Demokraatti 17.8.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . 20.8.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 20 / 20 . elo ku ut a Aloitekirja vihjaa, missä emme ole aloitteellisia. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. PAL.VKO 2020-36 00 74 43 -2 01 4 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Nyt hän on myös pääministeri. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Se haluaa enemmän. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Mihin niitä tarvitaan. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Nimetön 1 1 11.8.2020 17.04. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . Kalle Kallio RINNE Kauden tilinpäätös KUNNIATEHTÄVÄ Puoluekokous vaatii nöyryyttä BUDJETTI Sumuista taloussuunnittelua TEEMA: Puoluekokous ei onnistu ilman talkooväkeä. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus
Demok20082020_002.indd 1 12.8.2020 9.40. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Seuraa somessa ja osallistu keskusteluun! Tarkemmat tiedot lähetyksestä löydät MEPien sivuilta. Eurooppa uuden edessä Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D MEPit mukana puoluekokouksen live-lähetyksessä. Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja seuraa syksyn EU-keskustelua: www.miapetra.fi | www.eeroheinaluoma.fi Miapetra Kumpula-Natri @miapetrakumpula @miapetrakumpula Eero Heinäluoma @eeroheinaluoma @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp
Kunniatehtävä, niin kokeneelle kuin ensikertalaiselle. POLITIIKKA TEEMA ILMIÖ De_20082020_03.indd 3 12.8.2020 15.29. 3 Demokraatti 14 /2 22 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 20. ELOKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI BUDJETTIRIIHI ALOITEKIRJA PUOLUEKOKOUS Korona syö paukkuja hyvän jakamisesta. Aloitteet ovat puolueväen peili
Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri 28 44 ELÄMÄÄ SAVESSA Michael Schilkinin näyttely YHDYSVALLAT Kansa vihollisena + TEEMA Puoluekokous 2020 55 5 6 8 11 12 14 20 22 27 28 32 38 39 40 44 46 48 52 54 63 64 72 73 74 Amerikkalainen unelma ei ole koskaan ollut todellisuutta mustille. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Amerikkalainen unelma ei ole koskaan ollut todellisuutta mustille. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. De_20082020_04.indd 4 13.8.2020 10.06. 14 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Erilaiset eväät Viikon kuva: Turistikato Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Heli Paasio D-analyysi: Sumuinen talous D-ilmiö: Koronariihi Rinne: Kauden tilinpäätös Puoluekokous: Kunniatehtävä Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Yhdysvallat: Kansa vihollisena Kirjat: Suurten saavutusten sarja Veistos: Keraamiset eläimet elävät Elokuvat: Evakkohistoriaa Kirjavisa Pelin purku: Tasa-arvoravit Kolumni: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Riku Aalto Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Johannes Koskinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Harri Gustafsberg Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Antti Rinne Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 3.9
De_20082020_05.indd 5 13.8.2020 9.34. Puolue sihteeri Antton Rönnholm saa jatkokauden. Puoluekokouksessa käsitellään SDP:n poliittinen ohjelma, periaa tejulistus, säännöt ja aloitteet sekä tietysti henkilövalinnat. Senkin jälkeen elettiin vielä vuosia Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa ennen itsenäisyyttä. Pari vuotta myöhemmin puolueko kous pidettiin Viipurissa ja vuonna 1903 Forssan kuuluisassa kokouk sessa vaihtui myös puolueen nimi nykyiseksi. Media, mukaan lukien Demokraatti työs kentelee paikalla erityisjärjestelyin. Suoraa lähetystä Tamperetalolta voi seurata myös lehtemme verkko sivuilta aamusta iltaan, kuten nyky aikaan kuuluu. SDP oli ensim mäistä kertaa koolla Pirkanmaalla vuonna 1905 ja kokoontuu nyt pii rin keskuskaupungissa kaikkiaan kuudetta kertaa, toista kertaa tällä vuosituhannella. Varapuheenjohta jista sen sijaan äänestetään. S DP perustettiiin Turussa vuonna 1899 paikallisen työväenyhdistyksen huo neistossa. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Puoluetta kuusi vuotta johtanut Antti Rinne vaihtuu Sanna Mariniin. Moni on oppinut viimeisten kuukausien aikana, että työt hoitu vat kyllä etänäkin, mutta linjoilla oleminen ei korvaa kaikkea sitä, mitä ihmisen näkeminen, kuulemi nen ja myös tunteminen ”livenä” mahdollistaa. Vaikka kilpailusta ei odoteta draamaa, luvassa on jänni tysnäytelmä. Kokous edustajat työskentelevät kahdessa ryhmässä, eivätkä ole fyysisessä kontaktissa kokouksessa. AIKA PALJON on silti kuin ennen kin. Korona pakotti luopumaan alkukesän suunnitel mista koko yhteiskunnan sulkeu tuessa, mutta lopulta raiteet ja tiet vievät Tampereelle. Osallistujien määrää on ra jattu. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Erilaiset eväät Pääkirjoitus MEISTÄHÄN LOPULTA ON KYSE, IHMISISTÄ. Kuten tällä puoluekokouskaudella näh tiin, varapuheenjohtajavalinnoilla voi olla ja on konkreettista mer kitystä myös tilanteessa, jossa pu heenjohtaja on estynyt hoitamaan tehtäväänsä. Kutsuvieraita ja muita seuraa jia ei kokouspaikalla ole. Puoluekokoukset ovat paitsi pää töksiä ja linjauksia myös ja kenties ennen kaikkea kohtaamista, yhdessä oloa. Meistähän lopulta on kyse, ih misistä. SDP:n puoluekokouksia on siis pi detty monenlaisissa oloissa aikojen alusta alkaen muttei koskaan aiem min juuri tällaisissa. Se tehdään, mitä voidaan ja on pakko
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Va le rie G ac he De_20082020_06.indd 6 12.8.2020 11.52
7 Demokraatti AURINKO EI NOUSE TURISTIALUEILLE. Uudelleen lisääntyneet koronatapaukset ovat myrkkyä erityisesti Välimeren alueen turistialueille. Kuva Zeuksen temppelin raunioilta Kreikan Nemeassa. De_20082020_06.indd 7 12.8.2020 11.52. Matkailijamäärät ovat romahtaneet esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa, joissa matkailu on merkittävä elinkeino kansantaloudelle
Hallitusohjelmassa sovittiin sen selvittämisestä, voidaanko arvonnousuvero toteuttaa Suomessa. Onko pakossa järkeä vai ei. Ja pakkohan myös vapauttaa siitä pohdinnasta, kuinka paljon alitajunnan pelot ohjaavat omaa koronakäyttäytymistä. iStock On syytä selvittää, miten lainsäädäntöä uudistamalla voitaisiin lisätä etätyötä. Viitanen nostaa esiin myös ulkomaisia rahastoja koskevan viiden prosentin lähdeveron, jonka käyttöönottoa vuoteen 2022 mennessä hallitus selvittää. ERKKI AUVINEN TWITTERISSÄ VEROT euroa. De_20082020_08.indd 8 13.8.2020 9.45. Veropohjaa tiivistämällä pidettäisiin huolta suomalaisen veronmaksajan edusta. TARJA FILATOV TWITTERISSÄ Etätyön lisääminen on fiksu suunta, mutta haastaa monella tavoin lainsäädäntöä. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen arvioi, että ensi vuoden budjetin alijäämä on SUOMEN TULEE ottaa käyttöön arvonnousuvero, vaatii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Pia Viitanen (sd.). Viitasen mukaan myös Verohallinnon selvityksistä käy ilmi, että varakkaat yksityishenkilöt voivat välttää verot sijoitustuotoistaan kokonaan, kun ne voidaan kerryttää verovapaasti vakuutuskuoreen ja siirtää kirjat matalan verotuksen maahan ennen omaisuuden myyntiä. Sen estämiseksi muun muassa Norjassa ja Tanskassa on käytössä arvonnousuvero. Viitanen muistuttaa jo viime keväänä julkaistun valtiovarainministeriön selvityksen osoittaneen, että arvonnousuvero tai vastaava veronkiertosäännös on käytössä kolmessatoista vertailumaassa, kun sellainen puuttuu vain kolmesta. – Vaikka kyse on vuosittain kymmenistä tapauksista, voivat veromenetykset nousta rikkaiden kohdalla miljooniin ja suuremmaksikin. Emme saa olla enää ulkomaisen sijoittajan verokeidas. Sinne muuttaneiden kuuluu maksaa verot siinä missä muidenkin. Kansalaisjärjestö Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan suuria omaisuustuloja saaneet ihmiset muuttavat selvästi useammin maihin, joissa omaisuuksia verotetaan kevyesti. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Pakko vapauttaa Veropakolaisuuden karsimiseen uusia työkaluja V IIK O N LU KU 7 miljardia Maskikeskustelu käy kiivaana. Se peritään, jos omaisuus myydään muuton jälkeen – ei siis muuttohetkellä. SARI AALTO-MATTURI TWITTERISSÄ Etätyöntekijän tapaturmaturvan turvaamiseksi työnantajan tulisi ottaa vapaa-ajanvakuutus tapaturmavakuutuksen yhteyteen. – Esimerkiksi Portugaliin muuttamalla suomalaiset ovat voineet välttää lahjaja eläkeveroja. – Siitä voisi kertyä satoja miljoonia euroja. Tämän tyyppiset veropohjan tiivistämisratkaisut tulee hyödyntää, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata ja välttää pienija keskituloisiin kohdistuvat veronkorotukset, Viitanen toteaa. Ilmeisesti moni sellainenkin toivoo maskipakkoa, joka ei haluaisi maskia vapaaehtoisesti käyttää. Jos vähänkin tuntuu, että maski suojaa tartunnoilta tai vähentää omaa tartuttamista, maski päälle. Budjettiriiheen men nään koronasumus sa. Mutta hei, oman järjen käyttö on tässäkin asiassa parasta. Suomalainen on sen verran viranomaisuskovainen, että tarvitaan määräys, joka ylittää mukavuudenhalun. – On selvää, että ennen pitkää hallituksen on pohdittava myös tulopohjaa lisääviä toimia
De_20082020_08.indd 9 13.8.2020 9.45. Onnistuit vielä pelottelemaan vaalien vastaehdokkaasi, opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsiha nouskajan maanpakoon. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kuvaa lomautuksia törkeiksi. Luukkaisella on ongelmaan ratkaisu: lomauttavat kunnat eivät saa valtiontukea ja jos rahaa onannettu, se pitää periä takaisin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho myönsi, että kohukirjan julkaisu oli virhe ja muistutti, että Perustan julkaisut eivät ole puolueen kannanottoja. Se haluaa muutosta. Akavalaista kirkkautta PUHEENJOHTAJA AKAVA VALITSEE puheenjohtajan 25. Vastustajien vainoaminen, väkivalta ja valkovenäläisten vapauksien rajoittaminen ovat turvanneet vaalivoittosi – ja diktatuurisi – jonka olet vielä varmuuden vuoksi kuorruttanut vaalivilpillä. Sen jännityksen, kun äänten laskenta alkaa ja kaikki on mahdollista. Tuet pois VÄHINTÄÄN 49 kuntaa lomauttaa, irtisa noo tai osa-aikaistaa opettajia tänä vuonna. Ehdolla ovat nykyinen puheenjohtaja Sture Fjäder ja Yhteiskunta-alan korkeakouluttujen (Yka) palvelujohtaja Maria Teikari. Hän muistuttaa, että niillä tavoiteltava kertaluontoinen säästö ei ole järkevässä suhteessa oppimiselle aiheutettuun haittaan ja että kuntatalous ei pelastu lomautuksilla. Osaatko luopua ajoissa vai takerrutko valtaan väkivaltakoneistosi tuella, pohtii Demokraatin väki KUNTAVAALIT LOMAUTUS Äänioikeus vaarassa KUNTAVAALIT OVAT ensi vuonna, ja perussuomalaiset on aloittanut televisiossa vaalimainonnan. elokuuta. Eikä se ole mikään perussuomalaisten puolueohjelma”. Pamfletin julkaisusta on aikaa, ja perussuomalaiset on ehtinyt puolueena luomaan nahkansa uudelleen. Et ole enää vuosikymmeniin tainnut kokea sitä kutkuttavaa tunnetta. Hei hei, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Eli käytännössä palata vuoteen 1917, jolloin vain veroa maksavat kuntalaiset saivat äänestää. Vai oliko se sittenkin vain populismia, keino siloittaa omaa tietäsi valtaan. Pamfletissa esitettiin, että kunnissa voitaisiin äänimäärä suhteuttaa veronmaksukykyyn tai omaisuuteen. Mutta uusia haastajia on tulossa. Tuolloin pamfletista käyty keskustelu muistutti kuitenkin tämän kesän kohua Suomen Perusta -ajatuspajan Totuus kiihottaa -kirjasta, jossa puhuttiin muun muassa naisten tyranniasta. Kansa ei enää taivu väkivaltaja propagandakoneistosi edessä. Hyvä Aljaksandr Lukasenka, vieläkö muistat 26 vallassa viettämäsi vuoden jälkeen millaista on voittaa rehelliset, demokraattiset vaalit. Teikari vaati kirkastamista ja toiminnan terävöittämistä. Vaiko onko se jo musta kuin Valko-Venäjän yö. – Hallituksen strateginen rooli voisi olla huomattavasti parempi, työskentely tulevaisuutta rakentavaa, Teikari sanoi. Puheenjohtajapaneelissa lähinnä väännettiin Akavan linjasta. Kaikesta huolimatta sinut on nyt vihdoinkin haastettu. Vuodesta 2011 Akavaa johtaneen Fjäderin mielestä Akavan linja on kirkastunut valtavasti. Lähes samoin sanoin vuonna 2014 perussuomalaisten silloinen eduskunnan ryhmäjohtaja Jari Lindström totesi, että pamfletti on ”yksittäisten ihmisten mielipiteitä, avauksia... 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari TUPPO ONKALOON TUPPO ONKALOON Lasiveistos Syväluotaus Lisää pamppua Hyvä Aljaksandr Lukasenka, vieläkö tunnet vihlaisun diktaattorin sielussasi, kun voitat vaalit vilpillä. Suuria linjaeroja ei ole löytynyt. Sinäkin joskus nuorena puhuit kauniisti demokratiasta ja haukuit rappioituneita päättäjiä. Pamfletin kirjoittaja Matias Forss piti nykytilanteen ongelmana, että nyt enemmistö saattaa äänestää itselleen palveluita, joiden rahoittamisen taakka ei osu itselle. Vaalien alla on hyvä muistaa, mitä perussuomalaisen Suomen perusta -ajatuspajan vuonna 2014 julkaistussa Kunnat kuntoon -pamfletissa kirjoitettiin
Kuinka mones on nyt järjestettävä SDP:n puoluekokous. 9. 10 VIS V 1. Se kuitenkin on varma, että niiden pitkäaikainen käyttö tulee kalliiksi. Kuka näytteli Koskelaa Tuntemattoman sotilaan kolmannessa filmatisoin nissa. 5. Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalvelujen johtaja Minna Backman teki karkean laskuharjoituksen nelihenkisen lapsiperheensä kuukausikustannuksista, jos kaikki käyttäisivät kertakäyttömaskeja THL:n ohjeistusten mukaisesti. Mikä joukkue voitti tänä vuonna Englannin Valio liigan mestaruuden. Backman arvelee maskipakon johtavan Suomessa pienituloisten eristäytymiseen koteihinsa. Mikä on Packard. 8. Laskelmassa on mukana harrastusja kaupassakäynnit. 4. mar ras kuu ta 202 9) Kiin ala ine n lyh yi den vid eoi den jak am ise en tar koi tet tu mob iili sov ellu s 10 ) Jus si Vat ane n De_20082020_10.indd 10 12.8.2020 16.18. Montako aloitetta tuli SDP:n puoluekokoukseen. Kuka luuraa maskin takana. 2. 3. Oletuksina oli, että 50 maskin paketti maksaa 40 euroa, maski on kertakäyttöinen ja sitä pitää vaihtaa usein. Milloin Yhdysvalloissa on presidentinvaalit. 2) Yhd ysv alta lai nen 190 0lu vun alk upu ole n aut om erk ki 3) Am ste rda min pör ssi, vuo nna 160 2 4) 12 756 ,28 km 5) Cam brid gen her ttu ata r Cat he rin e 6) 246 7) Man che ste r City 8) 3. 10. 6. Ei ihan halpaa. Vas tau kse t: 1) 46. TikTok! Mikä se on. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Ishara S. Nelihenkisellä perheellä kuluisi noin kuusi pakettia viikossa, eli kuukaudessa maskit maksaisivat yhteensä noin 960 euroa. Mikä on maapallon halkaisija. Missä ja milloin oli maailman ensimmäinen pörssi. Kodikara Tämä on istumalakko; ja letkusikin on säälittävän ohut. Ongelmia tulee lapsiperheiden lisäksi esimerkiksi pienituloisille eläkeläisille ja peruspäivärahalla eläville. 7. NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Hyväpaha maski K asvomaskeista ja niiden hyödyistä riittää vääntöä. Etenkin kun monen perustoimeentuloa saavan tuki jää puoleen tästä summasta
– Nykyisen työn määräaikaisuuskaan ei haittaa. En ole miettinyt, mitä teen, kun tämä työ loppuu, Heli Paasio sanoo. Ehkä nyt työpaikoilla nähdään, että työajan suorittamisen asemesta olennaisempaa on se, mitä saadaan aikaan. Paasion mielestä sielläkin olisi työhyvinvoinnissa paljon tehtävää. Matematiikan opettajan koulutus, neljä kautta kansanedustajana, hyvinvointiyrittäjä ja nyt määräaikainen työ toiminnanjohtajana. Se voi olla raskasta mielestään tärkeässä työssä uurastavalle kansanedustajalle, joka tekee pitkää päivää persus penkissä. Vuonna 2003 Vuonna 2020 De_20082020_11.indd 11 10.8.2020 16.40. Hän toivoo työpaikoille vahvempaa keskinäistä luottamusta ja lisää avoimuutta. Mutta toistaiseksi olen todennut, että ei ainakaan vielä. Olen tyytyväinen tekemiini ratkaisuihin. Jaksamista helpottaisi, jos ihminen voi itse määrittää työtään niin, että lopputulos kohtaa ulkoapäin asetetut tavoitteet parhaalla tavalla. Yksi vaihtoehto on palata takaisin hyvinvointiyrittäjäksi. Monessa puoluekokouksessa mukana olleena hän toivoo, että hyvissä tavoitteissa ei jäätäisi liikaa sanamuotoihin kiinni. Valitettavasti eduskunnassa on yleistynyt etenkin sosiaalisessa mediassa tehtävä pikkunäppärä pisteiden keruu ja ilkeily. Tuollainen somejulkisuus tuskin on hyväksi myöskään demokratialle. – Oma haasteensa kansanedustajan jaksamiselle on julkisuuden hallinta, joka voi välillä olla aika raakaa peliä. Eduskunta ei ole tavallisimpia työpaikkoja. Teksti Heikki Sihto Kuvat Heikki Saukkomaa ja Heli Paasio MISSÄ OLET NYT. Heli Paasio Entinen hyvinvointiyrittäjä toivoo koronan muuttavan suomalaisten suorituskeskeistä suhtautumista työhön. Ratkaisuni ymmärrettiin aika hyvin, vaikka minulla on ”velvoittavaa” geeniperintöäkin. Totuin jo kansanedustajana vaalikauden mittaisiin työpesteihin. 11 Demokraatti Totuin jo kansanedustajana määräaikaisiin työpesteihin. Paasio sanoo jokaisen työpaikan antaneen hyvää näkökulmaa ja kokemusta uusiin tehtäviin. Tässä on hänen mukaansa Suomessa paljon tehtävää, jos halutaan kehittää työssä jaksamista. Paasio aloitti toiminnan jätettyään eduskunnan ja on innostunut erityisesti työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämisestä. – Hyvien asioiden konkretisoitumisessa on tärkeämpää miettiä niiden toteuttamista kuin kinata sanamuodoista, Paasio sanoo. Työn rinnalla Paa sio myös jatkaa työhyvinvointiin liittyviä opintoja. T urun ensija turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Heli Paa sio on hyvä esimerkki nykyajan työelämästä, jossa vaaditaan jatkuvaa opiskelua ja valmiutta useampaan uraan. Se oli oikea hetki hakea jotain uutta. – Korona-ajan etätyö toivottavasti muuttaa suomalaisten suorituskeskeistä suhtautumista työhön. Edellisestä huolimatta Paasio sanoo mahdolliselle omalle paluulleen politiikkaan ”ehkä”. – Aina kun vaalit lähestyvät tunnen kutkutusta. Paasio ei ole kovin tarkkaan seurannut, mitä aloitteita on tulossa SDP:n viikonlopun puoluekokoukseen. Ja samalla muistuttaa, että työ on siellä kutsumusja luottamustehtävä, jota tehdään 24/7. Jätin eduskunnan, kun lapseni olivat pieniä
Ärhentelyn takana voi olla keskustan puheenjohtajapeli. Eli missä laajuudessa työllisyystoimista päätetään budjettiriihessä ja kuinka paljon niitä voi ajoittaa loppuvuodelle. Vaikka raha on tiukassa, voi nyt olla kannattavaa käyttää euro, jos se tuottaa kaksi euroa vuonna 2023, seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Elinkeinoelämä on jo viestinyt pelkoa siitä, että pahin notkahdus saattaa tulla vasta syksyllä. Tällainen matematiikka on joskus vaikeaa poliittiselle päättäjälle. Näkemyserot ovat osin suurempia kuin vain sävyeroja. Vanhanen on käyttänyt sanaa ”kustannushyöty”. Tämän lehden jutussa selvitettiin eri puolueiden taloustavoitteita (sivu 14). Tuo on melko optimistinen ilmaus. H allituksen budjettiriihi käydään poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Tässä tilanteessa on viisautta katsoa elvytystoimissa kauas, ainakin yli vaalikauden. Budjettiriihtä varjostaa koronan toisen aallon pelko. Myös suhtautuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan jakaa näkemyksiä etenkin keskustan ja vihreiden välillä. Hänen mukaansa esimerkiksi yleisten veronkevennysten aika ei ole nyt. Tuloista ja menoista päätettäessä pitää kuitenkin katsoa myös kauas. Keskustan nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni on eri yhteyksissä väläytellyt tyytymättömyyttään hallituksen nykylinjaan – jota hän tosin vielä ministerinä ollessaan oli rakentamassa. Se on tärkeä sana myös elvytystoimista, siis lisärahan käytöstä, päätettäessä. Vääntöä voi tulla etenkin työllisyystoimista, muun muassa niiden numeraalisista tavoitteesta ja aikataulusta. Sumuisia sävyeroja EPIDEMIAN HOITO ON LYHYELLÄ TÄHTÄIMELLÄ TÄRKEINTÄ TALOUSPOLITIIKKAA. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan riiheen lähdetään siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että hallituspuolueiden talousnäkemyksissä on vain ”sävyeroja”. Valtiovarainministeri Vanhanen on torpannut näitä ehdotuksia pitkin loppukesää. Tai sitten Kulmuni mahdollisen jatkopestin saatuaan mieluummin veisi keskustan kuntavaaleihin oppositiosta kuin hallituspuolueena. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Oman mausteensa budjettiriiheen voi aiheuttaa syyskuun alussa pidettävä keskustan puoluekokous. Siinä näkyy vahvasti huoli koronasta, vaikka Suomi selvisi kohtuullisen hyvin koronan ensimmäisestä aallosta. analyysi De_20082020_12.indd 12 13.8.2020 10.44. VALTIOVARAINMINISTERIÖ TEKI viime viikolla oman budjettiesityksensä. BUDJETTIRIIHEEN KUULUU aina laaja sivustahuutelijoiden joukko. Syyskuun puolivälissä pitäisi pystyä arvioimaan koronan tulevia vaikutuksia. Ja viennin kehittyminen. Tälläkin kertaa elinkeinoelämä ja sen järjestöt ovat aktiivisesti ajaneet näkemyksiään muun muassa veronkevennyksistä ja erinäisistä leikkauksista työttömyysturvaan. Turhaan ei ole puhuttu sumuisesta talousnäkyvyydestä. Valtiovarainministeriön esityksessä onkin useita toimenpiteitä vientieteollisuuden tueksi. Siinä ratkaisevassa roolissa on työllisyys. Jännitteet näkyvät puolueiden työllisyysja ympäristönäkemyksissä. – Epidemian hoito on lyhyellä tähtäimellä tärkeintä talouspolitiikkaa, Matti Vanhanen totesi tiedotustilaisuudessa
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Korona muutti kauppalistaa G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: SO K VENEILY +186 % PAISTIN PANNUT + 35 % PERENNAT + 68 % KUNTOILU VÄLINEET + 281 % PELI KUULOKKEET + 145 % DENIER SUKKA HOUSUT – 60 % MATKA LAUKUT – 85 % MIESTEN HOUSUT –31 % PYÖRÄT + 50 % MAALIT + 33 % KORONA VIIKOT 11–33 Keväällä töitä tehtiin kotivaatteissa ja puuhasteltiin turvallisesti pihassa ja harrastuksissa. NOUSUSSA LASKUSSA Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti Kuohunta Valko-Venäjä, Libanon, Hongkong... Etätyössä ihmiset ostavat aikaisempaa harvemmin vaatteita. De_20082020_13.indd 13 10.8.2020 16.46. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Kansa vastustaa vallanpitäjien toimia väkivallan uhkaa pelkäämättä. Siistit vaatteet Vaatekauppa kärvistelee
14 Demokraatti Työllisyys riihi De_20082020_14.indd 14 13.8.2020 10.30
Teksti Johannes Ijäs ja Heikki Sihto, Kuvat iStock, Kuvankäsittely Arja Jokiaho Korona RIIHI H allituspuolueet lähtevät kohtuullisen yksimielisinä syksyn budjettiriiheen. ILMIÖ De_20082020_14.indd 15 13.8.2020 10.31. Ja korona voi vielä sotkea tavoitetta. Lisämausteensa budjettiriiheen tuo vihreiden ja keskustan nokittelu ilmastotavoitteista. Kaikki puhuvat 30 000 uudesta työpaikasta. Näkemyksiin tulee eroja, kun puhe kääntyy työllisyystavoitteen aikatauluun ja keinoihin. 15 Demokraatti Työllisyys riihi Kaikki eduskuntapuolueet pitävät työllisyyden parantamista budjettiriihen tärkeimpänä asiana, mutta keinot ovat erilaisia. Vihreät on jopa uhkaillut sen olevan hallituskysymys. Myös keskusta on rakennellut hallituskysymyksiä muun muassa maakuntarajoista
