Demokraatti 16.07.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

antaa hyvän kiertää Jäähyväiset aseille, ruokitaan mieluummin nälkäiset ?17 Ruokaa ei aseita -työleiriläiset Marie Laurentia (vasemmalla) ja Nuria Garcia-Dotor Girbau jakoivat ruokaa ilmaiseksi Helsingin Vuosaaren Mosaiikkitorilla.. N:o 104, 007443-15-29 . Operaatio Vakiduuni keräsiyli 61 000 nimeä Antti Rinne: ?Nyt on meidän vuoromme auttaa teitä?...3 Pojat joutuivat tositoimiin mansikkakarnevaaleilla Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys ...12?15 Kreikkalaiset virkamiehet marssivat ulos työpaikoiltaan ...5 120 vuotta TO R STA I 16. Hinta 1,20 e (sis.alv) Jukka-Pekka Flander ?Ruokaa ei aseita. H e i nä ku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Parlamentti äänesti keskiviikkona ensimmäisestä lakipaketista, joka sisältää kiristyksiä verotukseen, eläkkeisiin ja työlakeihin. Pääministeri Alexis Tsiprasin odotettiin saavan parlamentin hyväksynnän esityksille, koska toimet saavat tukea euromyönteisen opposition riveistä. Kreikkalaiset farmaseutit ja virkamiehet kävelivät tänään ulos työpaikoiltaan kaduille osoittamaan mieltään. Tampere ja ympäristö: . 0800 96675 puh. 16.7. Nimipäivät tänään: Reino (ruots.) Reinhold Aurinko nousee: Helsingissä 4.23 Oulussa 3.17 Aurinko laskee: Helsingissä 22.28 Oulussa 23.18 Nimipäivät huomenna: Ossi (ruots.) Ossian Uutiskertaus 14...17 17...19 16...20 Uutiset Demokraatti.fi 3 Lapsilisistä pitää päättää eduskunnassa, ei työmarkkinapöydissä kuten hallituksen yht.kuntasopimuksessa käy. 4?5 6 Rinne lupaa SDP:n täyden tuen Suomi ottaa tänään kantaa hätälainaan, Sosialidemokraatti 30 vuotta sitten Lyly: Suomi pärjää vain yhteisymmärryksellä Elämänmeno 8?9 10?11 12?15 16 Ylioppilaspojasta tuli kapinarunoilija ja kommunismin saarnamies Jukolan veljekset muuttuvat naisiksi, Pölykulhoja Teinipojat keskeyttivät miesten tappelun Tuula Haatainen Twitterissä Aloitetaan lainsäädännöstä. Muu Suomi: puh. 0200 55888 puh. Tuoreen poliisi- n ylijohtajan epäilty virkarikos tiedettiin jo aikanaan, kun hänet valittiin poliisijohtajaksi. Näin kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö. Päivi Nergin mukaan asia on tullut esille turvallisuusselvityksessä, mutta nimitystä on esitetty kokonaisharkinnan perusteella. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen esittää tunnelia Tallinnaan Suomen itsenäisyyden satavuotishankkeeksi. n Paananen sanoo, että tunneli yhdistäisi Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungiksi ja avaisi uuden reitin Eurooppaan. Nasima Razmyar Twitterissä Päivä kuvana Lehtikuva / Jarmo Stenmark Paljon ja mahdollisimman halvalla Arki 17 18 19 20 Pitkät leipäjonot olivat shokkiyllätys Palkkaerot vetävät ukrainalaisia poimijoiksi, sarjakuvat ja yhdistystoiminta Radio ja TV LUKIJAMATKA Liikunnan iloa Gymnaestradassa Töölön jalkapallostadionilla. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Protestoijat vaativat maan parlamenttia äänestämään tukiohjelman ehtoja vastaan. Tässä kuussa poliisiylijohtajana aloittanutta Seppo Kolehmaista epäillään virkarikoksesta. Suomen laki ei tunne kunniaväkivaltaa. Olisiko aika muuttaa asia? n Kreikan varavaltiovarainministeri on eronnut tehtävästään. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Nadia Valavani ilmoitti, ettei voi tukea lainaohjelmaneuvottelujen ehtona vaadittuja säästö- ja uudistustoimia. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 0200 71000. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi
Nollatuntisopimusten kieltämisen lisäksi alipalkkaukseen pitää puuttua ja vuokratyön teettämiselle tulee luoda nykyistä selkeämmät säännöt. Antti Rinne lupaa, että SDP tulee oppositiosta käsin pitämään myös näitä asioita esillä. Demokraatti ?? ?? ?? ?? ?? . Minimituntimäärästä voisi tinkiä vain, jos työntekijä itse haluaisi tätä vähemmän tunteja. SDP:n mallissa taattaisiin yhtälailla esimerkiksi opiskelijoiden mahdollisuus tehdä työtä opiskeluiden ohella kun samalla riittävät tunnit niille, jotka ovat tähän asti joutuneet pärjäämään vähemmällä. Demarit eivät ole yksin vaatimuksensa kanssa, toteaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne tyytyväisenä. Nollatuntisopimusten kieltämiseksi käynnistettiin myös kansalaisaloite, jonka nimien kerääminen päättyi eilen. Lisäksi naiset ovat muutenkin yliedustettuina, kun tarkastellaan työelämän pirstaloitumista. . UUTISET 3 16.7.2015 ??Operaatio Vakiduuni keräsi yli 61 000 nimeä, aloite etenee eduskuntaan Rinne lupaa SDP:n täyden tuen Kari Hulkko SDP vaati vaaliohjelmassaan nollatuntisopimusten kieltämistä siten, että työnantajan olisi taattava jokaiselle työntekijälle vähintään 18 tuntia töitä joka viikko. Operaatio Vakiduuni sai kerättyä nimiä yhteensä yli 61 000, joten aloite etenee eduskuntaan. . Olette nostaneet tärkeän asian julkiseen keskusteluun, ja nyt on meidän vuoromme auttaa teitä, Rinne sanoo. SDP:n kansanedustajat tulevat Rinteen mukaan tekemään kaikkensa, jotta aloitteen taakse saadaan eduskunnan enemmistö. ?Se on sanomattakin selvää, että kaikki sosialidemokraattien kansanedustajat tulevat äänestämään aloitteen puolesta. Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi ?? Tuo myös muita epäkohtia esiin Kyseessä on Rinteen mukaan samalla merkittävä tasa-arvoteko, sillä naisten osuus niistä työntekijöistä, joilla on nollatuntisopimus, on noin 60 prosenttia. . Tämän aloitteen käsittely on samalla erinomainen keino nostaa myös muut työelämän epäkohdat esiin. SDP:n kansanedustajat tulevat tekemään kaikkensa, jotta aloitteen taakse saadaan eduskunnan enemmistö, sanoo puolueen puheenjohtaja Antti Rinne. Kansalaisaloite esittää, että työmarkkinoilta poistetaan työsopimukset, joissa työaika on viikossa nolla tuntia tai tuntien määrää ei määritellä. Alle 18 viikkotyötuntia sisältävät osa-aikatyöt olisivat mahdollisia vain työntekijän kirjallisella suostumuksella ja lainehtojen täyttyessä. Työsopimuksen vähemmistä viikkotunneista voisivat tehdä omasta halustaan muun muassa opiskelijat, lapsiaan hoitavat vanhemmat ja osa-aikaeläkeläiset. Satunnaistöistä, joissa tunteja ei mitenkään voi ennakoida, olisi myös mahdollista tehdä alle 18 tunnin sopimus. ?Tavoitteena on ensisijassa turvata osa-aikatyöntekijöiden enemmistön asema ja oikeudet.? www.kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/1065 STT. Haluan kiittää kaikkia niitä kansalaisia ja kansalaisaktiiveja, jotka mahdollistivat tämän. Tuhannet pienipalkkaiset palvelualojen naistyöntekijät elävät kädestä suuhun lähinnä juuri nollatuntisopimusten takia
Raha tietysti. Parlamentti käsitteli lainsäädäntöpakettia tuntikausia keskiviikkona. Laina pitäisi maksaa takaisin kolmen kuukauden kuluttua, kun uusi tukiohjelma on saatu käyntiin. Komissio pitää väliaikaista ?siltarahoitusta. Tämä ei tietenkään ole helppo vaihtoehto, mutta luontevia muita vaihtoehtoja ei ole juuri tarjolla, sanoi komis- sion varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tiedotustilaisuudessa. . Järjestöltä voi tilata leimasimia, joilla kuka tahansa voi leimata seteleihin viestin ?Ei poliitikkojen lahjontaan?. Kampanjan tavoitteena on muuttaa lakia, joka nykyään sallii yritysten ja järjestöjen jaella vaalirahaa löysin ehdoin. Suomen hallitus ottaa tänään kantaa myös siihen, voidaanko neuvottelut uudesta tukiohjelmasta aloittaa. STT, Demokraatti Virkamiehet marssivat Kreikkalaiset virkamiehet sekä farmaseutit kävelivät eilen ulos työpaikoiltaan kaduille osoittamaan mieltään. tärkeänä myös siksi, että Kreikka saisi maksettua maksurästinsä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. ?Tämä ei tietenkään ole helppo vaihtoehto, mutta luontevia muita vaihtoehtoja ei ole juuri tarjolla.? Rästien maksu on ehto sille, että IMF voi olla mukana uudessa tukiohjelmassa. Toisaalta IMF on varauksellinen myös siksi, että sen mukaan uusi tukiohjelma edellyttäisi Kreikalle merkittäviä velkahelpotuksia. Euromaiden johtajat ovat luvanneet harkita velkahelpotuksia, jos Kreikka sitoutuu kaikkiin ehtoihin ja tukiohjelma etenee onnistuneesti. Uuden tukipaketin kooksi on arvioitu noin 86 miljardia euroa. Jotkin pienet yritykset ovat jopa perustaneet tiloihinsa leimauspisteitä. Niinpä leimattuja seteleitäon jo liikkeellä kasapäin, ja sellainen voi sattua käsiin niin kaupassa kuin pankkiautomaatilla. Kampanjaväki on varmistanut lakimiehen avulla, että seteleiden leimaaminen on laillista. Joitakin pulmia on silti tullut ? esimerkiksi kaikki bensa-automaatit eivät leimattuja seteleitä kelpuuta.. Olemme tietoisia euroalueen ulkopuolisten maiden vakavista huolista. Lain katsotaan hyödyttävän suuren rahan ehdokkaita ja sitovan po- litiikkaa entistä tiukemmin suurten yritysten talutusnuoraan. Stampedeksi nimetyssä kampanjassa on yksittäisten ihmisten lisäksi mukana useita ruohonjuuritason järjestöjä. Valmistelemme sen vuoksi järjestelyjä, jotka suojelevat euroalueen ulkopuolisia maita tappioilta, jos (kyseiset) lainat jäävät maksamatta. Britannian pääministeri David Cameron sanoi uutistoimisto Reutersille uskovansa, että väliaikaisesta rahoituksesta löytyy ratkaisu, joka ei käy Britannian veronmaksajien kukkarolla. Lainaa kolmeksi kuukaudeksi Hätälainan ehdoksi on asetettu, että Kreikan parlamentti hyväksyy euromaiden vaatimat lakiesitykset tähän päivään mennessä. 4 16.7.2015 UUTISET ??Komissio esittää Kreikalle seitsemän miljardin euron ?siltaa? Suomi ottaa tänään kantaa hätälainaan Euroopan komissio esittää, että Kreikalle myönnettäisiin seitsemän miljardin euron hätälaina EU:n budjettiin sidotusta rahastosta. Valtiovarainministeriö kertoo, että Suomi muodostaa kantansa komission esitykseen torstaina. Tämän on hoksannut yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö People Power Initiatives, joka käy kampanjaa korruptiota vastaan nokkelalla keinolla. Ellei Kreikka selviä kyseisestä maksusta, maan pankkijärjestelmä uhkaa romahtaa. Britannia ei halua maksaa euromaiden ongelmista Komission esitys on kiistanalainen, sillä etenkin Britannia on vastustanut sitä voimakkaasti. EU:ssa valmistellaankin järjestelyä, joka kelpaisi Britannialle. . Protestoijat vaativat maan parlamenttia ää- nestämään uutta tukiohjelmaa ja sen ehtoja vastaan. Mielenosoittajilla oli kädessään kylttejä, joissa parlamenttia pyydettiin perumaan maan Ilmiö A lp o C o ll a n u s Ei lahjontaan Mikä paperinen viestintäväline tavoittaa vielä nettiaikanakin lähes jokaisen kansalaisen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi maanantaina Brysselissä, että hallituksella ei ole toistaiseksi mandaattia hyväksyä kyseistä hätärahoitusta eikä muutakaan pikaista rahoitusapua Kreikalle. Hallituksen kanta voi muuttua, sillä jonkinlainen ratkaisu hätärahoituksesta pitäisi saada aikaan ennen maanantaita, jolloin Kreikalla erääntyy iso lainaerä Euroopan keskuspankille
