010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 010 766 1047 Ty öa ja n pid en ny s eT uj en he ik en ny ks eT yr iTT äji en as em a. XX Roudari kasvoi puoluejohtajaksi Elämä . 14 pOliTiikkA . KesäKuuTA 2016 n0 24 Otsikko OSASTO . 6 Yrittäjät ampuivat kikyssä omaan jalkaansa liikE . 25 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 18 pOliTiikkA . Elokuva jätti ison perinnön kulTTuuri . . 36 Supermummon äänestys alkaa nyt Veronkierto imee kehitysapurahat Mr. Hinta 2 € 16
Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi. 2 16. KesäKuuTA 2016 Lehdessä 6 Yrittäjät sössivät asiansa kiky-väännössä 10 Uutiskertaus 11 Demokraatti.fi: Kommentteja Juhana Vartiaisesta 12 Elävänä Euroopassa: Britannia tarvitsee taas Churchillia 13 EU, tuo kaupunkien salarakas 14 Veronkiertäjä syö nälkäänäkevänkin pöydästä 16 Demograafi: Politiikka kiinnostaa koulutetumpia ja vanhempia 17 Futis naulaa ihmiset television ääreen 18 Olipa kerran minä: Antti Rinne 22 Voitto ei ole kilpailussa tärkeintä 24 Kasvot peilissä: Amin Asikainen 25 Herra Leffa oli paljon muutakin kuin elokuvaa 26 Nykyaika, Humala ja Krapula 28 Pohjolan hyytävä dekkarikesä 29 Kolumni: Jari Sedergren 30 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Nuorta näkökulmaa demariliikkeeseen 35 Mielipide: Koulutus ei takaa työpaikkaa 36 Supermummot on esitelty, nyt äänestämään 38 Suomalainen demari 39 Nieminen Vee 40 Lasten hyväksi tehtävä työ ei uuvuta 42 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Jari Hietala 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Antti Rinteen kanssa Kipeää tekee, mutta kiky taisi kuitenkin olla järjen voitto tunteesta
Itselleni se oli sitä ennen. Mikä muuttuu. Aiheet ovat aika triviaaleja: suomalaiset haluavat mökille sisävessan, maksalaatikko – suomalaisten suosituin eines, suomalaisten suosituin kesäpuuha on saunominen. Kokoomus siirtyi Orpon aikaan. Monikin asia. Lisää meistä löydät www. . Ehkäpä molempia. Ei huomioi. KUVA jARI SoInI ” Puhumisen oikeus on meillä kaikilla, mutta kaikki meistä eivät kykene käyttämään täysivaltaisesti puhumisen oikeutta. Uskomme työssämme siihen, että, kun änkyttäjien asioita ajaa ja heidän puolestaan toimii äänenä, saamme hyvää aikai seksi. Änkytys on tahdosta riippumaton puheen häiriötila. Toivomme, ettei sääli vie eteenpäin vaan se, että kuuntelija vie asiaa eteenpäin totuudenmukaisella tavalla. Uskon, että siitä voi päästä pois. Ymmärtävä kuulija voidaan useinkin kokea niin, että se kääntyy kuuntelijan kohdalla sääliksi änkyttävää kohtaan. Lisää puolestapuhujia vai ymmärtävämpiä kuulijoita. Olemme lajissamme ainoa Suomessa, joten vastuualueemme ei ole kovinkaan pieni. huomioiko 99 prosenttia yhden prosentin ongelmat. Missä meistä ihmisistä kuka tahansa kulkeekin, toivon, että hän tekee sen, minkä sydämestään näkee hyväksi toiselle. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. Hyvän kuuntelijan ominaisuus on myös se, että osaa myös käsittää kuullun. Kyllä se monelle on. onko änkytys taakka. Toivon niin. Maailmanparantaja . Sillä asia, jota emme useinkaan ymmärrä on useinkin lähtöisin siitä, ettei ihmisillä ole tarpeeksi tietoa asiasta. Ratkaiseeko asia vai asioiden esittämistapa. Hyvä kuuntelija myös muistaa kuulemansa. Puhumisen oikeuden puolesta Paraneeko maailma änkytyksestä puhumalla. . . Molemmissa piilee totuus. Olen itsekin änkyttäjä, joten kaiken sen, mitä teen tai teemme yhdessä ja erikseen auttaa tekemään maailmasta paremman paikan elää ja olla änkyttäjänä. KesäKuuTA 2016 Ilmapuntari Tiedon lähteillä. Ottamalla elämäänsä paljon uusia hyviä asioi ta tilalle ja päästämällä vanhoista itselleen turmiollisista irti. Se, miten esitetään asia, joka on monelle niin kovin arka, auttaa itse asian ymmärtämisesessä maailmanlaajuisesti. Onhan meitä tilastollisesti 55 000 änkyttäjää Suomessa. Mikä muuttuu, kun hieman Stubbia pullantuoksuisempi Orpo otti vastuun. Puhumisen oikeus on meillä kaikilla – ja joillekin se saattaa olla itsestään selvyys – mutta kaikki meistä eivät kykene käyttämään täysivaltaisesti puhumisenoikeutta. 3 16. Useinkin kyynisyys juontaa jostain paljon pidemmältä kuin tästä hetkestä. ankytys.fi jari hietala TEKSTI hEIKKI SIhTo . Puolestapuhujia tarvitsemme siksi, ettemme itse ehdi tehdä kaikkea itse. Siksi yhdistyksemme haluaa kertoa asiastamme avoimesti. Tuoko tieto ymmärrystästä. Oman elämän kokemukset tai epäonnistumiset. Alaosastot eli puhekerhot tekevät pyyteettömästi hyvää työtä itse änkyttäjien parissa. . Liittoa rahoittaa myös työja elinkeinoministeriö. Emme tavoittele kuuta taivaalta, joten yritämme ensin saada Suomessa asuvien änkyttäjien asiat paremmalle tolalle. Änkytyksestä kärsii noin yksi prosentti väestöstä, miespuolisilla se on 3–4 kertaa yleisempää kuin naispuolisilla. Suomen änkytysyhdistyksen varapauheenjohtaja ja pääkaupunkiseudun vertaistukiryhmän vetäjä . Tosiasiat huomioiden. Vastaan suureellisesti, että koko elinympäristömme. . Useinkin asioi ta pidetään itsestäänselvyytenä valtaväestön parissa. Suomalaisen Työn Liitto puolustaa kotimaisia työpaikkoja ja tutkii. . Mikä ajaa kyynisyyteen. Ei paljon mikään. Antaes saan hyvää toiselle voi saada paljon siitä itsekin.. Kokoomus väitti kisan olevan linjavaali, vaikka kaikki muut tiesivät sen olevan henkilövaali. Suomen änkytysyhdistys ry on tässä merkittävässä roolissa
Päinvastoin. Omaan kokemukseen perustuva tulevaisuuden visiointi on entisiltä puoluesihteereiltä toivottavaa. Ammattiliitot joutuivat valitsemaan ruton ja koleran välillä. KesäKuuTA 2016 Kilpailukykysopimus: Rutto vai kolera. UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo merja jUtila roon Pelastetaan puolueet eVa:n julkaisema pelastakaa puolueet! –pamfletti on hämmentävää luettavaa. Varsinkin tunneissa mitattava työaika. Minusta koko työaika on menneen maailman termi. Nyt on elinkeinoelämällä vuoro näyttää vastuunsa työllisyydestä. Ei edes kaikilla keskituloisilla. Lapsiperheillä ostovoiman lisäys ei yllä salmiakkiiin. Ehdottaisin, että jatkotoimenpiteenä etsittäisiin keinoja keventää nykypuolueiden rakenteita, nopeuttaa päätöksentekoa ja lisätä suoria jäsenäänestyksiä. Karkkipussit pienenevät. Yhteiskunnan rakenteet ja kansalaisten osallistumispreferenssit eivät kohtaa. Niissä istutaan muutama tunti tyhjänpanttina ja työn tuottavuus laskee entisestään. Samaa rahaa ostovoiman näkökulmasta ovat julkisten palveluiden maksut ja verot. Tavallinen ihminen olisi tunviikon sana » Kiinalainen viisaus: Ei kiillä kivi silittämättä, eikä ihminen tule täydelliseksi vastoinkäymisettä. Vähemmän osinkoja ja enemmän investointeja. Maksut kasautuvat kipeämmin niille, joilla on lapsia tai sairautta. Ostovoima ei hallituksen talouspolitiikan kokonaisuudessa nouse läheskään kaikilla. Erityisesti julkisen sektorin naiset. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa –säätiön projektitutkija. Jos hallitus jättäisi maksut korottamatta ja verot alentamatta, lopputulos olisi palkanOpposition ääni tarja filatov tenut kukkarossaan paketin leikkaukset. Keskituloisessa perheessä yhden lapsen päivähoitomaksut nousevat yli 60 euroa kuukaudessa. Hallituksen lupaamat veronkevennykset parantavat keskituloisen palkansaajan ostovoimaa hurjat 60 euroa vuodessa. saajallekin oikeudenmukaisempi. Entäpä aloilla, joissa tavara ja palvelut eivät käy kaupaksi. Yksin terveydenhuollon maksuihin hallitus lanseerasi 30 prosentin korotuksen. Keskituloinen ystäväni kertoi ostavansa rahalla joka toinen päivä salmiakkiauton. Kirjoittajat ovat oikeassa siinä, että ihmiset haluavat osallistua nopeammin ja suoremmin. Ville Ranta. Fiksummin tekeminen, innovatiiviset tuotteet ja tuottavuus on avaimia kilpailukykyyn. On vaikea nähdä, miten politiikan vaikuttavuus ja kansalaisten luottamus järjestelmään voisivat kasvaa, kun politiikasta tulisi entistä heittelehtivämpää. 4 16. Siten useammat kansalaiset saattaisivat kokea, että puolueiden kautta voi vaikuttaa. Nähtäväksi jää, miten työajan pidennys ja sen myötä tuleva palkanalennus vaikuttaa. Uutiset eivät pohtineet ostovoiman jakautumista. Se on kuitenkin ansiokkaasti tuonut esiin sen, että yhteiskunnan rakenteet ja kansalaisten osallistumispreferenssit eivät kohtaa. Työajan pidennys oli hallituksen kärkitavoite kiky-sopimuksessa. Hallituksella on takataskussa huonosti valmisteltu pakkolakipaketti, jonka kasvuvaikutukset talousasiantuntijat kyseenalaistivat. Kaksilapsisessa perheessä, jossa on tarvetta iltapäivähoidolle, lasku kasvaa huimasti. On kuitenkin todella vaikea kuvitella, että johtajattomat puolueet ilman ”ideologista ankkuria”, puolueiden määrän kasvu ja vaihtelevuus, jatkuvat vaalit ja niissä oloissa rullaavat hallitusohjelmat eivät saisi maata kaaokseen. Pamfletti on kuitenkin tervetullut avaus keskusteluun puolueiden tarpeesta uudistua. Ruttoepidemia olisi edessä ilman sopimista. Viikonlopun uutisissa julistettiin ostovoiman parantumista. Hyvä valinta. Julkaisu kärsii liioittelusta, perusteettomista väitteistä ja se on täynnä ristiriitoja. Aloilla, joissa kysyntä on lähtenyt käyntiin, se tuo lisäpotkua. He valitsivat koleran ja sopimusyhteiskunnan, joka pysäyttää isomman pahan. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd)
Kärkäs saa olla, mutta totuuttakin kannattaa kokeilla. Moni Petteri Orpoa äänestänyt koki jopa syyllisyyden tunteita Stubbin syrjäyttämisen vuoksi. Silloin tarvitsemme tuoreita avauksia, joilla SDP lähtee kohti kuntavaaleja 2017. Petteri Orpon onkin nyt syytä tarkkaan miettiä, mitä paikkaa hän Stubbille tarjoaa, ettei puolueen yhtenäisyys rakoile entisestään. Mieleen tulee eräs nasaretilainen muutaman vuosituhannen takaa, jonka suosio kesti suunnilleen saman ajan. KesäKuuTA 2016 seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Puolue-eliitiin kuuluvien fariseusten kuiskaukset tarttuivat lopulta kansan mieliin ja Stubb sai mennä. KUva jUKKa-pEKKa flaNdER JK Superviikonlopun saldo: yksi poliittinen ruumis K aksi vuotta poliittisessa elämässä voi muuttaa kaiken. Puheenjohtaja Antti Rinne kiirehti jopa sanomaan, että Stubbin kokoomuksen kanssa hallitusyhteistyö on mahdotonta. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 16. Alexander Stubb on yksi valovoimaisimmista ja kansainvälisimmistä poliitikoista miesmuistiin, josta jokaisella suomalaisella tuntuu olevan jokin mielipide. Ydinkysymys lienee, millainen on SDP:n hyvinvointivaltio 2.0. Vaimostaan Hetasta hän puhuu sydämellisellä lämmöllä ja arvostuksella. Enää ei ole pyhäinhäväistys haastaa oma oppiisänsä ”puolueen edun nimissä”. Mies on päivettynyt sekä selvästi energinen ja hyvinvoiva. Tapaan SDP:n puheenjohtajan, Antti Rinteen, kuuman aurinkoisena päivänä hänen kotitalollaan Mäntsälässä. Rinne kertoilee kuinka oravapariskunta on muuttanut heidän talonsa välikattoon ja kirvat vallanneet pihan riippakoivun. Viime hallituskauden loppujakso pilasi SDP:n ja kokoomuksen välejä merkittävästi. Petteri Orpon puheenjohtajuus käynnistää kokoomuksen ja demareiden suhteessa uuden vaiheen. Politiikan superviikonloppu osoitti, että menestynytkin puoluejohtaja voidaan haastaa koska tahansa. Kokoomus luopui vapaaehtoisesti yhdestä suomalaisen politiikan suurimmista tähdistä. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula IssN-L 2242-6892 Demokraatti, IssN 2242-6892 (painettu), IssN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Enää ei ole pyhäinhäväistys haastaa oma oppi-isänsä ”puolueen edun nimissä”. Lappeenrannan kokouspaikalla oli puheenjohtajan valinnan jälkeen merkillinen tunnelma. Pikkuleipiä on katettu kolmea sorttia. Kokoomus esiintyy Orpon johdolla köyhän kansan kaverina, kun taas Rinteen SDP tarjoaa suklaata yrittäjille. aNTTI RINTEEN haaSTaTTElU SIvUlla 18 Lämmin henki. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Monen huulilta saattoi lukea ajatuksen:” Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä.” Jopa Stubbia hanakasti kaatamassa olleet politiikan toimittajat heltyivät tappion hetkellä ylistämään Stubbin jäähyväispuhetta. Kuvaavaa ilmiölle on se, että haastaja puheenjohtajalle voi tulla aivan lähipiiristä. Petteri Orpo on kokoomuksen puheenjohtajana SDP:lle sekä mahdollisuus että uhka. Käsi sydämellä Li, oletko oikeasti sitä mieltä, ettei Suomen yrityksillä ole kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyongelmaa. Hymy on herkässä. Heti kun autoni on kaartanut pihaan, huikkaa Rinne tulemaan terassin puolelle ja suoraan kahvipöytään. Elokuun gallup-luku kertoo paljon siitä, miten kova demarikentän tarve on etsiä Antti Rinteelle vastaehdokas. Lapsenlapset Elias ja Iiris vilahtelevat Rinteen puheessa. Stubbin karisma puri niin kauan, kun hänen henkilökohtaisen suosion uskottiin auttavan puoluetta. Haasteena on vain se, että molemmat kalastelevat äänestäjiä toistensa vesiltä. Rinteen sanoista ja eleistä kuultaa vahvasti rakkaus ja perheen tärkeys. Enää ei kukaan puoluejohtaja voi tuudittautua siihen, että hyvä gallup-suosio takaisi automaattisesti uudelleenvalinnan. Kun näin ei lopulta käynyt, hän joutui tylysti vaihtoon. Vasemmistoliiton tuore puheenjohtaja Li Andersson kiirehti linjapuheessaan haukkumaan kilpailukykysopimuksen. Toisaalta puoluekokouksen lähestyminen mahdollistaa SDP:n teemojen nostamisen politiikan keskiöön. Siniset silmät tuikkivat kun hän muistelee ipanoiden edesottamuksia. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: simo Alastalo, 050 311 0737 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 050 408 1359 Kohtaaminen TEKSTI NORa vIlva . Monesta kokousedustajasta näki, ettei puolue selvinnyt tästä kahakasta kuivin jaloin. Kun vielä pari vuotta sitten kokoomusväki söi uuden kuninkaansa Alexander Stubbin kädestä, oli hurmos vaihtunut Lappeenrannan puoluekokouksessa syytöksiin. Superviikonlopun jälkeen poliittinen valokeila kääntyy vääjäämättä syksyyn mennessä SDP:hen
15. 6 16. ” Nyt edettiin perse edellä puuhun ja hallitus halusi istuttaa meidät valmiiseen pöytään.”. He vetäytyivät neuvotteluista perusteena AKT:n päätös hypätä pois kelkasta. Tarvitaan ehjä joukkue ja vahvat fanit. KesäKuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 050 311 0737 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITIT » Nasima Razmyar: Politiikassa, niin kuin futiksessa hyvät yksilösuoritukset eivät riitä. 19. maaliskuuta Keskustan eduskuntavaaliohjelma: mukana laaja yhteiskuntasopimus työelämäasioista. Haastattelimme pääneuvottelijoita SAK:sta, Akavasta, STTK:sta kuin EK:stakin. Toinen ihmetyksen kohde oli EK:n takinkäännös 2. toukokuuta Yle: sopimuksen tavoitteena lisätä työaikaa sadalla tunnilla. 4. 30. Kaikki haastateltavat saivat esiintyä nimettöminä, jotta prosessin koko vaikeus, kipukohdat, menetykset ja menestykset nousisivat parhaiten esille – eikä henkilökohtaiset ambitiot häiritsi kokonaiskuvan muodostumista. 6. Ja se on Suomen Yrittäjien hölmöilyksikin kutsuttu menettely paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin työantajiin. Neuvottelut kestivät kaikkinensa 13 kuukautta alkaen keskustan tavoitteissaan esittämästä yhteiskuntasopimuksesta kiertäen työmarkkinasopimuksen kautta lopulta kilpailukykysopimukseen. kesäkuuta Järjestöt sopivat Tykan kolmannen vuoden palkankorotuksista. joulukuuta. huhtikuuta Juha Sipilä aloittaa hallitustunnustelut ja neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta. 13. Yhteiskuntasopimuksen ja työmarkkinaratkaisun kautta kilpailukykysopimukseksi 2015 Kiky ja Suomen Yrittäjien hölmöily ulos kaikesta D emokraatti-lehti kävi läpi tuoreeltaan kilpailukykysopimuksen koko prosessin. toukokuuta Sopimusneuvottelut päättyvät. Demokraatti selvitti koko työmarkkinakentän näkemykset neuvottelujen kulusta. SAK pitää työajan pidentämistä liian raskaana hintana yhteiskuntasopimuksesta. heinäkuuta Hallitus: ehdotus neuvottelujen jatkosta valmis. tammikuuta 2016. Selvityksessä nousee yksi asia ylitse muiden. Jos oli koko prosessi ainutlaatuinen, niin olivat myös sen yksityiskohdat. Vähintään yhtä ihmeellistä oli EK:n pikainen paluu neuvottelupöytiin 19. Lisäksi haastatteluja täydennettiin neuvotteluja läheltä seuranneiden kommenteilla
Pääministeri lupaa odottaa. Mutta nyt tapahtunutta ei ole aiemmin koettu. Asetamme itse tavoitteemme, sanoo sisäpiiriläinen SAK:sta. 20. syyskuuta #STOP-mielenosoitus: Rautatientorilla noin 30 000 osallistujaa. syyskuuta SAK:n hallitus esittelee yksimielisen ehdotuksensa neuvottelupohjaksi. su 19.6. Italian kuntavaalien toinen kierros järjestetään sunnuntaina. Emme me sellaiseen suostu. 8. KesäKuuTA 2016 Nasima Razmyar: Politiikassa, niin kuin futiksessa hyvät yksilösuoritukset eivät riitä. lokakuuta SAK: paikallisen sopimisen laajentaminen ei saa johtaa palkka-aleen. Tapahtumaan saapuu myös Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. lokakuuta Eduskuntaäänestys: hallitukselle luottamus äänin 115-53. Tim o Sp arf Demokraatin viikon valinnat turvallisuutta kultarannassa Pohjois-Euroopan turvallisuus sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ovat pääaiheita tämän vuoden Kultaranta-keskusteluissa, jotka tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi 19.–20. Raggi voi voittaa protestiäänillä. 7 16. lokakuuta Hallitus: ansiosidonnainen työttömyysturva lyhenemässä sadalla päivällä. su 19.6. Kiky ja Suomen Yrittäjien hölmöily ulos kaikesta Kolmas ja ehkä perusteellisin ihmetyksen kohde on ollut, miten ayliike on mennyt neuvottelemaan sopimuksen, joka pitää sisällään vain heikennyksiä palkansaajille. Sitten hallitus pyrki ottamaan itsellensä suurta roolia. Hallitus poistaa paketistaan sunnuntaija ylityökorvausten rajaukset ja korvaa ne lomarahojen leikkauspäätöksellä. 10. 13. – Nyt edettiin ikäänkuin perse edellä puuhun ja hallitus halusi istuttaa meidät valmiiseen pöytään. elokuuta Juhani Salonius neuvottelujen selvitysmieheksi. Tuore puheenjohtaja ja ensimäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä esitteli lempilapsensa yhteiskuntasopimuksen, joka nyttemmin kilpailukykysopimuksena tunnetaan. 13. Siihen meni ensimmäinen puoli vuotta. elokuuta SAK:n hallitus valmis sitoutumaan sopimuksen valmisteluprosessiin. Joskus on palkankorotuksia siirretty parempaan ajankohtaan ja liki nollakorotuksiakin on tehty. Edellinen demokraattipormestari joutui eroamaan huikentelevien ravintolalaskujen takia. – Sellainenhan loppui nopeasti. 28. kenestä rooman pormestari. syyskuuta Hallituksen kilpailukykypaketti: Viiden prosentin hintakilpailukykyhyppy, pisimpien vuosilomien lyhentäminen, sunnuntaija ylityökorvausten leikkaus, loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi, ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi. 15. Merkillinen alku heti kärkeen Koko sopimuksen alkupiste löytyy oikeastaan Suomen Keskustan tavoitepapereista viime vaalikaudelta. 17. SAK torjuu hallituksen esitykset. Golfpallolla valkoiseen taloon Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Donald Trump vierailee Skotlannissa ja Irlannissa kalastelemassa näistä maista Yhdysvaltoihin muuttaneiden ääniä. Virallisesti Trump vierailee golfkentillään Skotlannissa ja Irlannissa.. Sipilä aloitti heti vaalivoittonsa jälkeen tunnustelut, mutta ne kaatuivat ensi metreille. Aiemmin sopimuksilla on kohennettu palkansaajan asemaa ja etuja. 2. Hallitus ilmoittaa, että pakkolait olisivat määräaikaisia. syyskuuta Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkavat. Roomassa klovni Beppe Grillon viiden tähden puolueen Virginia Raggi johti ensimmäisen kierroksen jälkeen demokraattien Roberto Giachettia. Kuitenkin ensin pitäisi asettaa yhteinen tavoite ja sitten etsiä keinot sen saavuttamiseksi. Ihmeteltiin, mikä oikein on neuvottelujen tavoite. syyskuuta Palkansaajakeskusjärjestö teemme yhteisen ehdotuksen korvaamaan pakkolakipaketin. 24. Tarvitaan ehjä joukkue ja vahvat fanit. kesäkuuta. elokuuta Neuvottelut kariutuvat toistamiseen. – Ei ollut hallitusta, ei mitään muuta kuin meille etukäteen kepun asettamat tavoitteet. ke 22.6. Ei sellaiselta pohjalta lähdetä neuvottelemaan, kuvailee eräs neuvotteluihin osallistunut. 18
