Demokraatti 17.11.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERUTTU: Pääomaveron muutos, solidaarisuusveron muutos, eläkkeensaajien asumistuen leikkaus, ylityökorvausten ja sunnuntailisien leikkaus, aktiivinen katuminen.... Valta-asetelmat ovat keikahtaneet Hallitus hutkii, oppositio korjaa ...3 Kättä päälle -paja takoi koulutuksesta Tulevaisuus on osaamisessa ...4?5 120 vuotta T I I STAI 17. Ilmapiiri on huono. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Ilman rikkureita ei olisi tullut ylityökieltoja eikä ulosmarsseja Posti kaivoi Pihkalan kaartin ylös haudasta ?8?10 . M ar r asku u TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 174, 007427-15-47 . Toiminnan härskiys ottaa pattiin, Tero Vainikka sanoo Postiauton ratin takana.. Valtionyritykset toimivat pilottihankkeena työntekijöiden etujen polkemiseksi
0200 55888 puh. Maan hallitus: lakkautetaan kannattamattomana. Perustulo valinkauhassa Maarit Feldt-Ranta Twitterissä Avaus 8?10 12?14 15 16?17 18?19 Suomesta Aasiaan, Aasiasta Eurooppaan Viikon kuvat Päivä kuvana n Hollande: Iskut suunniteltiin Syyriassa, organisoitiin Belgiassa. 17.11. Nimipäivät tänään: Einari, Eino (ruots.) Einar, Enar Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 8.24 Oulussa 9.02 Aurinko laskee: Helsingissä 15.04 Oulussa 15.46 -4...0 -1...4 Nimipäivät huomenna: Jousia, Max, Tenho (ruots.) Max 2..7 Demokraatti.fi Uutiset 3 4?5 6?7 Kolmas ratkaisupaja takoi koulutuksesta, pääkirjoitus Eivät Posti ja Palta, rikkurikaartihommista päätellen, halua sopua vaan riitaa. Vuosien hyvä yhteistyö tuhotaan. Postin kiista saa laajaa tukea Juha Jaatinen Twitterissä Hallitus on tipahtanut polvilleen useasti Postissa hulppeat palkkahaitarit Täpötäydessä Y-junassa taas porukkaa seisoi käytävillä kun kaikki istumapaikat varattu. Viime viikolla Bluesia haki konkurssiin Verohallinto. Elolla on saamisia Jääkiekko Espoolta runsaat 137 000 euroa ja Verohallinnolla runsaat 212 000 euroa. Lehtikuva / Vesa Moilanen Kestävää viiniä Arki 20?21 Kaarlo Pitsinki kuollut, sarjakuvat, yhdistystoiminta, 22?23 Radio ja tv 24 Kari Väisäsen kolumni Euroopan unionin lippu puolitangossa Pariisin terrori-iskujen uhrien muistoksi Voimatalon katolla Helsingissä 16. Ranska aikoo tehostaa iskujaan Syyriassa. jien varatoimitusjohtaja sanoo, että sopuun pääsy postialan työehtosopimuksesta näyttää todella vaikealta, eikä tänään tapahtunut mainittavaa edistymistä. Suurimmat kiistat liittyvät työaikaan, ulkopuolisen työvoiman käyttöön sekä muutosturvaan. Espoon Bluesin taustayhtiötä hakee konkurssiin myös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, uutisoi Helsingin Sanomat. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Jääkiekkoliigan kan presidentin mukaan Pariisin terrori-iskut suunniteltiin Syyriassa ja organisoitiin Belgiassa. 0800 96675 puh. 0200 71000. Rans- n Palta: Neuvotteluissa ei mainittavaa edistymistä. Eilen kello 13 vietettiin hiljainen hetki Pariisin terrori-iskun uhreille. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Muu Suomi: puh. marraskuuta 2015. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Tampere ja ympäristö: . Hänen mukaansa huomiset neuvottelut ratkaisevat, saadaanko sopu aikaan ennen torstaita. Posti- ja logistiikka-alan unioni on uhannut aloittaa torstaina lakon, jos osapuolet eivät pääse sopuun työehtosopimuksesta. Palvelualojen työnanta- n Myös työeläkevakuutusyhtiö hakee Bluesia konkurssiin. Presidentti Francois Hollande piti harvinaislaatuisen puheen parlamentin molemmille kamareille. Hollande sanoi tapaavansa Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentit Vladimir Putinin ja Barack Obaman lähiaikoina pyrkimyksenä koota yhteen voimat äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa
SDP:n oppositiopolitiikka puree. Tälle joukolle esitetty leik kaus olisi ollut täysin kohtuu ton, Kokko korostaa. Hän pitää tervetulleena pää töksenä myös pienentää ensi vuodelle lääkekorvauksista teh täviä säästöjä. Ja kyllähän hallituksen pi täisi vetää pois myös pakkola kiesityksensä, Lindtman jatkaa. SDP julkistaa ensi viikolla talousarvioesityksensä. Olemme koko ajan pitäneet asiasta melua hallitusohjelman julkistamisen jälkeen ja vedon neet useaan kertaan maan hal litukseen ja kansanedustajiin, jotta he estäisivät eläkkeensaa jiemme näin valtavassa määrin tapahtuvan aseman kurjistami sen, EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko muistuttaa. Vuoden 2013 tulonjakotilas ton mukaan pienituloisuus raja oli Suomessa 14 260 euroa vuodessa. Paine hallituksessa tulee kasvamaan, SDP:n edus kuntaryhmän puheenjohtaja lupaa. Kari Hulkko ?Onko SDP:llä enemmän valtaa kuin perussuomalaisilla hallituksessa?? Eläkeläiset osoittivat mieltään hallituksen leikkausaikeita vastaan Helsingissä lokakuun alkupuolella. EKL: ?Sosiaalinen omatunto heräsi lopulta? Eläkkeensaajien keskusliitto EKL tervehtii ilolla maan halli tuksen päätöstä siitä, että eläk keensaajien asumistuen yhdis tämistä yleiseen asumistukeen ei toteuteta. . SDP:n edus kuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistuttaa, että maanantaiset päätökset ovat osoitus opposition . Me lisäämme kaasua ja väännämme kahvasta entistä tiukemmin. en nen kaikkea SDP:n . Se kertoo siitä, että hallitus ei ole selvittänyt päätöstensä vaikutuksia. Hallitus joutui lopulta taipumaan opposition ja eläkkeensaajajärjestöjen luo man paineen alla. Lindtman korostaa, että hal litus on peräytynyt SDP:n ja kansalaisten yhdessä luoman paineen alla jo useita kertoja. Hänen mielestään voi perustel Näissä opposition tahto on jo voittanut ?? Pääomaveron muutos ?? Solidaarisuusveron muutos ?? Eläkkeensaajien asumistuen leikkauksen pienentäminen ?? Ylityökorvausten leikkauksen peruminen ?? Sunnuntailisien leikkauksen peruminen ?? Harmaan talouden torjuntaohjelman jatkaminen ?? Poliisien talousrikosmäärärahoihin lisää 6 m* ?? Aktiivisen katumisen poisvetäminen ?? Opiskelija-asumisen investointiavustusten leikkausten peruminen ?? Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisen peruminen ?? Lääkekorvausmenojen leikkauksen pienentäminen lusti esittää kysymyksen: Onko SDP:llä oppositiossa enemmän valtaa kuin perussuomalaisilla hallituksessa? . UUTISET 17.11.2015 3 ??SDP:n oppositiopolitiikka puree: Nyt vuorossa eläkeläisten asumistuki Hallitus on joutunut polvilleen jo monta kertaa Hallitus ilmoitti maanantaina peruvansa eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisen ja puolittavansa lääkekorvaus ten leikkaukset. Sen olisi syytä tästä eteenpäin käydä ne huo lellisemmin läpi. määrätie toisen työn vaikutuksesta. . Voi todeta, että peräänkuu luttamamme sosiaalinen oma tunto löytyi hallitukselta lo pulta. Toisin sanoen yh den hengen taloudessa asuva oli pienituloinen, jos hänen tulonsa jäivät alle 1 190 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen vuo rossa olisi eläkkeensaajien epä oikeudenmukaisen verokohte lun korjaaminen. SDP ei hyväksy sitä, että 1 500 euron kuukausieläkettä saavaa verotetaan yli 200 euroa enem män vuodessa kuin palkan saajaa. . Kolmasosa Suo men eläkkeensaajista, kaikki aan 461 154 ihmistä, sai vuoden 2013 lopussa alle 1 100 euron suuruista eläkettä. . pää töksiään. . Lindt manin mukaan se osoittaa, että kansalaista kuristaville leikka uksille on olemassa reilumpi vaihtoehto, joka on myös roh kea ja realistinen. . Alkuperäinen 50 miljoonan säästötavoite aiotaan puolittaa. . Näin säästyt täisiin ylimääräisiltä ?vatuloin neilta?. Marja Luumi Demokraatti Katumusharjoituksia saa jatkaa Antti Lindtman kehottaa halli tusta jatkamaan katumusharjoi tuksia saman tien. Seuraavaksi hallituksen kannattaisi perua järjettömät junavuorojen lakkautukset maakunnista. Itse asiassa kaikissa asioissa, jotka olemme nosta neet kärkeen, hallitus on joutu nut perumaan päätöksensä läh tien verotuksesta päätyen har maan talouden ehkäisyyn. Lindtman ei anna kovin kor keaa arvosanaa hallituksen toi minnalle, kun sen pitää jälkeen päin perua ?ehdottomia. Hallitus vas taa tiistaina opposition esittä mään välikysymykseen liiken teestä. . Nämä nyt tehdyt päätök set ansaitsevat osaltaan kiitok set, EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten toteaa.. Tarvittiin välikysymys yh dessä muiden oppositiopuo lueiden kanssa
Koulun on oltava tulevaisuudessa. Hallitus aikoo vapauttaa rautateiden henkilöliikenteen vielä tämän vaalikauden aikana myös kannattavilla reiteillä. Vuosituhannen alussa näin suurta lapsilukua toivoi jopa 40 prosenttia. Varallisuus näkyy lapsitoiveissa. Eriarvoistuminen ruokkii itse itseään, kun se on alkanut, pöytäkunnat varoittivat. Kuvat Compic / Markku Ojala Kasvatussosiologian professori Hannu Simola alusti peruskoulun tilanteesta, jossa eriarvoistuminen ja oppimisen heikentyminen uhkaavat suomalaista menestystarinaa. . Väestöliiton mukaan taustalla on epävarmuus tulevaisuudesta sekä se, että yhteiskunnan tuki lapsiperheille koetaan riittämättömänä. ?Tämän päivän lapset ovat työelämässä vielä 2070luvulla.? Ilmapuntari Vastatuulta. Ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan . Tuoreen Väestöliiton selvityksen mukaan suomalaiset sekä saavat että haluavat aikaisempaa vähemmän lapsia. Kasvin mukaan suuri osa nuorista ei osaa käyttää tietokonetta työvälineenä. ?Koulun on oltava tulevaisuudessa? ?Valtavat mahdollisuudet? On kysymys oppimisesta ja poisoppimisesta, totesi päivän antia yhteen vetänyt Joona Rä- Pajoissa etsitään konkreettisia ratkaisuja. Rakenteet ryskyvät kuin mullien kevätlaitumen aidat, kun hallitus järjestelee Suomea uudistuskiimassaan. Hallitus on vetänyt takaisin jo toistakymmentä esitystään. Toteutunut lapsiluku on kuitenkin toivetta pienempi eli 1,65 lasta. Panostetaan siihen, koulutukseen ja sivistykseen. Etenkin pienituloiset ja vähän koulutetut pitävät pientä lapsilukua parempana kuin suurta. Ei ole kysymys siitä, että SDP tai joku eturyhmä kertoo, mitä tehdään. Vai miten se vanha sanonta menikään. ja oppositio korjaa jäljet... Joko öljynporauslautta palaa? Jäistä. Suuri enemmistö puolustaa edelleen yhtenäistä peruskoulua, hän muistutti. Keskustelua koulujen kohtaamasta digitalisaation haasteesta ryyditti tohtori, kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.). . On opittava uusi tapa tehdä, eikä pidä takertua vanhaan. Huoli koulutuksellisen eriarvoistumiskehityksen vahvistumisesta yhdisti myös. . sitä, millä lääkkeillä Suomi nousee jälleen osaamisen kärkimaaksi. . Tällaiset osingot jäävät jatkossa haaveeksi, jos yksityiset toimijat pääsevät kermankuorintaan kannattaville rataosuuksille.. Osassa tapauksissa on vastaan tullut laki, osassa terve järki. Jos tämä on insinöörikaavioiden tulos, niin suomalaiset voivat alkaa pelätä, onko maan tulevaisuus sama kuin Nokian tulevaisuus. Taustalla kolmannen ratkaisupajan järjestäjät Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen ja Demarinuorten puheenjohtaja, kansanedustaja Joona Räsänen. 1,65 Numeropalvelu Suomen toteutunut lapsiluku on nyt 1,65 lasta naista kohden. Kumma juttu, että raha ei hallituksen mielestä kelpaa persaukiselle Suomen valtiolle. VR on maksanut viime vuosina valtiolle hyvät osingot . Väestöliiton perhebarometrin mukaan ihanteellisena pidetty lapsiluku on nyt hieman alle kaksi lasta. Tämän päivän lapset ovat työelämässä vielä 2070-luvulla, Kasvi havainnollisti. It-huumassa on paljon tyhjää. Ideoista ja esityksistä syntyy yhteenveto helmikuun alussa, ja niiden pohjalta aletaan hahmottaa tiekarttaa pi - demmälle tulevaisuuteen. Työpöydissä ryhmillä oli yhteinen viesti: . 4 17.11.2015 UUTISET ??Yhteisen vastuun sopimuksella haetaan tietä uuteen nousuun Kolmas ratkaisupaja takoi koulutuksesta SDP:n yhteisen vastuun sopimuksen Kättä päälle -hanke jatkui maanantaina kolmannella ratkaisupajalla. Tämä on itsenäinen prosessi, jossa ratkaisuja haetaan yhdessä, näissä työpajoissa, tilaisuuden avannut sdkansanedustaja, Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen sanoi. Hän painotti etenemistä rat- kaisujen kautta, ei katsomista peruutuspeiliin. Mukana on tahoja työmarkkinajärjestöistä kirkkoon ja tutkijoista kansalaisaktiiveihin. Suomen tulevaisuus on osaamisessa. viime vuodelta esitys on 100 miljoonaa euroa. Se käsitteli koulutusta, sivistystä ja osaamista . Vielä vuonna 2007 suomalaiset halusivat keskimäärin 2,5 lasta. Kolmea tai useampaa lasta toivoo nykyisin harvempi kuin joka kolmas suomalainen. Uudistushuumaa ja ideologiaa on myös kiskoilla
Avaustilaisuuteen oli kutsuttu ja siihen osallistui laaja kirjo kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä kirkon edustajista yrittäjiin. Oma veikkaukseni on, että väkivalta vain kiihdyttää ISISin toimintaa ja altistaa Eurooppaa ja muuta länsimaailmaa uusille iskuille. Läntisten suurvaltojen johtajat lietsovat jälleen sotaa terrorismia vastaan. Laitteilla emme tee mitään, jos emme osaa niitä käyttää, Räsänen muistutti. Helsingin Tieteiden talolla järjestetty tilaisuus oli viimeinen valtakunnallinen ratkaisupaja. t?hdään ihmin?n ?d?llä. Eurooppa voi katsoa sivusta, kun sen yhteiskuntajärjestystä uhataan terrorismilla. New Yorkin iskujen jälkeiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole tehneet maailmasta rauhallisempaa paikkaa. syyskuuta. Sen sijaan pelko ja epäluulo eri rotuisia ja uskoisia kohtaan on valtavasti lisääntymässä. Nyt tarvittaisiin viisaita ääniä, jotka katsovat maailman tilaa vähän pidemmälle. On kuitenkin pakko oppia uusi tapa tehdä. Tähän ei mielestäni ole varaa. ranskan ja Belgian Pöytäkunta keskustelee Suomesta osaamisen murroksessa. Hakkeriryhmä Anonymous toimii tietoverkoissa paljastaen ISISin verkostoja. Jihadistijärjestö ISIS teki historiansa brutaalimman hyökkäyksen eurooppalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa kohtaan. Sille on ominaista, että vaikutuksia lyhyellä aikavälillä yliarvioidaan ja pitkällä aikavälillä aliarvioidaan. Raudan määrä ei ratkaise. . Jos muutama kymmenen ISIS-taistelijaa saa näin paljon pahaa aikaan, niin miten paljon hyvää voikaan yli 500 miljoonainen eurooppalainen yhteisö tehdä. On tOtta, ettei mikko.salmi@demokraatti.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Miten voisimme luoda tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman, jossa uskontojen välinen vuoropuhelu olisi enemmän arkipäivää. Rauhan aatteelle rakennettu Euroopan unionikin on uuden haasteen edessä. SDP sitoutuu sen tuloksiin ja tarjoaa sitä myös hallituksen käyttöön. Missä luuraavat maailman rauhantekijät? kääntyi yötä vasten verenkarvaiseksi kuoleman ja eloonjäämistaistelun yöksi. Päivä n n n poliisit ovat sunnuntain ja maanantain aikana tehneet satoja ratsioita saadakseen kiinni terroritekojen tekijöitä ja suunnittelijoita. Sotaa käydään entistä useammin tietoverkkojen välityksellä. Ei ole viisasta vastata pahaan pahalla. Ei haluta luopua nykyisestä käytännöstä . Miten hallitsemattomaksi yltyvä terrorin pelko saadaan talttumaan? Perjantai 13. Todellisten rauhantekijöiden ääni uhkaa hukkua vihan lietsontaan. siitä mihin on totuttu, . Ei saa liikaa pelätä. Aluetilaisuudet jatkuvat. 17.11.2015 5 Mikko Salmi Ei oman eturyhmän asialla ?? ?? ?? ?? SDP haluaa Yhteisen vastuun sopimuksella kerätä uusia ajatuksia irtiottoon Suomea painavavasta taloudellisesta ja henkisesta lamaannuksesta. Yhteisen vastuun sopimuksen valmistelu käynnistyi 21. Ainoana ennakkoehtona oli, ettei kukaan pyri ajamaan oman eturyhmänsä asiaa, vaan lähtökohta on pyrkimys parhaaseen mahdolliseen kokonaisuuteen. Syksyn mittaan järjestetään useita alakohtaisia ja alueellisia Kättä päälle -ratkaisupajoja. Tiekartan on määrä olla valmis julkaistavaksi ensi vuoden alkupuolella. Vasemmalta Seppo Sainio (Yliopistojen opetusalan liitto YLL), Elina Katainen (Tieteentekijöiden liitto), Ari Näätsaari (Työväen sivistyliitto) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Kupla n n n Lehtikuva / Markku Ulander Sot. Samalla on käynnistynyt hurja ilmaiskujen sarja ISISin kohteisiin ympäri Lähi-itää. Uskonnollisella vihapuheella aivopestyt kylmäveriset tappajat muuttivat rakkauden Pariisin hetkessä pelon ja turvattomuuden kaupungiksi. Pariisin terroristi-iskujen saldo on kaameaa luettavaa: 129 kuollutta, 352 haavoittunutta ja henkisestä traumatisoituneita tuhansittain. Musta perjantai oli toisen maailmansodan jälkeen verisin väkivallanteko koko läntisessä Euroopassa. On kuitenkin muunkinlaisia keinoja kuin väkivaltaiset vastatoimet. UUTISET Pääkirjoitus sänen. Pelkästään tammikuun Charlie Hebdon iskun jälkeen Anonymous on tuonut päivänvaloon yli 10 000 ISISin propagandakoneiston Twitter-tiliä. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Edessä on valtavat mahdollisuudet, hän rohkaisi. Digitalisaatiota Räsänen kuvasi megatrendiksi. Ihmiset janoavat kostoa terroristeille, mutta miten hyvin vastaiskujen vyöryt palvelevat turvallisuutta Euroopassa
Keskituloisille taas merkitsevät enemmän perhevapaat sekä se, onko työelämä tarpeeksi joustavaa. Lapsille halutaan tarjota parasta Suomalaisten toteutunut lapsiluku on nyt noin 1,65 lasta naista kohden. Me emme ole neuvotteluja lopettamassa, vaan pyrkimässä ratkaisuun, sanoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. PAM laittoi SOL:in hakusaartoon SAK:n hallitus oli koolla eilen. SAK:n hallitus muistuttaa, että Posti on yhteiskuntavastuuohjelmassaan sitoutunut edis- tämään työelämän oikeuksia, muun muassa työntekijöiden oikeutta lakkoon. Työmarkkinaosapuolten on ollut määrä tavata seuraavan kerran keskiviikkona. Fjäder arvioi, että neuvottelut tuskin jatkuvat keskiviikkona, jos kiista on tämänkaltainen. . Samaan aikaan työmarkkinaosapuolet hakevat edelleen vaihtoehtoaan kustannuskilpailukykyä parantavaksi paketiksi. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitävät SAK:n hallituksen linjauksia ymmärrettävinä. En halua sitä tässä nyt ennakoida, koska neuvottelut ovat olleet ihan asiallisia viimeisen kuukauden. 6 17.11.2015 UUTISET ??Saartotoimenpiteitä valmistellaan, PAM aloitti jo Vuokratyöntekijöiden käyttö voi keskeyttää työmarkkinaneuvottelut SAK varoittaa, että jos Posti käyttää vuokratyöntekijöitä Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) torstaina alkavan työnseisauksen alaisten töiden tekemiseen, SAK keskeyttää neuvottelut yhteisestä työmarkkinaratkaisusta. Viisi vuotta sitten suomalaiset halusivat keskimäärin 2,5 lasta. . Mikään yksittäinen etuus ei ratkaise, vaan kokonaisuus. SAK on valmis jatkamaan neuvotteluja vasta, kun Posti lopettaa vuokratyöyritysten käytön lakon murtamiseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei halua ennakoida, miten työmarkkinaratkaisulle käy, jos neuvottelut keskeytyvät. . Onko meillä jyrkentymässä se tilanne, että köyhällä ei ole varaa lapsiin, kysyy Väestöliiton toiminnanjohtaja Eija Koivuranta. Edellinen lama vaikutti vähemmän Todellinen syntyvyys jää Suomessa vielä pienemmäksi kuin lapsilukutoiveet. Ehkä meillä on myös aika korkeat standardit siitä, millainen on lapselle hyvä elämä, sanoo Miettinen. Kyselyyn vastasi noin 3 200 suomalaista. SAK:n hallitus tuomitsee jyrkästi Postin Suomeen tuoman tavan vuokrata työntekijöitä hoitamaan laillisen työtaistelun kohteena olevia töitä. SAK:n jäsenliitot ryhtyvät valmistelemaan saartotoimenpiteitä SOLia ja muita yrityk- ?Neuvottelut tuskin jatkuvat keskiviikkona, jos kiista on tämänkaltainen.? Akavan Sture Fjäder Lama vei lapsilykyn Suomalaisten halu hankkia lapsia on hiipunut laman myötä. Ihanteellisena pidetty perheen lapsiluku on nyt keskimäärin hieman alle kaksi. Syntyvyys on laskussa jo viidettä vuotta. Tutkija Anneli Miettisen mukaan vaikuttaa siltä, että kes- kituloisetkin perheet miettivät moneenko lapseen on varaa. . Väestöliiton aiemmat perhebarometrit on julkaistu vuosina 1997, 2002 ja 2008. Elina Korkee STT. Heitäkin koskettavat kalliit elinkustannukset ja työttömyyden uhka. On tehty hyvää työtä keskenään neuvotellen. Olemassa oleva neuvottelutila on tietenkin pieni, mutta kuitenkin ratkaisua yritetään hakea koko ajan. Tämä on yksipuolinen SAK:n ilmoitus. Edellinen lama 1990-luvulla ei vaikuttanut syntyvyyteen yhtä dramaattisesti. Taantumalla on selvästi vaikutusta. Myös työnantajat ovat olleet tässä pöydässä aktiivisempia kuin aiemmin syksyllä, Lyly sanoi STT:lle. Hallituksen niin sanotut pakkolait kilpailukyvyn parantamiseksi lähtivät lausuntokierrokselle viime viikolla. Jos vastaajat itse näkevät tilanteensa huolestuttavana, se näkyy lapsentekoaikeissa, sanoo Väestöliiton perhebarometrin koonnut tutkija Anneli Miettinen. Pienituloiset ja työttömät kertoivat kyselyssä huomatta- vasti muita useammin, että eivät halua lapsia lainkaan. . Lisäksi useat kunnat maksoivat kuntalisää. Koivurannan ja Miettisen mukaan perhe-etuudet vaikuttavat merkittävästi lapsenhankkimishaluihin. . Tämä on niin iso periaate, että tämähän voisi koskettaa ketä tahansa, Fjäder sanoi STT:lle Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä yhteiskuntasopimusneuvottelujen vaarantaminen Postin työkiistan vuoksi on vastuutonta. . Tuolloin monet lykkäsi- vät ensimmäisen lapsen hankkimista, mutta perheiden toisia ja kolmansia lapsia syntyi aiempaa enemmän. 1990-luvun uutuuksiin kuului kotihoidon tuki, jota aluksi saattoi saada työttömyyskorvauksen rinnalla. Tärkeää on perhepolitiikan pitkä- jänteisyys, sanoo Koivuranta. Lapsiperheiden tulonsiirrot vaikuttavat etenkin pienituloisten lapsensaantihaluihin
Uuden puheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan tammikuussa. Nyt kun Ilmarisen uusi toimitusjohtaja Timo Ritakallio on johtanut yhtiötä lähes vuoden, voin hyvällä mielin siirtää kapulan seuraavalle hallituksen puheenjohtajalle, sanoo Jussi Pesonen tiedotteessa. Ilmarisen hallituksen on jo jättänyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Uusiksi jäseniksi Ilmarisen hallitukseen nousevat Pohjolan Voiman talousjohtaja Minna Korkeaoja ja Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. (STT) Jos sopua ei synny, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on uhannut lakolla, joka alkaisi torstaina. UUTISET 17.11.2015 7 Jussi Pesonen. Ilmarisen hallituksen puheenjohtaja vaihtuu siä kohtaan, jotka vuokraavat Postille työntekijöitä työtaistelun kohteena oleviin tehtäviin. Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoi iltapäivällä asettaneensa SOL Henkilöstöpalvelut hakusaartoon tästä päivästä alkaen. Saarrolla PAM tukee PAU:n työehtosopimusneuvotteluja. Samalla PAM tuomitsee Postin ja SOL Henkilöstöpalvelujen toimet värvätä vuokratyöntekijöitä lakon alaiseen työhön. Saarto mahdollistaa työttömän työnhakijan kieltäytymisen lakon alaisen työn vastaanottamisesta ilman seurauksia. PAU ja Palvelualojen työn- antajat Palta neuvottelivat postialan työkiistasta valtakunnansovittelijan toimistossa eilen tuloksetta. Helteen mukaan neuvotteluissa ei tapahtunut sanottavaa edistystä. Näkemyserot ovat edelleen suuret. Uskon, että tarvittavat työntekijät löytyvät kyllä. Getty Images Järjestöt voivat nyt hakea valtionavustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Avustuksiin on käytettävissä noin 800 000 euroa. Hakuaika on neljä viikkoa. Ministeriön mukaan järjestöt tarjoavat tärkeän tuen kotoutumiselle viranomaisten rinnalla. . Niiden työ on erityisen tärkeää alueilla, joilla on vastaanottokeskuksia ja joilla maahanmuuttajien määrät ovat suuria tai nopeasti kasvamassa, TEM kertoo tiedotteessaan. Avustukset suunnataan vakiintuneille valtakunnallisille järjestöille, jotka auttavat kotouttamaan maahanmuuttajia. Valtakunnalliset järjestöt voivat tukea paikallisia yhdistyksiään. Suomeen arvioidaan saapuvan tänä vuonna noin 30 000 turvapaikanhakijaa. PAUn mukaan eilisissä neuvotteluissa ei keskusteltu mahdollisista muiden liittojen tukitoimista. Olli Kuivaniemi Tuomas Savonen STT Lehtikuva / Temu Salonen SOL joutui postikiistassa puun ja kuoren väliin SAK varoitti maanantaina, että jos Posti käyttää vuokratyöntekijöitä Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) torstaina alkavan työnseisauksen alaisten töiden tekemiseen, keskeyttää SAK neuvottelut yhteisestä työmarkkinaratkaisusta. SOL Henkilöstöpalvelut on joutunut postialan työehtokiistassa pahaan välikäteen, myöntää toimitusjohtaja Niilo Kemppe. SAK ilmoitti maanantaina keskeyttävänsä neuvottelut yhteisestä työmarkkinaratkaisusta, jos Posti käyttää SOLin tai muiden henkilöstöpalveluyritysten vuokratyöntekijöitä Posti- ja logistiikkaalan unionin PAUn työnseisauksen alaisten töiden tekemiseen. Tämä koskee myös Postin kanssa tehtyä sopimusta. . Hallintoneuvoston jäsenenä hän toimi vuosina 2009?2011. . Toivotaan, että asiat ratkeavat parhain päin. Järjestöt voivat hakea avustuksia kotouttamiseen Hakusaarto ei hätkäytä Palvelualojen ammattiliitto PAM julisti SOLin maanantaina hakusaartoon tukeakseen PAUn työehtosopimusneuvotteluja. Emme halua rikkoa sitä tässä Postinkaan tapauksessa, Kemppe sanoi STT:lle. SAK arvioi maanantaina, että SOL rikkoo Henkilöstöpalveluyritysten liiton sääntöjä, joiden mukaan henkilöstöpalveluyritykset eivät saa vuokrata laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen työntekijöitä. Kemppe myöntää SAK:n arvion oikeaksi, mutta sanoo asiakassopimusten nousevan toimialan yhteisiä sääntöjä tärkeämmiksi. . Nykyisen hallituksen toimikausi on vuoden 2017 loppuun asti. Pesonen on toiminut Ilmarisen hallituksen puheenjohtajana vuodet 2012?2015 ja sitä ennen hallituksen jäsenenä vuodesta 2011. Tässä voi tehdä vastakysymyksen, että pitäisikö meidän sitten rikkoa asiakassopimusta, Kemppe sanoo. Kempen mukaan SOL saattaa joutua sääntörikkomuksen vuoksi Henkilöstöpalveluyritysten liiton sanktioiden kohteeksi ja saattaa jopa joutua eroamaan liitosta. . Uutinen ei Kemppeä ilahduta, mutta hän ei usko, että hakusaarrolla on suuria vaikutuksia SOLin toimintaan. Kemppe muistuttaa, että SOLilla on rekrytointijärjestelmissään noin 75 000 työhakemusta. . Työnaseisauksen on ilmoitettu alkavan torstaina, ellei sitä ennen päästä sopuun. Kemppe pitää SOLin joutumista työtaistelun keskiöön ikävänä, mutta korostaa, että asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset ovat etusijalla yhtiön toiminnassa. (STT). Meillä on satojen asiakasyritysten kanssa sopimuksia, emmekä ole yhdenkään kanssa rikkoneet sopimusta. Mutta ei mennä tässä nyt asioiden edelle. Helteen mukaan osapuolet jatkavat neuvottelujaan tänäänkello 11. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on ilmoittanut jättävänsä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksen ja samalla sen puheenjohtajan tehtävät vuoden lopussa
Tuskin on. Tilanne tällä hetkellä on sen verran tulehtunut, että hyviä puolia työssä on vaikea havaita. . Loppuviikosta olen aika poikki. Työpäivä on pisimmillään yhdeksän tuntia. Ylityötunteja ei niistä kerry. . Aikoinani hakeuduin Postin palvelukseen, koska silloin oli tapana, että mitä nopeammin hoiti jakelutehtävät, sitä aikaisemmin pääsi kotiin. Vainikan mukaan kaikki löysät on otettu pois ja ruuvia kiristetty. 8 17.11.2015 AVAUS Kahdeksan vuotta postia jakanut Tero Vainikka pitää työnantajien käyttäytymistä typeränä. Postin palkkahaitarissa riittää leveyttä Toimitusjohtaja tienaa Tero Vainikka on postinjakaja ja Pukinmäen sekä Malmin postinjakelun luottamusmies. Välillä työskentelen fillaripiirissä, välillä autopiirissä. Kunto toki nousee, mutta kun samaa kiipeilyä tekee päivästä toiseen palautumisaika jää lyhyeksi, Tero Vainikka sanoo. . Fillaripiirissä jaetaan posti teiden ja taloyhtiöiden mukaan Nippulaatikolla postinkantaja käy täydentämässä jaettavaa postia. Tero Vainikka tuntee Helsingin Pukinmäen kuin omat taskunsa. . Sipilä saa pääministerin tehtävien hoitamisesta noin 15 000 euroa kuukaudessa.. On ollut päiviä, joiden aikana olen kipittänyt 120 rappua ylös ja alas. Tämä ei työnantajalle riitä, halutaan teettää postinjakelijoilla kymmentuntisia työpäiviä, Vainikka tuhahtelee. Hurja palkkahaitari Kovinta palkkaa Postissa nauttii Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen, jonka verotettavat ansiotulot olivat viime vuonna noin 50 000 euroa kuukaudessa. . Sitä ennen tein määräaikaisia postinjakeluita noin vuoden ajan, Vainikka sanoo. . Yhdessä jakopiirissä on 60 kerrostaloa, joissa ainoassakaan ei ole hissiä, Vainikka kertoo. Kunnolla on hintansa . Ylityöt ovat lisääntyneet. . Pukinmäessä asuu yli 8 000 helsinkiläistä. . Ainakin postin jakamisessa Vainikka päihittää 250-kertaisesti Malisen. Postin palveluksessa on parikymmentä yli 10 000 euroa kuukaudessa ansaitsevaa johtajaa. Usea heistä ansaitsee enemmän kuin pääministeri Juha Sipilä (kesk). Pyörällä ajoa tulee noin nelisen kilometriä. Rappuja tulee rampattua ahkerasti. Palkkani on bruttona 2 000 euroa. Olen ollut postinjakelussa yli seitsemän vuotta. Hän on 33-vuotias paljasjalkainen stadin kundi. . Tilanne on niin huolestuttava, että olen vakavissani harkinnut alan vaihtoa, hän toteaa. Jokainen talo on tuttu Tero Vainikan työpäivä alkaa aamuseitsemältä niin kutsutulla postin karkealla lajittelulla. . Pukinmäen tunnen tasan tarkkaan, jokainen talo on tuttu. Rasitus kertyy pitkin viikkoa. Lisäksi saan 50 euroa kuukaudessa luottamusmiestehtävien hoitamisesta, Tero Vainikka kertoo. Malinen noteerataan siis 25 kertaa tärkeämmäksi postilaiseksi kuin Vainikka. Onko Malinen todellakin 25 kertaa pätevämpi kuin Vainikka
Ilmapiiri on huono. Ei mitään, Tero Vainikka vastaa. Tukea luvassa Moni merkittävä ammattiliitto on ilmoittanut olevansa valmis tukitoimiin, mikäli Postin kiistat eivät lopu. . Kenties enemmänkin, Tero Vainikka pohdiskelee. Valtionyhtiöistä vastaava ministeri on pääministeri Juha Sipilä. Mitä hän on tehnyt Postin riitasolmujen avaamiseksi? . Sitä, mitä ne mahdollisesti olisivat en tiedä. Toiminnan härskiys ottaa pattiin. Vainikka kertoo, että Postin uusi tyyli on tuonut mukanaan kummallisuuksia. . Liikun luonnossa ja harrastan musiikkia. Jos rikkureita ei olisi palkattu ei olisi tullut ylityökieltoja, eikä ulosmarsseja. Teksti Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demokraatti.fi Kuvat Kari Hulkko Demokraatti kari.hulkko@ demokraatti.fi ?Valtionyritykset toimivat pilottihankkeena työntekijöiden etujen polkemiseksi?.. Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Ruotsin, Saksan ja Viron postikaappauksissa rahaa kului kymmeniä miljoona euroja. soitan myös itse useampia instrumentteja, Tero Vainikka kertoo. Hän asuu vaimonsa kanssa yksiössä Pukinmäessä. . AVAUS 17.11.2015 9 Tässä sitä on lukemista kansalaisille Postin pakun takahutlaarissa. Postin riidat käynnistyivät ensimmäisenä Helsingin Malmilla. Jos ei työnantajan taipumista ei tule, saattaa tulla melkoisia tukitoimia. Nyt kerrotaan, ettei sellaiseen ole varaa. Posti muutti nimensä ensin Itellaksi ja sen jälkeen takaisin Postiksi. Nimiseikkailussa paloi rahaa yli 4 miljoonaa euroa. Ne ovat Vainikan mukaan pikkurahoja verrattuna siihen, miten Posti yritti valloittaa Eurooppaa. . Isoja mielenilmaisuja tulee, olen varma siitä, Tero Vainikka kuitenkin arvelee. Postin työriidan sovittelua jatkettiin maanantaina valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla. Jos sopua ei synny, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on uhannut lakolla, joka alkaisi torstaina. Sahaavat omaa oksaansa Raskas työ vaatii vastapainonsa. . Liitot päättävät tukitoimiensa sisällöstä itsenäisesti. . Postiautoa ladataan jakelua varten täyteen Malmin Postilaiturilla. 50 000, postimies 2 000 Ei varaa joululahjoihin Vainikan mukaan työntekijöiden pakottaminen rikkurien kouluttamiseksi on järjetöntä. . Olemme saaneet joululahjoiksi postimerkkejä. Valtionyritykset toimivat pilottihankkeena työntekijöiden etujen polkemiseksi. Pelkään, että kiistat jatkuvat. Vainikan mielestä Postin johto sahaa omaa oksaansa. Rikkurien värvääminen kääntyy työnantajia itseään vastaan.
Se oli silloin, nyt on toisin. kaivettiin haudasta Martti Pihkala oli työnantajaliittojen vuonna 1920 perustaman Yhtymä Vientirauhan pitkäaikainen johtaja. Työläisten keskuudessa Yhtymä Vientirauha tunnettiin vihattuna Pihkalan kaartina. Vainikka tuntee jokaisen alueen talon. Ennen joka kylässä oli postitoimisto. Lisäksi saan 50 euroa kuukaudessa luottamusmiestehtävien hoitamisesta?. Postikonttorit poistuvat maisemista Tero Vainikan ohjastama postiauto kiitää Pukinmäen maisemissa. Pihkala organisoi järjestäytyneen työväenliikkeen toi- mintaa vastustaneita rikkurityövoimaksi lakkotyömaille. Valtionyhtiö Posti on herättänyt Pihkalan kaartiin henkiin. Lisäksi Posti kertoi sulkevansa kaikkiaan 77 myymäläänsä. 10 17.11.2015 AVAUS Tero Vainikka käy nippulaatikolla täydentämässä jaettavaa postia. ?Pihkalan kaarti. Jatkossa Postilla on enää 21 omaa myymälää koko maassa. Suljettavien myymälöiden toiminnot siirretään kumppaniyritysten hoidettavaksi vuoteen 2018 mennessä. Posti kertoi tähtäävänsä palvelupisteverkoston kitkemisellä muun muassa laajempiin aukioloaikoihin ja uusien verkkopalveluiden tarjoamiseen.. Yhtiön päätökset palkkojen alentamisesta, työaikojen pidentämisestä ja etujen leikkaamisista ovat johtaneet ulosmarsseihin. Posti otti töihin vuokratyöntekijöitä, rikkureita. Samalla Postin omille työntekijöille osoitettiin ovea. Työntekijäpuolen, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn mukaan työntekijät poistettiin sen jälkeen, kun he olivat kieltäytyneet perehdyttämästä rikkureita. ?Palkkani on bruttona 2 000 euroa. Kesähelteellä Postin työntekijät saivat kylmiä uutisia. Yli 300 työntekijää saa potkut
AVAUS n a r r e v Pirun empi s i a n u p Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi 17.11.2015 11
Näin olikin pitkään. Mutta tänä päivänä silpputyöt ja erilaiset epätyypilliset työsuhteet valloittavat koko ajan työmarkkinoita. Kun se yön pimeinä tunteina syntyi, tuli helposti vaikutelma, että kaikki hallituspuolueet voittivat. Keskusta sai pitkään haaveilemansa maakuntahallinnon (shampanjapullot poksahtelivat esimerkiksi Lapissa), kokoomus raha seuraa potilasta -mallin ja kannatussuossa puuskuttavat perussuomalaiset välttyivät uusilta vaaleilta. Perustulosta ei mainittu sanaakaan, vaikka sen pitäisi oleellisesti liittyä sosiaaliturvaamme, ainakin hallituksen mielestä. Ja jos on ollut töissä, ansioihin suhteutettuna. Näkemys on perustunut siihen yleistykseen, että yhteiskunta rakentuu vakituisten työsuhteiden varaan. Järjestelmää pitäisi pyytyä yksinkertaista- maan, niin että jokaiselle suomalaiselle taataan säällinen toimeentulo. Jos ihminen on työikäinen, työkykyinen ja terve, ei pitäisi syntyä kynnystä, ettei kannata mennä töihin, Antti Rinne sanoi Helsingin Sanomien mukaan Suomi-areenassa. Uuden linjan päänavauksia Kaksi puheenvuoroa olivat päänavauksia. 12 17.11.2015 AVAUS Perustulo . idiotismia vai realismia? Hallituksen seuraava mutapaini Toissa viikolla nähtiin arvoton näytelmä, kun hallitus väänsi kompromissia sote-mallista. Erilaisia elämäntilanteita on nyt isompi kirjo kuin silloin, kun järjestelmät on luotu. Meidän sosiaaliturvamme on aika monimutkainen, ja pitkällekään koulutettu ihminen ei välttämättä pääse perille, mistä turva muodostuu. isoja taikka pieniä . Niitä on enemmän ja enemmän, Palola sanoi Uuden Suomen mukaan. Myös SDP:n Antti Rinne ilmoitti olevansa valmis pohtimaan perustuloa samoihin aikoihin, kun Palola kertoi yksityisen pohdintansa. Mehän olemme perinteisesti olleet hyvin tiukasti tämän syyperusteisen ja ansiosidonnaisen perusturvan kannalla. Vaan ei ole enää. Erityisesti nuorten ja vähän varttuneempienkin on entistä paljon vaikeampaa päästä vakituiseen ja pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Silppu- ja pätkätöistä ei tahdo kertyä edes ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaa. Olemme nähneet, että se on oikea asia, Palola totesi. Hän uskoi, että tälle ay-liikkeen näkemykselle onkin ollut hyvät perusteet, niin kauan kuin ihmisillä oli vakituisia . Hallitusohjelmassa perustuloa koskee yksi lause: ?toteutetaan perustulokokeilu?. Hallitusohjelman kahden sanan vaatimattomasta kirjauksesta huolimatta asiasta on ryöpsähtänyt melkein soten kokoinen keskustelu. Helposti voi ennustaa, että perustulosta nousee samanlainen mutapaini kuin sotesta. Jo kesällä myrskyn vesilasissa aiheutti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka vaati 15.7. Suomi-areenalla Porissa ay-liikkeeltä avoimempaa suhtautumista perustuloon. . Tähän saakka ay-liike ja SDP ovat perustaneet sosiaaliturvanäkemyksensä tarveharkintaisuudelle sekä ansiosidonnaisuudelle. Kanta oli muuttunut. . Annetaan niille, jotka tarvitsevat. tuloja vakituisista työsuhteista.
Heille perustulon korvaa nykyinen 743 euron takuueläke. Vasemmistoliiton mallissa perustu loa maksettaisiin kuukaudessa 620 euroa. Sen sijaan, että perusturvaa tarvitsevan ihmisen pitäisi hakea erikseen esimerkiksi asumistukea, työmarkkinatukea, opintotukea, toimeentulotukea ja niin edelleen, hakisi hän vain yhtä ainoaa tukea, Sanna Marin kirjoittaa. ?? ?? ?? ?? ?? Juhani Aro Demokraatti Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeen tuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on koko naan tai osittain korvattu, jolloin perustu lo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. Perustulomalleihin lasketaan joskus myös negatiivinen tulovero, joka johtaa saman kaltaiseen lopputulokseen perustulon kanssa. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet omat ehdotuksensa perustuloksi. Vihreiden mallissa perustulo olisi 560 euroa. Suuren perustulon ensisijaiseksi ongelmaksi puolestaan muodostuu järjestelmän kalleus. Ja palkkaa uuden. Malliin sisältyy mahdollisuus 130 euron lisäperusturvaan työttömyyden, sairauden, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn perusteella. Takuueläke olisi vasemmistoliiton perusturvassa 750 euroa kuukaudessa. oS pa rf 13. Koeajalle. Eräs hyvin tuntemani nuori kertoi kyllä saavansa kokoaikaista vakituista työtä vaikka heti mutta ei voi vastaanottaa sitä, koska sitten menee asunto alta. Esimerkiksi Tampereella tällainen perustulo maksaisi enemmän kuin kaupungin koko vuosittainen budjetti, Marin kirjoitti. Marin ei poistaisi perusturvan tarveharkintaisuutta mutta laittaisi reippaalla otteella eri tukimuotoja yhteen. . Ja luo näin lisää pätkätyösuhteita. Onpa nähty tapauksia, joissa työnantaja palkkaa kerta toisensa jälkeen nuoren koeajalle ja sitten heivaa hänet pihalle juuri ennen koeajan päättymistä. Hänelle kyllä kelpaisi perustulo ja työ. Mahdollisuuksia ja ongelmia Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus haluaa pidentää nykyisiä koeaikoja. Eikä hampurilaispaikan liksoilla ylletä minkäänlaiseen asuntoon ainakaan pääkaupunkiseudulla. Siksi työväenliike miettii nyt suhtautumistaan perustuloon. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin patistikin omaa puoluettaan reippaampaan keskusteluun perustulosta lokakuun puolivälissä Demokraatin kolumnissaan. . AVAUS 17.11.2015 Tim Perustulo ?? ?? ?? ?? puolen vuoden työsuhdetta. Sen päälle maksettaisiin syy perusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansio sidonnainen työttömyystuki. Vihreiden mallissa eläkeläiset ovat pe rustulon ulkopuolella. Perustulossa on paljon hyviä ja pohdinnan arvoisia piirteitä mutta myös isoja ongelmia. Pienen perustulon ongelmaksi muodostuu, ettei siitä yksinkertaisesti ole tarveharkintaisen perusturvan korvaajaksi, sillä se huomioi erilaisia elämäntilanteita heikosti.
2000-luvulla perustuloa on kokeiltu Namibiassa ja Intiassa. . Viimeisin kokeilu on Yhdysvalloista ja Kanadasta 1960?1970-luvuilta. Muistissa on, kuinka muutama naiivi nuorukainen kipaisi julkisuuteen kertomaan, etteivät he halua tehdä ?paskaduuneja?. Käsite syntyi vihreiden aloitteesta ja sai heti negatiivisen leiman kylkeensä. 14 17.11.2015 AVAUS Suomi olisi edelläkävijä maailmalla Suomi voisi tehdä perustulokokeilulla pioneerityötä, sillä myös monessa muussa Euroopan maassa perustulosta keskustellaan kiivaasti. Näin arvioi Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Otto Lehto hiljattain STT:lle. . Tarvitsemme nykyisen tilkkutäkkijärjestelmän sijaan ennustettavan mallin, joka sopii dynaamiseen työelämään. Hänen mukaansa perustulokokeilua tarvitaan, sillä kehittyneissä maissa sitä ei ole laajasti nykyaikana kokeiltu. Halutaan vapautta ?työn orjuudesta?. Kaikki kuitenkin tietävät, miten siinä kävisi. Demarinuorilla oli hiljan esittää parempi malli, jonka he ristivät yleisturvaksi. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi siivoamista tai hampurilaispaikan myyjää. Perustulo voi toimia kaikenlaisissa yhteiskunnissa, mutta ei Namibian tai Intian mallia voi soveltaa suoraan Suomeen, hän sanoi STT:n haastattelussa. Kela valmistelee Kela kaavailee perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa, osittaisena 550 euroa kuukaudessa. Hallitus aikoo toteuttaa perustulokokeilun valmistelun pohjalta. Miksei yleisturva? Perustuloa on tässä maassa vatvottu vuosikymmeniä. Siihen siirryttäessä suuri määrä nykyisiä tukia lakkautettaisiin. Perustulolla olisi määrä päästä eroon kannustinloukuista. Haluttiin elää yhteiskunnan piikkiin muiden kustannuksella. Kommentti Sama keskustelu velloo yhäkin. Perustulo olisi aina pohjalla, joten pätkätyön tai pienipalkkaisen työnkin vastaanottaminen parantaisi elintasoa. Tällä haavaa vuokralla asuvan yksinhuoltajan ei kannata ottaa työtä vastaan alle 2 400 euron palkalla, jos hän käyttäytyy rationaalisesti, on muun muassa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä laskenut julkisuudessa. Kela sai hallitusohjelmassa tehtäväkseen aloittaa perustulomallien valmistelu. Perustulo maksettaisiin jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle. Siihen kannattaa tutustua täällä: http://www.slideshare.net/ sosialidemokraattisetnuoret/yleisturva-yksinkertaisestiparempi. Juhani Aro juhani.aro@demokraatti.fi. Keskustelu on eri maissa hyvin erilaista, mutta peruslähtökohdat ovat samanlaiset ? tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, Lehto sanoi. Muun muassa Sveitsissä järjestetään kansanäänestys perustulokokeilusta ja Hollannin Utrechtin kaupungissa aiotaan kokeilla perustuloa. Lehdon mukaan kiivastunut keskustelu johtuu murroksesta, jossa työelämä muuttuu sirpaleisemmaksi robotisaation ja digitalisaation myötä.
Suomesta on alkaa olla hankala löytää tehtaita, jotka pystyvät valmistamaan suuria tuote-eriä laadukkaasti. Meille ei ole itseisarvo, että vaatteet tuotetaan tietyn valtion rajojen sisäpuolella, sanoo Nurmi-merkin perustaja, vaatesuunnittelija ja vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi. . Ruotsalaiset ovat ylpeitä H&M:stä ja Hemtexistä, vaikka niiden tuotanto on muualla. Finlayson kehittää parhaillaan ?uutta aluevaltausta?, joka tuotetaan Suomessa. . Tuotekehityksessä on tärkeää, että tuotanto on lähellä. Marimekon laaduntarkkailua Herttoniemessä. Kurttilan mukaan suomalaisten pitäisi panostaa juuri korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Matalan jalostusarvon tuotannon katoamista taas on turha voivotella. . Valmistus on tuotu Eurooppaan. Ongelma on se, että halpatuotannon hinnassa eivät ole mukana todelliset kustannukset ihmisille ja ympäristölle.. Silkkivaatteet tulevat Turkista, neuleet on pitkään teetetty samalla valmistajalla Kiinassa. Tässä tapauksessa Suomessa valmistaminen on mahdollista siksi, ettei kukaan muu tee vastaavaa tuotetta. AVAUS 17.11.2015 15 Suuret kotimaiset tekstiilibrändit valmistavat yhä vähemmän tuotteita Suomessa Suomesta Aasiaan, Aasiasta Eurooppaan Lehtikuva / Jussi Nukari Kiina, Viro, Turkki. Seuraavassa mallistossa kiinalainen valmistaja vaihtuu espanjalaiseen. ?Jos yrittäisimme siirtää koko tuotannon kotimaahan, olisimme konkurssissa todennäköisesti vajaassa vuodessa.? Norio kertoo R-Collectionin nuoremman sukupolven haaveilevan siitä, että Kajaanin-tehtaan yhteydessä olisi vielä joskus ompelimo. . Tuotantoa on myös Aasiassa, esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Vaateyhtiö Nanso harkitsee parhaillaan tuotantolaitostensa sulkemista Suomessa. Kyse on noin 200 työpaikasta. Lähituotantoa harjoittavat tätä nykyä enemmän alan pienet kuin suuret toimijat, sanoo vaatesuunnittelija ja vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi. Se on ollut tietoista toimintaa, jossa perimmäinen syy on tietysti raha. Suomessa tuotantoa on yhä vähemmän. Marimekon tuotteista vajaa neljännes tehtiin viime vuonna Suomessa. Sen sijaan on tärkeää, että tuotantoketju on läpinäkyvä ja eettinen. Nurmi mieltää Euroopan alueella valmistetut vaatteet lähituotannoksi. Nyt voidaan sitten vedota siihen, ettei Suomessa ole paikkoja, joissa tuotteita voisi teettää. Nurmen mukaan kuluttajat ovat tottuneet halpaketjujen hintoihin, kun vaatetuotanto on muuttunut globaalimmaksi. . Tärkeimmät kumppanimme ovat Latviassa, Belgiassa ja Turkissa, kertoo Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila. Kurttilan mukaan koko tuotannon siirtäminen kotimaahan ei ole realistinen vaihtoehto. . Suurin osa Suomenosuudesta on kankaita, yhtiön viestinnästä kerrotaan. Muut merkittävimmät valmistusmaat ovat Viro, Liettua ja Portugali. Tavoitteena on saada lisättyä myyntiä ja vallattua uusia markkina-alueita. R-Collection on alustavasti pohtinut tuotantoon liittyvää yhteistyötä muiden suomalaisyritysten kanssa. . Tuotannon osuus arvonmuodostuksesta on alallamme varsin pieni. Haaveena oma ompelimo Anorakeistaan tunnetun R-Collectionin vaatteista valtaosa tehdään edelleen Kajaanissa. . Olisi logistisesti ja ekologisesti järkevämpää, että ompelukin tehtäisiin täällä. Yritys palkkasi vastikään luovaksi johtajakseen suunnittelija Tiia Vanhatapion. Hän huomauttaa, että suomalaisesta tuotannosta on tullut kannattamatonta juuri siksi, että niin moni iso yritys on lähtenyt mukaan hintakilpailuun siirtämällä tuotantoa halvan työvoiman maihin. . Onko suomalaisista tekstiilitehtaista syytä pitää kiinni, jos toiminta on kannattamatonta? . Nurmen oman merkin vaatteista suurin osa ommellaan Virossa, loput Suomessa. Trendinä siirto Eurooppaan Nurmi arvioi, että paluuta laajaan suomalaiseen tekstiilituotantoon ei ole näköpiirissä. Sen sijaan trendinä on, että valmistus siirretään Aasiasta Euroopan edullisempiin maihin. Niin on tehnyt esimerkiksi perinteikäs Finlayson. . Jos yrittäisimme sitä, joutuisimme sekä kotimaisten että ulkomaisten kilpailijoidemme kanssa niin epäedulliseen asemaan, että olisimme konkurssissa todennäköisesti vajaassa vuodessa. Kurttila haluaisi, että Suomessa alettaisiin suhtautua kotimaisiin yrityksiin samaan tapaan kuin Ruotsissa. . Leikkuu, malliompelu, kaavoitus, brodeeraus, paino, pääsuunnittelija Lilli Norio luettelee. Ompelu on keskitetty Viroon. Perusteluksi on kerrottu liiketoiminnan tappiollisuus. Yt-neuvottelujen tuloksena voi olla Tornion ja Nokian tehtaiden sulkeminen. Nanso harkitsee Suomen-tehtaidensa lopettamista tappiollisen liiketoiminnan vuoksi. Nämä ovat esimerkkejä maista, joissa suuret suomalaiset tekstiiliyritykset teettävät tuotteitaan. Tiedämme, että on muitakin yrityksiä, jotka haluavat tehdä tuotteensa Suomessa. Noora Vaarala STT Suomalaiset ovat tottuneet halpaketjujen hintoihin Toimitusjohtaja Jukka Kurttilan mukaan Finlayson ajautuisi konkurssiin, jos sen koko tuotanto siirrettäisiin Suomeen
Kodittomat lapset nukkuivat aukiolla Manilassa Filippiineillä. Kaupunki oli putsannut kaduiltaan 20 000 koditonta maailman 21 johtavan maan kokouksen alta lokakuussa.. 16 17.11.2015 AVAUS Kodittomat häädettiin Manilassa pois kaduilta Avaruusromua ja purukumia Filippiinit
AVAUS 17.11.2015 17 AFP Photo / Bulent Kilic Viikon kuvat Kokosi Jari Soini, tekstit Juhani Aro Kreikka. Pakolaisisä halasi tytärtään heidän saavutettuaan rannikon Lesboksen saarella Kreikassa vaarallisen Egean-meren ylityksen jälkeen. AFP Photo / Ernesto Benavides AFP Photo / Jay Directo Peru. Huanca-monoliitti Caralin arkeologisella alueella Perussa. Vierailijat saavat jatkaa purkkaperinnettä seinälle, kunhan vanhat on ensin taltattu pois. AFP Photo / Ho / Spanish Interior Ministry Espanja. Tässä Espanjan sisäministeriön julkaisemassa kuvassa hätätyöntekijä tutkii suoja- pukuun pukeutuneena kummallista esinettä, joka oli pudonnut pellolle. Niitä epäillään avaruusromun jäänteiksi.. Se on myös maailman vanhimpia kulttuureita Egyptin ja Mesopotamian jälkeen. AFP Photo / Jason Redmond USA. Viikon aikana kolme outoa esinettä on pudonnut maahan Espanjassa. Työntekijä poisti taltalla päällimmäisiä kerroksia 20 vuoden aikana kertyneistä puruku- meista Washingtonin Seattlessa. 5 000 vuotta vanha monoliitti on Etelä-Amerikan vanhin
Lisäksi puista karsitaan vuosittain oksia polttopuuksi. Ekokylän viljelijöitä opastetaan ottamaan maksimaalinen hyöty pienistä peltotilkuista istuttamalla useita kasvilajikkeita rinnan ja käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Pyrimme pitämään tuotantomäärät ennallaan, mutta olemme vähentäneet veden ja energian kulutusta ja lisänneet kierrätystä, kertoo Germán Micic, joka vetää valtakunnallista kampanjaa puhtaamman tuotannon puolesta. Ympäristöministeriön hankkeen piirissä on 1 250 pientä ja keskisuurta yritystä eri puolilta maata. 18 17.11.2015 AVAUS Ilmastonmuutos pakottaa viljelijät eri puolilla maailmaa säästämään vettä ja energiaa Kestävää Ilmastonmuutos kurittaa myös viinitarhoja Argentiinan Mendozan maakunnassa. Kannustamme viljelijöitä tuottamaan ruokaa omaan käyttöönsä ja luopumaan rahakasveista, kuten kahvista ja kaakaosta, Konkankoh sanoo. Käytännön oppia jaetaan kompostoinnista ja lannoitteen tuottamisesta, eroosion hillinnästä, vesihuollosta ja tuulilta suojautumisesta. Ihmisen luomissa keitaissa sijaitsevilla viinitarhoilla alkoi neljä vuotta sitten uusi meno. . Aikaa kuluu 5 minuuttia entisen 20:n sijasta, ja pesuvesi puhdistetaan ja käytetään uudelleen keinokastelussa, kertoo Marcelo del Popolo, joka neuvoo viinitilaa laatu- ja ympäristöasioissa. Maatalous kuluttaa 90 prosenttia Mendozan niukoista vesivaroista. Palaamme perinteisiin menetelmiin ja suojelemme ympäristöä, kertoo Konkankoh, joka on perustanut järjestön nimeltään Better World Cameroon. Permakulttuurin tavoitteena on kehittää viljelymenetelmiä, jotka eivät vuosikymmenien- kään mittaan kuluta maaperää viljelykelvottomaksi. Ruokaa rahakasvien sijaan Ndaniforissa avuksi on otettu vuoroviljely ja peltometsäviljely. Ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta, joten keinokastelusta on otettava kaikki tehot irti. Kamerunissa elvytetään permakulttuuria Tarve suojella ympäristöä ohjaa viljelijöitä uusille urille myös Kamerunissa. Tukijoina ovat YK:n kehitysohjelma UNDP ja Latinalaisen Amerikan kehityspankki. Mendozasta on mukana 210 yritystä, joista reilu puolet on viinintuottajia. Vesi tulee vuorilta Viinitarhat ovat keinokasteltuja keitaita Argentiinan aavikkoisessa Mendozan maakunnassa. Andien juurella Luján de Cuyon alueella sijaitseva Dominio del Platan viinitila säästää sadonkorjuukaudella 180 000 litraa vettä sillä, että rypäleiden keruussa käytetyt säiliöt pestään koneella eikä entiseen tapaan käsin. . Opetamme täällä viljelijöille ja nuorisolle afrikkalaista permakulttuuria. Monivuotisten puuvartisten kasvien kanssa viljellään yksivuotisia hyötykasveja. Puut ruokkivat allaan kasvavia viljoja typellä ja muilla ravinteilla, jotka päätyvät putoavien lehtien mukana karikkeena maahan. Samalla rohkaistaan rei- lua kaupankäyntiä ja pyritään toimimaan ilman välikäsiä. . Ekokylässä on myös päätetty torjua ilmastonmuutosta istuttamalla vanhoihin metsiin 4 000 hedelmiä ja lääkitseviä aineita tuottavaa puuta. Mbom Sixtus IPS / Yaounde ?Moni ajattelee, että ekologisuus tulee kalliiksi eikä hyödytä yritystä. Entinen Kamerunin valtion virkamies Joshua Konkankoh luotsaa nyt maataloutta kestäville raiteille maansa ensimmäisessä ekokylässä. Luoteis-Kamerunin Bafutin kunnassa sijaitsevassa Ndaniforissa parannetaan ruokaturvaa ja helpotetaan köyhyyttä perimätiedon avulla. . Tunnetun malbec-rypäleen tuottajat ovat ryhtyneet vastatoimiin, joiden ansiosta viini syntyy entistä vähemmällä vedellä ja energialla. Aavikkoisesta Mendozan alueesta vain vajaat viisi prosenttia on vihreää ja 3,5 prosenttia viljeltyä. Tässä näemme, ettei asia ole niin.?
Mutta ilmeisesti Bryssselistä on tehty selväksi, että Cameronin pyrkimys neljän vuoden siirtymävaiheeseen ennen, kuin maahanmuuttaja pääsee käsiksi työperäisiin sosiaalietuihin, merkitsisi EU-maiden kansalaisten syrjimistä ja olisi EU:n peruskirjan vastaista. Cameron voi kuitenkin evätä EU-maiden maahanmuuttajilta ensimmäisinä vuosina veroilla maksettuja sosiaalietuja, jos hän panee samat säännöt Britannian kansalaisille. Säästöt ovat mahdollisia joka vaiheessa. Neuvottelukohteissa on kuitenkin paljon tärkeää nimenomaan Britannian liike-elämlle ja Lontoon Citylle. Ensinnäkin Cameron haluaa, että kilpailukyky kirjataan tavoitteeksi EU:n DNA:han. Sitä haluavat myös komissio ja angela merkel, joten asia on selvä. Hän voi vaatia, että täkäläisen . Moni ajattelee, että ekologisuus tulee kalliiksi eikä hyödytä yritystä. Tietysi tavoite on tärkeä myös muille euron ulkopuolelle jääneille maille kuten Tanskalle ja naapurillemme Ruotsille. on hän sitten Britannian kansalainen tai ulkomaalainen . Lisäksi idealla on kannatusta Saksassa, Raskassa ja Italiassa, vaikka ne kuuluvatkin eurovyöhykkeeseen. n n n viis veisaa EU:sta, hän on kiinnostunut vain maahanmuuttokysymyksestä. on oltava täällä kirjoilla asukkaana tietty aika ennen kun hän saa oikeuden ilmaiseen sairaanhoitoon, asumistukeen tai työttömyysavustukseen. Sammioihin voi rakentaa kuoren lämpötilan tasaamiseksi, pumput voi vaihtaa energiatehokkaampiin, samoin kompressorit ja lamput, Micic listaa. Del Popolon mukaan lämmitysenergian käyttöä on jo vähennetty 15 prosenttia. Mutta Cameron on juonikas poliitikko, ja hän halusi ensin tavata EU:n muiden maiden edustajia selvittääkseen itselleen, mitä hän voi saada neuvotteluissa. Äänestäjät voivat kokea kansanäänestyksen äänestyksenä hallitusta eivätkä EU:n jäsenyyttä vastaan.. Olemme vähentäneet veden ja energian kulutusta merkittävästi, ja se on tuonut taloudellisia hyötyjä, summaa del Popolo, joka suunnittelee siirtymistä aurinkoenergiaan. Mendoza on hyvä esimerkki siitä, että ympäristöystävällinen hanke voi olla myös kannattava, muistuttaa UNDP:tä Argentiinassa edustava rené mauricio Valdés. . Mutta jos muista EU-maista tuleva työntekijä ei saisi heti näitä etuja, hän tekisi selvästi työtä halvemalla kuin britit. AVAUS Getty Images Maailma tänään 17.11.2015 19 Kolumni Eeva Lennon Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. viiniä Juonikas Cameron . On myös joksenkin selvää, että jos Britannia lähtee EU:sta, skotit lähtevät Britanniasta. Vastaan ovat vain pieni Ukip ja konservatiivien oikeistosiipi. Keskustapuolue Liberaalidemokraatit, työnantajaliitto CBI ja ammattiyhdistysliike haluavat kaikki Britannian jäävän EU:hun. Jos EU-maat keksivät jonkin vaihtoehtoisen menetelmän, jolla kammitsoida maahanmuutoa Britanniaan, hän on valmis harkitsemaan sitä. Muut EU-maat ja komissio penäsivät pitkään David Cameronilta, mitä hän halusi uusilta neuvotteluilta. Hän on jopa antanut ymmärtää, että se on tärkeää paitsi talouden myös Britannian puolustuksen kannalta. Cameron vältti kajoamasta EU:n sosiaaliseen puoleen saadakseen Työväenpuolueen tuen kansanäänestyksessä. Siirtymällä ympäristöä säästäviin pakkausmateriaaleihin ja kierrätykseen on myös säästetty pitkä penni, hän jatkaa. . Tässä näemme, ettei asia ole niin. n n n Cameronin esittele- mät neuvottelukoh- Fabiana Frayssinet IPS, Luján de Cuyo, Argentiina IPS / Mbom Sixtus Ndaniforin kylä LuoteisKamerunissa on julistautunut maan ensimmäiseksi ekokyläksi. Se rakentaa maatalouttaan permakulttuurin ja kestävän kehityksen periaatteille. Jos Cameron pyytää sellaista, minkä hän myös saa, hän näyttää voittajalta ja voi asettua puoltamaan Britannian EUjäsenyyttä. teet ovat kaukana siitä ?uudesta järjestelystä?, josta hän uhosi ilmoittaessaan neuvotteluista ja niitä seuraavasta kansanäänestyksestä EU-vastaisen oikeistopuolueen Ukipin lyödäkseen. EU-maat voinevat myös hyväksyä Cameronin toisen tavoitteen ja antaa Britannialle oikeuden sanoutua irti yhä kiinteämmästä unionista ja vahvistaa Britannian parlamentin roolia EU:n lainsäädännössä. Kotiparlamentin valtaa haluavat lisätä monet muutkin EU-maat. Britannian pääministeri kaipaa lisäksi takeita eurovyöhykkeen valtaa vastaan sille EU:lle, joka jää eurovyöhykkeen ulkopuolelle. Nämä takeet ovat elintärkeitä Lontoon Citylle, jotta se voi jäädä Euroopan unionin tärkeimmäksi finanssikeskukseksi. Pakolaiskriisi on säikyttänyt täkäläisiä äänestäjiä, joiden enemmistö nyt on uudelleen alkanut suosia Britantavallinen äänestäjä täällä nian lähtöä EU:sta. Maakuntamme saa vetensä pääosin vuorten huipuilla sulavasta lumesta, joka hupenee uhkaavasti, vahvistaa ricardo villalba. Hän johtaa Mendozassa toimivaa lumen, jäätikön ja ympäristön tutkimuslaitosta ja on kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n jäsen. on vihdoin näyttänyt kätensä ja paljastanut, mitä hän aikoo vaatia EU:lta uusissa Britannian asemaa koskevissa neuvotteluissa ennen niitä seuraavaa kansanäänestystä. Ainoa yllätys oli, että Cameron on ilmeisesti valmis perääntymään vaatimuksestaan, jonka mukaan EU:sta tulevat työntekijät pääsisivät käsiksi työn suomiin sosiaalietuihin vasta neljän vuoden työkauden jälkeen. Jos hän pyytää sellaista, minkä hän myös saa, hän näyttää voittajalta ja voi asettua puoltamaan Britannian jäsenyyttä vuonna 2016 tai 2017 toimeenpantavassa kansanäänestyksessä Britannian jäsenyydestä. Pääministeri DaviD Cameron Energiaa säästyy Viinintuotanto käyttää energiaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, pumppaamisessa ja valaistuksessa. . Ja tuota halpatyön kilpailuahan brittityöntekijä juuri pelkää. n n n suuri osa liike-elämää ja Lontoon City ha- luavat Britannian ehdottomasti jäävän EU:hun ja odottavat pääministerin nyt selviävän itse aiheuttamastaan sotkusta. Äskettäin Cameron kävi Islannissa ja julisti avoimesti, ettei Norjan ja Islannin ratkaisu sovi Britannialle: ei Norja ole päässyt jäsenmaksusta tai maahanmuuttajista, hän muistutti, ja sisämarkkinoille pääsyn hintana se joutuu alistumaan kaikkiin EU:n päätöksiin voimatta vaikuttaa niihin. Ja norjalainen ministeri ja joukko muitakin norjalaisia vielä BBC:ssä, että älkää nyt ihmeessä lähtekö EU:sta: meidän käy kalpaten, jos teidän vaikutuksenne EU:sta katoaa. David Cameron onkin jo edeltäkäsin ottanut selvää kantaa EU:hun jäämisen puolesta. Mutta Cameronin sosiaalipolitiikka on johtanut hänen kansansuosionsa romahdukseen jo nyt. Äskettäin jopa Englannin pankin kanadalainen johtaja mark Carney julisti, että Britannian on taloudellisista syistä parasta jäädä Euroopan unioniin. Myös kaikki muut EU:n jäsenmaat, vapaakauppa-alueen jäsenet ja pääliittolainen Yhdysvallat toivovat Britannian jäävän EU:n jäseneksi. Tämän prosessin hän on jo aloittanut. Kantona kaskessa ovat nuo työn mukanaan tuomat edut kuten pienipalkkaisten työntekijöiden perustoimeentuloturva eli veroluotot tai se, mitä niistä nyt enää on jäljellä
Pitsingin ohella muun muassa Lindblom syrjäytettiin vuonna 1972. Vuorossa oli poliittinen reservi ja syksyllä 1966 yllättävä nimitys Uudenmaan läänin maaherraksi. Realisti näki YYA-fraseologian läpi pysyvän turvallisuusvajeemme. Lähes 60 vuotta sitten hän luonnehti Mäntymäen vappupuheessaan neuvostokommunismia ?punaiseksi imperialismiksi. Taistelu puolueen itsenäisyydestä koveni; NKP, SKP ja Maalaisliiton K-linja . Tannerin lisäksi varapuheenjohtaja Olavi Lindblomia, Leskistä ja Pitsinkiä vastaan. Keväällä 1957 hänet valittiin Väinö Leskisen jälkeen puoluesihteeriksi ja puheenjohtaja Väinö Tannerin läheiseksi työtoveriksi. Hän oli maaherrana nopeasti saavuttanut näkyvän aseman läänissään, jonka Kaarlo Pitsinki oli aikakautensa tunnetuimpia poliitikkoja. keskeiset vaikuttajat hän tunsi jo kansanedustajavuosiltaan. Luottamustehtävistä mainittakoon Taljan, Kieliturvakomitean, Pohjoismaisen kummikuntaliikkeen tai Suomen tieyhdistyksen puheenjohtajuudet. Poliittisesti kokeneen, maailmaa nähneen ja kielitaitoisen maaherran arvioita kuunneltiin tarkkaan Helsingin diplomaattipiireissä ja luottamuksellisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Fagerholmin sihteeri. Samalla SDP aloitti koukeroisen tiensä Kekkosen leiriin; Pitsinkikin ryhtyi lojaalisti valitsijamiesehdokkaaksi. Maailmaa nähnyt maaherra Pitsinki siirtyi eläkkeelle vuonna 1982. elokuuta 2015. Pitsinki oli presidentti Kekkosen kaudella Suomen tunnetuimpia politiikkoja. Valtiotieteen kandidaatti Kaarlo Pitsinki toimi vuodesta 1949 verovirkamiehenä, asevelijuntan hallitseman SDP:n toimitsijana ja Ay-opiston opettajana. Tie politiikan ytimeen avautui vuonna 1956, jolloin hänestä tuli pääministeri K.-A. Tehtävään valikoitui lopulta Mauno Koivisto. Paasion jahkailuun kyllästynyt presidentti halusi päiväkirjojensa mukaan vaihdosta ja oli valmis harkitsemaan hallitukseen Pitsinkiä. Hän oli syntynyt Kemissä 27. joulukuuta 1923. ja ?Vastahyökkäys?. Pitsinki ei unohtanut politiikkaa. Korvenheimo Kaarlo Pitsingin ystävä ja yhteistyökumppani jo 1960-luvulta Reijo Forsberg. Pitsinki oli syksyllä 1981 valmis valitsijamiesehdokkaaksi, mutta luopui, kun oli viestitetty sen ongelmallisuus Koiviston ?ulkopoliittiselle imagolle?. Realisti ja visionääri Sairastumiseensa saakka Pitsinki seurasi aktiivisesti myös kansainvälistä lehdistöä ja tapasi vanhoja ystäviään. Jo vuonna 1968 hän oli puolueessa ehdolla Paasion jälkeen pääministeriksi. ja presidentti . 20 17.11.2015 ARKI Kuollut Puoluesihteeri puolusti SDP:n itsenäisyyttä Maaherra Kaarlo Vilhelmi Pitsinki kuoli 92-vuotiaana sotainvalidien sairaalassa Oulunkylässä 26. kuten Venäjän presidentti Boris Jeltsin vihdoin 1990-luvulla. Pitsinki iloitsi Suomen EU-jäsenyydestä mutta visionäärinä muistutti Nato-momentumista. Eläkevuosinaan tämä patriootti saattoikin tyytyväisenä todeta historian tehneen oikeutta hänenkin linjauksilleen. Kaarlo Pitsinki on haudattu hiljaisuudessa läheisten läsnä ollessa. kiltaan, jonka perustajajäsen hän oli. pyrkivät eristämään SDP:n. Kaipaamaan jäivät puoliso Riitta, pojat Heikki ja Matti Pitsinki perheineen, sukulaiset sekä laaja ystäväpiiri. Pekka J. Fagerholm. Puolue kesti painostuksen ja pysyi osana läntistä sosialidemokratiaa. Pitsinki vieraantui ja erotettiin puolueesta hänen tuettuaan läheisen työtoverinsa Ahti M. Pian puhalsivat uudet tuulet; ?oikeistolaisia. Listalle mahtui toki muitakin, kuten K-A. Jo Unto Varjosen ja Leskisen ajoilta puoluesihteerin poliittinen asema oli poikkeuksellisen vahva. Järjestötyötä kehitettiin ja puolueoppositio, TPSL, jäi marginaaliin. Lopputuloksena oli yhtenäinen SDP. Tämän päivän näkökulmasta poliittiset valinnat kestävät ?historian tuomion?. Yhteistyö Tannerin seuraajan Rafael Paasion kanssa takkuili, vaikka Paasiokin oli vakaa ?tannerilainen?. Salosen presidenttiehdokkuutta vuonna 1978. Mutta vanhat yhteydet puolueväkeen säilyivät, myös Helsingin sos.dem. . Matkat Kiinaan herättivät huomiota, kuten kiistellyt pamfletit ?Jumala rokulissa. Henkilökemiat eivät toimineet. Pitsinki suhtautui kriittisesti niin sanottuun kansanrintamaan keväällä 1966 ja jätettiin kannatuksestaan huolimatta Paasion hallituksen ulkopuolelle. ajettiin suomettuvassa ilmapiirissä sivuraiteelle. Kansanedustajan tehtävä alkoi seuraavana vuonna. Poliittinen ura huipentui SDP:n suurvoittoon vuoden 1966 eduskuntavaaleissa, joissa Pitsingin rooli oli ratkaiseva. Puolue kesti painostuksen Puoluesihteerivuodet olivat sekä kuluttavia että haasteellisia. Pelissä oli paljon. Kekkosen ja Pitsingin puheväleistä ei yleisesti tiedetty. Turun puoluekokouksessa 1969 Pitsinki valittiin puolueneuvoston johtoon. Moskova sekaantui röyhkeästi Suomen asioihin ja hyökkäsi jatkuvasti ?sotarikollinen. Verkkainen puheenjohtaja jäi usein karismaattisen puoluesihteerin varjoon; kuuluisan kahdeksan kohdan ohjelman lanseerasi televisiossa puoluesihteeri, eikä Paasiota ollut kuulemma siitä edes informoitu
klo 18?20.30 Seinäjoen kantasairaalan isoon auditorioon, Hanneksenrinne 7. klo 13. Pitäjänmäen työväenyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 26.11. klo 19.30 Konalantie 10, Helsinki. Veteraanien pikkujoulu to 19.11. Ilmajoen työväenyhdistyksen johtokunta kokoontuu ti 8.12. tulee Korson Apteekista Maarit Juusti kertomaan apteekkimaailman ajankohtaisista asioista ja tarjoaa kahvit, kahvitus alkaa klo 10.30. (09) 5868 530. TUL:n kuntojaoston kokous su 22.11. klo 17 ihailemaan uudistettua tyyssijaamme työväentaloa, jota emäntä Elise esittelee. Kokouksessakin tärkeät asiat. UUSIMAA . Jumpan vetää Pekka Lepistö. Toimisto on suljettuna ke 18.11. POHJANMAA . Korson Eläkkeensaajat ry, Korson nuorisotilassa, Korsontie 2, Vantaa. Ke 18.11. klo 17.30?18.30 muu- Sarjakuvat sikko Reino Bäckström kertoo työväenlaulujen taustoja ja laulattaa kuulijoita. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Pikkujoulu Oma Säästöpankin toimesta ke 9.12. Pikkujoulut Turengin työväentalolla 7.12. Tertulle ilmoittautumiset ja maksu 25 euroa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 17.11.2015 . Ke 25.11. Keskiviikkona 18.11. klo 14.30 Tampereen Soutupaviljongilla. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. TUL-Tampere. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. klo 18 Rekolan Työväentalossa. klo 19 Myyrmäkitalon kerhohuoneessa (3.kerros). Kokouksen aluksi klo 18 poliittisesta tilanteesta alustaa kansanedustaja Timo Harakka aiheena SDP-pääministeripuolue 2023. Jos tauti pysyisi villisioissa, joita Suomessa on noin 1 300, tilanne ei olisi niin paha. klo 13 Turengin seurakuntakeskuksessa. Irti eurosta vai syvemmälle liittovaltioon. klo 17?19 Eurooppasalissa, Malminkatu 16 (Voima-talo, Kampin metron vieressä). Suomi ja euro, määräaikaiskatsastus. Pertti Haaparanta, professori, Aaltoyliopisto. Matinkylän Sosialidemokraatit järjestää jäsenilleen ja jäseniksi liittyville syyskokouksen ke 18.11. Virossa tilanne on erittäin paha: parisenkymmentä sikalaa on saastunut ja ainakin 20 000 sikaa on jouduttu hävittämään. Hgin Kotien Puolesta ry;n kerho tapaaminen 18.11. Näidenkään va- rominen ei kuitenkaan pelkästään riitä, sillä tauti voi levitä myös saastuneen rehun, työvaatteiden tai vaikkapa kengänpohjien lian välityksellä. Sikaruttoa vastaan ei ole olemassa rokotetta tai parannuskeinoa. Jotain meillä on siis tehty oikein, Aaltonen summaa. Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja ?takapihasikaloita?. STT Peliuutiset Lotto 46/2015 8, 12, 14, 25, 30, 31, 35 Lisänumerot: 29, 36 Tuplausnumero: 29 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 45 680,60 e 6 oik. 3 646,60 e 5 oik. 64,20 e 4 oik. 10,00 e Tuplaus-voitonjako: 7 oik.ei yhtään kappaletta, 6+1 oik. Käsitellään sääntömääräiset asiat. . Ilmajoen Makeat Mimmit ja Raavaat Miehet. Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry järjestää kaikille puolueen jäsenille avoimen jäsenkokouksen ke 18.11. Tervetuloa! . Rekolan Työväenyhdisty ry. Tarjoamme kahvit, tervetuloa! . klo12 Työväenkirjastolla, Sörnäistenrantatie 25,Hki. Tervetuloa, pieni arpajaislahja mukaan. KANTA-HÄME . Kaikkien mukanaolo tärkeää. Seminaari on maksuton ja sen järjestää TSL:n Vantaan Opintojärjestö. Keskustellaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän alustuksen perusteella Länsi-Vantaan maankäytön kehitys- ja täydennysrakentamissuunnitelmista mm. Keskustelua johdattelee Heikki Taimio, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos PT. EU:ko pysäyttää ilmastonmuutoksen??. Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. linja-autoas. johtokunnan jäsenet ja puheenjohtaja, hyväksytään toimintasuunnitelma ja päätetään joulukuun glögitilaisuudesta. Kommentit ja panelistit: Elina Lepomäki, kansanedustaja (Kok) ja Tytti Tuppurainen, kansanedustaja (SDP). on puurojuhla ja arpajaiset. Muistikahvila Ilonassa 18.11. Seminaaria mahdollisuus seurata myös netin kautta osoitteessa vapausvalitatoisin.com. Tervetuloa pohtimaan EU:n tulevaisuutta! Vapaus Valita Toisin. . Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa ke 18.11. Syyskokous 18.11. Jos tauti leviää tuotantoeläimiin, niin jo yhden tilan kohdalta suorat ja epäsuorat kustannukset nousevat helposti minimissään kymmeneen miljoonaan euroon, selvittää apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Sikarutto on verenvuototauti, joka muiden samankaltaisten tautien tapaan leviää herkästi ruumiineritteiden, kuten syljen, virtsan ja veren välityksellä. TUL:n seurojen maksuton terveysliikunta to 19.11. (3 kpl) 91 361,20 e 6 oik. ei yhtään kappaletta 5 oik. 128,40 e 4 oik. 20,00 e Jokeri46/2015 3670619 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja nimenmuutosehdotus. Eespäin! . (1 kpl) 20 000,00 e 5 oik. 500,00 e 4 oik. 50,00 e 3 oik. 6,00 e 2 oik. 3,00 e Tuplaus voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. ei yhtään kappaletta 5 oik. 1 000,00 e 4 oik. 100,00 e 3 oik. 12,00 e 2 oik. 6,00 e Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. Tervetuloa! . Seminaari ilmastonmuutoksesta Korson LUMOssa (luokka 311) on verkkoseminaari ke 18.11. Ohjelmakerho klo 11.30 Neulekerho KUDELMAn joulunalusmyyjäiset 19.11. klo 18?20 Ison Omenan kirjaston Huvituksessa. Valitaan mm. Olemme selvinneet säikähdyksellä kolmesta eurooppalaisesta epidemiasta: vuoden 2001 suu- ja sorkkataudista, vuoden 2007 lintuinfluenssasta ja vuoden 2009 sinikielitautiepidemiasta. Eläintautia esiintyy pysyvästi Italian Sardiniassa, mutta se on levinnyt myös Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta Baltian maihin. kuuntelemaan Suden Tuulan luentoa ja kaffettakin on tarjolla ti 17.11. Vai 2016? . klo 12 alkaen jouluruokailulla. B.Virtanen - Urja 21 Tappava sikarutto uhkaa Suomen sikaloita Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 17.30-18.30 ?Keskustelua ilmastosta . Neuvonta ohjaa perille. . Ilmajoen kaikki kansanterveysyhdistykset! Jäsenemme on kutsuttu Munuais- ja maksayhdistyksen mielen hyvinvoinnin teemailtaan. 0400 402 172. Suomalaisia sikoja uhkaa afrikkalaisen sikaruton leviäminen maahan. Tautia esiintyy runsaasti myös villisioissa. Sikaruton leviämisellä Suomeen saattaisi olla katastrofaaliset seuraukset. . klo 12.00 Tampereen Työväentalon Tellervossa. klo 11.?13. Jumpat jatkuvat vielä tämän kuun normaalisti. kabinetissa. Kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat. Kolme selvitettyä epidemiaa Vaikka helposti leviävä eläintauti jyllääkin jo Suomenlahden toisella puolella, on Suomella Aaltosen mukaan edelleen täydet mahdollisuudet välttyä taudilta. . Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/, p. Hyvä ruoka ja ohjelma. PIRKANMAA . Tuolijumppa joka perjantai Turengin liikuntahallilla klo 10. klo 10 Ratinan voimistelusali 2:ssa. Turengin Eläkkeensaajat Kerho 23.11. Tervetuloa myös uudet mukaan tutustumaan toimintaamme. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Myyrmäen keskustan, Kaivokselan ja Silvolan suunnitelmista. ARKI HELSINKI
020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. 020 774 0410 SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 040 570 5688 SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. 020 77 41424 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 Yhdessä olemme enemmän. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689, tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Jaana PikkarainenHaapasaari SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. 22 17.11.2015 ARKI Kokoukset Seinäjoen Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen SYYSKOKOUS pidetään ma 23.11.2015 klo 13.00 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerhotilassa os. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 774 0420 » www.sak.fi/Turku Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. (06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Keskuskatu 17 A. Esillä yhdistyksen sääntöjen mukaan syyskokouksessa käsiteltävät asiat. JOKELAN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Jokelan Työväentalolla, Siljalantie 2, sunnuntaina 22. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. Selma Lovisa Adéle Dahlbacka. Kuolleet: Helvi Loviisa Joensuu Döda: Kurt Georg Sundgren 92 år. 96 v, Lahja Ellen Saario 88 v, Margit Anita Vähä-Mäkilä 82 v, Mirja Marjo-Riitta Hasanen 68 v, Lauri Ilmari Ahokas 67 v. Palvelupalsta Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Lakiasioita Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY 0400-423 835 Pitkäkatu 50 65100 VAASA Kaikki lakiasianne. Riita- ja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Malmi ja Kallio http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. marraskuuta klo 18.00. Käsiteltävänä yhdistyksen sääntöjen määräämät syyskokousasiat, SDP:n 44. puoluekokouksessa hyväksyttyjen puolueosaston sääntöjen käyttöönotto sekä normaalit kuukausikokousasiat. Liity sinäkin SAK:n Hengelliset ammattiliiton jäseneksi! Turun seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Fiona Aleksandra Laato, Eemi Henrik Leinonen, Erik Veikko Akusti Niskanen, Aamu Aurora Suilamo. Kuolleet:Vilho Isak Keitaanranta 94 v, Lahja Lempi Peltonen 88 v, Toivo Johannes Kovanen 87 v, Aarre Antero Auranen 86 v, Irma Taimi Kailimo 82 v, Finn Reidar Andresen 78 v, Arja Sinikka Heikkinen 63 v. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Alex Lauri Emil Gustafsson, Isla Leonora Klami, Luna Lilja Sabina Lehmus. Kuolleet: Ines Ingeborg Mäkilä 92 v, Ulla Majlis Scheinin 89 v, Nelly Kyllikki Kiuru 87 v, Mirja Matilda Kauppila 82 v, Lilli Marjatta Lindström 75 v, Kimmo Sakari Härjänmäki 37 v. Turun Martinseurakunta Kastetut: Luukas Eino Hermanni Linnavuori. Kuolleet: Eini Lilja Emilia Pajunen 84 v, Raili Terttu Keto 83 v. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Frida Jean Emilia Blomqvist, Unna Illusia Hyry, Neela Enna Olivia Tommila. Kuolleet: Aino Maria Kemppainen 97 v, Hanna Brügel 87 v. Paattisten seurakunta Kastetut: Ilari Vilho Petteri Kelkka Kaarinan seurakunta Kastetut: Elle Elin Elomaa, Monika Hanna-Maria Majuri, Alina Aino Maria Suominen. Kuolleet: Lea Karoliina Saljas 83 v, Maarian seurakunta Kastetut: Väinö Ilmari Korkka, Elsa Johanna Kariperä-Talvinen 71 v. Aida Edith Mustonen, Alissa Iisa Piikkiön seurakunta Amanda Saarinen. Kuolleet: Irja Marjatta Nurmi 95 v, Kastetut: Neea Anna Elina Hiltunen, Helena Alice Henriksson 94 v, Aini Miina Saaga Sylvia Metsämäki, Mirjam Halonen 93 v, Esteri Elisabet Santeri Markus Juhani Niemi. Lehto 93 v, Olli Joel Hakanen 87 v, Kuolleet: Salme Sinikka Sillanpää 86 v, Raili Else-Maj Grön 89 v, Salme Iines Irene Karsikas 69 v, Hans Paul Nik- Suominen 87 v. kinen 68 v, Tom Kristian Suomela 35 v. Åbo svenska församling Döpta: Hector Benjamin Stenlund, Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Eevi Iines Karppinen. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Metallityöväen Liitto Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Uskottava ja koskettava 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p
Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Heidi Köngäs ja romaani Hertta 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. 07.53 Maakuntaradio. (16) (Britannia 2011) Tyylikäs elokuva ?vuosisadan rakastavaisista. Karttusten perheessä eletään muutosten kesää. Perheen nuoret ovat kasvaneet teineiksi ja vanhemmat yrittävät pysyä muutoksessa mukana. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. Vastuu potilaista on nyt heillä. 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi päivä Kipeä tunnustus. 20.30 Psychobitches (12) 1/6. 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 W.E. Alkukankeutta. 00.35?01.34 Mentalist (12) (Punaisen verhon takana. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Lego Ninjago (7) 06.40 Lego Ninjago (7) 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.40 Tashi (7) 07.55 Merieläinten pelastajat 08.25 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.10 Gordon Ramsay . Amerikkalaiset lännensarjojen sankarit ovat iskostuneet katselijoiden mieliin ympäri maailmaa. kuningasidea 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Tyhjätaskut 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Stone (16) 23.05 Posse 00.35 Bones (16) 01.35?02.05 Lainvalvojat TV5 06.15 Pulmuset 06.45 Pulmuset (7) 07.15 Philadelphian eläinpoliisit 08.05?09.00 Jenkkimetsurit 12.00 Kadonneet (7) 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70?s show (7) 15.00 Kadonneet (7) 16.00 Pulmuset 16.30 Pulmuset (7) 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70?s show 18.30 70?s show (12) 19.00 5D: 12-vuotias shoppailuaddikti 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: Vaarallinen vankila (16) 22.55 Client List (12) 23.50 Prameat mustalaishäät (7) 00.45 Columbo (12) 02.35 Riivatut (12) 04.30?05.18 Kadonneet (7) JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huipputatuoija haussa 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa 13.30 Hell?s Kitchen 14.30 Top Chef 15.30 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Rikkaiden panttilainaamo 17.30 Hell?s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.00 Panttilainaamo 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Suomen Tulli 22.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 23.00 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 00.00 Amerikan rumimmat tatuoinnit 00.30 Entisöintipaja 01.00 Entisöintipaja 01.30 Eriskummalliset rikokset (7) 02.05 Eriskummalliset rikokset (7) 02.40?03.10 Täysillä tutkaan LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 10.30 Farmi 11.00 Koirakuiskaaja 12.00 Tanssin superäidit 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Tanssin superäidit 16.00 Candice sisustaa 16.30 Candice sisustaa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Elokuva: When in Rome . 23.03 Yöradio. 12.00 Uutiset ja sää. 1950-luvulla italianamerikkalaiset olivat sulautuneet valtavirtaan, ja Frank Sinatra oli suosittu. 20.05 Pomo piilossa Karkkikei21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 sarin valtakunta. Bosch (12) 6/10. Isosiskot pitävät häntä tossun alla, mutta koulussa häntä kiusataan vielä kovemmin. Tiimi tutkii tällä kertaa viidakossa surmatun lintubongarin kuolemaa. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 David Attenborough? luonnon asialla 3/3. Haavoittuva planeettamme. David Attenborough käy aiempien ohjelmiensa tekopaikoilla ja toteaa, miten tietoisuus ympäristöstä on muuttunut. Lännensarjat. Mutta kriitikoiden mielestä järjestelmä on täynnä porsaanreikiä. 20.30 Danne ja Bleckan 6/10. 20.45 21.00 21.30 21.59 22.00 Oddasat Sportmagasinet Strömsö Yle Nyheter TV-nytt Neljäs mies (12) Osa 3/3. Länsi-Saksan Tukholmansuurlähetystön kaappauksella ja ratkaisemattomalla murhalla tuntuu olevan yhteinen nimittäjä. 23.15?01.15 SVT: n ohjelmaa 17.11.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.17 FOX Kids 09.00 Wipeout 10.00 Sara La Fountain 10.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.00 Kuuma 80-luku 12.00 Lapin poliisit 14.00 Jättimäiset purkuhankkeet 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 How I Met Your Mother 16.30 Family Guy 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 20.30 Lapin poliisit 21.00 The Tuomolat 22.00 Ilman johtolankaa 22.55 Toimintakomedia: Killers 00.45 The Walking Dead 01.40 The Bridge 02.40 Cops 03.30 Totta vai tarua. 18.55 Kaikki kotona. 19.03 Urheiluradio. 23.00 Uutiset. Ysäritunti. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Hyvää iltaa, nimeni on Cox! Osa 13/20 21.40 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sinfonian soittimet: Viulu 22.15 Elämää suuremmat elokuvat: Vaitelias mies 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 11.30 Laivuri ja tyttö 12.01 12.08 12.12 12.30 Uutiset Pohjois-Suomi Yle Oddasat Oddasat Murdochin murhamysteerit (12) Salaisuus. 13.20 Jumalan tuomio (7) (Suomi 1939) Tuomarisuvun poika palaa kotiseudulleen ja saa tietää isänsä syyllistyneen oikeusmurhaan kansalaissodan aikana. pannu kuumana Brittiravintolat vastakkain. 16.00 Frasier Spokanen supliikkimies. 16.30 Vain elämää Goes Punainen Risti Maija Vilkkumaa, Anssi Kela, Kaija Koo, Jukka Poika, Maarit ja Pauli Hanhiniemi, kokoontuvat illallispöydän ääreen jakamaan kokemuksiaan työskentelystä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistehtävissä. 17.55 Suomen huutokauppakeisari Kallis viikko. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 5/8. ainakin ne, jotka pitivät rokista, elokuvista ja televisiosta. 13.35 Grand Designs Australia 1/10. 07.12 Maakuntaradio. Särkkä, Yrjö Norta. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 16.15 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. O: T. 09.00 Uutiset. Kai Ulmanen. Rakkautta Roomassa (7) 22.55 Sport Girl 2016 23.25 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.55 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 00.55 Viikko ilman naisia 01.55?02.55 Sinkkuillallinen AVA 09.20 Lavalla Jamie Oliver 09.50?10.55 Grand Designs ? unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin Amerikan herkut 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Iholla 14.35 Iholla 15.05 Kardashianit 16.05 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs . erään unelman rauniot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey (7) 21.50 Kahden keikka (12) Miljoona pieninä seteleinä. 22.50 Uutiset 22.55 Prisma: Miten päätöksesi syntyvät. 01.02 Yöradio . N: Ansa Ikonen, Tauno Palo, Aku Korhonen. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja Paljonko omalla aurinkovoimalalla voi säästää pientalossa? Remonttifirmat suosittelevat omakotitalon katon uusimista, vaikka todellisuudessa katon voisi kunnostaa hyvinkin edullisesti. 16.50 16.55 17.00 17.04 17.07 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murha paratiisissa (12) 6/8. 21.35 Novosti Yle. O: Madonna. 23.55 Kandit 1/8. 00.25 Kioski: Rakelin kuplassa 00.55 Koukussa (16) 2/10. 10.03 Ajantasa. Copterlinen helikopterionnettomuus 10. elokuuta 2005. 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Kanadan rajalla Rahakasta bisnestä. 23.35 Kanadan rajalla Huumekauppaa ja kodittomia. 00.05 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 5/8. 01.05 Frasier Spokanen supliikkimies. 01.35 Poliisit . pannu kuumana 10.15?10.50 Unelmien talo 21.55 Elävä arkisto: Paluu 1960-luvulle Marko Gustafsson esittelee arkistoohjelmat. 21.57 Ohimennen (1966) Aikansa trendikkäimmässä poppiohjelmassa esiintyvät muun muassa The Renegades, Jormas-yhtye solistinaan Pepe Willberg, Taisto Tammi, Seppo Hanski sekä Eero & the Boys. 22.36 Ohimennen (1966) Markku Veijalaisen ja Jyrki Hämäläisen legendaarisen poppipaketin pääosassa Johnnyshow, vieraina nähdään myös Erkki Liikanen, Pekka Loukiala sekä Ann-Christine. 23.15?00.05 Crematorio (16) 2/8. 03.53 Yöradio. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.40 Urheiluradio. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 18.00 Uutiset. 19.00 Uutiset ja sää. Jussi, Erika, Miska ja Heikki halusivat lääkäreiksi kaikki eri syistä ja lähtökohdista. 18.03 Kaikki kotona. 18.50 Merisää. 13.03 Maakuntaradio. 16.17 Maakuntaradio. 03.02 Hajatusmusiikkia . 07.50 Merisää. 10.55 Pikkujuttu. 19.05 Kaikki kotona. 16.00 Uutiset ja sää. 08.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. Ovatko myös nuorten pappiskokelaiden tiet erkanemassa, kenen mistäkin syystä? 20.00 Television uranuurtajat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Töppäys 6/6. Martin on 12-vuotias irlantilaispoika. 08.12 Maakuntaradio. Tunnelmat ovat murheelliset, sillä seminaari ja koko pappisyhteisö näyttäisivät joutuvan taivasalle. 04.00 Uutiset ja sää. 14.00 Uutiset. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Tiistai 17.11.2015 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 07.00 Uutiset ja sää. Millaisena hän näkee maapallomme tulevaisuuden? 20.00 Muisti: Jussarö . Kaikki kasariteinit rakastivat sitä . Alice Cooper piti siitä ja monet muutkin. Vuonna 1984 ruotsalaista Okej-lehteä myytiin peräti 156 000 kappaletta. 09.05 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. J. Viktor Kärppä saa tehtäväkseen etsiä kadonneen naisen. 23.35 Rush (12) 1/10. 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 17.00 Okej-lehti, Ruotsin ?Suosikki. 20.00 Uutiset. Jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden. 01.45?04.05 FOLK-raati Mitä tänään syötäisiin? Pilanpäiten Rajaton: Eleanor Rigby Elixir Fitness & Sport Cristela Verenpainetta. Salatut elämät (7) Pihla Erilaiset perheet Kart- tuset. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 14.03 Ajantasa. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 07.10 Urheiluradio. Viisi vuotta opiskeluja takana. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. unelma-asunnot 19.00 Elixir Fitness & Sport 19.30 Elixir Life 20.00 Kädettömät kokit 21.00 Ensitreffit alttarilla Tanska 22.00 Sinkkuelämää 22.35 Kardashianit 23.35 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.35?01.00 Hybe YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. erään unelman rauniot Yle TV1 klo 20.00 Jussarö oli 1950-60 -luvuilla hullunrohkea unelma kaivoksesta meren alla, rikastamosta ulko-saaristosta, satojen ihmisten työpaikasta meren ja jään armoilla. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 83. 02.00 Uutiset. 02.02 Yöradio. 20.06 Kaikki kotona. Ohjaus Anu Valve. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 04.24 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.11. 06.53 Lauran tähti 07.04 Kyllä Kasper osaa 07.09 Lulu kilpikonna 07.25 Saku & Vaakku 07.36 Neppajymykerho 07.42 Kuminakuja 19 07.53 Harri ja dinot 08.14 Puu Fu Tom 08.36 Karvinen (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Hartain toive: lapsi 10.00 Kaksi miestä tunturissa 10.30 Onnistuuko elämä maalla. 00.00 Uutiset ja sää. pelit ja vehkeet Mitkä ovat Egotripin kitaristi Skelen työvälineet? 15.30 FOLK-raati 16.00 Hullu juttu 16.30 Uusi päivä Siteitä ja suhteita. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Jälleennäkeminen. 19.00 Kandit 1/8. 03.00 Uutiset. Ecuador ? YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Efter Nio 17.22 Vårt gemensamma Yle Julkisen palvelun Yle täyttää 90 vuotta 9.9.2016. 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Tule, lennetään! 18.30 Samin taikasormus 18.48 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) 18.53 Ruohonjuuritasolla 19.00 Fonko: Ghana Osa 5/6. Maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin kuuluva Ghana elää musiikillista vallankumousta. viimeinen Waorani. 20.00 Hottikset Valloittajat vauhdissa. 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli ?Illan kaunein mies eiku nainen on...?. 22.00 Katastrofin anatomia (12) 9/10. 17.00 Uutiset ja sää. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Marja Hintikka Live 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30?22.00 Puheen Ilta 21.30?21.40 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 00.00?06.00 Arkisto. Monet sarjoista olivat pitkäikäisiä, kuten Gunsmoke ja Bonanza. traktorilla, osa 1/2. 18.30 Emmerdale (7) Töppäys traktorilla, osa 2/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Alissa katuu kutua. 21.00 Historia: Amerikanitalialaiset 4/4. Onneksi pojalla on yksi luotettava ystävä, joka ei jätä pulaan. 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa . 21.00 Uutiset. Koti kuin rahtilaiva. 14.35 14.40 14.50 14.55 15.25 15.55 16.25 Muisti: Jussarö . 15.00 Uutiset. 00.05 Yöradio. 01.00 Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. kotihälytys (12) Vantaa. 02.35?03.40 Deadwood (12) Hautajaiset. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Valtionyhtiöiden mutkikkaat verojäljet Valtioenemmistöisten yhtiöiden pitää avoimesti kertoa verojäljestään. Mitä syöt, mihin uskot, mitä ostat? Teemme tuhansia päätöksiä joka päivä ja puntarointiamme ohjaavat niin intuitio kuin järkeilykin. 23.50 Puoli seitsemän 00.20?04.00 Uutisikkuna 12.00 Retrolissun ysärit: Napa 1990-luvun hohtohetkiin kuului naparenkaan ottaminen ja se eka tribaalitatska. 12.30 Retrolissun ysärit: Kaikki nuoret tyypit 1990-luvulla lapset ja teinit kutsuttiin mukaan kilpailuun, jossa tavoitteena on saada kaikki markat kulutettua. 13.00 Kioski: Aleksi?s wonderland 13.30 Erätulilla ?Oppia ikä kaikki?, tuumaa Mikko ?Peltsi? Peltola ja päättää aloittaa kalastusoppaan opinnot. 14.05 Moone Boy (7) Sarja alkaa. 1/6. 09.10 Sää. 08.10 Urheiluradio. 04.05?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Top Chef 16.00 Pitch . Sound Tracker Osa 4/6 Turkki. Sami Yaffa avartaa maailmankuvaasi musiikin avulla. Nyt kulkuri lähtee lännen ja idän rajamaahan Turkkiin tutkimaan uskonnon ja mystiikan suhdetta musiikkiin. Lisäksi napatanssia ja protestilauluja! 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) (12) 7/8. 06.30 Maakuntaradio. Sieluvaras. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Tappajan näköinen mies (16) 1/8. eli Edward VIII:stä ja Wallis Simpsonista sekä heitä nykyajassa tutkivasta manhattanilaisesta naisesta ja venäläisestä turvallisuusvartijasta. Normaalia haastavammaksi asian tekee se, että kaikki viisihenkisen perheen jäsenet ovat lyhytkasvuisia. 17.25 Kauniit ja rohkeat Sisarrakkautta. 18.00 Sami Yaffa . Amerikkalainen unelma. 21.50 Merisää. Collado aikoo karata venäläismafioson suosikkinaisen kanssa. 13.50 MasterChef Australia 14.55 Gordon Ramsay . Vastoinkäymisiä. 20.05 Sää
Maailman johtajat ovat tottuneet myös myötätunnon rajalliseen määrään. Seurasin muutama viikko sitten Dohassa vuonna 2011 Nobelin rauhanpalkinnon saanutta liberialaista Leymah Gboweeta, joka ei paneelikeskustelussa kuunnellut kovin pitkään ylistyssanoja koulutuksen laadun merkityksestä. Eurooppalaiset uhrit ovat kuitenkin mediassa arvokkaampia kuin ihmishenki Afganistanissa, Syyriassa, Irakissa, Pakistanissa tai pimeässä Afrikassa. Noin sata henkeä tappava autopommi tai itsemurhaisku Euroopan ulkopuolella ei sovi aina edes yhden palstan uutiseksi. Näin maailma toimii, eikä siinä ole mitään tarkoituksellisuutta eri kansojen tai yksittäisten ihmisten, ihonvärin, rodun tai iän suhteen. Läntinen maailma on sormi suussa, eikä ratkaisuissa . Jokainen Pariisissa uhrattu ihmishenki on rikos ihmisyyttä ja inhimillisyyttä vastaan. kuuluu, missä ja miten he saavuttavat kylmäverisillä ja verta vuodattavilla teoillaan maksimaalisen hyödyn, eniten julkisuutta. Taktisesti ja poliittisesti asia on hieman toinen. Terroristeillakin on aivot ja kyky ajatella. Tässä tapauksessa kysymys . Vastaus on helppo. Näin maailma toimii. S n n n uomi on, ainakin toistaiseksi, yksi maailman rauhallisimmista ja turvallisimmista paikoista. Samalla he vakuuttavat, ettei pelolle anneta sijaa ja terroristeille ei anneta armoa. Inhimillisesti ajateltuna teoilla ei ole mitään järkevää selitystä. Mikään yksittäinen maa ei ole enää turvassa kansainväliseltä terrorismilta. En kadehdi lainsäätäjiä, kun he miettivät, miten pitkään voimme pitää perustuslailliset esteemme esimerkiksi viranomaisten oikeuksille kuunnella ja tiedustella vapaasti erilaisia tietoverkkoja. Demokratialla on kauniit kasvonsa, mutta nykyinen todellisuus ei kunnioita demokratian pelisääntöjä. Henkistä armoa tarvitsevat yksittäiset kansat ja yksittäiset kansalaiset, jotka miettivät aiheellisesti, miten maailma on ajautunut tälläiseen tilaan. Oikeiden vastauksien etsiminen on tuskallista, sillä niitä ei välttämättä ole. Kun tv-kamerat sammuvat ja media poistuu paikalta, usein myös hyväntekijät häviävät. Meidänkin on kuitenkin katsottava kylmää totuutta silmiin. päästä eteenpäin, elleivät Yhdysvallat ja Venäjä unohda omia intressejään ja etupiiriajatteluansa. M n n n aailma ei ole tasavertainen. Pelko on kuitenkin läsnä, eikä pelkästään Ranskassa. Murhaajat eivät kaipaa armoa. Schengenin sopimuksen kaatuminen on yhtä lähellä kun pohjoinen talvi. Paljon vaikeampi kysymys on, miten pystymme säilyttämään eurooppalaiset ihanteemme vapaista ja tasa-arvoisista demokratioista. 24 17.11.2015 ARKI Eriarvoisia asioita I sisin Pariisin massamurhat tekevät syvän piston jokaisen ihmisen sydämeen. Länsimaisessa yhteiskunnassa, jossa he voivat liikkua vapaasti ja joka on juuri nyt on erilaisten kriisien takia haavoittuvainen. esimerkiksi Syyrian sodan suhteen . Nainen paukautti, että näilläkin rahoilla, jotka me kulutamme kongres- Kolumni Kolumni Kari Väisänen AFP Photo / Kenzo Tribouillard Sata henkeä tappava autopommi tai itsemurhaisku Euroopan ulkopuolella ei sovi aina edes yhden palstan uutiseksi. sissa, hän pystyisi kouluttamaan satoja nuoria. Viranomaisemme, kuten myös sisäministeri Petteri Orpo, tekevät loistavaa työtä, joskin kiitoksien vaihtuminen vihaksi ja syytöksiksi voi tapahtua ohikiitävässä hetkessä. Kirjoittaja on taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja. kari.vaisanen@tat.fi. heidän kannaltaan katsottuna . Kaikkien maiden johtajat ilmaisevat luonnollisesti osanosanottonsa Pariisin joukkomurhan omaisille ja koko Ranskan kansalle. Tällöin kohteeksi valikoituu ymmärrettävästi Eurooppa, jossa rakenteet natisevat liitoksistaan massiivisen pakolaisinvaasion myötä. Kriisi on syvä. Ongelma ei ole koulutuksen laatu, vaan se, miten hän saisi tytöt kouluun, pois raiskaajien ja yleisen väkivallan jaloista. Hän muistutti aiheellisesti, että Afrikan maissa käy lukuisia kauniisti puhuvia lähetystöjä ja hyväntekijöitä