Demokraatti 16.1.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Perinteiset, entiset isot puolueet hakevat paikkaansa politiikan nelikentällä. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Ääripäät ja vastakkainasettelu kiinnostavat nyt politiikassa. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Mihin niitä tarvitaan. Se haluaa enemmän. MUUTOS! VAALIEXTRA. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . PAL.VKO 2020-05 00 74 43 -2 00 1 Demok16012020_001-002.indd 1 7.1.2020 15.55. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ta m m ik uu ta 16.1.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI IDENTITEETTI Kahden kulttuurin muovaama POLITIIKKA Ohjelmatyön loppusuora AMMATTILIITTO Työnvälitystä ja neuvontaa KABOOM! KANSANKAPITALISMI TEEMA Vaurastuva Suomi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. SEURAA TULOSILTAA 14.4. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 1/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 20 / 16
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat isoja valtakunnallisia sekä alueellisia etuja Resteliltä sekä yhteistyökumppaneiltamme. Lisäksi saat alennuksia Scandicin hotelleissa, lomista, silmälaseista, lehdistä ja kauppahalli24.fi -verkkokaupasta. Olet myös mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Saat reilun 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa ruoasta ja juomasta sekä Restelin HelmiSimpukka-asemilla 40 % alennuksen autopesuista. Hyödynnä myös valtakunnallinen polttoaine-etusi St1ja Shell-asemilla sekä Vakuutusyhtiö Turvan myöntämä 10 % alennus esimerkiksi koti-, kaskoja matkustajavakuutuksista. (09) 774 3110, sähköp. Hyödynnä myös valtakunnallinen polttoaine-etusi St1ja Shell-asemilla sekä Vakuutusyhtiö Turvan myöntämä 10 % alennus esimerkiksi koti-, kaskoja matkustajavakuutuksista. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat isoja valtakunnallisia sekä alueellisia etuja Resteliltä sekä yhteistyökumppaneiltamme. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Hyvin etujen lisäksi voit vaikuttaa jäsenaloitteella osuuskuntasi toimintaan. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Saat reilun 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa ruoasta ja juomasta sekä Restelin HelmiSimpukka-asemilla 40 % alennuksen autopesuista. Katso lisätiedot tradeka.fi/vuosiedut. Hyvin etujen lisäksi voit vaikuttaa jäsenaloitteella osuuskuntasi toimintaan. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Käytä aina originaalilogoa. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lisäksi saat alennuksia Scandicin hotelleissa, lomista, silmälaseista, lehdistä ja kauppahalli24.fi -verkkokaupasta. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok16012020_001-002.indd 2 7.1.2020 15.55. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok16012020_001-002.indd 2 7.1.2020 15.55 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Onni Hoivan 25 % alennus kotisiivouksista laajenee tänä vuonna usealle eri paikkakunnalle. (09) 774 3110, sähköp. Katso lisätiedot tradeka.fi/vuosiedut. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Olet myös mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Onni Hoivan 25 % alennus kotisiivouksista laajenee tänä vuonna usealle eri paikkakunnalle
TAMMIKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI SILAKKA TEATTERI PALAPELI ILMIÖ KULTTUURI Parvena ääriajattelua vastaan. Ihan klassikkokamaa. POLITIIKKA De_16012020_03.indd 3 8.1.2020 15.01. Ohjelmatyön loppusuora. 3 Demokraatti 1/ 20 24 14 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va nk äs itt el y: Em ili e U gg la Ammattiliitot laajentavat toimintaansa työnvälitykseen, kun yhteiskunnan palvelut eivät riitä. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 30 TYÖNVÄLITYS Liittojen rooli kasvaa 5 6 8 11 12 14 20 21 22 23 24 27 28 34 41 42 44 48 50 52 54 56 65 66 72 73 74 + TEEMA Kansankapitalismi 57 De_16012020_04.indd 4 9.1.2020 9.31. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 30.1. Va. Sisältö 1/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Työtä ilman palkkaa Viikon kuva: Australia palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ari Korhonen D-analyysi: Politiikan kahtiajako D-ilmiö: Ääripäiden politiikkaa Koulu: Ikuisuusaihe nousi pintaan Huom!: Päivi Niemi-Laine Indeksi: Kapitalismi on rikki Alastalon salissa: Tunnepornoa SDP: Ohjelmatyön loppusuora PAM: Lisää palkkaa ja työtunteja Mepitshow: Eero Heinäluoma Teatteri: Klassikko ja diktaattori Kirjat: Tuntematon rintama Elokuvat: Helene ja Teräsleidit Kirjavisa Pelin purku: Lätkästä korikseen Syvässä päässä: Armonaikaa Puheenvuoro: Kaisa Vatanen Mielipiteet: Matti Ahteen teesit Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Maria Guzenina IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Hamy Ramezan Kielenpäällä: Mörkösaaren haurut Kasvot peilissä: Heidi Miettinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
5 Demokraatti Rane Aunimo va. Palkansaajapuolella katsotaan oikeutetusti, että mitään syytä missään ei ole jatkaa palkattomien työntuntien tekemistä. Kiky-tuntien takana oli Sipilän hallituksen puristuspenkki, vaikka muodollisesti asiasta sovittiinkin työnantajaja työntekijäjärjestöjen kesken. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tunnit oli kirjattu erilliseen liitteeseen, joka voitiin irtisanoa jo viime vuoden lopussa. Katseet kääntyvät muun muassa kunta-alalle, missä varsinaiset neuvottelut työja virkaehtosopimuksista käynnistyivät tällä viikolla. Mitenkään tavatonta ei ole, että neuvottelut venyvät, kun neuvoteltavaa on paljon ja kiistat koskevat myös periaatteellisia kysymyksiä. Heidän tasa-arvo-ohjelmassaan tavoitellaan 1,8 prosenttiyksikön palkankorotuksia yli miesvaltaisten vientialojen korotustason. Työnantajapuolella taas tulkitaan, että kiky-tunnit ovat pysyväksi tarkoitettu järjestely kaikkialla, missä ne on kirjattu työehtosopimuksiin. JOKA TAPAUKSESSA on selvää, että Suomen nykyisessä neuvottelumallissa vientialojen esimerkillä on väliä, eikä muilla aloilla ole hinkua tyytyä vähempään. Keväästä tullee pitkä. Jos tunnit jostakin syystä jonnekin jäävät, ne nostavat palkkoja työnantajien itse määrittämän 1,4 prosentin verran. Minimissään siis katsotaan puolin ja toisin, että lisätuntien kohtalolla on vaikutusta siihen, kuinka palkankorotusprosenttien suuruutta lasketaan. Päänavausta on jo ehditty tulkita ainakin kahdesta näkökulmasta, pitkälti samasta kuin ennen sopimuksen syntymistäkin. Yhteisymmärrys ei vaikuta olevan lähellä, sillä Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korosti heti teknologia teollisuuden sovusta kuultuaan, ettei alan ratkaisua voi suoraan rinnastaa kunta-alalle. De_16012020_04.indd 5 9.1.2020 9.31. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Palkattomat työtunnit eivät voi olla uusi normaali Pääkirjoitus KEVÄÄSTÄ TULLEE PITKÄ. T eollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden loppiaisen alla saavuttama sopu työehtosopimusneuvotteluissa oli merkittävä etenkin, kun neuvotteluja oli käyty eri muodoissa jo viime elokuusta. Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super ovat tehneet tiettäväksi, että palkkaero kapenee vain rahalla eli maksamalla naisvaltaiselle alalle suuremmat korotukset. Nyt tehdyssä sopimuksessa palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Kunta-alan kaikki sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa, ja niiden piirissä on 420 000 työntekijää. Vuoden 2017 kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut kiky-tunnit eli Teollisuusliiton sanoin ylimääräiset talkootunnit poistuvat teknologiateollisuudesta
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Sa ee d Kh an De_16012020_06.indd 6 9.1.2020 9.28
Australiassa jo kuukausia riehuneet tulipalot ovat tuhonneet pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa lähes 2 000 kotia. Paloissa tuhoutunut aluetta yhteensä noin 80 000 neliökilometriä, mikä vastaa noin Irlannin kokoista aluetta. Sää ei ole tuomassa helpotusta tilanteeseen, sillä kuuma kesäkausi jatkuu Australiassa. 7 Demokraatti AUSTRALIA PALAA. De_16012020_06.indd 7 9.1.2020 9.28. Australian maastopaloista nouseva savupilvi on havaittu yli 12 000 kilometrin päässä Chilessä ja Argentiinassa
Mutta väärä kysymys on, onko yhteiskunnassa varaa maksaa hoitohenkilökunnalle parempaa palkkaa. Kirkkoon kuuluu Suomen väestöstä hieman alle Kikystä riittää nyt puhetta. Niinistön puhe osui nappiin. Suomessa kirkon jäsenmäärä on noin 3 795 000. Työnantajat ovat laskeneet kiky-päivien arvoksi 1,4 prosentin palkankorotuksia vastaavan kustannusvaikutuksen. 54 000 ihmistä erosi kirkosta vuonna 2019 ja reilu 16 000 ihmistä liittyi. Työnantajat eivät kuitenkaan helpolla luovu kiky-päivistä eivätkä myöskään halua sopimuksia, jotka ylittäisivät Teollisuusliiton sopimuksen palkankorotusprosentin. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan hoitajien muita korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. Vaikeuskerrointa hoitoalojen neuvotteluissa lisää kiky ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus. KANSAN VANKKA tuki, työnantajien vankka vastustus. 8 Demokraatti TYÖMARKKINAT PÄTKÄT HOKSAUS Kiky + 3,3 + 1,4 Varaa maksaa vai varaa olla maksamatta. Yksinkertaisen matemaattisen kaavan mukaan niille liitoille joille kiky jää voimaan pitäisi siis maksaa Teollisuusliiton neuvotteleman korotuksen lisäksi tuo 1,4 prosentin kiky-lisä. V IIK O N LU KU 69 prosenttia. Hänen mielestään työnantajan pitää rahoittaa palkankorotukset ja hallitusta ei kaivata neuvottelupöytiin. Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjät kannattivat parempia palkankorotuksia. – On kuitenkin selvää, että ilman työtaistelua tai vakavaa työtaistelun uhkaa teknologiateollisuuden avaamasta linjasta tuskin kukaan pääsee paremmalle tasolle. Tehyn sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun saakka. Sund muistuttaa työmarkkinoiden työnjaosta. Tavoitteena oli liittokierroksesta huolimatta työmarkkinaratkaisu, jota ainakaan palkankorotusten osalta ei muilla aloilla ylitettäisi. Oikea kysymys on, että onko meillä varaa olla maksamatta, Ralf Sund kysyy Kansan Uutisten haastattelussa. Kuntaliiton arvion mukaan vuositasolla extrapalkankorotuksen hintalappu olisi 130 miljoonaa euroa, Tehyn ekonomisti Ralf Sundin mukaan se maksaisi 100 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvä analyysi politiikan lyhytjänteisyydestä ja keskustelukulttuurin jyrkkenemisestä. EERO HEINÄLUOMA TWITTERISSÄ Turvallinen tunne tietäessä, että maata johtaa Kekkosen jälkeen vahva mies. Suurin vastustus oli perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjissä. – Asia kaatuu hallituksen pöydälle jossain vaiheessa, mutta toivottavasti sen jälkeen, kun ratkaisu syntyy. Vientialojen neuvotteluissa työnantajat pelasivat toiseen suuntaan. Hoitoalan työntekijöitä edustavista palkansaajaliitoista Tehy ja Super ovat vaatineet 1,8 prosenttiyksikköä vientialojen palkkaratkaisua ylittävää korotusta. Vain 11 prosenttia vastaajista vastusti. TUULA HAATAINEN TWITTERISSÄ Niinistöltä mielenkiintoisia kiteytyksiä: ulkopolitiikkamme vaatimustaso nousee, jokainen valtio on oman onnensa seppä, EU on Suomelle tärkein taloudellisen hyvinvoinnin lähde. SEPPO KORHONEN TWITTERISSÄ De_16012020_08.indd 8 9.1.2020 10.19. Teollisuusliitto pääsi siitä sopimusneuvotteluissaan eroon, ja muut liitot haluavat samaa. Ylen kyselyn mukaan hoitajat saavat palkankorotusvaateilleen vahvaa tukea suomalaisilta. – Neuvotteluissa purkautuvat vuosien aikana syntyneet paineet. Kansan Uutisten haastattelussa Ralf Sund pitää realistisena, että hoitoalan kuoppakorotusten jälkeen paine suurempiin palkankorotuksiin kasvaa muillakin aloilla
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin ehdotukset ovat täynnä virheitä ja ristiriidassa sen julki lausumien tavoitteiden kanssa. Kun hatusta vetää MONI PERUSSUOMALAISTEN epämääräinen heitto on mennyt luvattoman vähällä huomiolla läpi mediassa ja muissa puolueissa. Tilannetta voi verrata vaikka Ranskaan, missä muun muassa Pariisissa julkisen liikenteen ja maan junaliikennettä halvaannuttanut lakko on kestänyt jo yli kuukauden. EK luopui keskitetyistä tulopoliittisista kokonaisratkaisuista vuonna 2017. Meillä ehkä enintään puristetaan kättä nyrkkiin taskussa – hyvissä ajoin ilmoitetussa lakkotapahtumassa. Monessa kyselyssä me olemme ilmastonmuutoksen nimissä vähentämässä lentämistä, välttelemässä lihansyöntiä ja muutenkin lopettamassa turhaa kulutusta. Yhteensä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on noin miljardin euron lovi. Tuomio on varsin tyly. Etenkin julkisala vastustaa vientivetoista palkkakattoa. De_16012020_08.indd 9 9.1.2020 10.20. Hyvät suomalaiset, me itsekkäät, ympäristömuutos on fakta ja sen torjunta osa meidän kaikkien yhteisiä talkoita, vaikka emme ikävää totuutta peilistämme haluakaan nähdä, muistuttaa Demokraatin väki Palkkakatto SANANSELITYS kummittelee parhaillaan käytävien työmarkkinaneuvottelujen taustalla. Ja sitten me hyvät epärehelliset. Ranskassa kadut näyttävät lakkojen aikana lähinnä taistelutantereelta palavine autoineen ja mellakkapoliisineineen. Myös maahanmuutossa perussuomalaiset puhuvat ”parin miljardin vuotuisista kustannuksista”. Laskutaidon puutetta vai tarkoituksellista harhaanjohtamista. Mutta hyvät hurskastelijat, minä ja sinä, lentäminen on suositumpaa kuin koskaan, eikä lihansyönnin tilastoissakaan näy notkahdusta. Oikeassa budjetissa maahanmuuton ja kotouttamisen yhteiskustannuksiksi on arvioitu ensi vuonna 370 miljoonaa euroa. Lakkoa ranskalaisittain SUOMESSA TYÖNANTAJAT ovat ajaneet lakko-oikeuden rajoittamista vedoten muun muassa taloudellisiin menetyksiin. Työnantajat ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat neuvotteluissa paljon vartijoina. Käytännössä työnantajien ajama palkkakatto on kuin yksipuolinen keskitetty sopimus, vaikka virallisesti nyt jälleen käydään liittokierrosta. Lakkoilijat vastustavat Ranskan hallituksen suunnittelemaa eläkeuudistusta. Tarkemmin sanottuna meistä suomalaisista neljä kymmenestä – miehistä puolet ja naisista kolmannes asiaa selvittäneeseen kyselyyn vastanneista – on rehellisiä ja myöntää, että ei aio muuttaa mitenkään käyttäytymistään ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Eläkkeiden verotusta koskeva ehdotus maksaa noin 350 miljoonaa euroa vuodessa perussuomalaisten esittämän 50 miljoonan euron sijaan. Mutta Suomessa niin yhteiskunta kuin yrityselämäkin selviää lakoista varsin vähällä. Puolueen leikkauspolitiikka sorsisi pienituloisia ja tarjoaisi yhteiskunnan hyväosaisille veronalennuksia. Nyt SDP:n veroasiantuntija Lauri Finér on avannut veropolitiikka-blogissaan perussuomalaisten talousja veropolitiikkaa. Ei, vaikka joka viides suomalainen on ilmoittanut muuttavansa ruokavaliotaan ympäristöystävällisemmäksi ja joka kuudes rajoittamaan autoiluaan ja lentämistään. Niiden suuruudesta tosin on monenlaisia näkemyksiä. Tämä selvisi Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä, johon vastasi 1 100 suomalaista. Ne vahtivat, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimaa palkankorotusprosenttia ei muilla aloilla ylitetä. Finer asemoi puolueen talouspolitiikan suomalaisen poliittiisen kentän oikeaan äärilaitaan. Perusteluna on julkisen sektorin huonompi palkkataso. Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset esimerkiksi leikkaisivat veroja 547 miljoonalla eurolla ja valtion menoja 741 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen budjettiesitykseen, mutta Finerin mukaan perussuomalaisten veronalennukset maksaisivat lähes puoli miljardia euroa enemmän kuin on laskelmissa. Muutenkin Suomessa lakot vaikuttavat lähes virkamiesmäisiltä Ranskaan verrattuna. 9 Demokraatti POLITIIKKA LAKKO PARI VALITTUA SANAA Hyvät kansalaiset, medborgare, ei voi vähempää kiinnostaa, ajattelee moni meistä suomalaisista ilmastomuutoksen torjunnassa
Vas tau kse t: 1. De_16012020_10.indd 10 9.1.2020 9.44. Hon gko ngi n hal lin toj oht aja Car rie Lam 3. Spl it 2. 4. Missä kaupungissa sijaitsee maailman vilkkain rautatieasema. Entä mikä on Euroopan vilkkain rautatieasema. Minkä muotoista pastaa on farfalle. Mikä on Kroatian toiseksi suurin kaupunki. Missä kaupungissa ja minkä puolueen kaupunginvaltuutettuna edellä mainittu henkilö vaikuttaa. For ssa , kok oom us 10. 6. Kuka on sanoittanut Suomen euroviisukappaleen La Dolce Vita. 10. 5. 2. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kuvaaja 20 vuotta, ja maa palasi hevosaikaan. Kuka oli Suomen ensimmäinen valtakunnansovittelija. Niil o Leh tin en 5. Kuka on kuvassa. 7. Tur kka Mal i 9. Iranin ydinaseuhkan vahvistuminen kiristää entisestään Lähi-idän tilannetta. 8. Vuo nna 196 2 4. Trumpin teon takana oli – hänen perusteluistaan huolimatta – myös sisäpolitiikka, sillä tänä vuonna on Yhdysvalloissa presidentinvaalit, ja Trump halusi Suleimanin surmalla rakentaa vahvan presidentin imagoa. Etenkin, kun Trumpin aikaisemmat kansainväliset ”avaukset” ovat osoittautuneet vähemmän onnistuneiksi diileiksi, alkaen paljon hehkutetusta tapaamisesta Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa. 10 VIS V 1. 3. 201 MAAILMAN TILA • Trump pelaa Lähi-idässä presidenttipeliä Ulkopolitiikka on sisäpolitiikkaa Y hdysvaltojen presidentti Donald Trump pelasi kovilla panoksilla, kun hän teki päätöksen iranilaiskomentaja Qassem Suleimanin surmaamisesta lennokki-iskulla. Minä vuonna Instagram aloitti toimintansa. Gar e du Nor d (Pa riis i) 8. Suleimanin surmasta voi tulla Trumpille kallis poliittinen painolasti, jos Lähi-idässä alkaa kostoiskujen kierre. Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei vannoi kostoa Yhdysvalloille ja Trump uhkasi Yhdysvaltojen iskevän kymmeniin Iranille merkittäviin kohteisiin, jos Iran ryhtyy vastatoimiin. Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välit ovat nyt, jos mahdollista, kylmemmät kuin ennen kyseistä tapaamista. Rus etin tai per hos en muo toi sta 6. Kyse oli todenäköisesti Iranin toiseksi vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä. Minä vuonna valtakunnansovittelijan virka perustettiin Suomeen. Iran ilmoitti myös jatkavansa ydinsopimuksesta vetäytymistä. 9. Tok ios sa 7
Viime syksynä tuli yhteensä 20 vuotta täyteen kuntauraa, Raision kaupunginjohtajana Ari Korhonen kertoo. 11 Demokraatti Monelle kuntalaiselle kunnanjohtaja on edelleen kunnan isä tai äiti. – Nykyään kunnanjohtajan työ nähdään enemmän työurana kuin luottamustehtävänä. Taustalla oli työ Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana ja Turun SDP:n kunnallisjärjestön toiminnanjohtajana 2003–2005. VAIKKA KORHOSEN omasta puoluesihteeriajasta on jo aikaa, on hän valmis miettimään kyseisen, tämänkin välillä tuulisen työn perusolemusta. Vuosikymmenen aikana on valtion toimien takia noin prosentti kuntien verotuloista hävinnyt. – Kunnilla on mahdollisuus selvitä tästäkin haasteesta, mutta kunnat eivät voi itse ratkaista asiaa. Korhonen on pitkällä kuntaurallaan nähnyt, kuinka kunnanjohtajan työ on vähitellen muuttunut virkajohtamiseksi. – Kuntatyössä olen omalla osaamisalueellani. Kuntamies uskoo parempaan Kuntataloudella on vielä toivoa, sanoo Raision kaupunginjohtaja ja SDP:n ex-puoluesihteeri Ari Korhonen. Tästä huolimatta Korhonen uskoo, että kunnat vähitellen saavat taloutensa oikenemaan – joitain kriisikuntia lukuunottamatta. Kuntatalous on osa julkista sektoria, ja valtio vaikuttaa siihen kuntien verotusta ja valtionosuuksia säätelemällä. Pidän tätä tärkeänä ruohonjuuritason työnä, sillä kunnissahan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut käytännössä tehdään. Korhonen kuvaa virkamiehen työn muuttuneen aikaisempaa raadollisemmaksi ja tuulisemmaksi. Tämä oli yksi syy, miksi aikoinaan lähdin SDP:n puoluesihteerin tehtävästä Turun vs apulaiskaupunginjohtajaksi. Toinen syy työn tuulisuuteen on varmasti myös kuntatalouden ongelmat, olemme eläneet pitkään tiukkoja aikoja, Korhonen sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että monelle kuntalaiselle kunnanjohtaja on edelleen kunnan isä tai äiti. – Politiikasta ja poliittisesta keskustelusta on viime vuosina tullut lyhytjänteisempää. Ei itsensä tai kenenkään muunkaan tahon takia, vaan kansalaisten ja puolueen parhaimman hyväksi, Korhonen pohtii. Virkavastuulla työtä tekevän, etenkään kunnanjohtajan, on vaikea osallistua somekeskusteluihin. Yksi syy tähän on some, missä paikallisasiat ja kunnallinen päätöksenteko ovat suosittu aihe. Veto Varsinais-Suomeen oli kuitenkin kova. ”O len aina ollut kuntamies. – Mielestäni tärkeintä on koko ajan muistaa, miksi kyseistä työtä tehdään. Lisäksi hänet oli valittu Turun valtuustoon vuonna 2008. Korhonen työskenteli SDP:n puoluesihteerinä vuosina 2008–2010. Olen hakenut Raumalle kaupunginjohtajaksi, Korhonen kertoo. Pelkästään kikyn yhteydessä toteutetut veronalennukset veivät kahden miljoonan euron vuotuiset verotulot Raisiolta. Vuonna 2006 Vuonna 2019 De_16012020_10.indd 11 9.1.2020 9.44. Teksti Heikki Sihto Kuvat Ari Korhosen arkisto MISSÄ OLET NYT. Siksi itsekin etsin uusia haasteita. Vuoden 2010 syksyllä Korhonen valittiin Raision kaupunginjohtajaksi. Monen kunnan talous on kuralla. Kuntien isoimpana haasteena hän pitää huoltosuhdetta eli miten selvitään ikääntymisen kustannusvaikutuksista
Esimerkiksi kokoomuksen varakansanedustaja ja kunnanvaltuutettu Atte Kaleva totesi Verkkouutisten kolumnissaan, että ”erimielisyydet perussuomalaisten kanssa eivät liity maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen vaan suhtautumiseen EUja Venäjä-politiikassa”. Vastakkainasettelu voi myös kääntyä itseään vastaan. MYÖS VIHREIDEN vaikuttaja Osmo Soininvaara on haarukoinut tulevia hallitusvaihtoehtoja – vastakkainasettelun pohjalta – jos kannatuskriisissä rypevä keskusta päättäisi lähteä hallituksesta. Ääriajattelua vastustavan liikkeen Facebook-sivuilla oli jo tammikuun alussa 24 000 jäsentä. Erilaiset ääripäät hallitsevat keskustelua. Tähän liittyvät myös muutokset eri puolueiden arvoissa. Sen ääripäät, vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan. Perussuomalaisten kantojen peesailu tai haastaminen heidän omilla agendoillaan voi kuitenkin olla kohtalokasta. N yt eletään vastakkainasettelun aikaa. Tosin vastentahtoisuus on ollut suurelta osin molemminpuolista. Paloheimokin varoittaa, että kannattajista kilpailtaessa perussuomalaiset todennäköisesti voittaa peruskokoomuslaiset. Kenen kanssa POLITIIKKA JA YHTEISKUNNALLISET ASIAT KIINNOSTAVAT. Oppositiossa olevasta kokoomuksesta on tullut jo useita puheenvuoroja, joissa on löydetty yhteistä perussuomalaisten kanssa. Tästä kertoo osaltaan jouluna perustettu Silakkaliike. Tästä on isompi juttu tässä lehdessä alkaen sivulta 14. Tilanne on haastava politiikan keskikentällä pelaaville SDP:lle ja keskustalle. Kaleva haluaa kokoomuksen ”kirkastavan ideologista linjaansa ja muodostavan oikeistolaisen vastavoiman punavihreälle blokille. Valtiotieteen emeritusprofessori Heikki Paloheimo on arvioinut, että kokoomus on jakaantumassa kansainväliseen yhteistyöhön luottavaan siipeen sekä kansallisia suojamuureja rakentavaan ”peruskokoomuslaiseen” siipeen. Niiden vastakkainasettelu – osin todellinen, osin tarkoituksella rakennettu – on osoittautunut eduksi kummallekin. POLIITTINEN TILANNE on herättänyt puolueissa pohdintaa erilaisista uusista yhteistyökuvioista. Politiikan pelikenttä on murroksessa, nyt ääripäät kiinnostavat. Tosin pitää muistaa, että puolueiden kannatusluvut voivat kääntyä nopeastikin. Hyvää tilanteessa on se, että politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. De_16012020_12.indd 12 9.1.2020 9.46. Vaikka Kulmunin kommentissa oli mukana oman kannattajakunnan pelottelua ja herättelyä, kertoo se myös puoluekentän muutoksesta. Soininvaara näkee kaksi vaihtoehtoa: kokoomus nousee hallitukseen, jossa on myös vihreät tai seuraava hallitus rakennetaan kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan. Selvemmin poliittisen kentän keskelle sijoittuvat SDP, keskusta ja kokoomus – perinteiset isot puolueet – joutuvat kamppailemaan rajummin äänestäjistä. Myös poliittinen kenttä on Suomessa jakautunut. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Pahimmin kannatustaan menettäneen keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni jo pohti Helsingin Sanomien haastattelussa, voiko puolue enää nousta nykyisestä kannatusalhostaan. Tähän saakka perussuomalaiset eivät ole löytäneet muista puolueista yhteistyökumppaneita
