Tutustu ja liity jäseneksi . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 3.1.2025 11.03 3.1.2025 11.03. PAL.VKO 2025-05 00 74 43 -2 50 1 6 414880 074923 2 5 1 Etuja ja enemmän. tradeka.fi/liity -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta ARVOEROT TEEMA Sukupuolten välillä railo kasvaa PUOLUETUKI Nyt paljastuu sen keksijä PUOLUSTUS Yhdessä vai erikseen KUNTAPOLITIIKKA Minä vastaan muut 16.1.2025 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 25 / 16 . ta m m ik uu ta KENEN LAKI. Emeritusprofessori Seppo Koskinen on huolissaan suomalaisen demokratian tilasta
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_16012025_002.indd 1 de_16012025_002.indd 1 3.1.2025 11.55 3.1.2025 11.55
3 Demokraatti 1/ 25 34 26 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16. Työmarkkinamyrsky jatkuu tänä vuonna. KASVO KULTTUURI POLITIIKKA de_16012025_03.indd 3 de_16012025_03.indd 3 7.1.2025 9.33 7.1.2025 9.33. Hallituksen linja syventää Suomen kahtiajakoa. TAMMIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TAWAR SALARI UKRAINAN PUOLESTA TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ Kaikkien naisten äänitorvi. Gogol Bordellosta tuli sodanvastainen ääni
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 30.1. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Katju Aro IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Seppo Koskinen Kolumni: Sami Kuusela Kasvot peilissä: Rami Lindström Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Yhden hengen valtuustoryhmän edustaja tarvitsee hyviä neuvotteluja ihmissuhdetaitoja. 14 41 RAMI LINDSTRÖM Pääsihteeri MINÄ VASTAAN MUUT Valtuuston Don Quijote + TEEMA Arvoerot 53 5 6 8 11 12 14 21 22 24 25 26 28 29 32 34 40 41 42 46 48 50 52 61 64 65 66 de_16012025_04.indd 4 de_16012025_04.indd 4 3.1.2025 11.07 3.1.2025 11.07. 1/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Historian virheet Viikon kuva: Trumpin uusi aika Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Niko Simola D-analyysi: Tavoitteet karkaavat D-ilmiö: Valtuustojen yksinäiset Alastalon salissa: Natsikortti Kukkapuro: Tuoli ihmisvartalolle Palkkakuoppa: Ruusuja ja risuja D-kolumni: Meri Valkama Tasa-arvo: Ääni kaikille naisille Kielikylpy: Fyra frågor om politik Saksa: Populismin alamäki Ranska: Demokratian umpikuja Punk: Etnopunkilla sotaa vastaan Kirja: Paasio ja puoluetuki Kirja: Sotalapset Norjassa Elokuvat: Stillerin lista Kirjavisa: Paikoillanne, valmiit..
Islamistit uhkaavat iskeä Englannin länsirannikon kaupunkeihin. Mahtavatkin menestyjämaat pilaavat akuankkamaisesti mahdollisuutensa: joko äänestämällä valtaan kahjoimpia helppoheikkejä tai ryhtymällä haastamaan riitaa keskenään. Ranskassa silloinen kansallinen liittouma, paavin eliittiä vastaan kamppaillut hugenottiliike yritti saada elintilaa. Pohjois-Afrikan muslimipiraatit yllättävät Englannin Cornwallin asukkaat terrori-iskuillaan. YLLÄTYS PIILEEKIN vuosiluvussa: edellä kuvatut asiat ovat vuoden 1625 tapahtumia. Siinäpä breaking newsejä, eikä kovin paljon ole 400 vuodessa muuttunut. Ihmiset ja valtiot sortuvat sähläämään asiansa ihan itse, ottamatta oppia menneestä. Näinhän olemme uutisista lukeneet, vai kuinka. Oikeutettu vihanpito oikean asian puolesta on houkuttelevaa, jopa addiktoivaa. Venäjän rajamaat pelkäävät idän karhun ilkeyksiä. de_16012025_05.indd 5 de_16012025_05.indd 5 7.1.2025 9.34 7.1.2025 9.34. Saksassa katoliset olivat alakynnessä Ruotsin Kustaa Adolfia vastaan, ja olafscholzmaisiin vetelyskomentajiin pettynyt Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta toivoi päättäväisen Albrecht von Wallensteinin korjaavan tilanteen. Persianlahdella, lähellä nykyistä huthialuetta britit ja hollantilaiset liittoutuvat torjumaan portugalilaisten ja paikallisten laivanryöväyksiä. HISTORIA EI toistu siksi, että se olisi joku luonnonlaki. Saksassa toivotaan, että uusi, edeltä jiään päättäväisempi pomo muuttaisi maan puolustuspolitiikan suuntaa. Persianlahdella länsivallat yrittävät suojata rahtilaivoja kapinallisten hyökkäyksiltä. Meidän on itse huolehdittava siitä, että tätä vuotta 2025 ei tarvitse jälkeenpäin verrata vuoteen 1918 – tai nuijasotaan, läskikapinaan ja muihinkaan vihanlietsonnan historian kulminaatiopisteisiin. Silti se johtaa kestävämpiin yhteiskunnallisiin voittoihin kuin mikään keinotekoinen luokkataistelun lietsonta, välien pilaaminen ja poliittinen kiusanteko. U usi vuosi alkoi silloin kautta maailman epävarmuuden tilassa ja tuomiopäivän tunnelmissa. Venäjä oli heikentynyt sodissa ja nälänhädässä, eikä pystynyt valloittamaan länsinaapureitaan, mutta rosvojoukoille ulkoistettuja tihutöitä sieltä tuli alvariinsa. Ranskassa herravihaa lietsova ääri liike kapinoi hallintoa vastaan ja menestyy maakunnissa. Yhteistyön etsiminen ja rakentavuus ei tuo samanlaista hetkellistä mielihyvää kuin vastustajan jauhottaminen. Voimme jatkaa polarisaation kierrettä, demonisoida ”niitä muita” ja kuplaantua entisestään omiin blokkeihimme. SUOMENKIN POLITIIKASSA on tänä vuonna paljon vaaranpaikkoja. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Historian virheiden edessä Pääkirjoitus VALTIOT SORTUVAT SÄHLÄÄMÄÄN ASIANSA IHAN ITSE, OTTAMATTA OPPIA MENNEESTÄ
de_16012025_06.indd 6 de_16012025_06.indd 6 7.1.2025 9.36 7.1.2025 9.36. Edessä on jännittävät neljä vuotta. Trumpin ensimmäisellä kaudella demokraattiset instituutiot rajoittivat Trumpin toimintaa. Yhdysvalloissa myös demokratian rajat ryskyvät. Ennen vuodenvaihdetta hän uhkasi, että Yhdysvallat voi vaatia Panaman kanavaa hallintaansa ja ostaa Grönlannin. Toistaiseksi ainakin puheet ovat olleet kovia. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ev a M ar ie U zc at eg ui MAAILMA PIDÄTTÄÄ HENKEÄÄN. Donald Trump aloittaa toisen presidenttikautensa 20. Trump on sanonut neuvottelevansa rauhan Ukrainaan 24 tunnissa. Nyt hän on miehittänyt monet demokraattiset toimijat itselleen lojaaleilla samanmielisillä työntekijöillä. tammikuuta
ANTTI LINDTMAN X:SSÄ Empatia hyvä ohjenuora. Orpon hallitus nousi valtaan vaalilupauksella verotuksen kevenemisestä. Leikkauksilla pöyhistely ei taloutta tasapainota. Stubbin puhe muistutti arvoista ja jokaisen tärkeydestä. – Kaiken kaikkiaan työtaisteluja rajaavat toimet on tehty yksipuolisesti työnantajan etua ajaen. MIAPETRA KUMPULA-NATRI X:SSÄ Stubbilla hyvä vetoomus kasvutoimien hakemisesta hallituspohjaa laajemmin hartein. Tulevaisuutta rakennetaan yhdenvertaisesti, yhdessä. Jytyn mukaan työtaistelumahdollisuutta on rajattu jo muilla lakimuutoksilla tämän hallituskauden aikana, eikä eri lakimuutosten vaikutuksista työtaisteluoikeuteen ole tehty kokonaisarviointia. Lupaukseksi sekin jäi. Näin ajattelee suomalaisista E2 Tu tk im us Taas hallitus kurmottaa liittoja AMMATTILIITTO JYTY tyrmää hallituksen lakiesityksen suojelutyöstä. Lakiesityksen vaikutusarvioinneissa todetaan, että ehdotettu lainsäädäntö lisää oikeusvarmuutta työmarkkinoilla. Tästä Voima on eri mieltä. Arvostan kaikille suomalaisille osoitettua pyyntöä lopettaa rasismi, puhaltaa yhteen hiileen. Kärsivällisyys hyve. Tosielämässä veronmaksajalle, siis palkansaajalle, on ihan sama, mistä kokonaisverotaakka muodostuu. Tällaisesta lakon ulkopuolelle rajatusta työstä on tähän saakka sovittu työtaistelutilanteissa työmarkkinajärjestöjen kesken. Suojelutyöksi laskettava työ on määritelty lakiesityksessä niin laveasti, että työtaistelun rajaamisen tarve voi muodostua erittäin laajaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi. iStock de_16012025_08.indd 8 de_16012025_08.indd 8 8.1.2025 9.26 8.1.2025 9.26. SUOJELUTYÖLLÄ TARKOITETAAN työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojelemiseksi. TYTTI TUPPURAINEN X:SSÄ TYÖELÄMÄ Työelämä jakautuu yhä enemmän kahtia hyviin ja huonoihin töihin. Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on laskenut, että tänä vuonna keskituloisen palkansaajan verotaakka on suurempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eva on laskenut kokonaisverotaakkaan ansiotuloverojen lisäksi myös kulutusverot. – Voidaankin aiheellisesti kysyä, onko suojelutyötä koskevalle lainsäädännölle todellista tarvetta, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima ihmettelee. Tämä ei ole kestävää ja oikeudenmukaista lainsäädäntöä, Voima sanoo. Se näkee esityksen perimmäisenä tavoitteena rajata työtaisteluja. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hallitus sumuttaa verotuksella – se kiristyy vaikka voissa paistaisi V IIK O N LU KU 71 prosenttia. Jyty myös ihmettelee, miksi lakiesityksessä suojelutyö on laajennettu koskemaan koko työmarkkinoita, vaikka suojelutyön tarpeen selvittämistä koskeva eduskunnan lausuma liittyi terveydenhuollon työtaisteluun
Vastanneista 53 prosenttia totesi Orpon onnistuneen tehtävässään huonosti. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PUKKI AATTONA PUKKI JOULUPÄIVÄNÄ Pukkiparta Siviiliparta Hyvät pessimistit, pessimismi lannistaa, jarruttaa kasvua ja kuristaa kuluttajien rahankäyttöä. Näin ajattelevat etenkin nuoremmat ikäryhmät. Myös itsesensuuria ja Venäjän toimien selittelyä niin politiikassa kuin mediassakin tullaan tutkimuksessa käsittelemään avoimesti, tekijät lupaavat. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sai myös tylyn arvion. Hyvä esimerkki on tuore eläkekysely, johon vastanneista suomalaisista lähes puolet arvioi, että maan eläkejärjestelmä romahtaa tulevaisuudessa niin, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan. Tutkimuksella on tarkoitus auttaa suomalaista lähihistorian menneisyyden Kansa äänestää, kansa hylkää HALLITUKSEN KANSANSUOSIO matelee. SUOMETTUMINEN POLITIIKKA Jälkisuomettumisen salat ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI on aloittanut tutkimushankkeen siitä, miten Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Suomeen viime vuosikymmenien aikana. Silti EU-Suomi ajautui ystävyyspolitiikan nimissä, idänkaupan ja energiainvestointien toivossa toisenlaiseen, jopa naiiviin riippuvuussuhteeseen Venäjän toiveista. – Tutkimme vaikuttamispyrkimyksiä ja niiden tuloksellisuutta, UPI:n uusi johtaja Hiski Haukkala kertoo Demokraatille. Valtioneuvosto toivoo UPI:lta tilaamansa suurhankkeen avaavan sitä, miten Venäjä on 2000-luvulla yrittänyt painostaa suomalaisia päättäjiä tai ohjailemaan päätöksentekoa. Haukkalan arvion mukaan työ valmistuu tämän vuoden lopulla, ja sen tuloksista kerrotaan julkisesti. Kaikenlaista kasvua on luvattu, myös maan hallitus, mutta asiat ovat valuneet huonompaan suuntaan – etenkin taloudessa ja työllisyydessä. Hyvät pessimistit, maailma tarvitsee optimismia ja tulevaisuudenuskoa, vaikka nyt tuntuisi tulevan joka suunnalta tunkkaisesta tiskirätistä päin naamaa. Kyseessä on ajanjakso, jolloin sodanjälkeisen YYA-suomettumisen piti olla ohi. Samaisessa kyselyssä 59 prosenttia vastaajista myös arvioi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) suoriutuneen huonosti tehtävässään. Optimismia lupailevat toistaiseksi lähinnä vain asuntokauppaan kasvukäännettä näkevät kiinteistövälittäjät ja pörssin pikaiseen nousuun uskovat osakevälittäjät. de_16012025_08.indd 9 de_16012025_08.indd 9 8.1.2025 9.26 8.1.2025 9.26. Tosin viime vuodet ovat tarjonneet teille, hyvät suomalaispessimistit, runsaasti polttoainetta. Pääministerin saamat kielteiset arviot ovat lisääntyneet vuodentakaisesta kyselystä 20 prosenttiyksikköä. Onko pessimismi ja tulevaisuudenpelko yksi syy suomalaisten kahtiajakautumiseen ja yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kärjistymiseen, pohtii Demokraatin väki. Liiallinen pessimismin viljely rapauttaa yhteiskuntaa ja usko sen toimintaan heikkenee. Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista puolet arvioi, että hallitus on onnistunut tehtävässään huonosti. UPI:n tutkimukselta toivotaan myös neuvoja siihen, miten suurvaltojen vaikutusyritykset voidaan Suomessa vastedes tunnistaa ja torjua aiempaa paremmin. Myös yrityselämässä Venäjää kohdeltiin eri tavalla kuin muita markkina-alueita. hallintaa ja läpivalaista itsekriittisesti 2000-luvun idänpolitiikan valintojen taustoja. Vastanneista joka neljäs tosin arvioi, että Orpo on onnistunut pääministerinä hyvin
Samalla on hän alatyyliin haukkunut muun muassa Saksan liittokansleri Olaf Scholzia ja Britannian pääministeri Keir Starmeria. 4. Mikä YK:n teemavuosi alkoi nyt 2025. Donald Trumpin vaalikampanjaa noin 118 miljoonalla dollarilla tukenut Musk pääsi kiitokseksi Trumpin lähipiiriin, korvaan kuiskuttajaksi ja sai johdettavakseen hallinnon tehokkuuden toimielimen. 6. Minkä lintulajin tieteellinen nimi on Geronticus eremita. 5. Lisäksi Muskin kerrotaan pitäneen säännöllisesti yhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Kuka oli vuoden 2024 Lucianeito. Tuttu ihan naapurista, mutta kuka ja mitä hän tekee. 8. Myös varallisuus auttaa. Musk on liehitellyt myös muita autoritäärisiä johtajia vauhdittaakseen bisneksiään. Viime viikot Musk on ahkeroinut Euroopan politiikassa. 7. Muskin omaisuuden arvoksi on ar vioitu noin 442,1 miljardia dollaria. 2. 3. AUKKO de_16012025_10.indd 10 de_16012025_10.indd 10 8.1.2025 9.18 8.1.2025 9.18. Kauanko Israelin ja Palestiinan konflikti on jatkunut. Paljonko Lauri Mark kanen tienaa käynnissä olevalla NBAkaudella. Siinä on pelimerkkejä, joilla vaikuttaa maailmanpolitiikkaan. 10. Muskin viesti menee helposti läpi. Toistaiseksi on vielä arvoitus, mitä muun muassa Tesla-sähköautoista, Space X -yrityksestä ja X:stä tunnetuksi tullut Musk toiminnallaan tavoittelee. Kuka edustaa edus kunnassa Ahvenanmaata. Hänellä on X:ssä noin 210 miljoonaa seuraajaa. FAO on hyvää tekevä järjestö, mutta mikä. Kuinka monta valtiota kuuluu Euroopan turvalli suus ja yhteistyöjärjestö ETYJ:iin. 9. Oik eat vas tau kse t: 1) Mat s Löf str öm (r.) 2) kan sai nvä lin en osu us toi min tav uos i 3) silm älä ä kär i 4) 42 176 40 dol lar ia 5) 57 6) EU :n ulk oas ioi den ja tur val lis uus pol itii kan kor kea edu sta ja Kaj a Kal las 7) Dan iel a Ow usu 8) Töy htö iib iks en 9) 76 vuo tta 10 ) YK: n elin tar vi ke ja maa tal ous jär jes tö MAAILMAN TILA • Elon Musk Herra X:n maailmanvalloitus Y hdysvaltojen politiikka ei riitä miljardööri Elon Muskille. Mikä Syyrian entinen diktaattori Bashar alAssad on siviiliammatiltaan. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI iStock / Surapap Maneechote Ruokakulujen MUSTA 10 VIS V 1. Hän on tukenut aktiivisesti omistamassaan viestipalvelu X:ssä Euroopan äärioikeiston ryhmittymiä, muun muassa Saksan AfD:tä
Varsinaista joukkovoimaa ja voimajoukko siis! de_16012025_11.indd 11 de_16012025_11.indd 11 27.12.2024 11.14 27.12.2024 11.14. Ymmärrystä siitä, miten sopimukset syntyvät ja miten niistä neuvotellaan. Yhdenvertaiset, tasa-arvoiset, palkalliset perhevapaat on yksi keskeinen elementti, jota tälläkin kierroksella viedään eteenpäin. Kumpi on tärkeämpi neuvotteluissa. Raha on hyvin keskeisessä roolissa, jotta ostovoima paranee. Toki tällä kierroksella näkyy ostovoiman heikentyminen. Ne toteuttavat jälkikasvusta huolehtimisen esimerkillisen tasa-arvoisella tavalla. Ratkaisevan tärkeää. Hyvä ja tiivis meno! Paljon on tekemistä, kun parhaillaan lukuisissa neuvotteluissa jäsenten työehtoja edistetään. Juristin koulutus pätevöittää niin presidentiksi kuin työmarkkinajohtajaksi. Juristin opinnoista saa myös neuvotteluosaamista ja siihen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Tulossa on vielä laaja kattaus sopimuksia, joista neuvotellaan tammikuun lopun ja toukokuun lopun välillä. Sellainen perinne Suomessa taitaa olla, mutta kumpaankaan se ei ole edellytys. Millaista oli hypätä liiton johtoon kesken tiukan tes-neuvottelutilanteen. Jännittävää, mielenkiintoista ja todella haastavaa, mutta hyvällä tavalla. etu, kun painimme työehtojen parissa, jotka pohjautuvat sopimusjuridiikkaan. Tavoitteeni on, että kehitämme liittoa jäsenistöltä jäsenistölle. Kuinka tärkeää on yhteistyö yli liittoja keskusjärjestörajojen. 11 Demokraatti tamme. Jäsenet saavat tarvitsemansa palvelut, heidän työehtojaan parannetaan ja heidän osallistumisensa liiton toimintaan mahdollistetaan monin tavoin. Palvelemme jäsenistöä ja olemme olemassa heidän edunvalvontaansa varten – sitä työtä vahvisJoukossa on voimaa Palkansaajapuolen yhteistyötä pitää tiivistää. Miksi. Palkansaajapuolen yhteistyötä pitää tiivistää nykyisestä hakemalla erilaisia yhteistyömuotoja, yhteisiä tavoitteita – koordinoimalla sopimustoimintaa ja siihen liittyviä vaikuttamisen välineitä. Juristin koulutuksesta on Mikä meno Ammattiliitto Pron uusi puheenjohtaja Niko Simola. Molemmat. Raha vai työehdot. Mitkä ovat tavoitteesi puheenjohtajana. Voimaeläimesi on keisaripingviini. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva ja kuvan käsittely Nora Vilva RAHA ON HYVIN KESKEISESSÄ ROOLISSA, JOTTA OSTOVOIMA PARANEE. Pysyäkseen talvella lämpiminä Etelämantereen ankarissa oloissa ne hyödyntävät kollektiivin voimaa ja kerääntyvät tiiviiksi nipuksi. Olen päässyt heti keskeisesti vaikuttamaan jäsenten työehtoihin ja palkkaan
Kokonaisarvosana on kuusi, kun tärkeimmässä eli talouden oikaisemisessa on epäonnistuttu. Tämä käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston joulukuussa ilmestyneestä raportista. Niiden todellisia vaikutuksia tai edes vaikutuksien suuntaa on vielä vaikea arvioida. Tosin hallituksen toimilla ei ole näihin ollut vaikutusta – ellei lasketa mukaan kansalaisten epävarmuuden lisäämistä. Mutta pisteet hallitukselle tämän hallitusohjelmatavoitteen jääräpäisen määrätietoisesta läpiviemisestä. Taloudessa ja siinä etenkin hallitusohjelman taloustavoitteiden saavuttamisessa on mennyt heikommin. Edellä mainittujen negatiivisten tekijöiden myrkyllinen yhtälö on osasyy siihen, että julkisen talouden alijäämä kasvoi viime vuonna yli viiteen prosenttiin BKT:sta. Tosin hallitus on jo ylittänyt oman velkaantumistavoitteensa. Mutta puolet hallituskaudesta on vielä jäljellä. Tämä kehitys vahvistuu, jos korot jatkavat laskua. Sen alkukausi ollut melkoista myllerrystä etenkin työmarkkinoilla. SIINÄ TÄRKEIMMÄSSÄ, taloudenpidossa, hallitus on epäonnistunut. Valtiovarainministeriön loppuvuodesta julkaiseman ennusteen perusteella voi jo antaa alustavan ”välitodistuksen” hallitukselle. Tästä kertoo myös se, että säästämisaste on noussut yli neljään prosenttiin. EU:ssa velkakuria korostanut Suomi on VM:n ennusteen mukaan ylittämässä Euroopan komission laskeman velkarajan. analyysi de_16012025_12.indd 12 de_16012025_12.indd 12 27.12.2024 9.00 27.12.2024 9.00. Hallitus keskittyi jyräämään työelämälakeja, mutta unohti talouden. Yksi syy velkapelon taustalla on epävarmuus omasta työpaikasta ja taloudesta. Yksi vaihtoehto on myös lisävelan ottaminen. Suomen Pankin viimeisin ennuste lupaa ensi vuodelle niukkaa 0,8 prosentin kasvua ja valtiovarainministeriö 1,6 prosentin kasvua. Elinkeinoelämän puolella myönteistä on etenkin palveluviennin ripeä kasvu vuonna 2024. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) onkin varovaisesti varoitellut, että puoliväliriihessä hallitus voi joutua päättämään uusista leikkauksista ja veronkiristyksistä, joilla taloutta yritetään kääntää. Kotitalouksien velkaantuminen on laskusuunnassa. Eikä nopeaa helpotusta ole luvassa. Hallitus on onnistunut jyräämään liki historialliset muutokset työlainsäädäntöön. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Tosin yritysten investointiaste on pudonnut alemmaksi kuin koronapandemiassa. Noilla kasvuluvuilla Suomen syvällä kyntävä talous ei vielä käänny. Kauas tavoitteet karkaavat SUOMI VELKAANTUU ENNÄTYSVAUHTIA, VEROTUS KIRISTYY JA TYÖLLISYYS HEIKKENEE. REHELLISYYDEN NIMISSÄ ja liiallisen synkistelyn välttämiseksi pitää listata myös Suomen talouden myönteisiä liikahduksia. Vastoin vaalilupauksia ja hallitusohjelman tavoitteita julkisen talouden alijäämä kasvaa, verotus on kireintä vuosikymmeneen, velkaa otetaan lisää ja 100 000 uuden työllisen tavoite on kääntynyt EU-tasolla liki ennätystyöttömyydeksi. Vielä ehtii. Työllisyysaste on heikompi kuin hallituksen aloittaessa. Hallitus pitää puoliväliriihen tämän vuoden kevättalvella. O rpon hallitus aloitti kesäkuussa 2023. Hallitus onnistui ammattiyhdistysliikkeen vastuksesta huolimatta ajamaan läpi työmarkkinatoimensa, mukaan lukien heikennykset työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o, Ku va iS to ck / Lä hd e: Ve ro nm ak sa ja in ke sk us lii to n, Ev a Keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti (%) 45 44 43 42 41 40 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 42,6 43,1 43,2 42,8 42,9 43 43,3 43,5 43,4 43,3 42,9 43,7 Keskituloinen henkilö tienaa palkkatuloja bruttona 3 746 euro/kk. Muun muassa lääkkeiden sekä liikunta ja kulttuuripalveluiden arvonlisä verokanta nousee 10 prosentista 14 prosenttiin. de_16012025_13.indd 13 de_16012025_13.indd 13 30.12.2024 11.52 30.12.2024 11.52. Kuntaliiton mukaan tulovero nousee 68 kunnassa. Työelämän laatu Yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan. 13 Demokraatti Verotus Palkkaja kulutusverot ovat yhteenlaskettuna korkeimmillaan 10 vuoteen. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Kokonaisvero prosentiksi muodostuu 43,7 prosenttia. Hallitus kiristää sekä ansiotuloveroja että kulutusveroja. D EM O G RA A FI Verotuksen keveneminen jäi vaalilupaukseksi Verotus kiristyy tänä vuonna selvästi. Yleistä arvonlisäverokantaa kiristettiin jo viime syksynä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Tuloverot kiristyvät etenkin monilla eläkeläisillä ja suurituloisilla. Tämän takia 1,35 miljoonan kuntalaisen tulo verotus kiristyy. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: EVA Lähde: E2 tutkimus Arvostamme suomalaista työtä
14 Demokraatti ILMIÖ YKSINÄISET Millaista on olla yhden hengen valtuustoryhmä. Kysyimme heistä neljältä, millaista heidän kotikon nuillaan on olla lajinsa ainoa. YHDEN HENGEN VALTUUSTORYHMIEN MÄÄRÄ PUOLUEITTAIN Kristillisdemokraatit 117 Vasemmistoliitto 60 Vihreät 56 Kokoomus 31 SDP 28 Perussuomalaiset 26 RKP 12 Liike nyt 10 Valitsijayhdistykset 10 Keskusta 7 Siniset 1 Yhteensä 358 Huom! Tiedot perustuvat vuoden 2021 kuntavaalien tulokseen, mahdollisia muutoksia valtuustokauden aikana ei ole huomioitu. Teksti Anna-Liisa Blomberg ja Marja Luumi Kuvitus Arja Jokiaho S uomessa oli viime kuntavaalien jälkeen 358 valtuustoryhmää, joissa vaikutti vain yksi valtuu tettu. SDP:llä valtuustojen yksinäisiä sotureita eri puolilla Suomea oli vaalien jälkeen 28. Lähde: Koonnut Kuntaliitto oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta PUURTAJAT 14 Demokraatti de_16012025_14.indd 14 de_16012025_14.indd 14 7.1.2025 9.41 7.1.2025 9.41. Kär kisijaa näiden miniryhmien mää rässä pitää kristillisdemokraatit. Eniten yhden hengen val tuustoryhmiä on alle viidentu hannen asukkaan kunnissa
– On ollut niin kurjaa olla yksin puo lustamassa sosialidemokraateille tär keitä asioita. Nyt uutta vetovoimaa yritetään hakea kaavoittamisen ja uudis rakentamisen kautta. Keskustelu on hänen mielestään pai koitellen ihan asiallistakin, mutta syvä näyttää edelleenkin olevan ennakko luulo demareita ja ylipäänsä vasemmis tolaisuutta kohtaan. Haaveilen, että saisimme yhden paikan lisää. Sitä AitolaHelkkula hämmästelee, että sotekeskustelu on ollut paljon kiihkotto mampaa kuin monessa muussa kunnassa. Sosialidemokraatteja löytyy hänen li säkseen päättävissä elimissä tasan yksi ja hän on tarkastusvaliokunnan jäsen. Vihreiden valtuutettujen kanssa yhteis peli sujuu AitolaHelkkulan mukaan ehkä muita luontevimmin. SDP painottaa vaalikampanjoinnis saan sitä, että Kauniaisten on oltava kaikkien, myös heikommassa asemassa olevien, kaupunki. Kaupungin talouskin aiheuttaa huolta. Valtuustokin las kee nyt omia palkkioitaan. Kauniaisissa talousvaikeudet näyttäyty vät kuitenkin aivan toisenlaisena kuin monella muulla paikkakunnalla, koska sosiaalisia haasteita on kaupungissa sen verran vähän. Se on hämmästyttänyt yleisesti. Se on herättänyt kovasti tunteita, koska Kauniaisissa on ihmisiä, jotka ovat asu neet kaupungissa sukupolvesta toiseen ja heidän mielestään mikään ei saa muuttua. Hän on ollut aiemmin vara valtuutettuna Espoossa. Vihreillä on neljä ja perussuoma laisilla on kaksi valtuutettua. Kauniainen de_16012025_14.indd 16 de_16012025_14.indd 16 7.1.2025 9.42 7.1.2025 9.42. Kokoomuksen 12 valtuutettua ja kris tillisdemokraattien ainoa valtuutettu kuuluvat samaan poliittiseen ryhmitty mään. AitolaHelk kulaa tämä hieman huvittaa. Asunnotkin rakennetaan niin, että vain hyväosaisilla on mahdollisuus saada niitä. – Meillä on tietynlaista henkistä myö tätuntoa toisiamme kohtaan. Säästöt kohdistuvatkin erityisesti kulttuuriin. Kauniainen kun on ol lut jo muutaman vuoden muuttotappio kunta. MINNA AITOLA-HELKKULA, KAUNIAINEN KAUNIAISISSA ON KUVITELTU, ETTÄ KAUPUNKI MENESTYY VAIN OMALLA HYVÄLLÄ MAINEELLAAN. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ”Demari saa aina syyn veronkorotuksesta” 40-VUOTIAS VÄITÖSKIRJATUTKIJA Minna Aitola-Helkkula yrittää pitää sosialidemokraattisia arvoja esillä Kau niaisissa, jossa RKP jyllää 15 paikallaan 35jäsenisessä kaupunginvaltuustossa. Toinen poliittisesti hankala aihe on ollut kaavoitus ja ylipäänsä demografia, väestön kehitys. Tämä on jatkuva tappelun aihe. Demarit ovat saa neet siitä syyttelyä päälleen. Suoraan yhteis työstä ei voi puhua, mutta ryhmät keskus televat usein ennen valtuuston kokousta. AITOLA-HELKKULA ON ehdolla ensi ke vään kuntavaaleissa, mutta päätös syntyi hetken pohdinnan jälkeen. Kauniainen on tunnettu matalasta kunnallisveroprosentistaan. Äläkkä nousi, kun valtuusto päätti nostaa pro senttia ensi vuodelle. Hän itse on pitänyt tärkeänä esimer kiksi aravasopimuksia. AitolaHelkkula sanoo ensimmäistä kauttaan valtuustossa melkoisen mielen kiintoiseksi. – Kauniaisissa on kuviteltu, että kau punki menestyy pelkästään omalla hy vällä maineellaan. – Minulla taitaa olla yllättävän paljon valtaa ainoana demarivaltuutettuna, hän hymähtää. SDP:n paikallisosasto Kauniaisissa on jo 125vuotias, mutta aktiivista poruk kaa saisi olla AitolaHelkkulan mielestä enemmän. – Pyrimme siihen, että Kauniaisissa kaikkien olisi mahdollista elää hyvää, täyttä elämää niin, etteivät palvelut jää vain hyväosaisten saataville, Aito laHelkkula linjaa. TÄLLÄ KAUDELLA kuuma peruna on ol lut verotus kuten aiemminkin. – Kauniaisissa elää sellainen usko mus, että matala veroprosentti tuo kau punkiin pelkästään niitä haluttuja hyvä tuloisia
Hän uskoo, että Rääkkylän tilanne olisi ihan toinen, jos kuntaliitos olisi edennyt, kun valtiolta olisi tullut rahaa kymmenen miljoonaa euroa. Keskusta on itse saanut tämän tilanteen aikaiseksi. Entisiä rääkkyläläisiä houkutellaan nyt Helsingistä saakka muuttamaan ta kaisin kotikulmille. Rääkkylän väkiluku on nyt vain noin 1 800, ja kunnallisveron noston jälkeen ihmisten joukkopako vauhdittuu, Pakari nen arvioi. Yhteistyöstä valtuustossa ei näy Paka risen mukaan mitään merkkejä, vaikka siitä onkin puhuttu paljon kunnan talou den ja vetovoiman saamiseksi kuntoon. – Esimerkiksi perussuomalaiset ja vasemmistoliitto lupailivat yhteistyötä, mutta paskat. Rääkkylä PETTERI PAKARINEN, RÄÄKKYLÄ YHTEISTYÖSTÄ VALTUUSTOSSA EI NÄY MITÄÄN MERKKEJÄ. – Asukkaat alkavat olla niin tympään tyneitä, että ehdokkaita on vaikea saada listoille – eikä se ole keskustallekaan helppoa. Rääkkylä de_16012025_14.indd 17 de_16012025_14.indd 17 7.1.2025 9.42 7.1.2025 9.42. – Ja lähes 30 ääntä saanut SDP:n eh dokas ei mennyt läpi. – Pitäisikö niiden mennä heinäpellolle telttaan, hän kysyy. Pakarinen epäilee, että kevään kunta vaaleissa SDP:ltä voi jäädä se ainoakin paikka haaveeksi, kun hän itse ei ole eh dolla. Päättäjissä on sellaisia diktaattoreita, jotka ajavat ensimmäi senä omia etujaan, hän puuskahtaa viita ten erityisesti kunnan pääpuolueeseen. 21jäsenisessä valtuustossa suurin on keskusta yhdeksällä paikallaan, seuraa vina tulevat perussuomalaiset neljällä paikalla sekä vasemmistoliitto ja kokoo mus, joilla on kummallakin kolme paik kaa. Yritystoimintakin on lapsen kengissä, kun mahdollisille uusille yrityk sille ei ole antaa paikkaa, mihin asettua. Kunta keskusteli aikoinaan pitkään Kiteen kanssa kuntaliitoksesta. Tämä ei ole oikein. Pakarinen sanoo suoraan, että Rääkkylä on konkurssikypsä, niin rapa kunnossa, ettei varmasti monessa kun nassa ole sellaista nähty. – Metsät on myyty, ja valtiolta ei ole rahaa tulossa säkkitolkulla. Hänen mielestään pohjoiskarjalaiset kansanedustajat voisivat myös käydä vieraisilla muuallakin kuin Joensuussa kuuntelemassa, miten maakunnassa menee. 17 Demokraatti ”Yksinään on turha yrittää mitään” 74-VUOTIAS ELÄKELÄINEN Petteri Pakarinen on täysin kyllästynyt pohjois karjalaisen Rääkkylän kunnan kuntapo litiikkaan. Kun häneltä kysyy, onko mitään valo pilkkuja näkyvissä, vastaus kuuluu: jou luvalot. KUNNAN TALOUS on puhuttanut jo pi tempään. Jos joku väittää, että Rääkkylä pysyy itsenäisenä, hän valehtelee, Pakarinen painottaa. Rääkkylän valtuusto vielä piene nee 17:ään valtuutettuun. Nyt pitäisi rakentaa koulu, mutta tällä talous arviolla ei kouluja rakenneta. Mutta nyt minun on ollut turha yksinään yrittää mitään, Pakarinen puuskahtaa. – Aiemmin vuosia sitten valtuustossa oli paljon sosialidemokraatteja ja me saimme paljon aikaan. VAALIEN LASKUTAPA ei ole monta kautta valtuustossa istuneen Pakarisen mielestä oikeudenmukainen, kun esi merkiksi paljon ääniä viime kuntavaa leissa saanut vasemmistoliiton ehdokas vei mukanaan valtuustoon vain kaksi ääntä saaneen toverinsa. Infrakin on täysin nollassa – tiet ovat kuin kynnöspel toja, SDP:n valtuutettu kuvailee. – Eihän tänne kukaan hullu tule. Oman talon tosin saa ostetuksi vain 10 000 eurolla, ihan Pakarisen naapu ristakin. Hän ei aio olla enää kevään vaaleissa ehdokkaana. SDP:n lisäksi kristillisdemokraateilla on Rääkkylässä yksi valtuutettu. Konkarivaltuutettu ihmettelee, mihin heidät asutetaan, kun kunnan vuokratalot ovat huonon hoidon takia purkukunnossa
RANUALLE ON tulossa suuria investoin teja, kuten Suhangan kaivos, josta vielä odotetaan lopullista päätöstä. Työkseen sähkö ja automaatioalaa opettava Ruonala muistelee, että dema rivaltuutettuja oli kaksi vuonna 1993, jolloin hän aloitti valtuustouransa. – Minulle siis vastataan ja minun kanssani keskustellaan. Hallintosääntöä on muutettu si ten, että valtuusto käsittelee tuulivoimaa koskevat kaavoitusalueet. – Ei läheskään. Ensin vastustajat olivat enemmistössä, mutta sitten yksi loikkasi. Mutta nyt, kun otit asian esille, niin meillä keskeinen kiista kysymys on tuulimyllyt, Ruonala nauraa. Tyypillisin ryhmän koko on ollut kaksi valtuutettua, mutta perussuoma laisten nousun myötä viime vaaleissa toinen paikka menetettiin. Myös matkailu vetää ja siihen ollaan panos tamassa. Pelkällä vastustamisella ei homma etene. KEIJO RUONALA, RANUA YHTEISTYÖ MUIDEN RYHMIEN KANSSA ON ERITTÄIN LÄHEISTÄ JA TOIMIVAA. Neu votteluissa sain valtuuston 1. Kiista on tuonut ikäviä sävyjä politiikkaan, ja siksi on ol lut aika raskas vaalikausi. Nyt me kannattajat olemme niskan päällä. Siinä mielessä on ollut helppoa, mutta luottamushan pitää ansaita – se on selvää. – Uusi, valittava valtuusto pystyy teke mään päätöksiä niistä. Ruonala kertoo, että yhteistyö muiden ryhmien kanssa on erittäin läheistä ja toimivaa. Val tuuston kokoa pienennettiin muutama vaalikausi sitten. – Kunnissa, joissa yksi puolue domi noi, tarvitaan hyviä neuvottelu ja ihmis suhdetaitoja. TUULIVOIMALOIHIN LIITTYVIÄ kaavoi tusaloitteita on jätetty paljon, ja keskus telu tuulivoiman rakentamisesta on ja kanut valtuustoa kuluneella kaudella. Koen, että pystyn vaikuttamaan erittäin paljon. Hän kertoo juuri ennen haas tattelua soittaneensa kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle. Voimasuhteet ovat pysy neet ennallaan, hän kertoo. Ei siis tunnu tuulimyllyjä vastaan tais telemiselta. Olen aina ollut joko valtuuston puheen johtajistossa tai kunnanhallituksessa. Se voi mutkistaa kuvioita. Ranua de_16012025_14.indd 18 de_16012025_14.indd 18 7.1.2025 9.42 7.1.2025 9.42. MILLAISTA SITTEN on toimia ja vaikuttaa yhden hengen valtuustoryhmänä. Ruonala itse kannattaa tuulivoimaa. Pitää tavallaan ujuttaa omia asioitaan eteenpäin. Hyvin siis pyyhkii, mutta Ruo nala pitää tärkeänä, että myös siihen va raudutaan, etteivät investoinnit toteudu ja taloutta joudutaan sopeuttamaan. Toiseksi suu rimmalla ryhmällä, kokoomuksella, on neljä valtuutettua ja perussuoma laisilla kaksi. Ruonala olisi kuitenkin valmis kaa voittamaan sille korkeintaan pari, kolme aluetta. – Koen, että minua kuunnellaan. Keskustan pakka on hajalla ja voi olla, että vaaleihin tulee omalla lis talla jokin tuulivoimaa vastustava lista. Vihreä siirtymä edellyttää, että myös Ra nuan kunta osallistuu talkoisiin, hän sa noo. Tulossa on tuuli voimavaalit. varapu heenjohtajan paikan eli olen koko ajan siellä, missä asioista oikeasti päätetään. Ruonala odottaa kuntavaaleilta, että SDP vähintään tuplaa paikkamääränsä. SDP:tä yksin edustaa Keijo Ruonala, 58. 18 Demokraatti D-ILMIÖ ”Hyvät neuvotteluja ihmissuhdetaidot ovat tärkeitä” LAPIN VAALIPIIRISSÄ Ranualla seit semäntoista hengen valtuustossa yli voimaisesti suurin ryhmä on keskusta kymmenellä paikalla. Hän uskoo, että se on mahdollista, koska SDP on saanut riveihinsä uusia, hyviä ih misiä. Jos kus ryhmässä on ollut peräti kolme jä sentä. – Se on jakanut valtuuston 9–8. Aiemmin oli 27 valtuu tetun porukka. – Keskusta dominoi perinteisesti, näin on ollut oikeastaan kautta aikain
Edellisellä kaudella hän oli varaval tuutettuna kunnanhallituksessa, jossa hän on nytkin. Sieltä ei saisi leikata ollenkaan, Timonen sanoo. Yhden hengen valtuustoryhmät tekevät yhteistyötä ja pitävät yhteisiä ryhmäko kouksia, Timonen kertoo. ANNIKA TIMONEN, KAUSTINEN Kaustinen de_16012025_14.indd 19 de_16012025_14.indd 19 7.1.2025 9.42 7.1.2025 9.42. Uusi rehtorikin irtisanou tui kuukauden jälkeen. – Vaikka siellä on vain kourallinen nuoria, jotka voivat huonosti, he taas voivat huomattavasti huonommin kuin aiemmin. Eihän se sillä lailla koskaan toi minut! Opin, että aina pitää ensin soi tella paljon muita valtuutettuja läpi en nen kokousta. Se on iso asia. Jos jollekin tu lee jokin aloiteidea, sitä mietitään yh dessä. Timonen itse työskentelee opettajana yläkoulussa ja kertoo haastattelussa en nen joulua palaavansa vanhempainva paalta töihin loppiaisen jälkeen. Timonen uskoo, että sotepalvelut puhuttavat alue ja kuntavaaleissa joka puolella Suomea. Timosella on myös puolueosasto ta kanaan, yhteistyö on tiivistä. Se jäi kah deksan äänen päähän. – Aika paljon ihmisiä jännittää, py syykö tämä meidän sotealueemme pys tyssä, saadaanko palvelut läheltä vai karkaavatko kaikki kauemmas. Sillä on rahoitettu nuorten ja lasten harrastuksia ja myös isoja kulttuuritapahtumia turkistarhat ovat tukeneet Timosen mukaan merkit tävillä summilla. Kaustisella puhuttaa myös nuorten ti lanne. Nuoret voivat huonosti ja kaikin puolin heihin pitäisi nyt panostaa. Silti valtuustossa vaikut tamisen saloja on pitänyt opetella. Tilanne on tulehtunut ja opettajia on irtisanoutunut, kun tunnille menemi nen pelottaa. 19 Demokraatti ”Koko osaston äänitorvi valtuustossa” KAUSTISEN VALTUUSTOSSA vaikuttava Annika Timonen, 37, tuumii, että yh den hengen sdvaltuustoryhmänä on siinä mielessä helppoa, ettei ainakaan ryhmän sisäisiä ristiriitoja ole hirveästi. – Meiltä lähti yllättäen paljon työpaik koja ja vientitalous, joka meillä on ollut vahva, romahti. Kaustisella valtaa pitää keskusta, ja toi sinaan keskustalaisten lobbaaminen yk sin on vaikeaa. Vaikka olen yksin, en sooloile. Tarhoja oli ennen 33, nyt niitä on enää kuusi. SDP:llä ei Timo sen tiedon mukaan ole koskaan ollut kahta paikkaa valtuustossa. – Aika hyvin meillä toimii yhteis työ myös yli puoluerajojen. – Taloudellisessa mielessä tarhat on ollut positiivinen juttu, mutta toki sitten meillä punaviherpuolella on kipuiltu eet tisyyden kanssa. Se on aiheuttanut tilanteita, joissa poliisia on tarvittu paikalle. Hän ku vaa olevansa valtuustossa koko osaston ääni torvi. KAUSTISELLA HANKALIN asia valtuus tokaudella on Annika Timosen mukaan ollut sama kuin muissakin kunnissa: ta loutta on jouduttu tasapainottamaan. – Kyllä me nyt siitä lähdetään, että yri tetään kaksi paikkaa saada. Sen kanssa kipuillaan nyt aika paljon, että mistä leikataan, mistä saa daan lisää tuloja. Se on ollut merkittävä muutos. Niin myös Kaustisella. – Ensimmäisenä vuonna menin suo raan valtuustoon ja kerroin mielipiteeni siellä. Esimer kiksi viime vuonna erään keskustalaisen kanssa tehtiin kahdestaan aloite epassi rahan nostamisesta ja se meni läpi, hän kuvailee. TIMONEN ON ensimmäisen kauden val tuutettu, mutta päätöksenteko on jo tut tua. – Valmistaudumme yhdessä valtuus ton kokoukseen samalla lailla kuin isom matkin valtuustoryhmät. Valtuustossa keskustalla on neljätoista valtuutettua, perussuomalaisilla viisi ja SDP:llä ja vihreillä kummallakin yksi. Timonen kertoo, että nuoret voi vat huonosti, ja se näkyy yläkoulun ar jessa. TIMOSEN MUKAAN jo viime kuntavaa leissa oli lähellä, että SDP olisi saanut valtuustoon toisen paikan. Tarhojen rooli on ollut kuntatalouden kannalta merkittävä. Energiakriisin ja korkojen nousun li säksi Kaustisen taloutta kolautti vielä erityisesti lintuinfluenssa, joka johti tur kistarhojen alasajoon. – Tämä ei ole puhuttanut pelkästään opettajanhuoneessa, vaan yleisestikin
– Tämä on tätä kunnallista itsehal lintoa ja kuntademokratiaa, että kukin kunta voi itse päättää, mikä sen näkö kulmasta – päätöksentekojärjestelmän, kulttuurin ja oman demokratianäke myksen kannalta – on hyvä määrä val tuutettuja. Viimeisin uudistus on sinänsä ollut hyvä. Tämä on paljon armollisempi, ennen piti olla täsmälleen se lukumäärä kuin laissa oli. – Täksi valtuustokaudeksi 36 kuntaa pienensi ja kuusi kuntaa nosti valtuus tokokoa. Tätä pykälää on matkan var rella eri kuntalain uudistuksissa muu tettu. On las kettu ja keskusteltu, millaista säästöä saadaan kunnan hallintokustannuksiin, jos jäsenmääriä pudotetaan valtuus tossa ja lautakunnissa, PekolaSjöblom kertoo. PekolaSjöblom kaipaisi lain kokotaulukkoon lisää rivejä. Suurempi valtuusto voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun käytössä on va liokuntamalli, jossa valiokunnat koos tuvat vain valtuutetuista ja varavaltuu tetuista. – Suurimmassa osassa kuntia talous tilanne heikkenee, se on vaikuttanut yh tenä asiana näihin päätöksiin. Kuntaliitto selvittää tiedot tulevien valtuustojen koosta tammikuussa. Pientä valtuustokokoa perustellaan PekolaSjöblomin mukaan usein sillä, että demokratialla on selkeämmin kas vot. Tehtävät ovat muuttuneet sote uudistuksessa ja muuttuvat jälleen, kun tepalvelut siirtyvät kuntiin. VALTUUSTON KOKO Kunnan Valtuutettuja asukasluku vähintään Enintään 5000 13 5001?–?20?000 27 20?001?–?50?000 43 50?001?–?100?000 51 100?001?–?250?000 59 250?001?–?500?000 67 Yli 500?000 79 de_16012025_14.indd 20 de_16012025_14.indd 20 7.1.2025 9.42 7.1.2025 9.42. Päätöksiä valtuuston pienentämisestä on tehty viime kesän ja syksyn aikana ai nakin Äänekoskella, Nurmeksessa, Lau kaassa, Rääkkylässä ja Eurassa. Valtuustoa ei ole pakko kutistaa, jos kunnan väkimäärä vähenee. Kirkas enemmistö kunnista ja kaupungeista – 72 prosenttia – on ku luvalla vaalikaudella valinnut minimiä isomman valtuuston. 20 Demokraatti D-ILMIÖ Valtuuston koko elää SOPIVA VALTUUSTON KOKO RIIPPUU SIITÄ, MINKÄ KUNTA PASSELIKSI NÄKEE. Muutokset voi vat olla radikaaleja. Kun talaki määrittää valtuus tolle asukaslukuun perustuvan vähim mäiskoon, mutta valtuusto saa olla sitä suurempi. Jos asukas luku taas kasvaa, paisuu myös valtuusto, jos se on lain määrittämää uutta vähim mäiskokoa pienempi. MAHDOLLISET MUUTOKSET tulevan val tuuston kokoon on pitänyt ilmoittaa jou lukuun loppuun mennessä. – Siihen väliin mahtuisi kyllä – viiden tuhannen asukkaan kunta ja 20 000 asukkaan kunta ovat useimmiten aivan erilaisia. PekolaSjöblom pitää tärkeänä, että kunnissa pohditaan koko luottamus henkilöorganisaation sopivaa kokoa pei laten mennyttä, nykyistä ja tulevaa toi mintaa. – Valtuustokoon supistamista rajoit taa helposti se, että pienet puolueet ja ryhmät pelkäävät, että he jäävät ilman valtuustopaikkaa. V aaleissa valittavien val tuutettujen määrästä pää tetään kuntien ja kaupun kien valtuustoissa. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa, että sopiva valtuuston koko riippuu siitä, minkä kunta passeliksi näkee. Tätä kirjoittaessa koottua tietoa kaikista MannerSuomen kunnista ei vielä ole. Siinä tuli vähintäänmäärä valtuu tettuja. Esimerkiksi 20 000 asukkaan rajan ylittyessä vähintään 27 valtuutetun valtuusto pitää kasvattaa 43päiseksi. Näissä valtuusto on päättänyt säilyttää koon ennallaan. Suurempi valtuusto nähdään usein myös pienille ryhmille suotuisana. Keskus telua valtuuston koosta on käyty myös ainakin Orivedellä, Pyhäjärvellä, Kuri kassa ja Siikajoella. En usko, että kovin moni kunta lähtee suurentamaan valtuustoa, Peko laSjöblom sanoo. Se on aika tyypillinen syy. Silloin väkeä riittää valiokun tiin niin, ettei yksi päättäjä välttämättä joudu istumaan useassa valiokunnassa. Kuntalaisten on helpompi tietää ja hahmottaa, ketkä asioista päättävät
Mussolinin mustapaitojen symboli, josta sana fasismi juontaa juurensa, oli vitsakimpun (fasces) ympäröimä kirves, antiikista periytyvä kurin ja auktoriteetin merkki. Keskustelu on turruttavaa ja urautunutta. Leninin johtamat bolsevikit pystyttivät Venäjälle oman valtioutopiansa. Kesäkuussa 1924 salainen poliisi murhasi fasisteja vaalipetoksesta syyttäneen sosialistijohtaja Giacomo Matteottin. Miksi tätä pitäisi muistella nyt. Hajonneiden imperiumien raunioille syntyi uusia kansallisvaltioita. Puheessaan 3. Sadan vuoden takaiset tapahtumat eivät toistu. Vaikutteita otettiin innokkaasti muun muassa Saksassa. Mitä halusimme tehdä toisin. Mussolini nousi pääministeriksi marssittuaan Roomaan lokakuussa 1922. Hän halusi korjata heikoiksi 1800-luvun aatteiksi leimaamiensa sosialismin, liberalismin ja demokratian vahingot. Ihmiset, joilla oli ensikäden kokemusta historiallisesta fasismista ovat suurimmaksi osaksi kuolleet. Sivutuotteena Suomesta tuli itsenäinen tasavalta. Seurasi kiihtyvää poliittista väkivaltaa opposition tukahduttamiseksi. Muisti on vaarassa pettää. Samaan aikaan liberaalin demokratian murentaminen vaikuttaa uudelleen muodikkaalta. Syntynyt soppa kiehui parissa vuosikymmenessä hellalle. Maailma ajautui uuteen suursotaan, joka vaati kymmeniä miljoonia ihmishenkiä. Kun fasismista puhutaan nykyisin, on sen merkitys laajentunut Mussolinin päivistä. Saksan keisarikunta, Habsburgien monarkia ja Venäjän tsaarinvalta vajosivat historiaan. Kun laadimme ihmisoikeussopimuksia toisen maailmansodan jälkeen, millaisiin kokemuksiin nojasimme. Historiasta on sen ainutlaatuisuuden vuoksi vaikea oppia. Natsikortti on herkässä. Vastavoima heräsi Italiassa, josta sai alkunsa fasismi. tammikuun 1925 Mussolini oli jo diktaattori, joka tarjosi parlamentille juridista mahdollisuutta haastaa itsensä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Liberaalin demokratian murentaminen on taas muodikasta. Hitleriä yhdisti Mussoliniin äärinationalismi, antidemokraattisuus ja puheet elintilasta. de_16012025_21.indd 21 de_16012025_21.indd 21 7.1.2025 13.20 7.1.2025 13.20. Benito Mussolinille, entiselle sosialistille, 1900-luku oli voiman vuosisata. Fasisteille tyypillisestä äärinationalismista ja voiman ihannoinnista on merkkejä paitsi idässä myös lännessä. NATSIKORTTI PELISSÄ E urooppa toipui sata vuotta sitten mantereen mullistaneesta maailmansodasta. Kuri palautettiin hivuttamalla. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kukaan ei siihen enää kyennyt. Neuvostoliitto oli antidemokraattinen ja harjoitti valtioterroria, mutta viralliselta ideologialtaan se oli vasemmalla. Heinäkuussa 1925 julkaistiin Adolf Hitlerin vankilassa kirjoittaman Taisteluni-kirjan ensimmäinen osa, jossa hän hahmotteli rotuteorioitaan
ENSIMMÄISET VUODET Kukkapuro kertoo tehneensä ”aika tavanomaisia” 1950-luvun tyylisiä nojatuoleja. Tuolien ilmettä määrittivät uuden tekniikan tuomat työstömahdollisuudet, lasikuitu ja taivutettu koivuvaneri. – Opin arvostamaan poliitikkojen henkistä kestävyyttä kuohuvina aikoina. Hän sanoo olleensa aina inspiroitunut ihmisvartalosta ja pyrkinyt palvelemaan sen tarpeita. Myös uudet materiaalit ja työmetodit ovat innostaneet minua. suunnittelijan kuten Kukkapuronkin uralle tuli niin sanotusti lentävä lähtö. Näin hän kertoo itse ammatinvalinnastaan ja aatemaailmastaan. – Suurin menestystuolini Karuselli (1964) on suora heijaste ihmisestä, Kukkapuro kuvailee. Tässä inspiroivassa seurassa monen nuoren – Kasvoin työläiskodissa, jossa politiikka oli hiljainen itsestäänselvyys. TAITEILIJAPIIREISSÄ YLEINEN tiedostavuus ja vasemmistolaisuus jyrkentyi pahasti 1970-luvulle tultaessa. Rehtorin tavoitteena oli, että taiteilijakouluna pidetty opinahjo täyttäisi yhä paremmin korkeakoulun määritelmät. Kukkapuroa ei totalitarismin ihailu viehättänyt, hän oli ja pysyi enemmän demokratian ja yleisen oikeudenmukaisuuden puolustajana. – Luku-niminen tuolini oli ensimmäinen omaleimainen mallini, sen tein näyttelyyn nimeltä Tulevaisuuden koti ja vuosi taisi olla 1955. Reilu vasemmistolaisuus kuului lapsuuden kotiini, ei mikään barrikadeilla olo, Yrjö Kukkapuro kertoo. Opin tuntemaan liikkeen suuria nimiä kuten Kalevi Sorsan, Ulf Sundqvistin ja monia hienoja virkamiehiä opetusministeriöstä, Yrjö Kukkapuro kertoo. – Se olikin hyvä valinta, sillä sieltä sain kipinän tuolien suunnitteluun. Taidekoulu vaihtui Taideteolliseksi Oppilaitokseksi ja Kukkapuro pyrki siellä sisustusarkkitehtuurin osastolle. – Siksi 1970-luvun taistolaisuus ja äänekäs opiskelijapolitiikka olivat minulle vieras ilmiö, kun toimin Taideteollisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1976– 80. 22 Demokraatti ”Ilman kulttuuria ihmiset ovat raakalaisia” MUOTOILIJA Muotoilumaailman tähti Yrjö Kukkapuro karttoi taistolaisuutta ja barrikadeilla rähjäämistä silloin kun se oli taidepiireissä muotia. – Olin yhtäkkiä päässyt design-piireihin, sain joitakin palkintoja ja siitä sitten alkoi elämän mittainen valtava suunnittelun vauhti, Yrjö Kukkapuro muistelee. NYT 91-VUOTIAS Kukkapuro sanoo, ettei aina ymmärrä nykypolitiikan toiminde_16012025_22.indd 22 de_16012025_22.indd 22 19.12.2024 14.40 19.12.2024 14.40. Hän teki työuransa suomalaisen muotoilun huipulla ja toimi myös Taideteollisen korkeakoulun rehtorina. Teksti Jouni Gustafsson / Kuva Ofer Amir Y rjö Kukkapuro (s.1933) on ollut Kauniaisten sosialidemokraattien jäsenenä yli puolen vuosisadan ajan. Sitten vähitellen oma tyyli alkoi löytyä. – Liityin Sosialidemokraattiseen puolueeseen Kauniaisissa. POLITISOITUNEELLA 1970-LUVULLA, jolloin jäsenkirjalla oli ainakin valtion virkoihin haettaessa väliä, hän valitsi puolueekseen SDP:n. – Suomessa on vallalla aika järkevä suhde muotoiluun. Myös kaikkien wau-tuotteiden pitää olla käyttökelpoisia, Yrjö Kukkapuro kertoo. – Värien käyttöön sain paljon inspiraatiota vaimoltani Irmeliltä, joka oli upea taiteilija. Kukkapuro keskittyi koulutuksen tason kohottamiseen ja ammattimaistamiseen. Puoliso Irmeli sen sijaan oli kerran SDP:n kuntavaaliehdokkaana sekä toimi yhden kauden ajan Kauniaisten kulttuurilautakunnassa. En ole kuitenkaan itse ollut aktiivinen politiikassa. – Ergonomia on ollut olennainen osa kaikkia työja julkisen tilan kalusteitani. – Olin taiteesta kiinnostunut nuorimies Imatralta, kun lähdin opiskelemaan Helsinkiin Ateneumiin vuonna 1953. Hän uskoo yhä, että kulttuuria ja nuorisoa voi puolustaa parhaiten demokraattisella, ”reilulla” vasemmistolaisuudella. Näyttelyn kuraattori oli Antti Nurmesniemi (1927–2003), sodanjälkeisissä oloissa raikkaan ja maailmalla huomiota herättäneen uudenaikaisen suomalaisen muotoilun suuri nimi. Hän sanoo, ettei koskaan ole katunut suunnanvaihtoa taiteilijuudesta teolliseen muotoiluun ja designiin. – Äänestän edelleen demareita, tietenkin. – Sosialidemokratia on minulle sopiva, se ei tavoittele vallankumousta vaan etenee asioissa kirjaimellisesti demokratian keinoin. Antti Lindtman on minusta oikein hyvä puoluejohtaja, Kukkapuro paljastaa
Yhtenä esimerkkinä on päättäjien suhtautuminen kulttuuriin vain rahan, kulujen ja talousnäkökulman kautta. Päättäjien tärkein tehtävä olisi varmistaa, että nuorisolle taataan toivo paremmasta huomisesta. de_16012025_22.indd 23 de_16012025_22.indd 23 19.12.2024 14.40 19.12.2024 14.40. Heidän vuokseen toivon, että maailma saisi olla huoleton paikka tulevaisuudessakin, Yrjö Kukkapuro sanoo. Inhimilliset ja kulttuuriset arvot ovat olleet minulle aina tärkeämpiä kuin taloudellinen menestys. Heissä on tulevaisuus. – Toivon nykypoliitikkojen ottavan vakavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin. – Toivon osapuolten löytävän aina keskustelemalla ratkaisut. Euroopassa nousevat autoritääriset voimat ja ääriliikkeet huolestuttavat häntä. Minulla on kolme lastenlasta ja kaksi lapsenlapsenlasta. OLEN INSPIROITUNUT IHMISVARTALOSTA JA PYRKINYT PALVELEMAAN SEN TARPEITA. – Uskon kulttuurin tärkeyteen. Kukkapuron koko elämäntarina on luettavissa teoksessa Sininen Ovi, Yrjö Kukkapuron elämä ja teot, Dodo Books 2023. Arvostan demokraattista järjestelmää, jossa kaikki äänet saavat kuulua, hän kuvailee. 23 Demokraatti ”Ilman kulttuuria ihmiset ovat raakalaisia” tatapoja. Kansainvälisyys on tärkeää, mutta niin on kotimainen yhteistyökin. – Diktatuurit ovat suuri uhka ihmiskunnalle. Ilman sitä ihmiset ovat raakalaisia. Ei saa antaa asioiden luisua tilaan, joka saattaa taas Euroopan tuhon tielle. Kukkapuro luottaa yhteistyön voimaan ja suomalaisen demokratian vahvuuteen, keskinäisen erilaisuuden sietämiseen politiikassakin. Elettyäni itse lapsuuteni sodan varjossa en voi kuin ihmetellä ihmiskunnan muistin lyhyyttä, Kukkapuro pohtii. Nuoret ansaitsevat samanlaista optimismia ja yhteistä tulevaisuuden uskoa, mitä sodanjälkeisen ajan Suomessa parhaimmillaan nähtiin
PALKKAKUOPPALAKI de_16012025_24.indd 24 de_16012025_24.indd 24 7.1.2025 13.28 7.1.2025 13.28. Sovittelijan täytyy noudattaa lakia, myös tasa-arvolakia, joten hän ei voi hirttäytyä viennin tasoon. Itsekin pääluottamusmiehenä toimineena ja käytännön työtä tehneenä ajattelen, että hötkyillen ei kannata lähteä eteenpäin. Sanon tätä joululahjaksi tehyläisille – ja kaikille naisvaltaisille matalapalkka-aloille – koska nyt valiokunnat pointtaavat sen, että valtakunnansovittelijan täytyy edistää palkkatasa-arvoa, Rytkönen kommentoi Demokraatille STTK:n edustajiston kokouksessa. – Sehän on fakta, että valtakunnansovittelija on virkamies ja toimii virkavastuulla. STTK:n edustajiston kokouksessa keskusjärjestön puheenjohtaja Antti Palola kuvasi ”palkkamonttulain” hyväksymistä erittäin epämieluisaksi joululahjaksi naisvaltaisille aloille. Minulle jäi itse asiassa vähän sekava olotila siitä, muuttuiko siellä nyt jokin vai ei, Inberg kommentoi STTK:n edustajiston kokouksessa. – Kyllä se viitteitä siihen antaa, mutta kuten sanoin, soveltuvuus katsotaan käytännössä. 24 Demokraatti Risuja ja vähän porkkanaa Hoitajaliitot Tehy ja Super vastustivat kiivaasti eduskunnan hyväksymää työriitojen sovittelua koskevaa lakia. Uskotko, että jatkossa Bulevardilta, valtakunnansovittelijan toimistosta, saadaan vientialoja ylittäviä palkankorotuksia. En ole työmarkkinajuristi, mutta ei se ole vain se lakiteksti, vaan myös perustelut lakitekstissä ovat tärkeät ja nythän niitä on muutettu, Rytkönen sanoo. Palola ei kuitenkaan näe eripuraa Tehyn ja STTK:n linjassa – molemmat ovat vastustaneet lakia samalla tavalla. – En sano tätä lottovoitoksi, koska tämä on todella hankala laki. Tehy on kuitenkin nähnyt synkässä pilvessä myös hopeareunuksen. – Olen itse miettinyt niin, että ihan rauhassa mennään vuodenvaihteen yli ja katsotaan ensi keväänä, miten se tulee vaikuttamaan käytäntöön. SOVITTELIJA EI VOI HIRTTÄYTYÄ VIENNIN TASOON. Tuntuu ihan järjettömältä, että tällainen laki ylipäätään säädetään. Hän totesi, että keväällä nähdään, millä tavoin valiokuntien lausunnot huomioidaan. Uskotko, että jatkossa Bulevardilta voidaan saada vientialoja ylittäviä palkankorotuksia valiokuntien lausumien ohjaamana. Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuitenkin toteaa, että lainsäädännön tultua ”työelämäja tasa-arvovaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan tuubin läpi”, ollaan tilanteessa, jossa valtakunnansovittelija ei voi hirttäytyä vientialojen linjaan. Tehyn näkökulmasta valiokunnat tulivat loppuvuodesta liiton linjoille, kun ne nostivat lausunnoissaan palkkatasa-arvon niin tärkeäksi asiaksi, ettei sovittelija voi jättää sitä huomioimatta. SUOMEN PERUSja lähihoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg kuvailee Demokraatille olevansa odottavalla kannalla siitä, mitä työriitalain läpimeno tarkoittaa käytännössä. Katsotaan ihan rauhassa ja sitten edetään tilanteen mukaan ja mietitään sitä vaikuttavuutta ja vaikutusta myös meidän jäsenistöömme. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvitus iStock S osiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy pitää edelleen lain säätämistä virheenä. Puheenvuoroissa nostettiin esiin, että Tehy ja STTK olisivat jollain tapaa eri linjoilla
Harva asia maailmassa turhauttaa yhtä paljon kuin siivoilla mokailevan ja sekoilevan poliitikon jälkiä ja julkisesti vakuuttaa, että minun edustajani, milloin vain luottaisin asiani hänen käsiinsä. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, mutta toteutuakseen täysin kansan tulisi tietää, mitä valitsee. Toinen kopioi työkavereidensa ideat ja esitti ne ominaan. ONGELMA TYPISTYY sekä mediaan että poliittisiin taustajärjestöihin. Tapaus on sekä surkea että hilpeä, mutta ei sillä tavalla poikkeuksellinen, etteikö politiikan maailmassa tapahtuisi äänestäjien katseelta piilossa muutakin kulmia kohauttavaa. Media kyllä tehtailee vaalikoneita mittaamaan ehdokkaiden arvoja, muttei tarjoa kovin kaksisia keinoja sen mittaamiseen, miten näitä arvoja poliittisessa työssä toteutetaan. ”Jos ihmiset tietäisivät, mitä täällä oikeasti tapahtuu, kukaan ei enää ikinä äänestäisi.” Lauseen päästi suustaan vuosia sitten eräs poliitikko, joka oli juuri kuullut juopuneen kollegansa riisuutuneen eduskunnan saunaosastolla alastomaksi ja tanssineen turvakameroille näyttävän nakutanssin. Kolmas aiheutti taustajärjestönsä kriisiviestinnästä vastaaville työntekijöille harmaita hiuksia hukkaamalla reppunsa, jossa oli henkilöllisyystodistuksen lisäksi reipas annos kannabista. Moni argumentoi, että kyllä totuus lopulta aina ilmi tulee, mutta sitä ennen luottamuspaikka voi olla vuosien ajan hallussa ihmisellä, joka heikentää toimillaan poliittisen taustaryhmänsä voimaa. Työskentelin vuosia politiikan eri tehtävissä, ja törmäsin sinä aikana kouralliseen luottamustehtäviin valittuja ihmisiä, joita yhdisti kaksi asiaa: korkea äänimäärä sekä temput, jotka tuskin kestäisivät äänestäjien katseita. Poliittisten puolueiden työntekijöille sen sijaan tekee lähinnä mieli lähettää tsemppihaleja. POLIITTISEN OSAAMISEN mittaaminen keskittyy meillä vaalien ympärillä suurilta osin sanoihin tekojen sijaan, mikä johtunee siitä, että sanat ovat helppoja, teot hankalampia ja moniulotteisempia. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). de_16012025_24.indd 25 de_16012025_24.indd 25 7.1.2025 13.28 7.1.2025 13.28. Kysymys pyöri mielessäni noina vuosina usein, ja pyörii jälleen kuntavaalien lähestyessä: kuinka korkea on suomalaisen äänestäjän kuluttajansuoja. Ja niin edelleen. 25 Demokraatti P olitiikan sisäpiirin suuri märkä salaisuus on, että osalle poliitikoista arvot ovat lähinnä brändi, jonka vastaisesti toimitaan kun itselle sopii. D-kolumni Tiedätkö ketä äänestät. Puoluekoneistot puolestaan tekevät kaikkensa peittääkseen puolueen mainetta riskeeraavien temppuilijoiden teot. Yksi luisti kategorisesti jokaikisestä ryhmäkokouksesta eli jätti sen kuuluisan näkymättömän työn muiden hoidettavaksi. Politiikan sisäpiirin suuri märkä salaisuus on, ettei niin läheskään aina tapahdu. Tapauksia tuli vastaan puoluekentän eri laidoilta, ja jokaisen julkinen imago poikkesi rankasti siitä, mitä sisäpiiristä käsin oli nähtävissä. DEMOKRATIASSA KANSAN TULISI TIETÄÄ, MITÄ VAALEISSA VALITSEE. Poliittisen osaamisen mittaaminen keskittyy liikaa sanoihin tekojen sijaan. Medialta tekisi joka vaalien yhteydessä mieli tiedustella, mitä hyötyä arvokartoista ja niiden analyyseista on ilman, että samalla mitataan päättäjän halua ja kykyä ja motivaatiota toteuttaa noita arvojaan käytännössä, siis tehdä töitä niiden toteutumiseksi käytännössä
Keskustelu käydään erityisesti silloin, jos perheeseen on juuri syntynyt tyttö. – Tähän pitää herätä nyt eikä vasta sitten, kun asiat ovat jo tapahtuneet. Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg O n tärkeää, että tasa-arvosta puhuttaessa ei puhuta vain valkoisen heteronaisen tilanteesta. Sen retoriikassa tasa-arvon edistäminen on peikko, joka pakkosyöttää lapsille sateenkaaria, saa naiset tekemään abortteja, yllyttää ihmiset korjaamaan sukupuoltaan huvin vuoksi ja talloo perinteisen ydinperheen säpäleiksi. Jos ei itse koe voivansa puhua, on tärkeää, että ainakin nostaa esiin niitä ihmisiä, jotka voivat. Työssään Salari on kohdannut myös silpomisen uhreiksi joutuneita naisia. Hän pitää tärkeänä, että varmistamme, ettei demokratiaa käytetä demokratiaa vastaan. Hän kirjoitti kesällä Helsingin Sanomiin mielipiteen, jossa hän kertoi olevansa kyllästynyt siihen, että vain vähemmistöön kuuluvat naiset puhuvat vähemmistönaisten kohtaamasta väkivallasta. Tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuk sien tilanne huolettaa häntä. Toinen syy hiljaisuudelle voi olla kokemus siitä, ettei tiedä aiheesta tarpeeksi. Salari painottaa, että tasa-arvo on yksi demokratian peruspilareista. 26 Demokraatti ÄÄNI vähemmistönaisille Demarinaisten tuore varapuheenjohtaja, turkulainen Tawar Salari haluaa olla äänitorvi sille, että järjestö on aidosti kaikkien naisten asialla. Antigender-liike pyrkii kaventamaan naisten sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Heidän kanssaan puhutaan synnytyksen jälkeen, miten he itse suhtautuvat asiaan. – Toisaalta monista muista asioista puhutaan ja uskalletaan puhua paljon pienemmilläkin tiedoilla. Jos se rikkoutuu, myös demokratia horjuu. Salari on pitänyt meteliä siitä, että aihees ta pitäisi puhua rohkeammin. Salari huomauttaa, että liike näkyy uskonnollisissa yhteisöissä siten, että ne radikalisoituvat koko ajan enemmän. – Siitä irtaantuminen on todella vaikeaa, koska siinä ei ole vain yksi ihminen tai yksi perhe, joka tekee sitä, vaan voi olla koko yhteisö, joka kontrolloi. Koska on olemassa ihmisiä, joilla olisi työkaluja ongelman selvittämiseksi, on tärkeää, että he puhuvat julkisesti. Salarin kokemukset ovat olleet positiivisia, sillä yleensä sekä syntyneen lapsen äiti että isä ovat olleet sitä mieltä, ettei heidän tyttölapsiaan silvota. KÄTILÖNÄ TAWAR Salari työskentelee naistentautien osaston lisäksi seksuaaliväkivaltauhrien tukikeskuksessa. Liike saa virtansa vahvasti konservatiivisista arvoista. Hän huomauttaa, että esimerkiksi perussuomalaiset puhuvat kunniaväkivallasta, mutta eivät rakentavalla tavalla. – Liike käyttää hyväkseen ihmisten pelkoja ja huolia perustellessaan, miksi tasa-arvoa ja sen edistämistä pitää rajoittaa, Salari kiteyttää. He ruokkivat sitä puhumalla vain omaa negatiivista agendaansa. Hän sanoo, että koko ajan tulee näkyvämmäksi, kuinka tasa-arvoasioissa askelletaan väärään suuntaan sekä maailmalla että Suomessa. Sekin on tärkeää, mutta meidän pitää puhua myös vähemmistönaisten, kuten vammaisten, iäkkäiden ja maahanmuuttajanaisten tilanteista, Tawar Salari sanoo. – Olemme pitäneet itsestäänselvyyksinä naisten oikeuksia. Häntä huolettaa, että liike saa jalansijaa myös maahanmuuttajayhteisöissä, jotka sulkeutuvat koko ajan enemmän sisäänpäin. Siksi hän puhuu paljon myös naisiin – ja erityisesti vähemmistönaisiin – kohdistuvasta väkivallasta. MAAILMALLA TULTA alleen ottanut antigender-liike näkyy myös Suomessa, eikä sitä pidä jättää Salarin mielestä huomiotta. Varsinkin tämä hallitus on tehnyt asioita, jotka edistävät muutosta, hän sanoo ja mainitsee muun muassa leikkaukset kansalaisjärjestöiltä ja erityisesti naisiin kovaa kolahtavan vientivetoisen palkkamallin. Hän näkee siitä vahvoja hälyttäviä merkkejä jo nyt. Kunniaan liittyvä väkivalta on moniulotteinen ja hyvin vaikea väkivallan muoto naiselle, hän sanoo. – Heidän kanssaan keskustellaan sitten siitä, miten vältetään silpomisen NAISTEN ASIALLA de_16012025_26.indd 26 de_16012025_26.indd 26 30.12.2024 17.21 30.12.2024 17.21. Sitä ne eivät ole, niiden eteen pitää tehdä paljon töitä. – Perussuomalaiset tuovat kyllä esiin ongelman, mutta eivät anna mitään keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Salari arvioi, että kantasuomalaiset naiset eivät uskalla puhua asiasta, koska he pelkäävät saavansa rasistin tai islamofoobikon leiman
Hän liikuttuu puhuessaan Iranin naisten protesteista vapautensa puolesta. Se perustettiin jo vuonna 1896. Hän on taustaltaan Iranin kurdi, ja perhe pakeni Suomeen hänen isäänsä kohdistuneen poliittisen vainon vuoksi vuonna 1997 Salarin ollessa kaksivuotias. – Oli hienoa kuulla, että Turun sosialidemokraattinen naisyhdistys on yksi vanhimmista naisliikkeistä Suomessa. – Politiikka on ollut todella vahvasti läsnä kotona isän kautta. SDP oli Salarille luonteva valinta, sillä sosialidemokraattinen aate ja arvomaailma olivat tulleet jo kotona tutuiksi. TASA-ARVON PUOLESTA puhuminen on Tawar Salarilla verissä. Hän on toiminut aktiivisesti Nainen, elämä, vapaus -liikkeen tukena Suomessa. – Kurdilaisuus on opettanut minua siihen, että vain oikeudenmukaisuus on ainut tapa täydelliseen vapauteen ja tasa-arvoon. Silloin pyritään estämään kaikin mahdollisin tavoin tilanne, jossa lapsi silvotaan. – He ovat kouluttautuneita naisia ja tietävät, mitä vastaan he taistelevat. Vankilatuomion saaneet ovat vapautumisensa jälkeen kertoneet, että heitä on kidutettu kaikin tavoin. Hankkeessa hän koulutti sekä kohderyhmää että terveysalan ammattilaisia aiheesta. – Vaikka tiedät, mitä sinulle voi tapahtua, mutta et silti päästä irti siitä ajatuksesta, että sinun pitää olla vapaa… Se on sanoin kuvaamatonta rohkeutta. Jos esimerkiksi menee kotimaahan matkalle, on iso riski, että sukulaiset tekevät sen. Iranin naisten asia on lähellä Salarin sydäntä. de_16012025_26.indd 27 de_16012025_26.indd 27 30.12.2024 17.21 30.12.2024 17.21. 27 Demokraatti uhka. Suurimmaksi yhteistyökumppaniksi hän mainitsee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n. Tieto, taito ja koulutus ovat isoimpia valttikortteja, joilla voidaan saavuttaa vapaus ja rikkoa julmuus. Jokainen tietää, että jos heidät otetaan kiinni, he eivät vain mene vankilaan, vaan heitä kohdellaan hyvin väkivaltaisesti – lyödään, henkisesti ahdistellaan, raiskataan. Vaikuttamistyö tuli tutuksi kätilöopintojen aikana Vigor-hankkeessa, joka tähtäsi maahanmuuttajataustaisten seksuaaliterveyden edistämiseen. Hän oli Iranissa vallankumouksen aikaan opiskelijana vaatimassa vapautta ja tasa-arvoa. SALARILLA KESTI tovin ennen kuin hän itse aktivoitui poliittisesti. Jos vanhemmat taas suhtautuvat ympärileikkaukseen myönteisesti, lähtevät isot pyörät pyörimään. – Sitä kautta pääsin laittamaan jalan aktivismin oven väliin ja olen sen jälkeen päätynyt moniin nuorisojärjestöjen luottamustehtäviin. Hän liittyi myös Turun sosialidemokraattiseen naisyhdistykseen. Häneltä olen oppinut, mitä tasa-arvo tarkoittaa ja miksi tarvitsemme oikeudenmukaisuutta. Alkoi jalostua se ajatus, että lähtisin politiikkaan – että ei voi odottaa, että joku muu vie asioita eteenpäin, hän kuvailee. Päätöksen sinetöi viime eduskuntavaalien shokkitulos, oikeistohallituksen synty. Silloin tehdään lastensuojeluilmoitus ja otetaan yhteyttä poliisiin. Tuntui itselle tärkeältä, että saan olla osa siinä joukossa ja historiassa
Men det problemet blir bara värre av att vården underfinansieras så till den grad att det blir uppsägningar. Slottsbalen tycks intressera och fascinera finländare minst lika mycket som förr. Det finns strukturella problem och mer sociokulturella problem. Det behövs ju fler politiska poddar på svenska i Finland och det behövs mer fokus på frågor om klimat och rättvis omställning. Även sådant som jag vetat i teorin tidigare känns på ett annat sätt då frågorna som har ett större perspektiv än dagspolitik diskuteras ordentligt och offentligt. Hurdant har mottagandet varit. Luciaomröstningens vinnare har fått stå emot en hel del rasistiska påhopp. Sjukhusnätet drabbades hårt av regeringens nedskärningar. Pidempi versio on julkaistu 31.12.2024 arbetarbladet.fi:ssä. Fyra frågor om politik Text Topi Lappalainen Bild Jukka-Pekka Flander S om en uppsummering av läget vid årsskiftet tar Arbetarbladet pulsen på riksdagsledamot Johan Kvarnström med fyra frågor. Vad betyder det för dig som riksdagsledamot att bli inbjuden dit med avec. Regeringens signal inför valvåren är olycklig. 28 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Så länge vården är underfinansierad finns det bara svåra alternativ för HUS och välfärdsområdena och närservicen lider. – Det är en avgörande aspekt av sjukhusnätsfrågan, att oavsett vad som är rätt så borde välfärdsområdena få fatta dessa beslut. Du startade nyligen en svenskspråkig podd, Hoppet, tillsammans med Matias Mäkynen. de_16012025_28.indd 28 de_16012025_28.indd 28 7.1.2025 10.51 7.1.2025 10.51. Nu har vi två avsnitt ute och följande spelas in innan riksdagen sammanträder igen i februari. Det är fint att fira Finland. Det finns bra kampanjer och material, men samtidigt blir allt svårare då vi har ett regeringsparti som inte ens kan säga att rasismen är ett stort problem i Finland. – Positivt. Första avsnittet blev lite långt, men det var ju ett pilotavsnitt. Fungerar ansvarsfördelningen i vårt politiska system när regeringen har så här stor makt över välfärdsområdena. Och dessa föregår inte idag alltid med bästa exempel tyvärr. – Det är en ära och glädje och jag tänker mycket på att vi är där för att representera. – Hela samhällsklimatet behöver bli varmare och öppnare och det bidrar alla till, men särskilt offentliga personer och ledare och förtroendevalda. – Tyvärr innebär regeringens budgetlagar som efter omröstningar godkändes ”Hela samhällsklimatet behöver bli varmare och öppnare.” i riksdagen att områdena förlorar stora summor i förhållande till att dessa ändringar inte hade gjorts. För mig och min fru är det en höjdpunkt på året, fast det blir goda samtal med andra gäster är det hela som ett äventyr på tumanhand för oss. Redan utan detta är vi ju i ett läge där staten styr verksamheten långt i och med att riksdagen fattar beslut om finansieringen. Åtstramad invandringspolitik gör ekvationen ännu svårare. Vad kan man göra för att öka toleransen i vårt samhälle. – Däremot är det sant att vi har personalbrist inom specialistvården. – Vi är ivriga. Det har varit lärorikt för oss och förhoppningsvis också för lyssnare. Motivationen stärks. Det värmde mycket då jag fick höra att slottsbalen visats live på Bio Pallas i Karis och att publiken applåderat då det blev vår tur att skaka hand med presidenten. Allt från anonym rekrytering till bättre kunskap i frågor om mångfald behövs. Ordlista klimat = ilmasto rättvis omställning = oikeudenmukainen siirtymä pilotavsnitt = pilottijakso handlingsutrymme = liikkumavara sjukhusnät = sairaalaverkko ansvarsfördelning = vastuunjako budgetlagar = budjettilait mångfald = monimuotoisuus slottsbalen = linnan juhlat Johan Kvarnström
Sosialidemokraattien Olaf Scholz pitää esillä rajoituksia Ukrainan aseelliseen tukemiseen ja näin puolue kelpaa taas monelle Wagenknechtin sekä vasemmistopuolue Linken aiemmalle kannattajalle. PUOLUEEN KANNATUS on käytännössä kokonaan karismaattisen johtajansa varassa. Turvapaikanhakijoiden määrä on Saksassa laskenut edellisvuodesta ja nyt Syyrian sodan käänteiden takia ensimmäistä kertaa moneen vuoteen puhutaan siitä, että suuri joukko turvapaikanhakijoita voisi palata kotiinsa. Syyskuussa puolue otti valtavat voitot itäisen Saksan osavaltiovaaleissa, mutta nyt ilmiö on nopeasti hiipumassa. Sosialidemokraattien kannatus onkin jälleen nousussa ja enää noin kahden prosenttiyksikön päässä siitä, että se ottaisi oikeistopopulistisen AfD:n paikan Saksan toiseksi suosituimpana puolueena. de_16012025_29.indd 29 de_16012025_29.indd 29 20.12.2024 16.20 20.12.2024 16.20. Teksti Visa Noronen Kuva IMAGO, Bernd Elmenthaler K un vasemmistopopulistinen Sahra Wagenknecht perusti oman puolueen tämän vuoden alussa, sen odotettiin laittavan uusiksi koko Saksan vasemmiston voimasuhteet. Kannatusmittausten mukaan puolue voi jäädä kokonaan ilman paikkoja helmikuun liittopäivävaaleissa. Tiedotusvälineissäkään Wagenknecht ei näy enää aivan entiseen malliin, koska hän ei ole enää samanlainen kiinnostava uusi tulokas kuin aiemmin. SAHRA WAGENKNECHTIN puolueen suoritus vaalivoittojen jälkeen itäisissä osavaltioissa ei myöskään ole ollut innostusta herättävä. Nyt kun hallitus kaatui, ihmiset katsovat tarkemmin politiikan sisältöä eikä se välttämättä innosta yhtä lailla kuin aiemman hallituksen vastustaminen. Olemme nuori puolue, perusteli Wagenknecht Saksan ZDF-kanavalla ohjelmien puutetta juuri ennen joulua. 29 Demokraatti SAKSA Populismi kantaa aikansa Sahra Wagenknechtin populistiliike on lässähtämässä Saksassa. Kun osavaltioille epäolennaisista asioista on jahnattu pitkään, äänestäjien arkeen vaikuttavat asiat ovat joutuneet odottamaan, ja puolueen edustajat ovat antaneet itsestään rähisijän vaikutelman. Puolueen ohjelma on käytännössä sen johtaja itse. Puolueohjelmia ei juuri ole. Saksan sisäinen paine kummassakin asiassa on silti hieman hellittänyt. Ukrainan kohtalokaan ei enää tunnu riippuvan Saksan päätöksistä vaan asia vaikuttaa olevan Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin käsissä. Tuoreiden mittausten mukaan syyskuun kannatuksen huippuluvuista on hävinnyt jo noin puolet, ja puolueen kannatus kiikkuu enää viiden prosentin tuntumassa. Wagenknecht on näyttänyt, että puolueessa tanssitaan aika lailla hänen pillinsä mukaan. Puolueella ei edes ole kovin paljon jäseniä. Samalla hallituksen kaatuminen on parantanut muiden puolueiden tahtia. WAGENKNECHT ON erottautunut vaatimuksilla rajoittaa maahan tulevien siirtolaisten määrää ja tukemalla Ukrainan sodan lopettamista Moskovan ehdoilla. Myös vihreät etenevät hyvin ja puolue on saanut ylivoimaisesti eniten uusia jäseniä Saksan puolueista viime aikoina. Viisi prosenttia on samalla äänikynnys maan parlamenttiin eli liittopäiville. Osavaltioiden hallituksia on ollut vaikea saada kasaan, koska liike on vaatinut osavaltioiden hallitusohjelmiin Ukrainan tuen vastustamista – vaikka asia ei kuulu osavaltioille vaan Berliinin liittohallitukselle. Puolue on kunnostautunut lähinnä heittämällä kapuloita muiden puolueiden rattaisiin. Wagenknechtin kannatuksen hiipumisen taustalla on osittain se, että ihmiset tukivat häntä vastustaakseen Saksan hallitusta – kuitenkaan tukematta täysin hänen ajatteluaan. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja
Maa on yksi Euroopan suurimmista sotilasvalloista ja ydinasevalta, jolla on pitkät perinteet itsenäisestä puolustuspolitiikasta. Aihe on vaikea, koska nykyistä tiiviimmän puolustusyhteistyön – niin perusteltua kuin se olisikin – pelätään eri jäsenmaissa astuvan kansallisen suvereniteetin tontille tavalla, jota on vaikea kaupata äänestäjille. Puolustus ei ole vain aseita, vaan myös taloutta. Hän suositteli puolustusteollisuuden konsolidointia ja jäsenvaltioi den puolustustarpeiden yhdistämistä. Hyvä esimerkki näistä ongelmista on Ranska, joka on perinteisesti korostanut strategista autonomiaa ja haluaan säilyttää päätäntävallan omasta puolustuksestaan. Se on aluetta, jolla kansalliset pääkaupungit yhä vartioivat mustasukkaisesti suvereniteettiaan. Vuonna 2024 Euroopan komissio tilasi kolme raporttia, jotka kaikki osaltaan käsittelivät Euroopan turvallisuutta Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 aloittaman hyökkäyssodan varjossa. Marraskuussa hyväksytyn uuden EU:n komission riveissä on nyt ensimmäistä kertaa mukana myös puolustuskomissaari, liettualainen Andrius Kubilius. EU:lla on vain pieni merkitys maanosan sotilaallisen turvallisuuden takaamisessa. Safer Together – A Path Towards Fully Prepared Union -raportissa Sauli Niinistö esitti EU:n puolustusyhteistyön syventämistä, mukaan lukien yhteisten puolustusinvestointien lisäämisen ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamisen. EU:n puolustuskyvyn kehittäminen oli mukana kaikissa raporteissa. Kyse ei ole mistään EU:n puolustusministeristä. Lisäksi raportissa ehdotettiin EU-tasoista rahoitusvälinettä strategisille investoinneille, mukaan lukien puolustusteollisuuden hankkeet. 30 Demokraatti Yksin vai yhdessä parempaa turvaa. Hän ehdotti, että unioni laskisi säännöllisesti liikkeelle joukkovelkakirjoja, joilla jäsenmaat voisivat rahoittaa yhteisiä investointeja, mukaan lukien puolustushankkeet. EU:N TURVALLISUUSja puolustusyhteistyö on hankalaa useista syistä. Enrico Lettan raportti käsitteli sisämarkkinoiden kehittämistä, Mario Draghi EU:n kilpailukykyä ja Sauli Niinistö Euroopan yhteistä turvallisuutta. Vastaavasti Puolalle kansallinen puolustus on erityisen tärkeää Venäjän uhan vuoksi. Ranska tukee kyllä EU:n puolustusyhteistyötä, mutta ei halua sen korvaavan kansallista kyvykkyyttä tai Naton roolia. Puolustus ja turvallisuus ovat perinteisesti kuuluneet valtioiden kansallisen suvereniteetin ytimeen, ja monet maat suhtautuvat varauksellisesti vallan siirtämiseen EU-tasolle. EU-maat näkevät myös turvallisuusuhat erilaisina, mikä osaltaan vaikeuttaa yhteistyötä. Ne liittyvät historiallisiin, poliittisiin, institutionaalisiin ja käytännön eroihin maiden välillä. Lettan raportti painotti, että turvallisuuden ja puolustuksen yhteismarkkinoiden luominen on keskeistä EU:n strategisen autonomian ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi muuttuvassa maailmantilanteessa. Turvallisuusja puolustusyhteistyötä vaikeuttaa myös Naton ja EU:n roolien osittainen päällekkäisyys. Raportissa korostettiin, että EU:n puolustusteollisuuden hajanaisuus heikentää unionin kykyä vastata nykyisiin turvallisuushaasteisiin. Letta kirjoitti raportissaan Much More than a Market, että sisämarkkinoiden tulisi tulevaisuudessa kattaa myös puolustusja turvallisuussektorit. Käytännössä Kubiliuksen keskeinen tehtävä onkin auttaa EU:n pirstoutuneen puolustusteollisuuden paremmassa organisoinnissa ja jäsenmaiden kylmän sodan päättymisen jälkeen alas ajettujen puolustusvoimien elvyttämisessä. EU-PUOLUSTUS de_16012025_30.indd 30 de_16012025_30.indd 30 2.1.2025 17.13 2.1.2025 17.13. Draghi myös suositteli, että EU jatkaa yhteisvelan myöntämistä hankkeisiin, jotka parantavat unionin kilpailukykyä ja turvallisuutta. TURVALLISUUSPOLIITTISET tavoitteet ovat korkealla, ja muutos nähtiin myös uuden komission kokoonpanossa. Teksti Mika Horelli / Kuva Roman Barkov Y hteinen turvallisuus on noussut ennennäkemättömällä tavalla Euroopan unionin asialistalla. Useat jäsenvaltiot pitävät puolustuspolitiikkaa olennaisena osana kansallista identiteettiään ja itsenäisyyttään. Mario Draghin raportti The Future of European Competitiveness käsitteli myös puolustusta ja turvallisuutta erityisesti EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta. Useat EUmaat, jotka kuuluvat myös Natoon, näkevät sen ensisijaisena puolustusorganisaationa ja suhtautuvat epäillen EU:n pyrkimyksiin vahvistaa omaa rooliaan. Puola osallistuu aktiivisesti Naton toimintaan ja näkee sen pääasiallisena turvallisuustakuunaan, mutta suhtautuu varovaisesti EU-tason puolustusratkaisuihin, jotka voisivat heikentää Naton merkitystä
EU:n jäsenvaltioilla on historiallisista syistä hyvin monimuotoinen asejärjestelmien ja kaluston kirjo, mikä tekee standardoinnista ja yhteistoimintakyvyn kehittämisestä hankalaa. EU:ssa on saavutettu myös edistystä, kuten Euroopan puolustusrahaston perustaminen. Erilaisten uhkakuvien ja prioriteettien sovittaminen yhteiseksi strategiseksi visioksi on vaikeaa. Lisähaasteita luovat jäsenvaltioiden erilaiset asenteet asevientiä ja konfliktinhallintaa kohtaan. 31 Demokraatti YHTEISTYÖN ONGELMALLISUUTTA lisää, että eri Euroopan mailla on erilaisia turvallisuusuhkia. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. de_16012025_30.indd 31 de_16012025_30.indd 31 2.1.2025 17.13 2.1.2025 17.13. Puolustuksen alalla ei ole selkeää johtajuutta tai tehokasta koordinaatiomekanismia. Yhteistyötä hankaloittavat lisäksi tekniset ja logistiset ongelmat. Tulevaisuudessa keskeinen kysymys on, kuinka yhdistää kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja eurooppalaisten yhteisten etujen vahvistaminen. EU:LLA ON VAIN PIENI MERKITYS MAANOSAN SOTILAALLISEN TURVALLISUUDEN TAKAAMISESSA. Esimerkiksi Saksa on perinteisesti varovainen aseviennin suhteen, kun taas Ranska on valmis käyttämään asevoimaa ulkopoliittisten tavoitteidensa tukemiseksi. Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden ja tutkimusyhteisön kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovaatiokapasiteettia. Baltian maissa ja pohjoismaissa keskeinen huolenaihe on Venäjä, kun taas Etelä-Euroopan maat näkevät suurimmat uhat Välimeren alueen epävakaudessa ja muuttoliikkeessä. Myös EU:n institutionaalinen monimutkaisuus aiheuttaa ongelmia
Hän ei halunnut niskoilleen äänestäjien vihaamaa säästö budjettia oikeiston ehdoilla, hänen olisi pitänyt saada vastineeksi vasemmisto laisia myönnytyksiä muilta puolueilta. Nyt kun kanaalin toisella puolella asustavat brititkin ovat 10 vuoden po pulismikauden aiheuttaman taloudelli sen tuhon ja poliittisten myrskyjen jäl keen saaneet vakaan enemmistöhalli tuksen, Ranska alkaa puolestaan näyt tää Euroopan sairaalta mieheltä. Vallassa vaihte livat gaullelainen oikeistokeskusta ja so sialistien johtama vasemmistokeskusta – sivupuolueinaan kommunistit ja vihreät. Gaullelaista oikeistokeskustapuo lue Tasavaltalaisia edustanut pääminis teri Michel Barnier korvattiin nyt kes kustalaisemmalla veteraanilla François Bayrou’lla, jonka sekä populistinen oi keisto että vasemmisto toivon mukaan voivat paremmin hyväksyä. MUTTA MIKÄ esti keskustaa ja vasem mistoa luomasta koalitiohallitusta niin kuin Suomessa tai Saksassa tehdään. R anskassa jäi toteutumatta presidentti Emmanuel Macronin toive siitä, että maail man johtajien juhlis tama Notre Damen tuomio kirkon uusi avaus tuhoisan tulipalon jäl keen aiheuttaisi Ranskassa ja ehkä koko maailmassa jonkinlaisen ”toivon sho kin”. Nyt Renessanssiksi uudelleen risti tyn puolueen suosio on supistunut, ja se on vähemmistöpuolue, joka tarvit sisi kipeästi liittolaisia joko älykkään ja sympaattisen Olivier Fauren johdolla uudelleen nousevista sosialisteista tai Marine Le Penin populisteista. Faure oli valmis sopimukseen, mutta vain pääministerinä. Michel Barnierin hallituksen kaadut tua sosialistit tarjoutuivat kyllä ottamaan pääministerin ohjat käsiinsä, mutta Em manuel Macron ei suostunut antamaan pääministerin paikkaa sosialisteille. Ideologialtaan hyvin erilaisten puo lueiden koalitiohallituksia ei ole Rans kassa koettu sitten neljännen tasavallan 1950luvun alkupuolella. Macron sai vaivoin kokoon uuden hal lituksen, mutta sekin on vähemmistöhal litus. 73vuotias François Bayrou on koke nut poliitikko, jonkinlainen ikuinen kes kustalainen: hän kuuluu keskustalaiseen ryhmään nimeltä Demokraattinen liike ja hänen kunnianhimoinen tavoitteensa on Ranskan suuri sisäinen sovinto. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Ludovic Marin de_16012025_32.indd 32 de_16012025_32.indd 32 7.1.2025 13.40 7.1.2025 13.40. Bayrou on ollut kolmesti keskustan presidenttiehdokkaana ja toiminut mi nisterinä kahdessa hallituksessa. Kaiken kukkuraksi Marine Le Penin populistinen Kansallinen liittouma uh kaa poliittista kenttää kansalliskokouk sen suurimpana puolueena. Säästötavoite oli ehkä liian kunnianhi moinen – suurempi kuin mitä EU vaati. Ranskalla ei ennen Macronin suurta keskustavallankumousta vahvaa keskus tapuoluetta ollutkaan. Äänestäjät ovat vihamielisiä ja ennakoimattomia, julkinen talous kärsii kuuden prosentin alijäämästä, kun EUmaissa pitäisi olla korkeintaan kolmen prosentin budjetti vaje. Hän on rauhallinen maaseudun mies Pyreneiden alueelta, entinen maanviljelijä, nykyään Paun kaupungin pormestari. Sosialistit sekä heidän kommunistien ja populistisen vasemmistolaisen Perik siantamaton Ranska puolueen kanssa muodostama Uusi kansallinen rintama on kyllä kansalliskokouksen suurin ryhmä, mutta silläkään ei ole enemmis töä siellä. Jos Fauresta olisi tullut päämi nisteri gaullelaiset olisivat kävelleet ulos hallituksesta, ja sitä Macron ei halunnut. Hallituskumppaneina ovat Macronin oma keskustapuolue, nykyiseltä nimel tään Renessanssi ja gaul lelainen Tasaval talaiset. 32 Demokraatti RANSKA Demokratian umpikuja Ranska aloittaa uuden vuoden synkissä merkeissä. RANSKA VOI AIHEUTTAA UUDEN EU:N VELKAKRIISIN. Loistavana brexitneuvottelijana tun netun veteraanin Michel Barnierin hallitus kaatui vain kolmen kuukauden jälkeen, kun sekä Marine Le Penin po pulistit että vasemmisto tyrmäsivät hä nen budjettiehdotuksensa ja kaatoivat Barnierin oikeistokeskustalaisen vähem mistöhallituksen epäluottamuslauseella. Hänet tun netaan sovinnollisena, kaikkien kanssa toimeen tulevana poliitikkona. Ranskan parlamentti ja demokratian toiminta ovat umpikujassa, eikä maahan saada enemmistöhallitusta. Mutta enemmistöä sillä ei ole 577 paikkaisessa kansalliskokouksessa. Macron toivoo, että sovinnollinen Bayrou saa tarvittaessa tukea joko oi kealta tai vasemmalta, ja saa pian kansal liskokouksessa läpi maltillisemman sääs töbudjetin, joka rauhoittaisi markkinat. SUOMALAINEN IHMETTELEE, miksi kes kusta ei liittoudu sosialistien kanssa. Mutta Macron pelasti maan Marine Le Peniltä vuoden 2017 presidentinvaalissa ja loi sitä seuranneissa kansalliskokouk sen vaaleissa itselleen yhtäkkiä tueksi suuren keskustapuolueen, silloiselta ni meltään En Marche, jolla oli enemmistö kansalliskokouksessa. Valtionlaina on noussut 112 prosent tiin suhteessa kansantuotteeseen
Ja talous on ollut presidentti Macronin valtteja. Maan talouden perusta on Britanniaa vankempi – popu listit eivät ole vielä päässeet tuhoamaan sitä kuten kanaalin takana. Viime kesän vaaleissa siitä tuli kansalliskokouksen suurin ryh mittymä, jonka oman käsityksensä mu kaan olisi pitänyt saada pääministerin paikka. Ranskan rahajärjestelmä on turvassa euron hoivissa. Faure harkinnee vähitellen irrot tautumista Uudesta kansanrinta masta, sillä sen suosiota ja järkevää menoa häiritsee populistinen Jean Luc Mélenchon, jonka vaikutusta ta loustieteilijät pitävät yhtä tuhoisana Ranskan taloudelle kuin Marine Le Penin oikeistopopulistien hankkeita. Sosialistien on helpointa pysyä pois hal lituksesta tässä tilanteessa. Olivier Faure on suosittu, sillä hän on kaukana monien eritoten populistien äänestäjien vihaamasta pariisilaisesta elii tistä, johon presidentti ystävineen kuuluu. MUTTA JOTENKIN Ranskan on saatava budjettiasiansa kuntoon. 33 Demokraatti Demokratian umpikuja OLIVIER FAURE perusti aikanaan yh dessä kommunistien ja Jean-Luc Mèlenchonin vasemmistopopulistisen Alistumaton Ranska puolueen kanssa vasemmistoryhmittymän nimeltä Uusi kansanrintama. Viime kesän euro vaaleissa Macronin Renessanssi sai vain 15 prosenttia äänistä ja sosialistit hengit tivät heti sen niskaan. de_16012025_32.indd 33 de_16012025_32.indd 33 7.1.2025 13.40 7.1.2025 13.40. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Eikä Fauren kannata ruveta luomaan veljessotaa va semmistossa ainakaan vielä, kun tähtäi messä on vuoden 2027 presidentinvaalit. Mutta jos alijäämäinen budjettikurimus jää krooniseksi, Ranska voi kuitenkin aiheuttaa velkakriisin EU:ssa niin kuin Kreikka aiheutti 2010. Faure on onnistunut nostamaan sosia listit uuteen nousuun
de_16012025_34.indd 34 de_16012025_34.indd 34 7.1.2025 13.53 7.1.2025 13.53. Yksi voisi kuulua herra Työriitasovittelu, mutta ehkä kattavammin ja neutraalimmin sanoin Koskista kuvaisi herra Työoikeus. Asiantuntijan ja tutkijan pitkästä työurastaan huolimatta Koskinen ei silti liene suurelle yleisölle kovin tuttu. Koskiselle voi siis hyvällä syyllä antaa ainakin kaksi lempinimeä. Hän on toiminut pitkän työuransa aikana työoikeuden professorina kahdessa yliopistossa, julkaissut yli 700 työoikeutta käsittelevää kirjoitusta, toiminut lukuisissa asiantuntijaja konsultointitehtävissä sekä luottamustoimissa. 34 Demokraatti KASVO 34 Demokraatti HERRA TYÖOIKEUS Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ihmettelee hallituksen epä demokraattista, kiirehtivää ja runnovaa tyyliä työmarkkinalainsäädännön uudistamisessa. Koskisen töiden ja tehtävien luetteloa voisi halutessaan jatkaa laajan lehtiartikkelin verran ja sen ylikin. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen J os joku Suomessa tuntee työoikeuden monet hienoudet ja vivahteet, sen jonkun täytyy olla työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. Koskisen väitöskirja käsitteli työoikeutta. Päättäjien keskuudessa ja eduskunnan käytävillä Turussa asuvaa emeritusprofessoria näkee kuitenkin usein. Molemmille lempinimille voisi kuitenkin ajatella olevan katetta, vaikka hän itse moisia lempinimiä vieroksuu
Hän luettelee koko joukon muitakin työoikeuden perusteita ravistelevia muutoksia. Myöhemmin tein tutkielman työriitojen sovitteluista. Koskisen mukaan yksi esimerkki ideologisista muutoksista on hallituksen työlainsäädäntöön ajama paikallisen sopimisen malli. Kouluun ja harrastuksiin kuljettiin jalan tai pyörällä. Sota-aika oli vielä suhteellisen lähellä. Riippuen toki siitä, toteutuvatko kaikki hallitusohjelmassa sovitut työnantajan aseman parannukset, Koskinen naurahtaa hieman kolkkoon sävyyn. Yksi laajan suvun Ouluun päätyneistä oli Koskisen isä, joka oli veljensä kanssa jäänyt täysorvoksi Karjalassa 11-vuotiaana. Seppo Koskinen aloitti 10-vuotiaana oppikoulun. Koskinen murjaisee erikoistuneensa jo 15-vuotiaana työoikeuteen. – Päätin jo silloin, että alan tutkia työriitojen sovittelua heti kun vain pääsen oikeustieteelliseen opiskelemaan. Ståhl berg, Kyösti Kallio ja Martti Ahti saari. – Hallitus tekee muutoksia kovin kiireisesti siihen nähden, että kyse on todella laaja-alaisesta kokonaisuudesta. muodossa, mitä eduskunta on nyt säätämässä. Kaikkineen koulun vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut aika merkittävä. 18-vuotiaana pääsin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Yhteiskunnallisista aineista kiinnostunut Oulun Lyseon oppilas hurahti oikeustieteeseen, tarkemmin sanoen työoikeuteen jo hyvin varhain. – Olen aina ihaillut laillisuusmies Ståhl bergia. VIISIKYMMENTÄLUVUN OULUSSA elettiin samankaltaista arkea kuin muissakin vastaavissa pikkukaupungeissa. 36 Demokraatti D-KASVO Yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksenteon taustavaikuttajan rooli on Koskisen tapauksessa laaja. Tässä on silti ollut aitoa epäselvyyttä siitä, mikä hallituksen toimi mitäkin tavoitetta toteuttaa. Väitöskirjassani tutkin puolestaan työtaisteluja ja niiden seurauksia. Ahtisaari taas tunnettiin sovittelutyöstään, joten hänkin on ollut siinä suhteessa esikuvani. Oulun Lyseo täytti tänä vuonna 150 vuotta. KULUNUT VIIME syksy ei tehnyt valiokuntakuulemisten suhteen poikkeusta Koskisen työkalenterissa. – Ne ovat hyvin merkittäviä muutoksia, Koskinen toteaa. Sen sijaan Suomessa koko vuosi 2024 oli kaikkineen hyvin poikkeuksellista työlainsäädännön säätämistä. Koskinen on ylpeä vanhasta opin ahjostaan. – Esimerkiksi myös paikallinen sopiminen on todella iso kysymys siinä KEVÄÄLLE 2025 ON ODOTETTAVISSA VÄHINTÄÄN YHTÄ ANKARAA TYÖMARKKINA ILMASTOA KUIN VIIME SYKSYNÄ. Jo silloin ajattelin, että kun työoikeus ja työlainsäädäntö on työn ja pääoman välistä ristiriitaa, niin pitäähän sitä kuitenkin osata sovitella. Jatkosodan jälkeisellä evakkotiellä yksi suvun haara päätyi Lahden seudulle, toinen Jyväskylään ja loput jäivät Ouluun, Koskinen kuvaa kotitaustojaan. Niistä käytän nimitystä ideo logiset muutokset. – Ei sentään voi sanoa, että kaikki työlainsäädännössä uudistetaan. Jos kulunut syksy 2024 oli työoikeuden kannalta täynnä historiallisia muutoksia, on vuodenvaihteen ajan tietojen valossa keväälle 2025 odotettavissa vähintään yhtä ankaraa työmarkkinailmastoa. Se esimerkiksi antaa yksitOulun Lyseossa on opiskellut peräti kolme Suomen presidenttiä: K.J. – Se on hyvä koulu, joka innosti meitä oppilaita lähestymään asioita ja ilmiöitä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. – Nyt tulee sellaisiakin lakimuutoksia, joiden asioista ei ole ollut edes mitään erimielisyyttä ja siitä huolimatta lakeja muutetaan. – Varmaankin hallitus ja hallituspuolueet ajattelevat parantavansa työmarkkinoiden toimintaa, eikä sen tavoite ole jokin muu. – Suurin piirtein vuonna 1966 tutustuin 15-vuotiaana Ralf Dahrendorfin teoksiin konfliktien sovitteluista. KOSKINEN PAINOTTAA, että ilmoittamistaan hyvistä aikeistaan huolimatta hallitus halusi muuttaa sellaistakin lainsäädäntöä, joka ei ole ollut edes työmarkkinajärjestöjen pohdittavana tai jonka työmarkkinajärjestöt ovat vastikään yhteisesti uudistaneet. Koskinen muistuttaa, että myötätuntotaisteluja ja poliittisia työtaisteluja rajoitettiin sekä työehtosopimuksen voimassa ollessa että sopimuksettomalle ajalle. Koskisen isän puoleinen suku oli asunut Karjalassa. Kollektiivisella puolella eli työrauhakysymyksissä tuli kuitenkin aika isoja muutoksia, vaikka hallitus muuta väittää. de_16012025_34.indd 36 de_16012025_34.indd 36 7.1.2025 13.53 7.1.2025 13.53. – Suomessa tehtävät työlainsäädännön uudistukset ovat työlainsäädännön satavuotisessa historiassamme merkittävimmät tähän asti, Koskinen sanoo. Samoin lisensiaatintyöni käsitteli työriitojen sovittelua. Koskinen ihmettelee hallituksen kiireistä, lakeja runnovaa tyyliä. Hän on yhteiskunnallinen kirjoittaja, keskustelija ja vaikuttaja, joka osallistuu myös lakien valmisteluun asiantuntijana monessa valiokunnassa. – Kun olen itse kirjoittanut työlainsäädännöstä useita kirjoja, on vaikutelmani nyt se, että todella suurelta osin ne pitäisi kaikki kirjoittaa uusiksi
työja sosiaalioikeuden professori vuosina 1993– 2003 Lapin yliopistossa . Koskisen mukaan on vaikea ennakoida, mitä paikallinen sopiminen käytännössä tältä osin toisi mukanaan. ylioppilaaksi Oulun Lyseosta vuonna 1969, oikeustieteen tutkinto vuonna 1973, sen jälkeen oikeustieteen tohtorin ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnot . perheeseen kuuluvat vaimo, kolme poikaa, kolme miniää ja seitsemän lapsenlasta täisille työnantajille ja työntekijäjärjestöjen paikallisille jäsenyhdistyksille oikeuden sopia työehdoista yhtä laajasti kuin valtakunnalliset työntekijäja työnantajaliitot. – Jos paikalliset yhdistykset siihen suostuvat, voi yksittäinen työnantaja ilman muuta pyrkiä sopimaan toisin työaikalaista, vuosilomalaista ja yhteistoimintalaista. työoikeuden professori vuosina 2013–2018 Turun yliopistossa . eläkkeellä vuodesta 2018 . de_16012025_34.indd 37 de_16012025_34.indd 37 7.1.2025 13.53 7.1.2025 13.53. – Kukaan ei ole kuitenkaan niitä muutoksia toivonut. – Jos näin käy, lähtevätkö valtakunnalliset työntekijäliitot sitten kieltämään yksittäisiltä jäsenyhdistyksiltään toisin sopimisen. 37 Demokraatti SEPPO KOSKINEN . syntynyt 1950 Oulussa . Silti muutokset putkahtivat aivan puskista hallituksen esitykseen. Missään ei ole toteutettu paikallista sopimista näin laajana. EU:n direktiiveissäkin näytettäisiin edellyttävän aina valtakunnallista työehtosopimista. PÄÄTIN JO 15-VUOTIAANA, ETTÄ ALAN TUTKIA TYÖ RIITOJEN SOVITTELUA HETI KUN PÄÄSEN OIKEUSTIETEELLISEN OPISKELEMAAN
KOSKISEN MUKAAN työlainsäädännöstä toisin sopimisen oikeuden ulottaminen paikallistasolle murentaisi toteutuessaan paljon: keskitetyn työehtosopimisen lisäksi suomalaisen työelämälainsäädännön perusteet. Autoritaariset yhteiskunnat rajoittavat näitä oikeuksia. – Laaja toisin sopimisen oikeus on annettu valtakunnallisille työntekijäjärjestöille. de_16012025_34.indd 39 de_16012025_34.indd 39 7.1.2025 13.53 7.1.2025 13.53. Puhutaan yleviä siitä, että Suomi on demokraattinen valtio: lainsäätäjän toimet perustuvat hallituksen demokraattisesti ja parlamentaarisesti saamaan valtuutukseen ja oikeutukseen. Esimerkiksi työaikalaissa on sovittu, että suurimmissa työehtokysymyksissä vaaditaan valtakunnallista sopimista. Koskinen sanoo haluavansa ”hieman riitauttaa” hallituksen ja sitä lähellä olevien tahojen nykyistä puheenpartta. Näin Koskinen kirjoitti: ”Valiokunnan puheenjohtaja Vestman nakertaa oudolla tavalla perustuslakivaliokunnan toimivaltaa, koska hyväksyy mietintövaliokunnan mahdollisuuden kävellä perustuslakivaliokunnan yli.” KOSKISTA HUOLESTUTTAA sekä suomalaisen demokratian että sopimusyhteiskunnan tila. Keväällä 2024 hän arvosteli muun muassa Demokraatin julkaisemassa mielipidekirjoituksessaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) toimintaa tämän pitäessä tarpeettomana perustuslakivaliokunnan tarkistuskäsittelyä lakkolakien valmistelussa – siitä huolimatta, että lakkolakeihin tuli työelämäja tasa-arvovaliokunnassa lukuisia muutoksia ja selvennyksiä perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen. Tähän asti on luotettu siihen, että kun työnantajaja työntekijäjärjestöt ovat yhdessä sopimassa, ne pystyvät sen hallitusti tekemään. 39 Demokraatti D-KASVO 1 Perhe ja suku. Tarvittaessa Koskinen sivaltaa sanan säilällään kuitenkin myös kipakasti, kuten esimerkiksi taannoinen tapaus osoitti. NYT TULEE SELLAISIAKIN LAKIMUUTOKSIA, JOIDEN ASIOISTA EI OLE OLLUT MITÄÄN ERIMIELISYYTTÄ JA SIITÄ HUOLIMATTA LAKEJA MUUTETAAN. – Meillä on Suomessa ollut hyvin laaja oikeus työelämäkysymyksissä ryhtyä poliittisiin työtaisteluihin. 2 Tasaarvoinen yhteis kunta. Enemmistövalta kuvaa nykyistä järjestelmäämme hyvin. Ei tarvitse välittää, vaikka muut olisivat aivan toista mieltä. Hallituksen rajoittama lakko-oikeus on hänestä yksi esimerkki autoritaarisesta hallintotavasta. Koskisen mukaan Orpon hallituksen toiminnassa on vaikea nähdä yhteen sovittamiseen ja konsensukseen pyrkimistä. Pienemmissä kysymyksissä voi mikä tahansa työehtosopimus riittää. Pidän sitä hyvänä asiana. – Nykyinen meno ei ole demokraattista siinä mielessä, että päätöksen teossa otettaisiin huomioon myös vähemmistön asema, käsitykset ja mielipiteet. 3 TÄRKEINTÄ 3 Luontoa kunnioittava elämä. – Voi kuitenkin kysyä, mitä on niin sanottu yksinvalta tai enemmistön valta demokratiassa. Se oikeus kuuluu olennaisesti demokraattiseen yhteiskuntaan. Mitkä kolme arjen asiaa ovat sinulle tärkeitä. – Tämä linja synnyttää vain syvenevää kahtiajakoa. KOSKISESTA VÄLITTYY leppoisan, hedelmällisiin kompromisseihin kykenevän ihmisen vaikutelma; sellaisen, joka esimerkiksi haluaa kunnolla harkita ja puntaroida erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin kertoo näkemyksensä. – Koskaan aiemmin ei kuitenkaan ole ajateltu, että mikä tahansa työehtosopimus voisi olla yksittäisen työnantajan ja paikallisen jäsenyhdistyksen sopima. Kun enemmistöhallitus on tullut valtaan, se mielestään saa itse päättää yksin kaikesta. – Kun moititaan Unkaria oikeusvaltion murentamisesta, niin voi todeta, että on meillä Suomessa aika samanlaista toimintaa
Se löytyy nimittäin valtion taskusta ja systeemin viisaudesta. KORNEIN TARJOUS tuli vastaan pari vuotta sitten. Ainakin jouluna. MEIDÄN TULEE ihan kaikkien taistella, ettei Suomesta tule hyväntekeväisyysyhteiskuntaa. Siis vanhaa kinkkua, lohta ja laatikoita, kun ei enää itselle maistunut. Ja toinen saa herätyksen ja haluaa auttaa. TÄSSÄ HYVÄÄ tarkoittavassa someilmiössä näkyy hyväntekeväisyysyhteiskunnan hankaluus. Tärkein poliittinen taistelu käydään tästä asiasta. Kasvava työttömyys ja kutistuneet sosiaalituet painavat katseita maahan. MISTÄ TÄMÄ ilmiö kertoo. Kun ahdinko kasvaa riittävästi, äiti tai isä nielee häpeänsä ja kirjoittaa omalla nimellään Facebookiin ja pyytää ruokaa jouluksi. Siinä voi sitten kyynelehtiä omaa hyvyyttään aattona calvadoksen ääressä kun oma tenava leikkii tuoreella tietokoneella ja vaimollekin on löytynyt Cuccin huivi. MUTTA EI aina ole joulu. Ettei joulu ole erikoispäivä, jolloin nöyrille annetaan ja me varakkaat saamme synninpäästön muutamalla kympillä. Ei almuja vaan veroja KOLUMNI Sami Kuusela sami@samikuusela.com Kirjoittaja on yrittäjä ja demari. Joku oman elämänsä Herra Hursti tarjosi Tapaninpäivän jälkeisenä päivänä somessa jouluruokaa köyhille. JOULUNA ON helppo heruttaa internetissä ja kertoa tarjoavansa köyhille kinkun tai viisikymppiä. SYDÄN LÖYTYY VALTION TASKUSTA JA SYSTEEMIN VIISAUDESTA. Ja jos näkee, se on oma vika, kun on tuhlannut rahansa päihteisiin. Kortteleita kiertävissä leipäjonoissa seisoo yksinäisiä lapsia. Ja me demarit voimme näyttää, missä se sydän sijaitsee. de_16012025_40.indd 40 de_16012025_40.indd 40 8.1.2025 9.03 8.1.2025 9.03. Varmaankin siitä, että perheja lapsiköyhyys on lisääntynyt Suomessa ja tilanne on pahentunut leikkausten myötä. Tarjottiin rahaa, lahjoja tai ruokaa ja pyydettiin perustelemaan tarvetta. Solidaarisuudesta. Myös hätähuudot lisääntyivät. YKSI PAHIMMISTA asioista lienee pilkka, jota köyhä kohtaa. Hyväntekijä sai paljon kiitosta jaloudestaan. Tai lahjoja lapsilleen. Kun hyväntekijät vaativat perusteluja avuntarvitsijoilta, pyyntö on oikeastaan aina epäilyä ja nöyryyttämistä ja se vahvistaa köyhän häpeää. Kunhan saa kunnon anelut lannistetuilta ja ylitsevuotavat kiitokset paitsi köyhiltä myös kavereiltaan. Eikä aina apua tarvitse lapsi vaan kuka tahansa meistä, minä päivänä tahansa vuodesta. 40 Demokraatti K öyhyys lisääntyy Suomessa. Aneltiin apua, jotta köyhän perhe saisi joulun. MUTTA LÖYTYY niitä hyväntekijöitäkin. Kannustukseksi naamioitu oikeistopuhe kertoo lannistetulle, ettei Suomessa kukaan oikeasti näe nälkää. Tämän joulun erityisyys ainakin Helsingissä olivat avuntarjoukset sosiaalisessa mediassa
Elämä kantaa kyllä. Eletyistä vuosista huolimatta on kuitenkin edelleen se sama ihminen, vaikkakin paljon kokeneempana. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_16012025_41.indd 41 de_16012025_41.indd 41 7.1.2025 13.48 7.1.2025 13.48. Vaikka ihminen on universumin mittakaavassa aika merkityksetön, niin se ei tarkoita, etteikö heikompien puolesta pitäisi kamppailla. Ihminen näyttää siltä miltä se näyttää, eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä. Jos arkiset murheet joskus painavat, niin käännän katseeni mielelläni tähtiin ja muistutan itseäni siitä, miten pieniä ja merkityksettömiä me oikeasti olemme täällä universumissa. Itselle ei jää hirveästi aikaa. Aikuisiässä suhtautuminen omaan ulkonäköön on muuttunut neutraaliksi ja lempeäksikin. Silmissä yhä se sama leikkimielisyys kuin lapsena. Se on syy, miksi teen tällaista työtä. Kaikki arkiset asiat ovat kuitenkin vain ihmisen kokoisia. Kohtuullisen vaativan työn ja pikkulapsiarjen yhteen sovittaminen näkyy peilissä. Viime vuodet eivät ole siinä mielessä olleet niitä armeliaimpia. 41 Demokraatti Rami Lindström 39-vuotias sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeri P eilistä näkyy ruuhkavuosien veistämät kasvot. Teini-iässä olin kriittisempi omaa ulkonäköä kohtaan. Haluan tehdä oman osani sen puolesta, että jokainen ihminen saisi elää merkityksellistä, arvokasta ja hyvää elämää. Neljänkympin lähestyessä huomaan peilikuvastani, etten ole enää nuori. Peilissä on kuitenkin se sama nuori poika, kuin vaikka 25 vuotta sitten. Jo lapsuudesta asti minulla on ollut luottamus, että asiat aina järjestyvät
42 Demokraatti ETNO PUNKILLA SOTAA VASTAAN 42 Demokraatti de_16012025_42.indd 42 de_16012025_42.indd 42 7.1.2025 9.53 7.1.2025 9.53
43 Demokraatti KULTTUURI ETNO PUNKILLA SOTAA VASTAAN Docpoint-festivaali esittää dokumentin, joka kertoo Gogol Bordellon tarinan New Yorkin undergroundista sodanvastaiseksi ääneksi. 43 Demokraatti de_16012025_42.indd 43 de_16012025_42.indd 43 7.1.2025 9.53 7.1.2025 9.53
Eugene Hütz on käynyt myös tapaamassa rintamalla olleita ukrainalaissotilaita. Dokumentin huippukohtia on bändin matka Ukrainaan. de_16012025_42.indd 44 de_16012025_42.indd 44 7.1.2025 9.53 7.1.2025 9.53. – Tein musiikkivideoita ja kävin keikoilla etsimässä uusia bändejä. Kuvasimme keikan ja kävimme romanipakolaisten keskuksessa. Tarina kaljoittelusta pommituksen aikana kuulostaa uskottavalta. Lapsena minua vahti usein setäni Mik hail Mykolayev, joka on aika kuuluisa kuvataiteilija. – Valvoin matkalla 50 tuntia putkeen. Lähdin juomaan kaljaa paikallisten kanssa, Hütz muistelee. Sillä on puolellaan muusikoiden armeija, joka kiertää maailmaa musisoimassa maansa puolesta. Ilmahälytyksiä oli koko ajan, elokuvan ohjaaja Nate Pommer sanoo. 44 Demokraatti KULTTUURI Teksti Harri Römpötti Kuvat Film Servis Festival Karlovy Vary J os sodan kulku olisi kiinni rockmusiikista, Ukraina olisi voittanut jo ajat sitten. Musiikki olisi jäänyt sivujutuksi. Vähitellen bändi nousi hurjien keikkojen siivittämänä New Yorkin underground-kuvioista kansainväliseen maineeseen. Mukana on muitakin etnisiä aineksia. GOGOL BORDELLO syntyi varttivuosisata sitten New Yorkissa ja Hütz on elänyt Yhdysvalloissa suurimman osan elämästään, mutta hän sanoo ylpeänä, että kävi Kiovassa melkein joka vuosi ennen sotaa. Se oli lyhyt kolmen päivän reissu hyökkäysten välissä. Hänellä oli pitkä tukka ja housut aina maalissa. Sodan aikana Suomessa ovat käyneet ukrainalaisista muun muassa kotimaassaan stadionit täyttävä Okean Elzy ja nyttemmin amerikkalaistuneen Eugene Hützin johtama Gogol Bordello. Rempseä tyyli on Hützin tavaramerkki sekä puheissa että musiikissa. Kymmenisen vuotta myöhemmin Hütz perusti Gogol Bordellon. Kun lopulta pääsin hotelliin nukkumaan, tuli ilmahälytys. Kuulin Gogol Bordellon maineesta. Sen musiikkiin hän ammensi aineksia punkista ja sukunsa romanijuurista. Ukrainassa ei ollut sen alan rakenteita, Hütz pohtii. NYT GOGOL Bordello tulee Docpoint-festivaalille elokuvassa Scream of My Blood: A Gogol Bordello Story (USA 2023). Sen sijaan iso osa Venäjän kansainvälisesti tunnetuista rocktähdistä vastustaa sotaa maanpaossa. – Jos olisimme jääneet Ukrainaan, minusta olisi tullut luultavasti maalari. Scream of My Blood -dokumentti seuraa sitä matkaa. Vuonna 1989 Hütz päätyi New Yorkiin. Hän oli 16-vuotias, kun perhe lähti glasnostin saattelemana Länsi-Eurooppaan ja sitten Yhdysvaltoihin. Hütz syntyi Ukrainassa vuonna 1972. Ensinäkemältä halusin tehdä siitä dokumentin. Kokemus oli raskas mutta huikea. – Eugene sai kutsun soittaa rajavartioston sotilaille Uzhorodissa. Pommer on ohjannut sen yhdessä Eric Weinribin kanssa, mutta aloitti tekemisen jo 20 vuotta sitten
Pandemia vei kiinnostuksen moiseen, ja palasin tekemään nopeita biisejä nopeasti. EI LIENE mikään ihme, jos sota on kärjistänyt ukrainalaisten asenteita venäläisiin hyvinkin laajasti. Mutta se voi tarjota suunnan eksyneille ja innostaa ryhtymään toimeen, Hütz pohtii. En välitä paskaakaan venäläisten mielipiteistä. Silloin Venäjän hyökkäyksestä oli kulunut muutama kuukausi. Gogol Bordellon musiikki oli jo muuttumassa sinfoniseksi, jonkinlaiseksi sinfopunkiksi. Vice tuotti sen. Myös Hütz kiinnostui elokuvasta tosissaan. Gogol Bordello on soittanut tukikonsertteja, jotka ovat tuottaneet satoja tuhansia dollareita Ukrainan hyväksi. – Olen katsonut miljoonia rockdokumentteja ja niillä on harvoin olennaista tarjottavaa. Siellä hän tapasi Weinribin, joka on muun muassa avustanut Mic hael Moorea dokumenteissa Fahrenheit 9/11 (2004) ja Capitalism: A Love Story (2009). Kielen suhteen Hütz ei ole yhtä jyrkkä. Näytöksen jälkeen Hütz soitti lyhyen keikan akustisen kitaran kanssa. 45 Demokraatti Aluksi salakuljetin kameran keikoille, Pommer muistelee. Älkää luulko, että sellaisia ihmisiä on pieni vähemmistö! Suurin osa venäläisistä on semmoisia. GOGOL BORDELLON ETNISEN SEKAMETELISOPAN JA HAUSKANPIDON RINNALLE ON TULLUT POLITIIKKA. Sodan hän on tuominnut jyrkästi. de_16012025_42.indd 45 de_16012025_42.indd 45 7.1.2025 9.53 7.1.2025 9.53. Hütz tuntuu nielleen kirjan karvoineen ja nahkoineen. – Musiikilla voi olla vain rajallinen vaikutus eikä se voi muuttaa mitään nopeasti. Mutta se käsittelee myös maahanmuuttoa. Hyvä niin. Viimeisin Solidaritine-lp (2022) kulkeekin jo rosoisesti vanhaan tapaan. Vuosien varrella materiaalia kertyi kokonainen arkisto, jota alkoi olla jo vaikea jäsentää. – Dokumentin näkökulma Ukrainaan on Eugenen. Hütz toteaa, että Gogol Bordellon musiikki on kuitenkin ennallaan. Kun homma jatkuu, asiat muuttuvat. En juuri välittänyt tästäkään, mutta Nate on hyvä kaveri, joten annoin hänen kuvata. – Sergei on äärimmäinen poikkeus. Gogol Bordellon monikansallisessa pöydässä on paikka jokaiselle riippumatta, mistä he tulevat, Weinrib maalailee. Pommer päätyi työskentelemään leikkaajaksi Vice Mediaan, joka oli kasvanut lehdestä muun muassa tv-tuotantoyhtiöksi. Sittemmin Pommer teki videoita myös Gogol Bordellolle. – Rockbändien keski-ikä on kuulemma seitsemän vuotta. Rälläämisen rinnalle on tullut politiikka. Kirja väittää, että Venäjän kansalla on orjien luonne ja sitä hallitsee kärsimyksen kultti. KUN VENÄJÄ hyökkäsi Ukrainaan, Gogol Bordellosta tuli ajankohtainen aihe ja dokumenttihanke sai vauhtia. Sama villi etninen sekametelisoppa ja hauskanpito jatkuvat edelleen. Hütz ja ohjaajat kertoivat dokumentista tshekkiläisellä Karlovy Varyn elokuvafestivaalilla, jolla se sai Euroopan ensi-iltansa. Hütz haukkui jo silloin Venäjää zombifarmiksi. Gogol Bordello kävi viimeksi Helsingissä Kulttuuritalossa kesällä 2022. Varsinkin eräs sukulainen opetti paljon Ukrainan historiasta mutta puhui venäjää. Se on julkaissut Ukrainian Songs -ep:n, jonka ukrainankielisistä biiseistä esimerkiksi Teroborona on omistettu siviileistä kootuille kodinturvajoukoille. – Venäläisillä ei ole vapaata tahtoa. Hütz on tehnyt Primuksen Les Claypoolin kanssa Ukrainan presidentille ylistyslaulun Zelensky: The Man With the Iron Balls. Venäjän hyökkäyksen takia nyt pitää kertoa maailmalle, mikä ja missä Ukraina on. Sillä lauletaan muustakin kuin sodasta, mutta epäilemättä raivokas punk sopii sotaisiin tunnelmiin ja sanomiin paremmin kuin sinfopunk. Hütz viittaa Venäjän kulttuurin ja historian tutkimukseen erikoistuneen professori Daniel RancourLaferrieren kiisteltyyn kirjaan The Slave Soul of Russia: Moral Masochism and the Cult of Suffering (1995). Tässä asiassa pitää palata mustavalkoiseen maalaisjärkeen. Scream of My Blood: A Gogol Bordello Story esitetään Docpoint-festivaalilla (4.–9.2.). Rjabtsev on tosin syntynyt Gorkissa eli nykyisessä Nižni Novgorodissa, joka kuuluu Venäjään. Alussa hormonit hyrräävät ja tytöt ja viina kiinnostavat. Hänen vaimonsa on ukrainalainen ja hänellä on asunto Kiovassa, Hütz selittää. Nimi puhuu puolestaan. Joillakin voi olla antropologista arvoa. Kansa on kuuliainen tyrannille, jotta sen ei tarvitse kantaa vastuuta. Bändeistä tulee instituutioita. Pian sodan alettua maaliskuussa 2022 Hütz lauloi Ukrainan kansallislaulun Patti Smithin kanssa New Yorkissa isossa hyväntekeväisyyskonsertissa. Hän toteaa, että hänenkin suvussaan puhuttiin sekä ukrainaa että venäjää ja hän kasvoi kaksikielisenä. Gogol Bordello on aina ollut pitelemätön bailukone eikä Hütz ole koskaan vaikuttanut suurelta ajattelijalta. – Mutta ei punkissa ole kyse sellaisesta. Naamasta jo näkee, että hän on Kiovan venäläisiä. Sanoitukset ja sanoma ovat toki muuttuneet. Silti paasaaminen kuulostaa yllättävältä, kun hänen rinnallaan on yhä Gogol Bordellon soinnille olennainen venäläinen viulisti Sergei Rjabtsev, joka on ollut mukana melkein alusta asti. Hän ei puhunut siitä lempeämmin Karlovy Varyssakaan
Kuitenkin toimitsijan pitää puolustaa yhdistysten kokouksissa johtajien tekemisiä ja innostaa tovereita myymään arpoja ja lehtien tilauksia. Hän kertoo, miltä tuntuu lähteä kentälle, kun johto tappelee julkisesti keskenään. 1960-LUVUN ALUSSA kaikkien puolueiden talous oli kuralla ja ne olivat riippuvaisia ulkopuolisista, myös ulkomaisista, rahoittajista. Se ei ollut helppoa, sillä vastapuolella oli kovaotteisia junttamiehiä. Päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1959–1966. SDP ja Suomen Ammattijärjestö (SAJ) saivat rahaa lännestä ja SDP:stä eronnut oppositio ja SAK idästä. Ennen lähtöään pois politiikasta Toimi Ranne ennätti nähdä vielä Rafael Paasion nousun pääministeriksi ja Mauno Koiviston valtiovarainministeriksi. Tämä oli tilanne keskiviikkona 18.12.1963”, Ranne kirjoitti päiväkirjaansa sen jälkeen, kun keskenään erimieliset Paasio ja Pitsinki olivat esiintyneet toimitsijoille puolueen sisäisessä palaverissa. Kirjan julkaisi 614-sivuisena omakustanteena kirjoittajan poika Esa Ranne, joka on viimeistellyt ja täydentänyt edesmenneen isänsä tekstiä. Puoluesihteeri Kaarlo Pitsingin johtamassa puoluetoimistossa Ranne oli Paasion tukijana yksinäinen kummajainen. 46 Demokraatti KULTTUURI Rafael Paasio oli puoluetuen ”todellinen keksijä” PUOLUETOVERI ON VARMA VIHOLLISENA, EPÄLUOTETTAVA YSTÄVÄNÄ. Matti Hannikaisen tutkimuksen Uudistuva puolue ja hyvinvointivaltio Seppo Kääriäinen arvioi Demokraatissa 4. KIRJA Paasion tukija. Leskisen junttaa torjumassa. Ranne auttoi Paasiota saamaan puolueorganisaatiota vähitellen taakseen. Ranteen näkökulma on kuitenkin Tuomiojaa maanläheisempi ja arkisempi. Kirja on viides osa SDP:n historiasarjassa. Päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1959–1966. Rahoitusta riitapuolille järde_16012025_46.indd 46 de_16012025_46.indd 46 2.1.2025 17.17 2.1.2025 17.17. Hän kannatti myös sovintoa puolueesta eronneiden niin sanottujen skogilaisten kanssa. Poika julkaisi isänsä, toimitsija Toimi Ranteen päiväkirjat SDP:n hajaannusvuosilta 1959–1966. Leskisen junttaa torjumassa. Teksti Unto Hämäläinen / Kuvat Työväen Arkisto S DP eli 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa puoluehajaannuksen vaikeita vuosia. Politiikkaan virtasi pimeää rahaa, jolla oli suuri vaikutus SDP:n ja SAK:n hajaannuksessa. Ranne oli puolueen sisäisessä linjakamppailussa puheenjohtaja Rafael Toimi Ranne: Puolue murroksessa. Heistä näkyvin ja vaikuttavin oli Väinö Leskinen. TOIMI RANNE oli henkilöarvioissa yhtä sumeilematon kuin Erkki Tuomioja on julkaistuissa päiväkirjoissaan. Toimi Ranne oli SDP:n toimitsijana seitsemän vuotta ja seitsemän kuukautta, ja piti koko ajan päiväkirjaa. Omakustanne 2024, 614 s. Viime keväänä ilmestyi myös Toimi Ranteen kirja Puolue murroksessa. Niistä on vastikään ilmestynyt kaksi kirjaa. Hän kärsi nahoissaan raskaat vaalitappiot vuoden 1962 presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa, mutta pääsi myös nauttimaan voitoista kunnallisvaaleissa 1964 ja eduskuntavaaleissa 1966. Paasio ja Koivisto olivat Ranteelle läheisiä kumppaneita, joita hän aidosti arvosti. Ranne näki ja koki SDP:n, SAK:n ja TUL:n hajaannuksen vaikutukset työssään joka päivä. ”Opin lopullisesti ymmärtämään puolueen toimitsijan paradoksaalisuuden: Puoluetoveri on varma vihollisena, epäluotettava ystävänä”, Ranne tilitti oltuaan neljä vuotta SDP:n palveluksessa. ”Kaikista puolueen toimitsijoista 26 oli sovintoa vastaan, 12 oli sovinnon kannalla ja 11 oli häilyviä, epävarmoja. Kirja on hyvin subjektiivinen, elämänmakuinen kertomus. syyskuuta
Tämän asian järjestelyyn käyn käsiksi heti kunnallisvaalien jälkeen, jolloin minun ominaispainoni on nykyistä huomattavasti raskaampi.” Kaksi vuotta myöhemmin Paasion hallituksen puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tekivät yhteisaloitteen puoluetuesta, jonka eduskunta hyväksyi. Kaarlo Pitsinki puhujapöntössä sa massa kokouksessa. Paasio jos kuka tiesi, millaisessa kiipelissä puolueet elivät rahoittajien kanssa, hänellä oli selkeä näkemys, mitä pitää tehdä, ja pääministerinä valta ajaa radikaali korjausliike läpi. Tämä on täysin kestämätön tila.” Paasio kaavaili jo syksyllä 1964 valtiollista puoluetukea: ”Kun tämä meidän demokraattinen systeemimme tarvitsee monta puoluetta, on näiden puolueiden taloudesta huolehdittava valtion budjetissa hyväksytyin varoin. Puolue ei pysty tekemään mitään. Siitä asti on arvuuteltu, kuka oikein keksi puoluetuen. Rafael Paasio ja Väinö Leskinen kättelevät SDP:n edustaja kokouksessa vuonna 1963. Päätös oli kauaskantoinen. ILMAN PAASION PÄÄTÖSTÄ EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA OLISI HUONOMMISSA KANTIMISSA. Tuen maksu alkoi vuoden 1967 alusta. 47 Demokraatti jestelivät Helsingissä toimineet CIA:n ja KGB:n paikallispäälliköt. de_16012025_46.indd 47 de_16012025_46.indd 47 2.1.2025 17.18 2.1.2025 17.18. Jos sitä ei olisi 1960-luvulla tehty, edustuksellinen demokratia olisi tänään paljon huonommissa kantimissa kuin se on. Oltuaan vuoden puheenjohtajana Paasio avautui kahden kesken Ranteelle: ”Kun puolueelle hankitaan rahaa mistä tahansa, vaarallisistakin lähteistä, tuntematta vähäisintäkään vastuuta ja piittaamatta ollenkaan puolueen ja maan edusta, on ajauduttu sellaiseen tilanteeseen, että puolue on sidottu käsistä sekä jaloista. Kirjoittaja on 70-vuotias vapaa toimittaja, joka oli Helsingin Sanomien politiikan toimittajana 1986–2017. Toimi Ranteen kirjan luettuani olen varma, että puoluetuen todellinen keksijä oli Rafael Paasio
Oslon pohjoispuolella seitsemisen kilometriä keskusrautatieasemasta sijaitseva Grefsenin asema oli tärkeä etappi piste. Suomen Höyrylaiva yhtiön S/S Arcturus oli erikoistunut sota lapsikuljetuksiin. Vaarassa mennen ja tullen -kirjan kuvitusta de_16012025_48.indd 48 de_16012025_48.indd 48 7.1.2025 15.19 7.1.2025 15.19. 48 Demokraatti KULTTUURI Tukholmasta vuonna 1940 lähetetty sähke ilmoittaa kolmen sotalapsen tulosta yöjunalla Osloon. Siellä lasten purka minen oli ollut helpom paa kuin keskusaseman hälyssä. Pohjoismaisen Suomen avun johtajalla Bertel Nybergillä oli keskeinen rooli sekä lasten Norjaan viemisessä että sieltä palauttamisessa
Pelastusoperaatio oli dramaattinen ja taistelujen keskellä myös vaarallinen. Tutkimusaiheen vaativuuden osoittaa, ettei yksiselitteisesti voida kertoa, kuinka monta lasta Norjaan lähetettiin, koska lähtijöitä ei tilastoitu erilleen Ruotsiin ja Tanskaan lähetetyistä lapsista. Etelä-Suomesta alkoi joulukuussa tulla lapsikuljetuksia Norjaan aluksi yksityishenkilöiden järjestämänä. Nykytiedolla voi sanoa, että koska maatamme ei sen enempää talvikuin jatkosodan aikanakaan miehitetty ja kotialueiden pommitustuhot jäivät pieniksi, operaatio ei ehkä ollut välttämätön. Vaarassa mennen ja tullen -kirjan lopussa Päärnilä pohtii lyhyesti laajempaa kysymystä: oliko sotalapsien lähettäminen ulkomaille ylipäätään tarpeellista. SODAN LIITTOLAISUUDET vaihtuivat taas kesällä 1941, kun Suomi lähti mukaan Saksan Barbarossa-hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Suomi oli nyt puolueeton, mutta se ei estänyt tilanteita, joissa suomalaisia joutui tulitukseen, vaikka uhreilta vältyttiin. KIRJA de_16012025_48.indd 49 de_16012025_48.indd 49 7.1.2025 15.19 7.1.2025 15.19. Isoisänsä Sakari Topeliuksen esimerkin kautta hän halusi toimia lasten pelastamiseksi sodan jaloista. Se, että yli kuusituhatta lasta jäi pysyvästi Ruotsiin ja Tanskaan on tietysti suuri luku ja kipeä menetys monelle perheelle. Pitkällisen argumentoinnin pohjalta Päärnilä päätyy arvioimaan, että heitä olisi ollut noin 850. Nyberg muun muassa organisoi suomalaisten evakuointisaattueen Oslosta Ruotsiin. Päärnilän teoksessa kerrotaan myös lasten ja muiden suomalaisten pakolaisten saapumisesta Petsamon alueelta Norjan Kirkkoniemeen talvisodan ensimmäisinä päivinä. Näitä kahta seikkaa eivät kuitenkaan poliittiset päättäjät mitenkään etukäteen tienneet. Norjasta paenneiden suomalaisten vaikeista kokemuksista vaiettiin, koska uutta liittolaista ei haluttu suututtaa. Norjaan sotaa pakoon saapuneet nauttivat sijoitusperheiden ystävällisyydestä, kun sota tuli yllättäen taas lähelle. Voidaan myös pohtia, oliko lasten vaarallinen pikaevakuointi Norjasta keväällä tarpeen, kun taistelut päättyivät jo kesäkuussa 1940, mutta tätäkään ei voinut kukaan etukäteen mistään tietää. Päärnilän teos on huolellisesti laadittua tutkimusta ja osoittaa maailmansodan totaalisen ja yleiseurooppalaisen luonteen koskettaneen monella tapaa myös suomalaissiviilejä. Ymmärrettiin, että jos Suomi romahtaisi Neuvostoliiton seuraava kohde voisi olla strategisesti tärkeät Pohjois-Norjan satamakaupungit. 49 Demokraatti Ne tuntemattomat Sotalasten lähettäminen talvija jatkosodan aikana turvaan Ruotsiin on tunnettu osa maamme historiaa. Päärnilä on selvittänyt huolellisella arkistotyöllä Norjaan tehtyjen lastensiirtojen syyt, organisaation, kuljetustavat ja keskeiset tapahtumat. SOTALAPSET Teksti Ville Jalovaara T ämä sotalapsia koskeva historian aukko täyttyy nyt Ossi Päärnilän tänä syksynä julkaiseman Vaarassa mennen ja tullen -teoksen myötä. Ossi Päärnilä: Vaarassa mennen ja tullen Talvisodan sotalapset Norjassa Atena 2024, 211 s. Pommitusten keskelle joutuneita suomalaislapsia jäi sekasorrossa heitteille ja heidät päätettiin evakuoida Suomeen. Tämäkin on vähemmän tunnettu osa sotahistoriaamme. Norja otti ensimmäisenä maana vastaan suomalaisia pakolaisia Lapissa talvisodan ensimmäisinä päivinä. TALVISODAN AIKANA lasten mukana turvaan muihin pohjoismaihin lähti usein myös heidän äitinsä. Harvempi tietää, että lapsia lähetettiin myös Tanskaan ja Norjaan. Kuten usein vastaavassa sotahistoriassa suomalaisten lasten vieminen Norjaan ja pelastaminen sieltä oli pitkälti yhden miehen, Pohjoismaisen Suomen avun johtajan Bertel Nybergin (1882–1968) hanke. Suomen talvisota herätti Norjassa paljon kiinnostusta ja huolta. Suomessa talvisota oli päättynyt maaliskuun 1940 puolivälissä, kun Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan jo huhtikuun alussa. Tanska antautui ylivoiman edessä nopeasti, mutta Norjassa taisteltiin loppukevään. Päärnilän kirja osoittaa, että kun talvisota syttyi, Suomesta lähetettiin satoja lapsia turvaan vielä rauhantilassa olleeseen Norjaan. Lisäksi hän kuvaa muutaman henkilötarinan avulla, millaista lasten oleskelu Norjassa oli
Edellinen ajaa juutalaisten luovutuksia ja jälkimmäinen tekee parhaansa ne estääkseen. ELOKUVA Klaus Härön elokuva juutalaisten luovutuksesta natsi-Saksaan on kansainvälisen tason riski. Sodan ja suurvaltasuhteiden kyynisissä kuohuissa idealismille ei ole sijaa ja selviytyminen on sattumanvaraista. Ulkomaille ja laajaan levitykseen tähyilevässä elokuvassa on yhtä paljon noiria kuin todellisiin tapahtumiin perustuvaa asiaa. Sammakkoperspektiivi rajoittaa vaihtoehtoja ja tekee historian häpeätahrasta yksilöiden kamppailun. Vasta Tuntematon mestari (2019) auraa tuotantoon kuvauksellisesti ja sisällöllisesti väkevämmän uran, jota ohjaaja käy entistä kansainvälisemmällä painotuksella. Auttajan pyrkimykset pakolaisten pelastamiseksi muistuttavat muunkielistäkin katsojaa Oscar Schindleristä, jonka toimista Steven Spielberg kuvasi oman klassikkonsa. TEOKSEN KESKEISIÄ yksilöitä ovat helsinkiläisen vaateliikkeen omistaja Abraham Stiller, valtiollisen poliisin Valpon päällikkö Arno Anthoni sekä nuori juutalainen Kollmannien perhekunta. Kahden vanhuksen romanssista kertova Rakkaani, merikapteeni (2022) on jo englanninkielinen. 50 Demokraatti Stillerin lista KULTTUURI Ei koskaan yksin Ohjaus: Klaus Härö Pääosissa: Ville Virtanen, Nina Hukkinen, Rony Herman, Naemi Latzer, Kari Hietalahti, Peter Kanerva, Hannu-Pekka Björkman, Carl-Kristian Rundman, Satu Tuuli Karhu 2024, 85 minuuttia Ensi-ilta 17.1. Teksti Rane Aunimo P orvoolainen Klaus Härö tunnettiin pitkään kotimaisen elokuvan kilttinä älykkönä, joka pitäytyi kuivakan asiapitoisissa aatedraamoissa. Kaurismäkeläiseen kestoon puristettu teos päättyy kolkon komeasti ja jää kummittelemaan mieleen. Sisältönsä painotuksilla ja kuviensa kohtalokkuudella Ei koskaan yksin kertookin enemmän ansaan joutuneiden pyristelystä tuomiotaan vastaan kuin kenenkään myyttisestä sankaruudesta. VISUAALISEEN YLÖSPANOON kaikkensa antavaa Häröä voinee hiukan moittia siitä, että hänen kovanaamansa personoituvat niin yksipuolisiksi. Sumu, tupakansavu sekä katujen ja kotien hämärä sulkevat henkilöitä noidankehän sisään kuin pimeään kuiluun, jonne juutalaiset halutaan lähettää. Elokuva ujuttaa laupiasta samarialaista kummittelevan kysymyksen takaumarakenteeseen ja juoniratkaisuun, jossa naistoimittaja koettaa kaivaa iäkkäästä miehestä tietoja, joita tämä on haluton jakamaan. Uutuudellaan hän koettelee rajoja ja ottaa riskin turvallisten kehysten ulkopuolelle. Stillerin roolista muotoutuu sikäli Schind leriä monisyisempi, että nyky-yleisö tietää tämän hyvien aikomusten rajat. Aikoinaan jo puisevalle Miekkailijalle (2015) toivottiin Oscar-menestystä, mutta tällä kertaa suomalainen aihe on puettu täysin maailmantajuiseen asuun. de_16012025_50.indd 50 de_16012025_50.indd 50 8.1.2025 9.29 8.1.2025 9.29. Sen tarina on sinänsä tuttua vakavailmeistä Häröä: historiallinen tosikertomus Suomessa oleskelleiden juutalaisten pakolaisten luovutuksesta natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana. Minulle nämä ovat kuitenkin elokuvan kauneusvirheitä. Anthonin ainoa ominaisuus on roistous ja Lapissa aseella uhittelevan saksalaissotilaan syyllisyys varmennetaan poskeen porautuneella arvella. Hyvät eivät voita ja pahat eivät saa palkkaansa. Suomalainen liikemies joutuu tekemään valintansa Saksan liittolaismaassa, jossa osa johtoa kokee aitoa vakaumusta natsien asialle ja osa opportunistisempaa myötäilyä sodan mahdollisia voittajia kohtaan. Kaikki oikeita henkilöitä. Vauraalle ja omassa yhteisössään vaikutusvaltaiselle Stillerillekin tämä merkitsee taistelun toivottomuutta, jota tämä suree vielä vanhoilla päivillään. Neuvonpitoa ja kauppaa käydään myös aikalaisten poliitikkojen kanssa, joista tärkeimpiä ovat sisäministeri Toivo Horelli ja valtiovarainministeri Väinö Tanner. Kahdeksasta Auschwitzin keskitysleirille päätyneestä vain yksi selvisi hengissä, eikä tämä enää koskaan palannut Suomeen. Ohjaajana hän ei enää tyydy silkkaan yhteiskunnalliseen tai sosiaaliseen realismiin vaan sielua repiviin ristiriitoihin haetaan rohkeasti nojaa myös jännitteisemmistä tyylija muotoratkaisuista. Paksun maskin takaa kähisevää Ville Virtasta ei tunnistaisi ilman ääntä. Samalla suomenruotsalainen Härö on onnistunut hankkimaan lähimenneisyyden traagisia traumoja usein puiville teoksilleen harvinaisen uskollisen aikuis yleisön. EI KOSKAAN YKSIN (2025) on silti yllättävä ilmestys
Tässä elokuvan tasossa Marian houreet ja todellisuus siis sekoittuvat, mutta se suo kierteisen tavan tutkailla päähenkilön menneisyyttä. 51 Demokraatti Viimeinen aaria Teksti Rolf Bamberg M aria Callas (1923– 1977) oli yksi viime vuosisadan merkittävimmistä ja palvotuimmista oopperalaulajista. Maria-elokuvan lopputeksteissä musiikkikrediitit ovat ennätyksellisen pitkät, mutta kylläpä se soikin komeasti, sopivin siivuin. Hänen diivaominaisuutensa ja miessuhteensa takasivat hänelle aseman/kohtalon myös yhtenä aikansa seuratuimpana mediajulkkiksena. de_16012025_50.indd 51 de_16012025_50.indd 51 8.1.2025 9.29 8.1.2025 9.29. Maria on näin enemmän puhdasta fiktiivistä draamaa kuin elämäkertaelokuvaa. Callasin kiemurainen suhde miljardööri Aristotélis Onásikseen on kuitenkin yksi Larrainin ohjauksen kantavista rakenteista, ja samalla alleviivaamaton linkkaus hänen trilogiansa avausosaan Jackieen. Hän on pitkälti linnoittautunut Pariisin asuntoonsa seuranaan lähinnä sisäkkönsä ja hovimestarinsa Ferruccio. Toki elokuva käyttää myös tallennettua Callasin ääntä. Jolie tekeekin roolin tyylikkäästi, ja laulaakin itse juuri niin hyvin kuin äänensä kanssa kamppailevan sopraanon roolissa tarvitsee. Hänellä on ollut vahva kosketuspinta elämiseen koko maailman silmätikkuna. Pahasti mielialalääkkeisiin, erityisesti Mandraxina tunnettuun barbituraattiin addiktoitunut Maria alkaa aukoa fragmentteja elämästään dokumentaristille, joka kuinka ollakaan kulkee elokuvassa nimellä Mandrax. Jolie ei välttämättä ole ollut tunnettu huomattavana luonnenäyttelijänä vaan enemmän kiiltokuvamaisena kaunottarena, mutta se on ollut ilmeinen vahvuus tässä roolityössä. ELOKUVA Maria Ohjaus: Pablo Larrain Pääosissa: Angelina Jolie, Pierfransesco Favino, Alba Rohrwacher 2024, 123 min. Ensi-ilta 24.1. Maria-elokuvassaankaan Larrain ei ole lähtenyt tekemään mitään kronologisesti etenevää suurnaismonumenttia, vaan on fiksusti ottanut perustaksi pätkän Callasin elämänkaaren loppupäätä. Se liittyy kolmanneksi osaksi chileläissyntyisen ohjaajan trilogiaa, jossa hän on uppoutunut maailmankuulujen naisten elämänkulkuihin: vuonna 2016 ensi-iltaan tullut Jackie kuvasi Jacqueline Kennedyn vaiheita miehensä murhan jälkeisinä päivinä, ja kolme vuotta sitten ilmestynyt Spencer kertoi prinsessa Dianan joulusta brittihovissa, kun hän oli eroamassa kruununprinssi Charlesista. Pablo Larrainin supernais trilogia täydentyy hienosti. Larrainin trilogian aiemmissa pääosissa on nähty suuret tähdet Natalie Portman ja Kristen Stewart, ja linja pitää loppuun asti. Musiikkihan oli kuitenkin Maria Callasille yhtä kuin elämä, ja sen hiipumista ollaan nyt todistamassa. Angelina Jolien kiinnittäminen Callasin vaativaan rooliin on ollut sekä rohkea että oivaltava veto. Vaikuttava elokuva alkaakin päähenkilönsä kuolemalla. Tarinan runkona on Callasin epätoivoinen pyrkimys nousta vielä kerran laulamaan estradille, jotka hän on joutunut jättämään jo toistakymmentä vuotta aiemmin sairauden myötä. Pablo Larrain on ohjannut kiihkeän elämän eläneestä diivasta elokuvan Maria
iS to ck . (rb) . Irtovihjeenä vielä, että teoksen suomentaja on tunnustettu runoilija ja draamaklassikoiden kääntäjä. Väliin mahtuivat kotimaisista muun muassa Waltarin perilliseksi joskus nostettu Asko Sahlberg, Katja Kettu ja Saara Turunen. Murhasin ja kuulen alituista herjausta manan majoillakin, harhailen häpeässä. Sotasankarin hommat näyttämötragedioihin vaihtanut kirjoittaja on yksi lajin kulmakivistä, mutta kuka. Sanon teille, he syyttelevät minua armotta. Suomessa tätä näytelmää on esitetty tosi harvoin, viimeksi naisvoimin 1990-luvun alussa. toimintavuoteen. Kun seuraava lehti on Demokraatin perinteinen talven teatterinumero, niin draamakirjallisuuden parissa ollaan. Yhdelle yhä palkinto. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti. Siis kuka kirjoitti, kuka suomensi ja, minkä teoksen. Visan syyskausi alkoi ja loppui järkäleellä, kun elokuussa tehtäväksi asetettiin Mauno Koiviston teos Venäjän idea, ja kausi lopetettiin Mika Waltarin joulurunolla. klo 12.00. ”Nukkukaa vain! Mitä hyödyttää jos nukutte. 52 Demokraatti VISASITAATTI 1 Vuoden 2025 avaussitaatti johdattaa ajassa niin kauas, että nyt ollaan tekemisissä Kirjavisan ihan vanhimman materiaalin kanssa. fi viimeistään 20.1. Pääsääntö on, että kirjailija esiintyy vain kerran, mutta joissain erityistapauksissa, kuten juhannuksina ja jouluina, voidaan tehtäväksi nostaa jo aiemmin arvuuteltuja kirjailijoita. Niin vanhan, että vuosilukuun pitää liittää lyhenne eaa. Minäkin kärsin lähimpien kammottavat teot, eikä kukaan jumalista vihaa minun puolestani vaikka minut teurasti äidinmurhaaja! Katso, näe sydämellä verihaavani! [Nukkuessa mieli kirkastuu ja näkee silmiin, vain päivisin on tulevaisuus ihmisille tuntematon.] Minun teille tuomiani uhreja ahmitte jo kyllin, viinittömiä juomauhreja, hunajan ja veden lepytyksiä, ja yön pyhiä aterioita jotka uhrasin teille tulisella alttarilla, yksin teille, ei muille jumalille.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Uudet kirjakujeet T ervetuloa mukaan Demokraatin Kirjavisan 33. ja niitäkin vuosia on aika paljon. Säännöt ovat entiset tutut: visaisäntä pudottelee tunnistettavaksenne sitaatteja kaunokirjallisista (pääasiallisesti, joskus hyvin harvoin voidaan luiskahtaa tietokirjaluokituksen puolelle) teoksista meiltä ja maailmalta, ja lukijoiden tehtävänä on tunnistaa annettujen vihjeiden tuella, kuka kirjoitti ja mitä. Kaikenlaiset oheistuumailut ja lukumuistot ovat vastauksissa tervetulleita. Ulkomaista väriä toivat muun muassa Jonas Hassen Khemiri ja Eugène Ionesco. . de_16012025_52.indd 52 de_16012025_52.indd 52 8.1.2025 9.44 8.1.2025 9.44. Nämä tehtävä saavat *-erikoismerkinnän. Teidän ansiostanne minä käyn kunniatta vainajien maassa
de_16012025_53.indd 53 de_16012025_53.indd 53 8.1.2025 9.35 8.1.2025 9.35. A rv oe ro t N uo rt en m ie st en ja na ist en m aa ilm at er iy ty vä t. Tähän iskevät somen hämärä taustaiset influensserit, hybridivaikuttajat, jotka voivat radikalisoida nuoren. TEEMA Kolumni: Johanna Vuorelma Yhteiskunta unohti amisnuoret Duunareiden luokkaloikka oikealle ARVOJEN KUOHUILLA Moni nuori kokee, että ei kelpaa yhteis kunnassa
54 Demokraatti TEEMA 54 Demokraatti NUORTEN ARVOMAAILMAT ERIYTYVÄT de_16012025_54.indd 54 de_16012025_54.indd 54 8.1.2025 9.36 8.1.2025 9.36
Yhteistä monille nuorille sukupuoleen katsomatta on vieraantumisen tunne yhteiskunnasta, jota verkon hämärät vaikuttajat hyödyntävät hybridioperaatioissa. Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho de_16012025_54.indd 55 de_16012025_54.indd 55 8.1.2025 9.36 8.1.2025 9.36. 55 Demokraatti Z-sukupolvi on globaalisti kaksi sukupolvea. 55 Demokraatti Sukupuolten arvoja kokemusmaailmat ovat alkaneet eriytyä toisistaan
Samalla on olennaista muistaa nuor ten ja heidän alakulttuuriensa moninai suus, elävyys ja liikkuvuus, kun suku puolten eriytymisen kehitystrendin taus tasyitä, ilmenemismotoja ja seurauksia tulkitaan. Hänen tutkimusaiheellaan on yhteys myös nuorten miesten ja naisten arvo maailmaan ja niiden kautta jopa turval lisuusuhkiin. – Nuori mies voi ajatella sovinistisesti ja olla samaan aikaan hyvin kiinnostunut perinteisesti katsottuna hyvin vasem mistolaisesti painottuneista arvoista ja aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta ja eläinten oikeuksista, Meriläinen kuvaa. Suku puolten eriytyminen arvojen ja aatteiden mukaan on kuitenkin voimistunut myös Suomessa. Hän muistuttaa, että nuorten miesten ja naisten ero arvoissa ja poliittisissa kannoissa on huomatta vasti mutkikkaampi ja vivahteikkaampi ilmiö kuin mitä julkisuudessa on mo nesti kuvattu. Myös Kiilakosken mielestä kysymys nuorten miesten ja naisten eroista arvoissa ja aatteissa on huomattavan paljon hienojakoisempi ja Nuori mies voi ajatella sovinistisesti ja samalla olla kiinnostunut vasemmistolaisista arvoista. – Nämä moninaiset identiteetit ja nä kemysten verkot ovat myös tutkimuksel lisesti haastavia. Naisten esiinmarssiin ristiriitaisin ja epävarmoin tuntemuksin suhtautuvia miehiä ei välttämättä voi sijoittaa kovin täsmälliseen kohtaan perinteisellä kon servatiivinen vs. NUORISTOTUTKIMUSSEURAN vastaava tutkija Tomi Kiilakoski yhtyy Meri läisen näkemykseen. 56 Demokraatti N oin vuosi sitten, vuoden 2024 tam mikuussa maail malle kerrottiin kiinnostava uuti nen. Osa tutkijoista, päättä jistä ja mediasta kuitenkin haluaa, että nämä asiat olisivat mustavalkoisia, sillä niistä on silloin helpompi viestiä ja saada viestinsä perille. Finan cial Times kuvasi alle kolmekymppisten nuorten aikuisten ja nuorten muodosta man Zsukupolven olevankin itse asiassa globaalisti kaksi sukupolvea. liberaali tai oikeistolai nen vs. Sen sijaan on hyvä ymmärtää esi merkiksi se, miten monenlaisia ja sa manaikaisia ja joskus keskenään ristirii taisia identiteettejä ja käsityksiä ihmi sellä tai ihmisryhmillä voi olla, Meriläi nen toteaa. Nuoret miehet kääntyvät enenevästi arvo ja aatemaailmoiltaan kohti kon servatismia, kun taas naiset kannatta vat liberaaleja arvoja ja aatteita. Trendi on tuttu myös suomalaisille tutkijoille, joskin he toppuuttelevat pu humasta nuoret naiset ja miehet jaka vasta suoranaisesta arvokuilusta. vasemmistolainen arvoakselilla. MERILÄINEN TOTEAA, että globaali trendi nuorten miesten ja naisten arvo ja ajatusmaailmojen eriytymisestä näkyy myös Suomessa. Meriläisen mukaan nuoria miehiä voi esimerkiksi sekä ”risoa, pelottaa ja ärsyt tää”, kun naiset saavat yhteiskunnassa, sosiaalisissa yhteyksissä ja työelämässä yhä enemmän omaa valtaa ja vaikutus mahdollisuuksia. TEEMA de_16012025_54.indd 56 de_16012025_54.indd 56 8.1.2025 9.36 8.1.2025 9.36. Politiikan tutkija, valtioopin dosentti Niina Meriläinen Tampereen yliopis tosta on viime vuosina tutkinut nuoriin kohdistuvaa informaatiovaikuttamista osana yhteiskunnallista vallankäyttöä. Financial Timesin mukaan kautta maailman voimistuu yhteiskunnallisilta seurauk siltaan monin tavoin kielteinen trendi: nuoret miehet ja naiset etääntyvät toi sistaan arvoissaan ja aatteissaan. Miehiä ei näillä perustein voi automaat tisesti määritellä esimerkiksi arvokon servatiiveiksi. – Liian usein kuulee puhuttavan, että nuoret naiset ovat sitä ja nuoret miehet tuota
de_16012025_54.indd 57 de_16012025_54.indd 57 8.1.2025 9.36 8.1.2025 9.36. Kuvaavaa oli esimerkiksi Meriläisen saama toistuva vastaus ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien ”amisnuor ten” haastatteluissa. Siksi he ko kivat, etteivät he voi saati että heidän kannattaisi sanoa mielipiteitään julki sesti. He kokivat olevansa niin median kuin päättäjien kuvauksissa yksinomaan jonkinlaista työelämän raa kamateriaalia, jonka ajatuksista, tavoit teista ja unelmista saati yhteiskunnal lista mielipiteistä ei tarvitse välittää. – Ero näyttäisi kasvaneen verrattain pitkään. Länsi, Keski ja ItäSuomessa kerätystä haastattelu materiaalista nousi hätkähdyttävä, yhte näisenä juokseva punainen lanka, vaikka haastateltavien taustat olivat moninaisia. – Ilmiö ei ole millään lailla epätotta, mutta sitä on käsitelty julkisuudessa aika lailla mutkat suoriksi. Oikeistolaisesti, äärioikeistolaisesti tai konservatiivisesti ajattelevat pojat ja nuo ret miehet toivat esiin niin ikään osatto muuden, vieraantumisen ja ymmärtämät tömyyden tuntoja, mutta toisin peruste luin kuin tytöt ja nuoret naiset. – Pojat ja nuoret miehet sanoivat esi merkiksi, että suomalainen media, yh teiskunta ja suomalainen yhteiskunta laajemmin on feminististen voimien ja marxilaisten omistuksessa. Nuorisotutkimusseuran vuodesta 2008 tekemä vuotuinen nuorisobaro metri osoittaa, että erot arvoissa ja aja tusmaailmoissa vaikuttavat kuitenkin kasvaneen miesten ja naisten välillä. – Mutta onneksi on internet, some, pelaaminen ja pelialustat ja niiden yh teisöt. – Esimerkiksi monet vasemmistolai sesti ja feministisesti ajattelevat tytöt ja naiset sanoivat, etteivät he voi sanoa mi tään vasemmistolaisia, yhdenvertaisuu teen tai eläinsuojeluun liittyviä teemoja ääneen. Keskeinen hämärä tahojen hyödyntämä polttoaine verkon hybridioperaatioissa on nuorten koke mus ja tunne siitä, etteivät he kelpaa yh teiskunnassa. Toisaalta kiinnostamattomuus on nuorten mukaan kahdensuuntaista: me diaa, päättäjiä ja tutkijoita ei myöskään kiinnosta heidän asiansa ja yhteiskun nalliset näkemyksensä. – Sekä oikeistolaiset ja konservatiivi set että liberaalit ja vasemmistolaisesti ajattelevat nuoret kokevat, että suoma lainen yhteiskunta ei ole heitä varten, Meriläinen kuvaa. ”Jos puhumme näistä julkisesti, meidät voidaan raiskata Sokoksen ta kana”, kuvaili osa heistä haastatteluissa. Meriläinen esittelee johtamansa tutkimuksen tulok sia kybersodankäyntiä ja turvallisuus politiikkaa käsittelevässä kansainväli sessä konferenssissa. Meriläinen julkaisee vertaisarvioidun tieteellisen tutkimusartikkelinsa Influencers as tools in hybrid operations online maaliskuussa Yhdysvalloissa. Amisnuoret kokevat olevansa työelämän raakamateriaalia, jonka ajatuksista ei tarvitse välittää. Miehissä on myös monia liberaaleja. Siellä on heidän yleisönsä, Meri läinen tiivistää nuorten tunnot. Sukupuolen sisäinen kirjo on laajempi miehillä kuin naisilla. Hän havainnollistaa nuorten itse ku vailemia vieraantuneisuuden ja osatto muuden ilmenemismuotoja. Monet Meriläisen haastattelemat nuoret koki vat arvoista tai puoluekannasta riippu matta, että media ja toimittajat, päättä jät ja yhteiskunnalliset päätöksenteko elimet sekä tiede ja tutkijayhteisö edus tavat yhteiskunnan eliittiä ja ylätasoa, joka ei heitä kiinnosta. 57 Demokraatti monisäikeisempi ilmiö kuin mitä julki suudessa on usein kuvattu. Kyseessä ei ole kausivaihtelu, jota esiintyy myös aika paljon nuorten maailman ilmiöissä. Aika nopeasti keskustelussa syntyi vahva kahtia jako siitä, että nuoret naiset ovat liberaaleja ja nuoret miehet konservatii visia, Kiilakoski sanoo. NUORTEN VIERAANTUNEISUUS yhteis kunnasta näkyy monin tavoin olivat he sitten nuoria miehiä tai naisia. Siinä hän nostaa esiin muun muassa in fluenssereiden roolin nuorten aikuisten mielipiteiden muokkaajina. Kuilusta puhumi nen on liian jyrkästi ilmaistu. Nuoret luottavat influensserei hin ja moninaisiin digitaalisiin alustoi hin, mutta eivät näe niiden voivan uhata kansallista turvallisuutta. He päinvastoin pitävät itseään hyvin media ja lähdekriittisinä ja vastustusky kyisinä vaikuttamisyrityksille, koska kat sovat varttuneensa lapsista asti digitali saation, somen ja verkon läpäisemässä maailmassa. NIINA MERILÄINEN on tutkinut laajasti 16–29vuotiaiden suomalaisten yhteis kunnallisia ja arvoihin liittyviä käsityk siä vuosina 2020–2024. – Tämä kiinnostava keskustelu ar vojen kuilusta leimahti sekä Suomessa että kansainvälisesti hyvin äkkiä. MERILÄINEN KUVAA artikkelissa sitä, kuinka osa verkon ja somen influensse reista toimii vihamielisten valtioiden in formaatio ja hybridioperaatioiden väli käsinä. Meriläinen näkee nuorison kokeman yhteiskunnallisen vieraantumisen ja osattomuuden hedelmälliseksi maape räksi vaivihkaiselle hybridivaikuttami selle, joka voi johtaa kansallisen tason turvallisuusuhkiin. – Liian helposti ajatellaan esimer kiksi kaikkien nuorten miesten olevan arvokonservatiivisia
– Totta kai netin ja somen kautta hybridivaikuttaminen on todellinen tur vallisuusuhka Suomessa, Meriläi nen sanoo. Naiset uskovat miehiä enemmän luonteeltaan yleisuskonnol lisiin käsityksiin. Erityisesti meditatiiviset har joitukset, kuten jooga ja mindfulness ovat varsin suosittuja. Nelivuotiskertomus päättelee, että nuorten miesten ja naisten uskonnollisuus eriytyy sen mukaan, millainen suhde heillä on kristinuskoon. 58 Demokraatti Influensserit voivat lietsoa nuorissa kaikenkattavaa, yleistä epäluuloa esi merkiksi viranomaisia, päättäjiä ja maan puolustusvoimia kohtaan. Nuoret löytä vät somesta esikuvat, jotka usein ovat heidän ainoita uutisten ja tiedon tuot tajiaan. – Influensserit eivät ole tietokone pelejä testaavia, ripsivärivinkkejä tar joavia tai unboxingvideoita lähettäviä henkilöitä niin kuin vanhempi polvi saattaa sinisilmäisesti kuvitella. ”Uskonnollisten uskomusten lähempi tarkastelu iän ja suku puolen perusteella paljasti kuitenkin yllättävän piirteen: nuorissa ikäryhmissä miesten ja naisten uskonnollisuudet ovat alkaneet eriytyä. TEEMA de_16012025_54.indd 58 de_16012025_54.indd 58 8.1.2025 9.36 8.1.2025 9.36. Kun tarkasteluun otetaan pelkästään kristinuskolle omi naisia uskonkäsityksiä, nuoret miehet uskovat niihin järjestään nuoria naisia enemmän. Naiset suuntautuvat selvästi miehiä enemmän uushenkisyy teen ja he ovat avoimempia erilaisille vaihtoehtoisille henkisyy den ja hengellisyyden muodoille. – Monet nuoret viettävät 4–5 tuntia päivittäin somessa ja niiden algoritmit syöttävät juuri sitä feediä ja sellaista si sältöä, josta he pitävät. MERILÄISEN MUKAAN vihamielisten valtioiden kuten Venäjän tai Kiinan ta voitteena on rikkoa yhteiskuntarauha influenssereiden kautta. Vanhemmissa ikäryhmissä naiset ovat lähes kaikilla mitta reilla uskonnollisempia kuin miehet”, nelivuotiskertomus toteaa. Vihamieliset val tiot ja tahot voivat ostaa influensse reiden palveluksia, mutta toisaalta ne voivat myös verkon teknologioiden – esimerkiksi algoritmien ja bottien – kautta manipuloida ja johdatella in fluenssereita siten, etteivät hekään tajua olevansa psykologisen vaikut tamisen alaisia, rattaita mutkikkaissa hybridioperaatioissa. Mie het taas ovat keskimäärin vähemmän uskonnollisia, mutta ovat nuorissa sukupolvissa lähentyneet kristinuskoon. Nuoria miehiä puhuttelevat yhä useammin kristinuskolle ominaiset us konkäsitykset. Uskonkäsitykset jakavat nuoria NUORET NAISET tuntevat enenevästi vetoa ateismiin. Yleisuskon nollisiksi luokiteltuja käsityksiä ovat esimerkiksi usko korkeam paan voimaan, enkeleihin ja jälleensyntymiseen. Sen mukaan nuoremmissa ikäryhmissä nähdään erikoinen il miö. Uskonnollisuuden eriytyminen sukupuolten mukaan todetaan tuoreessa Suomen evankelilaisluterilaisen kirkon nelivuotisker tomuksessa Kirkko epävarmuuksien ajassa. In fluenssereiden vaikutuksesta nuoret voivat radikalisoitua kohti ääriajatte lua ja kääntyä omaa maataan vastaan. Hän korostaa, että yli ”nelikymppis ten buumerisukupolvi” ei tajua, mitä influensserit ovat ja mistä heidän vai kuttamisessaan on kyse. Ero ilmenee kaikissa ikäryhmissä. Influensserien vaikutuksesta nuori voi radikalisoitua ja kääntyä omaa maataan vastaan. Influensserit osaavat taitavasti ve dota nuorten vieraantumisen ja osat tomuuden tunteisiin. Naiset ovat etääntyneet voimakkaasti kristinus kosta, mutta ovat muutoin avoimempia uskonnollisuudelle. Sen sijaan influensserit ovat niitä po liitikkoja ja tiedontuottajia, jotka nuo ret kokevat turvallisiksi tiedon läh teiksi verrattuna tavallisiin toimitta jiin, tutkijoihin ja perinteisiin poliitik koihin
TOMI KIILAKOSKEN mukaan nuorten miesten ja naisten arvojen ero on kaik kine vivahteineen suhteellisen tuore il miö, jonka tutkimus on vasta melko alussa. Kun vaikkapa paikkakunnan ainoa tehdas lakkaute taan ja nuori joutuu työttömäksi, voi hänessä herätä ajatus siitä, että voisim mepa taas palata aikaan, jolloin kaikki oli paremmin. Eniten arvoliberaaleja oli yliopis totutkinnon suorittaneissa, joista yli kaksi kolmannesta sijoitti itsensä arvo liberaaliksi. Esimer kiksi ammattiin opiskelevat ja tehtaissa työskentelevät kannattavat aiempaa yleisemmin arvo konservatiivisia ajatuksia ja puolueita. Yli kolmannes vastaajista, 38 prosent tia, sijoitti itsensä keskustaan vuoden 2021 nuorisobarometrissä. Koulutus oli yhteydessä miesten ja naisten arvo eroihin. de_16012025_54.indd 59 de_16012025_54.indd 59 8.1.2025 9.36 8.1.2025 9.36. Yhteiskunnan laajat rakennemuu tokset ja kehityskulut heijastuvat kaik kineen arvoihin mutkikkain mekanis mein. Kiilakosken toimittaman julkaisun Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021 mukaan vasemmiston ja oikeiston kannattaminen on osin irtautunut niitä aiemmin määrittäneistä yhteiskunnalli sista asemista. Arvoliberaalien osuus on selvästi kor keampi kuin arvokonservatiivien osuus, sillä arvokonservatiiveiksi itsensä luo kitteli vain kymmenen prosenttia vas taajista. Vastaajia pyydettiin nuorisobaromet rissä sijoittamaan itsensä viisiportaisella asteikolla vasemmisto–oikeistojanalle. Naiset olivat miehiä useammin arvo liberaaleja. Myös alueelliset ja sosioekonomi set erot vaikuttavat arvo ja aatemaail mojen eriytymisen taustalla. Vähiten arvoliberaaleja oli ammatillisessa koulutuksessa opiskele vien tai sieltä valmistuneiden vastaajien joukossa. Duunarit, työväestö, tai ainakin osa siitä on siis tehnyt sivuhypyn oikealle, eräänlaisen ”luokkaloikan”. Myös koulutus oli tilastolli sessa yhteydessä tähän arvoulottuvuu teen. Esimerkiksi koulutustason muu tokset naisten eduksi näkyvät eroina myös arvokysymyksissä. Nuorisotutkimusseura on seurannut vastaajien sijoittumista vasemmisto–oi keistoakselille vuodesta 2008 lähtien. – Kun yhteiskunta muuttuu tavalla, joka tuntuu hallitsemattomalta tai joka sysää ihmisen asemaan, jossa hän ei ha lua olla, se on omiaan ruokkimaan kon servatiivisia ajatuksia. 59 Demokraatti Luokkahyppy oikealle T utkija Tomi Kiilakosken mukaan nuorten arvoihin ja poliittisiin käsityk siin liittyy monia kiinnostavia para dokseja. Kysymyksen hankaluutta osoitti ”en osaa sanoa” vaihtoehdon saama korkeahko luku, 12 prosenttia. Hy vin vasemmalle itsensä sijoitti seitsemän prosenttia vastaajista, oikealle neljä pro senttia. Maltillisesti vasemmalla oli 21 prosenttia vastaajista ja maltillisesti oikealla 17 prosenttia. Kolmannes vastaajista eli 33 prosent tia sijoitti itsensä akselin keskelle, mikä oli suosituin yksittäinen vaihtoehto. Nuorisobarometrin vastaajia pyydet tiin arvioimaan myös sijoittumistaan akselilla, jonka toisessa päässä on arvo liberaalius ja toisessa päässä arvokon servatiivisuus. Ar voliberaaleiksi itsensä luki 45 prosenttia vastaajista ja 22 prosenttia arvioi itsensä hyvin arvoliberaaliksi
Blokkien sisäisistä puolueista erityisesti vihreät erottuu naisten puolueena ja perussuomalaiset miesten puolueena. Politiikan pitkäikäisintä kuvastoa on luokkajako, joka on pitänyt sisällään niin maanomistajien ja torppareiden, työväestön ja porvareiden kuin prekariaatin ja omistavan luokan välisen jakolinjan. On mahdollista, että sama kehitys jatkuu seuraavissa eduskuntavaaleissa. Ilmiöt selittävätkin monet tekijät, jotka vaihtelevat kulttuurista ja sosiaalisesta kontekstista toiseen. SELVÄÄ ON, että ilmiöllä on vaikutuksia niin puoluepolitiikkaan kuin laajemmin yhteiskuntaan. Luokkajaon rinnalla on kulkenut monia muitakin vastakkainasetteluja. Puolueet ovat tyypillisesti puhutelleet kansalaisia sukupuolesta riippumatta. Joka neljäs nuori mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan. 2020-luvulla sukupuolten välisestä ideologisesta kuilusta on muodostumassa globaali megatrendi, jolla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. 60 Demokraatti KOLUMNI TEEMA K ysymys siitä, kuinka poliittiset jakolinjat risteävät, on yhteiskunnallisen kehityksen keskeisimpiä ajureita. Alle 25-vuotiaista miehistä lähes joka neljäs on sitä mieltä, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi. Miehillä ja naisilla on erilaisista kokemusmaailmoista kumpuavat käsitykset siitä, mitkä tekijät uhkaavat heidän turvallisuuttaan. Ilmiölle on haettu selityksiä niin sosiaalisen median vaikutuksista kuin taloudellisesta epävarmuudesta, työelämän murroksesta, koulumenestyksestä, yksinäisyydestä ja #metoo-liikkeestä. Viime eduskuntavaalien perusteella suuntana näyttäisi olevan miesten ja naisten puolueiden sijaan pikemminkin blokkiasetelma, jossa punavihreä blokki edustaa naisia ja oikeistokonservatiivinen blokki miehiä. Sukupuoleen perustuva ideologinen jakolinja pakottaa puolueet harkitsemaan yleispuoluetavoitteen mielekkyyttä. Sukupuolten eriytyminen haastaa puolueet SUKUPUOLTEN VÄLINEN IDEOLOGINEN KUILU ON GLOBAALI MEGATRENDI. Sama kehitys näkyy myös Suomessa. Tätä kulttuurista piirrettä ei pidä unohtaa kun puhumme sukupuolten erkanevista arvomaailmoista. Teksti Johanna Vuorelma, yliopistotutkija, Eurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto de_16012025_60.indd 60 de_16012025_60.indd 60 8.1.2025 10.07 8.1.2025 10.07. Tuoreet kyselytutkimukset tarjoavat huolestuttavaa tietoja varsinkin nuorten miesten asenteista. SUKUPUOLTEN VÄLISTÄ ideologista eroa huomattavasti akuutimpi kysymys löytyy kuitenkin toisesta tilastosta, joka ei ole uusi trendi vaan pysyvämpi ja synkempi piirre suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyselytutkimukset maasta toiseen toistavat samaa havaintoa: nuoret naiset ovat siirtyneet liberaaliin suuntaan, nuoret miehet taas konservatiiviseen suuntaan. Jos naisille ja miehille pitää räätälöidä vastakkainen poliittinen viesti, puolueet ovat valinnan edessä: olisiko niiden syytä profiloitua aiempaa vahvemmin joko miesten tai naisten puolueena. Suomessakin puolueet ovat tavoitelleet roolia yleispuolueena, joka ei keskity vain yksittäisiin politiikkakysymyksiin tai tiettyihin ryhmiin vaan edustaa koko väestöä. Alueelliset, etniset, uskonnolliset ja sukupolvien väliset erot ovat kaikki hedelmällistä maaperää politisoinnille. Tämä ilmiö on osa sukupuolten välistä kuilua Suomessa
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tämä osoittaa, että hallitukselle on jälleen tärkeämpää yksityisen terveysbisneksen tukeminen kuin jokaisen nopean hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Me SDP:ssä olemme sitoutuneet huolehtimaan hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta ja toteuttamaan omalääkärimallin tavalla, joka turvaa oman lääkärin ja nopean hoitoon pääsyn jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Uudistuksen sitominen Kela-korvauksiin ja yksityisen terveydenhuollon tukemiseen vaikeuttaa omalääkärimallin toteuttamista julkisessa terveydenhuollossa, koska se kiihdyttää julkisen terveydenhuollon lääkäripulaa. Omalääkärimallissa ajatuksena on, että hoidon laatu ja potilastyytyväisyys paranevat, kun potilasta hoitaa sama tuttu lääkäri. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Hallituksen omalääkärimalli on vain silmänlumetta ORPON HALLITUS on kertonut haluavansa toteuttaa omalääkärimallin mutta tekee samalla politiikkaa, joka tekee mallin toteutuksesta käytännössä mahdotonta. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Ajatus omalääkäri-omahoitaja-omatiimi-mallista on kannatettava, ja myös SDP on ajanut sitä jo pitkään. Samalla hoidon kustannukset laskevat. Hallitus on kertonut haluavansa sitoa omalääkärimallin yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten korotuksiin. Omalääkärimalliin ei kuitenkaan tarvita yksityistä Kela-korvausmallia, vaan se olisi toteutettavissa hyvinvointialueilla jo tällä hetkellä. Maria-Riitta Mällinen Aluevaltuutettu, Lapin Sosialidemokraattien puheenjohtaja LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Va le rii M in hi ro v / iS to ck de_16012025_61.indd 61 de_16012025_61.indd 61 7.1.2025 16.51 7.1.2025 16.51. Mallin täysimääräinen ja laadukas toteuttaminen on mahdotonta, jos hallitus ei ensin peru sote-palveluihin kohdistamiaan leikkauksia ja hoitoon pääsyn heikennyksiä
Nyt tulee keskittyä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja jättää puuhastelu yksittäisten lääkärikäyntien ja markkinoiden edistämisen kanssa. Mitä pidempään hoidon alkaminen viivästyy, sitä vaikeammaksi ongelmat muuttuvat. Haluaako hallitus todella siis karsia hyvinvointialueiden omia palveluja. Jonottaminen ei paranna sairauksia – ei fyysisiä eikä psyykkisiä. Tällä voidaan puuttua ongelmiin ennen kuin ne pahenevat. Sote-palvelujen saatavuuteen ja rahoitukseen liittyy vakavia huolia. Yksi ratkaisu on ”Terapiat etulinjaan” -malli, jossa perusterveydenhuollon ammattilaisille tarjotaan koulutusta muun muassa lyhytterapioihin. Palveluista perittävällä asiakasmaksulla on kuitenkin yhä suurempi merkitys palveluihin hakeutumiseen, koska Orpon hallitus on heikentänyt monen toimeentuloa. Kun samalla panostetaan ennaltaehkäisyyn ja pureudutaan yhteiskunnan tekijöihin, jotka altistavat näille ongelmille, voidaan saavuttaa aito ja taloudellisesti kestävä mielenterveystakuu. Nykyinen mielenterveyspalveluiden saatavuus ei vastaa kasvavaa tarvetta, mikä näkyy erityisesti nuorten mielenterveysongelmien huolestuttavana lisääntymisenä. Siitä hyötyy vain harva. Hallitus on päätöksillään edistänyt erityisesti yksityisten lääkäriyritysten toimintaa. Asukkaille on tärkeintä saada tarvitsemansa palvelut. Esimerkkinä on Kela-korvausratkaisu, jonka kokonaisuus ja loppusumma on vielä epäselvää. Hallitus suosii palveluja, joissa muutaman minuutin puhelusta lääkärille ja perusvastaanottokäynnistä joutuu maksamaan moninkertaisesti siihen verrattuna, mitä se maksaisi hyvinvointialueen palveluissa. Palvelujen turvaaminen tulee entistä hankalammaksi, jos hallituksen tavoitteiden mukaisesti hyvinvointialueen omia palveluja karsitaan ja toimintaa siirretään markkinoille. Hyvinvointialueiden ydinpalvelujen ja tukipalvelujen ajamista markkinoille ei tule tehdä, sillä yksityisten ja julkisten palvelujen päällekkäinen palvelutuotanto tulisi hyvin kalliiksi. Sen jälkeen sote-rahat eivät tulisi riittämään edes palvelujen nykytasoon, koska rahaa menisi vielä nykyistä enemmän yksityisille palvelujen tuottajille. Hyvinvointialueilla on ja tulee olla jatkossakin vastuu palveluista normaalija poikkeusoloissa. 62 Demokraatti MIELIPIDE Jonottaminen ei paranna sairauksia Mielenterveyspalveluiden saatavuus ei vastaa kasvavaa tarvetta. Näin resurssit riittävät paremmin, ja myös pitkäkestoisempi kuntoutuspsykoterapia saadaan sitä tarvitseville. Hyvinvointialueilla tuleekin olla toimivat periaatteet asiakasmaksujen alentamiseksi tai niistä kokonaan vapauttamiseksi. Teemu Suihko Muusikko, opiskelija Julkisten sote-palvelujen saanti ja rahoitus on turvattava Yksityisten ja julkisten palvelujen päällekkäinen palvelutuotanto tulisi hyvin kalliiksi. Malli mahdollistaa hoidon porrastamisen: kevyempiä terapiamuotoja niille, jotka hyötyvät lyhyemmästä hoidosta ja intensiivisempää apua niitä tarvitseville. Nyt on välttämätöntä rakentaa toimiva sote-järjestelmä, joka takaa oikea-aikaisen ja vaikuttavan avun. Yksityinen palvelutuotanto voi täydentää hyvinvointialueen palveluja. Lisäksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tulee päästä ilman turhaa byrokratiaa, jos hoitotaho arvioi sen hyödylliseksi. Suomeen tarvitaan mielenterveystakuu, joka ehkäisee mielenterveysongelmia ja tarjoaa asianmukaista hoitoa vakaviin ja pitkäaikaisiin sairauksiin. Perusterveydenhuollossa pitää olla tulevaisuudessa valmiudet tarjota lyhytterapiaa jo ensimmäisellä kontaktilla. Johanna Värmälä (sd.) Sairaanhoitaja (YAMK), LänsiUudenmaan hyvinvointialue, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen de_16012025_62.indd 62 de_16012025_62.indd 62 8.1.2025 9.48 8.1.2025 9.48
Hakulomake löytyy osoitteesta kotsaatio.fi/apurahahakemus. Lisätietoja säätiön sivuilta: kotsaatio.fi Kuluttajaosuus toiminnan säätiön apurahat vuodelle 2025 HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväenliikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuurija sivistystoimintaan sekä E-liikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. Tilaisuus on kaikille avoin ja se järjestetään yhdessä Lahden sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen kanssa. Vieraaksemme tulee Erkki Liikanen, jonka aiheena on SDP:n historia vuosilta 1957–1975. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. Kahvitarjoilu. 1. 2025 mennessä. 85 VUOTTA Syntymäpäivät Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2025 julistetaan haettavaksi. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Hallituksen ”lahjana” veronkorotus SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) ruoti X-päivityksessään hallituksen onnistumista talouspolitiikassa. Aikaisemmin myönnetyistä apurahoista tulee laatia selvitys ennen uuden hakemuksen jättämistä. de_16012025_63.indd 63 de_16012025_63.indd 63 3.1.2025 14.00 3.1.2025 14.00. – Me alentaisimme veroja kaikilta alle 90 000 euroa vuodessa ansaitsevilta, painottuen pienija keskituloisiin sekä lapsiperheisiin. Kokoonnumme ma 27.1. Nyt pitäisi tukea suomalaisten ostovoimaa. Selvityslomake löytyy osoitteesta kotsaatio.fi/apurahaselvitys Myönnettävien avustusten selvityksen yhteydessä tulee selvittää myös rahoitetun toiminnan ilmastovaikutuksia käyttämällä Tradekan hanketoiminnan ilmastolaskuria tai erikseen sovittavalla tavalla. Hän pohjaa argumenttejaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli Evan verokoneen laskelmiin. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 31. 20 % lahjoituksista ja apurahoista kohdennetaan hankkeille, jotka edistävät ilmastonmuutoksen vastaista työtä, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä tai oikeudenmukaisen siirtymän edistämistä. Miten kuljimme Stalinin varjosta Euroopan Unioniin ja Naton jäseneksi sekä rakensimme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Pekka Lahdentausta kuntaja ay-aktiivi, Tampere 5.1. Lindtman tarjoaa hallituksen ”lahjan” tilalle SDP:n vaihtoehtoa. klo 17 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa, Kirkkokatu 31. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä maaliskuussa 2025 ja päätökset julkaistaan viimeistään huhtikuussa 2025. Lindtman sanoo Purran ja Orpon ”lahjan” vuodelle 2025 olevan se, että keskituloisen suomalaisen verotaakka nousee raskaimmaksi kymmeneen vuoteen. Jos suomalaisissa kodeissa ja perheissä rahat riittävät elämiseen, niin silloin yrittäjillä riittää asiakkaita ja silloin meillä on kasvua, työpaikkoja ja verotuloja, Lindtman sanoo
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 1/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_16012025_64.indd 64 de_16012025_64.indd 64 19.12.2024 17.01 19.12.2024 17.01. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 28 75 16 39 4 93 48 72 65 1 56 14 39 82 7 75 86 24 91 3 61 23 97 48 5 49 31 85 27 6 84 62 51 73 9 12 97 43 56 8 37 59 68 14 2 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 22/2024 RATKAISU 4.12. Ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa! Kohta se alkaa, kevätmuutto. Ollaan vasta tammikuussa, eikä kevätmuutosta ole vielä tietoakaan, mutta silti mielen täyt tää innostunut odotus. Täällä Pirkanmaalla saadaan odottaa kauem min. Onneksi synkkyys lopulta väistyy, kun talvipäivänseisauksesta päivä taas pite nee. Toden teolla muutto alkaa maaliskuussa. Silloin ne laulujoutsenetkin taas palaavat. de_16012025_64.indd 65 de_16012025_64.indd 65 19.12.2024 17.02 19.12.2024 17.02. Ete lämpänä ensimmäiset on viime vuonna tavattu jo tammikuun lopulla. Taas on yksi kesä takana ja edessä pitkä ja los kainen syksy, jonka pimeys imee ke hosta kaiken energian. Vuoden vaihtuessa alkaa lintuhar rastajallekin uusi vuosi. ais ud ok u. Itse odotan kovasti kauniin valkoisia pulmusia, jotka aina pysähtyvät lähipel lolleni ruokailemaan isona parvena. Vesistöjen sulapaikoilla voi ta vata telkkiä ja isokoskeloita. Suomen kansallislintu on aina yhtä sykähdyttä vän kaunis näky, ja syksyllä niitä näh dessä mielen täyttää haikeus. Viime vuonna lähipellon pulmu set ilahduttivat vasta maaliskuun lop pupuolella. co m 2 3 4 4 6 5 1 8 4 6 3 7 8 5 3 1 2 5 2 7 8 8 1 4 Havisten halki ilman lentäkäätte! Tekoja luokaa, maita valaiskaa! Mut talven poistuneen kun täältä näätte, ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa! Syksyllä päässäni soi Eino Leinon Lapin kesä, kun katsoin pellolta len toon lähteviä laulujoutsenia. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Ristimäki Sastamalasta. En lainkaan ih mettele, miksi linnut lähtevät täältä tal veksi. Pel loilla alkaa näkyä töyhtöhyyppiä ja kot taraisia
Luin kirjan vähän vastakarvaan, koska kirjoittaja on amerikkalaisesta näkökulmasta liberaali ajattelija, mutta hieman konservatiivinen ja kirjassa on monia asioita, joita haluaisin itse haastaa ja kiistää. Kirja käsittelee keski-ikäisen naisen elämää Julyn omalaatuisen huumorin sekä terävien, arkisten, ja oivaltavien havaintojen kautta. Tuntuu, että se on harvassa tänä päivänä. Yhtäkkiä lukijaidentiteettini tuntuu olevan historiallinen jäänne. Kallion lukiossa äidinkielenopettajani kannusti minua kirjallisuuden opintoihin. Luin paljon opiskeluvuosiini asti, mutta nykyisin arki on niin täyttä, että en ehdi aiempaan verrattuna lukea juuri ollenkaan. Mutta nautin sen lukemisesta, koska aihepiiri kiinnostaa minua. Yleensähän niissä on heti koukku, johon tarttuu, kun etsii johonkin kysymykseen vastausta. Zadie Smith on mielestäni aikamme parhaita kirjalijoita ja myös Petos imaisee mukaansa heti ensimmäisestä luvusta. Wolf on ikoninen feministi, joka on viime vuosina sukeltanut jonnekin kaninkoloon ja on nykyisin trumpilaisten ja äärioikeiston leivissä, tavallaan hukannut kaiken idealismin mikä hänellä aikoinaan oli. Nautin hyvän kirjan lukemisesta, vaikka en jakaisi kirjailijan ajatusmaailmaa. Hetki sitten luin Jonathan Haidtin Anxious generation (Ahdistunut sukupolvi), joka käsittelee sitä, miten sosiaalinen media ottaa meiltä yhä enemmän aikaa ja kuinka se vaikuttaa nuorten sukupolveen, joka on kasvanut aika hallitsemattoman sosiaalisen median käytön aikana. Opiskelin Ranskassakin. Romaanin maailma rakentuu hitaammin ja vaatii keskeytymätöntä lukuaikaa. Luin aikaisemmin paljon romaaneja ja fiktiota, mutta nykyään yhteiskunnalliset asiat ja aikamme keskustelunaiheet kiinnostavat enemmän. Miranda July: Nelinkontin 2 Zadie Smith: Petos 3 Yksi lempikirjailijoistani, jonka teokset luen aina. Eli sukupolveen, joka jo lapsuudessaan on sukeltanut sosiaalisen median maailmaan. Idea tuntui omalta ja luontevalta, ja lopulta suoritin niitä lähes syventäviin opintoihin asti. Kirjan kirjoittaja, tunnettu ja kriittinen yhteiskunnallinen ajattelija Naomi Klein sekoitetaan jatkuvasti kaksoisolentoonsa Naomi Wolfiin. Julyn kaikki kirjat ovat jopa ehkä vähän naivistisella tavalla absurdia koomiikkaa, joka on kuitenkin kirjoitettu todella oivaltavalla tavalla. Tilanne muodostuu tosi kiinnostavaksi kertomukseksi rinnakkaismaailmoista, ajatusten yhteentörmäyksestä, polarisaatiosta ja toisaalta kohottavasti siitä, mikä meitä voisi myös yhdistää. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tietokirjaan sukeltaa helpommin kuin romaaniin Romaani vaatii keskeytymätöntä lukuaikaa, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro. de_16012025_66.indd 66 de_16012025_66.indd 66 8.1.2025 10.08 8.1.2025 10.08. Politiikan kirjahylly Naomi Klein: Kaksoisolento 1 Olen aina lukenut paljon. Haluan syventyä niihin syvällisemmin kuin uutismedian tarjoilemina pintaraapaisuina. Tiedän, etten ole ainoa, joka kamppailee lukutapojen muutoksen kanssa. Smith onnistuu käsittelemään suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä loistavan tarinankertojan taidoin. Ehkä tietokirjaan sukeltamisessa on matalampi kynnys. Tuntuu, että tänä päivänä on jopa helpompi tarttua tietokirjaan kuin romaaniin
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_16012025_002.indd 1 de_16012025_002.indd 1 3.1.2025 11.55 3.1.2025 11.55. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Emeritusprofessori Seppo Koskinen on huolissaan suomalaisen demokratian tilasta. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. PAL.VKO 2025-05 00 74 43 -2 50 1 6 414880 074923 2 5 1 Etuja ja enemmän. Tutustu ja liity jäseneksi . ta m m ik uu ta KENEN LAKI. Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 3.1.2025 11.03 3.1.2025 11.03. tradeka.fi/liity -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta ARVOEROT TEEMA Sukupuolten välillä railo kasvaa PUOLUETUKI Nyt paljastuu sen keksijä PUOLUSTUS Yhdessä vai erikseen KUNTAPOLITIIKKA Minä vastaan muut 16.1.2025 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 25 / 16