Olen tyytyväinen kompromissiratkaisuun. 26. – Montakohan kymmentä vuotta Yrittäjien jäsenet saavat taas odottaa, ihmettelee korkea-arvoinen neuvottelija EK:sta. joulukuuta SAK:n hallitus: Aloite jatkosta EK:lla ja maan hallituksella. Matleena Kantola Demokraatti Kilpailukykyneuvotteluja läheltä seurannut toimihenkilökeskusliitto STTK:n edustaja pitää hallituksen pakkolakiuhkauksia 13 kuukautta kestäneen prosessin dramaattisimpana käännekohtana. Jo 20. 7. Myös hallituksen aloitteellisuus oli uutta. – Yrittäjien juna meni jo, eikä tälle asemalle enää palata, sanoo toinen SAK:sta. – Hallitus oli vahvasti mukana jatkuvasti ja teki neuvottelujen kariuduttua viime syksynä oman esityksensä, jota palkansaajat kutsuivat pakkolakipaketiksi. elokuuta neuvottelut kariutuivat toistamiseen 8. syyskuuta hallitus esitteli pakkolakinsa. 31. Erityiskiitosta toimintatavoistaan saa pääministeri Juha Sipilä (kesk.). joulukuuta Hallitus asettaa paikallisen sopimisen kolmikantatyöryhmän. – Akavassa olemme suu auki vieläkin. Pragmaattisuutta sekin. – SAK:n syksyllä ehdottama malli oli runkona. Myöskään kunta-alan lomarahojen leikkaus ei jää hyödyntämään kuntia. Esitykset ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty, vaikka pakkolait heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa. Ammattiyh” Tiesin alusta asti, että kyseessä on vaativin sopimus mitä Suomessa on tehty.” ” Sipilä on herrasmies. Kokoomus muuttui neuvottelujen myötä aiempaa ideologisemmaksi, arvioi STTK:n edustaja. Hetkeä aikaisemmin Sipilä oli puhunut SAK:n hallituksessa, eikä maininnut mitään pakkolaeista. Uhkausten taustalla oli hänen mukaansa hallituksen poliittinen kokemattomuus ja kokoomuksen ay-liikevastaisuus. Hänen sanaansa on voinut luottaa.” ” Yrittäjien juna meni jo, eikä tälle asemalle enää palata.”. Nyt näin kävi. SAK: paikallista sopimista edistetään työehtosopimuksilla. marraskuuta AKT jää ulos sopimuksesta. SAK:n hallitus esitteli jo 24. Eikä luottamus ole täysin palannut vieläkään, SAK:sta todetaan. 2015 2015 2016 Yhteiskuntasopimuksen ja työmarkkinaratkaisun kautta kilpailukykysopimukseksi Hän muistuttaa, että STTK ja Akava olisivat olleet valmiita oitis hyväksymään hallituksen asettamat tavoitteet. joulukuuta Pakkolakien lausuntokierros päättyy. 9. joulukuuta EK vetäytyy neuvottelusta. marraskuuta EK: ei keskitettyjä ratkaisuja. 8. Julkisen sektorin säästöt eivät jää työnantajien käyttöön, vaan säästöjä käytetään myös yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamiseen. Verotus olisi kiristynyt lisää ja leikkaussaksia olisi suurennettu roimasti. – Kalkkiviivoilla neuvotteluja saattoi vaikeuttaa kokoomuksessa käynnistynyt puheenjohtajakisa. tammikuuta Hallitus jäädyttää pakkolakivalmistelun neuvottelujen ajaksi. marraskuuta Postin työehtokiista ratkeaa. Myös kaikki muut järjestöt sanovat samaa. Kaikki tämä vedettiin nyt pois. Tavoitteet uudelleenarviointiin. Parempi saadaan sopimalla. tammikuuta SAK:n hallitus: Valmius aloittaa neuvottelut. Hänen sanaansa on voinut luottaa. Sipilä on herrasmies. Ei auttanut. Eikö tavoite ollutkaan tärkeä, kyselee korkea taho. 25. SAK, Akava ja STTK tyrmäävät. syyskuuta oman mallinsa, joka oli nimetty työmarkkinoiden kriisisopimukseksi. Asetamme tavoitteemme realistisesti, emme ihanteidemme mukaisesti, kerrotaan EK:n johdosta. 8 16. – Pääministerillä ja työmarkkinajohtajilla on hyvinkin avoimet välit eikä henkilöön meneviä esteitä ole. 2. Juhani Aro Demokraatti Järjen voitto tunteesta Poikkeuksellinen alkuasetelma – Tiesin alusta asti, että kyseessä on vaativin sopimus mitä Suomessa on tehty, yksi Kuntatyönantajien kärkineuvottelijoista kertoo. Paikallisen sopimisen kehittämisen päälinjat, estettävä työsopimuslakiin esitetyt määräaikaisten työsuhteiden heikennykset ja työehtosopimuksiin liittyvät heikennykset. Edunvalvojalle on etujen leikkaus vaikeaa Kilpailukykysopimuksen synnyttämisen hitautta pidetään STTK:n piirissä ymmärrettävänä. KesäKuuTA 2016 11. Kunta-alan puolella oli poikkeuksellista, että leikkaukset koskevat eniten julkista sektoria, mutta henkilöstökustannusten säästöt hyödyttävät myös yksityisen puolen kilpailukykyä. marraskuuta SAK: Ratkaisun ehto kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun jatko ja sopu Postin työehtokiistassa. EK:n usko hallitukseen meni EK ilmoitti yllättäen katkaisevansa neuvottelut marraskuussa, mutta palasi takaisin pöytiin jo tammikuussa. – Se oli naivia puhetta, josta kukaan ei oikein saanut selvää. Peruste: AKT:n vetäytyminen. Mutta hallitus petrasi, kun neuvotteluissa päästiin vauhtiin, STTK:n edustaja sanoo. Ihan jotakin muuta mielessä Hallitus yritti rynkyttää tavoitteitaan läpi kaikin tavoin. tammikuuta Neuvottelut alkavat uudelleen. Jopa niin, että se kaivoi naftaliinista entisen valtakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen selvitysmieheksi 13.elokuuta. – Tähän romahti hallituksen luottamus. Taloudelliset vaikutukset arvioitu kelvottomasti. – Tavoitteenamme oli saada sosiaaliturvamaksujen alennukset myös julkiselle työnantajalle. En usko että tällaisia neuvotteluja enää tulee, ja nythän näyttää siltä, että keskitetyt ratkaisut jäävät historiaan, kun EK jää pois. Miksi heikennykset. 30. 25. 19. marraskuuta Pakkolaki lausuntokierrokselle. EK:n neuvottelija myöntää takinkäännön, koska järjestössä havaittiin, etteivät hallituksen rahkeet sittenkään riitä ajamaan pakkolakeja läpi eduskunnassa. tammikuuta EK valmis selvittämään mahdollisuutta pakkolait korvaavan työmarkkinasopimuksen solmimiseen. – Olemme pragmaattinen järjestö. Hän havaitsi sen luoneen kitkaa hallituspuolueiden välille. Esityksen yksi lause kuului näin: ”Järjestäytymättömien työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään ja samalla varmistetaan, että he ovat samojen velvoitteiden piirissä kuin järjestäytyneet työnantajat.” – Jo tässä esityksessämme oli mukana järjestäytymättömien työnantajien aseman merkittävä parantaminen paikallisessa sopimisessa, sanoo SAK:n terävimpään kärkeen kuuluva hahmo. Lisäksi verohelpotukset korvaavat työnantajilta palkansaajille siirtyvät maksut. 29. – Maan hallitus oli aluksi monella tavalla törppö. Neuvottelut olivat vaikeita, mutta ratkaisun saaminen ei kokeneen neuvottelijan mukaan ollut yrittämisestä kiinni. Ay-liike ei todellakaan ole ollut tuttu näky pöydissä, joissa sovitaan etujen heikennyksistä. – Pakkolait olisivat pitäneet sisällään todella paljon heikennyksiä esimerkiksi lapsilisiin ja työttömyysturvaan ja moneen muuhun. 28. Hallitus ei osannut lukea ay-liikettä ja oli muutenkin kokematon. Sen lisäksi sopimukseen tulivat julkisen puolen lomarahojen leikkaukset ja työajan pidennys, joita myös ajoimme. Taitamattomuus näkyi jo hallitusohjelmaa kasattaessa, jolloin esillä oli pakkolakien sijaan myönteisin sanakääntein esitelty yhteiskuntasopimus. Hänen mukaansa vaikeinta oli historiallinen alkuasetelma, jonka tavoitteena oli heikentää työehtoja, sillä yleensä neuvotteluissa on lähdetty ehtojen parantamisesta
– Kun hallitus sanoi, että pakkolait puretaan, se oli momentum. maaliskuuta – 31. Työllisyysja kasvusopimuksen voimassaollessa sopimiseen tarvittiin myös ulkoista painetta. 17. SAK:n hallitus lähettää tuloksen liittojen hallintojen käsittellyyn. – Puheet luottamusmiespakosta ovat olleet harhaanjohtavia. Myös työnantajan liikkeitä oli STTK:n puolelta neuvotteluja seuranneen asiantuntijan mukaan vaikea lukea. He ryhtyivät lukemaan karttaa uudella tavalla, kun huomasivat, ettei porvarihallitus pysty ajamaan uudistuksiaan sanelulinjalla maaliin. helmikuuta Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos. maaliskuuta SAK:n hallitus hyväksyy työmarkkinajärjestöjen yhteisen kannanoton Suomen mallista. – Siihen nähden, mitä aluksi oli tarjolla, tämä oli merkittävä saavutus. Tämä olisi ollut valtava parannus ja iso muutos, josta Suomen Yrittäjät kieltäytyivät. Simo Alastalo Demokraatti Hallituksen kärkiministerit juhlistivat 5.3. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly oli kiky-neuvotteluiden väsymätön työjuhta. Neuvotteluihin osallistuneen STTK:laisen mukaan Suomen Yrittäjien pääministeri Sipilänkin hermostuttanut toiminta vaikutti ideologiselta. Suomen Yrittäjien pidemmän ajan tavoitteena on ollut samat mahdollisuudet järjestäytyneille ja järjestäytymättömille työnantajille. Todettiin, että mikäs kiire tässä sitten on. Yritysten yhdenvertainen asema oli tavoitteena jo hallitusohjelmassa. 8. mennessä menestyksellisesti. maaliskuuta SAK:n hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen alustavasti. Peliin tuli valtioviisaus ja ryhdyttiin neuvottelemaan. – Suomessa on aika korkea järjestäytymisaste. Tätä on julkisuudessa vähätelty, neuvotteluja STTK:ssa läheltä seurannut kertoo. Akavassa se on voinut olla joillekin helpompaa, mutta esimerkiksi raskaassa hoitotyössä pidempi työaika ei ole herkkua. SAK:n historialliseksi sanotun sopimusesityksen hylkäämisestä ja monista muista takaiskuista huolimatta Lyly jaksoi uskoa neuvotteluratkaisuun. maaliskuuta Työmarkkinakeskusjärjestöt keskustelevat Suomen mallista. Kikyn kattavuus todetaan riittäväksi keskusjärjestöissä. maaliskuuta Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallitus päättää aloittaa kikyn soveltamisneuvottelut. Ilo oli ennenaikaista, ja nyrkkitervehdys hyydytti neuvottelut pitkäksi aikaa. Heillä on sopimisen ja sopimuslainsäädännön tuntemus. 10. 17. Yhteistyötä pitää tehdä, mutta järeät muuvit kannattaisi unohtaa. – Kilpailukykysopimuksen syntyminen oli järjen voitto tunteesta paitsi niiden kohdalla, jotka vastustavat ay-liikettä ideologisista syistä myös niiden ay-liikkeen edustajien kohdalla, jotka halusivat vastustaa kaikkea, mitä porvarihallitus esittää. Hallitus päättää ostovoimaa tukevista veronalennuksista. STTK:n neuvotteluja sivusta seuranneen asiantuntijan mukaan poliitikkojen ei kannattaisi liiemmin sotkeutua työmarkkinakysymyksiin. EK ilmoittaa suosittelevansa liittokohtaisten neuvotteluiden aloittamista omille jäsenliitoilleen. Järjen voitto tunteesta distysliike ei ole hankkinut mainettaan jäsentensä etuja leikkaamalla. Yleissitovassakaan kentässä ei edellytetä, että työnantajan pitäisi järjestäytyä. Hän pitää saavutettua sopimusta työehtojen heikennyksistä huolimatta saavutuksena. 11. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vetäytyi, mutta myöhemmin palasi neuvottelupöytään. Yrittäjäjärjestö ei ole neuvotteluosapuoli, mutta he onnistuivat silti kaatamaan paikallisen sopimisen osalta saavutetut edistysaskeleet. yhteiskuntasopimusehdotuksen hyväksymistä nyrkkitervehdyksellä. kesäkuuta Metallin liittovaltuusto päättää kiky-sopimukseen osallistumisesta. Se, että sopimusjärjestelmää ei murrettu, oli ay-liikkeelle merkittävin asia. Lopullinen päätös kesäkuussa, kun kattavuus ja maan hallituksen toimet sopimuksen osalta ovat varmistuneet. Suomen Yrittäjät torjuivat tarjouksen Hallituksen alkutaipaleen uhkailulinjan ohella STTK:ssa hämmästeltiin eniten Suomen Yrittäjien roolia. Samat asiat, joita he ovat jo vuosikymmeniä tavoitelleet. – Olemme edunvalvontaorganisaatioina tottuneet hankkimaan etuja, eikä työajan pidentäminen ole STTK:n liittojen piirissä ollut läpihuutojuttu. maaliskuuta Pääministeri Sipilä hyväksyy järjestöjen täsmennykset siirtymisestä Suomen malliin. Luottamusmiehillä on aikaa ja osaamista. 9 16. helmikuuta Hallitus: paikallinen sopiminen osaksi työmarkkinaneuvotteluja. Hallitus ei ollut ainoa vaikeasti tulkittava osapuoli kiky-pöydässä. 29. KesäKuuTA 2016 17. Lehtikuva / Vesa Moilanen Jari Soini. – Elinkeinoelämän keskusliitto ei ollut aluksi kiinnostunut tekemään meidän kanssamme oikein mitään. 10. – On hyvinkin hämmentävää, että tämä esitys ei heille käynyt. 7. toukokuuta Palkansaajaja työnantajaliitot neuvottelevat tes-soveltamisesta 31.5
Demokraatti Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Kokoomus siirtyi Petteri Orpon aikaan viikonloppuna. 10 16. Stubb oli esimerkillinen häviäjä. Miksi Stubbin tappiopuhe on monen mielestä hienoin poliittinen puhe pitkään aikaan. Heille sallitaan ihmisyys. Ihmisyys ja puoluepolitiikka Uutisviikko KOONNuT hEIKKI sIhTO Miksi Stubbin tappiopuhe oli niin hieno poliittinen puhe. Keskustan puoluekokous jäi muiden kokousten varjoon. Hän puhui sujuvasti useita kieliä, hymyili pal jon, vastaili välittömäntuntuisesti ja ker toi laveasti harratuksistaan. Koska ihmiset rakastavat häviäjiä. Samalla moni ihmetteli, miksei Stubb näyttäytynyt inhimillisempänä johtaes saan kokoomusta. Kokoomus ei ollut valmis Stubbin kaltaiselle uudenlaiselle poliitikolle. Kokousta seuranneet olivat ihastuksissaan. Stubb ja Petteri Orpo kävivät tiukkaa taistoa loppusuoralle asti. Muiden puolueiden puoluekokouk sissa ei ollut vastaavaa draamaa kuin kokoomuksessa. Stubb teki vir heitä, ja niihin tartuttiin kiitollisena. Hän mokasi prosentit, pukeutui sortseihin ja suostui tikkatauluksi. Orpon – ja kokoomuksen – linja ja Stubbin tulevaisuudensuunnitel mat ovat kysymysmerkkejä. Koska ihmiset rakastavat häviäjiä. Samalla jälleen kerran paljastui politii kan raadollisuus ja nopeatempoisuus. RKP:n pu heenjohtajaksi valittiin vahva ennak kosuosikki Anna-Maja Henriksson. Kokoomus vaihtoi istuvan puheen johtajansa, hurjassa huumassa aika naan valitun Alexander Stubbin vain kahden vuoden pestin jälkeen. Välitön tyyli kostautui, virheitä löytyi paljon. Puheenjohtajien vaihtoviikonloppu Politiikan superviikonloppu oli todel linen puolueiden puheenjohtajaruletti. Stub bin puheenjohtajan naamio putosi, ja alta paljastui ihminen, joka itkee öisin tiukan paikan tullen. Alexander Stubbin puheenjohtajakausi jäi vain kahden vuoden mittaiseksi.. Heille sallitaan ihmisyys. Vasemmistoliiton joh toon nousi Li Andersson, jonka va linta oli varmistunut jo aiemmin järjes tetyssä jäsenäänestyksessä. Suomessa tus kin on toista poliitikkoa, jonka urheiluhar rastus on niin laajojen kansankerrosten tiedossa. Keskustan kokouk sessa Matti Vanhanen valittiin puo lueen presidenttiehdokkaaksi. Hän harrasti liikaa, vääriä asioita ja väärään aikaan. KesäKuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA sIMO AlAsTAlO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi K okoomuksen puheenjohtajavaalin hävinnyt Alexander Stubb liikut tui puhuessaan vaimolleen. Sitten jokin muuttui. Ikään kuin lauantaina nähty aitous olisi herättänyt ihastusta myös silloin, kun hän oli politiikan hui pulla. Kaksi vuotta sitten kaikki, mitä Stubb teki ohi puoluejohtajan kuivakan asialin jan pantiin merkille myönteisesti
Jatkuuko matka muihin Euroopan maihin vai joutuuko palautetuksi Turkkiin. Pohjoisja Itä-Suomessa palkkausaikeet ovat jyrkässä syöksyssä vuoden takaisesta. Myöhästymisen syynä on turvallisuuteen liittyvien taloteknisten järjestelmien testausten viivästyminen. Lisäksi yli 50 haavoittui Kuolleiden joukossa on yökerhoon iskenyt mies, joka kuoli poliisin rynnäköidessä sisään. Venäjällä rikkaat elävät jo niin. Vielä tammikuussa järjestö arvioi yli miljoonan ihmisen pyrkivän tämän vuoden aikana Eurooppaan itäisen Välimeren kautta. Karenssin voi saada, jos eroaa tai kieltäytyy työstä ilman lainsäädännössä määriteltyä pätevää syytä. Kukas se tämänkin kaverin tänne Suomeen halusi, kannattaa muistaa.” Matti Tolonen ”Kun markkinaliberaali ”haluaa” hyvinvointivaltion, jää se pysyvästi toiveiden listalle.” Jussi Särkelä ”Vasemmistolaiset tai ainakin osa meistä ei ollut järkyttynyt vaan helpottunut Vartiaisen siirtymisestä kokoomukseen, hänen ajatuksensa olivat ja ovat kaukana sosialidemokratiasta ja vasemmistolaisuudesta.” Kaisa Jalo ”Mitäpä tähän sanoisi tuonilmoisiin siirtynyt Aimo Kairamo. Esimerkiksi nollatuntisopimuksesta kieltäytyminen voi tuoda 60 päivän karenssin. Parhaimmat työllisyysnäkymät ovat julkishallinnon, koulutuksen ja terveysja sosiaalipalveluiden sektoreilla. Kaikkiaan 16 prosenttia peruskoulujen oppilaista sai koulunkäyntiinsä tehostettua tukea syksyllä 2015. Tuloksissa näkyvät eläköityminen ja yksityisen sektorin kasvu. SuomiAreenassa puhutaan suomalaisesta työstä SuomiAreena kokoaa heinäkuun puolivälissä Poriin satoja suomalaisvaikuttajia liki pariinsataan tilaisuuteen. Etelän työnhakijoilla valoisammat näkymät Työllisyysnäkymät ovat parantuneet Eteläja Länsi-Suomessa, kun verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen, selviää ManpowerGroupin työnantajien työmarkkinakyselystä. Haluavatko varakkaat todellakin elää muurien sisällä vartioituna. FBI:n mukaan ampujalla saattoi olla ääri-islamilaisia taipumuksia. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on alentanut arviotaan Eurooppaan tänä vuonna pyrkivien ihmisten määrästä. ”Ei ole rehellisen ihmisen touhua tämä puolueen vaihtaminen, ajatellaan vain omaa etua. KesäKuuTA 2016 PAM huolissaan kohtuuttomista karensseista Palvelualojen ammattiliitto PAM on huolissaan siitä, että työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen voi aiheuttaa työttömille karensseja kohtuuttomissa tilanteissa. Orlandossa USA:n historian pahin joukkoampuminen Orlandolaisessa yökerhossa tapahtuneessa ampumisessa kuoli 49 ihmistä. UNHCR:n mukaan Eurooppaan pyrkivien määrään vaikuttaa muun muassa EU:n ja Turkin keväällä solmima palautussopimus. elokuuta. Poliisin mukaan kyseessä on Yhdysvaltain historian pahin joukkoampuminen. Vahvempaa erityistä tukea saaneiden oppilaiden joukossa poikien osuus oli vieläkin suurempi, 70 prosenttia. Homobaariin tehtyä hyökkäystä tutkitaan terroritekona. Sehän on kuin vankilassa olisi.” Jukka Laine ”Juhana Vartiainen voisi hyvin kokeilla elämistä sillä sosiaaliturvalla ja huomaisi varmasti sen olevan kädestä suuhun elämistä.” Usko Rintamo Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo keskustelua verkkolehden uutisista sdP:stä kokoomukseen vaihtaneesta Juhana vartiaisesta ilmestynyt henkilöJuttu (9.6.) kirvoitti lukiJoilta kommentteJa. AFP / Aris Messinis. Siirtolaistulva saattaa hiipua Turkin ja Kreikan kautta Eurooppaan saapuvien pakolaisten ja siirtolaisten määrä jäänee tänä vuonna pienemmäksi, kuin alkuvuodesta arvioitiin. Sanoisikohan se niin, jotta Vartiainen kirjoittaa liika viisaudessaan pehmoisia. Toisaalta ei niin pahaa puhetta, etteikö sieltä etsimällä löytyisi hiven tottakin.” Kalevi Tikka ”Rahavirtojen kasautuminen ennestäänkin varakkaimmille ei pääty hyvin. Keskustelijoina ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja useat ministerit. SuomiAreena järjestetään tänä vuonna yhdettätoista kertaa, ja sen teemana ovat suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Tehostetun tuen oppilaista poikia oli 65 prosenttia ja tyttöjä 35 prosenttia. HSL ei osaa tarkasti arvioida, milloin liikenne käynnistyy. Länsimetron aukeaminen myöhästyy Länsimetron liikenne ei käynnisty alkuperäisen aikataulun mukaan 15. Ajalta ei makseta työttömyysturvaa. Sektoreista vähiten uuden työvoiman tarvetta koettiin rakennusalalla ja maa-, metsäja kalataloudessa. Tehostetun tuen tarve lisääntyy kouluissa Tehostettua tukea saavien peruskoulun oppilaiden osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2011, kertoo Tilastokeskus. Ateenalaisella pakolaisleirillä epävarmuus jatkuu. UNHCR arvioi, että vuonna 2016 itäiseltä Välimereltä, Turkin ja Kreikan kautta saapuu Eurooppaan 248 000 ihmistä. Asiasta päätettiin perjantaina Länsimetron hallituksen kokouksessa. Yrityselämää edustavat muun muassa Risto Siilasmaa ja Matti Alahuhta. 11 16
päivään mennessä maahan asetetaan uusi väliaikainen hallitus valmistelemaan vapaita ja reiluja vaaleja. Yhteistyötä lisätään Tunisian ja Libyan kanssa. Elävänä Euroopassa koonnut antti vuorEnrinnE Makedonian pitkä sairauskertomus Makedonian sitkeä sisäpoliittinen kriisi odottaa yhä ratkaisuaan. VMRO-DPMNE ei ole luopunut valta-asemistaan, päinvastoin. Sota on ollut niin kammottava, että vihaa naapurimaita kohtaan riittäisi satoja vuosia eteenpäin. Meidän on vaalittava saavutustamme. Mutta mitä tekevät eurooppalaiset. Mielenosoitusten taustalla on laajan kansanliikkeen lisäksi demarioppositio. Aika on ollut täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Eurooppalaiset ovat teurastaneet toisiaan vuosia, suurin osa perheistä on menettänyt läheisen, kymmenet miljoonat ovat kuolleet. 12 16. Tosin Jussi Halla-aho (ps.) ja Merja Kyllönen (vas.) äänestivät tyhjää. Toivoisin, että britit muistaisivat Churchillia. Makedonian demokratian sairauskertomus on järkyttävän pitkä. Jo seuraavana vuonna Britannian sodanaikainen pääministeri Winston Churchill esittää ajatuksen Euroopan unionista. Räätälöityjä sopimuksia on valmisteltu ensi vaiheessa Jordanian ja Libanonin kanssa. Tuhon keskellä eurooppalaiset tekivät kauaskantoisia ja hyviä päätöksiä. Vuoden 2015 keväällä paljastui, että Gruevskin hallitus oli sekaantunut yli 20 000 ihmisen salakuunteluun. Veronkierron torjuntaa tehostetaan. KesäKuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Pakolaiskriisi: EU suuntaa Afrikkaan EU lisää yhteistyötä monien Afrikan maiden kanssa saadakseen pakolaisvirrat hallintaan. u u u 23. Sopimus ei kuitenkaan toteutunut. Olemme sen velkaa itsellemme ja 70 vuotta sitten viisaita päätöksiä tehneille eurooppalaisille. – Tilanteen ratkaisemista ja osapuolten välisiä neuvotteluja monimutkaistaa se, että Makedoniassa valtaapitävien vaihtoehtona ei näytä olevan oppositio, kuten normaalissa demokratiassa vaan vankila, toteaa Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo, joka johtaa säätiön Makedonian demokratiakehitystä tukevaa projektia. Uusintavaalit päätettiin lopulta järjestää 5. Antti Vuorenrinne Demokraatti EU valmistelee: Musta lista veroparatiisimaista Europarlamentti hyväksyi viime viikolla direktiivin yritysten veronkierrosta. EU-direktiivien ansiosta on muun muas sa puhdistettu uimarantoja. Liike sai ensimmäisen voittonsa, kun kesäkuun laittomiksi tuomitut ennenaikaiset vaalit peruutettiin. (Demokraatti) Mepit äänestivät Puolesta 486 Vastaan 88 Tyhjää 103 Ääniä yhteensä 677 AFP / Robert Atanasovski ”Värikäs vallankumous” jatkuu Makedoniassa. Demarimeppi Liisa Jaakonsaari riemuitsi tviitissään, että komissaari Pierre Moscovici myöntyi täysistunnossa julkistamaan paratiisilistan jo tänä kesänä. Niiden ansiosta olemme eläneet ennennäkemättömän vakaata ja vaurasta rauhan aikaa, jota nyt pidämme itsestäänselvyytenä. Äänestyksessä suomalaismepit tukivat direktiiviä. Tuhon keskellä eurooppalaiset tekivät kauaskantoisia ja hyviä päätöksiä. He ovat huolissaan siitä, että muista EU-maista halutaan tulla Britanniaan töihin ja saamaan lapsilisää. Nykyinen valtapuolue on johtajansa Nikola Gruevskin johdolla ollut vallassa viimeiset kymmenen vuotta, osaksi yhdessä albanialaisvähemmistöä edustavan puolueen kanssa. Käytännössä vanha hallitus jatkaa, vaikka oppositio sai väliaikaisesta hallituksesta joksikin aikaa muutamia ministeripaikkoja. Tarkoituksena on houkutella investointeja maahanmuuttajien lähtömaihin, parantaa pakolaisten oloja ja tehostaa rajojen valvontaa. Oppositio vaatii puo lueetonta tutkintaa korruptiosta ja salakuunteluskandaalista, mitkä eivät eivät kuitenkaan kaataneet keskusta-oikeis tolaisen VMRODPMNE-puolueen johtamaa hallitusta. Niiden joukossa oli mustan listan laatiminen veroparatiisimaista, mukaan lukien nekin veroparatiisit, jotka ovat EU-jäseniä. Oppositio tavoittelee uusia vaaleja jo syksyksi. Yhdistyvät. EU:n ulkosuhteiden edustaja Federica Mogherini esitteli kaavailuja viime viikolla europarlamentille. Labourkollegani Paul Brannon ui niitä nyt läpi todistaakseen sen. Viime viikolla presidentti perui armahduspäätöksensä salakuunteluskandaalista. Parlamentti esitti lisäksi lukuisia suosituksia toimenpiteiksi. Brexitiä kannattavat britit valittavat, että byrokratiaa on liikaa. Kun presidentti Giorge Ivanov ryhtyi vapauttamaan salakuunteluskandaalin syytettyjä, kansa lähti uudestaan kadulle. Meppi pitkätossu miapEtra kumpula-natri miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Britannia tarvitsee taas Churchillia O n vuosi 1945. – Kaikkien 28 jäsenmaan on tajuttava, että Euroopan lyhyen aikavälin ongelmat ja pitkän aikavälin edut edellyttävät kasvua ja kehitystä Afrikassa, parlamentin demarien ryhmäjohtaja Gianni Pittella sanoi. kesäkuuta. (Demokraatti). Ensi viikolle on asetettu jälleen yksi dead line: oppositio vaatii, että kesäkuun 18. Seuraavina vuorossa ovat Niger, Nigeria, Senegal, Mali ja Etiopia. Kuvassa mielenosoittajia Skopjessa oikeusministeriön edustalla. kesäkuuta Britannia äänestää, haluaa ko se vielä olla osa Euroopan unionia. Maailman verisin sota on juuri loppunut. Eurooppa on raunioina. Puolustajat puhuvat esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista ja puhtaudesta. Edellisten vuoden 2014 vaalien jälkeen oppositiossa oleva sosialidemokraattinen SDSM boikotoi parlamentin työskentelyä 16 kuukauden ajan. Opposition edustajat heitettiin sivuun väliaikaisesta hallituksesta. Monet huolet ovat varmasti aitoja, mutta kovin pieniä verrattuna huoliin, joiden parissa Eurooppa paini silloin, kun EU otti ensiaskeleitaan
Helsingin kaupunki on jo mukana kotouttamisja ilmanlaatu-kumppanuusryhmissä. Reilut ja tasavertaiset neuvotteluasemat sekä selkeät perälaudat auttavat sopimista. Ja nyt työpäivä pitenee muutamalla minuutilla ja työnantajat saavat merkittäviä maksualennuksia. Nyt näistä säästetään ja etua haetaan työn hinnasta. EU tukee kaupunkeja jo nykyisin, mutta apu kaupungeille virtaa hajanaisina pikku puroina. Yhteistyötä tehdään kumppanuusryhmissä. Laskun maksaa valtio – eli me kaikki – veroja keventämällä. Etujen ja palkkojen heikennykset nieltiin, ja verotulot joilla maksetaan palkansaajille tärkeät palvelut, vähenevät veroalen myötä. u u u Paikallisen soPimisen merkitys tullee joka tapauksessa tulevaisuudessa kasvamaan. Hän korostaa, että Euroopan tulevaisuus ei ole vain kaupungeissa, vaan kaupunkiseuduilla. Toimiva esimerkki uudenlaisesta kaupunkien ajasta on Rotterdam, jonka marokkolaissyntyinen pormestari ahmed aboutaleb (sd.) johtaa myös laajaa Rotterdam-Haag-metropolialuetta. esa suominen Kasvun eväiden luomisen suhteen kikyn tehoa voi epäillä. Hannu Taavitsainen Demokraatti, Amsterdam Roger Waleson Esimerkkinä EU:n uudesta kaupunkien ajasta on Rotterdam, joka on osa laajaa Rotterdam-Haag-metropolialuetta (2,2 milj. Hän pitää Suomelle myönteisenä, että agenda tunnistaa myös pienten ja keskisuurten kaupunkien sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen roolin. Euroopan unionista koetetaan tehdä kaupunkien ja kaupunkiseutujen tukija. – Kaupunkiagenda parantaa kaupunkien mahdollisuuksia uudistua ja antaa panoksensa EU:n yhteisten tavoitteiden toteutumiseen, sanoo Suomea ministerikokouksessa edustanut maatalousja ympäristöministeri kimmo tiilikainen (kesk.). Tämän muun muassa Juhana Vartiainen (kok.) totesi hallituksen alkutaipaleella myös ääneen. Yksittäisten parhaiden käytäntöjen esittelystä siirrytään eri maissa toteutettujen politiikkakäytäntöjen arviointiin. Suomi on pyrkinyt lisäämään kilpailukykyään osaamisella, teknologian käyttöönotolla ja innovaatiopolitiikalla. Euroopan parlamentille kaupunkiulottuvuudesta mietinnön laatinut meppi kerstin Westphal (S&D, Saksa) haluaa saada kaupungit ja niiden ympäryskunnat toimimaan yhdessä. EU:n kaupunkipolitiikka on ollut tähän asti pienimuotoista kokemusten vaihtoa ja parhaiden käytäntöjen hakemista. asukasta, yli 20 kuntaa yhdessä).. Kaikki kaupunkeihin ja kaupunkiseudulle vaikuttava EU-politiikka joutuu tarkasteluun. KesäKuuTA 2016 Kuu kikystä kesään Vuoden kiiVaiden otteluiden jälkeen hallituksen tavoittelema kilpailukykysopimus lähestyy maaliaan. Yhteistyötä varten kaupunkiagendassa on määritelty 12 teemaa, alkaen asumisesta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta kaupunkiköyhyyden torjuntaan. Mutta todennäköisemmin kierroksen alullepanijoiden mielessä olikin kilpailukyvyn sijasta pikemminkin työmarkkinoiden valtatasapainon muutos. Tästä opittaneen se, että puolueiden vaalikannatuksella on väliä työn tulosten oikeudenmukaisen jakamisen suhteen. Toisaalta vaihtoehtona oli neuvottelujärjestelmän hajoaminen. Suomen Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö kauko aronen on seurannut alusta alkaen EU-kaupunkiagendan hyväksymiseen johtanutta prosessia. Urbaaneille alueille ystävällisempi uusi linja hyväksyttiin, kun kaikki kaupunkiasioista vastaavat 28 EUmaan ministerit vahvistivat 30. Kirjoittaja on Rud Pedersen Public Affairs OY:n toimitusjohtaja. 13 16. Nyt kehä on pystyssä seuraavaa erää varten, mikäli poliittinen todellisuus tulee joskus muuttumaan toisenlaiseksi. – Kaupunkiagenda on tärkeä askel, Aronen sanoo. Tulevaisuudessa EU-tukien virtaa kaupunkeihin aiotaan helpottaa. Indeksi EU halutaan muuttaa kaupunkien ystäväksi ” Kaupunkiagenda on tärkeä askel. Paljon jää kuitenkin sen varaan, kuinka kaupunkiagenda muutetaan teoiksi. Tätä taustaa vasten voidaan ay-liikkeen todeta venyneen torjuntavoittoon. Kyseessä on myös ennakkotapaus, jossa voisi halutessaan nähdä ay-liikkeen myöntyvän analyysiin jonka mukaan Suomen taloudellisten ongelmien (osa)syy on työn hinta. Kaupunkiagenda avaa kaupunkien kehittämiselle lisää mahdollisuuksia Euroopassa. Kaupungeille on luvassa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa EU-tasolle erityisen kaupunkiagendan avulla. toukokuuta Amsterdamin sopimuksen. Siksi saavutettu yhteisymmärrys siitä, että liittojen asema paikallisen sopimisen tukemisessa vahvistuu, on tärkeä. Siihen kuuluu Rotterdamin (615 000 asukasta) lisäksi yli 20 muuta kuntaa. Sieltä löytyy se oikea tulevaisuus. pidettävän EU-huippukokouksen käsittelyyn. Kikystä ei siis vielä tule talouden kesää, mutta kaivattua vakautta se tuo. Ehkä myös auttaa keskittymään talouden oikeisiin ongelmiin – jalostusarvoltaan ja kysynnältään heikkoihin vientiartikkeleihin sekä työvoiman koulutusja osaamistason putoamiseen. Sopimus kiistatta parantaa suomalaisten työntekijöiden kustannuskilpailukykyä, kun samaan aikaan nollakorotustemme kanssa sekä Ruotsi että Saksa etenevät palkankorotusten tiellä. Matkan varrelle on mahtunut Perheyritysten liiton vetämät lämmittelyt, pakkolakiuhkaus, mielenosoituksia, loukkaantumisia ja teatraalista kiukuttelua sekä lopulta pannukaupalla kahvia. Lisäksi se korostaa ay-liikkeen poliittisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen kampanjoinnin merkitystä. Mutta kysymys kuuluu: elämmekö sellaisessa taloudessa, jossa suora palkkakustannus on ratkaisevin kilpailutekijä. Tätäkin tärkeämpi tavoite on lisätä yhteistyötä ja kytkeä kaupunkien taso EU-päätöksentekoon tiiviimmin. Kasvun eväiden luomisen suhteen kikyn tehoa voi siis epäillä. Agendalla aiotaan tehostaa jäsenmaiden, Euroopan komission ja kaupunkien sekä muiden toimijoiden vapaaehtoista yhteistyötä kaupunkien kehittämiseksi. Alankomaat aikoo viedä kaupunkilinjaukset lisäksi 28.–29.6. Se, onko tämä hyvä vai huono asia, riippuu täysin siitä, miten ja kenen toimesta paikallisesti sovitaan. Tälläkö viiden ja puolen miljoonan asukkaan valtio, joka sijaitsee kaukana markkinoista, todella aikoo menestyä kilpailussa Aasian ja Afrikan jättiläismaita vastaan
Ryding moittii järjestelmää äärim mäisen epädemokraattiseksi. Raha on pois kehityksestä Oxfamin maltillisen arvion mukaan veroparatiiseihin kätketään vuosittain ainakin 18 500 miljardia dollaria. Viranomaisten mukaan hän on varastanut ja kätkenyt veroparatiiseihin jopa 290 miljoonaa. Tharanga Yakupitiyage IPS, YK, New York IPS/Wambi Michael Katukauppa käy vilkkaana Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, mutta isot rahat katoavat köyhästä maasta veroparatiiseihin. Tax Justice Networkin mukaan summa voi nousta 32 000 miljardiin. Päätösvaltaa käyttää vauraiden valtioiden OECD, valittavat kansalaisjärjestöt. Köyhät öljykentällä Panaman papereissa esiintyy myös Nigerian öljyä tuottavan Deltan osavaltion entinen kuvernööri James Ibori, joka piilotti omaisuuttaan veroparatiisiyhtiöihin. KesäKuuTA 2016 Veronkierto syö kehitysrahat Rikkaat maat päättävät veroasiat P anaman tietovuoto vahvistaa sen, että liike-elämän verovälttely jarruttaa rajusti köyhien maiden kehitystä. Nyt juomme joista ja puroista piittaamatta hygieniasta, eräs alueen asukas kertoi YK:n kehitysrahasto UNDP:n edustajalle. Se, että verovälttely tapahtuu ”harmaalla alueella” ja tulkitaan osin lailliseksi, on Oxfamin mukaan koko asian suurin skandaali. 14 16. – Rikkaat maat kokoontuvat suljetuin ovin päättämään asioista, joita ne kutsuvat globaaleiksi verosäännöiksi, sanoo Tove Maria Ryding velkaja kehityskysymyksiin erikoistuneesta Eurodad-verkostosta. – Veroparatiisit muodostavat ytimen maailmanlaajuisessa järjestelmässä, joka mahdollistaa vauraiden yhtiöiden ja yksilöiden veronkierron. Jo miljardilla dollarilla palkkaisi Afrikassa 400 000 kätilöä vuodeksi. ”Voimme olla varmoja siitä, että Lontoossa, Hongkongissa, New Yorkissa ja Miamissa on lukuisia muita samalla tavalla toimivia lakifirmoja”, sanoo Craig Fagan korruptiota tutkivasta Transparency Internationalista. Viime vuoden huippukokouksen jälkeen OECD on hyväksynyt liki 2 000 sivua ”globaaleja verosääntöjä”. IPS. Asiantuntijat muistuttavat, että Mossack Fonsecan paperit ovat vain jäävuoren huippu. Se riistää niin rikkailta kuin köyhiltäkin valtioilta välineet, joilla rahoittaa julkisia palveluja ja tasata kasvavaa eriarvoisuutta, tiivistää avustusjärjestö Oxfamin veroasiantuntija Tatu Ilunga. YK:n mukaan enemmistöltä alueen asukkaista puuttuvat puhdas juomavesi, sähkö, terveydenhuolto sekä tiet ja teleyhteydet. Ugandalaisista 37 prosenttia elää alle 1,25 dollarilla päivässä, ja maan äitija lapsikuolleisuus kuuluvat maailman korkeimpiin. Kehitysmaat pakotetaan noudattamaan määräyksiä, joiden laadintaan ne eivät saa osallistua, Ryding moittii. Ylikansallinen yhtiö velvoitetaan esimerkiksi maksamaan veronsa maahan, jossa sen pääkonttori on, vaikka toiminta tapahtuu enimmäkseen kehitysmaissa. Pelkästään ylikansallisten yhtiöiden veroja muu kikkailu aiheuttavat kehitysmaille vuosittain 250–300 miljardin dollarin menetykset, Oxfam laskee. Rydingin mukaan OECD:n säännöt syrjivät köyhiä maita. – Toiminnan laillisuus ei sulje pois siihen sisältyvää manipulointia ja korruptiota, Ilunga sanoo. YK:n hyväksymiin kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy köyhien elinolojen kohentaminen ja ympäristön pelastaminen sekä laittomien rahavirtojen ja korruption kitkeminen maailmasta 2030 mennessä. YK:n 134 jäsenvaltion muodostama Ryhmä 77 on yhdessä Kiinan kanssa vaatinut YK:lle päätösvaltaa veroasioista. – Ennen meillä oli vesihanoja, mutta ne katosivat 20 vuotta sitten. Ehdotus torjuttiin viime vuonna YK:n kehitysrahoitusta käsitelleessä huippukokouksessa, ja valta veroasioissa jäi edelleen 34-jäseniselle OECD:lle. Perusteluina ovat kansainvälisen veroyhteistyön vahvistuminen ja kehitysmaiden tasa-arvoinen osallistuminen päätöksiin. Menetetty 404 miljoonan dollarin verotulo ylittää Ugandan terveysbudjetin. Tutkivien toimittajien käsiin päätyneet panamalaisen Mossack Fonseca -lakifirman paperit paljastavat muun ohessa, että ylikansallinen Heritage Oil and Gas -yhtiö turvautui Fonsecan apuun välttääkseen Ugandassa 404 miljoonan dollarin (dollari on 0,9 euroa) verot öljykentän myynnistä. Ibori pidätettiin vuonna 2012 yrityksestä viedä 75 miljoonaa dollaria maasta. Kehitysmaat on jätetty kansainvälisen veroyhteistyön ulkopuolelle, vaikka verojen välttely osuu kipeästi juuri niihin. Summa riittäisi kolminkertaisesti nostamaan kaikki alle 1,25 dollarilla päivässä elävät kurjuudesta, sanoo Brookings-instituutti. Nigerialaisista 61 prosenttia elää köyhyydessä, ja öljyä tuottava Nigerjoen suisto kuuluu maan vähiten kehittyneisiin alueisiin
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi vähentää kitukasvuisuutta 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Sen seuraukset ovat peruuttamattomia. 15 16. Kuvitus Arja Jokiaho. IPS Angolassa, kuten muuallakin Afrikassa, on runsaasti viljelykelpoista maata, mutta lasten ravitsemustilanne on silti huono. Kolmasosa rahasta olisi kotimaista ja loput pitäisi saada kehitysapuna. Jos lapset saavat kunnon ravintoa ja kasvavat ja oppivat, siitä hyötyy koko maanosa, Afrikan kehityspankin puheenjohtaja Akinwumi Adesina sanoo. Kitukasvuisuus ei haittaa vain lapsia vaan hidastaa koko maanosan talouskasvua. – Jos lastemme kasvu on hidasta tänään, taloutemme kituvat huomenna. Siinä onnistumisen arvioi daan kasvattavan 15 afrikkalaisen valtion kansantuotetta yhteensä 75 miljoonalla eurolla. Tuontiruokaan kuluu yli 30 miljardia euroa vuodessa. Lasten kasvumahdollisuuksien parantaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaatisi pankin laskujen mukaan noin 2,5 miljardin euron vuotuiset lisäinvestoinnit kymmenen vuoden ajan. Ruuan niukkuus ja heikko ravitsevuus aiheuttavat sen, että 20:ssa Afrikan valtiossa yli 40 prosenttia lapsista on kitukasvuisia. KesäKuuTA 2016 Afrikan talous kohenee, jos lapset kasvavat Afrikassa on 58 miljoonaa ikäisekseen liian pienikokoista lasta. IPS/ Louise Redvers Afrikka on ainoa maanosa, joka ei tuota asukkailleen riittävästi ruokaa, vaikka siellä on 65 prosenttia kaikista viljelykelpoisista maista. Afrikka on ainoa maanosa, joka ei tuota asukkailleen riittävästi ruokaa, vaikka siellä on 65 prosenttia kaikista viljelykelpoisista maista. Kitukasvuisuus on kroonista aliravitsemusta lapsen kasvun ja kehityksen kannalta kriittisessä vaiheessa eli alle viisivuotiaana
Vuodesta 2003–2011 politiikasta hyvin kiinnostuneiden osuus on tasaisesti kasvanut ja vuonna 2015 vain vähän notkahtanut. grafiikka Timo sparf. KesäKuuTA 2016 Koulutus ja ikä lisäävät kiinnostusta politiikkaan Politiikka kiinnostaa edelleen ihmisiä – jos ihmisellä on riittävästi ikää ja koulutusta. Puhe politiikan epäkiinnostavuudesta ei muutenkaan pidä paikkaansa. Politiikasta hyvin kiinnostuneiden osuus on suurin 55– 64 vuotta täyttäneissä ja yliopistotason koulutuksen saaneissa. Myös ”ei lainkaan kiinnostuneiden” osuus pieneni samana ajanjaksona lukuunottamatta pientä hyppäystä vuonna 2015. Hyvin kiinnostunut Jonkin verran kiinnostunut vain väHän kiinnostunut ei lainkaan kiinnostunut ikä Ja kiinnostus politiikkaan (%) koulutus Ja kiinnostus politiikkaan (%) ei ammatillista koulutusta ammatillinen koulutus keskiaste yliopisto 18–24 vuotta 35–44 vuotta 55–64 vuotta 10 21 29 45 46 19 6 27 7 10 47 33 3 10 15 24 36 50 11 49 24 42 32 12 43 30 17 3 Lähde: Demokratiaindikaattorit, Oikeusministeriö Demograafi TeksTi heikki sihTo . 16 16
Islannissa on vain 20 000 rekisteröityä jalkapallon pelaajaa, joka on selkeästi vähemmän kuin muissa EM-kisojen maissa. Lyhyin on Espanjan joukkue, sen keskipituus on 180 cm. turvallisuus Jättitapahtumassa on tiukennetut turvatoimet. PalkiNtoraHat UEFA eli Euroopan jalkapalloliitto jakaa palkintorahoja yhteensä 301 miljoonaa euroa. 17 16. Saksalla ja Ruotsilla on painavimmat joukkueet, kummankin keskipaino on yli 80 kg. KesäKuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Mestaruustaistelu on alkanut Yksi kesän suurimmista ja suosituimmista urheilutapahtumista on juuri pyörähtänyt käyntiin. Voittajajoukkueella on mahdollisuus 27 miljoonaan euroon, jos se on onnistunut voittamaan kaikki pelaamansa ottelut.. Jokainen osallistunut joukkue saa kahdeksan miljoonaa euroa. Ruotsin joukkue on pisin, sen keskipituus on 186 cm. Ranskassa kisataan jalkapallon Euroopan-mestaruudesta. Noin 330 000 asukkaan Islanti on tehnyt huikean nousun jalkapallomaailmaan. Tänä vuonna loppuottelu käydään sunnuntaina 10. Noin satatuhatta sotilasta ja turvallisuushenkilöä vahtii kisojen rauhaa. Islanti, Wales, Pohjois-Irlanti, Albania ja Slovakia ovat EM-kisoissa ensimmäistä kertaa. heinäkuuta Pariisin esikaupunkialueella sijaitsevalla, vuoden 1998 futiksen MM-kisoja varten rakennetulla ja 80 000 katsojaa vetävällä Stade de France -stadionilla. A FP / A nn eCh ris tin e Po uj ou la t Mittoja Kisojen vanhin pelaaja on Unkarin maalivahti Gábor Király, 40 vuotta. YllätYsjoukkueet Tänä vuonna mukana on muutama yllätysjoukkue. Terroriuhan mahdollisuus on huomioitu jo pitkään, mutta toistaiseksi kisatunnelmaa on varjostanut Venäjän, Englannin, Puolan ja Pohjois-Irlannin ”ultrafanien” eli jalkapallohuligaanien väkivaltaiset yhteenotot. Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n mukaan Puolan ja Ukrainan isännöimiä vuoden 2012 EM-kisoja seurasi maailmanlaajuisesti noin 299 miljoonaa katsojaa
KesäKuuTA 2016 TeksTi Nora VilVa . Terassia varjostavan riippakoivun lehdet suodattavat auringon paahteen ja kutittelevat niskaa. Hän jutustelee huvittuneen epäuskoisena, kuinka tuhannet kirvat laskeutuivat keväällä heidän pihaansa ja levittäytyivät kaikkialle. Rinne on aamuihminen. – Olen onnekas, tarvitsen vain vähän unta. Linnut sirittävät ja kadut ovat vielä autiot. Rinne kaataa kahvia mukeihin. Täällä Rinne asuu vaimonsa Heta Ravolainen-Rinteen kanssa. Ihan tavallinen Rinne. Istun Mäntsälässä keltaisen omakotitalon pihassa, kahvipöydän ääressä. Muutaman tunnin yöunen jälkeen kello herättää arkipäivisin viideltä. – Parasta aamuissa on hetki ihan omaa aikaa, mahdollisuus miettiä tai vain olla. 18 16. Neljä tai viisi tuntia yössä riittää oikein hyvin, naurahtaa Rinne hyväntuulisesti. Antti Rinne on ehtinyt aamulla siivota ja imuroida kodin, ja nyt on aikaa juoda kahvia ja rupatella toimittajan kanssa. Aamu alkaa tunnin kävelylenkillä heräilevän luonnon rauhassa. Lenkin jälkeen kuppi kahvia aamun lehtien ääressä, ja joskus voi keittää puuronkin. kuVaT Jukka-Pekka FlaNder Olipa kerran minä T änään on harvinainen päivä
KesäKuuTA 2016. 19 16
Ei kiusaamiselle Rinne on syntyjään helsinkiläinen. – Tyttäreltäni Ilonalta tulee välillä tekstari, että ”täällä Elias ja Iiris katsovat televisiosta kyselytuntia ja intoilevat, että taas Antti-ukki on televisiossa! Se on töissä!”, Rinne nauraa. Se oli 11-vuotiaalle iso muutos. Kaksikielisessä kaupungissa monet lapsuudenkaverit olivat ruotsinkielisiä. Siinä oli meidänkin joukkueen kuva ja menestystarina kerrottuna, Rinne virnistää. – Kun sitä touhua aikansa katsoi, niin se kiusaaminen alkoi tuntui ” Tyttäreltäni Ilonalta tulee välillä tekstari, että ”täällä Elias ja Iiris katsovat televisiosta kyselytuntia ja intoilevat, että taas Antti-ukki on televisiossa! Se on töissä!”, Rinne nauraa. Isän, Pirkko-äidin ja pikkuveljen lisäksi perheeseen kuului myös Jokke ja Topi. Futisharrastus veti mukaansa ja Rinne pelasi junnujalkapalloa Loviisan Riennossa. Kyllä he tykkäävät pomppia trampoliinillakin ja vähän olemme myös pelailleet krokettia.. – Lapsuudenkodissani oli välittävä ja lämmin ilmapiiri. Alle kymmenentuhannen asukkaan pikkukaupungissa oli hyvä kasvaa, elämä oli rauhallista. Perhe asui ensimmäiset kolme vuotta Kannelmäessä. Loviisan pienessä koulussa kaikki tunsivat toisensa eikä siellä ollut tapana ottaa ketään silmätikuksi. Lähes neljänkymmenentuhannen asukkaan Hyvinkää oli Loviisaan verrattuna suuri kaupunki. KesäKuuTA 2016 Ihmisiä varten Rinteen tavallista arkea on pursuava kalenteri ja lennossa vaihtuvat aikataulut. Rinne on kolmatta kertaa naimisissa ja hänellä on neljä aikuista tytärtä. Kiusaaminen loppui siihen. Syntyi pikkuveli ja vuonna 1965 Juhani-isän työ vei perheen Loviisaan. Oman mausteensa kokonaisuuteen tuo kaksi lapsenlasta, pian viisivuotias Elias ja kolme vuotta täyttävä Iiris. Se kannatti. – Nautin siitä, että voin olla käytettävissä, mutta kyllä kerran kuukaudessa täytyy olla yksi tai kaksi vapaapäivää, että pystyy lataamaan akkuja. Naurava nakki-ukki Tänä päivänä, Hetan kanssa, viikot ovat kahden aikuisen ihmisen kiireistä arkea. Hyvinkäällä Rinne törmäsi ensimmäistä kertaa koulukiusaamiseen. – Kun olin viime vuonna Loviisassa vaalihommissa, niin joukkueen valmentaja toi minulle juhlakirjan Riennosta. Rinnakkaisluokkia oli monta samalla asteella ja luokkakoko oli isompi. niin väärältä ja epäoikeudenmukaiselta, että päätimme parin kaverin kanssa rohkaistua ja menimme väliin. – Kun Elias ja Iiris tulevat meille kesällä, laitamme tähän pihalle altaan ja lapset pääsevät polskimaan siihen. Leikkien lomassa, kuin huomaamatta, tarttui Rinteellekin vankka ruotsinkielen taito. Kuusipäiväiset työviikot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, joskin nyt kevätkaudella täysiä vapaapäiviä on ollut harvakseltaan. Hyvinkään koulu oli suuri, ja siellä oli myös suuren koulun ongelmat. 20 16. Vuonna 1973 Juhani-isä sai töitä Uudenmaan lääninhallituksesta ja perheelle tuli muutto Loviisasta Hyvinkäälle. Jokke ja Topi olivat koiria ja Miska kissa. – Muistan, kuinka joku porukka oli ottanut hampaisiinsa yhden tytön, jolla oli vähän tummat kulmakarvat. Meidät lapset hyväksyttiin juuri sellaisina kuin me olimme, muistelee Rinne. Tyttärien lisäksi perhe laajempana kokoonpanona on omien ja puolisoiden vanhempien ja isovanhempien sekä sukulaisten muodostama italialaistyyppisen laaja yhteisö, joka tuo valtavasti rikkautta elämään. Taisi siihen kuulua Miskakin. SDP:n puheenjohtajalla on jatkuvaa vientiä ympäri Suomen. Se on mielestäni iso ja tärkeä osa SDP:n puheenjohtajan työtä, Rinne tuumailee. Ehkä osa siitä ajattelutavasta on minunkin ansiotani, Rinne tuumii hymyillen, hivenen ylpeyttä äänessään. Heille on itsestään selvää, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja että heikompaa pitää auttaa ja puolustaa. Silloin on päästävä kotiin rauhoittumaan. Häntä nimiteltiin ja hän joutui aika kovankin kiusaamisen kohteeksi. – On mukava huomata, miten tytöillä, nyt jo aikuisilla nuorilla naisilla, ovat peruselämänarvot kohdallaan. Päätä uitatettiin vessanpöntössä ja kaikkea vastaavaa, Rinne muistelee. – Kun on tämmöisiin tehtäviin hakeutunut, niin silloin myös täytyy olla näkyvissä ja ihmisten käytettävissä. Hengästyttävältä kuulostava työtahti on Rinteen mielestä ihan luonnollista. Ilona ja Roosa ovat biologisia tyttäriä aiemmasta liitosta, Emma ja Milla ovat kuuluneet Rinteen perheeseen muutaman vuoden pidempään
Siinä on sellaista pelailukulttuuria, mikä ayliikkeistä puuttuu. – Jos ajattelen tavallista kansalaista, niin kyllä niillä ihmisillä, jotka sinua äänestävät on oikeus olettaa, että se mitä puhut vaalikentillä on totta. . 21 16. syntynyt 1962 Helsingissä . SDP:n puheenjohtajana Rinne on tuohtunut ja hiukan ihmeissään. Kentällä asiasta saatetaan esittää jokin kolmas versio. Sivistys on ihmisen sydämessä. Kesällä ruoanlaitto siirtyy säiden salliessa pihalle ja itse savustettu kala ja kalkkuna, täytetyt sienet ja erilaiset kasviskääröt folion sisällä ovat suosikkilistan kärjessä. Että todella tarkoitat sitä. koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti . Yhteinen ajatus oli, että koulutuksesta on leikattu liikaa, ja sitä ei missään tapauksessa tehdä enää seuraavalla kaudella. Elias ja Iiris ovat vielä sellaisia ”nakki-ihmisiä”, että he eivät paljon kokkailuistani perusta, Rinne nauraa. Elämääni ja ajatteluani ohjaa hyvin vahvasti oikeudenmukaisuuden käsite. – Lähinnä tässä odottelen, että koska heille iskee vimma piirakkamarjojen keräämiseen. Nykyisin on vähän ongelma, kun meitä on pääasiassa kaksi ja ruokaa tahtoo silti syntyä aina kuudelle. Suomea kierrettiin ristiin rastiin ja ajokilometrejä tuli peräkärryn kanssa 138 000. Kaikki puolueiden puheenjohtajat pääsivät pitelemään ”Koulutuksesta ei leikata” -kylttejä. Poliittisissa keskusteluissa vastaan tulleet, television saippuasarjoistakin tutut kommunikoinnin koukerot mietityttävät. Tärkein oppi, minkä olet elämässä saanut. Takana oli vuosi Veikko Sinisalon keikkarundin autonkuljettajana ja näyttämömieshommissa. – Olen aina pitänyt siitä, että pystyn työssäni vaikuttamaan ihmisten asioihin ja hyvinvointiin. . – Ja sitten hallitusohjelmassa, kolme miljardia leikataan nimenomaan tutkimuksesta, koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. naimisissa Heta RavolainenRinteen kanssa, neljä aikuista lasta aiemmasta liitosta . En kerta kaikkiaan ymmärrä tätä tyyliä. Olen aikoinani soittanut klarinettia ja saksofonia. Mitä musiikki sinulle merkitsee. – On yllättävää, kuinka esimerkiksi hallituspuolueiden kansanedustajat tulevat kahden kesken puhumaan, että tämä politiikka on syvältä ja tätä tehdään ihan väärin. Sitä pyrin toteuttamaan elämäni kaikilla saroilla. Ay-liikkeessä sovitaan yhdessä jotain ja tehdään se, politiikassa asioiden kulkuun vaikuttaa vahvasti ihmisten oma minä, ja henkilökohtainen menestys. Tavallista kotiruokaa. – Kun tytöt olivat koululaisia, tein viikonloppuisin koko viikon ruoat aina etukäteen. . Liikaa tyhjää puhetta Rinne liittyi SDP:hen 80-luvun alkupuolella. – Kyllähän ammattiyhdistysliikkeessä ja politiikassa on suuri ilmapiiriero. Hänellä on takanaan parinkymmenen vuoden työhistoria ay-rintamalla ja nyt kahden viimeisen vuoden ajalta kokemusta politiikan kärkipaikoilta. . KesäKuuTA 2016 Vapaa-ajalla Rinne kokkailee mielellään. harrastaa ruoanlaittoa, aamukävelyitä, purjeveneilyä ja talon remonttihommia. Opiskelujen jälkeen kaikkiin töihini on liittynyt tällaista yhteiskuntavaikuttamista, Rinne pohtii mietteliäänä. Koskelan Jussi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta on supersankarini. Perhekoon supistuminen kuudesta kahteen aiheuttaa välillä hankaluuksia ruoanlaitossa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Jos olisit supersankari, mikä supersankari olisit. SDP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja . Arki sujui ja ruokamenot pysyivät kurissa. Jussi päätti raivata suon tuottavaksi maaksi ja teki sen. – Totuin kymmenen vuoden ajan tekemään viikonloppuisin ruoat aina kuudelle henkilölle kerrallaan. Kalakeittoa, makaroonilaatikkoa, jauhelihakastiketta. ANTTI RINNE . Vaalipuheet unohtuivat saman tien – ja se on väärin, Rinne pudistaa päätään. Rinne muistelee vaalien alla tehtyä koulutuslupausta. – Olen oikeastaan aina ollut, heti lapsuudenkodista lähdettyäni, se perheen kokki, kertoo Rinne. Musiikki inspiroi ja siirtää ajatukset pois arjen paineista. Sitten salikeskustelussa tai julkisissa puheenvuoroissa puhutaankin ihan toista. – Siitä lähtien kun parin vuoden opiskelut oikeustieteellisessä tiedekunnassa päättyivät 80-luvun lopulla, olen työskennellyt ammattiliitoissa ja nyt sitten politiikassa.
– Ja tämä ei liity vain urheiluun. Ei pelkästään urheilussa vaan ihan arjessakin. Ilmassa väreili suuren urheilujuhlan tuntu. 22 16. – Nuorten urheiluharrastuksessa lähdetään liian aikaisin hakemaan menestystä, jo 10–12-vuotiailla. Niemisen mukaan yksi avainasioista on ilo. – Jo 1920ja 30-luvulla luettiin, mitä ulkomaiset lehdet kirjoittivat suomalaisista. Takana saattaa olla kymmenen vuoden harjoittelu, tarkka viikko– ohjelma, päivittäinen ruokavalio, säännöllinen, vuodesta toiseen toistuva harjoittelua tukeva elämänrytmi. – Olennaista on ymmärtää, mitä todellinen arvostus on. Ymmärrettäisiin, että rohkeus tehdä täysillä, olla sinnikäs ja yrittää, se on jo menestymistä itsessään. Tässä kohtaa vanhempien ja valmentajien rooli rohkaisijoina ja kannustajina on keskeisessä asemassa. Häpeällinen tulos! Leijonilla ei kestänyt kantti! Meillä ei ole voittamisen kulttuuria! – Epäonnistuminen on epäonnistuminen, eihän siinä mitään. KesäKuuTA 2016 Voitto ei ole tärkein – oikeasti J ääkiekon MM-kilpailuissa oli Suomella takana yhdeksän voiton putki. On onnistumisia, loukkaantumisia, uuden motivaation löytämistä, kritiikinsietoa. Hän tietää, miltä tuntuu, kun epäonnistumisen jälkeen media ja kotikatsomot kääntyvät yökkäämään pettymyksensä urheilijoiden ja valmentajien niskaan. – Helposti unohdetaan, mitä kaikkea se urheilija on vuosikausien ajan kokenut ja läpikäynyt, miten systemaattisesti on treenattu vuosia ennen sitä yhtä kilpailusuoritusta. Illan hämärtyessä tulos iskeytyi tajuntaan, Kanada voitti 2-0. Oleellista on suhtautuminen siihen, toteaa Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen tyynesti. Tässä kohtaa homma on mennyt pieleen, eihän kilpaurheilun alkuperäinen ajatus siihen perustu. Ilon voima Liikunnan merkitys ihmisen hyvinvointiin on selvä. Kaikki huippuvalmentajat jakavat tämän saman ajatusmaailman. Ongelmana on, miten lapsuusiän liikkumisen riemu jatkuisi myös aikuisiässä. – Meille on syntynyt kulttuurillinen käsitys, että urheilun tarkoituksena on tuoda meille joko kuuluisuutta tai itsetuntoa. Nieminen muistuttaa urheilukokemusten tärkeydestä lapsen ja nuoren henkisellekin kehitykselle. Urheilun, etenkään nuorten urheilun, ei pitäisi olla suorittamista ja vain tähtäämistä tuloksiin. Voittamisen kulttuuriin kuuluu, että ihmisen ei tarvitse pelätä epäonnistumista. Itsetunto ei ole suomalaisten vahvin ominaisuus. Koko homman ydin pitäisi olla vain se, että lapsilla on kivaa ja he nauttivat. Jokainen kansakunta iloitsee menestyksestä. – Jos saavutat oman maksimisi, olet menestynyt. Tai sen tukahtuminen jo nuorena. Loppuottelupäivänä yli kaksi miljoonaa suomalaista liimautui televisioruutujen ääreen. Kun luettiin että sitkeä ja sisukas, siitä oltiin niin ylpeitä, että jopa urheilijoiden tehtävä on puolustaa minun suomalaisuuttani, minun itsetuntoani. Niemiselle urheilumaailman koko tunneskaala on tuttu, niin ilon ja kiitollisuuden hetket kuin pettymyksen karvas raastokin. Some lauloi sankareista, voitonjuhlia mallailtiin toreille. – On tärkeää ymmärtää, että sillä ei ole mitään merkitystä, kuka voit. Pitäisi muistaa, että epäonnistumisessa ei ole mitään väärää. Vanhemmat pitävät merkityksellisenä, miten matsit päättyvät. Ja sitä todella arvostettaisiin. Huudetaan valmentajalle, huudetaan tuomarille ja vastustajajoukkueelle. Itse urheilijan kannalta kilpailumenestys ei kuitenkaan ole lähtökohta. Rakkaus lajiin, usko itseen ja ponnistelu omien rajojen äärilaidoille motivoivat urheilijaa eteenpäin. Suomi oli valmistautunut haukkaamaan kultaa. Olisi tärkeää, että ihmisiä rohkaistaisiin pistämään itsensä peliin siinä tehtävässä, missä he ovat. Ei omaa arvostustaan pitäisi tarvita perustella suorituksilla, miettii Nieminen. Yrittäminen kunniaan Niemisen mukaan kaiken menestyksen avain on yrittelijäisyys. Jos työssä tai muual la pitää pelätä epäonnistumista, ei sitä silloin uskalla täysillä yrittääkään. Jälkipelit ryöpsähtivät, keskustelupalstat ja media kohisivat. Nieminen näkee tässä suhtautumistavassa syvät juuret. Jos joku on sinua parempi, eihän siitä kukaan voi olla pettynyt tai ajatella, että sinä olet heikko, Nieminen puuskahtaa
TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Paskanjauhannasta asiaan Politiikka on rikki. Myös kotimaisen median pitää asiassa katsoa peiliin. taa – vaan se tsemppaaminen, taistelu voitosta on tärkeää. Niemiselle tarinat ovat todella keskeinen osa urheilun maailmaa ja viehätystä. Alankomaat Yleisurheilun EM-kilpailut 5.–21.8. – Jos joku voittaa kultaa, ei se ole niin inspiroivaa, mutta kun ajatellaan, mitä kaikkea siellä takana on – se inspiroi. Silti Soinin kannattaisi muistaa, että hän on Suomen hallituksen ulkoasiainministeri, eikä stand up -koomikko. Kainona toiveena esitänkin, että maamme valtamediat alkaisivat haastaa tätä paskanjauhantaa, vaatisivat poliitikoilta asiakeskeisyyttä ja keskittyisivät siihen itsekin. Ja vaan odottaa, että sieltä tulee mitaleja – ja sitten pettyy jos he eivät pärjää. Juuri tällaisesta maaperästä Soini puheillaan korjaa satoa. Hän oli tukenut Sánchezia kaikessa, mitä poika teki. Eihän sitä liikuttumatta voinut katsoa. Poliitikkojen avioerot, keskioluen myynti ja se, millaisessa iltapuvussa naiskansanedustajat kättelivät presidenttiä linnanjuhlissa, tuntuvat olevan niitä kaikkein tärkeimpiä uutisaiheita jopa Ylen politiikantoimituksessa. Nora Vilva Demokraatti 6.–10.7. Näin kerrottiin meille ennen viime vaaleja. Voittaminen ei ole tärkeää, vaan voittamisen yrittäminen. – Olympialaisten valtava arvo on lajien monipuolisuus. olympialaiset lähestyvät Urheiluvuoden kohokohta, Olympialaiset, käynnistyvät elokuun alussa Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Syytä kiinnostuksen laskulle on haettu milloin mistäkin, mutta yhtenä keskeisimpänä syynä on nähty poliitikkojen uskottavuuden puute. Isoäiti oli kuollut. Vain se, että uskaltaa yrittää ilman epäonnistumisen pelkoa, kehittää yksilöä, toteaa Nieminen. Kunniansa ovat saaneet kuulla niin pakkopaitafeministit kuin fillarija kiviterapiakommunistitkin. Maailman parhaiden urheilijoiden suoritusten seuraaminen on upea kokemus. 23 16. KesäKuuTA 2016 Jäljet Miikka Lönqvist Kirjoittaja on on Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pääsihteeri. – Kuinka hieno hetki esimerkiksi oli, kun Félix Sánchez voitti Lontoon Olympialaisissa 400 metrin aidat, veti paitansa ylös ja sillä oli isoäitinsä kuva paitansa alla, sydämen kohdalla. Kuluneen hallituskauden aikana tämä lausahdus on käynyt mielessäni useamman kerran, mutta erityisen vahvasti alan uskoa lausahduksen sisältöön lukiessani ulkoministeri Soinin pelkillä päälauseilla kirjoitettua ”plokia”. Minun on vaikeaa uskoa, että Soinin viljelemät ääliömäisyydet ainakaan helpottavat tätä uskottavuusvajetta. u u u kanSalaiSten kiinnoStuS Politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan laskee kaiken aikaa. Brasilia Kesäolympialaiset 3.–4.9. Miten paljon sitoutumista, miten paljon paljon ihmisiä ja mitä kaikkea muuta se voitto on vaatinut. Olemme Suomen historiassa tottuneet näkemään ministerit arvokkaina ja asiallisina toimijoina, jotka vähintään yrittävät esiintyä arvolleen soveliaasti. Ääliömäisiin heittoihin tartutaan, mutta ongelma on se, ettei kukaan niitä haasta. Ei ole kuitenkaan yksin puppugeneraattorina toimivan ulkoministerimme syytä, että politiikan uskottavuus on mennyt. Erityisesti perussuomalaisten gallupkannatuksen syöksykiidon aikana on ulkoministerimme käyttänyt poikkeuksellisen värikästä kieltä osoitellessaan syyllisiä milloin mihinkin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Kaikki ovat aivan mielettömän hienoja lajeja, innostuu Nieminen. Kamppailu gallupeja vastaan on kovaa, demarina sen tiedän erinomaisesti. Erityisesti ulkoasiainministeriltä on totuttu odottamaan diplomaattista ja arvokasta käytöstä. Soinin kannattaisi muistaa, että hän on Suomen hallituksen ulkoasiainministeri, eikä standupkoomikko. – Jos ei halua ihan kokonaisvaltaisesti nauttia kisoista, niin silloin katsoo vain niitä lajeja, joissa suomalaiset ovat mukana. Nieminen vinkkaa, että katsojan kannattaisi ottaa ilo irti sekä upeista suorituksista että myös lukemattomista tarinoista urheilijoiden taustalla. Jotenkin kuvaavaa on, että tämän päivän poliittisen journalismin kärkeä edustavat sellaiset laatujulkaisut kuin Seura ja Iltalehti. Nykyistä ulkoministeriä ei tästä asiasta valitettavasti voi syyttää. Suomi-Ruotsi-maaottelu. Kesäolympialaisissa on yhteensä 28 eri urheilulajia
Mieleltäni olen kuin pikkupoika ja hyvässä kunnossa, mutta kyllä se ikä alkaa näkyä kasvoista. Amin Asikainen on nyrkkeilyvalmentaja ja entinen nyrkkeilyn Euroopan mestari.. Turha jäädä roikkumaan, jos ei ole rahkeita. Lepo, ravinto, harjoitukset. KesäKuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Lopetin ammattilaisurani vuonna 2011 ja ekat puoli vuotta pyörittelin peukaloita ja mietin, että mitähän tässä oikein rupeaisi tekemään. Kehässä kyse on elämästä ja kuolemasta. On paljon yrittäjiä, mutta vain harva pärjää. Tietenkin valmentajalla täytyy olla kova kuri, mutta sehän pitää isälläkin olla. Aivan kuten isän ja lasten suhde, myös nyrkkeilyvalmentajan ja kilpailijan suhde on tiivis. Mietin vain, miten pääsen parhaimpaan tulokseen. Lottovoittokaan ei olisi tuntunut ottelupäivänä miltään. Silloin on parempi mennä vaikka kotiin silittämään kissaa kuin nousta kehään. Siinä olen päässyt vähän samoihin fiiliksiin. Toinen on junioreiden MM-vitonen ja toinen miesten Suomen mestari. Ottelupäivänä jännitys oli ihan sanoinkuvaamaton. Mies miestä vastaan taistellaan voitosta, henkeen ja vereen. Valmentajani Pekka Mäki oli minulle kuin isä. Minulla on pari tosi hyvää valmennettavaa. Kuuntelin häntä, ja hänellä oli auktoriteettia. Haluan antaa valmennettavilleni kaiken oman tietotaitoni, jotta he pääsevät parhaimpaan tulokseen. Sain hänestä loppuelämän ystävän. Sitten valmentaminen tuli mukaan kuvioihin. Olen tyytyväinen elämään. Olen tyytyväinen että urheiluuran jälkeen perustin oman nyrkkeilysalin. Jo monta viikkoa ennen ottelua kävin matseja unissani läpi ja ottelu oli mielessäni 24/7. Nyrkkeily on kovaa hommaa. Elämää olen nähnyt laidasta laitaan ja urheilun kautta olen päässyt kokemaan paljon. Saan tehdä töitä rakkaan lajini parissa ja lasteni kanssa touhuaminen täyttää elämäni. kUVa Jari soiNi Amin Asikainen, 40 H uomaan, että ikää on alkanut tulla. Vaikka olen kyllä aika löysä isä. Olisihan se kiva, jos omat lapseni lähtisivät myös lajin pariin. 24 16. Olin tosi kova jännittämään. Valmennan myös kuntonyrkkeilyä ja teen paljon yhteistyötä eri firmojen kanssa ympäri Suomen. Tein kaiken juuri niin kuin piti
Piiraisen elokuva kiertyy Petterin tvja radiotöiden, Sodankylän ja Bolognan elokuvajuhlien sekä monien muistojen ja anekdoottien kautta perheen kesäpaikalle Sotkamon Nuasjärvelle. Tunnelmiltaan intiimi elokuva käynnistyy Helsingistä, Lapinlahden sairaala-alueelta, joka oli Petterille tärkeää lapsuudenmaisemaa Konrad-isän toimies sa mielisairaalan lääkärinä. Elokuvaksi, vaikka hän ehti noin puolen vuosisadan aikana puuhata, puhua ja kirjoittaa kulttuurielämässä vähän kaikkilla. Samankaltainen miljöö toistui perheen muutettua isän uuden viran myötä Ouluun. 25 16. Kohdehenkilö on keskiössä itse ja enimmäkseen omalla äänellään, mitä nyt muutama ystävä käväisee kuvissa puhumassa mukavia. Rolf Bamberg Demokraatti Peter von Bagh -elokuva ensi-ilta Kino Lapinsuussa Sodankylässä tänään klo 15.30 ja Yle Teemalla klo 21.00.. Siellä elävistä kuvista jo ihan pikkupoikana haltioi tunut Peter sai myös lopullisen elokuvaherätyksensä perustaessaan 15-vuotiaana koulutovereidensa kanssa Oulun ensimmäisen elokuvakerhon. Niin iso, että syksyllä 2014 kuollut PvB henkilöityi Mr. Terävästi, innostuneesti, asiantuntevasti. Piiraisen elokuva ei onneksi yritä mahduttaa tunnin ja kymmenen minuutin kestoonsa Petterin koko elämäntyötä ja -kaarta, vaan poimii niistä päähenkilölle itselleen merkityksellisiä siivuja. Näin on käynyt. KesäKuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Petterin perintö Tänään iltapäivällä Sodankylän elokuvajuhlilla ja illalla myös Yle Teemalla ensiesityksensä saava Tapio Piiraisen dokumentti ”Peter von Bagh” täyttää testamentin piirteet. Piirainen on kuvannut elokuvaa vuosina 2008–2014, joten kyse ei tosiaankaan ole mistään häthätää kasatusta merkkimiestribuutista. Elokuva päättyy Aki Kaurismäen toteamukseen, ettei Peter von Baghille tarvitse mitään patsaita ruveta pystyttämään: ”Petterin monumentti on jo valmis – se on hänen elämäntyönsä.” Se elämäntyö oli tosiaan monumentaalinen. Puhetta on myös kirkosta (ei kuulu), tuonpuoleisesta (ei usko) ja elämäntyön pysyvyydestä (uskoo kestävän): ”Monet asiat jäävät minusta olemaan, joten jää monia viestejä, joiden kanssa voi käydä vuoropuhelua, kun olen poissa”, Petteri kiteyttää kesällä 2014 elokuvan viimeisissä otoksissa. Siellä sairauden jo vahvasti merkitsemä mies kertoo ajatuksiaan muun muassa perheen merkityksestä mahdollisuuksiinsa toteuttaa elokuvaentusiasmiaan
Taiteilijan vasemmistosympatiat näkyvät selvästi useissakin teoksissa. Sotien välisenä aikana Neel oli läheisesti tekemisissä Yhdysvaltain kommunistien kanssa. Ihmiskohtalo tulee niissä hätkähdyttävästi esiin. Malleina olivat langan ohuiksi laihtuneet tuberkuloosipotilaat tai nälkiintyneet lap. KesäKuuTA 2016 Nykyajan kuvausta, Humalan ja Krapulan taidetta Ateneum on viime aikoina esitellyt yleisölle toinen toistaan kiinnostavampia ja komeasti ripustettuja näyttelyitä. Samalla figuureissa on jotakin rujoa, vääristynyttä epämuotoisuutta. Näitä hän myös vaikuttavasti kuvasi. Myöhemmin feministit ovat omineet Neelin itselleen, vaikkei tämä mikään suffragetti ollutkaan. 26 16. Kiinnostava ja komea on Ateneumin uusinkin näyttely. Aina niihin on liittyneet myös huolellisesti kootut, tutkimuksiin pohjautuvat julkaisut. Ja tälläkin kertaa näyttelykirja on hieno. Ehkä se on osa sitä nykyajan kuvaa, jonka Neel halusikin näyttää katsojalle. Tuntuu siltä, että museota puolisentoista vuotta luotsannut Susanna Pettersson on tuonut toimintaan uutta dynamiikkaa. Tämä tulee esiin erityisesti käsien ja jalkojen hahmottelussa. Neel oli tuottelias ja omintakeinen maalari, joka edusti modernismin figuratiivista linjaa.Keskeinen aihe on ihminen, tämän kohtalo nykymaailmassa, ilot ja surut. Se esittelee meillä ja muuallakin Euroopassa jokseenkin tuntemattoman amerikkalaistaiteilijan Alice Neelin (1900–1984). Toki näyttelyssä on mukana myös pari katutai pihanäkymää New Yorkista. Hahmojen ilmeissä, varsinkin silmissä ja katseessa on vaikuttavaa psykologista tulkintaa. Näistä suhteista hän joutuikin pinteeseen 1950-luvun kommunistivainojen yhteydessä. Neel seurusteli laitapuolen kulkijoiden, köyhien, työttömien ja sairaiden kanssa
Sakin tuotantoon kuuluu myös runsaasti mitaleja. saakka. KUVATAIDE KUVATAIDE Giambattista Tiepolo: Seisova filosofi kädessään suurikokoinen kirja. Levoton Ruokokoski asui Humalassaan vain pari vuotta, minkä jälkeen isännäksi tuli Anton Lindforss kunnes Sallinen otti senkin käyttöönsä. Ateljeihin pääsee tutustumaan näyttelyn aikana. Hän aloitti figuratiivisilla teoksilla, mutta siirtyi sittemmin abstraktiin ilmaisuun. Erityisesti hänen sisäkuvansa ovat vaaikuttavia ja tunnelmallisia. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Markku Arantilan taiteen maailma on paitsi surrealistinen ja unenomainen myös hauska. saakka, ti–to 11–18, pe–su 11–17. Avoinna 4.9. Rakenukset ovat olleet ateljeekäytössä kaksikon kuolemankin jälkeen niin että kaikkiaan viisi taiteilijaa on työskennellyt niissä. Boheemielämää hyvinkääläisittäin Hyvinkäällä on vaikuttanut useampikin merkittävä taiteilijamme; monet tuntevat vaikkapa Helene Schjerfbeckin tai Yrjö Saarisen. Mieleenjäävä on Humalan pinkopahville ronskisti maalattu omakuva vuodelta 1918. Tm-galleria 22.6. Seppo Heiskanen KUVATAIDE Ateneum, Helsinki Alice Neel – modernin elämän maalari Avoinna 2.10. KesäKuuTA 2016 Giambattista Tiepolo oli merkittävä italialainen taiteilija, joka eli 1600luvun lopulta pikälle seuraavaa vuosisataa. Kiinnostastava on varhainen omakuva, joka tuo esiin totutusta poikkeavan Sallisen. Kaksikko rakensi sata vuotta sitten ateljeensa vierekkäin ja antoi näille paljon puhuvat nimet Humala ja Krapula. Paavo Räbinä teki läpimurtonsa ylellisiksi hiotuilla esineteoksilla. Anton Lindforss: Jokimaisema Lapista, 1939.. Maalauksista voi löytää tarinan, yllätyksiäkin, jos tarkkaavaisesti etsii. Mukana ovat muotokuvat Mirri-vaimosta, ”Jytkyt” sekä muita vahvoja maalauksia. 27 16. Sinebrychoffin museon näyttelyssä on mukana taiteilijan itsensä mutta myös hänen poikiensa grafiikkaa. Leinonen on jäänyt jokseenkin tuntemattomaksi, vaikka hän on varsin kiinnostava taiteilija. Uudessa näyttelyssään hän tuo esiin ihmisten kohtaamisia sekä mielialoja surusta ja ilosta vihaan. Anton Lindforss ja Paavo Leinonen kuuluivat 1910-luvulla Sallisen johdolla perustettuun Marraskuuryhmään. Näiden viiden taiteilijan tuotannosta kootussa kiinnostavassa näyttelyssä Sallinen on odotetusti pääosassa. Ateljeiden viimeisin taiteilija on kuvanveistäjäjä Terho Sakki. Jokut heistä päätyivät myös taiteilijan malleiksi. Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski puolestaan ovat tunnettuja paitsi taiteestaan myös boheemeista elämäntavoistaan. Viime aikoina hän on siirtynyt mieltei kokonaan videoon ja valokuvaan. Teokset on toteutettu kirkkailla väreillä naivistisesti hahmotellen. Hän seurusteli muiden ohella Allen Ginsbergin, Andy Warholin ja Robert Smithsonin kanssa. Hän kuoli jo lähes kymmenen vuotta sitten, mutta rakennukset ovat edelleen taiteilijan tyttären Riikka Sakin hallinnassa. Alice Neel: The Spanish Family, 1943. set mutta myös liian lihavat naiset, joita hän kuvasi häikäilemättömästi alastomina. Arantila kääntää kuitenkin kirjallisen aineksen ja kuvitusmaisuuden voimaksi. Esillä on klassista perusgrafiikkaa, herkkupala siitä kiinnostuneille. saakka, ti, pe 10–18, ke–to 10–20, la–su 10–17 Hyvinkään taidemuseo Humala ja Krapula – 5 taiteilijaa Avoinna 4.9. saakka. Forum Box 26.6. Myös eri alojen avantgardistit kuuluivat Neelin tuttavapiiriin. Terho Sakki oli yksi merkittävimmistä nykykuvanveistäjistämme. Alice Neel: Omakuva 1980. Valokuvat sodan tuhoamista kaupungeista liittävät näyttelyn tämän päivän ongelmiin. Ruokokosken laji olivat muotokuvat. Lindforssin tuotantoon kuuluu kauniita Lapin maisemia ja muotokuvia. Markku Arantila: Jättiläiset, 2016. Jalmari Ruokokoski: Naisen muotokuva, 1915
KesäKuuTA 2016 Pohjolan hyytävä dekkarikesä Tällä kesän läpi jatkuvalla palstalla käydään alkuvuoden runsaan pohjoismaisen rikosromaanitarjonnan kimppuun. Naisiin kohdistuvan hyväksikäytön ja väkivallan kuvaus sen sijaan on kakkos-Katzissakin taas tympeän lähikuvattua. Vallgrenin Siat ei ole yhtä hysteerisen ylivirittynyt kuin esikoisjännärinsä ”Varjopoika”, joka jostain syystä sai pohjoismaiset dekkaripiirit äitymään ylenpalttisiin suitsutuksiin ja kansan repimään painokset kirjakauppiaiden käsistä. Eva ajautuu hajonneen avioliittonsa jälkeen hakemaan seuraa seksikontaktipalveluista, mutta huomaakin päätyvänsä erään turhan tutun miehen sänkyyn. Rikollisen puolimaailman laidoilla viihtyvä Jorma taas päättää tehdä vihoviimeisen keikkansa, ja lähtee mukaan arvokuljetusryöstöön, joka menee pahasti reisille. Siat on silti askel jäntevämmän rikoskirjallisuuden suuntaan, vaikka ei Vallgrenilla vieläkään ole mielestäni asiaa parhaiden ruotsalaisten alan kirjailijoiden kastiin. Joachim Zander: Lähiö Suomennos Maija Kauhanen Tammi 2016, 397 s. Eikä siitä hyvä seuraa, ei todellakaan. Vallgrenin punomassa juonessa on taas monta säiettä, joilla jokaisella on oma päähenkilönsä. Edellisestä romaanista tutut Danny Katz sekä hänen nuoruudenystävänsä Jorma Hedlund ja Eva Westin sotkeutuvat eri reittejä samaan rikosvyyhteen, mikä tietysti on varsin epäuskottavaa ja väliin myös kerronnallisesti sekavaa. Vähemmälläkin shokeerauksella olisi pärjätty. Julmassa tarinassa läpimädät pervomiehet käyvät ihmiskauppaa tai käyttävät naisia hyväkseen mitä vastenmielisimmillä tavoilla. Seksibisnestä ja lähiökapinaa C arl-Johan Vallgrenin uutuuden nimi juotuu samasta lähteestä kuin Stieg Larssonin Millenium-trilogian avausosan: ”Siat” on vain hieman suorasukaisempi ilmaus aiheesta ”Miehet jotka vihaavat naisia”. Kuvat Caroline Andersson ja Viktor J Fremling. Nimensä mukainen on tässä Vallgrenin toisessa Danny Katz -jännärissä teemakin. Carl-Johan Vallgren: Siat Suomennos Maija Kauhanen Otava 2016, 347 s. Ja minne on samassa hässäkässä kadonnut tämän tyttöystävä Jennifer. Eräs lenkki pettää kohtalokkaasti, mutta ilmaan jää leijumaan kysymys, miten se oli mahdollista ja mikä on poliisin todellinen rooli verensotkuisessa kuviossa. Danny haluaa tahollaan selvittää, mitä kaikkea kätkeytyy hänen ystävänsä ja entisen diilerinsä Ramonin itsemurhaan. 28 16
Ja nyt agitoin täysillä: muistakaa vaatia kesällä ja talvella päättäjiltänne kunnon resursseja kirjastoille. Sillä on näppinsä pelissä myös siinä, että tukholmalaislähiössä roihahtaa arabinuorten avoin kapina. Keskusteluahan näillä matkoilla viritellään harvemmin. Ei tarvitse olla esinetutkija tietääkseen, että muotia se ei enää ole. Edessä on uusimpien hankintojen jälkeen elämäni ensimmäinen tablettikesä. Yasmine palaa Ruotsiin saatuaan viestin veljensä kuolemasta, mahdollisesti vielä terrorismiyhteyksissä. Kirjahyllyt ja kirjat keräävät pölyä ja sitä paitsi ne ovat aina sekaisin ja liian täynnä. Tekniikan täyttämät ihmevempeleet ovat tehneet mahdolliseksi sen, että liikkuvaa kuvaa voi kanniskella mukanaan. Tämän elementin sovittaminen kansainväilisiin salaliittoiluihin sujuu kankeammin, mutta Lähiö on silti tämän kevään parhaita ruotsalaistrillereitä. K osmopoliittisissa hommissa maailmalla ja myös sen kriisipesäkkeissä kuten Afganistanissa ja Syyrias sa pyörinyt Joakim Zander debytoi viime vuonna suomennetulla ”Uima rillaan” varsin kiinnostavasti, joskin myös esikoiskirjaongelmin. u u u Transistoriradio muutti äänimaisemaa kesäympäristöissä jo 1960-luvulla. Lukija saa seurata teini-ikäisen Fadin ja hänen maailmalle, aina New Yorkiin saakka lennähtäneen isosiskonsa Yasminen vaiheita ja heidän elämänpiirinsä rajuja käänteitä. Löytyy Ylen Areenasta. Nelisataasivuinen romaani oli ahdettu liian täyteen lukijan huomioita vaativia henkilöhahmoja, actionia, kansainvälistä juonittelua ja vielä keskushenkilöiden rakkaussuhteitakin. Somepaasto on niin last season, vaikka yrittäjiä tietysti riittää tämänkin kesäloman alussa. Revipä nyt esimerkiksi siitä, että huonekaluista ensimmäisenä mieleen tulee kirjahylly. Shoppailuihmiset kertovat somessa, että kirjahyllyjä on entistä vaikeampi hankkia, vaikka esineenä se sentään kaupoissa tunnetaan. Toivoisin kyllä kierrätyksen pysyvän pinnalla. Yleisurheilua ja yksi pesäpallo-ottelu on mahdutettava mukaan. Kulttuuriaiheisia podcasteja Ylellä on paljon: omat suosikkini ovat maan mainio ”Kirjakerho”, kulttuurin yleisohjelma ”Kultakuume” ja jo kymmenen vuotta porskuttanut ”Aristoteleen kantapää”. Toista juonilankaa jännittelee Uima rista tuttu Klara Wallden, joka on saanut työpaikan kansainvälisiä ihmisoikeusasioita tutkivassa instituutissa. Kirja herätti kuitenkin odotuksia jatkolle. Uusin piirre näissä harrastuksissa on se, että kaikesta on raportoitava someen. Kirjat, maaseutukuppilan karaoke ja kotona tarjottu pottuvoi pitivät kesäfiiliksen yllä – säästä riippumatta. Siihen mahtuu varmasti jalkapalloa ja olympialähetyksiä, mutta elokuvat, ne katson edelleen mieluiten elokuvateattereissa. Pitää olla kuva – tai asiaa ei ole olemassa. 29 16. KesäKuuTA 2016 O len jo pitkään huomannut kannattavani monia asioita, joilla ei ole raskaan sarjan merkitystä nykymaailman melskeissä. Rolf Bamberg Demokraatti. Mutta omat kesäykköseni ovat kirja ja radio. u u u Kesällä kulttuuriharrastukset ovat suosittuja: listoilta löytyvät – muiltakin kuin minulta – kesäteatterin komedia, vierailukohteiden kiehtovimmat näyttelyt ja museot sekä vähintään kaksi festivaalia. Eikä mitään muttia tähän. Nyt suosiossa ovat radion ja erilaisten musapalveluiden lisäksi kaikkialla maailmassa podcastit, ladattavat tai netin kautta kuunneltavat radio-ohjelmat. Juuri tämä tukholmalaistaso ja maahanmuuttajien nykytodellisuusden kuvaus ovat kirjan kirkkaasti kiehtovinta osaa. Hyviä ohjelmia myös kierrätetään tai kauniimmin sanoen ajetaan uudelleen, joskus hieman editoituina. Fadi onkin tullut värvätyksi Syyriaan, missä hänellä on Allahin nimissä iso tehtävä... Esimerkiksi mielikanaviini kuuluva Yle Radio 1 lähettää uusintana suomalaisista elokuvatähdistä kertovaa sarjaa ”SF-tähtiä ja tähdenlentoja”, mutta kaikki 12 osaa ovat saatavilla jo nyt podcastina. Jari Sedergren Kesäkulttuuria Aforismi välipalaksi Yö läpivalaisee ihmisen. Uusin piirre näissä harrastuksissa on se, että kaikesta on raportoitava someen. Yhdessä osassa jutustelen Regina Linnanheimosta itsekin. Ne eivät poikkea niistä eetteriin lähetetyistä ohjelmista välttämättä mitenkään, mutta ne voivat olla pidempiä, kun ohjelma-aikataulu ei niitä sido. Opiskeluaikoina vuonna miekka ja kypärä kesäloma alkoi siitä, että pääkaupungista Oulun kupeeseen Muhokselle päästyäni suorastaan juoksin kirjastoon ja kannoin uutuuksia ja vuoden aikana taidolla tehtyjä kirjahankintoja kotiin koko sylillisen. Aamuisella metromatkalla näyttää siltä, että suurin osa kuuntelee musiikkia korvanapeilla. Olen aina lukenut monia kirjoja, en vain yhtä kerrallaan. Jopa lähikirjasto oli siistinyt asiakkaiden kirjojen kierrätyshyllyn pois uusimmassa tilaratkaisussaan, joka muuten suosii itsepalvelua. Ilmeisesti kirjailijan päämäärä oli räjäyttää kansainväliset trillerimarkkinat kertalaakista, mutta vähän suutariksi jäi. Zanderin uusi jännäri ”Lähiö” onkin loikka eteenpäin, vaikka nytkin toista pääjuonnetta rasittaa suureellisuus, globaali kähmyily, jonka lonkerot ulottuvat ihmeen kaupalla tukholmalaiseen maahanmuuttajalähiöön, Bergortiin. Yksi hänen kollegansa kuolee hämärissä oloissa, ja jäljet johtavat salaperäiseen Stirling Securityyn, jonka taustalta alkaa kuoriutua pelottavia asioita. Zander kuvaa hyvin tiheästi maahanmuuttajayhteisöä ja radikalisoitumisen prosessia. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Niille, jotka arvostavat puhetta kesäisellä laiturilla tai yksinäisellä kävelylenkillä
– Eräät muut ehdokkaat ovat antaneet synnintunnustuksia, jotka sisältävät samaa kuin tässä selostetut. piirroksen perustajansa Aleksanteri Järvenpään hautakummusta. viereinen sivu). Torppariasiaa pidettiin Työmiehessä koko ajan esillä, koska maaseudun köyhälistön äänet tarvittiin varmistamaan vaalivoittoa. – Työmiehen perustajiin kuuluen seurasi hän innolla ja harrastuksella lehtemme kehitystä, johon niin tehokkaasti otti osaa johtokunnan jäsenenä ja monivuotisena sihteerinä sekä ahkerana kynäilijänä, Työmies muisteli. Tämä vaalimainos on ainakin sikäli historiallinen, että sen voimalla SDP saavutti toistaiseksi ainoan kerran yksinkertaisen enemmistön eduskuntaan. Etusivun käyttö tähän tarkoitukseen varmasti yllätti lukijat. kesäkuuta, että työväenliikkeen alkuaikojen merkittävä vaikuttaja Aleksanteri Järvenpää oli kuollut. Tavallisesti etusivulla oli tuohon aikaan ennen tekstiä ilmoituksia, jotka tässä tapauksessa oli siirretty kakkossivulle. Myös kieltolakia vaadittiin. ja 3. KesäKuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Ruotsalaisten porvaris ehdokkaiden synnin tunnustuksia. Mainitsemme niistä vain lyhyesti. Tehtyään näin pakoliikkeen kieltolaista pois päin siirtyy herra puhumaan valistuksen raittiustyön siunausrikkaasta vaikutuksesta. Paikallisella tasolla manttaalit ratkaisivat. Sotatilasta tuli veruke jättää eduskunta kokonaan kutsumatta koolle. Keisari Nikolai II:lla oli tapana hajottaa eduskunta, kun sen päätökset eivät miellyttäneet majesteettia. Muutamat ovat kieltolain puolella, enimmät vastaan. Kertomuksissaan ja pakinoissaan Järvenpää käytti nimimerkkejä A. – Anastuslakia ne ehdoittavat, eikä vapautuslakia! Mutta sellainen silmittömän ahneuden politiikka on tuleva kuolemaantuomituksi, jos torpparit nyt vaaleissa yksimielisesti puolustavat ko tiaan ja kontujaan ja kalliita oikeuksiaan, Työmies hehkutti. Työmies julkaisi 16.6. 30 16. Mutta laki, jota ei voitaisi pitää riittämättömien keinojen ja puutteellisen tarkastuksen takia voimassa, olisi kaksiteräinen miekka, sillä lain rikkominen olisi mitä vaarallisinta myrkkyä. kesäkuuta. J. Kesäkuun puolivälissä Työmies julkaisi koko etusivullaan sosialidemokraattien vaalijulistuksen ”Taisteluun työväki taantumusta vastaan!” (ks. – Lyötäköön iso aukko niiden mustiin riveihin! Silloin niiden täytyy antaa perään. ”Fram”nimisenraittiuslehden toimitus kuuluu tiedustelleen Svenska folkpartien edustajaehdokkailta, mitä he ajattelevat raittiusasiasta ja väkijuomalainsäädännöstä. /--/ Herra A.W.Gadolin kaartelee täten: ei arvelisi yhtyä kieltolakiaatteeseen, jos olisi todennäköistä, että kieltolaki nykyisin saisi aikaan parannusta alkoholihimon tuottamaan yhteiskunnalliseen ja siveellisen kurjuuteen. Valtiollisissa vaaleissa oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta kunnista se puuttui. päivinä 1916 pidettiin Suomen seitsemännet eduskuntavaalit. Eihän ne valtiollistakaan äänioikeutta tahtoneet vähääkään antaa keväällä yksitoista vuotta sitten. Muitakin vaaliteemoja oli. Työmies 16.6.1916 Vuoden 1916 vaalitaistelu huipentuu Heinäkuun 1. Niinpä Raittiusasiat-osastossa julkaistiin asiassa ”hoipertelevien” RKP-ehdokkaiden näkemyksiä. Näin tapahtui usein. Järvenpää kuoli 10.6.1916.. Yksi tärkeimmistä oli vaatimus kuntademokratiasta. – Karl Söderholm, joka on ollut kauvan valtiopäivillä ja yksi puolueen vanhoillisia johtomiehiä, on lausunut, että alalla, joka koskee läheisesti yksilön persoonallisia suhteita, kuten alkoholin, tupakan ja kahvin käytäntö, pitää lainsäädäntöä harjoitettaman hyvin varovaisesti ja rajotusten käymän vain niin pitkälle kuin yhteiskunnan etu välttämättä vaatii. Alkuvuosinahan vaalit järjestettiin vuosittain. Järvenpää kuului Työmiehen perustajiin ja kuului wrightiläisen työväenliikkeen sosialistisiipeen. Sen vuoksi vaalejakaan ei ollut vuosina 1914–1915. Mutta työväki taisteli toivorikkain mielin ja valloitti sen, Työmies kirjoitti pääkirjoituksessaan 11. Aleksanteri Järvenpään kuolema Työmies uutisoi 11. Niin hauska herra! /--/ Entinen edustaja, ankara yhteiskunnallisten uudistusten jarruttaja professori Estlander ilmottaa rohkeasti, ettei hän hyväksy kieltolakia. Uutisessa todettiin, että vain muutama kuukausi sitten Järvenpää oli täyttänyt 60 vuotta ja oli vielä kohtuullisen vetreässä kunnossa. 24 ehdokasta on antanut vastauksia, jotka on julkaistu tuossa lehdessä ja osittain Hbl:ssa. Hra ehdokas lupaa olla mukana rajottamassa alkoholin väärinkäyttöä, mutta vastustaa periaatteellisesti kieltolakia. Moukari ja Wihwilä
31 16. KesäKuuTA 2016 Tällä kokosivun vaaliilmoituksella irtosi vuoden 1916 eduskuntavaaleissa 103 paikkaa SDP:lle.
Arvonta suoritetaan risteilyn päätös seminaarin jälkeen. Niemi, Arman Alizad ja Riikka Kämppi. Ismo Jokinen DEMOKRAATIN OMA KATTAUS SUNNUNTAINA KLO 9.30–11.30 Paljonko maksaa onnellinen elämä. Katso risteilyn ohjelma osoitteesta sdp.fi/demariristeily Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Tähtiartisteina Hanna Pakarinen yhtyeineen, Standupkoomikko Riku Suokas, Työmiehet sekä Työväen tytöt. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihde ohjelmalla. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. KesäKuuTA 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hinta per henkilö alkaen 40 e/B4 ja 70 e/B2. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. 32 16. Veikko Somerpuro Mike Siren Risteilyllä keskusteluun virittävät muun muassa Antti Rinne, Mari K. Paneelissa keskustelevat euroedustaja Liisa Jaakonsaari, kirjailija Elina Hirvonen, laulaja Hanna Pakarinen, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja näyttelijä Riku Suokas.
KesäKuuTA 2016 Ihmisten tasolle K ohta 19-vuotias Miika Kemppainen on kiinnostunut vähän kaikesta maan ja taivaan välillä – musiikista, kuvataiteesta, kirjallisuudesta, historiasta. Miten minusta tuli demari. Hän ei väitä puhuvansa kaikkia sujuvasti, mutta kielten oppiminen kiinnostaa. Turun klassillisen lukion ilmaisutaidon linjalla opiskeleva Kemppainen on opiskellut tusinaa eri kieltä – englantia, ruotsia, espanjaa, italiaa, ranskaa, saksaa, esperantoa, latinaa, muinaisja nykykreikkaa, persiaa ja bosniaa. TEKSTI ja Kuva anna-lIISa blombErg L Liike Tuottaja: anna-liisa blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi. 33 16
Porukka osallistuu myös Prideen. KesäKuuTA 2016 – Kieli on kaiken väline. Toisaalta olemme myös hyvinvointivaltion alamaisia oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Toisessa lakiosuudessa postin jakelukertoja suunnitellaan vähennettäväksi viidestä kolmeen kertaan viikossa. Riitta Pesonen varapääluottamusmies Asmo Juvanoja pääluottamusmies Vapaina kansalaisina voimme näyttää pitkää nenää sekä kaiken maailman putineille. – Kesällä tulee täyteen kaksi vuotta aktiivista aikaa. Kansallisfilosofimme J. Kemppaisen mielestä kaikkien poliitikkojen sopisi noudattaa samaa linjaa riippumatta siitä, mille ikäryhmälle puhuu: – Meidän pitää tulla ihmisten tasolle kysymään, että mitä te haluatte – me ajamme teille. SDP veti lopulta puoleensa. Posti on hoitanut maaseudun jakoa vuosikausia keskusta-alueilta saamillaan postimaksuvoitoilla. Kunnianhimoisimpana tavoitteena on järjestää ensi kesänä omat festivaalit. Kun odottamasi kirje katoaa, tiedätkö, miltä postinjakelun toimijalta kadonnutta lähetystä tiedustelet. Postinsaajalle tämä tulee merkitsemään kalliimpia postimaksuja. Postijakelu menee sekavaksi Olkaamme kansalaisia Markkinataloudessa olemme kuluttajia, kun lähes päivittäin viemme pienet tai suuret rahamme kapitalismin alttarille. Että jokainen ihminen olisi turvassa ja tasavertainen yksilö riippumatta siitä, mitä sukupuolta hän on tai kokeeko hän olevansa binäärisessä sukupuolessa tai mikä on hänen seksuaalinen suuntautumisensa. Kemppainen etsi itselleen sopivaa vaikuttamisen paikkaa puntaroimalla puolueiden välillä ja tutustumalla vaihtoehtoihin myös järjestöistä puoluepolitiikan ulkopuolelta. Inhimillinenkin valtio kuitenkin viime kädessä näkee ihmiset numeroina ja hallitsemisen kohteina, joten ihmiskunnan lopulliseksi suureksi päämääräksi siitä ei ole. 34 16. Ehkä hän ryhtyy diplomaatiksi tai toimittajaksi tai etsii politiikan saralta tehtävän, jossa voi matkustella. Oma motivaatio tärkein Kemppaiselle maailma on avoin. Hänelle se tarkoittaa muun muassa sitä, että hänkin voi haaveilla espanjan kielen opiskelusta yliopistossa. Yksi asia, jonka haluaisit muuttaa maailmassa. Halusin tietää, miten voisin osallistua ja saada lisää tietoa päivän politiikasta, Kemppainen kertoo. – Sen, mikä itsestä tulee, määräävät ihmisen kyvyt ja motivaatio, ei raha, hän summaa. Posti on rakentanut tavaraliikenteen infrastruktuurin koko Suomen kattavaksi pitkälti itse. Hän unelmoi karkaavansa kylmästä Suomesta Latinalaiseen Amerikkaan tai Espanjaan. Siinä voisi olla parantamisen varaa, mutta Kemppainen huomauttaa, että joitakin asioita voi olla vaikea yksinkertaistaa. Lakiehdotus postitoimilaiksi on kaksiosainen. Jos tilattu lehti ei saavu luvattuna aika na entiseen malliin, tuskin tilauk sia enää uusitaan. Pienituloisessa yksinhuoltajaduunariperheessä kasvaneelle Kemppaiselle tärkein sosialidemokraattien arvo on oikeudenmukaisuus. Isä on toiminut luottamustehtävissä VR:llä, ja äidinkin suvussa on demariaktiiveja, mutta mitään aatetta tai poliittista toimintaa ei hänelle tyrkytetty. Sekään ei ole hyvää kehitystä, hän sanoo. Kemppainen vitsailee ensin ilmaisista lounaista ja kokouseväistä mutta vakavoituu sitten: – Kun huomaa, että omilla teoil la ja ajatuksilla on merkitystä – että meidän arkemme ei ole vain puhuvia päitä jossakin, hän sanoo. Markkinatalous ja hyvinvointivaltio ovat molemmat ihmiskunnan hienoimpia keksintöjä. Uusi postilaki on postinsaajan ja lähettäjän kannalta selkeä heikennys palveluihin. Toivottavasti jonakin päivänä voimme myös siirtää tällaiset ilmiöt historian roskatynnyriin. Nyt nykyinen hallitus haluaa purkaa tämän kaiken. Ihmiskunnan hienoin keksintö on kuitenkin avoin demokratia ja siihen liittyvä kansalaisyhteiskunta. Onko valtio valmis tukemaan koko maan kattavaa postinjakelua verovaroin – tuskin. Epäselvyyttä tulevat aiheuttamaan myös eri toimijoiden jakeluajat. V. Kysymys on paitsi tärkeistä hyvinvointipalveluista myös byrokratiasta. Ei arvailla, mitä ihmiset haluavat vaan käydään avoimempaa keskustelua, Kemppainen kiteyttää. Vahva valtio voi myös avata ihmisille vapauksia ja tuoda kaikki mahdollisuuksien tasa-arvon piiriin. Kuinka luotettavia ovat uudet jakelufirmat. – Populistinen puhe vie yksinkertaistamisen sille tasolle, että se menee jo valheeksi tai toisten mustamaalaamiseksi. Mikä sitten innostaa häärimään kaikessa mukana. Tätä perustellaan kilpailun vapauttamisella. Vapaina kansalaisina me voimme näyttää pitkää nenää sekä kaiken maailman putineille ja heidän hyödyllisille idiooteilleen että veroparatiiseissa lymyäville kapitalisteille ja heidän lakeijoilleen. 2. Demokratian kautta historian saatossa aikuiseksi kasvanut ihmiskunta voi yhdessä toden teolla toteuttaa itseään, viedä maailmaa eteenpäin ja tehdä myös virheensä pystyssä päin. – Uudet ehdokkaat voisivat saada nuoret äänestäjät jäämään vaikka loppuiäkseen demariäänestäjiksi, jos ensimmäinen äänestyskokemus on ollut hyvä, Kemppainen uskoo. Olkaamme siis yhteiseen hyvään pyrkiviä kansalaisia! Petri Jussila Jyväskylä Tiedätkö, milloin posti jaetaan tulevaisuudessa ja kuka postin jakaa. Ei ihme, että diktaattorit ja oligarkit pyrkivät ensimmäisenä nujertamaan aktiivisen kansalaistoiminnan, jossa vapaat ihmiset toimivat omien aatteidensa puolesta. – Sitä ei voi olla liikaa korostamatta, että kaikkeen poliittiseen toimintaan voi tulla mukaan, vaikkei tietäisi mitään. Kemppainen kuvailee itseään intellektuelliksi pikkuaikuiseksi. Uusi postilaki uhkaa näivettää haja-asutusalueiden postinjakelun. Turun Demarinuorten puheenjohtajana myös politiikan kieli on tullut tutuksi. Nuorten joukossa SDP:n kannatus ei ole huippulukemissa, joten Kemppaisen mielestä esimerkiksi kuntavaaleihin olisi syytä asettaa ehdolle niin paljon alle 30-vuotiaita kuin vain voi. Hänelle on selvää, millaista kieltä hän haluaa puhua nuorten kanssa toimiessaan. Heitä ei kiinnosta harvaan asuttujen seutujen postinjako. Miten mahtavat reagoida sanomalehtien tai aikakausilehtien tilaajat. Kesäterveiset kentälle. Valmistaudutaan hyvään pääministeripuolueen politiikkaan! KaKsi Kysymystä. Halu vaikuttaa Turun Demarinuoret tempaisivat alkuvuodesta keräämällä vaatteita ja leluja kehitysvammaisille nuorille. Politiikan kieli vaikuttaa usein virkamiesmäiseltä, kapulaiselta ja monimutkaiselta. Hän kertoo keskustelleensa pienestä pitäen paljon aikuis ten kanssa kaikista aikuisten asiois ta. Verorahamme saamme jatkossa kuluttaa entistä isomman työttömien joukon elättämiseen. Postinsaajille on muodostumassa nyt säädettävissä olevien lakien kautta todella sekava tilanne. – Isä oli itse asiassa yllättynyt, kun aloin puhua hänelle, että nämä jutut kiinnostavat. Ensimmäinen osa mahdollistaa uusien toimijoiden tulon postimarkkinoille pelkällä ilmoituksen tekemisellä. 1. Snellman liioit teli valtion ja kansakunnan ylevää merkitystä ihmisyyden toteuttajana. Kieli on sitä, miten me viestimme ja toimimme, Kemppainen summaa. Nuorta näkökulmaa Kemppainen sanoo ikäistensä nuorten olevan kiinnostuneita politiikasta, mutta moni kokee, ettei ole ”tarpeeksi hyvä tai tietoinen asioista” lähteäkseen mukaan. Se mielikuva elää, että täytyy tietää ja että täytyy olla mielipiteitä ennen kuin voi liittyä, Kemppainen harmittelee. Poliitikkojen pitäisi hänen mielestään ainakin puhua aina totta. Postinjakelun supistaminen kolmen päivän jakeluksi tarkoittaisi postinsaajalle esimerkiksi sitä, että mahdollinen sairaalan kutsu leikkaukseen saattaisi saapua liian myöhään. Kieli kertoo ihmisestä mitä mieltä hän on, mitä hän haluaa ja mihin hän haluaa vaikuttaa. Oikeastaan heti liittymisestä lähtien aloin pyöriä aktiivisesti mukana kaikessa, Kemppainen kertoo. Rakentamiseen on myös, ennen postin yhtiöittämistä, käytetty verovaroja. Liittokokoukseen valmistautuminen on pitänyt toiminnan hiljaisena keväällä, mutta suunnitelmia yhteiseen tekemiseen riittää – luvassa on muun muassa esiintymiskoulutusta, väittelytaitojen hiomista ja paneelikeskusteluja. Uudet toimijat postimarkkinoilla tulevat tekemään puhdasta liiketoimintaa. Vaikka puolueella on nuoria kansanedustajia ja näkyvää nuorisotoimintaa, on Kemppaisen mukaan imago edelleen ”vanhojen ihmisten ei-puolue”
Sen sijaan, että työtön syyllistää itseään työttömyydestä, on viisaampaa katsoa suomalaisen työttömyyden kokovartalokuvaa historian perspektiivissä. Timo Kaumi Kirjoittaja antaa työnhakuvalmennusta ja uraohjausta Koulutusinflaatio ja 450 000 eriasteista työtöntä on vaikea yhtälö. Tutkintojen yleistymisen myötä niiden arvostus on kokenut inflaation, ja siksi monet haluavat itselleen yhden tutkinnon sijaan jopa kolmekin tutkintoa riippumatta siitä, onko kyseisestä tutkinnosta hyötyä itse työssä. Vuoden 1987 työllisyyslaki, nimeltään Lex-Leppänen silloisen työvoimaministerin mukaan, velvoitti kunnat työllistäjiksi. Ajatusmalli pitää paikkansa tiettyyn pisteeseen saakka, jonka jälkeen koulutusinflaatio alkaa romuttaa kansantalouden tasolla työllistymisen ja koulutuksen yhtälöä. On olemassa myös vaikeasti arvioitava määrä piilotyöttömiä, jotka eivät näy työnhakutilastoissa. Kuvankäsittely Timo Sparf. 35 16. Eräs koulutusinflaation lieveilmiö on massoille muotoutunut harhakuva korkean koulutuksen antamasta mahdollisuudesta työntekoon. Kyseessä on noin 100 000 työtöntä. Lex-Leppästä muistuttaa nykyinen nuorisotakuu, jonka mukaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle on tarjottava joko työpaikka tai opiskelupaikka. Tänäkin päivänä moni osaava ja ammattitaitoinen työnhakija on työttömänä ilman omaa syytään. Koulutusinflaatio ja 450 000 eriasteista työtöntä on vaikea yhtälö. Koulutusinflaatiolla tarkoitetaan käytännössä suoritettujen tutkintojen arvon ja arvostuksen näivettymistä. Mitä korkeammalle kouluttautuu, sitä vähemmän suostuu koulutustaan vastaamattomiin töihin. Lyhyemmät työttömyysjaksot puolestaan pidentävät työuria. KesäKuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Työuran ja työsuhteen aikainen koulutus, esimerkiksi oppisopimuskoulutus, voi olla useassa työssä tärkeämpää kuin peruskoulutus. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Hyvä koulutus ei takaa työpaikkaa Kesän korvalla työttömiksi työnhakijoiksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuu kymmeniä tuhansia nuoria, jotka päättävät lukion, ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakouluopinnot. Erot voivat kuitenkin olla työnantajakohtaisesti suuria suhtautumisessa tutkintoihin. Työvoiman pitäisi olla valtiovallan suojeluksessa perustuslain mukaan. Koulutuksen ajatellaan lisäävän tuottavuutta ja edistävän työllisyyttä. Tätä perustuslain mukaista työvoimapoliittista ihannetta yritettiin hetkellisesti soveltaa työttömyyden poistoon. Suomi luisunut uuteen ja pysyvään suurtyöttömyyden olotilaan. Työttömyydestä on tullut itseään ruokkiva kierre ja kehä. Laki tehosi lyhyen aikaa työttömyyden hoitokeinona. Lain kirjain ei ole toiminut, koska ei ole syntynyt lisää työpaikkoja, eikä toisaalta ole varaa lisätä oppilaitosten aloituspaikkoja. Yksityisen sektorin työpaikoissa työnantaja ei aina ole edes kiinnostunut työntekijän muodollisesta pätevyydestä tai tutkintotodistuksesta, vaan itse työn tekemisen taito on tärkeintä. Suomessa on sekä massatyöttömyys että koulutusinflaatio. Yleisesti ajatellaan, että koulutus on tehokkain keino työttömyyttä vastaan. Koulutusinflaatio tekee tuhoaan nuortenkin kohdalla. Työttömiä työnhakijoita on työvoimahallinnon viimeisimpien tilastojen mukaan 351 000. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Koulutettujen työttömyysjaksot ovat lyhyempiä kuin kouluttamattomien. 1990-luvun laman iskiessä ja valtiontalouden rahapulan takia laista oli luovuttava. Kevät on myös monelle nuorelle opiskelupaikan ja työpaikan etsintää ja uratoiveiden miettimistä
Nyt eläkkeellä osallistun yhteiskunnallisiin asioihin aiempaakin enemmän. Pidin kuusi vuotta yhtä kyytiä kirpputoripöytää myös kaupungilla. – Kun mieheni esitti valtuustossa minun näkemyksiäni, aloin luottaa itseeni ja osallistua enemmänkin. KesäKuuTA 2016 Supermummo nro 7 Tellervo Huotari Kajaani Tellervo Huotarin (77) isä ja aviomies olivat politiikan aktiiveja. Nyt parasta mummoa äänestämään Virpi Kirves-Torvinen Rauno Mäenpää Susanna Nuuttila. Tellervo yritti pysytellä sivussa politiikasta, mutta kovana hiihtäjänä ja opettajana hän lähti kuitenkin mukaan TUL:n ja TSL:n toimintaan. – Olen järjestänyt talolla lukuisia myyjäisiä ja kaksi kertaa vuodessa kirpputoreja. – Nyt vedän käsityökerhoa. – Siitä lähtien olen toiminut taustajoukoissa, keittänyt demariteltalla kahvia, myynyt arpoja ja jutellut ihmisten kanssa, olinpa kaksi kautta valtuutettunakin. Homma vei kaiken vapaa-aikani. Supermummo nro 8 Anja Kauppi Kerava Keravan työväenyhdistykseen 40 vuotta sitten liittyneen Anja Kaupin (83) ensimmäinen järjestötehtävä oli keittää kahvia vapputapahtumassa. – Jäätyäni viisi vuotta sitten leskeksi työväenliikkeestä tulleiden ystävien merkitys on entisestään korostunut. Elannon myyjänä työskennellyt Anja ahkeroi eläkkeensaajissa aiemmin pääemäntänä. Sydämeni sykkii demareille ja olen nauttinut yhteisestä toiminnasta. Toimimisesta järjestötehtävissä tuli minulle elämäntapa. 36 16. ” Nyt eläkkeellä osallistun yhteiskunnallisiin asioihin aiempaakin enemmän.” ” Vapaaehtoistyö on antanut hirveän paljon sisältöä elämääni.” ” Anneli Lehtinen järjesti Hamarin työväentalolla tapahtumia jo alle 20-vuotiaana. Lisäksi hän johtaa puhetta TSL:n Oulun piirissä, hoitaa Kajaanin sosialidemokraattien sihteerin tehtäviä ja on yhdistyksen aktiivitalkoolainen. Myyntituloilla on ollut suuri merkitys työväentalon ylläpitämisessä. Hän järjesti siellä tapahtumia jo alle 20-vuotiaana ja on vetänyt siellä myös kotkien ja työväenyhdistyksen näytelmäkerhoja. Lisäksi hän on toiminut ay-aktiivina ja kuntapolitiikassa. Supermummo nro 9 Anneli Lehtinen Porvoo Hamarin työväentalo on ollut Anneli Lehtiselle (71) toinen koti. Vapaaehtoistyö on antanut hirveän paljon sisältöä elämääni. Kudomme kauniita sukkia ja lapasia, myymme ne ja saamme eläkkeensaajille mukavasti toimintarahaa. – Nykyisin olen työväentalon yhteyshenkilö ja työväenyhdistyksen taloudenhoitaja, aiemmin olen ollut sen sihteeri ja puheenjohtaja. Tellervo on yhä mukana demarinaisten toiminnassa. Anneli työskenteli Elannossa myyjänä ja osastonhoitajana
Kirjoita korttiin suosikkisi numero ja yhteystietosi ja lähetä kortti osoitteeseen: Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Näin äänestät suosikkiasi supermummoksi Nyt on vihdoin aika äänestää suosikkiasi Demokraatin supermummokisassa. Valitettavasti kaikkia ei voitu toteuttaa. nro 1 Terttu TuomiKoskelin Turenki nro 2 Maija Sihvonen Jyväskylä nro 3 Sinikka Hälli Joensuu nro 4 Hilkka Heinonen Akaa nro 5 Aila Kähkönen Kuopio nro 6 Eila Pohjonen Kokkola nro 7 Tellervo Huotari Kajaani nro 8 Anja Kauppi Kerava nro 9 Anneli Lehtinen Porvoo nro 10 Tuula Raito Helsinki Markku Lahikainen. – Myllypuron polut ovat tulleet tutuiksi. Useimmat näistä jutuista tehneenä voin vain arvostaen ihmetellä sitä aktiivisuutta, pyyteettömyyttä ja yhteisöllisyyttä, joka sarjan 10 haastattelusta supermummosta suorastaan huokui. Muistetaanpas itse kukin arvostaa näitä puoluetyön sankarittaria. ” Häärääminen yhteisissä demarihommissa on ollut minun juttuni.” Kun Demokraatti muuttui viime vuoden vaihteessa viikkolehdeksi, lehdessä aloitettiin päätoimittaja Mikko Salmen ideoimana joka toinen viikko ilmestynyt Supermummo -sarja. Yhtenä kriteerinä oli alueellisuus – haastateltavat pyrittiin valitsemaan maan eri osista. Risteilylle saa kahden hengen lahjakortin myös Demokraatin supermummo 2016. Ja jakanut itse jäsenkirjeitä ja vaalimainoksia – postimaksut säästääkseen. Ensi keväänä lehdessä julkaistaan tasapuolisuutta kunnioittaen 10 teräsvaarin haastattelut. On myös syytä kiittää Demokraatin lukijoita siitä, että ehdotuksia supermummoiksi tuli paljon. 37 16. Nykyisin kudon joka paikassa myyjäisiin villasukkia, aiemmin tein myös räsymattoja. He ovat hoitaneet yhdistysten työläitä ja vähemmän seksikkäitä perustehtäviä, järjestäneet erilaisia varainkeruuaktiviteetteja ja olleet ensimmäisten joukossa turuilla ja toreilla tekemässä säällä kuin säällä vaalityötä. Juhlallinen tittelin luovutus on risteilyllä. Tuula on ollut kotka-aktiivi ja hän on kirjoittanut myös yhdistyksen historiikin. Metalliliiton sopimuspuolen sihteerinä työskennellyt Tuula (72) on ahkeroinut Myllypuron sosialidemokraateissa sihteerinä yli 20 vuotta. ” Voin vain arvostaen ihmetellä sitä aktiivisuutta, pyyteettömyyttä ja yhteisöllisyyttä, joka sarjan supermummoista suorastaan huokui. Hän organisoi pitkään myös yhdistyksen myyjäistoiminnan ja vaalimainosten jakelun. Alkuvuoden aikana Liik3osiossa on haastateltu sosialidemokraattisen työväenliikkeen riveissä hirmuisen vapaaehtoistyömäärän tehneitä hieman iäkkäämpiä naisia, jotka ovat vielä nykyisinkin valmiina demariteltalle aatetta edistämään. Äänestäneiden kesken arvotaan kahden hengen matka Demokraatin lukijaristeilylle 27.– 28.8.2016. Voittaja julkistetaan juhannuksen numerossa. Eräs supermummoista totesikin varsin osuvasti, että ”meissä iäkkäämmissä ihmisissä on valtava potentiaali puolueelle ja muille kansalaisjärjestöille”. KesäKuuTA 2016 ”Valtava potentiaali puolueelle ja muille kansalaisjärjestöille” Supermummo nro 10 Tuula Raito Myllypuro, Helsinki – Häärääminen yhteisissä demarihommissa on ollut minun juttuni, tiivistää Tuula Raito. Muistathan, että tässä kisassa tuetaan postinkantajia eli kilpailussa voi äänestää vain vanhanaikaisesti postitse. – Olen saanut hyvän mielen kun olen pystynyt kansakoulupohjalta olemaan hyödyksi ja tarpeellinen. Lehden lukijat pääsevät sitten äänestämään myös ykkösteräsvaaria. Niinpä. Kaikki lehdessä esitellyt 10 supermummokisan ehdokasta on vielä listattu tälle sivulle.Suosikkiasi voit äänestää postikortilla. Supermummo Palstalla esittelemme sd-liikkeen korvaamattomia taustavoimia Nyt parasta mummoa äänestämään Supermummojen pikakertauS Tässä vielä kerran kaikki kisan super mummot ja heidän äänestysnumeronsa
Hetimain alettiin suunnitella oma taloa. Tom Biegalski. Tanner, Miina Sillanpää, Eetu Salin ja kymmenet muut työväenjohtajat näihin aikoihin asti ovat talolla vierailleet. Kiväärin piippu osui pieneen Antti–poikaan, joka komennettiin tulemaan näkyviin. Jälkiä ja vähän vertakin tuli. u u u Yhdistys oli perustettu vuonna 1900. KesäKuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettaja lähti matkoille. Yksi tulijoista sohi kiväärillään sängyn alle epäillen isännän piiloutuneen sinne. Mummu kertoi joskus minulle, että kun eteisestä kuului kovaa meteliä, livahti isäni sängyn alle, pienemmät olivat äidin sylissä. Useimmasta tämä oli kerinnyt juuri lähtemään. Vastaan nyt, että tiedän. huonokuntoisia sivuja. Löysin kuumien purujen puoliksi polttamia lappusia, jopa aivan ehjiäkin pöytäkirjojen tms. Vastausta Senaatilta ei alkanut kuulua. Yleensä lahjoitettiin rahaa, mutta Karkussa lahjoitti eräskin Laurila rahan lisäksi virsikirjan ja revolverin! Oli siinä asetta monenlaiseen käyttöön! Talon vihkiäisissä vuonna 1907 puheen piti muistitiedon mukaan Väinö Tanner ja väkeä oli talo täynnä. Esimerkiksi Työväen kalenteri sadan vuoden takaa opastaa järjestöväkeä, että ”kesäkuumien lähetessä voidaan terveydellisiä ja taloudellisia epäkohtia huomauttaa asianomaisille poistettaviksi, Työväki niistä enimmän kärsii ja on alttiina kulkutaudeille. Sattumalta paikkakunnalla vieraillut vakuutusyhtiö Kalevan asiamies Siren Nokialta lupautui Helsingissä käydessään viemään paperit Senaatin vahvistettavaksi, Siren sai hyvän summan rahaakin asian hoitamiseksi. Alkoholin kulutuksen kasvu. 39 16. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mikä hallituksemme tuoreimmista kasvuhankkeista tulee parhaiten toteutumaan. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Näin jälkeenpäin ajatellen voi sanoa, että Roosin Antti haavoittui kapinassa vuonna 1918, mutta talvi– ja jatkosodista selviytyi ehjin nahoin. Mikä hallituksemme tuoreimmista kasvuhankkeista tulee parhaiten toteutumaan. Hanke vaati jäseniltä suuria uhrauksia etenkin, Revolveria ja virsikirjaa kun talosta tehtiin kooltaankin tavallista suurempi. Kun Suomi lähti talvisotaan, oli työväentaloja jo noin 850! Tiedot löytyvät vanhoista Työväen kalentereista, jotka muutenkin ovat mielenkiintoista tutkittavaa – suosittelen. Säännöt piti saada hyväksytyiksi Helsingissä. Aloinkin pöyhiä vanhoja papereita. Joka kunnassa on näissä suhteissa paljon parannettavaa.” Tämmöiseen muisteluun johdatteli minut pieni paperilap punen. Järjestettiin suuria keräyksiä. Kun huhtikuussa 1918 kylän punaiset peräytyivät, tulivat taloa isännöimään pohjalaiset ”lahtarit”. Mummulleni jäi kolme lasta, joista tuleva isäni, seitsenvuotias vanhin, nuorin iältään kaksi kuukautta. Työväenyhdistyksen johto kerkesi piilottaa yhdistyksen papereita muun muassa vintille purujen alle turvaan. Kävi ilmi, että Siren olikin huijari, piti rahat ja livahti Amerikkaan asti pakoon. Siinä joukossa ja koskaan palaamatta oli taatanikin, kuten naapurimökkienkin perheenisät. Jouduttiin siis seuraavana vuonna perustamaan yhdistys uudestaan. Käteeni osui postikortin kokoinen paperinpalanen, peräisin 110 vuoden takaisesta vanhan yhdistykseni Karkun työväenyhdistyksen pöytäkirjasta. Punakaartilaisten lähtö tapahtui nopeasti, ja jo samana päivänä kiersivät valkoiset mökistä mökkiin isäntää kysyen. Vain osa kylän punaisista palasi hengissä, eikä heistä ilmeisesti kukaan tiennyt paperien kätköpaikasta. u u u Vuonna 1907 oli meillä Suomessa työväentaloja 226. Parikymmentä vuotta sitten remontoitiin työväentaloa, ja sen vintiltä purujen alta löytynyt paperilappu johti minut tutkimaan vinttiä enemmänkin. Alkoholin kulutuksen kasvu
Laajat kesäkuiset matalapainemyrskyt ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa hyvin harvinaisia. KesäKuuTA 2016 Lasten hyväksi tehtävä työ ei uuvuta Syntymäpäivät Pekka Sarkkinen Järjestöneuvos , Joensuu 21.6.2016 Ei vastaanottoa. Isä oli metsuri ja hakkuutyöt vaihtuivat, niin myös paikkakunnat ja kaverit. STT Nuorten kotkien hallituksessa ja katselee työtä yhtä innostuneena kuin jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Niitä koetaan keskimäärin vain kerran vuosikymmenessä. Tuhot eivät ole merkittävästi suurempia kuin yleensä kovien tuulien jälkeen, kertoo metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallituksesta. – Työ on ollut suurin opettaja ja korkeakoulu, hymyilee Kaino ja on varsin tyytyväinen elettyyn elämäänsä. Kaino Mursunen kertoo hymyillen, että ei vietä merkkipäiväänsä vaan lupaa kahvitella näkyvästi kymmenen vuoden kuluttua, kun mittarissa on täysi satanen. Tähän harrastukseen en väsy, ja paras palkka ovat iloiset ja terveet lapset, joista kasvaa hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia maahamme. Lapissakin puita näyttää kaatuneen vain noin 10 000 kuution edestä. – Siihen aikaan jopa kalastaminen oli harvojen herkkua, kun ei ollut varaa omaan onkeen. 40 16. Kaino istuu edelleen Kara – Viherkallion Sos. Jonkinlainen turvattomuuden tunne valtasi usein mielen, ja siitä lähti kipinä tehdä aikuisena työtä lasten hyvinvoinnin parhaaksi, kertoo 90-vuotispäivänsä kynnyksellä espoolainen Kaino Mursunen. 75 VUOTTA Eespäin, eespäin on Kaino Mursusen elämänmotto ja taustalla näkyvä työväentalo tärkeä aatteen monumentti. Kotkaleireillä on kaikissa tarvittu aikuisten tekeviä käsiä ja huolehtivia silmiä. Aila Pääkkö Demokraatti. – Hevosella ajelin puita jo poikasena ja ajokortin sain kahdeksantoistavuotiaana. Ne lapset Kaino ja Maija-Liisa ovat yhdessä tehneet merkittävän päivätyön Nuorten Kotkien järjestötyössä. Dem. Metsähallituksen tiedotteen mukaan Etelä-Suomessa ja Pohjanmaa–Kainuu-alueella ei ole tullut tietoon merkittäviä myrskytuhoja. Kesälomilla ajelin vielä Monosen ruumisautoa. Sen jälkeen ratti on pysynyt käsissä ja erilaisia ajopelejä on ohjailtu, pikku autoista postiautoihin ja linjaautoista ambulanssiin. Hevosmiehestä automieheksi Kansakoulua Kaino kävi kaksi päivää, hevosajokorttia opiskeli ison talon isännän opastamana päivän, autokoulua kaksi päivää ja rippikoulua kaksi päivää. – Oma lapsuus piti rakentaa perheen monien muuttojen vuoksi aina uudestaan ja uudestaan. Vanhimmat ohjaamani Nuoret Kotkat alkavat olla kohta eläkeiässä. – Leirit olivat isotöisiä, sillä ne oli rakennettava toimiviksi, huollettava leirin aikana ja päätteeksi purettava. Jokakesäiset leirit ovat olleet tärkeimmät tapahtumat, ja kesälomatkin ajoitettiin aina leirien mukaan. Siksi lainaongen antama saalis ei ole unohtunut. Mieleenpainuvin muisto varhaislapsuudesta on Keuruun ajoilta, jolloin hän sai naapurin pojan ongella aika ison säynävän. Killan Ella Kaverma Salomo-myrsky säästi metsät pahoilta tuhoilta Viimeviikkoinen Salomo-kesämyrsky ei Metsähallituksen mukaan aiheuttanut isoja tuhoja valtion metsissä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pekka Sarkkinen. – Eläkkeelle jäädessäni oli ammatikseni merkitty Postija lennätinauton kuljettaja, ja viime viikolla lääkäri antoi ajoluvan vielä puolelle pätkälle seuraavaa vuosikymmentä, saan ajeluttaa vaimoani MaijaLiisaa jatkossakin, kehaisee Kaino ylpeyttä äänessään. – On ollut kansainvälistä leiriä, omia lähileirejä ja leirimatkoja kotija ulkomaille
41 16. KesäKuuTA 2016 Kuumaan kesään. KesäKuuTA 2016 41 16
ta ul ut . 42 16. ko rti t . ja kyllä, se on ilmainen plin g ... 040 765 0176. pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa uu tis et , ku lt tu ur i, Vi lle Ran ta, ... krs p. KesäKuuTA 2016 P E R U S T E T T U V U O N N A 1 8 9 5 ke ve ä ja helppo ... krs, p. M.KURONEN Hakaniemen Halli 2. Koko Demokraatti. 2. . Ritvan POLTTOPUUSTA lahjoja ajatuksella... . kellot . taskussasi Lataa puhelimeesi ilmaiseksi Tervetuloa kesäiseen Hakaniemen Kauppahalliin l l Palvelemme: arkisin 8–18, lauantaisin 8–16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l Kesäisiä hattuja miehille, naisille ja lapsille! Yöpaidat, diabetes-sukat, t-paidat, kangasnenäliinat ym. 09-701 3658 134-138
Vauva syntyi Laineen perheeseen minuutin yli puolenyön. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. Kaupunki on muistanut ensimmäistä kaupungin syntymäpäivänä 12. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Säästöpankinranta 2 A 8. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Kaisaniemen puistossa esiintyi vät muun muassa Robin, Sanni, Cheek ja Maija Vilkkumaa. Toimisto suljettuna to 16.6. KesäKuuTA 2016 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Helsinki-päivä toi uuden friidun, kundin ja vauvan Stadin Slangi ry:n nimeämä vuoden Stadin friidu on Leena Uotila ja Stadin kundi Pekka Sauri. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Lakiasiat PIRKANMAA . 43 16. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. (STT). Lentopallon nuorten valmennusleiri Kisakeskuksessa 24.–29.7., ilmoittautumiset 18.6. mennessä, tiedote: www.tul.fi>lajit ja kilpailut>lentopallo. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, info@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Lisätiedot ja hakulomake säätiön kotisivuilla KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 1.8.-31.8.2016 VAASAN SOS.DEM. fi. TUL-Tampere. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vieraili puolisonsa Jaana Pajusen kanssa sunnuntaina Kätilöopiston sairaalassa onnittelemassa ensimmäistä Helsinki-päivänä syntynyttä vauvaa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Nimitykset julkistettiin Helsinki-päivänä viime viikonloppuna. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. kesäkuuta syntynyttä vauvaa vuodesta 1965 lähtien. mennessä, aloitus su 10.7. Rantapainin SM-kisoilla, tiedote www.tul.fi>lajit ja kilpailut>paini. Painin leirija kurssipäivät Kisakeskuksessa 10.–13.7., ilmoittautumiset 20.6. Teatterit Syntymäpäivät Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 44 16. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. KesäKuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh
Ratkaisuja Ristikon 22/2016 ratkaisu: Torstaina 2.6. Hec tor 6. Onnea voittajalle! 1. 3. Monetko yt-neuvottelut Postissa on ollut tänä vuonna. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Minkä ajatuspajan perustajat ovat Petri Kajander ja Gustav von Hertzen. Män täs tä, Kuv ata ide viik oilt a 5. 4. 9. Missä. 5. Kuka Vain elämää -artisteista kieltäytyi osallistumasta sarjaan neljästi, kunnes suostui. Osk ari Tok oin 2. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 45 16. Viis isa taa 10. Kuka saa oman nimikkoaukion Poriin. 8. Minkä sosialistijohtajan mukaan nimetyssä rannassa kokoomuksen sisäministeri Petteri Orpo avasi puheenjohtajakampanjansa. Mitä on kabotaasi. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 7. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kenen kokoomuksen puoluejohtajaehdokkaan slogan oli ”Mies paikallaan”. 10. KesäKuuTA 2016 Ristikko 24/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Helvi Lindqvist Lohjalta. Elin a Lep om äen 9. Suomessa on maailman suurin puutarhatonttu. Jyr ki Kan gas , yks i Por i Jaz zin per ust ajis ta. Missä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on opiskellut. Kah det 3. Kuinka monta lentokenttää Kiinassa rakennetaan elvytyksen nimissä. 2. Maa n sis äin en kul jet us kul kun euv olla , jok a on rek ist erö ity toi see n maa han 7. Åbo Aka dem iss a 4. 6. Lib era n 8
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Manitbois (S) 20.00 Lottovoittaja UKK Turhapuro (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Unstoppable – pysäyttämätön (12) 00.45 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.50–02.05 Kadonnut (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.05 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.35 Lego Ninjago (S) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala (S) 09.50 Eläinsairaala (7) 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala (S) 14.15 Eläinsairaala (S) 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat (S) 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Painajainen perheessä (12) 23.25 Elokuva: Päämies (12) 02.00– 03.00 Kauppaneuvos Jethro (7) Yle TeeMa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elävä arkisto: Animaatioaarteita 18.02 Jasso-kissa: Kioskikeikka 18.03 Hinku ja Vinku: Suursyömäri 18.08 Nunnu ja namut 18.13 Heikkopeikko: Ystävä 18.22 Taikuri Savinen 18.32 Onnenlähde 18.53 Heikot jäät! 18.57 Tulen tyttö 19.17 Urpo ja Turpo (S): Urpo ja Turpo näyttelevät 19.25 Nasu 19.26 Jasso-kissa: Maailman vahvin kahvi 19.30 Nero Wolfe (12) 21.05 Kino: Gregory’s Girl – Nykypäivän romanssi (S) 22.35 Foo Fighters – Sonic Highways 23.35–00.50 Yle Live: Slipknot Kaakkois-Aasiassa lomaileva pariskunta herää auringonpaisteiseen aamuun vain joutuakseen toisistaan dramaattisesti eroon luonnonkatastrofissa. Prisma: Valliriutan salattu elämä Yle TV1 klo 19.00 1/3. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.03 Puutarhan tonttu 07.11 Paula (S) 07.18 Lauran tähti (S) 07.34 Humps (S) 07.41 Lauri kilpaauto (S) 07.51 Maltti ja Valtti (S) 07.55 Anniina Ballerina (S) 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.00 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.30 Tanskalainen maajussi 13.05 Matkakassi 13.35 Doctor Who (12) 14.30 Summeri (7) 15.30 Jalkapallon EURO 2016: ENG WAL 18.35 Jalkapallon EURO 2016: UKR NIR 21.25 Yle Uutiset 21.30–00.15 Jalkapallon EURO 2016: GER POL MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Kolmeen maahan ja episodiin jakautuva kuvaus traagisten iskujen koulimien henkilöjen pyrkimyksistä ymmärtää kokemuksiaan avautuu huomiota herättävän verkkaisesti. sunnunTai 20.6. David Attenboroughn opastuksella tutustumme Australian suuren valliriutan syntyyn, nykypäivään ja tulevaisuuteen. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Manitbois (S) 20.05 Löytäjät 20.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 21.00 Suomen surkein kuski 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Isänmaan puolesta (12) 01.05–01.35 Last Man on Earth (S) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (7) 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.05 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.35 Lego Ninjago (S) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50 Ian Wright – sisäisen voiman jäljillä 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala (S) 14.15 Eläinsairaala (7) 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Grillit huurussa (S) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: FC Venus (12) 23.20 Paratiisihotelli Ruotsi (S) 00.20 Ian Wright – sisäisen voiman jäljillä 00.50 Suomen Tulli 01.50–02.50 Leijonan luola USA Yle TeeMa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Peter von Bagh 22.10 Kino: Intohimojen karuselli (S) 23.40–00.35 Nelson Mandela, Etelä-Afrikan uudistaja Yle TV1 06.25 Jarkko ja kuuro Amerikka 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Luontokuvaajien mestariotokset 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Helunan häämatka (S) 14.38 Kivet kertovat 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Villi Kaakkois-Aasia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Tangomarkkinat 2015: Olavi Virta 100 v 20.20 Arkistokuvia: Kamerat pyörivät (S) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 George Gentlyn tutkimukset (12) 22.35 Yle Uutiset 22.40 Outlander – Matkantekijä (16) 23.35–00.05 Valaistunut (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.6. 16 17 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Täpärästi turvaan Hereafter sub klo 21.00 Kino: intohimojen karuselli Yle Teema klo 22.10 (La ronde, Ranska 1950) Romanttisen elokuvan ironinen klassikko, jossa rakkaus kiertää ihmiseltä toiselle vuoden 1900 Wienissä. Amerikkalainen duunarimies (Matt Damon) on elokuvan ilmeisesti ainoa oikea selvänäkijä. Dokumentti on tieteellinen syväsukellus tähän maailman suurimpaan elävään luonnonihmeeseen. Välttääkseen vaikuttamasta täydellisiltä humpuukinkaupustelijoilta Eastwood ja käsikirjoittajansa Peter Morgan jättävät visualisoimatta yksinäistä arkeaan elävän miekkosen näyt. Lisäksi Hereafter on laahustavaa ja psyykkisiltä jännitteiltään valjua kerrontaa, josta nousee ennen kaikkea esiin ihmisten heikkous tuntemattoman edessä. He myöntävät toisten menetyksillä ahnehtivien roistojen kyyniset motiivit, mutta jättävät oven auki muunkinlaisten mahdollisuudelle. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. maailmansodan aikana ja lukuisat muut joutuivat kuulustelujen ja karkotusten uhreiksi jo ennen sodan alkua. Yksi henkilöistä on sureva englantilaispoika, joka hakee vastauksia huijarimeedioilta. Arkisen miljöön herättämät odotukset hautautuvat yliluonnollisella filirttailuun, josta pehmentynyt ohjaaja ei malta olla riisumatta edes sentimentaalista nyyhkyttelyä. 06.52 Kim ja Kai (S) 07.00 Lintumiehet 07.08 Kati ja Töppö (S) 07.20 Unohdettujen purkkien kansa (S) 07.26 Metkat Mesiläiset (S) 07.34 I-hahhaa 07.40 Petrin tiikeritarinat (S) 07.51 Kaapo (S) 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas (S) 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.00 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.25 Doctor Who (12) 13.10 Lentopallon maailmanliiga: JPN FIN 15.30 Jalkapallon EURO 2016: ITA SWE 18.35 Jalkapallon EURO 2016: CZE CRO 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: ESP TUR 00.15 Yle FOLK 00.44 Yle FOLK 01.14 Yle FOLK 01.43 Yle FOLK 02.13 Yle FOLK 02.42–03.12 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Vaikka alun kuvat eivät suoraan heijastele minkään maailmanuskonnon opetuksia sellaisenaan, niissä sivutaan kuoleman portteja kolkutelleiden kaikkialla kirjaamia muistikuvia kirkkaasta valosta ja ruumiista irtautumisesta, mitä jotkut pitävät todisteena korkeamman johdatuksesta. Bryce Dallas Howard ja Matt Damon etsivät ja antavat lohtua.. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Tyylistä ei voi erehtyä, mutta aihevalintana Hereafter (2010) on Clint Eastwoodin uran erikoisin veto. Silti katsojan on vaikea olla tuskastumatta istuntojen aikana, jotka vaikuttavat kuin tehdyiltä höynäytykseen jo etukäteen suostuneille. TorsTai 16.6. O: Max Ophuls. Historia: internoitu sukupolvi Yle TV1 klo 19.00 USA internoi lähes 11 000 amerikansaksalaista 2. 46 16. maananTai 20.6. KesKiViiKKo 22.6. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Mummomafia 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Suomen ihanimmat häät 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (12) 17.55 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Silti teos koettaa ankkuroida kerrontansa arkirealistiseen virtaan. KesäKuuTA 2016 Yle TV1 06.25 MOT: Pankkivangit 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Luontoretkellä 12.55 Tiettömän taipaleen takana 13.25 Kertokaa se hänelle (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.00 Ulkolinja: Ukraina – sota jota ei ole 22.55 Yle Uutiset 23.00–00.30 George Gentlyn tutkimukset (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.6. Uhrit kertovat tarinansa haastatteluissa. Outoa kerrassaan. 09.40 Kauniit ja rohkeat (12) 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Diili 14.30 Pientä mökkiremonttia 15.30 Mike & Molly (S) 15.55 Millerit (S) 16.25 Kädettömät kokit 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
47 16. 07.48 Hyrräpäät (S) 08.00 Lasten musiikkiestradi 08.03 Kimmo Kuu (S) 08.23 Dinojuna (S) 08.47 Fluugalaiset (S) 09.00 Galaxi 09.01 Kaikki kuvaa 09.09 Esteitä ja ylityksiä (S) 09.15 Aivokeskus 09.23 Tenavat (7) 09.31 Betonin särkijät 09.36 Villi tulevaisuus (7) 10.05 Lentopallon maailmanliiga: CUB FIN 12.40 Rytmisen voimistelun EM 13.30 Jalkapallon EURO 2016 14.04 MotorSport Extra: Enduron MM 14.30 MotorSport Extra: Rallin SM 15.00 Suomen vahvin: Suomen vahvin nainen 15.45 Yleisurheilua: Eliittikisat Lapinlahti 18.15 Yleisurheilua: Youth Athletics Games 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Rytmisen voimistelun EM 20.30 Matkapassi: Etelä-Amerikan kierros 21.25 Yle Uutiset 21.30–00.20 Jalkapallon EURO 2016: SUI FRA tai ROU ALB MTV3 08.05 Mokon suuri maailma (S) 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S) 08.35 Madagascarin pingviinit (S) 09.00 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.25 Paavo Pesusieni (S) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Merta lähemmäs kalaan 11.00 Kädettömät kokit 12.00 Pientä mökkiremonttia 13.00 Semmarit – hulluutta hieman tarvitaan 14.00 Finnjävel – ravintola helvetistä 14.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 15.00 Diili 16.00 Luojan kiitos! 17.00 Kingi 18.25 Suomen lapsellisin ruokalista 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Täydellinen kesä (S) 20.00 Elastinen feat. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale (7) 20.05 Kaappaus keittiössä 21.00 Yövahti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Täydellinen kesä (S) 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Happyish (7) 00.50–01.20 Villi ja vapaa (S) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.50 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.20 Eläinsairaala 09.50 Eläinsairaala 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.00 Suomen Tulli 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds (16) 21.55 Criminal Minds (16) 22.55 Paratiisihotelli Ruotsi (S) 23.55 Leijonan luola USA 00.55 Pelastushelikopteri (S) 01.25 Pelastushelikopteri (S) 01.55–02.55 Blue Bloods (12) Yle TeeMa 17.00 Saunabaletti 17.30 Maailman vaarallisimmat taudit 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Olive Kitteridge (12) 22.00 Kino: Matkarakastajat (16) 23.30–00.15 Tiededokumentti: Koukuttava porno 18 19 20 21 22 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale (S) 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Legends (16) 00.35–01.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (7) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.50 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.20 Eläinsairaala (S) 09.50 Eläinsairaala (S) 10.20 Team Ahma (7) 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Grillit huurussa (S) 20.00 Suomen huutokauppakeisari Espanjassa 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Ganes (12) 23.15 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 00.15 Rekonstruktio (S) 00.45 Rekonstruktio (12) 01.15 Leijonan luola USA 02.15 Pelastushelikopteri (S) 02.45–03.15 Pelastushelikopteri (S) Yle TeeMa 17.00 Ennen Saunabalettia 17.30 Löytöretkiä maailmaan 17.45 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.50 Gran Hotel (12) 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Olive Kitteridge (12) 22.05– 00.05 Kotiseutu (7) Yle TV1 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 14.50 Risti ja liekki (12) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Happy Valley, varjojen laakso (16) 22.00 Kotikatsomo: Toinen jalka haudasta (S) 23.35–00.30 Prisma: Taivaan valloitus Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 21.6. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 13.31 Kioski: Aleks’in Wonderland 14.00 14.50 Doctor Who (12) 15.00 Cinnan uusi elämä 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.45 Monday Mornings (12) 19.00 The Musketeers (12) 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 20.57 Kummeli (7) 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: SVK ENG tai RUS WAL 00.20 Game of Thrones (16) 01.13 Game of Thrones (16) 02.10 Game of Thrones (16) 03.07 Game of Thrones (16) 03.58–04.58 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 06.53 Matikkahirviöt (S) 07.04 Kotikisat 07.09 Olivia (S) 07.23 Saku & Vaakku (S) 07.34 Neppajymykerho 07.39 Pikku hirviötyttö (S) 07.45 Kimmo Kuu (S) 08.04 Sirkus Temppula 08.09 Vekarat! (S) 08.34 Galaxi 08.35 Ötökät (S) 08.37 Jack (7) 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.00 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.25 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.25 Monday Mornings (12) 14.10 Doctor Who (12) 15.00 Uusi päivä (S) 15.28 Uusi päivä (S) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kummeli (7) 18.30 Jalkapallon EURO 2016: UKR POL tai NIR GER 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: CRO ESP tai CZE TUR 00.20 04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Upeat skandikodit 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Jamie Oliverin herkullinen Iso-Britannia 14.30 Merta lähemmäs kalaan 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Löytäjät 16.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät (12) 18.25 Salatut elämät (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Tiketi Tok (S) 07.04 Puput: Puput (S) 07.13 Q Putti 5 (S) 07.24 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.38 Karvakuonot ja Susikurun seikkailu (S) 07.46 Laulujen ostoja myyntiliike 07.52 Pusse (S) 08.03 Puu Fu Tom (S) 08.28 Galaxi 08.29 Tenavat (7) 08.36 Joraavat juurikkaat (S) 08.39 Ötökkämiehet 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.01 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.30 Rokkarit vuorilla 13.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 14.00–14.50 Doctor Who (12) 15.00 Veljesten keittiössä 16.01 Summeri (7) 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 18.25 Kummeli (7) 18.30 Jalkapallon EURO 2016: HUN POR tai ISL AUT 21.25 Yle Uutiset 21.30–00.20 Jalkapallon EURO 2016: ITA IRL tai SWE BEL MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 06.53 Taikakaruselli (S) 07.03 Viljami (S) 07.09 Leikitään: Kesäleikit 07.10 Puuharit (S) 07.24 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta (S) 07.50 Martta puhuu (S) 08.16 Galaxi 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24 Roni Neutroni (7) 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.01 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.25 Onnistuuko avioliitto. 21.00 Foo Fighters – Sonic Highways 22.00 Yle Live: Atomirotta 23.00–23.45 Rock Legends: Prince Yle TV1 06.25 Kaikkea kaupan 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kultaranta – keskustelut 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Päivän kasvo 11.20 Arkistokuvia: Kaskisavun mailta (S) 11.30 Kultaranta -keskustelut 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Niin se on poijjaat (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Minun totuuteni: Hans Blix 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Historia: Internoitu sukupolvi 20.00 Helil kyläs 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Laulu (S) 22.50 Yle Uutiset 22.55 Shetlandsaarten murhat (12) 23.55–00.55 Kotikylä (12) Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 20.6. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Farm Kings 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.00 Vuosia nuoremmaksi 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Drive Angry (18) 02.05–03.05 Mustamaalattu (S) NeloNeN 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli: Sardinia, Extra 11.00 Ian Wright – sisäisen voiman jäljillä 11.30 Suomen huutokauppakeisari 12.30 Suomen huutokauppakeisari 13.30 Leijonan luola USA 14.35 Leijonan luola USA 15.35 Kauppaneuvos Jethro (7) 16.35 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Prinsessapäiväkirjat 2 (S) 23.20 MM-ralli: Sardinia, Extra 23.50 Criminal Minds (16) 00.45 Criminal Minds (16) 01.45 Pelastushelikopteri (S) 02.15 Pelastushelikopteri (S) 02.45 Pelastushelikopteri (S) 03.15–03.45 Pelastushelikopteri (S) Yle TeeMa 11.30 Elävä arkisto: Animaatioaarteita 11.31 Jasso-kissa: Kioskikeikka 11.33 Hinku ja Vinku: Suursyömäri 11.37 Nunnu ja namut 11.43 Heikkopeikko: Ystävä 11.52 Taikuri Savinen 12.02 Onnenlähde 12.23 Heikot jäät! 12.27 Tulen tyttö 12.47 Urpo ja Turpo (S): Urpo ja Turpo näyttelevät 12.55 Nasu 12.56 Jasso-kissa: Maailman vahvin kahvi 13.00 William Christie: intohimona barokki 13.55–15.00 Alexandre Tharaud: Goldberg-muunnelmat 15.10 Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata (12) 16.40 Aki Kaurismäki puhuu Peter von Baghista 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Paholaisen palvelija (12) 19.35 Ovatko pitkät ihmiset onnellisia. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. KesäKuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00 Yle Uutiset 10.05 Avara luonto: Villi Kaakkois-Aasia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Minun totuuteni: Thommy Berggren 13.35 Dokumenttiprojekti: Swing Game (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Metsien kätkemä 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00 Euroopan hauraat rajat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Prisma: Taivaan valloitus 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jarkko ja kuuro Amerikka 18.45 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Tangomarkkinat 2016: Finaalin karsinta 22.30 Suunnistusta: Jukolan viesti 00.30 Suunnistusta: Jukolan viesti 02.30 04.30 Suunnistusta: Jukolan viesti Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 18.6. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Upeat skandikodit 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Mahdoton taloprojekti 15.30 Isän tyttö (7) 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.47 Pikkuli (S) 07.53 Sormilla vai puikoilla 07.59 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 08.10 Maukka ja Väykkä (S) 08.23 Ryhmä Hau (S) 08.47 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 09.01 Nokkelikot (7) 09.12 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Jalkapallon EURO 2016 12.00 Rytmisen voimistelun EM 13.10 Lentopallon maailmanliiga: FIN KOR 15.30 Jalkapallon EURO 2016: BEL IRL 18.35 Jalkapallon EURO 2016: ISL HUN 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: POR AUT 00.15 Muistin vanki (12) 01.00 Yle FOLK 01.29 Yle FOLK 01.59 Yle FOLK 02.28–02.58 Yle FOLK MTV3 08.10 Mokon suuri maailma (S) 08.25 Vikke Viikinki (S) 08.40 Madagascarin pingviinit (S) 09.05 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (S) 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Scooby-Doo! Curse of the Lake Monster (7) 13.45 Pilanpäiten 14.00 Pomo piilossa 15.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 15.30 Teknavi 16.00 MTV.doc: Suomen tulevaisuus 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Luojan kiitos! 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Johan Falk 4 – Leo Gaut (16) 00.40–01.40 Katujen kasvatti (16) NeloNeN 06.30 Onnenarpa 08.00 Matkaoppaat 08.30 Matkaoppaat 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.00 Ian Wright – sisäisen voiman jäljillä 10.30 Suomen huutokauppakeisari 11.30 Suomen huutokauppakeisari 12.30 Leijonan luola USA 13.30 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 15.30 Leijonan luola USA 16.35 Elokuva: FC Venus (12) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hyvät kaupat 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Häjyt (16) 23.15 Elokuva: Painajainen perheessä (12) 01.40 Rekonstruktio (S) 02.10 Rekonstruktio (S) 02.40–04.55 Elokuva: Le Mans (7) Yle TeeMa 11.30 Cardiffin laulukilpailun finaali 2015 14.05 Yle Live: Red Fang 15.15 Peter von Bagh 16.25 Nero Wolfe (12) 18.00 William Christie: intohimona barokki 18.55 Alexandre Tharaud: Goldberg-muunnelmat 20.00 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 20.57 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 21.54 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 22.55–00.25 Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata (12) Yle TV1 04.30–07.15 Suunnistusta: Jukolan viesti 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.45 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Parasta vanhustenhoitoa – vuosi myöhemmin 11.00 Yle Uutiset 11.05–12.00 Historia: Suoruumiin tarina 12.10 Puutarhaunelmia 12.40 Rakkaudesta puutarhaan 13.30 Tangomarkkinat 2016: Finaalin karsinta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10–15.40 Unelmapäivä 15.50 Kotikylä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.45 Metsien kätkemä 18.55 Neiti Marple: Paddingtonista 16.50 (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Toinen jalka haudasta (S) 22.40–00.10 Foylen sota (12) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 19.6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale (S) 20.05 Suomen ihanimmat häät 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Rizzoli & Isles (12) 00.30–01.30 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (7) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.50 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50 Eläinsairaala 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Paratiisihotelli Ruotsi (S) 00.00 Suomen Tulli 01.00 Poliisit – kotihälytys (7) 02.00 Leijonan luola USA 03.00–04–00 Ummikot ulkomailla Yle TeeMa 17.00 Saunabaletti 17.30 Maailman vaarallisimmat taudit 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Olive Kitteridge (12) 21.55 Elävä arkisto: Kuuluisat juhannusvieraat 21.57 Rodney 22.20 Virginialainen – yöttömän yön seikkailut 22.55–00.50 Tasa-arvon puolesta Yle TV1 06.25 Löytöretkiä luontoon 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Kesäyön lapset (7) 14.40 Arkistokuvia: Rahan rata (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Pessimistit onnea etsimässä 16.20 Helil kyläs 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Prisma: Valliriutan salattu elämä 20.00 Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Ii 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 22.30 Yle Uutiset 22.35 Ulkolinja: Ukraina – sota jota ei ole 23.30 Aistien haastaja 00.00 Uutisikkuna Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 22.6. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin
Kotimaiset toimitukset hän hiljentää laittamalla asianomaiset vankilaan. Yle radio 1 16.6.–22.6.2016 Tämä juttu on arveluttava, koska Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan taistelee myös niitä maansa ulkopuolisia mediataloja vastaan, jotka julkaisevat hänestä totuudenmukaisia juttuja. Molemmat puolueet ovat aatteeltaan sosialidemokraattisia. Angela Merkel ja Francois Hollande ovat tässä asiassa olleet samaa mieltä. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikin voima: Anna-Mari Kähärä 14.45 AnnaMari Kähärän valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Tamminiemen saunassa – Ylälauteiden vieraat 17.40 Kesäkeiton syvin olemus: Sipuli . Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Pari vuotta sitten Gazan tapahtumien jälkeen Erdogan totesi juutalaisvaltion ylittävän barbaarisuudessaan Hitlerinkin teot. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Vaeltava kisälli: Elämää katastrofin partaalla 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 8/20. HYPEaRthVENTILATION. TiiSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut: Eevi Huttunen – ensimmäisenä olympiajäällä 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija: Kasvikuvia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10–06.00 Yöklassinen lauanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.50 Kuuluttajan vieras: sisältötuottaja Aura Lindeberg 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. pyhä ja paha kasvi. Oppositiota vainotaan. Peruna – saatanallinen spitaalin aiheuttaja. Sisäpolitiikassa Erdogan käyttää isoa viikatetta. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 110. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 111. Välit Israeliin katkesivat heti. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Naispelimannien muotokuvia – Onko soittimella sukupuolta. maananTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Sanoja sisältä – St. Jonkun sortin strippaamista. Toimenpiteellä pannaan kuriin molemmat oppositiopuolueet, Kemal Atatürkin vanha maallinen valtapuolue CHP ja kurditaustainen HDP. Kuinka Ukrainan Maidan-liike on onnistunut. Erdogan uhittelee myös Venäjän suuntaan. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Musiikin teemailta: Einar Englund 100 vuotta 21.40 Kesäkeiton syvin olemus. 22.55 Kuuluttajan vieras: sisältötuottaja Aura Lindeberg 23.10–06.00 Yöklassinen. Samoihin aikoihin Erdogan ilmoitti, ettei Turkki tarvitse Eurooppaa. 48 007443-1624 16. Jonkun sortin strippaamista. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää. 18.20 Radioteatteri esittää. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 SF-tähtiä ja tähdenlentoja – Regina Linnanheimo 22.45 Tamminiemen saunassa – Ylälauteiden vieraat 23.10–06.00 Yöklassinen. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 107. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Iiron musiikkiluokka 21.00 Radioteatterin valiouusinta: Grilli-ilta. 11.00 Utelias äänimatkailija: Metsävaelluksella 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Japanilainen taikuri nimeltä Tomita. 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Turun tuomiokirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden katedraalista Oulusta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Beethovenin kaukainen rakkaus 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Grilli-ilta. 23.10–06.00 Yöklassinen. Erdoganin islamilainen AKP on ollut vallassa vuodesta 2002. Erdogan ei pidä silloista, eikä toimittajista Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tIMO SPaRF Isopäivänkorennon nymfi nousi rantavedessä pitkään elettyään saran lehdelle, aikuistui ja valmistautui illan tanssiaisiin vailla huolta huomisesta.. Viimeksi poistettiin parlamentaarinen koskemattomuus. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho. Turkki ei taida tarvita muitakaan liittolaisia. Maiden välit ovat jäätymispisteessä, kun Turkki ampui Syyrian vastaisella rajalla alas venäläisen sotilaskoneen. KesäKuuTA 2016 TORSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Pori Organ 2016: Pierre Pincemaille 20.15 Pori Organ 2016: Thomas Monnet 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 109. Peruna – saatanallinen spitaalin aiheuttaja. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kuinka Ukrainan Maidan-liike on onnistunut. Maurin vankila. Euroopan unionin jäsenyyttä hakevan Turkin presidentti on mies, joka on taitava polttamaan siltoja ympäriltään. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Donald Trumpin taustajoukot 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Janakkalan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Tienviittoja 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SunnunTai 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Willaim Faulkner harjoittelee New Orleansissa. Lena Andersson ja omavaltainen päähenkilö 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 108. keSkiviikkO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Molièren Luulosairas à la Charpentier 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Kolme vuotta sitten suhteet Egyptiin katkesivat, kun Erdoganin tukema Muslimiveljeskunta kaatui. 19.50 Etnoilta: JuuriJuhla 2016 – FRIGG 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 8/20. peRjanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Tienviittoja 11.00 Musiikin voima: Pétur Sakari 11.45 Pétur Sakarin valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Lähikuvassa Einar Englund (1916-1999) 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 SF-tähtiä ja tähdenlentoja – Regina Linnanheimo 18.00 Kesäkeiton syvin olemus. Uutiset ja sää 12.10 12.55 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Säveltäjämuotokuvassa Heinz-Juhani Hofmann 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Tamminiemen saunassa – Ylälauteiden vieraat 18.20 18.29 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Iitin musiikkijuhlat 2016 20.00 Väliajalla haastateltavina festivaalin taiteilijoita 20.20 Konsertti jatkuu 21.10 Kevään kohinaa 21.45 Näkökulma: Minna Lammi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen kohvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää