Demokraatti 16.9.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vakava uhka näyttää vielä arkiselta. MUUTOS 16.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_16092021_001.indd 1 8.9.2021 11.51. PAL.VKO 2021-39 00 74 43 -2 11 6 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 21 / 16 . sy ys ku ut a KÖYHYYS Kun arki musertuu URPILAINEN Kriisit vahvistivat EU:ta TYÖELÄMÄ Poliitikkojen näppejä polttelee Tässä on TEEMA: IImaston lämpenemisen huomaa jo Suomessa
de_16092021_002.indd 1 7.9.2021 9.30. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some Energiaa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Tukiviidakkoon voi eksyä. 3 Demokraatti 16 /2 1 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16. SYYSKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 22 14 31 TYÖMARKKINAT KÖYHYYS KOMISSAARI Puolueilla on vahvat jakolinjat suhtautumisessa työelämään. Suomi tarvitsee lisää EU-etukenoa. de_16092021_03.indd 3 9.9.2021 10.57. IHMINEN POLITIIKKA ILMIÖ Perusturvan pitää olla enemmän kuin vain materiaalista selviämistä
26 OLAF SCHOLZ Yllättäjä 34 SANNA KAJANDER-RUUTH Laman kirjuri + TEEMA Ilmastonmuutos 53 5 6 8 11 12 14 21 22 26 31 34 40 41 42 46 48 50 51 63 64 72 73 74 de_16092021_04.indd 4 9.9.2021 9.34. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. Niemi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 30.9. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 16 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Voiton puolella Viikon kuva: Märkä muutos Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Marko Piirainen D-analyysi: EU-jänkkäämistä D-ilmiö: Mannerlaatat liikkuvat Alastalon salissa: Metsä vastaa EU: Etukenoa EU-suhteeseen Saksa: Demarien vaaliyllätys Köyhyys: Kun hätä on aina läsnä Kuvataiteet: Kaunista ja rujoa Elokuvat: Keksityn kielen varassa Kirjat: Sydän syrjällään Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Pureva satiirikko Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Miia Järvi IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sanna Kajander-Ruuth Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Mari K. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Laman lapset ja nuoret kokivat jääneensä yksin
Jotkut ovat kapinoineetkin inhimillisesti ymmärrettävästi, kun yllättäviä käänteitä on tapahtunut. Valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista luovutaan kokonaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun kaikilla rokotusten kohderyhmään kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta. Murehdittavaa riittää, kun murehtii. Kaikki eivät rokotetta halua, ja valinta on heidän. Sekin pitää tunnistaa ja tunnustaa. Sekin on syytä tunnustaa. de_16092021_05.indd 5 8.9.2021 16.54. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Koronaan kuolleita on Suomessa vain noin tuhat. Rajoituksilta rajoitusten perään. Tahtotila on siis selvä, vaikka konkretia on osin auki. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi eikä sen pidä rajoittaa suuren enemmistön normaalia elämää määräänsä enempää ainakaan uppiniskaisen vähemmistön vuoksi. Jokainen päättää omasta elämästään, aikuinen omalla vastuulla. Strategian toimeenpano alkoi välittömästi. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Voiton puolella, ehkä Pääkirjoitus JOKAINEN PÄÄTTÄÄ OMASTA ELÄMÄSTÄÄN, AIKUINEN OMALLA VASTUULLA. KAIKKI EIVÄT ole pärjänneet koronan keskellä yhtä hyvin, eikä kaikkia ole kohdeltu tasapuolisesti. Suomen talous puuskuttaa lähes ilmiömäisesti ja työllisyysaste on korkeaa luokkaa. Silti aika harva tohti ennustaa puolitoista vuotta sitten, että avain ulos pandemiasta, rokotteet, olisivat näin pitkällä vain noin 18 kuukautta kriisin alkamisesta. Mikä tiedeyhteisön voitto. Uuden koronastrategian lähtökohtana on se, että yhteiskunta pidetään auki eikä valtakunnallisia rajoituksia jatkossa ole. Tapahtuma-alalla tuskin kukaan on voinut ennustaa kriisin aikana varmasti, minkälaisen tilaisuuden missäkin saa järjestää tiettynä aikana joskus tulevaisuudessa. Harva kansalainen osaa selittää eroa. Hallitus ilmoitti viime viikolla odotetun uutisen. Vaikka äänekkäitä kriitikoita kuuntelemalla voisi muuta luulla, Suomessa asioita on hoidettu pääsääntöisesti erittäin onnistuneesti. Toisaalta tilanne on suuressa kuvassa häkellyttävän hyvä. Yritysten konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia. Näin voisi olla jo lokakuun puolivälissä, jos kaikki menee hyvin. Helsingin Juhlaviikot peruuntui viime tingassa, maan suurin elokuvafestivaali Rakkautta ja anarkiaa taas järjestetään pääkaupungissa vain kuukautta myöhemmin. K oronakriisin aika on tuntunut monesta tuskallisen pitkältä ja liki loppumattomalta kärsimystieltä
6 Demokraatti V iik on ku va G et ty Im ag es / A FP , D av id D ee D el ga do de_16092021_06.indd 6 9.9.2021 11.37
de_16092021_06.indd 7 9.9.2021 11.37. 7 Demokraatti ELÄMÄN JA KUOLEMAN KYSYMYS. Bidenin mukaan nyt tarvi taan historiallisia investoin teja ilmastokriisin tehokkaa seen torjuntaan. Myrskyn arvioidaan aiheuttaneen kymmenien miljardien dol larien tuhot. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden totesi, että ilmastonmuutoksen voimistamien sään ääriil miöiden ja niiden aiheutta mien tuhojen torjunta on maalle ”elämän ja kuoleman kysymys”. Esimerkiksi Manhat tanilla satoi tunnissa vettä 80 millimetriä. Hirmumyrsky Ida sekoitti elämän eri puolilla Yhdys valtoja
– Työmarkkinatilanne on riittävän vaikea ilman poliitikan välihuutojakin. Työmarkkineuvottelut ovat parhaillaan menossa vientialoilla. JORMA MALINEN TWITTERISSÄ Tässä tilanteessa on mahdotonta ymmärtää UPM:n halua murtaa yhteiskuntaan ennakoitavuutta ja vakautta luonut neuvotteluja sopimusjärjestelmä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi Twitterissä, että puolueet osallistuvat jo tulevaan työmarkkinakierrokseen. Täytyy varmaan jäädä odottamaan päänavausta sieltä ennen kuin omia neuvotteluja käynnistetään, Aalto tviittasi. Eli liittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla on iso merkitys. Suomen maatalouden kasvihuonepäästöt eivät ole vähentyneet 20 vuoteen. Sitä varten on omat sopimusjärjestelmät ja partit, Fjäder kirjoittaa. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on samoilla linjoilla. euroa. Sopiminen on aina parempi vaihtoehto kuin sotiminen. UPM linja siitä, että toimihenkilöille on tarjolla vain yksilöllisiä, yrityksen sanelemia sopimuksia on paluuta aikaan liki sata vuotta sitten. Tämän toivoisi myös loimaankassalaisten ja muiden liittoihin kuulumattomien muistavan. JARKKO ELORANTA TWITTERISSÄ de_16092021_08.indd 8 8.9.2021 16.40. – Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puolueet osallistuvat aktiivisesti tulevaan työmarkkinakierrokseen ja ilmeisesti nousevin huudoin. Paperiliitto arvioi, että tämä merkitsisi vähintään kolmanneksen pudotusta työntekijöiden palkkoihin. Jos sopua ei löydy, on UPM:n uhannut järjestää työehdot ilman työehtosopimuksia – eli työaikalainsäädännön sekä UPM:n henkilökohtaisten sopimusten ja käytäntöjen mukaan. ANTTI PALOLA TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ UPM teki palveluksen ammattiliitoille, kun se ajaa liiketoimintakohtaisia neuvotteluja syksyn sopimuskierrokselle. Hoitoalojen neuvottelut alkavat ensi keväänä. Politiikan on syytä pysyä pois sopimuspöydistä ja työmarkkinajärjestelmästä. Vuosina 2014–2020 Suomessa käytettiin maatalouden ympäristötoimiin PUOLUEET OSALLISTUVAT AKTIIVISESTI TYÖMARKKINAKIERROKSEEN JA ILMEISESTI NOUSEVIN HUUDOIN. Nyt malttia ja työrauhaa käynnissä oleviin ja tuleviin neuvotteluihin, hän tviittasi. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vastasi Riku Aallon tviittiin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kiitos UPM! Sari Sairaanhoitajan paluu V IIK O N LU KU 1,6 mrd. – Huomasin saman. Tämä on kuin uusinta vuodesta 2007, jolloin kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -vaalikampanja räjäytti palkankorotuskierteen. YLE KERTOI viime viikolla kansanedustajille tehdystä kyselystä, jossa 115 vastanneesta edustajasta 70 kannatti hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille. Nyt työnantajilta näyttääkin puuttuvan rohkeutta solmia sopimuksia
SUOMI AIKOO panna täytäntöön Euroopan unionin direktiivin, joka suojaa epäkohdista ilmoittajaa. – Suomi on tekemässä erittäin huonoa ratkaisua. Mitäs sitä suotta neuvottelemaan työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta, ihmettelee Demokraatin väki. Olethan myös vaatinut työajan pidentämistä ja todennut työehtosopimusjärjestelmää turhaksi. Sen perusteella ay-liikkeen vahvuudella ei ole selkeää yhteyttä kilpailukykyyn tai suoriin ulkomaisiin investointeihin. Lain ulkopuolelle ollaan Suomessa jättämässä sosiaalija terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus. Jo nyt työntekijät kokevat, ettei epäkohdista ilmoittaminen ole ollut aidosti mahdollista, sillä työntekijöihin on kohdistettu vastatoimia. Noutajalla uhkailun sijaan ehkä kannattaisi miettiä koko henkilöstön läpi menevää ohjeistusta ja siihen liittyvää koulutusta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari JOE JAWID USA:n ilmasiltakauppias Kabulin ilmapallokauppias Hyvät Hese-johtajat, johtamanne Hesburger näyttää nuorille huonoa esimerkkiä työelämästä. Selvityksen mukaan ay-liikkeen toiminta vähentää myös köyhyyttä, kun ammatillisen järjestäytymisasteen noustessa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten osuus vähenee. Mutta ehkä tuollainen villin lännen tyyli sopii paremmin yritykseenne. Hänen mukaansa lakiehdotus on sekava, koska se takaa väärinkäytöksistä ilmoittavalle suojelua vain tietyissä laissa määritellyissä asioissa. Se huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sanoit A-studiossa, että noutaja tulee väärin toimiville esimiehille. de_16092021_08.indd 9 8.9.2021 16.40. Hyvä Hesen hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela, avasit ilmiantolinjan, eli työntekijät voivat olla väärinkäytöksistä sinuun yhteydessä 24/7. Lakiehdotus heikentää ilmoitusvelvollisuuden toteutumista ja epäkohtiin puuttumista, Suomen lähija perushoitajaliitto Superin Silja Paavola sanoo. Ei kuulosta erityisen vastuulliselta, vaikka tätä sanaa olette käyttäneet toiminnastanne. Muun muassa Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puhuu suoraan piittaamattomuudesta työlainsäädäntöä ja työehtosopimusten määräyksiä kohtaan. Muussa tapauksessa on todennäköistä, että työntekijät eivät tule tekemään ilmoituksia. Selvityksessä tarkasteltiin myös talouden kilpailukykyä työn tuottavuuden, yritysten liikevoiton, pääoman ulosvirtauksen ja investointien näkökulmasta. Somekeskustelussa on Hesen työpaikkakulttuuria ja -ilmapiiriä moitittu. Työntekijöitä on muun muassa patistettu lopettamaan työpäivä kesken, jos asiakkaita on vähän. Epäkohtien ilmoittajalla ei käytännössä ole mitään todellista suojaa. – Tämä viittaa ay-liikkeen vastuullisuuteen. TULOEROT TYÖELÄMÄ Ay-liike tasaa tuloeroja Työpaikan lainsuojaton AMMATTIYHDISTYSLIIKE TOIMII OECDmaissa tuloeroja kaventavasti, kertoo tuore STTK:n selvitys, jonka mukaan yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. – Väärinkäytöksistä ilmoittavalle järjestelmän tulee olla yksinkertainen ja selkeä, jotta ilmoittaja voi luottaa toimivansa oikein ja saavansa lain tarkoittaman oikeus suojan
Oik eat vas tau kse t: 1) Kah dek san (Ta nne r, Fager hol m, Paa sio , Koi vist o, Sor sa, Lip pon en, Rin ne, Mar in) 2) Mai ssi 3) Yhd ysval tal ain en 4) Jää kie kko ilij a Mar ko Jan tus est a 5) Suo men len top allo maa jou kku een pää val men taj a, brit ti Joe l Ban ks 6) Maa ilm an kau ppa jär jes tö 7) Ryh mä Hau na 8) Lon too ssa 9) The odo re Roo sev elt (Jo hn F. Minkä maalainen on säveltäjä Philip Glass. Mikä on WTO. Missä kaupungissa Charles Chaplin syntyi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Taneli Männikkö 10 VIS V 1. Kuinka monta sosialidemokraattista pääministeriä Suomessa on ollut. Kenestä entisestä ammattiurheilijasta kertoo elämäkerta Läpi helvetin. Ehkä hieman yllättäen hallitus pääsi sopuun työllisyyspaketista ja veroista jo ensimmäisenä päivänä. 7. Kummallakin oli uskottavuus pelissä omien kannattajien silmissä. Työllisyyspaketin toimilla hallitus pyrkii helpottamaan työvoimapulaa. Mikä on Afganistanin eteläinen rajanaapuri. Millä nimellä Paw Patrol tunnetaan Suomessa. 5. Ken ned y on nuo rin val itt u) 10 ) Pak ist an MAAILMAN TILA • Budjettiriihi Se oli sitten ympäristöriihi V iime viikon syksyn budjettiriihestä veikkailtiin etukäteen vaikeaa – kuten kepun venyttämä ja vanuttama riihi viime keväänä. Neuvottelujen loppusuoralla kyse oli ilmeisesti enää pikkuasioista, mutta niistäkin saatiin näyttävää riitelyä. Mikä on maailman eniten viljelty vilja. 3. Vihreät vastaan muut asetelma oli muun muassa vaatimuksessa korottaa lämmityspolttoaineiden verotusta. Keinoina ovat muun muassa opintotuen tulorajan nosto, pikakoulutukset ja työperäisen maahanmuuton lupajärjestelmien helpottaminen. 10. Niin keskusta kuin vihreätkin tekivät puolueja myös jo vaalipolitiikkaa riihessä. 6. POP ON RAJATON RIEMU – VUODESTA 1972 SAAKKA de_16092021_10.indd 10 9.9.2021 11.40. Kuka Yhdysvaltain presidenteistä on ollut nuorin astuessaan virkaan. 4. Hallituspuolueet myös tekivät kirjauksen, jossa lupauduttiin ensi keväänä tekemään loput luvatuista työllisyystoimista. Kiistaa aiheuttivat erityisesti maatalouteen ehdotut kiristykset kuten turvepeltojen päästöjen kasvua hillitsevä pellonraivausmaksu. 9. 2. 8. Kuka on kuvassa. Ja riitahan siitä tuli, odotetusti keskustan ja vihreiden välillä ympäristötoimista
En sulkisi nykytilanteessa mitään toimintamalleja pois. Valinta SAK:n ja AKT:n välillä ei ollut helppo. Hänellä on ”valistunut arvaus” siitä, miksi UPM on omilla linjoilla sopimuskierroksella. AKT:n puheenjohtajana toimiessaan Piirainen esitti työntekijäpuolen keskusjärjestöjen – SAK, Akava ja STTK – yhdistämistä. Siinä prosessissa oli UPM:n johdolla iso rooli. Hän arvelee, että takana on alan työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n eroaminen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) vuonna 2016. Edessä voi olla työtaistelutoimia. Viime keväänä nykyisessä tehtävässä aloittanut Piirainen johti lähes yhdeksän vuotta Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä. Leikkausyritysten kohteena olivat muun muassa iltaja yötyölisät sekä pekkaset. Erityisen tiukkaa linjaa ajaa metsäteollisuuden UPM. – UPM-tauti voi levitä muillekin sopimusaloille, jos se saa tavoitteensa läpi. Sitä vastustaneeseen toimintapäiväämme osallistui yli 30 000 ihmistä. Haasteena on pahimmillaan työelämän kahtiajakautuminen, jossa naisvaltaisten ja muiden pienipalkkaisten alojen tilanne heikkenee, mutta osaajien ja esimerkiksi vientialoilla työskentelevien tilanne paranee, arvioi SAK:n hallinto-osaston johtaja Marko Piirainen. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. SAK OLI tuttu Piiraiselle jo ennen nykyistä pestiä. Piiraisen vastuulle kuuluvat muun muassa SAK:n toiminnan, talouden ja strategian suunnittelua sekä henkilöstöpolitiikka, hallinto ja talous. Se olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä ja tarjoaisi enemmän vastavoimaa työnantajajärjestöille. T yömarkkinoilla kiehuu. Edessä voi olla työtaistelutoimia. – Yhdistymiselle olisi mielestäni edelleen tarvetta, etenkin SAK:n ja STTK:n osalta. – Ammattiliiton puheenjohtajuus on arvokas tehtävä, yhteiskunnallinen näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan laajasti. Ensin mahdollisesti muut metsäteollisuuden isot työnantajat ja sitten voisi vuorossa olla teknologiatai kemianteollisuus, Marko Piirainen maalailee. Piiraisen mielestä UPM:n toiminta koettelee vakavasti nykyistä ja tulevaa edunvalvontaa. Piirainen uskoo, että osa työnantajista haluaa murtaa työmarkkinaosapuolten kesken sovitut yleisja normaalisitovat työehtosopimukset ja rikkoa sopimusten kollektiivisuus. Marko Piirainen UPM-tauti voi pahentaa työelämän kahtiajakautumista. Nykyisessä tehtävässä kiehtoo sen monipuolisuus. Hän on toiminut SAK:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2012. – Sipilän hallitus yritti saada työntekijöille ilman vastinetta 100 tuntia lisää työaikaa. – UPM kokeilee nyt kepillä jäätä, sitä, kuinka paljon työmarkkinakenttää ja sen yleisesti hyväksymiä rakenteita voi sekoittaa. Ehkä nyt lunastetaan lupauksia, joita UPM mahdollisesti antoi elinkeinoelämälle Metsäteollisuus ry:n erottua EK:sta. Vuonna 2009 Vuonna 2021 de_16092021_11.indd 11 7.9.2021 11.34. Kyllä tällaiset asiat saavat ay-liikkeen jäsenet toimimaan. Hänellä on hyvä pohja arvioida työmarkkinatilannetta. Asiasta kuitenkin päättävät keskusjärjestöjen jäsenliitot
Tämä on alkanut jo näkyä nimityksissä, jotka painottuvat Itäja Etelä-Euroopan maiden hakijoihin. Suomi menettää asemiaan Euroopan unionissa, jos emme ota etunojaa siellä valmistelussa oleviin asioihin. Myös moni tutkija on samoilla linjoilla Urpilaisen kanssa. EU-ura kiinnostaa Suomessa aikai sempaa harvempia. EU:ta on jo pitkään kehitetty Saksan ja Ranskan yhteistyönä, ehkä painottuen Ranskan tekemiin linjauksiin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. SUOMALAISIA ON tällä hetkellä monissa merkittävissä EU-tehtävissä. EU:n kannatus on ollut Suomessa vahvaa koko 26 vuotta kestäneen jäsenyyden ajan. 22–25) Suomen passiivista ja näköalatonta EU-keskustelua. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä vaikuttamisen kannalta hyvältä. Edes viime keväänä käyty kiivas keskustelu EU:n elpymispaketista ei näkynyt merkittävästi kannatuksessa. Jutta Urpilainen arvioi, että pian syyskuun Saksan liittopäivävaalien jälkeen alkaa EU:n vakausja kasvusopimuksen työstäminen. Nyt näyttää, että EU:ssa lisääntyy keskustelu taloudellisesta yhteisvastuusta ja harmonisoinnista, eli kehitys voi mennä kohti liittovaltiota. SUOMESSA ON monella tavalla kaksijakoinen suhde Euroopan unioniin. Vaikuttamisella alkaa olla kiire, sillä Euroo pan unioni hakee parhaillaan monella sektorilla uutta suuntaa, muun muassa EU:n – ja samalla Suomen – tulevassa finanssipolitiikassa. K omissaari Jutta Urpilainen ihmettelee tämän lehden haastattelussa (s. EU-myönteisyydestä huolimatta välillä tuntuu, että Suomen julkista keskustelua hallitsee kielteinen suhtautuminen unioniin. Hän näkee, että pienikin maa, aktiivisesti toimiessaan ja yhteistyössä muiden kanssa, voi vaikuttaa paljon kokoaan enemmän EU:n kehitykseen. analyysi de_16092021_12.indd 12 9.9.2021 10.52. Kokoomuksen toimintaa ohjasi osaltaan perussuomalaisten pelko, kun kuntavaalit olivat tuolloin jo lähellä. Miettisen mielestä esimerkiksi Suomessa käyty keskustelu elvystyspaketista osoitti, että Suomi on yhä monin osin, etenkin talouspolitiikassa, kiinni euro kriisin aikaisissa kokemuksissa. Meillä kuitenkin herättiin myöhään Saksan politiikan muuttumiseen. Suomi on seurannut pitkään Saksaa EU-politiikassa, etenkin talouslinjauksissa. Yli puolet suomalaista (54 prosenttia) suhtautuu myönteisesti EU-jäsenyyteen ja viidennes (20 prosenttia) kielteisesti. Suomalaisten ristiriitaisesta suhtautumisesta Euroopan unioniin kertoo osaltaan kokoomuksen – periaatteessa EU-myönteisen puolueen – hajoaminen, kun eduskunta äänesti elpymispaketista. Edessä on hankala yhtälö, jos päättäjien EU-into hiipuu ja samalla suomalaisten EU-virkamiesten merkittävät paikat vähenevät. Tämä suunta voi vahvistua, kun Britannia ei ole enää EU:n jäsen. Ristiriitainen EU-suhde SUOMI ON EU:SSA JÄMÄHTÄNYT KÄYMÄÄN VANHOJA TAISTELUITA. Hän patistaa päättäjiä ottamaan etunojaa ja vaikuttamaan aktiivisemmin EU:ssa valmistelussa oleviin asioihin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen näkee, että Suomi on jälkijunassa eurooppalaisessa keskustelussa ja jämähtänyt käymään vanhoja taisteluita. Moni muu maa lobbaa aktiivisesti EU-virkoihin pyrkimistä ja EU-instituutioissa työskentelyä
Veroprosentti Palkansaajien tuloveroprosentti laskee ensi vuonna huikeat noin 0,2 prosenttiyksikköä. . Suomessa muun muassa perussuomalaiset haluaisivat tukea pakolaisia lähialueilla mutta samaan aikaan myös leikata kehitysapua ja humanitääristä apua. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va A FP / Lä hd e: YK :n pa ko la is jä rje st ö U N H CR D EM O G RA A FI Tukieurot pöytään Puheet eivät auta Afganistanista lähialueille paenneita. Arvioiden mukaan jopa noin puoli miljoonaa afganistanilaista pakenee kotimaastaan lähikuukausina. Afganistanissa oli ennen Talebanien valtaannousua 3,5 miljoonaa maansisäistä pakolaista, ja naapurimaissa asuu jo nyt 2,2 miljoonaa afganistanilaista pakolaista. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Kovin paine kohdistuu naapurimaihin. . . . de_16092021_13.indd 13 8.9.2021 16.59. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: TEM Lähde: Veronmaksajain keskusliitto Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti Työvoimapula Yhä useampi ala ja työpaikka kertoo pahenevasta työvoimapulasta. Pakistan 1 438 000 Iran 780 000 Saksa 148 000 Itävalta 40 000 Ranska 32 000 Australia 11 000 Intia 8 000 Ruotsi 30 000 Iso-Britannia 9 000 USA 2 000 Afgaanipakolaiset eri maissa vuonna 2020, luvut pyöristetty
14 Demokraatti de_16092021_14.indd 14 9.9.2021 9.31. 14 Demokraatti ILMIÖ TYÖMARKKINA-ASIAT OVAT AINA HALLITUSNEUVOTTELUJEN AGENDALLA
Poliitikot sanovat, että haluavat pysyä irti neuvotteluista, mutta samalla jakavat auliisti neuvoja ja näkemyksiä tuleviin sopimuksiin ja sopimiseen. de_16092021_14.indd 15 9.9.2021 9.31. 15 Demokraatti MANNER LAATAT liikkuvat Suhtautuminen työmarkkinoihin jakaa puolueita. Näkemyseroja riittää hallituksen kynnyskysymykseksi saakka
Suomen hyvä noususuhdanne voi vielä heittää kapuloita tämän suunnitelman rattaisiin. – Vasemmistoliiton minimipalkkamallissa on kyse sekä-että-mallista, ei joko-tai. Vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa luottamusmiehen aseman turvaamista laissa ja minimipalkkaa. Samaan aikaan lainsäätäjiä huudetaan avuksi järjestelmää muuttaviin uudistuksiin. Tämä olisi parempi malli niin työntekijälle kuin yritys toiminnallekin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo on samoilla linjoilla Lindtmanin kanssa. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että Etelärannassa on pitkään valmisteltu suomalaisiin työehtoihin liittyvän neuvottelujärjestelmän muutosta. Työmarkkinoilla on osattu yhdistää kilpailukyky ja työntekijöiden turva. Pitäiskö minimipalkasta tai luottamusmiehen asemasta säätää laissa. Silloin se reagoi lakia joustavammin. On parempi määrittää palkka työehtosopimuksissa. Hän pitää työmarkkinaosapuolia alojensa parhaina asiantuntijoina eikä halua poliitikkojen sotkeutuvan neuvottelukierroksiin – sen enempää parhaillaan menossa oleviin vientialan sopimusneuvotteluihin kuin ensi kevään hoitoalojen neuvotteluihin. Toivottavasti ideologiset pyrkimykset eivät murra suomalaista sopimusyhteiskuntaa, joka on saanut paljon hyvää aikaan. de_16092021_14.indd 16 9.9.2021 9.31. Saramon mielestä lain laatijan pitää olla valmiina, jos työmarkkinoilla tilanne eskaloituu ja esimerkiksi yleissitovuus vaarantuu. Tulisiko valtion tukea koronanepidemian etulinjassa työskentelevien hoitajien palkankorotuksia. Meillä on jo nyt iso ja kasvava joukko työntekijöitä – esimerkiksi ulkomaalaisia – jotka eivät ole työehtosopimuksien piirissä ja joita voidaan käyttää hyväksi työelämässä, Saramo sanoo. Lindtman ihmettelee riskiä, jolla työnantajat nyt pelaavat. Demokraatti kysyi tukun työmarkkinakysymyksiä SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Mutta jos järjestelmä muuttuisi vahvasti heikomman osapuolen tappioksi, pitää Lindtmanin mielestä lainsäätäjän olla valmis miettimään korjaustoimia. Itse toivon, että esimerkiksi minimipalkkaa ei tarvitsisi säätää lakiin. Asetelmat ovat jännittävät muun muassa vientiteollisuudessa, jossa metsän ja teknologian työnantajayritykset neuvottelevat ensi kertaa yhtiökohtaisia sopimuksia suoraan palkansaajaliittojen kanssa. Saramo korostaa, että näillä esityksillä ei korvaittaisi nykyistä sopimusjärjestelmää, vaan niillä saataisiin perälauta tilanteisiin, joissa nykyiset sopimukset eivät enää turvaisi työntekijän asemaa. Toivottavasti myös tänä syksynä, Antti Lindt man sanoo. – Osa työnantajista, etenkin UPM, näyttää nyt hakevan pysyvämpää voimatasapainon muutosta. Hän toivoo työnantajajärjestöiltä vastuullista linjaa, sellaista, missä työntekijää ei yritetä lyödä kyykkyyn. Syksyn mittaan nähdään, voittaako työmarkkinoilla lopulta sopu ja maltti. – Jos tes-maailma murtuu, on sillä vaikutus työn minimiehtoihin. – Poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin, mutta hallitus voi antaa signaalin, että Suomi on sivistysvaltio, jossa työntekijää ei jätetä yksin, Saramo muotoilee. Suomen vahvuus on sopiminen. Jos esimerkiksi Teknologiateollisuudessa ei päästä sopimuksissa yleissitovuuteen, on pari tuhatta yritystä ilman sopimusta, hän muistuttaa. Lindtman toivoo, että talouskasvun arvonlisä jaetaan tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa oikeudenmukaisella tavalla. Silloin olisi vaarana, että minimipalkka voisi muuttua eduskuntavaaleissa voimasuhteiden vaihtuessa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto Kuvitus iStock, Frances Coch S yksyn työmarkkinakierrokseen on ladattu erityisodotuksia odottamattoman talouskasvun vuoksi. – Mitä on silloin jäljellä vakaasta toimintaympäristöstä, jota ulkomaisetkin investoijat ovat Suomessa arvostaneet, Lindtman kysyy
Ryhmäpuheenjohtajista vain Mykkänen vaikuttaisi kannattavan Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattua näkemystä paikallisen sopimisen edistämisestä lainsäädäntömuutoksin. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio toivoo kierroksen neuvottelujen sujuvan hyvin mutta tunnistaa mahdollisuuden siihen, ettei yhteisymmärrystä helpolla löydy. Olennaista on, että sopiminen on aitoa. Lindtman näkee kysymyksen luottamusmiehen asemasta kytkeytyvän osin paikalliseen sopimiseen eli siihen, millä pelisäännöillä ja kenen kanssa työntekijät ja työnantajat yrityksissä neuvottelevat. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa asiaa edistetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. – Järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä yrityksillä pitää olla samat oikeudet, mutta myös samat vastuut ja velvoitteet. Luottamusmiehen aseman vahvistamisesta lainsäädännöllä Kari sanoo, että vihreä eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen valmistelemia muutoksia yhteistoimintalakiin. – Keskitetyllä päätöksenteolla pystytään huomioimaan yhteiskunnan kokonaistilanne ja laajemmat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet sekä huolehtimaan työrauhasta ja työmarkkinoiden vakaudesta, Kari sanoo. Vihreät näkee keskitetyt ratkaisut tehokkaana tapana sopia työmarkkinoiden yleisestä linjasta. – Minulla on se näppituntuma, että nyt on aika neutraali tilanne. Lindtman pitää yritysten kannalta riskinä sitä, että järjestäytymättömät yritykset olisivat pian paremmassa tilanteessa kuin järjestäytyneet. – Varsinkin, jos käy niin, että useammalla alalla alitetaan lähivuosina yleissitovuusraja. Vastuu on eduskunnalla, ei voi syntyä kartellitilannetta. – Lainsäätäjän on katsottava asiaa yhdenvertaisuuden kannalta. – Hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitämme uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. – Tähän ei ole riittävässä määrin pystytty vastaamaan, mistä myös Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ratkaisut ovat seurausta. Parhaimmillaan siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kari lisää, että työmarkkinoilla on kuitenkin selvää tarvetta myös joustavammille ratkaisuille. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari toteaa, että vihreät kannattaa EU:n minimipalkkadirektiiviä, kunhan se ei puutu suomalaiseen yleissitovuuteen työmarkkinaneuvotteluissa. de_16092021_14.indd 17 9.9.2021 9.31. Toivon kierrokselta työllisyyttä tukevia ratkaisuja, Juha Pylväs sanoo. Hän perää rohkeutta lakimuutoksiin mutta kiistää olevansa räjäyttämässä yleissitovuutta. Mykkäsen mukaan vastuu asiasta on viime kädessä eduskunnalla. Hän korostaa jälleen tasavertaisuutta ja reiluutta – sekä työehtosopimusten rajojen noudattamista. Myös keskustan Juha Pylväs olisi varuillaan palkankorotusten kanssa, mutta ei koe kierrosta nyt erityisen haastavaksi. – Sitä pitäisi maltillisesti ajanmukaistaa, jotta se mahdollistaisi toisin sopimisen. – Paikallisessa sopimisessa voidaan hyödyntää työpaikan ja alan tarpeita ja osaamista. Kokoomuksen Kai Mykkänen pitää minimipalkan kirjaamista harkitsemisen arvoisena ehdotuksena. Hän pitää palkansaajien puheita sopimusjärjestelmän romuttamisesta enimmäkseen neuvotteluihin kuuluvina kärjistyksinä ja normaalina taktiikkana. Hän korostaa reilujen pelisääntöjen merkitystä ja luottamusmiehen aseman turvaamista. Silloin tärkeä kysymys on, kuinka se tehdään, Mykkänen toteaa. 17 Demokraatti JOPA TASAARVOTUPON KALTAINEN TILANNE ON MAHDOLLINEN. Tämä on meistä hyvä kirjaus, hän jatkaa. Kokoomuksen Kai Mykkänen näkee syksyn työmarkkinakierroksella pelissä olevan suomalaisen toimintakulttuurin. Jos ulotetaan tietyt työehdot lakisääteisesti kaikille, niistä pitää voida sopia tasavertaisesti. Niillä vahvistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia luottamusmiehen ollessa keskeisessä roolissa. PAIKALLINEN SOPIMINEN ja luottamusmiehen asema ovat isoja kysymyksiä työmarkkinoilla. Yrityksissä on niin erilainen tilanne, korona aiheuttaa poikkeuksellisuutta. Muuten järjestäytymättömät yritykset voivat päästä järjestäytyneitä parempaan asemaan, Lindtman sanoo. Hän ei suhtaudu paikalliseen sopimiseen ehdottoman kielteisesti
YLEN VIIME viikolla kansanedustajille tekemään kyselyyn vastanneista 70 edustajaa oli sitä mieltä, että hoitajille kuuluu muita ammattiryhmiä suurempi palkankorotus. – Työntekijöillä olisi hyvä olla oikeus yhdessä valita edustajansa, oli hän liittoon kuuluva tai ei. Mykkänen kannattaa kokoaikatyön palkalle aitoa minimitasoa myös sisäministerinä saamiensa kokemusten valossa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ AVOINNA OLEVISTA TYÖPAIKOISTA KAKSI KOLMASOSAA ON EPÄTYYPILLISIÄ TYÖSUHTEITA. Kokoomuksen Mykkänen puhuu mieluummin luottamusvaltuutetusta, jonka ei olisi pakko olla ammattiliiton jäsen. Nykymallisista työehtojen joustoista voi sopia ainoastaan liittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa, vaikka suurin osa yrityksen työntekijöistä ei olisi järjestäytynyt. Tämä kuulostaa hieman kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -vaalikampanjalta vuodelta 2007. Työntekijöiden enemmistöllä pitäisi olla valta valita luottamusvaltuutetuksi, kenet haluavat. Hän näkee mahdollisena jopa tasa-arvotupon kaltaisen tilanteen. Tästä kysymyksestä on tullut harvinaisen kova ja pitkäaikainen kiista. Tämän muistaa myös Kai Mykkänen. Tavio pitäisi paikallisen sopimisen reunaehtona sitä, ettei se ole väylä yleissitovuuden romuttamiseen. Keskustan Juha Pylväs on minimipalkkalain suhteen varovaisen myönteinen. Hän haluaa vähentää poliittista vääntöä minimipalkan tasosta ja perää luottamusta työmarkkinoihin, joissa palkat sovitaan markkinatilanteen mukaan. Keskustan Pylväs ei erillistä lakia luottamusmiehen asemasta kannata. Sävy on hieman erilainen kuin perussuomalaisten entisellä puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla, joka kommentoi yleissitovuutta kuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ottaa asiaan kantaa, mikäli Marinin hallitus antaa tästä esityksen, Tavio sanoo. Luottamusmiehen aseman betonointi lakiin jakaa ryhmäpuheenjohtajien mielipiteitä. – Työsuojelutarkastajien kynnet ovat valitettavasti tylsät, koska alipalkkaukseen liittyvät hyväksikäyttötapaukset käsitellään sopimusriitoina, eikä niillä ole rikosoikeudellista merkitystä. Myös Ville Tavio vaikuttaisi olevan Mykkäsen linjoilla. – Emme lakisääteistäisi pelkästään liiton jäsenyyteen perustuvaa luottamusmiehen asemaa. Hän näkee luottamusmiesten pakkojäsenyyden ammattiliitossa ongelmallisena. Kannatan minipalkkaa, mutta lakiin ei ole selvää kantaa. – Paikallista sopimista on edistettävä työnantajia ja työntekijöitä kunnioittaen, Tavio sanoo. Perussuomalaisten Ville Tavio kertoo olevansa lähtökohtaisesti toimintavapauden kannalla, mutta tarkastelisi minimipalkkaa nollatuntisopimusten haittoja silmällä pitäen. Tässä joutuu olemaan ikävä aikui nen. Hän ei halua poliitikkojen sekaantuvan hoitajien vuoden alussa käynnistyviin palkkaneuvotteluihin. Hän jättäisi asian työmarkkinoiden sovittavaksi. de_16092021_14.indd 18 9.9.2021 9.31. Minusta on ilmeinen riski, että Suomi meille tyypilliseen tapaan ampuu yli, kun talous kasvaa kohisten, Mykkänen sanoo. Mykkäsen mukaan luottamusvaltuutettu antaisi ay-liikkeelle mahdollisuuden jalansijaan myös työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiesjärjestelmää. – Poliitikkojen ei pidä ryhtyä kilpalaulantaan. Törkeät tapaukset saataisiin paremmin viranomaiskäsittelyyn. – Sanotaan näin, että en sitä tyrmää mutta en ole lainsäädäntöä heti huutamassa. Se voisi vähentää ulkomailta tulevan työvoiman hyväksikäyttöä
Jonkinlaisia ratkaisuja Pylväskin hoitajapuolella tekisi. Perussuomalaisten Tavio on asiasta täsmälleen päinvastaista mieltä. Hän muistuttaa kuntatalouden heikosta tilasta. Hän toivoo, että markkinat – eli työvoimapula – osaltaan korjaisivat palkkausta alalla. Palkkatasoa on nostettava pikaisesti, mutta velkarahallakaan emme voi elää. Saramo pitää hoitoalojen ongelmana palkkauksen lisäksi alan vähäistä houkuttelevuutta. HALLITUS VOI ANTAA SIGNAALIN, ETTÄ TYÖNTEKIJÄÄ EI JÄTETÄ YKSIN. – Palkat sovitaan työmarkkinoilla. Lisäksi veropolitiikalla, jota itse pidän tämän hallituskauden suurena pettymyksenä, voitaisiin entisestään vahvistaa julkista taloutta. On uhkana, että syntyy kierre. Nyt näyttää siltä, että velkaantuminen kääntyy laskuun ensi vuonna ja työllisyys paranee. – Sairaanhoitajien palkoissa on selkeä korotustarve, eikä asia korjaannu, ellei palkkoja koroteta yleistä tasoa enempää. Hallituksella on painetta ostaa velkarahalla lisää korotusvaraa neuvottelijoille. Perussuomalaisten mukaan hoitajien korotuksiin jää rahaa, kun vähemmän tärkeistä kohteista säästetään. Tämäkin toki maksaisi rahaa. Jos valtio lupailisi palkankorotuksia, valtion pitäisi se jotenkin kompensoida kunnille, ja verokertymä pitäisi jostakin kerätä. Hän ehdottaa työtehtävien keventämistä ja mahdollisten uusien avustavien ihmisten palkkaamista hallinnollisen taakan keventämisen lisäksi. – Kukaan ei halua Sari sairaanhoitaja -tilanteen toistuvan. Toivon Marinin hallitukselta toimia hoitajien palkkatason nostamiseksi, mutta asia on tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisymmärryksessä. de_16092021_14.indd 19 9.9.2021 9.31. Juha Pylväs olisi valtion sekaantumisen suhteen varovainen. Poliitikkojen tehtävä ei ole luvata avointa valtakirjaa palkkojen nostamiseksi, mutta me voimme osaltamme mahdollistaa hyvällä taloustilanteella sen, että palkkojen korotukseen on varaa. Riskinä on, että korotukset rullaavat läpi koko työmarkkinoiden. 19 Demokraatti – En ota kantaa mahdolliseen neuvottelutulokseen, mutta läpi kansantalouden ovat kovat paineet, ja tilanne näyttää akuutisti hyvältä. Emma Karin mukaan hoitoalalla palkka ja työolosuhteet eivät ole tasapainossa. Tavio ei kuitenkaan vastauksessaan yksilöi, mistä rahat otettaisiin
Kun Jussi Saramoa pyytää pohtimaan eduskuntapuolueiden merkittäviä eroja työllisyysasioissa, ykköseksi nousee kokoomuksen keppilinjan lisäksi perussuomalaisten kielteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Eduskunnassa ei päätetä palkoista, mutta on tärkeää tehdä politiikkaa, joka edistää palkkatasa-arvoa vahvistamalla palkka-avoimuutta, vähentämällä raskaussyrjintää ja puuttumalla perusteettomiin palkkaeroihin. Ensimmäisenä listalla on kokoomuksen ja työnantajien paljon esillä pitämä paikallinen sopiminen ja jo mainittu järjestäytymättömien yritysten mahdollisuus joustoihin. Myös muut ryhmäjohtajat pitävät työmarkkinateemojen nousua hallitusneuvottelujen aiheiksi mahdollisena. – Toki Migrissä on ollut resurssiongelmia, mutta siellä pitää myös toimintatapojen muuttua. Uskon maltillisten askelten politiikkaan. Tästä pitää pystyä keskustelemaan, Mykkänen sanoo. Annetaan tilaa paikalliselle sopimiselle. Kokoomuksen Mykkänen pitää sitä jopa välttämättömänä. Hän sanoo hallituksella olevan vielä ”putkessa valtavasti erilaisia työllisyystoimia”. Lisäksi tarvitaan POLIITIKKOJEN EI PIDÄ RYHTYÄ KILPALAULANTAAN. Hän ei osaa tässä vaiheessa arvioida, voisiko tämä nousta kynnyskysymykseksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Myös Juha Pylväs katsoo teemojen olevan mukana, tosin paljon riippuu hänen mukaansa syksyn neuvottelujen tuloksesta. Ne yritykset ovat vahvoilla, jotka voivat tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa mutta kunnon hakuprosesseilla. monenlaisia täsmätoimia muun muassa osaamiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen. TALOUDEN HYVÄ veto on saanut monen alan voihkimaan osaavan työvoiman pulaa. Jotain on totaalisen pielessä, kun joissain tapauksissa Migri tuntuu käytännössä estävän työperäisen maahanmuuton. Perussuomalaiset on mahdollisissa neuvotteluissa Tavion mukaan suomalaisen työntekijän puolella. Nyt pitää saada jokainen työtunti tekoon ja työntekijöiden ammattitaito täysimääräisesti käyttöön. – Olennaista on myös työnantajien oma toiminta. Työvoimapulan ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee Saramon mukaan koulutuksen lisäksi työperäistä maahanmuuttoa, niin osaajia kuin vähemmän koulutettujakin. PUOLUEILLA ON isoja linjaeroja suhtautumisessa työmarkkinakysymyksiin. Jussi Saramo uskoo, että hyvä taloustilanne pitää yllä työmarkkinoiden hyvää imua. Lisäksi henkilöstömitoituksien parantaminen ja koulutusmäärien lisääminen ovat keskeisiä työkaluja alan vetovoiman parantamiseksi. Hän pitää tässä asiassa yhtenä tulppana Maahanmuuttovirastoa (Migri). Tällä hetkellä avoinna olevista työpaikoista kaksi kolmasosaa on epätyypillisiä työsuhteita eli määräja osa-aikaisia tai provisiopalkattuja, Lindtman sanoo. – En ole vallankumoussoturi. Niistä voi löytyä myös kynnyskysymyksiä. de_16092021_14.indd 20 9.9.2021 9.31. Tavion mukaan työmarkkina-asiat ovat aina hallitusneuvottelujen agendalla. Lindtman pitää ongelmaa todellisena – ja hankalana ratkaista. – Tähän ei ole olemassa yhtä kaiken ratkaisevaa hopealuotia. Mutta myös järjestäytymättömille yrityksille tarvitaan mahdollisuus tessin mukaisiin joustoihin. Hänen mukaansa työmarkkinoiden jäykkyyteen täytyy löytyä uusia keinoja
Materiaalisen hyvinvoinnin rinnalla kul kee lajikato ja lämpötilan holtiton nousu. Teollisuuden nousu on jättänyt jälkensä tapaan ymmärtää metsää. On kiistatonta, että metsäteollisuus on osa suomalaisen hyvinvoinnin tarinaa. Myös metsänomistajan kansantaloutta korostava luontosuhde on vuosien varrella muuttunut. Lajit ovat auk kohakkuiden vuoksi yksipuolistuneet. Matti Ahteesta (sd.) tuli Suomen ensimmäinen ympäristöministeri, vihre ästä liikkeestä puolue ja ympäristöajatte lusta valtavirtaa. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Massat eivät valitse, yksilöt valitsevat. Koijär veä seurasi Talaskangas ja suomalaiset op pivat pikku hiljaa uudenlaista ympäristötie toisuutta. Mukaan on imeytynyt ripaus vihreyttä. Siihen tar vitaan paitsi rakenteita muuttavaa politiik kaa myös kuluttajien mielenmuutos, jota vaikeuttaa perinteinen massakäyttäytymi sen dilemma. HYÖTYYN JA tuottavuuteen tähtäävä teol linen katse on muuttanut luontosuhdetta yleisemminkin. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Valtaosa puolueista on kokenut ilmastohe rätyksen. Ehkä hänen arviossaan painaa isänmaallisuus, vihreä kulta, jonka tuotoilla kokonaiset paikka kunnat ovat nousseet vesireittien varrelle. Aukkohakkuiden rinnalle on il maantunut jatkuvaa kasvatusta. Komsi valittiin eduskuntaan 1980luvun alussa. ILMASTOTIETOISUUDEN TARINA on ker tomus luonnon lyhytnäköisen teollisen hyödyntämisen umpikujasta, joka on pa kottanut oman ympäristönsä riistämisellä rikastuneen ihmiskunnan havahtumaan. Yhteisen luontosuhteen kurssi ei muutu ilman yksi löllisiä valintoja. Metsä on juuri sellainen kuin tyypillinen metsän omistaja sen haluaa olevan. Yksittäiset kuluttajat eivät näe valintojaan merkityksellisinä, vaikka tosiasiassa juuri niillä on merkitystä. METSÄ HUUTAA T yypillinen suomalainen met sä on mäntypuinen pelto, jossa samanikäiset rungot kasvavat suorissa riveissä. Kun Koijärviliikkeen Ville Komsi kah litsi itsensä vuonna 1979 kaivinkoneeseen, vesistöjen ja jalostamattomien ikimetsien arvostaminen oli poliittisesti uutta. Mas sat eivät valitse, yksilöt valitsevat. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Komsin, Könkkölän ja Soininvaaran vihreät on onnistunut asiassaan. Aiemmin radikaaliksi mielletystä ympä ristöajattelusta on tulossa arkisempaa ja välttämättömämpää kuin koskaan aikai semmin. Ikään kuin maapallolla ei olisi ollut metsiä ennen ihmistä tai nykyaikaisen metsänhoidon kehittymistä. Kun talousjärjestelmän muuttuminen vaikuttaa utopistiselta, ilmaston pelasta misesta pitäisi saada tuottavaa. Rikkaus on osoittautunut köyhyydeksi. de_16092021_21.indd 21 8.9.2021 16.44. Osa ihmisistä on ryhtynyt jopa kuvittelemaan metsien voivan huonosti ilman aktiivista hoitamista
22 Demokraatti EUROOPAN UNIONI de_16092021_22.indd 22 8.9.2021 14.51
Teksti Heikki Sihto / Kuvat Nora Vilva ja The European Commission, Dati Bendo J utta Urpilainen ihmettelee Euroopan unionin saamaa kriitiikkiä liian hitaasta toiminnasta Afganistanin tilanteessa. – Oma arvioni on, että kriisit ovat opettaneet – ja pakottaneet – EU-maat toimimaan aikaisempaa tiiviimmässä yhteistyössä. Hän vastaa komissaarina EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista ja valmisteli muun muassa komission esityksen Afrikka-strategiaksi. Hän myöntää turde_16092021_22.indd 23 8.9.2021 14.51. Urpilainen myöntää, että EU:n 27 jäsenmaan välillä on hyvinkin erilaisia näkemyksiä EU:n suunnasta. 23 Demokraatti Kriisit tekivät EU:sta VAHVEMMAN Jutta Urpilainen patistaa Suomea toimimaan aktiivisemmin EU:ssa. Hänen näkemyksensä on, että EU toimi varsin nopeasti toimivaltansa puitteissa. Samalla yhteenkuuluvuuden tunne on vahvistunut, Jutta Urpilainen sanoo
Infrastruktuurin rakentamisen varjolla Kiina pyrkii myös saamaan jalansijaa edustamalleen yhteiskuntamallille. Urpilainen on tästä syystä painottanut nuoria Afrikka-politiikassaan. Hän muistuttaa, että Kiinan roolin vahvistumisesta huolimatta monessa Afrikan maassa etenkin nuoret arvostavat eurooppalaista demokratiakäsitystä – toisin kuin osa päättäjistä. Urpilainen ihmettelee Suomessa käytävän EU-keskustelun passiivisuutta ja näköalattomuutta – suomalaisten vahvasta EU-kannatuksesta huolimatta. Hätätoimet siirsivät komission tavoitteita. Tähän tarjoaa yhden mahdollisuuden toukokuussa aloittanut EU:n Tulevaisuuskonferenssi, jossa EU-kansalaiset voivat osallistua unionin tulevaisuuden pohdintaan. Esimerkiksi joka neljäs YK:n käyttämä euro tulee EU-maiden veronmaksajilta. Urpilainen sanoo demokraattisille arvoille olevan tilausta – ja tarvetta. Urpilainen muistuttaa, että Euroopan unioni on merkittävä toimija ja rahoittaja kehittyvissä maissa. Tuolloin osasimme kertoa, mitä Suomi haluaa ja myös hakea muilta mailta tukea näille tavoitteille. Tällä on kiire, sillä jo Saksan syyskuun liittopäivävaalien jälkeen saattaa alkaa keskustelu ainakin EU:n kasvuja vakaussopimuksen tulevaisuudesta. Mielestäni jatkossa pitäisikin miettiä, mistä asioista voisi päättää määräenemmistöllä yksittäisten maiden vastustuksesta huolimatta. Se on palauttanut uskoa monenkeskiseen yhteistyöhön aikana, jona Yhdysvaltojen America first -politiikkaa tarkoitti pitkään lähinnä toimintaa muista välittämättä. Kiina on kasvattanut vaikutusvaltaansa Afrikassa erilaisilla investointihankkeilla. Ja Afrikan väes töstä yli 60 prosenttia on alle 25-vuotiaita. 24 Demokraatti EUROOPAN UNIONI hautumisen, jos pitkään valmisteltu iso asia lopulta kaatuu yhden maan vastustukseen. Jos pystyisimme samaan ulkosuhdeasioissa, EU voisi olla notkeampi globaali toimija. – Suomen pitäisi olla etunojassa vaikuttamassa EU:n kehitykseen ja päätöksentekoon. Ehkä täällä ei ymmärretä, kuinka paljon pienikin maa voi EU:ssa vaikuttaa yhteistyössä muiden kanssa. Hän muistuttaa, että EU:n menestyminen merkitsee myös Suomen menestymistä. Tämä voi osaltaan ratkaista, mikä tarina, Kiinan vai EU:n, voittaa Afrikassa. – EU on koronakriisissä pystynyt osoittamaan nopeaa toimijuutta ja päätöksentekokykyä. Erilaisia mielipiteitä EU:n sisällä ei pidä pelätä. Green Deal, Euroopan digiloikka, monet poliittiset avaukset… Sitten iski korona. Moni länsimaa pohtii jo kolmannen rokotteen antamista, mutta esimerkiksi Afrikassa vasta vain noin kaksi prosenttia aikuisväestöstä on saanut kaksi rokotetta. Ohjelma oli kunnianhimoinen. URPILAINEN PITÄÄ koronaa eräänlaisena geopoliittisena vedenjakajana. Rokotteiden kohdentamista pitää miettiä myös solidaarisuuden näkökulmasta. EU-KOMISSIO ALOITTI työnsä Ursula von der Leyenin johdolla joulukuussa 2019. Koronaan liittyvä iso ponnistus oli elvytysrahasto. Vaikka alun uudistusinto vaihtui koronan torjuntaan, on EU myös onnistunut olemaan aloitteellinen ja ajamaan isoja tavoitteitaan eteenpäin kuten ilmastopakettia. de_16092021_22.indd 24 8.9.2021 14.51. – Euroopan komissiosta tuli kriisiorganisaatio. – Länsimailla on nyt tarkka paikka, kuinka korona hoidetaan kehittyvissä maissa. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet toimittamaan 200 miljoonaa rokoteannosta kehittyviin maihin. KOMISSION ALUN UUDISTUS INTO VAIHTUI KORONAN TORJUNTAAN. Mutta varmasti ilman koronaa olisimme pystyneet esittämään politiikkatoimia jo noin puoli vuotta aikaisemmin, Urpilainen sanoo. Suomessa pitäisi herättää uudelleen samanlainen EU-into kuin oli jäsenyyden alkuvaiheessa. Samaan aikaan Kiinan toiminta ja ulkopolitiikka on perustunut sen omiin arvoihin ja yhteiskuntamalliin. Urpilainen patistaakin Suomea osallistumaan nykyistä aktiivisemmin EU:n kehittämiseen
– Afrikka on yli 50 valtion mosaiikki. Muuten näidenkin maiden alueellinen vakaus voi vaarantua. Muuten on vaarana, että viimeisen 20 vuoden aikana Afganistanissa tehty työ ja positiivinen kehitys menee hukkaan. Korona osoitti, kuinka monessa maassa yhteiskuntajärjestelmä on edelleen haavoittuva. – Olennaista on luoda Euroopan unionin yhteinen politiikka Afganistanin auttamiseksi. Hän sanoo koronan takia monen kehittyvän maan myönteisen kehityksen ottaneen takapakkia. Se voi osaltaan selittää Kiinan nopeaa maihinnousua Afrikkaan, Urpilainen pohtii. – Ennen koronaa absoluuttinen köyhyys väheni ja aikaisempaa useampi nuori pääsi koulutukseen. Onneksi korona on myös osoittanut kuinka pieni maapallo on ja kuinka tiivisti kaikki maat elävät keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Hän pitää Afganistania yhtenä globaalin yhteistyön haasteena. Maa tarvitsee nyt kansainvälistä apua. URPILAISEN KOMISSAARINSALKKUUN kuuluu 126 maata. Jo nyt esimerkiksi Pakistanissa asuu 1,5 miljoonaa afgaanipakolaista (katso graafi sivulla 13). Hän muistuttaa komission myös esittäneen toivomuksen, että jäsenmaat nostaisivat pakolaiskiintiöitään Afganistanin tilanteen takia. Globaali eriarvoisuus on taas kasvussa. Siellä on kriisialueita, mutta myös paljon nopeasti kasvavia talouksia. de_16092021_22.indd 25 8.9.2021 14.52. Tässä tilanteessa emme saa kääntyä sisäänpäin. Länsimaiden pitää tarkkaan miettiä, kuinka tuetaan kriisin jälkeistä elpymistä myös köyhissä maissa. Komissaariaikanaan Urpilainen on nähnyt nopean muutoksen niin Afrikassa kuin myös muiden maiden suhtautumisessa siihen. EI mikään monoliitti. Euroopassa on tajuttu, että Afrikka on meille merkittävä ja iso naapuri. 25 Demokraatti – Valitettavasti emme ole tarpeeksi hyviä viestimään tällaisista asioista. – Itse olen optimisti, vaikka korona on lisännyt vaikeuskerrointa eriarvoisuuden vähentämisessä. Urpilainen pitää olennaisena, että kansainvälistä apua annetaan myös Afganistanin naapurimaihin, etenkin Pakistaniin ja Iraniin, joihin tulee afgaanipakolaisten suurin paine. SUOMESSA KÄYTÄVÄ EU-KESKUSTELU ON PASSIIVISTA JA NÄKÖ ALATONTA. Nyt tämä hyvä kehitys on vaarassa. Tässä kehitysyhteistyö ja humanitäärinen apu ovat tärkeässä roolissa
Toisin kuitenkin kävi. Saksalaisten päällimmäisiä ongelmia ovat Forschungsgruppe Wahlen tutki muslaitoksen kyselyssä ilmastonmuutos (38 %) ja korona (35 %). Samaan aikaan vain harva uskoi vä rittömäksi mielletyn Scholzin ja silloin vielä sekavalta vaikuttaneen demaripuo lueen mahdollisuuksiin. de_16092021_26.indd 26 9.9.2021 10.20. Scholzin vakaa ja rauhallinen tyyli tehdä työtään niin varakanslerina, mi nisterinä kuin sitä ennen Hampurin hal litsevana pormestarina on alkanut miel lyttää saksalaisia. Vaalien tuloksesta riippuu, nouse vatko demarien hallituskumppaneiksi vihreiden lisäksi vasemmistopuolue Linke tai liberaalipuolue FDP:n. Niitä seuraavat pakolaiset ja integraatio (13 %), oikeu denmukaisuus (11 %), eläkkeet ja van huudenturva (10 %), politiikan ja polii tikkojen uskottavuus (7 %), koulut ja si vistys (6 %) sekä Saksan taloudellinen ti lanne (5 %). Suosio alkoi kasvaa erityisesti sen jäl keen, kun vihreiden ehdokkaan Baer bockin tietämys tärkeistä vaaliteemoista, kuten energiapolitiikasta osoittautui pe rin ohueksi ja kristillisdemokraattien Laschetin puheet alkoivat vaikuttaa en tistäkin köykäisemmiltä. päivänä pidettävät liitto päivävaalit. Liittokansleriksi valitaan todennäköi sesti ennätysvauhdilla kansalaisten suo sioon ampaissut nykyisen hallituksen varakansleri ja valtiovarainministeri Olaf Scholz. Saksassa merkit viittaavat demarien voittoon ja punavihreään hallitukseen. VIELÄ KUUKAUSI sitten lähes varmana vaalivoittajana pidettiin kristillisdemo kraattista unionia (CDU, CSU) ja sen kansleriehdokasta, NordrheinWest faleinin pääministeriä ja CDU:n puheen johtajaa Armin Laschetia. Vaaliohjelmissa korostuu asetelma AfD vastaan kaikki muut. Ti lanne loi osaltaan otollisen maaperän ääri oikeistolaiselle AfDpuolueelle. Scholz itse on asettanut Linken mu kaan tulon ehdoksi, että se hyväksyy ”transatlanttisen yhteistyön” ja NATO:n sekä myöntyy realistiseen talouspoli tiikkaan. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva AFP, Tobias Schwarz K yselyjen mukaan Saksan so sialidemokraattinen puolue SPD voittaa syyskuun 26. Harvinaisen selkeästi ero näkyy esi merkiksi ilmastonsuojeluun sekä pako lais ja maahanmuuttoon liittyvissä ta voitteissa. 26 Demokraatti SAKSAN VAALIT Hötkyilemätön gallupjohtaja VÄRITTÖMÄN NAAMION TAKAA ON PALJASTUNUT SYMPAATTINEN JA HUUMORIN TAJUINEN PERSOONA. Demarien tavoitteet kohentaa työn tekijöiden, eläkeläisten, vähävaraisten ja vuokralaisten asemaa sekä vähentää kaikilla tasoilla yhteiskunnan eriarvoi suutta alkoivat saada vastakaikua. Suoranainen ihme olisi, jos hallituk seen osallistuisivat myös tappiosta toi seen kompastelleet ja vauhdilla kan natustaan menettäneet kristillisdemo kraatit. Juuri sel lainen hötkyilemätön tyyppi, jonka sa naan voi luottaa ja joka saa myös aikai seksi. MONET PERINTEISESTI kristillisdemo kraatteja kannattaneet syyttävät Mer keliä puolueensa konservatiivisten ja kristillisten arvojen romuttamisesta. Kun AfD pitää ilmastonmuutosta ja maapallon lämpiämistä ihmisen toi mista riippumattomana normaalina vaihteluna ja haluaa Saksan eroavan Pa riisin ilmastosopimuksesta, kaikki muut puolueet haluavat pitää kiinni sovituista tavoitteista ja jopa jouduttaa niihin pää semistä. Kun muut puolueet haluavat siirtyä nopealla aikataululla kokonaan uusiutu vaan energiaan ja tehdä Saksasta vety teknologian johtavan maan maailmassa, AfD ilmoittaa kannattavansa hiilivoimaa ja nykyisten kuuden ydinvoimalan käy tön jatkamista niin kauan, kun se on tek nisesti ja taloudellisesti mahdollista. Sitä ennen voittajaksi ennakoitiin vihreitä, jonka toista puheenjohtajaa ja kanslerikandidaattia Annalena Baerbockia kohdeltiin mediassa jo Angela Merkelin seuraajana. Laschet, jota kutsutaan Merkel 2.0:ksi toisi tähän linjaan tuskin muutosta. Tyh jiö oikealla laidalla alkoi täyttyä. SPD:n puheenjohtajat Saskia Esken ja Norbert Walter-Borjans liputta vat sen sijaan avoimesti punapunavih reän puolesta. Saksalaisten pääpuolueiden vaalioh jelmista paljastuu selkeä jako: AfD vas taan kaikki muut. Värittömän naamion takaa on paljastunut sympaattinen ja huumorintajuinen persoona
AfD vaatii puolestaan Saksaa irtaantu maan YK:n siirtolaissopimuksesta. Maa han saisi päästää sen mukaan vain eri tyistä suojelua tarvitsevat ihmiset sen jälkeen, kun heidän kansallisuutensa ja henkilöllisyytensä on varmistettu. AfD vastaan muut asetelma näkyy myös ulkomaalaispolitiikkaan liittyvissä lupauksissa. de_16092021_26.indd 27 9.9.2021 10.20. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Demarien ja vihreiden vaaliohjelmien mukaan Saksan teillä liikkuu 2030 men nessä vähintään 15 miljoonaa sähkö autoa, joiden käytössä on kattava lataus asemaverkosto. Demarit, vihreät ja Linke kannattavat humanitääristä ja solidaarista maahan muutto ja pakolaispolitiikkaa, jota to teutetaan eurooppalaisilla periaatteilla. Myös kansalaisuuden saamista helpotettaisiin. Kahden äänen järjestelmästä voi seu rata, että liittopäiville nousee enemmän kuin vähimmäismäärä edustajia. Kristillisdemokraatteja ja AfD:tä lu kuun ottamatta puolueet ajavat auto baanoille 120–130 kilometrin kattono peutta tunnissa sekä luopumista eri aika tauluilla kokonaan polttomoottoreista. Vihreiden mukaan turvapaikanhakijat rekisteröitäisiin EU:n ulkorajalla, josta EUagentuuri ohjaisi heidät eri jäsen maihin jättämään anomuksensa. Sekä vihreät että demarit suunnittelevat aut tavansa vähävaraisia selviytymään kas vavista energialaskuistaan erilaisilla tu kimuodoilla. Saksa laisilla on käytössään kaksi ääntä, joista ensimmäisellä äänestetään henkilöä ja toisella puoluetta. Nykyi sessä parlamentissa istuu 709 edustajaa. Vaatimuksiin kuuluvat muun muassa lailliset reitit niin turvapaikkaa kuin siir tolaisuutta haluaville sekä lisää resurs seja nopeaan integroitumiseen. LIITTOPÄIVILLE VALITAAN vähintään 598 edustajaa, joista 299 suoraan vaali piireistä ja 299 puolueen listoilta. Vastuut ja kulut jaettaisiin kaikkien EUvaltioiden kesken. 27 Demokraatti Vihreät haluaa nostaa hiilidioksidin hinnan kahden vuoden kuluessa nykyi sestä 25 eurosta 60 euroon tonnilta. Liittokansleriksi valitaan yleensä suu rimman ryhmän ehdokas. Demaripuolue madaltaisi kynnystä per heiden yhdistämiselle ja poistaisi turva paikanhakijoiden työntekokiellon
”J os tämä lähtee murtumaan yhdestä kulmasta, niin yleensä siinä tuppaa käymään niin, että murtumat kasvavat ja kasvavat. 28 Demokraatti TULKITTU TOTUUS Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden katseet kääntyivät Suomeen ja työnantajien toimiin. OECD:n mukaan maat, joissa on toimiva työmarkkinajärjestelmä ja kattavat työehtosopimukset, ovat kaikkein stabiileimpia ja niissä hyvinvointi jakautuu kaikkein parhaiten. Kyllä on suuri huoli.” Näin luonnehtii Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät Nordic Inin pääsihteeri Reijo Paananen tuntoja, joita Suomen teknologiaja metsäteollisuuden työnantajien viimeaikaiset, pohjoismaista työmarkkinamallia horjuttavat toimet, ovat herättäneet. Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tukee tätä näkemystä, Paananen huomauttaa ja jatkaa: – Hyvin selkeän kannan on ottanut myös OECD, joka tunnetaan ehkä enemmänkin siitä, että se kertoo, mistä pitäisi säästää ja kutistaa julkisia menoja. Ammattiyhdistysliike toimii OECDmaissa tuloeroja kaventavasti, kertoo myös tuore STTK:n selvitys, jonka muTYÖELÄMÄ Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock / Kuvankäsittely Demokraatti de_16092021_28.indd 28 8.9.2021 17.20. Nordic In painotti elokuisen kokouksensa julkilausumassa, että sopimisen kulttuuri – työnantajien, ammattiliittojen ja hallitusten välinen yhteistyön malli – on laajalti nähty pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuutena ja menestyksen avaimena
Sitä tehdään teollisuudessa jatkuvasti. Paanasen mukaan usein toistuu esimerkiksi se, että työpaikoilla voidaan muualla keskustella ja sopia paljon enemmän kuin Suomessa. Tutustu ja hae: www.riihi.fi Tiedonjanoon. Norjassa on enemmän Suomen kaltainen yleissitovuus, siellä se on hyvinkin keskitettyä, Paananen kertaa. MUISSAKAAN POHJOISMAISSA TYÖEHTOSOPIMUKSIA EI TEHDÄ TYÖPAIKOILLA. 29 Demokraatti TULKITTU TOTUUS Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. POHJOISMAINEN TYÖMARKKINAMALLI ei ole yhdestä puusta, vaan jokaisessa maassa on siitä ”vähän oma viritelmänsä”, Reijo Paananen kuvailee. Hakuaika syyskuun 2021 loppuun saakka. Paananen huomauttaa, että Suomessakin paikallinen sopiminen on hyvin laajasti mahdollista. – Työntekijöillä on kuitenkin myös tulkintaetuoikeus (työehtosopimusta tulkitaan riitatilanteessa ensisijassa työntekijän näkemyksen mukaan) ja aivan erilaiset toimintaedellytykset silloin, kun tehdään muutoksia työoloihin. – Kyllä ne ovat hyvin, hyvin keskitettyjä järjestelmiä niin Ruotsissa kuin Tanskassakin. Lehti, verkko ja some kaan yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. Suomessa työnantajapuoli nostaa mieluusti esiin eroja. On valtakunnallinen työehtosopimus, jota voidaan tulkita de_16092021_28.indd 29 8.9.2021 17.20. Tämän puolen työnantajat unohtavat kokonaan, he haluavat pitää määräysvallan, Paananen sanoo. Toiseksi Paanasen mukaan suomalainen työnantajapuoli usein kätevästi unohtaa myös sen, että ei muissakaan pohjoismaissa työehtosopimuksia tehdä työpaikoilla, vaan siellä tulkitaan ja sovelletaan niitä
Ammattiliittojen toimintaa ei varsinaisesti edistetä tai sitä saatetaan jopa rajoittaa. Edustaa yli miljoonaa teollisuustyöntekijää . Mutta kyllä se niin sanotusti löi hepnaadilla eli yllätti. Paananen toteaa, että tämä johtaa kaipuuseen hakea ratkaisuja lainsäädännöllä. NORDIC IN . Suomesta jäsenyhdistyksiä ovat Teollisuusliitto, Insinööriliitto, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro, Sähköliitto sekä Tekniikan akateemiset TEK. – Siinä on vielä hurjan monta muuttujaa, Paananen sanoo, kun häneltä kysyy ennusteita vuoden 2022 vaaleihin ja puntarointeja mahdollisesta hallituspohjasta. – Jyri Häkämieshän erityisesti kiitteli siitä juuri julkistetussa kirjassaan. – Siksi poliittisten päättäjienkin täytyy mennä loppuun saakka siinä ajattelussa, että mitä tapahtuu niille ihmisille. – Yleensä, kun hoetaan, että paikallinen sopiminen on ratkaisu Suomen siihen ja tähän ongelmaan, se tarkoittaa kyllä sitä, että voitaisiin poiketa työehtosopimuksesta alaspäin, Paananen sanoo. Silloin kyllä ne keskiarvot ja mediaanit veisivät tätä pohjoismaista tilannetta alaspäin. . – Se on huomattavasti vaikeampi asia henkisesti täällä kuin Suomessa. Tämä oli hyvin merkittävä tekijä blokkipolitiikan hajoamisessa edellisten vaalien jälkeen, Paananen muistuttaa. . Tällä kertaa näemmä olin oikeassa. Sama tapahtui Ruotsissa, Tanskassa. Tämä järjestelmä on paljon joustavampi kuin se, että tehdään aiheesta laki. 30 Demokraatti ja soveltaa paikallisesti. – Vaikka kuinka haluaisimme, eivät eurooppalaiset elintasoja palkkaerot tule ihan hetkessä tasoittumaan. Enemmän paikallista sopimista haikailevien vaikuttajien puheissa tuskin tarkoitetaan tätä jo olemassa olevaa sopimisen tapaa. . Hän pitää tehtävässään huolta paitsi Nordic Inin sisäisestä toimivuudesta myös sen suhteista teollisuustyöntekijöitä eurooppalaisessa ja globaalissa mittakaavassa edustavien ammattiliittojen yhteisjärjestöihin. Nyt on Paanasen mukaan oltava tarkkana, ettei tätä hyväksi havaittua mallia romuteta vain siksi, että muualla Euroopassa ei ole kansallista halua saada aikaan toimivia työmarkkinajärjestelmiä. . Monet sanovat heti samaan hengenvetoon, että se olisi sosialidemokraattien loppu, koska kansalaiset eivät erottaisi enää puolueita toisistaan. POHJOISMAISEN MALLIN tulevaisuutta ja haasteita pohdittiin elokuussa Nordic Inin kokouksessa. Esimerkiksi eurooppalaista minimipalkkaa ajavaan hankkeeseen Nordic In suhtautuu ”yksiselitteisen kielteisesti”. Lainsäädäntöön pohjaava järjestelmä ei kuitenkaan olisi kovin joustava, hän jatkaa. Pääsihteerinä toimii Reijo Paananen ja puheenjohtajana tanskalainen Claus Jensen VIHREÄ SIIRTYMÄ ja digitalisaatio ovat haasteita, jotka Reijo Paanasen mukaan koskettavat ”aivan huikealla tavalla nimenomaan teollisuustyötä” – koko teollisuustyön, -tuotannon ja suunnittelun tulevaisuutta Euroopassa. . TYÖELÄMÄ de_16092021_28.indd 30 8.9.2021 17.20. . Mitä tuumaa medborgare Paananen Ruotsin politiikan viimeisimmistä käänteistä, kuten pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) eroilmoituksesta. . Koulutuksellisin keinoin, erilaisin tukikeinoin, innovaatioiden varmistamisen keinoin täytyy viedä tämä loppuun saakka hallitusti. Hän huomauttaa, että kun aiemmin työtä ja yhteiskuntaa muuttaneet murrokset ovat tapahtuneet tuotannon ja teollisuuden kehityksen vauhdittamina, tapahtuvat ne nyt poliittisten päätösten kirittäminä. Reijo Paananen kertoo, että yksi huoli liittyy siihen, että monissa Euroopan maissa ei ole lainkaan samalla tapaa toimivat työmarkkinasuhteet kuin meillä. Paanasella on koti sekä Tukholmassa että Helsingissä ja hän sai vastikään myös Ruotsin kansalaisuuden. – Kannatamme ehdottomasti näitä tärkeitä prosesseja, mutta niitä ei voi tehdä niin, että teollisuustyöntekijöille vain sanotaan: ”goodbye, se oli tässä nyt, keksikää itsellenne jotain tekemistä”, Paananen kiteyttää. Koronapandemian alussa lomautussääntöjä muutettiin ripeästi, kun työmarkkinajärjestöt löysivät hyvin nopeasti ratkaisun. . Paananen muistuttaa, että tämä mallimme, joka perustuu siihen, että hyvin järjestäytyneet sopijaosapuolet katsovat kulloistakin tilannetta, näytti vahvuutensa ja ketteryytensä ihan vastikään. – Ja vaikka liberaalit kaikista maailman puolueista käänsivät kantansa ja ovat valmiit yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa, niin sitä selkeästi suurempi keskusta ei edelleenkään ole valmis. Yksi muuttujista on, millaiseksi muodostuu ruotsidemokraattien kannatus. 21 jäsenliittoa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista. Hän kertoo, että luvassa on Euroopan laajuinen kampanjointi oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. – Toki olen sanonut jo aiemmin, että Stefan ei vie puoluetta seuraaviin vaaleihin, vaan lähtee riittävän ajoissa, jotta seuraaja pystyy rakentamaan vaalikuvion. Puhumattakaan siitä, että lähdetään viemään työelämäsääntelyä eurooppalaiseen lainsäädäntöön, Paananen painottaa. Paananen luonnehtii, että keskustelussa pohditaan nyt sivulauseissa sitä, pitäisikö kokeilla demareiden ja moderaattien yhteishallitusta. Pohjoismaisten teollisuustyöntekijöitä edustavien ammattiliittojen yhteenliittymä. Henkilökohtainen näkemykseni on, että Stefan teki viisaasti, Paananen sanoo. Nordic In pitää majaansa Ruotsissa. REIJO PAANANEN valittiin Nordic Inin pääsihteeriksi toiselle kaudelle
31 Demokraatti Kun hätä on aina läsnä Suomen perusturvan taso ei ole riittävä. Se vaikuttaa ihmisen arkeen musertavasti. Se vaikuttaa ihmisen arkeen musertavasti. de_16092021_31.indd 31 6.9.2021 16.41. 31 Demokraatti Suomen perusturvan taso ei ole riittävä
Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa, mutta siitä huolimatta nämä eivät toteudu Suomessa huomattavan monen ihmisen kohdalla. Perusturvaetuuksilla viitataan vähimmäistason työttömyysetuuksiin, perde_16092021_31.indd 32 6.9.2021 16.41. Haastattelut täydentävät kirjallista aineistoa. Saikkosen mielestä suuri huoli poistuisi, jos toimeentulotuessa otettaisiin huomioon asiakkaan todelliset kulut. Näin kuvailivat elämäänsä Suomen köyhyyden vastaisen verkoston kansalaistoimiryhmän kaksi jäsentä, kun Amnestyn Suomen osaston ja Ihmisoikeusliiton tuore raportti ”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa julkistettiin elokuun lopulla. – Tämä kolminaisuus ajoi todella pohjalle, kun kaikesta piti selvitä yksin. Se oli ehkä pelastukseni, että osasin etsiä tietoa. Hani Forsell puolestaan sairastui vakavasti vuonna 2008, ja vähän myöhemmin kohtasi avioero ja hän joutui työttömäksi. 32 Demokraatti KÖYHYYS Teksti Marja Luumi / Kuvitus Demokraatti ”A iemmin palkkatyössä ollessa en osannut arvata, millaiseen karuselliin ihmislapsi voidaan heittää kylmiltään ilman, että tiedät, mitä tukia sinulle kuuluu, kuinka niitä haetaan ja mitä kaikkia todistuksia tarvitset, että saat edes välttämättömimmän, jolla juuri ja juuri selviät, kuusi vuotta työttömänä ollut Jaana Saikkonen kuvailee. Hänen suurin toiveensa on, ettei sairaan tarvitsisi itse hoitaa IHMIS OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA PERUSTURVA ON ENEMMÄN KUIN MATERIAALISTA SELVIYTYMISTÄ. Korona-ajan 500 euron työttömyysturvan suoja-ajan tulisi myös olla jatkuva. Raportti kokoaa yhteen viime vuosien tutkimusta ja tilastoja. – Se helpottaisi työttömän elämän hallintaa. Se tarkoittaa perusedellytyksiä, muun muassa riittävää ravintoa, säällistä asumista ja mahdollisuutta hankkia tarvittavat lääkkeet. Perusturvan pitäisi olla nimensä mukaisesti turvaverkko takaamaan riittävän elintason niille, joiden toimeentulo ei ole muutoin riittävä. Se merkitsee mahdollisuutta osallistua koulutukseen ja työelämään – että ihminen voi olla yhteiskunnan ja oman yhteisönsä yhdenvertainen jäsen, Amnestyn asiantuntija Mariko Sato täydentää. Se kirpaisi. Saikkosesta tuntui, että etuuskäsittelijät eivät luottaneet hänen sanaansa, mikä oli alentavaa ja surullista. – Ihmisoikeuksien näkökulmasta perusturva on enemmän kuin materiaalista selviytymistä. Jatkuva stressi toimeentulosta on musertavaa. Hän on omasta kokemuksesta huomannut, että näin ei nyt tapahdu. kaikkea hakemusrumbaa etuudet saadakseen. Forssell hoitaa nyt myös muistisairaan äitinsä asioita. – Itse täytyy osata tukiviidakossa selvitä
Häpeä nousi esille haastatteluissa, se, ettei ole pysynyt ”kärryillä” – vaikka kuka tahansa voi tipahtaa kuoppaan, josta ei selviä omin avuin. Monet kamppailevat saadakseen tarpeeksi ruokaa tai ostetuksi tarvitsemansa lääkkeet. Tai kuinka vaikealta voi vanhemmasta tuntua, ettei oma lapsi voi osallistua rien toihin, joihin muut lapset pystyvät. Saman on huomioinut asiantuntija Satokin. – Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan uudistuksen valmistumista vaan perusturvan tasoa on nostettava välittömästi, Sato painottaa. Yksi syy on se, että sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, etteivät kaikki osaa hakea oikeutettua etuuttaan. Saton mukaan perusturvan riittämättömyys näkyi heti ensimmäisenä koronakeväänä muun muassa siinä, että kolmannen sektorin palvelut ja silkka raha tulivat monelle todella tarpeeseen. Suomea pidetään hyvinvointivaltiona, jossa huolehditaan kaikista. – Suomi on vauras maa. Esimerkiksi iäkkäät eivät enää uskaltaneet käydä ruokajonoissa, ja ruokajakelussa oli huoli heidän pärjäämisestään. Järjestöt eivät määrittele raportissa euromääräisiä summia, mutta Saton mielestä reilut korotukset olisivat tarpeen kaikissa etuuksissa. Pandemia myös sulki monia palveluita ainakin osittain. Esimerkiksi käsittelijän ohjeissa toimeentulotuesta on noin 250 sivua ja sana ”poikkeus” mainitaan noin 60 kertaa. VUONNA 2019 joka kuudes suomalainen oli köyhyystai syrjäytymisriskissä. – Pyrkimys pitäisi olla, että ihmisten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. He eivät todellakaan haaveile mistään mahdottomasta. – Suomessa unohtuu helposti, miltä köyhyys näyttää. Perusturvan tarpeen kasvusta korona-aikana kertoo sekin, että muun muassa asumisja toimeentulotuen saajien määrä nousi viisi prosenttia viime vuonna – tuen saajien määrä oli korkeampi kuin koko 2000-luvulla tähän asti. Amnesty ja Ihmisoikeusliitto vaativat hallitusta kehittämään järjestelmää ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. de_16092021_31.indd 33 6.9.2021 16.41. Koronapandemia ei ole ainakaan helpottanut haavoittuvimmassa asemassa olevien elämää. SUOMEN SOSIAALITURVAA ollaan parhaillaan uudistamassa. – Ihmiset kertoivat, että seurakunnalta saadut setelit lähikauppaan ovat olleet oleellinen osa huoltoturvaa. Vuonna 2020 jotain toimeentulotuen muotoa sai 464 234 ihmistä eli 8,4 prosenttia väestöstä. Tähän on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota, ettei tuen saaminen jää kiinni ainakaan siitä, että sitä ei osata anoa monimutkaisuuden takia. Vuonna 2019 perusturva muodosti yli 90 prosenttia noin 235 000 ihmisen tuloista. Yritämme nyt raportin kautta pitää tästä ääntä. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti kehottaneet Suomea takaamaan riittävän perusturvan tason erityisesti lapsiperheille, terveysongelmien kanssa eläville, työttömyyttä kokeville ja iäkkäille henkilöille. SUOMESSA UNOHTUU HELPOSTI, MILTÄ KÖYHYYS NÄYTTÄÄ. 33 Demokraatti he-etuuksiin, eläkkeisiin, sairausetuuksiin ja opintorahaan. Ja säännöllisesti perusturvan riittävyyttä arvioiva kansallinen itsenäinen asiantuntijaryhmä on huomauttanut samaa. – Moni kertoi, kuinka esimerkiksi sairastuminen tai työkyvyn menettäminen on pudottanut heidät niukkuuteen, josta ei pääse ylös, vaikka kaikkensa yrittäisi. Yhä useampi elää toimeentulotuella, vaikka sen pitäisi olla viimesijainen etuus yllättävien tai erityisten tilanteiden varalle. Hyvin pärjäävät eivät välttämättä hahmota sitä, millaisessa tilanteessa sinnittelevät ihmiset, joiden toimeentulossa on puutteita. Sato haastatteli itse raporttia varten köyhyydessä eläviä ja heidän elämäntarinansa saivat mietteliääksi. Tutkimusja tilastotiedot kertovat toista tarinaa ja se saattaa yllättää monet, Sato arvioi. Tämä edellyttää paitsi perusturvan riittävän tason turvaamista, myös asianmukaisen saatavuuden ja kattavuuden varmistamista. – Perusturva on niin alhainen, että ihmiset tarvitsevat toimeentulotukea paikkaamaan sitä pitkäaikaisesti, Sato huomauttaa. – Valitettavasti viesti ei ole saanut suurta julkisuutta. Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ei hänen mielestään voi sanoa ihmisoikeusmyönteiseksi. Kelan tilastojen ja muun tutkimuksen mukaan kaikki perusturvaan oikeutetut eivät saa etuuksia. Perusturvaa täydentävät asumisja toimeentulotuet
34 Demokraatti de_16092021_34.indd 34 8.9.2021 12.18
de_16092021_34.indd 35 8.9.2021 12.18. 35 Demokraatti Sukupolvi kokemuksen kirjuri KASVO SUKUPOLVI KOKEMUKSEN Toimittaja ja tietokirjailija Sanna Kajander-Ruuth tuo vasta julkaistussa kirjassaan näkyviin 1990-luvun lamasta kärsineiden ja selviytyneiden lasten ja nuorten tarinan
Teksti Virpi Kirves-Torvinen Kuvat Jani Laukkanen ”M itä meille tapahtui” on kysymys, johon toimittaja, tietokirjailija Sanna Kajander-Ruuth on etsinyt vastausta syksystä 2019. harrastaa mökkeilyä, kirjallisuutta ja populaarikulttuuria . Tavatessamme oli sateinen päivä, vesi kohisi ikkunaan, toimittaja muistelee. . Laman uhrit eivät ole huudelleet. työskentelee Me Naiset -lehden toimittajana . Kirjaa varten toimittaja haastatteli Kindstedtin tytärtä, vuonna 1990 syntynyttä Kaarinaa. . Kuunnellessaan Kajander-Ruuth huomasi kyynelten valuvan pitkin poskia. . – Ihmiset ovat hävenneet perhetragedioita. SUVI VAARLA lupautui kertomaan oman tarinansa kirjaa varten. Siinä kirjan päähenkilö Elina kysyy itseltään, mitä hänen perheelleen tapahtui 1990-luvulla. työskennellyt useissa eri aikakauslehdissä toimittajana, toimituspäällikkönä ja tuottajana vuodesta 1998 . – Satu teki vaikutuksen asiantuntemuksellaan ja syvällisellä pohdinnallaan maailman tilanteesta. Hän alkoi juoda, väkivalta hiipi kodin arkeen. . Koko perhe kärsi. – Huomasin, että yhä on perheitä, joissa laman aiheuttamista sisäisistä tragedioista ei juuri ole keskusteltu. Kahvilaketjuyrittäjä Pia Kindstedtin tarina kosketti Kajander-Ruuthia erityisesti. Vaarla vaihtoi oman sukunimensäkin irtiottona lapsuuden perheen kokemuksista 90-luvun lama-ajalta. kriittisen korkeakoulun tietokirjoittajakoulutus 2020–2021 . . Hän kuitenkin halusi kertoa tarinansa, jos se auttaisi muita saman kokeneita. Toimittaja palaa hetkeen, jolloin hän kuunteli lentokoneessa äänikirjana samana syksynä ilmestynyttä Suvi Vaarlan fiktiivistä Westend-romaania. Markan devalvaatio ja kellutus nostivat perheyrityksen valuuttalainat pilviin lainanhoitokulujen noustessa huomattavasti. Tytär oli perheessä ainoa, jolta isä lopulta pyysi anteeksi tekemisiään. . SATU TAAVITSAINEN, ex-demarikansanedustaja ja pitkäaikainen Mikkelin kaupunginvaltuutettu, lähti mukaan kirjaan, kun Kajander-Ruuth huomasi lehtiartikkelin, jossa oli maininta kaupunginvaltuutetun omakohtaisesta kokemuksesta laman lapsena elämisestä, ja otti häneen yhteyttä. Niistä kumpuaa osittain syy siihen, miksi hän ei ole halunnut omia lapsia. Taavitsaisen oma tausta osaltaan vaikutti siihen, että hän oli perustamassa eduskuntaan ulosottoon joutuneiden tukiryhmää. – Satu pyysi ensin miettimisaikaa, koska kyse oli hänen lapsuutensa perhettä koskevasta asiasta. filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1998 . Kirjeistä nousi riipaisevia tarinoita 90-luvun lama-ajan arjesta ja siitä selviytymisestä. Se tulee lähelle yhä. Taavitsaisen isä irtisanottiin työstään vakuutusyhtiössä. asuu Helsingin Herttoniemessä LAMAN LAPSET OLIVAT SIVULLISIA UHREJA JA TALOUSKRIISIN TODISTAJIA OMISSA KODEISSAAN. On sääli, että lamasta kärsineet lapset ja nuoret kokivat jäävänsä niin yksin. Käteen jäi yli miljoonan markan velka, avioero, talon ja mökin menetys. Ajattelin, että hitto, minun täytyy tehdä se itse. – Pia on kolmen lapsen äiti, jonka lapset syntyivät yrittäjän arkeen. . . Hän tajusi osuneensa isompaan kokonaisuuteen, jonka käsittelyyn lehtiartikkelit eivät riitä. Samaistumisen kokemus oli voimakas. Jutun mennessä verkkoon, Kajander-Ruuth pyysi ja sai kirjeitä eri puolilta Suomea. syntynyt 1974 Vantaalla . Kirjassa on oltava todellinen tarina taustalla. Olin hämmästynyt siitä, ettei aiemmin ole tehty tietokirjaa lasten ja nuorten näkökulmasta. de_16092021_34.indd 36 8.9.2021 12.18. Soitin kustantamoon kysyäkseni asiasta, ja sieltä vahvistettiin, että Suvilla oli omakohtaista kokemusta konkurssin tehneessä yrittäjäperheessä kasvamisesta, Kajander-Ruuth kertoo. Sitä hän pyrkii avaamaan myös päätyessämme Herttoniemen lähiöpitseriaan, Hertsikan ala-asteen koulun viereen. – Ajattelin heti, ettei tätä kaikkea voi keksiä. Kajander-Ruuth haastatteli Vaarlaa, ja juttu ilmestyi Me Naiset -lehdessä joulukuussa 2019. esikoiskirja Laman lapset ilmestyi elokuussa 2021 . 36 Demokraatti D-KASVO SANNA KAJANDERRUUTH . Hän lähti aidosti miettimään, miten lapsuusajan kokemus muutti hänen perheensä elämää. Lämpö ja empatia huokuvat hänen kertoessaan Laman lapset -kirjaa varten haastateltujen kokemuksista. naimisissa, kaksi lasta . . Se vahvisti Kajander-Ruuthin käsitystä siitä, miten vaikeudet heijastuivat sukupolvelta toiselle
Heitäkin on täytynyt olla, koska esimerkiksi ylivelkaantuneiden asuntoja, kiinteistöjä ja yritysomaisuutta myytiin tuolloin edullisesti ja paljon, ja laman mentyä niiden arvo usein nousi. HYMY LEVIÄÄ Kajander-Ruuthin ja toimittajan huulille muistellessamme lamaa edeltäneen 1980-luvun lopun yhtenäiskulttuuria pukeutumisessa; purjehduskengistä Leviksen farkkuihin ja Lacosten pikeepaitoihin tai televisiosarjoissa Miami Vice, Ritari Ässä ja Dallas. Keskusteltuaan kustantajansa kanssa Kajander-Ruuth päätyi kirjassaan yhdistämään asiantuntijatietoa laman lasten ja nuorten inhimillisiin, omakohtaisiin kokemuksiin. Varhaislapsuuden aika oli iloisempaa, ja vanhemmat jaksoivat touhuta meidän lasten kanssa. Isä oli valtion virkamiehenä perheen pääelättäjä äidin hoitaessa lapsia pitkään kotona. Tällä hän viittaa siihen, etteivät hänen vanhempansa tehneet konkurssia, eikä hän joutunut luopumaan harrastuksistaan tai kärsimään samoin laman seurauksista kuin hänen haastateltavansa kirjassa. Laman myötä tilanne muuttui, Kajander-Ruuth kuvailee. – Aina kun yhteiskunnassa on meneillään kriisi, joku hyötyy siitä. Neljäsataatuhatta työtöntä, työttömyyden nousu 16,5 prosenttiin, kukaan ei osannut kuvitella, miten syvälle Suomi joutui laman kouriin vuosina 1991–1993. 37 Demokraatti VAHVA MARKKA, Neuvostoliiton hajoaminen, teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen, 1980-luvun höllentynyt talouspolitiikka… 90-luvun lamalle löytyy useita selittäviä tekijöitä. Hän asui vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Vantaalla omakotitaloalueella. Ne kuitenkin yllättivät. – En lapsena ajatellut, mistä meidän luistimemme, pitsamme, viikkorahamme ja kokiksemme tulivat. Esimerkiksi lama-ajasta taloudellisesti hyötyneiden ja vaurastuneiden tarinoita ei juurikaan ole julkisuudessa kuultu. – Minua vähän hävettää kertoa omasta taustastani, Kajander-Ruuth sanoo alkuun. – Ajatus oli, että kirjaan saattaisi tarttua joku sellainenkin lukija, jolla ei olisi mitään käsitystä tai omakohtaista muistikuvaa siitä, mitä Suomessa 1990-luvulla oikeastaan tapahtui. Hän muistaa isän kadonneen työuupumuksessaan usein sanomalehden taakse tai passiivisena sohvalle television eteen. Huolettomuuden ja ilon ilmapiiri hiipui. Sukupolvikokemus on kuitenkin yhteinen, eikä Kajander-Ruuthinkaan perhe selvinnyt täysin vahingoittumattomana. NYT ON NOUSSUT HUOLI SIITÄ, MITEN TÄMÄ KORONASUKUPOLVI SELVIÄÄ. Vanhemmat olivat ostaneet tontin ja rakentaneet talonsa 1960-luvun lopulla, joten asuntolaina oli laman iskiessä jo pitkälti maksettu. de_16092021_34.indd 37 8.9.2021 12.18. Vuonna 1991 Kajander-Ruuth oli seitsemäntoistavuotias lukiolainen, kolmesta sisaruksesta keskimmäinen. Kävimme pitkillä asuntovaunumatkoilla, Linnanmäellä ja Korkeasaaressa
Traumat heijastuivat pitkälle jälkipolviin. Pian haastateltavien tarinoista alkoi nousta esiin yhdistäviä tekijöitä. – Laman lapset olivat sivullisia uhreja ja talouskriisin pieniä todistajia omissa kodeissaan. – Työssä oli kuitenkin pakko jaksaa perheen takia. 38 Demokraatti D-KASVO – Isäni muuttui aiempaa synkemmäksi, väsymys huokui hänestä. Vasta vuosituhannen taitteessa isäni pääsi vihdoin varhennetulle eläkkeelle. Isäni pääsi jo oppikouluun ja valtion virkaan. Laman lasten tapaamiset olivat hienoja, ihmiset olivat tunteella ja sydämellä mukana. Oli ihana saada keskittyä kunnolla yhteen asiaan. – Olen miettinyt, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin he ovat. He tunnistivat laman pitkäaikaiset vaikutukset myös nykyisessä elämässään. Lamavuosina kukaan ei uskaltanut horjuttaa vakaata työsuhdetta. Kaiken menettäminen ja köyhyyden pelko jäivät itämään. Minä puolestani olen suvun ensimmäinen korkeakoulutettu. POHJANMAA, JYVÄSKYLÄ, Lahti, Mikkeli… Kirjaa varten Kajander-Ruuth matkusti kohtaamaan kasvokkain haastateltaviaan. JOKAISELLA KIRJAN yhdeksästä kokemushaastateltavasta 90-luvun lama vaikutti omaan talousajatteluun. Hän joutui sukupolvensa miesten tavoin vuosiksi sotaan. Vielä teininä Kajander-Ruuth ei ymmärtänyt laman merkitystä. Sain järjestettyä pitämättömillä lomillani ja palkattomalla vapaalla itselleni puoli vuotta kirjoitusaikaa. Ilman isäni ja isänisäni työtä se tuskin olisi ollut mahdollista, hän pohtii. Isovanhempani aloittivat tyhjästä ja rakensivat itselleen omakotitalon, yrityksen ja kesämökin. He joutuivat usein sanallistamaan ja selittämään perheen asioita ulkopuolisille kyselijöille ja ihmettelijöille. Moni heistä joutui aikuistumaan yhdellä hypyllä. Kun yhdelle se ilmeni arkuutena rahan kuluttamiseen ja lainan ottamiseen, toiselle se saattoi merkitä holtitonta rahankäyttöä. – Kun käänsin yhden kiven, löytyi pian seuraava mielenkiintoinen asia. Lama toi hänen työpaikalleen armottomat tehokkuusvaatimukset. Vasta myöhemmin, hänen aloittaessaan historian opinnot Helsingin yliopistossa, heräsi kiinnostus lähihistoriaan ja siihen, miten traumat voivat vaikuttaa perheissä sukupolvien yli. de_16092021_34.indd 38 8.9.2021 12.19. – Jytyytin korona-aikana Onnibussilla eri puolille Suomea. Perheen kulissien ylläpitämisestä jäi häpeän ja surun kokemuksia heidän suojellessaan perheensä kulissia. Kajander-Ruuthille vahvistui ajatus, miten kirjan lasten vanhemmat olivat tavallisia työtätekeviä suomalaisia, jotka ottivat lainaa hyvässä uskossa. Kajander-Ruuthin isänisä oli hylätty huutolaislapsi, joka syntyi vuonna 1910. Hän on kertonut minulle jälkeenpäin, etteivät voimat tahtoneet riittää vilkkaiden teinien vanhemmuuteen. Heidän tarinoidensa kertomisesta koin myös isoa vastuuta. Myös Jokesin apuraha mahdollisti kirjan tekemistä. Lama-ajan synkät uutiset menivät kuin taustanauhana nuoren keskittyessä iloisempiin asioihin. Pörssikeinottelu, kevytmielisyys ja huikentelevaisuus ei sopinut yhdenkään haastateltavan vanhemman kuvaan
Kajander-Ruuth näkee hienojakin kehityskulkuja 90-luvun lasten ja nuorten elämästä nykyiseen koronakriisin muovaamaan tilanteeseen. Hän on yrittänyt antaa esimerkkiä tasa-arvosta, pärjäämisestä ja erilaisten näkökulmien esiintuomisesta omalla työllään. LAMASTA KÄRSINEET LAPSET JA NUORET KOKIVAT JÄÄVÄNSÄ YKSIN. Näiden vaiettujen tarinoiden esiin tuominen kiinnostaisi esikoiskirjailijaa yhä. 39 Demokraatti 1 Jos vertaa viiden-kymmenen vuoden takaiseen aikaan, keskustelussa ilmastonmuutoksesta on menty selvästi eteenpäin. Mitkä asiat herättävät sinussa tällä hetkellä toivoa. He olivat huolissaan vanhempiensa ja sisarustensa selviytymisestä. – Nyt lapsista ja nuorista on puhuttu paljon enemmän kuin 90-luvulla. Korona-aika meidän aikuisten elämässä ei ehkä tunnu kovin pitkältä ajanjaksolta, mutta lasten ja nuorten elämässä se on sitä. 2 Nuorten päihdekielteisyys. Tuettiinko lapsia ja nuoria oikealla tavalla oikealla hetkellä, Kajander-Ruuth pohtii. Jotkut kuvailivat perheen eläneen vuosia kuin kuilun partaalla, siksi moni olikin tehnyt isoja ratkaisuja päästäkseen elämässään eteenpäin. Uskon, että nykynuoret ovat fiksumpia alkoholinkäytössä kuin oma sukupolveni 90-luvulla. Lapsille ei välttämättä selitetty tapahtumien taustoja. Haastatelluilla oli kuitenkin hyvä resilienssi, kyky palautua kriiseistä. Myös mielenkiinto luokkaeroja kohtaan on kasvanut kirjan tekemisen myötä. Löytyy ihania ihmisiä, ja hyviä asioita tapahtuu. Esimerkiksi Kaarina Kindstedtille kirjaston työntekijä oli kuin paras ystävä, joka suositteli yhä uudestaan mieluista lukemista. – Olen toivonut, ettei lasteni tarvitsisi kokea huonommuutta minkään asian takia. Moni haastatelluistani on halunnut olla omalle lapselleen se turvallinen aikuinen. Työskenneltyään pitkään toimituspäällikkönä Kajander-Ruuth halusi muutama vuosi sitten palata toimittajan työhön kohdatakseen ihmisiä ja saadakseen kirjoittaa – se on hänelle tapa hahmottaa maailmaa. Laman vaikutukset saattoivat ulottua laajalle sukuun esimerkiksi talousvelkojen kautta, joten osa on voinut ajatella loukkaavansa jotakuta läheistään avautumalla asioista. Eriarvoistumisen kokemus haastateltavilla oli vahva, ja perusturvallisuus järkkyi vanhempien energian mennessä sinnittelyssä. Kansainvälisellä tasollakin on noussut huoli siitä, miten tämä koronasukupolvi selviää. Myös Kajander-Ruuth on koettanut tarjota 17-vuotiaalle pojalleen ja 13-vuotiaalle tyttärelleen omaansa huolettode_16092021_34.indd 39 8.9.2021 12.19. mamman lapsuuden. 3 TÄRKEINTÄ 3 Aina kun on jotain synkkää ja pahaa maailmassa, on vastavoimia. – Olen miettinyt, kohdennettiinko rahoja oikein, menikö lapsi pesuveden mukana julkisen puolen palveluja supistettaessa. Heillä oli myös suojaavia tekijöitä, kuten mummo tai joku muu turvallinen aikuinen. Nuorten asiat ovat muutenkin hänen sydäntään lähellä. – Aineistostani ilmeni, miten jokin pienikin asia voi tehdä ison vaikutuksen lapsen elämään. SYITÄ SIIHEN, ettei kirjaan päätynyt kuin selviytymistarinoita, Kajander-Ruuth arvioi olevan monta. Jotkut häneen alun perin yhteyttä ottaneista olisivat kokeneet julkisen ulostulon liian raskaaksi, vaikka kirjaan mukaan lähteminen ehkä ajatuksena houkuttikin
YLEN TOIMINTA MUKAMAS VÄÄRISTÄÄ KILPAILUA: ONHAN SE VEROVAROIN RAHOITETTUA. Ylen journalismia on onnistuttu suojelemaan Juha Sipilänkin vaikuttamisyrityksiltä, nyt pitää suojella sitä kustantajilta. Mutta kustantajien lääkkeet ovat ällöttäviä, ja ne johtaisivat suurten kaupunkien ulkopuolella tiedonvälityksen monopoleihin sekä kansalaisten tiedonsaannin ja sananvapauden rapautumiseen. 40 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi N iin kauan kuin Google, Facebook ja muut kansainväliset some-jätit ja erilaiset suoratoistopalvelut ovat syöneet kotimaisten mediatalojen tuloja, on kaupallinen media reagoinut hyökkäämällä – mutta ei kuitenkaan näitä globaaleja jättejä vaan Yleisradiota vastaan. Ja lisäksi koko Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa ala konsolidoituu parin-kolmen suuryhtiön varaan. PITKÄÄN KAUPALLISEN median palveluksessa työskennelleenä ymmärrän alan ahdinkoa hyvin. Jahti ei kohdistu kuitenkaan pelkästään verkkouutisiin, vaan mediayhtiö Sanoman kantelulla halutaan rampauttaa kansalaisten rakastama Yle Areena. LEHTIYHTIÖIDEN HALLITUKSISTA ei saisi puuttua journalistisiin sisältöihin, mutta käytännössä näin kuitenkin tapahtuu. Sanomalehtien kustantajien edunvalvontajärjestön Medialiiton kantelu onkin johtamassa Yle-lain tarkentamiseen, joka kuitenkin rajaa vain hiukan digitaalisia sisältöjä, joita Yleisradio voi verkossa jakaa. Sanoma hyökkää kantelullaan lisäksi vielä Ylen tuottamia oppisisältöjä kohtaan. Maakuntalehtien pääkirjoituksissa vaaditaan Yleisradiota alituiseen uutisoimaan vähemmän verkossa ja EU-komissiolle tehtaillaan valituksia, koska Ylen toiminta mukamas vääristää kilpailua: onhan se verovaroin rahoitettua ja sisältö jaetaan ilmaiseksi. Samaan aikaan tulee suojella kotimaista mediaa sen todellisilta vihollisilta, globaaleilta mediajäteiltä. Kaupallisen median Yle-jahti oksettaa Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Itse yritin aikani potkia aisan ylitse, mutta hyllylle tai sensuuriinhan ne jutut päätyivät, vaikka sisällöissä ei mitään faktavirheitä ollutkaan. Monin seuduin tilanne on jo se, että kaikki kaupallinen printtimedia on yhden yhtiön käsissä. Kerran tuli kirjallinen varoituskin, kun päätoimittajan poissa ollessa painoimme toimitussihteerin kanssa jutun ”kielletystä” aiheesta lehteen. Vasemmistolaisena ymmärrän tämän hyvin. Se on ikävä fakta, johon mikään journalismin itsesääntelyelin ei kykene vaikuttamaan. Oikeistolaiset kustantajat taas haluavat paikallisia monopoleja. Maakuntalehdissä pidempään työskennelleet myös suomettuvat, oppivat luonnostaan ymmärtämään, mihin aiheisiin ei sovi puuttua ja mitä tahoja ei vain kritisoida. de_16092021_40.indd 40 8.9.2021 16.11. Tähän ei pidä Suomen missään nimessä alistua. Takavuosina ei ollut harvinaista, että jopa yksittäisiä toimittajia kutsuttiin hallituksen kokouksiin puhuteltaviksi. KILPAILU ON lähes alalla kuin alalla hyvästä, se kehittää kaikkia. Toisin kuin juhlapuheissa vannotaan, kaupallinen media ei ole uutistoiminnassaan riippumaton, vaan mitä pienempi markkina-alue on, sitä enemmän isojen ilmoittajien eli rahoittajien ja omistajien omat intressit vaikuttavat joko ihan suoraan tai epäsuorasti uutisoinnin sisältöön. Nykyään osataan olla hienovaraisempia, ja viestit kulkevat päätoimittajien kautta
Vaikka niitä tehdään myös yhdessä, oli se välillä aika yksinäistäkin painamista. On väitöskirjaa, dosentuuria, tutkimushankerahoituksia. Energinen henkilö voi olla muille vähän raskas kollega ja esihenkilö. Olen oppinut säätelemään energiaani ja myös sen, että kaikkea toimintatarmoa ei kannata käyttää töissä. Olen tosi idearikas. Akateeminen ura on sellainen, että siinä on paljon asioita, joita tavoittelee päästäkseen eteenpäin. 41 Demokraatti Mari K. Työelämässäkin minua vie eteenpäin uteliaisuus ja halu saada aikaan. Niemi 47-vuotias vtt, dosentti, tutkimusjohtaja E2 Tutkimus N äen peilikuvassani energisen ja uteliaan tyypin. Työ on minulle tosi tärkeä, mutta en elä vapaa-aikaani vain siksi, että haluaisin olla parempi työntekijä, mutta onhan se osa sitä, pakko myöntää. Saan tosi paljon iloa siitä, kun näen, että nuoremmat kollegat esimerkiksi rohkaistuvat tekemään asioita, joita he eivät ole vielä tehneet: ottavat sellaisia steppejä, joihin he pystyvät, mutta eivät tienneet pystyvänsä. Pitää myös oppia jarruttamaan ja antamaan tilaa muille. Mutta sillä ajalla, mitä vietän työajan ulkopuolella, on myös ihan oma itseisarvonsa. On ihanaa olla uralla siinä vaiheessa, ettei tarvitse puskea niin paljon omaa uraa. Kun on pari päivää patikoinut luonnossa, ajatus on kirkkaampi ja on myös enemmän annettavaa työlle. Nyt keski-iässä on tapahtunut sellainen muutos, että olen oppinut vähän paremmin elämään tämän energisyyteni kanssa. Energisyys ei ole työelämässäkään aina pelkästään etu. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_16092021_41.indd 41 9.9.2021 11.35
Galleria G:n näyttely on kuitenkin vahvasti maalausvoittoinen niin kuin näiden kahden näyttelyt ovat jo pitkään olleet. 42 Demokraatti Kaunista ja rujoa KULTTUURI Teksti Seppo Heiskanen K ristian Krokfors ja Risto Suomi ovat pitkäaikaisia ystäviä. KUVATAIDE de_16092021_42.indd 42 9.9.2021 9.18. Molemmilla taiteilijoilla on vankka graafikon tausta. saakka, ti–pe 12–18, la–su 12–16. Maalareina ja taiteilijoina Suomi ja Krokfors ovat Kaunista Yksiselitteisyyden karttaminen tekee teoksesta puoleensavetävän. He tutustuivat jo 1970-luvulla Aukusti Tuhkan grafiikanpajalla, joka oli tuohon aikaan yksi alan parhaita kouluja, monen taiteilijan opinahjo. Anniina Vainionpään grafiikkaa Avoinna 26.9. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Helsinki Contemporary: Kaikenkarvaiset ystäväni Avoinna 26.9. RUJOA Galleria G, Helsinki: Mister & Monsieur, Risto Suomi ja Kristian Krokfors Avoinna 26.9. Näyttelyn nimi Mister ja Monsieur viittaa siihen, että Krokforsilla on hyvät yhteydet Britanniaan, Suomella taas Ranskaan. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Galleria Duetto: Helsinki – Katkelmia
de_16092021_42.indd 43 9.9.2021 9.18. 43 Demokraatti Anniina Vainionpää: Hiljaisuus, 2021
Se ei kuitenkaan haittaa. Krokfors on rakentaja. 44 Demokraatti KUVATAIDE melko erilaisia. Janne Räisänen: Omakuva nuorena Mussolinina, 2021. Gallerian tilat on jaettu tekijöiden kesken onnistuneesti. Maalausten tunnelma on melankolinen, surumielinen. Vaikka maalausten hahmot ovat rujoja ja epämuodostuneita, teoksista henkii paitsi hellyys ja lämpö, mutta myös ironia näitä olentoja kohtaan. Teokset ovat usein suurikokoisia ja suuritöisiä niin että ne usein ovat uniikkeja – siis sarjaa ei ole. Ne on kuvattu groteskilla tavalla, rujoina ja epämuodostuneina. Se ilahduttaa erityisesti näinä aikoina kun graafikot kuumeisesti etsivät uusia käsitteellisiä ja materiaalisia ilmaisumuotoja. Mutta Räisänen on ennen kaikkea maalari, vieläpä lajissaa hyvin kokenut. Suomen maalausten elementtejä ovat hänen aikaisemmista näyttelyistään tuttuja: jänikset – ilmeinen taiteilijan alter ego – kuutamot, kuulas yö, vesi sekä ihminen, mies, joka ihmettelee kaikkea tätä. Sehän on taideyliopiston tehtäväkin – ainakin osittain. ”Lintuperspektiivi” vahvisti tätä vaikutelmaa. Kysymys on siis todella ystävistä, joihin taiteilija on mielistynyt. Sehän on vanhin lajin menetelmistä, joka otettiin käyttöön Euroopassa jo 1300-luvulla. Ne voisivat olla pelkistettyjä puita tai pensaita tai palloja. Teosten pääosassa on usein ihminen, usein nainen. Nyt kuitenkin teoksia hallitsee pallojen leikki. Ne ovat outoja, hivenen unenomaisia. Välillä se on kaunis kuin kiiltokuva, jota nuo naishahmot usein muistuttavatkin, Välillä taas jotain yllättävää tulee väliin. Ja juuri tämä tekee maalauksista niin puoleensavetäviä. Maalaukset ovat monikerroksisia ja monitulkintaisia. Hän ”täydentää” vedoksia maalaamalla ja muilla keinoilla. Eihän tällaisessa raja-aitojen kaatamisessa sekä ikkunoiden ja ovien avaamisessa mitään moitittavaa ole. JANNE RÄISÄSEN näyttelyn nimi on kaikenkarvaiset ystäväni. Kiinnostavia. Maalaukset ovat paljolti kirjallisia. de_16092021_42.indd 44 9.9.2021 9.18. Vainionpään pääasiallinen tekniikka on puupiirros. Varsinkin aikaisemmat teokset viittasivat autioon maisemaan, josta ihmiset ovat kadonneet. Surrealistien huonetta ja sukuahan Suomi on, mutta omaperäisellä tavalla. Hän sommittelee teoksensa samanlaisista tai ainakin lähes samanlaisista aineksista. Kertova ote on selkeä, mutta ei yksiselitteinen. Ei Vainionpääkään puhdasoppinen ole. Moottorina on erityisesti kuvataideakatemia. Kauneus ja roso vaihtelevat niin kuin hyvässä taiteessa kuuluukin. On aina rauhoittavaa kohdata graafikko, joka käyttää suvereenisti lajin perinteisiä menetelmiä. Uusissakin teoksissa on vielä viittauksia puihin ja maisemaan. Mutta tarkka sommittelu ja varma värinkäyttö ovat edelleen jäljellä. Niiden kuvaamat maisemat eivät ole tästä maailmasta. Samalla ne ovat saaneet entistä abstraktimman sävyn. Ja kaikenkarvaisia nuo maalausten hahmot ovatkin. Niissä on tarinoita, ja taiteilija jättää katsojalle mahdollisuuden löytää oma tarinansa. Näyttelyssä on myös teos, jossa portaat johtavat yötaivaalle. Hän järjestelee niitä ryhmiin ja riveihin. Itse asiassa on vaikea nähdä ovatko ne ihmisiä vai eläimiä tai joitakin muita olentoja. ANNIINA VAINIONPÄÄN näyttely on kiinnostava ja miellyttävä kokemus. Sillä nyt ei taida olla väliäkään, taiteilijan mieli on asialla enemmän kuin todellisuuden havainnoiminen. Teosten nimet ovat hauskoja ja katsojan ajatuksia johdattelevia: Äiti kutoo minulle märkää sukkaa, Hercule Poirotin ikuinen murhamysteeri, Omakuva nuorena Mussolinina tai Aata mi ja muurahaiset
45 Demokraatti Risto Suomi: Erämaan kulkija, 2021. KAUNEUS JA ROSO VAIHTELEVAT NIIN KUIN HYVÄSSÄ TAITEESSA KUULUUKIN. Kristian Krokfors: Pallomeri, 2020. de_16092021_42.indd 45 9.9.2021 9.18
Aihekin on aina yleismaailmallisesti relevantti: holokausti. Teksti Rolf Bamberg P ersian oppitunnit -elokuvan kohdalla on lupa puhua kansainvälisestä tuotannosta. Ensi-ilta 17.9. Kochin eteen viskattuna Gilles kehittelee päässään muutamia sanoja, jotka ovat silkkaa siansaksaa, mutta ne uppoavat. Se oli Valko-Venäjän tämänvuotinen ehdokas ulkomaisen Oscarin saajaksi, sen ohjaaja on ukrainalainen, käsikirjoittaja Berliiniin emigroitunut venäjänjuutalainen ja pääosia näyttelevä kaksikko tulee Argentiinasta ja Saksasta. Valko-Venäjältäkin tulee jotain hyvää, kuten tämä kelpo elokuva. Huijauksen paljastuminen – urheilutermein ilmaisten – roikkuu ilmassa. Koch kun on suunnitellut sodan jälkeen muuttavansa veljensä perässä Teheraniin perustaakseen sinne ravintolan. SS-kapteeni Klaus Koch (Lars Eidinger) opiskelee, opettajansa Gilles Nahuel (Pérez Biscayart) pelkää. Tuhoamisleirin ruokahuollosta vastaava hauptsturmführer Klaus Koch on näet kertonut etsivänsä itselleen persian kielen taitajaa, joka voisi opettaa hänelle sen alkeet. NATSIEN KESKITYSLEIRIKAUHEUKSIEN tiimoilta on tehty aika loputon määrä elokuvia, ja niiden joukossa tämä Vadim Perelmanin ohjaus sijoittuu laadullisesti vähintään ylempään keskikastiin. DRAAMA ”Farsin” keskeinen sanasto päntättävänä. 46 Demokraatti ELOKUVAT Elämä keksityn kielen varassa Persian oppitunnit Ohjaus: Vadim Perelman Pääosissa: Nahuel Pérez Biscayart, Lars Eidinger, Jonas Nay, Leonie Benesh 2020, 128 min. Niin hänestä tulee Kochin henkilökohtainen suojatti ja yksityisopettaja. Nimettömäksi jäävälle leirille Gillesin saattelevat SS-sotilaat suhtautuvat tämän väitteeseen skeptisesti, mutta opportunisteina näkevät siinä myös mahdollisuuden hyötyä. Elokuva on myös Valko-Venäjällä kuvattu, joten voi todeta, että jotain hyvää siitäkin suunnasta saa vaihteeksi nähdä ja kuulla. Gilles kuitenkin selviää toinen toistaan kiperämmistä paikoista, vaikka vastuksia löytyy riittämiin myös Kochille kateellisista muista leirin sotilaista, joilla de_16092021_46.indd 46 8.9.2021 15.31. Kun lopputeksteissä kiitellään vielä Britanniaan asettunutta oligarkki Roman Abramovitshia, jonka kansallisuudeksi määritetään venäläis-israelilainen, onhan siinä varsin kirjava monikansallinen taiteellinen ja taloudellinen pohja elokuvan tekemiseen. Elokuvan kerrotaan pohjautuvan tosipohjaisiin tapahtumiin, mikä on niin väljä käsite, että sen voi ostaa Persian oppituntien kohdalla. Sen tarinassa tuhoamisleirille matkalla oleva belgianjuutalainen Gilles saa autonlavalla tekemässään vaihtokaupassa persialaisista myyteistä kertovan kirjan, ja kun koko kyyditettävien joukko tempaistaan äkisti joenpenkereelle teloitettavaksi, Gilles vetää kirjan esiin ja väittää olevansa persialainen, ei juutalainen
Maailmansotaelokuva, jossa keskusteema on kieli, sen oppiminen, ja sillä vedättäminen on kiinnostava poikkeus lajityypissä. Kochin vihjataan elokuvassa olevan seksuaaliselta suuntaukseltaan valtavirrasta poikkeava, mutta fyysiset kontaktit hänen ja Gillesin välillä jäävät hipaisutasolle. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some on missionaan käräyttää tämä tee se itse -opettaja. PERELMANIN OHJAUS on siitä harvinainen sota-aiheinen elokuva, että se ei pidä jännitettä yllä genren perinteisin keinoin. Se ei sisällä taistelukohtauksia, ei uhkarohkeita sissoperaatioita, vaan jännitys syntyy yhden yksilön salaisuudesta, feikkaamisesta, joka voi paljastua mikä hetki hyvänsä. Alati vaahtoavia, ihan kaikessa aggressiivisia ja huumorintajultaan yksinuottisia tylyttajiä kaikki tyynni. Myös leirin hierarkian kuvaus on kiinnostavan tarkkaa. Ja kun tuhoamisleiristä on kyse, siitä voi olla vain yksi seuraus. Kuten persian kielen hallinnalle. Tätä luonnekuvastoa on nähty maailman sivu, ja vaikka keskitysleirin kantahenkilökunta tuskin oli mitään kovin hilpeää jengiä todellisuudessakaan, voisi joskus kaivaa ihmiskuviin vähän muitakin nyansseja irti. Natsi-Saksan luhistumisen hetkiin sijoittuvan Gillesin lopullisen kohtalon ratkaisu on vähän mutkia oikova, mutta toisaalta Kochin tapauksessa myös ironisesti sivukierteinen. Johdon keskinäinen nokittelu, ja heidän alaistensa herkeämätön yritys kiipeillä näiden standartenführereiden ja ties minkä sturmbannführereiden suosioon saa jopa tragikoomisia piirteitä. Elokuvan heikommaksi puoleksi on nostettava sen kliseinen tapa kuvata pääosin saksalaissotilaita ja natsiupseereja. 47 Demokraatti JÄNNITYS SYNTYY YHDEN YKSILÖN SALAISUUDESTA, FEIKKAAMISESTA, JOKA VOI PALJASTUA MIKÄ HETKI HYVÄNSÄ. Hän on hedonismiin taipuvainen, vähän snobi miekkonen, joka osaa kaivaa itsestään tyranninkin esiin, kun tarvitaan. Koch, jota näyttelee sävykkäästi Lars Eidinger, on poikkeus. Käsikirjoittaja Ilja Zofinin ja ohjaaja Perelmanin näkökulma on yksilötasolla, ei massatoiminnoissa, vaikka tuhoamisleirin tehokoneistostakin näytetään ne synkimmät puolet. Jos yhtä perusteellista pieksäntää ei lasketa. Mieluiten hän silti omistautuu omien haaveidensa tavoittelulle. de_16092021_46.indd 47 8.9.2021 15.31
Hänestä ei ole Karl Ove Knausgårdin tai Christer Kihlmanin kaltaiseksi showmieheksi ja avautujaksi, joten hän käyttää kiertoreittejä. Päähahmo on sydänongelmista kärsivä kirjailija Jan Holm, jälleen yksi miesnero. Kirjallisuus ei tee sen asukkaita onnellisiksi mutta antaa sentään elämälle tarkoituksen ja suunnan. Kaupallisuus ja helppolukuisuus eivät kuvaa Taivaallista vastaanottoa. Uusi kirja käsittelee romaanin kirjoittamista ja sen julkaisemisen aiheuttamia reaktioita. Seuraavaa saatiin odottaa tähän syksyyn, eikä Taivaallinen vastaanotto ole sellainen kuin sen edeltäjän ystävät varmaan odottivat. Ennen varsinaista tekstiä Viikilä antaa lukuohjeen: ”Tämän kirjan jokaisen henkilön esikuvana olen minä itse. Mielestäni kyse on jännittävästä marginaalisesta kirjallisuudesta. Ja hyvä niin, sillä mitä ”laajemmaksi lukuinto leviää, sen huonommaksi kaikki käy.” Viikilä on armoton, mutta lähinnä itseään kohtaan. Perusproosan ystävät kenties turhautuvat tuskailevaan ja fragmentaariseen Taivaalliseen vastaanottoon, mutta muihin se vedonnee. Holm on esimerkiksi voittanut kauno-Finlandian. Harvaan romaaniin tämä viisaus pätee kuitenkaan yhtä paljon kuin Taivaalliseen vastaanottoon, joka on ahminut sisäänsä vaikka mitä. Kyseessä voisi olla eheyttävä de_16092021_48.indd 48 7.9.2021 13.20. oikean elämän kanssa ei pidä ajatella.” Ohjeen noudattaminen osoittautuu haastavaksi, sillä vaikka Taivaallinen vastaanotto kuittailee trendikkäälle autofiktiolle, niin se on myös omaelämäkerrallinen. Puhujia on kuitenkin pian niin paljon, että Holmin ääni hukkuu muiden alle. Vaahtoamisen keskellä unohtuu silti helposti, että Taivaallinen vastaanotto on kaunokirja, ei essee tai pamfletti. Fiktiivinen kirjailija Holm, jonka veren kerrotaan kiertävän väärään suuntaan, on julkaissut sydänleikkauksestaan kertovan Taivaallisen vastaanoton, joka on Jukka Viikilän versiota lineaarisempi ja vaivattomampi tulkita. Mitään vastaavuuksia ns. He ovat myös kirjan kohdeyleisö. JOKAISEEN KIRJAAN sisältyy useampi kirja. Inhimillinen lämpö pilkahtelee pahoinvoinnin ja väkivallan keskeltä. KIRJA KIRJAT Sydän syrjällään Autofiktiolle kuittaileva Taivaallinen vastaanotto ei päästä lukijaa helpolla. 1973) esikoisromaani Akvarelleja Engelin kaupungista voitti Finlandian vuonna 2016. Kauan odotettu vapaus on vihdoin koittamassa.” RIIPPUU LUKIJAN odotuksista, pitääkö hän Jukka Viikilän toista romaania loikkana eteenpäin vai takapakkina. Jukka Viikilän (s. Tämänkin kirjan läpi kulkee monia polkuja. Finlandia taisi lisätä Viikilän luovaa vapautta. Viikilä aloitti runoilijana, ja Taivaallisessa vastaanotossa riittää kyseiselle lajityypille tyypillistä yllätyksellisyyttä. Samaan aikaan, kuten hänen henkilöhahmonsa julistaa, ”kirjallisuuden merkityksen yleinen kaikkoaminen on vapauttanut kirjailijat kirjoittamaan mitä huvittaa. Kyseessä ei ole rakkauskirje Helsingille Akvarelleja Engelin kaupungista -herkistelyn tapaan, vaan pikemminkin pääkaupungin neuroottisuuden kuvausta. Viikilä olisi ensimmäisen romaaninsa pärjättyä ja Otavan talliin siirryttyään voinut profiloitua koko kansan viihdyttäjäksi, mutta niin ei nyt tapahdu. 48 Demokraatti Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto Otava 2021, 379 s. Toden ja keksityn raja pysyy epäselvänä, paitsi herättelevissä kohdissa, joissa esimerkiksi mustekalan kerrotaan olevan ”ulkoavaruudesta peräisin oleva vieraslaji.” Mainoslauseen mukaan Taivaallinen vastaanotto seuraa lukevia ja kirjoittavia helsinkiläisiä. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Jonne Räsänen T ätä on odotettu. Se toteuttaa Matti Pulkkisen ihannetta romaanista kaikkea syövänä sikana. Teoksen vitsejä voi kylläkin olla vaikea ymmärtää, ellei satu omaamaan kieroa huumorintajua: ”Ostin Tor-verkosta amfetamiinia, jotta voisin omistaa koko viikonlopun Kriittisen korkeakoulun tehtäville.” Tai: ”Harvalla työpaikalla on niin turvatonta kuin kaupunkisuunnitteluvirastossa.” Isossa talossa Otavalla pelataan yleensä varman päälle, mutta joskus se repäisee, kuten tämän romaanin kohdalla
Kokonaisuus muotoutuu pohdiskeluksi kuolevaisuudesta ja taiteen merkityksestä aikana, jolloin kovat arvot ovat muodissa. 49 Demokraatti kertomus leikkaukseen joutumisesta, elämänarvojen muuttumisesta ja toipumisesta, mutta sellaista Viikilä ei ole halunnut tehdä. Sisäänpäin kääntynyt Taivaallinen vastaanotto lunastaa lupauksensa:”Ei tämä ole romaani avosydänleikkauksesta, vaan avosydänleikkaus.” Teksti säkenöi, vaikka viihde ja taide eivät siinä tapaakaan. Kaupallisuus ja helppolukuisuus eivät kuvaa Taivaallista vastaanottoa. Vaikean teoksen vastaanottamiseen pitää vain olla valmis. Hänen romaaninsa osoittautuu niin tietoiseksi keinotekoisuudestaan, että sen päähenkilökin ymmärtää kliseisyytensä: ”Olin kohtalon riepottelema keski-ikäinen mies.” Viikilä uudistaa ilmaisunsa kokonaan, mikä on hienoa. de_16092021_48.indd 49 7.9.2021 13.20
Nykyisessä tilanteessa kyse ei ole välttämättä laadullisesta arvioinnista. Mutta puolikas salia täynnä yleisöä näyttää pitkän tauon jälkeen yllättävän hyvältä. Stranglers-hemmojen ulkonäköä en uskaltanut googlettaa, vaikka uusi single oli lähes pehmomusiikkia, jota voi hyvinkin kuunnella perheen sunnuntaiajelulla. Kun hehkutin muutaman varttuneen toverin kanssa Abban paluuta bändimarkkinoille, muistutti punk-nuoruutensa hyvin muistava ystävä myös The Stranglers -yhtyeen uudesta levytyksestä. Kaikki nimikkeet eivät päässeet silloinkaan syystä tai toisesta elokuvateattereihin. Ensi-illan aina vain viivästyessä osa on päätetty siirtää pois elokuvateattereista digitaalisiin suoratoistopalveluihin. Muutenkin ahkeran elokuvissakävijän pitää olla tarkkana, sillä jotkut elokuvista voivat vain käväistä saleissa. Paluita kerrakseen O npas nyt tullut hyviä uutisia. 50 Demokraatti ESITYSVUOROAAN ODOTTAA UUSIA ELOKUVIA JONOKSI ASTI. Ei minun kielitaitoni siihen riittänyt, että olisin yksityiskohdista saanut selvää. Esitysvuoroaan odottaa uusia elokuvia jonoksi asti, ja kaikki eivät taida saada tavallista levitystä elokuvateattereissa. Käytännössä se tarkoitti, että niiden kaupalliseen potentiaaliin ei luotettu. Metrossa vastapäätä istunut nuori mies oli yhdistelmä nykyistä (parta ja kuulokkeet), 1950-lukua (moottoripyöräilijän nahkatakki) ja 1980-luvun punkkia (rikkinäiset polvihousut, joiden repeämiä oli tilkitty tekstiä sisältävillä kangaspaloilla). Ilmiö ei ole aivan vailla vertauskohtia historiassa, sillä aiempina vuosikymmeninä osaa elokuvista levitettiin esimerkiksi vain dvd:llä. Abba aikoo esiintyä vain hologrammeina, joten voi olla, että he jopa näyttävät vanhalta omalta itseltään vielä vuosikymmenienkin jälkeen. PALUISTA ON ollut muutenkin puhetta. Niin sarjan elokuvilla on ollut tapana. Mies puhui pitkään ja hartaasti venäjää, olinpa aistivinani hieman opettavaistakin sävyä. Patoutunutta kysyntää siis on, siitä ei ole epäilystä. Ja tämä yhdistää koko kulttuurikenttää. Mitä pikemmin saamme katsomot taas täyteen, sen parempi. Mutta kyllä hän käsittääkseni puhui Puškinista. Mutta se on varmaa, että syyskuun lopulla maailmalle irti päästettävä James Bond tulee testaamaan katsomoiden ääret. Tosiasia on, että hyllyllä makaava elokuva ei kasva korkoa. Rock-, popja muun viihteen maailmassa saa ulkonäöstäkin puhua. Tänä syksynä vaihtuvuus on suurta. Paluu normaaliin on kulttuurialallakin edessä, vaikka nyt olemme vasta puolitiessä. Elokuvillakin näyttää olevan parasta ennen -päiväys siitä huolimatta, että on olemassa vuosikymmenien katselun kestäviä klassikkoja. Kuuntelin suoratoistopalvelusta molempien uutuudet, ja kyllä ruotsalaiset kuulostivat enemmän omalta vanhalta itseltään. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_16092021_50.indd 50 7.9.2021 13.27. Viimeisen vuoden aikana ilmestyneiden elokuvien kohtalo tietysti mietityttää. Olettaisin. Jo ensimmäisenä viikonloppuna, kun elokuvateattereiden katsojarajoituksia vihdoin saatiin lievennettyä, nähtiin katsomossa runsaslukuinen yleisö
de_16092021_51.indd 51 7.9.2021 13.35. He olisivat tahtoneet hänen herättävän huomiota maailmassa.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Syvällinen humoristi, pureva satiirikko S yyskuisen visakirjailijan olisi odottanut saavan aikaan mittavampaakin sähköpostivyöryä, koska hänen tuotantonsa on niitä kaunokirjallisuutemme rakastetuimpia. Vastaukset viimeistään 20.9. Erehdyin etsimään sitaattia hänen lyhyemmistä romaaneistaan, kunnes viimein ymmärsin etsiä sitä hänen novellikokoelmistaan, värväsin siihen apuakin, ja löytyihän se sellaisesta, jota en aikaisemmin ollut avannut.” Kai Nordberg Ky Muita Huovis-tietäjiä olivat Helena Nurmio, Raila Rinne, Mauri Panhelainen, Unto Vesa, Eero Reijonen, Juhani Niemi ja Matti Kärkkäinen. Hirri on invalidisoitunut metsänhakkaaja, hiljainen uurastaja. ”Sitaatin hieno kuvaus talven tulosta on Veikko Huovisen esikoisteoksesta Hirri (1950), sen niminovellista. Mutta taipumusten ja luonteenlaadun puolesta hän ei vastannut äitinsä ja sisarensa toiveita, sillä he olisivat tahtoneet, että hän olisi edes jollain tavoin kunnostautunut. Vesa Kautto on lukenut sitä tuotantoa ilmeisen huolella. Hän oli liian ujo esiintyäkseen kaikkein parhaassa valossa, mutta milloin hän voitti luontaisen arkuutensa,¨hänen käyttäytymisensä selvästi osoitti, että hänellä oli avoin ja kiintyväinen mieli. (rb) Veikko Huovinen. Kuka laajasti luettu ja pidetty kirjailija, mikä teos. Juhla-ateria Tenkkelemä-aavalla pysyy elävänä mielissämme. Vielä merkittävämpää on, että läpimurtoteoksesta klassikoksi muodostuneen kirjan kirjoittajalla on iso syntymäpäivä neljän vuoden päästä. Kah, en tierä sanogoh muut, mutta mine tahto sannoa kuiteskin silläviisii!”’ Aina muistamme, että lapinmiehen mielestä kaunein sana kielessämme on ’Koera’. Sitten se pieni juju. Heidän ja muidenkin vastauksista enemmän visan verkkoversiossa, Palkinto Tarmo Tikalle. Novellissa Nykyaikaa etsimässä (kokoelmassa Kuikka) ikuinen ylioppilas Panumatti Ylihärsilä kysyy lapinmieheltä: ’Sanotaanko täälläpäin s u s j?”’ Ja saa vastaukseksi ’A killa sanotah! Mine sanomas aineskin. Monin tavoin palkitun kirjailijan hienoinen katkeruus yllätti hänen omaelämäkerrallisessa teoksessaan Viime talvi; toisaalta se vaikuttaa perin inhimilliseltä. ”Sotkamossa tietysti tiedetään hyvin Huovisen talo, joka minullekin aikoinaan osoitettiin, kun kyläilin siellä ystäväni luona. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Hänen ymmärryksensä oli hyvä ja kasvatus oli sitä kehittänyt. Joitakin Huovisen teoksia luemme ja siteeraamme vaimon kanssa toistuvasti. Yhdelle palkinto. Samantapainen hahmo on päähenkilönä Huovisen kolmekymmentä vuotta myöhemmin ilmestyneessä romaanissa Koirankynnen leikkaaja. Useasti kehottelen vaimoa syömään riittävästi, ettei laihtuisi ja solahtaisi maan kapillaarihuokosesta syvälle maapallon ytimeen kuten Phyllis novellissa Tuhoava intohimo. Olen pitänyt Huovisen (lähes kaikista) kirjoista, eniten ehkä Puukansan tarinasta, Kylän koirista, Koirankynnen leikkaajasta… onhan niitä.” Tarmo Tikka lähti jäljitykseen vähän väärästä päästä. 51 Demokraatti VISASITAATTI 15 Teoksen tuoreimmassa elokuvasovituksessa reilun 20 vuoden takaa nähtiin brittinäyttelijöiden koko silloinen kerma. ”Nyt oli vihje hyvin selkeä sisältäen kuitenkin pienen jujun! Näyte vahvisti varmaa mielikuvaa siitä, kuka sen on tällä kertaa kirjoittanut. Kesämökkisaaremme juhlien kohokohtana on tietenkin ollut rosvopaistin valmistaminen.” Sirpa Taskinen nimeää Huovis-suosikkinsa. Veikko Huovisen kirjailijan ääni siitä kuuluu! Hän on eräs suomalaisista mielikirjailijoistani, jonka teoksista lähes kaikki olen lukenut. ”Hän ei ollut kaunis ja ollakseen viehättävää hänen käytöksensä olisi pitänyt olla sulavampaa. Se tuli ilmi myös vastaussatsissa. Häneen tutustuminen alkoi Havukka-ahosta
52 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_16092021_52.indd 52 7.9.2021 13.38
de_16092021_53.indd 53 9.9.2021 10.16. Lämpö vauhdittaa viljelyä TEEMA Luonnon rytmi epätasa painossa Kolumni: Risto Isomäki Teksti ja kuvat Mikko Huotari / Grafiikka Arja Jokiaho Maissia maisemaan Ilmastonmuutos näkyy Suomen pelloilla ja myös muuallakin arjessa. 53 Demokraatti Ilm as to nm uu to s Pä äs tö je n va iku tu ks et nä ky vä t lu on no ss a
Esimerkiksi pitkän matkan muuttolinnut saapuvat tänne joka vuosi kalenterin mukaan samaan aikaan. LOKKI HERMOSTUU HARMAAHAIKARALLE. Se on ympäristöön nähden hieman kuopalla ja elää tulvaja valumavesillä. Pohjoisemmassa vallitseva suotyyppi on aapasuo. Syntyy uudenlaisia yhteisöjä. Talvipakkasten ei tarvitse enää paljon lauhtua, kun monet uudet haitalliset lajit pystyvät talvehtimaan Suomessa. Kun lajit siirtyvät pohjoiseen, niin jossain vaiheessa tulee Jäämeri tai tunturin huippu vastaan ja elinalue alkaa supistua. Vuodenkierron synkroniaan liittyvät asiat muuttuvat. Esimerkiksi pulmunen ja kiiruna voivat kadota kokonaan Suomesta. 54 Demokraatti TEEMA TEEMA TEEMA OHJELMAJOHTAJA PETTERI TOLVANEN, WWF Kun ilmasto lämpenee, lintujen levinneisyyden painopiste siirtyy koko ajan kohti pohjoista. Leudontuneet talvet ovat mahdollistaneet sen, että haikaroiden elinalueet ovat levittäytyneet kohti pohjoista. Taloudelliselta kannalta merkittävämpiä ovat varmaankin uudet metsätuhohyönteiset. Ilmaston lämmetessä aapasuot taantuvat ja korvautuvat keidassoilla. Jos kuukkeli ei tule enää toimeen jollain eteläisellä vanhan metsän sirpaleella, niin se ei välttämättä pysty löytämään ja hakeutumaan seuraavalle sirpaleelle. Monille muille lajeille nopea siirtyminen voi tuottaa ongelmia. Vanhan metsän verkosto on etelässä hyvin harva. Tällaisia odottamattomia vaikutuksia tulee olemaan, ja siksi kokonaisuuden ennustaminen on hyvin vaikeaa.” AURINKO LASKEE TORRONSUOLLA. Kuukkeli on vähän liikkuva ja vanhaan metsään tiukasti sidottu laji. Luonnonsuojelualueiden verkostoa laajentamalla ja täydentämällä voitaisiin luoda leviämisreittejä, jotta edes teoriassa vanhan metsän lajien olisi mahdollista siirtyä pohjoisemmaksi. Lajit eivät siirry käsi kädessä kohti pohjoista. Niinhän ei tule käymään, vaan jokainen laji reagoi muuttuvaan ilmastoon omalla tavallaan. Linnut kykenevät liikkumaan nopeasti pitkiäkin matkoja, joten ne löytävät muita eläimiä helpommin uudet alueet itselleen. Harmaaja kaulushaikarat ovat runsastuneet Suomessa hyvin nopeasti. de_16092021_54.indd 54 9.9.2021 11.38. Ne saapuvat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin ennen, mutta täällä onkin kevät esimerkiksi kaksi tai kolme viikkoa pidemmällä kuin mihin ovat sopeutuneet. Se voi johtaa siihen, että ne pesivät liian myöhään ja poikasille ei olekaan ruokaa. Ne eivät voi tietää Afrikassa muuttomatkaa käynnistäessään, mikä on kevään vaihe täällä Suomessa. Etelästä pääsee leviämään myös uusia haitallisia vieraslajeja. Samantapaisia ongelmia voi tulla joillekin paikkalinnuille. Tunturi-Lapin kasvit ja eläimet ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Se on kuin rahkakakku, joka kasvaa ympäristöään korkeammalle ja elää sadeveden varassa. Torronsuo on keidassuo, joka on eteläisen Suomen yleisin suotyyppi. Helposti ajatellaan, että nykyiset kasvillisuusvyöhykkeet sellaisinaan vaeltaisivat kohti pohjoista
Esimerkiksi Iiton palsasuolla suurin osa palsoista on romahtanut. 55 Demokraatti Palsa Turvetta Ikiroutaa POHJOISEN AAPASUON ALATYYPPI ON PALSASUO. Ilmastonmuutoksen vuoksi routa sulaa, ja palsasuot häviävät Suomesta. de_16092021_54.indd 55 9.9.2021 11.38. Jäämöhkäle nostaa kumpareita suon keskelle. Suon keskellä on kumpareita, jonka sisällä on ikiroutaa
de_16092021_54.indd 56 9.9.2021 11.38. Sinilevät kuuluvat syanobakteereihin. Vuosisadan loppupuolella sinileväpäivien määrä voi jopa kaksinkertaistua nykyisestä. Ongelma on syntynyt ihmisen vuoksi, mutta ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. 56 Demokraatti TEEMA SINILEVÄ ON VIHREÄÄ, EIKÄ OLE OIKEASTAAN EDES LEVÄ. Ilmaston lämmetessä se pystyy levittäytymään pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä sinilevää on yhä kauemmin, ja kasvustot ovat laajempia ja paksumpia. Etelässä kurtturuusu pärjää jo erittäin hyvin. Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji. KURTTURUUSU RANTA MAISEMASSA
Kaikki jyvät olivat täydellisesti paikallaan. Uusia tuholaisia voi tulla rajojen yli monilla tavoilla. Vaaditaan paljon sopeutumistoimenpiteitä, jotta onnistutaan pitenevän kasvukauden kautta oikeasti parantamaan tuotantoa.” PUNAINEN TUPA JA MAISSIMAA. Kun ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen alettiin tutkia Suomessa, niin ensimmäinen selkeä tunnistettu haitta oli kasvintuhoajat, eli taudit, tuholaiset ja uusien rikkakasvien tuoma riski. Lä hd e: Lu ke / Pi rjo Pe lto ne nSa in io de_16092021_54.indd 57 9.9.2021 11.38. Maissia pidetään eräänlaisena ilmastonmuutoksen toteutumisen ruumiillistumana. Nyt oleville tuholaisille voi tulla enemmän sukupolvia vuodessa. Itselläni on kasvimaalla sokerimaissia, ja täytyy sanoa, että en ole milloinkaan saanut näin komeita maissintähkiä. Totta kai pitää olla myös kysyntä raaka-aineelle. Kun meillä viljellään maissia, niin jokainen on sitä mieltä, että ilmasto on muuttunut. 1996 2016 Maissin levinneisyys Lämmennyt ilmasto mahdollistaa uusien ja vähemmän viljeltyjen lajien viljelyn laajentamista. Suomessa on yleensä viileämpää ja silloin maissintähkä on reikiä täynnä, täyttymättömiä jyviä siellä täällä. Maissi on lämpimien alueiden kasvi, joka hyötyy kasvukauden pitenemisestä. Vuosisadan puolivälissä Suomessa voidaan viljellä yhä enemmän keskieurooppalaisia lajeja. Rehellisesti sanottuna, näinhän se toki on. Jyvämaissin lisäksi meillä on rehumaissia, josta viljelijät ovat erityisen kiinnostuneita säilörehuna. Ensin ajateltiin, että ilmastonmuutos tuo maatalouteen pelkkää hyvää, koska kasvu vauhdittuu. Mutta totuus on toisenlainen, ja sitä on saatu jo kokea. 57 Demokraatti TUTKIMUSPROFESSORI PIRJO PELTONEN-SAINIO, LUKE Kylvöt ovat aikaistuneet pari viikkoa aikaisemmaksi kuin muutama vuosikymmen sitten. Rehumaissilla voi tuottaa todella paljon kuiva-ainetta hehtaaria kohti. Nyt meillä on todella hyvät monimuotoistamisen mahdollisuudet. Se on erittäin hyvin sopeutunut korkeisiin lämpötiloihin ja suorastaan suosii 30 asteen lämpöä. Ne pystyvät paremmin talvehtimaan ja muodostamaan pysyvän kannan. Ilmastonmuutos on lajien viljelyn leviämisessä ihan ykkösajuri. Kasvukausi on pidentynyt päivinä mitattaessa, myös lämpösummakertymät ovat entistä suurempia. Kertaniitolla saadaan erittäin maittavaa rehua kotieläimille. Kuluva kesä oli maissille oikein kiva. Ilmastonmuutoksen vuoksi suomalaiseen maalaismaisemaan on ilmestynyt jonkin verran maissipeltoja. Maissi on lämpimien alueiden kasvi, joka hyötyy kasvukauden pitenemisestä. Maissi tekee tuloaan Suomeen, mutta laajassa mittakaavassa maissi alkaa näkyä meidän pelloillamme vasta vuosisadan puolivälissä. Se mahdollistaa uusien ja meillä vähemmän viljeltyjen lajien viljelyn laajentamista
58 Demokraatti TEEMA TULVAPATO. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eteläisessä Suomessa talvet muuttuvat syksyn kaltaisiksi. Se on luonnollinen osa Pohjolan ilmastojärjestelmää ja sen vuotuista vaihtelua. Määritelmän mukaan ilmasto on 30 vuoden jakso, jonka tilastoja tarkastellaan. Niillä alueilla ilmastonmuutos lisää etenkin voimakkaiden hirmumyrskyjen määrää.” de_16092021_54.indd 58 9.9.2021 11.38. Ilmastonmuutos vaikuttaa muualla maailmassa toisella tavalla. Sää vaihtelee, mutta ilmasto muuttuu hitaammin. Silti myrskyvahingot todennäköisesti lisääntyvät. Silloin menneen ilmaston harvinaiset kylmät lämpötilat ovat entistäkin harvinaisempia, kun taas korkeat lämpötilat eivät ole enää niin harvinaisia kuin aikaisemmin. Ilmaston lämpenemisen myötä menneen ilmaston säätilanteet eivät katoa, vaan niiden todennäköisyys muuttuu. Ilmastonmuutos vaikuttaa sääilmiöihin eri tavoilla, toisiin enemmän, toisiin vähemmän. Viime talvi oli kylmä ja luminen, mutta se ei tarkoita, että ilmastonmuutos on peruttu. Nykytiedon valossa myrskyjen määrässä tai voimakkuudessa ei tulisi muutosta Suomessa. Ilmasto ei ole sellainen, että se vaihtuu päivästä toiseen. Arviot ovat epävarmoja erityisesti siksi, ettei mannerjäätiköiden käyttäyty mistä ilmaston lämmetessä tunneta vielä kyllin hyvin. Kaikista vaikutuksista ei ole vielä tietoa. Helsingissä Kaitalahden maarakenteista tulvapengertä on jouduttu korottamaan. Jos esimerkiksi Lappeenrannan ilmasto on lämmennyt kolme astetta, niin se viittaa keskimääräiseen lämpötilaan. Kylmät talvet ovat harvinaisempia, mutta niitä edelleen esiintyy. Varmasti tiedetään, että lämpötilojen ääripäissä tapahtuu muutoksia. RYHMÄPÄÄLLIKKÖ ANTTI MÄKELÄ, ILMATIETEEN LAITOS Ilmastolla tarkoitetaan pitkän jakson säätilastoja. Mediassa se liitetään yleensä myrskyyn tai voimakkaisiin ukkosiin. Se johtuu siitä, että lämpenemisen vuoksi talvet ovat entistä lämpimämpiä eikä tule yhtä vahvaa routaa. Suomenlahdella merenpinta nousee parhaan arvion mukaan noin 30 senttimetriä vuosina 2000–2100, kun pahimman ennusteen toteutuessa nousu voi olla jopa 90 senttimetriä samassa ajassa. Ääri-ilmiö ei ole meteorologiassa virallinen termi. Ilmaston lämmetessä merenpinta lämpenee, ja hurrikaanit saavat siitä entistä enemmän käyttövoimaa. Atlantilla hurrikaanien syntyyn vaikuttaa keskeisesti meriveden korkea pintalämpötila. Kun tulee myrsky ja routa puuttuu, niin puut kaatuvat helpommin. Mediassa puhutaan, että säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät
jäätiköt kutistuvat Vahinkoa ja vaaraa aiheuttavat sääilmiöt ovat lisääntyneet. 59 Demokraatti ITÄMERI ILMAN JÄÄTÄ TAMMI KUUSSA 2019. ilmakehän alaosa lämpenee . merien ja järvien jää vähenee . Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat, ja osa niistä on peruuttamattomia ( . meret happamoituvat ja happipitoisuus laskee . merivesi lämpenee . ilmastovyöhykkeet siirtyvät kohti napoja . kuivuus lisääntyy MERELLÄ . kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat . ! Lähde: Ilmatieteen laitos . rankkasateet lisääntyvät monin paikoin . ILMAKEHÄSSÄ . . Jääpeitteisen ajan pituus on Perämerellä nykyisin 130–200 päivää, itäisellä Suomenlahdella 80–100 päivää ja pohjoisella Itämerellä 0–60 päivää. lumipeite vähenee . Helleaaltoja, kuivuutta, rankkasateita ja voimakkaita trooppisia hirmumyrskyjä esiintyy aiempaa useammin. valtamerten pinta nousee . MAALLA . kosteussisältö kasvaa LUMI JA JÄÄPEITTEESSÄ . ) vuosisatojen tai tuhansien ajan. Itämeren alueen keskilämpötilan kolmen asteen nousu lyhentää jääpeitteistä ajanjaksoa 40–70 vuorokaudella. de_16092021_54.indd 59 9.9.2021 11.38
KASVIHUONEKAASUT MUOKKAAVAT ILMASTOA Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasu päästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n tämän vuoden elokuussa julkaiseman raportin mukaan useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Talvista tulee leudompia ja routa puuttuu monilta alueilta, minkä vuoksi puut kaatuvat helpommin. Ilmastonmuutos tarkoittaa kuuselle nykyistä heikompia kasvuolosuhteita eteläisessä Suomessa. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Myös vanhaan kuusimetsään sopeutunut lajisto taantuu. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiili dioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa. Myrsky vahingot todennäköisesti kuitenkin kasvavat. Kun 2000-luvun vaihteessa Etelä-Suomen puista 45 prosenttia oli kuusia, niin vuosisadan lopussa kuusia saattaa olla vain kahdeksan prosenttia. Nyky tiedon valossa ilmastonmuutos ei lisää Suomessa myrskyjen määrää tai voimakkuuksia. PUUT KAATUVAT ENTISTÄ HELPOMMIN. 60 Demokraatti TEEMA YKSINÄINEN KUUSI. de_16092021_54.indd 60 9.9.2021 11.39
Punkkeja tavataan jo Lappia myöten. KOIVUVENHOKAS. Metsiä uhkaavat tuhohyönteiset, kuten kirjanpainaja, hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Samaan aikaan kun perhoslajeja on saapunut lisää, perhosten määrä on pienentynyt dramaattisesti. 61 Demokraatti Lä ht ee t: Ilm at ie te en la ito s, Lu ke , SL L, Su om en lu on to , W W F KIRJANPAINAJA. PUUTIAINEN ELI PUNKKI. de_16092021_54.indd 61 9.9.2021 11.39. Ilmastonmuutos lisää puutiaisaivokuumeen riskiä
Valtioiden rooli liikeelämässä on ha luttu EU:ssa rajata hyvin pieneksi. Hallitsevassa sinivih reässä tai turkoosissa ilmastoajattelussa kaupalliset yhtiöt pelastavat ihmiskunnan tuottamalla parem paa teknologiaa. Tämä ei riitä uuden teollisuuden alan käynnistämiseen. Polarisoituneessa tilanteessa on vaarallista, jos ilmas tonmuutosta joudutaan torjumaan pääsääntöisesti kei noilla, jotka kasvattavat ihmisten me noja, eivätkä pienennä niitä. Liian yhtiö vetoiseen ilmastopolitiikkaan on sisään rakennettu tärkeä oikeistopopulistisia liikkeitä vahvistava mekanismi. 62 Demokraatti I lmastopolitiikka on viime vuosina kehittynyt yhä yhtiövetoisempaan suuntaan. Silloin, kun yksityiset yritykset eivät kerta kaikkiaan näytä pääsevän liikkeelle jonkun ilmaston muutoksen torjunnan kannalta erityisen keskeisen uuden avaintekniikan tuottamisessa, valtion pitää pystyä parem paan. Samanlaiset asetel mat vahvistuvat myös Euroopassa. Joillakin sektoreilla tämä ei ole on gelma. Esimerkiksi vanho jen rakennusten kattojen ja seinien jäl kieristäminen piioksidiaerogeeliä sisältävillä maaleilla, laasteilla, massoilla tai levyillä ei ole rakennusteollisuu den kannalta toivottava ratkaisu. Alkaa näyttää siltä, että ilmastokaaok sen torjuminen edellyttää myös valtion vahvistamista. Valtioille täytyy jälleen antaa mahdollisuus perustaa uusia valtionyhtiöitä silloin, kun tämä on tarpeen sen var mistamiseksi, että ihmiskunnalla on tulevaisuus. Samalla oman maan talous hyötyy maailman pelastamisesta. KOLUMNI Teksti Risto Isomäki, tieteiskirjailija TEEMA de_16092021_62.indd 62 9.9.2021 11.19. Niiden näkökulmasta ainoastaan liikevaihtoa ja voittoja kas vattavat vaihtoehdot ovat kiinnostavia tai edes mahdollisia. Monilla aloilla halvimmat ja kustan nustehokkaimmat ratkaisut uhkaavat kuitenkin jäädä pysyvästi ilmastotoi mien ulkopuolelle. Yhtiövetoinen politiikka ei ratkaise ilmasto-ongelmaa ILMASTOKAAOKSEN TORJUMINEN EDELLYTTÄÄ MYÖS VALTION VAHVISTAMISTA. Vaikka se olisi ihmisten näkökulmasta halpa ja asumiskuluja laskeva tapa pudottaa rakennusten päästöt murtoosaan nykyisestä, se pienentäisi myös alalla toimivien yhtiöiden yhteenlaskettua liikevaih toa. Yhdysvalloissa ilmastoongelman merkityksen kiistävät republikaanit onnistuivat jo kaatamaan presidentti Bidenin tuhannen miljardin dollarin ilmastoohjelman. Tämä on epäilemättä tärkeä osa ratkaisua, ja lähesty mistapa on tuottanut pitkän rivin merkittäviä voittoja. Kaupallisten yhtiöiden täytyy kuitenkin jo lainsäädän nönkin mukaan tähdätä voittoa tuottavaan liiketoimintaan. Esimerkiksi ruuan tuotannossa siirtyminen aidoista eläinperäisistä tuot teista vegaanisiin vastineisiin kasvattaa elintarviketeollisuuden ja vähittäiskau pan voittoja samalla, kun se pienentää päästöjä. YHÄ USEAMMISSA maissa poliittinen kenttä on jakautunut ilmastonmuutoksen kieltäjiin ja puolueisiin, jotka pitävät ilmastokriisin torjumista tärkeänä asiana. Valtio saa investoida uusiin yhtiöihin korkein taan 15 miljoonaa euroa ja enintään 50 prosenttia pääomasta. Monet muutkin erityisen lupaavat ratkaisukeinot ku ten perovskiittiset aurinkopaneelit, puupohjaiset hiilikui dut ja natriumakut saattavat jäädä hyllylle samasta syystä: niistä tulisi suurisuuntaisessa tuotannossa liian halpoja
Äänestysaktiivisuuden on ennustettu jäävän tammikuun vaaleissa alhaiseksi. Jos ja kun monelle on vaikea hahmottaa, mistä toisaalta aluevaaleissa ja toisaalta kuntavaaleissa on kysymys, voivatko tuplavaalit herpaannuttaa ihmiset kansanvallasta aikaisempaakin enemmän. Tässä muutamia haasteita, joita näihin vaaleihin mielestäni liittyy. Maan hallitus on luonut sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen siirrolle hallinnolliset puitteet, mutta vaaleilla valittavat aluevaltuutetut yhdessä alueen muiden päättäjien ja virkamiesten kanssa päättävät uudistuksen toimeenpanosta, toteutuksesta. Jos ja kun vanhat merkit pitävät paikkansa, vauhtiin päästään vasta loppiaisen jälkeen, jolloin aikaa vaaleihin on enää pari viikkoa. Nyt onkin päätetty, että seuraavat kuntavaalit pidetään yhdessä aluevaalien kanssa neljän vuoden päästä. Toivon hartaasti, että yhdistäminen aktivoisi ihmisiä uurnille, mutta voiko käydä päinvastoin. Jokainen kuitenkin lienee valmis allekirjoittamaan ainakin osan esittämistäni haasteista. PUHEENVUORO Ensimmäiseksi voi kysyä, tietävätkö ihmiset, mistä he ovat äänestämässä. Se ei ole rakettitiedettä, mutta ei ihan helpoinkaan rasti. Nyt sitten vaan kaikki yhdessä taklaamaan näitä haasteita. Harri Järvinen SAK:n yhteyspäällikkö de_16092021_63.indd 63 7.9.2021 13.10. Olen varmaan monen mielestä maalannut hieman pessimistisen kuvan tulevista aluevaaleista. Selvää on, että valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella päätöksenteolla on monia yhtymäkohtia. Huonoon ennusteeseen on monta syytä. Kenellä on resurssia toimia kolmella eri tasolla. Mikään hallinnon taso ei toimi omassa umpiossaan, vaan sillä on aina vaikutusta koko hallintokoneistoon alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Kun vaalityön pitäisi olla kiihkeimmillään, Suomi alkaa valmistautua joulun ja uuden vuoden viettoon. Onko kenelläkään resurssia toimia kolmella tasolla niin, että asiat tulisivat kunnialla hoidetuiksi. Äänestäjien tehtäväksi jää siis valita riittävän kyvykkäät päättäjät aluevaltuustoihin. Toisaalta kyse on ajankäytöstä. ENTÄ ONKO se hyvä vai huono asia, jos sama ihminen on ehdolla niin eduskunta-, aluekuin kuntavaaleissa. Sosiaalija terveyssektorin siirto hyvinvointialueiden vastuulle, pelastustoimea unohtamatta, on historiallisen iso muutos, johon pitää saada vahva mandaatti kansalaisilta, äänestäjiltä. Tämä puoltaisi sitä, että vaaleissa valituilla olisi hyvät näkemykset siitä, miten hallinnon eri tasot toimivat. Toki vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi. Aikaa ei ole paljon. 63 Demokraatti Vaikeat aluevaalit H istorian ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa vajaa puoli vuotta. Haastava aikataulu niin puolueille, ehdokkaille kuin äänestäjille. Äänestysaktiivisuuden nostamiseksi Suomessa on useasti esitetty joidenkin vaalien yhdistämisiä. Kesän kuntavaalien noin 55 prosentin äänestysaktivisuuteen – mikä sekin jäi matalaksi – ei monien mielestä ole mahdollisuuksia. TOISEKSI VAALIEN ajankohta heti vuoden alussa ei liene paras aika monessakaan mielessä
Ennen kesätaukoa eduskunta hyväksyi lakimuutokset, jotka vahvistavat turvapaikanhakijoiden oikeussuojaa hallitusohjelman mukaisesti. Lasten erottaminen vanhemmista on kuitenkin ensisijassa moraalikysymys, kyse ei ole maan tarpeista. Kaikki on joka tapauksessa traagista. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_16092021_64.indd 64 7.9.2021 13.06. Se on menossa oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti. Ensimmäiset päivät vanhempi lapsi oli ”voimakas”, sitten tuli lohduton itku. Johan Kvarnström kansanedustaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen Lasten oikeuksissa tarvitaan vahvempia toimia. Samanaikaisesti konkreettinen tulos on usein märkä rätti lähimmäisyyden tunteen kasvoille. On hyytävää kylmyyttä siinä tosiasiassa, että hänen miehensä ja lasten isä olisi saanut jäädä Suomeen ilman työtapaturmaa, jossa hänen selkänsä kipeytyi ja hän joutui lopettamaan työnsä. Samaan aikaan minulla oli jäytävä tunne sydänalassa, kun ajattelin sitä länsiuusmaalaista perhettä, joka hajotettaisiin samaan aikaan. Niin, että 5-vuotias itkee vieraassa maassa kaivaten äitiään, joka työskentelee täällä toivoen voivansa jonain päivänä elää täällä myös lastensa kanssa. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. He ovat samanikäisiä päiväkotilapsia kuin minunkin poikani. Jo se, että on pakotettu hakemaan ”perheen yhdistämistä” lasten kanssa, jotka ovat syntyneet ja asuneet ikänsä Suomessa, on alentavaa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Ja nyt heidät pakotettiin lähtemään maasta huolimatta siitä, että heidän äitinsä työskentelee täällä Valviran laillistamana sairaanhoitajana. Suuri haaste on myös siinä, että lainsäädäntö on jo täynnä hienoja kirjauksia lasten parhaan huomioon ottamisesta. Kukaan, joka vakavissaan on tutkinut väestöennusteita, ei voi kieltää, ettemmekö tarvitsisi lisää maahanmuuttoa. Hekin nauttivat leikkimisestä Leijonapuistossa. Myös maahanmuuttoviraston eri dokumentit ottavat ne hyvin esiin. Ihmisoikeuksien toteutusta täytyy parantaa nopeammin. Lasten oikeuksien suhteen tarvitaan kuitenkin vahvempia toimia. On jotain syvästi kyynistä siinä, että toivotamme avosylin tervetulleeksi sairaanhoitajan, mutta sanomme, että hänen kokoaikatyöstä saamansa palkka on liian pieni, jotta lapset saisivat elää täällä – ainoassa maassa, johon he ovat tottuneet ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Se koskettaa minua vielä voimakkaammin, kun tiedän, mistä lapsista on kyse. Sillä työllä hän oli esikoisen synnyttyä elättänyt perheensä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Juhliessamme syntymäpäiviä hajotettiin yksi perhe YRITIN RENTOUTUA ja keskittyä lapseni juhliin. Eduskunnan ihmisoikeusverkosto tekee tärkeää työtä, mutta suhteellisen harva edustaja on siihen paneutunut. Nämä lapset ovat, aivan kuin minunkin lapseni, syntyneet Suomessa. Tämän lisäksi työministeriö työskentelee toteuttaakseen ohjelman maininnat työperäisestä maahanmuutosta. Siivosimme, teimme ostoksia, leivoimme ja kaikki oli kunnossa. Perheitä voidaan nykyisin hajottaa aivan liian kevyin perustein, vaikka sen pitäisi olla äärimmäisen poikkeuksellista. Sen säätelystä sitten vallitseekin erilaisia mielipiteitä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tässä tapauksessa ei siis ole kyse turvapaikan hakemisesta vaan työperäisestä maahanmuutosta. He ovat nyt isänsä kanssa maassa, jota eivät ole aiemmin nähneet, ja josta isä lähti 25 vuotta sitten (ja jossa äiti ei ole koskaan käynyt). Järjestelmävika on myös siinä, ettei perheen hajottamisessa uutta työsuhdetta oteta huomioon riittävän ajoissa ja päätös pohjautuu vanhentuneisiin tietoihin. Olen pitkään, häpeällisesti, tiennyt, miten huonosti Suomi kunnioittaa lasten oikeuksia, kun kyse on maahanmuuttajista. Perhe ei vetoa mihinkään uhkaan
Samalla ihmettelemme Kuuban ihmisoikeuksia polkevaa hallintoa avoimesti tukevia kommentteja niiltä tahoilta, jotka väittävät olevansa demokraattisen sosialismin asialla. Kuuban hallinnon on kuunneltava mieltään osoittavia kansalaisiaan ja aloitettava välttämättömien yhteiskunnallisten uudistusten toteuttaminen ja maan demokratisoiminen. Mielenosoituksissa vaaditaan vapautta ja loppua diktatuurille, taloudellisia uudis tuksia sekä myös protestoidaan kommunistihallinnon epäonnistuneita koronaviruksen vastaisia toimenpiteitä. Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteiden avaaminen tulee olemaan tärkeä tekijä Kuuban avautumisessa. Muutoshaluttoman hallinnon on syytä muistaa vanhan aatetoverinsa, reaalisosialismia uudistamaan pyrkineen ja Neuvostoliiton viimeiseksi johtajaksi jääneen Mihail Gorbatsovin kuuluisat sanat vuodelta 1989 Itä-Saksan vanhoillisille kommunistijohtajille: ”Historia rankaisee myöhästyjiä.” Pohjois-Suomen Demarinuoret Kuuban hallinnon on kuunneltava mieltään osoittavia kansalaisiaan. Kuuban kommunistihallinnon on lopetettava väkivalta omia kansalaisiaan kohtaan, vapautettava kiinni otetut mielenosoittajat ja vastattava vapautta ja diktatuurin loppua haluavien vaatimuksiin. Hallinto on vastannut mielenosoituksiin väkivallalla, ja useita kymmeniä ihmisiä on kadonnut poliisin pidätettyä mielenosoittajia. Viime vuosi on ollut raskas kuubalaisille, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamasta turismin romahduksesta ja sen myötä kiihtyneestä taloudellisesta kaaoksesta ja pahentuneesta pulataloudesta. Vaatimukset vapaudesta, uudistuksista ja demokratiasta eivät ole uusia, mutta varsinkin sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta vapautta ja uudistuksia vaativat aktivistit ovat voineet vaikuttaa aikai sempaa vapaammin. Ensi askel maiden välisten suhteiden parantumiselle voisi olla kauppasaarron purkamisen lisäksi neuvottelujen aloittaminen Guantanamo Bayn alueen palauttamisesta Kuuballe. Kommunistihallinnon vastaiset mielenosoitukset kertovat laajasta muutoksesta maassa. Kaduilla kommunistihallintoa vastustamassa vaikuttavat olevan varsinkin maan nuoret, jotka toivovat itselleen parempaa tulevaisuutta. AFP, Adalberto Roque de_16092021_64.indd 65 7.9.2021 13.06. USA:n presidentti Joe Bidenillä on edessään näytön paikka, jatkaako hän edeltäjänsä Donald Trumpin kovaa linjaa, vai Barack Obaman kaudella alkanutta suhteiden parantamista maiden välillä. Me Pohjois-Suomen Demarinuoret osoitamme tukemme Kuuban demokratisoitumiselle ja diktatuurista vapautumiselle. Hallinnon vastaiset mielenosoitukset ovat maassa harvinaisia, mutta viime aikojen mielenosoitukset ovat suurimmat sitten 1990-luvun alun, jolloin kansa lähti kaduille vastauksena Neuvostoliiton ja itä-blokin kaatumisesta aiheutuneelle talousromahdukselle. Pidämme erittäin tärkeänä, että kansainvälinen yhteisö osoittaa tukensa ja solidaarisuutensa kuuban kansalaisille. Kuubalaisten ahdinkoa ja puutetta on helpotettava purkamalla Yhdysvaltain vuosikymmeniä ylläpitämä kauppasaarto. 65 Demokraatti Kuuban demokratiakehitys tarvitsee tukea ja solidaarisuutta Kuubassa kansa osoittaa kaduilla mieltään maan kommunistihallintoa vastaan
Se mahdollistaa myös joustavat lisäja jatkohankinnat tarvittaessa. Hävittäjähankinta aiotussa muodossa on susi jo syntyessään. Tauno O. USA halutessaan voi elektronisesti pysäyttää hävittäjät kentälle, eli hävittäjien käyttö on täysin USA:n saneltavissa. Monet eivät ymmärrä, miltä se tuntuu, kun omaa parvekkeen ovea ei voi avata edes hetkeksi tuulettaakseen saati että parvekkeellaan voisi viettää aikaa, koska alakerrassa asuu ketjupolttaja, jonka savua tulee naapuriin yötä päivää. Suomen presidentin Sauli Niinistön johdolla on tiivistetty Nato-suhdetta. Mielenkiintoista sinänsä, että tupakka tappaa Suomessa enemmän ihmisiä kuin korona, mutta asiasta ei uutisoida tai tehdä näyttäviä klikkiotsikoita. Näin korona-aikana ihmiset vielä viettävät enemmän aikaa kotona eli savusta joutuu kärsimään entistä enemmän. Yritä siinä sitten nukuttaa lasta, syödä lounasta, tuulettaa petivaatteita tai nukkua helteellä parvekkeella, kun alakerran asukkaan tupakointiin ei kukaan puutu pyynnöistä ja anomuksista huolimatta. Aloitteen löydät osoitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8648 Oikeus savuttomaan ilmaan kotona kuuluu kaikille. Ensinnäkin, julkisuudessa ei ole käsitelty lainkaan sitä, mitä tapahtuu Suomen vaalimalle itsenäiselle puolustukselle. Nämä yhdessä muodostavat merkittävästi kasvaneen potentiaalisen turvallisuuspoliittisen uhan Venäjälle. Se on järjettömän kallis nykytilanteessa valtiontaloudelle, ja lisäksi se edustaa jo nyt vanhentunutta sotateknologista ratkaisumallia päätavoitteiden eli ilmatilan valvonnan sekä tunnistusja karkotuslentojen osalta. Eduskunta voisi vihdoin kieltää tupakoinnin kerrostaloissa kokonaan. Suunnitellun hävittäjähankinnan turvallisuuspoliittinen riski on siinä, että se pakottaa Venäjää reagoimaan voimakkaasti kasvavaan Suomen suorituskykyyn. Niiden kustannus käyttökuluineen on murto-osa nyt aiotusta 10 miljardin euron (+ käyttökustannukset) hankinnasta. Onkin päivänselvää, että Venäjä valmistautuu sotilaallisen kriisin puhjetessa eliminoimaan Suomen kautta tulevan hyökkäyksen tuhoamalla ensi-iskulla Suomen hävittäjät. Tällöin syntyy melkoinen määrä kallista metalliromua, jonka kokoaminen uusiokäyttöön saattaa olla mahdotonta. Taloyhtiöpäätöksillä asia ei tule korjaantumaan, eikä asiassa auta myöskään kaupunkien terveysviranomaiset. Yhdysvaltalaiset vaihtoehdot merkitsevät lopullista kuoliniskua periaatteelle ”itsenäinen puolustus”. de_16092021_66.indd 66 7.9.2021 13.14. Tiina Arlin Vantaa Oikeus savuttomaan ilmaan kotona kuuluu kaikille. 66 Demokraatti MIELIPIDE Kerrostalojen tupakointikielto suojelisi ihmisten terveyttä Uudet hävittäjät ovat tulevaisuuden kallista metalliromua Pari kommenttia tulevasta suunnitellusta hävittäjähankinnasta. Siihen liittyy Naton isäntämaasopimuksen mukaisesti oikeus käyttää Suomen maa-, vesija ilma-alueita vapaasti Nato-valtioiden sotilaalliseen operointiin. Moni meistä laittaisi mielellään parvekkeensa kauniiksi ja käyttäisi sitä kesät talvet, mutta alakerran oikeus savuttaa menee muiden asukkaiden viihtymisen ja terveyden edelle. Kaiken lisäksi drooni-teknologian kehitys tarjoaa Suomenkin kokoiselle valtiolle erinomaiset osallistumismahdollisuudet, millaista ylijäreiden hävittäjien kehitystyö ei tule koskaan tarjoamaan. Samoin läheisen teollisen yhteistyön. Drooniston ja hajautetun maasta toimivan ilmatorjuntatykistön osalta tällainen tuhoamistyö on paljon vaikeampaa. Mehtälä senioriaktivisti Liminka Tupakointi kerrostaloissa aiheuttaa terveyshaittoja ja monia muita ongelmia. Ilmasodankäynnin kehitys on kulkemassa vauhdilla drooni-perusteiseksi sekä asekäytössä että vakoiluja valvontatoiminnassa. 7.7.2021 aukesi kansalaisaloite tupakointikielto kerrostaloihin. Kesällä sai lehdistä ihailla kuvia ihmisten kesäkeitaista eli kauniiksi laitetuista parvekkeista kukkasineen ja ruokailuja nukkumapaikkoineen. Venäjän sotilaallinen suorituskyky kyllä siihen riittää, ja realistisena lopputulemana onkin nähtävissä 60 + hävittäjän tuhoutuminen tuusannuuskaksi. Kaksikymmentä Ruotsista hankittavaa Gripeniä on riittävä määrä turvaamaan Suomen ilmatilan valvonta ja tarvittavat tunnistusja karkotuslennot
Hieman tarkennan numeroita siitä, miten pientuloinen eläkeläinen hyötyy kotitalousvähennyksestä. Tilastojen mukaan tämä ei ole totta. Erilainen rahoitus, opintojen mitoitus, opetuksen suunnittelu ja tarjonta, jatko-opintokelpoisuus ja korkeakoulujen valintaperusteet lisäävät toisen asteen kaksinapaisuutta ja jakavat nuoret kahteen ”kastiin”. Ihan hyvä juttu – työstä kuuluu maksaa vero. Ammattikoulusta ei ole kyetty kehittämään kilpailukykyistä väylää korkea-asteelle, eikä yhtenäisen toisen asteen rakentaminen ole onnistunut. Kaipailen kotitalousvähennyksestä avointa ja rehellistä keskustelua. Vain noin kaksi prosenttia yliopisto-opiskelijoista on aiemmin käynyt pelkän ammattikoulun. Eli kotitalousvähennys ei hyödytä häntä senttiäkään. Satasen omavastuu on siis vain silmänlumetta. Yhteensä eläkkeen määrä on tällöin 837,59 euroa kuukaudessa ja hänen tällöin maksamansa vero on tasan nolla euroa. Satasen omavastuu on täysin silmälumetta. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Kansaeläkettä saavan eläke on 665,29 euroa kuukaudessa, ja silloin hänelle kuuluu myös takuueläke 173,30 euroa. Jos joku vielä kehtaa väittää, että tämä suosii myös pientuloisia, kannattaa ottaa Ojalan laskuoppi käteensä, ja laskea 12 x 36,90 euroa, joka antaa yhteissummaksi 442,80 euroa. Vaikka tuota kotitalousvähennystä saa siirtää tuleville vuosille, jos sitä ei saa käytettyä kuluvana verovuotena, niin tuskin eläkkeen saajan tulot kasvavat tulevina vuosina. Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen keskinäisestä suhteesta ja tasavertaisen mallin rakentamisesta on käyty tuloksetonta keskustelua vuosikymmenet. Nuorille kuitenkin vakuutetaan, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saat samat mahdollisuudet hakea korkeakouluun kuin lukion suorittaneet. Nyt kotitalousvähennyksestä väännetään niin sanottua ”luxusvähennystä”, kun sen rajoja nostellaan vuosittain. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ammattikoulu ei anna samoja jatko-opintovalmiuksia kuin lukio Kotitalousvähennys ei ole vähäväkisille Kaipaan kotitalous vähennyksestä avointa ja rehellistä keskustelua. Koulutuspoliittisen selonteon visiossa luvataan, että toisen asteen koulutus turvaa koko nuorisoikäluokalle vahvan yleissivistävän ja ammatillisen perustan jatko-opintoihin ja työelämään. Pitää muistaa, että tällaisen ihmisen tulot menevät pääasiassa normaaliin elämiseen. Kotitalousvähennys luotiin aikanaan torjumaan niin sanottua harmaata työtä. Vuosina 2017–2018 uudistetulla lainsäädännöllä lukion ja ammattikoulun erillisyyttä edelleen vahvistettiin. Ammattikorkeakoulujen luku on noin 25. Nykyisellä lainsäädännöllä ja rakenteella visio ei voi toteutua, joten toivottavaa olisi, että nykyinen hallitus ehtisi käynnistämään parlamentaarisen valmistelutyön uudistuksesta, jolla toisen asteen koulutus saadaan vastaamaan tulevaisuuden koulutusja osaamistarpeisiin. Minimi, jolla eläkeläinen maksaa veroa, on kun hänellä on itse ansaittu työeläke Ammattikoulusta ei ole kyetty kehittämään kilpailu kykyistä väylää korkeaasteelle. Pertti Pokki Laitila de_16092021_66.indd 67 7.9.2021 13.14. Kun aikoinaan kovalla työllä hankittu mökki vaatisi jotain remonttia, jonka kustannus olisi varmasti yli tuon vuosittain verotettavan summan, tuo pienen eläkkeen saaja ei hyödy siitä koskaan. Jukka Söderdahl Pori 1068,41 euroa kuukaudessa, josta hän maksaa veroa 36,90 euroa
68 Demokraatti MIELIPIDE Kansakunta on vaarassa menettää muistinsa Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. de_16092021_68.indd 68 8.9.2021 16.06. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurinja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Allekirjoittajana yli 250 tutkimuksen, kulttuurin ja politiikan vaikuttajaa Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan
Hoidettavan omassa kodissa tapahtuva perhehoito taas mahdollistaa hoidettavalle tutun ja turvallisen ympäristön. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_16092021_68.indd 69 8.9.2021 16.06. Pohjois-Karjala on ollut edelläkävijänä ikäihmisten perhehoidon kehittämisessä, ja saadut kokemukset ovat erinomaisia. Toivottavasti tulevilla hyvinvointialueilla nähdään perhehoidon mahdollisuudet ja sitä laajennetaan ja kehitetään edelleen osana ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluvalikoimaa. Ikäihmisten perhehoidolle on yhä kasvava tarve, ja erityisesti monelle muistisairaalle se on erinomainen vaihtoehto. Kiteen Evankelinen Kansanopisto on toteuttanut perhehoitajien valmennusta jo yli kymmenen vuoden ajan. Perhehoito hoidettavan kotona on hyvä vaihtoehto kotona asumisen tukemisessa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää esimerkiksi omaishoitajan vapaan järjestelyissä tai vuorohoitona kotona asumista tukemassa. Usein perhehoitoperheestä tulee myös omaishoitajan tukiperhe, jossa häntäkin kuunnellaan ja ymmärretään. Se antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja kokeUsein perhe hoitoperheestä tulee myös omaishoitajan tukiperhe mista, hoivan ja huolenpidon perustana. Sen sijaan ikäihmisten perhehoito on vasta etsimässä paikkaansa ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluvalikoimassa. Tehostettu palveluasuminenkin tulee ymmärtää yhteisökodiksi, josta laitosmaisuus tulisi saada minimiin. Valmennus toteutetaan yhteistyössä kuntien ja sote alueiden kanssa ja sen kesto Kiteellä on 100 tuntia, kun se yleensä on vain 21 tuntia. Kotihoidon nykyiset resurssit ovat monin paikoin huonot ja kiertävä perhehoitaja voisi toimia esimerkiksi kotihoidon tukena ulkoiluttajana, kulttuuri-, harrastusja kauppakaverina tai omaisten vapaapäivien sijaisena. Lasten ja nuorten sekä vammaisten henkilöiden kohdalla perhehoitoa on toteutettu jo pitkään. 69 Demokraatti Perhehoitoon kannattaa panostaa Perhehoito ei ole uusi asia. On myös muistettava, ettei perhehoito sovi kaikille, ja siksi myös muita ikäihmisten hoitoja hoivamuotoja on kehitettävä inhimillisempään ja kodinomaisempaan suuntaan. Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen, kotoisa ja turvallisen arjen mahdollistava hoitomuoto. Lyhytaikainen perhehoito sopii myös tilanteisiin, joissa ikäihminen tarvitsee tukea kuntoutumiseen sairaalahoidon jälkeen ennen omaan kotiin palaamista
Naispiiri ry:n toiminnassa. Hän toimi neljänä vuonna piirin edustajana Kansan Sivistysrahaston Uudenmaan rahastoon kuuluvan Toini ja Veikko Helteen rahaston hoitokunnan jäsenenä. Demarinaisille tutuksi tullut Sinikka Heikkinen laittoi positiivisen persoonansa peliin Uudenmaan Sos.-dem. Tuula Laukkanen Uudenmaan demarinaisten puolesta UDN:n historiikin 1987–2012 laatija Uudenmaan Demarinaisten historiikkiarkisto Sinikka Heikkinen. ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Hän toimi piiritoimikunnan (nykynimeltä piirihallitus) sihteerinä vuosina 1987–1991 ja puheenjohtajana 1992–1999. Sinikalla riitti aikaa ja puhtia käytännön toimintaan, sillä hän osallistui myös naispiirin perustamiin ja tehtäväaloiltaan erilaisiin jaostoihin, valiokuntiin ja työryhmiin. Sinikasta kehittyi vahva sosialidemokraatti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Loviisan kunnallispolitiikassa. de_16092021_70.indd 70 8.9.2021 12.12. Uudenmaan demarinaisten keskuudessa Sinikka muistetaan juuri sellaisena kuin hänen hyvä ystävänsä, rovasti Veli-Matti Hynninen häntä luonnehti Helsingin Sanomien Muistokirjoitus-palstalla 25.8: Heikkinen oli heikon ja pienen puolustaja, syrjäytyneiden ja väliinputoajien kannustaja. Lisäksi Sinikka valittiin useana vuonna edustajaksi myös naisliiton liittotoimikuntaan. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Hän oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, joka teki pitkän työuran Loviisan ydinvoimalan työterveyshoitajana. 70 Demokraatti KUOLLUT Silmänpilke, joka tiesi läheisyyttä ja hyvää UUDENMAAN DEMARINAISTEN pitkäaikainen ja aktiivinen toimija Sinikka Heikkinen kuoli 6.8.2021 Loviisassa. Heikkinen perusti ja myös aikansa johti osastoa Loviisanlahden Demarit – Lovisavikens Socialdemokrater ry. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Kevein askelin hän kuljetti aatetta ja ajatusta kokouksesta toiseen. Sodan keskelle Liperissä 1943 syntynyt Sinikka oli kuollessaan 78-vuotias. Sinikan tanssijalka ja silmänpilke tiesivät läheisyyttä ja hyvää. Hän oli iloinen ja hauska karjalainen, lämmin persoona
Ilmasto ei odota YK:n tulevalta ilmastokokoukselta odotetaan edistysaskelia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastorahoituksessa. Glasgow’n kokouksen tavoitteena olisi päästä ratkaisuun vapaaehtoisesta markkinamekanismista. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 71 Demokraatti TAKAISINVETO Yhdistystoiminta Aino Hänninen os. Painetuista kohdista ei tule näkyä läpi. Sillä tarkoitetaan sopimukseen sitoutuneiden maiden mahdollisuutta tehdä ilmastotoimia myös oman maansa rajojen ulkopuolella. lope?amaan tuo?een käy?ämisen, poistumaan työalueelta/vaara-alueelta ja vaihtamaan uuden hengityksensuojaimen ?lalle. Toista tes?. Taixing AJ PRO Co.,Ltd, No.158 Xuanbao Nan Road, Xuanbao Town, Taixing City, Jiangsu Province, China Hiukkasilta suojaava puolinaamari FFP2 NR AJ Pro, AJ-01 202101T1 Elers Medical Finland Oy, Nii?ytaival 13, 02200 Espoo, Finland TIEDOTE VAARASTA Elers Medical Finland Oy Nii?ytaival 13, 02200 Espoo info@elers-medical.eu +358 207 305 010 HÄME • Lahden Seudun Wanhat Toverit kokoontuvat ravintola Wanhassa Herrassa maanantaina 20.9. – Toisaalta argumentti on ollut se, että jos on huomattavasti kustannustehokkaampaa tehdä toimia jossain muualla, ilmaston kannalta mahdollisuus on hyvä olla olemassa, Nummelin sanoo. Salo Eläkeläinen, Hyvinkää 27.9. Nyt pidetään tärkeänä, ettei tule toista kokousta, jossa neuvottelutulokset jäävät hyvin heikoksi kuten kaksi vuotta sitten Madridin kokouksessa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Teksti Demokraatti / STT Kaksi viikkoa kestävä ilmastokokous COP26 alkaa lokakuun lopussa Glasgow’ssa Britanniassa. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. de_16092021_71.indd 71 8.9.2021 12.09. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marko Varajärvi. maisteri, yhteiskuntatieteen maisteri, Helsinki 18.9. Suomen kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pääneuvottelija Marjo Nummelinin mukaan Suomella on maine ilmastoasioiden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä EU:ssa ja maailmallakin. Vieraana Heikki Moilanen, jonka aiheena on luottamuspaikkaneuvottelut ja poliittinen tilanne. Avaa suojain ja aseta suojaimen taakse tumma tausta ja tarkastele näkyykö painetuista kohdista läpi. karkaamaan, ei tuote suojaa tarkoitetulla tavalla ja se on vaihde?ava uuteen. Tyypillisesti kehittynyt maa on tehnyt niitä kehitysmaassa ja toimet kirjataan maksajan päästövähennyksiin. Elokuussa ilmestyneen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan kyseinen raja ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alussa. Valmistaja ja osoite Tuo?een nimi Tuotemerkki ja malli Erä / LOT Maahantuoja Tuote-erässä on havai?u laadullinen vika. B) Tarkista hengityksensuojaimen ?iveys seuraavas?: Kun suojain on pue?u päälle, aseta molemmat kädet suojaimen päälle ja hengitä ?ukas. Jos tunnet, e?ä ilmaa pääsee karkaamaan, säädä suojaimen asentoa ja nenäkiinnike?ä. Jos epäilet viallista tuote?a, ole?ehan yhteydessä joko asiakaspalveluumme tai jälleenmyyjään. Riskinä on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan, tai sitten rikkaammat valtiot jättävät omia toimiaan tekemättä ja poimivat matalalla roikkuvia hedelmiä köyhissä maissa. Mikäli ilmaa pääsee sil. Mikäli halua?e lisä?etoja, ole?ehan yhteydessä asiakaspalveluumme info@elers-medical.eu. Suojaimen painetun kohdan on havai?u painautuneen liian syvälle, jolloin ilmaa pääsee karkaamaan painetuista kohdista eikä suojain toimi kuten pitäisi. ulos. Glasgow’n kokous on ensimmäinen varsinainen tarkastuspiste sille, miten Pariisin kokouksen tavoitteet edistyvät. Jos havaitse?e vian, pyydämme ystävällises. 100 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Marko Varajärvi fil. Reklamaa?on yhteydessä pyydämme toimi?amaan kuvat tuo?eesta ja pakkauksesta. Pariisissa vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat sopimukseen, jonka tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Lounas klo 11.00. Vika koskee osaa tuote-erästä LOT 202101T1. Jos epäilet viallista suojainta A) Tarkista painetut kohdat
72 Demokraatti RISTIKKO 16/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_16092021_72.indd 72 8.9.2021 16.04. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Liikkeellä on paljon enemmän lintuja, koska talvehti misseuduilleen ovat nyt lähdössä myös niiden keväällä tänne tulleiden lintujen poikaset. Piti kaivaa vintistä esiin se välikausitakki, joka on aamun viileässä hyvä mutta päivällä ilman ehkä lämme tessä silti vielä vähän liian paksu. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Vesivalo Porista. ais ud ok u. Juuri nyt siivekkäiden syksy on täydessä vauhdissa. Onnea matkaan, näh dään ensi kesänä! de_16092021_72.indd 73 8.9.2021 16.04. Muutto ajat ovat lintuharrastajille otollista ha vainnointiaikaa, ja kevätmuutto kalpe nee syysmuuton rinnalla. Vaan nopeasti se tästä muuttuu – ehkä syksy jo tämän kirjoi tuksen ilmestyessä on täysteholla täällä. Matka on Suomestakin pitkä, mutta vielä haastavampi se on niillä ki vitaskuilla, jotka ovat viettäneet kesänsä PohjoisKanadassa ja Grönlannissa. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 68 52 34 97 1 91 36 78 25 4 74 25 19 36 8 36 14 87 59 2 59 83 62 41 7 27 41 95 83 6 15 68 43 72 9 82 97 51 64 3 43 79 26 18 5 RISTIKON 14/2021 RATKAISU 19.8. Syys kuun alkupuoliskolla eletään usein ih meellistä välitilaa, jota en kutsu enää kesäksi, mutten koe oikein syksyksikään. Se tal vehtii LänsiAfrikassa Saharan etelä puolella. At lantin poikki kulkeva muuttomatka ei ole lyhyin eikä kevein. Kivitasku – kuvassa koiras mustine rosvonaamioineen – kuuluu lintumaail man pitkänmatkan muuttajiin. Lintumaailmassa syksy on jo alka nut tukevasti meikäläisten kesän puo lella, kun osa lajeista lähti syysmuutolle jo heinäkuussa. Syksyhkö, ehkä. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 5 7 1 3 7 2 5 4 9 5 6 2 4 2 7 1 5 3 1 8 3 8 2 7 5 6 4 2 6 1 L U O L A K L A S I H A P E R O I A S E T E A R A L M A T A T N I N O L U A N A T M A T T S A A T E A K U U T I T O S A T A A T O L A T A L A S K U R T L A I H I A A A L I E N I I L I I V I N T E R A A N E M O N E T A U N O L A S O L I I E S S I L A U L A A N O K I I T K U K I L P I L A I T O N L A A S T I T O O S A S R I L E O T T R O O L I J E S T A S U N I O A A V I O E V I A N T R I A L T A R R A A S T E N U O S K A K I T T T A R T T O S L E V K U U T T R I O L O K A R I O S T E L U A N T O A M I A TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi S inne meni, kesä nimittäin
Hyvä kirja tempaisee kyllä mukaansa, oli sitten arki tai loma. Itkin lopetettuani lukemisen ja kirjasta toipuminen vei aikaa. Lempikirjoissani on usein samankaltaisia piirteitä. Yläasteella tykkäsin Lasse Lehtisen romaaneista, joissa yhdistyi oikealla tavalla politiikka ja huumori. Obaman tyyli puhuttelee, sillä hän on samaan aikaan määrätietoinen ja pehmeä. Edelleen muistan kirjan herättämän tunteen. 1 de_16092021_74.indd 74 8.9.2021 16.50. Ammattikirjallisuuden vastapainona tykkään kaunokirjallisuudesta, kepeästäkin. Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken Michelle Obama: Minun tarinani Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät Rooneylta on ilmestynyt suomeksi kaksi kirjaa, joista Normaaleja ihmisiä on noussut tv-sarjan myötä suositummaksi. Tuntuu, etten saa kirjasta silloin irti täyttä kokemusta ja se saattaa jäädä roikkumaan keskeneräisenä pitkäksikin aikaa. Molemmat ovat hyvin kiinni ajassa ja kuvaavat hienosti ihmisiä ja ihmissuhteita. Kunpa kolmannen teoksen suomennos ilmestyisi pian. Luen lisäksi paljon elämäkertoja sekä yhteiskunnallisia asioita käsitteleviä teoksia. Harva kirja jää kuitenkaan kokonaan lukematta vaan palaan sen ääreen myöhemmin uudelleen. Yhteiskunnallisen muutoksen kuvaus teki kirjasta kiinnostavan. Rooney on kertojana koukuttava. Nykyään luen paljon viestintään ja johtamiseen liittyvää ammattikirjallisuutta. 74 Demokraatti Teksti Nora Vilva / Kuva Mikko Huotari Parasta on ahmaista kirja yhdeltä istumalta Pari sivua kerrallaan lukeminen ei ole SDP:n viestintäpäällikkö Miia Järven juttu. Tiedän yleensä heti alkumetreillä, pidänkö kirjasta ja onko se minua varten. Pidin kyllä siitäkin, mutta mielestäni toinen teoksista on vielä parempi. Jos tauko on venynyt pitkäksi, kirja on aloitettava alusta uudelleen. Olen aina pitänyt Michelle Obamasta. Parasta on, jos on mahdollista lukea kirja alusta loppuun lähes yhdeltä istumalta. Pidän myös faktan ja fiktion yhdistämisestä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen lukijana aika kaikkiruokainen ja ahmija. Koskettavimpia kirjoja, mitä olen viime vuosien aikana lukenut. Mielestäni niissä on kirjoina samankaltaisuutta. Muutaman sivun kerrallaan lukeminen on minulle tosi vaikeaa. Lomalla tulee luettua enemmän. Etenkin yhteiskunnallisesti aktiivisten henkilöiden elämäkerrat kiinnostavat. Viime vuosien suosikkeja ovat olleet esimerkiksi Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ja Sally Rooneyn Keskusteluja ystävien kesken. Tein hänestä jopa äidinkielen esitelmän, joka taisi olla muiden mielestä hiukan erikoinen valinta. Hän on näkemyksellinen, vaikkei ole itse lähtenyt mukaan politiikkaan
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some Energiaa. de_16092021_002.indd 1 7.9.2021 9.30
PAL.VKO 2021-39 00 74 43 -2 11 6 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 21 / 16 . sy ys ku ut a KÖYHYYS Kun arki musertuu URPILAINEN Kriisit vahvistivat EU:ta TYÖELÄMÄ Poliitikkojen näppejä polttelee Tässä on TEEMA: IImaston lämpenemisen huomaa jo Suomessa. MUUTOS 16.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_16092021_001.indd 1 8.9.2021 11.51. Vakava uhka näyttää vielä arkiselta