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STT Lähde: Kauppalehti Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . . Nyt muutkin liitot haluavat niistä eroon. ! 140 litraa 150 miljoonaa kupillista miljardi kupillista 91% suomalaisista juo kahvia Miehet juovat keskimäärin 4,4 kupillista päivässä. Naiset juovat keskimäärin 3,8 kupillista päivässä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kahvin kulutus Suomessa Yhden kahvikupillisen valmistamiseen kuluu vettä Kotitalouksissa kahvia kaadetaan vuodessa viemäriin Työpaikoilla kahvia kaadetaan vuodessa viemäriin G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä ht ee t: Ka hv ija pa ah tim oy hd is ty s ja Te rv ey de n ja hy vi nv oi nn in la ito s, 20 18 Kiky-puhe Teollisuusliiton sopimukseen ei tullut kiky-päiviä. . Suomalaiset joivat kahvia eniten koko maailmassa vuonna 2018 eli 9,9 kiloa kahvia henkeä kohden. . Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2016 noin 71 miljoonaa kiloa, jossa oli lisäystä reilut viisi prosenttia edellisvuodesta. De_16012020_12.indd 13 9.1.2020 9.46. . Suomalaisilla on näillä tileillä rahaa 82,6 miljardia euroa. Suodatinkahvi on ylivoimaisesti suosituin kahvi Suomessa. . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Talletuskorko Käyttelytilien keskikorko on laskenut 0,07 prosenttiin
14 Demokraatti ILMIÖ Politiikka kiinnostaa, perinteiset puolueet eivät. 2000-luvun alkuvuosina puhuttiin puolueiden erojen katoamisesta ja politiikan kiinnostavuuden laskusta. ÄÄR PÄIDEN POLITIIKKAA Teksti Simo Alastalo / Grafiikka Emilie Uggla De_16012020_14.indd 14 8.1.2020 16.09. Ero nykypäivään on huima. Kansalaisten näkökulmasta perinteisten puolueiden SDP:n, keskustan ja kokoomuksen politiikan käytännön erot olivat aiempaa vaikemmin hahmotettavia. Merkittävin kuluneen vuosikymmenen poliittinen trendi on Turun yliopiston dosentin, poliittisen kuplat -hankkeen vetäjän Arttu Saarisen mukaan puolueiden ideologisten erojen korostuminen. – Jakolinja kulkee uusien ja vanhojen puolueiden välillä. Suurin yksittäinen syy nyt tapahtuneeseen muutokseen on Saarisen mukaan perussuomalaisten nousu. P olitiikan 2020luku käynnistyy olennaisesti erilaisesta tilanteesta kuin 2010-luku. Perussuomalaiset sekä toisaalta vihreät ja SKDL:n raunioille perustettu vasemmistoliitto eroavat perinteisistä puolueista ja toisistaan kaikkein eniten. Suuret perinteiset puolueet ovat Saarisen mukaan 1970-80-lukujen taitteesta lähtien muuttuneet linjaltaan yhä enemmän yleispuolueiksi. Vihreät ja perussuomalaiset ovat kyenneet myös kasvattamaan jäsenmääriään, kun puolueiden jäsenmäärät ovat muutoin liki puolittuneet 1980-luvun huippuvuosista, jolloin puolueisiin kuului yhteensä miltei 600 000 suomalaista
Juuri sieltä on Saarisen mukaan lähtöisin myös muualle mediaan ja yhteiskuntaan leviävä kärjistynyt ilmapiiri. Talouspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan kytkeytyvä oikeisto-vasemmisto-jako on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jako selittää poliittista käyttäytymistä yhä enemmän. Erittäin kiinnostunut 2018 2012 2008 2006 2003 1999 1996 % Jonkin verran kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut / ei osaa sanoa 18–29-vuotiaat 13 15 8 6 9 6 7 52 28 8 10 20 16 9 11 18 28 35 41 37 38 38 47 37 37 45 45 37 37 Kuinka paljon seuraavilla keinoilla voi mielestäsi vaikuttaa. Käytännössä arvoerot kiteytyvät ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton ympärille sekä liittyvät esimerkiksi kiistelyyn kasvissyönnin tai yksityisautoilun mielekkyydestä. Uudemmat puolueet myös tuovat sitä esille ja ruokkivat toinen toisiaan. Erittäin paljon Asettumalla ehdolle vaaleissa Äänestämällä 2018 2013 2018 2013 % Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Ei ollenkaan / ei osaa sanoa 20 11 50 45 46 23 6 5 10 6 7 2 8 3 31 26 28 42 16 17 Nuorten kiinnostus politiikkaan Lähde: Nuorisobarometri 2018 De_16012020_14.indd 15 8.1.2020 16.09. 15 Demokraatti Perussuomalaisten nousua Saarinen selittää 2010-luvulla korostuneilla postmateriaalisilla arvoilla. NUORTEN USKO SIIHEN, ETTÄ KANSSAIHMISET HALUAVAT HYVÄÄ ON HAPERTUNUT. UUDEKSI POLIITTISEN keskustelun areenaksi on noussut sosiaalinen media. Politiikan ääripäät jakautuvat arvojanalle, jonka toisessa päässä on perussuomalaisten edustamat uuskonservatiivit ja toisessa päässä kaupunkilaiset arvoliberaalit kuten vihreät ja uusi vasemmisto
Kiinnostus politiikkaan on nuorten keskuudessa tutkimusten mukaan jakautunutta. Keskikohtaan sijoittuvat ihmiset ovat useammin hiljaa. Samat nuoret, jotka osallistuvat mielenosoituksiin, vaikuttavat kuluttajavalinnoilla, allekirjoittavat kansalaisaloitteita ja äänestävät vaaleissa. Nyt huoli on siirtymässä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. – Meillä oli unelma-mielenosoitus, sen vastamielenosoitukset tai uusimpana Silakka-liike, mitkä yrittävät pysyä erossa puoluepolitiikasta vaikka tapahtumissa on mukana myös puolueaktiiveja. – Ikään kuin huolten määrä olisi vakio. Osallistuminen myös kasautuu. He eivät tavallisesti hae rahoitusta eikä heillä välttämättä ole pidempiaikaisia strategisia tavoitteita, Saarinen sanoo. Vasemmistolaisuuden kasvu on pilkahdellut muun muassa Jeremy Corbynin muutaman vuoden takaisessa suosiossa tai Yhdysvaltain demokraattien Bernie Sandersin suosiossa. – Noin puolet nuorista on mukana mutta kiinnittyminen on löyhtynyt. Jos joku ilmoittaa olevansa vegaani, sen perusteella voi päätellä aika paljon hänen maahanmuuttonäkemyksistään. Neljännen sektorin toiminta perustuu vapaamuotoisuuteen ja nopeuteen, ei perinteiseen yhdistyspohjaan. Selitykset nuorten poliittisuudelle menevät Myllyniemen mukaan helposti metsään. Selitys on alle 30-vuotiaiden keskuudessa suosituin puolue vihreät. Arttu Saarisen mukaan uusiin politiikan trendeihin kuuluu myös neljännen sektorin aktivoituminen. – Taustalla on elämäntapapolitiikkaa. Samaan aikaan epävarmuus oman elämän suhteen on Myllyniemen mukaan vähentymässä. JOS JOKU ILMOITTAA OLEVANSA VEGAANI, SEN PERUSTEELLA VOI PÄÄTELLÄ AIKA PALJON HÄNEN MAAHANMUUTTONÄKEMYKSISTÄÄN. Kun kaksi hyvin erimielistä keskustelee virtuaalisesti, voi kuvitella mitä tapahtuu. NUORISOTUTKIJA Sami Myllyniemen mukaan politiikassa on tapahtunut nuorissa myös vasemmistolaistumista. Yleistyvässä vasemmistolaisuudessa on hyvä kalske, siihen halutaan samaistua. He haluavat osallistua, mutta eivät sitoutua. Molempien kannattajissa on paljon nuoria vaikka itse poliitikot ovat jo keski-iän ylittäneitä ihmisiä. – Nämä ryhmät kokoavat itsensä somessa ja ehkä tapaavat, ja toiminta saattaa jäädä siihen. JOS PUOLUEIDEN erojen kasvu on yksi päättyvän vuosikymmenen trendeistä, nuorten kohdalla on kiinnitetty maailmanlaajuista huomiota luottamuksen hapertumiseen. Asetelma vaikuttaa keskustelun sisältöön olennaisesti, Saarinen sanoo. Sama ilmiö näkyy järjestöissä, poliittisessa toiminnassa, jopa perheiden perustamisessa. Myös huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut räjähdysmäisesti nuorten parissa. Se on vähän niin kuin brändi, mennään sen mukaan missä on parhaat bileet. – Tutkimusten mukaan nuorten usko siihen, että kanssaihmiset haluavat hyvää on hapertunut. – Vihreät on yhtä vasemmalla kuin demarit vaikka vihreiden kannatusta ei lasketa yleensä mukaan vasemmiston yhteiskannatukseen, Myllyniemi sanoo. De_16012020_14.indd 16 8.1.2020 16.09. Myös kasvissyönnin ja poliittisen aktiivisuuden välillä on havaittu yhteys. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Ihmiset, jotka keskustelevat somessa politiikasta ovat tutkimustemme mukaan arvoliberaaliutta mittaavalla akselilla toisistaan varsin kaukana. Taustalla on sosiaalinen media, klikkiytyminen ja vihapuhe, jotka eivät ole omiaan lujittamaan luottamusta yhteiskuntaan tai kanssaihmisiin. – Ilmiö on samanlainen kuin tupakoinnin vähentymistä selitettäessä, missä vedottiin valistuksen tehoon vaikka kyse on myös imagojutuista. Ympäristöajattelu, vasemmistolaisuus, korkea koulutustaso ja terveelliset elämäntavat liittyvät toisiinsa erikoisena pakettina
Heidän koko maahanmuuttovastaisuutensa kytkeytyy tiiviisti ajatukseen, ettei meillä ole enää varaa hyvinvointivaltioon. perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maamme heikosta syntyvyydestä puhuttaessa, että vääristynyt väestöLähde: Nuorisobarometri 2018 De_16012020_14.indd 17 8.1.2020 16.09. Kyllä, usein Kyllä, joskus En Ei vastausta 52 % 27 % 21 % 1 % Osallistuminen yhteiskunnallisiin asoihin Ollut viimeisen vuoden aikana 2018 2013 mukana poliittisessa toiminnassa muuten pyrkinyt vaikuttamaan (n = 1 902) 15 % 7 % 45 % 31 % Kenen Suomi. Suomessa Timo Soini halusi määritellä perussuomalaiset työväenpuolueeksi ilman sosialismia. – Nythän perussuomalaisissa on hyvin vahva epäluulo tiettyä talouden jakopolitiikkaa kohtaan, mutta tästäkään ei puhuta. Esimerkiksi Tanskassa populistit ovat siirtyneet oikeistolaisesta talouspolitiikasta vasemmistolaisempaan talouspuheeseen perinteisin sosialidemokraattisin äänenpainoin. Valtion roolia halutaan pienentää ja kutistaa. Tässä mielessä hyvinvointivaltio onkin vielä olemassa ja sitä pitää puolustaa, mutta jos katsoo perussuomalaista talouspolitiikkaa, he eivät välttämättä halua millään tavalla tukea vasemmistolaista talouspoliitikkaa. Demokraatin haastattelussa 24.10. He ovat siirtyneet oikeistolaisempaan talouspolitiikkaan siinä missään ainakin puheen tasolla Tanskassa Kansanpuolue on siirrynyt antisosialistisesta puheesta ja hyvinvointivaltion kritiikistä kohti vasemmistolaisempaa ilmaisua, Emilia Palonen katsoo. 17 Demokraatti Oletko vaikuttanut äänestämällä. – Nythän heidän talouspolitiikkansa on radikaalin oikeistolaista. Palonen toteaa, että vielä Timo Soinin aikaan korostettiin työperäistä maahanmuuttoa. Tilanne on erilainen nyt: – Koko maahanmuuton kategoria halutaan kiinnittää tyyppiin, joka tulee tänne ja käyttää meidän hyvinvointivaltiomme palveluita eikä ahkeraan työteliääseen maahanmuuttajaan. VALTIO-OPIN DOSENTTI ja yliopistonlehtori Emilia Palonen on tutkinut Pohjoismaiden populististen puolueiden välisiä eroja
Olennaista on terve väestörakenne, jossa tuottavaa työtä ja yrittämistä verottamalla voidaan rahoittaa palvelut, joita väestö tarvitsee, Halla-aho vastasi. Lä hd e: N uo ris ob ar om et ri 20 18 De_16012020_14.indd 18 8.1.2020 16.09. Eivät ihmiset lakkaa tekemästä lapsia missään vaiheessa, Halla-aho sanoi. Vaikea sanoa, karrikoiko Palonen vai ei, mutta näin hän sanoo: – En tiedä, mihin se johtaisi. On olemassa paljon maita, joissa on paljon pienempi väestö kuin Suomessa ja ne tulevat sen kanssa toimeen. – Aikanaan vanhemmat ikäluokat väistyvät paremmille metsästysmaille ja sitten meillä on mahdollisesti stabiilimpi, pienempi väestö Suomessa. pyramidi oikaisee itsensä ajan saatossa. Jossain syntyvyydessäkin tulee pohja vastaan. Minkälaiseen hyvinvointivaltioon ja Suomeen perussuomalainen Suomi sitten johtaisi. Häneltä kysyttiin myös, olisiko Suomessa hyväksyttävä ”stabiilimpi, pienempi väestö” eikä tämän vuoksi otettaisi tänne ulkomailta ihmisiä. Jos ihmiset pääsisivät vasta vuosien jälkeen terveyspalveluihin, olisiko meillä sitten tarttuvia tauteja ja kipeitä ihmisiä pilvin pimein. 18 Demokraatti D-ILMIÖ VIHR KOK KESK PS VAS SDP RKP KD 30 25 20 15 10 5 1996 2008 2018 % Nuorten puoluekannatus Kyselytutkimus alle 30-vuotiaille, 1996–2018 SDP Eri puoluetta kannattavien nuorten sijoittuminen yhteiskunnallisen ajattelun ulottuvuuksille 5 4 3 2 1 1 SDP KOK KESK PS VAS VIHR 2 3 4 5 VASEMMISTO AR VO LI BE RA AL I AR VO KO N SE RV AT IIV IN EN Keskiarvo 2018 2008 Ke sk iar vo OIKEISTO HYVINVOINTIPALVELUT OLISI RAJATTU NIILLE, JOTKA TEKEVÄT TÖITÄ JA OVAT SUOMALAISTAUSTAISIA. – En ymmärrä, miksi Suomen väestön pitäisi olla hamaan tulevaisuuteen juuri sen kokoinen kuin se on nyt tai miksi sen pitäisi kasvaa koko ajan. – En halua paljon näitä esimerkkejä antaa, koska ne ovat sitten perussuomalaisten seuraavassa vaaliohjelmassa. Hyvinvointivaltion taustaideana oleva universalismi (kaikkien huomioiminen) kärsisi. Varmaan hyvinvointipalvelut olisi rajattu niille, jotka tekevät töitä ja ovat suomalaistaustaisia. Palonen pohtii myös, voisiko tulla kehitys, jossa Suomessa vaikkapa 10 vuotta asuneet maahanmuuttajat pääsevät vasta osallisiksi kunnallista terveyspalveluista
Se kannattaa jakamattomia ihmisoikeuksia. SOSIAALISESSA MEDIASSA ääripäitä edustavat hallitsevat keskustelua riitelyllään. Maltillinen vasemmisto ja maltilliset porvarit pystyivät yhteistyöhön, ja näin äärioikeisto ei päässyt valtaan kuten valitettavasti monessa muussa maassa, hän viittaa historiaan. Viesti on kuultu hyvin. Tiistaina 7. SILAKAT ON yritetty riisua puoluepoliittisista tunnuksista – ettei mikään puolue kaappaa liikettä omakseen. Koski kertoi tyrmistyksestään, kuinka al-Holin leiriltä tuoduista orpolapsista levitettiin livestriimejä Youtubeen ja niihin kirjoitettiin halventavia kommentteja lapsista. Isossa joukossa on tavallisia ihmisiä, jotka ovat ilmoittamassa, että tämä meininki ei käy. Italiassa liike vastustaa oikeistopopulisti Matteo Salvinin La Lega -puoluetta. Jaatinen odottaa nyt, miten Silakat tulevat parveilemaan tulevaisuudessa. Jaatinen näkee samanlaisia IKL-kaikuja vastakkainasettelussa ”meikäläisiin” ja ”heikäläisiin”. SILAKKALIIKKEEN ARVOT vastaavat hänen mielestään hyvin myös sosialidemokratian periaatteita. Se järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun alussa. Tällainen kansakunnan jako estää hänen mielestään järkevän politiikanteon. – Mukana on hyvää innostusta, johon ei pidä suhtautua pilkallisesti. Miten riidellä kalaparven kanssa, kun se hajotessaan yhdistyy uudelleen. Yksi heistä on Juha Jaatinen, Postija logistiikka-alan unionin PAUn koulutusja järjestötoimitsija. tammikuuta Silakoilla oli Facebook-ryhmässä noin 24 000 jäsentä ja Twitterissä 13 800 seuraajaa. – Yhteiskunnan toimintakyky perustuu ihmisarvon, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Silakkaliikkeessä on kuitenkin mukana puoluepoliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka kokevat sen arvot omakseen. Tiedotteessaan liike kertoo pyrkivänsä tuomaan yhteen arvoiltaan humaaneja ihmisiä ympäri Suomen. 19 Demokraatti Silakkaliike ui ääriajattelua vastaan KANSAKUNNAN JAKO ESTÄÄ JÄRKEVÄN POLITIIKANTEON. Jaatinen epäilee sen johtuvan hermostuksesta, koska Silakoille näkyy olevan tarvetta. Teksti Marja Luumi De_16012020_14.indd 19 8.1.2020 16.09. Alkusoittona Silakoille oli peliyhtiössä työskentelevän Johannes Kosken blogi, jossa hän kertoi perustaneensa kansanliikkeen muutaman kaverinsa kanssa Italian vastaavan sardiiniliikkeen inspiroimana. Miten riidellä kalaparven kanssa, kun se hajotessaan yhdistyy uudelleen. Hän on myös SDP:n puolueosaston, Ay-väen sosialidemokraattien, puheenjohtaja. J oulupäivänä suomalaiselle poliittiselle kentälle rymisti vauhdilla Silakkaliike, joka vastustaa populistista, rasistista politiikkaa ja kielenkäyttöä. Silakoinnin sääntöjen mukaan turhat kyselyt puoluekannasta poistetaan, jotta keskusteluseinä pysyy siistinä. – Sitä on Suomessa kyetty tekemään jo 1930-luvulta lähtien, kun äärioikeisto oli nousemassa. Liike kertoo julistuksessaan edustavansa rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle. Jaatinen uskoo, että Silakoiden rauhanomainen viesti voi hyvinkin kääntää keskustelun suuntaa. Siitä se lähti. – Ei tarvitse painia yksinään ja joutua mahdollisesti maalitauluksi vaan nostaa yhdessä ääntä muiden kanssa tärkeiden arvojen puolesta. Somesta liike siirtyy myös kentälle. Jaatinen peräänkuuluttaa yhteistyötä, kun jakamattomat ihmisoikeudet ovat vaarassa. – Mutta miten hyökätä porukan kimppuun, joka ei ole organisoitunut. Jaatisen mielestä Silakat on ehtinyt lyhyessä ajassa jo tehdä yhden tärkeän liikkeen: kertoa maan hiljaisille, että tässä on turvallinen paikka parven keskellä tulla mukaan vaikuttamaan. Vihreät on ollut perussuomalaisille helppo ottelukumppani, kun on tiedetty aina, mihin kannattaa iskeä. Entäpä mitä Silakoilla olisi annettavaa opiksi poliittisille puolueille. – Ainakin suunnaton innostus, aktiividemari Juha Jaatinen vastaa. Suomessakin on nähtävissä epädemokraattista liikehdintää, joka uhkaa näitä arvoja, Jaatinen perustelee liittymistään Silakoihin. JAATISEN MIELESTÄ on hyvä pistää merkille, että ainoa puolue, joka on ottanut Silakkaliikkeeseen kantaa on perussuomalaiset hyökkäämällä liikkeen kimppuun. – Ainakin liike voi korostaa sitä, että kyse ei ole perussuomalaisten ja vihreiden nokittelusta vaan periaatteellisten oikeuksien puolustamisesta niiden uhmaamista vastaan. Se on hyödyttänyt vihreitäkin, kun on käyty identiteettipolitiikkaa puolin ja toisin, hän pohtii. Ilmassa on ollut tahallistakin väärinymmärrystä
Lindtman toteaa myös, että elämänkatsomustiedon avaamista kaikille vapaasti valittavaksi oppiaineeksi on myös syytä selvittää. Se on osa yleisja sydämen sivistystä. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä oppiaineiden yhdistämisen suurin haaste on, miten huomioidaan molempien tärkeiden oppiaineiden sisältö riittävässä määrin sekä uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden tarpeet saada tietoa sekä omasta että muista uskonnoista. USKONNONOPETUS PUHUTTAA myös luterilaisessa kirkossa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock USKONNONOPETUS De_16012020_20.indd 20 9.1.2020 10.49. Uuden oppiaineen luominen olisi kivuliasta ja johtaisi jatkuvaan vääntöön sen sisällöstä, Keskitalo kirjoittaa Twitterissä. – Emme halua romuttaa nykymuotoista uskonnonopetusta Suomessa. Näemme että nykytilanne on toimiva. – Keskustelu yhteisestä katsomusaineesta on valitettavan epäanalyyttistä. – Lisäksi uudistus edellyttää riittävää poliittista tukea, hän kirjoitti Twitterissä. En väheksy opetusjärjestelyihin liittyviä haasteita, mutta niihin on olemassa myös ratkaisuja. – Me näemme arvokkaana, että ihminen saa oman uskontonsa taustoista ja kulttuurisista tekijöistä opetusta. Ylen mukaan oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit torjuvat uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisen. Hänen mielestään nykyinen oman uskonnon opettamisen malli ja sen rinnalla elämänkatsomustieto on käytettävissä olevista vaihtoehdoista ylivoimaisesti paras. Oman uskonnon opettaminen on arvokasta ja hyödyllistä. – On tärkeää, että jokaiselle oppijalle varmistetaan taito kunnioittaa yksilöllisiä arvovalintoja sekä luoda niiden pohjalta omaa elämää koskevia ratkaisuja, hän kirjoittaa sähköpostitse. Y len kysely nosti jälleen pintaan keskustelun uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisestä. 20 Demokraatti Ikuisuuskysymys Uskonnonopetus ponnahti jälleen pintaan. Sitähän se ei ole ollut enää pitkiin aikoihin. ”Oman uskonnon opetus” ei ole uskonnon harjoittamista, vaan tietopohjaista opetusta uskonnoista, Keskitalo kirjoittaa. – Nykyisen mallin hankaluuksia usein liioitellaan. Muista hallituspuolueista vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertoo Demokraatille, että vihreät kannattaa uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella, joka keskittyy erilaisten uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämiseen. Ylen mukaan Andersson vie jo eteenpäin muutosta, jolla elämänkatsomustiedon valitseminen tehtäisiin mahdolliseksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan keskusta ei näe isoa ongelmaa tai korjaustarpeita nykyisessä uskonnonopetuksen mallissa. – Konkreettinen uudistusaskel, johon toivon, että hallitus ryhtyy pikaisella aikataululla on elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen valittavaksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille. – Vielä nykyäänkin monet luulevat, että uskonnonopetus Suomessa on ”tunnustuksellista”. – SDP:llä on puoluekokouksen linjaus, joka lähtee siitä, että eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää ja vaikuttaa katsomusaineen tuloksi omaksi oppiaineekseen peruskoulussa, hän vastaa sähköpostitse. Erillisten oppiaineidenkin tilanteessa tiettyjä moduleita voidaan opettaa yhdessä sulauttamatta oppiaineita kokonaan yhteen, Keskitalo katsoo. Sellainen uskonnonopetus, jossa mennään hyvin kauas uskonnoista, ei ole välttämättä viisastakaan, Kurvinen pohti. Jos tuntee luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon taustan ja ajatusmaailman, sinun on helpompi ymmärtää myös muita uskontoja. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman painottaa, että koulun tulee tarjota lapsille ja nuorille eväät ymmärtää laajasti eri uskontoja ja elämänkatsomuksia. Nykymalliin (uskonto/et) projisoidaan ongelmat ja ehdotettuun uuteen epärealistisia odotuksia. Ylen mukaan 70 prosenttia suomalaisista kannattaa yhteistä oppiainetta uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle. Oulun piispa Jukka Keskitalo on ottanut asiaan kantaa Kalevassa blogikirjoituksessaan
