TOUKOKUUTA 2018 N0 20 Nicaraguasta tuli koti JUKKA PAKKALA . 24 POLITIIKKA . 6 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Yleissitovuutta yritetään taas romuttaa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Kyse on työntekijäpuolen yhdestä tärkeimmästä periaatteesta.. . Hinta 3 € 17
Vauhtia piisaa kuin Suomen hallituksella, mutta tuloksia on vähän enemmän.. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi SDP:n periaatejulistuksen tekemisessä sukelletaan syvälle. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jukka Pakkalan kanssa Kannen kuva: Emilie Uggla Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Viikon valinta 20 Macron on ihme tyyppi. TOUKOKUUTA 2018 Lehdessä 6 Taas halutaan purkaa yleissitovuutta 10 Uutiskertaus: SDP esittää työtulotukea 12 Arkadianmäeltä: Pohjoismaat hiovat maahanmuuttopolitiikkaansa 14 Macron hyödyntää muiden heikkoutta 18 Sipilän hallitus ei usko megatrendeihin 19 Ikäihmiset tarvitsevat puolestapuhujia 20 SDP puntaroi perusarvoja 22 Salmiakkia 23 Kärpänen, tuo luonnon pörisevä parantaja 28 Salaattia uudella otteella 29 Kasvot peilissä: Habiba Ali 31 Maagista realismia 34 Kahden titaanin kohtaaminen 35 Luomisen riemu ja tuska 36 Kirjavisa 38 Nieminen Vee 39 Sivustakatsoja 40 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Pekka Ristelä. 2 17
Lisäksi mustarastas laulaa todella kauniisti. Kansainvälinen edunvalvonta ei ole vielä sillä tasolla kuin pitäisi. Jos jossain valmistusmaassa työntekijän olot ovat huonot, tulee siitä helposti myös suomalaisen duunari ongelma. Brysselissä työskennellessäni kiinnitin huomiota siihen, että Suomessa käydään vähän jääviyskeskustelua. K up la En ole elämässäni koskaan vilpillisin tarkoituksin tehnyt mitään. TOUKOKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ ” Suomi on monissa EUkeskusteluissa se työlainsäädönnön ongelmamaa. Yksi syy tähän on edunvalvonnan vahva kansallinen luonne. Mustarastaaseen liittyy kesä, aurinko ja lämpö. Onko EU työntekijän turva. Omalla kohdallani Suomen EU-kansanäänestys oli sellainen yksi asia, joka innosti kunnolla yhteiseen toimintaan mukaan. Tarvitaan kvantitatiivista tutkimusta siihen, olenko kopioinut graduuni alkuperäistekstin kirjoitusvirheitä. 3 17. Miksi Suomessa pitää olla huolissaan köydän maan duunarin asemasta. Tämä tulee todennäköisesti yleistymään Suomessakin. Hyvä meno. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet. Rajat ylittävä edunvalvoja Mikä meno SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. Globaalissa maailmassa ostettavat ja myytävät tuotteet matkaavat ympäri maailmaa. Erilaisten systeemien yhteensovittaminen vie aikaa. Voimaeläimesi on mustarastas, miksi. Näkemyksesi Minna Helteen tapaukseen. (teksti koostettu Laura Huhtasaaren Iltalehden haastattelun sitaateista) Lehtikuva / Markku Ulander. Kuinka sutjakkaasti edunvalvonta matkaa rajojen yli. On! Suomessa ajateltiin pitkään, että EU on tärkeä erityisesti köyhien maiden työntekijöille, mutta Sipilän hallituksen aikana on Suomessakin työntekijäpuoli joutunut hakemaan selkänojaa EU-lainsäädännöstä esimerkiksi pakkolakien takia. Tämä on ollut suuri muutos, Suomi on monissa EU-keskusteluissa se työmarkkinapolitiikan ongelmamaa. EU:ssa on normaalikäytäntö, että esimerkiksi komission jäsenen siirtyessä yksityiseen palvelukseen tehdään selvitys siitä, onko siirto vaikuttanut päätöksentekoon. Kevät antaa aina vauhtia tekemisiin ja hyvää tunnelmaa. Miten filosofiaa opiskellut päätyi edunvalvojaksi
Afrikan väestö on tuplaantumassa noin 2,5 miljardiin seuraavan 30 vuoden aikana. Ville Ranta EU-politiikka ja Afrikan kehitys KUN EDUSKUNTA KESKUSTELI Eurooppa-päivänä EU:n monivuotisesta budjetista, SDP:n eduskuntaryhmä nosti esiin EU:n kansainvälisen roolin, myös yhteistyön Afrikan kanssa. Yksi tällainen on presidentti Tarja Halosen kanssa järjestämäni Rauhaan ja kestävään kehitykseen -tilaisuus Kokkolassa tämän kuun lopussa. Ideoita tähän voi esittää eri foorumeilla. Lämpö on sen verran sekoittanut kansalaisten kompassin, että Helteestä on jopa kanneltu oikeuskanslerille. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Kulje omaa tietäsi ja anna koirien haukkua! toivoo Demokraatin väki Kulje omaa tietäsi ja anna koirien haukkua!. Maahanmuuton kontrolloinnin rinnalla pitäisi puuttua muuttoliikkeen juurisyihin: rauhanvälityksen ja rauhanturvaamisen lisäksi panostukset koulutukseen ja työllisyyteen ovat avainasemassa. Ymmärrämme, että Afrikka on strategisesti aivan keskeinen tekijä Euroopan tulevaisuudelle. Kokemus pysäytti. 4 17. Mikäli emme kykene yhtäältä edistämään rauhaa ja vakautta ja toisaalta saamaan investointeja ja uusia työpaikkoja Afrikkaan, lähtevät nuoret hakemaan tulevaisuutta muualta. Äänekkäimmin jääviyttäsi on arvostellut Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, jonka mukaan sitoutuminen tulevaan työpaikkaasi paistoi sopimusneuvotteluissa selkeästi. Huippukokouksen yksi painopiste oli nuorten taloudelliset mahdollisuudet. Maailman aseellisten konfliktien uhreista suuri osa on siviilejä – naisia ja lapsia. Suomen tulee jatkaa aktiivisuuttaan näissä kysymyksissä Kataisen hallituksen aikana hyväksytyn toimintaohjelman mukaisesti. Suomen EU-politiikassa avautuu ainakin kolme konkreettista vaikuttamisen paikkaa. Vain puolet leirin lapsista Opposition ääni JUTTA URPILAINEN miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta työmarkkinoille tulevat nuoret voitaisiin työllistää. Haluamme Demokraatissa onnitella Sinua Minna uuden työpaikkasi johdosta. Arvostelijoihisi liittyi myös työoikeuden professori Seppo Koskinen, joka pohtisi valtakunnansovittelijalle karenssia tällaisia tapauksia varten. Kolmas vaikuttamisen paikka on ensi vuonna alkava Suomen EU-puheenjohtajuus, jonka ohjelmassa Afrikan kehityksen tulisi näkyä. TOUKOKUUTA 2018 VIIKON SANA » Gertrud Stein: Raha on ikuista – vain taskut vaihtuvat. Julkisuudessa on käyty kovaa sanailua siirtymisestäsi valtakunnansovittelijan tehtävästä teknologiateollisuuden palvelukseen. Rauhanvälitys on tärkeää. Toinen on EU:n uusi sopimus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa, jonka neuvotteluihin parhaillaan valmistaudutaan. sai käydä koulua, vaikka koulua järjestettiin aamuja päivävuoroissa. Ensimmäinen on EU:n ja Afrikan marraskuussa pidetyn huippukokouksen linjauksien toimeenpano. Pelkästään Saharan etelän puoleiseen Afrikkaan pitäisi luoda joka vuosi 15 Pari valittua sanaa Hyvä Minna Helle, Suomalaiset eivät selvästikään kestä hellettä. 80 prosenttia asukkaista oli naisia ja lapsia. Leirillä oli yli 90 000 asukasta mutta vain yksi terveysasema. Totesit puolustukseksi, että valtakunnansovittelijan työstä ei tule jatkossa kovin houkuttelevaa, jos karenssi estää työnhaun virkakauden lopullakin. Olet osoittanut monessa kohdassa poikkeuksellista rohkeutta ja avoimuutta. Ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana vierailin maaliskuussa Etiopiassa, jossa kävin myös pakolaisleirillä Etelä-Sudanin rajalla. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan paikka on Suomen viennin ja tulevaisuuden työn kannalta yksi merkittävimmistä tehtävistä
Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perussuomalaisten hajoamiseeen johtanut vuoden takainen puheenjohtajavaali teki projektista lopun ja maahanmuuttovastaisuudesta opposition pienpuolueen agendan. Nurkkakuntainen uusnationalismi ei saa uhata sosialidemokratian ideologista ydintä. TOUKOKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Sisäministerin salkkua nykyisin hoitava Kai Mykkänen (kok.) on vainunnut vaalien lähestymisen. Turvallisuustilanne voi muuttua nopeasti Nicaraguassa. Perussuomalaisten edessä pari vuotta sitten taipuneet keskusta ja kokoomus ovat tästä esimerkkejä. Ruotsissa ja Tanskassa tiukempaa maahanmuuttolinjaa ovat ajaneet myös demarit. Eduskuntavaaleissa toiseksi tulleelle hallituspuolue perussuomalaisille maahanmuutto oli politiikan kovaa ydintä. Muutos on tuskin Suomessakaan pysyvä. Hän toivoo voivansa vielä eläkkeelle jäätyäänkin auttaa paikallisia käsityöläisiä. Epäkohtia halutaan korjata nyt, kun niiden korjaaminen on perussuomalaisten poistuttua mahdollista. Hallituksen jo valmiiksi haasteellista tehtävää vaikeutti hallitus itse. Pakkala rakastaa Nicaraguaa, eikä hänellä ole suunnitelmissa palata Suomeen. Ne yritettiin kukistaa väkivalloin. Poliittiset aloitteet kuten eilen julkaistu vero-ohjelma ovat tuoneet mukanaan ilmaherruuden, jonka turvin on hyvä käydä vaaleihin. SDP on aivan oikein arvostellut Tanskan demareiden rajat kiinni -henkisiä linjauksia. Maahanmuutosta puhuminen on vaaleissa ja muutenkin toivottavaa. Perussuomalaisten hajottua hallitukseen jäänyt siniset on menettänyt ison osan vaikutusvallastaan. – Jos osuuskunta löytää juuri sen kahvilaadun, jonka asiakas haluaa, saa kahvista kolmanneksen paremman hinnan, Pakkala hehkuttaa. Juha Sipilän (kesk.) hallitus joutui pian työnsä aloitettuaan ratkomaan Euroopan laajuista pakolaiskriisiä, joka toi Suomeen lyhyessä ajassa runsaat 30 000 turvapaikanhakijaa. Sitä mukaa, kun aihe elää ja saa kannatusta, se vaikuttaa myös politiikan yleislinjaan. Ruotsin demarit ovat ensi kertaa nostaneet maahanmuuton yhdeksi vaaliteemoistaan. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Taustalla on aitoja, paljon Suomen tilannetta suurempia poliittisia kysymyksiä, mutta myös oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien vahva kannatus. Jatkossa näin ei EU-tuomioistuimen päätöksellä voi olla. Nurkkakuntainen uusnationalismi ei saa uhata sosialidemokratian ideologista ydintä, joka perustuu ihmisten solidaarisuudelle, vapaudelle ja tasa-arvolle. JUKKA PAKKALAN HAASTATTELU SIVULLA 24 Kahvin makuvivahteista levottomuuksiin Jukka Pakkala siemailee kahvia kuvausten lomassa Cafe Talossa Hakaniemessä. Samalla on hyvä ymmärtää, että keskustelu palvelee helposti puolueita, jotka eivät karsasta ulkomaalaisvastaista, rasistista retoriikkaa. KUVA NORA VILVA. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 17. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK Hallitus siivoaa perussuomalaisten perintöä U lkoministeri Timo Soinin (sin.) poliittisen uran hissinä toimi rikosoikeuden rajoja koetellut maahanmuuttovastaisuus. Maahanmuuttoviraston käytäntöjä, joita lukuisat kansalaisjärjestöt ja oikeusoppineet ovat arvostelleet, käydään parhaillaan läpi yhdessä järjestöjen kanssa. Kokoomuksessa ja keskustassa on ryhdytty korjausliikkeeseen. Lennot olivat myöhässä mielenosoitusten takia, kun hallitus perui sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän uudistuslain. Tähän mennessä ainakin 50 henkeä on kuollut. Haastattelun jälkeen saan Pakkalalta sähköpostia Nicaraguasta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. SDP:n Lahden puoluekokouksen päätös keskittyä ohjelmatyöhön kantaa hedelmää. Puolue on myös lieventänyt maahanmuuttovastaisuuttaan ja kadottanut kannatuksensa. Ensimmäisenä vuotenaan pakolaiskriisin säikäyttämä Sipilän hallitus sai aikaiseksi ulkomaalaislain muutoksen, joka vaikeutti oleskeluluvan saamista perhesiteiden perusteella. Laista ja sen tulkinnasta tuli niin tiukka, että sitä joudutaan EU-tuomioistuimen päätöksellä luultavasti muuttamaan. Alaikäisenä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden oikeus perheenyhdistämiseen on Suomessa loppunut, kun hakija on kesken prosessin täyttänyt 18 vuotta. Suomalainen kahvi tuntuu kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden Nicaraguan maapäälliköstä hieman kesyltä nykyisen asuinmaansa hedelmäisiin makuvivahteisiin verrattuna. Hanketta on syytä lämpimästi kannattaa
Suomessa yleissitovuudella ei tarkoiteta vain vähimmäispalkkoja, vaan koko työehtosopimusta. Sinisten puheenjohtaja, ministeri Sampo Terho on esittänyt, että jatkossa ansiosidonnaista työttömyysturvaa olisi maksettava kaikille riippumatta siitä, kuuluuko liiton kassaan vai ei. Peli on reilua, joskin näillä esityksillä sitä halutaan ilmeisesti murtaa. TOUKOKUUTA 2018 ” Yleissitovuus suojaa sitä, etteivät työehdot tule kilpailun kohteeksi tai välineeksi. Tavoitteena onkin työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen. Eritoten yleiskorotukset ovat yleissitovia silloinkin, kun lähtöpalkka on minimitason yläpuolella, Vartiainen perustelee esitystään. Tämä ei myöskään olisi hyvä tuottavuuden ja työllisyyden kannalta, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo yksioikoisesti. Vuosikymmenien aikana muotoutuneet suomalaiset käytännöt ovat heidän mielestään tiellä 2010-luvun maailmassa, jossa työ tarkoittaa yhä useammin määräaikaisuuksia, katkonaisuutta ja joustavaa siirtymistä opiskelun, työttömyyden ja työskentelyn välillä. Suomen Yrittäjät puolestaan ilmoittivat kannustavansa jäsenyrityksiään harkitsemaan henkilöstönsä työttömyyskassan jäsenmaksun ”riippumattomaan” Yleiseen työttömyyskassaan (YTK). Yleissitovuuden myötä kullakin alalla pitää noudattaa voimassaolevan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä, vaikka työntekijät tai -antajat olisivat järjestäytymättömiä. 6 17. – En näe mitään hyvää siinä, että Suomessa luovuttaisiin työehtosopimusten (tes) yleissitovuudesta. YLEISsitovuus Taas väännetään siitä onko yleissitovuus yhteiskunnan liima vai riesa, vaikka moni toimija myös työnantajapuolella pitää sitä hyvänä T yömarkkinakentällä kuohuu. Sama päämäärä on ollut myös Suomen Yrittäjien tavoitelistalla. Työnantajapuolella ensisijaisena tavoitteena on ainakin kerrotun mukaan paikallisen sopimisien lisääminen. Työntekijöiden hämmennys ja epävarmuus lisääntyisivät paljon. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Sanna Marin: Hallituksen perhepolitiikka on ollut kurjistavaa ja kunnianhimotonta. – Suomalainen yleissitovuus on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen tiukka ja kattava. Korkean työttömyyden aloilla yleissitovien yleiskorotusten johdosta palkkapaine nousee vaikka työttömyysaste olisi korkealla.. – Suomessa ei päästä koskaan matalaan työttömyyden tasoon. Ilotulistus sai vielä jatkoa, kun kansanedustaja, kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoi tavoitteestaan poistaa tai rajoittaa työehtojen yleissitovuus vähimmäisehtoihin. – Yleissitovuus takaa, että työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti ja he saava vähintäänkin työehtosopimuksen mukaiset ehdot sopimuksiinsa. Ei liene siis liioiteltua sanoa, että ammattiliittojen asemaa halutaan horjuttaa kovalla kädellä
AKTIIVISTA YRITYSHALUN HYYDYTYSTÄ Hallitus haluaa kannustaa työttömiä yrittäjiksi, mutta aktiivimalli toimii täysin päinvastoin, sanoo kolme kuukautta yrittämistä yrittänyt ja byrokratiaan törmännyt työtön. TOUKOKUUTA 2018 TRUMP SYTYTTI LÄHIIDÄN SYTYTYSLANGAN Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus, että Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinsopimuksesta, on herättänyt arvostelua ja pelkoa maailmalla. ÄITI, URAOHJUS VAI MOLEMMAT. Lisäksi laittomuudestaan huolimatta raskaussyrjintää esiintyy arkipäiväisesti härskein tavoin, esimerkiksi määräaikaisia työsuhteissa. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA KOLUMNI POLITIIKKA. 7 17. Työelämässä olevia äitejä koskevat puhkikuluneet kaksoisstandardit
Kaikki pelaavat ja kilpailevat samoilla säännöillä. – Mutta yleissitovuudesta luopuminen ei ole lainkaan oikea tapa kehittää tätä. – Yleissitovuus suojaa sitä, etteivät työehdot tule kilpailun kohteeksi tai välineeksi. Harhaanjohtavan viestinnän yleistymiseen Vartiainen ei osaa ottaa kantaa. – Ennen tuomioistuimen päätöstä, työnantajalla on oikeus määrätä, miten edetään. Se myös suojaa oikeudenmukaista yritysten välistä kilpailua. Ruotsin järjestelmää käytetään usein esimerkkinä, kun lakiin määrätystä yleissitovuudesta luopumista perustellaan. Toisaalta esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoo, että EK ei aja muutoksia työehtosopimusten yleissitovuuteen. – Kokoomuksen tavoitteena on yleissitovuuden romuttaminen ja yksilötason työntekijälle vahingollisten sopimusten salliminen. – Vartiainen näyttää tarkoittavan sitä, että tes-sopimuksissa ei pitäisi olla jatkossa sovittuna iltaja yövuorolisistä tai vanhempainvapaista. – Moni työnantajakin katsoo, että yleissitovuus antaa alalle toimintavarmuutta ja rauhaa. Jatkumo muille työntekijää kepittäville esityksille Rinne ei kuitenkaan Vartiaisen sanomisia niele. Vartiainen puolestaan korostaa, että yleissitovuus on aikansa elänyt käytäntö. – He esittivät, että Suomen Yrittäjien jäsenyrityksen maksaisivat vain YTK:n jäsenmaksut, mutta ei muuta. Suomessa on onnistuttu uudistuksissa todella huonosti. Hän korostaa, että yleissitova työehtosopimus määrittää tällä hetkellä liian laajasti neuvotteluita. 8 17. Kokoomuksen ikitavoite SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo, ettei Vartiaisen tekemä esitys valitettavasti yllätä. – Silloin haluttiin taata ihmisten toimeentuloa. Verrattaessa Ruotsiin unohtuukin usein mainita, että maassa yli 90 prosenttia palkansaajista on kuitenkin työehtosopimusten piirissä. Onhan Vartiainen kokoomuksen puheenjohtaja, ministeri Petteri Orpon julkisuudessakin mainitsema puolueen työelämäasiantuntija. Tästä luvusta yleissitovuuden perusteella tähän kuuluvia on puolestaan 18,1 prosenttia. Mutta jos haluaa ottaa työmarkkinoilla takapakkia ja luoda epävarmuutta, niin silloin yleissitovuuden poistaminen on varmin keino. Tätä hän pitää räikeänä esimerkkinä vääristävästä keskustelusta, jossa ainoa tarkoitus on oman aseman edesauttaminen työntekijöiden edunvalvonnassa. Tästä lähtökohdasta hänen puheensa tuntuvat täysin höpinältä. Nyt kuitenkin sosiaaliturva on kehittynyt paljon. Lain mukaan kuitenkin työntekijöillä on yhdistymisvapaus ja kassat ovat jo erillään liitoista, Koskinen toteaa. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaakin, että Ruotsissa työnantajaliittojen jäsenten lisäksi moni työnantaja liittyy työehtosopimuksiin erillisellä sopimuksella. TOUKOKUUTA 2018 ” Kokoomuksen tavoitteena on yleissitovuuden romuttaminen ja työntekijälle vahingollisten sopimusten salliminen. SDP ei missään tapauksessa kannata tätä, Rinne linjaa. Nyt tätä reilun pelin periaatetta yritetään murtaa todella rankalla kädellä, Koskinen toteaa. Mallia voisi ottaa vaikkapa Saksasta ja Ruotsista. Vartiainen korostaa kuitenkin olevan olennaista, noudatetaanko tes-sopimusta vapaaehtoisesti vai pakolla. Kuten omia etuja ajaessa yleensäkin, on välillä viestintä näissä asioissa harhaanjohtavaa. Suomen länsinaapurissa yleissitovuutta ei olekaan kirjattu lakiin. – Jos yleissitovuudesta luovuttaisiin, samalla pitäisi tietysti huolehtia, että työpaikkojen sisällä työntekijöiden ja -antajien neuvotteluasema olisi tasapainoinen. Yleissitovuuden taustalla on se, että työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti ja he saavat vähintäänkin työehtosopimuksen mukaiset ehdot. – Ajatus on peräisin uusliberaalista suuntauksesta. Rinne kuitenkin lisää vielä listan jatkoksi hallituksen kaavaileman työehtosopimusten heikentämisen alle 30-vuotiailta nuorilta. Hänen mukaansa Ruotsin malli pohjautuu juuri vapaaehtoisuuteen ja vapaat yritykset liittyvät omilla vapaaehtoisilla päätöksillään tes-sopimuksiin. – Yleisesti yleissitovuuden lieventämisen tai purkamisen seurauksia maalataan hassuin värein. Rinne yhtyy Vartiaisen esityksessä ainoastaan siihen osaan, että yrityksissä käytävissä sopimusneuvotteluissa työnantajilla on työntekijöitä parempi asema. – Kuten hallituksen viimeisin esitys, niin myös yleissitovuus asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Topi Juga Demokraatti Yleissitovuus on yksi työntekijäpuolen keskeisimmistä periaatteista.. – Yleissitovuus on yksi työntekijäpuolen keskeisimmistä periaatteista. Hän kuitenkin toteaa, että yleissitovuuden puolustajat päästetään Suomessa liian helpolla heidän nostaessa esiin esimerkiksi uhan ”orjantyöstä”. Vartiaisen mielestä hyvä uudistussuunta olisi esimerkiksi jo se, että yleissitovuus rajattaisiin vähimmäisehtoihin. – Ay-liike, jolle toivon oikeasti menestystä, on muissa Pohjoismaissa arvostetumpi kuin Suomessa. Julkisella puolella kaikki työntekijät olivat työehtosopimusten piirissä. Koskinen liittää esityksen yleissitovuudesta luopumisesta samaan keskusteluun työttömyyskassojen tulevaisuuden kanssa. Työttömyystilastoja katsottaessa voisi pohtia, että muutosta tarvitaan. Jopa niin paljon, että se vähentää työhalukkuutta, Vartiainen pohtii. Ilman liittymispakkoa sopimuksien tulee olla houkuttelevia, jotta niihin halutaan liittyä, Vartiainen arvioi. En ymmärrä, mitä muuta hän tarkoittaa. Kun se rakennettiin, Suomen sosiaaliturvan taso oli paljon heikompi. Jos yleissitovuuden lakipykälä poistetaan, uhkaa moni palkansaaja jäädä vaille minkäänlaista työehtosopimusta. Työelämäja elinkeinoministeriön vuonna 2016 julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa yksityisen sektorin palkansaajista vuonna 2014 työehtosopimusten piiriin kuului 84,3 prosenttia. Hän muistuttaa, että yleissitovuuden purkaminen on vanha ajatus. Minä luen Vartiaisen esityksen osana globaalia liikettä hyvinvointivaltiota vastaan. Esimerkiksi luottamusmiehille ja -valtuutetuille pitäisi antaa nykyistä paremmat tiedonsaantioikeudet, Vartiainen esittää. On tärkeää, että kaikki pelaavat samoilla pelisäännöillä. Koskisen tavoin hän rinnastaa yleissitovuuden muihin kevään mittaan esitettyihin työntekijän asemaa heikentäviin esityksiin. Rinne pitää täysin mahdottomana, että Suomessa päätettäisiin siirtyä pois yleissitovuudesta. Faktat unohtuvat keskustelussa Puhuttaessa harhaanjohtamisesta, SAK:n Koskinen nostaa esiin Suomen Yrittäjien viime viikolla tekemän esityksen YTK:n suosimisesta. Liian vähälle huomiolle jää se, että vaikka elämme kovaa nousukautta niin työttömyys on yhä valtavan korkeaa. Tavoitteena on romuttaa hyvinvointivaltio, jonka keskeinen osa on toimivat työmarkkinat. Kun lakiin ei ole kirjattu yleissitovuutta, liitot joutuvat oikeasti miettimään, minkälaisia sopimuksia tehdään. Tähän kaivattaisiin tasapainoisempaa asetelmaa. Sen sijaan luottamusta vaaditaan lisää. Tämän voisi hänen mukaan toteuttaa esimerkiksi alaja tehtäväkohtaisilla taulukkopalkoilla. Mikäli yleissitovuudesta luovuttaisiin, Vartiaisen mukaan päästäisiin parempaan neuvottelutilanteeseen. Mutta huomauttaa, että tällaiset puheet pitää huomioida. Hän huomauttaakin, että työnantajilla on tällä hetkellä Suomessa työehtosopimuksissa vahvempi tulkintaoikeus ja sopimusneuvottelut ovat pitkälti työnantajavetoisia
TOUKOKUUTA 2018. 9 17
Taustalla kuitenkin oli Yhdysvaltain huoli Iranin vahvistuneesta asemasta Lähi-idän alueella. Tämä on kuitenkin vain pieni sivujuonne Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uudessa Lähi-idän politiikassa. Nykyisin kaikkein pienituloisimmat eivät maksa palkastaan veroa, mutta sosiaalivakuutusmaksut nostavat työllistymisen kustannuksia. – Sanotaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii hajottamaan Eurooppaa, ja voi olla, että hänellä on tällainen pyrkimys, mutta tehokkaammin tätä pyrkimystä toteuttaa Donald Trump. SDP esittää työtulotukea SDP esittää pienipalkkaisille tukea, jossa työntekijä saisi verojen maksun sijasta veronpalautusta. – Työtulotuki kohdentaa veronalennukset myös kaikkein pienipalkkaisimmille, jotka saavat suhteessa vähiten vastinetta työttömyysja eläkemaksuilleen, sanoo SDP:n kansanedustaja Timo Harakka tiedotteessa. viikolla Irakin tukikohtia Syyriassa pommittaneella Israelilla on myös merkittävä rooli tässä pelissä. SDP:n mukaan työtulotuki poistaisi kyseisen kannustinloukun. Suurempi veronpalautus mahdollistaisi SDP:n mukaan sen, että työssäkäyvät eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen. ”Se oli huono diili”, Trump perusteli. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Tarkoituksena on kannustaa sosiaalietuuksien varassa olevia ottamaan vastaan myös pätkäja keikkatöitä. Mallin kustannukset vaihtelevat 50–400 miljoonan euron välillä. Muun muassa kansanedustaja ja ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kuvasi Iltalehdessä Yhdysvaltain toimintaa Lähi-idässä ”erittäin riskaabeliksi”. EUmaat pitävät yhä kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Isompi liike oli Trumpin päätös irtautua Iranin ydinsopimuksesta. Trumpin hallinto onkin tästä syystä jo uhkaillut Eurooppaa kauppapakotteilla. Viimeksi tällä HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Lähi-idässä tikittää Donald Trump hajoittaa Eurooppaa Vladimir Putinia tehokkaammin. Työtulotueksi kutsuttu tuki koskisi osa-aikaisia ja tilapäisiä töitä tekeviä, joiden palkka jää vuodessa alle 15 000 euron. Trumpin uudella Lähi-idän politiikalla on vaikutuksia myös Eurooppaan. Yhdysvallat rakentaa Iranin vastaista koalitiota, johon kuuluu alueen merkittävistä sunnimaista ainakin Saudi-Arabia ja Egypti. Avokätisemmässä mallissa käteen jäisi samalla palkkatasolla liki 80 euroa enemmän kuussa, ja nettopalkka olisi 11 euroa suurempi kuin bruttopalkka. TOUKOKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA Y hdysvaltain suurlähetystön siirtäminen Tel Avivista Jerusalemiin aiheut ti Gazassa pahimmat väkivaltaisuudet neljään vuoteen. Käytännössä kyse olisi negatiivisesta ansiotuloverosta. 10 17. Esitys liittyy SDP:n sosiaaliturvan uudistustyöhön ja vero-ohjelmaan. Tuomioja pohti Iltalehdessä myös Trumpin Lähi-idän politiikan vaikutuksia Eurooppaan. Asumistuki säilyisi ennallaan. Niukimmassa mallissa 800 euroa kuussa ansaitseva siivooja tai kaupan kassa saisi käteen noin 30 euroa kuussa enemmän kuin nykyisin. Hän pelkää Lähi-itään syntyvän ydinasekilvan, jos Iranin ydinsopimus kaatuu
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että EU-maiden välinen verokilpailu on avannut oven aggressiiviselle verosuunnittelulle ja uhkaa muuttua kujanjuoksuksi kohti nollaverotusta. 11 17. Näin vaativat työmarkkinajärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa yhteisessä kannanotossaan. Nyt on korkea aika nostaa vauvat, lapset ja perheet politiikan keskiöön ja antaa selvä viesti siitä, että lasten ja perheiden hyvinvointia ja pärjäämistä halutaan tukea johdonmukaisen perhepolitiikan ja koko yhteiskuntapolitiikan keinoin alkaen koulutusja työllisyyspolitiikasta jatkuen aina perhevapaajärjestelmän uudistamiseen asti, Eloranta sanoo. – Xi Jinping, Vladimir Putin tai Donald Trump, idästä länteen, heidät tunnetaan. SDP:n mielestä valvontaa tarvitaan, ei vain siihen, mitä ja miten tietoja kerätään, vaan myös siihen, miten tietoja käytetään, Helsingin Sanomat kertoi. TOUKOKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Orpo ja Rinne pääministeripörssin kärjessä Suomalaisten suosikki seuraavan hallituksen pääministeriksi on valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Puola ja Unkari olivat eniten varuillaan, kun EU-maat keskustelivat maanantaina Brysselissä ensimmäistä kertaa komission budjettiesityksestä. Jäsenmaat neuvottelevat parasta aikaa EU:n vuosien 2021–2027 budjetista. (...) Tuloksen ovat juuri sitä, mitä hallitukselle yritettiin kertoa aktiivimallin vaikuttavuudesta.” Antti Vrede ”Yrittäjä on ikävä kyllä nykyajan lainsuojaton, ja työttömän ei kannata sellaiseksi ryhtyä.” Sampo Säteri ”Terveisiä vaan Lindströmille! Tämä juttu pääsi lehteen, paljonkohan näitä tapauksia on kaikkiaan, joissa päätä lyödään seinään ja kovaa itku kurkussa.” Jyrki Seppänen ”Johan tavallinen laskuoppi kertoo sen, että passiivisimmille tuosta ei ole mitään haittaa, mutta aktiiviset joutuvat kärsimään.” Ismo Akkila ”Ei omaa yritystä kannata pistää pystyyn tukien takia ja ilman pääomaa.” Risto Kauhala Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Xi Jinping, Putin ja Trump päättävät, miten muiden käy Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi maanantaina julkaistussa kirjoituksessa huolensa nopeasti muuttuvasta maailman tilasta, jossa voimapolitiikka tuntuu sanelevan ihmiskunnan tulevaisuutta. Kantansa ilmoittaneista vastaajista 28,1 prosenttia antoi äänensä Orpolle, 24,5 Rinteelle ja 21 prosenttia Sipilälle. – Lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat panostus tulevaisuuteen. Suomessa syntyi viime vuonna lapsia vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Puola ja Unkari pitävät kiinni EU-rahoista Puola tyrmää ehdotuksen sitoa EU-rahojen saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO – SE KANNUSTAA JÄÄMÄÄN KOTIIN JA OLEMAAN YRITTÄMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN, PUUSKAHTI VANTAALAINEN TYÖTÖN JONI HILDÉN AKTIIVIMALLISTA, KUN DEMOKRAATIN VERKKOLEHTI HAASTATTELI HÄNTÄ UUDELLEEN VIIME VIIKOLLA. Puolan EU-ministerin Konrad Szymanskin mukaan ehdotus olisi komissiolta merkittävä vallan nappaus. Oikeusministeri haluaa kiristää tuomioita Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) aikoo nostaa rikoksen uusijoita koskevan aikarajan viiteen vuoteen, kertoo Helsingin Sanomat. SDP ei luovu supon valvonnan kiristämisestä SDP vaatii yhä suojelupoliisin (supo) asettamista kokonaisuudessaan eduskunnan valvontaan. Puolue kannattaa tiedustelulakien nopeutettua säätämistä vain, jos parlamentaarinen valvonta toteutuu Eduskunnan puhemiesneuvosto ei ole aiemmin taipunut SDP:n vaatimuksiin. Kyselyyn vastanneista kuitenkaan lähes 40 prosenttia ei osannut nimetä suosikkiaan. ”Suomen Yrittäjien yrittäjägallupin mukaan 80 % yrittäjistä vastaa kielteisesti kysymykseen, onko aktiivimallista ollut hyötyä. Nykyinen tapa verottaa jokaista monikansallisen yrityksen osaa erikseen on järjestöjen mielestä auttamatta vanhentunut. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on noussut kakkoseksi ohi pääministeri Juha Sipilän (kesk.), ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. – Tätä ei pidä asettaa nuorten ihmisten kanssa vastakkain, hän sanoi. Yhdistetty yritysveropohja määrittäisi monikansallisille yrityksille yhteiset säännöt veronalaisten voittojen laskentaan. Rinne sanoi Ylen Ykkösaamussa, että uudistus nostaisi yli 50 000 eläkeläistä köyhyydestä, erityisesti palkkasyrjinnän kohteena työelämässä olleita naisia. DEMOKRAATTI KERTOI MAALISKUUSSA HILDÉNISTÄ, JOKA INNOSTUI KOKEILEMAAN YRITTÄJYYTTÄ HALLITUKSEN TYÖTTÖMIEN AKTIIVIMALLIN ASTUTTUA VUODENVAIHTEESTA VOIMAAN. Niinistön huomauttaa, että voima ja vahvuus ovat yhä enemmän henkilöityneitä. Häkkänen haluaa lisäksi kiristää ehdonalaiseen vapautumista ja lisätä tuomioihin oheisseuraamuksia. Nykyään uusijaksi katsotaan, jos tekee rikoksen kolmen vuoden sisällä edellisestä tuomiosta. Max Bukovski. Suomen edistettävä EU:n yritysverouudistusta Suomen tulee edistää yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan käyttöönottoa EU:ssa. Hän pohjusti arviollaan kesäkuun Kultaranta-keskusteluja. Näiden kolmen ihmisen päissä on nyt valtavan paljon siitä, miten muille seitsemälle miljardille käy. Lapset ja perheet politiikan keskiöön Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolissaan Suomen pienentyneistä syntyvyysluvuista. SDP ei ole nuorten kukkarolla Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne torjuu käsityksen, että hänen lupaamansa eläkekorotus merkitsisi SDP:n käyvän ”nuorten lompakolla”
Ruotsin sosialidemokraattien mukaan EU:n tulevan turvapaikkajärjestelmän pitää saada aikaiseksi turvapaikanhakijoiden jakautumisen tasapuolisemmin jäsenvaltioiden välillä. Tukea tosin annettaisiin vain niille maille, jotka ottavat vastaan Ruotsin käännyttämiä oman maansa kansalaisia. Voisi luulla, että vaateet ovat jopa euroop palaisen oikeistopopulistisen puolueen vaaliohjelmasta. Ne ovat kuitenkin esimerkkejä Ruotsin sosialidemokraattien tuoreista linjauksista ennen maasssa muutaman kuukauden kuluttua pidettäviä parlamenttivaaleja. Nyt Ruotsin sosialidemokraatit haluavat myös vähentää turvapaikanhakijoiden määrää. – Kun linjan tarkistusta tapahtuu, se näyttä Ruotsissa paljon isommalta asialta kuin se meidän silmissä on. Huonoa on se, että kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia ei osannut nimetä suosikkiaan lainkaan. Jotain on muuttunut, paremmaksi, Rinteen julkikuvassa. – Kun on eurooppalaista keskustelua seurannut, en pidä tätä hirveän yllättävänä ja kun ottaa huomioon, että Ruotsissa on vaalit tulossa ja aihealue jakaa ihmisiä, puolueiden välillä ja myös puolueita sisäisesti Ruotsissa, Räsänen pohtii. TOUKOKUUTA 2018 ” Tanskassa on linjauksia, jotka eivät istu sosialidemokraattisen ajatteluun. Puheenjohtaja ja tv-esiintymiset korostuvat niin paljon vaalien loppusuoralla. Ruotsi nähdään demarien mukaan yhä vahvana ja tärkeänä äänenä Euroopassa turvapaikanhakijoiden ja haavoittuvien ryhmien suojelemisen puolustamisessa. Piti tämäkin päivä elää. Tällä kertaa nimenomaan Rinne on vahvistanut asemaansa todellisena pääministeriehdokkaana. Rinne on vahvin kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Paahteinen kevät tuntuu puhaltavan mukavaa lämpöä myös SDP:n talliin.. Ruotsi osallistuu aktiivisesti EU:n meneillään oleviin neuvotteluihin tarkistetusta yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Rinteelle ja samalla SDP:lle kyselyn tulos on mannaa kaikkine yksittäiseen kyselyyn liittyvine varauksineenkin. Toisaalta Rinnettä kannatetaan pääministeriksi tasaisimmin kaikissa eri ikäryhmässä. Kenties kuvaavaa, että lauantaina Ylen Ykkösaamussa vieraillut Rinne sai esiintymisestään ja asiaosaamisestaan kehuja esimerkiksi komissaari Jyrki Kataisen (kok.) entiseltä kabinettipäälliköltä Juho Romakkaniemeltä, joka on nykyään Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja. Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on edelleen suomalaisten ykkössuosikki, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ohi kirinyt Rinne on jo kakkosena. Mahdollisuus myöntää oleskelulupa työn perusteella kielteisen päätöksen saaneelle poistetaan tai vähennetään lupia jyrkästi. Puolue, jonka puheenjohtajaa on vaikea nähdä pääministerinä, on liki mahdoton voittaa vaaleja. Se on herättänyt kiivasta keskustelua myös puolueen sisällä. Se joka johtaa julkista keskustelua, tapaa johtaa myös maata jollain aikavälillä. Eläkeläisten nimi olikin Sipilä. Ei ihan jokapäiväistä herkkua sekään. Vaikeinta on pääkaupunkiseudulla, missä Orpon lisäksi edelle ylsi vihreiden Aalto. Julkisuudessa SDP on näkynyt muutenkin omilla esityksillään jo pitkään. Keskustelua, puolesta ja vastaan, on käyty nimenomaan oppositiopuolue SDP:n näkemyksistä. Tämän vuoksi muun muassa maassa käynnistettyjä tilapäisiä rajatarkastuksia halutaan pidentää. Kun Ruotsin demareita on kuunnellut, keskustelu on aika johdonmukaisesti linjaltaan vastannut suomalaista vastaavaa sosialidemokraattien piirissä eli pyritään hallitumpaan maahanmuuttopolitiikkaan, jossa pystytään ennakoimaan erilaisia muutoksia ja pystytään hoitamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla niin turvapaikanhakijan kuin vastaanottajavaltion näkökulmasta, Räsänen sanoo. Jopa vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö oli joissain aiemmissa kyselyissä Rinteen edellä, nyt Touko Aalto ja vasemmistoliiton Li Andersson ovat kaukana takana. Ruotsissa sosialidemokraatit julkaisivat reilu viikko sitten maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, joka yllätti takuulla monet. – Toisaalta myös sitä, että vastaavasti myönteisen päätöksen saaneet voisivat integroitua yhteiskuntaan entistä paremmin ja nopeammin. SDP:n maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Joona Räsänen ei yllättynyt ruotsalaisdemarien uusista tiukoista linjauksista M aaseudun Tulevaisuuden teettämä pääministerikysely vahvistaa uskoa, jonka mukaan SDP kamppailee tulevien eduskuntavaalien voitosta puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla. Ruotsilla on varaa kiristää Ruotsiin saapui vuonna 2015 peräti reilut 160 000 turvapaikanhakijaa. Joona Räsänen tulkitsee, että Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfvenin yleislinja on nyt sama kuin Suomesssa ja muualla Euroopassakin eli painotetaan voimakkaasti, että maahanmuuttopolitiikassa pitää hakea nimenomaan eurooppalaista ratkaisua. Suomessa SDP:n eduskuntaryhmän maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Joona Räsänen toteaa, että Ruotsin demarien piirissä ohjelma koetaan paljon radikaalimmaksi kuin miltä se näyttää eurooppalaisessa viitekehyksessä. Vastapainoksi maan sisäisen politiikan kiristämiselle Ruotsin sosialidemokraatit kasvattaisivat tukeaan Euroopan ulkopuolisille pakolaisleireile ja lisäisivät kiintiöpakolaisten määrää. Lukemassa tuntunee kaikkien kärkipoliitikkojen kollektiivisesti nauttima epäluottamus. Kun ministeritasolta on sanottu politiikan olevan perinteistä sosialidemokraattista politiikkaa, kaikki eivät ole tätä allekirjoittaneet. Rinne nousee pääministeripörssissä SIMO ALASTALO, JOHANNES IJÄS, TOPI JUGA Arkadianmäeltä Vähemmän tavoiteltu onnela Kuntien mahdollisuus tarjota kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille toimentulotukea poistetaan, samoin kielteisen päätöksen saaneen lapsen mahdollisuus käydä koulua. 12 17. Aiemmin Rinne ei ole menestynyt vastaavissa kyselyissä suuren puolueen puheenjohtajalle odotettavalla tavalla. Kantansa ilmoittaneista vastaajista 28,1 prosenttia antoi äänensä Orpolle, 24,5 Rinteelle ja 21 prosenttia Sipilälle. Niissä onnistuminen ja yleinen uskottavuus ovat avainasemassa. Rinne on suomalaisten suosikki miesten keskuudessa, naisissakin vain Orpo on suositumpi. Räsänen summaa, että monen Ruotsin sosialidemokraattien uuden maahanmuuttopoliittisen linjauksen vaateen takana on myös pyrkimys tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia. Maassa on puhuttu myös sen jälkeen aivan eri suuruusluokan luvuista kuin Suomessa
Toisaalla hallituspuolueet ovat hirttäytyneet haukuttuun sote-malliinsa, johon eivät usko edes kaikki omat. Muista Pohjoismaista myös Tanskassa ja Norjassa sosialidemokraatit ovat tiukentaneet maahanmuuttolinjauksiaan. Merja Mäkisalo-Ropponen Euroopan unioni on se peli, jossa 28 pelaajaa juoksee kokoushuoneessa ja lopussa Saksa voittaa. – Tupailtapuheissa kyllä puolustetaan kaikkia hyviä asioita niin kuin nuorten syrjimättömyyttä ja eläkeläisten oikeutta parempaan toimeentuloon. Suomessa käytäntö on ollut se, että lyhytkestoista apua on annettu, Räsänen summaa jo vuosi–pari sitten meilläkin voimakkaasti vellonutta keskustelua. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ottanut uudenlaisen kannan myös työvoiman saatavuusharkintaan, josta maa luopui kymmenkunta vuotta sitten. Räsänen kuvaa tanskalaisten puoluetoverien tiettyjä maahanmuuttopoliittisia kantoja radikaaleiksi ja katsoo, että osa niistä ei istu lainkaan perinteiseen sosialidemokraattisen ajatteluun. Johannes Ijäs Demokraatti Katso Heinäluoman Maailma minuutissa -video verkossa: Demokraatti.fi Eero Heinäluoma (sd.) ihmettelee blogissaan pääministeripuolue keskustan toimintaa. TOUKOKUUTA 2018 analyysi TOIMITTAJA KOMMENTOI EDUSKUNNAN TAPAHTUMIA RANE AUNIMO rane.aunimo@ demokraatti.fi Se joka johtaa julkista keskustelua, tapaa johtaa myös maata jollain aikavälillä. – Olettaisin, että tämä keskustelu Suomessakin voimistuu. Suomessa lähdetään siitä, että perustuslain mukaan jokaiselle tulee turvata säälliset elämän edellytykset. Nyt hän katsoo, että aloille, joissa ei ole työvoimapulaa, ei voisi hakea rajoittamattomasti työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Ville Niinistö Kuka saa toimeentulotukea Joona Räsänen ennakoi, että yksittäisistä Ruotsin sosialidemokraattien linjauksista se, jonka mukaan kunnat eivät voisi enää maksaa toimeentulotukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, herättänee eniten keskustelua myös Suomessa. Sinisten edustajamäärän uhkaava nollaantuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa korostaa täpärän äänestyksen poikkeuksellisuutta. Mutta käytännön päätöksenteossa Sipilän hallitus tekee niin kuin kokoomuslainen ohjelma sanoo. 13 17. – Keskustan puoluevaltuusto lähetti huhtikuun lopussa Lahdesta jämeriä terveisiä hallitukselle: Nuorilla on oikeus tasapuolisiin työmarkkinoihin ja yhdenvertaiseen kohteluun. Tanskassa sosialidemokraatit vaativat muun muassa rajaa Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle. Heinäluoma ihmettelee keskustalaista kaksinaismoralismia. Tanskassa sosialidemokraatit ovat oppositiossa. Räsänen uskoo, että mikäli sosialidemokraatit jatkaa pääministeripuolueena saatavuusharkinta palautetaan Ruotsiin osittain. Li Andersson Suomessa syntyy lapsia yhä vähemmän. Vaikka perheen perustaminen on aina henkilökohtainen asia, yhteiskunnallisilla ja poliittisilla päätöksillä on merkitystä. Videovinkki Lisää kepitystä iStock. Hallituksen pitäisi laittaa stoppi ajatukselleen saattaa alle 30-vuotiaat nuoret työttömät määräaikaisiin työsopimuksiin. Keskustan puoluevaltuuston viestin sisältö oli Heinäluomasta selvä. Historiallisen mittavan paketin mahdollinen läpivieminen liki pienimmällä mahdollisella marginaalilla eduskunnassa näyttää pakon sanelemalta puskemiselta: ”Tekemättä ei voi jättää”, ”Asia on sovittu jo”, ”Mikä on vaihtoehto?” ja muita epäolennaisia latteuksia. – Mutta mitä tapahtui, Heinäluoma kysyy ja palaa viime tiistaina käytyyn välikysymyskeskusteluun. Israelin ihmisoikeusloukkaukset eivät saa jäädä euroviisuhuuman varjoon. Keskustelussa ei yksikään keskustan ministeri, ei pääministeri Juha Sipilä, eikä yksikään kansanedustaja muistanut enää ollenkaan, mitä Lahdessa oli päätetty. Viikon viserrykset KANSANEDUSTAJIEN HERKULLISIMMAT TVIITIT Kammottavaa
Myös Miapetra Kumpula-Natri antaa kiitosta Macronille. Yksittäisistä asioista toivon yhteistyötä Saksan ja Ranskan välillä erityisesti finanssitransaktioveron suhteen. Macron on taitavasti täyttänyt tämän Merkelin jättämän valtatyhjiön Euroopan johdossa. Mitä yhtenäisempi EU, sitä enemmän painoarvoa ja sananvaltaa meillä on maailmassa. – Tarkempi tarkastelu osoittaa Macronin talouspolitiikan pohjimmiltaan oikeistolaiseksi, Maria Freitas sanoo. – Macron on rohkeasti EU-myönteinen presidentti, mikä on tehnyt hyvää koko maanosalle. Meidän tulee työskennellä yhdessä Ranskan kanssa erityisesti sen eteen, että Euroopassa tehdään kauan kaivattuja investointeja. ” Macron on rohkeasti EU-myönteinen presidentti, mikä on tehnyt hyvää koko maanosalle. Macronin ensimmäinen vuosi vallassa on ollut Euroopan vasemmistolle kuitenkin ristiriitaisten tunteiden aikaa. Poliittiset vastustajat ovat nimenneet hänet rikkaiden presidentiksi. – Olen optimistinen. Huhtikuussa julkaistussa raportissa (Macron, Diplomat: A New French Foreign Policy?) Gomart sanoo, että Ranskan sisäja ulkopolitiikka ovat yhä enemmän sidoksissa toisiinsa. Macronin puhe Euroopan parlamentissa huhtikuun lopulla energisoi poliittisen spektrin molemmat puolet. Presidentti François Hollanden talousministerinä suuren yleisön tietoisuuteen noussut Macron irtautui Ranskan Sosialistisesta puolueesta vuonna 2016 ja perusti oman puolueensa Tasavalta liikkeellä (En Marche!). Pankkiiritaustainen Macron on vuoden aikana ehtinyt suututtaa ranskalaiset reformeillaan. Myös Euroopan demarit olisivat toivoneet Macronilta enemmän. Gomartin mukaan tämä johtuu haasteellisesta kansainvälisestä tilanteesta, jonka vuoksi eroa sisäisten ja ulkoisten asioiden välillä on yhä vaikeampi tehdä. 14 17. Angela Merkel nuolee yhä haavojaan kipeiden hallitusneuvotteluiden jäljiltä. Toukokuussa tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Ranska valitsi Macronin. Eurovaalien testi Thomas Gomartin, ranskalaisen ajatuspajan IFRI:n johtaja uskoo, että vuoden 2019 eurovaalit ovat ratkaiseva testi Macronille. Macron on raikas tuulahdus EU-keskustelussa, jota on riittävän pitkään ummehduttanut EU-vastaisten populistien ruikutus. Uskon, että Saksan ja Ranskan vahva side tulee vielä vahvistumaan tulevaisuudessa. TOUKOKUUTA 2018 Eurovaalit ovat Macronin presidenttikauden testi ”V iileä jätkä oikealla ja viileä jätkä vasemmalla, kuvailee eurooppalaisen ajatuspajas FEPSin poliittinen neuvonantaja Maria Freitas Ranskan Presidentti Emmanuel Macronia. Hän tuomitsi myös oikeiston johtaman Unkarin kehityksen. Kumpula-Natri myös muistuttaa, että Macron on rohkeasti puolustanut länsimaisia demokratioita. Euroopan kansanpuolueen (kokoomus) puheenjohtaja puolestaan onnitteli Unkarin johtajaa Viktor Orbánia lämpimästi vaalivoitosta. Valtionpäämieheksi hän tuomitsi Euroopan parlamentin puheessaan harvinaisen suoraan Puolan demokratialoukkaukset. Tiemo Wölken, saksalainen eurokansanedustaja sosialistien europarlamenttiryhmästä sanoo, että Saksan hallituksen tulisi seurata Macronin esimerkkiä ja hahmotella aktiivisesti ehdotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Meidän pitää myös muistuttaa presidentti Macronia siitä, että hänen täytyy vihdoin panna tämä lainsäädäntö täytäntöön. Macronin veronalennukset rikkaille koskettavat eritoten Ranskan sisäpolitiikkaa, mutta hänen nihkeytensä yhtenäistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa kohtaan vaikuttaa koko EU:ssa. Tämä raha voitaisiin käyttää EU:n omaan budjettiin. Euroopan valtatyhjiön täyttäjä – Vaikka Ranskan politiikassa Macronista voi olla montaa mieltä, EU-tasolla häntä kohtaan on vaikea olla todella kriittinen, sanoo Maria Freitas. huomiota epätasa-arvoon sanoo Miapetra Kumpula-Natri (sd.) Macronilta on odotettu enemmän avauksia liittyen sosiaaliseen Eurooppaan ja siihen, miten kaikki pidettäisiin mukana. Freitas näkee, että epäsuosituista reformeistaan huolimatta Macron on todellinen riski edistyksellisten liikkeiden identiteetille Euroopassa juuri sen vuoksi, että tämä on onnistunut brändäämään itsensä sekä vasemmistolaiseksi että oikeistolaiseksi. Maria Freitasin mukaan Macron on kameleontti, joka onnistui nousemaan valtaan vetoamalla poliittisen kentän molempiin laitoihin. EU-myönteisen Macronin vaalivoitto oli helpotus monelle. Olihan vaihtoehtona populisti ja muukalaisvastainen Marine Le Pen
– Itse uskon yhteistyön mahdollisuuteen macronilaisten kanssa, mikäli sellaisia meppejä yhdestä tai useammasta maasta tulee, Kumpula-Natri arvioi. 15 17. Nyt meillä on mahdollisuus artikuloida selkeämmin ihmisille, mistä arvoissamme on kysymys. TOUKOKUUTA 2018 Gomart katsoo, että tämä politiikan yhteenkietoutuneisuus korostaa eurovaalien tärkeyttä Macronin menestyksen mittaamisessa. Macronin nousun hän näkee kuitenkin pohjimmiltaan mahdollisuutena sosialidemokraateille Euroopassa. Toisin kuin Kumpula-Natri, hän suhtautuu varauksellisesti sosialidemokraattien europarlamenttiryhmän ja Macronin väliseen yhteistyöhön. Kumpula-Natri sanoo, että ranskalaisille eurokansanedustajille hän on liian kaukana sosialidemokratiasta eivätkä he ole innokkaita yhdistämään voimia En Marchen! kanssa. Macronin En Marche! -liike ei ole toistaiseksi vielä sitoutunut mihinkään poliittiseen ryhmään Euroopassa. Jenni Heikka Demokraatti, Brysseli ” Macron on kameleontti, joka nousi valtaan vetoamalla poliittisen kentän molempiin laitoihin.. Maria Freitas pitää todennäköisenä, että sosialidemokraattien sijaan Macron liittyy liberaalien ALDE-ryhmään, jossa muun muassa Suomen Keskusta on jäsenenä. Eurokansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo, että parlamentin demariryhmässä ollaan montaa mieltä siitä, pitäisikö Macronia houkutella joukkoon. Meidän pitäisi ottaa vahvemmin omistajuus Eurooppa-myönteisyydestä, joka on tällä hetkellä Macronin tavaramerkki. Hänen nousunsa valtaan on hyvä herätys liikkeellemme
Saksan liittokansleri Merkelin heikentynyt asema vaikeuttaa myös Macronin kunnianhimoista EU-poliiikkaa, mutta kumpikin pyrkii menestymään ensi vuoden EU-vaaleissa. Kun vasemmalla katsotaan, että Macronin uudistukset menevät liian pitkälle, katsoo maltillinen oikeis to uudistusten olevan riittämättömiä. AFP / Christian Hartmann. Äärioikeiston kansallinen rintama suhtautuu kriittisesti Macroniin ja vasemmistoon, mutta sen linja on osittain epäselvä. Presidentti Macron on kommunikaation mestari, ja hän on mennyt useaan otteeseen tiedotusvälineisiin puolustamaan politiikkaansa, vaikka journalistit olisivat miten agg ressiivisia tahansa. Ammattiyhdistysliike on aloittanut vastatoimenpiteenä lakkoliikehdinnän, jossa vuorotellaan työtä tekemällä ja lakkoilemalla kesäkuun lopulle saakka. Macron on lupaillut, että hallitus voi ottaa velan kontolleen vuodesta 2020 alkaen. Ruuhkaa yliopistoihin Ranskan hallituksen merkittäviin uudistushankkeisiin kuuluu myös valinta yliopistoon pyrittäessä. Se on saanut raivoihinsa niin opposition kuin ammattiyhdistysliikkeen. Kaiken taustalla on myös se, että erilaisella liikehdinnällä halutaan heikentää presidentti Macronin ja hallituksen asemaa. Ne koskevat niin valtionrautateitä (SNCF) ja maan lentoyhtiö Air Francea. Lakot saatetaan ulottaa myös lomakauteen, joka alkaa yleensä heinäkuun alussa. Tämä johtunee paljolti siitä, että ylioppilaiden määrä Ranskassa on viime vuosina nopeasti kasvanut, eikä kaikille riitä paikkoja. Kirjoittaja on Pariissa asuva entinen suurlähettiläs. Macronin määräilevä, jopa röyhkeä asenne, on yhdistänyt opposition rivejä vasemmalla, joskin se on yhä eripurainen. Merkittävä kysymys on myös valtionrautateiden velka, joka lienee yli 50 miljardia euroa. Tämä ei riitä lakkolaisille. Se ei miellytä ammattiyhdistysliikettä. Ranskassa on myös merkittävä anarkistinen perinne, joka näkyy vastustuksena hallituksen uudistuspolitiikalle. Ilmeisesti enemmistö opiskelijoista suostuisi uuteen valintasysteemiin, mutta osa opiskelijoista, joskus opettajienkin tuella, vastustaa uudistusta. Macronin puolueella, Ranska liikkeessä (LREM) on kuitenkin enemmistö parlamentin alahuoneessa, kansalliskokouksessa, ja se runnoo siellä helposti läpi haluamiaan uudistuksia. TOUKOKUUTA 2018 Ranska kuohuu MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Vasemmiston mielestä Macronin uudistukset menevät liian pitkälle, maltillinen oikeisto pitää niitä riittämättöminä. Edellytyksenä on, että SNCF:n uudistus toteutuu. Yhtiön johto on puolestaan luvannut kahden prosentin välitöntä korotusta ja viittä lähivuosien aikana. Rautatieläisten edullinen asema ei enää ulotu vuodesta 2020 lukien rekrytoitavaan henkilöstöön. Air France -yhtiös sä lähinnä pilotit ovat lakkoilleet, mutta lakkoilu voi ulottua myös muuhun henkilöstöön. 16 17. Yleisesti ottaen Macron on kansainvälisesti arvostettu valtiomies. Sosialistien uusi ensimmäinen sihteeri Olivier Faure on maltillinen mutta suhtautuu kriittisesti Macronin politiikkaan. Hallitus on jo runnonut läpi kansalliskokouksessa SNCF:n virkamiesten statusta koskevan lain. R anskan uusi presidentti Emmanuel Macron on jo perunut osan vaalikampanjassa antamistaan lupauksista mutta pitää sitkeästi kiinni monista uudistusaikeistaan. Pilotit toteavat, ettei heidän palkkojaan ole nostettu vuosikausiin ja he vaativat kuuden prosentin palkankorotusta. Nyt useimmat opiskelijat keskeyttävät opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen. Suuren yleisön kannalta kiusallisimpia ovat kuljetusalan lakot
Tämä koskee palkan ohella työnantajan sosiaaliturvaja eläkemaksuja. Kunta-alan työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan maakuntien budjettiraami on erittäin tiukka, joten palvelusuhteen ehtojen pitää kestää kovakin kustannuskilpailu. Tämä johtaa siihen, että asia kaatuu seuraavan hallituksen syliin. Kuntatyönantajien mukaan palkkojen harmonisointi voi kasvattaa sote-uudistuksen kustannuksia paljon enemmän kuin aiemmin arvioidulla 700 miljoonalla eurolla. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin Tervetuloa kesäiseen l l Palvelemme: ma-pe 8-20, lauantaisin 8-18 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l Onko tämä sinun ilmoituspaikkasi! M. – Kun kysymys on hoitohenkilöstön palkoista, asia on ikävä kyllä niin, että palkkaerot liikkuvat pääsääntöisesti muutamissa kympeissä. Demokraatti. Automaattisesti kaikkien palkkoja ei tarvitse nostaa, koska tehtävät ja vaatimustasot ovat erilaiset. Julkisen työn pitää olla hinnaltaan kilpailukykyistä verrattuna yksityiseen. Kohonneiden kustannusten takana on työtuomioistuimen maaliskuussa antama ratkaisu, jonka mukaan Kainuun sote-kuntayhtymässä fysioterapeuttien palkat tulee yhdenmukaistaa korkeimman palkkatason mukaisiksi. KURONEN vuodesta 1914 Miesten ja Naisten kesähatut saapuneet * Unisukat * Diabetessukat ym. Jos sairaanhoitaja tekee samaa työtä ja vaatimustaso on sama, palkka täytyy harmonisoida ylöspäin. Se lähtee siitä, että kaikkien palkat täytyy harmonisoida. – Sopimuspohjainen järjestelmä on aina joustavampi. – Pelkään, ettei kokonaisarviota kustannuksista ole. Laitinen-Pesolan mukaan yksityisen ja julkisen sektorin sote-palkoissa ei ole kovin paljon eroja. Kuntien välillä palkat vaihtelevat, mutta on katsottava tehtäväkohtaista palkkaa. Myös sote-uudistuksen ylin virkamies, alivaltiosihteeri Päivi Nerg torjuu lain säätämisen. KT on käyttänyt verrokkina esimerkiksi reseptisairaanhoitajan palkkoja, jotka ovat korkeampia kuin muille sairaanhoitajille maksettavat. – Tuottavuuteen sitoutumisen ja palveluun sitoutumisen kannalta on välttämätöntä, että palkat asteittain harmonisoidaan. Yksilölliset puukortit •pienille •nuorille •hänelle •heille LAHJOJA •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. Harmonisointi tarkoittaa palkkaja työehtojen yhdenmukaistamista. – Väitän että KT:n laskelma on ylimitoitettu. 17 17. TOUKOKUUTA 2018 ” Pelkään, ettei kokonaisarviota kustannuksista ole. Siinä voidaan ottaa eri tavalla eri asioita huomioon, ja meidän sopimuskulttuuriin kuuluu, ettei hallituksessa ja eduskunnassa ruveta viime kädessä päättämään palkanmuodostuksesta, Ihalainen toteaa. Toki voi olla isompiakin alueellisia eroja. Suomessa ei ole koskaan säädetty lailla palkkaharmonisoinnista. Laitinen-Pesolan mukaan työtuomioistuimen päätös ohjaa harmonisointia, mutta KT liioittelee sen vaikutuksia. Ihalainen muistuttaa, että myös työehdot on harmonisoitava, mikä voi tuoda lisäkustannuksia. Sekä Ihalainen että Laitinen-Pesola torjuvat jyrkästi KT:n vaatimuksen siitä, että palkkojen harmonisointia koskeva kokonaisuus pitäisi ratkaista lainsäädännöllä. Laitinen-Pesolan mukaan heitä on ainoastaan muutamia satoja. Uutissuomalaisen haastattelema SAK:n ex-puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo, ettei työtuomioistuimen ratkaisua voi sivuuttaa. Sote-harmonisoinnin hintalapulla lyödään kuin astalolla – Helposti tulee mieleen, että Kuntatyönantajat (KT) on lähtenyt kauhuskenaarion linjalle, kansanedustaja, Tehyn ex-puheenjohtaja, Jaana Laitinen-Pesola sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa. Se vaatii pidempiaikaisia ratkaisuja
Kaupunkien ei pidä vain passiivisina odottaa, että valtio turvaisi niiden aseman, Tassilo Herrschel sanoo. Etsimme yrityskumppania lehden tilausmyyntiin! Demokraatti antaa: • opastuksen myyntiin ja hyvät kohderyhmäaineistot yrittäjälle • myyntisopimuksen, missä yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet ansaita • tarvittavan taustatuen Lisätietoja: Levikkipäällikkö Nina Lindén, 09 701 0507 050 370 3102, nina.linden@demokraatti.fi ! Suomi puskee yksin kaupungistumista vastaan Suomi valmistautuu luomaan maakunnat, mutta useissa Euroo pan maissa suunta on toinen. Hannu Taavitsainen Demokraatti Getty Images. Kaupunkien yhteenliittymät saavat paljon näkyvyyttä. Luvassa on iloittelua, mainiota musiikkia ja hyvää meininkiä. Euroopassa keskitytään turvaamaan kaupunkien ja metropolien menestystä. Esimerkiksi Englannissa Lontoon ulkopuoliset keskukset koottiin yhtymäkunniksi (Combined Authority) sen jälkeen kun alueiden taso lakkautettiin. Metropolialueiden ulkopuolella sijaitsevia keskikokoisia ja pienempiä kaupunkeja voidaan saada yhteen monin eri tavoin. Uusimpana on OECD:n tuella selvitetty vielä sitäkin laajempaa Länsi-Skandinavian mega-aluetta, joka kytkee koko Länsi-Ruotsin ja Oslon alueen Juutinraumaan. Myös keskikokoisten ja pienten kaupunkien tulee sitoutua yhteistyöhön keskenään. Olet tottunut puhelimen kautta tapahtuvaan uusmyyntiin. Kaupunkikeskittymät ja yhä laajemmat metropolialueet ovat politiikan valtavirtaa. Kaupungit voivat myös jakaa kustannuksia keskenään, kun yhteistyö syvenee. Juutinrauma kokoaa Tanskan pääkaupunkiseudun ja maakuntaliitoksella luodun Skoonen alueen Ruotsista ylikansalliseksi yksiköksi. Kaupunkija metropolipainotus luo kasvavia kuiluja, koheesio heikkenee. Illan aikana kuullaan rauhanlauluja, amerikansuomalaisia työväenlauluja ja paljon muuta. Kaupungit voivat myös ajaa etujaan yhdessä, kuten Suomen sote-hankkeessa jo osin tapahtuu. Lontoon Westminster-yliopiston tutkija Tassilo Herrschel puhuu metropolisoituneesta Euroopasta, joka suosii suurkaupunkeja. 18 17. Konserttiin on vapaa pääsy! Lämpimästi tervetuloa! Sinulla on oma yritys ja haluat tehdä tulosta itsellesi. Suomea läheltä esimerkkinä on Juutinrauman metropoli, jonka ytimessä ovat Kööpenhamina ja Malmö. Herrschel kantaa huolta siitä, kuinka alueiden yhteenkuuluvuuden käy. TOUKOKUUTA 2018 Rauhan iltamat 9.6.2018 klo 18, Kulttuuritalo Kareliassa, Tammisaaressa. Lavalle astuvat Paleface, Mikko Perkoila ja Jani Uhlenius sekä Rajamäen Pojat. – Keinona koheesion takaamiseksi tutkija kannustaa kaupunkeja aktiivisuuteen ja yhteistoimintaan. Kaupunkien keskinäinen liittoutuminen tuo tutkijan mukaan monia etuja
. Maaliskuussa 2017 kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) jätti asiasta lakialoitteen . TAUSTAA. Vuonna 2016 Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson jätti kansalaisaloitteen vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta, nimiä kertyi 4 117. . Siksi EKL:n mielestä maksukatot tulisi yhdistää, eikä sen summa saisi ylittää vuodessa yhden kuukauden takuueläkettä, Ojala sanoo. Iso asia on myös ikäihmisten taloutta ahtaalle ajavat lääkeja asiakas maksut. Kaikki eivät ymmärrä seurata maksukattojen täyttymistä. Uudenmaan Demarinaiset jättivät aloitteen myös SDP:n puoluekokoukselle, joka hyväksyi sen. Tämä voisi olla yksi konsti tarttua paremmin epäkohtien korjaamiseen, Ojala sanoo. Uusi kansalaisaloite aiheesta jätettiin 1.4.2018, sen taustalla on kristillidemokraattien naisjärjestö. . . Vanhusasiavaltuutettu voisi samaan tapaan tuoda valtakunnantason keskusteluun suuria, kaikkia ikäihmisiä koskevia haasteita ja ongelmia. Ojalan mukaan vanhusasiavaltuutettu voisi nostaa tapetille esimerkiksi digitalisaation vanhuksille tuomat arjen vaikeudet ja asumiseen ja hoivaan liittyvät kysymykset. . Aloite on kerännyt noin 3 450 kannatusilmoitusta. Ojalan mukaan on selvää, että maakuntien tullessa tarvitaan myös maakunnalliset vanhusneuvostot ja -asiamiehet, jotta tieto kulkee eri tasojen välillä tehokkaasti. – Tarvitaan yhtenäinen ketju perustasolta valtakunnan tasolle asti, Ojala sanoo. Katkeamaton ketju Ojalan mukaan valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun lisäksi nykyistä useampaan kuntaan olisi hyvä saada vanhusasiamies. – Kun vanhusneuvoston asiana on hoitaa kunnan kaikkien vanhusten asioita, asiamiehet hoitavat yksittäisen kuntalaisen asioita, Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Ojala selvittää. 19 17. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti . . – Lapsiasiavaltuutettu on nostanut hyvin esiin lasten asioita. TOUKOKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Ikäihmiset tarvitsevat puolestapuhujia V altakunnallisesti toimiva vanhusasiavaltuutettu olisi hyvä lisä ikäihmisten puolestapuhujien ketjuun, arvioi Eläkkeensaajien keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Arja Ojala. Tampereella vanhusasiamiehet ovat toimineet vuodesta 2011, ja he saavat vuosittain noin 500–800 yhteydenottoa. . . – On järkyttävää, että THL:n mukaan 350 000 sosiaalija terveyshuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2016
Aina kannattaa ottaa ajatuksia ja virikkeitä eri puolilta. Periaatejulistus kuvaa sosialidemokraattien perusarvoja sekä vision ja mission paremman yhteiskunnan rakentamisesta. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ohjelmatyö. – Se on tärkeää, koska periaatejulistus on kivijalka, jolle rakennetaan kaikki muu. . Vapaus, talousjärjestelmä ja sosialismi ovat olleet teemoja, jotka ovat saaneet tuvan täyteen väkeä. . Julistus ja ohjelma synkronissa Samaan aikaan periaatejulistuksen kanssa luodaan SDP:n poliitKeskustelutilaisuuksien sarja jatkuu syksyllä Periaatejulistustyöhön haetaan eväitä avoimista keskustelutilaisuuksia. Sieltä voi tulla jotakin uutta ja yllättävää, Penny sanoo. Tilaisuuksista tiedotetaan SDP:n verkkosivuilla sdp.fi. Hän muistuttaa, että periaatejulistus on sekä SDP:n politiikan sisältöjen ja tekemisen kompassi että puolueen käyntikortti. Pohdittiin esimerkiksi, että kun me Suomessa puhumme sosialismista, tarkoittaako se samaa sosialismia, josta Bernie Sanders puhuu Yhdysvalloissa, Penny kuvailee. – Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus – onko tämä rimpsu yhä ajankohtainen, tarvitaanko näihin päivitystä tai rimpsun jatkoksi jotain uutta. Pohdinnassa oli sosialismin merkitys sosialidemokratialle. Tavoite on saada se kenttäkierrokselle vuodenvaihteessa. Seuraavaksi ryhdyimme pohtimaan, mitä nämä perusarvot käytännössä tarkoittavat tämän päivän elämässä ja tulevaisuudessa, puheenjohtaja Kaisa Penny kuvailee hänen ja puoluesihteeri Antton Rönnholmin luotsaaman ryhmän työn etenemistä. TOUKOKUUTA 2018 Perusarvot puntarissa SDP:n periaatejulistus syntyy avoimesti keskustellen A akkosia ja SDP:n periaatejulistustyötä yhdistää, että kummatkin alkavat a:lla. Sosialismi on nyt kovassa nosteessa Amerikassa ja Britanniassa. OHJELMA JA JULISTUS – TÄSTÄ ON KYSE tista ohjelmaa useamman työryhmän voimin. . – Globaalia aspektia käsiteltiin myös. Huomenna poliittista ohjelmaa työstävät ryhmät kokoontuvat Helsinkiin tulevaisuusfoorumiin. Se on tärkeä vuorovaikutuksen paikka, koska poliittinen ohjelma ja periaatejulistus eivät voi olla ristiriidassa keskenään, Penny kertoo. 20 17. Periaatejulistusryhmä aikoo käyttää hyväkseen tilaisuuden tavata kerralla iso joukko ohjelmatyön parissa puurtavaa väkeä. Jos tämä koko liike ei koe sitä näköisekseen ja omakseen, sillä ei ole mitään mahdollisuuksia mennä puoluekokouksessa läpi, Penny sanoo. Ohjelmaa ja julistusta valmistellaan puoluekokoukseen 2020. Penny kertoo, että tulevia teemoja vielä hahmotellaan, mutta ainakin kansainvälisyydestä ja hyvinvointivaltiosta on tarkoitus keskustella. Yhdessä koottava kivijalka Pennyn mukaan on ollut tarpeen katsoa, mikä meni mönkään, kun puoluekokoukseen 2017 valmisteltu periaateohjelma hylättiin. Työryhmä aikoo kiertää eri puolilla Suomea keskustelemassa julistuksen versioista. . – Periaatejulistusta siellä ei käsitellä, vaan me menemme kuuntelemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden haasteista, joita ryhmissä käsitellään. Siksi on suurta viisautta hyödyntää nyt tätä prosessia, kertoa laajemmalle yleisölle uudistustyöstä ja kutsua heidät mukaan. – Esitetyssä pohjapaperissa sitä ei käsitelty. Luvassa on kaksi päivää keskustelua sekä sparrausta kansalaisjärjestöjen ja eri alojen asiantuntijoilta. Pennyn mukaan viime puoluekokoukseen valmistellussa ohjelmassa oli muitakin kipukohtia, mutta loppuvaiheessa suurin kritiikki tuntui tiivistyvän juuri kysymykseen sosialismista. Silloin tuli paljon vaatimuksia siitä, että pitäisi käydä ilmi, että aateperimämme on sosialismissa ja sen mukaan pitää myös tulevaisuudessa edetä, Penny kertaa. Viimeisin keskustelu käytiin toukokuun alussa Tampereella. Pennyn mukaan on olennaista selvittää, nähdäänkö liike yhä osana sosialismin jatkumoa vai koetaanko sosialismi käsitteenä tai ideologiana vanhentuneeksi ja tarkastellaanko talousjärjestelmää edelleen sosialismin vinkkelistä. Työryhmä pyrkii saamaan ensimmäiset luonnokset valmiiksi ennen kesää. . Nyt huolehditaan, ettei sama toistu. Ensimmäiset kolme ovat Kaisa Pennyn mukaan olleet hitti. . Pennyn mukaan mielipiteitä kaivataan myös puolueen ulkopuolelta. – Tarkoitus on, että sitten seuraavana kesänä kommentoitavaksi lähtisi vielä toinen versio ennen kuin tehdään lopullinen puoluehallituksen ja -kokouksen käsittelyyn menevä versio, Penny selvittää. Keskustelutilaisuudet jäivät nyt kesätauolle, mutta elokuussa niitä on määrä jatkaa. Riippukeinussa loikoillessa raakile saa kypsyä takaraivossa niin, että syksyllä voi ryhtyä jalostamaan ensimmäistä kunnon versiota periaatejulistuksesta. – Sen perusteella ihmiset päättävät, olemmeko kiinnostava puolue. Samaan aikaan rakentuva SDP:n poliittinen ohjelma katsoo vuoteen 2030, ja sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan puoluekokouksissa. Periaatejulistusta työstävä parinkymmenen hengen työryhmä – laajakirjoinen joukko eri ikäisiä, eri taustoista ja eri puolilta Suomea tulevia ihmisiä – on käynnistänyt urakkansa pureskelemalla muun muassa puolueen arvoja. Jokaiseen niemeen ja notkelmaan ei ehditä turisemaan kasvotusten, joten kommentteja kerätään myös kirjallisena. . . Periaatejulistus tähyää kauemmas – jopa yli vuoden 2050, eikä sitä ole tarkoitus päivittää yhtä tiuhaan kuin sisällöltään käytännönläheisempää poliittista ohjelmaa. Penny kannustaa kaikkia periaatejulistuksen sisällöstä kiinnostuneita mukaan. ” Viime puoluekokoukseen valmistellussa ohjelmassa suurin kritiikki tiivistyi kysymykseen sosialismista. Prosessista saatu palaute kertoo jäsenistön kokeneen, että vaikka kentältä pyydettiin kommentteja periaateohjelman pohjana olleeseen keskusteluaineistoon, eivät ne näkyneet lopputuloksessa. Hän muistuttaa, että julistuksen toivotaan kantavan liikettä jopa vuosikymmeniä, joten seuraavaa mahdollisuutta vaikuttaa voi joutua odottamaan pitkään
Kun itse menee kokoukseen sellaisella asenteella, että nyt tapahtuu, se tarttuu myös muihin. Varsinkin näin kesän kynnyksellä, aina kun minulla on vähänkään vapaa-aikaa, pakkaan kalapakin ja lähden ongelle. Kosken kuohunta ja lintujen laulu on jotain uskomatonta. Tämän biisin jälkeen mikään ei tunnu mahdottomalta. Välillä kunnallispolitiikassa tuntuu siltä, että mikään asia ei etene, vaan asiat junnaavat paikoillaan siitä huolimatta, että päätösten olisi pitänyt olla pöydässä jo aikaa sitten. TOUKOKUUTA 2018 Ääniraita Kun kuljen valtuuston kokoukseen, päässäni soi… Eye of the tiger. Eemeli Kajula Valtuustoryhmän puheenjohtaja Rovaniemellä (sd.) Nora Vilva. Jes, nyt tuli poliittinen onnistuminen! Sen kunniaksi soitan täysillä… JVG:n biisiä Voitolla yöhön. 21 17. Laulu kuvaa minua täydellisesti. Kun haluan unohtaa kaiken politiikkaan liittyvän, laitan soimaan… Kalastaja-Eemelin valssin. Tätä biisiä tuli soitettua useamman kerran sinä päivänä. Rovaniemellä kuntavaalit saivat nimekseen uimahallivaalit. Meillä demareilla oli yhtenä kovana tavoitteena säilyttää keskustan uimahalli, ja kun koko valtuusto nyt sitoutui kyseisen hallin säilyttämiseen, oli tunne rauhoittava ja vapauttava. Se saa kyllä elämään siinä hetkessä ja samalla kaikki muu unohtuu, edes hetkeksi. Tästä on hyvä esimerkki tältä keväältä
Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Maailmamme rypee tällä hetkellä juuri kunnioituksen ja näkemisen puutteessa.. Alamme suoriutua tehtävistämme heikommin ja itsetuntomme romuttuu. Tuon lauseen voi lukea lähes jokaisen tubettajan huulilta. Vaadimme tutkitusta tiedosta tarkkoja todisteita, mutta ihmisten luokitteluun riittävät huhupuheet ja ennakkoluulot. Kysyin vielä kahvipöydässä, mistä tuo tarjoilija tiesi nimesi. Koemme helposti, että olemme sen arvoisia, miten meitä katsotaan. Sillä näkemällä muutamme näkemäämme ja annamme elämän. Todelliseen ihmistuntemukseen tarvitaan aikaa. 22 17. Tosin vastuun tuloksesta tällainen pomo siirtää kuitenkin työntekijöiden niskaan. Meistä jokainen on varmaan ollut tilanteessa tai yhteisössä, jossa meidät nähdään vähempänä kuin me olemme. Kyynelistä kastunut pusakka ei siis ollut ainut märkä vaatekappale lapseni päällä. Mielipaha ei kuitenkaan millään laantunut, joten kävimme vaihtamassa puhtaat ja kuivat vaatteet ylle ennen kahvilareissua. TOUKOKUUTA 2018 H ain viime perjantaina 9-vuotiaan tyttäreni koulusta. Maailmamme rypee tällä hetkellä juuri kunnioituksen ja näkemisen puutteessa. Jos nimittäin muutan käsitystäni sinusta, sinä muutut. Teemme ihmisistä kävelytyylin perusteella huteria johtopäätöksiä ja kerskumme vielä salamannopealla ihmistuntemuksella. Nyansseihin ei voi tutustua hetkessä. Sen takia on vaikea ymmärtää, miten varsinkin johtavissa asemissa olevat ihmiset katsovat alaisiaan väLaiskuus tuhoaa ihmissuhteemme heksyen. Kun astuimme sisään Loviisan hienoimpaan kahvilaan, tarjoilija hymyili meille valloittavasti. Ajattelin piristää tyttöäni ja ehdotin, että menisimme kahvilaan jätskille. Käänteinen vaikutus syntyy, kun tunnemme arvostusta ja kunnioitusta. Meistä tuntuu, että meitä kohdellaan kuin olisimme joku muu – riisuttu versio, josta emme tunnista itseämme. ”Olenhan minä arvokas ja rakas”. Täytämme kyllä excell-taulukon harkiten ja tarkasti, mutta ihmisyyden syvyyksiin suhtaudumme pelottavan pinnallisesti. Väitän, että olemme henkisesti laiskoja. Katseen ja kunnioituksen valta on hurja. Hän kuunteli ”strösselinsekaiset” toiveemme innostuneesti, virnisti merkitsevästi ja kysyi lopuksi: ”Mites Siiri sulla on kevät mennyt koulussa?” ”Ihan hyvin”, kuului vastaus ja samassa oli alkupäivän paha olo poissa. Meidän arvokkaita ominaisuuksiamme ei havaita, ja meidän niskaamme laitetaan vikoja, jotka eivät ole omiamme. Tuo pieni hetki kahvilan pöydässä muistutti minua taas siitä, miten tärkeä asia elämässä on näkeminen ja nähdyksi tuleminen. Tutkimukset ovat yksiselitteisiä siinä, että parhaat työn tulokset syntyvät niiden työntekijöiden toimesta, joita pomo pitää pätevimpinä. Mikä estää meitä sitten näkemästä ja kunnioittamasta toisia ihmisiä. Päivä oli ollut kehno, sillä pojat olivat heitelleet vesi-ilmapalloja tyttöjen päälle. Samoin älykkäimpiä ovat tutkimusten mukaan ne oppilaat, joita opettaja pitää älykkäimpinä. Vaikka sinänsä pidän hienona nuorten tubetusbuumia, kaikki tuossa ilmiössä huutaa nähdyksi tulemisen rajoittamatonta tarvetta. Tyttäreni sanoi, että tarjoilija oli ollut kouluavustajana syksyllä heidän luokassaan. Tuollainen kokemus on järkyttävä ja helposti suistaa meidät radaltamme. Kunnioitus taas juontuu latinan kielen sanasta recpicere, joka tarkoittaa taaksepäin katsomista, arvossa pitämistä. Näin työn tulos jää väistämättä heikoksi. Nähdyksi tulemiselle ei ole suomen kielessä yhtä sanaa, mutta lähimmäksi se tulee kunnioitusta
Kärpäset kuuluvat kesään ja omasta mielestään ne kuuluvat myös hyppelehtimään ruokiin, jätteisiin, haavoihin, iholle ja kaikkialle. Raatokärpäsen toukka tappaa leikiten mahassaan esimerkiksi tuhoisan MRSA-bakteerin yltäen samalla suoritukseen, johon edes tehokkainkaan lääketieteen kehittämä antibiootti ei pysty. Ne puhdistavat hankalimmankin haavan kuin huippukirurgi konsanaan. TOUKOKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Hei pikkusurraaja, täällä huitoo kömpelys K ärpäsen näkökulmasta ihminen on onnettoman hidas kömpelys. Kärpänen haavassa on erityisen äklöttävä näky. Kärpästen haavanhoitokyky on ollut tiedossa satoja vuosia, mutta sen arvostus on jäänyt ”sivistyksen” jalkoihin. Toukat toimivat haavassa antibioottien tavoin välittämättä siitä, onko niiden syömä matsku antibiooteille vastustuskykyistä vai ei. 23 17. Siksi kärpästen lätkiminen hengiltä onkin aivan toivotonta puuhaa. Vanha kansa ja muutamat nykytutkijat pitäisivät meitä tästä syystä aikamoisina idiootteina. Tutkijat ovat selvittäneet, että kärpänen pystyy sekunnin aikana rekisteröimään seitsemän kertaa enemmän tietoa kuin ihminen. Raatokärpäsen toukat kiinnostavat taas tutkijoita. Vanha kansa tiesi, että haavaan ilmaantuvat kärpäsentoukat kohensivat paranemisennustetta huomattavasti verrattuna kärpäsettömän haavan ennusteeseen. Nora Vilva Demokraatti. Minkäs sille voi, kärpäslätkä ja sen varressa heiluva ihminen liikehtivät kärpäsen silmissä kuin hidastettuina. Raatokärpäsen toukat popsivat nimittäin suihinsa mädäntyneen ja kuoleentuneen lihan, mutta jättävät elävän kudoksen rauhaan. Samalla toukat tuottavat antibakteerista ainetta, joka poistaa haavoja tulehduttavia bakteereita
24 17. TOUKOKUUTA 2018
– Kävin lonkkaleikkauksessa syyskuussa nicaragualaisessa yksityisessä sairaalassa. Pakkala asuu heidän kanssaan. Hän ei edes miettinyt leikkausta Suomessa. 25 17. Leikkauksen jälkeen Pakkala pähkäili, miten ihmeessä hän pääsisi kotitalonsa toiseen kerrokseen. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Pienten askelten maassa J ukka Pakkala on tullut Nicaraguasta Suomeen kahden vuoden tauon jälkeen passin uusimisen takia. Suomessa leikkauksesta toipumiseen olisi mennyt todennäköisesti kauemmin. Hän ilahtuu vanhojen tuttujen näkemisestä SDP:n puoluetoimiston käytävillä. Se ei ole yleistä Nicaraguassa. Pakkala työskentelee kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden Nicaraguan maapäällikkönä. Kummallinen perhe Pakkala innostuu kertoessaan perheestään. Se on rikkaus, joka ei ilmaantunut hänen elämäänsä ihan perinteisellä tavalla. Nicaraguassa on hyviä kirurgeja sodan jäljiltä, Pakkala kertoo. Lasten biologinen isä asuu Yhdysvalloissa. TOUKOKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN. Tuntuisi tyhmältä asua täällä yksin. En tuntenut heitä entuudestaan. Kirurgi oli innostunut, ja hoitajat ystävällisiä. – Tämä on kummallinen perhe. Mietin, miten henkilökunta heittää vapaalle töiden jälkeen. Pakkalasta tuli kasvattivanhempi aikoinaan hänen ex-vaimonsa siskon lähdettyä töihin Costa Ricaan.. Yli kolmekymmentä vuotta Nicaraguassa ovat opettaneet luottamaan paikalliseen osaamiseen. – Sairaalassa kaikki toimii täsmällisesti kuin sveitsiläinen kello. Lisäksi samassa tilavassa talossa asuvat hänen ex-vaimonsa sisko ja tämän uusi miehensä. Hänellä on kaksi nicaragualaista kasvattilasta, ja nyt toisen lapselle hän on myös isoisä. – Kotona vastassa oli läheisten lisäksi nostomiehinä neljä kehonrakentajaa ja maajoukkueen entinen koripallon pelaaja. Tilanne kuvaa paikallista toimintatapaa; apu on lähellä, ja sitä saa niin tutuilta kuin tuntemattomilta
Vuohitaloudesta ratkaisu. Hän tutustui muihin solidaarisuustyöntekijöihin, jotka ajattelivat samoin. Osuuskunnat ja reilun kaupan toiminta ovat olleet Pakkalan mukaan menestystarinoita Nicaraguassa. Paikalliset ovat oppineet toimimaan markkinoilla. – Minua viehättää tehdä työtä pienten asioiden eteen. Hengenheimolaisuus yhdisti. Lapset ovat auttaneet sopeutumisessa nicaragualaiseen yhteiskuntaan, ja Pakkala on halunnut välittää heille suomalaisia kasvatusarvoja. Nyt vettä on opittu keräämään sadevesialtaita rakentamalla. – Siinä vilahti kaksikymmentä ” Jos kehitysyhteistyö keksittäisiin uudestaan, se kytkettäisiin maailman isojen ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Meillä kaikilla oli iso motivaatio. – Täällä on hyvin yleistä, että vanhemmat joutuvat lähtemään töihin pois kotiseudultaan, ja isovanhemmat tai joku muu sukulainen hoitavat lapsia. Ilmastonmuutos huolestuttaa Pakkalaa, koska se horjuttaa luonnontuhojen muutenkin kiusaaman maan ruoantuotantoa. Nicaragua oli alttiina jatkuvasti isoille muutoksille. Hinta ei ole kuitenkaan reilussa kau. Se on minulle kotija työkieli. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pahentavat Pakkalan mukaan metsien tuhoaminen ja luonnonvarojen ryöstökäyttö. – Hyvin harvoin ajattelen niitä aikoja. – Rakastan viimeisintä kehityshanketta. Nicaraguan värikäs arki tässä ja nyt täyttää tajunnan. – Siellä sataa enemmän kuin Helsingissä, mutta vuoden sateet tulevat muutaman päivän aikana, eikä vesi ehdi imeytyä maahan. Se ylläpitää köyhyyttä. Pidän siitä, miten nicaragualaiset ottavat parhaimmillaan toisensa huomioon ja auttavat. – Nicaraguassa elettiin silloin kuluttavaa ja raakaa sisällissotaa, josta ei näyttänyt olevan ulospääsyä. Pakkala on huomannut, miten vähällä rahalla voi saada aikaan tuntuvia tuloksia. Miten luonnehtisit suhdettasi espanjan kieleen. Nicaraguassa onkin kasvamassa uusi käsityöläisja myyjäsukupolvi, joiden asenne on jo erilainen. – Lypsylehmät eivät ehkä enää pärjää Nicaraguan kuivimmilla alueilla 20 vuoden kuluttua. TOUKOKUUTA 2018 Mistä nicaragualaisesta tavasta pidät erityisesti. Käsityöläinen voi saada hyvän toimeentulon vain, jos hän tekee kiinnostavia ja laadukkaita tuotteita. Kunpa se olisi totta. – Ilman reilua kauppaa mikään tällainen ei olisi ollut mahdollista. Millaisia tunnelmia Nicaraguan kansallislaulu Salve a ti sinussa herättää. Pakkalaa rasitti, miten iso joukko sukulaisia pyrki päättämään perheen asioista. Silloin kasvun näkee suoraan silmien edessä. Kun tulen Esteliin, tulen kotiin. Niiden tilalle kehityshanke rakentaa vuohitaloutta. Nyt pyrimme luomaan pieniä askelia ja onnistumisia. Siinä luvataan, että tykkien jylinä ei enää kuulu eikä lippua tahrata veljien verellä. Toisessa Solidaarisuuden hankkeessa Pakkala on mukana parantamassa Nicaraguan käsityöläisten tuotteita ja edistämässä niiden myyntiä sekä Nicaraguassa että maan ulkopuolella. Vuohista saa yhtä paljon maitoa kuin paikallisista lehmistä ja ne tulevat toimeen vähemmällä, hän selvittää. Emme huido liian isolla pensselillä. Ihmiset etenevät suhteilla, eivätkä omilla ansioilla. Nicaragua näyttäytyy Pakkalan mielestä yhä sääty-yhteiskuntana, jossa on korkea eriarvoisuuden kuilu. – Jos on korkea asema ja paljon rahaa, se pitää näyttää toisten pompottamisella ja alistamisella. Pakkala halusi auttaa. Parin vuoden päästä lasten biologinen äiti palasi takaisin, ja sen jälkeen he hoitivat lapsia kaikki yhdessä. Hengenheimolaisuus yhdisti Pakkala pääsi parikymppisenä opiskelemaan Helsingin yliopistoon metsätieteitä ja ympäristönsuojelua. Kaupungin kävelee alle tunnissa laidasta laitaan ilman kainolosauvaa, Pakkala kuvailee. Pakkala lähti Nicaraguaan kenttätyöntekijäksi 1986. Työssä tulee päivittäin vastaan uusia tilanteita ja opittavaa niin kahvista, käsityöläisten elämästä kuin kuivien maiden tippakastelusta. – Estelissä on pikkukaupungin tunnelma. Se työllistää tuhansia ja pitää yllä taloutta. Vähän töksähtelevässä laulussa on hienot sanat. – Käsityöläiset ovat oppineet toimimaan yhdessä ja käyttämään erilaisia raaka-aineita. Silloin kolmeja yksivuotiaat lapset jäivät heidän hoitoonsa. Se on koristeellinen kieli, jolla kudotaan kauniita lauseita. Pakkala tunsi kotiutuneensa kun hänellä alkoi olla hyviä paikallisia ystävyyssuhteita, jotka eivät liittyneet asemaan kehitysjärjestössä. Kehitysmaiden köyhyyden aiheuttama poliittinen herätys vei kuitenkin mukaan sosialidemokraattiseen nuorisoliittoon. 26 17. vuotta. Nyt tehdään kauniita tuotteita, joissa yhdistellään kiveä ja savea, nahkaa ja kasvikuituja. Sota loppui, ja rauha kannusti jatkamaan Nicaraguan tukemista. Identiteettini on nyt suomalainen ja esteliläinen. Häntä työllistää tällä hetkellä Solidaarisuuden ilmastosopeutumishanke PohjoisNicaraguan kuivilla alueilla. Hän ajatteli voivansa jatkaa opintoja myöhemmin. 3. – Suomessa kerättiin rahaa kehityshankkeisiin, ja Nicaraguasta tarvittiin lisää tietoa. Nicaragua on vallannut pääosan Pakkalan elämästä. Esteli on sadantuhannen asukkaan kaupunki, joka on tunnettu sikariteollisuudestaan. Nyt he voivat myydä tuotteita kalliimmalle muille, koska ne täyttävät paremmat laatuvaatimukset
– En haluaisi elää maailmassa, jossa ei olisi solidaarisuutta aatteena ja asiana. Ihmiset haluavat todella paljon tehdä erilaista ja parempaa Nicaraguaa. Kehitysyh” Identiteettini on nyt suomalainen ja esteliläinen. Nicaraguan tämän hetkistä poliittista tilannetta Pakkala kuvailee jäykistyneeksi. kaksi kasvattilasta ja yksi kasvattilapsenlapsi . Pakkala miettii hetken, kun puheeksi tulee solidaarisuus. asuu Nicaraguassa Estelin kaupungissa . syntynyt Helsingissä 1957 . Sen uudistamisessa tarvittaisiin vahvaa poliittista tahtoa. – Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, koska se on hänelle niin tärkeää. Mikään maa ei voi ratkaista yksin suuria pakolaiskriisejä tai ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Ennen kaikkea he toivovat rauhaa. . Samaan aikaan maassa kytee jännitys, joka on haastattelun jälkeen purkautunut väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. – Muutokset ovat välttämättömiä, mutta ehkä niistä tulee totta vasta seuraavan sukupolven aikuistuessa. Hän ei halua olla ulkopuolelta sanelemassa, miten paikallisten tulisi toimia. . Ainoa mahdollisuus on toimia yhdessä. – Eniten köyhyyttä pitää yllä surkea koulujärjestelmä. Jos kehitysyhteistyö keksittäisiin nyt, se kytkettäisiin varmasti maailman isojen ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Pakkala haluaa olla tukemassa ihmisiä heidään voimaantumisessaan. Kun tulen Esteliin, tulen kotiin. teistyö ei kuitenkaan sellaisenaan riitä nostamaan kehitysmaita köyhyydestä. – En kykene ymmärtämään samoin kuin he, mitä sisällissota on tehnyt. 27 17. TOUKOKUUTA 2018 . . Solidaarisuus on paljon isompi asia kuin kehitysyhteistyö, Pakkala pohtii.. . . harrastaa kirjoittamista JUKKA PAKKALA passa tärkein, vaan luodut pelisäännöt, joita suuret ja pienet toimijat kunnioittavat, Pakkala summaa. Kehitysapu on Pakkalan mukaan parhaimmillaan hätätilanteiden jälkeen, missä voidaan nopeasti parantaa ihmisten elinoloja. opiskellut Helsingin yli opistossa metsätieteitä ja ympäristönsuojelua . Nicaraguan historia on särkyneiden toiveiden historiaa. Solidaarisuus ennen kaikkea Nicaragualla on huomattavat luonnonvarat, eikä Pakkala näe syytä, miksi maan pitäisi olla köyhä. Solidaarisuuden maapäällikkö Nicaraguassa .
Nora Vilva Demokraatti KIRJAT Lotta Viitaniemi: Syötävän hyvät Atena 2018, 119 sivua. Lukijan mielekkääksi ongelmaksi nousee, minkä näistä hurmaavista salaattiohjeista toteuttaisi ensimmäisenä. Syötävän hyvät -blogista tutun Lotta Viitaniemen värikkäästä keittokirjasta löytyy ohjeet 38 salaattiin ja muodikkaaseen kulhoruokaan. Salaattien lisäksi kirjasta löytyy mustapapupyöryköiden ja falafelien lisäksi myös dippejä ja kastikkeita sekä kauraleipästen ja siemennäkkäreiden ohjeet. Ensimmäisenä aion rynnätä testaamaan vadelman, ricotan ja lehtikaalin yhdistelmää, sekä punakaali-feta-taatelisalaatin ohjetta. Syötävän hyvät -kirjan kuvitus on houkuttelevan herkullinen ja todellakin herauttaa veden kielelle. Ainesosissa vilahtelee usein avocadoa, fetaa, halloumia, erilaisia kaaleja, pähkinöitä ja granaattiomenan siemeniä. TOUKOKUUTA 2018 Rennolla otteella ruokaisia salaatteja Salaateissa hurmaa niiden nopeus, helppous ja monipuolisuus. Myös kirjan kuvitus ja ulkoasu ovat Viitaniemen käsialaa. Kirjan kantava ajatus on, että salaatit ovat ruokaa, jolla pitää lähteä myös nälkä. Kaikki ohjeet ovat luontaisesti gluteenittomia, ne sopivat kasvissyöjille ja suurin osa myös vegaaneille. Kirja on aivan ihastuttava ja varma tuominen kesäisille kyläilyreissuille. 28 17. Keittokirjoissa kuvat ovat mielestäni yhtä tärkeitä kuin ohjeiden herkullisuus ja toimivuus. Ohjeet ovat selkeitä ja makuyhdistelmistä herää uteliaisuus. Makuyhdistelmiä on lukemattomia ja rajoja tuo vain oma mielikuvitus
Habiba Ali on uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanvälitysverkosto / Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori ja espoolainen kaupunginvaltuutettu (sd.).. Koen silti vahvana, että jotain minä kuitenkin aina edustan. Pidän siitä todella paljon. Haluan vähän ravistella tätä yhteiskuntaa. Välillä varmaan pitäisi vähän hidastaakin. Mutta varmasti se on sama suomalaisessakin yhteisössä. Se voi tulla joillekin vähän shokkina. Tasapainoilen vaan aika paljon somalialaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Itse näen kaiken rikkautena. Saan miettiä, miten tasapainoilla työmaailman ja perhe-elämän välillä ilman että kukaan kritisoi. 29 17. Aina on jokin rooli meneillään, riippuu tilanteesta. Somaliyhteisön sisällä vallitsee vahva ajatus, että suurperheen äidin paikka on kotona, ei työmaailmassa. Joskus olen se maahanmuuttaja, joskus se kiintiönainen, joskus olen se äiti. Tuntuu, että edustan aina jotain. TOUKOKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Habiba Ali, 31 N äen peilikuvassani tasapainoittelevan naisen. Mutta rankat hetket eivät kevene valittamalla. Elämäni on hyvällä tavalla vuoristorataa. Minulle sanotaan, että ei sinun tarvitse edustaa mitään, ole vain oma itsesi. Olen kiitollinen terveistä lapsistani ja siitä, että olen ylipäätään voinut saada lapsia. Pystyn sopeutumaan moneen, ja eläytymään erilaisten ihmisten tuntoihin ja tilanteisiin. Vahvat naiset taidetaan nähdä kulttuurissa kuin kulttuurissa vähän pelottavina. Välillä on päiviä, jolloin tuntuu rankalta, mutta sellaisia päiviähän elämässä muutenkin joskus on. Nyt lähden kuitenkin ehdolle edukuntavaaleihin ja olen Espoon valtuutettu. Olen monen vähemmistön edustaja ja se on rikkauteni. Minulla on seitsemän lasta ja olen kohta ollut seitsemän vuotta yksinhuoltajana. Eikä etenkään politiikassa. En tarkoita mitenkään huolestuttavassa mielessä. Tasapaino pitää vain löytää. Olen suurperheen äiti ja samaan aikaan työelämässä
No, siitä saa käsityksen tosiaan lukemalla vaikka Kafkaa. Jokaisella on oma, uniikki tarinansa: yksi on paennut psykiatrisen osaston kautta vuodeksi metsään, rakentamaan elämäänsä pienten arkirutiinien kautta pala palalta uudestaan. Kyse on kansainvälisestä, rajat ylittävästä rikollisuudesta, joka kuuluisi ilmiselvästi keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Miltä tuntuu, kun kaikki maallinen elämä viedään sen takia, että olet yrittänyt hoitaa yhteisiä asioita. Siperia on opettanut, että sieltä suunnasta ei ymmärrystä, armoa tai uusia mahdollisuuksia rikosten uhreille suoda. u u u Yksi yhteinen positiivinen piirre näissä kriiseissä tuntuu olevan: ne paljastavat ihmisille, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ihmisille, eli terveys, lapset, läheiset, liikunta, luonto ja uni. Maksettavaa minulla rapsahti vaatimattomasti vain vajaat puoli miljoonaa euroa, koska käräjäoikeuden mukaan ”yksityishenkilön huolimattomuudesta aiheutunut vahinko ei saa raunioittaa henkilön tai tämän perheen taloutta”. Viranomaiset voivat siis valita, mitkä työt ovat kiinnostavia ja mitkä eivät. Tuomioistuimissa on ilmeisesti hieman erilainen tulotaso kuin viestintäalalla… Summa summarum, jouduin siis joka tapauksessa rikoksen uhriksi (joko huijaukset olivat järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta, mihin kaikki näyttö viittaa tai sitten rahat ovat Markku Ritaluoman mukana Floridassa, mihin kaikki uskovat), mutta poliisi ei ole laittanut oikeastaan kortta ristiin tutkiakseen asiaa. 30 17. u u u Jos joku ei tiedä, niin olin siis varsin kuuluisaksi kohonneen autokaupan hallituksessa Hämeenlinnan kaupungin edustajana kahden vuoden ajan. Tuomio: elinkautinen velkavankeus Iisakki Kiemunki Miltä tuntuu, kun kaikki maallinen elämä viedään sen takia, että olet yrittänyt hoitaa yhteisiä asioita?. Sen varmaan lähes jokainen tietää, että Sunny Car Center meni kuninkaallisesti persiilleen, kuusi miljoonaa euroa katosi kuin tuhka tuuleen ja yrittäjä häipyi Floridaan. Negatiivinen puoli on, että syviin kriiseihin joutuneet ihmiset ani harvoin enää luottavat yhteiskuntaan tai sen instituutioihin. Samalla tavalla kuin tuomioistuimet voivat näköjään pahemmin perustelematta jättää huomiotta näytön ja todistajat, mitkä eivät tue tuomiota. Itse en ole koskaan varsinaisesti ollut mikään herkkä mimosa tai tunteiden tulkki, mutta v-tuttaahan sellainen epäoikeudenmukaisuus tietysti, vaikka kyse onkin vain rahasta. Moni nurkkaan ajettu ei ole tietysti enää kertomassa tarinaansa. TOUKOKUUTA 2018 P ahoittelen, tämä teksti on kirjoitettu täysin omasta asiastani ja puhtaan subjektiivisesta näkökulmasta, mutta sellaista se on, kun ihminen on kriisissä – eipä siinä paljon muuta tajuntaan mahdu kuin yksi asia. Olen saanut paljon neuvoja ja tukea ihmisiltä ympäri Suomen, jotka ovat joutuneet esimerkiksi puolisoidensa tai liikekumppaniensa petosten uhreiksi. Miten ihminen selviää, kun häntä kohtaa silmitön epäoikeudenmukaisuus, ainakin omasta näkökulmastaan. Itse kuvittelen ohittaneeni jo pidemmän aikaa sitten rajan, jossa julkisuudella tai asiasta tietämättömien ihmisten ajatuksilla olisi vaikutusta elämääni – nyt kamppailen sen kanssa, että pystyisin luottamaan Suomeen ja ymmärtämään, kuinka näin nyrjähtäneitä päätöksiä, mitä viime aikoina myös esimerkiksi erinäisiin väkivaltaja seksirikoksiin liittyen oikeuslaitoksesta voi ylipäätään putkahtaa ulos. Miltä ihmisestä tuntuu, kun joutuu kafkamaiseen prosessiin, jossa terveen järjen rajat, kohtuullisuus, kaikenlainen tolkku ja inhimillisyys ovat täysin sivuseikkoja sen rinnalla, että kukin viranomainen ja asianosainen ainoastaan tuijottaa asiaa omasta avaimenreiästään ja pyrkii pelastamaan oman nahkansa. Sitä on kovasti haluttu tietää, varsinkin median taholta. Kysyin tutkinnanjohtajalta, että miksi. u u u Mutta takaisin asiaan. Kontrolloimaton valta tuottaa varsin erikoisia lopputuloksia, kuten esimerkiksi siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi on useasti oikeuslaitostamme kritisoinut. Vastaus: ”KRP ei ole ollut kiinnostunut ottamaan tätä.” Ok. Toinen on turvautunut lääkkeisiin ja terapiaan. Julkisselvittäjä ja käräjäoikeus katsoivat, että kätevimmin maksumies löytyy hallituksen rivijäsenestä, joka ei jollain tuntemattomaksi jääneellä keinolla estänyt miljonääriliikemiehiä ja vakuutusyhtiön toimitusjohtajaa sijoittamasta rahojaan kummallisiin ulkomaisiin rahoitusvirityksiin. Kirjoittaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. Ajattelinkin alkaa opiskelemaan oikeustieteitä ja katsoa, missä vaiheessa sieluni muuttuu niin mustaksi ja turtuneeksi, mitä se useilla juristeilla on
TOUKOKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Maagista realismia ja leikkivää fantasiaa Antonio Donghi: Jonglööri (1936).. 31 17
Teoksia katsellessa nimi kuitenkin avautuu. Usein juuri sirkus, temput ja naamiaiset ovat aiheina. Ihmiset ovat toisaalta poissaolevan näköisiä, toisaalta kuin valokuvattavaksi asettuneita. Italiassa suuntausta kutsuttiin maagiseksi realismiksi, Saksassa uusasiallisuudeksi, Ranskassa ja Britanniassa uudeksi realismiksi. Siksi onkin hyvä, että Ateneum paikkaa nyt komeasti tuota aukkoa. Varsinkin Chricon metafyysiset, unenomaisen epätodelliset ja autiot maisemat olivat tehneet vaikutuksen Pariisissa. TOUKOKUUTA 2018 Maailmansotien välisenä aikana euroop palaisessa taiteessa koettiin paluu klassiseen ja realistiseen ilmaisuun. Forum Box, Helsinki Pro et contra – Kaisaleena Halisen installaatioita Avoinna 27.5. Suunnan nimi on oikeastaan ristiriitainen. kaivattiin jotakin selkää, ehkä pysyväksi ajateltua. Yhtenä herätteiden antajana oli myös naivisti, tullimies Henri Rousseau. Meillekin ilmiö rantautui, mutta sille ei kaiketi ehtinyt vakiintua erityistä nimeä. Kaisaleena Halinen: Pöytälaatikko, 2018.. Sellaisten tulenkantaKUVATAIDE Ateneumin taidemuseo, Helsinki Fantastico! – Italialaista taidetta 1920ja 1930-luvuilta Avoinna 19.8. Esillä on yli sata teosta, pääosin italialaista, mutta mukana on myös näytteitä tuon ajan suomalaisesta maalaustaiteesta. Eihän maagisuudella ja realismilla pitäisi olla mitään tekemistä keskenään. Yhdeksi syyksi klassismin paluulle on arveltu ensimmäistä maailmansotaa, joka oli siihen saakka koetuista kaheinta teurastusta. Maalaukset ovat hyvinkin tarkan realistisesti toteutettuja, mutta niiden tunnelmassa on magiikkaa. Suomessakin oli omat maagiset realistinsa. Tuo modernististen virtausten väliiin sijoittuva kausi on jäänyt väKaisalena Halainen: En minä aina ole sama, 2018. Suuntauksen ensiaskeleet otettiin jo ennen maailmansotaa. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. Erilaisten ekspressionististen, kubististen ja astraktien kokeilujen jälkeen hälle huomiolle. 32 17. Herätteen antajina olivat italialaiset, ennen muuta Giorgio de Chirico ja Carlo Carrà. saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Niin voimakasta unenkaltaisuutta kuin Chiricolla teoksissa kuitenkin harvoin on
Mutta kyllä hänen teoksissaan on myös runsaasti sanomaa, yhteiskunnallistakin. KUVATAIDE KUVATAIDE jia lähellä olleiden taiteilijoiden kuten Yrjö Ollilan ja Väinö Kunnaksen teoksia on mukana näyttelyssä. Näyttelynsä tiedotustilaisuudessa tuo transvestiitiksi sonnustautunut taiteilija esitti varsinaisen näytöksen. TOUKOKUUTA 2018 Näyttelykuvia Kasvojen ohella myös kädet kertovat paljon ihmisestä, jos niiden viestiä osaa lukea. Esillä Kiasmassa 2.9. Seppo Heiskanen FeliceCosorati: Beethoven, 1928 Yrjö Ollila: Runoilija Elina Vaaran muotokuva, 1929. Kasvot puhuttelevat Jotakin realistista ja jotakin maagista on myös Kaisaleena Halisen installaatioissa Forum Boxissa. Kaarina Staudinger-Loppukaarre: Tietäjälintu, 1984. 33 17. Näin käy teoksessa En minä aina ole sama, jossa identtiset kipsipäät on yhdistetty toisiinsa letitetyillä hiuksilla. Tatjana Bergelt: Kädenojennus, kädenpuristus, 2018. Teokset on rakennettu valmiista esineistä ja näköiskuvista, veistoksista, mutta kuitenkaan kaikki niissä ei ole kohdallaan, ei niin kuin meitä ympäröivässä todellisuudessa. Ehkä hienoin suomalaista maagista realismia edustava Väinö Kunnaksen Olavi Paavolaisen muotokuva ei ole mukana katselmuksessa. On niissä kuitenkin vakavakin puolensa. Tatjana Bergelt on koonnut näyttelyllisen erilaisia käsiä piirtämällä ja valokuvaamalla. Galleria Katariina on löytänyt studioonsa kiinnostavan taiteilijan. Mukana on veistoksia, rintakuvia, joista kasvojen piirteet on häivytetty pois. Avoinna 27.5. Vaikuttava teos. Avoinna Galleria G:ssä 20.5. saakka. Näin nuo veistosten mallit ovat menettäneet identiteettinsä tai ainakin pääosan siitä. saakka. Kaarina Staudinger-Loppukaarre on tullut tunnetuksi ITE-taiteilijana, mutta hänen maalaustensa otteessa on jotakin ammattimaistakin. Teoksella ”Kasvonsa menettäneet” on useampikin merkitys, minkä tiedämme kun pelkäämme kasvojemme menettämistä. Monet teoksista on tehty leikkisällä otteella. Grayson Perry: Matching Pair, 2017. saakka.. Näille kuville käy samalla tavalla kuin Marilynille, jonka kasvokuvaa Andy Warhol monisti kymmenittäin. Ne voivat paljastaa ammatin tai mielentilankin. Toisaalta identiteetti voi hävitä myös monistamisen seurauksena. Ja kertovathan ne. Niissä on mukana myös dadaismin henkeä. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Englantilainen Grayson Perry on paitsi taiteen tekijä myös itse taideteos. Näyttelyn nimiteos, rivi kommandopipoon puettuja hahmoja katkaisee näytelytilan niin että katsoja joutuu ohi päästäkseen kulkemaan sen sivua kuin kunniakoomppaniaa tervehtivä valtionpäämies. Sympaattinen näyttely
Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on väkevä ja näkemyksellinen oman tiensä kulkija, joka on vienyt harmonikan instrumenttina aivan uusiin sfääreihin. Myös tanssiteoksissa on kuultu hänen musiikkiaan usein myös hänen itsensä esittämänä. Norvion elektroninen äänimaailma ja Pohjosen instrumentistaan loihtima musiikki on välillä hyvin voimallisesti pauhaavaa, tummaa ja kumeasti sykkivää. 34 17. Pohjonen tanssimaan 20-kiloisen harmonikan kanssa, Saarinen käyttämään ääntään näyttämöllä aivan uudella tavalla. Ymmärrän, että yleisöä halutaan sävähdyttävää, mutta nyt tehokeino syö itsenä. En nyt sanoisi, että ihan tajunnan räjäyttävä, mutta taatusti Saarisen teoksia nähneille jotain ihan uutta. TOUKOKUUTA 2018 Kahden titaanin komea kohtaaminen Kun kaksi valovoimaista, omaperäistä, oman alansa esiintyvää huipputaiteilijaa kohtaa tehdäkseen ensimmäistä kertaa jotakin yhdessä, odotukset ovat varmasti hyvin monenlaisia, koska tuloksena voi olla aivan mitä tahansa. Tero Saarinen ja Kimmo Pohjonen ovat karismaattisia esiintyjiä, joiden läsnäolo täyttää tilan vaivatta. Liikkeellisesti esitys lähestyi, jos niin nyt voi sanoa, kun kaikki liike suodattui Saarisen omaperäisen tanssijaja koreografiminän kautta, nykyhetken katutanssien sanastoa lukuisine tärinöineen ja nykimisineen. Breath on taatusti näkemisen arvoinen esitys, jossa eri ihmisille kolahtavat eri asiat. Saarisen luoma persoonallinen liikekieli tunnetaan rujonkauniina tasapainolla ja epätasapainolla leikittelevänä, ja hänen koreografiansa ovat aina kokonaistaideteoksia, jossa yhtä tärkeitä ovat niin tanssi, musiikki kuin visuaalisuuskin. Toki mukaan mahtuu keveämpiä, valoisampia ja jopa humoristisiakin hetkiä, mutta kokonaisäänikuva on ennemminkin jylhä kuin kepeä. Hänen teoksiaan ovat esittäneet oman Companyn lisäksi useat huipputanssiryhmät eri puolilla maailmaa. Helppoa ei ole välttämättä ole aina yleisölläkään. ja syyskuun lopulla Jyväskylässä. Kun Breathin tekijäryhmään lisätään vielä Saarisen luottovisualisoija, palkittu valoja lavastussuunnittelija Mikki Kunttu, puvuista vastannut kansainvälisenä muotisuunnittelijana toimiva Teemu Muurimäki sekä monipuolinen muusikko ja äänisuunnittelija Tuomas Norvio, koossa oli varsinainen dream team, jolta todella oli lupa odottaa mitä tahansa. Kumpikin taiteilija heittäytyi duetossa täysillä vieraalle maaperälle ja omille epämukavuusalueilleen. Mieleen tulivat erilaiset visiot koneihmisistä. Ja näin todella tapahtui viime lauantaina Tampere-talossa, jossa oli Tero Saarisen ja Kimmo Pohjosen yhteisesityksen ”Breath” Suomen ensi-ilta. Annikki Alku KUVATAIDE Tampere-talo Tero Saarinen & Kimmo Pohjonen: Breath Konsepti Tero Saarinen ja Kimmo Pohjonen – Koreografia, tanssi Tero Saarinen – Sävellys, sovitus, musiikki Kimmo Pohjonen – Valot ja lavastus Mikki Kunttu – Puvut Teemu Muurimäki – Ääni, osasovitus Tuomas Norvio Tero Saarinen (edessä) ja Kimmo Pohjonen poikkeavat myös vieraille vesille – tanssija musiikkiin, soittaja tanssiin – teoksessa Breath.. Seuraavan kerran sen näkee Turun kaupunginteatterissa 22.5., Aleksanterin teatterissa Helsingissä 29.5.–1.6. Heidän esiintymisensä vangitsee intensiivisyydellään ja täydellisellä heittäytymisellä, jossa itseä ei säästellä. Myös Kuntun voimaa uhkuvissa valoissa on välillä kestämistä. Dream Team kasassa Tero Saarinen on omaa tanssiryhmäänsä, Tero Saarinen Companya jo yli kaksikymmentä vuotta luotsannut, palkittu ja kansainvälisesti arvostettu tanssija ja koreografi. Kyllä odotuksiin vastattiinkin, niin hyvässä kuin pahassa. Vähitellen uskalletaan lähestyä, tutustua ja lopulta kohdata ihan konkreettisesti toisen kosketukseen luottaen. Sykkiviä valkoisia tai värillisiä strobovaloja käytetään niin ylenmäärin, että ne alkavat tuntua itsetarkoituksellisilta. Vierailla vesillä Breath oli vaikuttava, monin tavoin. Ainoa, mistä voi olla varma, on se, että lopputulos on todennäköisesti jotakin odottamatonta ja ennen näkemätöntä. Kantaesityksensä teos oli saanut kuukautta aikaisemmin Kanadassa. Muutenkin esitys tuntui niin puvuiltaan, valoratkaisuiltaan kuin esiin vähitellen nousevalta tarinaltaankin sijoittuvan johonkin tulevaisuuteen, jossa kaksi toisilleen outoa oliota kohtaa tyhjyydessä omilla saarekkeillaan. Helppo tämä matka toisen luo ei ole, mutta tekemisen arvoinen. Usealla sadalla merkittävällä festivaalilla ja näyttämöllä esiintynyt palkittu taiteilija on tehnyt monipuolista yhteistyötä lukuisten muusikoiden ja bändien kanssa musiinkin lajien laidasta laitaan
Smith on siis romantikko, William Blaken seuraaja, mikä näkyy teoksessa selvästi: ”Kun polvistuin maahan ja laskin pienen nyytin hänen nimensä alapuolella, sanat alkoivat saada muotoa; ne vierähtelivät jonoksi, kuin tuutulaulussa. Smith on inspiroinut esimerkillään sukupolvia. Patti Smith kirjoittaa nuoresta venäläisestä taitoluistelijasta ja häntä seuraavasta vanhemmasta miehestä. 35 17. Esa Mäkijärvi Kari Hulkko Patti Smith avaa uudessa teoksessaan luovuuden mysteeriä. Sen lisääminen elämään täyttää yhden ihmisen perustarpeista. He päätyvät suhteeseen, jonka merkitys ja tarkoitus jätetään selittämättä. Suomentanut Antti Nylén Luomisen riemu ja tuska Kirjoittaminen on hölmöä hommaa, ainakin jos sitä tekee tullakseen kuuluisaksi tai rikkaaksi. TOUKOKUUTA 2018 KIRJAT Patti Smith: Omistautuminen Siltala 2018, 126 s. Omistautumisessa tätä asiaa ei juuri mainita, ehkä siksi että juuri se puoli kirjoittamisessa on niin ikävää ja puuduttavaa, eikä sovi mielikuvaan tekstin synnystä romanttisena puuhana. Osastot on rakennettu assosiaatioiden varaan. Hänellä on tarve ilmaista itseään sanoin. Ei ole täysin selvää, mitä tällä improvisoinnin pohjalta syntyneellä tarinalla halutaan sanoa. Antti Nylén on kääntänyt näitä Smithin proosallisempia teoksia suomeksi. Smithin kirjan alun perusteella saa vaikutelman, että kirjoittaminen on enimmäkseen inspiraation etsimistä ja odotusta. Se on siistiä tekstiä, mutta jää tyhjäksi. Smith kysyy: ”Miksi joidenkin on pakko kirjoittaa. Kenkäni olivat mutaiset. ”Omistautuminen” on juuri luovuutta käsittelevä kirja, joka perustuu Yalen yliopiston kuivakkaaseen Why I Write -luentosarjaan. Ensin Smith kuvailee, miten hänen mielensä toimii ja mistä hän saa ideoita. Se tekee Omistautumisesta kuitenkin hieman sotkuisen. Valo oli poissa, rakkaus ei.” Vähän asiaa Omistautumisen keskellä oleva niminovelli puuduttaa. Omistautuminen ei ole kummoinen teos, mutta on hienoa, että Smith pyrkii edelleen inspiroimaan esimerkillään ja auttamaan luovuuden esiin saamisessa. Smith on lyyrikko joten tällainen ajattelu on hänelle luontevaa. Sitä seuraa sitoutumisesta kertovaa proosaa. Asiaan päästään vasta viimeisillä sivuilla. Ihmiset ovat levottomia ja kaipaavat ponnistelua. Smith kantaa mukanaan muistikirjaa ja tekee siihen jatkuvasti merkintöjä. Smith myöntää viimein, ettei luomisessa ole kyse pelkästä taivaallisesta inspiraatiosta, vaan myös arkisesta ahkeroinnista: ”Meidän on kirjoitettava, ja kun me kirjoitamme, meidän on pakko suostua loputtomiin taisteluihin – kuin ryhtyisimme kesyttämään itsepäistä varsaa.” Smith kuvailee avoimesti häntä ajavaa levottomuutta, joka estää häntä nauttimasta varauksetta suuresta taiteesta ja saa hänet yrittämään tehtailla sellaista itse. Patti Smith (s. Kyse voi olla epärealistisesta kuvitelmasta, mutta sen ei pitäisi estää ketään kokeilemasta. Se on paikoin inspiroiva, mutta kokonaisuutena sen verran sekava, ettei siitä toden teolla ole hyödyksi. 26) Kirja on jaettu kolmeen toisiinsa löyhästi liittyvään osaan. Siinä on lyhyydestään huolimatta myös paljon turhaa: ”Unessani nerokkuus muodostaa uusia yhdistelmiä, syntyy uudelleen. Hän on kulkenut omaa tietään eikä ole suostunut hänelle tyrkytettyihin rooleihin. Amerikkalaisrokkari on julkaissut useita kirjoja. Lopun lyhyt essee ”Uni ei ole unta” yrittää vastata kysymykseen, miksi kukaan haluaisi kirjoittaa. Luovuus on sen sijaan suositeltavaa, vaikka ei olisi ammattitaiteilija. Teksti ei niin vain tule pakottomasti. Hän ymmärtää realiteetit, mutta pitää ammattiaan lopulta jumalallisena lahjana eli kuten hän Omistautumisessa asian ilmaisee ”inspiraatio on odottamaton tekijä, hiljaisella hetkellä iskevä muusa.” Taiteen tekemisen romantiikka Omistautuminen -kirja ei ole Patti Smithin muistelmien veroinen. Simonen tahtoa uhkuvat sydämenmuotoiset kasvot yhtyvät nuoren venäläisen taitoluistelijan kasvoihin.” (s. Hän aloitti runoilijana, mutta on tehnyt lisäksi esimerkiksi muistelmat ”Ihan kakaroita” (2010) ja ”M Train” (2015). Tämä ei ole kuitenkaan totta, sillä kyse on kovasta työstä, etenkin editoidessa. Sade haihtui. Tyypillistä kyllä, Smith ei osaa tarkasti kuvailla luomispakkoaan. Vetäytyä omiin oloihinsa, sulkeutua kuoreensa, uppoutua omaan yksinäisyyteensä, olla piittaamatta toisten tarpeista.” Hän vastaa itselleen, että kirjoittamisen tarpeessa on kyse siitä, ettei pelkkä eläminen riitä. 1946) tunnetaan ennen kaikkea muusikkona, mutta hän on monipuolinen luova kyky, joka on vaikuttanut myös valokuvaajana, kuvataiteilijana ja kirjailijana. Kuva on Huvila-teltan keikalta vuodelta 2005.. Smith kirjoittaa hyvin, vaikka hänen tapansa haltioitua tekstissä voi joitakin rasittaa. Kirja toimisi paremmin, jos sivuilla olisi enemmän käytännön esimerkkejä luovuudesta, ja siitä miten sitä voisi itsessään kehittää
Hyvä Stalin on kaunokirjallisuutenakin uskottava ja henkilökohtainen. Ei huono saavutus.” Sirpa Taskinen riemastui lukukokemuksesta. Perjantaina menin ’Stalinin kuoleman’ (’Death of Stalin’) ensi-iltaan. Visakirja Hyvä Stalin (2004, suom. Kirjoitus katkaisee Pariisissa asuvan isän uran kertaheitolla ja hänen on palattava Moskovaan. Mutta on kaksi tapaa taistella maantiedettä vastaan: hankkia ystäviä tai juoda vodkaa. Sattumalla on kirjassa suuri osuus. Ja sittenkään onnistuminen ei ollut helppoa. Viktor joutuu eroamaan kirjailijaliitosta rajoja rikkovan kirjoituksensa takia. Hyvä Stalin-kirjaa seurasi Venäläisen sielun ensyklopedia -teos, joka sai putinilaisen nuorisojärjestön raivostumaan ja polttamaan 2009 Moskovassa kaikki käsiinsä saamansa Jerofejevin kirjat. Ja sivulla 135 se tupsahti vastaan. Tuutit alkavat vain olla niin täynnä Idän Pahojen Poikien juttuja, ettei sekaan paljon muuta sovikaan. Hänen kirjallinen tuotantonsa johti siihen, että isä sai potkut suurlähettilään pestistä, kun poika ei suostunut pyytelemään anteeksi. Lisäksi venäläisillä on oma tropiikki: sauna, säiliö punanaamaisille piruille, jotka hikoilevat lauteilla koivuvihdan kanssa tulikuuman kiukaan edessä, ja enkeleille, jotka juovat saunan jälkeen kylmää olutta valkeisiin lakanoihin käärittyinä.’ No, no Iivana, tuimeni kisaaja ensimmäistä kertaa tätä visakirjaa lukiessaan... Ensi viikolla kuitenkin vielä viimeisen pähkinän avaus. Kirjaa voisi sanoa satiiriseksi sukupolviromaaniksi.” u u u Eero Reijonen on päässyt Korfulta kotio, ja visapalo on taas sen mukaista. Mutta laatutarinaa syntyy kohteesta kuin kohteesta. Kirjailija on Viktor Jerofejev, hänen isänsä, Vladimir, oli diplomaatti (jonka ura katkesi pojan kirjoituksiin), jos oikein ymmärsin, sukunimikaima oli Venedikt F., joka joutui lastenkotiin ja visakirja ’Hyvä Stalin’, satiirinen teos, joka pilkkoo osiin kulttuurin ja politiikan sekä oman kirjallisen totuutensa. Molotovin juutalaisen Polina-vaimon leirituomio. 36 17. Jerofejevin teos Hyvä Stalin on sukupolvikirjallisuutta, jossa 1947 syntynyt tekijä muistelee irvaillen ja suorasukaisesti nuoruuttaan pääasiassa korkealle kohonneen isänsä diplomaattiuran kautta. Jostain syystä venäläiset sanavapausaktivistit eivät kuitenkaan lue häntä riveihinsä. Poika-Jerofejeviin on isketty toisinajattelijan leima niin Breznevin Neuvostoliitossa kuin Putinin Venäjälläkin. En ole vielä lukenut kirjaa kokonaan, sillä löysin sen kirjastosta vasta tiistaina, joten tekstin luonnehdinta jää kansilehden kirjoituksen varaan. Kirjansa hän omistaakin isälleen. Kyllähän näitäkin tarinoita lukee, ainakin sopivasti annosteltuina. väliaikaiseen erottamiseen kirjailijaliitosta. Kukaan yleisöstä ei ”hupielokuvan” aikana varsinaisesti nauranut, muutama naurahdus sentään kuului. TOUKOKUUTA 2018 Eihän tämä helppo ollut, joten vähän vaisumpi tunnistus oli odotettavissa. Viktor Jerofejev on kirjoittanut räväkän ja hyvin subjektiivisen elämäkertansa vallankumouksen ajoista nykypäivään. ”Oli Pähkinänpurija jo aikaa haistellut tässä Viktor Jerofejevissa jotain tuttua. Kun kirjailija kuvaa heitä, hänen tyylinsä alkaa värähdellä.’) Jukka Mallinen on suomentajana tehnyt kelpo työn.” Pertti Vuorelakin on ehtinyt päällisin puolin kirjaa tutustua. Näin toimii kirjavisaväki! ”Nyt on sanottava, että tällä kertaa tietoa oli pakko hakea alusta asti netistä, koska teos oli aivan tuntematon. Mutta nyt Jerofejevin kokoinen aukko venäläisessä nykykirjallisuudessa on kohdallani tukittu. Viktorin isä on ansioitunut suurlähettiläs ja Stalinin suosiossa. Armando Iannuccin sarjakuvaan perustuva groteski elokuva esittää Viktor Jerofejev ei ole jäänyt Stalinin varjoon ruikuttamaan vaan on kääntänyt perheensä kokemukset satiiriksi.. 2008) kertoo enemmän tai vähemmän tosipohjaisesti Jerofejevin omasta ja hänen perheensä elämästä. Juhani Niemi on tehnyt tutkimuksia pieteetillä, löytänyt kirjan ja ryhtynyt lukemaan tätä entuudestaan tuntematonta kirjailijaa. Poika kirjoittaa neuvostovastaisen tekstin Metropol-antologiaan. Elokuvan vauhdittamana kirjavisa ratkesi samana yönä. Harvalukuisella joukolla oli kuitenkin mielenkiintoisia näkemyksiä venäläisen vastarannankiisken kirjoista. Kirjailijan vanhemmat olivat uskollisia neuvostoihmisiä, poika eli onnellisen neuvostolapsuuden mutta astui sivuun valmiilta polulta ja ryhtyi yhteiskuntakriittiseksi kirjailijaksi. ”Pureuduin Isä Aurinkoiseen ja sainkin Joe-sedästä tupla-annoksen. Vakavahenkinen Simon Sebag Montefiore ei suorapuheista kansankuvausta harrasta, ei kai oikein osaakaan. Jostain syystä ainakin Stalin-annoksen visakallo mieluummin ottaa häneltä.” Mauri Panhelainen löysi ajankohtaisen Stalin-satiirin kirjan vertailukohdaksi. ’Jokaiselta venäläiseltä puuttuu lämpöä. Kivoja tuokiokuvia Viktor Jerofejevilla on välillä, tulee mieleen selvien ajanjaksojen skarppi Saarikoski. Mutta kannattavaa, löytyi kirjailija, kirjailijan isä, ehkä sukunimikaimakin ja pääasia, eli siis kirja, joka kyllä kannattaa lukea. Minusta hänen tekstinsä on varsin riemastuttavaa luettavaa, ja monet ilmaisut ovat Stalinin kuolemasta 1953 Neuvostoliitossa käynnistyneen valtataistelun farssina, jonka taustalla häilyvät kansanvihollisiksi todistettujen korkeiden tovereiden likvidoinnit ja mm. Tätä hän kutsuu ’sivistyneeksi isänmurhaksi’. ”Jerofejev on valmistunut kirjallisuuden tohtoriksi Moskovan yliopistosta. Palkinto myönne tään vakiokaartin kesken arvottuna Mauri Panhelaiselle. Tähän tapaan: ’Minulla oli onnellinen stalinilainen lapsuus.’ ’Vanhemmat ovat puskuri meidän ja kuoleman välillä.’ ’Kirjailija on diplomaatin vastakohta.’ ’Aika on yhtä arvaamaton kuin vaaniva villieläin.’ ” Myös Matti Kärkkäinen tiesi oikean vastauksen. Visakirjasta voi löytää aforistisia lauseita, tietysti enimmäkseen satiirisia. (rb) Visakirjailijan kertomaa: ”Vanhemmat ovat puskuri meidän ja kuoleman välillä” kekseliäitä (’Vanhemmat ovat tärkeämpiä kuin kirjallisuus. ”Sain kirjan lainaksi ja ehdin lukea sen päällisin puolin. Hämärässä elokuvasalissa huvitti ja puistatti yhtä aikaa. Hän on ollut näkyvä toisinajattelija nuoruudestaan lähtien ja kirjoittanut räväkkää tekstiä, joka on johtanut mm. Mihin helvettiin sinä niitä lakanoita kaipaat ja kyllä jääkaappikylmä tölkkivalkkarikin käy, ainakin meillä Rääkkylässä, vain neljän tunnin Konos-kävelymatkan päässä teidän raukoilta rajoiltanne. Fakta ja fiktio sekoittuvat sopuisasti, mutta neuvostoihmisen ja Viktorin perheen elämä piirtyvät hyvin esiin. Sitä vahvistaa alkusivuilla oleva pilaileva vakuutus, että ’kirjan henkilöhahmot ovat mielikuvituksen tuotetta, mukaan luettuna todelliset henkilöt ja itse tekijä’. Sitaattia ei enää tipu, sillä visa alkaa vetäytyä kohti kesää
Miettimisen paikka. u u u Eurovision laulukilpailut tulee yhä katsottua. Millaisessa unionissa tässä tallustellaan. Menneellä viikolla vietetty Eurooppa-päivä nosti mieleen monen sortin tuumailua: millaisessa unionissa tässä tallustellaan. Jani Uhlenius Miksi Saara lauloi. Kehitetäänkö Euroop paamme joka kulmalla samalta arvopohjalta. Hän on lahjakas, taitava ja charmantti taiteilija, jonka voi häpeämättä lähettää kansainvälisille areenoille. Arthouse Cinema Niagarassa. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Tanssia ajan hengessä ja monessa muodossa Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaali järjestetään jo 21. Miten voi vaikkapa lehdistö ja sananvapaus. Suomi muun muassa peittosi Kanadan jääkiekossa ja Eurooppa rallatteli jokavuotiset viisunsa. Perinteitä riittää. Ihmisten yhdenvertaisuus. Eurooppahan ei voi perustua vain jäsenmaiden oman edun tavoitteluun. Ja kenties se on kilpailun tavoite ja tarkoituskin. Sillä monet asiathan kulkevat yli rajojen: liikenne sekä raha, jopa ilmastonmuutos saasteineen. Kappaleen nimi enteellinen: ”Voittolaulu”. kertaa. Ja kehittyneissä maissa kansan keski-ikä sen kun nousee. Ensimmäiset mittelöthän taidettiin muistikuvani mukaan lähettää vain radiossa ja vuonna 1956 oli televisioinnin vuoro. Suomesta muun muassa mestarit George de Godzinsky ja Ossi Runne. Toiveiden kariutuminen liennee raskasta, mutta aivan kevyeltä ei muutenkaan näytä Euroopan meno. Joka päivä ennen illan esitystä festivaalilla nähdään vuoropäivinä kaksi eri tanssilyhytelokuvien näytöstä; lyhytelokuvat Sampo Kerolalta, Mikko Kalli selta ja Heidi Miikiltä sekä minuutin mittaisten tanssilyhytelokuvien ”60 Seconds Dance TOP 10” -näytöksen. Mihin tahansa – ympäri maailman. festivaalikansaa hellitään ilmaisella Festariklubilla, joka järjestetään yhteistyössä Kiertoliike 2018 -tapahtuman kanssa. Miten voi vaikkapa lehdistö ja sananvapaus. Paljon on vielä kuokittavaa. Loikka on Tour -tanssielokuvien näytöksestä voidaan nauttia keskiviikkona 23.5. Henkilökohtaisesti koin kuitenkin kehitystä tapahtuneen, sillä vuonna 1956 saavutin Järvenpään silloisen kauppalan nuorten henkisissä kilpailuissa haitarinsoitossa toisen sijan. Tullikamarin klubilla torstaina 24.5. TOUKOKUUTA 2018 V iime viikonvaihde antoi monenlaista. Teoksia nähdään koreografeilta Alpo Aaltokoski, Jouni Järven pää, Susanna Leinonen ja Satu Rinnetmäki sekä Maria Autio, Mia Jaatinen ja Minna Kart tunen. 37 17. festivaalilla nähdään viisi kotimaista nykytanssiteosta sekä ”Loikka on Tour” -tanssilyhytelokuvien näytös. Demokraatti. Pidä siinä sitten kilpailukyvystä huolta. Yllätyksineen ja mahdollisine pettymyksineen. No, meidän ryhmämme lisäksi yhdeksän. Kehittyvässä vai taantuvassa. Tänä vuonna 22.–27.5. Jorma Panulan sävellys ja M. Nummisen sanoitus. Vanhan liiton miehenä muistelen kunnioituksella menneitä vuosia laulajineen, kapellimestareineen ja orkestereineen. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Miksipä ei. Loikka on Tour esittää kuusi tanssielokuvaa, jotka edustavat kotimaisen tanssielokuvan laajaa kirjoa, elokuvia niin kansainvälisesti palkituilta konkareilta kuin uusiltakin tekijöiltä. Ainoana osallistujana. Perspektiiviäkin lienee, sillä muistan vielä järjestäjämaiden, silloisen läntisen Euroopan, suuret orkesterit kapellimestareineen. Jäimme karsinnoissa sijalle kymmenen. Tanssiesitysten jälkeen festivaali tarjoaa Jälkilöyly-keskusteluja, joissa taiteilijat ja yleisö kohtaavat toisensa. Tämän vuoden voittajakappale oli oiva esimerkki. Osallistuin kerran itsekin erään ryhmän mukana Suomen karsintoihin. Jaa paljonko oli ehdokkaita. Pitkään on ymmärtääkseni jäsenyyttä kärkynyt myös Turkki, joka joidenkin asiantuntijoiden mielestä on jo käytännössä unohtanut muuttumisen eurooppalaiseksi valtioksi. Näytöksen on kuratoinut Loikka-tanssielokuvafestivaalin taiteellinen johtaja Kati Kallio. Mielestäni Saara Aalto (31) edustaa estradimusiikimme kiistatonta kärkeä. A. Mutta miksi Saara lauloi. Puhtaan musiikkiesityksen sijaan nykyviisuissa lavalle levitetään sävelin siivitetty, joskus hyvinkin sekava viihdepaketti. Kehittyvässä vai taantuvassa. Toki kotkotuksineen voittonsa ansainnut. Tarvitaan demokratiaa, niin yli rajojen kuin rajojen sisällä. Mutta takaisin euroviisuihin, joissa mielestäni tänä päivänä on paljon niin kutsuttua ulkomusiikillista krumeluuria. Pari silmätikkua voisivat olla esimerkiksi Puola ja jo kauan omia teitään kulkenut Unkari. Hällä-näyttämöllä nähtävät nykytanssiteokset pureutuvat ajankohtaisiin teemoihin kuten tyttönä olemisen stereotypiat ja kahden eri kulttuurin kohtaaminen sekä tutkivat liike-energian ja musiikin yhteistä resonointia – ja muun muassa sitä, millaisen esityksen saa 1 740 säilykepurkista
kunnan sosiaaliviranomaisilta, ehdotti minulle muuan pientä kansaneläkettä nauttiva. u u u Kansanedustajain sopeutumiseläke ärsyttää monia veronmaksajia. Kului sitten parisen vuosikymmentä ja pojasta kasvoi kunnon työmies. Asiallisen arvioinnin paikka tässä nyt kuitenkin olisi. Vihreä jäsenkirja takaa hyväpalkkaisen työpaikan taas uusille virkamiehille ja -naisille. Sodasta sotaan Kaukaloon vilttiketjusta ei täydennystä kelpuuteta, tuskinpa kansaakaan edustamaan. Tuosta pienestä ”punavangista” tuli 24-vuotiaana kotikuntansa ensimmäinen sankarivainaja. Meidän mielestämme presidentti Niinistön viime uudenvuodenpuhe oli merkittävä siksikin, että siinä presidentti puhui nimenomaan sisällissodasta. Ja tottelemattomien linssiluteittensa kanssa kipuileva kokoomuskin saa kipeästi tarvitsemaansa aikalisää harventuneiden riviensä oikaisemiseen. Osa porvareista toki käy edelleen vapaussotaa, mutta se heille suotakoon, omaa aikaansa kun näkyvät elävän. Se on tämä kansanedustaja Kärnä Lapista, jonne palaa Väyryselle tietä lakaisten. Taitaapa lehdissä olla jo ”Viikon Kärnä”, tällä menolla pian jo”Päivän Kärnä”! Kyllä suorastaan harmitti, kun Kärnä kieltäytyi puoluesihteeriehdokkuudesta. Siitä vain sukset Urkin laduille! u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että kyllä Väyrynen kaikesta huolimatta on kunnioitettavan vaatimaton mies. Monen mielestä noin hyvää miestä olisi syytä pitää esillä. Ennustankin hänestä samaa kuin vanha Ukkotuomari aikoinaan eräästä Kekkosesta eli ”kyllä siitä Urhosta Helsingin herroille vielä riesa koituu”. Vastaan nyt, että tiedän. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Pirkanmaalaiset äänestäjät arvioivat aikoinaan Kummolan tyypilliseksi yhden kauden kansanedustajaksi. Myös Sininen tulevaisuus saa jatkaa elävänä todisteena soinilaisen demokratiakäsityksen omituisuudesta. Sotaan lähti tämäkin nuorimies. Ja asiantuntijoiden kirjoittamaa tutkittua tietoa sisältävää kirjallisuutta on ilmestynyt pitkin vuotta, eikä se tulva tunnu vielä päättyvän. Se kohta oli kuunneltu tarkasti, sillä siitä pitäen sota on saanut toivottavasti pysyvän sisällissota-nimen. Tuli vuosi 1939 ja syttyi talvisota. 38 17. Väkevin lausunto saataisiin ao. Kaikki kelpaa, mikä vain julkisuutta tarjoaa. Sanoihan Paavo suostuvansa omaan ehdokasehdotukseensa, jos kepu suostuu muuttamaan sääntöjänsä. u u u Maakuntavaalit lienevät ensi syksynä. TOUKOKUUTA 2018 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Vaatimattomuuden suhteen on hän synnitön. u u u Kepun politiikan taivaalle on nyt nousemassa niin kirkas tähti, että erottuu aurinkoisellakin ilmalla. Kerroin opettajalle, että minulle on kerrottu ympäri Suomea järkyttäviä tositarinoita, joita monissa suvuissa vielä on säilynyt ja joita nyt jo uskalletaan kertoa. Sodan loppuaikoina muuan punaisten joukoissa ollut äiti 2,5-vuotiaan poikansa kanssa oli joutunut vangiksi. Itse tuota etua koskaan nauttimatta rohkenen silti ehdottaa asian uudelleen syynäämistä. Poika lienee ollut nuorimpia punavankejamme. Vihreä jäsenkirja takaa hyväpalkkaisen työpaikan taas uusille virkamiehille ja -naisille. Onni on, kun kaura ja nurmiheinä kasvaa kevätsateessa niin, että korviin suhisee. Yhden uuden tarinan kuulin äskettäin, mutta pyynnön mukaan en tässä kerro kuntaa enkä maakuntaakaan, missä tapaus on sattunut. Jääkiekon katsojille tämä urheilevan nuorisomme idoli yrmyilee taas tv:ssa tyrkylle Halpa-Hallin (sopiva nimi juuri tässä) mainoksessa. Kevät 1918 tunnetaan nyt paremmin myös paikallisten lehtien ansiosta. Pääsemme siis maksamaan kepun asettamaa hintaa. TIMO ROOS timoantero.roos@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.. Ilmeisesti on julmuudet teloituksineen molemmin puolin yleensä tasapuolisesti kerrottu. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä sanoisi nyt Niskavuoren vanhaemäntä hauholaista maisemaa katsellessaan
Saksassa ongelmana on se, että vanhat puolueet eivät saa enää vaaleissa enemmistöä taakseen. Mitä tarvitaan, että tasa-arvo kehittyy. Suomi on poliittisesti melko vakaa: koalitiohallituksiin on totuttu. Digitalisaatio, tekoäly ja uudet alustat muuttavat ihmisten tapaa elää. Ilman tulevaisuuteen liittyvää linjakeskustelua politiikka jää valtapeliksi. TOUKOKUUTA 2018 Sivustakatsoja K aikkialla demokraattisissa valtioissa etsitään politiikkaan uusia ideoita, joista äänestäjät jaksaisivat kiinnostua. Poliittisessa vaikuttamisessa paikallinen, kansallinen, eurooppalainen ja kansainvälinen politiikka muodostavat yhden kokonaisuuden. Mitä tarkoittaa kansainvälinen vastuu. Kansanvallan ja demokratian tulee kuitenkin toimia, muut vaihtoehdot pitää sulkea pois. Mitä tarvitaan, jotta suomalaiset menestyvät. Yhdysvalloissa poliittinen koneisto on jämähtänyt ja kansallinen vastakkainasettelu estää uudistumisen. Ilman tulevaisuuteen liittyvää linjakeskustelua politiikka jää valtapeliksi. Uusien tavoitteiden pohjalla pitää olla näkemys siitä, miten maailma muuttuu. Nationalismi ja siihen nojaava populismi merkitsevät vain pään laittamista pensaaseen. Äänestäjillä on oikeus kuulla, mitä puolueet ajattelevat maailman muutoksesta ja Suomen uudistumisesta. Globaaliin kehikkoon on tullut mukaan nopeasti muuttuva uusi teknologia, yritysten ja työn muutos. Harkimon ja Jungnerin toiminta on ymmärrettävää ja uuden hakemista. Globalisaatio muutti tavan tehdä bisnestä mutta kaatoi myös valtioiden väliset rajat. MIKKO MÄENPÄÄ Uudistua pitäisi – mutta miten?. Näytti siltä että poliittinen päättäjä oli kehityksessä tapahtumien jälkijunassa. Taustalla on useitakin ongelmia. Kansainvälisesti politiikan ristiriita on valtava. On vaikea antaa tulevaisuuden vastauksia vanhoihin oppeihin nojaten. Jos puolueet eivät uskalla uudistua vaan haluavat vain vaalivoittoa, valtakoneiston hallussapidosta tulee tärkeämpää kuin kehityksen suunnasta. Nimenomaan nyt kansainvälisille organisaatioille tulee antaa mahdollisuus toimia. Finanssikriisi ainakin Euroopan unionissa vahvisti kuvaa siitä, että politiikka on kriisissä. He eivät usko, että nykypuolueet ja -politiikka toimivat oikealla tavalla. Ranskassa vanhat puolueet ovat ainakin toistaiseksi poissa näyttämöltä. Kirjoittaja on STTK:n entinen puheenjohtaja. Kansallisella politiikan agendalla ei enää selvinnyt kansainvälistyvässä maailmassa. Globaalissa maailmassa tulisi osata toimia, koska maailman globaalit ongelmat kaipaavat kipeästi nopeita ratkaisuja. Maailma kehittyi yritysten johdolla. Italiassa puolueet, joilla oli jonkinlainen kokonaisvaltainen näkemys tulevaisuudesta, ovat hävinneet kartalta. 39 17. Monissa maissa vähemmistöhallitukset tuntuvat tulleen jäädäkseen. Ongelmia on kaikkialla. Mitä yksilöllisyys ja yhteisöllisyys merkitsevät huomenna. Politiikan tavoitteet kuitenkin tuntuvat puuttuvan. Vähemmistöhallitusten riskinä on, että ne pyörittävät hallintoa eivätkä johda muutosta. Sosialidemokraateilla olisi nyt tuhannen taalan paikka näyttää seuraavan vuoden aikana, mikä on puolueen vastaus muutokseen. Muuttuvassa maailmassa puolueiden poliittisille ohjelmille ja tulevaisuustyölle pitäisi nyt panna painoa
Sama kuin minun ikäni. Nykyisellä eriarvoistavalla politiikalla se tulee vain nousemaan. Oletus äidin automaattisesta jäämisestä vanhempainvapaalle tuli vastaan myös tukiviidakossa seikkaillessani. Kuitenkin kertoessani uudelle työnantajalle vauvauutiset, vastaus oli yksinkertainen: onnea. Yrjö Saraste Helsinki Pari kuukautta sitten sain elämäni tärkeimmän CV-merkinnän: äiti. Se yksi sana sitoutti ja motivoi minut hetkessä aivan uudella tavalla työhöni. Jopa kasvottomalta vaikuttava Kelan byrokratia oletti automaattisesti, että olen jäämässä lapseni kanssa kotiin. Vaan siksi, että olin siihen sopivin hakija. Meidän perheessämme koko vanhempainvapaan pitää lapsen isä. Äitiys on silti tärkein tittelini nyt ja aina. Epävarmuus ajaa äidit kotiin. Siksi samanaikainen hallituspuolueiden kehotus lisääntyä ja täyttää maa tuntuu lähinnä vittuilulta, kun sama hallitus on ajamassa heikompia ei ole siihen tosiallista mahdollisuutta esimerkiksi tulojen tai työllisyyden näkökulmasta. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Se kaikista tärkein titteli Työllistetään ensin suomalaiset Eläkkeet ovat maakuntamallia tärkeämpi asia Sipilä ja Orpo vetivät puurot väärään kurkkuun Antti Rinteen luvattua pieniin eläkkeisiin asteittaista nousua niin että lopputulos olisi sata euroa. Se on etuoikeus, sillä kaikilla Raskaussyrjintä on laitonta, mutta silti sitä esiintyy aivan liikaa ja aivan liian härskein tavoin. Olen ammattikehtaaja ja vastoin yhteiskunnan ääneensanomattomia sääntöjä kehtasin hakea töitä ollessani raskaana. “Eivät varmaan ikinä enää palkkaa sinne ihmistä etähaastattelulla tommosen tempun jälkeen”, sain kuulla liian monta kertaa kun minut oli valittu uuteen työhöni. Samalla se on antanut kaikelle uuden merkityksen. TOUKOKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Hanna Huumonen Äiti, asiantuntija ja sosialidemokraatti työehtoja alle 30-vuotiaille nuorille. Osittain tämä johtuu siitä, että erityisesti käytännön alojen koulutusta on supistettu. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa viranomaiset, ennen työluvan myöntämistä, selvittävät, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueelta saatavissa vastaavaa työvoimaa. Enää kyse ei olekaan maailman pelastamisesta aatteen tai itseni vuoksi. Minulta saatetaan vakavalla naamalla kysyä, aiotko olla uraohjus vai hyvä äiti. Puhutaan vastuuttomasta ja populistisesta lupauksesta vuosi ennen vaaleja! Nykyisen hallituksen maakuntauudistus on huomattavasti kalliimpi ratkaisu ja täysin hyödytön! Maakuntien perustamista ei tarvita kuin Kepun pönkittämiseksi, ja siinäkin porukassa varsin monet kuntapäättäjät ovat Sipilän kanssa täysin eri mieltä asiasta! Pekka ”Kottara” Järvinen Valkeakoski Suomessa on voimakkaasti kasvava ammattimiesten vaje. Getty Images. Jo raskausaikana kohtasin tulevan äitiyteni raadollisuuden. Nyt vaaditaan, että työperusteisen maahanmuuton esteet on poistettava. Epävarmuudessa ei perusteta perhettä. Rakenteet ohjaavat toimintaa ja siksi niitä muuttamalla voimme rakentaa tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja työelämää. Kaiken kukkuraksi työelämässä olevia äitejä koskevat puhkikuluneet kaksoisstandardit. Kaikessa on kyse siitä, millaisessa maailmassa tahdon lapseni kasvavan ja vaikuttavan. Samanaikaisesti maassamme on ainakin 200 000 työtöntä. Se on maailman tärkein ja usein myös epäkiitollisin tittelini. Sisätutkimuksesta on mahdollista kieltäytyä, mutta karrikoiden voidaan silti sanoa, että tarvitaan todistus minun alapääni kunnosta, jotta puolisoni voi jäädä hoitamaan lastamme. 40 17. Katsoisin kuitenkin, että velvollisuutemme olisi ensin työllistää suomalaiset ja täällä jo olevat ihmiset. Sen sitominen tukiin, jotka voivat koskettaa muitakin kuin synnyttäjää, on kuitenkin kyseenalaista. Näiden lisäksi Kelan tukema vanhempainvapaa kestää 158 päivää. Ei minua työhöni valittu sen perusteella, että olisin ei-raskaana. Koulutusjärjestelmämme ei pysty tuottamaan riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Ymmärrän hyvin, että työnantajat mielellään värväisivät kaukomailta järjestäytymättömiä ja matalaan palkkaan tyytyviä työntekijöitä. Lisäksi ”kadonneita” tai syrjäytyneitä on kymmeniätuhansia. Minusta on myös uskomatonta, että vanhempainrahan maksaminen isälle edellyttää todistusta äidin jälkitarkastuksesta, johon sisältyy myös sisätutkimus. Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa on muuten noin 29 vuotta. Äitiysloman kesto on 105 arkipäivää, isyysloman 54 arkipäivää. Perheystävällinen työpaikkani tuntuu monien kauhutarinoiden myötä olevan varsinainen lottovoitto. Lisäksi nuoret pyrkivät ”valkokaulushommiin.” Myöskään työnantajat eivät viitsisi itse jatkokouluttaa uutta työvoimaa, vaan haluavat valmiiksi koulutettuja työntekijöitä. Sen perhe saa jakaa päättämällään tavalla. Minulle myönnettiin koko vanhempainvapaa suoraan hakiessani pelkkää äitiyslomaa. Isyysvapaista iso osa jää käyttämättä. Kyseenalaistajille tiedoksi: voin ja aion olla näitä molempia yhtäaikaa. Haluttaisiin myös poistaa EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinta. Jälkitarkastus sinänsä on äärimmäisen tärkeä ja ennaltaehkäisevä seurantatoimenpide. Raskaussyrjintä on laitonta, mutta silti sitä esiintyy aivan liikaa ja aivan liian härskein tavoin, esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita ja niiden päättymistä hyödyntäen
Bing Crosbyn sanoin: ”Raha ei merkitse kaikkea, mutta kieltämättä se helpottaa yhteydenpitoa lapsiimme.” PS. Arto Manninen Helsinki St ep ha n Za be l. Todella uhkaavaa ja vaarallista. puitteissa valtion kassaan palautuisi 15 miljoonaa. Sieltä se suuntaa katseensa tulevaisuuteen, valaisee ja antaa puolueelle oikean suunnan vasemmalle samalla tavoin kuin otsalamppu valaisee öisen suunnistajan taivalta. Vuodessa tämä on 420 € (12 x 35). Lisäpotti menisi valtaosin saman tien kulutukseen. Koska jouduin ottamaan esille jo taskulaskimen, niin näppäilin siihen saman tien kolme viime vuosien eniten oman budjettinsa ylittänyt hanketta. Paino sanalla arvio. Vanhana yrittäjänä otin kynän ja paperin esille. oli lainaus Antti Rinteen puoluevaltuustossa käyttämästä puheenvuorosta, jossa hän aivan oikein muistutti, että SDP on parhaimmillaan, kun se on rohkeimmillaan. 3. Beni ilmoitti uudistuksen hintalapuksi 1,5 mrd. ”Raha on ikuista – vain taskut vaihtuvat” totesi Gertrud Stein aikoinaan. Pyydän anteeksi lapsiltani, että heidän sijoituksensa rankingissa on pudonnut pykälällä. En yhtään ihmettelisi, vaikka niistä viisi prosenttia (200 miljoonaa) olisi sujahtanut grynderien taskuihin, tai livahtanut veroparatiiseihin. Viime vuosina minut on vallannut epäilys, että demarien johdossa pelisilmä on valahtanut sinne toisen pe-alkuisen silmän pariksi ja suunnannut katseensa takaviistoon. ”Demarien” Tampereella rakennettiin satoja miljoonia maksanut ”tietunneli” kaupungin ali. 41 17. SDP pyrkii tosissaan pääministeripuolueeksi ja ajaa myös eläkeläisten asiaa, sekä vasemmistolaista tulonjakopolitiikkaa. Se valmistui alle budjetoidun summan ja hieman etuajassa. Eli jo alv:n SDP:lle ei saa olla mitään noloa siinä, että se puolustaa vanhempia ikäluokkia. Suomella on varaa rakentaa maailman kallein rakennus eli ydinvoimala, jonka kulut – sikäli kun se joku päivä valmistuu – ylittyvät 1,5–2,5 miljardilla eurolla. Olikin korkea aika nostaa pelisilmä sille kuuluvalle paikalle eli otsaan silmien yläpuolelle. Henkisen hyvinvoinnin kasvulle ei voine asettaa euroja. Mutta eivät kai rahat ole savuna ilmaan hävinneet. Jos saa eläkettä 1 400 euroa tai alle sen, niin 35 euroa miinus noin 15 prosentin vero jättää eläkeläisen käteen noin 30 euroa lisää kuukaudessa. Surullisen kuuluisaan Länsimetroon menee yli miljardi alkuperäisiä laskelmia enemmän (700 miljoona jo valmistuneeseen ja vähintään 400 miljoonaa jatko-osaan). SDP on Rinteen johdolla suurimpana oppositiopuolueena palannut juurilleen ja ryhtynyt puolustamaan myös yhteiskunnan vähempiosaisia. Olemme ihmisiä, emme numeroita. Ei siis ihme, että keskusta-oikeistossa Orpo, Sipilä ja kumppanit haukkoivat henkeään kuin kalat kuivalla maalla. Kun seurasi monta vuosikymmentä kansanedustajana toimineen mainion ja sympaattisen Ben Z:n silmien pyörittelyä, niin tuli mieleen pikemminkin Marx-veljesten Päivä Teatterissa kuin eduskunnan kyselytunti. 2. Meidän kaikkien tulee tukea sataprosenttisesti toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden vähentämistä. Ruokaan ja lääkkeisiin ja ehkä jollain olisi varaa mennä parturiin. Hyvä kansanedustaja pystyy loihtimaan kylmistä numeroistakin draamaa ja komediaa. Lopuksi kolmen lapsen isänä ja kolmen lapsenlapsen pappana voin kertoa, että kun keskustelen ikätoverieni kanssa, niin meille kuten muillekin ihmisille, suurinta iloa ja myös suurinta huolta tuottavat samat asiat. TOUKOKUUTA 2018 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Poliittinen teatteri vaatii pelisilmää Demokraatin pääkirjoituksessa 26.4. 1. SDP:lle ei saa olla mitään noloa siinä, että se puolustaa vanhempia ikäluokkia. Toivottavasti tässäkin tapauksessa. Sillä olisi myös positiivinen elvyttävä vaikutus kaupan ja muiden palvelujen aloille ja siten myös lisäisi työllisyyttä. Oivallinen hankkeiden toteutus on siis mahdollista Suomessakin. Meidän listallamme ykkösenä ovat lapsenlapset (heidän tulevaisuutensa), toisena lapset (heidän pärjäämisensä) ja kolmantena oma hyvinvointi. Meidän tulee näyttää ikäihmisiä ylenkatsoville oikeistojupeille, että meilläkin on oikeus ihmisarvoiseen elämään, emmekä pyydä kohtuuttomia. Terrafameen ja sen edeltäjiin on pumpattu lähes miljardi euroa ylimääräistä. Siis vuosikustannus veronmaksajille olisi 200 miljoonaa, eli kolmisen tuhannesosaa Suomen viime vuosien tuloja menoarviosta. Mutta jos oma jaksaminen hiipuu jatkuvan rahapulan takia, niin kaikki osapuolet kärsivät. Yhteensä ainoastaan kolmessa hankkeessa on huolella sössitty noin 4 miljardia yhteisiä verovarojamme. Jos tämän summan saisi 600 000 eläkeläistä, niin se olisi 252 miljoonaa vuodessa. Tuosta summasta tuloverona valtiolle palautuisi 37 miljoonaa. Tragikomedian rakenteeseen kuuluu kuitenkin onnellinen loppu
– Jotain erityiskäytöstä on melkein koko ajan, joten leikkejäkin pitää jatkuvasti kuunnella toisella korvalla, jotta voi ennakoida tilanteiden kehittymistä, Lepistö kuvailee. – Tuntuu, että pitää vähän liikaakin olla itse asialla. Arki on haastavaa, mutta onnellista. Siksi olisi hyvä, jos esimerkiksi lapselle diagnoosin antava taho saman tien löisi käteen infopaketin tai kävisi yhdessä perheen kanssa läpi tarjolla olevia tukipalveluita, Lepistö sanoo. Tasavallan presidentti ojensi 30:lle äidille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein, ja Lepistö oli yksi kunniamerkin saajista. huhtikuuta Porissa 94-vuotiaana. Laurin omat sotakokemukset sekä kansainväliset tehtävät vaikuttivat siihen, että hän oli myös rauhanaktivisti. 1969 pyysi SAK:n silloinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen Lauria valmistelemaan uuden Kemian Työntekijäin liiton perustamista. Leijonaemojen vertaistukitoiminnassa hän on tutustunut muihin samanlaista arkea eläviin, ja tietää, että tukea tarvitaan. Hänen yksi mottonsa kuului jotenkin niin, ettei ”yksin pidä juoda kaikkea ilmaista viinaa”, jota siihen aikaan olikin runsaasti tarjolla. Monesti erityislasten vanhemmat ovat niin uupuneita, että he eivät edes jaksa ryhtyä etsimään apua. TOUKOKUUTA 2018 Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Säntillinen ay-liikkeen isäntä ”Pitää vähän liikaakin olla itse asialla” Kuollut Pitkän päivätyön ay-liikkeen johtotehtävissä tehnyt Lauri Vilponiemi menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana 18. Lauri kiinnostui myös ammattiyhdistystoiminnasta, ja 1940-luvun lopulla hän oli aktiivinen toimija Seikun ammattiosastossa. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1982, jolloin hän jäi eläkkeelle. Äideillä on yleensä luonnostaan halu olla hyvä vanhempi, mutta Lepistö uskoo oman isän esimerkin vahvistaneen tuota halua. Jukka Vilponiemi Kirjoittaja on Laurin veljenpoika. Vuonna 1946 hän osallistui ensimmäisen kerran ammattiliittonsa, SAK:laisen Suomen Puutyöväenliiton edustajakokoukseen. Vaasalaisella Janina Lepistöllä oli äitienpäivä, joka ei aivan heti unohdu. Lauri Vilponiemi syntyi 2.2.1924. Laurista kehkeytyi luonteensa mukaisesti leppoisa mutta taitava neuvottelija, ja 60-luvun alkupuolella hänet kutsuttiin SAJ:laisen Yleisja erikoisalojen ammattiliiton liittosihteeriksi sekä vuonna 1967 hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi. Se on hyvin kokonaisvaltaista läsnäoloa kellon ympäri. Hän muun muassa johti SAK:n rauhan asiain valiokuntaa. Mikä sitten vanhempia uuvuttaa. Lepistö sanoo, että vanhempien täytyy esimerkiksi olla tavallista enemmän kartalla lasten touhuista. 43 17. Lepistön mielestä yhteiskunta tukee perheitä melko hyvin, mutta parantamisen varaakin on. Ehkä siksi hän on itse yrittänyt jotenkin erityisesti etsiä sitä, miten hän voi olla hyvä vanhempi, ja sitä kautta minäkin kai olen saanut sitä kipinää, Lepistö kuvailee. Hänet tunnettiin säntillisistä elintavoista, ja hän oli siksi ay-liikkeessä paljon käytetty edustustilaisuuksien isäntä. Pari vuotta myöhemmin hänet valittiin luottamusmieheksi, ja siitä lähti urkenemaan Laurin ay-miehen ura, jota vahvistivat opinnot Työväen sivistysliiton ja puoluejärjestön kursseilla. Liittojohtajan työ vei Laurin myös kansainvälisiin tehtäviin. Eläkevuosikseen Lauri palasi Eilansa kanssa kotiseudulle Poriin. Noormarkun Söörmarkussa kuusilapsiseen perheeseen. – Isäni jäi orvoksi 4-vuotiaana ja häntä on kuljetettu kuudessa eri kodissa. Hän kertoo äitienpäivän kynnyksellä pohtineensa, miksi hyvä vanhemmuus on hänelle niin tärkeä asia. Porista tie kulki Helsinkiin, kun vuonna 1957 Lauri kutsuttiin ammattiliittonsa toimitsijaksi. Tutuksi on tullut sekä astman ja epilepsian että kehitysvamman ja ADHD:n kanssa eläminen. Ennen toimitsijaksi siirtymistään hän oli mukana useissa liittonsa neuvottelukunnissa. Laurin ay-uran alkuvuosia sävytti sosialidemokraattien ja kommunistien välinen kiistely ja SAK:laisen ay-liikkeen hajoaminen. Lepistön perheessä on kolme poikaa, joista kaikilla on erityistarpeita. Kansakoulun ja jatkokoulun jälkeen Lauri sai ensimmäisen työpaikkansa Noormarkun apteekin lähettipoikana vuonna 1938, ja siitä alkoi hänen työelämänsä, jonka vain osallistuminen jatkosotaan vuosina 1942– 44 katkaisi. Tätä liittoa vahvisti myös yhteinen maailmankatsomus. Erityisesti lasten ja perheiden asemaan vaikuttaminen on Lepistölle tärkeää. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Janina Lepistöllä on tapana halata poikiaan joka aamu ennen kouluun lähtöä. Hän oli SDP:n eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015, hän on ollut mukana kuntapolitiikassa ja ehdolla kirkollisvaaleissa, mutta nykyään hän kuvailee vaikuttavansa lähinnä taustalla. Kotikylällään Söörmarkussa Lauri liittyi heti sodan jälkeen Söörmarkun työväenyhdistykseen ja oli perustamassa myös sen nuoriso-osastoa. Ay-liike eheytyi 1960-luvun loppuvuosina, ja myös Lauri oli mukana eheytysneuvotteluissa. Liitto perustettiin vuoden 1970 alussa, ja Lauri valittiin sen puheenjohtajaksi. – Yritän miettiä ja ideoida, miten perheiden tilanteita voisi parantaa, ja kehtaan ottaa yhteyttä niihin, jotka voivat asioihin vaikuttaa, hän sanoo. Myöhemmin liittoon syntyi kaksi lasta. Samoihin aikoihin Laurin elämä vakiintui, sillä keväällä 1948 hän saattoi vaimokseen Eilan, josta tuli Laurin elinikäinen kumppani. Tässä äidin rutistuksessa on keskimmäinen poika Rasmus.. Lepistö kertoo olevansa saamastaan kunniasta onnellinen ja kiitollinen niille, jotka olivat halunneet yllättää hänet esittämällä häntä kunniamitalin saajaksi. Sodan jälkeen hän oli metsätöissä ja tukinuitossa kunnes pääsi töihin Seikun sahalle Poriin
. Tervetuloa runsaslukuisasti tilaisuuteen. 25.5. Pahoittelemme virhettä. Poliittisen historia klubin keskustelutilaisuus Työväentalon Juttutupa-ravintolassa ti 22.5. Johtokunta kokoontuu klo 14. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Toukokuun kerhotapaaminen ma 21.5. Kahvitarjoilu. Tulevaisuusdemarien avoin keskusteluseura jatkaa toimintaansa syksyllä. Mukana Kaisa Lepola. klo 18–19.30 aiheesta ”Taistelu peruskoulusta”. Lahden Seudun Wanhat toverit. LOUNAIS-HÄME . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Tervetuloa! – Tie Tammisaareen matka 9.6. Oikea nimi on Ilovuori. . Lounas tilaisuus ti 22.5. Lahden sos.dem. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Puhetta johtaa Matti Louekoski. Kabinetti Retonki. (omakustanteinen). . mennessä Matille p. Nokian kesäteatteri ”Täällä Pohjantähden alla” su 29.7. Mukaan mahtuu 30 ensimmästä! Mukana mm. Pitäisi kärttyillä kun on kuuma ja kärpäset! Mutta ei vaan nyt oikein osaa.. Tiedonanto Keijo Kaleva 70. 0400 829 697 s.posti mk.paivarinta@gmail.com. Tutustumiskierrosta elävöittää Kerhomme Monitaiteilija Ahti Jokinen (kesto n. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Leiriohjaajakoulutus la 19.5. Tervetuloa! . Vapaa pääsy. ay-toimitsija, eläkkeellä Järvenpää 10.5.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veikko Tallgren. Wanhassa herrassa. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tili FI4855 24032 0000 355 Viestiin: 2128 Lasten ja nuorten rahasto. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Varaamme oikeu den lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yksi Työväen tyttöjen esiintyjä oli lehdessä nimellä Sari Ilola. Tervetuloa! Veikko Tallgren ent. TUL-Tampere. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. naisyhdistyksen kokoontuminen su 20.5. Mahdollisen muistamisen kohteena toivon huomioitavan Merikanto Opiston ja Nuorisokeskus Marttisen perustamaa rahastoa virtolaisten nuorten opiskelun tukemiseksi. (Voittoja vastaan otetaan). klo 12–16. Pirkanmaan Wanhat Toverit. Studia Generalia: Risto Reuna luennoi aiheesta ”Miksi ei kansandemokratia. tenkula@tul.fi. Kokoontuminen Lauri Viidan patsaalla, Pispalanharju 1. Aiheena Hyvinvointivaltio. 44 17. Alustajana tri Ville Okkonen, jota kommentoivat Ulf Sundqvist ja Jyrki Vesikansa. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. UUSIMAA . 40v juhlaristeily lmoittaudu 21.5 tapaamisessa tai taloudenhoitajalle. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Tilaisuudessa myöskin arpajaiset. 1 tunti) Kierroksen jälkeen ruokailu Ravintola Pulterissa. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Ilmoitathan tulostasi: keijo.kaleva@virrat.fi 80 VUOTTA 70 VUOTTA Oikaisu Viime viikon lehden Forssan työväentalosta kertoneessa jutussa oli nimivirhe. Asioina:mm Sote sekä Fshky ym. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. krs. Metallityöväki ja uusi työsukupolvi 1937–1946” Työväenkirjaston ystävien luentoillassa. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. klo 15, lippuvarukset 25 euroa 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@tul.fi. Toimisto suljettuna 17.–18.5. klo 14. Lounais-Hämeen Wanhat toverit. Ruokailu maksaa 10.50 e/henkilö. Teatterikulman nurkkapöydässä puhutaan politiikkaa (Hallituskatu 19, Tampere). klo 11–19 Tampereen Työväentalon Tellervossa, tiedustelut jarkko. Kevään viimeinen Tulevaisuustorstai 17.5. Kommentaattorina professori Pauli Kettunen ja illan isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Onko pormestarihallinnossa ideaa. PÄIJÄT-HÄME . alkaen klo 17.30. Hinta 40 e sisältää ruuan. klo 12. Tapaamme Jokelan työväentalolla, Siljalantie 2, Jokela ke 30.5. TOUKOKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. PIRKANMAA . Tapaamme ma 21.5. Matti Louekoski. klo 15 (Hämeenkatu 7). Keski-Uudenmaan Wanhat Toverit kokoontuvat kuulemaan ensimmäisen vuoden kokemuksia pormestarihallinnosta, kun pormestari Arto Lindberg tulee kertomaan, miten Tuusulan kuntalaivaa on käännetty pormestarin johdolla. 20100 Turku, turku@pam.fi HELSINKI . Tutustuminen Pispalan kulttuurimaisemaan. klo 13 Scandic-Forssa, Hämeentie. Keijo Kaleva neuvottelupäällikkö Virrat 16.5.2018 Vastaanotto Hiekkarannan huvikeskuksessa lauantaina 19.5. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Vielä on tilaa ilmoittaudu viim
Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka monta kertaa Suomi on voittanut jääkiekossa MMkultaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Seija Ojanpää Kauhajoelta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 10. Jer usa lem iin 3. Mikä oli Suomen sijoitus tämän vuoden Eurovii suissa. 3. Mikä on Suomen yleisin kalalaji 8. TOUKOKUUTA 2018 Ristikko 20/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Suo men sis älli sso ta 4. Toteutuuko sote. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1: Ete läsuo mes sa noi n 10 –15 ast ett a 2. Mikä sota päättyi 100 vuotta sitten 15.5.. Ahv en 8. 1. 9. Fin aal in toi sek si viim ein en 5. 45. Onnea voittajalle!. Mikä on toukokuun puolenvälin yleinen keskilämpö tila. 7. Mikä on Suomen paras sijoitus Euroviisuissa. Mihin Yhdysvallat siirsi suurlähetystönsä Israelissa. Vuo nna 193 4 pyy dys tet ty 177 -ki loi nen sam pi 9. Vuo sin a 199 5 ja 20 11 7. Ratkaisu Ristikon 18/2018 ratkaisu: Torstaina 3.5. 4. Sudoku 1. Mikä on Suomen suurin kala. sija vuo nna 20 06, jol loi n Suo mea edu sti Lor di kap pal eel laa n Har d Roc k Hal lel uja h 6. Kuinka mones Yhdysvaltain presidentti on Donald Trump. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuk a tie tää 10. 2. 45 17. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 5. 6
Dokumentti kertoo parin taustoista ja matkasta kohti alttaria arkistomateriaalin ja haastatteluiden kautta. Seikkailija-arkeologi Indiana Jonesin (Harrison Ford) päämääränä on myyttisen liitonarkin löytäminen. TIISTAI 22.5. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Löytäjät 15.00 Grand Designs Australia 15.55 Kotoisa 16.55 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. KK: Elina Snicker O: Salla Taskinen T: Tack Films Oy. : Harrison Ford, Karen Allen O: Steven Spielberg Harry ja Meghan: Romanssi kahdelle Yle TV1 klo 13.05 BBC:n tuottama dokumentti kertoo prinssi Harryn ja amerikkalaisnäyttelijä Meghan Marklen rakkaustarinan. Into loppui Missourissa, minkä jälkeen hän ryhtyi päätoimiseksi junapummiksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Versus 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: 127 tuntia (12) 00.30 Nuori MacGyver (12) 01.25 Crazy Ex-Girlfriend 02.15 Last Man on Earth 02.45 Last Man on Earth 03.10 Middle 03.35–04.05 Middle NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 LEGO Elves 08.10 Tashi 08.25 Sonic Boom 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Leijonan luola USA x 2 18.00 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Koulutuksen uudet kuviot 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kotiseutu 14.00 Olipa kerran – Maria Braunin avioliitto 15.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.00 Napoli film 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: 1968mm 19.20 Herkkuja: Banaanisokki 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.02 TEEMA 20.00–La Señora (12) 21.00 Kino: Kaupan laki 22.30–00.02 Yle Live: Black Sabbath, viimeinen keikka LAUANTAI 19.5. Kuvassa Emmi (Ulla Raitio). Hän tiedostaa tilanteensa ja toivoo, että joku puuttuisi asiaan. Dokumentin kakkososassa kuljetaan Jack Londonin ja hänen Charmian-vaimonsa vanavedessä aavoille ulapoille. 15.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. Mikäli jäi tämän viikon maanantaina katsomatta tv-ykkösen mainion kaksiosaisen Jack London -dokumentin avaus, uusinta tulee sunnuntaina. 17 18 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät Nelonen klo 22.00 Legendaarinen Indiana Jones -seikkailujen sarja käynnistyy suurelokuvalla, joka palkittiin neljällä Oscarilla. Kaiken Klondikessa kokemansa ja kuulemansa hän tallensi tarkasti muistiinsa ja muovasi myöhemmin siitä vertaansa vailla olevaa kaunokirjallisuutta kuten läpimurtoteoksensa ”Erämaan kutsu”. London kuoli 1916 munuaissairauteen, mutta kirjoitti, luennoi ja matkusteli loppuun asti. 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Orankien äiti (12) 20.00 Syke (12) 20.50 Luottomies (12) 21.00 Noin viikon studio 21.25 Au pairit Miamissa 21.54 Uutiset 21.59 Urheiluruutu 22.05 The Leftovers (16) 23.03 The Leftovers (16) x 3 01.50 The Late Late Show with James Corden 02.30–03.20 Villi kortti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Duunikunto – Juoksukoulu 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 19.5. Jack London (1876– 1916) oli seikkailija, ja eli elämän, joka todellakin oikeuttaa kirjailijaksi. 46 17. Pääosissa mm. Pari lähti 1907 maailmanympäripurjehdukselle, joka kuitenkin tyssäsi Australiaan trooppisten sairauksien iskettyä. Kun 1887 Alaskan Klondikessa tehtiin kultalöytö, Jack oli ensimmäisten joukossa lähdössä kultaryntäykseen. Kaksikymppisenä hän liittyi sosialistipuolueeseen ja lähti suurelle työttömien marssille halki mantereen kohti Washingtonia. Jos pidetään yhä kiinni Erno Paasilinnan julistuksesta kirjailijaksi tulemisen ja eletyn elämän välisestä suhteesta, yksi täyttää vaatimukset prikulleen. 11.00 Juuret Suomessa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Mata Hari -baletti 13.55 Historia: Anarkismin historia 14.50 Elävä arkisto: Elämän kevät 14.52 Elämän kevät: Kale 15.45 Kilpajuoksu 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Sininen uni 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Kova vastoinkäyminen kohdattiin myöhemmin myös kotitilalla Kaliforniassa, kun Londonin unelma, 1 400-neliöinen Wolfhouse paloi juuri ennen lopullista valmistumistaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Piha ja parveke x 2 14.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 15.31 Salatut elämät 16.00 Kauniit ja rohkeat 16.30 Emmerdale 17.00 Elokuva: Uuno Turhapuro-leffa 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral 18.52 Keltapaita 18.55 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.25 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino Klassikko: Falstaff (12) 23.00 Elävä arkisto: Elämän kevät 23.01 Elämän kevät: Kale 23.55 Egenland YLE TV1 05.55 Laulu sisällissodasta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.15 Luontoretkellä lintusaarella 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Pimeänpirtin hävitys 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.31 Dokumenttiprojekti: Aktivisti 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.09 Puuharit 07.22 Sanni Sateenkaari 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.55 Sohvatiikerit 08.00 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 The Late Late Show with James Corden 11.40 Au pairit Miamissa 12.10 XL-sukupolvi 12.55 Kekseliäs nikkari 13.35 Riistametsällä 14.30 Ruotsin lihavimmat koirat 15.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.30 Spanielipentueen elämää 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripalloliiga: Miesten 6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.35 MM-kisastudio 19.55 Pilanpäiten 20.00 Kotoisa 21.00 MM-kisastudio 21.10 Jääkiekon MM: Puolivälierä 3 21.50 Kymmenen Uutiset 22.01 Jääkiekon MM jatkuu 22.40 Päivän sää 22.45 Jääkiekon MM jatkuu 23.35 MM-kisastudio 23.45 Tulosruutu 23.55 Kotoisa 00.50 Rikoksista pahin (12) 01.45 Taikuuden tuolla puolen 02.40–05.05 The Affair (12) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Sofia ensimmäinen 08.10 LEGO Elves 08.35 Star Wars Rebels 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Tähän aikaan ensi vuonna 22.00 Temptation Island Suomi 4 + Extra 23.30 Kupla 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Arman Pohjantähden alla 02.30 Rekkakuskit jäällä 03.30–04.30 Katastrofin anatomia (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Historian siivillä 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. Maanantaina lähetettävässä kakkososassa keskitytään kirjailijan 1900-lukuun. TOUKOKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Putkiremontti 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Musta rakkaus (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin 18.00 Uutiset + uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Irlannin rajalla 22.55 Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Kahden keikka – vaaralliset yhdessä (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 The Late Late Show with James Corden 11.40 Jätämme jäähyväiset: Hukkuva maa 12.10 Petra rakastaa itseään 12.40 Kohteessa: Mystinen Intia 13.31 Koiramies kiertää Islantia 14.00 Kun sydän särkyy 14.35 Imettäjät 15.00 Jenny+: Milloin elämä on valmis. London syntyi ja kasvoi San Fransiscon työläiskortteleissa, päätyi 14-vuotiaana kokopäivätöihin säilyketehtaaseen. Sosialismikin istui hänessä niin tiukassa, että FBI seurasi häntä vielä 30 vuotta kuoleman jälkeen. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 23.35 Elokuva: Poliisiopisto 2 – Eka komennus (12) 01.35 Mad Cook Show 02.35 Leijonan luola 03.35–04.35 Grillit huurussa TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Puuttuminen Yle TV2 klo 20.00 Lyhytelokuva menestyvästä Emmistä (Ulla Raitio), jolle alkoholi on ongelma. loppuottelu 20.15 Katto 20.30 Noin viikon studio 21.00 Kynsin hampain x 2 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Karppi (12) 22.50 The Late Late Show with James Corden 23.30–00.55 Vieraalla maalla MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Seikkalija, kirjailija, sosialisti Historia: Jack Londonin tarina TV1 su klo 23.45 ja ma klo 19.00 MAANANTAI 21.5. Keskeytyneellä maailmanympäripurjehduksellaan Jack London joutui opettelemaan navigoinnin, kun hänen aluksensa kippari osoittautui merikelvottomaksi.. Hän myös luudasi Oaklandin hämärän satamajengin seassa ja ryhtyi osterirosvoksi – ja käänsi sitten kelkkansa ja liittyi satamaa valvovan ”kalapoliisiin” riveihin
11.00 Dok: Maahanmuuttajanuoret 11.30 Veljeni Leirikunkku 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Matkalla Toven kanssa 13.00 Tiededokumentti: Oletko rasisti. 12.00 Mitä mietit, Ronja Salmi. 00.00 Mad Cook Show 01.00 48 tuntia rikoksesta 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Grillit huurussa TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Bodo – kabareekuningas (12) 13.00 Ranskalainen kylä (12) 14.00 Elämä on melkein ihanaa 15.25 Otto Heino – keramiikan mestari 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.00 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Anarkismin historia 21.55 Kino Suomi: Anna (12) 23.15 Uusi Kino: Koti (12) 23.35–00.00 Uusi Kino: Samaa kansaa YLE TV1 05.55 Ulos luontoon Kevätseuranta 06.25 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Avoveteen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00–19.54 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 20.00 Seksi-Suomen historia (12) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Collection – muotitalon salaisuus (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00–23.55 Ulkolinja: Irlannin rajalla YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.5. 14.00 La Señora (12) 14.53 La Señora (12) 15.45 La Señora (12) 16.40 Kilpajuoksu 16.55 Egenland 17.25–20.00 FEM 17.25 Näin Norjassa 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Marren julkkiskampaamo 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Yksi kaupunki–yksi tarina 20.00– 00.56 TEEMA 20.00 Carole King: Natural Woman 20.53 Yle Live: Carole King ja Tapestry 22.00 Kiitorata 22.25 Vailla aurinkoa (12) 00.10 Uusi Kino: Sodan silmät 1918 (12) 00.32–00.56 Uusi Kino: Fellmanin pelto YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Afrikan villi länsi 09.00 Uutiset 09.05 Nyt tai ei koskaan 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Putkiremontti 13.10 Tammisunnuntai 1918 14.00 Sisällissodan yhteinen muistohetki 15.00 Uutiset 15.05 Pitkä taival kotiin 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Mökki 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Kahden keikka – vaaralliset yhdessä (16) 23.05 Ykkösaamu 23.45–00.35 Historia: Jack Londonin tarina YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Kim ja Kai 07.38 Mimmi Lehmä ja Varis 07.46 Katinkontti 07.57 Ninni ja Nestori 08.09 Ryhmä Hau 08.32 Uula ja Kuu 08.45 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Kesäleiri 09.13 Otso ja sopulit 09.20 Urheiluhullut 09.22 Robomestarit 10.00 Kynsin hampain x 2 10.45 The Late Late Show with James Corden 11.25 Uusi päivä x 6 14.13 Kynsin hampain x 2 15.05 Extremeä ympäri maailmaa 15.10 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.35 Kohti FIFAn jalkapallon MM-kisoja 2018 16.00 X-games 17.50 Tissit 18.10 Villi kortti 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Eristyksissä 20.00 Our Girl (12) 21.00 Operaatio Kultakuume 21.52 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Theroux ja anoreksia 23.05 X-games 01.15–01.57 Odyssey (16) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm 09.30 Paavo Pesusieni 09.55 Chaplin 10.00 Erikoiset eläimet 11.00 Koiralle koti x 2 12.00 Piha ja parveke 12.30 Piha ja parveke 13.00 Kotoisa 14.00 Pitääkö olla huolissaan. Lost in Translation 15.20 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–00.17 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Ponape, unelma merestä 21.00 Efter Nio 22.00 Monster (12) 22.55–00.17 Elokuva: Kun peto herää (16) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Nuori Hyacinth 10.00 Doc Martin 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.15 Palanen: Yrittäjäpatsas 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Tulitikkuja lainaamassa 14.35 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Vintage-valtakunta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Putkiremontti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 23.40–00.30 Elisabet II ja hänen pääministerinsä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Pelle Hermanni 07.11 Tilda ja hänen ystävänsä 07.26 Killen kimppakyyti 07.39 Pusse 07.50 Askarrellaan 07.57 Dinojuna 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.05 Norjan kovin 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Perhe, joka riskeerasi kaiken 14.00 Avoimena: Karlin on pelastettava isänsä 14.30 Lastenosasto 15.15 Kynsin hampain x 2 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Theroux ja anoreksia 20.00 Puuttuminen 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hello Ladies – The Movie 23.20–00.20 Yle Live: Mikael Gabriel MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake: China Girl (12) 23.00–00.20 Wendy and The Refugee Neverland (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat (12) 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät 10.35 Salatut elämät 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Kenen kotona. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Upeat skandikodit 15.05 Penn & Teller: Naruta meitä! 16.00 Teknavi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Upeat skandikodit 15.10 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.15 Leila kokkaa maalla x 2 17.15 Pilanpäiten 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (12) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 112 uudet jaksot 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rouva Ministeri (12) 23.30 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 00.25 Pinnan alla (12) 01.20 Deadly Women – Naistappajat (16) x 2 03.15–05.05 I Dated a Psycho x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Tashi 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Ystävyyden taikaa 08.35 Star Wars Rebels 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Hauskat kotivideot x 2 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55–15.55 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kupla 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 3 (12) 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Rekkakuskit jäällä 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Tähän aikaan ensi vuonna TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Minun totuuteni: Bo Holmström 10.00 Unelmakoti 11.00 Rantahotelli 11.46 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00– 17.25 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Elämän kevät: Kale 13.00 Historia: Kaivossodat 14.00 Il capo 14.15 Kilpajuoksu 14.30 Olipa kerran... TOUKOKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Uutiset 11.05 RSO Musiikkitalossa 11.55 Pisara 12.00 Susipalatsi (12) 13.05 Harry ja Meghan: Romanssi kahdelle 13.50 Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häät 16.08 Vaiheessa: Onnela 16.20 Laulu sisällissodasta 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Tanskan kuninkaalliset linnat 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Afrikan villi länsi 19.40 Scott & Bailey (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Savuava ase 22.50 Deutschland 83 (16) 23.40–01.45 Tuntematon vihollinen (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.27 Martta puhuu 07.50 Nelli ja Noora 07.59 Vilkki Ankka 08.10 Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä 09.13 Hullabalooba 09.18 Galaxin pallo 2018 09.47 Kammokatu 10.00 Kohteessa: Mystinen Intia 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Jenny+: Milloin elämä on valmis. 15.00 Versus 16.30 MM-kisastudio 16.40 Jääkiekon MM: Pronssiottelu 19.05 MM-kisastudio 19.15 Seitsemän Uutiset 19.25 Tulosruutu 19.35 Vedetään hatusta 20.00 MM-kisastudio 21.10 Jääkiekon MM: Loppuottelu 21.50 Kymmenen Uutiset 21.55 Jääkiekon MM jatkuu 22.40 Viikon sää 22.45 Jääkiekon MM jatkuu 23.35 MM-kisastudio 00.00 Bull 00.55 112 01.50 Rizzoli & Isles (12) x 2 03.40 Bob’s Burgers x 2 04.35 Weird Loners NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots 06.25 Leijonakaarti 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Stella 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Mikki ja ralliryhmä 07.30 My Little Pony 07.55 LEGO City 08.00 Tashi 08.10 LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures 08.35 Sonic Boom 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola 12.00 Leijonan luola USA x 2 14.00 Hauskat kotivideot 15.00 Tähän aikaan ensi vuonna 16.00 Heikoin lenkki 17.00 Pallon ympäri 18.00 Elokuva: Toy Story 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 22 Jump Street (12) 23.20 Arman Pohjantähden alla 00.20 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 02.40 Kupla 03.40–04.40 Katastrofin anatomia (12) TEEMA & FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Minun kaksi perhettäni 09.15 Koiruli ja Kaija 09.16 Minä ja ritarini: Minä ja ritarini 09.28 Hevostila Mistral 09.50 Keltapaita 09.51 Viidakkojytä 09.56–10.25 Veljeni Leirikunkku 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.26 TEEMA 12.00 Kino: Taloni Umbriassa 13.40 To Nightwish with Love 14.40 Young Men 15.51 Näin tehtiin Young Men 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.00 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli 20.35–20.55 Parturin Amerikan-matka 21.00 Missä kuljimme kerran (16) 21.53 Strömsöstä poimittua 22.00 Dok: Isoisäni salainen sota 23.00 True selfie 23.30– 00.00 True selfie YLE TV1 05.55 Vintage-valtakunta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Sisällissodan yhteinen muistohetki 13.05 Putkiremontti 13.35 Miehen kylkiluu 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Nuori Hyacinth 19.00 Historia: Jack Londonin tarina 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ennen rikosta 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15–00.15 Sorjonen (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.20 Neljä nenää 07.28 Tinga Tinga -tarinat 07.40 Astroset 07.52 Puutarhan tonttu 08.00 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi–kierrätysvinkkejä 11.27 Vanhasta uudeksi–kierrätysvinkkejä 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Koiramies kiertää Islantia 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Petra rakastaa itseään 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 14.30 Isä, äiti ja lapset 15.00 Noin viikon studio 15.30 Imettäjät 16.00 Uusi päivä 16.28 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripalloliiga: Miesten 7. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kenen kotona. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 London Spy (12) 23.10 Operaatio Kultakuume 00.02–00.55 Our Girl (12) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto – Juoksukoulu 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 12.30 Uusi päivä 12.57 Uusi päivä 13.26 Uusi päivä x 2 14.30 Päämääränä täydellinen vartalo 15.15 X-games 17.35 Luottomies (12) 17.45 Syke (12) 18.35 Noin viikon studio 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 X-games 21.00 St Trinian’s 2: Tyttökoulu aarrejahdissa (12) 22.40 Karppi (12) 23.30–01.10 The Late Late Show with James Corden MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm 09.30 Paavo Pesusieni 09.55–10.00 Chaplin 10.30 Salatut elämätx 4 12.30 Upeat skandikodit 13.00 Upeat skandikodit 13.30 Unelmarempat 14.30 Versus 16.00 MM-kisastudio 16.10 Jääkiekon MM: Välierä 1 17.00 Jääkiekon MM: Välierä 1 17.45 Jääkiekon MM: Välierä 1 18.35 MM-kisastudio 18.50 Jääkiekon MM: Parhaat! 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 MM-kisastudio 20.10 Jääkiekon MM: Välierä 2 21.00 Jääkiekon MM: Välierä 2 21.45 Kymmenen Uutiset 21.55 Jääkiekon MM: Välierä 2 22.35 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.40 Päivän sää 22.45 Tulosruutu 22.55 Elokuva: Wallander: Haamu (16) 00.50 Alasti-klubi 01.45 Rikospaikka 02.15 Zoo (16) 03.10 Pränkkikämppä (12) 04.05 Brickleberry (12) x 2 NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots 06.25 Leijonakaarti 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Stella 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Mikki ja ralliryhm 07.30 LEGO Elves 07.55 LEGO City 08.00 Tashi 08.10 Peukaloisen uudet retket x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels 09.00 Vain elämää x 2 11.00 Hauskat kotivideot x 2 13.00 Maailman parhaat hupivideot 13.30 Leijonan luola USA x 2 15.30 Heikoin lenkki 16.30 Elokuva: Space Dogs 2 18.00 Vain elämää x 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 15.30 16.30 Olipa kerran elämä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Humps 07.00 Lasten leikkiä 07.06 Rikke 07.15 Sasu 07.26 Noksu 07.31 Timppa 07.41 Ota koppi! 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat 08.27 Jack 08.39 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.52 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi–kierrätysvinkkejä 11.28 Vanhasta uudeksi–kierrätysvinkkejä 12.00 Lastenosasto 12.45 Minun luontoni 13.25 Ruotsin lihavimmat koirat 13.55 Tanskalainen maajussi 14.25–15.05 Norjan kovin 15.10 Villi kortti 16.00 Uusi päivä 16.28 Uusi päivä 17.00–18.02 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00–19.50 Sannikan supervuoro 20.00 Miss Zahra 20.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Pallon ympäri 22.00 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 00.20 Elokuva: Shooter – takaa-ajettu (16) 02.50–03.50 Katastrofin anatomia (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Lääkäri potilaan puolella 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Kaunis elämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 23.35 112 uudet jaksot 00.30 Pomo piilossa 01.25 Farang (16) 02.20 American Horror Story: Roanoke (18) x 2 03.55–04.50 Tappajanaiset NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda 07.25 Rusty Rivets 07.50 Avalorin Elena 08.10 LEGO Elves 08.35 Star Wars Rebels 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Pallon ympäri 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Kaappaus keittiössä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Saknad (12) 00.40 Modus (12) 01.40 Bull 02.35 The Affair (12) 03.50 The Affair (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda 07.25 Rusty Rivets 07.50 Peukaloisen uudet retket 08.05 Angry Birds Toons 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Star Wars Rebels 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55–15.55 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Maailman parhaat hupivideot 16.30 Huvila & Huussi 17.30 Remppa vai muutto 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Leijonan luola 20.30 ANTTI TUISKU: Mun on pakko twerkkaa LIVE 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Arman Pohjantähden alla 00.00 48 tuntia rikoksesta 01.00 Katastrofin anatomia (12) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Grillit huurussa TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Hyvää tarkoittava kehitysapu 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.10 Luciferin viimeinen elämä 15.05 Yhteinen sävel: Mä mistä löytäisin sen laulun 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Stafettkarnevalen 2018 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.50 TEEMA 20.00–20.55 La Señora (12) 21.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 22.00 Kino: Kirsikkapuiden alla 23.50– 00.50 To Nightwish with Love 19 20 21 22 23 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. loppuottelu 20.30 Syrjäisen saaren lumo 21.00 Au pairit Miamissa 21.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 47 17
TOUKOKUUTA 2018 007443-1820 TORSTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.55 Mikä maksaa. 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Tapiola Sinfoniettan konsertti 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Suomi 1918 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.30 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: 08.50 Aamun kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kulttuurin huumehistoria. Hiirenkorvia vihreämmät kangasperhoset ovat ilmestyneet. Ja vaikka kyseessä ei olisi tietoinen vastakkainasettelu, on Suomessa yhteiskunta eriytynut sitä vauhtia, että monet elävät sellaisiin sfääreihin kasvaneissa kuplissaan, että niistä on muiden elämää vaikea ymmärtää. 22.55 Äänitarina. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset Yle radio 1 17.–23.5.2018 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Viipurilainen Klassista kahteen 14.00–14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana toimittaja Elina Hatakka. Aurinko kuumottaa paitani selkämyksessä.. Mietin kävellessäni, mikä kumma se hiirilavantauti on, se mihin kuolee. Ihanaa elämää – eli miten perinnelaiva sai muuttamaan suuntaa. Siellä asuu se ylivoimainen, josta toiset eivät erkane koskaan ja saavat siksi kauhuelokuvista aikuisinakin jännitystä. 11.00 Valkoista valoa: Mitä emme tiedä venäläisistä. Sen päätteeksi Koski huudahtaa: ”Meillä kaikilla on rajoitteita”. Polku Isollekivelle, vielä aivan pehmeät jalkapohjat, varvut, neulaset, kävyt ja peipposet. 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Kuusivuotiaan muutenkin vaaleat hiukset alkavat jokakesäisen muuntumisensa tehtaan kiiltäväpintaisen kartongin väriseksi tupasvillatupsuksi. Keskustelijat olisivat voineet olla eri planeetoilta. Seassa oli mahtava keltahaarakaskin. Vastakkainasettelu voi hyvin Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Puistokatu vailla puistoa, vähän ällöttävä Pissioja, Suo, johon on kaivettu outoja pyöreitä altaita, Pimeämetsä, jonne ei yksin tohdi päivälläkään ja jonne meno on uroteko mutta jonne vieminen pahin uhkaus. Katsomissuositus. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Onnen jahtaaminen tekee onnettomaksi 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: oikeustoimittaja Päivi Happonen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Suomi 1918 17.30 Keidas 18.20–18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Yleisradion vuoden nuorisokuoron kevätkonsertti 20.30 Schubertin säveliä 21.45 Ykkösvieras 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. En ole saanut sitä tiedusteltua aikuisilta enkä toisilta lapsiltakaan, ja niin se jää tietämättä. Kyseinen ohjelma löytyy Areenasta. Keskustelun yksi huipennus on kohta, jossa Koski ihmettelee, miksi rollaattorilla liikkuva ja monia vaivoja sairastava Tikkanen ei hae aktiivisesti töitä. Niin vähän kansanedustaja Koskelta löytyi ymmärrystä työttömän arjen ongelmille. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kuusankosken kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kuusankosken seurakunnasta 11.00 Ortodoksinen liturgia Joensuusta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Komediassa voittaa elämä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Viipurin kevät 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa: 18.00 Radio Variaatio 18.50 Etnohetki 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Asento! Lepo. Go ask Alice! 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Suomen kielen lyhyt historia 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: oikeustoimittaja Päivi Happonen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 15/16 15.30 Suomi 1918 15.50 Yle Uudizet karjalakse–karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Lappeenrannan Sammonlahden kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Oopperailta Suomen Kansallisoopperassa: Richard Wagnerin Parsifal 00.30–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Yle Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana toimittaja Elina Hatakka. 18.15 Viikon luontoääni: pohjansirkku 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Viipurin kevät 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kulttuurin huumehistoria: Lucy in the Sky with Diamonds. Sanat jotka sattuu. Ison kiven takana alkaa Pimeäämetsää kiltimpi kuusikko, josta löytyneitä tatteja naapurin Aira esitteli syksyllä meille pienille. Ruskea perhonen muuttuu lennolta laskeutuessaan jalokiven näköiseksi, kääntää kyljen kohti aurinkoa ja minä katson enkä välitä muurahaisista. 48 17. Isonkiven luona vihreä vilahdus ja toinen, monta. Kotimatka. Tällä viikolla television A-studiossa keskustelivat kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski ja helsinkiläinen pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkanen muun muassa köyhyydestä ja työttömyydestä. Nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin haukka on syönyt mustarastaan perhosen lepopaikan vieressä. 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 15/16 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.00 Bachia Glenn Gouldin ja Leonard Bernsteinin tapaan vuonna 1957 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sellisti Senja Rummukainen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Suomen kielen salatut vaiheet 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Rameau-ilta Musiikkitalossa 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Mun luonto TIMO SPARF VIIME VUOSINA MONEN poliitikon suusta on kuultu huolimattomasti heitetty lausahdus: ”vastakkainasettelun aika on ohi”. Valitettavasti vastakkainasettelu voi edelleen hyvin. Kevät on jäämässä, ja kesä kuumottaa paidan selkämyksessä