Ja että hallitus ei kovin hyvää arvosanaa voi ihmisiltä saada, jos työllisyystoimissa ei ole uskottavaa polkua. Emme me sellaiseen usko, Kurvinen sanoo ja muistuttaa myös kannustimien tärkeydestä. D-ILMIÖ De_20082020_14.indd 16 13.8.2020 10.31. Toimivia ja laadukkaita työllisyyspalveluita ja koulutusta on oltava saatavilla tarpeen mukaan. Täysin ehdoton hän ei ole. Tätä tavoitetta on määrä nostaa, mutta Kurvinen ei naulaa kiinni lukua. Iso osa uudistuksista on edennyt suunnitellusti, kuten hoitajamitoitus ja pienimpien etuuksien korotus. Onko 30 000 työpaikkaa luotava jo tässä riihessä. Lyhyellä aikavälillä, varsinkin heikossa suhdannetilanteessa, korostuvat aktiivisen työllisyyspolitiikan keinot. Työllisyystoimenpiteiden valmistelua jatketaan hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa. Keskustaryhmyri Antti Kurvinen on Lindtmania suorasanaisempi hallituksen työllisyystavoitteesta. – Kestävän kasvun kannalta erityisen tärkeitä ovat uudistukset, jotka lisäävät tuotantopotentiaalia, kuten oppivelvollisuus sekä tutkimusja innovaatiopolitiikka. – Kyllähän me ymmärrämme, että 30 000 ei ole aivan tarkka luku, ja kaikki siihen liittyvät päätökset eivät ehkä ole budjettiriihessä mahdollisia. Lindman pitää työllisyyden kannalta tärkeänä uudistuksena esimerkiksi syrjäytymistä vähentävää ja työllisyyttä lisäävää oppivelvollisuuden laajentamista. – Keskusta lähtee siitä, että työllisyyskeinoja on nyt vain löydettävä. Samalla riihessä pitää mitoittaa talouspolitiikka suhdannetilanteeseen sopivaksi, jotta se tukee kasvua ja työllisyyttä. Keinoista puhuttaessa keskustassa uskotaan, että koviakin toimia on tehtävä. Olemme siihen lukuun aika vahvasti sitoutuneet, Antti Kurvinen sanoo. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni haluaisi löytää 30 000 lisätyöpaikkaa riihessä. Ei mikään vastuullinen poliittinen liike Suomessa voi mennä sitä karkuun. Työllisyyskeinoissa olennaista on, että ne ovat kestäviä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia, Lindtman sanoo. 16 Demokraatti SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan riihessä on tällä kertaa poikkeuksellisen laaja agenda. Koronankin kehittyminen vaikuttaa asiaan. Hallituskauden loppuun mennessä pitäisi saada päätökset yhteensä 60 000 lisätyöpaikasta. – Tämän kaltaisten uudistusten tarve on korona-kriisin myötä entisestään vahvistunut. – Koronaan vastaaminen vaatii päätöksiä, joilla turvataan viranomaisten resurssit ja sosiaalisen tilanteen jälkihoito. Koronakriisi on vaikuttanut valmisteluun ja niiden oikea-aikaiseen toteutukseen. Lindtman pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä koulutukseen ja osaamiseen panostamista. Lindtman sanoo työllisyystoimien valmistelun edenneen suunnitellusti. Nyt ei ole oikea aika leikata tai tehdä muita uusia suoria sopeutustoimia vaan rakentaa siltaa yli kriisin, Antti Lind tman kommentoi riihtä. TYÖLLISYYSTOIMISSA ONNISTUMINEN RATKAISEE MARININ HALLITUKSEN USKOTTAVUUDEN. Mutta meillä pitää olla uskottava kehikko siitä, miten 30 000 saavutetaan. – Väitän, että koko Marinin hallituksen uskottavuus on tässä puntarissa. – Toki me olemme myös keskustassa pohtineet, että ihmiset pitää saada jaksamaan töissä paremmin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on arvioinut, että 30 000 lisätyöllisen tuovista päätöksistä pidetään kiinni, mutta niin, että ne eivät välttämättä tule kokonaisuudessaan vielä syksyn budjettiriihessä. – Kesällä linjattiin, että riihessä asetetaan uusi kunnianhimoisempi työllisyystavoite ja tehdään päätöksiä toimista sen saavuttamiseksi. Ei tässä ole ajatusta, että työntekijää ja työtöntä kyykyttämällä saadaan ne kaikki uudet työpaikat
– Porrastaminen on tosiasiallisesti leikkaus, jos se tehdään kustannusneutraalisti, kuten on esitetty. Haluan heille viestiä, että esittäkää niitä pehmeitä paketteja. – Keskustan riveissä on suhtauduttu jotenkin rauhallisesti tähän vihreitten manööveriin. Pitko muistuttaa keskustankin sitoutuneen energia-asioihin liittyviin ilmastotavoitteisiin. Vastakkain ovat etenkin vihreät ja keskusta. Vihreät on hakenut profiilin nostoa antamalla puheenjohtajansa Maria Ohisalon suulla ymmärtää, että puolue jättäisi hallituksen, jos syksyllä ei tule ilmastopäätöksiä. Meidän pitää miettiä ihmisiä, joilla on fossiilisilla polttoaineilla lämpiäviä taloja, jotka tarvitsevat yksityisautoa tai jotka elävät vaikkapa turvesektorista, Kurvinen sanoo. Vihreiden Jenni Pitko painottaa vihreiden pitävän ilmastopäätöksiä äärettömän tärkeinä. – Itse olen sanonut, että ikääntyneiden työttömyysputken lyhentämisellä on konkreettinen ja merkittävä työllisyysvaikutus ja se voidaan tehdä nopeasti. Niihin liittyvät muun muassa lämmityspolttoaineiden verotuskysymykset. Emma Karin äitiysloman ajan Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimiva Jenni Pitko muistuttaa hallituksen sopineen, että budjettiriihessä asetetaan hallituskaudelle uusi, suurempi kuin 60 000 työllisen tavoite. Siihen suhtaudutaan avoimesti, ja myös muut keinot voidaan tuoda pöytään, Jenni Pitko toteaa. Kyllä me molemmat tiedämme, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, Kurvinen sanoo. Tällaiselle työllisyyskeinolle vasemmistoliitto ei lämpene. Hän muistuttaa tästä päätetyn ennen koronakriisiä. Tietyt tahot ovat nostaneet keskusteluun ansioturvan porrastamisen. – Jos haluamme puolittaa turpeen energiakäytön 2030 mennessä, niin mielestäni se täytyy tehdä sillä tavalla, Pitko sanoo – lisäten kuitenkin, että hallitus päättää. Tarvitaan myös kiusallisia juttuja, joilla rohkaistaan ihmisiä olemaan kauemmin töissä ja kannustetaan työttömiä hakeutumaan nopeammin työmarkkinoille ja ehkä vaihtamaan ammattia, Kurvinen sanoo. 17 Demokraatti VALTION PITÄÄ OTTAA KORONASTA TULEVIA ISKUJA IHMISTEN JA YRITYSTEN PUOLESTA. Mutta jos haluamme oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta ja eheämpää Suomea, niin minusta siihen ei sovi, että ilmastotoimien nimissä tietyt väestöryhmät ajetaan liian ahtaalle. Jatketaan keskusteluja budjettiriihessä. – Aistin, että hallituskumppanit pelkäävät, että keskusta on keppitai kyykytyslinjalla. Työllisyyskeinoista vihreät eivät ole sulkeneet mitään pois. BUDJETTIRIIHEN KYNNYSKYSYMYKSEKSI voi nousta suhtautuminen ilmastotoimiin. Pehmeät keinot, kuten koulutuksen lisääminen, nähdään kriittisen tärkeinä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki toivoo, että päätökset 30 000 työpaikan luomisesta saataisiin vuoden loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. – Vihreille sanoisin, että mekin haluamme niitä ilmastotoimia tehdä. Mutta niin tämä ei toimi, että me tarjoamme vain pehmeitä, mahdollisesti valtion menoja lisääviä paketteja. Ansiosidonnaisen porrastaminen työttömyyden alkupäästä tarkoittaisi sitä, että heikommin työllistyviltä leikattaisiin todella paljon, Arhinmäki muistuttaa. Vihreissä katsotaan, että turpeen veroedusta on päästävä pikkuhiljaa eroon. De_20082020_14.indd 17 13.8.2020 10.31. Hänen mukaansa niissä on päästävä vihdoin eteenpäin ja noudattaa hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita. Tarkoittaako se käytännössä veroedusta leikkaamista
Arhinmäen mukaan edelleen tarvitaan elvyttävää linjaa. Olemme vakaasti osa viisikkoa. Verotuksesta kysyttäessä Arhinmäki sanoo, että ainakaan pienija keskituloisten verotus ei saisi merkittävällä tavalla kiristyä. 18 Demokraatti Onko turpeen veroedun pienentäminen kynnyskysymys. Jos veronkorotusten paikka tulee, sen pitää tulla vasta sitten, kun talous on jo käynnissä. D-ILMIÖ De_20082020_14.indd 18 13.8.2020 10.32. Keskustan kanta on, että niillä ei nyt pitäisi tukahduttaa kotitalouksien ja ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Myös sote on Kurvisen mukaan mitä suurimmassa määrin kehykseen palaamista. Kurjistavilla leikkauksilla ja näännyttävillä veronkorotuksilla talous ei kuitenkaan Kurvisen mukaan lähde liikkeelle, eli kokoomusvetoisen hallituksen 2011–2015 tekemiä virheitä ei hänen mukaansa pidä toistaa. – Emme ole asettaneet kynnyskysymyksiä, mutta hallituksen ilmastotavoitteet ovat meille erittäin tärkeitä ja vaativat konkreettisia isoja toimenpiteitä. – Työllisyyden parantaminen on nyt entistäkin tärkeämpää. Hän nostaa esiin myös varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen ja perinnän kohteina olevan suojaosan nostamisen asioiksi, joita täytyy riihessä tarkastella. Oleellista on, että valtio ottaa niin paljon kuin mahdollista koronasta tulevat iskut vastaan ihmisten ja yritysten puolesta. ISOISTA OPPOSITIOPUOLUEISTA hallituksen talouspolitiikka saa enintään valikoitua kiitosta. – Paikallista sopimista ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee miettiä, Adlercreutz sanoo. Arhinmäki sanoo, että ehkä riihen jälkeen ollaan viisaampia sen suhteen, miten näitä toimia tarvitaan ensi vuonna. Ja vähintään 30 000 uutta päätösperäistä työpaikkaa pitää saada tämän vuoden puolella, Adlercreutz jatkaa. Hän muistuttaa, että työttömyysturvaan on tehty tiettyjä väliaikaisia huojennuksia koronan vuoksi. Hän painottaa, että työllisyyden parantaminen ja työllisyystoimet ovat keskeisessä asemassa. Tässä yhteydessä on hyvä sisäistää, että mitä korkeampi työllisyysaste sitä vähemmän on tarvetta eri sopeutustoimille. – Kyllä ensi vuonna pitää alkaa palata kehykseen. Sillä voidaan vähentää myös menoja. Ei tässä ole käyty mitään keskusteluja hallituksessa olemisesta tai ei olemisesta. Jos vaikka Lappeenrannan seudulla tulisi rajan yli tautikeskittymä, eihän siinä ole mitään järkeä, että me suljemme Turussa ja Vaasassa ravintoloita, Kurvinen sanoo. – Ensi vuoden budjetti tulee valitettavasti olemaan edelleen koronan aiheuttaman kriisin ja ongelmien ratkomista, Arhinmäki summaa. Kokoomus kaipaisi syksyn budjettiriihestä tehokkaampia työllisyystoimia, perussuomalaiset korjausta etenkin polttoaineen verotukseen. RKP perää työmarkkinauudistuksia. Siksi hallitus tulee budjettiriihessä asettamaan uuden kunniahimoisemman työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000:n tavoite. POLIITIKOT VETÄVÄT ELVYTYKSEN HELPOSTI LIIAN PITKÄKSI. Se on meidän dna:ssa. – Samalla on myös jo nyt syytä keskustella elvytyksen jälkeisestä ajasta. PAAVO ARHINMÄKI painottaa, että vasta nyt lähestytään aikaa, jolloin puolueet alkavat lyödä lukkoon riihen varsinaisia tavoitteita. – Jos terveydenja sosiaalihuollon menojen kasvu jatkuu, tätä ei käännä erkkikään. Poliitikot vetävät Kurvisen mielestä elvytyksen helposti liian pitkäksi. Myös Antti Kurvinen nostaa budjettiriihen agendalle koronan mahdollisesta toisesta aallosta selviytymisen. – RKP:N EDUSKUNTARYHMÄMME kesäkokous päättyy tänään torstaina Hangossa. Täytyy esimerkiksi olla rahat siihen, että ”testaa, jäljitä, eristä, hoida” -strategia toimii. Koronan jälkeen on pohdittava, mihin asti elvytetään ja milloin palaataan takaisin menoja kehyskuriin. – Perusturvan leikkaukset eivät tietenkään vasemmistoliitolle käy. – Yhteiskunnan kokonaisvaltainen sulkeminen, joka tehtiin keväällä, pitäisi pystyä välttämään. Esimerkiksi työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana. Linjaamme siellä tarkemmin budjettiriiheen liittyvistä tavoitteista, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toteaa
Puolue käyttäisi tähän kaavaillut 150 miljoonaa euroa niihin, jotka uhkaavat pudota perusopetuksesta tai ammatillisesta koulutuksesta. – Yrittäjille pitää turvata mahdollisuus kasvuun ja riskinottoon. Hän yllättyi pääministeri Marinin heitosta, että yritysverotusta voisi kiristää. Tämä pitäisi huomioida budjetissa etenkin pienten yritysten osalta, Kai Mykkänen listaa. Myös uuden työntekijän palkkauksen kynnystä pitäisi alentaa. Siitä syntyy uusia työpaikkoja. Hän kaipaa hallitukselta uskottavia keinoja 100 000 uuden työpaikan luomiseksi. Hän on kuitenkin huolissaan Suomen velkaantumisesta, jota hän kutsuu historiallisen nopeaksi. Osa tätä pakettia on panostus koulutukseen ja tutkimukseen. Mykkänen sanoo, että hankinnan lykkääminen esimerkiksi viidellä vuodella ei vaikuta merkittävästi Suomen taloustilanteeseen. Sen Tavio sanoo iskevän kaikkiin suomalaisiin, yrittäjiin ja palkansaajiinkin. Keinoja olisivat esimerkiksi opinto-ohjauksen ja tukiopetuksen lisääminen. Sekään tuskin yllättää, että perussuomalaiset haluaisi kaataa EU:n tukipaketin. – Ja sellainen evästys hallitukselle, että joko vihdoin päästäisiin purkamaan kannustinloukkuja. – Suomi saisi suurimmat säästöt hylkäämällä EU:n tukipaketin. Tästä on moni hallitus puhunut, mutta edelleen on paljon tilanteita, joissa työn vastaanotto ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tavio korostaa työllisyystoimissa yrittäjien tilanteen kohentamista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mielestä budjettiriihen ja Suomen talouden ydinkysymys on työllisyys. Tavion mukaan tukipakettia parempi vaihtoehto olisi kansallinen elvytys. – Suomi ei ole maksuvalmiuskriisissä, vaan ongelmat ovat käyttötalouden puolella, Mykkänen muistuttaa. Hävittäjähankinnalle kokoomus näyttää vihreää valoa. Mykkänen kysyy, onko tässä taloustilanteessa järkevää, että valtio kustantaa keskiluokan ja hyvin toimeentulevien lasten oppivälineet ja kirjat. – Raadollisesti sanoen, uudistuksesta hyötyisivät suurelta osin ne, jotka äänestävät kokoomusta. 19 Demokraatti Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää erityisen haitallisena jo toteutettua polttoaineveron kiristämistä. Ei varmastikaan yllätä, että tähän kuuluu kehitysavun ja maahanmuuton, siinä etenkin turvapaikanhaun ja kiintiöpakolaisten, kustannusten karsiminen, Tavio sanoo. Perussuomalaiset ajaa korotuksen perumista. – Olennaista on saada nuoret valmistumaan. – Muuten talouspolitiikassa perussuomalaiset jatkaa omalla johdonmukaisella linjallaan, tavallisen ihmisen asialla. Mykkänen sanoo palkansaajien ja yrittäjien verojen kiristämisen olevan pahaksi talouskasvulle. De_20082020_14.indd 19 13.8.2020 10.32. Hän näkee siitä suoran yhteyden uusien työpaikkojen syntymiseen. Oppivelvollisuuden laajentamista ko koomus ei kannata. – Vaikka lainaraha on halpaa, pidän velkasuhteen kasvua isona riskinä
Tämä on Suomen ja koko maan asukkaiden etu, koska työmme on kesken. Sitä se rohkeus teettää. Jotta näkisi pidemmälle, on kur kotettava sovinnaisuuksien yli. Tiedämme, mitä teemme, ja ihmiset luottavat jälleen mei hin. SDP on palannut sille kuuluvalle paikalle yh teiskunnan ykkösuudistajaksi. Ekologista kestä vyyttä ei ole ilman taloudellista tai so siaalista kestävyyttä. Käännekohta rohkeuden ja itseluotta muksen palauttamisessa tapahtui Lah den puoluekokouksessa 2017. Ymmärsimme ensimmäisenä puo lueena Suomessa, että 2030luvun hy vinvointivaltio tarvitsee toimiakseen kaikki kolme pilaria. De_20082020_20.indd 20 13.8.2020 10.32. Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Mutta silti matkamme on vasta alussa. Ja olemme aina ymmärtäneet, että sivistynyt yhteiskunta yhtä lailla ehkäisee vaarallista eriarvoistumiskehi tystä, jossa hyvinvointi kasautuu niille, joilla jo muutenkin on paljon. 20 Demokraatti PUHEENJOHTAJALTA Matkamme on vasta alussa ”S DP on parhaimmillaan, kun SDP on rohkeimmil laan.” Pohtiessani kulu nutta puoluekokous kautta ja samalla koko puheenjohtajakauteni kuutta vuotta ei ollut vaikeaa päättää, mikä kiteytys kuvaa puolueen muutosta ja kehitystä parhaiten. Moni pitkäaikaisista tavoitteistamme, unelmistamme, on nyt tullut todeksi, kun pääministeripuolueena olemme päässeet määrittämään politiikan suuntaa. Tämä periaate toteutui Lahden kokouksen jäl keisessä ohjelmatyössämme täysimää räisesti. Samalla logiikalla joh dimme viiden puolueen hallitusneu votteluja touko–kesäkuussa 2019. PUHEENJOHTAJAKAUTENI PÄÄTTY ES SÄ olen moneen asiaan tyytyväinen. Me kuitenkin tiedämme, että maailmaa voi muuttaa: tarvitaan vain rohkeita ihmisiä! 2030luvun on gelmat ja ratkaisut eivät noudattele tä män päivän sektorirajoja tai hallinnon esteitä. Keskeinen innovaatiomme Lahden ko kouksen jälkeen oli kiinnittää ohjelma työmme YK:n agenda 2030:n mukaisiin tavoitteisiin sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä yhteiskun nasta. Pie nimpiin eläkkeisiin tehtiin vuoden 2020 alusta suurin kertakorotus vuosikym meniin. Voitto eduskuntavaaleissa oli tuhansille puolueemme jäsenille ja kan nattajille ensimmäinen koskaan saavu tettu voitto. Hallitus ohjelmassamme on vahva omistajuus tulevaisuudesta. Vanhustenhoidon hoitajamitoi tus päätettiin nostaa 0,7:ään – lähes vuo sikymmenen kestäneen työmme jälkeen. Näiden perusperiaatteiden mukaisesti laadimme eduskuntavaaliohjelmamme, jolle ihmiset vaaleissa 2019 antoivat luottamuksensa. Eikä taloudellista kestävyyttä ole ilman sosiaalista tai eko logista kestävyyttä. Ymmärsimme myös, että jokaisen si vistyneen yhteiskunnan merkki on, että se itseisarvona huolehtii jäsentensä kou lutuksesta, osaamisesta ja terveydestä – siis hyvinvointivaltion tärkeimmistä pal veluista. Joitakin asioiden tekeminen uudella tavalla on saattanut oudoksuttaa, ehkä pelottaakin. Sanoin, että haas tamme nämä väärän tiedon levittäjät totuudella, kiistattomilla faktoilla il mastonmuutoksen vaikutuksista. Haas tamme väärän tiedon levittäjät toivolla, tavallisen ihmisen kokoisilla teoilla il maston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Pidetään yhdessä huoli siitä, että näitä voittoja tulee jatkossa lisää ja tiheäm pään tahtiin. Viime kevään vappupuheessani kut suin työväenliikettä taisteluun vääriä profeettoja vastaan. Ha lusimme rohkaista tulevia kumppanei tamme näkemään tavallamme horison tin taakse. Ja haastamme väärän tiedon levittäjät HALLITUSOHJELMASSAMME ON VAHVA OMISTAJUUS TULEVAISUUDESTA. Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 vuo teen ja samalla toisesta asteesta tehdään maksuton. Sosiaalista kestä vyyttä ei ole ilman ekologista tai talou dellisesta kestävyyttä. Työttömyysturvan epäoikeu denmukainen aktiivimalli on kuopattu. Siksi johdimme esimerkiksi hal litusohjelmatyötä ilmiölähtöisesti – ha lusimme viitoittaa tien koko 2020lu vulle, ei vain tulevalle vaalikaudelle. Pääministeri Sanna Marinin johdolla olemme onnistu neesti vastanneet globaalin pandemian uhkaan. Lista on pitkä, ja työmme jälki näkyy. Siellä aloitettu tulevaisuustyö käynnisti muu toksen, jonka siivittämänä nostimme puolueemme eduskuntavaaleissa takai sin Suomen suurimmaksi
Kiitos työstänne, kiitos tues tanne. Silloin myös kiitos ja kunnia puolueen menestyk sestä kuuluu koko jäsenistölle, niille tu hansille ihmisille, jotka ovat halunneet antaa panoksensa Suomen tulevaisuu den eteen. 21 Demokraatti teoilla, tekemällä liikenteessä ja energia tuotannossa järjestelmätason muutoksia päästöjen vähentämiseksi. Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja 2014–2020 MAAILMAA VOI MUUTTAA: TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ! Kuvat Kari Hulkko ja Jani Laukkanen De_20082020_20.indd 21 13.8.2020 10.32. Ja kun po rukka on päättänyt tehdä jotain, se to della saa tuloksia aikaan. Näyttämään totuuden ja paljas tamaan valheet. Siksi tar vitsemme taisteluun jokaisen: käymään toisia arvostavaa ja kunnioittavaa kes kustelua ja oikaisemaan virheet ja ereh dykset. Olen ollut etuoikeutettu saades sani palvella kuusi vuotta puheenjohta jana tätä liikettä ja porukkaa. Pääministeripuolueena ja eduskunnan suurimpana puolueena vas tuumme demokratian päätöksentekoky vystä ja instituutioista on suuri. Väärän tiedon nujertaminen, oli sitten kysymys ilmastonmuutokseen liittyvistä faktoista tai pandemian pysäyttämisestä tai oike usvaltion puolustamisesta, on seuraava tehtävämme. ”PORUKKA PÄÄTTÄÄ”, olen tavannut usein kuvata tekemistämme. Tämän taistelun aika on nyt
– Kun työura oli ohi, aloin harrastaa tätä politiikkaa uudelleen, nyt 65-vuotiaana ensimmäistä kertaa puoluekokousedustajaksi päässyt Puskala myhäilee. – Olen ärsyttävän tunnollinen ihminen, joka suhtautuu ehkä turhankin kirjaimellisesti kaikkeen, mihin ryhtyy, hän nauraa. puoluekokouksen aloitekirjan. Keltanokkaa nauratti, kun hän taannoin luki Tampereen demarien verkkosivuilta tämänkin lehden teemassa (s. – Odotan puoluekokousta jännittyneenä, mutta tosi innostuneena. Se oli hänelle vähemmän aktiivista aikaa puolueessa. Teuvalta kotoisin oleva Puskala liittyi puolueeseen 1980-luvulla, mutta työelämä vei miehen Keminmaalle, jossa hän asui 25 vuotta. Teksti Anna-Liisa Blomberg J oanna Leino kaivaa Tampere-talolla laukustaan esiin SDP:n 46. Luottamuksen saaminen ja valituksi tuleminen tuntuu hyvältä myös 22-vuotiaasta Emma Luukosta. Valiokunnan käsittelyssä on myös mielestäni melkeinpä tärkein Sosialidemokraattisten opisPUOLUEKOKOUS POLIITTINEN OHJELMA KAIPAA PAIKOIN ASIOIDEN TERÄVÖITTÄMISTÄ. 55) äänessä olevan puoluekokouskonkari Kalle Kallion haastattelun, jossa tämän kuvattiin ansaitsevan ”vähintäänkin julkisen tunnustuksen” kaikkien 246 aloitteen lukemisesta. – On suuri kunnia päästä arvostamani sosialidemokraattisen puolueen puoluekokousedustajaksi. – Sosiaalipolitiikka on minulle tosi tärkeää, se on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme keskiössä. Sen pestin sivuaineenaan sosiaalitieteitä Turun yliopistossa lukeva poliittisen historian opiskelija ilokseen saikin. Minulla ei ole hirveästi ennakkokäsityksiä kokouk sesta, olen menossa avoimin mielin uusia kokemuksia hakemaan, kouvolalainen Luukko kuvailee. Sitten koitti paluu kotikonnuille ja tuttuun kotiyhdistykseen. Sen sivujen välistä pilkistää värikkäitä lappuja, joilla hän on merkinnyt huomioitaan aloitteista. Puskalan tapaan myös 24-vuotias turkulainen Ville Kurtti käyttää puoluekokousedustajan tehtävästä sanaparia suuri kunnia. Samoissa tunnelmissa on myös Heikki Puskala, joka kertoo valmistautuneensa kokoukseen lukemalla läksynsä – puoluekokousedustajille lähetetyt materiaalit – hyvin tarkasti. Aloitteet, periaatejulistus ja poliittinen ohjelma on nyt luettu, ja Joanna Leino odottaa puoluekokousta sekä siellä käytäviä keskusteluja innokkaana ja mielenkiinnolla. Demariopiskelijoiden varapuheenjohtajana toimivan Kurtin ykköstoiveena oli päästä sosiaalija terveysvaliokuntaan. NELIKKO KERTOO, että puoluekokoukseen on valmistauduttu kevään ja kesän mittaan sekä yksin että yhdessä tovereiden kesken SDP:n piirien puoluekokousryhmien etäkokouksissa. De_20082020_22.indd 22 12.8.2020 16.28. Olen innostunut ja ylpeä saamastani pestistä, hän sanoo. – Ilman muuta ajattelin, että totta kai meidän pitää lukea kaikki aloitteet läpi, ja että sitten vasta keskitytään tarkemmin niihin sen oman valiokunnan osalta, tamperelainen Leino kertoo. Nyt ensimmäistä kertaa puoluekokousedustajaksi päässyt 49-vuotias Leino on ensikertalaisen innolla kahlannut 450-sivuisen järkäleen kannesta kanteen. 22 Demokraatti KUNNIATEHTÄVÄ Puoluekokouksen ensikertalaiset ovat läksynsä tehneet ja valmiina uuteen, jännittävään kokemukseen. Silloin Leino tajusi kenties hieman ylisuorittaneensa. Tuntuu mukavalta se luottamus, minkä Suupohjan alueen jäsenyhdistykset minulle soivat. – Valiokuntiin valitut jäsenet ja varajäsenet ovat omissa ryhmissään pohtineet valiokunnalle kuuluvia aloitteita ja poliittista ohjelmaa, ja vieneet muutosehdotuksia koko ryhmälle hyväksyttäviksi, Kurtti kertaa
Anna-Liisa Blomberg De_20082020_22.indd 23 12.8.2020 16.28. 23 Demokraatti Joanna Leino