Kunta-alalla työskenteli 421 000 henkilöä lokakuussa 2018. Valtaosa JHL:n jäsenistä työskentelee naisvaltaisilla aloilla. Jäsentemme mielestä sopimuksiin pitää kirjata mahdollisuus saada hoitovapaata, jos työntekijöiden vanhemmat ovat hoidon tarpeessa. Ilmaisen talkootyön aika Suomen työmarkkinoilla ei ole tätä päivää. Nykymuotoinen kiky-sopimus on kuopattava. Näitä sopimuksia käytetään edelleen väärin ja siitä kärsivät työntekijät. Nyt on korotusten aika. Jos henkilökuntaa ei saada lisää, uhkaa leik kaustoiminta hyytyä. Palkat laahaavat perässä. Alalla on käytössä noin 7 500 erillistä ammattinimikettä, muun muassa lähihoitajia, varhaiskasvatusopettajia, lääkäreitä, välinehuoltajia, sosiaalityöntekijöitä, koulunkäynninohjaajia, palomiehiä, ruokapalvelutyöntekijöitä, sähköasentajia, ja puistotyöntekijöitä. Työehtosopimuksissa pitää parantaa myös ehtoja muun muassa työaikojen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ja tasa-arvon osalta. TALVEN SOPIMUSNEUVOTTELUKIERROKSELLE pienipalkkaisille aloille on saatava vientialoja suuremmat korotukset, jotta palkkaeroja saadaan kurottua umpeen. MEIDÄN ENSISIJAINEN keinomme on neuvotella avoimesti työnantajien kanssa. 21 Demokraatti Kunta-alan korotukset kaikille ammattilaisille H uo m ! Päivi Niemi-Laine JHL:n puheenjohtaja H uo m att av ia kir joit uk sia työ elä m äst ä K unta-alan neuvottelut ovat käynnistyneet. Lääkäri ei leikkaa esimerkiksi ilman laitoshuoltajia ja välinehuoltajia ja sairaanhoitajia. Vaadimme, että kiky-sopimuksen 24 tunnin työajan pidennys lopetetaan. Kaikilla näillä ammattilaisilla on kunta-alan palveluissa ja tehtävissä – kuntalaisen palveluketjussa – oma tärkeä tehtävä. Jo nyt on huutava pula esimerkiksi välinehuoltajista ja laitoshuoltajista sairaaloissa. Tämä on myös tasa-arvokysymys. JHL pohtii työtaisteluita aina hyvin tarkkaan eikä lähde niihin kevyin perustein. Myös perhevapaita pitää kehittää ja opiskelua työn ohessa helpottaa. He ovat vuosia vauhdittaneet Suomen talouskasvua maltillisilla palkkaratkaisuilla. Työaika pitää palauttaa samalle tasolle kuin se oli ennen kikyä. Lisäksi isyysvapaan palkallista osaa pitäisi pidentää. Matalapalkkaisille aloille tarvitaan teollisuusaloja suuremmat palkankorotukset, jotta palkkaeroja saadaan kurottua umpeen. Ne on saatava nousuun, jotta ammattilaisia saadaan töihin kuntiin tai kuntayhtymiin. Jos kiky-tunteja jatketaan, työntekijöille pitää maksaa niistä tukeva korvaus. Potilasturvallisuus syntyy aukottomalla ammattilaisten palveluketjuilla. Työtaistelut ovat ammattiliitolle viimeisin keino, joilla turvataan jäsenten kunnollinen palkkataso. Ilmaisen talkootyön aika Suomen työmarkkinoilla ei ole tätä päivää. Olemme kuitenkin valmiita vauhdittamaan neuvotteluita työtaisteluilla, jos oikeudenmukaisiin sopimuksiin ei muuten päästä. VAIHTELEVAN TYÖAJAN eli niin kutsuttujen nollasopimusten pelisäännöistä pitää sopia työja virkaehtosopimuksissa. JHL:n tavoite työja virkaehtosopimusneuvotteluissa on selvä: ammattilaisten ostovoimaa on korjattava tasa-arvoa lisäävillä palkankorotuksilla, jotka näkyvät lisäeuroina tiliotteessa. Ilmaisten työtuntien aika on ohi. Kunta-alan tehtävissä kaikilla ammattilaisilla on vahva koulutus ja osaaminen. De_16012020_20.indd 21 9.1.2020 10.49
Se on kes kittynyt liiaksi voittojen maksimointiin ja osakkeenomistajien palvelemiseen. Globaalilla tasolla talouskasvu jatkuu, mutta järjestelmään kohdistuu uudistus paineita. Raportin mukaan yksi megatrendi on ta lousjärjestelmän suunnan etsiminen. – Ne ovat tärkeitä periaatteita liikeelä mässä, mutta eivät riittäviä, lehti totesi lin jauksessaan. ”Talouskasvun tuoma vauraus ei ja kaudu kestävästi globaalilla tai valtioiden tasolla. De_16012020_22.indd 22 8.1.2020 15.27. FT:n erikoistoimittaja Martin Wolf ar vioi, että kapitalismin kriisi on jo uhka li beraalille demokratialle. Lehden mukaan liberaali kapitalismi on tuonut rauhaa, vaurautta ja teknologista kehitystä viimeisen 50 vuoden aikana. Yritysjättien pomot ilmoittivat sitoutu vansa viiteen pointtiin, joihin kuuluivat muun muassa työntekijöihin sitoutumi nen, yhteisöjen tukeminen ja ympäristön suojeleminen. Eriarvoisuuden ja epäreiluuden kokemukset nakertavat sekä talouden että yhteiskunnan perusteita Suomessakin.” YLI 180 yhdysvaltalaista suuryritysjohta jaa antoi viime elokuussa julkilausuman, jonka mukaan yritysten ei pitäisi palvella vain osakkeenomistajia, vaan niiden pi täisi kantaa myös sosiaalista vastuuta. T yöttömäksi joutunut hakee vi koja itsestään. Viime aikoina on ollut muotia kertoa, että kapitalismi on rikki. Uudenvuo denyönä Sitra julkaisi Megatrendit 2020 raportin, joka keskittyy alkaneen vuo sikymmenen pitkäkestoisiin ja hitaasti muuttuviin ilmiöihin. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aika na,siisfinanssikriisinjälkeen,kapitalisti nen malli on alkanut yskähdellä. ”Talouskasvu on tapahtunut ympäristön kustannuksella ja vauraus keskittyy yhä harvemmille”, raportissa todetaan. Todennäköi simmin vika löytyy kuitenkin järjestelmästä. Kapitalismin kyseenalaistaminen on ny kyaikana siis salonkikelpoista jopa sikari portaassa. MYÖS SUOMESSA on kiinnitetty huomiota talousjärjestelmän kriisiin. Viime syyskuussa The Financial Times esitti ohjelmanjulistuksen, jonka mukaan kapitalistinen järjestelmä on ”nollattava” eli rakennettava uudestaan. Megatrendeistä heijastuvat huoli ekolo gisesta kestävyydestä, väestön ikääntymi sen vaikutuksista ja demokratian tilasta. Pitkäaikaistyöt tömyys on vain yksi esimerkki talousjär jestelmän monista ongelmista. Suuryritysten ulostulon vilpittömyy destä voi toki olla monta mieltä. Ky symyksenä on, nähdäänkö ympäristö vain resurssina vai otetaanko talouden tavoit teeksi ympäristön parempi tila. Se on merkittävästi vähentänyt köyhyyttä ja parantanut elinoloja ympäri maailmaa. 22 Demokraatti Mikko Huotari Taloustoimittaja mikko.huotari@demokraatti.fi Indeksi Kapitalismi on rikki Kapitalismin kyseenalaistaminen on nykyaikana salonkikelpoista jopa sikariportaassa. Ehkä pa rasta voitontavoittelua pitkällä aikavälillä on ilmoittaa olla tavoittelematta voittoa. Lausunnon allekirjoitti muun muassa Applen, Amazonin, American Airlanesin ja JP Morgan Chasen toimitusjohtajat. Vaurau den keskittyminen, ilmastokriisi ja kilpai lun väheneminen osoittavat, että vapaiden markkinoiden kuuluisa ”näkymätön käsi” tarvitsee tuekseen yhteiskunnan auttavan käden. Toki työttömyy dessä voi olla kyse kehnosta tuurista tai huonoista valinnoista, mutta ne eivät selitä sitä, että vuodenvaihteessa Suomessa oli 61 000 pitkäaikaistyötöntä
Julkisuus koski myös tunteiden ilmaisua. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Samaan aikaan hautausalan ammattilai set kertovat, että ihmiset tulevat yhä useam min läheistensä hautajaisiin lääkittyinä. Kun muusikot esittävät versioita päivän päätähden biiseistä, kamera poimii kuun telijoiden kasvot lähikuvaan aivan kuin pornoelokuvan huipennuksessa. Kuolema ja kuo leminen olivat julkista toimintaa ja tapah tuivat ihmisten keskellä. Su rua medikalisoidaan aivan kuin kyse olisi sai raudesta. Kuinka herkkää ja aitoa. Ihmissuh teista ja tunteista tehdään journalismia ehkä enemmän kuin koskaan. Puhuminen on hyvä alku, mutta sen pitäisi yltää olennaiseen. KUOLEMAA PELÄTÄÄN mittaamalla elä mää apinan raivolla, vaikka elämän merki tys kätkeytyy luopumiseen ja hallitsemat tomuuteen. Katsojat odottavat kyynelten herahduksen tuomaa palkitsevaa liikutusta. Vanhemmat myös jättävät lap sensa mielellään kotiin hautajaisista. Väitän, että lukevan ihmisen on hel pompi käsitellä rajallisuutta ja nauttia elämän iloista kuin tositeeveen tunnepor nosta innoituksensa hakevan henkilön. Ilman aitoa surua myös ilo uh kaa laimentua performanssiksi. Ehkä samasta syystä. Jos sodan jälkeiset suomalaiset eivät puhuneet tai suudelleet, nykyisin puhutaan kaikesta, myös pussaamisesta. Suosittu musiikkiviihdeohjelma Vain elämää jopa tähtää artistin itkuun. Kaduilla oli men neinä vuosisatoina tavanomaista nähdä jul kisesti itkeviä miehiä. Kirjal lisuuden puhe tunteista on monipuolisem paa ja todellisempaa kuin viihdeohjelmien eleitä myöten harkitut liikutusnäytelmät. Hah mojen päällimmäinen tunnetila oli psyykki nen hätä ja itku, joka kumpusi runsaan vuo rokauden kestäneen ihmissuhteen synnyt tämistä ristiriidoista. Kaikkea askelista unen laatuun ja rasvaprosenttiin mittaava ihminen on oppi nut kammoamaan tunteidensa hallitsemat tomuutta. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ihmiset tulevat yhä useammin läheistensä hautajaisiin lääkittyinä. Televisioliikutuksen ylitarjonta ja herk kyydellä mässäily on muodissa. Ohjelma, jota seurasin kunto salin ruuduilta, käsitteli kau niiden uimaasuisten yhdys valtalaisten parisuhteita pai kassa, jossa paistoi jatkuvasti aurinko. Inhimillistä. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Nykyään se on har vinaista. Aiemmin tällaista vaihtoehtoa ei ollut. Parhaimmillaan kirjallisuus tai esimer kiksi elokuva ovat yhtä aikaa viihdettä ja syvällisesti koskettavaa kulttuuria. Millään tavoin väheksymättä itkemisen tärkeyttä tunteiden kirjossa, olen havain nut, että televisiossa itketään tavattoman paljon. TUNTEET OVAT UUSI PORNO K atsoin ohimennen televisiota. Aitan ruumislaudoilla makaavat kalmot olivat kaikkien nähtävillä. De_16012020_22.indd 23 8.1.2020 15.27. Suru koetaan pelottavaksi ja kuolema teemana lapsille sopimattomaksi. Itkeminen on siirtynyt television viihdeohjelmiin
Työryhmät saivat omat esityksensä valmiiksi alkusyksystä. Maaliin tähdätään kesän puoluekokouksessa. Työ näiden kahden, yhdessä puolueen politiikan uuden perustan muodostavan asiakirjan parissa alkoi vuonna 2017 viime puoluekokouksen jälkeen. Hän puhuu vuoteen 2030 tähyävästä SDP:n poliittisesta ohjelmasta, joka alkaa olla viimeisiä viilauksia vaille valmis. Joillakin puolueilla on ehkä enemmän sellainen tanssiva kongressi, jossa kilistellään laseja ja pidetään hauskaa, mutta meillä puoluekokoukseen tullaan tekemään töitä. 24 Demokraatti Loppusuora SDP:n periaatejulistusta ja poliittista ohjelmaa on valmisteltu pitkään. Palat muodostuvat asiantuntijaryhmissä, ja meikäläisen tehtävänä on koota palapeli sellaiseksi, että puoluehallitus kykenee tekemään ohjelmasta esityksen puoluekokoukselle, Räsänen kuvailee. Hän arvioi, että jatkossa voi olla vielä tarvetta erillisohjelmiin, kuten vaaliohjelmiin, joilla poliittisen ohjelman tavoitteita siirretään päivänpolitiikkaan. Tavoitteena on, että viimeisetkin poliittisen ohjelman osiot saadaan puoluehallituksen uunista ulos alkuvuoden aikana. POLIITTTISEN OHJELMAN pohjana on YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030, josta poimittujen kuuden keskeisen tulevaisuuden muutoshaasteen parissa on työskennelty yli kahdessakymmenessä työryhmässä reilun 450 ihmisen voimin. Mahdolliset viimeiset viilaukset poliittiseen ohjelmaan tehdään kokouksessa. Vastaukseksi hän toteaa, että ei ole. Politiikassa usein ajatellaan vain niitä lyhyen aikavälin asioita, ja silloin moni asia voi myös tuntua mahdottomalta. Räsäsen työ puolestaan painottuu poliittiseen ohjelmaan, jota on valmisteltu puolueen työryhmissä. – Uskallan sanoa, että tuskin missään puolueessa on jäsenistöä otettu mukaan puolueen tavoitteiden määrittelyyn näin massiivisella ja osallistavalla prosessilla viimeisten vuosien tai vuosikymmennienkään aikana, Räsänen sanoo. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva ”P itää kyetä näkemään omia varpaita kauemmas. – Perinteisesti SDP:n puoluekokous on työkokous. Esityksiä puoluekokoukselle ryhdytään sitten puimaan jäsenistön keskuudessa, jotta muutkin kuin valitut puoluekokousedustajat voivat kertoa mielipiteensä. – Tavoitteena on päästä maaliin niin, että kun puoluekokouksen puheenjohtajan nuija on Tampereella kopahtanut, on puolueella sellainen poliittinen ohjelma ja periaatejulistus, joilla kelpaa SDP:n poliittista toimintaa viitoittaa kohti 2030-lukua, hän summaa. Eri valiokunnissa vielä hinkataan materiaalia ennen kuin se lopullisesti hyväksytään, Räsänen kuvailee. OHJELMATYÖ De_16012020_24.indd 24 9.1.2020 10.49. Jäsenistö evästää kokoukseen lähtijöitä siitä, millaisia päätöksiä he odottavat poliittisen ohjelman suhteen ja kokoukselta ylipäätään. Siksi nyt on pyritty mahdollisimman laajaan ja avoimeen käsittelyyn, jotta puoluekokous kokee voivansa näyttää vihreää valoa. Periaatejulistusta on tehty työryhmässä, jota johtavat puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puoluehallituksen jäsen Kaisa Vatanen. Häneltä on joskus kyselty, onko hän poliittisen valmistelun päällikkönä jonkin sortin ideanikkari ohjelman taustalla. Sen jälkeen ne ovat käyneet puoluehallituksessa, jonka antamien kommenttien perusteella puoluetoimistolla esityksiä on jatkojalostettu ennen puoluehallituksen viimeistä päätöstä. Loppusuoralla ollaan, kun maaliviiva – kesän puoluekokous – häämöttää 150 päivän päässä. VIIME PUOLUEKOKOUKSESSA hylätyn periaateohjelman valmistelusta kantautunut kritiikki paljasti, etteivät jäsenet kokeneet tulleensa kuulluiksi. Perspektiiviä haluttiin viedä tarpeeksi kauas, jotta myös uskalletaan tavoitella oikeasti isoja asioita, jotka meidän täytyy saada pitkän ajan kuluessa toteutumaan, sanoo SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Joona Räsänen. – Olen enemmänkin palapelin kokoa ja
25 Demokraatti De_16012020_24.indd 25 9.1.2020 10.49
Tämä työ on nyt työryhmäorganisaation agendalla, Räsänen selvittää. . Näin puolueen linja pysyy päivittyvänä ja seuraa yhteiskunnallista kehitystä – Kysymys on siitä, miten kykenemme edistämään tavoitteitamme ja viemään ne täytäntöön yhteiskunnassa. Kuvaa sosialidemokraattien perusarvoja tässä ajassa . . . . Räsänen kiteyttää, että SDP:n menestys ei ole koskaan ollut kiinni siitä, kuinka monta sivua kirjoitettua materiaa lia on tai edes siitä, kuinka moni tekstiä on ollut tuottamassa. . Hän kuvailee, ettei aloitteista jäänyt epäselväksi, minkä puolueen kokoukseen ne on nikkaroitu. Työn murros ja teknologinen kehitys 2. Mukaan mahtuu tuttuun tapaan myös ”uusintoja” – esimerkiksi puolueen nimen muutosta, EUja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen poistoa ja eläkeindeksiä on puitu aiemminkin. Räsäsen mukaan ohjelmaan kohdistuu valtavasti odotuksia. Kestää aikaa, ei ole käsittelyssä jokaisessa puoluekokouksessa POLIITTINEN OHJELMA . Se on olennaisen tärkeää, jotta ohjelma ei jää sanoiksi paperille. Paperinivaskat eivät muuta maail maa. Meillä on ratkaisun avaimet käsissämme. Puoluetoimistolla poliittisen osaston kevään töihin kuuluu myös kaiken puoluekokousedustajille lähetettävän materiaalin kokoaminen. Eniten on sosiaalija terveyspolitiikkaan liittyviä aloitteita ja kakkosena ovat työelämäja työllisyysaloitteet. Aloitteiden joukossa ei ollut mitään hirveän yllättävää. . 26 Demokraatti Käytössä ollut osallistava työtapa edistänee myös sitä, että puoluekokousedustajien lisäksi laajemmalti puolueen riveissä koetaan ohjelmapaperit omiksi. Pitää sisällään SDP:n vision ja mission paremman yhteiskunnan rakentamisesta . OHJELMATYÖ De_16012020_24.indd 26 9.1.2020 10.49. Määrittelee SDP:n pitkän aikavälin tavoitteet, jotka saavuttamalla periaatejulistuksessa kuvattu visio tehdään todeksi . Ohjelmassa vastataan siihen, millä tavalla ihmiskunnan kohtaamia megaluokan haasteita pitää ratkoa. Kysymys kuuluu, halutaanko niitä käyttää, Räsänen summaa. Kokoaa yhteen SDP:n politiikan linjat ja valmistuessaan toimii puolueen linjasta kiinnostuneille hakemistona, josta löytyvät SDP:n näkemykset erilaisiin poliittisiin kysymyksiin. PERIAATEJULISTUS . Laajempi, noin 80 sivua . Demokratian tulevaisuus 4. . On avoinna jokaisessa puoluekokouksessa eli puolueen linjan muuttaminen tapahtuu muuttamalla poliittista ohjelmaa . Esillä ovat myös koulutus-, talous-, energiaja elinkeinopoliittiset kysymykset. Ohjelma tähyää 2030-luvulle . . Rakennemuutos ja kaupungistuminen RATKAISUT MUUTOSHAASTEISIIN 2030 TAVOITTEET POLIITTTISEN OHJELMAN POHJANA ON YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITEOHJELMA AGENDA 2030. Globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus 5. Puoluehallituksessa käydään läpi myös kaikki muut puoluekokoukselle esiteltävät asiat, esimerkiksi mahdolliset sääntömuutokset. – Sosialidemokraattinen eetos välittyy hyvin vahvasti. Seuraavaksi alkaa se työ, jossa puoluehallitus antaa vastauksensa aloitteisiin. Toimeenpano on helpompaa, kun sen tekemiseen on osallistettu paljon ihmisiä, Räsänen painottaa. Siitä annetaan perinteisesti raporttia puoluevaltuuston kevätkokouksessa. – Poliittisesta ohjelmasta ei olla tekemässä mitään opusta kirjahyllyyn, vaan se on tulossa aktiiviseksi politiikanteon välineeksi. . Siihen tarvitaan paljon laajempaa joukkoa. Yksinään siitä ei ole kaiken ratkaisevaksi viisastenkiveksi. Käytännössä puolueen työryhmissä kirjoitetaan vastauspohjat, jotka puoluehallitus käsittelee kuntoon. Tiivis, noin viisi sivua . – Varmistetaan, että kaikki materiaali on mahdollisimman selkeää ja läpikäytyä ja että sieltä löytyy kaikki se tarvittava tieto, jota edustajat tarvitsevat tehdessään päätöksiä, Räsänen summaa. . ARVOPOHJA 1. . Talousjärjestelmä ja yhteiskunnallinen eriarvoistuminen 6. – Totta kai ennen puoluekokousta tehdään myös seurantaa siitä, miten edellisessä puoluekokouksessa hyväksytyt aloitteet ja ohjelmat ovat toteutuneet. Joona Räsäsen mukaan moneen niistä löytyy linja poliittisesta ohjelmasta. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle 3. Askelmerkit kohti puoluekokousta TAMPEREELLA 12.–14.KESÄKUUTA järjestettävän puoluekokouksen edustajat saavat käsiteltäväkseen kaikkiaan 245 puoluekokousaloitetta
Palkankorotustavoitteisiin Rönni-Sällinen ei ottanut kantaa. Rönni-Sällinen ei ota kantaa vientialojen päänavauksen eli Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton 3,3 prosentin palkankorotukseen tai sen sopivuuteen PAMille. Peräti 19 300 osa-aikaista myyjää haluaisi tällä hetkellä kokoaikatyön. Paljon puhuttaneiden kiky-tuntien osalta eli 24 tunnin lisätyöstä Rönni-Sällinen toteaa lähtökohdan olevan, että talkootöiden aika on ohi. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa, että kyseessä on liittokierros eli PAM katsoo omia alojaan niiden omista lähtökohdista käsin. PAMIN JÄRJESTÖJOHTAJA Risto Kalliorinteen mukaan pamilaisilla on valmiutta työtaistelutoimiin jos neuvotteluissa ei edetä. Myös palkkausjärjestelmiä voisi uudistaa. Jos kiky-tunneista luovutaan vientiteollisuudessa, olisi erinomaisen epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta jos muiden alojen työntekijät joutuisivat jatkamaan ilmaisen työn tekemistä. – Työpaikkatason fiilis on se, että jos tarvitsee toimia, niitä löytyy, Kalliorinne tiivisti. Kiky-tunneista sovittaessa pitää katsoa mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista. PALVELUALAT KASVAVAT ja töitä tulevaisuudessa riittää. Työnantajien kiky-puheiden kääntyminen hämmentää. Lääkkeinä Rönni-Sällinen nostaa esiin muun muassa mahdollisuuden tehdä pamilaisilla aloilla koko työura sekä riittävät työtunnit ja palkan. Kiky-tunnit poistuivat Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton väliltä. P alvelualojen ammattiliitto PAM tavoittelee kevään työehtosopimuskierrokselta elämiseen riittävää palkkaa ja työaikaa. – Kyllä minä nyt näen asian niin, että palvelualojen työntekijät ovat lähteneet talkoisiin tukemaan Suomen vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä. Ongelma on pikemminkin se, ettei työtä tarjota tarpeeksi. Pöydällä on kaiken kaikkiaan 26 sopimusta, joita neuvotellaan 6 työnantajaliiton kanssa. 27 Demokraatti Lisää palkkaa ja työtunteja ilman kikyä PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo pamilaisten tehneen jo riittävästi kiky-talkoita. Isoilla PAMin neuvottelualoille keskimäärin peräti 88 prosenttia jäsenistöstä on valmis erilaisia työtaistelutoimiin kuten lakkoihin. Teksti Johannes Ijäs / Lehtikuva, Markku Ulander Rönni-Sällisen mukaan PAM tavoittelee selkeitä palkankorotuksia, joillain aloilla myös pitempiaikaisia ansiokehitystai palkkaohjelmia. Tavoitteet saavuttamalla luotaisiin liiton mukaan tilanne, jossa työntekijät voisivat tehdä aloilla kokonaisen työuran. Huolta kuitenkin tuo se, että pamilaisten alojen vetovoima on heikentynyt selkeästi kiinteistöpalvelualaa lukuun ottamatta. Työntajapuolen argumenttien vaihtuminen kiky-tunneista keskusteltaessa on hämmentänyt Rönni-Sällistä. PAMin hallitus ei ole niitä vielä linjannut. TYÖMARKKINAT De_16012020_27.indd 27 8.1.2020 15.58. Ne oli kirjattu lisäpöytäkirjaan. Vetovoimaa pitäisi lisätä. Koska kiky-tunneista on erilaisia ratkaisuja, myös niistä eroon pääsemiseksi voi olla Rönni-Sällisen mukaan myös erilaisia ratkaisuja. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus mahdollistaa työajan pidentämisen enintään 170 tunnilla vuodessa. Kyseessä on työaikakokeilu. PAM linjasi linjasi viime viikolla liittokierrostaan, jolla sovitaan noin 400 000 palkansaajan työehdoista ja palkoista. Rönni-Sällisen mielestä se, miten kiky-tunnit on milläkin alalla sovittu ja kirjattu on enemmänkin sopimusteknistä saivartelua. Hänen mielestään asiassa pitää pikemmminkin katsoa sitä, mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Osa-aikaisuus on PAMin näkökulmasta iso ongelma. Tällainen kokeilu ei ole Rönni-Sällisen mukaan relevantti pamilaisilla aloilla
Hiilinielujen laskenta on oma taiteenlajinsa, kuten viimeisen vuoden rajusti heilahdelleista arvioista olemme nähneet. Metsät ja hiilinielut ovat isossa asemassa EU:n tulevassa ilmastostrategiassa. Metsäkonsensuksen kaipuu SUOMALAISTEN PITÄISI NYT HAKEA LAAJAA RINTAMAA EUROOPPALAISIIN PÄÄTÖKSIIN VAIKUTTAMISESSA. Metsien taloudellinen merkitys Keskitai Etelä-Euroopassa on kuitenkin niin pieni, että ajatus kestävästä metsänhoidosta ja sen hyödyllisyydestä niin taloudelle kuin ympäristölle ei ole tärkeä teema eurooppalaisille päättäjille. Yli 70 prosenttia maapinta-alastamme on metsien peitossa. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuottoosuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Metsänomistajat, metsäteollisuus, ay-liike, tutkijat ja muut toimijat ovat hakeneet yhteistyössä metsänhoidon ja metsien hyödyntämisen suomalaiset mallit. Sijoitusmahdollisuus jäsenille Tuotto-osuuden tuottotavoite on 3,5 % Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Metsänhoitoa on ohjattu lainsäädännöllä, joka on antanut menettelytavat ja ohjeet myös yksityiselle metsänomistukselle. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Metsänhoidossa olemme aidosti edelläkävijöitä. Mitä suurempi puuvaranto ja mitä paremmin se on hoidettu, sitä enemmän hiilidioksidia sitoutuu. Luonnonvarakeskuksen tuorein laskelma joulukuulta tiputti arviota hiilinieluista viidenneksellä. De_16012020_28.indd 28 7.1.2020 14.28. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali kolmenkymmenen vuoden kuluttua eli vuoteen 2050 mennessä. 28 Demokraatti Tradekan tuottoosuus anti 7.1.2020 alkaen Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Metsistä syntyy viidesosa vientituloistamme. Metsänhoitoyhdistykset ovat toimineet tärkeänä linkkinä, jolla on varmistettu metsien hoito, tuholaisten torjunta ja uudet istutukset. ILMASTOMUUTOS JA siihen vastaaminen haastavat suomalaisen perinteisen metsäkonsensuksen. Erot eri laskelmissa ovat merkittäviä. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Suomi tavoittelee samaa puolet lyhyemmässä ajassa vuoteen 2035 mennessä. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Metsät ovat vuosikymmeniä ja vuosisatoja olleet suomalaisille hyvinvoinnin, taloudellisen toimeliaisuuden ja virkistymisen tyyssijoja. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Metsien merkitys niin luonnon moninaisuudelle, maaseudun kehitykselle kuin maamme taloudelle on nähty aikoja sitten. Komission suunnitelmat muuttuvat lainsäädännöksi ja päätöksiksi jo keväällä ja joka tapauksessa pitkälti tämän vuoden aikana. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT S uomi on Euroopan metsävaltaisin maa. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Kerätyt varat on siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Monen vaikuttajan ilmastoajattelussa metsien arvo on hiilinieluina, jotka olemassaolollaan sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. AIKAA ON vähän. Onhan kyseessä oma hyvinvointimme, ympäristömme ja tulevien vuosikymmenten aluekehityksemme ydinasia. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa metsien kautta syntyvät tulot niin talouskuin virkistyskäytössä ovat merkittävät tasapainoisen aluekehityksen kannalta. EU-parlamentti tekee metsäasioissa omaa kannanmuodostustaan jo keväällä. Siksikin suuri merkitys on sillä, mitä Suomi itse esittää ja kuinka suurella yksimielisyydellä asiassa toimimme. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Suomalaisten pitäisi nyt kokoontua metsäasioissa yhteiseen pyöreään pöytään ja hakea laajaa rintamaa eurooppalaisiin päätöksiin vaikuttamisessa. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen
Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Sijoitusmahdollisuus jäsenille Tuotto-osuuden tuottotavoite on 3,5 % Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. 29 Demokraatti Tradekan tuottoosuus anti 7.1.2020 alkaen Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus De_16012020_28.indd 29 7.1.2020 14.28. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Kerätyt varat on siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuottoosuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille
SAK:n koulutusja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoskella on kuva, että monissa liitoissa vähintään pohditaan tällaisten palvelujen kehittämistä, jollei niitä vielä ole. Pamissa kuultiin jäsenistöltä niistä vähemmän positiivista viestiä, ja kun taannoin maakuntauudistuspuheissa väläytettiin ”työllisyyspalvelujen täyttä mylläämistä ja vastuiden uudelleen jakamista”, motivoi se vielä lisää. Näihin koosteisiin listatut avoimet työpaikat eivät kuitenkaan ole varsinaisesti juuri ammattiliittojen jäsenille suunnattuja ilmoituksia. Mietimme, että meidän pitäisi pystyä auttamaan heitä jollain tavalla. – Liitot ovat heränneet siihen, että ne voisivat vahvistaa rooliaan tässä. AINAKIN AMMATTILIITTO Pro, Pam ja Rakennusliitto aloittivat vuonna 2018 lyömällä hynttyyt yhteen Suomen suurinta työnhakukonetta pyörittävän Duunitorin kanssa. Perusperiaate on kaikissa yhteistyöhön lähteneiden liittojen palveluissa sama. – Reippaasti yli 10 000 jäsenistämme oli työttöminä kuukausittain. 30 Demokraatti Duunittoman apu Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen yhä useammin räätälöityjä palveluja työnvälityksestä uravalmennukseen. Ajattelimme, että kun nykyteknologia sen sallii, pyritään tuomaan mahdollinen työpaikka niin lähelle kuin mahdollista, suoraan omaan kännykkään, Aaltonen kuvailee. Teksti Anna-Liisa Blomberg P ari vuotta sitten useampi ammattiliitto teki uuden aluevaltauksen ja ryhtyi avittamaan jäseniään työnhaussa. Koostetta pääsee selaamaan ja juuri itselle sopivia avoimia työpaikkoja koskevia tiedotteita tilaamaan liitosta riippuen joko kaikille kävijöille avoimella verkkosivulla tai kirjautumisen vaativilla jäsensivuilla. Vaikka itse kooste liiton suljetuilla jäsensivuilla olisikin, ne ovat näkyvillä myös Duunitorin sivuilla ja kaikkien kyseistä palvelua käyttävien löydettävissä. Duunitori kokoaa kunkin liiton jäsenten aloihin ja ammattinimikkeisiin liittyvät Duunitorille ilmoitetut avoimet työpaikat yhteen. – Räätälöinnissä voisi mennä pidemmällekin, ja sellaisia ajatuksia onkin, mutta tässä vaiheessa lähdimme tähän palveluun, Aaltonen sanoo. Palvelualojen ammattiliiton toiminnanjohtaja Jyrki Konola kertoo, että Pamissa omien palvelujen kehittämiseen motivoi osin huoli julkisten palveluiden tolasta. – Ajattelimme, että olisi nykyaikaa, että liitot rientäisivät tässä omien jäsentensä avuksi, jos julkinen palvelu menee kehnoksi – jäsenemme ansaitsevat parempaa. Liitot ovat hyvin sekä jäsentensä että työnantajien tarpeiden pulssilla, joten tällaisten palvelujen tarjoaminen on Heinikosken mielestä liitoille luontaista toimintaa. Luontaiselta se tuntuu myös siksi, että aluevaltaus on oikeastaan uusvanha. Mitä olen keskustellut liittojen kanssa, ei kukaan ole korvaamassa julkista työnvälityspuolta vaan täydentämässä sitä, Heinikoski kertoo. TYÖNVÄLITYS De_16012020_30.indd 30 8.1.2020 14.57. Viestintäjohtaja Jaana Aaltonen kuvailee Pron haluavan olla ajassa olevia palveluita jäsenilleen löytävä ja tarjoava ammattiliitto, ja tuohon aikaan Suomea riepotellut työttömyys osui kovaa Pron jäseniin. Aloimme miettiä, mitä kaikkea uutta voisi tehdä, Konola kuvailee. AMMATTILIITON TYÖNVÄLITYSPALVELU VOI TUNTUA TÄYSIN AVOINTA HAKUA TURVALLISEMMALTA. Käyntiin polkaistiin työnhakuja -välityspalveluilla, joiden rinnalle on jo monin paikoin tuotu liuta muita työllistymistä tukevia palveluja. – Rakennusliitto tahtoo kulkea jäsenen rinnalla aina opiskeluajasta eläköitymiseen saakka ja tukea työttömyysjaksojen aikana – olla tavallaan tukena arjessa, kuvailee työpaikkaja koulutusohjaaja Laura Waldén. Pro nimesi palvelunsa Työpaikkatutkaksi. Ay-liikkeen alkutaipaleella liitoissa tarjottiin työnvälityspalveluita ennen kuin yhteiskunta otti työllisyyspalvelut haltuun. RAKENNUSLIITO ON jo ottanut seuraavan askeleen räätälöinnissä. Liitto avasi oman jäsenilleen tarkoitetun työnvälitysalustansa juuri syyskuussa ja Duunitorin palvelusta luovutaan. ON NYKYAIKAA, ETTÄ LIITOT RIENTÄISIVÄT JÄSENTENSÄ AVUKSI, JOS JULKINEN PALVELU MENEE KEHNOKSI
31 Demokraatti De_16012020_30.indd 31 8.1.2020 14.57
– Kaikki käyttäjät eivät ole työttömiä, vaan osa heistä on töissä. Laura Waldén kertoo, että näin on — Rakennusliitto hyväksyy erikseen palvelun käyttäjiksi haluavat yritykset. TYÖNVÄLITYS De_16012020_30.indd 32 8.1.2020 14.57. – Kentältä kuuluu viestiä, että kun on paikka avoinna, hirveän pieni osa hakijoista on oikeasti osaavia tekijöitä. Hän pohtii, että aivan sellaisenaan se ei välttämättä toimisi, koska jo Pron alojen ammattinimikkeiden laajempi kirjo asettaa omat haasteensa. Palvelun ideana on olla kohtaamispaikka, jossa työnantaja ja työnhakija voivat löytää toisensa. – Minkäänlaista rekrytointitoimintaa tai henkilövuokrausta me emme tässä harjoita, Waldén painottaa. Palveluun kirjautuva työnhakija luo itselleen profiilin, jossa hän kertoo koulutuksestaan, työhistoriastaan ja osaamisestaan. Työnvälitys toimii monen treffipalvelun tapaan. Profiilin voi halutessaan asettaa avoimeksi, ja palveluun kirjautuneet työnantajat pääsevät selaamaan avoimia profiileja. Samoin mietiskelee Pamin Jyrki Konola. Työnantaja voi laittaa kiinnostavalle hakijalle yhteydenottopyynnön, ja jos sen hyväksyy, profiili avautuu työnantajan näkyville kokonaan, Waldén selvittää. ”Rakennusala on kompaktimpi”, hän kuvailee. Laura Waldén uskoo, että liiton omalla palvelulla on työnantajan näkökulmasta tietty etulyöntiasema verrattuna kaikille avoimiin työnhakualustoihin. – Avoimeksi asetetut profiilit näkyvät työnantajalle ensin anonyymeinä ilman tunnistetietoja. IHMISET OVAT löytäneet palveluihin hyvin. Palvelussa välitetään työ-, koulutussopimusja oppisopimuspaikkoja. Hakija luottaa, että liitto ei välitä ihan mitä tahansa työtä. Työnhakija voi selata ilmoituksia avoimista työpaikoista anonyymisti, mutta jos päättää hakea jotakin tiettyä työpaikkaa, näkyy hakijan profiili työn tarjoajalle kokonaan. Pron Työpaikkatutkalla on ollut kaikkiaan 3 000 käyttäjää, joista tosin puolet on jo lähtenyt palvelusta – käyttäjämäärä on laskenut prolaisten alojen työttömyyden vähentyessä. – Luulen, että tuo voi hyvinkin olla monen liiton tulevaisuutta – en yhtään ihmettelisi, että muut ammattiliitot tekisivät itselleen sopivaa versiota palvelusta, jota Raksa tekee nyt omillensa, Konola kiteyttää. SAK:n Mikko Heinikoski pohtii, että työtä hakevien näkökulmasta ammattiliiton tarjoama työnvälityspalvelu voi tuntua täysin avointa hakua turvallisemmalta. Jaana Aaltonen pitää Rakennusliiton palvelua sen tyyppisenä räätälöintinä, jonka suuntaan myös Pro voisi pyrkiä. PALVELU ON ilmainen sekä Rakennusliiton jäsenille että sinne kirjautuville työnantajille. He haluavat katsoa, löytyisikö työpaikkaa, johon tahtoisi ehkä vaihtaa, Aaltonen muistuttaa. Se on kiinnostanut työnantajia, että meidän jäsenemme ovat alan ammattilaisia, alalla työskennelleitä tai alalle opiskelevia. Laura Waldén kertoo, että Rakennusliiton oma työnvälityspalvelu on herätTYÖNVÄLITYS TOIMII MONEN TREFFIPALVELUN TAPAAN. 32 Demokraatti Omaa työnvälityspalvelua ryhdyttiin nikkaroimaan, koska jäsenistö kyseli paljon vinkkejä työnhakuun ja vihjeitä työpaikoista
Yhdelle liitto on kuin vakuutuslaitos, työehtosopimusten neuvottelija sekä turva ja apu ongelmatilanteissa. Moni on sanonut, että uravalmennuksen jälkeen alkoi päästä haastatteluihin. Toiselle se on lisäksi tai ensisijaisesti kansalaisjärjestö, jonka toiminnassa mukana olemalla voi vaikuttaa paitsi omiin työehtoihin, myös yhteiskuntaan ja maailmaan laajemmin. Suoraa tilastotietoa ei ole saatavilla, mutta Pron palvelusta lähteviltä kysytään lähdön syy. Sekä Pro että Pam tarjoavat jäsenilleen myös videoita ja webinaareja, joita UP Partners tuottaa. Waldén uskoo, että talven hiljaisemman ajan jälkeen keväällä palvelun löytää yhä useampi jäsen, kun rakennusalalla työn tarjonta vilkastuu kesän sesongin lähestyessä. – Työmarkkinat ovat tosi eriytyneet. Ajatuksena on, että ryhdytään yhä enemmän tekemään näitä sisältöjä meidän aloillemme, jopa tietyille ammattikunnille, Konola sanoo. Kolmas kokee, että se on – tai ainakin pitäisi olla – palveluorganisaatio. KAIKISSA KOLMESSA ammattiliitossa tarjotaan myös muita palveluita työllistymisen tueksi. Henkilökohtaiselta uravalmentajalta voi saada puhelimitse tai Skypen välityksellä neuvoja ja tukea uran eri vaiheissa. Sisällöstä iso osa on vielä niin sanotusti yleismaailmallista, eikä varsinaisesti juuri tietyille aloille suunnattua. Konola tuumii, että ei ole olemassa vain yhdenlaista suhdetta ammattiliittoon, vaan eri ihmisille liitto tarkoittaa eri asioita. De_16012020_30.indd 33 8.1.2020 14.57. – Se oli itsellenikin yllätys, että se on näin nopeasti kerännyt käyttäjiä. Insinöörien maailma, opettajien maailma, yksityisten palvelualojen työmarkkinat – ne ovat kaikki ihan omanlaisiaan. TYÖN MURROS, JOSTA ON PUHUTTU PALJON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄNÄ, ON JO TÄÄLLÄ. Ehkä siellä liiton asiantuntija kertoo, miten pitää itsestään huolehtia, kun tekee vaikkapa vuorotyötä. Valmennuksessa etsitään ja löydetään vahvuuksia. Useimmilla se on ollut työpaikan saaminen, mutta sitä ei kysytä, tärppäsikö juuri Työpaikkatutkan ansiosta. Moni on myös saanut työpaikan, kun on osannut hakea työtä ja markkinoida itseään ja osaamistaan oikealla tavalla. KOLMIKKO ON yhtä mieltä siitä, että liittojen jäsenpalveluvalikoiman laajenemisen taustalla vaikuttaa myös se, että tänä päivänä ihmiset odottavat ammattiliitoiltaan aiempaa enemmän. Jyrki Konola kertoo, että videoja webinaarikirjasto kasvaa koko ajan. Ja miksipä ei, kehitys kehittyy! Ihmisten vaatimustaso nousee, se on ymmärrettävää, ja meidän täytyy vastata siihen huutoon, Konola kuvailee. Waldén pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa Rakennusliiton palvelun vaikuttavuutta voisi kartoittaa kyselyillä. Rakennusliitossa terveys ja hyvinvointi nostettiin vuoden alussa konkreettisen avun valikoimaan. Laura Waldén kertoo, että vastaavanlaisten urapalveluiden tarjoaminen on suunnitelmissa myös Rakennusliitossa, mutta ajatuksena on luoda koulutukset itse, jotta ne ovat suoraan jäsenten tarpeisiin räätälöity. Erityisesti palvelun helppokäyttöisyyttä on kehuttu, Waldén kertoo. Kenties tulevaisuutta on, että neuvoja ryhdytään antamaan entistä enemmän myös hyvinvointiin liittyen. Ehkä ammattiliitot voivat tulevaisuudessa avittaa jäseniään oikeanlaiseen täydennyskoulutukseen, Konola pohtii. Työnhakuprofiileja on tehty yli viisisataa ja yli kolmetuhatta jäsentä on vähintään käynyt kurkkaamassa, miltä palvelu näyttää. Kun rakennusalalla moni jää vaille säännöllisiä terveysja hammastarkastuksia, laittoi liitto pystyyn vakuutuskassan, johon liittymällä tarkastuksiin pääsee joka toinen vuosi. Kuinka moni sitten on saanut työpaikan juuri liiton palvelun avulla, sitä Aaltonen eikä Waldén osaa sanoa. Sillä on valtava merkitys, Aaltonen sanoo. Oppia saa vaikkapa hyvän CV:n ja hakemuksen tekoon. – Se sopii esimerkiksi ihmisille, jotka eivät ole aikoihin etsineet töitä. – Että kun joku tulee meidän neuvontalinjoillemme, chattiin tai webinaariin, siellä ei puhutakaan suoraan työhön liittyvistä asioista vaan vaikka työssä jaksamisesta. Valmennusta voi saada myös psykologilta. – Sellainen perinteinen edunvalvonta ei enää riitä, vaan tarvitaan monipuolisia, arjessa mukana olevia palveluita – konkreettista apua ja tukea, sanoo myös Laura Waldén. Se näkyy konkreettisesti yhä useammalla työpaikalla. – Pam on palvelualoilla työskentelevien etujärjestö, ja sellaisena me yritämme parantaa heidän työehtojaan ja elämäänsä. Konola tuumii, että ammattiliittojen ydin – se, miksi liitot ovat olemassa – säilyy, mutta ehkä sekin muuttaa muotoaan. Pitkään töissä ollut ihminen ei välttämättä tule ajatelleeksi, mitä kaikkea onkaan työssä oppinut. Mutta mitä kaikkea niiden työehtojen ja heidän elämänsä parantamiseksi voikaan tehdä – rajana on vain mielikuvitus. Ainakin Pro ja Pam ovat rakentaneet näitä yhdessä virtuaalivalmennusta tarjoavan UP Partners -nimisen yrityksen kanssa. – Hän ajattelee, että jäsenmaksulla totta kai kuuluu saada edellä mainitut asiat, mutta hän miettii, voisiko saada jotain muutakin. Konola toteaa, että työn murros, josta on puhuttu paljon tulevaisuuden näkymänä, on jo täällä. Jaana Aaltonen kertoo, että Pro Noste on jäsenpalvelu, jonka kautta saa uraja koulutusvalmennusta. 33 Demokraatti tänyt selvästi kiinnostusta
34 Demokraatti Hamyn harharetket KASVO De_16012020_34.indd 34 7.1.2020 13.46
35 Demokraatti Elokuvaohjaaja Hamy Ramezan elää jännittävää aikaa. Hän on saanut ensimmäisen pitkän elokuvansa kuvaukset tehtyä ja tekee nyt työn viimeisiä vaiheita yhteistyössä leikkaajan kanssa. De_16012020_34.indd 35 7.1.2020 13.46
Eivätkä elokuvan tapahtumat myöskään ole sellaisia, mitä juuri meille on sattunut. – Tämäkin elokuva on omakohtainen, mutta ei niin, että minä olisin kukaan elokuvan hahmoista tai että kukaan heistä olisi isäni tai äitini. – Elokuvan todellinen luominen alkoi siitä, kun vihdoin ymmärsin, mistä etsiä tarinan totuutta. De_16012020_34.indd 36 7.1.2020 13.46. Elokuva käsittelee pakolaisuutta. Hamy Ramezan huokaa kysymyksen kuullessaan. Hän kirjoitti useita versioita, valvoi monia öitä, kävi monia keskusteluja tuottajan, kollegoiden ja ystävien kanssa ennen kuin 1 Päätös siitä, että haluan lapsen. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. ELOKUVAN KÄSIKIRJOITUS uhkasi karauttaa karille, lopullisesti. Vasta nyt oikeastaan havaitsen, että mies näyttää aavistuksen väsyneeltä, ehkä jopa aavistuksen varautuneelta. Ramezanin oma perhe pakeni kotimaastaan Iranista ajatollah Khomeinin diktatuuria Turkin ja Jugoslavian kautta ja saapui Suomeen 1990. Hamy Ramezan oli tuolloin kymmenvuotias. Mikä oli pielessä elokuvan käsikirjoituksen aiemmissa versioissa. Onko uusi elokuva omaelämäkerrallinen. Ramezan on aiemmin ohjannut kansainvälisiä palkintoja saaneet lyhytelokuvat Listen (Kuuntele) ja Paratiisin avaimet sekä dokumenttielokuvan Tuntematon pakolainen. Elokuva sijoittuu kokonaan Suomeen ja alkaa siitä, kun Mehdipourin perhe on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina saapunut Suomeen. Ramezan yltyy pitkään pohdintaan, jossa hän miettii fiktiota kirjoittavan taiteilijan yhtä keskeistä paradoksia. JOKAINEN IHMINEN ON KIEHTOVA ARVOITUS ITSESSÄÄN, EI STEREOTYPIA. Ramezan kertoo, että oli suuri helpotus saada The Oasis of Now’n kuvaukset tehtyä ja työ leikkausvaiheeseen. Hän on juuri astellut alkutalven iltapäivähämärryksestä toiseen lähes valottomaan elementtiin, leikkaushuoneeseen. – No, se on vähän… siis jokainen elokuvahan lähtee ihmisen, tekijänsä sydämestä tavalla tai toisella, Ramezan tunnustelee kysymystä. 36 Demokraatti D-KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva hän oivalsi, miten tarina tulee kirjoittaa. Ramezanin omat pakolaisuuteen liittyvät traumat olivat kuitenkin kaventaneet hänen katsettaan, eikä kaventuminen tässä tapauksessa tarkoittanut tarinan hedelmällistä rajaamista ja kehystämistä vaan sen vääristämistä. Vaikka Ramezan ja Louhivuori jutustelevat leppoisasti elokuvan kerronnan yksityiskohdista, tuntee miesten keskustelua sivusta seuraava olevansa juuri tässä nimenomaisessa tilanteessa läsnä liikaakin. Halusin kertoa kertoa oikeista ja hirveistä tapahtumista, mutta kun niistä luki, ne eivät olleet emotionaalisesti totta. 2 Sitoutua tulevaisuuteen pidemmäksi aikaa kuin vuosi kerrallaan 3 TÄRKEINTÄ 3 Olla vain Hamy Ramezan. Sivustaseuraaja kokee itsensä tunkeilijaksi. Olin pitkään totuuden perässä ja myös hirveän pitkään hakoteillä hakemisessani. Käsillä on Ramezanin ensimmäisen pitkän elokuvan leikkausvaihe. – Ymmärsin, että minun on kerrottava emotionaalinen totuus ajatuksistani, tunteistani ja kokemuksistani. Olemme Hamy Ramezanin vieraana Länsi-Herttoniemessä Aamu Film Companyn tiloissa. Ramezan oli yhdessä vaiheessa lopettaa tarinan kirjoittamisen ja jättää koko työn. Tai sitten hän näyttää juuri siltä, miltä me kaikki suomalaiset nykytalvien aikaan ja tähän aikaan vuodesta näytämme. OMAELÄMÄKERRALLISUUS KYTKEYTYI kirjoittamisen prosessiin niin kuin moM itä diggasit niiden bileistä?” Elokuvaohjaaja Hamy Ramezan katsoo kysyvästi leikkaaja Joona Louhivuorta, joka tekee työtään ison tietokoneruudun äärellä. Kysymys koskee vielä työnimellä The Oasis of Now kulkevan elokuvan yhtä kohtausta. – Viisi vuotta kamerani oli näyttänyt väärään suuntaan. nesti tapaa – keittiön kautta
– Tajusin, että hetkinen, ne Suomeen tulemisen ajat ja vuodet, nehän olivat elämäni parhaimpia hetkiä: kaikki ne avuliaat ihmiset, kauniit asiat ja teot, mitä sain matkan varrella kokea, vaikka ympäröivät olot olivat erikoisia. De_16012020_34.indd 37 7.1.2020 13.46. – Omalla tavallaan myös ulkoiset tekijät lisäsivät kyynisyyttäni. Syksyllä 2015 lintukoto-Suomi oli äkkiä tilanteessa, jossa joidenkin käsityksissä ”pakolaiset vyöryivät maahan”. Iranista paon ja Suomeen tulon vuosien muistelemisen kautta hän vähitellen oivalsi, miten tarina tuli kertoa. Tuntui, että kaikki pakolaisuuteen liitetty jo itsessään nähtiin lähtökohtaisesti kielteisenä. – Tarinaani kritisoitiin ja minulta kysyttiin, että onko tämä todella sinun maailmankuvasi. Vastasin aina vain, että kun tämä on totta. Siksi myös se, mitä kirjoitin, oli elämälle vierasta ja kylmää. Julkinen puhe ja kirjoitukset pakolaiskriisistä ja -tulvasta saivat Ramezanin aiempaa itsetietoisemmaksi omasta taustastaan, pani hänet käymään hankalaa vuoropuhelua itsensä kanssa, kysymään hankalia kysymyksiä ja arvioimaan uudelleen omaa elämää ja menneisyyttä: näinkö meidätkin aikoinaan nähtiin, uhkana. 37 Demokraatti Kun Hamy Ramezan kirjoitti elokuvakäsikirjoituksen eri versioita, maailma eteni omien tahtiensa ja lakiensa mukaan
Ramezanin mieleen nousee niiltä ajoilta monia vahvoja yksityiskohtia: kuinka Ramezanin perheelle osoitettu suomalainen tukiperhe tuli heille kylään sovitusti, luterilaisesti ja pilkuntarkasti aamuyhdeksältä, vaikka Ramezanin perhe vasta oli vähitellen päivän toimiin tarttumassa; kuinka isän työkaveri postista vei isän mökilleen, heitti kalareissulla rannekellonsa järveen ja sanoi, ettei me Suomessa kesällä tätä tarvita; kuinka isä hankki oman mökin, kesäparatiisinsa Joutsasta. Mutkattomuuteen päästääkseen, hänen on täytynyt kuitenkin kulkea kiemurteleva ja joskus myös kivinen polku. Ei niin, vaan miksi Mikko ajattelee noin. Henkilökohtaiseen oivallukseen liittyi laajempi ymmärrys maailman menosta. – En koe olevani pakolainen Hamy Ramezan. Syntynyt Teheranissa Iranissa . Tietyllä tavalla olen aina naimisissa sen pakolaisasian kanssa. Olimme etuoikeutettuja verrattuina moniin muihin pakolaisiin, joiden perheet olivat hajonneet tai jotka eivät saaneet jäädä Suomeen. Ramezanin perheen esikoinen, HAMY RAMEZAN . . En enää sano asioita suomalaisittain tai iranilaisittain, vaan Hamy Ramezan on tällainen ihminen ja sanoo asioita tällä tavalla. Valmistunut elokuvaohjaajaksi 2007 Farnhamin ylipistosta Englannissa. Ohimennen käy ilmi, että perheeseen kuuluu vaimon lisäksi pieni lapsi. Samassa hän muuttaa mieltään ja toteaa, ettei hän halua puhua heistä haastattelussa; mielenmuutos luo sympaattisen, vastuullisen kuvan Ramezanista. – Vanhemmat olivat äärimmäisen onnellisia, kun tulimme Suomeen. Ehkä Ramezanin puheiden uskottavuus pohjaa juuri näihin kokemuksiin ja vaiheisiin. – Kävin sen prosessin läpi hirveän vaikeasti. Kesken identiteettipohdintojensa Ramezan on kertoa perheestään enemmänkin. Minulla on oikeus olla näyttämättä maailman kyynisyyttä. . ENSIN MALMI, sitten Kauniainen. . – Elimme todella onnellista aikaa ja perheenä olemme edelleen hyvin onnellisia yhdessä. – Enää en ajattele, että miksi kaikki suomalaiset ajattelevat noin. ETSIMINEN, HARHAILEMINEN. Olen syntynyt Iranissa ja kasvanut Suomessa. De_16012020_34.indd 38 7.1.2020 13.46. HAMY RAMEZAN on kahden kulttuurin muovaama, mutta hän ei halua tätäkään asiaa korostaa. 38 Demokraatti D-KASVO – Havahduin myös siihen, että taiteilijana minulla on oikeus valita näkökulmani. Ramezanin isä työskenteli Iranissa lääketieteellisenä asiantuntijana, medical supervisorina: isän ammatti oli jotakin lääkärin ja erikoissairaanhoitajan väliltä. Hänen elokuvansa on palkittu monilla kansainvälisillä elokuvajuhlilla VIISI VUOTTA KAMERANI OLI NÄYTTÄNYT VÄÄRÄÄN SUUNTAAN. Joskus ajattelin iranilaisittain, koska jos olisin ajatellut suomalaisittain se olisi tuntunut ikävältä tai nololta ja tein myös päinvastoin eli suhtauduin asioihin kuin suomalainen, jos se tuntui iranilaisena vaikealta. Ohjannut dokumenttielokuvan Refugee Unknown (Tuntematon pakolainen) sekä fiktiiviset lyhytelokuvat Listen (Kuuntele) ja Keys of Heaven (Paratiisin avaimet) . Siinä vaiheessa kun minusta tuli Hamy Ramezan, niin yhtäkkiä maailma avautui mulle ja mun turvattomuus muuttui turvallisuudeksi, Ramezan sanoo vakavana. . Kysymys itsessään on väärä. Kysymys pakolaisuudesta, toistuu aina, eri yhteyksissä ja vähän eri näkökulmista. Ramezan huokaa kesken haastattelun ja pahoittelee ajatustensa ajoittaista katkeilua. Jokainen ihminen on kiehtova arvoitus itsessään, ei stereotypia. – Meistä tuli Grankullan iranilaisia, Ramezan naurahtaa. Menettelin näin kunnes tajusin, etten ole iranilainen enkä suomalainen. Mitä merkitsee se, että on paennut vanhasta kotimaasta ja luonut uuden elämän uudessa maassa. Ensimmäisenä Suomen vuotena Ramezanin perhe asui Malmilla kerrostalossa, jossa oli vain muita pakolaisia. Ne tuntuvat olevan nelikymppisen Hamy Ramezanin elämän keskeisiä teemoja. Jostakin syystä Ramezanin sanomana nuo sanat tuntuvat luontevilta ja uskottavilta, eivät ylijuhlavilta tai loppuun kulutetuilta, joilta sanat voisivat kuulostaa jonkun muun sanomana. Hän toteaa yöunten jääneen vähiin viime aikoina. Hänen mukaansa kahden kulttuurin vaikutuspiirissä eläminen on hänelle nykyisin ongelmatonta. . Lumi ja lumisade ja koko tämä skandinaavinen maailma oli heistä ihana. – Totuus on lopulta yksinkertainen ja tylsä. . Hän käyttää usein sanoja totuus ja tosi. Suomalais-iranilainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja . Jos Ramezanin piti etsiä elokuvansa tarinan syvintä, tosinta henkeä monella tapaa ja monesta paikasta, on hän myös omassa elämässään tehnyt henkilökohtaisen syväsukelluksen, joka on liittynyt identiteetin etsintään: kuka hän on, mitä on olla kulttuuriltaan sekä iranilainen että suomalainen