USA on jo päättänyt muuntaa 65 ulkomaista suurlähetystöään pieniksi linnoituksiksi. Totuus lienee kuitenkin se, ettei niin tarkkoja tarkastuksia eikä niin lujia linnoituksia ole edes poliisivaltioilla, etteikö niitten läpi päästäisi. Turvallisuus ja harmonia ovat mahdollisia vain niille valtioille, jotka tuntevat vastuuta kaikkien kansalaistensa hyvinvoinnista ja tasaarvosta. Suomen Sosialidemokraatin pääkirjoitus 11.7.1985. Anna nyt jo olla, Putin, Etyj oli ja meni jo. Suurta vaikuttajaa terrorismista ei ole tullut, mutta se on jäänyt elämään. Terrorismin syitten selvittely on johtanut eri yhteiskunnissa vallitsevien eriarvoisuuksien ja sorron arvioimiseen. Onhan näitä muitakin tilaisuuksia. Tervetuloa vaikkapa kännykänheiton MM-kisoihin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lähi-idässä sodankäyntiä ja terrorismia on ollut vaikea erottaa toisistaan. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Pohjois-Irlannissa taloudelliset ja uskonnolliset erot ovat yhdessä Irlannin historian kanssa riittäneet terrorin selityksiksi, mutta Länsi-Saksassa samoja perusteita ei ole löytynyt. Viime kädessä sorto ja väkivalta riittävät yleistyksenä terrorin juuria etsivälle. Seminaarien ja poliisin raporttien viesti oli sama; terrorismi voidaan ehkäistä. Kreikan valtiovarainministeri Eukleides Tsakalotos ei peitellyt turhautumistaan seuratessaan parlamentin maratonkeskustelua ennen keskiviikon ratkaisevia äänestyksiä. ulos työpaikoiltaan tukiohjelma ja sanomaan ei Euroopan unionin, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston politiikalle. Päivällä mielenosoituksiin osallistui muutama tuhat protestoijaa, mutta myöhemmin illalla odotettiin lisää mielenosoituksia. Tästä syystä vain yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja eri väestöryhmien tasa-arvo voivat poliisitoimia syvällisemmin lopettaa terroriteot. Valtiot, joitten kansalaiset ja edustajat ovat joutuneet uhreiksi, näyttävät keskittyvän tarkastus- ja turvatoimien lisäämiseen. Terrorismin syitten selvittelyyn USA:n presidentti ei tuhlannut aikaa, mutta piti sen kohteena omaa valtiotaan ja sen edustamaa poliittista ajattelua. Länsi-Saksan terrorismin ollessa pahimmillaan järjestettiin eri puolilla maailmaa kokouksia, joissa pohdittiin terrorismin tulevaisuutta. Samanaikaisesti poliisi tehosti toimiaan terroristien löytämiseksi. UUTISET 16.7.2015 5 AFP Photo / Angelos Tzortzinis 30 vuotta sitten Terrorismin juuret Suurvallat ovat käyneet sananvaihtoa terrorismista sen jälkeen, kun Ronald Reagan nimesi viisi valtiota terrorismin tukijoiksi. Mielipidemittausten mu- kaan 70 prosenttia kreikkalaisista toivoo parlamentin kuitenkin hyväksyvän lakimuutokset. STT?Reuters Kupla Lehtikuva / Jussi Nukari Tällä vuosikymmenellä Pohjois-Irlannin terroristit ovat onnistuneet melkein murhaamaan pääministeri Thatcherin. Länsi-Saksan ja Italian terrorismin taannuttua Espanjan baskialue on tuottanut uusia uhreja
Kilpailukyvyssä on kuitenkin yhä selkeä ero Ruotsiin ja Saksaan verrattuna, joten työn yksikkökustannuksia pitää saada alas, Häkämies linjasi. . Lindströmin vastauksesta kirjalliseen kysymykseensä ker- too vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö Twitterissä. Niinistö toimitti Lindströmille aiheesta kirjallisen kysymyksen sen jälkeen, kun tuore ministeri oli julkisuudessa kertonut pitävänsä lainmuutoksen esittelyä itselleen vaikeana. Vastauksessaan Lindström sanoo, että eduskunta on hyväksynyt joulukuussa avioliittolain muutoksen, jonka nojalla myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, ja lainmuutos tulee voimaan 1. Asialistan pitää olla tasapainoisempi, sillä näin vinossa asetelmassa neuvotteluihin ei kannata lähteä. ?Kyse ei ole kiristysruuvista? EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (vas.), valtiosihteeri Paula Lehtomäki, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly olivat mukana Konsensuksella vai ilman -keskustelussa SuomiAreena 2015 -tapahtumassa Porissa keskiviikkona. ?Tärkeintä on tehdä sopimus, jossa kaikkea kuormaa ei laiteta palkansaajille.? taa yhteen, ja sillä Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiitti keskustelussa viimeisten työmarkkinakierrosten maltillisia palkkaratkai- suja, joilla on kurottu kiinni kilpailuetua muihin maihin. . Meidän pitäisi löytää yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat ongelmat ja tavoitteet niiden ratkaisemiseksi, joita kohti yhdessä mennään eteenpäin, Lehtomäki sanoi. Palkansaajien keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly liputti konsensuksen puolesta, vaikka totesi, että yhteiskuntasopimusneuvottelujen lähtökohdat ovat vaikeat. . Kyse ei ole kiristysruuvista vaan varautumisesta vaihtoehtoihin. Erilaisia näkemyksiä yritetään neuvottelupöydässä sovit- Lehtikuva / Roni Rekomaa painoisempi asetelma. . Sen mukaan Putin on todennut, että Venäjän Etyj-valtuuskuntaa koskeva maahantulokielto oli oikeudellisesti virheellinen. Lausunnossa huomautetaan kieltopäätöksen tapahtuneen joidenkin EU-maiden painostuksen alla. Lausunnossa painotetaan myös, että presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö uskovat maiden suhteiden säilyvän ystävällisinä ulkoisista tekijöistä huolimatta. Presidenttien kerrotaan keskustelleen myös konkreettisista suomalais-venäläisistä yhteistyöhankkeista sekä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Hallitusohjelmassa on tärkeää uusien työpaikkojen lisääminen, mikä on keskeinen lääke yhteiskunnan sirpaloitumisen estämiseksi. Toni Peltonen STT Putin näpäytti Suomea Etyj-jupakasta Venäjän ja Suomen presidentit ovat keskustelleet puhelimitse muun muassa maiden suhteista, kertoo presidentti Vladimir Putinin nettisivu. On niitä, joilla menee hyvin, ja niitä, joilla menee huonosti. Yhteiskunnan turvaverkkojen on pidettävä huolta myös heikommista, Rinne sanoi. Rinne kritisoi voimakkaasti hallitusohjelman lisäleikkauslistaa, joka toteutetaan, mikäli yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan. . Jos yhteiskuntasopimus saadaan aikaan, hyöty tulee verotulojen kautta valumaan koko yhteiskuntaan. Lauri Lylyn mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluihin pitää kuitenkin löytää tasa- SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi SuomiAreenan keskustelussa, että nykyinen hallitusohjelma jakaa Suomen kahtia. . Aiheina olivat ainakin Ukrainan tilanne ja Iranin ydinsopu. Puhelinkeskustelu käytiin keskiviikkona Suomen aloitteesta, vahvistaa presidentti Entinen kansanedustaja Reijo Lindroos on kuollut Mänttäläinen SDP:n entinen kansanedustaja Reijo Lindroos on kuollut. Hän kuoli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aiemmin lauantaina saamaansa sairauskohtaukseen 78-vuotiaana. Reijo Lindroos syntyi Mäntässä vuonna 1937. Presidentit keskustelivat ajankohtaisista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä aiheista kuten Etyjistä, Iranin ydinohjelmaa koskevasta sopimuksesta sekä Ukrainasta, sanotaan tiedotteessa. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) lupaa, että tasa-arvoinen avioliittolaki astuu sovitusti voimaan keväällä 2017. Se on kiristysruuvi. Valtiosihteeri Lehtomäki oli hallitusohjelmasta täysin eri mieltä Rinteen kanssa. . 6 16.7.2015 UUTISET ??Häkämies kiitteli maltillisia palkkaratkaisuja Lyly: Suomi pärjää vain yhteisymmärryksellä SAK ja EK eivät lähentyneet toisiaan keskustelussa yhteiskuntasopimuksesta Porin SuomiAreenassa keskiviikkona. Kaikki osallistujat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että Suomeen on saatava lisää työpaikkoja, jotta taloustilanne saadaan käännettyä paremmalle kurssille. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki korosti, että Suomi tarvitsee kaikkien voimavarat ja osaamisen käyttöönsä, jotta kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjätään. . Tärkeintä on tehdä sopimus, jossa kaikkea kuormaa ei laiteta palkansaajille. (STT). maaliskuuta 2017. Ministerin mukaan oikeusministeriössä kartoitetaan par- Jari Lindström. haillaan muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa perusteellisesti lainsäädäntötarkistuksia, joita avioliittolain muutos edellyttää. Hän oli SDP:n kansanedustaja Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä neljänä kautena vuosina 1983? 1999. STT Vladimir Putinin nettisivulla kerrottiin Putinin ja presidentti Niinistön puhelinkeskustelusta. taan hän työskenteli pitkään pääluottamusmiehenä Mäntän tehtaalla. Lindroosin poismenosta kertoi ensimmäisenä KMV-lehti. (STT, Demokraatti) Lindström: Tasa-arvoinen avioliittolaki toteutuu Reijo Lindroos. Kansanedustajauransa aikana Lindroos toimi muun muassa talousvaliokunnan ja työasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Ennen valintaansa eduskun- AFP Photo / Aleksey Nikolsky Niinistön kanslia lyhyessä tiedotteessa.
UUTISET 16.7.2015 7
Kansanedustajavuodet riittivät pätevyydeksi vaativaan lainvalmistelutyöhön. Letonmäen poliittinen linja oli puoluejohdon kantoja jyrkempi, ja hän vaati kiivaasti sekä puheissaan että kansanvaltuuskunnan kokouksissa siirtymistä sosialismiin. Niin sitten kävikin. Hänen vuonna 1918 ilmestyneestä ?Ohjelmarunoja II -kokoelmasta löytyy runo Maaliskuun uhrit, jonka kakkossäkeistössä ylistettiin kumouksen marttyyreja tähän tapaan. ?Vapauden riemuisa taika nyt toki tauota saa! Seisahda, kiitävä aika, nyt sankarit haudataan! Lippamme mustaan vyöhön sitokaa hulmuavat. Manalan ikuiseen yöhön nyt sankarit astuvat. Uhreja verisen tsaarin kansat nyt vartioi. Vaiheilla sankari-paarin vuossatojen hymni soi.? Sisällissodan alla tammikuussa 1918 Letonmäki valittiin SDP:n puoluetoimikuntaan ja toimeenpanevan komitean sihteeriksi. Vangitsemiset alkoivat myös Letonmäen lähipiirissä. Toimittajia vangittiin, monet heistä kuolivat vankiloissa ja leireillä. Letonmäki vaati punahallintoa lähtemään ?taloudellisen vallankumouksen tielle?. Sisällissodan kääntyessä punaisille tappiolliseksi ja saksalaisjoukkojen saapuessa etelärannikolle valkoisten avuksi kansanvaltuuskunta pakeni Viipuriin. Hän edusti puolueen jyrkintä laitaa ja oli vakaasti aseellisen vallankumouksen kannalla. Sodan sytyttyä Letonmäki nousi punaisen Suomen hallitukseen eli kansanvaltuuskuntaan, jossa toimi toisena oikeusasiainvaltuutettuna. Hänen kirjallinen pääteoksensa oli 1931 ilmestynyt ?Karjalan historia?. Kommunismin asiaa opettamassa Puhdistukset mursivat mielen Letonmäki valittiin Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomiteaan sen perustavassa kokouksessa Moskovassa 1918. Eikä sekään ehkä vihjannut radikalisoitumisen suuntaan, että hän kirjoitti itsensä 17-vuotiaana ylioppilaaksi Tampereen Reaalilyseosta 1903. Se taas oli ihan normaali reitti työväenrunoilijan tiellä, että hän pääsi jo nuorena kirjoittamaan työväenlehteen. Hän myös arvosteli vallankumoushallintoa siitä, että se tyytyi laatimaan lakeja ja julistuksia toteuttamatta todellisia uudistuksia. Tässä aika epätoivoisessa ja sekavassa tilanteessa luokkataistelun jatkamista kannattavan Letonmäen asema ideologisena johtajana vahvistui. Hän toimi 1924 myös Kominternin Länsi-Euroopan propagandasihteeristön SuoRolf men osaston hoitajana. Bamberg Kansallisbiografiaan LetonDemokraatti mäestä artikkelin kirjoittaneen Kirsi Keravuoren mukaan tämän ura alkoi Petroskoihin muuton jälkeen ?yhä enemmän kulkea kirjoittavasta poliitikosta poliittiseksi kirjoittajaksi?. Lehtimiesura sai vielä jatkoa, kun Letonmäki Punainen Karjala -lehden päätoimittajaksi 1928. Hänen kautensa oli kieltämättä menestyksekäs, koska lehden painosmäärä kasvoi 2 000 kappaleesta 6 000 kappaleeseen, ja se alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. Myöhemmin Letonmäki toimitti poliittista kirjallisuutta valtion kustannusliike Kirjassa. ja jäi vaimonsa Maikin kanssa sille tielleen. Vuosikymmenen lopulla hän siirtyi opettamaan Petroskoin pedagogiseen teknikumiin, jossa koulutettiin kansakoulunopettajia Karjalan neuvostotasavaltaan. luennoijana.. 8 16.7.2015 ELÄMÄNMENO Uuden ajan aamu X 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Ylioppilaspojasta tuli kapinarunoilija ja kommunismin saarnamies Kun isä oli höyrylaivan kapteeni, ei perhetaustan perusteella ollut välttämättä ennustettavissa, että tamperelaisesta pojanklopista, Helinin Laurista, tulisi jonain päivänä palavasieluinen vallankumousmies, taistelurunoilija ja lopulta periksiantamaton ja revanssihenkinen maanpakolaiskommunisti. Hän oli organisoimassa sekä maanalaista puoluetyötä Suomeen että suomalaispakolaisten huoltoa. Kynäkään ei ollut kädestä kirvonnut vallankumoushankkeen epäonnistumisen tähden, ehkä pikemminkin päinvastoin. Niin myös Letonmäki, jonka historiateokset ?liikkuivat vaarallisella kansallisuuskysymysten alueella?, kuten Keravuori kirjoittaa. Suomen kieli julistettiin Karjalassa laittomaksi, kielenopetus lakkautettiin, ja myös Punainen Karjala -lehden toimitus suljettiin. Sitten alkoivat kutsua ihan uudet poliittiset tehtävät. Kovan linjan vallankumouksellinen Venäjän vallankumous 1917 nostatti myös Lauri Letonmäen aatokset lentoon. Kapinavuonna ilmestyneessä kakkosrunokokoelmassaan Letonmäki oli jo tilittänyt sodan tuntoja muun muassa runossa ?Työmiehiä kaatui kahdeksan?. Kun poliittiset puhdistukset suomalaisten kommunistien parissa alkoivat vuonna 1935, suomenkielistä kirjallisuutta julkaiseva kustannusliike Kirja oli pian maalitauluna. Letonmäki itse pakeni Pietariin 25.4. osoittaa. Tamperelaisesta Kansan Lehdestä se kirjoittajaura tietysti urkeni, toisena julkaisufoorumina oli Työläisnuoriso, jota Letonmäeksi sukunimensä aikuistuttuaan muuttanut Lauri avusti säännöllisesti. Lauri Letonmäki (1886?1935) nimitettiin vuonna 1911 Sortavalassa ilmestyneen Rajavahdin päätoimittajaksi, ja hän ryhtyi oitis radikalisoimaan lehden linjaa. Venäjällä ilmestyneissä lehdissä hän kritisoi reformistista sosiaalidemokratiaa, ja vaati työväenluokkaa jatkamaan taisteluaan päämäränä sosialismi. Suomenkielisen lehden sijaan alettiin julkaista karjalankielistä Sovetskoi Karelia -lehteä kyrillisin kirjaimin. Letonmäeltä otettiin puolueen jäsenkirja pois, ja Venäjän Kommunistisen Puolueen Karjalan aluekomitea syytti Letonmäkeä vakavista virheistä ?leniniläisen kansallisuuspolitiikan toteuttamisessa?. Sieltä monet vallankumousjohtajista jatkoivat suoraan Venäjälle. Moskovaan lähettämissään anelukirjeissä Letonmäki oli sanonut jäsenkirjan menetyksen merkitsevän hänelle fyysistä ja psyykkistä romahdusta. Hän hirttäytyi 19.11. Loppuvuosiensa jyrkän linjan kommunistisista asenteistaan huolimatta Letonmäki jätti runoilijana jälkeensä aika puhuttelevan tuotannon. Ylioppilaspojan taustalla hän kirjoitti varsin eläytyväisiä ja todenmakuisia runoja esimerkiksi maaseutuväestön oloista ja elinehdoista kuten oheinen ?Vellikellot. Hän tuli myös valituksi eduskuntaan puolueen juhliessa historiansa siihen asti suurinta paikkalukua 90. Kansanedustajana hän jatkoi itsenäistymisvuoden kevääseen asti. Homma loppui kuitenkin lyhyeen, kun Letonmäki sai vuonna 1912 kuuden kuukauden kuritushuonetuomion peräti majesteettirikoksesta, eli hänen lehdessään oli eräässä pikku-uutisessa loukattu keisariperhettä. Letonmäki avioitui vuonna 1910 itseään neljä vuotta vanhemman Maria Alina Kurkelan kanssa, joka toimi aktiivisesti sosialidemokraattisessa liikkeessä. Lopulta hänen vastuulleen jäi tuhansien Venäjälle pyrkivien pakolaisten huollon järjestäminen. Hän osasi myös irviä terävästi kirkon suuntaan, mutta ehkä vaikuttaviimmillaan hän oli vuoden 1918 taistelurunoissaan. ?Tulet paukahti edessä rahvahan ja alkoi taistelu avoin. Työmiehiä kaatui kahdeksan veren tahriman riistan tavoin. Talonpoiat ja poliisit, myös nimismies ne ampuivat päin pinon takaa. Väki hätkähti, häilähti myös ken ties, eessä kuolemanvaara on vakaa. Mut ennenkään ei väistänyt kai ole lahtarikaartia kansa. Sala-ampuja pian sen tietää sai ja tuntea tuoreeltansa. Työn joukon on voima ja valta on sen, vara sillä on armokin antaa. Ei kosta se, vaikka jo toverien veri kasteli maantien santaa.? Letonmäki paneutui 1920-luvun alussa opetustyöhön toimien muun muassa ?Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa. Marraskuussa 1935 pidettiin puoluekokous, johon Letonmäkeä ja hänen vaimoaan ei ollut kutsuttu. Lauri Letonmäki ei kestänyt radikaalisti epäsuotuisiksi muttunutta asemaansa. Eivätpä jääneet ärhäkän nuoren Laurinkaan edesottamukset SDP:n piirissä noteeraamatta jo 1910-luvun alkupuolella, joten hänestä tuli kansanedustajaehdokas vuoden 1913 vaaleissa
ELÄMÄNMENO 16.7.2015 9 Lauri Letonmäki: Vellikellot Vimmatusti vellikellot talon tapulissa soi, meuruu metsät, parkuu pellot, harjun rinteet huminoi. Emännät ne halkee vihaan! Vaikka viikon soittaisit, ei vaan rengit väänny pihaan, kopukoilleen värkkärit. Kiroo voi sun jumalauta, isännät ne sängyssään, kun ei huoneentaulu auta eikä laki ensinkään. Sukupolvet kellon ääni on jo työhön käskenyt. Vavissut on torppalääni, kun on kello ärjäissyt. Raatamisen raskaan tahdin orjille se soinut on, julistanut käskynmahdin ympärillä kartanon. Vaan nyt taukos työn jo tahti, tenän joukot tehneet on. Muuttuu manttaalin nyt mahti, työ astuu arvohon! Turhaan tuimat vellikellot talon tapulissa soi, raatajaansa vartoo pellot ? nyt maaorjat kapinoi! (Kokoelmasta Ohjelmarunoja II, 1917) Lähteet: Kalevi Kalemaa: Käy eespäin (WSOY 1977) Lauri Letonmäki: Ohjelmarunoja 2 (Tampereen työväen sanomalehti oy) Kirsi Keravuoren artikkeli Letonmäestä Kansallisbiografiassa
Toisaalta se kuitenkin tekee esityksen seuraamisen vähän vaikeaksi. Nythän niitä oikeastaan ei enää ole vaan kaikki käy jokapäivaisessä puheessa. Metsä mukana Sirpa Riuttala on ohjannut esityksen tosi laajalle eli esitys levittäytyy välillä pitkin ympäröivää metsää. Sinkkiämpäreitä täynnä vettä on niin paljon, että lopulta nättelijäparat ovat läpimärkiä. No, ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku niin kuin Irwin aikoinaan todisteli. Ulkonäköpaineet yhä suuria Sovittajat ovat kutoneet esitykseen myös monia naisten elämää nykyäänkin yhä hallitsevia asioita. Näytelmän naiset tavailevat naistenlehtien ohjeita, miten hoitaa omaa pärstäänsä ja muuta ulkoista habitustaan. Hyvää Seitsemässä siskossa on kuitenkin se, että kaikki kerrotaan ironisesti ja sumeilemattoman humoristisesti, näytelmän kieltä myöten. Kielessä vilahtavat kaikki nuorten käyttämät fraasit panemisesta v-alkuiseen jokapäiväisen puheen ilmaukseen eli ?ruma sana sanotaan niin kuin se on. Tennistä naiset joutuvat opettelemaan kai selvitäkseen miesten kanssa elämän tennispelissä. Toisaalta se on virkistävää paikan hyväksikäyttöä. Nuorisovaltainen katsomo olikin täynnä ja katsojia tuntuivat huvittavan monet kohdat, jotka jäivät hiukan sumean verhon poimuihin vanhemmalta katsojalta. Näyttelijöiden nuoruuden piikkiin on kai myös pistettävä se, että puheilmaisu on varsinkin alussa huutamista eikä äkäistä puhetta. Seitsemän siskoa on näemmä nuorille suunnattua teatteritarjontaa. Pitäisi olla kymmenen silmää, jotta pystyisi näkemään mitä missäkin tapahtuu. 60-luvun Simo Salmista lainatakseni. 