. 28 Rockissa soi yhä viinan ylistys Kikystä voi tulla pysyvä riesa Kepulaiset kunnat eivät luota soteen Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 6 POLITIIKKA . 10 Huone POLITIIKKA . 23–26 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 3 € 16. 8 ELÄMÄ . MARRASKUUTA 2017 N0 46 KSR on huomisen Suomen asialla LIITE
4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jussi Kinnusen kanssa Kannen kuva: Jari Soini Hotellin pyörittäminen vaatii monen eri osaajan työpanosta. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 16. www.paperiliitto.fi Jurskale! Hallitus sanoo parantavansa koulutusta leikkaamalla sen resursseja.. MARRASKUUTA 2017 Lehdessä 6 Kiky – määräaikainen vai pysyvä. Viikon valinta 10 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 8 Uutiskertaus: Sote-usko horjuu myös kepukunnissa 10 Hotellin elämää 16 Keisari Macron 17 Sonk, koulutuksen puolustaja 18 Kovaa kritiikkiä hallituksen koulutuspolitiikalle 20 Salmiakkia 21 Terveellistä vettä pullosta, tuhdilla bakteerilisällä 22 Burkinan murkinaa 28 Olipa kerran minä: Jussi Kinnunen 32 Kasvot peilissä: Eemeli Peltonen 33 Arkkitehtuurikulttuuria kuvina 34 Elokuvat: The Square 36 Kirjavisa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Puheenvuoro: Tuula Haatainen 40 Puheenvuoro: Jutta Urpilainen 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 33 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Maria Guzenina
Täällä haisee Neuvostoliitolta Kuinka villiä meno oli 1990-luvulla MusicTV:n juontajana. En ole koskaan ajatellut poliittista voimaeläintä. Jos jonkun ajatukset ja mielipiteet eivät käy yksiin omiesi kanssa, hän ei ole niin sanotusti vastustaja, vaan vaarallinen Suomen kansan kannalta. Talvi vasta aluillaan, katsotaan tammikuussa sitten miltä tuntuu. RKP. Kun poika tuli kotiin, niin hän totesi, että ”täällä haisee ihan Neuvostoliitolle”. Etupuoli ja etenkin takapuoli. Mutta yhteistyö yksityisten terveysjättien kanssa voi olla toimiva ratkaisu. Metro tulee ennen pitkää. Jää-alkapallo, Guzenina vaihtaa kurssiaan lennosta. Eli hyvä kysymys! Mutta se on leijona. Kas kummaa... Kortissa on kaksi puolta. Mikä on suvun salainen resepti. Jääkiekko vai jalkapallo. Silloin tehtiin töitä aivan spartalaisella kurilla. Kunnilla pitää olla mahdollisuus järjestää sote-palvelut itsekin. On mentävä hiljaisella liekillä eteenpäin. Jää-alkapallo, Guzenina vaihtaa kurssiaan lennosta. Poliitikon lupaus. MARRASKUUTA 2017 TOPI JUGA KUULUMISIA KENTILTÄ Mikä on meno Maria Guzenina. Poikittaisliikenne. Miten voisi omaa rakastaan haukkua. Espoo, rakas kotikaupunkini. Pataruuat sopivat talveen ihan loistavasti! Ostin viikko sitten uuden valurautapadan. Hauku Espoo muutamalla sanalla. Kuntien ei pitäisi hätiköidä sote-palveluiden ulkoistamisissa. Perustus. Tein sillä viimeksi kaalia, suppilovahveroita ja lihaa. Kuvauspaikalle Lontooseen saapui työntekijöitä kaikkialta maailmasta, joten työpaikalla kulttuurit kohtasivat ja sekamelska oli valtava. Ei missään tapauksessa!. Tällaiset ihmiset kannattaa pitää lähellä. Muutama nopea: Perustuslakivai suuri valiokunta. Kyllä vai ei: ananas kuuluu pizzaan. Hallitus haluaa vahvat maakunnat hoitamaan sote-uudistuksen mukaisesti sosiaalija terveyspalvelut. Rakkain poliittinen vastustajasi. Kristillisdemokraatit vai RKP. Mutta poikittaisliikenteessä siellä on vieläkin kehitettävää. 3 16. Etupuoli ja etenkin takapuoli. Ei tämä ole pelaamista kaksilla korteilla. Muutkin valinnut sen. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Hän ei tosin ollut syntynytkään NL:n romahtaessa, joten hän on oppinut kyseisen tuoksun vain kertomuksista. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Katri Kulmuni, kansanedustaja Katri Kulmuni, kuntapoliitikko Ei tämä ole pelaamista kaksilla korteilla. Kortissa on kaksi puolta. Hyvä meno! Vaikka on syksy ja synkkää, niin se valo pitää clichén-omaisesti löytää sieltä omasta sielusta. Olin ihan unohtanut, miten voimakkaasti kaali haisee
Otit saarnassasi esiin myös ensi vuonna koittavan sisällissodan muistovuoden. Ei ole sattumaa, että maahanmuuton voimakas torjunta yhdistyy koetun poliittisen eliitin voimakkaaseen arvosteluun. Ville Ranta Auttaminen tarvitsee moraalisen alustan MITÄ SUUREMPI ON epäluottamus poliittista eliittiä kohtaan, sitä vahvempaa on maahanmuuttokriittisyys. Entisen Itä-Saksan alueella koettu pettymys hyvinvoinnin kehitykseen muutoin vauraassa Saksassa heijastui vahvasti maahanmuuttoa vastustavan puoleen vaalimenestyksessä. Auttaminen tarvitsee moraalisen alustan. Ihmisten välisen luottamuksen kasvaessa nähdään, että voimavarat riittävät myös muualta tulevien hädänalaisten auttamiseen. Eliitin halu edistää liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa koetaan kaksinkertaisena hylkäämisenä. Pari valittua sanaa Hyvä Teemu Laajasalo, SUNNUNTAINA KÄTEESI OJENNETTIIN Helsingin hiippakunnan piispansauva – kirkollisen vallan suurin merkki. Taustalla on kokemus siitä, että eliitti on kääntänyt selkänsä ja kokonaan hylännyt ne väestöryhmät, joilta maailman muuttuminen on vienyt tulevaisuuden näköalat. Kysyit nasevasti, olisiko siihenkin lääkkeenä anteeksianto ja sovinto. Samat ohjeet sopivat niin piispalle kuin poliittiselle johtajallekin. Mitä enemmän satsaamme kansakunnan kahtiajaon purkamiseen, sitä paremmin kykenemme purkamaan myös tämän maailmamme jakolinjoja. Vastaava ilmiö tapahtui Yhdysvalloissa, jossa ns. Hyvinvointipolitiikan tehtävänä on huolehtia siitä, ettei yksikään kansalainen koe tulleensa hylätyksi, yhteiskunnasta syrjään tai ulos heitetyksi. Hyvin sä vedät! Demokraatin toimituksen väki Yhteiskunnan ja ihmisten voimavaroista kuluu huikea määrä katkeruudessa ja itsepäisyydessä piehtaroi miseen.. Miten onnistumme iloisen itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen hiljentymään kansallisen tragedian muiston äärelle. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Jokaisen tulisi voida kokea, että hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan, että hänen elämällään on merkitys ja että hädän tullen hänestä pidetään huolta. Virkaanastujaispuheessasi keskityit anteeksiannon parantavaan voimaan: ”Anteeksianto on luopumista ja anteeksipyytäminen nöyrtymistä.” Teemu, viestisi on erittäin ajankohtainen. Ulkomaalaispolitiikkaa ei voi kehittää irrallaan kansallisesta hyvinvointipolitiikasta. Yhteiskunnan ja ihmisten voimavaroista kuluu huikea määrä katkeruudessa ja itsepäisyydessä piehtaroimiseen. 4 16. MaahanmuuttoOpposition ääni ILKKA KANTOLA Tällainen kansallinen hyvinvointipolitiikka synnyttää tukevan moraalisen alustan inhimilliselle pakolaispolitiikalle. Syvästi pettyneet ihmiset panivat toivonsa ehdokkaaseen, joka lupasi laittaa rajat kiinni. Sauvan symboliikkaan on kätketty viranhoidon tärkeimmät tehtävät: tue heikkoja, töki ja rohkaise arkoja ja kokoa lauma tasaisin väliajoin. MARRASKUUTA 2017 VIIKON SANA » Harry Truman: Jos poliitikko haluaa ystävän, hänen on ostettava koira. Teemu-piispa, menestyksekästä piispauraa sulle. Onnistunut hyvinvointipolitiikka luo laajan hyväksyttävyyden edistykselliselle pakolaispolitiikalle. ruostevyöhykkeellä tapahtunut teollisuuden rakennemuutos oli johtanut laajaan työttömyyteen. Kansallinen luottamus ei nojaa edes pääosin kansakunnan vaurauteen vaan siihen, kuinka kattavasti yhteiskunta tuo turvaa yksilöille erilaisten elämän riskien osuessa kohdalle. Myös Suomessa maahanmuuttokriittisyydellä kampanjoinut puolue hankki kannatusta erityisesti siellä, missä teollisuuden työpaikkojen menetys oli ollut suurinta. politiikka ei ole pääsyy pettymykseen
Sitä kutsutaan parlamen tarismiksi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. SDP:n puheenjohtaja Antti Rin teen mukaan hän näyttää ryskäävän toi messaan kuin elefantti posliinikaupassa. Eikä hallituksen kolmas pyörä ole edes puolue. Myös tasavallan ensimmäinen presi dentti K. Suuren sotaharjoi tuksen valmisteleminen ei voi olla ilmoitusasia. Yhdessä veljensä, rumpali Harri Kinnusen kanssa Jussi Kinnunen kutoi ”Koneen” kap paleille niiden tunnusomaisen ja rikkaan poljennon, jossa saat toi kuulla vaikutteita jazzista, funkista, progesta, reggaesta ja vaikka mistä. Sosialidemokraateista menettelytapaan ovat Rinteen ohella puuttuneet president tiehdokas Tuula Haatainen ja useat muut kansanedustajat. Tekojen vähättelyllä lähestytään sini mustaa tulkintalinjaa ja terrorin ihailua. Puolustusminis teri sooloilee siihen malliin, että meno hämmästyttää niin oikealla kuin vasem malla. Sanoituksessa taitaa olla hyvin paljon omaelä mäkerrallista, tulen ajatelleeksi. Ryskääminen palauttaa mieleen, että puolustusministeri hallitsee myös men neisyyden valkopesun. Suomessa ei tarvita vastakkainasettelua vaan näköaloja kau punkien ja alueiden kehittämiseen, linjasi SDP:n puoluehallitus viime viikolla. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Monipuolinen ja taitava ba sisti Kinnunen oli yhtyeissään hiljaisenpuoleinen tarkkailija, joka ei sietänyt alansa 1980 ja 1990lukujen päihteitä ylistävää henkeä, vaikka ei itsekään sylke nyt pulloon. Hankkeet pitäisi käsitellä laajemmalla pohjalla en nen kuin niiden kanssa rymistellään julkisuuteen. Ryskääminen palauttaa mieleen, että puolustusministeri hallitsee myös menneisyyden valkopesun. Huolelle salkun pysymisestä on perustetta. Presidentti Sauli Niinistön mukaan asiassa on edettävä rauhallisesti eduskun nan protokollan mukaan. Reaktioista päätellen ehdotus tuli yl lätyksenä, ainakin ministeriön ulkopuo lella. J. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JUSSI KINNUSEN HAASTATTELU SIVULLA 28 Pullonhenki vaihtui onneen Päihdeterapeutti ja muusikko Jussi Kinnunen laulaa onnelli sesta miehestä yhtyeensä uudes sa kappaleessa. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . – Koko päätöksentekojärjestelmää täytyy hämmästellä, Paatero totesi. Tarvitaan sekä koko maan elinvoimaa edistävää kaupunkipolitiikkaa että erilaisten kuntien ja alueiden tasaar voa tukevaa aluepolitiikkaa. Soittaminen ja elämä olivat vaivihkaa muuttu neet kuitenkin pakonomaiseksi suorittamiseksi, jossa iloa ja on nea ei juuri näkynyt. Puolustusvaliokunnan puheenjoh taja Ilkka Kanerva (kok.) painotti, että harjoituksista päättäminen ei voi olla pelkästään puolustusministerin asia. 1930luvun oikeistora dikalismista oli huumori kaukana. Parikymmentä vuotta sit ten Kinnusen elämä näytti ko vin toiselta kuin nyt. – Ei tämä mikään Jussi Niinistön koti teatteri voi olla, Kanerva näpäytti. Kun kannatus makaa gallu pien mukaan 1–2 prosentin välillä, saat taa sinisen ryhmän hallitustaival päät tyä jo seuraavan sotekriisin iskiessä. Tasaarvon edistäminen on tässäkin kysymyksessä toiminnan keskeinen tavoite. Suurin vankila oli viinariippu vuus, josta hän pääsi eroon vai keimman kautta. Tie raittiuteen kulki Meilahden sairaalan te hohoidon ja myllyterapian kautta. MARRASKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Mitä ajattelee 55vuotias Jussi Kinnunen viinasta, huumeista, häpeästä ja bändiarjesta nyt, syksyllä vuonna 2017. 5 16. Arvostettu basisti soitti monissa menesty vissä yhtyeissä. Myös pääminis teri toppuutteli kabinet tinsa jäsentä jäitä hattuun tyyppisellä kommentilla. Synkkään listaan kuu luvat kansanedustajien sieppaus perustuslakivaliokunnasta, kor keimmassa valtiollisessa asemassa ol leen sosialidemokraatin, eduskunnan varapuhemies Väinö Hakkilan kyyditys sekä Heinäveden kunnallislautakunnan puheenjohtajan, sosialidemokraatti Onni Happosen murha. Lapuan liike kirjassaan hän kuvaa kyy dityksiä ”usein vielä juu revalla kansanhuumorilla ryyditetyksi hevosenlei kiksi”. KUVA JARI SOINI Puolustusministerin kotiteatteri esittää J ussi Niinistölle ”suursotaharjoi tus” on muodostunut henkilökoh taiseksi missioksi. Kinnunen soitti bassoa Hassi sen Koneessa 1980luvun alussa. Mui lutettuja pahoinpideltiin raa’asti. Kyse oli poliitti sesta terrorista, jossa syn tyi kuolonuhreja. Kritiikkiä tuli myös hallituksen si sältä. Ilmeisesti Niinistön ajattelussa hanke on runnottava vähintään paperilla liik keelle niin kauan kuin ministeripäiviä riittää. Ståhlberg sai osansa juure vasta ”kansanhuumorista”, kun juopu neet lapualaiset muiluttivat hänet puoli soineen kohti itärajaa. Ylen Astudiossa puolustusvaliokunnassa jäsen Sirpa Paa tero puhui sooloilusta. JK
Työnantaja on tuskin luopumassa esimerkiksi työajan pidennyksestä ilmaiseksi, Eloranta sanoo. Periaatteessa tekstit ovat aina auki, kun työja virkaehtosopimus on katkolla ja tekstien hinta, se paljonko ne milloinkin maksavat, määräytyy alakohtaisesti. – Vaikka Teollisuusliitolla on kikystä kolmen vuoden kirjaus, voi olla, että työnantajan näkemys on toisenlainen ja se ajattelee, että sitä jatketaan. Paikallisesti työntekijälle sovittava palkankorotus voi vuositasolla vaihdella 0,1–1,5 prosenttia. 6 16. Sitäkin kautta palkkaerot ovat voineet kasvaa. Kilpailukykysopimuksen päättyminen ja uusien liittokohtaisten sopimusten solmiminen koskettaa syksyllä 2019 noin 400 000 työntekijää. Avauksen on nähty lisäävän paikallista sopimista ja kasvattavan palkkaeroja. Elorannan mukaan työnantajat varmasti haluaisivat, että kiky jäisi voimaan. Viennin avaus on tavoitteiden mukainen Elorannan mukaan vientiteollisuuden lokakuun lopun avaus täyttää hyvin kierrokselle asetettuja tavoitteita. Sopimuksen ainoa selkeästi määräaikainen osa, julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin leikkaus päättyy vuonna 2019, mutta esimerkiksi työajan pidennykset ovat SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan normaaleja työehtosopimuksen tekstiasioita ja työntekijöiden korotetut sosiaalivakuutusmaksut ovat voimassa toistaiseksi. Sama koskee myös liittoja, jotka ovat ottaneet pidennyksen vuorokautisena työajan pidennyksenä. Liittokierros päättyy helmikuussa 2018. – Kikyn määräaikaisuutta on ehkä tulkittu vähän optimistisesti. MARRASKUUTA 2017 ” Tähänkin asti työnantaja on voinut palkita hyvästä työstä ja käyttää omaa rahaansa. – Jatkossa työaikakysymykset ja niiden painoarvo arvioidaan jokaisessa liitossa tulevien tes-tavoitteiden näkökulmasta. – Pontiaalia sellaiseen on, mutta on vielä varhaista arvioida, mikä palkkaerojen kasvun todennäköisyys loppupelissä on. – Osa metsäteollisuuden paperissakin meni työnantajan direktio-oikeuden piiriin, ei paikallisesti sovittavaksi. Astinlauta kikyyn T yömarkkinaosapuolten kesken kesällä 2016 laadittu kilpailukykysopimus ei ole välttämättä purkautumassa kolmivuotisen määräajan päätyttyä. Vielä ei tiedetä, milloin julkisen ja yksityisen palvelualan uudet tammikuussa 2018 solmittavat työehtosopimukset päättyvät, Eloranta arvioi. Elonranta pitää arvioita palkkaerojen kasvusta liian aikaisina. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Simon Elo: Jos ei halua tulla kutsutuksi äärioikeistolaiseksi ehdokkaaksi niin ei kannata hehkuttaa äärioikeiston tilaisuuksia. Palkankorotusten äärimmäinen vaihteluväli voi Teollisuusliiton sopimuksessa olla yksilöittäin noin kahdesta viiteen prosenttia. – SAK esitti yhteisiä tavoitteita paikallisen sopimisen osalta esiKikyn määräaikaisuudesta on erilaisia näkemyksiä merkiksi tulosja voittopalkkiojärjestelmiin sekä työja perhe-elämän yhteensovittamiseen, mutta ne eivät liittoneuvotteluissa edistyneet. – On hyvä muistaa, että tähänkin asti työnantaja on voinut palkita hyvästä työstä ja käyttää omaa rahaansa sopimuksessa sovittujen yleiskorotusten ja paikalliserien päälle. Paikallinen sopiminen lisääntyi SAK:n näkökulmasta paikallisen sopimisen lisääntyminen ei Elorannan mukaan ole viennin avauksessa erityisen historiallista, mutta merkittävää kuitenkin. Työnantajakaan ei halua sopia paikallisesti läheskään kaikista asioista, vaan pitää ne mieluummin omassa päätösvallassaan. Hänen mukaansa työnantajaja työntekijäpuoli ei kumpikaan voi lähteä siitä, ettei jokin sopimuksen kirjaus varmasti tulisi mukaan myös seuraavaan sopimukseen. Nyt syksyn 2019 tilannetta on vaikea arvioida, kun tiedämme vasta Teollisuusliiton, Teamin ja Paperiliiton sopimukset. – Avaus on ratkaisuna sekä ostovoimaa parantava että kustannuskilpailkykyä edistävä ja kaiken kaikkiaan tasapainoinen. Teollisuusliiton sopimuksessa palkkaa on mahdollista henkilökohtaisena eränä kohentaa aika reippaastikin. Elorannan mukaan SAK pitää tärkeänä, että luottamushenkilöt saavat riittävät mahdollisuudet kouluttau. Varmasti olisi puolin ja toisin toivottu parempaa sopimusta, mutta taso on nyt määrittynyt ja suunta on myönteinen
Suomen kilpailijamaista Ruotsissa toteuma on kolmen vuoden osalta 2,5 prosenttia, Saksassa se voi nousta noin kolmeen prosenttiin. – Ehdokkuus vie minulta lopullisesti uskon ko. KRIITIKKO LYTTÄÄ FINLANDIA-PALKINNON Taidekriitikko Otso Kantokorpi murskasi Alexander Stubbin elämäkerran tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden. Kun Fatim Diarra teki tuomittavan kommentin Facebookissa, hänen sähköpostinsa ja Facebookinsa muistutti viemäriä, Emma Kari (vihr.) kirjoitti. – Kyseessä on aikamme suurin poliittinen skandaali, jopa suurempi kuin Watergate, kirjailija toteaa. MARRASKUUTA 2017 Simon Elo: Jos ei halua tulla kutsutuksi äärioikeistolaiseksi ehdokkaaksi niin ei kannata hehkuttaa äärioikeiston tilaisuuksia. tua, kun paikallisen sopimisen määrää lisätään. Ku va nk äs itt el y: Em ilie Ug gl a Työnantaja on tuskin luopumassa työajan pidennyksestä ilmaiseksi. palkinnon merkittävyyteen. Viennin avauksen kustannusvaikutus on Suomessa Teollisuusliiton sopimuksen osalta 2,6 prosenttia vaikka palkankorotukset ovat 3,2 prosenttia. Se edellyttää, että molemmilla osapuolilla on riittävästi tietoa ja näkemystä sopimusten tekemiseen. PAHEMPI KUIN WATERGATE Tuore kirja osoittavaa tekijänsä mukaan Donald Trumpin pitkäaikaiset yhteydet Venäjään. Simo Alastalo Demokraatti. Syynä ovat myöhästetyt palkankorotusajankohdat. 7 16. – Teollisuusliiton palkkaratkaisu, jossa voidaan sopia paikallisesti ajankohta ja kohdennukset, jättää aika paljon tilaa paikallisuudelle. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI KULTTUURI POLITIIKKA POLITIIKKA SOMESSA ARMOA EI ANNETA – Kun tummaihoinen nainen mokaa somessa, armoa ei anneta. Paperiliiton sopimuksen kustannusvaikutus on heidän oman ilmoituksensa mukaan 3,0 prosenttia. Linja on vuoden 2018 osalta samantasoinen myös muissa euromaissa
Eli EU-yhteistyöhön ei kuulu Naton turvalausekkeen kaltaista ehdotonta avunantovelvoitetta. Tosin yhteistä EU-muskelia saattaa tulla siitä, että pääosa EU-maista on Naton jäseniä. Näille on riittänyt Naton artikla 5, turvalauseke, joka tarkoittaa uhan kohteeksi joutuneen jäsenmaan kollektiivista puolustamista. Usko soteja maakuntauudistukseen horjuu myös monissa keskustavetoisissa kunnissa. – Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa. Kyseessä on Suomen suurin sote-alan ulkoistus. – Kunnat ovat sitomassa itseään 15 vuoden sopimukseen, jossa on erittäin tiukat irtisanomisehdot. – Kaikki valtuustot olivat perusteellisesti asiaa selvittäneet. 8 16. EU:lla on ollut jo Pariisin terrori-iskusta saakka avunantolauseke, jonka mukaan jäsenmailla on velvollisuus auttaa toisiaan hädän hetkellä. Myös asenteet ja ilmapiiri ovat muuttuneet sekä uhkakuvat voimistuneet. Tornion valtuusto hyväksyi yhteisyrityksen äänin 25–18 ja Kemi lähtee yhteisyritykseen äänin 22– 21. Ei ole. Sopimus on kestoltaan 15 vuotta. Puolustusyhteistyön asiakirjassa myös todetaan, että Nato on jäsenilleen turvallisuuden perusta. Tarkempia keinoja ei ole määritelty. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Sote-palveluiden ennätysulkoistus ” Kunnat sitovat itseään 15 vuoden sopimukseen, jossa on erittäin tiukat irtisanomisehdot. Tulevan maakunnan kannalta on erittäin hankala asetelma, jos maakunnan toinen laita on naulinnut kiinni nykytilanteen, Saarikko sanoi Helsingin Sanomille päivää ennen äänestystä. Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) kuvasi STT:lle päätöstä tiukaksi. Yhteistyön syventämisen nihkeyttä selittää se, että 22 EU-maata kuuluu Natoon. STT, Demokraatti, HS. MARRASKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E U:n puolustusyhteistyö on saamassa vauhtia unelmahötön ja Euroo pan puolustusvälineteollisuuden tukemisen rinnalle. Suomen hallituksen kommenteista voisi ymmärtää, että EU:n puolustusyhteistyö olisi Suomelle merkittävä turva. Nyt EU:n puolustusyhteistyötä vauhdittaa osaltaan Donaldin Trumpin puheet Naton roolin muuttamisesta. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Ei tullut Natoa, tuli EU EU-yhteistyöhön ei kuulu Naton turvalausekkeen kaltaista avunantovelvoitetta. 23 maata alkaa valmistella käytännön puolustushankkeita. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Tähän mennessä puolustusyhteistyössä on ollut vähemmän konkretiaa. Tornio, Kemi, Keminmaa ja Simo eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen kunnat päättivät maanantaina yhteisyrityksen perustamisesta terveysyhtiö Mehiläisen kanssa. Ulkoistuksen on tarkoitus koskea myös sairaanhoitopiirin Kemissä sijaitsevaa keskussairaalaa ja osin kuntien perusterveydenhuoltoa. Erityisen tärkeää oli, että seutukunnan erityissairaanhoidon palvelut pystytään turvaamaan, Kulmuni sanoi. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) oli ennen kuntien päästöstä huolissaan ulkoistusaikeista. Häntä huolestutti erityisesti pitkä sopimus. EU:lla on vuodesta 2007 saakka ollut taisteluosastoja, joita ei ole toistaiseksi kertaakaan käytetty
Järjestön 83-paikkainen valtuusto valitsi johtoon 41-vuotiaan porvoolaisen kätilön Millariikka Rytkösen (sd.). Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Seminaari järjestetään Mauno Koiviston syntymäpäivänä la 25.11.2017 klo 13-16.30 Paasitornissa, 1 1/2 krs, Karl Lindahl -salissa Hyvistä naapurisuhteista Euroopan ytimeen Pääjohtaja Erkki Liikanen: Mauno Koivistosta talousmiehenä ja päättäjänä Ruotsin pääministeri v. Kansliapäällikkö Jaakko Kalela: Suomi, Itämeri, Eurooppa Kahvitauko Professori Pauli Kettunen: Eturistiriidat ja suunnittelu yhteiskuntapolitiikassa VTT Pekka Sutela: Tulevaisuuden Venäjä Paneeli: Kantavat teemat Eurooppa -politiikassa MEP Miapetra Kumpula-Natri, Erkki Liikanen ja Jaakko Kalela Moderaattorina päätoimittaja Merja Ylä-Anttila Tilaisuuden järjestää Mauno Koiviston perustama Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys YPSY Palkansaajasäätiön tuella. – En voi ymmärtää ajatusta, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä, Tarja Filatov sanoo. Vantaan kaupunginvaltuusto valitsi seuraajan eläkkeelle siirtyvälle kaupunginjohtaja Kari Nenoselle (sd). Kolmessa kuukaudessa pitää tehdä kolme päivää työtä, jotta turva säilyy. Selvitys tehtiin osana Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppaneiden Maksuton 2. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Vai muka ilmainen koulutus Pelastakaa Lapset selvitti toisen asteen opintojen kustannuksia ja niiden vaikutuksia opiskelijoiden ja heidän perheidensä elämään ja toimeentuloon. – Tämä tasavallan presidentti, jolla tällä hetkellä on kova gallupsuosio, on kokoomuksen entinen puheenjohtaja, kova porvari, oikeistolainen, jonka arvot lähtevät sieltä maailmasta. 9 16. tammikuuta. Hän seuraa tehtävässä Rauno Vesivaloa (sd.), joka ilmoitti jo aiemmin, ettei hae jatkokautta. SDP haluaa, että kasvu kuuluu kaikille suomalaisille – ei vain harvoille ja valituille. SDP haluaa budjettiin oikeudenmukaisuutta Pääoppositiopuolueen SDP:n uusi vaihtoehtobudjetti tarjoaa oikeudenmukaisen ja eteenpäin katsovan vaihtoehdon hallituksen politiikalle. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Väyrysen presidenttitie katkennee ennen starttia Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kertoo, että hänelle on kerätty vasta vajaa puolet presidenttiehdokkuuteen vaadittavista kannattajakorteista. Tapahtumaa tukee myös Helsingin Wanhat Toverit. Siksi oma ehdokas SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne selvitti, minkä takia puolue asetti oman ehdokkaan presidentinvaaliin. Demarikätilö Tehyn johtoon Sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehy on saanut uuden puheenjohtajan. Lähes neljännes kyselyyn vastanneista arvioi maksaneensa 3 000 euroa tai enemmän toisen asteen koulutuksen välttämättömiä kustannuksia. SDP on suurin ryhmä Vantaan valtuustossa. Mauno Koiviston perintö kantaa -juhlaseminaari Lisää uutisia: Demokraatti.fi Viljanen Vantaan johtoon Ritva Viljanen, 59, (sd.) valittiin Vantaan uudeksi kaupunginjohtajaksi. Eriarvoistumiskehitys ja syrjäytyminen on katkaistava. Rytkönen toimii Kätilöliiton puheenjohtajana. Viljanen on toinut aiemmin muun muassa Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja sisäministeriön kansliapäällikkönä. Presidenttiehdokkaaksi pääseminen vaatisi, että Väyrysellä olisi koossa noin tuplasti kannattajakortteja eli yhteensä 20 000 kappaletta. Mennään ongelmien taakse SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen (kuvassa) pitää tärkeänä, että presidentinvaalien keskusteluissa käsitellään myös ulkoja turvallisuuspolitiikkaan vahvasti liittyvistä asioista, joiden taustalla ovat arvot. Esimerkiksi työllisyyden tukemiseksi SDP esittää oppivelvollisuuden pidentämistä, varhaiskasvatuksen uudistamista, korkeakoulutuksen määrän lisäämistä ja koulutustason nostamista ja aktiivisen työvoimapolitiikan merkittävää tehostamista ja sen resurssien lisäämistä. – Kaikkien sotien ja kriisien taustalla yhteiskunnassa on kansalaisten vahvistunut käsitys siitä, että heitä kohdellaan epätasa-arvoisesti, Haatainen totesi maanantain ehdokaspaneelin jälkeen. Kolmisen vuotta takaperin hän totesi, että meidän julkinen sektori on pöhöttynyt ja sitä pitää ruveta nyt kuromaan umpeen ja jokaisen pitää miettiä, mitä on valmiita antamaan, Rinne perusteli. MARRASKUUTA 2017 Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Nämä ovat ne isot kysymykset niin Suomessa kuin muualla. Uudistus uhkaa vaikeassa asemassa olevia työttömiä. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään 28. – Epätasa-arvo ja epäoikeudenmukaisuus ovat syyt, joista sodat kumpuavat. Hallitus jatkaa työttömän kepitystä SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov sanoo hallituksen rankaisevan ja eriarvoistavan työttömiä aktiivimallilla. 1986-1991 Ingvar Carlsson: Finland och Sverige i Europa i förändring / Suomi ja Ruotsi muuttuvassa Euroopassa (simultaanitulkkaus). aste -kampanjaa. Jos ei löydä työtä tai onnistu saamaan TE-hallinnosta aktiivitoimia riittävästi, niin turvaa leikataan 4,65 prosenttia
Mutta se onnistui. 170 huonetta henkivät 1920-, 1950ja 2010-lukujen tunnelmia sisustusta myöten. Mikään helppo temppu ei ollut reilu viisi vuotta sitten avata hotelli suojeltuun rakennukseen Helsingin Hakaniemeen – tarkemmin Paasitornin kongressija kokouskeskuksen yhteyteen. Scandic Paasi ammentaa oman tarinansa korttelin historiasta sirkuksineen. MARRASKUUTA 2017 J okaisella hotellilla on tarinansa kerrottavana. Hotellin elämää. 10 16
MARRASKUUTA 2017 Kohde-esimies Outi Tanskanen tietää, miltä näyttää siisti hotellihuone. Jari Soini. 11 16
– Moni meidän vieraistamme matkustaa työkseen ja asuu hotelleissa satoja öitä vuodessa. Skandinaavisen steriilinvalkoista huonetta ei tarjolla ole. Me tuemme toisiamme ja ajatus on sama: asiakas on tärkein, Heikkilä kuvaa hyvin hitsautunutta yhteistyötä perinteikkäässä rakennuksessa. Siivous on ulkoistettu yksityiselle yritykselle ja aamiaisesta vastaa talossa kolmea ravintolaa pyörittävä Graniittiravintolat. Heikkilä näkee siihen selkeän syyn: – Me keskitymme ihmisiin. Kysymme työntekijöiden mielipidettä. Hierarkkisuus ei ole hänen tapansa toimia. Hän naurahtaa tuolloin vastaanottopäällikkönä rekrytoineensa ”parhaat päältä”. Esimiehet ovat työntekijöitä varten Scandic – ja siinä ohessa Paasi – valittiin tänä vuonna sarjassaan Suomen parhaaksi työpaikaksi. Hotellinjohtaja uskoo, että erilaisuus on juuri se vetovoima. Yksi esimerkki siitä on, että hotellinjohtaja rientää avuksi olutta myymään aulabaarissa tai viemään pyyhkeen huoneeseen, jos muilla pitää kiirettä. MARRASKUUTA 2017 Alusta saakka mukana ollut hotellinjohtaja Minna Heikkilä luotsaa yhdeksän hengen työtiimiä, joka hoitaa vastaanottoa ja pientä aulabaaria. – Meillä on hieno symbioosi. Heikkilä pitää tärkeänä, että kaikki tietävät, missä mennään. Hän kuvailee pääasialliseksi työkseen tehdä kaikkensa, mikä auttaa asiakkaita, työtiimiä ja yhteistyökumppaneita. Ainakin herätämme tunteita – puoleen ja toiseen, Heikkilä pohtii. 12 16. Hotellin erilaisuus on juuri se vetovoima. – Pidämme huolen, että tiimillä on hyvät työvälineet ja mukavaa töissä. Me esimiehet olemme työntekijöitä varten – heitä auttamassa. Kun meillä herää, tietää, missä on. ”Numeroiden” seurantaa ei voi silti välttää ja kiinteistöstä huolenpito vie yllättävän paljon aikaa. Hotellinjohtaja Minna Heikkilä haluaa omalta osaltaan pitää huolen siitä, että kaikilla on kivaa töissä.. Näin on hitsauduttu yhteen. Scandicilla on Suomessa yksi tarinallinen hotelli ja se on juuri Paasi
Joku haluaa näkymän sisäpihalle tai puistoon tai toivoo ammeellista kylpyhuonetta. – Osa työstä on myös kokousasiakkaiden neuvomista. Loistavat liikenneyhteydet eri puolille ja sijainti rauhallisella paikalla ovat plussaa. – Tulevaisuus näyttää valoisalta, kun pidämme yllä hyvää ”Paasi Spiritiä” eli henkeä. Kun kaikilla on kivaa töissä, sillä pääsee jo tosi pitkälle, Minna Heikkilä luottaa. Heikkilä paljastaa oman suosikkinsa: 1920-luvun huone. Erityisesti kansainväliset vieraat löytävät hotellinsa usein sivustojen kautta. Vuoropäällikkö Elena Roos ja harjoittelija Antti Viitanen suunnittelevat päivän töitä vastaanotossa. – Ensin tervehdimme, hymyilemme ja katsomme silmiin, vastaanoton vuoropäällikkö Elena Roos kertoo, miten Scandic Paasissa toimitaan. Monet kansainväliset kongressit järjestetään myös usein kesän loppupuolilla. Kuvat: Jari Soini Siltasaaressa aikoinaan sijainneen tapettitehtaan kunniaksi joidenkin huoneiden seiniä koristaa uniikki tapetti, jonka hahmot kertovat korttelin historiasta. Pari kertaa kuukaudessa hotelli voi olla aivan täynnä. Sosiaalisen median tarkka seuranta kuuluu asiaan. – Tykkään siitä, että asiakaskunta on hyvin erilaista. Hotellinjohtaja Heikkilä uskoo, että Paasi pärjää. Se ei ole vain asiakkaiden sisäänja uloskirjaamista. Hänelläkin on takanaan ammattitutkinto ravintola-, catering ja hotellialalta. Roosin vahvuus on venäjä suomen lisäksi – ”sekä alkeet muutamasta kielestä”. Heikkilä on huomannut, että näkyminen erilaisilla hakukoneilla alkaa olla jo elinehto. Alkuperäisistä työntekijöistä viiden vuoden takaa töissä on vielä kolme. Paasissa ei ole yleistä saunaa, mutta saunallisia huoneita kylläkin. Heikkilän mukaan esimerkiksi Trip Advisor on tärkeä kanava, koska asiakkaat kertovat siellä kokemuksistaan. Hotelliasiakkaista huolehtii vastaanotossa ja välittömästi sen vieressä olevassa aulabaarissa yhdeksän hengen porukka. Somen palaute antaa hyviä vinkkejä Aina ei ehkä kuitenkaan pääse siihen ”omaan” huoneeseen. Niin sanottuja vaikeita asiakkaita ei ole hänen kohdalleen osunut. Esittelyvideo teki vaikutuksen. Monilla voi olla jopa tietty huoneennumero mielessä aiemmilta kerroilta. Paasiin ei ole hänen mukaansa ollut vaikea saada ammattitaitoista väkeä. Heikkilä laskee, että puolet kaikista vieraista, varsinkin kesäisin, on turisteja. Hän sanookin hotellin vastaanottoa persoonallisuuksien areenaksi, jossa jokainen täydentää toistaan. Erica Hoffman tuli harjoittelijaksi vuonna 2013 ja ”jäi sille tielleen”. Edupolissa hotellivirkailijaksi opiskelevalla Antti Viitasella on harjoittelukokemusta nyt pari kuukautta täynnä. Hän astui remmiin elokuussa 2012. Lähes puolet asiakkaista tulee ulkomailta. Kommenteista taas saa hyviä vinkkejä kehittämiseen. Heikkilä kiittelee kanta-asiakasjärjestelmää, johon pystyy kirjoittamaan ylös asiakkaan toiveita. Asennetta ei voi opettaa Hotellin hengen luovat ihmiset, joiden kanssa vieraat, asiakkaat, kommunikoivat. Marja Luumi Demokraatti Hotellin vastaanotto antaa ensimmäisen kuvan siitä, millaiseen paikkaan asiakas on tullut. Hän tuntee olevansa omalla alallaan. Loput kuuluvat liikematkailijoihin ja kokousja kongressivieraisiin. Ja meiltä kysytään todella paljon vinkkejä Helsingin tapahtumista ja missä kannattaa käydä. Nämä vahvat persoonat – sirkuslaiset, urheilijat, muusikot, käsityöläiset, taiteilijat ja kirjailijat – esiintyvät silhuetteina myös hotellin käytävillä ja huoneiden numerokylteissä.. ” Tietotekniikan ja muun voi opettaa, mutta asennetta, iloisuutta ei. – Käyttöaste on noussut. 13 16. Roos korostaa, että vastaanotto auttaa kaikessa. Lisäksi viitisen on jäänyt taloon harjoittelun jälkeen. Hotellissa käy paljon ulkomaalaisia vieraita, joten englannin kieltä on taidettava. – Halusin päästä mukaan heti alusta alkaen enkä valmiiseen taloon. Ainakin herätämme tunteita – puoleen ja toiseen. Vieraiden toiveisiin pyritään aina vastaamaan. Jokaisen aikakauden huonetyypeille löytyvät omat kannattajansa. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. – Tietotekniikan ja muun voi opettaa, mutta asennetta, iloisuutta ei. Roos tiesi heti, että haluaa Paasiin ennen kuin hotelli oli edes valmistunut. Monelle parveke on todella tärkeä, ja lähes kaikista 2010-luvun huoneista ne löytyvätkin. MARRASKUUTA 2017 ” Kun meillä herää, tietää, missä on. Ja näin tapahtui. Rekrytoitaessa Heikkilä kiinnittää huomiota ihmiseen. – Kun siihen pääsee, tulee tunne kuin kotiinsa tulisi. Kilpailu on kovaa hotellimarkkinoilla. Paasin sesongeiksi ovat nousseet touko–kesäkuu ja erityisesti elo– syyskuu, kun eteläeurooppalaiset lomailevat vielä täyttä häkää ja suomalaiset heräilevät kesämökkilomiltaan. – Kun on paljon vaihtoehtoja, toiveitakin tulee. – Harjoittelu on todella tärkeä osa opiskelua. Ja ihanaa, kun pääsee phumaan englantia päivittäin. Viidessä vuodessa asiakkaat ovat löytä”Jokapaikanhöyliltä” irtoaa hymy neet Paasinsa, ja Heikkilän mukaan suunta on positiivinen. Ei tämän alan töitä oikein kirjoista opi, Viitanen korostaa
14 16. – Välillä on vähän hektistä, kun elää kahta päivää samaan aikaan, hän naurahtaa. Scandic Paasissa tämä tärkeä viihtyvyyteen vaikuttava tehtävä on annettu N-Cleanille. Hotelliaamiainen on yksin hänen vastuullaan. Kokki Eeva Kytömäen vastuulla on aamiaistarjoilu. Hän myös rientää apuun, jos joku kummastelee karjalanpiirakoiden äärellä. Runsaasta aamiaisesta on hänen mukaansa saatu lähinnä vain ylistystä. Aamiainen kuuluu hotellivierailun kohokohtiin. Osasyynsä on sillä, että arkipäivinä huoneita kansoittavat liikematkustajat, jotka lähinnä piipahtavat hotellissa vain yöunilla. Ehdottomasti. Tanskanen antaa Paasin asiakkaille kiitosta: huoneet jätetään yleensä helposti siivottaviksi. Yritys hoitaa myös Paasin yleisten tilojen siivouksen yhden hengen voimin aamuisin kello 6–8. Aamiaiskokki Eeva Kytömäen aamun urakka alkaa olla ohi puoli kymmenen aikaan aamulla. Ja huonomuistisia riittää: Hotellihuoneisiin jää eniten sukkia, mutta jopa kännykkäkin unohtuu joskus huoneeseen. Isommille huoneille on varattu aikaa puoli tuntia. Huoneet on saatava kuntoon ennen kuin uudet asiakkaat saapuvat. – Aika kovalla vauhdilla siinä saa työtä tehdä, Tanskanen huomauttaa. Kun karjalanpiirakoita menee paljon, varmaa on, että syömässä on suomalaisia. Jos taas croissantteja, ulkomaalaisia vieraita on paljon. Valmisteluun aamuisin kello 5.45 lähtien ei ole paljon aikaa, kun ensimmäiset nälkäiset saapuvat saliin kello 7. Mutta asiakkaiden muut suosikit eroavat paljon jo kansallisuuden perusteella. Scancic Paasissa toistuu tässäkin yhteistyön kuvio: palvelu ostetaan Graniittiravintoloilta. Mutta ei hätää. – Menen kertomaan, mitä ne ovat ja kannustan rohkeasti maistamaan munavoin kanssa. Kytömäki tietää tarkkaan, mitä kunnon aamiaismenusta pitää löytyä: – Pekonia. Esimiehenä hän auttaa tiimiään aina tarvittaessa työlistojen jaon, laskutusten, tilausten ja palkanmaksun ohessa. Tanskasella on pieni toive: – Olisi kiva, jos syntyvät roskat kasataisiin yhteen paikkaan. Kohde-esimies Outi Tanskanen johtaa Paasissa 14 hengen siivousporukkaa. Lapsiperheiden jäljiltä syntyy luonnollisesti hieman enemmän roskaa. MARRASKUUTA 2017 Pekonia se olla pitää Vauhdilla siistiksi Erica Hoffmanilta sujuu aulabaarissa espresson valmistaminen. Kytömäki yrittää tasapainotella siinä välissä, että kaikille riittää mieleistä syötävää. Aamiaisen korjaamisen jälkeen Kytömäki aloittaa jo huomisen aamun valmistelua. Paasissa ne päätyvät Outi Tanskasen huoneeseen odottelemaan matkaa oikeaan osoitteeseen. Lisäksi Tanskanen tekee laatukierroksen eli tarkistaa, että kaikki paikat ovat siistejä ja puhtaita. Kylmät tarjottavat on laitettu valmiiksi jo edellisenä päivänä, mutta lämmittämistä riittää vielä aamuksi. Erityisen paljon kiitosta on tullut omasta pisteestä allergikoille ja vegaaneille. Kello lähestyy puoltapäivää ja siitä alkavat hotellisiivoojan kiireiset tunnit. Kiivaimman kiireen aikaan kello 12–15, varsinkin perjantaisin ja lauantaisin tiimistä työskentelee 7–8 henkeä. Se nopeuttaisi meidän työtämme, hän sanoo. Eeva Kytömäki on tyytyväinen, että on saanut pitkälti itse kehittää aamiaistarjoilua ja kokeilla, mikä voisi toimia.. Aikaa yhden standardihuoneen saattamiseen tip top -kuntoon on 16 minuuttia
Hän nostaa venäläiset ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiakaskunnaksi nyt ja tulevaisuudessa. Työn määrä ja sen organisointi ovat useimmiten syynä, kun hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä työskentelevät ottavat yhteyttä Palvelualojen ammattiliittoon PAMiin. Lappi pitää vaikeutena sitä, että kysyntä on kovin epätasaista: Pohjois-Suomi saa myytyä talvea ja Järvi-Suomi ja rannikkoseutu kesää. Kansainvälisessä hotellissa aamiaisella jokaiselle pitää riittää mieluista syötävää. Hoikkala huomauttaa, että työn määrääkin saataisiin samalla tasatuksi. Matkailuja ravintolapalvelut MaRa, työnantajien etuja valvova työmarkkinajärjestö laskee, että kuusi vuotta – 2009–2015 – oli yhtä matalalentoa. – He ovat palaamassa takaisin, mutta eivät lainkaan sillä volyymillä kuin aiemmin. Venäjän tärkeyttä korostaa se, että Suomelta puuttuu autoyhteys Euroop paan. – Suomi kiinnostaa yhä enemmän matkailumaana. Myynnin pitäisi olla tasaisempaa kaikkialla ympäri vuoden. Suomalaiset ovat Eurostatin mukaan EU:n innokkaimpia ulkomaanmatkailijoita. – Veikkaan, jos määräja osa-aikaisista työsuhteista päästäisiin eroon ja palkkatasoa samalla hilatuksi ylös, yrityksillä ei olisi nykyisenlaisia haasteita rekrytoinnissa. Työtä tekeviä käsiä ei ole useinkaan tullut lisää tarpeeksi. Matkailualalla ei ole kuitenkaan vaivuttu epätoivoon vaan suuria investointeja on meneillään eri puolilla Suomea. 2007–2016 suomalaisten matkat esimerkiksi Baltiaan lisääntyivät yli 60 prosenttia. Kuvat: Jari Soini. Hoikkalan mukaan palkat ovat majoituksessa jääneet jälkeen, jos niitä vertaa muihin palvelualoihin, saati sitten teollisuudessa työskentelevien ansioihin. Samaan aikaan maksullinen majoitus Suomessa vahvistui vain kuusi prosenttia. – Se kannustaa suomalaisia matkustamaan yhä enemmän ulkomaille. Hallitus on nostamassa jälleen esimerkiksi alkoholiverotusta 100 miljoonalla eurolla. Hän ottaa esimerkiksi aamiaistarjoilun. – Mutta kannattavuutta pitäisi saada paremmaksi ensin, Lappi korostaa. Ulkomailla Suomi kiinnostaa, mutta suurena ongelmana on kotimaan matkailun heikko kehitys. MARRASKUUTA 2017 Kasvava työpaine rasittaa eniten Kuuden laihan vuoden jälkeen näyttää valoisammalta ” Ammattimaista työvoimaa on hankalaa saada rekrytoiduksi toimialalle. Kasvun tae on se, että kansainväliset vieraat viestivät saamastaan hyvästä palvelusta. MaRassa pidetään Suomen verotusta älyttömänä. Toinen murheenkryyni on ansiotaso. – Sesongit eivät tuota tarpeeksi, koska hotelli-investoinnit ovat tavattoman kalliita. Lisäksi osa-aikaisia ja määräaikaisia on paljon, ja se vaikuttaa palkkatasoon. Lappi nostaa yhdeksi ikäluokkien pienenemisen, jota ei ole saatu paikatuksi työperäisellä maahanmuutolla. Syitä on monia. Viime vuonna näytti toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan jo paremmalta ja kuluvana vuonna yhä valoisammalta. Majoitusliikkeissä yövyttiin 20,4 miljoonaa kertaa viime vuonna, 3,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Venäläiset saapuvat länsinaapuriinsa yli 90-prosenttisesti autoilla. Hän miettii myös sitä, miten alimiehitys vaikuttaa palvelun laatuun. Vuonna 2013 heitä tuli 1,3 miljoonaa. Iltaan ja viikonloppuun painottuva työ ei kiinnosta kaikkia. Lapin mukaan työnantajalla ja Palvelualojen ammattiliitolla PAMilla on yhteinen tavoite saada palkkoja nostetuksi edes pitkällä aikavälillä. MaRassa ollaan huolestuneita myös siitä, että ammattimaista työvoimaa on hankalaa saada rekrytoiduksi toimialalle. Hotellien asiakasmäärä on taas noussut ja luonnollisesti aamiaistakin nauttii yhä useampi. Finanssikriisi ja ruplan sukellus vaikuttivat dramaattisesti Suomen matkailumarkkinoihin. 15 16. ” Hotellihuoneisiin unohtuu eniten sukkia. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuore suhdannebarometri kertoo, että yrityksillä alkaa olla vaikeuksia saada ammattimaista työvoimaa. – Hintataso selittää, että 10 vuodessa tilanne mennyt päälaelleen, Lappi kertoo suurimman syyn. Hoikkala uskoo, että alan palkkaus on yksi syy siihen. – Jäsenemme viestittävät, että työpaine on kasvanut selkeästi, sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala kertoo. Viime vuonna jäätiin vielä 700 000:ään. Pontimena on luottamus ulkomailta tulevaan kasvuun
Sosialistipuolue (Uusi vasemmisto) valitsee itselleen uuden puheenjohtajan ensi vuonna. Lasten mielestä metsä on Suomessa parasta. Edes pääministeri Edouard Philippe ei päässyt kokoukseen. Sosialistikansanedustajien määrä supistui kansalliskokouksessa 300:sta runsaaseen 30:een. Muiden puolueiden asema onkin melko sekava. Äärivasemmalla Jean-Luc Mélanchonin Alistumaton Ranska ja kommunistien ympärille koottu ryhmä ovat tukkanuottasilla keskenään. Ranskan media on nyttemmin ristinyt Macronin teknokraattipresidentiksi. Ja iso summahan siitä kertyi, kun luennoitsija laski yhteen kymmenhenkisen perheen lapsilisät, mummon ja vaarin eläkkeet ja muun suvun sosiaaliturvan. Nykyisin johto on poikkeuksellisesti kollektiivinen. Presidentti Macronin taloudellista ja sosiaalista politiikkaa on kovasti kritisoitu opposition taholla. Emmanuel Macron on edelleen suosittu presidentti, mutta hänen itsevaltaiset otteensa ovat eristämässä häntä poliittisesti. Vain kuljetusala haraa yhä vastaan. Ensi kertaa useimmat ministerit ja heidän edustajansa loistivat poissaolollaan. Mutta Castaner on lojaali Macronille ja presidentti päättää asioista, ei kysele eikä neuvottele. Mutta Ranskassa se tosiasia, ettei Macronille ole oikein vaihtoehtoa, helpottaa ehkä heikentyneen ja eristäytyvän presidentin asemaa. Macron ”valitsi” puolueensa LREM:n puheenjohtajaksi hallituksen puhemiehen Christopher Castanerin ja puolue vahvistaa tässä kuussa nimityksen. Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa.. Vuoden 2018 budjettia suunniteltiin yksinomaan Macronin ja hänen luotettavimpien neuvonantajiensa – kaikki finanssitarkastajia, kuten Macron aikanaan – toimesta. Mainintoja saivat Kalevala, järvet, ”ruuneperi”, Hesburger ja lauantaimakkara. Macronilla on ollut suuria suunnitelmia EU:n uudistuksiin liittyen. Maltillisesta oikeistosta osa kannattaa Macronin/Philippen hallitusta kansalliskokouksessa, osa taas on oppositiossa. AFP / Ludovic Marin MIKKO HEIKINHEIMO Maailma tänään Keisari Macron R anskan presidentti Emmanuel Macronin itsevaltainen tyyli ja joitakin loukkaavat sanonnat ovat tulleet jo tutuiksi. Macron on kuitenkin muuttanut omaisuusveroa niin, että se kohdistuu nyt vain kiinteistöihin, ei osakkeisiin tai vastaavaan omistukseen. Hän tuli hallitukseen maltillisen oikeiston, Tasavaltalaisten (LR), edustajana. Erilaiset ”call-centerit” palvelevat suomalaisia Espanjasta käsin, mutta muutkin yritykset hakevat markkinoita Espanjasta ja työntekijät seuraavat yrityksiä. Kuitenkin Saksan liittokansleri Merkelin ja hänen entisten hallituskumppaniensa melko huono menestys viimeisimmissä vaaleissa vaikeuttaa suunnitelmien toteuttamista. MARRASKUUTA 2017 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Tiettävästi yhtään ainoaa perhettä ei ole tullut Espanjasta tai Portugalista ”nauttimaan” Suomen anteliaasta sosiaaliturvasta. Vasemmalla katsotaan, että politiikkaa on liian oikealla ja että Macron on ”rikkaiden presidentti”. Kävin myös Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa, jossa koulun oppilaat olivat kirjoittaneet seinälle juhlavuoden kunniaksi 100 Suomen parasta asiaa. Ja hallitus ajaa selvällä enemmistöllään kansalliskokouksessa lakiesityksensä läpi kuten tahtoo. Joka tapauksessa ääriryhmien lukumäärät ovat pieniä. Näin on tosin käynyt jo pariin kertaan aikaisemmin. Silti hänen toimintatapansa vain korostuu ja valtiomies lienee tarkoituksella yhä eristyneempi. Se on merkki koulun tarjoamasta korkeasta yleissivistyksestä. Lähes 200 suomalaisystävää ja toveria oli tullut kuuntelemaan puhettani. Suomalaisten työperäisen muuttoliikkeen seurauksena suomalainen koulu pullistelee oppilaita, ja uutta tonttia etsitään. Siellä voi pienelläkin eläkkeellä elää paremmin kuin Suomessa edullisten hintojen ja kohtuullisten asumiskustannusten takia. Mutta nyttemmin hänet on puolueensa päätöksellä ”siirretty syrjään”. Kuten taitaa olla asianlaita useimmissa EU-maissa. Philippeä ei kuitenkin erotettu puolueesta, kuten muut hallituksessa olevat tasavaltalaisministerit. Kysymys ei ole enää rikkaiden ihmisten paosta aurinkorannoille, vaan tuikitavallisten suomalaisten liikkuvuudesta. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Suomesta muutetaan Espanjaan työn perässä S uomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1994. Macron on ehkä tunnetumpi ja suositumpi kansainvälisesti kuin Ranskassa. Nyt ei Philippellä ole lainkaan omaa puoluetta. Castaner suostui melko vastahakoisesti tehtävään, koska hän arvelee puolueen kannatuksen ehkä heikkenevän ja hän viihtyi hallituksen ministerinä. Muistan erään keskustelijan, jonka mukaan jäsenyyden myötä erityisesti Espanjasta ja Portugalissa tulee perheitä ja kokonaisia sukuja Suomen hyvän sosiaaliturvan perään. 16 16. Macron onnistui kuitenkin vakuuttamaan useimmat EU-maat siitä, että toisissa EU-maissa työskentelevien henkilöiden asema on harmonisoitava. Sen sijaan suomalaisia on lähtenyt tuhansittain Espanjaan ansaituille eläkepäiville. Uutta on kasvava työperäinen maahanmuutto Suomesta Espanjaan. Maltillinen oikeisto taas katsoo, että omaisuusvero tulisi kokonaan lakkauttaa. Olin parisen viikkoa sitten Fuengirolassa Wanhojen toverien kutsumana satavuotiasta Suomea juhlimassa. Ei sitä Suomen kansantalous kestäisi. Erityisen iloinen olin pienen tokaluokkalaisen pojan esille nostamasta saamen kielestä. Kansanäänestystä edelsi vilkas keskustelu, jossa pohdittiin jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Harvinaista herkkua mepille. Pääministerin asema Ranskassa onkin nyt aika erikoinen. Lasten mielestä metsä on Suomessa parasta
On tehty niin opiskelijoiden toimeentuloon kuin itse koulutukseen avohaavoja, joita paikkaillaan laastareilla. Siellä noustiin nollatuloksesta yhteen paikkaan. Monesti se ensimmäisen paikan saaminen on se suurin harppaus, Sonkin puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen sanoi. 17 16. – Päätavoite on saada uuden yliopiston hallitukseen opiskelijoiden edustaja vähintään kuulemaan, mutta myös ottamaan kantaa asioihin, ylioppilaskunnan edustajistoon noussut Kalle Virtanen kuvailee. Tämän on loputtava. Koulutuslupaukset jäivät kauniiksi puheiksi, meidän tulee siirtää ne teoiksi, kiteytti Jonne Nurmi puheenvuorossaan. Koulutuksen puolustajat Sonkin 50.liittokokouksen poppoo kerääntyi kuvaan Tampereen seudun työväenopisto Sampolan portaille. Juttu jatkuu seuraavan aukeaman alalaidassa.. – Viime vuodet ovat olleet koulutuspolitiikassa kylmää aikaa. Tampereella T3-hanke yhdistää yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulupuolen yhdeksi korkeakouluyhteisöksi. MARRASKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi S osialidemokraattiset opiskelijat Sonkin 50.liittokokouksessa Tampereella ei jaeltu kauniita sanoja hallituksen koulutuspolitiikasta. Ammattikorkeakoulujen ”edarivaalit” ovat vielä paikoin käymättä, mutta ylioppilaskuntiin saatiin läpi seitsemän sonkkilaista. – Saimme tärkeitä nousuja esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä. Puheenvuoroissa mainittiin myös lukukausimaksut, SDP:n korkeakoulukannatus ja syksyn edustajistovaalit
– Meidän on korostettava tasa-arvoista kasvua. Ihmisen näkökulma kilpailukykyyn Suomen talous kasvaa jopa kolmen prosentin vauhdilla. – SDP:llä on oltava kilpailukykyyn sosialidemokraattisten arvojen muVille Skinnari ja Niina Malm eivät hyväksy Sipilän hallituksen koulutuspolitiikkaa, joka on viemässä myös ammatillista koulutusta rappiolle.. Lisäksi sillä on tärkeä rooli koulutuksen periytyvyyden ehkäisyssä, sillä se on juuri matalasti koulutettujen vanhempien lapsille luontaisin väylä hakeutua korkeakoulutukseen, Koivisto sanoo. Hän muistuttaa Suomen sukeltaneen dramaattisesti OECD:n koulutusja tutkimusvertailuissa. Koiviston mukaan kouluilla ja koulutuksen kehittäjillä on uudistushalua, mutta laadukkaaseen koulutukseen on vaikea panostaa, jos rahoitus ei ole riittävä. 18 16. Skinnarin mukaan Sipilän hallituksella on ollut yhteen pääteemoistaan eli kilpailukykyyn vain kapea näkökulma. Kuluisivatko resurssit enemmän opiskelijapolitiikan tekemiseen kuin uuden politiikan miettimiseen, hän pohdiskeli. – Viimeisen kuuden vuoden aikana ammattikorkeakoulutuksesta on leikattu 22 prosenttia rahoituksesta, hän muistuttaa. Suomen opiskelijakuntien liitto Samokin puheenjohtaja Anni Koivisto toi liittokokoukseen terveisiä ammattikorkeakoulukentältä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Markku Lahikainen Monipuolinen koulutus on menestyksen avain SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on vihainen maan hallitukselle siitä, mitä se on tehnyt koulutukselle ja osaamiselle. MARRASKUUTA 2017 ” Laadukkaaseen koulutukseen on vaikea panostaa, jos rahoitus ei ole riittävä. Mikkelissä Kaakkois-Suomen demareiden piirikokouksessa puhunut Skinnari korostaa, että pienen maan paras työkalu menestykseen on monipuolinen koulutusjärjestelmä ja sen tuoma osaaminen. Matias Kvist huomautti, että jo nyt paikallisosastoissa tehtävä liittorajat ylittävä yhteistyö on kannatettava tapa toimia ilman, että rakenteet tulevat toiminnan tielle. Iloinen olen siitä, että puoluehallitus on juuri asettanut työryhmän tekemään SDP:lle pitkän ajan sivistyksen ja koulutuksen toimintaohjelmaa. Hallitus vierittää siinä vastuuta yrityksille, mutta nuoret tarvitsevat myös opetusta ja opettajia. Koiviston mukaan amk-koulutuksen puolustajia ei ole liikaa, joten Sonkilla ja SDP:llä olisi hyvä sauma ottaa rooli haltuun. Syitä riittää: – Ammattikorkeakoulutuksella on valtavasti potentiaalia vastata tulevaisuuden työelämän murrokseen. Liittokokouksen puheenvuoroissa väläytettiin myös mahdollisuutta yhdistää Sonk ja Demarinuoret. Työelämän murrokseen vastaamisessa olennaista on, että korkeakoulujen opintosisällöt vastaavat tarpeita. Miika Kautto puolestaan muistutti pohtimaan myös yhdistymisen vaaroja: – Olisiko koskaan tullut Demarinuorten Yleisturvaa, jos olisimme olleet yksi järjestö. Noustaksemme vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, tarvitsemme tässäkin konkreettisia tekoja ja uskottavia tulevaisuuden näkymiä. – Kilpailukyky on enemmän kuin palkat, siihen kuuluvat oleellisesti myös osaaminen, työvoiman saatavuus, logistiikka, teknologia ja tuottavuus, rahan hinta sekä toki myös työvoima ja palkat. – SDP ei hyväksy esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rappiota. Ville Skinnarin mukaan tilanne on hyvä, mutta haastava SDP:n oppositiopolitiikalle. Hynttyyt yhteen
. 25.11. Varainhankintaan menevät resurssit ovat pois edunvalvonnasta. Uudenmaan piiri Lohjalla . – Nyt keskustellaan paljon esimerkiksi sosiaalisesta ulottuvuudesta. Ville Skinnarin mielestä SDP:n pitää puhua ihmisille tavalla, jota he ymmärtävät. . Anna-Liisa Blomberg Mikä on kuumin puheenaihe opiskelijapolitiikassa. Meidän on osattava purkaa se selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotka avautuvat ihmisille. . Pirkanmaa Tampereella kaisesti ihmisen näkökulma. SDP:N PIIRIEN SYYSKOKOUKSET . Porissa . Hämeen piiri Tammelassa . Helsinki Paasitornissa . Nyt näin ei ole, homma ei toimi. SDP:n on oltava silloin hallituksessa ja palautettava ammatillisen koulutuksen kilpailukyky, korosti Lehkonen. Harvemmin asutuilla seuduillakin ammattikorkeakoulun pitäisi olla lähellä. Sonkin liittokokouksen nuorin tarkkailija on 3 kuukauden ikäinen. – Seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan koulutuksen tulevaisuus. kokoontuvat: . . Heikki Luukkanen Imatralta toivoi SDP:ltä napakampaa otetta myös ympäristöja kulttuuripolitiikkaan. Myös Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinnasta ja Raine Lehkonen Mikkelistä korostivat koulutuksen tärkeyttä. . Viime viikonloppuna kokoustivat Kaakon lisäksi: . Teräsja paperitehtaat tarvitsevat perusmetalliosaajia, jotka osaavat myös hitsata. . Ronja Kuorikoski, Oulu Muutokset asumistukeen ja ylioppilasja opiskelijakuntien automaatiojäsenyys, jota meillä ammattikorkeapuolella ei ole. . Nostan esiin koulutuksen kattavuuden. . Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli ” Nuorille on saatava kolmen kuukauden koulutus-, harjoittelutai työpaikkatakuu.. Ruotsinkielisten sosialidemokraattien FSD:n kongressi oli 28.–29.10. Erik Immonen, Helsinki Meidän pitää miettiä liikkeen mahdollisuuksia puhutella nuoria. Pohjanmaa Alajärvellä . Kun voitamme seuraavat eduskuntavaalit, meidän on hallitusohjelmassa kirjoitettava auki vaikkapa vaatimus nuorten kolmen kuukauden koulutus-, harjoittelutai työpaikkatakuusta. . MARRASKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Ville-Veikko Haapala, Tampere Opiskelen ammattikorkeakoulussa ja olen Pohjois-Suomesta kotoisin. Näin menemme lähelle sosialidemokratia 2.0:aa, uutta sosialidemokratiaa. . Kalle Virtanen ja Anni Koivisto osallistuivat viikonloppuna Sonkin liittokokoukseen Tampereella. Lapin piiri Ylitorniolla . Raisiossa . Ilman sitä liian monet syrjäytyvät, erityisesti nuoret miehet. – Aiemmin SDP oli vahva näissäkin asioissa. Oulun piiri Kuusamossa . – Opiskelupaikkojen ja opettajien vähentämiset näkyvät, samoin itsenäisen opiskelun reilu lisääminen. . 19 16. . On korostettava ihmisen osaamista, toimintakykyä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Malmin mukaan hallituksen säästöt vaarantavat eläköitymisen lisääntyessä osaavan työvoiman saatavuuden jatkossakin. Satakunnan kokous järjestettiin 3.11. Kaikki korkeakouluopiskelijat pitää saada tasa-arvoiseen asemaan. Jenni Pellinen, Helsinki Olen täällä pitkästä aikaa herättelemässä itseäni siihen, mitä opiskelijapolitiikassa tapahtuu. Keski-Suomen piiri Konnevedellä . . . Varsinais-Suomen piiri kokoontui 14.10. Savo-Karjala Nilsiässä . Vaalit eivät menneet yliopistokaupungeissa hyvin, ja pohdittava on sitäkin, miten voimme ottaa ammattikorkeakoulukentällä olevan valtavan käyttämättömän potentiaalin haltuun. Osaajat loppuvat teollisuudesta Koulutuksen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen nykytila huolestutti myös Kaakon piirikokousväkeä. Imatralainen Ovakon pääluottamusmies Niina Malm konkretisoi, mitä Sipilän hallituksen toimet ovat vaikuttaneet jo käytännössä.
Siksi, ettei kokoomusta aidosti kiinnosta. Koskaan emme saa tietää, miten kokoomus hoitaa monisairaat, vammaiset, työKokoomus tekee kaiken oikein kyvyttömät, mielenterveysongelmaiset ja lastensuojelun laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. ”Minä itse” -huudot kaikuvat kirkkaina jo päiväkotien ruokapöydissä. Kokoomuksen gallup-ylivoima perustuu ylivoimaiseen viestintään. Minäkin uskon, että valinnanvapaus toteutuu kokoomusopein. 20 16. Kokoomus vastusti lähes yksimielisesti peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla, kokoomus ei kannata oppivelvollisuusiän nostoa ja kokoomus kannattaa asteittaista yliopisto-opetuksen maksullisuutta (ainakin ulkomaalaisilta opiskelijoilta). Kokoomus on jallittanut keskustaministerit maailmassa ainutlaatuiseen terveydenhuollon kaupallistamiseen, jonka lopputuloksen voi lukea jo ennakkoon: terveydenhuollon menot kasvavat hallitsemattomasti. Miten kätevää! Kokoomus osaa käyttää oikeita sanoja. Miten käy siis kolmen miljardin euron säästötavoitteen. Tässä yksilöllisessä ajassa kaikki haluavat itse valita. Elämme siis tällä hetkellä ”kokoomuslandiassa”, jossa tosiasiat eivät kiinnosta kansaa. Mikä siis neuvoksi. Loput jäävät köyhtyvien maakuntien armoille. Hämmästyttävää puolueelta, joka on koulutusmyönteisen liikkeen maineessa. Hyvät lukijat, vaikka sanomiseni ei vaikutakaan mihinkään, on pakko todeta, että kokoomus on Suomen koulutusvastaisin puolue. Hallituksen kaatumisesta ei hyötyisi muut kuin kokoomus, eikä silläkään nykypolitiikalla olisi kavereita ennenaikaisten vaalien jälkeen. MARRASKUUTA 2017 E duskuntavaaleihin on melkein tasan puolitoista vuotta aikaa. Kokoomuksen strategia on yksinkertainen: kerrotaan vain asioita, joita ihmiset haluavat kuulla. Kansalaisille ei vain ole kerrottu, että saat valita palvelusi vapaasti, jos olet niistä valmis itse maksamaan. Vapaus koskee siis vain hyvin pientä osaa ihmisistä. Tästä huolimatta oppivelvollisuusiän nosto ei kiinnosta kokoomusta. Miksi ei. Julkisia palveluja voidaan toki tuottaa fiksummin, mutta yksityinen sektori tuottaa kaiken paremmin. Siihen ei päästä lähellekään tällä palvelutasolla. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Joku tietenkin tässä yhteydessä huomauttaa, että saattaahan hallitus kaatua jo kevään sote-sotkuun. Vaikeat kysymykset ohitetaan ja sen sijaan luodaan positiivinen tulevaisuuskuva. Vaikka tämä hallitus on leikannut juuri koulutuksesta ja suomalaisten koulutustaso laskee OECD:n tilastoissa kuin kuuluisa lehmän häntä, kokoomus on tässäkin asiassa onnistunut profiloitumaan koulutusmyönteisenä puolueena. SDP julkaisi tiistaina oman vaihtoehtobudjettinsa, joka sisältää hienon avauksen oppivelvollisuusiän laajentamisesta 18 vuoteen. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen puhuu silmiä räpäyttämättä koulutuksen merkityksestä Suomen kilpailukyvylle ja samalla käyttää punakynää oppilaitosten rahoituksen leikkaamisessa. Varsinkin sinisten ministeripostit ovat niin arvotavaraa, että puolueen hatara ideologia taipuu lähes mihin suuntaan tahansa. Höpöhöpö. Puolueen strategia on yksinkertainen: kerrotaan vain asioita, joita ihmiset haluavat kuulla. Leikataan palveluista! Tuo kolme miljardia rahoitetaan siis tavallisten veronmaksajien pussista ja samalla saadaan romutettua koko julkinen terveydenhuolto. Tutkimuksissa on todettu, että pelkän peruskoulutuksen varassa elävän naisen työuran pituus on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneen. Tämä kaikki voidaan toteuttaa muttei ilman rahaa. Kokoomus kertoo äänestäjille, että palkkavero laskee, yhteiskunnan palvelut paranevat ja turvallisuus lisääntyy. Valinnanvapaus on termeistä kaunein
Vesipullon pesuun riittää lämmin vesi ja astianpesuaine. MARRASKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi I hminen tarvitsee pari litraa vettä päivässä tai muisti ei toimi, painoa kertyy, väsyttää, päänsärky vie järjen ja niin edelleen. Uskollinen vakiovesipullo saattaa kuitenkin äityä terveysriskiksi, ellei sen päivittäinen puhtaanapito kuulu vakiorutiineihin. Vaikka pullon täyttäisi pelkällä kraanavedellä, kerääntyy siihen viikon aikana satojatuhansia bakteereja. 21 16. Tutkimuksen mukaan bakteerit viihtyivät huonoiten teräksisissä, pillillä varustetuissa pulloissa. Pullo kannattaa pestä myös ulkopuolelta käsistä tarttuneiden bakteerien poistamiseksi. Jopa yli puolet bakteereista oli haitallisia eli voivat sairastuttaa ihmisen. Vesipullo mukaan. Nora Vilva Demokraatti Hörsäisetkö bakteerivettä?. Treadmill Review teetti tutkimuksen juomapullojen bakteeripitoisuuksista. Kätevää, edullista ja luontokin kiittää. Vertailun vuoksi; viikon ajan urheilijan käytössä olleesta vesipullosta löytyi 900 000 bakteeria jokaiselta neliösenttimetriltä, kun lemmikkieläimen ruokakupista niitä löytyi keskimäärin 47 000. Suurin bakteerisuma on muovipullon niissä osissa, joissa suu koskettaa pulloa
Ihan tavallinen, niinkuin vaikka sinä tai naapurin Niko. En minä halua rasismista jatkuvasti jauhaa, te haluatte. Lopuksi kesäkurpitsa ja pienen pieniksi pilkotut inkivääri, tulinen chili (varo!) ja valkosipulin kynnet. En minä halua olla se Valtakunnan Virallinen Somali, joka kaivetaan kameroiden eteen aina kun kuka tahansa maahanmuuttaja on tehnyt tai sanonut jotain, koska sen, että olen viettänyt ensimmäisen kolmanneksen elämästäni jossain muualla, uskotaan antavan minulle jonkinlaisen backstage-passin kaikkien muidenkin muualla syntyneiden psyykeen. Lukekaa vaikka blogiini tai Facebook-sivulleni saamia kommentteja. MARRASKUUTA 2017 E n minä halua olla maahanmuuttaja. Ei se silti tee hänestä kokemusasiantuntijaa siinä, millaista kohtelua vaikka suomalainen musta muslimi arjessaan kohtaa. Syödään isolla porukalla, usein yhteisestä astiasta, sormin tai lusikalla.. Mutta myös alati kasvava ja äänekkäämmäksi muuttuvien yksilöiden joukko, joiden näkemykset ovat löytäneet tiensä jo Arkadianmäellekin. Kaikki tuohon kulutettu aika on aina pois jostain muusta minulle Oikeasti Tärkeästä, kuten vaikka eläkeläisten etujen ajamisesta tai lapsiperheiden tilanteen parantamisesta ... Lisää vettä noin 5 dl ja mausteet, paitsi tuoreet. Haluaisin olla ihminen. Kyllä: musta, muslimi JA suomalainen. Käyn kuinka monessa työssä tahansa, saan kuulla olevani sosiaalipummi ihan niinkuin ”kaikki muutkin meikäläiset”. Joka ikisellä haukkumasanalla, joka ikisellä uhkauksella, joka ikisellä käskyllä poistua kotimaastani. Musta, muslimi ja suomalainen Abdirahim Hussein Abdirahim Hussein Burkinan murkinaa Tomatiina burkina fasolaisittain (afrikkalainen karjalanpaisti) 5 tuoretta tomaattia tölkki tomaattimurskaa tölkki tomaattipyreetä ruokaöljyä reilulla kädellä vettä 5 dl (saattaa tarvita lisäämistä valmistumisen myötä) mausteet: liemikuutio kasvis/kana ehkä suolaa mustapippuria laakerin lehtiä 2 isoa sipulia 4 porkkanaa ¼ kaali ¼ kukkakaalia 1,5 kpl vihreä/keltainen paprika kesäkurpitsa munakoiso tuore korianteri/persilja 4 valkosipulin kynttä inkivääriä afrikkalainen chili Habanero (varoitus: chili on tulinen) Tomaattiosasto laitetaan ruokaöljyyn kiehumaan hiljaa noin 10 min. En minä halua tehdä asenteenmuokkaustyötä. Haluan olla vaikuttaja ilman mitään etuliitteitä, ihan vain omana itsenäni. Haluaisin, että jos näkemyksiäni kritisoidaan, niin se tapahtuu siksi, että niistä ollaan eri mieltä eikä siksi, että olen ”aivoton afrikkalaisapina” tai joku muu niistä lukuisista osakseni saamista (ja paljon rumemmista) kutsumanimistä. tai vaimon lepyttelystä. Huh. Käyn töissä, maksan veroja, ylläpidän osaltani tätä yhteiskuntaa, tuskailen vuokrankorotuksia, yritän pysyä perässä siitä, mitä se sote-muutos käytännössä meille tarkoittaa ja tuleeko sitä edes, jännitän Suomen puolesta MM-kisoissa, hermoilen lasten matikankokeiden tuloksia, kuskaan heitä fudistreeneihin ja kuuntelen vaimon valitusta siitä, etten ehdi olemaan tarpeeksi kotona. Sanon mitä tahansa, vastineeksi saan toivotuksen painua takaisin Afrikkaan. Toivoisin, että tässä tasa-arvon mallimaassa kaikki jo hyväksyttäisiin yhdenvertaisiksi kanssaihmisiksi ihonväristä ja uskonnosta huolimatta, eikä minun tai kenenkään muun tarvitsisi olla muistuttamassa, kuinka kaukana tästä vielä ollaan. Olen vain pyrkinyt osoittamaan, että on naurettavaa väittää, ettei Suomessa olisi rasismia. Ja hei – kuka muistaa viime vuonna nousseen kohun siitä, kun ketsuppimainoksessa kalassa olikin tummaihoinen suomalainen. Missä vaiheessa valkoiselle tapakristitylle vihdoin valkenee, että on aika odotettavissa olevaa, ettei juuri hän ole kokenut valkoisessa, yli 70-prosenttisesti kristityssä maassa rasismia tai uskontoon perustuvaa häirintää. Tai valituksen siitä, ettei puoliksi kiinalainen missi voi edustaa Suomea. u u u Minusta on ylipäätään naurettavaa, että tätä keskustelua joudutaan yhä edes käymään. Lisää pilkotut kukkakaali ja paprikat. Voin muuten kertoa, että sillä, onko sen taustalla valtion harjoittama rakenteellinen rasismi vai yksittäisten ihmisten typeryys, ei ole hirveästi väliä, jos lopputulos on kuitenkin se, että sitä saa kokea käytännössä päivittäin. Tottakai kyseessä ovat vain yksilöt. En haluaisi, että sellaiseen olisi 2017 vuoden Suomessa enää edes tarvetta. En minä halua joutua jatkuvasti vastailemaan saamiini viesteihin siitä, ”miksi tänne tulevilla turvapaikanhakijoilla ei ole papereita” tai että ”miksi tänne tulevat vain nuoret miehet eikä naiset ja lapset ja vammaiset” tai siihen milloin ”palaan takaisin Somaliaan”. Ja ennen kaikkea: yksilöt, jotka eivät enää edes tajua hävetä typeryyttään. En minä halua olla maahanmuuttajavaikuttaja. u u u Olen ihan tavallinen helsinkiläinen, joka vain sattuu olemaan vähän Kanarianlomalaista ruskettuneempi. Haluan olla mukana politiikassa tekemässä tästä maasta parempaa ja turvallisempaa paikkaa ihan kaikille: niille lapsiaan harrastuksiin kuskaaville vanhemmille, tulevaisuudennäkymiään yhä pohtiville nuorille, elämäntyönsä jo tehneille ja yksinäisyyden vaivaamille vanhuksille sekä nälkäisenä nukkumaan meneville lapsille. Tarjoillaan riisin kera. Sillä siitä päästään. 22 16. u u u Saan ärhäkkää palautetta siitä, että en voi leimata Suomea rasistiseksi, koska Suomi ei valtiona ole lainsäädännöltään syrjivä, vaan kyse on yksilöistä (nyt taas huokaisen taas syvään ja lausun miljoonannen kerran hiljaisen toiveen siitä, että ihmiset vaivautuisivat lukemaan sanomisiani ajatuksella ennenkuin aloittavat älämölönsä). Jos haluatte rasismista puhumisen loppuvan, niin lopettakaa rasismin viljely. Paitsi median, myös kansan. Ja sitä saa. Lihan syöjille lisukkeena kanaa, lammasta tai nautaa. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd.). Eli jos haluatte rasismista puhumisen loppuvan, niin lopettakaa rasismin viljely. Tämä mamumannekiinina patsastelu ei ole minun oma valintani, vaan rooli, johon minua työnnetään joka taholta. Niin kauan aikaa, kun siihen törmään, tulen siitä puhumaan. En ole koko Suomea leimannutkaan. Lisää pilkotut porkkanat, sipulit ja kaali. Keitä munakoiso erikseen suolavedessä, muussaa se ja lisää pataan. Tomatiina hautuu hiljalleen ainakin tunnin, ruoka on valmista, kun öljy nousee pintaan
MARRASKUUTA 2017 Kansan Sivistysrahaston apurahat kannustavat eteenpäin K ansan Sivistysrahaston rooli suomalaisen kulttuurija sivistystyön tukijana on vaikuttava. Opintoni ovat nyt loppusuoralla, sillä KSR:n apuraha mahdollisti kuukauden opintovapaan pitämisen. Kansan Sivistysrahaston apuraha oli yksi ensimmäisistä apurahoista, jonka sain. Töiden ja opiskelujen yhdistäminen on tuntunut välillä todella raskaalta. Tässä esitteessä annetaan ääni muutamalle heistä. Haluamme jatkaa työtä tavallisten suomalaisten unelmien toteuttamiseksi. Rauhanlähettiläs-koulutuksessa perehdytään rauhankysymyksiin ja erilaisiin rauhantyön muotoihin. Sen saamisesta tuli nuorelle tutkijalle todella positiivinen tunne – varsinkin, kun saamani summa taisi olla KSR:n sen vuoden suurin yksityishenkilölle myönnetty apuraha. Samalla esitellään, mitä arvokasta säätiön antamilla apurahoilla saadaan aikaan. Tukemme konkretisoituu joka vuoden alussa, jolloin jaamme satoja apurahoja tavallisille ihmisille, kulttuurista kiinnostuneille harrastajille ja lahjakkaille nuorille, joille opiskelu tai kulttuuriharrastus ei olisi mahdollista. Vuonna 2017 se mahdollisti oman rauhanlähettiläiden koulutuksen maahanmuuttajille.” Anni Lahtinen on Sadankomitean pääsihteeri Väitöstutkimuksessani tarkastelen, miten amerikkalaiset arvot ovat näkyneet Yhdysvaltain presidenttien institutionaalisessa retoriikassa George Washingtonista Barack Obamaan. Sivistysrahaston toiminta pohjaa ajatukselle, että jokaista tarvitaan mukaan suomalaiseen sivistysja kulttuurityöhön. Vaikka summa oli yleisesti apurahoihin verrattuna pieni, sen symboliarvo oli sitäkin suurempi. 23 16. Se korosti entisestään apurahan arvoa itselleni. ” Jani Kokko on poliittisen historian väitöstutkija Muuramesta Antero Kekkonen. Lämpimästi tervetuloa yhteiseen työhön! Kunnioittavasti, Kansan Sivistysrahaston valtuuskunnan puheenjohtaja – Kansan Sivistysrahasto tukee huomisen Suomea Kulttuuri, oppiminen ja sivistys ovat tulevaisuuden tekijämme ”Olen ollut reilun neljän vuoden ajan kokopäivätyössä ja monimuoto-opiskelijana. Viimeistelen nyt opinnäytetyötäni ja valmistun joulukuussa rakennusmestariksi. Tärkeä apuraha kannusti ja tsemppasi viemään opinnot loppuun.” Henriikka Korolainen on tuotantoja asiakaspalveluinsinööri Kuopiosta ”Sadankomitea kouluttaa vuosittain nuoria rauhanlähettiläiksi. Säätiön pitkäjänteinen työ jatkuu vakaalla pohjalla, kiitos lahjoittajien ja tukijoidemme. Olemme vuosien varrella saaneet KSR:n tukea useisiin rauhanprojekteihimme. Säätiön tulevaisuudelta odotamme entistä enemmän. Kyseessä on pitkän aikavälin historiantutkimus, jonka päälähteinä ovat presidenttien tärkeimmät puheet
Hämäläinen Anu . ”Meillä oli yhteinen 140-vuotispäivä pari vuotta sitten, kun olemme molemmat syntyneet vuonna 1945. Liikkanen Antti . Piipari Matti . Ahde Matti . Joentausta Jouko . Kontkanen Arvo . Kristiina Sundqvist on työskennellyt pankissa ja mainosalalla, Ulf Sundqvist kansanedustajana, kolmen hallituksen ministerinä, puoluejohtajana sekä pankinjohtajana. Häikiö Ahti . Hako Jukka . Luokkala Paavo . Ahonen Arto . Tahvanainen Sakari (kuollut) . Antikainen Ari . ”Rahastomme tarkoitusperä on ajankohtainen ja sopii omaan ajattelutapaamme. Silloin mietimme, että muistamiset voisi ohjata myös omaan rahastoon. MARRASKUUTA 2017 Kiitokset 2015-2016 Seuraavat henkilöt ja yhteisöt ovat ohjanneet merkkipäiväonnittelunsa KSR:n rahastoihin tai muistaneet säätiötä lahjoituksella: K ristiina ja Ulf Sundqvist tapasivat toisensa Hämeentien diskossa Helsingissä reilut 50 vuotta sitten. Piimies Kari . Antti Vuorenrinne . Louekoski Matti . Kantola Raimo. Roos Timo . Se on mieluisa tehtävä. Tuoreen rahaston pääomaa vasta kerrytetään, mutta mikä tärkeintä se on alku jollekin uudelle. Raija Alhainen . Kiuru Sakari . Ulf Sundqvist muistuttaa nykypäivän eurooppalaista synkistä äänistä. Haapala Aune . Hämäläinen Juha . Jussila Jouko . Paasivuori Leena . Mantere Sirkka . Pienestä muutkin rahastot ovat lähteneet liikkeelle. Selander Leena . Sundqvistit ovat elämäntaipaleensa aikana olleet edistämässä Kansan Sivistysrahaston toimintaa monin tavoin – lahjoittamalla ja keräämällä rahaa. . Ulmanen Arto . Setälä Eira . Ahonen Kari T. Kalima Kai . Friberg Ralf . Sivill Pekka . Nieminen Esko . Kansan Sivistysrahaston työn edistäminen on ollut Kristiina ja Ulf Sundvistilla aina verissä. Tapiola Kari . Syrjänen Olavi . . Simonen Leena . Leino Marja . Sinisalmi Martti . Torikka Erkki . Kekkinen Ari . Paukku Ossi . Lahtinen Esa . Antila Harri . Kannisto Tuulikki . Jokela Antti . Suopelto Teuvo . Tänään se elää vahvasti niin kirjallisuudessa kuin musiikissa.” Kristiina ja Ulf Sundqvistilla oma nimikkorahasto Monikulttuurisuus tarvitsee nyt tukea Kristiina ja Ulf Sundqvistin rahaston tarkoituksena on Kansan Sivistysrahaston sivistyksellisten pyrkimysten hengessä edistää Suomen yhteiskunnan ja kulttuurin moniarvoisuutta mukaan lukien vähemmistöjen perusja ihmisoikeuksia. Me olemme rakentaneet yhdessä ja eläneet rauhassa keskenämme.” Ensimmäinen haaste edessä Sundqvistit toteavat, että heidän rahastonsa on toki vain pieni ja symbolinen ele edellä mainittujen suurten periaatteiden eteen. Pöysälä Martti . Laine Jermu . Sarkkinen Pekka . 24 16. Eloranta Jarkko . Ruotsinsuomalaisten piirissä on ollut erittäin vahva, ikivanha kulttuurihenki. Lipponen Paavo . Mäkinen Terttu . Rahasto tukee erityisesti Suomen yhteiskunnan kaksikielisyyttä ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta myöntämällä apurahoja ja tukipalkintoja nuorille hakijoille hankkeisiin, joilla vahvistetaan pohjoismaista, demokraattista elämänmuotoa ja kulttuuria maassamme. Tuomioja Erkki . Paakkinen Pertti . Tolvanen Matti . Helsing Alf-Erik . Siinä korostetaan suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta, humanismia ja ihmisoikeuksia.” ”Toisena johtotähtenä on kaksikielisyys sekä pohjoismaisen elämänmuodon ja yhteistyön vaaliminen. Kupiainen Juhani . Kaksikielisyys on ollut sosialidemokratialle tunnusomaista jo sen perustamisesta lähtien, jopa niin, että ruotsinkielinen työväenliitto on vuoden puoluetta vanhempi”, pariskunta kertoo. Artell Eeva-Sisko . Aaltonen Markus . Heikkilä Veli . Tuomi-Koskelin Terttu . Makkonen Timo . Lång Irene . Järvinen Risto K. Nieminen Erkki . Knuuttila Sakari . Ajatus oman KSR:n rahaston perustamisesta syntyi oman merkkipäivän myötä. Halvorsén Raimo . Sella Seela . Jungner Mikael . Fröjd Kalle . Immonen Pentti . Sellaisen sitten perustimme”, Sundqvistit kertovat. Riepula Esko . Erkki Liikanen . ”Pohjoismainen demokraattinen perinne ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat paras vastavoima tämän kehityksen estämiseksi. . Nykyisellä yrittäjäpariskunnalla on takanaan pitkä ja monipuolinen työura. Almqvist Fredrik . Niissä kaikuva oikeistolainen yltiönationalismi on suurin uhka Euroopan yhtenäisyydelle, kelloa halutaan kääntää taaksepäin. Kallio Nina . Häsä Esko . ”Ensi kesänä Valkeakoskella tuodaan esille ruotsinsuomalaisten työväenkulttuuria ja meitä on pyydetty mukaan tämän ohjelman tukemiseen. Ahtiainen Lassi . Lyytikäinen Voitto . Ja ensimmäinen haastekin on edessä. Vuonna 2015 he perustivat oman KSR:n nimikkorahastonsa. Yhteistä matkaa on kuljettu siitä lähtien
Kärki Simeon . Isä elätti viittä lasta yksin. Sairo Kari . Valmistuttuaan Leena työskenteli toimittajana Yleisradiossa ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto TST:ssä. Tuovinen Hannu . Korsholman kunta . Seinäjoen kaupunki . Käpylä Markku . Saari Seppo . Toholammin kunta . Matti Mikkonen on toiminut Antti Jussi Kososen rahaston Antti Jussi Kososen rahaston asiamies Matti Mikkonen: Työtä oman maakunnan hyväksi jakin tuli. Yleinen Lehtimiesliitto ry . Ojala Irma . Silvennoinen Pekka . Taavila Jukka . TTT-Teatteripalvelut Oy . Malax kommun . Pyymäki Ilpo . Sen jälkeen hän on toiminut kahden europarlamentaarikon, Riitta Myllerin ja Liisa Jaakonsaaren avustajana. Viimeksi eilen minulla oli hailuotolaisen pässinpökkimät jalassa”, Leena naurahtaa. Työn ohessa suoritin hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon. Jo pikkupojasta aloitin taimisavotassa, ensimmäisen moottorisahan ostin kansalaiskoulusyksynä.” Savotasta Mikkosen elämänpolku suuntautui Voionmaan opistolle Ylöjärvelle. ”Saimme tänäkin vuonna tuettua merkittäviä hankkeita ympäri Pohjois-Karjalaa. Kantosalo Jarmo . . Kustannusosakeyhtiö Tammi . Halua uuden oppimiseen ja paremman tulevaisuuden tekemiseen”, Leena Niinimaa sanoo. Virtanen Paula . Elinkeinoelämän Keskusliitto ry . Lenares Tuula . Urpilainen Pirjo. yhdistys ry . Toimittaja Leena Niinimaa ymmärtää opiskelun merkityksen ja sen, että aina se ei ole helppoa. AKT ry . Lukion priimuslikka muutti Ouluun ja aloitti opiskelut. Nyt riittää villasukkia seuraavaan vuosijuhlaan saakka. Uhlenius Jani . Kansan Sivistysrahaston työ on siksi ensiarvoisen tärkeää. SSSL ry . Borgström . Tatsi ry . Nyt oikeustieteen opinnot ovat viimeistelyä vaille”, Matti Mikkonen sanoo.. Väänänen Pentti. Paljon taloudellista tukea tärkeämpää on usein noteeraaminen: haluamme antaa tekijöille arvostusta ja kannustaa heitä eteenpäin”, kertoo Matti Mikkonen, Antti Jussi Kososen rahaston asiamies. Hän oli myös kansanedustajana useita kausia. Työterveyden edistämisyhdistys ry, . Kaksi rahastokohdetta Leena Niinimaa täytti kesällä 60 vuotta. Lukuhommat alkoivat iltasella Työväen Sivistysliiton siirtokirjaston kirjoista.” ”Metsähommia olin tehnyt pienen ikäni, ja teen vieläkin. Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry . Kirjojen pariin kannustivat oma työporukka ja raskaat olosuhteet metsätöissä. Kun perheemme oli vähävarainen, linttasin polkupyörällä kymmenen kilometrin koulumatkan Revonlahdelta Siikajoelle kunnalliseen keskikouluun. Puhakka Matti . Kivilahti Ritva . Roininen Mirja . Jyväskylän asuntosääsätäjät ry . Tarvainen Matti J. Karvinen Vesa . Ruusunen Leena . Näätsaari Ari . TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto . . Tahvanainen Aarno H. Sivistystyötä ja kulttuurihankkeita tehdään laajalla rintamalla, paikallisuutta ja historiaa kunnioittaen. Sen jälkeen hän jatkoi kahden vuoden opintoihin Työväen Akatemiaan. Kautonen Esa . Suomen Työväen Musiikkiliitto ry . Sos.dem. Myllyniemi Pekka . Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva . Tuolloin hän ohjasi lahjoitukset KSR:n Tapio Rautavaaran rahastoon. Laine Matti J. Vuolanne Kaisa . Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, PAMin rahastoon . Korpelainen Ilkka . . Nyt puhuminen sujuu jo, joskin vähän hakien, ja samaa vaivaa on liikkumisessakin. Se on matkan varrella jakanut apurahoja yli 300 000 euron edestä. ”Opiskelu ei koskaan jäänyt. ”Vaikka rahasto karttui, niin kyllä lahjoKoulutuksen kautta parempaan elämään Pohjois-Karjalassa toimiva Antti Jussi Kososen rahasto on KSR:n maakuntarahastoista suurin. Viikko Pohjois-Karjala . Lahtinen Matti . Rintala Pertti . TTT Teatteripalvelut . Kolehmainen Johannes . Tukiainen Matti . Helsingin Työväen Mieskuoro ry . . Vettenranta Seppo . Sedig Mikko . Riihi-säätiö . Koski Heikki . Tampereen Urheilijain . Merkkipäivän huomionosoitukset hän ohjasi KSR:n Tarja Halosen rahastoon. Seppänen Asko . Kunnallisneuvos Kosonen (1888–1962) oli arvostettu maakuntavaikuttaja, joka toimi 1950-luvulla Pielisensuun kunnanvaltuuston ja myöhemmin Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän sanoo maksavansa toiminnallaan omia oppirahojaan takaisin. Vilponiemi Väinö . Sen mahdollisuuden toteutumista edesauttoi Antti Jussi Kososen rahaston apuraha. Vuosi sitten hän sai aivoinfarktin, joka vei aluksi puhekyvyn, mutta ei silloinkaan tavaramerkkiä hyväntuulisuutta. Kulmala Antti . Ei ollut varaa bussiin, mutta koulutien poljin kesät talvet mielelläni, oppimisen halusta”, Leena kertoo. Virtanen Kari . Annikki ja Vilho Virran perikunta . Leväaho Tapio . 25 16. Pakaslahti Johannes . Eläkkeelle hän siirtyi Pohjois-Karjalan läänin neuvottelukunnan pääsihteerin tehtävistä. MARRASKUUTA 2017 presidentin rahaston toimialaan.” Nykyisin Leena Niinimaa on sairaseläkkeellä. Rahasto pyrkii kannustamaan tätä hienoa työtä. Takkunen Pertti . Liiten Ossi . Augusta af Heurlinin säätiö . Kasurinen Anna-Liisa . STM Uudenmaan piiri ry . Tavenius Olavi . Puura Heli . Lyra Markus . ”Jäin puoliorvoksi seitsemän vuoden vanhana. Vallittu Timo . Lindblom Seppo . Jyväskylän Asuntosäästäjät ry . Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry . ”Nyt aika on sellainen, että urheilun sijasta halusin suunnata lahjoitukset moniarvoisen kulttuurin sekä vähemmistöjen perusja ihmisoikeuksien tukemiseen, joka kuuluu . ”Intoni opiskeluun syttyi metsäkämpällä, nuorena metsurina. Niinimaa Leena . Hän sanoo, että oma elämä olisi voinut olla kovin toinen ilman oppimisen mahdollisuutta. Knuuttila Sakari . Koskelin Erkki . Tumanoff Eila. Joensuun kaupunginvaltuuston sosiaalidemokraattien ryhmä perusti Antti Jussi Kososen nimeä kantavan rahaston vuonna 1962. Jo viisikymppisiä viettäessään Leena Niinimaa toimi samalla tavalla. Työväen Retkeilyliitto . Mikkonen Risto . Taloushallinnon ammattilaiset ry asiamiehenä jo neljännesvuosisadan ajan. Riikonen Kerttu . Rahaston 55-vuotista taivalta juhlitaan tammikuussa 2018. Vikman Hannu . Vehkaoja Marjatta . Puuliitto . Turun Tennistuki ry . Paavola Paavo J. Sundqvist Ulf . Koikkalainen Leena . Petäkoski-Hult Tuula . ”Yhtä sairaus ei vienyt ollenkaan. Apurahan on saanut yli 600 henkilöä ja sata erilaista yhteisöä. Sudqvist Kristiina . Pulkkinen Rauno . Tuovinen Seppo . Leväaho Kauko-Aatos . Kokkolan kaupunki . Mikkosen työt vaihtuivat toimistohommiin, aina ministerin avustajaksi asti. Käyttäytymistieteet vaihtuivat ennen pitkää viestintään ja kansainväliseen politiikkaan Tampereen yliopistossa
Sivistysrahaston varallisuus on sijoitettu turvallisesAsiamies Ulla Vuolanne säätiön periaatteista: Kannustamme heitä, jotka kannustusta kaipaavat ti, tuottavasti ja pitkäjänteisesti. Lahjoitukset täysimääräisesti hankkeille, säätiöltä 20 prosentin lisätuki Kulttuurilahja.fi-sivuston kautta lahjoittaminen on tehty helpoksi ja lahjoitettava summa voi olla pienimmillään kymmenen euroa. Myöhemmin Kansan Sivistysrahaston merkittävä varainhankinnan väline oli suurkeräys, jonka tunnukseksi valittiin Kalevi Sorsan ajatus ”Huominen kasvaa tänään.” Keräyksen tuotoilla sekä käynnistyvällä adressija kirjekukkatoiminnalla kerrytettiin onnistuneesti Kansan Sivistysrahaston ensimmäistä pääomaa. Kansan Sivistysrahaston perustamiskokouksessa 1954 kirjattiin myös kaksi muuta keskeistä tavoitetta: ”On tarpeellista aikaansaada sellainen keskuselin, jonka ympärille työväestöä lähellä olevat kirjailijat, taiteilijat, tutkijat sekä uudet lupaavat kyvyt saadaan kerätyksi”. 050 3200 272 www.sivistysrahasto.fi . Vaihtoehtoisesti lahjoituksen voi tehdä jo olemassa olevaan rahastoon. p. KSR:n asiamies Ulla Vuolanne kertoo tavoitteen säilyneen yhä keskeisenä osana Kansan Sivistysrahaston työtä. Rahasto on perustamisestaan lähtien nojannut ajatukseen, että työväenkulttuuria ja työväenliikettä lähellä oleviin hankkeisiin on löydyttävä varoja. Periaatteet elävät Nyt, yli 60 vuotta myöhemmin Sivistysrahaston työ jatkuu entisillä periaatteillaan, Vuolanne korostaa. – Useat nykypäivän suuret toimijat ovatkin työnsä alkutaipaleella saaneet säätiön tuen. – Säätiön tehtävänä on kannustaa heitä, jotka kannustusta kaipaavat. Haluamme kannustaa erityisesti nuoria ihmisiä kehittämään itseään, innostumaan uusista haasteista ja uskaltautumaan luovaan elämään, Vuolanne kuvaa. Sen avulla jokainen suomalainen voi olla tukemassa tärkeitä hankkeita ja edistää osaamista lähellä meitä. Kulttuurilahja on keino tehdä asioita mahdolliseksi. Varma ja vakaa varallisuuden hoito varmistaa myös tukemisen jatkuvuuden, Vuolanne kertoo. Tämä siksi, että heistäkin voisi ponnahtaa jotakin suurta, kunhan he saavat osakseen rohkaisua. – Piilevien kykyjen esiintuominen näkyy Sivistysrahaston työssä. Haluamme olla tekemässä yhteiskunnasta oikeudenmukaisempaa luovuuden tukemisen kautta. Vähävaraisten perheiden lahjakkaat nuoret ja yhteiskunnallista tutkimusta tekevät opiskelijat ovat erityisessä roolissa, kun säätiömme jakaa vuosittaisia apurahoja. Tämän ajatuksen pohjalle rakennettiin Kulttuurilahja, uudenlainen joukkorahoituksen muoto. Kulttuurilahjan avulla tuetaan suomalaista kulttuuria, tiedettä, taidetta, sivistystä ja osaamista. Lahjoittajien oman elämän arvopohjasta nousevat painopisteet huomioidaan apurahojen jaossa. Verkkosivuiltamme ja säätiömme toimistosta annetaan lisätietoa erilaisista vaihtoehdoista. Meidän arvojemme mukaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus harrastamiseen, oppimiseen ja uusien kynnysten ylittämiseen. Ihmisten tekemien lahjoitusten päälle Kansan Sivistysrahasto on tukemassa hankkeita 20 lisäprosentilla lahjoitusten arvosta. Työväenliikkeen tärkein kulttuurin vaalija Kansan Sivistysrahasto on vakaalla pohjalla toimiva, hyvin hoidettu säätiö. – Tätä työtä jatkamme ylpeänä niin seuraavat 60 vuotta kuin siitä eteenpäinkin, kuvaa Vuolanne ylpeänä. Me tuemme apurahoin tekijöitä, joita joku sanoisi amatööreiksi, tai vasta-alkajiksi. muista@sivistysrahasto.fi Pidetään yhteyttä! Lahjoituksen kautta Suurin osa Kansan Sivistysrahaston säätiön apurahojen jaosta tapahtuu testamenttilahjoitusten tuotoilla. 26 16. Lahjoituksen tekemällä voi perustaa omiin arvoihin toimintansa nojaavan, ja omaa nimeä kantavan rahaston. Edelleen toimintaa tehdään pääomaa kartuttaen ja lahjoitustahoja kunnioittaen. Merkkipäivä onnittelujen kautta Omat merkkipäiväonnittelut on mahdollista ohjata säätiöön tai onnitella syntymäpäiväsankaria Kansan Sivistysrahaston kautta kauniilla adressilla tai kirjekukalla. Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston uusi tuote. Pääasiassa Kustannusosakeyhtiö Tammen ja Helsingin Työväen Säästöpankin lahjoituksen turvasivat ensimmäiset pienet kirjailija-apurahat sekä opiskelijatuet. Kansan Sivistysrahaston perustajajäsenten lista on vaikuttava: Työväen Sivistysliitto, Suomen Ammattiyhdistysten keskusliitto, Kulutusosuuskuntien keskusliitto, Osuustukkukauppa, Työväen Urheilu-liitto, Sosialidemokraattinen naisliitto ja Kustannusosakeyhtiö Tammi. MARRASKUUTA 2017 V ähävaraisten nuorten opintoja koulutusmahdollisuuksien lisääminen oli Kansan Sivistysrahaston kantavana teemana, kun säätiö virallisesti perustettiin vuonna 1956. Kulttuurilahjan hankkeet vaihtuvat tasaisin väliajoin, joten lahjoituskohteiksi tarjolla on aina tuoreimmat sekä kiinnostavimmat projektit ja hankkeet. Erilaisia rahastovaihtoehtoja on lukuisia. Tutustu osoitteessa www.kulttuurilahja.fi Yhteinen kolehti hyvän hankkeen puolesta Miten osallistua KSR:n työhön. – Säätiön jakamat ensimmäiset apurahat pyrkivät aivan samaan tarkoitukseen kuin työmme nyt ja tulevaisuudessa. Säästöpankinranta 2 A 8 krs., 00530 Helsinki . Annamme mielellämme lisätietoa eri mahdollisuuksista sekä ohjeita ja lisätietoja testamentin laadinnassa. Cantores Minores -kuoro. KSR:n säätiöllä on oikeus saada testamenttilahjoitus perintöverosta vapaana, jolloin lahjoituksen koko määrä tulee siihen käyttöön, johon lahjoittaja on sen tarkoittanut. Jouluna 2016 käynnistynyt Kulttuurilahja on antanut mahdollisuuden tukea vähävaraisten perheiden lasten pääsyä teatteriharrastuksen pariin, kotimaisen talvisotaan sijoittuvan elokuvan tekoa ja Sairaalaklovnien työtä pienten potilaiden eteen. Sitä voisi kuvata kolehdiksi, jota kierrätetään tavoitteena hankkia rahoitus tiettyyn projektiin. Perustamiskokouksessa kirjattiin myös erikseen, kuinka tärkeänä tutkimustyön ja kulttuurityön avustamista pidettiin. Yhdessä tekemällä saadaan aikaan paljon. Tässä on vain muutama esimerkki mainioille hankkeille, joiden tukemiseen Kulttuurilahja antaa kanavan
Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros. tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta Muista syksyn ylioppilaita ja valmistuneita. www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. 134-136, puh. * Perinteiset villahousut naisille ja miehille * Unisukat * Diabetessukat M. 27 16. KURONEN Hakaniemen halli II krs. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. puh. MARRASKUUTA 2017 * Käsinkudotut villasormikkaat, kynsikkäät ja myssyt. 09 701 3658 RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. 09 714 140 .
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. 28 16. MARRASKUUTA 2017 TEKSTI JANNE ORA
Kinnunen matkustaa töihin Helsinkiin Kärkölässä olevasta kotitalostaan, jossa hän on asunut kymmenkunta vuotta perheineen. Huoneisto on niukasti kalustettu: sohva ja pöytä tuoleineen vastaanottohuoneessa, keittiötilat toisessa. – Sehän oli pyhäinhäväistys, että tällaisen asian otti edes vitsinä puheeksi. Kinnunen muistelee takavuosien tapahtumaa työpaikallaan Helsingin Eirassa. Sanoin, että suoria mainosja ylistää. Nykyisin Kinnunen työskentelee pääasiassa päihdeterapeuttina. Kossusta on tehty kappale, Jaloviinasta on tehty laulu, Vinetosta meillä oli se Pallojuoma. Vapautunut mies. – Rock-kulttuurissa viina oli kuin jumalan asemassa siihen aikaan. Kinnusen leikillinen ehdotus sai nuivan vastaanoton. Yhtye oli Freud Marx Engels & Jung. MARRASKUUTA 2017 laulujahan nämä on, kai te olette tajunneet pyytää näistä fyrkkaa. Hän vuokrasi alkusyksyllä kahden huoneen tilan Balance Management -yritykselleen. Se aine oli pyhää, sitä piti kunnioittaa V uosia sitten muusikko Jussi Kinnunen mykisti yleensä niin sanavalmiit bändikaverinsa hetkeksi. – Kun menin Freukkareihin, heitin jossakin vaiheessa jätkille, että oletteko ikinä kelannut sitä, että näistä meidän lauluista pitäisi pyytää oikeasti sponssifyrkkaa. Kinnunen soitti Freud Marx Engels & Jungissa bassoa yhtyeen kosteimpina vuosina 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla. 29 16
– Pahimmillaan juomisputket saattoivat kestää pari viikkoa. Soittoa sekametelisopassa Hassisen Kone oli 1980-luvun alussa Suomi-rockin kovimpia juttuja ja Jussi Kinnunen soitti bändissä bassoa. Vastarannankiiski joutui silti itsekin viinavirran pyörteisiin. Vuonna 1997 hän makasi Helsingin Meilahden sairaalassa letkuissa. MARRASKUUTA 2017 Vastaanottohuoneen seinää vasten nojaa puoliakustinen kitara. Vähitellen Kinnusen juominen muutti pakonomaiseksi. Juomaputket olivat ihan poissuljettuja aluksi. Lukuisissa hyvin menestyneissä yhtyeissä soittanut muusikko tarkkaili ihmisiä, ilmiöi tä ja asioita usein vähän sivummalta ja ajatteli toisin kuin muut. Olin sitä oikeasti ” Rock-kulttuurissa viina oli kuin jumalan asemassa siihen aikaan.. Maksa, ruokatorvi ja mahalaukku olivat kaikki paukahtaneet samaan hötäkkään. Kinnusen takavuosien heitto viinasponsorirahoista taitaa kiteyttää yhden olennaisen piirteen. Myöhemmin päihderiippuvuutta tuli mutkistamaan ja syventämään amfetamiini. Alusta lähtien mun krapulat oli todella rankkoja. – Mun kohdalla viimeinen havahduttaja oli se, kun elämyksellisesti ymmärsin, että nyt mä taidan ihan oikeasti kuolla, jos en lopeta juomista. Juominen = kuolema Parisenkymmentä vuotta sitten Kinnusen juopottelu loppui. – Se oli ajoittain kauhea kemiallinen sekametelisoppa. Amfetamiinia Kinnunen alkoi käyttää krapulalääkkeenä, jotta olisi selvinnyt keikoista jotenkuten kunnialla. – En aluksi edes juonut niin paljoa, koska en nähnyt siinä mitään hienoa tai ylipäätään juomisessa muutenkaan mitään glamouria. – Itse asiassa niihin aikoihin koin olevani erilainen kuin muut, Jussi Kinnunen tyrmää johdattelut. Haastattelussa minulle tulee kiusaus vääntää iänikuinen Jeppe ja viina -kysymys uuteen asentoon: miksi parikymppinen Jussi ei muka olisi juonut. Kun katsoo hetken vaikkapa Saimaa-ilmiö-elokuvaa, saa kiinni tuon aikakauden hengestä: viina, viini ja olut virtasivat niin suomalaisten suosimissa lauluissa kuin kansankuppiloiden ja soittajien pöydissä. Eikö sosiaalinen paine kutakuinkin pakottanut dokaamaan. 30 16. Vähitellen kertaja rohkaisukännääminen muuttui kahden ja kolmen päivän juopotteluiksi, sitten viikon. – Olin tuurijuoppo. Tyypillinen putki kesti viikon ja niiden aikana saatoin sammua monta kertaa päivässä. Mun mielestä juominen oli ihan idioottien touhua, mutta jotenkin sitä vain valahti siihen samaan showhun itse. Sitten joku varmaan vinkkasi, että sillä se lähtee, millä se on tullutkin
Yleisradion Korkki kiinni -tv-ohjelman valmentaja . Hän huomasi tanssimisen rentouttavan ja auttavan ahdistukseen. Oma kehonkuva on ollut ihan ryteikössä. Omassa häpeän tunnistamisessaan – syvyyssukelluksessa, kuten Kinnunen sanoo – hän löysi monenlaisia ajattelun ja tunteiden luutumia. Toisinaan Kinnuseen ottavat yhteyttä myös yhtyeet tai näiden taustajoukot, managerit ja levy-yhtiöt. – Kokonaisia bändejä on hakeutunut hoitoon. – Onhan koko ala ja rock-kulttuuri mennyt kovasti eteenpäin niistä Hassisen Koneen ajoista. Se olisi ollut niin hävettävä juttu. JUSSI KINNUNEN . soittanut lukuisissa yhtyeissä: muun muassa Hassisen kone, Freud Marx, Engels, Jung, Wigwam . Jonna Tervomaan, tykkään hänen musastaan ja ajatuksistaan, hän on mielenkiintoinen oman tiensä kulkija. Kinnusen mielestä alkoholisti joutuu ennemmin tai myöhemmin suorastaan shakespearelaisen valinnan äärelle. Olisin. Tänään olen vahvasti sitä mieltä, että olisin. . Tanssimisesta tulee aivan mieletön energia ja hyvänolontunne joka voittaa joskus jopa orgasmin. Eiran klinikan asiakkaat ovat keskivertoa paremmin toimeentulevia ja monesti myös vielä työssäkäyviä. Ei ole sallittua riehaantua ja hupsutella. – Jokin sellainen taitaa löytyä kaikilta, että heillä ei ole enää kykyä tuntea iloa ja nautintoa saati lupaa ja vapautusta kokea itseään eheäksi ja elämänsä riittävän hyväksi muuten kuin ehkä hetkellisesti päihteen avulla. Kinnunen laajentaa ajatustaan. Onko asiakkailla muita yhteisiä nimittäjiä kuin viina tai muut päihteet. Kinnusen oma dokutausta ja keikkabusseissa vietetyt lukemattomat tunnit ovat antaneet tukevan kivijalan nykyiseen terapeutin työhön. MARRASKUUTA 2017 toivonutkin viimeisen vuoden ajan, että jumalauta, kun menisi sisuskalut, niin sitten mun on pakko lopettaa juominen. – Suomessa ei ylipäätään osata hakea ja pitää hauskaa selvin päin. Juoppo voi kysyä itseltään haluaako hän elää vai kuolla. Jokaisella on siinä kuviossa omat vakiintuneet roolinsa. Olen osallistunut myös seminaareihin, joissa tanssitaan viikonloppuisin jopa seitsemän tuntia päivässä. Raitistumisen alkuvuosina Kinnunen tapaili itse keksimiään vapaita ja laajakaarisia tanssiliikkeitä musiikin tahtiin. – Halusin päästä viinasta eroon, mutta kun en yhtään tiennyt, miten se käy. opiskellut muun muassa Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa, tutkintoja ja opintoja: päihdetyön ammattitutkinto, musiikkiterapian perusteet, seksuaalineuvojakoulutus, valmistuu tantra life coachiksi 2018 keväällä . Kinnusella on omakohtaista kokemusta myös siitä, että on bändissä juuri se, jonka tekemisiä muut joutuvat parhain päin selittelemään. – Olen hävennyt ihan kaikkea. Kinnunen jatkaa nyt opintoja, ja hän valmistuu seksuaaliterapeutiksi kesäkuussa 2018. Mitä vain teinkin ja yritin, ei siitä kiitosta hirveästi itselle herunut. Kinnunen aloitti päihdeterapeutin opinnot 1990-luvun lopulla. 31 16. Monella Kinnusen asiakkaalla häpeä kietoutuu päihteiden käyttöön. Olisitko käytettävissä Hassisen Koneen comeback-kiertueelle. Sittemmin hän löysi vastaavan, viisi rytmiä nimellä tunnetun luovan ja vapaan tanssimuodon, jonka kursseille ja tapahtumiin hän tätä nykyä säännöllisesti osallistuu. ” Suomessa ei osata hakea ja pitää hauskaa selvin päin. Se on kuin Hamletin esittämä ollako vai eikö olla -kysymys. – Voi tietenkin aina kysyä sitäkin, että miksi se lapsenvahti on ottanut tai sille on annettu se rooli. Bändit hakevat apua Kinnusen luo hakeutuu ongelmissaan paitsi yksittäisiä ihmisiä myös yhteisöjä. Kenen suomalaiseen muusikon kanssa haluaisit työskennellä. Veljekset Kinnunen -yhtye. Nyt haaveilen taas siitä, että asuisin jossakin lämpimässä. Lisäksi Kinnunen keskustelee päihdeongelmaisen kanssa kahden useita kertoja. Ei ole sallittua riehaantua ja hupsutella.. Bändien päihdeongelmien peruskaava menee samoin kuin perheissä, työpaikoilla tai missä tahansa pienissä yhteisöissä: yksi juo, muut kärsivät. Silloin ei ollut puhettakaan, että olisimme hakeutuneet viinatai muissakaan ongelmissa kenenkään ulkopuolisen autettaviksi. – Haluatko jatkaa juomista vai etkö halua. Nykyisin hän työskentelee päihdeterapeuttina, muutosvalmentajana ja seksuaalineuvojana. Kinnunen puhuu paljon kolmesta erillisestä asiasta, jotka myös liittyvät toisiinsa: laadukas elämä, häpeä ja vapautuminen. – Päihderiippuvuus on ilmiönä niin massiivinen, että se koskettaa jokaista elämänaluetta. Toipumisessa ja uuden elämän opettelussa on hyvä tiedostaa häpeän ja riittämättömyyden tunteensa. . – Jazz on mun vanha rakkaus, Kinnunen toteaa. Yksi bändissä dokaa paljon, ja muut hermostuvat, kun tämä yksi jatkuvasti tyrii, vaikka muut panostavat bändiin. . Kinnunen kuitenkin painottaa, että kun ihminen juo riittävän pitkään ja perusteellisesti, kännäämisen alkusyyt ja taustatekijät vähitellen hämärtyvät, menettävät merkityksensä. Siitä tulee se perheen lapsenvahti, Kinnunen naurahtaa. – Kun joku heittää viinajutun, sosiaalisesti jäykässä ja jännittyneessä tilanteessa tunnelma rentoutuu heti. Kun alkaa ahdistaa, mennään töihin, punttisalille tai lenkille. Lisäksi Kinnusta työllistää Lapinlahden Linnut revisited feat. Selvittämättömät ylisukupolviset traumat vaikuttavat omalta osaltaan häpeän taustoihin. Heräsi kiinnostus jakaa ja hyödyntää omia kokemuksia. Olen hävennyt paljastaa häpeäväni ja hävennyt, että miksi mä nyt sanoin tuolla taas noin tai näin. Vantaalla hän vetää avomyllykursseja. Hoitaako se tyyppi jotakin oman historiansa haavoja. Kinnunen on havainnut toisenkin erityisen suomalaisen ilmiön. Viimeinen niitti oli se, kun mies kaatui keikalla rumpupatterin päälle eikä hän seuraavana päivänä muistanut sekoiluistaan saati koko keikasta juuri mitään. Tuntuu siltä, että häpeän voima asuu meillä suomalaisilla luissa ja ytimissä. julkaistuja sanoituksia ja sävellyksiä toista sataa, neljä soololevyä . Kun yhtye X tulee kriisissään tapaamaan Kinnusta, aloitetaan usein ryhmä-interventiolla, jossa kaikki pääsevät ääneen vuorollaan. Soittaminen on lisääntymässä, sillä Kinnunen on hiljakkoin perustanut Jussi Kinnunen ja Sydänenergiaa -trion, jossa hänen lisäkseen soittavat kitaristi Olli Siikanen ja rumpali Thomas Törnroos. Hirveä määrä (nauraa). Tanssista energiaa Seksuaaliterapeutin opinnot Kinnusella keskeytyivät väliaikaisesti, kun opiskelulta veivät aikaa muun muassa taannoiset televisioja kirjatyöt. Eivätkä sittenkään menetä merkitystään, eivät ainakaan täysin. . tietokirjoja: Rockbassotreenejä ja Vapaa valitsemaan – tositarinoita raitistumisesta ” Kokonaisia bändejä on hakeutunut hoitoon. Vaikkapa, että kun toinen on romuna, voi itse kokea olevansa parempi. Yhdestä bändistä Kinnunen potkittiin juopottelun takia. Oman vastaanottonsa pitämisen ohella hän työskentelee muun muassa Eiran sairaalassa ja Lahdessa Arte-lääkärikeskuksessa. Kännäämisen tilalle tulee vaikka työnarkomania tai urheiluaddiktio. Uuden yhtyeen musiikissa on muun muassa jazzvaikutteita. Kinnunen pääsi uuteen ja päihteettömään elämään vähitellen kiinni Kalliolan kuntoutusklinikalla. Ja häpeä liittyi ihan kaikkeen, jopa siihen, kun olen hävennyt sitä, että häpeän. syntynyt 1962 Lahdessa, nykyisin asuu Kärkölässä . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mistä haaveilet. Se on maaginen menetelmä, jossa pääsee todella vapautuneeseen ja virtaavaan flow-tilaan. Vaatimukset itseni suhteen olivat ihan ylimitoitettuja. . Kysymys saa Kinnusen mietteliääksi. Sen sijaan julkisen terveydenhoidon asiakkailla ongelmat ovat usein kasaantuneet ja solmuuntuneet pidempään. Sehän on tietenkin vain sellaista symbolista höpinää, mutta päihderiippuvainen menee siitä vähän lankaan ja kuvittelee, että hei nyt me mennäänkin kohta kaikki ryyppäämään. . – Helsingissä on niin sanottua vapaata tanssia tarjolla melkein joka illalle. Lupa iloon Kinnusen asiakkaiksi hakeutuu päihdeongelmissa mitä erilaisimpia ihmisiä vaihtelevissa elämäntilanteissa. Jos ihminen jättää vain teknisesti pois päihteen, tuppaa käymään niin, että kemiallinen riippuvuus vaihtuu johonkin toiseen ja usein toiminnalliseen riippuvuuteen. Minulle juomisesta tuli synonyymi kuolemalle. Yhtyeissä on monesti myös yksi superhuolehtija, joka hoitaa, paikkaa ja selittää juopon mokaamat asiat parhain päin. Hän on viime vuosina päihdeterapeutin ja seksuaalineuvojan töidensä ohella työskennellyt myös sivutoimisena ammattimuusikkona eri kokoonpanoissa. Lisäksi haaveilen, että uusi musajuttu alkaa vörkkiä ja sen saisi pienimuotoisesti pyörimään
Kun katson peilikuvaani, näen onnellisen ja monin tavoin elämään tyytyväisen nuoren miehen. On ollut etuoikeus saada olla nuorena mukana vaikuttamassa esimerkiksi oman kotikaupunkini Järvenpään asioihin viimeisen kymmenen vuoden aikana ensin nuorisovaltuutettuna, sitten kaupunginvaltuutettuna ja lautakunnan puheenjohtajana, sekä nyt kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Koen, että olen saanut suomalaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta paljon: maksuttoman koulutuksen, turvallisen kasvuympäristön sekä toimivat palvelut. Saan olla kiitollinen niistä monista mahdollisuuksista ja tilaisuuksista kehittyä, mitä elämä on tähän asti tarjonnut. Se on luonut halun myös antaa takaisin yhteiskunnalle, jotta muutkin saisivat samat mahdollisuudet, jotka itse olen saanut. En ole samalla tavalla joutunut ponnistelemaan sen eteen, että minut otettaisiin vakavasti, kuin monet muut nuoret ovat joutuneet. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee jatkossakin rakentajansa ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minun tapani kantaa korteni kekoon. Olen elämässäni saanut olla monessa mukana ja kun katson eteenpäin, on tulevaisuuskin toivoa täynnä. MARRASKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Eemeli Peltonen, 23 M inulle kerrotaan usein, että vaikutan ikäistäni paljon vanhemmalta ja kypsemmältä. Siitä on varmasti ollut apua, kun olen lähtenyt hyvin nuorena mukaan kunnallisja puoluepolitiikkaan. 32 16. Harva nuori saa näin aikaisin kantaa näin paljon vastuuta ja mahdollisuuden osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Eemeli Peltonen on SDP:n eduskuntaryhmän avustaja ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Tässä maailman suurimmaksi sanotussa valokuvauskilpailussa osallistujat kuvaavat maansa kulttuuriperintökohteita. Kilpailun myötä Wikipediaan saadaan uusia valokuvia ja artikkeleita, jotka ovat myöhemmin sivustolla vapaasti kaikkien hyödynnettävänä. Wikimedia Suomen ja Museoviraston järjestämän kilpailun voitti kuva Helsingin Kaupunginteatterista. Jurmon saari. Demokraatti Sampo Kiviniemi Sampo Kiviniemi Nimimerkki ”Saandraaa” voitti Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailun Suomen osan kuvallaan Helsingin kaupunginteatterista iltavaloissa. Kansainväliseen kilpailuun Suomea lähtee lisäksi edustamaan kymmenen kuvaa muun muassa Jurmon saaresta, kalapirtistä ja Helsingin tuomiokirkosta. 33 16. Lisäksi Museovirasto valitsee osan kuvista kokoelmiinsa pysyvää arkistointia varten. Helsingin tuomiokirkko mereltä nähtynä.. Suomessa kilpailu keräsi yhteensä 2 100 kuvaa. Kuvattuja kohteita oli 1 100 ja osallistujia 90. MARRASKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Perintö! – kuvia Suomesta Old Pionear Tänä syksynä ensi kertaa meillä järjestetyn Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun Suomen edustus on ratkennut. Valinnan tekivät Soile Tirilä Museovirastosta, Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä, Ari Salonen Lahden fotoklubista ja wikimedisti Tommi Kovala. Kerimäen kirkkoranta
Se on satiiri, joka tekee armotonta pilaa porvariston hillityn charmin onttoudesta ja tärkeilevien ihmisten pienuudesta. Hurskaan ylevistä julistuksista on pitkä matka konkretiaan, joka on muuta kuin cocktail-kutsujen hymistelyä. Christian (Claes Bang) hakee kontaktia. Jälleen kerran Östlund ajaa miehen kipeään itsetutkiskeluun todistelemalla ensin tämän kyvyttömyyttä oikeaan vastuunkantoon. Mainosnikkarit hoksaavat museolla markkinointitempun, jossa avuntarvitsija onkin vaaleahiuksinen lapsi. 34 16. MARRASKUUTA 2017 ELOKUVA The Square Ohjaus: Ruben Östlund Pääosissa: Claes Bang, Elisabeth Moss, Dominic West 2017, 142 minuuttia Ollaan ihmisiksi Valinnan paikka. Tähtiloisteen seassa Östlundin kamera kääntyy katujen kerjäläisiin, jotka tulevat muualta. Jos passiivis-aggressiivisuus olisi elokuva, se olisi Turisti. Jakson hätkähdyttävyydelle olennainen pituus ja hidas päällekäyvyys ovat kiehtovinta Östlundia, tiettyä keskisormen tapaista raivokasta kapinaa, jonka hän osaa ainakin ajankohtaisemmin kuin ylenpalttista symboliikkaa tyrkyttävä Lars von Trier, 2000-luvun toinen pohjoismaalainen Cannes-voittaja. Elokuvan areena on nykytaiteen museo Tukholmassa ja päähenkilö Christian (Claes Bang) sen kuraattori. Östlundin näkökulma on aina miehinen ja elitistinen. Autetaan lähimmäistä Elokuvan nimi viittaa neliön muotoiseen tyhjään tilataideteokseen, joka kehottaa auttamaan lähimmäistä. Keskeisiä tunteita ovat vaivaantuneisuus ja hätä, kun mies ei oikein tiedä, kuinka olla mutta ei halua paljastaa heikkouttaan. Playn (2011) maahanmuuttajanuoret terrorisoivat mukavia ruotsalaispoikia, mutta elokuvan todellinen päähenkilö on katsoja itse ennakkoluuloineen ja asenteineen. Christian joutuu itsekin eräänlaisen esityksen kohteeksi, kun hänen puhelimensa ja lompakkonsa varastetaan. Elokuvan kyynisyys ulottuu joka tapauksessa loppuun. Samalla kuraattori paljastaa todellista karvaansa myös ihmissuhdesotkuissa ja ajautuu osaksi ammatillista skandaalia. Siinä fokus siirtyy porvarillisen perheen alasajoon ja miehisen itsekunnioituksen kiusalliseen romahdukseen, satiiriin siitä, kuinka ihanneyksikön idylli järkkyy ja myytti luolamiessuojelijasta särkyy lumivyöryn jälkimainingeissa. Kuinka suhtautumisemme muuttuu. Samalla se on ylipitkä, liian moneen suuntaan sohiva ja lopulta falskisti päähenkilön omatuntoa kolkuttava. Turistille (2014) veikkailtiin jo Oscar-menestystä, mutta haaveeksi jäi, enkä kauheasti ihmettele. Pelkuriluonne sotkeutuu ovelalta tuntuvaan mutta katastrofilta heti maistuvaan suunnitelmaan uhkailla omaisuus takaisin anastajilta. Uutena elementtinä The Square tarjoilee katumuksen mahdollisuutta, joka ei tunnu aidolta tai todennäköiseltä. Huonoimmillaan Östlundin teokset ovat lähellä herravihaa ja mies kaunaa. Östlundin kierous lyö toistakin tulkintaa ehdolle, ivaa puhdistautumisen epäaitoudesta. The Square todistelee monella rintamalla kieltämättä monisyisesti, kuinka empatiallamme ovat rajat. Amerikkalaisen indie-elokuvan kuningatar Elizabeth Moss esittää toimittajaa, joka haastaa Christianin, ja The Wire -sarjan etsivä Dominic West omahyväistä taiteilijaa. Rane Aunimo Demokraatti. Turistin jälkeen Östlund muuttui kansainväliseksi ohjaajanimeksi. Östlund on herkkävaistoinen, haastavan kokeellinen ja sosiaalisesti tiedostava tavalla, josta pliisussa suomalaiselokuvassa voi lähinnä unelmoida. The Square sisältää kirjaimellisen kohtauksen, jossa luolamies pilaa kulttuurikerman pönöttävät juhlat. The Square (2017) nappasi Cannesin elokuvafestivaalien ykköspalkinnon Kultaisen palmun viime keväänä vähän yllättäen. Voittaja on sensaatioilla elävä kasvoton media. Ruotsalainen Kultaisen palmun voittaja tekee armotonta pilaa muun muassa tärkeilevästä eliitistä Ruben Östlundista leivottiin länsinaapurimme Ruotsin seuraavaa ohjaajakomeettaa Lukas Moodyssonin jälkeen, ja viimeistään nyt hän on sellainen. Samalla The Square laajenee ympäröivän mediayhteiskunnan, kaupallistuneen taidemaailman ja ylipäänsä hurskastelevan zeit geistimme kuvaukseksi
(RA) KOONNEET RANE AUNIMO (RA) JA ROLF BAMBERG (RB) ELOKUVA ELOKUVA Aurinko sisälläni Ranskalaisohjaaja Claire Denis’n älykäs draamakomedia elää ja hengittää pääosaa esittävän Juliette Binochen varassa, mutta komedialuokituksen edellyttävästä huvitustehtävästä vastaavat miehet, joita tämä Isabelle kohtaa etsiessään aitoa rakkautta. Väliin seisahdutaan hengähtämään, kun Leo Jokelan esittämä ”Herra keskivertosuomalainen” pudottelee koohotuksen sekaan mojovaa arjen aforistiikkaa. Elokuvan lopussa Simo kääntyy kameraan päin ja toteaa katsojalle, ettei ole ymmärtänyt viimeiseen varttiin enää mitään. (RB). Ohjaaja ammentaa Raamatusta, mytologioista sekä Stanley Kubrickilta ja Michael Hanekelta. Binoche on kliseisesti sanoen kuin viini: jo liki 35-vuotisen uran tehnyt huippunäyttelijä on hurmaavimmillaan tässä aika kompleksisessa roolissa ja oiva esimerkki siitä, ettei näitä kokeneita naisnäyttelijöitä kannata heivata filmituotannoista, kun he ovat 50 +. Pähkähullun Suomen juonellinen resepti ei sinänsä ole kummoinen, mutta toimiva. Nämä muistuttivat jopa elokuvia, kaikki 1970-luvulla ja siitä eteenpäin tehdyt sekoilut Uunoineen päivineen olivat pelkästään löysiä sketsikoosteita. Joukko pikkunassikoita kihertämässä penkeillä, kun elokuvassa puolialastomat miehet kirmaisivat saunasta kaupungin kaduille vilvoittelemaan; puolialastomista naisista, joita valkokankaalla myös vilahtelee, kahdeksanvuotiaat miehenalut eivät paljon vielä perustaneet. Jukka Virtasen ohjaama ja yhdessä Pertti ”Spede” Pasasen sekä Ere Kokkosen kanssa käsikirjoittama, järjestyksessä kolmas niin sanottu Spede-elokuva (Filmituotanto Spede Pasanen ky tosin perustettiin vasta vähän jälkeen Pähkähullun ensi-illan, mutta hän oli alusta lähtien se primus motor) oli kansanviihdyttäjä Pasasen panos Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlintaan. Rolf Bamberg Demokraatti Vuosikymmenen muita merkkielokuvia: Työmiehen päiväkirja (1967), Mustaa valkoisella (-68), Täällä Pohjantähden alla (-68), Kreivi (-71) Kahdeksan surmanluotia (-72), Laukaus tehtaalla (-73), Maa on syntinen laulu (-73), Mies, joka ei osannut sanoa ei -75) Pika-arviot The Killing of a Sacred Deer Lääkäriperheen onni järkkyy, kun vieras teinipoika alkaa käyttäytyä uhkaavasti. Se on objektiivisestikin katsoen paras Speden leffatehtaan hihnalta koskaan ulos pullautettu elokuva, oiva esimerkki siitä, että saadessaan yhteistyökumppaniksi jalostetummalla huumorintajulla varustetun Virtasen, Spedekin kykeni tuottamaan kelpo komediaa. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Epävirallinen Suomi 50 -juhlafilmi Elokuvateatteri Ritz, Etu-Töölö, syksy 1967. Kreikkalainen Yorgos Lanthimos tunnetaan julmista satiireista, mutta uutuus on yksinkertaisempi kostojännäri, jossa ovat mukana Hollywood-tähdet Colin Farrell ja Nicole Kidman. 35 16. MARRASKUUTA 2017 Spede tykkäsi olla naisten ympäröimä. Jukka Virtanen ohjasi Spedelle kolme elokuvaa, Pähkähullun lisäksi ”Millipillerin” ja ”Noin 7 veljestä”. Chaplinin ”Nykyaika”) kovasti huvitti. Ei ihme, loppua kohti kiihtyvä takaa-ajo, joka päättyy Olympiastadionin nurmelle, on lievästi sanottuna pidäkkeetön. Kyllästyneenä muun muassa alituiseen saunomiseen Njurmi karkaa omille teilleen, törmää supisuomalaiseen joutomieheen (Simo Salminen) ja lähtee tämän kanssa rundaamaan ympäri maata. Rikas amerikansuomalainen hiusöljytehtailija William Njurmi (roolissa tietysti jo tuolloin puolikalju Spede) saapuu isiensä maille Suomeen, ja joutuu kaiken maailman poliitiikkojen, liikemiesten ja muiden hännystelijöiden paapomaksi. Tai ylipäätään. Elokuvan kymmenet gagit ovat aikuisena avautuneet paremmin. Keskeiset nähtävyydet kolutaan huolella, samoin tapakulttuurin kansalliset erikoisuutemme. Se yhdistää kuviinsa tavattoman kauniisti ja vaivattomasti arkisen maatilatyön, kahden, toisilleen vieraista kulttuureista tulevan miehen välille roihahtavan rakkaussuhteen sekä Yorkshiren karut, mutta vaikuttavat maisemat. Siinäpä Spede-tuotannon top kolmonen onkin. KAVI OSA 6/10: 1967–1976 Pähkähullu Suomi Ohjaus Jukka Virtanen, 1967 Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. (RB) ELOKUVA God’s Own Country Rujosta vessaseksistä aistilliseksi rakkaudeksi kulkee Francis Leen esikoiselokuvan homoeroottinen kuvasto. Jälkeen päin, vähän ja paljon varttuneempana, ”Pähkähullu Suomi” on tv-esityksissään naurattanut minua eri kohdissa. Niin myös miljönääri William Njurmi elokuvassa Pähkähullu Suomi. Virtasen ja Pasasen painaessa parodiatallan pohjaan tuloksena on varsin herkullista ironiaa, osuvia ja vähemmän tarkkoja tyypittelyjä meistä suomalaisista sekä runsaasti kohellusta mykkäkauden Keystone Kopsien hengessä. Sen sijaan Simon keksimä syöntiautomaatti (vrt
Hollo. – Klassikoiden kanssa seurustelemisesta voi imeä suhteellisuudentajua...” Tuleekohan tästä tapa, päh käilee Eero Reijonen, kun joutuu jo toisen kerran visa urallaan vastaamaan sokkona eli ilman ao. Kaarina Suoniolle palkinto, ja sitten suunta kohti uusia ulapoita. Hukou periy tyy vanhemmilta lapsille, mistä kär sivät etenkin lahjakkaat ja kunnian himoiset. Luonnekuvat ovat tarkkanäköisiä, eivät kovin ystävällisiä ja useimmat päteviä tänäänkin.” Myös Veli-Pekka Salminen on tähän Ludvig XIV:n palkolliseen perehtynyt. n. Pakastani löysin enää Thomas Hobbesin, juopon, riidanhaluisen ja muutoinkin virkaheiton papin pojan, joka 92-vuotta kestäneen elämänsä aikana tapasi moniakin kruunupäitä.” Hyvä haku, mutta eipä ollut Hobbesin ”Leviathan, eli kirkol lisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta”, jonka Tuomas Aho on suomentanut 1999. Voidaan puhua mo nesta Kiinasta samassa maassa. Ranskan Aurinkokuningas täytti ilman muuta kriteerin ja tietenkin Molieré hovikirjailijana. ”Kirjailija on ranskalainen Jean de La Bruyere (1645–1696). Theofrastoksen teoksen Kharakteres kääntymiseen kielellemme meni noin 2 250 vuotta (Pentti Saarikosken suomennos). Toimittaessaan yhdeksättä laitosta kirjailija kuoli aivoverenvuotoon. Kaksi tiesi. Kiina on siirtynyt varakkaan kes kiluokan nousun myötä palvelui hin ja kuluttamiseen – teollisuuden. Paikoilleen sitova Hukou Kapitalistinen välinpitämättömyys ei ole ainoa syy köyhyyteen, vaan ihmi set sitoo asemaansa Hukoujärjes telmä, joka on vanha ja vankkuma ton kuin Kiinan muuri. La Bruyèren Luonnekuvia saatiin suomeksi melko vikkelästi, 270 vuoden kuluttua. Rikkaat asuvat rannikon kaupun geissa, jonne erityistalousalueet pe rustettiin. A. 1600-luvun puolivälin tienoissa. ”Erilaisten luonteiden tyypittely oli varsin suosittua 1600-luvun kirjallisuudessa. Hovissa hän ei viihtynyt mutta saattoi siellä kartuttaa havaintojaan ihmisluonnosta. Vaan yksi porskuttaa ja menes tyy jopa niin hyvin, että kapitalis min kehto Yhdysvallat on jäämässä toiseksi. ’Ihmisvihaaja’ piti kuitenkin, jo nimensä vuoksi, tsekata. opusta. MARRASKUUTA 2017 Inhimillisten tapojen preparoija Juhlan jälkeen krapula. Näin paljon pitkitettyäni vedin esille viimeisen piilokortin. Muita kuuluisia mesenaatti-opettaja kombinaatioita tuli uudelleen pohdintaan... No, myönnetään, ei se tehtävä ihan helppo ollut. Hänen tekstiään voi luonnehtia esseemäiseksi, siinä on satiiria ja se kiteytyy usein aforistiseksi. Hukou muis tuttaa länsimaista feodaalijärjestel mää sitomalla ihmisen eliniäksi tiettyyn paikkakuntaan, asemaan, sosiaalisiin etuihin. He ovat maalta muuttaneita siirtolaisia, joita pidetään toisen luokan kansa laisina. Eriarvoisuus levittäytyy myös alueellisesti. Seitsemän prosenttia kiina laista kuuluu ylempään tuloluok kaan ja 70 miljoonaa kiinalaista elää köyhyydessä. ”Nyt tavattiin visiirin vihjaukset tosi tarkkaan. Luonteenpiirteiden havannoinnilla on toki pitkä kirjallinen historia, kreikkalaiseen Theofrastokseen asti. Luonnekuvia on oikeastaan la Bruyeren ainoa teos, jota hän jatkuvasti korjaili ja täydensi. (rb) Uuden supervallan monet kasvot KIRJAT Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet – Matka Kiinan talouteen Gaudeamus 2017 Eeva Erosen Jättiläisen askeleet on yksi kuudesta Tieto-Finlandia-ehdokkaasta. Kolme sentään vastasi. La Bruyere oli Aurinkokuninkaan hovissa kuninkaan lapsenlapsen opettajana. Mutta kun astuu yökerhosta tai samppanjabaarista ulos, edessä on aukio, jossa köyhät yötyöläiset myyvät juhlijoille katuruokaa. Eniten visailijaa pohditutti termi ’kuuluisa kuningas, ja hänen hovinsa’... Onko Kiinan salaisuus siinä, että se on pystynyt yhdistämään vasta kohtina pidetyt sosialismin ja mark kinatalouden. Kiinalaisten kasvanut kasvuvoima näkyy Shanghain kaltaisissa lasisia pilvenpiirtäjiä ja mahtailevia ostos keskuksia vilisevissä suurkaupun geissa. Josko siellä tärppäisi paremmin. Teos on Luonnekuvia eli tämän vuosisadan tapoja, jonka on suomentanut J. Sisämaa taas on jäänyt jälkeen kehityksestä, ja siellä toimii vielä Maon aikoina rakennettu ras kas metalliteollisuus. Ruotsin Kristiina ja aikalais-Postin mieliasiakas, Descartes-poloinen, joka paleltui hengiltä pohjolan kylmyydessä.... Kovin harva kykeni kynnelle tällä viikolla, vaikka visatoimituksesta sinkoiltiin kunin kaallisia vihjeitä. Sosialistiset maat ovat kaatuneet ja romahtaneet yksi toisensa jälkeen. 36 16. Superrikkaita ja superköyhiä löy tyy nykyKiinastakin, kirjoittaa Kii nassa asunut, Taloussanomia ja Forbesia avustava taloustoimittaja Eeva Eronen Jättiläisen askeleet kirjassaan, joka on nyt ehdokkaana TietoFinlandian saajaksi. Jean de La Bruyère oli tällainen inhimillisten tapojen preparoija. On aina arvokasta ja ihailtavaa, kun selvänäköinen kirjoittaja kykenee rohkeasti uuttamaan olennaista ydintä oman aikakautensa totunnaisuuksista. Toinen heistä oli Kaarina Suonio. No, vasta viime keväällähän ’Saituri’ taisi esiintyä kirjavisassa
Yhdelle palkinto. Mutta tämä onkin sitten oikein trilogia, joka möi kotimaassaan huimat neljännesmiljoona kappaletta ja sai hyvän vastaanoton muuallakin Euroopassa. Riihimäen teatteri on yhtä vanha kuin näyttelijä Pekka Autiovuori, joka yksitoistavuotiaana käveli äitinsä käsipuolessa kotipaikkakuntansa taidelaitokseen, Riihimäen teatteriin. Tosin kulttuurin arvoa ei aina voi – eikä pidäkään – laskea rahassa. Aforismi välipalaksi Suurin muutos nyky-yhteiskunnassa on ollut siirtyminen ainaisesta puutteesta jatkuvaan ylitarjontaan. Parisen viikkoa sitten vaimon kanssa piipahdimme taidenäyttelyn avajaisissa; nautimme Barbara Savolaisen tauluista Helsingin Johanneksen kirkon kryptassa. Ohjaajana Sakari Kirjavainen, näyttelijöinä kaksikko Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen. Takavuosina Riihimäen teatterin johtajina ovat toimineet mm. Teatterille kaiketi kuoleman suudelma. – Sanotaan sitten helvetti soikoon! Helvede oikein tanskalaisittain. kaupunginhallitukselle talousarviopaketin jonka merkitys teatterille oli karu: lopettamisuhka vaanii. Ne ovat tehottomia ja hitaita ja syövät enemmän rahaa kuin tuottavat. Kauko Laurikainen, Svante Korkiakoski ja Jarno Hiilloskorpi. Niin tai näin, ylihuomenna kuitenkin änkeän erään jazzbaarin pianon ääreen todetakseni, että loppupeleissä 62 vuotta soittaen on mennyt yllättävän nopeasti. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. u u u On vapaatakin toki vietetty. Ja jos nyt oikein juhlalliseksi ruvetaan: toteaahan YK:n ihmisoikeuksien julistuskin, että jokaisella ihmisellä on oikeus nauttia taiteista. Rolf Bamberg Demokraatti. Vain sinun vuoksesi, ymmärräthän. Niinpä kaupunginjohtaja Sami Sulkko esitteli 6.11. On puhuttu yhteistyökumppanuuksista, fuusioista ja joukkorahoituksesta. – Tästä tulee yksinkertaisesti aivan upea! Himskatti vieköön! – Ei noi saa sanoa. Tulevaisuutta pohditaan – hyvässä yhteisymmärryksessä – monelta kantilta. Myös kommunistiselta ajalta peräisin olevat valtionyhtiöt rassaavat taloutta. Jani Uhlenius ...Leppäkoski, Ryttylä, Riihimäki... Ranskalaisen filosofi-kirjailija Eric-Emmanuel Schmittin 1996 kirjoittama näytelmä ”Arvoituksellisia muunnelmia” esitettiin vuoden teatteriksi valitussa Riihimäen teatterissa. Sitä ennen tuli käytyä Riihimäellä. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 46 SITAATTI Kirjailijallamme on tasavuosisynttärit kahden ja puolen viikonpäästä, ja niitä hän juhlii maassa, josta visakirjailijoita on tullut 25 vuoden aikana aika harvakseen, alta kymmenen. Nuori poika, jolla ei ollut minkäälaista luovaa rohkeutta yrittää tuputtaa omia ideoita tai muutosehdotuksia. Kaupunginjohtajan esitys olisi ensi vuonna leikannut teatterilta tukea 300 000 euroa. Sosialismin suosio kansan keskuudessa ei enää johdu aatteen vetovoimasta, vaan sosialismi saa tavallisen kansan kannatuksen vain siinä määrin kuin se pystyy edistämään ja ylläpitämään sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa ja hyvinvointia. 37 16. MARRASKUUTA 2017 L apsena opin laulun jossa lueteltiin silloiset rautatieasemat Tampereelta Helsinkiin. Jokaisella ihmisellä on oikeus nauttia taiteista. Te tunturiapinat ette ossa edes... Tehtävä ei ole helppo: tämän hetken tietojen mukaan uuden toimintamallin tulisi olla selvä jo ensi huhtikuuhun mennessä. Teatterin kohtaloa pohtii työryhmä, joka koostuu Riihimäen kaupungin, teatterin ja nuorisoteatterin edustajien lisäksi parista paikkakunnan asiantuntijasta eli näyttelijä Aku Hirviniemestä sekä kulttuurin ja viihteen ja kulttuurin moniottelijasta Janne Katajasta, jolle kotikaupungin teatteri on ennestään myös työpaikkana tuttu. Eli ollaan nyt vaikka kuinka taiteilijoita ja hyviä kavereita niin joskus törmätään karuun tosiasiaan: fyrkat täytyy laskea. raskasmetalli on korvautunut metallimusiikilla, ja monet suomalaiset metalliyhtyeet niittävät suosiota Kiinassa. Herkän sielusi vuoksi. Teatterikoulun käytyään hän teki ammattiuransa Suomen Kansallisteatterissa. Kyseisestä rallista taas muistui mieleeni, että soitin isäni kanssa ensimmäisen keikkani Järvenpään työväentalossa syksyllä 1955, joten syystäkin tulee ajoittain pohdiskeltua: olisiko taiteen saralla jo suurimmat sankarityöt tehty. Sulkko kuitenkin mietti asian uudelleen, ja näillä näkymin taidelaitos saa ainakin vuoden armonaikaa. Oivallinen esitys – viiden teatterin yhteistuotantoa. Toisaalta ei taide-elämäkään voi pellossa elää... Selittänee omituisen otsikon. Hieno kokemus. Kenestä on kyse, mikä teos. Riihimäen retkellä paikallisten ihmisten kanssa tuli vaihdettua muutama sana vuonna 1946 perustetun ammattiteatterin nykyisestä tilasta: rahapula vaivaa. u u u Tällä hetkellä näyttää, että Riihimäki kaiketi pyrkii säilyttämään perinteikkään ja kunniakkaan 71 vuotiaan ammattiteatterinsa. Kiinan vallanpitäjät ovat haasteiden edessä. Riihimäeltä ovat ponnistaneet myös näyttelijäveljekset Antti ja Seppo Pääkkönen. Vastaukset viimeistään 21.11. Oli oikeastaan luojan lykky, että toimistosta oli lähetetty tämä nuori typerys auttamaan näyteikkunan laitossa. Ajattele kissoja. Pitelepä tätä, pikku ystäväni. Ja sille tielle jäi. Valtionyhtiöt ovatkin merkittäviä Kiinan velan paisuttajia – ja on Erosen mukaan suurempi talouskriisin uhka kuin pankkilainat
Se oli yleensä vain kaksisivuinen. Vaikka suurlakko saatiin vaivoin lopetetuksi, pahan voimat oli päästetty irti. Mutta rauhoitusoperaationa suurlakko epäonnistui. Lakon aikana ilmestyi Työväen Vallankumouksellisen Keskuskomitean Tiedonantolehti -niminen lehdykäinen, jota jaettiin erityisesti pääkaupungissa. MARRASKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus JAAN KROSS: KEISARIN HULLU (KEISRI HULL, 1978) SUOMENNOS JUHANI SALOKANNEL . Paineita piti purkaa, mutta vallanottoon ei uskallettu, eikä toisaalta myöskään haluttu lähteä. Kross virittelee tämän hulluksi leimatun liiviläisen aate lismiehen ympärille hillittömästi rönsyilevän rikkaan tarinan, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat selviämättömäksi, mutta kiehtovaksi vyyhdiksi. Tuo oli jo huomattava saavutus. Tietoja lakossa oleville joukoille kuitenkin toimitettiin. Tiedonantolehti ilmestyi kuuden päivän ajan. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: On todellakin hämmentävää, että Timotheus von Bock ei ole puhtaasti fiktiivinen henkilö, kirjailijan vilkkaan mielikuvituksen tuote. Työväenliikkeen johto päätyi suurlakkoon osaksi siksi, että haluttiin rauhoittaa kiihtyneitä joukkoja. Lakon päätyttyä Työmies julkaisi Tiedonantolehdessä jo olleita vanhoja juttuja uudestaan. ”Kääntelen hämmentyneenä näitä rapisevia, kastumisesta ja taas kuivumisesta jäykiksi muuttuneita lehtiä ja oloni tuntuu kiusalliselta Timon vuoksi... Joillakin paikkakunnilla kaartit ylittivät valtuutensa. Ja Krossiahan täällä Suomenlahden rannoilla kannattaa lukea aina – jotta tietäisimme, mistä tulemme ja keitä olemme. Eilisiltana eduskunnassa suoritetut äänestykset osottavat, että osa porvareistakin alkaa aavistaa, mihin jousen liiaksi jännittäminen vie. Mutta oli sentään joitakin porvarillisia, jotka sanoivat käsittävänsä, mihin taantumuksellinen härkäpäisyys johtaa. Tuloksia vähän saavutettu. Mutta kun eduskunnan päätettäväksi tuli maalaisliittolaisten ehdotus, jota jotkut yksityiset muistakin porvariryhmistä kannattivat, että eduskunta itse toistaiseksi käyttää ent. Suurlakko päätetty lopettaa”, lehti uutisoi. Järjestyskaarteilla oli normaaliin lakkoon verrattuna laajempia tehtäviä: elintarvikevarastoja takavarikoitiin, suojeluskuntalaisia riisuttiin aseista ja virkamiehiä pidätettiin. Herran tähden, eihän voi puhua terveestä järjestä sellaisen ihmisen yhteydessä, joka kirjoittaa keisarille, että kaikki hänen ministerinsä ovat huoripukkeja ja hulttioita...”. Tapahtui ryöstöjä ja murhia. Lakon aikana lehdet, myös Työmies, eivät ilmestyneet. 38 16. Ja näkyi, kuinka se taantumuksellisia porvareita kiukutti. 18 p:n valtalain perusteella. Punaista senaattia vaaditaan. Järjestyskaarti vai punakaarti. Eduskunta taipunut jonkun verran. Puhemies tosin nähtävästi taantumuksellisten porvarien yllyttämänä, jatkoi entistä menettelyään kieltäytyen äänestettäväksi esittämästä sosialidemokraattien eduskuntaryhmän ehdotusta joka tarkotti entisen keisarin ja suuriruhtinaan vallan siirtämistä eduskunnalle heinäk. Ne ihan sähisivät vihaa ja kiukkua ja yrittivät edes puhuen jarruttamalla saada tuo vahvistaminen lykätyksi. ”Helsinkiläisille lukijoille on seuraava selostus tunnettu ”Tiedonantolehdestä”, mutta kun niitä eivät ”Työmiehen” maaseututilaajat voineet saada, täytyy heitä varten julaista uudestaan selonteko näistä eduskunnan tärkeistä istunnoista”, Työmies selvitti. Lakon viimeisenä päivänä lehden nimi oli Suurlakkotiedonantoja ja se oli vain 1-sivuinen: ”Suuria työväen kokouksia tänään nykyisen aseman johdosta. /-/ Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantolehti 16.11.1917 Marraskuun suurlakko – sisällissodan esinäytös Marraskuun 1917 suurlakko alkoi 14.11.1917. Asiallisesti toimineita kaarteja kutsuttiin suurlakon aikana vielä järjestyskaarteiksi, villiintyneitä joukkoja punakaarteiksi. hallitsijan valtaa, niin saatiin aamuyöstä eduskunnassa vahvistetuiksi kunnallislait ja 8-tuntisen työpäivän laki
Olen ollut aina tarkka huomaamaan yhteiskunnallisia epäkohtia omassa elämässäni. Kirjoittaja on SDP:n presidenttiehdokas. Minun piti vanhimpana lapsena ottaa vastuuta pienemmistä sisaruksista sillä aikaa, kun äiti oli sairaalassa. www.haatainen2018.fi Elämme aikaa, jossa parhaimmin palkatut yritysjohtajat ansaitsevat vuodessa monikymmenkertaisesti keskivertopalkansaajan vuosiansiot. 39 16. Kestävän rauhan rakentamiseen pitää ottaa mukaan ne, jotka monesti jäävät sotien ja konfliktien jalkoihin: naiset ja lapset. Eriarvoistuminen on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma. Minulla on sydäntä sanoa kyllä hyvinvointivaltiolle ja inhimillisyydelle. Sairaalan hierarkinen johtamiskulttuuri, jako naisten ja miesten töihin ja naisten työstä maksettava pieni palkka olivat sytykkeenä sille, että päätin lähteä politiikkaan. Sitä tulee vaalia ja rakentaa huolella. Yhteistä ymmärrystä arjesta ja tärkeistä asioista ei enää ole. Me päätämme tänään, millainen Suomi on huomenna. Samanaikaisesti elämme aikaa, jossa parhaimmin palkatut yritysjohtajat ansaitsevat vuodessa palkkatuloina monikymmenkertaisesti keskivertopalkansaajan vuosiansioiden verran. Nyt elävät sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina. Jos vain osa voittaa, lopulta kaikki häviävät. Siksi eriarvoisuus on pahin turvallisuusuhka. Yhteiskunnan eri päät alkavat elää elämäänsä ikään kuin toistensa ohi. Siitä alkoi minun tieni kohti vastuunkantoa ja kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan. Mitä suppeammin määrittelemme ulkoja turvallisuuspolitiikan, sen rajallisemmin pystymme hahmottamaan maailman monimutkaisia ongelmia. Sen toisessa päässä köyhyydestä, osattomuudesta ja työttömyydestä kärsivät ihmiset näkevät oman tilanteensa toivottomana. Yhtenäinen ja eheä yhteiskunta on myös vahvempi ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Minulla ensimmäinen tällainen hetki tuli vastaan, kun olin viisivuotias ja äitini sairastui vakavasti. Niin myös ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Arvot ja asenteet ohjaavat kaikkea päätöksentekoa. Tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus eivät siksi olekaan vain tavoiteltavia hyveitä vaan yhteiskunnan lujuuden mitta. Tästä huolehditaan parhaiten vahvan pohjoismaisen hyvinvointivaltion avulla. Suomen ja suomalaisten turva on yhteisvastuussa ja luottamuksessa toisiimme. M ee ri Ko ut an ie m i. Näissäkin vaaleissa pääsemme vetämään punaisen viivan tärkeinä pitämiemme asioiden puolesta ja epätoivottavia asioita vastaan. Suomalaiset nuoret pitävät suurimpana turvallisuusuhkana suomalaisten keskinäistä eripuraa ja eriarvoistumista. Kaikkien turvallisuusuhkien taustalla on kokemus epätasa-arvosta, joka kumpuaa osattomuudesta, köyhyydestä ja työttömyydestä. Minulla on sydäntä sanoa ei eriarvoisuudelle ja vihapuheelle. Ulkopolitiikka ja diplomatia ovat dialogia, ei sulkien pörhistelyä. MARRASKUUTA 2017 TUULA HAATAINEN Puheenvuoro Sydäntä sanoa! M eillä jokaisella on elämässään hetkiä, jotka määrittävät sitä polkua, jota pitkin kuljemme
Uskon, että arvopohjamme nauttii laajojen kansalaispiirien kannatusta. Esimerkiksi sitoutuminen luottamusta rakentaviin prosesseihin eri kansainvälisillä areenoilla, Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano, tuki YK:n pääsihteerin aloittamille uudistuksille ja EU:n globaali toimijuus ovat ratkaisun avaimia. Toinen vaihtoehto taas on kansallinen eristäytyminen ja monenkeskisen yhteistyön mureneminen, joka saattaa johtaa nationalismin ja protektionismin nousuun kaikkine lieveilmiöineen. Toinen suunta on uudistetun monenkeskisen yhteistyön suunta. Työryhmän laatiman linjapaperin johtoajatukset ovat demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä oikeudenmukaiset pelisäännöt globaalitaloudelle. Taannoin pitämässäni ryhmäpuheenvuorossa peräänkuulutimme perusteellista analyysia globalisaation hyödyistä ja haitoista sekä toimenpideohjelmaa globalisaation seuraavaan vaiheeseen. Marraskuun puoluevaltuuston käsiteltäväksi tulee globaalipolitiikkaa koskeva linjapaperi, jota johtamani kehitysyhteistyön ja taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä on työstänyt syksyn ajan eri asiantuntijoiden näkemyksiä kuulemalla. Vaikutetaan Suomen linjaan yhdessä. Kysymys ei ole vain arvoista vaan myös eduista. Toivon, että asiakirja virittää keskustelua, jolla olisi vaikutusta Suomen aktiivisuuteen kansainvälisillä foorumeilla. Haluamme myös vahvan Euroopan, joka pystyy vaikuttamaan globaalisti yhteisten arvojemme mukaisesti. Voi perustellusti arvioida, että globalisaatio on saavuttanut tienhaaran, jossa pääsuuntia on kaksi. 40 16. Tehtävämme on tukea parempaa ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä sekä oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa globalisaatiota. Arvo-, kansalaisja tulevaisuuspuolueena olemme käynnistäneet sisäistä keskustelua tavoitteista, joilla demokraattinen ohjaus taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja väestöllisesti kestävämmän kehityksen puolesta voisi vahvistua. Mikäli haluamme menestyksellisesti puolustaa avointa taloutta ja avointa yhteiskuntaa, on globalisaation kielteisiä vaikutuksia torjuttava aktiivisesti. JUTTA URPILAINEN Puheenvuoro. Euroopassa 45 prosenttia ihmisistä pitääkin globalisaatiota jopa uhkana. MARRASKUUTA 2017 Arvopohjaisesti globalisaation seuraavaan vaiheeseen V iime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, että globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti. Presidentinvaalit antavat meille hyvän mahdollisuuden tuoda arvopohjaamme esille tukemalla aatesiskomme Tuula Haataisen kampanjaa ja osallistumalla aktiivisesti muiden ehdokkaiden – myös istuvan tasavallan presidentin – sparraamiseen. Kyse on myös rauhan, vakauden ja demokratian turvaamisesta. Tämän osalta SDP ei ole jäänyt vain odottelemaan hallituksen toimia, vaan olemme tarttuneet haasteeseen myös itse. Suomen kansainvälisimpänä puolueena meidän tehtävämme on tukea parempaa ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä sekä oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa globalisaatiota. Tämä on ollut viestimme myös eduskunnassa. Kaikki tiedämme, että yhteiskuntien hauraus, eriarvoistuminen ja epäreiluuden kokemus voivat saavat ihmiset liikkeelle myös ei-toivotulla tavalla. Kirjoittaja on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, rauhanvälityksen erityisedustaja ja SDP:n globaaliryhmän puheenjohtaja. SDP:lle valinta on selvä
Historiallisen kontekstin avaamiseen on pyritty vanhoilla dokumenttielokuvaleikkauksilla. Ilmeinen ristiriita on siinä, että perustetaan väliportaan hallinto helpottamaan näiden valitsemiemme edustajien työtä toisaalta eduskunnassa ja toisaalta kaupunginvaltuustossa. Elokuvan kaunein puoli on Louhimiehen luontokuvaus. Metsä näytetään majesteetillisena ja kirjan alun tapahtumat harpotaan ohi ja keskitytään sodan pitkiin vuosiin. Moni nykyisistä kansanedustajista on kotikuntansa valtuuston jäsen, jopa kuuluu sen puheenjohtajistoon tai hallitukseen. Olen sitä mieltä, että Louhimiehen Tuntematon on hyvä elokuva. Itselleni edelleen Se tuntematon on Mollbergin elokuva. Poistuin kuitenkin elokuvateatterista miettien, että miksi Louhimiehen ohjaus ei koskettanut millään tavalla. Kansan valitsemien edustajien velvollisuudeksi jää vain esitysten siunaaminen ja kokouspalkkion kuittaaminen. Koska Väinö Linnalle sotilaat olivat arvokkaita mutta sota ei, olisin odottanut kautta linjan syvempiä henkilöhahmoja. Tämän lisäksi heillä on lukuisia muita luottamustoimia (joista useimmista maksetaan palkkio). MARRASKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Käytin alussa sanaa ”riittävän” uskollinen. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Se kannatti tehdä, koska vain siten romaanin tulkinta säilyy elävänä nuoremmille katsojille. Jo nyt moni nykyisistä päättäjistä ilmoittaa asettuvansa ehdokkaaksi maakuntavaltuustoon. Se ei siis ole ”turha, kuten Helsingin Sanomat sitä arvioi. Millainen on siis Rokan ja Kariluodon Tuntematon. Siinä on elokuvan ansio ja akilleen kantapää. Vesa Mauriala Demokratia ei aina parane äänestysmahdollisuusksia lisäämällä Useammalla pallilla istuminen ei tunnu oikealta tavalta ratkaista ristiriitoja eri elinten välillä. Eero Ahon tulkinta tappajasta on väkevä. Totesin aluksi, että uusin Tuntematon on hyvä elokuva. Pääsemme äänestämään 18 uuteen maakuntaan päät täjät. Itse toteaisin, että se on lähinnä ”historiaton”. Ensin isot plussat. Kävin katsomassa Aki Louhimiehen tuntemattoman sotilaan. Lisäksi valitsemme päättäviä elimiä erilaisiin järjestöihin ja organisaatioihin, joihin kuulumme. Louhimiehen Tuntematon rakentuu kahden sinänsä positiivisen päähahmon – Rokan ja Kariluodon – ympärille. En yhdy Helsingin Sanomien arvioon siitä, että se on ”turha elokuva”, koska näen asian niin, että mikäli teoksen halutaan pysyvän elävänä filmatisointina uusille sukupolville, se on filmattava aina uudestaan. Filmin on sanottu olevan uskollinen alkuperäisteokselle. Valmisteluasiakirjojen määrä vaikkapa kaava-asioissa on valtava. Ei luulisi ilmenevän demokratiavajetta. Louhimies on onnistunut tekemään kirjalle riittävän uskollisen ja konstailemattoman version Tuntemattomasta. Louhimiehen kotirintama on valitettavasti vain rauhan kaipuuta huokaileva idylli, kun se Talvisota-elokuvassa oli myös yhteiskunnallinen ja ajan kontekstia Pohjanmaalla kuvaava (mielipiteet venäläisistä, sisällissodasta jäänyt uho ja uuden sodan olojen tuntemattomuus tuli esille). LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Historiaton tuntematon Tuntematon rakentuu Rokan ja Kariluodon ympärille. Tämä historiallinen konteksti puuttuu Louhimiehen ohjauksesta kokonaan, minkä vuoksi monet henkilöhahmot, jotka Väinö Linna on maalannut esiin, jäävät pliisuiksi. Konkarivaltuutetut kun tuntuvat istuvan luottamustehtävässään jopa pitempään kuin eläkevirkaa nauttivat. Luulenkin virkamiesten ja lobbareiden olevan todellisia sisällöntuottajia. Molemmissa istuu samoja henkilöitä ja moni vielä halajaa maakuntavaltuutetuksi tehtävään, jossa voi vaikuttaa omiin esityksiinsä sekä eduskunnassa että kunnanvaltuustossa. Vaikka itse seuraan politiikkaa ja uskon ymmärtäväni siitä jotakin, koen voimattomuutta tämänkin ”uudistuksen” edessä. Elokuva on kadottanut Väinö Linnan ajankuvan itsenäisen Suomen henkisestä synnystä. Elokuva kuvaa Linnan romaanin tapahtumat nykyaikaisesti, mutta nostaessaan etualalle uudet elämäntapakulttuuriset hahmot, se on samalla onnistunut kadottamaan Linnan tarkasti avaaman kulttuurihistoriallisen tilan 1940-luvun alun Suomessa. Johannes Holopainen isänmaallisena, hyvästä perheestä olevana idealistina, on ollut oiva valinta. Ja miksei voitaisi rajoittaa valittujen luottohenkilöiden perättäisiäkin valintoja. Upseereista on Karjulaa lukuunottamatta kadonnut kaikki särmä (he keskittyvät lähinnä katsomaan tyhjästi eteensä), Lehtoa ei juurikaan huomaa, Koskela on lähinnä sympaattinen ja niin edelleen. Pitäisi viikossa pikalukea satoja sivuja ja vielä ymmärtää, miten niissä esitetyt toimenpiteet vaikuttaisivat ihmisten elämään. Aku Louhimies on siis onnistunut tekemään postmodernin Tunemattoman, joka epäilemättä sopii hyvin nykyajan näkemykseksi Väinö Linnan klassikosta. Mutta uusi mahdollisuus toteuttaa kansanvaltaa on silti tulossa. Kotirintamakuvauksia on kiitetty. Viittaus natseihin ja Hitleriin on historiallisesti aivan liian helppo, eivätkä dokumenttileikkaukset mitenkään heijastu elokuvan päähahmojen rooleihin. Ne ovat hyvä siirtymä rauhaan – vastaavaa nähtiin jo Talvisota-elokuvassa. Raja akateemisesti koulutetun ja kouluttamattoman Suomen – joka Linnan teoksessa oli yksi tärkeä henkilöhahmojen välistä sosiaalista rajaa selittävät tekijä – puuttuu tyystin. Omat kokemukseni luottamustoimista osoittavat, että asioista päättämiseen tarvittavan tiedon hankkiminen on työlästä, jos haluaa itse vaikuttaa asioihin eikä tyydy puoluetoimistossa rustattuihin papereihin. Eikö heillä ole riittävästi tekemistä nykyisissä luottamustoimissaan. 41 16. Juuri siksi elokuva ei tosiasiassa ole kovinkaan uskollinen Linnan teokselle – varsinkaan, mikäli Tuntematon sotilas nähdään hänen teostensa jatkumona, mitä se osaltaan ja ilman muuta on. Siinä on sekä elokuvan ansio että sen akilleen kantapää. Linnan romaani huokuu henkilökarikatyyreistään huolimatta kansalaissodan ajan eläneiden henkilöiden ristiriitojen täyttämää Suomea ja 1930-luvun uusien sukupolvien kasvamista yhteiskuntaluokasta riippumatta itsenäisen kansallisvaltion kansalaisiksi. Kahdella, kolmella ja useammallakin pallilla istuminen ei tunnu oikealta tavalta ratkaista ristiriitoja eri elinten välillä. Ja – mikä tärkeintä – katsoin sen ollessani itse nuori. Valitsemme presidentin, mepit, eduskunnan ja kunnanvaltuutetut. Se on kahden erilaisen elämäntilanteen omaavan henkilön oikeutettu sota. Ratkaisun heikko puoli on, että ne viestittävät, että historiallisen kehityksen muokkaajia olisivat olleet vain mustavalkoisten filmien hahmot, eivät elokuvan sankarit itse. Holopaisesta on tosin kadonnut nuori akateeminen Väinö Linnan luoma Kariluoto, tilalla on kevyt kaupunkilaispoika. Pidin sen henkilöhahmoja paljon syvempinä. Markku J Kekäläinen Espoo. Ja juuri siksi päähahmoiksi nousevat ne, joilla on vähiten tekemistä Linnan alkuperäisen ja henkilökohtaisen, historiallisesti oikean taustajännitteen kanssa: Rokka ja Kariluoto
2017 Helsingissä. Hän aloitti ammattiekonomistina Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (TTT) ja jatkoi asiantuntijana Pohjolan ammatillisessa yhteisjärjestössä (PAY/NFS) Tukholmassa, kunnes hän aloitti SAK:n talouspoliittisella osastolla vuonna 1982. Hänellä oli harvinainen kyky ja pedagoginen lahja tiivistää mutkikkaita asiakokonaisuuksia ymmärrettäviksi paketeiksi. Me Peterin tunteneet kaipaamme hänen suorasanaisuuttaan, huumoriaan ja suomenruotsalaista avarakatseisuuttaan. Lisäksi Peter toi asiantuntemuksensa valtiovallan vetämiin kolmikantaelimiin edustaen koko palkansaajaliikettä muun muassa WTO:n Seattlen (1999) ja Dohan (2004) kokouksissa, joissa luotiin maailmankaupan pelisääntöjä. Helsinki oli myös Peterin synnyinja koulukaupunki. Alusta alkaen Peterin työn painopiste oli kansainvälisessä ja Euroopan taloudessa. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) Peter J. Hän oli ihmisoikeusaktivisti jo toisessa polvessa: hänen isänsä, eversti Lauri Boldt toimi reserviin jäätyään vuosia Amnesty Internationalin Suomen osaston varapuheenjohtajana. Peterin kiinnostus ei kohdistunut vain ”kovaan” talouteen, vaan ihmisja ay-oikeudet olivat keskeisessä asemassa hänen ajattelussaan ja toiminnassaan. Merkittävän jäljen hän jätti EU:n keskeisen neuvoa-antavan elimen, Euroo pan talousja sosiaalikomitean (ETSK) työntekijäryhmän toimintaan 2002–2006. Peterin maailmaan mahtui myös laaja historian ja kulttuurin tuntemus. Boldtin asiantuntemus ja kokemus maailmantalouden ja kauppapolitiikan kysymyksissä tekivät hänestä kysytyn ja poleemisen alustajan ja väittelijän ay-liikkeen tilaisuuksiin. Huumorilla höystetyt juttunsa ja puheenvuoronsa hän piti äidinkielellään ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Peter oli ensimmäisiä ay-ekonomisteja Suomessa, jotka selkeästi liputtivat Suomen EUjäsenyyden ja rahaliitto EMUun liittymisen puolesta. Markku Jääskeläinen Kirjoittaja on Peter J. Rakkain paikka Peterille lienee ollut Boldtien tukikohta Ekholmenin saaressa Hankoniemen tuntumassa. Peter ehti myös sairautensa etenemisestä huolimatta kokea isovanhemmuuden onnen: tytär Hildur ja tyttärentytär Frida olivat viimeisten elinaikojen valonsäteet. Boldt kuoli sairauden murtamana 29.10. Hän edusti SAK:ta lukuisissa PAY:n, Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) ja Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL/ICTU) työryhmissä ja valiokunnissa yli kahden vuosikymmenen ajan. Ammattiyhdistysja työväenliikkeestä tuli Peterin poliittinen koti ja myös työura. MARRASKUUTA 2017 Kuollut Ay-liikkeen ekonomisti halusi Suomen Emuun Ekonomisti Peter J. Boldt.. Boldtin pitkäaikainen ystävä ja työtoveri SAK:ssa ja kansainvälisessä ay-liikkeessä. 43 16
Eläkeinfo. Tervetuloa! HELSINKI . cocktailbuffet juomineen & musiikillisen ohjelman Mukana mm. Tervetuloa kaikki jäsenemme viettämään yhteistä iltapäivää. Kokouksessa valitaan luottamushenkilöt yhdistykseen, kunnallisjärjestöön sekä piirin luottamustoimiin. Laulujen lomassa keskustelun aiheesta” Työväenkulttuuri eilen, tänään, huomenna” alustaa Antero Kekkonen. naisyhdistyksen. ilmoittautumiset viim. Tapaaminen ma 27.11. klo 13-16.30 Paasitornin Karl Lindahl -salissa. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. klo 17–18.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. ETK:n tiedottaja Kimmo Kontio alustaa Suomen eläkejärjestelmästä to 23.11. Tervetuloa! Lahden sos.dem. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Turun Työväenyhdistyksen syyskokous pidetään torstaina 29. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Järjestäjä YPSY Palkansaajasäätiön ja Helsingin Wanhojen Toverien tuella. Turvan Yhteyspäällikkö Kauko Niemi, kertoo ajankohtaista asiaa vakuutusasioista. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 16.11. Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Paneelissa Liikasen ja Kalelan lisäksi Miapetra Kumpula-Natri sekä moderaattorina päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. klo 18 Jokelan Työväentalolla, Siljalantie 2. Huom. POHJANMAA Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. 44 16. Käsiteltävänä sääntöjen mukaiset syyskokousasiat ja normaalit kuukausikokousasiat. Mauno Koiviston perintö kantaa -juhlaseminaari la 25.11. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Jesse Kaikuranta, Jiri Tammilehto & Esperanza, Tiernapojat ja K-P:n Konservatorion muusikot. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. TUL-Tampere. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Johtokunta kokoontuu klo 14. Jokelan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11. VARSINAIS-SUOMI . tyovaenperinne.fi/tky/stkp2017. Yhteislaulun juontaa Pirjo Romppanen. . klo 12 poikkeuksellisesti ravintola Graniittilinnassa, Säästöpankinranta 6. Karlssonin puhe tulkataan simultaanisti suomeksi. Helsingin Kotien Puolesta ry:n seuraava tapaaminen 22.11. klo 18 Mikaelinkirkossa. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 10. Tervetuloa! SyySkokouS 29.11.2017 klo 17.30. mennessä! Myynti: Pohjanmaan Lipputoimiston myyntipisteet ja netistä www.kokkolanteatteri.fi SYYSKOKOUS pidetään sunnuntaina 19.11. Stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät katsottavissa www. klo 15 (Hämeenkatu 7). UUSIMAA . Pikku purtavaa löytyy. Toimisto suljettuna 20.–24.11. Lippujen lunastus 21.11. klo 17–18.30 ja kirjailija Laura Salama kertoo uutukaisestaan Kommarikakaran Helsinki to 23.11. Tervetuloa keskustelemaan, kahvitarjoilu alkaen klo 16. klo 14 Laivurintalossa, Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. Kolehti kerätään Mikaelin seurakunnan humanitaarisen toiminnan tukemiseen. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. klo 16 Laulamme kohti joulua. . krs. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. ke 22.11. . TUL:n seurapäivät 25.–26.11. MARRASKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. PIRKANMAA . klo 14 Lamminpään osuuskuntatalolla. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Hakametsän sosialidemokraatit ry Teatterit Kokoukset Liedon sosialidemokraatit ry kevätkokouksen jatko, sekä syyskokous 26.11.2017 klo 11 Paikka: Neste Lieto, Haimiontie 25 Sääntöjen mukaiset asiat KAAKKOIS-SUOMI . Jyväskylässä, ilmoittautuminen https://my.surveypal.com/Seurapaivat2017-ilmoittautuminen, piiri järjestää tarpeen mukaan yhteiskuljetuksen, kutsu www.tultampere.fi. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. marraskuuuta kello 17.00 Turun Työväentalon perinnehuoneessa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Su 26.11. jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22 veteraanien pikkujouluun to 30.11. Tervetuloa juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta Teatteritalo Vartiolinnaa! Varjolinnan Juhlat Ti 5.12.2017 klo 19-24 Liput 35,sis. Kahvija pullatarjoilu. Tulevaisuusdemarit ry. Dekkaristi Timo Sandberg kertoo uutuuskirjastaan Himon varjo to 16.11. Tilaisuudessa puhuvat Ingvar Karlsson (Ruotsin pääministeri 1986–1991) sekä pääjohtaja Erkki Liikanen, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, professori Pauli Kettunen ja VTT Pekka Sutela. klo 16.30 Tampereen työväentalon Tellervossa (V krs.). Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Tilaisuutta ennen, noin 15.30 alkaen joulupuuroja kahvitarjoilu. Alustajana toimii Tampereen pormestari Lauri Lyly. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Rafaelin Enkeleiden perinteinen kirkkokonsertti yhteistyössä TTY:n Soittokunnan ja Mieskuoron kanssa 26.11
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Rua nda , 63, 8 % (Su om i 41,5 %) 9. 5. Mikä on rikkain valtio (asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan). Minkä maan parlamentissa on eniten naisia. Kes ki-A frik an tas ava lta 7. Kiin a, val tio n his tor ia alk oi v. 45 16. 2. 9. Tok io 5. Mikä valtio on pinta-alaltaan maailman suurin. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 2. Mikä on maailman vanhin yhtäjaksoisesti ja yhä toimiva valtio. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Kunttu Lohjalta. Sip eria n Oym yak on, läm pöt ila voi las kea läh elle – 70 C?. Ratkaisu Ristikon 44/2017 ratkaisu: Torstaina 2.11. 3. Qat ar 6. Vat ika ani 4. Missä maassa on suhteessa eniten naisia. 8. Minkä valtion väestö on vanhinta. 7. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ven äjä , maa pin taala on 1/8 maa pal lon pin taala sta 3. Mikä on köyhin valtio (asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan). Mikä on maailman suurin kaupunkialue. MARRASKUUTA 2017 Ristikko 46/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 6. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 4. 10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Viro ssa 8. 152 3 eaa . Jap ani 10. Mikä kylmin asuttu paikka. Mikä valtio on pinta-alaltaan maailman pienin
11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kvartetin synty 13.00 Suomalainen kirjailija: Pentti Holappa 13.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 14.00 Historia: Tsaarien Venäjä 15.00 Elävä arkisto: Lokakuun vallankumous 15.02 Minun televisioni: Punaisen torin portaat 15.36 Lokakuun tie 1: Ennen vallankumousta 16.20 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.05 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.00 TEEMA 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Please Give (12) 22.30 Live: Gojira 23.30–00.00 Jäitä hattuun (12) Ne kesät Intiassa (12) Yle TV1 klo 17.10 Uusi iltapäiväsarja alkaa. 00.55 Twin Peaks (16) x 2 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 Paimelan autoparoni 04.40–05.35 Elastinen feat. Viikon vinkki RANE AUNIMO Perheen painajainen ELOKUVA: Henkesi edestä TV2 klo 21 KESKIVIIKKO 22.11. MAANANTAI 20.11. O: Charlotte Airas. 16 17 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Historia: Kriisien Krim Yle TV1 klo 19.00 Tuhansien vuosien ajan Krimin niemimaa on ollut kansojen sulatusuuni. Lupaavasti alkava ja ensin mallikkaasti kulkeva teos hak sahtaa näin vielä kerran tar peettomaksi kärsimysnäytel mäksi. Kuvassa Dougie (Craig Parkinson). 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. Dok: Nordenskiöldin viimeinen tutkimusretki Teema&Fem klo 20.00 Adolf Erik Nordenskiöld johti vuonna 1883 viimeisen tutkimusretkensä Grönlantiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Kokkisota 16.00 Salatut elämät 16.30 Rankat duunit 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ihmisten pienuutta kirjai mellisesti kuvaava elokuva pohtii synnin taakkaa, anteek siantamisen vaikeutta ja ar mon mahdollisuutta tumman puhuvan tyylikkäissä kohtauk sissa, joiden varsinaisen sisäl lön pitäisi pysyä ahtaan sielul lisissa raameissa. skyytit, kreikkalaiset, armenialaiset, tataarit, juutalaiset ja venäläiset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet alueen kehitykseen. Liian usein Kotwican elokuvien tyypit vaikuttavat jonkin häi riön, ilmiön tai pakkomielteen ilmentymiltä kokonaisten ih misten sijasta. Viimei sillään raskaana oleva kanttori (Laura Birn) ja pappismie hensä (Eero Aho) törmäävät autollaan johonkin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.56 Keltapaita 18.57 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–01.17 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Pietarin viimeiset päivät (12) 22.30 Elävä arkisto: Lokakuun vallankumous 22.32 Minun televisioni: Punaisen torin portaat 23.06 Lokakuun tie 1: Ennen vallankumousta 23.50 Bosporin sillalla YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Poika joka katosi musiikkiin (12) 13.30 Kaikkien naisten monni 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 A-teema: Seksuaalista häirintää 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Isän eläintarha (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 1864 (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Pikku perunat 07.00 Kaapon ja Laten pähkinät 07.06 Hermanni Hiiri 07.16 Sanni Sateenkaari 07.28 Pikku Kakkosen posti 07.34 Töötti ja Pulteri 07.55 Karhunpaini 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 09.51 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Alias Lönnrot 11.28 Alias Lönnrot 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.40 Kalassa! 13.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Niklaksen keittiössä 15.00 Kuntoiluriippuvainen 15.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 16.00 Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Noin viikon uutiset 18.30 Mestis: Hermes Peliitat 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Pikaluistelun MC 23.30–01.00 Paha perhe (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suom 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Elämän ih meestä säteilevien vanhem pien ammatit riittäisivät tosin itsessään kuvaamaan henkilöi den tekohurskauden määrää, mutta kamera kohoaa silti tois tuvasti lintuperspektiiviin tii railemaan heidän epätoivoista valheellisuuttaan monen sat tumankin sanelemassa tapah tumaketjussa, jonka ratkaisu voisi löytyä peilistä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 21.45 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Musta noita (12) 00.30 Hävyttömät (12) 01.35 Mökkireissu 02.30 112 (7) 03.25 Duudsonit (12) 03.55 Duudsonit (12) 04.20 1001 Rikua 04.45–05.40 Sekoilevat idiootit (16) x 2 NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 My Little Pony 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Team Ahma (7) x 2 14.55 Soppa365 15.05 Toisenlaiset äidit 16.05 Pikakurssi kodinostoon 16.45 Rikkaiden panttilainaamo 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Idols 21.55 Keno 22.00 Elokuva: American Hustle (12) 00.45 Elokuva: Hellbound – pirullinen ajojahti (18) 02.45–03.45 Mad Cook Show YLE 09.00–12.00 FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 My Little Pony (7) 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Grillit huurussa 14.45 Soppa365 14.55 Toisenlaiset äidit 15.55 Pikakurssi kodinostoon 16.35 Rikkaiden panttilainaamo 17.40 Leijonan luola USA 18.45 HS-uutiset ja sää 18.50 MasterChef Australia 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Konttori 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.30 Pako (16) 01.30 Leijonan luola USA 02.30 Rajavalvojat x 2 03.30–04.30 Suomen Tulli YLE 09.05–12.00 FEM 09.05 Luontomatkalla 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Docstop: Saara Aalto 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Poika joka katosi musiikkiin (12) 13.30–14.45 Lännen lokarin veli 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-teema: Seksuaalista häirintää 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: 50 vuotta vankilassa 00.00 Silta (16) 01.00–01.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Näin tehdään 07.07 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Killi ja Kiki 07.37 Fluugalaiset 07.49 Maikki ja pelottava Pontso 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti (7) 08.30 Tero hoitaa (7) 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Ahmed ja Team Physix 11.00 Alias Lönnrot x 2 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Weggen huimapäät 14.30 Unelmakoti 15.30 Jenny+ 16.00 Silikonisukupolvi 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Casualty (12) 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Syke (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Villi kortti 23.30–00.30 True Detective (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 2017. Ensimmäinen tuotantokausi, 1/12. Kotwican ja Johanna Hartikaisen laatima käsikirjoitus jaksaa silti kantaa varsin pit kään, joskin se väläyttää kort tejaan ihmeen varhain. Kuvassa linna Gasprassa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat 00.00 Pitääkö olla huolissaan. Hän halusi selvittää, onko Grönlannin sisämaassa saaren nimen mukaisesti vihreää metsää. 46 16. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliver 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Mm. 11.00 Maastoautolla halki Indokiinan 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Kantapöytä 13.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.15 Oi maamme!: Voi vitsi 14.45 Kansallisaarteen etsintä: Viivalla 15.00 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Arkistojen salat: Monacon häät 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Välikohtaus jäy tää nuorta äitiä, joka tutustuu Hannaan (Mari Rantasila), jonka mies on hengitysko neessa. MAANANTAI 20.11. Pysähdyk sen jälkeen matka jatkuu kii reesti kohti synnytyssairaalaa, kun mies kertoo, ettei näh nyt mitään. Kotwicalle niin tärkeä teema sovituksesta kääntyy jälleen kerran aivan liian konkreettiseksi ja saa elo kuvassa muodon, jota ei pysty ottamaan millään tavalla to sissaan. KESKIVIIKKO 22.11. Raamatullisia korkeuksia tavoitteleva Henkesi edestä (2015) nostaa esiin alleviiva tun suuria kysymyksiä, joita ohjaaja pyörittelee taitavan mahtipontisesti. Kotimaisen fiktioelokuvan ai heet tuntuvat usein vähäpä töisiltä ja sisäänpäinkäänty neiltä. Myös Petri Kotwican tuotantoa leimaa suppea syn kistely ja taivastelu, vaikka yrityksestä ei ole pulaa. Kuvassa: Valaan luuranko Aasiaatissa Grönlannissa. Pappi (Eero Aho) ja kanttori (Laura Birn) ajavat pahoille teille.
11.29 Zorro the chronicles (7) 11.51 Hajbo Halloween 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino: Katkeraa riisiä (12) 13.45 Jäitä hattuun (12) 14.15 Ruokaratsia 14.40 Metsänpeitto 15.10 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.25 Urheilu-Suomi 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 Saltön (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–00.37 TEEMA 20.00 Bruce Springsteen: omin sanoin 21.15 A Late Quartet (7) 22.56 Jousikvartettia etsimässä 23.55 Uusi Kino: 10 metrin hyppytorni 00.11–00.37 Uusi Kino: Saaristo sci-fi YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Luther x 3 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Vihaani ette saa (12) 13.55 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Bertramin hotellissa (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.15 Vaiheessa: Töölön tähti 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Armi elää! (7) 22.30 Silta (16) 23.30 Ykkösaamu 00.10–01.10 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Musarullaa! 07.17 Kimmo Kuu 07.37 Runoja & rusinoita 07.41 Pipsa Possu 07.48 Tommin kiertävä sirkus 07.59 Ryhmä Hau 08.22 Historia hanskassa, Katti Matikainen 08.34 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.50 Urheiluviikonloppu 10.55 Yhdistetyn SM 11.15 Yhdistetyn SM 11.55 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.20 Hiihdon Suomen cup 13.05 Hiihdon Suomen cup 14.05 Villi kortti 15.00 Yle Live: Reino Nordin 16.05 Uusi Päivä x 3 17.30 Sohvaperunat 18.20 Pikaluistelun MC 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkaaja: Amazon 20.00 Urheilu-Suomi 21.00 Tähtäimessä merivoimat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Olen Heath Ledger 23.35 Noin viikon uutiset 00.00 Girls (12) 00.26 Silicon Valley (7) 00.55–01.25 Inside No. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Puolisot syynissä 13.30 Tähdet, tähdet 15.00 Pelimies 15.30 Arktiset vedet 16.00 Salatut elämät 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Makujen viikonloppu 11.00–12.00 Puolisot syynissä 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät 16.30 Haaveiden talo hartiapankilla 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu 07.05 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.20 My Little Pony 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Soppa365 14.55 Junior MasterChef Suomi 15.55 Pikakurssi kodinostoon 16.35 Rikkaiden panttilainaamo 17.40 Leijonan luola USA 18.45 HS-uutiset ja sää 18.50 MasterChef Australia 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Mad Cook Show 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Haapasalo ja kaverit 01.00 Rikkaiden panttilainaamo 02.00 Rajavalvoja x 2 03.00–04.00 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Näyttelijän usko 10.30 Vem vet mest. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.54 Dok: Neiti Kietin lapset YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.00 Docstop: Saara Aalto 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.20 Pikku Suorasuu 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Kriisien Krim 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tulevilla rannoilla 23.05 Uutiset Uutis-Suomi 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35 Kotikatsomo: Armi elää! (7) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.20 Mitä ihmettä. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Salattu Italia 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Tarina puhuvasta gorillasta 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Varaosia ihmisille 15.40 Rakkauden sanoma 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Windsorit joulutunnelmissa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.40 Avara luonto: Elämän mahti 19.40 Kiistämätön totuus (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.30–00.20 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Maltti ja Valtti 07.23 Tiketi Tok 07.35 Vilkki Ankka 07.46 Oktonautit ja seikkailu Amazonilla 08.10 Pikku Kakkonen 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 Urheiluviikonloppu 10.05 Hiihdon Suomen cup 11.15 Hiihdon Suomen cup 13.00 Syke (12) 13.50 Kansallisaarteen etsintä: Megalomania 14.05 Riistametsällä 14.50 Mäkihypyn SM 16.45 MotorSport 17.15 Pikaluistelun MC 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti: Kuolema (7) 20.00 Last Vegas (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Muistin vanki (12) 23.30–00.20 Sohvaperunat MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Hammaskeiju 2 (7) 14.55 Piilokamera 15.15 Pelisilmä 16.00 Tähdet, tähdet 17.30 Lauantairavit 18.30 Älä jäädy 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Posse 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Ennen routaa (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 Pelimies 01.25 Viikingit (16) 02.25 Tyrant (16) 03.20 Vintiöt (12) x 3 04.45–05.35 Sekoilevat idiootit (16) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.55 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.15 Sonic Boom (7) 08.30 Lego Ninjago (7) 08.55 Angry Birds Toons 09.00 Elokuva: Sikin sokin saduissa (7) 11.00 MasterChef Australia x 2 13.25 Leijonan luola USA 14.25 Hauskat kotivideot x 2 16.25 Heikoin lenkki 17.30 HS-uutiset ja sää 17.35 Elokuva: Paavo Pesusieni kuivalla maalla (7) 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 22.00 Elokuva: Nuotin vierestä (7) 00.05–02.05 Elokuva: Hercules (12) TEEMA&FEM 08.45–12.00 FEM 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Rankat duunit 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Antti Holma ja maastamuuttajat 00.00 Rankat duunit 00.55 Twin Peaks 02.05 Kohde (12) 03.00 NCIS: New Orleans (12) 03.55 Paimelan autoparoni 04.50–05.42 Elastinen feat. 47 16. 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 MasterChef Australia 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 Mad Cook Show 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Rajavalvojat 03.30–04.00 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 10.00 Kuka, mitä, milloin. 07.26 Kaapo 07.50 Ludovic 08.03 Pingu 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 11.00 Alias Lönnrot 11.27 Alias Lönnrot 12.00 Unelmakoti 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Pikku Kakkosen lastenkonsertti: Älä lopeta leikkimistä 19.00 Tähtäimessä merivoimat 19.50 Mersusta seuraava 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti: Kuolema (7) 21.00 Jenny+ 21.30 Girls (12) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.10 True Detective (16) 23.1023.58 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Maastoautolla halki Indokiinan 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Pirullinen pariisitar 23.20 Uusi Kino: Tilinpäätös 23.30 00.20 Uusi Kino: Aika ajoin ja uudelleen 18 19 20 21 22 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 9 (12) MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Kokkisota 12.30 Arktiset vedet 13.00 Teknavi 13.30 Maajussille morsian 14.30 Rankat duunit 15.30 Mestareiden mestari 16.30 Mökkireissu 17.30 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Farang (16) 23.30 Say What 00.30 Billions (12) 01.30 Mestareiden mestari 02.25 Pomo piilossa 03.20 Ketonen & Myllyrinne x 2 04.15–05.09 Sekoilevat idiootit (16) x 2 NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.55 Vili Vilperin seikkailut x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Kung Fu Panda 08.15 Sonic Boom (7) x 2 08.45 Angry Birds Toons 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 MasterChef Australia x 2 13.20 Leijonan luola USA 14.25 Grillit huurussa 15.25 Suomen huutokauppakeisari 16.25 Gladiaattorit 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Idols 20.00 Haluatko miljonääriksi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (12) 00.15 Sääntö-Suomi 01.10 Twin Peaks 02.15 Arrow (16) 03.15 NCIS: New Orleans (12) 04.10–05.05 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperi (7) 06.40 Disneyn esikoulu 07.05 Vili Vilperi (7) 07.20 My Little Pony 07.45 Kung Fu Panda 08.10 Transformers 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Haapasalo ja kaverit 14.45 Soppa365 14.55 Junior MasterChef Suomi 15.55 Pikakurssi kodinostoon 16.30 Rikkaiden panttilainaamo 17.35 Leijonan luola USA 18.40 HS-uutiset ja sää 18.45 MasterChef Australia 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Mad Cook Show 00.00 Katastrofin anatomia (7) 01.00 Rikkaiden panttilainaamo 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Ja he elivät onnellisina... 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Puolisot syynissä 13.30 Peter Nyman 14.00 Tinan matkassa 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) 21.00 Henkesi edestä (12) 22.30 The Late Late Show with James Corden 23.10–00.40 Olen Heath Ledger 00.40–01.02 Psychobitches (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 20.30 Arkistojen salat: Kennedy Berliinissä 21.00 Historia: Tsaarien Venäjä 22.00 Kino Suomi: Likainen tarina (7) 23.35–00.45 Video Killed the Radio Star YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.30 MOT 14.00 Suomen EU-politiikka 16.15 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Maailma jalkojemme alla 20.00 Akuutti: Raskaus ei pääty synnytykseen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: 50 vuotta vankilassa 00.00 Docstop: Kun unelmat kuolevat 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Tuttiritari 07.09 Dinotassut 07.21 Sasu 07.37 Nalle 07.43 Timppa 07.54 Millä mennään 07.57 Olivia 08.22 Galaxi 08.23 Minä ja LeBron 08.37 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00–10.46 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 11.00 Alias Lönnrot x 2 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Niklaksen keittiössä 13.30 Kuntoiluriippuvainen 14.00 Norjan kovin 14.45 Riistametsällä 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Pakoon helppoa elämää 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.49 Casualty (12) 19.00 Jenny+ 19.30 Kätevän emännän juhlat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Historia: Naisten nousu 14.15 Kantapöytä 15.05 Paluu 90-luvulle 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.03 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.36 Posse 01.05 Isänmaan puolesta (16) 02.00 Farang (16) 02.55 NCIS: New Orleans (12) 03.50 Paimelan autoparoni 04.40–05.39 Elastinen feat. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers Rescue Bots (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Team Ahma (7) x 2 14.50 Junior MasterChef Suomi 15.45 Pikakurssi kodinostoon 16.20 Rikkaiden panttilainaamo 17.25 Haluatko miljonääriksi. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Mörkyli 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.45 TEEMA 20.00 Oi maamme!: Muistatko. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Lokakuun vallankumous 12.02 Minun televisioni: Punaisen torin portaat 12.36 Lokakuun tie 1: Ennen vallankumousta 13.30 Jäitä hattuun (12) 14.00 Veden Peili (12) 15.40 Metsänpeitto 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–00.54 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Britannian monet kasvot 12.50 Taideväärentäjä hyväntekijänä 14.25 Kiehtova maailma: Vaellus Argentiinassa 15.30 Arkistojen salat: Kennedy Berliinissä 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: The Mist – Usva (16) 23.35 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.35 Katastrofin anatomia 01.35–02.35 Haapasalo ja kaverit TEEMA&FEM 08.15–12.43 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Kysy Laralta (7) 09.28 Keltapaita 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Historiaa kolmessa minuutissa 09.56 Keltapaita 09.58 Koiruli ja Kaija 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.21 Hajbo Halloween 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 YK-miehet moottoripyörillä 12.00 Jumalanpalvelus: Paikoilla, valmiit, nyt 12.50–17.23 TEEMA 12.50–13.50 Yle Live: Gojira 14.05 Metsänpeitto 14.25 Joutsenien lampi 15.30 Tanssii joutsenien kanssa 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.54 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Taivaallista menoa: Näyttelijän usko 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Nordenskiöldin viimeinen tutkimusretki 21.00 Efter Nio 22.00 Maria Lang: Kielojen kuningas (12) 23.30–00.54 Elokuva: Veriset niityt (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.25– 14.49 Kolmen kaupungin kasvot 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Salattu Italia 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Docstop: Kun unelmat kuolevat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Huuto syvyydestä (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Prisma: Tarina puhuvasta gorillasta 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Närpiäiset 07.11 Hau Hau, Piip ja Veli 07.24 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Askarrellaan 07.42 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00– 09.49 Casualty (12) 10.00–10.47 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 11.00 Alias Lönnrot x 2 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Totuuden treffit 15.30 Sohvaperunat 16.20 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00–19.48 Totuuden treffit 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Sevilla Liverpool 23.53 Kummeli (7) 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Kahdet työmarkkinat ovat jo täällä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Eihän kotkansiipi kuole. 00.00–06.00 Yöklassinen. Elämää juoksuhaudoissa. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Vahva syksyn tuoksu – tiedäthän. Kahdet työmarkkinat ovat jo arkea monella alalla. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Lähde ja Hämäläinen 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 2. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Itsenäisen kansan musiikkia 1997–2007 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. Bach Lontoon Promeilla 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut eläimet: Orava 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kuoleman ja unen ovet Uuno Kailas. Tässä pelissä häviävät lopulta kaikki. Herättyään se kehii auki mahtavat lehtensä lintujen parviin, hiprakoittavaan kevätvaloon, eikä siltä voimaa puutu.. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkosta Kemistä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa /30 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras: mediateknikko Jyrki Häyrinen 23.10–06.00 Yöklassinen. 22.58 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen. Ja heille tämä merkitsee useissa tapauksissa mitättömiä tuloja, jatkuvaa työn päivystämistä ja elämän epävarmuutta. Hyppyhäntäisillä, änkyrimadoilla ja luvuttomilla muilla märän karikkeen kihisijöillä on juhla, suuret kalvajaiset. Mies katosi itään. 1927 Unto Seppänen ja novellikokoelma Taakankantajat 17.35 Salatut eläimet: Orava 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 1. MARRASKUUTA 2017 007443-1746 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Opiskelijat ja maahanmuuttajat ovat ehkä tyytyväisiä pienistäkin lisätuloista – mutta nekin pitäisi saada oikeudenmukaisilla työehdoilla. Kotkansiipi köllii kylläisenä tutussa turpeessaan. Raja vastaan. Üüberit, töihin tarvittaessa kutsuminen, alustataloudet ja muut uudet työnteon tavat ovat yritystoiminnan riskin siirtämistä työntekijöille. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Hengität syvään, askellat puiden väleissä jo äänettömäksi käynyttä metsänpohjaa (kenties eksyksissäkin), ja hippiäisparvi piiskuttaa kasteisissa latvoissa. Raja vastaan. Perinteiset tyypilliset – suomeksi sanottuna kokopäiväiset ja vähintään kohtuullisen elannon takaavat – työsuhteet vähenevät. osa 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Yle Radio 1:n dokkari-ilta 23.00 Kuunnelmia tulevaisuudesta: Musta negatiivi. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Etunimet 2000-luvulla 17.40 Ykkösvieras 18.00 Venäjän vallankumous – Marx, Lenin ja rahat 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 5. Miten motivoida nuoria lukemaan. 48 16. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Lintujen nimet 2. Kesän korkealle kurottaneet lehdet kaatuvat ja taittuvat. Tuhon arki on kuitenkin jotain aivan muuta. Espanja ei ole pelkkä kuori. Mies katosi itään ja Oodi radiolle. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Yuja Wang ja Mahler-kamariorkesteri Helsingin Musiikkitalossa 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Markku Into 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jonni Roos 11.00 Riikan tähtitarha 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Candomino 50 -juhlakonsertti 21.30 Auringonlaskun musiikkia 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Lähde ja Hämäläinen 11.00 Uudet Yle radio 1 16.11.–22.11.2017 levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elämää juoksuhaudoissa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Andras Schiff ja J. Syksyyntyköön ja satakoon pyryjä, pakkasia ja revontulia. Vihreä kellastuu, keltainen rappeutuu ruskeaksi. Espanja ei ole pelkkä kuori. Valitettavasti kahdet työmarkkinat, etenkin pätkätyön ja työsuhteiden ketjuttamisen osalta, ovat jo arkea myös monella korkeakoulutetulla. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä 14.45 Mauno Järvelän valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 3. 11.00 Valkoista valoa: Jumalan historia 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mun luonto TIMO SPARF TYÖELÄMÄ MUUTTUU, EDUSKUNTA jeesustelee. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 1926 Hilja Valtonen ja romaani Nuoren opettajattaren varaventtiili 17.35 Venäjän vallankumous – Marx, Lenin ja rahat 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 4. 18.50 Kuuluttajan vieras: mediateknikko Jyrki Häyrinen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Mitä Pohjoismaissa on ymmärretty tehdä oikein. S. Susannakosket ja monet muut kansanedustajat hihkuvat innoissaan työmarkkinoiden luovasta tuhosta