Se kuilu estää ihmisiä tekemästä yhtään mitään. – Faija sai duunista potkut, kun hän ei suostunut käyttämään sukkia sandaalien kanssa. He kysyivät, että oletko joku länsimaalaisten aasi. 39 Demokraatti Hamy, syntyi 1979. Yläasteikäisenä hän ajoittain kärsi unettomuudesta ja löysi kirjoittamisen. De_16012020_34.indd 39 7.1.2020 13.46. Omien mietteiden ja pikku tarinoiden kirjoittaminen paperilappusille toi iloa. – Ymmärrän hyvin, mistä puhut. Kiemuraisten vaiheiden – jakso tietoliikenneinsinöörin opinnoissa, armeijavuosi, kirjoittamista mustiin pikku vihkoihin, harrastajateatterissa näyttelemistä – jälkeen Hamy Ramezan suuntasi Englantiin, Farnhamin yliopistoon ja elokuva-alan opintoihin. Voit ymmärtää, että kun pääsimme Suomeen, se oli vanhemmille jotakin aivan ihmeellistä ja hienoa. Faijan mielestä sandaalit olivat sitä varten, että jalat saavat hengittää ja vain idiootit pitivät sukkia sandaalien kanssa. MINULLA ON OIKEUS OLLA NÄYTTÄMÄTTÄ MAAILMAN KYYNISYYTTÄ. Mitä hän elokuvaohjaajana ajattelee luovan ihmisen toisesta pulmasta, kun alkuperäisen tavoitteen ja näkemyksen sekä lopputuloksen välille väistämättä aukeaa kuilu. Lukion jälkeen suunta oli aluksi kohti lääkäriopintoja. Harharetket ovat hänelle tuttuja. – Jos siihen aikaan pidit solmiota kaulassa, militantit tulivat ja leikkasivat sen pois. Moni haluaa esimerkiksi kirjoittaa mutta välttää sitä, koska samalla pelkää, mitä tuleman pitää ja jää loputtomiin odottamaan oikeaa hetkeä, jota ei koskaan tule. – Jo se, että ihminen epäonnistumisen pelosta huolimatta tekee ja yrittää, on omalla tavallaan suhde ja kannanotto. Iranissa oli juuri tapahtunut islamilainen vallankumous, joka mullisti maassa kaiken, myös Ramezanin perheessä. TAITEILIJAKSI KASVAMINEN oli sekin omanlaisensa pitkä tie Ramezanille. Naisille pakotettiin hunnut päähän ja heille tehtiin vaikka mitä hirveyksiä. Lukion loppuvaiheessa pitkän matematiikan kirjat lensivät kuitenkin jo nurkkaan ja vaihtuivat filosofian kirjoihin
40 Demokraatti Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_16012020_40.indd 40 8.1.2020 14.19
Onpa mahtavasti sovellettu puhekielistä besserwisserismiä hyvään tarkoitukseen! (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Mörkö on yhä positiivisia värähtelyjä herättävä sana. (TO) MINULLE VUODEN suosikkisanana jäi kaikumaan se mörkö, jonka uutta tulemista tuli tällä palstalla jo kiekkokullan jälkihumussa käsiteltyä. Valkohäntäpeuran oikean nimen joudun taannoisen nimiveivauksen takia aina googlettamaan. Ja miettikääpä toimikunnan nimeä itseäänkin – leviennimeämistoimikunta, mahdollista vain suomessa. Urheiluja muusta viihdekielestä rehottamaan levinnyt sanapari on perin pöljä. Se olkoon Kuuloliiton huulioluvun asiaa edistäneen kampanjan ”Kato mitä mä sanon”. Animaatiohahmo Myyrän ajatteleminen kontiaisena ja myyräntöiden luokitteleminen kontiaisentöiksi tai myyräntöiksi niiden oletetun tekijän mukaan aiheuttaa myyränkoloja aivoihini. Mörkö on yhä niin positiivisia värähtelyjä herättävä sana, että myös Helsingin nimistölautakunnan soisi heräävään. Ja on joissakin kartoissa noin 110 vuotta sitten ollutkin, kuten nimistötutkija Terhi Ainiala tiesi aikoinaan kertoa Kotuksen sivujen mainiossa blogissaan. Koska, Tua, hoitelit taiten kaksi sanakategoriaa yhdessä, käytän tilaisuutta hyväkseni, ja avaan ”vuosikatsaukseemme” vielä kolmannen sarjan: vuoden kielellisesti onnistunein kampanjaslogan. 41 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Mörkösaaren haurut V uosi 2019 jäi taakse, ja perinteiseen tapaan vuodenvaihteen Kielen päällä valitsee ne sanat, joiden soisi niin ikään jäävän taakse, ja ne, jotka ovat kuluneena vuonna ihastuttaneet. Jos nimi nyt kuitenkin pitää muuttaa, sitä ei varmastikaan voi tehdä ihanammin kuin rakkohaurun tapauksessa. Suomennos tehtiin muinoin hiukka hutaisten, kun paikannimen taustalla kuviteltiin olevan ruotsin sana hamnbuse eli satamajätkä. Stadissahan on kovaa vauhtia satama-alueesta merelliseksi asuinkaupunginosaksi muuttuva Jätkäsaari, ruotsiksi Busholmen. Tällä kertaa lyön kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja valitsen omaksi inhokikseni ja suosikikseni yhden ja saman sanan. Muita murremuotoja ovat haura, hatru ja hauteri. Muumibuumin ollessa yhä valloillaan voisin helposti kuvitella japanilaisturistien virtojen suuntautuvan kohti Mörkösaarta, kun sisääntuloväylällä vielä olisi kiekkosankari Anttilan sijasta Tove Janssonin kirjojen surullisen hahmon kylmättären patsas. Tunteethan syntyvät meissä sisällä ja purskahtavat ulospäin, joten ilmaisulla on väärä suunta... Miten kivaa, että murresanasta tuli yhtäkkiä vähän hienompaa biologiaa! Toimikunta on keksinyt monia muitakin hauskan kuuloisia sanoja, kuten punatöpöröyhelö. Uuden nimen keksinyt leviennimeämistoimikunta nappasi sukunimen Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson murteista, joissa hauru on merkinnyt rakkolevää. De_16012020_40.indd 41 8.1.2020 14.19. Mutta! Jos nimi nyt kuitenkin pitää muuttaa, sitä ei varmastikaan voi tehdä ihanammin kuin rakkohaurun tapauksessa. Minä kun olen pelkkä tavallinen luonnonihailija, minulle on aika sama, onko maamyyrä oikeasti myyrä vai ei – haluaisin mieluummin vain pitää tutun sanaston. Buse on kuitenkin siitä kiva, että se voi kääntyä myös möröksi, joten hampuusimainen Jätkäsaari voisi ihan perusteellisesti olla trendikäs Mörkösaari. Lähtökohtaisesti vedän teen väärään kurkkuun heti, kun tuttuja kasveja ja eläimiä aletaan nimetä uudestaan. Vuosirankkauksessani inhokki-ilmaus on mennä tunteisiin. Tämä ristiriitaisia tunteita herättävä sana on rakkohauru
42 Demokraatti E nsinnäkin, minä lienen maailman huonoimpia henkilöitä jakamaan kenellekään sijoitusneuvoja – mutta teen sen silti. Osakesäästötili mahdollistaa yksityishenkilölle helpon tavan sijoittaa pörssiosakkeisiin, ja pääomatulovero maksetaan vasta, kun osinkoja tai myyntivoittoja nostetaan tililtä. En ole koskaan sijoittanut euroakaan pitkäjänteisesti tai järkevästi, ja siihen on tasan kaksi syytä. Uhkapeleihin sijoitettu tonni on nyt keskimäärin 400 euroa. Yhteiskunnan ja myös yhteiskuntarauhan kannalta nimittäin olisi oikein hyvä, jos enemmistö meistä todella sijoittaisi osakkeisiin pitkäjänteisesti ja järkevästi. HELSINGIN SANOMIEN mukaan keskivertosuomalainen laittaa rahapeleihin 570 euroa vuodessa, mutta osakkeisiin ja rahastoihin vain 42 euroa. TAMMIKUUSSA PÖRSSIIN SIJOITETTU TUHATLAPPUNEN ON TÄNÄÄN 1 200 EUROA. Sijoitukset kasvamaan korkoa korolle verottajan ulottumattomiin, kunnes niitä joskus tarvitsee. Itse en pelaa ja muutenkin kohdaltani peli on jo menetetty, mutta lapsilleni aukeaa ensi tilassa osakesäästötilit, joihin pyydän sukulaisia laittamaan synttärirahat, sijoitan pullonpalautusrahat ja jos jotain lapsilisistä jää. Ja katso, nyt se onkin jo mahdollista useimmille, kun laki osakesäästötileistä tuli voimaan 1. Suomalainen on laiska sijoittaja, ja osakesäästötilin helppous viehättää. Mitä useam malla on vaurautta, sitä enemmän ihmisillä on menetettävää, jolloin harvempi haluaa keikuttaa yhteistä venettä esimerkiksi Brexitin tyyliin. MITÄ SIIS kannattaisi tehdä. Pörssivuosi 2019 oli erinomainen, ja rahoitusprofessori Vesa Puttosen mukaan tammikuussa pörssiin sijoitettu tuhatlappunen on tänään 1 200 euroa. No, samalla lailla kuin Juha Sipilä ja muut Suomen rikkaat ovat tehneet jo pitkään vakuutuskuoriensa kanssa. tammikuuta 2020. De_16012020_42.indd 42 7.1.2020 15.44. En ole pitkäjänteinen, enkä järkevä. Osakesäästötilejä avattiin kymmeniä tuhansia jo ennen lain voimaantuloa, ja arvio on, että tänä vuonna noin sata tuhatta suomalaista ehtii aloittaa osakesäästämisen uudella tavalla. Niitä on tullut, ja raha-asiani olen kussut niin ikään… Älkää siis tehkö, kuten minä olen tehnyt, vaan niin kuin sanon. On vaikea uskoa, että nykymenolla eläkejärjestelmämmekään kestää, joten on joku turva heilläkin vanhana. Kolmas syy lienee poikkeuksellinen, sillä en ole koskaan oikeastaan edes tavoitellut vaurastumista, vaan olen halunnut tehdä niin kuin tuntuu oikealta ja hankkia erilaisia kokemuksia. Kohta sijoitamme kuoreen kuin Sipilä KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Toki siitäkin on ollut jonkinlaista hyötyä kansanterveydelle, että suomalaiset syytävät pikavoitto silmissään kiiluen vähiä varojaan Veik kauksen peleihin, mutta monopoli tuskin kestää globaalissa maailmassa enää kovin pitkään, ja pian vedonlyöntirahat valuvat pääasiassa veroparatiiseista operoiville yhtiöille ja niiden omistajille
Peilikuvasta tulee toisaalta mieleen se muutos, mikä itsessä on tapahtunut vuosien varrella. 43 Demokraatti Heidi Miettinen 23-vuotias aloitti SONKin puheenjohtajana 1.1.2020. Siksi valitsin sosialidemokraattisen liikkeen ja lähdin toimimaan SONKissa. Ujompikin ihminen, niin kuin minä itse, pystyy kasvamaan tässä ympäristössä vahvemmaksi toimijaksi. Tehtävänä oli piirtää omakuva ja opettajani kiersi luokassa katsomassa, mitä olimme jo saaneet aikaan. Luin ennen päätöstäni läpi kaikkien poliittisten nuorisojärjestöjen arvot, jotta päätökseni ei perustuisi pelkästään mielikuviin järjestöistä. Lukion toisella luokalla lähdin mukaan opiskelijakuntatoimintaan ja Suomen lukiolaisten liittoon. A la-asteella opettajani sanoi, että minulla on sydämen muotoiset kasvot. Näissä järjestöjutuissa olen huomannut kasvaneeni tarkkailijan roolista toimijaksi. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_16012020_42.indd 43 7.1.2020 15.44. On upeaa, miten tässä liikkeessä arvot yhdistävät erilaisia ihmisiä ja miten nämä ihmiset tukevat toisiaan. Tässä liikkeessä on helppo toimia, vaikka olisi minkälainen persoona. On tärkeää, että myös pienituloiset pystyvät kouluttautumaan. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen jouduin miettimään, mitä tekisin seuraavaksi ja lähdin mukaan sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Minulle arvoista tärkein on heikoimmista huolehtiminen. Oli piirrettävä sydämenmuotoiset kasvot
44 Demokraatti Klassikot veivät valitsijadiktaattoria De_16012020_44.indd 44 8.1.2020 15.32
Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Vaan kuinkas sitten kävikään... Mikkelissä Työväen Näyttämöpäivien tämänvuotinen ohjelmistovalitsija, ohjaaja-kirjailija Elina Kilkku ei todellakaan ottanut tehtäväänsä vastaan menneisiin kaihoavat sananlaskut mielessään. – Kävi niin, että esitykset, joita kiersin katsomassa, yllättivät minut täysin. Sain nähdä toinen toistaan taitavammin tehtyjä klassikkoja – eli jotain ihan päinvastaista, mitä olin festivaaliohjelmistoon lähtenyt hakemaan. Ja miten olisi tämä väittämä: Ennen oli kaikki paremmin... Eli nostaisin esiin kaikenlaista pientä, marginaalista, outoa, hätkähdyttävää ja rajua. De_16012020_44.indd 45 8.1.2020 15.32. Vanhassa vara parempi. No, sananlaskujen totuuksista 80 prosenttia on parasta ennen -päiväyksensä jo nähnyt, ja totaalinen haikailu menneiden perään muuttuvassa maailmassa on muutenkin aika hedelmätön asenne. Pikemminkin päinvastoin. KULTTUURI Jussi Ronkainen Työväen Näyttämöpäivien klassikkotarjontaan kuuluu muun muassa turkulaisen Jo-Jo-Teatterin Minna Canth -tulkinta Papin perhe. – Oikeastaan lähdin liikkeelle ajatuksesta, että nyt räjäytän valinnoillani uusik si kaiken. Teksti Rolf Bamberg S ananlaskuthan sen ”tietävät”. 45 Demokraatti Työväen Näyttämöpäivien kattauksessa herkutellaan piinkovilla, mutta tuoreesti käsitellyillä isoilla teksteillä. Kuvassa näyttelijöistä Oona Seppänen ja Fiona Syren (etualalla)
Että kun katsoin niitä, niin jokin niissä esityksissä resonoi minussa juuri tässä ajassa, herätti isoja tunteita. Mutta onko tilanne niin ideaali. Miksi niissä ei isoja riskejä paljon näy. Tältä minusta itsestäni ainakin alkoi tuntua. Eipä ollut yhden yhtä pätkää näissä katsomissani esityksissä. KILKKU KERTOO odottaneensa, että tulisi näkemään esityksiä, joissa pohdiskeltaisiin samoja suuria kysymyksiä, joita nykyinen maailmantilanne ja ympäristöuhat eteemme jatkuvasti tuovat. Itsekin odotin tähän valintaurakkaan tarttuessani, että pääsen tutustumaan täysin vapaaseen, täysin taiteellisilla intohimoilla toimivaan teatterimaailmaan. Juuri sellaisesta taiteellisten vapauksien ottamisesta ilahduin ja sellaiseen kannustan. – Riskinottoa. Missä määrin näidenkin teattereiden pitää ajatella lipputuloja esimerkiksi esitysvalinnoillaan. Jotain Kilkku jäi kaipaamaankin. – Sen sijaan videot, jotka vielä jokunen vuosi sitten olivat teatterissa kuuminta hottia, ovat nyt täysin out. – Ihan työkseen siinä sai teatteria katsoa, mutta se ei tosiaankaan ole minulle mitenkään vastenmielistä. Kilkku saattaa nyt seulontaurakkansa perusteella sanoa, että klassikoita ei tehdä harrastajateattereissa vain niiden kovan statuksen ja tunnettuuden perusteella. Rääkkylä. Mutta klassikot sieltä ihan kovimmasta kastista näyttivät harrastajateattereissa nyt jyränneen ajankohtaisaiheet. Finland Tukkateatteri, Tampere Päivi Haanpää ja Marika Riikonen: Terveisiä parisuhteesta Nutturlan Makasiiniteatteri Mika Myllyaho: Kaaos Vantaan näyttämö Juha Hurme: Rehu-Virtanen Ykspihlajan työväen näyttämö Federico Garcia Lorca: Bernarda Alban talo Kutsuttuna vierailuesityksenä nähdään Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tuottama monologien sarja, jossa näyttelijäopiskelijat esittävät itse valitsemiaan ja dramatisoimiaan tekstejä, kirjailijoina muun muassa Rosa Liksom, Tove Jansson, Laura Gustafsson, Jouko Turkka, Hannu Salama, Antti Holma TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖPÄIVÄT Elina Kilkku De_16012020_44.indd 46 8.1.2020 15.32. En tiedä – siksi siitä on kiinnostavaa päästä keskustelemaan. – Pohdin, mahtaisiko sillä olla jotain tekemistä juuri sen kanssa, että kun olemme tässä ajassa tekemisissä niin suurten kysymysten kanssa, harrastajateattereissakin halutaan palata isojen tekstien ja aikakausia läpäisevien suurten teemojen pariin. Ensi alkuunhan sitä ajattelisi, että raha ei sanelisi harrastajateattereiden ohjelmistoja. NÄYTTÄMÖPÄIVIEN OHJELMISTOSTA päättävälle valitsijadiktaattorille aukeaa aina poikkeuksellinen näköala siihen, mikä suomalaisessa harrastajateatterikentässä on juuri nyt in ja mikä kenties out. HELSINGIN YLIOPISTOSTA teatteritieteen maisteriksi valmistunut ja Stadia-ammattikorkeakoulussa teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskelleella Elina – Nuo klassikkoesitykset olivat niin hyviä ja pystyivät puhuttelemaan minua niin yllättävällä tavalla, että lopulta ne valitsivat minut ennemmin kuin minä niitä. – Näkemissäni esityksissä klassikkotekstejä oli käsitelty rohkeasti. – Juuri tuo kiinnostus klassikoihin tuntui nyt olevan se yhdistävä juttu, se yllätti minut eniten, sanoo Kilkku. Niiden osuus oli festivaalille hakeneidenkin joukossa jo poikkeuksellisen suuri. JolleTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖPÄIVIEN ESITYKSET 2020 Jyväskylän ylioppilasteatteri William Shakespeare: Myrsky Tikkurilan Teatteri Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset Mikkelin Tyttöteatteri Työryhmä: Vaietut Turun ylioppilasteatteri Eeva-Liisa Manner: Poltettu oranssi AdAstra-teatteri, Jyväskylä Philip Ridley: Maailmankaikkeuden nopein kello Jo-Jo Teatteri, Turku Minna Canth: Papin perhe Hanko Theatre Company AntonTshehov: Lokki Kajaanin harrastajateatteri Elias Keränen ja Sami Sainio: Ei niin hiljainen kansa Teatteri Fiasko, Joensuu AntonTshehov: K.O.S.I.N.T.A. Näyttämöpäivillä järjestettävässä keskustelutilaisuudessa teemana tulee olemaan harrastajateattereiden ohjelmistovalinnat, ja siellä tullaan tätä aihetta varmasti käsittelemään. 46 Demokraatti kin Shakespearen jutulle uskalletaan tehdä isoja, taiteellisia ja villejäkin ohjausratkaisuja, kuten ohjelmistoon valitsemmassani Jyväskylän ylioppilasteatterin Myrskyssä. Kilkku näki 43 festivaalille hakeneesta esityksestä noin puolet livenä eri puolilla maata ja puolet videotaltiointeina
– Minulla on suuri kunnioitus tätä festivaalia kohtaan. Lipuista ja muista festivaaliasioista löytyy infoa verkkosivuilta www.tnp.fi Hanna Hämäläinen Jyväskyläläinen Mikkelin festivaalin vakiovieras Ad Astra -teatteri on tänä vuonna mukana Philip Ridleyn scifi-näytelmällä Maailmankaikkeuden nopein kello. Työväen Näyttämöpäivät Mikkelissä 24.–26.1. – Sieltä olen saanut perustan ihan kaikkeen tekemiseeni. On ihan mahtavaa, että Mikkeliin kerääntyy joka vuosi eri puolilta maata sellaisiakin harrastajateatterilaisia, joilla ei ole festivaalilla omaa esitystä, ihastelee Elina Kilkku. Se on valtavan korkeatasoinen ja tarjoaa mahtavan tilaisuuden nähdä, millaista teatteria Suomessa tehdään. Mutta se on myös yhteisöllinen kohtauspaikka. Työväen Näyttämöpäivätkin ovat tulleet Kilkulle hyvin tutuksi. Muun muassa Turun Ylioppilasteatterissa ja Kajaanin harrastajateatterissa ohjannut sekä Uuden kaupungin teatterissa ja Helsingin Yt:ssä näytellyt monialainen teatterintekijä sanoo saaneensa harrastajateatterin parista mehevät eväät työskentelyyn ammattipuolella. Kuvassa kapteeni Tickiä esittävä Mikko Hintikka ja Cheetah Beetä esittävä Silke Valkeinen. Sieltä olen myös oppinut sellaisia asioita, joita ei välttämättä opeteta teatterikoulutuksessa, kuten työmoraalin eli sen, mitä tarkoittaa, että työryhmässä jokainen jäsen on tärkeä ja heillä kaikilla on yhteinen päämäärä. De_16012020_44.indd 47 8.1.2020 15.32. Ohjaajana on ollut helpompi työskennellä, kun pohjalla on pitkä kokemus näyttelijäntyöstä harrastajateattereissa. Festivaalilla on tullut käytyä jo 1990-luvun alusta lähtien niin teatterintekijän kuin -katsojankin roolissa. 47 Demokraatti Kilkulla on taustallaan myös laaja harrastajateatterikokemus
Varsinkin huonommin kylmään varustautuneille neuvostojoukoille pakkanen oli suomalaisjoukkojen ohella toinen kova vastustaja. Teksti Ville Jalovaara / Kuvat SA-kuva T alvisodan 80-vuotisuuden johdosta aihe on ollut pinnassa myös viime vuoden lopun tietokirjakustantamisessa. Mika Kuljun mukaan ratkaiseva taistelu Lapin ja samalla Pohjois-Suomen kohtalosta käytiin joulukuun lopussa Kemijärven Mäntyvaaralla. KIRJA Talvisodan henkilökohtaisesti kokeneiden rivit käyvät harvoiksi. 48 Demokraatti Lappi – talvisodan tuntematon rintama SOTAHISTORIA Vartiosotilas Petsamon rintamalla helmikuussa 1940. Neuvostoliiton joukot onnistuivat talvisodan alussa valtaamaan Petsamon satamineen, mutta pian eteneminen syvälle Lappiin onnistuttiin pysäyttämään. Jos suomalaiset olisi murskattu, mikään ei olisi esDe_16012020_48.indd 48 7.1.2020 15.47. Kuljun teos käsittelee sotaa sikäli väljästi, että se toimii myös yleistietokirjana aiheeseen. Tietokirjailija Mika Kuljun Lapissa käytyjä talvisodan taisteluja käsittelevä teos avartaa näkökulmaa sodasta Raatteentietä ja Helsingin pommituksia laajempaan näkökulmaan. Mika Kulju: Kaksintaistelu lumessa Lapin talvisota 1939-1940 Gummerus 2019, 205 s. LAPIN TALVISODAN aikaiset taistelut käytiin erittäin ankarissa olosuhteissa, joissa kova kylmyys ja erämaaolosuhteet alkuviikkojen jälkeen käytännössä hyydyttivät taistelutoimet
Ennen sen saapumista neuvostoilmavoimat olivat voineet pommittaa kohteita Lapissa ilman pelkoa vastuksesta, sillä Suomen vähälukuiset koneet olivat etelässä ja Karjalan kannaksella. Mika Kulju on käyttänyt apuna esimerkiksi Kansa taisteli -lehden veteraanikertomuksia, jotka tosin paatoksellisuudessaan eivät välttämättä aina dokumentoi tapahtumia oikein. Luodit läpäisivät hirsiseinän noin 60–80 senttiä lattian yläpuolelta. Ratkaisevaksi liikkeeksi osoittautui suomalaiskomppanian hyökkäys nyt puolestaan vihollisen selustaan. Tärkeää joka tapauksessa on, että vaikka veteraanit käyvät vähiin, näiden historiamme traagisimpien tapahtumien esilletuomista edelleen jatketaan muistutuksena siitä, mitä oli sodan todellisuus sankaritarinoiden katveessa. Päästyämme uneen vihollisen joukot avasivat konekivääritulen rakennusta kohti. Molemmat osapuolet kärsivät huomattavia tappioita, mutta iltaan mennessä oli ilmeistä, että idästä tullut hyökkäys oli torjuttu. 49 Demokraatti Suomalaissotilaita Nautsin tunturikämpällä Paatsjokivarressa helmikuussa 1940. Tämän jälkeen Suomen elämänlanka Ruotsiin ja länteen olisi ollut poikki. Tällöin komensin, että matalana ulos.” Suomalaiset eivät jääneet tapahtunutta pitkään ihmettelemään vaan aloittivat vastahyökkäyksen venäläisten kiivaassa tulessa. Suuri merkitys oli myös Lappiin alkuvuodesta saapuneella ruotsalaisten vapaahehtoisten lentäjien ja Ruotsin ilmavoimilta saatujen koneiden operoimalla Lentolaivue 19:lla. SUOMALAISESSA SOTAKIRJALLISUUDESSA on hyödynnetty menneinä vuosikymmeninä runsaasti veteraanien haastatteluja. Taisteluihin osallistunut Nestori Kujala kuvaili hyökkäyksen alkua näin: ”Navetassa olevaan uuniin laitoimme tulen. De_16012020_48.indd 49 7.1.2020 15.47. Talvisota Lapissa oli myös erityisen kansainvälistä, sillä 8 500 miehen vahvuinen Svenska Frivilligkåren otti helmikuun lopussa vastuun pohjoisimman Lapin puolustuksesta, vaikka kovin moniin taisteluihin se ei ehtinyt ennen rauhantuloa osallistua. Mäntyvaaralla kahdenkymmenen asteen kirpaisevassa pakkasessa 20.12.1939 käyty taistelu alkoi, kun puna-armeijan pataljoona hyökkäsi yllättäen suomalaisten selustaan Kuusamo-Kemijärvi tiellä. tänyt puna-armeijaa marssimasta Rovaniemelle ja edelleen Tornioon. Nyt on tultu vaiheeseen, että hyvin harvoja talvija pian myös jatkosodan rintamalla kokeneita on enää keskuudessamme, ja siksi on löydettävä uusia tapoja tutkia sotahistoriaa
50 Demokraatti ELOKUVAT Tarkoin vartioidut värit Helene-elokuvan visuaalinen skarppius kruunaa Antti J. Sen hy vin kirjoitetuissa henkilöhahmoissa on terävyyttä ja elämänvoimaa, vaikka pää henkilö Helene Schjerfbeckin elon kaaressa kivut ja vaivat olivat läsnä lap sesta saakka. Tai teilijan usko omaan itseensä ja valitse maansa taiteelliseen suuntaan palautuu. HELENE EI tietyistä alakulon sävyistään huolimatta ole kuitenkaan murhemieltä tai apatiaa nostattava elokuva. Viisaasti Jokisen elokuva ei pyri täydel liseksi elämäkerraksi, vaan sen aika jana tiivistyy noin pariinkymmeneen vuoteen päähenkilönsä elämästä, 1910-luvulta 1930-luvulle. Jokisen ohjaajakar riääristä tähän asti nä kemäni perusteella re paleinen kuva. Vähem mälläkin taiteenharrastuksella siunattu katsoja huomaa elokuvaa katsoessaan elävänsä syvällä schjerfbeckiläisessä vä riuniversumissa. Vielä säväyttävämpi merkitys Helenen Taiteilija ja taiteen rakastaja. Yliviri tetty toiminnallisuus ja levoton kamera hukkasivat keskeisiä sisällöllisiä ainek sia Sofi Oksasen menestysromaanin Puhdistus filmatisoinnista, Katja Ketun Kätilöromaanin muuten varsin komeassa elokuvaversioinnissa jäi vai vaamaan monien henkilökuvien ohuus. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Andres Teiss M inulla on ollut Antti J. Helene Schjerfbeck asuu äitinsä kanssa Hyvinkäällä ja on löytänyt maalaamisen kipinän uudelleen. Jossain vaiheessa sitä huomaa toivovansa, että ohjaaja vil liintyisi edes hetkeksi, irtoaisi ruskean ja harmaan sävyjen hallitsemasta ku vamaailmasta. Eräänä päivänä hänen elämäänsä kävelee taide kauppias Gösta Stenman, jonka innos tus Helenen töihin on tarttuvaista. De_16012020_50.indd 50 8.1.2020 15.36. Esikoinen, kauhupläjäys The Resident ja viimeisin ohjaus Pahan kukat ovat jää neet näkemättä. Laura Birn on Helene Schjerfbeck ja Johannes Holopainen hänen lsydänystävänsä taidekriitikko Einar Reuter elokuvassa Helene. Välillä näet tuntee, että beige tunkee dialogiin asti. Tässä valossa Jokisen viides pitkä elo kuva Helene on ällistyttävän levollinen, tasapainoiseksi käsikirjoitettu sekä lop puun asti harkituilla väreillään ja va loillaan jopa pedanttinen työ. Jokisen onnistuneen ohjauksen