10 16.7.2015 ELÄMÄNMENO Mitro Härkönen Aliisa Rinne, Helinä Kumpulainen ja Lotta Jäppinen mellastavat Seitsemässä siskossa Mustikkamaan kesäteatterin esityksessä. Jukolat veljekset muuttuvat naisiksi ja mitä siitä seuraa Mustikkamaan kesäteatterissa ovat naiset ottaneet ohjat käsiinsä. Yksi niistä on naisen suhde ulkonäköön. Näin vanhemman polven naisena hämmästyn aina, kuinka suuri asia nuorille naisille yhä nykyään näyttää olevan oma ulkonäkö ja että ?body? on trimmattu viimeisen päälle. Näyttelijöiden paneutuminen ja into kuitenkin kruunasivat esityksen, joka sai yleisöltä moninkertaiset aploodit. Anja Salminen. On aika vinha ajatus kertoa Seitsemän veljeksen tarina käännettynä eli veljekset ovatkin naisia! Aleksis Kiven romaanin tapahtumat toki vielä pilkottavat siellä täällä Sirpa Riuttalan, Veera Tapperin ja työryhmän näyttämösovituksessa. Siellä homma riistäytyy villiksi parodiaksi miesten juhlinnasta. Varsinkin rajuissa juopottelukohtauksissa naiset suorastaan ylittävät Jukolan poikien kohellukset. Mutta nämä naiset eivät olekaan menneisyyden nuoria häveliäitä naisia, vaan nykyajan ronskeja neitoja, jotka uskaltavat puhua suorin sanoin itsestään, ongelmistaan ja oikeuksistaan, suhteistaan vastakkaiseen sukupuoleen. Mutta tuomalla naisryhmän nykyelämän viidakkoon, näytelmä kertoo myös nuorten kamppailusta, miten pitäisi elää ja millainen naisen tulisi olla. Silloin rumat sanat olivat vielä rumia. Silti hiukan ihmetteli, kuinka kiltisti neidot ottivat vastaan sinänsä huvittavan lukkarin saarnan tottelemisesta, vaikenemisesta ja miehen vallan itsestään selvyydestä. Hauskoja vertauksia elämästä on luotu esitykseen. Nämä naiset hylkäävät ihanteellisen naishahmon roolin tyystin. Teatteri Mustikkamaan kesäteatteri/Ylioppilasteatteri Seitsemän siskoa ?ja sitten me ryypättiin? Aleksis Kiven alkuperäistekstin pohjalta sovittanut näyttämölle Sirpa Riuttala, Veera Tanner ja työryhmä Ohjaus Sirpa Riuttala Sävellys ja laulujen sovitus Otto Rokka, Sirpa Riuttala ja työryhmä, Lavastus Maija Poukka, Rasmus Strandell, Antti Hakkarainen ja Elle Mikkola, Pukusuunnittelu Elsa Avikainen ja Aino Simola Rooleissa Inkeri Hyvönen, Lotta Järvinen, Niina Karppinen, Helinä Kumpulainen, Sandra Lamppu, Miina Penttinen, Aliisa Rinne, Robert Katz, Juho Kuusamo, Marius Laiho, Mikko Laine ja Aapo Puusti. Varsinkin rajuissa juopottelukohtauksissa naiset suorastaan ylittävät Jukolan poikien kohellukset. Naiset vetäytyvät korpeen Impivaaraan pakoon ympäröivää yhteiskuntaa
Lohdutusta saadaan siitä, että kaikki, myös pahuus, on lyhytaikaista: ?Kerääjä katsoi / taakse ja eteen, kahlasi kuin lankaa pitkin ja ajatteli, ettei tämä / tule kestämään.? Pölyn historian keskeinen hahmo on salaperäinen Kerääjä. Se on satumainen, ihmeellinen paikka, jossa ihminen on vain yksi monista elementeistä. Kaikki tuntuu siellä mahdolliselta: ?Maailma, se on kaikista ihmeellisin maailma. Tietenkin myös / museot eohippusineen ja hippidioineen, tietoliikenne ja höyry. Siksi John Wayne on sivuttain kulkeva, / kuin se olisi ainoa tapa kulkea pitkin sitä villiä länttä. Antsalo tuo teokseensa onnistuneesti Ihmemaa Oz -henkisen taianomaisen ja hieman pelottavan tunnelman. Pölyn historia on kekseliäs yhdistelmä runoutta ja proosaa. Sitä voisi kutsua kokeelliseksi proosaksi, ellei tällaista määritelmää voisi tulkita vähätteleväksi. Siinä Waters ker- Roger Waters. too henkilökohtaisesti sodan aiheuttamasta menetyksestä, joka on vaikuttanut koko hänen elämäänsä. Pölyn historia ei ole välitön klassikko, eikä Antsalo lunasta sillä potentiaaliaan kirjailijana. Kauneus ja kipu Kaikesta Pölyn historian sisältämästä kivusta huolimatta sen maailma on kaunis. Sen logiikka on kummallista: ?Kun materiaali rapautuu, saavat kuluttavat voimat siitä entistä / paremman otteen. Hän / kulmikas elävä, vähän kerrallaan legendaa eteenpäin. Elokuvan lisäksi esitettävässä erikoissisällössä Roger Waters keskustelee Pink Floyd -rumpali Nick Masonin kanssa. Suomessa esitys nähdään yli 20 paikkakunnalla. Jo vuonna 1982 valmistui Alan Parkerin elokuva, joka pohjautuu Pink Floydin klassikkoalbumiin The Wall (1979). STT 11 koelman välillä katoavaa punaista lankaa on helpompi seurata: ?Kerääjä rientää siitä ohi niin kuin harmaa lanka ja / ajattelee, että tässä pitäisi olla jotain painavaa, niin kuin järkäle- / mäinen, pysyvä ja ikuinen kivi, juuri tässä.? Kokoelman lopussa paljastetaan, että joidenkin säkeiden lähteenä on käytetty Wikipediaa. syyskuuta elokuvateattereissa myös Suomessa. (s. 13) Antsalon teksti on yhtä aikaa aistikasta ja hieman jähmeää. ELÄMÄNMENO Pölykulhoja Dust Bowl oli pitkään jatkunut kuiva ajanjakso, joka tuhosi peltoja Yhdysvaltojen Keskilännessä. Se kesti vuodesta 1930 vuoteen 1941. Maailmaa katsotaan teoksissa kummallisesta näkökulmasta. tunne, jonne mätkähdetään taivaan turbulenssista tai / viiden haikaran nokasta tartaanikankaaseen käärittynä.? Tuhoavat asiat, kuten pimeys ja tuli, häviävät luoville vastineilleen, kuten auringolle ja vedelle. Aika näyttäytyy sekä luovana että tuhoavana voimana. Kirjassa käsitellään taitavasti erilaisia ristiriitoja: ?Kaikki historiassa ei ollut hyvin. 78 Esa Mäkijärvi Helsinkiläisen Veera Antsalon esikoisteos Sähkökatkoksen aikaan oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana vuonna 2012. The Wall -konserttifilmi valkokankaille syksyllä Pink Floyd -yhtyeen laulaja-lauluntekijän konserttielokuva Roger Waters The Wall nähdään 29. Elämä ei lopu kuolemaan: ?Kun yksi sivilisaatio murenee, toinen tulee vauhdilla tilalle.? Pölyn historian kokonaisuus pysyy massiivisuudestaan huolimatta hyvin kasassa. Myös filmiä Ihmemaa Oz (1939) on lainattu. Antsalolla on sana hallussa. Tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka hänen toinen kokoelmansa on hiottu ja jännittävä, viimeinen silaus jää siitä puuttumaan. Tämä tuntuu luonnolliselta. (s. 1975) toisen runokokoelman kannesta. Se tuntuu avautuvan moneen suuntaan, mutta pysyy silti paikoillaan. Historia oli sylkenyt / talojen / keskelle hiekkaa ja heinäsirkkaparvia. Myöhemmin tuli home, / ja myrkyt ja kaikki sellaiset ikävyydet. Kerääjän ansiosta ko- Runot Veera Antsalo: Pölyn historia Teos 2015, s. Alussa asiat ovat kuitenkin savea: ?Siinä maailmassa kaikki oli rakennettu savesta: pilvenpiirtäjät, / henkilöautot, sähköpylväät, flora ja fauna. Hän (tai se) liikkuu helposti ja vaivattomasti ajassa ja tilassa. John / Wayne on lasivillaa, hän on 19% hiekkaa ja maasälpää, 81% / baaritappelua, karjanajoa, kortinlyöntiä, intiaaneiksi kutsuttuja / kansoja.. Erityistä huomiota kiinnitetään Amerikkaan, kehityksen ja verenvuodatuksen maahan. Asetelmaansa lukuun ottamatta Pölyn historia ei juuri eroa Antsalon ensimmäisestä kokoelmasta, Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaana olleesta kirjasta Sähkökatkoksen aikaan. Se peilaa hyvin kokoelman sävyjä ja teemoja. Pölyn historia edustaa etenkin 2000-luvun alussa muodissa ollutta proosarunoutta. Myrskyistä yksi löytyy Veera Antsalon (s. Kirja on temaattisesti yhtenäinen kokonaisuus, joka syventyy länsimaiden historiaan. Se on heinäsuova, / ja se on se 16.7.2015 Aforismi aamupalaksi Vain eläimen lihaa saa enää luomuna.. Se kertoo vaihtoehtoisesta todellisuudesta, jossa vihaiset pölymyrskyt ja komeat pilvenpiirtäjät saavat fantastisia piirteitä. 20) Pölyn historialta oppiikin pian odottamaan mitä tahansa. Kuten Veera Antsalon runous, myös vapaa tietosanakirja Wikipedia on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksen tilassa. Elokuva esitetään aikavyöhykkeittäin samaan aikaan ympäri maapalloa, tiedottaa levitysyhtiö Storyhill. Roger Waters ja Sean Evans ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet elokuvan. / Höyry halusi olla höyryä, mutta oli savea.. Sen kuvaama maailma on raaka. Jaksoa leimasivat pelottavan näköiset pölymyrskyt, jotka veivät kuivuneen maan mennessään. Mutta historia oli myös / sylkenyt eksoottisten hedelmien siemenien keskelle taloja, jotta / taloihin muuttaisi luonnollisen kirkasta vihreää ja jotta talot / natisisivat liitoksistaan, ja itkisivät puuta, ja jotta niiden ovet ja / ikkunat läpättäisivät tuuleen kuin lahkeet.? Tomua ja tuhkaa Jatkuva liike Pölyn historian ytimessä on ajatus, että kaikki muuttuu pölyksi
Toinen heistä oli aika uhkaavan näköinen ja roteva jätkä, Id kuvailee. . Id, Mattson ja Ikävalko eivät sateen vuoksi valvoneet enää lauantaina myöhään, vaan menivät ajoissa teltalle ja lähtivät sunnuntai-aamuna kotiin. Ikävalko ja Id aikovat mennä vielä ainakin elokuussa Tampereelle Blogfesteille. . Yleisesti ottaen kolmikko on kokenut olonsa turvalliseksi, koska poliiseja ja järjestyksenvalvojia on pyörinyt tasaiseen tahtiin. Kuusitoistakesäiset pojat majoittuivat viikonlopun ajan leirintäalueella. He aikoivat palata vielä iltasella uudestaan juhlimaan. Spångbergia ehti huolestuttaa, kun heidän porukassaan mukana olleet alle kouluikäiset lapset ehtivät karata aiemmin päivällä. Onneksi karkulaiset löytyivät pian. Spångbergille tulee turvallisuudesta mieleen lähinnä ?mitä jos?-ajatuksia.Vuoden yhdessä olleet Lempiäinen ja Spångberg valitsevat seuransa niin, että tietävät, ettei muun porukan kanssa tule ikävyyksiä. Pamina Spångberg ja Jesse Lempiäinen valitsevat tapahtumaseuransa tarkkaan. Samuli Martinsen (vasemmalla), Vilma Ylisipola ja Pentti Moilanen viettivät mansikkakarnevaaleja rauhallisesti.. Jos on rahaa, menen, Mattson toteaa. Espoolaiset Pamina Spångberg, 18, ja Jesse Lempiäinen, 20, tulivat mansikkakarnevaaleille Spångbergin vanhempien mökiltä Kuopion Karttulasta. 12 16.7.2015 ELÄMÄNMENO Nuoret kokevat Suonenjoen mansikkakarnevaalit turvalliseksi Teinipojat keskeyttivät miesten tappelun Walter Mattson, Nuutti Id ja Aleksi Ikävalko tulivat viime perjantaina Pieksämäeltä Suonenjoen mansikkakarnevaaleille. He pitelivät muiden kanssa miehiä toisistaan erillään. He menivät rannalla kahden tappelevan vahvasti päihtyneen aikuisen miehen väliin, ettei pahempaa pääsisi tapahtumaan. He uskovat, että myös omalla käytöksellä voi vaikuttaa huomattavasti turvallisuuteen. Muisto silmäkulmassa Vaikka tappelun estämisestä pojat selvisivät ehjin nahoin, sai Ikävalko kuitenkin täräyksen silmäkulmaansa leirintäalueen pukuhuoneessa naulakon päältä pudonneesta latauksessa olleesta kännykästä. Pelkäsin, että sitä tulee jossakin vaiheessa itsellekin turpiin, Ikävalko jatkaa. Tilanne rauhoittui kuitenkin nopeasti ja isompia haavereita ei tullut. Lempiäiselle käynti Suonenjoen tapahtumassa oli ensimmäinen. Ikävalko on ammattikoulussa metallipuolella, Mattson opiskelee lähihoitajaksi, ja Id käy lukiota. Id ja Ikävalko joutuivat jo myöhään perjantaiiltana tositoimiin tapahtuma-alueen ulkopuolella. Silloin jännitti.
