ELOKUUTA 2018 N0 33 Mäntyniemen ja kikyn herra KULTTUURI . . Hinta 3 € 16. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 Ideologia haisee budjettiesityksessä Tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8, Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiski Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1, Helsinki Lisätietoja: www.wotkins.fi Keittiömme suomalaiset kpl. 32 POLITIIKKA
Viikon valinta 32 Kuinka mukavaa kun syksy saapuu. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Maikki Harjanteen kanssa Kannen kuva: Timo Sparf Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. ELOKUUTA 2018 6 Työtöntä kuritetaan taas 8 Koulutussäästöjen korjaus on näpertelyä 10 Diabeteksen hoito vaihtelee eri puolilla maata 13 Kesämaisemani 14 Miten minusta tuli demari 16 Salmiakkia 17 Talvi on jo ovella 18 Olipa kerran minä: Maikki Harjanne 23 Kasvot peilissä: Wille Jäntti 25 Paljon melua ja villoja teatterikesässä 26 Tuuletar valloittaa maailmalla 28 Helsingin Juhlaviikot on todellinen monitaidefestivaali 30 Nuoruuden kasvukipuja ruonouden valossa ja varjossa 32 Niinistö – melkein työväen presidentti 33 Mielipiteet 34 Nieminen Vee 35 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 10 Mun luonto, Närästäja, Radio Lehdessä 13 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Jesse Jääskeläinen. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Niinistönkin sisällä tuntuu asuvan pieni demari. Minä lähden kohta etelän lämpöön.. 2 16. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
Olet SONK:n 25. Joko opiskelijan tuista on leikattu liikaa. Mutta muuten tämä harrastus on loistava rentoutumiskeino työstä. KUVA PEKKO KORVUO Iso poiminta Kamppaileva opiskelijapoliitikko ” Moni poliitikko on vielä eduskuntaan pyrkiessään hyvä puhuja. puheenjohtaja, mihin SONK on nyt menossa. Esimerkiksi sotesta puhuttaessa pitäisi pystyä purkamaan asiaa ilman vaikeita sote-termejä. Lehtikuva / Kalle Parkkinen K up la Annan muun hallituksen aborttinäkemyksille sellaisen 0,8 prosentin painoarvon – niin pitkään, kun siniset on hallitusta pystyssä pitävä voima 0,8 prosentin kannatuksella.. Opinnot usein venyvät, jos niiden aikana joutuu käymään töissä. Tässä harrastuksessa myös tapaa monenlaisia ihmisiä. Miten vapaaotteluharrastus sopii opiskelijapolitiikkaan. ELOKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . On. Tilanne on kestämätön, jos tukien leikkaamisen jälkeen opiskelija ei pysty opiskelemaan täysipainoisesti. Olemme vahvistaneet opiskelijuutta ja tehneet SONK:ista aikaisempaa selvemmin opiskelijärjestön. Voimaeläimesi on gorilla. Moni pitää gorillaa aggressiivisena ja rintaansa paukuttavana eläimenä, vaikka todellisuudessa se on yhteisöllinen, omistaan huolehtiva ja muita arvostava eläin, joka kuitenkin tarvittaessa osaa olla ärhäkkä. Hyvä meno, odotan innolla kaikkea syksylle suunniteltua. Salilla eivät maailman murheet tule mieleen. Huonosti, jos harrastuksessa saa mustan silmän ja sitä joutuu selittelemään. (pyörittelyä). Opiskelet valtio-oppia ja puheviestintää. Miksi. 3 16. Uuh. Poliitikon pitäisi miettiä puhetta pitäessään keskivertokuulijaa ja tästä syystä välttää asiantuntijasanaston käyttöä. Hyvää arvosanaa ei voi antaa. Mikä meno, Jesse Jääskeläinen, SONK:n puheenjohtaja. Anna arvosana keskivertopoliitikon puhetaidoista. Olemme onnistuneet vahvistamaan omaa tonttiamme. Erikoista on, että moni poliitikko on vielä eduskuntaan pyrkiessään hyvä puhuja, mutta läpipääsyn jälkeen alkaa sanastoon kertyä kapulakieltä
4 16. Olisi kohtuutonta, jos eri tukiluukuilta elantoaan kokoavat – usko pois Petteri, se on ihan oikeasti välillä kuin kokopäiväinen työ – pitkäaikaistyöttömät joutuisivat uuteen byrokraattiseen höykytykseen. Toiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön työllisyys-, koulutus-, nuorisoja sote-palveluiden välillä. Kasvupalvelu-uudistus avaa TE-palvelut kilpailulle, joka suosii yksityisiä palveluntuottajia. Työpajojen piirissä on vuosittain noin 20 000 nuorta ja 10 000 aikuista. Niiden toiminta on erittäin vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Siinä erityisesti pelotti suunnitelmanne puuttua pikaisesti ”työttömyyden kovaan ytimeen”. Tämä ei kannusta panostamaan vaikeimmassa asemassa olevien palveluihin. Pitkäaikaistyötön ei työllisty lähettelemällä turhia työhakemuksia tai istumalla lähinnä konsultteja työllistävissä työvoimakoulutuksissa, muistuttaa Demokraatin väki Pelottaa, että puututte samoilla hokkus pokkus -tempuilla pitkäaikaistyöttömyyteen kuin aktiivimallissa.. Rahoitus siirtyy maakunnille, mutta hämmentävää on, että valtio maksaa maakunnille passiivisuudesta eli rahoituksen kriteerinä on työttömien työnhakijoiden määrä, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat. Heitä on tässä yhteiskunnassa jo nöyryytetty niin paljon. Se vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluja ja keitä asiakkaita yritykset valikoivat itselleen. toimintaan. Hallitus puhuu kauniisti työpajoista ja niiden merkityksestä nuorille, mutta käytännössä se ajaa alas työpajatoiminnan Suomesta. Niuoria syrjäytyy herkemmin, pahoinvointi ja toimettomuus lisääntyvät. Nämä räätälöidään työpajoissa nuoren tarpeiden mukaisesti. Kuka huolehtii jatkossa näiden ihmisten kuntoutuksesta, valmennuksesta ja työllistämisestä. Keppi kun toimii huonosti pitkäaikaistyöttömiin. Epäoikeudenmukaista ja järjetöntä! Asia pitää korjata, kun demarit pääsevät hallitukseen! Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 265 työpajasta arviolta 5–7 pystyy tulevaisuudessa jatkamaan toimintaa. Ville Ranta Ajaako hallitus työpajatoiminnan alas Suomessa. Tämä johtaa sosiaalija terveyspalveluiden tarpeen ja kustannusten kasvuun. Toivottavasti ette tässä aio ajaa työttömiä tilanteestaan syyllistävää antiempaattista linjaa, missä muun muassa puoluetoverinne Susanna Koski on kunnostautunut. Tulevaisuudessa tämä on lähes mahdotonta, jos maakunta-, sote-, ja kasvupalvelulaki hyväksytään esitetyissä muodoissa. Se on kansantalouden kannalta tärkeä tehtävä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Pari valittua sanaa Hyvä Petteri Orpo TEITTE KIELI KESKELLÄ suuta sellaisen taskulämpimän budjettiesityksen. Järjestöjen mahdollisuutta tarjota palveluja on vaikeutettu, joten markkinat ja palvelutuotanto tulevat keskittymään muutamalle kotimaiselle ja kansainvälisille yritykselle, joiden tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Ei ole tietoa, miten työpajojen rahoitus turvataan, jos niiden halutaan toimivan Suomessa. ELOKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Stanislaw Jerzy Lec: Taide kulkee edellä – ja vartijat perässä. Ongelmana on, että kasvupalvelu-uudistuksen myötä kunnat ja maakunnat tai niiden sidosryhmät eivät voi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Tätä ydintä on yritetty sulattaa jo 1990-luvulta saakka. Pelottaa, että puututte samoilla hokkus pokkus -tempuilla pitkäaikaistyöttömyyteen kuin aktiivimallissa. Tämä vaikuttaa myös työpajojen Opposition ääni ANNELI KILJUNEN Nyt työpajoissa tarjotaan työtoimintaa, koska palveluntuottajia ei ole Suomessa riittävästi. VALTIONMINISTERI ORPON JA hallituksen alustavasta budjettiesityksestä oli unohdettu vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset ja erityisesti nuoret. Todennäköistä on, että vaikeimmassa asemassa olevat työttömät jäävät palveluiden ulkopuolelle. Jatkossa kunnalliset työpajat eivät saa tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa
Soittaessani lastenkirjailijalle hän on heti mutkaton ja helposti lähestyttävä. – Minulla on aikaa, hän sanoo. Repivän Seinäjoen puoluekokouksen jälkeen demareille mitattiin heinäkuussa 13,8 prosenttiyksikön kannatus. Viimeistään tämän kesän kuluessa on tullut selväksi, ettei Aalto kykene vakuuttamaan suomalaisia asiapoliitikkona. Nähdessäni Harjanteiden talon Siuntiossa hämmästelen, miten vain yksi pariskunta voi asua siinä. Olisiko tulevista eduskuntavaaleista tulossa neljän keskisuuren taistelu. Toisen mielikuvituslähteen on tarjonnut kirjailijalle hänen oma lapsuutensa. Toki hallituspuolueen asemasta on hankalampi lähteä eduskuntavaaleihin, mutta kieltämättä nykytilanne luo vaalityöhön intoa ja vakautta. SDP:n nousu gallupsuosikiksi ei ole pelkkää hallituksen heikkoutta. Vihreät lienee ainoa poliittinen liike, joka luopuu mieluummin poliittisesta vallasta kuin omista säännöistään. Kesällä on hämmästelty perussuomalaisten erikoisia asumisjärjestelyjä ja poskettomia taksilaskuja. Hän palaa silmät tuikkien sen seikkailuihin. ELOKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Kaulaa hallituskumppani kokoomukseen oli silloin peräti kahdeksan prosenttiyksikköä. Varsinkin SDP:n vero-ohjelma on saanut kiitosta jopa Suomen Yrittäjiltä ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalta. 5 16. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK MAIKKI HARJANTEEN HAASTATTELU SIVULLA 18 Mielikuvituksen ”La la land” Maikki Harjanteen Minttu-kirjoista tuleva ensimmäinen mielikuva on lämmin ja turvallinen olo. Kamppailisiko vihreät tasaveroisesti SDP:n kanssa pääoppositiopuolueen asemasta. Kun vielä puheenjohtaja Antti Rinne on noussut monissa gallupeissa pääministerisuosikiksi, on politiikan syksyyn tulossa poikkeuksellista sähköä. Jopa kannatusalhossa rypevä keskusta tarjoaa elokuun budjettiriihessä eläkeläisille ja työttömille lisää euroja. Vanha koulu vaikuttaa pienine yksityiskohtineen ja esineineen mielikuvitustaivaalta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Vihreät saivat hyvää nostetta puheenjohtaja Ville Niinistön terävistä sosiaalisen median avauksista. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Demareiden onneksi vihreät sortui jälleen omiin erikoisiin sääntöihinsä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tilaa on huikeat 780 neliötä. Tosin henkilöbrändäyksessä hän onnistunut monen mielestä jopa liiankin hyvin. Saurin mukaan puolueen johtaminen eduskunnan ulkopuolelta on ”lähes mahdoton tehtävä”. Näihin kysymyksiin emme saa kuitenkaan koskaan vastausta. Jossittelu on tietenkin turhaa, mutta moni takuuvarmasti haluaisi tietää, mikä vihreiden kannatus nyt olisi, jos puoluetta johtaisi Ville Niinistö. Arjessa vastaan tulevat ideat Harjanne nappaa lennosta omakseen. Näin lyhyt on matka rötösherrojen arvostelijoista rötösherroiksi. Poistivathan he vuonna 1993 senkin säännön, että puolueen puheenjohtaja ei saa olla kansanedustaja. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Kun haastajasta tuli haastettu T ämän hallituskauden aikana SDP:n rooli politiikan kentässä on vaihdellut melkoisesti. Kun Ville Niinistön puheenjohtajakaudet tulivat täyteen vuoden 2017 kesällä, valittiin hänen tilalleen poliittinen untuvikko Touko Aalto. Lyhyessä ajassa SDP on muuttunut haastajasta haastetuksi. En ole kuulemma ainoa sitä ihmetellyt. Silloin tehtiin Lex Haavisto, kun Pekka Sauri oli lähes näännyttänyt itsensä vihreiden puheenjohtajana ilman kansanedustajan mandaattia. Näytti siltä, että vihreät voi nousta jopa pääministeripuolueeksi vuoden 2019 vaaleissa. Voi tosin olla, että seuraavassa puoluekokouksessa vihreät pyyhkivät säännöistään puheenjohtajakausien rajoitukset. Tasan neljä vuotta sitten oltiin hieman toisenlaisissa tunnelmissa. Hän esittelee työhuoneensa lattialla olevaa lasten sorsakeinutuolia, jonka hän pelasti aikoinaan menemästä kaatopaikalle vanhasta päiväkodistaan ollessaan siellä kirjailijavierailulla. Tämä kesä on viimeistään näyttänyt sen, että SDP on tällä hetkellä kiistattomasti Suomen suurin puolue. SDP:n nousu gallup suosikiksi ei ole pelkkää hallituksen heikkoutta. Kolme vuotta sitten SDP haki vielä paikkaansa pääoppositiopuolueena. Toivottavasti perussuomalaisten sauna ei enää pala, sillä silloin saattaa syntyä henkilövahinkoja.. Viime viikolla julkaistussa Ylen gallupissa SDP ylitti ainoana puolueena 20 prosenttiyksikön kannatuksen
Lisäksi hallituksen keppimallit useissa tapauksissa leikkaavat toimeentulotukea, Filatov sanoo. Filatov pitää aktiivimallin suurena hulluutena sitä, että se pirstoo työttömille suunnattuja palveluja ja unohtaa monen työttömän tilanteen takana olevan moniongelmaisuutta. Onneksi Orpon esittämien veroratkaisujen mittaluokka on aika pieni. – Hallitus esimerkiksi pakottaa työttömät useissa tapauksissa täysin turhaan työpaikkojen hakemiseen. Orpo esittää palkkojen veronalennuksen rahoittamiseksi myös erilaisten haittaverojen kiristämistä. Kaukoranta suosittelee hallitukselle haittaverojen asemesta pääomatulojen verotuksen kiristämistä. Samalla moni työtön on pohtinut muun muassa somessa, joutuvatko työttömät palkansaajien veronalennusten maksajiksi. Nyt sen jäljet pelottavat, sillä mallin toimet eivät kohdennu oikein. Hän tosin epäilee, että veropolitiikkaan usein liittyvä ideologia on tämän esteenä. ”Ideologia näkyy valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä” K un hallitus valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla suunnittelee palkansaajille veronkevennystä, on työttömille talousarvioesityksessä tarjolla lähinnä lisää keppiä. – Työllisyyden parantaminen on tärkeää julkisen talouden tasapainottamiseksi, ei veronalennusten rahoittamiseksi, muistuttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Huoli työttömyydestä ja sen kuluista on aiheellinen, sillä Suomen talous kärsi pitkään taantumasta eikä puskuria seuraavaan laskukauteen tai väestön vanhenemisen aiheut tamiin kuluihin ole päästy keräämään. Hallituksen työttömiä koskevat esitykset lähinnä vain leikkaavat ihmisten toimeentuloa, Rinne sanoo. Hallituksen pitäisi miettiä myös hitaammin vaikuttavia rakenteellisia keinoja, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä ja erilaisia koulutusratkaisuja, Ilkka Kaukoranta sanoo. Rinne on erityisesti huolissaan suomalaisten ja koko yhteiskunnan yhtenäisyyden rapautumisesta. Aktiivimallin kaltaisten toimien asemesta hän kaipaa hallitukselta nyt kunnon panostusta työvoimapoliittiseen ja ammatilliseen koulutukseen. Tästä huolimatta talousarvioesityksessä velanotto edelleen jatkuu – nousukaudesta huolimatta. – Yllätyksetön, eriarvoistava ja näköalaton, Rinne summaa talousarvioesitystä. Talousarvioesitys saa Rinteeltä muutenkin tylyn arvion. Orpo totesi olevansa erityisen huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden kovasta ytimestä. Palkkaveroale voi kaatua pienituloisen maksettavaksi ” Jälki on aktiivimallin näköistä, kun ekonomistit yrittävät soheltaa sosiaalipolitiikkaa. – Hallituksenkin sisällä taitaa olla erilaisia näkemyksiä suhtautumisessa tuloerojen kasvattamiseen. 6 16. Itse pidän veroratkaisuja tärkeämpänä sitä, että hallituksen budjettiriihessä ei tule lisää työelämän heikennyksiä. – Valtion ja kuntien pitäisi ottaa nykyistä vahvempi rooli työllistämisessä. Nopeilla kikoilla ei kateta veronalennuksia Orpo asetti kolmen kansliapäällikön ryhmän käymään läpi hallituksen jo linjaamia työllisyystoimia ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Pahimmillaan tämä voi Kaukorannan mukaan kasvattaa tuloeroja, sillä selvitysten mukaan monet kulutusja haittaverot vaikuttavat eniten pienituloisten elämään. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ihmettelee hallituksen suhtautumista työttömiin ja työllisyyden hoitoon – ja samalla ihmettelyä herättää laajemmin myös hallituksen ihmiskäsitys. Rinteen mielestä hallituksen pitäisi nyt kepittämisen asemesta satsata esimerkiksi työttömien koulutukseen ja työllistämiseen palkkatuella. Filatov sai työministeriaikanaan myös omakohtaista kokemusta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen vaikeudesta. Aktiivimalli ei osu oikeaan kohteeseen Myös kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) on huolissaan hallituksen uusista työllisyyslääkkeistä, jos ne vastaavat aktiivimallia. Heikki Sihto Demokraatti. ELOKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Ilkka Kantola: Milloin on Suomen hallituksessa ollut kolme ministeriä, joiden puolueen kannatus on alle prosentin. Rinteen mielestä hallitusta vaivaa näköalattomuus, mikä näkyy myös talousarvioesityksestä. – Toivon hallituksen järkevöittävän aktiivimallia. – Välillä tulee mieleen, että hallitus katsoo kaikkien työttömien olevan työkykyisiä ja työttömyyden syynä olevan laiskuus. – Työllisyystoimien fokus on väärä, jos haetaan vain nopeita keinoja, joilla kuitataan seuraavan vuoden verokertymän pienentyminen. Sitä tosin on yritetty sulattaa monen hallituksen toimesta jo 1990-luvulta saakka. Siitä ei Rinteen mukaan löydy vastauksia Suomen isoihin tulevaisuuden haasteisiin kuten uusiin koulutustarpeisiin ja alustatalouteen. – SDP:ltä löytyy jo visio tuleville vuosikymmenille, Rinne kehaisee. Jälki on aktiivimallin näköistä, kun ekonomistit yrittävät soheltaa sosiaalipolitiikkaa, Filatov lataa. Hän epäilee, että Orpon ”pikatoimeksiannolla” ei löydetä työllistämiskeinoja, joilla työttömyyskuluja saataisiin pienenemään. Hallitus voisi myös korjata tekemänsä irtisanomissuojan heikennykset ja aktiivimallin
7 16. ELÄKÖÖN ABORTTI! Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kehui blogissaan vuolaasti Argentiinaa, jonka senaatti hylkäsi torstaina lakiesityksen, joka olisi laillistanut abortin. ELOKUUTA 2018 Ilkka Kantola: Milloin on Suomen hallituksessa ollut kolme ministeriä, joiden puolueen kannatus on alle prosentin. Paheksunta on jo ylittänyt järjettömyyden rajan. Hallituspuolueista ainutlaatuisessa tilanteessa ovat siniset, jonka kannatus on hiipunut 0,8 prosenttiin. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA. SINISTÄ HISTORIAA SDP on puolueista suosituin, kokoomus jatkaa kakkosena ja keskusta on kolmas. Tämä Suomen ulkopoliittisen linjan vastainen kommentti tyrmistytti Suomen. VIHREÄ KÄÄNNÖS Vihreissä ja muualla ruoditaan puolueen puheenjohtaja Touko Aallon toimintaa niin homoklubilla kuin yksityiselämässä
Näkkäläjärvi muistuttaa, että joka vuosi noin 10 000 nuorta, eli 15 prosenttia ikäluokasta jää pelkän peruskoulun varaan. Soini puolustaa omaa sananvapauttaan, mutta nollaa faktan, että naisille oikeus aborttiin ja omaan kehoonsa on ihmisoikeuskysymys, ei mielipidekysymys. ELOKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan lukion ja ammatillisen koulutuksen korkeista oppimateriaalikustannuksista, kerrotaan opetusja kulttuuriministeriöstä. Huonossa hapessa olevat maakuntamalli ja sote eivät kestä yhden hallituspuolueen tuen menettämistä. – Oppimateriaalilisä on tietysti tyhjää parempi, mutta se ei millään kata kaikkia toisen asteen koulutuksen kuluja. 8 16. Tilanne on lapsellinen, kun 0,8 prosenttiyksikön kannatuksella siniset eli Soini pystyy rikkomaan Suomen ulkopoliittista linjaa. Demokraatti. Soini unohtaa myös sen, missä yhteydessä virkavastuussa oleva ministeri näkemyksiään laukoo. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mielestä Grahn-Laasosen toimet tuntuvat näpertelyltä. heti tulosten selvittyä ja osallistunut Kanadan virkamatkallaan abortinvastaiseen iltahartauteen. Siihen ovat oikeutettuja heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat opiskelijat. ”Minusta siinä on perustavaa laatua oleva omituisuus”, Niinistö muotoili. Hallitus aloittaa kouluissa myös pilottihankkeita, joiden tarkoitukTimo Soini, miehemme Vatikaanista U lkoministeri Timo Soinin abortin vastaiset kannanotot lähestyvät jo poliittista performanssia, sillä Suomen virallisena ulkopoliittisena linjana on puolustaa naisten ja tyttöjen oikeuksia. Soinin kaksoisagentin rooli on hallituksen sisällä herättänyt vain kevyttä paheksuntaa. ”Jo riittää opetusministerin näpertely” ” Oppivelvollisuuden pidentäminen olisi tehokkain tapa taata tasaarvoinen toisen asteen koulutus. Lisäksi toisen asteen koulutuksessa otetaan käyttöön oppimateriaalilisä, jonka suuruus olisi 46,8 euroa kuukaudessa. Näkkäläjärvi linjaa, että jos hallitus olisi tosissaan tasa-arvoisen toisen asteen suhteen, oppivelvollisuuden pidentäminen olisi kaikkein helpoin ja tehokkain tapa sen takaamiseksi. Oppivelvollisuusiän pidentäminen toimisi nuorille viestinä siitä, että jokaiselle löytyy opiskelupaikka, opinnot eivät jää rahasta kiinni ja yhteiskunnassamme halutaan pitää kaikki mukana. Soini on perustellut toimintaansa sananja mielipiteenvapaudella. – Tasa-arvo ei toteudu toivomalla, Näkkäläjärvi toteaa. Soinin edustama siniset pitää Sipilän hallitusta panttivankinaan. sena on kehittää tapoja oppimateriaalien kierrättämiseen ja lainaamiseen. Ammatillisen koulutuksen puolella kirjojen lisäksi rahaa menee muun muassa työvälineisiin ja työasuun, huomauttaa Näkkäläjärvi. – Talouspolitiikan arviointineuvostokin on suositellut sitä tehokkaana ja hyvin kohdistuvana keinona. Opetusministeri puuttuu ongelmaan kehottamalla kouluja ja kuntia ottamaan huomioon oppimateriaalien kustannukset niitä valitessaan. Soinin ”mielipiteenvapaus” vaatisi tarkkuutta senkin takia, että naisten aborttiasiat kuuluvat ulkoministerin tehtäviin. Soini on kommentoinut Irlannin ja Argentiinan aborttiäänestyksiä Missä siviiliSoini vaihtuu ministeri-Soiniin. Missä siviili-Soini vaihtuu ministeri-Soiniin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Talouselämä-lehden haastattelussa jo ennen Soinin viimeisimpiä ulostuloja ministerien yksityishenkilönä tekemien mielenilmausten vaikeutta
ELOKUUTA 2018 Tradekan jäsenille Kaksi pääruokaa yhden hinnalla Tradekan jäsenenä saat syksyn herkullisena extraetuna kaksi pääruokaa yhden hinnalla. 9 16. Etu on voimassa 16.8.–30.9.2018, tarjoamme edullisemman aterian. Yksi etu/jäsenkortti/ruokailukerta. Etu koskee normaalihintaisia à la carte -pääruoka-annoksia ja voit hyödyntää etusi kampanjan aikana niin usein kuin haluat. Edun saat näyttämällä Tradekan jäsenkorttisi tilauksen yhteydessä. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen ravintolaeduista, muista vuosieduista sekä vaihtuvista extraeduista www.tradeka.fi.. Ei päällekkäisiä etuja
Vilkkaan ja urheilullisen Eetun tapauksessa huolta herättävät etenkin sokereiden seilaaminen keskellä yötä. Suomessa tyypin 1 diabeetikkoja on nimittäin noin 50 000. Kun tuo sairaus ei ole ollut mikään helppohoitoisin Eetulla. ELOKUUTA 2018 Kunnat pelaavat diabeetikoiden terveydellä Laeista ja säädöksistä huolimatta diabeetikot ovat Suomessa eriarvoisessa asemassa, asuinpaikka ja oma aktiivisuus usein ratkaisevat hoidon tason ”E delleen tänä päivänäkin välillä tulee todella epäreilu olo. Kunnat kilpailuttavat laitevalmistajien tuotteet ja valitsevat näin kuhunkin hoitomuotoon tarjoamansa tuotteet. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä diabeetikkojen tarvikejakelu osana sairaanhoitoa. Vuorisalo toteaa syyn mittarien epäämiselle olevan lähes aina taloudellinen. Oli vuoroyöt, että edes toinen sai yrittää nukkua. Esimerkiksi yleistyneissä insuliinipumpuissa laitevalmistajien välillä voi kuitenkin olla suuriakin eroja. Uuden tilanteen hyväksyminen on usein ensimmäinen askel. – Onneksi nyt on tuo insuliinipumppuun yhdistettävä hälyttävä sensori. Ja päälle piti vielä laskea insuliini, mitä laitetaan. Ongelma myös on, että kuntien kilpailutuspäätökset tunnistavat harvoin erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet. – Harjoittelimme aluksi piikittämistä suolaliuoksella mandariiniin ja Eetun isän kanssa toisiimme. Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jakelusta vastaavat puolestaan terveyskeskukset. Hoitotarvikkeet ovat diabeetikolle maksuttomia. Kun perinteisesti sokereita on mitattu sormenpäästä nappaamalla verinäyte, nyt saatavilla on myös erityyppisiä muutamasta päivästä pariin viikkoon kestäviä sensoreita. Ja sitten piti opetella laskemaan niitä hiilareita. Päässä pyörii sellainen ajatus, että miksi, miksi meillä on tämä… Näin kuvailee Lahtelainen Heli, jonka poika sairastaa tyypin 1 diabetesta. Poika tunnistaa matalan verensokerin valveilla ollessaan itse, mutta yöllä hän ei herää vaikka ne laskisivat kuinka alas. Pistettiin lisää tai syötettiin riippuen sitten siitä, mitä sokerit olivat. Helin kuopus sairastui yksivuotiaana. – Tämä johtaa siihen, että on ihmisen omista voimavaroista kiinni, jaksaako tarvitsemaansa hoitoa vaatia. Minä huusin, että en ikinä tule oppimaan näitä laskuja, kun on huono matikkapää. Myöntämisen kriteerit vaihtelevat voimakkaasti riippuen kunnista. Minkälaisia välineitä ja miten uutta teknologiaa pääsee hyödyntämään, vaihtelee asuinpaikkakunnan ja potilaan oman aktiivisuuden mukaan. Lyhytnäköistä säästämistä Vuorisalo kertoo Diabetesliiton saaneen tämän vuoden puolella jopa satoja yhteydenottoja liittyen tarvikkeisiin ja ennen kaikkea jatkuvasti sokeria mittaavaan sensoriin. Uusi kehittynyt teknologia on tuonut tilanteeseen onneksi helpotusta. Hoito vaihtelee asuinpaikan mukaan Valitettavasti kaikilla Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä. Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo toteaakin diabeetikkojen olevan laeista ja säädöksistä huolimatta käytännössä hyvin eriarvoisessa asemassa. Diabetekseen on paljon erilaisia hoitomuotoja ja -laitteita. Se oli ihan kauheaa aikaa. Siitä alkoi uuden opettelu. – Mutta sitten tuli vain todettua, että ei tässä nyt muu auta. – Yhteydenottojen perusteella ihmiset ovat turhautuneita, sillä he ovat pitäneen mittareiden kieltämisen perusteluja ihan käsittämättöminä. Toinen epäkohta liittyy kuntien erilaiseen suhtautumiseen uusimpaan teknologiaan. Eduskunnan oikeusasiamieskin on Vuorisalon mukaan tehnyt asiasta selkeän linjauksen: laitepäätöksen myöntämisessä lähtökohtana pitäisi aina olla potilaan tarve. – Räikeimmin erot ovat tulleet esiin juuri verensokerin jatkuvaan seurantaan eli sensorointiin liittyen. Hoito ei tästä huolimatta välttämättä helpotu. Joissain kunnissa ihmiset joutuvat peräämään oikeuksiaan jopa kantelemalla aluehallintovirastoon. Pumpun hälytys herättää vain silloin, kun sokerit laskevat tai nousevat liiaksi, Heli huoahtaa. Kunnat eivät halua hankkia Daniel Gale. 10 16. Niin ei tarvitse valvoa herätyskellon kanssa. Ne seuraavat sokereita jatkuvasti ja arvon lukeminen hoituu ilman pistämistä. – Heräsimme herätyskellon kanssa joka yö Eetun isän kanssa. Vastaavanlaisten ajatusten kanssa painivat Suomessa kymmenet tuhannet vanhemmat
ELOKUUTA 2018 Nora Vilva Heli ja Eetu laskevat mehupurkin hiilihydraatteja. Vuonna 2011 arvioitiin, että diabetes ja sen oheissairaudet mak savat Suomen valtiolle vuotuisesti huimat 1,77 miljardia euroa. 11 16. Purnukasta on usein apu Eetulle sokereiden laskiessa. Asiaan on herätty myös eduskun nassa. Kyse ei ole mistään pienistä sum mista. hieman kalliimpaa mittaria asiak kailleen. Diabetesliiton mukaan vuoden sensorointi maksaa puolestaan vä hemmän kuin kolme sairaalapäivää. Suurin osa näistä diabetekseen liittyvistä kus tannuksista syntyy nimenomaan diabeteksen lisäsairauksista, jotka olisivat estettävissä hyvällä hoi dolla. Sote ei muuttaisi tilannetta Hoitovälineiden osuus diabeteksen hoitokustannuksista oli esimerkiksi vuonna 2007 vain viisi prosent tia. Ongelmaan on pyritty puut tumaan ja asiasta on jätetty kirjalli ” Sotessa diabeetikoiden tasa-arvo toteutuisi niin, että kaikilla olisi yhtä huonot oltavat.. – Mutta mittarit tuottavat puoles taan terveyttä, joka säästää valtion ja kuntien varoja pitkässä juoksussa huomattavasti, hän huomauttaa. Ja sensoroinnilla voitaisiin toden näköisesti estää kyseisiä sairaala päiviä. – Hyvä hoitotasapaino on inves tointi tulevaisuuteen
– Ministeri väittää, että uudistus ratkaisee kilpailutuksen tuoman ongelman siitä, että hyviä diabeteksen hoitovälineitä ei saada ja siitä, että diabeteshoitovälineitä saisi tarpeeksi. Miten heillä voisi olla sen enempää tietoa diabeteshoidoista. Välinejakelu on liukuhihnatyötä, eikä neuvonta tapahdu samassa paikassa. Hän vaati myös, että hoitotarvikkeet rajattaisiin pois kilpailutuksen piiristä. Jos kunta ei syystä tai toisesta diabeetikon toivomaa hoitovälinettä tarjoa, saattaa oma raha jäädä ainoak si keinoksi saada laite käyttöön. – Todennäköisemmin vain ne muutamat hyvin toimivat hoitopaikat ja paikallinen joustavuus vähenisivät. – Olisi todella tärkeää saada myös kokeilla erilaisia välineitä, että sieltä voisi löytää sen oman. Miten maakunnan päättäjät eroavat kuntien, kuntayhtymien tai sairaanhoitopiirien päättäjistä. Tasa-arvo toteutuisi niin, että kaikilla olisi yhtä huonot oltavat. Mäkisalo-Ropponen kysyikin ministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta diabeetikot saavat tarvitsemansa hoitotarvikkeet oikeasti sataprosenttisesti korvattuina. Tulokset ovat kuitenkin olleet laihoja. Rahastahan se on kiinni. Niitä voidaan toimittaa myös suoraan kotiin. – Sairaaloiden budjetit pitkälti määrittelevät, saako diabeetikko insuliinipumpun vai verensokeriseurantalaitteen. Se on mahdollista jossain päin Suomea, mutta se ei ole yleinen käytäntö, Paananen huomauttaa. Monta reikää päivässä sormeen ja sen mukaan pitää miettiä, mitä voi syödä ja mitä lääkkeitä ottaa, Vuorisalo päivittelee. Mutta koska on tarjolla, miksi ei voi saada kaikkea mahdollista, mikä helpottaa lapsen ja vanhempien elämää. Topi Juga Demokraatti ” Diabetes ja sen oheissairaudet maksavat Suomen valtiolle vuotuisesti huimat 1,77 miljardia euroa. – Sitten tulee mittari, joka näyttää sokerien vaihtelun yhdellä pyyhkäyksellä. – Kyllähän minä tiedän. – Välinejakelut ovat auki muutamia tunteja viikossa, joten niissä ei ole edes aikaa neuvoa käyttöä. Ministerin mukaan maakunnilla on tällöin mahdollista kilpailuttaa hankintalakia noudattaen parhaat potilaan hoitoa tukevat hoitotarvikkeet ja välineet sekä järjestää niiden jakelu. hän ihmettelee. – Diabeetikot joutuvat ottamaan esimerkiksi verinäytteen monta kertaa päivässä, viikosta toiseen elämänsä loppuun asti. Kipeitä kysymyksiä Ykköstyypin diabetesta sairastavan nuoren pojan äitinä Heliä ihmetyttää, että miksei lapsi voi saada kaikkea sitä hoitoa, mitä on tarjolla ja mikä mahdollisesti helpottaisi hoitoa. Tavoitteena on säädöksin säilyttää potilaan hoitotarvikkeiden maksuttomuus samalla, kun kustannusvastuu niistä on tulevilla maakunnilla, Saarikko esitti. Ministeri Saarikko korosti vastauksessaan, että säädösten mukaan hoitotarvikkeet luovutetaan nytkin maksutta. Siis väite siitä, että neuvonnan vuoksi välinejakelu tulisi pitää ennallaan, ontuu pahasti, Paananen sanoo. Hän tekikin keväällä hoitovälineistä kirjallisen kysymyksen ministeri Saarikolle. Vastauksen rivien välistä on luettavissa, että asialle ei aiota tehdä mitään, ennen kuin uudet maakunnat ovat pystyssä ja toiminnassa. Se on todella harmi, hän huokaa tuskastuneena. Hän korostaa, miten yleisesti diabeteshoitajat ja välineiden valmistajat neuvovat laitteiden käytössä, eivät tarvikkeita välittävä omahoitotarvikejakelu. 12 16. Tarvikkeita jaetaan nykyisin joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaalija terveydenhuollon toimipisteestä. Käytännössä useat diabeetikot joutuvat ostamaan itse pitkäaikaissokeriseurantalaitteensa, verensokerimittarinsa ja jopa pumppunsa, kysymyksen perusteluissa todettiin. Laitepäätöksen myöntämisessä lähtökohtana pitäisi aina olla potilaan tarve. Ja sitten kun saisi vielä ne kaikki käyttöönsä, Heli huomauttaa. Ministerin vastaukset eivät kuitenkaan tyydyttäneet Mäkisalo-Ropposta eivätkä sisätautilääkäri Ulla Paanasta. Tuntuu varmasti turhauttavalta tietää, että toisaalla joku saa laitteen käyttöönsä, jos itse ei sitä saa. Nora Vilva Muun muassa parkouria harrastava Eetu esittää yhden käden kärrynpyörän.. Lisäksi Saarikko painotti soteuudis tuksen merkitystä. – Ministeri väittää, että välinejakelussa neuvottaisiin diabetesvälineiden käytössä. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) mukaan tällä hetkellä tyypin 1 diabeetikoiden hyvään hoitotasoon pääsemistä estää muun muassa hoitovälineiden saatavuus ja myöntökriteerit sekä välineiden kilpailutus. Kilpailutus aiheuttaa sen, että lyhytnäköinen taloudellinen intressi määrää elintärkeistä hoitovälineistä, hän painottaa. Myös Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa, miten terveen ihmisen on vaikea ymmärtää uuden teknologian tuomaa helpotusta ja muutosta. Paananen ei usko myöskään sote-uudistuksen autuaan pelastavaan voimaan. Kansanedustaja ehdotti lisäksi, että hoitovälineiden jakelu siirrettäisiin apteekkeihin välinejakelussa esiintyvien ongelmien vähentämiseksi. Näin varmistettaisiin, että diabeetikko saa lääkärin määräämät hoitovälineet. ELOKUUTA 2018 sia kysymyksiä niin sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) kuin myös perheja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.)
Mökillä voi rentoutua monin konstein. Puheenjohtaja kannustaa kerholaisia miettimään, millaisena he näkevät Wanhojen tovereiden roolin ja toiminnan – halutaanko jotain tehdä toisin vai onko näin hyvä. Pientä korjausta, rakentamista ja puutöiden tekoa. Hän lähtee tehtävään ”positiivisen uteliaana”. Kesä on parhaimillaan, kun aurin koa ja lämpöä riittää. Ja miten se on mielekästä tehdä astumatta esimerkiksi EKL:n tontille, hän kuvailee. Kerhoissa kuullaan esityksiä, käydään keskustelua ja ennen kaikkea tavataan toisia. – Voidaan pohtia, millaisilla tavoilla voimme olla tukemassa puoluetta sen pyrkimyksissä ja edesauttamassa niitä tavoitteita, joita ikääntyneiden ihmisten toimintaan kohdistuu. 13 16. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti 8/10 Kesämaisemani . Kun lähiseudulla on musiikkiin ja kultuuriin liittyviä tapahtumia, niissä tulee käytyä. – Aina on tekemistä, sellaista mökkeilyyn liittyvää askartelua. Kesän juttusarjassa sosialidemokraattisen liikkeen ihmiset vievät lukijat oman kesänsä ytimeen. Maisema käsitetään laveasti – se voi olla myös riippukeinu, kirjapino tai vaikka ruoka. Kun veden pinta on peilityyni ja jossain kaukana kukkuu käki. Yhdessä keskustellen Salmi kuvailee Wanhojen tovereiden väkeä osaavaksi porukaksi, jolla ajatus kulkee. On mielenkiintoista tavata ihmisiä, kuulla heidän ajatuksiaan ja toivottavasti saada heiltä impulsseja toiminnan kehittämiseen, hän kertoo. Mikä tahansa asia, joka kruunaa kesän. SUVEN MONET MAISEMAT. Salmen mieli lepää maisemassa, joka on kauneimmillaan illalla auringon laskiessa. . – Siellä Jyväskylän toverit jo valmistelevat Retkipäiviä, ja kuulin, että porukka on hyvässä vedossa, Salmi kertoo. Kari Salmi valittiin keväällä Wanhojen tovereiden puheenjohtajaksi. ELOKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Tyynen veden äärellä Kari Salmi nautti mökkipuuhastelusta ja auringonlaskun tunnelmasta K ari Salmen kesäpaikka on Iitin kunnassa, Päijänteestä laskevan Kymijoen rannalla. – Olen käynyt ja käyn pyynnöstä vieraana kerhoissa. He kertovat kuulumisiaan ja kuvailevat, millaisissa maisemissa heidän sielunsa lepää . . Wanhojen tovereiden suuntaa päästään pohtimaan isommalla joukolla taas ensi vuonna, kun joka toinen vuosi järjestettävä iso tapaaminen kokoaa toverit eri puolilta Suomea yhteen. Olen myös kirjafriikki, joten kirjoja tulee luettua, Salmi kuvailee kesäänsä
ELOKUUTA 2018 Miten minusta tuli demari. Pikavauhtia piirin johtoon Liityttyään Demarinuoriin Emma Luukko valittiin piirihallituksen varajäseneksi ja viime syksynä yhdistyksen puheenjohtajaksi. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset ovat olleet kohtuuttomia”, sanoo Kaakkois-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja Emma Luukko. Palveluja oltava eri puolilla kaupunkia Viime kunnallisvaaleissa Emma Luukko oli ensi kertaa ehdolla. Hän on ollut minulle sellainen poliittinen esikuva. Ammatillinen koulutus on Emma Luukolle erityisen tärkeä asia. SDP oli Emma Luukolle ”luonnollinen valinta”. Nuorisovaltuuston kautta politiikkaan Nykyisin parikymppinen Emma Luukko valittiin 14-vuotiaana Kouvolan nuorisovaltuustoon ja sen edustajaksi lasten ja nuorten lautakuntaan. Alueillakin tarvitaan hyvät palvelut kaikille ikäluokille. Kun ja jos SDP on seuraavassa hallituksessa, koulutukseen on satsattava tuntuvasti lisää. Luukko on itsekin kulkenut koulutusoven kautta työelämään. Mutta nuorison näkökulmasta SDP voisi edistää enemmän nuorten tasavertaisuutta työllisyyden ja koulutuksen asioissa. – Opin tässä tehtävässä itsekin tosi paljon. – Läsnäoloja puheoikeus lautakunnassa ei riittänyt. – Erityisesti haluan tuntuvasti lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen, jotta lähiopetusta voidaan lisätä merkittävästi. Äänisaalis oli mukavasti 63 ja sillä aukeni paikka maaseutulautakuntaan. SDP:n aatteet ja omat aatteeni kohtaavat parhaiten. Hän valmistui viime vuonna ravintolakokiksi ja työskentelee nyt Kotipizzan vuoropäällikkönä Kouvolassa. Nyt on sysätty liikaa vastuuta työpaikolle ja työssäoppimiseen lähdetään liian aikaisin. Hyvää lähiopetusta saatuaan nuoret olisivat paljon valmiimpia lähtemään työpaikoille syventämään osaamistaan. Seuraavana vuonna hänestä tuli nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja ja työ tutussa lautakunnassa jatkui. Tässä tilanne onkin parantunut, mutta vielä on parannettavaa. Ja valintaani vaikutti varmasti sekin, että lautakunnassa ihailin Henna Hovin toimintaa. Tarkoituksena on jutella nuorten kanssa ja viettää yhdessä aikaa. ” Hyvää lähiopetusta saatuaan nuoret olisivat paljon valmiimpia lähtemään työpaikoille syventämään osaamistaan.. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat minulle tosi tärkeitä asioita. Halusin vaikuttaa Kouvolan asioihin vahvemminkin ja liityin 2015 Demarinuoriin. Palveluja on valitettavasti keskitetty ja viety eri kaupunginosista pois. – Amislaisia ei saisi litistää vaan heille pitää turvata tasavertaisempi asema lukiolaisten kanssa. 14 16. Siellä asuu esimerkiksi vanhempia ihmisiä paljon, eikä ole oikein, että heille välttämättömät palvelut ovat jopa kymmenien kilometrien päässä. – Eipä ole minun tarvinnut katua valintaani. Nyt Luukko voi seurata idolinsa toimintaa myös puolueosastotyössä, sillä Hovi on Anjalan-Inkeroisten työväenyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja Luukko varapuheenjohtaja. Aiomme lähestyä heitä järjestämällä elokuussa Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä Tule mukaan -tapahtumat. ”K oulutus on ovi parempaan tulevaisuuteen. Tavoitteena on saada uusia nuoria jäseniä. – Kouvolan on pidettävä huolta siitä, etteivät palvelut katoa keskustan ulkopuolelta. TEKSTI JA KUVA MARKKU LAHIKAINEN Hallitus työnsi amitsulaiset yritysten hoiviin ” Amislaisia ei saisi litistää vaan heille pitää turvata tasavertaisempi asema lukiolaisten kanssa. SDP on lunastanut Luukon odotukset hyvin. – Olin jo pienenä sanonut, että kun saan äänestää, äänestän demareita
Var sinkin Suomidelegaatio tuli todella hyvin keskenään toimeen. Leirin ohjelmassa oli paljon työ pajoja, joita sai valita vapaasti. 15 16. Lämmintä oli 25–30 astetta joka päivä ja meren rantaan oli lyhyt matka. Minulle allekirjoittaneelle leiri oli ensimmäinen, enkä tiennyt edes, mitä odottaa. Kulttuurieroja ilman kulttuurikriisejä Kun mukana oli ihmisiä monista eri maista, erilaiset toimintatavat ja suhtautuminen sääntöihin tuntuivat välillä käsittämättömiltä. Sen nä kee myös järjestöjen vuosikalente rista, jossa tusina erilaisia tapahtu mia milloin missäkin päin maail maa odottaa kansainvälistä sie lua osallistuakseen. Osa työpajoista koos tui keskusteluista, ja osa niistä vei todella syvälle politiikan teorioihin tai talouden syövereihin. Pääsin edustajaksi Dema rinuorten mandaatilla, sillä viralli nen edustaja oli estynyt, ja olen ker ryttänyt kokemusta kansainvälisellä kentällä YES:ssä kuluneen vuoden aikana. Mitään suuria kärhämiä ei on neksi syntynyt, sillä olimmehan kaikki tovereita keskenään. Esimer kiksi tupakoiminen makuutiloissa tai vaatteiden jättäminen suihkuti loihin levälleen oli normaalia käy töstä toisille leiriläisille, mutta suo malaisia se hieman ihmetytti. Itselleni kokous oli ensimmäinen laatuaan. Kannattaa siis olla nohevana hakemassa Demari nuorten ja SONK:n kansainvälisille reissuille ja hakeutua Demarinuor ten kvtyöryhmään. Työ pajat olivat jäsenistön tuottamia, joten niissä näkyi jäsenmaiden kan sainvälisen politiikan erilainen arki. Haku loppuu 30.8.2018. ELOKUUTA 2018 Emma Luukko lähtee ”ilman mutta” ehdolle myös seuraaviin kuntavaaleihin. Se kokosi tu hat S&Dryhmän nuorta aktiivia vii koksi Rotan kaupunkiin Espanjaan. Eiväthän ne Espanjan hel teet vetäneet ihan vertoja silloiselle Suomen infernolle, mutta hauskaa oli! Suomesta leirille lähti 17 osallis tujaa, joista osa oli jo viidettä kertaa mukana. Leirin perusilmapiiri oli aurinkoinen. Esimerkiksi Tanskan Demarinuo ret (DSU) pitivät työpajan maan sdpuolueen poikkeuksellisesta lin janvaihdoksesta pakolaiskriittisem pään suuntaan ja Irlannin labor oli tuottanut useita sosiaalisen ekono mian luentoja. Siiri Muhonen Anni Hasunen Demarinuorten kansainvälisellä leirillä puurrettiin työpajoissa, mutta tutustuttiin myös paikalliseen elämään.. Kansainvälinen työ Demarinuo rissa ja SONK:ssa on luonnolli nen osa niiden toimintaa. Hän korostaa, että kaupungin tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi valtuustossa pitää olla eri-ikäisiä ihmisiä. Johan oli reissu! ” Työpajoissa näkyi osallistujamaiden kansainvälisen politiikan erilainen arki. 1 000 demariaktiivia ympäri Euroop paa on aika iso kulttuurien seka melska yhdellä leirillä. Tätä tarjosi demarinuorten Euroopan kattojär jestön Young European Socialists’in kesäleiri heinäkuussa
Ei ihme, että ohjelma on saanut kiitosta talouden ja politiikan asiantuntijoilta taustaväristä riippumatta. Vero-ohjelman kunnianhimoisin tavoite on arvonlisäverotuksen uudistus, joka mahdollistaisi arvolisäkantojen vaihtelut, mikäli tuotteet tai palvelut tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Kolmas vero-ohjelman huippuinnovaatio liittyy pienituloisten eli alle 15 000 euroa ansaitsevien ihmisten verotukseen. SDP:n veromalli mahdollistaisi alemman arvonlisäverokannan vaikkapa ilmastoystävällisempään kasvisruokaan. SDP ehdottaa vero-ohjelmassaan suursijoittajille räätälöityä noin viiden prosentin lähdeveroa, josta tulot valtiolle olisivat vuodessa vähintään 250 miljoonaa euroa. Välillä kannattaa ottaa siniset lasit pois päästä, jotta luetun ymmärtäminen on mahdollista. Uusi vero-ohjelma ei halua nostaa ihmisten ansiotuloista tehtävää verotusta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Britanniassa toteutettu arvolisäveron alennus aurinkopaneelien asennuksia varten. Tällä hetkellä omistamisen veroaste on 16 prosenttia, kun se EU:ssa keskimäärin on 21. Näillekin älyllisesti laiskoille henkilöille suosittelisin vero-ohjelman huolellista lukemista. Vero-ohjelmassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja hyvinvoinnin tasaisempaan jakaantumiseen. Britanniassa kävi juuri niin kuin oletettiin: aurinkopaneeleja asennettiin ennätystahtiin ja yritykset tekivät samalla isoja investointija tuotantopäätöksiä. SDP:n vero-ohjelman tekee kunnianhimoiseksi se, ettei tällä kertaa kyse ole vain rahan siirtämisestä taskusta toiseen. Ohjelma on poikkeuksellisen globaali eikä keskity vain koti-Suomen asioihin. Tiedämme, että veropolitiikalla voi edistää tasa-arvoa, suitsia veronkiertoa ja tukea ympäristöystävällisempää Suomea. 16 16. Se on kunnianhimoisin ja kekseliäin veropaketti, jonka SDP on koskaan julkaissut. Monella puolueen ulkopuolisella on pinttynyt käsitys, että SDP:n ainoa lääke peruspalvelujen rahoitustarpeen kasvuun on veronkorotukset. SDP:n vero-ohjelman tarkoituksena on muuttaa maailmaa. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Myös energiaratkaisuissa voitaisiin tukea vähäpäästöisiä energiamuotoja maalämmöstä ilmalämpöpumppuihin. SDP:n vero-ohjelma on melkoinen aarreaitta, jonka omaksuminen on hieno pääoma myös kevään vaalikentillä. SDP ehdottaa korkeiden sosiaalimaksujen kompensaatioksi työtulotukea, jolloin nettotulo eli käteen jäävä osuus voi pienipalkkaisella olla jopa isompi kuin varsinainen palkka. Suomessakin on erinomainen mahdollisuus siirtyä kestävän kehityksen arvonlisäverotukseen. On tärkeää, että pystymme vakuuttamaan äänestäjillemme, että tunnemme verotuksen mekanismit hyvin. Tällä hetkellä piensiVeropolitiikka on kuningaslaji joittajat joutuvat maksamaan osingoistaan keskimäärin noin 25,5 prosenttia veroja, kun taas ulkomaalaiset suursijoittajat välttyvät veroilta lähes tyystin. Vero-ohjelman tarkoituksena on muuttaa maailmaa. Sen sijaan omistamiseen liittyvän verotuksen SDP haluaisi nostaa eurooppalaiselle keskitasolle. Tällä hetkellä alle 15 000 euroa ansaitseva ei maksa tuloveroa, mutta sosiaalimaksuja jopa 10 prosenttia tuloista. Tämä malli kannustaa ottamaan pätkäja osapäivätöitäkin vastaan. ELOKUUTA 2018 S DP julkaisi toukokuussa vero-ohjelman, joka tähtäyspiste on vuodessa 2030. Toki on niitäkin SDP-neurootikkoja, jotka kuittaavat lukematta kaikki SDP:n veroavaukset ”toisten taskuilla käymiseksi”. Yksi lääke tähän on veropohjan tiivistäminen eli se, että verotuksen piiriin otetaan entistä enemmän verovelvollisia
ELOKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ennusta ensilumi! E lokuu on vuodenaikojen taitekohtaa. Vanhan kansan mukaan ilmiön takana oli Samulin päivän aikaan aloittava yönpimittäjä, jonka mukana pimeys laskeutui maahan. Porottavan kuuma intiaanikesä on vielä mahdollinen, mutta syksyn viileys jo vihjailee itsestään. 17 16. Samulin päivä oli myös päivä, jonka avulla osattiin kertoa ensilumen tulo. Ensimmäisestä Samulin päivän jälkeisestä hattutuulesta eli myrskystä saattoi laskea yhdeksän viikkoa ensimmäisten lumihiutaleiden saapumiseen. Suomalaisessa kansanperinteessä maanantaina koittava Samulin päivä oli tärkeä ennuspäivä. Öisin saattaa olla hallaa. Demokraatti G et ty Im ag es. Kesäyön valoisuus alkoi hämärtyä ja illat tummeta
Sieltä lähtee vielä yhdet portaat hänen työhuoneelleen. Asuin Inkeroisissa 19-vuotiaaksi, Harjanne selvittää.. Kymenlaaksolaiset ovat rauhattomia. Koputan oveen, hetken kuluttua lastenkirjailija Maikki Harjanne tulee avaamaan. Lankojen hakkaaminen rentouttaa käsiä, kun kirjoittaminen rasittaa sormia ja ranteita. – Jos olisin asunut Helsingissä, olisin tehnyt paljon vähemmän omia töitä. Kävelemme portaat yläkertaan ja istumme olohuoneeseen. Olisin kuljeskellut pitkin Helsinkiä ja katsellut näyteikkunoita, Harjanne tuumaa. Pihalla seisoo traktori. Ensimmäiset Mintut ilmestyivät 1978. – Silloin kun pitäisi aloittaa työt loman jälkeen, nekin tuntuvat pitkiltä, Harjanne kertoo. Sen historia on alkanut kiehtoa Harjannetta yhä enemmän. 18 16. KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä A vaan jämerän portin salvan Siuntiossa. Muut kirjat, kuten Santtu ja Vanttu ovat olleet mukavaa vaihtelua. Vuonna 1903 valmistunut koulu on judeng-arkkitehti Gunnar Aspelinin suunnittelema. Kynäaita houkuttelee peremmälle. Edessä on kolmekerroksinen iso, ruskea puutalo. Kaksivuotias Lupi-koira seuraa meitä tiiviisti ja haukkuu ulkopuolisen tultua sen reviirille. – Täällä on ollut rauha tehdä töitä. Hän tekee jo kirjaa aihees ta, ja etsii sitä varten historiatietoja. Harjanne on asunut talossa neljäkymmentä vuotta. Muutettuaan Siuntioon Harjanne näki huutokaupassa kangaspuut. – En tiennyt niillä kutomisesta yhtään mitään mutta ostin ne. Takana on yli neljäkymmentä työvuotta ja yli sadan teoksen mittainen tuotanto. ELOKUUTA 2018 Minttu-kirjojen spontaani äiti TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Mattojen kutominen on ollut hyvää vaihtelua. Olen vähän rauhaton henkilö
19 16. ELOKUUTA 2018
– Jäljellä oli pelkät isot raparperin lehdet. Näin ajatus Minttu ja raparperivaras -kirjasta lähti elämään. Kerran kadulla vastaantulija kysyi, minkä rotuinen koira se on. Naskali-pässi vietti neljä vuotta Harjanteiden kodissa. Tyttö peitti kotinsa ikkunat savella hävetessään virsiä laulavaa pappansa tyttöystävää, ja uitti kavereineen naapurin silkkikenkiä pilalle ammeessa. – Jos nyt aloittaisin lastenkirjailijana, ottaisin äitini tyttönimen Kuokka. Kuuntelen lasta. . hänen kirjojaan on käännetty useille kielille . – En kirjoittaisi kiusaamisesta, pahoinpitelystä tai lapsen yksin jättämisestä jonnekin. Harjanne näkee Mintussa ja tämän äidissä jotain samaa kuin itsessään. Nuorisokirjallisuudenja lastenkulttuurin valtionpalkinnot . Uusi idea sai kuitenkin alkunsa tänä kesänä takapihan suuresta, vuosikymmeniä vanhasta raparperipensaasta. Lauri on kirjailija Hannu Mäkelän poika Harjanteen ensimmäisestä avioliitosta. Kävelimme ne päässämme taloon sisälle. Juuri sen verran, että näki lukea. naimisissa elokuvantekijä Mikko Harjanteen kanssa . Saviset ikkunat Harjanne aloittaa kirjoittamisen aamu yhdeksältä. syntynyt 1944 Sippolassa . – Aloittaessani meitä lasten kuvakirjan tekijöitä oli todella vähän. En sanoisi isälleni ainakaan, haluaisiko hän jotain hyvää lähteeltä. Peppi Pitkätossusta veistoksiin Peppi Pitkätossu on innoittanut Harjannetta erityisesti. Saan tarpeekseni katsoessani dekkarisarjoja Netflixistä. Kuva vie toiseen Kymmenennen Minttu-kirjan jälkeen WSOY:n kustannustoimittaja sanoi: ”Suosittelen, nyt riittää”. Harjanteen mielestä vanhempien tulisi itse käsitellä vaikeat asiat lastensa kanssa. . Tekisi mieli sanoa, että höpöttäkää mitä höpötätte. Isäni savolaiset veljet sanoivat kerran, haluaisinko nähdä jotain oikein hyvää. Harjanne ei tietoisesti ajattele lapsenomaisuuden säilyttämistä. – Mintun kotiin ei ole vieläkään ilmestynyt televisiota tai kännykkää. Nykyisin kuva johtaa toiseen vieden tarinaa eteenpäin. Hän työskentelee kolmisen tuntia ja ripustaa pyykit narulle kuivumaan tai suunnittelee päivän ruokaa. Miksi kuvata eksoottisia eläimiä, jos pihalla näkyy varis ja siili. Nykyään dekkarit eivät kiinnosta tippaakaan. Harjanne on viettänyt aikaa eri puolilla Italiaa kirjailija-residensseissä. Lauri-poikani tytär sanoi aikoinaan: ”Eihän sinua voi sanoa kuin Maikiksi.” Miten suhtaudut dekkareihin. He säilyttivät lähteellä maitoa ja kermaa. – Olen keksinyt hulluja eläinten nimiä. Sen jälkeen hän tarjosi paahtoleipiä kermavaahdon ja hillon kera. Pro Finlandia -kunniamerkki 2017 . – Siellä oli parrut katossa niin kuin täälläkin, valoa ei ollut kovin hyvin. Maikki Kuokka olisi aika makea nimi, hän veistelee. – Sanoin miehelleni, että tässä on meidän toinen koira. . tehnyt myös sarjakuvia, matkakirjoja, novelleja, runoja ja kuvitetun omaelämäkerran . Lapsilla on ihan tarpeeksi karuja asioita elämässään, ettei niitä tarvitse olla enää kirjoissa. Ei sekään ole mistään kotoisin. lastenkirjailija . Nuorena taiteenopiskelijana heidän keskustellessaan Harjanne sanoi: ”Ei se Picasso ainakaan kovin kummoinen ole”. Harjanteella ei ole valittamista oman uransa suhteen, onhan hän saanut lukuisia merkittäviä tunnustuksia. – Teen, mitä naisen pitää tehdä. Hänen ystävällään oli Peppi-kirja. Näin on käynyt useita kertoja aikaisemminkin. Lapsuuden uhkarohkeudesta on ainakin spontaanius jäänyt jäljelle. Harjanne haaveili kuvanveistäjän urasta. . Ystävän äiti luki sitä heille puutalonsa vintillä ja piirsi samalla tarinaa heille. Kun puheemme kääntyy siihen, miksi Harjanteesta on tullut juuri lastenkirjailija, hän uskoo erityisesti oman lapsuutensa vaikuttaneen siihen. 20 16. Dekkareita en ole ikinä kirjoittanut, enkä juuri lukenutkaan. Maikki meni poikansa Laurin kanssa katsomaan, onko raparperia vielä jäljellä. . Hän heitti koulussa saamansa sotaorvoille lahjoitetut monot Kymijokeen, koska hänellä oli jo yhdet eikä kokenut olevansa orpo papan takia. . Harjanne oli aikaansaava lapsi Inkeroisten Tampellan tehtaan työntekijöiden asukasmiljöössä. 3. Naapurit ovat saaneet luvan hakea sieltä piirakkatarpeita. Hän uskoo sen säilyneen muutenkin. Harjanne ei ole koskaan kokenut itseään satujen kirjoittajaksi. Opiskeluaikana Harjanne teki joitakin veistoksia, myös myöhemmin kotona. Harjanne marssi samantien Otavalle ja allekirjoitti sopimuksen. – Huoltoasema on minulle aina Esso, kirjailija lisää. Harjanne lupautui ottamaan erään lampurin Naskali-pässin pitovaikeuksien vuoksi. Nyt kilpailu on kovaa, tekijöitä on isot määrät. Siellä oli kokkelipiimää. Hän puhuu yleisesti lastenkirjailijoiden puolesta. valmistunut kuvaamataidonopettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta 1970 . Minäkin voin ottaa vähän rennommin” erään äidin lausahdus on muistuttanut kirjailijaa erilaisten äitihahmojen tarpeesta. . Harjanne ei ole kulkenut valtavirran mukana eri vuosikymmeninä vaan on pysynyt omassa linjassaan. . Ensin Minttu oli nelivuotias, nykyisin jo kuuden vanha. saanut valtion taiteilijaeläkettä vuodesta 2007 . Hän kuvaa arkea. . Harjanne kirjoittaa kunkin kuvan kohdalle lyhyen synopsiksen, viimeistelee ja hioo tekstin lopuksi. Aikuisten kaunokirjallisuutta tekevät ovat muka niitä oikeita kir. – En pelkää puhua italiaa, vaikka en osaakaan puhua sitä kovin hyvin. Siinä täytyy ahkeroida. Mitä haluaisit sanoa isällesi, jos se olisi mahdollista. – Enää ei kehtaisi niin ääneen sanoa, Harjanne nauraa. Vielä kun vanhemmat lukevat lastenkirjoja kymmeniä kertoja, lapsi joutuu käymään läpi samat ikävät asiat yhä uudestaan. Siellä ollessaan hän ei tee töitä. Enpä ole koskaan ajatellut. Äiti kehotti opiskelemaan ensin kuvaamataidon opettajaksi. Harjanteen isä kuoli sodassa muutama kuukausi ennen tyttären syntymää. Sitten hän jatkaa työskentelyä iltapäivään. – Kun on jokin erityinen juhlavuosi, puhutaan lastenkirjallisuuden merkityksestä. He käskivät menemään sinne ja tuomaan tietyn purkin. Tyttö oli onnettomuusaltis ja meinasi hukkua kahteen otteeseen. Hän ei ole huolissaan Tatun ja Patun saati Risto Räppääjän suosiosta vaan keskittyy omaan työhönsä. ”Ihanaa, että Mintun äiti on niin ruma ja lihava. Raparperin lehdet päässä Minttu ja kananvaljaat -kirjan valmistuttua tänä vuonna Harjanne ajatteli sen olevan viimeinen sarjassaan. asuu Siuntiossa MAIKKI HARJANNE. Mielestäni aika välittävä, enempi lepsu kuin tiukka. Nuorena luin Vladimir Megreä. ELOKUUTA 2018 Millainen äiti ja mummo olet. . Mielestäni ne ovat tylsiä ja yksioikoisia. Mukana on oikeitakin nimiä, kuten napakettu. Isäpuoli tuli mukaan kuvioihin, kun äiti meni uusiin naimisiin. Kerran se karkasi huoltoasemalle ja aiheutti melkoisen pelastusoperaation. – Jos yhtäkkiä tulee mieleen hyvä näyttely Helsingissä, jätän työt kesken ja lähden sinne. Kirjailijaliiton Tirlittanpalkinto 2011 . Myös Vanttu ja pässi -kirja sai aikoi naan alkunsa elävästä elämästä. Harjanne on pähkäillyt, mikä eläin olisi voinut jättää pelkät lehdet jäljelle. . Nuorempana hän saattoi kirjoittaa ja piirtää myöhään yöhön. Hän juoksi yläkertaan haistaessaan kahvin tuoksun. Mintun ja hänen äitinsä hahmot ovat muokkautuneet vuosien saatossa. – En myöskään halua kirjojeni olevan liian lällyjä
Lapsille pitää antaa vastuullista vapautta. ELOKUUTA 2018 jailijoita. Kun viime vuonna olin Oulus sa, lapset olivat niin rauhallisia. Kiinnostava kengännumero Lasten kohtaamiset päiväkodeissa, kouluissa ja kirjastoissa hurmaavat Harjannetta eri puolilla Suomea. Haluan tehdä hauskoja eläkeläisjuttuja. – Minun pitää saada selville, mitä eläkeläisenä saa ja ei saa tehdä. 21 16. Sen sijaan heidän kanssaan kannattaa mennä kirjastoon. Harjanne kritisoi aikuisten ylihuolehtivaisuutta. Tämän Mintun jälkeen en heti aloita seuraavaa kirjaa, Harjanne sanoo.. Lapsen pitää saada ottaa riskejä kasvaakseen ja kehittyäkseen. Lapset eivät tarvitse kirjailijan mukaan suurta määrää kirjoja, muutama oma riittää. – Kengännumero on takuuvarma kysymys. Täällä Etelä-Suomessa he eivät pysty keskittymään ollenkaan. Kaikki apurahat menevät enimmäkseen heille, hän lataa. – On niin amerikkalaisen typerää, ettei lapsi saa kävellä yksin läheiseen metsään. – Olen ennemminkin huolissani siitä, etteivät vanhemmat lue. Paljonko sä tienaat, on toinen. Hän ei ole lainkaan huolestunut lasten lukemisen määrästä. Tosin en piittaa siitä. Kirjailija ihmettelee vielä vuosien jälkeenkin, mitä on olla eläkkeellä
22 16. Pikkujyrsijöiden tehosaalistaja Ravinto toki on kaiken aikaa ratkaisevan tärkeässä osassa kärppälajin menestyksessä. Joskus on ajateltu uroksen ja naaraan huomattavan kokoeron johtuvan siitä, että eri sukupuolet saalistaisivat eri kohteita, eivätkä siten kilpailisi keskenään ravinnosta, mutta tarkempi syyni nykyään hylkää tämänkin selityksen, eli asia on perusteltu nyttemmin seksuaalidimorfismiksi kutsutulla ilmiöllä. Uros puolestaan hyödyntää suuremman kokonsa pelkästään kiimakamppailussa, jossa ratkaistaan suosio naaraspuoleen ja siis paritteluoikeus. Vain tuore ruoka kelpaa Kärppä napostelee muutakin ravintoa kuin jyrsijöitä, kesällä se hamuaa maahan pesivien pikkulintujen munia ja voipa se kiipeillä myös puissa lintujen munia ja poikasiakin tavoittelemassa, joskin vähäisessä määrin. Laitoin tuoreita muikun paloja pesälle vievän kulkureitin vierelle, mutta hyvävainuinen petoäiti ei piitannut niistä lainkaan, vaan jatkoi entiseen malliin myyräsaalistustaan, ja tuoretta paistilihaahan pesue saikin – tuoreuden takuumerkintä näkyi jo roudarin naamasta. ELOKUUTA 2018 ” Kärppäisukki ei todellisuudessa osallistu perheen elatusmurheisiin millään tavalla. Äkkiseltään ajatellen tämän luulisi johtuvan siitä, että pesueen isä olisi tehokkaampi saalistaja perheen hyväksi naaraan imettäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienempiä naaraat ovat, sitä vähemmän ne itse kuluttavat energiaa ja pystyvät siten kanavoimaan mahdollisimman optimaalisesti tuiki tärkeän energiamäärän poikasten kudosten ja elimistön rakennusaineiksi. Heimon urokset ovat yleensä selvästi kookkaampia kuin naaraat, ja näinhän asia on myös kärppien osalta. Kärpän pihvin tuoreustakuu näkyy naamasta Luonto TEKSTI JA KUVA ANTTI SIMONEN Kärppä kuuluu näätäeläimiin. Kärppäemolla on takuutuoretta paistia jälkeläisten ruokapöytään vietäväksi.. Kalalle kärppä on varsin perso: varomaton kalastaja voi tuntea tämän saaliskadon muodossa, sillä kärppä liikkuu salamannopeasti ja varastoi näpistämänsä kalat tuotapikaa tavoittamattomiin. Naaraan ja poikasten kannalta tämä olisi hyvä, mutta kärppäisukki ei todellisuudessa osallistu perheen elatusmurheisiin millään tavalla. Tein tästä pienen kokeilun havaittuani kärppäemon roudaamassa hiirikarjaa pesueen ruokapöytään. Terävähampaisena petoeläimenä se on pääasiallisesti myyrien ja muiden pikku jyrsijöiden tehosaalistaja ja kärppäkantojen vaihtelut noudattavat juuri pikkujyrsijöiden lisääntymissyklejä saavuttaen oman kantansa lisääntymishuipun pikkujyrsijäkantojen huippujen mukaan ja varsinkin pohjoisessa kärppäkannat romahtavat jyrsijäkantojen painuessa minimiin. Poikasiaan ruokkiva emo ei kuitenkaan näytä käyttävän kalaa jälkeläistensä ravitsemiseen
ELOKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Wille Jäntti, 23 E nsimmäisenä keskitän huomioni noihin korviini. Olen itse tyytyväinen, mutta ympäristö ei anna samanlaista viestiä. Olen kuitenkin tyytyväinen kasvoihini. Välillä kuviani katsoessa huomaan etten hymyile lähes ol lenkaan, vaikka kuvaa ottaessa olen mielestäni hymyillyt kun nolla. Se aiheuttaa ristiriitaisen olon. Ajattelen, että ihmisten pitää olla ylpeitä itsestään, mutta ympäristön palaut teen saaminen on tärkeää. Pie nempänä minua kiusattiin hörökorvieni takia. Onneksi se on pikku hiljaa unohtumassa, vaikka vieläkin joskus tulee peilikuvaansa katsoessa mieleen ikäviä muistoja. Nuoruudessa ja edelleenkin saan vain hyvin har voin ulkonäöstäni mitään kommentteja, positiivisia tai nega tiivisia, jolloin en tiedä yhtään, mitä muut ajattelevat. Jos ympäröiviltä ihmisiltä ei tule pa lautetta, niin epävarmuus alkaa helposti kasvaa. Välillä pohdin mistä johtuu, että itseensä voi olla tyytyväinen, vaikka muut eivät kehui sikaan. Joskus tuntuu, että kaikki eivät vain saa sitä. varapuheenjohtaja.. Olen oppinut, että hymyni on hiukan kaino ja sen tar vitsevan houkuttelemista esiin. Kun esiinnyn tai tapaan uusia ihmisiä, saatan vaikuttaa hyvinkin itsevarmalta. Haastan teidät kaikki siihen, että päivittäin kehuisitte vilpittömästi yhtä ih mistä, koska sillä on suuri vaikutus heidän itsetuntoonsa. 23 16. Kaikilla ihmisillä on sisäänrakennettu halu saada ympäris töltään hyväksyntää. Joiltain se kokemus valitettavasti puuttuu. Se on ristiriitaista, koska samaan aikaan olen kuitenkin tosi epävarma. Wille Jäntti on Demarinuorten 2
Myyntiin siis kannattaa laittaa ainoastaan puhtaita, siistejä ja ehjiä tuotteita. Ostajan ei pidä kadota kesken kauppojen vaan perua mahdollinen varaus tuotteeseen. Jotta käytetty tuote olisi varteenotettava vaihtoehto kaikenlaisille kuluttajille, on jokaisen ostajan ja myyjän vastuulla pitää kirpputorikulttuuri vahvana ja käyttökelpoiset tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään.. Myyjän on tärkeää noudattaa kunkin foorumin omia sääntöjä tuotteista, ryhmittelystä tai vaikkapa kuvien lataamisesta. Laadukkaan ja puhtaan tuotteen kohdalla myös jälleenmyyntiarvo on korkeampi. Apurahojen hakuaika on 1.8-31.8. Nettikirpputoreilla asiat tapahtuvat nopeasti, joten kaupankäynti sujuvoituu, kun vastaa viesteihin mahdollisimman nopeasti. Muista noudattaa keräyspisteen ohjeistusta. On tärkeää toimia avoimesti oikealla nimellä ja pitää kiinni sovituista kaupoista. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin UUTTA&VANHAA Hakaniemen halli AARIKKA -20% IITTALA lasi, linnut ARABIA vintage-2016 Puhdas on aina puhdas Tyylikkäät ja laadukkaat M. ELOKUUTA 2018 Tervetuloa kesäiseen •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. Kun tavaroista ja vaatteista on käytön aikana pidetty hyvää huolta, on niistä todennäköisemmin lisäarvoa myös seuraavalle käyttäjälle. Kaupankäynnin tulee olla sujuvaa ja miellyttävää ja lopputuloksena tulisi olla tyytyväinen ostaja ja myyjä ja jotta tavara kiertäisi. KURONEN vuodesta 1914 KANSAN SIVISTYS RAHASTON APURAHAT OVAT HAETTAVANA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoin työväen ja työväenliikkeen sivistysja kulttuurityötä, tutkimusta, yhteiskunnallisesti painottunutta toimintaa ja työväenkulttuuria. Nettikirppikset ovat oma maailmansa, joka voi hämmentää kokematonta myyjää tai ostajaa. Kun tavarat ja vaatteet pysyvät kierrossa pidempään, neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. Hyvä neuvo nettikauppaan on laatia tuotteesta selkeä ja rehellinen kuvaus valokuvineen. 24 16. Käytettyjen tavaroiden kauppa näyttäytyy yhä moninaisemmissa muodoissaan verkossa, tapahtumissa, hyväntekeväisyytenä sekä erikoisliikkeinä. Myös keräykseen, kuten Konttiin tai UFF:n laatikkoon toimitetaan vain puhtaita, hyväkuntoisia ja ehjiä vaatteita tai tavaroita. Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Ekovinkki RIIKKA LESKINEN, VALONIA Tavara kiertää, kun kauppaa Kirpputorit ovat monelle tutuin kiertotalouden ilmentymä
Hollantilainen ”The Audition” kuvasi fiktiivistä koe-esiintymistilannetta, jossa etsittiin pääosanesittäjää Stephen Hawkingista kertovaan elokuvaan. Isäntäkaupunki on sopivan kokoinen, joten esityspaikat sijaitsevat kohtalaisen tiiviissä nipussa. Mistä tänä vuonna puhuttiin. Nyt siihen antoi aiheen Sardegna Teatron huumaavan hieno ja erityisesti audiovisuaaliselta maisemaltaan valtoihinsa ottanut ”Macbettu”, siis Macbeth sardinkielisenä. Siis ehkä pettymys isänmurhaa janonneille. Yksi juttu jäi harmittamaan. Se oli ulkomaanvieraiden esityksistä varmasti suopeimmin vastaanotettu, vaikka myös festivaalin suurimmilla näyttämöillä nähty unkarilainen sirkuskabaree ”Paris de nuit” ja ranskalaisen teatterivisionääri Philippe Quesnen näyttämöinstallatio ”La nuit des taupes” (”Myyrien/kontiaisten yö”) saivat isot väkimassat puolelleen. Kävelemällä pääsee teatterista toiseen. Ykkösaihe taisi olla festivaalin juhlavuotensa kunniaksi tilaama kantaesitys ”Turkka kuolee”, jonka provosoiva nimi herätti isoja ennakko-odotuksia, mutta joka oli lopulta sisällöltään aika säyseä. Siksi tapahtumaan saapunut teatterin ystävä tai ammattilainen kuulee alinomaa ympärillään puhetta teatterista. Ei silti intohimottomasti: esityksen video-osissa Turkan teatterikouluvuosien oppilaat puhuivat demonisesta/toteemisesta teatterigurusta hyvinkin suorin sanoin. (Vähän keinotekoisesti tosin: päätös ensimmäisen teatteritapahtuman järjestämisestä tehtiin kyllä vuonna 1968, mutta ensimmäistä festivaalia vietettiin vasta kesällä 1969). ELOKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Paljon melua, paljon villoja T ampereen Teatterikesä on aika täydellinen festivaali lajia rakastaville. Se kysyi: missä ovat näyttelijäntyön esteettömyystekijät. Ulkomaanvieraiden esityksistä puhetta piisasi muun muassa aiheesta vammaisten rooli roolituksessa. Nuoren polven teatterintekijöillä Ruusu Haarlalla ja Julia Lappalaisella oli kuitenkin kylliksi etäisyyttä käsitellä Jouko Turkkaa kiihkottomasti. Siispä: tuokaa kansainvälinen katuteatteri takaisin festivaaliohjelmaan (vaikka Tampereen pääkadut ovatkin juuri nyt aika imaginäärinen käsite)! Rolf Bamberg Demokraatti Teatterikesän sardinialais esityksessä Macbettu (eli Macbeth sardiksi) hurmasi erityisesi tyrannikuningasta riivannut noitakolmikko.. Kuka on pätevä tai sopiva esittämään vammaista henkilöä. Tapahtuma olisi voinut merkkivuotenaan näkyä katukuvassa muutenkin kuin torstaisena Tapahtumien yönä. Keskustelua ja ihastelua käytiin myös Shakespearesta, eihän se mikään kunnon teatterifestivaali ole, jossa Willien tulkitsemisesta ei pamistaisi. Kun majoituspaikatkin ovat toisiaan liki, festariväki on hyvin kasassa pitkin viikkoa. 25 16. Nähdyistä esityksistä, tulevista esityksistä, tänä vuonna myös kauan sitten menneistä esityksistä, kun juhlittiin Teatterikesän 50-vuotissynttäreitä
Kielimuuri murrettu Ensimmäiset keikkansa keväällä 2012 tehnyt Tuuletar yhdistelee sävellyksissään suomalaista kansanperinnettä, globaaleja musiikillisia vaikutteita ja urbaania nykymusiikkia. Suomen kieli on ollut alusta asti heidän musiikkinsa ytimessä. Ensimmäiset biisinsä he tekivät Kantelettaren runoihin ja samasta kansanrunokokoelmasta yhtyeelle löytyi myös nimi. Suomalaisen kansanperinteen mukaan Tuuletar on Tuulen jumalatar. Pian nelikko huomasi, että niin heidän äänensä kuin persoonansa sopivat erinomaisesti yhteen. Noillä eväillä Tuuletar on tullut isosti huomatuksi maailmalla ja saanut myös isojen tv-yhtiöiden tuotantoportaiden viskaalit höristämään korviaan. – Musiikillamme ei ole ollut kielimuuria, vaikka laulammekin äidinkielellämme. Tuuletar perustettiin Tanskassa tämän vuosikymmenen alkupuolella. 26 16. Sini Koskelainen, Piia Säilynoja, Venla Ilona Blom ja Johanna Kyykoski tutustuivat toisiinsa Århusin Musiikkiakatemiassa, jossa he olivat vaihto-opiskelijoina lukuvuonna 2011–12. ELOKUUTA 2018 Juurevuutta, biittejä ja luontoinspiraatiota Vokaaliyhtye Tuuletar valloittaa maailmalla V ocal folk hop -yhtyeeksi itsensä määrittävän Tuulettaren jäsenet luovat äänillään soinnikkaan musiikillisen maailman, jossa kuuluu muun muassa yläsävellaulua, beatboxausta, suomalaisia luontovertauskuvia ja punk-asennetta. Yhtye laatii sanoitukset 90-prosenttisesti itse. Tuulettaren vuonna 2016 julkaistu debyyttialbumi ”Tules Maas Vedes Taivaal” palkittiin etno-Emmalla. He poimivat edelleen tekstejä myös perusinspiraationsa lähteiltä Kantelettaresta ja Kalevalasta. Juurevuus, biitit, selkeät melodiat ja luontoinspiraatio tekevät musiikistamme helposti lähestyttävää, Sini Koskelainen kertoo. Albumia on soinut maailmanlaajuisesti eri radiokanavilla ja se on
Suomessa esiintymisiä on ollut muun muassa Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla ja Rääkkylän Kihaus Folkissa. – Joskus siihen on keikkailun aikana valitettavan vähän mahdollisuuksia. Yksitoista päivää kestäneen festarin aikana yhtyeellä oli kaksi omaa keikkaa, kaksi avointa työpajaa sekä kaksi yhteiskonserttia muiden kansainvälisten ja paikallisten yhtyeiden kanssa. – Tämä kokemus antoi todella vahvan esimerkin siitä, ettei ihmisten väliseen aitoon ja syvään kohtaamiseen tarvita yhteistä kulttuuria, kieltä tai uskontoa. Blom sanoo Intian reissun olleen hyvin mielenkiintoinen ja rikastuttava kokemus. Keikkoja on selkeästi enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Kyykosken mukaan liikunta on kaikille Tuulettaren jäsenille tärkeä asia. Intialaisella festivaalilla bändiä fanitti muun muassa senegalilaisartisti Cheick Lo. Yhdessä ja yksin Johanna Kyykosken mukaan Tuulettaren yhteiselo keikkamatkoilla on ensisijaisesti hyvin hauskaa. Lenkkarit kulkevat kyllä aina mukanamme ja venytellähän voi missä vain. Vaikka pitkät keikkamatkat ovat antoisia, ne ovat luonnollisesti joskus myös raskaita. Saimme keikkareissuille hyviä vinkkejä myös työnohjauksessa, jossa kävimme syksyllä 2017. Juhana Unkuri Tuulettaren lisäksi Sur Jahan -festivaaleilla esiintyi intialaisia, puolalaisia, unkarilaisia, senegalilaisia sekä italialais-etiopialaisia yhtyeitä. Aiemmin samana vuonna Alku soi myös Foxin suositussa australialaisessa Wentworth-rikossarjassa. Uusi levy tekeillä Loppukevään ja kesän aikana Tuuletar on keikkaillut kotimaan ohella Japanissa, Englannissa, Ruotsissa, Tsekissä, Puolassa ja Espanjassa. ELOKUUTA 2018 saanut kansainvälisessä lehdistössä kriitikoilta kiittäviä arvioita. Carolin Buttner / Tampereen Teatterikesä Tuuletar on vastaanotettu hyvin eri puolilla maailmaa. Kyykoski toteaa, että ennen Tuuletar teki keikkareissuilla kaikki asiat yhdessä huoneen jakamisesta ja aamupalan syönnistä hampaiden pesuun ja shoppailuun. – Meille on tullut oikeastaan yllätyksenä, että meitä viedään tällä hetkellä näin paljon ympäri maailmaa. Tuulettaret vasemmalta Piia Säilynoja, Sini Koskelainen, Venla Ilona Blom ja Johanna Kyykoski.. Kolkatassa esiinnyttiin ulkona ja yleisöä oli joka ilta arviolta 6000. Sen jälkeen koko festariorganisaatio ja kansainväliset esiintyjät siirtyivät Goalle, missä tapahtuma jatkui vielä kuuden päivän ajan. Keikkareissuilla sattuu ja tapahtuu kaikkea hauskaa, mitä on sitten aikanaan mukava muistella kiikkustuolissa. – Ideointi ja levyn työstäminen on jo aloitettu. – Keikkareissuilla matkustetaan, odotellaan, nukutaan öitä hotelleissa – ja vaihdetaan välillä hotellia joka yö – annetaan haastatteluita, otetaan kuvia, hymyillään, hymyillään vähän lisää ja puhutaan myös bisneksestä. Senegalilaiset rytmit, unkarilaiset kansantanssit ja suomalaiset kansanlaulut soivat yhteen sulassa sovussa ja rakkaudessa. Vuoden 2018 aikana yhtye esiintyy ainakin kahdessatoista eri maassa. On hyvä jättää myös vapaita hetkiä, joita kukin meistä voi viettää yksinään parhaaksi katsomallaan tavalla. Jammailimme joka yö aamuun saakka. Heinäkuussa olimme muutaman viikon ajan säveltämässä ja inspiroitumassa Kolin kansallismaisemissa. Viime viikolla Tuuletar otti yleisönsä Tampereen Teatterikesän Ohjelmateltassa. Ja onneksi meillä kaikilla on aika samanlainen ruokavalio, joten yhteinen ruokapaikka löytyy helposti. Blomin mukaan festari oli luonteeltaan hyvin yhteisöllinen. – Olemme tosi avoimia. Nelikko pitää matkustamisesta ja nauttii uusiin kulttuureihin tutustumisesta. Musiikin yhdistävä voima voi rikkoa kaikki muurit sekä lisätä empatiaa ja ymmärrystä toisia kohtaan, Blom sanoo. Ehkä juuri siksi meillä on mitä ihmeellisimpiä kohtaamisia, ja pääsemme mukaan monenlaisiin illanistujaisiin ja tapahtumiin. Tämän vuoden alkupuolella Tuuletar esiintyi Intiassa Sur Jahan -festivaaleilla. Jokainen meistä kokee ja näyttää väsymyksen vähän eri tavalla: joku alkaa tiuskia, joku vetäytyy, joku näyttelee voivansa ihan hyvin vaikkei voikaan ja joku itkee ulos pahaa oloaan, Kyykoski sanoo. Joten eiköhän se uusi levy siitä pikku hiljaa valmistune, Kyykoski lupailee. Eri kulttuurit kohtasivat Tuuletar on uransa alusta asti keikkaillut ahkerasti ulkomailla. Loppuvuodesta 2017 Tuulettaren ”Alku”-kappale sai maailmanlaajuista huomiota, kun HBO:n Game of Thrones -hittisarja osti kappaleen ja sijoitti sen 7. – Se oli kulttuurien, sukupolvien ja kielten sulatusuuni, jossa saimme tutustua toisiimme musiikin kautta. – Kotimaassakin on aina ihanaa keikkailla ja etenkin kesä-aikaan Suomi näyttää parasta puoltaan, Kyykoski sanoo. Kyykoski muistuttaa, että varsinaisten esiintymisten lisäksi niihin sisältyy paljon muutakin. Nelikko korostaa, että on ensisijaisen tärkeää huolehtia niin omasta kuin ryhmän hyvinvoinnista. Goalla festari oli 2000 hengen konserttisalissa, joka tapasi olla täynnä. – Festari alkoi Kolkatassa, missä oltiin ensimmäiset viisi päivää. Syksyn tullen Tuulettarella on tarkoitus rauhoittaa keikkatahtia ja keskittyä tekemään musiikkia tulevalle albumille. 27 16. tuotantokautensa traileriin. Tähän on vaikuttanut suuresti levy-yhtiömme Bafe’s Factory, jonka toiminta kohdistuu nimenomaan kansainvälisille markkinoille, Venla Ilona Blom kertoo. – Sittemmin totesimme, ettei ihan kaikkea tarvitse tehdä yhdessä
Pori Jazz 405 659 2. TORSTAI 23.8. Kuten Pohjosen konsertit aina, Ultra Organ on myös visuaalinen elämys. Tokoinrantaan nousi festivaalin sydämeksi populaarija rytmimusiikeille pyhitetty Huvila-teltta, jossa esiintyivät muun muassa Eva Dahlgren kera Ruotsin radion sinfoniaorkesterin, Massive Attack, Radiohead ja Elävien runoiljoiden illassa nobelistit Joseph Brodsky ja Seamus Heaney. Elokuvateatteri Orion klo 19.00 SUURIMMAT FESTIVAALIT VUONNA 2017 MYYTYJEN LIPPUJEN PERUSTEELLA: 1. ELOKUUTA 2018 Festaritäkyjä KOONNUT ROLF BAMBERG KESKIVIIKKO 22.8. Kriisistä selvittiin, joitakin päitä pudotettiin (juhlaviikkosäätiön hallitusta tuolloin johtanut Arja Alho joutui syntipukiksi kohtuuttomassa mitassa) ja pari seuraavaa vuotta festivaalia vedettiin pettuleipäpohjalta – mutta Huvila oli tullut jäädäkseen. Seuraavalla vuosikymmenellä -tapahtuma alkoi pikku hiljaa laajeta monitaidefestivaalin suuntaan, mistä iso kiitos kuuluu ensimmäiset seitsemän vuotta juhlaviikkoja johtaneen Seppo Nummen rajoja rikkovalle työlle ja hänen jälkeensä festivaalia pisimpään toiminnajohtajana vetäneelle Veijo Varpiolle. Teoksessa kirkkourut yhdistyvät harmonikkaan, ja näin on syntynyt uusi instrumentti, ”urkuharmonikka”. Teltta-areenan ohjelmaprofiilia on hilattu avausvuoden rock-räimeestä ympäristöystävällisempään, muun muassa maailmanmusiikkija singer-songwriter-vetoiseen suuntaan eikä lähiseudun asukkailta enää vyöry valituksia melusaasteesta. Noin komeita bileitä ei pistetty pystyyn ilmaiseksi, ei todellakaan: juhlaviikot tuotti tuonna vuonna kymmenen miljoonan markan tappiot ja sen koko tulevaisuus oli uhattuna. Myös nurina vuonna 1989 juhlaviikoille suuren yleisön huippuhetkeksi. u Ukrainalainen friikkikabareeryhmä kuvaa parhaiten itse itseään: ”Dakh Daughtersin luoma tunnelma on ranskalaisen salongin, jossa Mireille Mathieu ystävystyy Marilyn Mansonin kanssa.” Show’ssa mausteina on vähän industrialia, mykkäelokuvaestetiikkaa ja paljon teatteria. 28 16. Ruisrock 105 000 2. Puistoblues 90 000 Monitaidefestivaali sanan täydessä merkityksessä Helsingin Juhlaviikot ei merkkivuonnaan pullistele supertähdillä vaan tarjoaa tasalaatua joka lohkolle L uciano Pavarotti ja Patti Smith, Isaac Stern ja Jimmy Webb, Berliinin filharmonikot Sir Simon Rattlen johdolla ja Radiohead Thom Yorke keulakuvanaan. No, jatketaan vielä tovi: Mahler & Salonen & ”Tuhannen sinfonia” sekä Ismo Alangon tilausteos ”Valheita ja Onnenpotkuja”. Illan aloittaa kimara kotimaisia burleskiartisteja. Helsingin Juhlaviikot 54 758 5. Riittäisikö tämä musiikillinen namedropping jo kertomaan mistä on kyse. Eimuntas Nekroshiuksen ohjaama Kirsikkapuisto ja Kristian Smedsin ”Sad Songs from The Heart of Europe”. Urkujen ja urkusampleja soivan harmonikan välinen taistelu on samalla näiden instrumenttien historiankirjoitusta. Niistä jalostui aluksi niin ikään klassiseen musiikkin keskittynyt, vuonna 1968 ensi kerran järjestetty Helsingin Juhlaviikot. Huvila klo 19.00 alkaen LAUANTAI 25.8. Kehitystä ja kriisiä Suomen mittavimman taidefestivaalin juuret ulottuvat 1950-luvulle, jolloin Helsingissä järjestettiin vuosittainen klassisen musiikin tapahtuma Sibelius-viikot. Ruisrock 106 350 5. Kotkan Meripäivät/ Tall Ship Races Kotka 354 998 3. Ja päälle liuta kuvataiteen, tanssin, jazzin, maailman musiikin kansainvälisiä huippuja. Kyllä, muun muassa niistä on vuosien varrella tehty monitaidefestivaali nimeltä Helsingin Juhlaviikot, joka nyt täyttää 50 vuotta. Helsingin Juhlaviikot 212 836 4. Ilosaarirock 67 000 3. Varpion jäätyä tehtävästä syrjään juhlaviikkojen taiteellisen johdon sai käsiinsä Esa-Pekka Salonen, joka kokosi ympärilleen eri taiteenalojen huipuista dream teamin (Magnus Lindberg, Silja Rantanen, Ismo Alanko, Juha Hemanus) joka pisti niin sanotusti haisemaan. Savonlinnan Oopperajuhlat 49 663 SUURIMMAT FESTIVAALIT VUONNA 2017, KOKONAISKÄVIJÄMÄÄRÄ: 1. Agricolan kirkko klo 21.00 u Hippiliikkeen ja vastakulttuurin tunnusmusikaali Hair sai ensiesityksen kerran 1969 Tampereen Popteatterissa ja samana kesänä ensimmäisessä Tampereen Teatterikesässä. Pori Jazz 59 759 4. Amerikkalaisefilmatisoinnin ohjasi tshekkiemigrantti Miloš Forman vuonna 1979, ja se esitetään Orionissa Taiteiden yön sing-along-näytöksenä. u Juhlaviikoilla usein nähty Kimmo Pohjonen tuo tällä kertaa festivaalille uuden uusi sävellyksensä Ultra Organ
Näitä kolmea ja itse asiassa mitä tahansa Huvilaan tulevaa artistia ja bändiä voi suositella kenelle vaan. Viime vuosina tuo festarin toinen torstai-ilta on ottanut taas paikkansa nimenomaan taiteiden ilmaistapahtumana. Helsingin juhlaviikkojen koko tämän vuoden ohjelmisto löytyy verkko-osoitteesta helsinginjuhlaviikot.fi/ohjelma. Zimmermann Trio kietoo yhteen elävää musiikkia, tanssia ja visuaalisuutta koreografi Tero Saarisen elämykselliseen tyyliin. Siitä syntyi kokonainen Saimaan teema-albumi: suomalaisen urheiluhistorian aiheilla herkuttelevaa mahtipontista progea. Voi olla, että se kuuluisa ”SUURI YLEISÖ” ei ole kuullut esimerkiksi ukrainalaislähtöisestä Dakh Daughters -kabareeryhmästä tai Calexico-yhtyeestä, mutta omissa piireissään nämä molemmat Huvilaan tulevat vieraat ovat korkealle rankattuja – ensinmainittu vinksahtaneen musiikkiteatterin, toinen meksikolaismausteisen amerikkalaisrockin ystävien keskuudessa. Huvilaan saapuu myös balkanilaista perinnemusiikkia, suomalaista iskelmää ja slaavilaista melankoliaa sekaisin vatkaava Jaakko Laitinen & Väärä Raha. u Helsingin juhlaviikkojen ja Los Angelesin filharmonikoiden tilausteos, Tero Saarinen Companyn Zimmermann Trio, sai kantaesityksensä alkuvuodesta Los Angelesissa. Sen verran juhlaviikkojen 50-vuotissynttäriohjelmistossa sentään pullistellaan, että tuo tämän jutun alussa mainittu ”Tuhannen sinfonia” kuullaan taas koko komeudessaan. Oman taiteenlajinsa ympyröissä maailmanluokan taiteilijoita silti riittää joka lohkolle. Kansallisoopperan Alminsali klo 19, to 30.8. Salonen, ja liki 400 hengen esityskokoonpanossa olivat Helsingin kaupunginorkesteri, Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, kolme isoa kuoroa ja nippu solisteja. Helsingin kaupunginorkesteria johtaa Susanna Mälkki, sellisti on Oren Shevlinin. Musiikkitalon lavalle nousee 340 soittajaa ja laulajaa. Tokoinrannan telttaan kannattaa mennä tutustumaan uusiin musiikkeihin, sillä kokemus on opettanut, että ennakkoluulot karisevat siellä yleensä nopeasti. Huvila klo 19 TORSTAI 30.8. ELOKUUTA 2018 u Kansainvälisestä mainettakin saavuttanut esitystaideryhmä Oblivia on kutsunut Lapset ja muut radikaalit -teoksensa työryhmään mukaan joukon helsinkiläisiä nuoria. Esityksessä eri sukupolvet pohtivat, miten valta jakautuu ja minkälainen rooli rahalla on siinä. Rolf Bamberg Demokraatti Juhlaviikkojen tähtiä 2018: Fatoumata Diawara (ylhäällä vasemmalla), Kyle Abrahamin tanssiteos Live! The Realest MC, Esa Pekka Salonen (alhaalla vasemmalla) ja amerikkalaisbändi Calexico. Musiikkitalo klo 19, pe 31.8. Tänä vuonna puolitoistatuntiseen järkäleeseen tarttuvat Hannu Linnun johtama laajennettu RSO, viisi eri kuoroa ja kahdeksan laulusolistia. Juhlaviikot huomioi suomalaisen musiikkiviennin yhden ykköstykin ja eri vuosien ohjelmakarttojensa vakiovieraan 60-vuotispäivää juhlakonsertilla, jossa Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro tähtivieraineen valottavat säveltäjä-kapellimestari Salosen komeaa uraa ja taiteilijaprofiilia eri puolilta. Luvassa on myös Salosen oman orkesterisävellyksen Suomen ensiesitys. Koko kansan kaupunkikarnevaaliksi kehitelty massatapahtuma alkoi jossain vaiheessa karkailla juhlijoiden käsistä, ja siitä alkoi tulla vähintään pikkuvappu ellei vähän isompikin. Jo kolmatta kertaa Huvilassa esiintyvästä Fatoumata Diawarasta on ehkä kantautunut kaikuja etnomusapiirien ulkopuolellekin. kehitetyn Taiteiden yön ympärillä on vaimentunut. Ääniyliherkät älkööt vaivautuko. Afrikassa tämä malilainen laulaja alkaa olla joka tapauksessa olla supertähtiluokassa. Teini-ikäiset toimivat taiteilijoiden kanssa tasa-arvoisesti, tutkien taiteen keinoin talouden rakenteita ja rahaa. Nyt yhtye palaa lavalle uudella projektillaan, joka syntyi, kun Yle tilasi Mikkolalta tunnusmusiikin Urheilu-Suomi-dokumenttisarjaan. Kyse on siis Gustav Mahlerin megalomaanisesta 8. Nyt luvassa on Suomen ensi-ilta Musiikkitalossa. Tanssi myös nostaa Bernd Alois Zimmermannin musiikin uudelle tasolle. Vuonna 2006 teoksen johti Juhlaviikoilla juuri E-P. Elämysretkelle Huvilaan Tänään käynnistyvä Juhlaviikot ei merkkivuonnaan pullistele megatähtien vyörytyksellä vaan pikemminkin tasaisella laadulla. sinfoniasta, joka sai lempinimensä vuoden 1906 kantaesityksen esiintyjämäärän mukaan. klo 19 Festaritäkyjä KOONNUT ROLF BAMBERG KESKIVIIKKO 29.8. klo 19 u Matti Mikkolan luotsaama Saimaa-yhtye hurmasi Huvilassa vuonna 2014 keikallaan Pepe Willbergin kanssa. Helsingin Juhlaviikot. Salonen valokeilassa Festivaalin rilluvuoden taiteellinen veturi on tänä vuonna taas polttopisteessä, sillä Esa-Pekka Salonen vietti Helsingin juhlaviikkojen avausvuonna kymmenvuotissynttäreitään. 29 16
Hyvin menee, jos siihen uskoo, huonommin jos rehellinen on. 70-luvun lehdissä autot ovat värikkäitä, kun ne nykyään enimmäkseen ovat tummia ja harmaita – ja kuitenkin 70-lukua syytetään harmaaksi ja monotoniseksi ajanjaksoksi. Tarinassa esitetyt väitteet ja huomiot ovat kohdallaan, pito niiden KIRJAT Erkka Mykkänen, Something not good. Tarina viivähtää kuin ohimennen Veikon äiti-suhteessa. Uschanovin huomioissa Olavi Virran suomeksi esittämä Sininen tango oli huippusuosittu samoihin aikoihin kuin rock nousi haastamaan ja syrjäyttämään musiikkityy. Opintojen ja harrastusten aihepiiri sivuaa runoutta, kirjallisuus ja kirjoittaminen hallitsevat mielen rakennustyömaata. Odotukset nuoren tekijän kirjailijaurasta ovat toiveikkaan myönteiset. 30 16. Kuoleva mummo on korkean ikänsä kypsyttämä hyvä tyyppi, hulttio-isä aika luonnosmaisesti hahmoteltu. Koulut taakseen jättäneiden asenteet reunustavat nauhan lailla tarinaa. Ihastuksia, eroja, ryyppäystä, viisastelua, matkoja Romaanissa ihastutaan, erotaan, matkustetaan, ryypätään ja myllätään lakanoissa. ”Nukkuessaan pääsee lomalle itsestään” kuvastaa nuoren mielentilan pakonomaisia ratoja. Kerrontaa tähdittävät hauskat ja osuvat hetkoset jäävät kurjaa kyllä lyhykäisiksi, olisivat saaneet syvetä ja tihetä. Eikä musiikkia kuunneltu hiljaa puku päällä hienossa konserttisalissa, vaan tilaisuuksissa seurusteltiin ja juopoteltiin samaan tapaan kuin rock-klubin livetilanteessa. Tarkkailun ailahteleva luuppi hajottaa joko tahtomattaan tai tarkoituksella romaanin ilmavaa kokonaiskuvaa. ”Elämän leikkiminen” on jo astetta vaativampi ajatus. Kirja on – omakohtaisuuden vuoksi. Jos niin on ajateltu, hyvin ovat opettavaisuus ja juksaaminen rivien väliin piilotetut, ovelasti. Ja kun Veikko ilmoittaa toisinaan ajattelevansa englanniksi, keinahdellaan jo älykköyden ja itsetunnon korkeassa kiikussa. Henkilöiden ikähaarukka viittaisi parinkymmenen ja sen ylittäneiden nuorten suuntaan. Matalat äänet olivat korostuneempia, musiikki jymisevää ja pauhaavaa, poljento oli vankka ja rytmi mukaansatempaava. Liisa Takala KIRJAT Tommi Uschanov: Sininen tango Teos 2017 destä klassiseen musiikkiin, kuten Bachin raskaaseen ja mahtipontiseen barokkityyliin. Romaani osoittautuu lopulta kaikesta keveydestään huolimatta sympaattiseksi. Veikko on myös ”Elämänsä matkalla”, mikä ei ole harhainen huomio ja toive. Hyvä esimerkki löytyy klassisen musiikin ja populaarimusiikin väliTommi Uschanov. Sen teini-asenne, muodikkaat ilmaisut ja paikoin halpa huumori istuvat varttuvan Veikon muotokuvaan vaivoin. Tarina puhuu lukijan puolelleen ja herättää tässä myötämielisyyttä. Liioittelua, itseriittoisuutta, herättelemistä Miten paljon kaikessa on liioittelun antoisaa tarkoitushakuisuutta, tarpeellista itseriittoisuutta ja lukijan herättelemistä, on vaikea sanoa. Aikuiselämän tunnustelun ohjailema puhe ja ajatukset ovat joskus kuin korjausoppaan sivuilta, tee näin, älä tee noin. ”Sininen tango” luotaa omaelämäkerrallisiin kokemuksiin sivuten muun muassa elokuvaa, kaunokirjallisuutta, valokuvaa, äänilevyjen historiaa, Tekniikan Maailma -lehteä, populaarimusiikin ja klassisen musiikin suhdetta sekä tietysti populaarimusiikin klassikkoa Sinistä tangoa. Yksinäisyys on erilaista, kun toinen on mukana, toteaa etsivä ja kasvava matkalainen. Romaani 153 s., WSOY 2018 ympärillä vain saisi olla jänteikkäämpää. Monet arjen tapahtumat, keskustelut ja kertojan kieli sen sijaan tuksuttelevat edellä mainitusta omaa tahtiansa aika vahvastikin jälkijunassa. Huomiota voisi jatkaa viittaamalla etenkin heavy-yhtyeiden –myös näiden itsensä julkituomasta – yhteyEsseitä kyllä yhdistää syvemmällä tasolla kysymys ajan, menneisyyden ja nykyhetken, välisestä suhteesta. ELOKUUTA 2018 Nuoruuden kasvukipuja runouden valossa ja varjossa Erkka Mykkäsen Something not good -romaania on hankala määrittää. sestä yhteydestä. Emilia Kangasluoma Menneen ja nykyhetken peilailua Esseekokoelmillaan älymystömme kärkikaartiin nousseen filosofi Tommi Uschanovin uusi kokoelma on huomattavasti henkilökohtaisempi kuin yhteiskunnallisiin kysymyksiin uppoutuneet edeltäjänsä. Kiintoisa huomio suoranaisesta aikakausien arvottamisen nurinkurisuudesta Uschanoville syntyi lukiessaan vanhoja Tekniikan Maailma -lehtiä. – aika hajanainen ja esseet keskeneräisiä, ja lukijan on näin vaikea luoda kirjasta kokonaiskuvaa. Useimmat heavy-yhtyeet käyttävätkin sinfoniaorkestereita levyillä ja live-esityksissä. Ristiriitaisuutta riittää. Romaania lukiessa törmää vanhaan totuuteen, miten aikuistuvien murheet ovat ikiaikaisia, astia vain aiemmista ajoista hieman toisenmuotoinen, toisin koristeltu. Barokkimusiikkia pidetään rokahtavana mutta omana aikanaan se oli vielä rokkaavampaa
Kari Hotakaista filmatisoi Ihmisen osan verran Juha Lehtola, jonka edellinen Aikuisten poika (2014) jäi vähälle huomiolle. Jo vain ilmastointi is kee kuin tuhat volttia. Naisohjaajien vakiin tunutta kaartia on joululahjaksi lapsille Onneli ja Anneli eloku van markkinoille pukkaava Saara Cantell. Elämäkertaelokuvia ennenkin rustanneelta Timo Koivusalolta on tulossa elokuva Olavi Virrasta. Muutenhan tässä ollaan enemmänkin odotuk sen tunteessa, kun syksykään ei ole vielä saanut. V alistuneen arvion mukaan tätä kirjoitet taessa on menossa kesän viimeinen helle päivä. Koivusalo tekee, miten sen sanoisi, mainettaan pa rempia elokuvia. Itselläni on varma viilennys keino. Monet hyvin toimeentulevat matkuste levat erittäinkin kuumiin maihin lomalle ja lähet televät sieltä kuvia drinksuista ja aurinkorantojen palmupuista facebookiin tai ”instaan”. Tästä tulee mieleen 60luvulla ylipitkään listan kärjessä keikkunut Aikamiehetyhtyeen ”Ilta tuulen viesti”. Sellaisessa kelissä kylillä liikkuvat vain suomalaiset. Kulttuuripuolella on lämmöstä tykätty. Näiltä hi kireissuilta harvemmin valitetaan, paitsi tuttavani Teme, joka kertoi eräänä aamuna asuinpaikkansa päivälämpötilan odotusarvon ole van 48 astetta. Kuin hiusten kevyt heilautus sil mien edestä näkökentän avaami seksi ja terävöittämiseksi. Laulu oli kuin sähkölamppu, joka loistaa kirkkaimmin juuri ennen sammumistaan. Kaikkiaan näyttäisi siltä, että loppuvuodesta on jo varmistunut 12 uuden elokuvan ensiillat. Tun nustan kyllä, että tällöin olen vilkaissut elokuvan budjettiakin. Matti Saurama lin, jota tuo tango edusti ja symboloi kin. Pekka Wahlstedt. Esittelyn mukaan jäl leenrakennusaikaan sijoittuva maaseutudraama ku vaa pientä ihmistä ja ”kylmän tilan” raatajien histo riaa. Sen pitäisi täyttää kohtuulliset demokraattiset toiveet. Viimeksi, vuosi sitten näkemäni opetus elokuva tällä saralla oli nimeltään Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset. Kuumina hetkinä luikah dan silloin tällöin polvihousuissa elokuviin. Pölönen osaa kyllä. On niitä riittänytkin. Se edusti paitsi van hempaa musiikkia, myös vanhaa Suomea, jota tuolloin alettiin mo dernisoida kovalla kädellä. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. 31 16. Kuluneen viikon pressinäytöksessäkin val kokankaalla näkyi karvareuhka päässä mies pahoittamassa miel tään. Olen al kanut epäillä, että väestömme – siis tämä takavuo sien Suomen kansa – pitää salaa lämpimästä, jopa kuumasta. Tämän kokoiseen maahan se on ihan hyvä luku. Tuomas Kyrön keksimän hahmon saattelee valkokankaille ohjaaja Tiina Lymi, pääosissa murahtelevat Heikki Kinnunen ja Sulevi Peltola sekä tirskahtelevampi nuori Satu Tuuli Karhu. Kun julmimmat, hampaansa teroittaneet kriitikot tuo mitsevat, sanon itse mieluummin ”ihan hyvä”. Taiteilijat ovat perusheitossaan varmempia kuin urheilijat, jotka tuppaavat jäämään karsintoihin. Se aiheuttaa jo si nänsä haasteita nuorelle kirjailijalle: onhan tätä aihetta käsitelty, onhan sinulle esikuvia! Tekijän käyttämä ohkainen ote ja ymmärtävän naiivi asenne sopivat luontevasti tällaiseen ikäkausitait teiden kuvailuun. Uschanovin esseiden viimeiste lemättömyys ja avoimuus on ehkä lopulta positiivinen asia, koska se inspiroi lukijaa jatkamaan ja täy dentämään niitä ja muistelemaan ja vertailemaan omaa menneisyyttä ja nykyisyyttä niihin. Aivan ku ten hellepäivien määräkin tänä vuonna. Tasavarmoja perusheittoja. Isot festi vaalit ovat tehneet ennätysyleisöillä tiliä ja dirikat sanovat, että kyllä se auringosta on kiinni. Ja jos urbaanit mai semat eivät miellytä, voi nuorten elokuvista aina päivittää nuorisomurteen ja aksentin uusimmat kuviot. Kirjallista perua on syksyn ehtiessä pitkälle tar jolla toinenkin uutuuselokuva. Me lämminve riset olemme kuitanneet kylmäveristen valituksen sanomalla viileästi, että onhan teillä muilla muuta masta kuumasta päivästä huolimatta mahdollisuus palella yli 300 päivää vuodessa. ELOKUUTA 2018 Elettyä elämää kannattaa juhlia mieluummin lippu korkealla kuin lippu puolitangossa. Taiteili jat ovat perusheitossaan varmempia kuin urheilijat, jotka tuppaavat jäämään karsintoihin. Romaani on kepeä, kesäisen tuu lahduksen kaltainen viivähdys nuo ren aikuisen kasvuponnisteluissa. Ei mopolla pääse mahdottomiin. Jos itähelsinkiläisyys ei nappaa, voi valita Markku Pölösen oh jauksen Oma maa, joka taatusti on kaukana stadin viettelyksistä. u u u Itähelsinkiläisenä – tosin vasta melkein 20 vuotta, jotten rehvastelisi – venttaan skulaako Selma Vilhusen Hölmö nuori sydän. Tyylinsä kanssa Mykkänen osoittautuu taipuisaksi, kulku on sujuvaa. Jari Sedergren Polvihousuissa elokuviin Aforismi välipalaksi Eikä tällaisen aiheen valinta ole itsestäänselvyys. Kyllä nyt on opittu tekemään elokuvateatterei hin tasavarmoja elokuvia, jämpti on niin. Naisia on ohjaajana entistä useammin, ja nyt ennakkotiedot kertovat, että näyttelijänä parem min tunnettu Pamela Tola on oh jannut parinvaihtoviikonlopun ta pahtumiin keskittyvän komedian Swingers
Kirjoittajakaksikko arvioi Demokraatille, että Rinteellä ja Tuomiojalla on toimivat välit istuvan presidentin kanssa. – Suhtautuminen on muuttunut selvästi tämän jälkeen. Aikaisemmin Niinistö tunnettiin Nato-myönteisenä, mutta linja on sittemmin muuttunut. – Kyllähän siinä on talouspoliittisesti taustalla tällainen porvarillinen elinkeinoelämä ja kokoomuslainen kuvio. Haastateltavan mukaan Nato-vastaisena tunnetun presidentin Tarja Halosen kaudella Suomi lähestyi hieman ehkä yllättäenkin Natoa kaikilla mahdollisilla tavoilla – lukuun ottamatta muiden jäsenmaiden puolustamiseen velvoittavaa 5. Mörttinen kuitenkin täsmentää, että vaikka Halonen salli ulkoja turvallisuuspoliittiselle johdolle Nato-lähentymisen, ensisijaisen tärkeää hänelle oli pitää Suomi viidennen artiklan, ja täten Naton ulkopuolella. Niinistön järjestämä tapaaminen herättää myös kysymyksen siitä, astuiko presidentti oman toimivaltansa ulkopuolelle. – Harva on antanut Niinistöstä kärjekkäämpää kommenttia, kuin Tuomioja 1990-luvulla. Hänenkään mukaansa perustuslakia ei kuitenkaan sinänsä rikottu. Melkein työväen presidentti S DP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ja puolueen pitkäaikaisen kansanedustajan, entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ulkopoliittisesti lähellä sosialidemokraatteja. artiklaa. Nato-linja muuttui Jos Niinistö on haastateltujen SDP-vaikuttajien mukaan lähentynyt jollain osa-alueilla sosialidemokraattien linjoja, ovat tasavallan presidentin välit entiseen puolueeseensa puolestaan kirjan mukaan jossain määrin kasvaneet erilleen. 32 16. Eli onko esimerkiksi Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa luotu yhteinen taistelukyky kaikissa oloissa riittävä Suomen turvallisuuden takaaja. Tuoreessa Niinistö-kirjassa esitetään lähteisiin vedoten, että Niinistö kutsui työmarkkinaosapuolet salaisesti Mäntyniemeen aamupalalle ja käytti omaa arvovaltaansa edistääkseen sopimuksen syntymistä. Monella kokoomuslaisella eivät asiat välttämättä ole yhtä hyvin, he huomauttavat. – Niinistö on palauttanut Suomen Paasikiven-Kekkosen-Koiviston-linjalle, Mörttinen siteeraa erästä kirjaan nimettömänä haastateltua henkilöä. Esimerkiksi kuitenkin Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio totesi Ylelle pitävänsä presidentin sekaantumista sisäpoliittisiin kysymyksiin perustuslain hengen vastaisena. Lehtikuva / Onni Ojala. Kirjaa varten on haastateltu nimettömänä ja nimillä Niinistön lähipiiriä, Suomen ulkoja turvallisuuspoliittista johtoa sekä entisiä ja nykyisiä poliitikkoja. Niinistön noustua presidentiksi 2012 esimerkiksi kokoomus ja kirjan erään lähteen mukaan jossain määrin myös Viro saivat pettyä ulkopoliittisesti, kun Suomen Nato-portit eivät avautuneetkaan. – Niinistö laittoi salaisesti kaiken arvovaltansa peliin. Perustuslaissa on määritelty, että presidentillä ei ole valtaa sisäpolitiikassa, johon talouspolitiikka vahvasti kuuluu. Nurmen ja Mörttisen kirja perustuu kaksikon tekemiin haastatteluihin. Presidentti Niinistö on kuitenkin vetänyt Haloseen verrattuna tiukempaa linjaa kautta linjan Suomen suhteessa puolustusliittoon, kirjailijat arvioivat. Ei kertonut edes valtiovarainministeriölle. ELOKUUTA 2018 KIRJAT Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi: Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra Into-kustannus, 323 s. Nurmi korostaakin, kuinka presidentti puhuu liittojen syntyvän tarvittaessa. Tai Tuomioja ainakin sietää Niinistöä paljon paremmin, hän arvioi. – Presidentti todennäköisesti itse sanoo, että sopimus tulisi tehdä ”Suomen edun nimissä”. Näin kirjoittavat toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi maanantaina julkaistussa kirjassaan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. – Syntyi niin sanotusti töpseli seinään -valmius liittyä Natoon, eli olisi tarvinnut hyväksyä enää se 5. – Tähän kietoutuu suomalaisen ulkoja turvallisuuspolitiikan kohtalonkysymys. Mutta kyllä voi sanoa presidentin patistaneen sen puolesta, että työntekijöiden palkkoja ja työvoimakustannuksia leikataan, Nurmi arvioi Demokraatille kirjaansa pohjaten. Mörttinen huomauttaa, miten etenkin Tuomiojan osalta hyvää suhdetta Niinistöön voi jossain määrin pitää mielenkiintoisena ja jopa yllättävänä. Topi Juga Demokraatti Niinistö on palauttanut Suomen Paasikiven-Kekkosen-Koiviston-linjalle. – Tasavallan presidentin ajattelu lähtee siitä, että sopimukset ovat Suomelle se tosiasiallinen turvatakuu. ”Hän on pohjimmiltaan hyvin oikeistolaisia arvoja edustava pikkupolittiseen näppäröintiin taipumusta tunteva karkeakäytöksinen jätkä”, Mörttinen siteeraa Tuomiojan vuonna 1996 päiväkirjaansa tekemää luonnehdintaa Niinistöstä. Railoa on kasvattanut etenkin suhtautuminen sotilasliitto Natoon. Onhan tämä aivan ennenkuulumatonta vallankäyttöä ja osallistumista sisäpolitiikkaan, Nurmi muotoilee. Artikla, Mörttinen tiivistää. – Tuomioja ja Rinne kertovat kirjassa käyvänsä läheisesti keskusteluja Niinistön kanssa, Nurmi kertoo. – Niinistö tekee pesäeroa Natoon myös siitä huolimatta, että on tehty näitä yhteistyösopimuksia esimeriksi Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa, Mörttinen toteaa. – Niinistö pitää sitä Suomelle riittävänä. – Eihän mikään laki voi estää presidenttiä esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen johtajia tapaamasta. Julkisuudessa Niinistö kuitenkin tekee selväksi, että Suomella ei turvatakuita ole. Kirjailijat eivät itse halua ottaa suoranaisesti kantaa siihen, rikkoiko presidentti perustuslakia. Niinistö itse lähipiirissänsä puhuu niistä turvatakuina, Nurmi puolestaan huomauttaa. Niinistö pelasi kiky-peliä Yksi Nurmen ja Mörttisen kirjan mielenkiintoisimmista väitteistä liittyy talouspolitiikkaan ja helmikuussa 2016 allekirjoitettuun kiky-sopimukseen
Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu maakuntavaltuutettu Mikkeli Olen jo 90-vuotias sotaveteraanin leski. Vähäinen raha ja huono ruoka hoitavat loput, niinhän sitä meille sanotaan. Sisäilmaongelmat eivät poistu pelkästään uutta rakentamalla, sillä kuntien-, kaupunkienja valtion käytössä olevia rakennuksia on 2000-luvulla pilattu kiinteistöhuollon virheillä ja huonolla korjausrakentamisella. Vain pieni osa on jäljellä. Uusien tilojen rakentamisessa ei saa olla kiire, sillä epärealistinen aikataulu, huono kilpailutus ja huono rakennusvalvonta heikentävät laatua. Päätös tehtiin hyvin pienessä piirissä, ja eduskuntaa harhautettiin riisutun version hinnalla ja katteettomilla lupauksilla vastakaupoista. ELOKUUTA 2018 Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön Sisäilmaongelmat eivät poistu uusilla rakennuksilla Hätähuuto vanhusten puolesta Sipilä sanoo, että kun suhdanteet paranevat, niin sitten korjataan. Ranskan pääministeri Macron kosiskelee meitä nyt sotimaan Afrikkaan. Tässä on koko elämäni mittaisen työn tulos. Vanha ei ole minkään arvoinen tässä yhteiskunnassa. Ilmatorjunta maksaa vain murto-osan hävittäjien hinnasta, ja liikkuvalle alustalle sijoitettuna aseet ovat vaikeasti tuhottavissa. Olen ollut myyjänä suurimman osan työelämääni. Tilojen käyttäjät tulee ottaa heti alkuvaiheessa mukaan uusien tilojen tilasuunnitteluun. Silloin olivat palkat pienet, joten eläkekään ei ole suuri. Jälkikäteen tehty muutosrakentaminen lisää sisäilmaongelmien riskiä. Hannu Ketoharju Juuka Hornetit eivät lennä ilman Naton tukea, vaikka suomalaisten selvä enemmistö ei kannata järjestön jäsenyyttä. Ne ovat myös täysin meidän omassa kontrollissamme. Ensin hyvä suunnittelu ja vasta sitten toteutus. Sosiaaliturvan jälkeenjääneisyyttä ei ole pystytty korjaamaan, ja työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden ahdinko jatkuu. Olin Helsingissä tavaratalossa töissä, kun palkanlaskija tuli osastolle ja ilmoitti, että kun nyt on tullut kansaneläkelaki voimaan, niin saatte sitten työeläkkeen lisäksi kansaneläkkeen. Lääkkeet ja ruoka sen mukaan, miten rahat riittävät. Tilastokeskuksen mukaan, talojen kosteusvaurioiden korjauskustannukset ovat Suomessa vuositasolla 1,5 miljardia ja terveyskulut 500 miljoonaa euroa. Ammattitaitoinen työn laatua valvova ja työntekijöiden kanssa toimeen tuleva esimiestyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta kiinteistöt pysyvät terveinä. Eikö tässä tilanteessa kannattaisi vakavasti harkita hävittäjähankintaa ja asevarustelun paisuttamista, jottemme tekisi virhearvioon perustuvaa kallista ratkaisua. Nekään eivät ole lentäneet ilman Naton tukea, vaikka suomalaisten selvä enemmistö ei kannata järjestön jäsenyyttä. Se vietiin meiltä. Olemme vuosien ajan eläneet leikkauspolitiikan aikaa, jolloin kaikesta tarpeellisesta on jouduttu tinkimään julkisissa palveluissa. Se johti varuskuntien lakkauttamisiin ja jälkeenjääneisyyteen maavoimien, muun muassa ilmatorjunnan osalta. Jotain tuntuu muuttuneen, kun Suomeen ollaan hankkimassa maailman kalleinta ilmaan nostettua tykistölaitetta, F-35 rynnäkköhävittäjää. distuvat maksut kuormittavat kohtuuttomasti pientä eläkettä saavia. Eversti evp. Älkää valittako. Ainoa yhteydenpito kiinteistönhoitoon ei voi olla tietokoneella tehty palvelupyyntö. Miksi näin. Koneiden ostohinta on 10 miljardia, elinkaarikustannukset 30–40 miljardia ja niiden ohjausjärjestelmä toimii vain myyjän luvalla. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. En olisi uskonut, että näin tarkkaan meiltä putsataan rahat. Asun yksin. Maallikkona joutuu kysymään: Kenen tarpeisiin näitä koneita oikein ollaan hankkimassa. tutkija Pekka Visurin mukaan hävittäjillä ei ole sotilaallista merkitystä maanpuolustuksen kannalta. Sitä aikaa ei tule, aika loppuu. Meillä ei ole aikaa odottaa. Nyt on jatkuvasti korotettu muita maksuja. Pienestä eläkkeestä maksan suhteellisesti enemmän veroa kuin palkansaajat. Tässä mitataan ihmisarvoa. Säästöt henkilöstökuluissa eivät saa olla etusijalla, sillä ylityöllistetty henkilöstö ei ehdi tekemään puhtaan sisäilman vaatimia työtehtäviä. Tilojen ja väliseinien tulee olla muunneltavia, jotta tilat palvelevat mahdollisimman hyvin tämän hetken ja tulevaisuuden tilatarpeita. Olin 16-vuotiaasta työelämässä eläkeikään asti. Hornettien hinta kuitenkin moninkertaistui alkuperäisestä ja söi suhteettomasti puolustusbudjetin varoja. Hyvä, että saa vuokran maksettua. adressit.com/havittajakaupat_ uuteen_harkintaan_-_miljardit_hyotykayttoon. Siksi on syntynyt nettiadressi Hävittäjähankinta uuteen harkintaan – miljardit hyötykäyttöön, jossa vaaditaan avointa keskustelua koko yhteiskunnassa hankkeen tarpeellisuudesta https://www. Onko oikeusvaltio valikoiva. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan 18 prosenttia päiväkodeista ja kouluista sekä 26 prosenttia hoitolaitoksista kärsii merkittävistä kosteusja homevaurioista. Sipilä sanoo, että kun suhdanteet paranevat, sitten korjataan. Sitten vietiin indeksikorotukset. Isoissa päiväkoti-, kouluja hoitolaitosrakennuksissa pitää olla oma puhtaanapitoja kiinteistöhoitopalvelu, joka vastaa päivittäisestä kiinteistönhoidosta. Kuvittelin, että meille yli 80-vuotiaille annettaisiin, mitä meille kuuluu. Hanke näkyy jo Sipilän hallituksen esityksessä kehysbudjetiksi vuosille 2019–2022, jossa vuotuiset puolustusmenot nousevat 2,9 miljardista 4,5 miljardiin. Ilmatorjunnan entinen tarkastaja eversti Ahti Lappi on arvostellut hävittäjähankintaa Ilmatorjuntalehdessä 3/2015 kalleuden ja haavoittuvuuden vuoksi. Näin jopa YYA-sopimuksen kireimpinä vuosina. Unohdetut ihmiset Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä Santino Ambrogio. Terveyteen, lääkkeisiin ja asumiseen kohJo 70 vuotta maamme turvallisuus on perustunut rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan ja uskottavaan, itsenäiseen puolustukseen. Sitä aikaa ei tule, aika loppuu. En olisi uskonut, että näin voi käydä Suomessa. Mutta kuinkas kävikään. Muistamme, kuinka Alexander Stubb oli aikanaan halukas viemään Suomen mukaan Libyan pommituksiin. Kuitenkin sopeutumiseläkkeellä olevat entiset kansanedustajat saavat tuhansia euroja kuussa, vaikka olisivat työelämässä. 33 16. Itse asiassa turvallisuuspolitiikan muutos tapahtui jo Hornetteja hankittaessa 1990-luvun alussa
34 16. Vastaan nyt, että tiedän. Eduskunnan arvovallan saunottajat Todettakoon kuitenkin lohdutuksena, että ei tämä tuorein nuorisosäätiöjuttu kepun mainetta mitenkään haittaa, vahvistaa vain. elokuuta mukaan sellainen asia on Nuorisosäätiö. Urheilulajiemme kirjo on uskomattoman laaja. Tukea siis nopeasti niille maanviljelijöille, jotka ammatikseen viljelevät tilojaan ja asuvatkin niillä. Sellaisessahan ei ylälauteillakaan voi olla häkää. TIMO ROOS timoantero.roos@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.. Oletettavasti Tahko ystävällisin, joskin äänekkäin sanoin arvioisi urheilujohtomme toimenpiteiden, tehon ja asiantuntemuksen laadun. viranomaisille avustusanomuksia tämän uuden mutta erittäin tärkeän lajin järjestön toiminnan mahdollistamiseksi. Se ei ole jättänyt juurikaan mitään laiminlyömättä. Tämä Touho Aalto saa päältään karistaa muiden vaatteiden lisäksi narrin kaavunkin, ennenkuin tällä maalla olisi taas varaa vihreään ministeriin. Kysymyksessä ei voi olla sähkösauna. Ei ole Väyrynenkään vielä viimeistä sanaansa sanonut, vielä löytyy repun pohjalta tavaraa. Siihen mennessä suomalaisten saavuttamien tulosten perusteella olisimme olleet valmiit julistamaan Vuoden optimistiksi sen henkilön, jonka vastuulla viime kädessä oli EM-kisajoukkueemme jäsenten valinta. Viimeisimpiä päästöistään on Seitsemän tähden liikkeen perustaminen. Kävimme tämän keskustelun opettajan kanssa viime viikon loppupuolella. u u u Politiikan kestoviihdyttäjän tärkeässä tehtävässä on jo vuosikymmeniä kunnon korvausta vastaan häärinyt muuan Paavo Väyrynen. Kasvojenpesu ei aivan riitä eikä isokenkäisten siirtyminen sandaaleihinkaan. Saattaisi olla paikallaan reirata lainsäädäntää. Kohta varmaan kerrotaan meille, ketkä ovat ne kuusi muuta tähteä. Lopuksi totesimme opettajan kanssa, että talonpoika on nyt vaikeuksissa, tukitoimet ovat nyt välttämättömiä. Hesarin pääkirjoituksen 1. Jotenkin juuri tässä tuntuisi sopivalta todeta, että persukansanedustaja Huhtasaaren rinnalla sintukansanedustaja Elokin tuntuu yhteistyökykyiseltä älyköltä. Ja joka tapauksessa Paavo kuitenkin on eri luokan poliitikko kuin eräät muut samasta Alkion perimästä julkisuuteen kohottautuneet. u u u Harvoin meillä tehdään jotakin sellaista, joka aika ajoin taas uudestaan pulpahtaisi julkisuuteen. Voi. Sehän on keskustanuorten aikoinaan perustama, sinänsä ilmeisesti hyvään tarkoitukseen, vaan sittemmin joutunut/saatettu koijareiden käsiin kaikkosteltavaksi. Pari persukansanedustajaa on sen nyt todistanut asumalla saunassa siitä hyvän korvauksen eduskunnalta saaden. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, voiko tätä Sipilän ns. Opettaja sanoi, että muun muassa pesäpallon keksijän, laturetkille yllyttäjän ym. Vaikkapa edes sen verran, ettei yleisesti hyväksytyn tavoitteen antaman savuverhon suojissa enää voisi pelata filunkkia eikä lakituvissa vastaisuudessa enää tarvitsisi tällaista likapyykkiä pestä. Ei tämä tuorein nuorisosäätiöjuttu kepun mainetta mitenkään haittaa, vahvistaa vain. Vihreiden puoluejohtajien joukossa oli joskus ihan asiallisiakin miehiä. Maataloutta tuottoisana sijoituskohteena pitävät rahamiehet jääkööt tukeamme paitsi. Ja taas on yksi käsi lisää allekirjoittamassa ao. Totesimme, että kyllä me olemme urheilukansaa. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että suomalaiset ovat saunahulluja. hallitusta kehua edes vähän. Tahko Pihkalan jylisevä mielide olisi nyt mielenkiintoista ja varmaan opettavaistakin kuulla. ELOKUUTA 2018 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Sellaiset, joista voi sanoa, että heidän päähänsä on noussut valta, sinne muiden nesteiden sekaan. Vähän. Kun ulkomailla yhdenkin uuden kilpailtavaksi sopivan toiminnon keksivät, niin hetipä meillä siinä lajissa leivotaan taas lisää suomenmestareita
TUL:n tennismestaruuskilpailuihin ja ay-tennisturnaukseen 25.–26.8. Rity-talon kiinteistön kehittämistä ja kaupunginvaltuuston kokousasioita. Puhetta johtaa toimittaja Risto Kolanen. Iso-Kalliojärvenkuja 3, Kuru. klo 18. 36 16. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Vapaa pääsy. klo 15 Tampereella Hatanpään puiston ruusutarhassa. Puheenvuoroja käyttävät myös Hannele Kerola Espoosta ja JHL:n yhteisjärjestön puheenjohtaja Stefan Loman Helsingistä. Järjestäjät Tampereen Kuntoliikunta ry Taku ja Pirkanmaan Avh-yhdistys ry. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Pirkanmaan Wanhat Toverit. valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma puhuu aiheesta ”Helsingin suunta vuodelle 2019 – talous ja liikenneratkaisut?” yleisölle avoimessa keskustelutilaisuudessa ma 20.8. Perjantaisin klo 10–11 kuusikummun kuntosalilla. klo 15 Tampereella, Hatanpään puiston ruusutarhassa. Tervetuloa rentoutumaan luonnostaan kauniiseen Kuruun ja keräämään voimia syksyyn! . klo 18 Valtakunnallisella Työväentalomuseolla (Hj. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Eino Raunion aukion avajaiset la 25.8. Lähijunaliikenne avautuu kilpailulle. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. ilmoittautumiset ma 20.8. mennessä ilmoittautuminen TUL-100 infotilaisuuteen 23.8. TUL-Tampere. klo 18 HKL:n kesäkodissa Länsi-Ulapanniemessä Lauttasaaressa. Jäsenkokous to 16.8. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Lisäksi pääsemme tutustumaan museon ”Elämää 1918” -kesänäyttelyyn. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Tampereen Työväentalolla. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Kaikki jäsenet joukolla mukaan! LOUNAIS-HÄME . Jorma Raunion kiitos puhe. Ruokailun jälkeen muistellaan menneitä ja tuumataan tulevia. Ruusujen iltapäivä su 19.8. 20100 Turku, turku@pam.fi Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. POHJANMAA . krs. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Täräyttävä!. Miten seudun liikennesolmut aukeavat ja millaisin kustannuksin käyttäjälle. (Eino Raunion poika) Kahvitaroilu työväentalon pilarisalissa ym. Elomaankatu, Riihimäki) Käsitellään mm. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. mennessä raimo.k.parviainen@gmail.com ti 21.8. Kaikki sydämellisesti tevetuloa tilaisuuteen. Vieraana viihdyttää vuoden 2018 kukkaislähettiläs Anitta Ahonen eli IsoA, musiikkia Los Dementitos-yhtye, sellolla ja kitaralla Rasmus ja Kasimir sekä Nota Bene -kuoro, liikuntaesitys Rantaperkiön Iskun tytöt, lekkeripelejä, Ruususeuran neuvontaa, ruusuarvonta ja leppoisaa yhdessäoloa. klo 14 Forssan Työväentalon edustalla. Frs mieskuoro. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. PIRKANMAA . Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Helsingin sos.dem. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Elokuun tapaaminen ma 20.8. Lähiruokalounas puolen päivän aikaan. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Wanhojen tovereiden kuntopiiri on aloittanut jälleen toimintansa, kuusitie 20 Kokkola. Tervetuloa, uudet ja vanhat kuntoilijat. Tule kysymään ja kertomaan mielipiteesi. HELSINKI . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. KANTA-HÄME . Sauna lämmin iltapäivästä alkaen aamutunneille asti. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Ohjelmassa: Aukiosta kertovan laatan (Monumentin) paljastus, Fty:n pj Kaisa Lepolan puhe. ELOKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Seutuliikenne saa uudet vyöhykkeet ja hinnastot. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Tapahtuman järjestävät Lauttasaaren sosialidemokraatit ja JHL-Stadin Demarit. Vapaata keskustelua. . Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Ruusujen iltapäivä su 19.8. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Fty. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä
Mikä eläin elää spiraalissa. 2. Mikä yritys on ensimmäisenä maailmassa rikkonut markkina-arvollaan biljoonan eli tuhannen miljardin dollarin rajan. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raija Taipale-Musto, Espoo. Dev il 6. 37 16. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Milloin ilmestyi ensimmäinen Tarzan-kirja. Pur jea lus 2. Per tti Rau hio 9. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 191 2 (Ta rza n, api nai n kun ing as) 5. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Suu nni sta ja 7. 7. Aas ia. App le 10. 6. 4. Johnny Weissmuller on tunnetuin Tarzan-näyttelijä, mutta mitä muuta. Mikä on Mustanaamion koiran nimi. Uim ari, Wei ssm ulle r voi tti muu n mua ssa viis i uin nin oly mpi akul taa 4. Lib ano n (”K un Hen kes virv oitu kse n vai n sie lu saa nut on, kev äis en kau nis tuk sen se saa kui n Lib ano n”) 3. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. ELOKUUTA 2018 Ristikko 33/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaisu Ristikon 31/2018 ratkaisu: Torstaina 2.8. Mikä nykyinen valtio mainitaan Suvivirren viidennessä säkeistössä. 10. Kuka on eduskunnan hallintojohtaja. 3. Mikä on kaljuuna. 5. 9. Minkä urheilulajin edustaja on Marika Teini. Kot ilo 8. 8. Mikä maanosa on pinta-alalla mitattuna suurin. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1
Isossa roolikirjossa nähdään Kainulaisen ohella mainio otanta 1970-luvun näyttelijöitä, ei kuitenkaan niitä kuluneimpia kasvoja: on ihan viimeisimpiä roolejaan tekevä Toivo Mäkelä, on Olavi Ahonen, Vappu Jurkka, Eila Pehkonen, Asko Sarkola, Irma Seikkula sekä Siunatun hulluuden Rummukais-veljeksinä riemastuttaneet Mikko Nousiainen ja Topi Tuo mainen. ELOKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Liftarit 06.25 Aamu-tv 09.30 Seniorit somessa 10.00–10.48 Grantchester (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Uutisvuosi 12.30 Historian siivillä 13.30 Olenko minä tullut haaremiin 14.30 Haave Bollywoodista 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tanskalaisia DDR:ssä 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Seniorit somessa 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vallan ja rakkauden välissä (16) 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Vakoilun uudet keinot 23.40 Syyttömästi tuomittu (12) 00.30–01.20 The Same Sky – Isku sydämeen (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 16.8. 09.10 Kesäterassi 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Moderni perhe 11.05–12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.00 Grand Designs – unelma-asunnot 15.05 Vajasta lukaaliksi 16.00 Rakas, ostin meille kodin 16.56 Kokkisota 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. SUNNUNTAI 19.8. Siihen mahtuu kaikkea: ylistetty, valtavat katsojaluvut saanut esikoispitkä suomalaisen sielun arktisesta ulottuvuudesta, omapäinen tulkinta suuresta isänmaallisesta sota-aiheesta ja spektaakkeliluokan historiallinen elokuva, josta tuli lähes spektaakkelimainen floppi. Näiden taitajana hän oli toki osoittanut kykynsä jo Toivo Pekkasen teoksiin pohjautuvissa tv-elokuvissaan sekä Aapelin kirjaan perustuvassa tv-sarjassa ”Siunattu hulluus”. Ohjelmassa tutustutaan modernin veiston uranuurtajaan tämän taideteoksen ja sen luomisprosessin kautta. Kukaan kirkon jäsenistä ei kuitenkaan halua mukaan dokumenttiin, ja Theroux kohtaa suoranaista häirintää. Elokuva alkaakin vahvalla hautajaiskohtauksella, joka palauttaa sodan muistot punakaartissa taistelleen talonmies Harakan (Martti Kainulainen ihan parhaimmillaan) mieleen. Aika hyvä ihmiseksi sisältää kaikkea sitä, mitä Mollbergin teatterielokuvissa muuten oli aika vähän näkyvissä: hersyvää komediaa, lämminhenkistä ihmiskuvausta ja pieni on kaunista -ajattelua. Spivet (7) 20.45 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00–01.15 Banshee (16) x 4 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Projektin myötä piirtyy kuva yksityisyyttään raivoisasti vahtivasta kultista, joka tekee kaikkensa tuhotakseen lähtijöiden tai toisinajattelijoiden elämän. Kuvassa Stella (Moira Shearer). Se perustui vapaasti yhdistellen kirjailijanimimerkki Aapelin (Simo Puupponen) romaaneihin ”Pikku Pietarin piha”, ”Pekko, runoilijan poika” ja ”Meidän herramme muurahaisia”, joista viimeksi mainittuun Mollberg oli tarttunut jo elokuvauransa aluksi ohjaamassaan tv-elokuvassa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Pelastavat enkelit 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Top Gear 23.40 Kenen kotona. TIISTAI 21.8. Syntisen laulun ja Tuntemattoman välissä Mollberg ohjasi nyt Teemalla nähtävän, kansankomediaa hienosti uudelleen jäsennelleen pikkukaupunkikuvauksen ”Aika hyvä ihmiseksi”, joka minusta on ohjaajan parasta antia. Nimeämättömän pikkukaupungin (mutta faktisesti Aape lin kotikaupungin) puutalokorttelin arjen iloja ja suruja ja värikkäitä asukkeja kuvaava elokuva on myös hieno peilaus kansalaissodan jälkeiseen ilmapiiriin 1920-luvun sisä-Suomessa. TIISTAI 21.8.. 38 16. 16 17 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Hoffmannin seikkailut (S) Teema & Fem klo 21.45 (Englanti 1951) Runoilijasta ja hänen kolmesta suuresta rakkaudestaan kertova, Cannesissa ja Berliinissä palkittu, nyt ensi kertaa televisiossa esitettävä maaginen elokuva perustuu Jacques Offenbachin oopperaan. O: Michael Powell, Emeric Pressburger. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Lumiukot 07.07 Sanni Sateenkaari 07.23 Ninni ja Nestori 07.40 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.55 Runoja & rusinoita 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas 08.25 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Futisvanhemmat x 2 12.00 Rakkauden koodi 12.30 XL-sukupolvi 13.15 Marja Hintikka Live 14.05 Rouva varapresidentti (7) 14.35 About a Boy (7) 14.55–15.19 About a Boy (7) 15.30 Kummeli (7) 16.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 16.30 Laivakokin matkassa 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Nuori ja ihmeellinen T. 09.10 Kesäterassi 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Moderni perhe 11.05–12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.00 Grand Designs – unelma-asunnot 15.05 Vajasta lukaaliksi 16.00 Unelmarempat 16.55 Pelastavat enkelit 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.35 Isänmaan puolesta (16) 01.40 Arrow (16) 02.30 Rikoksista pahin (12) 03.25–04.17 Maailman kovimmat vankilat NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 LEGO Friends 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Madagascarin Pingviinit 07.20 Vili Vilperi 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 My Little Pony (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00 Wedding Town 10.30– 11.00 Maailman parhaat hupivideot 13.55 Napakymppi 14.55 San Franciscon luksuslukaalit 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Pussikaljaelokuva (12) 22.45 Katastrofin anatomia 23.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.45 Leijonan luola USA 01.45 Ex on the Beach Ruotsi (12) 02.45–03.45 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA&FEM 09.30–12.00 FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Erämaan armoilla 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 14.00 Talo Ranskassa 14.45 Faruza 15.05 Altai 30 päivässä 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.05 Omerta (7) 17.25–19.55 FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Steffi (7) 18.40 ZombieLars (12) 18.57 Keltapaita 19.00 Tieto ja tahto 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 19.55 Kondomin historiaa 20.00–00.25 TEEMA 20.00 Lauluja Utopiasta – Agit Prop 21.00 Kino Klassikko: Yhteiskunnan vihollinen (12) 22.20 Elävä arkisto: Esa-Pekka Salonen 60 v 22.22 One Minute, Maestro 23.35–00.25 Viisi mestaritaloa: Villa Mairea YLE TV1 05.55 Elossa 24h 06.25 Aamu-tv 09.30 Seniorit somessa 10.00– 10.48 Grantchester (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Uutisvuosi 12.30 Historian siivillä 13.30 Takki ja liivit pois 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Villi Japani 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Seniorit somessa 19.00 Vuoroin vieraissa (7) 20.00 Kesäksi kotiin 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Voit luottaa minuun (12) 22.00 SuomiLOVE : SuomiLOVE-päätöskonsertti 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Outlander – Matkantekijä (16) 00.45–01.15 Stugor YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.8. LAUANTAI 18.8. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Bumtsibum 21.00 Alasti-klubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Unstoppable – pysäyttämätön (12) 00.35 Arrow (16) 01.30 Crazy Ex-Girlfriend 02.20 Last Man on Earth (7) x 2 03.15–04.39 Kingi NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 LEGO Friends 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Madagascarin Pingviinit (7) 07.25 Vili Vilperi (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 My Little Pony: lyhäri 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00–11.00 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Tulossa: Toisenlaiset teiniäidit 15.00 Amerikan Gladiaattorit 16.55 Tulossa: Toisenlaiset teiniäidit 17.00 Leijonan luola USA x 2 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Star Wars: Uusi toivo (12) 23.35 Elokuva: Parker (16) 02.00–03.00 Grillit huurussa TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.10 TEEMA 12.00 Kesäkonsertti Schönbrunnista 13.20 Levyt ja valokuvat 13.50 Elävä arkisto: Esa-Pekka Salonen 60 v 13.51 One Minute, Maestro 15.05 EP Salonen 50 v: Miehen tie 15.55 17.10 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.25–19.55 FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Perilliset (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Mukavuuslaitoksen historia 20.00–00.46 TEEMA 20.00 Esa-Pekka Salonen juhlakonsertti kansallisooppera: Helsingin juhlaviikot: E.-P. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Elämänmenoa pikku-Pietarin puukorttelissa Kino Suomi: Aika hyvä ihmiseksi Yle Teema klo 21.55 Aika hyvä ihmiseksi -elokuvan hienossa näyttelijäkaartissa nähtiin muun muassa viimeisiä roolejaan tehnyt Toivo Mäkelä sekä Eila Pehkonen ja Vappu Jurkka (oikealla). 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.06 Mohvelit 07.11 Touhukkaat 07.34 Nalle 07.40 Tiketi Tok 07.53 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.05 Simo 08.11 Vilkki Ankka 08.27 Galaxi 08.28 Pertti ja Purtti (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Futisvanhemmat x 2 12.00–13.00 Lapsuuteni väkivallan varjossa 13.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.00 Jotunheimenin paimenet 14.35 About a Boy (7) x 2 15.30 Kummeli (7) 16.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Levottomat sydämet (7) x 2 19.50 Marja Hintikka Live 20.40 Siskonpeti: Aika (12) 21.05 Villi kortti 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Bates Motel 22.50–00.50 The Promise (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Theroux ja skientologia Yle TV2 klo 22.10 Louis Theroux perehtyy skientologiaan. Salonen 60 v 22.00 Kino Tulio: Sensuela (16) 23.45–00.46 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) Rodin ja Helvetin portti Teema & Fem klo 20.00 Helvetin portit -veistossarja oli kuvanveistäjä Auguste Rodinin mestariteos, jota hän työsti kuolemaansa asti. S. Rauni Mollbergin ailahteleva elokuvaura tiivistyy pitkälti triangeliin ”Maa on syntinen laulu” (1973), ”Tuntematon sotilas” (1987) ja ”Ystävät, toverit” (1990)
06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.29 Martta puhuu 07.53 Tilkkupeiton tarinoita 07.57 Petteri Kaniini 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Otso ja sopulit (7) 09.08 Karvinen (7) 09.20 Peter Pan (7) 09.43 Esteitä ja ylityksiä 09.52 Råtta Booris 10.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) x 6 13.00 Satuhäät 13.50 Lofoottien kalamestari 14.50 Luontoretkellä: Lohi kutee 15.25 Peltsin kova vuosi 15.53 Peltsin kova vuosi 16.20 Peltsin kova vuosi 16.48 Peltsin kova vuosi 17.20 Villi kortti 18.10 Sohvaperunat 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kummeli Alivuokralainen (7) 21.00 Kuokkavieraat (12) 23.05–00.25 Juoppohullun päiväkirja (16) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita 09.20 Alvin ja pikkuoravat (7) 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia (7) 10.30 Eläintarhan pikkupennut 11.00 Eläintarhan pikkupennut 11.30 Täydellinen kesä 12.00 Täydellinen kesä 12.30 Täydellinen kesä 13.00 Siskot 14.00 Näe minut 15.00 Puolisot syynissä 16.00 Myytinmurtajat 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Kokkisota 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Elokuva: Äkkilähtö (12) 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Pimeys (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Moderni perhe 01.30 Moderni perhe 01.55 Moderni perhe (7) 02.25 Pop’n’Roll 03.20 Stadi vs. (16) 23.30 Isänmaan puolesta (12) 00.40 Salvation (12) 01.35 Arrow (16) 02.30–05.10 NCIS: New Orleans (16) x 3 NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 LEGO Friends 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit 07.50 My Little Pony -lyhäri 07.55 Peukaloisen retket (7) 08.10 Vili Vilperi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00–11.00 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.55 Suomen hauskin tavis 14.50 Vain elämää 16.20 Huvila & Huussi 17.20 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 ja kuoleman katse (16) 23.40 Katastrofin anatomia 00.40 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 01.40 Leijonan luola USA 02.40 Ex on the Beach Ruotsi (7) 03.40–04.40 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Riistametsällä 10.00 Huutokauppakesä 11.00 Liberty (12) 12.00–17.00 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Esa-Pekka Salonen 60 v 12.01 One Minute, Maestro 13.15 Esa-Pekka Salonen juhlakonsertti kansallisooppera: Helsingin juhlaviikot: E.-P. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tuntematon perillinen: Sisko joka katosi 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Sisällä 20.45 Dok: Ulkosaariston uskomaton Dora 21.45– 23.35 Elokuva: Ådalen 31 (12) YLE TV1 05.55 Toisenlaiset frendit 06.25 Aamu-tv 09.30 Seniorit somessa 10.00– 10.48 Grantchester (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Parasta vanhustenhoitoa 13.30 Härmästä poikia kymmenen (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Seniorit somessa 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Huippuvuorten vesillä 20.00 Liftarit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Valkoinen prinsessa (16) 22.25 Motherland – äitien sota (7) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25–00.15 Prisma: Kyllä lääkäri tietää YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.8. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Näe minut 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 06.52 Humps 07.00 Ludovic 07.13 I-hah-haa 07.18 Rikke 07.23 Kikattava Kakkiainen 07.30 Sasu 07.41 Noksu 07.46 Riku ja Rami 07.57 Kaapo 08.23 Galaxi 08.24 Aappo ja Tööt 08.31 Tenavat (7) 08.39 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Futisvanhemmat x 2 12.00 Perhe, joka riskeerasi kaiken 12.45 Cherrie – ulos pimeydestä 13.05 Royn täytyy selvitä 14.05 Satuhäät 14.55 Norjan kovin 15.35 About a Boy (7) 15.55 About a Boy (7) 16.30 Uusi päivä 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Siskonpeti: Ihmisluonto (7) 19.30 Studio Julmahuvi (7) 20.00 Uusi päivä (7) 20.30 Catastrophe (12) 21.00 Parayleisurheilun EM 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.45– 00.35 Kim Dotcom – Caught In The Web MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Moderni perhe (7) 10.35 Täydellinen kesä 11.05–12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Nigellan keittiössä 13.30 Koko Suomi leipoo 14.25 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Maajussille morsian 16.30 Näe minut 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Cheek 23.15 YleXPop 2018: Aleksanteri Hakaniemi 23.45–00.05 Kioski Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 16.35 Stadi vs. 39 16. 13.30 Jotunheimenin paimenet 14.00 Rakkauden koodi 14.30 About a Boy (7) x 2 15.15 Bollywood Style Finland 15.30 Kummeli (7) 16.00 Laivakokin matkassa 16.30 Kielletyt koirarodut 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Studio Julmahuvi (7) 19.30 Hyvää seksiä (12) 19.45 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.00 Uusi päivä 20.30 Siskonpeti: Ihmisluonto (7) 21.00 Parayleisurheilun EM 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Marja Hintikka Live 22.50 Rouva varapresidentti (7) 23.20 Banshee (16) 00.15 Jalkojen välissä – miesten ajatuksia x 6 00.45–01.40 Tyger tutkii: Seksismi MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. ELOKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Elossa 24h 09.35 Jääkauden jälkiä 10.00 Uutiset 10.05 Avara luonto: Villi Patagonia 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 RSO Musiikkitalossa 13.15 Runde – lintusaari 13.40 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Komisario Lewis (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Vuoroin vieraissa (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Stugor 18.45 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Myrskyn jälkeen (12) 22.15 Komisario Montalbano (12) 00.05–00.35 Kesäksi kotiin YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.8. (12) 23.35 Pukumiehet 00.30 Billions (12) x 2 02.50 Arrow (16) 03.45–04.40 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 LEGO Friends (7) 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit (7) 07.50 My Little Pony -lyhäri 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Vili Vilperi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00–11.00 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 San Franciscon luksuslukaalit 16.00 Wedding Town 16.30 Huvila & Huussi 17.30 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 vaaran vyöhykkeellä (16) 23.40 Katastrofin anatomia 00.40 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 01.40 Grillit huurussa 02.40 Ex on the Beach Ruotsi (7) 03.40–04.40 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Dok: Ulkosaariston uskomaton Dora 10.00 Entisöity Eidsvollin kartano 10.30 Koiramies kiertää Islantia 11.00 Tuntematon perillinen: Sisko joka katosi 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Operaatio Alaska 13.10 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 14.10 Palio: Sienan ritarit 15.40 Punklandia 16.25 Syötävän hyvä Espanja 17.05 Äidit 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.02 TEEMA 20.00 Rodin ja Helvetin portti 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla 21.55–00.02 Kino Suomi: Aika hyvä ihmiseksi (12) YLE TV1 05.55 Toisenlaiset frendit 06.25 Aamu-tv 09.30 Seniorit somessa 10.00–10.48 Grantchester (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Parasta vanhustenhoitoa 13.30 Riihalan valtias (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 Suomi on suomalainen 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Seniorit somessa 19.00 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Same Sky – Isku sydämeen (12) 22.25 Lopun alku (12) 23.20 Uutiset Uutis-Suomi 23.30 Uutiset 23.35 Oddasat 23.50–00.35 Ulkolinja: Vakoilun uudet keinot YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.8. 09.10 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Moderni perhe 11.00–12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Nigellan keittiössä 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.35 Kenen kotona. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.33 Planeetta Kosmo 07.47 Uula ja Kuu 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Oktonautit ja arktinen seikkailu 08.46 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.19 Late Lammas 09.27 Villien Toiveiden Virasto 09.34 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 10.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) x 3 11.30–12.18 Sohvaperunat 12.30 Siskonpeti: Aika (12) 12.55 Overwatch World cup: TPE -FIN 13.45 YleXPop 2018: Nelli Matula 14.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 15.00 Kummeli (7) 15.26 Kummeli (7) x 7 18.30 Rallicrossin SM: Jalasjärvi 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Peltsin kova vuosi 19.40 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.00 Maailman nopein mies 21.00 Kohteessa: Hong Kong 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Theroux ja skientologia 23.45–00.10 Girls (16) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat (7) 09.35 Kuninkaallinen akatemia (7) 10.00 Eläintarhan pikkupennut x 2 11.00 Eläintarhan salaisuudet 12.00 Kokkisota 13.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.00 Timanttiliiga Highlights 15.00 Top Gear 16.05 Kauhukeittiö 17.05 Ex-Onnelliset (7) x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Vedetään hatusta 20.00 Suomen paras palomies 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Vares – Uhkapelimerkki (12) 23.30 Sääntö-Suomi 00.25 Antti Holma ja maastamuuttajat 01.20 Pukumiehet (7) 02.10 Moderni perhe x 2 03.05–04.55 Kallista kipua (7) x 2 NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City (7) 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Blues x 2 07.10 Madagascarin Pingviinit (7) 07.35 My Little Pony (7) 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Sonic Boom (7) x 2 08.35 K3 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Suomen hauskin tavis 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Superpesis LIVE: 16.00 Pientä pilaa 16.10 Elokuva: Minisankarit – Ruohonjuuritasolla (7) 18.00 Maailman parhaat hupivideot 18.30 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 19.30 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Beck: Herran nimeen (16) 23.00 Gordon Ramsay ja kokaiini (12) 00.00–02.00 Katastrofin anatomia (7) x 2 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 BUU-klubben 09.00 Ystäväni Marlon (7) 09.13 Minun kaksi perhettäni 09.28 Steffi (7) 09.40 ZombieLars (12) 09.55 Keltapaita 09.56 Mysteerisaari (7) 10.06 Pax maan kamaralla 10.20 Tappiset 10.22 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Kino: Viiltävä totuus (12) 13.40 Fellmanin pelto (7) 14.05 Live: Big Weekend 2017, osa 2/2 15.05 Ernest Shackleton Loves Me 16.35 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.26 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Huutokauppakesä 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Liberty (12) 20.50 Uudista minut 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.26 Dok: Katkeraa viiniä YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Seniorit somessa 10.00– 10.48 Grantchester (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Liftarit 12.20 Ikivanha tunturi 12.50 Stavanger-aluksen viimeinen matka 13.30 Isäntä soittaa hanuria 14.45 Arkistokuvia: Oman kodin omistajaksi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Myrskyn jälkeen (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Seniorit somessa 19.00 Historia: Rasputin 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Oleg ja sodan äänet (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00–23.55 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.07 Neljä nenää 07.17 Tinga Tinga 07.31 Astroset 07.43 Puutarhan tonttu 07.52 Pingu 07.58 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Futisvanhemmat x 2 11.55 XL-sukupolvi 12.50 Miksi kala syö. Lande 21.00 Kenen kotona. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Kenen kotona. Lande 04.15–05.10 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City (7) 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Blues x 2 07.10 Madagascarin Pingviinit (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 10.00 Hauskat kotivideot 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.00 Pientä pilaa 12.10 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.10 Leijonan luola USA 14.10 Leijonan luola USA 15.10 Leijonan luola USA 16.10 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 17.15 Elokuva: Up – kohti korkeuksia (7) 19.10 Elokuva: Toy Story – Leluelämää (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Die Hard – Koston enkeli (16) 23.40 Elokuva: Empire State (16) 01.35–03.35 Katastrofin anatomia (7) TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Tiettömän taipaleen takana 10.00 Tieto ja tahto 10.30 Vanhasta uudeksi kierrätysvinkkejä 11.00 Jätämme jäähyväiset: Albatrossit 11.30 Mysteerisaari (7) 11.40 Pax maan kamaralla 11.53 Tappiset 11.56 Bon 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Mustasukkaisuus (12) 13.30 Sinatra: All or Nothing at All 14.30 Mercur (7) 15.10 The Rolling Stones: Olé, Olé, Olé! 16.50 Levyt ja valokuvat 17.25–20.00 FEM 17.25 Hyvinä ja huonoina päivinä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ollaan kuulolla 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Anjan matkassa 20.00–00.57 TEEMA 20.00 Glen Campbell: I’ll Be Me 21.45 Hoffmannin seikkailut 23.55–00.57 Live: Big Weekend 2017, osa 2/2 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 09.00 Uutiset 09.05 Katoava Pohjola: Valaanpyytäjien valtio 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Dokumenttiprojekti: Tokasikajuttu (7) 12.45 Matematiikan taikaa 13.00 Historia: Prinssi ja intiaanipäällikkö 14.00 Liftarit 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05–16.38 SuomiLOVE-päätöskonsertti 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kennedyt (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Monimuotoinen Ranska 18.45 Myrskyn jälkeen (12) 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Syyttömästi tuomittu (12) 22.50–00.40 Sota tietoverkossa (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.8. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Moderni perhe (7) 10.35 Täydellinen kesä 11.05–12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Nigellan keittiössä 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.35 Selviytyjät 16.30 Kenen kotona. Cyber (12) 23.35 Ulosottomiehet 00.30 Billions (12) x 2 02.50 Arrow (16) 03.45–04.40 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 LEGO Elves (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit 07.50 Disney esittää: Avalorin Elena 08.10 Vili Vilperi (7) 08.25 Sonic Boom 08.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00–11.00 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.55 Hauskat kotivideot 15.00 San Franciscon luksuslukaalit 16.05 Wedding Town 16.40 Huvila & Huussi 17.40 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 ja lupa tappaa (16) 23.40 Katastrofin anatomia 00.40 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 01.40 Leijonan luola USA 02.40 Ex on the Beach Ruotsi (7) 03.40–04.40 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Ruokamakasiini 09.48 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Stadi vs. Lande 17.35 Kaappaus keittiössä 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Salonen 60 v 15.15 Tulossa: Tallinnan pimeys 15.20 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.15 Syötävän hyvä Espanja 17.00–23.35 FEM 17.00 Anjan matkassa 17.10 Vem vet mest. 06.53 Viljami 06.58 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.20 Killen kimppakyyti 07.31 Lasten Suomi 07.39 Pusse 07.52 Askarrellaan 07.58 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Futisvanhemmat x 2 12.00 Laivakokin matkassa 12.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.10 Satuhäät 14.00 Lofoottien kalamestari 15.00 Siskonpeti: Ihmisluonto (7) 15.30 About a Boy (7) x 2 16.10 Kioski Show 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kimmo (7) 19.30 Peltsin kova vuosi 20.00 Uusi päivä 20.30 Studio Julmahuvi (7) 21.00 Parayleisurheilun EM 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 22.10 Jare vs. 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Tanskalainen maajussi 11.30 Kulutustavaratarkastajat 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.10 Taiteen maantiede: Ranska 14.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 15.00 80-luku: Minä olen muistanut 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.45 Levyt ja valokuvat 17.25–20.00 FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Erämaan armoilla 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.15 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.10 Altai 30 päivässä 22.00 Huuto syvyydestä (12) 23.00–00.15 The Show of Shows (12) 18 19 20 21 22 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
Kemppaisen ennen kisoja väläyttämä 3–4 mitalin tavoite kääntyi Berliinin pettymysten jälkeen puheeksi pitkän aikavälin tavoitteista – näin aina kun menestystä ei herunut. 15.50 Äänitarina. Mun luonto TIMO SPARF SUOMEN URHEILULIITON VALMENNUSJOHTAJA Jorma Kemppainen liittyi urheilujohtajien pitkään ja velvoittavaan historiaan täydelliseksi limboiluksi päättyneiden Euroopan mestaruuskilpailujen jälkeen. Pariisin testamentit. 11.00 Laulun paikka 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Saako luonnon tuhoutumista surra. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10 –06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa professori emerita Kaisa Häkkisen elämästä 08.50 Musiikin liepeillä: kääntäjä 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Ihmisen paras ystävä – katsaus robottien elämään, 1/4 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Syötävät sävelet: Clara Schumann, suolaista ja makeaa 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Musiikkikamari 13.00 Kotikäynti Iiron pianohuoneessa: Mitkä ovat kuolemanjälkeiset mahdollisuuteni, Hilkka Olkinuora. Enkeli 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu, utiset tasatunnein 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulun arkistoerikoinen – Puutavarakauppias Mitrofan Beljajevin salongissa 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00 Uutiset ja sää Yle radio 1 16.8.–22.8.2018 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Risto ja Jenni pyhimysten jäljillä 14.35 Pyhimysmusiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – viikkokatsaus latinaksi 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I/79 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Musiikkia ennen illan konserttia 20.00 Helsingin Juhlaviikot 2018: E-P Salonen 60 vuotta 21.40 Kivisiä kertomuksia. Sataa puolikkaan korvatulpan kokoisia rakeita, riekkuvat rummutellen peltien kimpussa. Pilvi kylvää jyviään jo kauempana ja paljastaa takaansa sateenkaaren. Selkäni takana oleva kivijalka on mietteitä ja sydäntä kuunnellen valitussa paikassa. On tähän mahtunut jalkapohjien painalluksia, tuliterin patiinein, savisin jatsarein ja variksensaappainkin, kevään kepeästi ja musertavan raskaasti. Niistäkin viimeinen, sinänsä hieno miesten pikaviestijoukkueen kuudes sija Suomen ennätysajalla heltisi protestin ja useammankin kilpailijan hylkäyksen ja keskeytyksen avustuksella. Mihin he sitten menivätkään – tuuleen ja maahan, kaihoon kai. 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I/78 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 René Papen lied-ilta Schubertiade-festivaalilla 20.30 Griegin säveliä 21.45 Kootut selitykset: Karyatidi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: Katja Solla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Aikamme suomalaista musiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kivisiä kertomuksia. ELOKUUTA 2018 007443-1833 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu, uutiset tasatunnein 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Ammoisista ajoista asuttu piha on kuitenkin jäljellä. Asiallista on kysyä, onko niin surkeaa tulosta olemassakaan, mikä saisi suomalaisen urheilujohtajan kuittaamaan ulos lähimmän palkanmaksutoimiston kautta. 13.50 Kuuluttajan vieras: Katja Solla 14.00 Viaton viisikymmenluku 14.50 Arkisto: Radiokommelluksia 15.00 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, 2/12 15.20 Etnohetki 15.30 Kivisiä kertomuksia. 22.40 Radio 1 soi 22.55 Äänitarina. 40 16. Francois Couperin 350 vuotta 21.30 Elokuisen illan säveliä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Istun autossa radion kanssa. Saarnet, vaahterat ja kuuset ovat jykevöityneet kauan viimeisten asukkaiden lähdön jälkeen. Tässä on kotoisaa. Silokalliot, puut ja ruohikot ympäröivät sitä tavalla, jolle trendimarkkinoilla on annettu nimitys feng shui. Radion vieressä pitäisikin aina olla muistiinpanovälineet, jotta elähdyttävien esitysten nimet ja tekijät eivät pääsisi painumaan pään pehkuihin jo kohta täällä poikettuaan. Näemmä ei, koska pyöreää nollaa on mahdoton alittaa. Selittelyn mestareita Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN. Olen ollut täällä usein. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Kootut selitykset: Tempera 18.10 Musiikkia parrasvaloista 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I/82 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 BRQ Vantaa: La Francoise. Yhtä, kuvassa näkyvää, huussin, puuvajan ja varaston pömpeliä lukuunottamatta muut rakennukset on purettu. Kemppaisen valvontavuorolla tuloksena oli kaikkien aikojen härmäläinen mahalasku EM-karkeloissa: kotiin tulemisina nolla kappaletta arvometallia ja kolme vaivaista pistesijaa. Kehityksen esteeksi Kemppainen ei omien sanojensa mukaan aio asettua, mutta kehityksen tieltäkään hän ei ole valmis astumaan. Kauempana on suuri ruokakellari lepakoiden kotina. Enkeli 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauan tain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kotimainen konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Risto ja Jenni pyhimysten jäljillä 07.37 Pyhimysmusiikkia 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Television tiiliskivet: Kyllä Jeeves hoitaa 08.45 Musiikkia parrasvaloista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Puijon kirkon kellot 10.00 Jumalanpalvelus Puijon kirkosta 11.00 Katolinen messu Pyhän Henrikin katedraalista 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Minttu Mustakallio 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Kesäklassinen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Kotimaisia kohtaloita 3/3 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa professori emerita Kaisa Häkkisen elämästä 18.00 Radio Variaatio: Småland 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazz klubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu, uutiset tasatunnein 09.05 Muistojen bulevardi 10.55 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Parhaita Välilevyjä: Vastakkainasettelun aika 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Television tiiliskivet: Pimeyden ytimessä – vainoharhan valio 13.40 Musiikkia parrasvaloista 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.15 Viikon luontoääni: susi 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I/80 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kotimaisia kohtaloita 3/3 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu, uutiset tasatunnein 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Syötävät sävelet: Brahms ja Punaisen siilin gulassi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Prahan kevät ei unohdu 13.40 Tsekkiläistä musiikkia 14.00 Kadonnutta pianoaikaa etsimässä 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Ihmisen paras ystävä – katsaus robottien elämään, 2/4 17.30 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, 2/12: Selvännäkijän vastaanotolla 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I/81 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla: Leonard Bernstein 100 vuotta 21.00 Glenn Gouldin ja Leonard Bernsteinin Beethoven-levytys 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkia parrasvaloista 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu, uutiset tasatunnein 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Metropolitan-vierailu 1983 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kotikäynti Iiron pianohuoneessa: Voiko virassa oleva ihminen olla luova, Eriikka Maalismaa. Maailmassa on hienoa uutta ja vanhaa musiikkia, kovin niukalti sitä kuitenkin meille liirumlaarumin seassa esitellään