Sinne asti elokuva ei kuitenkaan enää kurkista. Frosen 2 Vuoden lopun pakollinen Disney-spektaakkeli viehättää rehellisellä sadunomaisuudellaan ja komealla kuvavyörytyksellään, jossa pohjoisen luonto näyttää voimansa. Se ei ole järin eloisa ja valoisa – kuten eivät Schjerfbeckin monet maalauksetkaan pinnalta katsoen – mutta tapa, jolla se lähestyy taiteilijuutta, on vähintään ym märtävä. Töitä pitää kuitenkin tehdä, kun Hele nella on elätettävänä myös varsin kiittä mätön ja tyttärensä taiteellisiin ambitioi hin ei järin kannustavasti vaan enempi sarkasmeilla suhtautuva äiti. Hänestä piirtyy eloku vassa Krista Kososen esittämänä kiin nostava kuva: rohkea taiteilijasisko ei to dellakaan kätke kynttiläänsä vakan alle naisasiaa edistäessään. VAIKKA MONET 1900-luvun alun taiteenystävät ja -ostajat pitivät Helene Schjerfbeckin maalauksien maailmaa rumana, on Antti J. Niin, ja Helenen omakuvista tuttua näköisyyttä kin Birnissä on, sekä maskeissa että nii den alla. Teknistä uskottavuuttakin tärkeäm pää on kuitenkin taitelijan vahvan tah don välittyminen, ja se näkyy Birnin roo lityöstä sisäistetysti ja kauniisti. Jonkinasteiseen action-meininkiin viittava elokuvan nimi on joko ironiaa tai harhaanjohdatusta, sillä tarinallisesti tässä road-moviessa liikutaan aika lailla toisenlaisissa sielunmaisemissa ja tempossa kuin jossain Thelma ja Louise -tyyppisissä tykityksissä. Ensi-ilta 17.1.2020 TAITEILIJADRAAMA voimaantumisessa on kriitikkotaiteili ja-metsänhoitaja Einar Reuterilla, joka tulee Hyvinkäälle linnoittautunutta tai teilijaa tapaamaan. Hän toi mii Helenena ateljeessa kuin siveltimet ja palettiveitset olisivat aina kuuluneet hänen työkaluvalikoimaansa, vaikka on sanonut, että ennen tätä elokuvaa hänen piirtämäänsä kukkaa tuskin olisi kasvi kuntaan kuuluvaksi tunnistanut. ROAD-MOVIE SEIKKAILU Helene Ohjaus: Antti J. De_16012020_50.indd 51 8.1.2020 15.36. Palkintoja tulee varmasti pokkaa maan myös nimiroolin vaikuttavasti te kevä Laura Birn, joka on valmennettu (mentorina taiteilija Anna Retulainen) maalaustyöhön huolella. Hänen kontaktinsa Helsingin taide-elämään ovat pitkälti Stenmanin, Reuterin sekä lähimmän ystävänsä Helena Wester marckin varassa. Jokinen Pääosissa: Laura Birn, Johannes Holopainen, Pirkko Saisio, Jarkko Lahti, Krista Kosonen 2020, 122 min. Tietyistä kliseisyyksistään huolimatta Teräsleidit on viihdyttävä ja hetkittäin puhuttelevakin, ja joka tapauksessa Tolan ohjaajauralla steppi eteenpäin. Mainion sisaruskolmikon muodostavat Leena Uotila, Saara Pakkasvirta ja Seela Sella. Pirkko Saisio tekee roolissa niin terävää jälkeä, että sivuosaJussia voisi jo ojennella. 51 Demokraatti Teräsleidit Näyttelijätaustaisen Pamela Tolan järjestyksessä toinen ohjaustyö nojaa pitkälti kokeneisiin naistähtiinsä. SITÄ EI voi sanoa, että elokuva varsinai sesti henkisi luomisen ja taiteenteke misen riemua – pakkoa pikemminkin – mutta hyvin uskottavan kuvan se luo 1900-luvun alkuvuosikymmenten tai teilijatodellisuudesta ja erityisesti nai sen paikasta siinä. Siitä kohtaamisesta alkaa lämmetä ystävyys, joka hehkeim millään hipoo jo rakastumisen rajoja, sekä kollegiaalinen toveruus, jossa kaksi taidemaalaria tukevat tosiaan taiteelli sissa pyrkimyksissään. Elokuvan keskeisissä miesrooleissa Jarkko Lahdelle (Stenman) ja Johannes Holopaiselle (Reuter) on lan gennut se ilon tuominen tarinaan. Väkevimmillään rakastava. Ystävyys rakoilee Reuterin kihlau tuessa Tyra Aspin kanssa, mutta kes tää Schjerfbeckin elämän loppuun asti. Loisto tai riehakas taiteilijaelämä ovat Helenen arjesta aika kaukana. Jokisen elokuva ehdottomasti kaunis, sekä kuviltaan että tarinaltaan. Tylsemmistä Disney-formaatin elokuvista poiketen mustavalkoinen hyvä-paha-otatuskin on tässä seikkailussa jätetetty syrjemmälle
Kaikki joutuisi sulatus uuniin, ja toivottiin uuden maailman syntyvän. Annetaanpa Eero Reijosen kerrankin aloittaa, kun yleensä hänen vyörytyksiensä lyhennelmät ovat visan loppupäässä. Kimmo Kiljusen hieno artikkeli joulukuun Demokraatissa on kyllä rohkaiseva. 39 askelta -trilleristä tuli Helsingin kaupunginteatterissa miltei farssikomediaa Mikko Kivisen ohjauksessa. John Hannayn roolissa nähtiin Iikka Forss, sussuna Jane Kääriäinen. Tämä usko on kyllä viime aikoina ollut kovalla koetuksella.” HKT/Tapio Vanhatalo De_16012020_50.indd 52 8.1.2020 15.36. 52 Demokraatti Mikä maailmanpolitiikassa on Buchanin päivistä muuttunut. I lman elokuvavinkkiä tämä tehtävä olisi ehkä ollut pari pykälää visai sempi, mutta ei se nytkään mitään vastaustulvaa nostattanut. Näin siis nelikymppinen sotakirjeenvaihtaja menestysdekkarissaan... Tästä syntyisi sekasorto, joka toisi kapitalisteille mittavat voitot. Milloinkahan tästä meidän nyt rakennetusta, uudesta, jääkylmästä sodasta joku uskaltaa julkaista yhtä terävän analyysin. Olen aina pitänyt demareita ennen kaikkea rauhanliikkeenä, Tanner, Koivisto ja Sorsa näyttivät esimerkkiä. Saksa ja Venäjä tuli saattaa koviin riitoihin, ihan sotaan asti. ”Tämä klassikko-opus, shocker, vakoojakirjojen edelläkävijä, kävi enemmän vaellusja eräkirjasta kuin thrilleristä. Visakallon varsinaisen mielenkiinnon herätti tämän imperialistiseksi konservatiiviksi kuvatun kirjailijan kuvaaman kirjan päähenkilön, Richard Hannayn, suuhun kirjoittama kuvaus tämän kokemasta maailmasta: ’Kapitalistit keräsivät rahat taskuihinsa ja tekisivät omaisuuksia ostamalla hylkytavaraa. Pääomalla ei ollut omaisuutta, ei isänmaata.’ Vakoilijoiden ja anarkistien rahoittajien tarkoitusperät olivat jo 1914–15 kirjoitetussa stoorissa mielenkiintoisia
Wikipedian mukaan Buchan oli skottilainen kirjailija, historioitsija ja poliitikko, joka toimi Kanadan kenraalikuvernöörinä vuosina 1935–1940. Nimitys oli minulta jo unohtunut; nykyään jännityskirjallisuuden alaotsikkoja on runsain mitoin historiallisista dekkareista poliisiromaaniin ja aina kauhuun saakka. ”39 askelta mainostetaan ’vauhdikkaana, jännittävänä ja viihdyttävänä vakoilutarinana’. ”Tunnetuinta Buchania on kuitenkin seikkailukirjat, itsekin olen lukenut teokset Sinisen antiloopin lähde ja Suuren käärmeen luola. Jollain kummalla tavalla tarinan veto kuitenkin säilyi ja nokkela loppuratkaisu palkitsi lukemisen.” Mauri Panhelainen pohtii laajem min koko genren nykyolemusta. ”Ensin olin aivan varma, että kyseinen sitaatti on Conradin Anarkisteista. Varsinaista jännitystä ja vauhtia löytyi oikeastaan kahdesta viimeisestä luvuista, joissa 39 askeleen arvoitus ratkeaa. ”Visasitaatti 22 on John Buchanin (1875–1940) teoksesta 39 askelta (1915). tai postitse De mokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. ”Teoksen esittelyssä suomentaja palautti mieleeni, että poikavuosina kauan sitten hyvin monenlaista jännityskirjallisuutta kutsuttiin nimellä ’jännäri’. Näiden kirjojen nykyinen tulva on saanut jotkut puhumaan kirjallisuuden ’dekkarisoitumisesta’, sillä hyvin monenlaiseen proosaan ympätään nykyään jännityselementtejä. Tapahtui kaikenlaista, kotona ja kodin ulkopuolella, joka päivä, mutta en muista koskaan ajatelleeni, että elämämme olisi ollut erityisen kauheaa. Tietenkin ystävällinen käytös ja hyvät tavat, joista opettaja ja pappi saarnasivat, olisivat olleet mukavia, mutta tunsin ettei sellainen soveltunut meidän naapurustoomme, edes tytöille. Ja tämäpä Buchan kohosi Kanadan kenraalikuvernööriksi, joten täyttää sen annetun tärkeän vihjeen, joka olisi kannattanut noteerata heti, siis ennen kuin aloin kahlata Conradia eestaas. Elämä nyt vain oli sellaista, ja meillä oli pienestä pitäen velvollisuus tehdä se vaikeaksi toisille ennen kuin toiset ehtivät tehdä sen vaikeaksi meille. Mutta kas, Hitchcock ohjasi kolmannenkin samaan aihepiiriin liittyvän elokuvan 1930-luvulla: 39 askelta, jonka kirjallinen pohja on John Buchanin samanniminen teos. ” Hatunnosto oikeasta vastauksesta myös Vexi Lehdolle ja Ossi Lehtiölle, palkinto Pertti Vuorelalle ja loppuun taas toteamus, että vastaukset laajemmassa muodossa verkkolehdessämme. Alfred Hitchcock ohjasi teoksen pohjalta saman nimisen elokuvan (1935). Perinteinen toiminnalllinen jännäri on lajissaan aidompi ja lyö laudalta monet nykyiset yritelmät.” Juhani Niemi palauttaa mieleen ai koinaan suositut poikakirjat. Visakirjassa 39 askelta pahiksia ovat saksalaiset, mutta näkökulmaa vaihtaen niitä varmaan ovat olleet monet muutkin.” Matti Kärkkäinen täsmentää, kuka oli kyseessä. Kirjailija on minulle tuntematon ja tätä Hitchcockin elokuvaakaan en ole nähnyt.” * * * Unto Vesan Sherlock Holmes -luokan päättelykyky vie ratkaisun äärelle. men nessä (ensi lehdessä ei visaa) sähköpostilla kirjavisa@de mokraatti.fi. No, sitten toinen Hitchcock 1930-luvulta, taas salainen agentti ja juonitteluja Lontoossa, Somerset Maughamin kirja pohjana, vaan kirjapa ei olekaan kyllin vanha. ”Onko paljonkaan maailman politiikassa muuttunut, jos jo yli sata vuotta sitten ’tavoitteena oli yllyttää eurooppalaiset toisiaan vastaan’. Vastaukset 3.2. Naiset tappelivat vielä enemmän kuin miehet, kiskoivat toisiaan tukasta, satuttivat toisiaan.” Sirpa Taskinen on vähän samoilla linjoilla. Kaikki näytti sopivan: anarkisteja, vakoilijoita, salaliittoja; kirjoitettu yli sata vuotta sitten; Hitchcock tehnyt aiheesta elokuvan 1930-luvulla – vaan eipä löytynyt kyseistä kohtaa. Niinpä vihjeitäkään ei ole paljon annettavissa – paitsi että hänen esikoisromaaninsa ilmestyi jo 1990-luvun alussa, ja siitä tehty elokuva nähtiin muun muassa Cannesin festi vaalin kilpasarjassa. Kuka bestselleristi, mikä teos. ” Pertti Vuorelaa ei varsinaisesti kyl männyt tämän kirjan äärellä. Yhdelle palkinto. Takaa-ajossakaan ei ole todellista vaaran tunnetta, ja Hannay ehtii hyvin tarkkailla maisemia ja miettiä asioitaan. (rb) De_16012020_50.indd 53 8.1.2020 15.36. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 1 Taakse jätetyn vuosikymme nen suuria menestystarinoita oli muuan romaanisarja, jonka tekijän henkilöllisyyttä arvail laan yhä. ”En ikävöi lapsuuttamme, se oli täynnä väkivaltaa
Jääkiekon ehdoton tähti oli Heikki Riihiranta, josta lienee juuri kirjoitettu kirjakin. Isoja olimme molemmat. Muun muassa Jarmo Laitinen oli naapurin poikia. Istuimme sa massa pöydässä, ja minunkin juomani maksoi Jääkiekkoliitto, ei oltu köyhiä eikä kipeitä, eikä ollut syytäkään. Tapiolan mahtiseura oli Honka, mutta koska se oli porvariseura, en voinut sii hen tietenkään mennä pelaamaan. Ensimmäisen vuoteni asuimme Mau nulassa, josta muutimme Tapiolaan, joka oli paitsi maineikas puutarhakau punki, myös erittäin kasvava Espoon lä hiö. Koulu oli tuohon aikaan kuuluisa kuo rostaan, mutta myös urheilustaan. Teksti Mikko Kivinen O len syntynyt Helsin gissä Naistenklinikalla. Olemme joskus kiistelleet exjalkapalloilija Jari Rantasen kanssa siitä, kumpi meistä on ollut Naistenklinikan kolmanneksi suurin lapsi. Koulustamme on noussut Suo men korkeimmalle tasolle niin monta hienoa pelaajaa, ettei tämä palsta riitä heidän luettelemiseen. Niinpä perustimme parin kaverin kanssa Tapiolan Otsoon (TUL) koripallojaoston ja aloimme pelata. Tapasimme 1995 Lastenklinikan kummien risteilyllä, joka oli juuri en simmäisen MM:n jälkeen. Oppikoulu ja lukio olikin sitten sama, Tapiolan yhteiskoulu. MUTTA KOULUSSAMME pelattiin siis myös korista tai koboa, kuten Tapiolassa sanottiin. Hexi oli joukkueenjohtaja. Ensimmäisen matsimme hävisimme pisteellä Kisahallissa – jossa pelattiin De_16012020_50.indd 54 8.1.2020 15.36. 54 Demokraatti PELIN PURKU Lätkästä korikseen Suomalainen koripallo on mennyt huimia harppauksia eteenpäin, kirjoittaa näyttelijä Mikko Kivinen. Jääkiekko ei ollut minun lajini. La jeja, joita koulussamme harrastettiin oli oikeastaan vain kaksi, jääkiekko ja koripallo. Jossain vaiheessa itsekin huomasin saavani pallon aika usein krinkulan läpi, osasin hivenen kuljettaa myös vasem malla kädellä, harvinainen taito silloin. Hexi teki huikean uran jääkiekon pa rissa. Koris olisi siis minun la jini. Hexi oli kuusitois tavuotiaana päässyt pelaamaan HIFKin edustusjoukkueeseen, ja hänelle urava linta oli jo tuolloin selvä. Koulu ei juuri kaan häntä kiinnostanut, mutta näin A:n ylioppilaana en rupea häntä tästä syyl listämään. En osannut enkä osaa vieläkään luistella juuri lainkaan, joten urani jäi luokka joukkueemme varamaalivahdin tehtä vään yhdessä ottelussa. Tästä kertoo se, että minä ja kaksi veljeäni kävimme kaikki eri kansa koulun. Ja olin, ja olen edelleenkin aika pitkä ja muutenkin iso
LOPPUUN VIELÄ sana jääkiekosta: on hienoa, että Suomessa pelataan maa ilman toiseksi korkeinta jääkiekkolii gaa, KHL:ää. SUSIJENGI ON HUIKEA ILMIÖ. Siihen aikaan aikamoi nen temppu! Suomalainen koripallo, niin kuin moni muukin palloilulaji, on mennyt huimia harppauksia eteenpäin. Kun Honka pääsi Eurooppaliigaan toi seksi pelaajaksi tuli Ernest Pettis, ly hyt takamies, jolla väitettiin olleen sor missaan ylimääräinen nivel, koska hän pystyi pitelemään palloa yhdellä kä dellä alaspäin. 55 Demokraatti TUL:n sarjaa lauantaisin – JYRY-50:lle, kun Seppäsen Reiska kymmenen se kuntia ennen loppua päästi pallon jalko jensa välistä, ja orastava voittomme oli menetetty. Tästä puhutaan yllättä vän vähän lehdissä, mutta joka vuosi, kun KHL alkaa, muistetaan iltapäivä lehdissä kertoa kuinka paljon Jokerit tuottaa tappiota. Meistähän on tu lossa joukkueurheilijoita! Pieni muisto: onnistuin olemaan Ma dison Square Gardenissa tammikuussa 2018, kun Lauri Markkanen teki sil loisen piste-ennätyksensä, 33 ja johdatti Chicagon voittoon. De_16012020_50.indd 55 8.1.2020 15.36. Mutta ehkä urheilutoimittajissakin on omat Setä Arkadiansa, joille negatiivinen julkisuus ja kohun aiheuttaminen ovat päätehtävä, ei journalistinen laatu. Tämän jälkeen olen pelannut useissa seuroissa päätyen parhaimmillani jopa kakkosdivariin ja onpa taskussani myös miesten SM-35V-sarjan hopeamitali. OLEN SEURANNUT suomalaista ko ripalloa noin 50 vuoden ajan. Emme voittaneet yhtäkään matsia sillä kaudella. Kun tieto pääsystä tuli, kaikki pelaajat kuin yksissä tuumin kaatoivat tuoppinsa Henkka Dettmanin päähän. Olin samassa ti laisuudessa maajoukkueen kanssa, kun jännitettiin, pääseekö Suomi EM-kisoi hin 90-luvun alussa. Pikku vinkki näille lööppien hakijoille: KHL:n ei ole tar koituskaan tuottaa voittoa, senhän tie tää jo kesy apinakin, jos viitsii asioita vähän miettiä. Muis tan Greg Douglasin, ensimmäisen ulkomaalaisen Hongassa, joka juoksi cooperin testissä 1 200 metriä mutta oli Suomen mestaruussarjassa aivan pitele mätön. Saavutukseen saattoi hivenen vaikuttaa, että kaikki muut pelaajamme olivat en tisiä maajoukkkuemiehiä. Susijengi on huikea ilmiö, jalkapallo joukkue menee hienolla pelillä EMki soihin, lentopallomme on Euroopan huipputasoa ja jääkiekossa on jo kolme maailmanmestaruutta. Kun Lauri heitti rat kaisevat vapaaheitot sisään ja hiljensi maailman kuuluisimman urheiluaree nan, olin ylpeä suomalaisuudestani
Tavallisuus itsessään pyörittää yhteiskuntiamme, ja onnellisuus rakentuu arjesta. Voisimme aloittaa uuden vuosikymmenen elämällä tässä ja nyt. Westerneissä ”Luoja armahtaa, minä en.” Vuosittain uutisoidaan myös, onko tasavallan presidentti käyttänyt oikeuttaan armahtaa. Ennen kuin mitä. Kenenkään ei tarvitse todistaa erityisyyttään voittamalla tositelevisiossa eikä rikastua tai rakastua julkisesti. Tähän kuuluu myös ymmärrys siitä, että ihminen jolle ei ole armoa annettu, ei osaa sitä välttämättä tarjota. Ei, armonaikaa on vielä jokainen vuosi, jotka päätämme sellaiseksi tehdä. Aluksi voisimme antaa armoa itsellemme sellaisina kuin olemme. Monilla meistä kuitenkin on muistikuva siitä miten kohtuullisuus tuntui oikeudenmukaiselta. kapitalismi De_16012020_56.indd 56 8.1.2020 15.05. Samalla tuntuu, että jännityksen kaipuussa tai luotujen uhkien takia haluamme elää uudelleen menneisyyttä, jossa armoa piti anella. Tiedämme, miltä armo tuntuu. Lapselle, joka kiusaa tai työtoverille, joka tiuskii tulee asettaa rajat. Armo ei kuitenkaan tule vain korkeampien voimien tai vahvempien toimesta. Aktiivinen pohdinta armosta on kadonnut arjesta. Monesti olen kuullut, että meillä on vielä jokunen vuosi armonaikaa. Populaarikulttuurissa on muotia olla jakamatta armoa. Samalla armoa on yrittää ymmärtää, miksi ihminen voi pahoin. Riittää, että olemme aktiivisia kykyjemne mukaan, elämme elämäämme ja hoidamme velvoitteet muita ihmisiä ja yhteiskuntaa kohtaan. Menneenä vuonna ei. Armo on ajatuksena oleellisempi muualla, kulttuureissa joissa resurssit ovat niukkoja, arvot kovia ja väkivalta aktiivisesti läsnä, kuten maan tasalle taistelluissa maissa ja netflixien kuvitteellisissa historiasarjoissa. Annostelemme sitä niin itsellemme kuin muille päivittäin. Ja jos ei onnistu, se on muiden arvostava nyökkäys niille, jotka uskalsivat. Suurten ikäluokkien lapset voivat kuvitella vanhempiensa matkan, ja vanhemmat voivat yrittää ymmärtää lapsiaan siinä, miten kovaa täytyy juosta pysyäkseen paikallaan. Lapselliset voivat ymmärtää lapsettomia ja varakkaat etuoikeutensa. Tähän kaikkeen meillä on varaa. Kunnes ei enää tarvitse. Laita vuonna 2020 armosi kiertoon niin se palaa sinulle moninkertaisena ehkä, kun sitä vähiten odotat. Miksi. Tavallinen on tarpeeksi. Tai ennakoimme jo elämää jossakin maail manloppua enteilevässä tuleAnnostelemme armoa niin itsellemme kuin muille päivittäin. Se on jotenkin vanhahtava ja uskonnollinen käsite. Toki syystäkin, onhan kyseessä kristinuskon peruskäsite rakkaudesta, jota ei tarvitse ansaita. 56 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Vielä jokainen vuosi armonaikaa J oulun pyhinä jäin miettimään, mistä puhutaan, kun puhutaan armosta. vaisuudessa, jossa sille ei ole sijaa. Armo antaa oikeuden epäonnistua ja yrittää uudelleen, kunnes onnistuu. KUN ANTAA itselleen tilaa olla itse, ehkä kiukku tuomita muiden virheet sosiaalisen median mestauslavoilla voi jossain vaiheessa vaihtua ymmärtävään tuhahdukseen. Minusta kyse on empatiasta, kyvystä kuvitella itsensä toisen tilalle ja mitoittaa toimintansa sen mukaan. Armo ei maksa juuri mitään eikä ole rajallista, vaan se lisääntyy kulutettaessa
De_16012020_56.indd 57 8.1.2020 15.05. Kansa ja kapitalismi Suomalaisten varallisuus on kaksinkertaistunut 30 vuoden aikana Kuinka osakesäästötilit vaikuttavat verokertymään. Kolumnistina kirjailija Karo Hämäläinen: Aloitin sijoitusurani suoraan kasinokapitalismilla, ja huonostihan siinä kävi. 57 Demokraatti TEEMA » K an sa nk ap ita lis m i U ne lm a va ur au de st a
58 Demokraatti TEEMA Vaurastuva KANSA De_16012020_56.indd 58 8.1.2020 15.05
Siellä on pidemmät perinteet kotitalouksien osakesijoittamisella, Kiander sanoo. Tilastokeskuksen mukaan varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä vuonna 2016 (tuorein tilasto). Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2016 noin 47 prosenttia nettovarallisuuden kokonaissummasta. – Ruotsi ja Tanska ovat perinteisiä rikkaita maita, joissa on ollut äveriästä yläluokkaa vaikka kuinka kauan. – Kansankapitalismi liittyy yleiseen vaurastumiseen, ekonomisti ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoo. Oikeisto ja vasemmisto olivat tukkanuottasilla. Keskiverto suomalaisella oli pankkitalletuksia 5000 euroa. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Kehittyneissä länsimaissa tämä on ollut pitkään yleinen ilmiö, mutta Suomi tulee hieman jälkijunassa. Silloin kertyy ylimääräisiä säästöjä, joita voi alkaa sijoittaa laajemmin. Monet elävät edelleen kädestä suuhun. Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita 41 prosentilla kotitalouksista. Meillä on ollut toistaiseksi aika vähän yksityistä sijoitettavaa varallisuutta. – Näissä maissa myös asuntolainojen pitkien maksuaikojen vuoksi ihmiset käyttävät vähemmän rahaa asuntolainan lyhentämiseen, minkä vuoksi rahaa jää enemmän säästämiseen vaikka osakesijoittamisen kautta. Laajan suomalaisten tuen pohjalta on rakennettu hyvinvointivaltio, jossa vaurastuminen on mahdollista yhä useammalle, ainakin periaatteessa. Jälkimmäisen laajempana tavoitteena oli siirtää omistusta valtiolta kansalle. Sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet. – Osalla on hyvät tulot, jotkut ovat saaneet perintöomaisuutta. Vasemmistossa haikailtiin sosialismiin, oikeistossa suitsutettiin markkinataloutta ja kansankapitalismia. Vuosikymmenten saatossa oikeisto ja vasemmisto ovat lähentyneet toisiaan. Kansalaiset voivat harrastaa pienimuotoista osakesijoittamista kevennetyin veroseuraamuksin. Talletuksia oli lähes kaikilla kotitalouksilla. Samalla kun vaurastuminen on kasvanut, myös varallisuuserot ovat olleet hienoisessa nousussa. K ansankapitalismi herättää monenkirjavia mielleyhtymiä. Pienituloisimman kymmenyksen kotitalouksista sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omisti 17 prosenttia. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus ja grafiikka Emilie Uggla ja Nora Vilva De_16012020_56.indd 59 8.1.2020 15.05. Oikeisto kevensi liberalistisia vaatimuksiaan. Joillakin on siihen varaa. Utopististen sosialismihaaveiden sijaan vasemmiston agendalle tuli hyvinvointivaltion rakentaminen. 59 Demokraatti Sijoittaminen voi tuoda vaurautta vanhuuteen. KANSANKAPITALISMI OLI tulenarka termi 1960-luvulla. Nyt termi on ollut esillä, koska vuodenvaihteessa Suomessa otettiin käyttöön osakesäästötilit. Suurituloisimmassa kymmenyksessä osuus oli 72 prosenttia
– Rahastoja tarjoaville tahoille se on ehkä ongelma, koska niiden kilpailukyky on aiemmin perustunut ainoastaan siihen, että vain sijoitusrahastot ovat pystyneet tarjoamaan tällaisen palvelun, Kiander sanoo. Ruotsissa yhteiskunnan sopeutumispaineita on siirretty nimenomaan eläkkeisiin, mikä on tuonut epävarmuutta tulevaisuuden eläketuloista. 60 Demokraatti TEEMA Kiinteistöt Talletukset Metsä Pörssiosakkeet Sijoitusrahastot 805 668 osakesäästäjää (30.9.2019) Noin miljoona rahastosijoittajaa 300 90 50 40 20 Miljardia euroa SUOMALAISTEN SUURIMMAT OMISTUKSET Lähteet: Euroclear, Finanssiala, Pörssisäätiö, Suomen Pankki ja Tilastokeskus Nordea Nokia Elisa Fortum Sampo UPM-Kym mene Outokump u Wärtsilä Neste Orion Määrät kotitalous omistajia 30.9.2019 Lähde: Euroclear Finland / Pörssisäät iö 294 770 227 952 164 622 120 428 114 922 95 682 75 850 67 802 67 379 65 022 Yli 200 000 omistajaa: Yli 100 000 omistajaa: Yli 50 000 omistajaa: KANSANO SAKKEET SUOMESSA RAHASTOSÄÄSTÄMINEN alkoi vuonna 1987, kun uusi sijoitusrahastolaki astui voimaan. Kun on useampia lapsia elätettävänä, harvemmin jää ylimääräisiä säästöjä. Kianderin mukaan kyse on pikemminkin tulevaisuuteen varautumisesta kuin vaurauden kasvattamisesta. – Tämä on hyvin houkutteleva tuote, koska tilillä voi pitää rahaa ja sijoitella niitä. – Tuosta ei varmaankaan ole selvää tutkimustulosta, mutta terve järki sanoo, että hyvätuloiset pystyvät paremmin kartuttamaan omaisuutta, Kiander vastaa. – Kun veroton sijoitussalkun hoitaminen tulee mahdolliseksi kaikille, ei tarvita välttämättä enää rahastoyhtiön palveluja. Kuinka paljon on heitä, jota eivät pysty kartuttamaan vaurautta. SUURELLA OSALLA kansaa on vain hyvin vähän varallisuutta, jotkut elävät velkakierteessä. – Etenkin Ruotsissa se on järkevää, koska Ruotsin eläkejärjestelmä ei varsinaisesti takaa sitä, että eläkkeet nousevat tulevaisuudessa. Tulotason lisäksi myös perhetilanne vaikuttaa säästämismahdollisuuksiin. VUODEN ALUSSA käyttöön otetut osakesäästötilit tarjoavat suomalaisille uuden TYÖIKÄISET IHMISET SÄÄSTÄVÄT JA SIJOITTAVAT, JOTTA ELÄKEVUOSINA OLISI HIEMAN ENEMMÄN RAHAA. VAURASTUMINEN SELVÄSTIKIN kiinnostaa, tai ainakin sitä markkinoidaan De_16012020_56.indd 60 8.1.2020 15.05. Sijoittamiseen paremmin perehtyneet kansalaiset ovat sijoittaneet myös osakkeisiin ja muihin arvopapereihin. – Varttuneemmilla kotitalouksilla on paremmat mahdollisuudet säästämiseen ja sijoittamiseen. väylän vaurastumiseen. – Työikäiset ihmiset säästävät ja sijoittavat, jotta eläkevuosina olisi hieman enemmän rahaa, Kiander sanoo. – Suomalaiselle eläkeläiselle velaton asunto on hyvä, koska silloin ei joudu maksamaan vuokraa, Kiander sanoo. Aikaisemmin piti perustaa oma sijoitusyhtiö tai käyttää rahastoja, jotta sai samanlaisen veroedun. Kun peritään esimerkiksi asuntoja, voidaan niitä muuttaa osakesijoituksiksi, Kiander sanoo. – Ruotsissa taas eläkeläisillä ei välttämättä ole velattomia asuntoja, joten siellä ajatellaan, että lisätuloja saadaan sijoituksista. Ja osalle tulee myös perintöjä. Veroseuraamuksia ei tule, jos ei ota rahoja ulos tililtä, Kiander sanoo
