Tuodaan työ näkyväksi. he lm ik uu ta Aseman lasten kuuntelija Christian Wentzelin työ on kysyä nuorilta, mitä kuuluu ja myös kuulla se vastaus. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY PAL.VKO 2023-09 00 74 43 -2 30 3 SOTE TEEMA Muutos, jonka ei pidä näkyä TEATTERITEEMA Parempi katsoa kuin katua LUOTTAMUSMIES Sovittelija ja viestinviejä LAKKO-OIKEUS Yhdelle myrkky, toiselle pelastus 16.2.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 23 / 16 . Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. de_16022023_001.indd 1 de_16022023_001.indd 1 6.2.2023 16.16 6.2.2023 16.16
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_16022023_002.indd 1 de_16022023_002.indd 1 2.2.2023 9.23 2.2.2023 9.23
HELMIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI LAKKO KELTAISET VUODET LAPSET Lakko-oikeuden kalvaminen on ikuisuushanke. Aseman Lapset tietää, miten nuorisolla menee. 3 Demokraatti 3/ 23 30 14 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_16022023_03.indd 3 de_16022023_03.indd 3 8.2.2023 11.17 8.2.2023 11.17. Toksinen nostalgia on sitä, kun joku jää infantiilille tasolle, vaikka olisi kuinka älykäs hyvänsä. Pimpsonsien perheessä aika kuluu ja kuluttaa
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. de_16022023_04.indd 4 de_16022023_04.indd 4 8.2.2023 9.33 8.2.2023 9.33. 11 14 ANTTI RINNE Näpit irti lakko-oikeudesta SAMI KAITA Nuori duunari 5 6 8 11 12 14 20 21 23 25 26 28 30 36 37 38 44 48 50 59 60 64 65 66 + TEEMA 51 Missä sote menee. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 2.3. Teatteri: Kevään laaja kattaus Teatteri: Minä, Tellervo Teatteri: Demoni viettelee Puheenvuoro: Mari van den Berg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Heikki Hiilamo IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Christian Wentzel Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Ujuni Ahmed Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 3/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERIKEVÄT Pääkirjoitus: Rohkeutta olla Viikon kuva: Unohdettu al-Hol Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Sami Kaita D-analyysi: Prosenttipeli D-ilmiö: Pyhä lakko-oikeus Indeksi: Mika Maliranta Alastalon salissa: Älä dissaa D-kolumni: Meri Valkama Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kieli: Hyvä hurmaa vaalikentällä Kielikylpy: Det var på tiden Teatteri: Keltainen perhe. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Nyt. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Ilman ihmisiä ei ole liittoa
Kristillisdemokraatit vaativat nyt käyttöön järjen ääntä, vaikka puolue on profiloitunut lähinnä uskon asioilla. Kampanjalauseet ovat silti vain sivuseikka, eräänlaista politiikan kielen pintakohinaa. Rohkeutta olla sinun puolellasi – puolustaa sinua pölhöpopulismia vastaan, rohkeutta olla heikompien tukena ja pitää kiinni hyvistä päätöksistä. RKP pyytää kainosti etenemään ”framåt tillsammans”. Ei liene ihme, että SDP:n vanhoista kampanjoista eniten hakukonetuloksia saa vuoden 1947 ”Jo riittää” -kiertue. SDP:n lauseesta saa toki väännettyä verotusaiheisen version ”Rohkeutta olla sinun lompakollasi”, mutta luultavasti puoluejohto on sen verran tottunut alituiseen verokettuiluun, ettei tämä heitä hetkauta. Muutamankin vuoden takaisten mainosten muisteluun joutuu käyttämään Googlen apua. de_16022023_05.indd 5 de_16022023_05.indd 5 7.2.2023 9.49 7.2.2023 9.49. Ainakaan sen ei pitäisi taipua roiseihin sananmuunnoksiin. Perussuomalaisille oikea aika oli 1950-luku, koska ennen oli kaikki paremmin, ja siksi yhteisten asioiden ajamisen sijaan he käskevät kannattajiaan ”ajattelemaan kotiinpäin”. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Rohkeutta olla – tätä kaikkea Pääkirjoitus ROHKEUTTA ON OLLA LEIKKAAMATTA SUOMEA HENKITOREISIIN KUIN 1990-LUVUN LAMASSA. Vain rohkeus turvaa meille paremman tulevaisuuden – ei menneisyyden haikailu tai itsekäs pelottelu. Vain järjestys turvaa tulevaisuuden.” PITÄISIKÖ MYÖS KEVÄÄN 2023 vaalisloganiin tehdä samanlainen, tarkentava jatko. Eteenpäin, sanoo keskusta lumessa. V aalikampanjat alkoivat, ja puolueet julkistivat eduskuntavaaliohjelmansa komeine iskulauseineen. Perinteisestihän kansandemokraatit ovat toivoneet ainakin ökyporvaristolle kurjistumista, mutta nyt porhoillekin olisi jaossa reiluutta. Vasemmistoliitto vaatii reilumpaa huomista kaikille, ei harvoille, mikä on sinänsä kaunista. Lauseen valitsemisessa on työ ja tuska, koska sloganin pitäisi olla paitsi puolueen henkeen sopiva, myös sellainen joka ei ärsytä omia saati muita. Koko vaalilausehan oli pitkä litania asioista, jotka Neuvostoliiton vasallien ajamina uhkasivat demokratiaamme sisältäpäin. Harva muistaa, että tuo oli vain kampanjan otsikko. KOVIN MONI tämän vuosituhannen vaalilause ei olekaan jäänyt ihmisten mieliin. ”Jo riittää hinnankorotukset, valhelupaukset, mielipideterrori, pakkodemokratia. Rohkeutta päästää irti fossiilisista polttoaineista, vastustaa diktaattoreita – ja rohkeutta olla leikkaamatta Suomea henkitoreisiin kuin 1990-luvun lamassa. Kokoomuksen mielestä nyt on oikea aika. DEMARIT JULISTAVAT ohjelmassaan ”rohkeutta olla sinun puolellasi”
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / D el il So ul ei m an de_16022023_06.indd 6 de_16022023_06.indd 6 8.2.2023 9.44 8.2.2023 9.44
Median otsikoita hallitsee nyt Ukraina ja inflaatio. Pohjois-Syyrian kurdijohtoisten turvallisuusjoukkojen vartioimassa Al-Holissa elää piikkilankojen sisällä kurjissa oloissa noin 50 000 ihmistä, joista suurin osa on lapsia. Leirillä tapahtuneista kuolemista jopa yli kolmannes oli väkivaltaisia vuonna 2021. Kaksi vuotta sitten al-Hol ja siellä olevat suomalaiset olivat iso puheenaihe. Leirillä on edelleen kymmenkunta suomalaista. de_16022023_06.indd 7 de_16022023_06.indd 7 8.2.2023 9.44 8.2.2023 9.44. 7 Demokraatti KUKA ENÄÄ MUISTAA AL-HOLIN
eläkkeiden ja palveluiden leikkauksia ja veronkorotuksia työssäkäyville. SDP:n iskulause kevään eduskuntavaa leihin on ”Rohkeutta olla sinun puolellasi”. Mak sut siirrettiin palkansaajille Sipilän halli tuksen aikana tehdyssä kilpailukykysopi muksessa. Lopputulema on, että niiden rahoitus, riskit ja pääosa kuluista kaatuisivat julkiselle sektorille eli veronmaksajan kustannettavaksi. Puolue myös ehdottaa sosiaalivakuutus maksuihin kolmikantaisesti valmisteltavaa mekanismia, jossa maksut siirtyisivät vuo roin palkansaajille ja työnantajille yritysten hintakilpailukyvyn ja palkansaajien osto voiman muutosten mukaisesti. Selvitys kuvaa hankkeita ”yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomiksi”. SDP haluaa vahvistaa julkista taloutta etenkin työllisyyttä vahvistamalla. Niillä lietsotaan pelkoa, maalataan mörköjä ja pyritään murentamaan ihmisten luottamusta niin tulevaisuuteen kuin toisiinsakin. – Tulevalla kaudella meidän on laitettava suomalainen peruskoulu kuntoon, jotta jo kainen lapsi ja nuori saa riittävät tiedot ja taidot, joilla he pärjäävät tulevaisuuden työ elämässä, Marin painotti. SDP esittää vaaliohjelmassaan sosiaali vakuutusmaksujen siirtämistä palkansaa jilta takaisin työnantajien vastuulle. Tämä siitä huolimatta, että niihin haetaan myös yksityistä rahoitusta. – Me näemme, että vahva talous rakentuu vain vahvan taloudellisen kasvun ja vahvan työllisyyden varaan. SDP:n välitavoite on 80 prosentin työllisyysaste, joka veisi puolueen mukaan Suomen mui den Pohjoismaiden tasolle. Ti la st ok es ku s ”Yhteiskunnan on sopeuduttava väestön kutistuessa”, sanoo Riikka Purra. Tarkoittaa suomeksi mm. Vaaliohjelmassa on isossa roolissa koulu tusjärjestelmän kehittäminen. PINJA PERHOLEHTO TWITTERISSÄ Suomessa on nyt 719?000 pienituloista. Siinä vertailtiin muun muassa investointija käyttökustannuksia, mahdollisia tulovirtoja sekä matka-aikoja ja matkustajamääriä. Miksi työperäisen maahanmuuton kasvu on huono asia näihin verrattuna. Ilman näitä emme tule saavuttamaan talouden tasapainoa. Viime vuoden aikana heidän määränsä kasvoi yli POLITIIKKA Mikko Huotari de_16022023_08.indd 8 de_16022023_08.indd 8 8.2.2023 9.51 8.2.2023 9.51. Marin teki pesäeroa kokoomukseen totea malla, ettei talouden tasapainoa ja hyvin vointia saavuteta kurjistavilla leikkauksilla. Selvitys koski Turun tunnin junahanketta, Suomi-rataa ja Itäraidetta. SAKARI ROKKANEN TWITTERISSÄ Perussuomalaiset rynnii eduskuntavaaleihin ruotsidemokraateilta kopioiduilla ohjelmilla. – LEIKKAUSPOLITIIKKA on oikeiston lääke, joka on karvas, ja se ei toimi, sanoi SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin puolueen vaalikampanjan avajaisissa. SDP:n tavoitteena on myös saada yli 60 prosenttia nuorista korkeakoulutetuiksi 2030luvulla. Valtiovarainministeriö selvitti Suomeen suunniteltujen suurratahankkeiden kustannuksia. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Jäitä kiskoille Pesäero leikkauspolitiikkaan V IIK O N LU KU 12 prosenttia
Tällä kertaa kyse on niin isoista periaatteellisista näkemyseroista, että äänestäjäkin voi jo vaatia jonkinlaista kuluttajansuojaa. Korkeakouluihin on tällä hallituskau della lisätty yli 12 000 aloituspaikkaa. Urheilu on politiikkaa MIKÄ ON muuttunut siitä, kun Venäjä ja ValkoVenäjä suljettiin kansainväli sesti urheilusta viime talvena, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PANNUMYSSY PANNUMYSSY Tanskalaista lämpöä Suomalaista lämpöä Hyvä Petteri Orpo, URHEILU KOULUTUS sinulla on haastava yhtälö ratkaistavana. Vai onko porvarihallitus vain vaalibluffi, pohtii Demokraatin väki. Suunnitelmaa ja sitoutumista vaalikausien yli tarvitaan, Maria Löfgren toteaa. Mutta vähintään yhtä painokkaasti on perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastustanut maahanmuuttoa ja puhunut Suomen EU-erosta. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren pitääkin kestämättömänä, että korkea kouluille esitetään kiristyviä vaatimuksia koulutusmäärien lisäämisestä ja jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan laajenta misesta, mutta rahoitusta tai henkilöstö määrää ei nosteta läheskään samassa suh teessa. Äänestäjänä olisi kiinnostava kuulla, kuinka sinä, Petteri, yhteensovittaisit puolueiden täysin vastakkaiset näkemykset. Ei mi kään aina kaan sotarintamalla, mutta ur heilurintamalla moraali hiipuu ja taistelu väsymys, tai rahanahneus, vaivaa. Perussuomalaiset on monen kokoomuslaisen suosikki hallituskumppaniksenne. Kansainvälinen olympiakomitea selvit tää jo, miten venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat voisivat palata kansainvälisille kilpakentille. Hyvä Petteri, toki politiikka on mahdollisuuksien taidetta ja hallitusneuvotteluissa on aikaisemminkin käännetty takkia urakalla. Eli kortit pöytään: kumman näkemykset joustavat, teidän vai perussuomalaisten – jos haluat pitää hengissä ajatusta kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteishallituksesta. Akava, Ammattikorkeakoulujen rehto rineuvosto Arene ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi esittävät uutta, kou lutuksen pitkän aikavälin rahoitussuunni telmaa seuraavan hallituksen ohjelmaan. Koulutusta tyhjästä SUOMI ON koulutususkovainen kansa kunta päättäjien puheita kuunnellessa, mutta resursseista on siitä huolimatta jat kuvaa pulaa. de_16022023_08.indd 9 de_16022023_08.indd 9 8.2.2023 9.51 8.2.2023 9.51. Hän sanoi, että ”moraali ei kuulu lii ton päätöksiin; Venäjän ja ValkoVenäjän paluu kansainväliseen jääkiekkoon ei ole kiinni moraalisista tai poliittisista syistä”. SDP:n tavoite on, että 2030luvun lop puun mennessä vähintään 60 prosenttia alle 35vuotiaista on korkeakoulutettuja. Nyt osuus on noin 40 prosenttia. Asian kiteytti Kansainvälisen jääkiek koliiton IIHF:n puheenjohtajan Luc Tardif. Voiko urheilu enempää sulkea itseään muusta maailmasta erilliseksi saarek keeksi. Urheilu on politiikkaa ja politiikka on urheilua. – Koulutusjärjestelmä on yhteiskun tamme kulmakivi, mutta sen rahoitus on liian epävarmalla pohjalla. Niiden mielestä nykyinen koulutuksen ra hoitus on riittämätön. Edellyttäen, että sattuisitte voittamaan vaalit. Asia kiinnostanee elinkeinoelämääkin, joka pitää työperäistä maahanmuuttoa itselleen lähes elämän ja kuoleman kysymyksenä. Lisäksi sinäkin olet puhunut kokoomuksen suulla työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tämä on nähty niin natsiSak sassa, Venäjällä kuin Kiinas sakin. Kokoomus pitää itseään niin sanottuna Eurooppa-puolueena
Vorwärts! Vorwärts! de_16022023_10.indd 10 de_16022023_10.indd 10 8.2.2023 10.25 8.2.2023 10.25. 6. 8. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Vesa Moilanen 10 VIS V 1. Erdo?anin vastaus maanjäristysten pelastustoimien kritiikkiin oli tyypillisen yksinvaltainen. 9. Asiantuntuntijat olivat jo pitkään varoitelleet maanjäristyksen mahdollisuudesta Turkissa. Mikä pöllö on kuvassa. Mikä on XBB.1.5.. Milloin järjestetään Pariisin olympialaiset. 3. Missä se järjestetään. Jo muutama päivä järistysten jälkeen oli pidätetty ihmisiä pelastustoimien hitauden kritisoimisesta. Oik eat vas tau kse t: 1) Nes tey tet yn maa kaa sun (ln g) ter min aal ial us 2) 1.– 3.9 .20 23 3) Jyv äsk yläs sä 4) Kor ona viru kse n om ikr onvar ian tin muu nnos 5) Ete läm ann er 6) Viir upö llö 7) Kes ällä 20 24 8) Vap aud en liit on 9) Suo men pun ain en rist i 10 ) Lab rad orin nou taj a MAAILMAN TILA • Turkin maanjäristykset Maanjäristys iskee Erdo?aniin T urkin tuhoisat maanjäristykset voivat rapauttaa myös presidentti Recep Tayyip Erdo?anin kannatusta. Helmi–maaliskuu on pöllöjen soidinaikaa. Millainen alus on Exemplar. 5. Verolla piti kehittää niin infrastruktuuria kuin kansalaisten ja viranomaisten maanjäristysvalmiutta. 10. 2. Minkä puolueen riveistä iskelmälaulaja Frederik pyrkii eduskuntaan. 4. Maanjäristys osui Erdo?anin ja hänen AK-puolueensa kannalta mahdollisimman huonoon aikaan, keskelle vaalikampanjaa. Mikä on maailman kuivin aavikko. Mikä oli Suomen suosituin koirarotu vuonna 2022. Häntä ja Turkin hallintoa on kritisoitu avun hitaasta saamisesta maanjäristysalueelle ja puutteellisesta varautumisesta järistyksiin. Milloin on SDP:n seuraava puoluekokous. Maassa järjestetään kolmen kuukauden kuluttua parlamenttija presidentinvaalit. Turkissa kiellettiin asiaan liittyvät ”provosoivat, pelkoa ja paniikkia lietsovat” viestit. Maassa on myös kerätty maanjäristysveroa vuodesta 1999 lähtien, jolloin 17 000 ihmistä kuoli maan tuhoisimmassa maanjäristyksessä Istanbulin lähistöllä. Mikä järjestö painatti Suomen ensimmäiset ystävänpäiväkortit. 7
Miten lähdit ay-aktiiviksi. He kyselivät mukaan. Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg Olen nyt muun muassa SAK:n Pirkanmaan aluetoimikunnassa, PAMin ammattiosastossa Tampereella nuorisoja solidaarisuusvastaavana sekä yksi SASK ry:n vastuulähettiläistä Pirkanmaalla. Siitä tulee aina hyvä mieli. Ajatuksesi vaalien alla. Hyvä työvuorosuunnittelu, palkkaus ja työpaikan yhteishengen ylläpitäminen ovat tosi tärkeitä asioita. Jos tulee vahvan oikeistovetoinen hallitus, olemme ay-liikkeenä helisemässä. Paras kiitos on hymy tyytyväisten asiakkaiden kasvoilla. Ilman ihmisiä ei ole liittoa. Ne ovat lempeitä ja rauhallisia, mutta tarvittaessa jämäköitä ja vahvoja. Olisi tärkeää, että liitot näkyisivät paremmin ammattikouluissa – olisivat läsnä, osana tulevaan ammattiin kasvamista. Pitovoima on haaste. Kävin paljon nuorten tapahtumissa – kasvoin ay-aktiiviksi nuorisotoiminnassa. Sipilän hallituksen varjo kikyineen kaikkineen kummittelee hyvin muistissa. Korona teki pahimmat tepposet ikinä, kun ihmisiä lähti kaupan alalle tai kouluttautui kokonaan pois palLiiton lempeä laumaeläin Sami Kaita ei ole työelämän vakuutusmyyjä vaan julistaa yhdessä tekemisen sanomaa. Harva on tiennyt asioista etukäteen, kun olen käynyt pitämässä työelämätiedotuksia oppilaitoksissa. de_16022023_11.indd 11 de_16022023_11.indd 11 7.2.2023 16.25 7.2.2023 16.25. Kuinka tuttuja ammattiliitot ovat nuorille ja miten innostaa heitä mukaan. Duunari-tunnustus lämmitti sydäntä. Sanoin varovaisen kiinnostuneena puolikkaan ”kyllä” ja sitten jo olinkin johtokunnan varajäsen ja nuorisovastaava. Nyt kokoomuksen ulostulot esimerkiksi ansiosidonnaisen lyhentämisestä ja porrastamisesta hirvittävät. Palvelualat ovat usein läpikulkualoja – töitä tehdään opiskelujen ohella ja lähdetään muille urille. Tänä vuonna on aikamoista härdelliä – tulossa on Palvelualojen ammattiliiton liittokokous ja eduskuntavaalit. Työnantajien ja työntekijöiden pitää yhdessä miettiä, miten ihmiset saataisiin pysymään alalla. Vaikka olenkin aika introvertti, minusta on kiva tehdä töitä ihmisten kanssa ja tykkään ilahduttaa ihmisiä. Mikä meno, Sami Kaita, 32, SAK:n vuoden 2022 nuori duunari. 11 Demokraatti velualoilta. Mitkä ovat alan suuret haasteet ja miten ne ratkotaan. Haluan korostaa, että liitossa me yhdessä huolehdimme työehdoistamme, -oloistamme ja toisistamme. Norsut ovat myötätuntoisia laumaeläimiä, jotka huolehtivat toisistaan. Aktiivisen luottamusmiehen kannustamana menin aikoinaan Lappeenrannassa ammattiosaston syyskokoukseen ja siellä heti huomattiin, että oli alle nelikymppisiä paikalla. Siihen pyrin itsekin. Voimaeläimesi on norsu, miksi. Osaajapula. Tekemistä riittää! Miksi juuri ravintola-ala. En halua olla työelämän vakuutusmyyjä, joka luettelee vain, missä tilanteissa liitto auttaa
Kyse on niin sanotusta puolittaisesta perälaudasta. Nyt nähdään, onko julkisella sektorilla työnantajalla taitoa ja tahtoa käyttää paikalliset erät niin, että niillä helpotetaan esimerkiksi hoitajapulaa ja tehostetaan toimintaa. Ja jos työnantaja ja työntekijäjärjestöt eivät pääse sopuun yllä mainitusta 30 prosentin paikallisen erän jakamisesta, työnantaja voi päättää itse, kuinka ja keille puolet paikallisesta erästä maksetaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tuskaili neuvottelujen aikana syystäkin sitä, että heidän neuvottelupöydässään on tällä kertaa tavallista useampia osapuolia. Lisäksi kuntaja hyvinvointialan omassakin pääsopimuksessa on palkankorotuksista merkittävä osa paikallisesti sovittavaa. Sopimus on kytketty vientiteollisuuden verrokkialojen – teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja kuljetusalan – sopimusratkaisuun niin, että jos teollisuuden kustannusvaikutukset ylittävät tälle ja ensi vuodelle jo sovitut 1,9 prosentin korotukset, yli menevästä osuudesta lisätään yleiskorotuksiin 70 prosenttia ja 30 prosenttia sovitaan paikallisesti. Kyse on isoista rahoista. Yleensä perälauta tarkoittaa koko paikallisen erän jakamista tasan kaikille työntekijöille, jos yhteisymmärrystä sen kohdentamisesta ei löydy. Raha polttelee näpeissä PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESTA VOI TULLA VIELÄ MUTKIKASTA. T eknologiateollisuuteen saatu sopimus on tuonut paljon iloa koko työmarkkinakentälle. Kyse on ensisijaisesti prosenteista ja myös perälaudasta. Samalla kuntaja hyvinvointialalla työnantaja pääsee testaamaan melkoisen rahapotin jakamista paikallisesti. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen on varoitellut teknologiateollisuuden palkkaratkaisun koko yhteiskuntaa koskevista kustannusvaikutuksista. Jatkoneuvotteluissa ja lopulta hyväksytyssä sovintoesityksessä paikallisesta erästä siirrettiin osa kaikkia työntekijöitä koskevaan yleiskorotukseen. Tämä on totta, mutta toisaalta kunnissa ja hyvinvointialueilla myös työnantajat saivat sopimuksen myötä melkoisen rahapotin paikalliseen sopimiseen. Kyse on isosta korotuksesta, mutta se ei kata inflaation aiheut tamaa ostovoiman menetystä. ALUSTAVIEN ARVIOIDEN mukaan teknologiateollisuuden sopimuksen kustannusvaikutus olisi kunnissa ja hyvinvointialueilla noin 600 miljoonaa euroa jo tälle vuodelle. Kuntaja hyvinvointialojen sopimuksessa paikallisesti sovittavat erät ovat suuret, ja niissä on kyse vain osittaisesta perälaudasta. Teollisuusliiton mukaan se ei ole saanut ainakaan 15 vuoteen yhtä suuria palkankorotuksia kuin tällä kierroksella. Sen jakamisesta voi tulla vielä mutkikasta. Korotus on kuitenkin jättipotti erityisesti kuntaja hyvinvointialojen työntekijöille, joiden viime kesäkuussa tehty palkkaratkaisu sidottiin osin teollisuuden korotuksiin. Teollisuusliitto hylkäsi ensimmäisen sovintoesityksen osin sen takia, että siinä oli liiton mielestä liian suuri paikallinen erä ja korotusprosentit eivät olisi koskeneet kaikkia sen jäseniä. analyysi de_16022023_12.indd 12 de_16022023_12.indd 12 8.2.2023 11.13 8.2.2023 11.13. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Nyt testataan, mitä työnantaja saa irti paikallisesta sopimisesta. Teollisuusliitto laskee, että sen saaman kaksivuotisen sopimuksen kustannusvaikutus on yhteensä seitsemän prosenttia
Yksi syy tilanteeseen on 1990-luvun lamassa tehdyt säästöt yleissivistävään koulutukseen. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Media Arvostamme suomalaista työtä. Suomessa kaikkein koulutetuin ikäluokka on vuonna 1978 syntyneet, jotka ovat tällä hetkellä 44–45-vuotiaita. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: O EC D , Ed uc at io n at a G la nc e, 20 22 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista OECD-maissa vuonna 2021 Etelä-Korea Japani Irlanti Iso-Britannia Norja Sveitsi Belgia Ruotsi Espanja Portugali OECD-keskiarvo Latvia Kreikka Itävalta Puola Suomi Slovakia Tšekki Italia 25 50 75 100 25 50 75 100 40,1 % 47,5 % % Korkea-asteen tutkinto on kaikkein useimmin vuonna 1975 syntyneillä. de_16022023_13.indd 13 de_16022023_13.indd 13 8.2.2023 9.13 8.2.2023 9.13. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Etenkin sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat kasvaneet. Tällä ikäluokalla on keskimäärin eniten perusasteen jälkeisiä koulutusvuosia. Puolustuskyky Leopard-vääntö paljasti, että Länsi-Euroopan panssariase on suurelta osin ruosteessa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Koulutustaso taantuu Suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään. 13 Demokraatti Luottamus Luottamus valtionhallintoon ja sen virkamiehiin on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2016
LAKKO-OIKEUS de_16022023_14.indd 14 de_16022023_14.indd 14 8.2.2023 10.01 8.2.2023 10.01. 14 Demokraatti Pyhä Suomessa työtaistelujen määrä on laskenut jo monta vuotta. Siitä huolimatta elinkeinoelämä ja kokoomus haluaisivat rajoittaa lakko-oikeutta
15 Demokraatti ILMIÖ Pyhä Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto Kuvat Jukka-Pekka Flander T ämä on kuultu aikaisemminkin: elinkeinoelämä ja kokoomus haluavat rajoittaa lakko-oikeutta. Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisella on omakohtaista kokemusta työelämäasioista jo 1970-luvulta saakka. Hän arvioi, että niistä ajoista on tätä samaa lakkokeskustelua viritelty ainakin 50 kertaa. de_16022023_14.indd 15 de_16022023_14.indd 15 8.2.2023 10.01 8.2.2023 10.01
Työtaisteluvapautta turvaavat myös kansainväliset sitoumukset. Koskinen korostaa alkuperäisen, vuoden 1924 lain työrauhajärjestelmään liittyvää kahta olennaista ja viisasta kohtaa: – Työehtosopimuksen osapuoli ei saa ryhtyä voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen ja työehtosopimuksen osapuolen tulee valvoa, että sen alayhdistykset ja jäsenet eivät myöskään ryhdy edellä tarkoitettuun työtaisteluun. Vuoden 2015 syyskuun poliittisessa mielenilmauksessa yli 30 000 palkansaajaa osoitti mieltään maan hallituksen toimia vastaan. Miten Koskinen näkee tilanteen, jossa lakko-oikeuden rajoittamisessa siirryttäisiin puheista tekoihin. rin 1 360 vuodessa, noin kymmenkertaisesti viime vuosiin verrattuna. Suurempiin muutoksiin ei ole ollut tarvetta. Hän myös arvelee, että istuvalla hallituksella, myös porvarihallituksella, olisi iso kynnys rukata työmarkkinaosapuolten neuvotteluun ja työrauhaan liittyviä säädöksiä, koska poliitikot ovat aikoinaan olleet niistä kolmikantaisesti sopimassa. Kyseisessä Metsäteollisuuden työsulussa nähtiin myös työntekijöiden kansainvälistä solidaarisuutta eli rajat ylittävää työstaistelutoimintaa. Vielä 1980-luvulla työtaisteluja oli keskimääLAKKOJEN MÄÄRÄ ON SUOMESSA VÄHENTYNYT JO PITKÄÄN. Vuonna 2020 tilastoitiin 108 työtaistelua. Lakoista ja lakko-oikeuden rajoittamisesta puhuessa kannattaa muistaa, että lakkojen määrä on Suomessa vähentynyt jo pitkään. SUOMEEN LAADITTIIN jo 1920-luvulla työehtosopimuksia ja työriitojen sovittelua koskevat lait. Tämä on ehkä osaltaan myös vaikuttanut siihen, että lakkojen laittomuus on usein helposti selvitettävissä oikeudessa, Seppo Koskinen sanoo. Lähtökohta on edelleen järkevä ja riittävä työrauhavelvollisuuden sääntelylle. Luku on matalin 50 vuoteen. Viimeisin tilasto on vuodelta 2021, jolloin Suomessa oli vain 55 työtaistelua. de_16022023_14.indd 16 de_16022023_14.indd 16 8.2.2023 10.01 8.2.2023 10.01. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Ja ainakin sama 50 kertaa keskustelu lakko-oikeuden rajoittamisesta on tuloksetta nuupahtanut. Siitä lakkoja oli 43 ja ylityökieltoja 7. Yksi syy on lakko-oikeuden vahva lainsuoja Suomessa. Koskinen kuvaa 1920-luvulla laadittuja lakeja hämmästyttävän hyvin aikaa kestäneiksi sekä laadinta-aikanaan edistyksellisiksi ja ennakkoluulottomiksi. Se oli vastatoimi Paperiliiton järjestämille pistelakoille. Ja vertailun vuoksi, vuoden 2021 lakoista vain viisi kappaletta, kymmenesosa, oli elinkeinoelämän ja kokoomuksen erityisesti kammoamia tukitoimenpiteisiin liittyviä työtaisteluja. Seppo Koskisen mukaan lakko-oikeuden rajoittaminen olisikin Suomessa erittäin vaikeaa rikkomatta voimassa olevia kansainvälisiä säädöksiä. Vuosi 2021 oli koronavuosi ja sen takia ehkä tilastollinen poikkeus, mutta kehityksen suunta on kuitenkin selvä. Näistä merkittävin oli Metsäteollisuuden 2005 järjestämä kuuden viikon mittainen työsulku. – Kyse on työntekijöille niin isosta ja periaatteellisesta kysymyksestä, että eiköhän Suomi menisi kiinni satamia myöten. Ruotsissa ei menty myötätuntolakkoon, mutta siellä paperityöntekijät kieltäytyivät ylitöistä Metsäteollisuuden työsulun aikana. Niitä osin korjailtiin sodan jälkeen 1940-luvulla, kun työmarkkinoille tuli uusia liittoja. Lakko-oikeudesta puhuttaessa pitää muistaa myös työnantajien ”lakko-oikeus” eli työsulku, jolla työnantaja voi estää liittoon kuuluvien työntekijöiden pääsyn työhön ja keskeyttää palkanmaksun. Tilastokeskus laskee työtaisteluihin myös niillä uhkaamisen. Suomessa oli viimeksi poliittisia lakkoja Sipilän hallituksen aikana
KANSANEDUSTAJA ANTTI RINNE (sd.) on itsekin saanut sakkotuomion työriitojen sovittelua koskevan lain rikkomisesta. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt hyvityssakkojen korottamista. 2000luvun huippuvuosi on vuosi 2005, jolloin muun muassa Juha Sipilän johtaman porvarihallituksen toiminta lisäsi työtaisteluiden määrää. – Hyvityssakkojen pelotevaikutus on nyt varakkaampien liittojen kohdalla vähäinen. KOKOOMUKSEN TARKOITUKSENA EI OLE AJAA ALAS LAKOLLA VAIKUTTAMISTA. Koskinen näkee, että lakien sisällä on yksityiskohtia, joilla voi nakertaa lakko-oikeutta. Pienempiä liittoja sakot voivat kirpaistakin, Koskinen arvioi. Poikkeuksena ovat virkaehtosopimukset, joissa on mahdollisuus nimellisiin ja suuruudeltaan enemmän periaatteellisiin henkilökohtaisiin hyvityssakkoihin, jos työtaisteluun ryhdytään ilman virkamiesyhdistyksen päätöstä. Toinen kohta on lakoista määrätyt hyvityssakot. Lakon laillisuuden ratkaisee viime kädessä työtuomioistuin. Tämä koskee myös poliittisia ja myötätuntoeli tukilakkoja – sillä edellytyksellä, että tuettava lakko ei ole laiton. Rinne toimi vuonna 2011 Ammattiliitto Pron puheenjohtajana. Tällä hetkellä nykyinen tes-järjestelmä ei sitä mahdollista. Koskinen pitää tätä sinänsä ymmärrettävänä, sillä lakoista yrityksille aiheutuvat menetykset voivat olla merkittäviä. Tämä voisi koskea poliittisia työtaistelutoimia, joiden järjestäminen työaikana hiertää työnantajia. Lisäksi elinkeinoelämä on esittänyt nykyisessä järjestelmässä vain järjestöille tuomittavat hyvityssakot koskemaan myös yksityishenkilöitä. 17 Demokraatti TYÖTAISTELUJEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2000–2021 400 300 200 100 lkm 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Työtaisteluiden määrä on ollut Suomessa pitkään laskussa. de_16022023_14.indd 17 de_16022023_14.indd 17 8.2.2023 10.01 8.2.2023 10.01. Lä hd e: Ti la st ok es ku s, ty öt ai st el ut ila st o 400 300 200 100 SUOMESSA LAKOILLA ja lakkoilijoilla on vahva lainsuoja. EK on itse tulkinnut, että vuoden 2021 työtaistelutoimenpiteistä 85 prosenttia oli laittomia. Tuolloin hän oli määrännyt työnseisauksia metsäteollisuusyritysten tehtailla ja toimipaikoilla noudattamatta laissa olevaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa
18 Demokraatti D-ILMIÖ Lakkoa pidetään perusoikeutena KANNATUSTA LAKKO-OIKEUDELLE LÖYTYY MYÖS KOKOOMUSLAISISSA PALKANSAAJISSA. de_16022023_14.indd 18 de_16022023_14.indd 18 8.2.2023 10.01 8.2.2023 10.01. Puoluetaustalla mitattuna suurin kannatus lakko-oikeudella on tutkimuksen mukaan vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajissa. Yksi tärkeimpiä syitä lakkovalmiuteen on huoli toimeentulosta. Vastaajista 56 prosenttia kertoi olevansa valmis osallistumaan lakkoihin palkkansa parantamiseksi. S AK:n tuoreen kyselyn perusteella palkansaajilla on iso valmius lakkoilla palkkansa puolesta. Palkansaajista 59 prosenttia kertoo olevansa huolissaan kotitaloutensa toimeentulosta hintojen nousemisen vuoksi. Palkansaajat ovat kyselyn perusteella myös valmiita käytännön tekoihin. Keskeisin syy lakkovalmiuteen on huoli omasta pärjäämisestä hintojen noustessa. Kannatusta lakko-oikeudelle löytyy runsaasti jopa nihkeimmin asiaan suhtautuvissa kokoomuslaisissa palkansaajissa, joista rajoittamista missään olosuhteissa vastustaa hieman vajaa puolet eli 44 prosenttia. SAK:n Kantar Publicilla teettämän tutkimuksen mukaan palkansaajista 68 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa
Siksi ihmettelenkin puheita lakko-oikeuden rajoittamisesta. – Esimerkiksi AKT-Keitele -tapauksessa tukilakko oli suhteeton käynnissä olevaan riitaan nähden, Satonen sanoo ja viittaa Teollisuusliiton julistamaa Keitele Groupin saartoa tukeneeseen Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n lakkoon joulukuussa 2021. Miten lähtisitte edistämään näitä kolmea mainitsemaasi tavoitetta. Kolmas tavoite on laittomia lakkoja koskevien sanktioiden kehittäminen. Jos työnantajat haluavat sopia paikallisesti, niin siitä tulevia ongelmiakin voisi purkaa paikallisesti työpaikkakohtaisella lakko-oikeudella, Koskinen perustelee. Niissä tosin yleisin peruste oli juuri työnjohtoon liittyvät asiat. Onko kokoomus yrittänyt edistää tätä aikaisemmin hallitusneuvotteluissa. – Ne ovat siinä mielessä hankalia, että työnantaja joutuu maksajaksi tilanteessa, johon se ei ole syyllinen. Varmaan on ollut niin, että työmarkkinajärjestöjen on toivottu etenevän asiassa. Nämä ovat jo pitkään olleet erilaisissa työryhmissä eivätkä ne ole edenneet. – Kyllä siihen varmaan tarvitaan työmarkkinaosapuolet mutta myös tahtotila maan hallitukselta. Rinne lisää, että edellytyksenä on niiden noudattaminen, myös lakkojen ennakkoilmoitusaikojen osalta. Oman kokemukseni perusteella en usko, että lakoilla todellisuudessa olisi vaikutusta yritysten kauppoihin, Rinne sanoo. Rinne pitää lakko-oikeutta lähtökohtana työntekijöiden tasaveroiselle asemalle työehtosopimusneuvotteluissa työnantajien kanssa. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa oli viime vuonna vähän työtaisteluja. Se ei toimi sanelemalla, vaan työntekijöille pitää antaa siinä tilaa. uusia pelisääntöjä, mutta asiassa ei ole kolmikantaisesti edetty. Miten esimerkiksi tukilakkojen suhteuttaminen tehdään käytännössä. – Suomessa lakkoillaan nykyään erittäin maltillisesti verrattuna moniin muihin maihin ja myös menneisiin vuosikymmeniin nähden. Näitä ei onneksi usein ole, mutta silloin kun on, se on iso juttu. Koskinen uskoo, että monella työpaikalla tarvittaisiin paineiden purkuun varaventtiiliä. – Tätä ei voida yleistää, mutta muutamat työpaikoilta saamani viestit kertovat muun muassa paikallisen sopimisen ongelmista. Hän pitää lyhyttä paikallista työtaistelua tähän sopivana työkaluna, mutta myöntää samalla, että ajatuksen myyminen työnantajille voisi olla vaikeaa. Toisena kokoomuksen tavoitteena on pelisääntöjen saaminen Suomessa melko harvinaisiin poliittisiin lakkoihin. PITKÄÄN LAKKO-OIKEUTEEN rajoituksia ajaneella kokoomuksella on puolueensa työmarkkinaosaajiin kuuluvan kansanedustaja Arto Satosen mukaan yksi tavoite ylitse muiden. Kokoomus ei kieltäisi tukilakkoja, mutta suitsisi niistä kansantaloudelle haitallisimpia ja kohtuuttomia. – En näe syytä miettiä näiden lakien muuttamista. – Jos työtuomioistuin on jo todennut lakon laittomaksi mutta se edelleen jatkuu, niin tässä sanktiojärjestelmää pitäisi kehittää. – Se varmaan vaatisi omaa lainsäädäntöä, mutta siihen pitäisi löytää ratkaisu, jolla päästään kohtuutasolle. Satonen korostaa, ettei kokoomuksen tarkoituksena ole ajaa alas lakolla vaikuttamista. Satosen mukaan lakkoja koskeviin rajoitukssiin on yritetty hakea vuosikausia – Kyllähän näistä on keskusteltu. Työnantajat ovat perustelleet vaateitaan sillä, että lakot vahingoittavat asiakassuhteita. Tällä Koskinen tarkoittaa työpaikkakohtaisten työtaistelutoimien oikeuden laajentamista. de_16022023_14.indd 19 de_16022023_14.indd 19 8.2.2023 10.01 8.2.2023 10.01. Toivon myös muiden poliitikkojen kunnioittavan kolmikantaisesti neuvoteltuja sopimuksia, Rinne sanoo. Satonen ei näe esimerkiksi yt-uutisten tapauksessa järjestetyissä surulakoissa erityistä ongelmaa mutta vetäisi rajan työtuomioistuimen ratkaisuihin. Hänen mielestään työntekijöillä on lakko-oikeuden lisäksi vain vähän keinoja työnantajien painostamiseksi. – Sehän ei koskenut vain sitä, että Keiteleen tavaraa ei olisi välitetty vaan koko Suomea. – Emme näe isoja haasteita normaaleihin lakkoihin liittyen, kokoomuksen valiokuntavastaavana eduskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunnassa toimiva Satonen lisää. SUOMESSA LAKOILLA JA LAKKOILIJOILLA ON VAHVA LAINSUOJA. SEN SIJAAN, että mietitään vain lakko-oikeuksien rajoittamista, olisi Seppo Koskisen mielestä hyvä pohtia myös lakko-oikeuden laajentamista. Muuten tulee yhteentörmäyksiä. Tämä on sen tyyppistä lainsäädäntöä, että vaikka tahtotila tulisi hallitukselta, niin kolmikanta on se, joka osaa parhaiten sanoa millä tavalla esimerkiksi tukilakkoja järkevästi suhteellistetaan. 19 Demokraatti Rinne pitää oman työmarkkinaja poliitikkokokemuksensa perusteella – lisäksi hän on koulutukseltaan juristi – nykyisiä lakkoja ja lakko-oikeutta koskevia lakeja hyvinä ja toimivina. Yksi keino voisi olla hyvityskorvausten korottaminen
Jos talouden tilanne kääntyy kohta huonompaan suuntaan kuin mitä nyt ennakoidaan, liian korkeita sopimuskorotuksia on vaikea jälkikäteen korjata. NYT ON kolmesta syystä vähemmän perusteita palkkamaltille kuin kahdeksan vuotta sitten: parempi työllisyys, parempi teollisuuden kustannuskilpailukyky sekä kiivas kuluttajahintojen nousu. H yvin toimivilla markkinoilla hinta reagoi kysyntään. Toiseksi työnantajien tilanteet vaihtelevat nyt poikkeuksellisen paljon. Kun kysyntä nousee, hinta kohoaa – ja päinvastoin. Vuoden 2008 jälkeiset kokemukset pelottavat. Normaalioloissa nimellispalkat nousevat tuottavuuskasvun ja inflaation ansiosta. Tällaisten mittarien perusteella työn kysyntä ei ole ollut Suomessa tämän korkeammalla tasolla vuosikymmeniin. TILANNE OLI tässä suhteessa huomattavasti synkempi vielä 2015. Suomessa oli edellisinä vuosina tuhoutunut valtava määrä työpaikkoja. Kun työvoiman kysyntä on riittämätöntä, eli kun työttömyys on korkea, palkkojen on hyvä kehittyä maltillisesti. Monet niistä olivat olleet tuottavia. Malttia tuolloin riitti ja tilanne alkoi kohentua. Tehdyt työtunnit lisääntyivät. Mutta on myös ainakin kaksi perustetta kantaa huolta siitä, että korotukset menevät kohtuuttomuuksiin. Tilanteen korjautumista varten tarvittiin tavallista kipeämmin palkkamalttia. Mutta täältä katsomosta on yhtä helppoa kuin aikaisemminkin huudella niin palkkamaltin kuin ostovoiman lisäämisen puolesta. Sitä nuoremmat kuuluvat yleensä koulunpenkille ja sitä vanhemmat ovat pääsääntöisesti vetäytyneet kokonaan työelämästä. 20 Demokraatti Mika Maliranta Laboren johtaja mika.maliranta@labore.fi Indeksi Voimia ja viisautta työmarkkinaosapuolille! Vaarana on kiivas toimialojen välinen palkkakilpailu. Ja työtunnit on hyvä suhteuttaa siihen väkeen, joilla on luontevat edellytykset tehdä töitä, esimerkiksi 20–70-vuotiaat. Työtunteihin perustuvien mittarien perusteella työn kysyntä on Suomessa korkeaa myös verrattaessa esimerkiksi Tanskaan tai Saksaan. Työmarkkinoilla palkka on työn hinta. Se voi johtaa spiraaliin, joka tuhoaa massoittain työpaikkoja herkässä taloustilanteessa olevilla aloilla. Siksi työtunnit ovat parempi työllisyyden mitta kuin nuppiluku. Lisäksi teollisuuden kustannuskilpailukyky oli historiallisesti vertaillen heikko. Korona aiheutti väliaikaisen pudotuksen, mutta pian sen jälkeen palattiin suotuisalle kehitysuralle. Hyvä kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka. Monet osa-aikaiset haluaisivat olla kokoaikatyössä eli ovat osittain työttömiä. Mutta edelleen on tärkeää, että palkkojen nousuvauhti reagoi työmarkkinatilanteeseen oikealla tavalla. Vaarana on kiivas toimialojen välinen palkkakilpailu. Kun työvoiman kysyntä on vahvaa, maltillisuutta tarvitaan vähemmän. Työn kysyntä oli liian vähäistä. Joillakin aloilla on palkanmaksukykyä selvästi enemmän kuin toisilla. Toivon voimia ja viisautta työmarkkinaosapuolille! de_16022023_20.indd 20 de_16022023_20.indd 20 7.2.2023 13.35 7.2.2023 13.35. Työmarkkina-areenalla tilanne on poikkeuksellisen kinkkinen
Populisteja äänestetään protestiksi. Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä paremmin populisteilla menee. Basket of deplorables on äärimmäisen alentuva ilmaisu. de_16022023_21.indd 21 de_16022023_21.indd 21 7.2.2023 13.37 7.2.2023 13.37. Korkeat äänestysprosentit ovat demokratian kannalta parempi. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Alentuva suhtautuminen ei ole kunnioitusta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kaikki muistavat, miten vaaleissa kävi. Trump tarttui ilmaisuun välittömästi ja viljeli sitä kampanjassaan. Myös Clinton sanoi vuonna 2016 suoraan, mutta hän teki yhden ratkaisevan virheen. Trumpistit ottivat luonnehdinnan omakseen. Mitä useampi löytää halun vaikuttaa ja äänestää, sitä parempi – vaikka hintana olisi tavanomaisesta poikkeavia päättäjiä. Vuotta myöhemmin julkaistussa kirjassaan What Happened, Clinton tunnusti, että basket of deplorables oli yksi syy hänen vaalitappioonsa. Sen äänestäjät saapuvat uurnille varmemmin kuin ennen. Syvä pääty on ohjautunut entistä enemmän VKK:n kaltaisiin pienpuolueisiin. Silloin yhteistyön ehdot ovat avoimesti esillä. Harva kaipaa yhteiskuntaan näkyvämpää rasismia tai poliitikkoja, jotka antavat sille selkänojaa. SDP on ilmoittanut, ettei se tee hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Puolue on viime vuosina vakiinnuttanut kannatuksensa. Clintonin mukaan kielikuva sopi jopa puoleen Trumpin kannattajista, jotka olivat hänen mukaansa rasisteja, seksistejä sekä homo-, ksenoja islamofobisia. Alhainen äänestysprosentti suosii perinteisiä, asemansa vakiinnuttaneita puolueita. EDUSKUNTAVAALIEN ALLA on hyvä muistella vanhaa nyrkkisääntöä, joka pätee populistipuolueiden äänestämiseen. Liikkeellä on ihmisiä, jotka eivät välttämättä usein tai koskaan aikaisemmin ole äänestäneet. Äänestäjiä tulee kunnioittaa kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä. Suomessa rasismikeskustelua on käyty perussuomalaisten ympärillä. Mutta kunnioitusta ei ole myöskään rasismista vaikeneminen. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Alentuva suhtautuminen ei ole äänestäjän kunnioitusta. Jos puheet ovat rasistisia, se pitää sanoa. Eikö niin. Asian ääneen sanominen on yksi tapa ottaa perussuomalaiset vakavasti. He olivat luusereita ylpeästi. KUNNIOITA ÄÄNESTÄJÄÄ D emokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton luonnehti Donald Trumpin kannattajia Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa sittemmin kuuluisaksi tulleella ilmaisulla basket of deplorables, korillinen luusereita. Populismissa toteutuu eräänlainen politiikan ”kaikki pelaa”. Korillinen luusereita pysyi voimassa, mutta ei enää koskenut puolta trumpisteista. CLINTONILLA OLI silti pointtinsa. Seuraavana päivänä Clinton pakitti ja myönsi määrän olevan liioiteltu
Sen synty ja kehitys kytkeytyy Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen syntyyn ja ammattiyhdistysliikkeen järjestäytymiseen. Arkisto on valtava. Valokuvia on 1,23 hyllymetriä eli noin 1450 kappaletta, isokokoisia rakennuspiirustuksia 221 kappaletta, julisteita 51 kappaletta ja av-tallenteita 143 kappaletta. HTY:n arkisto Unescon ohjelmaan Helsingin Työväenyhdistyksen arkisto on osa koko Suomen historiaa. Pelkästään asiakirjoja on 39,84 hyllymetriä (HTY 26,33 hyllymetriä ja alayhdistykset 13,51 hyllymetriä). HISTORIA de_16022023_22.indd 22 de_16022023_22.indd 22 8.2.2023 10.12 8.2.2023 10.12. Hän sanoo arkiston kertovan niin suomalaisen työväenliikkeen historiasta kuin myös koko Suomen historiasta, sillä monet yhdistyksen johtohenkilöt toimivat valtakunnallisestikin merkittävissä tehtävissä. Ohjelman kansallisen komitean puheenjohtaja Jussi Nuorteva pitää Helsingin Työväenyhdistyksen arkistoa kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajana ja kattavana. Työväenyhdistys taloineen toimi työväen poliittisen ja ammattiyhdistystoiminnan keskuksena. Vuonna 1883 perustettu ja tänä vuonna 140-vuotisjuhlaansa viettävä Helsingin Työväenyhdistys on Suomen vanhin työväenyhdistys. Teksti Heikki Sihto H elsingin Työväenyhdistyksen laaja arkisto pääsi kansainväliseen Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin. Rekisteriin pääsyn kriteereinä ovat autenttisuus, ainutlaatuisuus ja korvaamattomuus ja kulttuurinen merkitys. Kansalliseen maailman muisti -rekisteriin on koottu kansallisesti merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä. Helsingin Työväenyhdistyksen arkistoa säilytetään Työväen Arkistossa. Siellä oli myös monipuolista yritys-, sivistys-, urheiluja kulttuuritoimintaa. Arkisto kuvaa suomalaisen työväenliikkeen, työväenkulttuurin kuin yhteiskunnankin kehitystä 1880-luvulta aina 2000-luvulle saakka
”En saa historiaa mielestäni”, hän sanoo. Jos olemme tietämättömiä virheistä, kuinka vältämme tekemästä niitä. Saksaa rajusti rankaissut sopimus nöyryytti koko maata. Ei pidäkään. Siinä Ukrainan sodan alkamisen aikoja kuvataan hänen sisäpiiristään käsin. de_16022023_23.indd 23 de_16022023_23.indd 23 7.2.2023 13.25 7.2.2023 13.25. Vuonna 1919 solmittu Versailles’n rauhansopimus tuomitsi Saksan yksipuolisesti syylliseksi ensimmäiseen maailmansotaan. 23 Demokraatti Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja, varavaltuutettu (vas.) Helsingissä S uurteoksessaan Äärimmäisyyksien aika historioitsija Eric Hobsbawm kertoo mehevän anekdootin amerikkalaisopiskelijasta, joka oli esittänyt opettajalleen kysymyksen: ”Tarkoittaako ilmaus ’toinen maailmansota’, että on ollut myös ensimmäinen maailmansota?” Hobsbawmin mukaan jokainen, joka on koskaan joutunut vastaamaan tällaiseen kysymykseen, tietää, ettei edes 1900-luvun historiallisten perusasioiden tuntemusta voi pitää itsestäänselvyytenä. Hyvä, ajattelin dokumentin äärellä. Hurja talouskurimus rakensi hedelmällisen maaperän natsien valtaannousulle ja maailman historian tuhoisimman sodan, toisen maailmansodan, syttymiselle. Historia opettaa Moni haluaisi nöyryyttää sotaan syyllistä Venäjää, mutta kannattaako se. Näin oli huolimatta Macronin perusteluista: Venäjän nöyryyttäminen veisi mahdollisuudet rakentaa rauhaa diplomatian keinoin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan julkisessa keskustelussa on väläytelty mitä erilaisimpia kostofantasioita siitä, kuinka sodan pääarkkitehtia Vladimir Putinia ja Venäjän kansaa tulisi nöyryyttää. Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen viiden suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajat tyrmäsivät Macronin näkemyksen. Taustaa Macronin ajatuksille voi etsiä esimerkiksi dokumenttielokuvasta Macron, Eurooppa ja sota. Nöyryyttäminen tuntui sopivan hyvin heistä jokaiselle. Historia nimittäin osoittaa, että rauhansopimuksilla voidaan kylvää siemeniä uusiin sotiin. On selvää, että laitonta hyökkäyssotaa käyvää valtiota vastaan on asetettava pakotteita. TARINA AMERIKKALAISOPISKELIJAS TA on käynyt mielessäni monta kertaa kuluneen vuoden aikana. Se puolestaan ei ole selvää, miten jonakin päivänä Venäjän ja Ukrainan välille solmitaan rauhansopimus, joka ei toista aiempia virheitä. SADAN VUODEN takainen historia nousi mieleeni kesällä, kun vahvaa roolia Ukrainan kriisin ratkaisussa hakenut Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti, että hänen mielestään Venäjää ei pitäisi nöyryyttää. Jos emme tunne edes parin sukupolven takaista historiaamme, olemme tietämättömiä myös sen aikaisista virheistä. Järkytys levisi halki maan, jossa puhkesi mittava kriisi. Yhtä lailla on selvää, että Ukrainaa on tuettava kaikin keinoin. Se määrättiin maksamaan massiiviset sotakorvaukset, ja armeija riisuttiin aseista. Eletään alkuvuotta 2022, Venäjä on tuonut Ukrainan vastaiselle rajalle yli sata tuhatta sotilasta, tankkeja ja aseita. Vielä Macron uskoo keskustelun voimaan mutta on silti huolissaan eskalaatiosta. On helppo yhtyä Hobsbawmin näkemykseen: historiattomuus on vaarallinen ilmiö. D-kolumni RAUHANSOPIMUKSILLA VOIDAAN KYLVÄÄ SIEMENIÄ UUSIIN SOTIIN. Eräässä kohtauksessa presidentti istuu virka-autonsa takapenkillä
– Siellä vain rähistään ja rettelöidään ja ollaan vastakkain työnantajan kanssa. Luottamusmiehen aseman vahvistamisesta lakiteitse on puhuttu paljon. Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinayksikön johtaja Minna Ääri toi mi aiemmin yritysmaailmassa muun muassa henkilöstöjohtajana. Kyselyn perusteella työehtosopimuksen valvonta ja siihen liittyvät tulkintaerimielisyydet eivät olekaan työllistävin osuus luottamusmiehen tehtävässä. Teksti Marja Luumi T eollisuuden palkansaajien TP:n uusimmassa Edistys-raportissa Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla oikeustieteen tohtori, työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja tarkastelee Suomen luottamusmiesjärjestelmää sekä luottamusmiehen valintaa, asemaa ja tehtäviä. Tuore raportti kertoo toista tarinaa, jossa korostuvat luottamus ja toisen osapuolen ymmärtäminen. Viimeinen asia olisi ollut se, että olisin menettänyt hänen luottamuksensa. Moni pelkää, että uran rakentaminen voi tyssätä siihen, että on ollut aktiivinen luottamustehtävässä. 24 Demokraatti TYÖELÄMÄ Sovittelija ja viestinviejä KESKINÄINEN KUNNIOITUS JA LUOTTAMUS KANTAVAT TYÖPAIKALLA. Tätä mieltä on edelleen moni luottamusmiesten työstä. – Kyse ei olekaan vahvasta liiton jatkeesta työpaikalla, vaikka käytännössä näin onkin. Samalla näemme, että yleissitovuutta ja sen määräytymistä on syytä vahvistaa. Tätä se ei ole vaan yhteistyössä tekemistä koko ajan, Fujitsu Finlandin pääluottamusmies Liisa-Johanna Pesonen Suomen Ekonomeista kertoi. Hän pitää erityisen mielenkiintoisena kyselyä, johon vastasi 587 luottamusmiestä. – Aika yllättävää oli tulos, että perinteiset kysymykset haastavat edelleen luottamusmiestä kuten uran ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelut, henkilökemian vaikeudet, ajankäyttö ja se, että edustettavien piiriin kuuluu myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, jotka kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalaan, Paanetoja kertoo. Sitä perustaa ei saa vaarantaa, Ääri kertaa. – Se on totta, että luottamusmiehistä on turhan huono yleiskuva julkisuudessa. Mäkysen mukaan SDP on viemään eteenpäin lainsäädäntöä, joka vahvistaa luottamusmiehen asemaa – muun muassa oikeutta valita ylipäänsä luottamusmies. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toimi aikoinaan kymmenen vuotta luottamusmiehenä. Luottamusmies on välimies, sovittelija ja viestin viejä. Keskinäinen kunnioitus ja luottamus kantaa. Kun työmarkkinoilla on sopimusjärjestelmä muutoksessa, ihan niin auvoista ei ole kaikilla työpaikoilla, kun paikallisista työehtosopimuksista on ryhdytty neuvottelemaan, Mäkynen totesi. Paanetoja kiinnitti huomiota siihen, miten saada luottamusmiehen tehtävä houkuttelevaksi – ettei siihen ole vain jonkun pakko ryhtyä. Yleissitovat työehtosopimukset tuovat vähimmäisturvan. Vastaukset ravistelivat stereotyyppistä kuvaa luottamusmiehestä. PANEELISSA NOUSI esille myös huoli siitä, että halukkaita luottamusmiehiä on vaikea löytää. de_16022023_24.indd 24 de_16022023_24.indd 24 7.2.2023 13.40 7.2.2023 13.40. Raportissa luottamusmiehet antoivat kouluarvosanan kahdeksan yhteistoiminnalle työnantajan kanssa. – Oma kokemukseni työskentelystä luottamusmiehen kanssa on tosi hedelmällinen. Rettelöitsijä ja lakkokenraali. RAPORTIN JULKISTAMISTILAISUUDEN paneelissa selvisi, että todellisuus ja mielikuvat eivät usein vastaa toisiaan, kun on kyse työpaikkojen yhteistoiminnasta. Esimerkiksi myös luottamusmiehen oikeus tiedonsaantiin kaipaa vahvistusta. – Se kumpuaa oikeuskäytännöistä ja yleisestä työmarkkinoiden trendistä, kun paikallinen sopiminen lisääntyy koko ajan. Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kiertää säännöllisesti oman vaalipiirinsä työpaikkoja on hän on tehnyt tällaisen havainnon: – Siellä missä ei ole järjestäytyneitä työnantajia, pelätään eniten sopimista ja työntekijöiden järjestäytymistä. Liisa-Johanna Pesonen ja Turja Lehtonen myönsivät yllättyneensä siitä, että suurin osa luottamusmiehistä antoi kouluarvosanan kahdeksan luottamusmiehen ja työnantajan välisen yhteistyön onnistumisesta. Hänen pitää osata asioita samaan tapaan kuin mitä työnantajapuolen edustajilta vaaditaan. Hän painotti, että pestissä korostuu yhteisten asioiden eteenpäin vieminen työpaikalla. Tämän pitäisi olla työnantajan ja työntekijöiden yhteinen asia miettiä. – Se kertoo siitä, että luottamusmiesjärjestelmä toimii ja tukee yrityksen menestymistä, Lehtonen totesi
Vuonna 2022 jopa 89 prosenttia Suomen sähköntuotannosta oli päästötöntä! Tuulikapasiteetti lähes tuplaantui. Fingridin sivuja kun katsoin, näin tuulisena yönä 46 prosenttia sähköstä tuotetun tuulella, päivälläkin yli kolmanneksen. Päästöttömän ydinvoiman lisätuotantoa tuli uuden laitoksen koekäytöstä ja toivottavasti Olkiluoto 3 saadaan pian markkinoille. Mutta ei tipahdeta tästä tulevaisuuden työpaikkoja luovasta kehityksestä! DEMARIT VOIVAT olla ylpeitä. EU-tasolla on yhä tehtävää markkinoiden kääntämisessä näiden tavoitteiden hyväksi. PUHEET ILMASTOTOIMENPITEIDEN TAUOTTAMISESTA OVAT POPULISMIA. On mahdottomuus luvata energiakriisin aikana halpaa hiiltä, sillä ei sitä ole! Juuri fossiiliset energialähteet ovat aiheuttaneet heittelyä ja korkeita hintoja. Myös kaasun yhteisostot vähentävät keskinäistä kilpailua ja sen nostamaa hintaa. Yhdysvaltojen kanssa neuvotellaan yhä tukipaketin protektionismin vähentämisestä. Älkäämme siis laittako ilmastotoimia tauolle! ON UPEAA, että ilmaston ja energiaturvallisuuden tavoitteet tukevat toisiaan. Se ohittaa aika-ajoin ydinvoimankin. Luvut kuulostavat isolta, eikä ihme, kun investointeja tehtiin viime vuonna lähes kolmella miljardilla eurolla. Ilman EU:n yhteistä toimintaa olisivat siirtoyhteydet heikommat, puhtaiden teknologioiden markkinat pienemmät, toimet Venäjää vastaan purisivat heikommin, investointivarmuus heikkenisi emmekä toimisi esimerkkinä maailman tarvitsemista ilmastotoimista. Realismi on yhä tarpeen, sillä energian hinta vaikuttaa joka kotiin ja tuotantoon. Vanha teollisuus uudeksi ja uusia tulijoita! Ei tyydytä muiden operoimaksi energian lähdemaaksi vaan lisätään jalostusastetta ja sen myötä työpaikkoja. EU:ssa sovittiin muun muassa energiayhtiöiden ylisuurten voittojen verottamisesta. Poliittinen poukkoilu ei edesauta investointivarmuutta. On pistetty tuulemaan de_16022023_25.indd 25 de_16022023_25.indd 25 8.2.2023 10.15 8.2.2023 10.15. Energiamarkkinoiden turbulenssi Venäjän hyök käys sodan jälkeen vaati rikkinäisiin markkinoihin puuttumista. 25 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT S iirtymä puhtaaseen energiaan on hyvässä käynnissä. Vaikka hiilen hinta on laskenut viime vuoden huippulukemista, on se silti moninkertainen aikaisempiin hintoihin verrattuna. Ja lisää tulee. UUDEN HALLITUKSEN työlistalla on oltava puhtaan sähkön ja varastoitavan vedyn avulla puhtaan teollisuuden strategia. Kilpailu edelläkävijyydestä on käynnistynyt tosissaan. Puheet ilmastotoimenpiteiden tauottamisesta ovat populismia. Olemme osoittaneet energiaja ilmasto-ohjelmissamme suuntaa ja malttia. Myös Kiina kasvaa valtavasti puhtaissa teknologioissa – vaikka uutiset fossiilienergian kasvavasta kulutuksesta ovat nekin totta. Yhdysvalloissa herättiin ja on päätetty 369 miljardin dollarin investointiohjelma, joka puhdistaa energiatuotantoa, teollisuutta, infraa ja liikennettä
– Jollekin kohderyhmälle on syytä esimerkiksi perustella asioita teoreettisesti, toiselle taas käytännön esimerkit ovat valaisevampia, hän kuvailee. JULKISTA KIELENKÄYTTÖÄ ovat myös esimerkiksi viranomaisten ja palvelujen nimet. Nissilä arvioi, että itsetarkoituksellinen kielellinen reippailu, yleistäminen, mustavalkoisuus, vastakkainasettelu ja muu vastaava voivat hämärtää tosiasioita ja saada maailman näyttämään vaihtoehdottomalta. Kotus patistaakin hallitusohjelmatavoitteissaan panostamaan ymmärrettävään kieleen. de_16022023_26.indd 26 de_16022023_26.indd 26 26.1.2023 14.46 26.1.2023 14.46. Mikä on selkeää, riippuu myös kohderyhmästä, Nissilä huomauttaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg E duskuntavaalit lähestyvät ja ehdokkailla on tarve saada viestinsä läpi äänestäjille. Olennaista on pysyä faktoissa ja tuoda ne esiin selkeästi – niin puheissa kuin kirjoituksissakin. Nissilä ei silti listaa fraaseja tai sanoja, jotka häntä erityisesti häiritsisivät vaan kiinnittää huomion mieluummin keskustelukulttuuriin. Yhteen muottiin ei tarvitse mahtua. Epäselvä viranomaisviestintä saattaa pahimmillaan estää ihmistä hoitamaan asiaansa, jolloin jopa oikeusturva saattaa vaarantua, Nissilä sanoo. Oheisnimistä hän ei innostu. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella se on Eloisa. Oulussa näin oli käynyt, kun yliopistollisen keskussairaalan vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus oli saanut oheisnimen Verso. – Hyvä kieli siis säästää aikaa ja rahaa, sekä asiakaspalvelulta että asiakkailta. Leena Nissilän mukaan esimerkiksi mutkikkaat tekstit lomakkeissa ja päätöksissä ovat ongelmallisia. – Kaikille kohderyhmille sopii selkeä ja rehellinen kielenkäyttö, asiallinen argumentointi, avoimuus ja omana itsenään esiintyminen. 26 Demokraatti KOHTI EDUSKUNTAVAALEJA Hyvä kieli hurmaa Hyvä ja ymmärrettävä kieli on valttia vaaleissa ja tärkeää kaikessa julkisessa viestinnässä. Hyvinvointialueiden nimet ovat pitkiä, joten Onkamon mukaan on ymmärrettävää, että lyhennettä kaivataan. Onkamon mielestä alueiden olisi ollut tärkeä päättää yhtenäisestä käytännöstä. On tarpeettoman mutkikasta puhua palveluihin kohdistuvista kehittämistoimenpiteistä, kun kyse on palvelujen kehittämisestä. – Toisten päälle puhuminen, puheenvuoron ryöstäminen ja erityisesti toisten epäkohtelias mollaaminen eivät herätä kenenkään luottamusta, hän muistuttaa. – Viranomaisten nimet eivät saisi sekoittua kaupallisiin nimiin, hän perustelee. Parhaiten menevät perille viestit, joissa käytetään yksinkertaista ilmaisua ja tuodaan selkeästi esille pääkohdat ja olennaisimmat asiat. Leena Nissilä pitää siitä, että poliitikot käyttävät omanlaistaan kieltä. Nyt esimerkiksi alkukirjaimista muodostuvien lyhenteiden sijaan alueet ovat ottaneet käyttöönsä oheisnimiä. Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo liputtaa mahdollisimman kuvaavan ja selkeän nimen puolesta. Miten se onnistuu parhaiten, Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) johtaja Leena Nissilä. Kapulakielelle kannattaa heittää hyvästit. Kotus ehdottaa virastojen työntekijöille hyvän virkakielen verkkokursseja ja kielen asiantuntijoiden ottamista mukaan digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Sama nimi oli myös oululaisella terapiayrityksellä, jonne oli vahingossa postitettu sairaalan yksikölle tarkoitettuja, arkaluonteisia tietoja sisältäviä papereita. – Kuvallinen ja värikäs kieli voi joskus auttaa esimerkiksi mutkikkaiden asioiden konkretisoinnissa. YMMÄRRETTÄVÄ KIELI on hyvä tavoite kaikessa viestinnässä, mutta erityisen tärkeää se on julkisissa palveluissa. Julkinen kieli perustuu nyt usein lakiteksteihin, jotka usein on laadittu vain kyseisen hallinnonalan asiantuntijoita ajatellen. – Kun viestitään kansalaisille, väliin tarvitaan viestin selkeyttäjiä, Nissilä sanoo. Politiikan kieli on usein varsin värikästä – pullollaan meheviä kielikuvia ja väärällään voimakkaita ilmaisuja. Mehevät kielikuvat voivat myös lisätä politiikan tai tietyn poliitikon kiinnostavuutta, jos ne ovat hyvän maun mukaisia ja toisia kunnioittavia, hän sanoo. Säädösten vaikutusarviointiin Kotus lisäisi säädöstekstin ymmärrettävyyden ja sen vaikutusten arvioinnin. Ja siksi esimerkiksi kielikuvat ovat tarpeellisia. Irrottelussa on vaaransakin. Jos ihmiset eivät saa niistä tolkkua, he joutuvat ottamaan yhteyttä viranomaisiin
Lyhenteitä tai oheisnimiä voi käyttää esimerkiksi logoissa vain, jos koko nimi on asiayhteydessä myös mainittu, Onkamo painottaa. de_16022023_26.indd 27 de_16022023_26.indd 27 26.1.2023 14.46 26.1.2023 14.46. Demokratian ja sivistyksen sekä yhteiskunnassa pärjäämisen kulmakivi on vahva ja monipuolinen lukutaito, jota Kotuksen mielestä pitää vahvistaa. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkitystä on myös paikannimillä. Lukutaitoon kuuluu myös informaatioja hybridivaikuttamisen tunnistaminen. Kotuksen mukaan käytäntöjen selkeyttäjäksi tarvittaisiin paikannimilaki. Nyt suunniteltuja paikannimiä koskevia säädöksiä on eri laeissa, ja nimistä päättävät monet eri viranomaiset. Puhutaan monilukutaidosta eli taidosta tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä, jotka voivat olla sanallisten lisäksi esimerkiksi kuvallisia tai auditiivisia, Leena Nissilä muistuttaa. On olennaista ymmärtää kielen keskeisyys kaikessa yksilöiden ja yhteiskunnan toiminnassa. TULEVILTA PÄÄTTÄJILTÄ Kotus odottaa kielitietoisen ja -taitoisen yhteiskunnan tukemista. Myös medialukutaito on jatkuvasti ylläpidettävä taito, koska maailma ja sitä kuvaava mediakin muuttuvat kaiken aikaa. – Pelkkä peruslukutaito ei enää riitä, vaan tarvitaan myös erittelevää, analyyttistä, kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. – Tämä korostuu ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa. 27 Demokraatti – Olisi hyvä, että hyvinvointialueet käyttäisivät mahdollisimman paljon pitkää nimeä, koska se kertoo parhaiten, mistä on kyse. Esimerkiksi hätätilanteissa on jopa elintärkeää, että kansalaiset ja viranomaiset tuntevat paikat samoilla nimillä
WIKSTRÖM SJÄLV har fått ny information om transfrågorna tack vare disde_16022023_28.indd 28 de_16022023_28.indd 28 8.2.2023 10.17 8.2.2023 10.17. Jag tycker att det är riktigt bra att det äntligen hände. Det är mina tankar. Det har tagit lite för länge men som många organisationer som har arbetat för den här frågan har påpekat, är arbetet inte färdigt. Det behöver ännu tryggas samma rättigheter för unga. Vi borde se till att transunga får självbestämmanderätt, konstaterade Wikström. Pidempi versio on julkaistu 3.2. arbetarbladet.fi:ssä. – Det har varit väldigt tråkiga och dumma kommentarer som har kommit och hoppas att det nu blir något slags avslut. 28 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. ”Det var på tiden” ABL frågade FSUD:s ordförande Jonatan Wikström om en kommentar efter att riksdagen hade godkänt en ny translag den 1 februari. Där upplever jag att råkar det gå fel, så är det mindre skada än det att vi har ett barn mindre. Det kommer säkert att finnas fördomar men det är viktigt att transpersoner får känna att ett steg har tagits vidare. Wikström tänker att det måste ha varit tungt för transpersoner att följa med diskussionen kring translagen. Jag hoppas att transpersoner får någon slags tröst för det här som har åstadkommits, men vi ska fortsätta att kämpa för den här saken. Text och bild Topi Lappalainen ”D et var på tiden. – Om vi tänker på motargumentet att vi ska skydda unga, att unga vet kanske inte vad de vill, är problemet att det är jättemånga transunga som tar livet av sig för att de inte känner sig hemma i sin kropp
Palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt odottavat työnantajajärjestö KT:lta kutsua jatkoneuvotteluihin mahdollisimman pian, jotta palkantarkistusten yksityiskohdista päästään hieromaan sopua. – Lähtökohtana toki on, että me osapuolet pystymme neuvotteluteitse pääsemään ratkaisuun tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista ja verrokkialueiden kytköksestä, Murto painottaa. Teksti Marja Luumi J ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto pitää hienona, että sopu teknologianja kemianteollisuudessa syntyi – ”siitä onnittelut osapuolille”. – Ottaen huomioon kovan inflaation ja ostovoiman turvaamisen, vähän hämmästyttää lopputulos, mutta pidän sitä ihan kohtuullisena. MURTO PITÄÄ selvänä, että kesäkuussa sovitusta ei kukaan lähde lipsumaan. Eli jos teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja kuljetusalan sopimusratkaisujen kustannusvaikutukset ylittävät julkiselle sektorille tälle ja ensi vuodelle jo sovitut 1,9 prosentin korotukset, lisätään ylimenevästä osuudesta yleiskorotuksiin 70 prosenttia ja 30 prosenttia sovitaan paikallisesti. Me lähdemme siitä, että verrokkialojen korotukset tulevat sovitusti kuntaja hyvinvointialojen sopimuksiin, Murto, joka toimii myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajana, painottaa Demokraatille. – Lähden siitä, että KT:kin pitää sovitusta kiinni ja nimenomaan kytköksestä verrokkialoihin. Viime kesänä allekirjoitetussa pöytäkirjassa osapuolet sopivat, että neuvottelu käydään helmikuun aikana. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Sovitusta pidetään kiinni Neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Katarina Murto ei hyväksy luistelua kuntaja hyvinvointialojen sopimuksista. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi teknon sovun synnyttyä, että kuntaja hyvinvointialueiden palkansaajille olisi tulossa 2,6 prosentin lisäkorotukset jo sovitun 1,9 prosentin päälle. Lisäkustannus on teknologiateollisuuden sopimuksen perusteella tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa. Ja lähtökohta on tällä hetkellä seitsemän prosentin kustannusvaikutuksen taso kahdelle vuodelle. Det tycker jag är bra att det har förts en diskussion men diskussionen har också varit hemsk. – Kytköksestä on pidettävä kiinni, koska se on edellytys myös kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman toteutumiselle, Murto korostaa. – Jag kan säga att det har påverkat mina åsikter. Jos kuun loppuun mennessä ei yhteisymmärrystä palkankorotuksista ole löytynyt, asiaa ratkoovälityslautakunta. kussionen, samtidigt som han beklagar tonfallet i många av inläggen. 29 Demokraatti rättigheter = oikeudet transunga = transnuoret självbestämmanderätt = itsemääräämisoikeus skydda = suojella skada = vahinko avslut = päätös fördomar = ennakkoluulot tröst = lohtu åsikter = mielipiteet uppfattningar = käsitykset Ordlista Det är viktigt att transpersoner får känna att ett steg har tagits vidare. LÄHTÖKOHTA ON 7 PROSENTIN KUSTANNUSVAIKUTUS KAHDELLE VUODELLE. Julkisen sektorin palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt Juko ja Julkisen alan unioni Jau (JHL ja Jyty) muistuttavat, että järjestöt sopivat Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa vuosi sitten kesäkuussa palkkaratkaisun, joka sitoo tulevat korotukset teollisuuden korotuksiin. de_16022023_28.indd 29 de_16022023_28.indd 29 8.2.2023 10.17 8.2.2023 10.17. Jag har inte varit emot translagen någonsin men det har utmanat mina uppfattningar
Wentzelin mukaan on tärkeää kuunnella nuoria, mutta myös auttaa sumeiden tulevaisuuden näkymien kirkastamisessa. 30 Demokraatti KASVO Vanhan liiton Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel havainnoi nuorten elämää ja maailmaa aitiopaikalta. Oven tulee avaamaan keski-ikäinen mies; tiukka kädenpuristus, suora ja ystävällinen katse, häivähdys hopeista katu-uskottavuutta puolipitkissä hiuksissa, siniset farkut ja soittokämpillä virttynyt Motörhead-paita. Ulkoisen olemuksensa puolesta Aseman Lasten toiminnanjohtaja Christian Wentzel sopii yhtä hyvin nuorison keskelle jeesimään ja juttelemaan kuin rumpukioskin taakse soittamaan jykevää rock-komppia. Käytännössä hänen toimenkuvaansa kuuluvat ensisijaisesti toiminnanjohtajan moninaiset tehtävät: yleisjohtaminen, hallinnolliset kuviot, kokousten vetäminen AUTTAJA Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_16022023_30.indd 30 de_16022023_30.indd 30 8.2.2023 11.06 8.2.2023 11.06. O lemme keskellä sydäntalvea ja Helsingin ydinkeskustaa, Aseman Lapset ry:n toimiston luona
Wentzel tähdentää, että ruohonjuuritasolla eli nuorten auttamisessa Aseman Lasten työn ydintä on ihmisten kohtaaminen ja inhimillinen kanssakäyminen. Isossa kuvassa Aseman Lapset tekee yhteistyötä monien nuorten auttajatahojen, kuten kuntien ja muiden kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. IHANTEELLISESSA MAAILMASSA MEIDÄN KALTAISTA JÄRJESTÖÄ EI EDES TARVITTAISI. de_16022023_30.indd 32 de_16022023_30.indd 32 8.2.2023 11.06 8.2.2023 11.06. 32 Demokraatti D-KASVO ja Aseman Lasten moninaisten työmuotojen, toiminnan ja yhteistyökuvioiden suunnittelu ja toteutus
– Kuuntelemisen lisäksi meidän keskeinen tehtävämme on kertoa nuorelle, että juuri nyt sinulla voi olla tosi hankalaa, mutta tukea ja apua on saatavilla. Wentzel sanoo, että monelle nuorelle tulevaisuuden näkymä, tai ainakin tunne siitä, on sumea. – Yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen, päihteet, väkivalta, näköalattomuus, ihmissuhteet, Wentzel luettelee yleisiä ongelmia. Ripa-toiminnassa puolestaan ehkäistään nuorten rikosja päihdekierteiden syvenemistä. Totta kai se alkaa jatkuessaan vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta etenkin nuorten mielialoihin, Wentzel pohtii. Niin itsestäänselvältä kuin se kuulostaakin, koostuu nuoriso monenlaisista yksilöistä ja alaryhmistä. Osalla nuorista on monenlaisia pulmia, kaikenlaisia. ASEMAN LAPSISSA on kehitetty monia erilaisia nuorisotyön muotoja. On paljon nuoria, joille nettimaailma tarjoaa yhtä relevantin ellei jopa relevantimman CHRISTIAN WENTZEL . VIIME VUOSINA ihmisen kohtaamista, lähimmäisen auttamista ja kuuntelemista sekä ylipäätään myötäelävää otetta on totisesti tarvittu. Hän ei kaikilta osin lämpene teknologian kulta-ajan seurauksille, esimerkiksi somelle ja sen lieveilmiöille, kuten suosion kalastelulle. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi turvallinen kohtaaminen -teemaan nivoutuva Walkers-toiminta, jota tehdään niin sisäkuin ulkotiloissa. Siinä toimintaan ohjataan nuoria muun muassa Helsingin poliisin nuorisoryhmän, lastensuojelun ja sovittelun kautta. Jos näinä päivinä katsoo mitä tahansa uutislähetystä, vähintään 90 pinnaa kaikista uutisista on hyvin kielteisiä. on soittanut rumpuja Andy McCoyn yhtyeessä – Meidän toiminnassamme yksi kulmakivi on kysyä nuorilta, mitä kuuluu mutta myös kuunnella ja kuulla se vastaus. Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja . Me olemme tässä sun kanssa ja me voimme tarjota toivoa tulevaisuuden suhteen. – Mutta joo, Wentzel jatkaa ääneen pohtimistaan ja toteaa: – Ihanteellisessa maailmassa meidän kaltaista järjestöä ei edes tarvittaisi. asuu ja työskentelee Helsingissä . Toimintamuotoihin kuuluvat myös tunneja vuorovaikutustaitojen tukeminen, löytävä nuorisotyö julkisissa tiloissa, konfliktityö ja katusovittelu sekä erilaiset hankkeet, kuten työ rikoksilla oireilevien nuorten ja heidän lähipiirinsä kanssa Pasila-toiminnassa. Hän painottaa, että nuoret, nuoriso, ei ole mikään yhtenäinen, yhdestä muotista valettu yksikkö niin kuin asia julkisuudessa ja arkipuheessa toisinaan typistetään. harrastaa lukemista, musiikkia, liikuntaa, elämää itsessään . Lasten ja nuorten parissa työtään tekevässä Aseman Lapsissa nämä tarpeet ovat näkyneet korostetusti. 33 Demokraatti taa millekään tekniselle applikaatiolle. Juuri nuoret ovat lieveilmiöille haavoittuvimpia – jo siksikin, että he käyttävät somea eniten. Toiminnassa otetaan paikalliset olot huomioon vaikkapa nuoria ja turvallisia aikuisia yhteen kokoavan kohtaamistilan ja jalkautuvan nuorisotyön yhdistelmällä. Perinteisten Walkers-kahviloiden lisäksi Walkers-toimintaa tehdään esimerkiksi kadulla ja kouluissa. Wentzel havainnollistaa teknologisen murroksen voimakkuutta ja sen seurauksia monin esimerkein. – Ensin oli korona-aika ja sitten vielä palan painikkeeksi alkoi Ukrainassa sota. Vuonna 1990 perustettu Aseman Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka keskittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin. Aseman Lasten työntekijät pyrkivät kohtaamisissaan nuorten kanssa myös kirkastamaan näkymiä heille. Aseman Lasten toiminta on tasaisesti laajentunut vuosien mittaan niin maantieteellisesti kuin toimintamuotojen puolesta. filosofian maisteri Helsingin yliopistosta pää aineenaan historia . – Me keski-ikäiset emme aina snaijaa sitä, että siinä missä esimerkiksi minun someni teini-ikäisenä oli Stockan kello ja Espan puisto, on nykyajan todellinen some täysin muuttanut ihmisten kanssakäyntiä ja kommunikointia. WENTZEL TUNNUSTAUTUU vanhan liiton ihmiseksi. Ehkä jonakin päivänä jopa sellainen äppi keksitään, Wentzel hymähtää. Työssä on kyse kohtaamisista, ja niitä ei ainakaan toistaiseksi voi ulkoisde_16022023_30.indd 33 de_16022023_30.indd 33 8.2.2023 11.06 8.2.2023 11.06
– Koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ei ole ollut näin paljon työkaluja pitää yhteyttä muihin ihmisiin. Se on tosi paradoksaalista. Sellaiselle nuorelle, joka on kirjaimellisesti kasvanut sisään someen, ei Descartesin oivallus ehkä sano mitään saati puhuttele häntä. Soittajien vanhemmat tiesivät, missä me ollaan, ja vaikka välillä harrastimme paheitakin, teimme sitä kuitenkin sangen kontrolloidusti. Wentzelin isä, näyttelijä Tom Wentzel ja yrittäjä-äiti Margareta Wentzel kannustivat poikaansa olemaan aktiivinen ja löytämään ”oman juttunsa”. Christian Wentzel oli soittanut pianoa ja tahkonnut Aaronin Pianokoulun nuottiharjoitteita. – Mä olen niin vanha, että saatan oivaltaa nämä somen olemukseen ja seurauksiin kuuluvat ristiriidat. Sekin oli hyvää aikaa. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeää asiaa. Bussissa matkalla uimahalliin Wentzel ylipuhui luokkakaverinsa lainaamaan korvalappustereoita. Wentzel on koulutukseltaan filosofian maisteri, joka pääaineenaan opiskeli historiaa. – Kuulokkeista tuli Kissin God of thunderin liveversio. – 1970-luvun loppu ja 1980-luvun alussa kotikulmieni kaveripiiri oli hyvin kirjava. Yksi luotettava ja hyvä reaalimaailman ystävä voi olla parempi kuin sata yhdentekevää somen ystävää. MITTAAMME IHMIS ARVOAMME SILLÄ, SAAMMEKO SOMESSA PALJON TYKKÄYKSIÄ VAI EMME. – Niiden katselu tuppaa nykyisin verottamaan liikaa aikaa lukemiselta, Wentzel tunnustaa. 34 Demokraatti D-KASVO 1 Perhe. paikan kuin fyysinen, lihaa, luuta ja nahkaa oleva reaalimaailma. Se koostui sekä talkkareiden että tirehtöörien lapsista ja kaikista siltä väliltä. MINUSTA SE ON VAARALLISTA KEHITYSTÄ. Kun terveys on itsellä tai jollakin lähipiirissä uhattuna, huomaa kuinka tärkeä se on. Olemme alkaneet mitata ihmisarvoamme sillä, saammeko somessa paljon tykkäyksiä vai emme. WENTZEL LUONNEHTII omia nuoruusvuosiensa kasvuympäristöjä eteläisen Helsingin ja Punavuoren kortteleissa sanalla turvallinen. Sitä osaa arvostaa, kun itsellänikin on ollut snadisti haasteita sen kanssa. Myös se voi olla yksi hyvä viesti nuorelle, joka tuntee itsensä sekä yksinäiseksi että riittämättömäksi sosiaalisen median tykkäys pyörteissä ja identiteettipeleissä. Kissin kuuleminen vei kuitenkin pian polulle, jossa Christian pian hankki rummut ja perusti kavereidensa kanssa rockbändejä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Tässä maailman ajassa sanon, että rauha. Häntä arveluttaa verkon 24/7 -virtuaalitodellisuus myös nuorten henkisen hyvinvoinnin kannalta. Minusta se on vaarallista kehitystä. Kulttuurikodissa oli kannustettu lukemiseen. Wentzelin mielestä määrä ei korvaa laatua. Yksi tärkeimmistä tapahtui luokan tekemällä vierailulla Pirkkolan uimahalliin. Wentzel on viime vuosina soittanut rumpuja muun muassa Andy McCoyn yhtyeessä. On se sitten yhteiskuntarauhaa tai maiden välistä. Silti yksinäisyys kaiken aikaa vain tuntuu kasvavan. – René Descartes sanoi 1600-luvulla: ”Ajattelen, olen siis olemassa.” Tänä päivänä näyttää siltä – ja nyt maalaan tosi leveällä pensselillä – että ”saan somessa paljon tykkäyksiä, olen siis olemassa”. Wentzelin varhaisiin kasvuvuosiin mahtui monia käänteentekeviä, muovaavia kokemuksia. – Joskus treenikämpällä juotiin kaljaakin, mutta treenikämppä oli turvallinen ympäristö. – Isälleni olen erittäin kiitollinen siitä, että hän järkkäsi meille treenikämpän silloisen työpaikkansa varastosta. de_16022023_30.indd 34 de_16022023_30.indd 34 8.2.2023 11.06 8.2.2023 11.06. Se avasi 11-vuotiaalle jätkälle ihan uuden maailman. – Punavuori ei ollut 1980-luvulla tämä nykyinen hipstereiden kaupungin osa. 2 Terveys. Hän sanoo olleensa aina innokas lukija, joskin nykyisin verkosta löytää hieman liian helposti kiinnostavia dokumenttiohjelmia. Siellä tuli vietettyä kaikki viikonloput monena teinivuotena
Sillä halutaan ehkä viestiä muille, että näin teille käy, jos alatte ryttyillä meille. – Rikokset, joita aiemmin tekivät 17–19-vuotiaat saattavat tulla vastaan jo 12–14-vuotiailla. – Oikeastaan joku Punavuori oli sosioekonomisessa mielessä vielä muutama vuosikymmen sitten paljon monimuotoisempi kuin nyt. – Tarjolla on uusia aineita, joita ei omassa nuoruudessani ollut laajemmin, jos lainkaan. – Vaikka koulusta laitettaisiin kilometrien mittaisia suomenkielisiä Wilma-viestejä, ei se hirveästi edistä oppilaan asioita, jos kotona ei yksinkertaisesti osata kieltä. de_16022023_30.indd 35 de_16022023_30.indd 35 8.2.2023 11.06 8.2.2023 11.06. Hieman samankaltainen eriytymisen ilmiö liittyy asumisen lisäksi moneen muuhunkin seikkaan, kuten koulutukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin, mutta myös avun ja tuen saamiseen ja hakemiseen. Huumeiden lisäksi ja osin niiden takia kaduille on Wentzelin mukaan levinnyt myös tietty mafiosomentaliteetti ja -meininki, joka koskee yhä nuorempia ikäryhmiä. Video on kuin sähköinen tai digitaalinen voitonmerkki. – En ole sensuurin ystävä, mutta populaarikulttuurin vaikutus asenteiden muokkaajana on vahva. Erilaisten huumeiden kirjo kaduilla on lisääntynyt. 35 Demokraatti WENTZEL PITÄÄ viime vuosikymmeninä kiihtynyttä monien kaupunginosien keskiluokkaistumista ja yhdenmukaistumista, gentrifikaatiota, hieman arveluttavana ilmiönä. – Katujen väkivalta ehkä näkyy eri lailla ja näkyvämmin tänä päivänä myös siksi, että tekijät aina välillä dokumentoivat tekojaan. Sitä kautta päihteiden käyttöä romantisoidaan ja päihteillä voi myös tehdä suhteellisen helposti rahaa. Wentzel sanoo, että väkivaltaan kytkeytyvät usein päihteet eri tavoin. ME OLEMME TÄSSÄ SUN KANSSA JA ME VOIMME TARJOTA TOIVOA TULEVAISUUDEN SUHTEEN. VIIME AIKOINA julkiseen keskusteluun noussut katuväkivalta ja sen uudet piirteet huolestuttavat Wentzeliä. Yksi uusi yksityiskohta on joidenkin nuorisoryhmittymien suosima tapa videoida väkivallantekonsa. Wentzelin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajanuori on kovin eri asemassa kuin suomea äidinkielenään puhuva ja siten mahdollisesti myös isommassa riskissä syrjäytyä kantasuomalaiseen nuoreen verrattuna
Vanha mies yrittää hävittää tuhansia kirjojaan, mutta säilyttäisi muutaman sadan niteen ytimen. Kulttuurin ystävät vuodattavat krokotiilin kyyneleitä kirjakauppojen ja antikvariaattien kuolemista, samanaikaisesti kun konmarittavat koteihin kertyneitä kirjoja kuin kuonaa kierrätyskeskuksiin. Kiiltäväpintaisesta lehdestä huomasin, että kirjahylly tekisi taas tuloaan seinää somistavana sisustuselementtinä. de_16022023_36.indd 36 de_16022023_36.indd 36 8.2.2023 10.28 8.2.2023 10.28. Entä jos muoti vaihtuu. Kustantajien tuoreet tilastot todistavat siirtymisen jatkuvan gutenbergilaisesta digitaaliseen aikaan. Sivistysporvarikin jonottaa mieluummin viikkotai kuukausitolkulla, että kirjan saisi julkisen palvelun kirjastosta. Olkoon siis kuunneltukin kirja jonkinlainen voitto kirjallisuudelle, vaikkei kirjailijan tulopussiin. Kun joku vuosi sitten muutin omaa kirjavarastoani kellarista toiseen, apunani olleet pojat olivat sitä mieltä, että anna olla viimeinen kerta. Sen sisällöstä taisi olla vähemmän sanottavaa. EDISTYS ON nyt edistynyt niin, että kirjat ovat ”ääniä, ihmispuhetta”, nollia ja ykkösiä, kuten kelkasta pudonnut kertoja Juha Seppälän uudessa romaanissa Merille ironisoi: ”Puhuttiin ’äänikirjan kirjallisuudesta’ tarkoitettaessa kirjatonta kirjallisuutta, aidon cocktailelämyksen mahdollistavaa viinatonta viinaa. Siitä pääsi nauttimaan jopa ilmaiseksi, jos suostui kuuntelemaan mainoksia aina välillä.” En yhdy ilkkumaan, vaikka säästänkin omat korvani musiikille. Huonekaluhallit ohitusteiden varrella ovat ratkaisseet tämän dilemman jo aiko ja sitten. Näytehyllyihin on aseteltu pelkät kirjojen kannet tai selkämykset, kuin kulissit. Uutuuksia ei osteta, vaikka niitä tarjotaan halvemmalla kuin lippuja lätkämatsiin, pahvisesta viinitonkasta puhumattakaan. Ja vaimo vaati, että tällaista perintöä ei saa jättää lesken riesaksi! Ääntä ja vimmaa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. OLEN LUKENUT Seppälän tuotantoa kolmisenkymmentä vuotta, enimmäkseen mielikseni. TILASTO KERTOO SIIRTYMISEN GUTENBERGIN AJASTA DIGITAALISEEN. Topeliuksen kootut ilman yhtäkään talvi-iltain tarinaa. Lohtu on liian laiha Seppälälle, joka loppusivuillaan kuvaa vimmaisesti maailmaa matkalla infokratiasta instakratiaan: ”Se vähä, mitä kirjallisuudesta, kirjallisuudeksi kutsutusta, on jäljellä, viruu henkitoreissaan itsekseen houraillen.” Syksyn messutapahtumaksi siitä vielä on, mutta myyntilukujen perusteella kovat paketit tuntuvat kadonneen joulukuusten alta. Niin tälläkin kertaa, vaikka romaania leimaa luopumisen tunnelma. 36 Demokraatti K yllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta mahtuuko paperille painettua sanaa. Kuin ydinjätteen peruskallion hautaonkaloon
Aiheet ovat herättäneet kuulijoissa monenlaisia reaktioita. Vihapuheen laatu yhdistää hyvin konservatiivisia vähemmistöjä sekä suomalaisia rasisteja. On liikaa meikkiä tai liian vähän. Osa kritiikistä liittyi verovarojen käyttöön, mutta suurin osa ulkonäkööni. Joko pukeudun liian paljastavasti tai liian peittävästi. Kun menen töihin ja tilaisuuksiin puhumaan vaikeista aiheista, täytyy minun olla henkisesti valmis kohtaamaan ne ihmiset keille puhun enkä voi koskaan etukäteen tietää, miten sanomaani reagoidaan. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_16022023_37.indd 37 de_16022023_37.indd 37 8.2.2023 10.39 8.2.2023 10.39. Viimeiset vuodet olen puhunut tyttöjen sukuelinten silpomisesta, kunniaan liittyvästä väkivallasta, valkoisesta feminismistä, vähemmistöjen naisten oikeuksista sekä valkoisesta pelastajuudesta. Rasistien ja äärikonservatiivisen vähemmistön ajattelumaailmoilla on uskomattoman paljon yhteistä. Osa kritiikistä huusi, että miksi tällaista naisten alistamista tuodaan televisioon. Meikkaaminen ja laittautuminen on minulle keino ”suojautua” ja valmistautua henkisesti mahdollisiin negatiivisiin reaktioihin. Vaikka olen somalialainen, musliminainen ja kasvanut Suomessa, koen ulkopuolisuutta kaikissa näissä yhteisöissä. Pandemian alussa teimme Ylellä monikielistä koronauutisointia. Minulle tulee vihapuhetta vähemmistöyhteisöistä, koska heidän mielestään nolaan heidät ja olen huono esimerkki muslimija somalinaisesta. Olisi aika mennä syvälle niihin kysymyksiin, miksi ihmisen täytyy kontrolloida toista – miksi ihminen kokee, että toisen ihmisen pukeutuminen tai ulkonäkö ovat jotenkin pois itseltä. Käytän huivia silloin kun haluan, ja en käytä huivia silloin kun en halua. Suurin osa vihapuheesta on ulkonäkööni ja identiteettiini liittyvää. Yle teki rikosilmoituksenkin. Se on identiteetillä kontrollointia. Olin lähetyksissä uutistenlukijana enkä ole ikinä eläissäni saanut niin paljon rasistista palautetta ja vihapuhetta osakseni. 37 Demokraatti Ujuni Ahmed 35-vuotias ihmisoikeusvaikuttaja, Kansallisteatterin kotikirjailija M eikkaan ja laittaudun lähes joka päivä. Siihen, että minulla oli huivi päässäni
Q-teatterin harjoituksissa silmille avautuva näyttämökuva on tuttu televisiosta, ikoninen suorastaan. Tai ehkä ”rynnätä” on nyt turhan vauhdikas verbi, neljä hahmoa pikemminkin valuu ja lösähtää sijoilleen. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen R uskea, vähän kulahtanut sohva, sen takana epämääräiseen pinkkiin taittuva seinä, jolla kitsahtava maisemamaalaus. Valmistumassa olevan esityksen, ”keltamustan familycomedyn” The Pimpsons on vuosimallia tässä ja nyt, erotuksena amerikkalaisesta verrokistaan, joka on painanut yli 32 vuotta ikääntymättömänä. Se on nähty eri variaatioina liki 750 kertaa tv-animaatiosarjan jaksointroissa. Nyt ollaan reaaliajassa. Teatterin keltaisen perheen vähemmän sähäkkään tempoon on syynsä. Perhe ryntää epäjärjestyksessä sohvalle television ääreen. The Pimpsons-komedian – tai tragikomedian, miten haluatte – on kirjoittanut ja ohjaa Lauri Maijala, joka syntyi kolme vuotta de_16022023_38.indd 38 de_16022023_38.indd 38 8.2.2023 10.42 8.2.2023 10.42. Kun tv-sarja väljähtää, siitä voi tehdä vaikka räävitöntä teatteria. 38 Demokraatti KULTTUURI TEATTERIKEVÄT KELTAINEN PERHE
Suomessa sarja alkoi pyöriä MTV3:lla aika tasan kolmekymmentä vuotta sitten, ensiesitys oli 9. de_16022023_38.indd 40 de_16022023_38.indd 40 8.2.2023 10.43 8.2.2023 10.43. 40 Demokraatti KULTTUURI ennen kuin The Simpsons -sarjan avausjakso nähtiin Fox-kanavan prime time -paikalla joulukuussa 1989. Maijala oli edellisenä syksynä aloittanut koulutiensä. tammikuuta 1993. On siis jäänyt valheellinen nostalgia siitä lapsuusajasta. – Simpsonit oli itselleni ja käsittääkseni lähes kaikille ikäpolveni ihmisille ohjelma, joka katsottiin aina, jokaikinen puolen tunnin jakso sunnuntaisin. Mutta kun sen pintaa yhtään rapsuttaa, sieltä paljastuvat myös ne lapsuusajan möröt, joiden kanssa vielä aikuisenakin painii. Niistä puhuttiin koulussa, jaksoja nauhoiteltiin vhs-kaseteille ja katseltiin samoja juttuja aina uudestaan ja uudestaan. PALJON SIITÄ, MIKÄ KOMIIKASSA ITSEÄNI TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ NAURATTAA, ON PERITTY SIMPSONIEN 90-LUVUN TUOTANNOSTA. Sillä tavalla se sarja on mennyt dna:han minulle ja sukupolvelleni. Lapsuuden kautta Maijala koukkaa vastaamaan myös kysymykseen, millaisia polkuja, millaisin ajatusketjuin animaatiosarjan perustalta alkoi visioitua teatteriversio. Seitsenvuotiaalle naskalille Simpsoneista tuli tavallaan sukupolvijuttu, koululaisten yhtenäiskulttuuria. Paljon siitä, mikä komiikassa itseäni tänäkin päivänä naurattaa, on peritty Simpsonien 90-luvun tuotannosta. – Sarja tuli meille aikana, jolloin ei voinut vielä ahmia tuotantokausia kerrallaan, vaan uutta jaksoa piti odottaa aina viikko. Tällä tavalla pieninä paloina annosteltuna tietyistä jaksoista saattoi kasvaa tolkuttoman isoja ja merkityksellisiä oman huumorintajun kasvun kannalta. – Se lähtee oikeastaan sieltä, että kun on lapsena viihtynyt aikuisten seurassa ja ollut aika pikkuvanha, ja jossain vaiheessa yhtäkkiä tajuaa, ettei olekaan enää se nuorin porukassa, sitä aikaa kohtaan muodostuu nostalgia, joka yhtäältä on kauhean kiehtovaa ja ymmärrettävää
Se on menettänyt teränsä. Ilsalle koittaa siis katkera paluu kotiin Grimfieldiin (!), jossa kaikki traumojen haavat alkavat aueta. Kun tv-sarjassa ydinmehua on ollut juuri keskiluokkaisen amerikkalaisen perheja pikkukapunkielämän parodiointi tai satirisointi, mihin osuu näytelmän piikki. Kun Arne Ankasta tehtiin Ruotsissa näytelmä, josta 2000-luvun alkupuolella nähtiin pari versiointia suomalaisteattereissakin, ei Disney sille tiettävästi juuri korvaansa lotkauttanut. Se liittyy juuri siihen, että ihmiset perustavat oman persoonansa jollekin menneelle tapahtumalle. Kun eletään reaaliaikaa, niin tv:stä tutut tyypit ovat vanhentuneet. – Olemme ajatelleet, että tämä menee samaan sarjaan kuin se, että taiteilija Kaj Stenvall maalaa ankkoja, joissa on ihan selvä Disney-henkisyys takana. Nöyrtymään perheensä edessä, tuumaa Maijala. Ja pitääkö antaa anteeksi, valaisee Maijala ja lisää heti, että kyse on perheinstuution tarkastelusta yleisellä tasolla ja että omaa perhettään rakastaa yli kaiken. Hän pakeni miehen perässä maasta, ja koko elämä meni sitten päin helvettiä. – Vaikka Simpsoneissa on omat kauhujaksonsa, tämä ylittää kaikki ne. Keskiössä on Ilsa Pimpson, josta ei tullut yhtään sitä, mitä hänestä lapsena ajateltiin. Lauri Maijala kiittää kysymyksestä, koska sanoo näin saavansa tilaisuuden harjoitella vastausta, jos Simpsoneita tuottavan 21st Century Studiosin lakimieskaarti sattuisi ottamaan yhteyttä. Olisi tekijänoikeudellisesti eri asia, jos ilmoittaisimme, että näyttämöllä nähdään Simpsons-jakso, sellaista ei ilman lupaa voisi tehdä. 41 Demokraatti TEATTERIKEVÄT Piirun verran vähemmän henkilökohtainen, itse asiassa niin sanotusta yleisestä mielipiteestä kumpuava motiivi teatteriproggiksen syntyyn on Maijalan mukaan ollut se, että Simpsoneista on ajan saatossa tullut instituutio ja valtavirtaviihdettä. Tragediaksi näytelmän tekee muun muassa se, että Pimpsonien perheen henkilösuhteissa kalvaa käsittelemätön suru, kuopuksen kuolema. Tavallaan Simpsoneille on käynyt se sama, mikä välillä tuntuu omalla kohdallani: se on tullut väljähtäneeksi versioksi itsestään, Maijala virnuilee. Christensen muutti vähän boheemisankarinsa ulkomuotoa. – Siinä tasapainotellaan sillä, tarvitseeko omasta perhestään pitää. Ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä Charlie Christensen piirsi 1983–1995 sarjakuvaa Arne Anka, joka mittavine nokkineen muistutti niin paljon ankkalinnalaista lajitoveriaan, että Disney uhkasi oikeustoimilla. Onko selusta varmistettu. JOS TEHTÄISIIN familycomedya pohjalta Ankkalinna tai Muumilaakso, pitäisi varmasti olla varsin tarkkana oikeuksista tuoda ankkoja tai hiiriä, peikkoja tai hemuleita näyttämölle. Vaikka Maddya ei näyttele kukaan, hän on silti yksi näytelmän päähenkilöistä. – Toivon, että The Pimpsonsin kohtelu menee samaa rataa. Toista määrettä Maijala lähtee avaamaan siltä kantilta, että kun alkuperäinen tv-sarja on aina ollut myös lasten suosikkiohjelma, niin Q-teatterissa haluttiin sanalla ”räävitön” viestittää, että sen esitys ei tule olemaan yhtä kuin tv-Simpsonit. Amerikkalaisen sarjakuvapiirtäjä Matt Groeningin luomaa Simpson-maailmaa ei sitäkään varmaan tuosta vain voi lähteä käyttämään näytelmän juurena – vai voiko. Vai parodioiko se peräti itse tv-sarjaa. de_16022023_38.indd 41 de_16022023_38.indd 41 8.2.2023 10.43 8.2.2023 10.43. Q-TEATTERIN MARKKINOINNISSA The Pimpsons -produktion yhteydessä on käytössä sellaiset sanaparit ”toksinen nostalgia” ja ”räävitön pop-tragedia”. Maijala sanoo, että he Q-teatterissa uskovat The Simpsonsin olevan niin iso tv-brändi, ettei sen tuotantoyhtiön tarvitse välittää pienehkön suomalaisteatterin produktiosta, joka on saanut innoituksensa sen luomasta animaatiomaailmasta. Omakin suhteeni siihen on muuttunut yhdentekeväksi, kun sitä tulvii monelta kanavalta, dvd:t on jo ostettu ja kaikki jaksot on hankittavissa suoratoistopalvelusta. Ja ylittää myös kaikki ne odotukset, mitä voi kuvitella tavalliselle perheelle tapahtuvan, Maijala lupaa. Minulla ytimessä on keskiluokan ja perheen kauhu. Perhe on The Pimpsons -näytelmän perusyksikkö. ”Maddy Pimpson on muisto ajasta, joka ei koskaan enää palaa”, valotetaan puffitekstin rooliesittelyssä. Eli kuten kirjoittaja-ohjaaja asian ilmaisee, ”heiltä on otettu pois oikeus pysyä ikuisina peterpaneina”. – Ne ilmaisut ovat ihan omasta kädestäni lähtöisin. Toksinen nostalgia on sitä, että joku jää infantiilille tasolle, vaikka olisi kuinka älykäs hyvänsä. – Toki vähän sitäkin, mutta olisi ikävystyttävää, jos se olisi vain Simpsonit-parodia. Mitä ja mitä...?. Lapset Ilsa ja Brt ovat nyt siis nelissäkymmenissä. Ihmiset vain joutuvat elämään niiden kanssa, ja voi käydä niinkin, että jotkut kirjoittavat loppuun asti valheellista historiaa itselleen. – Puhutaan, että Simpsonien parhaat ajat olivat ja menivät, mutta silti se vain jatkuu. Sarjasta on tullut ihan massakulttuuria. Toinen on menestynyt, toisen isot tavoitteet ja unelmat jääneet toteutumatta. Pop-tragedia tarkoittaa myös sitä, että tämä teatteriesitys ponnistaa siltä samalta populaarikulttuurin pohjalta, joka on kaikille yhteistä. Isä Homre on kärisevä äijän rahjus ja äiti Magrella on näyttämöllä niin korkea sininen peruukki, että hän joutuu aina kumartumaan ovesta huoneeseen astuessaan. Elämässähän ei koskaan tule sitä hetkeä, että ilmestyy joku ylijumala, joka sanoo, että saat nyt vapautuksen traumoistasi
Paitsi että hän on käynyt ohjaamassa Teatteri Vanhassa Jukossa pariin otteseen, hän on peräti syntynyt siinä kaupungissa! Tosin pikku-Laurin ensimmäinen elämänjakso lahtelaisena jäi aika lyhyeen, kun hänen tuolloin Lahdessa kiinnityksellä olleet näyttelijävanhempansa Heidi Herala ja Seppo Maijala liittyivät 1987 Turun kaupunginteatterin vahvuuteen eli Laurin ollessa vuoden vanha. Lauri Maijalalla riittää jännitettävää paitsi The Pimpsonsien ensi-illan vastaanotossa, myös ensi syksynä alkavassa johtajapestissä Lahdessa. de_16022023_38.indd 42 de_16022023_38.indd 42 8.2.2023 10.43 8.2.2023 10.43. Väriä myöten. Odotuksessa on jo jännitystä. 42 Demokraatti KULTTUURI Siitäkin huolimatta, että hahmoista löytyy näköisyyttä ja muita tuttuja piirteitä. Lahti ei ole Lauri Maijalalle suinkaan ihan vierasta maaperää. LAURI MAIJALA on The Pimpsonsien puikoissa Q-teatterissa lainassa Kom-teatterista, jossa hänen toinen periodinsa taiteellisena johtajana päättyy ensi syksynä. Sen jälkeen Maijalan teatteriuralla kääntyy uusi lehti, kun hän vuoden 2024 alussa aloittaa työt Lahden kaupunginteatterin taiteellisena johtajana. Isä ja poika Pimpsonin kamppailukohtauksessa irtoaa vähän kasvoväriä Homren paitaan, joten kuristusotetta pitää vielä säätää. Silloin on luvassa hänen aina kin vähään aikaan viimeinen ohjauksensa Helsingissä: työn alle tulee Komin ja Teatteri Jurkan kanssa yhteistuotantona syntyvä näytelmä, jota esitetään Jurkan huoneteatterissa, sen 70-vuotisjuhlanäytelmänä. – Totta kai kaikki muutos vähän pelottaa, mutta muutos on ihmiselle myös välttämätöntä, jotta pääsee kehittymään. Tuotannon naamioinnin suunnittelija Riikka Virtanen on loihtinut helmikuun alun päiväharjoitukseen Pimpsonien perheelle eli Eero Ritalalle (Homre P), Ria Katajalle (Magre), Satu-Tuuli Karhulle (Ilsa) ja Lotta Kaihualle (Brt) terveenkeltaisen hipiän
Etenkin siinä mielessä, kun olen Lahden suuntaan pyrkinyt viestittämään, että saatan olla estetiikaltani ja mieltymyksiltäni sellaista lajia, josta ei ensimmäisenä tule mieleen, että sillä vedetään kaikki bussilastilliset Lahden teatterille. The Pimpsonsien ensi-ilta Q-teatterissa 22.2. klo 19. Tervetulotoivotukset Lahden suunnasta ovat joka tapauksessa olleet mieleen. 1 € www.lippu.fi) jklteatteri.fi @jklteatteri #parit #jklteatteri p a r i t ohjaus sakari hokkanen suuri näyttämö liput 30/28/22 € pirjo hassinen ensi-ilta 28.1.2023 TEATTERIKEVÄT Saarinen–Monteverdi THIRD PRACTICE TSC & Helsingin Barokkiorkesteri 16.–24.3.2023 Van Opstal–Karttunen HEART DRIVE DIGITAL DUENDE kantaesitys ja klassikko 9.–16.6.2023 Saarinen–Fagerlund–Norvio TRANSIT videoinstallaatio IC–98 4.–6.10.2023 terosaarinen.com Olin kaksi vuotta ohjaajakiinnityksellä Helsingin kaupunginteatterissa, ja se oli hyvä kokemus. 1 € www.lippu.fi) jklteatteri.fi @jklteatteri #parit #jklteatteri p a r i t ohjaus sakari hokkanen suuri näyttämö liput 30/28/22 € pirjo hassinen ensi-ilta 28.1.2023 Liput 24,50–32,50 € + tilausmaksut (alk. 1 € www.lippu.fi) jklteatteri.fi @jklteatteri #parit #jklteatteri p a r i t ohjaus sakari hokkanen suuri näyttämö liput 30/28/22 € pirjo hassinen ensi-ilta 28.1.2023 Liput 24,50–32,50 € + tilausmaksut (alk. Sitten Maijala purskahtaa nauramaan omille puheilleen: – Saksalaisten ahdistusnäytelmien lisäksi rakastan myös häpeilemättömästi musikaaleja, joita olen koko elämäni käynyt Lontoossa katsomassa. Ja se, että kun olen tutustunut henkilökuntaan Lahdessa, olen nähnyt, että siellä on valtavasti taiteellista potentiaalia ja oikein raivokasta himoa kehittää ajattelua ja lisätä uskallusta, Lauri Maijala tuumii. – Kaikki siellä ovat sanoneet, että toivovat minut sinne juuri sellaisena kuin olen ja mitä teen, ja se kiinnostakoon sitten myös yleisöä. Se on ollut rohkaisevaa. Siinä pääsi tekemään töitä suurella näyttämöllä ja sai aika hyvän käsityksen ison talon toiminnasta. – Pieni jännitys tuntuu kuitenkin hyvältä. PIENI JÄNNITYS TUNTUU HYVÄLTÄ. 43 Demokraatti Vapaudenkatu 36 jy väskylä • jklteat teri.fi Lippumy ymälä 014 569 0110 • ryhmämy ynti 014 569 41755 Liput 24,50–32,50 € + tilausmaksut (alk. Niinpä tuleva teatteripomo kiirehtii lisäämään, että tietysti hänen pitää pystyä muovaamaan ohjelmisto sellaiseksi, että suuren näyttämön katsomokin (joka on tosiaan suuri, yksi maan isoimmista) täyttyy. de_16022023_38.indd 43 de_16022023_38.indd 43 8.2.2023 10.43 8.2.2023 10.43
Ukrainalaisen Oleg Mihailovin, venäläisten Mikhail Durnenkovin ja Evgeni Kazachkovin sekä suomalaisten Hanna Kirjavaisen ja Ari-Pekka Lahden kirjoittama episodimainen esitys pyrkii hahmottamaan historiankirjoitusten ulkopuolelle jäänyttä totuutta Suomen talvisodasta 1939 – totuutta, joka ei palvele minkään maan poliittista agendaa. Kaiken keskiössä on kohauttaavaa paluuta teatterin pariin suunnitteleva ex-teatterinjohtaja J, joka aikoo vetää luurangon kaapista. Hänen uudessa tekstissään Nuoret idealistit törmäävät 70-luvun vasemmistoradikalismin pitkä varjo, nuoren ja vanhan teatterisukupolven ihanteet, solmuun menneet ja lämpenevät ihmissuhteet... KANSALLISTEATTERIN DRAMATURGI Michael Baran on aina kiinnostava myös ohjatessaan omia tekstejään. KOTKAN KAUPUNGINTEATTERISSA 29.3. 44 Demokraatti Lapsille KULTTUURI Parempi katsoa... ensi-iltaan tuleva Talvisota sai alkusysäyksensä jo vuonna 2009 Baltic Circle -festivaalin yhteydessä järjestetyssä suomalais-ukrainalais-venäläisessä tekstityöpajassa, jossa luotiin talvisotaa käsittelevä lukudraama. TEATTERI AVOIMISSA OVISSA 8.3. ...kuin katua sitä, ettei tullut nähdyksi kevään teatterisesongin suosikkeja tai mahdollisia puheenaiheita. Oheiset poiminnat on tehty subjektiivisella mutu-tuntumalla Teatterin tiedotus keskukselle ilmoitetuista ensi-illoista. Muissa rooleissa nähdään Aksa Korttila, Verneri Lilja ja Pirjo Määttä. Kotimaiset kantaesitykset ovat tämänkin kevään teatteritarjonnan suolana. Kantaesitys on suurella näyttämöllä 8.3. Ohessa viisi valintaa tulevista ja pari ”lisänumeroa” jo ensi-iltansa saaneista. Päähenkilöä esittää Jukka-Pekka Palo, joka roolihenkilönsä tapaan tekee paluun teatteriin jäätyään ”Kansiksesta” eläkkeelle pari vuotta sitten. Näyttämöllä Hanna Kirjavaisen ohjaamassa esityksessä ovat Kati Outinen, Ella Pyhältö ja Anna-Leena Sipilä. kantaesityksensä saava Sisko tahKotimaiset kantaesitykset Kansallisteatteri: Nuoret idealistit. Teksti Rolf Bamberg de_16022023_44.indd 44 de_16022023_44.indd 44 8.2.2023 11.03 8.2.2023 11.03. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan sen samankaltaisuus talvisotaan herätti kirjailijoissa tarpeen avata ja päivittää työpajassa kirjoitettu materiaali
Se kertoo kahdesta journalistista, jotka lähtevät juttukeikalle Nigeriaan raportoidakseen öljy-yhtiön ympäristöja ihmisoikeusrikoksista. Hänen Kemin kaupunginteatterissa vuonna 2014 kantaesitetty monologinäytelmänsä Anjan lähes erinomainen elämä saa toisen tulemisensa Joensuussa, kun nimihenkilön saappaisiin asettuu sikäläisen kaupunginteatterin näyttelijä Minna-Maaria Virtanen. Kaupunginteatterin ja Kotkan Nuorisoteatterin yhteistyönä syntyvä näytelmä kertoo kahden tytön, Siirin ja Emilian välisestä vaikeasta ystävyydestä sekä murrosikäisten nuorten tasapainoilusta lapsuuden ja aikuisuuden välisessä ristitulessa. JO OHJELMISTOISSA pyörivistä kannattaa noteerata vaikkapa Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama Huhtikuu Kuopion kaupunginteatterissa, Susanna Airaksisen ohjaama näyttämösovitus Tommi Kinnusen menestysromaanista Ei kertonut katuvansa Helsingin kaupunginteatterissa sekä ensimmäinen teatteritoteutus Aki Kaurismäen elokuvasta Tulitikkutehtaan tyttö Porin teatterissa. Kaikki ei tietysti mene suunnitelmien mukaan, ja perillä kaksikkoa (rooleissa Eero Aho ja Wenla Reimaluoto) kutsuu poliisivankila. TEATTERI KEVÄT Teatteri Avoimet Ovet: Talvisota. 45 Demokraatti toisin jäädä perustuu Marja Pyykön ohjaamaan samannimiseen nuorisoelokuvaan vuodelta 2010. Ensi-ilta Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 21.4. Tuomo Manninen Marko Mäkinen de_16022023_44.indd 45 de_16022023_44.indd 45 8.2.2023 11.03 8.2.2023 11.03. Ensi-ilta on 25.3. ESKO-PEKKA TIITINEN on tuottelias, palkittu kirjailija ja kova teatterimies. 70-VUOTISUUTTAAN JUHLIVAN Teatteri Jurkan kevään uutuus on Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama Selli. Teatteri Jurkka: Selli. Kun sisko yllyttää Anjaa posottamaan muistonsa vanhoille C-kaseteille, jotta ”jäis jäläkipolvillekki jottain pohtimista”, niin eläväinen Anjahan avautuu. Laura Suhosen elokuvakäsikirjoitukseen pohjaavan näytelmän ohjaa Ninni Suntio ja näyttämöllä ovat Nuorisoteatterin harrastajanäyttelijät
Rovaniemen teatterissa sai tällä viikolla ensi iltansa teatterinjohtaja Miika Murasen käsikirjoittama ja ohjaama lastenesitys Marsipaani, Pistaasi ja suuri rohkeususkallus. Sen kategorian tarjonnasta poimittakoon jo ensi-iltansa saaneista esiin esimerkiksi espoolaisen Unga Teaternin uutuus 35. Kiertueteatterina pääasiassa toimivan Teatteri Eurooppa Neljän uutuusteos on musiikkiteatteria ruohonjuuritasolta. päivä. Uusista musiikkiteatteriprodiktioista poimittakoon pari kiinnostavaa. Koko perheen hupia Mauri Kunnaksen tapaan on tänä keväänä tarjolla teattereissa yllin kyllin. Musiikkiteatteria Lapsille Satu Rasila on tehnyt Turun kaupunginteatteriin Alcottin romaanista tuoreen näyttämösovituksen, jonka ohjaa Sini Pesonen ja jossa Marchin sisarusparvea esittävät Isla Mustanoja, Katariina Havukainen, Anna Airola ja Linda Hämäläinen. Onneksi hänellä on Agapetus-setä, jonka seurassa pääsee huimiin seikkailuihin erityisesti aina toukokuun 35. Myös musiikkiteatteri ja varsinaiset musikaalit jäävät kevätkaudella 2023 mopen osille teattereiden ohjelmakartoilla, sillä perinteisesti tämän lajin suuret satsaukset lanseerataan enimmäkseen näytäntövuosien syyspuolella. Niinpä monet viime syksyltä tutut näyttävät musikaaliprodukiot kuten esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin Priscilla, Tampereen Teatterin Anastasia, Tampereen Työväen Teatterin Come From Away ja Momentum 1900, Kuopion kaupunginteatterin Huomenna minä lähden, Lahden kaupunginteatterin Something Rotten ja Vaasan kaupunginteatterin West Side Story jatkavat yleisöimureina keväälläkin. Koko perheen teatterivierailulle soveltuu (ihan pienimpiä ehkä lukuunottamatta) kepeine kauhuvirityksineen myös Seinäjoen kaupunginteatterin toteutus suosikkimusikaalista The Addams Family. Perinteistä lastenteatteria, fyysistä komediaa ja nykysirkusta yhdistelevä esitys perustuu saksalaisen Erich Kästnerin lastenkirjaklassikkoon, josta Unga Teaternille on näyttämösovituksen tehnyt Annina Enckell. (12.3.) Louisa May Alcottin tyttökirjaklassikolla Pikku naisia on riittänyt monen ikäisiä lukijoita ilmestymisvuodesta 1866 tähän päivään Tarinan kestävyydestä kertoo se, että siitä on tehty seitsemän eri elokuvaversiota vuosien 1918– 2019 välillä. Näytelmän koulupoikapäähenkilöllä Konradilla on hyvä matikkapää, mutta hänen mielikuvituksensa on nollatasoa. ensi-iltaan tulevan Seitsemän koiraveljestä. Niissä huokeus oli etusijalla, ei laatu, vaikka tuotteet sinänsä saattoivatkin olla kelvollisia ja esittäjät osaavia. Se on nimensä mukaisesti tarina uskalluksesta ja ystävyydestä, ja siinä nimihenkilöt sekä koira nimeltä Höntti heittäytyvät seikkailuun, jossa he löytävät oman rohkeutensa. Ensi-ilta on 29.3. Klassikko-korista voi poimia vielä Astrid Lindgrenin surumielisen kauniin seikkailutarinan Veljeni Leijonamieli (Tikkurilan Teatteri 16.2.), kansantarinakimaran Hölmöläiset (Teatteri Imatra 23.3.) sekä vielä Katja Krohnin klassisia satuja uuteen uskoon nitova Iso paha susi Joensuun kaupunginteatterissa huhtikuun lopussa. Seinäjoen kaupunginteatteri: The Addams Family. Tammikuun lopussa ensiesityksensä saanut Tänään huipulla on kertomus 1980-luvun viihdeteollisuudesta ja niin sanotusta huoltamokasettikulttuurista eli halpistuotantona tuntemattomilla laulajilla äänitetyistä hittikokoomakaseteista. Tampereen komediateatterissa pyörii jo täyttä häkää Koiramäen Suomen historia, ja se saa ensi kuussa seurakseen helsinkiläisen Teatteri Hurjaruuthin uutuuden Herra Hakkarainen harrastaa sekä Vaasan kaupunginteatterissa 22.3. Turun kaupunginteatteri: Pikku naisia. 46 Demokraatti KULTTUURI Teatteriin voi ja kannattaa mennä myös koko perheen voimin. toukokuuta, joka ruokkii mielikuvitusta jo ihan tekstin perustasolla. de_16022023_44.indd 46 de_16022023_44.indd 46 8.2.2023 11.03 8.2.2023 11.03
Kapsäkin tulkinnassa kohtaavatkin keskiaikainen historia ja nykyajan teknologia. Kotkassa on jo saanut ensi-iltansa Pasi Lampelan ohjaus tutusta perhedraamasta Kissa Kuumalla katolla, 110-vuotisjuhliaan viettävässä Varkauden teatterissa puolestaan kirjailijan läpimurtoteos Lasinen eläintarha. Ohjaus on Tiina Puumalaisen ja koreografiasta vastaavat Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen – tämän kolmikon yhteistyöllä syntyi viime vuonna jo yksi laajasti kiitelty klassikkotulkinta, Strindbergin Kuolemantanssi Tampereen Työväen Teatterissa. Kansallisteatterissa siitä nähdään vahvasti visuaalinen tuore tulkinta, jonka nimiosassa muistisairautensa kanssa kamppailevana kuninkaana nähdään Katariina Kaitue. Vanhoista mestareista Tennessee Williams pääsee esille sentään jopa kahdessa teatterissa. Huhtikuussa saa Musiikkiteatteri Kapsäkissä Helsingissä ensi-iltansa Jukka Nykäsen säveltämä ja Anneli Kannon viime vuoden omasta samannimisestä menestysromaanistaan näytelmäksi kirjoittama uusi kotimainen musikaali Rottien pyhimys. 47 Demokraatti Klassikoita TEATTERI KEVÄT Ammattiteattereiden klassikkotarjonta on tälläkin kevätkaudella varsin niukkaa. Rauman Teatterissa on keväällä tarjolla Henrik Ibsenin Nukkekoti, Oulussa kaupunginteatterin ja Carl Knif Companyn kiinnostavana yhteistuotantona Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa ja Joensuussa saa kuukauden päästä ensi-iltansa Choderlos de Laclosin Vaarallisia suhteita. Eittämättä kirkkaimpana loistaa nykyisin (ja Suomessa ylipäätäänkin) harvoin esitetty Lear, yksi Shakespearen suurimmista kuningasnäytelmistä. Ennen niin suositut Shakespeare, Tshehov, Moliére, Ibsen ja vastaavat pitää poimia nykyohjelmatarjonnan seasta miltei pinseteillä. Kuwaamo / Sampo Luukkainen de_16022023_44.indd 47 de_16022023_44.indd 47 8.2.2023 11.03 8.2.2023 11.03. Kaiken yllä ja alla kulkevat c-kasettiajan isot hitit. Klassikkostatukseen yltää toki Turun kaupunginteatterin Punainen viivakin, mutta kyse ei tällä kertaa ole puheteatterista vaan teatterinjohtaja Mikko Koukin debyytistä oopperaohjaajana. Teatteri Imatraan esityksen ohjaa teatterinjohtaja Timo Rissanen, ja Edith Piafin osassa nähdään Hanna Kaskela. Arto Niemisen kirjoittama ja Olli-Matti Oinosen ohjaama Tänään huipulla kertoo neljän tuntemattoman studiolaulajan tarinan, jossa kohtaa neljän erilaisen, mutta toisaalta myös samanlaisen ihmisen maailma. Reetta Ristimäen ohjaaman teoksen visuaalisuus luodaan virtuaalitodellisuudella, ja musiikissa kuuluvat keskiaikaiset vaikutteet, jotka saavat lisätehoja elektroniikasta. Varkauden teatteri: Lasinen eläintarha. Kannon romaani kertoo Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500-luvulla. Savonlinnan teatterissa luotto klassikoihin on vielä vahva, sillä sen ohjelmistossa ovat keväällä niin Jane Austenin Järki ja tunteet kuin Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntäkin. Seinäjoen Addams Familyn rinnalla musiikkiteatterin suosikkilinjaa edustaa kevättarjonnassa vielä ympäri maailmaa jo vuodesta 1978 esitetty brittiläisen Pam Gemsin musiikkinäytelmä Piaf pikkuvarpunen
Esityksen nimi kokoaa ajatuksen lujatahtoisesta ihmisestä: Minä, Tellervo. Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjauksessa kolmen Tellervon elämät limittyvät, ja hahmoista vanhin voi tarkkailla ja kommentoida itseään. 48 Demokraatti KULTTUURI Anna Krogerus: Minä, Tellervo Lahden kaupunginteatteri, Eero-näyttämö Ohjaus: Hilkka-Liisa Iivanainen – Lavastus: Annukka Pykäläinen – Valot: Harri Peltonen – Puvut: Paula Varis – Rooleissa: Annukka Blomberg, Laura Huhtamaa, Liisa Vuori, Anna Pitkämäki, Tapani Kalliomäki TEATTERI Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta Lahden kaupunginteatterin kolmesta Tellervosta kiteytyy kuva vahvasta naisesta. Nyt ei ole lähdetty luomaan mitään suurnaisspektaakkelia tai pystyttämään näyttämölle pönöttävää Alma mater -patsasta. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Aki Loponen P äämäärätietoinen, vähän kapinoivakin nuori nainen. Siinä kolme Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöltä esityksestä välittyvää kuvaa sen päähenkilöstä. Kolmen Tellen taktiikassa merkityksellisintä on, että sillä vältetään tylsä kronologia. Silti Tellervo Koiviston elämänkaari käydään pääpiirteissään läpi Punkalaitumen lapsuusvuosista hetkeen, jossa hän viettää leskeksi jäätyään hiljaiseloa Kruununhaan kodissaan. Toistuvaa tempovaihtelua näytelmään tuo näytelmäkirjailijahahmo, ehkä universaalimpi kirjailijaääni, ehkä Krogeruksen alter ego Aura Kiiski (AK) on joka tapauksessa nimi. Rauhan rikkomistaan anteeksi pyydellen tämä myötärannan Kiiski haluaa kirjoittaa näytelmän Tellervon elämästä, josta kohde itse ei usko olevan kovinkaan paljon draaman ainekde_16022023_48.indd 48 de_16022023_48.indd 48 8.2.2023 11.50 8.2.2023 11.50. Poliitikko vasten tahtoaan, Maan Äiti. Anna Krogeruksen kirjoittamassa ja Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjaamassa esityksessä on päähenkilönsä näköinen rakenne, tempo ja ylöspano. Tämä dramaturginen poimu on tietysti oiva tapa havainnollistaa, kuinka hankala prosessi elossa olevasta, kaikkien tietämästä hahmosta kertovan näytelmän kirjoittaminen on. Kikka on ehkä vähän alleviivattukin, mutta ihmeellisen hyvin kokonaisuuteen solahtava. Kirjailija (Anna Pitkämäki, pöydän päässä) vie keskustelun heti näytelmäänsä. Siis rauhallinen. Kaikki kolme piirtävät koKolme Tellervoa (vasemmalta Liisa Vuori, Laura Huhtamaa, Annukka Blomberg) puivat Maunon (Tapani Kalliomäki) hämmennykseksi perhe-elämän tasa-arvokysymyksiä. Päähenkilöä esittää tosiaan kolme näyttelijää – Annukka Blomberg vanhaa, Laura Huhtamaa keski-ikäistä ja Liisa Vuori nuorta. KAIKKEIN TOIMIVINTA esityksessä on kuitenkin musketöörihenkinen ”yksi kolmen, kolme yhden puolesta” -ajatus. sia. Kirjailija uskoo, että on, ja saa vähä vähältä Tellervonkin rohkaistumaan, avautumaan. Omasta rauhastaan nauttiva mutta edesmennyttä puolisoaan kaipaava vanhus. Nykyään henkilökuvissa niin muodikas ”mitä sanoisit sen ja sen ikäiselle itsellesi” -kysymys tulee luontevasti vastatuksi
Politiikkaakin näytelmässä siis on, mutta enemmän valtuustokuin eduskuntatasolta, jossa Tellervo Koivisto viihtyi huonosti. 49 Demokraatti EDUSKUNTAVAALIT 2.4. Näyttelijät tekevät myös roolit eri temperamenteilla, mikä rikastuttaa henkilökuvaa. Meillehän Tellervon ”viraksi” on Wikipediaa myöten iskostettu ”tasavallan presidentin puoliso”. Se suhde näyttäytyy tasaveroisena, etenkin, kun vaimo sen tärkeydestä jaksaa muistuttaa. On esityksessä toki muitakin kuin Tellervoja. Annukka Blombergin tyylikkään seesteinen, alussa katsomosta näyttämölle hiljaa laskeutuva vanha Tellervo on kuitenkin se, joka jää vahvimmin mieleen. Siinä käsitellään ne päähenkilön elämän itsensä julkisuuteen kertomat kipeätkin episodit, kuten lapsuuden ahdistavat koulukokemukset ja vanhemman iän masennuskaudet, mutta paisuttelematta. On aika hauskaa, että tässä tarinassa Mauno Koivisto, jota näyttelee Manu-maneereita väistäen Tapani Kalliomäki, on ennen kaikkea päähenkilön puoliso. TEATTERI KEVÄT konaiskuvan näyttämöllä enimmän aikaa esityksestä olevasta vanhimmasta Tellervosta, joka puolestaan ymmärtää ja puolustaa kaikkia nuorempien ratkaisuja – ilman jälkiviisautta. Mitään erityisen tuoretta Tellervo Koivistosta piirtyneeseen kansalliseen kuvaan Lahden esitys ei lisää. Minä, Tellervo -näytelmä on sävyisä ja näköinen, mutta tässä kategoriassa poikkeavasti ei silti tylsä. Muita lähinnä piipahtelevia roolihahmoja ovat isä ja äiti Kankaanranta, Assi-tytär, Tellervon luottokampaaja sekä ryhmä valtuustotovereita. Mitään kohuotsikoita näytelmästä ei siis saa revittyä, ja hyvä niin. de_16022023_48.indd 49 de_16022023_48.indd 49 8.2.2023 11.50 8.2.2023 11.50. Niinpä Krogeruksen näytelmä onkin enemmän parisuhdekuin kuningasdraama
alakertaan 1 300 sielua. Vähän siinä Hurmeelle käy kuten Peitsamon biisissä: ”rivit tuli täyteen mutta riimit ei...” ja Juha Hurmeelta. SCHILDTIN NOVELLISTA Asmodeus och de tretton själarna sovitetussa näytelmässä arkkidemoni Asmodeus (Vappu Nalbantoglu kaivaa roolissa esiin pirullisimmat piirteensä) lyö vetoa siitä, onnistuisiko hän määräajassa saattelemaan 13 suomalaista sielua helvettiin. Ahneutta, narsismia, tekosiveyttä ja -pyhyyttä, siinä Schildtin maalitaulun kehiä, joille nuolet napsahtavat varsin terävinä. Viime vuosikymmenellä hän teki muun muassa nasakan kolmen näytelmän paketin Maiju Lassilan teksteistä Mestari Nyke, Manasse Jäppinen ja Elämän vaihteessa; osien liimana oli nokkelat lapset pöljien aikuisten maailmassa. 50 Demokraatti KULTTUURI Demonit keskellämme Runar Schildt-Juha Hurme: Asmodeus ja 1313 sielua Helsingin kaupunginteatteri, pieni näyttämö Ohjaus ja laulujen sanat: Juha Hurme – Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu: Petra Poutanen – Dramaturgi: Ari-Pekka Lahti – Äänisuunnittelu: Eero Niemi – Lavastus: Katariina Kirjavainen – Puvut: Sari Suominen – Valot: Kari Leppälä – Naamiointi: Maija Sillanpää – Rooleissa: Vappu Nalbantoglu, Sari Haapamäki, Sofia Hilli, Paavo Kääriäinen, Kai Lähdesmäki, Unto Nuora, Tiina Peltonen, Inka Tiitinen, Mikko Vihma, Mikko Virtanen sekä muusikot Ville Herrala ja Piia Komsi TEATTERI Helsingin kaupunginteatterissa käydään sielunkauppaa. Helsingin kaupunginteatterin kahden, reilun tunnin mittaisen pienoisnäytelmän liitossa tekstit tulevat kahdelta kirjoittajalta, Runar Schildtiltä Hurmeen kirjoittamassa toisessa puolikkaassa panos tuhatkertaistuu: nyt Asmodeuksen pitää tuoda eli ostaa, varastaa, tms. Ensimmäinen osa tapahtuu vuoden 1913 Helsingissä. Hurme on tunkenut tekstiinsä niin paljon hahmoja, gägejä ja posketonta tulevaisuudenkuvaa ”Kärnän hallituksesta” lähtien, että siitä on tullut aika rauhaton vaikkakin hauska. Etenkin lopussa on kiireen makua, kun Asmodeuksen pitää saada 1 300 sielua kasaan, ja Hurmeen solmittua kaikki langanpäät. Kun Hurme kirjoittaa Schildtille ikään kuin jatkoa, hän on voinut hioa saranakohdan niksumattomammaksi. Helvetti on sitä paitsi sen verran väkevä yhteinen nimittäjä parin puoliskoille, jotta se riittää jo yksin sidosaineeksi. Useimmiten osat lonksahtavat kuuluvasti saumakohdassaan. Juha Hurmeella on kokemusta useamman lyhyen tekstin comboista. Onnistuuhan hän, ja halvallakin menee. TEATTERI KEVÄT de_16022023_50.indd 50 de_16022023_50.indd 50 8.2.2023 11.21 8.2.2023 11.21. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Otto-Ville Väätäinen K ahden pienoisnäytelmän yhdistelmä ei teatterimuotona ole mutkaton juttu. Lahdessa, joka tässä tapauksessa on erittäin kärjistetty ilmentymä takavuosien epiteeteistään ”Suomen Chicago” ja ”Business City”, kauppa käy, vaikka Asmodeus kohtaa kummallisten, erityisesti urheiluhullujen suomalaisten kanssa hankaluuksiakin. Hurmeen teksti on satiirinen dystopia, joka sijoittuu vuoteen 2026, ja Lahteen, koska Helsinki on jäänyt ilmastonmuutoksen kiihdyttyä veden valtaan. Sielunkauppaa käydään näyttämöllä pukusuunnittelija Sari Suomisen luomassa viehkossa epookissa, mistä juontuu heti mukava kontrasti näille pimeän töille. Helvetin hoviherra (Unto Nuora) ja demoni Asmodeus (Vappu Nalbantoglu) lyövät vetoa
51 Demokraatti H yv in vo in tia lu ee t Ta vo itt ee na pa re m m at pa lv el ut . 51 Demokraatti Voikaa hyvin de_16022023_51.indd 51 de_16022023_51.indd 51 8.2.2023 10.23 8.2.2023 10.23. Siirtymä on sujunut yllättävän hyvin. TEEMA Hoitoon ajoissa Kolumni: Jani Kokko Yksityinen kirittää julkista Sosiaalija terveydenhuolto sekä pelastustoimi ovat nyt hyvinvointialueiden harteilla
Sairaanhoitopiirien olemassa olevat järjestelmät on pitänyt laajentaa koskemaan siirtyviä työntekijöitä. Sopimuskannat täytyi päivittää. Palkanlaskenta ja muut henkilöstöhallintojen käyttämät järjestelmät täytyi uudistaa. Paikoin on jouduttu rakentelemaan aivan uusia järjestelmiä. päivä perjantaina. Kaikki piirteet eivät miellytä kaikkia, mutta alku näyttää toiveita herättävältä. Uudistus on niin mittava, että se on vääjäämättä poliittinen kompromissi. Monien perustuslaillisten harhapolkujen jälkeen sote saatiin maaliin kesäkuussa 2021, kun eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuut jaettaisiin 22:lle alueelle. 52 Demokraatti TEEMA MANNER LAATAT LIIKKUVAT Sote-uudistus on mammuttimainen uudistus. Paikoin on ollut pieniä ongelmia, mutta odotettiin että tulee enemmän haasteita, koska siirtymä on niin valtava, kuntaministerin erityisavustaja Valtteri Aaltonen sanoo. Sosiaalija terveydenhuollon uudistusta oli tahkottu monta hallituskautta. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho H uumorimielellä alettiin jo puhua sote-veteraaneista. Kuunvaihteessa oli seuraava kriittinen kohta, kun maksuun tulivat määräaikaisten palkat ja monia muita eriä. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. – Työ on alkanut paremmin kuin odotettiin. Tietojärjestelmien muutokset olivat myös isoja. Hänen tehtävänkuvaansa kuuluvat sote-uudistus ja aluehallinto. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyi 216 000 työntekijää 332 kunnasta ja kuntayhtymästä. Uudistus on ennennäkemätön nyky-Suomessa. Se meni yllättävän hyvin. Seinä tuli useasti vastaan, ja hanke alkoi muistuttaa sananparsista tuttua Iisakinkirkkoa. Myös tästä alueet selviytyivät kiitettävästi, Aaltonen sanoo. – Ensimmäinen palkanmaksupäivä oli 13. de_16022023_52.indd 52 de_16022023_52.indd 52 8.2.2023 11.51 8.2.2023 11.51. Tarkoitus on kuitenkin, että alkuvaiheessa kansalaiset eivät huomaisi muutosta
Ihmisiä on hoidettu liian myöhään ja liian kalliilla. de_16022023_52.indd 54 de_16022023_52.indd 54 8.2.2023 11.51 8.2.2023 11.51. Tarkoituksena on, että siirtymävaihe ei näkyisi kansalaisille juuri lainkaan. Pikkuhiljaa muutoksen pitäisi alkaa näkyä parempina ja paremmin yhteensovitettuina sote-palveluina. Hoitoon ajoissa H yvinvointialueet ovat uusi hallinnon taso valtion ja kunnan välillä. . Ensiksi, hyvinvointialueiden tehtäväkenttä on rajattu, eli siihen kuuluvat sote ja pelastustoiminta. . Nyt ei ollut tarkoitus tehdä isompaa ict-uudistusta, vaan sen aika on sitten, kun pöly alkaa laskeutua, Aaltonen sanoo. – Esimerkiksi muutosvaiheessa ajatus oli, että tehdään vain välttämättömät tietojärjestelmäsiirtymät. – Käytännössä on kaksi merkittävää eroa kuntiin. Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia yksiköitä, jotka muistuttavat hyvin suurelta osin kuntaa. Lisäksi järjestämisvastuussa ovat Helsingin kaupunki ja HUSkuntayhtymä. 54 Demokraatti TEEMA HYVINVOINTIALUEET . – Toiseksi, hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ne muodostuvat maakuntien rajojen mukaisesti. Kun käyntiinlähtövaiheesta on selvitty, sen jälkeen on mahdollista aloittaa kehitystyö. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden vastuulle vuoden alussa. Eli kaiken pitäisi pyöriä kuten ennenkin, ja palvelut löytyvät sieltä, mistä ne ovat ennenkin löytyneet. Hyvinvointialueilla ei ole yleistä tehtäväkenttää, kuten kunnilla, jotka voivat itsehallinnon puitteissa ottaa periaatteessa mitä tahansa tehtäviä hoidettavakseen, Aaltonen sanoo. Hallintoa sääntelevästä lainsäädännöstä suuri osa on kopioitu suoraan kuntalaista. . Rakenteellisen uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että perusterveydenhuoltoon pystytään satsaamaan entistä enemmän. Uudistuksen tavoitteena on ollut luoda leveämmät hartiat toimivien sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tuottamiseen. Hyvinvointialueita on 21. . Uuden mallin tavoitteena on siirtää sosiaalija terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. – Hyvinvointialueet ovat suurempia kokonaisuuksia kuin kuntapohjainen rakenne, jossa monet kunnat olivat yksinkertaisesti liian pieniä tuottamaan yksinään sote-palveluita järkevästi, Valtteri Aaltonen sanoo
Valtion piikkiin H yvinvointialueet saavat rahoituksensa valtion budjetista. Velka tulee maksettavaksi vähitellen. Tällaisella nyt lähdettiin liikkeelle. Lähtökohtaisesti alueille myönnetään rahaa sen verran, minkä kunnat käyttivät sosiaalija terveydenhuoltoon viime vuonna, lisättynä indeksikorotuksilla ja palvelutarpeen kasvulla. – Lisäksi siirtymä teki näkyväksi meidän sote-järjestelmämme pitempiaikaisen sisäisen vajeen, joka on ollut piilossa muun muassa sairaanhoitopiirien alijäämissä. Lisäksi alueiden kokoerot ovat hyvin merkittäviä. On jäänyt paljon hoitamatta niitä, joita olisi normaaliaikana hoidettu. – Toisilla alueilla on keskimäärin terveempää ja vauraampaa väkeä. Nyt katsotaan, pärjäävätkö kaikki alueet tällä rakenteella. Joillakin alueilla on vanhempaa ja pienituloisempaa väkeä, mikä tarkoittaa suurempaa tarvetta sote-palveluille, Aaltonen sanoo. – Hyvinvointialueiden tämän vuoden rahoitus perustuu aluksi kuntien talousarvioihin, eikä todellisiin sote-kuluhin. Kyse on 22 miljardin euron siivusta. On myös mahdollista, että kunnat ovat optimoineet budjettiaan ennen siirtymää. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 216 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen. 55 Demokraatti TYÖNTEKIJÄT . – Tämä tasataan vuoden lopussa maksettavalla korjauserällä, kun kuntien tilinpäätökset valmistuvat. Lisäksi järjestelmän käynnistämisessä voi tulla ylimääräisiä kuluja. Vanha järjestelmä ei pidemmän päälle olisi ollut ihan kestävällä pohjalla. de_16022023_52.indd 55 de_16022023_52.indd 55 8.2.2023 11.51 8.2.2023 11.51. Rahoituksessa otetaan huomioon alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja palvelujen järjestämisen olosuhteissa. Kun kunnat usein alibudjetoivat sote-sektoria, voi alkuun maksettu rahoitus olla alimitoitettu, Aaltonen sanoo. Alueet ovat hyvin erilaisia. – Meillä on ollut systeemi, joka on ohjannut hoitamaan ihmisiä liikaa erikoissairaanhoidossa, ja samaan aikaan perusterveydenhuolto on ollut aliresursoitu. Hyvinvointialueet lähtevät hankalassa tilanteessa liikkeelle, koska korona-ajalta on kertynyt hoitovelkaa. – Vanhassa järjestelmässä ongelma oli se, että se ohjasi rahoituksen painopistettä erikoissairaanhoitoon. On sitten katsottava, pärjäävätkö kaikki alueet tällä rakenteella. Yksittäiset kunnat eivät ole juuri voineet vaikuttaa erikoissairaanhoidon kuluihin, vaan siihen on mennyt, mitä on mennyt ja loput sitten jäänyt perusterveydenhuoltoon. – Alueiden kokojen ja kantokykyjen erilaisuus voi tuoda haasteita. Kysehän oli kuitenkin poliittisesta kompromissista, Aaltonen sanoo. Tästä on seurannut, että ihmisiä on hoidettu liian myöhään ja liian kalliilla. – Eroja on sekä koon että taloudellisen kantokyvyn puolesta. Jos viime vuoden sote-budjetti vedettiin mahdollisimman tiukalle, sillä voitiin vaikuttaa siihen, että kunnan muihin toimintoihin jäi uudistuksen jälkeen suhteessa enemmän rahaa
. Tässä asiassa ei tehty radikaaleja muutoksia lainsäädäntöön. . – Yksityinen sektori on myös tärkeä kirittäjä julkiselle, Aaltonen sanoo. Yksityinen sektori on tärkeä kumppani, koska julkinen terveydenhuolto ei käytännössä pyörisi ilman yksityistä palvelutuotantoa. Kyse on niin kokonaisvaltaisesta palvelusta, että kannustimet voivat olla helposti vääränlaisia yksityiselle toimijalle, Aaltonen sanoo. Joidenkin palveluiden kilpailuttaminen ja tulosten mittaaminen on vaikeaa. Perustuslakivaliokunta torppasi edellisen hallituksen ehdottaman mallin. Palvelujen tuottaminen on erotettu järjestämisestä, eli hyvinvointialueet voivat ratkaista, missä määrin ne tuottavat palveluja itse ja kuinka paljon hankkivat tuotantoa ulkopuolelta. Sipilän hallituksen aikaan kaavailtiin nykyistä suurempaa roolia yksityisen sektorin palveluntarjoajille, mutta suunnitelmat kariutuivat perustuslain vaatimuksiin. Erilaisia malleja järjestäjävastuusta on esitetty niin monia, että on syytä palauttaa mieliin, minkälainen loppujen lopuksi uudistukseen jäi. Uudistuksessa ei kuitenkaan laajemmin rajoiteta yksityistä toimintaa, Valtteri Aaltonen sanoo. Julkinen valta ei voi ulkoistaa niin isoja kokonaisuuksia, että sillä ei ole itsellä kykyä ottaa vastuuta, jos yksityiselle tuottajalle tulee esimerkiksi konkurssi. Vuoden 2023 rahoitus koko maan tasolla noin 22,5 miljardia euroa. Sote-menoja on aikaisemmin ollut valtion budjetin sisällä seitsemän miljardia euroa, jotka valtio maksoi aiemmin kunnille valtionosuuksina. Sote-palveluiden hankkimisessa on kuitenkin omat haasteensa. – Kunnilla olisi joissain tilanteissa voinut olla mahdollisuus ohjata ulkoistettuja palveluja vahvemmin ja rakentaa kannustimia hyvään toimintaan, mutta se olisi myös nostanut hintaa. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvattaa valtion budjettia noin 15 miljardilla eurolla. – Esimerkiksi vanhustenhuolto voi olla haastava ulkoistettava, ja ongelmia on tullut viime vuosina näkyville. – Julkinen keskustelu on ollut jonkin verran harhaanjohtavaa. Julkinen terveydenhuolto ei käytännössä pyörisi ilman yksityistä palvelutuotantoa. 56 Demokraatti TEEMA RAHOITUS . de_16022023_52.indd 56 de_16022023_52.indd 56 8.2.2023 11.51 8.2.2023 11.51. Hyvinvointialueiden rahoitus kohdistuu pelastus palveluihin 2% 98% sote palveluihin Yksityinen kirittää julkista J ärjestäjien ja tuottajien roolista on käyty kirjavaa keskustelua läpi sote-uudistuksen historian. – Perustuslakivaliokunnan linjaukset on uudistuksessa huomioitu kirjaamalla lainsäädäntöön valiokunnan edellyttämät rajoitukset kaikkein laajimmille kokonaisulkoistuksille. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Myös ostajat voivat olla vaikeassa välikädessä yrittäessään saada rahoja riittämään. Alueet eivät olisi voineet itse päättää, miten palveluiden tuottamisen järjestivät, vaan lähtökohta oli se, että julkisen ja yksityisen tuotannon kilpailuasetelma oli päällä koko ajan. – Sipilän hallituksen mallissa asia oli eroteltu niin radikaalisti, että yksityinen sektori haluttiin nostaa perustason palveluiden tuottamisessa rinnasteiseen asemaan julkisen sektorin kanssa. Jotkut kunnat ovat ehkä sen vuoksi katsoneet hieman sormien välistä puutteita siinä, mitä on ostettu. Hyvintointialueiden rahoitus tulee valtiolta
de_16022023_52.indd 57 de_16022023_52.indd 57 8.2.2023 11.51 8.2.2023 11.51. Ansiotuloveroja siirretään valtiolle noin 13,6 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,9 miljardia euroa vuoden 2023 tasossa ar vioituna. Asia pyritään valmistelemaan niin, että se voitaisiin korjata ensi eduskuntavaalikauden alussa. Se ei ole ihan kestävä rakenne, jos jotkut alueet saavat vielä pitkän ajan päästäkin enemmän rahaa vain siksi, että ne ovat historiallisesti käyttäneet soteen enemmän, Aaltonen sanoo. Alueet ovat kovin erilaisia työntekijöiden siirtymien suhteen. Järjestelmä on vähän rampa ilman verotusoikeutta, Aaltonen sanoo. H yvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. Esimerkiksi hyvinvointialuehallitusten vaalikelpoisuus hyvinvointialuiden työntekijöille. Työsopimuslaissa ja perustuslaissa on tasapuolisen kohtelun velvoite, jonka mukaan työntekijöillä ei saa olla sellaisia palkkaeroja, jotka eivät ole objektiivisesti perusteltuja. 57 Demokraatti Verotusoikeus VAIKUTUS KUNTIIN . Myös rahoitusjärjestelmän pysyvät siirtymätasaukset täytynee jossain vaiheessa poistaa. Palkkojen harmonisointi on myös hyvinvointialueiden tehtävälistalla. Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. – Ensi vaalikaudella varmaan pohditaan verotusta. Osalla on toiminnan taustalla sairaanhoitopiiri, eli organisaatiolla on ollut valmis pohja, jonka päälle uusi järjestelmä on voitu rakentaa. Ansiotuloverotukseen tehdään muutoksia, jotka toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. . Esimerkiksi hyvinvointialueiden investointeja joudutaan sääntelemään ulkopuolelta. – Nyt eri työnantajilta on siirtynyt väkeä yhden työnantajan alaisuuteen vanhat palkkansa säilyttäen. . Jotta rahoitus pysyy kurissa, on jouduttu rakentamaan raskaita ja byrokraattisia menettelyjä. – Verotusoikeus toisi vastuun omasta taloudesta. Verotuksen progressio ei kiristy. Nyt kun sellaista ei ole, on vähän hankala yrittää eri keinoin estää sitä, että kulut eivät lähde kasvamaan. Niiden toiminta rahoitetaan valtion kirstun kautta. . Ensi vaiheessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. – Sitten taas on hyvinvointialueita, jotka eivät noudata vanhojen sairaanhoitopiirien rakenteita, ja ne on jouduttu rakentamaan alusta pitäen. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Mutta korjattavaa tulee, se on selvä. . Kunnallisveroprosentteja alennetaan, ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Uuden työnantajan pitää huolehtia, että tästä seuraavat palkkaerot poistetaan jollain aikavälillä, Aaltonen sanoo. Veikkaisin, että rahoitusta joudutaan säätämään. Lä ht ee t: hy vi nv oi nt ia lu ee t.f i, ku nt al iit to .fi , so te uu di st us .fi VEROTUSOIKEUS . – Korjauslistalla on myös joitain hallintoon liittyviä asioita. Korjauslista H yvinvointialueet ovat ehtineet toimia vasta kuukauden verran, joten kovin syvällistä analyysiä toimivuudesta ja kehitystarpeista ei voi vielä tehdä. – Väittäisin, että veroaste nousee pikemminkin silloin, jos hyvinvointialueille ei saada riittäviä kannustimia olla tehokkaita ja säästäväisiä. Kokoomuksessa on ollut huoli siitä, että jos tulee kolmas verottajataso, niin sen seurauksena kokonaisveroaste nousee. – Työmarkkinajärjestöt tekevät harmonisoinnista varmaan jonkinlaisen sopimuksen. Merkittävä osa kuntasektorin sosiaalija terveystoimen ja pelastustoimen toimitiloista siirtyy hyvinvointialueiden omistukseen tai hallintaan. – Veikkaisin, että rahoitusta joudutaan säätämään
Vain siten pystymme tekemään päätöksiä, jotka kohdentavat veronmaksajan näkökulmasta taloudelliset resurssit sekä henkilöstön mahdollisimman tehokkaasti. Realismi edellä VALTUUTETTU EI OLE YKSITTÄISEN KUNNAN EDUSTAJA VAAN KOKO HYVINVOINTIALUEEN. Toinen asia oli se, että henkilöstö saa palkkansa asianmukaisesti. Siksi heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti johtoryhmissä ja muissa toimielimissä. Ensimmäisen toimintakuukauden jälkeen voidaan sanoa meidän onnistuneen – jos ei nyt ihan erinomaisesti, niin ainakin kiitettävästi. KOLUMNI Teksti Jani Kokko, aluevaltuuston puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue TEEMA de_16022023_58.indd 58 de_16022023_58.indd 58 7.2.2023 15.53 7.2.2023 15.53. Meillä oli kaksi asiaa ylitse muiden. Tämän vastineeksi olisi toivottavaa, että seuraavalla vaalikaudella maan hallitus antaa hyvinvointialueille työrauhan ja mahdollisuuden toteuttaa aitoa itsehallintoa. Päättäjien tuleekin ymmärtää kokonaisuus yksittäisen kunnan tai palvelun sijaan. Vaaleissa useat ehdokkaat tekivät ylisuuria lupauksia palveluverkon säilymisestä nykyisellään. Valtion suuntaan ei voida olla käsi ojossa ja odottaa alijäämän kattamista, vaan se on meidän aluepäättäjien tehtävä. Turvalliseen siirtymään oli ladattu paljon odotuksia ja myös huolia, mutta ainakin Keski-Suomen hyvinvointialueella valmisteluresurssit onnistuttiin keskittämään oikein. Ensinnäkin se, että ainoa näkyvä muutos keskisuomalaisten palveluissa on kylttien vaihtuminen rakennuksien seinissä, mutta muutoin palvelut toimivat kuten ennenkin. Olemassa olevilla resursseilla pystytään kyllä luomaan kohtuullisen kokoisia sote-asemia, joissa on monipuoliset palvelut, päivystys järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja riittävä henkilöstö laadun takaamiseksi. Edessä on suuri työ yhdenmukaistaa usean organisaation työyhteisöjä ja toimintatapoja yhteen sekä samalla huomioida hyviä käytänteitä eri puolilla hyvinvointialuetta. Keski-Suomessa hyvinvointialue otti hoidettavakseen yli 270 000 asukkaan sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen 26 erilliseltä organisaatiolta. Palvelut tulevat kohtuullisesti keskittymään Keski-Suomessa. Suurin huomio tulee kohdistumaan kevään ja kesän aikana laadittavaan palvelustrategiaan ja tulevaan palveluverkkoon. Sillä ei kuitenkaan liene merkitystä, jos se lähellä oleva mutta huonoilla palveluilla varustettu terveysasema siirtyy 15 tai 30 minuutin päähän ja siellä palvelut ovat laadukkaat sekä monipuoliset. 58 Demokraatti V uosi on vaihtunut ja vastuut sekä velvoitteet siirtyneet hyvinvointialueille. Nämä kaksi asiaa kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta on hyvä tiedostaa, kuinka suuresta muutoksesta oli oikein kysymys. Tämä ei ole mahdollista ilman henkilöstön osallistamista muutosprosessissa. Talous pakottaa meidät järjestämään palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti. Demokratia on myös osoittanut toimivuutensa, ja valtuutetut ovat tiedostaneet vastuunsa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan talous ja henkilöstö asettavat raamit laadukkaalle palveluverkolle. He eivät ole yksittäisten kuntien edustajia vaan koko hyvinvointialueen. NYT KUN olemme nähneet pohjan pitävän vettä, voimme nostaa ankkurin
Vaikka periaatteessa opiskelijalla on oikeus koko tutkinnon laajuisiin tukiin ja ylemmän korkeakoulun opintoja voi usein suorittaa alemman tutkinnon opintojen lomassa, maisterivaiheen tukia ei saa käyttöön ennen kuin alempi korkeakoulututkinto on suoritettu. Monelle opintotuki ja etenkin opintoraha olisi tarpeen jo opintojen alkupuolella, sillä luontaisesti opintojen loppuvaiheessa oma osaaminen mahdollistaa jo omalle alalle työllistymisen opintojen ohella. Lainapainotteinen opintotuki näkyy selvästi Suomen pankin tilastoissa. Samoin muiden elämisen kustannusten nousu näkyy erityisesti pienituloisten opiskelijoiden talouden kriisiytymisenä. Opiskelijoiden sosiaaliturva on kuitenkin räikeä häpeäpilkku monista uudistuksista huolimatta. Opiskelijat, joiden opinnot pitkittyvät jo alemman korkeakoulututkinnon aikana ovat erityisen haastavassa tilanteessa, kun kandidaatin tutkintoon myönnetyt tukikuukaudet on käytetty loppuun. On hyvä pysähtyä pohtimaan, että kuinka itse pärjäisit omassa arjessasi 268,23 eurolla kuukaudessa. Vuonna 2017 tehtyjen koulutusleikkausten yhteydessä opintotuki muutettiin entistä lainapainotteisemmaksi. 59 Demokraatti Loppu opiskelijoiden pakkovelkaantumiselle S uomi kantaa ylpeänä hyvinvointiyhteiskunnan viittaa harteillaan, ja monessa mielessä elämme ”varsinaisessa lintukodossa” verrattuna moniin muihin maihin. Viime vuonna opintolainaa nostettiin 5,7 miljardin eureon edestä, kun taas vuonna 2017 nostetun lainan summa oli 2,7 miljardia. Samalla tehtiin päätös pilkkoa opintotuki kahteen PUHEENVUORO osaan, niidenkin opiskelijoiden osalta joilla on suora opinto-oikeus alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. Opintolainaa on ennen markkinoitu ”ilmaisena rahana” mutta samaa ei voi sanoa enää, kun pelkän velan korkojen lyhennys on useita satoja euroja vuodessa. OPISKELIJAT OVAT ainoa sosiaaliturvan piirissä oleva ihmisryhmä, joka on velvoitettu velkaantumaan, ennen kuin on oikeu tettu suomalaisen yhteiskunnan viimekäden sosiaalietuuteen, eli toimeentulotukeen. Monet opiskelijat ovat todella huolissaan omasta toimeentulostaan, sillä pienellä opintorahalla elämisen ja jatkuvan velkaantumisen lisäksi inflaatio lisää huolta. Mari van den Berg Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Kasvatustieteen kandidaatti, Turun yliopisto de_16022023_59.indd 59 de_16022023_59.indd 59 26.1.2023 14.50 26.1.2023 14.50. Tässä vaiheessa opiskelijan on joko tehtävä työtä, jotta elämisen ja opiskelun kustannukset saa katettua tai nostettava kaikki nostettavissa oleva opintolaina. Kuinka itse pärjäisit omassa arjessasi 268,23 eurolla kuukaudessa. Onko tämä tasa-arvoa. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on ottanut asiaan kantaa viime aikoina ja syystä
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Jos Helsingin Sanomien Kauhasen mukaan Suomessa todella on kaksi linjaa, niin ensimmäinen niistä, se realistinen, ydinasevaltojen etupiiriajattelua ymmärtävä ja joustamaan valmis oleva linja, on aivan täydellisen dominoivassa asemassa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lari Kangas yrittäjä, Etelä-Afrikan kunniakonsuli Helsingissä de_16022023_60.indd 60 de_16022023_60.indd 60 2.2.2023 11.12 2.2.2023 11.12. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomi on aina asettanut itsenäisyyden etusijalle ja on ollut valmis joustamaan ja neuvottelemaan. Koivisto kirjoitti Venäjän pitkästä linjasta yhdysvaltalaista akateemista Venäjä-tutkimuksen diskurssia lainaten. Se linja on valmis tekemään kompromisseja demokratiassa, tinkimään ihmisoikeuksista ja suomettumaan Turkin ja Unkarin vaatimusten edessä, kunhan lopputulos on suoja oletetulta hyökkäykseltä Suomeen. Presidentin kirjoitukset oli tietysti heijastettava perusteluksi Suomen linjalle. Sen linjan puolustajia on erityisesti demokraattisen puolueen sisällä ja ajatuspajoissa. Ensimmäistä linjaa voisi kutsua Mauno Koivistoa löyhästi lainaten Suomen pitkäksi linjaksi. Päätetään vain Nato-jäsenyys ja pannaan se pöytälaatikkoon tämän eduskunnan aikana ilman vaaleja. Suomi on aina asettanut itsenäisyyden etusijalle ja on ollut valmis joustamaan ja neuvottelemaan kansainvälisen paineen alla omasta demokraattisesta päätöksenteostaan, taloudellisista intresseistä, universaaleista ihmisoikeuksista ja ulkopolitiikasta. Yllättävää kyllä eniten sitä linjaa edustaa Suomessa nykyään Matti Vanhanen, eikä kukaan johtava sosialidemokraatti. Tämä linja on jyrkästi suomettumisen vastainen, ei hyväksy valtapoliittisia realiteetteja vaikuttimiksi ja siksi sitä kutsutaan Yhdysvalloissa revisionistiseksi tai edistykselliseksi linjaksi. Toinen linja taas korostaa demokratian instituutioita, oikeusvaltioperiaatetta, kansainvälistä sopimusperäistä järjestelmää, sekä ennen kaikkea ihmisoikeuksia. Myös Amnesty Internationalin Suomen osaston pääsihteeri Frank Johansson on tässä ryhmässä mainittava. Sitä linjaa puhtaimmin edustavat Ulkopoliittisen instituutin politiikkaa tekevä johtaja Mika Aaltola, mutta pieneltä osin, skaalan toisessa päässä, myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Jos oikeusvaltiota tai demokratiaa ei voida ylläpitää, mitä sillä läntisellä vapaiden yhteiskuntien liitolla sitten tekisi. Maton alta meneminen Turkin edessä ei ole ongelma. Ihmisoikeudet ovat tälle porukalle jakamattomia. Kansainvälisesti Henry Kissinger tunnetaan parhaimmin tämän linjan edustajana. Suomessa tämä linja ei ole koskaan ollut kovin populääri. Kahden linjan Suomi HELSINGIN SANOMIEN pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen oivalsi (12.1.2023) kolumnissaan, että suomalaisessa Nato-keskustelussa on kaksi linjaa. Ensimmäinen, eli realistien linja Suomessa kumpuaa pelosta, että ryssä tulee, ellei puolustauduta, ja siksi kaikki muut harkinnat ovat toissijaisia. Pohjoismaissa sitä voitaisiin ehkä pitää puhtaimmillaan, vaikka Olof Palmen tai Dag Hammarskjöldin linjana. Niitä voi kutsua, pitkään Amerikassa käytyä keskustelua lainaten, realistien ja revisionistien eli edistyksellisten linjoiksi. Edes kurdia ei voi uhrata ulkotai turvallisuuspoliittisten intressien alttarilla. Demokraattista siinä on se, että kansa on tottunut suomettumaan. Logiikka on pettämätön
Nuoresta iästään huolimatta Jorma avusti tuolloin kansanhuollon paikallisena johtajana ollutta isäänsä rajantakaisen väestön evakuoinnissa vihollishävittäjien uhan alla. Tuossa vaiheessa Kilapan merkittäväksi muodostuva ura suomalaisena työväentalomiehenä oli jo alkanut. Entistä ehommaksi kunnostettu talo mahdollisti runsaampaa toimintaa, ja sen kehittämiseen Kilappa antoi tarmolla oman panoksensa. Kotkan työväentalo sai hänestä vuonna 1960 uutteran työntekijän. Hän oli myös keskeisenä henkilönä kehittämässä 1980-luvulla liiton yhteistyötä vastaavien pohjoismaisten järjestöjen kanssa. Helsingissä Kilappa tarttui uusiin soittimiin, opiskeli huilun ja piccolohuilun soiton. työväentalojen yhteistyötarpeen lisääntymisenä. Pääkaupunkiin hän toi mukanaan kotkalaisia toimintaideoita, jotka sitten uudessa ympäristössä kehittyivät entisestään. dem. piiri, ay-väki ja TSL:n opintojärjestö. Perheessä ja lähisuvussakin oli musiikilla huomattava merkitys, samoin työväen aatteella. 61 Demokraatti KUOLLUT HTY:n kehittäjä ja musiikkimies HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYKSEN pitkäaikainen toimitusjohtaja Jorma Kilappa menehtyi sairauden jälkeen 3. maaliskuuta 1931. Kotkan sos.dem. työväenyhdistyksessä oli tarjolla paljon kulttuuririentoja. Toimipa hän itsekin välillä kapellimestarina ja johti soittokuntaa esimerkiksi vappukulkueen keulilla. Osaamista ja myös taiteellista kunnianhimoa riitti. Työväentalolla Kilappa pyrki osaltaan tukemaan ja edistämään kulttuuriryhmien toimintaedellytyksiä. Uudet tehtävät odottivat, kun Jorma Kilappa valittiin Helsingin työväenyhdistyksen kiinteistöisännöitsijäksi. Paasitorni tuli markkinointinimenä monille tutuksi vuonna 1987. Yhdessä harjoiteltiin ahkerasti ja esiinnyttiin juhlissa. Jorma muisteli myöhemmin, että hän oli innolla mukana nuorten poikien muodostamassa puhallinseitsikossa jo 1940-luvun lopulla. Jatkosota kosketti kesällä 1944 läheltä. Murrosaika heijastui myös suomalaisten liiketoimintaa harjoittaneiden sos.dem. Pesti alkoi työväentalomiehelle sopivasti vapunpäivänä 1969. Myöhemmin 1930-luvulla perhe muutti Lauritsalaan, missä vanhemmat pitivät kauppaa. Ravintolatoimintaa kehitettiin, legendaariset Paasiravintolan päivätanssit alkoivat. Hän toimi vuosien ajan luottamushenkilönä Helsingin kulttuurihallinnossa, esimerkiksi kaupunginorkesterin johtokunnassa sekä Konservatorion hallituksen ja Juhlaviikkojen hallituksen puheenjohtajana. Soittoharrastus jatkui vapaa-ajalla. HTY:n omien ryhmien ohella talolla tarjosivat toimintaa myös yhteistyökumppanit kuten muun muassa sos. Uudeksi kotipaikaksi tuli pian Kotka. 1980-luvulla HTY:ssä suunniteltiin uusia mahdollisuuksia ja keinoja talon kokoustilojen hyödyntämiseen. Kilappa oli Helsingin työväentalolla murrosajan toimitusjohtaja. Vuoden 1970 kuluessa saatiin yhteisjärjestö aikaan; nimeksi tuli sittemmin Suomen Työväentalojen Liitto. Hänestä tuli työväenyhdistyksen alaisen nuorisosoittokunnan johtaja. Nuoria ja myös naisia saatiin yhä enemmän mukaan monipuolistuvaan toimintaan. Tero Tuomisto historiantutkija, Työväentalojen Liiton entinen sihteeri de_16022023_60.indd 61 de_16022023_60.indd 61 2.2.2023 11.12 2.2.2023 11.12. Talon tiloja ryhdyttiin kohentamaan ajan vaatimusten mukaisiksi, samalla arvokasta jugend-ilmettä vaalien. Laajentuneelle ravintolatoiminnalle tuli oma hallintonsa. Vaikuttaviin kokemuksiin kuuluivat esimerkiksi esiintymismatka Ruotsiin ja Norjaan vuonna 1958 sekä osallistuminen 30 hengen ryhmällä pohjoismaisille nuorison lauluja soittojuhlille Kööpenhaminassa vuonna 1963. Kilapan henkilökohtainen vaikutus ulottui myös työväentalon seinien ulkopuolelle. Teema Bygga elää kuvasi 1980-luvulla sitä monipuolista kokonaisuutta, jota talolla oli tarjolla, lapsista eläkeikäisiin. Se antoi nuorelle miehelle varmuutta tahtipuikon käytössä. Pitkäaikainen, merkittävä toiminta työväen musiikin ja yleensäkin musiikin parissa sai tunnustuksen, kun tasavallan presidentti myönsi hänelle arvonimen director musices vuonna 2004. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli HTY:n uuden organisaatiomallin mukaisesti toimitusjohtaja, jolle keskitettiin yhdistyksen sihteerin tehtävät, hallinto ja talous. Kilappa oli mukana ensimmäisestä neuvottelusta alkaen, ja toimi aluksi uuden järjestön sihteerinä sekä rahastonhoitajana, sitten pitkään puheenjohtajana. Vanha työväentalotunnelma ja perinteiset toimintatavat alkoivat muuttua, uusi aika uusine muotoineen ja palveluineen astui esiin. Myös johtokunta uudistui 1970-luvun alussa. Kolmena kesänä hän osallistui STM:n nuorisomusiikin ohjaajien kursseille Väinö Voionmaan opistolla Ylöjärvellä. tammikuuta Helsingissä. Jorma Kilappa jäi toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle vuonna 1993. Alttotorven jälkeen soittimena oli tenoritorvi, sitten klarinetti ja saksofonit. Alakerran Juttutupa uudistettiin 1970-luvun lopulla alkuperäisen kaltaiseen ilmeeseensä. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähellä Laatokan Karjalassa 19. Muutosvaiheen tulokset ovat monien muistissa. Talolla toimi useita kuoroja ja orkestereita, pienistä kokoonpanoista hyvinkin kookkaisiin. Siinä varmasti auttoi karjalaisesta taustasta kummunnut eloisuus ja luontevan välitön suhtautuminen kanssaihmisiin. Uutta tekniikkaa otettiin avuksi. Satamakaupunkia jälleenrakennettiin sota-ajan raskaiden pommitusten jälkeen. Musiikkielämä oli vilkasta koko kaupungissa. Hänet valittiin työväenyhdistyksen taloudenhoitajaksi. Jorma Kilappa valmistui merkonomiksi Kotkan kauppaopistosta vuonna 1951
Suomen Kansallisteatteri oli Kaille sydämen asia. Hän toimi juristina ja konsulttina kymmenissä neuvottelu-, sopimusja riita-asioissa. tammikuuta 2023 Helsingissä pitkällisen sairauden murtamana ja sairaalassa saadun koronatartunnan heikentämänä. Perheen lisäksi työ, ihan viimeisiin elämän kuukausiin saakka, oli Kaille tärkeää. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_16022023_62.indd 62 de_16022023_62.indd 62 2.2.2023 11.20 2.2.2023 11.20. Matti Karvinen Kirjoittaja on Kai Kaliman naapuri ja ystävä Valitse tieto. Hänen isosetänsä Kansallisteatterin johtaja Eino Kalima saneli nuorelle Kaille muistelmansa ennen vuonna 1972 tapahtunutta kuolemaansa. Tilaa . Eduskuntauransa aikana hän oli muun muassa lakija talousvaliokunnan jäsen. Kai teki pitkän uran SDP:n poliitikkona, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1985–2008, Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä 1990–1992 ja kansanedustajana 1989–1991. Hän oli syntynyt 6. Kaita jäivät kaipaamaan vaimo Riitta, pojat Kalle ja Ville sekä laaja ystäväpiiri. Kaupunginvaltuustossa hän oli valtuustoryhmänsä puheenjohtaja 2006–2008. Nuoruudessaan Kai harrasti hiihtoa, mäkihyppyä ja yhdistettyä hiihtoa. Hänen vanhempansa olivat isä mainospäällikkö ja kuvataiteilija Klaus Kalima ja äiti Torna (o.s. Väitöskirjan aihe oli Pankkien valvonnasta: Hallinto-oikeudellinen tutkimus pankkitarkastusorgaanien toimivallasta. Kai toimi asiantuntijana ja lausunnon antajana useissa julkishallinnon tehtävissä ja oli muun muassa keskeisenä kirjoittajana Suomen ensimmäistä vuonna 2007 voimaan tullutta hankintalakia laadittaessa. Kai valmistui ylioppilaaksi Valkeakosken yhteiskoulusta 1964, oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1972 ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi 1981. Kai oli pidetty, kannustava ja oikeudenmukainen opettaja, jonka jäähyväisluentoa oli kuuntelemassa täysi sali portailla istuvia kuuntelijoita myöten. Tämän kahden eri sukupolven ystävyyden seurauksena Eino Kalimalta peritty Askolan kirkon vieressä oleva 1800-luvulla rakennettu kanttorin talo on toiminut Kain perheen rakkaana kesäpaikkana. Hän teki yli 40 vuoden uran Helsingin yliopistossa viimeksi finanssioikeuden professorina ja oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaanina. Poliittisen uransa aikana Kai oli tunnettu asioihin perehtyvänä, päätöksensä asiapohjaan perustavana ja puoluerajoja ylittävää yhteistyötä rakentavana jämäkkänä miehenä, jonka sanaan voi luottaa. Varttuneempana hänen harrastuksiaan olivat muun muassa purjehdus ja taiteen keräily. Enbom). 62 Demokraatti KUOLLUT Arvostettu juristi ja opettaja OIKEUSTIETEEN TOHTORI ja Helsingin yliopiston finanssioikeuden emeritusprofessori Kai-Erik Kalima kuoli 13. Yliopistouransa aikana hän julkaisi yli sata tutkimusta, oppikirjaa ja muuta julkaisua. lokakuuta 1945 Helsingissä ja oli kuollessaan 77-vuotias
– Vaikka yksityisen hoidon tuki on ollut pääosin suurituloisten tuki, pienituloisten käyttäjien määrä ei ole laskenut. Lapsen täytyy olla alle kouluikäinen. Marjun tukiryhmän palaveri ja klo 14. 75 VUOTTA 70 VUOTTA 65 VUOTTA Syntymäpäivät Viheralue ei ole luontoa! Nurmikot niityiksi! Ihmiset rakastav at luontoa , kunhan siellä ei ole kasveja tai eläimiä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Olavi Tavenius. klo 15. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen tekstin aineistopäivänä klo 12 mennessä verkkosivuilla demokraatti.fi/ilmoitusmyynti tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Rolf Nyholm Äänekoski 25.2. Vuonna 2020 yhteensä 17 prosenttia suomalaisista lapsista hoidettiin yksityisten palvelujen puolella, kun vielä 2000-luvun alussa lukema oli kuusi prosenttia. Wanhassa herrassa, Laaksokatu 17, Lahti. yhdistyksen keskustelutilaisuus ke 15.2. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Tervetuloa kaffeille! HÄME • Lahden Sos.dem. Pyydämme ennakkokysymykset sekä järjestelyjen ja tarjoilun vuoksi ennakkoilmoittautumiset tekstiviestillä tai sähköpostitse Riitta Majalalle (045 276 2292, riitta.majala.rm@gmail.com). 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. dem. naisyhdistyksen kuukausitapaaminen on su 19.2. klo 17 kerhotila Ilkankulmassa, Ilkantie 16 B, Pohjois-Haagassa (Ilkankulma on matala rakennus Eliel Saarisentien – Ilkantien risteyksessä olevan liikenneympyrän vieressä, vastapäätä Leevin palvelutaloa). Vuosien 2007 ja 2017 välillä palvelujen hinta nousi kolmanneksella. Olavi Tavenius Turku 19.2. Tervetuloa! Wanhassa herrassa klo 13. Suurituloisten lapsituki Teksti Demokraatti Kelan tutkimuksessa havaittiin, että yli puolet yksityisen hoidon tukea käyttäneistä perheistä oli suurituloisia ja korkeintaan 10 prosenttia kuului alimpaan tuloviidennekseen. Kelan sivujen mukaan tukea voi saada sen jälkeen, kun vanhempainraha on päättynyt. Tuki on tarkoitettu perheille, jotka haluavat viedä lapsensa yksityiseen päivähoitopaikkaan tai palkata hoitajan. de_16022023_63.indd 63 de_16022023_63.indd 63 8.2.2023 11.23 8.2.2023 11.23. Samaan aikaan, kun yksityisen päivähoidon käyttö on lisääntynyt, hoidon hinta on noussut. Alustus ja sen jälkeinen keskustelu ovat kaikille avoimia. Mukana tilaisuudessa on Esa Juurola, joka lausuu meille runoja uudesta runokirjastaan. Kelan kautta maksettava yksityisen hoidon tuki on ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Tukea voidaan maksaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jonka aikana lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. HELSINKI • Pohjois-Haagan Lassilan Sos. Tilaisuudessa alustaa viestintäpäällikkö emeritus Kari Tirronen aiheesta ”Miksi puolueosastojen on järkevää yhdistyä, vaikka fuusio kirpaiseekin?” Keskustelussa esillä myös huhtikuun eduskuntavaalit. Riitta Korpiluoma Helsinki 23.2. Kelan mukaan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen käyttö on kasvanut viime vuosikymmeninä. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lisäksi palveluja käytetään etenkin kasvukeskuksissa, joissa hinnat ovat korkeammat kuin pienissä kunnissa. Tarkasteluajanjakso ulottui vuosille 1997–2017. Tutkijat arvioivat, että hinnannousun taustalla on esimerkiksi se, että 2010-luvulla lapset ovat siirtyneet varhaiskasvatukseen entistä nuorempina. Yllättävää onkin, etteivät sosioekonomiset erot ole kasvaneet kahdessakymmenessä vuodessa, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen tiedotteessa. johtokunta. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia
Nimi: Osoite: de_16022023_64.indd 64 de_16022023_64.indd 64 30.1.2023 15.52 30.1.2023 15.52. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 3/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Ei aikakaan, kun toiselta suunnalta kuuluu vastaus. On alkutalvi ja pöllöillä on rakkautta ilmassa. Sen ääni on hieman outoa, onttoa ja loppua kohden säveleltään korkeammaksi käyvää pu pu pu puputusta. Ne pesivät lehtimetsissä, mutta muun muassa myös puistikoissa, puukujanteissa ja jopa pihapuissa. Varpuspöllön vihellys muistuttaa punatulkun ääntä. Otollisin aika kuulla lehtopöllön ja muiden pöllöjen huutelua on juuri nyt. Niille kannattaa lähteä, jollei itse tiedä, mistä etsiä kuunneltavaa. Tiedän, että Helsingin puistoissa päivehtiviä lehtopöllöjä on saatu ihailla useana vuonna, joten ehkä teenkin keväällä pöllöretken pääkaupunkiin! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi SUDOKUN RATKAISU 82 54 13 76 9 13 75 96 24 8 96 48 27 35 1 64 27 31 89 5 57 16 89 43 2 38 92 45 61 7 75 81 64 92 3 29 63 58 17 4 41 39 72 58 6 RISTIKON 1/2023 RATKAISU 12.1. Lehtopöllö on uskollinen puolisolleen ja pesäpaikalleen, joten ne voi tavata samoista maisemista vuodesta toiseen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Mika Helander Espoosta. Niiden vilkkain soidinaika alkaa helmikuun puolivälissä ja kestää huhtikuun alkuun. Ensin kuuluu korkea, painokas huu ja pienen tauon jälkeen pitempi, väräjävä ja poukkoileva huhuilu. co m 4 1 6 9 7 9 6 7 1 8 6 4 3 2 3 9 5 5 8 1 2 7 8 Roi Shomer de_16022023_64.indd 65 de_16022023_64.indd 65 30.1.2023 15.52 30.1.2023 15.52. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Paras sää pöllöretkelle on tyyni ja poutainen, koska sade ja tuuli vaikeuttavat kuuntelua, eivätkä äänet kanna yhtä kauas. ais ud ok u. Monet lintuyhdistykset järjestävät opastettuja pöllöretkiä. Lehtopöllökoiras se siellä kutsuu kumppaniaan. Samoin helmipöllö innostuu vasta pimeässä. 65 Demokraatti Y ön pimeydestä kantautuu soinnikasta huhuilua. Itse en ole lehtopöllöä vielä nähnyt, vaikka omalta pihaltani niiden soidinkeskustelun kuulinkin. Pöllöretkelle voi kuitenkin lähteä jo ennen auringonlaskua, sillä esimerkiksi varpuspöllö viheltelee jo iltahämärässä. Myös huuhkajan huhuilua voi kuulla hämärän aikaan. Lehtopöllö on aito yölintu, se aktivoituu huhuilemaan vasta pimeän laskeuduttua
Ensimmäisen kerran ihan nuorena ja noin 35-vuotiaana uudelleen. Irja Askolan elämäkerta toimi hyvin äänikirjana. Osan tietokirjoistakin voi kuunnella. Kehno suomennos tökkii heti, etenkin jos tuntee kirjan alan. Sen takia on kiva lukea kirjoja. Kirjaa voi pitää Hessen pääteoksena. kerran jo 1889. Viime vuonna kirjoitin arvostelun Risto Murron kirjasta Puuttuvat puoli miljoonaa sekä kirjasta, joka käsitteli Yhdysvalloissa ollutta nuorten sähkösavuke-epidemiaa, jonka aiheutti Juul Labs -niminen firma. Kirjaa pidetään sodanvastaisimpana kirjana, mitä koskaan on kirjoitettu. Minulla on sellainen tapa, että ensin luen kirjan ja sen jälkeen etsin siitä arvosteluja. Luen niitä vähän kerrallaan ja yhdessä kirjassa voi mennä muutama kuukausikin. Tartuin kirjaan Ukrainan sodan alettua. Tässä kyseenalaistetaan sotaan liittyvää sankaruutta. Olen tähän mennessä kuunnellut vasta muutaman äänikirjan, mutta kyllä se taitaa olla tulevaisuuden suunta. 1 2 3 Kirja kertoo nationalismin synnystä. Meillä on ikään kuin kuviteltu yhteys heihin, jotka edustavat samaa kansaa. Kirja käsittelee myös kirjakielen merkitystä kansallisuusaatteen synnyssä. On helpompi lukea englanninkielellä, kun ei tarvitse olla eri mieltä käännöksestä. Kirjoittaja oli myöhemmin Albert Nobelin sihteerinä ja on saanut myös Nobelin rauhanpalkinnon. Somesta tulee impulsseja, mihin pitää reagoida, ja usein siellä tulee luettua ihan kiinnostaviakin kirjoituksia. Olin 90-luvulla muutaman vuoden Ydin-lehden päätoimittaja ja rauhan aate kiinnostaa. Olen itse aikanaan käynyt yhdeksän vuotta Steiner-koulua ja siellä tällainen saksalainen vaikutus ja saksalainen kulttuuri tulivat tutuiksi. Jotkut kirjat hotkaisen tosi nopeasti. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tietokirjat kannattaa lukea englanniksi Kehnot suomennokset tökkivät, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Timo Harakan Datakapitalismi kriisien maailmassa on yksi tällainen, se taisi mennä päivässä. On kiinnostavaa nähdä, mitä muut lukijat ovat samasta kirjasta ajatelleet. Herman Hesse: Lasihelmipeli Benedict Andersson: Imagined Communities Bertha von Suttner: Aseet pois! Politiikan kirjahylly 1 3 2 Nykyään luen aika paljon yhteiskunnallista tietokirjallisuutta. de_16022023_66.indd 66 de_16022023_66.indd 66 8.2.2023 12.01 8.2.2023 12.01. Olen lukenut tämän kaksi kertaa. Ne tosin ovat useimmiten hyvin lyhyitä. Ihanteellisuutta. Luen tietokirjoja yleensä englanniksi. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen ja nationalismi on tärkeä aihepiiri. Lukeminen on tärkeä osa työtäni ja sekin osaltaan vie aikaa vapaa-ajan lukuharrastukselta. Hieno lukuelämys. Kirja on aina pohditumpi, laajempi kokonaisuus. Kertoo siitä, miten vaarallista on liittää sankaruutta sotaan ja sotimiseen. Tykkään myös kirjoittaa kirja-arvosteluja tai esittelyjä. Kirjassa on taidemaailmaan liittyviä teemoja. Kirja on ilmestynyt 1. Pidän kaunokirjallisuudestakin, mutta luulen, että se on somen takia jäänyt viime aikoina vähän vähemmälle. Luen aika säännöllisesti, mutta sosiaalisen median seuraaminen kuluttaa aikaa. Otan välillä vähän vaativampia kirjoja ikään kuin projektiksi. Olen ihmetellyt, että mistä on lähtöisin se, että joku on valmis kuolemaan maansa puolesta, joka on kuitenkin vain kuviteltu yhteisö. Tosi kiinnostava ja monitasoinen kirja
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_16022023_002.indd 1 de_16022023_002.indd 1 2.2.2023 9.23 2.2.2023 9.23
Tuodaan työ näkyväksi. he lm ik uu ta Aseman lasten kuuntelija Christian Wentzelin työ on kysyä nuorilta, mitä kuuluu ja myös kuulla se vastaus. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY PAL.VKO 2023-09 00 74 43 -2 30 3 SOTE TEEMA Muutos, jonka ei pidä näkyä TEATTERITEEMA Parempi katsoa kuin katua LUOTTAMUSMIES Sovittelija ja viestinviejä LAKKO-OIKEUS Yhdelle myrkky, toiselle pelastus 16.2.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 23 / 16 . Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. de_16022023_001.indd 1 de_16022023_001.indd 1 6.2.2023 16.16 6.2.2023 16.16