Omasta omaisuudestaan saa olla tavallista tarkempi, Moilanen toteaa. Moilanen työskentelee rimottajana ja aloittaa syksyllä venäjän kielen opinnot Joensuun yliopistossa. Suurimman osan omasta työstään turvallisuuspäällikkö tekee ennen kuin ensimmäistäkään festarivierailijaa on astunut alueelle. Nykyisin järjestäjät miettivät yhä enemmän oheisohjelmaa musiikkitarjonnan lisäksi, ja turvallisuuspäällikön työnkuvaan kuuluu myös niihin liittyvä turvallisuus. Ylisipola opiskelee samaisessa opinahjossa suomen kieltä ja kirjallisuutta. Martinsen on päässyt ylioppilaaksi ja pitää välivuoden. Vuosi vuodelta eläkeläisiä on näkynyt tapahtumassa yhä enemmän ja he pääsevätkin sisään ilmaiseksi. ?Nuoret lähtevät pitämään hauskaa, eivätkä mieti, miten voisi juhlia turvallisesti. Elokuussa hänellä on edessä Jurassic Rock ja Kuopiorock. Pitää silti olla itsekin tarkkana, Spångberg kiteyttää. Kumpikin miettii alkoholinkäyttöään niin, ettei mene överiksi. En luottaisi, että se olisi tallella enää viikonlopun jälkeen. Hiltuselle on jäänyt mieleen, kun yksi kesä työkaverin kohdalle osui 79-vuotias nainen, joka halusi tehdä benji-hypyn. Kai Hiltusella on itsellään meneillään yhdeksästoista festarikesä. Työntekijät kävivät hänen kanssaan turvallisuusasioita tavallista tarkemmin läpi, ja kaikki sujui hyvin. Ikinä en jättäisi juomia vahtimatta, Ylisipola sanoo ja lupaa huolehtia myös Moilasen juomista. Suurin osa ongelmista festarialueen ulkopuolella Tulevan viikonlopun Joensuun Ilosaarirockin turvallisuuspäällikön Kai Hiltusen kesän ohjelmaan on jo kuulunut TahkoJuhannus-tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Hän ei käytä lainkaan alkoholia. Ylisipola ei ota yleensä tapahtumiin muita kortteja mukaan kuin ne, mitä välttämättä tar- vitsee. Moilaselta juomat saattavat jäädä joskus oman onnensa nojaan. . ?. Laulurinteellä pidettävään Ilosaarirockiin järjestäjä Joensuun Popmuusikot odottaa 24 000 vierailijaa. Hiltunen kuvailee järjestyksenvalvojaa hauskanpidon konsultiksi, joka pitää huolta siitä, että kaikki voisivat juhlia turvallisesti. ELÄMÄNMENO 16.7.2015 13 Kuvat Virpi Kirves-Torvinen ?Toinen heistä oli aika uhkaavan näköinen ja roteva jätkä.? Walter Mattson (vasemmalla), Nuutti Id ja Aleksi Ikävalko tietävät omasta kokemuksesta, että aina uhkaavilta tilanteilta ei voi välttyä, vaikka itse toimisi kuinka järkevästi. Jari Summanen . Lempiäisellä on elokuussa vielä työrupeama Weekend Festival-tapahtumassa. Skootteri talteen Samuli Martinsen, 19, Vilma Ylisipola, 20, ja Pentti Moilanen, 21, olivat jo ties kuinka monetta kertaa mukana mansikkakarnevaaleissa. Martinsen asuu Suonenjoella, Ylisipola ja Moilanen ovat jo muuttaneet kotipaikkakunnaltaan Joensuuhun yhteiseen kotiin. Moilanen vei varmuuden vuoksi karnevaalien ajaksi skootterinsa varastoon, vaikka muulloin kulkupeli seisoo pihalla. . Myös kameran hän jättää kotiin
Joskus illat ovat vaan levottomanpia. Kun portin ulkopuolella on yli 10 000 ihmistä, niin aina jotain tapahtuu, Hiltunen kertoo. Kaikki yhteenotot ja muut uhkatilanteet eivät tule tapahtumajärjestäjien tietoon. Parhaimmillaan uhkatilannetta selvittelee jopa kahdeksan järjestyksenvalvojaa. Turvallisuusvastaavat ovat laatineet kriisiviestintäsuunnitelman Ilosaarirockia ja sosiaalista mediaa varten. . On tyyppejä, jotka saavat muutkin vierellään häröilemään, Määränen luonnehtii. Tieto kulkee nopeasti radiopuhelinten ja korvanappien välityksellä. Hiltusen mukaan se on turhaa, koska järjestyksenvalvojat eivät saa maistella tai haistella juomia työajallaan. Huumeiden liikkumista festareilla on vähentänyt siviiliasuiset poliisit. Puuttuessaan vaaratilanteisiin järjestyksenvalvojat ennakoivat myös sitä, etteivät sivulliset vaarantuisi. . Hänen nykyinen työnantajansa on JVG-Group ja vastuualueenaan Savo. Pienillä paikkakunnilla ihmiset tulevat juomien kanssa baarin kulmille. Jos kyseessä on paikkakunnan ainoa mesta, tilanne voi olla toinen. Kaupungeissa baarivalikoima on runsas, joten siellä porukka on auliimmin valmiina vaihtamaan paikkaa, jos järjestyksenvalvoja puuttuu tilanteeseen. : Itsepuolustuksen taito Kuinka selvitä uhkaavista tilanteista (Minerva Kustannus Oy 2015), Hurme, Kira& Kyllönen, Tarmo: Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin (PS-Kustannus 2014), Österman, Jarmo: Vahva ja valpas Naisen käsikirja itsensä puolustamiseen (Atena Kustannus Oy 2014). Virpi Kirves-Torvinen Huolehdi kaverista Järjestyksenvalvojat ja poliisi tekevät yhteistyötä ennaltaehkäistäkseen alaikäisten alkoholin käyttöä tapahtuma-alueen lähellä. Hiltunen korostaa oman valmistautumisen merkitystä. Suulliset tappouhkauksetkaan eivät ole hänelle vieraita. Sama paikka voi illasta riippuen näyttäytyä rauhallisuuden tyyssijana tai uhkaavana. . Ongelmatapauksia on kaikissa. Nuoret lähtevät pitämään hauskaa, eivätkä mieti, miten voisi juhlia turvallisesti. Myös oma kulkureitti tulee miettiä niin, että se olisi mahdollisimman turvallinen. Järjestyksenvalvojat pyrkivät ennakoimaan tilanteita jo ennen kuin ne ovat kunnolla ehtineet edes alkaa. Joskus jo baarijonossa toisia ärsyttänyttä saattaa odottaa ?kostojoukko. Määräsenkin mukaan omalla käytöksellä pystyy eniten vaikuttamaan siihen, ettei joudu ikävään tilanteeseen osalliseksi. Tapahtuman järjestäjän asettamille rajoille on aina jokin syy, Hiltunen selvittää. Rastatukka poliisina Asiakkaat pyytävät usein järjestyksenvalvojia maistamaan heidän juomaansa, jos he epäilevät siinä olevan alkoholia. Jos niin kuitenkin käy, eri teille lähteneestä voi ilmoittaa järjestyksenvalvojalle. Alkoholin, lääkkeiden, huumeiden ja muiden aineiden yhdistelmät ovat selkeä ongelma.. Hiltunen muistuttaa, että järjestyksenvalvojat ovat paikalla juhlakansaa varten. Emme lähde lietsomaan vihaa ketään kohtaan, emmekä anna muidenkaan tehdä sitä, Hiltunen vakuuttaa. Mansikanpoimijat liftaamassa on tuttu näky Suonenjoella myös mansikkakarnevaalien aikaan. Sivusta tulevat hyökkääjät Järjestyksenvalvoja Esa Määränen on ollut yksin taltuttamassa joukkotappelua, ennen kuin muita järjestyksenvalvojia ehti paikalle. 14 16.7.2015 ELÄMÄNMENO Villiä menoa 1990-luvulla Hiltusen mukaan suurin osa ongelmista ilmaantuu tapahtuma-alueen ulkopuolella. lähikulmilla baariillan jälkeen. Mies on pitkän uransa aikana joutunut käyttämään käsirautoja ?Silmä on harjaantunut siinä, ketä pitää enemmän seurata illan aikana. Turvallisuuspäällikkö miettii yhdessä poliisin kanssa molempien tehtäviä ja rooleja. Hänen työkaverinsa ovat kohdanneet niin kirveellä kuin haulikolla uhkaamista. Mukaan kannattaa ottaa vain mahdollisimman vähän omaisuutta. Kohtelemme kaikkia tasapuolisesti, oli ihmisryhmä mikä tahansa. Vielä 1990-luvulla festareilla oli oikeasti aika villiä menoa, Hiltunen muistelee. Sittemmin 2000-luvun alkupuolella tahti on rauhoittunut, ja ihmiset tulevat pitämään festareille ensisijaisesti hauskaa. . Hiltunen on törmännyt niin rastatukkaiseen hippiasuiseen mieheen kuin nurmikolla nukkuvaan retkeilijään, jotka molemmat paljastuivat poliiseksi heidän näytettyään virkamerkkiään. Turvallisuuspäällikkö seuraa sosiaalista mediaa ja on valmis reagoimaan nopeasti esimerkiksi leviämään lähteneeseen väärään tietoon. Vielä hänen kohdalleen ei ole osunut mitään isompaa väärinkäytöstä somessa. Tapahtumaalueelta hänelle ei tule äkkiseltään mieleen tappeluita. On tärkeää, että oma havainnointikyky ja järki on sillä tasolla, että pystyy ajattelemaan selkeästi. Omat rajat kannattaisi tuntea, Hiltunen ohjeistaa. Kuuntele oman kehon viestejä ?? Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Suonenjoki, Varkaus ?? ?? ?? ?? ?? ?? Ennakoi mahdolliset uhkatilanteet, silloin pystyt toimimaan oikeassa tilanteessa paremmin. Jos hyökkääjiä on useampi, kannattaa pyrkiä estämään heidän yhtenäistä toimintaansa. ?? ?? ?? Älä nuku matkustaessasi yksin yöllä julkisella kulkuneuvolla. Pysäkille kannattaa mennä illalla ja yöllä vasta juuri ennen linja-auton tai junan lähtöä. Jokaisella on laillinen ja moraalinen oikeus puolustaa itseään. Kannattaa kuunnella oman kehonsa ääntä ja varoitusviestejä. Aikuisen oma turvallisuuden tunne vaikuttaa olennaisesti alaikäisten turvallsuuden kokemukseen. ?? ?? Turvallisuuden tunnetta hekentävät niin tahallisesti aiheutetut kuin tahattomat vahingot. Väärät uskomukset ja luulot hekentävät valppaustasoa. Päivällä turvalliselta näyttävä pysäköimispaikka ei ole välttämättä sitä yöllä. Jos joku näyttää sinulle käsimerkkejä, älä vastaa samoin. Vaihda istumapaikkaa, jos et voi luottaa vieressä istuvaan. Lähteet: Dougherty, Martin J. Hiltunen ohjeistaa henkilökuntaa niin, että kaikkia asiakkaita tulee kohdella samalla tavalla, vaikka itsellä olisi negatiivisia kokemuksia jostakin tietystä henkilöstä tai ryhmästä. Jos uutisissa on ollut esillä negatiivisessa valossa joku tietty ihmisryhmä, asiakkaat tekevät heistä hyvinkin kärkkäästi ilmoituksia järjestyksenvalvojille, vaikka mitään ei olisi tapahtunutkaan. . He eivät tuomitse, vaan ovat auttamassa. Hiltusella ei ole mitään sitä vastaan, jos jollakin on ?hyvä känni. eikä aiheuta ongelmia. . Illan meno on kovin kertakohtaista. Kavereista tulee huolehtia niin, ettei kukaan eksy porukasta. Kaikki ovat syyttömiä, kunnes toisin todistetaan, Hiltunen tähdentää. Ongelmatapauksissa alkoholi on yleensä jollain tasolla mukana. Joskus illat ovat vaan levottomanpia.? vain pari kertaa. Ennakkoon kannattaa miettiä, millaisen porukan juttusille on menossa. Järjestyksenvalvojat eivät voi lain mukaan ottaa tapahtuma-alueella tai se välittömässä läheisyydessä poliisille kuuluvia tehtäviä kontolleen. . Jyväskylässä ei vastaavaan juuri törmää. Silmä on harjaantunut siinä, ketä pitää enemmän seurata illan aikana. Riitojen selvittely ja sivusta tulevat hyökkääjät aiheuttavat joskus päänvaivaa myös konkarille. Jyväskyläläinen Määränen on työskennellyt järjestyksenvalvojana vuodesta 1989. Muuten paikkakuntakohtaiset erot ovat Määräsestä huomattavasti pienempiä kuin vielä 1990-luvulla. Rauhan tyyssijasta levottomuuteen Määränen on tottunut menemään ?sekaan?, oli tilanne mikä hyvänsä
Sen sijaan viitteitä huumausaineiden käytöstä tulee vastaan joka viikonloppu. . Hän törmää muutaman kerran vuodessa tyrmäystippa-epäilyyn. Saattaa mennä iltoja, ettei sellaisia asiakkaita ole, mutta yhden illan aikana voi tulla parikin vastaan, hän kertoo. Yliväsymisiä helteiden seurauksena Helteiset kelit vaikuttavat Määräsestä erityisesti illan loppupäässä. Pienemmillä paikkakunnilla jotkut saattavat tulla baariin vaikka crocsit jalassa, joista lasinsirpaleet sujahtavat helposti läpi. Määränen vinkkaa, että lattialla olevan lasin tai sirpaleet voi asiakaskin huomatessaan nostaa, koska baarin työntekijät eivät välttämättä samantien ehdi sitä tehdä. Määränen näkee usein laseja, joissa on jäljellä vain vähän juomaa. Ihmiset innostuvat maistelemaan juomia tavallista enemmän, eivätkä muista välttämättä syödä päivän aikana. Se näkyy sitten yliväsymisinä ja romahtamisina baareissa. Toisena kesän ongelmana on juomalasit lattialla ja niiden särkyminen. ELÄMÄNMENO 16.7.2015 15 Ilosaarirock / Arttu Kokkonen Osa juhlijoista väsähtää kesken viikonlopun omien rajojen ollessa vielä hakusessa. uhkana konkarillekin Virpi Kirves-Torvinen . Hän ihmettelee, miksi ottaa riskiä pienen tipan takia. Enää ei ole samaa ovimiehen kunnioitusta kuin aikoinaan, Määränen kiteyttää. Ennakoimaan tottuneelle Esa Määräselle tulee baari-illan aikana vain harvoin yllätyksiä.
Harvoilla on varaa yksityislaitoksiin, harmittelee tohtori William Sinkele. Miriam Gathigah IPS, Nairobi IPS / Miriam Gathigah Väkijoukko seuraa, miten poliisi koettaa auttaa humalaista miestä jaloilleen Kenian Nyerissä.. Asiakkaat haluavat juoda paljon ja mahdollisimman halvalla, sanoo Nduta Kamau, joka valmistaa kotipolttoista viinaa Nairobin Matharen slummissa. Hänen mukaansa myös valmistaja haluaa säästää kuluissa ja ajassa, joten kaikki keinot ovat sallittuja. Esimerkiksi ruumishuoneella käytetyt Lukuja Keniasta ?? ?? ?? ?? Asukkaita 44 miljoonaa Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 43,4 prosenttia Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 72,2 prosenttia Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 147/187 Lähde: YK Ruumishuoneella käytetyt formaldehydipohjaiset kemikaalit nopeuttavat juoman valmistusta. formaldehydipohjaiset kemikaalit nopeuttavat juoman valmistusta. Kamau vakuuttaa, että laittomia tuotteita myydään pubeissa siististi pullotettuina, vaikka ratsioissa on joskus löydetty viinasammiosta rottia ja naisten alusvaatteita. Rajoitus lisäsi käyttöä Kenian viranomaiset ovat koettaneet rajoittaa juopottelua sallimalla alkoholin myynnin vain iltaviiden ja yhdentoista välillä. East African Breweries -panimoyhtiö ilmoitti hiljan oluenmyynnin tuottojen kasvaneen 11 prosenttia. 16 16.7.2015 ELÄMÄNMENO Nduta Kamau valmistaa viinaa Kenian yhä enemmän ryyppäävälle kansalle Paljon ja mahdollisimman halvalla Kenialaisten alkoholinkulutus on kasvussa. Väkijuomien myynnissä kirjattiin peräti 67 prosentin kasvu. Markkinatutkijat ennustavat Kenian viinakaupalle kukoistusta jatkossakin, sillä öljylöydöt ja lisääntyvä poliittinen vakaus ovat siivittäneet talouden vahvaan kasvuun. Runsas annostus Kansainvälinen raittiusjärjestö IOGT-NTO kyseli vuonna 2012 kenialaisten juomatapoja. Varsinkin köyhille maistuvat edelleen käyttämällä valmistetut perinteiset juomat ja tislattu changaa, jonka nimi tarkoittaa ?tapa minut nopeasti?. . Vastaajista 63 prosenttia oli nauttinut joskus alkoholia ja miltei puolet tapasi ottaa yli viisi annosta kerralla. Kenian tilastojen mukaan sekä alkoholia että huumeita käyttävät yleisimmin 15?29-vuotaat ja vähiten yli 65-vuotiaat. Vitsaukselta eivät välty edes maaseudun lapset: he ovat maistelleet perinteisiä viinaksia ja changaata useammin kuin ikätoverinsa kaupungeissa. Alkoholismiin pitäisi tarttua vakavissaan ja lopettaa salliva suhtautuminen juoppoihin, vaatii alan valistusjärjestöä johtava David Ogot, joka on itsekin entinen alkoholisti. Keniassa on yli 70 kuntoutuslaitosta alkoholisteille, mutta niistä vain kolme on valtion. Kielto annettiin vuonna 2010, mutta joulukuussa 2012 tehty selvitys paljasti, että juomien myynti oli vain kasvanut. Lain vaikutus heikkeni lisää 2013, kun rajoituksista päättäminen siirrettiin piirikunnille. Niiden päättäjät ovat usein myös baarien omistajia, joten rajoituksista tingitään. Yltyvä ryypiskely on hyödyttänyt myös laillisia valmistajia
Näin me uskomme, Giljazeva ja Nidetzká pohtivat. Kuvat Jukka-Pekka Flander Lilja Giljazeva (vasemmalla) ja Marketa Nidetzká tulivat työleirille tehdäkseen konkreettisesti hyvää kanssaihmisille. Ruokaa ei aseita ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Työleiriläiset Marie Laurentia (vasemmalla) ja Nuria Garcia-Dotor Girbau jakoivat ruokaa Vuosaaressa tiistaina. Naiset ovat yllättyneet muutamasta asiasta Suomessa. He ovat huolestuneet maailman arvaamattomasta tilanteesta. . Saapa vielä kotiinviemisiksi hedelmiä ja ison leivän. Eikä maksanut mitään. Toivonen kiittelee, että ruokaa on saatu todella paljon. . Liityn kyllä joukkoon, jos sellainen löytyy. Hänen mukaansa tilaisuuksien organisointi ei kuitenkaan ole kovin helppoa nykyisin Venäjällä. . Suomea pidetään varakkaana maana, joten oli yllättävää ja shokeeraavaakin nähdä, kun yli sata ihmistä seisoi aamulla jonottamassa ruokaa. Humalaisten suuri määrä ? kännissä ollaan jo aamusta ? on pistänyt myös naiset pyörittämään päätään. Molemmat ovat olleet tyytyväisiä työleirin antiin ja he uskovat, että jatkavat vapaaehtoistyötä myös kotiin palattuaan. Kansainvälinen liike, joka on perustettu USA:n Bostonissa vuonna 1980 Toimii noin 250 kaupungissa eri puolilla maailmaa Jokainen ryhmä on itsenäinen ja toimii vapaaehtoisvoimin Liike kritisoi kasvavaa asevarustelua, kun suuri osa maailmasta näkee nälkää Jakaa kasvisruokaa, joka muuten olisi päätynyt kaupoissa jätteeksi Helsingin Ruokaa ei aseita -toiminta alkoi vuonna 1998 Ensimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin 2001 Tänä vuonna leiri pidetään 6.?17.7. Mukana on yhdeksän leiriläistä Ranskasta, Tsekistä, Kroatiasta, Ukrainasta, Kataloniasta, Baskimaasta, Venäjältä, Pakistanista ja Gambiasta Ruoanjakoa on vielä torstaina kello 15 Kallion Karhupuistossa. ARKI 16.7.2015 17 ??Rikas Suomi näytti työleiriläisille karumman puolensa Pitkät leipäjonot olivat shokkiyllätys Vanha rouva syö hyvällä ruokahalulla muusia ja vihanneshöystöä Helsingin Vuosaaren Mosaiikkitorille pystytetyllä kojulla. Liike kritisoi yhä kasvavaa asevarustelua ja siihen käytettävää rahaa, kun samaan aikaan ihmiset näkevät nälkää, leirin projektisihteeri Ruka Toivonen Aseistakieltäytyjäliitosta korostaa. Leikkaukset köyhdyttävät entisestään Suomen poliittinen ilmapiiri on Toivosen mukaan tuonut lisäpontta tämänkesäiselle leirille. Hallitus suunnittelee suuria leikkauksia muun muassa sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin. He ovat saaneet olla mukana muun muassa ruoanjakelussa, joka on Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmän keskeinen ?leipälaji. Mutta Ruokaa ei aseita -toiminta on paljon muutakin kuin hyväntekeväisyyttä. Toinen on leipäjonot. . Hän kiittelee vuolaasti nuoria Ruokaa ei aseita -työleiriläisiä hienosta eleestä. 13. kertaa järjestettävä leiri on tuonut kahdeksi viikoksi Helsinkiin yhdeksän leiriläistä kahdeksasta maasta ympäri maailmaa. Moni konflikti ja viattomat uhrit vältettäisiin, jos vain istuttaisiin yhteiseen pöytään. Jos viisikin ihmistä kokoontuu yhteen, sitä pidetään jo lainrikkomuksena ja poliisi puuttuu helposti asiaan. Ruokaa ei aseita -liikkeen rauhanaate miellyttää naisia. On järkyttävää, että hyvää ruokaa heitetään hukkaan eikä anneta sitä tarvitseville, he huomauttavat. aloittanut Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmä jalkautui 1990-luvullakin. . Osa lähiöistä ei ole toipunut laman jäljistä vieläkään, Toivonen on huomannut. Ruoan hävikki järkyttää Niin Vuosaaressa kuin muuallakin jaettava ruoka valmistetaan ruokakaupoista kerätyistä lahjoituksista, jotka muuten päätyisivät jätteeksi. Asehankintamäärärahoja ollaan samaan aikaan korottamassa. Leirin järjestäjien, Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmän, Aseistakieltäytyjäliiton ja Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n mielestä ristiriita on räikeä. . Leikkausuhkaukset merkitsevät sitä, että köyhyys koskettaa yhä useampaa suomalaista entistä kovemmin, Toivonen huomauttaa. Leiriläiset ovat kiertäneet jakamassa ruokaa kaupunginosissa, joihin juuri toimintansa . vapaaehtoistyössä. . Pelkästään roskiin menevällä ruoalla voisi helposti ruokkia kaikki Suomen nälkäiset, hän muistuttaa. Vapaaehtoiset työleiriläiset Lilja Giljazeva Venäjältä ja Marketa Nidetzká Tsekistä pitävätkin juuri siitä ideasta, että hyvää tehdään monella tapaa: syötetään nälkäisiä ja estetään samalla ruoan hävikkiä. Vähävaraisten määrä yllätys Marja Luumi Demokraatti Maailmanmeno pelottaa Tsekissä monessa kaupungissa toimii Ruokaa ei aseita -ryhmiä, mutta Giljazeva ei tiedä, mikä tilanne on Venäjällä.
03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Iltamiin ilm. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän ??Mansikan poiminta on nyt kiivaimmillaan lähes koko maassa Palkkaerot vetävät ukrainalaisia poimijoiksi Suonenjoen Mustolanmäellä käy vilske Polkan tahdissa, kun pitkälle toistasataa mansikanpoimijaa kyykkii pelloilla. Pääsato on nyt kypsynyt lähes kautta maan, paitsi Oulu?Kajaani-linjalla korjuu käynnistyy ensi viikon loppupuolella. Mansikkaisäntä Vesa Soiriolla mansikkaviljelyksiä peräti 17 hehtaaria, kun keskiarvo seudulla on viitisen hehtaaria. Korjuukiireet on helppo ymmärtää. . Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Hannu Kippo SLEY, Alina-Sinikka Salonen Inkeriliitto sekä paluumuuttaja, laulaja Nina Karhu ja Peräs. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Hän on poimijana jo kolmatta kertaa. . 18 16.7.2015 ARKI Kansan Sivistysrahasto viettää 60-vuotisjuhliaan Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella perjantaina 24.7. He lähtevät takaisin muutaman päivän jälkeen, kun Lehtikuva / Timo Hartikainen Suonenjokelainen mansikkaisäntä Vesa Soirio on palkannut 120 poimijaa Ukrainasta, muun muassa Tanja Syroizhkon. ukrainalaiset tekevät ahkerasti koko kesän. Yksi heistä on Tanja Syroizhko Tshernihivistä Pohjois-Ukrainasta. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 0466657317, josta myös tiedustelut. . klo 14 Maailman raitilla teemana Inkerinsuomalaisuus.Esiintyvät mm. klo 13 Kulttuuritalo Pokki ja iltamat klo 19 Maailman raitti. Tutustuminen myös Unkurin Siperian taloon. Ukrainalaisten progressiiviset verokortit on käyty keräilemässä tiluksilta, jotta heidän ei tarvitsisi maksaa 35 prosentin lähdeveroa. POHJANMAA kauppa ma 20.7. Pelimannit. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Parempi, että poimija odottaa marjaa, kuin marja poimijaa. Ollaan täällä lähempänä aurinkoa, joten päästiin keräämään jo muita aiemmin, isäntä myhäilee. Yksin Suonenjoen seudulla on noin 3 000 poimijaa, pääosin Ukrainasta. klo 18.00 Kirsti Alho ja Eero Ojanen lauantaina 25.7. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Ilmajoen ty, työväentalon huuto- B.Virtanen - Urja. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 18, mennään ajoissa paikalle avaamaan ovia ja kahviota! . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Sarjakuvat . klo 17.00 Amadeus Lundberg ja Juha Tikan orkesteri, vierailijana Hilja Grönfors Sisäänpääsy päivärannekkeella. www.sivistysrahasto.fi puh.09 5868 530 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: KSR 60. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Suomalaisia ei poiminta ole houkutellut vuosikausiin, ja nyt sama ilmiö toistuu virolaisten kohdalla. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Täällä ansaitsen kuukaudessa saman kuin englannin kielen opettajana vuodessa. Työpäiväkin on normaali 7,5 tuntia, hän vertaa. Mansikkaisäntä arvioi, että noin 50 euron päiväansio vastaa kuukausipalkkaa Ukrainassa. Tänä vuonna verottajakin on jalkautunut pelloille. Seinäjoen Venäjä-seura! KV-siirtolaisjuhla P:joella ke 22.7. Venäjäseuran Seinäjoen seutu. Siperiaan karkoitetut, seminaari P:joella ti 21.7. Aiemmin poimijat tulivat Virosta, mutta nyt uutta sukupolvea tiukka urakkatyö ei kiinnosta. Katrin Kits Tallinnasta on kuudetta kesää Soirion pelloilla, nyt poimijoiden esimiehenä.
09.00 Uutiset. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 73. Osa 1/26: Voi ei, ne alkavat! 15.55 Clay Kids (7) Osa 23. Harriet Klar on selvinnyt seitsemästä eri syövästä. 21.50 Kuvakirjeitä maailmalta Pääsiäisenviettoa Espanjassa. 22.00?23.28 Dok: Minut murhataan Rodrigo Rosenberg tiesi, että hänet tapetaan. Jättämässään videoviestissä hän syyttää Guatemalan presidenttiä murhan tilaajaksi. 00.00?02.00 SVT:n ohjelmaa 16.7.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.27 FOX Kids 09.50 Ari ja Kirsi: Kotirempat 10.15 Kalle . Ohjaus: Geoff Murphy. 13.33 Suomen radio. 08.00 Uutiset ja sää. Kokkaamassa ovat Sami Hedberg ja Niko Kivelä. 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset Viikon hauskimmassa ohjelmassa vieraana Rosa Meriläinen. 22.00 Elokuva: Kappaus raiteilla (16) (Under Siege 2/ USA 1995). 15.05 Maakuntaradio. 15.50 Veneilysää. Kiroukset. alkaa. 08.12 Maakuntaradio. Chef on the Beach 11.15 Suomiehet 12.05 Lyödään ällikällä 12.30 Aivopelit 12.55 Supertehtaat 13.45 Jättimäiset rakennusurakat 15.25 Natsien jättimäiset rakennusurakat 16.15 Lentoturmatutkinta 17.05 Huutokaupan metsästäjät 17.55 Cops 18.20 Lapin poliisit 18.45 Family Guy 19.10 Varastojen metsästäjät 19.35 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Wayward Pines 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Yliluonnollista 00.45 Totta vai tarua. 18.03 Ihan pihalla. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 07.50 Merisää. (95?) 00.00 Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertti Jenni Vartiainen. New Yorkissa vuonna 1864 poliisietsivä Kevin Corcoran joukkoineen puolustaa heikompien oikeutta kesyttömässä kaupungissa. 23.35 Hubotit . Sahti vaikuttaa ja puhe sammaltaa vielä. 17.25 Suomen Tulli Postitullista löytyy hasista ja osoite vaikuttaa tarkastajista tutulta. 17.55 Maaginen Criss Angel (7) Jakso 3/10. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi Jakso 5/10. 23.00 Uutiset. Helsinki. 20.00?20.45 YleX kesäfestarit: Kasmir Samettiääninen laulaja esiintyi Oulun Kauppatorilla YleXPopissa toukokuussa 2015. 21.00 Siskonpeti (7) Parisuhde. 21.25 Ihmebantu (12) Ihan Sama 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Bates Motel (16) 8/10. Norman opettelee eläintentäyttämistä Emman isän johdolla. 22.50 Copper (16) 1/10. Yksinelävien talous 11.00 Hienostelua: Pekkalan kartano 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. Jenni Vartiaisen esiintyminen Kaisaniemessä Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertissa. 00.30 Risteyksessä Kausi 1. Köyhän pojan blues 18.00 Vapaa kaista 18.20 Radioteatteri esittää. 15.52 Maakuntaradio. Suurkaupungissa ei häpeillä esitellä timmiä kroppaa ja kauneusleikkauksia tehdään paljon. 19.00?19.54 Tiededokumentti: Katastrofin kynnyksellä 2/3. 20.00?20.24 Batman (7) 34/34. Batman framilla. 20.30 Kun nainen rakastaa naista Perheenmuodostus. Tänään tutustumme perheisiin, jossa on äiti, äiti ja lapsia. 21.00 Tiededokumentti: Tuholaiset uhkaavat 1/4. Taistelu ruuasta. O: Matti Kassila. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Itämeren heinäkuu: Missa baltica . Vanha torppa kokee upean kasvojenkohotuksen, kun kaikki kuluneet pinnat uusitaan ja mökistä tehdään talviasuttava. 20.00 Hansin grillikesä Jakso 6/8. 20.15 Nelostie. 20.45 Ihan pihalla. Silti Yhdysvallat käy nyt jo viisi vuotta kestänyttä taistelua terroristeja vastaan Irakissa ja Syyriassa. Miten tähän on tultu? TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 06.25 Elämisen haasteet 06.55 Ylen aamu-tv 06.55 Ykkösen aamu-tv:n otsikot. 13.03 Suomen radio. 20.05 Sää. kohti Braddockin teräskaupunkia. 21.10 Ilta Annen ja Hannahin kanssa Osa 6/10. oodi Itämerelle 20.20 Anton Brucknerin sinfonia nro 8 21.45 Tekijä: Sarjakuvantekijä Anna Sailamaa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämeren heinäkuun Todellisia tarinoita: Polskutellen 22.55 Kuuluttajan vieras: tuottaja Heikki Valsta. 14.03 Ajantasa. 06.30 Maakuntaradio. Nyt on tullut aika hakea se pois. 19.30 Kioski 19.50 Voimistelun Gymnaestrada Festivaalin torstaipäivän tunnelmia. Luvassa on friteerausta espanjalaiseen, japanilaiseen ja italialaiseen tapaan. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Lesbot 8/11. Toimintatrilleri. Pääosissa: Steven Seagal, Eric Bogosian, Everett McGill, Katherine Heigl, Morris Chestnut, Peter Greene. Jakso 8/10. 16.17 Maakuntaradio. 13.30 Uutiset alueeltasi. Kolme versiota. 16.07 Minipala: Naamiointi Me voimme ostaa ruokaa kaupasta, mutta eläinten ei ole aina helppoa löytää syötävää. 16.10 XL-sukupolvi 2/8. 16.40 Puutarhaperjantai 17.10 Kysymyksiä kulttuurista 3/7. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Bärtil Pipsan tanssikoulu. 18.16 Minun kotieläimeni Seitsenvuotiaalla Isacilla on erikoinen lemmikki: oma lammas, jota poika kuljettaa taluttimessa! 18.20 Taikaleipää Vanhoista saduista uusia. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Osa 15/36. 06.54 Popi Kissa 07.05 Kynä käteen! 07.07 Franklin ja ystävät 07.19 Melkein mestari 07.29 Pipsa Possu 07.34 Herää pahvi 07.40 Sasu 07.55 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.30 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Sata päihteetöntä päivää 11.00 Summeri 11.05 Open Heart (7) 11.26 Summeri 11.31 Sudenverinen (7) 11.56 Pikkupaholainen (7) 12.02 Päivän kasvo 12.10 Kyläsairaala (12) Vettä sakeampaa. 13.00 Pastori Jussilainen (Suomi 1955) Gustaf von Numersin näytelmään perustuva komedia ripeäotteisesta pastorista. 20.03 Urheiluradio. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Seinäjokinen pikajuoksija Noora Koponen. 15.30 Uusi päivä Osa 242: ?Tytöksein sut aikanaan saan?. 16.00 Summeri 16.01 Summeri 16.05 Open Heart (7) 12/12. Jutta Gustafsbergin tarina. 01.25 Blue Bloods (7) 13/23. 11.00 Uutiset. 11.03 Suomen radio. 04.02 Café Tropical. Osa 3/10. 12.45 Merisää. Luonnon ehdoilla perustettu ja hoidettu puutarha Lohjalla. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander?Matkantekijä (16) 9/16. 23.03 Kitaramusiikin yöradio. 07.00 Uutiset ja sää. Charlotte kamppailee vihantunteidensa kanssa, ja Emma Jennie korjauttaa huulensa. 20.00 Elämää ilman...: roskia Deluxe-nimisen yhteisön asukkaat ovat mukana kokeessa, jossa yritetään olla tuottamatta minkäänlaista jätettä. 20.30 Matkalla maailmalla 5/9. 18.00 Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 15.00 Uutiset. 04.00 Uutiset ja sää. 13.00 Uutiset. 19.05 Ihan pihalla. Nils ja Ronny jatkavat matkaansa Yhdysvaltain ?ruostevyöhykkeellä. 01.15 The Walking Dead 02.05 S.H.I.E.L.D. Agentit 02.50 Supertehtaat 03.40 Pohjolan maut à la Sara 04.05 Kapinakokki Santeri Hämäläinen 04.35?05.59 Sky News SUB 10.05?11.00 Lemmen viemää 14.00 Top Chef: Mestarit 14.55 Pilanpäiten 15.00 Amerikan ykkösperhe 15.30 Ben ja Kate (7) 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Lemmen viemää 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Entourage (16) 20.00 Duudsonit (12) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Poliisiopisto 4: Korttelipoliisit 23.45 David Hasselhoff Show Ruotsi 00.40 Hävyttömät (16) 01.45?02.35 Eloonjääneet (12) TV5 07.15 Nanny 07.45 Nanny 08.15 Phoenixin eläinpoliisit 09.05?10.00 Villi Pohjola (7) 13.00 Villi Pohjola (7) 13.50 70?s show (12) 14.45 Hulluna sinuun 15.10 Goldbergit 15.35 Kadonneet (7) 16.30 Nanny 17.25 Hulluna sinuun 17.55 70?s show (12) 18.45 Goldbergit 19.15 Maailman hauskimmat kotivideot 20.05 Hullut häävideot 21.00 Elokuva: Päiväni murmelina (12) 22.55 House (12) 23.45 Goldbergit 00.10 Nanny 00.40 30 Rock (7) 01.05 Mr. 21.35 Novosti Yle. Sunshine 01.30 Miesten juttuja (7) 01.55 Elokuva: Pako viidakkoon (16) 03.45?04.34 Kadonneet (7) JIM 11.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.25 Elixir 12.55 Kuuluisat kuppilat 13.25 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.20 Leijonan luola UK 15.15 Kuuluisat kuppilat 15.45 Martina ja hengenpelastajat 16.40 Hurja remontti 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola UK 19.30 Haasta Hans 20.30 Poliisit 21.00 Talent USA 22.00 Konttori (7) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Huippulastin metsästäjät 00.00 Roast?William Shatner (12) 01.30 Villit nettivideot (16) 02.35?03.35 Leijonan luola UK LIV 09.00 Huikeat kakut 09.55 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.55 Olet mitä syöt 11.25 Illallissota 12.20 Pikakurssi kodinostoon 12.50 Kotikokkien taistelu 13.45 Joan Rivers laittaa tuulemaan 14.40 Eden 15.10 Kaisa ja puoli valtakuntaa 16.05 Joan Rivers laittaa tuulemaan (12) 17.00 Neljän tähden illallinen 18.00 Emily Owens (12) 18.55 Tulossa: Suomen täydelliset venäläisnaiset 19.00 Toisenlaiset äidit 20.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 21.00 Kaisa ja luksuskodit 22.00 Älyttömät äidit 22.55 Tulossa: Toisenlaiset äidit 23.00 Ruotsin miljonääriäidit 23.55 Scandal (12) 00.45 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 01.40?02.35 Kaisa ja puoli valtakuntaa AVA 09.30 Jamie Oliverin helpot herkut 10.00?11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Remontilla rahoiksi 12.55 Esittelyssä: Ensitreffit alttarilla kausi 2 13.00 Lääkärit 13.50 Pilanpäiten 14.00 Jamie Oliverin säästöateriat 15.00 Kardashianit 16.00 NYC:n täydelliset naiset 17.00 Remontilla rahoiksi 18.00 Ruotsin maajussille morsian 19.00 Kotia kohti 20.00 Vaimot vaihtoon USA 21.00 Ensitreffit alttarilla USA 22.00 Moderni perhe 22.31 Frendit 23.00 Kardashianit 00.00 Pukumiehet (7) 00.55?01.50 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15? 06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00?10.03 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio Remix 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.50 Ali Show 17.50 Urheiluilta: Superpesis 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio Remix 22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.00 Arkisto: Nuori taiteilija 01.00 Arkisto: Vakavasti otettavia naurattajia 03.00 Arkisto: Matkaradio 05.00?07.00 Arkisto: 40 ja risat. 09.05 Urheiluradio. 12.33 Suomen radio. 12.12 Suomen radio. 09.10 Sää. Koodikone. 19.00 Veljesten keittiössä 4/10. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 16.7.2015 MTV3 06.00 Aamusää 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Manitbois 10.05 Suurin pudottaja 11.00?11.55 Lääkärit 13.25 Suomen kaunein piha Vanhan pihapiirin uusi elämä. 14.25 Isän tyttö Puiseva perinne. 14.50 Isän tyttö Musiikkia muksuille. 15.20 Jamie Oliverin säästöateriat Klassikkoja pikkutwistillä. 16.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 16.30 Suurin pudottaja Kovan onnen ruoat. 17.30 Salatut elämät Osa 2022: Ulkolinja: Obaman oma sota Yle TV1 klo 22.05 Ennen valintaansa Yhdysvaltain presidentiksi Barack Obama halusi lopettaa Irakin sodan. 08.10 Urheiluradio. 12.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. 18.50 Merisää. 18.55 Ihan pihalla. Päätöksiä. 16.26 Summeri 16.31 Sudenverinen (7) 8/13. Data. 16.56 Pikkupaholainen (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Heikompi sukupuoli. 19.00 Erätulilla Viime talvena Peltsi ja Tom piilottivat kanootin Lapin erämaahan. Selviytymistaistelu. N: Edvin Laine, Rauha Rentola, Tyyne Haarla, Kirsti Ortola. 14.25 Cornelis ja rakkaus Hollantilaissyntyinen Cornelis Vreeswijk lauloi itsensä ruotsalaisten sydämiin. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kulutustavaratarkastajat Miten tatuoidaan oikein ja mitä tatuointiväri sisältää? 16.50 16.55 17.00 17.05 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) Kausi 2, 6/13. Maali tai kuolema. 18.00 18.13 18.20 18.30 Uutiset Uutiset alueeltasi Päivän kasvo Kohtauspaikka: Luokkakuva Näyttelijä Jarmo Mäkinen tapaa luokkatoverinsa Tarjan. 19.00?19.50 Downton Abbey (7) 5/10. 20.00 Uutiset. Kadonnut sitruunaruoho. 15.55 Vaihdokkaat (7) 14/20. Tunkeilija talossa. 16.55 Farmi 24/50. 14.00 Uutiset. Uutiset ja sää 12.10 Saksalainen Itämeri: Hyvä Ruotsin aika ja Venäjän nousu 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studion kuoroheinäkuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Amerikan ääni: Elvis Presley . O: Emanuele Crialese. 23.20 Philip Glassin maailma Scott Hicksin intiimi dokumentti kuuluisasta nykysäveltäjästä, amerikkalaisesta Philip Glassista. 01.15?04.00 Teematieto YLE FEM 07.30?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.40 Kysy Laralta (7) Sarja NELONEN 07.20 Britannian paras leipomo 08.20? 08.50 Laiva 13.50 MasterChef Australia All Stars 10/18. Kaikenlaista kanasta. 14.55 Britannian paras leipomo 12/30. 10.55 Pikkujuttu. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 12.30 Uutiset alueeltasi. Maija on menossa studiolle kuuntelemaan viimeisiä miksauksia. Ja kukapa olisikaan parempaa seuraa hommaan, kuin musiikkikollega ja kesäkuski Mikko Kuustonen! 21.30 1001 Rikua Oligarkki Pavel ja ostosmatka Korkeasaareen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili Kokkisota. 00.25?01.20 Salaisuuksia ja valheita (12) Poliisi. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.15 Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät 1/3. 07.53 Maakuntaradio. Erilaiset eläimet, hyönteiset ja eliöt uhkaavat tuhota ihmisen elinympäristöä. 21.50 Kino: Terraferma (12) (Italia 2012) Sisilialaista kalastajayhteisöä kuvaava draama kertoo rajuista muutoksista perinteissä ja arkielämässä turismin ja laittomien venepakolaisten ristipaineessa. Neandertalilaiset. Toimittaja Riikka Smolander. 11.33 Suomen radio. 11.30 Uutiset alueeltasi. Tilit selviksi. 22.05 Ulkolinja: Obaman oma sota Ennen valintaansa Yhdysvaltain presidentiksi Barack Obama halusi lopettaa Irakin sodan. Silti Yhdysvallat käy nyt jo viisi vuotta kestänyttä taistelua terroristeja vastaan Irakissa ja Syyriassa. 23.00 23.05 00.05 01.05 Uutiset Silta (16) 3/10. Silta (16) 4/10. Uutisikkuna 12.00 Satuhäät 8/12. 12.50 Kioski 13.10?13.25 Luontoretkellä: Kauriinvasa 13.30 Tanskalainen maajussi 10/10. 14.00 Luontoretkellä: Leikkisä karhu 5/6. 14.30 Sohvasurffaajat: Kolmen miehen Moldova 15.00 Sisujengi Osa 3/6. Alice Robertsin tutkijatiimi tekee luulöytöjen perusteella rekonstruktion ihmisen varhaisista esiisistä. 18.05 Kauniit ihmiset 1/7. Brasilia. Kirotut rotat! 02.20?03.20 Outoa vai mitä? (12) 4/10. 21.03 Päivä tunnissa. 17.00 Uutiset ja sää. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 12.55 Suomen radio. 20.06 Ihan pihalla. Mikä tuo Brickerin jälleen kartanoon? 20.00 Puutarhaunelmia Yrtit valloittivat Bertalan Galambosin sydämen. melkein ihmisiä (16) Kamppailu. 00.35?04.00 Uutisikkuna Cindy joutuu epäilyjen kohteeksi. 18.00 Salatut elämät Osa 2023: Jiri kuuntelee puskaradiota. 18.30 Salatut elämät Osa 2024: Jirin kuntoutuminen tekee topin. 19.00 19.15 19.25 19.30 Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää SuomiAreena Special Suora lähetys Porin SuomiAreena -tapahtumasta. 21.00 Kesäkuski Maija Vilkkumaa. 21.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 22.05 Euroopan taivaan alla. 09.30 Kohtauspaikka: Luokkakuva 10.00? 10.55 Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 16.7. 07.10 Urheiluradio
20 16.7.2015 ARKI