KAAKKKOIS-SUOMEN DEMARINUORTEN puheenjohtajana toimiva Emma Luukko on myös seurannut keskusteluja nuorten puoluekokousverkostossa. Voisin kuvitella sen herättävän intohimoja ihmisissä vähän enemmänkin. JOANNA LEINO kuvailee puoluekokoukseen valmistautumisen olleen paljon mielenkiintoisempaa kuin hän odotti. Puoluekokousta varten on perustettu Facebookja Whatsapp-ryhmät. Nuoria puoluekokousedustajia saapuu Tampereelle yli 70, mikä on Ville Kurtin mielestä ”todella hyvin”. – Se tavallaan jättää muut minimiehdot taka-alalle. Leino pitää hieman yllättävänä puoluehallituksen esitystä, ettei puolue– Olen näin ensikertalaisena yrittänyt päästä kartalle ihan niistä perusasioista – mitä puoluekokouksessa käsitellään ja mitä siellä tapahtuu – jottei kokous menisi hukkaan siksi, etten ymmärrä kaikkea, Luukko kuvailee. Järjestöihmiseksi itseään kutsuva Puskala sai itselleen passelin paikan järjestövaliokunnasta. Emma Luukko. – Se on epäoikeudenmukainen järjestelmä. kelijoiden aloite, ja haluan olla sitä siellä itse puolustamassa, Kurtti sanoo. TÄMÄN PUOLUEKOKOUKSEN YDIN ON ASIASISÄLLÖISSÄ. Sitä ennen korotuksella saataisiin merkittävää parannusta opiskelijoiden toimeentuloon, Kurtti linjaa. Siellä on kuitenkin suurin osa niistä asioista, jotka ovat meille kaikille tärkeitä – perhevapaat, sairauspoissaolot, tauot, työsuojelun eri määräykset ja niin edelleen, Leino painottaa. Työllisyys-, työelämäja tasa-arvovaliokuntaan valittu Leino sai onneksi huomata, etteivät kauhutarinat pilkkujen paikkojen parissa näpertämisestä pitäneetkään paikkaansa. Pilkunviilaamisen sijaan on päästy käsittelemään kiinnostavia ja isoja asiakokonai suuksia. PUOLUEKOKOUS kokous yhtyisi aloitteeseen. Sonk esittää, että SDP pyrkisi korottamaan opintorahaa sadalla eurolla kuussa opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi ennen yleisturvaan siirtymistä. – Verkostossa käydään keskustelua nuorten kesken ja edistetään yhteisiä aiheita. Nyt pienet piirit eivät ole välttämättä saaneet ollenkaan edustusta puoluehallitukseen. – Ihan sataprosenttisella varmuudella esimerkiksi aloite työehtosopimuksen rikkomisen kriminalisoinnista puhuttaa. Hän kertoo keskittyneensä opiskelemaan puoluekokousaineistoja lähinnä verkosta lukemalla, koska työvuorojensa vuoksi hän ei ole päässyt mukaan kokouksiin. Sonk muistuttaa aloitteessaan, että tällä hetkellä opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, joka joutuu toimeentulossaan turvautumaan lainaan. Toivotaan, että puolue lähtisi ajamaan korotusta, koska sosiaaliturvauudistuksessa kestää kuitenkin tosi kauan. Ihmiset eivät välttämättä ole hirveän tietoisia siitä, mitä kaikkea tessillä määritellään. Valiokunta sopii Leinolle kuin nenä päähän, sillä työelämäasiat ovat hänelle ammattiliitto Pron aktiivina ja oman työpaikkansa varaluottamusmiehenä läheisiä. Hän toimii verkoston puheenjohtajana yhdessä Jyväskylän demarinuorten ja -opiskelijoiden puheenjohtajan Siiri Muhosen kanssa. Sille pitäisi pystyä tekemään jotain, hän sanoo. 24 Demokraatti Heikki Puskala. Heikki Puskala nauraa makeasti kuvaillessaan kuuluvansa 65-vuotiaana Teuvan sosialidemokraattiseen nuorisosiipeen, mutta vakavoituu sitten. Puskala uskoo, että kynnystä tulla mukaan SDP:n riveihin madaltaa uudistus, jonka myötä jäseneksi voi liittyä piiritasolla, kun aiemmin on täytynyt liittyä paikallisyhdistykseen. Hän pitää myös harmillisena, että puoluehallitus nostaa vastauksessaan työehtosopimuksen (tes) minimiehtojen rikkomisesta esimerkiksi vain alipalkkauksen. Kohta meillä on myös kokous, jossa kuullaan varapuheenjohtajaehdokkaita ja keskustellaan aloitteista, Kurtti kertoo haastattelussa elokuun alussa. Puskala on myös varajäsen sääntövaliokunnassa, ja hän nostaa esiin kaksi erityisen tervetullutta sääntömuutosta. Emma Luukko ei ole missään valiokunnassa varsinaisena jäsenenä, mutta nuorena elintarviketeollisuuden työntekijänä häntä kiinnostavat erityisesti työelämään liittyvät asiat. – Se on kylmä tosiasia, että esimerkiksi meillä Etelä-Pohjanmaalla ja ylipäätään maaseutupaikkakunnilla jäsenistö on aikalailla ikääntynyttä. – Siellä on käsitelty paljon sellaisia asioita, jotka varmasti herättävät runsaasti keskustelua myös puoluekokouksessa, hän sanoo. Johanna Autio De_20082020_22.indd 24 12.8.2020 16.28. – Meidän reuna-alueilla olevien demareiden kannalta tärkeä sääntömuutosaloite on myös se, että jatkossa puoluehallituksessa olisi jäsen jokaisesta SDP:n piiristä. Puoluehallituksen päätösesityksen mukaan puoluekokous yhtyy tavoitteeseen opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi ja edellyttää, että SDP edistää yleisturvamallia sosiaaliturvauudistusta valmistelevassa parlamentaarisessa komiteassa
Ville Kurtti. Samaa säveltä laulaa Heikki Puskala. Hän tunnistaa julistuksesta yhä ne samat arvot, jotka saivat nuoren miehen aikoinaan liittymään SDP:n jäseneksi. Puolueen tulevaisuus näyttää hyvältä, Puskala kiteyttää tärkeimmät odotuksensa puoluekokoukselle. Vaikka olen itse jo ikämies, odotan, että puolue uudistuu ja siirtyy tälle vuosituhannelle näiden meillä nyt tarjolla olevien nuorten, loistavien kykyjen myötä. Aloitteiden ohella käsitellään periaatejulistusta ja poliittista ohjelmaa, joihin nojaten SDP karauttaa kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Joanna Leino arvioi, että poliittinen ohjelma kaipaa vielä paikoin asioiden terävöittämistä. Olli Kurtti De_20082020_22.indd 25 12.8.2020 16.28. Nyt nuo arvot on vain tuotu tähän päivään. Ville Kurtti kiittää periaatejulistuksen onnistunutta modernisointia, kun erityisesti ilmastoasiat huomioidaan paremmin. 25 Demokraatti MITÄÄN SUURTA dramatiikkaa ensikertalaiset eivät puoluekokoukselta odota, sillä suurin säpinä käy yleensä puoluejohdon valinnan ympärillä. Tämän puoluekokouksen ydin onkin asiasisällöissä. NUORIA PUOLUEKOKOUS EDUSTAJIA SAAPUU TAMPEREELLE YLI 70. Toki nytkin saadaan jännittää varapuheenjohtajien valintaa. – Sosialidemokraattinen puolue on nyt uuden kynnyksellä. Haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että puolue saa oivan puheenjohtajan Sanna Marinista
Valtioneuvoston etätyösuositus päättyi elokuun alussa, mutta JHL pitää tärkeänä sitä, että työpaikoilla pysyttäisiin yhä etätyössä mahdollisuuksien mukaan. Työnantajan hankkimista maskeista ei koituisi työntekijöille veroseuraamuksia, koska verohallinto on linjannut suojavälineet verovapaiksi. Siksi koronan toisen aallon torjuminen on liiton mielestä nyt äärimmäisen tärkeää. Siksi JHL:kin suosittelee työntekijöilleen etätyössä pysymistä mahdollisuuksien mukaan aina tämän vuoden loppuun asti, Niemi-Laine kertoo. Lisäksi maskien hankintamenot ovat ylivoimaisia monelle pienituloiselle. – Terveenä pysyvä työntekijä säästää työnantajan rahoja. JHL.n mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että yhteiskunta jouduttaisiin jälleen sulkemaan tiukoilla rajoitustoimilla. JHL muistuttaa, että monilla työntekijöillä ei ole mahdollista työmatkoillaan välttää julkisen liikenteen käyttämistä eikä ruuhka-aikoja. MASKIN KÄYTTÖ De_20082020_22.indd 26 12.8.2020 16.28. – Nyt viimeistään jokaisella työpaikalla on päivitettävä riskinarviointi: miten ihmiskontaktien määrää rajoitetaan, miten työnteko on turvallista, miten toimitaan oireilevien työntekijöiden ja asiak kaiden suhteen, kuinka tartunnoilta suojaudutaan. – Käytäntö on osoittanut, että etätyö rajoittaa tartuntoja tehokkaasti. ”Terveenä pysyvä työntekijä säästää työnantajan rahoja.” Teksti: Demokraatti / Kuva AFP, Denis Charlet J ulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on päättänyt kustantaa työntekijöilleen kasvomaskit paitsi työssä tapahtuville matkoille myös kodin ja työpaikan välisille matkoille ja haastaa muutkin työnantajat samaan. 26 Demokraatti Maskilla matkaan MASKIEN HANKINTAMENOT OVAT YLIVOIMAISIA MONELLE PIENITULOISELLE. Työnantajan velvollisuus on huolehtia vaarojen selvityksestä ja riskien arvioinnista myös koronaviruksen torjunnan näkökulmasta. Sairauspoissaoloista ja työterveyskäynneistä aiheutuu työnantajalle suurempi lasku kuin kasvomaskien hankkimisesta myös työpaikan ja kodin välisiin matkoihin, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. JHL:n ratkaisun takana on huoli Suomen taloudesta
Jännittävin asia tietysti on puheenjohtajavaali. Puheenjohtajaksi nousee se, jonka poliittiseen linjaan, toimintaresepteihin ja henkilökohtaiseen vetovoimaan eniten uskotaan. De_20082020_22.indd 27 12.8.2020 16.28. Se on totta, mutta vain osittain. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. Kannatuskriisi on syntynyt pitemmän ajan kuluessa. Se on vain niin, että hallituspolitiikkakin sujuu paremmin, jos keskusta onnistuu nostamaan gallupsuosiotaan eduskuntavaalien tuloksen tasolle ja ylikin. Nykyistäkin hallitusyhteistyötä nimitetään punamullaksi. LOPUKSI: OTTAEN huomioon maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen asema, olisi suotavaa, että vakauspuolueet SDP ja keskusta ottaisivat kokouksissaan näyttävästi kantaa Suomen ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikkaan. Vakauspuolueiden erilaiset kokoukset Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri AINA EI RIITÄ, ETTÄ TEKEE ASIOITA PAREMMIN; NYT ON TEHTÄVÄ PAREMPIA ASIOITA. Porukka joutuu katsomaan puolueen menestymisen edellytyksiä pohjamutia myöten – ja peilin edessä. Hyvinvointiyhteiskunta jaksaa, jos työelämään, yrittämiseen ja aluekehitykseen saadaan aikaamme sopivia parannuksia. Se on hieman eri asia kuin perinteinen punamulta. Aina ei riitä, että tekee asioita paremmin; nyt on tehtävä parempia asioita. 27 Demokraatti S osialidemokraatit ja keskusta käyvät puoluekokouksiinsa koko lailla erilaisissa tunnelmissa. Oulussa kokoontuva keskusta puolestaan kipuilee matalalla matelevan gallupkannatuksensa kanssa. Pääministeripuolue on saanut eduskuntavaalien jälkeen kannatuksensa gallupnousuun. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. SDP JA keskusta ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Puheenjohtajavalintakin Tampereella on selvä: pääministeri Sanna Marinista tulee SDP:n uusi puheenjohtaja. Johtavan puolueen itsetunto on korkealla. Keskustakin joutuu ottamaan tämän huomioon silloin, kun se kannatusta nostaakseen terävöittää profiiliaan. Keskusta läksi historiallisen vaalitappionsa jälkeen hallitusvastuuseen itselleenkin mieluisan hallitusohjelman ansiosta. Keskusta kohtaa yhteistyössä SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden muodostaman punavihreän rintaman. Maan asioiden hyvä hoito edellyttää poliittista vakautta. Siinä punninnassa tehdään tiliä myös menneistä – tai ainakin pitäisi. Hallitus voi toki huojahdella myös vihreiden vaatimuksista. Hyvinvointiyhteiskuntaa on menestyksellä rakennettu, ja ulkopolitiikassa on yhdessä kannettu vastuuta. AJANKOHTAISET ASIAT kuten uudet työpaikat, velkaantuminen, koronakamppailu, ilmastopolitiikka ja EU:n tulevaisuus puhututtavat puoluekokouksia. Punamultayhteistyö on tuottanut vuodesta 1937 lähtien kiistattomia tuloksia. Saattaa olla, että viime vaalikaudella tiivistynyt punavihreä rintama on yllättänyt keskustan nykypäättäjät. Syyskuun alkuun siirrettyyn budjettiriiheen kasautuu poliittista latinkia
28 Demokraatti Kansa vihollisena DEMOKRAATIT JA REPUBLIKAANIT OVAT YHTÄ LÄHELLÄ TOISIAAN KUIN COCA-COLA JA PEPSI. Mustien Panttereiden Fred Hampton oli erityisen karismaattinen vapausliikkeen johtaja, jolla oli erityinen kyky tuoda musta ja valkoinen työväenluokka yhteen ennennäkemättömällä tavalla. Yhdysvaltoja ei ole suunniteltu mustille kansalaisille, he tulivat tälle kyseiselle mantereelle kahleissa, ja ovat pitkälti pysyneet niissä tähän päivään asti. Päämäärä on pitää rodullistettu työvoima halpana ja työväen luokka jakautuneena ja epätoivoisena. Mustien sorto on monella tavalla tärkeä osa kapitalismia. Noin kymmenen vuoden kuluessa FBI oli soluttautunut vapausliikkeisiin ja sabotoinut näitä kaikin mahdollisin tavoin. FBI näki Hamptonin valtavana uhkana. Ainoa tuntomerkki oli tarra, jossa luki sana ”Police”. Amerikkalainen unelma sosiaalisesta liikkuvuudesta ei ole koskaan ollut todellisuutta suurelle osalle kansaa, etenkään mustille. Myöhemmin yhdysvaltalaisille selvisi, että kyse oli Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusviraston agenteista. Teksti Robert Fonsén Kuvat AFP, Spencer Platt ja Eze Amos H einäkuun alussa internetissä alkoi levitä videoita, joissa sotilaspukuiset miehet täydessä asevarustelussa kidnappasivat protestoivia kansalaisia Portlandin kaduilta Oregonissa ja työnsivät heidät merkitsemättömiin pakettiautoihin. Eliitit halusivat varmistaa, että kaikki lainsäädännöllisesti aikaansaatu edistys työväelle ja tasa-arvolle häviäisi seuraavina vuosikymmeninä. Aluksi kukaan ei tiennyt, mihin kidnapatut protestoijat hävisivät tai keitä nämä maastopukuihin naamioituneet miehet olivat. Yhdysvalloista on kehittynyt dystopia, jossa köyhyys ja tumma ihonväri on kriminalisoitu. YHDYSVALLAT De_20082020_28.indd 28 12.8.2020 13.43. Rasismilla on niin vahva voima Yhdysvalloissa, että monet valkoiset näkevät mieluummin mustien ja muiden POC:ien (People of Color) kärsivän, vaikka he itse saisivat vähemmän osakseen. Yhdysvaltain hallituksen vastaus George Floydin murhasta syntyneeseen protestiaaltoon on uusin osa sitä jatkumoa, kuinka Yhdysvaltain työväen, erityisesti mustan, vaatimuksiiin tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta on historiallisesti vastattu ylivoimaisella väkivallalla. Todennäköisesti tästä syystä J. Vuoden 1969 joulukuussa agentit murtautuivat Hamptonin asuntoon Chicagossa ja ampuivat hänet kuoliaaksi sänkyyn. Miksi liittovaltion agentit kidnappasivat protestoivia kansalaisia Portlandissa. Fred Hampton symboloi kaikkea sitä, mitä Yhdysvaltojen eliitti ei halunnut nähdä. Richard Nixon voitti vuoden 1968 vaalit ”laki ja järjestys” -teemalla. Yhdysvaltain eliitit olivat kauhistuneet 1960-luvun tapahtumista. Pääasia on, että leikkaus sattuu enemmän mustiin kuin valkoisiin. Yksi esimerkki tästä on Yhdysvaltalaisissa vankiloissa tehtävä pakkotyö. Köyhät valkoiset äänestävät esimerkiksi laajennettua sosiaaliturvaa vastaan, vaikka he olisivat siitä riippuvaisia. Heille oli tärkeää, että vastaavaa ei tulisi ikinä tapahtumaan. Hänen kritiikkinsä, kuten miltei kaikkien muidenkin mustien johtajien, kuten Malcolm X:n ja Martin Luther King Juniorin, kohdistui Yhdysvaltain taloudelliseen rotukapitalistiseen järjestelmään. Lähes jokainen musta vapausliikkeen johtaja oli joko murhattu tai vangittu. Edgar Hoover totesi vuonna 1969, että Mustat Pantterit on suurin uhka Yhdysvalloille. Laki ja järjestys oli koodikieltä sille, kuinka mustia – ja myös muita ”epä-amerikkalaisia” arvoja edustavia, kuten sodanvastaisia ja erityisesti Vietnamin sotaa arvostelevia – ryhmiä rangaistaisiin väkivaltaisesti. SUURI SYY sille, miksi Yhdysvaltojen järjestelmä on toiminut niin pitkään on se, että valkoinen työväenluokka saatiin vihaamaan mustaa työväenluokkaa ja äänestämään aktiivisesti omaa etuaan vastaan. Pääosin ei-valkoiset vangit, joista suuri osa on joutunut vankilaan rasistisesta sodasta huumeita vastaan, tekevät orjatyöllä kuppeja Starbucksille ja alusvaatteita Victoria’s Secretille yksityisessä vankilassa. Vastarintaliike tuhottiin melko täydellisesti noin kymmenen vuoden kuluessa käyttämällä väkivaltaa ja massiivista propagandajärjestelmää. Yhdysvaltojen eliitin reaktio oli nopea ja laajakantoinen, kun työväki, erityisesti POC, vaati oikeuksia 1960-luvun demokraattisessa protestiliikkeessä
De_20082020_28.indd 29 12.8.2020 13.43. Ronald Reagan tuhosi sen mitä Yhdysvaltain New Dealin hyvinvointiyhteiskunnasta oli jäljellä vielä 1980-luvulla, kun julkinen hallinto ja sosiaaliturva purettiin ja yksityistettiin. Tämä oli Yhdysvalloissa poliisivaltion alku. Kun 60-luku oli ohi ja uusliberaali vastavallankumous lähti käyntiin, tämä dynamiikka vahvistui entisestään. Valtion vakoilu ja kansalaisvapauksien rajoittaminen lisääntyivät. 2000-luvun globaali terrorismin vastainen sota toi imperialismin taktiikat ja työkalut kotirintamalle. Tämä mahdollisti tiukemman kontrollin kansalaisista kuin ikinä ennen oli ollut mahdollista. Muun muassa habeas corpus, eli onko henkilön pidättäminen tai vangitseminen tapahtunut laillisesti, mitätöitiin kansainvälisiä terroristeja vastaan tarkoitetun Patriot act -lain avulla. Kun yhteiskunnallisia ongelmia – kuten, köyhyyttä, kodittomuutta tai mielenterveysongelmia – ratkoneet instituutiot lopetettiin julkisen hallinnon purkamisen myötä, ottivat poliisit hallinnon näiden ongelmien ratkaisemisesta ainoalla tuntemallaan tavalla, väkivallalla. 29 Demokraatti Nixonin aggressiivisesta reaktiosta vastarintaliikkeeseen ja väkivallan käytöstä työkaluna kansalaisten hallintaan tuli hallitseva tekijä Yhdysvaltain sisäpolitiikassa
Demokraattien edistykselliset arvot ovat osin poliittista teatteria. Nyt Yhdysvallat on poliisivaltio, joka on paremmin aseistautunut ja rahoitettu kuin koskaan aikaisemmin – kaiken muun hinnalla. Yhdysvalloissa on todellisuudessa vain yksi puolue, vihreä, joka on vihreä niin kuin dollarin seteli. Tosin Bidenin kohdalla ei voi olla varma, kuinka totuudenmukaisia hänen juttunsa ovat. Trump on luvannut lähettää puolisotilaallisia joukkoja muihinkin kaupunkeihin kuten Chicagoon ja New Yorkiin osavaltioiden vastustuksesta huolimatta. Amerikkalaiset ansaitsevat parempaa. Poliisit näkevät kansalaiset vihollisina ja suojeltavat kaupungit miehitettyinä alueina. Muutama kuukausi sitten Pelosi äänesti Patriot actin jatkon puolesta. YHDYSVALLAT De_20082020_28.indd 30 12.8.2020 13.43. Yhdysvaltain 2020 vastarintaliike Black Lives Matter vaatii Yhdysvalloilta jotain, mitä se ei ole ikinä kyennyt takaamaan: mustille kansalaisille sen, että heidän henkensä olisivat tärkeitä. Yhdysvallat on luonut maailman mahtavimman vasaran, jolle kaikki yhteiskunnalliset ja ulkopoliittiset ongelmat näyttävät nauloilta. Mielenterveysongelmainen, uhkaavasti käyttäytyvä, irtotupakoita myyvä koditon mies voidaan kuristaa kadulla kuoliaaksi ja työtön Wal-Martin parkkipaikalla autossaan nukkuva mies voidaan ampui poliisin toimesta. Tämä maalaa synkkää kuvaa Yhdysvaltain tulevaisuudesta. Keskivertodemokraatti olisi Suomessa kokoomuksen oikeaa laitaa. Sosialidemokraattiset new deal -demokraatit katosivat 1980-luvulla ja nykyiset puolueet ovat yhtä lähellä toisiaan kuin Coca-Cola ja Pepsi. 30 Demokraatti KANSALAISVAPAUKSIEN RAJOITTAMINEN, työväen polkeminen ja poliisivaltion edistäminen ovat kaikki asioita, joista demokraatit ja republikaanit ovat samaa mieltä. Nancy Pelosi on muun muassa teatraalisesta papereiden repimisestä huolimatta hyväksynyt Trumpille miljardien rahoituksen sotabudjettiin ja Kansallisesta turvallisuudesta vastaavan viraston ohjelmiin. Kirjoittaja on Columbian yliopiston maisteriopiskelija. Hän on muun muassa plagioinut puheitaan brittipoliitikoilta ja valehdellut akateemisista suorituksistaan, mikä aiheutti Bidenin kampanjan täydellisen epäonnistumisen vuonna 1988. Demokraattien ehdokas 2020 vaaleihin, Joe Biden, kehuskeli, kuinka vuoden 1994 rasistinen rikoslaki oli hänen käsialaansa, kuten myös edellä mainittu Patriot act. Tilanne alkaa muistuttaa päivä päivältä enemmän sotaa. Yhdysvalloista on kehittynyt dystopia, jossa köyhyys ja tumma ihonväri on kriminalisoitu. Obama hyväksyi kaudellaan Patriot actin uudestaan voimaan ja vuonna 2011 allekirjoitti lain, joka mahdollisti kansalaisten vangitsemisen loputtomaksi ajaksi ilman syytteitä
w w w .t yo va e n ki rj al lis u u d e n p ai va .c o m Vapaa pääsy ! Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, Tampere KAUNOKIRJALLISET DYSTOPIAT JA AIKAMME TODELLISUUS KOHTAAMINEN PUISTOFILOSOFIEN KANSSA: keskustelua päivän teemasta 2020-LUVUN NÄKÖKULMIA VÄINÖ LINNAAN Luvassa muun muassa: 5.9.2020 11–18 TYÖVÄEN KIRJALLI S U U D E N P Ä I V Ä Koronan aiheuttamat muutokset mahdollisia. Seuraa puoluekokousta lehden verkkosivuilla demokraatti.fi 22.8.–24.8. 31 Demokraatti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Pieni, muttei sydämeltään. De_20082020_28.indd 31 12.8.2020 13.43. Turvan sydän sykkii sille, että asiakkaidemme elämän tärkeät asiat ovat meillä turvassa. Tutustu liittosi sinulle neuvottelemiin etuihin osoitteessa: turva.fi/etusi ILOINEN 20–LUKU. Tarvittaessa yleisömäärää rajoitetaan ja ohjelmaa siirretään verkkoon. Ku va : H ar ri H In kk a/ W SO Y Ku va : SM ik ko Ra sil a/ S& S PIIA LEINO Ku va : Ve ik ko So m er pu ro /T am m i MARIA LAAKSO MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Ku va : O tto Vi rt an en /W SO Y KARO HÄMÄLÄINEN Tuoko ammattiliiton jäsenyys turvaa. Demokraatti on mukana SDP:n puoluekokouksessa Tampereella
32 Demokraatti KASVO De_20082020_32.indd 32 11.8.2020 15.57
33 Demokraatti Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen Kaverihan on karhun kokoinen: se on ensimmäinen mielle yhtymä, kun tapaan Harri Gustafsbergin. Ensivaikutelmaa seuraa hauska yksityiskohta, lisätvisti: Gustafsberg näyttää otoksia korvessa kuvaamistaan karhuista ja puhelee kontioista samalla sekä lämpimästi että kunnioittavasti. De_20082020_32.indd 33 11.8.2020 15.57
Siinä työssä sinua ammutaan, sinua yritetään puukottaa ja sinulta yritetään viedä kaikin mahdollisin tavoin henki. asuu Pirkkalassa, perheeseen kuuluvat avovaimo ja kaksi lasta . Kun hän aloitti työn Karhussa 1990-luvun alussa, kaikki oli vielä uutta ja jännittävää. Osa silloisista veljistä on nykyisiä työkavereita ja kollegoita Gustafsbergin Mentoritiimi-yrityksessä. Käytiin matkoilla ja vietettiin vapaa-aikaa yhdessä. kehittänyt Mind Coach® -valmennusmenetelmän . 34 Demokraatti D-KASVO V äärin arvattu. . GUSTAFSBERG ON kulkenut pitkän tien parikymppisestä nuorukaisesta mielen ilmiöiden tutkijaksi. . Karhuryhmästä tuli Gustafsbergille perhe, jossa kollegoiden veljeys ulottui vapaa-ajalle asti. Harri Gustafsberg ratkoi ja kohtasi työssään poliisin erikoiskoulutetussa Karhu-valmiusyksikössä poikkeuksellisia tilanteita ja oloja: tappoja, ryöstöjä, panttivankitilanteita, huumerikollisia, ihmismielen pimeyttä sen kaikissa ilmenemismuodoissa. . GUSTAFSBERGIN MUKAAN poliisin työn riskinä on kyynistyminen ja turtuminen, jos poliisi ei riittävästi tiedosta työnsä erityispiirteitä. syntynyt Kittilässä vuonna 1967 . Miten ne häntä muuttivat. Kamppailulajeja harrastanut vastavalmistunut nuori poliisi rekrytoitiin ”käsinpoimintana” poliisin arvostettuun valmiusyksikköön, johon vain harvoilla ja valituilla on asiaa. Olet siinä huoneessa, missä kaikki on De_20082020_32.indd 34 11.8.2020 15.57. Maallikko herkeää kysymään Gustafsbergiltä, mitä yli kaksikymmentä vuotta Karhussa hänelle opettivat. kirjoittanut useita tietokirjoja . Työssä piti rikkoa ovia, ottaa kiinni rikollisia, laukaista joko neuvottelemalla tai hallittua väkivaltaa käyttämällä mahdottomalta tuntuvia tilanteita. Vaikuttaa siltä kuin Gustafsberg olisi kuullut eksotiikannälkäiset kysymykset muutaman kerran liikaa. . . Harri Gustafsberg ei ole karhututkija tai luontokuvaaja vaan työelämän ja kriisijohtamisen valmentaja, tutkija ja poliisin valmiusyksikkö Karhun (Karhuryhmä) entinen poliisi. – Tottakai se silloin rakensi nuoren miehen identiteettiä ja itsetuntoa, Gustafsberg muistelee. Tiedostaminen ei silti riitä, vaan työn tapahtumat ja luonne syineen ja seurauksineen tulee syvällisesti ymmärtää analysoimalla tilanteet jälkikäteen sekä valmistautumalla perusteellisesti tuleviin vastaavankaltaisiin tilanteisiin: vastaavankaltaisiin, koska jokainen keikka on yksilöllinen. Monet meistä hakevat jännitystä elämään televisiosarjojen, elokuvien ja kirjojen välityksellä. . – Teimme 100–150 keikkaa vuodessa ja voin kertoa ne luvut yli kahdellakymmenellä. Siinä ei lopulta ole enää mitään erityistä, kun se toistuu riittävän usein. työskenteli yli 20 vuotta Karhuryhmässä, joka on poliisin erikoiskoulutettu valmiusyksikkö . yhdessä Helena Åhmanin kanssa kirjoitettu Tilannetaju – päätä paremmin (Alma Talent) voitti Ekonomiliiton bisneskirjallisuuden kilpailun 2018 vuosiin erityisiä avainkokemuksia tai oivalluksia. filosofian tohtori, turvallisuusjohtamisen maisteri, kouluttaja, valmentaja ja tietokirjailija . tutkii ihmismielen suorituskykyä ja sen rajoja . Sisältyikö HARRI GUSTAFSBERG . – Poliisin työt ja tehtävät muokkaavat paljon ihmisen mentaalista maailmaa ja tapaa, miten hän hahmottaa maailmaa. . Peruspulliainen kohtaa sellaista vain tv-sarjoissa ja elokuvissa, turvallisen tutusti kotisohvalla pötkötellen. Pahuus kutkuttaa, kiehtoo ja vetää tavallista ihmistä puoleensa mystisyyttä lähentelevällä tavalla.
