunnan ja kaksiportaisen seutukaupungin mallit. . Kangasalla on edellytykset säilyä itsenäisenä kuntana. On järkevää jatkaa ja kehittää yhteistyötä Tampereen ja kehyskuntien kanssa. Tampereen demarit ovat ajaneet kaksiportaista hallintomallia Tampereen seudulle, koska olemme nähneet poliittisen realismin sellaisena, että mitään Suur-Tamperetta ei tule Valtuustot koolla ?? ?? ?? Tampereen, Kangasalan, Vesilahden, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Nokian ja Oriveden valtuustot päättivät maanantain kokouksissaan laittaa kuntauudistuksen jatkotyön jäihin, kunnes sote-uudistuksen vaikutukset selviävät. Valtuustojen oli tarkoitus maanantaina päättää selvitysmies Rauno Saaren työn pohjalta Tampereen kaupunkiseudun kehittämisen jatkotyöstä. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan alunperin tarkoitus oli edetä jatkoselvityksissä siten, että kunnilla olisi ollut valmius päättää jo tämän vuoden lopussa, onko seudulla edellytystä lähteä rakentamaan yhteistä, uutta organisaatiomallia. syntymään. 8 16.4.2014 ??Tampereen seudun seutuselvitykseen palataan sote-uudistuksen vaikutusten selvittyä Kaupunkiseudun kehitystyö jäi sote-muutosten jalkoihin Tampereen seudulla valtuustot käsittelivät maanantaina samanaikaisesti selvitysmies Rauno Saaren selvitystyötä Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuuden vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Perussuomalaiset, keskusta, kristillisdemokraatit, sitoutumattomat ja SKP katsoivat, että Tampereen tulisi ottaa sama kanta Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere naapurikuntien kanssa siitä, että yksi suurkunta ei ole mahdollisuus. Naapurikunnat haluavat pysyä itsenäisinä ja meidän on syytä tätä lähtökohtaa kunnioittaa, sanoi apulaispormestari ja SDP:n ryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi valtuustossa. Jatkotyö selvityksen pohjalta oli määrä aloittaa ripeästi, mutta uusi tieto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä muutti suunnitelmia. Haluamme ainakin demareissa selvittää, mitä se tarkoittaa ja olisiko siitä tulevaisuuden kuntamalliksi. Seutukaupunkimallin jatkotyötä ei voida toteuttaa samaan aikaan soteuudistuksen tuomien muutosten kanssa
Selvitysvelvollisuus kuitenkin edellyttää ottamaan kantaa yhden kunnan malliin, Salmi muistutti. . Jäämme odottamaan, mutta meillä on tahtotila jatkaa ja olla mukana rakentamassa yhteistyötä tois- STT-Demokraatti Jouko Skinnari. ras tai . Kuva on viime vuoden huhtikuulta, jolloin Näsijärvi oli vielä jäässä. Juhani Pitkäkoski.. 16.4.2014 9 Jouko Skinnari jättää eduskunnan ensi keväänä Pekka Salmen mukaan demareille oli hyvin tärkeää, ettei päätös ole kannanotto SuurTampereen puolesta. Kansanedustajatyön jälkeen haluan jatkaa yhteiskunnallista vaikuttamista kansainvälisissä ja kotimaisissa tehtävissä sekä mieliharrastuksieni urheilun ja kulttuurin parissa, sanoo Skinnari. Skinnari on toiminut kansanedustajana vuodesta 1980. Toisena valtiovarainministerinä hän toimi vuosina 1997? 1999. Lahtelaisedustaja on johtanut eduskunnan eri valiokuntia yhteensä yli 22 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii val- ?Naapurikunnat haluavat pysyä itsenäisinä ja meidän on syytä tätä lähtökohtaa kunnioittaa.? Tietysti yksitasoinen hallinto on aina selkein, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi pa- sestä vierähti lähemmäs kaksi tuntia. . Hän on kiinteistötekniikkayhtiö Caverionin johtaja. Se on totta, kun sanotaan, että yksi kunta on selkein. SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri Jouko Skinnari ei asetu enää ehdolle eduskuntavaaleissa . Pirkkalassa, Orivedellä ja Lempäälässä puheenvuoroja käytettiin hieman enemmän, kun taas Vesilahden, Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan valtuustoissa asia käsiteltiin ripeästi. Tampereella keskusteluun seutuselvityk- tiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtajana. ten kanssa, kertoo puolestaan Oriveden valtuuston puheenjohtaja Riitta Jakara (sd.). Tuula Petäkoski-Hult Lempäälästä hämmästelee, miksi mediassa on syntynyt vaikutelma siitä, että kunnat antoivat nyt lausuntonsa selvitystyöstä. . Keskustelua käytiin noin tunti, eikä mitään poikkipuolisia mielipiteitä ollut. Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana aiemmin toiminut Pekka Ottavainen jatkaa Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajana. Fennovoima tiedotti eilen, että yhtiön omistajat Voimaosakeyhtiö SF ja venäläisen Rosatomin RAOS Voima ovat tehneet sitovan päätöksen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisesta ja rahoittamisesta. STT Anna-L iisa Blombe rg Näsinneulasta aukeavat näkymät Tampereen naapurikuntiin. kuten aiemmin sanoin . edes realistinen, Salmi painotti. Pitkäkoski Fennovoiman hallituksen keulaan Valtuustot keskustelivat vaihtelevasti Soittokierros Tampereen seudun demarivaltuutetuille paljastaa, että valtuustoissa seutuselvityksestä keskusteltiin melko vähän. Eiväthän kunnat antaneet mitään lausuntoja raportista, vaan merkitsivät sen tiedoksi, Petäkoski-Hult painottaa. Fennovoiman hallituksen uusi puheenjohtaja on Juhani Pitkäkoski. Millainen suunta kaupunkiseudun kehityksessä otetaan, on vielä epäselvää. Keskustelua oli hyvin vähän, kaikkiaan 18 minuuttia, Marko Lounasranta Vesilahdelta kertoo.
10 16.4.2014 AFP Photo / Alexey Kravtsov Maailma tänään Kolumni Milla Mäkinen Kirjoittaja on ohjelmakoordinaattori, tasa-arvo, Solidaarisuus. milla.makinen@solidaarisuus.fi Hyvien tekojen uutisointi olisi hyvä teko Aila Pääkkö ElämmE nEgatiivistEn tEkojEn taivastelun aikaa. niin köyhyyttä, myös itsekperheväkivaltaa kuin ruoka- käistä syistä. turvattomuutta. Positiivinen lähtökohta ei kuitenkaan ole helppo. Berlusconin asianajajat sanoivat tyytyvänsä tuomioon. Berlusconi ei tuomion aikana saa yleisesti ottaen pois- tua Lombardian maakunnasta. Tiistain ja torstain välillä hän saa kuitenkin käydä Roomassa, koska johtaa edelleen Forza Italia -oppositiopuoluetta, joka valmistautuu EUvaaleihin. Berlusconin on kuitenkin noudatettava yöllistä ulkonaliikkumiskieltoa ja palattava Milanon asuntoonsa torstai-iltaan mennessä. Berlusconia vastaan on käynnissä kaksi muutakin oikeusjuttua. STT, Rooma. tai ?Vapaaehtoiset auttoivat ihmisiä selviämään arjessaan.. Positiivinen teko on erinomainen sijoitus, sillä teoilla on kumulatiivinen vaikutus. Yhdysvaltalaisissa uutislehdissä seitsemäätoista negatiivista kirjoitusta kohden julkaistaan yksi positiivinen kirjoitus. Aiheiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja laajuuden näkökulmasta tarkasteltuina niistä pitäisi myös saada aikaan monta mielenkiintoista etusivun lööppiä. ja ?Voimakas maanjäristys iski Chileen?. Suljen suosiolla pöydälle kerääntyneet sanomalehdet ja keitän kollegoille kahvit. Kehitysmaissa toisten auttaminen on luontainen osa elämää. Samaan aikaan kotimaanuutisissa kerrotaan talouskriisistä, ryöstöistä ja rasismista. Psykologi tuija matikan sanoin: ?Jos mikään muu ei auta, auta muita. Myös matkapuhelinyhteyksien alueelle kerrottiin olevan poikki. Ukrainan joukkoja nähtiin myös läheiseen Slovjanskin kaupunkiin johtavalla tiellä. Uutistoimisto AFP:n mukaan kaikki kaupunkiin pyrkivät ajoneuvot pysäytetään ja tarkastetaan. Paikalla oleva ukrainalainen Pienelläkin solidaarisuusteolla voi saada aikaan fantastisia muutoksia ihmisten elämässä. taa verenpainetta. kehitysyh- sijoitus, sillä teistyössä. Auttaminen siis kannattaa, myös itsekkäistä syistä. n n n löytyy siis jokaisen omista käsistä. Kun toimivaa valtion sosiaaliturvajärjestelmää ei ole, yhteisöllisyys auttaa selviämään elämän haasteista. Meillä Suomessa voimme turvautua Työvoimatoimistoon, Kelaan tai vakuutusyhtiöön. Yhteisöllisyyden tunnetta ja auttamisen iloa hyvinvointivaltio ei silti pysty korvaamaan. Toisiimme kohdistamien solidaarisuustekojen arvoa ei voi rahassa mitata, eikä niiden vaikutuksia sovi aliarvioida. Hyvien tekojen uutisointi olisi hyvä teko koko kansakunnalle. Mitä enemmän niitä tekee, sitä enemmän saa positiivisia reaktioita ja oma hyvänolontunne vahvistuu. Myös hävittäjän nähtiin lentävän alueella. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan yhteenotot vaativat uhreja. Hänen mukaansa Viro tuntee kuitenkin asemansa turvatuksi sotilasliitto Naton vuoksi. STT-Demokraatti Berlusconi tuomittiin yhdyskuntapalveluun Italian entinen pääministeri silvio Berlusconi, 77, tuomittiin tiistaina vuodeksi yhdyskuntapalveluun veropetoksesta. Nyt olisi otollinen aika toteuttaa hyvien tekojen vallankumous. Kalifornialaisen Riversideyliopiston tutkimuksessa selvisi, että viisi pientä toisiin kohdistuvaa hyvää tekoa päivässä, nostaa merkittävästi tekijän omaa hyvän olon tunnetta. Niitä odotellessa nautin kuppini kahvia. Kollega kiittää onnellisena siitä, että kahvi on jo valmiina. Jaa solidaarisuustekosi sekä tutustu muiden hyviin tekoihin Suomesta ja maailmalta: www.solidaarisuusteot.fi REsEpti onnEllisEEn Elämään kenraali sanoi, että jos Itä-Ukrainan aseelliset ryhmät eivät laske aseitaan, heidät tuhotaan. Kenraalin mukaan kapinajoukoilla on tukenaan Venäjän sotilaita. Venäjä on kiistänyt tiedot, joiden mukaan sen joukkoja olisi Itä-Ukrainassa ja varoittanut Ukrainaa voimankäytöstä. Venäjän mukaan se vaarantaisi Geneven huomiseksi kaavaillut neuvottelut. Venäjän pääministerin Dmitri medvedevin mukaan Ukraina on sisällissodan partaalla ja Ukrainan johdon on estettävä konfliktin laajeneminen. STT-AFP-Reuters, Luxemburg Katainen: Venäjä-pakotteissa tulisi edetä asteittain Pääministeri jyrki kataisen (kok.) mukaan EU:n Venäjänvastaisia pakotteita käytetään, jos epävakaus Itä-Ukrainassa leviää. Kataisen mukaan Venäjän vastaisissa pakotteissa tulisi edetä asteittain kohdennetusti. Hän korostaa, että EU:n yhtenäisyys on kaikki kaikessa Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Katainen keskusteli eilen Uk- rainasta ja Venäjästä Suomessa vierailleen Viron uuden pääministerin taavi Roivaksen kanssa. Roivaksen mukaan Ukrainan tilanne on uhka koko Euroopalle, myös Virolle. Päivälehtien etusivuilla komeilevat kuitenkin toisenlaiset teot: ?Perheen isä ampui tyttärensä poikaystävän. Päätän ottaa positiivisen psykologian keinot käyttöön. Onnellisuuden lisääminen sellaisten hyvien tekojen avulla, jotka tuottavat hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin, on sen keskeinen ajatus. Helsingin kaduilla valitetaan milloin pimeydestä, milloin liiasta valosta. n n n kEhitysyhtEistyössä ongElmalähtöi- muutoksen rakentaminen perustuu erilaisten esteiden ylittämiseen. Tutkimuksetkin osoittavat, että huonot uutiset ja onnettomuudet saavat ihmisten kiinnostuksen heräämään helpommin kuin positiiviset tapahtumat. Auttaminen näyttäisi vapauttavan aivojen ikiomasta apteekista dopamiinia, joka on paras lääke verenpainetta nostattavaa turhautumista vastaan.? Muiden auttaminen auttaa elämään pidemmän ja terveemmän elämän. tai ?hinda säästi tyttärensä silpomiselta?. Tässä vasta hyvä uutinen ja vieläpä maailmanlaajuinen. Naiset oppivat lukemaan, tytöt säästyvät sukuelinten silpomiselta, miehet saavat parempia satoja, perheet ja yhteisöt voivat paremmin. Uutisotsikoitakin näistä saisi: ?tatiana opetti kuusi naista lukemaan. Solidaarisuuden Solidaarisuusteot-kampanja auttaa muistamaan itseemme kohdistuvat ja tekemämme hyvät teot. Olisi hienoa avata päivän lehti ja lukea sieltä voimaannuttavia ja energiatasoa nostavia juttuja. Kun ongelmat ratkeavat, tavallisten ihmisten elämässä tapahtuu fantastisia muutoksia. Ongel- Positiivimakeskeinen ajattelu on kes- nen teko on kiössä niin mediassa, tieteessä erinomainen kuin omalla allani . Ongel- siis kannattaa, mia on monia . Solidaarisuusteot-kampanjan verkkosivulla jaetut teot osoittavat, että hyvänmielen lööppejä irtoaisi yhtälailla myös koti-Suomesta: ?Saatoin vanhuksen kotiin kauppakassia kantaen. Vapaaehtoisuus pidentää tutkimusten mukaan elinikää ja alensEllä polulla Ukrainan armeijan miehistönkuljetusajoneuvoja oli eilen liikkeellä Donetskista Odessaan vievällä tiellä. Ukraina aloitti operaation Ukraina aloitti tiistaina operaation maan itäosan Venäjä-mielisiä joukkoja vastaan. Ukrainan sotilaita laskeutui Kramatorskin sotilaslentokentälle, josta kuultiin päivän mittaan tulitusta. Ensin pohditaan, teoilla on kumulatiivimitä ongelmia kehitysmaiden nen vaikutus. yhteisöt kohtaavat ja sitten nii- Auttaminen hin haetaan ratkaisuja. Berlusconin on käytävä vanhusten palvelutalossa Milanon lähellä vähintään kerran viikossa tuomion ajan. Oikeuslähteiden mukaan on mahdollista, että ex-pääministerin tuomio lyhenee yhdeksään kuukauteen, jos hän käyttäytyy hyvin
info@tyark.fi WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. Puh. 16.4.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.eeva-johanna.net www.jytyliitto.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. klo 18 Ville Kivimäki Murtuneet mielet 15.5. klo 18 Studia Generalia: Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena www.tyovaenperinne.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. 11. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Seuraava kirjakahvila: 22.4. (09) 774 3110, sähköp
Yhtenäinen pe- ruskoulu on tänään itsestäänselvyys. Miten, sitä ei kukaan vielä tiedä . ovat pieni hinta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, kun tiedämme, että yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle miljoonan. parantaa palkansaajien asemaa juuri nyt vallitsevassa talousjärjestelmässä. Opintonsa keskeyttäneet nuoret jäävät yleensä täysin tyhjän päälle ja riski heidän syrjäytymiseensä on suuri. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien on vaikea työllistyä. Entä miten koulutuksen järjestäjäkenttä pystyy tällä tahdilla vastaamaan muutoshaasteisiin? Lukiokoulutuksen valtionrahoitus uudistuu vuoden 2015 alusta. ainakaan siellä missä tulevan vuoden talousarviota mietitään. noin 15 miljoonaa . Ensinnäkin voidaan kysyä, onko tämä arvopohjien jännite olennaisesti sama kuin reformismista aikanaan käyty debatti. Tämä uudistus tulee varmasti maksamaan itse itsensä takaisin nuorten syrjäytymisen vähentymisenä ja kansainvälisessä kilpailussa paremmin pärjäämisenä. Nyt onkin tarkoitus luoda jokaiselle nuorelle mielekäs jatkumo jatko-opintoihin ja työelämään. 12 16.4.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Se tiedetään, että neljännen vuoden opiskelijoista ei rahaa enää tule . näyttää ylittävän mahdolliset SDP:n sisäiset erimielisyydet sekä eurokriisin että valtiontalouden ajankohtaisten ongelmien käsittelyssä. Voisiko ajatella, että siinä (jäl- leen Suomisen termein) kristillis-sosiaalinen sosiaalidemokratia hakee yhteisöä, jolle velvollisuutensa täyttää? Minusta Esa Suominen avasi kiintoisia näkökulmia ajankohtaiseen aatteelliseen keskusteluun, joka toivottavasti jatkuu vireänä vielä puoluekokouksen henkilövaalien jälkeenkin. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Sosialistisesti orientoituneen sosialidemokratian dilemma Esa Suomisen (Demokraatti 4.4.) tulkinnan mukaan sosiaalidemokratiaa leimaa jännite sosialistisen ja kristillis-sosiaalisen ajattelutavan välille. mitä tapahtuu kahden tutkinnon opiskelijoille, erikoislukioiden lahjakkaille tai niille, joille kolmen vuoden opiskeluvauhti on liian tiukka? Samana vuonna 2015 oppivelvollisuus pitenee vuodella. Miten toimitaan opiskelijan kanssa, jonka haluaa lähteä kauas kotipaikkakunnaltaan vaikkapa erikoislukioon? Miten koulutuksen järjestäjät voivat varautua näihin epävarmoihin kustannuksiin? Vuonna 2015 lukioissa valmistellaan kiivaasti syksyllä 2016 voimaan tulevaa opetussuunnitelmaa. Tuloksellisuudesta on puhuttu, mutta miten sitä mitataan ja kuka määrittelee kriteerit. Onko uudistusten koordinointi kenenkään hallinnassa. Olenkin erittäin huolissani siitä, miten suomalainen lukio selviää tästä rajusta murroksesta. Kuinka monen lukion taival tulee päättymään vuoden 2016 lopussa? Vaikuttaa, ettei kokonaisuus ole kenenkään käsissä. On esimerkiksi mahdollista, että lukiossa investoidaan aikaa ja rahaa yo-tutkinnon ja opetussuunnitelman uudistuksiin - ja sitten lukio saakin kielteisen päätöksen jatkotoiminnalleen. Tiedossa on, että ainakin oppikirjoja tullaan tarjoamaan ja kierrättämään. Tämä kai on (Suomisen termein) sosialistisesti orientoituneen sosiaalidemokratian dilemma. Toiseksi on kiinnostavaa huomata, kuinka vaivattomasti ?isänmaan etu. En ole varauksettoman ihastunut Suomisen käsitteisiin, mutta tulkinta on minusta kiinnostava ja ansaitsee paljon suopeamman vastaanoton kuin mihin esimerkiksi Esko Ranto (Demokraatti 7.4.) ja Paavo Löppönen (Demokraatti 8.4.) näyttävät olevan valmiita. Sikäli kuin ymmärrän, Suomisen mukaan sosialistiset arvot johtavat tunnistamaan taloussuhteiden rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia, kun taas kristillis-sosiaalisten arvojen pohjalta huomio kiinnittyy yksilöihin, jotka luistavat velvollisuuksistaan yhteisöä kohtaan. Tämän jäsennyksen avulla Suominen nähdäkseni katsoo, että erottelu arvopuolueen ja intressipuolueen välillä on nä- ennäinen. Entä koulumatkat ja asuminen. Miten sovittaa yhteen pyrkimys muuttaa koko talousjärjestelmä pysyvästi toisenlaiseksi ja pyrkimys Jussi Vauhkonen Helsinki. Valmistelusta tihkuneet tiedot ovat veret seisauttavia. Ratkaisujen äärimmäisen nopea toimeenpano herättää huolen siitä, pystytäänkö tällä aikataululla valmistelemaan uudistuksia, joilla päästään tavoitteisiin: kustannuksiltaan tehokkaaseen, saavutettavaan ja laadukkaaseen lukiokoulutukseen. Tähänkin uudistukseen tulisi lukioissa löytyä voimavaroja. Kuinka monen taival päättyy? Vuonna 2016 tapahtuu muutakin. Lukiokoulutuksen järjestäjät joutuvat vuonna 2015 hakemaan uusia järjestämislupia ja päätökset saadaan vuonna 2016. Olen aivan varma, että kymmenen vuoden kuluttua ihmettelemme, miksi tätä uudistusta vastustettiin. Yli- oppilastutkinnon sähköistäminen on meneillään samaan aikaan, ensimmäiset kokeet otetaan käyttöön vuonna 2016. Esimerkiksi nuorten oppisopimuksen laajentaminen ja uudenlaiset työssä oppimisen muodot tuovat huomattavasti uusia vaihtoehtoja oppilaitosmuotoiselle koulutukselle. Peruskoulua vastustettiin aikanaan yhtä kiihkeästi kuin tätä uudistusta nyt. Kriteereitä järjestämisluvan myöntämiselle valmistellaan parhaillaan OKM:ssä. On hyvä huomioida, että kansainvälisesti vertailussa oppivel- vollisuutemme on Euroopan lyhyimpiä. Oppivelvollisuuden nostosta koituvat kustannukset . Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Uudistetaanko lukiokoulutusta ajatusta nopeammin? Lukiokoulutuksen rakenteisiin, rahoitukseen ja sisältöihin suunnitellaan merkittäviä muutoksia. Tosin edes tuntijakoa ei ole vielä ratkaistu, joten kuntatason suunnitteluun jäänee äärimmäisen lyhyt aika. Intressit ovat aina jossain suhteessa niihin arvoihin, joiden valossa intressejä määritellään. Omasta puolestani lisäisin Suomisen tulkintaan lähinnä kaksi näkökohtaa. Oppivelvollisuuden pidentäminen ennen opetussuunnitelman uudistusta merkitsee puolestaan sitä, ettei oppikirjojen kierrätys tule lähivuosina olemaan mahdollista, koska opetussuunnitelman muuttuessa myös oppikirjat muuttuvat. Vajaassa kolmessa vuodessa muuttuu enemmän kuin edellisen kolmen vuosikymmenen aikana. Mitä lukiokoulutuksesta on jäljellä vuonna 2017? Miten henkilöstö jaksaa tässä epävarmuudessa sekä kehittää lukiota että huolehtia opetustyöstään? Aurora Hansen Siilinjärven lukion rehtori, Pro Lukio ry:n hallituksen jäsen, Juankosken kaupunginhallituksen jäsen (sd.) Oppivelvollisuusiän nosto on merkittävä uudistus Hallituksen maaliskuussa tekemän kehyspäätöksen eräs keskeinen toimenpide oli oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen vuodesta 2015 alusta tavoitteena nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Se, että oppivelvollisuusiän nostaminen koskee koko ikäluokkaa, on erittäin perusteltua. Se tuo mahdollisuuden puuttua ensimmäisen vuoden aikana tapahtuviin keskeytyksiin, jotka ovat vähintään yhtä suuri ongelma kuin ilman opiskelupaikkaa jääminen
Meillä on kevään eurovaaleista tulossa samanlaiset. Nuoret viettävät verkossa 5-7 tuntia päivässä. Heitä ei tavoita toreilta, on mentävä heidän luokseen verkkoon. n n n vain nuorten nört- Twitterin tien. Nyt se haluaisi särkeä koko pöydän, johon sitä itseään ei ole huolittu. Ruotsiin verrattuna työtunti maksoi meillä noin kympin vähemmän eli reilut 31 euroa. Erityisen kannustavaako olisi palkkojen yleissitovuuden poistaminen. Lakko oli laiton, mutta valtio pidättäytyi enemmistä toimenpiteistä. Viime aikoina on Suomen kansan onneksi tukeuduttu pitkäkestoisiin ?raamisopimuksiin?. sen epäsosiaalisuus. Kolmasosa EU:n äänestysikäisistä käyttää sitä. Suomi oli peräti vasta kahdeksantena. Se on ratkaisevasti vähentänyt lakkoilua. Suomen työmarkkinat omaksuivat sen voimavarakseen vuonna 1970. Silloin tapahtui muutakin hyvin merkittävää. Julkinen sektori sai neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden. Jo edellisellä viikolla EK:n pääekonomisti penna Urrila ilmoitti radiohaastattelussa ?palkkatason karanneen käsistä?. Yhä useammilla on jo taito nopeissa siihen! Netti kulkee kouluun ja ka- uutistapahtumissa. FBkäyttäjä suostuttelee kavereitaan äänestämään jotakuta ehdokasta 57 prosenttia todennäköisemmin kuin FB-ummikko. Facebookin käyttäjä on houkuteltavissa poliittiseen tilaisuuteen kaksi ja puoli kertaa todennäköisemmin kuin Facebookista kuivilla pysynyt äänestäjä. Hyvä, että tavoitteensa paljasti. Siihen saakka valtion, kuntien ja kirkon palkollisilta puuttuivat nämä perusoikeudet. Siinä eivät ole mukana maatalouden eivätkä julkisen hallinnon palkat. Ruotsissa työtunnin keskimääräinen hinta oli vuonna 2013 40,1 euroa, se oli EU-maista korkein. lienee ollut Urrilalla mielessä antaessaan edellä siteeratun lausunnon. 16.4.2014 Kolumni Suomi pärjää työmarkkinakisassa Työnantajan ?Kultaisen Leikkauksen manuaalin. Neljä vuorokautta yhteen putkeen neuvottelimme ensimmäisen virkaehtosopimuksen, siis vuonna 1970. Voimassa ollut Menettelytapalaki oli käytännössä ?oikeuksien rajoituslaki?, johon suuntaan työnantajatahot haluavat nyt palattavan. Ruotsin jälkeen kalleinta työn teettäminen oli Tanskassa ja Belgiassa. Työmaa saattoi turvallisesti jatkua. Valtiovarainministeriön palkkaosasto päätti velvoittaa Helsingin yliopiston pidentämään tukipalveluhenkilöstön vuotuista työaikaa 16 prosentilla ilman palkkakompensaatiota. Metsätalon suureen luentosaliin kokoontui 500 kyseessä olevaan henkilökuntaan kuuluvaa ja päätti jatkaa vanhoja työaikoja noudattaen töitään. intohimo ja rohkeus ovat tarttuvia netissäkin! Niiden voimalla voi somea käyttää paitsi pahaan, myös hyvään! Kirjoittajan mukaan nykyiset työmarkkinakäytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi. Kuvassa SAK:n Lauri Lyly edellisten raamineuvottelujen tuoksinassa.. on siis ?palkkatason karkaaminen käsistä?. Älypuhelinten tehon arviusta saattoi oidaan tuplaantuvan seuraavien seurata kahden vuoden aikana. kadunkulPoliittinen some tiivistyy ak- man tarkselille Facebook - Twitter. Some on haaste kaikille tiedottamaan ja vaikuttamaan pyrkiville. On helpointa lukea vain omia ennakkoluuloja vahvistavia viestejä. Maltillisuus ja kompromissi eivät netissä juhli. Italian populistijohtaja Grillo ja Yhdysvaltain äärikonservatiivinen Teekutsuliike ovat esimerkkejä räväkän viestin voimalla onnistuneista ?nettikapinoista?. Meilläkin on esimerkkejä itseensä käpertyneistä nettiyhteisöistä ja vihablogien voimasta. Mutta yksi asia ei ole muuttunut torikokoukseen verrattuna . Tarvittiin yliopiston rehtori sovitteluneuvottelijaksi ja tämän kirjoittaja istumaan häkkiin sudenpennut sylissä. Kummallista on, että juuri samaan aikaan Saksa on säätämässä minimipalkkalakia, johon yleissitovuus joudutaan koplaamaan lailla, kun ei ole käytettävissä riittävästi järjestäytynyttä työnantajaleiriä. Raamisopimukset vähentäneet lakkoja EK ja SY karsastavat ?laittomia. Heidän on rakennettava verkostonsa ajoissa. ovat täyttäneet suurimman merkityksensä eli kustannuslaskennan erään keskeisen osatekijän, palkkauskustannusten ennakoitavuuden. lakkoja. keskusteluun varsin perusteellisessa katsauksessaan huhtikuun 7. päivänä (2014). Suomen Yrittäjät ry ilmoitti seuraavana päivänä halunsa romuttaa koko työehtosopimusjärjestelmä palkkojen yleissitovuutta myöten. Nykyisiin mielenilmauksiin ovat vaikuttaneet lähinnä työvoiman provokatiiviset vähentämiset ja työnjohdollinen kykenemättömyys sovitella työpaikoilla. Nämä ilmiöt eivät ole lainsäädännönmuutostarpeita synnyttäviä. Onko niin todella päässyt käymään? Meidän tulee tehdä tuntipalkkavertailut Ruotsin vastaaviin. Paluumuuttaja Juhana Vartiaisen mukaan meidän tulisi ylipäätään korvata oma työmarkkinakäytäntömme Ruotsin vastaavalla, jonka konserttimestarina meikäläisittäin ilmaistuna toimii ?teknologiateollisuus?. Kummassa sitten ovat kalliimmat työtunnit (sivukuluineen) Ruotsissa vai Suomessa Eurostatin mukaan? Eurostatin tuorein tilasto koskee viime vuotta. Kiopakkaan, pilkille ja päivätansseivan kumohin. Työmaakokous katsoi olennaisen vaaran tunnistetuksi ja työmaa välittömästi pysäytettiin. Sana kiirii politiikan käytävillä. Komission puheenjohtajaksi haluavat olli Rehn ja Jean-claude Juncker ovat kiiruhtaneet Twitteriin. Kolmen viikon työn tuloksena yli kolmellesadalle työntekijälle tuli palkkakompensaatio, parhaimmillaan kuusi palkkaluokkaa. Tämän kirjoittajalla on henkilökohtaisia muistoja 1960-luvulta. Aina- kuudella. kin Suomessa Twitter on välineenä elitistinen, paljolti toimittajien keskinäistä leukailua. Yrittäjien tähtäimessä on erityisesti palkkojen yleissitovuus. On osattava olla osa yhteisöjä. Oli unohdettu, että työntekijäkeskusjärjestöt olivat suostuneet poikkeuksellisen pitkäkestoiseen keskitettyyn ratkaisuun, jonka mukaan elettäessä työntekijöiden reaaliansiotaso tulee hyvin ilmeisesti laskemaan. ?Avainsana. EU-maiden keskimääräinen työn tuntihinta oli 24 ja euroalueen 28 euroa. Suomessa työnhinta nousi euroalueella kolmanneksi eniten viimeisen viisivuotisjakson aikana eli 16 prosenttia. Tämä ?16 prosenttia. Kauppalehti nosti tämän ?sopimuskautisen. Ruotsissa oli käytössä malliksi kelpaava virkaehtosopimusjärjestelmä, joka kopioitiin suomalaisen järjestelmän pohjaksi. Vapaa maahan tämä on. Somen, sosiaalisen median, välityksellä jokainen kansalainen rakentaa omat verkostonsa ja on mielipidejohtaja niissä! Tämä on jo todellisuutta. Näistä asioista vastaavien kannattaa ottaa vertailun vuoksi selville millaista työmarkkinaelämä oli 1970-luvulla. Suomi pärjää nykyisillä työmarkkinakäytännöillä. VäistyVätkö soppatykit Facebookin tieltä? Poliitikkoihin ei luoteta, vaan omiin nettiystäviin. Vallan portinvartijoina eivät enää ole päätoimittajat. Sivukulujen keskimääräinen osuus EU-maissa on noin neljännes. Yleissitovuus on voimavara Suomen Yrittäjät ry on pyrkinyt tupo-pöytään kaikella tarmollaan. Twitterin voima näkyy nopeissa uutistapahtumissa. Se muka palauttaisi kilpailukyvyn eli suomalaiset tuotteet tulisivat näin käyttökelpoisiksi ja halutuiksi maailmanmarkkinoilla. Kesällä kävi työmaalla huhu, että eläintalliin oli tuotu ?susia?. Vuonna 1963 oltiin rakentamassa Helsingin 13 Mitro Repo Kirjoittaja on Euroopan parlamentin S&D -ryhmän jäsen. Luvassa some-vaalit? yliopiston Viikin laitoksille niin sanottua B-rakennusta. Eläkeläisillä on aikaa surffa- voima näkyy iluun. On osattava ei vain ottaa, vaan myös antaa. Somessa toimivan on uskallettava tarttua hulluihinkin ideoihin, jätettävä ylpeys ja oltava yhtenä vertaisena kansalaisten verkostossa. Valta, Voima Ja Erkki Pulliainen valtiopäiväneuvos Kari Hulkko n n n sosiaalisen median ehkä suurin ongelma on ? ironista kyllä . Tämä muutos on tapahtunut Amerikassa käynnistyneen finanssikriisin oloissa, joissa joka tapauksessa ?raamisopimukset. Koeeläintallisiipi oli valmis, kerrokset työn alla. Mattimyöhäisten joukossa, vasta vaalien alla! 1200 ehdokasta ehti sinne ennen heitä. Yhdysvalloissa jo vuoden 2008 presidentinvaalit olivat some-vaalit. mukaan puolentoista vuoden kuluttua pitkäkestoisen sopimuskauden käynnistymisestä on syytä provosoida keskustelu työntekijöiden lakko-oikeuden heikentämisestä. Kiovan kumousta saattoi seurata kadunkulman tarkkuudella. some ei ole n n n kunnia on Facebookissa
kuului 70-luvun nuortenlehden kirjeenvaihtopalstan vakiolause. Miksei se käy myös Kirjavisaan jatkossakin. n n n Helsinkiläinen Sirpa Taskiselle visakirja näyttää olleen peräti suuntaanäyttävä. ?Kultaiset hedelmät teki aikoinaan minuun niin suuren vaikutuksen, että ostin itselleni alkuperäisen eli ranskankielisen laitoksen . Sarraute on 50- ja 60-lukujen ´uuden romaanin` (le nouveau roman) keskeinen edustaja. Nathalie Sarraute venäläis-ranskalainen 1900-1999 sitten jäi pyydykseen. Onneksi tuo vihje viimeisen teoksen kirjoittamisesta 97-vuotiaana helpotti. Yleensä tuosta kakseudesta syntyy mielenkiintoinen yhdistelmä, jopa meillä kotoisessa Suomessa kahden kulttuurin kohtaaminen on usein hyvin hedelmällistä, esimerkkeinä suomen ruotsinkieliset kirjailijat ja meidän ortodoksikirjailijamme. Piti oikein lähteä selvittämään asiaa tiedon valtatielle, internettiin. Kuva on otettu käynnillä Iittalan Lasitehtaalla ja lasimuseossa.? ?Foto olis kiva yllätys. tosin auttavalla kielitaidollani en sitä tullut kuitenkaan juuri lukeneeksi. Isän ja äitipuolen kanssa hän sitten asui aikuisikäänsä saakka. Syystä tai toisesta hänen syntymävuodekseen ilmoitettiin 1902 esimerkiksi kirjassa Lapsuus ja eräässä hakuteoksessa ? ehkä rikkinäinen lapsuus kuvastui siinäkin. Hänen ensimmäiset kirjalliset yritelmänsä eivät herättäneet vastakaikua, ne olivat liiaksi avantgardea. Leena Kirstinä). Tropismeissa, jonka kirjoittaminen alkoi jo 1932, on 24 lyhyttä tarinaa. Niinpä hän latasi sitaatin kylkeen sellaisen määrän vihjeitä, että arveli sentään ainakin muutaman jäljittävän vastauksen. Vaikka sitaatissa mainitaan Courbet, keskiössä on kirjallisuuskeskustelu ja lukemisen kokemukset. Esikoisteos, Tropismeja vuodelta 1939 (suom. Niissä Sarraute leikki kielellä ja kielipeleillä. Juutalaisvainojen vuoksi ura asianajajana vaihtui pysyvästi kirjailijan uraan.? Juhani Niemi, Hanko, kaivaa koneavusteisesti oikean teoksenkin esiin. ?Tämä oli vaikea, eli nykykielellä haastava, tehtävä. - - Kun puhutaan pitkästä iästä yhdistyneenä kahteen kulttuurin, niin muistan hyvin vuoden 1983, jolloin ajoin kohden Aulankoa lievästi hämärtyvänä kesäiltana. Ironisella tavalla kuvataan Kultaiset hedelmät -teoksesta vellovaa keskustelua, Ossi Lehtiön albumi Kirjailija Nathalie Sarraute (keskellä) ja häntä Suomen visiitillä eskorteerannut ja tulkannut myöhempien aikojen visa-aktiivi Ossi Lehtiö (oikealla) Iittalan maisemissa vuonna 1983.. Romaanissa ei ole juonta eikä kuvailtuja henkilöhahmojakaan, vain eri henkilöiden puhetta ja ajatuksia. Kyseinen teos on Kultaiset hedelmät. Kyydissäni ollut, tuolloin jo hivenen yli 80-vuotias naishenkilö totesi, että tästä muistuvat mieleeni Pietarin vaaleat kesäyöt. Jos olisi sisu antanut periksi, olisin kyllä luovuttanut heti alkuunsa. Ihmisten laumasieluisuus ja tarve tehdä muihin vaikutus olivat (sosiaali)psykologiaa kiinnostavimmillaan. Nathalie Sarraute (1900? 1999) oli syntynyt Venäjällä, mutta muutti kaksivuotiaana äitinsä kanssa ensin Geneveen, sitten Pariisiin, sieltä Moskovaan isän luokse, taas äidin luokse Pietariin ja lopulta isän luokse Pariisiin. 14 16.4.2014 Uuden aallon harjalla Tutkimattomat ovat visaväen tiet. Sarrauten tapa kuvata nimeämättömien henkilöittensä mielenliikkeitä oli jotain aivan toista kuin äijämäinen pelkkien tapahtumien kuvaus. Rimbaud ja Courbet ym. Myöhemmin hän kuitenkin sai ymmärrystä ja Kultaiset hedelmät voitti Kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon 1964.? Tamperelaiselle Tuula Hynyselle kirjailija oli myös hyvin tuttu. ?Sitaatista saattoi heti tunnistaa kirjailijan. Olimme viettäneet muutaman ikimuistoisen päivä Hämettä kulkien ja kirjallisuudesta ja maailmanmenosta keskustellen, ja tietenkin olin toiminut hänen tulkkinaan. Tuo kesä on ikiajoiksi piirtynyt mieleeni suurin kirjaimin ja ei se sieltä edes kulumalla lähde. Mitä vielä, niitähän tuli loorantäydeltä. Paljon ei puuttunut, että olisi päästy edellisen Putkinotkon lukemiin. Runsaat vihjeet pistivät tietysti ?koneet laulamaan?, eli tietotekniikka otettiin avuksi. Se ri tietenkään ei ole kiellettyä, vaikka visakonttorilta kannustetaankin aina manuaalisempiin ongelmanratkaisuihin. Aluksi tehtäväratkaisumallia antaa jyväskyläläinen Ahti Ruoppila, joka toteaa vastauksensa kärkeen, että ?pahasti koukuttava kisa tämä kirjavisa?. Hyvä aloitus. ?Ei mitään hajua sitaatin perusteella teoksesta, mutta ajattelin, että helppo nakki kun oli noita puolituttuja nimiä. Nimet viittaavat Ranskaan, joten haku ranskaksi, et voilà, sieltähän se vastaus tipahti, kuin apteekin hyllyltä. Kyseessä on venäläissyntyinen, sittemmin ranskalaistunut Nathalie Sarraute, alk. Ottaessaan viimeviikon visakirjan hyllystään seremoniamestarinne arveli, että tätä ei kyllä tunne kukaan. Tuo sukunimen ranskalainen lausuminen tuo mieleen eräänlaisen sanaleikin, sillä se on äännettynä lähes sama kuin olisin äännettynä sa route eli hänen tiensä! Ohessa tulee valokuva, jonka on ottanut vuonna 1983 Ranskan lähetystön kulttuurineuvos Philippe Husson ja kuvassa ovat tietenkin keskellä ikinuori kirjailija Nathalie Sarraute, hänen verellään ovat Philippe Hussonin tytär Myriam ja se äijä, joka tämän vastauksen on lähettänyt. Natasha Ivanovna Tshernjak (18.7.1900 . 19.10.1999) ja teos on Kultaiset hedelmät Vuodelta 1963, Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen suomentamana vuotta myöhemmin. Eihän tämä nyt aivan aito asia ole, kun vain nettiä käytin, mutta haen kyllä vielä kirjankin kirjastosta, että täyttyy sekin puoli asiasta.? Loppu hyvin, kaikki hyvin, hymyilee visäjäärä ja siirtää puheenvuoron tervakoskelaiselle Ossi Lehtiölle, jolla on ollut hyvinkin omakohtainen kosketus kirjailijaan, kuten tekstistä ja myös kuvasta näkyy. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi ?Useat kirjailijat ovat viettäneet kaksoiselämää maassa ja toisessa. Ajattelin, että toki täytyy kirjailijan toisen kotimaan olla Ranska, mistä sitten lähdin liikkeelle. Tuon minulle niin tärkeäksi muodostuneen kirjailijan teoksesta Les Fruits d?or eli Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen hienosti suomentamana Kultaiset Hedelmät ilmestyneestä teoksesta on siis kyse, ja lainauksesta sivulta 19. Tuo minulle ehkäpä Marcel Proustiakin tärkeämpi kirjailija on tietenkin Nathalie Sarraute
Kirjailijan erikoisuuksia on romaanin graafinen ilme sekä rakenteellinen ehdottomuus. Kysymys kuuluu taas, kuka ja mikä. Sen lukeminen on kuitenkin kiinnostavampaa: liikutaanhan siinä monessa maassa. --Olipahan erikoinen lukukokemus!? Kalle Salminen Joensuusta tuumaa visakirjasta näin: ?Kirja on henkevää satiiria yhteiskunnassa käytävistä kirjallisuuskeskusteluista. Siitä en ymmärtänyt höykäsen pöläystä. Sarrauten Planetaario minulla on hyllyssäni, samoin kuin eräitä 60-luvun puolivälin hittikirjailijoiden teoksia mm. Suomessa alettiin 1960-luvulla kääntää ja kustantaa tuon kirjallisen suuntauksen merkkiteoksia sellaisilta tekijöiltä kuten Claude Simon, Alain RobbeGrillet ja viikon visakirjailija Nathalie Sarraute.? n n n Ritva Savelalla Ivalosta selvittää ajautumistaan visakirjan ääreen. ?Oma Sarraute-kokemukseni on näin jälkikäteen ajatelleen melkeinpä traumaattinen. Nuorena ja innokkaana lukijana olin täynnä klassikkohuumaa. Vastaukset oheisiin osoitteisiin pääsiäisen johdosta vähän pidennetysti viimeistään tiistaiksi 22.4. En ymmärtänyt olemattomasta kirjasta käytyä olemattomien tai olevien henkilöiden keskustelua, enkä tajunnut loppujen lopuksi, miksi minun olisi pitänytkään siitä mitään ymmärtää. Loppujen lopuksi tarkoittaa, että aloitin jopa toisen lukukerran, mutta kesken jäi.? Kuopiolainen Taavi Lehtolainen tykkää enemmän toisesta Sarrauten romaanista. ?Visakirja Kultaiset hedelmät on tuntemattomien taiteenharrastajien keskustelua samannimisestä kuvitteellisesta kirjasta, jonka sisällystä ei paljasteta, mutta keskustelijat ottavat siihen kantaa ylistävästä alkuinnostuksesta latteaksi muuttuvaan loppuun. Keskustelijat peittyvät vahvaan satiiriin, mikä voisi kuvastaa kirjailijan tuntoja siitä, miten hänen teoksiaan kohdeltiin. Vähän samaan tapaan hän kirjoitti muistelmateoksensa Lapsuus. Loikka ei kuitenkaan ole aikajanalla kovin pitkä, sillä uuden romaanin ensimmäiset luvut kirjoitettiin alle20 vuotta Putkinotkon jälkeen. Arastelin mennä mustasta portista sisään linnoitukseen, ja lähdin sen sijaan kiertämään sitä ulkokautta kävellen oudon tummanvihreässä, melkein sinisessä ruohikossa, jota kasvoi kaikkialla.?. (rb) 15 Nathalie Sarraute eli pitkän ja vaiherikkaan elämän, josta jälkimmäistä puoliskoa hamaan loppuun asti sävytti kirjailijuus. ?Lukijan kärsivällisyys on joskus kovilla. Minulle Kultaiset hedelmät merkitsi kuitenkin hauskaa, ajoittain ilkeääkin piruilua meidän lukijaparkojen kustannuksella.? Kalle Salminen Viikon sitaatti Visan aikakäsityksessä tämä varsin tuore romaani palautti monen uskon suurten kulttuurihistoriallisesti latautuneiden kertomusten mahdollisuuteen pirstaloituvassa maailmassa. Teos jäi valitettavasti myös tekijänsä joutsenlauluksi. Eilisestä keskustelusta mieleeni oli jäänyt kuva tähdenmuotoisesta bastionista, jonka muurit kohosivat korkealle tarkan geometriselta pohjalta, mutta näinkin edessäni pikemmin matalan, kaikilta sivustoilta pyöristetyn, kammottavan kyttyrämäiseltä ja epämuotoiselta vaikuttavan betonimassan, ja minusta tuntui että siinä näkyi vain selkä hirviöstä, joka oli noussut Flanderin maaperästä kuin valas aalloista. 16.4.2014 jossa kuuluvat niin arvostetutun kriitikon kuin aran lukijan äänet, vuoroin ylistäen vuoroin teilaten.? Veikko Huuska Ikaalisista yllyttää ihan omanlaiseensa visaharrastukseen. Luin yhä uudelleen Shakespearea ja Monte Cristoa ja Kamelianaista muuta kuolematonta kirjallisuutta. Näiden lisäksi lempilukemistooni sopivat mainiosti dekkarit ja esimerkiksi Laura Soinnen ?Eeva antoi ja minä söin?, ?Setä Pitkäsääri. Pääpalkinto tällä viikolla Tuula Hynyselle ja sivuosapalkinto (kirja) kuvasta Ossi Lehtiölle. Hänellä taas on henkilökohtaisia muistoja teoksen toisesta suomentajasta. ?Viikon visakirjailija on mielenkiintoinen kahden maan kansalainen, venäläisittäin Natalya Chernyak. ja muut Riksin sarjan kirjat, joiden kannet eivät kauaa kulutuksessa kestäneet. Melkein ylivoimainen romantiikan ja jännityksen palvojan myönnytys modernismille oli Pentti Saarikosken runous, jotka osui ja upposi. Ainoa Sarrauten teos, jonka olen koskaan lukenut on Kultaiset hedelmät. klo 12.00 mennessä. ?Oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, ja kun pääsylippu kädessä kuljin yli sillan, alkoi lounaiselle taivaalle kerääntyä isoja kumpupilviä. (Tuli tästä mieleen: olisipa kiva joskus listata, monenko visakirjailijan syntymäkaupungissa tai ?kylässä olen käynyt. Itse kukin voi tätä kohdaltaan miettiä, jos ei hyödyllisempää ole työn alla.) - - Viikon kirja on Nathalie Sarrauten Les Fruits d´or, 1963 (Kultaiset hedelmät, suom. Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus 1964). Joel Lehtosen rehevästä naturalismista siirrytään nyt kauas ranskalaiseen modernismiin, sodan jälkeisen uuden romaanin syvänteisiin. Lukijan kärsivällisyys on joskus kovilla. Minulle Kultaiset hedelmät merkitsi kuitenkin hauskaa, ajoittain ilkeääkin piruilua meidän lukijaparkojen kustannuksella. Se on sisällöltään ja muodoltaankin tavallisesta romaanista poikkeava ja sopii hyvin Kirjavisan jo ennestään monipuoliseen repertuaariin.? Viikon muita tietäjiä olivat Reijo Paukkunen, Kuusankoski, Pertti Vuorela, Espoo, ja Jari-Pekka Vuorela, Tampere. Robbe-Grilletä (varhaisia Mukkulan kävijöitä, sieltä taisin saada ensimmäiset herätteet häneen, samoin kuin muihin uuden aallon tekijöihin), Simonia (Mukkulassa 1963) ja hieman vanhempaa Sagania. Kultaisten hedelmien kääntäjä Pentti Holappa vietti aikanaan yksinhuoltaja-äitinsä kotipaikassa Ikaalisissa, ja juttelimme aina joskus Kampin divarissa yli 30 vuotta sitten siellä käydessäni. Mukava mies, ja terävä: opiskeli ranskan ja vähän muutakin ominpäin kansakoulupohjalta. Taas tekisi mieli siteerata Paasilinnaa, mutta en viitsi, kun on kuitenkin kyse ranskalais-venäläisestä kosmopoliitista.? Mauri Panhelainen laittaa kaksi peräkkäistä, aivan erilaista visakirjaa aikajanalle jatkumoksi. ?Visakeväässä jatkuu kirjallisen valtameren naaraus leveällä haravalla. Hän syntyi 1900 Ivanovossa (tuolloin tunnettu nimellä Ivanovo-Voznesensk), 300 km koilliseen Moskovasta. Kävin muuten Ivanovossa pari vuotta sitten, mutta en ikävä kyllä huomioinut visakirjailijan syntymäkaupunkia tässä mielessä
Wilfried Jacobsin Kuolema on notkean tummanpuhuva ja tässä tulkinnassa Napinavalajan hahmoa uhkaavampi. Annikki Alku. Ja vaikka hänellä ei kokonaisuuteen nähden ole kovin paljon tanssittavaa, on jokainen hetki täynnä tunnetta ja merkitystä. Frans Valkaman leiskuvat hypyt ja velmu olemus pääsevät oikeuksiinsa Dovren äijänä. Ensimmäinen näytös on looginen ja laajakaarinen, ja siinä on paljon mielenkiintoista tanssittavaa erityisesti miehille. Toi- nen näytös hajoaa sirpaleisiksi pikkukohtauksiksi, joissa ei paria poikkeusta lukuun ottamatta kovin paljon ehditä tanssia. Tutun taidokasta tanssia Florian Ettin luoma etäännyttävän viileä visuaalinen maailma on erityisesti puvuissa hybridimäinen sekoitus 1800-luvun loppua ja 1900-luvun puoliväliä. Teknisesti loistavan, ilmavan ja linjakkaan tanssin lisäksi hän on myös täysverinen tulkitsija, joka elää roolinsa joka solullaan. Häntä ikuisesti rakastavana ja odottavana Solveigina Tiina Myllymäki on yhtä aikaa hauras ja teräksinen. Musiikillisesti teoksessa käyvät vuoropuhelua Griegin alkuperäissävellykset mukaan luettuna jopa harvemmin esitetyt kuoro- ja solistikohtaukset sekä Brett Deanin ja Marc-Anthony Turnagen modernimpi musiikki. Tyylillisesti teos on liikekieleltään lähinnä neoklassista ryyditettynä varsinkin toisen näytöksen näytelmällisellä ilmaisulla. Näytelmällisyyttä mukana on enemmänkin, sillä Peerin alter egona on näyttelijä Antti Luusuanniemi, jonka tehtävänä on sanallistaa nimenomaan Peerin mielenliikkeitä Ibsenin näytel- Tanssi Peer Gynt etsii itseään Suomen Kansallisbaletti Peer Gynt Koreografia Heinz Spoerli Musiikki Edvard Grieg, Brett Dean, Marc-Anthony Turnage Lavastus ja puvut Florian Etti Valot Martin Gebhardt Musiikinjohto Robert Reimer män tekstinpätkillä. Lavastuksessa korostuu horisontaalisuus ja avaruus siitä huolimatta, että paikoitellen isot liikuteltavat elementit vaikuttavat hieman kömpelöiltä. Värimaailmaltaan kokonaisuus on hyvin neutraali, mikään ei nouse esille, mutta ei pistä silmäänkään. Eikä mikään ihme, sillä sen monipolvinen ja monitulkintainen tarina itsensä, identiteettinsä ja elämän tarkoituksen etsimisestä on ikuinen. Peerin retket itseään ja vastuuta paetessaan ovat sekä todellisia että kuvitteellisia ja antavat siten aina uusille ohjaajille mahdollisuuden uudenlaisiin ja ajankohtaisiin tulkintoihin. Ratkaisu on mielestäni täysin turha, sillä tapahtumat ja tunteet välittyvät kyllä ihan riittävästi liikekielestä ja tanssijoiden ilmaisusta. Päinvastoin Luusuanniemen sinänsä ihan toimiva puheilmaisu paikoitellen jopa häiritsee ja sotkee muita näyttämötapahtumia. Rakenteellisesti esityksen kaksi näytöstä ovat melkein kuin eri maailmoista. Tiina Myllymäki on esityksen tunteikas Solveig. Norjalaisen Henrik Ibsenin näytelmä Peer Gynt vuodelta 1867 on niitä teoksia, joihin teatterit melko tasaisin väliajoin tarttuvat. Ei sovi unohtaa Edvard Griegin näytelmään säveltämää musiikkia, joka sekin on jo klassikko ja erityisesti Solveigin laulun osalta myös suuren yleisön rakastama. Ei siis oikeastaan ole ihme, että myös tunnettu sveitsiläinen koreografi Heinz Spoerli tarttui näytelmään ja teki siitä vuonna 2007 Zürichin baletille koko illan tanssiteoksen, jonka Suomen kansallisba- letti on nyt ottanut ohjelmistoonsa. Musiikin vuoropuhelua Sisällöllisesti Spoerlin tulkinta Peerin elämästä ja seikkailuista on uskollinen alkuperäisnäytelmälle ja melkein hampaattoman yleishumaani. 16 16.4.2014 Sakari Viika Peer Gyntinä tanssiva Sergei Popov tekee debyyttiroolinsa Kansallisbaletissa vakuuttavasti. Paitsi ehkä Peerin toisen näytöksen asun viaton kokovalkoisuus, joka panee jopa miettimään, onko se tulkinnallinen ratkaisu. Esityksenä Peer Gynt on vahvaa ja osaavaa tanssia, jota Kan- sallisbaletilta on viime aikoina totuttu odottamaan. Varsinaisena sokerina on debyyttirooliaan esityksessä Peerinä tekevä Sergei Popov
16.4.2014 ??Greenpeace moittii Suomen ilmastopolitiikkaa Hiilen käyttö sen kun vaan lisääntyy Greenpeacen tuore maajohtaja Sini Harkki ei anna nykyiselle hallitukselle korkeaa arvosanaa ilmastopolitiikasta. Harkin mukaan hiilen käyttö on lisääntynyt kuluneella hallituskaudella, eikä uusiutuvan energian kapasiteetti ole lisääntynyt lähes lainkaan. l?l?l 17
Uusiutuvaan energiassa on toimintavarmaa potentiaalia, joiden investoinnit tulisivat aidosti kotimaahan ja joiden myötä työpaikat pysyvät täällä. Jos Suomessa halutaan siirtyä lähes täysin kotimaiseen, omavaraiseen energiantuotantoon, niin meillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet osaamisen ja luonnonvarojen osalta, Harkki kehuu. Mallia Kiinasta? Greenpeacen Suomen maajohtajan mukaan uusiutuvan energian kilpailukyky on lisääntynyt viime vuosina valtavasti. Esimerkiksi nousee yllättäen teollisuusmahti Kiina. . Hän vetoaa, ettei tässä tilanteessa hallituksen ole fiksua tehdä tästä myöntävää päätöstä. . On omituista, että vaikka enemmistö suomalaisista ei tuoreen mielipidetiedustelun mukaan kannata Fennovoiman ydinvoimalahanketta, suurin osa poliitikoista tuntuu olevan aivan toisella linjalla kansaan nähden, Harkki ihmettelee.. Jos Fennovoiman ydinvoimalapäätös on myönteinen, kysyntä uusiutuvalle sähkölle tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan hyvin mitätön eikä Suomi tule pääsemään 2050 päästötavoitteisiinsa, Harkki uskoo. Kati Oksman ?Kiinassa tuulivoiman kapasiteetin kasvu on jo ohittanut hiilen, mikä on näkynyt siellä päästöjen vähenemisessä.? . Harkin mukaan arviot energiankäytöstä, joihin lupa silloin perustui, ovat vanhentuneet. . Se on ilmastotavoittei- den kannalta täysin kestämätön tie, Harkki sanoo. ?Fennovoiman ydinvoimalaa ei tarvita? Greenpeace ei näe ydinvoimaa tulevaisuuden ratkaisuna turvallisuuden, uraanin louhinnan ja ydinjätteen loppusijoituskysymyksen kannalta eikä siksi, että se jarruttaa pitkän aikavälin kestävien ratkaisujen pääsyä markkinoille. Fennovoiman ydinvoimalahanke on nyt aivan eri kuin mitä se oli vuoden 2010 hakemuksessa, Harkki sanoo. Hiilestä on aivan ehdottomasti päästävä eroon, koska nyt jos tuotantolaitoksen elinkaari on se 40-50 vuotta, niin me olemme sitten kiinni siinä hiilessä vielä seuraavat 40-50 vuotta. Kiinassa tuulivoiman kapasiteetin kasvu on jo ohittanut hiilen, mikä on näkynyt siellä päästöjen vähenemisessä, Harkki sanoo. Lisäksi Saksa ja Tanska tekevät Harkin mukaan määrätietoisesti työtä uusiutuvan energian kapasiteetin nostamisessa. Saksa pyrkii siihen, että vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvilla. Koska nykyinen sähköverkko ja tuotantomuodot, kuten ydinvoima, ei mahdollista vaihtelua, pitää hänen mukaansa Suomessakin lähivuosina ratkaista, kumpaan suuntaan lähdetään. Harkin mukaan pitäisi olla kaikille ihan selvää, ettei hiileen eikä muihin fossiilisiin energiamuotoihin voida enää investoida. . Harkin mukaan ne ydinvoimalat, mitä meillä on toiminnassa, voidaan käyttöikänsä päähän, mutta sen jälkeen ne tulisi korvata uusiutuvalla energialla. . Myös Ukrainan tapauksen myötä on tullut Euroopassa hyvin selväksi, että energiaomavaraisuuden lisääminen on kuitenkin se fiksumpi tie, Harkki toteaa. Harkki näkee Fennovoiman mahdolliselle myönteiselle päätökselle vielä yhden suuren uhkan tulevaisuuden ja kestävän ilmastopolitiikan kannalta. . Uusiutuvan energian tuotantomäärät vaihtelevat, ja siksi uusiutuva energia ei sovi samaan verkkoon nykyisten jättisähköntuotantolaitosten kanssa, Harkki selittää. Siitä mihin suuntaan Suomen tulisi mennä, on Harkilla selkeä visio. . Sitä sähköä ei tarvita, mitä kyseinen laitos tulisi tuottamaan, ja lisäksi tästä on tullut suomalaisen laitoksen sijaan täysin venäläinen hanke, joka on venäläisissä käsissä ja jonka hintalappu ja sopimusyksityiskohdat on hyvin epäselviä, Harkki sanoo. Suomessa ollaan vielä 2010-luvulla jumiuduttu 1970-luvun energiamalliin, Harkki ihmettelee. 18 16.4.2014 lll . Tanska pyrkii 100 prosenttiin. . Hän peräänkuuluttaa hallitukselta pikaisia toimia uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Monet sähköntuotantolaitokset on tulossa pian elinkaarensa päähän ja sitä mukaa tulee ratkaista, millaisiin energiaratkaisuihin Suomessa jatkossa investoidaan. Suomessakin tulisi nähdä, millainen potentiaali uusiutuvaan energiaan liittyy, Harkki sanoo. Energiaratkaisuissa kaikki liittyy kaikkeen Harkin mukaan suomalaisen energiakeskustelun peruskysymys on se, halutaanko tulevaisuudessa nojata suurten tuotantolaitosten, kuten ydinvoimaloiden ja fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten vai hajautetun kotimaisen, uusiutuvan energian varaan.
Se, että saa aikaan edistystä, motivoi. 16.4.2014 19 Kuvat Kari Hulkko . Toki välillä myös pettymyksiä tulee, sille ei voi mitään, Sini Harkki tuumaa. Greenpeacen toimintaperiaatteisiin kuuluu rohkeasti haastaa kaikkia niitä tahoja, jotka estävät siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan - oli kyseessä sitten eduskunta, Euroopan unioni tai öljy-yhtiö. Ihmiset suhtautuvat ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen myönteisesti, mutta se tuki ei kanavoidu aina meidän kautta, ja siinä meillä on petraamisen paikka, miten voisimme nämä ihmiset paremmin tavoittaa, Harkki sanoo.. Väkieikä ilkivaltaa Greenpeacen toimintaan ei kuitenkaan Harkin mukaan liity. Vaikka Harkin mukaan Greenpeace on saanut paljon hyvää vaikuttamistyötä aikaiseksi lahjoittajien tuen avulla, silti useat suomalaiset kokevat Greenpeacen imagon vieraaksi. . Suuri osa maailman halllituksista on sitoutunut pitämään ilmaston lämpenemistavoitteen kahdessa asteessa, koska ilmastotiede on selvästi osoittanut, että sen ylimenevä lämpeneminen on katastrofaalisen vaarallista, sanoo Greenpeacin maajohtaja Sini Harkki. ?Jos Fennovoiman ydinvoimalapäätös on myönteinen, kysyntä uusiutuvalle sähkölle tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan hyvin mitätön, eikä Suomi tule pääsemään 2050 päästötavoitteisiinsa.? Parasta työssä ovat ihmiset Sini Harkki on työskennellyt Greenpeacessa eri tehtävissä vuodesta 2006. . Parasta työssäni on se, että saan työskennellä kansainvälisissä tiimeissä yhdessä asiantuntevien ja inspiroivien ihmisten kanssa. Harkki valittiin uudeksi maajohtajaksi, kun Tapio Laakso siirtyi vetämään koko Greenpeace Nordicin Arktis-kampanjaa. Kollegoiden lisäksi aktiiviset ja sitoutuneet vapaaeh- toiset antavat Harkille inspiraatiota. Luonto-Liitossa ja Suomen luonnonsuojeluliitossa metsäasioiden parissa aiemmin työskennellyt Harkki kertoo, että kun maailman tilasta on huolissaan, tuntuisi todella vaikealta tehdä työtä, jossa ei voisi millään tavalla edistää näitä asioita.
Ilman ihmisten kolaamia apukinoksia maailman uhanalaisimman hylkeen pesintä olisi epäonnistunut lähes täydellisesti. Suomen luonnonsuojeluliitossa ollaan iloisia siitä, että tähän mennessä elossa on löytynyt 53 saimaannorpan kuuttia. Näistä peräti 50 on apukinoskuutteja. Lisäksi kahdesta löytyi merkkejä tukehtumiskuolemasta. Viime vuonna heti heinäkuun alussa tuli kaksi ilmoitusta verkkoon kuolleista kuuteista. Tämän takia norpalle vaaralliset kalanpyydykset, kuten verkot ja löysänieluiset katiskat on kielletty Saimaan alueella 15.4-30.6. . 20 16.4.2014 ??Verkkokalastus heiveröisten kuuttien uhkana Savonlinnassa jaossa ilmaisia turvakatiskoita Tänä talvena Suomessa on seurattu huolestuneina lumen puutteesta kärsineiden saimaannorppien pesintää. Kaikki kuolemat eivät tule viranomaisten tietoon. Verkot voidaan vaihtaa nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin. Verkkojen käytöstä on luovuttava ainakin kesän loppuun Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Myös talviverkkoihin menehtyy norppia. Jos kalanpyydyskuolemat halutaan saada loppumaan, olisi verkkokalastus norppa-alueilla lopetettava kokonaan. Verkkojen sijaan katiska Luopuminen verkkokalastuksesta ei tarkoita kalastuksen lopettamista. Myös nielurajoittimien jako on käynnistynyt kaikissa Saimaan alueen maakunnissa. Niillä saa tehtyä omasta löysänieluisesta mökkikatiskasta norpalle turvallisen kalanpyydyksen. Nielurajoittimia saa useista Saimaan alueen osuuskaupoista sekä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiireistä. Tämä talvi on osoittanut, miten herkkä saimaannorpan tilanne on. Jotta saamme pidettyä hengissä imetysvaiheesta selvinneet kuutit, on verkkokalastuksesta pitäydyttävä riittävän laajasti kaikilla niillä alueilla, joilla kuutteja on syntynyt. . osuu ruutuun 40. Rajoitusaikaa on pidennettävä ja aluetta laajennettava. Viime vuonna verkkoihin kuoli viisi kuuttia. Ilmastonmuutokseen on nopeasti vaikea vaikuttaa, mutta kalanpyydyskuolemat voidaan lopettaa, Tiainen toteaa. Demokraatti Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Saimaannorpan pesintä vaikeutuu vähälumisina talvina.. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. saakka. Keväiset kalanpyydysrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi alkoivat eilen. Vuonna 2011 laajennetut kalastusrajoitusalueet eivät ole vähentäneet kuuttien verkkokuolemia vaan siirtäneet ne loppukesään. Kuuttikuolemia on yhä Tutkimustulokset, kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö edellyttävät pyydyskuolemien estämisen, jotta saimaannorpan kanta pääsee elpymään. Kalastusrajoitusaika on liian lyhyt, sanoo Luonnonsuojeluliiton norppa-asiantuntija Kaarina Tiainen. Vuonna 2011 laajennetut kalastusrajoitusalueet eivät ole vähentäneet kuuttien verkkokuolemia vaan siirtäneet ne loppukesään. Kalaverkkojen vaara korostuu erityisesti rajoitusajan loputtua. . Lisäksi norppa-alueilla voidaan onkia, heittokalastaa ja vetää uistinta. Suomen luonnonsuojeluliitto jakaa norppaturvallisia katiskoita Savonlinnan torilla Pihlajavedellä kalastaville lauantaina 26.4. Kuolleita kuutteja on löydetty kuusi, ja lisää voi vielä löytyä. Huonot pesimäolosuhteet ovat saattaneet vaikuttaa saimaannorppien imetykseen niin, että kuutit ovat itsenäistyttyään tavallista heiveröisempiä. Nyt on huolehdittava siitä, että yksikään vaikeasta talvesta selvinnyt kuutti ei kuole kalanpyydyksiin
Osin jokien virtaamat ovat jopa pienempiä kuin moneen vuosikymmeneen huhtikuussa. Yleensä pohjalaisten jokien virtaamat saavuttavat huippunsa huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat näyttäisivät jäävän pienemmiksi kuin tammi-helmikuussa. Normaaleina lumivuosina alueen tekojärvet ja säännös- tellyt järvet ovat alimmillaan huhtikuun alussa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan EU:n asioista ja ota ystäväsikin mukaan, sillä tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ihosyöpää voi ehkäistä suojaamalla ihoa auringon UVsäteilyltä ja varsinkin palamiselta muun muassa vaatteilla ja voiteilla. Ulkoministerin eritysavustaja Tarja Kantola alustaa keskustelun teemasta . Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. klo 19-20.30. Järjestävät Helsingin sos.dem. Säteilyturvakeskuksen mukaan naisten osuus melanooman saaneista on tulevaisuudessa suurempi kuin miesten. Toissa vuonna uusia melanoomatapauksia todettiin hieman yli 700 miehellä ja runsaalla 600 naisella. Melanooman yleistymisen taustalla ovat sekä liiallinen auringon ottaminen että väestön ikääntyminen. Syntymäpäivät Erkki Saksa 70 vuotta Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, nuorisotilat, 16.4. Mukana ehdokas jokaisesta eduskuntapuolueesta, SDP:stä Nasima Razmyar. Korson Eläkkeensaajat ry. LänsiUudenmaan humanistiyhdistys ry. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Siltasaarenkatu 6, Helsinki puh. Johtokunta kokoontuu klo16.30. Rekolan Työväenyhdistys. Dosentti Juhana Aunesluoma alustaa, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri kommentoi. Paasitornissa to 24.4. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Vähäisestä lumipeitteestä johtuen Lappajärvi on kevään aikana saavuttanut tavoitteen mukaisen kesätason ja alueen kevättulvat voidaan välttää. EU-ilta Rekolan Työväentalossa, Rekolantie 43 ke 16.4. klo 18 Oikokatu 4.ssä. klo 11, Korson Mieslaulajat esittää laulutervehdyksen ja klo 11.30 Korson srk kirkkoherra Pirkko Yrjölä puhuu pääsiäisen odotuksesta, seurakunnan tarjoamat kahvit ja muuta klo 10.30 alkaen, http://korso.elakkeensaajat.fi/ 0400 402 172. . Tekojärvien täyttyminen normaalille kesätasolle edellyttää vielä sateita. Lappajärvi on runsaan vuoden ollut yli puoli metriä ta- voitetasonsa yläpuolella. Kylmä kevät - mitä opittavaa Ukrainan kriisistä. Erityisesti lasten ja nuorten ihon palamisen tiedetään olevan keskeinen ihosyövän riskitekijä. STT Rane Aunimo Liiallinen auringon ottaminen on yksi tekijä melanooman yleistymisen taustalla. Numerotehtävän ratkaisu Erkki Saksa, eläkeläinen, Lempäälä, täyttää 70 vuotta torstaina 17.4. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Voionmaan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Saksa. ?Hautaus?palvelut Surun kohdatessa et jää yksin UUSIMAA . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min). Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 22.4. Lappajärvestä juoksutetaan Ähtävänjokeen nyt enää 10 m3/s. Myös pitkään normaalia korkeammalla ollut Lestijärvi näyttäisi saavuttavan ajankohdan keskimääräisen tason vielä huhtikuun aikana. Demokraatti Väestön ikääntyminen lisää melanoomaa Ihosyövistä vaarallisin eli melanooma yleistyy selvästi Suomessa. Siihen arvioidaan sairastuvan vuonna 2020 parituhatta ihmistä, mikä on puolitoista kertaa enemmän kuin nykyisin. Tervetuloa! KYMI . klo 17.30-19.30 Sellon kirjastossa Leppävaarassa Espoossa. Puistoportissa. klo 18. Viime vuoteen verrattuna esimerkiksi Vissaveden tekojärvi on 1,5 metriä ja Hirvijärven ja Kalajärven tekojärvet 2,5 metriä ylempänä kuin viime vuonna tähän aikaan. Miksi EUvaalit ovat tärkeät?. Eurooppalainen solidaarisuus. Ainutlaatuinen eurovaaliehdokkaiden keskustelutilaisuus ti 29.4. 21 16.4.2014 Pohjanmaan jokien virtaamat selvästi normaalia pienempiä Arja Jokiaho Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien vedenkorkeudet ja virtaamat ovat selvästi pienempiä kuin huhtikuussa yleensä. Kahvitarjoilu 17.30 alkaen. . Vähäisestä lumipeitteestä johtuen järvien täyttäminen aloitettiin tänä keväänä jo maaliskuun alkupuolella. kilta ja Eurooppademarit Tähti
08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 04.00 Teematieto 17.00 - 17.55 Tiededokumentti: USA:n valtimoilla 2/4. Liikenne. 18.00 Sairaan kaunis elämä (12) Jordin on aika sanoa hyvästit jalalleen. 07.50 Aamuhartaus. 15.00 Yle Uutiset. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Järki ja tunteet. - 03.38 Vallan linnake (7) 3. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 10.03 Ajantasa. 06.25 Aamusoitto. 16.00 Yle Uutiset ja sää. N: Helena Kara, Eino Kaipainen. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. kausi, 23.43 00.43 01.41 02.39 26/30. 14.03 Ajantasa. 20.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. Hänet kärrätään leikkaukseen, jossa komplikaation riski on suuri. Selviääkö poika operaatiosta hyvissä voimissa, sitä jännittävät paitsi äiti myös Jordin uudet ystävät. Taidepuu- Akuutti Yle TV1 klo 20.00 Kevätauringon paiste aloittaa sairaaloissa valitettavien tapaturmien sesonkiajan. 08.15 Urheiluradio. Hätä ei lue lakia. Vallan linnake (7) 3. Romahdus. Vallan linnake (7) 3. 11.57 Päivän mietelause. Huomenna helpottaa. 00.50 - 04.00 Uutisikkuna tarha Katariina Sourille. 19.00 - 19.55 Fjodor Dostojevskin elämä (12) 3/8. Fjodor on rakastunut ja kirjoittaa veljelleen Mihailille avioliittoaikeistaan Marian kanssa. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Vetäydy kielletyiltä kupeilta, Wyatt! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Sisarenpojan paluu. 18.30 Emmerdale (S) Etelästä tuulee, osa 1/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (12) Osa 2622. 23.03 Kansanradio. Frank kylvää peltoonsa walesilaisia nauriita, jotka Walesissa voivat olla maassa koko talven. 21.00 Jerusalem (12) Sarja alkaa. Osa 1/4. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Isä ja poika Shkolnik ovat professoreita ja Talmudin tutkijoita. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Selvittääkseen totuuden siitä, mihin hänen isoisänsä Len oli sekaantunut Erin matkaa Länsirannalle etsimään Lenin ystävän perhettä. 18.55 Luonto-Suomen teemailta: maaperä kuhisee elämää 020317600. 15.05 Maakuntaradio. Perintövero nousee, muuttavatko rikkaat muualle. 09.00 Yle Uutiset. Kerromme mitä voi tehdä, kun koiralla ja omistajalla menevät tassut ristiin. 19.00 Historia: Pavlopetrin uponnut kaupunki Kreikan eteläkärjen edustalta löytynyt pronssikautinen Pavlopetrin kaupunki vajosi aaltojen alle 3500 vuotta sitten. 19.50 Nakkikioskien historiaa 20.00 Akuutti Hoitotahto ja eutanasia - saako kuolemasta päättää itse. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Vältä virheet ja mittaa verenpaine oikein. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio Presidentti Niinistö arvioi Ukrainan kriisiä ja Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Hiljaisen viikon Stabat mater -konsertti. 15.05 Kultakuume. 20.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. 20.06 Sää. 06.15 Aamuhartaus. 19.03 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Café Tropical. 16.15 Maakuntaradio. 09.05 Muistojen bulevardi. Isän kuoltua Ingmarista tulee pitäjän pää. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 13/13. Metten ja Mickyn vauva on väärin päin. 22.30 Oddasat 22.45 Vallan linnake (7) 3. Israelilaissotilaat suhtautuvat hänen liikkeisiinsä epäluuloisesti. 00.55 Neo 01.15 - 04.00 Teematieto NELONEN YLE FEM 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää (7) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.45 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 10.20?10.50 Yhteinen taloprojekti 07.00 Min Morgon 08.30?16.00 SVT:n ohjelmaa 13.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 14.20 Yhteinen taloprojekti 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.55 Supernanny (S) Luottamuspula. 16.55 Deittikamera 17.25 Maaginen Criss Angel (S) Laiva tyhjästä. 18.25 Frasier (S) Poliisin poika. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot Aerobic-mestari Tuuli Matinsalon talkoot. 19.30 Neljän tähden illallinen Illallista emännöi kirjailija Niina Repo. 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Itsesyytöksiä. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset: Plan-spesiaali Vieraana Arman Alizad. 23.30 Arman ja Kamerunin kummilapset (7) Arman käy tutustumassa Plan-kummilapseensa Kamerunissa. 00.30 Dexter (16) Neljä ratsumiestä. 01.35 Frasier (S) Poliisin poika. 02.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) Karkulaiset. 03.00 Deittikamera Hampaat ratkaisevat. 03.30 Dr. Will McAvoyn uutisilta. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Kampanja, joka vei sotaan 00.05 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.4. Onnettomuudet työllistävät käsikirurgia keväisin. 06.05 Hartaita säveliä. 09.00 Yle Uutiset. 18.03 Luonto-Suomen teemailta: maaperä kuhisee elämää 0203-17600. 21.00 Musiikkia 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.55 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. kausi, osa 27/30. Menneisyyden taakka. Vallan linnake (7) 3. 14.00 Yle Uutiset. 22.05?23.05 Ajassa soi. 23.37 Metsää ja luontoa. kausi, osa 28/30. 11.03 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 11.00 Uudet levyt. 09.05 Urheiluradio. Ville vierailee suomen tunnilla ja nationalistisessa koulussa, jossa lapsille opetetaan sotilastaitoja. 21.45 Kino: Alaviite (S) Komediallinen tarina akateemisesta kilpailuhengestä. Hannu Lemisen elokuvassa nuori lääkäri joutuu taistelemaan pelottavaa kulkutautia ja sydämessä riehuvia ristiriitoja vastaan. 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 1/5. Kolme karhua. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) Peli on kovaa. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. kausi, osa 29/30. 10.05 Brysselin kone. 2/13. 07.50 Merisää. 18.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 15.55 Yle News. (U) 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Pomo piilossa UK Pakettien perässä. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Mämmikakku 15.20 Vauvaonnea (S) Uusi pomo. 18.45 8 mm katse: Liikemiehen tytär Anu oli iäkkään 15.45 Vauvaonnea (S) Tuttava- helsinkiläisen liikemiesisän ja kemistiäidin ainoa tytär. Äiti kuvasi häntä läpi vuosien vauvasta nuoreksi äidiksi. pariskunta. 16.15 Saaristoruokaa Nauta. Nautaa Korppoosta. 16.45 Keidas Jakso 1. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja-pappi Hanna Paavilainen Kirkon Tiedotuskeskuksesta. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 18.50 Iltahartaus. 13.00 Klassista kahteen. 13.06 Maakuntaradio. Amerikka 14.25 Jyrki Sukulan makujen maa 14.55 Britannian paras leipomo 15.50 Leijonan luola USA 16.45 The Voice of USA 17.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.35 Britannian paras leipomo 19.35 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.25 Poliisit (12) 23.55 Villit nettivideot (12) 01.00 South Park (7) 01.30 JIM D: Metsien miehet (7) 02.25 Leijonan luola USA 03.20 The Voice of USA 04.10 Jopet-show (S) 04.40 Älypää-TV LIV 09.00 Vanessa ja pikkuväki 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Tyyliä vai ei 11.00 Huippukokki lähtee maalle 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele mun illallinen Australiassa 13.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 14.00 Tyyliä vai ei 15.00 Manhattanin äitiyskonsultti (7) 16.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 17.00 Hurja remontti 18.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 19.00 Supernanny (S) 20.00 Sinkkulaiva USA (S) 21.00 Rakkauden FAQ 22.00 Nashville (12) 23.00 Huippumalli haussa 00.00 Supernanny (S) 00.55 Seurapiirisäpinää Teksasissa (S) 01.55 Asiaa seksistä (S) 02.50 Kuumempi kuin tyttäreni 03.30?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Hullut hamstraajat 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Pieniä potilaita 12.45 Siivoushullut 13.45 Jamie Oliverin keittiössä 14.45 Unelmakoti puoleen hintaan 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (12) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Brad stailaa 20.00 Suurin pudottaja 20.30 Moderni perhe (S) 21.00 Unelmakoti puoleen hintaan 22.00 Suurin pudottaja 22.30 Mexican (16) 00.50?04.50 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Antienergian uhka. 18.43 Kysy Laralta (7) Osa 6/26: Piinaavat pehkot. 18.55 Gazoon (S) Tulikärpäset. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Kuoleman valtakunta, alakulttuurin koti, tunneleita ja metron reittejä. 20.30 Tanskalainen maajussi 9/10. 21.40 Urheiluradio. Merten kameleontti. 12.30 Sydämen asialla (7) Epäilyksiä. 13.25 - 14.50 Suurin voitto (7) (Suomi 1944) O: Hannu Leminen. Vaalit. FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.05 Wipeout 09.55 24Kitchen 12.15 Miehen paikka 12.40 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.30 Hetki ennen tuhoa 14.20 Lentoturmatutkinta 15.10 STT Uutiset 15.13 Aivopelit 15.40 Miehen paikka 16.05 24Kitchen 17.55 Family Guy 18.20 Family Guy 18.45 Seiska News 18.50 Lentoturmatutkinta 19.50 Varastojen metsästäjät 20.20 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.50 Elokuva: Abyss? Syvyys 01.40 Kiven sisällä 02.30 Alaskan lentopelastajat 03.20 Wipeout 04.05 24Kitchen: Teemu Laurell 04.35 24Kitchen: Kalle?Chef on the Beach 05.05?05.59 Sky News SUb 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Duudsonit tuli taloon (7) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.05 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.25 Bones (16) 01.20 Lain nimessä (12) 01.50 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat TV5 06.05 Paritellen (7) 06.40 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 07.35?08.30 Matlock (7) 11.30 Saiturin säästövinkit 12.00 Tarjousten metsästäjät 12.30 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 13.30 Paritellen (7) 14.10 Musta Kyy (S) 14.55 Matlock (7) 15.55 Kolmas kivi auringosta (S) 16.55 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Kyllä isi hoitaa (S) 20.00 Breaking Amish (S) 21.00 Elokuva: Riddickin aikakirja (16) 23.15 5D: Outo riippuvuus 00.25 Num3rot (12) 01.25 Twin Peaks (12) 02.25 Miksi olen sinkku. 07.17 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Kantapöytä. O:Joseph Cedar, Israel 2011. 23.30 Luvattu maa (16) 3/4. 07.15 Aamusoitto. 12.15 Julkinen sana. 22 16.4.2014 TV- jA RADIO-OhjelmAT Keskiviikko 16.4.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 19.06 Luonto-Suomen teemailta: maaperä kuhisee elämää 020317600. 17.45Tekijä: Näyttelijä Ella Mustajärvi 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 75. 04.05?04.57 Ihmemies MacGyver (12) JIM 11.40 Krokotiilimies 12.10 Kuuluisat kuppilat 12.35 Kokki lomalla 13.00 Laiva (S) 13.55 Henkka & Niki vs. 16.15 Faunin iltapäivä. 21.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 12.45 Merisää. Yle Uutiset ja sää. Camillan jaxuhali on pitkä ja kuuma. 20.05 Kadonneen jäljillä Rovaniemeläisen Marken isä on esittänyt toiveen vielä kerran kohdata norjalaisen poikansa Arvidin, Marken pikkuveljen. 21.00 C.S.I. 08.17 Maakuntaradio. kausi, osa 30/30. Eurovaalisarjassa meppiehdokkaat Alexander Stubb ja Sauli Ahvenjärvi. 21.55 Keskiviikon ravisuora Vermossa nähdään tasokasta raviurheilua. 22.00 Newsroom (12) 5/9. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40? 07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Urheiluilta: NHL Playoffs 2014 18.30 Urheiluilta: koripalloa 20.30 Urheiluilta: NHL Playoffs 2014 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 12.15 Maakuntaradio. Kun toiselle myönnetään valtionpalkinto se meneekin väärälle miehelle. 06.53 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.06 Herra Nokkelo (S) 07.11 Tiketi Tok (S) 07.24 Lauran tähti (S) 07.38 Runokuva (S) 07.39 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.52 Muumilaakson tarinoita (S) 08.15 Milli ja Molli (S) 08.41 Late Lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Hupipätkät (S) 12.15 Solsidan - Onnea onkimassa (12) 2/10. 12.40 Solsidan - Onnea onkimassa (12) 3/10. 13.05 Nolojen tilanteiden mies (S) Herra Beanin joulusekoilu. 13.30 13.45 14.15 15.05 16.15 - 13.40 Hupipätkät (S) Suorana: Kortesmäki A2: Venäjä-ilta A2: Venäjä-ilta Näin Norjassa Arendalissa on Norjan ainoa perhospuisto. 16.30 Galaxi (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 - 19.00 Parasta ikinä lastenohjelmat 50 v 18.00 Parasta ikinä: Leila Heijola 18.02 Pallo-Noppa Ohjelma esikoululaisille yhdessäolosta. 18.22 Parasta ikinä: Outi Kivimäki 18.24 Pelle Hermanni: Humpuukia alennuksella (S) 18.35 Parasta ikinä: Mika Tommola 18.37 Ansan ja Oivan TV-asema (S) Osa 7: Avajaisspektaakkeli. 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Latela Uudet jaksot alkavat. YleX tilaa lateloilta avolavaauton Justin Bieberin etkoille 20.00 Uusi päivä (S) Osa 379: Bileet pystyyn. 20.30 Suorana: Kortesmäki Vieraina nayttelijä ja juontaja Sami Hintsanen sekä Latelat. 21.00 Toisen kanssa (12) 4/6. Saara ja Matti yrittävät sopia sääntöjä avustajan välityksellä. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Stacey Dooley: Kotikaupunkini kiihkoilijat Stacey Dooley palaa lapsuusmaisemiinsa Lutonin kaupunkiin, jonka kaduilla tikittää aikapommi. 23.05 Latela Uudet jaksot alkavat. 23.35 Silminnäkijä: Euroopan lapsityöläiset 00.05 Copper (16) 8/10. 17.20 Urheiluradio. Skitsofrenian hoito kehittyy. Onnettomuudet työllistävät käsikirurgeja, kun sirkkelit ja klapikoneet kaivetaan esille. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT: Verentahrimat muotivaatteet 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Prisma Studio 12.05 Luontohetki: Eläintarinoita 10/13. 08.15 Ykkösaamu. 18.00 Yle Uutiset. New York (16) Murskattu. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Syvänlumenkelk- kailua Italian Alpeilla Markku Alénin kanssa. 23.10 Rikoksista pahin (16) Kasvukipuja. 00.05 Noitapiiri (12) Sidoksissa. 01.00 - 05.40 Eurojahti 20.00 Mediataide: Heta Kuchka Kuchkan teoksissa on roolileikkejä, joihin hän asettaa itsensä ja muut ihmiset. 20.40 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä 6/10: Mordva ja Komi. Phil (12) Pennyn selviytymistarina. 04.30 - 05.00 Älypää-TV 16.16 Jumalanpalvelus Perhejumalanpalvelus Turusta. 16.55 Maantieteilijän testamentti Osa 8/10: Metsien ja järvien maa. 17.14 Ollaan kavereita (S) Osa 8/8: Liian kiltti Bella. 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU-klubben: Palomies Sam Palopäällikkö pelaa golfia. 18.30 Supersankari Energina (7) 6/10. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 21.03 Päivä tunnissa. 09.10 Sää
Kun toiselle myönnetään valtionpalkinto se meneekin väärälle miehelle. Poikaa esittää kuvan Lior Ashkenazi. Huttunen, Valkama, Hietikko, Huttunen ja Martikainen saavat tehtäväkseen rakentaa avolava-auto Justin Bieberin etkoille. Vahvaa uskoa ja väkevää rakkautta YLE Fem klo 21.00 Selma Lagerlöfin kaksiosaiseen Jerusalem-romaaniin perustuva 4-osainen sarja, jossa nelisenkymmentä aikuista ja lasta vuonna 1896 muuttaa Taalainmaalta Jerusalemiin paikallisen herätysliikkeen saarnaajan Helgumin (Sven-Bertil Taube) houkuttelemana. Hän nai Barbron (Lena Endre) saadakseen takaisin kotitilansa, jonka Barbron isä Sven Persson (Anders Nystöm) osti Ingmarin Karin-siskolta (Pernilla August). (16). Romaani perustuu tositapahtumiin. Ruotsalaiset myyvät tilansa päästäkseen matkaan. Aiemmin perustetun tallin neljää jätkää kutsutaan sarjassa senioreiksi ja sen jäl- keen pystytetyn kvartettia junioreiksi. Edelliset ovatkin muutaman vuoden jälkimmäisiä vanhempia, joskin myös he maksimissaan kolmikymppisiä eli lähinnä termeillä viitataan tallien perustamisajankohtiin. 23 Saaristoruokaa MTV3 klo 16.15 Sarjassa Harri Syrjänen kiertää Suomen saaristoseutuja hyvän ruoan perässä. Jokaisessa jaksossa hänkäy käy aluksi syömässä saaristoravintolassa, sen jälkeen hän hakee hienoja raaka-aineita ruoan lähteiltä ja jakson lopuksi niistä laitetaan saaristokeittiössä maistuvaa ruokaa. Kino: Alaviite Yle Teema klo 21.45 Israelilaisen Joseph Cedarin vuonna 2011 ohjaama komediallinen tarina akateemisesta kilpailuhengestä. Isä ja poika Shkolnik ovat professoreita ja Talmudin tutkijoita. Keskiössä on Ingmar (Ulf Friberg), joka pettää nuoren Gertrudin (Maria Bonnevie). Myös Karin ja tämän mies Tim (Reine Brynolfsson) seuraavat Helgumia. Suomeksi tekstitetty sarja usinta vuosilta 1998 ja 2005. Mexican Marie Bonnevie esittää nuorta Gertrudia. AVA klo 22.00 Gore Verbinskin vuonna 2001 ohjaamassa jännityskomediassa Brad Pitt ja Julia Roberts seikkailevat Meksikon pahamaineisimmilla kujilla metsästäessään vanhaa asetta jonka yllä roikkuu salaperäinen kirous. Pahaksi onneksi saman aarteen perässä juoksee myös lauma vaarallisia rikollisia. 16.4.2014 Autojen rassaaminen Pirkanmaalla jatkuu YLE TV2 klo 19.30 Luvassa on jälleen tuju annos äijäläppää, ronskia ystävyyttä ja autojen rassaamista, kun Latela-tallit käyvät käsiksi uusiin projekteihin sarjan toisella kaudella. Nyt pitää rakentaa autonraadosta menopeli teinitähti Justin Bieber-keikan etkoille ja väsätä kolariautoista tilataidetta Anssi Kasitonnin teettämänä - jälkimmäinen kahden tallin välisenä kilpailuna. Latelassa tärkeintä on tiiviin kaverijoukon yhteisö, jolle kyseessä ei ole pelkkä harrastus vaan enemmänkin elämäntapa. Mutta ystävyyskin voi joutua koetukselle, kun paineessa ja tosissaan tehdään. Latelassa on kahdeksan päähenkilöä
Ei siinä mitään sen kummempaa, Rask Lehtikuva / Leon Halip viittaa viime kauden lohkofinaaliin, jossa Boston pudotti Pittsburghin jatkosta. Myös Bostonin valmentaja Claude Julien puhuu porukan hyvästä fiiliksestä ja siitä, kuinka joukkueen filosofia on aina ollut ja on edelleen ottaa peli kerrallaan. . Sillä asenteella mennään. Fiilis on hyvä, ja siitä tulee joukkueeseen lisää hyvää energiaa. Julien lisää, että hyvän fiiliksen lisäksi kurinalaisuus on heidän vahvuutensa. . Emme ota paljon jäähyjä. San Jose Sharks nauttii kotiedusta Bostonin Tuukka Rask on noussut joukkuensa avainpelaajaksi ja yhdeksi liigan parhaista veräjänvartijoista. San Jose Sharks haki pudotuspeleihin mahdollisimman hyvää paikkaa. Tiistaina Nel syytti juoksijatähteä siitä, että tämän lau- sunnoissa on kovasti epäjohdonmukaisuuksia. Pistorius on kertonut toimineensa itsepuolustustarkoituksessa. Jos pyynnöt tauosta hyväksytään, jatkuu kohuoikeudenkäynti 5. Sijoitusta tärkeämpi on paras mahdollinen fiilis. toukokuuta. Onhan se nähty, ettei sillä ole väliä, onko runkosarjan ensimmäinen vai kahdeksas, Rask muistuttaa. Viime vuonna Stanley Cup -finaalissa pelannut Boston aloittaa Detroit Red Wingsiä vastaan, mutta sen kovimpana vastuksena idässä pidetään Pittsburgh Penguinsia. Joukkueiden kohtaamisissa tunteet ovat usein pinnassa, mutta Rask kiistää, että jouk- kueiden välillä olisi verivihollisuutta. . Länsilohkon yk- kössija jäi saamatta, mutta kotietu tuli. . 24 16.4.2014 ??Bostonin suomalaismaalivahti on isossa roolissa pudotuspeleissä Rask uskoo hyvän fiiliksen kantavan Boston Bruins lähtee NHL:n pudotuspeleihin parhaalta mahdolliselta paikalta eli itälohkon ykkösjoukkueena. Lännessä on kookkaampia pelaajia, ja kaverit pelaavat tiukemmin omaa systeemiään, varsinkin puolustuspäässä. Idässä otetaan enemmän riskejä ja käytetään pienetkin tilaisuudet heti hyväksi, Couture vertaa ja vihjaa, että mestari saattaa tänäkin vuonna tulla lännestä. Flyersilta odotetaan taas fyysistä peliä Itälohkossa odotetaan, että yksi fyysisimmistä ottelusarjoista on New York Rangersin ja Philadelphia Flyersin kohtaaminen. Sijoitus ei kuitenkaan ollut maalivahti Tuukka Raskin mukaan joukkueelle mikään tavoite. . Tuomari Thokozile Masipa antaa päätöksensä asiasta keskiviikkona. STT-AFP, Pretoria Oscar Pistoriuksen oikeudenkäynti jäänee kolmen viikon tauolle.. Nyt on tosi hyvä tuntuma, maalivahti Antti Niemi sanoo ja lisää, ettei ole mitään yhtä asiaa, millä joukkue etenisi Stanley Cup -finaaliin saakka. . Ei sillä ole väliä, miltä paikalta pleijareihin lähtee. Kaikki on niin pienestä kiinni. Sharks-hyökkääjä Logan Couture muistuttaa pudotuspelien olevan San Joselle tuttu tilanne, ja siksi joukkue tietää, mitä voittaminen vaatii. . Joukkueet tasasivat runkosarjassa voitot 2-2, eikä tunnelma ollut kateissa yhdessäkään ottelussa. Kimmo Timonen ja muut Flyers-pelaajat lataavat ennakkosuosikin paineet Rangersin niskaan sanomalla, että Rangers on nopea, hyökkäävä joukkue, eikä sen voittaminen ole helppoa. Flyersin on paras oppia voittamaan New Yorkissa; edellinen vierasvoitto Madison Square Gardenissa on helmikuulta 2011. STT, New York Pistoriuksen ristikuulustelut päättyivät AFP Photo / Pool / Siphiwe Sibeko Pikajuoksija Oscar Pistoriuksen ristikuulustelut oikeudenkäynnissä päättyivät tiistaina. Sekä puolustus että syyttäjä ovat pyytäneet taukoa oikeudenkäyntiin, jossa Pistoriusta syytetään naisystävänsä Reeva Steenkampin murhasta. Syyttäjä Gerrie Nel käytti viisi päivää kestäneet ristikuulustelut syyttäen Pistoriusta valehtelusta, todisteiden muokkaamisesta ja itkemisestä tiukkojen kysymysten välttämiseksi. Tietysti historia tuo lisämaustetta, mutta molemmat ovat hyviä joukkueita, ja pelit ovat aina tiukkoja