Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. TAMMIKUUTA 2019 N0 2 Energia vihertää POLITIIKKA. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 3 € 17. Hän suosittelee päänhuoltoon kahvitaukoja ja stressiin musiikkia tai vaikka seksiä. 6 ELÄMÄ . . 18 Seksi on hyvä stressilääke Aivot yllättävät usein aivotutkija Minna Huotilaisen
TAMMIKUUTA 2019 Lehdessä 6 Energiala vihertyy 8 Uutiskertaus 10 Periaatejulistus lähti kentälle 12 Macronin kujanjuoksu jatkuu 13 TSL on vireä 100-vuotias 14 Valtuutettukisan uudet ehdokkaat 15 Sonkia johtaa koulutuksen ilosanoman julistaja 16 Salmiakkia 17 Pihabongaus palkitsee 18 Olipa kerran minä: Minna Huotilainen 23 Kasvot peilissä: Mikko Valtonen 25 TTN juhlii klassikolla 26 TUL:n ja sen sankarin synty 28 Taivaanpallo ja uusi tapa tietää 29 Kirjavisa 30 Elokuvat: Green book 32 Nieminen Vee 33 Mielipiteet 34 Puheenvuoro: Kaisa Penny 35 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 13 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Minna Huotilaisen kanssa Kannen kuva: Nora Vilva Aivot ovat ihmeelliset. 2 17. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Nieminen Vee jää eläkkeelle. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta 18 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Ne yllättävät usein jopa aivotutkijan. Minä ja moni muu jää kaipaamaan Niemisen viisaita kirjoituksia.
TAMMIKUUTA 2019. 3 17
Voidaanko tästä aina ja iänkaikkisesti olla varmoja. Pahimmillaan ne luovat painajaismaisen uhan ihmiskunnalle. Näköpiirissä on uuden ydinasekilpailun uhka sekä koko sopimusperusteisen aseriisuntajärjestelmän murentuminen. Samaan aikaan myös kemiallisten Opposition ääni TYTTI TUPPURAINEN Sopimuksilla on torjuttava myös teknologian kehityksen tuomia uusia uhkia. Kansainvälisen asevalvonnan ja sääntelyn on kyettävä pysymään teknologian kehityksen mukana. Aseriisuntasopimukset eivät ole vain hyvää tahtovien ihmisten haihattelua, vaan niillä on mahdollista saavuttaa tuloksia. Se tulee aivan tarpeeksi aikaisin. Euroopan turvallisuudelle INF-sopimus on keskeinen, mutta sen raukeamisella olisi seurauksia koko kansainväliselle asevalvontajärjestelmälle. aseiden kieltosopimus on Venäjän sopimuksen toimeenpanoa koskevien vastalauseiden vuoksi kriisissä. Etenkin ydinaseriisunta on paineen alla, kun Yhdysvallat on presidentti Trumpin johdolla vetäytynyt Iranin ydinohjelmasopimuksesta sekä ilmoittanut irrottautuvansa keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta syyttäen Venäjää sopimusrikkomuksista. Sopimuksilla on ollut historiallisesti huomattava vaikutus: esimerkiksi vuodesta 1970 voimassa ollut ydinaseiden rajoitussopimus on estänyt ydinaseiden leviämisen verrattain tehokkaasti. Pari valittua sanaa Hyvät poliitikot, NÄIN KIIVAANA VAALIVUOTENA teidän, hyvät poliitikot, on syytä pysähtyä miettimään ajankäyttöänne ja jaksamistanne. Euroopan parlamentti asettui jo syyskuussa sitovan kieltosopimuksen kannalle. Kuinka paljon yksi poliitikko jaksaa tehdä, jos hän on niin kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja jatkossa mahdollisesti myös maakuntavaltuutettu samaan aikaan. Puhumattakaan mahdollisesti uhkaavasta jakomielitaudista, kun yrittää sovitella samoihin pöksyihin ja päähän kuntapoliitikon ja kansanedustajan usein ristiriitaisia tavoitteita. Autonomiset aseet, eli niin sanotut tappajarobotit, ovat ihmistä vaarallisempia. Ville Ranta Uusi varustelukierre torjuttava VUOSI 2019 ALKOI epävarmuuden merkeissä. Suurvaltasuhteet ovat jännittyneet, vakiintuneita kansainvälisiä sopimusjärjestelmiä kyseenalaistetaan ja perusoikeuksia ja kansanvallan periaatteita rikotaan jopa Euroopan sisällä. 4 17. Sopimusten toimeenpanoa on edistettävä, jotta uusi asevarustelukierre voidaan torjua. Ehkä myös Suomessa jossain vaiheessa kannattaa tätä miettiä, etenkin jos saamme maahan keskustan ajaman kolmannen hallintoportaan eli maakunnat. Monessa maassa, kuten Irlannissa ja Ruotsissa, on tällaista kaksoisroolia rajoitettu. Suomen etu on voimakkaasti puolustaa kansainvälistä vakautta ylläpitävää asevalvontajärjestelmää. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd). Olennaista robottiaseiden osalta on, että ihmisellä säilyy kaikissa tilanteissa keskeinen rooli voimankäytöstä päätettäessä. Parhaillaan YK:ssa on käynnissä autonomisia aseita koskeva keskustelu. Tosin samalla voisi Suomessa pohtia Ruotsin vaalijärjestelmän mukaisia ”pitkiä listoja”, joissa äänestetään enemmän puoluetta kuin yksittäistä ehdokasta, pohtii Demokraatin väki Samalla voisi Suomessa pohtia Ruotsin vaalijärjestelmän mukaisia ”pitkiä listoja”.. Toki ymmärrämme, että moniosaaminen vahvistuu, kun pääsee vaihtamaan roolia ja tehtävää jopa saman päivän aikana. Tulevana EU-puheenjohtajana Suomen on syytä painottaa uuden varustelukierteen estämistä. TAMMIKUUTA 2019 VIIKON VIISAUS » Albert Einstein: En ikinä ajattele tulevaisuutta
– En ole systemaattisesti edennyt uraohjus. Niiden ajattelu saa voimaan pahoin. Pitkän linjan europarlamentaarikko oli analyysissään pelottavan oikeassa. Kiitämme Timo Roosia huikeasta yli 30 vuoden urasta Demokraatin palveluksessa. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ihmiset rynnivät Eurooppaan pakolaisstatuksella, vaikka oikeammin suuri osa on parempaa elämää havittelevia siirtolaisia. Hän peräänkuulutti ennaltaehkäisevää työtä, jossa kehitysyhteistyö pyrkii parantamaan ihmisten elinoloja kriisialueilla, muuten maahanmuuttoa ei saada kuriin. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Surullisinta Korholan mukaan on se, että monet todella hädänalaiset eivät pääse sotaa ja hengenvaaraa pakoon, koska muut vievät heidän paikkansa. On tärkeää, että eduskuntapuolueet löytävät nyt yhteisen näkemyksen turvapaikkapolitiikan suunnasta. Hän muistuttaa, että kymmenenkin minuutin kävelylenkki voi olla hyvä aloitus ihmiselle, joka ei ole tottunut liikkumaan. Monien suomalaislasten kokema seksuaalinen hyväksikäyttö voi murskata persoonan ja ajaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Vasta nyt maksamme hallitsemattoman maahanmuuton hintaa, joka koskee yhteiskuntamme heikompi eli lapsia. Asia ei tosin ole uusi, sillä poliisille ilmoitetaan päivittäin kolme lapsiin kohdistuvaa epäilyä seksuaalisesta ahdistelusta. JK MINNA HUOTILAISEN HAASTATTELU SIVULLA 18 Ei mikään korkealta ”paasaaja” Sanonta ”tieto lisää tuskaa” tuntuu kovin kaukaiselta tavatessa aivotutkijaa, Helsingin yliopiston professoria Minna Huotilaista. Edes eduskuntavaalit eivät voi olla esteenä tarvittaville lakimuutoksille. Elämäni on sattumien summa. Nykyinen hallitus on vain vähentänyt panostusta kehitysyhteistyöhön. Miten lainsäädäntöä voidaan kehittää niin, että maasta karkottamisen pelote on riittävän suuri. 5 17. Juttua kirjoittaessani kokeilen tietoisesti Huotilaisen vinkkejä työn tehostamisesta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kylän opettajakaan ei enää soittele. Miten vältymme poliittisilta ylilyönneiltä. Korhola kiinnitti kirjoituksessaan huomiota myös turvapaikanhakijoiden motiiveihin. Maatamme kohtasi vuonna 2015 Euroopan mittakaavassa suuri pakolaisaalto. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN. Hän varoitti Suomea luomasta maastamme kuvaa, jossa elämä Suomessa vaikuttaisi paratiisilta. Kaikella on aikansa, joka asialla taivaan alla. Uutta lainsäädäntöäkin tarvitaan pikaisesti. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Nyt poliitikot tarkkana! S uomea on ravistellut jo muutaman kuukauden iljettävä tietoisuus lasten hyväksikäyttötapauksista. On selvää, että lainsäädäntöämme on pikaisesti korjattava, jotta pakkopalautukset ovat oikeasti mahdollisia ja kansallisuuden menetyskin on keinovalikoimassa, jos rikokset ovat poikkeuksellisen raskauttavia. Historiaan jäävät niin Nieminen Vee kuin Ville Rannan pilakuvatkin. Demokraatin 124 vuotta jatkunut taru sanomalehtenä päättyy tähän numeroon. Sairaiden mielihalujen toteuttaminen on jättänyt jäljelle vain rikkinäisiä lapsia, epätoivoisia vanhempia ja neuvottomia poliitikkoja. Hän totesi jo silloin, että ihmisvirta ei lopu ennen kuin elinolot Euroopan ulkopuolella Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ovat eurooppalaisella tasolla. TAMMIKUUTA 2019 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Hän käyttää itseään reilusti esimerkkinä myös omien heikkouksiensa suhteen. On tärkeää, että eduskuntapuolueet löytävät nyt yhteisen näkemyksen turvapaikkapolitiikan suunnasta. Lopuksi Huotilainen haluaa varmistaa, ettei toimittajalle jäisi väärää kuvaa hänen urastaan. Viimeisimpiin paljastuneisiin seksuaalirikoksiin epäillään syyllisiksi maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä, jotka ovat houkutelleet alle 15-vuotiaita lapsia netissä tapaamisiin. Tässä tilanteessa on tärkeää katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Päinvastoin. Yli 32 000 turvapaikanhakijaa täytti vastaanottokeskukset ympäri Suomen. Hain Teknilliseen korkeakouluun, koska matematiikka oli kivaa ja siellä oli hyvännäköisiä kundeja, Huotilainen sanoo. Jo vuonna 2015 entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) kirjoitti Iltalehteen profeetalliselta nyt vaikuttavan kirjoituksen, jossa hän varoitti hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista. Me maksamme nyt hintaa sinisilmäisyydestämme ja maksajina ovat viattomat lapset. Miten saamme rikolliset vastuuseen. Hänen näkemyksensä aivojen muuntautumiskyvystä on valtava ja rohkaiseva. Välillä helähtää nauru. Miten turvapaikanhakijat – ja kantasuomalaiset – saadaan ymmärtämään, että kaikilla ihmisillä on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Vaikka jotkin niistä ovat jo muutenkin käytössäni, niiden tietoinen ajatteleminen saa huomaamaan lisää omasta tavasta toimia. Ensi viikolla alamme ilmestyä aikakauslehden muodossa. Huotilainen ei ole korkealta ”paasaaja”
”Temppupolitiikka” ei tuota tulosta Leskelä antaa kiitosta energiayhtiöille, jotka investoivat vuosittain yli kaksi miljardia euroa puhtaampaan teknologiaan – koko teollisuuden investoinneista ne vastaavat 30–35 prosenttia. Sähköautoilulle tervetuloa Erilaiset öljytuotteet aiheuttavat Suomessa yli 20 miljoonan tonnin kasvihuonepäästöt Suomessa vuosittain. – Kasvuvauhti on ollut kovin kaikista Euroopan maista tällä vuosikymmenellä. TAMMIKUUTA 2019 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Erkka Railo: Pelkään, että viime aikojen traagiset tapahtumat tuhosivat kertaheitolla mahdolli suuden käydä asiallista maahanmuuttokeskustelua vaalien alla. Hän huomauttaa, että energiasektorin päästöt ovat puolittuneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Autoa voi joutua jonottamaan vuoden. Energia-alalla ei olisi ongelma, jos kaikki Suomen autot muuttuisivat tänä päivänä sähköautoiksi. Pahimmillaan se voi johtaa metsän kaatamiseen energiaksi. Ei mikään ihme, että Suomessa väännetään kättä siitä, kuinka nopeasti sähköautot valtaavat maantiet. Hallitus esitti lokakuussa turpeen energiaveron kiristämistä. – Politiikan poukkoilevuus on siksi meille myrkkyä. Leskelä laskee, että turvetta tarvittaneen vielä vuoteen 2040 asti, mutta vuoteen 2050 mennessä se on mennyttä aikaa. Suurin pullonkaula sähköautoilun etenemisessä on se, ettei niitä ole markkinoilla tarpeeksi. Turpeenpoltto aiheuttaa myös intohimoja. – Jos sitten joku hiilidioksidin talteenottosysteemi tule kannattavaksi. – Kaikki kivihiilen käyttö on EU:n päästökiintiöissä. Leskelän mielestä ”temppupolitiikka” voi ohjata toimia ilmaston kannalta jopa väärään suuntaan. Eurostatin ja Euroopan komission tilastot kertovat, että Suomi saavutti pari vuotta sitten vuoden 2020 tavoitteen uusiutuvassa energiassa. Kaikki investoinnit – rakennetaan sitten kaukolämpötai sähköverkkoja tai voimalaitoksia – ovat pitkäaikaisia. Hän ei ymmärrä väitteitä, että Suomi olisi pudonnut kelkasta uusiutuvan energian kehityksessä. Leskelä on varma, että suuri muutos on käsillä ensi vuosikymmenellä. Noin puolet nykyinvestoinneista menee tällä hetkellä sähkönjakeluverkon uusimiseen säävarmasti maan alle. Hallitus haluaa kieltää kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa vuodesta 2029. Suurin osa päästöistä syntyy liikenteessä. – Polttaminen vähenee, mutta se ei lopu. Politiikan poukkoilu on myrkkyä Energia-ala kulkee vauhdilla kohti päästöttömyyttä ”K yllä Suomen energia-alankin pitäisi alkaa jo vihdoin tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi.” Tämä aika usein kuultu patistelu saa muuten rauhallisen Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän hermostumaan. Viestimme on, että metsäpolttoaineita käytetään lämmöntuottoon kestävällä tavalla. – Sähköauto tulee halvemmaksi ostaa, ajaa ja huoltaa kuin polttomoottoriauto. Energiaksi on järkevää käyttää sitä, mikä ei teollisuudelle kelpaa, Energiateollisuuden toimitusjohtaja linjaa. Sen ajosäde kasvaa. Myyntimäärät ovat vielä pieniä, mutta... – Suomen energia-alasta se ei jää kiinni, suurimman energia-alan etujärjestön toimitusjohtaja vakuuttaa. 6 17. Taloudellisen ohjauksen pitäisi riittää, Leskelä huomauttaa. Kieltojen maailmalle ”ei kiitos” Energiateollisuus ei katso hyvällä kieltoja poliittisen ohjauksen keinona. Jopa kansainvälinen energiajärjestö IEA on kehunut Suomen pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, joka on tuottanut tulosta. Öljynkäytön vähentäminen on Energiateollisuuden mukaan keskeistä. Hän uskoo, että hiilenkäyttö on marginaalissa joka tapauksessa Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Jos Suomi kertaheitolla lopettaisi sen, päästöt eivät vähenisi periaatteessa yhtään vaan ne siirtyisivät jonnekin muualle. Jatkuvat muutokset tuissa ja verotuksessa aiheuttavat epävarmuutta ja sitä kautta haittaavat investointeja. – Sähkönkulutus nousisi noin kymmenen prosenttia, ei sen enempää. Energia-ala on pääomavaltaisempi kuin elinkeinoelämän muut toimijat keskimäärin. Tämä voi yllättää jotkut. – Se on ilmastonmuutokseen sopeutumista. Se johtuu siitä, että uusiutuvaa energiaa tehdään kaikilla sektoreilla, niin teollisuudessa, liikenteessä, lämmityksessä kuin sähkössä. Energiateollisuus (ET) on vaatinut päättäjiä nostamaan kunnianhimon tasoaan, jotta koko EU:sta saadaan hiilineutraali vuosisadan puoliväliin mennessä, kuten Pariisin ilmastosopimus edellyttää. Sellaisissa bioenergialaitoksissa voisi käyttää turvettakin. Ei ole pienintäkään ongelmaa. Energiateollisuus varoittaa puuttumasta liikaa poliittisella ohjauksella myöskään metsäenergian käyttöön, käytännössä puunpolttoon. Leskelä ottaa esimerkiksi kivihiilen. Menestyksen avaimiksi Leskelä nostaa Suomen monipuoliset energianlähteet, kuten bioenergian sekä ydin-, tuulija vesivoiman. Leskelä arvioi, että sähkön ja kaukolämmön tuotannon puolesta Suomi voi olla ilmastoneutraali jo 2030-luvulla
Marja Luumi Demokraatti. Uskon, että teknologia kehittyy sen verran nopeasti, ettei siihen tarvitse turvautua. 3 000 megawatilla turvattaisiin kaikkien sähköautojen sähkö. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Jos Suomen autot muuttuisivat nyt sähköautoiksi, sähkönkulutus nousisi noin kymmenen prosenttia. Tämä on mielestäni reitti ilmaston pelastumiselle. tuottaa päästötöntä sähköä, minkä sähköautoilu vaatii. Leskelä pohtii maapallon tulevaisuutta. Suomessa on rakennettu muutamassa vuodessa 2 000 megawattia tuulivoimaa. IHMISVIHAAJA VEDETTÄÄ ”Älkää hyvät poliitikot antako ihmisvihaajien vedättää teitä Oulun rikosten varjolla. Siitä on hyvä jatkaa. Käytännössä maksut nousisivat erityisesti vanhuksilla. Energia-ala haluaa vauhdittaa teknologista murrosta. TAMMIKUUTA 2019 Erkka Railo: Pelkään, että viime aikojen traagiset tapahtumat tuhosivat kertaheitolla mahdolli suuden käydä asiallista maahanmuuttokeskustelua vaalien alla. Nämä ovat kaksi sanaa, joita energia-ala toivoo seuraavalta vaalikaudelta. SAIRASTUMINEN KALLISTUU Hallituksen esitys asiakasmaksulain uudistamiseksi uhkaa nostaa paljon palveluita käyttävien terveyskeskusmaksuja. – Iso asia on öljyn käyttö. Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys. Jospa uusia öljykenttiä ei tarvitsisikaan koskaan mennä korkkaamaan. He välineellistävät kenet hyvänsä muutaman kannatusprosentin tähden”, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kirjoitti Twitterissä. HÄRSKI TEMPPU Entinen kokoomuskansanedustaja, lääkäri Sirpa Asko-Seljavaara pitää härskinä terveydenhuoltolain lakimuutosta, joka siirtäisi leikkaustoimintaa yksityisiin sairaaloihin mutta jättäisi julkiset aluesairaalat nuolemaan näppejään. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä onkin tyytyväinen, että kahdeksan puoluetta sai viime vuoden lopulla aikaan yhteisen ilmastolinjauksen. – Meille on tärkeää, että yhteiskunnan panos käytetään uusien teknologioiden kehittämiseen, testaamiseen, kaupallistamiseen ja osaamiseen – ei uusien tuotantotukijärjestelmien kehittelemiseen. 7 17. Öljykenttien kutsuun ei tarvitse vastata
– Eläkeläinen maksaa vuodessa keskimäärin 830 euroa sotepalve luista. 8 17. Kokoomuksen johtama porvarihallitus olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto. Taas viedään köyhiltä H allituksen viime vii kon lakiesitys terveys keskusmaksuista oli kylmäävää luettavaa paljon sairastaville. Tuella oli kova hinta: Sosialidemokraa tit joutuivat myöntymään 73 kohdan vaa timuslistaan, joka sisältää muun muassa työnantajamaksun pienentämisen, irtisa Blokkirajat murtuvat Ruotsissa nomisen helpottamisen ja ”solidaarisuus veron” poistamisen. Juttua kirjoittaessa ei vielä tiedetty, kaataako vasemmistopuo lue hallitussopimuksen tämän viikon pää ministeriäänestyksessä. – Jatkossa lääkäripalveluja monta kertaa vuodessa käyttävien maksu rasitus kasvaa. Näiden palvelujen arvo on henkilöä kohti noin 6 500 euroa vuodessa. Demokraatti Anna-Liisa Blomberg. Merkittävä keskus tan ja liberaalien vaade oli myös se, että vasemmistopuolue jätetään päätöksen teon ulkopuolelle. Sosialidemokraattien hyväksymä vaa timuslista veisi Ruotsin politiikkaa por varillisempaan suuntaan, mutta ilmei sesti sosialidemokraatit laskivat, että maltillisen kokoomuksen johtama por varihallitus olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto. Moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on kutsunut sosialidemokraat tien, ympäristöpuolueen, keskustan ja liberaalien sopimusta ja blokkirajojen rikkomista ”historialliseksi virheeksi” ja ”petokseksi kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka äänestivät allianssipuolueita”. TAMMIKUUTA 2019 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO R uotsin solmussa ollut hallitusti lanne on rikkomassa pitkän histo rian omaavat blokkirajat. Jos asiakkaalla olisi esi merkiksi kymmenen käyntikertaa lääkärissä kalenterivuoden aikana, hän maksaisi jatkossa asiakasmak sua 206 euroa, joka on pienituloi selle valtava summa, Filatov toteaa. Mo nen eläke on pieni ja toimeentulo niukkaa, Filatov muistuttaa. Pal veluja tuetaan yhteiskunnan varoista runsaasti, ja se on aivan oikein. Noin miljoona käyntiä ylitti kolmen käyntikerran välikaton. Viime vuonna 2015 terveyskes kuksiin tehtiin lähes viisi miljoonaa käyntiä. Päämi nisteriehdokas Stefan Löfven sai porva rileiristä keskustan ja liberaalien tuen so sialidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitusvaihtoehdolle. Käytännössä näiden asiakkaiden vä limaksukatto poistuu, ja kustannuk set nousevat rajusti. Toiset maksavat enemmän, toiset terveet eivät juuri mitään. – Kaikkein köyhimpien maksut maksaa lopulta toimeentulotuki, mutta tiedämme hyvin, että ikäih miset eivät halua sitä käyttää, jo ten maksut on pidettävä kohtuul lisina ja maksukattoja kehitettävä eikä heikennettävä. – On tärkeää, että palveluja on saatavilla, mutta ihan yhtä tärkeää on se, että ihminen selviää palve lumaksuista eikä rahapulan vuoksi jätä menemättä lääkäriin sairas tuessaan, Filatov muistuttaa. Eniten käyntejä asia kasta kohden on vanhimmissa ikä ryhmissä. Esimerkiksi kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) vaatii terveyskeskus maksujen nostamisesta luopumista. Terveyskeskuksen lääkärikäyn neistä maksetaan jatkossa maksuka ton täyttymiseen saakka (683 euroa) kun aiemmin välikatto rajoitti mak sun perinnän joko kolmeen käynti kertaan vuodessa (61,80) tai 41,20 euron vuosimaksuun
Restelin operoimat HelmiSimpukka-asemat tarjoavat kaksi Perfect Tornado -autopesua yhden hinnalla (yhden Tornado-pesun hinta 39,90 €). Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Uusi vuosietu 2 pesua yhden hinnalla 2 ateriaa 14€ Viikonloppuyö 40€/yö Kaikki edut jäsenkortilla Viinipullo 15€/plo. Hemingway’s ja Wanha Mestari -ravintoloissa saat ympäri Suomen talon punaja valkoviinipullot hintaan 15 €/75 cl pullo. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen talven extraeduista ja uudesta valtakunnallisesta polttoaine-edusta St1ja Shell-asemilla tradeka.fi -sivulta. Ja Restelin BURGER KING® -ravintolat tarjoavat kaksi Bacon King -ateriaa hintaan 14 €. TAMMIKUUTA 2019 Talven extraetuja Tradekan jäsenille Jatkuvien vuosietujesi rinnalle saat nyt Tradekan jäsenenä huippuhyvät tammi-helmikuun extraedut. 9 17. Lisäksi viikonloppuyö hotelli AVAssa Helsingissä kahden hengen huoneessa uskomattoman edullisesti vain 40 €/yö. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään
Sellainen, jonka jokainen sosialidemokraatti voi allekirjoittaa. – Kävimme hirveän kriittistäkin keskustelua, mutta rakentavassa ja hyvässä hengessä.Pennyn mukaan ryhmä keskusteli paljon siitä, mitä aiemmissa ohjelmissa linjatut arvot ja käytetyt termit merkitsevät tänään. Jotta kokonaisuus ei paisu eikä vanhene hetkessä, julistus karttaa yksityiskohtia. Palvelukseen halutaan www.demokraatti.fi. EDELLYTÄMME HAKIJALTA MM. Linkki julistusluonnokseen ja kommentointiin onosoitteessa sdp.fi/poliittinen-ohjelma-ja-periaatejulistus. On pohdittu, mitä ne ovat ja pitääkö niitä päivittää. Järjestösuunnittelijaa Katso koko työpaikkailmoitus verkosta http://nuoretkotkat.fi/nuoret-kotkat-hakee-jarjestosuunnittelijaa. Kerromme mielellämme lisää! Arvojen ja vision koeponnistus Miltä kuulostaisi lukupiiri, jossa keskustellaan SDP:n periaatejulistuksesta. Istumme alas ja jatkamme työtä niiden pohjalta. kykyä sidosryhmäyhteistyöhön ja mm. Sen pohjalta viimeistellään puoluehallitukselle ja edelleen puoluekokoukselle lähtevä versio. Toimintamme perustuu lahjoituksiin, joiden avulla teemme paljon hyvää. Se kiteyttää sosialidemokraattien perusarvot sekä vision ja mission paremman yhteiskunnan rakentamisesta. Konkretia ja yksityiskohdat ovat sitten poliittisessa ohjelmassa, joka valmistuu myös puoluekokoukseen 2020, Kaisa Penny kertoo. Kaksi kommenttikierrosta Periaatejulistus poikkeaa muodoltaan aiemmista ohjelmista. kehittävää työotetta. Kommentteja toivotaan mahdollisimman paljon, koska periaatejulistuksen tulisi olla koko liikkeen näköinen. Vaikeitakin keskusteluja on käyty. Haemme nyt keskustoimistollemme kokoaikaiseen työsuhteeseen toteuttamaan ja kehittämään mm. – Periaatejulistus on tavallaan meidän perustuslakimme, kymmenen käskyämme – pohja, jonka päälle kaikki muu pitää rakentaa, Penny kuvailee. Pennyn ja puoluesihteeri Anton Rönnholmin vetämä työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen julistusluonnoksen, johon kaivataan nyt kommentteja. Seuraava, jo valmiimpi versio on tarkoitus saada kommentoitavaksi alkusyksystä. Kommentointi on avoinna 31.3. Rakkaiksi oman työn lapsiksi tulleista sisällöistä ja sanamuodoista on aina hankalampi ottaa vastaan kommentteja avoimin mielin. Tuemme myös työväenliikkeen kulttuurityötä sekä järjestöjen ja yhteisöjen tekemää rauhantyötä. Kriittistä tarkastelua Julistuksen parissa on nyt ahkeroitu reilu vuosi – Pennyn mukaan avoimen keskustelevalla otteella. Jos työryhmä olisi kokenut luonnoksen jo melkein valmiiksi, olisi siihen ehkä kiinnytty liikaa. TYÖTEHTÄVIIN KUULUU MM. Nuorten Kotkien vapaaehtoisille ja vertaisohjaajille suunnatun koulutuksen suunnittelu ja toteutus . Tavoitteena on kerätä mielipiteitä vielä toisenkin kerran. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Nuoret Kotkat tarjoaa lapsille turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä yhdenvertaista toimintaa sekä ajaa lasten etuja yhteiskunnassa. Siksi Penny toivoo, että mahdollisimman moni vähintään lukisi luonnoksen, vaikkei sitä kommentoisikaan. Mielipiteensä julistuksesta saa kuitenkin kertoa kaikki SDP:n periaatejulistuksesta kiinnostuneet. On pitänyt rohkeasti tarttua liikkeessä usein pyhänä ja koskemattomana pidettyyn – perusarvoihin. TAMMIKUUTA 2019 Koko työväenliikkeen yhteinen rahasto kasvaa lahjoituksilla Kansan Sivistysrahasto on koko työväenliikkeen yhteinen rahasto. Kaisa Pennyn mielestä se kuulostaa oikein hyvältä. lasten osallisuuden edistäminen organisaatiossa. Pennyn mukaan periaatejulistuksen luonnos haluttiin jättää nyt luettavaksi ehtana raakileena. asti. Tavoitteena on tiivis, enimmillään viiden sivun paketti. 10 17. – Käymme nyt jokaisen kommentin ja eri tilaisuuksissa käydyn keskustelun läpi. Päivitystä ei siis niinkään tehty itse arvoihin tai termeihin, vaan niiden määrittelyyn tässä ajassa. – Työryhmä ei kuvittele edustavansa koko liikkeen tietoa ja viisautta. Säätiömme tukee tavallisia suomalaisia kulttuurin, sivistystyön, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan parissa. Haluamme mahdollisimman laajasti keskustelua ja näkökulmia, siksi kommentointi on avoin kaikille. – Periaatejulistuksen tavoite on linjata isot periaatteet – liikkeen tehtävä ja rooli ja toiminnan lähtökohdat. Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä. tapahtumaja kansainvälistä toimintaamme. Hakemukset 25.1.2019 klo 16.00 mennessä antti.hytti@nuoretkotkat.fi . kokemusta tapahtumien järjestämisestä . Nuorten Kotkien valtakunnallisten tapahtumien sekä kansainvälisyysteemaisten koulutusten ja projektien valmistelu suunnittelu ja toteutus yhdessä keskusliiton muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa . . kokemusta kansalaisjärjestö toiminnasta ja valmiutta toimia yhdessä vapaaehtoisten kanssa ja heitä tukien . . hankerahoitusprosesseihin myös englannin kielellä . Valmistuessaan periaatejulistus ei ole mikään köykäinen paperi
11 17. TAMMIKUUTA 2019 D Ensi viikolla uusi Demokraatti – ja uudessa koossa Aikakauslehti ja netti: Demokraatti.fi
Tu levaisuus on siis täynnä uhkakuvia. Monien paikkojen ehdokkuus on yhä auki. Mar seillesiin tulee uusi kaupungin johtaja, luultavasti oikeiston edus taja. He eivät ole Ranskassa yl täneet suuriin vaalivoittoihin, kuten monissa muissa EUmaissa. Tosin Anne Hidalgo, joka on tehnyt pahoja vir heitä, on jälleen ehdokkaana. Tämän ja ensi vuoden vaalien tuloksia on nyt vaikeaa ennakoida. Tilannetta kyttäävät ainakin PohjoisRanskan alueen puheenjohtaja Bertrand ja IledeFrancealueen puheenjohtaja Pecresse. R anskan presidentti Macron oli erittäin suosittu viime kesään saakka. Mutta kaupunginjohtajahdokkuudet ovat presidentti Macronin käsissä, erityisesti Pariisissa. Maltillisen oikeiston (Tasavalta laisten) uusi puheenjohtaja Lauret Wauquiez ei ole suosittu. 12 17. Viime vuosi oli tosi katastrofaalinen. Mikko Heikinheimo Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa.. Samalla hänen asemansa Euroopan kakkosjohtajana on heikentynyt. Sitten alkoi ala mäki, jossa osansa oli Macronin entisellä turvamiehellä ja sitten maan täysin sekaisin pis täneellä ”keltaisten liivien” toimin nalla. ”Ranska liikkeessä” puolueella on monia kiinnostuneita ehdok kaita. Mutta Macronin asema Euroopan johtajana Merkelin jälkeen on kär sinyt kovia kolhuja. Miten käy Macronin kunnianhimoisen uudistusohjel man. Monissa EUmaissa äärioikeiston edustajat ovat hallitusvastuussa tai ovat vah vistaneet asemiaan. Kansallisesti ja kansainvälisesti suositun presidentti Macronin suo sio on romahtanut. Entinen Macronin sisäministeri ja entinen Lyonin pormestari Collomb pyrkii jälleen kaupungin määriksi. On selvää, että Macron on puo lueensa ”Ranska liikkeessä” ehdo kas vuoden 2022 vaaleissa, mutta mi ten käy äärioikeiston suositun Marine Le Penin ja suosiotaan viime aikoina menettäneen Alistumatto man Ranskan Melenchonin. Ranskassa on yleensä porvaril linen enemmistö ja on mielenkiin toista nähdä millaisen ehdokkaan maltillinen oikeisto löytää ryvet tyneen ja politiikan kokonaan jät täneen François Fillonin jälkeen. Vaalien lähestyessä puolueiden rivit ovat yhä sekaisin. Presidentti pysynee sen osalta linjassaan ja hänellä on yhä kansal liskokouksen, alahuoneen, enem mistö. Toteutuvatko ne. Sen eri puolueiden edustajat Maailmankuvia ovat kerran yhdistäneet voimansa hallituksen vastaisessa taistelussa, mutta niiden pieni lukumäärä ei paljon hallitusta ja Macronia häi ritse. Macronin voitto presidentinvaaleissa sekoitti Ranskan poliittisen kentän. Tuittupäinen Macron on pakon edessä perunut monia, erityisesti veroja koskevia, päätöksiään. Sillä on Euroopan parlamentin suurin ranskalainen ryhmä. EU:ssa valitaan pian uusi komis sion puheenjohtaja, samoin EU:n keskuspankin pääjohtaja. Vihreät luetaan Ranskassa yleensä vasemmistoon. Ensin käydään kuitenkin siis euro vaalit ja ensi vuonna kunnallisvaalit. Mutta suu rin Palkinto, Pariisi, ei välttämättä osu nyt sosialisteille. Mutta kaikki eivät ole vielä paljastaneet korttejaan. Turvamies Benalla häiriköi yhä, ja keltaisten liivien toiminta jat kuu, joskin rauhallisemmin. Sosialisteilla on yhä perinteellisesti hyvä edustus kunnissa. Pitää muistaa, että presidentinvaaleissa Macron voitti ensi kierroksen hyvin täpä rästi ja vasta toisen kierroksen ko measti. Näissä nimityksissä Ranska ja Saksa ovat usein ratkaisijan asemassa. TAMMIKUUTA 2019 Macronin kujanjuoksu jatkuu AFP / Ludovic Marin Ranskan presidentti Macronin suosio kotimaassa on romahtanut. Sekavan kuvion tekee entistä sekavammaksi mahdol linen brexit, Yhdysvaltain arvaama ton presidentti Trump ja Brasilian uusi presidentti Jair Bolsanaro. Mutta he ovat keske nään kovin riitaisia ja lukumääränsä on pieni. Kevään eurovaaleissa Marine Le Penin uudistettu puolue, Kansalli nen liitto, on jälleen vahvoilla. Tämä ei ole Macronin mieleen. Ranskan vasemmisto on hajanai nen. Mutta muitakin ehdok kaita on teoriassa olemassa. Vaalilupausten aika lähestyy Macronilla on vielä runsaasti aikaa tehdä ranskalaisia miellyttäviä pää töksiä ennen seuraavia presidentin vaaleja, joita aina seuraavat yleensä presidenttiä tukevat kansallisko kouksen vaalit. Hän on suosittu mies
Muuri antaa helmikuun menovinkeiksi Väinö Voionmaan perintöä puivan seminaarin ja Laulu ottaa kantaa -klubin Jyväskylän Talvi -tapahtumassa 7.2., keskustelutilaisuuden median ja kansanvallan suhteesta Tampereen Työväenmuseo Werstaan Eespäin 1919 -näyttelyn avajaisten yhteydessä 14.2. ja sivistyspoliittisen seminaarin Helsingin Paasitornissa 26.2. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Jouko Muuri sanoo työväenliikkeen arvojen olevan edelleen tärkeitä Työväen sivistysliiton toiminnassa.. TSL:n pääsihteeri Jouko Muuri luonnehtii teosta mieluummin sivistyspuheenvuoroksi kuin tyypillisesti merkkipäivien yhteydessä julkaistavaksi historiikiksi. tammikuuTA 2019 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Sata vuotta sivistystä N or a V ilv a ” Työväen arvot ajavat meitä liikkeelle. Juhlan lisäksi tiedossa on myös työtä, eikä vähiten vaalien vuoksi. 13 17. – Työväen arvot ajavat meitä liikkeelle, ja sillä puolella uhkia ja haasteita on tässä ajassa valitettavasti kohtuullisen paljon. Sillä puolella uhkia ja haasteita on kohtuullisen paljon. Ensimmäisenä mieleen nousevat työn murroksen ja digitalisaation vaikutukset työntekijöiden asemaan, Muuri kuvailee. Satavuotiaalle riittää hommia muuttuvassa maailmassa. TSL:n keskeinen tehtävä on sivistyksen merkityksen korostaminen, ihmisten rohkaiseminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä työväen edunvalvonnan tukeminen. Juhlaa ja työtä Vuoden pääjuhlaa vietetään TSL:n virallisena syntymäpäivänä 1. Työväen sivistysliitto ponnistaa historiasta tulevaisuuteen T yöväen sivistysliitto TSL täyttää sata vuotta, ja juhlavuosi käynnistetään helmikuussa toimittaja Ville Blåfieldin kirjan julkaisulla. syyskuuta Helsingin Paasitornissa, mutta synttärisankarin kalenterissa on monenlaisia tapahtumia pitkin vuotta. – Se on katsaus siihen, mitkä asiat meitä tulevaisuudessa haastavat ja mitä sieltä perinteestä ja jo tehdystä nousee tukemaan tulevaisuuden haasteiden kohtaamista, Muuri kuvailee. – Yritämme vaikuttaa vapaan sivistystyön rahoitukseen ja saada muiden opistojen kanssa poliittisia tavoitteitamme läpi hallitusohjelmaan, Jouko Muuri sanoo
Olen aina tehnyt vaalikampanjoita muille. Jos ihminen tulee johonkin tilaisuuteen kertomaan epäkohdasta, hänelle pitää tulla sellainen olo, että oikeasti hänen tilanteestaan ollaan kiinnostuneita. Myös näennäisdemokratiasta on päästävä. Pitää pyrkiä siihen, että jokainen asuinalue on sellainen, että ihmiset viihtyvät ja pystyvät elämään mukavaa arkea. Vuorovaikutus on tärkeää, jotta ihmiset eivät vieraantuisi politiikasta. Etsin keskusteluista myös aiheita, jotka aidosti liikuttavat ihmisiä. Valtatie 13 halkoo kaupunkia ja täällä on yksi hurja risteys, joka pitää saada turvalliseksi. lähtee siitä, mitä ihmiset tuntevat Vantaata kohtaan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeisin asia. Saarijärvellä on Keski-Suomen korkein työttömyysaste, eivätkä resurssit sen hoitamiseen ole ihan oikeassa suhteessa. Haluan vaikuttaa muun muassa siihen. Usein asukkaat kokevat päätöksenteon vähän vieraaksi. Tykkään jutella ihmisten kanssa, koska saan siitä niin paljon. 2. Eivät ihmiset välttämättä hahmota kaavamuutoksen käytännössä tarkoittavan, että naapuriin nousee kuusikerroksinen talo. Viime vaaleissa lähdin myös itse mukaan. 3. Lisäksi meillä on heikko tilanne koulukuraattorien suhteen. Työllisyyden lisäksi liikenneturvallisuus on sydämenasiani. Olen halunnut pitää esillä erityisesti asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistua. Siihen liittyy oleellisesti turvallisuus, koulutus ja tasa-arvo. Kun tietää, mitä ihmiset ajattelevat, on heidät helpompi saada mukaan. 2. 14 17. Puhutaan ihmisten kieltä! Tiedotteet päätöksistä ovat sellaista byrokratiakieltä, etteivät ihmiset ymmärrä. Fina listi 4/10 Fina listi 5/10 VUODEN VALTUUTETTU 20 19 FINALISTIEN KYSYMYKSET: 1. Asiat ovat usein niin isoja ja monimutkaisia, että ne pitää palastella ja tuoda lähelle konkreettisin esimerkein. Toivoisin, että arvostus omaa kotikaupunkia kohtaan nousisi. Demokraatti.fi. 3. Se tarkoittaa myös palveluja, koulupaikkoja ja toimivia liikenneyhteyksiä. Päättäjäksi ryhtyminen avasi silmiä sille, kuinka paljon meillä on asioita, joihin pitäisi puuttua. Lähdin kuntapolitiikkaan varmaan vähän idealistisesta halusta tehdä Saarijärvestä parempi paikka. Osallistamalla ja tuomalla päätöksenteko lähemmäs ihmisiä. Asuinalueiden viihtyvyys. Lauri Ihalainenkin on sanonut, että työ on parasta sosiaaliturvaa. TAMMIKUUTA 2019 Vuoden valtuutettu 2019 Lue haastattelujen verkkoversioista, miten ehdokkaat mukaan kisaan ilmoittaneet kuvailivat heitä. Se on jäänyt kaikumaan korviini ja ollut ohjenuorani. Olen huomannut, että ihmiset ymmärtävät päätöksentekoa paremmin, kun heille kertoo asioiden syy-yhteyksiä. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. 2. Ihmisten kohtaaminen ihmisenä on tärkeää, ei saa piiloutua päättäjäroolin taa. 3. Demokraatin ja SDP:n kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä ja kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua Kilpailun kymmenen finalistia esitellään Demokraatissa Voittaja valitaan kaikille avoimella äänestyksellä Äänestys alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty Vuoden valtuutettu 2019 palkitaan komealla tittelillä ja tuhannen euron matkalahjakortilla ja hänestä tehdään pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin MINNA RÄSÄNEN, 35 Vantaa Valtuutettuna vuodesta 2017 Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Tiedottaja 1. Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta?. Se VILLE RAUTIAINEN, 26 Saarijärvi Valtuutettuna vuodesta 2017 Teknisen lautakunnan puheenjohtaja, liikenneturvallisuustyöryhmän jäsen Opiskelija 1. Se on tärkeä korjata, koska koulu on ensimmäisiä paikkoja, jossa voidaan nähdä syrjäytymisuhka ja pystytään puuttumaan siihen. Siihen tunteeseen me poliitikot voimme vaikuttaa päätöksillämme
Erilaiset opiskelijat pitäisi Kytölehdon mielestä huomioida paremmin opetussuunnitelmissa – kuinka hyvin se joustaa eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Enää ei ole varaa leikata yhdeltäkään koulutusasteelta. Kytölehdon mukaan monille nuorille SDP on yhä ”vanhojen ihmisten ihmisten puolue, jolla on konservatiiviset arvot”. Rinne lupasi, että Suomessa tehdään tieteen, koulutuksen ja osaamisen kunnianpalautus. Myös opintotukea olisi hyvä tarkastella. Jos sitä ei saada läpi, on vähintään opintorahasta leikattu osa palautettava ennalleen, Kytölehto sanoo. Koin herätyksen, että asialle täytyy tehdä jotain. Opiskelija ei mahdu muottiin Elinikäinen oppiminen lisääntyy koko ajan, mutta Kytölehdon mukaan se ei ole valitettavasti näkynyt hallituksen opiskelijapolitiikassa. Hän kuvailee, että mielikuvat ja asenteet muuttuvat opiskelijamaailmassa yhtä hitaasti kuin muuallakin, mutta hiljalleen SDP on onnistunut kääntämään kelkkaa. Kokemukset historian opettajana saivat Jyväskylän yliopiston opiskelijan liikkeelle. Rinteellä on ollut tässä todella suuri rooli. Hän näki, että osalla oppilaista oli jo aiemmilta luokilta periytyviä ja niukasta resurssoinnista johtuvia vaikeuksia oppimisessa. Opiskelijoiden toimeentulo on myös tapetilla. Nora Vilva Topi Kytölehdon mielestä opetussuunnitelmissa ei riittävästi huomioida opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita.. – Pitäisi katsoa, miten nykyinen pitkälti nuoren ihmisen tarpeisiin tehty opintotuki palvelee esimerkiksi perheellisiä opiskelijoita. – Puolueen meno näyttää todella tulevaisuusorientoituneelta. Kytölehdon mielestä muutokseen on syytä havahtua ja opiskelijakuva kaipaa päivitystä. Siksi lähdin mukaan vaikuttamaan ja päädyin Sonkiin, hän kertoo. – Tavoite on, että opintotukijärjestelmä uudistetaan SDP:n yleisturva-mallin yhteydessä. TAMMIKUUTA 2019 Koulutuksen ilosanoman julistaja ” Puolueen meno näyttää todella tulevaisuus orientoituneelta. Topi Kytölehto aloitti Sonkin puheenjohtajana S osialidemokraattiset opiskelijat Sonk sai kolmisen vuotta sitten lisäyksen riveihinsä, kun Topi Kytölehto hyppäsi demariopiskelijoiden kyytiin. Sonkin puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Topi Kytölehto sa– Pitäisi huomioida, että kaikki opiskelijat eivät ole nuoria, vaan siellä on ihan kaiken ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. – Onkin pikkuhiljaa herätty, että SDP:hän on feministinen, ilmastonmuutosta torjuva ja ekologinen vihreä liike, ja se näkyy myös puolueen linjauksissa. Tämä muutos tulee vain kiihtymään elinikäisen oppimisen trendin myötä, Kytölehto sanoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti noo, että kevään eduskuntavaaleissa demariopiskelijat ajavat ”sivistyksen ja koulutuksen ilosanomaa”. Yleisturva olisi merkittävä parannus opiskelijoiden arkeen. Haluan, että lapset saavat yhtä hyvän tuen ja oppimisympäristön kuin itse olen saanut varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, ettei tuleville sukupolville synny osaamisvajetta. Häntä mietitytti, miltä lasten ja heidän opettajiensa tulevaisuus näyttää, jos koulutusleikkaukset entisestään kurjistavat tilannetta. 15 17. Hänelle iso kiitos koulutuksen ja tulevaisuuden nostamisesta puolueen tapetille, Kytölehto kehuu. – Huomasin, että osa oppilaista ei saanut luettua kirjan sivua loppuun. Hiljalleen määrätietoisella työllä ihmisten asenteita pystytään muuttamaan, Kytölehto kertoo. Mielikuvat puolueesta muuttuvat Kytölehto kiittää SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä tämän Helsingin Sanomissa (30.12.2018) antamasta uudenvuodenlupauksesta
Mikä näihin raiskausja hyväksikäyttötapauksiin on oikein perimmäinen syy. Puolueet ovat tietoisesti pyrkineet kääntämään poliittisen keskustelun painopisteen maahanmuutosta muihin ajankohtaisiin kysymyksiin. Nyt on tuomittava iljettävät teot, määrättävä rikollisille mahdollisimman kovat rangaistukset ja ajettava saastainen jengi ulos Suomesta. 16 17. Persupaniikkissa piilee vastajytkyn vaara Oulun kaupunginvaltuuttu Junes Lokka julkaisi taas Youtubessa videon, jossa hän pyyteli lasteni yhteystietoja, jotta hän voisi viedä ne vastaanottokeskukseen raiskaajia varten. Kaikesta tästä viimeaikaisesta tulee hyvin hämmentynyt olo. Perussuomalaisten pääagitaattorien toiminnassa on hyvin vastenmielisiä piirteitä. Persupaniikin takia emme saa kuitenkaan painaa väärää nappia. Suhteellisen sairasta. Kyse on kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, johon lähtevät mukaan kaikkein vihaisimmat ja katkerimmat kansalaiset. Hän esitti myös toiveen, että vaimoni tulisi maahanmuuttajien toimesta raiskatuksi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että persupaniikki kääntää kohdevalon Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja vastajytky on valmis. Muuten vaaleissa käy kuten Ruotsissa. Persupaniikista valtapuolueet saavat syyttää itseään. Uudessa maailmassa eivät päteneet enää vanhan maailman säännöt. Mikä teissä punikeissa oikein on vikana, synnyittekö te noin saatanan tyhmiksi vai täytyikö teidän ottaa tunteja. Moraalipaniikin oikea poliittinen nimi on kuitenkin persupaniikki. Isänmaalliset suomalaiset eivät raiskaa pikkutyttöjä eivätkä leikkaa näiden päitä irti. Olisikohan tästä kysymys, kun turvapaikanhakija saa pysyvän oleskeluluvan. Mieleeni tulee suurten löytöretkien aika 1500-luvulla, jolloin lähdettiin laivalla valloittamaan uutta maailmaa. Yksi selitys on tuokin, mutta tarvitsemme paljon syvempää analyysiä. Puolueiden maahanmuuttolinjaukset on tuotava esiin. Sosiaalinen kontrolli ei pelaa ja ihmisistä tulee eläimellisiä hyödykkeitä. Kun kirjoitin joulukuussa kokemuksistani Oulun persujen mielenosoituksessa, sain kymmeniä viestejä, jossa minua ja perhettäni uhattiin mitä ilkeimmillä sanankäänteillä. Puhuttiin ilmastovaaleista ja lääkärivaaleista. Raiskattujen hyödyntäminen on ehkä vastenmielisintä, mitä tiedän. Minäkin olen saanut osani persuvihasta. Voiko minun rakkaassa Oulussani todella tapahtua näin ikäviä asioita. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI iStock. Nekin poliitikot, jotka jaksoivat vielä ennen joulua muistuttaa siitä, ettei kaikkia ulkomaalaistaustaisia saa mustamaalata muutaman kymmenen seksuaalirikoksen tähden, ovat vaihtaneet näkökulmaa. TAMMIKUUTA 2019 S eksuaalirikokset Oulussa ja Helsingissä ovat käynnistäneet suuren moraalipaniikin. Kun vielä muutama kuukausi sitten pohdittiin sitä, mihin kysymykseen tulevat eduskuntavaalit kulminoituvat, moni ei nostanut maahanmuuttokysymystä kovinkaan korkealle. Raiskaustapauksia käytetään häikäilemättömästi hyväksi oman poliittisen vaikutusvallan saavuttamiseksi. Silloin kristityt murhasivat kokonaisia heimoja ja raiskasivat naisia häikäilemättömästi. Kun Kolumbuksen johdolla päädyttiin Intian sijasta Amerikkaan, oli valloittajien kyyti rajua. Persupaniikista valtapuolueet saavat syyttää itseään. Tässä yksi tyylinäyte: ”Te punikit puolustatte aina näitä tänne tahallaan hankittuja islamistimurhaajia ja syyllistätte isänmaallisia suomalaisia. Nyt maahanmuuttoteemaa ei voi kuitenkaan enää väistää. Inhoten ja halveksien.” Tuota voisi jo nimittää vihapuheeksi
Pihabongaus sopii kaikille ja osallistua voi, vaikka ei itseään lintuharrastajana pitäisikään. Lisätietoa Pihabongauksesta ja ohjeet havaintojen ilmoittamiseen www.pihabongaus.fi. Vuodesta 2006 asti järjestetyllä Pihabongaus-tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. 17 17. Ykköspaikkaa runsaimpana lajina on pitänyt talitintti, joka on vuosittain tavattu lähes jokaisella havaintopaikalla. Pihabongaus järjestetään vuosittain samaan aikaan eli tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Yksikin lintuhavainto kannattaa ilmoittaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui lähes 22 000 ihmistä 15 000 eri bongauspaikalla. tammikuuTA 2019 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Tsirppoja bongaamaan B ongaa pihan lintutrafiikkia tunnin verran ja osallistu samalla Suomen suurimpaan ja suosituimpaan lintutapahtumaan. Pihabongaus ei ole kilpailu eli tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, ei lintujen määrä. Viimeksi kakkospaikalle kiilasi urpiainen syrjäyttäen viherpeipon ulos kärkikymmeniköstä. Demokraatti. Viime vuonna raportoitiin havainnot yli 600 000 lintuyksilöstä ja 105 eri lajista
18 17. Huotilainen haukkaa välillä täytetystä bagelista, kylläisenä aivotkin toimivat paremmin. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Ajatus aivojen muovautumisesta on lähes kolmekymmenvuotisen uran myötä Huotilaisella vain vahvistunut. KUVAT NORA VILVA JA ISTOCK Olipa kerran minä. Asioiden kyseenalaistaminen on avainasemassa. Istumme lähellä yliopistoa Liisankadun Espresso Edgessä. Se on Huotilaiselle tuttu pistäytymispaikka. TAMMIKUUTA 2019 Aivojen arvoitus ”O let mitä ajattelet” on yksi aivotutkija Minna Huotilaisen lempi-ilmaisuista. Lounasaika lähestyy, kahvila täyttyy pikkuhiljaa. Kun itse haluaa etsiä tietoa, oppiminen edistyy valtavasti. Puheen sorina yltyy, joudumme korottamaan välillä ääntämme
19 17. TAMMIKUUTA 2019
Aivot olettavat Jos ihminen on tottunut näkemään ympärillään lukuisia mahdollisuuk sia, aktiivisia valintoja ja hyviä sat tumuksia hän myös uskoo niin ta pahtuvan. . Sokrates-palkinto 2016 . J. Viime aikoina ihmiset ovat ottaneet kiivaasti kantaa uuden oppimiskä sityksen puolesta ja vastaan. . Pie nelle osalle uudet tilat voivat tehdä oppimisesta vaikeaa tai jopa mah dotonta. Esimerkiksi koulukiusaaminen pi tää selvittää ennen kuin luokka te kee mitään muuta. Esimiehen positiivisesta ajattelusta professori on halunnut itsekin ot taa mallia. On hirveän suuri vaatimus, että oppilaan pitäisi aina itse ymmärtää ja innostua. – Olisin halunnut äänestää ta saarvoa ja parhaita mahdollisuuk sia kaikille. kirjoittanut kirjoja, joista uusin helmikuussa ilmestyvä PS-Kustannuksen Näin aivot oppivat . Ikuisesti huono sää ”Tämä on parasta ihonhoitoa” totesi Minna Huotilaisen eräs taannoinen esimies tultuaan kampaajalta sateen tärveltyä hienosti taiteillut hiukset. V. aivotutkija, työskentelee kasvatustieteen professorina Helsingin yliopistossa CICERO Learning -verkostossa ja kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä . Uusissa koulurakennuksissa opettajat eivät voi edes hyödyntää tilojen tarjoamia mahdollisuuksia, jos tukitoimia ei ole riittävästi tar jolla. Peruskoulun idea katoamassa. väitellyt tohtoriksi 1997 Teknillisessä korkeakoulussa kuulomuistin kuvantamisesta aivotutkimuksessa . . Matematiikkaa inhoava saattaa olla hyvä laskemaan kotitalouden tun nilla lettutaikinan ainesosien suh teita, mutta matematiikan tunnilla hänen suoritustasonsa laskee. – Luovuus ei ole kaiken hajotta mista. – Olemmeko me valinneet tämän. Me annamme impulsseja. Jos ihminen on jo valmiiksi puolustus valmiudessa, oppimista ei tapahdu. Huotilaisella on tapana aloittaa uusia liikuntaharrastuksia, mutta lopettaa ne muutamien käyn tikertojen jälkeen.. työskennellyt eri yliopistoissa Suomessa ja ulkomailla . – Myös oma mieltymys tai sen puute vaikuttaa oppimistuloksiin. . Esimerkiksi Liikkuva koulu tu keutuu vahvasti aivotutkimuksen tuloksiin. huonossa mielessä. Tuoreimmat poliittiset päätökset saavat hänen tunteensa kuumene maan, koska ne suosivat hänen mu kaansa hyviä oppilaita. . Saapuessamme tietynlaiseen ympä ristöön, myös käytöksemme muut tuu sen mukaisesti niin hyvässä kuin Muisti on paikkasidonnainen. Ei voi olla niin, että koulu toi mii upeasti 90 prosentille oppilasta ja huonosti muille. On epä reilua, että 18vuotiaan pitäisi tietää, mitä hän loppuelämältään haluaa. naimisissa, kaksi lasta MINNA HUOTILAINEN – Aivotutkimus tuottaa oppimi sen tutkimisen menetelmiä. Suomalaisen pe ruskoulun ideana on tasoittaa eroja. Sosiaaliset, ulospäinsuuntautu vat oppilaat hyötyvät Huotilaisen mukaan vaikkapa uusista koulura kennuksista ja heille verkostoitu minen on aiempaa helpompaa. . Huotilaisen lap suuden kesät maalla olivat niin mie luisia, että hän edelleen viettää ke sällä paljon aikaa mökkeillen. – Itse en olisi pystynyt siihen itse ohjautuvuuteen, mitä oppilailta ny kyisin vaaditaan. Tulokset nä kyvät. Poliittinen ohjaus ei ole menossa sii hen suuntaan. Aivot olettavat Huotilaisen mukaan asioiden tapahtuvan tietyllä tavalla aiempien kokemusten mukaisesti. TAMMIKUUTA 2019 . Snellman -palkinto 2017 . . Keksintö voi olla pienikin ja se voi siitä huolimatta olla mullis tavaa. Kaikki koulun resurs seista leikkaaminen napsahtaa ikä västi niiden lasten kohdalle, jotka tarvitsisivat tukea. Se, mikä auttaa oppilasta, voi tuoda tiedon oppijalle itselleen tai opettajalle, mi ten toimia paremmin tai tehdä muu toksia. Opettajat ovat sen jälkeen tehneet oman työnsä. On yhtei nen tehtävämme ymmärtää, miten iso merkitys elinympäristöllä on. – Toisenlaiset mallit eivät tule nähdyksi, ennen kuin tietoisesti ri komme opittuja malleja. Olennaista on valita kullekin sopiva tapa oppia. . Aivo tutkija ja Helsingin yliopiston kas vatustieteen professori Minna Huo tilainen kokee, ettei keskustelu ole oikein tavoittanut arjen koulutyötä – siellä oppimiskäsitystä enemmän vaikuttavat resurssit. 20 17. syntynyt 1968 Helsingissä . Huonojen kokemusten kohdalla vaikutus on päinvastainen. Muisti on paikkasidonnainen. Luovutammeko kaikessa hiljaisuu dessa
Usein ihmiset sivuuttavat mahdollisuudet, ja takertuvat kiinni näennäisesti aktiiviseen tekemiseen, vaikka se ei olisi mitenkään välttämätöntä. Me emme tiedä vielä, miten aivot toimivat, mikä on niiden lopullinen toimintaperiaate. Juusto ja punaviini. Harmittelun sijaan hän on opetellut iloitsemaan kyseisestä lyhyestäkin ajanjaksosta. – Mökilläkin on harmi, jos mahdollisuutta hyvään tylsyyteen, kuten laiturin nokalla istumiseen tai käsin tiskaamiseen ei käytä vaan räplää puhelinta. Ylhäältäpäin annettujen ohjeiden sijaan on hienoa, jos itse voi oivaltaa vaikkapa uuden digitaalisen työkalun helpottavan omaa työtä. Infarktipotilaiden toipumisen seuraaminen saa Huotilaisen kerta toisensa jälkeen ällistymään. – Moni hämmästyy, kun näkee infarktipotilaassa tapahtuneen toipumisen puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. TAMMIKUUTA 2019 Jotkut jämähtävät. Musiikkiluokan taivas Äidiksi tuleminen sekä ulkomailla, Ranskassa ja Ruotsissa, asuminen nousevat ylitse muiden, kun Huotilainen miettii, mitkä elämäntapahtumat ovat vaikuttaneet erityisesti hänen aivoihinsa. Hänellä on kuitenkin ollut niitä ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet ja uskoneet häneen. Jos elää aktiivista elämää, kapasiteetti on iso ja siellä on oppimisen varaa. Viikonloppuisin olen hyvä aamuihminen. Se estää yhteiskuntaa kehittymästä eteenpäin.. Arkiaamuina katson aamutelevisiota muutaman minuutin, olen tehokas ja nopea. Juon rauhassa kahvia, luen lehteä ja ruokin kissaa. Hän tunnustautuu kahvitaukojen kannattajaksi. 3. Lähitulevaisuudessa hän uskoo musiikkiterapiasta paljastuvan uusia löytöjä aivotutkimuksessa. Aivoterveyttään hän ruokkii myös noudattamalla terveellistä ruokavaliota, soittamalla aikuisten bändikoulussa ja laulamalla kuorossa. – Olen muuttunut koko ajan rennommaksi tyypiksi. Olennaista työn mielekkyydessä on se, saako siinä käyttää omaa osaamista. Se on opittu tapa, jota he eivät ole kyseenalaistaneet. – En ole liikunnallinen ihminen eikä minulle tule siitä erityistä iloa. Oppimisessa Huotilainen uskoo loputtomiin mahdollisuuksiin. Huotilaisen on helppo samaistua Vaahteramäen Eemeliin. Kyseisen alueen toiminta voi siirtyä esimerkiksi toiselle aivopuoliskolle. Se oli todella iso elämänmuutos. Kun pienten lasten äitinä hän pingotti toimivansa ohjeiden mukaan, nykyisin hän ei enää olisi niin pilkun tarkka. Vaikkapa musiikki ja seksi voivat vähentää stressiä. En ole sama ihminen sen jälkeen. Opettaja huomasi toisinaan tytön kadonneen pulpetiltaan luokan takaosaan lukemaan Aku Ankkoja. – Jotkut jämähtävät. Yksi heistä oli oma äiti. Ulkomailla asuminen auttoi puolestaan näkemään, miten asiat voi tehdä toisella tavalla. Se värittää kaikkea toimintaa ja tarttuu muihin. Hän kehottaa vaikkapa silittämään pyykkiä työpäivän jälkeen kaikessa rauhassa. Työmatkapyöräilystä hän pitää tiukasti kiinni ja päivän aikana ”kipittämisestä” kampuksella paikasta toiseen. Hänen on vaikea keksiä työtä, mikä ei olisi lainkaan kiinnostavaa. Lahjakkuusajattelun sijaan Huotilainen painottaa harjoittelemista ja opettelemista. Kahvitaukojen kannattaja Ennen uraansa aivotutkijana Huotilainen on ollut esimerkiksi asentamassa antenneja, kokoamassa kompasseja tehtaassa ja työskennellyt huoltoasemalla. Väitöstutkimuksensa hän teki kuulomuistin kuvantamisesta aivotutkimuksessa. – Äidiksi tuleminen on ollut suurinta, mitä minulle on tapahtunut. Se on opittu tapa. Jos asetamme vierekkäin aivojaan hyvin huoltavan henkilön ja alkoholistin, ensimmäisen aivot ovat huomattavasti muovautuvammat vahingoittuessaan kuin jälkimmäisen. On vielä hämmästyttävämpää, kun näkee, mitä aivoissa on sinä aika na tapahtunut. 21 17. – On vaarallinen ajattelutapa, että jokin tila olisi pysyvää. En usko, että se selviää minun elinaikanani. Esimerkiksi sää on aina huono. Minkä aivoihin liittyvän asian haluaisit erityisesti selvittää, mikä ei vielä ole mahdollista. Millainen aamuihminen olet. ” Ei voi olla niin, että koulu toimii upeasti 90 prosentille oppilasta ja huonosti muille. – Olisin ehkä voinut saanut adhd-diagnoosin nykytietämyksen valossa. Esimerkiksi sää on aina huono. Lapsena hänen oli vaikea pysyä paikoillaan. – Välillä voi ottaa zeniläisen näkökulman tekemiseen. Meillä kun on vain ne aivot, joilla yritämme ymmärtää. Kaupunkilaistyttö vietti kesät maalla Hauholla ja nautti suunnattomasti vasikoiden syöttämisestä. Huotilainen korostaa aivojen kapasiteetin riippuvan elämäntavoista. Mikä on paheesi. Kaikkea ei tarvitse tehdä tehokkaasti ja tulosvastuulla. – Yläasteelle siirtyessäni minulle oli taivas, kun näin musiikkiluokassa kaikki soittimet esillä ja saimme soittaa. Vieläkin hypin helposti asiasta toiseen. He ovat mielensä pahoittajia
Kuvitellaan, että laitat kahdeksi kuukaudeksi seisontaan 1,6-litraisella bensiinimoottorilla varustetun Toyota Corollan. Liikkeellelähtö vie usein aikaa ja kiristää hermoja. Turun seudun joukkoliikenteen kausikortti ei maksa edes kolmasosaa Corollakuskin säästämästä summasta. Nämä käynnistyksen aiheuttamat päästöt jäävät leijumaan kotipihalle. Julkisen liikenteen ja muiden vaihtoehtoisten kulkupelien hyödyntäminen arjessa vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Lompakko ilahtuu Ympäristön lisäksi auton seisottamisesta hyötyy myös lompakkosi. Auton seisottaminen eli määräaikainen liikennekäytöstäpoisto voi olla yllättävä, mutta harkitsemi sen arvoinen vaihtoehto kylmien talvikuukausien aikana – myös ympäristön kannalta. Autoilun vähentäminen lisää luonnollisesti myös hyötyliikuntaa arjessa ja ympäristöhyötyjen lisäksi voikin havaita positiivisia vaikutuksia myös omassa hyvinvoinnissasi. 22 17. Talvella auto kuluttaa polttoainetta runsaammin kuin kesäajossa, koska moottori lämpenee kylmällä ilmalla hitaammin ja lisäksi sähkölaitteita käytetään ikkunoiden, penkkien ja sisätilojen lämmitykseen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin verkkosivuilla olevan liikennekäytöstäpoiston kannattavuuslaskurin mukaan veroissa, vakuutuksissa ja polttoaineissa säästäisi tänä aikana yhteensä jopa 350 euroa. Ekovinkki JUSSI AALTONEN, VALONIA ” Voit havaita positiivisia vaikutuksia myös omassa hyvinvoinnissasi.. Hyötyliikuntaa lisäävä vaikutus Harva meistä kuitenkaan nukkuu talviunta, joten arjen liikkuminen on hoidettava jollakin keinolla sillä aikaa, kun auto on talvilevolla. Kylmäkäynnistys kuluttaa auton moottoria enemmän, joten myös moottorin käyttöikä pitenee, kun auton annetaan levätä kylmimmän kauden ylitse. Kylmäkäynnistely syö moottoria Auton kylmäkäynnistyksessä syntyy kasvihuonekaasuja ja pienhiukkaspäästöjä enemmän kuin lämpimällä ilmalla. TAMMIKUUTA 2019 Auto talveksi seisontaan Auton lasien skrapaaminen ja kylmän auton käynnistely pakkassäällä on monelle autonomistajalle tuttu, mutta epämieluisa aamurutiini
Yleensä se riittää siihen kaikkeen, mihin tavoitteet asettaa ja mihin pyrkii. Olen hyvin perinteisestä työväenluokan perheestä lähtöisin ja kasvanut siellä tähän maailmankuvaan. Turha yrittää olla tai esittää jotain muuta. Se riittää, mihin se riittää. Tuolloin heräsi palo yhteiskunnallisiin asioihin ja yhteisten asioiden hoitamiseen. On onnellinen perhe, mielenkiintoinen ja motivoiva työ ja olen saanut pysyä terveenä tähän ikään asti. Joka puolueesta löytyy asioita, joista olet samaa mieltä ja joista olet eri mieltä. Että puolueen arvot tuntuvat omilta. Onnellisuuteni koostuu oikeastaan kolmesta elämän eri osa-alueesta. Mikko Valtonen on Insinööriliiton erityisasiantuntija ja SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja.. Ne ovat onnellisuuteni kulmakivet ja saavat aikaan sellaisen fiiliksen, että asiat ovat oikeastaan aika hyvin. tammikuuTA 2019 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Mikko Valtonen, 30 N äen peilikuvassani ruuhkavuosia elävän onnellisen perheenisän. Kiinnostuin politiikasta vasta aikuisiän kynnyksellä, korkeakouluopinnoissa. Demarit on ollut minulle aina itsestäänselvä valinta, vaikka minulla ei sukutaustaa demareissa olekaan. Pidän siitä, että asiat tehdään suunnitellusti ja jämptisti. Olen aina ajatellut, että pitää pärjätä sellaisena kuin itse on. 23 17. Mielestäni puolueen valinnassa tärkeintä on jakaa sama arvopohja. Varmaan myös luonteeltani olen jonkin verran stereotyyppinen insinööri. Olen tosi tarkka asioissa, niin töissä kuin politiikassakin. Haluan pitää itsekin siitä kiinni. Ensin opiskelijajärjestöissä ja 2012 kuntavaaleissa olikin jo kova halu päästä ehdolle. Koulutukseltani olen insinööri. Pointti on kuitenkin sama arvopohja ja halu muuttaa maailmaa sen pohjalta
Rakkauden maailmassa kohdataan realisti sesti menettämisen ja pettymisen mahdolli suus – se, mitä traumaihminen loppuun asti välttelee. Millainen on juuri minun erityislaatuinen olemassaoloni tässä elämässä. Koetusta luonnonkatastrofista tai so dista voi jäädä geneettinen jälki. Se tarkoittaa henkeä, terveyttä tai mielenterveyttä uhkaavaa tapahtumaa, mutta se voi olla myös arkipäiväistä, jatkuvaa mitä töintiä ja vähättelyä, sitä ettei tule nähdyksi. Hänen kirjansa Trauma ja rakkaus – kuinka selviytyä mahdottomasta (SKS) ilmestyy tammikuussa. Tunne ja mielen terveystaitoja, emotionaalista ensiapua, pitäisi opettaa kouluissa. Toipumista voidaan myös opettaa ja harjoitella. Get ty Im age s / D e bb i S m irn off. Meidän pitää myös pärjätä, pärjätä loppuun asti, siihen asti, että painaa aseen ohimolleen, epätoivon ääri rajoille. Siirtyminen trauman maailmasta rakkauden maailmaan on riskialtista. u u u Elämän kolhut antavat kuitenkin mahdolli suuden tuntea kuka olen. Ne ovat satujen yleisimpiä aiheita. Sen seurauksena ihminen ei tunne olevansa kotonaan maailmassa vaan on vieras omassa elämässään. Kuitenkin sen vaikutuksista tiede tään vähän. Depressio, ahdistus, unet tomuus, riippuvuudet, syömishäiriöt, pelko ja kiputilat tai persoonallisuushäiriöt voivat kaikki kätkeä traumaattisen taustan. Satuja voi perustellusti kutsua selviytymisop paiksi elämän mahdottomille tilanteille. Ihminen on hengissä, mutta psyykkisen kasvun ja hy vinvoinnin kustannuksella. u u u Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) oireilee monella eri tavalla ja altistaa muille psyykki sille vaikeuksille. Toipumisen kyky vaihtelee eri ihmisillä ja on osittain synnynnäistä. Sankaritarinat ovat usein traumatarinoita: Tarzan menetti vanhempansa lentoturmassa, Batman todisti vanhempiensa murhan. Hänet on heitetty yksinäisyyteen ja uskomukseen, ettei hän kuitenkaan perimmältään voi kohdata toista ihmistä. Ne tekevät läheistemme verkostosta merkittävän. Syöpäsairaudet koskettavat joka kolmatta suomalaista. Jokapäiväinen traumamme Harri Virtanen Menneisyys tunkeutuu nykyhetkeen eikä irrota otetaan. Jossain muo dossa se koskettaa meitä kaikkia. Hankitut ominaisuudet ja ympä ristön vaikutukset siirtyvät seuraaville suku polville. Trauman tutkiminen yleistyi maailmansotien aikana ja diagnoosiksi se saa tiin vuonna 1980. Ne ovat synnyttä neet puhumattomuutta, väkivaltaa, alkoholis mia ja etäisiä kiintymyssuhteita. Trauma voi olla portti muutok seen ja syvempään ymmärrykseen. Suo situimmat tvsarjat käsittelevät trauman seu rauksia. Harri Virtanen on kirjailija ja terapeutti. Trauma kuuluu elämään. Suomessa sodat ovat traumatisoineet ai nakin kaksi sukupolvea. u u u Trauma vaikuttaa identiteettiin ja maailman kuvaan. Se voi estää urakehityksen ja tuhota parisuhteen. Säännölliset kontrollit hoitojen jälkeen pakottavat ihmisen kohtaamaan elämän rajallisuuden yhä uudel leen useiden vuosien ajan. TAMMIKUUTA 2019 Y li puolet ihmisistä kokee trau maattisen tapahtuman. 24 17. u u u Traumat periytyvät perheen tiedostamatto mana ja selvittämättömänä taakkana tai jopa geneettisesti. Hoidot ja ennusteet ovat paran tuneet, mutta henkeä uhkaava sairaus kosket taa yhä suurempaa ihmisjoukkoa. Menneisyys tunkeutuu nykyhetkeen eikä ir rota otetaan
Tämä oli vaikuttamassa ratkaisevasti mustien orjien vapauttamiseen ja myös Yhdysvaltain sisällissodan puhkeamiseen ja sitä myötä orjuuden lakkauttamiseen koko maailmassa. Hyville harrastajanäyttelijävoimille todella riitti kysyntää. Esimerkiksi Englannissa sitä oli vuoden 1852 lopussa myyty yli miljoona kappaletta, Ranskassa se julkaistiin viitenä eri laitoksena, ja Saksassa siitä ilmestyi 75 painosta. Setä Tuomon tupa on teos, joka muutti maailmaa. 26.1. Tuomo-orjan näkökulmasta kuvattu tarina avasi rasismin rakenteita oman aikansa ilmapiirissä shokeeraavalla tavalla. Aiemmin hän on ohjannut TTN:lle itse kirjoittamansa koko perheen seikkalun ”Zorro” ja oman dramatisointinsa Arto Paasilinnan romaanista ”Ukkosenjumalan poika”. Alkuvuosikymmeninä teatterin esitystahti oli aivan käsittämättömän kiivas. Tuon vuoden lopussa teos oli levinnyt 300 000 kappaleena kaikkialle Yhdysvaltoihin herättäen suunnatonta innostusta mutta myös raivokasta ja kiihkeää vastustusta. Vuoden aikana saattoi ohjelmistossa olla samanaikaisesti jopa parikymmentä näytelmää. tammikuuTA 2019 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Tapanilassa juhlitaan maailmaa muuttaneella klassikolla V uonna 1909 perustettu Tapanilan Työväen Näyttämö juhlii tänä talvena tasavuosisynttäreitä. Vaikka Tapanilan Työväen Näyttämön toiminta on tänä päivänäkin kokonaan innokkaiden harrastajien harteilla, jo 1920-luvulta lähtien on teatterin käytäntöihin kuulunut aina hankkia esitysten ohjaajiksi teatterin ammattilaisia. Kun bostonilainen kustantaja julkaisi maaliskuussa 1852 Setä Tuomon tuvan ensipainoksen, sen koko 5 000 niteen erä myytiin viikossa loppuun. Euroopassa teoksella oli vielä suurempi menestys. Tapanilan näyttämöllä pääsee irti elämän koko kirjo: neuvokkuus, julmuus, riemu, murhe, turhamaisuus, rohkeus, pelkuruus ja toivo. 110-juhlanäytelmänä nähdään moderni tulkinta maailmaa muuttaneesta Harriet Beecher-Stowen teoksesta ”Setä Tuomon tupa”. Ja syytä juhlaan on: 110 toimintavuodellaan TTN on Kansallisteatterin jälkeen maamme toiseksi vanhin edelleen toimiva suomenkielinen teatteri. 25 17. Näytelmä peilautuu myös nykypäivään, sillä rotuviha ei valitettavasti ole maailmasta kadonnut. Vuosikymmenten varrella ohjaajina on nähty monia teatterinystävien hyvin tuntemia kasvoja kuten Oke Tuuri, Arvi Tikkala, Inga-Liisa Laukka, Raili Rusto, Pirkko Saisio, Liisa Isotalo, Eeva-Sisko Artell, Sointu Angervo, Ari Kallio, Juha Kandolin tai Markku Huhtamo. ensi-iltansa saavan juhlanäytelmän ohjaa Ari Wahlsten, joka liittyy tähän tunnettujen TTN-ohjaajien joukkoon: hänen historiaansa kuuluu niin heiluminen Lapinlahden Lintujen jäsenenä, Ylioppilasteatterin monet produktiot, käsikirjoitukset muille teattereille kuin puolenkymmentä romaaniakin. Rolf Bamberg Demokraatti Tapanilan Työväen Näyttämön kunniakkaaseen historiaan kuuluu myös 1930-luvulla esitetty näytelmä Synti.
Niissä harrastettiin kaiken kirjavia lajeja: säkkitappelua, pussijuoksua, soutua, painia, ammuntaa, eri välineiden heittoa, ja juoksua. Perhettä kohtasi tragedia vuonna 1895, kun Taavetti menehtyi kesken työpäivän vain 36-vuotiaana sairauskohtaukseen. Englannissa näihin kuuluvat golfin Open Championship, tenniksen Wimbledon ja jalkapallon FA Cup, ja kansainvälisesti tietenkin erään paronin luomat olympialaiset. Suomessa porvariväestön osuus oli vain muutama prosentti, joten samanlaisiin mittasuhteisiin ei täällä ylletty. Vaikutteita otettiin kuitenkin Keski-Euroopasta ja Ruotsista. Säätyläiset perustivat Suomen ensimmäiset urheiluseurat, Helsingfors turnförening (1875), ja ensimmäisenä suomenkielisenä Helsingin alkeis opiston turnarit (1877). Tapahtuma oli dramaattinen myös perheen taloudelle, mutta äiti Sofia sai apua vanhemmiltaan ja anopiltaan ja tienasi itse rahaa kutomalla kankaita ja pesemällä herrasväen vaatteita. Työväenurheiluliikkeen ja sankarin synty V uonna 1889 Kuopio oli poikkeuksellisen työläisvoittoinen kaupunki. Hannes voitti 10 kilometrin kilpailun, ja seura sai lehtensä. Työväen seurat liittyivät yhteen porvarilliseen urheiluliikkeen kanssa, ja muun muassa Ponnistus oli mukana SVUL:n perustamiskokouksessa. Keskusjärjestö Suomen Voimisteluja Urheiluliitto eli SVUL perustettiin ensiksi sortovuosien takia salaa vuonna 1900, ja virallisesti sitten vuonna 1906. Oikeiden urheiluseurojenkin aika tulisi vielä. Riento halusi Suomen Urheilulehden vuosikerran, mutta välttyä samalla maksusta. Hannes juoksi ensimmäisen virallisen kilpailunsa, maratonin, kesällä Viipurissa. Tuolloin syntyi kansallisia ja kansainvälisiä liittoja, jotka puolestaan järjestivät kilpailuja, joista maineikkaimmat ovat Juoksija suuruuden Hannes Kolehmaisen historia on myös Työväen Urheiluliiton historiaa. Isä Taavetti teki pitkiä päiviä puuseppänä, eivätkä perheen lapset ehtineet juuri häntä nähdä paitsi sunnuntaisin. Niinpä heidän lahjakas urheilijansa lähetettiin hiihtokilpailuun, jossa vuosikerta oli pääpalkintona. Työväkeen kuuluneet urheilijat perustivat oman seuransa, Riennon. Perheen pojilla oli myös rooli leivän tuojina. Eduskuntavaaleissa SDP sai kaupungissa 46 prosentin kannatuksen. Leikkimielisesti nuorukaiset perustivat oman urheiluseuran ”Köntyksen”. Työtaistelu vaikutti kaupungin jokaiseen porvarin ja työläisen kohtaamiseen, ja Kuopio jakautui kahtia. Samana vuonna perustettiin SDP:n Nuorisoliiton Kuopion osasto. Kolehmaiset liittyivät näihin molempiin. Suomen ensimmäisen työväenurheiluseuran, Helsingin Ponnistuksen, perusti Viktor Damm vuonna 1887. Kuva Tukholman olympialaisten maratonilta vuodelta 1912. Sahan yli kuusi viikkoa kestänyt lakko päättyi työntekijöiden voittoon, ja he saivat vähintään 30 pennin tuntipalkan. Hänellä oli kaksi isoveljeä, Tatu ja Viljam, ja muutaman vuoden kuluttua syntyi kaksi pienempää sisarusta. Joulukuun 9. TAMMIKUUTA 2019 Hanneksen ele oli ”psykologinen hymy” silloin, kun vastustaja yritti kiristää vauhtia. 26 17. Hannes liittyy seuraan Kolehmaisten kotinurkilla alkoi tapahtua seurarintamalla vuonna 1906, kun kaupungissa perustettiin Kuopion Reipas, johon liittyivät Museovirasto. päivänä syntyi puutyömies Taavetti Kolehmaiselle ja hänen vaimolleen Sofialle poika, joka sai kasteessa nimen Juho Pietari, mutta jota kuitenkin kutsuttiin Hannekseksi. Työpäivät saattoivat venyä 15-tuntisiksi. Varsinaisen järjestäytymisen mahdollisti työolojen ja työaikalakien parantuminen. Vuonna 1907 ratkaisevat tapahtumat Kuopiossa olivat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit ja Sammon sahan lakko. Inhimillisemmät työajat mahdollistivat myös elämän työn ulkopuolella. Kun he olivat tarpeeksi kasvaneet, Tatu, Viljam ja Hannes läksivät metsätöihin koulun jälkeen ja vapaapäivinä. Työväen urheilua oli perinteisesti harrastettu näkyvimmin kansanjuhlissa. Matka Helsinkiin ja maailmalle Kolehmaiset jättivät kuitenkin pian Kuopion pölyt taakseen ja muuttisäilyneet näihin päiviin asti. Maaliin pääsi kymmenen urheilijaa, joista Tatu oli toinen ja Hannes kolmas. myös Tatu, Viljam ja Hannes. Urheilu järjestäytyy Työväen urheiluliikkeen historiaan liittyy olennaisesti porvarillisen urheiluliikkeen järjestäytyminen 1800-luvun lopulla. Seuran lajeina olivat voimistelu, hiihto ja paini. Lajeista ensimmäisenä järjestäytyi voimistelu, jolla oli tärkeä rooli kansainvälisessä kasvatusfilosofiassa. Hannes sai Riennolta tärkeän tehtävän vuonna 1908. Reipas oli kilpaurheiluun keskittyvä porvarijohtoinen seura, joka kuitenkin kelpuutti mukaan työväen parhaimmiston. Siitä tuli lempinimi Hymyilevä Hannes. Urheilusta muodostui tärkeä henkireikä, jonka avulla he pääsivät irtautumaan arjesta ja tapaamaan kavereita
Vaikka merkittävimmät työväen seurat kuuluivat SVUL:iin, työväestön edustajilla ei ollut asiaa johtotehtävissä piirija seuratasoa lukuunottamatta. Yhteensä TUL:n alaiset seurat käsittivät perustamisvuonna yli 10 000 urheilijaa. Seuratasolta tuli seuraava iso uuti nen. Näin aikoi TUL:n taival, joka on sadassa vuodessa kattanut monenmoisia tapahtumia. Siitä mies sai lempinimensä Hymyilevä Hannes, ja lehtimiehet alkoivat parveilla miesten kodin tuntumassa. Hannes vaihtoi heti vuoden 1912 alussa Helsingin Jyryyn, työväen seuraan. Seuraava vaihe olikin urheiluseuran löytäminen. Manu Paavola Demokraatti Lähteet: Seppo Hentilä: Suomen työläis urheilun historia 1, Karisto, 1982 Ossi Viita: Hymyilevä Hannes, Otava, 2003 vat Helsinkiin kesällä 1909. TAMMIKUUTA 2019 Työväenurheiluliikkeen ja sankarin synty vuoden 1913 alussa. Sisällissota katkaisee välit Vuoden 1918 sisällissota tarkoitti luonnollisesti myös urheilussa välien menemistä poikki. Kyseinen rakennusmestari oli HKV:n urheilija, joka palkkasi potkujen jälkeen muita työntekijöitä tilalle. Suomen Työväen Urheiluliitto eli TUL oli syntynyt. SVUL:n johdon mielestä urheilujärjestön johdon kuului olla säätyläistä ja sivistyneistöä. Liitto päätti erottaa ne seurat, jotka olivat osastoina osallistuneet kapinaan ja ne seurat joiden jäsenistä vähintään puolet oli tuomittu kapinaan osallistumisesta. 27 17. Työväen syrjintä Työväen syrjintä ei koskenut pelkästään urheilijoita työelämässä, vaan sitä tapahtui myös urheilujärjestöjen sisällä. Lukeneimpana veljeksistä Viljam oli juuri poliittisestikin tietoisin. Hän kilpaili lähes joka viikonloppuna. Taustalla on saattanut olla Viljamin vaikutus ja Tukholman olympialaisiin kohdistuvien menestyspaineiden hallitseminen. Nykyisin TUL:n 886 jäsenseuraa harrastaa 75 eri lajia ympäri maata, ja liitto järjestää kilpailuja ja toimintaa kaiken ikäisille liikuntaa harrastaville. Siinä nähtiin Hanneksen ele, psykologinen hymy silloin, kun vastustaja yrittää kiristää vauhtia. Heti sodan jälkeen SVUL:n eri paikallisosastot erottivat työväenseuroja pitkin vuotta, mutta lopullisen päätöksen teki järjestön keskushallinnon syyskokous 24.11.1918. Merkittävin kilpaurheilutapahtuma on vuodesta 1982 järjestetty kansainvälinen nyrkkeilyn Gee Bee -turnaus. Tänä juhlavuotena liikunnallista ja juhlallista ohjelmaa riittää, alkaen TUL:n päivästä joka pidetään liiton alkuperäisessä perustamispaikassa Koiton talossa 26.1. Vuonna 1911 Hannes nousi juoksijana maailman kärkeen. Vuoden 1919 alussa pidettiin kolme valmistavan toimikunnan kokousta, ja lopulta 26.1.1919 kerääntyivät 56 seuran edustajat Koiton talolle Helsinkiin. Niinpä Helsingin Jyryssä lähetettiin kysely oman urheiluja voimistelujärjestön perustamisesta Topfoto / Lehtikuva. Hannes sai töitä kuuden viikon etsimisen jälkeen muurarina. Vuosikymmeniä kestäneet järjestöriidat ovat onneksi mennyttä elämää. Työväen urheiluseurat alkoivat nopeasti koota rivejään muun muassa Helsingissä ja Tampereella. Saavutusten kruununa oli voitto Lontoossa englantilaisesta Walter Scottista neljän mailin kilpailussa. Työnantajan reaktio seuran vaihtoon oli nykysilmin käsittämätön: hän antoi Hannekselle potkut. Vuonna 1917 perustettiin Työväen Urheilulehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa. Nykyään TUL keskittyy harrasteliikuntaan. Hannes ja Tatu liittyivät juuri perustettuun Helsingin Kisa-Veikkoihin (HKV), jota ei yhdistänyt mikään aate, vaan joka panosti menestymiseen. Kesällä Tukholmassa Suomen ja Helsingin Jyryn Hannes Kolehmainen nousi legendojen joukkoon voittamalla 10 000 metriä, 5 000 metriä, maastojuoksun ja ottamalla hopeaa maastojuoksun joukkuekilpailussa. Viljam liittyi Helsingin Jyryyn, joka toimi Helsingin työväenyhdistyksen alaosastona. Vaikka järjestöä ei syntynyt, työväen urheiluseurat tiivistivät rivejään eri paikkakunnilla. Tämän jälkeen Hannes pakkasi laukkunsa ja muutti Amerikkaan. Työväenliikkeen johto ei halunnut kokonaan katkaista suhteita porvarivetoiseen urheiluun, ja SDP:n puoluesihteeri Matti Turkia painotti puoleen etua kaikissa järjestöpäätöksissä
Lähtö mahdollistuu, kun fregatti Berkeley Castlen pursimies lahjotaan salakuljettamaan poika laivaan. Tässä ei nähdä mitään moraalista ongelmaa: Raamatusta löydetään perustelu siihenkin. Tässä Jalonen tuo esiin Englannin kuten monen muun Euroopan maan tuolloisen häikäilemättömyyden: aasialaiset ja afrikkalaiset orjat olivat Amerikassa olleiden siirtomaiden tuottaman vaurauden perusta. Käytännössä se on vankila kerrottuna aikanakin. Halleyn ensimmäinen suurtyö oli eteläisen hemisfäärin tähtikartta. Angusin kohtalo kääntyy, kun pastori lähettää pojan Englantiin anomaan, että Halley arvovallallaan saisi kauppakomppanian panemaan kuvernöörin viralta ja muutenkin parantanaan Saint Helenan oloja. Lukija saattaisi olettaa romaanin nimen viittaavan tähän kiertolaiseen, mutta käsite liittyy koko siihen kupoliin, joka lepää maapallon yllä lukemattomine tähtineen. Pääja perspektiivihenkilö on lapsi, orpo Angus, joka juonen kuluessa varttuu murrosiän kynnykselle. Ei edes hänen mestarinsa Halley sanallista kirkon oppien epäilyään: Jumala ei ole luonut tyhjästä maailmaa kuudessa päivässä, ja maapallo on paljon raamatullista neljää tuhatta vuotta vanhempi. Koska tyttö ei osaa olla puosun haluille kyllin altis, tämä kohtelee Angusia laivalla huonosti. 75 vuoden välein se syöksyy aurinkokuntamme halki meteoriitteja kylväen. Anguksenkaan horisontti ei ulotu tämän ongelman yli. Sieltä ei pääse pois kuin kuvernöörin luvalla Itä-Intian kauppakomppanian aluksilla. Minäkerronta tuo näkökulmaan sopivaa niiviutta, joka on alustana pääteemalle, tiedon kasvulle. Laivan lastina on Itä-Intian tuotteiden ohella orjia menossa Amerikkaan. Pekka Nieminen Olli Jalonen kirjoittaa Taivaanpallossaan kiehtovasti luonnontieteen synnystä 1600-luvulla.. Angus auttaa äitiään maatöissä ja toteuttaa Suurta Tehtävää: hänen on merkittävä öittäin eteläisen pallonpuoliskon tähtien sijainti. Vaikka saari virallisesti kuuluu Englannin kruunulle, yhtiö sitä hallitsee. Hän toteuttaa mukisematta käskyn käydä ruumassa luokittelemassa sinne kahlehditut polttomerkityt orjat. Hän komentaa pojan ylös märssykoriin, jossa tämä piileskelee Asuncionin saarelle asti. Mutta tästä on syytä vaieta ja kirjoittaa vain latinaksi pienelle oppineiden yhteisölle. Vallan mikrolaboratorio Saint Helenan pienoisyhteisö on oma yhteiskuntansa, jossa taistellaan vallasta kuten suuremmassakin maailmassa. Uusi tapa tietää ” Tässä Jalonen tuo esiin Englannin kuten monen muun Euroopan maan tuolloisen häikäilemättömyyden: aasialaiset ja afrikkalaiset orjat olivat Amerikassa olleiden siirtomaiden tuottaman vaurauden perusta. Hintana on Angusin sisaren siveys. Kyse on empirismin, havaintoon ja kokeeseen perustuvan luonnontieteen synnystä 1600-luvulla. TAMMIKUUTA 2019 KIRJAT Olli Jalonen: Taivaanpallo Otava 2018, 461 s. Hän luottaa astronomiin, kuuluuhan tämä arvostettuun tiedeseuraan, Royal Societyyn, jonka kokouksissa sen perustaja, kuningas Kaarle II käy kuulostelemassa tieteen uusia saavutuksia. Toimeksianto on saarella tähtija luonnontieteellisiä havaintoja tehneeltä Edmond Halleylta (1656–1742), joka on tunnetuin nimissään kulkevasta komeetasta. Silloin hänet havaitaan, ja hän joutuu kaikkien käskettäväksi alimmaiseksi työjuhdaksi. Mutta poika ei myöskään ymmärrä aikuisten maailman kieroutta tai osaa kyseenalaistaa yhteiskunnallisia ja säätyeroja. Teoreettisesti tiedon vallankumousta on käsitellyt strukturalisti Michel Foucault. Vuoden 2018 Finlandia-palkinnon saanut Olli Jalosen teos on hyvässä mielesssä lukuromaani, jonka 460 sivuun kannattaa paneutua kiireettömästi ja omia oivalluksia yhdistellen. Häntä vastustavan opposition aivot on kirkkoherra Martin Burch, koominen idealisti, joka koettaa pitää yllä oikeustajuaan ja arvovaltaansa nahkaansa vaarantamatta kapinan puhjetessa kuvernööriä vastaan. Historiassa se tunnetaan Napoleonin säilytyspaikkana. Pastori, joka ottaa Angusin äidin vihkimättömäksi vaimokseen, on pojan suuri auktoriteetti, kunnes tieteen eetos alkaa voittaa Angusin tajunnassa Raamatun opetukset. Kuvernööri on itsevaltainen ja korruptoitunut. Teos alkaa kaukaa, eteläisen Atlantin Saint Helenan saarella, josssa kirjailija itse on käynyt. Tilanne jää auki, miksikään vapaa-ajattelijaksi hänen ikänsä ei suo mahdollisuutta. 28 17
Satunnainen vieras, joka rohkeni tunkeutua tähän luolaan, joutui jo ovella näiden neljän hurjimuksen uhriksi ja pötki tavallisesti niin pian kuin mahdollista pakoon ennättämättä lukea loppuun lehteänsä tai tyhjentää puolikuppiostansa, jonka älymystön ennenkuulumattomat väitteet taiteesta, mausta ja kansantaloudesta olivat sen laatuisia, että heitä palvellut tarjoilija tuli kaistapäiseksi keskellä elämänsä kukoistavinta aikaa.” Kirjavisa jatkaa uudessa formaatissa Ensi viikosta lähtien Demokraatti muuttaa olennaisesti muotoaan, mutta yksi sen instituutioista, jo 26 vuotta jatkunut Kirjavisa pysyy kyydissä. Lehden ilmestymistahdin harvetessa kaksiviikkoisrytmiin Kirjavisa luopuu pitkästä kesätauostaan ja joululevostaan. Rolf Bamberg Demokraatti iStock. Tulevaisuus jää mahdollisuudeksi aivan aristotelisessä mielessä. Vastoin yleistä käsitystä valistus, usko tieteen mahtiin alkoi 1600-luvulla Englannista, ja Ranska Ensyklopedioineen seurasi 1700-luvulla perässä. 29 17. Viikonlopun yli saa edelleenkin pähkäillä, mutta vastaukset tulee tästä eteenpäin olla visaisännän näpeissä maanantaina klo 14.00 mennessä. Angus, joka on kokeellisesti keksinyt kuumailmapallon ja hahmottaa tietokoneen periaatteen, aikoo kehittyä määrätietoiseksi tutkijaksi. ilmestyvässä uuden Demokraatin numerossa. Romaanin loppupuoli, jossa Halley lähtee Walesiin mittaamaan Britannian korkeimman vuoren, Snowdonin ulottuvuuksia, on päätökseksi liian tasainen ja jännitteetön. Angus on kuin J. Yhtiön mahti on liian suuri, lisäksi kuningas menehtyy, eikä hänen seuraajansa poliittisista linjauksista ole tietoa. ”Kokoontumispaikaksi he olivat valinneet salin, jossa olisi ollut hyvin tilaa vähintää nneljällekymmenelle hengelle, mutta jossa heidät aina kuitenkin tavattiin yksinään, sillä he olivat loppujen lopuksi tehneet olon siellä muille mahdottomaksi. Paljon ennen Friedrich Engelsin, marxismin luojan ohranjyvää hän ymmärtää elämän muodonmuutokset: ”Puun taimi on jo puu. Kaikki on valmiina odottamassa tieteilijän oivallusta. Syntyvä kili osaa melkein heti juosta mukana. Rousseaun Émile, joka kasvatuksen avulla nousee tekemään suuria. TAMMIKUUTA 2019 Valistuksen eetos Kun laiva pääsee Lontooseen, Halley ottaa pojan tutkimusapulaisekseen, mutta realistina hän ei ryhdy aktiivisesti ajamaan Saint Helenan asiaa. Sitten tahti muuttuu kiivaammaksi. Kari Sallamaa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 3 SITAATTI Lähdetään liikkeelle lähes 170 vuotta vanhalla klassikolla, joka on ajan saatossa taipunut moneksi – paljon esitetyksi oopperaksi, elokuviksi (myös suomalaisohjaajan tekemänä), ja alunperihän itse romaani on lähtenyt syntymään tekijänsä kirjoittamasta näytelmästä. Toki uusi aikakausilehtiformaatti ja ilmestymistiheyden muutos tuovat vähän uusia käytäntöjä visaankin, mutta peruskuviot säilyvät kohtuullisen ennallaan. Muutaman vuoden kuluttua vietetään ainakin kirjailijan kotimaassa hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlia. Angusin vahvuus on hänen tarkka havaintokykynsä ja taitonsa yhdistellä asioita. Mutta palkintotahti on entisellään: yhdelle vastaajalle joka tehtävästä palkinto, jotka vanhaan tapaan lähetetään asianomaisille visakauden päätteeksi. Vastausaikaa on vielä tällä kertaa ruhtinaallisesti aina perjantaihin 25.1. Aikakausilehden painoaikataulu on sen verran armoton, että vastausten jättöaika supistuu. Josko silloin saataisiin teoksesta uusi suomennos, sillä vuonna 1924 ilmestynyt alkaa olla jo aika antiikkinen. Viljanjyvässä on jo tähkä”. Mikä on tämä kirjoittajansa omiin elämänkokemuksiin jossain määriin perustuva romaaniklassikko, ja kuka oli tuo kirjailija, jonka tuotanto jäi aika suppeaksi hänen kuoltuaan van 39-vuotiaana. Tuossa edellä olevassa pientä painoa pitää laittaa sanalle kooste, sillä aikakausilehden rajallisessa tilassa Demokraatin printtiversiossa ilmestyvä versio on tiivistelmä, verkkolehtemme Demokraatti.fi -tarjoilee sitten lukijoiden visavastauksia perinpohjaisemmin läpikäyvän niin sanotun täyspitkän version. Uusi tunnistustehtävä ja edellisen tehtävän ratkaisukooste ilmestyvät tästedes siis joka numerossa. Siksi Olli Jalosen idea asettaa monitieteilijä Halleyn galaksiin tabula rasa, turmeltumaton mieli on perusteltua. J. Eli vuosittaisella kokonaismäärällä mitaten visatehtävien määrä ei dramaattisesti laske. Sitten vain kohti uusia visaseikkailuja – ehkä vähän tuntemattomaan maastoon, mutta eiköhän siihenkin pian tallaudu tutuksi käyvä polku. saakka, koska tämä tehtävä puretaan vasta 7.2
Green Bookissa ainoa poikkeama totutuista kaavoista on, että herran roolissa on musta mies ja hänen palvelijanaan amerikanitalialainen ajelehtija. 60luvun roturis tiriidat ovat tälle elokuvalle sittenkin enemmän kulissi kuin sisältö. Viggo Mortensenin ja Mahershala Alin esittämät eripariset Tony ja Don ottavat tien päällä mittaa toisistaan. Miksi sii hen on otettu Hollywoodin ainoa amerikantanskalainen tähti, kun amerikanitalialaisia juuria omaa viakin olisi piisannut vähintään riit tävästi. Yllätyksetön matka Green Bookin lähtökohdat Os carelokuvaksi ovat kunnossa. Nuija ja tosisnobi. Valkoisen vallan edusta jat inhoavat häntä ihan vain ihonvä rinsä tähden, mustat veljet ja sisaret taas hänen herraskaisten tapojensa vuoksi. Toveriajelua Syvässä Etelässä ” 60-luvun roturistiriidat ovat tälle elokuvalle sittenkin enemmän kulissi kuin sisältö. ”Sup porting role” ei tee oikeutta Alin mainiolle suoritukselle, hän kun on nimenomaisesti vastanäyttelijä, ei komppaaja. Alin ja Viggo Mortensenin esittämät Don ja Tony ovat elokuvassa var sin tasaveroiset päähenkilöt. Ja ystävystyvät, tietysti. Kolme merkittävää Golden Globea (paras komedia, paras miessivuosa, paras käsikirjoitus) palkintokaap piin jo tipahtikin. Näistä asetelmista Farrelly kehittää pari hyvää kohtausta mutta ei paljon enempää. John Travolta, Paul Giamatti, Mark Ruffalo tulevat sopi vina ja pätevinä ensimmäisinä mie leen... Pianistitähden Etelänkiertueella törmätään tietysti sekä punaniska porukoihin että mustien yhteisöihin, joissa kummissakin Shirley on vie roksuttu. Nyt Tonyn pitää sanoa isälleen, että ”speak english, papa”. Green Bookin katsomisesta jää vahvat déjà vu fiilikset ja vaikutelma las kelmoinnista. Harmillista vain on, että se on niin harmiton. Ohjaaja tuntuu ihan tosissaan pyrkineen tekemään elo kuvan, jolla olisi sanottavaa suurissa amerikkalaisissa pystien jaoissa. Ehkä se juuri siksi jäi ilman Golden Globeja. Rolf Bamberg Demokraatti. Green Book ei kuitenkaan ole onneton elokuva, se jaksaa viih dyttää ja rullaa vähän ylipitkänä kin vaivattomasti eteenpäin kuten road movien pitää. Heiltä olisi löytynyt ehkä kielitaitoakin sen verran, että oli sivat voineet osallistua Tonyn per heen kiivaisiin väittelyihin italiaksi. Spike Leen samoihin teemoihin tarttunut BlacKkKlansman ei ollut. Lopputulemakin on yleensä aina sama kuin Green Bookissa. TAMMIKUUTA 2019 ELOKUVA Green Book Ohjaus Peter Farrelly Pääosissa Viggo Mortensen, Mahershala Ali, Linda Cardellini 2018, 130 min. Kun ohjaaja Peter Farrellyn tähän astiseen filmografiaan kuuluvat sel laiset puskahumoristiset taideteok set kuin Nuija ja tosinuija, Täysnuijat, Hal ja ISO rakkaus sekä Sekaisin Marista, voi pitää pienenä yllätyk senä, että hän on onnistunut teke mään niin maltillisen draamakome dian kuin Green Book. Mortensenin valintaa Tonyn roo liin voi vähän ihmetellä. Ei sär mää, ei rähmää. Se tarttuu aina ajankohtaiseen aihee seen eli rotujen välisiin jännittei siin, se on erittäin genreuskollinen road movie ja se on myös yllätyk settömästi kehittyvä komedia kah den eriparisen miehen tiivistyvästä kaveruudesta. Ei oikein mitään makua – edes sitä huonoa, joka Far rellyn ohjaushistoriassa on ollut oh jenuorana. Don Shirleyn persoona näyttäytyykin hurmaavan snobisti sena, mutta saföörinsä Tony on aika kliseisesti kuvattu yökerhoportsari, joka sattuman kautta ajautuu uusiin töihin. Mo nien käänteiden ja skismojen jäl keen päähenkilöt ”kasvavat ihmi sinä” niin jalosti, että ymmärtävät loppukuvissa toisiaan kivuttomasti kuin olisivat saman katon alla kas vaneet. Suuren amerikkalaiseen eloku vakertomukseen kuuluu tietysti myös se, että tarina on tosipohjai nen. Tällaisia elokuvia, jossa kah desta erilaisesta sosiaalisesta ym päristöstä tulevat ihmiset pistetään tien päälle kummastelemaan tois tensa tapoja, maailmakuvia ja ajat telumalleja, on aikojen saatossa tehty aika monta filmikelallista. Peter Farrellylla olisi ollut käsis sään aineksia vaikka mihin, mutta hän on pyörittänyt niistä varsin mi täänsanomattoman pullan. 30 17. Vastanäyttelijä, ei kannattelija On vähän epäreilua, että Mahershala Ali sai Golden Globen Don Shirleyn roolistaan sivuosanäytte lijänä – sama oli palkintokategoria hänen voittaessaan Oscarin eloku vasta Moonlight vuonna 2017. Check! – Green Bookin pohjana on käsikirjoittaja Nick Vallelongan isän Tony Lipin tarina 1960luvun alusta, kun hän toimi afroamerikka laisen konserttipianisti Don Shirleyn autonkuljettajana tämän kier tueella rotusorron tuolloin lujasti riivaamassa Syvässä Etelässä. Se onkin sitten ainoita yllätyksiä, joita tämä elokuva tarjoaa
Tammikuussa 1919 Saksa oli sotansa hävinnyt maa vuonna nolla. Pika-arviot Tuntematon mestari Lähihistoriaan sijoittuvista aatedraamoista tunnettu Klaus Härö kuvaa vaihteeksi nykyaikaa. Ikävä kyllä huijarihahmo ei ole sympaattinen. Käskyn antoi puolustusministeri Gustav Noske. Spontaanisti Berliinissä alkanut kapina oli kukistettu pari päivää aiemmin. Molemmat pahoinpideltiin hengiltä 15. Sisäisestä turvallisuudesta vastanneena ministerinä hänellä oli keskeinen rooli spartakistikapinan kukistamisessa. ”Spartacus-liiton miehet olivat kadulla hallituksen vastaisessa kiihotustoiminnassaan”, se raportoi Berliinistä 10. TAMMIKUUTA 2019 kyn silmään Friedrich Ebertin johtaman väliaikaishallituksen, kansanvaltuutettujen neuvoston jäsenenä. u u u Kun Suomen Sosialidemokraatissa kommentoitiin Saksan tapahtumia, lehti tuki avoimesti Ebertin johtamaa puolueen enemmistöä. Vähemmistöön jäänyt sosialistien vasemmisto kannatti työlaisneuvostojen valtaa ja kapinaa. Vasemmisto ja oikeisto ottivat yhteen politiikassa. Eikä vain sanallisesti. Toukokuussa 1919 hallituksen joukot kukistivat verisesti yritykKun Noske kapinan kukisti N oskelaisuus on termi, jota enää harvoin käytetään. Saksan tapahtumien jälkeen kommunistit alkoivat nimitellä sosialidemokraatteja noskeiksi tai noskelaisiksi. Myöhemmin ryhmät sulatettiin osaksi Weimarin tasavallan armeijaa. tammikuuta. Joukkoja valui rintamalta keskelle hajaannusta, nälkää, puutetta ja katkeruutta. Yhteistyö äärioikeiston Freikorps-ryhmien kanssa palveli tarkoitusta. Nimen takaa löydämme Gustav Nosken (1868–1946) viiksekkään hahmon pyöreine silmälaseineen. Lain ja järjestyksen nimissä toiminut Noske ei empinyt kumousyritysten tukahduttamisessa muuallakaan Saksassa. Tämä ratkaisee spartacuslaisten kumousliikkeen kohtalon muuallakin Saksassa”, lehti ennakoi. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA ELOKUVA ELOKUVA Juice Itsekkäistä juoppomiehistä kertovat taiteilijakuvaukset ovat kotimaisen viihde-elokuvan ydinmehua, ja vähän alkaa kyllästyttää. Luksushotelleja ja nostokurkia vilisevän kehittyvän urbaanin maiseman keskellä Olavi Launio on alansa viimeinen mohikaani. Saksan vasemmisto oli myös sisäisesti jakautunut. Härö ei olisi Härö, ellei muotokuva iäkkäästä taidekauppiaasta (Heikki Nousiainen) henkisi vanhaa maailmaa. Seuraavana päivänä SsD kertoi kahakoissa tapahtuneesta käänteestä enemmistösosialistien hallituksen eduksi. Kumousliike oli lehden mukaan ”kaikesta päättäen varsin harkitsemattomasti alettu”. Kommunistien työkalupakissa tuo pilkkanimi oli kassara, jolla pyrittiin iskemään sosialidemokraattien arkaan paikkaan. Liebknechtista ja Luxemburgista tuli orastavan kommunistisen liikkeen marttyyreitä. Politiikkaa tehtiin konkreettisesti kadulla, nyrkein, kepein ja teräasein. Sosialidemokraattien enemmistöön kuulunut Noske joutui myrs100 vuotta sitten ILKKA YRJÄ sen perustaa Münchenin neuvostotasavalta Baijeriin. Teppo Airaksisen näkemys Juhani Leskisestä kärsii lajityypin kaavamaisuuksista mutta nousee oikeaksi rockelokuvaksi keikkakohtauksissa, joissa Riku Nieminen laulaa yllättäen itse. Väkivaltaan turvautuvia ryhmiä oli niin oikealla kuin vasemmalla. Noskelaisuus edusti pahinta luokkapetturuutta. 31 17. Ihmisen osa Entinen toimitusjohtaja Pekka Malmikunnas (Hannu-Pekka Björkman) on traaginen näkökulma unohdettujen viisikymppisten työttömien armeijaan. Karl Liebknecht lietsomassa kansaa kapinaan Berliinissä 1910-luvun lopulla. Juha Lehtolan sovitus Kari Hotakaisen romaanista on enemmän tunteeton farssi kuin vihlaiseva yhteiskunnallinen satiiri.. Puolisotilaallisiin Freikorps-joukkoihin kuuluneet syylliset selvisivät lievin rangaistuksin. Mikä teki brandenburgilaisen poliitikon nimestä niin vahvasti ladatun symbolin, että äärivasemmalla sitä kirottiin vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Spartakisteja johtivat Karl Liebknecht ja Rosa Luxemburg. tammikuuta 1919. Toisin oli ennen. ”Ainakin Berliinissä on siis sosialistiryhmien välinen taistelu vallasta päättynyt enemmistösosialistien hyväksi
TAMMIKUUTA 2019 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Uskon useammankin löytäneen heistä itselleenkin tuttuja. Nimimerkki Nieminen Vee syntyi muistellessani vanhojen miesten tapaa ilmoittaa nimensä juuri noin – sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain. On siinä joskus punakynäkin viuhunut ja suullistakin ohjetta tullut malliin ”et sää noin voi sanoo”. Oli mukavaa, kun syksyllä lehtiasiamies poikkesi taloon, ja politiikkaahan siinä muun ohella puhuttiin. Laitoin vaimoni Tiltan keittiöstään käsin puuttumaan keskusteluihimme. Myöhemmin keskustelimme puhelimitse. Takavuosina löytyi maalaiskylistä vielä kahvila/paari ja sen pitäjä, kotokylässäni kahvilan Suama. Tämän jutun jälkeen olen minäkin entinen pakinoitsija. Selitin, mitä tarkoitin. Tuon osion ”Minulta on tiedusteltu...” tarvitsin saadakseni pieneen tilaan mahtumaan jotakin napakkaa, valistettavaa tms. Kylän paarissa esitelmöivä Mäkisen Jallu on taruolento, vähän niinkuin joulupukki ja rehti norjalainen hiihtojohtaja. Jallu saattoi juttujensa puolesta joskus muistuttaa hyvää entistä edustajatoveriani. Ja toinen kierros joulun jälkeen tilausmaksuja keräämässä samoissa huusholleissa palveli samaa tarkoitusta. Vähitellen alkoi Tilta olla henkilöistä se, joka käytti aatteellisimmat puheenvuorot palauttaen opettajaa ja minua arkipäivän ja aatteen tasalle. Kerran sain Helsingin puolesta naispuoliselta toverilta tiukkaa postia. Jäähyväiset aseelle Nämä henkilöt alkoivat sitten vuosikymmenten mittaan olla kuin samaa perhettä kanssani. No, aika aikaa kutakin. Tämä vaimoni Tilta on siis ihan oikeasti Kaija, entinen yläasteen äidinkielen ja historian opettaja. Tilta siis oli ja on ihan oikeasti vaimoni Kaija. TIMO ROOS timoantero.roos@gmail.com. Tai se pienen puolueen nouseva johtomies, jonka kerroin jo viisivuotiaana tienneen politiikasta sen, mitä sittemmin aikuisenakin. Kylän opettaja, taruolento tosin hänkin, poikkeili meillä joskus. Käypänen ohje muillekin kriivareille edelleenkin. Kestoti lausten tulo lopetti tämänkin perinteen. Ja soittelee varmaan edelleenkin, mutta minä en keskusteluistamme enää raportoi, sillä tämä jää viimeiseksi tähän lehteen. Hyvät toverit, hyvät ystävät. Kirjoittajaksi minut houkutteli jo eduskuntavuosinani ystäväni Aimo Kairamo, pakinoitsijana jo tiedoiltaankin ylivertainen, tekijänä ja näkijänä päätään meitä muita pidempi. Tavallinen keskustelumme meni joskus myös niin, että vaimo luki palan kirjoitustani ja kysyi, mitä tämä kohta tarkoittaa. No miksi et sitten kirjoita sitä niin tähän. Juttuja lienee syntynyt useita satoja, tasosta en sano mitään. 32 17. u u u Työväenlehti on kautta aikain ollut merkittävä ase puoluetyössä. Tunnustaa pitää, että jokaisen näistä pakinoista olen vienyt kuin kiltti koulupoika aine kirjoituksensa luettavaksi ensin opettajalle. Karkussa omakotitalomme paikalla aikanaan olleen talon emäntä oli ollut Tilta. On tullut jäähyväisten aika. Taisi siinä tulla joskus vähän kovemmallakin kädellä käsiteltyä jotakin, jonka ojentamisen arvoiseksi arvioin. No, eipä siitä oikeuteen koskaan vedetty, nokka solmussa taitaa joku toveri kulkea tosin vieläkin. Timo ja Nieminen Vee timoantero.roos@gmail.com ja 050 3232 828 Ota se Tilta pois sieltä ainaisesta keittiöstään teille huutelemasta ja mukaan keskusteluun. Olen näitä juttuja saanut kirjoitella kolmisenkymmentä vuotta tähän puolueemme päälehteen. ”Ota se Tilta pois sieltä ainaisesta keittiöstään teille huutelemasta ja mukaan keskusteluun.” Se oli niin tiukka käsky, että sitä piti totella. Amin opeilla jatkoin mestarin itsensä siirryttyä tuonilmaisiin. Joskus mentiin juttu per viikko -vauhdilla, joskus taas harvempaan. Kiitos mukavasta matkaseurasta hyvän asian merkeissä
Jopa lainsäädännöllisesti ikäihmiset on huomioitu, koska kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa tulisi olla vanhusneuvosto, jota kautta meille eläkeläisille tärkeät ja tarvittavat asiat konkretisoituvat ja tulevat esille. Jos ja kun niistä kirjoittaa, ihmiset voivat joutua erilaisten ahdistusten ympäröimäksi ja terve, monipuolinen positiivinen ajattelu ja kokemus kärsivät ja mielen valtaa ahdistus. Samalla tulee se positiivinen tunne, että minulla on vielä käyttöä, olen tärkeä. Voitaneen sanoa, että järjestötyö/ vapaaehtoistyö on työtä, jota vieläkään yhteiskunnan taholta ei useinkaan osata arvostaa riittävästi. Keltainen lehdistö pitää kyllä siitä huolen. Se virkistää ja monipuolistaa ihmistä kokonaisvaltaisesti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Näin tapahtuu ihmisten henkinen kasvu ja toivottavasti myös yhteiskunnallinen muutos. Jokainen ihminen on erityisen tärkeä, jokainen pyrkii täyttämään parhaalla mahdollisella tavalla sen yhteiskunnallisen ”velvoitteen”, jota kansalaisilta yleensä odotetaan, olipa työssä tai eläkkeellä. 33 17. Tämä osoittaa vain sitä, että olemme kaikki enemmän tai vähemmän erilaisia, onneksi, ja suuntaamme mielenkiintomme meitä yksilöinä kiinnostaviin asioihin. Tällainen some-kirjoittelu, toista ihmistä loukkaava ja vähättelevä, ei useinkaan ole loppuun asti harkittua. Ikäihmiset on vähitellen otettu mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Seppo Laitinen Paimion Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja Vanhenemisessa me kaikki maailman ihmiset olemme saman arvoisia. Järjestötyö on yleensä etupäässä luottamukseen perustuvaa, ja sitä tehdään pyyteettömästi, ilman korvausta ja voitontavoittelua, vapaaehtoisvoimin. Vanheneminen näkyy ihmisillä eri lailla. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on tällä hetkellä ”ympäristöystävällisintä”, mutta ristiriitaisesti jotkut, jotka kannattavat vähäpäästöisiä autoja, vastustavat atomin ytimen halkaisemisen avulla tuotettua sähköä. Erilaisissa järjestöissä löytyy paljonkin mielekästä tekemistä. Järjestöissä tehdään arvokasta yhteiskunnallista työtä. Markku J Kekäläinen Espoo. Onnistumme, osallistukaa, vaatikaa, olkaa esimerkkinä nuoremmille, tämä kasvaa korkoa. Perinteiset akut ovat liian raskaita ollakseen todellinen ratkaisu. Joissakin piireissä eläkeläiset koetaan rasituksena, jotka ainoastaan kuluttavat, eivätkä tuota mitään. TAMMIKUUTA 2019 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Sähköautoja tarjotaan ratkaisuksi ilmastonmuutokseen. Se on terveyden merkki, ja ihminen kokee mielihyvää, aivot tekevät työtä. Ihminen purkautuu vihassaan tai muussa herkässä olotilassa harkitsemattomasti ja todennäköisesti harmittelee sitä seuraavana päivänä, näin ainakin toivon ja uskon. On muistettava, että ikäihmiset ovat voimavara kunnalle, he maksavat jokaisesta ansaitsemastaan eurosta yhteiskunnalle osuutensa, veronsa, ja usein se paljon puhuttu veroprosentti on vieläpä korkeampi kuin aktiivi-iässä ollessa. Usein sanotaan, että vanhuus ja eläkkeelle jääminen ovat ihmisen mielenterveyden kannalta kriittistä aikaa. Toimimalla erilaisissa järjestöissä, joissa ihminen kokee saavansa toiselta tukea, apua, kaveria, ystävää, tukijaa, ymmärtäjää ja myös itse antavansa samoja asioita, on virkistävää ja tekee hyvän olon tunteen. Esimerkiksi jokien valjastaminen energian tuotantoon aiheuttaa muunlaisia ympäristöongelmia, joten aina kaan Suomessa siihen turvautuminen ei ole viisasta. Tietysti eläkkeelle jäädessään miettii kaikkia hajanaisia ajatuksia, koska se on ihmisen elämänkaaren yksi tärkeimpiä tapahtumia, suunnitellaan erilaisia asioita, matkustamista, lomailua, jopa asuinpaikan muuttamista. Se taitaa olla ainoa kehitys tässä maailmassa, jossa me kaikki maailman ihmiset olemme saman arvoisia, vanhenemme joka päivä tarkalleen yhtä paljon. Sähkö, jota nuo autot tarvitsevat kulkeakseen, tuotetaan ainakin toistaiseksi useimmiten kivitai ruskohiilellä, turpeella, öljyllä tai maakaasulla, jotka ovat hiilituotteita nekin. Tulee helposti mieleen ajatus, että olen tehnyt elämäntyöni valmiiksi, eläkkeellä ollessaan ihmisen ei tarvitse tehdä mitään, saa olla vain ja arvostella kaikkea ympärillään tapahtuvaa. Itse olin koko työelämän ajan ja olen nyt eläkkeellä ollessani eräänlainen järjestöihminen. Ikäihmisten tarpeet tulisi ottaa kaikessa päätöksenteossa huomioon, ja jokaista päätöstä pitää miettiä siitä lähtökohdasta, että miten se suhtautuu ikäihmisiin. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Elämän makuista elämää Kun seuraa tätä maailman ja suomalaisten arkielämää, useinkin positiivisin silmin, joutuu valitettavan usein myös toteamaan ympärillä olevan menon negatiiviseksi, liiankin usein. Kemistit tietävät kuitenkin myös alkoholipohjaisten ja biopolttoaineiden sisältävän erilaisia hiiliä, joten lopputulos ilmaston kannalta on vain hiukan parempi. Tätä toivon teiltä arvoisat ihmiset, on suositeltavaa, että jokainen löytäisi sopivan järjestön, jossa voi toimia kykyjensä mukaan ja auttaa toista ihmistä arkisissa asioissa, olisi arjen tukena, niin nuorille kuin meille vanhemmillekin ihmisille. Uudet, harvinaisiin maametalleihin perustuvat akut ovat riittävän keveitä, mutta on tehty laskelmia, joiden mukaan niitä ei kyetä valmistamaan riittävästi vastaamaan edes nykyistä kysyntää. Virkeää ikää kaikille. Meillä täällä kotikaupungissa Paimiossa, niin kuin muissakin kunnissa, on useita eläkeläisjärjestöjä, joissa on satoja jäseniä jotka toimivat aktiivisesti, järjestävät toiveiden mukaista erilaista ohjelmaa: kerhoja, teatteriesityksiä kulttuurimatkoja urheilutapahtumia, asiantuntija-alustuksia, liikuntatapahtumia ja seurustelua ystävien kesken ja paljon, paljon muutakin. Sähköauto – pää pensaaseen. Vaihtoehtoiset tavat sähkön tuottamiseksi eivät vielä ole käyttökelpoisia. Lisäksi keskustelussa sivuutetaan usein akkujen tarvitsemien raaka-aineiden ongelma. Kerron nyt todella positiivisesta asiasta, vanhenemisesta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Siellä tapaa toisia ihmisiä, tuntee olonsa tärkeäksi ja yhdessä on virkistävää ja tuntee saavansa jotain positiivista aikaiseksi. Ja autokannan kasvaessa tuokin ero häviää. Lisäksi tuottamiseen liittyy eettisiä ongelmia: kurjat työolot, orjaja lapsityövoiman käyttö ja tietenkin ympäristörikokset. Toimiminen kodin ulkopuolella on järkevää ja sellaista positiivista puuhastelua, siinä pysyy virkeänä ja osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Kirjoittaminen mieltä kiinnostavista asioista olisi mukavaa, mutta ympärillä tapahtuu paljon sellaisia kielteisiä asioita joista ei halua kirjoittaa. Aurinkoenergiaa taas voidaan tuottaa vähäisellä ympäristökuormalla, mutta sekään ei ole ratkaisu ennen suprajohtavien sähkölinjojen halpenemista. Negatiivinen kirjoittelu ja ajattelemattomat sanat useinkin tapahtuvat tuolla some-kentässä, foorumilla, jossa ei ole käytännössä mahdollisuutta riittävään puolustautumiseen. Totta on, että niiden aiheuttamat ympäristöhaitat ovat pienempiä kuin polttomoottorikäyttöisten autojen (ei vety autojen)
Nyt tämän viestin ovat omaksuneet hyvin erilaiset ryhmät. Päinvastaista suuntaa edustavat noin 50 Thomas Pikettyn johdolla manifestin kirjoittanutta eurooppalaista tutkijaa ja entistä poliitikkoa. Syksyllä Suomessa järjestetyissä huippukokouksissa poseerasi sosialidemokraattisia valtionjohtajia. Usko Eurooppaan ja unionin tulevaisuuteen oli korkealla. Eurooppalaista yhteistyötä ja unionia kannattaa puolustaa. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin asetelma on osin sama. Se on onnistunut kaiken tärkeimmässä tehtävässään, eurooppalaisen rauhan säilyttämisessä jo yli 60 vuotta. Itselleni ajatus globalisaatioon vastaamisesta eurooppalaisen yhteisön kautta, heikoimpien oikeuksien puolustamisesta osana Suomea suurempaa kokonaisuutta oli lupaus toivosta. Euro oli juuri aloittanut olemassaolonsa tilivaluuttana. Vaikka kansalaiset tutkimusten mukaan pitävät EU-jäsenyyttä tärkeänä ja arvokkaana, on poliittisessa puheessa toiveikkuudesta jäljellä vain rippeitä. Populistisen vähemmistön ääni on peittänyt alleen tulevaisuuskeskustelun eikä unionin tulevaisuudesta liikuSuomessa suuria visioita. 34 17. Tarvitsemme politiikkaa, joka vahvistaa koko unionia ja kaventaa eroja jäsenmaiden välillä. Edessä ovat eduskuntavaalit ja niiden perään EU-puheenjohtajuuskausi. Brittien brexit-kansanäänestyksessä työväenpuoluetta kritisoitiin voimakkaasti ”Remain and reform”, eli pysytään, mutta uudistetaan-kampanjasloganista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei nykyistä EU:ta pitäisi pyrkiä muuttamaan. Taustalla olivat rahaliiton arkkitehtuuriin liittyvät vaihtotaseiden epätasapainot euroalueella ja syvemmät eritahtisen kehityksen ongelmat työllisyydessä, tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä. Keväällä olivat edessä eduskuntavaalit ja kesällä alkamassa Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi. Mitkään, edes taloussäännöt, eivät ole kiveen kirjoitettuja, muuttumattomia totuuksia. Esityksessä on monia ongelmia, mutta kirjoittajiensa sanojen mukaan sillä on se etu, että se on olemassa. He haluavat luoda uusia eurooppalaisia veroja ja käyttää ne neljä kertaa nykyistä suurempaan eurooppalaiseen budjettiin, jonka käytöstä päättäisi pääosin kansallisten parlamenttien jäsenistä koottu uusi toimielin. Kaudellamme EU on taitekohdassa, jossa nimitetään uusi komissio sekä linjataan unionin tulevaisuudesta Britannian lähdön jälkeen. Edessä on suuria päätöksiä. Komission kaksi vuotta sitten aloittama tulevaisuuskeskustelu visioi vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, jossa (kärjistetysti) voimme valita tiivistyvän, purkautuvan, paikallaan pyristelevän tai eritahtisen unionin väliltä. Eurooppalaista yhteistyötä ja unionia kannattaa puolustaa.. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee alkuvuodesta Jaakko Kianderin kirjoittaman raportin euroalueesta ja sen tulevaisuudesta. Itse pidän järkevämpänä rakentaa olemassa olevien demokraattisten rakenteiden päälle, tukien kaikkien jäsenmaiden tietä kohti pohjoismaista hyvinvointia purkamisen ja repimisen sijaan. Rauhan hedelmänä nautimme hyvinvoinnista ja demokratiasta. EU ja euro ovat ihmisten sopimuksin rakentamia, sääntöihin perustuvia järjestelmiä. Jotkut asiat taas ovat toisin. On selvää, että kriisi ja Euroopan pitkittynyt taantuma eivät olleet yksittäisten maiden syytä. Kiander käy raportissa ansiokkaasti läpi euron historiaa ja haasteita. Ja lopulta vain sitä. TAMMIKUUTA 2019 KAISA PENNY Puheenvuoro Remain ja reform! K aksikymmentä vuotta sitten tammikuun alussa täytin 17 vuotta ja kiinnostukseni politiikkaan oli herännyt. Tarvitaan kuitenkin visioita ja keskustelua siitä, mitä uudistuksia halutaan. EUeroista ei enää tuskaisen brexitin kestäessä puhuta. Ranskan LePenin johdolla nationalistit ympäri Eurooppaa odottavat suurta vaalivoittoa ja mahdollisuutta päästä purkamaan unionia sisältäpäin. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Tämä voidaan toteuttaa monella tavalla
Se ei liene niin vaarallista kokonaisterveyden kannalta… Maailman ilmasto-ongelmat ovat kaikkinensa vakavampaa sorttia. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. 23.3. Myös katalysaattorit tekivät tuloaan. 35 17. Vielä 2010-luvun lopulla keskustellaan samoista ongelmista – toki entistä suuremmassa mittakaavassa. Suomessakin, tuhansien järvien maassa, luonnon saastuminen alkoi huolettaa – samoin Itämeren tila. Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Elman ja Hiskin taloudessa ”tuoksahtelee” satunnaisten kaasupäästöjen vuoksi. TAMMIKUUTA 2019 – Ilma on niin saastunu ettei tahdo saada henkeä. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. – Eiks tuoho Hiskii vois laittaa katalysaattorii. 1990 Hiskin aiheuttama ilmasto-ongelma 1990-luvun alussa maailman ilmasto-ongelmat tulivat laajasti esille ja julkisen keskustelun piiriin
Kentällä lisäksi leikkimielistä kisailua kaiken ikäisille. Tapio Ojanen 0400 100 996 tai Jukka Järvinen jukka@ jukkajarvinen.net. klo 16 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Osallistujien toivotaan tekevän rusetin ilman järjestysnumeroa. Perjantaina 18.1. Kevään tapaamiset: 4.2. klo 12-15. klo 18-20 Työväenliikkeeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. Vapaa pääsy. PIRKANMAA . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 17–18.30 Sampolan auditoriossa FT Päivi Lipponen esittelee teostaan Ihmisyyden vuoksi. Studia generalia to 24.1. 36 17. https://tul.fi/tul-100/ tapahtumaviikonloppu/joukkojenjuhla/ esiintyjille/, tiedustelut aira.ikonen@ tul.fi, 0400 594 880. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. André Swanström kertoo uutuusteoksestaan. Oulunkylän Historia ja kävelyklubi. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tampereen työväenopiston kanssa. krs. Tervetuloa! . jukka.nieminen@tul.fi. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. TUL 100 Joukkojen juhlan esiintymisasujen tilaus 20.1. Esitykset piirin parhaiksi urheilijoiksi 2018 piiriin viim. Pirkanmaan Wanhat Toverit. ja 20.5. 20100 Turku, turku@pam.fi HELSINKI . to 31.1. TUL:n avoin naisten ja miesten nyrkkeilyturnaus 18.–20.1. TAMMIKUUTA 2019 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Oula Silvennoinen pitää kommenttipuheenvuoron. TUL-Tampere. Lisät. menn. (Alustaa Näkkäläjärvi), 18.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 6.5. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. . Alustaa Kari Salmi. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Syntymäpäivät. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Perinteiset Rusettiluistelut Oulunkylässä koko perheelle la 19.1. Lahden seudun Wanhat toverit kokoonnumme Wanhassa Herrassa 21.1. Vuoreksen koululla Tampereella, tiedustelut Osmo Laine 0400 624 249. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 17.1. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 17.1. PÄIJÄTHÄME . Järj. klo 10, jumpan vetää Pekka Ruohonen. Hakaristin ritarit: Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset. Illan juontajana Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia
Noi n 10 10. 10. Mitä juuresta käytetään Lindströminpihviin. 3. 2. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kru unu kor kki 8. 7. 6. Pun aju urt a 5. Onnea voittajalle!. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kuka myöhemmin näyttelijänä tunnettu alitti 100 metrin uinnissa ensimmäisen kerran minuutin haamurajan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mos am bik in 3. TAMMIKUUTA 2019 Ristikko 2/2019 Kuvaristikko ilmestyy jatkossa joka toinen torstai. Bra m Sto ker 9. Minkä maan lipussa on kuvattuna kuokan ja kirjan lisäksi rynnäkkökivääri. 5. Missä Euroopan maassa setelit otettiin ensimmäisenä käyttöön. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä. Ruo tsi ssa 4. Sam ppa nja pul lon kau lan kat kai su mie kal la. Mikä tuli olutpulloon vuonna 1976. Kuka kirjoitti kirjan Draculasta. 37 17. 4. Mikä on keskimäärin maailman väestön elinajanodote. 70 vuo tta Sudoku 1. 7. Ratkaisu Ristikon 51/2018 ratkaisu: Torstaina 20.12. 9. Joh nny Wei ssm ülle r 2. Montako hiusta lähtee ihmiseltä päivässä. Missä tv-sarjassa puhuttiin klingonia. Sta r Tre kis sä 6. Mikä tai mitä on sabrage. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Iida Nalli Sastamalasta. 8
Teema & Fem klo 20.00 Nick Cave: 20 000 päivää maan päällä Komea musiikkielokuva laulaja-lauluntekijä Nick Caven elämästä Push the Sky Away -albumin teon aikaan. Niiden on vain yksinkertaisesti oltava koko ajan liikkeessä ja siivilöitävä sisuksiinsa planktonia pysyäkseen hengissä. 17 18 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Yle TV1 klo 19.00 Orjuus nyt: Kotiorja Unkarissa Marish (kuvassa) on ollut yli kymmenen vuotta orjana Unkarissa. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Selviytyjät 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.30 Unelmarempat 16.26 Mielensäpahoittaja 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Upein on eittämättä punahehkuinen vapaakiduskotilo, jonka eleganteilla liikkeillä on tietysti aika latistava selitys: ne etsivät meren syvyyksissä sopivia virtauksia. SUNNUNTAI 20.1. LAUANTAI 19.1. Kaltoin kohdeltu Marish ei uskalla paeta, toisin kuin tyttärensä, joka ei kestänyt nähdä äitinsä kurjia olosuhteita. TAMMIKUUTA 2019 YLE TV1 05.55 Docstop: Inside ENCE 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.51 Alueuutisia x 10 12.11 Yle Oddasat 12.15 Oddasat 12.30 Kuolema maalaa taulun 13.20 Tähdet kertovat, komisario Palmu (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 A-studio 15.45 Yle Oddasat 15.50 Novosti 15.55 Uutiset viittomakielellä 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Uutiset 17.05 Uutiset alueeltasi 17.08 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.21 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Orjuus nyt: Kotiorja Unkarissa 20.00 Peltsin kova vuosi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Ulkolinja: Kuka on Xi Jinping. Kun ykkösosassa tuli jo nähtyä ne paratiislintujen mestarilliset riiausrituaalit, ovat tämän jakson viehkeintä antia eräiden merenelävien liikkeet ja parveilut. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Avara luonto: Luonnon parhaat tanssijat TV1 klo 18.45. Hurmaava on myös värikäs pompom-rapu, joka huiskii saksiinsa kiinnittyneitä merivuokkoja kuin cheerleader viuhkojaan. Ja se proosallisempi totuus: kyse on symbioosista, jossa vuokot toimivat ravulle ravinnonhankinta-apuna, ja rapu taas on kätevä liikkumistapa yleensä paikalleen jämähtäville alkeellisille otuksille. Se inhimillistää eläimiä liikaa, sillä tanssimisesta puhuminen on harhaanjohtavaa silloin, kun eläin hakee käytänöllisiä liikkumismuotoja ääriolosuhteissa, tekee eriskummallisia liikkeitä hämätäkseen uhkaavaa petoa tai etsii ruokaa tietyllä totutulla kaavalla. Turhaa, ärsyttävää. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 16.00 Haluatko miljonääriksi. 13.45 Unelmakoti 14.45 Hulluna moottorikelkkailuun 15.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pikakilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Modernit Miehet 19.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Nesta-gekkon iho-ongelma 20.00 Suomen Urheilugaala 22.00 Villi kortti 22.50 Markus vs. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Elokuva: Uuno Turhapuron aviokriisi 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: The Sentinel – Salaliitto (12) 00.40 Rikospaikka 01.15 Netin pimeä puoli (12) 02.25 Pukumiehet (12) x 2 04.15–04.45 Kolme miestä ja tyttö (7) x 2 NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.25 Vili Vilperi (7) 06.35 Peukaloisen retket 06.50 Angry Birds Blues (7) 06.55 LEGO City 07.00 Disney: Avalorin Elena 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disney: DuckTales (7) 08.10 Heinähattu ja Vilttitossu 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Naimakaupalla alttarille 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Trumpin Amerikka – jakautunut kansa 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Top Gear 00.05 Uutisvuoto 01.00 Pitääkö olla huolissaan. Avaran luonnon kaksiosaisella dokumentilla, jonka avaus nähtiin viime lauantaina, on vähän outo nimi. LAUANTAI 19.1. HD Kuvassa keskellä juontaja Tiina Puputti, lapset vasemmalta oikealle Fanni, Nikke, Seela ja Elias. 17.00 Haapasalon Suomi 18.00 The Wall Suomi 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 This Is Us (7) x 2 23.00 Poliisit – kotihälytys (12) 00.00 Suomen huutokauppakeisari 01.00 Suomen Tulli 02.00–03.25 Madventures II (7) x 2 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 Ruokamakasiini 09.00 Usko, toivo ja tiede 09.30 Tanskalainen maajussi 10.00 Talviunelmia 10.30 Ruotsin lihavimmat koirat 11.01 Efter Nio 2015 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Live: Maceo Plex 14.15 Hevoshullu 14.25 Savupiippu 15.00 Simon Reeve Turkissa 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Laulumies 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Perhe näytön orjana: Vieroitus 19.15 Tämä tästä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.50 TEEMA 20.00 Vallan linnake (12) 21.00 Kino Klassikko: Huuliharppukostaja (16) 23.40 Elävä arkisto esittää 23.41 TV-Arkisto: Mikko Niskasen teatteri 00.33–00.50 Arkistovieraana: Paavo Pentikäinen YLE TV1 05.55 Hyvissä aikeissa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.50 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Kuolema maalaa taulun 13.20 Vodkaa, komisario Palmu (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Uutiset alueeltasi 17.08 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.21 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Valkoisia valheita (12) 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Hiljainen todistaja (16) 23.05 Oddasat 23.20 The Same Sky – Isku sydämeen (12) 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Timppa 07.02 Kim ja Kai 07.09 Satuja Soitosta 07.21 Ninni ja Nestori 07.35 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.50 Ilmojen kunkut 07.59 Anton Siilinen 08.13 Galaxi 08.14 Kapteeni Kari (7) 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Holby Cityn sairaala (12) 09.50 Urheilustudio 09.55 Mäkihypyn MC: Zao 11.25 Alppihiihdon MC: Wengen 12.55 Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve 14.00 Lumilautailun maailmancup: Laax 14.55 Alppihiihdon MC: Wengen 15.45 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 16.50 Urheilustudio 16.55 Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve 17.30 Holby Cityn sairaala (12) 18.30 Urheilustudio 18.55 Mäkihypyn MC: Zakopane 20.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Nesta-gekkon iho-ongelma 21.00 Mullan alta: Paleface ja Milla Rumi 21.55 Koukussa (16) 22.45 Muistin vanki (12) 23.30–01.15 Star Wreck VI: In The Pirkinning (12) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Rauskudiggareille on luvassa komeaa nähtävää, vaikka ei paholaisrauskujen vaelluskaan mikään ryhmätanssi ole. Pompomrapu joraa symbioosissa merivuokkohuiskiensa kanssa. 38 17. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Maajussille morsian 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.25 Kokkisota 15.25 Olet mitä syöt 16.25 Suhdesoppa 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Fotarit suuntaavat katseensa kohti horisonttia ja pääsevät tutustumaan henkilökuvaukseen. Tanssia vai elossapysymistä?. 01.55 Kokkisota 02.50 Rouva Ministeri (7) 03.45–04.40 Pinnan alla (12) NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.25 Vili Vilperi (7) 06.35 Peukaloisen retket 06.50 Angry Birds Blues 06.55 LEGO City (7) 07.00 Disney: Avalorin Elena 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Naimakaupalla alttarille 10.00– 11.00 Haluatko miljonääriksi. 23.00 Oddasat 23.15 Patrik Sjöbergin taakka 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.05 Hei Taavi 07.12 Planeetta Kosmo 07.25 Sormilla vai puikoilla 07.31 Franklin ja ystävät 07.44 Simo 07.49 Vilkki Ankka 08.01 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tipu Touhukas 08.29 Aika härdelli! (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Tähtäimessä merivoimat 11.40 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 12.10 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 12.25 Kulutustavaratarkastajat 12.55 Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Linda. Päivät hän työskentelee tehtaassa, muun ajan perheessä kotiapulaisena ruokaja tupakkapalkalla. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 16.00 Haluatko miljonääriksi. Tämän ohjelman avulla opit ottamaan parempia kuvia. Mukana myös Kylie Minogue, Ray Winstone, Warren Ellis, Blixa Bargeld ja psykoanalyytikko Darian Leader. maailma 23.15–23.58 Muistin vanki (12) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.05 Remppa vai muutto 18.00 The Wall Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 19.55 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: The Hateful Eight (16) 00.50 Elokuva: Rocky (16) 03.20–04.20 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.05–12.00 FEM 08.05 Unelmamatka 09.05 Iloa puutarhasta 09.35 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 10.05 Kulutustavaratarkastajat 10.35 Eläinsairaalassa 11.02 Efter Nio 2015 12.00–16.50 TEEMA 12.00 Pianotaituri Maurizio Pollini 12.55 Brahmsia ja kameran lentoa 13.40 Historia: Kennedyn klaani 14.20 Koti (12) 14.45 Elävä arkisto esittää 14.46 TV-Arkisto: Mikko Niskasen teatteri 15.38 Arkistovieraana: Paavo Pentikäinen 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tuntematon perillinen 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00– 00.55 TEEMA 20.00 Vallan linnake (12) 21.00 Kino: Gilbert Grape (12) 22.55 Live: Olavi Uusivirta 23.55–00.55 Esbjörn Svensson: jazzpianistin elämä Yle TV2 klo 09.23 Fotarit 2018 Uusi kotimainen sarja alkaa. ”Tanssi”dokumentin katsomista häiritsee – niin, tanssimusiikki, jota on ympätty luontokuvien kylkeen rytmielementiksi. Pörröisten elämien ystäville näytetään jääkarhuperhe, jonka liukumista vatsallaan jäällä voi kai kaikken vähiten kutsua tanssiksi, edes jäätanssiksi. Kuva: Ville Juvonen TORSTAI 17.1. Kyse on vain eläimen massan jakamisesta laajalle pinnalle, ettei edessä olisi tarpeeton kylmä kylpy meressä. O: Iain Forsyth & Jane Pollard. Dokumentin jälkimmäinen osa kantaa mahtipontista alaotsikkoa ”Elämän tanssi”, missä on totta toinen puoli: elämän, elossa pysymisen takiahan eläimet pitkälti liikkuvat niin kuin liikkuvat
maailma MTV3 08.00 Palomies Sami 08.10 Puuha-Pete 08.20 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35–10.00 Winx-klubi (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.01 Elokuva: Alfa ja Omega 2: Jouluinen seikkailu (7) 14.00 Elokuva: Alfa ja Omega 4: Torahammasluolan arvoitus (7) 15.00 Kokkisota 16.00 Rakettitiedettä. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Kotikaupunki vaihtoon 16.30 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (12) 10.30 Maajussille morsian 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Teknavi 15.00 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 15.30 Uutisvuoto 16.25 Koko Suomi leipoo 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 15.55 Myyrä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.00 Heikoin lenkki 19.00 Grillit huurussa 20.00 Poliisit 2019 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 22.00 Poliisit – kotihälytys (12) 23.00 Elokuva: American Hustle (12) 01.40 Poliisit 2019 02.35 Haapasalon Suomi 03.30 Madventures II (7) 04.15–05.00 Madventures III (12) TEEMA&FEM 08.20–12.00 FEM 08.20 Tekniikka muuttaa ihmistä 08.50 Tämä tästä 09.05 Tobias leipoo maailmalla 09.50 Lääkärit vastaan internet 10.30 Ruokamakasiini 11.00 Panikointia keski-iän kynnyksellä 11.30 Isäksi vastoin tahtoaan 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Banksy New Yorkissa 14.35 O Tasqueiro 15.00 Musiikin vallankumous 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Ihanampi elämä 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talviunelmia 19.00 Ruotsin lihavimmat koirat 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.15 TEEMA 20.00 Vallan linnake (12) 21.00 Bergman – elämä neljässä näytöksessä (12) 22.00 Kino: Kuiskauksia ja huutoja 23.30 Tulehtunut tilanne (7) 23.45 Jumalan hiljaisuus (7) 00.00 Arielin siivet (7) 00.15–01.15 Yle Live: Olavi Uusivirta 19 20 21 22 23 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Suhdesoppa 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rouva Ministeri 23.30 Rikoksista pahin (12) x 2 01.20 Mustamaalattu (12) 02.15 Mustamaalattu (12) 03.10–04.05 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.25 Vili Vilperi (7) 06.35 Peukaloisen retket 06.50 Disney: Avalorin Elena 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä x 2 07.45 LEGO Star Wars (7) 08.10 Disney: Kaksin karkuteillä: TV-sarja 08.35 Rusty Rivets 09.00 Naimakaupalla alttarille 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Makumuistoja 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Ratamo (12) 00.00 C.S.I. 23.50 Ykkösaamu 00.30–01.15 Babylon Berlin (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Sasu 07.04 Olivia 07.26 Ruskea pikkukarhu 07.34 Killen kimppakyyti 07.45 Uula ja Kuu 07.57 Enni ja Roi 08.09 Ryhmä Hau 08.32 Lelumesta 08.45 Pii ja Poju 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Ville ja Lousku vauhdissa (7) 09.23 Fotarit 2018 09.37 Belle ja Sebastian (7) 09.49 Laita ittes likoon 10.00 Urheilustudio 10.25 Hiihdon MC: Otepää 11.50 Urheilustudio 11.55 Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve 13.00 Urheilustudio 13.10 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 14.00 Hiihdon MC: Otepää 15.35 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 16.25 Alppihiihdon MC: Wengen 16.55 Mäkihypyn MC: Zakopane 19.00 Rallin MM: Vuosi 2018 19.30 Body Hack 20.15 Ice Town – Elämää äärirajoilla 21.05 Modernit Miehet 21.30 Stacey Dooley: Isis silmästä silmään (16) 22.15 Kuudes kerta (16) 00.00 Silicon Valley (12) 00.30–01.00 Girls (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.10 Puuha-Pete 08.20 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35 Winx-klubi (7) 10.00 Koiralle koti x 2 11.00 Kuninkaallisten häiden salaisuudet 12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Kokkisota 13.55 Makumuistoja 14.56 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Maajussille morsian 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Fiskarsin tarina – Legenda Suomesta 15.25 Rakettitiedettä. (12) 16.30 Myyrä 18.00 Jäinen planeetta: Heikoilla jäillä 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Myyrä 21.00 Uutisvuoto 22.00 Kymmenen uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Todistaja (16) 00.30 Hävyttömät (16) 01.45 NCIS: New Orleans (12) 02.40 NCIS: New Orleans (12) 03.35–04.30 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Vili Vilperi 06.15 K3 (7) 06.30 Ritariprinsessa Nella 06.55 LEGO Legends of Chima (7) 07.20 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.45 My Little Pony 08.10 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 Angry Birds Piggy Tales 08.55 Angry Birds Blues 09.00 Remppa vai muutto x 2 11.00 Vain elämää 13.00 Kotikaupunki vaihtoon 13.30 Bachelor Suomi x 2 15.30 Supertähdet 17.00 Tulossa: Selviytyjät Suomi 17.05 Konttori 17.35 Elokuva: Hei, me lennetään! (12) 19.25 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 19.30 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Rocky II – Uusintaottelu (16) 23.25 Elokuva: Batman Begins (12) 02.20–04.20 Suomen Tulli x 2 TEEMA&FEM 08.20–12.00 FEM 08.20 Porukan parhaat 09.00 På spåret 10.00 Tulevaisuuden urheilutähdet 11.00 Perhe näytön orjana: Vieroitus 11.44 Tämä tästä 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Egenland 12.30 Vallan linnake (12) x 3 15.25 Brian-sedän rocktarinat (7) 16.10 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Treffeille ympäri maailmaa 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Totuus maajoukkueesta 18.45 Mercur (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Taitajat 20.00–01.46 TEEMA 20.00 Nick Cave: 20 000 päivää maan päällä 21.35 Teemalauantai esittää 21.36 Seksipommi: Hedy Lamarrin tarina 23.04 Hurmio (12) 00.25–01.46 Uusi Kino: I am Belfast (7) YLE TV1 07.00 Historia: Simone Veil (12) 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Luonnon parhaat tanssijat 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Elossa 24 h x 5 13.35 Pohjolan luonto 13.55 Sannikka & Ukkola 14.25 Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve 15.20 Perjantai 16.00 Vaiheessa: Viimeinen kesä 16.20 Noin viikon studio special 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 The Halcyon (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Petolintujen suojelija 18.45 Arto Nyberg 19.30 Mittatilaustyönä 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tuntematon sotilas (16) 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Syntinen (16) 22.55 Ulkolinja: Kuka on Xi Jinping. 17.30 The Voice of Finland 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Poliisiopisto 3 (12) 22.50 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 23.50 Suomen huutokauppakeisari 00.50 Hyvät ja huonot uutiset 01.50 Suomen Tulli 02.50–04.25 Madventures II (7) x 2 TEEMA&FEM 08.30–11.59 FEM 08.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 09.00 Tuntematon perillinen 10.00 På spåret 11.00 Skavlan 12.01–17.00 TEEMA 12.01 TV-Arkisto: Mikko Niskasen teatteri 12.53 Arkistovieraana: Paavo Pentikäinen 13.10 Historia: Amerikka värikuvissa 14.00 Seksipommi: Hedy Lamarrin tarina 15.30 Romu-Mattila ja kaunis nainen 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00–00.54 FEM 17.00 Lääkärit vastaan internet 17.40 Lautasantennien takaa: Hyvä sydän 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kun Anni-pastori menetti uskonsa Jumalaan 19.00 Tuontirakkautta 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Öljysäätiö 21.00 Efter Nio 22.00 Matkan pää (12) 23.00–00.54 Tuhmia tarinoita x 4 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.50 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Kuolema maalaa taulun 13.25 Varsovan laulu (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.15 Suomi on metsäläinen 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.21 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Unelmien maa (7) 20.00 Docstop: Meidän Liinu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: 30 kilometriä päivässä 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Intiassa 22.50 Oddasat 23.05 Perjantai 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Viljami 06.58 Kuminakuja 19 07.06 Rytmireissu 07.12 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Pusse 07.36 Askarrellaan 07.42 Mimosa ja Lennu 07.55 Vekarat! 08.22 Galaxi 08.23 Joraavat juurikkaat 08.25 Peter Pan (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Tähtäimessä merivoimat 11.50 Lippu rakkauteen 12.20 Kun sydän särkyy 12.50 Kehonvartijat 13.20 Niklaksen keittiössä 13.50 Riistametsällä 14.35 Herkullinen Toscana 15.00 Danielin viimeinen mahdollisuus 16.00 Moottoripyörällä halki Afrikan 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Villi kortti 20.00 Ice Town – Elämää äärirajoilla 21.00 Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Timo. Cyber (12) 00.55 Makumuistoja 01.50 Scorpion (12) 02.40 Scorpion (12) 03.35–04.30 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.25 Vili Vilperi 06.35 Peukaloisen retket 06.50 Disney: Avalorin Elena (7) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä x 2 07.45 LEGO Star Wars (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 Rusty Rivets 09.00 Kotikaupunki vaihtoon 09.30–11.00 Haluatko miljonääriksi. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Kotikaupunki vaihtoon 16.30 Haluatko miljonääriksi. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Haluatko miljonääriksi. 21.50 Murha unelmalomalla (12) 22.35 Modernit Miehet 23.00 Nuoret ja lupaavat (12) 23.35–00.35 True Detective (16) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 15.50 Top Gear 17.00 Jäinen planeetta: Heikoilla jäillä 18.00 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Vedetään hatusta 20.00 Ratamo (12) 21.01 Jahti 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Uutisvuoto 23.30 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin 00.25 Bull (12) x 2 02.10 NCIS: New Orleans (12) x 2 04.00 Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut (16) 05.00–05.25 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Vili Vilperi 06.15 K3 06.30 Ritariprinsessa Nella 06.55 LEGO Legends of Chima (7) 07.20 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.45 My Little Pony (7) 08.10 Littlest Pet Shop 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Pientä pilaa 10.40 Neljät häät Suomi 11.40 Neljät häät Suomi 12.40 Tulossa: Selviytyjät Suomi 12.45 Gaala 14.15 Konttori 14.45 Elokuva: Räyhä-Ralf (7) 16.50 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 16.55 Vain elämää 18.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi 19.00 Elokuva: Monsterit Oy (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Yön ritari (12) 00.05 Poliisit 2019 (7) 01.05–02.05 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.07–12.00 FEM 08.07 Hevostila Mistral (7) 08.30 BUU-klubben 09.00 Hullunkuriset perheet 09.24 Kalsaripiraatit (7) 09.27 Tappiset 09.29 Tutkimusretki pohjoisnavalle 10.00 Hyvinä ja huonoina päivinä 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Totuus maajoukkueesta 11.15 Mercur (7) 12.00–17.17 TEEMA 12.00 Banksy New Yorkissa 13.20 Hetket jotka jäivät 14.15 Nizinski 16.30 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.40 FEM 17.25 Panikointia keski-iän kynnyksellä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Lenan matkassa 20.00 Skavlan 21.00 Päivät joina kukat kukkivat (12) 22.00 Acali – ihmiskoe lautalla 23.40–00.40 Petos (16) YLE TV1 05.55 Peltsin kova vuosi 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Kuolema maalaa taulun 13.30 Lakeuksien lukko (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.03 Uutiset alueeltasi 17.07 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.21 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Hitlerin Sudenpesä 19.50 Elokuvia ikuistamassa 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.25 Suomi on metsäläinen 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Uutiset Uutis-Suomi 22.15 Kotikatsomo: Tuntematon sotilas (16) 23.10 Oddasat 23.25 Prisma: Vauvojen maailma 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.07 Kolme pientä koiranpentua 07.15 Poppelikumpu 07.20 Tie tähtiin 07.32 Pelle Hermanni 07.44 Muru 07.57 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.25 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Tähtäimessä merivoimat 11.40 Maailman vahvin Bella 11.55 Kulutustavaratarkastajat 12.25 Unelmakoti 13.25 Silicon Valley (12) 13.55 Väkivaltaiset aivot 14.40 Dok: Kiekkoa ja korkokenkiä 15.40 Moottoripyörällä halki Afrikan 16.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Nesta-gekkon iho-ongelma 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Tuhkimotarinoita: Särkevä suru 20.00 Mullan alta: Shiraz Lane ja Vilma Alina 21.00 Modernit Miehet 21.30 Street Kings (16) 23.15 Marja Hintikka Live 00.05–01.05 True Detective (16) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 39 17. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale 10.30 Maajussille morsian 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Makumuistoja 15.25 Julkkis Pomo piilossa 16.25 Olet mitä syöt 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.00 Neljät häät Suomi 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Haapasalon Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Grillit huurussa 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 3 (12) 23.50 Suomen huutokauppakeisari 00.50 Suomen Tulli x 2 02.50–04.15 Madventures II (12) x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Kun Anni-pastori menetti uskonsa Jumalaan 10.30 Tuontirakkautta 11.00 Närbild 11.30 Oppimislabra 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Batman (7) x 2 12.55 The Ecstasy of Wilko Johnson (12) 14.30 Romu-Mattila ja kaunis nainen 15.05 Taiteen maantiede: Ranska 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Ihanampi elämä 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ruotsalaisen hyvinvoinnin kuulumiset 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.00 TEEMA 20.00 Musiikin vallankumous 21.00 Historia: Kennedyn klaani 21.45 Kino Suomi: Akvaariorakkaus (16) 23.20 Uusi Kino: Kummitusjuna (12) 23.36–00.00 Uusi Kino: Havanna (12) YLE TV1 05.55 Luontohetki: Petolintujen suojelija 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.51 Alueuutisia x 10 12.11 Yle Oddasat 12.16 Oddasat 12.30 Kuolema maalaa taulun 13.25 Tyttö kuunsillalta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.03 Uutiset alueeltasi 17.07 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.21 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Vauvojen maailma 20.00 Hyvissä aikeissa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Outlander – Matkantekijä (16) 23.00 Oddasat 23.15 Sannikka & Ukkola 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Hertan maailma 07.06 Nipa ja Pete 07.13 Frans ja eläinystävät 07.18 Kerkko Kukko 07.25 Kikattava Kakkiainen 07.32 Fluugalaiset 07.44 Sana-arkku 07.54 Kaapo 08.20 Galaxi 08.21 Aappo ja Tööt 08.28 Tenavat (7) 08.35 Näin meillä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Tähtäimessä merivoimat 11.40 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 12.10 Hulluna moottorikelkkailuun 12.40 Isänä ja poikana 13.40 Villi kortti 14.30 Taitoluistelun EM: Naisten lyhytohjelma 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Body Hack 19.50 Taitoluistelun EM: Parien lyhytohjelma 21.00 Koukussa (16) 21.55 Mullan alta: Shiraz Lane ja Vilma Alina 22.54 Our Girl (16) 23.50–00.35 Murha unelmalomalla (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. TAMMIKUUTA 2019 YLE TV1 07.10 Rakkaudesta puutarhaan 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Intiassa 09.00 Uutiset 09.05 Ylen Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Perjantai-dokkari: Multa puuttuu äitigeeni 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.25 Yle Oddasat 12.29 Oddasat 12.45–13.40 RSO Musiikkitalossa 14.00 Elossa 24h 14.28 Elossa 24h 15.00 Uutiset 15.05 Elossa 24h 15.35 Pisara 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Luonnon parhaat tanssijat 19.45 Bletchleyn nelikko: San Francisco (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Noin viikon studio special 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Babylon Berlin (16) 22.40–00.10 Syrjäinen maa (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.30 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.41 Oktonautit 08.03 Tete ja Mama 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.08 Villi tulevaisuus (7) 09.30 Meidän luokka 09.55 Joraavat juurikkaat 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala 10.30 Modernit Miehet 11.00 Urheilustudio 11.25 Alppihiihdon MC: Cortina d’Ampezzo 12.25 Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve 13.25 Alppihiihdon MC: Wengen 13.50 Hiihdon MC: Otepää 15.30 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 16.40 Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve 17.15 Mäkihypyn MC: Zakopane 19.10 Alppihiihdon MC: Wengen 19.40 Hiihdon Ski Classics 20.10 Villi kortti 21.00 Dear White People (16) 22.45 Koukussa (16) 23.35–00.00 Markus vs. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin 21.00 Olet mitä syöt 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 23.05 Suhdesoppa 00.05 Koko Suomi leipoo 01.00 Olet mitä syöt 01.55 Ota rahat ja juokse 02.50 Julkkis Pomo piilossa 03.45–04.40 Viron surkein kuski NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.25 Vili Vilperi 06.35 Peukaloisen retket (7) 06.50 Disney: Avalorin Elena (7) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7) x 2 07.45 LEGO Star Wars (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 Rusty Rivets 09.00 Naimakaupalla alttarille 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi
Taidan tietää miten ps-nuorten Suomi syntyi. Alku-Junttilasta lähteneet esi-juntit taivalsivat saaliseläinten johdattamana vetäytyvän jään reunaa pitkin Suomenlahden pohjoisrannalle ja ryhtyivät vuolemaan kivipuukoillaan mammutinluusta leijonariipuksia. Uusimman tutkimuksen mukaan tämä tapahtui 1990-luvulla. Kiviä taivaalta. Pelikoneen taikaa. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Taikavuori, osa 3/7. 20.00 Keinuva talo 21.00 Sydänjuurilla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Kuuluttajan vieras: kehityspäällikkö Jouni Frilander 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Semanttista hälyä – toistemme ymmärtämisen historiaa 17.30 Radioteatteri esittää: Komisario Koskinen ja hiirileikki. Enonationalistiset ps-nuoret puhuvat “puhtaasta” suomalaisuudesta, jonka he sanovat versovan esihistoriallisella ajalla nykyisen Suomen maantieteelliselle alueelle saapuneista “suomalaisista” heimoista. 11.00 Narrin aamuYle radio 1 17.1.–23.1.2019 laulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradion konsertti-ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Torstain kulttuurisarja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen: Kaupunkien rooli modernisaatiossa. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ääniversumi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Suomen sanomalehtien nimet 17.35 Luomiskertomus 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Kuuntelijaklubi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen ETNONATIONALISMIKSI KUTSUTTU IDEOLOGIA on saanut suosiota perussuomalaisten nuorisojärjestön riveissä. Heimoaatteen paluu Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Demokraatin irtonumeromyyntipisteet JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto, Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski, Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25. Asiasta kirjoitti Helsingin Sanomat. 40 17. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sarja 10.15 Luomiskertomus 10.35 Aristoteleen kantapää: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hanke 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Moniääninen Eurooppa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Komisario Koskinen ja hiirileikki. 11.00 Valkoista valoa 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: ’’En tykkää itsestäni ilman suorittamista’’ 12.50 Kuuluttajan vieras: kehityspäällikkö Jouni Frilander 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Torstain kulttuurisarja 17.30 Karavaani 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radio Variaatio. 19.55 Musiikkia 20.35 Taiteen syntymäpäivä – Art’s Birthday 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Kaupunkien rooli modernisaatiossa. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 16.30 Pyhiä juutalaisia kirjoituksia 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa 17.50 Musiikkia parrasvaloista 18.00 Radio Variaatio 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Jazzlegendat Suomessa arkistot aukeavat 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. TAMMIKUUTA 2019 007443-1902 TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus Tuomas Vaura 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus Tuomas Vaura 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00Mikä maksaa. Aatteen tarkemmasta sisällöstä on hyvin vaikea saada otetta, mutta emopuolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon paimenkirjeen perusteella ps-nuorten touhu vaikuttaisi liittyvän jotenkin natsitervehdyksiin ja fasismiin. 15.20 Etnohetki 15.30 Semanttista hälyä – toistemme ymmärtämisen historiaa 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Savitaipaleen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Narrin aamulaulu 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Helsingin Kulosaaren kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kulosaaren kirkosta Helsingistä 11.00 Ekumeeninen jumalanpalvelus Rovaniemen kirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Kuuntelijaklubi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Taikavuori, osa 3/7. Kännissä. Ettei juttu jäisi liian ymmärrettäväksi, he uskovat näiden heimojen geneettisen alkuperän edustavan aitoa suomalaisuutta myös Ruotsin itäisessä EU-naapurissa vuonna 2019