Olen ollut todistamassa, miten huippuammattilaiset tekevät virheitä, tunteilevat väärässä paikassa eivätkä näytä tunteitaan silloin, kun pitäisi. 35 Demokraatti tapahtunut ja se näytelmä toistuu aina vain ja koko ajan. Pohdinta vei Harri Gustafsbergin Karhuryhmän jäsenestä ryhmän kouluttajaksi ja operatiiviseksi johtajaksi, ARJEN VALINNAT SYNTYVÄT ARVOISTA: MITÄ MINÄ HALUAN ELÄMÄLTÄ. – Amerikkalainen kulttuuri ja koko yhteiskunta ovat rakentuneet orjuuden ja rasismin pohjalle – siihen ajatukseen, että osa väestöstä on orjia ja he tekevät työn muille. Gustafsberg näkee kolme rakenteellista taustasyytä pohjoisamerikkalaiseen poliisiväkivaltaan. Kun rasismiin ja alhaiseen sivistystasoon lisää vielä poliisikunnan keskimääräisesti ottaen huonon koulutustason, on jälki pahimmillaan karmeaa. Kun kuuntelee Gustafsbergia tarkasti, oivaltaa asian toisesta näkökulmasta: pitää ajatella kirkkaasti ja välttää virheitä juuri sen takia, että tilanteet ovat äärimmäisiä. Miksi ihminen toimii stressaavassa tilanteessa niin kuin toimii. Yksi yhteistyön hedelmistä on verkkoon tehty 8–10 viikon pituinen valmennusohjelma, jota voi soveltaa monilla aloilla ja ammateissa. Miten poliisi voisi ajatella kirkkaasti, toimia paremmin ja välttää virheitä – siitäkin huolimatta, että työssä toistuvat tilanteet ovat äärimmäisiä; siitäkin huolimatta, että tilanne on äärimmäisen stressaava ja pelottava. De_20082020_32.indd 35 11.8.2020 15.57. – Ympäristö vaikuttaa ihmiseen aina, ja se tekee sen salakavalasti tottumuksen kautta. Kehon ja mielen tila ovat täysin väärät tilanteeseen nähden. Gustafsberg tekee yhteistyötä muun muassa Toronton yliopiston tutkimusryhmän kanssa. Ympäristö ohjelmoi ihmistä niin, ettemme edes tajua, miten se ohjelmointi meissä tapahtuu. Turtuminen ja kyynistyminen tapahtuvat vähitellen, petollisesti. Yhdysvaltain talouden mekanismit on rakennettu orjuudella, Gustafsberg miettii. Gustafsbergilla pohtiminen lähti muun muassa siitä havainnosta, että jotkin virheet pyrkivät toistumaan vaativilla työkeikoilla. GUSTAFSBERG PYSÄHTYI miettimään työnsä olennaisia ja perimmäisiä kysymyksiä: miksi ja miten. Gustafsberg teki muutama vuosi sitten monitieteellisen väitöskirjan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Siksi amerikkalaispoliisien tekemistä huonoista päätöksistä noin 90 prosenttia tehdään ihan vääränlaisessa vahingollisessa stressitilassa. – Yhdysvalloissa poliisien koulutustaso suhteessa heidän työnsä vaativuuteen on äärettömän huono. Eikä vain niinkään. – Poliisi hoitaa lähes aina jotakin ongelmaa tai kriisiä, jolloin työ itsessään vääristää mentaalista toimintamallia. Sen ovat osoittaneet afroamerikkalaisen George Floydin kuristaminen hengiltä ja moni muu tapaus. Gustafsberg sanoo, että pahimmillaan karmeat kokemukset ja tehdyt virheliikkeet eivät jalosta ja tee paremmaksi ammattilaiseksi vaan kertaantuvat tuhoisin seurauksin. – Omat tunteet, fysiologiset reaktiot ja toiminta tulee jälkikäteen analysoida. Tai etenkään jos hän ei edes jälkikäteen kykene analysoimaan tapahtumia ja sen pohjalta ole valmis muuttamaan omaa toimintaansa. Maailmankuvasta tulee pahimmillaan sellainen, että maailma näyttäytyy pelkästään pahana ja lähes kaikki ovat rikollisia. MIELEN HALLINTA ja kirkas tilannekuva ovat monesti kaukana, kun poliisi pidättää ihmisiä Yhdysvalloissa. Työn otsikko kiteyttää paljon hänen tutkijan teemoistaan: Do people get shot because some cops panic (Ammutaanko ihmisiä, koska jotkut poliisit panikoivat). Poliisi istuu hyvin harvoin näin kuin me nyt – juttelemassa normaaleille ihmisille, ja ajatuksia ja ideoita vaihdetaan avoimesti. Virheiden tekemisen taustasyinä olivat usein puutteet mielen ja stressin hallinnassa sekä niihin liittyen väärä tilannetaju ja -arvio: ”Olen nähnyt ja kokenut 25-vuotisen poliisiurani aikana monen ihmisen henkisen kompassin hajoavan, moraalin katoavan ja mielen syöksyvän pimeyteen. sittemmin myös tutkijaksi. – Usein ajatellaan, että kun ihminen kokee jotakin vaativaa ja pahaa paljon, hänestä tulee kylmänviileä. Olen nähnyt, mitä tapahtuu, kun tilannetietoisuus hämärtyy, ymmärrys sokeutuu ja toimintaa alkavat ohjailla väärät vivut”, Gustafsberg kertoo Karhuryhmä-tietokirjassa. Tilanteen analysointi jälkikäteen, mielen altistaminen ja kontrolloitu harjoittelu ovat ne keinot, joilla poliisi oikeasti parantaa työnsä tasoa. Hän toteaa, että myös yleinen sivistystaso on Yhdysvalloissa hyvin matala, jonka takia ihmisten maailmankuva, hahmotus maailmasta, on keskimäärin ottaen kapea ja vääristynyt. Niin käy, jos hän ei ymmärrä, mitä tilanteessa tai esimerkiksi siihen liittyvässä virhearvioinnissa hänelle mentaalisesti tapahtui
HÄN KOROSTAA sitä, että mitään yksinkertaista kikkakakkosta oman työn organisointiin ei ole. tietokoneen viestipiipityksistä pomon ja kollegoiden keskeytyksiin, onko tuo työpaikka tai työnteon tapa sitä, mitä elämältä haluaa. Onko Gustafsbergilla siihen ajatuksia. Entäpä pahuuden magneettimainen kiehtovuus. Meistä ei tule joustavia ja vastoinkäymisiin sopeutuvaisia, jollei meillä ole myös kykyä olla rohkeita ja määrätietoisia. Gustafsbergin opeista ja tavoista hyötyisivät muun muassa vaativien ja luovien alojen työntekijät insinööreistä, eri alojen johtajista ja suunnittelijoista taiteilijoihin ja toimittajiin. Se ei kuitenkaan onnistu, jos omat arvot ovat täysin hukassa tai niitä ei ole edes pohtinut. – Kun olen toimistolla ja haluan esimerkiksi kirjoittaa aamupäivän, huolehdin siitä, etten edes katso sähköposteja tai vastaa puhelimeen vaan keskityn siihen yhteen asiaan eli kirjoittamiseen. Vai kaatuuko muutosten tekeminen tai peräti niiden vaatiminen omaan rohkeuden puutteeseen. Oman ensimmäisen epämiellyttävän tunnereaktion tiedostaminen ja sen ohittaminen on rohkeutta, liittyipä se mihin tahansa tilanteeseen”, Gustafsberg pohtii Karhuryhmä-kirjassa. 2 Olen päättänyt ymmärtää ihmisen kehon ja mielen yhteyttä, ihmisyyttä. POLIISIN TYÖN RISKINÄ ON KYYNISTYMINEN JA TURTUMINEN. – Järkevässä työn organisoinnissa kyse on myös siitä, miten työyhteisön jäsenet luottavat toisiinsa ja antavat tilaa toisilleen suojelemalla toistensa aikaa. Tutkijan työ jatkuu ja limittyy työhön kouluttajana ja valmentajana. Viisi tehokasta tuntia vaativassa ja luovassa työssä on tauotettunakin melko pitkä aika. Jos työskentelee toimistossa, jossa työntekoa päivä toisensa jälkeen vaikeuttavat jatkuvat häiriöt kännykän ja 1 Päätin alkaa isäksi, vanhem maksi ja kasvattajaksi. Olennaista ovat työpäivän organisointi ja yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen. 36 Demokraatti D-KASVO – Seuraukset ja vaikutukset tästä ovat nähtävissä jopa globaalilla tasolla, Gustafsberg sanoo. MIELEN VOIMAVAROIHIN ja arjen rohkeuteen liittyy usein näennäisen ristiriitaisia ilmiöitä. Jos elämä tuo haasteita ja vaikeuksia ja kääntää tilanteita johonkin hankaliin suuntiin, sit tenhän tuo. Resilienssireservi liittyy keskeisesti tahdonvoimaan, uskaliaisuuteen ja rohkeuteen. ”Aina kun tietää, että pitää laittaa itsensä likoon, joutuu kaivamaan rohkeuden reservejä. Ja kyllä, jokaisella meistä on myös piste, joka voi sysätä rajan väärälle puolelle. Mitä ihminen voi itse tehdä omien työtapojensa ja työyhteisön kulttuurin muuttamiseksi parempaan suuntaan. Kolmas raide on kirjoittaminen, tietokirjailijan työt. – Jos yksinomaan joustamme ja sopeudumme, maailma repii meidät kappaleiksi, vaikka se ei teekään sitä välttämättä pahalla. Jotta vaativa arjen paketti pysyy kasassa, on perheenisän tehtävä valintoja. Gustafsberg muistuttaa rajojen vetämisen tärkeydestä. Arjen jokapäiväiset valinnat syntyvät arvoista: mitä minä haluan elämältä. Tämän toteuttaminen on helppoa teoriassa, mutta usein vaikeaa käytännössä; Gustafsberg on valmis myöntämään sen ensimmäisenä. Se ajatus on jopa helpottava, kun sen tajuaa ja hyväksyy: kyllä, se piirre minussakin on. De_20082020_32.indd 36 11.8.2020 15.57. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Ja silti, parannettavaakin on: – Toki moni poliisi Suomessakin tekee työtään väärässä keho-mieli-tilassa ja tekee sen takia huonoja päätöksiä, koska hänellä on heikko tilannekuva ja -taju. Isossa kuvassa ja maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaisen poliisityön tasoon voi luottaa. – Kun suomalainen poliisi pysäyttää yöllä, ei sinun missään tilanteessa tarvitse pelätä, että hän ampuu sinut, Gustafsberg toteaa. Gustafsberg havainnollistaa resilienssin ja rohkeuden herkkää suhdetta: – Ihminen pelkää yleensä sitä, että hän epäonnistuu yrityksissään. 3 TÄRKEINTÄ 3 Se, että suostun näke mään elämän siten kuin se on. – Järjestän työpäiväni siten, että teen luovaa ja vaativaa 4–5 tuntia päivässä. Siinä on paljon kiinni kommunikaatiosta, luottamuksesta ja keskinäisestä kunnioituksesta. Resilienssi on mielen voimavara, joka auttaa joustavasti yli vaikeuksien. Työsken telin poliisina 25 vuotta polii sina ja toiset 25 tästä eteen päin keskityn nykyiseen työ höni. NYKYISIN GUSTAFSBERG työskentelee omassa yrityksessään työelämän mentorina ja valmentajana. Minun pitää vain olla sen asian kanssa hereillä ja vahvistaa sitä toista juttua. Gustafsberg sanoo, että vastaava ei olisi Suomessa mahdollista. – Meidän kaikkien mielissä elää myös pimeä puoli, pahuus
37 Demokraatti De_20082020_32.indd 37 11.8.2020 15.57
38 Demokraatti K un SDP toisen maailmansodan jälkeen uusi periaateohjelmaansa, puolue päätyi määrittelemään itseään yhä marxilaiselta pohjalta. Leirikulttuuritkin ovat liudentuneet tavalla, jossa erottautumisen tunnukset uhkaavat vieraannuttaa ja sulkea potentiaalisesti kiinnostuneita pois toiminnan piiristä. H. ”Se antaa kiinteyttä, jatkuvuutta, merkitystä ja päämäärää.” Leiritunnukset ovat tärkeitä, eikä tulevasta tiedä. Yksilön ja kollektiivin suhteesta siinä on kysymys. Käsitteistä sinänsä kannattaa politiikassa kyllä kamppailla, kuka pääsee määrittämään niiden sisällön ja kantamaan omistajuutta. SOSIALISMILLE EI JÄÄNYT PALJON HAPPEA GLOBAALISSA KAPITALISMISSA. Teorian ohella linjaukseen vaikutti taktiikka. KYLMÄ SOTA päättyi ideologisesti kommunismin vararikkoon, eikä sosialismillekaan jäänyt globaalissa kapitalismissa paljoa happea. SOSIALISMIIN LIITTYVÄLLÄ skolastiikalla lienee noin arjen näkökulmasta kovin vähän merkitystä käytännön politiikalle. Niiden pitkäjänteisesti menestyksekäs yhteensovittaminen tulisi olla sosiaalidemokratian leipälaji. Vaikka sosiaalidemokraatit lukeutuivat voittajiin, uusi asetelma tuotti kipuilua ohjelmatyöhön. Sosialismista vapauteen KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Sosialismista käsitteenä eivät ole halunneet luopua ainakaan ne, jotka kirjoittavat sosiaalidemokratian sinnikkäästi yhdellä a:lla. Oittisen hieman vanhahtavat muotoilut vuoden 1952 periaateohjelmassa nousivat myöhemmin arvossaan, kun vasemmiston aatekeskustelut palasivat muotiin ja demokraattinen sosialismi kaipasi selväsanaista auktoriteettia. Maailmalla on viime vuosina debatoitu demokraattisesta sosialismista Yhdysvaltoja myöten, ja Marxillakin on ollut uutta kysyntää yhteiskuntateoreetikkona. Toisia taas turhauttavat yritykset selittää, mitä SDP 2000-luvulla oikein sosialismillaan tarkoittaa. De_20082020_38.indd 38 11.8.2020 15.40. Vaikka odotushorisontissa siinsi uusi modernisoituva yhteiskunta monimuotoisine luokkasuhteineen, ei työväenliikkeen perinteestä tohdittu luopua. Vaikka Mauno Koivisto ei tunnustautunut marxilaiseksi, hyväksyi hänkin tuoreena sosiologian tohtorina syksyllä 1957 Marxin SDP:lle pääprofeetaksi, sopivasti tulkittuna. R. ”Vapaus” esimerkiksi on sellainen ihmisyyden abstrakti perusvietti, joka on lipunut ensisijaisesti oikeiston, mutta myös perustulopuolueiden retoriikkaan. Parta-Kallea ei haluttu antaa kommunistien yksinoikeudeksi, jossa tämän kapitalismin kritiikki vulgarisoitui Moskovan dog maattiseksi propagandavälineeksi. Mutta tulevasta ei vieläkään tiedä, eikä villi kapitalismi tunnu lunastavan siihen 1990-luvulla liitettyjä onnen odotuksia
Tämä vaihe on nyt eletty, ja elämä on muuttumassa jälleen kerran. Se varmasti vaikuttaa siihen, miten elämään ja omiin elämäntilanteisiin suhtautuu. 39 Demokraatti Antti Rinne 57-vuotias, SDP:n puheenjohtaja 2014–2020. On ollut mielenkiintoinen kuusivuotiskausi. On hyvä parisuhde, on lapsia ja lapsenlapsia. Olen tottunut siihen, että noin kymmenen vuoden pätkien jälkeen elämä on määrittynyt työn osalta uusiksi. On vielä paljon asioita, joita haluan tulevaisuudessa tehdä suomalaisen yhteiskunnan ja ihmisten eteen. Ja myös oman perheen ja itsenikin. Kun olemme joutuneet olemaan fyysisesti erillään toisistamme, on lähimmäisiin tullut pidettyä muilla tavoin enemmän yhteyttä. Onnellinen ihminen. Ja ilmastonmuutos ei ole poistunut mihinkään koronan myötä. Nyt olen taas siirtymässä johonkin uuteen. Jos taas katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, näkyy paljon tekijöitä, jotka tulevat muuttamaan maailmaa nopeammin ja nopeammin. Yhteisöllisyys ja lähimmäisenrakkaus ovat koronan myötä vahvistuneet. Kun katsoo tästä korona-ajasta taaksepäin, näkyy vähemmän sellaista aikaa, missä tapahtui tällaisia nopeita, koko ihmiskuntaa koskevia muutoksia. Omat vanhemmatkin elävät vielä. Muutos on mielenkiintoinen ja tunne odottava. Viime kuukausina monet ovat ryhtyneet pohtimaan asioiden tärkeysjärjestystä. N äen peilikuvassani melkein kuusikymppisen miehen, jolla on onnellinen elämä. En usko, että tämä pandemia jää viimeiseksi. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_20082020_39.indd 39 11.8.2020 15.45
De_20082020_40.indd 40 10.8.2020 17.26. Voimakkaan väristen kansien karheahko pinta tuntuu miellyttävältä sormien alla, ja kansiin piirretyt kuviot, kuten mikroskoopit, siveltimet ja matemaattiset kaavat pohjustavat oivaltavasti itse sisältöä. vaativat sinnikkyyttä ja intohimoa KULTTUURI Oman minielämäkertansa ovat saaneet Maya Angelou, Frida Kahlo, Stephen Hawking, Leonardo da Vinci, Charles Darwin ja Marie Curie. Löysän tunnelmoinnin tai pahimmillaan jopa koomiselta tuntuvan ylistyspuheen sijaan näissä kirjoissa keskitytään napakasti kerrottuihin faktoihin. Pikkuiset, vähän A 5 -kokoa matalammat ja aavistuksen leveämmät kirjat sopivat mukavasti käteen. KIRJASARJA ON selvästi sukua sankaritarinakirjoille, joita on muutaman viime vuoden aikana putkahtanut runsaasti markkinoille sekä käännöksinä että kotimaisin voimin tehtynä. Teksti Marjo Jääskä T oisinaan kirjan tai kokonaisen sarjan ulkoasu on niin houkutteleva, että se melkein magneetin lailla kutsuu hypistelemään, selailemaan ja lukemaan. Tällainen on tyylikkäistä kuvakirjoista tunnetun Etana Editionsin kustantama Pieni opas suuren elämään -kirjasarja. Saavutusten lisäksi henkilöiden elämänkaaresta poimitaan kerrottavaksi myös vastoinkäymisiä ja virhearvioita, mikä tekee tarinoista ja niiden päähenkilöistä inhimillisiä ja helposti samaistuttavia. Varsinkin kaikkein heppoisimmista tarinakokoelmista Pieni opas suuren elämään -kirjat erottuvat edukseen. Esimerkiksi fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking sai vain vähän yli kaksikymppisenä diagnoosin liikehermoja rappeuttavasta ALS-sairaudesta, ja menetti myöhemmin myös puhekykynsä, mutta jatkoi silti sinnikkäästi maailmankaikkeutta selittävien teorioiden kehittelyä. Kattaus on mukavan monipuolinen, onhan taiteen ja tieteen lisäksi edustettuna myös kansalaisaktivismi. 40 Demokraatti SUURET SAAVUTUKSET Alkujaan brittiläisen lasten tietokirjasarjan kuudessa opuksessa tutustutaan tieteen ja taiteen merkkihenkilöihin. Sisua vaaditaan esimerkiksi silloin, kun sairaus tekee normaalielämän mahdottomaksi
Isabel Thomas & Marianne Madriz: Frida Kahlo Suomentanut Tiina Erkintalo ja Kirsikka Myllyrinne. De_20082020_40.indd 41 10.8.2020 17.26. 64 s. Etana Editions 2019. 64 s. 64 s. Dan Green & Rachel Katstaller: Charles Darwin Suomentanut Piritta Maavuori. Etana Editions 2020. Etana Editions 2020. Etana Editions 2020 64 s. 64 s. Etana Editions 2019. 41 Demokraatti KIRJA Pieni opas suureen elämään –sarja: Danielle Jawando & Noa Snir: Maya Angelou Suomentanut Kirsikka Myllyrinne. Isabel Thomas & Marianna Madriz: Stephen Hawking Suomentanut Kirsikka Myllyrinne. 64 s. Isabel Thomas & Anke Weckmann: Marie Curie Suomentanut Emmi Maaranen. Isabel Thomas & Katja Spitzer: Leonardo da Vinci Suomentanut Piritta Maavuori. Etana Editions 2019
Kokonaisuus näyttää joka kirjassa levolliselta, mutta mukana on myös ripaus valloittavaa hulluttelua. Vaikka teksti on yksinkertaista, ei se eikä kuvitus ole tippaakaan lapsekkaita. Esimerkiksi luonnontieteilijä Charles Darwinin teoria luonnonvalinnasta käy hyvin selväksi tutkimalla kuvasarjaa vihreillä lehdillä oleskelevista vihreistä ja punaisista ötököistä ja niitä saalistavasta linnusta. Vuosilukukoomaa ei tarvitse pelätä, vaikka aikajärjestyksessä mennäänkin. Kuvat ja tekstit ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Vaikka kuvittajia on useita, kirjojen ilme on hämmästyttävän samanlainen. Henkilöiden vaiheet on esitelty ihailtavan notkeasti ja viihdyttävästi mutta sisällön painokkuus säilyttäen. 42 Demokraatti Meksikolainen kuvataiteilija Frida Kahlo puolestaan sairasti polion ja joutui pahaan auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena hänen selkänsä vaurioitui. Kussakin kirjassa on käytetty vain muutamaa värisävyä, esimerkiksi renessanssinero, taidemaalari ja keksijä Leonardo da Vinciä esittelevässä kirjassa keltaista, oranssia, mustaa ja sinivihreää. Pieni opas suureen elämään -sarja on omiaan alakoululaiselle, mutta uskoisin kirjojen viehättävän kaiken ikäisiä lukijoita. Muutamat sanastoon valitut sanat tosin ihmetyttävät. Luovuutta, uteliaisuutta ja asioiden yllättävää yhdistelykykyä tietysti vaaditaan, mutta vähintään yhtä tärkeää on pitkäjänteinen ja herpaantumaton työskentely. Myös värit ovat liukuneet kuvista teksteihin. Jokainen sarjan kirjoista muistuttaa tärkeistä asioista: ennakkoluulojen vastustamisesta, rehellisyydestä, sinnikkyydestä, itseluottamuksesta ja ihmisten sisäisestä rohkeudesta, toivosta ja intohimosta. SARJAN JUJU on pitkälti myös kuvituksessa ja väreissä. Curie kysyy oikeat kysymykset ja vaihe vaiheelta tekee uskomattomia löytöjä, joiden ansiosta monia sairauksia, kuten syöpää, pystytään nykyään hoitamaan. Listat on koostettu lapsia ajatellen, mutta monista sananselityksistä on iloa ja hyötyä aikuisellekin. Toisaalta taas vaikkapa ”viktoriaaninen” oli jätetty sen tarkemmin avaamatta. De_20082020_40.indd 42 10.8.2020 17.26. Kovista kivuista huolimatta Kahlo teki taidetta, opetti, oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja eli värikästä elämää. Niistä voi kätevästi tarkistaa henkilöiden keskeiset elämäntapahtumat. Sarjan kaikki kirjat ovat miellyttävän yhtenäisiä esitystavaltaan. Afroamerikkalaisesta kirjailijasta ja kansalaisoikeusaktivistista Maya Angelousta kerrotaan ruskealla painetuin sanoin, da Vincistä sinivihreillä ja oransseilla. Selityksen olivat saaneet esimerkiksi ”pappi”, ”masentunut” ja ”sinnikkyys”. Hinta oli Curien kannalta kuitenkin kova: hän kuoli vain 66-vuotiaana radioaktiivisen säteilyn aiheuttamaan sairauteen. Sinnikkyyttä kuvaa hyvin se, että huonokuntoinen Kahlo ei halunnut jäädä pois näyttelynsä avajaisista vaan emännöi juhlallisuudet gallerian keskelle tuodusta sängystä käsin. Monet kiehtovat yksityiskohdat saavat janoamaan lisätietoa. Puhekuplia, kuvateksteillä varustettuja kuvasarjoja ja mallipiirroksia selityksineen on sivuilla runsaasti. Lopussa luonnehditaan vielä muutamalla lauseella henkilön merkitystä ja (henkistä) perintöä. Tieteen upeat saavutukset eivät ole pelkästään yksittäisten nerojen aivoissa äkisti leimahtaneita oivalluksia. Ehkä kaikkein koskettavin viesti tulee kuitenkin Frida Kahlolta, joka upean värikkäällä vesimeloniaiheisella työllä julistaa maailmalle: ”Eläkää!” KIRJAT KAHLO EI HALUNNUT JÄÄDÄ POIS NÄYTTELYNSÄ AVAJAISISTA VAAN EMÄNNÖI JUHLALLISUUDET GALLERIAN KESKELLE TUODUSTA SÄNGYSTÄ KÄSIN. Kuvituksessa havainnollistetaan upeas ti tekstissä kerrottuja, usein aika monimutkaisiakin asioita. Kaikissa kirjoissa on myös sanasto, jossa selitetään lukijalle oletettavasti outo ja sanoja ja käsitteitä. Ajankohtia voi hahmottaa kirjojen loppuun sommiteltujen aikajanojen avulla. Ainakaan omista aivoistani ei nopeasti löytynyt ytimekästä määritelmää singulariteetille, hiiliajoitukselle tai kallistusmittarille. EHKÄ VIELÄ ”tavanomaisia” vastoinkäymisiäkin – kuten terveysongelmia tai hankalia ihmissuhteita – kiinnostavampaa on se, miten kirjoissa kuvataan henkilöiden ammatillisia haasteita. Sopivalla vauhdilla edetään lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Kuin jännitysnäytelmää lukija seuraa esimerkiksi Marie Curien ponnisteluja radioaktiivisuuden tutkimisen parissa. Sanastosta löytyvät sanat on tekstissä alleviivattu, joten turhia hakuja ei tarvitse tehdä
ja kannustavat alaisiaan parempiin tuloksiin. Mutta vaikka Jobs toisaalta oli alansa nero, hän ei menestynyt luonteenpiirteittensä ansiosta vaan niistä huolimatta. 1990-luvulta lähtien on johtamista käsittelevässä kirjallisuudessa korostettu johtajan epäautoratiivisia ominaisuuksia. Kirjassa analysoidaan tarkasti narsismia ja psykopatiaa. 43 Demokraatti KIRJAT Opas kehnon pomon tunnistamiseen Työpsykologian professori piirtää armotonta kuvaa johtamisen ongelmista. Vastapaino 2020 KIRJA Teksti Pekka Wahlstedt, kuva iStock U seimmat pitävät huippujohtajan tärkeimpinä piirteinä itsevarmuutta, määrätietoisuutta, kunnianhimoa, valtaa ja karismaa. Etninen tausta, sukupuoli ja vastaavat eivät pääse vaikuttamaan valintaan sen enempää kuin karisma, kyky hurmata ja muut populistien konstit. HIENOA JA vähän poikkeuksellista on, että kirjassa ei nostetakaan tämän ajan narsistisimpana ja psykoottisimpana pidettyä Donald Trumpia huonon johtajan arkkityypiksi, vaan Applen legendaarinen Steve Jobs. Muun muassa Lontoon University Collegessa ja Columbia yliopistossa New Yorkissa professuuria hoitaneen Premuzicin mukaan iso ongelma on, että pätevyys, kyky ja taito suorittaa jokin tehtävä sekoitetaan piirteisiin, jotka haittaavat työtä. Tärkeää Premuzicin mukaan on käyttää tieteellisiä menetelmiä: kysyä samat kysymykset samassa järjestyksessä, mikä estää subjektiivisten ja useimmiten stereotyyppisten asenteiden vaikutuksen arvioinnissa. Itseään ihailevat ja raivopäiset johtajat eivät pysty aidos ti sitouttamaan alaisiaan, kun taas ystävälliset, läsnäolevat ja kuuntelevat johtajat innostavat sensa maanrakoon, jos idea ei miellyttänyt, mutta jos idea oli hyvä, Jobs omi sen itselleen. Valtansa ja kunnianhimonsa sokaisemat eivät myöskään kuuntele alaisiaan vaan käskevät ja pompottavat. Tosin nyttemmin myös naiset ovat alkaneet nousta huipulle mutta usein vain sillä edellytyksellä, että pukevat miehisen manttelin ylleen – empaattisuus, sosiaalisuus ja kilttiys eivät sovi hallitsijan asemassa olevalle. – Ja miten korjata tämä. Hän haukkui alaiTomas Chamorro Premuzic: Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja. Esimerkiksi itsevarmat puskevat tietään eteenpäin eivätkä huomaa riskejä ja vaaroja, kun taas epävarmat kyselevät, tutkivat, varmistavat ja onnistuvat pitemmälläkin tähtäimellä. Pahimmat psykopaatit eivät mellasta yhteiskunnan laitamilla, vaan sen huipulla. Pahimmat psykopaatit eivät mellasta yhteiskunnan laitamilla, vaan sen huipulla. Mutta onko syynä pääasiassa se, että johtajaansa, työpaikkaansa ja työtään rakastavat alaiset tuottavat enemmän ja parempaa tulosta, ei niinkään työntekijöiden hyvinvointi. De_20082020_43.indd 43 10.8.2020 17.38. Nämä ovat tyypillisiä maskuliinisia ominaisuuksia, ja miehiähän suurin osa huippujohtajista yhä on. Yhtä kirjoittaja ei huomaa, kun hän puhuu sosiaalisuudesta, kannustamisesta, kuuntelusta ja muista johtajan hyveistä. Jobs saikin yhdessä vaiheessa potkut omasta firmastaan. Kirjassa myös esitellään keinoja erottaa jo työhaastatteluissa pahikset hyviksistä. Tällaisella käsityksellä johtajasta on työpsykologian professorin Tomas Chamorro Premuzicin mukaan kohtalokkaista seurauksia, niin organisaatiolle, työntekijälle kuin johtajalle itselleenkin. Varma indikaattori tämän testaamisessa on palkan suuruus – nouseeko esimerkiksi siivoojan palkka samassa tahdissa kuin siivoojan työn arvostus
Schilkinin keramiikkaveistokset kertovat minulle tarinaa työhuoneellaan savea muovaavasta, työstään nauttivasta taiteilijasta. De_20082020_44.indd 44 11.8.2020 15.23. Häkit, aitaukset, terraariot – vankejahan eläimet zoo-miljöissä aina ovat. Nämä tiikerit, leopardit, kirahvit ja apinat eivät vaikuta vangituilta. Ja ennen kaikkea: Michael Schilkinin keramiikkaveistosten kuratoinut ja sen näyttelyarkkitehtuurin suunnittellut Lotta Mattila on onnistunut luomaan museotilaan avaruuden, vapauden tunnun. Hän ei tyytynyt tekemään keramiikkaveistoksistaan mitään kliinisiä näköispatsaita, vaan eläimet saivat fyysisten ominaispiirteidensä rinnalle luonnetta ja viittauksia elintavoista. Teksti Rolf Bamberg Kuvat EMMA-museo, Ari Karttunen U seimmissa eläintarhoissa vierailijan valtaa paitsi innostus eksoottisten tai muuten vain harvemmin muualla kuin televisiossa vastaan tulevien otusten näkemisestä, myös ahdistus. Eläinveistostensa ohella Schilkin on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksista. Siellä nähtävät eläimet ovat liikkumattomia ja äänettömiä mutta silti niin eläviä ja kiehtovia. Matalalle tasolle asettuneiden varisveljestenkin saattaa kuvitella lehahtavan lentoon milloin hyvänsä. Vaan eivät taidemuseossa, Espoon EMMAssa. Eläinaiheet olivat Schilkinille rakkaita läpi elämän. Niinpä EMMAn Bryk & Wirkkala -katseluvaraston tiloissa esillä oleva näyttely luomoaa paitsi Schilkinin teosten yksityiskohdilla myös kokonaissuunnittelullaan. NÄYTTELYN NIMI ei suotta ole Michael Schilkin feat. Niinpä tyytyväisen näköisenä märehtivä kameli tai kaulaansa kääntävä pikkukirahvi tai makuulta levollisena mutta valppaana ympäristöään tarkkaileva leopardi vangitsevat katseen. Lotta Mattila sillä näyttelykuraattorin panos on tässä tapauksessa normaalia kuratointia laajempi ja konkreettisesti näkyvämpi. Mattila toteaa näyttelyn oheistekstissä lähestyneensä Schilkinin tuotantoa kollegan näkökulmasta, koska on itsekin tekijä, joka työskentelen saven parissa: – Henkilö, joka tuntee materiaalin, pystyy lukemaan näitä kädenjälkiä vielä poltetusta kappaleesta. Saven kanssa muotoilijana työskentelevä Mattila on tehnyt näyttelyyn muutamia liki luonnollisen kokoisia eläimiä – muun muassa paviaanin, karhun ja ja seinille kiipeävät oravat – jotka tarkkailevat niin Schilkinin luomuksia kuin meitä katsojiakin. 44 Demokraatti KUVATAIDE Keraamiset eläimet elävät EMMAn Michael Schilkin -näyttelyssä vallitsee vapauden tuntu. Eläinhahmot taas saavat mielikuvitukseni laukkaamaan niiden omiin tarinoihinsa, kertoo Mattila. VENLÄISSYNTYINEN, SUOMEEN aikoinaan emigroitunut Michael Schilkin (1900–1962) sai muotoilijaoppinsa Helsingin taideteollisessa keskuskoulussa ja teki pitkän uran Arabian tehtaan taideosastolla. EMMAn näyttelyä voi tarkastella myös vuoropuheluna ihmisten ja eläinten tai eläinten ja eläinten eli näyttely-yleisön ja kahden eri käsistä syntyneiden veistosten kesken. Hänen tarinallisia seinäreliefejään voi yhä nähdä Helsingin katukuvassa esimerkiksi Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa
Lotta Mattila -näyttelylle leimaa-antavaa on sen kokonaisilmeeseen vapauden tuntua luova avaruus. De_20082020_44.indd 45 11.8.2020 15.24. Lotta Mattila Avoinna 28.02.2021 saakka KUVATAIDE Tämä Schilkinin luoma keramiikkaotus voisi lajilleen määritettynä olla ehkä helmipöllö. 45 Demokraatti Espoon modernin taiteen museo EMMA, Tapiola Michael Schilkin feat. EMMAn Michael Schilkin feat
Ensi-ilta 28.8. SYKSYN JÄLKEEN SAAPUU KEVÄT on siis varsin ennakkoluuloton veto tuottajiltaan. Tämän kesän kotimaisista ensi-illoista Edeniä on markkinoitu ensimmäisenä riparielokuvana. DRAAMA heensä. Nyt nähdään ikään kuin elokuvallista lyhytproosaa, jossa katsojan pitää itse täydentää tarinaa. Sen jälkeen se ei tekijäpuolella ole ilmeisesti ollut nykykatsojakuntaa kiinnostava teema. Elokuvan tarinaa olisi voinut vähän kasvattaa ja syventää, henkilöissä ja nähdyissä asetelmissa olisi siihen ollut tilaa ja aihettakin. Lauri Randlan ohjaamassa komediassa Näkemiin Neuvostoliitto puhutaan vuolaasti inkerinsuomea, ja kohta ensi-iltansa saavassa Annika Grofin esikoispitkässä Syksyn jälkeen saapuu kevät pääkielenä on livvinkarjala. Noissa kummassakin tutunkuuloinen, mutta silti hieman eksoottinen puheenparsi, on rikastuttava elementti eikä mikään päälleliimattu koriste. Grofin ohjaus tarjoaa verkkaisen mutta intensiivisen, muodoltaan pienen mutta sydämeltään suuren tarinan, jonka heikoin puoli on, että se loppuu vähän kuin seinään. Myös Jarmo Kiurun tummasävyinen kuvaus tukee hyvin surumielistä tarinaa. Teksti Rolf Bamberg J otain ilkeän ironista on siinä, että Karjalan kielen seura on talousepäselvyyksiensä vuoksi haettu konkurssiin juuri tänä kesänä, jolloin valkokankaalle on saatu kaksi elokuvaa, joissa dialogia käydään pääosin kahdella suomen lähisukukielellä. Elokuvan päähenkilö on elämänjanoinen Anni (Asta Sveholm), joka menee ja rakastuu paikalliseen, sodassa invalidisoituneeseen Taunoon (Turkka Mastomäki), jolla on totta kai oma perÄiti ja tytär (myös tosielämässä). Syksyn jälkeen saapuu kevät Ohjaus: Annika Grof Pääosissa: Asta Sveholm, Turkka Mastomäki, Timo Lavikainen, Verneri Lilja, Sari Havas 2020, 74 min. Tarinaa, jossa melkoisessa sekasorrossa Karjalasta paennut perhe asutetaan Pohjois-Savoon Lapinlahdelle. Aika yllätys se on, kun jo noin tunnin jälkeen silmille lyödään kuvia, jotka täyttävät katarttisen loppukohtaukseen muodot: tässäkö se oli. Suomeen muutosta kieltäytynyt perheen isä on ammuttu sodan loppuvaiheen kaaoksessa kotipihaansa, mistä hänen vaimonsa (Sari Havas) ei koskaan ole toipunut. Sari Havaksen ja Asta Sveholmin yhteisissä kohtauksissa on latinkia. Näytteleminen on hillittyä mutta tunteita herättävää. Pikku hiljaa julki tullessaan kielletty suhde aiheuttaa kuumottavaa kitkaa paitsi osapuoltensa läheisissä, myös koko kyläyhteisössä. Siksikin, että se ei pyri mihinkään nostalgiseen kosiskeluun tai Karjala-kaihon nostatukseen. Eikä pelkästään tue, vaan kamera saa vaikuttavalla tavalla olla pitkissä repliikittömissä jaksoissa itse kertoja. Heidän lapsensa sopeutuvat uusiin elämisen ehtoihin näennäisesti vaivattomammin, vaikka savolaisnatiivit eivät kovin avosylisesti ota perhettä joukkoonsa. Asta Sveholm saa Annin roolissa oikeastaan ainoa na vähän revitellä, mutta hän ei vie nuoren naisen temperamenttia yli. Neuvostoliiton aikaan evakkohistoriamme ei tainnut olla poliittisesti korrekti elokuva-aihe. 46 Demokraatti ELOKUVAT Anni tahtoo elämän Evakkojen laulu soi mollissa mutta kauniina. Havaksen ja Sveholmin, äidin ja tyttären myös tosielämässä, yhteisissä kohtauksissa on isosti latausta. Ei meillä vaivaksi asti ole tehty vakavasti otettavia elokuvia Karjalan evakoidenkaan kohtaloista. Elokuvan keskeiset roolityöt istuvat elokuvan pelkistettyyn henkeen saumattomasti. Ryssittely ja sorto on sille arkea. Timo Lavikainenkin näyttää osaavansa tehdä muutakin kuin hurttia kaverikomediaa. Karjalanmurretta pajattavia evakkohahmoja on toki nähty komedial lisissa subrettirooleissa monissa elokuvissa. De_20082020_46.indd 46 12.8.2020 17.20. Oiva suoritus. Ville Salmisen Evakko vuodelta 1954 on harvoja poikkeuksia. Vaikka pitäisi olla, kaiken tämän nyky-Suomen ”maahamuuttokriittisyyden” keskellä. Taunon roolissa vakuuttaa suomifilmin klassiset vähäpuheiset miessankarit mieleen tuova Turkka Mastomäki, ja hienoa on nähdä taas Antti Raivio täydessä iskussa evakkojätkän sivuroolissa
Viimeiseen ”kelaan” mennessä katsojan ei tarvitse enää lainkaan välittää ihmissuhdekarusellin uskottavuudesta, koska se on menetetty. Merenrantahuvilalla, jonne vanha ystäväjoukko matkustaa viikonlopuksi, ehditään todistaa kahden vuorokauden ajan jonkin verran iloisia jälleennäkemisiä mutta aika paljon enemmän itkuisia kohtaamisia ja entisten kaunojen esiinnostamisia. 47 Demokraatti Seurapeli Ohjaus: Jenni Toivoniemi Pääosissa: Emmi Parviainen, Laura Birn, Samuli Niittymäki, Eero Milonoff, Christian Hillborg, Iida-Maria Heinonen, Paula Vesala ja Paavo Kinnunen 2020, 120 minuuttia. Vanha ystäväporukka kokoontuu saareen, ja eikä aikaakaan, kun menneet kaunatkin pulpahtavat pintaan. Toivoniemi ohjaa omaa käsikirjoitustaan ja ilmiselvästi luottaa kykyihinsä liikuttaa niin tarinaa kuin kameraakin. Näitähän meillä paperilla tehdään jatkuvasti: kolmekymppisten mutta monin tavoin edelleen keskenkasvuisten aikuisten kipuilua työn, parisuhteiden ja ystävyyksien ristiaallokoissa puolikepeissä tunnelmissa. DRAAMA Kostea viikonloppu Kohtaamisia. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi ei kuitenkaan lähde tekemään härmäläistä perusmurhenäytelmää mereen hukkumisineen ja puukkoon tarttumisineen vaan varsin eloisaa puhe-elokuvaa, jossa vuorotellaan draaman komediallisilla sävyillä ja huumorin synkemmillä piirteillä suurimmilta osin tasapainoisen tuntuisesti. Seurapeli (2020) on etenkin suomalaisittain mutta myös lajissaan mukava onnistuminen, melkein. Silti lopputulosta katsoo mielellään. Valkokankaalla asti samat käsikirjoitukset näyttävät usein televisiomaiselta jankutukselta ja puisevilta puhuvilta päiltä. Homma ei toimisi millään ilman osaavaa, maan nuoren näyttelijäkaartin elokuvallisinta porukkaa. Ensi-ilta 21.8. Teksti Rane Aunimo S uomalaisuus on toisinaan myös sitä, että mennään porukalla saareen, pannaan pullo kiertämään ja katsotaan, kuinka monta ihmistä selviää elossa mantereelle. Tulee väistämättä poukkoilun ja pinnistelyn makua, kun tunnelmat vaihtuvat ääripäästä toiseen äkillisesti. De_20082020_46.indd 47 12.8.2020 17.20. Ihmissuhdekaruselli pyörii vinhaa vauhtia Jenni Toivoniemen esikoisessa. Toivoniemen haaste ja lopulta elokuvan heikkous on siinä, että peräti kahdeksalle tasavahvuiselle henkilölle keksitään murehdittavaa ja peiliin katsottavaa
”Gabriel García Márquez (1927– 2014) herättää minussa hieman hankalia tunteita. Siispä vastaan: Gabriel José de la Concordia García Márquez eli ’Gabo’, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1982, ja teos Rakkautta koleran aikaan (El amor en los tiempos del cólera, 1985), suomentanut Matti Brotherus, ilmestyi 1988. 48 Demokraatti Kolera on intohimomme J äreä klassikko tuotti jälleen kaksinumeroisen vastaajamäärän. En voi todeta aina edes voittaneeni kisaa reitistä, saati nopeusrajoituksista. Viime kerralla oli runsaasti aikaan, mutta olin lukenut Belowilta ’väärät’ kirjat. Sen eräs päähenkilö, tohtori Juvenal Urbino olisi varsinainen sankari myös nykyisin, saihan hän ’torjutuksi ajoissa uusin ja jyrkin menetelmin viimeisen koronaepidemian josta [eräs Ranskan] maakunta oli kärsinyt.’ Tekstin sisällä on virkistäviä pikku letkautuksia tyyliin ’liberaali presidentti ei ollut hänestä sen parempi tai pahempi kuin konservatiivinen, ainoastaan huonommin pukeutunut.’” OSSI LEHTIÖLLÄ on kirjan päähenkilöön hauska vertailukohta – itsessään. Ja koko matkan ajan tämä yksinäinen ja vähän outo kuski keskusteli navigaattorin kanssa. Mies puhuu papukaijan kanssa. Kirja pysytteli silloin vaimoni yöpöydällä harvinaisen pitkään, jopa niin, että malttamattomasti aina välillä hieman salanautin sitä, odottaessani lukuvuoroani, ja jouduin kysymään, etkö pidä siitä, vai onko se niin vaikealukuinen, mutta vaimokulta vain mutisi jotain pitkitetystä nautinnosta. Se on huikea rakkaustarina. Sieltähän se löytyi ylähyllyiltä, jonne kohotetaan vai todelliset mestarit ja lumoajat. ”Kyseessä on klassikkoteos, joka perustuu ainakin osin kirjailijan vanhempien elämään. En nimittäin koskaan ole saanut makua hänen kuuluisimpaan teokseensa Sadan vuoden yksinäisyys, jota ’kaikki muut’ suorastaan rakas tavat. Hieman sain harppoa kotikirjastoani, mutta kahville istahtaessani pätkähti: jospa se olisi maagisen realismin suunnassa. Se ehkä on paras kuulemani romaaniarvostelu, aivan varmasti on!” Sirpa Taskinen ei ole järin innostunut siitä kirjailijan kuuluisimmasta teoksesta. Kameroista ilmoittamisia tietenkin tottelin. Valittavana tietysti monta aktuellia asiaa, mutta korona. Olen kyllä pitänyt hänen muista kirjoistaan, ja visakirja Rakkautta koronan aikaan on varsin mainio. Siispä mallaamaan mielikuvia, joissa tapahtuu Nobelin, tartuntataudin ja papukaijan konjunktio Kirjavisan tähtikuviossa – siis vähän samaan tapaan kuin Saturnuksen ja Jupiterin konjunktio Kalojen tähtikuviossa mestarimme syntymäkertomuksessa. Siitä iloitkaamme. Niin siis ranskatar toteaa saman asian, että ’te ajatte nopeudella, joka ylittää sallitun’. Tietenkin myös reitistä meillä oli monesti erimielisyyksiä. Kun tohtori Juvanal Urbino puhelee papukaijalleen, siinä ei minulle ole mitään hämmentävää. Ranskatar, valittu ääneksi, koska teitittelee ajajaa tyylikkäästi, kun suomalainen kollegansa vain toteaa tylysti ’ajat ylinopeudella’. Minä juuri toissapäivänä eli keskiviikkona ajoin noin tuhat kilometriä etelästä Levin Sikkolan korpeen. Tämänkertaisesta arvuuttelun kohteesta olennaisen kattava avauspuhe olkoot Aarne Kaurasella, koska hän lienee visan ensikertalaisia tai ainakin harvoin tavattu vierailija, kuten lintuharrastajat rareista tapaavat virallisemmin sanoa. Matti Brotheruksen suomenkielinen laitos on ilmestynyt vuonna 1988.” Veikko Huuskan ratkaisumalli on simppeli, mutta pistämätön. ”Avainsana ’tavallaan ajankohtainen’. ”Nyt menee sitaatti ihon alle ja menee todella syvälle. Eli teos on Rakkautta koleran aikaan, tekijä Gabriel Garcia Márquez. Tällä kertaa kyseessä täytyy olla Gabriel García Márquezin romaani Rakkautta koleran aikaan. Päinvastoin, kovin kotoisalta se tuntuu.” Tuula Hynynen iloitsee helposta nakista.”Olipa hyvä, kun nyt on mielestäni helppo pähkinä, kun lehden tulosta jäi vain kolme miettimispäivää. Siitä on kyllä aikaa, kun olen kirjan lukenut, enkä enää muista tämän pitkän tarinan juoDe_20082020_48.indd 48 11.8.2020 15.17
Yhdelle palkinto. Hän nojasi ovenpieleen käsi ovenrivalla aivan kuin olisi aikeissa avata oven. Intohimon määrä on se keskeinen ominaisuus, jolla visakirjailja arvottaa päähenkilönsä.” Palkinto lähtee Aarne Kauraselle. Otetaan tähän loppuun vielä alkukiteytys Eero Reijosen piiiitkästä vastauksesta, josta – kuten monien muidenkin vastaajien viesteistä – laajemmin verkkoversiossa. Vastausaikaa on visaukon lomailun tähden nyt ruhtinaallisesti liki kuukausi, joten eipä vihjailla enempää. 49 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 13 Nyt siteerattu teos taitaa olla sama kuin kirjailijan ensimmäisessä visaesiintymisessä siitä yksinkertaisesta syystä, että paljon muuta hän ei ehtinyt lyhyen elämänsä aikana saada julkaistuksi. Luulin, että olin sen takavuosina lukenut, mutta vielä mitä. Kolera on tauti. ”Visakirjan nimivalinta kertoo espanjaa taitavalle kaiken oleellisen. ”Ääni oli matala ja sen korostus vierasmaalainen, mutta tavassa jolla nimeni lausuttiin oli kuitenkin jotain tuttua. Siispä vastaukset 18.9. Muisti pettää. Joku liikkui kuistilla ja siirtyessäni lähemmäksi näin kookkaan tummapukuisen mieshahmon, jolla oli tummat hiukset ja kasvot. Maagisen realismin mestari on tässä kirjassaan hauskempi, eroottisempi ja inhimilllisempi kuin koskaan. Käännähdin säikähtyneenä katsomaan kuka puhuja oli, sillä ovet olivat kiinni enkä ollut huomannut kenenkään lähestyvän portaita. Gabriel Garcia Márquezin 1980-luvulla ilmestynyt teos Rakkautta koleran aikaan tarjosi parhaan lukunautinnon pitkään aikaan. ”Onneksi sain sivuiltaan jo hieman kellastuneen visakirjan käsiini pääkirjastosta. Kukahan hän mahtaa olla mietin?” nikuvioita. Mutta klassikkohan tästä ajan saatossa tuli. (rb) De_20082020_48.indd 49 11.8.2020 15.17. mennessä osoitteeseen kirjavisa@ demokraatti.fi. Kirja on jäänyt mieleeni hyvin värikkäänä ja hauskan ironisena.” MAURI PANHELAINEN koki kivan yllätyksen. Cólera, sellaisena kun sitä espanjassa käytetään, voi tarkoittaa myös intohimoa tai ihmisen rakkautta. Kolera on intohimo. Paradoksaalista vaikutelmaa vahvisti tietenkin takavuosien vaarallisen kolerataudin liityntä nykyiseen koronaepidemiaamme.” Márquezin tunnistaneita olivat myös Unto Vesa, Matti Kärkkäinen, Pertti Vuorela, Juhani Niemi ja Jorma Kataja
Jaa, niin, tulihan Kansallisen nykyinen pääjohtaja Mika Myllyahokin Kiven Kullervosta palkituksi 2002, jolloin hän päätyökseen oli vielä Ryhmäteatterin johdossa. Huiput ovat erottuneet. Tuli nääs istuttua putkeen 24 vuotta Kansallisteatterin kolmen vuoden välein jakaman Eino Kalima -palkinnon valintaraadissa. Kauteni ensimmäinen palkittu vuonna 1999 oli Reko Lundán, jonka moderni ohjausote klassikosta sytytti raadin – niin, Lokkihan se oli. Nyt se on loppu. Olen saanut läheltä seurata, miten kansallinen päänäyttämö on muuttunut. Anne Rautiaiselle viime viikolla jaettu palkinto oli viimeinen, josta minä olin päättämässä. 50 Demokraatti ”SEITTIEN LINNASTA” ON KUORIUTUNUT YHTEISKUNNALLISESTI HAASTAVA TAITEELLINEN TEATTERI. Saattaa olla, että minuun sopivat nuo kaikki määreet. Nevalan kaudella alkanut ja sittemmin Myllyahon johdolla kiihtynyt uudistuminen on ollut huimaa: vielä 1980-luvullakin oman institutionaalisuutensa jähmettämästä ”seittien linnasta” on kuoriutunut yhteiskunnallisesti haastava taiteellinen teatteri. Hienoja ohjaajia kaikki tyynni. Se oli tavallaan mandaattipaikka, sillä vuodesta 1992 jaetun palkinnon raatiin kutsuttiin alunperin pääkaupunkiseudun päivälehtien teatterikriitikot. Olisihan Kalima-raadista voinut vetäytyä jo aiemmin, mutta kun pois ei häädetty, en paikkaa raaskinut jättää – a) koska raatityöskentely oli kivaa ja kasvattavaa, b) koska velvoite katsoa vuosittain Kansallisteatterin näytäntökausien koko tarjonta tarjosi aitiopaikan luoda laaja kuva teatterin nykytilasta. Aivan liian varhain menettämäämme Rekoa on yhä ikävä. Kalima-palkinto jaetaan kunakin kolmevuotiskautena Kansallisteatterin näyttämöillä nähdystä parhaasta ohjauksesta. Se ei ole kummunnut yksinomaan maan rahallisesti suurimman teatteripalkinnon voittamisesta vaan omaan työhön kohdistuneesta arvostuksesta. Mukavaa on ollut myös kokea palkittujen ilo. Myös dinosaurus, fossiili, reliikki voivat joidenkin puheissa vilahtaa. Minulla on ollut ilo istua Kalima-raadissa aikakautena, jolloin Kansallisteatteria ovat johtaneet Maria-Liisa Nevala (pääjohtajana 1992-2010) ja Mika Myllyaho (2010-). Aika kiinnostavaa on, että varsin naisvaltaisten raatien (olin nelikossa pitkään ainoa miesjäsen) valinta osui tähän vuoteen asti aina miehiin. Kolmas tuumaa, että oli se sitkeä sissi. Kun helsinkiläisten, kulttuuritoimituksilla varustettujen päivälehtien määrä supistui kolmeen, Kalima-palkinnosta ovat viimeisen yli neljännesvuosisadan päättäneet Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin ja Demarin/Uutispäivä Demarin/Demokraatin nimetyt kulttuuritoimittajat sekä raadin puheenjohtajana Kansallisteatterin hallituksen edustaja. YMPYRÄ RAATILAISENA sulkeututuu mukavan ehyesti, sillä Anne Rautiainen sai nyt palkinnon Tshehovin Lokin ohjauksesta. Kahdeksan niitä palkittuja kohdalleni kaikkiaan kertyi. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa De_20082020_50.indd 50 13.8.2020 9.32. Muuten raatityöskentely on ollut varsin sopuisaa. Kuten vuoden 2005 palkittu, silloin teatterikoulusta vastavalmistunut, tuntematon tulokas Tuomo Aitta, sitäkin tunnetumpi, Tuntemattoman sotilaan ohjannut Kristian Smeds (2008), Juha Malmivaara, Juha Hurme, Janne Reinikainen... Kerran yritin omana ehdokkaanani juntata erästä naisohjaajaa palkittavaksi, mutta raadin leidit ja Smedsin Tuntematon jyräsivät minut. Reliikki muistelee J oku saattaa sanoa sitä jääräpäisyydeksi, joku toinen suureksi luulotteluksi omasta korvaamattomuudesta. Silloin olen tuntenut sitä kuuluisaa antajan iloa. Yksimielisyys on yleensä löytynyt isommitta taisteluitta
51 Demokraatti Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_20082020_50.indd 51 13.8.2020 9.32
Sen osuudeksi Veikkauksen tuotosta sovittiin neljä prosenttia, mikä on miljardin euron tuottotasolla 40 miljoonaa euroa, joista 30 miljoonaa euroa on käytetty palkintoihin. Luonnonvarakeskus LUKE julkaisi viime vuonna Hippoksen tilaaman selvityksen Suomen raviurheilun tulevaisuuden haasteista. Yksi ravien trendeistä on kaupungistuminen, ja uusissa alan aktiiveissa (esimerkiksi hevosten omistajat ja valmentajat) on enenevästi naisia. Yksi esimerkki hapuilevasta päätöksenteosta oli ilmoittaa, ettei kuninkuusraveja ajeta ja sitten kuitenkin järjestää ne. Eli prosentteina Hippoksen hallituksessa on 14 prosenttia naisia (1/7) ja valtuuskunDe_20082020_52.indd 52 13.8.2020 11.06. Raviurheilun harrastajia ja seuraajia on noin 220 000 ja arviolta 500 000 suomalaista on kiinnostunut hevosista. KIINNOSTUS RAVEIHIN ei kuitenkaan konkretisoidu raviratojen yleisömääriin. Selvityksen keskeisimmät huomiot kiinnittyvät lajin kykyyn uusiutua yhteiskunnallisen muutoksen osana. Tarvitaan uskallusta, rohkeutta ja innovatiivisuutta. Esimerkiksi Suomen Hippoksen hallituksessa on kuusi miestä ja yksi nainen. Halutaanko tämä huomioida päätöksissä ja päätöksentekoelimissä. 52 Demokraatti PELIN PURKU Ravien haasteena talous ja tasa-arvo Löytyisikö tasa-arvosta vastaus suomalaisen raviurheilun ongelmiin, kirjoittaa Hämeen Sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtaja, raviharrastaja ja -kirjoittaja Jarkko Nissinen. S uomalaisella raviurheilulla on ratkaistavanaan talouden tuplahaaste. Uudistustehtävä on kiistatta vaikea. Ensiksi rataverkoston ja kilpailupäivien muuttaminen 2020-luvulle ja toiseksi muiden urheilulajien tapaan koronaviruksen aiheuttaman mahdollisen Veikkauksen tuottojen alenemiseen sopeutuminen. Toisaalta Hippos ei ole ainoa yhdistys, jossa uudistusten edistäminen on vaikeaa, kun erilaiset intressit vaikeuttavat alan kokonaisedun mukaisia päätöksiä. Ravitapahtuman sekä -urheilun tulee perustua kuluttajan ajassa muuttuviin arvoihin ja motiiveihin. Vastuullisuus, kestävyys ja ilmastonmuutos kiinnostavat raveja seuraavia yhä enemmän. Raviurheilua hallinnoiva Suomen Hippos ry teki monessa suhteessa hyvän sopimuksen muutama vuosi sitten. Tulevaisuusselvityksessä vaadittiinkin ennakointia ja nopeaa reagointia megatrendeihin ja hiljaisiin signaaleihin: ”On tunnistettava esimerkiksi toimintatapoja ja teknologioita. On tehtävä valintoja ja vahvistettava vahvuuksia. Heikkojen signaalien pohjalta ravija koko hevosalalle olisi laadittava tulevaisuuden skenaarioita. Korjaavien toimenpiteiden on oltava näkyviä ja vaikuttavia”, selvitys toteaa. Hippos perusti puolisentoista vuotta sitten työryhmiä valmistelemaan uudistuksia, mutta ainakaan vielä ei asioita ole läjäpäin edennyt konkretian tasolle. Selvityksen mukaan raviurheilu ja ravitapahtumat tunnetaan hyvin, mutta niiden kiinnostavuus ja arvostus ovat tunnettuuteen nähden heikkoa. Lisäksi Hippoksen valtuuskunnassa on vain kolme naista 42 paikasta ja niistäkin yksi on ravinaisten kiintiöpaikka. Hippoksessa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jossa kaikilla raviradoilla ja hevosjalostusliitoilla on yksi ääni väestöpohjaa ja radan toiminnan volyymia katsomatta. Hippoksella on jättiläismäinen tasa-arvohaaste hallintonsa suhteen
53 Demokraatti nassa luku on vain seitsemän prosenttia (3/42). Näin, vaikka kaikissa ministeriöissä edellytetään, että hallinnonalalla tuotetaan sukupuolen mukaan jaoteltua tietoa ja että sitä käytetään valmistelun ja päätöksenteon pohjana. Kuka ottaa kopin. On perin outoa, ettei Hippokselta edellytetä omaa tasa-arvosuunnitelmaa ja seurata sen edistymistä valtion rahoituksesta neuvoteltaessa. Onneksi tämä asia on korjattavissa. Anu Leppänen De_20082020_52.indd 53 13.8.2020 11.06. Hipposta valtion puolesta valvovalla maaja metsätalous ministeriöllä on oma tasa-arvosuunnitelma. Esimerkiksi opetusministeriö edellyttää lajiliitoilta tasa-arvosuunnitelmaa valtioapua haettaessa. Kuitenkaan opetusministeriön liikuntajärjestöille asetettua tasa-arvosuunnitelmavelvoitetta ei ministeriön suunnasta Hippoksen suuntaan ole
Puoluekokous toivottavasti hyväksyy uuden periaatejulistuksen ja poliittisen ohjelman. Ja miten tämä tarina ja työ saadaan houkuttelemaan uusia ihmisiä osaksi puoluetta – jäseniksi, ehdokkaiksi, aktiiveiksi. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri De_20082020_54.indd 54 12.8.2020 14.07. Tärkeintä on matka keksinnöstä innovaatioksi. On eri asia kysyä ”mitä sinulla on sydämellä” livenä kuin verkossa. Samaa koskee puoluet ta ja yhteiskuntaa. Työtä on paljon tehtävänä, ja kunnianhimo kasvaa muutosten myötä. Myös uudet aloitteet, jotka eivät ole jo hallitusohjelmassa on saatava toteutukseen. Myös puoluekokouksen mittarissa lämpö lisääntyy: aivan pian olemme jo Tampereella. Toivon mukaan ne saadaan välittömästi voimaan ja palvelemaan ketterämmin kaikkia tasoja. Modernissa viestinnässä korostuu kuitenkin yhteisön sijaan yksilö. Puoluekokous käsittelee myös uudistetut säännöt. On aika tehdä yhdessä, ei ainaista järjestöuudistusta, vaan strategia toimintaan. viestintään, mutta kehitettävääkin jää paljon tulevalle kaudelle. Ilman aitoa halua toteuttaa ovat ohjelmat vain tekstiä. VAALIT PARHAIMMILLAAN aktivoivat niin omia kuin muita äänestäjiä. SDP:n on uudistuttava, jotta myös Suomi voi hyvin. Somessa organisoidutaan jatkuvasti paremmin, ja sitäkin kautta viesti kulkee. Saunan mittarissa on lause mensa sanem in corpore sano – terve sielu terveessä ruumiissa. On muistettava, että vanhanaikaiseksi mainostettu järjestödemokratia takaa myös niiden äänten kuulumisen, jotka ovat aktiiveina tekemässä vaalityötä ja keräämässä yhteiseen pottiin ääniä, vaikka eivät aina tule valittua vaikkapa valtuustoihin. Periaatejulistus antaa aineksia syvälliseen aatekeskusteluun ja koko oikeistolaisen vapausja talousparadigman haastamiseen. 54 Demokraatti Toimiva puolue terveessä yhteiskunnassa K esällä ehdin seurata saunan mittaria lämmön kohotessa ja pohdiskella sen latinankielistä sanomaa. Onnistumisia löytää jokaiselta sektorilta poliittisista sisällöistä järjestötyöhön ja PUOLUESIHTEERILTÄ ILMAN AITOA HALUA TOTEUTTAA OHJELMAT OVAT VAIN TEKSTIÄ. Soten suuressa muutoksessa on pidettävä huolta, että demokraattisesti tehtävät päätökset ja linjaukset eivät jää virkamiesbyrokratian alle. Kuntaja maakuntavaaleihin tarvitaan sytyttävä ajatus, joka konkretisoituu vielä kullakin alueella niin ohjelman rakentamisessa kuin sen sisällöissä käytännön ehdotuksina. Sisältötyöllä SDP pitää poliittisen ilmatilan hallussa ja aloitteen myös tulevaisuudessa. Suuri kysymys on kuitenkin se, mitä ohjelmilla tehdään, kun ne on hyväksytty. Kaikissa uusissa viestikanavissa ei tarvitse olla, eikä vaikkapa tiktokissa kannata esiintyä SDP:na vaan aktiivina tai edustajana itsenään. KORONA-AIKA ON haastanut myös politiikasta viestimisen. Kesällä on ollut kiehtovaa tehdä esitettä menneestä puoluekokouskaudesta ja palata reilun kolmen vuoden tapahtumiin: tunteet ovat vaihdelleet riehakkaasta suureen suruun. Itsestään se ei kuitenkaan tapahdu, eikä vastuuta voi paikallistasolta siirtää suositun pääministerin tai puheenjohtajan harteille. AVAIN SISÄLLÖISSÄ onnistumiseen on ollut jäsenten aktivointi ja toimivat työryhmät. Ja kun molemmat vaalit on käyty, on otettava haltuun uusi sote ja varmistettava, että meillä on yhteiset tavoitteet ja vuoropuhelu toimii valtuutettujen välillä. Työryhmätyö on saatava pyörimään piireissä ja samalla tehdä ryhmistä vastaanottavaisia aktiivisille ja kiinnostuneille sekä vastaavasti antaa mahdollisuus uudistaa kokoonpanoja. Hyvä niin. Mutta pykälien sijaan toiminnassa keskeistä on järjestöllinen kulttuuri. Suomelle vaihtoehtoina on velkaja leikkausnarratiivi tai hyvinvoinnin oikeu denmukainen jako. Järjestötoiminnan osalta kysymykset eivät ole uusia vaan jo vanhoja mutta yhä ajankohtaisia: miten jäsenten ja aktiivien näkemykset muuttuvat puolueen linjaksi ja ohjaamaan toimintaa
De_20082020_55.indd 55 12.8.2020 14.18. Talkooväki varmistaa puitteet. 55 Demokraatti TEEMA » Pu ol ue ko ko us 20 20 Ka na va tu le va isu ut ee n 246 aloitetta Korona näkyy järjestelyissä Kolumni: Joona Räsänen Pannaanko pakettiin. Puoluekokouksessa tehdään raskaan sarjan päätöksiä
56 Demokraatti TEEMA De_20082020_56.indd 56 12.8.2020 14.45
Teksti ja kuvat Mikko Huotari Kalle Kallio Tampereen työväen museo Werstaan näyttelyyn rakennetun työväentalon lavalla. De_20082020_56.indd 57 12.8.2020 14.46. Aloitekirja vihjaa myös, missä ei olla aloitteellisia. Taustalla on kulissi 1920-luvulta Palojoen työväentalolta Nurmijärveltä. Edellisellä sivulla on Osuuskauppamuseon esineistöstä rakennettu installaatio. 57 Demokraatti ALOITTEET PEILAAVAT puolueväkeä Ympäristö, tasa-arvo ja sivistyspolitiikka ovat näkyvästi esillä
Lisäksi se olisi kallista, Kallio sanoo. – Siitä on äänestetty aikaisemminkin puoluekokouksessa ja siitä ihan varmasti äänestetään tälläkin kertaa sekä valiokunnassa että isossa salissa. Aloitteet heijastavat puolueosastojen kiinnostusten kohteita. – Puoluekokous on aina yllätyksellinen. VARTEENOTETTAVIEN JA tärkeiden avauksien lisäksi aloitteista löytyy myös hauskoja heittoja, jotka on tehty kieli poskessa. Puoluehallitus myöntää vastauksessaan, että järkeä ei pidä arvottaa asuinpaikan mukaan, mutta puoluekokouksella ei ole oikeutta rajoittaa jäsentensä ilmaisunja sananvapautta. – Ne ovat niitä politiikan lohkoja, jotka eivät tasa-arvopuheella ratkea. Esimerkiksi Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintojen maksullisuus herättänee jälleen keskustelua. Puoluehallituksen päätösesityksessä sanotaan, että tasa-arvotilanteessa on vielä runsaasti kehitettävää. Tutkimusvapaalla oleva Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio on kahlannut läpi kaikki 246 aloitetta ja puoluehallituksen vastaukset niihin. Terveys jakautuu epätasaisesti eikä politiikka pelasta yrityksiäkään kuolemalta. 58 Demokraatti TEEMA I so punainen kirja. – Tämä on mielenkiintoinen aloite, mutta tästä pitäisi varmaan ensin tehdä tutkimus, eli onko asia tosiaan näin. – Valiokunnassa tulee olemaan hauskaa, kun tätä aloitetta käsitellään, Kallio veikkaa. Ongelma on se, että armeija ei tarvitse niin paljon ihmisiä. – Tämä on koominen juttu. Myös terveyspolitiikan aloitteita on niukasti, vaikka valtakunnassa on jälleen vireillä sote-uudistus. Yhteensä 246 aloitetta. Jos jokainen osasto tehtailisi 50 aloitetta, puoluekokouksessa olisi käsiteltävänä 30 000 aloitetta. ALOITTEET OVAT osaltaan myös puolueen sisäistä keskustelua. Se on murheellista, Kallio sanoo. Nyt aloitteissa, kuten myös poliittisessa ohjelmassa, erottuvat selvästi ympäristönäkökulma ja kunnianhimoinen sivistyspolitiikka. – Syrjäytymiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet aika voimakkaasti. Sen huomaa myös vastauksista, koska toisiin on ollut selvästi helppo vastata ja toisiin vaikeampi, Kallio sanoo. Tampereen puoluekokouksessa henkilövalintojen lisäksi pureudutaan muun muassa periaatejulistukseen, poliittiseen ohjelmaan ja aloitenivaskaan. Aloite 115 esittää nykyistä luokkamuotoisempaa mallia lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi aloite, jossa vaaditaan, että nykyisestä asevelvollisuusmallista siirrytään molemmille sukupuolille suunnattuun kansalaispalvelusmalliin. Samankaltainen päätös on tehty jo kaksi kertaa aiemmissa puoluekokouksissa. Kallion mielestä puolueväen olisi hyvä tarkentaa fokusta näissä asioissa. Eikä heitä tarvita sinne, vaan opiskelemaan ja työmarkkinoille. vaikka eivät aiemmin ole johtaneet konkreettisiin toimiin. On helpompi tarttua sellaisiin asioihin, jotka ovat selvästi pielessä. Aloitteiden kattaus on perinteisesti ollut monenkirjava, kuten tälläkin kertaa. Nyt on kysymys siitä, missä määrin luokkamuotoisuudesta luopuminen on heikentänyt lähiyhteisön merkitystä, Kallio sanoo. ALOITTEET OVAT peili, joka heijastaa puolueosastojen kiinnostusten kohteita. Asia pysyy esillä, koska sille on vaikea sanoa ei. Toinen selvä huumorialoite on numero 243, joka esittää, että jokaisen puolueosaston olisi velvollisuus tehdä 50 puoluekokousaloitetta. Osa aloitteista menee mitä todennäköisimmin äänestykseen. Sosiaalipuolen aloitteita kyllä löytyy, mutta terveyspolitiikka aloitteissa jää lähinnä hoitoon pääsyn nopeuteen ja siihen, kuinka paljon hoito saa maksaa. – Ja nuoret naiset, jotka määrättäisiin kansalaispalvelukseen, eivät todellakaan halua sitä. – Niissä on laadullista heittelyä, toiset on paremmin tehty kuin toiset. – Puoluekokoukselta vaatisi aika paljon rohkeutta tehdä päätös, että aloite ei johda toimenpiteisiin. Nyt pitäisi miettiä enemmän, mistä haetaan kasvua. Poliittisessa ohjelmassa ovat kaikki lohkot mukana, mutta aloitekirja vihjaa, missä emme ole aloitteellisia. Silloin olisimme vanhakantaisia ja hyväksyisimme tällaisen huutavan epätasa-arvon, joka miesten ja naisten välillä tässä asiassa vallitsee. Suomalaiset tuntuvat olevan melko tyytyväisiä nykysysteemiin, vaikka se on epätasa-arvoinen. Myöskään äänestäjät eivät laajoin joukoin kannata sen kaltaista mallia. KALLION MIELESTÄ mielenkiintoisimmat aloitteet katsovat maailmaa uudesta näkökulmasta ja kyseenalaistavat nykyisiä toimintatapoja. Esimerkiksi aloite 204 esittää, että puoluetta edustavat ihmiset välttäisivät käyttämästä ilmaisua ”maalaisjärki”. On vaikea ennustaa, mitkä herättävät mielenkiintoista debattia. – Mutta elinkeinopolitiikkaan liittyviä aloitteita on hyvin vähän. Kallion mukaan tasa-arvokysymykset ovat SDP:ssä olleet aina hyvin vahvasti esillä. – Esimerkiksi elinkeinopolitiikassa SDP on pitänyt aiemmin esillä, kuinka valtionyhtiöiden pitäisi toimia, mutta se on vähän mennyttä maailmaa. Siinä me tarvitsemme omia avauksia. Elinkeinopolitiikka ja terveyspolitiikka ovat hieman toisenlaisia pelikenttiä. Lukioissa siirryttiin pois luokkamuotoisuudesta 1990-luvulla. Puoluehallitus katsoo, että aloite ei anna aihetta sääntömuutoksiin. Yksi aloite esittää eutanasian laillistamista. Jotkut asiat nousevat kerta toisensa jälkeen esiin, De_20082020_56.indd 58 12.8.2020 14.46
Ammattimaisesti hoidettu varhaiskasvatus on lasten kehityksen kannalta tosi tärkeä, Kallio sanoo. Aloitteella halutaan katsoa, mikä on puolueen kanta siinä kysymyksessä.” 1 Toistuvat aloitteet ”Toistuvat aloitteet ovat meidän politiikkamme ydinkysymyksiä. Päätösesityksen mukaan ansioja pääomatuloverotuksen yhdenmukaistamista on tarkoituksenmukaista selvittää. Syystä tai toisesta ne eivät ole edenneet, ja niistä tehdään toistuvasti aloite joka puoluekokoukseen.” 4 Vastakarvaan aloite ”Nämä ovat mielenkiintoisia. Nyt on mukana esimerkiksi ympäristökriittisiä aloitteita.” 5 Täsmäaloitteet ”Täsmäaloitteet voivat liittyä johonkin hyvinkin pieneen asiaan. Henkilökohtaisia tuloja esitetään verotettavan yhdellä progressiivisella veroasteikolla tulon lähteestä riippumatta. 59 Demokraatti Aloitekirja vihjaa, missä emme ole aloitteellisia. Outolintuihin lasken myös hyvin paikalliset aloitteet, koska siltarumpupolitiikka ei kuulu SDP:n puoluekokoukseen.” 3 Myötäkarvaan aloitteet ”Tehdään aloite siitä, kuinka puolueen pitää toimia hallitusohjelman mukaisesti. Aloitekirjasta löytyy erilaisia verotukseen liittyviä aloitteita, kuten esitys pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta. SIVISTYSPOLITIIKKA ON nyt esillä useissa aloitteissa. Aloite 114 esittää 12-vuotista peruskoulua. – Kyse on isosta eettisestä päätöksestä, jonka kohdalla ainakin valiokunnassa joudutaan pohtimaan syntyjä syviä. – Maksuttoman päivähoidon merkitys on ollut suuri niissä perheissä, joissa on syrjäytymisriski. Turkistarhauksesta on äänestetty muutaman kerran, nyt aiheesta on pieni nippu aloitteita. Puoluekokouksessa käsitellään myös muita varhaiskasvatukseen liittyviä aloitteita. Jotkut aloitteet voivat olla hyvinkin erikoisia, mikä selittyy sillä, että puolueessa ovat seinät leveällä ja katto korkealla. Se on oleellinen aloitetyyppi, jossa tuodaan esiin, että tietty politiikan alue on tärkeä.” De_20082020_56.indd 59 12.8.2020 14.46. Kyse olisi kaksivuotisesta esiopetuksesta. Puoluehallitus sanoo vastauksessaan yhtyvänsä aloitteen tavoitteeseen oikeudenmukaisesta verotuksesta. Tällaisia aloitteita tekevät sellaiset, jotka ovat oppositiossa suhteessa puolueen linjaan, ja he lähtevät haastamaan sitä. Aloite 124 puolestaan haluaisi laajentaa opin polulle siirtymistä nykyistä aikaisemmin. Mu2 Ajankohtaiset aloitteet ”Näissä aloitteissa on jokin asia, joka on ollut muutaman vuoden sisällä ajankohtainen ja siksi siihen halutaan ottaa kantaa. Kirkon ja valtion välinen suhde on näkynyt aloitteissa jo yli sata vuotta. – Ongelma on vain se, että meidän on vaikea löytää kumppaneita, jotka haluaisivat uudistaa verotusta samaan suuntaan, Kallio sanoo. Voivat olla mielenkiintoisia, vaikka eivät välttämättä liity mihinkään isompaan kuvioon tai puolueen linjaan.” 6 Outolinnut ja huumorialoitteet ”Oudoista aloitteista ei aina voi olla ihan varma, ovatko ne huumoria vai eivät. KUUDEN SORTIN ALOITTEITA Aloitekirjaan perehtynyt Kalle Kallio jaottelee aloitteet kuuteen ryhmään. JOTKUT ALOITTEET toistuvat puoluekokouksesta toiseen. Nykyinen yhdeksänvuotinen peruskoulu olisi siis uudistettava niin, että se jatkuu saumattomasti toisen asteen tutkintoon
Puoluekokouksella on iso urakka aloitteiden käsittelemisessä. Osa aloitteista on toki maailmoja syleileviä ja rehellisyyden nimissä epärealistisia. Paikalle saapuu 500 kokousedustajaa ympäri Suomea. Se ei todennäköisesti mene läpi tälläkään kertaa, Kallio sanoo. Talkooväkeen ovat ilmoittautuneet Miia Rajamäki ja Jonne Nurmi. Puoluekokousta voi seurata netin videostriimin välityksellä. Kokouksen arvioidaan päättyvän maanantaina 24.8. Poikkeusoloissa joudutaan tekemään erityisjärjestelyjä, jotta kokous on turvallinen kaikille osallistujille. Eli tehdään, mitä kohdalle osuu ja mikä on sillä hetkellä tarpeen, Rajamäki sanoo. Talkoolaiset hoitavat myös ääntenlaskennan ja kokouskanslian tehtäviä. Hän on ollut pääsihteerinä Nuorisoliitossa, ja nyt oman puolueosaston sihteerinä. Rajamäki arvelee olevansa kokouskansliassa ja ääntenlaskennassa. – Meidän tehtävämme on luoda puitteet puoluekokoukselle. Valiokuntatasolla ongelma on se, että samasta asiasta voi olla sekä aloite että kirjaus poliittiseen ohjelmaan. Minkälainen on hyvä aloite. Olen tällainen jokapaikanhöylä, Nurmi sanoo. – Salissa tarvitaan myös digiavustajia, koska tämä on hyvin digitaalinen kokous ja kaikki eivät hallitse ihan kaikkia uusia laitteita, Sandell sanoo. kana ovat jälleen myös palomiesten eläkeikä ja taitettu indeksi. Jokapaikanhöylät luovat puitteet TAMPERE-TALON OVET avautuvat puoluekokouksen väelle lauantaina 22. Siihen tarvitaan 40–50 talkoolaista. – Se on mietitty perusteellisesti. – Puolueen nimeä on usein esitetty muutettavaksi. Kokouksen venyessä osa väestä alkaa jo uupua ja isoon saliin jää entistä vähemmän väkeä äänestämään. – Tämä on politiikkaa. Nurmi on ollut kuusi vuotta aktiivisena jäsenenä puolueessa ja Demarinuorissa. Se on täsmällinen, eli tunnistaa jonkin yhteiskunnallisen ilmiön tai ongelman, johon halutaan muutosta. Edustajat jaetaan työskentelemään kahteen ryhmään, jotka eivät fyysisesti kohtaa keskenään kokouksen aikana. Se vaatii erityistä tarkkuutta, jottei lipsahda niin, että meillä on samasta asiasta eri päätökset. Talkooväkeä on koordinoimassa Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell. – Jatkossa on tarkoitus, että jokaisessa puoluekokouksessa tehdään poliittinen ohjelma. Riskien minimoimiseksi puoluekokouspaikalla Tampere-talossa voivat olla läsnä ainoastaan puoluekokousedustajat, sääntömääräiset osallistujat sekä median edustajat ja kokouksen järjestämisen kannalta välttämätön henkilökunta. – On varmaan pakkokin, Kallio vastaa. Puoluekokouksessa käsitellään SDP:n poliittinen ohjelma, periaatejulistus, säännöt ja aloitteet sekä henkilövalinnat. Kumpikin lähtee puoluekokouksen talkoolaiseksi hyvillä ja odottavin mielin. Nyt muun muassa Demarinuorten liittohallituksessa. – Koronan vuoksi tarvitaan erityisen paljon talkooväkeä ovihenkilöiksi. Vapaaehtoisia on löytynyt mukavasti, Sandell sanoo. iltapäivällä. elokuuta. Meillä on esillä myös asioita, jota eivät ole toteuttamiskelpoisia. – Kokemus on osoittanut, että kun menee mukaan isoon tapahtumaan talkoisiin, niin siinä voi joutua lennossa vaihtamaan tehtävää. Ja esittää mitä asialle pitäisi tehdä, Kallio vastaa. Pitäisikö aloitteiden käsittelyä jouhevoittaa. De_20082020_56.indd 60 12.8.2020 14.46. He pitävät huolen, että oikeat ihmiset menevät oikeisiin paikkoihin. – Vielä ei ole tarkkaa tietoa, mikä toimenkuvani tulee olemaan. 60 Demokraatti TEEMA Aloitteissa erottuvat nyt ympäristönäkökulma ja kunnianhimoinen sivistyspolitiikka. Joskus se johtuu tosin siitä, että meidän poliittiset kumppanimme eivät halua viedä maata samaan suuntaan. Sekä Nurmi että Rajamäki on ollut aikaisemmin puoluekokousedustajana, joten kuviot ovat monilta osin tutut ja he tietävät hieman mitä tuleman pitää. Rajamäellä on pitkä historia liikkeessä. Sitä odotan kaikkein eniten, Rajamäki sanoo. Seuraajat ja kutsuvieraat eivät voi tällä kertaa osallistua paikan päällä kokoukseen. – Tänä vuonna puoluekokoukseen ei pääse seuraajia lainkaan, joten talkoolaisena oleminen on loistava tapa päästä olemaan mukana tapahtumien keskipisteessä. – Nyt kun en ole ollut ihan niin aktiivinen kuin aiemmin, niin on ihan mielettömän kiva päästä tapaamaan ihmisiä, kun tietää, että joka puolelta Suomea tulee tuttuja paikalle. Koronapandemia näkyy monissa käytännönjärjestelyissä. – Aloitteet, jotka yrittävät ratkaista liian isoja ongelmia, eivät yleensä toimi
61 Demokraatti Jonne Nurmi, Miia Rajamäki ja Harri Sandell ovat valmistamassa puitteita Tampereen puoluekokousta varten. De_20082020_56.indd 61 12.8.2020 14.47
Tähän jatkotyöhön puolueen työryhmäorganisaatio pääsee heti puoluekokouksen jälkeen. Työryhmäorganisaation työn ja päivänpolitiikan yhteensovittamiseksi työryhmät koostuvat jäsenistön ja asiantuntijoiden lisäksi puoluejohdon sekä eduskuntaja hallitusryhmän edustajista. SDP uudisti vuoden 2017 Lahden puoluekokouksen päätösten mukaisesti puolueen ohjelmatyötä Suomi 2030 -brändin alla vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ajankohtaisiin ilmiöihin. Maailma ei ole valmis, mutta me voimme omalla työllämme osoittaa, että sitä voi muuttaa. 62 Demokraatti TEEMA S DP kokoontuu 46. Puoluekokous määrää raamit ja puoluejohto johtaa politiikkaa niiden puitteissa. Näin puolueen ohjelmatyön rakennetta saadaan selkeytettyä ja tarvetta yleisemmille erillisille ohjelmille vähennettyä. Ja puoluekokouksen viisaita päätöksiä. Puoluekokouksen päätökset konkretisoituvat keinoiksi esimerkiksi tulevissa vaaliohjelmissa. Tästä esimerkkinä ovat puolueen miltei 30 eri työryhmää ja niissä toimivat 450 aktiivista jäsentä. Jäsenistön valitsemat kokousedustajat työskentelevät asiakysymysten parissa pitkät päivät, ja kokouksen päätökset määrittävät todella puolueen toimintaa. Asiakirjat määrittävät puolueen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. puoluekokoukseensa viikonloppuna Tampereelle. Poliittisessa tilannekeskustelussa ja kokouksen julkilausumissa puolestaan keskitytään enemmän politiikan ajankohtaisiin asioihin. SDP:ssä puoluekokous ylimpänä vallankäyttäjänä on perinteisesti ollut enemmän työkokous kuin tanssiva kongressi. Jäsenistön kädenjälki on vahvasti näkynyt jo eri asiakirjojen valmisteluvaiheessa. Ensimmäistä kertaa käsiteltävää poliittista ohjelmaa on puolestaan tarkoitus päivittää seuraavissa puoluekokouksissa. Jatkossa poliittinen ohjelma määrittää puolueen yleiset poliittiset tavoitteet, ja eri toteuttamissuunnitelmissa, kuten vaaliohjelmissa, keskitytään puolestaan näiden tavoitteiden toteutumista edistävien keinojen määrittelyyn. Siihen tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. Meille sosialidemokraateille päätösten toteuttaminen on kunnia-asia. Näin jäsenistön päätökset välittyvät suoraan vallan kammareihin. 500 kokousedustajaa pääsee kolmen kokouspäivän aikana käsittelemään henkilövalintojen lisäksi puolueen uudet säännöt, periaatejulistuksen, poliittisen ohjelman ja puoluekokousaloitteet. Eri asiakirjoja ei siis tehdä pölyttymään kirjahyllyyn vaan aktiivisiksi työkaluiksi. Tämän vuoden puoluekokoukselle jätettiin käsiteltäväksi 249 aloitetta. Esimerkkinä voidaan käyttää viimeisintä vaaliohjelmaamme, jonka sisältö on monin paikoin välimerkkeineen kaikkineen päätynyt SDP:n johtaman hallituksen ohjelmaan. Aina tietenkään kaikki päätökset eivät toteudu hetkessä, mutta politiikka onkin maratonlaji. Puoluekokouksen päätösten edistymisestä, kuten myös vaaliohjelman toteutumisesta, raportoidaan puoluevaltuustolle. Eri puolueiden kokouskulttuuri ja puoluekokouksen päätöksien sitovuus eroavat toisistaan. Päätöksillä on väliä SDP:N PUOLUE KOKOUS ON ENEMMÄN TYÖKOKOUS KUIN TANSSIVA KONGRESSI. Asiakokonaisuuksia on myös käyty läpi vuorovaikutuksessa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. KOLUMNI Teksti Joona Räsänen, SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö De_20082020_62.indd 62 12.8.2020 15.23. Valmistelutyötä on tehty laajasti jäsenistöä osallistaen, avoimesti ja läpinäkyvästi
Järjestö tosin kertoo valmistelleensa sitä jopa vuoden ajan. työsuhteisiin. Järjestelmä vaatii huoltoa aika ajoin. De_20082020_63.indd 63 12.8.2020 18.24. Ihan niin lapsenuskoinen minäkään en sentään ole. TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄÄ oikeudenmukaisuusnäkökulmasta katselevaa huolestuttavat kuitenkin eniten ne turvan ulkopuolelle jäävät tai jättäytyvät, jotka uskovat, etteivät he koskaan edes yllä sellaisiin tuloihin ja työaikaan, että ansioturva alkaisi toimia. Niin tekisivät kaikki muutkin tähän asti esitetyt mallit. NYKYINEN TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄ, joka EK:n mielestä vielä äsken oli oikein hyvä, toimii pääosin ihan kohtuullisesti. Pätkätyöläisetkin rahoittavat omalta osaltaan nykyistä järjestelmää ilman, että hyötyvät siitä välttämättä mitään. Sillä eihän kukaan ole ajatellut turvajärjestelmän heikentämistä joltain osin. Pitääköhän tässä huolestua siitä, että Etelärannassa on vähennetty asiantuntijoiden määrä jo liiankin pieneksi. Osa uskoo, ettei työttömyys koskaan kuitenkaan minua kosketa. Mutta totta kai sekin pitää sisällään ongelmia. Osa ihmisistä ei halua maksaa tätä ”lisävakuutusta” ihan periaatteellisista syistä. T ekisi melkein mieli uskoa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kattavuudesta huolestuneet tahot käynnistivät meneillään olevan keskustelun vilpittömästä halusta parantaa työttömyysturvan saajien asemaa. Miksi siis maksaa turhasta. Olisi tietenkin myös hyvä, jos kokoomuksessa tällä kertaa kuunneltaisiin puolueen omia ay-aktiiveja. Kun puhutaan järjestelmän kattavuudesta, unohdetaan helposti, että ansiosidonnaisen turvan ulkopuolelle jäämiseen on monia syitä. Tämä liittyy tietenkin varsinkin nuorten hyvinkin tavanomaisiin pätkäyms. Jos oikeus ansioturvaan tulisi nykyistä nopeammin, se oikaisisi järjestelmän valuvikaa oikeasta päästä. Siksi onkin hämmästyttävää, ettei EK pysty tästä huolimatta kertomaan minkäänlaisia yksityiskohtia saatika kustannuslaskelmia kaavailuilleen. Saadaan sitten vähän valmiimpaa materiaalia kehiin. Eikä tässä tarvitse uskoa pelkästään minua, asiaa on kyllä tutkittukin aika perusteellisesti. ”Huolestumisen” taustalla lienee siis muita motiiveja. Kokoomuksen kannattaisi kuunnella puolueen omia ay-aktiiveja. Osa ei tiedä tai oikein ymmärrä koko asiaa. PUHEENVUORO Erityisen mielenkiintoinen on EK:n täydellinen suunnanmuutos. 63 Demokraatti Riku Aalto, Teollisuusliiton puheenjohtaja Sopisiko reilu peli. Tämäkin tietenkin maksaisi lisää nykyiseen verrattuna. Eihän. Pitkä kokemus valitettavasti kertoo, että sen paremmin kokoomus kuin työnantajien EK eivät juurikaan huolestu tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta työelämässä kuin yleisemminkään yhteiskunnassa. 90-luvun lamassa niin ei tehty ja seurauksena oli aktiivien joukkoero puolueesta. Oikeudenmukaista ja reilua olisi, jos työttömyysturvan parannusta haettaisiin esimerkiksi työssäoloehtoa lieventämällä. Taitaa olla duunaripuolenkin etu, että EK lisää voimaansa tältä osin
6:25–32) tai yleisohjeeksi ammattiyhdistysliikkeelle (Matt. Ohjelma puri katolisiin äänestäjiin: vuonna 1966 muodostettiin niin sanottu suuri koalitio, jossa SPD oli ensimmäistä kertaa liittotasavallan hallituksessa. Kummankin äitikirkon, ortodoksisen ja katolisen etiikat kun eroavat suuresti Suomen evankelisluterilaisen uskonnollisen yhdyskunnan etiikasta. Pertti Alanen Tampere De_20082020_64.indd 64 11.8.2020 15.30. 5:31– 32), vastikkeettomaan kansalaispalkkaan (Matt. 10:6–9). Kummassakin esimerkiksi avioliitto on sakramentti (mysteeri), Suomen luterilaisille ei. 5:39–41). ”Kristillinen etiikka” aateopillemme vieraana onkin poistettava periaatejulistuksesta; sen sijaan siihen on lisättävä ”materialistinen (taloudellinen) historiankäsitys”. Syy SPD:n suunnanmuutokseen oli CDU:n ja CSU:n valta-asema katolisessa Saksassa. Godesbergin ohjelmassa todettiin puolueen olevan valmis yhteistyöhön niiden kanssa ”vapaan kumppanuuden mielessä”. Tosin jo vuonna 1963 puoluekokouksemme hyväksyi kulttuuripoliittisen ohjelman, jossa ensimmäisen kerran todettiin, että ”henkistä elämää kasvattava, oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen vastuuntunnon, hyvyyden ja kauneuden tajuamiseen kehittävä uskonnonharjoitus ja opetus on yhteiskunnallisesti myönteistä”. SPD:n nykyinen periaateohjelma toteaa, että ”sosialidemokratian juuret ovat juutalaisuudessa ja kristinuskossa, humanismissa ja valistuksessa, marxilaisessa yhteiskunta-analyysissa ja työväenliikkeen kokemuksissa”. ”Kristillinen etiikka” aateopillemme vieraana on poistettava periaate julistuksesta. Vielä vuoden 1952 ohjelmamme perusteluosassa todetaan, että sen perustana on ”Marxin materialistinen historiankäsitys”. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Mihin tarvitsemme ”kristillistä etiikkaa”. Siihen ei mitenkään mahdu ”kristillinen etiikka”. Siinä todetaan, että ”sosialismi ei ole uskonnon korvike”. ”KRISTILLINEN ETIIKKA” esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1999 SDP:n periaateohjelmassa: ”Sosialidemokratia nousee vapausliikkeenä sosialismin teorioiden ohella antiikin humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista.” Vuoden 1987 periaateohjelmassa ei kristillistä etiikkaa vielä mainita yhtenä aatehistoriamme juurista. Entä avioerolainsäädäntöön (Matt. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n vuoden 1959 periaateohjelmassa on kohta ”Uskonto ja kirkko”. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Puoluekokoukselle nyt esiteltävässä periaatejulistuksessa todetaan: ”Sosialidemokratian aateperintö on sosialismin teorioiden ohella saanut vaikutteita eri aikakausien humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista.” Ongelma on, ettei tarkenneta, mistä kristillisestä etiikasta on kysymys. Jos ”kristillisellä etiikalla” tarkoitetaan Jeesuksen opetuksia, mitä se merkitsisi esimerkiksi samaa sukupuolta olevien vihkimiseen (Mark. Esikuvaa ei tarvitse kaukaa hakea. Kummassakin elämän syntymisen katsotaan tapahtuvan hedelmöitymisessä ja siksi sikiönlähdettäminen on murha. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Jokainen, joka on edes pintapuolisesti perehtynyt puolueemme aatehistoriaan, tietää, ettei kristillisellä etiikalla ollut mitään tekemistä edes Suomen työväenpuolueen Turussa kesällä 1899 hyväksytyssä ohjelmassa, puhumattakaan Forssan ohjelmasta. Suomen luterilaisten etiikka hyväksyy sikiönlähdettämisen kunhan se tapahtuu lain mukaan. SPD ”kunnioittaa kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä, niiden erityistä tehtävää ja itsenäisyyttä”
Ohjelman perimmäisenä tarkoituksena oli luokkavallan poistaminen ja samojen oikeuksien sekä velvollisuuksien antaminen taustoihin katsomatta. Suomen ja TUL:n mestaruuksien myötä Hostila oli luomassa kotikylänsä seurasta Suomen parasta painiseuraa. Kun painit oli painittu, yhteensä yli 700 ottelua, hänelle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi. Suomeen työväen oloja parantava ohjelma luotiin vuonna 1903 Forssassa, josta tuli sittemmin Suomen Sosiaa lidemokraattisen Puolueen puolueohjelma. Paini oli Sulo Hostilalle ensin harrastus, mutta siitä tuli joksikin aikaa myös ammatti. Vuonna 1972 tuli komennus Rafael Paasion vähemmistöhallituksen puolustusministeriksi. Forssan ohjelmassa määriteltiin myös vähimmäispalkat ja kahdeksan tunnin työpäivä. Sulo Hostilasta on sanottu ”monena mies eläissään”. Vuonna 1838 Lontoon työväenyhdistyksen komitea William Lovettin johdolla laati kuusiosaisen kansanchartan, jossa määriteltiin kaikkien täysi-ikäisten englantilaisten työläisten keinot parantaa omaa yhteiskunnallista asemaansa. Yleinen äänioikeus taattiin kaikille englantilaisille taustasta riippumatta ja muodostettiin parlamentti. Työ jäi lyhyeksi, ja se keskittyi muun muassa varusmiesten sosiaalisten olojen ja alempien upseerien etenemismahdollisuuksien parantamiseen. Usein englantilainen tehtaanomistaja sai tulonsa myös vuokratuloina työläisiltä, koska työläinen asui työnantajansa omistamassa asunnossa. Tämä loi pohjan varhaiselle työväenliikkeen ohjelmalle eli chartismille. Usein kaivostyöläinen työskenteli 14–16 tuntia päivässä työnantajan hyväksi, eikä hänellä ollut keinoja kohentaa omaa yhteiskunnallista asemaansa. Haluttiin rakentaa edustajille palkkiojärjestelmä ja äänestysten vaalisalaisuus painostuksen vähentämiseksi. Työnantaja pystyi kiristämään työläistä, kun hän järjestäytyi ammattiyhdistysliikkeeseen vaatiessaan olojen parannusta. Puolueohjelma luotiin Saksan sosiaalidemokraattien luoman vuoden 1891 Erfurtin ohjelman pohjalta, jota muun muassa oli tekemässä Karl Kautsky sekä Eduard Bernstein. Friedrich Engels käsittelee kirjassaan Työväenliikkeen asema Englannissa (1887) chartismin syntyä. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Chartismi oli Forssan ohjelman edeltäjä 1800-luvulla englantilainen työväenliike järjestäytyi hiilikaivoksella, kun ongelmana olivat lapsityövoima, työajat ja -olot. Tärkeintä oli edistää jokaisen köyhän työläisen osallistumista demokratiaan taustoista huolimatta. Työnantaja käytti keinonaan häätöä, kun ajoi omia tavoitteitaan työväen järjestäytymistä vastaan. Ensimmäisiä tavoitteita oli poistaa muun muassa 300 punnan muodollinen ja maanomistajuuteen perustuva äänioikeusmaksu, jotta kaikki olisivat tasavertaisia. Eduskunnassa hän toimi aktiivisesti myös sotainvalidien elämäntilanteen helpottamiseksi. Eduskuntaan hän nousi varapaikalta vuonna 1956, jossa sosiaalipolitiikkaan, hyvinvointivaltion perustusten muuraamiseen, painottunut työ jatkui 20 vuotta vuoteen 1975. Vuoden 1943 alussa hän sai komennuksen rintamalle Jalkaväkirykmentti 25:een eli Piikkirykmenttiin. Aktiiviuransa jälkeen hän toimi TUL:n painin päävalmentajana muun muassa Helsingin olympiakisoissa sekä myöhemmin urheilujohtajana, TUK:n puheenjohtajana ja Suomen Olympiakomitean jäsenenä. Marjut Lindström Sulo Hostilan tytär De_20082020_64.indd 65 11.8.2020 15.30. Sami Korkiakoski Lahti Sulo Hostila – monena mies eläessään Pietarissa 27.8.1920 syntyneen puoliorvon pojan tie Popinniemen kylästä yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja hyvinvointivaltion rakentajaksi yli 30 vuodeksi on hämmästyttävä selviytymistarina. Uudistukset olivat tärkeitä ajassa, jossa englantilaiset maaja kaivostyöläiset olivat alistuneessa asemassa pääoman valtaan nähden. Työ Kymenlaakson puolesta tuotti määrärahoja erityisesti liikenneolojen ja saariston asukkaiden hyväksi. Sulo Hostilan poliittinen toiminta alkoi sodan jälkeen Karhulan kauppalan valtuustossa SDP:n riveissä. Sen riveissä hän osallistui Karjalan kannaksen viivytystaisteluihin haavoittumiseensa saakka kesällä 1944. Englantilainen maatyöläinen taisteli asemastaan yleensä alivuokralaisena maanomistajaan nähden ja kaivostyöläinen uhrasi yleensä oman terveytensä tuottaessaan työnantajalleen tulosta. Vuosina 1974–83 Hostila toimi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajana. Työläisten asumukset olivat monesti kurjia, eikä parannuksia niihin juurikaan tehty
66 Demokraatti EU ja euro pitää päivittää EU:N JA euron tulevaisuus perustuu sille, missä määrin unionissa voidaan kehittää taloudellista, poliittista ja kulttuurista yhtenäisyyttä. EU:n pitäisi toimia kansalaistensa oikeuksien ja hyvinvoinnin puolustajan roolinsa ohella globaalina toimijana maapallon elonkehän turvaajana. Tätä taustaa vasten joutuu kysymään, missä ovat unionin tavoitteet ja toimintaohjelmat näiden tehtävien hoitamiseksi. Se painii nykyhetkeä koskevien poliittisten erimielisyyksien kimpussa. Tämä tarkoittaa, että uusien jäsenvaltioiden myötä eriparisuus lisääntyy. ALUNPERIN UNIONI oli tarkoitettu liiketoiminnan esteettömään edistämiseen perustamalla se niin sanotun neljän vapauden – ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden – varaan. Kamppaillaan nettomaksujen minimoinnista ja tukien maksimoinnista. Finanssikriisin jälkeinen talouskuriin perustuva ohjelma kasvatti eroja jäsenvaltioiden välille ja erityistä katkeruutta Kreikkaa kohtaan. Pohjoinen ei luota etelän kykyyn hoitaa talouttaan tai varmistaa pankkien riittävä vakavaraisuus. Pakolaisvirtojen ja maahanmuuttajien aiheut tamien ongelmien käsittelyssä ei ole federatiivista solidaarisuutta. Unioni on kaukana siitä, että se hoitaisi näitä välttämättömiä ylikansallisia tehtäviä. Talouksien rakenteiden ja suorituskykyjen erot eivät ole tasoittuneet. Yhteisiä tavoitteita ei juurikaan ole. Se olisi voinut tarjota kehittyessään ja konkretisoituessaan aineksia tähän suuntaan. Keskustelu asiasta vain oikeusvaltion nimellä on riittämätön. Unionin ylärakenteessa oikeusvaltiosta käytävät teoreettiset puheet eivät kohtaa kansalaisten intressejä. Saksa ohjattiin pois natsismin ideologiasta monipuolisella poliittisella kasvatuksella ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakenteiden demokratisoinnilla. Ilmiö uhkaa laajeta ja paheta, jos lama ongelmineen syvenee. Poliittista yhtenäisyyttä ei ole saavutettu eikä sitä kohti ole edes kuljettu. Jäsenvaltioissa ei myöskään ole tapahtunut kehitystä eurooppalaisen kansalais identiteetin suuntaan, mikä olisi välttämätöntä unionin säilymiselle. Sosiaalisen Euroopan diskurssi on loppunut. Asia, jota ei edes oltu otettu huomioon perustamisasiakirjassa. Saksan ylijäämien käytöstä alijäämämaiden tuotantorakenteen kehittämiseen ei uskalleta keskustella. EU:ta tarvitaan monien globaalien ongelmien ratkaisemiseen, kuten ympäristöja ilmastokriisit, maahanmuutto, globaalit terveysongelmat ja demokratian puolustaminen. Nykymuotoinen arvoretoriikka kansalaisten mukaanotosta yhteiskunnalDe_20082020_66.indd 66 10.8.2020 18.04. Kansalaiset eivät juurikaan motivoidu edes äänestämään EU-parlamentin vaaleissa ja vaativat kansallisten etujen ajamista EU:ssa. Demokratian kehdossa, Euroopassa, on syntynyt uudelleen autoritaarisia valtioita ja kansojen kaipuuta suurten johtajien perään. Kriisien syvetessä tämä tie on tarjolla muillekin. Kaikissa niissä pääasiallinen hyötyjä on ollut pääoma ja yritysten omistajat. BREXIT MALLITTI sen, että unionista voi erota. Kansalaisten Eurooppaa ei voi perustaa näiden varaan. EU:n harjoittama ja Saksan dominoima talouspolitiikka on leikannut unionin maiden tuotantopotentiaaleista merkittävän osan. Tästä ei uskalleta keskustella Unkarin tai Puolan kohdalla. Poliittiset jännitteet EU:ssa ovat kasvaneet. Tämä ongelma ei poistu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Etelä vaatii yhteisvastuullisuutta talousongelmien ja erityisesti pandemian kustannusten kattamisessa. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE UNIONIN PITÄÄ JULKISESTI SITOUTUA HYVINVOINTIVALTIOMALLIIN. EU:n laajenemishankkeet eivät ota riittävästi huomioon paljon puhuttuja lähestymiskriteereitä. Kaivatun yhtenäisyyden sijaan unionissa tapahtuu hajoamista ennustavia kehityskulkuja. Välitön tarve on toimia vastapoolina suurvaltojen imperialistisille pyrkimyksille ja yhteisen puolustuksen kehittäminen. Pandemian hoidosta puuttuva solidaarisuus tekee saman Italiassa
On luotava uusi oppi. Korruption, laajan lobbauksen ja mafian aiheuttamat yhteiskunnalliset vääristymät on otettava oikeusvaltio-opin sisään ja karsittava niitä ja niiden vaikutusta. Italian pankkien vakavaraisuus ei ole parantunut, eikä mitään vastaavaa ole tapahtunut muuallakaan. Tarvitaan oikeu denmukaista talousja veropolitiikkaa, ihmisten osallistamista tuotannon ja liiketoiminnan luontiin ja ohjaukseen. Arvopapereiden ja varallisuuskohteiden hintojen nosto tällä rahanpumppauksella on vaarallista arvostuskuplien luontia, mikä voi kostautua milloin tahansa. Samalla kun tarvitaan oikeutta perussivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, tarvitaan myös riittävän laajaa yhteiskunnallista kasvatusta valveutuneena ja vastuullisena kansalaisena toimimiseen. EKP:n, keskuspankkien ja muidenkin unionin finanssi-instituutioiden toimet ovat lisänneet finanssitalouden piirissä liikkuvien eurojen määrää tuhansilla miljardeilla euroilla ilman, että reaalitaloudessa on tapahtunut toivottua vaikutusta. EKP on luonut finanssiaikapommin pyrkiessään hoitamaan valtioiden velkaantumista ja toivotuksi kuviteltua talouskasvua osto-ohjelmillaan. Pannaanko myös luotonantajat maksumiehiksi. OIKEUSVALTIO-OPPIA ON sovellettava niihin poikkeamiin, joita epäoikeudenmukaiset veroparatiisikäytännöt edustavat unionin sisällä ja ulkona. Samanlaista tulemme näkemään lisää. Näistä keskeinen on oikeus hyvinvointivaltion turvaamiin oikeuksiin. Erikseen on vahvistettava työntekijän oikeudet, järjestäytymisen ja sopimisen oikeus, osallisuus työpaikan ja yrityksen päätöksentekoon. Sama koskee inflaation ja deflaation sekä korkojen sääntelyä ja vaikutuksia. Tämän kuorman purkaminen tulee koettelemaan unionin yhtenäisyyttä. Tullaanko lainoja antamaan anteeksi ja millä tavoin. Näiden uudistusten myötä unionin kosketuspinta kansalaisiin syvenisi siinä määrin, että poliittiset edellytykset yhtenäisyyden kasvattamisella kasvaisivat merkittävästi. TÄMÄN HETKEN suurimpana EU:n hajoamisen uhkana on finanssitalous. Yhteiskunnallinen yritystoiminta ja laaja myötämäärääminen ovat välttämättömiä osallisuuden kokemuksen vahvistamisessa. Kestävätkö ne yhteisvastuun mahdollisen laukeamisen pandemialaman pyörteissä. Sosiaaliset oikeudet pitää sisällyttää ihmisoikeuksiin. iSto ck De_20082020_66.indd 67 10.8.2020 18.04. Niihin pakenee tuhannen miljardin euron edestä verotuloja, joita tarvittaisiin unionin ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kehittämiseen. Hintojen yllättävä vakaus EKP:n rahanjaosta huolimatta ei sovi aiempiin oppeihin. Veikko Räntilä Tampere EU:SSA EI OLE POLIITTISTA YHTENÄISYYTTÄ. Edustavathan nämä toimet poliittista yhtenäisyyttä. Repiikö tämä aikapommi luojansa, jää nähtäväksi. Unionin tulee julkisesti sitoutua hyvinvointivaltiomalliin, jolla turvataan kaikkien mukanaolo ja selviytyminen. EU:n normit ovat jo joustaneet velkaantumisessa, alijäämissä sekä yritysten ja valtioiden tukemisessa. Ordoliberaali talouspolitiikka osoittautuu mahdottomaksi kriisiytyvän unionin talouden hoidossa. Ei siis ole kysymys vain unionin arvoista nykyisen kaltaisina, vaan niitä on uudistettava demokratian ja osallisuuden suuntaan. EKP lisää yrityslainojen ostoja ja kohteiksi kelpaavat lähes kaikki. Julkinen velka kasvaa pandemian johdosta kaikissa jäsenmaissa 20–30 prosenttiyksikköä. 67 Demokraatti liseen kehitykseen ei riitä. Kaikki tahot yhteiskunnissa ovat velkaantuneet ennätysmäärin. Valtava yhteisvastuun taakka on kertynyt ja kertyy keskuspankkeihin
Kuulin jopa persuedustajan sanovan televisiossa, että ”tietenkin Saksan kannattaa tukea Italiaa, kun italialaiset ostavat saksalaisia autoja, mutta Suomen vienti Italiaan on mitätöntä”. Pentikäinen ja Romakkaniemi eivät julkisuudessa puhu palkkojen alentamisesta vaan palkkajoustoista. De_20082020_68.indd 68 10.8.2020 18.08. Varsinaissuomalaisten aivan erityisesti kannattaisi ajatella asiaa vähän laajemmin. Mutta se ei työnantajajärjestöille riitä siksi, että siihen sisältyy ay-liittojen valvonta. Se tulee johtajien mielestä kirjata lakiin, kuten myös minimipalkka. Ajatelkaa Hollannin, Itävallan, Tanskan ja jopa Ruotsin sijaintia ja kokoa ja meitä periferisiä suomalaisia. Se on pienelle Suomelle tärkein turvallisuusja toimintaedellytys. It’s economy stupid. Nykyisinkin eri alojen työehtosopimukset tarjoavat satoja mahdollisuuksia sopia työehdoista myös työpaikkakohtaisesti. EU:n menojen panostukset eivät mene optimaalisesti, ikävä kyllä, mutta tässä paras on hyvän vihollinen. Se taas riippuu eurooppalaisesta kysynnästä ja siitä, miten Euroop pa pärjää maailmassa. Niissä eurooppalaiset turistit viettävät aikaa, kun aika toivottavasti taas koronan jälkeen helpottaa ja talous elpyy. Kun työpaikkasopimista ei palkansaajien puolesta valvota, se pahimmillaan johtaisi siihen, että työnantaja voisi jopa sanella kunkin työntekijän palkkaja työehdot. Ei nähdä metsää puilta, ja pirut piilevät yksityiskohtia irrottelemalla. Mikko Rönnholm ex-meppi, (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Työnantaja voisi sanella kunkin työntekijän palkkaja työehdot. Sitä tekee EU, ja siksi EU:n arvopohjan yhtenäisyys on ensisijaista Suomelle. Suomalaisella kysynnällä ei autoja rakenneta Uudessakaupungissa eikä laivoja Turussa. Suomen sisäinen yhtenäisyys vaatii, että ymmärrämme maatalouden tarpeita ja että emme unohda syrjäseutuja. Kokoomuksen painostuksesta myös hallituspuolue keskusta pitää työpaikkasopimista ihmelääkkeenä, jolla työllisyysja talousongelmia ratkaistaisiin. Ja EU:n selviytyminen ja eteenpäin meno on tärkein asia nykyisessä USA:n, Kiinan ja Venäjän sotkemassa maailmassa. Tarkoitan, että EU on kokonaisuus, josta tällä kerrallakin oli kysymys. 68 Demokraatti MIELIPIDE Suomi ei sanele eikä Marin anele Pentikäiseltä miina palkansaajalle Työllisyys kasvaa, yritysten kansainvälinen kilpailukyky paranee, julkinen talous vahvistuu ja tuottavuus kasvaa. Palkka-alesta suoraan puhuminen paljastaisi palkansaajille viritetyn miinan jo ennen aikojaan. Miten työpaikkasopimisella nuo kaikki asiat on mahdollista toteuttaa ilman nykyisiä palkkaja työehtoja heikentämättä. Uudessakaupungissa tehdään Mersua, keskeisenä edellytyksenä Saksan talouden pyöriminen. Tämä onkin se pahin kanto, jonka vuoksi työpaikkasopimista ajetaan kuin käärmettä pyssynpiippuun. Lyhyesti sanottuna näkemys on yksipuolinen, vanhoja sanontoja vääntäen. Suomen pääintressi on omien asioiden ajaminen. Ei mitenkään. Tässä tarvitaan samanmielisten maiden yhteistyötä. Uutissivulla maakuntajohtaja Kari Häkämies manasi: ”Varsinais-Suomi unohtui taas”. Siinä tärkeintä on edistää suomalaisten mahdollisuuksia viedä, ja siinä taas tärkeintä ovat hyvin maksavat asiakkaat ja siinä taas tärkeintä on eurooppalaisten yritysten menestys. Suomi on toiminut viisaasti ja lopulta kysymys on: Ollaanko EU:ssa vai ei. Tämä tarkoittaisi sitä, että työelämään tulisi lailla suojattu palkkataso, jonka yli ei myöskään tarvitsisi mennä. Pitäisi nähdä asioiden syy-yhteydet. Järjestöjen johtokaksikko vaatiikin hallitusta päättämään työpaikkasopimisen aloittamisesta kokeiluna jo syksyn budjettiriihessä. Turun telakan omistaa saksalainen, joka myy muun muassa Mein Schift laivoja saksalaisille. Siksi Suomi ei voi liittoutua noiden nuukien kanssa, joilla näitä tarpeita ei ole. Se tietäisi sitä, ettei välttämättä tarvitsisi sopia mistään. Näillä houkuttelevilla asioilla Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kaupittelivat työpaikkakohtaista sopimisjärjestelmää, jota eivät ay-liitot työntekijöiden puolesta valvoisi. Pentti Välimaa Pori Varsinais-Suomen maakuntalehti otsikoi EU johtajien sovusta: ”Maatalous voitti – V-Suomi hävisi”. Maatalouden on pärjättävä, jotta maataloudelta voidaan edellyttää ympäristön ja erityisesti Saaristomeren pelastamista. Suomen kannalta välttämätöntä on sääntöpohjainen yhteistyö, jolla rajoitetaan voimaan perustuvan suuremman oikeutta
Jos alueen kaupunkien luottamushenkilöiden tai virkamiesten kesken on toimintatavoista erimielisyyttä, ne tulee sopia. 69 Demokraatti Etelä-Savo tarvitsee oman sotemaakunnan Työttömyysturvakeskustelussa jyllää populismi Työttömyysturva on yksi työväenliikkeen tärkeimmistä saavutuksista. Se hidastaisi työttömyysturvan alenemista mutta ei lopettaisi sitä käytännössä koskaan. Kaikilla palkansaajilla on yhtäläinen 1,25 prosentin työttömyysvakuutusmaksu. De_20082020_68.indd 69 10.8.2020 18.08. Erityistä mallissa oli se, että kaikki sosiaalisin perustein maksettavat tuet määräytyisivät samanlaisen laskentakaavan mukaisesti. Siis puhe siitä, että järjestäytymättömät maksaisivat ansio sidonnaisen turvan on harhaanjohtavaa. Nyt noin 90 prosenttia Etelä-Savon asukkaista on alle tunnin ajomatkan päässä Mikkelin tai Savonlinnan keskussairaalasta. Jarno Strengell kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli Järjestäytymättömät työntekijät eivät maksa ansiosidonnaisen turvaa. Tuollainen jaksotus merkitsee turvan heikkenemistä tasolle, missä työnhakukin käy hankalaksi. Maantie-etäisyydet tukevat yhteistä Etelä-Savon sote-maakuntaa. Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan työttömyyskassoista, ja niiden jäsenmaksut poikkeavat toisistaan paljon. Mutta kannattaako tehdä nyt ehdotetun kaltaista muutosta, jota moni pientä jäsenmaksua maksava tulee ponnekkaasti vastustamaan. SDP:n ministerien ja kansanedustajien tulee ajaa hallitusohjelman mukaisesti Etelä-Savon alueelle yhteistä sotemaakuntaa. Prosenttiperustainen jäsenmaksu vaihtelee 0,02–0,75 prosentin välillä. Niiden suuruus tarkistettaisiin säännöllisin välein. Manner-Suomessa on 18 maakuntaa, joista 11 on alle 200 000 asukkaan maakuntia. Jos Etelä-Savon maakunta hajoaa, isot kaupungit kuten Jyväskylä ja Kuopio eivät ole pitkään kiinnostuneita maakuntansa reuna-alueen uusien ja itseään pienempien kuntien sotepalveluista ja hankkeista vaan kokevat meidät kulueränä. Etelä-Savossa on paljon yhteisiä hankkeita matkailusta koulutukseen ja sote-hankkeisiin sekä valtakunnan tason edunvalvontaa. Mikkelistä ja Savonlinnasta on Kuopioon 160 kilometriä eli lähes kahden tunnin ajomatka. Työttömyysvakuutusmaksusta, jota kaikki palkansaajat joutuvat maksamaan, ei siis makseta ansiosidonnaista osuutta työttömyysturvasta. Etelä-Savon noin 140 000 asukkaan maakuntaan kuuluvat Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna sekä 11 kuntaa. Asukasluvun väheneminen ja väestön ikääntyminen asettaavat omat haasteensa sote-palveluiden tuottamiselle. Tavoitteena oli, että kaikki elinaikana saadut työtulot vaikuttaisivat muuhunkin sosiaaliturvaan kuin eläkkeisiin, jolloin myös kannustava työttömyysturva tulisi mahdolliseksi. Lisäksi työttömyysturvan tukisumman uudelleen määritys tapahtuisi muutaman vuoden välein. 1990-luvulla teimme laskelmia ja esityksen yleisestä tuloihin perustuvasta sosiaaliturvasta, joka innoittaisi hakeutumaan töihin aina, kun sellaista olisi tarjolla. Se ei ole tupsahtanut neuvottelupöydistä sattumalta vaan vastineena palkankorotuksista luopumisesta. Työttömyysturvaa määriteltäessä mukaan laskettaisiin kaikki elämisen ylläpitämiseen tarkoitetut päivärahat. Nyt tason tarkastusjakso on 300 tai 400 päivää tai kuusi kuukautta. Markku J. Tämä on yksi syy siihen, miksi osa Savonlinnan päättäjistä haluaa hajottaa Etelä-Savon maakunnan ja siirtyä nykyistä vahvemmin Kuopion yliopistosairaalan suuntaan ja samalla Pohjois-Savon maakuntaan. Se, että kaikki työttömät eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa on epäkohta, joka helpoimmin on korjattavissa liittymällä kassan jäseneksi. Näin turvattaisiin mahdollisuus säälliseen elämään. Muutoksen varsinaisia hyötyjiä ovat ne, jotka eivät alunperin ole halunneet osallistua vapaaehtoisesti päivärahansa maksumiehiksi. Tästä rahoitetaan peruspäiväraha ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosa, joka molemmissa tapauksissa on 33,66 euroa päivältä (noin 723,66 euroa kuukaudessa). Kesäisin Etelä-Savon 50 000 kesäasuntoa nostaa asukasluvun noin 200 000 henkilöön. Euromääräisissäkin löytyy erilaisia käytäntöjä, kuukausittainen maksu vaihtelee 4–9,25 euroon ja vuosimaksu 42–159 euroon. Kekäläinen Espoo Soteuudistus on vahvasti kytköksissä maakuntarajoihin. Korjattavaa nykyisessä työttömyysturvassa on paljon. Tosin ainakin osa kassoista edellyttää olemassa olevaa työsuhdetta
Pääsihteerin elämään sattui myös dramaattisia hetkiä. Sosialidemokraattien kannatus oli sodanjälkeisen ajan korkeimmalla tasolla. 70 Demokraatti Merkittävä kansainvälinen suomalainen KUOLLUT OIKEUSTIETEEN KANDIDAATTI, Sosialistisen Internationaalin entinen pääsihteeri Pentti Väänänen menehtyi 17.7.2020 Helsingin Terhokodissa nopeasti edenneeseen sairauteen. Oikeustieteen kandidaatiksi valmistuttuaan hänet nimitettiin Varsinais-Suomen työsuojelupiirin lakimieheksi. Matkalaukku oli valmiina 3.4.1984 lähtöä varten 1984 Indira Gandhin tapaamiseen New Delhissä, kun sihteeri soitti aamuyöllä Intian johtajan murhauutisen. Varustelukilvan kiihtyessä erityisesti keskimatkan ohjuskiistassa 1970ja 80-lukujen vaihteessa oli tarvetta myös puoluetason liennytystyölle ETYK:in hengessä. Siitä alkoi hänen ja Ulf Sundqvistin, SNK:n silloisen puheenjohtajan, välinen pitkäaikainen, läheinen yhteistyö. Väänänen oli pääsihteerin toimessaan 1983–89 Willy Brandtin oikea käsi ja Kalevi Sorsan kumppani SIDAC:ssa. SDP:n opiskelijajärjestön SONKin puheenjohtajaksi hänet valittiin 1968. SDP:n kansainvälisten asiain sihteerin paikan vapauduttua syksyllä 1976 Väänänen oli luonteva valinta. Kalevi Sorsa kutsui 1982 Väänäsen avustajakseen SIDAC:n neuvottelumatkoille. Kalevi Sorsan johdolla SDP:n valtuuskunta teki hartiavoimin töitä ja vaikutti siihen, että kokous onnistui erinomaisesti Brandtin yksimielistä valintaa myöten. Kodissa eli karjalaisuus ja myös vakaumuksellinen sosialidemokratia. Leonid Brezhnev, Juri Andropov, Mihail Gorbatshov ja George Bush, jonka rooli kylmän sodan lopettamisessa oli ratkaiseva. ”Polegaattina” hän toimi hyvässä yhteistyössä YK-edustustomme virkamiesten kanssa ja käytti hyväksi tilaisuuden saada kokemusta globaalista diplomatiasta. Väänäsen kokemukset, joita hän kuvaa erittäin mielenkiintoisessa muistelmateoksessaan Purppuraruusu ja samettinyrkki, olivat ainutlaatuisia. Opintojaan hän rahoitti rakennuksilla ja Osuusliike Tarmolan konttoritöissä. Päätehtävä oli maailmanlaajuinen yhteydenpito jäsenpuolueisiin, kansainvälisiin järjestöihin, vapautusliikkeisiin ja muihin tärkeisiin tahoihin. Pentti Väänänen oli 1970-luvun alussa SDP:n nuorisojärjestön SNK:n edustajana herättämässä henkiin sosialidemokraattisten nuorten kansainvälistä järjestöä IUSY:tä. Ne ulottuivat niin itään kuin länteen ja kehitysmaihin. Tulikasteensa Väänänen sai SI:n kongressissa 1976, jossa järjestön uudek si puheenjohtajaksi valittiin Saksan entinen liittokansleri Willy Brandt. Keskustelut, joissa Väänänen oli mukana, alkoivat 1979 tapaamisella presidentti Jimmy Carterin kanssa Washingtonissa, sitten seurasivat mm. Lontoon kotipuhelimeen tuli aaDe_20082020_70.indd 70 12.8.2020 15.37. Lahjakas, tiedonjanoinen poika suoritti ylioppilastutkinnon Turun Toisessa Yhteislyseossa 1965 ja opiskeli oikeustiedettä Turun yliopistossa. Hän oli syntynyt Haapamäellä 12.2.1945 Viipurista evakkoon lähteneeseen työläisperheeseen. Käännekohta Väänäsen uralla oli valinta Suomen YK-valtuuskunnan jäseneksi syysistuntokaudeksi 1975. Hänen toimintakenttänsä ulottui Limasta Varsovaan, Tokiosta Dakariin, Betlehemistä Santo Domingoon. Pentti Väänänen liittyi 1966 SDP:n jäseneksi maineikkaaseen Turun Ursin-Seuraan, johon ovat kuuluneet muun muassa Mauno Koivisto ja Pertti Paa sio. tiensä kansainvälisten suhteiden ammattilaiseksi. Suurvaltapolitiikka oli vain yksi linja Väänäsen pääsihteeriuralla. Kun SI:lle haluttiin yllättäen hakea uusi pääsihteeri, Väänänen valittiin tehtävään Willy Brandtin ehdokkaana, tiukan kilpailun jälkeen yksimielisesti SI:n kongressissa 1983. SI harjoitti aktiivista välitystoimintaa erityisesti Lähi-Idän, Nicaraguan ja eteläisen Afrikan kriiseissä. Niissä käytiin vilkasta keskustelua, elettiin avointa aikaa. Väänänen toimi pääministeri Mauno Koiviston eduskunta-avustajana 1979– 82. SDP:n kansainväliset suhteet olivat Suomen puolueista ylivoimaisesti laajimmat ja monipuolisimmat. Tärkeimpiä olivat suhteet veljespuolueisiin ja yhteistyöjärjestö Sosialistiseen Internationaaliin (SI,) joka eli 1970ja 1980-luvulla kukoistuskauttaan. Hänen rauhallisuutensa oli eduksi pääministerin ja SDP:n eduskuntaryhmän ollessa välillä törmäyskurssilla. SI:n aseidenriisuntatyöryhmän SIDAC:in puheenjohtajana Kalevi Sorsa nousi suureen rooliin. Olimme työtovereita, pohdimme usein kahdestaan silloista draamaa. Väänäselle aukeni tie elämäntyöhön. Kuljimme silloin Pentin kanssa samaa tietä niin sanottuun Pälkäneen liikkeeseen, josta myös marssimme yhdessä ulos, kun siitä ryhdyttiin tekemään SDP:n sisäistä fraktiota. Nousevana tähtenä Pentti Väänänen valittiin 1975 Turun kaupunginvaltuustoon. Hän ei lähtenyt tosissaan tavoittelemaan kansanedustajan paikkaa, vaikka me ystävät häntä siihen rohkaisimme, vaan hän löysi oman Pentti Väänänen. Kokouksissa kävi silloin pääministereitä ja hallitusten jäseniä. Kalevi Sorsa avasi SIDAC:in puheenjohtajana tietä liennytykselle, joka johti läpimurtoihin aseriisunnassa1980-luvun lopussa
Hyvän Olon Päivät Kisakeskuksessa 28.– 30.9., ilmoittautumiset 25.8. Le ik ka a ta lte en ! TUL-TAMPERE • Piirivaltuuston kokous tiistaina 25.8. klo 10–16.30 Tampereen Scandic Cityssa, ilmoittautumiset 24.8. Hänen eleettömän tyylinsä ja tahdikkuutensa takana oli vahva johtamisote, jolla saatiin suuria aikaan. Hölkät puutarhalähiössä johtivat Väänäsen lempiharrastukseen, maratonjuoksuun, joita tuli toistakymmentä, parhaat reilusti alle neljän tunnin. Pentti Väänänen kuuluu legendaaristen kansainvälisten sosialidemokraattien joukkoon yhtenä aikamme merkittävimmistä suomalaisista vaikuttajista. mennessä kimmo.kamppila@ tul.fi, 0415475423. Valmentajaseminaari lauantaina 12.9. mennessä aira.ikonen@ tul.fi, 0400 594880. Outi-puolison, taitelijapersoonan emännyydessä Väänästen kulttuurikodista Lontoon Dullwichissa tuli vilkkaan seuraelämän keskus, jossa vieraat viihtyivät. Lapset Juha ja Eeva hakeutuivät isänsä esimerkistä kansainväliselle uralle. Paavo Lipponen Kirjoittaja oli Pentti Väänäsen läheinen ystävä Ruusu . 71 Demokraatti KUOLLEITA muvarhain 22.12.1988 tieto yhteisen ystävämme, YK:n Namibia-valtuutetun Bernt Carlssonin surmasta Lockerbien yllä räjäytetyssä matkustajakoneessa. Lontoon ajan jälkeen Väänänen toimi lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä 1989–90 ja eduskunnan kansainvälisen yksikön johtajana 1990–93, kunnes hänet nimitettiin 1993 ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen apulaispääsihteeriksi. Kööpenhaminasta tuli Väänästen koti vuoteen 2004 asti. Brittiystävistä läheisiin kuului muun muassa Labour-puolueen ulkopoliitikko ja Suomessakin tiedusteludiplomaattina toiminut Meta Ramsay, sittemmin Baroness Ramsay of Cartvale. Yhdistystoiminta De_20082020_70.indd 71 12.8.2020 15.37. klo 18 Tampereen Puistotornissa
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_20082020_72.indd 72 10.8.2020 17.52. 72 Demokraatti RISTIKKO 14/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Vuorinen Yliskulmasta. Kaksi isosirriä ja kuovisirri. Punakuirinaaras on vaatimaton harmaanruskeassa puvussaan, mutta vieressä koiraalla on vielä komea punainen kesäasu päällä. Välillä rannan jengi pyrähtää lentoon. Tylli, isosirri, suosirri. Jollei kahlaajalintuja sattuisi näkymään, olen ainakin itse päässyt kahlaamaan! Kristiinankaupungin – tarkemmin Siipyyn kylän – edustalla sijaitsevassa Domarkobbanin saaressa ei tarvitse kuitenkaan pettyä. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi De_20082020_72.indd 73 10.8.2020 17.52. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kuin avuksi lajien tuntomerkkejä pänttäävälle siivekkäitä on kököttämässä rantakivillä erilaisissa komboissa. Selviän pystyssä ja kuivin jaloin. Nyt pääsen treenaamaan. ais ud ok u. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 24 76 18 93 5 89 13 75 24 6 53 69 24 81 7 76 54 81 32 9 18 32 96 57 4 42 97 53 68 1 31 45 62 79 8 67 81 39 45 2 95 28 47 16 3 RISTIKON 12/2020 RATKAISU 22.6. Olen tällä palstalla joskus manannut sitä, kuinka vaikeaa eri kahlaajalajien tunnistus mielestäni on. co m 7 1 8 8 9 4 2 1 5 1 3 3 2 4 2 9 7 6 1 7 9 8 7 3 4 5 2 8 7 3 R E A L O K K O A I V A S T A A A N O A T I L A S A L M I A K K I U R A A A U E R V A P A S S A T A U T A H S L A M E L I O T N A K U I I K A T H A L U T O N U N O T O U T O M I I L U O I L I S P O T I T O N S I I S T I L A S I L A T E S A N L E T E R N A A N A I S K E R A L O R I U K K O K O R O N A U N I K O T R A A T H K T T A R O I K O N E N A L A J A H A K A A O A S I O N A S E M O H A V A S I N T I A M A A R M A N I L A L U H A N K A S T I A D I O R S T A R K R U S T K U I S K E A R A I T T A A S I T I E T L askeudun veneestä varovasti rantaveteen, levästä liukkaaseen kivikkoon. Seuraan niitä kameran etsimen läpi, nyt ammutaan lentokuvaa! Saaristokasvillisuuden värit, mustavatsaiset suosirrit ja pari punavalkolaikukasta kuovisirriä – tästähän voisi melkein tehdä taulun muistoksi kesästä. Toivon, etten kaadu, eivätkä saappaat hörppää kylmää merivettä sisuksiinsa. Tuumin, että alku tälle heinäkuiselle kahlaajakurssille on oikein osuva. Punakuiri, karikukko ja taas tylli. Rantaan kertyneissä levävalleissa meitä kurssilaisia odottaa jo koko joukko pitkänokkia
Kehuttu Finlandia-kirja, joka kuvaa tieteen ja uskomusten välistä taistoa. De_20082020_74.indd 74 11.8.2020 16.13. Tiiviitä nopealukuisia paketteja yhteiskunnallisista aiheista. Linna osasi Täällä Pohjan tähden alla -trilogiassaan mestarillisesti yhdistää yhden suvun kolmen tai neljän sukupolven asiat koko maan kehitykseen. Siellä oli pieni sivukirjasto, aluksi koulun yhteydessä ja myöhemmin erillään. Tuttuja asioita, jotka auttavat rakentamaan maailmankuvaa. Sieltä löytyi hyvin kaikenlaisia kirjallisuuden perus teoksia. Kaunokirjallisuuden lukeminen oli ehkä kaikkein vilkkainta opiskeluaikoina. Tämän aineiston kokoaminen on vaatinut valtavan työmäärän. Väinö Linna: Täällä Pohjan tähden alla 1–3 Olli Jalonen: Taivaanpallo Gabriel García Márques: Sadan vuoden yksinäisyys Politiikan kirjahylly 1 3 2 Näissä hommissa tulee luettavaksi kauhea määrä asiatekstejä, joihin joutuu keskittymään. Etenkin muistelmia tältä omalta ajalta. Esimerkillinen kirja siitä, miten yhdistetään yksilötarinaa ja helppolukuisuutta isompaan ihmiskunnan kehittymiseen. Samaan aikaan pitkällistä kansakunnan kehitystä kuvaava vaikuttava lukuelämys. Hän kirjoitti luistavasti ja kuitenkin tärkeistä asioista. Kirja sijoittuu Kolumbiaan ja avaa kansakunnan kertomusta toisella tavalla: mielikuvituksen ja liioittelun kautta. Kaunokirjallisuuden puolella Hemingway oli kerronnallisuutensa takia suosikkini nuorempana. On Väinö Linnan 100-vuotisjuhlavuosi. Se on ollut myöhemmin hiukan vähäisempää, kun työ on tuonut niin paljon muuta luettavaa. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kansakuntien kehitystarinat kiinnostavat Kansanedustaja Johannes Koskinen pitää luistavasta kerronnasta. Olen lähtöisin pieneltä paikkakunnalta, Tervakoskelta. Pidän siitä, että luistavaan kerrontaan yhdistyy yhteiskunnallisia kysymyksiä ja tietoa lisääviä asioita. Myös ne tuli aika tarkkaan käytyä läpi. Kansainväliseen rauhanpolitiikkaan liittyvät aiheet ja oikeudenmukaisuuteen ja oikeusvaltion kehittymiseen liittyvät asiat kiinnostavat. Erityisesti kahlasin läpi Tammen Keltaista Kirjastoa ja kaivoin sieltä luettavaksi maailmankirjallisuuden mestareita. Olen Väinö Linna -seuran hallituksessa, ja juuri pidettiin Pentinkulman päiviä. Yritän vapaa-ajalla lukea tietopohjaista yhteiskunnallista kirjallisuutta, mutta kaunokirjallisuutta ja muistelmia tulee myös kohtalaisesti luettua. Huutomerkki-sarja oli suosittu 1960-luvun lopussa ja 70-luvun alussa
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Eurooppa uuden edessä Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D MEPit mukana puoluekokouksen live-lähetyksessä. Seuraa somessa ja osallistu keskusteluun! Tarkemmat tiedot lähetyksestä löydät MEPien sivuilta. Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja seuraa syksyn EU-keskustelua: www.miapetra.fi | www.eeroheinaluoma.fi Miapetra Kumpula-Natri @miapetrakumpula @miapetrakumpula Eero Heinäluoma @eeroheinaluoma @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Demok20082020_002.indd 1 12.8.2020 9.40 Eurooppa uuden edessä Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D MEPit mukana puoluekokouksen live-lähetyksessä. Demok20082020_002.indd 1 12.8.2020 9.40. (09) 774 3110, sähköp. Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja seuraa syksyn EU-keskustelua: www.miapetra.fi | www.eeroheinaluoma.fi Miapetra Kumpula-Natri @miapetrakumpula @miapetrakumpula Eero Heinäluoma @eeroheinaluoma @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Seuraa somessa ja osallistu keskusteluun! Tarkemmat tiedot lähetyksestä löydät MEPien sivuilta
EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . 20.8.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 20 / 20 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. Kalle Kallio RINNE Kauden tilinpäätös KUNNIATEHTÄVÄ Puoluekokous vaatii nöyryyttä BUDJETTI Sumuista taloussuunnittelua TEEMA: Puoluekokous ei onnistu ilman talkooväkeä. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Nyt hän on myös pääministeri. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Nimetön 1 1 11.8.2020 17.04. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Mihin niitä tarvitaan. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Se haluaa enemmän. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. elo ku ut a Aloitekirja vihjaa, missä emme ole aloitteellisia. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . PAL.VKO 2020-36 00 74 43 -2 01 4 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa