Demokraatti 17.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JOulukuuTA 2015 120 vuotta Kuolemanrangaistus ei perussuomalaisten ohjelmassa ”Hakkarainen vastaa omasta mielipiteestään” ...4 Huostaanotto voi päättyä onnellisesti Äiti sai tyttären jouluksi kotiin ...18–20 Hyvät kirjat uppoavat pukinkonttiin ...12 Lauri Lyly uskoo, että neuvottelupöytä kutsuu viimeistään kesäkuussa ”Kukaan ei oikeasti halua pakkolakeja” ...3, 4–5 Ja ri So in i. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) TORSTAI 17. N:o 192, 007443-15-51
Yhteensä 130 ihmistä kuoli marraskuussa useissa terrori-iskuissa Pariisissa. -9...-1. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan Hakkaraisen pohdinta oli tämän omaa. Terho sanoo, ettei kuolemantuomiota voisi teoriassakaan palauttaa, koska Suomi on EUtasolla sitoutunut sen lakkauttamiseen. 0200 71000 . n Sekä Danske Bank että Handelsbanken ennakoivat Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen pysyvän suurin piirtein viime vuoden tienoilla. n Itävallassa on pidätetty kaksi miestä, joita epäillään yhteyksistä Pariisin viime kuun terrori-iskuihin. Vihis oli täysin yhtä hyvä kuin lihis. n Saudi-Arabiassa raipaniskuihin tuomitun bloggarin Raif Badawin vaimo on noutanut miehensä saaman Saharovpalkinnon Strasbourgissa. Tampere ja ympäristö: puh. Dansken mukaan investointien kasvu Euroopassa, Euroopan keskuspankin EKP:n elvytys, heikko euro ja halpa öljy auttavat. 17.12. 0800 96675 . Missä luuraisi sen lopun 12 tuntia päivästään. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. Nimipäivät tänään: Raakel (ruots.) Rakel -23...-12 -3...5 Aurinko nousee: Helsingissä 9.21 Oulussa 10.25 Aurinko laskee: Helsingissä 15.12 Oulussa 14.03 Nimipäivät huomenna: Aapo, Aappo, Rami (ruots.) Abraham Bangladesh saavutti itsenäisyyden Pakistanista 44 vuotta sitten. Voiton päivää juhlittiin Dhakassa maan lipun väreihin sonnustautuneina. 0200 55888 . 0200 30011 . Saija Karnisto Twitterissä 21 Ekovinkki, sarjakuvat, yhdistystoiminta 22 Tyyneltämereltä Atlantille sulassa vedessä. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 3 SDP:n Torsti: Nyt hävettää 4–5 Solmun avaimet ovat työnantajapuolella, pääkirjoitus 6–7 ”Polkee palkkoja ja keskittyy bisnekseen”, SDP äänesti vihreiden ja vasemmistoliiton rinnalla hallitusta vastaan 8–9 Maalaus ja valokuva hallitsevat nuorten näyttelyä 10–11 Matkaopas kriisipuheeseen, Matka hiljaisuuteen 12–13 Kovien pakettien parhaimmistoa, Mustaa magiaa 14–15 Kirjavisa 16–17 Väellä ja voimalla, Talvisirkus matkailee ympäri maailman 18–20 Paras joululahja Eineksissä ja roskaruoassa on avain lihankäytön vähentämiseen, sanokaa minun sanoneen. Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Mediatietojen mukaan miehet matkustivat iskijöiden kanssa Kreikan ja Balkanin läpi lokakuussa ja heillä oli väärennetyt Syy rian passit. Muu Suomi: puh. Badawin vaimo elää maanpaossa Kanadassa. Pankkien mukaan ainoa toivo Suomen taloudelle on Euroopan paranevassa taloustilanteessa. 23 Radio ja tv 24 Vihellys Uutiset Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana Lehtikuva / AFP Photo / Munir uz Zaman Elämänmeno n Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sanoutuu irti kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen ehdotuksesta , jonka mukaan kuolemanrangaistus tulisi ottaa käyttöön Suomessa. Badawi on tuomittu islamin halventamisesta kymmenen vuoden vankeuteen ja tuhanteen raipaniskuun. Emilia Tervonen Twitterissä Jos tekisin 3,5h lyhyempää viikkoa, lapseni ei enää saisi kokopäivähoitoa
”Emme onnistuneet estämään historiallisen älytöntä päätöstä” Valtio mukaan Rauman telakkaan viiden miljoonan sijoituksella Suomen valtio lähti noin viiden miljoonan euron sijoituksella mukaan Rauman telakkaan. . Miten yhteiskunta saattoi hy väksyä tämän ilman, että nos nulle tämä osuu suoraan omaan elämänkaareen. timme suurempaa elämöintiä aiheesta. Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan sijoitukset ovat vahva osoitus suomalai sen meriteollisuuden voimasta ja osaamisesta. Nyt en sellaista näh nyt. – Mutta koko maan lapsia ja suomalaista tasaarvokehitystä se ei auta, hän kirjoittaa. Torstin mukaan eduskunnan päätös kyseenalaistaa varhais kasvatuksen idean, jossa lähde tään siitä, että kyse on lapsen oikeudesta. Miksi paine jäi luomatta. RMC:n osakepääoma nousee sijoitusten myötä lähes 25 mil joonaan euroon, eli valtio sijoitti Rauman telakkaan noin viisi miljoonaa. Mi Jari Soini. Tällä hetkellä RMC:llä on noin 40 omaa työntekijää. – Tämä olisi ollut asia, jonka puitteissa olisi pitänyt päätyä osoittamaan massoittain mieltä ja luoda kaikki maailman paine joka ainoaa kansanedustajaa kohtaan. Niko Vartiainen STT SDP:n Torsti: Nyt hävettää SDP:n helsinkiläinen kaupun ginvaltuutettu, pääkaupun gin demareiden puheenjohtaja Pilvi Torsti palaa blogissaan eduskunnan enemmistön ää nestyspäätökseen subjektiivi sen päivähoitooikeuden rajaa misesta. Demokraatti ”Me päätimme lähteä peruuttamaan.” – Tämä olisi ollut asia, jonka puitteissa olisi pitänyt päätyä osoittamaan massoittain mieltä ja luoda kaikki maailman paine joka ainoaa kansanedustajaa kohtaan, Pilvi Torsti sanoo. Nyt on äänes tetty. Telakan omistajayhtiö Rauma Marine Constructions (RMC) kertoi keskiviikkona saaneensa uusia kotimaisia sijoittajia, joista yksi on valtion riskisijoi tusyhtiö Suomen Teollisuus sijoitus. – Kun Silja Serenade oli mei dän altaassa, oli projektissa töissä yli 400 ihmistä, Pönty nen sanoo. Muiden oppositiopuolueiden kansan edustajat äänestivät rajaamista vastaan. Torsti näkee ainoan valon Helsingin päätöksessä subjektii visen päivähoitooikeuden säi lyttämisestä. – Nyt hävettää. 3 17.12.2015 UUTISET . RMC:n toimitusjohtaja Pönty sen mukaan sijoitukset antavat telakalle uskottavuutta isom piin laivanrakennusprojektei hin. – Tämä on historiallinen ja historiallisen älytön päätös. Muita uusia sijoitta jia ovat varainhoitoyhtiö Taale ritehtaan hallinnoima rahasto, jonka osuus yhtiöstä on nyt hie man yli 20 prosenttia, sekä telea lan sijoitusyhtiö Finda hieman alle 20 prosentin osuudella. Oikeus ja työmi nisteri Jari Lindströmin (ps.) mukaan uudet hankkeet toteu tuessaan toisivat vähintään sa toja uusia työpaikkoja erityisesti telakan alihankintaverkostoon. – Mikä on Suomen viesti maailmalle, kun lähes kaikkialla taistellaan tasaarvon puolesta ja esimerkiksi naisten osallis tumismahdollisuuksien lisää miseksi. Sen omistusosuus RMC:stä on sijoituksen jälkeen hie man alle 20 prosenttia, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen STT:lle. Äänin 11465 yksi oman elämäkaareni aikana tasaarvoa tässä maassamme merkittävästi muokannut asia kuopattiin, hän toteaa. Välil liset työllisyysvaikutukset hank keiden aikana mitataan sadoissa työntekijöissä. Mikä meitä vaivaa. Päivähoitooikeuden rajaa mista kannattivat kaikki hallitus puolueet sekä oppositiopuolue kristillisdemokraatit. Me päätimme lähteä peruuttamaan. Torsti kysyy
Hakkarainen (ps.) ehdotti tiistaina eduskunnan täysistunnossa kuolemanrangaistuksen käyttöönottoa suomalaisessa lainsäädännössä. Lyly muistuttaa, että AKT:kin on luvannut harkita asiaa uudelleen, jos pakkolait poistuvat. Korkeapainetta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan Hakkaraisen pohdinta oli hänen omaansa. Lyly uskoo, että neuvottelupöytään palataan viimeistään ennen pakkolakien voimaantuloa kesäkuussa. Ensimmäinen on ennen kuin pakkolait tulevat eduskuntaan ja toinen huhtikuun lopussa, jolloin EK on lopettamassa keskitetyn sopimisen. Työnantajat tekivät virheen tarttuessaan AKT:n ilmoitukseen jättäytyä pois yhteiskuntasopimuksesta. Hän esitti oikeusministeri Jari Lindströmille (ps.) osoitetun kysymyksensä viitaten keskusrikospoliisin kiinni ottamiin irakilaismiehiin, joita epäillään 11 ihmisen murhasta Isisin jäseninä. Niin sanotun lasikatto-indeksin mukaan Suomessa naisten palkkaus ja kohtelu työmarkkinoilla on muita maita tasa-arvoisempaa, äitiysloma ja päivähoito on parasta ja koulutuskin on kohdallaan. – Kyllähän tässä solmun avaimet ovat työnantajapuolella, koska he katkaisivat neuvottelut. – Tuntuu jotenkin suorastaan pöyristyttävältä, että tällaisena aikana ylipäätänsä tässä salissa puhutaan kuolemanrangaistuksen käyttöönotosta, Mika Kari sanoi. – Pidän tämmöisiä kuolemantuomioheittoja myös ihan tämmöisen perinteisen eurooppalaisen ja suomalaisen kristillisen etiikan vastaisena, Kurvinen sanoi. Muun muassa kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.) ja Mika Kari (sd.) paheksuivat Hakkaraisen ehdotusta. Työnantajille kelpaavat pakkolaitkin Hallituksen pakkolakiuhkaukset ovat Lylyn mukaan vaikeuttaneet järjestöjen neuvotteluja. – Olisin kysynyt nyt oikeusministeriltä, kun olisi ollut paikalla, että voidaanko Suomeen palauttaa kuolemantuomio tällaisille uusiorikollisille, Hakkarainen sanoi. – Olen jo keskustellut asias ta hänen kanssaan ja totesimme yhdessä, että hän vastaa omasta mielipiteestään, joka ei ole sama kuin puolueen, Terho viestitti STT:lle keskiviikkona. Kuolemantuomion palautus ei kuulu perussuomalaisen puolueen eikä hallituksen ohjelmiin. SAK ja STTK olivat valmiita jatkamaan niitä, Lyly muis tuttaa. Kakkonen on ykkönen. Tuoreen tutkimuksen mukaan asema poliittisena johtajana saattaa lyhentää elinikää. Tarjolla oli nollakorotukset vuodelle 2017 ja että vuonna 2018 kaikkien palkankorotukset määräytyisivät teollisuuden sopimusten mukaan. Terho sanoo, ettei kuolemantuomiota voisi teoriassakaan palauttaa, koska Suomi on EU-tasolla sitoutunut sen lakkauttamiseen. Lyly arvelee, että keskustelut voisivat alkaa ”joskus talvella”. Lyly uskoo että neuvotteluja sopimuksesta jatketaan, mutta tuskin enää tämän vuoden puolella. – Jonkinlaista yritystä tulee, koska kukaan ei halua noita pakkolakeja. – Ensi vuonna on monta sopivaa ajankohtaa, joita Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssakin varmasti harkitaan. – Mitä enemmän epävarmuustekijöitä pakkolakien toteuttamiseen tulee, sitä houkuttelevammaksi sopimisen tie tulee luultavasti myös työnantajille, Lyly uskoo. Nyt on EK:n vuoro tehdä esityksiä. Hallituksen ajamat yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat olleet pahasti solmussa jo pitkään. – Jonkinlaista yritystä tulee varmasti, koska kukaan ei oikein halua noita pakkolakeja. Lylyn mielestä työnantajien olisi kannattanut aiemmin syksyllä tarttua palkansaajien yksimieliseen tarjoukseen. Suomi on vajonnut etenkin talousmittauksissa Euroopan rupusakkiin, mutta tuoreessa naisten työolovertailussa veimme ykkösijan ennen Norjaa ja Ruotsia. – Me olemme tarjonneet tässä aika montaa isoa ratkaisua, mutta ne eivät ole kelvanneet. 4 17.12.2015 UUTISET . SAK:n Lauri Lyly uskoo neuvottelujen jatkuvan ”Työnantajat tekivät virheen tarttuessaan AKT:n ilmoitukseen jättäytyä pois yhteiskuntasopimuksesta.” Lauri Lyly uskoo, yhteiskuntasopimusta ei ole vielä kuopattu. Lylyä harmittaa EK:n etukäteisvaatimus sopimuksen kattavuudesta. Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan vaaleilla valitut johtajat kuolevat keskimäärin 2,7 vuotta aikaisemmin kuin valitsematta jääneet kilpailijansa. Asiaan palataan ensi talvena Lylyä ihmetyttää, että työnantajat kieltäytyivät neuvottelujen jatkamisesta, vaikka palkansaajapuoli tarjosi heille hunajaa taivaalta. Tutkimuksessa verrattiin vaalit voittaneiden ja heille hävinneiden poliitikkojen elinikää 17 länsimaassa vuodesta 1722 tähän päivään. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan kaikki solmut aukeavat joskus. Pakkolait aiotaan toteuttaa, jos työmarkkinajärjestöt eivät onnistu tekemään sopimusta, joka parantaisi Suomen kilpailukykyä hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Mika Peltonen UP ”Kuolemantuomion palautus ei kuulu perussuomalaisten ohjelmaan” Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sanoutuu irti kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen ehdotuksesta, jonka mukaan kuolemanrangaistus tulisi ottaa käyttöön Suomessa. . ”Solmun avaimet ovat työnantajapuolella” – Työnantajia kiinnostaa varmasti myös pakkolakien kautta sopiminen, koska niilläkin saavutetaan heidän tavoitteensa. Sanna Nikula, Niko Vartiainen STT Ilmapuntari Matalapainetta. Tuskin tammikuun alkupuolellakaan vielä mitään tapahtuu. Kerrankin ykköspaikka. Epäiltyjä ei voida palauttaa Irakiin, koska siellä on käytössä kuolemantuomio. Teuvo Hakkaraisen lausunnoista ker toi muun muassa Verkko uutiset. – Esimerkiksi, jos kantasuomalainenkin on tehnyt monta murhaa ja uusii sen rikoksen, niin eikö ole oikeus ja kohtuus, että ei elätetä tämmöistä ihmistä enää täällä vaan lopetetaan se?, hän jatkoi. Vertailussa oli mukana 28 maata ja perää piti Turkki.. – Kyllä tämä talvelle venyy. – Normaalistihan kattavuus on arvioitu vasta, kun sopimus on syntynyt
Niillä ei tule kilpailukykyloikkaa, tulee vain tussahdus. Tosiasiassa keskusjärjestöt olivat jo kohtuullisen lähellä sopimista, kun EK veti herneet nenäänsä AKT:n ilmoituksesta vetäytyä niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta. Näin ei pidä ajatella. Työnantajien puolella arvioidaan yleisesti, että pakkolait ovat kaikista kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista huonoin. Ammattiliitot huomauttivat jo kättelyssä, että pakkolait ovat ristiriidassa vapaan sopimusoikeuden kanssa. Hallituskin alkaa ymmärtää tämän. Jos hallitus vie lakipakettinsa eduskunnassa pakolla läpi, nämä tulevat voimaan vuonna 2017. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi antti.vuorenrinne@demokraatti.fi Pääkirjoitus Antti Vuorenrinne Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Juha Sipilän hallitus voisi olla rohkea ja perua pakkolait. Kysymys onkin enää siitä, miten hallitus voisi luopua pakkolaeistaan sillä tavalla, ettei se menetä kasvojaan. Jos tulevat. Vuosilomaa siis lyhennetään, lomarahoja leikataan, loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi ja työntekijät pakotetaan sairaana töihin. Rutinaa on jo hallituspuolueiden sisälläkin. Hallitus voisi ainakin itselleen vakuutella, että sen sekaantumisesta työmarkkina-asioihin oli lopulta sittenkin jotain hyötyä. Jos pakkolait vedettäisiin pois, tämäkin tilanne olisi taas uusi. Hallituksen piirissä voidaan tosin ajatella, että kun hallitus on onnistunut lyhyen kautensa aikana jo sipilöimään niin monta muuta hankettaan, niin tämänkin kaatuminen olisi sille noloa. Pakkolaeilla ei saavuteta sitä, mihin pääministeri Juha Sipilä ne kaavaili. Hallituksen niin sanotut pakkolait ovat lausuntokierroksella. Tarpeen mukaan tuomio tuplana tai triplana.. Tällä viikolla lausunnonantoaikaa pidennettiin. Se voisi buustata neuvottelut uuteen vauhtiin työmarkkinoilla ja lisätä luottamusta. Eduskuntaan tämä lakipaketti päätyy nykytiedon mukaan helmikuussa. Voi olla, että pakkolait karahtavat jo näihin asioihin. Lehtikuva / Markku Ulander Kupla Lehtikuva / Vesa Moilanen Uusiorikollisille kuolemantuomio. Voitaisiin neuvotella ratkaisusta, jolla olisi todellista ja nopeaa vaikutusta Suomen kilpailukykyyn. Kuvassa pääministeri Sipilä keskiviikkona eduskunnassa hallituksen luottamuslauseäänestyksen jälkeen. Ekonomistit ja politiikan tutkijat ovat tuominneet hankkeen. Se estää muuta sopimista ja haittaa neuvotteluja. Pakkolakien kannatus näyttää syksyn myötä huvenneen. Niillä rikotaan kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Perustettu 1895. n n n Pakkolakien valmistelu ei edistä luottamusta yhteiskunnassa eikä työmarkkinoilla. 5 17.12.2015 UUTISET Kuka enää kaipaa pakkolakeja. Jos hallitus osoittaisi nyt rohkeutta ja vetäisi työelämän pakkolait pois valmistelusta, se saattaisi tervehdyttää merkittävästi ilmapiiriä. Pakkolakeja on kuvattu myös Pandoran lippaaksi: poliittisen suuntauksen muuttuessa niitä voitaisiin säätää taas toiseen suuntaan
– On aivan eri asia muonittaa varusmiehet ja reserviläiset neljä kertaa päivässä kuin tehdä esiJHL ja MPHL huomauttavat, että Puolustusvoimista yhtiöön tulleen henkilöstön palkkoja aiotaan laskea niin, että heille maksetaan vähemmän kuin yhtiöön palkatuille uusille työntekijöille. merkiksi lounasravintolassa yksittäisiä lounaita. SDP:n eduskuntaryhmä kuitenkin äänesti yhtenä rintamana hallitusta vastaan vihreiden ja vasemmistoliiton mukana, kun eduskunta äänesti välikysymyksestä. – Hallituksessa olisi viimeinen hetki istua alas ja miettiä uudelleen, onko Puolustusvoimien ruokkiminen vain bisnestä, vai onko turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtunut sellaista, jonka perusteella ei ole tarkoituksenmukaista päästää esimerkiksi venäläisomisteisia yhtiöitä kilpailemaan Suomen armeijan ruokkimisesta. LISÄTIETOA TARJOAA: STN Customer Service E-mail: toimisto@stngroup. Oppositiosta RKP ja kristillisdemokraatit äänestivät hallituksen luottamuksen puolesta. Taustalla on Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisvaiheessa solmitun, henkilöstön työehtoja koskevan suoja-ajan sopimuksen päättyminen ja yhtiön päätös siirtyä noudattamaan vain majoitusja ravitsemisalan työehtosopimusta. Äänet jakautuivat 126-56 hallituksen puolesta. Tuotteissa on todettu vakavia turvallisuuspuutteita, jotka voivat aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon vaaran. Kuva Helsingissä sijaitsevasta Santahaminan varuskunnasta. – Yhtiön väitteet siitä, että henkilöstöä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti ovat täysin tuulesta temmattuja, JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch sanoo. SDP ei kuitenkaan liittynyt vasemmistoliiton ja vihreiden tekemään välikysymykseen. STT . Näitä töitä ei voida vertailla, koska ne eivät ole samanarvoisia, sanoo MPHL:n puheenjohtaja MarjaLeena Karekivi. 6 17.12.2015 UUTISET TUOTTEIDEN TAKAISINVETO LOPETA TUOTTEIDEN KÄYTTÖ VÄLITTÖMÄSTI. Pääasiassa Puolustusvoimien ruokahuollosta huolehtiva, valtion omistajaohjauksessa oleva Leijona Catering Oy laskee ravintolahenkilökuntansa palkkoja vuoden 2016 alussa. huollosta huolehtivasta yhtiöstä ollaan luomassa puhtaasti henkilöstöravintolaliiketoimintaan panostava yhtiö, jossa kriisiajan huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat jätetään huomiotta. Työntekijäliitoilta tiukka palaute Leijona Cateringille ”Polkee palkkoja ja keskittyy bisnekseen” Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL eivät niele Leijona Cateringin johdon aikeita alentaa osan henkilökuntansa palkkoja merkittävästi. Puh: 0400-303021 USB SEINÄLATURI: POWER ADAPTER MODEL NO: S 100D USB SEINÄLATURI: POWER ADAPTER MODEL NO: SU100 SDP äänesti vihreiden ja vasemmistoliiton rinnalla hallitusta vastaan SDP äänesti vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa yhdessä rintamassa hallitusta vastaan epäluottamuslauseäänestyksessä keskiviikkona. Laki ei kiellä maksamasta sovellettavaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Vasemmistoliitto, vihreät ja SDP antoivat kovaa kritiikkiä Stubbin toiminnasta ja vaativat pääministerin ilmoitusta. Palauta tuote ostopaikkaan, saat täyden hyvityksen tuotteesta. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämä välikysymys koski lainvalmistelun tasoa ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista hallintarekisteriä koskevassa lakiesityksessä. – Yhtiön johto perustelee satojen eurojen palkanalennukset väitteellä, että yhtiöittämislaki velvoittaa toimimaan näin, mutta väite on kestämätön. Vanhoille työntekijöille maksetaan vähemmän Leijona Cateringin johto on todennut kilpailutilanteen alalla olevan niin kova, että palkkoja täytyy laskea.. Liittojen mukaan Puolustusvoimien ruoka– Voiko Puolustusvoimien ruokkiminen olla vain bisnestä, työntekijöitä edustavat liitot kysyvät. . Liitot vetoavat omistajaohjauksesta vastaavaan pääministeri Juha Sipilään (kesk.) sekä yhtiöittämishanketta aikanaan vastustaneeseen puolustusministeri Jussi Niinistöön (ps.). – Laki ei pakota palkanalennuksiin, vaikka yrityksen johto niin väittää, liitot sanovat. Myös suojaajan sopimus, toisin kuin yhtiön johto toteaa, jätti mahdollisuuden sopia muustakin kuin pelkän majoitusja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisesta, JHL ja MPHL vastaavat. Laki nousi kiistanalaiseksi, kun valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) antoi kyselytunnilla virheellistä tietoa sitä koskevien lausuntojen myönteisyydestä
040 765 0176 Lahjoja ajatuksella.... 7 17.12.2015 UUTISET Toivotamme asiakkaillemme hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016! Jouluna olemme auki: 15.–18.12. ma–ti 8–20 24.12. 134-136, puh. la 8–18 21.12. KURONEN Hakaniemen halli II krs. pe 8–20 20.12. ma-pe 8–18 19.12. 09-714 140 Itkevää mustaleimaa Vastakirnuttua irtovoita Perinteinen Joulun paistettu munajuusto % 09 714 563 j u u s t o p u o t i KuusELAN Facebookissa Kuuselan Juustopuoti M. su 10–18 22.–23.12. 09 701 3658 # toisen kerroksen vanhin myymälä # # # Lämmintä jouluun – KUROSELTA # # # # Kotimaiset unisukat, sekä lapsille ja aikuisille kotimaiset turkisrukkaset # P. REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. ke 8–12 Palvelemme: arkisin 8–18 lauantaisin 8–16 www. hakaniemenkauppahalli.fi Palvelemme: arkisin 8-18 lauantaisin 8-16 Jouluna olemme auki: 19.12 la 8-18 20.12 su 10-18 21.-23.12 ma-ke 8-20 24.12 to 8-12 Hyvän palvelun herkkumyymälä Roiniset Oy Hakaniemen kauppahalli Tuoretta kalaa ammattikalastajilta jo vuodesta -41
Kuitenkin niistä voi hahmottaa maisemallisen lähtökohdan. Kekkosia ja fossiileja Videoteoksiakin on mukana. Voisi ajatella, että ne ovat puhdasta maalausta vailla viittauksia ulkopuoliseen maailmaan. Ihmiset ovat asettuneet tai heidät on asetettu kuvattaviksi jäykkinä ja vakavina. Todellinen maisema voi olla edelleen mukana kuten Nita Veran suurikokoisissa kaupunkikuvissa. Vaikuttavia ovat myös Katri Monosen maalaukset. Kiinnostava on myös Jonna Kinan valokuvasarja pienistä eineistä, joita on käytetty elokuvien jälkiäänityksissä. Syy on tietenkin sekin, että tällaiset katselmukset ovat aina valitsijoidensa näköisiä. Siihen piirretty arabialaista kirjoitusta muistuttava merkki jää kuitenkin arvoitukseksi. Puoleensa vetävän kaunis on Pinja Valjan videoteos Sivullinen. Tällä kertaa ne sijoittuvat onnistuneesti kokonaisuuteen. Mutta on valokuvakin etääntynyt domentaristisista lähtökohdistaan. Aina ei niin ole ollut tällaisissa katselmuksissa. 8 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Maalaus ja valokuva hallitsevat nuorten näyttelyä Nuorten näyttelyä katsellessa ja kokiessa etsii aina merkkejä siitä mihin suuntaan maamme kuvataide on menossa. Jurya on kritisoitu Helsinki-keskeisyydestä. Staufferin realismissa on kuitenkin juonne, joka tuo mieleen valokuvat tai valokuvien pohjalta tehdyt maalaukset. Seppo Heiskanen Helsingin Taidehalli Nuoret 2015 Avoinna 3.1.2016 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17 Kuvataide Nita Vera: Sarjasta Dénouer, 2015.. Näin jokaiselta on esillä useampi teos. Realismia ja maalauksellisuutta Maecenas Killan stipendi (6 000 euroa) ojennettiin Kaarlo Staufferille. Hän kuvaa arkisia tilanteita, oleilua sisätiloissa. Se on merkki jonka merkitys ei avaudu. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Sinna Virtasen kokoama kivirakennelma, jossa on mukana myös fossiileja ja joka tuottaa myös ääniä kun sen päällä kävelee, on lähinnä veistosta. Vaikea on tämänvuotisenkin nuorten näyttelyn perusteella noita merkkejä löytää. Mukana on myös presidentivaalien ääntenlaskenta: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen... Tänä vuonna juryssa oli kolme jäsentä, taidemaalari Rauha Mäkilä sekä kaksi opiskelijaa Kati Roover Kuvataideakatemiasta ja Kasperi Mäki-Reinikka Aalto-yliopistosta. Joka tapauksessa etäisyyden otto perinteiseen realismiin onnistuu. Se kuvaa rauhallisesti Utön saaren asukasta ja ympäröivää maisemaa. Ehkä joskus 1960-luvulla. En tiedä onko syy se, että valintalautakunnan puheenjohtaja on maalari, vai onko syy tarjonnassa. Kukkahahmot antavat niille romantiikkaan viittavan sävyn. Rakennusten vahvat värisävyt ja ihmisten irrallisuuden tuntu tuovat niihin kuitenkin epätodellisen tunnelman. Vanhan miehen kertomus yhdistää hienolla tavalla nämä elementit. Kuvanveistoa perinteisessä mielessä mukana ei ole, kolmiulotteista taidetta kuitenkin. Yhteydestään irrotettuina esineet saavat uusia merkityksiä. Onnistunut ratkaisu on, että mukana on vain 23 taiteilijaa ja kaksi taiteilijaryhmää. Viljami Heinosen maalaukset puolestaan ovat vahvoja, vähän hyökkääviä tai ainakin provosoivia. En tiedä onko noita merkkejä koskaan voinut löytää. Rujot vääristyneet hahmot, ihmiset tai painajaismaiset olennot, antavat teoksille voimaa, mutta ainakin minut ne tekivät myös hivenen ahdistuneeksi ja epävarmaksi. Maalauksen perusasaioita, muodon ja värin, pinnan ja syvyyden suhdetta jäljittää myös Ilari Hautamäki teoksissaan. Tällainen kritiikkikin kuuluu instituution perinteeseen. Toisaalta nämä teokset tuovat mieleen vanhojen perhekuvien pyhäisen ja hartaan sävyn. Erica Nyholmin valokuvissa on näyttelemisen ja asetelmallisuuden tuntua. Nuoren taiteemme kansainvälisyyttä kuvaa hyvin se, että mukana on useampikin tekijä, joka on syntynyt Suomen ulkopuolella. Hän on maalari, joka tekee työtään realismin pohjalta. Ne ovat pinnalta katsoen abstrakteja, niissä yhdistyy vapaamuotoinen ja rakenteellinen ilmaisu. Minun ikäpolveni katsojaa tuo ei yllätä tuoreudellaan, mutta jokaisella sukupolvella lienee oikeus löytää oma Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonensa. Jaakko Leeven keltainen kyltti on tuttu monestakin yhteydestä. Valokuvan taide Valokuvasta on tullut luonteva osa nuorten näyttelyitten antia. Näkyvimmässä asemassa katselmuksessa ovat maalaukset ja valokuvat. Hemuloordin Finlandia-teos tarjoaa hauskan ja sujuvasti etenevän sarjan kuvia Suomesta. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten keskusteltiin kiihkeästi siitä voiko valokuvaa ylipäätän hyväksyä tällaisiin kuvataiteen katselmuksiin
Erica Nyholm Menetys, 2014. Kaarlo Stauffer: Hermanni ja Sunny paperisen kukka-asetelman alla, 2015.. 9 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Viljami Heinonen: Failure of Structures, 2014
Sipolan mukaan uusliberalismi on edennyt globalisaation myötä, tämä taas toteutunut uusliberalistisessa muodossa. Holkerin aikaan ne olivat tasolla, jolle laman jälkeen ei ole palattu. Valtavan laajasta aiheesta paljon jää väistämättä pintaraapaisuiksi. Markkinalähtöiseen puhetapaan Kansainvälistyvä Suomi alkoi 1980-luvulla purkaa korkojen, rahoituksen ja ulkomaisten rahansiirtojen säännöstelyä. Sen merkitys ei ole kiinteä eikä se viittaa yhtenäiseen koulukuntaan. Sipola analysoi laajasti näitä kaksimielisyyksiä nykyisestä ja varhemmasta julkisuudesta. Käänne uusliberalismiin Yhdysvalloissa käynnistyi 1970-luvulla voimakas uusliberalistinen lobbaus. Tämän tietää jokainen tutkija, mutta poliitikot ja media harvemmin. Tässä muodostui uusliberalistien ja jyrkän oikeistokonservatismin liitto, joka ei sinänsä ole sisäänrakennettu kumpaankaan. EU:n komissio on tosin seuraillut uusliberalismia. Ikävä kyllä talouspuheissa voi aina piillä myös tarkoitushakuista harhaanjohtamista. Puheet olivat oireita sääntelyn vapauttamisen kääntöpuolesta. Markkinalähtöiset perustelut ja kielikuvat ovat syrjäyttäneet muita kriteerejä yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Tämäkäytti iskusanaa ”hallittu rakennemuutos”, josta tulikin hallitsematon. Poliittiset valinnat ovat sekä mahdollisia että tarpeen. Kärkitason asiantuntijat ovatkin useammin kiistakannalla kuin samaa mieltä. (USA:n poliittista muutosta valaistaan myös Tommi Uschanovin uutuudessa ”Hätä on tarpeen”.) Tilanne sopi uusliberalismin ohjelmaan muutoksesta kriisien kautta. Globalisaatiota säikkymättä tulisi keskittyä sen kansainväliseen muovaamiseen, mihin EU on riittävän suuri toimija. Hänen aineistonsa on omiaan kehottamaan huolellisuuteen, jotta ohipuhumisilta voitaisiin välttyä. Pankkien ja rahoitusjärjestelmän sääntelyn purkaminen on avannut tilaa jättikupruille, jotka ovat pääsyy myös useimpiin eurooppalaisten valtioiden velkoihin. Sama näkyy myös muualla, mm. Suomessa. Kansainvälisen kilpailun voimistuminen ei silti suoraan pakota uusliberalistisiin kansallisiin päätöksiin. Lukujen loppuihin hajautettu kirjallisuusluettelo on lisätietojen kannalta hyödyllinen. Lukuisten tutkimusten mukaan myös joukkoviestimissä, ehkä yleisessä mielipiteessäkin levisi kansanomainen versio ekonomistien puhetavasta. Julkisuudessa on erityisen hankalaa, kun taloustieteen tunnuslukuja tai päätelmiä käytetään eri merkityksessä kuin ne on laadittu. Länsimaiden pitkä kasvu oli katkeamassa, osasyinä inflaatio, öljykriisi 1973 ja USA:n dollarin irrottaminen kultakannasta 1971. Reijo Forsberg. 1973 jälkeen Friedmanin reseptejä testattiin Chilen sotilasdiktatuurissa. Kirjat Talouden lähtökohta alkoi hallita poliitikkojen, virkamiesten ja asiantuntijoiden esiintymisiä Harri Holkerin sinipunahallituksen aikakaudella 1980-luvun lopussa. Teemoina ovat uusliberalistinen taloussuuntaus, hyvinvointivaltio ja talouslähtöinen puhetapa. Siitä tekivät valtavirtaa USA:n presidentti Ronald Reagan (virassa 1981– 89) ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher (1979-90). Taloustieteet eivät toiveistaan huolimatta ole eksakteja analyyseissaan saati ennusteissaan. Koska niissä puhdistetaan taloudellinen toiminta edellytyksistään, ne eivät voi esitellä yhteiskunnallisia välttämättömyyksiä. Yhtä kaikki uusliberalismi vaatii aina julkisen sääntelyn purkamista, verotuksen alentamista ja valtion toimialan supistamista. Kriisioloissa tuloerot ovat kasvaneet, eniten rikkaimman prosentin hyväksi. Talouspuheen ansat Taloustieteelliset vaikutteet tuppaavat arkipuheessa johtamaan yksinkertaistuksiin, etenkin jos ekonomisteilla itsellään on liikoja luuloja teorioidensa pätevyysalueesta. Oppisuunnan perustajina mainitaan 1930-luvulta itävaltalainen Friedrich von Hayek ja amerikkalainen Milton Friedman. Esimerkiksi ajankohtaiset termit ”kustannuskilpailukyky” tai ”kestävyysvaje” tai vaikka ”tuottavuus” ovat täysin mielivaltaisia, ellei selvitetä, mistä aineistosta ja miten ne on laskettu. Uusliberalismi on vastoin lupauksiaan johtanut toistuviin kriiseihin. Avainsanalla ”uusliberalismi” tarkoitetaan kapitalismia nykyään hallitsevaa talousajattelua. Uusliberalismi edistää globalisaatiota purkamalla protektionismia, mutta kehitys on ristiriitaista. Sipola siteeraa taajaan vuosien 1987–91 pääministeriä, kokoomuksen Harri Holkeria. Pankkikriisin ja laman kokemusten sekä parin nousukauden jälkeen trendi näyttää jatkuvan, ilman että sitä useinkaan tiedostetaan. USA:ssa valtio joutui ironisesti pelastamaan talouden valtaisin panoksin. Talouden lähtökohta alkoi hallita poliitikkojen, virkamiesten ja asiantuntijoiden esiintymisiä. Muutos karkasi käsistä, mikä oli tärkeimpiä syitä 90-luvun lamaan. USA:ssa keskiluokkien reaalitulot ovat laskeneet pitkään. Ajatustapaa pidettiin ”luonnollisena” 1800-luvulta vuoden 1929 romahdukseen asti, poikkeuksina sodat. Nykyisen kriisin vakavuutta vähättelemättä joutuu epäilemään, että uusliberaalia ohjelmaa pyritään ajamaan lävitse myös asiatonta kriisipaniikkia lietsomalla. Sipola on kerännyt runsaasti esimerkkejä sen yleistymisestä neljällä kymmenluvulla. 1966) yhdistää ajankohtaisuutta historialliseen ja globaaliin taustaan. 10 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Matkaopas kriisipuheeseen Monialainen asiajournalisti Simo Sipola (s. Uutuuskirja on talouspoliittinen pamfletti, josta lienee iloa muun muassa nykyisen oikeistohallituksen arvioinnissa. Holkerin lausunnoissa näkyivät yhteiskunnallisten palvelujen rajoittamisen, yritysten suosimisen ja ”normitalkoiden” teemat, joita nykyään tarjotaan lääkkeeksi kaikkeen. Käsitteet eivät silti ole symmetrisiä. Poliittisena valintana on ”sosiaalisen Euroopan” laiminlyönti, joskin EU:n parlamentissa on muitakin painotuksia. Oppia saatettiinkin kutsua” uusklassiseksi”. Juhani Ruotsalo Simo Sipola: Rahavallan jäljet Teos 2015, 269 s. Suomessa hyvinvointivaltion rakenteet olivat syntyneet kansainvälisesti verraten melko myöhään. Uusliberalismin kannattajat eivät sanaa yleensä käytä
Onneksi. Suomalaisen metsäkansan – sitähän me pohjimmiltaan olemme – yksinäisyyden määrää ei ole tilastoitu. Unohdettu ihminen tuntee itsensä hylkiöksi. Jokainen saa olla omissa oloissaan lukien, leväten, mietiskellen tai vaeltaen luonnossa. Eläimetkin osaavat äännellä. Moni vanhempi ihminen muistaa, kuinka muutamien kilometrien talsimisesta sai palkinnoksi ruskean mitalin, samoin rivakoille naisille mottitalkoissa annettiin pieni kirves rintapieleen. Hiljaisuuden avaruutta ei voi mitata. Silloin ei ole häiriöksi heille, joilla menee lujaa Hiljaisuutta suomalainen mies harjoittaa työkseen. Etsi sisimmästäsi hiljaisuutta, niin saat vastauksen. Ei he vastausta etsi, ei he löydä; hiljaisuus on kaikkialla, äänetönnä. Useimmat nääntyivät matkalle ja nämä kärsimysten tiet on viitoitettu vaeltajan risteillä. Suomeen retriitit tulivat etupäässä Ruotsista ja Englannista 1960-luvulla. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, sanotaan. Kysymyksessä on paitsi itsestä myös lähimmäisestä välittäminen. Pahinta on se, kun ihminen jätetään yksin. On selvää, että retriitin myönteiset vaikutukset riippuvat jokaisesta itsestään. Jos työhaluja löytyy, niin aina pääsee talkoolaiseksi ruokapalkalla. Kun ihmiseltä viedään ihmisarvo, kun hänestä tehdään tahtomattaan tarpeeton ihminen, kysyy lujaa luontoa ja ystävien tukiverkkoa, jotta pärjäisi seuraavaan aamuun saakka. Yhteiskunnan moraalissa on harmaita alueita, joissa oikea ja väärä sumentuvat. Hiljainenkin vaeltaja hyväksytään solidaariseen talkoolaisporukkaan. Samoin Hiljaisuuden Ystävät järjestävät retriittejä kuten eri seurakunnatkin. Maahan on juuri satanut ensilumen ja hohtavaa valkoisuutta vastaan erottuu musta, pieni lintu. Kaikki eivät jaksa. Tunnen, että lintu johdattaa vaeltajaa jonnekin. Retriittien juuret ovat jesuiittapappi Ignatius Loyolan 1500-luvulla jesuiittaveljille kehittämässä rukous-, hiljentymisja ohjausjaksoissa. Erityisen mainittava on runoilija Anna-Maija Raittilan johdolla kehittämät retriitit Morbackan Sinapinsiemenessä. Kaiken kaikkiaan sekä ohjauskeskustelut että rippi antavat osallistujille eväitä pärjätä retriitin jälkeisessä elämässä, ”maailmassa”. Rippi-isän viisaus ”Älä katso eiliseen, katso huomiseen”, sisältää suuren oivalluksen hetken merkityksestä. Seppo Järvinen Arja Jokiaho. Sana retriitti merkitsee ’vetäytymistä erilleen tai takaisin’. Luonto on ystävämme, joka ei petä milloinkaan. Kuuset tietävät, mitä on jatkuva rukous maailman rauhan puolesta. Tätä tautia ei löydy tautiluokituksesta. Yksinäisyys ei aina ole tietoinen valinta vaan monen tekijän summa. S ana luostari johtuu latinan sanasta ’closter’ ja merkitsee suljettua paikkaa. Yksinäisyydessä koettu hiljaisuus ei ole kielteinen kokemus, päinvastoin. Suojaavat aistimme, kuten kauneuden kokemus talvisessa metsässä, oman vajavaisuuden hyväksyminen, auttavat ymmärtämään sitä sanatonta kaipausta, jota kohti kuljemme. Elämä ei ole suurta riemujuhlaa, vaan selviytymistaistelua tai – luopumista. Aleksis Kivi kirjoitti ”Lintukoto”-runossaan iki-ihanan kuvauksen kerikansasta: ’”Kansa kuolematon asuu tällä saarel, ijäisessä nuoruudessa onnen maassa, kerikansa pieni, viaton ja kaunis. Katse erottaa liikettä tien syrjässä. Puhuminen, viestittäminen, tekee meistä merkinantolaitteita. V aimoni kuoleman jälkeen minulle koitti uusi ura pankin juoksupoikana. Yksinäisyys, hiljentyminen, on peilin toinen puoli. Yksinäisyys on geeneissämme, esivanhempiemme perua. Oppiarvoja tai jumalisuutta ei kysellä, riittää kun on tekevät kädet. Retriitit eivät ole uskontoon sidottuja, retriittien juuret löytyvät myös buddhalaisuudesta. Sinertävä taivas heidän päälläns lepää, hieno tuuli lepää, liikahda ei lehti, makeasti rannan kirkas aalto lepää kallihilla helmivuoteellansa, vaijennut on pienen lintusenkin ääni.” Hiljaisuus vie meidät pitkälle matkalle. Miten rakastankaan noita mietteliäitä vanhuksia. Luonto on parantajista parhain. Moni vetäytyy vapaaehtoiseen hiljaisuuteen. Hölisevää miestä pidetään akkamaisena. Rationaalinen ihminen ei usko hengen vaikutukseen. Hiljaisuudessa kasvavat toivon versot. Viime aikoina retriittejä on käytetty tyky-päivillä yhteisöllisyyden tiivistämiseksi. Ennen muinoin hiljaisuuden kutsun saaneet Venäjällä lähtivät sankoin joukoin vaeltamaan kohti pyhyyttä. Retriitti voi johtaa ojasta allikkoon ja seurauksena on entistä suurempi elämänpettymys. Menkööt vaikka viimeiset siemenperunat. Hiljaisuudessa ihminen antaa tilaa itselle. K uljen iltahämärässä luostarin satavuotiasta jylhää kuusikujaa. Vieras otetaan avosylin vastaan. Yksinkertainen, säännöllinen työ luostarin aikataulussa on ruumiin ja mielen terapiaa. Ohjaajan kanssa on lupa keskustella mieltä painavista asiois ta, kirkkoon kuuluvilla on mahdollisuus ripittäytyä. Ehkä se on sielulintu, poisnukkuneen lähimmäisen maanpäällinen viestintuoja. Keinottelijoilla menee lujaa taloustaantumasta huolimatta. Ihminen ei pääse edes hautaan ilman katkeamatonta sukuselvitystä. Hallitus voisi ideoida uudelleen sodanaikaisen hengennostatusprojektin ”Suomi marssii”. 11 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Matka hiljaisuuteen N ykyajan hektinen rytmi on kuin noidankehä: mitä enemmän ihmisestä puristetaan ”tulosta” tuottavuuden pyhän lehmän hyvinvoinnille, sen sairaammaksi yhteiskunta käy. Suomea autioitetaan, ränsistyvät asemat kertovat surullista kieltään. Tämä muuri murtuu retriitissä avoimelle vastaanottajalle ja ihminen löytää todellisen minuuden voimavaroineen. Älä pelkää hiljaisuutta, kuuntele kuinka se soi. On mahdollista myös osallistua kurssille eri keskuksissa ja luostarissa, joita sanotaan Hiljaisuuden retriiteiksi. Rippi on sakramentti, ”synninpäästö”, joka vapauttaa ihmisen elämän kuonasta. Autoton mies ei noin vain matkusta Suomen poikki lännestä itään. Johdantopäivän jälkeen retriitissä laskeudutaan hiljaisuuteen. P arasta, ja ehkä vaikeinta, nykyihmiselle on vaikeneminen. Kylmyys ei ole pelkästään vuodenajasta kiinni; kylmyys on yhteiskunnan sisään rakennettu välinpitämättömyyden tauti. Numeroita, papereita, leimoja loputtomiin, kunnes ei surun keskellä enää jaksa. Nykyihminen rakentaa ympärilleen toisen minuuden, suojaavan ja torjuvan ”narsistin” muurin, joka seuraa kaikkialle kuin varjo. Halusin Valamon luostariin. Retriittijakson onnistumiselle tärkeää on oma asennoituminen: rehellisyys omaa minuutta kohtaan, arvojen etsiminen ja rauhan löytäminen. Viisaat kirkkoisät ovat parituhatta vuotta sitten erikseen varoittaneet tyhjänpuhumisen vaaroista. Elämän ja kuoleman rajapinnat kohtaavat. Samoin kuin akupunktion, retriitinkin vaikutuksen voi torjua. Päätin valita hiljaisuuden. Näillä päivillä myös keskustellaan. Jokainen meistä voi harjoittaa itse retriittiä. Satojen kilometrien apostolinkyyti ei onnistu ainakaan ikäihmiseltä. Pelkäämättä se kipittää edelläni, nuori mustarastas. Hiljaiset vaellukset metsässä auttavat ymmärtämään, että me kaikki olemme vain pienen pieniä luonnon osasia. Nykyaikainen luostari, kuten Savossa Heinävedellä sijaitseva munkkiluostari Valamo ja nunnaluostari Lintula, eivät ole muurien ja piikkilankojen ympäröimiä vankiloita, vaan avoimia paikkoja vaeltajan mennä ja tulla. Moni kävelee kilometritehtaalla ytpotkut saaneena ja toivottomana. Tammikuussa lopetetaan kaksi köyhän kansan junareittiä, kiitos vapaata markkinataloutta pelaavan ministerin. Hoitava hiljaisuus asuu meissä jokaisessa
Kepeää joululukemista täytyy etsiä muista kirjoista, mutta tämä on vuoden vaikuttavampia lukukokemuksia. Teksti on hetkittäin kuin kaunis runo, niin terävin ja vakain vedoin Hirvonen kirjoittaa. Minna Jaakkola Rankkojen tarinoiden ystävälle Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (WSOY) Ravisuttava kirja kulkee vääjäämättä kohti erään perheen katastrofia. Elina Hirvonen suosittelee: Minna Supinen: Mantelimaa (WSOY) ”Suositukseni on Mantelimaa, sillä siinä vakavat teemat yhdistyvät nautinnollisella tavalla tummaan ja vinoon huumoriin, loistavaan dialogiin ja kaiken takaa kajastavaan lämpöön. Antaisin sen kenelle tahansa hyvistä romaaneista nauttivalle ihmiselle ja jokaiselle, jota joulu tai kulutuskulttuuri ahdistavat.” Osuvaa henkilökuvausta Karo Hämäläinen: Yksin (WSOY) Yksin on fiktiivinen elämänkerta Paavo Nurmesta. Ensimmäiset sivut luettuaan kirjaa ei voi päästää käsistään. Tämän lukeakseen ei tarvitse olla lainkaan kiinnostunut historiasta, juoksemisesta tai Nurmesta, vaikka niistäkin innostuneelle suosittelisin romaania. Faktat juoksijalegendan elämästä ovat oikealla paikallaan, mutta kirjailijan luoma ääni Nurmelle vaikuttaa lopulta kaikkein aidoimmalta. Lukija samaistuu,eikä pääse helpolla joutuessaan vastakkain olemassaolon vaikeiden kysymysten kanssa. Näistä poiminnoista löydät sopivan kotimaisen kaunokirjallisuuden uutuuden lahjaksi niin äidille, pojalle kuin anopillekin. Historia tarjoaa kiehtovan tarinan, jonka ranskalaiskirjailija on valjastanut omaan käyttöönsä. Omia valintojaan suosittelemassa ovat erinomaiset romaanit tänä vuonna kirjoittaneet kirjailijat. Karo Hämäläinen suosittelee: Laurent Binet: HHhH (Gummerus) ”Historiateoksen ja kaunokirjallisuuden kaksoiskirjastoluokituksen saanut HHhH kertoo Prahan teurastajana tunnetun ReinhardHeydrichin salamurhayrityksestä vuonna 1942. HHhH on sopiva yhdistelmä koetellusti toimivaa draamaa, tosipohjaisuuden viehätystä ja taiteellisesti oivaltavaa käsittelytapaa ja sopii siksi kaikille, ei vain (sota)historian harrastajille.”. Kyseessä on ajaton kertomus rakkaudesta ja itsensä kieltämisestä, siitä miten paljon ihminen voi saada ja silti jäädä niin paljosta vaille. Erinomainen romaani pohtii yksinäisyyden seurauksia sekä maailman tilaa ja liikuttaa syvältä. 12 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Kovien pakettien parhaimmistoa Syksyn kirjojen suuresta valikoimasta voi olla työlästä löytää varma ostos joulupakettiin. Se ei kuulosta kirjalta, joka saisi hurmokseen, mutta olennaista ei ole se, mitä kerrotaan, vaan se, miten kerrotaan
Kyyhkysinetti jatkaa ”Neuromaanin” ja ”Vanhan merimiehen” viitoittamalla tiellä. Kirja on samaan aikaan pieni ja suuri, se on niellyt sisäänsä jotain paljon painavampaa kuin sivumääränsä. Sisällissota ei kuitenkaan ole kirjan keskiössä, vaan pikemminkin yksi vaihe muiden joukossa. Tarina etenee rauhallisesti ja johdonmukaisesti, eikä sisällä mitään ylimääräistä. Lyhyen kirjan keskivaiheilla eletään sisällissodan vuosia: ”On määrä pappilaan kysymään elintarpeita ja tunnustelemaan mimmoinen on tilanne ja mistä voisi ostaa ruokaa sen tilalle minkä ryöväsi kaarti, tulisi puutteenalainen talvi ellei mistään löydy.” Rauha ja hänen tuttavansa ovat punakaartia vastaan ja suojeluskuntien puolella. Rauha päätyy ajattelemaan johdonmukaisesti ja synkästi: ”Vaikkei hajoamista pysty lopulta kukaan välttämään ja tuholaiset vievät voiton, voi kumminkin pieneksi elämän hetkeksi hankkia itselleen tilaa ja turvapaikan kunhan ymmärtää noudattaa järjestyksen ja siisteyden vaatimuksia.” Mitä pidemmälle Kyyhkysinetti etenee, sitä synkemmäksi se muuttuu. Se saa ymmärtämään ja inhoamaan Vilhon ja hänen ympärillään pyörivien ihmisten harrastamaa taikuutta. Oranssi maa vie lukijan kauas maailman toiselle laidalle, kuumaan Australiaan. Niiden käänteet ja rakenne ovat yllättäneet jopa tottuneet lukijat. Häntä kiusataan ja orjuutetaan koko hänen varhaisen elämänsä ajan. 1976) yllättää taas. Kyyhkysinetti kertoo Rauha Rautiosta. Rauhaa käytetään hänen luonteensa takia helposti hyväksi. Hänen seuraava kirjansa on sekin todennäköisesti miellyttävä yllätys. Maaseudulla hänestä puhutaan pahaa hänen selkänsä takana ja kaupungissa häneen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Oneiron on hieno ja raikas teos, jota lukiessa tuntee hykerryttävää iloa siitä, että saa lukea niin älykästä kerrontaa. Kauniisti ja taitavasti kirjoitettu romaani lämmittää jopa Suomen joulusäässä. Siinä penkillä palju ja perunat vedessä. Maaseudulta kaupunkiin päätyvä Rauha päättää etsiä Vilhon Helsingistä käsiinsä. Jää kuitenkin epäselväksi, onko Vilholla ja hänen kaltaisillaan todellisia kykyjä, vai ovatko he seonneet lukemistaan kirjoista: ”Järjen isää ja luontoäitiä noitapiiriläisten vilpittömyys liikuttaa sydänjuuria myöten.” Jos useimmat nykyromaanit tuntuvat tylsiltä, kannattaa tarttua Jaakko Yli-Juonikkaan kirjoihin. Hänellä on vaikeuksia löytää paikkaansa. Kyyhkysinetti on tekijälleen tyypillisesti tulkinnanvarainen ja avoin. Hän suhtautuu kokemistaan asioista huolimatta elämäänsä rauhallisesti, jatkaen eteenpäin. Lopussa sen rakenne sirpaloituu ja jättää lukijan arvuuttelemaan jatkoa. Kaikille, ja varsinkin kärsimättömille ja stressaantuneille, suosittelen Laura Lehtolan Pelkääjän paikalla -teosta. Kun ihminen menee riittävästi rikki, voiko mikään enää korjata häntä. Aivan mukavaa työtä Rauhan mielestä, vaikka joskus jos paljon on kuorinut voi mennä rikki kämmenten nahka ja ruveta karvastelemaan ja kestää kauan parantua.” Kuten tekijän edellisissä kirjoissa, Kyyhkysinetin kieli on kaunista ja täsmällistä. Hän tapaa ihmeparantaja Vilho Kallion, yhden tärkeistä sivuhahmoista. Suosittelen sitä paljon lukeville. YliJuonikkaasta ei koskaan osaa sanoa, mitä hän tekee seuraavaksi. Se tavoittaa hyvin kertojan persoonallisuuden ja hänen erikoisen järjenjuoksunsa: ”Männyn oksien ja kaarnan väriin on mielistynyt eniten, muutenkin hienompi kaikkia puita hänen mielestään, paksut kiemurtavat oksat.” Romaanin alussa Rauha on vasta lapsi, lopussa jo ikäneito. Se sijoittuu 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun. Rauha kärsii ruumiinsa heikkouden takia kivuista. 246 Kirjat. Piikana aloittava Rauha toimii romaanin kertojana ja puhuu itsestään erikoisesti kolmannessa persoonassa: ”Kyökissä emäntä kärsivän näköisenä penkillä. Esa Mäkijärvi Jaakko Yli-Juonikas: Kyyhkysinetti Otava 2015, s. Sahlbergin kuulaiden lauseiden äärelle on lohdullista pysähtyä hetkeksi värjöttelemään, mutta kylmyyttä niihin ei pakoon pääse. Rauha ei kuitenkaan synkisty, kuten olisi voinut helposti käydä, vaan säilyttää synnynnäisen rauhallisuutensa ja osan viattomuudestaan. Kiinan käsittämätön historia ja nykyisyys heittelevät ihmisiä vailla armoa, vaikka he haluaisivat vain selviytyä. Hän ei sopeudu kunnolla mihinkään. Vaikea elämä Rauhan elämä on vaikeaa. Se ei päästä lukijaansa helpolla, mutta palkitsee vaivannäön moninkertaisesti. Päähenkilöä seurataan romaanissa lapsuudesta aina keski-ikään saakka. Monenlaista teemme selviytyäksemme ja vasta jälkeenpäin voimme arvioida lopputulosta. Tarjolla on historiaa, jännitystä ja monenlaisia ihmiskohtaloita kirjassa, jota suosittelisin laajalle lukijakunnalle. Lääketieteen sijaan henkitieteeseen luottava Vilho jää mysteeriksi, vaikka kirjan lopussa hänestä päästäänkin hieman selville. Maailma on näennäisestä järkevyydestään ja kauneudestaan huolimatta uhkaava. Ja aivan kuten ennenkin, kerronnan rytmiin ja sävyyn joutuu totuttelemaan. Luin kirjan yhdeltä istumalta ja itkin ja nauroin vuolaasti sen ääressä. Tämä yksi tärkeimmistä nykykirjailijoistamme on julkaissut useita odottamattomia romaaneja. Se sopii hyvin nautittavaksi joulun perinteisten tiiliskivikirjojen välissä.” Mustaa magiaa Jaakko Yli-Juonikas (s. Jokainen kaipaa johonkin, mutta mikä lopulta auttaa – etäisyys, rakkaus vai itsensävoittaminen. Kieli on viehättävällä tavalla vanhanaikaista. 13 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Kaukomaille kaipaaville Tua Harno: Oranssi maa (Otava) Elämänsä käännekohdassa kolmekymppinen nainen lähtee kauas nähdäkseen lähelle. Odottamattomia käänteitä Kyyhkysinetissä on Neuromaanista ja Vanhan merimiehen tarinasta tuttu tunne siitä, ettei kaikki ole hyvin. Hän on pienikokoinen, eivätkä hänen jalkansa ole normaalit. Pasi Pekkola suosittelee: Asko Sahlberg: Irinan kuolemat (Like) ”Asko Sahlbergin hieno pienoisromaani Irinan kuolemat on synkkä ja ahdistava, mutta samalla koruttoman kaunis. Hän ottaa useimmat asiat vastaan tyynesti, mutta hämmentyy aina kohdatessaan hyvyyttä. Tua Harno suosittelee: Laura Lindstedt: Oneiron (Teos) ja Laura Lehtola: Pelkääjän paikalla (Otava) ”Olisin antanut Laura Lindstedtin Oneiron-kirjaa lahjaksi ystävilleni ilman teoksen saamaa Finlandia-voittoakin. Taidokkaasti rakennetussa ja uskottavassa tarinassa kuljetaan pienestä kiinalaiskylästä hiljaiseen Suomeen ja takaisin. Sen kauheudet eivät nouse esiin, vaan ovat vain pieni osa Rauhan elämässään kokemia murheita. Teos on lämmin ja ihmisläheinen, ja saa arvostamaan sitä, jos on löytänyt ympärilleen perheen.” Tarua ihmeellisempi seikkailu Pasi Pekkola: Lohikäärmeen värit (Otava) Romaanissa kolmekymppinen poika etsii kadonnutta äitiään. Siinä on pimeän jouluyön tunnelmaa. Niistä viimeisimmät, Neuromaani (2012) ja Vanhan merimiehen tarina (2014), ovat kokeilleet kaunokirjallisuuden rajoja. Kyyhkysinetin alku sijoittuu aikaan, jolloin Rauhan kaltaisia ihmisiä kohdeltiin huonosti ja heitä myytiin talosta toiseen pikkurahasta. Tarina on liiasta avoimuudesta huolimatta kiehtova. Kirja ei avaudu helposti. Nousee heti siitä ja määrää että perunoita kuoria. Tämä johtuu taikuudesta, jota itseoppinut ja älykäs Vilho markkinoi tieteen veroisena voimana. Rauha suhtautuu avoimesti kaikkeen, alkaen luonnonilmiöistä ja päättyen romaanin keskiössä olevaan mustaan magiaan
Nyttemmin olen kuullut sen sisareni lausumana. En toki muista tuosta joulusta mitään, mutta varmasti nuorten vanhempien ensimmäisenä lapsen, olin onnistunut tuomaan muutosta heidän elämäänsä ja varmaan siis jouluunkin. Jälleen mitä miellyttävimpiä hetkiä hyvän ja rikkaan kirjallisuuden parissa Kirjavisan ansiosta! Se Kun nyt vain tuppaa olemaan niin, että ilman sopivaa sytykettä tahtoo kaunokirjallisuus jäädä tarpeettoman vähäiselle huomiolle ja ajankäytölle – ja aikaahan hyvän kirjallisuuden lukeminen välttämättä vaatii – ja niinpä Kirjavisa on mitä parhain sypäke tässäkin mielessä! Kiitos! Aika mukavaa oli kun (vähä)lumisesta metsästä ja sen rauhasta palattuani koirani Riemun kanssa sunnuntai-aamusella 13.12. ”Kun on jo päässyt eläkeikään, niin on oikeus ja kohtuus taantua lapsuuteen. Hmmmm... Runo on julkaistu 1948 teoksessa Sydänjuuret. Äitini lausui aikanaan tätä runoa. Runoilijan oikea nimi on Anja Inkeri Gersov. Ei niinkään joulunodotuksesta, vaan siitä, että taas vuoden viimeisessä visassa tuli sitä mitä tilasi. no sopiihan tuo sinne -ukkojen, -äijien ja -gubbejen jatkoksi. Piti googlata. ”Aivan aluksi haluaisin kiittää sinua ja kaikkia Visajäseniä mielenkiintoisesta ja antoisasta syyskaudesta 2015. ”Olen seurannut kirjavisaa siitä asti, kun olen ollut Demarin tilaaja. En kyllä runoilijaa muistanut. Näin käy tämänkin kirjavisan tehtävän kohdalla. Vuoden 1948 jouluaattona oli täsmälleen kuukauden ikäinen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tunnistan tekstin. Joulurunot ovat tavanneet poikia aina sesongin parhaan sadon. Voisin olettaa, että herkän joulurunon lisäksi juuri tämä seikka on saattanut vaikuttaa Visaisännän aatoksiin hänen valitessaan vuoden viimeistä kohdetta.” Visaäijän on tunnustettava, ettei vilkaissutkaan kirjailijan syntymäpäivää tehtävää pohtiessaan. Mutta ei, tyylillisesti Harmajan loppusoinnut ovat täydellisiä, ei tällaisia puolisointuja. 14 17.12.2015 ELÄMÄNMENO ”Hän kerkeä, kukkiva, joulun tuo” Nyt on visagubbella mieli lämmin hellä. Runo löytyi Tammen julkaisemasta Lapsuuden joulu -koosteesta ja paljastui tekijäkin: Anja. Anja Samooja löytyi helposti. joulukuuta 96 vuotta sitten. Niin tälläkin kertaa. Kuten Lappilan kirjapiiri sanansaattajanaan Kirsti Luova, joka lähetti niitä ”visapapalle”. ja ryhdyttyäni ratkomaan tämän kertaista runopähkinää, ja eipä aikaakaan kun tein ”Tämän runon haluaisin kuulla (osa 3)” -kokoelman avulla havainnon: kaivattu runoilija on Anja Samooja (Gersov), joka syntyi Turussa juuri 13. Tervetuloa joukkoon. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Visaväelle ja koko Demarin toimitukselle!” Kiitokset toivotuksista kaikille muillekin, jotka niitä avokätisesti ja monin mukavin sanamuodoin syytivät. Veikko Huuska Ikaalisista nykäisee reen liikkeelle kohottavalla prologilla. Saattaa olla, että meitä tunnistajia on useampiakin. Siis uusia hakuja, ja nyt piti turvautua googleen, liekö se synti. Tekijänä oli turkulainen runoilija, kääntäjä ja sanakirjan tekijä Anja Samooja, oikealta Anja Inkeri Gersov.” n n n Lopelta päin vastaava Kaisa Kaasalainen on kuten näkyy, ensikertalaisia. Tuona vuonna ilmestyi Otavan kustantamana Sydänjuuret-niminen runoteos. ”Lappilan kirjapiirissä huudahdettiin heti esiin Saima Harmajaa, kun vihje viittasi nuorena kuolleeseen 1940-luvun runoilijaan. Runon hellä lapsiaihekin olisi ehkä sopinut, ainakin se viittasi naisrunoilijaan. Ja miten nyt harmaja olisi viitannut retkeilyyn, majakastakaan ei mainittu mitään. Hän syntyi 1919 Suomen Turussa ja kuoli samassa kaupungissa 1966. Onnellinen sattuma! Ja mahtava nimi koiralla, terveisiä! Ossi Lehtiö Tervakoskelta palaa lapsuutensa jouluun
’Hän on tonttu ja poro Lapinmaan, / hän juoksee lahjoja pulkassaan. Luimme mieleisiämme joulurunoja. Runon vauva Martista tuli isona ammatinvalinnan ohjaaja ja mm. Kokoelma Sydänjuuret ilmestyi 1948.” Sastamalalainen Sirkka-Liisa Piirainenkin törmäsi visarunoon kirjapiirissä ”Kirjastomme lukuja runopiiri kokoontui 24.11. 1940-luvun herkkävireinen loppusointilyriikka on viimeisessä teoksessa korvautunut suorasanaisella poroosarunoudella, joka kertoo eurooppalaisessa kontekstissa runoilijan suvun tarinoita. Onko tuo sitaattiruno kirjan paras. Lieneekö sattumaa, että Aale Tynni ja Aila Meriluoto nousivat lyyrikoiden tähtiluokkaan ja että Anja Samooja jäi vaeltamaan himmeämmissä parrasvaloissa?” n n n Jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen kiinnostuksen herättää kirjailijan viimeinen kokoelma. Pukin pikku apulainen antoi visaajalle oikean vinkin. 15 17.12.2015 ELÄMÄNMENO ”Hän kerkeä, kukkiva, joulun tuo” Samooja. Yhtään joulurunoilijaa en heti onnistunut synnyttämään. ”Samoojan kolmesta runokokoelmasta vuonna 1964 ilmestynyt Uralin ja Atlantin väliltä on selvästi mielenkiintoisin. Runoilija kyselee ja vastaa: ’Mitä me olemme me suomalais-ugrilaiset, / merkillinen lisäke Euroopan kuvassa.’” Helsinkiläisellä Sirpa Taskisella on pitkän mutkan kautta kosketus kirjailijaan. Tässä instituutiossa kaikki jatkuu entisellään. Anja kuoli vaikean sairauden murtama alle viisikymmenvuotiaana v. No, sekin meni pieleen, mutta muutoin muisti vielä toimi. Näin joulun alla suosittelen tutustumaan ihaniin ja riemastuttaviin joulurunoihin Satu Koskimiehen ja Juha Virkkusen vuonna 2008 toimittamasta joulurunokokoelmasta ”Lapsuuden joulu”. Paitsi sähköpostiosoite, jota monet jo käyttävätkin, mutta osa pistää vastaukset vielä vanhalla demari.fi -osoitteella. Piti siis etsimällä etsiä.” Ja etsivähän löysi. Kuka tuntee joulun paremmin on suloinen ja käytetty jouluruno, mutta sen tekijää harva tietänee. / Hän kiitää kirmaten jokaisen luo. Kuten myös Eero Reijonen Espoosta, joka käy taas läpi pitkän tuitkintalinjan. Hän kuvaa olleensa ’lapsi outo ja kummajainen, en sopinut joukkoon ihmisten’. Joululaulu on tuttu: Anja Samooja-Gersovin kokealmasta Sydänjuuret vuodelta 1948.” Oikeaa tietoa löytyi myös seuraavilta: Pentti Niemelä, Kuopio, Pertti Vuorela, Espoo, Juhani Niemi, Hanko, Reijo Paukkunen, Kuusankoski sekä Tampereen tutkaparilta Pertti Timonen ja Unto Vesa, erikseen kummaltakin. Parillekin meistä oli auennut kirja Lapsuuden joulu: kauneimmat joulurunot (Tammi, 2005) ja sivulta 151 silmiin osunut runo Kuka tuntisi joulun paremmin. En ole saanut vielä koko kirjaa luettavakseni. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi Moodboard. Siis tatuoikaa mieleenne, että ensi vuonna yhteys on kirjavisa@demokraatti.fi. Tekijä on Anja Samooja, ja runo löytyy alunperin teoksesta Sydänjuuret (1948). Kirjaisaa joulua ja toimeliasta uutta vuotta (rb). Anja Samoojan ”Sydänjuuret” voi ostaa nettikaupasta, jos kirjan haluaa omakseen saada. Ajatuksella luettuna sen voi hyvinkin yhdistää laatuluokan tekijään. Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja.” Kuopiolainen Taavi Lehtolainen manaa vielä menneitä, mutta tietää nykyisen. Anja Samooja Gersov oli paitsi taitava oman proosan ja varsinkin lyriikan tekijä, myös erinomainen kääntäjä. Turussa asunut Samoojan perhe oli inkeriläistä sukujuurta. Sen kulttuurisivuilla on, tietysti, paikkansa myös Kirjavisalla. Hän kerkeä, kukkiva, joulun tuo.’” Ulla Vaara Lahdesta antaa vinkin, mistä kirjan löytää. Vielä se tuntuu sopivan ensi maanantain glögija tiernapoikajuhlaan kirjastossa.”Inkeriläisten viesti -lehden mukaan Sydänjuuret oli 1949-luvun parhaita runokokoelmia. Kansainväliset kiintopisteet ja oma tausta sulautuvat yhteen. Ei kai ole sattumaa, että kolme lahjakasta nuorta naista poseerasi taidelehti Kuvan kannessa 1940-luvun lopulla. Olen varma, että Suomen inkeriläiset tulevat juhlimaan hänen syntymänsä satavuotispäivää. Aikamatka esi-isien ja -äitien myötä kulkee Itä-Karjalasta Tanskaan ja Siperian UstKamenogorskista Suomen Turkuun. Vuoden viimeinen palkinto annetaan hyvän tavan mukaan debytantille, siis Kaisa Kaasalaiselle. Se viritti raivoisaan tuskanhuutoon nelivuotiaan pikkuveljen, joka ymmärsi menettäneensä kuopuksen aseman äidin lellikkinä. Nyt pikku tauko, ja sitten käännetäänkin katseet torstaihin 7. 1966, joten hänen kuolemastaankin tulee ensi vuoden maaliskuussa 50 vuotta. ”Tuttu runo, ei joululaulujen aktiivimuistiin tiiviisti tallentama, mutta kuitenkin. Tuleva runoilija tajusi tuolloin ensimmäistä kertaa mustasukkaisuuden hurjuuden ja yleensäkin tunteiden kaaoksen. Sellaisten klassikkokuunnelmien, kuin Vaeltajarouvamme tanskasta kääntämien ’Valtioviisas Kannunvalaja’ ja ’Lapsensaajaiset’ esittäminen nykysuomalaiselle viihteenkuluttajalle on yltiöpäinen ja melkein tuhoontuomittu yritys sivistää tätä samojedien sukuista ItäScandinavista kansaamme. Kotona nappasin oitis runon kansiooni ja olen esittänyt sitä jo kolme kertaa joulunalustilaisuuksissa. Se kuului kaupungin sivistyneistöön; isä oli kirjastoneuvos ja äiti kieltenopettaja. Vaikka kyllä Ludwig Holbergin eväät: konservatiivinen yhteiskuntanäkemys ja kansanomaisen kielen suvereeni hallitseminen antavat perussuomalaisellekin mahdollisuuden ymmärtää juuttien pilkkakirvestä. n n n Helsinkiläinen Raila Rinne avaa hauskasti: ”Hei, mistä ihmeen tiinusta visaukko kaivelee näitä unohtuneita runoilijoita niin kuin Ester Ahokaisen viime vuonna. ’Minä tahdon kertoa kaiken Uralista Atlanttiin / enkä salata mitään’, kokoelma alkaa. ”Harmitti, kun oma oppilaani Matti Rönkä jäi tunnistamatta. Vinkit olivat mainiot, visailuvastaaja tuli keksineeksi Suomelle monta uutta sukulaiskansaa. Tämä haettu vaeltaja, kauniin koirarodun kaima muistui mieleen kovin vähän joulua muistuttavista olosuhteista, nimittäin Valistusajan Tanskanmaasta; mädästä toki, mutta sellaisesta oikein hyvän homejuuston kaltaisesta. ”Anja Samoojan syntymästä tulee neljän vuoden kuluttua 100 vuotta. Näytelmäkäännösten lisäksi hän osallistui yhtenä pääkääntäjänä Hartvig Frischin Euroopan Kulttuurihistorian käännöstyöhön, jossa toisena merkittävänä kääntäjänä oli Otto Manninen. Se lakkaa olemasta kahden viikon päästä. päivään tammikuuta, jolloin aukeaa uusi uljas maailma Demokraatin viikkolehdessä. Ja Jeppe Niilonpojasta oluthuuruineen. Nyt syttyi visaajan visakalloon parikin kynttilää, sellaisia moderneja, aluksi vain pikku tuikkuina kimmeltäviä kajoja. Kokoelmasta löytyy myös nyt kyseessä oleva runo, jonka nimestä en ole varma, mutta arvailen sen olevan ”Kuka tuntisi joulun paremmin”. Kun kerran tilaisuus – se varkaantekijä – annetaan, niin täytyy antaa kiitos ainakin vielä ennen niin mainiolle Yleisradiollemme ja sen upealle teatteritoimitukselle. ”Olipa ällistyttävää törmätä runossa tuttavaansa, ja vielä vauvana! Anja Samooja kertoo visakirjassa Sydänjuuret (1948) lapsuusmuistonaan, kuinka hän sai kuusivuotiaana syliinsä vastasyntyneen veljen
3-deenä iholle tulevaa hävittäjäsurffailua ja totisempia lähikamppailuja sisältävät taistelujaksot meinaavat välillä Heräämisiä. The Force Awakens sijoittuu siis ajallisesti originaalin Star Warsin tapahtumien jälkeiseen aikaan, eli se jatkaa Jedin paluuseen (1983) päättynyttä tarinaa. Komaro on erityisesti perustamalleen Circo Aereolle viime vuosina tekemiensä esitysten myötä opittu tuntemaan omia polkuja kulkevana ja kaikenlaisia stereotypioita kyseenalaistavana ohjaajana, jolla on aivan omanlaisensa huumorintaju, terävä, mutta välillä hieman vino. Nuoruus on muisto vain, kun kuutta-, seitsemääja kahdeksaakymmentä käyvät tähdet astuvat rooleihinsa kukin omalla painoarvollaan. Tämä näkyy ”Talvisirkus Matkalla” -esityksessäkin. Myöhempien osien puiseva dialogi loistaa miltei kokonaan poissaolollaan. Sillä on ylisukupolvisia fanilaumoja, jotka jakavat elokuvasta ammentamansa kielen ja mielen omasta kansallisuudestaan riippumatta. Chewbacca (Peter Mayhew) ja Han Solo (Harrison Ford) seikkailevat taas. Nyt se on. Osien ehkä turhaakin vertailua vanhaan on vaikea välttää, kun seikkailufantasia juoksuttaa valkokankaalle vuosikymmenten tauon jälkeen Harrison Fordin Han Solon, Mark Hamillin Luke Skywalkerin ja Carrie Fisherin Prinsessa Leian kaltaisia populaariviihteen ikoneita. En kuitenkaan koskaan ennen ole ajatellut, että Talvisirkus olisi pikkutuhma tai jopa hivenen seksikäs. Abrams. Silti myös historian menestyneimpiin lukeutuva Star Wars (1977) on eräänlainen kulttifilmi. Eniten elokuvalle haluaa antaa tunnustusta teoksen ilmeen ja hengen palauttamisesta Lucasin alkuperäisiin aivoituksiin. 16 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Väellä ja voimalla Tiukasti määriteltynä kulttifilmi tarkoittaa pienen mutta intohimoisen kannattajajoukon vaalimaa elokuvaa. Työtä helpottaa vanhan ketun Lawrence Kasdanin paluu käsikirjoitusryhmään. Star Wars – The Force Awakens Ohjaus: J. Ja jopa usko joulupukkiin murretaan, kun esityksen alussa työhönsä lopen uupunut Heikki Leppävuoren pukki kotiin tullessaan riisuu jopa partansa ja pyrkii ruskeissa kotikalsareissaan vain löhöämään nojatuoliin kaljapullo seuranaan. Talvisirkus on aina ollut niin kutsuttu koko perheen esitys, joka yleensä tarkoittaa sitä, että esitys on suunnattu alle kouluikäisistä ylöspäin. Nyt ollaan otettu aimo harppaus aikuisempaan suuntaan, vaikka lapset eivät sitä välttämättä ainakaan tietoisesti huomaa. J. 2000-luvun taitteen molemmin puolin ilmestyneissä jatko(tai esi)osissa saagan luoja George Lucas palasi puikkoihin lumoutuneena kehittyneiden digitaalisten tehosteiden mahdollisuuksista eikä huomannut kiinnittää riittävästi huomiota käsikirjoituksiinsa. Oikein tiukkapipoisella voi olla hiukan nikottelemista rabbin ja imaamin välisessä sinänsä hauskassa parran kasvatuskilvassa, jota paavi ja hindu seuraavat ja jota yleisökin pääsee avustamaan. Vanhat tähdet lauteilla Nyt mestarihahmo on viimein vetäytynyt pelkäksi taustapiruksi, ja ohjauksesta vastaa nuorempaa Lucasia ja Steven Spielbergiä muistuttava tekniikasta innostunut nörttiälykkö J. Hänellä itselläänkin on jonglöörinä kokemusta aikaisemmissa Talvisirkuksissa esiintymisestä. Värien maailma Abrams ja kuvaajansa Dan Mindel visualisoivat kertomusta paitsi avaruuden ikkunan mustalla myös Arabian Lawrencen (1962) mieleen tuovilla, kellertävänsinertävää valoa hehkuvilla hiekka-aavikkomaisemilla, vehreillä kukkuloilla ja lumisilla vuorenhuipuilla. Matkalla kuljetaan maasta ja paikasta toiseen ihan tunnistettavasti, mutta kliseillä leikitellen tai niille vinoillen. Tällaisten juonellaan iskevien tai sillä pettävien tapauselokuvien kohdalla myös arvostelijalta toivotaan tavallista suurempaa pidättyvyyttä, ettei epähuomiossakaan mene paljastaneeksi liikaa. Akrobaattipari Katerina Repposen ja Pasi Nousiaisen turkkilaisen kebab-pizzapaikan omistajapariskunta on hykerryttävästi karriRiku Virtanen Milla Lahti taipuilee ilmassa vannenipun kera Hurjaruuthin talvisirkuksessa. Brittinäyttelijä Daisy Ridleyn toiminnallinen mutta ilmeikäs Rey tarjoaa ripauksen modernia naishahmoa klassiseen tarinaan vallan viettelevyydestä, pahan perinnöstä ja oikean eteen annettavista uhrauksista. Vaarallisen tehtävän kolmannessa osassa (2006) ja Star Trek -elokuvien (2009, 2013) parissa taitojaan hioneelle hukkaputken kasvatille The Force Awakens (2015) on tähänastisen uran suurin ponnistus. Huumoria tuovat etenkin ikääntyneen Han Solon sutkautukset sekä lämpöä pallomaisen ja hiukan osattomalta näyttävän pienen robotin, droidin läsnäolo. J. Jokainen osaa hommansa ja esiintyjäryhmä pelaa mainiosti yhteen vaihtaen sujuvasti roolista toiseen. Lääkärin muiden keinojen ollessa tehottomia tontut ampuvat pukkia piristääkseen hänet elävänä tykinkuulana maailmanympärimatkalle. Kenellekään ei silti voi tulla yllätyksenä, että tarina jatkuu hyvän ja pahan ikiaikaista taistelua kuvaavana avaruussaagana. Pariisin ”Piggallella” Talvisirkuksen possut esittävät tankotanssia ja teksasilaisessa baarissa omia juomiaan maistelevat baarimikot jongleeraavat täytetyillä laseilla samalla kun hemaiseva cowgirl taiteilee ruoskilla. Sirkustaidollisesti Talvisirkus on tasaisen varmaa työtä ilman suuria huippuja. Näyttävimmät sirkusnumerot nähdään väliajan jälkeen. Abrams Pääosissa: Harrison Ford, Carrie Fisher, Mark Hamill, Daisy Ridley, John Boyega, Adam Driver, Oscar Isaac 2015, 135 minuuttia Elokuva. * * * * * Mestarillinen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno * * * * Erinomainen Rane Aunimo Demokraatti Talvisirkus matkailee ympäri maailman Pääkaupunkiseudun jouluperinteeseen jo pitkään kuulunut Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus on tänä vuonna saanut ohjaajakseen suomalaisen nykysirkuksen pioneerin ja sirkusohjaajana kansainvälistäkin mainetta niittäneen Maksim Komaron
Hänet valittiin tehtävään, jossa toimi sodan loppuun saakka. Musiikillisesti Talvisirkukset ovat aina olleet huipputasoisia. joona petterssonin ylhäällä leijuviin pilviin heijastetut videot sekä antavat vinkkejä siitä, missä kulloinkin ollaan, että toimivat esityksen tyylikkäänä kuvituksena. Virran kanssa ehdin soittaa muutaman yhteisen keikan. koitu ja Repposen jalkajongleeraus jättipizzoilla taitavaa. Hän oli tosin jo 1945 ensimmäisen kerran näytellyt elokuvassa (melodraama ”Vain sinulle”) ja ensilevytyskin tapahtui vuonna 1946 (venäläinen sävelmä ”Lokki”). Vauhdikasta näyttävyyttä ja taitoa on jori Reunasen, Rasmus Witikan ja vellu saarelan akrobaattisissa hypyissä eri kokoisten renkaiden läpi. Rautavaaran tapasin pari kertaa. Einojuhani. Helismaa löysi paikkansa Toivo kärjen yhteistyökumppanina. Jatkosodan myötä hän siirtyi maavoimiin. Soittimien valikoima on laaja ja musiikissa soivat eri maiden sävyt taitavasti sovitettuina ja letkeästi svengaten. Noin vuoden ikäinen alma-vauva on munasta kuoriutuvana paratiisilinnunpoikasena ja lohikäärmeen suusta löydettynä Kiinan lapsikeisarina ehdottoman suloinen ja näyttämöllä kuin kotonaan. Soitimme julkisesti jopa yhteisen dueton. Oitis mielessäni hyrisi entten-tentten teelikamentten: Sisä-suomalainen savolaiskunta. Sen sentimentaalisempien jaksojen onnistuneisuudesta voi varmasti olla monta mieltä, mutta ainakaan teos ei jää vellomaan nostalgiassa. Runsas 30 vuotta sitten (1984). jani.uhlenius@jippii.fi Aforismi aamupalaksi Kun kolmella Rautavaaralla sai yhden Tauno Palon Toissapäivänä paikallislehTeä selaTessani löysin uutisen: Kultaraha Rautavaaran kunniaksi. Esityksessä nähdään myös Talvisirkuksen historian todennäköisesti nuorin esiintyjä. Kansalle syntyi kosolti kuunneltavaa, sillä parivaljakko Helismaa-Kärki ei työpöytänsä ääressä laiskotellut. Paikkakin oli melko yllättävä: Moskovan televisio. Urheilijana Tapio Rautavaara oli TUL:n miehiä, Oulunkylän Tähden kantavia voimia. Lontoon olympiakisojen (1948) keihäskulta lisäsi Rautavaaran mainetta ja suosiota myös esiintyvänä taiteilijana. Hän oli tutustunnut Reino helismaahan Puistolan työväentalolla vuonna 1945 ja esiintynyt viikonloppuisin tämän kanssa yhteisillä keikoilla. Esa Pakarinen jatkoi yksin kiertueita ja tuli tunnetuksi myös elokuvatöistään. Niin nytkin. Näin myöhäissynnynnäiseksi ja sikäli myös tarpeettomaksi jatko-osaksi elokuva on ilman muuta odottamaani parempi. Näistä kolmestahan sen on löydyttävä. päivänä maaliskuuta 1915. Asia selvisi edetessäni uutistekstissä: Juhlavuoden kunniaksi Suomen Moneta on suunnitellut kolme erikokoista kultarahaa, jotka muistuttavat häntä niin näyttelijänä, muusikkona kuin urheilijanakin. antonio alemannon, juuso hannukaisen ja eero savelan muodostama sirkusorkesteri Maradentro on huikean monipuolinen. Syksyllä 1939 monien muiden tavoin myös asevelvollisuutensa merivomissa suorittanut Rautavaara sai kutsun armeijamme ylimääräisiin harjoituksiin. Elokuvamaailmaan liittyy myös Rautavaaran kertoma kasku: Erään koulun pihalla tuli nuori tyttö pyytämään laulajalta ja elokuvasankarilta nimikirjoitusta. Puhutaan mitä puhutaan, Pakarisen esittämä Pekka Puupää ja Masa niemen Pätkä kuuluvat suomalaisen huumorielokuvan kulttisarjaan, vaikka toisaalta ”asiahan ei tietenkään minulle mitenkään kuulu...” Rautavaaran elokuvaura käsitti pääasiassa sankarirooleja tai ”ensi likistäjän”, kuten hänellä itsellään oli tapana tehtäviään luonnehtia. – Mihin sinä noin monta nimikirjoitusta tarvitset, uteli Tapsa. käydä puuduttavammiksi, vaikka valomiekat hohtavatkin kauniisti Kill Billistä muistuttavassa lumisateessa. Josta lapsuuden riisitaudista huolimatta kasvoi raamikas, komea mies. n n n URheilijana Tapio RaUTavaaRa oli TUL:n miehiä, Oulunkylän Tähden kantavia voimia. Vuonna 1949 tapahtui suuri ratkaisu: Rautavaara jätti vakituisen päivätyönsä OTK:n myllyn konttorin esimiehenä ryhtyen päätoimiseksi esiintyjäksi. Parhaiten heistä tunsin Toivo Kärjen. Saatuaan yhden tyttö pyysi vielä pari lisää. 17 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Kolumni Jani Uhlenius Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Annnikki Alku Tanssiteatteri Hurjaruuth, Kaapelitehdas Talvisirkus Matkalla Käsikirjoitus ja ohjaus Maksim Komaro – Musiikki Antonio Alemanno, Juuso Hannukainen, Eero Savela Lavastus Milja Aho – Puvut Marja Uusitalo – Videot Joona Pettersson – Valot Riku Virtanen Tanssi. Ja tyttö kertoi, että he vaihtavat välitunnilla muiden tyttöjen kanssa nimikirjoituksia ja usko tai älä: – Kolmella Rautavaaralla saa yhden Tauno palon! n n n vUonna 1915 synTyi Tapio Rautavaaran lisäksi kaksi muutakin merkittävää taiteilijaa: Olavi Virta ja Toivo kärki. Iltapäivälehtien iskulause: Mitä tänään pelättäisiin. Siis yksinhuoltajaäidin poika kaj Tapio Rautavaara, joka syntyi Pirkkalassa 8. Laivastolla ei ollut antaa tehtäviä, joten talvisodan ajan Rautavaara jatkoi töitään OTK:ssa toimien sen lisäksi ilmavalvontatehtävissä. Vai Tapsa. Kesällä 1942 Rautavaara pyrki viihdytysjoukkoihin Maaselän radion kuuluttajaksi. Kiertuetoiminta Reino Helismaan ja esa pakarisen kanssa loppui vuonna 1951. Uudet sankarit piirtyvät esiin ellei nyt entisten veroisina niin ainakin paikkansa täyttäen, mistä Lucasin vuosituhannen vaihteessa ohjaamien jatko-osien henkilökaartia ei todellakaan pääse kehaisemaan
Hänellä oli läheiset välit pienestä asti Viivin kanssa, koska isä oli usein poissa kotoa. Se rasitti perhettä entisestään. Tulevasta joulusta äiti ja lapset nauttivat kotona ja sukulaisten parissa. Äiti on ylpeä siitä, että hänen tyttärensä on selvinnyt näin vaikean tien, vaikka hän joutuneekin työstämään tapahtumia pitkään. Äiti ei osannut jakaa tuskaansa, vaikka perheen isä oli vielä tuolloin rinnalla. Alkuun äidit vastustivat huostaanottoa – he olivat shokissa, lamaantuivat ja kokivat sietämätöntä tuskaa ja ahdistusta. – Nyt joulu on sellainen, kuin sen pitääkin olla. Heidän mukaansa avun ja tuen saaminen jäi liikaa oman aktiivisuuden varaan. Aiemmin Puputti ei ollut edes juuri ajatellut huostaanottoa. Äitiä auttoi se, että nuorisokotien ohjaajat suhtautuivät häneen hyvin. Rankaisun sijaan luottamusta Paljon päihteitä käyttäneet äidit eivät osanneet juuri kuvailla arkeaan ennen huostaanottoa. Hiltunen oli vetämässä Suomen ensimmäistä vertaistukiryhmää huostaanotettujen äideille syksyllä 2002. En voi pyytää enempää, äiti huokaa. Viivi ehti olla neljässä eri nuorisokodissa. Jotkut heistä ajattelivat tai yrittivät itsemurhaa. Se on yksi syy, miksi hän on päässyt elämässään eteenpäin. Puputti on halunnut olla lähipiirilleen avoin eikä ole suostunut häpeämään tilannetta. risokodissa. Puputti tuli äidiksi 23-vuotiaana. Tunnelmallisesti sisustettu koti ei peitä kipeää muistoa jouluaatosta nuorisokodissa. Puputti vaati itseltään äitinä paljon. – En pitänyt realistisena, että huostaanotto voisi tulla todeksi ihan tavallisen perheen kohdalla. Muutamia vuosia sitten perhe aloitti nykyisen kotinsa rakentamisen samaan aikaan, kun isä oli ulkomaan komennuksella. Huostaanotto voi olla uuden alku Tarja Hiltunen väitteli viime lauantaina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta lapsensa huostaanoton kokeneiden äitien tilanteesta. Jouluaatto nuorisokodissa Pian selvisi, että koulukiusaamisen lisäksi Viivi oli kokenut kodin ulkopuolella todella pahoja asioi ta, joista vanhemmilla ei ollut aavistustakaan. Äidillä onnellinen lapsuus Puputin oma lapsuus oli onnellinen vanhempien ja kolmen sisaruksen kanssa. – En jaksa uskoa, että lapsensa huostaanoton kokeneiden vanhempien tukeminen olisi edelVirpi Kirves-Torvinen Demokraatti, virpi.kirves-tor vinen @demokraatti.fi Tarja Vänskä-Kauhanen. Huostaanotto päättyi reilu kuukausi sitten. – Minulle tuli yllätyksenä se, että huostaanotto ei ollutkaan kaikille elämänloppu tai katastrofi. Puputit asuvat rauhallisella omakotitaloalueella Jyväskylässä. Nyt osaan olla entistä kiitollisempi ja nauttia hetkestä. He veivät Viiville lahjoja ja yrittivät pitää tunnelmaa yllä. Paras joululahja on se, että sijoitus on purettu, Puputti iloitsee. Vanhemmat ja Viivin kaksi pienempää sisarusta viettivät jouluna neljä tuntia yhdessä nuoKasvatustieteiden maisteri Tarja Hiltunen työskentelee lapsija läheistyön koordinaattorina Sininauhaliitossa. Hän kokee saaneensa hyvät eväät ja arvomaailman. Tunnelmat äidin mielessä olivat kaoot tiset. – Viivillä oli henkisellä tasolla aistittavissa vaikeuksia, joihin emme päässeet käsiksi, äiti kuvailee. Aiheesta on tutkimustietoa entuudestaan vain vähän. Se on sujunut äidistä yllättävän hyvin. Sijoituksen syynä oli nuoren kasvun ja kehityksen turvaaminen. Puputti peräänkuuluttaa aitoa kohtaamista. Tutkimuksessa oli mukana kaksitoista äitiä. Etäisyys tuntui äidistä ensin musertavalta. Ajatus siitä, että lapsi oli yksin lukkojen takana tuntui sietämättömältä, äiti luonnehtii. Myöhemmin väsymys varjosti kolmen lapsen äidin elämää. Yksi niistä sijaitsi parinsadan kilometrin päässä. ”Äitiys, huostaanotto ja voimaantuminen”-nimisen väitöksen mukaan lasten huostaanoton syinä olivat päihteidenkäyttö, perheväkivalta, lasten oireilut ja mielenterveydelliset ongelmat. – Ohjaajat onnistuivat kutistamaan sen välimatkan. He soittivat päivittäin ja kertoivat, mitä Viivi oli tehnyt. Osalla elämä saattoi mennä alkuun huonompaan suuntaan, mutta tilanne muuttui ajan kuluessa. Edeltävänä kesänä perhe oli muuttanut vastavalmistuneeseen kaksikerroksiseen omakotitaloon. Ulkoisesti kaiken piti olla hyvin. – Asiat menevät pahasti metsään, jos jokainen ei tule kuulluksi. Nyt tiedän, että elämässä voi tulla eteen yllättäviä asioita, vaikka olisi kuinka puitteet ja varallisuus kunnossa, Puputti selvittää. – Yöt olivat ihan hirveitä. – He kunnioittivat minua äitinä eivätkä kyseenalaistaneet rakkauttani lasta kohtaan, hän kertoo. Varsinainen huostaanottopäätös tuli lokakuussa 2014. Etäisyys kutistui Nuorisokotijoulun jälkeen Puputti yritti pitää kasassa perheen arkea. – Eniten loukkasivat kommentit, että ”eikö se teidän tyttärenne pysy aisoissa” ihmisiltä, jotka eivät tienneet asioiden taustoja, Puputti muistelee. Puputti on ollut aiemminkin jouluihminen, mutta nyt joulu tuntuu erityiseltä. Viivi on harjoitellut kotona olemista alkuvuodesta pieni pala kerrallaan. Itkin tuskaa pohjattomasta ikävästä. Pysyin hyvin hänen arjessaan ja kehityksessään mukana, äiti luonnehtii. Teiniikäinen Viivi kuitenkin karkaili kotoa, hakeutui huonoon seuraan, poissaolot koulusta lisääntyivät ja hän jäi kiinni kannabiksen polttelusta. Keskusteluyhteys alkoi kadota, ja tytär muuttui sulkeutuneeksi. Lapsi oli toivottu ja haluttu. Siitä voi selvitä, kun saa riittävästi tukea, Hiltunen selvittää. – Tyttären elämä on nyt tasapainossa. Tämän vuoden alussa isä muutti eri osoitteeseen. Kaikilla on siihen oikeus, hän tähdentää. 18 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Tyttären huostaanotto purkautui marraskuussa Paras joululahja Vuonna 2013 sosiaaliviranomainen sijoitti koulunkäynninohjaaja Sirpa Puputin Viivi-tyttären (nimi muutettu) nuorisokotiin kiireesti joulun alla
Vertaistuki, terapia, yhteys samaan työntekijään ja tanssiterapia auttavat elämässä eteenpäin. 19 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Juha Kirves Sirpa Puputin perheessä ei ole enää asioita, joista he eivät voisi puhua. leenkään sillä tasolla, mitä vuoden 2007 lastensuojelulaki vaatii, Hiltunen kiteyttää. Erilaiset tunnelukot ja käsittelemättömät vaikeat kokemukset tekivät tuen vastaanottamisesta hankalaa. Myös se vaikutti äitien tervehtymiseen hi. Esteenä käsittelemättömät traumat Äitien menneisyyden kokemuksilla oli huomattava vaikutus heidän selviytymiseensä ja voimaantumiseensa naisina ja äiteinä. Vanhemmat tarvitsevat lohdutusta ja rauhoittelua siitä, että asiat selviävät. Äidit saattoivat valehdella tai peitellä asioita huostaanoton jälkeen, koska pelkäsivät, että totuuden puhumisesta seuraisi jokin sanktio. Tarja Hiltusesta olisikin ensisijaisen tärkeää, että biologisilla vanhemmilla tulisi olla henkilö, jolle puhua luottamuksella kaikesta ilman, että heidän tarvitsee pelätä ensimmäisenä rangaistusta
Kaksivuotisneuvolassa tytär sai ensimmäisen julkisen raivokohtauksen. Lähteet: Ikonen, Leeni: Salassa pidet tävä – suojeleeko laki lasta vai lasten suojelijaa. . Puutteellinen selvitys lapsen oloista voi johtaa huostaanottoon ja lapsen erottamiseen vanhemmistaan. . Lastensuojelussa koros tuu hyvän ja syrjimättö män kohtelun tavoite. Heinonen masentui. Aiemmin Heinonen ajatteli huostaanotettujen lasten vanhemmista jyrkästi. . Kaikilla perheillä on oma tarinansa. Maisan tukeminen ja taistelu tyttären hoidosta uuvuttivat. Euroopan ihmisoikeus tuomioistuin kiinnittää huomiota huostaanot tomenettelyn tasapuo lisuuteen. Se ei tuntunut reilulta. Vanhempien tulee voida riittävästi vaikuttaa päätöksen tekoprosessissa. Pahimmillaan äiti makasi psykiatrisella osastolla sängyn alla. Ymmärsin, että tytär välittää edelleen ja on minusta huolissaan, äiti kertoo. Vanhemmilla syntyi alusta asti yhteinen näkemys, vaikka eivät olekaan aina olleet kaikesta samaa mieltä. – Jos ei tunne itseään vanhemmaksi, on vaikea kasvaa ja kehittyä siinä, hän selvittää. Äiti pyrki viimeiseen asti sinnittelemään yksin, vaikka kärsikin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. dastavasti, jos huostaanotetulla lapsella ilmeni ongelmia. Huostaanotto oli ennen kaikkea katkaissut äitien elämässä pahan kierteen. Avun pyytämisestä ei pitäisi rangaista . Alkuun tytär oli perhetukikeskuksessa. Heinonen tietää, että vielä liian monet huostaanotettujen lasten vanhemmat joutuvat taistelemaan sijaisperheen, lastensuojelun ja hoitotahojen kanssa. Heinonen ei pystynyt takaamaan omaa ja tyttären turvallisuutta. Tyttö tuli kuitenkin katsomaan äitiään sairaalaan heti, kun hän pystyi vastaanottamaan vieraita. Yhdessä kaikki joulut Lopulta Maisa pääsi sijaisperheeseen. – Meillä kävi hirveän hyvä tuuri. Voimaantumisessa monia polkuja Alkuun äidit saattoivat vähätellä esimerkiksi päihteiden käyttöään tai muita puutteitaan kasvatuksessa. Mitään muuta en sitten jaksanutkaan, äiti kuvailee. Joulupäivänä he pukeutuvat uusiin yöpaitoihin, pelaavat lautapelejä ja lukevat. Myöhemmin huostaanottopäätöksen syynä luki papereissa äidin uupumus, eikä lapsen haasteellisuus tai oireilut. Kun ihminen pyytää apua, sen ei tulisi olla syynä lasten huostaan ottamiseen. Lapsen hoitamisen jaksoin tehdä ihan hyvin. Kotona niitä alkoi kuitenkin olla useita päivittäin. ”Jos ei tunne itseään vanhemmaksi, on vaikea kasvaa ja kehittyä siinä.” Voikukkia-verkostohankkeen kokemusasiantuntija Mareena Heinonen tietää, miten kipeä asia oman lapsen huostaanottaminen on. – Mitä lähempänä haastatteluhetkeä huostaanotto oli, sitä enemmän äidit syyttivät muita tapahtuneesta, Hiltunen kertoo. Äiti on kiitollinen siitä, että isä on säilynyt tyttären elämässä erosta huolimatta. 20 17.12.2015 ELÄMÄNMENO Sijaisperhe loi uskoa tulevaan Jari Soini Jyväskylässä asuvan Mareena Heinosen mukaan biologisilla vanhemmilla on iso merkitys lapsilleen siitä huolimatta, puretaanko huostaanotto vai ei. (Radiumkirjat 2013), Syvälä, Maria: Hukassa huostassa – kertomuksia lastensuo jelun runtelemista perheistä (Radiumkirjat 2013). . He näkivät meidät vanhempina ja lapselle tärkeinä koko ajan, Heinonen summaa. Maisa pääsi kotiin muutama vuosi sitten. Äidit halusivat muuttua ensisijaisesti lastensa mutta myös itsensä takia; riippumatta siitä, saivatko he lapsiaan takaisin. Tehoton apu pitkittää lastensuojelun asiak kuutta huomattavasti. Tänäkin jouluna äiti, tytär ja mummo viettävät joulua yhdessä. Emme olisi tässä ilman heitä. Ei lapsikaan voi hyvin, ellei hänen biologinen äitinsä voi hyvin, Hiltunen kiteyttää. . Varsinkin yhteisen sävelen löytäneitä biologisia vanhempia ja sijaisvanhempia tulisi tukea. Heinonen on kiitollinen, että on saanut alusta asti viettää joulut tyttärensä kanssa. – Se oli ensimmäinen käännös parempaan. Huostaanoton kokeneet äidit voivat auttaa muita saman kokeneita. Samalla hänellä on kokemus siitä, että huostaanotosta voi selvitä. Maisa-tytär (nimi muutettu) oli puolitoistavuotias, kun he jäivät kahdestaan. Mikäli sijoituksen taustalla on virheellistä tietoa, tekee se vanhem pien kokemuk sesta erityisen raskaan. Häpeä vei sängyn alle Lastensuojeluviranomainen teki kiireellisen sijoituksen äidin pyynnöstä Maisan ollessa yhdentoista vanha. . . – On pitkiä aikoja, joista en muista kauheasti. Tutkimuksen mukaan vanhemmat jäävät yhä oman onnensa nojaan. Tutkimuksen mukaan voimaantumiseen on monia eri polkuja. Heidän joukostaan Heinonen on löytänyt ihania ihmisiä ja saanut myös itse vertaistukea. Hän oli hieman yli parikymppinen tullessaan odotetusti äidiksi. – Sijaisvanhemmat ovat käyttämätön ja hyödyntämätön resurssi. Häpeä oli niin suuri, ettei hän voinut kuvitella nousevansa istumaan sängyn laidalle. Esimerkiksi äidin seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena voi olla tällainen asia. . Hiltunen painottaa, että voimaantuminen on mahdotonta, jos ongelmat jäävät tunnistamatta ja käsittelemättä. Nykyisin hän on 19-vuotias, asuu omillaan ja on päiväkodissa työharjoittelussa. Maisa oli hyvin lahjakas ja oppi lukemaan varhain. Äidit eivät uskaltaneet enää jatkaa suhdetta väkivaltaisen miehen kanssa, koska pelkäsivät, etteivät he saisi enää lapsiaan takaisin. . – Ne ”yleensä tarinat” ovat tosi pieni vähemmistö. Tytär oireili ja kävi jo usein fyysisesti äitiin käsiksi. En ole tavannut perhettä, jossa ei olisi myös jotain hyvää, Heinonen summaa. Hän kuitenkin turhautui helposti. . . . . – Auttamisrattaassa ei ole pystytty näitä asioi ta käsittelemään ja hoitamaan. Hän piti heitä yksinkertaisesti ”huonoina vanhempina”. ”En pitänyt realistisena, että huostaanotto voisi tulla todeksi ihan tavallisen perheen kohdalla.”. Suomessa huostaan otoista neljässä viidestä on vanhempien suostumus. Myös asiakassuunnitelma vanhemmille huostaanoton jälkeen jää edelleen sivuun, Hiltunen arvioi. Tyttären raivokohtaukset yllättivät Heinonen on yksinhuoltajaäidin tytär ja koulutukseltaan tekstiiliartesaani
Suomessa kasvatettu kirjolohi onkin ponkaissut WWF:n Ka laoppaan vihreälle listalle lu kuisten kotimaisten kalojen joukkoon – suosikaamme siis suomalaista! Lue lisää WWF:n Kalaop paasta: http://wwf.fi/kalaopas/ Elmo Laakso Valonia Maren Winter. klo 9.30 alk. Joulun yhdessäolon järjestää Toimiva Koivukylä-Toimari ry Koivukylän aluetoimikunnan taloudellisella tuella. Maksuton, rauhaisa joulu Vantaan Koivukylässä. Tapaninpäivänä klo 12 Pär Colerus esittää pianomusiikkia. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http:// ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 21 17.12.2015 ARKI Yhdistystoiminta B.Virtanen Urja Sarjakuvat Valitse joulupöytään kotimaista kalaa Jälleen on aika pohtia joulupöy dän kattausta myös joulukalo jen osalta. Suurin osa suomalaisten ka lalajien kannoista on elinvoi maisia ja siten syötävissä hy vällä omallatunnolla. Tervetuloa kylän yhteiseen olohuoneeseen nauttimaan rauhaisasta joulutunnelmasta ja yhdessäolosta perinteisine joulukahveineen, glögeineen, kakkuineen, pipareineen, torttuineen, jotka sinulle tarjoaa maksutta Koivukylän kirjaston (Hakopolku 2) lehtilukusali/kahvila vapaaehtoisine joulutonttuineen jouluaattona klo 14-20 ja Jouluja Tapaninpäivinä klo 10-16. Ulkomaiseen kalaan verrattuna läheltä pyy detyn kalan kuljetuksesta ai heutuvat ympäristöhaitat jää vät selvästi pienemmiksi. Kasvatettujenkin kalojen ta pauksessa kotimainen on yk könen. Ko timainen kala on kuitenkin jää mässä yhä pahemmin tuontika lan jalkoihin: keskimäärin vain kolmasosa suomalaisten syö mästä kalasta on kotimaista, kun vielä vuosikymmen sitten kotimainen ja tuontikala olivat lähes tasoissa. klo 18 alkaen kotiseututalo Övre Nybackassa, Nybackankuja 4, Vantaanlaakso. Järjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ovat maksullisia. Li säksi erityisesti särkikaloja pyytämällä voidaan poistaa ra Joulun kalaruuissakin kannattaa suosia kotimaista, vaikka norjalaista tuontilohta syödään Suomessa enemmän kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä. Syö hyvä omatunto Kotimaisen kalan syömisessä on monia etuja. Glögiä ja piparia Mäntän torilla pe 18.12. Tarjolla pientä purtavaa, jouluista ohjelmaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Perinteisen lipeäka lan ja mädin lisäksi suomalais ten suosikkilistalla on joulusta toiseen muun muassa siikaa ja lohta, niin graavattuna kuin sa vustettunakin. Mäntän työväenyhdistys ry. Kala on elintarvikkeena erit täin terveellinen ja esimerkiksi punaista lihaa selvästi ympä ristöystävällisempi valinta. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. PIRKANMAA . . Poik keuksia ovat muun muassa si sävesistä ja merestä pyydetty taimen sekä lohi, joiden osta mista kannattaa välttää. Länsivantaalaisten demariyhdistysten yhteiset jouluglögit pe 18.12. Vihrein valinta on kir jolohi, jonka kasvatusta ohjaa Suomessa tiukka ympäristö lainsäädäntö ja lupajärjestelmä. järj. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tule keskustelemaan sosialidemokraattisesta päivän hallitusja kunnallispolitiikasta. Esimerkiksi nor jalaista kasvatettua lohta suo malaiset syövät enemmän kuin kaikkia kotimaisia kaloja yh teensä. UUSIMAA . Tervetuloa jäsenet perheineen ja ystävät! Etelä-Vantaan, Friherssin, Kivistö-Seutulan ja Martinlaakson Sosialidemokraatit. Kalan suosio on kasvanut Suomessa viimeisen vuosi kymmenen aikana tasaisesti, ja erityisesti joulu näkyy vuosit taisessa kulutuksessa selvänä piikkinä. Ekovinkki vinteita rehevöityneistä vesis töistä
(09) 5868 530 Todellakin! Vuoden lehtikuvat -kilpailu palaa uudella nimellä Vuoden lehtikuvat -kilpailu järjestetään taas ensi vuonna, mutta uudella nimellä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Poikkeuksena on Haastaja-sarja, joka on kaikille avoin. STT. 22 17.12.2015 ARKI Teatterit SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 770 3620 SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Yhdessä olemme enemmän » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuun puolivälissä. Kuluvan vuoden parhaat kuvat ja videot useassa sarjassa palkitaan ensi vuonna Kuvajournalismi 2015 -kilpailussa. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1962 lähtien, mutta viime vuoden parhaita lehtikuvia ei palkittu lainkaan, sillä järjestäjät eivät onnistuneet saamaan kilpailulle riittävästi sponsoreita. Kilpailu on entiseen tapaan kutsukilpailu Suomen kuvajournalistit -yhdistyksen jäsenille. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Sarvilla ja hampailla Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Uusi lehti vuoden alusta. Kilpailussa palkitaan muun muassa paras kuvajournalisti, uutiskuva, reportaasi, henkilökuva ja yleisön suosikki. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh
15.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka Kilpailumatka 10 km. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (12) 10.40 Emmerdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla Kivitalo Yorkshiressa. Kaupan edessä räjähtää pommi. 04.00 Uutiset ja sää. 16.21 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) Kohtalo. 21.00 Mustamaalattu (7) 6/10. 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 13.30 Kandit 6/8. 20.05 Kädettömät kokit 4/10. 14.30 Marja Hintikka Live 10/10. 08.12 Maakuntaradio. 17.20 Maakuntaradio. Ketkä tekevät tiliä joulukaupassa. Ohjelmassa tutustutaan Guinnessin ennätysten kulissien takaiseen maailmaan. Krishnan morsian. 12.12 Maakuntaradio. 17.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.03 Urheiluradio. Mitä nyt tapahtuu. 10.03 Ajantasa. 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Kuninkaan mies: Maailman laidalla (12) Rohkea brittikapteeni johdattaa aluksensa Etelä-Amerikan vesille paljon suuremman ranskalaisaluksen ja muiden vaarojen uhan alle. 23.25 Fresh Meat (16) 7/8. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Afganistan ristitulessa 22.50 Uutiset 22.55 Komisario Montalbano (12) 2/4. 15.05 Maakuntaradio. 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen Hiihtohissin jumiutuessa ovat hyvät neuvot tarpeen. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Pjotr Tshaikovski: Pähkinänsärkijä 20.40 Joulumusiikkia barokin ajan Ranskasta 21.45 Näkökulma: Koko Hubaran naistenlehti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: La Strada 18.10 Viiden minuutin matka. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. O: Tom Shadyac. 08.00 Uutiset ja sää. 16.25 Schrödingerin kissa Älykäs tulevaisuus on pian todellisuutta, sillä yhä useammat toiminnot liitetään internetiin. 07.53 Maakuntaradio. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Kolmikko ja Odinin kulta (7) Sarja alkaa, osa 1/10. 09.11 Maakuntaradio. 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Luottamus. 16.00 Uutiset ja sää. Maltti ja Valtti yrittävät piileskellä tornihuoneistossa, mutta hovimestari ei ole helpolla harhautettavissa. 19.10 Jääkiekon Euro Hockey Tour: CZE–FIN Tshekki– Suomi. Selostus Niki Juusela. 15.30 Moderni perhe Rajanvedon aika. N: Marjatta Kallio, Kosti Klemelä, Eero Eloranta. 06.52 Popi Kissa 07.04 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.19 Samu ja Salla 07.32 Humps 07.39 Nukkearkun lauluja 07.43 Lauri kilpa-auto 07.56 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.02 Ryhmä Hau 08.25 Viidakkokirja (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Adrenaliinijahti 10.15 Näin Norjassa 10.30 Theroux ja seksirikolliset 11.30 New Yorkin herkut 12.00 Rintheessä Loppu lähenee. 07.10 Urheiluradio. 03.15 Pyöreä pöytä. 02.00 Uutiset. Amerikka 16.30 Gordon Ramsay maailmalla 17.35 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 20.00 Poliisit (7) 21.00 Firmat kuntoon 22.00 Huippulastin metsästäjät 23.00 Muinaiset avaruusoliot (7) 00.00 Australian rajalla 01.00–02.10 Villit nettivideot (16) LIV 09.00 Hotellit haltuun 10.00 Sikke – Ruokaa rakkaudella 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Jutta ja huikeat häädieetit 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Hottikset 23.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 00.00 Jutta ja huikeat häädieetit 00.55 Rakkauden FAQ 01.50 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 02.20 Lätkävaimot 03.20 Sinkkuillallinen 04.20–05.10 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Muodin huipulle 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Stylisti Rachel Zoe 15.00 Kardashianit 16.00 Kallista kipua (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Vihollinen vuoteessani (16) 23.00 Kardashianit 00.00 Mentalist (12) 00.55–01.50 Unelmien koti YLE RAdIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. Omenanpesukone on valmis ja siiderinvalmistus voi alkaa. 20.00 Kauppaneuvos Jethro Jethro saa kutsun Venäjälle! 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Bruce – taivaanlahja (7) (USA 2003). 10.55 Pikkujuttu. 15.00 Uutiset. Michael Dorgan, itsekin maratonjuoksija, puntaroi tiedemiesten kanssa juoksemisen hyötyjä ja riskejä. 18.00 Uutiset. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund). 11.03 Maakuntaradio. 13.00 Uutiset. 20.00 Kuningaskuluttaja Vuoden viimeisessä lähetyksessä keräämme nippuun menneen kauden parhaat palat. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Mikko ’’Peltsi’’ Peltola 17.00 Uutiset 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros ja Jääkiekon Euro Hockey Tour (CZE–FIN) 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Luontaistuotteet 02.00 Arkisto: Markku Pölönen, Timo Koivusalo ja Martti Suosalo 04.00–06.00 Arkisto: Pori-ilmiö! YLE TEEMA YLE FEM 07.25-15.00 SVT:n ohjelmaa 15.34 Aikamatka (7) Kohtalokas ilta. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. 23.10 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.15 Kaverille ei jätetä: Pikkujoulut (12) 9/10. Nora ystävystyy uudessa koulussaan Simenin ja Larsin kanssa. 08.10 Urheiluradio. 01.00 Uutiset ja sää. Tshekki. 20.05 Sää. 18.55 Ihan pihalla. 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Pieni kasvihuone. Kertomus Sielun veljien maallisesta vaelluksesta 1980-luvun loppupuolelta 1990-luvun alkupuolelle. 17.25 Lasso Nykyään ihmisten odotetaan olevan häpeämättömän estottomia. 11.00 Valkoista valoa: Sokerin syömät 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.40 Peter uutisvirrassa 15.05 Moderni perhe Tasapainoilua. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 5/9. 14.50 Guinness World Records 1/2. 20.06 Ihan pihalla. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 102. 02.20 Kanadan rajalla Lihaisia yllätyksiä. 06.30 Maakuntaradio. Anselmin radio. Kuolleista palanneet. 21.55 Suomi tänään. 14.00 Uutiset. 18.00 Emmerdale (7) Supersankarisatu. 18.00 Tiededokumentti: Juoksukuolemat Joka kuukausi yksi maratonjuoksija kuolee, ja heidän keski-ikänsä on 33 vuotta. 15.55 Salatut elämät (7) Alissa on kihottuneessa tilassa. Peilipeli. Lääkäreitä ja näyttelysikoja. 18.20 Radioteatteri esittää. lapsista ja nuorista.. Kalle Palander. Refereras på svenska av Antti Koivukangas. 22.05 Euroopan taivaan alla. 14.35 Mitä tänään syötäisiin. Illan jakso kertoo kaikille tutuista firman pikkujouluista. Kaiken voi saada. Olisiko kuolemat voitu välttää. 12.55 Suomi tänään. 01.25–02.25 Rikoksista pahin (12) Tuntematon uhri. 19.00 Uutiset ja sää. 16.25 Yökylässä Maria Veitola 3/10. 16.55 Tanskalainen maajussi 10/10. Ketä kohtaan isku oikein oli suunnattu. Ohjaus Tahvo Hirvonen. 18.30 Emmerdale (7) Totuus Donnasta. 09.05 Urheiluradio. 12.45 Merisää. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Libyan aavikon arvoitukset. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 dok: Kunnes syöpä meidät erottaa Peter Snickarsilla todettu aivokasvain oli käytännössä kuolemantuomio. Kultakuumetta. 16.09 Clay Kids (7) Musavideo. Vuoristossa Isis kouluttaa taistelijoita mm. 21.50 Merisää. Gråstenin linnan keittiössä valmistellaan Tanskan kuningasparin kesäjuhlien tarjoilua. Projekti lupaa kymmenen kaunista myös Premille. 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (12) 2/5. 21.00 Kuolleista palanneet (16) 8/8. 13.03 Maakuntaradio. Markon mielestä 20 eurolla pärjää kuukauden, kunhan röökiä riittää. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari Aki ja Heli lähtevät Turun seudulle. Millaista etiikkaa sen pitäisi noudattaa. O: Peter Weir, USA 2003. 16.17 Maakuntaradio. 16.15 Urheiluradio. 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.15 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 07.55 Lego Star Wars 08.20 Bumba 08.25 Bumba 08.30 Paul OíGrady – rakkaudesta koiriin 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Hurja remontti Tulta päin 1/2. 07.50 Merisää. 03.20 Amerikan kovimmat keräilijät Rakettiauto. Jälkikuvia. 11.00 Uutiset. Studiossa Helena Miettinen, Michael Laakasuo, Jufo Peltonen, Ivan Puopolo. 03.00 Uutiset. Ei jäähyväisiä. 20.00 Uutiset. 14.00 Uusi päivä Räjähdysaltista. Australialainen Todd Sampson testaa kolmen kuukauden ajan, kuinka aivojen muovautuvuus eli plastisuus käytännössä toimii. Camillen perhe selviää ammuskelusta. Ihmiskunta elää yhä enemmän keinoälyn toiminnan varassa. 12.30 Sivuraiteilla 1/10. 00.20 Leijonan luola USA 3/8. 03.20 Supertehtaat 04.15–05.59 Sky News SUB 10.00–11.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Simpsonit (7) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.05 Kolme miestä ja tyttö 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Arrow (16) 23.00 Catfish – deittihuijarit 00.00 Bones (7) 00.55 Mind Games (7) TV5 07.20 Suhdekoukerot (7) 08.20–09.05 Akvaariomestarit 12.55 Kadonneet (7) 13.45 Tervetuloa perheeseen (7) 14.15 Hulluna sinuun (7) 15.30 Kadonneet (12) 16.25 Suhdekoukerot (7) 17.15 Hulluna sinuun 17.45 Tervetuloa perheeseen (7) 18.10 70’s show (12) 19.05 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Elokuva: Big Daddy (12) 22.55 Seinfeld 00.10 Ryhmäterapian tarpeessa (7) 00.40 Hullut häävideot 01.40 Las Vegas (12) 02.30 Ryhmäterapian tarpeessa (7) 02.55 Hullut häävideot 03.45 Las Vegas (12) 04.30 Kadonneet (12) 05.20–06.10 Kyllä isi hoitaa JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huijari pilasi elämäni 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa 13.30 Hell’s Kitchen 14.30 Top Chef 15.30 Henkka & Niki vs. 23.00 Uutiset. 21.40 Urheiluradio. Ohjaus ja käsikirjoitus Arto af Hällström ja Janne Kuusi. Howard aikoo viettää syntymäpäiväänsä kaikessa hiljaisuudessa. 21.35 Novosti Yle. 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Tanskan hovin keittiössä: Gråstenin linna 3/3. Thomasin veljekset edistävät uljasta suunnitelmaansa vuoroin maanitellen vuoroin sanellen, ja kylän väki on innoissaan. Selostus Jussi Eskola. Vakavilla asioilla leikittelevä komedia vuoden 1946 kansanhuollon aikaisesta Suomesta. 00.05 FOLK-raati 03.50–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Pimeä historia: Viimeisellä rannalla 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Suuteleva rosvo. 04.55–05.00 Yöradio. 23 17.12.2015 ARKI 17.00 Rakkaus on aarre Eija-Liisa Ahtilan elokuvassa on viisi fiktiivistä tarinaa psykoosiin sairastuneiden naisten maailmasta. 22.05 Kino Suomi: Laulu (1986) Dokumentti Helsingin yön sykkeestä, jota rytmittävät Ryhmäteatterin esitys, Sielun veljien laulut ja Teppo Turkin vetämä Radio Cityn Yölinja. 07.00 Uutiset ja sää. 09.00 Uutiset. Pahiten kärsivät siviilit ja monet ovat paenneet. 23.03 Yöradio. YLE RAdIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Levin kausi päättyy vappukarnevaaliin, ja Petri Nygård saa yleisön totaalipolvilleen. Äiti avautuu liikaa, mutta rakastunut ei tarvitse sanoja. 13.25 Yhteinen vaimomme (Suomi 1956) O: Valentin Vaala. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Siskonpeti (7) Kommunikaatio. Pokljuka, Slovenia. 04.20–04.55 Team Ahma (7) TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.20 FOX Kids 09.20 Sara La Fountain 09.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10.45 Eläimellistä kamppailua 11.35 Cosmos: kaikki elämästä 12.25 Rojua, rojua 13.15 Järjestelmänmurtajat 13.40 Huijareiden kaupunki 14.30 Myyttisten hirviöiden jäljillä 15.25 Dubain lentokenttä 16.20 FOXdoc: Ruoan tarina 17.15 Eläimellistä kamppailua 18.10 Järjestelmänmurtajat 18.40 Kokeile tai kuole 19.10 Autotallien metsästäjät 20.05 Varastojen metsästäjät 21.00 Kreisikomedia: Love Guru – rakkauden ammattilainen 22.40 Dubain lentokenttä 23.35 Vankilassa ulkomailla 00.30 Da Vinci’s Demons 01.30 The Tuomolat 02.25 Totta vai tarua. 00.50 Puoli seitsemän 01.20 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.12. 00.00 Uutiset ja sää. 04.02 Café Tropical. 01.20 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 6/10. Yleinen mielipide kääntyy Mitchia vastaan ja Robin on jo saamassa pahan miehen nalkkiin, kun hänen koko maailmansa heittää häränpyllyä. 03.02 Yöradio. Roope Salminen. 07.12 Maakuntaradio. 15.56 Kysy Laralta (7) Laran valkoinen valhe. Kuinka Tuin käy yksin metsässä. Pahaa aavistamaton Harry vedetään mukaan kuvioon, jossa on paljon epävarmuustekijöitä. Mv. 02.02 Yöradio. 23.00–01.09 SVT:n ohjelmaa NELONEN Torstai 17.12.2015 Ulkolinja: Afganistan ristitulessa Yle TV1 klo 22.00 Afganistanissa taistelevat Isis:n ja talibanien joukot, hallinnon armeija ja paikalliset sotapäälliköt. 18.03 Ihan pihalla. 23.25–01.01 Kino Suomi: Veljet Oli poikia raitilla viis. 03.45 Yöradio. 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Pako tornista. 17.00 Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 21.00 Uutiset. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät Rakettiauto. 14.03 Ajantasa. Juntteja ja mafiosoja. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana huiman vuoden elänyt Antti Tuisku. 20.03 Urheiluradio. 22.55 Kuuluttajan vieras: TV:n apulaistuottaja Anne Kempas 23.10–06.00 Yöklassinen. 22.25 Top of the Lake (16) 6/6. 19.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 2/3. Suora lähetys eduskunnasta. 00.05 Yöradio. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt . 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.20 Rauhassa – pelit ja vehkeet Mitkä ovat Egotripin kitaristi Skelen työvälineet. 21.03 Päivä tunnissa. 10.00 Uutiset. 19.00 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Pako tornista. 19.00 Mr Selfridge (12) 6/10. 22.00 Uutiset ja sää. 19.05 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. 17.50 Leijonan luola USA 3/8. 02.50 Kanadan rajalla Pulveripaketti. Yllättävä tapaturma tuo säpinää Iisalmen hammashoitolaan. 12.10 Urheiluradio. 01.02 Yöradio – artistitunti. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Vierellä joku toinen. 09.10 Sää. Tv-toimittaja Bruce kohdistaa surkean päivän päätteeksi turhautumisensa itse Jumalaan. 20.00 Prisma Studio Tiedekeskustelu 4/4: Onko tekoälyllä omatunto. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Kari tekee retken Lindanmäelle. N: Marjaana Kuusniemi, Minttu Mustakallio, Marjaana Maijala, Ullariikka Koskela, 2002. Mukana myös peräti kolme erilaista joulupukkia. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 12.00 Uutiset ja sää
Joskus osataan lyödä yli, ei siitä kahta sanaa. Lahjalistoja laativien lasten lailla liigaväki ei saane montaakaan haluamistaan paketeista. Lahjakkaiden pitämisen lahja jää siis haaveeksi. Vielä useammin lajista täysin pihalla olevat intressipiirit osaavat ajaa väkivaltakritiikillä aatettaan tai etuaan. n n n Sm-liigAA vAkoillut tonttu on aistinut viisi isoa lahjatoivetta. Suomi-kiekon joululahjat 5. Tätä lahjaa liigakiekko ei saa. Pelin tason nousu Liiga on nykyään junnujen ja konkarien. Etenkin ne, joiden elämä on kaventunut pelkäksi peliksi, pääsevät irti huippuurheilun osin keinomerkityksellisestä satumaasta. 2. Kaivoon ei auta kantaa vettä, eikä lapselle antaa nättiä mutta tyhjää pakettia. 24 17.12.2015 ARKI Kolumni Vihellys AinAkin pikkuleijonien mitAli vuodenvaihteen kotikisoista olisi joulunannaa. Mutta jere karalahti sen jo sanoi virkistävästi: CHL ei kiinnosta ketään, ei yleisöä, ei pelaajia. Pääsarjakiekko ei välty aiheellisilta tai tehdyiltä kohuilta kokonaan, koska laji on siihen liian iso. 1. Se on väkivaltaa, verbaalihuitomista. Kasvu näkyisi toissijaisten tuotteiden, kuten lätkälippujen ostamisena. Josko raikkaasti 1970-luvulta tuulahdellut johtaminen, josta on valunut lajiin yhtä ja toista, voisi alkaa vastata aikaamme: läpinäkyvyys, valtapelittömyys, talouden roolin sopusuhtaistuminen, pelon hellittäminen, uudistaminen ja yhteishenki. Äiti osti lahjan, mutta se avattiin ennen paketointia ja hylättiin käyttämättömänä. 4. Väki saa lepoa myös sarjakiekon yllä havisevasta apatiasta, toivottujen lahjojen puuttumisen angstista. Pukki: tee muitakin ihmeitä, kuin sen jakelulogistinen mahdottomuus, jota olen aina ihmetellyt. Urheilumme biosysteemi sitä paitsi janoaa lätkää keulakurjekseen. Ei pukinkonttiin. Uusi peejii tuo toivon sinänsä. 3. n n n lepo! AmmAttilAiSten iSo pehmeä lahja on lupa elvyttää mieltä ja kehoa joulutauolla. Aatteen pohjalta, kuinkas muuten. Se ei toki haittaa satunnaista katsojaa. Muut lajit nostavat tasoaan Koko urheilun vetovoiman lisääntymistä ei osata nähdä eikä toivoa lajikateuden takia, joten tonttu toivoo liigan puolesta. Eivät vain ehdi täksi jouluksi. Pelaajavirran imu ei ole vaihtamassa suuntaa, vaan rahakaukalot vievät talentit vastedeskin. Nykytilanne tarkoittaa lisää kohkaamista, mikä tekee pelistä yllätyksellisempää. Haudattu talentti Nimimerkki seuraa ammatikseen jääkiekkoa.. CHL:stä merkittävä Toiveen esittää vain kovatuloisin osa perheestä. Kulutuksen elpyminen Sählärihallitus pureskelee kansantalouden siemenperunoita kotimaista kysyntää hengiltä nakertaen. Rahan ruhtinaan sanelusta Rauhanruhtinaan sanomaan. Pelin laatu on heikentynyt kauan, mutta muutamat viime vuodet se on sakannut. Liigassa sädehtivät smaragdit patrik laine, jesse puljujärvi ja Sebastian Aho kun pöläyttävät torttujauhot kanukkien ja ruotsalaisten suuhun, liigakin hyötyy. He voivat kiinnittyvät lepoon, läheisiin ja joulun lahjaan, ihmisyyttä puhuttelevaan todellisuuteen paljaimmillaan. Koris, lentis, yleisurheilu, uinti ja hiihto ovat ottaneet jo ilmavimmat loikkansa, joten muiden lajien kirivaikutus meni jo. Edes hetkeksi. Jos luova lepo jäisi lepattamaan lajin sieluun, kerrannaislahjana saataisiin tulevaisuus. CHL:n merkityksen paisuminen pinoaisi koko kiekkokakkuun kivan lisäkerroksen. Liiton johtajan junttaotteesta pääseminen oli monelle adventtilahja. Mediakohut pois Marraskuu ehti taas lingota kohinaa pintaan: Bluesin vararikko, pari iskua päähän ja hullu mailahuidonta koomisine sanktioineen. Terveen leijonan ollessa lajien kingi koko sportti voi paksusti. Urheilun ”väkivalta” on osaamattomassa ja tarkoitushakuisessa suussa manipuloiva sana. Monotonisella mediatoistolla on pumpattu kriisifiilis ja sumuverhon takana otetaan etenkin heikoilta