Varaukset tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi Extraetuja ei voi yhdistää muihin etuihin. Cumulus Resort -kylpylähotelleissa 17.2.-19.3.2017 saat extraetuna 50% alennuksen kahden yön minilomista. Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. Ravintola tarjoaa edullisemman annoksen ja edun saa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä. 32 Kaikki extraja vuosietusi ovat verkkosivuilamme www.tradeka.fi Ravintoloiden extraetu koskee normaalihintaisia annoksia: yksi etu / jäsenkortti / ostokerta. HELMIKUUTA 2017 N0 7 Elina Koskela – elämä ja teot KULTTUURI . Hinta 3 € 16. Restelin ravintolat tarjoavat 9.-28.2.2017 extraetuna kaksi pääruokaa yhden hinnalla. Kylpylähotellien extraetu koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta sekä edellyttää kahden peräkkäisen yön majoitusta samassa kylpylähotellissa. Etu on voimassa kaikissa kylpylähotelleissa: Aulanko, Ikaalisten Kylpylä, Eden, Imatran Valtionhotelli, Laajavuori ja Siuntio. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . Lisäksi saat muista vuosietuusi kuuluvista ravintolaostoista, kuten alkuja jälkiruoka-annoksista, normaalin vuosialennuksen -20%. R Kaksi pääruokaa yhden hinnalla Helmija maaliskuussa extraetuja Tradekan jäsenille Eturavintolasi KYLPYLÄLOMAT -50% Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi
2 16. HELMIKUUTA 2017 Lehdessä 6 Ehdokasasettelu voi ratkaista kuntavaalit 8 Uutiskertaus: Halla-ahon puheenjohtajapeli pelottaa hallitusta 9 Demokraatti.fi: Sote epäilyttää maakunnissa 10 Päiväkeskus – turvaverkon alin lanka 14 Kalifornia haastaa Trumpin 16 Romanian demarit eivät ole oikeita demareita 17 Talvilomalle riittää tekemistä 18 Olipa kerran minä: Eugene Holman 22 Ahma keksi iglun 23 Kasvot peilissä: Jesse Jääskeläinen 24 Kissaperheen kasvien valinta on tarkka juttu 25 Klassikkotaide kiertää Suomea 26 Kuvataide: Kansankuvaajia ja rujoa maisemaa 28 Tellervo, demari jo syntyessään 29 Sadan vuoden itsenäisyys: Maiju Lassila 30 Kirjavisa 32 Seinäjoen Pohjantähti on komeaa teatteria 33 Kielen päällä 40 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Pienin teoin voi parantaa maailmaa 37 Dynamo 38 Mielipide: Sanelua vai sopimista 39 Mielipide: Työttömiä kiusataan 40 Mielipide: Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin 41 Tellervo Koivisto oli ilmiö itsekin 42 Suomalainen demari 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä ja Radio 35 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 MaailmanparantajaToni Mustonen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Eugene Holmanin kanssa Valtion pitäisi tukea myös ruohonjuuritason avustustyötä. www.paperiliitto.fi. Se on melkoinen vientituote. HYVIS HYVIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
Kuontalo on enne. Berdymuhamedov sai äänistä 98 prosenttia. Mieskavereita on Suomessa reilut 200. Ja tästä ehkä voi olla apua, jos aikanaan on omia lapsia. Onneksi melkein heti alussa tuntui, että persoonamme sopivat hyvin yhteen. Kuinka pitkään aiot olla Mieskavereissa mukana. Katsokaapa Donald Trumpin painovoimalakeja vastaan sotivaa hiuskokonaisuutta. jännittävä. Itse olin nuorimpia koulutukseen osallistuneista. Halusin osaltani auttaa nuoria myös tällä tavalla. www.mieskaverit.fi TONI MUSTONEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . Itse olen yhdeksänvuotiaan kaverini kanssa käynyt muun muassa pelaamassa salibandyä, luistelemassa ja uimassa. Hän on aktiivinen ja vilkas, mutta samalla todella ajattelevainen ja ystävällinen. Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Usein pysähdymme pohdiskelemaan kaiken maailman pieneltä vaikuttavia juttuja. Olen aikaisemmin tehnyt nuorisotyötä ja siellä kuullut Mieskavereiden toiminnasta. Ai niin, kahdeksan ”vastaehdokasta” eivät muun muassa osallistuneet vaaliväittelyihin tai esiintyneet televisiossa presidentinvaalien alla. Mukava on myös antaa yksinään lasta kasvattavalle äidille mahdollisuus saada omaa aikaa. Olen osallistunut mieskaverien toimintaan vähän yli puoli vuotta ja mukavaa on ollut. Bad-hair tuulta. Minusta olisi aika hienoa, jos minun ja nyt tapaamani nuoren välille syntyisi elinikäinen kaverisuhde. Nyt ajattelen, että parempaa nuorta en olisi voinut saada kaveriksi. Koulutuksesta huolimatta ensimmäinen tapaaminen oli Maailmanparantaja . Mieskaverit saavat hyvän koulutuksen tähän hommaan. Mieskaveri . Laidasta laitaan kaikkea mahdollista, mitä vain keksimme. Koulutusjakso oli hauska ja mielenkiintoinen. Mieskaveritoiminta alkoi Pienperheyhdistyksen jäsenistön aloitteesta 1992. Ilmapuntari AFP / Martijn Beekman. Tämä on antoisaa ja opettavaista puuhaa. Meillä ei ole tarkemmin sovittuja aikoja siitä, kuinka pitkään olemme yhdessä tai kuinka usein tapaamme. Samalla linjalla on Hollannin populistipuoleen Geert Wilders (kuvassa). Perussuomalaisten puoluetoimiston edustalla onkin yllättäen nähty hiustuotteita valmistavan yrityksen säiliöauto. . Siellä oli erilaisista taustoista ja ikäeroista huolimatta hyvinkin samanhenkisiä miehiä, jotka avoimesti kertoivat elämästään ja muista asioista laidasta laitaan. KUVA NORA VILVA ” Olisi aika hienoa, jos minun ja nyt tapaamani nuoren välille syntyisi elinikäinen kaverisuhde. . . En ole tätä suunnitellut. . 3 16. . HELMIKUUTA 2017 Kaveri antaa miehen mallia Mitä mieskaveri oikein tekee. . . Olin ajatellut, että ainakin muutama kerta tavataan, jos ensimmäisellä kerralla yhdessäolo tuntuu vaikealta. Turkmenistanin presidentti Gurbanguly Berdymuhamedov löi pöytään vastustajat ja demokratiahipit hyydyttävät luvut presidentinvaaleissa. Mikä innosti mieskavereihin mukaan. Arolta tuulee. Miltä tuntui aloittaa nuoren kaverina.
Sen jälkeen se on seitsemässäkymmenessä vuodessa enemmän kuin kolminkertaistunut nykyiseen 7,4 miljardiin. Esimerkkejä ovat rakennustai pihatalkoot, mutta olisiko talkooperiaatteessa viisautta yhteiskuntapolitiikkaan laajemminkin. Toisen maailmansodan päättyessä luku oli 2,3 miljardia. Se on oikeastaan ihmisoikeuspolitiikkaa, eikä siihen tarvita mitään ihmisoikeuksia loukkaavia pakkokeinoja, kuten pakkosterilisointeja – ja tällaisena en pidä johdonmukaisesti kaikkia samalla tavoin kohtelevaa Kiinan yhden lapsen politiikkaa. HELMIKUUTA 2017 VIIKON SANA » Suomalainen viisaus: Jos teet vain sen minkä osaat, tulet aina olemaan sitä, mitä olet tänään. Naisten ja tyttöjen kouluttaminen ja heidän valinnanvapautensa turvaaminen on kaikista tehokkain tapa syntyvyyden säätelyyn. Syntyvyyden sääntely ei ole kehityspolitiikan ainoa tai tärkein asia, joka perustelisi muun kehityspolitiikan laiminlyömistä. Käsitteellä commons tarkoitetaan yhteisesti omistettua tai hallittua resurssia, johon jokaisella on intressi ja käyttöoikeus. Commons ei ole mikään uusi keksintö, mutta nousee nyt osana uutta ympäristöja talouskeskustelua. Se koskettaa meitä kaikkia sekä hyvässä että pahassa. Väestön lisääntymisen kasvukerroin on taittunut, mutta kasvu jatkuu parhaassakin tapauksessa siihen saakka, kunnes maapallon väkiluku on ainakin 9, mutta todennäOpposition ääni ERKKI TUOMIOJA misten lisääntymiseen ja jotka siksi samanaikaisesti haluavat lisätä ”oikeanlaisten” ihmisten syntyvyyttä. Tällainen väestönkasvu on keskeisin syy siihen, että elämme kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa. Sen ohella, että se on paras vastaus väestöräjähdykseen, ovat tällaisen tasa-arvopolitiikan muutkin vaikutukset yksinomaan myönteisiä. Väestönkasvu on suorassa riippuvuussuhteessa kaikkiin kestämättömän kehityksen ilmentymiin. Ville Ranta Perusasioita väestöräjähdyksestä IHMINEN LAJINA ON alle 500 000 vuotta vanha mutta maailmassa ei vielä 6 000 vuotta sitten ollut kymmentäkään miljoonaa ihmistä. Voi paremminkin perustellusti kysyä, onko maailman kantokyky riittävä turvaamaan säällisen elämän edes nykyiselle 7,4 miljardille ihmiselle. Yhteinen tekeminen ja sopiminen on pitkään ollut meidän vahvuutemme, ja Suomen menestyksen salaisuus. Miljardin ihmisen raja ylitettiin vasta 1800-luvun alkupuolella ja kahden miljardin 1920-luvulla. Yhteinen tekeminen ja sopiminen on ollut Suomen menestyksen salaisuus.. 4 16. Siksi ei ole syytä tyynnytellä itseään ajatuksella, että kasvu ennemmin tai myöhemmin päättyy. Kirjoittaja on Demarinuorten poliittinen suunnittelija, joka on pohtinut gradussaan uusiutumattomien luonnonvarojen kestävää, yhteistä hallintaa. Moni vierastaa väestönkasvusta puhumista siksi, että se usein on sellaisten rasististen poliitikkojen teemoja, joiden mielestä väestön lisääntyminen perustuu ”vääränlaisten” ihUUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo JANI KYKKÄNEN Uusi aika haastaa myös omistamisen TALKOOT ON TUTTU käsite suomalaisille. Nythän kaupataan jo suomalaista pohjavettäkin yksityiseen omistukseen. Näitä voivat olla juomavesi, kalavedet tai yhteislaidun, tai vaikkapa internetiin muodostunut yhteisö. Se koskee yhtä lailla kaikkia myös siitä riippumatta, onko kotimaamme ydinasein varustettu supervalta tai pieni kääpiövaltio. Väestöpolitiikka on herkkä asia. Väestönkasvun aktiivista rajoittamista tarvitaan joka tapauksessa edelleen. Tällöin resurssi ei ole yksityisomistuksessa. Varmasti pystyisimme hallitsemaan myös erilaisia resursseja kasvotonta pääomaa viisaammin, yhdessä. Vapaa suomennos olisi yhteinen tai yhteishallinta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) köisemmin jotain 10 ja 11 miljardin välillä. Poliittisessa retoriikassa yhteisiä talkoita käytetään surutta keppihevosena monenlaiselle politiikalle, mutta oikeastihan talkoot tarkoittavat sitä, että yhteisen asian eteen tehdään porukalla korvauksetta töitä, kukin oman kykynsä mukaan
Hieno avaus on se, että Yleisturvaa voi käyttää palkkatukena kuuden ensimmäisen työkuukauden aikana. HELMIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Kyseessä oli ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen masinoima aloite, jossa vuonna 1995 taitettu eläkeindeksi olisi muutettu palkkaindeksiä vastaavaksi. Mies ei ole laskenut, montako kieltä hän osaa. Kuitenkin keskustelumme kiteytyy tiiviisti myös tähän hetkeen. Holmanin kanssa keskustellessa on kuin kiehtovalla historiamatkalla. Yleisturva ottaa tosissaan ihmisten erilaiset elämäntilanteet, joihin lukeutuvat itsensä työllistäminen, pätkätyöt, osa-aikatyöt, kokoaikainen palkkatyö, perhevapaat ja kouluttautuminen. Myös leikillisyys ja innostuminen kuvastavat hänen persoonsaansa. Hänessä sykkii vahvana uuden oppiminen ja elämänhalu. Tavoite, jonka mukaan kaikki ihmiset voisivat tulla palkallaan toimeen, karkaa jatkossa entistä kauemmaksi. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lisäksi silmämääräisesti arvioituna lähes puolet puheenvuoroista tuli nuorten kokousedustajien suista. Vaaliteltoilla on siis turha enää lupailla indeksin palauttamista. Tällä kertaa puolueen johtotehtäviin ei ollut tyrkyllä erityistä nuorisotähteä, vaan nyt oltiin asialinjalla. Holmanin tapaaminen herättää miettimään ihmisten kielten oppimiseen liittyviä tuntoja ja malleja. Holman on tehnyt elämässään rohkeita valintoja, matkustellut paljon ja omistautunut työlleen. Nuorison esiinmarssi ei Lahden puoluekokouksessa ollut vain innon hehkua otsalla, sillä luvutkin puhuvat puolestaan. Saatat yllättyä vastauksesta. Ei myöskään erilaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin sopeutuminen. Viidensadan kokousedustajan joukossa oli peräti 69 alle 32-vuotiasta kokousedustajaa. Holokaustin jälkien seuraaminen sivusta lapsena ei ole ollut helppoa. Elämäänsä voi saada paljon sisältöä uuden kielen myötä, tai menettää sitä, kun turvautuu vain tuttuun ja tavalliseen tapaan ilmaista itseään. Hän on valmis lähtemään samantien haastatteluun. Ehdokasasettelu päättyy tämän kuun viimeinen päivä. Puoluekokouksen yksimieleisessä lausunnossa todettiin, että eläkeläisköyhyyteen on puututtava. Mitäpä, jos kysyisit naapuriasi ehdokkaaksi. Miten paljon opitut tavat, asenteet ja kokemukset vaikuttavat taustalla opiskeluun. Tällainen voisi olla muun muassa omaishoitajan tehtävä lähisukulaisen avustamiseksi. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, B-rappu, 6. Askel ei totisestikaan horjunut puhujapönttöön kavutessa. Yhteiskunnan on viisasta tarjota sosiaaliturvaa niihin elämän nivelvaiheisiin, joissa byrokratiahelvetti ja pelko toimeentulon riittävyydestä ajaa passiivisuuteen. KUVA EUGENE HOLMAN. Puoluekokouksen suurin päätös voidaan kuitenkin lukea Yleisturva-päätöksen rivien välistä. Indeksin korjaamisesta ei lausunnossa ole enää mainintaa. Tulevaisuudessa SDP:kään ei usko, että täystyöllisyys on mahdollinen. 5 16. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Näin kynnys työllistämiseen madaltuu selvästi. Tämänkin aloitteen käsittelyssä nuoriso veti pitemmän korren. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Iso keskustelunpaikka SDP:ssä lienee vielä esillä ollut ajatus osallistavasta sosiaaliturvasta, jossa sosiaaliturvaa saadakseen on tehtävä yhteiskuntaa hyödyttävää työtä. JK EUGENE HOLMANIN HAASTATTELU SIVULLA 18 Oppimisen ihme Törmään sattumalta kielitieteilijä Eugene Holmaniin Hakaniemen metroasemalla jo ennen sovittua tapaamisaikaa. Suurin saavutus lienee puoluekokouspäätös, jonka mukaan Demarinuorten valmistelema Yleisturva-malli valittiin puolueen kannaksi sosiaaliturvan kehittämiseksi Suomessa. Holmanin elämä on ollut ja on edelleen rikas. Vaikka aloitteen painopiste onkin monimutkaisen sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisessa, ensi kertaa puolue tunnustaa työelämän muutoksen olevan tosiasia. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Nuoriso valmis on taistelemaan L ahden puoluekokous jää erityisesti mieleen Demarinuorten vahvan panoksen ansiosta. Tosiasioiden tunnustamisessa voikin piillä laajemminkin SDP:n uuden nousun siemen. Hänelle on tärkeintä olla sanansa mittainen. Puolet tuloksesta ratkaistaan jo ehdokasasettelussa. Hyvämuistisena kielitieteilijä kuvaa tarkasti tapahtumia vuosikymmentenkin takaa. Holmanille sinunkaupat on itsestäänselvyys. Sukupolvien solidaarisuus vei kiistassa lopulta voiton. Tarvitaan siis sosiaaliturvan malli, joka mahdollistaa työskentelyn osittain sosiaaliturvan varassa. Kuntavaalit kolkuttavat jo ovella. Ensi kertaa SDP tunnustaa työelämän muutoksen olevan tosiasia. Ennen kokousta maalattiin Lahden messuhallin seinille väkevin vedoin sukupolvisodan merkkejä
Feldt-Rannan mielestä tässä piilee iso demokratiaongelma. K okenut kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta nousi Lahden puoluekokouksessa SDP:n puheenjohtajistoon 2. – Tuntui sykähdyttävältä saada puoluekokoukselta luottamus. Yksi on kertynyt osaamispääoma. Kuntavaalien tulos ratkeaa osin jo ehdokasasettelussa Maarit Feldt-Ranta pitää ongelmana sitä, että hallitus menee pimennetyin valoin kuntavaalien yli. 2005 hänestä tuli SDP:n puoluesihteeri vuoteen 2008 asti. HELMIKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tommi Parkkonen: Jännä, miten valtionyhtiöt aina lähtevät pelastamaan omistajaohjausministeri Sipilän ”bisneksiä”. Johannes Ijäs Demokraatti Feldt-Ranta pitää demokratiaongelmana sitä, että hallitus ei kerro, mitä se tekee vaalien jälkeen. Kuntavaaliemme tuloksesta 80 prosenttia ratkeaa ehdokasasettelussa, hän muistuttaa ja kehottaa tekemään työtä ja ottamaan kovaa loppukiriä kuntavaaliehdokkaiden saamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään ihan toisin kuin Suomessa. Feldt-Rannan mielestä puoluejohdossa olisi hyvä keskustella varapuheenjohtajille erityiset vastuualueet. Olen ollut monissa eri tehtävissä. Se on perusjuttu, hän kuvaa. varapuheenjohtajaksi. Meillä on sen hoitamisessa paras uskottavuus. Hän toteaa, ettei eduskuntavaalienkaan jälkeen osattu odottaa, millaisia himoleikkauksia, yhtiöittämistä ja yksityistämistä hallitus tarjoilee. Ei tiedetä, mitä hallitus kuntavaalien jälkeen tekee. 2007 Feldt-Ranta nousi eduskuntaan. SDP-nuoristakin sanottiin puoluekokouksessa, että sinussa on virtaa kuin pienessä kylässä. Feldt-Rannan varapuheenjohtajakisaan lähtöön vaikutti myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimet. Se sopii hyvin paikallistasolle ja resonoi valtakunnanpolitiikassa, monilla ihmisillä on huoli pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Vastasin heille, että nuorempana väsytti, kun piti riekkua kokouksessa myös öisin. 6 16. Aidosti koen, että minulla on nyt annettavaa. Hän toteaa olevansa hyvin huolissaan erilaisesta pakkoyhtiöittämisestä ja eriarvoistavasta politiikasta. – Aion panna itseni likoon porukan puolesta 100 lasissa. Feldt-Ranta on kova kiertämään kenttää. Hallituspuolueet yrittävät pitää vain itsensä kasassa. Muuhun puolueen johtoon nähden hänellä on eniten esimerkiksi eduskuntakokemusta. ” Kuntavaaliemme tuloksesta 80 prosenttia ratkeaa ehdokasasettelussa. Hän luettelee useita syitä, miksi hän juuri nyt pyrki varapuheenjohtajaksi. Esteitä ei ole terveydenkään puolesta ja lapsetkin ovat jo aikuisia. – Politiikka on joukkuepeliä, mutta on hyvä, että puolueen johdossa on pitkäaikaista kokemusta. FSD on SDP:n ruotsinkielinen piirijärjestö. Strategiasitunnon tarkoitus oli, että nyt ei tehdä mitään. – Hallituksen strategiakokouksestakin saatiin ulos vain lämmintä ilmaa ja toteamus, että kuntavaalien jälkeen palataan asiaan. – Pidetään kaikki mukana on SDP:n keskeinen viesti. – Hallitus yrittää nyt mennä sammutetuin lyhdyin, himmeillä valoilla mahdollisimman vähäeleisesti kuntavaalien yli. En tietenkään olisi lähtenyt varapuheenjohtajakisaan, jos olisi jotain epäilyksiä. On myös ensi kerta, kun FSD:llä on varapuheenjohtajuus, se on minulle iso kunnia, hän iloitsee. Paremmassa kunnossa olen kuin ikinä elämäni aikana. Toivon, että siitä perspektiivistä on apua, Feldt-Ranta toteaa ja muistuttaa, että lähivuosina on peräti viidet vaalit. Meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa kuntavaalit, Feldt-Ranta toteaa. Nytkin hän on luvannut eduskuntatyön lisäksi kiertää raivoisasti ja hankkia SDP:lle kuntavaaliehdokkaita ja tämän jälkeen osallistua kaikin tavoin vaalikampanjaan ehdokkaita tukien. Jos haluat muutosta Sipilän hallituksen politiikkaan, peukku alas heille ja meille ylös. Yhteinen asia on se, kun muut suuret puolueet ovat hallituksessa, että me olemme ainoa varteenotettava vaihtoehto, joka voi muuttaa Suomen kurssin. Meillä on monentyyppisiä alueita Suomessa. – Olen tosi hyvässä iskussa. Politiikka on joukkuepeliä Feldt-Ranta muistelee, miten on kulunut 12 vuotta, kun hän viimeksi pyrki puolueessa johonkin. Yksi syy on myös se, että minulle rupesi tulemaan loppuvuodesta pyyntöjä asettua ehdolle, kun nähtiin, että puoluejohtoon on tulossa paljon uusia ihmisiä, mikä sinänsä on loistojuttu. – Olen ollut pitkään puolueen pohjoismaavastaava. Feldt-Ranta summaa, että sieltä saatiin ulos vain lämmintä ilmaa ja toteamus, että kuntavaalien jälkeen palataan asiaan. Hallitus tarjoaa vain lämmintä ilmaa Hallitus piti juuri kaksipäiväisen strategiaistunnon. Silloin piireissä ja kentällä tiedetään, kehen voi eri asioissa olla yhteydessä. – Jossain kamppailemme kokoomuksen, jossain keskustan, jossain vihreiden, RKP:n, ja perussuomalaisten kanssa. Hän ei nimeä mitään puoluetta erikseen SDP:n päävastustajaksi kuntavaaleissa. Siksi on aktivoiduttava. Koulutukseen ja vanhustenhoitoon satsataan
”TURRU TAI UUVU” – Vanhusten kotihoidossa työ on niin epäinhimillisen kiireistä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Markku Ojala. HALLA-AHOA EI HALUTA HALLITUKSEEN RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat totesivat, että he eivät tekisi Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. HELMIKUUTA 2017 Tommi Parkkonen: Jännä, miten valtionyhtiöt aina lähtevät pelastamaan omistajaohjausministeri Sipilän ”bisneksiä”. 7 16. YLE VAIHTOI PRESSIKLUBIN DICKENSIIN Ylen toimittajan Susanne Päivärinnan irtisanoutuminem sai liikkeelle tapahtumaketjun, jossa mystisestä syystä Pressiklubi-ohjelma vaihtui Charles Dickensin ihmemaa -ohjelmaan. Joko turrutat itsesi tai uuvut ja sairastut, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen sanoo
Kolmen puolueen puheenjohtajat sanovat jo tässä vaiheessa, että he eivät tekisi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. Samaa sanoo Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps). Ylestä tuntuu valuvan väkeä ulos erityisesti television ajankohtaistoimituksesta. Simo Alastalo Johannes Ijäs Demokraatti Lehtikuva / Vesa Moilanen. nalismiin. Kokoomus ja keskusta ovat myyneet Suomen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja jo hallituskompromisseissa. Ei kovin fiksuja uudistuksia. Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan olennainen kysymys on se, voivatko kokoomus ja keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka puheenjohtaja olisi sellaisen linjan edustaja kuin Jussi Halla-aho on. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei puutu perussuomalaisten kuvioihin. Siihen ei ole saatu vastausta, onko kyse ollut keskustelusta vai todellisista poliittisista vaikuttamisyrityksistä. – Harkinta on päällä. Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta on niin herkkä asia hallituksen sisällä, etteivät monet hallituspuolueiden kansanedustajat ole halukkaita lausumaan asiasta Demokraatille mitään. Halla-ahon voitto voisi kaataa hallituksen Kevään isoja poliittisia kysymyksiä on se, lähteekö perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tavoittelemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Soini on luvannut kertoa ”kevään korvalla”. – Jokainen puolue valitsee demokraattisesti omat johtajansa ja siihen ei ole ulkopuolelta kenelläkään mitään vaikuttamista, Rinne sanoo. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi voisi hajottaa hallituksen. Se toivottavasti selvittäisi sekavan tilanteen ja toisi työrauhan Yleen. Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on vakuuttanut, että kyse on normaalista keskustelusta. Viimeisin kuohahdus oli toimittaja Ruben Stillerin ilmoitus jättää Pressiklubi-ohjelma ja siirtyä muihin tehtäviin Ylessä. Vain vähän aikaisemmin toimittaja Susanne Päivärinta ilmoitti eroavansa. Mitä sanoo puheenjohtajuutensa jatkosta Timo Soini itse. Tällä hetkellä perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä tunnetaan myös pelkoa, että hallitus ja myös puoluekin hajoaisi, jos Halla-aho valittaisiin. Jääskeläinen sanoo, että jännitteet ja niistä seuraavat konfliktit ovat seurauksia uudistuksista ja muutoksista. Todennäköisesti, Halla-aho itse on antanut ymmärtää. – Hän edustaisi ulkoministerinä Suomea maailmalla ja linjaisi meidän ulkopolitiikkaamme. HELMIKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA Y le-kohu ei laannu. Nyt olisi hyvä tietää, vaikuttaako poliittinen paine Ylen uutisja ajankohtaisjourHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Kuka vie Yleä Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Vaikuttaako poliittinen paine Ylen uutisja ajankohtaisjournalismiin. Ylen hallintoneuvoston pöytäkirjoista on selvinnyt, että neuvoston kokouksissa on puututtu poliittisin perustein Ylen journalistisiin ratkaisuihin. Joko lopulta olisi aika tehdä ulkopuolinen selvitys Ylen tilanteesta. 8 16. Tosin Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson totesi vielä tammikuun lopulla, että selvitykselle ei ole tarvetta. Ne ovat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto. Jos ne tämän askeleen ottavat, ei niiden sivistysperinteestä ole enää mitään jäljellä, Niinistö sanoo. Lähteneet ovat enemmän tai vähemmän suoraan kertoneet väsyneensä heidän juttuihinsa puuttumiseen ja jopa poliittiseen ohjaukseen
HELMIKUUTA 2017 Säästöpankinranta 2 A, 8. Ammattiliitossa ollaan yllättyneitä, että työriitalain menettelyä päätettiin käyttää tällaisessa tilanteessa. Arviointineuvostolta kritiikkiä sote-laille Lainsäädännön arviointineuvosto oli paljon huomautettavaa hallituksen maakuntaja sotelakeja koskevasta esitysluonnoksesta. Suomi aloittaa Arktisen neuvoston johtajana Suomi saa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tilanteessa, jossa yleinen arktinen politiikka on muuttunut aikaisempaa epävarmemmaksi muun muassa talouden ja turvallisuustilanteen osalta, toteaa tuore raportti. Haatainen pormestariehdokkaaksi Helsingin sosialidemokraattien piirikokous asetti kansanedustaja Tuula Haataisen pormestariehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin. Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia hän on luonnehtinut ”vihan saarnamieheksi”. Nyt tosin kiireelle löytyy syykin, ennen vaaleja pitää saada tämänkin hankkeen etenemisestä jotain kerrottavaa. Talvivaaran jatko vaatii ympäristöluvan Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka muistuttaa blogissaan, että Terrafamen on haettava kaivostoiminnalle uusi ympäristöja vesitalouslupa, muutoin kaivos ei voi jatkaa toimintaansa. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Saariston liikennekokeilu peruttiin Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluiden kokeilua ei aloiteta, sanoo liikenneja viestintäministeri Anne Berner. – Suuressa kaupungissa asuntopolitiikalla voidaan tehdä paljon, ja asunnottomuuden poistaminen on oltava kärjessä. – Kun uudistuksen keskeinen tavoite on hyvinvointija terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen, niin vaikutukset kotitalouksiin ja kansalaisille on kuvattu hyvin niukasti, puheenjohtajan Leila Kostiainen sanoo. – Meitä estetään käytännössä käyttämästä yhtä neuvottelukeinoa eli työtaistelutoimenpidettä, Pron palvelusektorin johtajan Else-Mai Kirvesniemi kertoi. HEIDÄN MIELESTÄÄN VALTION RAHOITUS ON RIITTÄMÄTÖN JA UHKAA OSASSA MAAKUNTIA PYSÄYTTÄÄ KOKO SOTEJA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KÄYNNISTÄMISTYÖN JO SYKSYLLÄ 2017. Steinmeier on sanonut pyrkivänsä toimimaan vastavoimana rajattoman yksinkertaistamisen trendille. Sosiaalidemokraatteihin lukeutuva Steinmeier on Saksan suosituimpia poliitikkoja. Bernerin mukaan syynä kokeilun perumiseen on valmisteluprosessin aikana saatu palaute. Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden toukokuussa.. Ulkoministeriksi puolestaan nousi entinen varaliittokansleri Sigmar Gabriel. Osana kokeilua saariston yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta olisi peritty maksu. Raportin mukaan arktinen yhteistyö ja kansainvälinen hallinta ovat osoittaneet kriisinkestävyyttä, mutta tulevaisuuden yhteistyötä on vaikeampaa ennustaa länsimaiden ja Venäjän kiristyneiden välien takia. Jorma Veijola Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO MAAKUNTAJOHTAJAT JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MUUTOSJOHTAJAT KIRJELMÖIVÄT JYRKKÄSANAISESTI HALLITUKSELLE SOTEJA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN RAHOITUKSESTA. Euroero maksaisi Ranskalle 30 miljardia vuodessa Ranskan kansallisrintaman Marine Le Penin vaatima euroero tulisi maksamaan maalle yli 30 miljardia euroa vuodessa, varoittaa Ranskan keskuspankki. Toiseksi valinnanvapaus, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, vai onko kyseessä pelkkä hyvältä kalskahtava täytesana ilman mitään konkreettista sisältöä. Nyt nähdään miten siinä käy, kun kiivetään pers edellä puuhun, pito loppuu ja ollaan nenä turpeessa otsa ruvella. Steinmeierista Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier on Saksan uusi liittopresidentti. Itselle jäänyt kuitenkin kaikesta huolimatta kaksi asiaa edelleen epäselväksi. Miksi koko hankkeen poliittinen kärki on maakuntahallinnossa, yksi ylimääräinen hallinnollinen taso lisää ja hankkeen alkuperäinen tavoite, eli terveydenhoidon parantaminen ja asiakkaan keskiössä oleminen, on unohdettu tyystin. – Kaikkien näiden uusien lupien osalta on otettava huomioon myös sulkemisvaihtoehto, hän sanoo. Presidentin tehtävä on pääosin seremoniallinen. Jos olisi laittanut ensin maakunnat rullaamaan, niin olisi ollut helppo työntää rullille sotea, mieluummin ilman kokoomusta ja sen järjettömiä rahanlypsykiemuroita. Teppo Vanamo Sote-saagassa tuntuu joka viikko ilmestyvän jos jonkinlaista ongelmaa johtuen luultavasti taas kerran hallituksen tavaramerkiksi muodostuneesta kiireestä. Pro näkee, että työriitalain pykälää on käytetty väärin, Lakko olisi vaikuttanut enintään kahdeksaan lomalentoon. Kokeilun oli määrä alkaa huhtikuun alussa. Kai Puustvirta Hätikköhallituksella on aina hirveä kiire ja hoppu tehdä sutta ja sekundaa. Myöskään kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palveluiden saatavuutta ei ole arviointineuvoston mukaan käsitelty lakiluonnoksissa riittävästi. Pro pitää lentoalan lakon siirtoa lainvastaisena Ammattiliitto Pron mielestä maanantainen lentoalan lakon siirto on lainvastainen lakko-oikeuden rajoitus. Sen mukaan valtion velanoton kustannukset nousisivat tuntuvasti, jos Ranska ei olisi euroalueen jäsen. SDP:n Haatainen linjasi kokouspuheessaan, että haluaa pormestarina johtaa kaupunkia, joka pitää kaikki mukana. Nyt uusia maksuja ei tule. 9 16. 30 miljardin hintalappu vastaa Ranskan vuotuista puolustusbudjettia
Hän on ollut paikkaan kaikin puolin tyytyväinen ja arvostaa sitä kovasti. Päihtyneenäkin saa tulla, kunhan käyttäytyy. Totuus kuitenkin on, ettei kaikilla ole voimia edes portaiden ensimmäiseen askelmaan, siihen katkaisuun. 10 16. Susanne Virtanen suostuu mutkattomasti haastatteluun. Silloin Sirkkalan päiväkeskus auttaa asiakasta siinä elämässä, jota hän parhaillaan elää. Se on inhottavaa, koska tämä on kuitenkin monille ihmisille tosi tärkeä, Virtanen sanoo. Ideaalitapauksessa asiakas päätyy Sirkkalan väen avustuksella esimerkiksi A-klinikan katkaisuhoitoon, laitosasumiseen, sieltä tukiasuntoon ja lopulta omaan vuokra-asuntoon ja tavalliseen elämään. Täällä on tuttuja, saa ruokaa ja kahvia ja pystyy hoitamaan asioita, Virtanen kertoo. Virtasella on nyt asunto, mutta Sirkkala on pysynyt hänelle silti tärkeänä paikkana. Gröhn on koulutukseltaan lähihoitaja, ja hän on kauan tiennyt haluavansa työskennellä tämänkaltaisessa paikassa. Onnitteluhalaus henkilökunnalta Ohjaaja Kaapro Gröhn suorittaa Sirkkalan päiväkeskuksessa siviilipalvelustaan. Moni tipahtaa läpi. Ruokaa, kahvia ja tuttuja Sirkkalan päiväkeskus Turussa sijaitsee vanhassa puutalossa, jolle pieni remontti ei olisi pahitteeksi. Se on kunnan ja seurakunnan yhdessä pitämä matalan kynnyksen talo, ja sen pääasiallinen tehtävä on palveluohjaus. Mutta meille se arvo on ihmisarvo, Norri sanoo. Media luo niin paljon negatiivista ilmapiiriä, niin paljon mustamaalataan ihmisiä. Asiakkaista suurin osa on kerääntynyt seuraamaan tiedotustilaisuutta, osa lukee lehtiä ja osa nukkuu sohvilla ja tuoleissa. Sirkkalan väellä on kerrottavana tarinoita hurjista selviytymisistä ja epätoivoisten elämäntilanteiden voittamisista. – Siinä saa nyt olla välillä, kunnes joutuu taas ulkoruokintaan, Pekka hymähtää. Uutisten lisäksi Pekka hakee Sirkkalan päiväkeskuksesta ihan yksinkertaisesti suojaa. Hän kertoo, että työ on asiakkaan auttamista, oli tapa sitten mikä hyvänsä. – Tällaisia paikkoja on minusta liian vähän. Nyt Pekka asuu naisystävänsä luona, joten arki on hieman helpompaa. H yvinvointiyhteiskunnan turvaverkon kuuluisi toimia niin, että kun ihmisellä menee huonosti, verkko pompauttaa hänet takaisin muiden mukaan. – Välillä ei vain tiedä, mihin kannattaa uskoa. Mitä silloin tapahtuu. – Ja täällä on vessa, Pekka lisää ja naurahtaa. Ruoaksi on tänään tarjolla nakkikastiketta, televisiosta tulee Anne Bernerin tiedotustilaisuus. Mutta eihän se niin mene. – Varmaan joka päivä tulee käytyä. Tämä paikka tuli tosi tarpeelliseksi. – Ajattelen, että päihteidenkäyttäjät ovat sellainen ihmisryhmä, jota yhteiskunta ei tarpeeksi huomioi. – Kyllä tähän kohdistuu painetta, että mikä tämän arvo on. Tämäkin on joutunut koko ajan pyristelemään pysyäkseen pystyssä. Aina pääsee sisään Sirkkalan päiväkeskuksen viransijainen johtaja Jyrki Norri kuvailee keskusta virallisemmin termein. Täällä voi lukea lehdet, katsoa telkkaria ja käydä suihkussa. Vaalit menivät, ja ei se nyt ensimmäinen kerta ole, kun Yhdysvalloissa valittiin republikaanipresidentti. Ideaali todella toteutuu joskus. Heittääkö hyvinvointiyhteiskunta toivonsa vai vieläkö se yrittää auttaa. Pekka on asunut siellä ensimmäisen kerran 16-vuotiaana. Uppoaa päihdekierteeseen, joutuu kadulle asumaan, jää muun yhteiskunnan laidalle, tai alle. – Olin tuossa jonkun aikaa asunnottomana, eikä se ollut kovin helppoa. Tai ehkä olisi – remontin jälkeen keskustan puutaloneliöille saattaisi olla muuta kysyntää kuin asunnottomien ja päihderiippuvaisten päiväkeskus. Jotkut haluavat vain lämpimän aterian, jotkut pyytävät apua päihdekierteen katkaisemiseen, jotkut tahtovat jutella. Keskus esimerkiksi pesee asiakkaan pyykit. Se päästää sisään, vaikka mikään muu paikka ei päästäisi. Käydään katsomassa. Uutisia, politiikkaa ja katto Biljardin ääreltä löytyy noin nelikymppinen, hiljainen mutta ystävällinen mies, joka ei halua nimeään lehteen. Hän on tässä vaikkapa Pekka. Ihminen ei pidä lämpöä ja vessaa itsestäänselvyytenä, jos on asunut kadulla. Hän kertoo, että on käynyt täällä vuosien ajan. En ymmärrä esimerkiksi, miten Trumpin valinnasta jaksetaan vielä jauhaa. Koen, että voisin olla heidän äänensä ja antaa heille sellaista tukea, jota yhteiskunta ei muuten anna, Gröhn sanoo. HELMIKUUTA 2017 Turvaverkon alin lanka ” Täällä on tuttuja, saa ruokaa ja kahvia ja pystyy hoitamaan asioita.” ” Ihminen ei pidä lämpöä ja vessaa itsestäänselvyytenä, jos on asunut kadulla. Pakko kysyä Pekalta tiedotustilaisuudesta: ”Seurataanko täällä aina noin tiukasti politiikkaa?” – Kyllä täällä ollaan perillä asioista, Pekka sanoo ja kertoo, että moni lukee lehdet hyvin huolellisesti. Saan täältä ruokaa ja lämpöä ja paikan, missä olla. Keskuksessa on keittiö ja ruokala, iso oleskelutila, biljardihuone, varastoja ja toimistoja. – Haluan myös murtaa sitä stereotypiaa, että päihteidenkäyttäjät Kuvat Tua Onnela
11 16. HELMIKUUTA 2017 Susanne Virtanen on käynyt Sirkkalan päiväkeskuksessa vuosia. Nyt hänellä on oma asunto, mutta keskus on yhä tärkeä paikka tavata tuttuja ja hoitaa esimerkiksi Kela-asioita.
Ne eivät ole iloisia, eikä niitä saa laittaa lehteen. Jos arki alkaa sujua, vähitellen asia kas ja tukiasunto-ohjaaja tapaavat yhä harvemmin. – Kun yksi meidän asiakkaista tuli raskaaksi, hän kertoi, että hän sai ensimmäisen onnitteluhalauksensa meidän henkilökunnalta. 12 16. Hän oli siihen tosi tyytyväinen, Gröhn kertoo. Onnistuneet suklaakaupat Sirkkalan päiväkeskuksen olohuoneessa Bernerin tiedotustilaisuus on päättynyt ja väki on alkanut valua omille teilleen. Päiväkeskus ei pysty tekemään ihmeitä eikä pyyhkimään elämänmittaista pahoinvointia pois mutta se voi tehdä pieniä tärkeitä asioita. Tua Onnela Demokraatti, Turku Kaapro Gröhn sanoo, että aivan viimeisen vuoden aikana ilmapiiri päihderiippuvaisia ja mielenterveysongelmaisia kohtaan on koventunut. HELMIKUUTA 2017 olisivat joku pelottava ihmisryhmä, jolla ei ole tulevaisuutta ja jonka eteen ei kannata tehdä mitään. Niin ei käy aina, mutta niin käy usein. Tehdään tukikäyntejä asiakkaan kotiin, keskustellaan, miten tämä voi, soitellaan, autetaan hoitamaan asioita, lähdetään lääkärikäynnille mukaan, jos asiakas haluaa, ollaan mukana lastenvalvojan käynnillä, omaiset pitävät meihin yhteyttä ja niin edelleen, luettelee Anette Mattila. Gröhn kuulee työssään synkeitä elämäntarinoita, joissa ongelmat ovat alkaneet jo lapsena. He tulevat kuvaan mukaan siinä kohtaa, kun päihdekierre on katkennut ja asiakkaan on aika harjoitella elämää omassa kodissa. Usein se onnistuukin. Mutta tänään mies on tehnyt erinomaiset kaupat muutamasta suklaalevystä. Keskuksen katon alla pitää työpistettä viisi tukiasunto-ohjaajaa. Toivoisin, että ihmiset suhtautuisivat heihin avoimemmin. Sirkkalan päiväkeskuksen arvoa on vaikea mitata euroissa, mutta sitä voi mitata vessoissa ja suklaalevyissä. Tukiasunto-ohjaajat ovat niitä, jotka pääsevät näkemään, miten pienistä onnistumisista voi kasvaa todellinen selviytymistarina. Ne ovat niitä hienoja hetkiä tässä, Mattila sanoo. 1990-lukuun verrattuna nykyään ollaan kuitenkin ymmärtäväisiä.. Lopulta asiakas voi päästä muuttamaan tukiasunnosta omaan vuokra-asuntoonsa. Suomalainen yhteiskunta yrittää yhä auttaa jokaista edes jotenkin. Television ääreen jäänyt iloinen mies rupeaa jutulle ja väläyttelee pätkiä elämäntarinastaan. – Joskus vanha asiakas soittaa ja sanoo, että sitä tässä vain soittelen, kun minulla menee ihan hyvin ja olen töissä ja olen saanut suhteet lapsiin kuntoon. – Me ollaan asiakkaan vierelläkulkijoita. 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät varsinkin vanhemmissa asiakkaissa. Omaan kotiin tukiasunnosta Päiväkeskuksen lisäksi Sirkkalasta pyöritetään tukiasuntotoimintaa
Kuvassa ovat Jyrki Norri, Tuulia Karjalainen, Jonna Korhonen ja Anette Mattila.. Susanne Virtanen kuuluu tyytymättömien joukkoon. – Yhtä helvettiä on ollut. – Asiakkaat ovat yllättyneet, että vastaukset sähköisiin hakemuksiin ovat tulleet nopeasti. Kokemukset siirrosta vaihtelevat. Johtaja Jyrki Norri puolestaan kertoo, että vaikka Kela-siirto on työllistänyt henkilökuntaa, moni asiakas on ollut tyytyväinen. ” Haluan murtaa sitä stereotypiaa, että päihteidenkäyttäjät olisivat joku pelottava ihmisryhmä, jolla ei ole tulevaisuutta.” Päiväkeskus sijaitsee vanhassa puutalossa, joka on nähnyt ihmiskohtalon jos toisenkin. Monen Sirkkalan päiväkeskuksen asiakkaan asiointiluukku vaihtui vuodenvaihteessa, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan maksettavaksi. Asiointi sinällään ei ole vaikeaa, mutta päätöksiä joutuu ensin odottamaan viikkoja ja sitten sanotaan, että tästä puuttuu vielä se ja se lippulappu. Kahteen kuukauteen en ole saanut rahaa mistään, en Kelasta enkä sossusta. 13 16. – Huonosti, Virtanen toteaa. Miten sitä sitten pärjää ilman rahaa. HELMIKUUTA 2017 Kokemukset toimeentulotuen siirrosta vaihtelevat ” Yhtä helvettiä on ollut. Kahteen kuukauteen en ole saanut rahaa mistään, en Kelasta enkä sossusta. Sirkkalan päiväkeskuksen henkilökunta pitää työstään
Yhdysvalloissa on maan perustamisesta saakka tähdennetty yksilön vastuuta itsestään ja kohtalostaan. Yllätysvoitto tuli USA:n monimutkaisen poliittisen järjestelmän tuloksena, vaikka Trump sai kansalaisilta noin kolme miljoonaa ääntä vähemmän kuin kilpailijansa Hillary Clinton. Trumpin edeltäjän, presidentti Barack Obaman kannatus oli virkaan tullessa 78 prosenttia (vuonna 2009). Kukaan koko maailmassa ei ole ehkä yllättyneempi presidentti Donald J. Luku on asiantuntijoiden mukaan historiallisen alhainen kautensa vasta aloittaneelle USA:n presidentille. Bushin kannatus 62 prosenttia (vuonna 2001). 14 16. Sitä se ei ole. Käytännössä erot ovat suuret: suomalaisittain katsoen USA on jättänyt kansalaisensa heitteille. Siksi suomalaisetkin, kun puhuvat USA:n asioista, kuvittelevat, että USA:n yhteiskunnallinen järjestelmä on samanlainen kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. päivänä julkistettu valtakunnallinen mielipidemittaus osoittaa, että amerikkalaisista vain 44 prosenttia hyväksyy presidentti Trumpin toimet kolmen ensimmäisen viikon aikana virkaanastumisen jälkeen – ja 53 prosenttia vastustaa niitä. Liikemies Trump ei ymmärrä eikä tunnista valtion ja yksityisyrityksen eroa, ja hän johtaa yli 300 miljoonaa USA:n asukasta niin kuin itsevaltias omistaja perheyritystään. Työnjako kansalaisten ja valtion välillä on tyystin erilainen. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa demokratiassa korostetaan yhteisöllisyyttä ja valtion osallistumista kansalaisten elämään sekä julkissektorin vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. Hänellä ei ole aiempaa kokemusta yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta eikä toisen osapuolen kuuntelemisesta – saati ymmärtämisestä. Trumpin ensimmäisen kolmen vallassaoloviikon aiheuttamasta suosion laskusta kuin liikemies Trump itse. Trumpin hallitus haluaa hajoittaa valtion valtaa Yhdysvallat mainostaa olevansa johtava läntinen demokratia. USA on yhä ainoa kehittynyt teollisuus. Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi viime marraskuussa kuin hän itse. Tulokset alkavat jo näkyä. K ukaan koko maailmassa ei ollut ehkä yllättyneempi liikemies Donald J. Helmikuun 6. Käsitys on laajalle levinnyt kautta maailman. HELMIKUUTA 2017 Kaliforniassa kytee kapina Pystyykö Trump pitämään USA:n yhtenäisenä ilman väkivaltaa. Presidentti Bill Clintonin kannatus oli 66 (vuonna 1993) ja hänen seuraajansa George W
Trump näyttää pitävän hyvin keskeiset vaalilupauksensa tähänastisten ”Washingtonin vallanpitäjien” (olivatpa he republikaaneja tai demokraatteja) poliittisen kulttuurin kitkemisestä vallan palauttamisesta ”kansalle”. Yhteisenä nimittäjänä Trumpin hallinnon keskeisille viranhaltijoille näyttää olevan, etteivät he ole rehelliseksi tunnettuja eivätkä lainkuuliaisiksi osoittautuneita kansalaisia – niin kuin ei ole heidän nimittäjänsäkään. helmikuuta, kun demokraattien senaattoria Elizabeth Warrenia estettiin kertomasta, mitä kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin leski on kirjoittanut Trumpin oikeusministeristä Jeff Sessionsista. Trump on ilmoittanut, että Kalifornia on ”out of the control” eli hänen valtansa ulottumattomissa. Suurkaupunki Chicago on jo saanut uhkauksen, että jos kaupungin johto ei saa kuriin väkivallan kierrettä omin voimin, Yhdysvaltain hallituksen joukot ottavat kaupungin haltuun. Heillä on republikaaninen presidentti ja republikaaniemmistöinen kansanedustuslaitos eli kongressi. Tällainen tilanne saattaa olla edessä jo vuonna 2018, jolloin pidetään tärkeät kansanedustuslaitoksen eli kongressin täytevaalit. Jos demokraatit menestyvät niissä, Trump saattaa olla kesken kautensa samassa tilanteessa kuin oli edeltäjänsä Barack Obama – maailman johtavan maan presidentti ilman valtaa. Mitä tapahtuu, jos Trumpin ja republikaanien hallinto jatkaa linjaansa ja poliittinen kahtiajako syvenee asetelmaan republikaanit vastaan muut. Trumpin uhkailu Chicagon miehittämisestä liittovaltion joukoin on saanut läntiset demokraattiset osavaltiot varpailleen. Trumpin vallan kolme ensimmäistä viikkoa osoittavat, että käynnissä on suorastaan odottamattoman nopea ja radikaali täyskäännös. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla, mutta vain siinä tapauksessa että he ovat erikseen rekisteröityneet äänestäjiksi. 15 16. Toinen USA:n valtapuolue, demokraatit, on pyrkinyt kehittämään valtion ja kansalaisten työnjakoa eurooppalaiseen suuntaan. Vähemmistö hallitsee kahtiajakautunutta kansaa Yhdysvalloissa oli yli 300 miljoonaa asukasta. see sosiaalista yhteisvastuullisuutta, mutta myös korkeampia veroja. Se on 37 miljoonine asukkaineen USA:n ylivoimaisesti suurin osavaltio ja olisi itsenäisenä valtiona maailman kymmenen suurimman kansantalouden joukossa. Johtajan reippaat ensi askeleet osoittavat, että se tarkoittaa tuomareiden ja oikeuslaitoksen halventamista, omien ja muiden maiden kansalaisten perusoikeuksien kaventamista, kansainvälisten kauppaja sotilassopimusten purkamista, Yhdysvaltain perustuslain kyseenalaistamista, uusien siirtolaisten määrän puolittamista, median sananvapauden rajoittamista – ja viimeisimpänä maan kansanedustajien puheoikeuden kieltämistä. Ne ovat vahvasti demokraattisia. Se olisi paha isku USA:n suurimman osavaltion hyvin toimivalle taloudelle, ja monen oikeusoppineen mielestä lisäksi perustuslain vastainen. Heitä on noin 200 miljoonaa, joista demokraatteja on 38, republikaaneja 28, riippumattomia 21 ja pienpuolueiden jäseniä tai puoluekantansa ilmoittamatta jättäneitä 15 prosenttia. Jos USA:n presidentinvaalin tulos perustuisi kansalaisten antamiin aanimääriin, Trump olisi hävinnyt vaalit kirkkaasti läntisten osavaltioiden vuoksi. Monet pelkäävät, että presidentti raivoissaan antaa sotilaille käskyn Kalifornian miehitämisestä. Silloin 55 miljoonaa republikaania vastassa on 145 miljoonaa toisinajattelijaa. Nokkapokkaa ei helpota, että Kaliforniassa on tosissaan alettu kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen osavaltion irrottamisesta USA:sta. Alpo Collanus San Diego, Kalifornia AFP / Saul Loeb Getty Images. Marraskuun valtakunnallisen vaalin tuloksena republikaaneilla eli valtion minimoijilla on nyt käytännössä kaikki valta Yhdysvaltain kehityksen suunnan määräämiseksi. Se pohjautuu valistusaatteeseen ja merkitDonald Trump on ennätyksellisen nopeasti ehtinyt sekoittamaan niin Yhdysvaltojen sisäpolitiikan kuin myös kansainväliset suhteet. Tämä tapahtui 7. Kaliforniassa haudotaan jo itsenäisyysajatuksia Pahin päänsärky Trumpille ovat suuret läntiset osavaltiot Tyynenmeren rannalla. HELMIKUUTA 2017 ” Trumpin vallan kolme ensimmäistä viikkoa osoittavat, että käynnissä on odottamattoman nopea ja radikaali täyskäännös. Entä jos samalla äänestysaktiivisuus nousee – se oli viime marraskuun presidentinvaaleissa vain 55 prosenttia eli 132 miljoonaa, vaikka äänioikeuttuja on 200 miljoonaa. USA:n asema oikeusvaltiona horjuu Trumpin voittoisan vaalilupauksen mukaan hän haluaa ”palauttaa Amerikan suuruuden”. Pelkistetysti tarkastellen USA:n kahdesta valtapuolueesta republikaanit katsovat, että valtiolle kuuluisi oikeastaan vain sotavoimien ylläpito, joka kustannettaisiin yhteisin verovaroin. Trumpin vainon kohteeksi ovat joutuneet kaupungit ja osavaltiot, joissa on demokraattien enemmistö ja jotka ovat ilmoittaneet, etteivät tule noudattamaan esimerkiksi Trumpin siirtolaispolitiikkaa. Jännittäväksi USA:n poliittisen kehityksen seurannan tekee, että tällä hetkellä republikaaneilla on lähes täysi määräysvalta liittovaltion päätöksistä, mutta tukenaan vain noin kolmannes maan äänioikeutetuista. Vero on USA:n republikaaneille ja monelle demokraatillekin kirosana. Kaikki Trumpin avainhenkilöiden nimitykset ovat sujuneet salamasotatyyliin. Kaikki muut toiminnot hoidettaisiin kansalaisten omin toimin ja muun muassa kansalaisjärjestöjen paikallisin sopimuksin. maa, jossa ei ole esimerkiksi yleistä sairausvakuutusta ja jossa kansalaisten eläketurva on käytännössä kokonaan markkinavoimien armoilla. New York on toinen suuri demokraattinen kapinalliskaupunki, mutta Trump asuu siellä suuren osan ajastaan omassa linnassaan, Trump Towerissa, eikä ole toistaiseksi ilmoittanut aikeistaan lähettää liittovaltion sotilaita miehittämään kotiaan. Erityisen hankala tapaus on Kalifornia. Jo nyt Trump on uhannut lakkauttaa kaikki valtionavustukset muun muassa Kalifornialle, jos osavaltio ei taivu presidentin tahtoon. Kaliforniassa ovat myös miljoonakaupungit Los Angeles ja San Francisco, jotka eivät aio noudattaa Trumpin siirtolaispolitiikkaa
Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä. Romania tienristeyksessä AFP / Daniel Mihailescu Romanian demarit ovat jatkaneet Ceausescun-ajan nationalistista ja länsikriittistä linjaa. – Oli silti hyvä, että vaali käytiin. 16 16. Ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014. Korruptio on ollut jo Nicolae Ceausescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta. Laajat liikenneuudistukset ja postilaki työllistävät. Se synnytti keskustelua. – Olen todennut, että minulle ei jää eduskuntaan yhtään ainutta äänestäjää, kun lähden maakuntaan kertomaan politiikasta ja antamaan ihmisille tilannekatsausta, Taimela sanoo. Hän kokee itsekin olevansa taustalla toimiva työmyyrä. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa. Juuri nationalismiin vedoten sosialidemokraatit pystyivät säilyttämään valtansa vuoteen 1996 asti jarruttaen samalla Romanian demokratisoitumista ja markkinataloutta. Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan, eli korruptionvastaiseen taisteluun. Katsomossa Taimela elää ”aivot narikassa”, tunteella. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan Kalevi Sorsa -säätiön sivuilta: sorsafoundation.fi Kirjoittaja on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Syntyi kiire väljentää rikoslakia. – Nyt voidaan olla yhtenäisesti Antin takana ja keskittyä tuleviin vaaleihin. Taimelassa ei ole pyrkyrin tai pelurin luonnetta – ei suurta egoa. Käytännössä Taimela ravaa usein arkipäivisinkin ympäri Varsinais-Suomea kertomassa ihmisille politiikasta ja demarien vaihtoehdoista. Näin toimimalla hän muistuttaa itseään, että kyse on vain neljäksi vuodeksi saadusta äänestäjien luottamuksesta, pätkätyöstä. Taimela kannatti Antti Rinteen uudelleenvalintaa SDP:n puheenjohtajaksi. Siellä keskitytään vain peliin. Rinnettä hän kuvaa eri mielipiteitä kunnioittavaksi ja yhteistyötä rakentavaksi johtajaksi. Satojatuhansia romanialaisia on osoittanut mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Edustajanpaikka on aina ansaittava uudelleen. Taimela laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: Ensin tulee valiokuntatyö, sitten työ maakunnassa ja vasta sitten täysistunnot. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosialidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan. Kiireen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Taimela tuli eduskuntaan ensiyrittämällä vuonna 2007 ja on sen jälkeen uusinut paikkansa. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa). M ielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. PSD keskittää valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita. Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Jo 10 vuotta hänen eduskunta-avustajanaan toiminutta Antti Kottia hän kehuu työpariksi, joka tuntee hänet läpikotoisin. Puoluejohtaja Liviu Dragnea on saanut kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä. Poliittinen takinkääntö Keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat. Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä. Käynnissä olevan kriisin laukaissut asetus oli tammikuussa muodostetun hallituksen ensimmäisiä päätöksiä. Kun poika voitti juniorijoukkueessa läntisen alueen mestaruuden Uudessakaupungissa pelatussa ottelussa, äiti kannusti katsomossa siihen malliin, että mietti, saako enää yhtään ääntä kaupungista eduskuntavaaleissa. Ääniä on piisannut. – Salossa kaikki tuntevat minut, siellä joutuu helposti tekemään politiikkaa. Katja Taimela on liikenneja viestintäja ympäristövaliokunnan jäsen. u u u VAALEISSA TAIMELA ON käyttänyt slogania rohkea puolustaja. Itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimat eroavatkin toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. PSD on tässä mittelössä vahvoilla, koska se on muodostanut liberaalipuolueen (ALDE) kanssa koalitiohallituksen, jonka takana on 54 prosenttia parlamentin paikoista. HELMIKUUTA 2017 Politiikassa tyynenä, katsomossa raivona Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi KUN SALOLAINEN SDP:N kansanedustaja Katja Taimela rentoutuu, hän painelee Salon Vilppaan miesten SM-sarjan koripallo-otteluun tai katsomaan 14-vuotiaan poikansa korismatsia. Kansanedustajan työlle Taimela antaa suuren arvon, vaikka poliittisen ilmapiirin kiristyminen ei tunnu hyvältä. Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimikkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian aate taustaa. Koripallokatsomo on hänelle ainoa paikka olla pois politiikasta. Heillä on jopa samana päivänä syntymäpäivä. Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue. – Jos nytkin ajattelemme hallituksen ideologisesti kovin porvarillisia ratkaisuja, tarvitaan myös puolustajaotetta, hän sanoo. PSD voitti vuoden 2016 vaalit selvällä enemmistöllä. – Yritän omalla työlläni puurtaa suosioni ja tekemisen hyväksyttävyyden. Hän ei edes halua nimetä eduskunnassa parasta ystäväänsä, koska tärkeintä on pitää avoimet välit kaikkien puolueitten toimijoihin. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä. Mutta ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa. KATALIN MIKLÓSSY Uutisanalyysi. – Joudutaan tekemään paljon työtä, että saataisiin joku tolkku niihin. Hän on pitänyt kiinni ruokapalveluvastaavan toimestaan Salon lukiossa. Euroopan unionin itäryhmän maiden ja myös Romanian suuri kysymys onkin se, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa. Tässä suhteessa se muistuttaa Puolan Laki ja Oikeus -puoluetta tai Unkarin Fideszia. – Aivan raivona, hän nauraa. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä
Voiko tehdä muutakin kuin tungeksia hiihtokeskuksissa tai vesipuistoissa tai singahtaa aurinkolomalle etelään. Monissa Lapin hiihtokeskuksissa voi vuokrata lumikenkiä ja esimerkiksi Espoon Nuuksion kansallispuistossa järjestetään suomeksi ja englanniksi opastettuja lumikenkäilyretkiä. 17 16. Hurraa Suomi voittoon ja bongaa livenä esimerkiksi vanhat legendat Janne Ahonen ja Hannu Manninen sekä tuoreemmista tähdistä esimerkiksi Krista Pärnäkoski sekä Niskasen sisarukset Iivo ja Kerttu. Tarkempaa tietoa hiihtolomaviikkojen ohjelmasta löytyy www.museot.fi LUMIKENKÄKÄVELYÄ Lumikenkäkävely luonnon helmassa on hauskaa puuhaa, mutta vaatii paljon lunta. MUSEOISSA SÄPINÄÄ Hiihtolomaviikot on huomioitu useissa museoissa eri puolilla Suomea. Seuraavalla viikolla eli viikolla 9 on Välija Kaakkois-Suomen koulujen vuoro ja lopuksi, viikolla 10, koittaa viikon vapaus Itäja Pohjois-Suomen koululaisille. Reippaan ulkoilupäivän kruunaa piknik ja kuuma kaakao kevätauringon paisteessa. Sauvat helpottavat tasapainon pitämistä ja antavat tukea. Lumikenkien avulla pääsee kulkemaan tiettömillä taipaleilla umpihangessa. Voi. M ike La pt ev. PERINTEISET HUVIT Perinteisten talvitouhujen vetovoimaa ja viihdyttävyyttä ei kannata unohtaa. HELMIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Hiihtolomakausi käynnistyy Ensi viikolla alkaa koulujen talvieli hiihtolomakausi. Mäenlasku, lumilinnojen rakentelu ja lumisota pysyvät lasten kestosuosikkeina vuosikymmenestä toiseen. Ensimmäisenä lomalle kirmaavat Eteläja Lounais-Suomen maakuntien oppilaat. On nonstop-grafiikkapajaa ja ohjelmointipajaa, voi sukeltaa seikkailuretkelle höyryveturien ja keisareiden aikaan, voi perehtyä vanhanajan koulunkäyntiin sekä kokeilla, miten omaa ajatteluaan voi leikkimieleisesti treenata robotin avulla. HURRAAMAAN HIIHTOA Talviurheilukaupunki Lahdessa pääsee nauttimaan suuren urheilujuhlan fiiliksestä hiihdon MM-kisojen merkeissä 22.2.–5.3
HELMIKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES TORVINEN . KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. 18 16
Yhtäkkiä mies kääntyi katsomaan häneen ja sanoi: ”mitä helvettiä?”. Holman päätyi sattumalta näyttelemään somalialaislääkäriä Mustaan Lumikkiin. Viimeksi kielitieteilijää huvitti metrossa nuoren tytön toistama ”sikakiva”-ilmaisu.. Kerran alkuaikoina vanhempi rouva kysyi hienovaraisesti: ”herra, saanko koskettaa teidän tukkaanne”. Yksi hänen opiskelijoistaan oli kuullut, että elokuvaan etsittiin tummaihoista suomea puhuvaa miestä, ja hän kertoi asiasta Holmanille. HELMIKUUTA 2017 Holokaustin koskettama kielitieteilijä A merikkalainen Eugene Holman vieraili joulukuussa Tallinnassa. Holmanille Helsingin kansainvälistyminen onkin ollut hyvin mieluinen ja kotoisa asia. Holman ei ole kohdannut Suomessa rasismia omalla kohdallaan. Holmanin muuttaessa Suomeen vuonna 1966 Helsingin yliopiston Fullright-stipendiaattina, maassa ei ollut vielä kovin paljoa ulkomaalaisia. Lehdessä oli juttu Musta Lumikki-elokuvan joulukuun esityksestä Teema-kanavalla, jossa Holman näytteli vuonna 1971. 19 16. Hän tajusi vieressään istuvan olevan sama henkilö kuin lehden kuvassa. Kahvilassa viereisessä pöydässä mies luki keskittyneesti Helsingin Sanomia. Sinänsä Holmanille näytteleminen ei ollut sen kummempaa kuin opettaminen, koska siinäkin hän oli tottunut tiettyyn rooliin
Kouluun tiensä selvittäneet tiesivät olevansa kes kivertoa älykkäämpiä. Kilpailua tai kiusaamista ”nörttiydestä” ei ollut. Holman oli kolmannella luokalla oppikoulussa, kun Adolf Eich mann jäi kiinni Argentiinassa vuonna 1960. Myös Yhdys valtojen historiassa on verisiä ja in hottavia tapahtumia, mutta niitä ei opeteta samoin, Holman luonnehtii. Nuorukaisen tunteet olivat sekavat. Holmanin koulukavereissa The Bronx High School of Science:ssä oli paljon Saksasta paenneiden juu talaisten lapsia, ja muutama heistä oli syntynyt keskitysleirillä. – Holokaustin historiaa lienee do kumentoitu parhaiten. Äiti oli kotirouva, mutta opiskeli myöhemmin yliopistossa sosiaalityöntekijäksi. Holmanin isä työskenteli farma seuttina. Heidän koke muksensa olivat läsnä. Holmanin perhe pääsi vain ker ran lomamatkalle, vuonna 1956 äidin siskon luokse Michiganiin. Myös opettajat olivat tavalla tai toisella holokaustin uhreja. New York oli jo tuolloin va paamielinen. He eivät saaneet varaamaansa hotellihuonetta ihonvärinsä takia. – Ymmärsin silloin, mitä tarkoit taa vastuu, Holman vakavoituu. Tajusin, että kansanmurhia tapahtuu, Hol man sanoo. Holmanille läheisin neljästä sisaruksesta on edelleen yksitoista vuotta nuorempi sisko, joka on myös humanisti ja kiinnostunut taiteesta. He seurasivat oikeudenkäyntiä ja keskustelivat aiheesta koulussa. Koulumatka oli viisikymmentä kilometriä, jonka poika kulki lin jaautolla ja metrolla. Myös monet ravintolat näyttivät perheelle ovea. Rotuerottelua ei hei dän arjessaan juuri näkynyt. Oppikouluyhteisö oli omaa luok kaansa, ja luokkakaverit oppivat toi siltaan valtavasti. 20 16. Suurin osa oli afroamerikkalaisia, mutta heidän joukossaan asui myös valko ihoisia. Sitä seurasi oikeuden käynti vajaata vuotta myöhemmin Israelissa. HELMIKUUTA 2017 Holokaustin vaikutukset läsnä Eugene Holmanin perhe oli kes kiluokkainen ja asui New Yorkin Queensissa viheralueella. Sitä Holman ei ole unohtanut. Siitäkös myyjä raivostui. Luokalla oli myös kreikkalainen, serbialainen ja virolainen oppi las. Mustien oikeudet tulivat Hol manille ajankohtaiseksi uudelleen opiskeluaikana, jolloin hän osallistui kahteen protestimarssiin Washing tonissa. Hän kirosi ja sanoi, ettei koskaan saisi sanoa niin, vaan ”thank you, mam”. He lau loivat välttyen väkivaltaisilta koh tauksilta.. Holman meni osta maan purukumia ja vastasi valkoi selle myyjälle ”thank you”. Orjia suvussa Holman kertoo oppineensa enem män asioista ja itsestään oppikou lussa kuin yliopistossa. Eichmann ei ollut suo raan tappanut ketään, mutta hän oli ollut vastuussa juutalaisten tunnis tamisista ja kuljetuksista keskitys leireille. Ne olivat rauhallisia. – Neljän vuoden aikana matkus tin suurin piirtein kuuhun, Holman nauraa. Välillä opettajatkin huomasivat tie tävänsä vähemmän kuin oppilaat. – Sen ikäinen ei yleensä tiedä vielä tällaisista asioista
. näyttelijänä muun muassa elokuvissa Titus Andronicus (1970) ja Musta Lumikki (1971) EUGENE HOLMAN. Se on vaarallista. Demokraatti.fi Holman iloitsee nykyisten mustien nuorten aiempaa paremmista kouluttautumisja etenemismahdollisuuksia. Vuonna 2012 luokalla oli 50. – Jokainen kieli on tapa tulkita maailmaa. Minulla on myös tuhansia entisiä opiskelijoita, Holman kertoo. – Niihin aikoihin David Irwing väitti, että meillä oli todisteet siitä, ettei holokaustia koskaan tapahtunutkaan. Siitä asti Holmania on kiinnostunut pseudoeli näennäishistoria. lukuisia käännöksiä suomesta, ruotsista, saksasta, venäjästä ja virosta englanniksi . luokkakokous. – Mulla pitäisi olla hyvät geenit, Holman hymyilee. Näin teki myös hän. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . – Se oli aika pitkälti oma ideani. Internet on edistänyt pienten kielivähemmistöjen tilannetta. Kerro jokin täysin kieliin liittymätön asia, josta olet kiinnostunut. On vain ikävä, että ennusteeni näkyvien vähemmistöjen olojen huonontumisesta toteutui Yhdysvalloissa niin nopeasti, Holman kiteyttää. Holman kuuntelee vähintään kymmenen minuuttia päivittäin uutisia jokaisella osaamallaan kielellä. Silti joissakin asioissa tilanne on mennyt taaksepäin, ja köyhyys on iso ongelma. He törmäävät vielä nykyisinkin toisiinsa joskus. Paul Hacker kirjoitti Ronald Reaganin puheen tämän Suomen kolmen päivän vierailulla toukokuussa vuonna 1988. Opettelin albaniaa, kun olin menossa käymään siellä. – En halua istua kotona yksin. Valheiden leviämisen voima Kun Holman ehdotti luennoivansa Helsingin yliopistolla holokaustista 2000-luvun alussa, häneltä kysyttiin ensimmäisenä, miten kyseinen aihe liittyy englannin laitokseen. Sitä voi käyttää yhdeksällä eri kielellä. Moni otti isäntänsä sukunimen vapautuessaan, jos tämä oli kohdellut orjiansa hyvin. Brittiläinen Irwing sai myös tuomion toiminnastaan Itävallassa. Tämän myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ottanut aseekseen. Yksi hänen kirjekavereistaan oli demareiden puoluetoimistossa pitkään työskennellyt Anneli Koivisto, joka oli Holmanille ensimmäinen linkki Suomeen. Holman harmittelee, että esimerkiksi liivi on peruuttamattomasti kuollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 21 16. syntynyt 1945 New Yorkin Brooklynissa . Holman iloitsee, että on voinut nähdä työnsä tuloksia. Albania on aika uskomaton paikka. – Internet on antanut mahdollisuuden levittää valheellisia tietoja. Holmanilla oli myös ruotsalaisia, saksalaisia ja venäläinen kirjeenvaihtotoveri, joiden kanssa kielitaito karttui. – Edelleen kolme prosenttia republikaaneista on sitä mieltä. . Myös kahdeksan vuotta sitten levisi huhuja, ettei Barak Obama olisi Yhdysvaltain kansalainen. Hyvin monista oli tullut humanisteja, vaikka koulu oli tunnettu luonnontieteellisestä painotuksestaan. Mitä uutta kieltä opettelit viimeksi. Äidinäiti asui puolestaan rotuerottelun vaikutusalueella Georgian osavaltiossa. Miten paljon monet asiat voivat vaikuttaa ihmisiin, vaikka ne eivät pidä paikkaansa. Monet ystävät ovat muuttaneet maasta pois tai kuolleet. Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Holmanin koulusta on lähtöisin seitsemän Nobelistia. Holmanin isä kuoli 94-vuotiaana. – Reagan yllätti kaikki puhumalla viimeisessä lauseessaan sujuvaa suomea, Holman muistelee. Oli iso yllätys, kun Holman luki sanomalehdestä luokkakaverinsa Ruth Goldbergin lähteneen suurlähettilään vaimona Suomeen. Georg Friedrich Händel on ylivoimainen suosikkini. Englannin laitoksen tehtävänä on nimenomaan tutkia tekstejä, Holman sanoo. Syntyperäisiä liivin puhujia ei enää ole, ja kielen luonnollinen siirtyminen on katkennut. – Aloitin suomen kielen opinnot hänen kanssaan vuonna 1958, Holman kertoo. Hänen isoisänisä oli orja. – Enää ei ole kyse vain mustien oikeuksista vaan kaikkien näkyvien vähemmistöjen oikeuksista, Holman selvittää. – Jatkoimme samoja keskusteluja, joihin olimme koulussa viimeksi jääneet, Holman tunnelmoi. Kirjeenvaihdossa Anneli Koiviston kanssa Holmanilla ei jäänyt koulunkäynniltä juurikaan aikaa harrastuksiin, mutta kirjeenvaihto innosti. HELMIKUUTA 2017 ” Jokainen kieli on tapa tulkita maailmaa. Barokkimusiikista. kielitieteilijä, englannintaja, Helsingin yliopiston englannin kielen emerituslehtori . – Jos osaa venäjää, pystyy improvisoimaan muita slaavilaisia kieliä, Holman selvittää. Toinen holokaustin kieltäjä oli Fred Leuchter, joka työskenteli teloitusteknologian johtavana asiantuntijana. Hänen äitinsä on 97-vuotias ja asuu edelleen New Yorkissa. Holmanin lisäksi kahden hänen luokkakaverinsa tiet linkittyivät Suomeen. Siellä oli paljon varakkaampaa, mitä kuvittelin. Saavutus, josta hän on aidosti ylpeä, on EU:n rahoittama viron kielen tietokonepohjainen videokurssi Eesti keel ja meel. Työn tulokset nähtävissä Holman puhuu englannin, suomen ja ruotsin lisäksi esimerkiksi japania, saksaa, viroa, unkaria, latinaa, esperantoa, goottia ja vepsää. Rotuerotteluun Holman oli tutustunut myös oman sukunsa kautta. . Millaiset suomen kielen sanat ovat mielestäsi hauskoja. . Haluan oppia joka päivä jotain uutta, hän sanoo. Nämä jutut saavat ilmaa siipiensä alle, Holman kiteyttää. Hääyöaie, välttämättömämmältäkään, lämpimämpi ja hevonen. He ovat edelleen yhteyksissä Facebookin kautta. . useita tieteellisiä julkaisuja . Gold berg kirjoitti myös Kirjeitä Suomesta -teoksen. Holman jäi eläkkeelle virastaan vuonna 2012, mutta käy yhä usein yliopistolla
Syötyään ne kietoutuvat toisiinsa pallomaisesti muistuttaen nukkumistilassaan turkiksella pinnoitettua jalkapalloa. Tunturialueilla sijaitsevat pesät ovat monesti puurajan tuntumassa tai sen yläpuolella, jossa tuisku on kerryttänyt notkelmaan paksun lumikinoksen, metristä jopa kolmeen metriin. HELMIKUUTA 2017 Luonto TEKSTI JA KUVA ANTTI SIMONEN Ahman koti on kuin alkuiglu Kuka keksi iglun. Käymälään eli tiettyyn samaan komeroon pesue käy tekemässä tarpeensa. Asian enempi tarkastelu johtaa kuitenkin helposti Euroopan suurimman näätäeläimen eli ahman jäljille. Suojautumiskeinoja on useita Ahmalla on näätäeläimille tavanomainen salainen ase: perärauhasten tuottama ilkeänpahanhajuinen aine, jonka se voi hätätilassa ruiskauttaa vainoojan päälle ja syntyneessä hämmingissä luikkia louhikkoon tai puuhun suojaan. 22 16. Varsinainen pesäkomero on kaivettu maanpintaan saakka. Ahmaemo juuri kaivamansa iglun oviaukolla. Puualueella ahmaemo muokkaa pesänsä tiheäokaisen kaatuneen kuusen rungon alle, jonne kannatusoksien suojaan syntyy turvaisa pesä, joka ulkopuoleltaan on saanut enemmän tai vähemmän lumikinoksenkin kerrosta näköja lämpösuojaksi. Monet pitävät ahmaa pahanhajuisena ja siivottomanakin, mutta se on osin herjapuhetta: usein ahma kaivaa pesäasumukseensa useita käytäviä ja kulkuaukkoja, mutta myös ruokakomeron ja erillisen käymälän ulostamista varten, molemmat siis erilleen varsinaisesta pesäkomerosta. Tästä ahma on vähitellen pyrkinyt laajentamaan elintilaansa etelän metsäiseen suuntaan. ” Syötyään ahman pennut kietoutuvat toisiinsa pallomaisesti muistuttaen nukkumistilassaan turkiksella pinnoitettua jalkapalloa.. Ahmaemo on kipakka suojelija Kaatuneen kuusen rungon alle ja tiheän oksiston suojaan tehtyä pesää ja poikasia on teräväkyntisen ja -hampaisen ahmaemon helpohko puolustaa esimerkiksi sen pahinta vihollista sutta vastaan, jonka ei ole helppo kookkaampana petona läpäistä oksien tiheää seulaa saamatta kuonoonsa äreän ahman puraisuja. Ahma on siis hyvin sopeuttanut ”igluelämänsä” sukunsa jatkamisen monipuoliseksi suojaksi ja turvaksi. Siinä paljaan maan päällä lumiluolassa on niukalti luppoa, sammalta ja jotain kariketta, joiden päällä ahman pennut kyyröttävät hieman niin kuin kanalinnut kiepissään. Ahman virtsa on melko väkevä hajuste, mikä on ymmärrettävää elinpiirin merkitsemisen kannalta ja kiimaviestinnän välineenä. Useimmiten kai siitä pisteet rapisevat inuiittien pussiin. Ehkä sillä on lumiluolastossa vihollista harhauttava merkityskin, jos vainolainen päätyy pesuetta tavoittelemaan, emo voi paeta toista ulostulokäytävää kantaen poikaset uuteen paikkaan – joskus on nähty ahman kantavan jopa kolmea pentua tällaisella muuttomatkalla. Ahman elinalue on sirkumpolaarinen eli napapiirin alueen pääasiallisesti käsittävää tundraa, osin metsäistä aluetta, mutta suurelta osaltaan myös puutonta tunturialuetta. Kyseessähän on lumirakennelmien hyödyntäminen talvikauden kylminä aikoina asumukseksi ja aivan erityisesti syntymäja kasvuikäisten jälkeläisten turvapaikaksi ja paleltumiskuolemalta suojautumisen varmistamiseksi
Ne tuovat hyvän sykkeen elämään, mutta myös irrottavat täysin politiikasta ja ylipäätänsä työasioista. HELMIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Jesse Jääskeläinen, 24 N äen peilissä luovan, energisen ja syvällisen kaverin. En ehkä vaikuta siltä kaverilta, joka käy arki-iltaisin salilla kamppailemassa. On pidettävä huolta omasta jaksamisesta. Olen kiitollinen ja onnellinen siitä, mitä elämä ja ihmiset ympärillä ovat tuoneet tullessaan. Et voi pysähtyä miettimään, mitä Trump möläytti viimeksi. Minulla se tapahtuu kamppailulajien kautta. Seurasin uutisia finanssikriisistä, populismin nousu huolestutti, kysymykset kestävästä kehityksestä kiinnostivat. Siksi noudatankin isoisäni neuvoa irrottautua säännöllisesti kaikesta. Hän päätti esityksensä sanoihin: “Muuttavatko teidän heimonne maailmaa?” Jokin siinä kolahti. Sitten näin sattumalta netissä Ted talks -videon, jossa professori David Logan puhui maailman muuttamisesta heimojen kautta. Sen videon katsottuani syntyi ajatus, osin jonka ansiosta olen tässä; haluan vaikuttaa siihen, miten maailma makaa. Suosittelen kaikille! Jesse Jääskeläinen on SONKin puheenjohtaja.. 23 16. Kaikella on kuitenkin alkunsa. Kun hyppäät laskuvarjo selässä lentokoneesta, sinun on pakko tietää, mitä olet tekemässä. Olin 18-vuotias ja pähkäilin monen muun nuoren tapaan, että mitä haluan tehdä elämälläni. Maastopyöräilyä, seinäkiipeilyä, laskuvarjohyppyä. Innostun lajeista, joissa on pakko keskittyä. Peili on myös armoton ystävä kertomaan, että arki on muuttunut hyvin hektiseksi. Lisäksi arjessa on myös mukana kaikenlaisia extreme-lajeja. Se tulee monesti ihmisille vähän yllätyksenä
Kysely julkaistiin samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti uusista maahantulosäännöksistä, jotka estäisivät maahan pääsyn tiettyjen muslimienemmistöisten maiden kansalaisilta. Karvapallojen oksentaminen on hyvä juttu, koska suolistoon kertyvät karvapallerot saattavat aiheuttaa kissalle hengenvaarallisen suolitukoksen. Mutta ne saattavat vähentyä tiedolla, ymmärryksellä, ja monipuolisella keskustelulla kaikesta siitä, mitä pelon takana on. Tyypillisiä myrkytyksen oireita ovat oksentelu, kuolaaminen ja ripuli. Myös ruokahalu voi kadota ja kurkku sekä suu ärtyä. Kokonaisiin ihmisryhmiin kohdistuva pelko on tehokas polttoaine vihalle, syrjinnälle ja konflikteille. Kaikista vastaajista 55 prosenttia vastasi kyllä. HELMIKUUTA 2017 AJATUSPAJA CHATHAM HOUSE julkaisi helmikuussa kyselyn, jonka tulos oli tämä: EU-maiden kansalaiset eivät halua maahanmuuttajia muslimienemmistöisistä maista. Tietämättömyydestä. Elina Hirvonen Moskeijan henki Kissaperheen huonekasvit syyniin Kissat pureskelevat ja syövät mielellään ruohoa. Monet leikkokukat ja ruukkukasvit tai niiden maitiaisneste ovat kuitenkin myrkyllisiä kissoille, osa jopa hengenvaarallisia. Toinen maailmansota tuhosi osan moskeijasta, eikä sen merkitys sodan jälkeen palannut ennalleen. u u u JOS CHATHAM HOUSEN kyselyyn on luottaminen, EU-maiden kansalaiset ovat radikaalimpia kuin Trump. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Jos ruohoa ei ole saatavilla, saattavat kissat kohdistaa luontaisen ruohonpureskelutarpeensa asunnon huonekasveihin. Nyt olisi hyvä hetki palauttaa moskeijan keskustelujen henki. 24 16. Myös apila ja raparperin lehdet voivat aiheuttaa vakavia myrkytysoireita. Mieltymyksen syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta ruohonsyönti saattaa auttaa kissaa oksentamaan ulos vatsaan kertyneitä karvapalloja. Nora Vilva Demokraatti Getty Images. Mutta se, että toive maahanmuuton lopettamisesta kohdistuu kaikkiin muslimienemmistöisten maiden kansalaisiin, kertoo myös jostain muusta. Kissalle voi itse kasvattaa ruohoa nakerreltavaksi tai ostaa ruokakaupan vihannesosastolta valmiiksi kasvatettua vehnänorasta. Vielä viime vuoden keväällä ”vain” 29 prosenttia saksalaisista ja ranskalaisista suhtautui muslimeihin negatiivisesti, nyt muslimien maahanmuuton lopettaisi heistä yli puolet. Pelkoa ovat varmasti lisänneet Isis ja Euroopan maissa tapahtuneet terrori-iskut. u u u TIETÄMÄTTÖMYYDEN JUURET LÖYTYVÄT helposti, jos pohtii eurooppalaisen tiedotusvälineiden uutisointia muslimienemmistöisistä maista, ei ainoastaan viimeisen vuoden, vaan vaikkapa viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Jotkut katit saattavat uteliaisuuksissaan myös latkia maljakosta leikkokukkien vettä. Liljojen lisäksi kissoille vaarallisia kasveja ovat muun muassa krookus, marjakuusi, vehkat, kielo, atsaleat ja sormustinkukat. Yli puolet meistä olisi valmis sulkemaan maidensa rajat kaikilta maailman viidenkymmenen muslimienemmistöisen valtion ihmisiltä. Tässä keskustelussa Euroopassa asuvat muslimit ovat avainroolissa. Etenkin liljakasvit saattavat aiheuttaa rajun myrkytyksen, joka vaurioittaa kissan munuaisia niin pahoin, että kissa saatetaan joutua lopettamaan. Maailmansotien välissä eri taustoista tulevat ihmiset kävivät Berliinin Wilmersdorfin moskeijassa filosofisia keskusteluja Euroopan tulevaisuudesta, eurooppalaisista arvoista ja ihmiskuvasta. Vain viidennes sanoi ei. Keskustelun käyminen heidän kanssaan, ei heidän ohitseen, on paras tapa vähentää myös pelkoja. Pelko ja viha eivät vähene tuomitsemalla, tai kieltämällä niiden olemassaolo. Keskustelulle on olemassa historialliset juuret. u u u PELKO JA VIHA eivät vähene tuomitsemalla, tai kieltämällä niiden olemassaolo. Historiasta ei löydy esimerkkiä, jolloin tällaisesta pelosta olisi seurannut mitään hyvää. Mikä on islamin rooli Euroopassa, nyt ja tulevaisuudessa. Indonesialaisista egyptiläisiin, intialaisista turkkilaisiin, lapsilta, vanhuksilta, ihmisoikeusaktivisteilta, rauhannobelisteilta. Tutkijat kysyivät kymmenen EU-maan kansalaisilta, pitäisikö kaikki maahanmuutto muslimienemmistöisistä maista lopettaa. Sodista ja konflikteista kerrottiin, kyllä. Pelosta ja vihasta islaminuskoa ja muslimeita kohtaan on tullut Euroopassa nopeasti valtavirtaa. Mutta miten paljon kuulimme mistään muusta. Jos kissalla on taipumusta kukkien ja kasvien lehtien järsimiseen, kannattaa myrkylliset kasvit siirtää visusti kissan ulottumattomiin tai antaa ne kokonaan pois. Hengitysvaikeudet, vapina, kouristukset, laajentuneet pupillit, rytmihäiriöt ja kooma ovat erittäin vakavan myrkytyksen merkkejä, jolloin kissa on hengenvaarassa ja eläinlääkärin hoitoon pääseminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää. Siihen aikaan islaminuskoa ei koettu uhkana, vaan luontevana osana eurooppalaista elämää. Toisinaan voi esiintyä myös suun vaahtoamista
Kaski aloittaa kier tueensa 2. Ti lillä on kymmenen kuvaa Ate neumin kokoelmien teoksista, muun muassa Albert Edelfeltin, Hugo Simbergin, Maria Wiikin ja Väinö Kunnaksen ja Vilho Lammen maalauksia. HELMIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi K la ss ik ko ta id e tu le e ka ns an lu o Ateneumin taidemuseon ”Klassikot kiertueella 2017” vie Helene Schjerfbeckin ”Toipilaan” ja Eero Järnefeltin ”Kasken” 11 taidemuseoon kautta maan. Lisäksi käytettävissä on 48 ku vaa Sinebrychoffin taidemu seon teoskuvaa. toukokuuta Turun taidemuseosta, jonka jälkeen se nähdään Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Teoskuvat löytyvät osoitteesta https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/albums. Klassikot kiertueella 2017 on osa Suomi 100 juhla vuoden ohjelmaa. Toipilas aloitti kiertueensa tiistaina Ahve nanmaan taidemuseosta Maa rianhaminasta, jonka jälkeen se nähdään Tampereella, Kok kolassa, Kemissä, Inarissa ja Raumalla. Teokset ovat nähtävillä kus sakin museossa noin kuukau den ajan. Kansallisgallerian Flickrti liltä löytyy myös muita käyt töön avattuja teoskuvia sekä historiallisia valokuvia. Järnefelt maalasi savolaisten maatyöläisten ras kaan aherruksen kuvauksen osittain ulkona, kaskiaukiolla. 25 16. Schjerfbeckin Toipilas (1888) on maalattu Englan nin Cornwallissa St. Demokraatti Vilho Lammen Omakuva (1933) on yksi vapaaseen käyttöön tulleista Kansallisgallerian teoskuvista.. Kansallisgalleria on myös avannut molempien maalaus ten sähköiset teoskuvat vapaa seen käyttöön, jolloin niitä voi käyttää lupaa pyytämättä. Ivesin ky lässä. Järnefeltin Kaski/Raatajat rahanalaiset (1893) on koti maisiin aiheisiin keskittyneen maalarin tunnetuin teos ja yksi Suomen taiteen kultakau den ikoni. Teoksen vastaanotto ko timaassa oli aluksi ristiriitai nen – teknistä suoritusta kii tettiin, mutta teosta pidettiin toisaalta liiankin realistisena
Taitei lija suunnitteli teoksesta useampi osaista, mutta muut osat jäivät luon nosasteelle. Thomas Nyqvist: Ostari, 2015.. Mutta taidemaa ilman vanhaa valtaa – erityisesti Akseli Gallen-Kallelaa – vastaan hän taisteli kiihkeästi. Tällaista purkutalojen ja rau nioiden kuvaamista voi hyvälläkin syyllä pitää kannanottona kaikkea vanhaa miljöötä kohtaan tunnettua hyljeksimistä ja purkuvimmaa vas taan. Hänen isänsä oli savolai nen juoppo sekatyömies, joka kuoli ryyppyretkellään, kun poika oli kym menvuotias. Se on monin tavoin vaikuttava. Sen sijaan Tyko Sallinen (1879– 1955) hankki tarkoituksella maineen proletaarina ja kapinallisena. Nämä aiheet tarjoavat hyvän pohjan vä rien koettelulle. Hän ei kui tenkaan ollut itseoppinut taiteilija. Maalaus kuvaa lapsuu den muistoa, isän kuolemaa. Hän oli mu kana myös maineikkaassa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Hän kuvasi tuota kansaa kuitenkin ajankohtaisten euroop palaisten taideoppien tarjoamilla keinoilla. Ja lopulta Thomas Nyqvist etsii myös lähtökohtia puhtaasti maa lauksellisille tavoitteilleen. Rujot maisemat Thomas Nyqvist on miltei koko uransa ajan kuvannut rakennuk sia ja miljöitä, mutta niiden tulkit sijana hän on etsinyt uusia kohteita ja uusia näkökulmia. Mukana on myös muita kiinnos tavia teoksia kuten varhainen Hau taheikin mummo (1897) ja Kuppari 1899. Kapinallinen hän oli taiteellisessa mielessä, mutta ei niinkään yhteis kunnallisesti. 26 16. Didrichsenin museon näytte lyssä keskeisessä osassa on Lapsuu den muisto (1903), joka on lainassa Budapestin taidemuseosta. Ne ovat rujon ja kiihkeän kansan erinomaisia kuvauksia, mutta myös taiteellisesti kiinnostavia. Hän oli alkuperäiseltä amma tiltaan räätäli ja hyvin toimeentule van räätälin poika, joka osasi sekä suomea että ruotsia; taidepiireissä muun ohella Ateneumin koulussa ruotsin kielen taito oli tarpeellinen. Rissanen oli taitava piirtäjä, ja tuo ominaisuus on vahvasti mukana myös hänen maalauksissaan, jotka suurelta osaltaan ovat akvarelleja. Rissasesta yritettiinkin tehdä – varsinkin itsenäisyyden ensi vuo sina – luonnonlahjakkuutta, kan sasta noussutta neroa. Siinä hän onnis tuikin. Toisaalta siinä voi nähdä myös romanttisen ulottuvuuden, nostalgi senkin puolen. Hän oli opiskellut Suomen taideyh distyksen piirustuskoulussa, Kuva taideakatemian edeltäjässä, ja hän jatkoi opintojaan Pietarissa Ilja Repinin oppilaana ja myöhemmin Ita liassa ja Ranskassa. Seppo Heiskanen Juho Rissanen: Isän kuolema, 1902. Öljyväreihin hän tarttui vasta vart tuneena taiteilijana. Suomalaisten kansanihmisten voimallinen kuvaaja Rissanen epäi lemättä oli. HELMIKUUTA 2017 Kansankuvaajia, kapinallisia ja rujoa maisemaa Juho Rissanen (1873–1950) oli maamme ensimmäinen proletaari taiteilija. Tämän kauden hienoja teoksia ovat monet omaku vat ja vaimon Mirrin kuvat. Esillä on myös pieni, pos tikortin kokoinen luonnos aiheesta. Hän sai alusta asti hyvän vas taanoton, ja suomenkielisyydestään huolimatta hän pääsi jopa Albert Edelfeltin suosioon. Alkuvai heessa hänen palettinsa rakentui puhtaiden sateenkaaren värien va raan, ja hän käsitteli väriä materiaa lina kiinnostavasti. Rauta kaulassa teos (1900) kuvaa häpeäpaaluun kahlittua ri kollista. Aina hän on myös löytänyt tuoreen näkökulman aiheisiinsa. Toisaalta kuvaaiheiden sijoittumi nen maalaustilan pintaan vailla nä kyvää syvyyden tuntua tuo mieleen ranskalaisen Puvis de Chavannesin teokset. Kiihkeä kapinallinen Juho Rissanen ei erityisemmin ko rostanut proletaarista taustaansa. Jytkyt ja Hihhulit ovat tuon kauden tunnettuja ja hienoja maalauksia. Kansalaissodan ai kaan hänestä sukeutui valkoisen puolen kannattaja. Rissanen ei ollut käynyt edes kansakoulua, joten häntä voi pi tää alkujaan varsin oppimattomana. Kapi nallinen hän toki oli mutta ei prole taari. Maalauksissa on jylhää selkeyttä kuin konsanaan italialai sessa klassisessa kirkkotaiteessa. Taiteilijana Sallinen oli oman aikan sa eturintamassa. Myöhemmin sävyt muuttuvat tummemmiksi ja sommittelu entistä rakenteellisemmaksi, ehkä kubismin vaikutuksesta. Viime vuosina hän on etsinyt kohteita kau pungin laitapuolelta, jättömailta ja raunioista. Uransa alkupuolella Nyqvist ku vasi klassisia rakennuksia ja sisäti loja lähes kolmesataa vuotta sitten eläneen italialaisen taiteilijan ja ark kitehdin Piranesin hengessä. Hän halusi päästä sisälle suomalai siin taidepiireihin
saakka. saakka, ti–su 11–19 Galleria Ama, Helsinki Thomas Nyqvistin maalauksia Avoinna 26.2. Axel Antas: Pathetic Fantacy 3, 2017. Muuttuva valo ohjaa matkaani, 2016. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE KUVATAIDE Axel Antaksen teoksissa on sekä käsitteellinen että visuaalinen ulottuvuutensa. Myös perinteinen kiveltä työstetyt vedokset saavat aivan oman värillisen syvyytensä. Tm-galleria 19.2. HELMIKUUTA 2017 Näyttelykuvia Tamara Piilolan suurissa maisemamaalauksissa hehkuvat valot ja varjot. Tyko Sallinen: Hihhulit, 1918. Galleria G 26.2. saakka, ti–su 11–18 HAM Helsingin taidemuseo Tyko Sallisen maalauksia Avoinna 27.8. Galleria Heino 26.2. Niiden monipolviset viivarytmit vievät katseen mukanaan. Taiteilija muokkaa maailmaa sekä konkreettisesti että kuvaamalla sitä. saakka KUVATAIDE KUVATAIDE Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Juho Rissanen – Lapsuuden muisto. saakka.. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16 Tamara Piilola: Kultasade, 2016. Niissä on myös aimo ripaus eksotiikkaa. Avoinna 28.5. Tyko Sallinen: Äiti ja lapsi, 1910. Hän on taivutellut erikokoisten painojen avulla puita ja pensaita ja valokuvannut niitä, ja toisaalta hän myös piirtää yksityiskohtaisesti maisemaa. 27 16. Marita Mikkolan litografiat ovat vapaamuotoisen abstrakteja. Toisaalta niistä tunnistaa suomalaisen koivikon tai järvimaiseman, mutta toisaalta myös viidakon tunnelman
Turkulaisille on tuttu tarina hänen ja Mauno Koiviston ensimmäisestä tapaamisesta Kårenin suljetulla ovella 5.12.1950 ja siirtymisestä siitä työväentalolle Pansiolaan tansseihin. Pääsy Lauttakylän oppikouluun määritti Tellervo Koiviston koko elämänkulun. Muutto Turkuun Tellervon elämässä uusi aika alkoi 1950 hänen päästyään Turun kauppakorkeakouluun. 28 16. Maukan (turkulaisittain) ”kirveellä veistetty” ulkonäkö ei erityisesti miellyttänyt Tellervoa, mutta kotimatkalla kiinnostuksen oli herättänyt kumppanin puhe tämän työn alla olevasta fil.kand.-tutkielmasta. Maunon jatkaessa Turussa opintojaan Tellervo oli vuosina 1954–57 elämänsä ”ainoassa oikeassa työssä” tuntiopettajana ja hallintotehtävissä Turun konttoriopistossa. Tiedän, että itket, mutta se ei haittaa. Tytär Assi syntyi keväällä 1957 perheen asuessa Patterihaan Arava-asuntoon. Jari Soini Tellervo Koivisto kotioloissaan keväällä 2016.. Uskallan väittää, että ilman Tellervoa Suomella ei olisi ollut Koivisto-nimistä presidenttiä. Tellervon Einari-isä oli äärioikeistolaisella paikkakunnalla tunnettu sosialidemokraattinen kunnallispoliitikko, jonka muilutusuhkaus sai äiti Marian nukkumaan pahimpina aikoi na kirves sänkynsä alla. Lauttakylässä maailma laajeni Punkalaitumella pienviljelijäperheeseen kolmantena lapsena vuonna 1929 syntyneen tytön lapsuus ja nuoruus kuluivat yhteisössä, jota sisällissota jakoi kahtia pitkään. Seuraavat pari vuotta Mauno työskenteli opettajana Eurajoen ja Vahdon kouluilla, joista jälkimmäisessä Tellervo nuorena vaimona oli jo mukana. Tästä jääneet traumat purkautuivat myöhemmin syvänä masennuksena, jonka Tellervo toi rohkeasti myös julkisuuteen. Maukan kihlatessa Tellervon 25.3.1951, Barbaralle lähtenyt erokirje puhuu kuitenkin melko syvällisestä suhteesta. Mies ei kysellyt kumppaninsa mielipidettä vaan pohdiskeli kävellessä teemaa ”onko olemassa absoluuttista totuutta vai onko totuus aina subjektiivista?” Tarkkaan kuunnellut Tellervo ajatteli, että ”onpas mielenikiintoinen kaveri”, ja sopi kotiovella seuraavasta tapaamisesta pohdiskelijan kanssa. Päätöksensä tehtyään kirjan kohteella oli rohkeutta tarjota mitä intiimeimmät nuoruuden rakkauskirjeensäkin (silloin vielä kirjoitettiin) käyttöön. Suhteen kehityksen tiellä oli vielä Koiviston edellisen kesän Englannin matkan rakkaus, jonka kohde oli nuori aktiivinen feministi, walesilainen sairaanhoitaja-opiskelija Barbara. HELMIKUUTA 2017 Demari jo syntyessään KIRJAT Anne Mattsson: Tellervo Koivisto – elämäkerta Siltala 2017, 424 s. Muutto 25 kilometrin päähän Huittisten kuntakeskukseen edusti korvesta tulleelle ”suurta maailmaa.” Synkkyyttä ja ahdistusta loi puolestaan uskonnonopettaja pastori Lauri Jokinen, jonka ahdistelusta ja tyttöjen piiskaamisesta pappilan kansliassa monet tytöt joutivat kärsimään. Ota rauhallisesti...” Barbara vastasi vielä kirjeeseen ja lähetti joulukortin 1951. Tellervo Koivisto harkitsi kolme vuotta ennen kuin hyväksyi ”sattumien summana syntyneen elämänkulkunsa” kuvauksen ennen sen painamista. ”Ilman avioliittoa Mauno Koiviston kanssa ei tätä kirjaa suunniteltaisi”, hän totesi hyväksyessään projektin. Alituinen niukkuus koetteli. Leikkikavereitakaan ei juuri ollut. Ehtoja hän ei työlle asettanut, ainoastaan valmiin aineiston lukuoikeuden ennen kirjan painoon menoa. Tässäkin näkyy Tellervon satakuntalainen maanläheisyys, itsensä vähättely ja oman merkityksensä kyseenalaistaminen. Siihen viittaavat otteet kirjeestä: ”Sano mitä sanot, mutta minä en luvannut sinulle mitään… Nyt olen rakastunut suomalaiseen tyttöön, joten lopetan kaikki suhteeni muihin tyttöihin... Tällainen yksityisyytensä peloton paljastaminen hämmentää ainakin monia muita korkealle yhteiskunnallisessa hierarkiassa nousseita kansalaisia
Hänen valtuustotyönsä loppui vuoden 1982 alussa, kun aviomiehestä tuli presidentti. Omaa ajatteluaan kehittääkseen Tellervo hakeutui erilaisiin yhteiskunnallisiin keskustelupiireihin, kuten YPSY, Yhteiskuntapoliittinen sosialidemokraattinen yhdistys tai ulkojäsenenä talouspoliittisena ajatushautamona tunnettuun O-ryhmään. Koivisto, oikealla Tellervo Koivisto.. Hän osallistui Yhdistys 9:n tapaisissa järjestöissä konkreettiseen tasa-arvotyöhön, mutta erityisen tärkeänä hän piti työtään Lasten Kesä -järjestössä. On hämmentävää, että taistelukehoituksen kirjoittaja oli sama mies, joka vajaa vuosi aiemmin oli julkaissut Maiju Lassilana kirjailijapseudonyymin viimeisen romaanin ”Mestari Nyke”. Sen sijaan työ Helsingin kaupunginvaltuustossa oli mielekästä, asiat pienempiä ja hallittavampia ja työyhteisö kannustava. Manassella se on harvinaisempaa sorttia: hän ei osaa sanoa vokaaleja i ja a. Nykeltä taas ei taitu ässä. Alun tahmeuden jälkeen ihmisiin tutustui jo paremmin, joten noistakin ajoista on jäänyt monta hyvää ystävää ja muistoa. Lassila marssittaa muutenkin tarinaansa vallattoman joukon kirkon virallista edustusta ja maallikkosaarnaajia, jotka puhuvat paitsi viisauksia sekä perheja lemmenasioita myös paljon tyhjää. Untola-Lassilaa ei myöhemmin ole arvostettu satiirikkona, vaan hänet on tungettu kevyemmän huumorin fakkiin. Vastuu Tähtelästä on siirtynyt Assi-tyttärelle, joka muokkaa paikkaa omiin ja perheensä tarpeisiin. Eduskuntaan hän joutui SK:n kolumninsa ja myönteisen tv-julkisuuden imussa ”vähän vahingossa”. Kuten Tellervo totesi, ”tänne on tultu töitä paiskimaan, ei lekottelemaan”. Siis aikana, jolloin Nokiankaan brändistä ei ollut vielä kuin ihan hento verso (Suomen Gummitehdas otti Nokia-nimen käyttöön vasta seuraavalla vuosikymmenellä). HELMIKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden kirjasarjassa lehden kirjallisuuskriitikot ovat subjektiivisin kriteerein valinneet jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden teoksen, joka kertoo jotain erityistä tästä maasta, kansasta ja sen kielestä. Tähtelässä töissä Oman Onnelansa Koivistot löysivät Inkoon Tähtelästä, josta tuli perheen kiintopiste. Ja tyhmät kakarat. Kirja on hilpeä, verbaalisesti leikittelevä satiiri tekopyhyydestä ja kirkollisista hierarkioista ajalta, jolloin näistä asioista ei ollut tapana huumoria lasketella. Ehkä Lassila ylipäätäänkin ansaitsisi riehakkaampia eläköön!-huutoja kuin mitä kirjallisesta kaanonista on kuulunut. 29 16. Kontaktin ylläpito on tärkeämpää kuin sisältö. u u u Mainitusta Manassesta kulkee suora yhteys Nykäsen talon pikkudespoottiin, sillä näitä kahta naskalia yhdistää ikävä osaamisvaje: puhevika. Nyke on niin kova luu, että hän on tehnyt osaamattomuudestaan nykykielellä ilmaisten brändin – itse asiasta mitään ymmärtämättä. Lassilahan oli mestari käyttämään dialogissaan ilmaisuja, joilla ei ole muuta tehtävää kuin täyttää hiljaisuutta tai antaa sanojalle ehkä muutama sekunti kelausaikaa mahdollisen asiaviestin muotoilemiseen (jota ei useinkaan sitten tule). Tellervon viisivuosittain pidettyjen syntymäpäivien vierasluettelossa valtaosa ystävistä on aatepohjaltaan sosialidemokraateja, joukossa muutama muistakin puolueista. Jos siinä joku saa piikkiä lihaansa, niin lappusilmäiset papit ja maallikkosaarnaajat. Sen verran Tellervo on kuullut remontin etenemisestä, että kosteutta ei ole löytynyt mistään rakenteista. Emännälle kuului puutarha, isännälle metsätyöt ja rakennusten kunnostus ja hoito. Työ Arkadianmäellä ei tuntunutkaan kovin motivoivalta, joten hänelle riitti yksi kansanedustajakausi. Ari Valjakka Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Turun Sanomien päätoimittaja vuosilta 1990–2006 1970-luvun alkupuoliskolla SDP:n eduskuntaryhmässä istuivat täyskaimat: kuvassa keskellä Tellervo M. Tellervo pitikin tätä työtä oman indentiteettinsa kannalta tärkeimpänä jaksona elämässään. Untola kirjoitti Maiju Lassilan nimellä lyhyenä ajanjaksona verrattoman sarjan humoristisia kansankuvauksia: vuosina 1910–1917 hän julkaisi parikymmentä kirjaa, joukossa sellaiset mestariteokset kuin ”Manasse Jäppinen”, ”Liika viisas” ja ”Kuolleista herännyt”. Hän joutui edustustilaisuuksiin, joissa rouvat olivat häntä vanhempia, ja elämänpiiri useimmiten toisenlainen kuin pienviljelijän tyttärellä. Hänen henkilöidensä jaaritukset voivat nykylukijasta tuntua uuvuttavilta, mutta siinä maailmassa tyhjäkin puhe edustaa ”connecting people” -ajattelua. Herranpelkoisessa yhteisössä häntä kutsutaan Mestari Nykeksi, jonka ”ättän” tavoittelua pidetään lähes raamatullisena valaistumispyrkimyksenä. KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Puheviasta on brändiksi Tämän lehden edeltäjässä, Työmiehessä, julkaistiin aika tasan 99 vuotta sitten eli 13.2.1918 Irmari Rantamalan signeeraama artikkeli otsikolla ”Eteenpäin!” Aseisiin tarttumiseen ja taistelukentille lähtöön kannustanut agitaatio oli varmaankin yksi niistä asioista, joka sinetöi Rantamalan eli Algot Untolan kohtalon – teloituksen Suomenlinnan vesillä keväällä -18. Rolf Bamberg Demokraatti OSA 1/10: 1917–1926 Maiju Lassila: Mestari Nyke Otava, 1917 Edustamista ja edistyksellisyyttä Mauno Koivistolle esitetty kutsu Helsingin Suomalaisen Säästöpankin johtajaksi merkitsi perheelle muuttoa pääkaupunkiin, jossa puolison nopea urakehitys aiheutti ristiriitaisia tilanteita Tellervolle. Mestari Nykessä ei siis ole tietoakaan herravihasta tai katkeruudesta
HELMIKUUTA 2017 Dippaa tykimmin. 30 16
Vai komeiden talvipäivien houkutus muihin kuin kirjallisiin aktiviteetteihin. Luulisin silti – ehkä – että kyseessä on Pelle Miljoona (Petri Samuli Tiili) ja hänen genre-teoksensa ’Roudari’ (2014). Demokraatti. Kuka, mikä teos. TTT:n syksyä värittää tuore Kekkos-näytelmä Tampereen Työväen Teatterin syysohjelmistossa on luvassa neljä kotimaista kantaesitystä ja klassikoita. HELMIKUUTA 2017 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 7 SITAATTI Viikon tehtävästä tyhjentävä vihje heti pöytään: tarkkaavaisen lukijan ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. 1967), joka on tullut tunnetuksi CMX-yhtyeen laulajana, sanoittajana ja basistina. Tyrkkö kokosi presidentin kanssa yksityistä Kekkos-arkistoa ja auttoi häntä hänen lukuisten kirjojensa toimittamisessa. Helsinkiläinen riemuvisalainen (mukana kaikki 25 vuotta!) Sirpa Taskinen sen tietysti tiesi. Yrjänän sanoituksissa on paljon symboliikkaa ja vaikutteita. Suuren näyttämön musikaalina nähdään lajin vankka klassikko ”Viulunsoittaja katolla”, jonka ohjaa Miika Muranen. Otso Kauton ohjaus tuo huijarit ja hyväuskoiset nykypäivän valoon, peruukkeja ja yltäkylläisyyden kosketusta unohtamatta. Yli 400-sivuisesta päiväkirjasta ei sitaattia kuitenkaan löytynyt. 31 16. Salmelaiselle niin ikään tulevasta Molièren ajattomasta ”Luulosairas”-komediaklassikosta on luvassa raikastettu toteutus. Tasavallan presidentti ja toimittaja Maarit Tyrkkö tapasivat ensimmäisen kerran 1973, kun Ilja Glazunov maalasi presidentin muotokuvaa. (Rb) TTT:n syysohjelmistoon tulevan Luulosairasklassikon pääroolissa medikalisaatiouskovaisena Arganina nähdään Auvo Vihro. Isoäiti, joka aina tiesi mitä tehdä, oli iskenyt käärmeenpoikasten päät murskaksi kivellä.” Eva ei avautunut Mikäs nyt mätti. Mutta ihmeelliset, kookkaat munat eivät kuuluneetkaan satumaiselle, kirjavalle linnulle niin kuin lapset kuvittelivat, vaan maailman nopeimmalle käärmeelle. Nuo kaksi viimeksi mainittua muuten osallistuivat uransa alkumetreillä 1987 neljän bändin yhteiselle kiertueelle otsikolla ”Rock runt riket”. ”Samana aamuna isoäidin padan pohjalla oli kiemurrellut kaksi puolen metrin mittaista, vastakuoriutunutta mustan mamban poikasta. Yrjänään (s. Nimiroolissa nähdään Auvo Vihro. Vai ehkä simppelisti se, että tehtävä vain koettiin liian vaikeaksi. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Visajanalla taas tuoretta tekoa, tämän vuosikymmenen alkua on tämä kiitelty teos, jonka kirjoittaja on juuri debytoinut toisen taiteenlajin parissa. Tevjen roolissa on Ola Tuominen, hänen vaimonaan Petra Karjalainen ja tyttärinä Petra Ahola, Maria Lund ja Miila Virtanen. Tutustumisen arvoinen ja kiintoisa muusikko-runoilija, joten visan ’lähetystehtävä’ toimi erinomaisesti.” Myös Veikko Huuska Ikaalisista koettaa rohkeasti kepillä jäätä. Lukuisista suomalaisista pop-muusikoista päädyin A. Hain kirjastosta Yrjänän teoksen ’Päiväkirja 1995–2008 – Taiteesta ja elämästä’ ja kahlasin sen läpi. Kyseisenä vuonna Haminan Tervasaaressa paljastettiin rock-legendan patsas (taiteilija Heimo Suntio). Isolle puolelle on luvassa muutakin musiikkiteatteria, sillä Tiina Puumalainen kirjoittaa sinne parhaillaan uutta, Kaj Chydeniuksen musiikkiin perustuvaa näytelmää ”Vallaton väki”. Pertti Vuorela Espoosta edustaa jälleen visaukon ihailemaa tervettä visahenkisyyttä, jossa ei vääriä polkujakaan kavahdeta. 2006) Dahlgren kertoo laulujensa synnystä ja matkoistaan Lontooseen, Pariisiin, Helsinkiin, Phuketiin, Melbourneen, Ahvenanmaalle – melkoista menoa – ja pohtii onko hän (tuolloin) 44-vuotiaana jo liian vanha poptähdeksi. Hänen avioliittonsa Efva Attlingin kanssa lienee Ruotsissa tasoittanut tietä tasa-arvoiselle avioliitolle, joskin Efva nykyisin on naimissa miehen kanssa.” Sen verran Sirpan aloitukseen, että ”rock” on käsitteenä laajempi kuin usein kuvitellaan. Eino Salmelaisen näyttämön kantaesitys on Maarit Tyrkön menestyskirjoihin perustuva ”Presidentti ja tyttö”, joka vie katsojat suoraan Urho Kekkosen sisäpiiriin. ”Nyt oli niin vaikea visa, että se jäi ratkaisematta. Viimeinen kerta oli Tamminiemessä marraskuussa 1981, silloin presidentti ei enää tuntenut luottoystäväänsä. Yhdelle palkinto. Joka tapauksessa ihan pohjakosketusta hivottiin tällä viikolla: kolme vastausta, joista vain yksi oikea. W. 1960) ei todellakaan tule ensimmäiseksi mieleen, kun genrenä on ’Pohjola-rock’. Kirja päättyy Helsingin juhlaviikkojen konserttiin vuonna 2005, jossa hän taisi esiintyä Huvilateltassa. Vastaan kuitenkin, vaikka tiedänkin olevani väärässä. Iso hatunnosto kaikille, myös rohkeasti kotimaisen rockin persoonia ehdottaneille. Olen sitä paitsi asunut Haminassa, joten jotain yhteyttä sentään löytyy.” Niukalla viikolla palkinnot kaikille, Sirpalle viini, Veikolle ja Pertille kirja. Vastaukset viimeistään 22.2. Pienimmät lapset olivat keränneet linnunmunia välipalaksi kylän ympäriltä ja kätkeneet osan munista isoäidin pataan. Sen sateenvarjon alle mahtuvat hyvin vaikkapa Ruotsissa vasemmistolainen lauluntekijä Björn Afzelius, poppikone Roxette kuin herkistyttävä Eva Dahlgrenkin. Presidentti ja tyttö -näytelmän ohjaa Samuli Reunanen. Hän on musisoinut muun muassa EsaPekka Salosen ja Tukholman sinfoniaorkesterin kanssa, ja hänen laulunsa (kuten esimerkiksi ”Vem tänder stjärnorna”) ovat usein kaukana ainakin hevirokista. Ruotsissa (ja varmaan muuallakin) Dahlgren on ollut kestosuosikki jo vuosikymmenten ajan, levyjä on myyty miljoonatolkulla. Kirjassaan ”Kuinka lähestyä puuta” (2005, suom. ”Eva Dahlgren (s. Tytön roolissa nähdään Maija Koivisto ja presidenttinä Tommi Raitolehto. Työn kautta he löysivät toisensa, oppivat luottamaan toisiinsa kuin itseensä. Olisiko visan lehtiversiossa ollut väärä palautuspäivämäärä, joka vaati vastauksia perille ennen kuin lehti oli ilmestynyt, vaikuttanut ”äänestysprosentin” romahtamiseen. ”Tämä rock-minisarja menee niin kirkkaasti out off my box, kirjallisessa mielessä, että yhtään ei hävetä, vaikka arvaankin väärin. Hän on myös säveltänyt suurimman osan yhtyeen lauluista
Ennen kaikkea se on komea voimainponnistus keskisuurelta maakuntateatterilta: 28 näyttelijää (plus kaksi videolla) tekee liki 60 puheroolia. Seinäjoen kaupunginteatterin ”Täällä Pohjantähden alla” on komeasti esitetty ja komea ylöspanoltaan. Näytelmän alaotsikkona voisi hyvin olla ”Elina Koskela (os. Kun yleensä Pohjantähti-trilogian näyttäversioinnessa on painotuttu kahteen ensimmäiseen romaaniin, niin Luukkosella paino on romaanisarjan usein vähätellyssä päätösosassa. 32 16. Onhan se vähän hymytön ja synkkä, mutta niin olivat enimmäkseen myös ajat, joista se kertoo. Kolmososan provinsiaalisuuteen kuuluu myös sen pääjuonne, suomalaisen fasismin nousu. Mutta on se juuttahan komiakin. Mykistävän kaunis ja voimakas roolisuoritus. Ykkösosan keskiössä on työväenliikkeen nousu poliittiseksi voimaksi ja kakkosessa kansalaissota. Linnan kolmosessa ollaan enemmän kiinni yksilötason tai pienyhteisön elämässä. Onhan se paikoin pateettinen, mutta niin osasi olla Väinö Linnakin kirjassaan. Aviomiehen kuolemantuomio ja armahdus, veljen kuolema taistelussa, lankomiesten ja monien ystävien teloitukset, kolmen oman pojan kaatuminen talvija jatkosodissa, siinä sivussa omien vanhempien vähän rauhaisampi poismeno – siinä on hengästyttävä ja itkettävä jatkumo draamallisia kliimakseja. Fasistien vastapainoksi myös kommunisti Siukola (mainio Jukka Puronlahti) saa nyt hyvin tilaa. Se juuri tekee Luukkosen sovituksen painopistevalinnasta haastavan ja merkittävän. Kivivuori) – elämä ja teot”, niin vahvasti hän on koko ajan tapahtumissa läsnä ensimmäisestä kuvasta loppukohtaukseen. Jarkko Mikkolan esittämä lapualaiskiihkoilija on niin fanaattinen, että kääntyy jo koomiseksi, minkä esimerkiksi kyläjuoppo Elkku (pienessä mutta muhevassa roolissa Johannes Korpijaakko) hyvin havaitsee. Jos Ilmari antaa suomalaiselle fasismille sen ideologiset johtajankasvot, niin opettaja Pentti Rautajärvi on se likaisen työn tekijä ja nilkkoihin potkija, joka vertautuu ehkä tämän päivän verkko”keskustelujen” vihanpäästäjiin. Trilogian ykkösja kakkososan tapahtumat ovat henkilöissä läsnä, mikä näytetään pitkässä prologimaisessa alkujaksossa sekä väläykseonmaiseissa takaumissa. Jukka Kontkanen TEATTERI Seinäjoen kaupunginteatteri Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla Dramatisointi ja ohjaus (trilogian kolmannen osan pohjalta) Juha Luukkonen – Musiikki ja äänisuunnittelu Taito Hoffrén – Lavastus Juho Lindström – Puvut Anna Sinkkonen – Valoja videosuunnittelu Juho Itkonen – Rooleissa mm. Ohikiitävä onnenhetki Koskelassa sotien välissä: Elina (Liisu Aurasmaa) ja Akseli (Jukka Peltola) jakavat elämänohjeita pojilleen Voitolle, Eerolle ja Vilholle (Hilla Rämäkkö, Emil Vainionpää ja Lenni-Veikko Kela). Yhdessä me kaikki joka tapauksessa osoitimme seisaaltaan suosiota Seinäjoen ensemblelle urakan päätteeksi. Tai siinä, kuinka raivaajasukupolvi alkaa siirtyä manan majoille ja kuinka maailmanluokan sota koskettaa kylää. Ne ovat molemmat Suomen historian suuria yhteisiä teemoja. Poikkeavia henkilöpainotuksia Luukkosen painotuksen ansiosta kirjamittaansa näkyvämmäksi ja väkevämmäksi hahmoksi nousee myös papinpoika ja jääkäriupseeri Ilmari Salpakari. Teloittaja, Suur-Suomen rakentaja, pien-Suomen vähäväkisten halveksuja. Siellä ne kaikki ovat: Koskelan Jussin ensimmäinen lapionpisto, torpan rakentaminen, Akselin ja Elinan lemmenroihahdus, torpparilakot, verinen sisällissota ja sen punaisille vielä verisemmät jälkiselvittelyt. Jos tehdään karkeaa jakoa niin, että Linnan kirjojen ykkösosassa Jussi Koskela on päähenkilö ja kakkosessa poikansa Akseli, on Luukkosen näyttämökolmosen painokkain ja kokoavin hahmo Elina Koskela. Siinä, kuinka sisällissodan viha niin voittajien kuin voitetuidenkin puolella pienessä pitäjässä olisi hillittävissä. Melkoinen panostus, kun muistetaan, että teatterissa on vakinaisesti kiinnitettynä vain 14. Joillekin, muun muassa minulle, se on ikävä (mutta myös kihelmöivää uteliaisuutta herättävä) tahra sukuhistoriassa, toisille yhä kunniakasta aikaa. HELMIKUUTA 2017 Seinäjoen Pohjantähti – hyvää yritettihin, mutta priimaa pukkasi Onhan se pitkä, parikymmentä minuuttia olisi laadusta tinkimättä saanut pois. Henkilötason fasismi Juha Luukkosen ohjaus ja sovitus on uhmakas. Ja perustellusti: Elina käy sisällissodasta maailmansodan jälkeiseen aikaan läpi sellaista kärsimysten, menetysten ja ylipääsemisten vuoristorataa, ettei sitä kannata jättää sivuseikaksi. Marko Keskitalo tekee roolin vakuuttavasti, Ilmarin kylmä suoraselkäisyys ei kumpua vain ryhdistä ja sotaherran kopeudesta vaan myös katseista ja mikroilmeistä. Itse asiassa muutaman kymmenen kilometrin päässä niiltä sijoilta, joilla Seinäjoen kaupunginteatteri sijaisee. Ne kaikki meille välittää vavahduttavasti Liisu Aures maa. Hannu Salminen, Marja Myllylä, Jukka Peltola, Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Seppo Kaisanlahti, Mari Pöytälaakso, Jarkko Mikkola, Marko Keskitalo, Johannes Korpijaakko, Anna Ackerman, Maria Pere, Topi Kohonen, Niko Karjalainen, Jukka Puronlahti, Heikki Vainionpää. Ensi-iltakatsomossakin istui varmasti monia pohjalaisia, joilla on sukunsa menneiden polvien kautta kosketus ”lapualaisuuteen”. Elina Koskela – elämä ja teot Luukkonen pohjustaa sovituksensä ydinasetelmaa eli 1920-luvun katkeruutta ja seuraavan vuosikymmen alun avointa fasistista sortoa fiksusti. Surutyöt yhdistävät. Lapuan liikkeen ja muiden ”isänmaallisten” uhoilujen kärhet ulottuivat toki koko valtakuntaan, myös Pentinkulmalle, mutta perusjuurakko oli Etelä-Pohjanmaalla. Kohtalon iskut kestävässä Elinassa on hänen esittämänään paljon lempeyttä, mutta myös vimmaa, uskoa ja epäilystä, sitkeyttä ja haavoittuvaisuutta
Suomessakin hämää västi ”postfaktuaaliseksi” nime tylle sumutuksen kulttuurille ei ole syytä antaa pikkusormeaan, vaikka meikäläinenkin media on siihen altis. Linnan kieli kuuluu Luukkonen liikuttaa suurta ryh määnsä näyttämöllä vaikuttavasti. Tähän tapaan: ”Mikä miäs se sellaanen on, ku jo kaharen pullon jäläkehen hapa roottoo.” ”Jos maitua teköö mieli, älä orota notta lehemä ovellen kopahuttaa.” (RB) Ravintola-alalla on järkyttävä työvoimapula. Oletko, Rolle, törmännyt viime aikoina mihinkään aivan järkyttä vään kieliilmiöön – tai peräti jo honkin ihan hyvään. Siksi se on sankaruutta. Aforismi välipalaksi Totta kai Akseli, Alma, Janne Ki vivuori ja kirkkoherra vaimoineen ovat tärkeitä henkilöitä myös tässä sovituksessa, mutta esimerkiksi rää täli Halme, Kivivuoren Otto ja Lau rilan perhe ovat statistisempia hah moja. Se kun on ollut muu taman vuoden nuorisolaisten ja sittemmin keskiikäisempienkin suosikkiattribuutteja ilmaise maan mitä tahansa suurta, run sasta, hämmästyttävää, yliver taista... Minusta se on hieno ja arvostettava kansalli nen ominaisuus, jota kielenrakas tajien on syytä vaalia. Eihän tältä järkytykseltä pysty nukkumaankaan. Jos täällä joku väittäisi rakastavansa jotakin satunnaista rannanpätkää, hänet ohjattaisiin hoitoon. Pötyä, siellä vain on joka sanassa painavuutta. Niinpä, koska se on jäässä. Suo messakin nimittäin käytetään yli sanoja – eri suuntaan vain. Se on kie lellistä rehellisyyttä, ja sellaista kaivataan ajassa, jossa paisutte lulla ja ylisanoilla tehdään häpei lemätöntä propagandaa, usein valheellista. Vietin juuri muutaman päivän EteläPoh janmaalla, jota pidetään jostain syystä erityisen niukkasanaisena kielialueena. HELMIKUUTA 2017 Juopottelu on kuin sodankäyntiä, merkityksellistää elämän hetkeen. Siis rankkasadetta?! Näillä jääherkuilla voisi mäs säillä pidempäänkin, mutta pa laan kuitenkin tuohon suomalai seen ”alisanailuun”. Suomessa sillä tavalla ei voi puhua. Anna Ackerman tosin pää see piirtämään naiskaartin Elma Laurilasta suloisen hurjimuksen, mutta Halme nähdään vain videon välityksellä Hannu Kiviojan esit tämänä. Kerran reissussa minun oli pakko erikseen sanoa tanska laiselle oppaalle, että minun ja mieheni ”It was nice” kommen tit tarkoittivat retken olleen eri tyisen onnistunut. Jos loputkin ”pakkopullat” kohote taan ja täytetään yhtä maukkaiksi kuin Juha Luukkonen Linnaklas sikon, tästä tulee vielä hieno juh lavuosi. Kallistettu näyttämö luo liikkeeseen lisäenergisyytta, sa moin ajatuksella liikutetut nosto tasot. 33 16. En voi olla hymyilemättä aina, kun kuulen säätiedotuksesta va roituksen jäätävästä tihkusta. Amerikkalaistu ristit kuulemma sanovat ”fantas tic”, vaikka eivät olisi tykänneet, ja suomalaiset ”OK”, vaikka olisi vat haltioissaan. Kuolemat, joita totta vie tässä ker tomuksessa riittää, eivät kuvaudu romahduksina ja pimeytenä, vaan päinvastoin roolihahmot kohote taan ja kirkastetaan kuollessaan. Senhän Linna hyvin taisi rehe vän kansankielisen dialogin ohella. Tvsarjahen kilöiden kirkumisen aiheutti tällä kertaa ihan kiva rantamaisema, mutta sehän tiedetään, että ame rikkalaisessa televisiossa kaikki muukin on yleensä ”amazing”. Itse olen kuvaillut sanalla esi merkiksi valmistamaani hieman mautonta keittoa, melko kovaa tuulta ja maalin väriä. Mitenköhän nuoret, joille jää tävä on pienestä pitäen tarkoit tanut arkikielessä jotain yleisem pää kuin lämpötilaan liittyvää ilmiö tä, mahtavat sen käsittää. (TO) u u u En niinkään järkyttävään, mutta ”jäätävään”. Kun monet aiemmat tulkinnat ovat painottuneet toiminnallisuuteen, on Luukkosella nyt ollut korvaa an taa tilaa myös verbaaliselle maalai lulle. Ennak koon pelkäsin, että kaikista näistä Pohjantähdistä, Sibeliussessioista ja Gallen-Kallelakavalkadeista rakentuu uuvuttava pönötysparaati. Kaunis yksityiskohta, valosuunnit telija Juho Itkosen hienoa käden jälkeä. ”Tää on jäätävän hyvää sorbettia”. Taistelukohtaukset ovat äänekkäitä ja visuaalisesti iskeviä – sisällisso dassa punahehkuisia, talvisodassa sinisävyisiä. Ei kulttuuriero kuitenkaan niin yksinkertainen ole, että amerik kalaiset aina liioittelisivat ja suo malaiset olisivat hillittyjä. Eteläpohjalainen murre voi olla määrässä pelkistettyä, mutta ilmaisun laadussa se on suomen huippua. Rolf Bamberg Demokraatti Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Amerikan ylisanaa ja suomen suloa ”Hämmästyttävä! Uskomaton! Rakastan tätä! Iiiiiiiik!” Amerikkalaisen tositvsarjan ihastuksesta kirkuvat ihmiset sai vat minut miettimään kielenkäy tön kulttuurieroja. Aivan tolkuttoman vuolasta tih kua. Seinäjoen kaupunginteatterin Täällä Pohjantähden alla kuuluu totta kai Suomi 100 juhlavuoden viralliseen ohjelmistoon. Täällä maailman hie noin maisema on ”tosi hieno” ja muut geologiset ihmeet ”ihan hienoja”. Meil lähän on varsin laajassa käytössä esimerkiksi sellainen mainio sana kuin ”järkyttävä”. Käväisin Seinäjoella myös kir jakaupassa ja plarailin taas ker ran murreilmaus ja pakinako koelmia. Erityistä ihastusta tätä sovitusta katsoessani herätti se, että Linnan rikas kieli on nostettu kunniaan. Eivät kä kerronnalliset jaksot maistu lainkaan paperisilta, kun ohjaaja to teuttaa ne moniäänisinä ja usein liikkeessä: ”kreikkalaiset kuorot” ovat milloin kaartilaisia, kyläläispo rukoita, surusaattoja. Saarnat sikseen. Tiedo tusvälineissä ”järkyttäväksi” on viime aikoina mainittu ravinto laalan työvoimapula ja erään jääkiekkojoukkueen katsojaluvut. Tämä on silti jäätävän hyvää sorbettia.. Hän kertoi jo ymmärtäneensä
Kullervo Manner totesi (15.2.), että ”viljavaroja olisi maassa vielä aina kin pariksi kuukaudeksi”. – Yhdysvaltain ja Saksan välien katkeamista ei vieläkään ole seurannut sodanjulistus, lehti kertoi 13. Ja ne koskevat etupäässä kahta peräti erilaista maailmankatsantokantaa; toista edustavat sosiali-isänmaalliset, toista luokkataistelunkävijät, Työmiehen kirjeenvaihtaja totesi. helmikuuta. – …ristiriitaisuudet eivät rajoitu muutamiin johtaviin henkilöihin, vaan esiintyvät koko puolueen riveissä. Ruotsin puolue hajoamassa Ruotsin sosialidemokraatit valmistautuivat puoluekokoukseen, jossa puolueen vasemmisto ajettiin ahtaalle. Voimat on ponnistettava, jotta nälänhädän vaara ei muuttuisi todellisuudeksi. Tämän sijaan asetetaan kansainvälisessä oikeusyhdyskunnassa valtioiden yhteinen järjestysvalta, mutta sitä ei ratkaista nyt kuinka pian tämä aseidenriisuntaan ryhtyminen tapahtuu, koska se riippuu kansainvälisestä näkökannasta. HELMIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”– Ja sitten yhtäkkinen siirtyminen tuosta hiljaisesta, viattomasta, sopusointuisesta elämästä vereen ja valitukseen, villiintyneen, jokapäiväisen, jokatuntisen, laillistetun ja ylistetyn surmaamisen yleiseen mielettömyyteen. Työväenliikkeen jakautuminen sosialidemokraatteihin ja kommunisteihin oli alkanut. 34 16. Vaikka Valpas oli aatteellisesti jyrkän linjan miehiä, hän oli käytännön toimissaan äärimmäisen varovainen. Siinä oli sillä tavalla viisautta, että lehti ei joutunut lakkautetuksi. on tästä kysymyksestä asettunut sellaiselle kannalle, että se meidän mielipiteemme mukaan on täydellisesti sosialismin vastainen. /--/ Tietysti on selvää, että sosialidemokratit tekevät kaikkensa tehdäkseen mahdolliseksi militarismin täydellisen lakkauttamisen. 1917 Kuten jo ennen on kerrottu, ovat jyrkimmät erimielisyydet esiintyneet sotilaallista kysymystä käsiteltäessä. Kotimaan uutisissa keskityttiin koko ajan pahenevaan elintarvikepulaan. Huolimatta ohjelman ilmeisestä radikaalisuudesta on se jatkanut politiikkansa suuntaamista oikeistoon päin. Laivoja upotetaan Sotauutisissa odotettiin seuraavaa siirtoa Saksan julistaman sukellusvenesodan alettua. Eipä ollut isosti metelöity teema 1960–70-luvun Suomessa. Pasternakin romaani kertoo siis myös siitä, miten venäläinen älymystö ja kulttuuri survottiin uuden ideologian jalkoihin. Sellasten olosuhteiden vallitessa ei ole ihme jos on syntynyt riitaa ja tyytymättömyyttä puolueen laajoissa piireissä. Enemmistö on nim. järjestänyt täydellisen hävityssodan kaikkia oppositsionimiehiä vastaan, jotka johdonmukaisesti karkoitetaan kaikista mahdollisista luottamustoimista, vaikkapa he todistettavasti hoitavat niitä kaikin puolin moitteettomasti. Työmies ennakoi, että ”puolueen oikeisto” oli kokouksessa selvästi niskan päällä. Uutisia laivojen upotuksista ilmestyi entistä enemmän lehden sivuille. Tosiasiallisesti on tämän tapahtumista useilla tahoilla pidetty ehdottomana välttämättömyytenä. Suomalaisilla voi siksi olla vähän väärä käsitys romaanista: se ei ole vain eeppinen rakkauskertomus ja perhekronikka, vaan myös armoton tutkielma stalinismin ajan henkisestä puhdistuksesta. Työmies noudatti tarkasti sotatilan määräyksiä. Saksan kerrottiin olevan valmis neuvottelemaan ”erinäisin ehdoin”. Työmies 16.2.1917 Viljavaroja pariksi kuukaudeksi – Porvarit aavistanevat jo, ettei heidän kunnallinen luokkakomentonsa voine olla aivan pitkäaikainen enää, Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas sanaili Viksari -nimimerkkinsä suojista helmikuussa 1917. Puolueen oikeisto nim. (Työmiehen Ruotsin kirjeenvaihtajalta.) Tukholma, 7. Ruotsin sosialidemokratien erimielisyydet. /--/ Puolue-enemmistön kaikkia vastustavia aineksia kohtaan karkeaa esiintymistaustaa vastaan saadaan nähdä esitys suhteellisten vaalien voimaansaattamisesta puolueessa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Živago-romaanin livahtamisesta rautaesiripun takaa Italiaan julkaistavaksi tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Tällaista ei varmasti koskaan tapahdu seuraamuksitta.” Maailman kirjallisuuden katekismus BORIS PASTERNAK: TOHTORI ŽIVAGO (DOKTOR ŽIVAGO 1957) SUOMENNOS JUHANI KONKKA . Maitopula näkyi 16.2.1917 Työmiehen etusivun ilmoituksissa.. p. helmik. 52 vuotta on siitä, kun siitä tehtyä elokuvaa filmattiin Pohjois-Karjalassa. – Enempää ei voine mennä sanomaan
35 16. HELMIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Pienin teoin voi parantaa maailmaa Moami on väljästi rakennettu, noin 2 000 asukkaan kylä, jossa rakennusryhmien välissä on maissipeltoja. M er ja -H an ne le Vu oh el ai ne n. Kylässä ei ole vielä sähköä eikä vesijohtoa
Koulun pihapiirissä on kaksi toimimatonta kaivoa. Vuoden aikana olemme myyneet Suomessa Burkina Fason tuotteita – Bissab-teetä, Shitulu-voidetta, tuoksupusseja ja afrikkalaisesta kankaasta tehtyjä kasseja – ja järjestäneet koko perheen iloisen riehan. Moamissa meidät Adamadeya ry:n aktiivit otetaan vastaan juhlallisesti. Heidän opastuksellaan pääsimme myös Moamissa valmistetaan kukista terveellistä Bissapteetä, joka maistuu sekä kylmänä että kuumana. Kaikista hankekohteista päätetään yhdessä moamilaisten kanssa. Ouagadougou Bobo-Dioulasso. Ostimme koululaisten käyttöön kyniä, vihkoja, vesivärejä, siveltimiä ja muita koulutarvikkeita. Olemme tulleet tänne tuomaan yhdistyksen keräämää avustusta. He haluavat lapsensa kouluun. Kaivomiehet tutkivat koulun pihan kaivot ja kertoivat vain toisen olevan korjauskelpoinen. Koulun kaivo uusittiin niin, että lapsikin saa helposti nostettua veden ylös. Kehitysyhteistyö jatkuu Oppaanamme oli vävyni Lassina Ouattara, joka on taitava opas sekä hyvä dioulan ja ranskan kielen tulkki. Käymme kaikissa kuudessa luokkahuoneessa, joista kaksi oli jo kunnostettu avustusrahoillamme. Jako sujuu organisoidusti ja lapset jonottavat hienosti. P unainen hiekka pöllyää ulkona juoksevien lasten jaloissa. Piha raivattiin puhtaaksi roskista ja risuista. Aurinko paahtaa, iholla tuntuu 34 asteen lämpö. Tukirahaa on saatu näin kasaan kaikkiaan 3 690 euroa, josta SDP:n valtuustolta 163 euroa ja kansanedustajilta 300 euroa. Hänen perheensä apu ja laajan ystäväverkostonsa tuki ovat olleet välttämättömiä kehitysyhteistyöhankkeemme toteuttamiselle. Yhden luokan kattoon oli tullut vesivaurio ja kahden luokan pulpetit ovat aivan rikkinäisiä. Omin varoin avustusta tuomassa ovat yhdistyksen aktiivit – Nissisen, Ouattaran ja Vuohelaisen perheet. 36 16. Meillä on näin täydet takuut nyt ja tulevaisuudessa sille, että jokainen lahjoitettu euro ja tavara saadaan perille oikealle taholle. Paljon hyvää vähällä Saimme avustusten voimin aikaiseksi paljon pysyvää hyvää. Kolmessa vartissa laukkujen sisältö on jaettu. Tutustumme kylän kouluun rehtorin johdolla. Kunnialaukaus pamahtaa kylän rajalla ja muusikot soittavat ngonija longa-soittimilla. Korjautimme koulun vesivaurion ja katon, termiitit myrkytettiin ja 76 suurta pulpettia uusittiin. Hän on noin 12-vuotias, mutta rahattomana hän ei ole aikaisemmin saanut käydä koulua. Vävyni perhe sukulaisineen oli apunamme koko matkan ajan. Meillä on isot laukut pullollaan vaatteita, leluja, pelejä ja varusteita jalkapalloiluun. Olemme Burkina Fasossa, pienessä Moamin kylässä, joka sijaitsee 25 kilometrin päässä Bobo-Dioulasson kaupungista. Reipas keltahattuinen poika kuvassa on uusi ystävämme Issouf. Burkina Fasossa puhutaan yli 65 kieltä. Kylän oppilaiden lukukausimaksuista maksoimme puolet ja orvon Issoufin koulumaksun kokonaan. HELMIKUUTA 2017 ” Saimme avustusten voimin aikaiseksi paljon pysyvää hyvää. Opetuskieli Burkina Fasossa on ranska, kotikielenä toimivat heimokielet, kuten dioula. Piharakennuksen vessa korjattiin ja vesipiste käsien pesua varten kunnostettiin
Nämä videot kerätään Ylen vaaligalleriaan ja videoita voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa. Peltosen mukaan myös joissain Turun puolueosastoissa on päätetty tukea ehdokkaita vaalivideoita tekemällä. Hyvää ideaa halutaan monistaa muuallakin. nauttimaan värikylläisestä elämänmenosta, valtaisan basaarin tarjonnasta, Bolo Arts -festivaalista ja kyläjuhlasta, nähtävyyksistä ja Brakina-oluesta. Ensi kerralla keräämme erityisesti pojille ja teineille sopivia asusteita. Se pätkittiin vielä kuudeksi noin neljänkymmenen sekunnin palaksi. Haluamme jatkossakin tukea lasten opiskelua ja rakentaa Moamin kylään ihan uuden kaivon. Tehtiin yksi vajaan kolmen minuutin video, johon on niputettu kaikki kuusi teemaa. Olemme myös löytäneet kätilön, joka voisi aloittaa Moamin alueella perhehuollosta vastaavana, jos vain rahoitus järjestyy. Dynamo elää myös vaalien välillä: Onko puolueosastosi keksinyt jonkin uuden tavan toimia. 37 16. Tarkoituksenamme on palata Moamiin ensi joulukuussa. HELMIKUUTA 2017 Videoista potkua kampanjointiin DYNAMO Tässä juttusarjassa keräämme hyviä ideoita vaalikampanjointiin ja uutta virtaa toimintaan. – Haimme ja kilpailutimme palveluntuottajia ja löysimme henkilön, joka pystyi tekemään meille videomateriaalia. Videovastauksiin tarvitaan kameralla varustettu tietokone tai mobiililaite. Tämä on myös hyvä tapa nostaa meidän aktiivejamme esille, Turun sd-kunnallisjärjestön tiedotussihteeri Petra Peltonen kertoo. Tämä trendi huomattiin, ja se nousi keskusteluihin Turun SDP:ssä jo viime keväänä. Kerro ideoista, tempauksista ja uudesta toiminnasta meille, jotta me voimme kertoa siitä kaikille muillekin – hyvät ideat ovat tehty jaettaviksi! Vinkit juttusarjaan voi lähettää osoitteeseen liike@demokraatti.fi. Adamadeya ry:n nimi on dioulaa ja tarkoittaa inhimillisyyttä ja humaanisuutta. Pistittekö pystyyn SDP:n näkyvyyttä lisäävän tempauksen. Peltonen kertoo, että eri puolilta Suomea ollaan oltu Turkuun yhteydessä ja kysytty videoiden toteutuksesta. Liikkuvan kuvan kasvavasta merkityksestä jotain kertonee sekin, että Ylen vaalikoneeseen vastatessaan ehdokas voi halutessaan vastata kolmeen kysymykseen videomuodossa. Dynamo UUTTA VIRTAA HYVISTÄ IDEOISTA Kuvat Merja-Hannele Vuohelainen Saimme hankittua laadukkaita kesävaatteita pienille lapsille. Videossa tuodaan esille Turun SDP:tä, tavoitteita ja keinoja, joilla tavoitteita ajetaan. Merja-Hannele Vuohelainen Demarinaisten toiminnanjohtaja Sosiaalista mediaa seuraava ei ole voinut olla huomaamatta, että eri aiheista viestitään yhä useammin napakoilla, informatiivisilla videoilla. Matkallamme teetimmekin varojen keruuta varten kangaskasseja ja hankimme uusia myyntituotteita – kuten Moamin kylässä valmistettua Bissab-teetä ja Shitulu-voidetta. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Anna-Liisa Blomberg. Vastausten ei tarvitse mennä purkkiin kerralla, vaan harjoitella voi niin monta kertaa kuin haluaa. Moamin kylässä ovat hymyt herkässä. Päätettiin, että aallon harjalla halutaan ratsastaa vaalikampanjoinnissa
HELMIKUUTA 2017 Paikallisesta sopimista vai sanelua Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kirjoituksesta paistoi läpi kirjoittajien täydellinen tietämättömyys siitä, miten tänä päivänä paikallisesti sovitaan työajoista, palkoista ja työehdoista ylipäätään. Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 29.1.2017 kansanedustajat Anne Kalmari ja Sinuhe Wallinheimo ottivat kantaa työmarkkinapolitiikkaan kannattamalla voimakkaasti paikallista sopimista työllisyyden parannuskeinona. Mutta ei kasvua synny työntekijän lompakosta niitä vähiäkin nyysimällä, vaan rakentamalla kasvuyrityksiä kuten edellinen hallitus teki esimerkiksi Äänekoskelle, ottakaa mallia! Pääministeri totesi, että kaikki osallistumme talkoisiin, mutta työntekijöiltä vietiin palkkaa ja eläke-etuja, ja maatalouteen samalla lisättiin tukiaisia verovaroista, eli talkoissa kuitenkin oltiin! Tuomo Alanen pääluottamusmies Kaipola Jari Kallio pääluottamusmies Jämsänkoski Riitta Ollilasta pormestari Mikä lie nuhjaamismentaliteetti ja keskinäinen saamattomuus vallannut väen. Pelkästään Jokilaakson tehtailla se tekee yli 17 000 tuntia. Tämä on arkipäivää tänäkin päivänä. 38 16. Pormestari on kaupungin julkikuva ja ykköstoimija. Te olette oikeastaan ihan sitä varten siellä 14 pylväisessä talossa. Hyvä juttu sinänsä, mutta olisiko nykyhallituksen syytä ensin yrittää saada oma ”ihmisälynsä” vaikkapa noin 10 000–15 000 vuoden takaisten esi-isiemme ja -äitiemme tasolle. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Siihen aikaan, monen arvostetun tiedehenkilön mukaan, ihmisaivot olivat isommat ja joutuivat silloisissa olosuhteissa ratkomaan eloonjäämisen kannalta paljon visaisempia ja monipuolisempia kysymyksiä kuin tämän päivän päättäjät, joille riittää ”Sua kohti Herrani” veisaaminen, katseet anovasti kääntyneenä ultrakapitalismin jehovalle. Aivojen neuronit, reseptorit, välittäjäaineet ja mitä niitä onkaan, tarvitsevat aktiivista työtä, muuten ne surkastuvat, kuten olemme esimerkkejä tämän hetken maailman päättäjien älyllisestä tasosta ikäväksemme nähneet ja kuulleet. Autanpa siis kunnallisväkeä mietinnässä. Työpaikoilla sovitaan TESsis sä erittäin paljon paikallisesti, enemmän ja vähemmän yhteisymmärryksessä. Sosialidemokraattista syntyperää ja kokemusta riittää tosi laajasti: pitkä työura koulumaailmassa erityisopettajana, valtuuston jäsenyys, kulttuurilautakunnan puheenjohtajuus, Tamperetalon hallituksen puheenjohtajajuus ja sosiaali-ja terveystoimen apulaispormestarin työ. Ikävää leireilyä ja tylsiä ulostuloja löytyy. Milloin heidät tänne palkataan, Kalmari ja Wallinheimo. Olisi ollut paikallaan olla rehellinen ja sanoa suoraan, että haetaan työantajille vapaita käsiä päättää palkoista ja työajoista ja mahdollisuutta korjata sisäisellä devalvaatiolla nykyhallituksen kyvyttömyyttä vaikuttaa markkinoiden rakennemuutokseen Emme olisi tässä tilanteessa, jos ei olisi ollut onnettomia Vanhasen ja Kiviniemen hallituskausia, jolloin teollisuuden rakennemuutokseen vastattiin lisäämällä tukiaisia alkutuotantoon. Millä estetään syntyvän lisäarvon valuminen osinkoihin. Hannes Mikkola Loimaa. Tämän päivän ihmisen älyllinen tasohan on näistä parhaista varhaisista ajoista paljon taantunut, osin yhteiskunnan tarkoituksellisen aivopesun takia. Tuloksia on tullut ja työpaikkojen puolesta on pystytty kamppailemaan. Tarja Flemming Tampere Tekoäly kehiin, kun ihmisäly mättää Sipilän hallituksen taloudellisiin projekteihin kuuluu saada Suomi keinoälyn kehittämisen ykkkösmaaksi maailmassa. Tämä paikallinen sopiminen, mitä Kalmari ja Wallinheimo ajavat, on vain alastonta työnantajan direktiovallan kasvattamista, ja siitä niitä työpaikkoja repeää! Kiky-ratkaisu sovittiin paikallisesti, siinä työnantajat saavat 24 tuntia vuodessa jokaiselta työntekijältä ilmaista työtä. Mikä takaisi, että se palkkojen lasku, mitä kirjoittajat piilotetusti ajavat takaa, poikisi työpaikkoja. Se on 10 uutta työntekijää. Nämä yhdessä nykyisten koulutusleikkausten kanssa on ollut tuhon tie. Kokemusta on 45 työntekijän pikkufirmasta, jossa ”sovittiin” paikallisesti jo 40 vuotta sitten: ei maksettu lain mukaisia ylityökorvauksia ja muita lisiä, mutta silti alan rakennemuutos ajoi firman isomman syliin, ja työpaikat vain vähenivät. Meihin kohdistetaan erittäin aktiivisesti vaikkapa tv-ohjelmien, internetin ja yleensä median ja valtaapitävien taholta erittäin tyhmistävää manipulaatiota. Olisi löydettävä edustajia, jotka ymmärtävät sekä ihmisten arkielämää, mutta myös kaupungin sielua, miten se hengittää. Riitta Ollila on vakaata hämäläistä juurta ja sitkeyttä, järkevästi ja selkeästi ajatteleva, laaja-alainen kulttuuri-ihminen. Katse olisi siirrettävä juuri tähän maailmaan ihmisten lähellä. Kuntavaalit lähestyvät! On aika puhua kaupungista, sen rakentamisesta, taloista, liikenteestä, puistoista, lasten leikkipaikoista ja koulutiestä. Kirjoittajat ovat oikeassa siinä, että kasvupolitiikkaa pitää tehostaa. Riitta Ollila olisi nainen paikallaan Tampereen pormestariksi. Tampereen hallinto on järjestetty pormestarimalliin. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Paikallinen sopiminen on vain alastonta työantajan direktiovallan kasvattamista. On aivan käsittämätöntä, että Tampereen sosialidemokraatit eivät ole vielä nimenneet pormestariehdokastaan! Mikä lie nuhjaamismentaliteetti ja keskinäinen saamattomuus vallannut väen. Kriisiä ei ole edes vielä kohdattu, onneksi, sitä ennaltaehkäisten on joustettu ja paljon
Ihmiskunnan kannalta on sama asia lämpeneekö ilmakehä Suomessa vai Gambiassa. Onko neuvottelukunta enää toimintakykyinen. Lait vahvistettiin joulukuussa, ja ne tulivat voimaan vuoden alusta lukien. Työtä on lisäksi otettava vastaan myös palkalla, joka alittaa työttömyyskorvauksen. Tällaiseen työelämään hallitus siis haluaa työttömät patistaa hinnalla millä hyvänsä. Saaristossamme on myös elinkeinoja, joissa vene on välttämätön työväline. Meriympäristössä tarvitaan huonossa säässä turvallisia yhteysveneitä, joihin ei riitä näin pieni moottori. Lautalle rakennettu asunto, jolla ei ole omaa moottoria ei nykysäädöksillä maksa kiinteistöveroa eikä veneveroakaan lakiluonnoksen mukaan. Niiden saavuttamiseksi auto on lähes välttämätön, ja kierre autokannan kasvuun syvenee. Jotta tavoite autokannan uusiutumisesta ja sitä kautta maailman pelastumisesta toteutuisi, pitäisi uuden auton omistajan romuttaa vanha autonsa. Ainoa kestävä ratkaisu on vähentää yksityisautoilua, eikä se onnistu poppakonstein. Omasta mielestään hallitus parantaa työttömän mahdollisuuksia työllistyä. Lakiluonnos tunnistaa vain koeajoa koskevan verovapauden. Lakiehdotuksesta herää kysymys, miten esimerkiksi erotetaan kilpaveneen harjoitusajot ja huviajot toisistaan. Aluepolitiikassa on pidetty tärkeänä tukea eri tavoin saariston asutusta ja elinkeinojen harjoittamista. Markku J Kekäläinen Espoo Vene ei ole saaristossa ylellisyyshyödyke vaan tien jatke. Onko tarkoitus edistää veroa välttelevää asumismuotoa Suomessa. Ei tarvitse kovinkaan paljon tonkia tuota älyllistä huipputuotetta havaitakseen siinä epäjohdonmukaisuuksia. Eiköhän tämäkin lakiluonnos kuulu sinne Sipilän hallituksen romukoppaan. Kävin katsomassa, millaisia töitä eri työnvälityskanavissa on tarjolla. Jos näin tekee, voi saada 32 euroa päivittäistä liikkuvuusavustusta. Neuvottelukunta on hallitusohjelmassa siirretty maaja metsätalousministeriöön. Perussuomalaisten työja oikeusministeri Jari Lindström on useaan otteeseen muistuttanutkin, että ei saa jäädä kotiin makaamaan. Kannustukseksi tarkoitettu toteamus on kuitenkin halventava. Miten veneteollisuutemme otetaan huomioon. Aivan liian usein poliitikot ääniä kalastellessaan tekevät hätiköityjä päätöksiä, joiden lopputulema on kokonaan muuta kuin mitä alunperin tavoiteltiin (tai sanottiin tavoiteltavan). Vapaa-aika valuu minimiin, tosin niin myös ansiot. Lisäksi työttömän on osallistuttava kolmen kuukauden välein haastatteluun ja osallistuttava myös sellaiseen työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, jota ei ole työllistymissuunnitelmaan kirjattu. Suomi on saaristoinen maa, jossa on paljon kokoja osaaikais ta asutusta saarissa. Kun työskennellään yksin, ei normaalia järjestäytymiseen ja asioiden puolustamiseen liittyvää aikaa ja hetkiä oikein ole tarjolla. Ikään kuin meillä olisi valtava joukko työkykyisiä ihmisiä, jotka makailevat kotona mieluummin, kuin menevät töihin. Sirkka Mantere Rauma. Henkilöautojen voimakas lisääntyminen 1960-luvulta alkaen on johtanut siihen, että laajoilla alueilla ei ole julkista liikennettä lainkaan eikä juuri palveluitakaan. Keinot ovat kuitenkin käsittämättömiä tilanteessa, jossa yritykset eivät työllistä ja jossa työsuhteisiin liittyvät epäkohdat ovat joillain aloilla muodostumassa enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi. Nollatuntisopimukset yleistyvät kovaa tahtia niillä aloilla, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota ja joissa ihmiset työskentelevät yksin tai hajallaan. Lakiluonnoksen asettama tehokkuusraja venemoottorille on 52 hevosvoimaa. Tässä äänestäjän toivotaan ihastuvan ajatukseen uudesta edullisesta autosta yhdistettynä vastuullisuuteen ympäristöstä. Kaikkein vanhimmat romut päätyvät kehitysmaihin savuamaan. Myös tätäkin kauempaa kannustetaan ottamaan työtä vastaan. Ulla Blomberg aluekehitysneuvos (eläkkeellä) Helsinki Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle nipun lakeja, joilla heikennetään työttömien jo valmiiksi matalaa ansiotasoa ja lisätään henkistä kuormitusta. Miksi siltä ei pyydetä lausuntoa verouudistuksesta. Työ pitää ottaa vastaan, jos työmatkat kestävät kolme tuntia kokoaikatyössä ja kaksi tuntia osa-aikatyössä. Työttömien aktivointia ei voi pitää pahana asiana, jos keinot ovat oikeita ja inhimillisiä ja tulotasosta huolehditaan. Tämä sopii hyvin niille työnantajille, jotka eivät arvosta yhteistoiminnallista keskustelua. Todennäköisemmin hän kuitenkin yrittää saada siitä mahdollisimman hyvän hinnan, ja niin se kulkeutuu pienituloisemmalle autosta haaveilijalle, joka puolestaan myy oman vanhansa edelleen. 39 16. Yleisin taitaa olla myyntityö tai palvelutehtävä, jossa tunteja tarjotaan jopa vain 4–10 viikossa. Tätä varten meillä on muun muassa saaristoasiainneuvottelukunta valvomassa saariston elinvoimaisuutta. Vähäpäästöisempi auto päästää vähemmän päästöjä. Heikennyksistä ei sovittu yhdessä ammattiliittojen kanssa, vaikka hallitus on yrittänyt näin antaa meidän ymmärtää. HELMIKUUTA 2017 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Venevero unohtaa saariston Työttömien kiusaaminen ei edistä työllistymistä Saasteetonta autoa ei ole Liikenneministeri Anne Berner tarttui vihreiden vanhaan ideaan maailman pelastamiseksi liialta lämpenemiseltä: autoveroa lasketaan, jolloin ihmiset ostavat uusia vähäpäästöisiä autoja ja niin meillä on uudistunut, ”ilmastoystävällinen” autokanta. Vene ei ole saaristossa ylellisyyshyödyke vaan tien jatke ja välttämätön kulkuväline, jota jo verotetaan polttoaineverolla. Tärkeämpää olisi kitkeä työelämän epäkohtia pois ja keskittyä patistamaan yritykset työllistämään. Sädekehä pään ympärillä himmenee pian autojen ja saasteiden lisääntymisen myötä. Nollatuntisopimuksia on paljon yksityisellä sosiaalija terveyspalvelualalla. Halutaanko sen kannattavuutta heikentää. Veneveroa koskeva lakiluonnos on täynnä epäselvyyksiä eikä kohtele oikeudenmukaisesti erilaisia veneilijöitä. Tämä on aivan liian alhainen
Tuskin. Näin heidän kantansa tulee otettua huomioon prudstuslakivaliokunnasa. Itselläni on omakohtainen kokemus 1990-luvun alussa. Se ”loukkasi” valtion suverenitettiä ja siten oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Sote sopii esimerkiksi. Voitaisiin ajatella, että tuomioistuimeen vietäisiin vain sellaiset hallituksen esitykset, joita sinne lähettäsi hallitus itse, perustuslakivaliokunnan määrävähemmistö, oikeuskansaleri taikka eduskunnan oikeusasiamies. Entinen oikeusministeri, entinen eduskunan oikeusasiamies ja entinen Euroopan parlamentin oikeusasiamies Jacob Söderman katsoo, että Suomessa ei tarvita perustruslakituomioistuinta. Se siis toimii koreana kumileimasimena. Sen mukaisesti valtiovalta tulee jakaa 1) lainsäädäntövaltaan, jota käyttää eduskunta, 2) tuomiovaltaan, jota käyttävät riippumattomat tuomioistuimet sekä 3) toimeenpanovaltaan, jota käyttää maan hallitus. Tuomioistuin toimisi tehokkaammin huomattavasti vähäisemmällä jäsenmäärällä. Tuomipoistuimen toimivaltaa, tehtäviä ja organisaatiota suunniteltaessa tulisi ottaa oppia kokemuksista alussa mainituissa Euroopan maissa. Sopimuksella Suomi luovutti hitusen omaa kansallista päätösvaltaansa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelle. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin Hallituksen kompurointi esitystensä perustuslaillisuuden kanssa on nostanut esiin vanhan kysymyksen siitä, tarvittaisiinko Suomessa perustuslakituomioistuinta. Käytännössä valiokunta aina noudattaa asiantuntijoiden neuvoa. Ennen päätöksen tekemistä valiokunta kuulee asiantuntijoita, yleensä ansioituneita alan professoreita. Tuomioistuimen käsittelyyn tulisi kuitenkin voida saattaa sellaiset lakiesitykset taikka lait, joihin sisältyy perustuslaillisia ongelmakysymyksiä. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Viimeaikaiset hallituksen esitykset, varsinkin soten ympärillä, ovat kuitenkin nostaneet pintaan kysymyksiä järjestelmän kestävyydestä. Hänen perustelunsa Hufvudstadsbladetissa jokin aika sitten eivät kuitenkaan täisin vakuuta. Söderman myös uskoo, että tuomioistuimessa tarvittaisiin 20 tuomaria ja asioiden käsittelyyn menisi vuosia. Söderman edustaa sen tason kokemusta ja asiantuntemusta, että hänen sanansa tulee ottaa vakavasti. Nykytilannetta helpottaisi myös paluu vanhaan käytäntöön, jossa oikeusministeriltä edellytettiin oikeustieteellistä tutkintoa. Siksi ihmisoikeussopimus tuli hyväksyä perususlainmukaisella määräenemmistöllä. Timo Sparf. Valtiovallan kolmijako kuuluu oikeusvaltion keskeisiin periaatteisiin. Tuomioistuin ei kokoontuisi pysyvästi, vaan tarvittaessa, kuten valtakunnanoikeus. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, poliittiselle elimelle, on annettu valtaa, joka kolmijakoperiaatteen mukaisesti ei sille sovi. Suomen järjestelmässä tuomioistuimet, viimekädessä Korkein Oikeus ja Korkein Hallinto-oikeus, joutuvat tulkitsemaan säädettyjen lakien perustuslainmukaisuutta. Olin mukana ulkoaiainministeriön ja oikeusministeriön yhteisessä työryhmässä, joka laati hallituksen esityksen Euroopan ihmisoikessopimuksen hyväksymiseksi. Hallituksen esitysten perustuslaillisuuden arvioini on toimintaa, joka saattaa kuulua tuomiovallan piiriin. Jos asiantuntijat saavat kantansa valiokunnassa läpi muutamassa viikossa, niin miksi he eivät tuomareina saisi kantaansa läpi samassa ajassa. Tuomioistuimen ei pitäisi korvata perustuslakivaliokuntaa. Söderman toteaa, aivan oikein, että Suomen perustuslakituomioistuimen jäseninä olisi samoja asiantuntijoita, joita perustuslakivaliokunta nykyään kuulee. Näin selviä asioita ei tarvitsisi viedä perustuslakituomioistuimeen. Se myös helpottaisi tuomioistuinten taakkaa lakien perustuslaillisuuden tulkitsemisessa. Perustuslaillisuuskysymykset eivät yleensä ole vaikeita. Kyse on siitä, miten tuomioistuin organisoidaan ja miten sen tehtävät määritellään. HELMIKUUTA 2017 //kuvaksi jotain pykälää vaikka lakikir” Tuomioistuimen ei pitäisi korvata perustuslakivaliokuntaa. Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. 40 16. Nykyjärjestelmä on haavoittuvainen. Suomen järjestelmä on toiminut hyvin. Perustuslakituomioistuin olisi kansalaisten oikeusturvan ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta nykyistä järjestelmää luotettavampi. Monessa Euroopan maassa sellainen on. Pentti Väänänen Kirjoittaja on toiminut muun muassa lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä vastuualueenaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Voidaanko luottaa siihen, että se toimii jatkossakin. Mutta olisiko näin ollen mikään ongelma, että nämä asiantutijat saisivat kantansa läpi suoraan tuomareina ilman valiokunnan poliittista filtteriä. Sen puitteissa on mahdollista, että perustuslakivaliokunnan poliittinen enemmistö jyrää kantansa läpi kansalaisten perusoikeuksista piittaamatta. Se sopisi paremmin valtiovallan kolmijaon periaatteeseen. Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää hallituksen esityksen perustuslaillisuudesta. Miksi korjata sellaista, joka ei ole rikki
– Minulla ei ollut mitään roolia Mauno Koiviston kansansuosiossa. 41 16. – Annoimme tyttärelle nimeksi Assi, koska tyttären isä sai juuri silloin yliopistolta assistentin paikan. Valtuustoon sovin paremmin. Vanhempani olivat kummallisia, kun antoivat lapsilleen sellaisia nimiä, joita eivät itsekään käyttäneet. Kumpikin perheenjäsen tuki toista. Kirjassa sukelletaan syvälle Tellervo Koiviston sielunmaisemaan niin haastattelujen kuin lähteiden kautta. Kekkonen sotki poliittisen uran – Vanhempani antoivat minulle nimeksi Taimi Tellervo Kankaanranta. He olivat kaksi erillistä ilmiötä: Manu-ilmiö ja Tellervo-ilmiö. Opiskelin Turussa kauppakorkeakoulussa ekonomiksi. Minä olen pessimismiin taipuvainen. Sattumalta kohtasin tulevan puolisoni, presidentiksi asti kohoavan Mauno Koiviston, sattumalta minusta tuli pakinoitsija Suomen Kuvalehteen ja sattumalta olin kansanedustaja. – Tämän tietää vain Mauno Koivisto itse. Tähteläänkin saimme eväät mukaan, naurahtaa Koivisto. Ne ihmiset, jotka lukevat kirjan kunnolla, saavat eri aikakausista oivallisen kuvan, Koivisto totesi. Presidentin rouvan ei tarvinnut itse ovia aukoa. Kirjassa on lukijalle mielenkiintoisia välähdyksiä ja sattumuksia Tellervo Koiviston ja koko perheen elämästä niin kotimaassa kuin ulkomaan matkoilla. Koivisto kertoi, että hän ei muista linnaan muuttoa. Yritettiin tosin pistää turvamies perään. Yleisössä istunut Pentti Arajärvi kysäisi, että miltä tuntui muuttaa linnaan ja linnasta pois. Koin, että silloin eduskunnassa feminismi ja naisasiat eivät olleet tärkeitä. Dosentti Marjaliisa Hentilä piti Mattssonin kirjoittamaa teosta erinomaisena. Kirjan päähenkilö Tellervo Koivisto piti kirjasta ja erityisesti siitä, että hänen elämänsä on taustoitettu historiallisella aineistolla. Tellervo Koivisto kertoi, että hänen elämässään on ollut sattumia. – On kiinnostavaa tietää, millainen maailma oli silloin kun synnyin ja millaiset koulutusmahdollisuudet olivat silloin kun pääsin ylioppilaaksi. Minulla ei ollut paloa kansanedustajaksi. – Eduskunta oli minulle politiikan harjoittelupaikka. Ruokaa ei myöskään tarvinnut itse tehdä. Koivistoa oli kuuntelemassa täysi salillinen yleisöä. Tellervo Koivisto oli ilmiö itsekin Omistuskirjoitukset kiinnostivat, kun Tellervo Koivisto oli Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa keskustelemassa elämäkerran kirjoittaja Anne Mattssonin, dosentti Marjaliisa Hentilän ja Työväenkirjaston ystävien puheenjohtajan Pentti Arajärven kanssa. Ehkä Tellervon pakinat tukivat Mauno Koiviston kansansuosiota, koska niissä oli perheen arjen sattumuksia, ihan tavallisia asioita. Tellervo Koivisto kertoi olevansa hyvin vaatimaton. – Sattumalta juuri minä sain lapsena käydä kansakoulua, oppikoulua ja pääsin ylioppilaaksi. Linnasta 12 vuoden jälkeen paluu arkeen oli hassulla lailla raskasta, kun ovetkin painoivat. Minulle vastattiin, että olisitko mieluummin ollut kummien ehdottama Eloisa Aamu kuin Taimi Tellervo. Lähdin mukaan pienellä varoitusajalla. HELMIKUUTA 2017 ” Minulla ei ollut mitään roolia Mauno Koiviston kansansuosiossa. Tuplailmiö Anne Mattssonista Koiviston pariskunta oli harvinaisuus suomalaisessa poliittisessa elämässä. Kysyin heiltä aikuisena, että miksi minulla on niin kauhea nimi. Hän sai 1972 Helsingissä Raimo Ilaskiven ja Kalevi Sorsan jälkeen kolmanneksi eniten koko maassa ääniä. Olin sitä mieltä, että kyllä keskusta ja iso naapuri pitävät siitä huolen, ettei ole mitään mahdollisuutta presidentiksi. Minua kutsuttiin kotona aina Telleksi, vasta oppikoulussa minua kutsuttiin kauhealla Taimi nimellä. Koivistojen tyttären nimeksi ehdotettiin Maunon isoäidin nimeä Hymni Sofia. välillä minulta paloi pinna, mutta Assista kasvoi mukava tyttö ja nainen. Marjaliisa Hentilä kysyi, milloin alkoi perheessä presidenttiyden pohdinta. Hurmaava presidentin rouva Tellervo Koivisto valloitti terävillä sanakäänteillään Työväenkirjaston täpötäyden salin. Minulla ei ollut verkostoa enkä ollut profiloitunut mitenkään. Tellervo Koivisto Työväenliikkeen kirjastossa on katsottavissa osoitteessa www.tyovaenperinne.fi tai www.tyovaenperinne.fi/tky Kirsti Lumiala Työväenliikkeen kirjaston eläkkeellä oleva johtaja Jimi Reittu. Meillä ravasi Paasivuorenkadulla paljon lapsia, järjestettiin naamiaisia ja kaikenlaisia lastenjuhlia. Kirjassa myös esitellään Tellervo Koiviston Suomen Kuvalehden pakinoita. – Minusta muutossa ei ollut mitään dramaattista. Työväenliikkeenkirjaston kirjakahvilassa keskusteltiin Anne Mattssonin kirjoittamasta Tellervo Koiviston elämäkerrasta. – Äitinä en ollut mikään malliäiti. Miksi jatko eduskunnassa ei kiinnostanut. Ne julkaistiin Suomen Kuvalehdessä. Pentti Arajärvi kysyy vielä Tellervo Koiviston kansanedustajuudesta. Vaalit menivät loistavasti. Kunnallispolitiikassa olisin jatkanut, jos Kekkonen ei olisi sotkenut sitä
HELSINKI . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu klo 10 ja kokouksen päätteeksi lounas. Turun Sos.dem. klo 11 alk. Alustajavieraina kunn. klo 10.00. varainhoito ja edunvalPerustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Seurojen vuosi-ilmoituksen 2016 ja yhteyshenkilötietojen 2017 sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul. klo 13. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Kirjoittajat esittelevät teostaan kirjastossa 16.2. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. TUL:n avoimet tyttöjen ja poikien painin mestaruuskilpailuihin Hervannan vapaa-aikakeskuksessa la 18.2. Jumpan vetää Pekka Lepistö. Ratas ry:n kokous 20.2. Piirikokousedustajina toimivat puolueosastojen vuodelle 2017 valitsemat kokousedustajat. Kymmenen vuoden ajan miehille suunnattuja joogatunteja luotsanneen Tarvaisen kirja ohjaa kaikenikäisiä ja -kuntoisia miehiä löytämään kehonsa uudelleen. PIRKANMAA . vaaliehdokkaat Mari-Elina Koivusalo ja Mari Lahti. Aprilliristeilylle ilmoittautumiset 28.2. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tervetuloa! . tärkeitä asioita. Tervetuloa läntisten sosialidemokraattien yhteistilaisuuteen Malminkartanon täyttömäelle su 26.2. Tervetuloa! . Kirjakahvilassa 21.2. Seuraava ma 13.3., jolloin alustajavieraana Jarmo Rosenlöf. Haastattelijana toimittaja Risto Kolanen. Periaateohjelma ja ajankohtaista: Ville Skinnari. Toimisto suljettuna pe 17.2. vonta ym. Tervetuloa Kannelmäkeen Kaarelan Sosialidemokraatit ry:n järjestämään avoimeen tilaisuuteen ti 28.2. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan ajankohtaiskatsaus. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. 24.2. mennessä kaisa.nyberg@tul.fi tai 050 364 9412. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 16.2. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28. klo 17–19. klo 18 Kaarelantie 86 kerhotilaan. TUL-Tampere. klo 17.30-19 historiantutkija Matti Simola kertoo kirjastaan Helsinki punaiseksi 2 – Helsingin edistyksellinen sosialidemokratia vuoden 1975 jälkeen. Lahden Seudun Wanhat toverit. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Koulupojan päiväkirja 5:n julkistaminen 23.2. Valtakirjojen tarkistus klo 10 alkaen. Kauhavalla 20.päivänä tammikuuta 2017 Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Piirihallitus Matias Mäkynen Johanna Autio puheenjohtaja toiminnanjohtaja Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Tapaamme Wanhassa herrassa 20.2. fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. . Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n XIX edustajakokous ti 4.4. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kerhokokous ma 20.2. klo 10. klo 10. HELMIKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Hautauspalvelut Kokoukset Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. VARSINAIS-SUOMI . klo 11:30. klo 11 Ostrobotnialla, Museokatu 10, Helsinki. KANTA-HÄME . 43 16. . Kaarelan Sosialidemokraatit ovat läntisen tapahtuman järjestelyvastuussa. PÄIJÄT-HÄME . klo 18 Linnankatu 67. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Turun Wanhat Demarit; helmikuun lounaskokous ma 20.2. Kirjailija Timo Malmi: Ahola-Valon Koulupojan päiväkirjan työväenliikkeen tuntemattomat sankarit ja Tsaarin kätyrit Inkerinmaalla vuonna 1912, eli huomioita ja innostuksen aiheita uudesta kirjasta. Piirikokouksen yhteydessä järjestetään Suomi 100-juhlavuoden merkeissä Oskari Tokoi-seminaari alk. . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry KUTSU PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTPIIRIKOKOUKSEEN Aika lauantai 22.4.2017 klo 12.00 Paikka Kannuksen työväentalo, Mäkiraontie 1, Kannus Käsiteltävät asiat vuoden 2016 toimintakertomus ja tilinpäätös muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat piirikokoukselle tehdyt aloitteet Aloitteet Aloitteet on toimitettava lausunnon antoa varten piirihallitukselle 10.3.2017 mennessä osoitteella PL 103, 60101 Seinäjoki. 20100 Turku, turku@pam.fi Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Veikko Tarvaisen ja Timo Junttilan Äijäjooga-kirja tarjoaa ei-mystisen, ei-uskonnollisen tavan tutustua joogaan. . Tuolijumppa liikuntahallilla pe. Käsitellään sääntöjen 12 §:ssä määrätyt asiat sekä sääntöjen muuttaminen. Turengin Eläkkeensaajat ry. Vierainamme Kimmo Kaarenoja ja Taru Ruikka Säästöpankista aiheinaan mm. Kerätään edelleen myös jäsenmaksuja. Vieraanamme ovat Helsingin sosialidemokraattien varapuheenjohtajat Antti Koskela ja Eveliina Heinäluoma kertomassa ajankohtaisia kuulumisia Helsingin piiristä ja muutakin ajankohtaista poliittiselta rintamalta. Seurakuntakeskuksessa. klo 11-14 lakiaisriehaan. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. krs. klo 17–19. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Järjestäjänä Elpo ry. Telttakatoksella tavattavissa joukko kuntavaaliehdokkaita
Henry Toivari Turun Toverit ry:n (TuTo) toiminnanjohtaja. Uutisten lisäksi siinä on elämää tavalla, joka on kaukana hömpästä. Lehdessä tehdään työtä suurella sydämellä ja tulos on mielestäni hienoa tutkivaa journalismia, joka on nykyään hyvin harvinaista. Sisältöön on panostettu. Myös digiversio on laadukas. Se on tuhti lukupaketti viikoksi. 44 16. HELMIKUUTA 2017 Olen todella ihastunut Demokraatti-lehteen
2. Kuka on Yleisradion hallituksen puheenjohtaja. 9. Kaa kko isSuo men vaa lip iiri 5. MIkä on Suomen käytetyin vilja. Miksi linnun jalat eivät palellu pakkasella. 14 met riä . Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 5. Mitä joukkuetta saksalainen Jürgen Klopp valmensi ennen FC Liverpoolia. 8. Kuinka korkea on Itämerellä mitattu korkein aalto. 7. Pek ka Haa vis to 10. Kuka esittää esittää näyttelijäksi pyrkivää Miaa suosikkielokuvassa La La Land. 3. Bor uss ia Dor tm und ia 3. Tra figu ra. Jal ass a ei ole lih aks ia, vaa n lui ta ja jän tei tä, jot ka toi miv at pak kas ella kin 8. vuo nna 20 04 7. Mikä on Terrafamen uuden osaomistajan nimi. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kuka vihreiden presidenttiehdokas. Föh n-t uul i 6. Em ma Sto ne 4. 1. 10. 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. HELMIKUUTA 2017 Ristikko 7/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Onnea voittajille! A LA TAU NAS KO TA TE KO A SE PE TUT MAT LI TA KI TIE SA KA RIS TO VI TO TI LA SI TO PA TA TEK NO NOT KO KAS TIT NIIK RAA KA TA KA TA MA RAA NI MI SU PA TE RU SET TI KIIN NI LU MO TA NOS HAM TA NA KAT TAA LA MAS KI VAT JA TO LA TA RUS TO ME LA PA RI MAT SI KA RI KA SAT TU PU LUS KAA PE LIT TO RI NO TA NI TA KI VIK KO VI KA RAU MAT TA RET SA NA SO TA HO KU 1. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 5/2017 ratkaisu: Torstaina 2.2. Tho mas Wilh elm sso n 2. 6. Mikä on sd-kansanedustaja Satu Taavitsaisen vaalipiiri. Mikä sääilmiö aiheutti nopean lämpötilojen nousun Suomessa. Jou luk uun 22. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voittivat Ulla Salmi ja Eino Meri Ypäjältä. Veh nä 9. 45 16
09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 14.30 Suomen kaunein koti 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Olipa kerran elämä 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.00 Ostoskanava Tvins. Rachel Bailey (Suranne Jones, vas.) ja Janet Scott (Lesley Sharp).. N: Stéphane Audran. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Bailey (roolissa tutusti mainio Suranna Jones, joka on myös koko sarjan perusidean toinen emo) palaa vuoden mittaiselta Lontoon työrupeamalta takaisin Manchesterin poliisiin ja päällikkövirkaan eläkkeelle siirtyneen Gill ”Godzilla” Murrayn paikalle. Teemalauantai käy pöytään / Ranskalainen illallinen (S) Yle Teema klo 21.00 (Babettes gæstebud/Tanska 1987) Oscar-palkittu elokuva mestarikokki Babettesta, joka pakenee Ranskan levottomuuksia pohjoiseen ja saa suojapaikan hurskaiden sisarusten luota. Joe Hughes on hieman epätavallinen poika, joka viihtyy omissa maailmoissaan ja rakastaa musiikkia. Hänen tyttärensä Taisie on levitellyt poikaystävästään sopimattomia kuvia nettiin, ja kärpäsestä paisuu härkänen. Selvitettäväksi tulee heti kuolemaan johtanut väkivaltarikos, joka näyttäisi kytkeytyvän laajempaan murhasarjaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Miehitetty (12) 23.55 Kallista kipua (7) 00.55 Kokkisota 01.55 Bull (12) 02.55–03.55 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lazy Town 06.55 Tashi (7) 07.05 Tashi (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Lego Ninjago (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.13 Angry Birds Stella 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hurjat rakkauskilot 20.00 The Voice of Finland 21.30 Heikki Paasonen Show 22.30 Keno 22.35 Poliisit – kotihälytys (12) 23.35 Liiga: Illan parhaat 23.40 Poliisit 00.10 Poliisit 00.40 NCIS Rikostutkijat (12) 01.40 Rajavalvojat 02.10 Rajavalvojat 02.40 Matkaoppaat 03.10 Matkaoppaat 03.40–04.40 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00–17.50 Gotiikan jäljillä 18.00 Muinaisen Kreikan taideaarteet 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Vempainmies 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Värejä etsimässä 21.50 Kino Suomi: Aika hyvä ihmiseksi (12) 23.50–00.45 Historia: Rooseveltin suku YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Tosi tarina: Lumimyrsky 13.00 Kuin uni ja varjo (7) 14.45 Kansallisaarteen etsintä: Sarjakuvapohatta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Adolf Eichmannin oikeudenkäynti (16) 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Maltti ja Valtti 07.08 Hermanni Hiiri 07.16 Ystäväkirja 07.21 Nelli ja Noora 07.28 Pikku Kakkosen posti 07.34 Petrin tiikeritarinat 07.45 Ystäväni Ronja 07.51 Milli ja Molli 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Holby Cityn sairaala (12) 09.50 Matkakumppanit 10.25 Talvistudio 10.33 Alppihiihdon MM: Miesten suurpujottelu 11.45 Talvistudio 12.00 Noin viikon uutiset 12.25 Yhteisvastuukeräys 12.30 Hymy Pyllyyn 13.00–13.30 Kioski 13.40 Talvistudio 13.50 Alppihiihdon MM: Miesten suurpujottelu 15.00 Talvistudio 15.35 Ampumahiihdon MM: Naisten viesti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Talvistudio 18.30 Salibandyliiga: Indians – LASB 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 22.45 Strike Back (16) 23.30 Girls (16) 00.00 Ruisrock: Ricky-Tick BB & Julkinen Sana 01.00 04.00 Uutisikkkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa: Tri Jari Natusen kenttälabra Nuasjärvellä. Hyvää taas on se, että rikosjuoni on sähköinen, ja poliisileidit Janet Scott ja Rachel Bailey entisellään: räiskähteleviä, työssään tehokkaita ja siviilielämässään kompleksisia. Kun suomalaisilla kanavilla paljon esitettävässä skandi-noirissa on saatu tottua siviiliasioissaan kipuileviin synkkämielisiin miespoliiseihin, tuovat räiskyvät, suorapuheiset brittiläiset poliisinaiset tervetullutta vaihtelua. com 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Unelmien koti 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kokkisota 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. PERJANTAI 17.2. Vaikka Murrayn (jota näytteli mahtavasti kipunoiva Amelia Bullmore) poislahtö sarjan naisvetoista jännitettä vähän kaventaakin, on sen vahvin valtti – todenmakuinen inhimillisyys – yhä tallella. MAANANTAI 20.2. Kansalaiset kokevat, että heidän äänensä ei pääse kuuluviin. Kolmijaksoisessa tarinassa Janet on kuitenkin se, jolla on siviilipuolella isommat murheet. Johan tätä on odotettukin. (7) 14.50 Kansallisaarteen etsintä: Huoltaja 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Huutolaiset 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Saudi-Arabian liittolaiset 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Southcliffen tragedia (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.11 Laura 07.23 Tilda ja hänen ystävänsä 07.35 Humps 07.42 Lauri kilpa-auto 07.53 Muista laulaa 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.55 Holby Cityn sairaala (12) 09.55 Uusi Päivä 10.25 Talvistudio 10.35 Alppihiihdon MM: Naisten suurpujottelu 11.45 Talvistudio 12.00 Hymy Pyllyyn 12.28 Hymy Pyllyyn 12.55 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 13.42 Talvistudio 13.50 Alppihiihdon MM: Naisten suurpujottelu 15.00 Talvistudio 15.15 Ampumahiihdon MM: M normaalimatka 17.30 Pikku Kakkonen 18.30 Alppihiihdon MM: Naisten suurpujottelu 19.15 Sohvaperunat 20.05 Kummeli (7) 20.35 Pulkkinen (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.45–23.31 Eliittisotilaiden salaisuudet MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 16 17 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Poika joka katosi musiikkiin (12) Yle TV1 klo 19.00 Uusi sarja (The A Word) 1/6. Viisivuotissyntymäpäivillä herää kalvava epäilys, että kaikki ei olisikaan aivan kunnossa. Janet (Lesley Sharp) on nyt siis Rachelin alainen, mutta muuttunut asetelma työpaikalla ei tunnu vaikuttaneen naisten ystävyyteen. O: Mika Koskinen, Sampsa Oinaala. O: Gabriel Axel. Janetilla on vanhempana ja useissa siviilielämän kysymyksissä myös viisaampana edelleen huolehtiva suhde Racheliin, jolla on yhä taipumusta joutua hankaluuksiin. Huono puoli asiassa on, että episodeja on luvassa vain kolme. HELMIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Hyvät Veljet kunnissa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Prisma: Jääkauden jättiläiset 13.25 Syyllisiäkö. Ylen näyttämien tasalaadukkaiden brittiläisten poliisarjojen joukkoon palaa kenties se paras, kun nähtäväksi tulevat Scott & Bailey -sarjan uudet, Englannissa viime toukokuussa ensiesitetyt jaksot. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Elokuva: Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy 21.45 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Predator – saalistaja (16) 00.40 Tyrant (16) 01.40 Billions (12) 02.50–03.50 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lazy Town 06.55 Tashi (7) 07.20 My Little Pony 07.45 Lego Ninjago (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.13 Angry Birds Stella 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat 16.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Heikki Paasonen Show 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Twilight – Uusikuu (12) 00.10 Liiga: Illan parhaat 00.15 Elokuva: Snitch (16) 02.30 Haapasalo ja kaverit 03.30 Julkkisselviytyjät 04.30–05.00 Rajavalvojat YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Talvikalastusta ja halleja 17.01 Perämeren hylkeenpyytäjät 17.15 Talvisilakkaa 17.22 Meri antaa 17.29 Jäälle! 18.00 Odotus 18.30 Valitut sanat: Keskisarjan Mannerheim 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Meek’s Cutoff (7) 22.40–00.05 Edwyn Collins: Kaikki on mahdollista Dokumenttiprojekti: Nälkämaan Sampo (S) Yle TV1 klo 21.30 Vihreän kaivosteknologian suuri kokeilu Talvivaara tuottaa ympäristökatastrofin toisensa jälkeen. LAUANTAI 18.2. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Brittipoliisisarjojen huippu tekee paluun Scott & Bailey TV1 klo 19.40 LAUANTAI 18.2. 46 16
09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Löytäjät 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Yökylässä Maria Veitola 02.05 Pukumiehet (7) 03.05–04.05 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Lego Ninjago 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Catering Wars 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Ummikot ulkomailla 15.15 Suomen Tulli 16.20 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 16.25 Leijonan luola USA 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Die Hard – Koston enkeli (16) 23.40 Erikoisliikemiehet 00.40 Leijonan luola USA 01.40 Haapasalo ja kaverit 02.40 Suomen Tulli 03.35 Matkaoppaat 04.05–05.00 Paratiisihotelli Ruotsi (7) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Valitut sanat: Keskisarjan Mannerheim 17.25 Jäitä hattuun 17.55 Kantapöytä 18.55 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Ruokamatka Shanghaissa 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Motivaatio kateissa (12) 23.25–01.20 Kino: Cabirian yöt (12) 18 19 20 21 22 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. HELMIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Dokumentti: Velkavangit 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 13.24 Dokumenttiprojekti: Citizen Love 13.30 Prisma Studio 14.00 Prisma: Veren salat 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti 15.38 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Saalistajat 19.40 Scott & Bailey (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.45 Vera Stanhope tutkii (12) 00.15–01.45 Hercule Poirot: Idän pikajunan arvoitus (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.15 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Franklin ja ystävät 07.59 Sanni Sateenkaari 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.31 Oktonautit 08.43 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.23 Aika härdelli! (7) 09.35 Karvinen (7) 09.47 Esteitä ja ylityksiä 10.00 Kioski 10.30 Talvistudio 10.35 Alppihiihdon MM: Naisten pujottelu 11.45 Talvistudio 12.00 Syke (12) 12.51 Riistametsällä 13.25 Villi kortti: Jalkapalloetkot 13.40 Talvistudio 13.50 Alppihiihdon MM: Naisten pujottelu 15.00 Talvistudio 15.05 Yleisurheilun halli-SM 15.35 Talvistudio 15.40 Ampumahiihdon MM: Miesten viesti 17.05 Talvistudio 17.10 Yleisurheilun halli-SM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00–20.50 Sohvaperunat 21.00 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05– 23.50 Admission (7) MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Daltonit (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) 13.00 Elokuva: Neropatin päiväkirja 3: kovanonnen kesä (7) 15.00 Erilaiset perheet 16.00 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Vuoto (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 Scorpion (12) 01.55 Limitless (12) 02.55–03.55 Arrow (12) NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Tashi (7) 06.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Sonic Boom (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Matkaoppaat 10.30 Suomen Tulli 12.30 Leijonan luola USA 13.30 Leijonan luola USA 14.30 Heikki Paasonen Show 15.30 Kaikki vastaan 1 16.55 The Voice of Finland 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.35 Suomen kaunein koti 01.35 Mustamaalattu (7) 02.35–03.35 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lazy Town 06.55 Tashi 07.10 Tashi (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Lego Ninjago (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.13 Angry Birds Stella 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.50 Ravintola X 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Hurjat rakkauskilot 17.50 Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Haapasalo ja kaverit 22.00 Elokuva: Sisko tahtoisin jäädä (12) 00.20 Leijonan luola USA 01.20 Suomen Tulli 02.20 Matkaoppaat 02.50–03.50 Paratiisihotelli Ruotsi 03.50 YLE TEEMA 17.00 Soundbreaking 17.50 Historia: Rooseveltin suku 18.45 Sanansaattaja (12) 20.15 Syötävän hyvä Espanja 21.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.50 Kansallisaarteen etsintä: Näkymiä 22.00 Suojasää (12) 22.55 Uusi Kino: Kana (12) 23.10–01.00 Kino: Suuri illuusio (7) YLE TV1 05.55 Kerro minulle uskostasi 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25–14.48 Yli rajan 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Laillinen oikeusmurha (12) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Kotikatsomo: Presidentti (12) 00.00 Prisma: Veren salat 00.50–01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.03 Ludovic 07.17 Hilla ja avaruuden Eetu 07.27 Askarrellaan 07.33 Timppa 07.43 Sasu 07.54 Me Peltiset 07.58 Töötti ja Pulteri 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Hartain toive: lapsi 11.00 Uusi mahdollisuus 11.30 Matkakumppanit 12.00 Zlatanin jalanjäljillä 12.30 Suunsoittoa ja lisää haleja 13.00 Riistametsällä 13.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 14.00 Täydellistä elämää 14.30–15.20 Syke (12) 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Herkullinen Toscana 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kummeli (7) 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Leverkusen Atlético Madrid 23.55 Kummeli (7) 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 23.30–00.20 Niilin seikkailija MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hurjat rakkauskilot 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 22.05 Haluatko miljonääriksi. 17.15 Putous 18.50 Tulosruutu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Valkyrien 23.30 Isänmaan puolesta (12) 00.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 01.30 Pahan jäljillä (16) 02.30–03.30 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Tashi (7) 06.30 My Little Pony 07.20 Lego Friends 07.45 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds 08.25 Kung Fu Panda 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 14.55 Hurjat rakkauskilot 15.55 Haapasalo ja kaverit 16.55 Julkkisselviytyjät 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 23.05 Pahan jälkeen (7) 00.05 Liiga: Illan parhaat 00.10 NCIS Rikostutkijat (12) 01.10 Leijonan luola USA 02.10 Suomen Tulli 03.10 Matkaoppaat 03.40–04.40 Paratiisihotelli Ruotsi (7) YLE TEEMA 17.00 Historia: Rooseveltin suku 18.00 Suojasää (12) 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Muinaisen Kreikan taideaarteet 21.00 Historia: Ruoka-aikoja 21.55 Elävä arkisto: Hiihtolomailua 21.57 Vuokatti 22.03 Hanki alla – vauhti päällä 22.33 Talven satu – hiihtolatu 22.45 Lunta 22.55–00.45 Kino: Perijätär YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutisikkuna 12.35 Hercule Poirot (12) 13.25 Kuollut mies rakastuu 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuus muistista 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Saudi-Arabian liittolaiset 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Puput 07.09 Tie tähtiin 07.24 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Riku ja Rami 07.46 Jussin matkat 07.58 Totta vai taikaa 08.03 Touhukkaat 08.29 Galaxi 08.30 Tenavat (7) 08.38 Joraavat juurikkaat 08.40 Snoukkaa! 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 11.05 Uutisikkuna 12.35 Matkapassi: Erikoisjakso 13.20 Uusi mahdollisuus 13.50 Yle FOLK: Will Funk for Food – Stadilainen katutanssitarina 14.20 Matkakumppanit 14.50 Zlatanin jalanjäljillä 15.20 Sirkuselämää 15.50 Märät säpikkäät (12) 16.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kummeli (7) 18.30 Talvistudio, MM-Lahti 18.55 MM Lahti: Avajaiset 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Professor Green: Arvottomat 23.00 Strike Back (16) 23.45–23.55 Yle FOLK: Some Deep Story MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: RED 2 (12) 23.25 Liiga: Illan parhaat 23.30 Elokuva: Conan the Barbarian (2011) (16) 01.50 Stand Up! 02.50 Hottikset 2.0 03.50–04.20 Rajavalvojat YLE TEEMA 10.00 Kino: Nainen ilman omaatuntoa (7) 11.45 Historia: Buddhalaisten maailma 12.40 Cocteaun testamentti 13.35 Syötävän hyvä Espanja 14.20 Jäitä hattuun 14.50 Yle Live: EBBA Awards 2017 15.50 Vempainmies 16.15 Kantapöytä 17.15 Volga 30 päivässä 18.00 Menahem Pressler: elämä, jota rakastan 18.45 Shostakovitsh: pianokonsertto n:o 1 19.15 Abba: valokuvien tarinat 20.00 Historia: Ruoka-aikoja 21.00–00.15 Teemalauantai käy pöytään 21.00 Ranskalainen illallinen 22.39 Foodies kulinaristien jet set 00.15 Uusi Kino: Rakkaus on sokea 00.21–00.50 Uusi Kino: Säälistäjät (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Saalistajat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Palanen: Minnesota tango 13.00 Menneisyyden metsästäjät 13.30 Historia: Nasser, modernin Egyptin isä 14.30 Katovuosia ja voivuoria 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Kellot (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Mittatilaustyönä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Southcliffen tragedia (16) 22.40 Ykkösaamu 23.20–00.20 Newsroom (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.41 Ryhmä Hau 08.05 Dinojuna 08.30 Onneli ja Anneli 08.45 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.27 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä 10.30 Talvistudio 10.35 Alppihiihdon MM: Miesten pujottelu 11.45 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.10 Talvistudio 12.15 Ampumahiihdon MM: Naisten yhteislähtö 13.25 Talvistudio 13.50 Alppihiihdon MM: Miesten pujottelu 15.00 Talvistudio 15.05 Hiihdon Ski Classics 15.35 Talvistudio 15.40 Ampumahiihdon MM: Miesten yhteislähtö 16.40 Talvistudio 16.45 Yleisurheilun halli-SM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Erikoisjakso 20.00–20.50 Syke (12) 21.00 Eliittisotilaiden salaisuudet 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.35 Märät säpikkäät (12) 23.00–00.00 Professor Green: Itsemurha ja minä MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Daltonit (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Lentävät koirat 11.00 Pilanpäiten 11.20 Nigellan helpot herkut 12.00 Kokkisota 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Olipa kerran elämä 15.00 Pomo piilossa 16.00 Piilokamera 16.20 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Lavalla Jamie Oliver 15.00 Lavalla Jamie Oliver 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 16. 07.09 Eteenpäin Enni 07.21 Samu ja Salla 07.33 Kasper ja Liisa 07.44 Satuja Soitosta 07.54 Niksi-Nella 08.02 Galaxi 08.03 Late Lammas 08.10 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.33 Unna Junná 08.50 Holby Cityn sairaala (12) 09.50 Kadonneet pojat 10.15 Kadonneet pojat 10.41 Kadonneet pojat 11.08 Kadonneet pojat 11.33 Kadonneet pojat 12.00 Kadonneet pojat 12.25 Kadonneet pojat 12.50 Kadonneet pojat 13.16 Kadonneet pojat 13.43 Kadonneet pojat 14.09 Kadonneet pojat 14.35 Kadonneet pojat 15.02 Kadonneet pojat 15.30 Lumilautailun Air + Style 16.00 Uusi Päivä 16.29 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Game of Thrones (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.45 Mr. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Kova kuin kivi (16) 23.50 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 23.55 Pahan jälkeen 00.55 Poliisit – kotihälytys (12) 01.55 Poliisit 02.25 Poliisit 02.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 03.00–06.00 NBA LIVE: All-Star Game 2017 YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Talvikalastusta ja halleja 10.02 Perämeren hylkeenpyytäjät 10.15 Talvisilakkaa 10.22 Meri antaa 10.29–11.02 Jäälle! 11.15 Menahem Pressler: elämä, jota rakastan 12.00 Shostakovitsh: pianokonsertto n:o 1 12.30 Prisma Studio 13.00 Tiededokumentti: Värejä etsimässä 13.50 Ranskalainen kylä (12) 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Gilda (12) 19.50 Valitut sanat: Keskisarjan Mannerheim 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Soundbreaking 21.55 Yle Live: Grammy Awards 2017 00.25–01.10 Syötävän hyvä Espanja YLE TV1 05.55 Muisti: Huutolaiset 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Menneisyyden metsästäjät 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Alppijärvet 12.40 Hercule Poirot (12) 13.35 SF-paraati 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Maailman suurimmat juhlat 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Nälkämaan Sampo 23.15 Uutiset Uutis-Suomi 23.25 Uutiset 23.30 Catastrophe (12) 23.55–00.50 Olimme valaanpyytäjiä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.04 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Valkyrien 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Bull 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.05 Paluu alttarille 02.05 Zoo (12) 03.05–04.05 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Lego Ninjago (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Ummikot ulkomailla 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Haluatko miljonääriksi
Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Kyrilliset kirjaimet 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita: Kapsahda katajaan! 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suomi 100: Suomalaisen oopperan helmiä 21.30 Helmikuun harjoituskappaleita 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Musica nova 2017 23.10–06.00 Yöklassinen. Ikonilla päähän Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Pro gradu on pahasti vaiheessa, mutta kuristun, jos en saa vähän happea ja valoa. Kalliita tipuja! Tulisi nyt se merikotka näytille.” ”Mälsää, tahtoo sukset.” ”Siis vasen yks kaks, siis vasen yks kaks...” ”Harvinaisen hajutonta.” ”Hei kamu, mitä sinä siellä nuuskit. 11.00 Valkoista valoa: Minuja on monia 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Onhan SDP:llä kunniakas historia kansainvälisyydessä. Uutiset ja sää Yle radio 1 16.2.–22.2.2017 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen kukkii 14.00 14.55 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kokkolan talviharmonikka 2017 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Kokkolan talviharmonikka 2017 jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut eläimet: Kissa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kevät – Suomessa 1917 22.55 Radioateljeen jälkeen – Walking away from Siberia. Tässä olisi sosialidemokratialle tilausta, mutta nyt tarvittaisiin uusia avauksia. Paavo Lipponen vei Suomen Euroopan unionin vallan kamareihin. Toivottavasti kaupat syntyvät Harlanin kanssa.” ”Kaveri ja kaverin vehkeet. SDP:n Lahden puoluekokous oli puhdasta sosialidemokraatin riemukulkua. 22.55 Kuuluttajan vieras: tuottaja Elina Roms 23.10–06.00 Yöklassinen. Siis… Julkilausumat ja puheet eivät riitä, tarvitaan myös tekoja. High fidelity. Ruotsalainen, mutta demari kuitenkin. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.03 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. HELMIKUUTA 2017 007443-1707 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Kirje sieltä jostakin 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Reformaation historia 2/3: Maat, talot, tavarat 18.00 Ehtookellot: Rovaniemen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. ”No niin, kameran akku tyhjänä. 09.55 Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.20 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 8/30: Rovastin ankara kosto uhkaa. Etenkin, kun Suomessa hallitusta eivät kansainväliset asiat erityisesti tunnu kiinnostavan – ellei kyse ole bisneksestä. Helsingin Uutelassa.... 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Ärrävika ja lespaus – pitääkö parantaa. Imported husbands – Tuontisuhteita. Chimamanda Ngozi Adichien teos Kotiinpalaajat 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. Meidänhän piti leikkiä!” ”Pakko panna Instaan, ihan pakko!” ”Siis onko tämä todellista, me saamme lapsen! Milloinkohan kertoisin.” ”Heti, kun päästään kotiin, minun on saatava mansikoita ja mascarponevaahtoa.” Tuo porukka on jo niin kaukana, etten yletä lukemaan heidän ajatuksiaan: signaali on liian heikko. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Willaim Faulkner harjoittelee New Orleansissa 17.55 Äänitarina. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Nyt on arki ja puheiden lunastamisen aika. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 48 16. 2004 Reko Lundán ja romaani Rinnakkain 17.35 Puisevia tarinoita: Kapsahda katajaan! 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Itsenäisen kansan musiikkia 1927–1937 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 7/10. Lahdessa monessa puheenvuorossa hehkutettiin SDP:n kansainvälisyyttä. 18.50 Kuuluttajan vieras: tuottaja Elina Roms 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. 15.45 Sinfonian soittimet: Trumpetti 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Kun populistit ja nationalistit jylläävät, tarvitsee maailma kiihkotonta ja järkevää pohdintaa maailman tilasta ja tarvittavista ratkaisumalleista. Kolmen tonnin kaukoputki. Martti Ahtisaarta arvostetaan Suomea enemmän maan rajojen ulkopuolella – vaikka hän ei meriittejään enää demareiden kanssa haluakaan jakaa. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 2005 Arto Salminen ja romaani Kalavale 17.35 Salatut eläimet: Kissa 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kaksi matineakonserttia Amsterdamin Concertgebouw’ssa 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Ismo Alanko 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Onneksi kerkesin saada jokusen räpsyn.” ”Vielä tunti Tukholmaan. Uutiset ja sää 12.10 Reformaation historia 3/3: Oppia kansan kielelle. Mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. High fidelity. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Suomussalmella 20.45 Haastateltavina teatteriohjaaja Ulla Schroderus ja kulttuurituottaja Joni Kinnunen 21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 7/10. Ei kestänyt pakkasta. 23.10–06.00 Yöklassinen. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Audiotiimin toimittaja Anu Packalen 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Imported husbands – Tuontisuhteita. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Ai niin, aina voi lyödä pöytään kansainvälisyysikoni Olof Palmen