PAL.VKO 2022-09 00 74 43 -2 20 3 Äänest äneide n kesken arvotaa n 5 x 1000 euron S-ryhm än lahjako rtti ja 3 sähköp yörää. Rauhan KÄTEINEN TEEMA Digimaksaminen hävittää setelit Erkki de_17022022_001.indd 1 8.2.2022 10.15. JHL:N EDUSTAJISTOVAALIT 7.2.–1.3.2022 jhl.fi/vaalit22 Aanesta ja Voita_205x245mm.indd 1 28.1.2022 13.26.28 17.2.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 22 / 17 . he lm ik uu ta MAAHANMUUTTO Suomi hukkaa osaamista BALKAN EU-usko horjuu ILMASTO Sähköautot syövät verotuloja Erkki Tuomiojasta on moneksi. Hän valitsi politiikan, vaikka olisi voinut elättää itsensä esimerkiksi historiantutkijana
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_17022022_002.indd 1 8.2.2022 11.05
Setelit ja kolikot häviävät lompakosta. Kansallisnäyttämön historia on täynnä draamaa. 3 Demokraatti 3/ 22 42 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 17. HELMIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VEROT KÄTEINEN TUNTEIDEN TALO Lisää bensaa verokeskusteluun. KULTTUURI ILMIÖ TEEMA de_17022022_03.indd 3 8.2.2022 14.04
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. de_17022022_04.indd 4 9.2.2022 10.00. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. JELENA SIMIC Demokratian rakentaja + TEEMA Käteinen 53 5 6 8 11 12 14 21 22 26 30 31 32 38 40 41 42 44 48 50 52 61 62 63 72 73 74 Monen balkanilaisen usko EU:hun on pahasti horjunut. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 3.3. Ka nn en ku va : Ja ni lu kk an en 22 59 ELON MUSK VAI ROOPE Kumpi on maailman rikkain. 3/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suuret päätökset Viikon kuva: Koronakisat Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Satu Taavitsainen D-analyysi: Bensaa liekkeihin D-ilmiö: Veropelin polttoaine Alastalon salissa: Sota ja rauha Balkan: Demokratian kirittäjä Maahanmuutto: Sillanrakentaja Saksa: HIljaista diplomatiaa Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Teatteri: Sukellus muistoihin Teatteri: Taistelujen teatterilinna Kirjat: Kestävää vihaa Kirjavisa: Irstailija vai ihmemies Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Jukka Gustafsson Puheenvuoro: Heidi Viljanen Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Arja Alho IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Erkki Tuomioja Kielenpäällä: Ängyttelya Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Sirkka-Liisa Kähärä Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Taas mennään Pääkirjoitus SUURET PÄÄTÖKSET ODOTTAVAT HALLITUSTA. Tuolloinen Neuvostoliitto vetosi maiden väliseen YYA-sopimukseen ja esitti konsultaatioita toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liitto tasa vallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden uhan johdosta. de_17022022_05.indd 5 8.2.2022 15.37. KOTIMAASSA MARININ hallitusta odottavat kevään suuret päätökset niin työllisyydestä, ilmastosta kuin sovituista menojen leikkauksistakin. Rakentavaa ei ole kriisiyttää hallitusyhteistyötä joka välissä etenkin, kun tuloksetkin puhuvat puolestaan. Suomessa Venäjän ”kirjeellä” on monen korvaan paha kaiku etenkin vuoden 1961 noottikriisin seurauksena. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kuten Venäjän presidentin Vladimir Putinin jokavuotisessa mediatilaisuudessa joulukuussa voitiin todistaa, maan johtaja elää muussa todellisuudessa kuin länsi. V aalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin helmikuun alussa poikkeuksellisen kireän kansainvälisen tilanteen keskellä. Silti keskusta on jatkanut omaa kipuiluaan hallituksessa myös vaalien jälkeen. Tarkemmin se tivasi, mitä muut maat aikovat tehdä toimiakseen Etyjin sopimusten hengessä niin, että oman turvallisuuden vahvistaminen ei heikennä muiden maiden turvallisuutta. Venäjä uhittelee ja oireilee ennen kaikkea mennyttä suuruuttaan poliittisena ja taloudellisena supervaltana, joka mureni käsiin Neuvostoliiton hajottua. Venäjä ilmaisi kirjeessä tyytymättömyyttään Euroopan turvallisuusjärjestelyihin. Putinin Venäjä kokee olemassaolonsa uhatuksi. Aluevaaleissa hallituspuolueet menestyivät kokonaisuudessa hyvin, ja pääpuolueet SDP ja keskusta pääsivat selvästi yli viime eduskuntavaalien kannatuksensa. Eduskunnan kevätkauden alle ajoittunut ulkoministeri Sergei Lav rovin kirje herätti kulmakarvojen nostelua ympäri Eurooppaa, vaikka presidentti Sauli Niinistö rauhoitteli omassa tiedotustilaisuudessaan valtiopäivien avajaisten yhteydessä, ettei Venäjän Etyj-maille lähettämä kirje sisältänyt mitään, mitä ei olisi jo aiemmin kuultu. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi noussut Kim Berg kiteytti luultavasti monen sosialidemokraatin ajatukset kommentoidessaan Demokraatille, että hinnalla millä hyvänsä hallitusta ei kannata pitää pystyssä. Venäjä on lisännyt sotakalustoaan Ukrainan rajoilla ja lisännyt levottomuutta kauempanakin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , W an g Zh ao OMIKRONOLYMPIALAISET. Mutta nämä kisat muistetaan ehkä tuloksia pidempään koronakisana, jossa urheilijat elivät omassa kisakuplassaan ja järjestäjät taistelivat virusta vastaan estääksen sen leviämisen urheilijoiden välillä tai kisavieraista Kiinan kansalaisiin. de_17022022_06.indd 6 8.2.2022 11.35. Nämä olympialaiset muistetaan myös ihmisoikeuskisana, jota leimasi diplomaattiset boikotit ja Kiinan yritys kiillottaa ihmisoikeusrikkomusten tahraamaa mainettaan. Ensi sunnuntaina päättyvät Pekingin talviolympialaiset ovat tarjonneet jännitystä ja urheilun juhlaa
Kampanjakattoa ei pystytä tekemään, kun sitä ei haluta tehdä. Kuntavaalien osalta raja on lain mukaan 800 euroa. Se kasvattaa tuloeroja. Harakka esittää, että tuolla rahalla kevennettäisiin palkansaajan verotusta. Tähän saakka ehdokkaille myönnettyjä tukia on voitu joissakin tapauksissa muuttaa lainoiksi, jolloin ne ovat pudonneet pois ilmoitusvelvollisuuden piiristä. Listaamattoman yrityksen omistaja maksaa osingoistaan yleisesti 7,5 prosenttia veroa yrityksen yhteisöveron jälkeen. Lainat on saatettu myöhemmin jättää maksamatta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Oikeudenmukainen verotus on yhteinen etu V IIK O N LU KU 77 prosenttia. Tarkastuksiin VTV voisi saada työryhmän esityksen mukaan virka-apua. Työryhmä esittää muun muassa 1 500 euron suuruisiin lahjoituksiin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden ulottamista koskemaan myös lainoja. Ajatus ei kokoomukselle, keskustalle, perussuomalaisille ja RKP:lle kelvannut. Kolme neljäsosaa – yli miljardi euroa – aliverotetuista osingoista päätyy ylimpään tulokymmenykseen. Varakkaat yrittäjät nostavat tulonsa keikkasiivoojan veroprosentilla, liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kirjoitti Kauppalehdessä. Miksi Hollanti on Suomea ”suotuisampi” ympäristö. MIKAEL PENTIKÄINEN TWITTERISSÄ Suomen maan tieteellinen sijainti on riippuvainen työtaisteluista. Näistä moni yrityskin hyötyisi. Läpinäkyvyyttä edistävät muutosesitykset muun muassa vaalirahoituslakiin käyvät ilmi parlamentaarisen vaalityöryhmän loppuraportista. – Vaikka esitetyt muutokset ovat aika pieniä, niistä keskustelemiseen on mennyt aikaa, kun on haettu parlamentaarista konsensusta hallitus-oppositio-rajan yli. Vasemmistopuolueet ja vihreät olisivat halunneet vaalirahoitukseen kampanjakaton. Osinkoverotuen arvoksi on arvioitu yli 400 miljoonaa euroa joka vuosi. de_17022022_08.indd 8 9.2.2022 11.53. VESA VIHRIÄLÄ TWITTERISSÄ VAALIT Maaliskuussa työnsä aloittavista uusista aluevaltuutetuista on kunnanvaltuutettuja Läpinäkyvämpää vaalityötä VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON (VTV) valmiuksia vaalirahoituksen valvonnassa esitetään parannettavaksi. ILKKA KAUKORANTA TWITTERISSÄ Logistiikan takia Kotka tuskin olisi millään järjellisellä subventiolla tai työ markkinoiden toi mintatavalla pysty nyt kilpailemaan. – Tässä näkyy selvästi oikeisto-vasemmistojako. Työryhmä esittää VTV:lle oikeutta uhkasakkoon ja mahdollisuutta ulottaa tarkastukset puolueiden ja ehdokkaiden lähiyhteisöihin. Hän sanoo tämän voimistavan kansantalouden dynamiikkaa ja ostovoimaa. – VTV:lle esitetty mahdollisuus nähdä paremmin vaalirahoituksen sisälle ja tehdä tarkastuksia on merkittävä, Rönnholm sanoo. UPM:n bio jalostamo menee Rotterdamiin. Työryhmän puheenjohtajana toimineen SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin mukaan monet muutostarpeista olivat peräisin VTV:n omista havainnoista
Koronan aikana helposti unohtuvat pestin muut tärkeät tehtävät. Lindén on merkittävässä roolissa muun muassa sote-uudistuksen eteenpäin viemisessä. Haastattelussa hän pui hoitajien tilannetta ja tulevia palkkaneuvotteluja. Kannattaisiko keskustan välillä katsoa itse peiliin. Siinä hän jakaa itsestään kuvia vähintään terveydenhoitajan palkan verran maksavien asioiden kanssa. Ennen eduskuntaan pääsyä Lindén toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtajana. TYÖELÄMÄ MINISTERI Ei vain koronaministeri PERHEJA peruspalveluministeriksi valittu Aki Lindén joutuu heti keskelle koronakriisiä. Lindéniä nosti ministeripörssissä myös hyvä vaalimenestys. Hyvä keskusta, teitä ei rauhoita edes se, että SDP on vakuuttanut, että kevään aikana niin taloudesta kuin työllisyysja ilmastotoimista päätetään aiemmin sovitun mukaan. Keskustalla on ahdas olo”, Honkonen muotoili keskustan tuntoja. Aika järeää asiaa siis. Kuten naiset. hän on toiminut monissa alan johtotehtävissä ja piti pitkään myös yksityispraktiikkaa. Tästä saatiin todiste pari viikkoa sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi ison haastattelun Tehyn puheenjohtajasta Millariikka Rytkösestä. Tässä itse haastattelun asia unohtui. Esimerkiksi varapuheenjohtajanne Petri Honkonen uhitteli tammikuussa jälleen hallituserolla ja haukkui muita hallituspuolueita. Toki teillä paniikkia luo se, että kannatusluvuilla mitaten olette entinen iso puolue. Yhteiskunnallisen keskustelun tasoon ja siinä etenkin naisjohtajien haastattelujen vähättelyyn kyllästynyt Rytkönen perusti Instagram-tilin @millajalamppu. Suomenmaan haastattelussa Honkonen sanoi, että vihreät ja SDP ovat erilaisia kuin ne puo lueet, joiden kanssa keskusta lähti hallitukseen. Hän antoi muun muassa ymmärtää, että talous ei ole tärkeä SDP:lle. Ja ilmeisesti itsekin tiedätte, että hyvä aluevaalimenestys ei ole tae menestyksestä reilun vuoden päässä olevissa eduskuntavaaleissa, pohtii Demokraatin väki. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PAINO RATKAISEE PAINO RATKAISEE Lähtee lentoon Ei lähde lentoon Hyvä keskusta, teidän hallituskipuilunne jatkuu. Krista Kiurua tämän äitiysloman ajan tuuraava Lindén oli kokemuksensa takia aika selvä valinta kyseiseksi ministeriksi. Ja toki te keskustalaiset voisitte muiden tekemisten haukkumisen rinnalle tuoda myös omia avauksia – muitakin kuin leikkauksia. ”Nykyhallitus syö meiltä luovuuden ja energian. Aluevaaleissa hän sai toiseksi eniten ääniä koko maassa. Sen jälkeen Näkymättömät naiset SANOTAAN, ETTÄ maailmassa on paljon näkymättömiä ihmisiä. Lindén puhuu lämpimästi omalääkärimallista, jonka hän arvioi tuovan säästöjä hyvinvointialueille. Terveydenhuollon töissä Lindén aloitti vuonna 1978 terveyskeskuslääkärinä. Mutta somessa moni – muun muassa Lapin yliopiston prosessioikeuden professori – kiinnitti huomiota vain kuvassa taustalla olleeseen Alvar Aallon suunnittelemaan lamppuun ja vertasi lampun hintaa hoitajan kuukausipalkkaan. Hän on ollut kolmissa viime vaaleissa – eduskunta-, kuntaja aluevaaleissa – vaalipiirinsä äänikuningas. de_17022022_08.indd 9 9.2.2022 11.53. Ettei olisi niin, että keskusta on itse se virtahepo hallituksessa
7. Mikä liputuspäivä on 28.helmikuuta. Suomettumisen ansaan lankesi myös Mika Niikko (ps.), joka ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toimiessaan ehdotti Twitterissä, että ”jonkun pitäisi sanoa, että Ukraina ei liity Natoon”. Suomettumista, tarkemmin sanottuna Suomen tietä, tarjosi Ukrainan malliksi myös Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger jo vuonna 2014. 3. Milloin paralympialaiset alkavat Pekingissä. Minkä koirarodun pentuja seurattiin Ylen Pentulivessä. Kuinka monta vuotta Kansaneläkelaitos täyttää tänä vuonna. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kerrottiin reilu viikko sitten esittäneen suomettumista ratkaisuksi Ukrainan ja Venäjän väliseen tilanteeseen. 8. de_17022022_10.indd 10 9.2.2022 10.24. 2. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pohti Ylellä, että jos Ukraina ”suometettaisiin” eli rajattaisiin sen itsemääräämisoikeutta päättää Naton-jäsenyyden hakemisesta, niin seuraavana Venäjän kohteena voisi olla Suomen ”uussuomettaminen”. Kuka on kuvassa. Sana tunnetaan myös ulkomailla. Pian tämän jälkeen Niikko erosi puheenjohtajan tehtävästä. maa lis kuu ta 10 ) Lab rador inn out aja n Omikron – pullon henki Omikron – pullon henki MAAILMAN TILA • Suomettumisen paluu Uussuomettumisen uhka S uomessa sanalla suomettuminen on hapan maku. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / Heikki Saukkomaa 10 VIS V 1. Kuinka moni äänioikeutetuista äänesti ennakkoon aluevaaleissa. 5. 4. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta 17. Oik eat vas tau kse t: 1) Lön nro tin kad ulla 2) 26, 4 pro sen ttia 3) Ris hi Sun ak 4) 155 päi väs sä 5) Kal eva lan päi vä 6) 20 08 7) 85 vuo tta 8) Mic hae l Lee Ada y eli Mea t Loa f 9) 4. Niikko unohti Suomen linjan, jonka mukaan itsenäisillä valtioilla on oikeus päättää itse omasta turvallisuuspolitiikastaan. 6. Kuinka monessa päivässä Zara Rutherford, 19, lensi yksin maailman ympäri. Millä kadulla Helsingin kaupunki aikoo kokeilla nastarenkailla ajon kieltämistä. Minä vuonna. Myöhemmin Macron kiisti käyttäneensä sanaa ”finlandisation”. Macronin puheiden taustalla on – jälleen – suurten valtioiden halu ratkoa asioita ohi pienempien ja päättää näiden puolesta kuka saa liittoutua ja kenen kanssa. helmikuuta. 10. 9. Kuka on Britannian valtiovarainministeri
Päätin, että tällaiseen tilaan Suomea ei saa päästää koskaan. Vuonna 2005 Vuonna 2021 de_17022022_11.indd 11 8.2.2022 15.52. – Pari vanhempaa miesvaltuutettua sanoi jopa vihamielisesti, että eipä ole tällaista ennen nähty. Se nostaa karvat pystyyn – en minä ole tullut tänne tekemään asioita niin kuin on aina tehty! Taavitsainen vaikuttaa nyt myös aluevaltuutettuna, mutta sote-uudistuksesta hänellä on sanottavaa myös Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry:n (Estery) toiminnanjohtajana. Lääkärin vastaanotolla se voi näkyä unettomuutena, ruokahaluttomuutena, alakuloisuutena. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Satu Taavitsaisen kotiarkisto ja SDP MISSÄ OLET NYT. Mikkelin valtuuston historian nuorin ja ensimmäinen demarinainen puheenjohtajana, tuore äiti, otti aikoinaan vasta viikon vanhan vauvansa mukaan valtuuston kokoukseen. – Olisin mielelläni jatkanut kansanedustajana ja päässyt viemään hoitotakuuta eteenpäin, hän kertoo ja toivoo vielä joskus palaavansa itselle niin mieluisaan pestiin. E duskunta-ajoilta Satu Taavitsainen (sd.) kaipaa ihmisten kohtaamista ja heidän ongelmiinsa ratkaisujen etsimistä. Taavitsainen kertoo tarinan, koska se liittyy hänen vuonna 2018 tekemäänsä lakialoitteeseen, jonka mukaan lääkäriin pitää päästä seitsemässä päivässä. Satu Taavitsainen Ex-kansanedustaja on yhä monialainen vaikuttaja. – Yksinäisyys vaikuttaa hyvinvointiin. Siellä hän näki yhteiskunnan, jossa köyhien ja rikkaiden välillä ammottaa kuilu, turvaverkkoja ei ole ja kokonaisia perheitä asuu kaduilla. Ne olivat jo alkaneet tummua lääkäriaikaa odotellessa, hän kertoo. – Hän näytti minulle varpaansa. Sitä, että sai puhua ja tehdä politiikkaa ihan työajalla. Järjestöissä on paljon kokemusasiantuntijoita, joiden palaute auttaa parantamaan palveluita. Tummuminen on merkki alkavasta kuoliosta ja pahimmillaan edessä voi olla amputaatio. 11 Demokraatti Yksinäisyys vaikuttaa hyvinvointiin. Siihen auttavat toimivat, elinvoimaiset järjestöt vertaistukiryhmineen ja erilaisine kerhoineen. Totesimme, että no jo oli aikakin! Olen muutenkin kohdannut paljon sellaista ”eihän koskaan ennenkään” -asennetta. – Se sai sisuuntumaan. Hyvinvointialueiden kannattaa ottaa sote-järjestöjä kumppaneikseen, hän katsoo. Yksinäisyyteen eivät lääkereseptit auta, eikä lääkärikään voi kaveriksi ryhtyä. Tärkeältä on tuntunut myös raivata polkua demarinaisena. Järjestöt pystyvät myös tarjoamaan jotain, mitä julkinen sosiaalija terveydenhuolto ei voi. Mikkelin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2004 toiminut Taavitsainen lähti politiikkaan parikymppisenä palattuaan sosionomiopinnoissa Los Angelesissa vietetyltä jaksolta. Kohtaamisista hän muistaa erityisesti erään diabeetikon. Kahvitauolla hän ja toinen valtuutettu imettivät vauvojaan. Hän kuvaa sisukkaan ja ratkaisukeskeisen luonteen vieneen vaikuttamaan – ja onnistumisten motivoineen jatkamaan
Eivät ole. Tästä syystä – vain vähän kärjistäen sanottuna – merkittävä osa ilmastotoimista ja niiden tavoitteista kohdistuu päästöjen vaikutusten minimointiin, kuten uusiutuvan energian investointeihin, hiiltä sitovien metsien suojeluun tai hiilidioksidin talteenoton kehittämiseen. Poliittisten päätösten tuskaa lisää se, että osa niiden vaikutuksista voi olla yllättäviä – tai reagointi myöhässä. Ihmiskunta elää nyt osin yhteisessä harhassa, jossa tehdään paljon ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi, mutta nurinkurisesti. T ulevaisuudenarvio tästä hetkestä vuoteen 2030: kivihiilen tuotanto vähenee seitsemän prosenttia, mutta öljyn tuotanto kasvaa 16 prosenttia ja maakaasun tuotanto 19 prosenttia. ILMASTOTOIMET EIVÄT ole yksinkertaisia joko-tai-ratkaisuja. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Suomessa hiilidioksidin päästöoikeuden hinnannousu ajoi turpeenpolton nopeasti alas, vaikka hallitus oli juuri ennen sitä ehtinyt päättää turpeentuottajien noin 70 miljoonan euron tukipaketista ja turpeenpolttoon kannustavista veroratkaisuista. Väistämättä osa siirtymävaiheen toimista on osin kitkeriäkin kompromisseja. Fossiilisten polttoaineiden tuotanto kiihtyy koko ajan. Tällä vuosikymmenellä fossiilisten polttoaineiden tuotannon kasvu on näillä luvuilla kaksinkertainen verrattuna Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, joilla rajoitettaisiin ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Yhteensä nämä 15 maata tuottavat 77 prosenttia maailman fossiilisista poltto aineista. Samalla myös ydinvoima – joka on myös monella tavalla ongelmallinen energiamuoto, joskin hiilidioksidipäästötön – pääsi taksonomian piiriin. Yksi tällainen oli EU:n esitys maakaasun hyväksymiseksi siirtymävaiheen energiamuodoksi ja samalla osaksi taksonomiaa. Ilmastotoimet ovat puuhastelua, jos kriisiä ei oteta todesta. OVATKO PUHEET ilmastotoimista huijausta. Ratkaisu oli vahvasti poliittinen, kun Euroopan vahvat maat, energiansa pääosin ydinvoimalla tuottava Ranska ja maakaasusta riippuvainen Saksa olivat vastakkain. Lisää bensaa liekkeihin OSA ILMASTO TOIMISTA KOHDISTUU PÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN MINIMOINTIIN, MUTTA TUOTANNON VÄHENTÄMINEN EI ONNISTU. Yllä oleva arvio on YK:n sekä useiden yliopistojen ja tutkimus instituuttien yhdessä tekemästä raportista, jossa on mukana 15 fossiili energiaa tuottavaa maata, muiden muassa Saudi-Arabia, Venäjä, Australia, Yhdysvallat, Kiina, Norja ja Saksa. Tämä ratkaisi hiilidioksipäästöiltään ongelmallisen maakaasun pääsyn osaksi taksonomiaa, jonka pitäisi ohjata sijoituksia ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi de_17022022_12.indd 12 8.2.2022 15.48. Itse päästöjen lähteen eli fossiilisten polttoaineiden tuotannon vähentämisessä ei onnistuta, vaikka monessa maassa energiayhtiöt ovat suurelta osin valtion omistuksessa. Jos tavoitteena on kahden asteen lämpeneminen, fossiilisten polttoaineiden tuotanto ylittäisi sen 45 prosentilla. Kukaan ei halua luopua kulutuksesta tai tinkiä elintasostaan. Suuri osa selvityksen kohdemaista on asettanut itselleen hiilineutraalius tavoitteen
51 kuntaa jäi ilman omaa valtuutettua. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Aluevaalien isot luvut Aluevaaleissa niin sanotut vanhat puolueet voittivat, demokratia, vihreät ja perussuomalaiset hävisivät. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Perheväkivalta Korona-aikana on perheväkivaltatapausten määrä kasvanut. Väkivalta Korona-aikana miesten julkisilla paikoilla kokema väkivalta on vähentynyt. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Kansallinen rikosuhritutkimus Arvostamme suomalaista työtä. 77 prosenttia alue valtuutetuista on kunnan valtuutettuja. Valtakunnallisesti eniten ääniä saivat Li Andersson (vas.) Aki Lindén (sd.) ääntä 7 701 7 795 5 852 ääntä Henrik Wickström (rkp) ääntä Äänestysprosentti aluevaaleissa Aluevaalien alhaisin äänestysprosentti, 39,2 oli Vantaan ja Keravan hyvinvointi alueella. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Alhaisin valtiollisten vaalien äänestys prosentti, 31,4 %, oli vuoden 1991 euro parlamenttivaaleissa. de_17022022_13.indd 13 8.2.2022 15.26. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Vaaleissa oli mukana 292 kuntaa
Hän toimii kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustajana valtiovarainministeriössä. 15 Demokraatti Bensapumpun hiljeneminen tekee ison loven valtion kassaan. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto Kuvat iStock L iikenteen verotulot ovat merkittävä osa valtion noin 47 miljardin euron vuotuista verotuloa (2020). de_17022022_14.indd 15 8.2.2022 17.43. Jos liikenteestä saatavat verotulot laskevat merkittävästi, pitää valtion miettiä uusia verotuskohteita, ottaa velkaa tai hakea säästöjä, summaa SDP:n veroasiantuntija Lauri Finér
Lehtinen näkee liikenteen sähköistymisen pitkänä kehityskulkuna. Sen tuotto-odotus on 25 miljoonaa euroa vuodessa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Vuonna 2020 valtion verotulot tieliikenteestä olivat noin 4,3 miljardia euroa. Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämän vaalikauden osalta kiristykset ovat lopussa. Bensavero on vähän eri asia. – Jos tieliikenteestä halutaan pitkässä juoksussa periä veroja, tulee kysymykseen ajoneuvojen käyttöön liittyPÄÄTTÄJIEN PITÄÄ ESTÄÄ UHKAAVA LIIKENNE KÖYHYYS. Esimerkiksi Helsingin Sanomien saamien valtiovarainministeriön arvoiden mukaan bensiiniveron laskeminen viidellä sentillä vähentäisi verotuloja 250 miljoonalla eurolla. Sen vuoksi korvaavien verolähteiden kanssa ei hänen mukaansa pidä tässä tilanteessa kiirehtiä. Tupakkaa verotetaan siksi, että se on terveydelle haitallista, bensaa myös siksi, että se saastuttaa. – Uusia verotulojen kohteita voisivat olla esimerkiksi verovälttelyn vaikeuttaminen ja omistamisen veropohjan aukkojen tukkiminen muun muassa listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen epäkohdat korjaamalla. Olen ymmärtänyt, ettei isoja korotuksia kaavailla myöskään hallituksen piirissä, Teemu Lehtinen sanoo. Silloin aina veropohjat elävät, Harakka toteaa. – Meillä oli 1980-luvulle asti muun muassa pelikorttivero. LIIKENNEJA viestintäministeri Ti mo Harakka (sd.) muistuttaa ettei liikenneja viestintäministeriön näkökulmasta ole mitään tiettyä summaa, joka on välttämättä perittävä nimenomaan liikenteen veroina. Finér pitää selvänä, että liikenteestä saatava verotuotto laskee merkittävästi tulevina vuosina, kun sähköautot yleistyvät. Tupakkaveron logiikkaa ei kuitenkaan sellaisenaan voi siirtää polttonesteiden verotukseen. de_17022022_14.indd 16 8.2.2022 17.43. Myös autoverotuksessa on ideana päästölähtöisyys, jolla pyritään houkuttelemaan kuluttajia valitsemaan sähköauto. – Verojärjestelmän pitää olla dynaaminen ja vastata aina paitsi sen ajan niin myöskin tulevaisuuden rakenteellisiin muutoksiin. Veroa ei voi ylivirittää. Polttoaineveron mittaluokka selviää, kun sitä vertaa vaikka Suomeen suunnitteilla olevaa kaivosveroon. Lehtinen havaitsee jonkinlaista sukulaisuutta polttoaineverossa ja tupakkaverossa. – Vaikka tupakkavero on korkea, tavoitteena on nollatuotto. Pitää muistaa, että tämä on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta. Valtiovarainministeriössä on jo tehty julkisen talouden laskelmia, joissa on arvioitu liikenteen verojen vähenevän yli miljardilla eurolla vuodessa. Nyt näyttää siltä, että ilman pelikorttiveroakin jollain tapaa pärjätään, hän lisää. Marinin hallituksen tavoitteena on kuitenkin edetä vielä tätäkin aikataulua nopeammin. Hän arvioi, että liikenteen verotulojen vähenemisen korvaaminen painottuisi muihin verotuskohteisiin, mutta ei välttämättä autoiluun. Julkisen talouden kannalta liikenteen verotulojen laskun ohella muita merkittäviä tekijöitä ovat muun muassa väestön vanheneminen, sosiaalija terveydenhuollon tarpeet, TKI-satsaukset sekä ekologisen siirtymän vaatimat investoinnit, Finér suhteuttaa lukuja. Tilastoja on välillä julkaistu ja arvioita verotuottojen pienenemisestä. LIIKENTEEN VEROTUOTTOJEN tulevaisuus on puhuttanut toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan myös Veronmaksajien keskusliitossa. Verotukseen, myös liikenteeseen, liittyvät asiat kuuluvat olennaisesti valtiovarainministe riölle. – On sitä pohdittu. – Sähköautojen yleistymisen vaikutukset on jo yritetty huomioida julkisen talouden arvioissa. Hän pitäisi huonona viestinä sähköautoilun verotuksen korottamista murrosvaiheessa, jossa pyritään lisäämään vähäpäästöistä liikennettä. Tästä suurin yksittäinen verolaji oli bensiinin ja dieselpolttonesteen valmistevero, jonka osuus oli yli 2,4 miljardia euroa
Lehtisen mukaan liikenne on ollut Suomessa rahastuksenkin kohde. Autossa on ollut myös erillinen lisävero. Lehtinen sanoo vierastavansa ajatusta, että verotulojen hiipuessa ryhdytään heti kehittämään tilalle uusia veroja. Tuottojen laskeva trendi on näköpiirissä, mutta sille ei lyhyellä aikavälillä pidä tehdä mitään. Näin käy helposti verotuksessa. EDUSKUNNAN LIIKENNEja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Ky mäläinen (sd.) pitää tärkeänä, että hallitus puuttuu polttoaineiden kohonneisiin hintoihin. ILMASTO TAVOITTEISIIN PÄÄSY VOI OLLA VAIKEAMPAA POLIITTISESTI KUIN TEKNISESTI. Hallinnointikulut ovat minimaaliset. Lehtisen mukaan polttoainevero on käytännössä päästöperusteinen kilometrivero ja sellaisena liki täydellinen. Veroja kerätään enemmän kuin tienpitoon laitetaan rahaa. 17 Demokraatti vät kilometriverot. Se on aikanaan syntynyt ylellisyysverona ja jäänyt päälle. Ei ainakaan kehittämällä hätäisesti uusia veroja. Kymäläinen arvioi, että mahdollisen veronalennuksen vaikutuksia kompensoisi tähän mennessä kertynyt ennakoitua suurempi liikennepolttoaineiden arvonlisäveron tuotto. Lehtisen mukaan siirtyminen päästöperusteisuuteen on muuttanut merkittävästi autoveron rakennetta. – Autovero on hankintaverona erityinen. Vaikka Suomi ei ole omilla ratkaisuillaan vaikuttanut nyt tapahtuneeseen hintojen nousuun, pitää päättäjien reagoida ja estää uhkaava liikenneköyhyys, Suna Kymäläinen linjaa. de_17022022_14.indd 17 8.2.2022 17.43. Kyse on myös hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan liikenteen verotuksen uudistustuksessa otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo ilmastonmuutoksen torjunnassa. – Polttoaineiden nopeasti kohonneet hinnat koettelevat jo alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hänen mielestään Suomessa voisi pohtia polttoaineiden verotuksen laskemista ”tuntuvasti”, jopa lähelle EU-säännösten minimiä. Veronmaksajat ei halua, että liikenteen laskevia verotuottoja kompensoitaisiin veronkiristyksinä ainakaan tuloverotuksessa. Esimerkiksi tämän vuoden tammikuussa bensiinin kuluttajahinnasta noin 60 prosenttia muodostui erilaisista veroista (Autoliitto). Liikenteen veromuutoksia ei hänen mukaansa ole luvassa vielä tulevan hallituksen kaudella. Voi olla muitakin veroja kuten talouskasvun myötä kasvava arvonlisäveron tuotto. Kymäläinen korostaa, että tehtävien veroratkaisujen pitäisi olla määräaikaisia, jotta hallitus voisi nopeasti reagoida tuleviin muutoksiin. – Liikenteen verotus on kokonaisverotuksessa yksi pala. Polttomoottorien väheneminen rapauttaa verotuksen pohjaa myös tätä kautta. – Ensi vaalikausi menee vielä selvittäessä ja pohtiessa. Kymäläinen ei innostu polttoaineiden veronkevennyksien korvaamisesta uusilla maksuilla. Tässä taustalla on liikennepolttoaineiden maailmanmarkkinahinnan nopea nousu. Esimerkiksi valtionvarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on pohtinut autoilijoille käyttöön perustuvaa kilometriveroa. Täytyy katsoa kokonaisuutta, myös valtion menopuolta, Lehtinen sanoo. – Siinä kerätään veroa tien kuluttamisesta ja saastuttamisesta. Jos ostat television, maksat alv:n. – Missään tapauksessa tätä ei pidä tuloverotukseen sotkea. – En näe, että liikenteen verotus on kiinteä potti, joka pitää aina kerätä tavalla tai toisella. Jatkossa esimerkiksi sähköautojen yleistyminen voi vaikuttaa polttoaineiden hintoihin. Polttoainevero on valtiolle merkittävä verotulojen lähde. Jos polttoaineveron tuottoihin syntyy syvä kuoppa, Lehtinen paikkaisi sitä muistakin verolähteistä kuin liikenteestä. Tekniikka siihen ei ole valmiina eikä Suomen kannata sitä pilotoida
Kyse ei kuitenkaan ole lopulta suurista ryhmistä. Kyse voi olla perhekohtaisesti merkittävistäkin summmista. Lauri Finér uskoo, että keinot energian ja liikenteen verotulojen korvaamiseen ovat jo olemassa ja muutosvaiheen kipukohdat liittyvät siihen, miten keinot saadaan poliittisella tasolla valittua. Palautukset on vielä kohdennettu niin, että syrjäseudulla asuvilla on mahdollisuus saada niihin kymmenen prosentin korotus. Tilanne voi kärjistyä, jos siirtymävaiheessa esimerkiksi polttoaineen hinta nousee. – Pienituloiset kärsivät eniten polttoaineveron kaltaisesta tasaverosta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Liikenteen verotuksesta on käyty paljon keskustelua myös SDP:n eduskuntaryhmässä. Esimerkiksi liikenteeseen ja sen verotukseen liittyvät toimet eivät kohtele eri ryhmiä tasapuolisesti. Näiden rajallisten mineraalivarojen tarve tulee moninkertaistumaan, kun sähköautoilu yleistyy, Finér muistuttaa. Nyt puhutaan paljon taloudesta, mutta tärkeää olisi myös pohtia sen ekologisia rajoitteita, muun muassa akuissa ja sähkön siirtoverkoissa käytettävien mineraalien saatavuutta. Lisäksi hän on huolissaan mahdollisesta sähkön hinnan noususta sähköautojen tulon myötä. Polttomoottoriautoja on Suomessa laajasti käytössä vielä ainakin kymmenen vuoden ajan, vaikka sähköautot yleistyvätkin, Kymäläinen sanoo. TALOUSPOLITIIKAN ARVIOINTINEUVOSTON puheenjohtajan Jouko Vil musen mukaan Suomessa ei ole käyty vielä riittävästi keskustelua siitä, miten polttoaineen verotus korvataan, kun autot sähköistyvät. Mutta aina kun puhutaan verotuksesta, löytyy äänekkäitä eturyhmiä. de_17022022_14.indd 18 8.2.2022 17.43. Hän pitää mahdollisena, että esimerkiksi sähkön hintaan voi tulla nousupaineita sen käytön lisääntyessä. Lisähaastetta tuo siirtymäkausi. – Suomen julkisen talouden tulopuoli voidaan kyllä pitää kunnossa. Hallituksen agendalla on liikenteen kokonaisverouudistus. Häviäjiä ovat myös syrjäseutujen asukkaat, joilla on pitkät asiointimatkat eikä oman auton käytön vaihtoehtona ole julkista liikennettä. Finér arvioi, että ilmastotavoitteisiin pääseminen voi osoittautua vaikeammaksi poliittisesti kuin teknisesti. Maailma muuttuu ja meidän pitää miettiä uudella tavalla liikenteen verottamista. – Suomessakin pitää miettiä energian hintaan liittyvää subventiota. Esimerkiksi Kanadassa hiiliveroista jaetaan suuri osa kotitalouksille takaisin. Finér muistuttaa, että niin polttoaineiden kuin sähkönkin hintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin verotus. Teollisuuden sähköntarve kasvaa merkittävästi, kun yksi tehdas, SSAB:n Raahen tehdas aikanaan siirtyy tekemään terästä vedyllä. Toisaalta lisäverotulojen kerääminen reilun siirtymän rahoittamiseksi vaikkapa verotuksen epäkohtiin puuttumalla herättää myös vastustusta. POLTTOAINE VERO ON KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖ PERUSTEINEN KILOMETRIVERO
de_17022022_14.indd 19 8.2.2022 17.43. – Erilaisista näkemyksistä huolimatta uskon vähennyskeinojen vielä löytyvän. Ne kuuluvat taakanjakosektoriin, jossa päästövähennystavoite on 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tässä hän pitää Suomen kannalta tärkeimpinä liikenteen ja maatalouden päästöjen leikkaamista. Vuosina 2022–2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta tällä vuodelle rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa. POLTTOAINEPUMPULLA ON TURHA KIROTA ILMASTOTOIMIEN VAIKUTUKSIA. Poliitikoilla ei ole mahdollisuutta tämän tavoitteen kiertämiseen, Markku Ollikainen sanoo. Hän muistuttaa, että tukia tarvitaan sähköisen liikenteen saamiseksi toimivaksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi vähennystavoitteen saavuttamiseksi. Liikenteen osalta Ollikainen ei ota kantaa tarvittavien investointien kokoluokkaan tai rahasummiin, joista poliitikot ovat vääntäneet. Ollikainen muistuttaa, että taakanjakosektorin tavoitteiden taustalla on EU:n asettama sitova vähennystavoite ja päästöjen vuotuinen vähennysura. Jo nyt käydään kovaa poliittista vääntöä leikkaustoimien kohdentamisesta. Jos siitä lipsuu, jokaisen vuoden ylitys tulee kompensoida kahdeksan prosenttia suuremmalla vähennyksellä seuraavana vuonna. 19 Demokraatti Keppiä ja porkkanaa SUOMEN ILMASTOPANEELIN puheenjohtaja Markku Ollikainen suhtautuu kohtuullisen luottavaisesti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Liikenneja viestintäministeri Timo Harakka muistutti pari viikkoa sitten, että mikäli hallitus haluaa onnistua liikennepäästöjen vähentämisessä, on fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutettava täysimääräisesti. Tiekartan ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026
Viime vuonna sähköhenkilöautojen ensirekisteröintien määrä kasvoi 139 prosenttia edellisestä vuodesta. Porkkanana toimivat erilaiset tuet muun muassa sähköautojen latausinfraan ja sähköautojen hankintaan. Tämän määrän päälle tulevat vielä hybridimallit. Niiden määrän kasvu on kuitenkin nopeaa. Ei hallitus sitä veroratkaisuillaan ajanut alas. Ollikainen pitää teollisuuden ja myös kuntien toimintaa ratkaisevana tapahtuneessa muutoksessa. Polttoainepumpulla on turha kirota ilmastotoimien vaikutuksia. Velvoite edellyttää, että myydyn polttoaineen energiasisällöstä vähintään 20 prosenttia on biopolttoainetta, joka on fossiilista kalliimpaa. Ollikainen pitää realistisena tavoitetta, että vuonna 2030 Suomen henkilöautokannassa on yli 700 000 sähköja ladattavaa autoa. Olennainen on 7 000–12 000 euron hintaluokka, josta yleisimmin käytetty auto hankitaan. – Turpeen käytön nopea lasku on puolestaan markkinaehtoinen tapahtuma ja osoitus siitä, että EU:n päästökauppa lopulta toimii. Sen arvioidaan laskevan hintoja. OLLIKAINEN PITÄÄ Suomen tilannetta ilmastotoimien kokonaisuutta ajatellen hyvänä. – Maailmantalous ei ole 80 vuoteen noussut näin nopeasti taantumasta, joten energian kysyntä on kasvanut kovaa samalla samalla kun öljyntuottajamaat ovat rajoittaneet tarjontaa. Ollikaisen mukaan tästä ei kuitenkaan ole vielä tehty mitään päätöksiä. Keppinä ovat erilaiset veroja hintaratkaisut. Avoin kysymys on myös EU-tasolla keskustelussa ollut päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen. D-ILMIÖ de_17022022_14.indd 20 8.2.2022 17.43. Vuoden 2021 lopussa Suomessa sähköautoja oli vasta 0,83 prosenttia tieliikennekäyttöön rekisteröidyistä autoista. – Kuljemme hiilineutraaliuden polulla hieman suunniteltua nopeammin sähkön ja lämmön tuotannon sekä teollisuuden päästövähennysten ansiosta. Toinen raskasta liikennettä koskeva kysymysmerkki on Suomen jakeluvelvoitteen vaikutukset polttoaineen hintaan. Pahin pullonkaula on liikenne ja maatalous, koska toimivien vähennyskeinojen määrä on rajallinen ja niiden käytöstä ei ole ollut poliittista yksimielisyyttä. Jakeluvelvoitetta on päätetty nostaa niin, että se olisi 30 prosenttia vuonna 2030. Kun tilanne normalisoituu, ei dieselin ja bensiinin hinnassa ole kovin suurta kasvupainetta. OLLIKAINEN TOPPUUTTELEE pelkoja polttoaineiden hintojen radikaalista kallistumisesta. Tämä on tuonut Suomen teollisuudelle uusia tilauksia, kun maailmalla on globaalia kysyntää puhtaalle tuotannolle. Se väistämättä vaikuttaisi polttoaineiden hintoihin. Monen arvion mukaan hinnat ovat kääntymässä laskuun. – Hintakehitystä saattaa tasapainottaa henkilöautoliikenteen sähköistymisen myötä toteutuva polttoaineiden kysynnän pieneneminen. Ollikainen muistuttaa, että porkkanan lisäksi tarvitaan myös keppiä. Sen sijaan kehittyneempien biopolttoaineiden tuotantokustannusten odotetaan kasvavan materiaalien rajallisuuden vuoksi, Ollikainen sanoo. Hän pitää kuitenkin raskaan liikenteen tilannetta vaikeana. Hän sanoo teollisuuden reagoineen nopeasti Suomen julistukseen hiilineutraalisuuteen pyrkimisestä. Päästökauppa teki turpeen käytöstä yksinkertaisesti liian kallista. Autokannan sähköistyminen kiihtyy, kun sähköautoja saadaan myös käytettyjen autojen markkinoille. Siellä autokannan sähköistyminen etenee hitaasti. Hän sanoo tällä hetkellä energiamarkkinoiden hintapakkaa sekoittavan erityisesti poikkeuksellisen nopea talouskasvu. – Tärkeää on saada sähköautojen määrä kasvuun. 20 Demokraatti Helpolla muutos ei kuitenkaan tapahdu, vaikka hallitus löytäisikin tarvittavan rahoituksen liikenteen päästövähennyksen vauhdittamiseksi. PAHIN PULLONKAULA ON LIIKENNE JA MAATALOUS
Jos tähtäimessä on oman aseman oikeuttaminen Itä-Ukrainassa, neuvottelun varaa saattaa olla. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Venäjä kunnioittaa voimaa. Hitler hyökkäsi Puolaan vuotta myöhemmin ja sai sotansa. Puhtaaksiviljelty, liiallinen rauhantahtoisuus saattaisi sekin olla Ukrainan kriisin kaltaisessa tilanteessa vaarallista. Ja Venäjä voi uhata energiapulasta kärsivää Keski-Eurooppaa omilla vastapakotteillaan. Venäjän sodantahdosta ei tätä kirjoittaessa ole lopullista varmuutta. Alueita ei siis pidä luovuttaa. Sota olisi yhteiskunnallinen ja kansainvälispoliittinen katastrofi. Kirjoitin 1938, koska tuolloin Britannian pääministeri Neville Chamberlain matkusti Müncheniin ja allekirjoitti sopimuksen, jolla Saksa sai Tsekkoslovakian saksankieliset sudeettialueet ampumatta laukaustakaan. Chamberlain on edelleen eräs epäsuosituimmista pääministereistä Britanniassa. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Liiallinen rauhantahto voi olla Ukrainan kriisissä vaarallista. Niiden toimivuudesta ei ole takeita. Eikä miehitystä oikeuttaa. Chamberlain juhli sopimusta rauhan voittona vaikka tiesi itsekin ostaneensa aikaa. Venäjällä on valtavat määrät sotilaita ja kalustoa Ukrainan vastaisella rajallaan ja vasallivaltio Valko-Venäjän ja Ukrainan raja-alueella. Ne eivät ole keinoja laittomien miehitysten lopettamiseksi. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Avoin konflikti olisi, kuten se aina on, järjetöntä ihmishenkien tuhlausta. Münchenin sopimus ja vuoden päästä syttynyt toinen maailmansota leimasivat Chamberlainin kolmannen valtakunnan vedättämäksi hölmöksi. Rauhantahtoiset diplomaatit ovat olleet sotaan ihastuneiden diktaattoreiden kanssa väärällä pelikentällä. Ensimmäisen maailmansodan kauhut olivat tehneet rauhasta Chamberlainin ylimmän poliittisen päämäärän, joten hän halusi kokeilla diplomatiaa epätoivoisesti myös Hitleriin. Neuvottelijoita, jotka laittavat kovan kovaa vastaan. de_17022022_21.indd 21 8.2.2022 15.04. Jos toinen osapuoli haluaa armottomasti sotaa kuten Saksa vuonna 1938, sota syttyy ennen pitkää yksipuolisella päätöksellä. Jos uhkailun syyt ovat sisäpoliittiset, sodan mahdollisuus on suurempi. SOTA JA RAUHA U krainan kriisi, Krimin miehityksestä Itä-Ukrainan konfliktiksi kehittynyt Venäjän voimannäyte on kasvanut toisen maail mansodan jälkeen suurimmaksi aseellisten joukkojen keskittymäksi. EU:lla on Venäjän kanssa aseenaan pakotteet. Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki odottavat Venäjän seuraavaa siirtoa. Tsekeiltä ja slovakeilta ei mielipidettä kysytty. VENÄJÄSTÄ SANOTAAN, ettei se ole kuin länsi
22 Demokraatti TYÖMARKKINAT & TALOUS VAIHDA TEKSTI SOPIVAKSI! de_17022022_22.indd 22 8.2.2022 17.26
Lyhyeksi aiottu lukuloma venyikin viiteen kuukauteen. 1990-luvun taistelujen jäljet näkyvät yhä arpina balkanilaisten sieluissa ja luodinreikinä rakennusten seinissä. Se oli oikea ongelma siellä. Millaisia asioita – populistipoliitikon iloksi – jää varjoon. Jos puhut tavallisten ihmisten kanssa Bosnia-Hertsegovinassa, ei heitä juurikaan kiinnosta se poliittinen vääntö, Simic sanoo. Simic kuitenkin toivoo, että julkisessa keskustelussa pohdittaisiin myös Dodikin pullistelun motiiveja. Tulin siihen lopputulokseen, että haluan olla Suomessa ja tehdä täältä käsin töitä Balkanin parissa, Kalevi Sorsa -säätiön Balkan-hankkeen koordinaattorina toimiva Simic kertoo. Sekin on totta, että serbijohtaja Milorad Dodikin uhittelu Bosnia-Hertsegovinan liittovaltiosta irtautumisesta kuulostaa huolestuttavalta. Antaako sodan uhasta ja etnisistä jakolinjoista puhuminen mediassa lisää pontta Dodikin retoriikalle. Simic on kyllästynyt siihen, että Länsi-Balkan kuvataan mediassa aivan liian usein konfliktien – menneiden, nykyisten tai uhkaavien – kautta. – Kun palasin, mietin kuka oikein olen ja missä haluan elämäni elää. On totta, että sota on tavallaan läsnä Balkanilla edelleen. Hän majaili tovin isänsä veljen perheen luona ja muutti sitten kaverinsa luo. BALKAN de_17022022_22.indd 23 8.2.2022 17.27. TAVALLISIA IHMISIÄ Balkanilla puhuttavat ja huolettavat samat asiat kuin muuallakin. Jokainen vähintään tuntee jonkun, joka on ollut sodassa mukana. Kansa on lähtenyt kaduille mielenosoituksiin ilmastonmuutoksen vuoksi, ja ihmisiä huolettavat myös populismin kasvu, kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kaventuminen sekä työttömyyden paheneneminen. Millä tavoin serbijohtaja hyötyy irtautumisaikeista revityistä otsikoista. Mutta eihän se ole totta. – Ihan kuin se olisi jotenkin muusta Euroopasta irrallinen alue, jossa tapahtuu pelkästään kaikenlaista sotaan liittyvää ja ihmiset vain riitelevät siellä keskenään. BALKANILLA USKO EU:HUN ON PAHASTI HORJUNUT. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva P ahemman luokan identiteettikriisi puski päälle noin kahdeksan vuotta sitten, kun Jelena Simic palasi Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen. – Samaan aikaan, kun Suomessakin media marraskuussa spekuloi, tuleeko sota vai ei, oli Sarajevossa isot tulvat. Hän oli mennyt Banja Lukaan lukemaan pääsykokeisiin. 23 Demokraatti Demokratian kirittäjä Jelena Simic pyörittää Kalevi Sorsa -säätiön demokratiatyötä Länsi-Balkanilla
– Tämä jakautuneisuus oli keino, jolla saatiin lopetettua sota. Koulutusten lisäksi hankkeessa tuetaan kumppanimaissa toimivia ajatuspajoja ja niiden verkostoitumista yli kansallisten ja etnisten rajojen. Tunne on samalla ristiriitainen, koska siinä on myös tietty vierauden tuntu. Simicin isä oli töissä Kreikassa, tapasi suomalaisnaisen, rakastui ja meni naimisiin. Yhteiskunnallisesti aktiivisille nuorille suunnatuissa koulutuksissa käsitellään poliittista päätöksentekoa ja demokratiaa – lähtien demokratian käsitteen ja sen historian perkaamisesta. Ei ole niin, ettei töitä olisi, vaan ei ole niin sanotusti hyviä töitä. – Kun menen mihin tahansa Balkanin maahan, tulee tunne, että menen kotiin. – Näen, että demokratiaa täytyy puolustaa aktiivisesti kaikkialla. Sitä tunnetta on vaikea selittää. Hän oli vielä niin pieni, ettei muista noista ajoista mitään. Simicillä on paljon sukulaisia Balkanilla – tällä hetkellä Serbiassa, Kroatiassa ja Bosniassa. Nyt rauhansopimus on samalla tavallaan Bosnian perustuslaki. Miksi tämä työ on tärkeää. Maa jaettiin Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan. Näemme ympäri maailmaa, miten käy, jos demokratiasta ei pidetä huolta. Tänä vuonna uutena alkavat julkiset keskustelutilaisuudet, joihin kutsutaan kansalaisyhteiskuntaa, järjestöjen väkeä ja poliitikkoja keskustelemaan oman maan ajankohtaisista aiheista. 24 Demokraatti BALKAN – Juuri puhuin asiasta erään paikallisen kanssa. Mitä meidän pitäisi ymmärtää maasta ja sen järjestelmästä, jotta voisimme ymmärtää maan tapahtumia paremmin. Status quon muuttaminen kun merkitsisi myös oman valta-aseman horjumista. Lapsuuden kesät vietettiin usein isän kanssa Kroatiassa. Ja tunnen myös Suomeen tullessani, että tulen kotiin, Simic kuvailee. Maasta olisi Simicin mielestä tärkeää ymmärtää myös, että poliittinen päätöksenteko on kaukana tavallisesta kansasta. Kuilu kansan ja poliittisen eliitin välillä on valtava. Simic näkee monen bosnialaisen toivovan yhtenäisyyttä. SIMICIN VETÄMÄ Kalevi Sorsa -säätiön hanke Länsi-Balkanilla keskittyy demokratiatyöhön Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Pohjois-Makedoniassa. Sellaisia, joissa työntekijän asema olisi turvattu ja työntekijän oikeudet toteutuisivat. Simicin mukaan hanke on edennyt kaikkiaan hyvin. Sen ei koskaan pitänyt olla pysyvä ratkaisu. – Kaikki tuntemani ihmiset kokevat olevansa myös ja ennen kaikkea bosnialaisia. Ensiksi Simic nostaa esiin Daytonin rauhansopimuksen. Työmatkat eivät tunnu työmatkoilta. Vaikuttajaksi tai virkoihin on vaikea päästä ilman suhteita oikeisiin ihmisiin. Naisena minua huolettaa se, mitä tapahtuu naisten oikeuksille ja tasa-arvolle ylipäätään. Jollet ole oikeaa etnistä ryhmää oikealla alueella, virkoihin tai ylipäätään töihin julkiselle sektorille pääsy on vaikeaa. Tähtäimessä on myös tehdä hankkeen kumppanimaiden väen kanssa julkaisu, joka käsittelee jotakin yhteistä Länsi-Balkaniin liittyvää aihetta. Simicin mukaan yritykset tehdä muutoksia Daytoniin saavat etnonationalistiset puolueet pillastumaan. Tästä syystä Bosnia on myös saanut tuomioita syrjinnästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Simic kertoo. – On paljon ihmisiä, jotka eivät halua olla millään tapaa osa poliittista päätökBALKANILLA POLITIIKKA EDUSTAA MONELLE VAIN POPULISTIEN KORRUPTIOTA JA OMIEN ETUJEN AJAMISTA. Muun muassa tämän takia kouluttautuneet ihmiset lähtevät Balkanilta. Jelena Simic syntyi vuonna 1992 Kroatian Kninissä, josta perhe lähti sodan vuoksi Kosovoon vuonna 1995. Maata johtaa kolme presidenttiä: kroaatti Željko Komši?, bosniakki Šefik Džaferovi. Simic on nyt käynyt Balkanilla työnsä puolesta tiuhaan, kun Kalevi Sorsa -säätiön hankkeessa päästiin viime vuonna jatkaman lähitapahtumia koronatauon jälkeen. – Tällä tavoin vahvistetaan kaikkien yhteiskunnan eri sektorien ja jäsenten keskinäistä dialogia, Simic kertoo. 5-vuotias Jelena lähti isän kanssa Suomeen. de_17022022_22.indd 24 8.2.2022 17.27. PALATAAN VIELÄ Bosnia-Hertsegovinaan. Se on älytöntä, koska se perustuu juuri näihin etnisiin jakolinjoihin, ei niinkään kansalaisuuteen, Simic sanoo. Kansalaisyhteiskunnan ja median tila on kaventunut monin paikoin. Hyvän elämän mahdollisuudet eivät ole niin hyvät, Simic kertoo. Siellä asuttiin tovi. Siinä hän selvittää, miten entisestä Jugoslaviasta Suomeen muuttaneet kokevat synnyinseuduilleen – ”uusiin kotimaihin” – matkustamisen, kun Jugoslaviaa ei enää ole. Tuota kuuluvuuden ja kodin tunnetta hän käsittelee myös parhaillaan työstämässään gradussa. Mielestäni pitää käydä säännöllisesti keskusteluja siitä, mitä demokratia on ja mitä se ei ole. ja serbi Milorad Dodik. Etniset jakolinjat ovat olemassa, mutta kuinka syvällä kansan riveissä ne ovat, on tyystin toinen kysymys. Eivät he kävele maailmalla ympäriinsä kertomassa, että moi, olen bosnian serbi, bosnian kroaatti tai bosniakki
– Tilastojen perusteella monen balkanilaisen usko EU:hun on pahasti horjunut. Luultavasti myös siitä johtuu tämä populistien hysteria ja vihanlietsonta. EU:lla on myös peiliin katsomisen paikka. – On ennustettu, että seuraavan vuoden vaaleissa ne kasvaisivat entisestään. Se tulee olemaan pahimmillaan nyt ennen vaaleja. Olisi myös tärkeää, että EU kertoisi uskoaan menettäneille kansalaisille, miten maat hyötyisivät EU:sta ja toisaalta mitä maa voisi tarjota EU:lle. Simic katsoo, että maiden tulisi olla osa EU:ta. Niitä on myös tehty, Simic painottaa. Se on vaihtokauppa, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Esimerkiksi Pohjois-Makedoniassa Venäjän disinformaatio jyllää, Simic kertoo. Äänestysprosentti on Balkanin maissa alhainen – järjestelmään ei uskota, Simic sanoo. Niin kauan, kun maat eivät ole EU:ssa, Venäjän on paljon helpompi pyöriä alueella. Sehän tietysti rakentajille sopii. de_17022022_22.indd 25 8.2.2022 17.27. Kiina esimerkiksi rakentaa Balkanilla infraa, eikä vaadi käyttämiensä rakentajien toiminnalta läpinäkyvyyttä. Simicin mielestä siitä kielii esimerkiksi Bosniassa viime parlamenttivaaleissa näkynyt pieni monikansallisten ja sosialidemokraattisten puolueiden suosion nousu. JELENA SIMIC uskoo, että ihmiset Balkanilla alkavat kyllästyä poliittisten järjestelmien toimimattomuuteen. Hänestä on tärkeää, että toive jäsenyydestä sysää monissa maissa tarpeellisia uudistuksia eteenpäin. Jos odotettuja edistysaskelia tapahtuu, siitä on myös palkittava. 25 Demokraatti sentekoa, koska se edustaa heille vain populistien korruptiota ja omien etujen ajamista. Ne kun eivät näytä vaativan vastikkeeksi mitään. Simic huomauttaa, että jos EU tuntuu kovin kaukaiselta kumppanilta, vaikuttavat Venäjä ja Kiina helpolta vaihtoehdolta. – Epävakaa ja EU:sta mahdollisimman kaukana oleva Länsi-Balkan on täysin Venäjän etu. Venäjä puolestaan viestii Balkanin maille kunkin maan pirtaan parhaiten sopivalla retoriikalla. Länsi-Balkanilla Albanialle, Pohjois-Makedonialle, Kosovolle, Serbialle, Bosnia-Hertsegovinalle ja Montenegrolle on väläytetty mahdollisuutta EU-jäsenyyteen tulevaisuudessa
26 Demokraatti Rauhan siltojen rakentaja MAAHANMUUTTAJA de_17022022_26.indd 26 9.2.2022 9.23
Maassa velloo taloudellinen ja poliittinen kriisi. Libanonissa tilanne on yhä sekaisin, vaikka varsinaiset sotatoimet ovat loppuneet. Ilman rauhaa ei voi rakentaa mitään pysyvää. Ei silloin 1980-luvulla ollut mitään kotoutumissuunnitelmia tai muuta vastaavaa. Täyttä rauhaa ei ole saavutettu, Machaal kiteyttää. – Kunnioitan demokratiaa suuresti. Hän työskenteli ensiapuhoitajana sairaalassa, jossa oli paljon vapaaehtoistyöhön tulleita lääkäreitä ja hoitajia ympäri maailmaa, myös Suomesta. Sitten ymmärsin, että tätä se tarkoittaa, Machaal naurahtaa muistellessaan ensikokemuksiaan Suomesta 1980-luvun lopulla. Machaal ei tullut Suomeen pakolaisena vaan opiskelijana. – Kun olin ulkona odottamassa taksia, nenä ja korvat alkoivat jäähtyä. Ihmisten välillä pitäisi olla tasa-arvo ja demokratia. Asteikolla yhdestä viiteen Machaal antaa arvosanaksi kolmosen. Välillä nauha katkesi. – Minua todella harmittaa, että erittäin iso osa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista tai heistä, joilla on esimerkiksi kädentaitoja, ei ole päässyt työelämään. Sitten laitettiin teippiä ja nauha taas pyörimään. – Olin saanut tarpeekseni – yksitoista vuotta pommeja ja räjähdyksiä, sotaa. – Kirjastossa oli englanti-suomi-kasetteja. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jyrki Luukkonen ”T ervetuloa Suomeen”, lentokoneen kapteeni kuulutti ja jatkoi kertomalla, että Helsingissä on 30 astetta pakkasta. Kaverit opettivat hänelle suomen kieltä, jota hän opiskeli myös itsenäisesti. de_17022022_26.indd 27 9.2.2022 9.23. Tänä päivänä on toisin, mutta Tampereen maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajana Mahmoud Machaal ei silti voi antaa täysiä pisteitä sille, miten kotoutumista nykyään tuetaan. Heidän voimavarojaan ei käytetä tämän yhteiskunnan hyväksi, hän moittii. Hän kuuli maasta hyviä asioita, oli kaunis luonto ja rauha. Halusin saada mielenrauhan ja rakentaa itselleni tulevaisuutta, nyt 60-vuotias Machaal kertoo lähdöstään. Libanonissa oli sisällissota ja vuosien varrella eri osapuolet yrittivät värvätä häntäkin taisteluihin. MAHMOUD MACHAALILLA oli Suomessa tuttuja, joiden avulla hän sai työpaikan nopeasti. Ja rauha – se on äärimmäisen tärkeä. Libanonista lähtenyt Mahmoud Machaal ei voinut ollenkaan ymmärtää, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Libanonin demokratian tilanne saa hänet mietteliääksi. 27 Demokraatti Rauhan siltojen rakentaja Tamperelainen Mahmoud Machaal haluaa, että ihmiset kohtaavat toisensa ihmisinä. Machaal vastasi, ettei halua tappaa ketään
Perehdytys tulisi olla heidän omalla äidinkielellään. – Toinen ongelma on, että ihmiset opiskelevat kirjakieltä koulussa, mutta kadulla ei puhuta kirjakieltä. Hän katsoo, että libanonilaisten arvostavasta suhtautumisesta vanhuksiin voisi ottaa oppia täälläkin. Machaal on käynyt neuvoston puheenjohtajana paljon esimerkiksi kouluvierailuilla puhumassa ja ennen kaikkea kuuntelemassa. Moni maahanmuuttaja kertoo, että he eivät saa helposti suomalaisia ystäviä. Mitkä ovat hänen voimavaransa, millaista koulutusta tai osaamista hänellä on ja miten hän pääsisi omille jaloilleen ja aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Kehno palkka suhteessa työn raskauteen saa hoitajat vaihtamaan alaa tai lähtemään paremman palkan perässä muualle, hän toteaa. Resurssit on saatava kuntoon. Työmäärä ei saa olla liiallinen. Se lämmitti sydäntä, nuorilla on todella upea ja terve asenne. Tämä voisi nopeuttaa ja helpottaa myös työelämään siirtymistä. Haluan satsata paljon nuorisoon ja tulevaisuuteen – että ihmiset oppivat elämään toistensa kanssa ja näkevät, että tämä on meidän yhteinen kotimaamme ja meillä on yhteinen vastuu, Machaal kertoo. Machaal puhuu heistä lämpimästi. Machaal koki tärkeäksi pyrkiä aluevaltuustoon puolustamaan ihmisten palveluita – nopeaa hoitoon pääsyä – sekä vaikuttamaan sote-henkilöstön työhyvinvointiin. MAAHANMUUTTAJA de_17022022_26.indd 28 9.2.2022 9.23. Libanonissa valtio ei takaa sosiaalista turvaa, joten oman perheen jäsenistä pidetään huolta vauvasta vaariin, kehdosta hautaan. Näin voitaisiin Machaalin mukaan välttää tilanteita, joissa maahanmuuttajat toimivat väärin silkkaa tietämättömyyttään. – Kivunlievityksen lisäksi ikäihmiset kaipaavat hellyyttä, läheisyyttä ja inhimillisyyttä – sitä, että he kokevat, että heistä välitetään ja he ovat arvokkaita. Arvostusta Machaal soisi myös vaativaa työtä tekeville hoitajille. Mahmoud Machaal toivoo, että kielikoulutusta kehitettäisiin siten, että siitä olisi oppijalle paremmin hyötyä. – Tykkään, että pitkää elämää kunnioitetaan ja annetaan arvo iäkkään elämänviisaudelle. KOULUTUKSELTAAN MACHAAL on sairaanhoitaja ja hän on toiminut suomalaisen terveydenhuollon eri tehtävissä 25 vuotta. TAMPEREEN PAIKALLISPOLITIIKKAAN Mahmoud Machaal päätyi aikoinaan ON TÄRKEÄÄ OTTAA IHMISET YKSILÖINÄ, KUN SUUNNITELLAAN KOTOUTUMISTA. 28 Demokraatti – On tärkeää, että otetaan ihmiset yksilöinä, eikä massana, kun suunnitellaan esimerkiksi kotoutumista. Esimerkiksi maalari tai automekaanikko voisi opetella ammattiinsa liittyvää sanastoa. Machaalin mielestä olisi erittäin tärkeää, että Suomeen tulevat perehdytettäisiin heti kättelyssä ja nykyistä tehokkaammin suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja lakeihin. Maahanmuuttajaneuvostolla on Machaalin mukaan tärkeä tehtävä muun muassa palautteen antajana kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä. Pitää auttaa ihmisiä selviytymään tässä maassa ja omillaan, Machaal sanoo. – Se on kova haaste. He eivät pääse kunnolla harjoittelemaan kieltä ja kulttuuria sillä tavoin, Machaal sanoo. Suomessa saattaa nähdä nuoren ihmisen mummun tai papan kanssa puistossa tai kahvilassa, mutta ei niin usein kuin Libanonissa. Pidän siitä, että heidät pidetään mukana elämässä. Moni on myös yksinäinen, hän sanoo. Ihminen ihmisenä. Ei saa olla niin, että ihmiset uupuvat niin, että henkilökohtainen elämä menee piloille, kun ei jaksa enää tehdä kotona mitään oman perheen kanssa tai ei saa tarpeeksi omaa aikaa, tällä kertaa ilman aluevaltuustopaikkaa jäänyt Machaal kertoo. Neuvosto pyrkii myös kehittämään kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä ehkäisemään syrjintää ja rasismia. Kielen oppiminen on tärkeä osa yhteiskuntaan integroitumista. Hän on työskennellyt myös ensiavussa, mutta valtaosan työurastaan hän on tehnyt vanhusten parissa. – Yksi nuori poika sanoi niin upeasti, että ”Mahmoud, minä en katso ihmisen uskontoa tai ihonväriä, vaan sitä, että hän on kiva kaveri ja hyvä tyyppi”
Hoitotyötä Mahmoud Machaal ei enää tee, vaan hän käy puhumassa ”mihin tahansa kutsutaan”. Hän on opiskellut hallintoa ja johtamista, käynyt pedagogiikan perusopintoja ja kokemusasiantuntijakoulutuksen. Positiivisin askelin eteenpäin ja yhdessä kohti parempaa Suomea! ILMAN RAUHAA EI VOI RAKENTAA MITÄÄN PYSYVÄÄ. Myös erilaisten järjestöjen ystävyysseuroihin ja muihin kerhoihin on tullut kutsuja. – Mietin myös, miten voisin tuoda maahanmuuttajana näkemyksiä ja ajatuksia. Se lämmittää sydäntä ja antaa paljon voimaa. Oli myös tunne, että SDP:n kautta mahdollisuudet vaikuttaa konkreettisesti olivat paremmat. – Menen juttelemaan ja kuuntelemaan. Luotan siihen, että yhdessä olemme vahvempia ja pystymme elämään tässä maassa toisiamme kunnioit taen. Puheliaalle Machaalille homma istuu varmasti yhtä hyvin kuin hänen vakioasusteensa lierihattu päähän. Opin myös heiltä paljon, hän painottaa. Machaal käy muun muassa ammattija ammattikorkeakouluissa jakamassa kokemuksiaan hoitotyöstä sekä kertomassa ajatuksiaan esimerkiksi maahanmuuttajien kohtaamisesta työssä tuleville sote-alan työntekijöille. Puheliaisuuden lisäksi Mahmoud Machaal on luonteeltaan positiivinen, hän haluaa aina löytää asioihin myönteisen kulman. Ja ihmisten väliltä hän poimii aina sen, mikä yhdistää ennemmin kuin erottaa. 29 Demokraatti työkaverinsa kannustamana. Machaal toimi pitkään vasemmistoliiton riveissä, mutta siirtyi viime vuonna SDP:n valtuustoryhmään ja tuli kuntavaaleissa valituksi demarina valtuustoon. Machaal kiinnostui siitä, miten hän pystyisi valtuutettuna vaikuttamaan esimerkiksi juuri sote-henkilöstön asioihin. Vastaanotto on ollut lämmin. Kollega oli valtuutettu ja kertoi, miten valtuustossa voi vaikuttaa. Ajattelin, että valtuutettuna luon rauhan siltoja maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille, hän sanoo. de_17022022_26.indd 29 9.2.2022 9.23. Hän kertoo, että iän karttuessa SDP:n arvomaailma alkoi tuntua yhä läheisemmältä. – Koen, että minua arvostetaan, mielipiteitäni aidosti kuunnellaan ja niille annetaan myös arvoa. Meillä jokaisella on tunteet – tunnemme ilot ja surut, kivut ja pahat asiat. – Me olemme ihmisiä
Saksan naapurimaissa ja opposition suunnasta myös kotimaassa on moitittu Scholzia passiivisuudesta Ukrainan kriisissä, mutta samalla on unohdettu hiljaisen diplomatian merkitys. de_17022022_30.indd 30 9.2.2022 9.29. Jos tavoitteena on saada tuloksia aikaan, jokaisesta puhelusta ja kontaktista ei ole viisasta toitotella julkisuuteen. Saksa on tukenut vuodesta 2014 alkaen Ukrainaa 1,8 miljardilla eurolla muun muassa julkisen hallinnon ja demokratian kehittämisessä, korruption kitkemisessä, energiatehokkuuden ja vesihuollon tehostamisessa. Hän palauttaa mieliin Willy Brandtin (SPD) johtoajatuksen, että rajoja ei voi muuttaa mielivaltaisesti, eikä Saksa saa uhata enää koskaan väkivallalla muita valtioita. Viime vaaleissa oppositioon joutuneet kristillisdemokraatit ovat nousseet demarien ohi suosituimmaksi puolueeksi. Hiilivoimaloilla saa jauhaa sähköä enää vajaat kahdeksan vuotta. Ukrainan Saksalle lähettämässä toivelistassa luetellaan muun muassa valvontakameroita, pomminpurkurobotteja, yökiikareita, tutkia, vedenalaisia paikantamislaitteita, mutta myös miinavahvistettuja autoja, raketinheittimiä ja ammuksia. Se nostaisi kaasun hintaa ja tekisi siitä kokonaispäästöt huomioiden ilmastonsuojelullisesti lähes yhtä pahan kuin hiilivoimasta. Sähkön, lämmityksen ja polttoaineen hintojen jyrkkä nousu heijastuu puolueiden kannatukseen. Koska Saksassa ei ole sopivia satamia, kaasulastit jouduttaisiin purkamaan Belgiassa ja Alankomaissa. Saksalaistalouksien energialasku on ponkaisemassa taloudellisesti ja poliittisesti kestämättömälle tasolle ilman Ukrainan kriisin kärjistymistä. Jos aurinko ei paista eikä tuuli puhalla, Saksa joutuu ostamaan sähköä naapurimaista, etenkin Ranskasta, jossa se tuotetaan suurimmaksi osaksi saksalaisten paheksumalla ydinenergialla. Uusiu tuvan energian tuotannossa kuten muissakaan ilmastonsuojelutoimissa ei ole päästy aiottuun vauhtiin. ARKAILULTA VAIKUTTAVAA Saksan Ukraina-politiikkaa voi tarkastella myös energiatilanteen kautta. Saksa on siirtynyt nyt hiljaisesta diplomatiasta parrasvaloihin tavoitteenaan Ukrainan kriisin ratkaiseminen rauhanomaisesti. Scholz tapaa tai on jo tavannut muun muassa USA:n ja Venäjän presidenttien lisäksi Ranskan ja Puolan presidentit sekä Baltian maiden johtajat. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva AFP, John Macdougall U krainan kriisi on ratkaistavissa liittokansleri Olaf Scholzin (SPD) mukaan vain neuvottelemalla. Liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Michael Roth (SPD) sanoi radioesiintymisessään Saksan historian opettavan, että ”hurraa-militarismille” ei pidä antautua. 30 Demokraatti SAKSA Hiljaista diplomatiaa Saksa tekee kaikkensa Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi rauhanomaisin keinoin. Yli puolet saksalaisista kotitalouksista lämpiää pääosin venäläisellä maakaasulla. Jos nykyiset kaasuputket suljettaisiin, eikä enää vain toimilupaa vailla olevaa Nord Stream 2 -putkea otettaisi käyttöön, vain hyvät haltijat voisivat pelastaa Saksan katastrofilta. Venäläinen maakaasu voitaisiin korvata teoriassa rahtaamalla jo presidentti Trumpin aikoinaan tarjoamaa nesteytettyä maakaasua USA:sta. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. SAKSA JA Ukraina ovat partnereita. Viimeiset kolme atomivoimalaa poistetaan verkosta vuoden loppuun mennessä. Aseita ja ammuksia ei Saksasta ole lähdössä, vaikka monet sitä vaativat
Inspiraatiota voi hakea maailmalta. Näitä on alettu pohtia ympäri maailman. Tätä kanavaa olisi hienoa hyödyntää myös digioikeuksien valmistelussa. Tämä on yksi viestini, kun yhtenä esittelijänä vien osaltani eteenpäin Euroopan tulevaa tekoälylakia. de_17022022_30.indd 31 9.2.2022 9.29. Lakien kirjoittajien lisäksi kaikkien eurooppalaisten tulee olla mukana näiden oikeuksien määrittämisessä. Näiden soveltaminen digiaikaan ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Digitalisoituva yhteiskunta ilman digitaalisten oikeuksien antamaa selkänojaa on haparointia pimeässä. Ihmisen elämään vaikuttavia päätöksiä ei voi ulkoistaa vain koneille. Euroopan tulevaisuuskonferenssissa jäsenmaiden kansalaiset käsittelevät tulevaisuuden kysymyksiä. Rajanvetoja onkin jouduttu tekemään tapauskohtaisesti. Sosialidemokraattisen liikkeen arvot, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, ovat myös digiasioissa mainio majakka kohti nopeasti muotoutuvaa huomista. Pitäisikö ihmisellä olla oikeus kadota katuvilinään. Nämä ovat vain muutamia johdantoja digitalisaation oikeudellisiin haasteisiin. Ja vielä yksi esimerkki. Ajankohtaisia ovat myös tekoälyyn liittyvät oikeudet. Ihminen on enemmän kuin datapiste taulukossa tai pikseli valvontakamerassa. Digitaalisten oikeuksien puolesta. Kun kävelet kadulla kohti illallista ystävien kanssa, taskussasi oleva puhelin paikantaa koko ajan sijaintisi metrin tarkkuudella. Viime perjantaina Euroopan komissio julkaisi yleisiä periaatteita ja suuntaviivoja käsittelevän julistuksen. Lisäksi on myös uudempia esimerkkejä, kuten oikeus olla suojassa profiloinnilta ja paikantamiselta puhelinta käyttäessä. Selkeästi kirjatut oikeudet muodostavat pohjan, joka antaa politiikalle suunnan. Toisaalta kaikkialla läsnä olevat digitaaliset yhteydenpitovälineet ovat vaarassa hämärtää työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Tärkeinä nostoina julkaisusta voidaan poimia oikeus tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. NYT ON aika kirjata Euroopan kansalaisten oikeudet digiajalla. Viime kesänä Espanja julkaisi listan digitaalisista oikeuksista. Milloin työntekijällä on oikeus olla reagoimatta kännykän merkkiääneen. Esimerkiksi oikeudet yksityisyyteen ja vapauteen löytyvät niin kansallisesta lainsäädännöstä kuin myös kansainvälisistä ihmisoikeusjulistuksista. Tekoälyn käyttäminen datan prosessointiin on suuri lupaus, joka täytyy valjastaa yhteiskuntaa hyödyttäviin innovaatioihin. HUOLIMATTOMASTI SOVELLETTUNA TEKOÄLY VOI RIKKOA YHTEISKUNTAA. Tällä hetkellä Euroopassa on käynnissä suurin demokratiakokeilu vuosikymmeniin. Kuka saa seurata niitä. Huolimattomasti sovellettuna tekoäly voi rikkoa yhteiskuntaa. Digitaalisten oikeuksien ei pidä olla vain ylhäältä annettu julistus vaan pikemminkin ihmisiltä nouseva vaatimus. Toki jo nykyiset sopimukset antavat suojaa. Kuitenkin tähän lupauk seen liittyy vaara. Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT K un selaat tätä kolumnia kännykälläsi tai tietokoneellasi, jätät jälkeesi vanan digitaalisia jalanjälkiä
33 Demokraatti KASVO Oman Pitkän linjan ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, kansanedustaja (sd.) Erkki Tuomioja haluaa syventää Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen tien kulkija de_17022022_32.indd 33 9.2.2022 11.09
de_17022022_32.indd 34 9.2.2022 11.10. – Menemmekö kokoushuoneeseen vai työhuoneeseen, kysymme kuvaajan kanssa. Hänen isänsä Sakari Tuomioja työskenteli 1940–50 luvuilla Suomen Pankin pääjohtajana ja useissa ministerin tehtävissä, pääministerinä vuosina 1953– 54. – Olen syntynyt hyvin yhteiskunnalliseen sukuun, Tuomioja sanoo. Siellä on niin sekaista, Tuomioja hymähtää ja liikkuu samassa jo päättäväisin askelin kohti kokoushuonetta. – Rollarit ja Beatles; minusta niitä ei edelleenkään ole musiikillisesti ylitetty. En toki kauheasti seuraa ja kuuntele nykypäivän bändejä, mutta hyräilepä nyt jotakin näitä nykyisiä sitten. – Olen hyvin tyypillinen kuusikymmentälukulainen. Mutta Tuomioja ei ole paperia. Tuomioja intoutuu silminnähden nuoruusvuosiensa muistelusta. Huh, maratoonarin fysiikkaa tässä pikku hiljaa jo vaaditaankin. Tuomioja taitaisi mieluummin kirjoittaa nytkin pamflettia tai vetää juoksulenkkiä kuin käynnistellä jälleen yhtä elämänsä lukuisista haastatteluista. Hän luettelee keskeisiä nimiä ja käsitteitä: Rolling Stones, Beatles, Vietnamin sota ja Etelä-Afrikan apartheid. Yhteiskunnallinen heräämiseni liittyi myös siihen, mitä tapahtui nuorisokulttuurissa siihen aikaan. Eri vuosikymmeninä Tuomiojaa ovat sekä puoluetoverit että monet muut luonnehtineet niin monin ristiriitaisin sanoin ja tavoin, että niitä makustellessa hän alkaa maistua pikemmin postmodernin ja kokeellisen tiiliskiviteoksen mitat täyttävältä romaanihahmolta kuin ihmiseltä: uusvasemmistolainen kulttuuriradikaali, pasifisti, besserwisser, etäinen, tunnollinen, älykäs, älykkö, idealisti, kokenut, känkkä, pätevä, estoinen, euroerehtyjä, ahkera, ärsyttäjä, faktamies. Sen sijaan kaikki osaavat hyräillä Beatles-kappaleen, Tuomioja sanoo. Erikseen siitä kysymättä hän nostaa 1960-luvun ja kuusikymmentälukulaisuuden tärkeiksi muovaajikseen. Hän saa sympatiat puolelleen heti ensimmäisessä nyökyttelyssä. Viime vuosina hän on arvostellut muun muassa Trumpin Yhdysvaltoja ja sen politiikkaa sekä Putinin Venäjää ja sen etupiiriuhoa. – Neljästä isovanhemmasta kolme olivat eri aikoina kansanedustajina. Erkki Tuomiojan äiti oli toimittaja Vappu Tuomioja, jonka vanhemmat olivat SDP:n kansanedustaja Sulo Wuolijoki ja kirjailija, Yleisradion pääjohtaja sekä SKDL:n kansanedustaja Hella Wuolijoki. Tuomiojaa ei ole ilman rauhanmerkkiä ja kuusikymmentälukua. YHTEISKUNTA JA yhteiskunnallisuus ovat niitä käsitteitä, joista vallinnee Tuomiojaa koskeva konsensus; ne sanat liitetään ainakin ongelmitta Tuomiojaan. Mies on kirjoittanut, lukenut, tehnyt ja nähnyt kaiken mahdollisen, lähes kaiken. Lisää kuvauksia: SDP:n monikymmenvuotinen kansanedustaja, viiden hallituksen ulkoministeri, ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tietokirjailija, historioitsija, kulttuuripersoona, toisinajattelija. Tuomiojan tyyli on virkistävän erilainen, kaukana nykymaailman patologisesta hymistelystä ja tekoreippaudesta. Etelä-Afrikka ja sen apartheid-rotuerottelupolitiikan kehityskulut ja ilmiöt ovat olleet Tuomiojalle jopa Vietnamin sotaa tärkeämpiä ajatusten ravistelijoita. Kerrataan Tuomiojan keskeiset perhesuhteet, varmuuden vuoksi. Kotona käytettävissäni oli laaja kirjasto, jossa oli hyvin paljon myös yhteiskunnallista aineistoa, hän jatkaa. 34 Demokraatti D-KASVO M itä uutta tai yllättävää voi kertoa Erkki Tuomiojasta. Eduskunnan Pikkuparlamentin käytävä kumisee kulkutautiajan autiutta. Hymy häivähtää hänen kasvoillaan. – Ei mennä työhuoneeseen. Kiinnostuksen taustalla on osin Tuomiojan suuntautuminen brittiläiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan; alkuversot kiinnostukseen alkoivat itää jo poikavuosina, kun Tuomiojan perhe asui Sakari Tuomiojan suurlähettiläsvuosina 1955–57 Lontoossa. Hänellä on rautainen kuntokin, maratonin on joskus juossut alle kolmen tunnin
Historioitsijoiden keskuudessa suomettumisen ajasta sen sijaan ei vallitse erityistä erimielisyyttä, Tuomioja sanoo. Vuonna 1978 taas olin ainoa hallituspuolueiden kansanedustaja, joka kieltäytyi Kekkosen valitsijamiesehdokkuudesta. Oman polun kulkeminen on ollut Tuomiojan johtotähtiä. – Silloin jäädään helposti historiallisten myyttien vangiksi ja voidaan levittää erilaisia valheita. Monet tekivät sitä, mikä oli välttämätöntä. Häntä on viime aikoina työllistänyt eduskuntatyön ohessa muun muassa perusteellinen Nato-aiheinen pamfletti, joka Demokraatin haastattelua tehdessä oli vielä työn alla. Tuomioja linjaa itsensä Suomen nykyisen ulkopoliittisen linjan kannattajaksi. – Suomettumisen skaala oli tavattoman laaja. Onko sillä ollut hintansa. Hän laskee itsensä ikäpolvensa niihin harvoihin poliitikkoihin, jotka selviävät ”kohtuullisen puhtain paperein”, vaikka suomettumisen vuosikymmeniä tutkisi kuinka tarkasti. Matelun, miellyttämisen ja taktikoinnin paleteissa esiintyi useita erilaisia vivahteita. – En minä siitä mitään erityistä hintaa ole joutunut maksamaan, Tuomioja sanoo. Suomettumista jopa kielteisempi ilmiö oli niin sanottu OLEN HYVIN TYYPILLINEN KUUSIKYMMENTÄLUKULAINEN. Näin parannettaisiin molempien maiden sotilaallista suorituskykyä ja uskottavuutta. – Vuonna 1978 minulle sanottiin, että se on poliittisen urasi loppu, kun et lähtenyt Kekkosen valitsijamiesehdokkaaksi. – Suomettumiskeskustelu tuo mieleeni ennen muuta sen kysymyksen, että elämme historiatonta aikaa, jossa ihmiset eivät tiedä ja tunne sitä mistä ja millä tavoilla olemme tulleet siihen, missä olemme tänään. 3 TÄRKEINTÄ 3 Olen halunnut toimia tavalla, jossa säilytän itsekunnioitukseni. Hän ei esitä puolustusliittoa Ruotsin kanssa, vaan muunlaista käytännön tason tiivistä yhteistyötä: koulutusta, tietojen vaihtoa tilannekuvan muodostamiseksi, yhteisiä sotaharjoituksia ja varustehankintoja sekä yhteisiä hankintoja ja puolustuksen suunnittelua. Siihen itsekunnioituksen periaatteeseen liittyy sekin, että tarkoitus ei voi ikinä pyhittää keinoja. Toiset toimivat omaa uraansa silmälläpitäen. – Suomella on ollut hyvin vakaa linja, jota on suurella yksimielisyydellä harjoitettu. Varmasti olen tehnyt monia virheitä ja vääriä ratkaisuja, mutta en kuitenkaan sellaisia, että katsoisin kokonaisuudessaan menetelleeni väärin. – Suurin osa esimerkiksi Yleisradion Näin naapurissa -ohjelman kuuntelijoista naureskeli sille. Valtaosalle suomalaisista oli Neuvostoliiton asioista ihan oikea käsitys ja tieto, Tuomioja hörähtää. VENÄJÄN VIIMEAIKAINEN pullistelu huolestuttaa Erkki Tuomiojaa. Olisin koska tahansa voinut työskennellä ammattihistorioitsijana. Samalla saataisiin kustannustehokkuutta. Hän pitää keskustelua Suomen lähimenneisyydestä sinänsä tärkeänä, mutta näkee siinä myös paljon historiattomuutta. Tuomioja ei kuitenkaan vähättele Euroopan epävakaata tilannetta. Pamfletin keskeinen sanoma on, että Suomen tulee säilyttää mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä. – Ukrainan tilanne on hyvin vaarallinen ja se voi johtaa mihin tahansa. Se näkyy myös tässä suomettumiskeskustelussa, mediassa ja etenkin somealustoilla. Olisin ehkä saattanut saada enemmän aikaan toisella tavalla toimien. itsesuomettuminen ja sen harjoittajia löytyi myös oikeistopuolueista. 35 Demokraatti 1 Tärkein asia on se, että minulla on erittäin hyvä ja onnellinen parisuhde. Mahdollisen jäsenyyden aika ei kuitenkaan ole nyt. Sitä linjaa ei ole mitään syytä lähteä muuttamaan, mutta siihen kuuluu ehdottomasti myös vapaus ja mahdollisuus sotilaalliseen liittoutumiseen, jos niin haluamme. Tuomioja muistuttaa, että rähmällään olo Neuvostoliiton suuntaan oli monimuotoista. Jos asiaa katsoo historialliselta kannalta on VIIME AIKOINA noussut keskustelu kylmän sodan ajasta ja suomettuneesta Suomesta ei hirveästi sytytä Erkki Tuomiojaa. de_17022022_32.indd 35 9.2.2022 11.10. – Nykytilanteessa ei myöskään ole mitään sellaista, että sitä mahdollisuutta pitäisi käyttää nyt. 2 Se, että elämässäni on myös politiikasta riippumatonta elämää. Tuomioja syventäisi puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Sävyeroja oli myös suomettumisen ajan medialukutaidossa. – Toimin neuvostovastaiseksi todetun Ydin-lehden päätoimittajana
– Valko-Venäjältä ja Ukrainasta ovat kuitenkin tulleet monet Neuvostoliiton johtajat ja eliitin edustajat. Suomen ulkoministerinä viidessä eri hallituksessa . KIRJALLINEN TUOTTELIAISUUS on ollut tietokirjailija Tuomiojalle leimallista jo ERKKI TUOMIOJA . PASIFISTI TUOMIOJA tunnetaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön kannattajana ja puolestapuhujana. . Tosin monissa muissakin Euroopan maissa on tehty sama ratkaisu kuin Ruotsissa. de_17022022_32.indd 36 9.2.2022 11.10. kirjoittanut ja julkaissut kymmeniä tietokirjoja, joista Hella Wuolijokea ja tämän sisarta Salme Pekkalaa käsittelevä teos Häivähdys punaista voitti Tieto-Finlandian vuonna 2006 . Hänen mukaansa Pohjolassa ei ole akuuttia uhkaa Venäjän suunnalta, esimerkiksi ”pienten vihreiden miesten” muodossa. poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa . Suomi ja Puola eivät koskaan ole olleetkaan osa Neuvostoliittoa. Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n perustajäsen ja puheenjohtaja . . Suomi ja Ruotsi eivät ole tällaisia maita. – Jos Venäjä yhä lisää aggressiotaan Ukrainaa kohtaan, se ei silti tarkoita, että Venäjä seuraavaksi aikoo kaapata Gotlannin. Hän valaisee ajatustaan lisää Putinin taannoisen lausuman kautta, kun tämä vertasi Neuvostoliiton hajoamista vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. . syntynyt Helsingissä 1946 . SDP:n kansanedustaja vuosina 1970–1979 ja 1991– . Kaikki muu mikä liittyy militarisoitumiseen, asekulttuuriin ja erilaisiin kivääriyhdistyksiin on tietenkin kyseenalaista ja sellaista on vastustettava, Tuomioja linjaa henkilökohtaista vakaumustaan. Vahva kulttuurinen ja henkinen side näiden maiden välillä on olemassa, mutta ainakin Ukrainassa on myös aito itsenäisyystahto ja se on Venäjälle iso ja vaikea kysymys. Se on ihan ymmärrettävää ja välttämätöntä. – Suomessa ei toisaalta ole samaa Venäjän pelkoa ja hysteriaa kuin Ruotsissa. Käytämme hiton paljon rahaa varustautumiseen ja tietynlaisen pelotteen ylläpitämiseen. – Emme ole Suomessa sinisilmäisiä. Tuomiojan mielestä turvallisuuspoliittinen keskustelu mediassa ja somealustoilla on lähtenyt laukalle Pohjoismaissa ja etenkin Ruotsissa. Ruotsalaisten ryss-skräck on onneksi vierasta Suomessa. . – Ukrainan tilannetta ei voi verrata muihin maihin. 36 Demokraatti D-KASVO hyvä havaita ja ymmärtää se, että Ukraina ja Valko-Venäjä ovat Venäjän silmissä ihan eri asemassa ja erilaisia maita kuin Baltia, puhumattakaan Suomesta ja Puolasta. . Sekä Ukraina että Valko-Venäjä ovat aikanaan kuuluneet myös vanhaan ydin-Venäjään. – Venäjällä ei kuitenkaan kuvitella, että neuvostoimperiumi sellaisenaan voidaan palauttaa. voittanut sekä hopeaa että pronssia ikämiesten SM-kilpailuissa 3000 metrin estejuoksussa ja juossut maratonin aikaan 2:59 TURVALLISUUSPOLIITTINEN KESKUSTELU MEDIASSA JA SOMEALUSTOILLA ON LÄHTENYT LAUKALLE POHJOISMAISSA. . Tuomioja näkee historian pitkälti selittävän Ruotsin taannoista ratkaisua ajaa käytännössä alas armeijansa. – Se on toistaiseksi kuitenkin ollut Suomelle välttämätöntä. Pienet vihreät miehet toimivat Venäjän kannalta esimerkiksi Krimillä 2014, koska iso osa Krimin väestöstä halusi tuolloin Venäjän yhteyteen. – Nyt he katuvat sitä. rauhanjärjestö Sadankomitean jäsen ja toimi Suomen Sadankomitealiiton puheenjohtajana 1988–1992 . . Tuomiojan mukaan myös venäjänkielisten enemmistö Ukrainassa kannattaa maan itsenäisyyttä. Onhan hyvä, että Suomella on nopeasti ja tehokkaasti mobilisoitavissa oleva vahva armeija. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja vuosina 1979–1991 . . Demokraatin haastattelussa ja myös tuoreessa pamfletissaan hän pysyy samoilla linjoilla, ajatuksiaan ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen päivittäen. Ydin-lehden päätoimittaja vuosina 1977–1991 . koulutus: valtiotieteen tohtori ja ekonomi . . Tässä kohdin haastattelua on pakko ikään kuin jäädyttää tilanne muutamiksi sekunneiksi, kysyä: noiden asioiden ääneen sanominen ei rauhanmiehellekään varmaan sinänsä tuota mitään vaikeuksia. . Baltit pysyvät Euroopan unionissa ja Natossa. . – Tosin pelotteen merkittävin osan ei muodostu miljardihävittäjistä, vaan noin 280 000 sotilaan reserviarmeijasta, joka pystytään tarvittaessa nopeasti mobilisoimaan ja jollaista ei enää ole yhdelläkään muulla Euroopan valtiolla, sanoo Tuomioja, sotilasarvoltaan ylikersantti
Tulevaisuuden varjossa käsittelee ilmastonmuutoksen juurisyitä ja seurauksia ja niiden aiheuttamia haasteita ihmiskunnalle. Omaan eduskuntavaaliehdokkuuttaan Tuomioja kommentoi paavoväyrysmäisen avoimesti. 37 Demokraatti seitsemällä vuosikymmenellä. Todellakin, sillä esikoiskirja Tahditon rauhanmarssi ilmestyi jo 1967. Tuomiojan mukaan kestävä kehitys koostuu etenkin kolmesta, tiukasti toisiinsa yhteen kietoutuvasta tekijästä: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sauli Niinistöä avoimesti tukenut Tuomioja antaisi yhä tukensa Niinistölle, jos se olisi mahdollista. Kirjailijana Tuomioja pitää nyt luovaa taukoa, mutta hän on jo alustavasti muistellut ja tutkinut Poliittiset päiväkirjat -teossarjansa seuraavan osan tapahtumia ja vuosia 2003–2004. Tuomiojan tuoreimmat teokset ovat vuonna 2021 ilmestyneet Tulevaisuuden varjossa: selviääkö ihmiskunta ja yhdessä Marjo-Riitta Antikaisen kanssa kirjoitettu Edelläkävijä: Aino Malmberg – aktivisti, sosialisti, feministi. Toisaalta en halua sanoa mitään lopullista, koska en halua myöskään olla rampa ankka. Eduskuntavaalit ovat 2023 ja Suomelle valitaan uutta presidenttiä 2024. de_17022022_32.indd 37 9.2.2022 11.10. Kestävä kehitys on kirjan keskiössä. Tieto-Finlandian voittajan valinnut Raimo Väyrynen kiitti teosta muun muassa sen objektiivisuudesta: sukulaisuudesta huolimatta Tuomioja onnistui ottamaan tarvittavaa etäisyyttä kuvauksensa kohteeseen ja käsittelemään myös Wuolijoen kyseenalaisia ratkaisuja. Erkki Tuomiojan tunnetuin teos on Tieto-Finlandian vuonna 2006 voittanut Häivähdys punaista, joka oli elämäkerta hänen äidin puoleisesta isoäidistään Hella Wuolijoesta. ROLLARIT JA BEATLES; MINUSTA NIITÄ EI EDELLEENKÄÄN OLE MUSIIKILLISESTI YLITETTY. Keväälle 2003 ajoittuu Jäätteenmäen hallituksen kaatanut Irak-vuoto. Ulkoministeri Tuomioja seurasi tuolloin aitiopaikalta käsin pääministeri Anneli Jätteenmäen eroon johtanutta tragikoomista ja maallikon silmiin myös aika sekavaa politiikan kevättä 2003. – En ole nyt erityisen orientoitunut siihen, että lähtisin eduskuntavaaleihin
Äimän käkenä -kirja on tosiaan hauska ja inspiroiva, joten se sytytti minutkin monenlaisiin kielipeleihin ja -leikkeihin. Kirjan hauskoista virhe-esimerkeistä jäivät mieleen yhdyssanaparien kompuroinnit. de_17022022_38.indd 38 8.2.2022 13.44. Minkähänlaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi graavilohikäärme, ydintalviolympialaiset tai vaihtosähköposti. Joskus näet pohdiskelin tykönäni, kuinka monta kaksoisvokaalia ja -konsonanttia voi saada menemään peräkkäin yhteen järjelliseen sanaan. Olen nimittäin vimmalla tehnyt tehtäviä Suvi Kaipiaisen ja Annamari Saureen kirjasta Äimän käkenä – Äidinkielen puuhakirja aikuisille. Vai onko, ainakaan jos jotain tolkkua tekstiinsä haluaa. Niin iisi piisi. Kirjassa annetaan tehtäväksi keksiä virkkeitä, joissa on vain yhtä vokaalia. Seitsemäänkin muistan päässeeni, mutten nyt saa sanaa enää päähäni. Kertun äiti kuoli – joutuu nyt taistelemaan vakuutusyhtiön kanssa. Tähän auton korjaamiseen tai joukkueen valmentamiseen liittyvään lausepariin olin eniten tyytyväinen: Johto toimi aivan oikein. Tarjosit, Tua, tätä mainiota kirjaa illan istujaisten viihdykkeeksi. Pisimmän pohdiskelun sain aikaan homonyymeistä eli sanoista, joiden äänneasu on sama mutta merkitys eri. 38 Demokraatti TILAA AJATUKSIA HERÄTTÄVÄÄ JOURNALISMIA – SAA SOLIDAARISUUSKALENTERI KAUPAN PÄÄLLE! Voiman vuositilaus (10 nroa) 39€. Se on Äimän käkenä -kirjan tarkoituskin. Onkiretkellä: Siirsin siististi piikin pilkkiin, kiiski kitisi, kivi kiilsi. Mukana on myös sellaisia kielitehtäviä, joista saa ohjelmaa vaikka illanistujaisiin. Kehittelin tohkeissani lauseita, jotka voi homonymian takia käsittää monella tavalla. Varsinkin esimerkit kielen kömmähdyksistä huvittavat: Missä voi mato onkia lapsen kanssa. Tarjous vähän paremman muikun mädin etsijälle! Viime päivien kirjalliset tuotokseni ovat olleet tätä luokkaa. Kirjassa käydään läpi oikeinkirjoitussääntöjä ja kielioppia viihdyttävällä tavalla, tehtävien ja esimerkkien avulla. Esimerkiksi uusien outojen käsitteiden kehittäminen yhdyssanoja yhdistelemällä viihdyttää ainakin omaa tuttavapiiriäni. Välillä saa nauraa ihan ääneenkin. Viisi lähtee helposti kuten päätteellään, kuusi vaatii vähän jo venymistä – puutteelleenne. Ensimmäisessä esimerkkivirkkeessä olen käyttänyt mahdollisimman paljon äng-äännettä ja toisessa olen kehitellyt esimerkin siitä, miten yhdyssanavirhe voi tehdä mainoslauseesta hassun. VAIN KALENTERI 12€ (sis. Millaisia kirjallisia taideteoksia sinä, Rolle, olet saanut kirjan tehtävien avulla aikaan. Luomukseni eivät ole järin huikeita, mutta niitä on ollut hauska tehdä. Jopa kaivamaan muistini lokeroista jo joskus muinoin harrastamiani sanaurheilumuotoja. Kokeilkaa itse. Johto toimi aivan oikein. Mikäpä ettei, mutta seurueeseen ei saa osua yhtään kielipoliisivoimien karhuryhmäläistä, joita some tuntuu olevan sakeana toisten virheitä bongaamassa. postikulut) !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !! !! !! !! !! !! !! !! !! !!! !!! !!! !!! !!! !! VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, OPPIMISHALUISEN JA AKTIIVISEN VERKKOKAUPPA tee tilaus: KAUPPA .VOIMA .FI KIELEN PÄÄLLÄ Ängyttelya ja vokaalivenytyksiä V ankka vanki hankki kangasta Helsingin tungoksesta. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Tylyn hymyn syy: typyn lyly hyytyy pyryyn. Vahingonilon aihe: Tylyn hymyn syy: typyn lyly hyytyy pyryyn. Puola vain pelasi huonommin. (TO) TUOSTA JOHTO/PUOLA-TAITEILUSTASI, Tua, olisi homonyyminen kruunaamaton kuningas, Fingerporin isä Pertti Jarlakin kateellinen. Aktivoi tarjous: kirjoita lehden tilauksen kommenttikenttään ” Demokraatti”. Puola vain pelasi huonommin. Kirja väittää, että joskus voi lipsahtaa näinkin: ”Myynnissä oli mustija puolukoita.” Tai: ”Ostin valko-, punaja pingviiniä.” Ensimmäisen mokan mahdollisuuteen vielä nippa nappa voisin uskoa, mutta punaja pingviinien sotkemiseen kyllä en
TILAA AJATUKSIA HERÄTTÄVÄÄ JOURNALISMIA – SAA SOLIDAARISUUSKALENTERI KAUPAN PÄÄLLE! Voiman vuositilaus (10 nroa) 39€. Aktivoi tarjous: kirjoita lehden tilauksen kommenttikenttään ” Demokraatti”. VAIN KALENTERI 12€ (sis. postikulut) !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !! !! !! !! !! !! !! !! !! !!! !!! !!! !!! !!! !! VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, OPPIMISHALUISEN JA AKTIIVISEN VERKKOKAUPPA tee tilaus: KAUPPA .VOIMA .FI de_17022022_38.indd 39 8.2.2022 13.45
40 Demokraatti O ikeusvaltion onnistumista ei mitata sillä, miten hyvin se palvelee heitä, joilla on parhaat mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan vaan sillä, miten hyvin se suojelee haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. Pakkoavioliitto on vakava ihmisoikeusloukkaus, jonka YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO on vuodesta 2017 lähtien luokitellut modernin orjuuden muodoksi. SEKÄ ISTANBULIN sopimusta valvova GREVIO että YK:n ihmisoikeuskomitea ovat suositelleet Suomelle pakkoavioliiton kriminalisointia osana naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimia. Vakavimpien ihmisoikeusloukkausten torjumisen ja uhrien suojelemisen on oltava yhteinen tavoite. Tämänkin pakottamisen muodon oikeusministeriön arviomuistio sivuuttaa. Pakkoavioliitto on rikos KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. de_17022022_40.indd 40 8.2.2022 10.02. On hämmentävää, ettei ministeriön muistio ota näiden ihmisten oikeuksien suojaamiseen mitään kantaa. Kunniaväkivallan ja pakkoavioliittojen kaltaisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin perehtyneet järjestöt ja aktivistit kuten Ujuni Ahmed ja Eva Tawasoli ovat esittäneet toistuvasti huolensa, ettei suomalainen järjestelmä tunnista ja suojele näiden rikosten uhreja. TOISSIJAISET SYYT EIVÄT SAA MENNÄ IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAMISEN EDELLE. Oikeusministeriön pakkoavioliittoa koskevasta arviomuistiosta paistaa ymmärryksen puute ilmiön laajuudesta ja monimuotoisuudesta sekä uhrien todellisuudesta Suomessa. Ymmärtämättömyys, sisäpoliittiset jännitteet tai muut toissijaiset syyt eivät koskaan saa mennä haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustamisen edelle. Toistaiseksi huoliin on reagoitu asian vakavuuteen nähden todella ponnettomasti. OIKEUSMINISTERIÖ ARVIOI parhaillaan pakkoavioliiton kriminalisointia hallitusohjelman mukaisesti. Tällä hetkellä pakkoavioliitossa elää Suomessa ihmisiä, joiden avioliitto on solmittu yhteisön tai uskonnon säännöillä, eikä Suomen lainsäädäntö tunnusta sitä avioliitoksi. Auttamisjärjestelmien piirissä on tällä hetkellä kymmeniä pakkoavioliittojen uhreja, mutta Suomessa ei ole annettu pakkoavioliitosta yhtäkään tuomiota. AIHEEN PARISSA työskentelevillä järjestöillä ja sitä läheltä seuraavilla ihmisoikeusvaikuttajilla on asiantuntemusta, jota on syytä kuulla erityisen herkällä korvalla. Tilanteen korjaaminen ei onneksi ole liian myöhäistä. Näkemys on hyvin erikoinen. Avioliittoon pakottaminen ei koske vain hetkeä, jolloin liitto solmitaan, vaan se voi merkitä myös pakkoa pysyä avioliitossa. Viime vuoden lopulla julkaisemansa arviomuistion mukaan ministeriö ei näe tarvetta säätää pakkoavioliittoa rikolliseksi erillisellä säädöksellä. Erillissäädökselle olisi uhrien oikeuksien suojelemiseksi todellinen tarve
Naururypyt kertovat luonteestani. Uskon, että kun asiat selvitetään kunnolla, kaikki ongelmat saadaan ratkaistua. 41 Demokraatti Sirkka-Liisa Kähärä 57-vuotias JHL:n aluepäällikkö sekä SDP:n kuntapoliitikko ja aluevaltuutettu. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_17022022_41.indd 41 8.2.2022 16.01. Sitten voi meikatakin enemmän – oikein huulipunaakin laittaa. Samalla on vähän pelonsekainen olo. Nyt koronarajoitusten hellittäessä eniten ilahduttaa se, että maskista pääsee eroon ja näkee ihmisten ilmeet paremmin. Yllättävää aina välillä huomata, miten mieli on edelleen kuin kolmekymppisen, mutta kasvot näyttävät ikäiseltään. Mitä äänestäjät odottavat ja miten pystyn vastaamaan kaikkiin odotuksiin. Olen aika nauravainen ihminen. Olen tyytyväinen ja vähän ihmeissänikin aluevaaleissa saamastani suuresta äänimäärästä. Ratkaisuja joudutaan hakemaan tietysti yhdessä muiden päättäjien kanssa. Kasvojen muuttumisen huomaa varsinkin vanhoista valokuvista. Odotan, että pääsen erilaisiin kulttuuririentoihin ja pystyn tapaamaan ystäviä. Ehkä joissakin tilanteissa minulla on myös kova katse. Ja millä aikataululla pystyn tekemään niitä asioita, joita olen tavoitellut. Pää pystyssä ja katse kirkkaana menen eteen päin. Joskus voi tulla vähän huonompi kompromissi, mutta aina siitä on eteen päin päästy, ja sitten huonompia päätöksiä on voitu muuttaa. Minulla on pitkä kokemus erilaisissa poliittisissa tehtävissä, ja suhtaudun asioihin optimistisesti, koska tiedän, että asioihin löytyy aina ratkaisu. P eilikuvastani näkyy, että elämä on edennyt näissä kasvoissa. Leuan asento ja nenä kielivät päättäväisyydestä
On myös Tea Istan päällä ollut Kirsikkapuiston Ljubov Andrejevna Ranevskajan asu, jonka suunnitteli vuoden 1983 toteutukseen venäläinen Valeri Levental. CHARLOTTE RAASTA ei Teatterimuseon näyttelyssä muuta jälkeä ole, mutta täyskotimaisista ja nimenomaan Kansallisteatterin tähdistä sitäkin enemmän. 150-vuotisjuhlanäyttelyn konseptista ja visuaalisesta suunnittelusta vastaa Kansallisteatterin lavastaja-pukusuunnittelija Tarja Simone, joten on luonnollista, että salin ilmettä hallitsevat monenlaiset roolipuvut vuosikymmenten varrella. Kiistatonta legendaosastoa edustaa ultrarispaantunut paita, joka oli Tarmo Mannin yllä yhdeksän vuotta ja 347 esityksen verran pyörineessä Gogolin Mielipuolen päiväkirjassa. Vähemmän ylevääkin on. Rouva Raan suorituksen ansiokkuutta lisäsi se, ettei tämä osannut sanaakaan suomea, vaan tankkasi Lean roolin päähänsä tekstiä varsinaisesti ymmärtämättä. Vaikka naisten koltut ovat monesti näyttävämpiä, löytyy miesten rooliasuissakin vaikuttavia tapauksia. Heti otsikkokyltin alla esirippua raottaa nukkehahmo, jonka päällä on ikoninen roolipuku: Ida Aalberg, aikansa ja ehkä kaikkien aikojenkin (aloitti Suomalaisessa Teatterissa 1874, lopetti vuotta ennen kuolemaansa 1914) Kansallisteatterin näyttelijätär. Näyttelylle nimen antaneeseen hehkutukseen äityi reilu 150 vuotta sitten fennomaanien kellokas, senaattori Yrjö Koskinen (syntyjään Georg Zacharias Forsman, myöhemmältä aatelisnimeltään Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen) nähtyään vuonna 1869 Nya Teaternin lavalla ruotsalaisnäyttelijä Charlotte Raan Aleksis Kiven Lean ensi-illan nimiroolissa. Klassikot, kuten Shakespeare, Molière, Tshehov ja Strindberg ovat hyvin edustettuna. Näyttelyn puku ei toki ole alkuperäinen vaan Pirjo Liiri-Majavan suunnittelema rooliasu Seppo Parkkisen kirjoittamaan ja Kaisa Korhosen ohjaamaan, vuonna 2016 ensi-iltansa saaneeseen Canth-näytelmään, jossa Ida Aalbergia esittivät Kristiina Halttu ja Maria Kuusiluoma. 42 Demokraatti KULTTUURI Sukelluksia teatterimuistoihin Klassikkokoltuista pesukonevihulaiseen – Kansallisteatterin juhlanäyttelyssä teatteri-illuusion ihme on läsnä. Kuten Shakespearen Myrskyn (1995) Prosperon puku, jonka Marja Uusitalo suunnitteli Esko Salmisen ylle tai nuoremman polven Salmisen, Kriston, näyttelemän hirviömäisen kuningas Rikhard III:n päällä (2016) ollut Saija Siekkisen suunnittelema vaate. Hymyä nostattaa esimerkiksi Hattara-lampaan villanpörheä rooliasu (Tuomas Lampisen käsialaa), joka nähtiin Leea Klemolan hillittomassa Maaseudun tulevaisuudessa Sari Puumalaisen päällä. On Krista Kososen vuoden 2014 Vanja-enossa Jelenan roolissa ylväästi kantama pitkä tumma puku, jonka suunnitteli Pirjo Valinen. Teksti Rolf Bamberg Kuvat Teatterimuseo, Heikki Suomi H eti kärkeen on kehuttava Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäyttelyn ristiriitaiselta tuntuvaa, mutta vangitsevaa nimeä. Näyttelyasetelmassa hän on Ibsenin Hedda Gablerina, samassa poseerauksessa kuin Albert Edelfeltin kuulussa maalauksessa. Astuessa sisään Teatterimuseon uudistettuun avaraan näyttelytilaan, kävijän silmiin porautuu tulikirjaimin (no, led-valoista taisi olla kyse) otsikkolause: ”Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta.” Se kilpailee huomiosta seinänkokoisen, kaikki Kansallisteatterin näyttelijät 150 vuodelta kattavan valokuvagallerian kanssa. de_17022022_42.indd 42 8.2.2022 16.21
Vaikka Kristian Smedsin Tuntemattomassa sotilaassa (2007) ”iivanana” moukaroitu pesukonekin säväytti, yksi esine jäi mieleeni erityisen ihmeellisenä, hämmentävänä. Monark-kuntopyörä on arkinen katseenvangitsija, mutta kun ilmenee sen omistaja, hohde kasvaa: Ella Eronen. Koreiden roolipukujen keskellä varsinainen katseenvangitsija: Ella Erosen henkilökohtainen kuntopyörä. Miten vaikea onkaan kuvitella diivojen diiva Die Ella kuntopyörää sotkemassa... Koronapassi on toistaiseksi käytössä. de_17022022_42.indd 43 8.2.2022 16.21. Muistumia Smedsin Tuntemattomasta: pesukone”iivana” ja Lehdon (Petri Manninen) pukineita. Rekvisiittapöllö Paratiisin lapsista vuodelta 2005. Teatterimuseon ja Kansallisteatterin yhdessä tuottama ”Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta” -näyttely on avoinna 8.1.2023 saakka; ti, to–su klo 11–18 ja ke klo 11–20. 43 Demokraatti PUKUJEN LISÄKSI näyttelystä löytyy lavastuspienoismalleja, monenmoista rekvisiittaa, kansallisteatterilaisten videohaastatteluja, valokuvien virtaa vanhoista esityksistä
Teksti Rolf Bamberg Kuvat Kansallisteatterin kuva-arkisto M ietin Päänäyttämöllä-teosta lukemaan ryhtyessäni, onko täysimittaiselle, Kansallisteatterin koko 150-vuotisen historian kattavalle megaopukselle enää sijaa, kun teatterista on kaksi järkälettä aikojen saatossa jo kirjoitettu. Suomalaisen Teatterin historian kirjoittanut Eliel Aspelin-Haapkylä käytti 1 600 sivua teatteritoiminnan 30 ensimmäisen vuoKIRJA Kai Häggman: Päänäyttämöllä – Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta Tammi 2022, 486 s. 44 Demokraatti KULTTUURI Taistelujen teatterilinna Kansallisteatterin historiassa draamaa on riittänyt myös kulisseissa. Yleisö näkee näyttämölle, mutta ei kulissien taakse. de_17022022_44.indd 44 8.2.2022 16.16. Kai Häggman motivoi suurtyönsä – ja minut lukijana – jo kirjansa sivulla 13: ”Kansallisteatteri on instituutio, jolla on harvinaisen värikäs menneisyys. Eikö olisi viisaampaa keskittyä vaikka sotien jälkeiseen aikaan. Aika velikultia Kansallisteatterin kahdessa ajassa. Teatterin historiaa on myös kaunisteltu ja sensuroitu. Yläkuvassa Wilho Ilmarin ohjaama Seitsemän veljestä vuodelta 1954, veljekset vasemmalta lukien Simeoni (Ekke Hämäläinen), Lauri (Martti Romppainen), Juhani (Tauno Palo), Aapo (Tarmo Manni), Tuomas (Holger Salin), Timo (Oke Tuuri) ja keskellä kuritettavana Eero (Pentti Siimes)
Häggman panee näkyvästi merkille, että Koskimies ei esimerkiksi mainitse mitään teatterin jatkosodan aikaisista yhteyksistä natsi-Saksaan.Häggman ei sitten omassa opuksessaan tyydy asiaa vain mainitsemaan. Viime vuosikymmenet on ollut rauhallisempaa. Molemmat kun olivat Kansallisteatterin johtokunnan pitkäaikaisia jäseniä. Asiakeskeisesti, ei sensaatiohakuisesti. 45 Demokraatti den kuvaamiseen, mutta jätti silmiinpistävän usein erilaiset ’rettelöt’ tai ’pikku onnettomuudet’ sivulauseeseen tai kokonaan syrjään.” Jos Kaarlo Bergbomin aika teatterin johdossa oli ensimmäisen historiikin mukaan puhdas menestystarina, niin tavallaan puhdistettu oli myös Rafael Koskimiehen vuosina 1953 ja 1972 ilmestynyt kaksiosainen Kansallisteatterin historiateos. de_17022022_44.indd 45 8.2.2022 16.16. Ja niitähän Kansallisteatterin vuosikymmeniin on mahtunut alusta alkaen – taisteluita, konflikteja, skismoja milloin minkäkin tahon kanssa. Sen edeltäjä Suomalainen Teatteri syntyi 1860Uuden ajan velikullat Kristian Smedsin ohjaamassa Tuntematon sotilas -näytelmässä vuodelta 2007: vasemmalta Vanhala (Esa-Matti Long), Koskela (Timo Tuominen) ja Määttä (Jussi Nikkilä). EHKÄ RIITELYALTTIUS on Kansallisteatterin perimässä. Häggmanilla moista jääviysrasitetta ole. Hyvä niin. Myös sisäistä riitelyä johtokunnan ja pääjohtajan, näyttelijöiden ja johdon tai ihan vaan näyttelijöiden kesken on riittänyt. Mediasodat ovat vielä asia erikseen. Siksi hänellä kokeneena historioitsijana (bibliografiastaan löytyvät muun muassa SKS:n ja WSOY:n kaksiosaiset historiikit ja neliosainen Suomalaisen arjen historia) piisaa perinpohjaista asennetta penkoa myös niitä”rettelöitä” ja ”pikku onnettomuuksia”, isompiakin. Aiemmat Kansallisteatteri-historioitsijat olivat myös selvästi jäävejä tehtävässään
Etenkin siihen nähden, kuinka merkittävänä Palo itse piti näyttelijäkarriäärissään nimenomaan teatteria, vaikka niin sanotulle suurelle yleisölle hän oli ennen muuta filmitähti. 46 Demokraatti KULTTUURI 70 luvun taitteessa keskellä ankaraa kielitaistelua, jossa käytettiin kaikkia henkisen ja aatteellisen sodankäynnin keinoja – joskus jopa puhtaita. KAI HÄGGMANIN teos paneutuu niin perusteellisesti Kansallisteatterin erilaisiin poliittisiin, järjestöllisiin sekä sisäisiin otatuksiin, että ”suorittava porras” meinaa välillä jäädä varjoon. Sodan jälkeen parrasvaloihin tulleista ja siellä pitkään pysyneistä näyttelijöistä muun muassa Tarmo Manni, Jussi Jurkka, Eeva-Kaarina Volanen, Joel Rinne, Pentti Siimes, Tea Ista, Kyllikki Forssell ja Esko Salminen saavat ansaitsemansa huomion, mutta monet isojenkin roolien näyttelijät jäävät ohikiitäviksi maininnoiksi. Kuvaavaa on, että teatteri antoi ensimmäiset näytäntönsä Porissa, hotelli Otavan salongissa. Ida Aalberg, yksi talon historian omana aikanaan palvotuimmista tähdistä, saa sopivasti loistaa, mutta Häggman antaa myös näkyä hänen diivailunsa varjopuolet, kuten huomionkipeyden, itseriittoisuuden ja niistä kumpuavan täydellisen epäsolidarisuuden palkkausasioissa. Tämän päivän perspektiivistä on aika hupaisaa pohtia, millaisia kohtaamisia Kansallisteatterin ylevän yleisön ja Rööperin, Stadin menneiden vuosikymmenten paheiden pesän, desperadojen välille olisi kehittynyt. Toki Kansallisteatterin historian useimmat suuret nimet saavat kirjassa hetkensä. Alussa ilman muuta Aleksis Kivi, suomalaisen näytelmäkirjallisuuden pioneeri, on hyvin esillä, samoin henkiystävänsä Kaarlo Bergbom Emilie-sisarineen ovat luonnollisesti isossa osassa. Viimemainitusta olisi voinut odottaa tulevan noteeratuksi myös hänen nimeään kantava Kansallisteatterin oma ohjaajapalkinto, joka on euromäärältään maan suurimpia teatteripalkintoja. Taiteellinen henkilökunta teknisestä ja tuotannollisesta puolesta puhumattakaan soittavat kirjan kulussa ajoittain toista viulua, kun herrat (tässä tapauksessa sukupuolirajaus on varsin relevantti) kiistelevät. Aku Korhosen ja Uuno Laakson kaltaiset veijarit ottavat tilansa teatterikirjoissa aina, mutta vähän yllättää, miten Tauno Palo jää tässä kirjassa aika matalalle jalustalle. (Kyllä, istuin itse pitkään sen palkintoraadissa, mutta mielestäni palkinto olisi huomionarvoinen muista syistä.) Ralf Långbacka saa ehkä yllättävän paljon tilaa, vaikka vaikutti Kansallisessa vain muutaman vuoden 1960-luvun alussa. Ruotsinkielisten hallitsemat Helsingin kaupunginvaltuusto ja maistraatti panivat kaikin tavoin kapuloita rattaisiin, ja teatteritaloa oltiin sysäämässä ”pois silmistä” milloin Punavuoreen, milloin Katajanokalle. Talohankekaan ei sujunut tappelutta. de_17022022_44.indd 46 8.2.2022 16.16. No, toki hänestä on olemassa niin muistelmakirjaa ja auktorisoitua kuin epävirallisempaa elämäkertaa, joten ehkäpä Häggman on katsonut aiheelliseksi jättää Tauno ”Suuren” nyt vähän pienempään rooliin. Nimi muuttui Suomen Kansallisteatteriksi vuonna 1902, kun päästiin muuttamaan Arkadia-teatterista (sijaitsi nykyisen Lasipalatsin tietämillä) omaan kivilinnaan Rautatientorin varrelle. Näin siksi, että toiminnan käynnistäminen katsottiin turvallisemmaksi pikkukaupungissa, koska ”siellä ei ollut, kuten Helsingissä, kielipuolueita toistensa tukassa eikä myöskään pienen pääkaupungin suuria vaatimuksia.” Noin osuvasti tilanteen kiteytti 1800-luvun loppupuolen merkittävä kulttuurivaikuttaja Emil Nervander. Kalle Holmbergista kirjassa nostetaan esiin se, kuinka häntä porvarilinnakkeessa karsastettiin 1960-luvulla, Crème de la crème koolla: Kansallisteatterin Miljoonavaillinki-komedian (ensi-ilta 1959) työryhmään kuuluivat muun muassa ohjaaja Edvin Laine (vasemmalla), näyttelijät Tauno Palo, Rauni Luoma, Ansa Ikonen, Jussi Jurkka ja käsikirjoittaja Mika Waltari (istumassa keskellä). 22.5.1872 kokoontui noin 80 henkilöä Suomalaisen Teatterin perustamiskokoukseen Nya Teaterniin. Ohjaajista Edvin Laine on tietysti hyvin näkyvillä, samoin Wilho Ilmari, Jack Witikka jatoki johtajaroolinsa ohella myös Eino Kalima
Noita sisältää Häggmanin historiikkikin, mutta sitä puolta saa enimmäkseen kaivaa rivien välistä, virkkeiden hienovaraisista sävytyksistä. 47 Demokraatti kiinnostuttiin uudessa valossa 1980-luvulla, ja kun Holmberg sitten kutsuttiin/ saatiin Kansallisteatteriin ohjaamaan 1990-luvulla, historiikissa hänen töistään huomioidaan vain Runar Schildtin sisällissota-aiheinen näytelmä Suuri rooli. VAIKKA KAI Häggmanin Päänäyttämöllä-teos painottuukin paikoin hallinnolliseen draamaan taiteellisten töiden kustannuksella, valinnan myös ymmärtää. Näyttelijäja ohjaajaelämäkerroista on saatu jo kauan lukea paatosta taiteen tekemisen intohimosta, kuvauksia näyttämötyön valoista ja varjoista, anekdootteja, juoruja... Häggman onkin kirjannut teokseensa aika karuja episodeja esimerkiksi ”punaiseksi diivaksi” kutsutun Elli Tompurin ”porttikiellosta” talon tuotantoihin tai 1930-luvulla maan suosituimman näytelmäkirjailijan Hella Wuolijoen kohtelusta. Porttikielloista puheen ollen Häggman kertoo, kuinka Kansallisteatteri oli 1980-luvun alkupuolella vaatimassa ”porttaria” Helsingin Sanomien ärhäkälle kriitikolle Jukka Kajavalle tämän murskattua kirjoituksessaan Pariisilaiselämää-operetin. Samalla tapaa kirjoittaja kätkee tyylikkäästi myös omat mielipiteensä vaikkapa Kansallisnäyttämön johtamistavoista sekä huvittuneet sarkasminsa, joita joskus ylidramaattiset tapahtumakulut herättävät. Myöhempi, talvisotaa ja sen jatkohistoriaa puinut Heikki Ylikankaan näytelmä Kun Summa petti olisi mielestäni ollut kiinnostavampi kohde lähitarkasteluun. Niskavuoria ei Kansallisessa tuolloin nähty, vaikka kansa kuinka olisi vaatinut. Etenkin, kun kirja on vetävästi kirjoitettu. Jotaarkka Pennasen ohjaaman Albert Camus’n Caligula-näytelmän nimiroolissa nähtiin Hannu Lauri, vanhana patriisina Risto Mäkelä. 1980-luvulle tultaessa Kansallisteatterin ohjelmisto tuulettui raikkaasti. de_17022022_44.indd 47 8.2.2022 16.16. Vanhasuomalaisen teatterin perintö näkyi Kansallisteatterissa pitkään vasemmistolaisten ja radikaalien tuulien torjumisena. Moring) sai porttikiellon taloon jo 1970-luvun alussa kirjoitettuaan hyvin negatiivisen (ilmeisen syystä) ja poliittisesti latautuneen arvion nuorisoa ja vasemmistoa syyllistäneestä Inkeri Kilpisen näytelmästä Toinen maailma. Sitä historioitsija ei kuitenkaan huomioi, että saman lehden nuorempi kriitikko Kirsikka Siikala (myöh. Tämän Moring itse kertoo Teatterimuseossa parhaillaan esillä olevan Kansallisteatterin juhlanäyttelyn oheisjulkaisussa
KIRJA Monet muistavat Albert Camus’n romaanin Sivullinen (1942), mutta harvempi tietää sille kirjoitettua ”vastakappaletta”. Leena Rantanen Aviador 2022, 112 s. Teksti Esa Mäkijärvi A lgerialaisen Kamel Daoudin (s. Edellisen päähenkilö ja kertoja Haroun on Camus’n teoksessa ammutun Moussan veli, joka pohtii ranskalaisen pyssymiehen motiiveja ja hänen osakseen Aviador de_17022022_48.indd 48 9.2.2022 11.11. Miksi esimerkiksi Camus’n absurdin klassikon antisankari Meursault jaksaa kiehtoa meitä, vaikka hän on vieraantunut murhaaja, joka viittaa uhriinsa pelkkänä arabina. Tapaus Meursault kääntää Sivullisen päälaelleen, kyseenalaistaen sen aseman länsimaiden kirjallisessa kaanonissa. 48 Demokraatti KULTTUURI KULTTUURI Kestävät vihan hedelmät Kamel Daoud: Tapaus Meursault Suom. Toimittaja Daoudin teos esittää kiinnostavia ja kipeitä kysymyksiä. Suomennoksen ilmaantuminen on silti iloinen yllätys. 1970) vuonna 2013 alun perin ilmestynyt tarina Tapaus Meursault (Meursault, contre-enquête) oli tapaus Ranskassa, jossa se voitti Goncourt-esikoiskirjapalkinnon. Entä missä määrin Ranska on vastuussa entisen siirtomaansa Algerian nykyisistä vaikeuksista
Kenet kanssaihmisensä, maansa ja Jumalansa hylännyt Meursault oikeastaan ampui. Sen kieli on virtaavampaa ja sekavampaa kuin Sivullisessa, johon sitä väistämättä verrataan. Molemmat romaanit ovat filosofisia ja tuskaisia. Wikimedia Commons de_17022022_48.indd 49 9.2.2022 11.11. Haroun kuitenkin pettyi, kun hänet vapautettiin ja tuomittiin elämään. Kuuntelijana toimii opinnäytetyötä Meursaultin tapauksesta tekevä henkilö, kenties Daoud itse. Ei ole ihme, että epätasainen mutta energinen Tapaus Meursault aiheutti niin kiivasta keskustelua. Tuskin mikään voi korvata valkoisten kolonialistien muulle maailmalle aiheuttamaa vahinkoa. TAPAUS MEURSAULT sijoittuu Algeriaan, nöyryytettyyn ja itsenäistyttyään maailmalta unohtuneeseen maahan. Ei voi kuin ihmetellä Daoudin rohkeutta, sillä hän ei tee työtään samanlaisen sananvapauden piirissä kuin me Suomessa. Mutta meidän on yritettävä, sillä vaikeneminen ei auta vaan johtaa traumojen periytymiseen. Daoudin kunniaksi on kuitenkin sanottava, että hänen esikoisteoksensa seisoo omilla jaloillaan, eikä ole pelkkä Camus-pastissi. Daoudin olisi ollut helppo esittää maanmiehensä ranskalaisen sorron viattomina uhreina. TAPAUS MEURSAULT asettaa algerialaiset ja ranskalaiset samalle viivalle, yhtä typerinä, ja vain kertojan aikoi naan rakastama Meriam saa mieheltä puhtaat paperit, hänkin naiivina haavekuvana. 49 Demokraatti saamaa ihailua. Haroun riisti puolestaan erään ranskalaisen hengen hetkeä Algerian sodan (1954–1962) päättymisen jälkeen ja syyllistyi näin rikokseen. Teloitetuksi joutuneen Meursault’n valitetaan hyötyneen rikoksestaan, sillä tulihan hän kuuluisaksi, siinä missä edes Moussan nimeä ei tiedetä. Haroun tiedetään puolestaan olevan Mooseksen veli Aaronin nimi arabiaksi. Haroumin kenties virheellisen näkemyksen mukaan kolonialisteja saa syyttää monesta, mutta myös sorrettujen olisi syytä katsoa peiliin ja tunnustaa, ettei heillä ollut maalleen oikein muuta suunnitelmaa kuin hankkiutua eroon ranskalaisista. Haroum pitää uskovaisia tekopyhinä, ajatellen tässäkin kohtaa samoin kuin Meursault. Tapaus Meursault paneutuu muun muassa sotaan, kolonialismiin, rasismiin, uskontoon sekä faktan ja fiktion väliseen suhteeseen. Meursault ja Haroun esitetään vastentahtoisina veljinä, jotka ovat tuomittuja jakamaan yksinäisyytensä ja kärsimyksensä. Haroun istuu baarissa juomassa ja tilittää muistoistaan. Mutta valitessaan hankalan kertojansa hän päätti toisin. Pitää muistaa, että vaikka oikeus tuomitsi edellisen kuolemaan, niin se ei johtunut murhasta, vaan koska hän suhtautui äitiinsä välinpitämättömästi. Daoud joutui Algeriassa vaikeuksiin Tapaus Meursaultin islamia ja muslimeita kritisoivien jaksojen takia. Ei siksi että tultaisiin kuuluisaksi, vaan että tultaisiin näkymättömäksi, samalla kun halutaan päästä asioiden ytimeen.” Tapaus Meursault vaatii kieltämättä kärsivällisyyttä. Romaanin teksti ei ole yhtä hyvää kuin taiteellisesti eheämmässä Sivullisessa, mutta Daoudin käsittelemät teemat ovat jopa painavampia. Camus’ta ja Sivullista ei tosin mainita nimeltä, mutta viittaukset siihen ymmärtää kyllä: ”Kirja oli nimeltään Toinen, murhaajan nimi oli mustin jäykin kirjaimin ylhäällä oikealla: Meursault.” Moussa on muuten Mooseksen arabiankielinen nimi, kuten suomentaja Leena Rantanen, joka tässä tekee taas erinomaista työtä, mainitsee. Camus’n puhtaan maailman vastakohdaksi asetetaan arabien maailma, jota rasistit pitävät likaisena. Daoudin kertojalla on sen sijaan ainakin omasta mielestään puhtaammat motiivit: ”Taidan ymmärtää, miksi kirjoitetaan oikeita kirjoja. Daoudin kirjan ajoittainen kömpelyys perustellaan sillä, että sen ikääntynyt ja maalle muuttanut kertoja puhuu oppimallaan kielellä – ranskaksi – ja on irtaantunut elämästä yhtä totaalisesti kuin Meursault
Ystäväni Rasputin on tunnistettavaa Koskista, hän on huolella perehtynyt kuvaamansa ajan tapoihin ja tunnelmiin. Monet hänen kirjoistaan ovat historiallisia ja uskonnollisia. Romaani oli hyvin kirjoitettu kuvaus kiinnostavasta ajasta ja mielenkiintoisista ihmisistä.” Eero Reijonen tykkää enemmän Koskisen dekkareista. Eiköhän mennä tällä tempolla koko vuosi! Sirpa Taskinen tyhjentää faktalaatikon ytimekkäästi. Seuraavalla kirjastokäynnillä on siis edessä tutustumisia. Luettelo hänen teoksistaan on hengästyttävän pitkä, ja kaksi niistä on ollut Finlandia-ehdokkaina, Tulisiipi ja visakirja Ystäväni Rasputin (2013). Vihjeen teksti löytyy luvun ’1911 Heinäkuu’ alusta. Nuoren oppipojan kasvaminen on liikuttavaa, välillä kauheaa ja ahdistavaakin. Muusta Koskisen tuotannosta pitää nostaa esiin ainakin esikoisteos Ristin ja raudan tie sekä Murhan vuosi -sarja, vain muutaman mainitakseni.” Taru Vuorimaa on varsin innoissaan lukukokemuksestaan. 1968) on tuottelias kirjailija. ”Kyseessä on nuoren polven suurimpia tarinankertojia, (Juha-Pekka) JP Koskinen, jota ehkä voisi verrata vanhemman polven Waltariin. En ole lukenut yhtään Koskisen teosta, joten tähän tämä jää!” Ehkä Tikan on syytä ottaa Raila Rinteestä mallia ”jatko-opiskeluihin”. Mikä oli tuon ’maagisen katseen’ omaavan, kuvissa resupekalta näyttävän miehen voima. Kysytty teos on Ystäväni Rasputin, joka kertoo legendaarisesta munkki Rasputinista. Palkinto Taru Vuorimaalle. Ja oliko Rasputin juoppo irstailija ja hihhuli, vai todella ihmemies, parantaja, mystikko, uskovainen. ”JP Koskisen historiallisia romaaneja enemmän tämä visailija on pitänyt hänen vuonna 2016 alkaneesta dekkarisarjastaan Murhan vuosi, joka on nyt edennyt seitsemänteen osaan Heinäkuun hurmeiset niityt. (rb) de_17022022_50.indd 50 8.2.2022 10.13. Hän kuuluu reaalifantastikot-kirjailijaryhmään – mitä sillä sitten tarkoitetaankaan.” Juhani Niemen vertailuun heittämä kirjailija tulee historiallisen romaanin tosiraskaasta sarjasta. Koskinen on suorittanut maisterintutkinnon sekä Helsingin yliopistossa että Jyväskylässä. Vastaussadosta vähän laajemmin visan verkkoversiossa Demokraatti.fi/kirjallisuus. P itkä visaväli, jolle visaukko laittoi vielä vanhasta muistista turhan aikaisen vastausaikarajan, tuotti rohkaisevan runsaan vastauspotin. Tavattoman tuottelias ja palkittukin kirjailija, jonka laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja (historiallisia), rikosromaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja ja novelleja. Kiitos Helena ja Kerttuli! Vihjeen ensimäinen sana eli Grigori johti suoraan teokseen Ystäväni Rasputin. Rasputin tunnetaan parhaiten Nikolai II:n hovin traagisista käänteistä, joihin Koskinen nivoo keskeisesti myös tytär Anastasian. Venäjän yhteiskunnan kaksijakoisuus ja kaoottisuus tulevat hyvin esiin teoksessa, myös erikoiset uskonnolliset ryhmittymät ja klikit. ”JP Koskisen mielenkiintoisessa teoksessa Rasputinin elämää seurataan pitkällä matkalla, joka toisinaan voisi vaikuttaa sekavalta, mutta ei tässä teoksessa! Kieli on herkullista ja monipuolista, venäläinen aksentti kuuluu tekstissä. Toki laatu näissäkin tarinoissa vaihtelee – kesää kohti mentäessä tarinat paranevat. ”Kirjailijalla on mainiot kotisivut, joilla hän esittelee kirjojaan. Saappaat jalkaan ja yli Pasilan sillan, siis.” Matti Kärkkäinen jo ehtikin lukuhommiin. Siinäpä pulma!” Tarmo Tikalla moista kokemusta ei ilmeisesti ole. ”Tämän kertaisen visan ratkaisu olikin helppo sen jälkeen, kun sain kirjoittajan nimen, JP.Koskinen, tietooni ilman etsintää. En ole lukenut niistä yhtäkään. 50 Demokraatti KULTTUURI Ihmemies vai irstailija. Monet kohdat ovat faktaa, toki useat myös fiktiotakin. Kirjailija oli aikaisemmin minulle tuttu vain nimenä, ja mahdollisesti olen lukenut jonkun arvostelun hänen teoksistaan. Nyt ehdin lukea tämän romaanin, joka oli yllättävänkin myönteinen lukukokemus. Loppuratkaisu pistää todella miettimään. Kertojana on nuori Vasili, jonka Rasputin ottaa hoiviinsa tämän jäätyä orvoksi. ”JP (Juha-Pekka) Koskinen (s. Näitä yrmyn ja huumorintajuttoman enon, entisen poliisin, nykyisen yksityisetsivän Kalevi Arosuon (tulvillaan komissaari Palmun piirteitä) ja tarinoiden kertojaminän, virkaheiton matemaatikon ja etsivän vakanssia sitkeästi karttavan Juho Tulikosken (häivähdys kirjailijaa itseään?) tutkimuksia kuuntelee ihan mielikseen äänikirjana vaikkapa soutaessa Pohjois-Saimaalla, pienessä tihkusateessa, niin kuin useimmiten on tapahtunut.” Mukavan vilkkaan vuoden 2022 visa-avauksen muita tietäjiä olivat Mauri Panhelainen, Unto Vesa, Taina Ukkonen, Terhi Tuomikoski, Helena Nurmio ja Orvo Vitikainen. ”Ystäväni Rasputin oli Finlandia-ehdokkaana ilmestymisvuotenaan
”Kuoleman väri on valkoinen. Juhanin kasvoilta pakenee väri. Vastaukset viimeistään 21.2. Yhdelle kirjapalkinto. klo 12 mennessä osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi. Dekkarigenre on hänen uusin aluevaltauksensa. Hautajaisissa pukeudutaan mustaan, elävät pukeutuvat. Ensin katosi punainen, veren väri. Toisen arvostetun palkinnon hän sitten saikin, ja olipa hän taannoin myös maineikkaan kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalla. Kuka, mikä menestyksekäs teos. 51 Demokraatti Ville Malja VISASITAATTI 2 Kun visavuosi käynnistyi viime vuosikymmenten tuotannollisella tehotykillä, niin jatketaan suurin piirtein saman ikäpolven kirjailijalla, joka niin ikään on nähty Finlandia-ehdokkaana tällä vuosituhannella. Vainajakin on mustissaan, kun se on puettu parhaimpiinsa mitä elämässään on omistanut, mutta kasvot sillä on aina valkoiset. Kun sielu jättää ihmisen, vain valkoinen jää jäljelle. Se muuttui keltaiseksi, sitten keltainenkin hävisi, jäi harmaa, joka haalistuu nyt hiljalleen kohti valkoista.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 de_17022022_50.indd 51 8.2.2022 10.13
MIELENOSOITUKSIIN LIITTYVÄT ajan il miönä myös boikotit. Uuden maailman mediajätit ovat kerta toisensa jälkeen selittäneet, että ne eivät ole vastuussa jakelemastaan aineksesta. Podcastit pysyvät siellä, vaikka juon taja lupasikin epämääräisesti noudattaa aiempaa tasapuolisempaa linjaa. Viihteellistä oli taas ilmeisesti medialle tarjottu täky siitä, että poliitikoille ei (Se naatintorin tilaisuudessa) lainkaan anneta suunvuoroa. Jär jestäytyneen ääni kuuluu paremmin. Kulttuurialojen toiminta on ollut monin paikoin pahoin estynyt pandemian aiheut tamien rajoitusten vuoksi. Omassa somekuplassani on paljon kult tuuriväkeä, mutta Senaatintorin tapahtu mista tällaista striimiä ei silmiini sattu nut. Kulttuuriväen asia oli nostaa koro nan väliin rankasti tallomaa häntää. Elokuvakeväästä tu lee supervilkas, sillä ohjelmistoa on odotta massa esitysvuoroa jonoksi asti. KOVISTA AJOISTA huolimatta kevät kir kastaa maisemaa. Alle tuhannen osallistujan jäi myös taannoinen kulttuuriväen ponnistus Se naatintorilla. Boikottiin ryhtyi lopulta muutama muukin vanhemman väen hyvin tuntema muusikko. Spotifyn on turha seli tellä, aivan kuten tekijänoikeuskor vauksia viimeiseen asti vastustaneiden, mutta lo pulta asiassa taipuneiden YouTuben ja Facebookin aiemmin. Odotan jo innolla maa liskuuta, sillä lukuisten striimifestivaalien jälkeen Tampereen kansainvälisillä eloku vajuhlilla pääsee näillä näkymin oikeisiin valkokangaselokuviin. Kuten Yleisradion Kari Haakana vii saasti huomautti, nyt kiistanalaisen pod castin hankkiminen (lähes sadalla miljoo nalla dollarilla) osoittaa, että ohjelmistoa haalitaan aivan samoin keinoin kuin muu kin media tekee. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_17022022_52.indd 52 8.2.2022 14.01. Niitä on nimittäin riittänyt. Kahden ensimmäisen tapahtumia pystyi helposti seuraamaan erilaisten verkkoon syötettyjen videostriimien ansiosta. Kun Spotify oli jätti suurella rahalla hankkinut ohjelmistoonsa rokotevastaista aineistoa, muusikko Neil Young hermostui ja vaati näitä haastat teluja poistettavaksi tai hän ottaisi oman musiikkinsa pois. En tiedä kuinka pienistä puroista teh dään miljoonia, mutta kyllä omassa kup lassani ainakin viisi ihmistä ilmoitti siir tyvänsä muihin ”suoratoistopalveluihin”. Ne eivät olleet järjestäjien lähetyksiä, vaan lä hinnä kännykkävideoita, jotka tallensivat sitä, mitä eteen tarttui alueella haahuile valle satunnaiselle läsnäolijalle. Sivulauseissa kävi ilmi tarve alan suuremmalle järjestäytymiselle. Nyt väki halusi kertoa, kuinka tärkeää kulttuuri yhteis kunnalle on. Se, että Youngin suosituinta kappaletta oli striimattu himpun vaille miljardi ker taa, ei saanut yhtiötä muuttamaan miel tään. Elokapina istui kadulla, kanadalaisopein organisoitunut tapaus taas tukki Helsingin Mannerheimintietä parin sadan auton let koilla. Voimmeko tästä päätellä, että suuta rin lapsilla ei ole videokameroita. Itse en raaski, kun ne muutamat kappa leet, joissa räpellän kitaraa, ovat kuun neltavissa juuri tässä kiistanalaisessa medias sa. Somekuplan sanomat T untuu siltä, että aktiivisin kulttuurin toiminta on ollut mielenosoituksissa. Mielenosoitusten asiasisällöistä oli tar peen turvata tiedotusvälineisiin, jotka ra portoivat sekä asiapohjaista että viihteel listä. Toisin sanoen ne yrittävät väittää, ettei vät ole tiedotusvälineitä vaan pelkkiä ja kelualustoja. 52 Demokraatti EIKÖ SUUTARIN LAPSILLA OLE VIDEO KAMEROITA. Poliitikot kuitenkin ne rajoitukset lopulta poistavat, vaikkei kaikki olisikaan mennyt niin kuin Strömsössä. Se jäi viisasta kyllä heitoksi. Korvauksia en ole saanut, eikä niitä ole tainnut sentin osia enempää ker tyäkään
53 Demokraatti K ät ei ne n M ak su ta va t m uu tt uv at di gi ta al isi ks i. . TEEMA KÄTEISEN KUOLEMA Seteleitä lasketaan liikkeelle yhä enemmän, vaikka Suomessa käteisen käyttö näivettyy. Käteinen valuu ulkomaille. Kortti on halvin maksutapa . Rahan taju hämärtyy . Kolumni: Mika Pantzar de_17022022_53.indd 53 8.2.2022 17.37
Se ei kuitenkaan vähennä käteisen käsittelyyn liittyvää työn määrää, Sanna Laininen Clas Ohlsonin viestinnästä sanoo. Niillä on silti tärkeä rooli yhteiskunnan häiriötilanteissa. – Suuri osa suomalaisista käyttää maksukorttia ensisijaisena maksutapana. 54 Demokraatti TEEMA KÄTEINEN Seteleillä ja kolikoilla maksetaan yhä harvemmin. – Pilotin tarkoituksena on säästää aikaa myymälöissä, eli vapauttaa käteisen käsittelyyn kuluva aika asiakastyöhön, jotta voitaisiin tarjota parempaa palvelua. on katoavaista de_17022022_54.indd 54 8.2.2022 16.59. Käteisen käyttö on vähentynyt. Käteisen rahan kuljetuksesta aiheutuu kaupoille kuluja. Käteisestä luopumista on kokeiltu Kotkan myymälässä jo viime keväästä alkaen. Myyjien työaikaa kuluu päiväkassojen tilitykseen, kassakaapin täsmäytykseen ja epäselvyyksien selvittämiseen. Pilottiin osallistuu Porvoon, Kotkan, Hämeenlinnan, Turun sekä Helsingin Redin ja Kaaren myymälät. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho T avarataloketju Clas Ohlson on luopunut käteismaksuista kuudessa myymälässään Suomessa
de_17022022_54.indd 55 8.2.2022 16.59. 55 Demokraatti 55 Demokraatti Kahdeksan prosenttia suomalaisista käyttää käteistä ensisijaisena maksutapanaan
Vain 14 prosenttia vastaajista uskoi palaavansa samanlaiseen käyttöön kuin ennen koronaa. Käteinen näytteli menestyksekkäästi pääroolia 1900-luvun maksamisessa. Pääasiallisena maksutapana mobiilimaksuja käyttävien osuus oli noin neljä prosenttia, eli se on vielä aika vähäistä kauppojen kassoilla, Sintonen sanoo. Suomen Pankki on tehnyt vuodesta 2007 alkaen kuluttajakyselyjä, joissa on selvitetty maksutapojen käyttöä. 56 Demokraatti TEEMA Tavarataloketju valitsi pilottia varten myymälät, joissa käteisen osuus oli jo valmiiksi pieni. Nykypolvilla on siihen periaatteessa hyvät mahdollisuudet, koska mobiilipankin kautta voi seurata rahankäyttöä. Vaikka käteisen käyttö on yhä vähäisempää, melkein kaikki ovat sen kanssa tekemisissä ainakin joskus. Nyt Clas Ohlsonissa asiasta on tiedotettu näkyvin kyltein, joten kokeilu on laillinen. Viime lokakuun kyselyssä noin puolet vastaajista arvioi vähentäneensä käteisen käyttöä korona-aikana. – On tosi helppo syödä enemmän kuin tarvitsee. Monilla kuitenkin realiteetit tulevat vastaan, eli kuluttamiselle on tietty taloudellinen raja. Eri asia on, seuraako. Kun seteli muuttuu ostotapahtuman yhteyde_17022022_54.indd 56 8.2.2022 16.59. Käteinen on edelleen toiseksi yleisin. – Kun käyttää käteistä, on ymmärrys, kuinka paljon rahaa on ja kuinka sitä kuluu. Jos ei halua kuluttaa enemmän kuin on varaa, täytyy olla tietoinen rahankäytöstään. dessä kolikoiksi, niin silloin rahasta katosi osa, Pantzar sanoo. – Korttimaksaminen on ollut hallitseva maksutapa päivittäistavaroiden ostamisessa vuodesta 2007 lähtien, jolloin kyselyjä alettiin tehdä. Joskus juuri ne palvelut voivat olla kaikkein edullisimpia. Pantzar sanoo, että huomaamattomat ja vaivattomat maksutavat sopivat sellaisille, joilla ei ole haasteita kulutuksen ja rahojen riittävyyden kanssa. Lain mukaan käteinen pitää hyväksyä maksuvälineenä, jos etukäteen ei ole sovittu muuta. Toronton yliopistossa tehtiin kuusi vuotta sitten tutkimus, jonka tuloksena oli, että käteisellä maksaminen tekee ostotapahtumasta merkityksellisemmän kuin kortilla maksaminen. Jopa niin mutkatonta, että kuluttaja ei aina edes huomaa koko ostotapahtumaa. Ostoksesta tulee arvokkaamman tuntuinen, kun sen on maksanut ”riihikuivalla”. Käteinen on tärkeä maksutapa etenkin ikääntyneille ihmisille ja joillekin erityisryhmille, jotka eivät pysty muita maksutapoja käyttämään. – Meillä ei ole monia vaihtoehtoisia maksutapoja. MAKSUTAVAT OVAT kehittyneet nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Voin kuvitella, että kun tulee ensimmäinen kerjäläinen, jolla on Mobilepay-numero, niin maksajille tulee ensimmäisenä mieleen, meneekö raha kerjääjälle itselleen vai jollekin romanialaiselle mafiosolle. – Kolmanneksi yleisin maksutapa on mobiilimaksaminen, eli maksun suoritLain mukaan käteinen pitää hyväksyä maksuvälineenä, jos etukäteen ei ole sovittu muuta. Käteinen on konkreettinen. Korttimaksamisen yleistyminen ja finanssi alan ripeä digitalisaatio ovat tehneet maksamisesta entistä vaivattomampaa. – Vanhemmilla sukupolvilla on luultavasti tottumus rahankäytön seuraamiseen, koska on joutunut käyttämään käteistä. Samoin rahankäytössä tahdotaan vähätellä tosiasioita suhteessa todelliseen määrään. Yhä harvemmin niitä tilanteita tosin tulee, Suomen Pankin ekonomisti Meri Sintonen sanoo. – Meillä ei ole vielä sellaista maksuvälinettä kuin kännyköiden prepaid-kortit, eli että ensin maksetaan kortille ja taminen kännykän lähimaksuominaisuuden avulla. Koronapandemia näyttää voimistaneen maksutapojen muutosta entisestään. Noin kahdeksan prosenttia suomalaisista käyttää käteistä ensisijaisena maksutapanaan. – Rahankäytön hallinnan ongelmat liittyvät usein viitseliäisyyteen ja opittuihin tapoihin. Vaikkapa katusoittajien kohdalla rahan saaminen estyy tai vähenee, kun käteistä ei ole enää liikkeellä, Pantzar sanoo. – Yhteiskunnan reuna-alueilla on ihmisiä, jotka elävät pienten ropojen varassa. Ehkä ei ole syntynyt luottamustakaan. KULUTTAJAT OVAT pitkälti siirtyneet käyttämään käteisen sijaan korttija mobiilimaksuja, ja verkossa ostaminen on yleistynyt. – Pilottimyymälöissä on pieni käteiskassa korttimaksuhäiriöitä varten, jotta asiointi onnistuu myös häiriötilanteissa. Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Kuten useimmissa elämänhallinnan ongelmissa, Pantzar sanoo. Myymälöihin ei ole tullut juurikaan negatiivista palautetta, vaan valtaosa on ollut ymmärtäväisiä kokeilun suhteen. Maksutapojen muuttuminen vaikuttaa vähävaraisten ja maksuhäiriöistä kärsivien elämään. – Joitakin on kokeilun laillisuus ihmetyttänyt ja aiheuttanut väärinymmärryksiä, Laininen sanoo. Maksutapojen ripeä muutos heikentää monien vähävaraisten asemaa, koska maksuhäiriön vuoksi ja luottotietojen puuttuessa ihminen suljetaan tiettyjen maksutapojen ja sitä kautta monien palvelujen ja kaupparyhmittymien ulkopuolelle. – Kyselyn perusteella noin 90 prosenttia suomalaisista käyttää käteistä edelleen joissain tilanteissa
Myyjä Sari Suhoselle jää nyt enemmän aikaa asiakaspalveluun, kun työaikaa ei kulu käteiskassojen käsittelyyn. Pienissä telineissä sopivalla korkeudella oli laite, ja siihen oli säädetty valmiiksi punnan tai kahden punnan lähimaksu. Käteinen ei ole välineenä mitenkään ylivertainen, jos vain löydetään uusia maksutapoja, jotka eivät jätä mitään ihmisryhmää ulkopuolelle. Pikku hiljaa käyttöön on tullut käteisen korvikkeita, kuten Mobilepay-maksut ja erilaiset kännyköihin liitettävät maksukorttien lukulaitteet. 57 Demokraatti Mikko Huotari sitten käytetään sitä saldoa, ellei sitten debit-kortteja halua mieltää sellaisiksi, Pantzar sanoo. – Olin Lontoossa juuri ennen koronan alkua, ja näin siellä pieniä lähimaksulaitteita katusoittajilla. Eri asia tietysti on se, osaako käyttää niitä, Pantzar sanoo. Monissa maissa kaikilla ei ole mahdollisuutta saada pankkitiliä, mikä jakaa kansalaiset kahteen kastiin. – Pankkiryhmästä riippumatta pitäisi olla mahdollisuus avata tili ja oikeus saada pankkitunnukset, jotta pystyy asioimaan verkossa. Helsingin Redin kauppakeskuksen Clas Ohlsonin myymälä on yksi tavarataloketjun kuudesta pilottimyymälästä, joissa on luovuttu käteisen käytöstä. KÄTEINEN ON edelleen aktiivisessa käytössä myyjäisissä, kirpputoreilla ja urheiluseurojen mokkapalakioskeilla. – Uskon, että laitteiden saatavuus on pienempi ongelma kuin se, kuinka ihmiset osaavat käyttää niitä ja tulevat käyttäneeksi niitä. Kun käyttää käteistä, on ymmärrys, kuinka paljon rahaa kuluu. DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista 96 prosentilla oli käytössään älypuhelin vuonna 2020. Verkkopankkien ja varsinkin mobiililaitteiden käyttöliittymiä uusitaan nopealla tempolla. de_17022022_54.indd 57 8.2.2022 16.59. Pitäisi olla jokin ulkopuolinen raati, joka arvioi maksamisen palveluja käytettävyyden näkökulmasta. – Sääntelyn näkökulmasta ykkösasia on se, että ihmisillä on oltava verkkopankkimahdollisuudet, ja sitä kautta saada myös jonkinlainen debit-kortti, Pantzar sanoo. Isojen digiloikkien ongelmana on se, että kaikki eivät pysy kelkassa. Teknologiasta kiinnostunut omaksuu ne nopeasti, mutta esimerkiksi monilla ikäihmisillä on vaikeuksia pysyä kehityksen vauhdissa mukana. Kuuntelijat pystyivät siinä heilauttamaan kännykkäänsä, Pantzar kertoo. Maksutapamurroksessa ihmisten on ylitettävä kaksi kynnystä: täytyy olla oikeat välineet ja sen lisäksi osaaminen. – On tärkeä kiinnittää huomiota järjestelmien käytettävyyteen, kuten selkokielisyyteen
Korttimaksujen osuus tästä oli 39 prosenttia, tilisiirtojen 38 ja käteisen 23 prosenttia. Eri maiden vertailussa Suomi on Euroopan kustannustehokkaimpien maiden joukossa. Käteisellä on myös tiettyjä erityispiirteitä, joita muilla maksutavoilla ei ole. Vähittäismaksamisen kustannukset koko yhteiskunnan tasolla olivat arviolta 646 miljoonaa euroa vuonna 2018. Maksuvälinekäytön vähenemisestä huolimatta liikkeeseen laskettujen seteleiden määrä on jatkanut edelleen kasvua. KAIKENLAISESTA MAKSAMISESTA aiheutuu paljon kuluja yhteiskunnalle. Käteinen palvelee Suomessa matkailevia turisteja ja suomalaisturisteja ulkomailla, Sintonen sanoo. – Käteinen toimii sen vuoksi muiden maksutapojen kirittäjänä. – Monissa euromaissa, kuten Saksassa, Italiassa ja Espanjassa, käteinen on yhä suosituin maksutapa kaupan kassalla. Käteinen on ainoa keskuspankin suuren yleisön käyttöön tarjoama maksutapa. Eri maksutavat pitävät yllä kilpailua ja vaikuttavat siten kustannustehokkuuteen, Sintonen sanoo. On hyvä, että kuluttajilla on käytössään erilaisia maksutapoja eri tilanteita varten. Maksamisen kustannustehokkuus vaikuttaa parantuneen digitalisaation myötä. Suomen Pankin Meri Sintonen on tehnyt johtavan neuvonantajan Kari Takalan kanssa tutkimuksen siitä, mitä maksaminen maksaa. Kun käteinen katoaa yhä enemmän kuvasta, liikepankeilla ja kaupoilla on entistä vähemmän halua pitää yllä käteispalveluja. Päivityksiin liittyvät ohjeet ovat kovin teknisiä. Yhteiskunnalle korttimaksun hintalappu oli arviolta 15 senttiä, käteismaksun 22 senttiä ja tilisiirron 25 senttiä. Mobiililaitteiden päivitykset aiheuttavat paljon päänvaivaa. Tai kännykässä voi olla muisti niin täynnä, että päivitystä ei voi suorittaa. Lä hd e: Su om en Pa nk ki de_17022022_54.indd 58 8.2.2022 16.59. Käteisen laskeminen vaatii tarkkuutta ja työaikaa, kuljettaminen on suoritettava turvallisesti. Se näkyy muun muassa käteisautomaattiverkon harventumisessa. Sitä valuu muualle euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle, Sintonen sanoo. Voisi ajatella, että kun käteisen käyttö vähenee, niin setelien ja kolikoiden määrä vähenisi, mutta käytännössä siitä ei ole nähtävissä merkkejä. Olisi iso muutos, jos kansalaisten ainoa mahdollisuus olisi pitää rahansa talletuspankeissa ja käyttää vain liikepankkien tarjoamia maksutapoja. – Yksi syy on se, että euro on kansainvälinen valuutta. – Joillekin kuluttajille se on ainoa tapa maksaa. 58 Demokraatti TEEMA Päivittäistavaroiden yleisin maksutapa Suomen Pankin kuluttajakyselyssä % kuluttajista 2007 100 80 60 40 20 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 Korttimaksut Käteinen Käteinen ja kortti yhtä usein Mobiilipuhelimen maksusovellus Ei osaa sanoa Silloin pidetään huoli myös maksamisen turvallisuudesta, Pantzar sanoo. Se tapahtuu reaaliajassa, ja maksun vastaanottaja saa varat heti käyttöönsä. Käteismaksu on myös lopullinen. Suomessa tilanne on toinen, mutta käteisellä on paljon tärkeitä tehtäviä myös niissä yhteiskunnissa, joissa käteisen käyttö vähenee
Lain mukaan enintään 0,3 prosentilla väestöstä saisi olla yli 25 kilometrin matka nostamaan käteistä, Sintonen sanoo. Yhden euron halkaisija on 23,25 mm ja se on 2,33 mm paksu. Laskutoimitus paljastaa, että todellinen Kroisos on Elon Musk. Käteinen toimii edelleen muiden maksutapojen varajärjestelynä, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli yksityisen pankkijärjestelmän häiriötai kriisitilanteissa. – Mitä digitaalisempaan maailmaan mennään, sitä merkittävämmäksi nousee varautuminen erilaisiin häiriöihin, Sintonen sanoo. – Suomessa talletuspankeilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota asiakkailleen riittävät käteisen nostoja talletusmahdollisuudet osana peruspankkipalveluita, Sintonen sanoo. Jos Musk säilyttäisi omaisuuttaan samalla tavalla kuin Roope, hän tarvitsisi noin 14 rahasäiliötä. Säiliö on ulkomitoiltaan 43 metriä korkea, 40 metriä leveä ja 40 metriä pitkä. rikkain ankka RAHALLA EI saa leikkiä. Aku Ankassa ilmoitetun tiedon mukaan Roopen omaisuus on fantasiljoona. Rikkain ihminen vs. Yhteiskunnalle kortti – maksun hintalappu oli arviolta 15 senttiä ja käteismaksun 22 senttiä. – Ihmisten käytössä pitää olla useampia maksutapoja. Kolikon pyöreän muodon vuoksi väliin jää melkolailla ilmaa. Ankkataiteilija Don Rosa on paljastanut yksityiskohtaista tietoa rahasäiliön mitoista Talon kokoinen vastustaja -ankkatarinassa. Tästä tiedosta on paha nyhjästä, koska eekkeri on pinta-alayksikkö, joten kuutioeekkeri ei tarkoita yhtään mitään. de_17022022_54.indd 59 8.2.2022 16.59. Hänen paradoksaalisen ilmauksensa mukaan holvin tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Sieltä joutuu matkaamaan noin 188 kilometriä päästäkseen käteisautomaatille. Se on yhteensä 28 880 kuutiometriä. Oletetaan, että puolet on ilmaa ja puolet kolikoita. Helmikuun alussa hänen omaisuutensa oli noin 230 miljardia dollaria, mikä on hieman yli 200 miljardia euroa. Kyse on mielikuvitusluvusta. 59 Demokraatti Suomen Pankin tutkimuksen mukaan suomalaiset asuvat nyt keskimäärin reilun kolmen kilometrin päässä lähimmästä käteisnostoautomaatista. Jos käteisen saatavuus uhkaa merkittävästi heikentyä, voidaan joutua tekemään entistä tiukempaa sääntelyä. Laki ei kuitenkaan tarkkaan määrittele, mitä tarkoittaa ilmaisu ’riittävä taso’. Näin ollen yhteen kuutiometriin sujahtaa noin puoli miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että rahasäiliössä on rahaa noin 14,4 miljardia euroa. Suomen sisällä pisin matka nostamaan käteistä on Utsjoen Pulmankijärveltä. Käteinen on näihin hyvä lisä, varsinkin ongelmatilanteissa. Roopen rahasäiliö on sarjakuvapiirtäjä Carl Barksin keksimä rakennus. Koska rahasäiliössä on kolikoita yleensä noin puoleen väliin asti ja Roopen koti ja konttori ovat samassa rakennuksessa, voisi arvioida, että säiliön sisämitat olisivat 38x38x20 metriä. – Esimerkiksi Ruotsissa astui viime vuonna voimaan laki, joka velvoittaa suurimmat ruotsalaiset pankit varmistamaan käteisen saatavuuden käytännössä koko maan laajuisesti. Nyt vedetään vähän mutkia suoriksi ja kuvitellaan, että rahasäiliössä on euron kolikoita. Mutta leikitään silti ajatuksella, onko Roope Ankka äveriäämpi kuin maailman rikkain ihminen. Yhdysvaltalaisen talouslehden Forbesin mukaan rikkain ihminen on tällä hetkellä autonvalmistaja Teslan omistaja Elon Musk. Etäisyyksissä on kuitenkin suuria eroja. Lasketaan sitten Roope Ankan omaisuus. Sen tilavuus on siis 0,93 kuutiosenttiä. Eli jos sähköinen maksaminen ei syystä tai toisesta ole tilapäisesti mahdollista, niin käteinen toimii. Konkreettisen arvion saa, kun selvittää Roopen rahasäiliön tilavuuden ja laskee, kuinka paljon sinne mahtuu kolikoita
Harva sijoittaja tunnistaa digitaalisten valuuttojen taustalla olevaa mutkikasta lohkoketjuteknologiaa. Tässä on pankeille opin paikka. Lohkoketjuteknologian myötä rahatalouden innovaatiot voivat yhä enemmän palvella myös reaalitaloutta ja jopa taiteellista luovuutta. Tästä huolimatta tai ehkä juuri tämän takia monet digitaaliset lompakot näyttävät äärimmäisen yksinkertaisilta ja loogisilta käyttöliittymiltä. Kesäkuussa 2019 Facebook kertoi lanseeraavansa Libra-nimisen kryptovaluutan. Hypen jälkeen tulee talvi, mutta samaan aikaan pinnan alla tapahtuu. Grymin mukaan ”pelinomaisesta nollasummapelistä”, jossa hinnanmuodostus ei ole läpinäkyvää: ”Jännitys ja pikavoittojen mahdollisuus ovat joillekin tapa käyttää rahaa. Teknologiahistorian valossa olen eri mieltä. Isot toimijat lipesivät Facebookin rintamasta ja regulaattori voitti datajätin. Kryptojen takana oleva lohkoketjuteknologia ja myös uudenlaiset rahan käyttöliittymät kirittävät kivettynyttä finanssisektoria palvelemaan aikaisemmin kelvottomiksi ajateltuja kuluttajaryhmiä. Grym oli oikeassa. Kryptovaluutat siirtyvät simppelisti Suomesta vaikkapa Nigeriaan silmänräpäyksessä, mutta yhä edelleenkin monet pankkien väliset rahasiirrot perustuvat aikaan, kun rahasäkkejä kuljetettiin hevosella. (Taloussanomat 5.1.2021). Saako vanha järjestelmä boostia uudenlaista aktivismista vai tarvitaanko ensiksi koko järjestelmän boottausta. Ihmettelin tuolloin Suomen Pankin neuvonantajan Aleksi Grymin yksioikoista kantaa, jonka mukaan suunnitelma ei tule toteutumaan. Turvalliset ja vain tiettyyn tarkoitukseen sopivat paikallisvaluutat (niini sanotut coloured coins/ Special purpose money) ja uudenlaiset älykkäät sopimusmallit voivat vahvistaa paikallisia vaihtotalouksia ilman turhia välikäsiä. Mitä käy kryptoille, kun sen kaivajille selviää, että kryptovaluutat eivät säilytäkään arvoaan kullan tapaan. Kryptovaluuttojen ympärillä oleva hype muistuttaa 1800-luvun puolivälin Kalifornian kultakuumetta, joka meni ohi muutamassa vuodessa. Osa on valinnut valtarakenteita kyseenalaistavan poliitikon uran. Ajatuksena oli Mastercardin ja Visan tukemana tarjota esimerkiksi kahdelle miljardille pankkijärjestelmän ulottumattomissa olevalle ihmiselle säästämisja lainamahdollisuus. Nuoret koodarimiehet kyseenalaistivat valtion ja pankkien kaltaiset ”välistävetäjät”. Mutta mistä kryptovaluutoissa on lopulta kyse. Kryptonkaivajat ja kultakuume KOLUMNI Teksti Mika Pantzar, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja TEEMA KRYPTOKAUPPA EDISTÄÄ VAIVATTOMAN ASIAKKUUDEN VAATIMUKSIA. Nyt kryptot liikkuvat monien harmitukseksi maailman pörssien kanssa samaa tahtia. Usko naisiin oli kova: ”Mä luulen, että kun naiset saa tietää, mistä on kyse, niin piru on irti ja ekosysteemi saa hirveän boostin”. Perinteinen pankkitoiminta on valinnan edessä. 60 Demokraatti K uluttajatutkimuskeskuksessa haastattelimme varhaisvaiheen kryptoaktivisteja vajaa kymmenen vuotta sitten. Uskon että rahan digitalisoitumisen sivuvaikutuksena näemme paljon isompaa ja merkittävämpää kuin uudenlaisten uhkapelien synnyn. Googlen ja Facebookin tapaan kryptokauppa edistää vaivattoman asiakkuuden vaatimuksia. Ainakin toistaiseksi. Se on kuitenkin enemmän viihteen muoto, eikä sillä ole mitään kansantaloudellista funktiota. Kymmenessä vuodessa osasta haastateltavia on tullut kryptomiljonäärejä. de_17022022_60.indd 60 8.2.2022 10.37
Olen huolissani demokratiasta ja kan sanvallan tulevaisuudesta. ”Juutalaiset ovat yhteiskunnan pahim pia vihollisia, ahneita ja rikollisia aliih misiä”. SOSIALIDEMOKRAATTINEN LIIKE on ole mukseltaan yhteiskunnallinen uudistus ja vapausliike. ”Saksa saksalaisille, arjalaisille” Kuulostaako tutulta. Mikään valtalaki ei voi antaa valtaa tuhota ajatuksia, jotka ovat ikuisia ja tu hoamattomia ja takaavat valoisamman tu levaisuuden.” Wels osoitti sanansa suoraan Hitlerille. Hitlerin mukaan poliittinen viesti piti suunnata massoille, ja sen tuli olla sävyl tään kansanomaista ja vastata älylliseltä ta soltaan vastaanottajista yksinkertai simpia. Siksi olemme sosialis teja ja demokraatteja. Ei ole suurempaa rikosta ihmiskuntaa kohtaan kuin juutalaisten määrätietoi nen surmaaminen ja hävittäminen maan päältä. Jukka Gustafsson Kansanedustaja (sd.) de_17022022_61.indd 61 9.2.2022 9.32. Natsit lopettivat 200 sosialidemo kraattisen sanomalehden ilmestymisen. ”Tänä historiallisena hetkenä me Sak san sosialidemokraatit sitoudumme nou dattamaan ihmisyyden, oikeudenmukai suuden, vapauden ja sosialismin periaat teita. Unkarin pääministeri Orban julisti tavoitteekseen, että ”libe raalidemokratian aika on ohi”. ”Voit ottaa henkemme ja vapautemme, mutta et voi ottaa kunniaamme.” PUHEENVUORO Huomattakoon, että valtiopäivien ko koontuessa talon ulkopuolella ja sisällä kin partioivat SAmiehet ruskeissa uni vormuissaan apupoliiseina. Kysymys on ihmiskäsi tyksestä, meidän jokaisen ihmisarvosta, mutta myös poliittisen ja taloudellisen vallan rakenteiden demokratisoimisesta. Voit ottaa henkemme ja vapautemme, mutta et voi ottaa kunniaamme. Otto Welsin puhe oli viimeinen julkinen puhe demokrati alle ja vapaalle kansalaisyhteiskunnalle ennen vuotta 1945. 61 Demokraatti Demokratian viimeinen puolustuspuhe N ationalismi, valheet ja popu lismi jylläävät myös Euroo pan sydämessä. SAKSAN SOSIALIDEMOKRAATTISEN puolueen puheenjohtajan, kansanedus taja Otto Welsin puhe valtiopäivillä 23.3.1933 ei saa unohtua. Saman järkyttävän kohtalon saivat sadat tuhannet kehitysvammaiset, mie lenterveyspotilaat ja muut ”tuottamatto mat kansalaiset”. Uhrautumista, nuoruutta ja järjestystä korostettiin. Koronatoi mien vastaisessa liikkeessä on paljon de mokratiavihamielisyyttä ja demokratian kiistämistä. Myös globaalisti. Lisään mielelläni ih misten välisen tasaarvon, kulttuurin, sivistyk sen, oikeuk sien ja velvollisuuksien tasa painon. Valtalakia koskevassa äänestyksessä SPD:n paikalla olevat 94 edustajaa aset tuivat kaikki lakia vastaan, muut 444 äänes tivät puolesta. Älymystöä pilkattiin. America first, Suomi suomalaisille. Kahdeksankymmentä entistä edustajaa kuoli natsien vainoissa ja 160 siirtyi maan pakoon. Luin hiljan arvostetun historioitsijan Michael Burleighin kirjan Kolmas valtakunta ajatuksella, että voimmeko op pia jotain siitä, mitä tapahtui Euroopassa 1930 ja 1940luvulla. Valtalaki antoi käy tännössä kaiken vallan Hitlerille ja nat sipuolueelle. Burleigh nostaa johtopäätöksekseen sen, kuinka elämässä kannattaa ”kulkea kes kitietä, tavoitella elämänläheisiä ratkai suja, keskustella veroista, markkinoista, kasvatuksesta, terveydestä ja sosiaa lipolitiikasta”
Niin hoidon saatavuuden, päihdepalveluihin varattujen resurssien kuin valittujen hoitomenetelmien osalta meillä on paljon parannettavaa. Päihdekuntoutus pelastaa parhaimmillaan ei pelkästään hengen, vaan kokonaisen elämän. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on tuhannen taalan paikka löytää yhdenvertaisempia, mutta yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja myös päihdepalveluissa. Vaikka paljon puhutaan ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta, tuntui todellisuus monesti aivan joltain PUHEENVUORO muulta. Hälyttävää on, että päihdepolitiikkamme ei ole onnistunut. Tärkeää on luoda kestäviä hoitopolkuja ja tarjota aidosti matalan kynnyksen palveluita sekä ennen kaikkea luottaa päihderiippuvaisten mahdollisuuteen muuttua ja tukea heidän vahvuuksiaan. Vuonna 2020 huumekuolemia tilastoitiin 258, kun lukema kymmenen vuotta aikaisemmin oli 156. Mutta hälyttävää on myös se, että päihdepolitiikkamme ei ole onnistunut. Ja surullisen moni ei koskaan selvinnyt hengissä kuntoutukseen asti. Päihdeongelmaisen sosioekonominen profiili on usein haastava. Avohoidon painottaminen ei ole pystynyt riittävästi vastaamaan monitahoiseen ongelmaan; päihdeongelmien hoidon osaamista puuttuu ja hoitoon pääsemiseksi ihmisille asetetaan kohtuuttomia ehtoja. Ja ennen kaikkea meillä on iso työ tehtävänä, jotta asenteet päihteiden käyttäjiä kohtaan muuttuvat. Päihdeongelma on niin sanottu ”ilkeä ongelma”, johon on vaikea löytää selkeää ja helppoa ratkaisua. Monen asiakkaan kohdalla mietin, miten hän voi ylipäänsä olla hengissä. Sen olen pitkän päihdetyön kokemuksen kautta oppinut. Ennakkoluulot palveluissa ja yhteiskunnassa ovat edelleen arkipäivää ja arvostava ja inhimillinen suhtautuminen antaa toisinaan edelleen etsiä itseään. 62 Demokraatti Toivotonta tapausta ei ole S anoin usein entisessä työssäni päihdekuntoutukseen päässeelle asiakkaalle, että hän on lottovoittaja. Toivotonta tapausta ei ole. Eikä vain kuntoutujalta itseltään, vaan myös hänen läheisiltään. Pitää muistaa, että työ on pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista. Hälyttävää on erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden suuri osuus kuolemantapauksissa. Myös monelle meistä päättäjistä päihderiippuvuudesta puhuminen on vaikeaa, vaikka päihdehaittojen merkitys kokonaisuudessaan on yhteiskunnalle kiistaton. Omassa työssäni tämä näkyi selkeästi, kun ihmiset tulivat hoitoon entistä huonommassa tilanteessa ja ongelmien kasaannuttua jo äärimmilleen. Samaan aikaan, kun erityisesti huumeongelmaisten määrä on lisääntynyt, on apua saavien määrä puolestaan vähentynyt. Sanoin sen siksi, että hoitoon pääseminen oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Alhainen koulutustaso, työttömyys, köyhyys, rikollisuus, psyykkiset ja fyysiset sairaudet sekä ihmissuhdehaasteet kasaantuvat heille, jotka tarvitsisivat apua eniten. Heidi Viljanen kansanedustaja (sd.) de_17022022_62.indd 62 8.2.2022 14.06. Suomessa kuolee keskimäärin neljä huumeidenkäyttäjää viikossa. Tähän asti maassamme päihdeongelmien hoito on ollut hyvin hajanaista ja epätasa-arvoista
Onhan meillä samat tarpeet, mistä maailmankolkasta tulemmekaan. Rauhan edistäminen ei ole asia. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Rauhan alku on se tapa, jolla puhuttelemme toisiamme. World wide reconciliation – maailmanlaajuinen sovinto. Vain yhteistyön kautta voimme oppia toinen toisiltamme. Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti paisuu globaaliksi diplomatian haasteeksi. de_17022022_63.indd 63 9.2.2022 10.00. Jos jäämme omien egojemme vangiksi emme kehity. Taideprojektillani Kansa oli tarkoitus yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa heidän poliittisesta, uskonnollisesta tai ihon väristään piittaamatta. Rauhaan toistemme kanssa. Kyvyssä pyytää anteeksi ja antaa anteeksi, aloittaa alusta ja ojentaa kätensä toiselle. Enkä tarkoita vain maiden välistä sovintoa vaan yhteisöjen, järjestöjen, kuntien ja kaikenlaisten ryhmien sovintoa. Tavasta, jolla kohtaamme kanssaihmisiä niin konflikteissa kuin perheenjäseniämmekin. Sovinnossa piilee yhteisön menestys. Sirpa Masalin Varapuheenjohtaja Kemijärven Demarit Getty Images Tarvitsemme rauhaa ihmiskuntana enemmän kuin koskaan. Luonnonvoimat ja sen omat säännöt nöyristävät meidät herättäen, toivottavasti positiivisempaan suuntaan. jota vain suuret valtiomiehet ja naiset vievät eteenpäin. Viimeiset pandemiavuodet ovat näyttäneet kuinka hauras maailmamme onkaan. Se, kuinka käyttäydymme perheissämme antaa perinnön lapsillemme, idean rauhasta tai vihasta. Tämä on myöskin rauhan ydin, joka kantaa pidemmälle menestykseen koko yhteisönä kuin yksinäinen taistelu oman edun puolesta. 63 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tarvitsemme ravintoa, lämpimän kodin ja turvaa. Me tarvitsemme sovintoa ihmiskuntana enemmän kuin koskaan. Me eroamme vain pituudessa, painossa ja kehomme koostumuksessa. Tätä samaa toivon pienemmissäkin piireissä. Sisimmässäni tunsin kuitenkin palon yhdistää ihmisiä. Rauha alkaa jokaisessa meissä itsessämme. Me kehitymme ja päädymme optimaalisiin päämääriin vain yhteisönä. Parhaassa tapauksessa olemme myös rakastettuja ja meitä rakastetaan. Toivon sydämestäni, että sana sota katoaisi pian journalistien kirjoituksista ja puheista ja sen tilalle tulisi sovinto. Kuinka veitsenterällä jatkumomme ihmiskuntana voi olla. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lapset, jotka ovat syntymästään asuneet sotien keskellä eivät tiedä, millaista rauha on. Silloin elimme niin rauhanomaisessa tilanteessa miltei ympäri maail maa, että tuntui toisinaan jopa hassulta puhua rauhasta. Nyt jos koskaan Kansa-projektini olisi ajankohtainen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Sovinto OLEN VIIMEKSI kirjoittanut sovinnosta ja rauhasta 2010, kun olin aktiivinen rauhanpuhuja taiteeni kautta
Tuolloin Suomen hallitus teki historiallisen kalliin päätöksen 64 F-35 hävittäjän hankinnasta. 64 Demokraatti MIELIPIDE Ympäristöliike rauhanliikkeen rinnalle turvaamaan rauhaa Kuinka uhkaavaksi tilanteen pitää mennä, jotta valtiojohtajien päät kääntyvät. On todella valitettavaa, että Marinin hallitus joutui tekemään tämän päätöksen. Hän on myös eräs niistä harvoista, jotka ovat nostaneet hallituksen päätöksen jälkeen julkisuudessa Helsingin Sanomien palstalla esiin yhä tuhoisampien sotakoneiden aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä ja tuhoa. Kyse on maan historian kalleimmasta varusteluhankinnasta, joka hankintaja ylläpitokuluineen tulee vaatimaan pitkälti yli 10 miljardia euroa tulevina vuosina. Ja niillä oli myös vaikutusta. Tuolloin myös Saksa oli vielä jaettuna aiheuttaen jatkuvaa jännitystä osapuolten välillä. Asevarustelu ja sotateollisuus ovat eräs kaikkein eniten luonnonvaroja kuluttavaa, ilmastoa ja ympäristöä turmelevaa valtioiden harjoittamaa toimintaa. Psykologien Sosiaalinen Vastuu -järjestön toiminnassa oli alusta asti aktiivisesti mukana myös kollega Raija-Leena Punamäki. Demokraatissa oli vuoden ensimmäisessä numerossa 13.1. Niiden tarkoitus oli olla vastavoima ja uhka Neuvostoliiton asevarustelulle. Hän teki tutkimusta palestiinalaisten lasten selviytymisestä sodan jaloissa Gazan alueella. Tuolloin perustettiin myös ammatillisia rauhanjärjestöjä kuten lääkärien, psykologien ja insinöörien yhteisöjä vastustamaan kiihtyvää asevarustelua. Kun väestön ikärakenne ja etenkin kasvatuksen ja koulutuksen ja sote-palvelujen vaatimat tarpeet tulevat kasvamaan, joutuu julkinen talous todella lujille. Tästä noidankehästä pitäisi päästä mahdollisimman pian kestävämmälle pohjalle kaikissa maissa. Nyt olisi mitä ajankohtaisinta saada ympäristöliike ja rauhanliike yhdistämään voimansa kehityssuunnan muuttamiseksi todella kohti elämän, luonnon, ilmaston ja maapallon suojelua. Tasan 40 vuotta sitten Euroopassa oli voimakas varustelukierre meneillään, kun USA oli toimittamassa tänne risteilyohjuksia. Valitettavaa päätös on myös ennen kaikkea siinä mielessä, että nykyinen hallitus on ensimmäinen, jonka ohjelman lähtökohtana on kestävän kehityksen aikaansaaminen tässä maassa ja miksei maailmassakin. Kuinka pitkälle ja uhkaavaksi tilanteen pitää mennä, ennen kuin suurten ja pienempienkin valtioiden johtajien päät kääntyvät. Siellä ovat väkivaltaisuudet Israelin ja palestiinalaisten välillä jatkuneet nykyvuosiin asti. Vaikuttaa siltä, että ympäristöliike on tullut vahvemmin edustamaan nykykehitykselle vastakkaisia pyrkimyksiä. Mahdollisimman suuret voimat pitäisi saada mukaan kehityksen kääntämiseksi tulevaisuutta todella turvaavaan, järjelliseen suuntaan. Soraääniä ei kuulunut oppositiostakaan. Psykologian emeritaprofessori Punamäki on rohkeasti nostanut esiin jatkuvan asevarustelun mielettömyyden. Antti Karila Helsinki Getty Images de_17022022_64.indd 64 7.2.2022 17.43. Punamäki on kuvannut tutkimuksissaan lasten psyykkistä hyvinvointia ja kärsimyksiä, joita ohjukset ja muut sotakoneet aiheuttavat lapsille, mutta myös kaiken ikäisille. Tuomo Paasirovan erinomainen kirjoitus Musta perjantai 10.12.2021. Siihen ajoi aiempien vastaavien valintojen ohella myös nykyinen kiristynyt tilanne suurvaltojen ja myös Venäjän ja länsivaltojen välissä. Suomen pitää selviytyä tällä niemellä. Rauhanliikkeen ääni ei kanna nykyisessä mielipideilmastossa. Rauhanliikekään ei ole kuollut, ja sitä pitäisi saada voimistumaan. Tilanne aiheutti suurta huolta, ja rauhanmarsseja järjestettiin eri puolilla Eurooppaa, Suomessakin. Eräs sen äänekkäimmistä ja osaavimmista edustajista, kirjailija Risto Isomäki, on kuvannut hävittäjähankintojen mielettömyyttä tässä tilanteessa
Nykyinen tilanne muistuttaa todellisuutta ennen ensimmäistä ja toista maailmansotaa, mutta on paljon vakavampi. Tästä mielessä Venäjän silmissä tilanne ei muuttuisi kovin dramaattisesti, vaikka Suomi liittyisikin Natoon. Suomessa diskuteerataan loputtomiin itsestään selvistä asioista. Se on ainoa puolustusliitto, joka puolustaa käytännössä myös ihmisoikeuksia, seksuaalivähemmistöjä ja uskonnonvapautta. Ainoa mikä estää diktaattoreita hyökkäämästä, on itsetuhon uhka. Venäjä ei pelkää Natoa, koska Nato ei ole koskaan valloittanut naapureiden maita. Itsenäinen puolustus ja Nato-optio ovat reaalimaailmassa pelkkiä vitsejä. Tässä eivät mitkään F-35 hävittäjät auta, varsinkaan kun tekoälyn ohjaama kone voitti testeissä pilotin viisi nolla. Miksi ihmeessä EU rakentaisi oman puolustusliiton, kun suurin osa järkevistä jäsenmaista on jo Naton jäseniä, ja tietysti Norja. 65 Demokraatti Venäjä ei pelkää Natoa vaan demokratiaa ja sananvapautta Puolueetonta näyttelemällä emme saa olla rauhassa isompien pelaajien välissä. Kolmas maailmansota on todennäköisempi, tuhoisampi ja nopeampi uhka kuin ilmastonmuutos. On kummallista, että maailmassa ollaan hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, johon ihmisen vaikutus on ehkä muutaman prosentin luokkaa – mutta suurempaa murhetta ei kanneta kolmannesta maail mansodasta, johon ihmisen vaikutus on täydet sata prosenttia. Trollit vetävät suomalaista keskustelua sivuraiteelle minkä ehtivät, vaikka Venäjän diktatuurikehitys on ollut selvästi nähtävissä jo monta vuotta. Vuonna 1983 eversti Stanislav Petrov esti kolmannen maailmansodan virhehälytyksen seurauksena, mutta ei saanut Nobelin rauhanpalkintoa vaan siirron eläkkeelle. Yksittäinen diktaattori tai seonnut sukellusveneen kapteeni voi koska tahansa laukaista ensimmäisen ydinohjuksen; ohjus voi laueta myös vahingossa, väärän hälytyksen, tai teknisen vian takia. Tilanne on täysin erilainen kuin 1940-luvulla, jolloin yhteiskunnan toiminnot oli hajasijoitettu. Yleensä suomalaiset kuulostavat loogiselta väeltä, mutta ikävä kyllä, tässä Nato-kysymyksessä Kekkosen aikainen YYA-propaganda on pessyt meidän aivoista todellisen reaalimaailman käsityskyvyn. Antti Roine Ulvila LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_17022022_64.indd 65 7.2.2022 17.43. Vielä naiivimpaa on kuvitella, että näyttelemällä kuollutta voisimme jotenkin pelastaa maailmanrauhan. Aseteknologia ja suomalaisen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat kehittyneet siihen suuntaan, että itänaapuri saa muutamalla ohjuksella Suomen polvilleen. Kellään muulla tällaista valmiutta ei ole kuin Natolla. Itsesensuuri istuu edelleen syvällä suomalaisten mielissä. On kerrassaan naiivia kuvitella, että näyttelemällä puolueetonta saisimme olla rauhassa isompien pelaajien välissä. Ruotsiko puolustaisi Suomea, jos itänaapuri päättää siirtää rajaa. Taloissa oli puulämmitys, voimalaitokset olivat paikallisia, hevosellakin pääsi, taloissa oli kellarit, ruokavarastoja ei ollut keskitetty, viestit kulkivat langoissa, tietokoneita ei ollut, jne. Sen sijaan Venäjä pelkää demokratiaa ja sananvapautta, kuten kaikki muutkin diktatuurit. Eli diktatuurin uhrilla tulee olla todellinen valmius vastata samalla mitalla diktaattorin uhitteluun
Rokotuspakon säätämiselle on siten olemassa perustuslaillinen pohja ja itse asiassa myöskin velvoite. Jommasta kummasta perusoikeudesta on nyt siis poikettava. Korona-pandemia ei näytä hiipumisen merkkejä. En hämmästelisi, vaikka rokotuspakkoon on ennemmin tai myöhemmin turvauduttava. Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen Tässä törmäävät kaksi jokaiselle kuuluvaa perus oikeutta keskenään. Määräykset ovat kaikkialla samanlaiset ja luovuttamattomat. Poikkeuksista säädetään PeL:n 23 §:ssä. Ihmisoikeussopimuksiin perustuvat kansalliset perusoikeudet on puolestaan määritelty kunkin itsenäisen, demokraattisen oikeusvaltion perustuslaissa – meillä nykyisen perustuslain 2. MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock de_17022022_66.indd 66 9.2.2022 10.08. Edes asianomainen ei voi niistä osaltaan luopua. Kun yksittäistä kansalaista voidaan lain mukaisesti rokottaa vastoin tahtoaan ja määrätä muitakin pakotteita, niin kyllä maallikon oikeustajun ja ihmisten yhdenvertaisuuteen nojaten se on mahdollista myös laajemminkin koko valtakunnassa. Tartuntatautilain (1227/ 210) mukaisesti yksittäinen henkilö voidaan tartuntatautilääkärin määräyksellä, tartuntataudin leviämisen estämiseksi pakkorokottaa, vastoin tahtoaan, määrätä henkilö terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa ulkoa lukittavaan karanteeniin, määrätä henkilön asunto suljettavaksi, puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi, sekä saastuneita tavaroita hävitettäviksi. 66 Demokraatti Mikä jarruttaa rokotuspakkoa. Ihmisoikeudet on määritelty YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948, ja useissa muissa sopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Se voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestönosaan, ryhmään tai ikäluokkaan. Tässä törmää kaksi jokaiselle kuuluvaa perusoikeutta keskenään: perustuslain (PeL) mukainen oikeus sosiaaliturvaan: julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut (4n §), ja toisaalta oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §). Tehokkaimpana keinona Covid-19-viruksen ja sen muunnelmien nujertamiseksi pidetään kansalaisten yleistä rokottamista. Kaikki nämä vastoin henkilön omaa tahtoa. Lisäksi jo säädetyssä valtalaissa (1552/2011) ovat vastaavat pykälät. Kun rokotteen ottaminen on nyt vapaaehtoista, eivät kaikki halua rokotetta ottaa. lukuna. Sen mukaisesti korona tartuntatautina kattaa kansakuntaa vakavasti uhkaavan poikkeusolon, eli Maailman terveysjärjestön (WHO) julistaman maailmanlaajuisen pandemian. Se päinvastoin näyttää yhä pahemmin hallitsemattomalta. Lain 47 pykälän mukaisesti pakollinen välttämätön yleinen rokotus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella. Niiden tarkoituksena on natsi-Saksan kaltaisten julmuuksien toistumisten estäminen. Perusoikeuksista voidaan pakottavissa tilanteissa – kuten poikkeusoloissa – säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä poikkeuksia, kuten on mainittu valtalaki. Tällä he vaarantavat oman ja kanssaihmisten terveyden ja samalla voimistavat vaatimuksia pakkorokottamisesta
Kysymys on myös psyykestä, että miltä meistä tuntuu, kun annamme ”tervolaisen populismin” alistaa mielemme ja tarkoituksemme ulkopuolisten arvioitavaksi. Äidin synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa lapsen elämään. Tilanne on järkyttävä. Tervolainen ”populismi ja populistit” ovat valmiit hyödyntämään tätä alemmuuden tunnettamme, Ylen myötävaikutuksella. Tähän reagoi myös OECD, joka kertoi meidän yltäneen taas maail manennätykseen 90-luvun lopulla, funktionaallisen tulonjaon muutoksessa eli palkkatulojen muuttuessa pääomatuloiksi. Meidän on laitettava rohkeasti resursseja ongelmien ennaltaehkäisyyn, nopeaan ja tehokkaaseen puuttumiseen sekä järjestelmän selkeyttämiseen. Ohjaan vapaaehtoisena Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vertaistukiryhmää. Historialla ei tulisi jossitella, mutta tuskin olisimme paremmin onnistuneet, jos olisimme yrittäneet lähteä ”Marshall-aputielle”, ”lännentielle”. SDP:n on oltava rohkea suunnannäyttäjä mielenterveyspalveluiden uudistamisessa ja selkeyttämisessä! Aino Laine sairaanhoitaja, DI, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vapaaehtoinen de_17022022_66.indd 67 9.2.2022 10.08. Suomettumisen koko kuvaa ja tarkoitusta tulee hakea historiallisesta itsekkyydestämme eli siitä, kuinka halusimme lujittaa valtiollista itsenäisyyttämme, syventää sosiaalista suomalaisuutta, yhteisöllisyyttä. Äidin masennuksen nopea hoito lisää äidin, lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Niin ei etenkään saa käydä pienen vauvan vanhemmalle, joka on väsynyt ja uupunut vauvan hoidosta, valvotuista öistä ja uuteen opettelusta. Suomen ja Neuvostoliiton suhde oli tästä hyvä esimerkki. Jokaisen ihmisen pitää tietää, mistä apua saa. Yksikään ihminen ei saa jäädä yksin mielenterveyden kriisissä. Jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän ammattilaisen pitää tietää, minne asiakas pitää ohjata. Se on tunne ja viittaa psyykeen, joka ei kuitenkaan vastaa siihen tarpeeseen, jota historian kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää. Syytä mainita etenkin OECD:n mittaus, että Suomi muuttui maailman nopeiten maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Suomalaisuuteen kuuluu tapa nähdä itsemme jonkun toisen silmin, jossa omalla tahdolla tai tarkoituksella ei ole sijaa. Yksittäiset sosiaaliset indikaattorit kertovat yhteiskunnan rakenteellisesta uudistumisesta ja tasa-arvon myönteisestä kehityksestä sen kaikilla osa-alueilla. Synnytyksen jälkeistä masennusta voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. ”Tervolaisuuteen” kuuluu tunnetusti ”jossittelu”, että mitä sitten (so what) jos emme olisi suomettuneet. Se oli merkittävä Suomen taloudelle ja Neuvostoliiton luoteisrajan turvallisuudelle, ja se säteili monenlaiseen naapuruusyhteistyöhön, monin tavoin mitattavissa olevaan kehitykseen. Meillä on suuri syy ja lupa olla ylpeitä historiastamme. Toisen historiallisen jakson voidaan katsoa alkaneen Neuvostoliiton hajoamisesta, YYA-sopimuksen lakkauttamisesta, 1990-luvun alusta. Kaikille apua ei ole löytynyt, vaan vertaistukiryhmä on ollut viimeinen vaihtoehto. Jokainen päivä, jokainen viikko ja jokainen kuukausi, jonka äiti joutuu elämään ilman apua masennusoireidensa kanssa vaikuttaa lapsen psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Kaikilla ei ole voimavaroja vaatia ja etsiä apua nykyisen kaltaisessa sekavassa palveluverkossa. ”Suomettuminen” ei ole tieteellisesti mitattavissa oleva arvo kuten esim bkt. Resursseja auttamiseen on oltava riittävästi. Sosiaaliset indikaattorit kertovat, että tuo aika oli myöskin hyvinvointimme kulminaatiopiste, jolloin hyvinvointi kääntyi pahoinvoinniksi, ”lännettymisen” alkaessa vahvistua. Valtioiden välisistä suhteista kuten useimmista muistakin suhteista haetaan hyötyjä (pragmatismi), useimmiten taloudellisia. Siellä vastaan tulee mitä ihmeellisimpiä tarinoita siitä, miten apua on yritetty hakea, miten monella luukulla on joutunut käymään ja mistä apua on lopulta löytynyt. Jotta olisi edes joku, jolle puhua. Hannu Ikonen Lieksa Masentunut vanhempi ei löydä apua palveluviidakossa Uupunut äiti ja uupunut perhe eivät saa kyllin nopeasti apua. Ruotsin pitkän rauhan aikana saavuttaman hyvinvoinnin tason saavutimme 1980-luvun lopulla. Hyvinvointimme kasvuun tuona ”suomettumisen” aikana viittaavat OECD:n, WB:n, IMF:n tai oman Tilastokeskuksemme mittaukset. Tarvitsemme yksinkertaisia, selkeitä hoitopolkuja ja rohkeita panostuksia ennaltaehkäisyyn ja nopeaan hoitoon. Monet sanovat suoraan, etteivät tiedä, mistä apua pitäisi hakea eivätkä jaksa selvittää. Asia on korjattava. 67 Demokraatti Suomettumalla luotiin hyvinvointimme Suomettumisen koko kuvaa ja tarkoitusta tulee hakea historiallisesta itsekkyydestämme
Joidenkin muiden polkujen valinnan seurauksista voimme esittää vain toinen toistaan hatarampia arvailuja. Tuntemattoman sotilaan Hietanen kaipaili ”Konekiväri ja Lahtist”, ei ”syylissi”. Jää sellainen kuva, että Kylmän sodan Suomessa ratkaisujen moraalia, oikeutusta, järjellisyyttä ja niin edelleen arvioidaan aika vahvasti jälkineuvostoliittolaisessa hengessä ja tämän päivän arvojen ja ajatuskulkujen pohjalta. Tämä on esimerkki siitä, mitä sarjassa jäi kaipaamaan. Näin on päädytty leimaaviin ilmaisuihin hyväntahtoisista idiooteista lähtien. En ole poliittisen historian erityisempi tuntija, mutta ei sarjan faktapohjaan käsittääkseni ole juuri huomauttamista, jos kohta siinä ei taida tulla esille mitään järin uuttakaan. Rakentavaksi lopuksi tarina noilta ajoilta. jne. 68 Demokraatti Kylmäävä historiantulkinta Suomen ratkaisuja puntaroitaessa pitäisi asiat asettaa omaan kontekstiinsa. Tarinan mukaan, jos Ehrnrooth pääsee valtaan, likimain kaikki menee uusiksi. Ehrnrooth. Minkälainen kuva heille muodostuu omasta lähimenneisyydestämme ja onko se isämaan historian säällinen koko kuva. Menneisyyden toimijoiden edessä on ollut avoimia polkuja, joista jokin oli valittava yleensä vajavaisen seuraamustiedon pohjalta. Jopa tietosankirjasta tehdään kokonaan uusi painos, jossa Kekkosen kohdalla lukee: Kekkonen, Urho Kaleva korkeushyppääjä. Vanhoja totuuksia raskaasti syyttävässä sävyssä ja vallankin näkökulmia vahvasti valikoiden. Havukka-ahon ajattelijan Konsta Pylkkäsen puntaroinnissa tämä oli se kaikkein imelin viisauden laji. Historian tutkimuksesta minulla on se käsitys, että ihmisen ja kansakunnan ratkaisuja puntaroitaessa pitäisi asiat asettaa omaan kontekstiinsa. Me asioita jälkikäteen puntaroivat tiedämme, kuinka siinä sitten kävi mutta vain valitun toimintalinjan osalta. Kaiken tämän ansiosta olemme tänä päivänä maailman kärkimaita varsin monilla mittareilla: hallinnon toimivuus, korruption vähäisyys, koulutuksen demokraattisuus, kilpailukyky, vapaa media, kansalaisten onnellisuus jne. Sarjan viimeisessä osassa painotetaan toki sitäkin, että tarinan takana on se opetus, ettei toista kertaa sorruttaisi esimerkiksi samanlaiseen valehteluun ja mateluun. vuosikymmenten päättäjiä ja heidät päättäjiksi äänestäneitä pitäisi syyttää. Toki selviä mokiakin on matkan varrella ja pakkoraossa sattunut – kaiketi pahimpana sotasyyllisyystuomiot – ja näitä vähemmän mairittelevia ratkaisuja on sarjassa ansiokkaasti kaiveltu. Ihmisen ja kansakunnan eteenpäin pyristelyssä on yleensä kysymys siitä, että tarjolla on vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista yksi valikoituu etujen ja haittojen puntaroinnin jälkeen toteutuneeksi historiaksi. Jos vähääkään ajatellaan, mistä sotien jälkeen lähdettiin, niin ”ei huano”. Tämän opin Väinö Linna on Tuntemattoman sotilaan Honkajoen suulla todennut jo ajat sitten varsin nasevasti. Tv-sarjassa Kylmän sodan Suomi tilanne tuntuu olevan vahvasti toisin päin. Siitäkö, että suomalaiset ovat saaneet elää pitkän rauhan kauden, rakentaa kauppaja muita suhteita ympäri maailmaa ja että olemme voineet rauhassa rakentaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kylmän sodan Suomea katsoessa tulin pohtineeksi myös historiasta vähemmän innostuneiden nuorten suhtautumista, jos nyt edes sarjaa katsoivat. Kun valitut ratkaisut onnistuvat ani harvoin läheskään täydellisesti, jättää tämä tilaa loputtomalle jälkiviisaudelle. Kekkosen kiivaimpia vastustajia oli kansanedustaja Georg C. Esimerkiksi jonkinlaisen pääsyyllisen, Kekkosen, tekemisiä arvioitaessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että vanha hallitusmuoto 1919 oli miltei sellaisenaan voimassa 1990-luvulle asti. Syyllisiksi arveltujen ivallisessa leimaamisessa on nähty paljon vaivaa välittämättä juurikaan siitä, miten nuo samat ”syylliset” ovat sotien jälkeisinä aikoina kyenneet nostamaan suomalaisten elämisen laatua ja materiaalista tasoa. Kun sarjassa on ”löydetty” runsaasti typeriä ratkaisuja, olisi joskus odottanut jonkinlaista analyysin tapaista mahdollisista muista ratkaisuista ja niiden seuraamuksista. Veikko Laakso Suomen historian lehtori emeritus Turku MIELIPIDE de_17022022_68.indd 68 7.2.2022 17.53. Koiviston synniksi on luettu muun muassa se, että hän on muistelmissaan käyttänyt vain pari kolme kertaa käsitettä kriisi! Ei kai varovaisen Koiviston tyyliin yleensäkään ole kuuluneet superlatiivit ja kärjekkäät ilmaisut. Nuo vuodet itse kokeneelle jää epäselväksi, mistä ko. Kauheasti ei vaivauduta pohtimaan ratkaisujen tekohetken tilanteita, pakkorakoja ja mahdollisuuksia
Ministerin kohdalla -ilmaisulla siis vihjataan, että ministereitä varten olisi yksityisoikeudellisen kaupan kohdalla olemassa eri lainsäädäntö. Rokotuksilla meiltä on saatu loppumaan monet taudit kuten rokot, polio ja keuhkotauti. Autossa saisi olla aina kesärenkaat. Ei ole! Pääkirjoittaja pitää kaupan yksityiskohtien kertomatta jättämistä ongelmana, vaikka samassa lauseessa toteaa sen olevan liike-elämässä tavanomaista. Omassa maassa kasvaisi satoa koko vuoden. Ehkä sitten voisimme kuuluttaa, että olemme maailman onnellisin kansa. Rakkauden puute on maamme suurin tragedia. Mihin se muka nyt katoaisi. Se on tänään eniten psyykettä kuormittava juttu kaikissa ikäluokissa. Niinpä Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa 20.12 näin: ”Liikenneja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) päälle on langennut ikävä varjo.” Varjo -sanaa voitiin käyttää, koska sitä ei löydy rikoslaista eikä ministerivastuulaista. Maailmanlopulla pelottelevat voisivat mennä muutamaksi vuodeksi oikeisiin töihin, vaikka hoitoalalle. Keski-ikä on noussut tuhannen vuoden takaa huomattavasti eli se kompensoi tänään syntyvyyttä. Lapset ovat nykyisin lahja; ennen heitä tuli, vaikka ei olisi ollut niin elatusvarmuuttakaan. Sitä ei oikeuksilla eikä rahalla ratkaista. Mitä vanha ihminen voisi muuta toivoa kuin, että ilmasto lämpenisi nopeammin. Toimialan omistajien etujen näkökulmasta nykyinen hallituspohja on kovin epätoivottu – eikä se todellakaan ole kuluneen parin vuoden aikana jäänyt medialukutaitoisilta kansalaisilta havaitsematta. Näin nyt on päädytty tilanteeseen, jossa poliittinen uutisointi yhä vähemmän kertoo faktoja ja esimerkiksi avaa kansalaisille hallituksen lakiesityksiä, mutta sen sijaan keskittyy yksittäisten poliitikoiden tekemisten retosteluun joko kielteisessä, neutraalissa tai myönteisessä valossa – asian haaroista riippuen. Rakkaus on kortilla, sitä kestävää lajia saa yhä harvemmat tuntea. Palataan alun ”antaa ymmärtää” -teemaan! Uutisointia liiketoimintana harjoittavia tahoja on vallanjako-opin mukaisesti kutsuttu neljänneksi valtiomahdiksi. Alaan perehtyneet tietävät sen olevan käytäntö, josta poiketaan vain harvoin. Reijo Liinamaa Mitä toivoisinkaan Muistaakseni ennen tehtiin uuden vuoden lupauksia ja toivomuksia. Osana markkinataloutta ja sen lainalaisuuksia itse hankitulla, lainatulla tai kopioidulla tiedolla bisnestä tekevä toimiala verkkoversioineen identifioituu poliittisen talousoikeiston tavoitteisiin. Nyt sitä ei usko kukaan vaeltaessamme pimeydessä toisiamme kaihtaen. Koska ongelma siis ei ole juridinen, mikä se sitten on. Ja mitä säästöä se toisikaan maahan. 69 Demokraatti Ja poistan kynästäni varmistimen… Keskustelu ministeri Timo Harakan domain-kaupasta valottaa hyvin sitä uutisoinnin agendaa, jota voi selventää ”antaa ymmärtää” -käsitteen avulla. Rakennuksia ei tarvitsisi tilkitä moninkertaisilla ikkunoilla. Olisi valoa ja turha sähkönkulutus vähenisi. PS! Vaikka lainasin parin maininnan verran Helsingin Sanomien pääkirjoitusta, se ei tarkoita, että aihe liittyisi erityisesti ko. Lehti jatkoi varjonyrkkeilyä: ”Ministerin kohdalla jo pelkkä kauppojen salaisuus on ongelma, vaikka asioiden salaaminen onkin liike-elämässä tavanomaista”. Pikkuhiljaa pelkkä raportointi on lakannut riittämästä, ja toimialan piirissä alkoi vahvistua halu päästä peremmälle vallan kammareihin. Vaikuttamalla suoraan äänes täjien mielipiteisiin neljäs valtiomahti siis hivuttaa vaikutusvaltaansa lähemmäksi vallankäytön ydintä. Taidokkaasti someen syötettynä tarinan ymmärrettäväksi annettu vaikutus moninkertaistuu. Säästyisivät polttoja lämmitysaineet ja samalla ilma raikastuisi. Kaikkea ei voinut yhteiskunnalta vaatia, kuten tänään tehdään. lehteen. Olisihan se ihanaa, kun olisi aina lämmin eikä lumityöt rasittaisi. Sen tehtävä on politiikan saralla joskus ollut vain raportoida kansalaisille päätöksistä. Pirjo Koivukorpi Merikarvia LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_17022022_68.indd 69 7.2.2022 17.53. Mutta koska joillakin poliittisilla tahoilla on vahva pyrky siitä sellainen löytää, oli käärittävä hihat ja ryhdyttävä töihin. Oikeusoppineet eivät löytäneet kaupasta mitään juridista ongelmaa. Koska tieto on valtaa, ja koska kansalaisten mielipiteet muodostuvat sen tiedon pohjalta, mikä on saatavilla, ei ole yhdentekevää, miten valikoituna ja minkä värisessä paketissa tieto annetaan ymmärrettäväksi. Vielä kun rokotus keksittäisiin syöpää vastaan, maailma kiittäisi. Maailma on pysynyt pystyssä tutkimusten mukaan satoja miljardeja vuosia. Silloin piti olla omaa sitkeyttä. Toivomuslistallani on myös se, että tämän päivän valitusrumba laitettaisiin lakkoon edes viikoksi, vaikka hallituksen toimesta
Hän kertoi vierasryhmille demokratiasta, eduskunnan toiminnasta ja kansanedustajien työstä, järjesti yleisötapahtumia sekä tuotti helposti ymmärrettäviä tiedotusaineistoja. Brysselistä hän siirtyi tiedotuspäälliköksi Euroop palaiseen Suomeen. Ensimmäinen työ oli kansalaispalvelussa. Tilaa . Kun muut vielä pähkäilivät, pitäisikö ryhtyä miettimään, Ulla oli jo valmiina toteuttamaan. Keväällä 2011 Ulla nimitettiin virkamieheksi eduskunnan kansliaan. Taudin edetessä hän kertoi viesteillä, kuinka tauti etenee. Hänen poismenonsa vei meiltä lempeän ja sydämellisen suorasuun, jonka silmistä löytyi lämpöä ja huumoria loppuun saakka. Ulla oli Euroopan parlamentin demarivaltuuskunnan pääsihteeri lähes Suomen EU-jäsenyyden alusta alkaen, vuodesta 1997 vuoteen 2009. Syntymäpäivänä tuli puhelu ja Ulla lauloi onnittelulaulun. Pimeälläkin hetkellä Ulla valaisi ympäristönsä. Perinteiset SDP:n arvot olivat Ullan arvoja. Arkadia-seura toiminta käynnistyi uudelleen. Kaisa Koskinen Lasse Lehtinen Riitta Myller Marjo Timonen Valitse tieto. Sairastumisen jälkeen syntymäpäiväonnittelut muuttuivat tekstiviesteiksi. Hänellä riitti olkapäätä sitä tarvitseville. Ullan laajan sydämen tulivat tuntemaan ystävät ja työtoverit. Hän auttoi ystäviään ja työkavereitaan siinä missä pystyi. Kertomatta jäi, että mökki oli vaalimökki Kolmen Sepän patsaalla. Ulla vastasi puhelimeen toukokuun lämpöisenä perjantai-iltana olevansa mökillä. Naiskansanedustajien verkosto aktivoitui Ullan aikana edistämään tasa-arvoa tukevia hankkeita. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_17022022_70.indd 70 7.2.2022 18.08. Verkoston hyvä yhteishenki heijastui myönteisesti koko eduskuntaan. Kansanedustajat arvostivat suuresti Ullan työtä, jonka myötä edustajien verkostot talon ulkopuolelle laajenivat ja tapaamiset muuttuivat positiivisen rennoiksi. Yhdessä viimeaikojen viestissä Ulla kirjoitti: ”Aika aikaa kutakin”. Viestin lopussa oli Ullan huumoria: ”Eläköön etusormi.” Terhokodin kotisairaalan lääkäri on kertonut, että Ulla oli potilasjoukon valopilkku. Ulla tunnettiin hänen laajassa ystäväpiirissään intohimoisena matkailijana, hyvän ruuan ystävänä ja iloisten juhlien järjestäjänä. Tapahtumissa kohtasivat edustajat, taiteilijat, kirjailijat ja muu kulttuuriväki. Hirvonen kehitti edustajille tutkijakummiverkoston. Suoran tyylin viesteistä saattoi löytää huumorin pilkettä. Kaikki eduskunnassa tiesivät ja tunsivat aikaansaavan Ullan. Ulla luovi parlamentin byrokratiaviidakossa niin, että sekä mepit että avustajat pystyivät keskittymään työhönsä. Ullan puoleen käännyttiin, kun eri kolkilla Eurooppaa oltiin hyvää ravintolaa, konserttia, jalkapallo-ottelua tai muuta kulturellista tekemistä vailla. Hän toimi myös veteraanikansanedustajien yhteistyön linkkinä ja tapaamisten järjestäjänä. 70 Demokraatti KUOLLUT Valo, joka valaisi elämää ULLA HIRVONEN oli sosialidemokraatti. Eräänä päivänä, taudin jo edettyä pitkälle, Ulla oli viestinyt usealle kaverilleen pitkin päivää. Hän kuunteli, sanoi mielipiteensä ja tuki. Varsin pian Ulla siirtyi avustamaan kansanedustajien verkostoja. Vaalityössä hänen kanssaan ei ollut tylsää. Edustajien ja tutkijoiden Tutkas virkistyi, se aloitti huippuseminaarien järjestämisen ja opintomatkat ulkomaille. Hän oli tekemässä maahan presidenttejä, europarlamentaarikkoja, kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja
”Niiden eurooppalaisten osuus, joilla on positiivinen kuva parlamentista, on kas vanut vuoden 2015 jälkeen 12 prosenttiyksikköä, ollen nyt 36 prosenttia. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Tšekissä ja Unkarissa demokratian puolustaminen jakoi ensim mäisen sijan ihmisoikeuksien puolustamisen kanssa. Demokratian puolusta minen nousi tärkeimmäksi myös kahdeksassa muussa jäsenmaassa: Ruotsissa, Sak sassa, Italiassa, Tanskassa, Itävallassa, Luxembourgissa, Maltalla ja Puolassa. Seppo Nieminen eläkeläinen, Valkeala 29.1. Lounas klo 11.00 alkaen. Demokratiaa ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä: ääriajattelu, autoritarismi ja nationalismi ovat nousevia uhkia yhteiselle eurooppa laiselle projektillemme, par lamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi tuloksia. EUkan salaisista liki 60 prosenttia ja myös yli puolet suomalai sista haluaisi nähdä Euroo pan parlamentin tulevaisuu dessa tärkeämmässä roolissa. klo 17.00. Kari Saarenketo ay-toimitsija, eläkkeellä, Järvenpää 12.2. – Kansalaiset nostavat esiin, että demokratiaa on puolustettava kaikista tär keimpänä eurooppalaisena arvona. Helmikuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 17.2. Työväenyhdistys ry. Yli kolmasosa suomalai sista (37 %) on sitä mieltä, että demokratia on arvo, jota Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti puolustaa. Tuija Ihalainen Vantaa 6.2. Johtokunnan kokous 17.2. KOKOUKSET Suomalaisten toivelista Teksti Demokraatti – Demokratiaa ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, Euroo pan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommen toi Eurobarometrin tuloksia. – Kansalaiset haluavat, ja heidän kuuluu, saada lisää tietoa EU:n toimien ja pää tösten vaikutuksista päivit täiseen elämäänsä. Heikki Pohja oikeustieteen kandidaatti, Helsinki 11.2. Eurobarometrin tulok sia kertaavassa tiedotteessa kerrotaan, että suomalaisten mielipiteet erosivat hieman muiden eurooppalaisten vas tauksista, sillä kaikkien vas taajien keskuudessa kolmen kärkeen nousivat kansanter veys, köyhyyden ja syrjäy tymisen kitkeminen sekä il mastonmuutoksen torjunta. UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. Yhdistystoiminta HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. 45 pro sentilla eurooppalaisista on neutraali kuva Euroopan par lamentista ja vain 17 prosen tilla on negatiivinen kuva”, tiedotteessa kerrotaan. Eurobarometristä selviää, että eurooppalaisten tuki Euroopan unionille ja parla mentille on kasvanut korona pandemian aikana. de_17022022_71.indd 71 8.2.2022 15.19. Saamme vieraaksemme SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin, joka avaa meille SDP:n nykytilaa ja tulevaisuutta. Kokoonnumme ravintola Wanhaan Herraan 21.2. 71 Demokraatti 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Marja-Leena Jylhä Helsinki 2.2. Lisäksi 72 pro senttia suomalaisista kokee Suomen hyötyneen EUjäse nyydestä. Niiden suomalaisten osuus, jotka pitävät EUjäse nyyttä hyvänä asiana, on kas vanut kahden vuoden takai sesta 5 prosenttiyksikköä 69 prosenttiin. Suo malaisista 32 prosenttia toi voo oikeusvaltioperiaatteen ja 30 prosenttia ihmisoikeuk sien puolustamista. Euroopan parlamentin teettämän Eurobaromet rikyselyn mukaan suoma laisten mielestä Euroopan parlamentin tulisi asettaa etusijalle ilmastonmuutok sen torjunta (jonka mainitsi 42 prosenttia vastaajista), EU:n puolustus ja turvalli suus (38 %) sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuu den torjunta (34 %). alkaen klo 18.00
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 3/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_17022022_72.indd 72 8.2.2022 9.10
Onko vika tarjoilussa vai missä. Siinä kilpalennossa nopein voittaa. TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi de_17022022_72.indd 73 8.2.2022 9.10. Yleensä vaatii jonkin verran onnea, jotta ehtii nähdä petolinnun nopean vie railun lintulaudalla. Usein haukka on jäänyt saaliitta. co m 5 6 8 9 2 6 3 1 4 6 9 5 7 2 6 7 3 4 5 4 5 1 7 P akkanen paukkuu, lintulauta notkuu herkuista, mutta syöjiä ei näy. Ellei se sitten jää syömään saalistaan lähistölle tai vaani maan saalista läheisille oksille. Omalla kotipihallani on lintulaudan läheisyydessä suojaa tarjoava tuijapö heikkö, jonne pikkulinnut pakenevat vaaraa. Etenkin saalistavan varpus pöllön (kuvassa) näkeminen ensim Istock mäistä kertaa voi yllättää: kyse on vain aavistuksen saalista suuremmasta saa listajasta. Varpuspöllö on vain jonkin verran esimerkiksi punatulkkua suu rempi. ais ud ok u. Kun pikkulinnut katoa vat yllättäen ruokintapaikalta – kesällä tai talvella – on usein syynä laudalla vie raillut petolintu. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 56 73 48 12 9 14 29 65 87 3 83 92 17 54 6 71 48 96 35 2 98 65 23 71 4 25 31 74 96 8 69 17 32 48 5 47 56 89 23 1 32 84 51 69 7 RISTIKON 1/2022 RATKAISU 13.1. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Osmo Kivivuori Helsingistä. Sen vierailu voi karkoit taa varovaiset pikkulinnut pidemmäksi kin aikaa. Tavallisimmat lintulaudoilla vieraile vat petolinnut ovat varpuspöllö tai var pushaukka. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Useamman kerran olen yllättynyt kovasta kahahduksesta tuijapöheikössä, kun pikkulintuja kovalla vauhdilla len nosta saalistava varpushaukka on lentä nyt tuijien sekaan saaliin perässä
Tosin tässä kävi niin, että he odottivat innolla hetkeä, jolloin minua alkoi teksti itkettää. Ja yläkerrassa onkin sitten kirjojen paljous, joka on järjestetty niin, että yksi osa on tieteellisiä kirjoja ja tietokirjoja, sitten tulee kaunokirjallisuus, sitten ovat runokirjat ja lastenkirjat. Nyt on käymässä niin, että kirjapaljouteni on jäämässä klassikkokirjastoksi. Mio min Mio ilmestyi jo vuonna 1954. Andreï Makine : Elämän musiikki Delia Owens : Suon villi laulu Alex Schulman : Polta nämä kirjeet Makine venäläis-ranskalaisena kirjailijana on minulle klassikkojatkumoa. Kaikki kirjat eivät puhuttele. Kirja voi olla hyvä, mutta se ei välttämättä puhuttele juuri minua. Intohimo, mustasukkaisuus ja pelko pitävät otteessaan. Alakerrassa ovat myös puutarhakirjat ja luontokirjat, koska tarkistan sieltä, mikä lintu tämä oli ja mikä oli tuo jälki lumessa. Olen hiukan vanhanaikainen, etten pidä rumasta kielestä. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Hyväkään kirja ei aina puhuttele Arja Alho rakastaa kirjallisuudessa kauneutta ja kielen hienoutta. Ymmärrän, että joskus täytyy kirjoittaa asioista niin kuin ne ovat – rujosti ja raa´asti. Mutta rakastan kirjallisuudessa enemmän kauneutta rumuuden kuvauksessakin. Olen tällainen kirjojen rakastaja. Hieno kuvaus ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Ja muistutus nykyihmisen luontosuhteen katoamisen traagisuudesta. Elämän musiikki kertoo pianisti Aleksei Bergista, Stalinin ajasta sekä sotavuosista. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Asun vanhassa omakotitalossa ja sinne mahtuu. Tykkään siitä kaikesta. Kun korona alkoi, luin koko Ferranten tuotannon, mutta ei minulla ole yhtä ainutta Ferranten Napoli-sarjan kirjaa hyllyssäni. Luin sitä lapsilleni ääneen, kun he olivat koulun alaluokilla. Siellä on myös taidekirjoja, ne kun ovat vähän sellaisia, ettei oikein tiedä, mihin ne laittaisi. Tämä kirja on saanut valtavasti ylistystä. Tyylilaji – lapsuuden muistot, oikeat kirjeet, yhdistettynä kirjailijan vapauteen tulkita itseään ja sukuaan – on nerokas. Siitä on seurauksena, että minulla on erittäin paljon kirjoja, vinyylilevyjä, dioja ja valokuvia eli kaikkea sitä, mikä on nykyihmiselle kauhistus. Kierrätän uusia kirjoja paljon tuttavieni kanssa. En toisaalta laita kiertoon mitään sellaista, minkä haluan pitää. 4 1 2 3 4 de_17022022_74.indd 74 9.2.2022 11.28. Näkee, miten kirja on rakentunut, onko se paksu, litteä, minkälaiset kappaleet ja sivut siinä on, onko kuvia. Kun uppoudun tekstiin, tunnen kauneutta, kielen hienoutta – elän sitä maailmaa. Kuolemasta ja peloista on vaikea puhua lapsille. Astrid Lindgren: Mio min Mio Tolkienin hobiteilla sekä hyvän ja pahan taistelulla on ruotsalainen haikea vastineensa Astrid Lindgrenin teoksissa. Lukeminen on kokonaisvaltainen kokemus, myös visuaalinen. Kirja, jota haluan hivellä, lehteillä ja sukeltaa sen kipeän kauniiseen maailmaan. Tykkään kyllä niistäkin. Suorastaan tietokirja suon elämään, rapuihin ja lintuihin. Luen viikossa yhden tai kaksi kirjaa, mutta usein töitten puolesta. Ja periaatteessa ne ovat aakkosjärjestyksessä. Niissä, jotka puhuttelevat, on hyvin kaunis ja ilmaisuvoimainen kieli. Kun tulen kotiin, niin keittiössä on tietenkin keittokirjat
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_17022022_002.indd 1 8.2.2022 11.05
PAL.VKO 2022-09 00 74 43 -2 20 3 Äänest äneide n kesken arvotaa n 5 x 1000 euron S-ryhm än lahjako rtti ja 3 sähköp yörää. JHL:N EDUSTAJISTOVAALIT 7.2.–1.3.2022 jhl.fi/vaalit22 Aanesta ja Voita_205x245mm.indd 1 28.1.2022 13.26.28 17.2.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 22 / 17 . Hän valitsi politiikan, vaikka olisi voinut elättää itsensä esimerkiksi historiantutkijana. Rauhan KÄTEINEN TEEMA Digimaksaminen hävittää setelit Erkki de_17022022_001.indd 1 8.2.2022 10.15. he lm ik uu ta MAAHANMUUTTO Suomi hukkaa osaamista BALKAN EU-usko horjuu ILMASTO Sähköautot syövät verotuloja Erkki Tuomiojasta on moneksi