paljon. Monien vaurastumishaaveista kuulee, että tavoitteena on täydellinen taloudellinen riippumattomuus ja oloneuvokseksi siirtyminen. . Esimerkiksi Ruotsissa tilejä on viidessä vuodessa avattu lähes kolme miljoonaa. TERVE JÄRKI SANOO, ETTÄ HYVÄTULOISET PYSTYVÄT PAREMMIN KARTUTTAMAAN OMAISUUTTA. Verotuksellisesti ne eroavat siten, että arvo-osuustilillä osingot ja myyntivoitot verotetaan välittömästi. Osakeja rahastovälittäjä Nordnet arvioi, että jopa sadattuhannet suomalaiset saattavat innostua avaamaan osakesäästötilin. Siinä aliarvioidaan sitä, kuina paljon pitäisi oikeasti olla rahaa säästössä nelikymppisenä, jos todella aikoisi lopettaa työnteon. Tilille voi siirtää maksimissaan 50 000 euroa ja käydä kauppaa haluamillaan pörssiosakkeilla. . – Tuollaista ajattelua on ollut viime vuosina. Arvo-osuustilillä ei ole 50 000 euron kattoa. Vastaavanlaisia tilejä on käytössä monissa maissa. Tarjolla on monenlaista konsultointia ja koulutusta. Vuodenvaihteessa käyttöön otettujen osakesäästötilien etuna on, että sijoitusten tuottoa verotetaan vasta, kun tililtä nostetaan rahaa. Arvopaperikeskus Euroclearin mukaan osakesäästötilejä oli heti vuodenvaihteen jälkeen avattu 45 000. Tapahtumista tilin sisällä ei veroteta. Todellisuudessa hyvin harva onnistuu ennen eläkeikää keräämään niin merkittävän sijoitusvarallisuuden, että se turvaisi riippumattomuuden. . – Normaalituloiselle ihmiselle se tuntuu ylivoimaiselta tavoitteelta. Finanssiyhtiöt soittelevat innokkaasti ihmisille ja myyvät sijoituspalvelujaan. . Samalla yliarvioidaan säästämisen tuottoja. . Osakesijoittajan vaihtoehdoksi jää edelleen perinteinen arvo-osuustili. 61 Demokraatti OSAKESÄÄSTÖTILI . . . Jotkut nuoret ovat asettaneet tavoitteeksi, että ensin säästetään ja sijoitetaan ja sitten nelikymppisenä jäädään eläkkeelle, Kiander sanoo. De_16012020_56.indd 61 8.1.2020 15.05
– Sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin on pitkällä aikavälillä tuotDe_16012020_56.indd 62 8.1.2020 15.05. – Suorien sijoitusten suhteen yleinen käytäntö maailmassa on se, että voitosta maksetaan veroa. – Järjestelmää voisi muuttaa niin, että ne ulkomaalaiset eläkeja sijoitusrahastot, jotka eivät maksa nyt osingoista senttiäkään veroa, maksaisivat edes pienen lähdeveron osingoista, Harakka sanoo. – Kun osakesäästötilissä myyntivoiton verotus tapahtuu vasta silloin, kun rahat otetaan ulos, se tarkoittaa sitä, että monissa tilanteissa veronmaksun voi välttää kokonaan. VAIKKA HARAKKA ei kannata osakesäästötilin käyttöön ottamista, hän olisi valmis muuttamaan sijoitusverotusta nykyistä tasapuolisemmaksi. Harakka on vastustanut osakesäästötiliä. Myös eläkkeellä ollaan yhä pidempään, koska elinajanodote kasvaa. Ihmiset eivät itse valitse, mihin rahat sijoitetaan. Usein erilaisia verohuojennuksia ja vuodenvaihteessa käyttöön otettua osakesäästötiliä on perusteltu sillä, että tavallinen kansa ryhtyisi sijoittamaan, liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo. Pitkät työurat muuttuvat entistä epävarmemmiksi, minkä vuoksi eläkekertymät kutistuvat. Tällä hetkellä verotukseen on tehty poikkeus rahastosäästämisen kohdalla. Lähdevero koskisi kaikkia niitä, jotka on nyt vapautettu kokonaan verosta. Yhteiskunnan murros vaatii järjestelmän aktiivista reagointia. Tällä saavutettaisiin usean sadan miljoonan euron tuotto. Näinhän ei tietenkään ole, vaan on valtavia eroja niiden välillä. – Kansankapitalismi on ikävä kyllä pikkuisen harhaanjohtava termi. Lisäksi ulkomaille häviävän osuuden arvioidaan olevan 60 miljoonaa euroa. – Sijoitusmuodossa kaikkein tärkein asia ainakin verotuksen osalta olisi neutraalius, siksi kaikkia sijoituksia pitäisi kohdella samalla tavalla. – Osa siitä voitaisiin käyttää niin, että piensijoittajien osinkoveroa laskettaisiin nykyisestä 25,5 prosentista alaspäin. Ja aina kun verojärjestelmään tehdään tällaisia härpäkkeitä, siitä tulee vaikea ja entistä monimutkaisempi. Hänellä itsellään on reilun 300 000 euron osakesalkku, mutta ei halua, että sijoittajat saisivat erillisiä helpotuksia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2025 valtio on osakesäästötilien vuoksi menettänyt verotuottoja 100 miljoonaa euroa. toisampaa kuin rahojen pitäminen pankkitilillä. – Kaikissa tapauksissa verotus lykkääntyy, mutta kun verotusta lykätään, usein löytyy keinot, joilla verotusta voidaan välttää. Sehän olisi ihan reilua, Harakka sanoo. KUN VEROTUSTA LYKÄTÄÄN, USEIN LÖYTYY KEINOT, JOILLA VEROTUSTA VOIDAAN VÄLTTÄÄ. Vero peritään vasta sitten, kun raha otetaan ulos. Suomalaiset ovat vaurastuneet viime vuosikymmeninä, mutta samaan aikaan varakkaimman kymmenyksen varallisuus on kasvanut eniten. Useimmiten se tapahtuu siten, että omaisuus siirtyy perintönä seuraavalle polvelle, ja silloin verotettava osuus on huomattavasti pienempi tai nolla, Harakka selittää. 62 Demokraatti TEEMA Kannattava toiminta ei tarvitse tukea K ansankapitalismin ylevänä ajatuksena on ollut, että pääoma ei keskittyisi vain suuromistajille tai valtiolle. Markkinataloudessa yhteiskunnan ei pitäisi erikseen tukea ja subventoida sellaista, joka on joka tapauksessa kannattavaa toimintaa, Harakka vastaa. – Ikävä kyllä vain joka viides suomalainen on minkään sortin osakesijoittaja. Vaurastumisen kannustimien sijaan Harakka haluaa, että sosiaalivakuutusja eläketurvajärjestelmä pitää säilyttää nykyisellään. Harakan suuri huoli liittyy veromenetyksiin. Lisäksi on monta erilaista vaihtoehtoa sijoituksen tulouttamiseen ulkomailla, jolloin veroseuraamukset voivat olla hyvin vähäisiä. Kaikesta pääomatulosta maksetaan veroa, myös osakkeiden myyntivoitosta, Harakka sanoo. Silloin nämä kaksi osinkoveroa olisi pikkuisen lähempänä toisiaan. Heitä, joilla on enemmän kuin kolme osaketta sijoitussalkussaan, on vain neljä prosenttia suomalaisista. Miksi. – Osakesäästötili tekee tähän suhtkoht selkeään järjestelmään poikkeuksen. Niitä järjestelmiä ei pidetä yhtä onnistuneina kuin meidän sosiaalivakuutussysteemimme, Harakka sanoo. Kotitalouksien vähävaraisemman puolikkaan varallisuus on kasvanut melko kituliaasti. – Monissa maissa vanhuuden ja sairauden varalle vakuuttaminen on yksilön omalla vastuulla
Osakesäästötili on hallinnollisesti hieman helpompi sijoittajan kannalta. Sijoitusvakuutus on siis määräaikainen vakuutus. Nyt osakesäästötili muuttaa osakkeisiin sijoittamisen entistä houkuttelevammaksi. – Sijoittaja voi sijoittaa rahastoon, jossa joku toinen tekee sijoituspäätöksen ja omistajuus on finanssilaitoksella. Osakesäästötilin myötä osakesijoittamisen verokohtelu tulee yhtenäisemmäksi myös sijoitusvakuutuksen kanssa. Se sopii pitkäaikaiselle osinkosijoittajalle. Sopimuksen sisällä voi vaihtaa vaihtaa sijoituskohteita ilman veroja ja kuluja. – Ajatuksena on, että verotus ei ohjaa sijoittajaa, vaan ihminen voi itse päättää, mikä on hänen kohdallaan tarkoituksenmukaista, Lounasmeri sanoo. Tai rahat voi siirtää osakesäästötilille, jossa hän itse tekee sijoituspäätöksen ja on itse osakkeenomistaja. De_16012020_56.indd 63 8.1.2020 15.05. 63 Demokraatti 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 775 406 697 015 777 687 832 974 798 076 800 891 Pörssiosakkeita omistavien yksityishenkilöiden määrä Suomessa 2004–2018 Lähteet: Euroclear, Pörssisäätiö Verohelpotuksia piensijoittajille ”M onet ovat pitäneet sijoitusvakuutusta verotuksellisesti edullisimpana vaihtoehtona, sen jälkeen tulevat sijoitusrahastot ja vasta sitten osakkeiden suora omistaminen”, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo. Näissä on samankaltainen verotus, Lounasmeri sanoo. Osingot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä ilman veroseuraamuksia. Osakesäästötilin hyöty tulee verojen lykkääntymisestä. Pieniä eroja kuitenkin jää. – Verottajaa ei kiinnosta, mitä osakesäästötilin sisällä on tapahtunut, vaan ainoastaan se, kuinka paljon sinne on laitettu rahaa ja kuinka paljon sieltä otetaan pois, ja mikä on rahaa pois nostettaessa tilin markkina-arvo, Lounasmeri sanoo
Kannattaako sittenkään sijoittaa, kun valtio vie siitä ison siivun. Elinkeinoelämänkin kannalta piensijoittajat ovat tärkeitä, sillä yksityishenkilöt ovat pörssiyhtiöiden tärkeä omistajajoukko. Tyhjensin säästölippaan ja merkitsin osakkeita. Mitä parempi on kansalaisten taloudellinen asema ja mitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä, sitä paremmin yhteiskunta voi. Tuskin. Pienten ja kohtuullisten pääomatulojen veroprosentti on tällä hetkellä 30. Tarkempi perehtyminen Viestintäkehitykseen olisi paljastanut, että yhtiö oli pahamaineinen nurkanvaltaaja. Enkä haaveillut rikastumisesta vaan toimittajan työstä. Sijoittamisesta kehkeytyi antoisa harrastus ja työ. Sijoittaminen ei kuitenkaan ole vedonlyöntiä tai lottoa. Ja kun ihmisellä on tunne, että asiat ovat hänen omissa käsissään, hänen voisi kuvitella voivan paremmin. Maakuntasanomalehtiä omistava Suomen Viestintäkehitys listautui pörssiin ja mainosti osakeantiaan televisiossa. Lehden omistaminen kuulosti jännittävältä. Se oli leikin jatke. 64 Demokraatti TEEMA K un kaksitoistavuotiaana ostin ensimmäiset pörssiosakkeeni, en mielessäni hyräillyt, että tässäpä toteutan kansankapitalismia. Jos haluaa vältellä verojen maksamista: ei kannata. Kun sijoittaja aikanaan purkaa säästöjä käyttöönsä, veroprosentti voi olla, ja luultavasti on, jotain muuta. Yksityissijoittajat ovat yleensä pitkäjänteisiä ja pitkämielisiä, sijoituskohteisiinsa sitoutuneita omistajia, jotka kaivavat kuvettaan, kun yhtiö tarvitsee lisää rahaa. Pankkitilillä säästöt tuottavat tappiota, koska rahan käyttöarvo laskee. Iloinen osakkeenomistaja HALUATKO HÄVITÄ VARMASTI VAI VOITTAA EPÄVARMASTI. Sijoittamisella on kuitenkin myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Siinä missä lottoaja keskimäärin häviää 60 prosenttia rahoistaan joka kierroksella, sijoittajien varat keskimäärin kasvavat. SIJOITTAMISEN MOTIIVI on usein itsekäs, oman varallisuuden kasvattaminen. Jos kaveri epäröi, lisään: vaikka voittaminen on epävarmaa, se on kuitenkin todennäköistä. KUN KAVERINI pohtii, kannattaisiko hänen aloittaa sijoittaminen, esitän hänelle kysymyksen: Haluatko hävitä varmasti vai voittaa epävarmasti. Aloitin sijoitusurani siis suoraan kasinokapitalismilla, ja huonostihan siinä kävi. KOLUMNI Teksti Karo Hämäläinen, sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja Ku va : Ju ss i Ra til ai ne n De_16012020_56.indd 64 8.1.2020 15.05. KANSALAISTEN RISKINOTTO tuo myös yhteiskunnalle rahaa pääomatuloverotuksen kautta. Kertoimet ovat sijoittajan puolella. Sijoituskiinnostus oli kuitenkin syttynyt, ja siksi olen ilman muuta plussan puolella. Sijoituksissa rahan käyttöarvo todennäköisesti kasvaa, mutta tulevaisuuden huono puoli on se, ettei sitä pysty ennustamaan järin hyvin. Vuodenvaihteessa voimaan astuneen osakesäästötilin tapauksessa valtion kassa kilahtaa vasta siinä vaiheessa, kun sijoittaja ottaa rahat käyttöönsä. Kansalaisten hyvinvoinnin tuottamisen voisi ajatella jopa olevan yksi yhteiskunnan keskeisistä päämääristä. Jos haluaa, että tulevaisuudessa on käytössä jonkin verran enemmän rahaa, ei kannata käyttää aikaa vastaamiseen vaan aloittaa sijoittaminen. Uumoilinko, että tuotantovälineiden omistajana pääsisin helpommin töihin Savon Sanomiin
Avoimesti toteutettu murha kertoo muuttuvasta, kovenevasta maail manpolitiikan tilasta, jossa valta ja voima määräävät. Ilmastonmuutos nostettiin esiin yhtenä tulevaisuuden kohtalonkysymyksenä, mutta sen merkitystä politiikalle ja yhteiskunnille ei hahmotettu vielä täysin. Tämä on kehitystä, jota 1900-luvun koko toinen puolisko pyrittiin hillitsemään, torjumaan ja suitsemaan kansainvälisten sopimusten ja järjestöjen voimin. KIINAN NOUSU on tapahtunut taloudellisen vallan kasvun kautta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on otettava valtavia askelia juuri tulevalla vuosikymmenellä, tai sitten kohtaamme toimettomuuden seuraukset seuraavalla. Kiinan nousu, EU:n ongelmat ja nationalismin nousu, hitaan talouskasvun aika länsimaissa ja kaupsen. Vuonna 2009 EVA julkaisi raportin ”Tulevaisuuden pelikentät# 2010-luvun kehityskuluista. Rahan vallalla on pidetty huolta, ettei Kiinan sisäisiin asioihin puututa. Nationalismin nousu ja sen vaikutus kansainväliseen yhteisöön on suuri haaste. Vuosi 2020 alkoi uuti silla Yhdysvaltojen toteuttamasta iranilaisen kenraali Qassem Suleimanin murhasta Irakissa. Sosiaalisen median algoritmit nostavat voimakkaita tunnereaktioita aiheuttavia julkaisuja näkyviin, ja kriittinen, tasapainoinen tiedonvälitys jää herkästi klikkiotsikoiden ja valeuutisten varjoon. Samalla lähes kaikki it-jätit ovat suostuneet sensuuriin ja tietojen luovutukseen päästäkseen kiinni Kiinan markkinoihin. Kaikki nämä uutiset me näemme somesta, kissavideoiden kylkiäisinä ja jokainen meistä vähän eri tavalla suodatettuina. PUHEENVUORO Kaisa Vatanen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Uudessa maailmanpolitiikan tilassa valta ja voima määräävät. Saudi-Arabian toteuttama toimittaja Jamal Khashoggin murha Turkin maaperällä olisi ollut lähes mahdoton teko aiemmin. Nyt seurauksena oli hetki kauhistelua. Ehkä italialaiset sardiinit ja suomalaiset silakat ovat merkki siitä, että yhä useampi meistä on heräämässä siihen, miten valtavasti meillä on hävittävää, jos annamme vihan ja pelon hallita. Samalla ilmastokysymys on juuri yksi niistä, joista populismi ja vastakkainasettelu imevät virtaa repien rikki demokratioiden toimintakykyä. 2020-luvulla muutokset tulevat voimistumaan. DEMOKRATIA, IHMISOIKEUDET, ja sääntöperustainen maailmanjärjestys kaipaavat 2020-luvulla puolustajia kenties enemmän kuin koskaan maailmansotien jälkeisenä aika na. Raportissa nähtiin terävästi monet niistä suurista kehityskuluista, jotka leimasivat 2010-lukua. 65 Demokraatti Sardiinit ja silakat U uden vuosikymmenen alussa on hyvä pysähtyä arvioimaan mennyttä ja veikata tulevia. Rahalla ja investoinneilla on ostettu kumppanuuksia ja sananvaltaa ympäri maailmaa. Siinä esitettiin neljä skenaariota siitä, mihin maailma voisi vuosikymmenen aikana kehittyä. Ja näiden aiheuttama pysyvä maailmanjärjestyksen muutos. Muutosten oletettiin olevan valtaisia, mutta skenaariot eivät silti uskaltaneet ulottaa aivan niin suuriin muutoksiin, kuin mitä olemme nähneet. Viime vuosien aikana olemme nähneet globaalien pelisääntöjen muuttumiDe_16012020_56.indd 65 8.1.2020 15.05. papolitiikan ongelmat
Maailman väestönkasvu on kiihtymässä. SUHTAUTUMINEN KAPITALISMIIN eli markkinatalouteen on myös iso kysymys , joka jakaa sosialidemokraatteja. Nyt markkinataloutta ei säädellä riittävästi, mikä tuottaa pahaa. SDP:N ENSIMMÄINEN puolueohjelma vuodelta 1903 oli lähes suora käännös Itävallan sosdem-puolueen Erfurtin ohjelmasta. Forssan ohjelmassa oli tärkeä oivallus : taistelu n riistoa vastaan tulee olla kansainvälistä, koska riistäminenkin on. Ellei sen torjumiseen suhtauduta vakavasti, luonnon tuhoutuminen koskee erittäin tasa-arvoisesti meitä kaikkia: se ei kysy ihonväriä, kansallisuutta, eikä uskonnollista tai poliittista taustaa. Sosialidemokratia on myös rauhanliike. Tässäkin ympäristössä täytyy arvioida ja punnita sosialidemokratiaa. Me olemme ymmärtäneet , että kapitalismia ja markkinoita pitää säädellä. Davosin vuosittaisessa maailman talouspäättäjien kongressissa viime tammikuussa kehitysapujärjestö Oxfam hätkähdytti kuulijakuntaa kertomalla muun muassa, että vain 62 maailman rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhempi puolikas, 3,8 miljardia ihmistä. 66 Demokraatti Uusitaan ohjelma, pidetään periaatteet M aailma on voimakkaassa muutoksessa , niin myös Suomi ja ehkä oma liikkeemmekin. SDP:n kolmannessa, vuoden 1987 ohjelmassa hyväksyttiin markkinat . Nykyinen talousjärjestelmä suosii kaikkein voimakkaimpia ja syventää yhteiskuntia jakavaa kuilua. Ensi kesän puoluekokouksessa SDP:lle on määrä hyväksyä uusi periaateohjelma. Näkemyksemme mukaan maailmanrauhaa ei saavuteta niin kauan kun täällä teetetään pienelle vähemmistölle ylellisyyttä ja suurelle enemmistölle köyhyyttä. Monet kapitalismin päättäjistä alkavat ymmärtää, että jotakin on tehtävä sille, että yksi prosentti maailman varakkaimmista kansalaisista omistaa saman verran kuin loput 99 prosenttia. Ilman sosialidemokratiaa kapitalismi ja markkinatalous eivät olisi voineet niin hyvin kuin ne ovat voineet . Ennen pitkää tällainen eriarvoisuus on mahdoton hallittava. Se on perustavaa laatua oleva ongelma kaikessa maailman kehityksessä. Tässä ns. Puolue lähti siitä, että markkinataloudessa on myös hyviä ominaisuuksia. Euroopasta vähenee samanaikaisesti noin sata miljoonaa työikäistä . Jos jotkut kuvittelevat tullitai muiden viranomaisten pystyvän pitämään nuo väkijoukot rajojemme takana ja rauhallisina, kun maapallo jossakin kuivuu ja jossain toisaalla jää nousevan merenpinnan alle, he eivät ymmärrä tämän muutoksen suuruusluokkaa. Maailman tärkein talouspäivälehti Financial Times ilmoitti kantanaan, että kapitalismia on korjattava. Tarvitaan myös ymmärrystä työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin sekä ympäristön ja luonnon huomioon ottamista. Tämä ristiriita aiheuttaa levottomuutta kaikkialla maailmassa – nykyisin myös yhä useammassa Euroopan kehittyneessä valtiossa. Mutta säätelemätön markkinatalous on kaiken pahan alku ja juuri. Siksi meillä on parhaat mahdollisuudet vastata suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin . Jo silloin tämä liike ilmoitti olevansa osa kansainvälistä työväenliikettä. Meillä täytyy olla siinä jokin suuri tehtävä . Toivottavasti ei käy niin, että hyväksytään puolueelle myös uudet periaatteet. Viimeistään vuoteen 2050 mennessä Välimeren eteläpuolisella alueella, köyhässä Afrikassa työikäisten ihmisten määrä lisääntyy 1,5 miljardilla. Muutoksen havaitseminen, oivaltaminen ja ajoissa siihen vastaaminen ovat sosialidemokratian ja koko ihmiskunnan ylivoimaisesti tärkeimmät tehtävät. Minusta sen pitää säilyttää vanhat , juurevat periaatteensa , vaikka ohjelmaa uudistetaankin. Kapitalismi tuhoaa itse itsensä, jos se jatkossakin perustuu vain omistajien ahneuteen ja lyhytnäköiseen voitontavoitteluun. Jos ja kun tällaisia ihmisjoukkoja, jotka kokevat, ettei heillä ole mitään muuta menetettävää kuin nälkä ja kahleet, syntyy enemmän , niin sellaisessa lohduttomuuden ilmapiirissä on vaikea kehittää positiivisia ihmiskunnallisia toimia. Se on sosialidemokratian yksi kaikkein keskeisimpiä kulmakiviä. VÄESTÖNLISÄYKSEN JA ympäristötuhon ohella kolmas ihmiskunnan globaali haaste on eriarvoisuuden kasvu. Yhdessä kiihtyvä väestön kasvu ja luonnon tuho ovat maapallolle ja koko poliittiselle järjestelmälle vakava uhka jo nyt. Sosialidemokratia on maailman kansainvälisin poliittinen liike . Jukka-Pekka Flander MIELIPIDE De_16012020_66.indd 66 8.1.2020 14.45
Pikkusen lyötyinä me tulimme vuonna 2019 hallitukseen ja suomalaisen poliittisen päätöksen teon ytimeen. Heille kokous rakensi puolueohjelman. Meidän sosialidemokraattien ei kannata ryhtyä hilaamaan omaa hienoa liikettämme samaan suuntaan tai muuttamaan sitä porvarillisten puolueiden kaltaiseksi. Katsotaan , kuinka pitkälle se kantaa ja kuinka pitkään sitä pystytään noudattamaan. Mu tta aatteista ja periaatteista ei pidä tinkiä. Herkkä omatunto sen suhteen , mikä on ihmisten keskinäisissä suhteissa oikein. Ja siksi nämä periaatteet ovat sille tärkeimpiä. Minusta meidän täytyy pitää kiinni periaatteistamme. Ellei periaateohjelmaa saa da aidosti ankkuroi tua puolueemme vanhaan , juurevaan ideologiseen perustaan , puolue joutuu tuuliajolle. Meille sosialismi tarkoittaa paitsi utopistista ideologiaa, ennen kaikkea käytännön uudistuksia ja muutoksia demokraattisin keinoin . Ainakin moni porvarillinen ajattelee tällä tavalla. Minä ainakin olen aikoinani liittynyt sellaiseen liikkeeseen, joka halusi tehdä työtä heikompien puolesta, unohtamatta tietenkään niitä tavallisia suomalaisia. Nyt kokoomus siirtyy kovaa vauhtia sille paikalle mihin se kuuluu. Puolueeseen ei liitytä itsensä vaan toisten ihmisten vuoksi. Saksan sd-johtaja Willy Brandt lähetti 1970-luvun alkupuolella kirjeet kollegoilleen Olof Palmelle Ruotsiin ja Bruno Kreiskylle Itävaltaan. 67 Demokraatti Uusitaan ohjelma, pidetään periaatteet SDP:n olisikin aika lisätä panostustaan Sosialistisen Internationaalin toimintaan , jotta saisimme yhteisiä kansainvälisiä käsityksiä vieläkin voimakkaammin näkyviin. Menemmekö me nyt sitten tekemään seuraavaa periaateohjelmaa vähemmistön vai sen suhteellisen hyvin voivan enemmistön näkökulmasta, jonka jäseniä puolueessa on paljon. Brandtin viesti sopii hyvin tähänkin päivään : ”Meidän on lakkaamatta pidettävä silmällä huomista ja ylihuomista, jotta oivaltaisimme paremmin tämän hetkisen tehtävämme ja ymmärtäisimme mitä seurauksia tämän päivän teoilla on huomiselle ja ylihuomiselle.” Lopuksi kerron oma n viestini : Meillä sosialidemokraateilla tulee olla herkkä omatunto. Minusta Rinteen hallituksen ohjelma on selvästi parempi kuin pitkiin aikoihin ja varsinkin Sipilän hallitukseen verrattuna. Se on suuri ja tärkeä kysymys. TUOREESSA KIRJASSA Merkillinen Mauno presidentti Mauno Koivistoa kuvataan kriittiseksi marxilaiseksi ja bernsteinilaiseksi sosialistiksi, jolle liike on tärkeintä, ei lopullisen päämäärän saavuttaminen. Matti Ahde 20.12.2019 kuolleen Matti Ahteen kirjoitus on editoitu tiivistelmä hänen Oulussa 25.9. FORSSAN PUOLUEKOKOUKSEN osanottajat edustivat kansan ylivoimaista enemmistöä eli köyhiä, h uonosti toimeen tulevia suomalaisia. Sosialismin yksi malli on pohjoismainen hyvinvointivaltio. NYT ME mietimme omaa asemaamme ja rooliamme . On monta kertaa sanottu, että sosialidemokratia on tehnyt tehtävänsä, ja voisi jo mennä . Ja nyt viittaan kasvavaan kapitalismin kritiikkiin. Uskon kuitenkin, ettei niin pääse käymään. Se edellyttää liikkeen jäseniltä korostetun vahvaa solidaarisuutta eli yhteisvastuullisuutta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Tässä tullaan sosialidemokratian yhteen ytimeen , käsitykseen ja suhtautumiseen sosialismiin – sanaan ja sen sisältöön. Köyhät, heikot ja syrjäytetyt tarvitsevat poliittista järjestelmää pärjätäkseen elämässä. De_16012020_66.indd 67 8.1.2020 14.45. Nykyisin meillä köyhät ja heikot ihmiset ei vät enää ole enemmistö vaan vähemmistö. Maailma ei ole koskaan valmis, eikä kehitystä voi pysäyttää . On tapahtunut selvä muutos. Sosialidemokraattinen työväenliike on ainutlaatuinen, uniikki. Kokoomuskin yritti tulla työväen puolueeksi tuossa 2000-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla, mutta ei siitä mitään tullut . He ovat porvareita , jotka haluavat tukea tätä yhteiskunta järjestelmää ja puolustaa hyvin voivien suomalaisten etuja. Se on iso arvovalinta , eikä kaikkien sosialidemokraattien näytä olevan ihan helppo jakaa sitä. Aatteellisesti sosialidemokratia lähtee heikomman puolustamisesta. Sosialidemokraateille sosialismi ei ole ollut dogmi . TULEVAISUUTTA POHTIESSAMME on syytä jotenkin ankkuroida ohjelmatyö myös sosialidemokratian menneisyyteen. Emme ole pyrkineet sellaiseen yhteiskunnan ihanne malliin, jossa valtio tai yhteiskunta omistaisi kaiken ja tekisi kaiken . Tämän liikkeen moraalisen ja eettisen perusta n tulee rakentua sille peruskivelle, että olemme heikompien puolella , ymmärrämme heidän tilanteensa ja pyrimme auttamaan heitä tasavertaisempaan asemaan. Oma arvioni on , että sosialidemokratia on vasta tulossa historiallisen tehtävänsä äärelle, että se urakka on vasta alkamassa . pitämästä puheestaan. Näin maailman suuret , kansainväliset uhat voidaan voittaa. Miksi edustaisimme uutta porvarillista puoluetta, niitähän on Suomessa ja maailmalla muutenkin jo pilvin pimein. Tulevassa, vuoden 2020 puoluekokouksessa enemmistönä ei ole köyhälistö, sillä sosialidemokraattien ansiosta ja Forssan kokouksen päätöksien perusteella tästä maasta on tehty hyvinvointivaltio
On luovuttava nurkkakuntaisesta riitelystä siitä, minkä rataosuuden vuoro on saada kiskojen kiillotus, ja aloitettava koko maan kattavan rataverkoston suunnittelu seuraavia sataa vuotta ajatellen. Ohje koskisi uudisrakennuksia ja ”laajasti” korjattavia taloja. 68 Demokraatti MIELIPIDE Latauspisteet ovat populistista kaavoituspeliä JULKISTA LIIKENNETTÄ ON PARANNETTAVA KÄYTTÄJIEN EHDOIN. Tulevaisuudessa autojen sijoittamisesta kaupunkiympäristöön pitäisi säätää erillisellä lailla. Asettamalla taloyhtiöille velvoitteen rakentaa latauspisteitä pysäköintialueilleen, ehdottaa hän samalla latauspisteistä aiheutuvien kustannusten siirtämistä kaikkien asukkaiden yhteisesti kustannettavaksi. Esimerkiksi harvaan asutulla maaseudulla erilaiset kutsutaksit voisivat olla käytännöllinen vaihtoehto (ei kuitenkaan yhtä huonosti toteutettuna kuin KELA-taksit). Yhä useampi on valikoinut vapaa-aikansa vieton siten, että oma auto tuntuu välttämättömältä. Kivikaupungeissa erityisen yleistä on autopaikkojen ”vuokraaminen” alihintaan asukkaille, mikä johtuu siitä, että asunto-osakeyhtiön osakkeiden haltijoista suurin osa on myös auton käyttäjiä. Monelle ihmiselle työmatkat tai työ itsessään edellyttää omaa autoa. Parempi olisi löytää kelvollinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Julkista liikennettä on parannettava käyttäjien ehdoin. On populistista houkutella autoilijat suostumaan ”uudistuksiin” vetoamalla siihen, että kustannuksiin osallistuvat myös autottomat. Mukavuussyistä autoilevat saattavat tuottaa vähemmän päästöjä kuin ne, joille oman auto käyttö on välttämätöntä ja jokapäiväistä. Ilmastoministeri esittää erikoista lisäystä rakennusmääräyksiin. Riittäisivätkö verovähennykset ja/tai kilometrikorvaukset kattamaan mahdollinen ympäristöverojen nousu työnsä vuoksi autoi leville. Jo nyt on tiedossa ongelmia niin metallien riittävyydessä kuin kaivannaisteollisuuden eettisyydessä. Sähkö on varmasti monen ilmakehän saastumisesta huolestuneen mielestä puhtaampi ratkaisu, niin kuin onkin, mutta sähköautojen koko elinkaaren vaikutus ympäristölle on vielä tekemättä. Myös niiden, joilla ei ole autoa eikä siten myöskään pysäköintiruutua eikä sähköpistoketta. Markku J Kekäläinen Espoo LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock De_16012020_68.indd 68 8.1.2020 15.51. On myös etsittävä kokonaan uusia ratkaisuja liikenneongelmiin. Monien muiden maiden suurkaupungeissa autojen sijoittamiselle onkin löytynyt omia ratkaisuja, kuten parkkitalot. Uusi määräys koskisi niitä taloyhtiöitä, joilla olisi neljä pysäköintipaikkaa. Eikä niiden sisäisessäkään liikenteessä raideliikennettä pidä sulkea pois. Sitäkin kiireellisempää olisi autoilusta aiheutuvien todellisten kustannusten siirtäminen niiden aiheuttajille. Miten olisi verovapaana työsuhde-etuna ilmainen joukkoliikenteen käyttöön oikeuttava kortti. Kuntien on ryhdyttävä toimeen rataverkkoon nivoutuvan paikallisliikenteen järjestämiseksi. Raideliikenne on pitkällä tähtäyksellä taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Sen on oltava myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto
Sopimuksen myötä palkansaajat ovat joutuneet mielivaltaisen palkanalennuksen kohteeksi. En ainakaan muista kuulleeni, että kukaan lähtisi töihin suurempien osinkojen tai firman liikevaihdon vuoksi. Siksi työntekijän palkka ei riitä edes elämisen kohtuullisiin minimikustannuksiin. Myös työvoimapula on paljon uutisoitu aihe. Kauko Niemi Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta Olen ymmärtänyt useimpien ihmisten käyvän töissä oman ja perheen hyvinvoinnin vuoksi. Etenkin jos työntekijän tai työnhakijan toimeentulo heikkenee tukiviidakon byrokratian takia. Mielestäni työnantajien täytyisi etsiä jostakin sitä kuuluisaa selkärankaa eikä vaatia työttömiltä ja työssä käyviltäkin lisää koko ajan. Sosiaaliturvamaksujen siirto oli suora, vastikkeeton tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Yritykset ovat yhtä lailla sosiaalitukien hyväksikäyttäjiä kuin työttömätkin, koska eivät maksa elämiseen riittävää palkkaa. Ainoat hyötyjät ovat olleet suurten yritysten osakkeenomistajat, joille on maksettu ennätyssuuria osinkoja. (Tilastokeskus) Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta ihmettelee puheita ja lupauksia sopimuksella saavutetusta tuottavuuden kasvusta, jota ei todellisuudessa ole nähtävissä. Vaikka yritysten on tarkoitus tuottaa voittoa, täytyisi niiden kuitenkin myös turvata työntekijöiden hyvinvointi ja toimeentulo. Palkankorotusten tasoon korvauksettoman työajan poistamisella ei saa olla vaikutusta. Sen avulla oli tarkoitus parantaa Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Toki tärkeää on, että työnantaja pärjää markkinoilla ja työpaikat säilyvät. Esimerkiksi yksin asuva, täyttä työaikaa tekevä ja 10 euroa tunnissa tienaava saattaa joutua hakemaan asumistukea, koska palkka jää liian pieneksi. Koskaan ei ole varmuutta toimeentulosta, kun päätökset etuuksista viruvat. Tarvitaan siis jokin motivoiva tekijä, kuten omaa ja perheen hyvinvointia parantava PALKKA. Asia liittyy tuohon liian pieneen palkkaan. Sopimukseen kuului 24 tunnin vuosittaisen työajan palkaton lisäys sekä sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta työntekijöille. 69 Demokraatti Moni yritys on sosiaalipummi Vastikkeeton yritystukimalli on peruttava Kikyn ainoat hyötyjät ovat suurten yritysten osakkeenomistajat, joille on maksettu ennätyssuuria osinkoja. Siinä vaiheessa työnantajat ovat taas saaneet aikaiseksi yhden tukien varassa elävän köyhän työssä käyvän, joka ei varmasti suunnittele lasten tekoa. Kukapa haluaisi lähteä töihin tai kouluttautumaan, jos siitä hyöty menee suurempiin osinkoihin tai yritysten tuottavuuden kasvattamiseen. Koko ajan yrittäjät kuitenkin haluavat laskea palkkoja ja lisätä muun muassa osaaika työtä. Me palkansaajat maksamme edelleen tätä 6,5 miljardin euron yritystukea. Kun tarkastellaan 60 pörssiyhtiön maksamien osinkojen määrän muutosta vuosina 2017–2019, havaittavissa on merkittävää kasvua kyseisten yritysten maksamien osinkojen määrissä erityisesti vuosina 2018 ja 2019 (STTK). Valitettavasti moni työtä hakeva ymmärtää vasta myöhemmin, että vaikka he käyvät viikossa 40 tuntia työssä, ei palkka ei tahdo riittää ”edes töissä käymiseen”. Kilpailukykysopimus solmittiin vuonna 2016. Jani Hyytiäinen De_16012020_68.indd 69 8.1.2020 15.51. Lisätuntien teettäminen ilman korvausta sekä sosiaaliturvamaksujen myötä tehty tulonsiirto työnantajille on peruttava. Nämä toimenpiteet koskivat rankimmin julkisten alojen pienipalkkaisia työntekijöitä, joilta lisäksi leikattiin vuosilomarahoja kolmen vuoden ajan. Yhteiskunta käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa euroa työssä käyvien riittämättömien ansiotulojen kompensaatioon. Sopimuksen edistämiseksi Sipilän hallitus esitti uhkauksen pakkolaeista, joilla ammattiyhdistysliike haluttiin ajaa selkä seinää vasten. Nuo osingot on otettu työntekijöiden selkänahasta. Ja siksi täytyy työntekijän edelleen hakea tukea verorahoista
Vuonna 2017 Matti Ahteelle myönnettiin ministerin arvonimi yhteiskunnallisista ansioistaan. Politiikan rinnalla Matti Ahteen elämässä ovat kulkeneet taiteen ja urheilun vahvat juonteet. Opinnäytteensä Ahde teki parlamentarismista. Juhlaväki varmaan vähän hätkähti, kun veikkausjohtajan 50-vuotisvastaanotolla päivänsankari aloitti puheensa sanomalla, että ”jos kuolisin nyt, minusta voitaisiin sanoa, että siinä oli onnellinen mies”. Valtaosa Oulun vaalipiirin vaikuttajista yli puoluerajojen on tunnustanut Ahteen ansiot alueen ja sen ihmisten hyväksi tehdyssä työssä. Työväen Akatemiassa saaduilla valtiotieteen, historian ja puhetaidon opeilla oli käyttöä, kun Ahteen poliittinen ura lähti nopeaan nousukiitoon. Juuri kilpailun ja yhteistoiminnan yhteensovittaminen olikin leimallista Mattia. Ihmiset ihmettelivät, kuinka kuolemaa silmästä silmään katsova mies vaikutti niin levolliselta. Ahde oli rohkea kannanottaja ja taitava taustavaikuttaja. Matti Ahde oli suurten ikäluokkien lahjakkuuksia ja jätti elämäntyöllään näkyvän jäljen niin politiikkaan kuin kulttuurija urheiluelämäänkin. Eero Heinäluoma Tapio Karjalainen Timo Hakkarainen Matti Ahteen ystäviä KUOLLUT De_16012020_70.indd 70 7.1.2020 14.22. Niistä hän ammensi elinvoimaa. tammikuuta. Viimeiselle maalliselle matkalleen Matti Ahde lähtee Helsingin Kallion kirkosta lauantaina 25. Erityisesti ”pappa” arvosti pienen pojanpoikansa Okon kanssa vietettyä aikaa. joulukuuta haimasyöpään kotonaan Helsingissä 73-vuotiaana. Sähkömies, nuorisoliiton järjestöohjaaja Matti Ahde nousi eduskuntaan 24-vuotiaana ensi yrittämällä vuoden 1970 ”nuorisovaaleissa”. Poliitikkona Matti Ahde edusti työväenliikkeen parhaita perinteitä. Ensi kosketuksensa taidemusiikkiin Matti sai Oulun tuomiokirkon poikakuorossa, ja oopperan lumoihin hän jäi Työväen Akatemian vuosinaan. Politiikan kentällä muiden siirtojen lukeminen ja ennakointi sekä oma sijoittuminen kentällä ovat menestyksen A ja O. Peruskoulu-, kansanterveysja päivähoitolait olivat tärkeitä virstanpylväitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Perheen esikoisena Matti joutui huolehtimaan sisaruksistaan ja toimimaan heille ”varaisänä”. Hänelle oli tärkeintä saada aikaan konkreettisia tuloksia. Haitaksi ei ollut harrastus lauluun tai musiikkiin klassisemmissa muodoissa. Matti Ahteen oma uskomaton elämänkaari on todistus yhteiskuntamme luomista mahdollisuuksista: lapsuuden sisarussarjan varaisän tehtävistä eduskunnan puhemieheksi. Arvostuksesta todisti sekin, kuinka hyvin hänet otettiin vastaan toiselle eduskuntakaudelle (2003–11) yhdentoista Veikkaus-vuoden jälkeen. Haukiputaan Kellon ”turvemökissä” oli kodin lämpöä, vaikka nurkat olivat talvisin huurteessa. Politiikassa sellaisia olivat muun muassa ympäristöministeriön ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan perustamiset, musiikissa Kansallisoopperan ja Kuhmo-talon uudisrakennukset sekä liikuntapolitiikassa työväenurheilun eheyttäminen. Hän liikkui kesätapahtumissa, vaaliristeilyillä ja seminaareissa aina, kun hoidot ja päivän kunto sen sallivat. Puhujana hän oli sytyttävä ja ratkoi valtakunnan asioiden ohessa myös pienten ihmisten pulmia. Sodanjälkeisen pula-ajan mittapuilla arvioiden Matti Ahteen lapsuudenkoti oli rutiköyhä. ”Meidän Matti” oli sosiaalinen lahjakkuus, jolla oli kyky lähestyä luontevasti toista ihmistä, olipa tämän yhteiskunnallinen asema mikä tahansa. Seitsenlapsisen perheen toimeentulosta huolehtiminen jäi pitkälti äidin vastuulle, kun alkoholisoitunut isä menetti työnsä ja työkykynsä. Kun ”ventti” eli 21 vuotta politiikassa tuli täyteen, Ahde siirtyi 44-vuotiaana Veikkaus Oy:n toimitusjohtajaksi. Sdp:n puoluevaltuuston johtoon hänet valittiin 2005. Pertumaalta hankitusta mökistä muodostui Ahteen perheelle Matin viimeisinä 15 vuotena tärkeä yhdessäolon ja rauhoittumisen paikka. SDP:n sisäpiirissä Matti Ahde vaikutti parikymmentä vuotta – eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ministerinä ja puolueen varapuheenjohtajana. Joukkuepelaajan lupaava ura jalkapallossa katkesi polvivammaan. Vielä tänä syksynä Matti esiintyi useissa tilaisuuksissa ja kantoi huolta siitä, ankkuroituuko SDP jatkossakin köyhän ja heikon ihmisen puolustajaksi. Edustavalle, asioita nopeasti omaksuvalle työläisnuorelle oli SDP:ssä sosiaalinen tilaus. Hän totesikin olevansa poliitikkona nimenomaan parlamentaarikko. Saatuaan keväällä 2017 haimasyöpädiagnoosin Ahde ei luhistunut henkisesti, vaan tuttu taistelija hänessä heräsi jälleen. Vaatimaton kotitausta jätti jäljen pojan arvoja ajatusmaailmaan, mutta kasvatti hänessä myös tarvetta ja kykyä selvitä vastoinkäymisistä. Hän syntyi Oulussa joulun aatonaattona 1945. Matti halusi menestyä ja voittaa, olipa kyse tikanheitosta, golfista tai politiikasta. Niinpä Ahde alkoi hyödyntää pelisilmäänsä yhteiskunnallisessa toiminnassa. ”Liikkeemme moraalisen ja eettisen perustan täytyy rakentua sille, että se on heikompien puolella. Äänestysnappia eduskunnassa painaessaan Matti Ahde tunsi saavutukset hyvin omakohtaisina. 70 Demokraatti Hyvinvointivaltion rakentaja ja puolustaja ENTINEN EDUSKUNNAN puhemies, ministeri Matti Ahde kuoli 20. Puolueeseen ei liitytä itsen vaan toisten ihmisten vuoksi”, hän linjasi. Ja tulosta syntyi sielläkin: vuosikymmenessä yhtiön liikevaihto ja tuotto tuplaantuivat. Isä jäi Matille etäiseksi, mutta suhde Lahja-äitiin oli sitäkin vahvempi. Aina kun synnytyksiltä ja lastenhoidolta pääsi, äiti tienasi perheelle elantoa siivoojana ja muurarien apurina, välillä kahtakin työtä tehden
APURAHAT KOKOUKSET Rakkaamme, ministeri Matti Allan AHDE s. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. 20.12.2019 Helsinki Suurella kiitollisuudella ja rakkaudella Hilkka Timo, Helinä ja Okko Juha-Matti Tiina Sisarukset perheineen Sukulaiset ja ystävät. 23.12.1945 Oulu k. Siksi hän toivoi, että mahdolliset muistamiset osoitettaisiin KSR:n Matti ja Hilkka Ahteen rahastoon, tili FI85 1521 3000 0060 09, tai Matti Ahteen stipendirahastoon, Oopperan ja baletin tukisäätiö, tili FI 37 1555 3000 1223 83. Matin sydäntä lähellä oli nuorison liikuntaja kulttuuriharrastusten tukeminen. päivänä 2020 klo 12.00. Ei mikä tahansa tunne, vaan haavat polttavat kun kyselet miksi toivot, elät, kärsit, rakastat.” (Mihály Váci) KUOLLUT Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kallion kirkossa Helsingissä tammikuun 25. Ei tahtominen riitä, tehtävä, tehtävä on. Enemmän tarvitaan tunne ja selvä tarkoitus. ”Ei kaipaus hyvään riitä, sitä tahdottava on. De_16012020_71.indd 71 8.1.2020 14.52. Molemmissa viestinä: Matti Ahteen muistolle. Mitä auttaa viileä järki, harkinta, aikomus. Kukka tervehdykset kirkossa vain omaisilta ja yhteisöiltä. 71 Demokraatti Onnea sankareille! 90 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Aarno Tahvanainen eläkeläinen, Vantaa 20.1.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aarno Tahvanainen. Irja Kontti 30.1.2020 vastaanottovirkailija, Kankaanpää Mika Hentunen FM, KTM, Espoo 21.1.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti Louekosken rahastoon erityisesti uusmaalaisen nuorison omatoimisen taideja vapaa-ajan harrastusten tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mika Hentunen
72 Demokraatti RISTIKKO 1/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: " " De_16012020_72.indd 72 7.1.2020 14.18
Hetken päästä männynoksaan lennähtikin varpushaukkakoiras (kuvassa) ihmettelemään, mihin sen kaikki tinttieinekset katosivat. Se vasta nastaa onkin! Syksyllä eräänä aurinkoisena aamuna hörpin rauhassa kahvia ja katselin siinä sivussa tiaisten touhuja ikkunasta. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 23/2019 RATKAISU 5.12. Yhtäkkiä tiaiset pakenivat piiloon läheisiin puskiin. Itselle lähiluonnon tarkkailusta on iloa, ja laajempaa hyötyä on siitä, kun osallistujat ilmoittavat havaintonsa Birdlifelle. Perusjengiin kuuluvat sinija talitiaiset, järjetön poppoo pikkuvarpusia, keltasirkut, käpytikka, harakat ja satunnaisesti närhi. ais ud ok u. Toisinaan tarvitaan tuuria, että sattuu seuraamaan ruokinnan bisneksiä juuri oikeaan aikaan. Ehkä joku onnenpotku tapahtuu myös 25.–26.1., kun on Suomen suurimman lintutapahtuman, Pihabongauksen, aika. Idea on, että jompana kumpana päivänä menee kotipihalle tai vaikka puiston talviruokintapaikalle tunniksi tarkkailemaan. S A V U J A D E A S E S S O R I A T I K S K A T N I K O T I I N I A N S A P T A H E K H A R A K A T C O L T T A R U E T A N A W A L T U H A T A L O I T S I A A T I U K L A S I N T I A I H R A L A U E T A K T N E K A L A T E I N O T I N L A T K P A N A M A G A R A M H I L A T I E T J O E T M O T A T A E N N A L A O P A S L S R J A O S U T O P I A I I V A N A H E L L U A N S A R A P O I S T A R A S O L V I I I R I S A T A M A S A A N T I I K R A R A M I T A T E N I N O T U I T U T I A N N A A T T O A I S A Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Jotain on meneillään, ajattelin, ja tartuin kameraan. Näin saadaan tietoa talvisen linnustomme muutoksista. Onnea voittajalle! K otipihalle pystytetyn talviruokintapaikan trafiikin seuraaminen on nastaa puuhaa. Ohjeet: birdlife.fi/pihabongaus. Joskus paikalla piipahtaa ruokinnan liikenteen paikalle houkuttelemia vierailevia tähtiä. co m 5 9 3 4 7 1 2 1 3 5 7 2 8 5 4 6 7 1 9 5 4 1 8 2 9 3 5 7 1 7 8 76 25 81 93 4 45 37 69 81 2 89 13 42 56 7 34 69 27 15 8 28 54 16 79 3 17 98 35 24 6 51 46 78 32 9 93 82 54 67 1 62 71 93 48 5 De_16012020_72.indd 73 7.1.2020 14.18. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Markku Tolonen Espoosta
Haluni olla osa jotain laajempaa, puolustaa heikompia ja vaikuttaa paremman maailman puolesta sai voimaa kirjaston hyllyjen antimista. John Irwing: Garpin maailma Teininä ahmin kirjan ensin hengästymiseen asti valtavina haukkauksina ja kerran sen läpi luettuani palasin sen alkuun ja aloitin uudestaan. Surullinen kirja saa minut edelleen itkemään, hauska nauramaan ääneen. Teoksen ajankohtaisuus on hätkähdyttävä. Nykyään tietokirjoja ja tositapahtumiin perustuvia kertomuksia lukiessa iPad on hyvä kumppani, joka avaa entistäkin laajempia polkuja kulkea. Kurt Vonnegut: Sähköpiano Jo vuonna 1952 julkaistu dystooppinen kertomus robotisaation aiheuttamasta työn murroksesta, yhteiskunnan kahtiajakautumisesta ja osattomuuden ja toimettomuuden aiheuttamasta turhautumisesta, joka johtaa kapinaan. Mutta tapani lukea on muuttunut samassa tahdissa internetin kehittymisen kanssa. Lukeminen helpotti ja antoi perspektiiviä lapsuuden ja nuoruuden murheisiin. Etsin merkkejä tarinan lähestyvästä tragediasta, käännekohtia, jotka olisivat voineet mennä toisin ja muuttaa kaiken. 80-luvulla Suomi oli vasta kansainvälistymässä, mutta minkä ikkunan maailmaan ja toisenlaisiin ajatuksiin kirjat tarjosivatkaan. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen kirjastoissa kasvanut tyttö. Kirjat olivat myös inspiraation lähde. Maailmankirjallisuuden klassikot olisi hyvä pitää aina muodissa. Yksinhuoltajaäitini teki pitkiä työpäiviä eikä kotona ollut mukavaa olla yksin. Kirjan monista teemoista vahvana on rakkaus ja anteeksianto, mutta myös niiden vastakohtana fanaattisuus ja sen aiheuttama tuho. 74 Demokraatti Teksti Maria Guzenina / Kuva Nora Vilva Kirjoista saa rohkeutta kulkea omaa polkua Kansanedustaja Maria Guzeninalle klassikkokirjat ovat aina muodissa. De_16012020_74.indd 74 8.1.2020 15.14. Olen aina ollut tunteella lukija. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin huomaan, että monet nuoruuteni lempikirjat ovat kestäneet aikaa hyvin ja niiden tulevaisuuden kuva ja ihmisyyden ymmärrys on ollut häkellyttävän näkevä. Historialliset tapahtumat saa eteensä muutamalla hakusanalla, ihmisistä löytää tietoa kuin ei koskaan ennen. Tässä ajassa jos missä tarvitaan herkkyyttä ja kykyä katsoa asioita monin silmin ja muistaa, että historia on toistumistaan odottava tapahtuma – niin hyvässä kuin pahassa. Ammensin lukemistani kirjoista rohkeutta kulkea kohti uutta ja tuntematonta, tietäen, että vain siten maailmasta voi tehdä oman. Mutta yhteen ei Googlekaan pysty: samaan näkyyn joita viime vuosisadan terävimmät kirjailijat loihtivat tulevaisuudesta. Kirjasto oli minulle järjestyksen paikka, joka tarjosi siististi aakkosten mukaan jaoteltuja seikkailuja vieraisiin paikkoihin ja erilaisten ihmisten elämiin. Esko Valtaoja: Avoin tie – kurkistuksia tulevaisuuteen Pidän Valtaojan lempeästä ja lohdullisesta tavasta katsoa maailmaa:”...voimme käyttää ainutlaatuisinta kykyämme, älyämme, ja vaikuttaa maailmaamme, parantaa maailmaamme, olla vasta ihmiskunnan tarinan alussa eikä sen lopussa
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok16012020_001-002.indd 2 7.1.2020 15.55. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat isoja valtakunnallisia sekä alueellisia etuja Resteliltä sekä yhteistyökumppaneiltamme. (09) 774 3110, sähköp. Hyvin etujen lisäksi voit vaikuttaa jäsenaloitteella osuuskuntasi toimintaan. Onni Hoivan 25 % alennus kotisiivouksista laajenee tänä vuonna usealle eri paikkakunnalle. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Olet myös mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Katso lisätiedot tradeka.fi/vuosiedut. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lisäksi saat alennuksia Scandicin hotelleissa, lomista, silmälaseista, lehdistä ja kauppahalli24.fi -verkkokaupasta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Saat reilun 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa ruoasta ja juomasta sekä Restelin HelmiSimpukka-asemilla 40 % alennuksen autopesuista. Käytä aina originaalilogoa. Hyödynnä myös valtakunnallinen polttoaine-etusi St1ja Shell-asemilla sekä Vakuutusyhtiö Turvan myöntämä 10 % alennus esimerkiksi koti-, kaskoja matkustajavakuutuksista
Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. PAL.VKO 2020-05 00 74 43 -2 00 1 Demok16012020_001-002.indd 1 7.1.2020 15.55. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. Perinteiset, entiset isot puolueet hakevat paikkaansa politiikan nelikentällä. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. SEURAA TULOSILTAA 14.4. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . 1/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 20 / 16 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Ääripäät ja vastakkainasettelu kiinnostavat nyt politiikassa. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Mihin niitä tarvitaan. Se haluaa enemmän. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. ta m m ik uu ta 16.1.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI IDENTITEETTI Kahden kulttuurin muovaama POLITIIKKA Ohjelmatyön loppusuora AMMATTILIITTO Työnvälitystä ja neuvontaa KABOOM! KANSANKAPITALISMI TEEMA Vaurastuva Suomi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . MUUTOS! VAALIEXTRA. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin