Demokraatti 16.12.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Guzenina-Richardson huomauttaa:. Kaikki eurooppalaiset sosiaalipolitiikan ja terveydenhuollon päättäjät katsovat mielenkiinnolla, miten Suomi onnistuu ikäihmisten palveluiden parantamisessa, Maria Guzenina-Richardson korostaa. Kari Hulkko Vanhuspalvelulain ?äiti. EU-direktiivillä tehoa työmaiden valvontaan ...3 MA ANA N TA I 16. Vanhuspalvelulakia ei pidä sössiä. jo ulu kuu ta 2 013 JHL julkistamassa paljastavan kuntakyselyn Vastaiskuun oman palvelutuotannon puolesta ...6?7 Yksinyrittäjä ei juuri sairasta eikä lomaile ...10?11 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Koko Eurooppa seuraa Suomea ...8?9 . N:o 238, 007419-13-51
Vaasa . Silminnäkijöiden mukaan hyökkääjät myös heittelivät mielenosoittajia muun muassa pulloilla. n Suurilla matkustaja-aluksilla tapahtuu useita sähkökatkoksia vuosit- tain. 0200 71000. Tehtävää pidetään tärkeänä. Tukholmassa on puukotettu kahta ihmistä rasisminvastaisessa mielenosoituksessa. 16.12. Nimipäivät tänään: Auli, Aulikki, Aada (ruots.) Ada, Adele Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.20 Oulussa 10.24 Aurinko laskee: Helsingissä 15.12 Oulussa 14.03 Uutiskertaus -6...0 Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela laskettiin sunnuntaina haudan lepoon. Maan johtajan Kim Jong-unin vaikutusvaltainen täti on säilyttänyt asemansa hallinnon sisäpiirissä, vaikka hänen miehensä teloitettiin torstaina. Täti on nimitetty valtiollisen hautauskomitean jäseneksi, kertoo Pohjois-Korean uutistoimisto. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Poliisin mukaan joukko ääri- n oikeiston kannattajia hyökkäsi mielenosoittajia vastaan. Puukotettujen vammat eivät vaikuta vakavilta. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Mandela haudattiin n lapsuuden kotikyläänsä Qunuun. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Viking Linen Amorella-aluksen katkos johti lauantaina karilleajoon, sillä sähköt katosivat kapeassa väylässä lähellä karikkoa. Fallkullan eläintilalla julistettiin joulurauha lauantaina. Helsinki, Uusimaa, . Qunuun oli pystytetty valtava teltta, jossa 4 500 vierasta otti osaa yli kaksi tuntia kestäneisiin valtiollisiin hautajaisiin. Yhden tunteikkaimmista puheista piti Mandelan entinen vankitoveri ja vapaustaistelija Ahmed Kathrada, 84. 0...1 Nimipäivät huomenna: Raakel (ruots.) Rakel 2...5 Kari Hulkko n Pohjois-Korean johtajan täti on yhä sisäpiirin jäsen. Tampere . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Hienoa että progressio toimii, kuten pitääkin.? Sirpa Paatero Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tilaisuus myös televisioitiin suorana ympäri maailman. Yhdysvaltain Bostonista kotoisin oleva Hanna Persson halasi Helsingin suurimmaksi mainostettua joulutonttua. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 16?17 ?Kansalaisaloitteen torppaaminen ilman aitoa keskustelua ja vahvoja perusteita saattaa kostautua jatkokautta hakiessa, mikä jokaisen vaalipoliitikon on otettava huomioon.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 14?15 EU-direktiivi tehostaa työmaavalvontaa Uusia lukuja julki oman työn puolesta, pääkirjoitus Koulun lisävuodesta päätetään jo keväällä ?Taistelu kannatti, vaikka mätiä tomaatteja lensi? Yksinyrittäjä kaipaa harjoitusta arjen asioihin Vuokrat karkasivat pilviin Ghanassa Mannerheimin kylmäpäinen uhkapeli, Vinkiksi viikolle Ihmiset 18?19 Viikon kuvat 20?23 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 24?27 Radio ja TV 28 Kauko-Aatos Leväahon kolumni Keskustelua ja taustaa, Antti Vuorenrinteen näkökulma Eetu Kinnunen Kalevi Sorsa -säätiön blogissa ?Pienituloisten verotus on verrattain kevyttä Suomessa. Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole tarkkaa tilastoa katkosten määrästä, sillä laki ei velvoita varustamoja ilmoittamaan läheltä piti -tilanteista. Katkos pääsähköjärjestelmässä ei yleensä aiheuta vaaratilannetta, jos se tapahtuu avomerellä. Pohjois-Korean joh- don sisäpiiristä on saatu uutta tietoa
Lähettävän puolen valtion viranomaisten täytyy esimerkiksi avustaa valvonnassa viranomaisia työnteon maassa. Direktiivi turvaa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työehtojen paremman noudattamisen ja tehokkaan valvonnan, Ihalainen sanoo. Suomi esimerkiksi voi tulevaisuudessakin edellyttää työntekijöiltä veronumeroa. Rakennusalalla edellytetään pakollista tilaajan yhteisvastuuta tai muita tehokkaita toimia. Ihalaisen mukaan sopimus takaa sen, että valvonta säilyy joustavana, jota Suomi on edellyttänyt. Tilauksessa tiukempi tilaajavastuu Eurooppalaisten palkansaajien yhteistyöjärjestö EAY on vaatinut parempaa yritysten valvontaa ja kattavaa tilaajavastuuta. Nämä eivät vielä toteudu neuvoston kompromississa täysin EAY:tä tyydyttävällä tavalla. Erityisesti palkansaajat ovat toivoneet tilaajavastuun olevan niin vahva, että tilaaja olisi maksuvelvollinen myös alihankkijoiden laiminlyömistä palkoista, veroista ja muista sosiaalietuuksista. Järjestö toivoo näistä ratkaisua nyt, kun esitys menee neuvoston ja parlamentin välisiin neuvotteluihin. Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnalla ja neuvostolla on ensi kevään vaalien vuoksi käytännössä helmikuuhun aikaa päästä yhteisymmärrykseen direktiivistä. Suomalaiset palkansaajajärjestöt tukevat EAY:n näkökantoja. Getty Images Suomen kannalta oli tärkeää, että lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä kansallisista valvontakeinoista tehtiin mahdollisimman joustavat.. Direktiivi mahdollistaa jäsenmaiden sähköisen tietojen vaihdon. Työministeri Lauri Ihalainen on tyytyväinen saavutettuun sopuun erityisesti valvonnan tiivistymisestä. . Direktiivillä halutaan varmistaa, että myös lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtoja noudatetaan. Lähetetyillä työntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka yhdessä jäsenmaassa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan. EU:n työ- ja sosiaaliministerit pääsivät viime maanantaina vihdoin sopuun pitkään neuvotellusta täytäntöönpanodirektiivistä. Direktiivi määrittelee esimerkiksi millaisissa tilanteissa työntekijää pidetään lähetettynä ja miten työntekijän oikeuksia puolustetaan ja valvotaan. Olli Hella Demokraatti Sillä pyritään parantamaan tietojen saamista työehdoista ja lisäämään sekä viranomaisten että työmarkkinaosapuolten velvollisuutta antaa tietoja. Jäsenmaiden viranomaisten yhteistyötä lisätään. 16.12.2013 3 ??EU- ministerit sopivat lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä Uutta potkua työmaiden valvontaan Uudistetulla EU-direktiivillä pyritään tehostamaan valvontaa työmailla
Hän sanoo, että viime vuonna Helsingissä torjuttu Ruotsin mallin mukainen palvelualoite odottaa taas tulemistaan. . Kunnat ovat väärällä tavalla tukemassa pääomasijoittajia, Päivi Niemi-Laine sanoo. Pelottavin yhtälö hänen mukaansa on se, että kunnissa ei jatkossa olekaan kunnon osaamista tuottaa palvelut. . komissaari Olli Rehn Paluulento Brysselistä Teollisuuspoliittinen tapaaminen Illalla kummilasten piparitalkoot PE 20.12. Eduskunnan budjettiäänestykset Eduskunnan puhemiehen joulukahvit Kaksi haastattelua Neljä kokousta Illalla ystävän syntymäpäiväjuhlat LA 21.12. Maakuntamatka Pohjois-Karjalaan SDP:n jouluglögit Joensuun torilla Haastattelu SU 22.12. Joululoma alkaa Sipilä on kritisoinut hallituksen suunnitelmia kuntien toiminnan uudistamiseksi ja niiden velkataakan kasvun hillitsemiseksi. Kun palvelujen tuottaminen menee yksityisille, niin menevät rahatkin. Keskustan Juha Tapaamisia, mm. Toivon, että valtionosuusuudistus tukee sitä, että kunnat pystyvät itsenäisesti päättämään, miten itse palvelunsa tuottavat eikä käy niin, että uudistus olisi pakko tiettyyn yhteen malliin, kun leikataan lisää. JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo liittonsa hallituksessa viime viikolla esitetyn pelkoja, että juuri niin käy, uudistus ajaa kunnat tiettyyn palvelutotannon tilaan. Toive on myös tasa-arvoisesta mallista, jossa ?kaikkia kuntia kohdeltaisiin niin, että se tukee lakisääteisten palvelujen tuottamista?. Toiveen jälkeen vielä huoli, että kuntapäättäjät \ eivät tiedä omistajaohjauksesta juuri mitään. . Julkisella rahalla ne palvelut maksetaan. Timo Vainio Demokraatti Toiveita, pelko ja huoli . Rakenneuudistuksen varjossa tehdään silkkaa politiikkaa, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine. Hän sanoo kokoomuksen selkeän ajatuksen olevan, että kunnista pitää tehdä hyvinvointipalveluissa vain niiden tilaaajia ja palvelutuotanto pitää siirtää markkinoille yksityisille yrityksille. Niemi-Laine tietää, että kuntien ovia kolkuttavat matkasaarnaajat vakuuttamassa, että yksityiset yritykset hoitaisivat palvelut huokeammalla. 4 16.12.2013 ??Ammattiliitto pelkää kuntia kuihdutettavan vain palvelujen tilaajiksi Uusia lukuja julki oman . Sipilä tarjoaa vastineeksi kuntien omia tehostamistoimia. Fortum myi Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa 2,55 miljardilla eurolla, voitoksi siitä kirjataan lähes kaksi miljardia. ?Toiminnan kehittämisen. Viimeisimmän kyselymme tuloksista kerromme jouluviikolla. Jo nyt on tietoja kunnista, jotka ovat palauttaneet yksityistämiään sosiaali- ja terveyspalveluja takaisin itse tuotettavaksi ja nimenomaan rahasyistä. Ulkoistamisbuumin JHL sanoo olleen kova erityisesti vanhuspalveluissa ja päivähoidossa. Pääomasijoittaja rakennuttaa palvelutalon ja hakee vuokralaisekseen toisen sijoittajan tuottamaan palvelut, joko vanhuksille tai päiväkotilapsille. . Monessa kunnassa näyttää välttämätön paha olevan se, että on omaa palvelutuotantoa ja omaa henkilökuntaa. Toimialajohtaja Päivi NiemiLaine pelkää, että kunnat eivät jatkossakaan panosta riittävästi ehkäistäkseen ennalta isoja rahoja vaativien ongelmien syntymistä. Jutta Urpilaisen viikko Ilmapuntari Sataa laariin. Joulu tuli ennen aikojaan Fortumin johdon optioohjelmissa mukana oleville. Meillä on perusteltuja syitä puhua oman tuotannon puolesta. Kas kun kunnat eivät ole tätä ihmelääkettä aikaisemmin käyttäneet. Kumma myös, että lukuisat keskustajohtoiset kunnat tarpovat samassa velkasuossa muiden kuntien kanssa.. lisäksi tästä rahasta rapsahtanee mukava optiotili yhtiön johdolle. MA 16.12. SDP:n ay-toimikunnan kokous Viisi muuta kokousta Haastattelu Kaksi puhetilaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa veropuu- budjettityökalun julkistaminen Eduskunnan budjettikeskustelu Illallistilaisuus TI 17.12. Kuuleminen EU-asioista eduskunnan suuressa valiokunnassa Talouspoliittinen ministerivaliokunta Neljä muuta kokousta Lento Brysseliin Euroryhmän kokous, joka jatkuu myöhään iltaan KE 18.12. Talous- ja rahoitusasioiden ministerineuvoston (ECOFIN) kokous Brysselissä TO 19.12. Vastatuulta. Yrittäjät ja kokoomus hakevat nyt pientä kuntaa, jossa se menee läpi ja kun se kertaalleen menee, se tarkoittaa, että kuntien oma palvelutuotanto murentuu entisestään. JHL:n vastaisku on odotettavissa vielä tällä viikolla.
Kokoomuksen ja keskustan taustakuhinoista on putkahtanut merkkejä pintaankin. politiikasta. n n n joS keSkuSta ja kokoomus liimautuvat Kataisen väistymisen jälkeen Kupla AFP Photo / Dmitry Astakhov Näin monta lisäkautta. Pistäpä ne Rossija Segodnjan toimittajat toivomaan! toistensa kylkeen, odotettavissa on kylmää kyytiä palkansaajille ja vähäosaisille. Kokoomuksesta vaihtariksi näyttää olevan tarjolla työväen ja ay-liikkeen kyykytystä. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Hänestä seuraavaksi kannattaa keskustella keinoista lisätä tehtyjen työtuntien määrää. Pukkaako porvarihallitusta? keSällä jo moni mietti, oliko pelkkä sattuma, että kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät osuivat samana päivänä kokoustamaan Mikkeliin. Enteitä kannattaa tarkkailla. Hänen arvonsa ja talousnäkemyksensä edustavat keskustan oikeaa laitaa. ?Oikeita rakenneuudistuksia. Hän tuputtaa kokoomukselle kotikunta-maakuntamallia. 16.12.2013 5 Pääkirjoitus työn puolesta Jukka-Pekka Flander Kokoomus ja keskusta vilkuilevat toistensa suuntaan kaukaisilta, ollaanhan vasta valmistautumassa EU-vaaleihin. Niinpä hän kiinnostaa kokoomusta, jossa oikeistosiipi on nostanut päätään puolueen kannatuksen laskun myötä. Seuraavat eduSkuntavaalit tuntuvat n n n HallitukSeen meno kokoomukSen kanssa pelottaa monia keskus- talaisia, sillä kaksi viimeisintä yhteistaivalta ovat päättyneet keskustan vaalitappioon ja joutumiseen oppositioon. Vaikka Suomessa ei ole blokkivaaleja, kulisseissa puolueet asemoivat itseään vuoden 2015 vaaleihin ja niiden jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Nyt joulun alla puolueiden välillä on harjoitettu ykkösjohtajatason joulupukkivaihtoa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Oppositiojohtaja on yrittäjämiljonääri. Tämän historian muistaa hyvin keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, joka kirjoittaa isojen porvaripuolueiden yhteistyöstä kokoomuksen Nykypäivä-lehdessä (45/2013). Sekin kiinnostaa, osaisiko keskustajohtoinen hallitus ottaa itselleen päätösvallan työmarkkinajärjestöiltä. Puoluesihteeri Laaninen näkee suurimmaksi kokoomusta ja keskustaa erottavaksi tekijäksi sote- ja kuntauudistuksen. Siihenkin on syynsä, että kokoomus on kehunut muutamaan otteeseen silmiinpistävästi keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää ja hänen esityksiään. Näin ainakin, jos uskomme Nykypäivän toimittajan Suvi Hautasen kolumnissaan maalailemaa toimintasuunnitelmaa. Tosiasiassa politiikassakin kohta alkavan joulutauon jälkeen eduskuntavaaleihin on enää runsas vuosi. Pääministeri Jyrki Kataista (kok.) sen sijaan rasittavat oman kentän syytökset nykyhallituksen ?sosialistisesta. olisivat kokoomustoimittajan mukaan työttömyysturvan leikkaus ja työnantajamaksujen keventäminen. Hän peräänkuuluttaa myös haluja joustaa palkoissa ja poiketa työehtosopimuksista yritystasolla. Laaninen tasoittaa tietä puolueiden lähestymiseen painottamalla, että keskustan kannattaa hakea syytä vaalituloksiin vain omasta toiminnastaan. Sipilä on politiikan tulokas, jota eivät paina muistot porvarihallituksista. Kolumnistin mukaan seuraavankin hallituksen on kurottava umpeen kestävyysvajetta
Kehyspäätöksessään hallitus päätti, että yksityiskohdat koululaisten lisävuodesta tulee olla selvillä hallituksen kevään kehysriiheen mennessä. Siitä, kuinka oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen käytännössä toteutetaan, on hallituksen sisällä poliittista kiistaa. Kiireisin asia on oppivelvollisuuden pidentäminen, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo. Aikaa on maaliskuun loppuun. Valtion omistaman osakeyhtiön ja Liikenneviraston välit ovat jäiset. 6 16.12.2013 ??Isoja muutoksia tulossa, kun koulut aloittavat elokuussa 2015 Koulun lisävuodesta päätetään jo keväällä Hallituksen hyväksymästä rakennepaketista puhuttaessa on toistaiseksi liikuteltu niin isoja miljardisummia, että niitä eivät tajua edes loton päävoiton kuitanneet. Arctia haluaa monitoimimurtajia, joita voi vuokrata kesäkaudeksi Jäämerelle öljynporauslauttojen tukialuksiksi. Hankintalait tiellä Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikön päällikkö Jarkko Toivola kertoo, ettei Arctia voi rakennuttaa uutta jäänmurtajaa valtion käyttöön, koska hankintalainsäädäntö estää sen. . Keväällä tiedetään jo enemmän, kun puhutaan yksityiskohdista ja pienemmistä summista. Otetaan esimerkiksi opetusja kulttuuriministeriö. . Toivolan mukaan han- kintapäätös pyritään tekemään jommankumman telakan kanssa vielä tämän vuoden puolella.Vauraste arvioi, että Liikennevirasto haluaa laskea kynnystä tulla alalle. Kun valtio omistaa murtajan, yksityisen operoijan ei tarvitse huolehtia pääomakuluista. . Senkin yksityiskohdista päätetään kevään budjettiriihessä. Vaikka korkeakouluihin pääsevät kaikki halukkaat, on syntynyt hakupatti, joka pitäisi purkaa, jotta työssäoloaikaa saadaan pidennetyksi. Suurin kokonaisuus on toisen asteen koulutus, siis lukiot ja ammatillinen koulutus. . Se on rusinoiden keräämistä pullasta. Joakim Håkans sanoo, että Arctia on saanut aikanaan murtajansa valtiolta vain 20 prosentilla niiden silloisesta arvosta. Huomiota on herättänyt, että liikenneministeriön alainen Liikennevirasto tilaa nyt oman laivan, kun kaikki muut Suomen suuret jäänmurtajat ovat valtion omistajaohjausyksikön alaisen Arctian omistuksessa. . Rahastakin on kyse, miljoonista. Kiireinen asia opetusministeriössä on myös korkeakoulujen hakijasuman purkaminen. Sitä käytetään vain talvisin Suomen rannikoilla, ja kesät laiva seisoo laiturissa Helsingin Katajanokalla. Arctialla on kaksi monitoimimurtajaa ja viisi perinteistä murtajaa. Valmistelu on jo vauhdissa, mutta isoa muutosta ei tapahdu ennen kuin ylioppilastutkinto on uudistettu. Operoinnista järjestetään tarjouskilpailu. . Liikennevirastolla on sopimus myös Alfons Håkansin pienen Zeus-murtajan käytöstä. Meillä on vakaa aikomus olla mukana kilpailussa, kertoo Alfons Håkans -varustamon johtaja Joakim Håkans. Myös toisen turkulaisen varustamon Meriauran toimitusjohtaja Jussi Mälkiä kertoo, että tarjouskilpailu jäänmurrosta kiinnostaa. Sen sijaan Arctia Shipping ei edes lupaa osallistuvansa tar- jouskilpailuun. Päätöksiä niistä eduskunta tekee jo ensi keväänä ja kiihtyvällä vauhdilla ensi syksynä budjettilakeina. Rakennepaketissa päätetyt tavoitteet pitää saavuttaa vuonna 2017. Myytyään yhden murtajistaan viime vuonna Viroon yhtiö on hänen mukaansa nyt velaton. STT. Siinä yksi opetusministeriössä valmisteltavista asioista hallituksen rakennepolitiikkaan liittyen. . Ei ole mahdollista, että joku rakentaisi aluksen ja me väkisin sitoutuisimme käyttämään sen palveluja, Toivola sanoo. Uusi murtaja korvaa Voimaaluksen, joka on perinteinen murtaja. Jotta näin olisi, ensimmäiset päätökset tehdään ensi kevään kehysriihessä, jonka ratkaisut vaikuttavat yli budjettivuosien. Timo Vainio Demokraatti Yliopiston kesäloma ei aivan heti katoa Korkeakouluihin mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Tarkoitus on, että lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat on uusittu vuoteen 2017 mennessä. Jo vuonna 2015 olisi voimassa lainsäädäntö, joka uudelleen määrittelisi koulutuksen järjestämisen lupaehdot ja rahoituksen perusteet, kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo. Koulumaailmaa uudistettaessa eletään, ei kalenterivuoden vaan kouluvuoden mukaan. Muutoksia, isojakin, on siis odotettavissa elokuun alkuun 2015. Lisäksi Suomi saa tarvittaessa apua Ruotsista. Uuden murtajan hankinta koki marraskuussa takaiskun, kun Archtechin Helsingin-telakan ja STX:n Turun-telakan tarjouksissa oli virheitä. Silloin eletään vuotta 2016. Suoraan ylioppilastodistuksella ei korkeakouluihin päässe jatkossakaan, koska valinnat ovat koulujen omissa käsissä. Valtionyhtiö Arctia moittii valtion jäänmurtajahanketta Yksityiset varustamot ovat kiinnostuneita operoimaan Liikenneviraston uutta jäänmurtajaa, jonka on määrä korvata valtionyhtiö Arctia Shippingin omistama Voima vuonna 2015. Teemme yhtiössä aikanaan päätöksen, osallistummeko tai miten osallistumme siinä vaiheessa, kun tarjouskilpailu alkaa, sanoo Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste. Taustalla on näkemysero jäänmurtajien käyttötarkoituksesta. Liikennevirasto haluaa, että uusi laiva on perinteinen Itämerellä toimiva jäänmurtaja, jota käytetään vain Suomen merenkulun tarpeisiin. ja opiskelijoiden tarpeen tehdä kesätöitä. Ministeriössä valmistellaan myös ylioppilastutkinnolle lisää painoa korkeakoulujen valintakokeisiin. Sihen, että ei olisi merkittävää kesätaukoa, menee varmasti aikaa, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo. Nykyistä ympärivuotisempi opiskelu on ikuisuusaiheita, mutta senkin selvittäminen on ministeriön listalla sen hakiessa rakennepaketissa omaa reilun 300 miljoonan osuuttaan. Korkeakoulujen rahoitusta on siihen suuntaan jo uudis- tettu mutta kansliapäällikkökin tietää yliopistojen opettajien ja tutkijoiden vahvan tradition tehdä kesällä omaa tutkimustaan ja osallistua tieteellisiin tapaamisiin
Hinnankorotuksen seurauksena lienee kuitenkin ilmeistä, että myös osoitteettoman jakelun määrä kääntyy laskuun ja näin ollen lisätuloja ei synnykään kuten Itella toivoisi. Viitamies on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Esitys koskisi muun muassa koulujen ryhmäkokoja. Elorannan mukaan keskusta myy Suomen lapset ja nuoret kalliilla ja riskeeraa näin tulevat sukupolvet. . 010 766 1047 Lisätietoja Joulunajan aukioloajoista www.votkin.fi. Se riippuu siitä, kuinka hyvin järjestelmiä on ylläpidetty ja huollettu, ja kuinka niitä käytetään. Salla Salmela STT SDP:n kansanedustaja EevaJohanna Eloranta kuvaa keskustan rakennepoliittista vaihtoehtoa erittäin haitalliseksi lasten ja nuorten turvalliselle kasvulle ja laadukkaalle oppimiselle. Keskusta esittää luopumista kuntien lakisääteisten tehtävien yksityiskohtaisesta sääntelystä muilta osin kuin kuntalaisten terveyttä ja turvalli- suutta koskevissa asioissa. Yleisesti katkoksen saattaa aiheuttaa moni tekijä, sanoo Korsi. . 010 766 8912 tehtaanmyymala@votkin.fi s-Market sokos helsinki www.votkin.fi Puh. Varsinkin tämän tapaisessa vanhemmassa aluksessa syitä voi olla monia: Se on tärissyt, ja kerännyt pölyä ja kosteutta 25 vuotta. Suomalaisten varustamojen risteilijöistä suuri osa on noin 20-vuotiaita. Laivalla oli karillaajon aikana noin 2000 matkustajaa. ??Matkustajalaivoilla sattuu useita sähkökatkoksia vuodessa Ei velvollisuutta kertoa läheltä piti -tilanteista viranomaisille Suurilla matkustaja-aluksilla tapahtuu useita sähkökatkoksia vuosittain. Tällaiset blackout -tilanteet eivät ole viikoittaisia tai kuukausittaisiakaan, mutta eivät ne poikkeuksellisiakaan ole, kertoo tarkastusosaston johtaja Juha-Matti Korsi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. Jos potkurit eivät pyöri, ei peräsimelläkään ole mitään vaikutusta. Hänen kanssaan keskustelua käydään EU:n ja Venäjän välisistä kahdenvälisistä sekä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Hänen mukaansa blackouteja sattuu vuosittain useita kertoja. Blackoutilla tarkoitetaan katkosta laivan pääsähköjärjestelmässä. Haimilan mukaan aluksen iästä ei kuitenkaan suoraan voi päätellä sen turvallisuutta. . (Demokraatti) Herkkuja on meillä monenlaista... ...keittiömme gluteenittomat laatikot, salaatit ja paljon muuta... tehtaanMYYMÄlÄ Chef Wotkin?s palvelutiskit Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki prisma itäkeskus Puh. Tällöin ainoa tapa jarruttaa on laskea ankkurit, ja näin tehtiin Amorellallakin. Amorellan on kerrottu tömähtäneen karille alhaisella nopeudella. Alusten toimintaympäristö on täynnä tärinää, välillä on äärettömän kylmä, välillä lämmin, kosteaa, ja pölyäkin kertyy. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos merellä olisi katkoksen aikaan esimerkiksi myrskynnyt rajusti. . Samalla tarkastellaan, pitäisikö turvallisuussuosituksia tai -määräyksiä muuttaa vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Trafi on puolentoista vuoden ajan pyytänyt varustamoilta raportteja vikatilanteista. Se kertonee siitäkin, että katkoksiin on myös varauduttu varustamoissa. Sekä Trafi että Onnettomuustutkintakeskus tutkivat Amorellan karilleajoa. Viking Linen Amorella-aluksen katkos johti lauantaina karilleajoon, sillä sähköt katosivat kapeassa väylässä lähellä karikkoa. Pääkoneiden sammuttua virtaa ei riitä enää laivan ohjausjärjestelmään, Korsi kuvailee. . Pääsähköjärjestelmän lisäksi sillä on oltava vara- ja hätäjärjestelmä, jotka ottavat ohjat katkoksen sattuessa. Kriittisimmillä laitteilla kuten radio- ja navigointilaitteilla sekä palohälyttimillä on vielä tukenaan akusto, josta riittäisi virtaa muutamaksi tunniksi myös kaikkien generaattorien pettäessä. Amorellan katkoksen syytä ei vielä tiedetä. Tämä on kuolinisku monelle lehdelle. Viitamies pitää korotuk- sia erikoisina myös siksi, että osoitteeton jakelu on kattanut puolet Itellan jakelusta. . Avomerellä sattuessaan sellainen ei yleensä aiheuta vaaratilannetta. Suomesta kokoukseen osallistuu Tuomioja. EU ilmoitti sunnuntaina keskeyttävänsä valmistelut yhteistyösopimuksesta Uk- rainan kanssa. Aikaisemmin meillä on ollut tarkka tieto vain onnettomuuksiin johtaneista tapauksista. 16.12.2013 7 Puolustusvoimat Tuomioja tapaa Lavrovin Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelee maanantaina venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin kanssa. EU:n ulkoasiainneuvosto kokoontuu 16. (Demokraatti) Eloranta: Keskustan malli myy lapset ja nuoret kalliilla Viking Linen Amorella ajoi lauantaina karille matkalla Maarianhaminaan. (Demokraatti) Viitamies pitää Itellan hinnankorotuksia kuoliniskuna monille lehdille SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies ei pidä Itellan suurista hinnankorotuksista, jotka toteutuessaan vaikeuttavat lukuisten lehtien olemassaoloa. Viitamiehen mukaan on epäreilua, että kun kirjepostin määrä laskee, joutuvat lehdet maksumiehiksi. . Silloin tuuli olisi tarttunut laivaan ja lähtenyt viemään kuten mitä tahansa kelluvaa kappaletta. Vaaratilanteet harvinaisia Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Risto Haimila toteaa, että vaikka laivoilla tapahtuu blackouteja, ja saaristossa liikennöidään paljon, vaaratilanteet ovat harvinaisia. . Viranomaisilla ei ole tarkkaa tilastoa katkosten määrästä, sillä laki ei velvoita varustamoja ilmoittamaan läheltä piti -tilanteista. . Syynä on se, että Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh ei ole kyennyt selkeästi sitoutumaan sopimuksen allekirjoittamiseen. Ulkoasiainneuvoston vieraana on Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. joulukuuta Brysseliin, jossa asialistalla ovat muun muassa EU:n itäinen kumppanuus ja erityisesti Ukrainan tilanne. Tarkoituksena on luoda tarkempi tilasto poikkeustilanteista vesillä. . (09) 774 33 477 Puh. Iso osa suomalaisista varustamoista on lähtenyt vapaaehtoisesti mukaan, Korsi kertoo. Katkon varalle useita varajärjestelmiä Suuri matkustaja-alus on kuin kelluva voimala, joka tuottaa itse kaiken käyttämänsä sähkön. Keskustan ajama malli toimii lapsille kuin kolmiolääkkeet, eikä niitä sen vuoksi suositellakaan lapsille, Eloranta lohkaisee
ei yksioikoisesti rahamaailman lainalaisuuksista.. Asiantuntijat eivät myöskään pitäneet toimia tarpeeksi vaikuttavina. Se sai lausuntokierrokselta murska-arviot. . Yksikään täysjärkinen ministeri ei laita sellaista lakia eteenpäin, Guzenina-Richardson korostaa. Hän hämmentyi kokoomuslaisten aggressiivisuudesta, kun hän halusi parantaa lakia. . 8 16.12.2013 ??Ex-peruspalveluministeri on tyytyväinen vanhuspalvelulakiin ?Taistelu kannatti, vaikka mätiä tomaatteja lensi? Suomi sai pitkän väännön jälkeen vanhuspalvelulain. Sen tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa tarpeidensa mukaan yhdenvertaisesti koko maassa. Vaikka laki tuli voimaan jo heinäkuun alussa, iso pyörä lähtee varsinaisesti liikkeelle kunnissa vuodenvaihteessa. Lain ?äiti?, peruspalveluministerinä toiminut kansanedustaja Maria GuzeninaRichardson (sd.) huomauttaa, että taistelu ja tappelu kannatti: Vanhuspalvelulain sisältö vastaa nyt tarkoitustaan. . Työtä tehdessä täytyi yrittää pitää sopu yllä, että asiat voivat edetä, Guzenina-Richardson huomauttaa nyt. Edellinen lakiluonnos oli viime hallituskaudella peruspalveluministerinä toimineen, nykyisen sosiaali- ja terveysministerin Paula Risikon (kok.) käsialaa. Guzenina-Richardsonin mukaan lakiluonnos sisälsi perustuslainvastaisuuksia. Laitoin itseni likoon, vaikka mätiä tomaatteja lensi välillä suunnasta jos toisesta, hän muistelee. Kulisseissa kuohui Prosessia ei helpottanut se, että kahden sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan ministerin välillä velloi arvovaltakiista. . Tässä oli kyse vanhuksista eikä siitä, kuka korjaa pisteet laista. Maria Guzenina-Richardson muistuttaa, että vanhuspalveluissa on kyse inhimillisyydestä, välittämisestä ja ihmisarvosta
Toisissa se on jo ennestään vahvassa asemassa, paikoin ne ovat puuttuneet kokonaan. . Huomasin hyvin nopeasti, ettei se hävinnyt mihinkään, Maria Guzenina-Richardson naurahtaa.. Sitä vastoin Guzenina-Richardsonia kiinnostaa jatkaa kansanedustajan työtä seuraavallakin vaalikaudella. . Jos näin käy, paluu entiseen on hyvin vaikeaa, Guze- nina-Richardson muistuttaa. Hän uskoo, että ideologisia taisteluita käydään vielä. tiukan linjan laitoshoidon puolustajat ja vastustajat . Eriarvoistuminen tässä ?laboratoriossa. Näin Espoossa on mahdollisuuksia saada ideologista suuntaa muutetuksi. Hän ottaa esimerkiksi terveydenhuollon. Tämä laki olisi pitänyt saada jo 2000-luvun alussa korkeasuhdanteen aikana. Ensi vuoden alusta kaikilla kunnilla pitää olla esimerkiksi vanhusneuvostot, jotka tuovat ikäihmisten äänen esille päätöksenteossa. Hän pistää ehdottoman stopin arveluille, että hän pyörtäisi päätöksensä ja olisi mukana kevään vaaleissa. Vanhuspalveluiden vanha- ?Tämä laki olisi pitänyt saada jo 2000-luvun alussa.? kantainen kulttuuri on perua huutolaisajalta, jolloin vanhukset myytiin pois silmistä, ex-peruspalveluministeri kuvaa. Muutokselle aikaa Guzenina-Richardsonin mukaan kumpikaan puoli . GuzeninaRichardson oli ehdottomasti sitä vastaan. . Vanhusneuvostojen kannattaa verkostoitua keskenään ja jakaa hyviä käytäntöjä, Guzenina-Richardson ehdottaa. Yhteispelillä uusi suunta Espooseen Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä saa uuden puheenjohtajan vuoden alusta, kun Maria GuzeninaRichardson ottaa pestin vastaan. Kokoomus haluaa samaa lisää. Loppu eduskuntakausi näyttää äärimmäisen mielenkiintoiselta ja Espoon kunnallispolitiikassa riittää valtavasti tekemistä, hän perustelee. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajuuden lisäksi Guzenina-Richardson ottaa ensi vuoden alusta harteilleen Espoon kaupungin- valtuuston varapuheenjohtajuuden. Ministeripestin loputtua ihmettelin hetken, mihin kiire loppui. Ne ovat väärässä, jotka kuvittelevat, että laitoshoidosta voidaan vähentää tuosta vain 300 miljoonaa. Nekin ovat väärässä, jotka luulevat, että kotihoitoa pystytään lisäämään nopeasti. Hän muistuttaa, että muutokselle pitää antaa aikaa. . Häntä on ihmetyttänyt välillä, miksi kokoomus on aina vain niin vahvasti vallankahvassa Espoossa. . ei näe metsää puilta. . Silti kokoomus oli sitä vastaan, Maria Guzenina-Richardson ihmettelee. Kotimaan politiikka riittää Maria Guzenina-Richardsonia on houkuteltu mukaan EUvaaleihin. Viimeisenä valtuustokautena hän nousee valtuuston puheenjohtajaksi. . Jokainen askel on otettava ymmärtäen, että on tulossa vielä muita tärkeitä askeleita. Vanhusneuvostot, verkostoitukaa Guzenina-Richardson kiittää kuntia siitä, että hyvin monet ovat tarttuneet toimeen vanhuspalvelulain toteuttamiseksi. Hän on huolissaan silti kuntien säästövelvoitteista. . Yksi voitettiin, kun Espoon veroprosentti nousi. . Kokoomuksen ajamana Espoossa on annettu kokonainen terveysasema yksityisille palveluntuottajille. . Kaupunginjohtaja (kokoomuslainen) varoitti, että kaupunki ei voi hoitaa lakisääteisiä tehtäviään, muun muassa vanhuspalvelulain velvoitteita, jos veroa ei koroteta. Missä iässä ihminen on vanhus. Ajatelkaa järjellä, meitä on niin moneen junaan. Hänen mielestään oli olen- 9 naista, että ihmistä aktivoidaan pitämään kuntoaan ja toimintakykyään yllä nimenomaan ennaltaehkäisevin keinoin. Marja Luumi ?Tätä ei kannata sössiä? Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Kari Hulkko Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat poliitikot ympäri Euroopan ovat kiinnostuneita, miten Suomi onnistuu tiukan talouden aikaan saamaan vanhuspalvelunsa kuntoon. on huonojen poliittisten päätösten syytä. Guzenina-Richardson pitää tärkeänä, että demarit teke- vät yhä tiiviimpää yhteistyötä muiden samanmielisten ryhmien kanssa. . Tätä ei todellakaan kannata sössiä, Maria GuzeninaRichardson korostaa. Suomi kuuluu laitosvaltaisimpiin maihin ja tilanteen kääntäminen on hänen mukaansa lain ydin. . Väestön ikääntymisestä selviäminen on vastassa Suomessa muita aiemmin. . 16.12.2013 Ikärajaa palveluille ei tullut Kiistaa aiheutti myös se, pitäisikö palveluiden saamiselle asettaa jokin ikäraja
Olisi edes yksi viikko, hän puuskahtaa. Sairastuminenkin mietityttää häntä, sillä sijaisen löytäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Perheelämä kahden yksinyrittäjän taloudessa vaatii sukkulointia, mutta toisaalta yrittäjäpuolisoiden on helppo ymmärtää toistensa todellisuutta. Työn vapaus miellyttää yrittäjäpariskuntaa, mutta monissa tilanteissa he kokevat jäävänsä oman onnensa nojaan. . Monien pelkona ovat työvoimakustannukset. Lyyski palkkasi taannoin pitkäaikaistyöttömän avukseen. Työsuhde päätti, kun työntekijä muutti toiselle paikkakunnalle. Vaikka työtaakka helpottui selvästi, rekrytointikynnys on yhä. Kaksi kertaa hän on tosin joutunut pitämään taukoa sairaalareissun ajan. . Vanha-Viitakoski kaipaa kohennusta ennen muuta yrittäjien mahdollisuuksiin pitää lomaa. Sirpa Taskinen Kauhajokelaisella Pirkko Vanha-Viitakoskella ja hänen puolisollaan Toivo Lyyskillä on molemmilla oma yhden hengen yritys. Hän ei ole huolineen yksin. Vaihtoehtona olisi ollut yritystoiminnan katkeaminen väliaikaisesti. Rekrytointikynnys on korkea Saman kyselyn mukaan tyypillisin este työntekijöiden palkkaamiselle on se, että työtä ei riitä useammalle, mutta myös haluttomuus laajentaa rekrytoimalla on yleistä. Pitkistä työpäivistä huolimatta hän viihtyy yrittäjänä hyvin. . Nautin siitä, että voin kesällä mennä keneltäkään kysymättä keskellä päivää kioskille syömään jäätelöä. Toki sitten voin olla töissä yömyöhälle, hän naurahtaa. Vaikka hän pitääkin työtään verraten vapaana, painaa myös vastuu raskaasti. Lyyski ei ole lomaillut 15 vuoteen, eikä juuri sairastanut. Suomen yrittäjien tekemä kysely osoitti, että 66 prosenttia yksinyrittäjistä on työskennellyt sairaana viimeisen vuoden aikana. Oikeusturva on olematon. Yrittäjä on kuin lainsuojaton. Minusta myös SDP:n pitäisi ottaa tiukemmin härkää sarvista pienyrittäjien kohdalla, hän tuumii. Yrittäjän työhyvinvointi mietityttää Hänen vaimollaan Pirkko Vanha-Viitakoskella on oma terveyshoitolayritys. 10 16.12.2013 ??Yhden hengen yrityksissä ei juuri sairastella eikä lomailla Yksinyrittäjä kaipaa helpotusta arjen asioihin Kauhajokelainen Toivo Lyyski on yksi Suomen 170 000 yksinyrittäjästä. Työn ohella hän toimii Kauhajoen demareiden puheenjohtajana. Hän perusti terveydenalan tukkumyyntiin keskittyneen kommandiittiyhtiön vuonna 2000
Toisin kuin yksinyrittäjänä, hän voi pitää myös lomaa ja jättää työt hetkeksi muille. Yksi suurimmista vaikeuksista on kuitenkin ollut löytää alalle sopivia tekijöitä. Rekrytointi on myös selvästi lisännyt paperityön määrää. . Siihen hän kaipaisi ulkopuolista asiantuntija-apua. Tukemisen tapoja on monenlaisia. 16.12.2013 korkea. Kun töitä oli tarjolla enemmän kuin hän itse ehti tehdä, hän päätti rekrytoida työntekijöitä ulkopuolisten pelottelusta huolimatta. . Siinä pitäisi esimerkiksi huomioida, millä marginaalilla yritys myy, hän sanoo. Verkostoituminen on elinehto Lyyski korostaa myös hyvien ja luotettavien yhteistyökumppaneiden merkitystä. Verotuksen pitäisi kuitenkin olla ihan toisenlainen. Yli 70 prosentilla yksinyrittäjistä tulot jäävät alle keskitulon. Lähde: Suomen Yrittäjät. Hän arvelee, että rahallisia tukiakin olisi saatavilla, mutta monikaan yrittäjä ei ehdi edes etsiä tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista. . Olen saanut apua, mutta monesti tuntuu, että esimerkiksi TE-toimistossa asiat tehdään vähän liian vaikeiksi, eli että on turhaakin työtä, hän sanoo. Suomen yrittäjien tekemä kysely osoitti, että 66 prosenttia yksinyrittäjistä on työskennellyt sairaana viimeisen vuoden aikana. Yksinyrittäjyys ?? ?? ?? ?? ?? Yhden hengen yritysten määrä on viimeisten 10 vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla, kun työnantajayritysten määrä on samaan aikaan lisääntynyt noin 3 000:lla. Alle 35-vuotiaita on joka kymmenes. Yksinyrittäjänä toimiminen on yleensä päätoimista. Kaikkiaan Suomessa on noin 260 000 yritystä, joista yhden hengen yrityksiä on yli 170 000. 55 prosenttia yksinyrittäjistä harjoittaa yritystoimintaa toiminimenä, 10 prosenttia kommandiittiyhtiönä ja vain prosentti avoimena yhtiönä. Pyhät takaavat varmimmin muutaman lepopäivän. . Yli 6000 euron kuukausituloihin yltää reilut kolme prosenttia. Kesäloma on ihan hyvä, vaikka sen pitäisi joulunakin, hän päättää. 11 Nuohooja saa viimeinkin lomailla Sirpa Taskinen Demokraatti, Kauhajoki Kankaanpääläinen Lauri Kujanpää perusti toiminimensä Pohjois-Satakunnan nuohouspalvelu vuonna 2001. Käytännössä vaihtoehtoja ei ollut, sillä vaikka alan töitä oli tarjolla, ei työnantajaa löytynyt. 35-vuotias Kujanpää toimi yksinyrittäjänä vajaat kymmenen vuotta. Kuitenkin myös osa-aikainen yrittäjyys ja yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelu yleistyvät. Lähes joka toinen päätoiminen yksinyrittäjä arvioi tänä vuonna saavansa alle 2000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Piti tehdä oma linjanveto. Halusin kokeilla muiden ennakkokäsityksistä huolimatta, hän kertoo. Lauri Kujanpää toimi yksinyrittäjänä kymmenisen vuotta. Työntekijöitä palkattuaan hän on voinut myös lomailla. Tällä hetkellä Kujanpäällä on kaksi työntekijä, ja hän on tyytyväinen tilanteeseensa. Verkostojen luominen on välttämätöntä, joskaan ei helppoa. Lisäksi aikaa nielee markkinointi. Kun tukkumyynti tapahtuu 20?30 prosentin marginaalilla, vaatisi työntekijän palkkaaminen vastineeksi huomattavaa liikevaihdon kasvua. . Jos Suomen jokainen pk-yritys työllistäisi yhdenkin työntekijän, se toisi paljon työpaikkoja. Ei tuen aina tarvitse olla paljasta rahaa, hän sanoo. Edessä oleva joulu kangastelee jo Lyyskin mielessä. Osakeyhtiö on 35 prosentilla. Kolmasosa yksinyrittäjistä on vähintään 55-vuotiaita ja toinen kolmannes 45?54-vuotiaita
Vesivarojen yksityistämisen hän pelkää turvaavan vain vauraan väen ja golfkenttien vedensaannin. Barlowin mielestä paras tapa torjua vesikriisiä on suojella vettä julkisena omaisuutena ja jokaisen ihmisoikeutena sekä estää lailla sen liikakäyttö ja likaaminen. Thalif Deen IPS,YK, New York Arabimaiden alueesta on 87 prosenttia aavikkoa ja siellä sijaitsee 14 pahimmista vesiongelmista kärsivistä 20 maasta.. Pienituloisimmat majoittuvat keskeneräisiin rakennuksiin tai taloihin, joista puuttuvat vesi, sähkö ja wc, Osei Kyei-Mensah-Bonsu sanoo. Ghanan pääkaupungissa Accrassa asuntopula nostaa hintoja ja vuokria. Vuokrataso ajaa monet perheet ahtaalle, kun rahaa on nipistettävä ruoasta ja lasten koulumaksuista. Vesikriisi kärjistyy arabimaissa Arabimaat kattavat 10 prosenttia maapallon pinta-alasta ja viisi prosenttia väestöstä, mutta planeetan vesivaroista niillä on alle prosentti. . Laajan keinokastelun vaatimat padot ja väylät tuhoavat vesivarantoja hälyttävää vauhtia, Barlow sanoo. Tuoreet satelliittikuvat osoittavat, että alue on menettänyt kymmenessä vuodessa Kuolleenmeren verran pohjavettä, mikä on paljon luultua enemmän, Barlow sanoo. Hänen mukaansa uudet keinot, kuten suolan poisto meri- Billie McTernan IPS, Accra Roman Kalashniov vedestä, eivät ole ympäristön kannalta ongelmattomia. Heillä ei ole nykyisille vuokramarkkinoille mitään asiaa. Jotkut majailevat ystävien luona, suuria perheitä pakkautuu yhteen huoneeseen ja osa nukkuu ulkona. . Polttoainetuet lopetettiin heinäkuussa, sähkön hinta nousi hiljan 80 prosenttia ja veden 52 prosenttia. Barlowin mukaan pääsyyllinen on kestämätön maatalous. . Marraskuussa korotettiin arvonlisävero 12,5:stä 15 prosenttiin. Quaisonin mukaan tilanne on katala uuden koulutetun keskiluokan kannalta. Pääkaupunkiin virtaa väkeä maalta, mutta asunnoista on pulaa ja vuokra ylittää monen kuukausipalkan. Kolmekymppinen Elvina Quaison palasi pari vuotta sitten Lontoosta Accraan aloittaakseen oman yrityksen. KyeiMensah-Bonsun mukaan tavaksi on tullut periä vuoden tai kahden vuokra etukäteen. Ghanassa on yli 25 miljoonaa asukasta, joista reilu neljännes elää äärimmäisessä köyhyydessä. 12 16.12.2013 ??Talous kasvaa kohisten, mutta asuntopula pahenee Vuokrat karkasivat pilviin Ghanan Accrassa Länsiafrikkalainen Ghana on nauttinut viime vuosina jopa 15 prosentin talouskasvusta. Arabimaailma on vesikriisissä, tiivistää Maude Barlow, joka on laatinut aiheesta raportin YK:n kehitysrahastolle UNDP:lle. Raportin mukaan alueesta on 87 prosenttia aavikkoa ja siellä sijaitsee 14 pahimmista vesiongelmista kärsivistä 20 maasta. Aavikoituminen kalvaa pahoin muun muassa Syyriaa, Jordaniaa, Irakia ja Irania. Vaikka saisi hyvän työpaikan ja pystyisi Ghana ?? Valtio Länsi-Afrikassa ?? Asukkaita 25,5 miljoonaa ?? Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 28,6 % ?? Aikuisista lukutaitoisia 67,3 % ?? Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 135/187 Lähde: YK Peeter Viisimaa hankkimaan ilmastoidun auton, asuntoa on haettava kaukaa keskustasta. Veden- ja sähkönsaannin epävarmuus houkuttavat etsimään varatankilla ja -generaattorilla varustettua kotia, mutta se nostaa hintaa lisää, hän pohtii. Köyhät ulkona Vuoden 1963 vuokrasäännöstelylakia on yritetty uudistaa jo seitsemän vuotta, mutta käytännössä vuokranantajat sanelevat hinnat vapaasti. Kalleimpiin on varaa lähinnä ulkomaalaisilla, joiden työnantajat maksavat vuokran. Parlamentin oppositiojohtaja Osei Kyei-Mensah-Bonsu sanoo, että vuokrataso ajaa monet perheet ahtaalle, kun rahaa on nipistettävä ruoasta ja lasten koulumaksuista. Hinnat nousevat Virallisen tilaston mukaan Accran asukasluku nousi yli miljoo- nalla vuosina 2000?2010 yltäen neljään miljoonaan. Yleinen arvio kuitenkin on, että kaupunkiin on pakkautunut jo kahdeksan miljoonaa ihmistä. Asuntopula nostaa hintoja ja vuokria. Budjetti nousi heti 150 eurosta 300 euroon, Elvina Quaison kertoo. Ghanan minimipalkka on noin 65 euroa kuussa ja keskimääräinen kuukausitulo liikkuu 300 eurossa. Tekee tiukkaa Yliopistosta valmistunut Nana Osei, 25, asuu tätinsä luona ja etsii omaa asuntoa. . Sopivan asunnon löytäminen on kiven takana. . Vuokrat ovat liian korkeita, minulla olisi varaa vain 55 euroon kuussa, Nana Osei pohtii. Kahden makuuhuoneen asunto keskustan tuntumassa maksaa halvimmillaan 150 euroa, mutta parhaimmilla alueilla kymmenkertaisen summan
09-714 140 Tervetuloa Hallin yläkertaan! KuusELAN juustopuoti itkevää mustaleimaa vastakirnuttua irtovoita uutuus ! vuohenleipäjuustoa % 714 563 www.kuuselanjuustopuoti.net Facebookissa Kuuselan Juustopuoti Kivet Korut Feng-Shui ORDER.INFO@ONNENAURINKO.FI p. KURONEN Hakaniemen halli II krs. puhelin-kortit ja mitalit p. 050 563 1449 Hakaniemen halli, paikka 181, 2. 09-701 36 58 - Yläkerran vanhin myymälä N a is il l e j a mi e h i l l e K o t i m a i s i a vi l la h o u s u j a . postimerkit . kerroksesta Keräily Porthan, Ritvan POLTTOPUU, p, 0400 938 680 Ostaa-myy: . - 20.12. La 21.12. Su 22.12. Ma 23.12. Jouluaatto ? 8-20 8-16 8-20 8-20 8-12 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? M. postikortit . rahat, etiketit . suositut kynttiläpaketit Tuoretta kalaa ammattikalastajilta jo vuodesta -41. REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. jotain erilaista.... . l y h y i t ä j a p i t k i ä Hyvä valikoima lakkeja ja hattuja Käsinkudottuja aitoja lampaanvillasukkia, lapasia ja kynsikkäitä Kotimaiset perinteiset Erä-villapaidat Hakaniemen Hallin käsityöläiset löydät hallin 2. visakoivusta käsintehdyt kortit . 134-136 . kellot, aforismitaulut . krs. www.onnenomena.fi Hakaniemen Kauppahalli l l Palvelemme: arkisin 8?18, lauantaisin 8?16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? l. 040 765 0176 . 16.12.2013 13 ??????????????????? ?? ?? Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2014! Hakaniemen Kauppahallin aukioloajat Ma-Pe 16. polttokaiverrukset
Olisiko aika karistaa niin sanotun kutsumusammatin haamu harteilta ja arvostaa sitä jokapäiväistä työtä, joka pitää suomalaiset ?tuottavat. Ehkä meidänkin pitäisi muuttua sen mukana? Jukka Halonen Puheenjohtaja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry Verovelkarekisteri kiusaa pieniä yrittäjiä Osakuntatoverini Olli Hella kirjoitti tähän lehteen 5.12. Insinööri ja sairaanhoitaja opiskelevat molemmat ammattikorkeakoulussa 210 opintopistettä eli tutkinto on tasoltaan toisiaan vastaava, mutta palkkaero vuositasolla yli 12 000 euroa. Huhhuh, sanon minä. Miten fiksut nykynuoret edes miettivät hoitoalalle suuntautumista, koska raha sanelee elämässä nykyään melko paljon ja arvostusta osaamisesta ei tule ainakaan palkan muodossa. Hoitoalan ainoa valtti on se, että työtä riittää, mutta sillä ei pitkälle ratsasteta, rajansa kaikella. koulutuksen palkkaero voi olla noin suuri työn vaativuuteen nähden. Ei ollenkaan. Ruotsissa tämä pommi räjähti tai on räjähtämässä ja sairaanhoitajia on palkattu huomattava määrä eläkkeeltä houkuttelelemalla, jopa 5700 euron kuukausipalkalla, koska sijaispula on niin suuri. Särkikalakanta lisääntyy rehevöitymisen seurauksena. Sen sijaan merellä tapahtuva hoitokalastus ei hoida muuta kuin ammattikalastajien lompakkoa. Maailma muuttuu, Eskoseni. Arvelen, että luvussa on mukana paljon arvioveroja, joten oikea verovelkojen määrä on pienempi. Verovelkarekisteri hankaloittaa mielestäni eniten pienyrittäjien toimintaa. Verot maksetaan heti kun kassaan saadaan rahaa. Myös kerrottiin, että rekisteri estää veronkiertoa. Järvissä hoitokalastuksen haaviin jääneet petokalat päästetään elävinä takaisin elementtiinsä. Hoitokalastus on siis vain tekohengitystä, kun potilas viruu jo surkeassa tilassa. Luonto vastaa niin kuin sille huudetaan. Hoitokalastus on siis vain tekohengitystä, kun potilas viruu jo surkeassa tilassa. Rikolliselle yrittäjälle voidaan määrätä myös liiketoimintakielto. Jutussa kerrotaan, että verojen maksun laiminlyöneitä yrityksiä olisi jopa 30 000, joista suuri osa jo toimintansa lopettaneita. Tärkeimmäksi ja järkyttävimmäksi erilaisuudeksi Ranto mainitsi päätöksen, että demariopiskelijoiden kokouksissa on siirrytty kokonaan kasvisruokaan. Tässä asianyhteydessä Ranto mainitsi, että kalojen syömättä jättäminen johtaisi suorastaan ekologiseen katastrofiin. Se voi myös olla jotain ihan muuta. Jos ei muutoksia tule niin Suomen terveydenhuollon taso tulee tulevaisuudessa laskemaan, koska osaajat suuntaavat muualle palkkauksen vuoksi. Tämän myötä hyvinvointivaltion meriitti myös karisee. Lääkärit pystyvät sanelemaan ehtonsa, miksei hoitajat. Toimintansa lopettaneisiin yrityksiin rekisterillä ei olemitään vaikutusta. Yrittäjällä ei aina ole helppoa, kun selvienkin saatavien saaminen yrityksen kassaan saattaa viedä 1?2 kuukautta ja siinä välissä on muun muassa palkat maksettava. Verovelkarekisteri suunnitellussa muodossa leimaa mielestäni yrityksen aivan turhaan. Nykyinen järjestelmä jossa tilaaja vatii verovelkatodistuksen on riittävä ja toimiva. Oma pikkuinen yritykseni joutuu silloin tällöin maksamaan veroja myöhässä. Esimerkkinä vertailin insinöörin ja sairaanhoitajan keskipalkkaa palkkavertailu.fi sivustolla ja tulos kertoo karua kieltä. Kaikki kyllä kertovat arvostavansa hoitotyötä ja sitä, että eivät itse pystyisi tekemään sitä työtä, vaihtaa aikuisille vaippaa tai muuta vastaavaa. työntekijät työkykyisinä, lääkärien työn ohella. Insinööri ja sairaanhoitaja opiskelevat molemmat ammattikorkeakoulussa 210 opintopistettä eli tutkinto on tasoltaan toisiaan vastaava, mutta palkkaero vuositasolla yli 12 000 euroa. Hoitoalalle on tulossa melkoinen pommi muutaman vuoden kuluttua, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Verovelkarekisteri julkaisee niiden nimet, joilla on ollut viive jo määrättyjen verojen maksussa. Jos veroja ei verottajan kehotuksesta huolimatta makseta menee asia ulosottoon ja lopulta verottaja hakee yrityksen konkurssiin. vaikka se erinomaista ravintoa onkin. Suuria, laillisuuden rajamailla touhuavia varsinaisia veronkiertäjiä rekisteri ei havaitse. Simo Pietiläinen Pienyrittäjä (sd.) Verovelkarekisteri suunnitellussa muodossa leimaa mielestäni yrityksen aivan turhaan. Hoitoalan tulevaisuus on uhattuna Hoitoalan suosio on vuosittain pysynyt melko korkeana nuorten keskuudessa tarkasteltaessa ammattikorkeakoulujen hakutietoja. Huolestuttaviakin numeroita on tullut viime vuosina tullut esille. 14 16.12.2013 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Luonto vastaa niin kuin sille huudetaan. Demariopiskelijoiden kasvisravintolinjaa ei pidä siis syyllistää sillä, että tarjolla ei ole kalaa . Useimmiten syynä on yksinkertaisesti se, että juuri veronmaksuhetkellä kassassa ei ole tarpeeksi rahaa. Siinä tosiasiassa keskitytään arvokalakantojen ryöstökalastukseen, meri ei ole edes hallittavissa samalla tavalla kuin järvi. Kun kirjoituksessa vielä korostettiin ahvenen syömistä, niin raitapaidalla ei ole varsinaista tekemistä hoitokalastuksen kanssa. Se kuitenkin puuttuu seurauksiin, ei syihin. Kalojen pyytämättömyys ei johda ekokatastrofiin, jos toki veden viljaa kuuluu ammentaa. Ekokatastrofi on jo syntynyt maa- ja metsätalouden täysin vailla kontrollia tapahtuvista ravinnekuormituksista. Mielestäni lisät ansaitaan tekemällä viikonloppu-, yö- ja iltavuoroja. Epäilen! Olisiko korkea aika nostaa hoitoalan palkkoja ja tinkiä jostain muusta vähemmän tärkeästä, kuten torkkupeitoista? Toivoisin päättäjille vihdoin kykyä katsoa pidemmälle, ennen kuin on liian myöhäistä/ kallista. Pekka Valli Sairaanhoitaja. Kirjoituksessa pohdittiin nykyisen opiskelijapolven erilaista asennetta monissa asioissa. Kestääkö Suomi vastaavaa pommia. Insinöörin kuukauden keskiansio on 3 950 euroa ja sairaanhoitajan 2 750 euroa (sairaanhoitajilla laskettu vuorotyölisät mukaan). Miten ?samanarvoisen. On ihmeellistä, että keskipalkkaa kaunistellaan vuorotyölisillä. Yksinkertaisesti hoitoalan arvostus on huonossa jamassa, vaikka he tekevät aivan yhtä tärkeää työtä kuin lääkärit. Verot maksetaan heti kun pystytään viivästyskorkojen kera. Jutussa mainittiin yritysten verovelaksi neljä miljardia euroa. Tällä ilmeisesti tarkoitettiin nykyisin harjoitettavaa ns. Verottaja muistuttaa maksamattomista veroista hyvin nopeasti ja viivästyskorko juoksee. uutisen verovelkarekisteristä. Sosialidemokraattisena yrittäjänä rohkenen esittää asiaan muutaman huomautuksen. Rekisteriä perusteltiin muun muassa sillä, että rekisteri antaa signaalin että yritysten ja ihmisten toivotaan hoitavan velvoitteensa moitteettomasti. Niinkuin yritykset ja ihmiset eivät tietäisi, että verot pitää maksaa! Normaali yritys ei jätä veroja maksamatta ilkeyttään. hoitokalastusta. Totta on, että järvissä toteutetut suurimittaiset särkikalo- jen vähentämiset parantavat vesistöjen tilaa. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Maailma muuttuu, Eskoseni Vanha kunnon SONK-aktivisti Esko Ranto kirjoitti tässä lehdessä 4.12.2013 sukupolvien välisestä kuilusta. Tätä ei voi laittaa pelkästään ay-toiminnan heikkouden piikkiin. Tehyn arvion mukaan hoitoalan valmistuneista ammattilaisista on noin 30 000 hoitajaa vaihtanut alaa huonon palkkauksen vuoksi, koska tienaa paremmin ja ehkä helpommalla muualla. Veronkiertäjä suunnittelee erilaisia laillisuuden rajamailla olevia järjestelyjä jotta ei tarvitsisi maksaa veroja
Sinun ja minun, meidän kaikkien maksettavaksi. Pitää muistaa muutama perusasia. Keskustelu on liikkunut vikaraiteilla jo kauan ennen kuin itse asiaan eli neuvotteluihin on edes päästy. Meidän näkökulmastamme katseltuna uudistuksissa puhutaan siirretyn palkanosan kohtelusta. Tämän ilmapiirin ja ainakin kirkon pääpaimenten harrastaman yhteiskunnallisen mission perusteella voisin aivan hyvin kuulua samaan joukkoon kuin vaikkapa john vikström, jukka Paarma tai Kari mäkinen. Buddhalaisittain autuas on valaistunut, mikä taas on eri asia kuin onnellisuus. Politiikkaa ja uskonasioita ei siis pitäisi sekoittaa keskenään. Jos niin menetellään, katastrofin vaara on aina lähellä. Työnantajat rummuttavat vain alimman eläkkeelle siirtymisiän nostamista. Tämä asia on viime aikojen keskustelussa unohtunut, kun kaiken maailman dosentit ja desantit ovat esitelleet näkermyksiään. Sittemmin olen ajatellut, että kukin tulkoon omassa uskossaan autuaaksi. Jaahas. Kyse ei siis sinällään ole siitä, että eläkejärjestelmässä olisi valuvika tai akuutti korjaustarve. Työnantajien intoa asiassa voisi selittää se, että he haluavat työntää työntekijöittensä parin viimeisen vuoden kustannukset jonnekin muualle. Autuas tarkoittaa ainakin tämän kanonisoidun tietosanakirjan eli Wikipedian mukaan kristinuskossa pelastettua tai yliluonnollisella tavalla onnellista henkilöä. Ei voi liikaa korostaa sitä, että ammattiyhdistysliikkeen on lähdettävä neuvotteluihin erittäin hyvän valmistelun pohjalta. Omien tavoitteittemme on oltava hyvin selkeät. Minusta yksi hyvä lähtökohta neuvotteluihin on esimerkiksi se, että työuran pituudella on oltava vaikutusta eläkeikään. n n n erään eläKeyhtiön hallituKsen entinen pu- heenjohtaja esitti taannoin, että siirtyisimme yhden eläkeyhtiön malliin. Jokaisen (ainakin) pitäisi ymmärtää, että työurien pituus on ratkaisevasti kiinni työssä jaksamisesta. Meiltä voi käydä hakemassa mallia myös muissa asioissa. EU-komissaarina hän on vaatimassa Suomen hyvinvointivaltioon suurleikkauksia samaan aikaan kun kepu puolueena vastustaa leikkauksia varsinkin sieltä, mistä kukaan ei ole sellaisia esittänytkään. Toisaalta kepu esittää leikkauksia sellaisiin kohteisiin, joihin hallitus on esittänyt lisävaroja. Pidempi työura -hanke, joka on jo tuottanut kelpo tuloksia. Ja tämähän muuten oli myös kahden eläkejärjestelmäämme arvioineen ulkomaalaisen professorin pääviesti. suudesta n n n PalKansaajien tavoite alKa- Työuran neuvotteluissa voi olla vain pituudella se, että työelämän kehittämisessä on on oltava vihdoin päästävä sanoista tekoihin. Tosin Olli Rehnkin on talouskomissaarina nyt lähtenyt uusliberalistien kelkkaan. Meillä on erittäin hyvin toimiva eläkejärjestelmä. Asialla voi olla poliittistakin merkitystä, myös puolueen puheenjohtajan asemaan. n n n Ensi viikolla tiedetään enemmän siitä, miten suuri suomalainen sote-uudistus etenee. Teeman mukaisesti lähdenkin ihan henkilökohtaisesti testaamaan nykyistä sote-järjestelmää. Tosin en tiedä kelpaisinko, kun minulla on näitä pakanallisia taipumuksia. n n n Kepussa on perinteisen alkiolaisen ja sosiaalisen sivistys- Kepu vastustaa leikkauksia varsinkin sieltä, mistä kukaan ei ole sellaisia esittänytkään. puoluevirtauksen rinnalle vahvistunut kylmempi oikeistolainen poljento, erityisesti talouspolitiikassa. Nyt tulikin käytettyä uskonnollista termiä. Minunkin nimeni on siellä joukossa. Kun on tullut joskus kiistellyksi ja varmaan myös loukanneeksi jonkun lähimmäisen uskonnollisia tunteita. Oulun Riku Aalto Kirjoittaja on Metalliliiton puheenjohtaja Ovatko toiset autuaampia kuin toiset? Joku muinainen viisas on sanonut, ettei uskonasioista pitäisi kiistellä. Ennen kaikkea: järjestelmä tuottaa hyvin juuri sen peruspalvelun, minkä sen pitääkin tuottaa. Aikooko kepu laskea oppivelvollisuusikää nykyisestäkin? Erilaisten näkyvien virtausten lisäksi keskustassa käydään myös ulkopuolelle vähemmän näkyviä kamppailuja. Raamatullisessa käytännössä tämä toimii niin, että ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet. Äänestämällä olli rehniä, äänestäjä voikin saada Paavo väyrysen tai päinvastoin. Luterilaisen kansankirkon piirissä se on ollut tietysti ykkösvaikuttaja. Talviurheilussa vammautunut olkapää operoidaan. Koska palaan tälle vartiopaikalle vasta reippaasti ensi vuoden puolella, toivotan mahdollisille lukijoilleni mahdollisimman hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Kivinen pelto kynnettävänä KesKustelu eläKejärjestelmän tulevai- ponnistaa talouden yleisestä kestävyysvajeesta. Omat kokemukseni vahvistavat tämän. Ilmapiiri oli sellainen, että kirkon suhteen tein henkilökohtaisia johtopäätöksiä. 16.12.2013 Näkökulma Kolumni n n n Entisellä kotiseudullani Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla eräs tällainen uskonnollinen liike on on ollut myös poliittisesti merkittävä voima. Sovimme juuri osana uutta työehtosopimustamme, että työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia palvelusvuosilisän vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. vissa n n n eläKeuudistuKsia tehdään PitKällä, usein vuosikymmenten sihdillä. Totesin, etten kuulu joukkoon. Kun aikanaan muutin arkkihiipan alueelle, eli Turkuun, havaitsin atmosfäärin täysin toisenlaiseksi. Mikähän lienee perimmäinen syy tähän haahuiluun, jota monet poliitikotkin tukevat ilman kritiikin häivää? Alaikärajan mekaaninen nostaminen ei ratkaise yhtikäs mitään. Sellaisessa tapauksessa minäkin olen voinut puuttua peliin ja ilmoittaa, että ne ovat väärässä. Perjantaina jätettiin tasa-arvoista avioliittolakia ajava kansalaisaloite eduskunnan puhemies eero heinäluomalle. Aloitteeseen kertyi 167 000 nimeä. Eläkevarat on sijoitettu kohtuullisen tuottavasti. Oppivelvollisuusiän nostosta luopumisella kepu säästäisi peräti 100 miljoonaa, vaikka hallitus esitti tarkoitukseen vain 15 miljoonaa. Pyöräilin kesällä varta vasten Aurajoen rantaan, jossa nimiä kerättiin. Erään hallituspuolueen takia tämmöinen kansalaisaloiterumba piti tehdä, vaikka eduskunnastakin aikanaan löytyi enemmistö asian taakse. Liekö esittäjällä ollut tarve siirtää huomiota omasta aiemmasta toiminnastaan eläkeyhtiöpäätöksenteon kivisen karulla polulla? Tällaisissa esityksessä on mielenkiintoista se, että esityksen tekee ja sitä kannattaa sama porukka, joka normaalisti muuten huutaa kurkku suorana vapaan kilpailun puolesta. Kyseessä olisi julkinen monopoliyhtiö. Kun jotkut ovat olleet sitä mieltä, että rakkaudenkin asioissa toiset ovat autuaampia kuin toiset. 15 seudulla toimiva kepun suurin piirijärjestö joutui syksyllä entistä vahvemmin aikaisemmin mainitsemani uskonnollisen liikkeen vaikutuksen piiriin. Mutta onko nyt siis tarkoitus sosialisoida työeläkevarat yhteiseen pohjattomaan kassaan?. Minne muka. vaikutusta Metalliliitto on aloittanut työssä jak- eläkeikään. samista edistävän yhteistyön työnantajien kanssa jo vuosia ennen Rukan lumien satamista. Meillä on esimerkiksi parhaillaan menossa vuosia kestävä yhteinen Hyvä työ . Jotkut uskonnolliset liikkeet ovat kuitenkin sitä mieltä, että voivat määritellä, kuka on oikeasti autuas ja kuka ei
Neuvostoliitto taas piti 1934 alkaen varmana Saksan hyökkäystä ennemmin tai myöhemmin. Janne Könönen: Kolmannen valtakunnan vieraat Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933?1944 Otava 2013, 602 s. Kulttuuriväen intoiluja Ennen sotia Saksasta intoutui näkyvimmin osa kulttuurieliitistä. Se siis pyrkii järjestämään nykyistä tietämystä omanlaisekseen kokonaiskuvaksi. Saksalaismielisyyden monet puolet Hitlerin valtaannousu ja diktatuuri jakoi Suomen yleistä mielipidettä sisäpolitiikan mukaisesti oikealta vasemmalle. Natsien pettymyksiin kuului muun muassa Jean Sibeliuksen ja F. E. klo 18. Joululoman jälkeen, tammikuun lopussa on toisenlaisen esityksen vuoro. 16.12.2013 Mannerheimin kylmäpäinen uhkapeli Historiantutkijat Markku Jokisipilä ja Janne Könönen ovat syntyisin 1970-luvulta. Suomen 1930-luku ja sodat ovat aiemminkin kiinnostaneet heitä, siten myös 1960-luvun alussa ilmaantunut ?ajopuuteoria?, jonka mukaan Suomi joutui jatkosotaan ajopuun lailla ilman omaa pyrkimystä. Tästä kirja listaa runsaasti vierailuja, suunnitelmia ja vastuuhenkilöitä, tietoisena siitä että kaikesta ei jäänyt jälkiä. Saksaan tukeutumisen ajatus ei syntynyt äkisti talvisodan jälkeen, toisin kuin ajopuunäke- Koonnut Rolf Bamberg sestä elämästä, Class on Stage . Tärkeimmät aktivistit tunnetaan ennestään: Maila Talvio, V. Epäilemättä tärkein kosketuskohta natsismiin oli militantti antikommunismi. Vinkiksi viikolle Balettioppilaitos näyttää osaamistaan Kansallisoopperan balettioppilaitos päättää syyskautensa Alminsalissa nähtävään esitykseen, joka on saanut nimen Arjen aherrusta ja tanssin taikaa. Sillanpään vastahakoisuus. Suomi-kuvan kannalta hankalasti natsit alkoivat 1942 kehitellä kansainvälistä kulttuurija akateemista järjestöverkkoa, joka ennakoisi natsipropagandan ?Uutta Eurooppaa?. Kotkaniemen ohjaama ranskalainen komedia Kolme apinaa alkaa tulla esityskaarensa päähän. Heidän sukupolvelleen ei ole vaikeaa todeta, että jatkosota oli saksalais-suomalainen hyökkäyssota. Jopa neljännes kaikista maan professoreista ajatteli samaan suuntaan. Kulttuuri- ja tiedepiireistä listataan paljon muitakin nimiä. Monikaan ei ilmoittautunut suoranaiseksi natsiksi, mutta myötäily meni varsin pitkälle Suomalaiset toimivat tarmokkaasti oman kulttuurin esittelemiseksi natsi-Saksassa. Useampikin saksalainen organisaatio suuntasi Suomeen ja muihin pohjoismaihin vastaavaa propagandaa, jossa yleensä ymmärrettiin välttää kovin leimallisia natsitunnuksia. Saksan yhteys edisti tilapäisesti joidenkin kulttuurihenkilöiden uraa ja itserakkautta. Kansallissosialismiin tunnustautuvaa liikettä ei koskaan syntynyt edes äärioikealla joitain pienryhmiä enempää. Taustalla vaikutti Saksan-yhteyksien vahva ja monialainen historiallinen perintö. Mukana oli monia suomalaisia, Koskenniemi jopa niin sanotun Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajana. Usein toistettu hokema ?saksalaismielisestä 1930-luvusta. Esiintyjinä on lähes koko balettioppilaitoksen väki, pienimmistä alkuopetuksen oppilaista ammattikoulutuksen opiskelijoihin asti. A. karakteerija jazz-tanssia, flamencoa, nykytanssia, klassisia variaatioita . Luvassa on monipuolinen valikoima syksyn työn tuloksia . Tällöin ei ole selvää, missä kohtaa Saksan ymmärtäminen tai ihailu pitää tulkita natsien myötäilyksi tai natsimielisyydeksi. Kontaktista tuli säännöllinen, ehkä myös luottamuksellinen. Pitkin 30-lukua Suomen ja Saksan välille kehitettiin salassa pidetty sotilaiden yhteistyölinja, jonka puitteissa vaihdettiin tietoja ja suunniteltiin varustelua. mutta myös jotain uutta ja erilaista. . Saksan Kirjat 16 osuus sisällissodassa 1918 oli tuottanut siihen uuden kerroksen, jota äärioikeisto vaali hartaasti. Poliittinen valta pysyi pidättyvänä, vaikka oikeistolainen presidentti Svinhufvud tiedettiin saksalaismieliseksi. Silti sitä voi ymmärtää tai pitää osin ulkoisten ehtojen tuloksena. Kirja selvittää sitä saksalaismielisyyttä, joka 1933 alkaen johti tiiviisiin yhteyksiin kansallissosialistisen Saksan kanssa, jossain määrin natsismin myötäilyyn sekä sotilaalliseen liittoon. vaikuttaakin perusteettomalta. Saksalaismielisyyden kasvua tarkastellaan kulttuurieliitin, johtavien upseerien sekä valtiojohdon piireissä. Asenne Saksaan täytyi mukauttaa kansallissosialismin tosiasiaan. Balettitunti näyttämöllä -numerossa nähdään kokonainen balettitunti ja samalla nuoren tanssijan kehityskaari, ala-asteen nuorimpien oppilaiden lattiatanko-osuudesta aina nuorisoasteen ja ammattikoulutuksen opiskelijoiden tanko-, keskilattia-, varvastekniikka- ja pas de deux -työskentelyyn, kertoo Balettioppilaitoksen koulutussuunnittelijana elokuussa aloittanut Wilfried Jacobs. Arjen aherrusta ja tanssin taikaa -esitys on nähtävissä oopperan Alminsalissa 16.12., 18.12. ja 20.12. Avaamme ovet ?keittiöön? ja esittelemme näyttämöllä välähdyksen koulun jokapäiväi- Markku Jokisipilä . Viimeiset neljä esitystä nähdään tällä viikolla ja joulun jälkeisinä päivinä. Kolme apinaa kertoo miehistä, jotka etsivät elämäänsä Jarkko Pajusen, Jouko Klemettilän ja Oskari Katajiston voi vielä nähdä vielä hetken Studio Pasilassa.. Kontaktit toimivat Mannerheimin suojeluksessa pääesikuntien välillä. Se johtui Saksan 1936 käynnistämästä aggressiopolitiikasta. Pohjoismaista puolueettomuutta tavoitellut Suomi oli laskenut, että Neuvostoliitto ja Saksa tasapainottaisivat toisiaan Itämerellä. Jokisipilälle ja Könöselle ne ovat ideologiahistoriaa, joka ei kestä lähteiden testiä. Kun Suomen ja Neuvostoliittoon suhteet olivat molemmin puolin epäluuloiset, uhkakuvaksi tuli ennaltaehkäisevä isku idästä. Kirjan mukaan marsalkka Mannerheim, tuolloin puolustusneuvoston puheenjohtaja, oli pitkään ottanut skenaarion vakavasti. Saksassa Göring edisti sitä valtuuksiensa äärirajoilla. On myös arvioitava kannanottojen ja yhteistyön asteita. Politiikassa tilanne oli monimutkaisempi kuin kulttuurissa. Monissa Euroopan maissa kannatettiin ja toteutettiin vahvan johtajan autoritaarista mallia, joka hylkäsi demokratian, muttei välttämättä natsismin innoittamana. Vähitellen teoria oheni teesiksi Suomen ?erillissodasta?. Ajopuu ja erillissota eivät ole saaneet kansainvälistä ymmärtämystä. Urho Kekkonen oli vähällä tulla johtoportaaseen vastaavassa urheilujärjestössä, joka hänen onnekseen jäädytettiin sodan yli. Salainen sotilaslinja Kulttuuriväen intoilut olivat mitä olivat, mutta vastuullinen valtio- ja sotilasjohto huolestui kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä. Kolmanteen valtakuntaan pidettiin korrekteja välejä, mutta ei erityissuhdetta. Koska aihe on laaja, mutta yksityiskohtia paljon, esitys on enimmäkseen sekundaaritutkimusta. Jokisipilän ja Könösen uusi painotus liittyy Suomen sotilaallisten vaihtoehtojen tämän mukaiseen valmisteluun. Alustava sotilasyhteistyö Saksan kanssa alkoi jo 1934 tienoilla, jolloin Mannerheim tapasi marsalkkakollegansa Hermann Göringin. Alminsalissa nähdään Tanssijoiden workshop, jossa Balettioppilaitok- sen ammattiopiskelijat saavat kokeilla siipiään koreografeina. Apinat jättävät hyvästejä Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa koko vuoden pyörinyt Pentti ?Bona. Jokisipilä & Könönen käyttävät tästä monitulkintaista sanaa antiliberalismi, jota Suomestakin löytyi runsaasti lainsäädäntöä myöten. Koskenniemi, Rolf Nevanlinna, Yrjö Kilpinen ja joukko muita
16.12.2013 17 SA-Kuva mys edellyttäisi. Se kattaa suurin piirtein kaikki aiheensa mukaiset asiat, joita tässä esittelyssä ei voi luetella. puhumattakaan. Rauhaan ja itsenäisyyden säilymiseen tultiin hyvin kapeaa reittiä pitkin, mutta tulos oli maailmansodan oloissa kenties jopa paras mahdollinen. Jokisipilän ja Könösen koostama kokonaiskuva on rikas ja hyödyllinen. Tuleeko hänestä harmaata jätettä, koska hänellä ei ole varaa todistaa olemassaoloaan kuluttamalla? Otto Santala on 45-vuotias kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Itä-Helsingissä. Brändin tuolla puolen -näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla Komuutti-tilassa 5.1.2014 saakka. Otto Santalan työ nimeltä Kerjäläinen.. ?Se on viitata kiistoihin puolustusbudjeteista 30-luvun lopulla. Sotakabinetin realistit Perustuslakia kylläkin venytettiin sodanajan johtojärjestelyissä. Jatkosodassa valtiota johti suppea ?sotakabinetti?, tärkeimpinä Mannerheim, presidentti Risto Ryti ja työväenmiehenä Väinö Tanner. Eihän tilanteessa mitään uutta sinänsä, maailmassa lienee lukematon määrä miesporukoita, jotka painivat saman ongelman kanssa. Näyttelyssä on realistisia öljy- ja akryylimaalauksia sekä valokuvateos. Näyttelyn tematiikka pohtii kuvaa nykyihmisestä kulut- tajana, suhdettamme pitkälle brändättyihin tuotteisiin sekä kertakäyttöisyyteen. Entä miten käy ihmisen, joka tippuu kaikkien turvaverkkojen ohi brändien ulottumattomiin. Puolustusneuvoston puheenjohtajana hänen sanansa painoi kulissien takana paljon, mutta hänellä tuskin oli ?veto-oikeutta. Tämä on nyt koottujen tietojen merkittävin vaikutus historiakuvaan. Kommentaaria Mannerheim-kuvaan Mannerheim oli autoritaarinen antiliberaali, tietenkin myös antikommunisti. Sotatila saneli omat vaatimuksensa, mutta nyt ei aina informoitu edes hallitusta, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnasta puhumattakaan. Se on luvallista, joten on tärkeää, että myös lukija pysyy kriittisesti hereillä. Juhani Ruotsalo Kaksi marsalkkaa. Saksa oli yksi hänen optioistaan, jonka salainen sotilaslinja avasi. Monen pallon jonglöörinä Mannerheim piti liikkeellä monia aloitteita, jopa levitti ristiriitaista informaatiota. Natsimielistä hänestä ei saa tekemälläkään. Yleensä häntä onkin sanottu pikemmin Englantiin suuntautuneeksi. Jokisipilän ja Könösen mukaan ideologia ei merkinnyt tälle aristokraatille paljoakaan. Hänen sotilaskutsumukseensa liittyi joustava poliittinen realismi. Järkevän oloinen kokonaisuus on osin myös spekulatiivinen. Ero esimerkiksi Britanniaan on selkeä. Samat sotakabinettiin kuuluneet kylmäpäiset realistit johtivat maan myös rauhaan, tietenkin suurin menetyksin ja uhkapelin luontoisesti. Santalan näyttely käsittää kymmenen teosta Itä-Helsingin elämästä ja sen rujoista jäljistä. (Kolmannen valtakunnan vieraat -kirjan kuvitusta) helppoa?, vastaa sokea, ?esitetään mimmeille, että meillä ei ole mitään vammaa menoa haittaamassa.? Kun on sokea taluttamassa kuuroa ja mykkä tulkkaamassa sokeaa, treffeistä tulee vähintäänkin mieleenpainuvat. Helsinkiläisarjen kuvia Tampereella Kuvataiteilija Otto Santalan Brändin tuolla puolen -näyttely Työväenmuseo Werstaassa on sekin loppusuorallaan. Käyttäen laajoja kontaktejaan hän halusi pitää avoimina monia mahdollisuuksia ja tehdä päätöksensä niin myöhään kuin mahdollista. Kertakäyttöhyödykkeiden lisäksi nykyään on myös kertakäyttöjulkisuutta, josta on tullut koko ajan enenevälle joukolle tavoittelemisen arvoinen asia. Brändin tuolla puolen -näyttely miettii merkityksiä brändättyjen tuotteiden käytössä. Esimerkiksi juomatölkki on massiivisen tuotekehittelyn tulosta, mutta kun juomasta saatu täyttymys on ohi ja tölkki on tyhjä, mikä saa ihmisen heittämään sen maahan ja tallomaan littanaksi. Tekijät sanovatkin, että kaikki heidän hahmotuksensa eivät ole ainoita mahdollisia. Ei tarvitse kuin naista, mahdollisesti jopa elämänsä naista. Historiallisesta jälkikuvastaan hän kuulemma huolehti samaan tapaan. Hermann Göring esittelee paikkoja metsästysmajallaan ystävälleen Carl Gustav Mannerheimille tämän vieraillessa Saksassa vuonna 1942. Hän muotoili lähipiirilleenkin näkemyksistään eri versioita, joista valita jälkikäteen. Kirjoittajat huomauttavatkin, että Mannerheim on ainoa merkittävä suomalainen vaikuttaja, josta ei ole kunnollista, ulkopuolisen kriittistä elämäkertaa. Teksti liioittelee Mannerheimin asemaa Suomessa ennen talvisotaa. Alex, Dani ja Ben (Jarkko Pajunen, Oskari Katajisto, Jouko Klemettilä) ovat lapsuuskaverit, joita yhdistää yhteinen ongelma: täytyisi löytää naisseuraa. Mutta näillä kundeilla on vähän lisähaastetta: Alex on sokea, Dani kuuro ja Ben mykkä. Kaverit perustavat nettitreffisivuston ja kutsuvat kolme naista (Miina Turunen, Emilia Sinisalo ja Inka Kallén) tapaamaan itseään. ?Miten me muka saadaan tavalliset mimmit kiinnostumaan meistä kun me ollaan tällaisia?, kysyvät kuuro ja mykkä. puolustusta sivuavissa asioissa, ?perustuslaillisesta epämuodostumasta
18 16.12.2013 Safrica-Mandela-Winnie-Obit-Files AFP Photo / Charly Triballeau Ranska Ratsupoliisit partioivat Normandiassa pienen Ge- fosse-Fontenayn kylän osteriviljelmiä, jotteivät herkut menisi vorojen suuhun. AFP Photo / Bas Czerwinski Etelä-Afrikka Nelson Mandela ja hänen Winniensä vihittiin vuonna 1957. AFP Photo / Alexander Joe Hollanti Alankomaalaisten versio Peppi Pitkätossun talosta sijaitsee Muidenissa. Siellä Pippi Langkousin nimellä tunnettu rakennus sai siirtyä uuden sillan tieltä. Alkuperäinen, Astrid Lindgrenin vapautta rakastavan satuhahmon koti Villa Villekulla sijaitsee Gotlannissa. Etelä-Afrikka Etelä-Afrikassa julistettiin kymmenen päivän suruaika maan entisen pre- sidentin Nelson Mandelan kuoleman jälkeen. joulukuuta. AFP Photo / Abbas Momani Israel Palestiinalainen mies suojautui Nelson Mandelan kuvalla israelilaista sotilasta vastaan Länsirannalla.. Mandela menehtyi 95-vuotiaana 5
16.12.2013 19 AFP Photo / Paul Ellis Englanti . Ukrainan presidentin Viktor Janukovishin kieltäytyminen allekirjoittaa yhteistyösopimus EU:n kanssa ajoi kansan kadulle osoittamaan mieltään.. Mamma Mia, mikä vaahtokylpy! Merenrantakaupunki Blackpoolissakin, Luoteis-Englannissa kuohui, kun hurja myrsky pyyhkäisi yli saarivaltion viime viikolla. Viikon kuvat Kokosi: Timo Sparf Kuvatekstit: Sari Saloranta ??Maailmalla myrskyy ja kuohuaa Mandelan muisto lohduttaa ihmisiä AFP Photo / Sergey Gapon AFP Photo / Vasily Maximov Ukraina Kuuma keitto piti mielenosoittajat voimissaan Kiovan Itsenäisyyden aukion barrikadeilla
Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. klo 10.15. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . (18 kpl) 8 327,50 e 12 oik. 206,10 e 11 oik. 16,90 e 10 oik. 4,10 e MiniVakio: 6 oik. Kisälliryhmä Kamut EteläHämeestä esiintyy ja tietenkin joulupukin vierailu. Meillä oli ollut pitemmän aikaa ongelmia, ja siippani epäili, riittääkö hänellä enää rakkautta. klo 14-16 Amurin Teon Tuvassa. Korson Eläkkeensaajat ry. Töölön Demarien perinteinen jouluglögipalaveri ma 16.12. Nautitaan Viialan Työväenyhdistyksen naisjaoston jouluisista antimista. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. klo 18 HTY:n Huippukabinetissa. Uskon, että jos olisimme menneet aiemmin terapiaan, saattaisimme olla yhä yhdessä. Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi Lotta Heiskanen arvioi, että suomalaisten kynnys pariterapiaan menoon on madaltunut viime vuosien aikana. Terapeutti antoi myös ratkaisuja siihen, miten toimia, kun riita puhkeaisi jälleen. ?Kynnys hakea apua madaltunut? Nainen kertoo, että pariskunta oli terapian alussa uskoa Sarjakuvat B.Virtanen - Urja täynnä, mutta tunne karisi pian. Riidat jatkuivat samanlaisina. Lapseton naispari erosi lopulta kolmen istunnon jälkeen. Silti nainen sanoo uskovansa, että terapiasta on apua. . Perinteinen puurojuhla ke 18.12. Kauheinta olisi ollut, jos hän olisi vain lässyttänyt saamatta mitään aikaan. Naisen mukaan moni asia ja käyttäytymismalli sai terapiassa selityksen. . Hiljentyminen jouluun -joulumusiikkia. . Tein aloitteen parisuhdeterapiasta, eikä puolisoni juuri vastustellut. Terapeutti oli räväkkä nainen, joka ei turhia hyssytellyt. Se sopi pariskunnalle. . Lisäksi osa ihmisistä pelkää yhä leimautumista. Kaikilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin, ja Heiskasen mielestä etenkin lapsettomat parit ovat väliinputoajia. . Lähtö Astorin bussilla Saviolta klo 10 ja kakkosbussi Otavantien pysäkiltä n. (1327 kpl) 18,40 e Tilaa ihmiselle. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. http://korso.elakkeensaajat.fi/ 0400 402 172. Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. ?Saattaisimme olla yhä pari, jos olisimme menneet aiemmin? . Syksyn viimeinen tapahtuma on joululounas Sälinkäällä ma 16.12. Se oli helpottavaa. Onneksi ei sitten otettu kädestä kiinni eikä katseltu silmiin. Näin kuvailee pariterapiaa STT:n haastattelema 45-vuotias nainen. Nainen oli kuullut puskaradiosta hyvästä terapeutista, ja pari pääsi yksityiselle vastaanotolle viikon päästä yhteydenotosta. Kevään 2014 kerhotoiminta alkaa 8.1. Koin ettei puolisoni ollut vilpittömästi halukas jatkamaan suhdetta, vaan hän oli jo lipunut henkisesti pois. Kunnalliset pariterapiapalvelut on usein rajattu vain lapsiperheille. Parisuhdepalveluja tuottavat muun muassa kuntien perheneuvolat, kirkon perheasiain neuvottelukeskukset, järjestöt sekä yksityiset toimijat. Esimerkiksi Väestöliiton tarjoama puolentoista tunnin mittainen parikäynti maksaa 135 euroa, kun se kirkon perheasiain neuvottelukeskuksessa on maksuton. Hiljattain tarjolle tuli maksuton nettiparisuhdekurssi, jolla pyritään madaltamaan kynnystä avun hakemiseen. STT. Tervetuloa. PIRKANMAA . Akaan Wanhat Toverit. 214 6053. Tervetuloa. UUSIMAA . Elinvoimaa -juttutupa ke 18.12. Naisen mukaan avun pyytäminen ei hävettänyt lainkaan, mutta ensimmäinen käynti jännitti molempia. . Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys ry ETY, p. (3 kpl) 26327,80 e 5 oik. 885,10 e 4 oik. 51,00 e 3 oik. 7,30 e 2 oik. 2,50 e Veikkaus 50/2013 Oikea rivi: 1XX 112 222 21X 2 Voitonjako: 13 oik. Kaikille avoimet tilaisuudet: Perinteiset joulukirkkolaulajaiset ti. 17.12. Ennen terapiaa lauloimme puolisoni kanssa ironisesti PMMP:n Pariterapiaa-biisiä, erityisesti kohtaa ?Otetaan kädestä kiinni, vähän katsellaan silmiin?. 20 16.12.2013 ??Jonot ja leimautumisen pelko esteenä parisuhdeterapialle Peliuutiset Lotto 50/2013 2, 3, 10, 17, 23, 30, 35 Lisänumerot: 16, 18 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik.(12 kpl) 12360,20 e 6 oik. 1620,60 e 5+2 oik. 4815,60 e 5+1 oik. 116,00 e 5 oik. 48,80 e 4+2 oik. 102,00 e 4+1 oik. 18,10 e 4 oik. 8,90 e 3+2 oik. 5,00 e 3+1 oik. 1,00 e Sudokun ratkaisu Jokeri 50/2013 5973322 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. klo 12.30 Vanhassa kirkossa. Syys- kauden vimeinen päivystys ma klo 10-12. klo 14 Viialan Työväentalolla, Rientotie 3. Ohjelmassa visailua, yhteislaulua, arvonta. Avun saaminen voi olla kuitenkin vaikeaa, kun jonot julkiselle puolelle ovat pitkiä erityisesti pienellä paikkakunnilla. Pöytä on melkein pyöreä ja sana on vapaa. Yllätysvieraana eurovaaliehdokas Timo Harakka
työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0380, 040 518 2001 s-posti: raija.kuusisto@sak.fi. (06) 414 3832 Kansalaisinfo on avoinna mape klo 10 . 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Pitkäkatu 43, 65100 VAASA Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. Pienen harjoittelun jälkeen sen kuitenkin taas oppii. Joulunaluslaiskottelun aloittelija voi ensin puuhata hiukan aktiivisemmin, mutta silti kauppakeskuksia välttäen. klo 10.00 TÄYSISTUNTO Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen käsittely päättyy. Eduskunnan seuraava täysistunto ma 3.2.2014 klo 12.00. Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys.. klo 12.00 TÄYSISTUNTO. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto, puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Metallityöväen liitto ry Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Hyväksi havaittuja, rauhoittavia joulunaluspuuhia ovat mm. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. 16.12.2013 Joulurauhaa aloittelijoille sekä vähän edistyneemmille Moni sanoo vihaavansa jouluhössötystä. Tuli kynttilöihin, kodin paras nojatuoli ja hyvä kirja. Ehkä levyllinen lempimusiikkia ja kaikki ne vuoden mittaan tallennetut kiinnostavat elokuvat, jotka on tarkoitus katsoa ?joskus?. 020 774 0311, 040 738 3718, » www.sak.fi s-posti: riikka.antinaho@sak.fi Järjestösihteeri (ruotsinkielinen toiminta) Katja Kaivonen, puh. Lakiehdotusten käsittelyjä. KANSAN SIVISTYSRAHASTO Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2014 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2013 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyy sivuiltamme Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Silloin mikään ei enää pääse häiritsemään täydellisen rauhallista jouluamme. Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant Anu Syrjänen Valonia 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari Ge tty Im age s 040 736 2614 Sihteeri Kirsi Virtanen 050 405 8921 Taloudenhoitaja Martti Juvonen 040 730 3388 ?Kokoukset ?Hautaus?palvelut 21 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. joulukorttien ja koristeiden askartelu, pipareiden leipominen (bonuksena hyvä tuoksu!) ja kelien niin salliessa joululyhtyjen rakentaminen. Puhelinluettelon keltaisilta sivuilta voi tilata koko perheelle yhteisen lahjan: joulusiivouksen. klo 10.00 TÄYSISTUNTO Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen palautekeskustelu. Torstaina 19.12. Silti kauppakeskukset ovat joulun alla täpösen täynnä kiireisiä jouluostoksilla kävijöitä. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . Joulupöydän herkkujen ja välttämättömien lahjojen hankkimiseen riittää pari harkittua kauppareissua, ja sen jälkeen voimme keskittyä oleelliseen. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. klo 10.00 TÄYSISTUNTO Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen palautekeskustelu. Keskiviikkona 18.12. Jos lumi ja jää sattuvat olemaan vähissä, voi verrytellä ihan vain leppoisella tepastelulla lähimetsissä ja puistoissa, ehkä jopa palkita itsensä mukavassa kahvilassa joulutortulla ja kahvikupposella. VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Ekovinkki Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Edistyneemmät hidastajat ovat jo valmiita siirtymään seuraavalle tasolle. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen palautekeskustelu. 040 7094 337, s-posti: katja.kaivonen@sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Elina Luoma 010 7703 642, 050 599 8580 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. Jos ruuhka ja kulutusparatiisien hälinä ahdistavat, voimme mainiosti pysyä pois ruuhkasta ja hälinästä. (06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Maanantaina 16.12. (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. Tai entä jos viettäisikin tänään läheisten kanssa enemmän aikaa kuin ne tilastoidut kahdeksan minuuttia? Rauhallisesti illallista nauttien ja päivän tapahtumista keskustellen. Hidastelijan joululahjankin voi löytää kaukaa ostoskeskuksista. Voimme keskittyä joulun odotukseen. Kovaan vauhtiin tottuneelta unohtuu helposti hidastamisen taito. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 16. Yhdessä olemme enemmän Tiistaina 17.12. Tällä tasolla osataan myöntää, että joskus on lupa pysäyttää liike kokonaan. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Puu- ja erityisalojen liitto VAASAN ALUETOIMISTO Pitkäkatu 43 B, 65100 VAASA Lasse Parhiala 040 591 0365 lasse.parhiala@puuliitto.fi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. klo 10.00 TÄYSISTUNTO Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen palautekeskustelu. Suullinen kyselytunti. Perjantaina 20.12
21.03 Päivä tunnissa. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 10.03 Ajantasa: Suora linja. Huonoja uutisia. 01.45 - 04.00 Uutisikkuna mikkien puolesta. 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Kihlajaisseksiä Pikku-Brookelan taljoilla. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Mia, tyttäreni Mia. 18.30 Emmerdale (S) Yksinäinen susi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2555. 21.40 Urheiluradio. N: Katharina Thalbach, Jukka-Pekka Palo, Käbi Laretei, Lena Olin. 22.05 Tähtisumua. 09.00 Yle Uutiset. 13.00 Klassista kahteen. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 09.05 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 6/25 puvat Alexander Stubb ja Merja Kyllönen. 19.00 Prisma: Afrikan tulevaisuus 19.50 Pieni tarina (7) Koiranulkoiluttajat. 20.00 MOT: Yli 4 veromiljardia hukassa Yritykset ja yksityishenkilöt Suomessa jättävät joka vuosi verojaan maksamatta. 06.15 Aamuhartaus. Osa 5/8. Sarita on hakeutunut katkaisuhoitoon. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 340: ?Sinun katson kasvavan.? 20.30 Suorana: Kortesmäki Vieraana näyttelijä Nina Lahtinen. 18.50 Merisää. 17.20 Kulttuurin huumehistoria. Mika Waltari: Suuri illusioni 17.40 Paljetteja ja partanaisia. 18.00 Kootut selitykset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. 08.15 Urheiluradio. 08.15 Ykkösaamu. Osa 5/8. 23.50 Boss (16) 9/10. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00 Politiikkaradio. Hän kuoli ennen kuin kaikki väärennökset saatiin listattua. Toisaalta hän luottaa miniäänsä ja uskoo tämän saavan asiat oikealle tolalle. 22.25 Kino Suomi: Pako pohjoiseen (16) (Flucht in den Norden, Suomi-Saksa 1985) Klaus Mannin romaaniin perustuva elokuva naisen pakomatkasta natsi-Saksasta Suomeen. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 13.03 Urheiluradio. Mercedes ja Antonio saavat hyviä uutisia pankista, ja lipputehtaallakin riittää tilauksia. 20.15 Unelmien rivierat: Capri Capri edustaa dolce vitan antimia, joita mm. 20.06 Sää. Miehen työhuoneelta löytyneen taulun arvoitus on kiinnostanut asiantuntijoita siitä lähtien. 19.00 - 20.10 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) Osa 237. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 18.50 Iltahartaus. 21.55 Suomi tänään. Club for five esiintyy. 21.00 Love Connection 9/12. Amerikkaan? 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Rakkautta ja jälkikasvua (12) Kylmää kohtelua. 22.50 Hung (16) Totuus sattuu. 23.20 Teiniäidit (7). 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.45 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana. Grace Kelly ja Audrey Hepburn tulivat maistelemaan. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Jet setiin on kuulunut myös italialainen glamourin ikoni, Sophia Loren. 21.00 Retrolissun ysärit: Megajulkkixet Turhat julkkikset ja turhien julkkisten kaverit. 06.25 Aamusoitto. 16.15 Faunin iltapäivä. 07.15 Aamusoitto. 19.06 Metsäradio. 19.03 Urheiluradio. O: Ingemo Engström 00.20 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 13.00?16.00 SVT: SVT:n ohjelmaa 16.50 Alaston tonttuus (7) 16. luukku: Joppe ja Malou raportoivat keittiöstä. 16.55 Pixel Huumorin valiojoukko Monty Python palaa yhteen. Taiteilija Freja Bäckman kulkee Berliinin ja Espoon väliä. 17.25 Norja maahanmuuttajien silmin 5/8. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Joulukalenteri: Tommin supersohva 18.30 Vanhus ja hirvi Harrilla on jo ikää, ja valtaosa hänen hienoimmista muistoistaan on kertynyt luonnosta. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Naapureita ja salaisuuksia (12) 10/12. 12.15 Matkoja menneeseen Suomeen. Matti, Henry, Mattiesko ja Tony pitivät käyrän nousussa, Carmen menetti missikruununsa ja Ninja S näytti mallia maailmalle. Seiska nosti tyrkyt kanteen. 21.30 Läimäys (16) 6/8. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 12.45 Hullut tiedemiehet 13.10 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.05 Alaskan poliisit 15.00 STT Uutiset 15.05 Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Hans Välimäen Joulukalenteri 18.05 Miehen paikka 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.05 Varastojen metsästäjät 19.30 Suomen vartijat 20.00 Aarteen tonkijat 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 Ilman johtolankaa 00.25 Elokuva: Juomahemmo (7) 01.55 Nolot vartalot 02.45 Tilt 03.10 Suomen vartijat (TXT) 03.35?04.25 24Kitchen TV5 06.15 Ostarikytät 06.40 Todella upeeta (S) 07.15 Lasten eläinmaailma: Ihanat kamalat lemmikit 08.05?09.00 Kultakuume 10.00 Musavisa 12.10 Pomo keittiössä 12.35 Pikkuväen matkassa 13.05 Lasten eläinmaailma: Ihanat kamalat lemmikit 14.00 Todella upeeta (S) 14.35 Hale ja Pace?hauskat pojat 15.10 Matlock (7) 16.05 Kolmas kivi auringosta (S) 17.05 Pulmuset (7) 17.35 Kellarin kunkku (S) 18.00 70?s show (7) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 Kultakuume 21.00 Elokuva: Tears of the Sun (16) 23.10 5D: Virtuaalimaailman salat (S) 00.00 Elokuva: Skipataan joulu (S) 01.45 Star Trek: The Next Generation (12) 02.40 Ihmemies MacGyver (12) 03.35?04.27 Tarkka-ampujat (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili. 21.50 Merisää. Manolis. Hectorin isä Manolis on huolissaan siitä, millaisia jännitteitä läimäytys on aiheuttanut, etenkin Aishan ja Hectorin välille. 20.03 Urheiluradio. 07.50 Merisää. 18.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Charles Shyer. 23.30 Hannibal (16) Pääruoka. 00.30 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Murenevat tiet. 01.25 Perhe on pahin (S) Archie kateissa. 01.55 Perhe on pahin (S) Ennätyssuudelma. 02.25 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Gorkyn abstrakti elämä Ohjaaja Cosima Spenderin kertomus suvustaan, jonka keskiössä on vuonna 1948 itsemurhan tehnyt isoisä, taidemaalari Arshile Gorky. 18.00 Taidetutkimukset 3/4. Han Van Meegeren on historian tunnetuimpia taideväärentäjiä. 11.03 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Chicago tekee konkurssin, sitä ei estä enää mikään. 00.45 Game of Thrones (16) 2/10. 12.55 Suomi tänään. 15.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 13.06 Maakuntaradio. 20.00 Jazzradio. 11.57 Päivän mietelause. 15.00 Yle Uutiset. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 07.45 Hartaita säveliä. 20.00 Yle Uutiset. 22 16.12.2013 TV- ja RaDIO-OhjelmaT Maanantai 16.12.2013 MTV3 06.00 Aamusää 06.45 Studio55.fi 07.10 Neljä keskustelua Jörn Donnerin maailmasta 08.10 Jamie Oliverin joulu kotona 09.10 Brittihovin vuosikymmenet 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35?12.40 Kadonneen jäljillä UK 14.10 14.15 14.45 15.15 15.20 Alueellinen sääennuste Whitney (7) Joulu on taas. Whitney (7) Oma tila. Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliverin helpot herkut Italialainen illallinen. 15.50 Pilanpäiten 16.00 Pilanpäiten 16.05 Pomo piilossa UK Lem- Tears of the Sun TV5 klo 21.00 Bruce Willis näyttelee erikoisjoukkojen luutnanttia, joka lähetetään ryhmineen hakemaan lääkäriä (Monica Bellucci, kuvassa) pappia ja kahta nunnaa kapinallisten kynsistä Nigeriasta. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30?09.55 Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Koveron kruununmetsätorppa 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Arto Nyberg 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.12. 18.55 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Puolitäysi vai puolityhjä? 20.40 Mette ja James - keittiön voimakaksikko James Price on valinnut alkuruuaksi erikoiselta kuulostavan ruokalajin eli silkinkutojan aivot. Lisäksi on tarjoilla broileripyöryköitä savoijinkaalin kera sekä Mette Blomsterbergin upeaa jälkiruokatorttua. 21.00 Ilta Annen ja Hannahin kanssa Osa 7/10. 11.00 Välilevyjä. 08.17 Maakuntaradio. Ruotsin rakastetuin juontaja Peter Settman puhuu miehisistä esikuvista, hullutuksista ja siitä, miten kaiken voi saada. 21.40 Kulissien takana 21.45 Ajankuvia Tukholmasta Pommisuojia ja pimennyksiä. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 22.15 Oddasat 22.45 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.50 Daltonit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Kreisiä menoa 15.25 Kreisiä menoa 15.55 Vauvaonnea (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Hell?s Kitchen Suomi 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Lähiöunelmia (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Yö museossa 2 (7) 23.20 Vaarallinen totuus (16) 00.20 Elämää Philadelphiassa (12) 00.50 Ensisilmäyksellä (7) 01.20 Simpsonit (12) 01.50 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat JIM 10.25 Krokotiilimies 10.55 Kodin rakennusurakka 11.45 Huippusalaiset reseptit 12.35 Remontit rahaksi 13.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 13.55 MasterChef Australia 15.45 Anthony Bourdain maailmalla 16.40 Gordon Ramsay?pannu kuumana 17.40 Panttilainaamo 18.05 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Leijonan luola USA 22.00 South Park (12) 22.30 South Park (7) 23.00 Havaiji 5-0 (12) 23.50 Huipputatuoija haussa 00.45 JIM D: Massiivinen tuho (7) 01.40 Australian rajalla 02.10 Bullrun?kaasu pohjassa (7) 02.40 Älypää-TV LIV 09.00 Kakkutehdas 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Jutta ja superdieetit 10.30 Amerikan venäläisnaiset 11.00 Himosiivoojat 12.00 Tyyliä vai ei 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Sisustus uusiksi miehen tapaan 15.00 Design Star 16.00 Liv D Sarja: Raskaana ja rappiolla (7) 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Häät sulhasen tapaan 19.05 Hurja remontti 20.00 Supernanny (7) 21.00 Good Wife (S) 22.00 Sinkkuelämää (12) 23.45 Täydelliset naiset (12) 00.40 Paris Hiltonin maailma (S) 01.35 Supernanny (7) 02.25 Arvostele mun illallinen Suomessa 03.25 Good Wife (S) 04.20?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Market Kitchen 10.25 Tähdet kertovat 11.25 Marbellan täydelliset talot 12.10 Grand Designs?unelma-asunnot 13.00 X Factor USA 15.25 Lavalla Jamie Oliver 15.50 Kodinkohentajat 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Täydellinen Mrs. Vanderpump 19.00 Hullut hamstraajat 20.00 House (7) 21.00 AVA Dokumentti: Kennedyn kirous 22.00 Miamin täydelliset naiset 23.00 Kirjapiiri 23.30 Tyhjätaskut (7) 00.30 Kosketus (12) 01.30?05.30 Yön AVA FOX 06.20 Hans Välimäen Joulukalenteri 06.25 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.25 Hans Välimäen Joulukalenteri 09.30 24Kitchen 11.30 Mr & Miss Showhau 11.55 Futurama 12.20 Totta vai tarua. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. Romanttinen jännityskomedia. 14.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 07.53 Maakuntaradio. 11.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Valkoista valoa. 22.50?23.02 Valomusiikkia. N: Jussi Jurkka, Mirja Karisto, Åke Lindman. Kotimainen jännityselokuva kolmesta nuoresta, jotka sattuma johdattaa yhteen ja yhteinen halu leveämpään elämään saattaa rikoksen poluille. 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Avara ihmisluonto Vaikuttaako lapsen temperamentti kouluarvosanoihin ja onko menestyminen sosiaalisessa mediassa pelkästään positiivinen asia? 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Minun Afrikkani. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Vieraiksi saa- 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Minä ja mun äiti: Hanna ja Saara 1/8 13.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 6/6. 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 2/6. Lihaton päivä. 14.30 Uusi päivä (S) Osa 337: ?Mun isä hän on.? 14.58 Uusi päivä (S) Osa 338: ?Jos saisit kuulla mitä tein.? 15.27 Uusi päivä (S) Osa 339: ?Kerro terveiset lapsille.? 15.55 Erikin ensimmäinen joulu Erik ei ole koskaan viettänyt joulua, sillä hänen perheensä kuului Jehovan todistajiin. 16.30 Galaxin mestari: Galaxin mestarit 2013 Kooste koko vuoden huikeimmista Galaxin mestarihetkistä. 17.00 Pikku Kakkonen Pipsa Possu, Sohvatiikerit, Lilli ja kukkaisystävät, Etsi viisi virhettä, Pasin ja Kielon valtakunta sekä Rölli ja kummittelu. 17.48 Joulukalenteri (S) Odottamaton sukulainen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Kipinöitä ilmassa. 18.45 - 18.50 #lovemilla (12) Kahvilan tiskin takana alkaa olla ruuhkaa. 13.00 Yle Uutiset. Rästissä on kaikkiaan jo yli neljän miljardin euron veropotti. 20.30 20.55 21.00 21.30 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Kirje Mandelalle Millaisena maailman johtavat poliitikot ja vaikuttajat kuten Henry Kissinger, Albie Sachs ja Dalai Lama muistavat Nelson Mandelan? 22.55 Yle Uutiset 23.00 Kotikatsomo: Kansan mies (7) 4/12: Äkkiä on ilta. 23.45 Peter Jöback, täysin sydämin 1/3: New York. 00.45 Uutisikkuna 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Teiniäidit (7). 23.33 Illan vieras. Unelma toteutuu (El sueño cumplido). Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 07.15 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 19.50 Arkisto: Kummallisia ajatuksia teatterista. 22.57 Suomi tänään. 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 66. 18.03 Sekahaku. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Julia Roberts, Nick Nolte, Saul Rubinek, Robert Loggia. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.52 Mohvelit (S) 06.58 Maapallottelua 07.01 Samu ja Salla (S) 07.13 Jokeri Pokeri Box 07.18 Norsulan perhe (S) 07.29 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.37 Numeroarkku 07.47 Noksu (S) 07.55 Joulukalenteri (S) 08.03 Dinojuna (S) 08.27 Petteri Kaniini (S) 08.39 Late lammas (S) 08.46 Tulossa?Kuperseikkailu 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Matkapassi: Hyvät ja pahat ruuat 10.20 Hymy Pyllyyn 10.50 Tunturien ihmisiä 11.30 Wallace ja Gromit: Väärät housut (S) 12.20 Arkistokuvia: Cabaret Kaivohuone (S) Välähdyksiä kansainvälisestä taiteilijaohjelmasta Helsingin Kaivohuoneella 1947. 12.30 Tanskan ihmeitä: Hammerknuden Bornholmin saarella sijaitseva Hammerknudenin kalliomuodostuma kohoaa 82 metrin korkeuteen. 13.00 - 14.48 Yö on pitkä (7) (Suomi 1952) O: Aarne Tarkas. 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 19.03 Kirveellä töitä, 5.osa: Aku Ankka vai Adolf Hitler. 10.00 Yle Uutiset. Ismo on hengen heittopussi. 20.05 Suomen kaunein koti Piilopirtit luonnon keskellä. 21.00 Panttivangit (7) Talutushihnassa. 21.50 22.00 22.20 22.25 22.35 Putous 5.0 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Isänmaan puolesta (16) Hyvää yötä. 23.40 Kovat kaulassa (12) Kuin kala vedessä. 00.35 Mike & Molly (S) Kolmenkympin kriisi. 01.05 - 06.00 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää(S) 08.00 My Little Pony (S) 08.25 Pound Puppies (S) 08.50 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20?10.50 Sarahin sisustusvinkit 12.50 Luksusmammat Vanessan 15-vuotisjuhlat. 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma Tänään Lauran matkaseurana on Andre Wickström. 13.55 Sarahin sisustusvinkit Iloiset lastenhuoneet. 14.25 Ullan unelmakakku Talo. 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) Pantterin aarre. 15.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) Vaaleanpunainen viuhahtaja. 15.15 Huippumalli haussa (S) Viidakko kutsuu. 16.15 Suhdekoukerot (S) Rahaongelmia. 16.45 Suhdekoukerot (S) Yöjuoksulla. 17.15 Eläintarhassa tapahtuu Oranki unten mailla. 17.45 18.45 18.55 19.00 Tuuri Nelosen uutiset Nelosen sää Hauskat kotivideot Tutkimusmatka ylilyönnin vuosikymmenelle jatkuu. 20.00 Maailman övereimmät juhlat (S) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Etusivun rakkaustarina (12) (USA 1994). 21.00 Yle Uutiset
Matkalla on aikaa puhua asioista, joista on vaiettu monia vuosia. Vanhempien avioero ja äidin lähtö perheestä on askarruttanut Hannaa. Suomessa Klaus Mann oli Hans Aminoffin vieraana Pekkalan kartanossa. Elokuvassa pakenevaa saksatarta esittää tunnettu elokuvaja teatterinäyttelijä Katharina Thalbach. 16.12.2013 Pakomatka saa uuden käänteen YLE Teema klo 22.25 Jukka-Pekka Palo roihuaa ja rakastaa saksalais-suomalaisessa 1930-luvulle sijoittuvassa kulttuurielokuvassa. . sukupolvien väliset erot, parisuhdekriisi, adoptiotausta, koulu- kiusaaminen, äidin tai tyttären sairaus, hylätyksi tuleminen tai ympäristön ahdasmielisyys? Miten vuosien takaiset kriisit näyttäytyvät nyt ja millaisia jälkiä ne ovat jättäneet, vai onko aika parantanut haavat. (16) 23 Prisma: Afrikan tulevaisuus Yle TV1 klo 19.00 Afrikassa elää nykyään yli miljardi ihmistä, ja mantereella on tapahtunut valtavia muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Mutta vaikka ihminen on asunut Afrikassa kauemmin kuin missään muualla maapallolla, maanosa ei ole menettänyt suurimpia eläinlajejaan. Sir David Attenborough arvioi niitä kehityssuuntia, joita Afrikalla on nyt edessään. Prisma-dokumentti liittyy Avaran luonnon ohjelmapaikalla alkavaan Afrikka-sarjaan, jossa tarkastellaan värikästä maanosaa. Katharina Thalbach ja Jukka-Pekka Palo nähdään draaman pääosissa. Äiti ja tytär puivat välejään YLE TV2 klo 12.30 Uusintana nähtävä eurooppalainen yhteistuotantosarja Minä ja mun äiti vie äidin ja tyttären automatkalle, jonka aikana he kertovat tarinansa, sen kompastuskivet, ilonaiheet, käännekohdat. Mikä heitä on yhdistänyt ja mikä taas vienyt elämässä eri suuntiin. Hänen rakkautensa kohdetta, suomenruotsalaisen eliittisuvun Ragnaria, esittää Jukka-Pekka Palo. Ragnarin natsimielisenä veljenä nähdään toinen suomalaisnäyttelijä, Tom Pöysti. Elokuvan naisrooleihin on etsitty vahvistusta naapurista: Ragnarin sisarta Karinia esittää ruotsalainen Lena Olin. Perheen äidin roolissa nähdään harvinainen kasvo: Ingmar Bergmanin ex-puoliso Käbi Laretei. Vuonna 1985 valmistuneen elokuvan ohjasi suomenruotsalainen Ingemo Engström. Mistä äidit ja tyttäret saavat suhteeseensa voimaa? Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan Hannan ja Saaran tarinaan. Kaikkien äitien ja tyttärien tarinat ovat erityisiä, mutta samalla yhteisiä toisten äitien ja tyttärien tarinoiden kanssa. Sarjan kahdeksan tarinaa saavat pohtimaan muun muassa äitinä olemisen monivivahteisuutta ja sitä, onko olemassa oikeanlaista äitiyttä. Miten äidin ja tyttären suhteeseen vaikuttavat esim. Äitiä taas on painanut syyllisyys, jota ovat kasvattaneet uskonnollisessa lapsuudenkodissa omaksutut asenteet. Saara ja Hanna ajelevat Naantalista Säyneisiin äidin lapsuudenmaisemiin. Retrolissun ysärit: Megajulkkixet Yle Teema klo 21.00 Retrolissun yhdeksännessä osassa käännetään katse ylöspäin. Mihin muuhun 1990luku olisi kiteytynyt yhtä timanttisesti kuin julkkixiin. Matkan hidasteeksi aset- tuu suomalainen Ragnar, jonka kanssa Johanna kokee kiihkeän romanssin. Pako pohjoiseen (1987) on lähes kauttaaltaan saksankielinen elokuva, ja se perustuu Klaus Mannin samannimiseen romaaniin vuodelta 1934. Thomas Mannin poika Klaus kirjoitti romaanin kierrellessään maanpaossa Sveitsissä ja muualla Euroopassa, sillä Saksassa avoimen homoseksuaalia Klausia odotti nat- sien valtaannousun jälkeen oikeudenkäynti ja julkinen vaino. Kirjan käänteillä on yhtymäkohtia tositapahtumiin. Niihin, joiden takia jaksoi nousta sängystä ylös, laittaa saludon porisemaan ja kallistaa korvansa näitten mega-gigakuuluisuuksien murheille? Aviokriisejä, ulosottoja, pettämisiä, menemisiä, tulemisia, velkoja: moni kansakunnan jääkaapin päälläkin joutui syömään pakasteranskiksia ja puuroa, kun talo oli mennyt alta ja puoliso lähtenyt toisen matkaan.. Eksyin tähän rakkauteen kuin maahan, jonka kieltä en opi, jonka maantiedettä en tunne, toteaa kansallissosialisteja Saksasta Suomeen paennut Johanna suoraan kameralle. Hän on matkalla Pohjolan kautta kohti Ranskaa, jossa vastarintaliike kaipaa lisävoimia. Saara ja hänen tyttärensä Hanna ajelevat halki Suomen, Naantalista Säyneisiin äidin lapsuudenmaisemiin
Valmentajana gloriaa ja kunniaa niittänyt Leverkusenin peräsimessä oleva Sami Hyypiä on eniten mieleeni, vaikka basketin Henrik Dettmann onkin vakava vaihtoehto puntarissani. Urheilutoimittajat ovat nimenneet vuoden parhaan urheilijan jo vuodesta 1947 (Mikko Hietanen, Lassi Parkkinen) lähtien. 1982 ) voitti hopeaa keihäänheitossa Moskovan MM-kilpailuissa viime elokuussa.. Kolmanneksi ennätti slovenialainen Tina Maze. Ammatti- ja amatööriurheilukin ovat eri lajit, mutta niitäkään ei ole erotettu omiin kasteihinsa. (STT) AFP Photo / Olivier Morin Tero Pitkämäki Vuoden Urheilijaksi? Suomen huippu-urheilu mataa maan matosena. Sotshissa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla kuten Davosissa, joten sunnuntainen kisa oli alkukauden tärkein sprintin olympianäyttöjen areena. Jylhä oli miesten kisassa vahva aamun aika-ajosta lähtien. Urheilutoimittajat ovat mutkikkaan arvottamisen edessä. Moritzissa Tanja Poutiainen sijoittui 22:nneksi alppihiihdon maailmancupin suurpujottelussa Sveitsin St. Tilaisuuden arkipäiväisyydestä jäi mieleeni paikalla ollut STT:n urheilutoimittaja Tauno Jorasmaa. Hän valitsi mieluummin 42 kilometrin kisan kuin maailmancupin sprintin Davosissa. Kisa oli hyvä harjoitus aja- tellen Sotshin 30 kilometrin kilpailua, Roposen valmentaja Toni Roponen arvioi. Sotshissa 30 kilometriä on Riitta-Liisa Roposen päämatka. Olin presidentinlinnan vaatimattomissa seremonioissa mukana. Sankariteot ovat vähissä. Erikoishohtoa tämä valinta sai kun tasavallan presidentti Urho Kekkonen yhdessä kauppaneuvos Kalle Kaiharin kanssa lahjoitti kiertopalkinnoksi kultaisen kiekon. Sen sai ensi kertaa vuoden 1974 ME-juoksija Riitta Salin. Toi- sella kierroksella ero kasvoi kolmeen sekuntiin. Voiton vei ranskalainen Tessa Worley ennen ruotsalaista Jessica Lindell-Vikarbytä. On valittava Vuoden Urheilija 2013. Finaalissa edelle ehti Norjan Anders Glöersen. Kolmas oli Venäjän Sergei Ustjugov. Suomalaismiehet eivät ole vuosiin olleet maailmancupin palkintopallilla sprintissä. Kysyä sopii myös ovatko tikanheitto, biljardi, ravit, darts ja shakki urheilua sanan varsinaisessa merkityksessä. Entä voiko hevonen tai moottori olla Vuoden Urheilija? Urheilutoimittajat valitsevat myös 67 lajin parhaat. n n n Jos tuon kymmenikön arvojärjestykseen asettamisessa kaipaankin melkomoista pähkäilyä, niin punnintaa ja harkintaa vaativat myös Vuoden Joukkueen ja Vuoden Valmentajan nimeäminen. Joukkueeksi harkitsen koripallon EM-kisayllättäjän Suomen maajoukkueetta. Listalleni tulen raapustamaan ehdokkaina olevista, aakkosjärjestyksessä lueteltuina, osan näistä urheilijoista: Lentopallomaajoukkueen passari Mikko Esko, jääkiekkoilija, MM-kisojen paras pistemies Petri Kontiola, huippukoripalloilija Petteri Koponen, luistelun sprinttihopealle kiitänyt Pekka Koskela, parisprinttihiihdon hopeanaiset Krista Lähteenmäki . (STT) Ilmajokelainen Tero Pitkämäki (s. Joissakin pikkulajeissa on kyllä jopa maailmanmestarikin Suomesta. Matias Strandvall oli kolmas Canmoressa tammikuussa 2008, ja edelliset menestyjät olivat Keijo Kurttila vuonna 2005 ja Lauri Pyykönen kymmenen vuotta sitten. (STT) Roponen uusi voittonsa Livignon 42 kilometrillä Riitta-Liisa Roponen uusi viimevuotisen voittonsa maastohiihdon maratoncupin kilpailussa Italian Livignossa. Roponen voitti naisten 42 kilometrin kisan loppukirissä Sveitsin Seraina Bonerin. Viikonloppu antoi Roposelle aimo ruiskeen itseluottamusta. Hänellä oli yllään verttynyt verryttelypuku ja selässä kissankorkuiset kirjaimet STT. Tämän vuoden äänestys päättyy 31.12.2013. Vuoden Urheilija julkistetaan 14.1.2014 Urheilugaalassa. Kauko-Aatos Leväaho Lehtikuva / Jussi Nukari Tanja Poutiaisen vauhti ei riittänyt kärkeen St Moritzissa sunnuntaina. Poutiainen jäi jäännöspisteille St. Riikka Sarasoja-Lilja, MMuintien pronssirinulisti Matti Mattsson, Ajaxin jalkapalloilija Niklas Moisander, keilailun MM-mitalisti Osku Palermaa, NHLn huippumolari Tuukka Rask, melonnan MM-kolmonen Anne Rikala, formulakuski Kimi Räikkönen (maailmalla ehkäpä tunnetuin suomalaisurheilija), lentopalloilumme ykköshakkuri Urpo Sivula, MM-hopeapurjehtija Tuula Tenkanen, ?lökäpöksylajin, lumilautailun MM Roope Tonteri ja vammaiskelaamisen MM LeoPekka Tähti. Tiedän kyllä, että yleensäkin vammaisurheilun erikoisasema Vuoden Urheilija -valinnoissa herättää aiheellista ajatusten vaihtoa. Lauantaina hän oli maailmancupissa Davosissa seitsemäs, ja jaksoi päivää myöhemmin hyvin 1 800 metrin korkeudessa. . Vuodenvaihteessa haukiputaalainen osallistuu Tour de Ski -kiertueelle kahdeksatta kertaa. Miesten La Sgambedan voitti Norjan Petter Northug. Hän voitti aika-ajon, oman puolivälieränsä ja välieränsä. Varjopuolena arvostuksessa on kuitenkin tällaisen lajin pienuus. Olen päätynyt perinteiseen suomalaislajiin. 24 16.12.2013 AFP Photo / Fabrice Coffrini Kolumni Katsomosta Maastohiihtäjä Martti Jylhä voi alkaa keskittyä Sotshin olympialaisiin. Jylhä antoi kakkossijalla komean olympianäytön Martti Jylhän viime keskiviikkona Davosissa tekemä kova viimeistelyharjoitus toi vahvan vireen sunnuntaiksi maailmancupin sprinttiin. Tero Pitkämäki palasi keihäänsä kanssa maailman huipulle valloittamalla hopeatilan MM-kisoissa muutaman sentin häviöllä voittajalle. Kymmenen parhaan joukkoon on tarjolla tasapaksua sakkia. Jylhä hiihti ensi kertaa urallaan maailmancupissa kolmen parhaan joukkoon ja varmisti paikkansa Sotshin olympiajoukkueessa. Olympiakomitea täydentää joukkuetta maanantaina, ja Jylhän kakkossija on vakuuttava näyttö. Moritzissa. Poutiainen piti avauskierroksen jälkeen sijaa 20 reilut kaksi sekuntia kärkeä perässä