Demokraatti 17.3.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RAHAPELIT TEEMA Kenen rahoilla poliitikko pelaa. de_17032022_001.indd 1 de_17032022_001.indd 1 8.3.2022 11.54 8.3.2022 11.54. Suomessa ja globaalisti. m aa lis ku ut a TEATTERI Mallia urasuunnitteluun VENÄJÄ Uusi Putin NATO Kyllä, ei – vai siltä väliltä SOTA TULI TAAS Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kerralla turvallisuuspolitiikan. PAL.VKO 2022-13 00 74 43 -2 20 5 17.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 22 / 17
Vuosina 2020 ja 2021 tuotto-osuuksille on maksettu edustajiston päätöksellä tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Minimi kertamerkintä on 100 €. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuus kunnan jäsen voi merkitä niitä 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden aikaisemmassa annissa tehdyt merkinnät. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tuotto-osuuksia voi merkitä kertasijoituksena tai erissä. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_17032022_002.indd 1 de_17032022_002.indd 1 7.3.2022 18.18 7.3.2022 18.18. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Korkoa 7.1.2020 alkaneessa annissa merkityille tuotto-osuuksille maksettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 ja seuraavan kerran korkoa voidaan maksaa keväällä 2022 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. /tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.
3 Demokraatti 5/ 22 34 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 17. Hyväntekeväisyyttä köyhien rahoilla. Sitä saa, mitä haluaa, esteistä huolimatta. KASVO TEEMA ILMIÖ de_17032022_03.indd 3 de_17032022_03.indd 3 8.3.2022 11.44 8.3.2022 11.44. MAALISKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NATO RAHAPELIT HÖYRYPÄÄ Taas on väärä aika hakea jäseneksi
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 5/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Entä faktat. Viikon kuva: Tämä rauha lähtee Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Kristian Karrasch D-analyysi: Paluu menneeseen D-ilmiö: Jarru irti Alastalon salissa: Eläköön Ukraina Halonen: Venäjä, Putin ja Nato Mepitshow: Eero Heinäluoma Rönnholm: Arvailujen varassa Teatteri: Aina uutta päin Kolumni: Laura Ruohonen Kirja: Se kaunein peli Elokuvat: Yllättävä kasvukuvaus Kirjavisa: Mestarin tekstivirtaa Puheenvuoro: Dimitri Qvintus Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Anna-Maria Soininvaara IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Pirkko Kuusela Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Anni Lahtinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 22 TARJA HALONEN Presidentti Seuraava numero ilmestyy 31.3. Va. de_17032022_04.indd 4 de_17032022_04.indd 4 9.3.2022 11.07 9.3.2022 11.07. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : A FP , A nd re j Is ak ov ic 34 PIRKKO KUUSELA Vaikuttaja ja tekijä + TEEMA Rahapelit 55 5 6 8 11 12 14 21 22 27 28 34 40 41 42 47 48 50 53 63 64 72 73 74 Sanoisin, että historiaa on aina kiva kirjoittaa uudelleen. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Nato-jäsenyyttä puoltavat numerot ovat HS:n kyselyssä kaksikymmentä prosenttiyksikköä korkeammat kuin kaksi kuukautta aiemmin ja Ylen kyselyssä 34 prosenttiyksikköä korkeammat kuin viisi vuotta sitten, jolloin Yle viimeksi kysyi asiaa. Ihmiset ovat peloissaan hyvästä syystä, kun ydinasevaltio ja sen yksinvaltias toteuttavat imperialistista valloitussotaa keskellä 2020-luvun Eurooppaa tuhannen kilometrin päässä Suomesta. Toisessa vaaditaan kansanäänestystä ja toisessa suoraan Nato-jäsenyyden hakemista. Pääkirjoitus MUUTOS ON JÄRISYTTÄVÄ. Edes neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei ole Nato-kysymyksestäkään velvoittavaa järjestää. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Mielipide muuttui, entä faktat. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Venäjän täysimittainen hyökkäys rauhanomaiseen liittoutumattomaan naapurimaahan horjuttaa perusteellisesti suomalaista, eurooppalaista ja globaalia turvallisuusmaisemaa. Nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa kansanäänestykseen tuskin on mahdollisuutta tai syytäkään. Ensimmäinen ajatus gallupeista ja aloitteista on: kun faktat muuttuvat, mielipiteet muuttuvat. Turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä tietää parhaiten maan poliittinen ja sotilaallinen johto. Presidentti Sauli Niinistö on puhunut jonkinlaisesta laajasta kyselystä. Kansalaisten Nato-mielipide vaikuttaa siis juuri nyt muuttuneen, mutta peruskysymys jää: ovatko faktat muuttuneet. Sekin vie oman aikansa. Tuoreimmissa Ylen ja Helsingin Sanomien kyselyissä Suomen jäsenyyden puolella oli 52 ja 48 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista. Samalla kaksikin kansalaisaloitetta Natoa koskien on kerännyt pikavauhtia tarvittavat kannatusilmoitukset kasaan eduskuntakäsittelyä varten. Kiivaan julkisen keskustelun lisäksi käynnissä on puolueiden sisäinen keskustelu. Kokonaan oma kysymyksensä on se, ettei poliittisen johdon ja kansalaismielipiteen välillä voi olla jyrkkää ristiriitaa mahdottoman pitkään. SUOMEN PERUSTUSLAKI ei tunne sitovaa kansanäänestystä. V enäjän hyökättyä raakalaismaisella tavalla Ukrainaan suomalaisten varautunut suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on muuttunut kertaheitolla. de_17032022_05.indd 5 de_17032022_05.indd 5 8.3.2022 17.24 8.3.2022 17.24. Sekä Naton kannattajat ja vastustajat ovat huolissaan Suomen turvallisuudesta. Vanhoista leimoista on joka tapauksessa ja kertakaikkisesti päästävä eroon. Kannat lähentyvät vielä toisiaan tavalla tai toisella. Muutos on järisyttävä
Saapa nähdä, palaako Neuvostoliitosta aikoinaan lahjaksi saatu Maailman rauha -patsas enää paikalleen, kun se siirretään ”turvaan” Helsingin Hakaniemenrannan uudistuksen ja uuden raitiotien tieltä. de_17032022_06.indd 6 de_17032022_06.indd 6 8.3.2022 17.11 8.3.2022 17.11. Patsas on Suomessa herättänyt kiistelyä ja ilkivaltaa. 6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Em m i Ko rh on en JO RIITTI TÄTÄ MAAILMAN RAUHAA. Voi Putin, minkä teit
7 Demokraatti de_17032022_06.indd 7 de_17032022_06.indd 7 8.3.2022 17.11 8.3.2022 17.11
Hän löi viime viikolla karut tartuntaluvut pöytään ja muistutti, että tauti on ”edelleen niin potilaille, omaisille kuin hoitohenkilöstöllekin kovaa realiteettia”. Maailman myllerrys koettelee vahvoja näkemyksiä. Virkansa puolesta koronan torjunnasta vastaava perheja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kantaa huolta koronatilanteesta. Suomi saa ne käyttöön vasta vuonna 2025. Sitten tuli Ukrainan sota. Korona ei kuitenkaan ole minnekään hävinnyt. Valitettavasti hävittäjiä ei saa kuin kaupan hyllyltä. Molemmat osapuolet kuitenkin myönsivät, että hintalappu oli kallis, vaikka julkisuuteen kerrottujen tietojen mukaan Suomi sai yhdysvaltalaiset F-35-hävittäjänsä edullisemmin kuin moni muu vastaavan hankinnan tehnyt maa. Siinä ajoitus osui kohdalleen. Putin on poistanut kerralla monta ajatuslukkoa Suomen politiikasta. VILLE NIINISTÖ TWITTERISSÄ Olisiko tämä muutos ollut mahdollinen ilman koronaa. Ja korona hävisi uutisista. ei enää olekaan kiinnostunut #korona:sta, on terveysviranomaisten oltava: 831 sairaalahoidossa 7.3. Kuka edes muistaa enää niin sanotun koronaministerin nimeä tai vielä loppuvuodesta lähes joka ilta televisiossa kommentoineiden asiantuntijoiden nimiä. Twitterissä lukujen hallinnasta tunnettu Aki Lindén päivitti tautitilannetta viime viikolla näin: ”Vaikka ?suuri yleisö. Nyt, Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen, sotatarvikkeiden kysyntä ja hinnat ovat kääntyneet nopeaan kasvuun. Tämä on ehkä aiheuttanut suomalaisillekin liiallistakin turvallisuuden tunnetta taudin selättämisestä, kun samaan aikaan on koronarajoituksia vähitellen poistettu. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hyvää halvalla V IIK O N LU KU 21 maata. Ja se on taas huonontunut. Korona pakotti kansakunnat yhteistyöhön, tekemään päätöksiä hajautetusti ja rakentamaan luottamusta etänä. eli enemmän kuin koskaan ja 242 kuollutta 14 vrk:ssa.” KORONA ON EDELLEEN POTILAILLE, OMAISILLE JA HOITOHENKILÖSTÖLLEKIN KOVAA REALITEETTIA. Niistä ei kuulu Natoon Korona vaanii yhä KORONAN JYLLÄTTYÄ pari vuotta monelle alkoi tulla koronauutisoinnin seuraamisessa raja vastaan. TIMO OVASKAINEN TWITTERISSÄ Euroopan unioniin kuuluu 27 maata. Persut kannattaa vihreää siirtymää ja vihreät puolustusmenoja, kokoomus vastustaa Fennovoima-Rosatomia, keskusta ja demarit alkavat miettiä Nato-jäsenyyttä, vasemmistoliitto tuomitsee Venäjän toimet. Suomen tuoreen hävittäjähankinnan kritisointiin ja yhtä lailla puolustamiseen löytyi hyviä ja perusteellisia syitä. KORONA de_17032022_08.indd 8 de_17032022_08.indd 8 9.3.2022 10.54 9.3.2022 10.54
Hyvät Nato-haukat, Suomi on nyt liikkuva pala maailmanpoliittisessa pelissä. SUOMI NYT todistettu osa länttä ja niin sanotussa oikeassa viiteryhmässä. Miinakiellon pelättiin raunioittavan Suomen puolustuksen. Mutta jälkiviisasteluun ei kannata kuitenkaan sortua. Yksi niistä on päätös Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Venäjän hallinto julkaisi reilu viikko sitten listan Venäjälle epäystävällisistä maista. Siinä kysyttiin, kuka eduskuntapuolueen puheenjohtaja olisi sopivin seuraavan hallituksen pääministeriksi. SUOMESSA ON urakalla mätkitty päättäjiä, jotka aikanaan vastasivat Suomen liittymisestä Ottawan maamiinojen käytön kieltävään sopimukseen. Nyt tarvitaan maltillista keskustelua Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Nyt, Ukrainan kriisin yhteydessä, puolustusvoimat on kertonut, – varsin tyytyväisen oloisena – että miinat on korvattu tehokkaammilla, modernimmilla ja monipuolisemmilla aseilla. Siitä huolimatta ei pidä hötkyillä edessä väistämättä olevien ratkaisujen kanssa. Marinia sopivimpana seuraavaksi pääministeriksi pitää 23 prosenttia suomalaisista ja Petteri Orpoa (kok.) 22 prosenttia. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen gallupista. Ukrainassa on sota, ja Suomen vanhat ja poikkeuksellisina pidetyt Venäjä-suhteet on vedetty venäläisestä vessanpytystä alas. Pala, jolla pelataan ja jonka liikkeet voivat vaikuttaa myös muihin maihin. Listalle ”pääsi” pelkästään sillä, että on mukana Ukrainan sodan takia Venäjää kohtaan asetetuissa pakotteissa. Toki turhautuminen on ymmärrettävää, jos on vuosikausia kannattanut Nato-jäsenyyttä ja nyt kokee, että avoin Nato-ovi olisi enää vain raollaan. Eli lopputulema olikin Suomen kannalta parempaa kansainvälistä peeärrää ja puolustusta. Luotetaan päättäjiimme, joilla on Suomenkin päätöksiin vaikuttavista asioista moninverroin enemmän tietoa kuin meillä tavallisilla kansalaisilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita poliittisten päättäjien eipäs-juupas-välimaastossa olevaa jahkailua vaan analyyttistä keskustelua ja omien kantojen rohkeaa esilletuomista, pohtii Demokraatin väki. Hyvin toimittu. Listalla ovat muun muassa kaikki Euroopan unionin jäsenmaat sekä kaikki isommat länsimaat. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari RUPLA VESSAPAPERI Pala hyödytöntä paperia Pala hyödyllistä paperia Hyvät Nato-haukat, nyt jäitä hattuun. POLITIIKKA ULKOMAAT MAANPUOLUSTUS Vaihtaminen ei kannata Vihdoin osa länttä NYKYINEN PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd.) saa kansalta eniten kannatusta myös seuraavan hallituksen pääministeriksi. Miinakielto ei ollut miina de_17032022_08.indd 9 de_17032022_08.indd 9 9.3.2022 10.54 9.3.2022 10.54. Perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa sopivimpana seuraavana pääministerinä pitää seitsemän prosenttia kansasta ja vasemmistoliiton Li Anderssonia sekä keskustan Annika Saarikkoa kuusi prosenttia kansasta
Suomikin on ottanut pakolaisia Syyriasta, mutta osin pitkin hampain. Mikä on seiväshypyn voimassaoleva miesten maailmanennätys. Mikä on ajoneuvoyhdistelmän (rekan) suurin sallittu paino tieliikenteessä. 2014. Myös Suomessa on vahva yhteinen näkemys ukrainalaispakolaisten ottamisesta Suomeen. 9. Montako maa-, meri-, ja ilmavoimien joukko-osastoa on Suomessa. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat vastustaneet tähän saakka käytännössä kaikkien pakolaisten ottamista Suomeen. 8. Ketä suomalaista kirjailijaa juhlistetaan 19. Mielenkiintoista on pohtia, mikä vaikuttaa ihmisten auttamishaluun. 10. Vai ratkaiseeko auttamishalun ihonväri ja erilainen kulttuuri, mistä apua hakeva tulee. 2. maaliskuuta. Onko Ukrainan tapauksessa yksi tekijä se, että sotaa käydään nyt Euroopassa. Tämä on hieno solidaarisuuden osoitus ja yhteinen ponnistus. Kenestä tuli Suomen pääministeri 24.6. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI iStock Mitä isompi nappi, sen pienempi mies 10 VIS V 1. 5. Mielenkiintoinen piirre nyt heränneessä auttamishalussa on se, kuinka eri tavalla niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa suhtaudutaan ukrainalaisiin ja vaikkapa aikanaan Syyriasta siellä vuosia riehunutta sisällissotaa paenneisiin. Mikä Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on etniseltä taustaltaan. Etenkin, kun Syyriassa sota on ollut sen pitkän keston, yli kymmenen vuotta, lisäksi poikkeuksellisen julma. de_17032022_10.indd 10 de_17032022_10.indd 10 9.3.2022 9.18 9.3.2022 9.18. 4. Kuka osin suomalaistaustainen Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs oli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja. Jokainen voi osaltaan tuntea, että voisi joku päivä olla itse hakemassa apua. 3. Kuvassa on Blinken, mutta kuka hän on ja mikä etunimi. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin Alko. Eri arvioiden mukaan viidestä kuuteen miljoonaa syyrialaista on paennut sotaa ulkomaille. Mikä on Venäjän valtapuolueen nimi. 6. Oik eat vas tau kse t: 1) 19 2) Ale xan der Stu bbi sta 3) Yht enä ine n Ven äjä 4) Min na Can thi a 5) 76 00 kg 6) Yhd ysv alta in ulk om ini ste ri Ant ony Blin ken 7) Nuo rga mis sa Uts joe n kun nas sa 8) 619 9) Ale xan dra Kol lon tai 10 ) Tuv ala ine n MAAILMAN TILA • Ukrainan sota Auttamishalun raja on Välimeren pohjoisrannikko K aikki Euroopan maat ovat yhteisrintamassa auttamassa Ukrainan julmaa sotaa paenneita ukrainalaisia. 7
OMA MUTKANSA nyt meneillään olevissa neuvotteluissa on myös se, missä pöydissä liitot haluavat neuvottella. Hän korostaa, että neuvottelupöytäkiistasta huolimatta kaikilla liitoilla on yhteinen näkemys palkkaohjelmien tarpeesta ja niiden rahoittajasta. Kristian Karrasch Palkankorotuksilla ratkaistaan myös työvoimapulaa. – Tehy ja Super kiistävät tällaisen sopimuksen sitovuuden ja haluaisivat olla neuvottelemassa sopimuksista erikseen hyvinvointialueille. K unta-alan neuvottelijat istuvat nyt tiivisti neuvottelupöydässä. Karrasch kuvaa JHL:n ja Jukon tämän kierroksen tavoitteita poikkeuksellisen koviksi, vaikka julkisessa keskustelussa Tehy ja Super ovat eniten olleet esillä palkkavaateineen. Siitä huolimatta hän on tuskastunut matalapalkka-alojen ja laajemminkin naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen. Toinen iso tekijä on raha. Niihin siirtyy kunnista yli 200 000 palkansaajaa. Sillä pyritään eriyttämään soten ja kuntakentän työehtoja ja vaikutusvallan maksimointiin, vaikka toki kuntapuolenkin liitot olisivat siinä hyvinvointialueiden pöydässä mukana. Oma vaikeutensa tulee vuonna 2023 aloittavista hyvinvointialueista. Siihen pyritään esittämällämme pidempikestoisella palkkaohjelmalla. Kyse on myös sote-alojen julkisen alan työn arvostuksesta. Teollisuusliitot tekivät vuodenvaihteessa sopimuksia vielä noin kahden prosentin palkankorotuksilla. Karrasch muistuttaa, että rahalla halutaan osaltaan helpottaa muun muassa sote-alojen ja varhaiskasvatuksen työvoiman saatavuutta ja sitä kautta parantaa työhyvinvointia. Se on yksi tapa kiertää työnantajien äärimmäisen tiukasti ajamaa niin sanottua Suomen mallia, jossa neuvottelut aloittaneiden teollisuusalojen palkankorotuksia ei ylitettäisi. – Neuvotteluissa pitäisi olla aina lähtökohtana vähintään ostovoiman turvaaminen. – Toki myös miesten ja naisten samapalkkaisuus on edelleen pitkän ajan tavoitteenamme. Vuonna 2011 Vuonna 2022 de_17032022_11.indd 11 de_17032022_11.indd 11 8.3.2022 18.12 8.3.2022 18.12. Viime viikolla neuvotteluosapuolet hakivat vauhtia valtakunnansovittelijan luota. – Kunnilla ei ole tähän riittävästi rahaa. Monella neuvottelukierroksella mukana ollut JHL:n julkisten sopimusalojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch sanoo tätä neuvottelukierrosta poikkeuksellisen mutkikkaaksi. Nyt vuosi-inflaatioksi arvioidaan jopa neljää prosenttia, Kristian Karrasch sanoo. Karrasch muistuttaa, että edunvalvonta ei ole sprintti, vaan maraton. Nyt tilanne on äärimmäisen vaikea kiihtyvän inflaation vuoksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja JHL MISSÄ OLET NYT. 11 Demokraatti Palkkavaateille on aikaisempia kierroksia kovemmat perusteet. Palkkavaateille on nyt aikaisempia kierroksia kovemmat perusteet. Meidän näkökulmastamme tällaista koordinoitua yleistä linjaa ei Suomessa ole. Jo sote-uudistusta edeltänyttä maakuntamallia rakennettaessa päätettiin, että niin sanotut sote-sopimukset, kuntien ja ensi vuonna aloittavien hyvinvointialueiden työja virkaehtosopimukset neuvotellaan kaikkien liittojen kesken yhteisesti yhden ja saman pöydän ääressä. Kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisun rahoittamiseen tarvitaan valtiota
Taloudella kurittaminen osuu myös länteen. Rautaesiripun repeämisen jälkeen Venäjästä oli tullut osa globaalia talousjärjestelmää. Kyse oli suuresta henkisestä muutoksesta. Naamiot ovat kuitenkin pudonneet, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi. Myös monella suomalaisyrityksellä Venäjä on merkittävä markkina-alue. Monella sektorilla haluttiin vahvistaa eri maiden välistä keskinäisriippuvuussuhdetta, jotta uusilta sodilta ja kahtiajaoilta vältyttäisiin. analyysi de_17032022_12.indd 12 de_17032022_12.indd 12 9.3.2022 8.48 9.3.2022 8.48. Läntinen demokratia olikin vahva ja yhtenäinen, vaikka osa autoritäärisistä maista oli pitänyt demokraattisesti hallittuja maita heikkoina ja hajanaisina. Euroopasta ja maailmasta haluttiin tehdä kaksinapaisen asemesta moninapainen. Yksi autoritäärinen suurvaltajohtaja pystyi palauttamaan maailman aikaan ennen Berliinin muurin murtumista, takaisin kylmän sodan aikaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Esimerkiksi ruplan ja monien lännen kanssa kauppaa käyvien venäläisyritysten arvo on romahtanut. Uusi rautaesirippu ei sentään ole vielä noussut, kun länsi ei hyväksynyt Vladimir Putinin esitystä paluusta etupiirijakoon. B erliinin muuri murtui vuonna 1989. Ja jos taloustilanne pahenee, esimerkiksi Venäjän vastapakotteiden myötä, myös euro antaa kirjaimellisesti vahvaa taloudellisesta turvaa omaan markkaan verrattuna. Viimeistään Ukrainan sota osoitti, että Suomen EU-jäsenyys oli oikea ratkaisu. Paluu menneeseen EU:N TOIMINTA TODISTI SEN, MIKSI SITÄ SANOTAAN MYÖS RAUHAN UNIONIKSI. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että maailma oli muuttunut vain vähän. Toivo uudes ta yhteisestä maailmanjärjestyksestä heräsi. Myös euro tuo turvaa. Lisäksi Italian – ja myös Saksan – pankeilla on Venäjällä suuria saatavia, joiden menettämistä ne nyt pelkäävät. VIIMEISTÄÄN NYT Suomessa sitkeimmätkin EU-eroa ajavat ovat toivottavasti nähneet, että Suomen kaltainen pieni maa olisi ilman EU-jäsenyyden antamia leveitä hartioita pulassa, kun maailmanpoliittinen todellisuus on kylmennyt. Hyvää – ja todennäköisesti Venäjälle yllätyksenä tullut – on lännen talouspakotteiden laajuus, nopeus ja voimakkuus. UKRAINAN KRIISISSÄ globaali monenkeskinen yhteistyö ja keskinäiset riippuvuussuhteet ovat osoittaneet voimansa ja heikkoutensa. Esimerkiksi Italiassa ovat eräät taloustieteilijät jo varoitelleet, että kallistuva energia ajaisi maan uudelleen taantumaan. Tätä kirjoittaessa on auki, miten esimerkiksi käy Venäjällä sijaitseville suomalaisyritysten tehtaille, kuten Nokian Renkaiden päätehtaalle. Euroopan unioni on toiminnallaan todistanut sen, miksi sitä kutsutaan myös rauhanunioniksi. Venäjän sulkeminen siitä ulos on jo alkanut romuttaa maan taloutta. Venäjällä on menossa todellinen taloudellisen kurjistamisen koe – ja samalla tavallisia venäläisiä taloudellisesti koetteleva ihmiskoe. Monet Euroopan maat ovat riippuvaisia venäläisestä energiasta, etenkin maakaasusta. Eurooppaa jakaneen rautaesiripun jälkeen itä ja länsi alkoivat lähentyä, alkoi monimuotoinen lähentyminen ja yhteistyö
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Kuntarahoitus Arvostamme suomalaista työtä. Se nostaa muun muassa ruuan hintaa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 N et to el äk e €/ kk 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 Palkka €/kk 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Työeläke, kansaneläke, takuueläke ja asumistuki vuonna 2021 Suomessa kansaneläke on yksinasuvalla 680 euroa kuukaudessa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la Hinnat Kaikki kalllistuu, etenkin energia. Suomessa naisten keskimääräinen eläke on 20 % pienempi kuin miehillä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työnteko kannattaa Työnteko ja kohtuullinen palkka ovat parasta eläketurvaa. Suomessa keskimääräinen eläke on 1 762 euroa kuukaudessa. Kansaneläke Työeläke Nettoeläke Asumistuki Takuueläke de_17032022_13.indd 13 de_17032022_13.indd 13 9.3.2022 8.55 9.3.2022 8.55. Asumistuki, kansaneläke tai takuueläke tarjoavat niukan toimeentulon. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Talouskasvu Ukrainan sota ja muun muassa inflaatio ovat leikkaamassa talouskasvua. Työeläke loikkaa palkan kasvaessa
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_17032022_14.indd 14 de_17032022_14.indd 14 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16
Suomessa ja Ruotsissa sosialidemokraatit ovat avainasemassa Nato-päätöstä tehtäessä. Tämä on rukannut myös Suomen Nato-keskustelua ja suomalaisten Nato-kantoja. Puhe oli mielestäni sairas, Mauriala sanoo. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock U krainan sota on mullistanut turvallisuuspoliittista ajattelua. 15 Demokraatti ILMIÖ JARRU IRTI SE OLI VIHON VIIMEINEN NIITTI. 15 Demokraatti de_17032022_14.indd 15 de_17032022_14.indd 15 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. Putin muun muassa määritteli puheessaan 45 miljoonan asukkaan Ukrainan epävaltioksi juuri ennen Venäjän hyökkäystä. Yksi tuore käännynnäinen on JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala. Mauriala kääntyi lopullisesti sotilaallisen liittoutumisen kannalle katsoessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhetta. PUTININ PUHE OLI MIELESTÄNI SAIRAS. – Se oli vihonviimeinen niitti
– Geopolitiikalla on Venäjän tavoitteissa entistä suurempi arvo. – On ajateltu, että ulkopolitiikka kuuluu joillekin ja toisille se ei kuulu. artiklan suojaa. Myös kansalaisten Nato-kanta on lyhyessä ajassa muuttunut. Venäjän nykyhallinnossa ovat vallalla turvallisuusorganisaatioita edustavat silovikit ja sotilaat. Nyt muutos on ollut nopea. Keskeiset puolueet eivät Maurialan arvion mukaan tule ratkaisemaan Nato-kantojaan puoluekokouksissa. Vielä vuosituhannen taitteessa voimissaan olleen länsimielisen bisneseliitin merkitys on Maurialan mukaan vähentynyt valtio-oligarkian kustannuksella. Mauno Koivisto totesi Venäjän idea -kirjassaan, että valtiot, jotka Venäjä on joskus valloittanut muuttuvat osaksi sen valtapiiriä. Mutta meillä ei ole sotilasliiton, Naton 5. Sotilaallinen liittoutuminen on kehityksen luonteva jatke. Nykyjohdon ajattelua määrittää yhtäältä pohjimmiltaan panslavistinen ajatus venäläisestä maailmasta ja toisaalta Neuvostoliitto. – Kyse ei ole niinkään siitä, että olen muuttanut Nato-kantaani vaan siitä, miten Venäjän toiminta heijastuu nyt ja tulevaisuudessa Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja sen rakenteisiin. Mauriala on havainnut aikaisemmissa Nato-kyselyissä perinteistä suomalaisen ulkopolitiikan sordiinoa. Suomalaisena pitää kysyä, että mitenkäs meidän asemamme. Vaikka Ukraina on historiallisesti vanhempi kuin Venäjä, sitä ei pidetä Venäjän johdossa erillisenä valtiona. Turvallisuuspolitiikan uutta suuntaan haetaan puolueiden kesken parlamentaarisesti ja puolueiden sisällä puoluejohtovetoisesti. Suomi on ennenkin pystynyt nopeisiin uudelleenarviointeihin. Baltia hahmotetaan osaksi Venäjää historiansa ja suuren venäläisvähemmistönsä takia. Maurialan mukaan Putinin Ukraina-lausuntojen taustalla kummittelee juuri venäläisen maailman doktriini. – Olemme tehneet monia kahdenvälisiä sotilassopimuksia. SUOMI ON LIITTOUTUMATON LITURGISESTI, EI KÄYTÄNNÖSSÄ. Liittoutumattomuudesta ei kannata puhua, jos siitä on kannattanut enää vähään aikaan muutenkaan. Meidän ajatellaan olevan osa länttä mutta meillä ei ole turvatakuita. Mittauksista riippuen suomalaisista kannattaa sotilaallista liittoutumista 48–53 prosenttia. Suomalaisten suurena vahvuutena Mauriala pitää joustavuutta tehdä tarvittaessa ripeitä suunnanmuutoksia. – Olin varma, ettei kyse ole enää Venäjän teatterista tai taktiikasta, vaan Venäjä ylittää punaisen linjan ja aloittaa perinteisen valtioiden välisen sodan. Olemme liittoutumattomia liturgisesti, käytännössä emme ole. Tämä on näkynyt myös mielipidemittauksissa, joissa ei ole lähdetty haastamaan virallista kantaa. Maurialan mukaan Venäjä laskee Suomen jo kuuluvan länteen myös puolustuksellisesti. SUOMEN NATO-KESKUSTELUN taustana on pitkään ollut menneisyyden puolueettomuuspolitiikka, jolla Suomi maksimoi kansainvälisen liikkumatilansa toisen maailmansodan jälkeen. – Sama koskee Baltian maita, jotka ovat nyt onneksi Natossa. – Voi ajatella näin, että kun suvereniteetti on jaettu melkeinpä kaikilla keskeisillä elämänalueilla emmekä ole enää 1970-luvun puolueeton Suomi. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Venäjä oli koko alkuvuoden keskittänyt joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalle. Kun moni suomalaisasiantuntija kehotti laittamaan jäitä hattuun, uskoi Mauriala enemmän Yhdysvaltain julkisuuteen kerrottuja tiedustelutietoja, joissa kerrottiin tulevasta hyökkäyksestä. – Nyt Venäjä on ylittänyt rajan, jossa se käyttää häikäilemätöntä, raakaa sotilasvoimaa itsenäistä valtiota vastaan. Mauriala on muiden tehtäviensä ohella kehittänyt SDP:n Venäjä-suhteita puoluetoimistossa työskennellessään. – Itsekään en uskonut ennen kuin syksyllä, että Venäjä on valmis punaisen linjan ylittämään. Viimeistään 2010-luvulta alkaen on Maurialan mukaan menty suuntaan, jossa Venäjä on ollut valmis käyttämään tavoitteensa saavuttamiseen kovia otteita. – Ei siellä ajatella, että Suomi on liittoutumaton. de_17032022_14.indd 16 de_17032022_14.indd 16 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. Taustalla on se, että kun koira kuolee, kirppu hyppää seuraavaan koiraan. Nykytilanteessa saamme liittoutumattomuuden kaksi huonoa puolta. – Stalin kutsui Suomea kirppuvaltioksi. Presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tapaamisen jälkeen Suomen suunta on ollut Maurialan mukaan selvä. Sodasta on tullut politiikan jatke. Hänellä on historioitsijan (FT) tausta, pitkä Venäjä-harrastus ja venäjän kielen taito. Neuvostoliiton romahduksen ja EU-jäsenyyden myötä puolueettomuus on jäänyt historiaan
artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Naton jäsenvaltiota vastaan olisi hyökkäys liiton kaikkia jäsenvaltioita vastaan. Hän toteaa pohtineensa 2000-luvun taitteessa turvallisuuspoliittisia lähtökohtia ja sitä, miten Suomi voidaan turvata. Euroopan asia on meidän ja Ukrainan asia on meidän. POLIITIKOILLA ON edessään vaikeita valintoja. SDP:n kuuntelee tarkkaan esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön näkemyksiä”, Rönnholm sanoi Helsingin Sanomille. Jäsenyyden puolesta on liputtanut myös puolueosasto. Rönnholm panisi jäitä hattuun niille, jotka vaativat puolueilta välittömästi uusia kantoja. – Tölö Ungassa on paljon Nato-myönteisiä. SOSIALI DEMOKRAATIT OVAT OLLEET NATON SUHTEEN AVAIN ASEMASSA. Sen jälkeen on valtiojohdon pohdittava, milloin hakemus jätettäisiin. Lindbergin henkilökohtainen kanta on, että aikataulun pitäisi olla mahdollisimman nopea. Monessa puolueessa Nato-kanta vielä muodostetaan. – Itse yritän viedä keskustelua siihen suuntaan, että puolueelta tulisi myönteinen päätös. Suomi on osa länttä. Puolueilta ja myös SDP:ltä Lindberg toivoo nyt kokonaisvaltaista pohdintaa siitä, pitääkö Suomen liittyä Natoon ja jos niin milloin. Nyt kun tilanne on tämä, ajattelu on vain vahvistunut. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm totesi Helsingin Sanomien haastattelussa vajaa pari viikkoa sitten, että hänellä tai kovin monella muullakaan ei ole edellytyksiä arvioida, olisiko Suomen turvallisuuden kannalta juuri nyt parempi ratkaisu hakea Natoon vai olla hakematta. – Jos ei se riitä, koolle pitäisi kutsua ylimääräinen puoluekokous. Veneen keikuttamisen mahdollisuutta ei pitäisi olla. 17 Demokraatti – Turvallisuuspolitiikassa on aina niin, että perusratkaisut linjataan ylemmällä tasolla. Viime aikoina tilanne on muuttunut täysin, Lindberg sanoo. 17 Demokraatti de_17032022_14.indd 17 de_17032022_14.indd 17 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. Maurialan mukaan tilalle on viimeistään nyt tullut eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä. Äänestäjäkunnassa hän uskoo tapahtuvan siirtymää myönteiselle kannalla, mistä on myös kyselynäyttöä. Lindberg ei lähde arvioimaan, miten SDP:n kansanedustajat tällä hetkellä Nato-jäsenyyteen suhtautuvat. Luulen, että kaikki keskusteluun osallistuvat lähtevät siitä, että puolueen johdon ratkaisu on oikea ja sitä tuetaan. Kannattaa mennä kaikkiin ytimiin, joihin pääsee, Lindberg sanoo. Perinteisestä puolueettomuusajattelusta on jäänyt jäljelle taipumus ulkoistaa Suomi muista valtioista, kysyä miten Suomen pitäisi menetellä. Aika pitkään tuntui siltä, että olemme pieni vähemmistö, joka ajattelee SDP:ssä näin. Yksin oman Nato-kannan kanssa hänen ei ole siis tarvinnut olla. HELSINKILÄISEN SDP:N Tölö Unga Socialister -puolueosaston puheenjohtaja Tage Lindberg on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä parisenkymmentä vuotta. Tällöin marssijärjestys on se, että parhaiten informoidut hoitavat akuuttia tilannetta. – Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma 5. Naton 5. Lindbergin mielestä SDP:ssä puoluevaltuuston pitäisi linjata puolueen Nato-kanta. ”Pitää pyrkiä tekemään päätöksiä mahdollisimman informoituna ja optimaalisessa tilanteessa niin, että Suomen etu ja turvallisuus maksimoidaan. artikla näyttäytyi jo silloin parhaimpana vaihtoehtona. Kyse on siis keskinäisestä turvatakuusta. Minulle riittäisi kyllä puoluevaltuuston päätös, hän sanoo. – Se mitä EU:n rajoilla tapahtuu, vaikuttaa meille
– Siihen suuntaanhan tässä henki puhaltaa niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Majanderin mukaan Suomessa ajateltiin pitkään, että Ruotsin sosialidemokraatit estävät Naton nousemisen agendalle. Meillä on arvaamaton jarru tuossa rajan takana, Majander sanoo ja viittaa Putiniin. Ruotsin ja Suomen asetelmat Naton suhteen ovat pyörähtäneet ympäri. Tämä on niin vakava asia, ettei sitä voi ratkaista sillä, että kenellä riittää rohkeutta. Puoluejohtajat ovat olleet Nato-näkemyksineen erittäin varovaisia kokoomusta ja RKP:ta lukuunottamatta, jotka ovat kantansa jo aiemmin lukinneet. – Enemmän on kyse siitä, että hätiköidyn Nato-liputuksen voi joutua asioiden käänteiden vuoksi miettimään uudestaan. Nato odotti MEILLÄ ON ARVAAMATON JARRU TUOSSA RAJAN TAKANA. Vasemmistoliitto on linjannut vastustavansa sotilaallista liittoutumista ja kirjauttanut sen hallitusohjelmaan. Tässä punnitaan tosi vakavia juttuja. – Asetelma on nyt kääntynyt päälaelleen. – Minusta se on ihan viisautta, että tunnekuohun vallassa ei tehdä puoluetasolla äkkiliputuksia. – Kaikilla näillä väistettiin kysymys Natosta, joka kuitenkin oli kaikkien näiden teiden takana. Toiseksi hän nostaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön ja kolmanneksi puolustusselonteoissa lukevan Nato-option, mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. EU:ssa on koko ajan sanottu, ettei se ole sotilasliitto, vaan Euroopan puolustaminen sotilaallisesti on Nato-kysymys. Se on minusta olennaisempaa kuin se, mitä ihmiset äänestävät yli vuoden päästä eduskuntavaaleissa. Arvaamattomuus Venäjällä on tällä hetkellä aika iso riski, kun viitataan ydinasenappeihin ja muihin. – Tässä mielessä asetelma on samantyyppinen, vaikka se on Ruotsissa dramaattisempi ja leimallisempi. Majander ei usko, että varovaisuuden taustalla on eduskuntavaalien läheisyys ja äänestäjien eroavat kannat. POLITIIKAN TUTKIJA ja Ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander sanoo Naton laajenemisesta huolestuneen Putinin omalla toiminnallaan saaneen aikaiseksi juuri sen mitä hän ei toivonut. Jos Suomi liittyisi Natoon, Lindbergin mukaan olisi hyvä, jos Ruotsi liittyisi samalla. Tietysti vastuunalaisissa paikoissa, puolueiden johdossa tai valtionjohdossa täytyy kalkyloida myös riskejä. SUOMESSA ON Majanderin mukaan ollut kolme perinteistä tapaa väistää Nato-kysymys. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Ylen kyselyn mukaan SDP:n äänestäjistä suurempi osa on Nato-jäsenyyden kannalla kuin sitä vastaan, mutta ero kannattajien ja vastustajien välillä on pienempi kuin muilla puolueilla. Vaikka porvaripuolueet ovat Ruotsissa kannattaneet Nato-jäsenyyttä, niissä on Majanderin mukaan ymmärretty, ettei jäsenyys onnistu ilman kansallista konsensusta ja sosialidemokraatteja. – Tässä on nyt vähän samaa henkeä nähtävissä. – Tässä mielessä sosialidemokraatit ovat olleet Naton suhteen avainasemassa. Jos meillä on pelätty, että yllättääkö Ruotsi Nato-asiassa Suomen, nyt Ruotsissa seurataan ihmetyksellä, kun Suomi tuntuu liikkuvan. Jos Nato on kansallisen turvallisuuden hanke, sitä on hankalampi vastustaa. Ensimmäinen on Lissabonin sopimuksen turvalauseke (42.7) ja eurooppalainen puolustusulottuvuus. Eurooppa vaikuttaa aikaisempaa yhtenäisemmältä ja sotilasliitto Naton kannatus on noussut rajusti sekä Suomessa että Ruotsissa. de_17032022_14.indd 18 de_17032022_14.indd 18 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. – Mutta se ei ole kynnyskysymys, kun Suomen liittymistä pohditaan. Suomi tarvitsee turvatakuut ja Nato-jäsenyys tuo ne, Lindberg katsoo. Maat ovat liittymispäätösten suhteen toisiinsa sidoksissa. Vaikka Suomessa liittoutumattomuutta on kannatettu muissakin puolueissa kuin SDP:ssä, olisi Nato-asenteen muutosta Majanderin mukaan meilläkin mahdotonta ajatella sosialidemokraateista irrallaan. Mentaalinen ero aikaisempiin Nato-keskusteluihin on suuri. – Vaikuttaa siltä, että Suomessa haluttaisiin olla Natossa, mutta ei tiedetä, miten sinne siististi ja turvallisesti päästään. – Uskon, että Naton kannatus SDP:n sisällä on tällä hetkellä aika voimakas, Lindberg sanoo. Se on vielä ratkaisematta. Se painaa Ruotsin mielipiteessä huomattavan paljon. Toisaalta yhtä lailla pohditaan, mitä seuraisi, jos jäsenyyttä ei haettaisi. – Henkinen kynnys Natoon liittymiseen on varmasti monessa mielessä ylitetty, mutta miten sinne päästään. Jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä, moni varmasti pohtii, miten Venäjä siihen reagoisi. – Venäjä ei varmasti ilahdu, kun liitymme, mutta kuka luottaa Venäjään Ukrainan tapahtumien jälkeen. Seurauksista Euroopan ja Suomen turvallisuudelle on epätietoisuutta
19 Demokraatti 19 Demokraatti de_17032022_14.indd 19 de_17032022_14.indd 19 9.3.2022 11.17 9.3.2022 11.17
Loppujen lopuksi on kyse Naton viidennestä lausekkeesta. – Se on siinä mielessä hassu sanonta, että ei Suomella ole sen kummempaa Nato-optiota kuin Ruotsillakaan, vaikka se ei siitä puhu. Vuorovaikutus maiden välillä on ollut turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen tapauksessa jatkuvaa. Suomi ja Ruotsi tekevät läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Kaikki kolme suomalaista Nato-keskustelua himmaavaa strategiaa ovat Majanderin mukaan menettäneet uskottavuuttaan Ukrainan sodan myötä. Nato-optio sen sijaan on suomalainen ilmaus sille, mikä koskee myös muita demokraattisia valtioita Naton avointen ovien politiikan kautta. D-ILMIÖ SUOMEN SOTILAALLISEN TURVALLISUUDEN PERUSKYSYMYS ON NYT PÖYDÄLLÄ PALJAANA. Päinvastoin, niillä olisi huomattavaa merkitystä myös Naton jäsenenä, mutta ne eivät korvaa kysymystä sotilaallisesta liittoutumisesta. Suomi ja Ruotsi päättävät Nato-suhteestaan Majanderin mukaan entistäkin todennäköisemmin yhtä aikaa, vaikkakin omien kansallisten intressiensä pohjalta. Itse uskon, että Suomi ja Ruotsi menevät tässä koordinoidusti samalla tavalla. Sama juttu Ruotsin kanssa. de_17032022_14.indd 20 de_17032022_14.indd 20 9.3.2022 11.17 9.3.2022 11.17. Käytännössä Majander ajattelee molempien pyrkivän yhtä aikaa Natoon. – Jos Putinilta on otettu naamio pois kasvoilta, niin Suomen sotilaallisen turvallisuuden peruskysymys on nyt pöydällä paljaana. – Molemmissa maissa on vahva tunne siitä, että toisen ratkaisu vaikuttaa toiseen. 20 Demokraatti Eurooppa-tien takana. – Enkä sano, että ne ovat Suomelta virheitä. Ajatus siitä, että on joku toinen turvallisuuspoliittinen vaihtoehto ei ratkaise tätä Nato-suhdetta. Majander ei kiistä, etteikö Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä tai Euroopan puolustuksen kehittämisellä olisi arvoa. – Niillä ei pystytä enää väistämään kysymystä Natosta, johon niin EU:n kuin Pohjolan puolustus viime kädessä nojaa
Kun tappio ja vallatuksi tuleminen tuntuivat Britanniassa todennäköisiltä, Churchill maalasi kuvan puolustustaistelusta, joka vielä tuhat vuotta myöhemminkin muistettaisiin Britannian hienoimpana hetkenä. Jos päämäärä ei ole yhteinen, matka katkeaa. Aseiden lisäksi keinoina ovat valehtelu ja hämäykseksi käydyt diplomaattiset keskustelut. Kun taistelu käydään oikeudesta olemassaoloon, päämäärä ei voisi olla yhteisempi. Churchill valoi britteihin ”talvisodan henkeä”. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ennemmin tai myöhemmin. Diktatuurit kaatuvat, se on niiden luonne. Vladimir Putinin Venäjä on löytänyt itsensä syvältä menneisyydestä. de_17032022_21.indd 21 de_17032022_21.indd 21 8.3.2022 16.18 8.3.2022 16.18. Siksi Euroopan on helppo olla heidän puolellaan. ELÄKÖÖN UKRAINA! S amassa veneessä oleminen tavoittaa ilmaisuna jotakin olennaista ihmisten yhteistoiminnan luonteesta. Vapaus viehättää. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Tavalliset venäläiset tietävät, mitä sota on siinä, missä suomalaisetkin. This was their finest hour -nimellä tunnetussa puheessaan Churchill kuvasi Britannian puolustautumista hetkellä, jolloin Hitlerin Saksa oli jo valloittanut Ranskan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on siirtänyt kelloja valtioiden välisten suursotien aikakauteen. Venettä on soudettava samaan suuntaan, että se liikkuu. OIKEA ASIA, yhteinen oikeutettu puolustautuminen on niin suuri asia, että talvisodan henki tunnetaan kansainvälisesti ja ihmettä muistellaan vieläkin. Suomalaisille tunnetuin esimerkki lienee talvisodan henki, Neuvostoliiton epäoikeudenmukaisen hyökkäyksen luoma, kansaa yhdistänyt puolustustahto talvella 1939–1940. Samassa veneessä olemisella sanoitetaan usein kriisiaikojen kokemusta. Venäjä on särkenyt suhteensa Eurooppaan ja yhdistänyt lännen vastustamaan itseään. Britannian pääministeri, Nobelin kirjallisuuspalkinnon sodan jälkeen saanut Winston Churchill piti kesäkuussa 1940 yhden kolmesta suuresta puheestaan. Pienempi voitti neuvokkuudellaan ja taistelutahdollaan suuremman. Hyökkääjä oli alusta saakka moraalisesti hävinnyt. Tanskalaista poliitikkoa lainaten ihmiset harvoin lähtevät kadulle vaatimaan diktatuuria. Tällaista taistelua käydään parhaillaan Ukrainassa. Se haluaa alistaa jumalalliseksi kutsumallaan johtajan auktoriteetilla kansat palvelijoikseen. Ei ole mitään syytä olettaa, ettei kö se pätisi Venäjälläkin. Suomi oli yhteisellä asialla ja Neuvostoliitto pysäytettiin. Jos työväki ja porvaristo olivat sisällissodan jälkeen toisiaan kyräilleet, puolustautuminen ylivoimaista vihollista vastaan teki siitä lopun. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Venäjä on löytänyt itsensä syvältä menneisyydestä
Teksti Johannes Ijäs / Kuva Nora Vilva de_17032022_22.indd 22 de_17032022_22.indd 22 8.3.2022 12.54 8.3.2022 12.54. 22 Demokraatti SE PUTIN, JONKA MINÄ TUNSIN, OLI TOINEN Tarja Halonen kommentoi Ukrainaa, Venäjää, Putinia ja Natoa
23 Demokraatti 23 Demokraatti de_17032022_22.indd 23 de_17032022_22.indd 23 8.3.2022 12.54 8.3.2022 12.54
– Tällainen liike vanhasta uuteen aiheut taa aina epävarmuutta. Mielestäni paras tuki val tiojohdollemme on se, että koetan vält tää mahdollisimman paljon erilaisia spe kulointeja. Halonen vaikuttaa myös yhä YK:ssa sen pääsihteerin rauhanvälityksen kor kean tason neuvoaantavassa paneelissa ja seuraa sen takia laajasti maailman tur vallisuuspoliittista tilannetta. Yhdeksi syyksi Venäjän hyökkäykselle Halonen näkee sen pyrkimyksen tavoi tella korkeampaa profiilia. Tässäkin TARJA HALONEN de_17032022_22.indd 24 de_17032022_22.indd 24 8.3.2022 12.54 8.3.2022 12.54. 24 Demokraatti onien asiantuntijoiden ja poliitikkojen tavoin myös presidentti Tarja Halosen yllätti Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Hän muistuttaa, että esimerkiksi ym päristönsuojelussa pystyttiin rakenta maan asioita, jotka ovat jääneet pysy viksi. Silloin, kun minä tulin yhtä aikaa presidentiksi kuin naapurimaan Venä jän presidentti Vladimir Putin, elettiin vielä aikaa, jolloin Putin halusi mieles täni Euroop paan ja saada arvostusta si käläisten kollegojen piirissä, myös trans atlanttisissa suhteissa, Halonen sanoo. Siitä huolimatta, että tiet tyjä huolestuttavia merk kejä aggressiivisemmasta ulkopolitiikasta oli jo ol lut pidemmältä ajalta ole massa, Halonen sanoo Demokraatin haastatte lussa. Siihen eri maat ja ihmiset vastaavat eri lailla. – Olen katsonut hyvin vakavana ja huolestuneena näitä nykyisiä tunnel mia. Varmaan kotimaan suuruuden ajat ovat tässä mielessä olleet hänen mielessään, että ne ovat takana päin. – Olen ollut hyvin vaitonainen näissä ulostuloissani. – Se on sitten tapahtunut hyvin väki valtaisella tavalla, hän suree. Suomen valtiojohdon toimia vaikeassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Ha lonen toteaa seuranneensa suurella em patialla. – Kyllä minä olen näitä miettinyt pal jonkin, koska se henkilö, jonka minä tunsin, oli toinen, hän tyytyy toteamaan. – Euroopan, USA:n, Venäjän ja Kii nan lisäksi on paljon muitakin alueita, jotka ovat nyt tulleet hyvin ajankohtai siksi sen vuoksi, että meille on hahmot tunut aikaisempaa selvemmin myöskin kuva ekologisessa mielessä kestävyys kehityksestä. – Uskon, että mo net aktiivisestikin poli tiikassa mukana olevat kokivat sen yllätyksenä. Siihen muutokseen tarvit semme koko tämän planeetan. Mutta minusta tuntuu, että tässä tilanteessa minun kannattaa välttää ko vin pitkälle meneviä tulkintoja. Halonen myöntää myös auliisti, että nyt eletään hyvin erilaisia aikoja verrat tuna hänen presidenttikausiinsa (2000– 2012). HALONEN TOTEAA, että vanhasta kak sinapaisuudesta, joka jatkui kylmän so dan jälkeenkin, on siirrytty moninapai sempaan maailmaan. Mielestäni myöskin presidentti Putinin ja Trumpin keskinäinen keskustelu oli omalla tavallaan ehkä vähän yritystä pa lata menneeseen kaksinapaisuuteen. Tällä hetkellä Putin käy kuitenkin ase voimineen raakaa sotaa Ukrainassa. Sen sijaan pyrin vastaamaan niihin asiallisiin kysymyksiin, miltä poh jalta aikoinaan on päätöksiä tehty ja mi ten näen esimerkiksi tilanteen kansalais järjestötoiminnan kannalta tai kestävän kehityksen työssä, jossa olen edelleenkin mukana paljon. – Putin on Neuvostoliiton aikana syn tynyt ja kasvanut. Esimerkiksi Kiina on noussut vahvana tekijänä esiin. Kovin pitkälle Halonen ei nykyase massaan halua lähteä myöskään arvuut telemaan Putinin perimmäisiä tavoit teita. Putinin persoonaa tai sen muutosta Halonen ei lähde entisenä valtionpää miehenä kuitenkaan julkisesti spekuloi maan
Tässä mielessä erilai set kansainväliset organisaatiot ovat tu levaisuudessa tärkeitä. Hyvin usein tiukoissa tilanteissa tapahtuu yhdistymistä. Hän sanoo ol leensa tyytyväinen valtionjohdon viime aikojen vastauksiin Natoa koskeviin ky symyksiin. Halonen antaa ymmärtää, että Na tojäsenyyden etuja ja haittoja kannat taa miettiä todella huolellisesti ja myös kin niin rauhallisesti kuin tässä tilan teessa on mahdollista. Kyselyn mukaan myös SDP:n ää nestäjistä suurempi osa on Natojäse nyyden kannalla kuin sitä vastaan. SUOMEN NATO-JÄSENYYTEEN Halonen ei ota kantaa, vaan sanoo tämän olevan valtionjohdon tehtävä. Sen lisäksi, että valtiojohto pohtii kes kuudessaan Suomen turvallisuuspoliitti sia ratkaisuja, Halonen kaipaa Natojä senyydestä myös julkista keskustelua. – Voisi sanoa vielä niinkin, että sota yleensä yhdistää, mutta se ei ole riittävä pohja. – Toivon, että venäläiset huomaavat sen, että tällä sodalla ei voida saavuttaa niitä tavoitteita, joita on julkisesti tuotu esille. Kyse on Halosen mukaan siitä, että päätöksentekoon saa taisiin muutos. Pohdittaessa Suomen Venäjäsuhteen muuttumista tulevaisuudessa Halonen painottaa, että ei ole kyse vain Suomesta ja Venäjästä. Itse kuulun YK:n roolin voimakkaisiin tukijoihin. Siinä voi tois taa sen, mitä meillä ovat Niinistö ja mo net muutkin vastuussa olevat sanoneet, että tämä on monipuolisen harkinnan paikka. Halonen on Niinistön kanssa sa maa mieltä. – Ei tämä ole mikään uusi asia. Nyt kuitenkin soditaan Euroopassa kin. – Tässä mielessä me voimme tietysti vaikuttaa niin, että sellainen kehitys hi dastuisi. Pitää varau tua myöskin julkiseen keskusteluun. Ylen tuoreessa kyselyssä tapahtui his toriallinen muutos, kun yli puolet suo malaisista liputti Natojäsenyyden puo lesta. Ukraina on paljon aikaisempaa vahvemmin nyt saanut yhtenäisen kan sallisen profiilin. Se on ”monimuuttuvainen” koko naisuus. Sen uudelleen rakentaminen on taas pitkä prosessi, Ha lonen sanoo Venäjään viitaten. Tai pikemminkin niin, että sen hidastaminen siirtyisi kansainvälisille organisaatioille. de_17032022_22.indd 25 de_17032022_22.indd 25 8.3.2022 12.54 8.3.2022 12.54. Halonen toteaa olevansa hy vin paljon samoilla linjoilla kuin Koivisto siinä, että naapureilla pitää olla muukin mahdollisuus kuin katsoa aseen takaa toista. Halonen painottaa, että Suomella on pitkään ollut Natooptio. SANOISIN, ETTÄ HISTORIAA ON AINA KIVA KIRJOITTAA UUDELLEEN. – Tietysti kaikkien, jotka haluavat kes tävää kehitystä on pakko miettiä sitä, millä tavoin voidaan vähitellen palauttaa luottamus, kun sota jonain päivänä päät tyy. Suomella itselläänhän on aina ollut pyrkimyksenä saada aikaan raken tavat suhteet, mutta tämä on nyt tilanne, joka on monella tavalla uusi. Hinta vain on ollut ko vin kova. Luulen, että meidän valtionjohtomme tätä miettii. – Me emme ole siinä ihan kahdes taan. Tässä mielessä on kyllä sääli ajatella, kuinka monta vuosikymmentä meillä kesti rakentaa luottamusta ja kuinka no peasti luottamus särkyy. Venäjän kohdistettujen talouspakot teiden hän sanoo pyrkivän vaikutta maan maan talouteen sekä presidentti Putiniin, hänen hallintonsa sekä mui denkin mielipiteeseen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onkin kommentoinut, että Putin yhdistää nyt Euroopan ja EU:n siinä missä vuonna 2014 hän yhdisti Ukrai nan. – Eivät ne tarvitse eläkeläispresident tiä siihen sanomaan. LÄNSI ON vastannut Ukrainan sotaan ja kohdistanut Venäjään ennennäke mättömän kovia taloudellisia pakot teita. Mutta tämä ei ole mikään nopea tie. Halonen toivoo, että EU:n ja samalla lännen yhdistymisestä jäisi myös pysy vät vaikutukset. – Tässä mielessä ei ole kysymys, että haluammeko me, että on julkista kes kustelua vai ei, vaan onneksi myöskin Nato itse on sitä mieltä, että prosessin pitää olla demokraattinen. Tässä vaiheessa, kun katseet ovat hä dänalaisen Ukrainan auttamisessa, voi tuntua hyvin ennenaikaiselta puhua siitä, mitä tapahtuu Ukrainan sodan jäl keen ja miten toimilleen laajan tuomion saaneen Venäjän kanssakin voitaisiin al kaa rakentaa joskus uutta alkua. Sota on tuhoisa, se on väärin. Hän toteaa, että jo Naton säännöstö kin sanoo, että jäsenyyden hakemiseen pitäisi olla myös kansan tuki. Tästä puhuttaessa Halosella nousee mieleen presidentti Mauno Koiviston kokemukset toisen maailmansodan päätyttyä. Mitä pikemmin siitä päästään eroon, sen pa rempi. Halonen näkee yritystä etupiirien rakentamiseen näkyvämmin tai hiljai semmin ympäri maailmaa. Tässä on optio, jota katsotaan aina vallitse van tilanteen mukaisesti. 25 Demokraatti mielessä toivon, että rauha vallitsisi ym päri maailmaa. Se on kaikkien kansainvälisten sopimus ten ja inhimillisyyden vastainen. Se on näkynyt myös Ukrainan kohdalla hyvin voimak kaasti
Myöskin poliitikot ottivat siitä sen vas tuun, mikä kuuluu. – Olen ollut sitä mieltä, että Natolla on oikeus laajentua. Suomessa keskustellaan tällä hetkellä myös Ottawan sopimuksesta, jolla Suo mikin luopui maamiinoista eduskunnan päätöksellä vuonna 2011. – Kyllä me aikoinamme mietimme hyvin tarkkaan niin EUliittymisen kuin Natooptionkin, joka on muotoiltu hy vin laajan kansalaismielipiteen pohjalta. Lisäksi ne ovat tottuneet kollektii viseen järjestelmään. Kaikki EU maat ovat siihen sitoutuneet. Olen puhunut silloin kin julkisesti, itään sekä länteen, että Baltian maat ovat niin pieniä, että nii den mahdollisuudet täysin omaan itse KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ HALUAVIEN ON PAKKO MIETTIÄ, MILLÄ TAVOIN VOIDAAN PALAUTTAA LUOTTAMUS. Natokeskustelu Suomessa käy tällä hetkellä todella kuumana. – Ainoa, mitä olen sanonut kriittistä on ollut se, että Suomi ei liity sen vuoksi Natoon, että se varmistaisi heidän pää synsä Natoon. Silloin Natooptio arvi oitiin yhdessä ja se oli käytettävissä ole vista ratkaisuista paras. Somekes kustelun tuoksinassa Natoa kannatta vat ovat vastuuttaneet Halosta siitä, et tei Suomi aikoinaan jo hänen kaudel laan liittynyt Natoon, kun sinne meni vät muun muassa Baltian maat. Itse asiassa autoin siinä, että Baltian maat pääsivät Natojäse niksi. Halonen sanoo, ettei usein lähde eri laisia väitteitä korjaamaan, koska niiden tarkoituskin on saada hänet reagoimaan. Baltian maat ja tietyt muut maat liit tyivät Natoon vuonna 2004. Halonen toteaa, että päätös sopi mukseen liittymisestä tehtiin aikoinaan myös ottaen huomioon oma puolustus kykymme ja korvaavat järjestelmät on suunniteltu yhdessä Puolustusvoimain kanssa. Hän on myöskin ottanut aina tarvittaessa kantaa tähän asiaan. Suuri osa EU maista on myöskin Naton jäseniä. – Ajattelen edelleen samalla tavalla, että jalkaväkimiina oli hyvin laajasti kansainvälisesti tuomittu järjestelmä sen haittavaikutuksen vuoksi siviiliväes tölle. Halonen summaa, että molemmat järjestöt ovat Euroopassa vai kuttavia organisaatioita. de_17032022_22.indd 26 de_17032022_22.indd 26 8.3.2022 12.54 8.3.2022 12.54. TARJA HALONEN näiseen puolustukseen ovat vaatimatto mat. Halonen sa noo vääriksi tiedot, joiden mukaan hän olisi tuolloin vastustanut Baltian maiden Natojäsenyyttä tuolloin. – Olen jonkin verran tullut enemmän ulos sen takia, että osan ihmisistä huoli tai pahoinvointi kohdistuu siihen, että pitäisi löytää syyllisiä. Totta kai myönnän sen, että minäkin olen joskus ajatellut, että minähän en ole suinkaan viimeinen Suomen presidenteistä, joka tätä asiaa käsittelee. Minun mielestäni kysymykset pitäisi asettaa pi kemminkin heille kuin meille aikoinaan vallassa olleille. Niin Nato kuin EU:kin ovat parhail laan päivittämässä puolustukseen liitty viä strategioitaan. – Sanoin julkinen keskustelu. KÄYTÄESSÄ LÄPI takavuosien politiik kaa Halonen oikaisee samaan syssyyn myös taas tuoreeltaan somessa voimak kaasti kiertämään lähtenyttä sitaattia, jonka mukaan hän olisi esittänyt Ha kaniemen torilla vuonna 1976 vappuna Suomen liittymistä Neuvostoliittoon. – Sanoisin, että historiaa on aina kiva kirjoittaa uudelleen, Halonen vastaa. – Se on useampi sata miljoonaa, jota siihen laitettiin rahaa. Se on myöskin ratifioitu, se on voimassa oleva sopimus. Myös tästä on vastuutettu Halosta. 26 Demokraatti Tarkoittaisiko tämä kansanäänes tystä. – Eurooppalaisen turvallisuuden ra kentaminen ja vahvistaminen on ollut koko tämän vuosituhannen ajan esillä ja uskon, että keskustelu nyt aktivoituu, hän toteaa strategioiden päivityksestä. Sen vuoksi Ottawan sopimus syn tyi nopeasti. Mielestäni sen jäl keen, kun Nato sanoi, että ovi on auki, olisi ollut heidän asemansa huononta mista, jos heitä ei olisi sinne otettu. Näin ei ole siis tapahtunut. Tietysti kaikki kannamme vastuumme, mutta kun siellä on ihan selkeitä valheita, niin niitä on hyvä korjata. – Presidentti Niinistö on nyt ollut jo 10 vuotta Suomen tasavallan presi dentti
Tästä sotaretkestä Venäjä voi tulla ulos vain tekemällä pesäeron menneeseen. Tavallisen kansan rinnalla Venäjän johdon toimia nousee vastustamaan uusia vaikuttajia, kulttuurihenkilöitä, urheilijoita ja liike-elämän toimijoita. 24.2.2022 jää historiaan päivänä, jonka jälkeen Eurooppa ei enää ole entisensä. Ukraina saa laajaa taloudellista ja humanitaarista apua sekä sotatarvikkeita. Puolustusyhteistyö tiivistyy. Tilinteko menneeseen on välttämätön, jotta Venäjä voisi palata pakotteista vapaaseen normaaliin kanssakäymiseen muun Euroopan kanssa. de_17032022_27.indd 27 de_17032022_27.indd 27 8.3.2022 16.22 8.3.2022 16.22. Vastaavasti Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan aloittajat saavat ikuisen paikan samassa häpeäpaalussa muiden sotia aloittaneiden diktaattorien kanssa. HYÖKKÄYKSEN SEURAUKSET ovat täysin toiset kuin Venäjän tavoitteet olivat. Suomen eduskunta saa huhtikuussa käsiteltäväkseen selonteon, jossa turvallisuusympäristömme muutosten seurauksia arvioidaan. Kansojen vapaus on väkevä voima. Euroopan historiassa Zelenskyin toiminta muistetaan kunnioituksella. Kevät on tuleva uudelleen Ukrainaan, Venäjälle ja Eurooppaan. Venäjän kansan on aika vapauttaa itsensä stalinistisesta menneisyydestään ja imperialistisista nykykäytännöistä. Ukrainan jäsenhakemus EU:n jäseneksi on käsiteltävänä. Toiminminnallaan hän nousee suurten eurooppalaisten johtajien ja vapaustaisteljoiden joukkoon. Venäjä on pitkälti eristetty kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, rupla on syöksykierteessä ja venäläisten pörssiyhtiöiden arvo on romahtanut. VENÄJÄN SOTARETKI vaikuttaa eurooppalaiseen turvallisuusajatteluun – täysin toisin kuin Venäjän johto on ajatellut. Olemme nähneet maailmanhistorian massiivisimmat talouspakotteet. 27 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT V enäjän epäinhimillinen ja julma hyökkäys Ukrainaan sotii kaikkia oikeusperiaatteita vastaan ja järkyttää jokaista ajattelevaa suomalaista. Ja se vapaus voittaa tämänkin taistelun. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi edustaa tänään kaikille eurooppalaisille kansojen halua ja oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan. Vastuulliset päättäjämme tietävät kriisinkin hetkellä, että päätökset turvallisuuspoliittisista ratkaisuistamme tulee tehdä harkiten, eri näkökohdat arvioiden ja oikea-aikaisesti. Euroopan unioni on yhdistynyt vastustamaan Venäjän aggressiota. Vapaus voittaa VENÄJÄLLÄ HORJUU KANSALAISTEN USKO JOHTAJIINSA. Suomi sekä Ruotsi pohtivat yhdessä vakavasti Nato-jäsenyyttä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tämän vuosisadan talvisota; materiaalisesti ylivoimainen sotakoneisto pyrkii murskaamaan itseään huomattavasti pienemmän maan ja alistamaan sen hallintaansa huomatakseen törmäävänsä urhoollisesti itsenäisyyttään puolustavaan yhtenäiseen kansakuntaan. Talousjärjestelmän lisäksi Venäjällä horjuu myös kansalaisten usko johtajiinsa. Ukraina on yhtenäistynyt kansakuntana ja maa on pysyvästi siirtynyt länteen
Tältä minusta on tuntunut Venäjän hyökkäyssodan alettua. Syytä muuttuneeseen maailmaan ei löydy kuitenkaan vain vähästä tiedustelutiedosta, Saksan väärästä päätöksestä luopua ydinvoimasta, maamiinat kieltävästä sopimuksesta, Suomen perinteisestä ulkopoliittisesta linjasta, yksittäisestä huoltoasemayrittäjästä tai venäjän puhujasta bussissa. Tähän ajatukseen perustui myös koko Euroopan hiilija teräsyhteisö ja sen seuraajana EU. Mutta kaiken ja kaikkien kyseenalaistaminen ei auta ratkaisujen löytämistä. Senhän piti olla rauhan tae, sillä kauppaa käyvillä mailla ei ole varaa eikä järkeä sotia. On tehtävä kriittistä menneisyyden tarkastelua ja käytävä avointa keskustelua tehdyistä valinnoista aina tarvittaviin tuleviin ratkaisuihin. Se projekti johti vain isoon määrään paperia, mutta moni muu eteni ja loi usealle maalle venäläisestä energiasta helpon ratkaisun ja riippuvuutta. On luotettava Suomen ja suomalaisten kykyyn selvitä ja samalla varautua. On vuosikymmen ajasta Brysselissä, kun tein töitä energia-asioiden parissa tutkijana ja konsulttina. Ja paljon on tapahtunut tuon ajan jälkeen kun normaali talousyhteistyön tavoittelu Venäjän kanssa näytti vielä mahdolliselta. de_17032022_28.indd 28 de_17032022_28.indd 28 9.3.2022 9.48 9.3.2022 9.48. Mutta se tuntuu jo ikuisuudelta, ja nyt valtaosa on lähtenyt. On ymmärrettävä mistä resilienssi rakentuu ja pidettävä huolta keskustelusta ja luottamuksesta. Ylös noustessa on pitänyt ohikiitävässä hetkessä uudelleen määrittää mihin suuntaan Suomena pitäisi lähteä. Mietin sitä kovasti itsekin vailla vastausta. 28 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Arvauksia vailla vastausta I sku palleaan. Näin valtionjohto ja eduskuntapuolueet ovat yhdessä päättäneet tehdä. Mutta joka varjossa piilee kenties vaara. KUN ITSEÄNI ahdistaa ja pelottaa, etsin helposti ratkaisua syyn ja syyllisen kautta. Vain pari viikkoa on kulunut siitä, kun monet suomalaisetkin yritykset olivat rajan takana markkinoilla aktiivisesti aina kulutustavaroista energiaan. Iskijää ei näy, se on kaukana uhkaamassa kokonaista kansaa. Olisiko pitänyt tietää mitä on tulossa. Niin täydellisesti maailma muuttui ja muuttuu jokaisen hirvittävän teon ja ukrainalaisen uhrin myötä. Ja samalla on jo pakko miettiä tulevaa. Syyllinen sotaan ja rikoksiin on sodan aloittaja ja rikosten tekijä, Venäjä ja sen johto. Työskentelin myös Bulgariaan suuntautuvassa energiahankkeessa, jossa mukana olivat ostajina Italian ja Ranskan valtiolliset energiayhtiöt, kemikaalivalmistaja BASFin energiayhtiö ja myyjäpuolella Venäjän Gazprom. Ensin hengästyttää – ja kun pääsee ylös tuntee voimattomuutta. Ei ole selkeää polkua eteenpäin. Isätkin olivat jo tässä ja miettivät samoja asioita. Pitää tehdä ripeästi tarvittavat selvitykset ja päivittää tilannekuvat yhdessä. Paljon on keskusteltu mitä olisi pitänyt aikoinaan osata tietää tai arvata
KUN HENGITYS tasaantuu, mutta selkeää polkua ei näy, on pimeää tai susi ulvoo taustalla, on hyvä kerrata lapsuuden opit miten pinteestä pääsee eteenpäin. Liike tuntuukin hyvältä, ja samalla jokainen matkaa tehnyt tietää, että matkan sijaan vauhti on se joka saa paikat hapoille. Mutta samoja teitä ei tarvitse astua vaan täytyy etsiä omat. Tässä ollaan ja matkaa tehdään, yhdessä. Isätkin olivat jo tässä ja miettivät samoja asioita. Ja sitten huomaankin, että silmät tottuvat jo hämärään ja varusteet ovat keliin sopivat. Suunta on jaettu ja polku alkaa hahmottua. Pitää olla myös itseluottamusta. 29 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Meillä on kansainvälisesti tunnustetut suorituskykyiset puolustusvoimat, toimiva testattu infrastruktuuri ja huoltovarmuus, hyvät ystävät lähellä ja kaukana sekä koulutettu ja informaatiohyökkäykset tunnistava kansa, jolla on vahva tahto puolustaa itseään ja toisiaan. AFP, Yuriy Dyachyshyn de_17032022_28.indd 29 de_17032022_28.indd 29 9.3.2022 9.48 9.3.2022 9.48
Aikakausmedioista löytää inspiroivia ideoita, jotka voivat viedä kokonaan uuteen suuntaan. 30 Demokraatti Löydä itsesi. de_17032022_30.indd 30 de_17032022_30.indd 30 8.3.2022 12.03 8.3.2022 12.03. Siksi niitä luetaan
31 Demokraatti Löydä itsesi. Siksi niitä luetaan. Aikakausmedioista löytää inspiroivia ideoita, jotka voivat viedä kokonaan uuteen suuntaan. de_17032022_30.indd 31 de_17032022_30.indd 31 8.3.2022 12.03 8.3.2022 12.03
– Maahantulijoiden auttaminen ja tuki on myös iso inhimillinen tragedia ja kustannus. SDP:n europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma olivat viime viikolla median tavattavissa ja myös EU:n pohtima yh teinen velka nousi kysymyksissä esiin. Päinvastoin olen hy vin kriittinen, mutta silloin kun puhu taan sodan ja rauhan kysymyksistä sekä koko Euroopan turvallisesta olemassa olosta, tätä ei voi ratkoa ideologisin sil mälasein vaan tässä meillä on aito yh teisvastuu toisistamme. Niinpä tilanne saattaa myös olla poliittisen päätöksenteon kan nalta erilainen kuin se oli Suomea paljon jakaneessa koronaelvytyskeskustelussa. 32 Demokraatti VELKA Velkaa ilman ideologiaa MONTAKO EUROA MAKSAA PÄIVÄ RAUHAA TAI TURVALLISUUDEN TAKAAMINEN. – Ilman muuta tämä vaatii sekä jäsen valtioiden että EU:n yhteisiä toimia, hän jatkoi. Nyt me olemme tilanteessa, jossa suomalai set tuskin laskevat, montako euroa mak saa päivä rauhaa tai turvallisuuden takaa minen. Mutta va kavien kysymysten äärellä ollaan ja ta louden osalta on päivänselvää, että isku on rankka myös Euroopan talou dessa. SDP:n meppien tilaisuudessa puhutti, ottaako EU jälleen yhteistä velkaa. Heinäluoma totesi, että Eurooppaan on koitumassa massiivinen talouskriisi, jos ei nopeasti löydetä ratkaisua, joka tuo Ukrainaan rauhan ja lopettaa sota toimet. Heinäluoma ennakoi, että edessä saat taa olla EU:n laajuisesti tukipaketti, joka on pienempi kuin koronaelvytyspaketti mutta kuitenkin kolminumeroinen luku eli yli 100 miljardia euroa. Meille eurooppalainen viitekehys on myös kysymys turvallisuudesta, osana sitä haluamme, että Eurooppa on vahva ja yhtenäinen. Tilanne on vaikea paitsi kotita louksille myös bisnekselle, sillä isoa ener gian hintaa on vaikea siirtää tuotteisiin. – Nyt on tahtotilasta ja myös turvalli suudesta kyse, KumpulaNatri muistutti. Rahallisia arvioita on KumpulaNatrin mukaan vaikea tehdä, mutta valmiutta yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin hänkin uskoo olevan olemassa. Kuinka rankka, sitä ei vielä varmasti ku kaan pysty sanomaan, kun päätöksiä ei ole tiedossa. Heinäluoma muistutti, että Euroo passa on sota ja on riski, että se voisi laa jeta Ukrainasta. T uoreessa muistissa on vielä EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti, josta käytiin Suomessakin vilkas poliittinen keskustelu. – Yritysten tappiot, pakolaisten vas taanottamisen talousvaikutus – on mo nia asioita, joissa täytyy katsoa, mitä EU:n kautta täytyy tukea ja kuinka jäsenmaat tätä lainoittavat itse ja yhdessä tai komis sion toimin, KumpulaNatri tiivisti. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock de_17032022_32.indd 32 de_17032022_32.indd 32 9.3.2022 10.14 9.3.2022 10.14. MIAPETRA KUMPULA-NATRI nosti esiin sodan vuoksi kohonneita energian kus tannuksia. KumpulaNatri painotti, että ukraina laiset pitää ottaa avosylin vastaan myös työmarkkinoille. – Heitä ei pidä katsoa vain kulueränä vaan myös osana yhteiskuntaa. – En itse kuulu minkäänlaisiin yhtei sen velan ystäviin. – Viime kierros tehtiin yleisen talous kriisin ja terveyskatastrofin päälle. Toki toi vomme, että sotatila ei olisi niin pitkä, että ihmiset pääsisivät myös kotimaa taan jälleenrakentaamaan. Hän totesi myös, että energiaasioissa tarvitaan toimia niin Euroopan, valtioi den, kaupunkien kuin perheidenkin ta solla. – Se liittyy osin välttämättömiin tur vallisuusratkaisuihin, pakolaisten vas taanottoon ja todennäköisesti myös ener giatilanteen haltuunsaamiseen. Heinäluoma painotti, että EU käyttää talouden suurvallan taloudellisia voi makeinoja, mutta sekin aiheuttaa kus tannuksia
de_17032022_33.indd 33 de_17032022_33.indd 33 3.3.2022 12.58 3.3.2022 12.58. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa
34 Demokraatti Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Jani Laukkanen de_17032022_34.indd 34 de_17032022_34.indd 34 9.3.2022 9.26 9.3.2022 9.26. 34 Demokraatti Ihmeellinen höyrypää KASVO Ihmeellinen höyrypää Uusi Invalidiliiton hallituksen puheen johtaja Pirkko Kuusela haluaa tuoda vammaiset luonnollisena osana yhteiskuntaa näkyviksi, kuuluviksi ja osallisiksi
35 Demokraatti höyrypää höyrypää 35 Demokraatti de_17032022_34.indd 35 de_17032022_34.indd 35 9.3.2022 9.26 9.3.2022 9.26
36 Demokraatti D-KASVO PIRKKO KUUSELA . Ihmiset lähestyvät häntä helposti, tulevat juttelemaan. Kahviloiden puheensorinassa viihtyvä tuore Invalidiliiton hallituksen puheenjohtaja ei ole korona-aikana juuri niissä käynyt. – Minulle sanottiin, ei se ole sinusta kiinni, sen päättää joku toinen, Kuusela muistelee nauraen. On asioita, joihin pitää puuttua, vaikka sitä ei ole pyydetty. – Ajattelin demareiden ajavan itselleni tärkeitä asioita, kuten yhdenvertaisuutta ja solidaarisuutta. Olen myös ensimmäinen nainen, mikä on monelle hyvin tärkeä asia, Kuusela sanoo. Haluaisin toimintaan ketteryyttä, ihmiset odottavat muutosta. syntynyt 1960 Helsingissä . Yhteiskunta on isossa murroksessa, isoja uhkakuvia liittyy järjestötoimintaan. Kuusela on henkilöhaastattelussa rento ja lennokas, vaikka hänellä on myös toinen roolinsa asiallisena ja tiukkanakin vaikuttajana. Uudenmaan vammaisneuvoston puheenjohtaja 2018– . Kolmannen kerroksen palvelutorilla on kätevä käydä niin kirjastossa, apteekissa kuin hoitaa samalla muitakin asioita. valmistunut atk-suunnittelijaksi Espoon kauppaoppilaitoksesta 1992, täydennyskoulutuksia . – Ymmärrän vammaisen ihmisen elämää, mitä vaikeuksia on, mitä ruohonjuuritasolla vaikuttaminen on. Invalidiliiton hallituksen puheenjohtaja 2022– . Kaikki asiat, jotka koskevat ihmistä, koskevat myös vammaisia ihmisiä. SDP oli riittävän iso puolue. Minä soitin heti. Hän uskoi vakaasti puheenjohtajuuteensa, ja muutama vuosi myöhemmin tuli valituksi tehtävään. Vammaisasiat eivät kuitenkaan ole vain vammaisten ”omaisuutta”, vaikka monet odottavat vain vammaisten tuovan epäkohtia esiin. asuu Espoossa . – Ei pidä pysyä lokerossa. Se osoittaa, että olen ollut aika kauan vaikuttajana. – Aloitin järjestöhomman, koska olin niin työnarkomaani. LÄHES KOKO ikänsä Kuusela on asunut Espoossa. – Tulee miettiä, miten voimme vastata yllättäviin haasteisiin. Haluaisin entistä modernimpaa otetta. Vammaisasiat ovat kotikaupungissa henkilöityneet häneen, ihmiset ottavat yhteyttä varsinkin tarvitessaan apua ja kertovat ongelmistaan. VAIKUTTAJAT 2000-KURSSIN ilmoitus kiinnitti Kuuselan huomion. Jutun kuvauksissa ohi kulkeva nainen kysyy lupaa ottaa kuvia Kuuselasta, ja sehän sopii. En lähtenyt mukaan seuran takia, halusin vaikuttaa. projektipäällikkö Tieto Finland Oyj 2010–2019 . Miten saamme olemassa olevat resurssit parhaaseen käyttöön. Pikkuhiljaa hän tiesi haluavansa sen puheenjohtajaksi. Kuusela on vaikuttanut niin paikallisella, alueellisella, kuin valtakunnallisella tasolla. – Saan voimaa jopa siitä, jos joku yrittää alistaa minua. Oikeistopuolue ei tullut kysymykseen oman vasemmistotaustan takia. Saan suorastaan jonkun häiriön, minun on pakko tehdä jode_17032022_34.indd 36 de_17032022_34.indd 36 9.3.2022 9.26 9.3.2022 9.26. – Se on hauskaa. Ennen eläkkeelle jäämistään joulukuussa 2019 Kuusela työskenteli projektipäällikkönä erityisesti julkishallinnon sähköisten palveluiden käyttöönottojen ja sovellusten parissa. Invalidiliiton liittohallituksen puheenjohtaja 2018–2021 . Lempinimen tullessa puheeksi Kuusela purskahtaa hersyvään nauruun. Eräs ”omista”, Espoon Invalidien eli Espin jäsenistä kiitteli tavallisen ihmisen valintaa puheenjohtajaksi. ”Ihmeellinen höyrypää”, ”tuulivoimala”, Kuusela käyttää itsestään eloisia nimityksiä haastattelun aikana. Espin ry:n puheenjohtaja 2004– . It-ammattilaisena näen, ettei mikään ole niin pysyvää kuin muutos. naimisissa, kaksi lasta ja kaksi lastenlasta E spoon kauppakeskus Iso Omena on Pirkko Kuuselalle hyvin tuttu paikka. Millainen toiminta on tätä päivää. ”Rouva vammaisneuvosto” joku saattaa huikata niin Isossa Omenassa kuin kadulla. Oikeita asioita oikeaan aikaan on Kuuselalle olennainen juttu vähäisten resurssien surkuttelun sijaan. Kokemustaan niistäkin hän voi hyödyntää puheenjohtajana. Vammaisasioihin vaikuttamisen myötä Kuusela mietti politiikkasuhdettaan uudelleen. – Olen niin innostunut, olen hyvin erityyppinen kuin aiemmat puheenjohtajat. Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja 2009– . Kaiken toiminnan pitää perustua innostavuuteen ja asioiden mahdollistamiseen, jotta ihmiset voisivat olla täysillä mukana. harrastaa omanlaista bujoilua ja korttien askartelua . Siihen asti perhe ja työ olivat täyttäneet arjen. Palavan innon aistii edelleen. Olen pitkän linjan Invalidiliittolainen. Järjestöja vaikuttamistyöstä tuli rakas harrastus. Pitäisi olla menettelytapoja, joilla saada aikaan jotain ihan uutta. Jos hän näkee jotakuta syrjittävän, hänen on tartuttava siihen. Ajattelin voivani olla sitä myös jossain muulla. Se oli ensimmäinen kerta, kun Espin jäsentiedote herätti minussa jotain. Heikomman puolella olemisen Kuusela kokee itsessään sisäänrakennettuna. Vuonna 2006 hän meni Espoon vammaisneuvoston toimintaan muuttaakseen sitä
Jos aidosti ihmiset pystyisivät, pääsisivät ja tekisivät itse, se olisi hyvä. ”Sä olet niin pikkumainen, saatat sentistä valittaa”, hän sai kuulla Espoon rakennuslautakunnan jäseneltä. de_17032022_34.indd 37 de_17032022_34.indd 37 9.3.2022 9.26 9.3.2022 9.26. – Haluan kannustaa ihmisiä ottamaan elämän omiin käsiinsä ja tekemään siitä omanlaistaan. Mitä hankalampi tilanne, sitä rentoutuneempi olen. Kuitenkin saattaa olla juuri siitä yhdestä sentistä kiinni, ettei pyörätuoli mahdu ovesta sisään. Usein Kuusela saa vastaanottaa kiitokset, vaikka ei olekaan yksin ollut asioihin vaikuttamassa. 37 Demokraatti tain. Siitä saa voimaa, Kuusela korottaa äänenpainoaan viimeisen lauseen kohdalla. – Ihmiset suhtautuvat meihin vähän huvittuneesti, jos kerromme, että tästä ei pääse tai opasteet ovat huonot. Se ei ole vammaisille hirveän helppoa, koska yhteiskunta rajoittaa meitä esimerkiksi palveluilla. Se on minusta aika erikoinen asia. Esikuvana oleminen ei tunnu kuitenkaan omalta. Jos on yhdeksän edestakaista taksimatkaa kuukaudessa, ei niillä pysty tekemään kaikkea. Kun asiat ovat hallinnassa, voi tehdä jotain. Paras vaikuttamisen kanava itselle ovat tilanteet, joissa voi puhua asioista suoraan kuulijoille. Erityisesti Kuusela on halunnut edistää sosiaalisia palveluita. YK:N VAMMAISSOPIMUS astui Suomessa voimaan 2016, kolme vuotta myöhemmin tuli laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta saavutettavuusEN KOSKAAN EDES ÄLYNNYT MIETTIÄ, ETTÄ MINULLA ON JOKU VAMMA
Kun en voinut liikkua, puhuin kahdeksan kuukauden ikäisenä lauseita. Kuusela sai itse pyörätuolin vuonna 2008. 38 Demokraatti D-KASVO 1 Se, että pystyn olemaan itseni kanssa tasapainossa. Hallituksen esitys vammaispalvelulain uudistuksesta on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi ensi syksynä. – Menin ja sanoin haluavani uuden. de_17032022_34.indd 38 de_17032022_34.indd 38 9.3.2022 9.26 9.3.2022 9.26. Meille on nyt kalliilla rahalla tehty taksipalvelu, joka toimii miten sattuu, vaikka olemme siitä täysin riippuvaisia. Pitäisi antaa apuväline, jolla saa kaikki kyvyt käyttöön ja voi vaatia vielä vähän enemmän voidakseen näyttää, täältä pesee. Miksi päättäjät sivuuttavat meidän antamamme kommentit, kun niissä on käytännön järkeä. Se pitänee kuitenkin jättää perinnöksi. Se kuvaa vaikuttajasta hyvin vammaisiin suhtautumista. 2 Oma perhe, läheiset ja mummoilu. – Vammaiset henkilöt ovat näkymättömiä. Sellaisen, jolla voi tehdä jotain. Henkinen tasapaino takaa kaiken pysyvän järjestyksessä. Kukaan muu ihmisryhmä Suomessa ei hyväksyisi sitä. – Sote-palvelut siirtyvät alueella ja eri kuntien toimintatavat yhdistetään. Äiti oli kotiäiti, Kuusela oli neljästä tytöstä vanhin. ”BETONIRAUDOITTAJAN TYTÄR” luki Kuuselan lääkärintodistuksessa. direktiivin myötä. Hän ei voinut juuri kampanjoida ulkona tammikuun kovien pakkasten ja koronan vuoksi, monet muutkaan vammaiset eivät tuolloin liikkuneet ulkona. – Minun olisi pitänyt saada seuraavalla viikolla rokotus sairastuessani polioon. Sitä ei juuri ole. Moni asia on pienestä kiinni, että ne menisivät oikein. Pitää ensin tietää voidakseen vaatia sopivaa. Aluevaaliehdokkaana Kuusela sai 116 ääntä. En usko, että ne omana elinaikanani ehtivät vielä tarpeeksi parantua. – Vaadimme ihan perusjuttuja. Kuusela tappeli ja kiroili tuolinsa kanssa päästäkseen kynnyksistä yli, kunnes näki Invalidiliiton liittovaltuuston kokouksessa neliraajahalvaantuneiden liikkuvan ketterästi omilla pyörätuoleillaan. Voidessani hyvin vammat eivät haittaa, vaan ne jäävät taka-alalle. Laaja-alainen ymmärrys on entistä tärkeämpää uusia palvelukuvioita suunnitellessa ja lausuntoja antaessa. SDP:n eduskuntavaaliehdokkaana 2012 Kuuselaa lähestyneen tuttavan sanat pysäyttivät: ”Minä olen pitänyt sinua kunnon ihmisenä, mutta nyt sinä olet politiikassa”. Meidän pitää saada nopeasti kaikkien kuntien vammaisneuvostot keskustelemaan yhdessä, Kuusela pohtii. Mihin se sitten johtaa. Monet ovat äärimmäisen kiitollisia avusta, vaikka se ei vastaisikaan heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Iloitsen kahdesta lastenlapsesta; nuorimmainen syntyi juuri. Olen kommentoinut hyvinvointija yhdenvertaisuussuunnitelmia, joista vammaiset on unohdettu kokonaan. Hän peräänkuuluttaa alueellisille vammaisneuvostoille valtaa. Saadessaan tukisidoksen puolitoistavuotiaana, Kuusela lähti heti kävelemään. Hän vammautui puolen vuoden ikäisenä. En jäänyt koskaan ulkopuoliseksi, olin peleissä johtaja. Kuusela on hyvillään edistysaskeleista, mutta työsarka on yhä mittava. Länsi-Uudenmaan kulkukeskus on meillä hyvä esimerkki. 3 TÄRKEINTÄ 3 Vammaisten aseman parantaminen, se on koko elämäni tavoite. Mikä tekee sen, ettei vammaisuutta haluta tai pystytä huomioimaan. Koko toinen puoli halvaantui, olin pitkään sairaalassa. – Meidän pitää tajuta, mitä sama esitys tarkoittaa paitsi vammaisille ihmisille myös alueellisesti eri paikkakunnilla. – Ihmisille rakentuu identiteetti toimintakyvyttömänä, he alistuvat siihen ajatukseen, etteivät he pysty mihinkään. Se oli viimeisiä polioepidemioita Suomessa. – Pyörätuoli oli iso helpotus, apuväline, jolla pääsin menemään minne tahdoin, enkä jäänyt muista jälkeen. ”EI SE haittaa, että olet myöhässä, mene sinne takapenkkiin”, Kuusela sai kuulla aikoinaan taksien välityskeskuksesta ollessaan menossa luennoijaksi koulutukseen. Siinä kiteytyi vammaisten luottamus politiikkaan. Kuuselan saama viesti kentältä on usein sama: moni saa huonoja apuvälineitä, kuljetuspalvelut eivät toimi. – Olen aina ollut joka paikassa suuna päänä tekemässä kaikkea. Kun en voinut astua tai kontata, minä kierin. Kommentit menevät ihan hukkaan, jos vammaisneuvosto sanoo mitä vain tähdellisen hienoa, eikä kukaan kuuntele. Hän oppi sairaalassa jo pienestä, että jos jotain haluaa, pitää itse tehdä
Meidän pitäisi rohkeammin uskaltaa puhua näistä asioista. Osalla on niin vähän rahaa, etteivät he voi tilata ruokia netistä, koska pitäisi ostaa alennuslapputuotteita. Sillä on kuitenkin hintansa. Vanhemmat kannustivat tekemään asioita. HALUAN KANNUSTAA IHMISIÄ OTTAMAAN ELÄMÄN OMIIN KÄSIINSÄ JA TEKEMÄÄN SIITÄ OMANLAISTAAN. Se on Kuuselan mukaan ristiriitaista, koska asioidenhan pitäisi olla nyt paremmin. de_17032022_34.indd 39 de_17032022_34.indd 39 9.3.2022 9.26 9.3.2022 9.26. Vähän aikaa sitten Kuusela kysyi eräässä tilaisuudessa mukana olleelta romanien edustajalta, miten romaniväen vammaiset voivat. Se tarttui. Ihmiset tuomitsevat vammaisia normaaliuden näkökulmasta. Entä miten vammaisten henkilöiden tilannetta voisi maassamme käytännössä parantaa. Politiikka sai jäädä vuosiksi perheen perustamisen myötä. – Miten raskasta lapsen on lähteä esimerkiksi vammaisen vanhempansa mukaan lääkäriin. Median luomat mielikuvat vaikuttavat siihen, etteivät kykenevätkään ihmiset työllisty. KORONAPANDEMIAN KOKEMUKSIA Espin kysyi viime syksynä kaikilta jäseniltään. – Olen ollut töissä, minulla on kohtuullisen hyvät tulot, perhe ja sukua. Ihmiset ovat jääneet neljän seinän sisälle. Jos me oikeasti pääsisimme päättäjiksi ja työpaikoille, mukaan kaikkeen tavalliseen toimintaan, silloinhan kaikki lähtisi pikkuhiljaa muuttumaan. – Meidän pitäisi olla näkyvillä joka paikassa. 39 Demokraatti En koskaan edes älynnyt miettiä, että minulla on joku vamma. Aikuisena Kuusela törmäsi lapsuuden naapurityttöön, jonka vanhemmat olivat kuulovammaisia. – Vasta silloin minulle avautui, että hänen äidinkielensä oli viittomakieli, vaikka hän on itse täysin kuuleva ja puhuva. Moni ei osaa käyttää sähköisiä palveluita. Myös koronapandemian aikana Kuusela on kokenut itsensä etuoikeutetuksi. – Isä aina sanoi, Pirkon pitää päästä menemään, Pirkon pitää saada muodikkaat vaatteet. Kuusela oli nuorena innokkaasti mukana vasemmiston mielenosoituksissa ja muussa toiminnassa. Toivoisin, että meistä tulisi monipuolisempi kuva. Joillakin ei ole ketään. Olin joka paikassa, puussa ja katolla, tein koko ajan jotain. Nyt Kuuselalla on erityinen huoli. Jäsenet eivät ole myöskään osanneet hyödyntää Espin tarjoamia palveluita. Vammaisuus voi kohdata ihan ketä vaan. Hän on voinut luottaa miehensä ja kahden lapsensa apuun. Hän ei osannut sanoa. En ollut älynnyt sitä, vaikka olin ihan vieressä, koska siitä ei puhuttu. Toiset tekevät mitä pystyvät, Pirkko tekee mitä tahtoo. Vaikuttamistyössään Kuusela onkin pyrkinyt painottamaan, että vammaisia vanhempia ja heidän lapsiaan, vammaisten lasten perheitä – kaikkia – tulisi huomioida eri tavoin. Hän on voinut jopa tehostaa omaa vaikuttamistaan, kun liikkumiseen paikasta toiseen ei ole kulunut aikaa. – Nyt tarvitsemme rohkeutta aina vain enemmän, hän sanoo. Tulokset olivat karut. He käyttivät ulkopuolista haastattelijaa, jotta ihmiset uskaltaisivat puhua myös epäkohdista. – Annammeko kaikille tilaa, vaikka olemme suvaitsevaisia. Ihmiset eivät ole tulleet enää heitä tapaamaan rajoitusten takia. Voin tehdä asioita oman mielen mukaan. Meihin pitäisi tottua. Vasemmistolaisuus ja naisen asema olivat varsinkin äidille tärkeitä. – Kun rajoitukset poistuvat, miten ihmiset uskaltavat lähteä kotoa kahden vuoden jälkeen. – Palvelut eivät ole toimineet. Tommy Tabermannin runo ”Epäröinnin kynnyksellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?” on viitoittanut Kuuselan tietä. Lapset joutuvat asemaan, joka ei sovi heidän iälleen mitenkään. Näkymättömyys satuttaa. Se kuvastaa sitä moninkertaista syrjintää, mitä vammaiset joutuvat kokemaan kuuluessaan useampaan erityisryhmään. Kuuselalla riittää ymmärrystä, jos jonkun mielestä vammaisuus voi olla pelottavaa. – Asia ei häivy sillä, ettei siitä puhuta
Meillä on kuitenkin toivoa enemmän kuin monella muulla. Murrosiässä kuitenkin tapahtui jotain, enkä aivan tarkalleen edes tiedä, että mitä. Yhteinen vihollinen on palauttanut suomalaiseen politiikkaan taas puoluerajat ylittävän konsensuksen hakemista, toisen kuuntelemista ja ymmärtämistä. Myytit, tarinat ja niihin liittyvä kuvasto ruokkivat kaikki vain yhtä näkökulmaa ja varmaan kasvattivat minusta juuri sellaista kansalaista, joka olisi ollut ihanteellinen ainakin joskus ennen valtiovallan näkökulmasta. NIIN, ETTÄ oliko tällä vuodatuksella joku pointti. Aloin kyseenalaistaa lähes kaiken, varsinkin auktoriteettien yhtenä ja ainoana totuutena kertoman. Historia ei ollut loppunut, meidän arvomme eivät olleet voittaneet, vaan kyse oli kollektiivisesta länsimaisesta harhasta. Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. VASTA MYÖHEMMIN 1990luvulla aloin oivaltaa, että olin puhdas propagandan uhri. Onko kukaan immuuni propagandalle. Kyllä te tiedätte nuo jutut, joihin monet varsinkin nyt taas vaikuttavat uskovan, kun tilanne on naapurin kanssa ajankohtainen. Ensin taisteluiden ja Korkeajännitys-romantiikan kautta, sitten lentokoneiden, panssarivaunujen ja varsinkin aseiden kautta. Ryssä paha, suomalainen vastaa vähintään kymmentä. 40 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi K un 1980-luvulla lapsena aloin perehtyä enemmän maailmanhistoriaan, erityisesti sodat, ja varsinkin toinen maailmansota kiinnosti mielettömän paljon. Tunsin etuja takaperin kaikki brittien ja sakujen sotakoneet sekä varsinkin konepistoolit, joista yritin veistellä pienoismalleja ala-asteen puukässäntunneilla ja autotallissa. Ala-asteella ylpeyteni oli isäni puusta tekemä Suomi-konepistooli, jonka pyöreän lippaan sai vielä irrotettua. Tai siis mitään venäläisiä, vaan voissa paistettuja ryssiä. SUOMESSAKAAN KUKAAN MEISTÄ EI OLE IMMUUNI PROPAGANDALLE. Ehkä se, että Suomessakaan kukaan meistä ei ole immuuni propagandalle, vaikka nykyään kouluissa tehdään hyvää työtä mediakasvatuksen ja sen sellaisen kanssa. Että tiputetaan jokin valheita täynnä oleva lentolehtinen sodassa linjojen taakse, ja sillä olisi jotain vaikutusta ihmisten mieliin. En voinut mitenkään käsittää, miten propaganda on voinut toimia ainakaan aikuisten ihmisten kohdalla. Jostain, mihin halusimme vain kovasti uskoa. Tommy Gun, Sten, MP-40 ja niin edelleen. de_17032022_40.indd 40 de_17032022_40.indd 40 9.3.2022 9.30 9.3.2022 9.30. Tuntemattomassakin jo propagandaa pilkattiin: ”Tuu sä hakemaan leipäs päälle voita!” MUTTA OLIN fukuyamalaisen, liberaalin demokratian tietynlaisen oman propagandan vallassa. Se selässä sitä sitten tuli tetsattua takametsässä ja väijytettyä venäläisiä milloin minkäkin näreen kohdalle kuin Rokka konsanaan. Internet ja some ovat valtavia kuplauttajia, kaikukammioita ja jokainen poliitikko tuntee joskus kiusausta oikaista totuutta, jotta edistää uudelleen valintaansa. Ei pelkästään Venäjän kaltaisissa diktatuureissa, vaan myös maailman vanhimmassa modernissa demokratiassa – jokainen, joka on katsonut suomalaisin silmin jenkkien uutiskanavia, ymmärtää, että kyse on nykyään lähinnä puhtaasta propagandasta, joka pyrkii lähes ainoastaan vahvistamaan jakolinjoja kansan keskellä ja kutittelemaan katsojien halua uskoa omiin käsityksiinsä. Nykyään on taas selvää, että propaganda toimii hämmentävän hyvin. Ehkä pikkuhiljaa alamme taas varoa myös omaa, ehdotonta totuuttamme
Maailmantuskaa lisää vielä se, että meillä on koko ajan tässä käynnissä myös ilmastokriisi, mutta tuntuu, ettei sen suhteen tehdä riittäviä toimia. 41 Demokraatti Anni Lahtinen 38-vuotias rauhanaktivisti ja KSR:n viestintäpäällikkö T ällä hetkellä kasvoillani näkyy huoli ja maailmantuska. Kaikki raha, mikä laitetaan aseisiin, on pois jostakin muualta. Tällä hetkellä ajatellaan niin paljon asevaraista turvallisuutta sen sijaan, että ajateltaisiin inhimillistä turvallisuutta ja kestävää rauhaa. Se ei kuitenkaan luo kestävää rauhaa. Ihminen on hyvä tekemään nopeita ratkaisuja, esimerkiksi, kun sota uhkaa, mutta ilmastokriisiin ei löydy pikaisia ratkaisuja. Tällaisessa tilanteessa on kai ymmärrettävää, että päällimmäisenä reaktiona on huoli, ja sen kautta ajatellaan, että pitää varustautua ja luoda pelotetta aseilla. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_17032022_41.indd 41 de_17032022_41.indd 41 8.3.2022 13.16 8.3.2022 13.16. Myös militarismin äänet ovat olleet kovempia, mutta tuntuu, että rauhan äänet kasvavat jatkuvasti. Vaatii näinä päivinä rohkeutta puhua rauhasta, väkivaltaa, aseita ja militarismia vastaan. Ilmastokriisiä pystyttäisiin ihan eri tavoin ratkaisemaan, jos se nähtäisiin todellisena uhkana, mikä se myös on. Se johtuu tästä Ukrainan sodasta, Venäjän hallinnosta, kasvavasta asevarustelusta ja militarisoitumisesta. Ukrainan sota osoittaa, että jos tahtoa on, merkittäviä päätöksiä pystytään tekemään ja laittamaan resursseja, kun sitä vain halutaan ja pidetään tarpeellisena. On ollut lohduttavaa nähdä, että ihmiset ovat aktivoituneet rauhan puolesta, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Itse näen, että kestävä rauha on ainoa ratkaisu, mutta se ei ole helppoa
Ja syvästä päästä liikkeelle, debyyttiohjaus de_17032022_42.indd 42 de_17032022_42.indd 42 8.3.2022 14.46 8.3.2022 14.46. . Näyttelijäksi valmistumisen (1993) jälkeen heti kiinnitys Lahden kaupunginteatteriin, ja vuoden päästä vielä kirkkaampiin valoihin Helsingin kaupunginteatteriin vuosiksi 1994–1997. Lukio tulee käytyä kurssimuotoisena loppuun näyttelijäkoulutuksen rinnalla. 42 Demokraatti KULTTUURI AINA uutta PÄIN Tuntemattomassa sotilaassakin Pyynikillä 1990-luvulla näytellyt Anna-Elina Lyytikäinen ei ole tavannut jäädä tuleen makaamaan. Aina on yhden kiihdytyksen jälkeen suoriuduttu seuraavalle etapille. . Enempi kaahailuorientoituneisiin nuoriin kolleihin yhdistyvä lausahdus hiipii ajatuksiin, kun on seuraillut Anna-Elina Lyytikäisen liikettä teatterikentällä. Seuraa 16 vauhdikasta vuotta freelancerina, ohjaajana etupäässä. 1997 kunnianhimon kasvaessa haku TeaKin ohjaajantyön koulutusohjelmaan, jonne sisään saman tien; valmistuminen 2000. Nuoren Anna-Elinan lukio jää kesken Kuopiossa, kun teatterin polte ottaa vallan, ja suunta kääntyy kohti Teatterikorkeakoulua, jonne pääsee sisään vasta 18-vuotiaana. Se ei ole ollut vauhtisokeutta, sillä seinään ajoja ei ole tullut. . Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko R aukka se joka jarrua painaa. Tätä rataa: .
43 Demokraatti 43 Demokraatti de_17032022_42.indd 43 de_17032022_42.indd 43 8.3.2022 14.46 8.3.2022 14.46
”Sekä että”, kuuluu Ansku Lyytikäisen vastaus. Mutta siinäkin ajassa minulla varmaan oli samanlaista hakua, että halusin hahmottaa teatterin tekemistä monelta eri kantilta. – Free-elämä vaan kuljetti paikasta toiseen. Ja hyväksihän se ammattitaito näyttäisi heti noteeratun, koska Lyytikäisen ohjausten lista freelance-vuosilta 2000–2016 on alusta alkaen monipuolinen ja tiheä. Lyytikäinen arvelee, että kasattu kokemuspääoma monenlaisista työympäristöistä kantaa hedelmää jo pian. Prässiä voi tulla monesta suunnasta – yleisöltä, hallintoelimiltä, henkilökunnalta. de_17032022_42.indd 44 de_17032022_42.indd 44 8.3.2022 14.46 8.3.2022 14.46. Onhan se hyvin erilaista työskennellä laitosteatterissa kuin jonkun vapaan ryhmän kanssa. Mutta kyllä he jälkeenpäin ovat seuranneet teatteriurani kehittymistä innostuksella. Mutta olen edelleen hyvin kiitollinen siitä, että olen saanut alalle kaikkiaan seitsemän vuotta huippukoulutusta. – Tykkään organisoimisesta, tykkään henkilöjohtamisesta, tykkään tuotantoprosessien johtamisesta, tykkään asiakkuuksiin liittyvästä johtamisesta, mihin juuri erikoistuin johtamiskoulutuksessani. – Silloin ensimmäisten näyttelijäkiinnitysten jälkeen minulle tuli sellainen fiilis, että olisi kiva, jos pystyisin vaikuttamaan vielä enemmän esitysten kokonaisuuteen. Kummin päin homma on edennyt. KUN TUOLLAISTA curriculumia sillä silmällä katselee, urasuunnittelu vaikuttaa aika määrätietoiselta. Aikojen saatossa on Hämeenlinnassakin tuivertanut. lähtien. Nuo postit kun tuppaavat olemaan joskus tuulisia, myrskyisiä jopa. Näyttämöiden skaala ulottuu TTT:n isolta Kansallisteatterin Omapohjaan. 44 Demokraatti KULTTUURI Helsingin kaupunginteatterissa jo ohjaajaopintojen lomassa 1988. Kaiken päälle on tullut suoritetuksi esittävien taiteiden johtamisen erityisammattitutkinto muutama vuosi sitten. Olihan se ratkaisu vanhemmilleni aika shokki. Lyytikäinen kertoo saaneensa johtamistaidon reppuunsa paljon myös siitä, EDESSÄ ON ISO, UUSI ALKU. . LAAJA-ALAISUUS TULEE varmasti tarpeeseen Anna-Elina Lyytikäisen uudessa työssä Hämeenlinnan teatterin veturina. Sen jälkeen klassikoita ja tuoreempia tiiviissä tahdissa Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Porissa, Jyväskylässä... Maine koululla tosiaan oli mikä oli myrskyisen 80-luvun jäljiltä, mutta Lyytikäiselle se antoi pelkkää hyvää. Ohjattujen esitysten ja esittävien teattereiden skaala on laaja. . . Virallisesti hän on voinut käyttää titteliä teatterinjohtaja jo 1.2. Lapsi lähtee toiselle puolelle Suomea pyrkimään johonkin pahamaineiseen kouluun. Paineistavaakin teatterijohtajan työ on. – Olin kouluun uudelleen hakeutuessani hyvin tietoinen siitä, että ikäiseni naiset eivät kovin helpolla saaneet ohjaajan paikkoja ennen kuin olivat todella vakuuttaneet kaikki siitä, että ammattitaitoa riittää. . Kaiken keskellä 2007 syntyy ensimmäinen oma teksti Armon varassa jonka Lyytikäinen itse ohjaa Tampereen Teatterissa – ja näyttelee myös naispääroolin. Siitä on syntynyt pohja, johon voi vieläkin tukeutua. Mutta kotoa taisi tulla kelpo kannustusta unelmien toteuttamiseen, kun vanhempasi antoivat sinun lähteä teatterikorkeaan kesken lukion. Monenlaisia ohjaustöitä tarjottiin, ja tartuin sellaisiin, mitkä milläkin kohtaa tuntuivat kiinnostavilta. – Eivät he olisi antaneet, Lyytikäinen naurahtaa. Mutta onhan se voinut mennä niinkin, että tilaisuuksiin on vain nopeasti tartuttu, kun niitä on eteen osunut. – Mutta minulla oli teatterialalle niin kova palo jo pienestä pitäen, että ei siinä paljon lupia kyselty. Kiinnitys Tampereen Teatterin pääohjaajaksi tulee 2016. Tietysti. Mikä sai Lyytikäisen vaihtamaan työmaata Tampereen Teatterista Hämeenlinnaan. Lyytikäinen oli ohjaajaksi vuonna 2000 valmistuessaan – ensimmäisiä taiteen tuplamaistereita muuten – alle kolmekymppinen. Vastaus on selkeä. Vaikkapa niin, että isossa talossa ei ohjaajan tarvitse kuin ajatella, että olisipa tuossa kohtauksessa nyt kuppi kahvia, niin kohta se jo tuodaan näyttämölle. Ja nyt on taas uuden aika, uudella portaalla: Anna-Elina Lyytikäinen on aloittamassa Hämeenlinnan teatterin johtajana, kunhan saa koronan takia rästiin jääneet työt hoidetuksi alta pois. Näyttelijäopinnoistani minulle oli jäänyt Teatterikoulusta niin hyvä kokemus, että myös ohjaajakoulutuksen hankkiminen sieltä tuntui kannattavalta. – Uskon, että tulevassa johtamistyössä minulle on hyötyä siitä, että olen oppinut niin monelta kulmalta tuntemaan näitä taiteen tekemisen prosesseja
– Minun ykkösmissioni on tehdä Hämeenlinnan teatterista merkittävä toimija koko Suomen teatterikentässä. – Minulla on Hämeenlinnassa myös odottamassa älyttömän hyvä työkaveri, Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvinen. Sen kohtalonahan on ollut jäädä vähän katveeseen valtakunnan kahden suurimman teatterikaupungin puolivälissä. Tuskin maltan odottaa, että pääsen aloittamaan duunin, Lyytikäinen intoutuu. 45 Demokraatti kun hän pääohjaajan vakanssiltaan seurasi monta vuotta vierestä Tampereen Teatterissa Reino Braggen, jonka hän nostaa Suomen yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmaksi teatterinjohtajaksi, tapaa johtaa isoa laitosteatteria. Aiheet voisivat olla myös paikallisia, kaupunkilaisia henkilökohtaisesti kiinnostavia. Ja millainen se ohjelmistoprofiili sitten voisi olla?Lyytikäinen tohtii raottaa sitä esirippua jonkin verran jo tässä vaiheessa, vaikka ei ole käytännön johtamistyötä Hämeenlinnassa vielä päivääkään tehnyt. Juuri se kiinnostaa minua tosi paljon, kun uusi tilanne tuo tavallaan lisäarvoa teattearinjohtajan toimenkuvalle. Ja taideteoksina sitten myös muualta tuleville uppoavia. Uusi teatterinjohtaja tietää, että edessä on iso, uusi alku. Mutta jospa tuska olisikin mahdollisuus... – Ymmärrän, että teatterin pitää tarjota myös kevyempää ohjelmistoa. – Kukaanhan ei vielä tässä vaiheessa tiedä, mitä kaikkea tällä mallilla tuleman pitää ja miten homma pannaan liikkeelle. – Kotimaisuus. Lyytikäinen sanoo, että juuri uusi yhteistyökuvio Verkatehtaan kulttuurikeskuksen ja teatterin välillä lopulta ratkaisi sen, että hän paikkaa haki. Konsernia johtaa Verkatehtaan toimitusjohtaja, teatterinjohtaja voi keskittyä puhtaasti ”yksikkönsä” taiteelliseen vetovastuuseen. Se tapa tuotti muun muassa yli 90 prosentin täyttöasteet TT:n katsomoihin. Kun pyytää Anskua sanomaan kolme adjektiivia, joilla hän toivoo Hämeenlinnan teatteria parin vuoden sisällä luonnehdittavan, ne putoavat aika nopeasti: – Vaikuttava, yllättävä, ajankohtainen. Tampereelta ja Helsingistä on Hämeenlinnaan juuri saman verran matkaa kuin päinvastoin. Minä näen, että yksi suomalaisen laitosteatterin tärkeimpiä tehtäviä on edistää suomalaista näytelmäkirjallisuutta. Hyvä ohjelmistoprofiili, hyvät ohjaajat, hyviä vierailijoita – eihän se sen enempää vaadi, Lyytikäinen toteaa hymyillen mutta tosissaan. Hämeenlinnalla on Lyytikäisen mielestä hyviä edellytyksiä nousta korkeaprofiiliseksi teatterikaupungiksi. Niinpä haluaisin, että ohjelmistossa on tasapainoisessa suhteessa komediaa, musikaalia ja dekkaria. Teatterista tulee uudessa mallissa Verkatehtaan tytäryhtiö. Toivottavasti, ja varmaankin, myös taloudellista. Tässä uudessa alussa on mahdollisuus tehdä teatterista näyttävämpi, huomiota herättävämpi, houkuttavampi. Mutta aina draamaa siinä ohessa. KUN KYSE on Anna-Elina Lyytikäisestä, ei ehkä tule yllätyksenä, että hän on tehnyt hiljattain jo ennen pomohommiin hyppäämistään yhden uuden aluevalde_17032022_42.indd 45 de_17032022_42.indd 45 8.3.2022 14.46 8.3.2022 14.46. Johtoajatus löytyy helposti. Uudesta organisaatiomallista näen teatterille olevan niin tuotannollista, tilallista ja tekniikkaan liittyvää hyötyä
Alun perin sitä piti esittää Tampere-talon kellarin pienessä kokoustilassa, mutta talon aikataulujen myllertyessä siperialaisilta kysyttiin, haluaisivatko he vaihtaa salia. Valtavan hieno tila, 230 katsomopaikkaa, näyttämötila rajattunakin yhdeksän metriä leveä... Ainakin minua on naurattanut kovasti. Hankkeessa ovat kohdanneet kaksi hyvin erilaista taideyhteisöä, independent-teatterin prototyyppi Siperia ja Tampereen korein kulttuuripalatsi Tampere-talo. Siinäkään teatteri ei ollut ihan itselleen tyypillisimmässä tilassa: produktio syntyi remontin alla olleeseen Pyynikin uimahalliin. Se tarkoitti sitä, että piti miettiä koko ohjaus uusiksi. Hän luotsaa Tampereen Komediateatterin yhteydessä toimivassa Suomen Teatteriopistossa näyttelijäuralle tähtääviä harrastajia. Nyt hän voi liittää myös teatteriopetuksen ceeveehensä. – Pienen pieni matala huone – produktio budjetoitu 60 hengen katsomolle – vaihtui Maestro-saliin. Viime viikolla sai ensi-iltansa mainitun Teatteri Siperian kanssa työstetty Mieslive, jonka Lyytikäinen on ohjannut ja osallistunut ryhmän jäsenenä myös käsikirjoitustyöhön. Kun sitten pääsee työskentelemään Teatteri Siperian kaltaisen vapaan ryhmän kanssa tai opettamaan nuoria teatterinharrastajia, niin tuntee, että luovuudessa on vain taivas rajana. Laitosteatterin koneistossa joutui joskus huomaamaan, että sen koneen raskasliikkeisyys rajaa luovuutta. Ja tämä komedian läpi tarkasteltuna. Olen löytänyt tässä teatterityössäni jonkun uuden vapautuneen vaiheen. – Miesliveä on kaiken kaikkiaan ollut mukava tehdä. – Nautin aivan valtavasti niiden nuorten aikuisten opettamisesta. UUSI TILANNE TUO LISÄARVOA TEATTERINJOHTAJAN TOIMENKUVALLE. Miten hän sen ottaa, miten kestää. Lyytikäinen ohjasi Siperialle vuonna 2010 samalla tavalla hyvin ryhmälähtöisen esityksen nimeltä Pää edellä. Ensi-illan siirtyminen koronamelskeissä pisti Miesliven vielä loppumetreillä uuteen tilanteeseen. Työtä lisännyt yllätys näyttää silti olleen ohjaajalle mieleen. Mieslive on ”komediallinen esitys miehisestä syyllisyydestä, puhumisen vaikeudesta, ja sovituksesta”, kuten virallinen esittely kertoo. 46 Demokraatti KULTTUURI tauksen teatteriympäristössä. Lyytikäisen opetuksessa valmistuu lopputyönä myöhemmin keväällä ensi-iltaan ei vähempää kuin Tšhehovin Kirsikkapuisto. de_17032022_42.indd 46 de_17032022_42.indd 46 8.3.2022 14.46 8.3.2022 14.46. Tai Lyytikäisen sanoin: – Aihe, jota aloimme pyöritellä, oli raju, kipeäkin: miehen muutos yhteiskunnassa, jossa kaikki muukin muuttuu. Eikä tässä vielä, tietenkään, kaikki
Miksi. 47 Demokraatti IKÄVÄT UUTISET KERTOVA LÄÄKÄRI JÄÄ NOPEASTI ILMAN TYÖPAIKKAA. Jos lääkäri ei tästä innostu, alkavat ongelmat, joista ei heille lääketieteenopiskelijoina osattu vihjatakaan. Onko niin, että autoilu on meille niin tärkeää, ettei ilmastoystävälliseksi, vastuullisen liikkumisen messiaaksi julistetusta pelastajasta yksinkertaisesti haluta puhua tai varsinkaan kuulla siitä ikäviä uutisia. Voi vain kuvitella, mikä on maailman valtamerillä sähköautolastissa roihuavan rahtialuksen tilanne. Yksityisellä puolella tilanne on kuulemma vielä hurjempi: se joka lupaa mieluisia hoitoja ja nopeita, takuuvarmoja hoitotuloksia, saa kiitosta ja asiakkaita, ikävät uutiset ja nihkeät diagnoosit kertova tohtori jää nopeasti ilman työpaikkaa. Koulun omistaja, se samainen kaupunki itse itseltään. Ensimmäiseseksi sai kyytiä sähköauto, tuo vastuullisen autoilun symboli. Miksi. Opin, että Espoossa, Loviisassa ja Vaasassa lopetetaan pienet koulut täsmälleen samalla perusteella: ne käyvät liian kalliiksi. Sähköauto näet syttyy helposti, jopa töytäisystä, eikä tahdo sammua millään. Iso koulu on nykykulttuurimme kriteereillä aina absoluuttisesti parempi kuin pieni. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_17032022_47.indd 47 de_17032022_47.indd 47 9.3.2022 9.38 9.3.2022 9.38. Olin kuunteluoppilaana kolmessa kohtaamisessa, kun satunnaiset kulkijat eri puolelta Suomea törmäsivät lumisilla taukopaikoilla. SEURAAVALLA TAUKOPAIKALLA jäin kuuntelemaan vaasalaisen ja turkulaisen lääkärin pohdintaa siitä, kuinka molempien työ on viimeisten viiden vuoden aikana kokonaan muuttanut luonnettaan. Kun rahtialusten komentosilloilla, varustamoissa ja merivakuutusyhtiöissä ympäri maailmaa pohditaan kiihkeästi, mitä tapahtuu, kun sähköauto laivassa alkaa toden teolla palaa, on julkinen keskustelu näistä vaaroista olematonta. Tälläkin hetkellä palaa Atlantilla autolautta 4 000 ajopeliä kyydissään. Sillä, ettei mitään toista vuokraajaa tai kilpailevaa tarjousta ole olemassa tai näköpiirissä, ei tässä laskutavassa ole merkitystä. Se hinnoittelee omat kiinteistönsä niin kalliiksi, ettei sen omalla koululla ole varaa vuokraan. Nuori palomies ja ikänsä laivoilla järjestysmiehenä toiminut atleetti totesivat yksimielisesti sen pahimmaksi turvallisuusuhkaksi työssään. Talouspuheen alta löytyykin tiukka ideologinen valinta, väittivät opettajat. Netistä ja erilaisista ryhmistä poimimiensa tietojen pohjalta he vaativat tarkasti valitsemiaan lääkkeitä suosikkilääkevalmistajaltaan itse valitsemiinsa oireisiin. Ja kuka näitä kovan rahan vuokria perii. Kyse ei ole reaalisista kuluista, vaan hinnan määrittelee kuvitteellinen toive siitä, mitä joku ulkopuolinen vuokralainen saattaisi kiinteistöstä parhaimmillaan maksaa. Nyt kun maailma vihdoin avautuu, kannattaa mennä ja sotkeutua sekalaisiin seuroihin, korvat auki. TIETÄÄ OSUNEENSA tabuun, kun kysymykseen vastataan hiljaisuudella. Siitä ei keskustella. Kalliiksi ne tekee kova tilavuokra. Kulttuuritabuja K uukauden koronapotemisen jälkeen vietin muutaman päivän oman kuplani ulkopuolella. Miksi ihmeessä. Potilaat eivät enää tule vastaanotolle saadakseen hoitoa, vaan tilaamaan palveluita ja lääkkeitä itse diagnostisoimiinsa vaivoihin. Jopa Suomen saaristomeren lyhyellä lossimatkalla palava sähköauto voi ehtiä upottaa lossin, arvioivat nämä ammattimiehet. KOLMAS OPETTAVAINEN ja kiintoisa keskustelu käytiin saunassa – no – opettajien kesken. Palolämpötila on niin kova, että palava auto sulattaa nopeasti alleen reiän ja menee autokannen teräksestä läpi
Wallacen kumipallona pomppiva ajattelu sopii parhaiten juuri tähän lajityyppiin, jossa hän onnistuu olemaan samanaikaisesti sekä hauska että älykäs. Uusi suomennos koostuu viidestä pitkähköstä tekstistä, joista urheilijoiden omaelämäkertoja ruotiva ”Kuinka Tracy Austin särki sydämeni” on paras. Tennisesseet päättävä ”Roger Federer uskonnollisena kokede_17032022_48.indd 48 de_17032022_48.indd 48 3.3.2022 13.28 3.3.2022 13.28. Sana ja liike eivät välttämättä kohtaa, mutta Wallacekaan ei malta olla yrittämättä. Tennisesseet (englanniksi hienommin String Theory: David Foster Wallace on Tennis) käsittelee nimensä mukaisesti Wallacen lempiurheilua, mutta paljon muutakin, kuten häneltä sopii odottaa. Teksti Esa Mäkijärvi M erkittävän yhdysvaltalaisen kirjailijan David Foster Wallacen (1962–2008) melkein koko tuotanto on jo käännetty suomeksi. Kruununa hehkuu suurromaani Päättymätön riemu, joka koettiin meillä syksyllä 2020, mutta kuten sen arvostelussani totesin, häneen tutustuminen kannattaa aloittaa helpommin lähestyttävistä esseistä. Siinä kiteytetään hienosti kyseisen kirjallisuuden lajityypin ongelma (latteus) ja sen syy (ettei maailmanluokan urheilijoiden jumalallisten suoritusten pukeminen sanoiksi ole ehkä edes mahdollista). 48 Demokraatti KULTTUURI Kauneimmasta pelistä Jos kyvyt eivät ihan riitä tennisammattilaiseksi, voihan lajista kirjoittaa sitten laatuesseistiikkaa
Muuten tarvitaan vain tervettä uteliaisuutta. Wallace pystyi kirjoittamaan pitkästi ja värikkäästi lähes mistä tahansa, vaikka sitten pornoteollisuuden palkintogaalasta tai Pohjois-Amerikan suurimmasta hummerifestivaalista. Hän huomasi analysoivansa peliä liikaa, fyysisestä vajavaisuudestaan puhumattakaan, noustakseen huipulle ja vaihtoi lopulta kirjoittamiseen. Astetta ehdottomampi esseisti arvostaa kyllä koripalloa ja nyrkkeilyäkin, mutta hänestä vain tenniksestä on taiteeksi: ”Esitän, että tennis on urheilulajeista kaunein ja lisäksi vaativin.” Pikku liioittelu kuuluu asiaan. Hänet täytyi vain lähettää paikalle, niin tuloksena oli yllättävää, viihdyttävää ja kiinnostavaa tekstiä. Toinen tyylillisesti mahdollisesti häiritsevä seikka on Wallacen intensiivisen tarkka katse. Kyllä tänäänkin maailmanlistan ykköspelaajan tekemisistä ”huokuu ravintoketjun huipulla olevan eläimen tyyni levollisuus.” DAVID FOSTER Wallace meni mielellään liian pitkälle, mikä teki hänestä paremman kirjoittajan. Suomentajat Juhani Lindholm ja Tero Valkonen, joista jälkimmäinen on tehnyt enimmän työn, hallitsevat haastavan materiaalin tyylillä. KIRJAILIJA PYRKI nuorena tennisammattilaiseksi ja oli lajissa lupaava, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi hyvä toteuttaakseen tätä haavettaan. 49 Demokraatti KIRJA David Foster Wallace: Tennisesseet Suom. Tero Valkonen ja Juhani Lindholm Siltala 2021, 158 s. Ahdistavaa kyllä, häneltä ei jää mitään huomaamatta. Millaisia ajatuksia hänelle olisi syntynytkään. muksena” on lähes varmasti sekä syvällisempi että viihdyttävämpi kuin sveitsiläisen ässän tuleva omaelämäkerta. Useimmat tenniksen ystävät ovat varmaankin kiinnostuneita siitä pelkkänä urheiluna, mutta Wallace koki lajin, kuten kaiken muunkin, äärimmäisen monimutkaisesti. iStock 49 Demokraatti de_17032022_48.indd 49 de_17032022_48.indd 49 3.3.2022 13.28 3.3.2022 13.28. Lukijaa ei haittaa, että nämä Wallacen esseet eivät ole uusia, sillä niissä tehdyt huomiot ovat ajattomia, urheilujournalistista huippua. Hänen elämänsä ei ollut helppoa, mutta kirjailijana hän oli vauhtiin päästyään mahtava. Rakkaus tennikseen kuitenkin säilyi. Liveurheiluhan kiihotti häntä siinä määrin, että televisioitu tenniskin oli ”paikan päällä nähdyn tenniksen rinnalla jotakuinkin samantasoista kuin videoporno on suhteessa rakkauden elettyyn todellisuuteen.” Sanoisin Wallacen Tennisesseistäkin tämän: vaikka tennis lajina ei kiinnostaisi sinua lainkaan, niin tulet nauttimaan tekstistä, jos sinulta löytyy vähänkin kielen ja tekstinkuljetuksen tajua. Wallace päätteli, että koska amerikkalaiset rakastavat kilpailemista ja voittamista, he eivät voi olla ihastumatta absoluuttisen parhaan urheilijan selvittävään tennikseen. Wallacen laajemmat esseekokoelmat, kuten Hauskaa, mutta ei koskaan enää (suomeksi 2012), ovat Tennisesseitä parempia, joten viime mainittu on lähinnä maukas välipala. Lukemista katkovat Wallacen maneerimaiset alaviitteet, jotka venyvät joskus useammalle sivulle ja saattavat ärsyttää. Wallacen ajatukset laukkaavat kuin villit hevoset yli vuorten (kekseliäin kirjallinen assosiaatio, johon tässä kohtaa kykenen), mutta jotenkin ihmeellisesti hän kykenee pitämään ne sivuilla hallinnassa. Tähän tapaan: ”[Pete] Samprasilla on aina vaaleansiniset shortsit, jotka hän hikoilee läpi kaikkialta muualta paitsi alasuojan kohdalta, mikä näyttää koomiselta ja jotenkin hellyttävältä, kuin hän olisi pidätyskyvytön lapsi – Sampras on kentällä yllättävän lapsekas ja söpö, toisin kuin [Andre] Agassi, joka on osapuilleen yhtä söpö kuin Port Authorityn bussiterminaalissa partioiva huora.” Kenellekään jää tuskin epäselväksi, että Wallace vihasi Agassia ja mahdollisesti Samprasiakin. Vain Wallace pystyisi panemaan merkille jotakin tällaista: ”Daniel Nestorin sukunimi on paitsi hellenistinen myös homeerinen, toisin sanoen siitä tulee mieleen sota-aika jo kauan ennen Ateenan ja Spartan välisiä mittelöitä.” Voimme vain haaveilla Wallacesta raportoimassa Pihtiputaan keihäskarnevaaleilta tai jääkiekon MM-kisoista
Seuraava elokuva Louder Than Bombs (2015) sijoittui New Yorkin lähistölle, voitti Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon ja nähtiin meilläkin teattereissa. Teksti Jukka Sammalisto N orja on Pohjoismaista se, joka ei ole koskaan lyönyt läpi minään omintakeisena elokuvamaana. Ikäeroa heillä on ehkä noin Kate Bushin pisimmän levytystauon verran. Vuonna 1974 syntynyt Joachim Trier on noussut 2010-luvun norjalaiseksi elokuvakomeetaksi. Pian Julie on valmis jättämään Akselin, muttei osaa perustella päätöstään kovin selvästi Akselille tai edes itselleen. Sitä seurannut Thelma (2017) oli paluu Eurooppaan. 50 Demokraatti KULTTUURI 2000-luvun kulttuurinen muutos sivuaa kolmekymppisen norjalaisnaisen luonnetutkielmaa. TRIERIN JO vuonna 2006 – eli sosiaalisen median alkuhämärässä – käynnistämän Oslo-trilogian päättävä The Worst Person in the World viimeistään todistaa, että hän on aikamme kiinnostavimpia norjalaisohjaajia. Kahden Oscarin ehdokas on kiehtova ja osuva ajankuva nykyihmisten lyhytjännitteisistä, muttei välttämättä pinnallisista elämänkuvioista. Hiljaisen aistillisessa kohtauksessa Julie lähtee Akselin kustantamon juhlista etuajassa ja pysähtyy rinteiselle näköalapaikalle katsomaan pilvien takaa kajastavaa auringonlaskua. Julien sisäinen draama ei tapahdu minkäänlaisten loogisten sääntöjen, edes elokuvallisten sellaisten, mukaisesti. Kuten rikkaiden, mutta pienten maiden lupaaville nykyohjaajille on monesti tapana, Trier siirtyi nopeasti transatlanttiselle uralle. Pääosassa on kolmekymppinen Julie (Renate Reinsve), joka etsii vimmaisesti omaan elämäänsä intohimoa ja mielekkyyttä, mutta ei tahdo pysyä aloillaan kovin pitkään. Jopa islantilaisen elokuvan identiteetti on rynninyt ajoittain edelle. Trierin runollinen tyyli toi raikasta ilmettä naturalististen huumekuvausten jo varsin kliseiseen ja turruttavaan hetteikköön. de_17032022_50.indd 50 de_17032022_50.indd 50 9.3.2022 9.33 9.3.2022 9.33. Mahdollisuuden siihen kuitenkin tarjoaa häntä vanhempi underground-sarjakuvataiteilija Aksel (Anders Danielsen Lie). Uskonnollisen tytön epävarmoista tunteista ja telekineettisistä voimista kertova elokuva nähtiin vuosi sitten Yle Teemalla. August (2011) oli hiljaisen herkkä kuvaus toipuvan narkomaaninuorukaisen vaikeista valinnoista. Ilmeeseen tiivistyvä epävarmuus johtaakin hänet kuokkimaan satunnaisiin juhliin, joissa muuan Ejvind (Herbert Nordrum) lojuu yksin sohvalla. Hänen toinen pitkä elokuvansa Oslo, 31. Kyse on hienovaraisemmasta prosessista. Vaikkei se ulkoisesti näytä ilmeiseltä, ihmissuhde kipinöi ja resonoi paljolti sukupolvien välisestä dialogista. Muodoltaan Aidosti yllätyksellinen kasvukuvaus Aidosti yllätyksellinen kasvukuvaus ”Romanttinen komedia ihmisille, jotka inhoavat niitä.” Näin on Julien ja Akselin tarinaa kommentoitu ohjaaja Joachim Trierille. Harvoin näkee kasvukuvausta, jonka käänteet aidosti yllättävät
Maagisen majan tytöt Maja lapsuuden reunalla Ohjaus: Céline Sciamma Pääosissa: Josephine Sanz, Gabrielle Sanz, Nina Meurisse, Stéphane Varupenne 2021, 72 min. * * * * ELOKUVA Arki ja fantasia kohtaavat mutkattomasti sukupolvidraamassa. Ensi-ilta 25.3. Teksti Rolf Bamberg K olme vuotta sitten Cannesissa parhaasta käsikirjoituksesta Nuoren naisen muotokuva -elokuvallaan palkittu ranskalainen Céline Sciamma on aiemmissa elokuvissa käsitellyt paljon sukupuoli-identiteetteihin liittyviä kysymyksiä. de_17032022_50.indd 51 de_17032022_50.indd 51 9.3.2022 9.33 9.3.2022 9.33. Pikkutyttöjen somat jutustelut ja tirskunnat hallitsevat osuvasti äänimaisemaa. Kaikki mikä Juliessa on, hötkyy silmille jo ensi hetkiltä – erinäisten käänteiden jälkeen hän sattuu vain tulemaan tietoisemmaksi itsestään. Se tuo mieleen hyvällä tavalla perinteisen, liioittelemattoman ihmiskuvauksen hyveet. Nyt saadaan tuplakuittaus Ranskasta: Nellyä ja Marionia näyttelevät Josephine Sanz ja Gabrielle Sanz (kyllä, kaksoset) ovat luonnollisuudessaan niin syötävän suloisia, että jää harmittamaan, kun suurisydäminen elokuva päättyy Nellyn ja hänen äitinsä herkkään halaukseen jo tunnin ja vartin jälkeen. Sukupolvikuilun tasolla tarina käsittelee myös teemaa, jota on yllättävän vähän nostettu valkokankaalla esiin. Sciamman elokuva on kauniilla tavalla hidas ja hiljainen, score-musiikkiakaan ei käytetä kuin lopussa. Ensi-ilta 18.3. Elokuvan alkuperäisnimi Verdens verste menneske olisi kääntynyt suomeksi vaikkapa ”Maailman kamalimmaksi ihmiseksi”. Maalla hän törmää ikäiseensä naapurintyttöön Marioniin, joka on rakentamassa metsään majaa samalle paikalle kuin Nellyn äiti kauan sitten. Keski-ikäinen Aksel kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi nykyisessä digitaalisessa kulttuurissa, jossa Julie toimii kuin luonnostaan. Tarinassa isoäitinsä juuri menettänyt kahdeksanvuotias Nelly pääsee sukeltamaan oman perheensä lähimenneisyyteen, kun hän on vanhempiensa kanssa tyhjentämässä maaseudulla mummonsa taloa, joka siis on myös Nellyn äidin lapsuudenkoti. Taas kerran on annettava moite turhasta englanninkielisestä nimestä suomalaisessa teatterilevityksessä. Josephine ja Gabrielle Sanz, kaksoset. Näyttelijäsuorituksiltaan elokuva on erinomainen. Hänen uusimmassa elokuvassaan fokuksessa on sukupolvien identiteetti, mihin myös viittaa sen alkuperäisnimi, suomeksi ”Pikku äiti”. Hän tuo Oslon kaduille samanlaista keveää hehkua kuin monet ikäisensä näyttelijät aikanaan 1960-luvun alun Pariisiin. Kulttuuriobjektien parissa kasvanut ja niiden lumosta vielä keski-ikäisenäkin kiksejä saava Aksel tuntee kaihoa kulttuurin muutoksesta. Runollisempi suomenkielinen nimikin tekee toki täyttä oikeutta elokuvan tematiikalle. **** ELOKUVA The Worst Person in the World on trendikkääksi irrotteluksi naamioituva luonnetutkielma. Pari viikkoa sitten ensi-iltansa saanut amerikkalaiselokuva C’mon C’mon esitteli lapsipääroolissaan meille 11-vuotiaan englantilaishurmurin Woody Normanin. 51 Demokraatti The Worst Person in the World Ohjaus: Joachim Trier Pääosissa: Renate Reinsve, Anders DanielsenLie, Herbert Nordrum 2021, 127 min. Ystävystyminen Marioniin vie Nellyn taianomaiselle, mutta ei pelottavalle matkalle oman äitinsä lapsuuteen, josta tämä itse ei ole hänelle aiemmin riittävästi ker tonut. On vain tyttöjen hartaudella rakentama maja, ja kaksi taloa samankaltaisin interiöörein – niistä avautuu ovia outoihin maailmoihin. Erityisesti Renate Reinsve pääosassa tavoittaa mitä luontevimmin Julien hetkellisemmätkin mielenliikkeet ja rauhoittumiset ja myös hallitsee niiden täydellisen ajoittamisen. Arkinen perhedraama ja fantasia kohtaavat kutkuttavalla mutta luontevalla tavalla, eikä Nellyn mielikuvituksen liitoa tarvitse alleviivailla millään Narnian tai Liisa Ihmemaan yllätysluukuilla. En tiedä, tarvitsisiko tuo melankolia oikeutuksekseen niin vakavia elämän ja kuoleman kysymyksiä mitä elokuva hänelle tarjoaa, mutta elämän rajallisuus ja sattumanvaraisuus kyllä syventävät tunnetta ja avaavat Akselin elämän kiinnekohtia paremmin Julielle
Yûsuke Kafuke on parissa vuodessa tehnyt akuuteimman surutyönsä, ja vastaa myöntävästi hiroshimalaisen teatterin kutsuun tulla ohjaamaan Tshehovin Vanja-eno. de_17032022_52.indd 52 de_17032022_52.indd 52 8.3.2022 13.27 8.3.2022 13.27. Tässä kohtaa alkaa ikään kuin uusi elokuva. Saab onkin elokuvan tärkein näyttämö. Niin suuri, että hänen samannimiseen novelliinsa perustuva elokuva Drive MyCar on kolmetuntinen. Ryûsuke Hamaguchin ohjaama, kaikin puolin kosiskelematon mutta ehkä juuri siksi niin tenhoava japanilaiselokuva on muodolliseen perustaansa nähden ihmeellinen runsaudensarvi. Vaikka Vanja-enon tarinassa koko vanha maailma kaatuu ympäriltä, päähenkilöt yrittävät jaksaa elää ja jopa rakastaa – vaikka sitten vääriä ihmisiä. Tämä nuori nainen on sosiaalisesti aika umpioitunut kivikasvo, mutta ajaa Kafuken rakasta menopelia, punaista Saab ysisatasta, pehmytjalkaisesti ja -kätisesti. Se mahduttaa sisäänsä ainakin kolme loppuun asti kerrottua isoa tarinaa ja päälle liudan pienempia stoorin tynkiä, joista voisi pidemmälle vietynä kehittyä vaikka mitä. Jotain sordinoidun dramaattista Vanjasta on sisäistänyt Yûsukekin (vaikuttavassa roolissa Hidetoshi Nishijama). Ensi-ilta 18.3. Elokuvan nelikymmenminuuttisessa alkujaksossa, ikään kuin massiivisessa prologissa, Yûsuke ja hänen puolisonsa Oto esittäytyvät poikkeuksellisen työmetodin omaksuineina tv-draamakäsikirjoittajana. Siinä limittyvät intensiivinen avioseksi ja sen kiihkosta nouseva tarinoiden pulppuaminen. Kuinka ollakaan, roolitusvaiheen koe-esiintymiseen tulee myös Oto Kafuken kanssa ammoin piehtaroinut näyttelijäkloppi. DRIVE MY Carin päätarina kiertyy korkean statuksen teatterinäyttelijän ja ohjaajan Yûsuke Kafukun elämässä tapahtuvan tragedian ja siitä yli pyrkimisen ympärille. Ja Misaki (näyttelemisessään ”vähän on paljon” -ideaan ihanasti luottava Toko Miura) on kaikessa pidättyvyydessäänkin hänen tshehovilainen Sonjansa. Ehkä elokuvassa on kestoa muutama minuutti liikaakin, mutta missään vaiheessa se ei käy puuduttavaksi. Yûsuken (Hidetoshi Nishijima) ja Misakin (Toko Miura) ajomatkoista tulee eräänlaisia terapiaistuntoja. Vieläkin merkityksellisemmäksi kohtaamiseksi Yûsuken elämässä osoittautuu teatterin ohjaajalleen kuskiksi palkkaama Misaki Watari. Näytelmäharjoitukset ovat taiten painotettua dialogia dialogissa. Drive My Carin kauneus ja vahvuus on siinä miten se naittaa päähenkilönsä pitkitetyn, hiukka itsepetoksellisen surutyöskentelyn tshehoviaaniseen keskeisteemaan eli elämänvalheeseen. Teksti Rolf Bamberg J apanilaiskirjailija Haruki Murakami on aikamme suuria tarinankertojia. Eräää päivänä Yûsuke tulee väärään aikaan kotiin, ja löytää vaimonsa ”etsimässä tarinainspiraatiota” heidän olohuoneensa sohvalla nuoren kauniskasvoisen näyttelijänalun kanssa. Saabilla sielunrauhaan. Jatkossa hän salaa tietävänsä aviorikkomuksesta, ja asia jää lopullisesti aukomatta heidän välillään, kun Oto yllättäen menehtyy aivoverenvuotoon. Tshehov-inspiroitunut elokuva Drive My Car on ehdokalla neljän Oscarin saajaksi. Ennen kaikkea Misaki on häiritsemätön kuuntelija, kun Yûsuke tekee ohjaustyötään myös automatkoilla. 52 Demokraatti KULTTUURI ELOKUVA Vanja-san ja elämän valheet Drive My Car Ohjaus: Ryûsuke Hamaguchi Pääosissa: Hidetoshi Nishijima, Toko Miura, Reika Kirishima, Masaki Okada 2021, 179 min
Kuka, mikä hienosti nimetty kokoelma. KLO 19 ALEKSANTERIN TEATTERI BULEVARDI 23-27 WE CALLED HER BERTHA A COUPLE OF HUMANS Tanssiteatteri Tsuumi: kahden esityksen ilta de_17032022_53.indd 53 de_17032022_53.indd 53 9.3.2022 8.50 9.3.2022 8.50. Tintoretton maalauksen ”Valkopartainen mies” äärellä Reger, hänen ystävänsä Atzerbach ja Irrsigler kommentoivat elämää ja taidetta, niiden olemusta ja kokemista vimmaisen kaikkitietävän kriittisesti. Kirjaa, en ole lukenut, mutta aina kin esitys HAMissa taiteen keskellä oli tosi vaikuttava. Näytelmä Hannu-Pekka Björkmanin, Markku Maalismaan ja Hannu Kiviojan sanoittamana oli kuvataiteen ystävälle herkullista kuultavaa.” Näytelmä edellä menee myös Jukka Eero Wuorinen. ”Sinä uit järven keskellä, kuusten heijastamassa kehässä olet ainoa joka esittää itseään ja valuu vettä. (rb) ESITYKSET: TI 29.3. Paljon enemmän visan verkkoversiossa. On puhe rakkaudesta, siitä mitä olen sinulle tehnyt, miten nouset ja katoat ja vain kuva jää.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Mestarillista tekstivirtaa N ormaalia pienempi tila edellyttää normaalia ytimekkäämpää toimintaa. Vastaukset viimeistään 21.3. Minusta kappalejako ei olisi lainkaan vähentänyt hänen arvoaan kirjailijana.” Bernhardin tunnistivat myös Raila Rinne, Unto Vesa, Jari-Pekka Vuorela, Tarmo Tikka, Matti Kärkkäinen, Helena Nurmio, Taru Vuorimaa, Eero Reijonen ja Juhani Niemi. Sai hän kyllä parikin kirjallisuuspalkintoa, ja häntä pidetään yhtenä Itävallan keskeisenä modernistina. Täytynee lukea yhteen kappaleeseen kirjoitettu teos. Siispä suoraan kiinni pinoon. Yhdelle palkinto. Vihjeessä Wienin taidehistoriallinen museo ja Reger johdattivat heti oikeille jäljille. Kirjaa en ole lukenut, eikä sen lukeminen pahemmin innostakaan, kun kirja on tosiaan yhtä kappaletta; onneksi pisteet ovat paikoillaan. Mauri Niemi näki teatteritoteutuksen samassa tilassa kuin visaäijäkin. Thomas Bernhardin Vanhat mestarit toimii siksi hyvin näyttämöllä ja luettuna.” Sirpa Taskinen kuittaa sen kirjan kappalejaon tyynesti. ”Lainattu teksti johdatti tuttuun näytelmään, jota en kyllä nähnyt Helsingissä vaan Tampereella, Teatterikesässä. Palkinto Jukka Eero Wuoriselle. ”Thomas Bernhard (1931–1989) ei eläessään ollut suosittu kotimaassaan, koska hän esitti niin suoraa kritiikkiä sekä Itävallan politiikkaa että kulttuuria kohtaan. KLO 19 KE 27.4. 53 Demokraatti VISASITAATTI 4 Lyhyestä kaunis on uusi tehtäväkin. s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. ”Thomas Bernhard: Vanhat mestarit. Kirjoittaja on taas näitä 2000-luvulla debytoineita, keskipohjalainen ja toistaiseksi aika suppeasta julkaisuhistoriastaan huolimatta hyvin palkittu
54 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_17032022_54.indd 54 de_17032022_54.indd 54 8.3.2022 16.36 8.3.2022 16.36
55 Demokraatti Ra ha pe lip ol iti ik ka Pe lio ng el m at ku rii n. de_17032022_55.indd 55 de_17032022_55.indd 55 8.3.2022 14.11 8.3.2022 14.11. Kolumni: Jenna Mäkelä TEEMA Suomalainen häviää aina Uhkapelejä siedetään paremmin, koska moni järjestö on ollut niistä riippuvainen. Järjestö rahoitus uhattuna Hyviä asioita rahoitetaan peli ongelmaisten rahoilla
56 Demokraatti TEEMA 56 Demokraatti VEIKKAUKSEN TUOTOISTA PUOLET TULEE NOIN SEITSEMÄLTÄ PROSENTILTA PELAAJISTA. de_17032022_56.indd 56 de_17032022_56.indd 56 8.3.2022 16.28 8.3.2022 16.28
Sen ei pitäisi kuitenkaan tulla kenellekään yllätyksenä. Se kertoo, kuinka paljon peli palauttaa pelaajalle hänen pelaamastaan summasta pitkällä aikavälillä. Uhkapelien harrastaminen on saanut siten oikeutuksensa. THL:n kyselytutkimuksen mukaan noin kolmella prosentilla vastaajista on rahapeliongelma. 57 Demokraatti Pelihaitoista niskalenkki Veikkauksen monopoli on käytännössä murtunut ulko maisten nettikasinoiden vuoksi. Tuotot on tähän asti korvamerkitty järjestöjen tukemiseen. Sitten on nurja puoli. Rahapelivoitoilla on jo vuosikymmenien ajan rahoitettu hyviä asioita, eli järjestöjä, urheilua, tiedettä ja kulttuuria. Ainoa, joka voittaa, on Veikkaus. Kaikille tutussa lotossa palautusprosentti on neljänkymmenen kieppeillä. Järjestelmän muuttuminen on saanut järjestökentän varpailleen. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Arja Jokiaho K ulta-Jaska on Veikkauksen suosituin automaattipeli. Hyviä asioita rahoitetaan myös peliongelmaisten rahoilla. Veikkauksen mukaan puolet sen tuotoista tulee noin seitsemältä prosentilta pelaajista. Kullankaivuuteemaisen pelin palautusprosentti on noin 91. VEIKKAUSVOITTOJEN JAKAMINEN muuttuu vuoden 2024 alusta alkaen. Suurelle osalle kansaa rahapelit ovat harmiton ajanviete. Koska palautusprosentti ei ole yli sata, niin pitkällä aikavälillä pelaajat häviävät rahansa. Tulevaisuudessa ne siirtyvät ilman korvamerkintää valtion budjettiin. Ei olisi järkeä ylläpitää rahapelitoimintaa, jossa palautusprosentti on yli sata. 57 Demokraatti de_17032022_56.indd 57 de_17032022_56.indd 57 8.3.2022 16.28 8.3.2022 16.28
Muutos siirtää rahapelituotot kehyksen sisälle. Poliitikot ovat joutuneet hankalaan kaksoisrooliin. Kaikki rahapelijärjestelmät ovat viime kädessä poliittisia ratkaisuja. – Tulevaisuudessa poliitikko voi joutua miettimään, leikkaako se takuueläkkeistä vai sotejärjestöiltä, leikkaako se lapsilisistä vai järjestöiltä. Yksinoikeusjärjestelmän piirissä ovat muun muassa lotto, fyysiset automaatit ja fyysiset kasinot, Nummikoski sanoo. – Kun päättäjät keskustelevat budjetista, niin yleensä keskustellaan kehysmenojen kasvattamisesta tai vähentämisestä. Ehkä ongelma on se, de_17032022_56.indd 58 de_17032022_56.indd 58 8.3.2022 16.28 8.3.2022 16.28. INTERNET ON avannut rahapelien väylät kansainvälisille nettikasinoille. – Tämän hallituksen aikana on tehty ennätyksellisen laajat pelihaittojen ehkäisytoimet. NYKYISTÄ RAHAPELIVOITTOJEN jakojärjestelmää on arvosteltu sen vuoksi, että Veikkaus on ollut järjestöille rahasampo ja sen vuoksi pelihaittoihin ei ole haluttu puuttua. Veikkausta on omistajaohjattu paljon, Kiukas sanoo. Omistajaohjaus katsoo asiaa omasta näkökulmastaan, sisäministeriö omasta ja sosiaalija terveysministeriö omasta. – Nyt tilanne on muuttunut. Yhtiönä me pystymme elämään kaikkien järjestelmien kanssa, mutta yhteiskunnan pitää päättää kumpi järjestelmä, Nummikoski sanoo. Yksinoikeusjärjestelmää on perusteltu pelihaittojen ehkäisyllä, mutta netti on muuttanut rahapelaamisen täysin. Vanhassa maailmassa suomalaisilla yhtiöillä oli aito yksinoikeus rahapelaamisessa. Edellisen hallituksen aikana ohjattiin hyvin eri tavalla. Sotejärjestöt kritisoivat yhtiön vääränlaista strategiaa. – Tällainen välimuoto ei ole hyvä, siis että on yksinoikeus, mutta käytännössä ei. – Täytyy sanoa, että värillä on väliä. Kullakin maalla on oma järjestelmänsä. Soste eli Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen 240 sosiaalija terveysalan järjestön kattojärjestö. THL:n erikoistutkija Jani Selinin mielestä arpajaislaki on sinänsä hyvä, mutta siitä huolimatta Suomessa ei ole toteutettu haittojen ehkäisyä tehokkaasti. Nyt järjestöjen rahoitus menee osaksi tätä keskustelua, Kiukas sanoo. Jos järjestöiltä vie saman summan, niin se ei näy suoraan, vaan vasta myöhemmin esimerkiksi aistivammaisten arjessa, koska se on välillisempää. 58 Demokraatti TEEMA – Olemme pitäneet nykymallia hyvänä, koska tuleva järjestelmä muuttaa järjestöjen avustamisen väistämättä enemmän riippuvaiseksi poliittisista suhdanteista, Soste ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo. – Veikkaus on lailla perustettu yhtiö, jotta se ensisijaisesti pyrkii ehkäisemään pelihaittoja, eli se ei ole mikä tahansa firma, Kiukas sanoo. – Tämä on iso muutos järjestelmän kannalta, ei niinkään yhtiön kannalta, Nummikoski sanoo. Kiukas ei ole kriittisimpien arvostelijoiden kanssa samoilla linjoilla. Kiukas näkee nykyjärjestelmän ongelmana rahapelipolitiikan siiloutumisen. – Missään ei ole tasapainotettu poliittista tahtotilaa kokonaisuuden suhteen, Kiukas sanoo. – Ruotsissa lisenssijärjestelmän piirissä ovat urheiluvedonlyönti ja nettikasinot. – On helppo tehdä leikkauksia sellaisissa paikoissa, joissa ne eivät heti näy. Nykysysteemissä järjestörahoituksella on ollut turvatumpi asema, koska se on ollut kehyksen ulkopuolella. EU:lla ei ole yhtenäistä sääntelyä, uhkapelaaminen on kansallisen päätäntävallan piirissä. Jos lapsilisistä vie kympin, niin se näkyy suoraan lapsiperheiden arjessa. Nettipelaamisessa Veikkauksen osuus markkinasta on noin 60 prosenttia. Suomi on ollut viime vuosina välimuodossa, kun puhutaan nettipelaamisesta. Hän uskoo, että jos omistajaohjauksen tahtotila olisi ollut Sipilän (kesk.) hallituksen aikana kunnossa, niin Veikkausta ei olisi johdettu niin kasvuhakuisesti. Nehän eivät ole Suomen regulaation piirissä, eivätkä maksa veroja Suomeen. Internetin kautta tapahtuvassa rahapelaamisessa Veikkauksella ei ole käytännössä yksinoikeutta, Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo. Nykyisessä järjestelmässä veikkaustuotot ovat olleet budjettikehyksen ulkopuolista rahaa. – Internetissä järjestelmän ulkopuoliset toimijat tarjoavat palveluita ihan eri pelisäännöillä kuin Veikkaus. Kilpailutilanne ei ole tasa-arvoinen eikä yhdenvertainen. Tulemme tällaisiin keskustelumaailmoihin, Kiukas sanoo. SUOMALAISEN RAHAPELIPOLITIIKAN keskeinen tavoite on rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Se on ollut sidoksissa Veikkauksen tuottoon, eikä ole ollut niin alttiina poliittisille heilahteluille. – Periaatteessa kaikki lait ja säädökset ovat olemassa. Rahapelipolitiikan keskeiset lähtökohdat on määritelty arpajaislaissa
Mitä pitäisi tehdä enemmän. Selin uskoo, että se tulee helpottamaan rahapelihaittojen ehkäisyä tulevaisuudessa. VEIKKAUS ON OLLUT JÄRJESTÖILLE RAHASAMPO JA SEN VUOKSI PELIHAITTOIHIN EI OLE HALUTTU PUUTTUA. Vaikka koneiden määrä on vähentynyt, niin myyntipisteiden määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa. Kun rahapelituotot siirretään budjetin yleiskatteeseen, napanuora rahapelituottojen ja niiden edunsaajien välillä katkeaa. – Saatavuuden vähentäminen on tutkimuskirjallisuuden valossa tehokasta. – Suomessa rahapeliautomaattien saatavuus on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että pienituloisimmat pelaavat keskimäärin suuremman osan tuloistaan rahapeleihin. Missään muualla ei ole näin paljon myyntipisteitä näin korkean haittariskin pelimuodolle. Etenkin kaikkein haitallisimpien pelien, eli rahapeliautomaattien ja kasinopelien, myyntipisteiden määrän merkittävä vähentäminen olisi tehokas keino, Selin vastaa. – Tuottojen edunsaajat ovat vastustaneet haittojen ehkäisyn toimenpiteitä, ja se on varmaan vaikuttanut poliitikkojenkin päätöksiin. de_17032022_56.indd 59 de_17032022_56.indd 59 8.3.2022 16.28 8.3.2022 16.28. Suomessa ei ole myöskään mitään sääntelyä siihen, kuinka automaatteja sijoitellaan sosioekonomisesti heikoimmille asuinalueille. Syntyy tulonsiirtoa pienituloisilta parempituloisille, koska rahapelituotoilla Suomessa rahoitetaan kaikenlaista keskiluokkaista toimintaa, oopperaa, kulttuurielämää, Selin sanoo. 59 Demokraatti että haittojen ehkäisy merkitsee rahapelituottojen laskemista eivätkä suomalaiset poliitikot ole olleet halukkaita lähtemään sille tielle, Selin sanoo. Vasta nyt viime aikoina, hurjan pakon sanelemina, on tehty joitakin toimenpiteitä. – Se on ongelmallista varsinkin Suomen yksinoikeusjärjestelmässä
– Naisilla riippuvuushäiriöt voivat kehittyä myöhemmällä iällä ja räjähtää nopeammin vakavaksi kuin miehillä. että pysyviä muutoksia rahapelitarjonnassa. Rahapelejä pelaavan on tunnistauduttava, eli anonyymi pelaaminen loppuu. Mutta hoitamattomana se voi kestää koko eliniän ja usein pahenee ajan myötä. 60 Demokraatti TEEMA Sairasta mielihyvää 2019. Ajan myötä ihmisen toleranssi nousee, mikä tarkoittaa, että täytyy lisätä aineen käyttöä tai toimintaa, jotta voi saavuttaa saman mielihyvän tunteen kuin aiemmin. – Vastuullisuustoimet ovat vähentäneet rahapelaamista Veikkaukselle noin 500 miljoonan euron verran, mikä on noin kolmannes rahapelaamisesta. – Ja pikkuhiljaa himo toimintaan tai aineeseen tulee tärkeämmäksi kuin mielihyvän tavoittelu, Castrén sanoo. Veikkaus on teetättänyt Taloustutkimuksella pelihaittoihin liittyviä väestötason kyselyitä vuodesta 2017 alkaen. – Peliongelmaisten väestöosuus on ollut meidän ja myös THL:n tutkimuksissa noin kolme prosenttia. KUINKA RAHAPELIONGELMAISIA voidaan auttaa. Väestötason tutkimuksissa on havaittu, että alempi sosioekonominen status vaikuttaa rahapeliongelman esiintymiseen. Toiminnallisissa riippuvuuksissa, kuten rahapeliriippuvuudessa, mielihyvän aiheuttaa toiminta. Miehillä riippuvuutta esiintyy naisia enemmän. Meidän viimeisimmässä mittauksessa se oli 1,8 prosenttia, Nummikoski sanoo. Pelaajat ovat viimeisen kahden vuoden aikana kohdanneet sekä väliaikaisia NETTI ON MUUTTANUT RAHAPELAAMISEN TÄYSIN. Altistavia tekijöitä ovat myös nuorena aloitettu pelaaminen, rahapelien tarjonta ja positiiviset asenteet rahapelaamista kohtaan. sätä dopamiinitasoa aivoissa. – Haittojen näkökulmasta on parempi, että pelaaminen kanavoituu kansalliseen järjestelmään eikä ulkomaiseen tarjontaan. Alkoholija päihderiippuvuuksissa mielihyvän aiheuttaa aine. – Rahapeliriippuvuudessa on kyse bio-psyko-sosiaalisesta häiriöstä. Se tarkoittaa, että riippuvuushäiriö on ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa. Tunnistautumisen kautta kertyy paljon dataa, ja se voi helpottaa peliongelmien tunnistamista. Riskitasolla pelaavia on noin 11 prosenttia. Erilaisissa riippuvuuksissa yhteinen tekijä on aineen tai toiminnan kyky liR ahapeliriippuvuudesta kärsii noin 1,4 prosenttia suomalaista. Järjestelmä uudistui vuonna – Veikkauksen omistajaohjauksen siirtäminen sosiaalija terveysministeriöön, Alkon tapaan, olisi tervetullut uudistus nykyjärjestelmälle. Muutos riippuvuushäiriöiden luokkaan on hyvä, koska tutkimusten mukaan rahapeliriippuvuus on mahdollisesti alidiagnosoitu oirekuva. Siinä on osatekijöinä perimän ja neurobiologian yhdistelmä, joka on myös yhteydessä psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, THL:n erikoistutkija, dosentti Sari Castrén sanoo. – Aiemmassa tautiluokitusjärjestelmässä rahapeliriippuvuus kulkee nimellä pelihimo ja se on asetettu impulssikontrollihäiriöiden luokkaan. Kaikissa riippuvuushäiriöissä voidaan tunnistaa pakonomaisuus. Se näkyy myös peliongelmaisten määrässä, Veikkauksen Nummikoski arvioi. Käyttöön on otettu pakollinen tunnistautuminen ja tappiorajat, lisäksi raha-automaattien määrää on vähennetty. Rahapeliriippuvuus on saanut WHO:n tautiluokitusjärjestelmässä aiempaa vahvemman aseman juuri riippuvuushäiriönä. Rahapeliriippuvuus ja digipeliriippuvuus asetettiin muiden riippuvuushäiriöiden kanssa samaan luokkaan, koska niillä on niin paljon samankaltaisuuksia muiden riippuvuuksien kanssa. VEIKKAUS ON tehnyt joitakin näkyviä toimenpiteitä saadakseen pelihaitat kuriin. Se voisi tuoda lisäpotkua Veikkauksen haittatyöhön. Viime vuoden tuloksien mukaan ongelmien esiintyvyydessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. – Riippuvuushäiriöitä voidaan tarkastella samalla tavalla kuin mitä tahansa kroonisia häiriöitä, esimerkiksi kakkostyypin diabetestä. Myös koronapandemialla on ollut iso vaikutus pelitarjontaan. Muutoksen myötä pystymme kartoittamaan erilaisia riippuvuuksia yhdessä, ja viemään tutkimusnäyttöön perustuvia hoitomallia kentälle käytettäväksi vahvemmin Castrén sanoo. de_17032022_56.indd 60 de_17032022_56.indd 60 8.3.2022 16.28 8.3.2022 16.28. Riippuvuushäiriössä ihmisellä on pakottava tarve jatkaa aineen käyttöä tai toimintaa nostaakseen dopamiinitasoa. THL:n mukaan riippuvuutta lievempää ongelmapelaamista esiintyy 1,6 prosentilla väestöstä
– Olemme synnyttäneet rahoitusautomaatin, jolla kupataan ihmisiä, jotka eivät pysty kontrolloimaan omaa pelaamistaan. Alko saa mainostaa omaa olemassaoloaan, muttei omia tuotteitaan. – Puolue voisi omassa julkisessa puheessaan ottaa vakavasti peliriippuvudestaan ja pelihaitoista puhuvat ihmiset. Tavoite – Varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää haittojen vähentämiseksi. – Järjestelmän moraalinen perusta on selvästi ongelmallinen. – Eduskuntakeskustelu Veikkauksen roolista ja rahapelijärjestelmästä on melko olematonta. Hoitoon hakeudutaan yleensä vasta myöhäisessä vaiheessa, jolloin ongelma on ehtinyt kehittyä jo vakavaksi ja monenlaisia haittoja tuottavaksi. Köngäs on sitä mieltä, että Veikkauksen toimintaa pitäisi säädellä ja ohjata samalla tavalla kuin Alkon toimintaa. Lidl poisti ne, ja sai pelkkää positiivista pr:ää siitä. – Toinen konkreettinen asia: voisimme olla hallituksessa, eduskunnassa ja Veikkauksen hallintoneuvostossa aloitteellisempia pelihaittojen suhteen. Olemme suurin poliittinen ryhmä, ja siellä olisi mahdollista tehdä päätöksiä, onko S-markettien auloissa pelikoneita vai ei. JÄRJESTELMÄ ON HIRVITTÄVÄ, JA SIITÄ PITÄISI PYSTYÄ KÄYMÄÄN KESKUSTELUA. Kyseessä on kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka perustuu tutkimusnäyttöön. – Alko toteuttaa alkuperäistä monopolin tarkoitusta huomattavasti uskollisemmin. Kansanedustaja Jukka Gustafssonkin (SDP) ja moni muu valitettavasti tuntuu eduskunnassa vähättelevän pelihaittoja ja Veikkauksen nykytilaan liittyviä moraalisia ongelmia, Köngäs sanoo. – Kolmanneksi, demareita on paljon osuuskauppaliikkeessä. Veikkauksesta on tullut valtiolle rahantekokone. SDP:n puoluevaltuutettu ja Helsingin piirin varapuheenjohtaja Otto Köngäs on nostanut puolueen sisällä keskustelua rahapelijärjestelmän ongelmista. Uusi arpajaislaki mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat puuttua lain vastaiseen toimintaan huomattavasti tiukemmin kuin aikaisemmin. – Tällaista työkalua ei ollut aiemmin käytössä. Lisäksi valtio-omistajan tuotto-odotukset ovat Alkolle reilusti pienempiä kuin Veikkaukselle. Vain noin kymmenen prosenttia ongelmasta kärsivistä hakeutuu hoitoon. de_17032022_56.indd 61 de_17032022_56.indd 61 8.3.2022 16.28 8.3.2022 16.28. – Esimerkiksi jos ulkomainen rahapeliyhtiö syyllistyy Suomessa lainvastaiseen markkinointiin, niin yhteiskunta voi asettaa estoja pelaajien rahansiirtoihin tai sivustoille kirjautumiseen, Nummikoski sanoo. Eurooppalaiset valtiot pyrkivät suojaamaan virallisen rahapelitoiminnan, koska ei ole mielekästä maksaa veroja tai osallistua lainsäädännön noudattamiseen, jos voi toimia ilmankin sitä. – Toivoisin, että olisimme tässä asiassa näyttämässä tietä emmekä painamassa jarrua. Kannustan, että ammattilaiset ottavat puheeksi rahapelaamisen samalla tavalla kuin päihteistä puhumisen, Castrén sanoo. Hoitoon hakeutumisen esteitä ovat häpeä ja leimaantumisen pelko sekä tietämättömyys hoidosta. Estoja käytetään laajasti Euroopassa. Taiteen ja kulttuurin tekijätkin toivoisivat, ettei heidän ja perheidensä toimeentulo olisi kustannettu riippuvuussairaiden ihmisten hyväksikäytöllä, Köngäs sanoo. Järjestelmä on hirvittävä, ja siitä pitäisi pystyä käymään keskustelua. Ja jotkut hyötyvät myös vertaistuesta. pelihaittojen kontrolloimisesta tuntuu unohtuneen taka-alalle. KUINKA PUOLUEEN pitäisi edetä rahapelipolitiikassa. Kustannamme sillä sinänsä äärimmäisen tärkeitä toimintoja. Omilla kasvoillaan esille tuleminen vaatii paljon rohkeutta, koska oman rahankäytön hallitsemattomuus on hyvin stigmatisoivaa, Köngäs vastaa. En usko, että pelikoneet ovat mikään vetovoimatekijä, eli niiden poistaminen ei vaikuttaisi S-ryhmän kassavirtaan mitenkään. 61 Demokraatti Alkosta oppia Veikkaukselle S ekä rahapeliettä alkoholimonopoli on perustettu Suomeen sillä ajatuksella, että haitallista toimintaa voidaan kontrolloida ja että tuotoilla tehdään positiivisia asioita. Gustafsson on Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Lisäksi on muitakin tukimuotoja, kuten Peluurin ilmainen nettiterapia Peli Poikki, jossa voi olla anonyymisti. Rahapeliongelma ei näy päälle päin kuten muut riippuvuudet, jonka vuoksi se pysyy piilossa pitkään. – Suomessa on hoitomalli rahapeliriippuvuudelle
Vastuullisuus ei ole, eikä saa olla vain sana. Ja silloin pelaaja useimmiten häviää. Vastuullisen ra hapelaamisen toteuttaminen on aidos ti merkityksellistä. Kiinnostus, joka silloin sai alkunsa, päättyi 21 vuotta myöhem min tilanteeseen, jossa olin menettä nyt melkein kaiken, pahimpana totaa lisen kosketuksen itseeni. Siirrymme positiivisen pelaamisen kulttuurista tiedosta van pelaamisen kulttuuriin. Ky seessä ei ole koskaan ollut kostoretki tai jonkunlaisen hyvityksen saaminen vaan yhteiskunnan muuttaminen pa remmaksi. ”Suomalainen voittaa aina”, mutta entäs sit ten, kun ei voitakaan. Pelasin kaiken RAHAPELAAMINEN NYT VAIN ON SITÄ, ETTÄ TALO VOITTAA AINA. ”Suomalainen voittaa aina” ei ole vain puheessamme ajoittain esiintyvä lausahdus – se on aidosti suomalai seen ajatteluun juurtunut käsitys ra hapelaamisesta. 62 Demokraatti ”J ennalla on ulosotossa 250 000 euroa vel kaa, rahapeliriippuvuus vei melkein kai ken”. Olin 9vuotias, kun elämäni mul listui pysyvästi seuraaviksi vuosikym meniksi. Suomalainen ei voittanutkaan aina. Parhaimmillaan se säästää henkiä. Vaikka peliongelmassa tai vielä syvemmin rahapeliriip puvuudessa ei olekaan kyse tiedon puutteesta tai yksilön älykkyydestä, uskon vahvasti, että realistinen ja tietoon perustuva puhe rahapelaamisesta ja sen lainalaisuuksista on avain peliongelmien vähentämiseen ja niiden ennalta ehkäisemiseen. Se pyyhkii olemassaolollaan kaikki ne yksilöiden ja yhteisöjen taloudelliset tappiot, so siaaliset häviöt ja terveydelliset haasteet, joita ongelmalli nen rahapelaaminen ja rahapeliriippuvuus pahimmillaan aiheuttavat. Raha peliautomaatin metallisesta kaukalosta kuuluva kolikko jen kilinä päättyi itsemurhayritykseen juuri ennen 30vuo tissyntymäpäivääni. ”Suomalainen voittaa aina” lauseessa kulminoituu positiivi sen rahapelaamisen kulttuuri. Se, missä muutos nyt ja tulevina vuosina tulee toivottavasti tapahtumaan on, että pelaamisesta tulee tiedostavampaa. KOLUMNI Teksti Jenna Mäkelä, rahapeliriippuvuuden kokemusasiantuntija, hankesuunnittelija ja digitaalisen kulttuurin opiskelija TEEMA de_17032022_62.indd 62 de_17032022_62.indd 62 9.3.2022 10.56 9.3.2022 10.56. Ja siinä Suomen on toimittava etulinjassa esimerkkinä. Positiivisen pelaamisen kulttuurin kasva teille on jo auennut uusi toimintaympäristö digitaalisessa maailmassa, eikä sielläkään suoma lainen voita aina. Menetin moraalini, terveyteni ja haaveeni. Mistä me oppisimme, el lemme historian virheistä. Minulla on yksi toive tulevaisuudelta. Pelasin kaiken: omat ja lainatut rahat, lopussa myös va rastetut. Ja että rahapelaa minen, no, rahapelaaminen nyt vain on sitä, että talo voit taa aina. Rahapelaamista on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan. Olen viimeisten vuosien aikana pu hunut avoimesti mediassa elämästäni, ra hapeliriippuvuudesta ja sen haitoista, joi den kanssa edelleenkin osittain elän. Se, että tulevai suuden 9vuotiaat ymmärtäisivät, että ”suomalainen voit taa aina” tarkoittaa sisukkuutta hiihdossa, kärsivällisyyttä politiikassa ja yhteishenkeä jääkiekossa. Vaikka klikkiotsikoiden taakse voi olla välillä vaikea nähdä, totuus on, että olen puhunut kokemistani asioista vain siksi, että tulevaisuudessa voi simme tehdä asioita paremmin
Perusteiden on oltava kunnossa sille, miksi Suomen on liittouduttava sotilaallisesti tai miksi ei. Sosialidemokraateilla on aina ollut kyky analysoida muutosta ja tehdä ratkaisuja, joilla on vastattu kulloisenkin hetken ja ihmisten asettamiin kysymyksiin. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikka on perustunut syvälliseen analyysiin. Vahva oma puolustus: EU-jäsenyys, puolustusyhteistyö Ruotsin, USA:n ja Naton kanssa, toimiva suhde Venäjän kanssa, toiminta kansainvälisessä järjestelmässä. Tätä kolumnia kirjoittaessa sota jatkuu jo kahdeksatta päivää. Edellytykset sekä puolueen sisäiselle keskustelulle että kansallisen keskustelun johtamiselle ovat hyvät. Seuraavat eduskuntavaalit ovat ulkoja turvallisuuspoliittiset vaalit. Sosialidemokraattinen puolue on luonteeltaan kansainvälinen, rajat ylittävä ja solidaarinen liike. Suomi tekee päätöksen itse, mutta samalla seurataan, mitä Ruotsissa tapahtuu: sellaista tilannetta ei tule, että Suomen länsiraja olisi Naton itäraja. Oikea päätös syntyy vain uutta tilannetta ja tulevaa analysoimalla. Kukaan ei voi väittää, että Suomen valitsema linja ei olisi toiminut. Jos vastaus olisi ei, meidän on mietittävä, miten Suomi pärjäisi vastaavassa tilanteessa, jossa Ukraina nyt on. PUHEENVUORO Putinin sota muuttaa paljon, myös Suomen kannalta. Sosialidemokratian ajattomana arvona on ennen kaikkea vapaus. Putinin hyökkäys Ukrainaan ei ollut pelkkä herätys, vaan jo kolmas torkutus. Paluuta vanhaan ei ole. Siinä työssä meitä ei velvoita menneisyys vaan tulevaisuus – Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Myös Nato-jäsenyys vaatisi riskianalyysin. Nato-optio ei enää riitä linjaksi millekään puolueelle, sillä seuraavat eduskuntavaalit ovat ulkoja turvallisuuspoliittiset vaalit. Kun yksi pilari on murtunut ja turvallisuusympäristö on muuttunut, kaikki pilarit on vahvistettava uudestaan. Toimivat Venäjä-suhteet murenivat Ukrainan sodan myötä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – itsenäiseen eurooppalaiseen valtioon. Neljä tukevaa pilaria. 63 Demokraatti Putinin sota muuttaa paljon – myös Suomen kannalta T orstaina 24. On linjavalinnan aika. helmikuuta 2022 turvallisuusympäristömme muuttui pysyvästi. SDP:N ON syytä käydä myös puolueen sisällä laaja keskustelu ulkoja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Georgian sota 2008 sekä ennen kaikkea Krimin miehitys 2014 ja sitä seurannut Itä-Ukrainan sota näyttivät, että Putinin hallinto ei kunnioita sääntöperustaisuutta tai muiden valtioiden suvereniteettia. Käytännössä pilareiden vahvistaminen tarkoittaa uutta ulkoja turvallisuuspoliittista linjaa, ja sille tarvitaan kestävät perusteet sekä tietysti laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Päätöksiä ei koskaan pidä tehdä ensimmäisen tunnekuohun aikana, vaikka tunne voisikin olla oikea. Dimitri Qvintus Kirjoittaja on FSD:n puheenjohtaja de_17032022_63.indd 63 de_17032022_63.indd 63 8.3.2022 18.10 8.3.2022 18.10. Sen vuoksi on käytävä perusteellinen ja rehellinen keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Yksi osoitus tästä on Suomen täysin oikea päätös viedä aseita Ukrainaan
Ihmisoikeudet ja demokratia eivät tosin uhkaa Venäjää ja sen kansaa, mutta ne uhkaavat Venäjän autoritaarisia valtarakenteita. Kimmo Kiljunen kansanedustaja (sd.) Getty Images de_17032022_64.indd 64 de_17032022_64.indd 64 9.3.2022 9.56 9.3.2022 9.56. Siksi on täysin oikeutettua asettaa kysymys maamme sotilaallisesta liittoutumisesta ja ulkoisesta tuesta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Jos vastaa, että turvallisuusympäristön rajusti muuttuessa ja ennen kuin on tehty tilanteen huolellinen arvio, on varminta pitäytyä entisellä linjalla, lyödään ”eileima”. On huolella pohdittava turvallisuusympäristömme muutosten merkitystä ja ymmärrettävä, että omilla päätöksillä me myös vaikutamme siihen. Se myös vaikuttaa ratkaisevasti päätöksentekoon, elämmehän avoimessa demokratiassa. Vastaus pelkistyy: kyllä tai ei. Siksi ukrainalaisten vastarinta ei ole vain itsepuolustusta, vaan he puolustavat samalla venäläisten oikeutta demokratiaan. Siihen on päätöksentekijöiden myös vastattava. Ehkäpä suurin turvallisuusympäristön muutos on muutos ihmisten mielissä. Arvioin sitä vain yhdestä kulmasta: mitä se merkitsee Suomen turvallisuudelle. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Kyllä ja ei Nato-jäsenyydelle POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ on pinteessä, kun muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kansalaiset ja tiedotusvälineet kysyvät selkeää kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Kriisitilanteessa ei kuitenkaan pidä hätiköidysti tehdä johtopäätöksiä, jotka pysyvästi muovaavat Suomen vakiintuneen ja vakaan turvallisuuspoliittisen aseman. Sotilasliiton jäsenyys tarjoaa epäilemättä aseellista suojaa, jos joutuisimme yksin kohtaamaan hyökkäävän vihollisen. Demokratiakehitystäkö vastaan Venäjä tarvitsee turvatakuita. Näitä kaikkia tekijöitä on tarkasti punnittava ennen kuin kyllä/ei-vastaus on valmis. Kyllä, sitä vastaan. Presidentti Putinin häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja suomalaisten suhtautumisen nyky-Venäjään. Onko Ukrainan eurooppalaistuminen turvallisuusuhka. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Tiedonhalu on ymmärrettävä. Juuri nyt kyllä/ei-jako on riittämätön osoittamaan kantaani Suomen Nato-jäsenyydestä. Maantiede ei kuitenkaan ole muuttunut. Kun Venäjän armeija nyt pommittaa Kiovaa ja ajaa miljoonat ihmiset pakosalle, kuka tarvitsee turvatakuita ja mitä yhteinen turvallisuus on. Putinin hallinto on haikaillut turvatakuita. Suomen suhde Venäjään on muuttunut. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ei auta, vaikka kuinka vakuutetaan, että suoraa uhkaa Suomeen ei ole. Mutta Nato-jäsenyys sitoisi myös suurvaltavastakkainasetteluihin, jonka osapuolia emme haluaisi olla ja pahimmillaan vielä etulinjaan ensi-iskujen kohteeksi. Molemmat vastaukset ovat omiani, mutta lyödyt leimat ovat väärät. Jos vastaa, että Ukrainan kaltaisessa tilanteessa jouduttaessa yksin hyökkäyksen kohteeksi, olisi tarpeen saada kollektiivista sotilaallista suojaa, lyödään ”kyllä-leima”. Euroopan turvallisuusympäristö horjuu rajusti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kansalaiset kokevat turvallisuutensa horjuvan. Se on vedonnut yhteiseen turvallisuuteen, jossa omaa turvallisuutta ei rakenneta naapurin kustannuksella
Venäjän nimetty johtohenkilö Vladimir Putin heitti diplomatian roskiin hyökätessä Ukrainaan. Venäläisen hakkeen käyttö asuntojen ja kiinteistöjen lämmittämisessä on jatkossa entistä kyseenalaisempaa. Sen sijaan Suomen hiihdon johto ja huippuhiihtäjämme eivät yhdy Norjan ja Ruotsin hiihtoväen solidaarisuuskantaan. Sen mukaan venäläishiihtäjiä ei Venäjän sotimisen takia suljeta pois kansainvälisista kisoista. Tavallaan tuntuu syylliseltä elää tavallista elämää, kun toisaalla soditaan. Tämä Ukrainan kriisi ei tee kuitenkaan eroa vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Suomi ei voi tällä hetkellä edistää mitään yhteisiä asioita Venäjän kanssa ja jos se edistäisi, se tekisi sitä uuden hallinnon kanssa. On tehtävä veroja tukiratkaisuja vauhdittamaan uusiutuvan energian käyttöä, jolloin luomme laajemmat mahdollisuudet sen käyttöön ja kehittämiseen. Näyttää siltä, että huippuhiihtäjämme ovat ummistaneet silmänsä siltä kauheudelta, mitä Venäjän hyökkäys Ukrainan kansalle on jo aiheuttanut. Suomen hiihtoväen piirissä ei nyt haluta huomata sitä, että Ukrainassakin on hiihtourheilijoita. Vaihtoehtoinen ratkaisu ja toimittaja on löydettävä. Fennovoiman ydinvoimala venäläisen RosSuomen hiihtoväen piirissä ei haluta huomata, että Ukrainassakin on hiihtourheilijoita. Heitä eivät Venäjän ohjukset ja muutkaan sota-aseet väistä. Myös Ruotsin hiihtoliitto ei toivota venäläishiihtäjiä tervetulleeksi kansainvälisiin kisoihinsa. Samalla huomio ja tuki täytyy osoittaa myös Venäjällä puhjenneille sotaa vastustaville mielenosoituksille. Kotimaista energiantuotantoa on kehitettävä ja siihen on satsattava ilmastotavoitteet huomioiden. Satsaus kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon tuo kaivattua työtä maaseudulle ja siten tukee ihmisten elinmahdollisuuksia kasvukeskusten ulkopuolella. Ukraina tulee näkemään, että koko maailma on heidän puolellaan. Kauko Niemi Ammattiliitto Pro Pohjanmaan aluejohtokunta de_17032022_64.indd 65 de_17032022_64.indd 65 9.3.2022 9.56 9.3.2022 9.56. Siellä urheilijat ovat niin sanotusti venäläisaseiden ruokana, kuten ovat muut ukrainalaiset. Voisimme kaikki antaa ainakin henkistä tukea ukrainalaisille, sillä koskaan ei tiedä milloin on oma vuoromme. 65 Demokraatti Venäjän hyökkäyksellä on kauaskantoiset seuraukset Annetaan kaikki henkinen tukemme ukrainalaisille Suomen hiihto ummisti silmät Lahdessa Koko Ukrainan ja Venäjän välisen sodan näyttämö on länsimaittain katsottuna julkea ja kyyninen. Ihmisten välille on luotava yhtenäisyyttä, koska maailma on ahne, julkea ja epätasa-arvoinen paikka. Aluejohtokunta katsoo, että Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön on tuettava Ukrainaa sekä ukrainalaisia yhteistyössä kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin. Suomen Hiihtoliiton naiivi suhtautuminen Norjan kantaan vaikuttanee myös huippuhiihtäjiimme näkemykseen. Lahden Salpausselän kisojen yhteydessä Norjan hiihtoliitto kertoi jo tuolloin, että se ei toivoisi venäläishiihtäjien osallistuvan Holmenkollenin kisoihin. Venäjän hyökkäyksellä on kauaskantoiset seuraukset, jotka näkyvät pitkään myös meillä Suomessa. Pentti Välimaa Pori atomin rakentamana ei voi olla enää mahdollista, vaan rakennuslupa tulee evätä. Hiihtoliiton johto noudattaa nyt kirjaimellisesti kansainvälisen hiihtojärjestön kantaa. Olemme liian riippuvaisia venäläisestä energiasta. Ukrainassa isät sotivat lastensa takia. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on noussut koko maailman sankariksi johtaessaan maataan edestä sotatilanteessa. Aluejohtokunnan mielestä Suomen energiaomavaraisuutta täytyy lisätä. Meidän hiihdon huippu valmentajineen perustelevat näkemystään sillä, että ”he vain urheilevat”. Satsaukset uusiutuvaan kotimaiseen energiantuotantoon sekä siihen liittyvään uuden teknologian kehittämiseen auttavat myös pääsemään eroon fossiilisista polttoaineista ja luovat työpaikkoja Suomeen. Venäläishiihtäjät saavat osallistua ilman Venäjän virallisia tunnuksia, kuten he osallistuivat nyt Lahden kisoissa. Sami Korkiakoski Lahti Olemme liian riippuvaisia venäläisestä energiasta. Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja antaa tukensa Venäjän talouteen ja hallintoon kohdentuville koville sanktioille. Ajatukset ovat kuitenkin siellä, missä ei voida nukkua ohjusiskujen takia.Viattomat lapset kävelevät monta kymmentä kilometriä turvaan, että saavat elää rauhassa
Suomessa helteestä aiheutuvat terveyshaitat, vesiepidemiat, eläinvälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvauriot uhkaavat lisääntyä”, toteaa Suomen ilmastopaneeli raportissaan. Lihan proteiinin tilalle on tarjolla hyviä proteiinilähteitä, kuten esimerkiksi kananmunia, täysjyväviljaa, sisäjärvien villikaloja, herneitä, siemeniä, pähkinöitä ja härkäpapuja. Ilmastokriisi on myös terveyskriisi ja terveysuhka. Suomen itsenäisyyttä ja turvallisuutta pitää olla valmis tarvittaessa puolustamaan. Laiduneläimet vaativat paljon maata ja rehua, ja niitä varten on usein raivattava metsää. (Helsingin Sanomat 15.9.21). Jos jokainen vähentäisi lihan syöntiään edes 1970-luvun tasolle eli noin 50 kiloon henkeä kohti, Suomen ilmastopaneelin miljoonan tonnin päästövähennystavoite saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Rauha on arvokkainta, mitä meillä on, ja sitä tulee vaalia kaikin mahdollisin tavoin. Naton jäsenyys itsessään ei takaa turvallisuuttamme. Karja tuottaa myös suuria määriä metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Meidän tulee myös olla perillä siitä, miten Suomen jäsenyys Natossa vaikuttaisi suhteeseemme Venäjän kanssa. Suurin osa maapallon viljelymaasta käytetään karjan ruokintaan. MIELIPIDE Lihantuotanto on suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia Nature Food -tiedelehden mukaan eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. On syytä tiedostaa, ettei Naton jäsenyyden hakeminen tule olemaan nopea tai yksinkertainen prosessi. Venäjän pelolle ei saa kuitenkaan antaa periksi. Janne-Pekka Niemimäki Demarinuori Oulusta Rauhaa tulee vaalia kaikin mahdollisin tavoin. Erityisen tärkeää on rauhaa edistävästä ja konflikteja ehkäisevästä diplomatiasta huolehtiminen. Kasvisten, juuresten, hedelmien ja marjojen määrän lisääntyminen ruokavaliossa pienentäisi kovan rasvan saantia ja riskiä sairastua kansantauteihin, kuten sydänja verisuonisairauksiin, syöpiin LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI ja tyypin 2 diabetekseen alenisi ja terveydenhoitokulujen kasvu pysähtyisi. Tavoitteena oli suojella demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rakentamaansa hyvinvointiyhteiskuntaa. Puolustusliittoa olivat perustamassa 1940-luvun lopulla esimerkiksi brittiläiset sosialistit pääministeri Clement Atleen johdolla Neuvostoliiton sotilaallista uhkaa vastaan. He uskoivat rauhanomaisen sosialismin ylivertaisuuteen ihmisiä tuhoavan, totalitarismiin ja sortoon perustuvan brutaalin kommunismin sijaan. 66 Demokraatti Nato-jäsenyyttä on haettava SDP:n johdolla SDP:n on otettava vahva aloite maamme turvallisuuspolitiikan uudistamiseksi. Emme ole Kremlin käskyläinen, eikä meidän tule sellaiseksi koskaan enää tulla. Venäjän naapurimaitaan kohtaan harjoittama voimapolitiikka on tehnyt maailmasta arvaamattoman paikan suurvallan naapurissa sijaitsevalle pienelle valtiolle. ”Lämpeneminen ja sademäärän lisääntyminen vaikuttavat tauteja tartuttavien eläinten levinneisyyteen ja taudinaiheuttajien siirtymisen tehokkuuteen. Putinin johtaman Venäjän toimet Ukrainassa eivät ole hyökkäys vain yksittäistä maata kohtaan vaan hyökkäys koko läntistä sivilisaatiota ja edustamiamme länsimaisia arvoja vastaan. Suurvaltapolitiikan ja etupiiriajattelun nostaessa päätään Putinin johtamalla Venäjällä on meidän tehtävä kaikkemme turvallisuutemme ja Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi. Jos ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, heidän on vakavasti harkittava ruokavalionsa muuttamista. Meidän on huolehdittava yhteiskunnan kestävyydestä kriisitilanteissa ja vahvasta puolustuskyvystä. Yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston professorin Atul Jainin mielestä tavoitteena ei ole pakottaa ihmisiä muuttamaan ruokavaliotaan. Meidän tulee tarvittaessa olla valmiita kestämään Venäjän mahdollinen painostus. Kylmän sodan ja suomettumisen vuodet ovat takana päin. Suomalaiset syövät henkeä kohti lihaa noin 79 kiloa vuodessa. SDP:n johdolla Suomen tulee aloittaa prosessi puolustusliitto Naton jäsenyyden hakemiseksi. Suomi ei ole puolueeton osapuoli kansainvälisessä politiikassa vaan osa liberaalia demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavia länsimaita. Nato itsessään on sosialidemokraattien luomus, eikä äärivasemmiston uhkakuvissa esiintyvä Yhdysvaltain sotakoneisto. Taito Taskinen Kuopio de_17032022_66.indd 66 de_17032022_66.indd 66 9.3.2022 9.00 9.3.2022 9.00. Siitä on nautaa 19 kiloa, sikaa 30 kiloa, siipikarjaa 27 kiloa sekä loput lammasta, poroa, hevosta ja riistaa. Itsenäisenä maana voimme toimia kuten haluamme ja Suomen jäsenyys puolustusNatossa olisi paras työkalu asiain tilan säilyttämiseksi
Natosta on tiedostettava, että sen voima on USA:n asevoimien voima. Tämä pätee myös USA:n ja Venäjän suhteen. Vaikeaa tilannetta kuvaa hyvin Ylen (20.1.22) juttu hitsaajapulasta. Nyt monen opiskelijan perustaidot jäävät niin heikoiksi, että yritykset epäröivät ottaa heitä työssäoppimaan tai palkata töihin. Siihenkö, kun Bryssel määrää Venäjälle pakotteita ja Suomi kantaa niistä suurimman vastuun kaupankäyntimme kurjistumisena. Jukka Söderdahl Pori de_17032022_66.indd 67 de_17032022_66.indd 67 9.3.2022 9.00 9.3.2022 9.00. Viime aikoina on keskusteltu kovasti maamme suhteesta Natoon, muun muassa viimeisin mielipidemittaus (Demokraatti 7.2.). Niistä yli puolet oli Yhdysvalloista ja lähes kaikki loput Britanniasta ja Suomesta. 67 Demokraatti Ammatillinen koulutus ei vastaa työelämän odotuksia Toisen asteen ammatillista koulutusta on kehitetty elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti yli 50 vuotta, mutta oppimistulokset eivät ole vastanneet tavoitteita. EU oli esillä vain suomalaisten elokuvien muodossa, ja yhdessä oli ranskalaista väriä. Silloisen lain mukaan ”ammattikoulujen tarkoituksena on antaa oppilailleen ammatinhallintaan riittävät tiedot ja niin monipuolinen työnopetus koulun omissa työpajoissa, että se riittää pohjaksi ammattitaidon saavuttamiselle käytännössä saadun työkokemuksen jälkeen.” Koulutus nähdään talouden ja tuotannon osasysteeminä, jonka tehtävänä on nopeasti tuottaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Suomen TV:n ilmaiskanavat näyttivät noin 40 niin sanottua kokoillan elokuvaa. Meillä Suomessa tämä oma merkityksemme jostain syystä tuntuu monelta unohtuvan. Molemmat suurvallat ymmärtävät maamme ja kansamme arvon, sitä kuvaa erinomaisesti muun muassa tammikuussa USA:n presidentin yhteydenotto presidentti Niinistöön. USA ja Venäjä houkuttelevat meitä etupiiriinsä. Toki joukossa on hyviäkin elokuvia, mutta miksi Ylen kanavatkin ovat omaksuneet näin rajoitetun esityspolitiikan. Olemmeko ensisijaisesti EU:n jäsenvaltio vai Yhdysvaltojen jalkamaa. Lauri Hannikainen Helsinki Osaamispulan ratkaisuksi esitetään yleensä lyhytkestoisen aikuiskoulutuksen lisäämistä. Yksi Etelä-Koreasta ja yksi oli kolmen maan yhteistuotantoa: Yhdysvallat, Britannia ja Ranska. Huolestuttavasti näyttää siltä, että monista kouluista on tullut liikelaitoksia, jotka tuottavat tutkintoja eivätkä osaamista. Ari Hyvönen Kausala Television elokuvatarjonta on yksipuolista Ajalla perjantai 4.2.–torstai 10.2. Suurvaltoihin liittyen on huomattava kaksi tärkeää seikkaa: 1) Suurvallat eivät koskaan lähde sotaan toisiaan vastaan koska ne samalla tuhosivat toisensa. Tuohon aikaan verrattuna tämän hetkinen kykymme puolustaa maatamme on vähintään samalla tasolla. Niiden mielestä koulutuksen nykyiselle laatutasolle pitäisi asettaa selkeästi korkeampia vaatimuksia. TV:n elokuvatilanne on masentava. Aasiasta on silloin tällöin elokuva, samoin Venäjältä. Entä muista maista. Suomessa on vuosikymmeniä saavutettu hyvää osaamista perinteisillä opetusmenetelmillä, joten nyt olisi paikallaan avata keskustelu nykyisestä oppimiskäsityksestä, opetuksesta, itseohjautuvasta opiskelusta sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ideologiasta. Muista maanosista ei ole mitään. Täsmäkoulutukset ovat hyviä ja nopeita ratkaisuja, mutta valitettavasti ne eivät poista ammatillisen koulutuksen todellisia ongelmia. Mihin me sitä solidaarisuutta EU:lta tarvitsemme. Vielä 1970-luvulla ymmärrettiin, ettei koulusta valmistu ammattilaisia. Missä ovat ranskalaiset, italialaiset, puolalaiset ja unkarilaiset elokuvat. Tästä on erinomainen esimerkki komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Suomen vierailulla antama surkuhupaisa ja mihinkään tilanteeseen sopimaton solidaarisuuslupaus. 2) Suurvallat eivät koskaan päästä sotaa omalle alueelleen, sodat käydään pienten maiden maaperällä. Heikot opiskeluvalmiudet vaikeuttavat myös heidän mahdollisuuksiaan osallistua myöhemmin aikuiskoulutukseen. Meillä on unohdettu, miten viime sodissa pysäytimme ainoana maana maailmassa puna-armeijan, vieläpä kahdesti. En jaksa muistaa, milloin olisi ollut jotain Afrikasta tai Etelä-Amerikasta. EU:sta voi todeta, että sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Edellisellä viikolla oli yksi hyvä iranilainen elokuva. Yritykset kokevat, että nyt valmistuvilla hitsaajilla on selvästi heikommat valmiudet käytännön työhön kuin ennen. Suomi ja suurvaltapolitiikka Sodat käydään pienten maiden maaperällä
Tämä auttaisi esimerkiksi vanhuksia saamaan taas läheltä terveydenhoitopalveluita ja auttaisi myös kuntia asuttamaan reuna-alueita, joista on viety terveydenhoitopalvelut kuntakeskuksiin. Kyseenalaistavatko Räsänen ja hänen kannattajansa tuomioistuimen luotettavuuden. Autot palvelevat myös paloja pelastustoimissa, koska ne ovat helposti muutettavissa vaikkapa evakuointiasemiksi suuronnettomuuksissa. Pertti Leppänen Lieto de_17032022_68.indd 68 de_17032022_68.indd 68 9.3.2022 10.31 9.3.2022 10.31. Räsänen on lainannut julkisesti Raamatun tekstejä ja näkemyksiä homoseksuaalisuudesta. Valtakunnansyyttäjän syyteharkinta on hyvin harkittu. On helpompaa siirtyä kuntarajan yli toisen kunnan terveystoimien piiriin, jos se on lähempänä kuin oman kunnan terveyskeskus. Nämä autot kiertäisivät näillä syrjäseutujen keskuksissa kahdesti viikossa ja olisivat uusina ”terveyskeskuksina”. Niiden kuuluu pitää tasapuolisesti huolta myös pienten kuntien ihmisten hyvinvoinnista eli sosiaalija terveydenhuollosta sekä pelastustoimista. Oikeudenkäynnissä sovelletaan Suomen lakia eikä Raamattua. Martti Lutherin kahden regimentin opin mukaan Jumalan sanaa ja uskoa ei tule sotkea maallisen vallan ja oikeuden käyttöön. Muutoin Räsänen saa ansaitsematonta marttyyriutta omiensa piirissä. Sote-palveluiden sekä pelastustoimen palvelujen paranemiseen auttaa hyvinvointialueilla se, että kuntarajat poistuvat näiden toimien osalta. Autot soveltuvat myös esteellisten asiakkaiden käyttöön, koska näissä on valmiina pyörätuolihissit. Sen sijaan Räsäsen ja hänen kannattajiensa pyrkimys vaikuttaa suomalaisen tuomioistuimen riippumattomuuteen on huonosti harkittua. Hyvinvointialueiden kunnat, niin suuret kuin pienetkin, ovat nyt ”yhtä suurta perhettä”. Päivi Räsänen ja kristillisdemokraattinen puolue ovatkin näkemyksiltään epäluterilaisia – jo puolueen nimeltä. Nämä autot olisivat uusia ambulanssi-linja-autoja, joissa on jo valmiiksi olemassa happilaitteet ja muut tarvittavat laitteet vaikkapa ensihoitoon. Vai pyrkivätkö he vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuun eli kyseenalaistavat tuomioistuimen riippumattomuuden. Eikö lausumia pidettäisi ilmiselvästi antisemitistisinä ja rasistisina ja rikoslain perusteella kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Suomessa tuomioistuimen riippumattomuutta on perinteisesti pidetty tärkeänä ja koskemattomana. Isotkin kunnat ovat vuosien mittaan ajaneet alas terveyskeskuksia reuna-alueilta, mikä on johtanut asiakkaiden eriarvoistumiseen palveluiden saatavuuden osalta. Nämä toimet auttaisivat parantamaan hyvinvointialueiden, sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimien toimintaa Suomessa, mikä tämän uudistuksen tarkoitus juuri onkin. Syyttäjän mukaan rangaistusvastuu ei johdu Raamatusta vaan siitä, että Räsänen on esittänyt kyseisiä näkemyksiä ominaan julkisuudessa. Nyt hyvinvointialueiden synnyttyä on myös mahdollisuus palauttaa näille isojen kuntien reuna-alueille palvelut uudelleen. Ensimmäinen lausuma on Jeesuksen sanoja Johanneksen evankeliumista, jälkimmäiset Paavalin kirjeestä galatalaisille. Entä jos kansalainen esittäisi toistuvasti julkisuudessa omana käsityksenään Raamattuun vedoten, että juutalaiset ovat Saatanasta ja että he ovat surmanneet Jeesuksen ja ovat kaikkien ihmisten vihollisia. On ennenkuulumatonta, että Räsänen ja hänen kannattajansa ovat herättäneet laajan kansainvälisen kampanjan tuomioistuinkäsittelyn vuoksi. 68 Demokraatti MIELIPIDE Räsäselle luetaan lakia, ei Raamattua Valtakunnansyyttäjä nosti syytteen kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tämä uudistus perustuu siihen, että pienissäkin kunnissa pystytään pitämään ihmisistä huolta. Suotava olisi tuomio, jossa Räsäsen katsotaan syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan mutta jätetään syytetyn ymmärtämättömyyden vuoksi tuomitsematta rangaistukseen. Ne soveltuvat myös suurten potilasmäärien siirtämiseen keskussairaaloitten välillä. Jos näin ei toimita, vaan heikennetään pienten kuntien asemaa suhteessa isoihin kuntiin, niin sote-uudistus on epäonnistunut. Kari Kannala eläköitynyt asianajaja entinen teologi Nostetaan hyvinvointialue pyörille Sote-uudistuksen idea on, että pienissäkin kunnissa pystytään pitämään ihmisistä huolta. Tämä tapahtuisi terveysasema-autojen muodossa. Niiden mukaan homoseksuaalisuus on saastaista, häpeällistä, syntiä ja Räsäsen mukaan myös kehityshäiriö
Aarre Elo oli syntynyt Helsingissä ja laaja ystäväpiiri muistaa ettei hän kaikin ajoin kätkenyt stadilaisuuttaan vakan alle, jos kohta ystäviensä piirissä hän ei kuitenkaan helsinkiläisyydestään tehnyt nu meroa. Näin syntyi Lauluja soitinyhtye Songilo. Uhlenius ehdotti joukkoon vielä viidennen jäsenen, jonka tiesi soittavan kontrabassoa. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_17032022_68.indd 69 de_17032022_68.indd 69 9.3.2022 10.31 9.3.2022 10.31. Mutta hänet muistetaan myös henkilönä, jolla oli malttia ja taito kuunnella ympärillään olevia ystäviään. Niinpä Heikki Kahila liittyi ryhmään. Elo äänitti lukuisien laulajien, muun muassa legendaarisen Olavi Virran levyjä. 69 Demokraatti KUOLLUT Viimeinen VEK:n jäsen on poissa AARRE ELO (21.9.1934–17.2.2022) kuoli helsinkiläisessä hoivakodissa. Niinpä moni elokuvaja äänitysalalla toiminut ammattilainen löysi uudesta välineestä itselleen leipäpuun. Niinpä hänelle oli erittäin merkittävä harrastuksen kohde urheiluja raittiusseura Zoom, joka koostui merkittävältä osin myös radioja televisioalan ammattilaisista. Jani Uhlenius muusikko ja säveltäjä Kirjoittaja on Aarre Elon ystävä ja työtoveri. Loppu lieneekin sitten osa suomalaisviihteen historiaa. Kesällä 1974 Lahteen – Työven urheilu -74 -tapahtumaan – oli kutsuttu Aarre Elo, Apeli Halinen, Jukka Virtanen ja Jani Uhlenius. Aarre Eloa jäivät kaipaamaan puoliso ja kolme tytärtä sekä laaja ystäväpiiri. Heidän toteuttamansa Lumilinna-oh jelma voitti Montreux’n kansainvälisellä festivaalilla ensimmäisen palkinnon, Kultaisen ruusun. Hän oli suomalaisen televisiotoiminnan pitkänlinjan ammattilainen. Kun suomalainen televisiotoiminta otti ensiaskeliaan niin kokeneita alan ammattilaisia ei vielä ollut. Kolmikko Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla tunnettiin nimellä VEK, joka jätti merkittävän jälkensä suomalaisen televisioviihteen historiaan. Aarre Elo jäi ystävien mieleen sosiaalisena, loistavan huumorintajun omaavavana kelpo seuramiehenä. Työuransa Elo aloitti helsinkiläisen elokuvateatterin paikannäyttäjänä. Tarinaniskijänä, jonka seurassa ei tullut ikävä. Tilaa . Varttuneempi televisio-ohjelmia seurannut katsojapolvi muistaa legendaarisen Jatkoaika-ohjelman, jossa Elon yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Lenita Airisto ja Hannu Taanila. Sadekuuron myötä kaverukset vetäytyivät urheilukentällä pressun alle kastumiselta suojaan. Musiikkiäänityksissä hänen työkumppaneihinsa kuului muun muassa legendaarinen kapellimestari ja tuottaja Jaakko Salo. – Mehän voisimme perustaa kisälliryhmän, lausuivat yksissä tuumin Halinen ja Elo. Valitse tieto. Aarre Elo oli myös suuri urheilun ystävä. Näin tapahtui myös Aarre Elolle, joka jäi eläkkeelle TV 1:n ohjelmapäällikön vakanssilta. Aarre Elo toimi varhaisemmalla työurallaan myös äänittäjänä sekä elokuvan että musiikin parissa
Vuosina 1985–90 hän toimi KY-konserniin kuuluneen Ekomen-yhtiön toimitusjohtajana, joka kaatui 1990-luvun taitteessa, kun kiinteistömarkkinat romahtivat. Puolison vakava sairaus ja kuolema vuonna 2007 oli kova isku. Kaiken vapaa-aikansa hän käytti sen kunnostamiseen, käytännössä hän nikkaroi talon uusik si lattiasta kattoon. Kuvaan astui eräänlainen näköalattomuus. Matti Ahde pestasi hänet 1991 konsultiksi Veikkaukseen hoitamaan lähes mahdottomaksi luonnehditun tehtävän, eli myymään Veikkauksen tappiollisen myymäläverkoston. Hänet saattoi viimeisinä vuosinaan tavoittaa Arabianrannan ravintolasta vakipöydästään keskustelemassa intensiivisesti niin kirjailijoiden kuin entisten päätoimittajien kanssa. Hän oli 68-vuotias, syntynyt Ylivieskassa 27.6.1953. Samoihin aikoihin Riston elämään tulivat ensimmäiset tummat sävyt, sillä laman aikana epäonnisiin yrityskauppoihin ja petollisiin yhteistyökumppaneihin kaatunut Ekomen Oy johti hänen kohdalla raskaisiin syytteisiin ja poskettomiin miljoonakor vauksiin. Vaikka elämä vaikeutui huomattavasti, ei Risto katkeroitunut. Miehen puhe vaimon muistotilaisuudessa on väkevimpiä kuulemiamme tunnustuksia. Risto oli ehdolla puheenjohtajaksi 1979, ja tuli valituksi liittoneuvoston puheenjohtajaksi. Kasvavalla menestyksellä se keräsi osallistujia ja julkista huomiota. Oppilaskunnista tuli isoja omistajia. SONK:n ja KOSY:n riennoista hän löysi myös puolisonsa Camillan ja yhdessä he vaikuttivat vahvasti sosialidemokraattisessa opiskelijapolitiikassa. Ristolle PHK oli selvästi myös henkistä korviketta yhteiskuntavaikuttamisessa. Hänen nimitettiin 27-vuo tiaa na Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan KY:n talousjohtajaksi vuonna 1980. Kolmen sisaren kanssa kasvanut Risto kirjoitti ylioppilaaksi 1973 ja lähti armeijan jälkeen opiskelemaan matematiikkaa Helsingin yliopistoon. Isä patisti ainoan poikansa korkeakoulutielle. Riston elämä ei palautunut ennalleen. Perheeseen syntyi sittemmin kaksi poikaa, Antti ja Janne. Näillä adjektiiveilla Ristoa kuvaavat hänet tunteneet lukuisat ystävät ja yhteistyökumppanit. Ystävät saivat vierailuilla nauttia isännän erinomaisista kokin taidoista. 70 Demokraatti KUOLLUT Joukon sosiaalinen johtaja PITKÄN LINJAN sosialidemokraatti, ekonomi Risto Kippola kuoli sairauksien heikentämänä koronaan Helsingissä 1.2.2022. Ristoa jäi poikien ja sukulaisten lisäksi kaipaamaan suuri joukko ystäviä, tuttavia ja puoluetovereita. 1970-luvun lopulla hän vaikutti Helsingin Puu-Vallilan säilyttämiseen puutalokaupunkina. Moninaisten sairauksien seurauksena Riston kunto ja muisti heikkenivät nopeasti parin viimeisen vuoden aikana. Toisaalta Kippola vei KY:n myös Radio Cityn omistajaksi ja monista vaikeuksista pois rahoittajaksi. Ylioppilaskunnan kiinteistöasiat Kippola hoiti hyvin, kun asuntolat vapautuivat ARA-velvoitteista. Jopa niin hyvät, että mielessä siinsi isän puusepänliikkeen jatkaminen. Kippola hankki 1985 omakotitalon Limingantieltä Kumpulassa. Hilkka Ahde Risto Kolanen de_17032022_70.indd 70 de_17032022_70.indd 70 9.3.2022 10.25 9.3.2022 10.25. Verkostosuhteillaan hän sai nykyiset ja entiset päättäjät teemapaneeleihin, jossa istui joskus kaksikin presidenttiä yleisön joukossa. Pitkäaikaisen Ylivieskan kunnanvaltuutetun ja puusepän Aate Kippolan poika peri evakkoäidiltään Signeltä vilkkaan, iloisen ja sosiaalisen luonteen ja isältään voimakastahtoisuuden sekä loistavat käden taidot. Poliittisen historian klubi oli Riston viimeinen menestysprojekti. Hän vaihtoi Kauppakorkeakouluun ja kiinnostui tosissaan opiskelijapolitiikasta. Raskaat ajat toivat mukanaan terveyshuolia. Risto onnistui työssään erinomaisesti, minkä jälkeen hänet palkattiin yrityspalveluosaston päälliköksi vastuualueenaan kiinteistöt. Monet oikeusoppineet pitivät Riston niukasti äänestyksen kautta saamaa tuomiota oikeusmurhana; olihan hän käyttänyt tilinpäätösasioissa asiantuntijoinaan maan parhaita tilintarkastajia ja tehnyt parhaansa toimiakseen oikein. Risto oli innostava ihminen ja loistava verkostoituja. Bravuurina olivat lammasruoat. Älykäs, sivistynyt, helposti lähestyttävä, lojaali, avulias ja hyväntahtoinen. Hänestä tuli Ahteen luottomies ja oikea käsi. Kippola jätti 2009 Limingantien talonsa poikiensa hoitoon ja hankki asunnon Paavalin kirkkoa vastapäätä. Hän toimi Vallilan asunto-osuuskunnan isännöitsijänä, oli järjestämässä rahoitusta ja lopulta saattoi vaikean saneerausprosessin päätökseen. Klubi oli Juttutuvassa talvena 2007 alkanut vapaa ja polveileva yhteiskuntaan ja lähihistoriaan paneutuva keskustelufoorumi. Iloa ja valoa elämään toi pieni pojanpoika, jonka kuva koristi yöpöytää Herttoniemen palvelutalossa
Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marjaana Valkonen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Minna Canthin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Martti Ruokolainen. klo 17.15. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Turun liikuntaja urheilurahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Outi Tamminen. 90 VUOTTA 75 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät TAKAISINVETO KN95-A -hengityssuojain, kuppimallinen hengityssuojain, valmistaja Dongguan HuaGang Communication Technology Co., Ltd., valmistettu Kiinassa. Maaliskuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 17.3. Lounaan jälkeen klo 12. Johtokunnan kokous 17.3. Seuraava tapaaminen on ravintola Wanhan Herran tiloissa 21.3. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. Tuote on ollut myynnissä 6.4.2020-31.12.2020 välisenä aikana. Marjaana Valkonen SAK:n eläkkeellä oleva kansainvälisten asioiden johtaja, Espoo 20.3. LP Lakkapää Oy, Varikonkatu 3, 95420 TORNIO puh. KOKOUKSET TAKAISINVETO Yhdistystoiminta HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. 75 vuotta Outi Tamminen vanha toveri, Merimasku 28.3. Ruusutuvalla. 70 vuotta Martti Ruokolainen vanha toveri, Kuopio 20.3. +358 10 7557 050 Tuotteet voi palauttaa ostopaikkaan, tarvittaessa lisätietoja verkkokauppa@lakkapaa.com de_17032022_71.indd 71 de_17032022_71.indd 71 8.3.2022 13.31 8.3.2022 13.31. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Tuote ei täytä EU:n suojainasetuksen 2016/425 vaatimuksia eikä tuotteen turvallisuutta ole varmistettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Merkkipäivää juhlitaan perhepiirissä. Työväenyhdistys ry. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden kertoo päätöksenteon painopisteistä. alkaen klo 18. 71 Demokraatti 90 vuotta Sinikka Koivuniemi eläkeläinen, Helsinki 29.3
72 Demokraatti RISTIKKO 5/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: . Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. de_17032022_72.indd 72 de_17032022_72.indd 72 8.3.2022 12.00 8.3.2022 12.00
de_17032022_72.indd 73 de_17032022_72.indd 73 8.3.2022 12.00 8.3.2022 12.00. Ilmojen lämmetessä korostuu ruokintapaikkojen hygienia, sillä lämmin ilma vauhdittaa tautien leviämistä. Eli ruokintapaikkaa ja sen ympäristöä kannattaa siivota talvikautta useammin. Talviruokintaa ei siis vielä kannata lopettaa tässä vaiheessa vuotta. Silloin niille tulevat syömistä etsimään myös monet tavallisesti hyönteisiä syövät linnut. co m 6 1 5 7 2 8 4 1 8 1 6 7 5 7 4 6 3 9 1 3 5 9 2 6 L intulaudalla näkyy ja kuuluu taas vähän eksoottisempia ruokailijoita, kun lintujen kevätmuutto on vähitellen alkamassa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kari Tirronen Helsingistä. Kevään sää pitkälti ratkaisee, missä vaiheessa muutto alkaa. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 46 81 25 79 3 17 29 43 85 6 93 57 68 42 1 82 93 16 57 4 35 14 87 26 9 74 62 59 13 8 28 76 91 34 5 61 35 74 98 2 59 48 32 61 7 TI TI TYY Teksti Heikki Sihto Kuva Anna-Liisa Blomberg RISTIKON 3/2022 RATKAISU 17.2. Sää vaikuttaa myös siihen missä määrin muuttajat tulevat ruokintapaikoille. Kylmänä keväänä ruokintapaikoilla on enemmän kuhinaa. Aikaisen kevään muuttajia ovat muun muassa peippo, järripeippo, rautiainen, mustapääkerttu ja punarinta. Raskaan muuttomatkan jälkeen linnut tarvitsevat paljon tankkausta. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Lisäksi keväällä alkaa lintujen soidinaika, joka kuluttaa linnuilta paljon energiaa, etenkin kukkoilevilla koirailla. ais ud ok u. Etenkin ne, jotka jatkavat vielä matkaa pohjoiseen pesimäpaikoilleen
Ehkä naiset osaavat sanottaa sellaisia asioita, jotka kiinnostavat itseäni enemmän. Lukuurakan aikana huomasin, miten valtavan hienoa kirjallisuutta meillä Suomessa julkaistaan koko ajan. Bulgakov on Ukrainan alueella syntynyt kirjailija. Hyvässä kirjassa on kaunis kieli, ihmiset joihin voi samaistua tai joita voi ymmärtää, ja lisäksi siinä on joku ajatuksellinen sisältöteema, jota voi käsitellä mielessään myöhemminkin. Ei erityisesti mikään tietty genre vaan enemmänkin perusproosa, usein vielä naisten kirjoittama. On antoisaa, kun kirjojen avulla pääsee sukeltamaan kokonaan muihin maailmoihin. Niitä voi pohtia myöhemminkin. Luen myös nuorten ja hyvinkin iäkkäiden kirjoittamia teoksia. Sinuhe joutuu aina uusiin ja uusin oneglmiin, ja joka kierroksella kuitenkin nousee sieltä. Yleensä nykyrunot ovat sellaisia, joihin voi palata uudestaan ja uudestaan, ja nähdä niistä aina uusia puolia uusilla lukukerroilla. Luen paljon myös käännöskirjallisuutta. On monia, kiehtovia mieskirjailijoita, mutta jos laajassa mitassa katsoo, naisten kirjoittamissa kirjoissa tuntuu olevan enemmän tarttumapintaa. Rekolan runot ovat kaikki hyvin vaikuttavia ja kiteytyneitä. Ehkä sukupuoli ei sitten ole kuitenkaan ratkaisevan isossa roolissa. Loppu on sellaista resignoitunutta, pettymyksen täyteistä vanhuutta. On kiehtovaa sukeltaa myös eri kulttuureihin. Siinä tuli luettua todella paljon. Finlandia-raadissa luin laajan kattauksen Suomessa viime vuonna julkaistua kaunokirjallisuutta. Viime vuonna sain lukea todella intensiivisestikin, kun olin Finlandia-raadissa. de_17032022_74.indd 74 de_17032022_74.indd 74 9.3.2022 11.20 9.3.2022 11.20. Mutta kuten näistä kirjasuosituksistanikin huomaa, monet lempikirjoistani ovat miesten kirjoittamia. Kirjan kieli on kaunista. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjat vievät muihin maailmoihin Keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara sukeltelee eri kulttuureihin lukemalla. Kirjailijan iällä ei näytä olevan mitään merkitystä. Huomaan, että minua viehättää aika paljon tietyn tyyppinen kirjallisuus. Taas hyvin ajankohtainen venäläinen klassikko, joka kertoo muun muassa ihmisten rimpuilusta diktatuurin alla. Kirjan kieli on tärkeä elementti. Mika Waltari: Sinuhe Mirkka Rekolan runot Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan Kirja on tässäkin ajassa hyvin puhuttelevaa pessimistin elämänviisautta. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen joka päivä jotakin, etupäässä kaunokirjallisuutta. Yritän seurata ajankohtaisia aihei ta, etenkin kaunokirjallisuudessa. Jonkin verran luen myös englanniksi ja ruotsiksi. Toki, kun kotimaista kirjallisuutta lukee, näkee, miten eri tavalla voidaan tulkita asioita Suomessa tai nähdä suomalaista kulttuuria. Nähdä sitä kautta, millaista elämä on muualla
Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuus kunnan jäsen voi merkitä niitä 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden aikaisemmassa annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_17032022_002.indd 1 de_17032022_002.indd 1 7.3.2022 18.18 7.3.2022 18.18. Korkoa 7.1.2020 alkaneessa annissa merkityille tuotto-osuuksille maksettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 ja seuraavan kerran korkoa voidaan maksaa keväällä 2022 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Minimi kertamerkintä on 100 €. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Vuosina 2020 ja 2021 tuotto-osuuksille on maksettu edustajiston päätöksellä tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. /tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.. Tuotto-osuuksia voi merkitä kertasijoituksena tai erissä. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin
Suomessa ja globaalisti. m aa lis ku ut a TEATTERI Mallia urasuunnitteluun VENÄJÄ Uusi Putin NATO Kyllä, ei – vai siltä väliltä SOTA TULI TAAS Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kerralla turvallisuuspolitiikan. RAHAPELIT TEEMA Kenen rahoilla poliitikko pelaa. de_17032022_001.indd 1 de_17032022_001.indd 1 8.3.2022 11.54 8.3.2022 11.54. PAL.VKO 2022-13 00 74 43 -2 20 5 17.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 22 / 17