Demokraatti 17.9.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

sy ys ku ut a JAKAMIS TALOUS TEEMA Vaihtoehto omistamiselle ANDERSSON Aina muodissa HISTORIA SDP:stä on vielä paljon kerrottavaa LÄHIÖ Suomen suosituin asuinpaikka Mie, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ei peittele duunaritaustaansa – eikä murrettaan. PAL.VKO 2020-40 00 74 43 -2 01 6 17.9.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 16 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 20 / 17 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. NIINA Demok17092020_001.indd 1 9.9.2020 12.15. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti
Yli 200 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Etu on voimassa 14.–27.9.2020 ja saat sen kaikista Restiksessä olevista Restelin ravintoloista pois lukien Burger King. Vuosieturavintolasi Restiksen mobiilitilaukset –30 % ONNI kotisiivous –25 % Oulun seudulla, Pirkanmaalla, Vaasassa, Jyväskylässä, Porvoossa ja pääkaupunki seudulla Kaikki edut jäsenkortilla Kaikissa Restelin ravintoloissa –20 % 30 % alennus Restiksessä vain Tradekan jäsenille Nyt syyskuun extraetuna vain Tradekan jäsenille 30 % alennus kaikista Restiksen mobiilitilauksista. Lataa siis puhelimeesi Restis-mobiiliapplikaatio, syötä palveluun Tradekan jäsennumerosi ja näin jäsenkorttisi on aina mukanasi QR-koodina. Tarkemmat ohjeet ilmaisen applikaation lataamiseen löydät tradeka.fi/jasenedut/etujen-kaytto. Muista myös hyödyntää vuosietusi Restelin ravintoloissa: 20 % alennuksen ruuasta ja juomasta saat Tradekan jäsenkorttia näyttämällä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok17092020_002.indd 1 9.9.2020 9.43. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Edun saat myös take away -tilauksista. Restiksen koodia näyttämällä saat Tradekan jäsenen alennukset automaattisesti Restelin ravintoloissa. (09) 774 3110, sähköp. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään
KULTTUURI TEEMA ILMIÖ De_17092020_03.indd 3 10.9.2020 11.01. Tunteellista ja inhimillistä silikonia. Väline vertaiskauppaan. SYYSKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ASUMINEN JAKAMISTALOUS TAIDE Hyvä-paha lähiö. Lähiöongelma on usein koko kaupungin ongelma. 3 Demokraatti 16 /2 42 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 17
Va. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Historia on parhaimmillaan, kun yleinen ja yksityinen kohtaavat. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 26 14 EVELIINA HEINÄLUOMA Lähiöelämän puolustaja ERKKI LIIKANEN Historialuotsi + TEEMA Jakamistalous 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 32 34 41 42 46 51 52 54 65 66 72 73 74 De_17092020_04.indd 4 10.9.2020 10.54. 16 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kapeaa ajattelua Viikon kuva: Vihdoin van Gogh Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ilkka Kantola D-analyysi: Odottavan aika D-ilmiö: Lähiöt kuntoon Indeksi: Optimistien alamäki Alastalon salissa: Yli kaaoksen Hankinta: 35 miljardin diilit Liikanen: Historia opettaa Kielikylpy: Egna målsättningar Taide: Ihmisyyden lähteillä Musiikki: Dan Anderssonin paluu Kolumni: Jyrki Liikka Musiikki: Musiikin käyttöohje Pelin purku: Tule takaisin urheilu Puheenvuoro: Kaarin Taipale Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Tytti Tuppurainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Niina Malm Kasvot peilissä: Elina Pylkkänen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 1.10
Etenkin yli 55-vuotiaiden, mutta myös nuorten aikuisten alhainen työllisyysaste painaa Suomen tulosta vertailussa. Korkeat verot eivät tietenkään ole tai saa olla itseisarvo, mutta sopii myös tunnustaa, mitä niillä saa. Ero on vain lisääntynyt viime vuosina. Keinot ja retoriikka ovat tuttuja pitkältä ajalta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kapeaa ajattelua Pääkirjoitus MIELTÄ KANNATTAA LAAJENTAA TUNTUVASTI. De_17092020_05.indd 5 9.9.2020 18.07. Töihin on siis vaikeaa päästä nuorena, mutta vanhempana töitä on vaikea pitää. Politiikan syksyn korvalla työllisyyden nostamiseksi on jälleen esitetty verojen ja työttömyysturvan leikkauksia nimenomaan yhteiskunnan oikealla laidalla. PT:n tekemä vertailu muihin Pohjoismaihin todistaa, että mieltä kannattaa laajentaa tuntuvasti. On totta, että muissa Pohjoismaissa työllisyystilanne on Suomea parempi, mutta eron selittäminen vain edellisillä johtaa harhaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan sekä työvoimapalvelut että korkeakoulutus ovat paremmin resursoituja ja järjestettyjä muissa Pohjoismaissa, ja molempia on ollut mahdollista kehittää myös kireämmällä verotuksella. Lisäksi yhtään työpaikkaa ei synny sillä, että työtöntä kurmootetaan. P alkansaajien tutkimuslaitoksen viime viikolla julkaisema selvitys verojen, tulonsiirtojen ja erilaisten palvelujen yhteydestä työllisyyteen avartaa toivottavasti keskustelua ainakin oikeis ton alituiseen hellimästä ”verot alas, kuri ylös” -ajattelusta, jossa vain hyväosaiset tarvitsevat porkkanaa, mutta muille toiminnan motiiviksi kelpaa keppi. Ansioturvan taso on keskimäärin Suomea korkeampi Tanskassa ja Norjassa. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Eurostatin tilastojen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2019 Ruotsissa noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, Norjassa ja Tanskassakin noin kaksi. Palkansaajien tutkimuslaitos huomauttaa, että OECD:n mukaan Suomen kokonaisveroaste on jo nyt matalampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Työvoimapalveluiden ja hallinnon menojen bkt-osuus jää Suomessa selvästi jälkeen niin Tanskasta kuin Ruotsistakin. Suorastaan hätkähdyttävä ero on työvoimatoimistojen virkailijoiden työkuormassa, siis siinä, kuinka monta työtöntä työnhakijaa on yhtä virkailijaa kohti. Vuonna 2018 luku oli Suomessa 99, mutta Tanskassa 30, Ruotsissa 18 ja Norjassa vain 12
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / M ik ko St ig De_17092020_06.indd 6 8.9.2020 10.31
De_17092020_06.indd 7 8.9.2020 10.31. Kuka löytää maalauksesta kärryjä työntävän miehen. 7 Demokraatti VIHDOIN VAN GOGH. Didrichsenin taidemuseossa on esillä Suomen ensimmäinen Vincent van Goghin (1853–1890) näyttely. PItkä odotus on palkittu. Tammikuun loppuun kestävän näyttelyn ytimen muodostaa taiteilijan uran alkuvaiheen piirustukset. Se on Suomen ainoa Van Goghin teos. Mukana on myös kaksi öljyvärityötä, joista kuvassa oleva on lainassa Ateneumista
Se usein onnistuu, kun työntekijä voi hyvin. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään kolmanneksen leikkausta nuorisoalan toimintojen vuosittaiseen valtionrahoitukseen. Kannattaisi ajatella, vaatisiko tämä myös muutosturvamallin päivittämistä. Se on ollut hyvä instrumentti suomalaisessa rakennemuutoksen hallinnassa. SAK:TA PITKÄÄN johtanut Ihalainen toteaa, että historiassa työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyön laatu on ollut parhaimmillaan kriisiaikoina. De_17092020_08.indd 8 10.9.2020 11.24. – Eli ihmiset olisivat mieluummin ylimenokauden koulutuksessa ja osaamisen vahvistamisessa kuin siirtyisivät lomautuksista työttömyyteen, Ihalainen tiivistää. Hänellä on mielessä ”hentoinen tapa” tiivistää työnantajaja työntekijäkeskusjärjestöjen yhteistyötä. Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja alle 25-vuotiaita työttömiä on yli 54 000. EX-TYÖMINISTERI Lauri Ihalaisella (sd.) on malli, jolla voisi välttää lomautusten muuttuminen irtisanomisiksi, jos Suomen talous vielä sukeltaa. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi varoittaa, että nyt ollaan tekemässä sama virhe. – Mietittäisiin valmiuden nostamista ja tilannekuvaa pidemmällä aikavälillä, sitä, mihin suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät rakentuvat ja mistä täytyy pitää huolta, jotta työllisyysaste nousee ja hyvinvointiyhteiskunta säilyy. JUHA ANTILA TWITTERISSÄ PÄTKÄT HOKSAUS Vähemmän on enemmän Lauri Ihalaisen malli V IIK O N LU KU 28 prosenttia. Seurauksena oli kasvupiikki nuorten ongelmissa. iStock TYÖELÄMÄ Suomen paperin viennin arvo on tänä vuonna laskenut tammikuun ja toukokuun välillä vuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta yli YLIMENOKAUDELLE TARVITAAN ENNEMMIN KOULUTUSTA KUIN LOMAUTUKSIA JA TYÖTTÖMYYTTÄ. Tämä todistettiin 1990-luvun lamassa, kun säästöjen takia leikattiin nuorten tukirahoja. Niissä otettaisiin huomioon mahdolliset työmarkkinoiden toimintamallit viennin ja talouden erilaisissa tilanteissa. Nyt näyttää siltä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen keskinäinen aloitteellisuus hallituksen suuntaan on hapertunut. – Nyt tarvittaisiin tällaista henkeä. Ihalainen ehdottaa, että keskusjärjestöt hahmottelisivat eri toimintaskenaarioita. Vähemmän rahaa tarkoittaa usein enemmän ongelmia. 8 Demokraatti Satsaaminen työn laatuun pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja. JARKKO ELORANTA TWITTERISSÄ Tuottavuutta ei lisää työaika vaan se, että ihminen tekee enemmän ly hyemmässä ajassa. Ihalaisen mielestä työmarkkinajärjestöjen keväällä sopimaa lomautusten helpottamista voisi jatkaa, mutta niin, että työnantajat ja hallitus osallistuisivat samalla lomautettujen ammattipätevyyden ja työelämän monitaitoisuuden lisäämiseen lomautusaikana. Keskusjärjestöt sopivat maaliskuussa muun muassa lomautuksia koskevien neuvottelujen ja irtisanomismenettelyn nopeuttamisesta. Ihalainen painottaa, että myös aiemmin, kun taloudessa on ollut vaikeaa, yritykset ovat toteuttaneet yhteiskuntavastuutaan osallistumalla irtisanottujen tai sen uhan alla olevien kouluttamiseen. Etuusleikkauksien sijaan on edistet tävä työelämän kehittämistä. NIINA MALM TWITTERISSÄ Arvonlisäys on tuottavuuden ydin. Allianssin mukaan järjestöissä, kunnissa ja kirkon piirissä tehtävään nuorisotyöhön osallistuu vuosittain noin miljoona nuorta. Tällaisen pohdinnan tarve on aika suuri
Listalla ovat hänen lisäkseen muiden muassa kongressiedustaja Joe Kennedy III ja Black Lives Matter -liikkeen perustajista Alicia Garza. Esityksenne 120 000 uuden työllisen työllisyystavoitteesta kuulostaa hyvältä ja toteutuessaan vauhdittaisi Suomen taloutta. Toivottavasti järjestöissänne mietitte, miksi tätä mahdollisuutta ei nykyistä enemmän käytetä, pohtii Demokraatin väki. Kyllä tällä tavoitteella kelpaa julkisuudessa paukutella henkseleitä. Aikamoinen runsaudensarvi. Näin voisi tiivistää SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan näkemyksen SAK:n työmarkkinaseminaarissa. Fortune on tehnyt useamman listan eri kategorioissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ILKKA KANTOLA ARNOLD SCHWARZENEGGER Pappi Tappi Hyvät elin keinonautit, järjestönne kurkottavat kuuta avaruuteen halajavan keskustan Katri Kulmunin kanssa. Mutta kun laskeudutaan maanpinnalle, koronan takia hallituksen nykyinenkin 60 000 uuden työllisen työllisyystavoite on haasteellinen. KOKOOMUS ON viime aikoina uutterasti neuvonut hallitusta työllisyyskeinoissa. Eloranta totesikin, että työnantaja ei jätä koronakriisiä hyväksikäyttämättä. Hyvät elinkeinoelämän etujärjestöt, toivotte kannanotossannne hallitukselta järeitä työllisyystoimia. JOHTAJA POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Vaikutusvaltaa Oppositiosta on helppo heitellä EK, johtava oppositio YHDYSVALTALAINEN FORTUNE-LEHTI nosti pääministeri Sanna Marin (sd.) maailman 40:n vaikutusvaltaisimman alle 40-vuotiaan nousevan johtajan joukkoon. Vanhanen muistuttikin työllisyystoimien kustannustehokkuudesta ja järkevyydestä. Eli keppiä ja leikkauksia. De_17092020_08.indd 9 10.9.2020 11.24. Kannanoton mukaan se lisäisi työllisyyttä ja tuottavuutta, parantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistaisi julkista taloutta. Oppositiosta on helppoa neuvoa, jos ei ole vastuussa neuvojen toteuttamisesta. EK:n takinkääntö oli muun muassa ryhtyä tukemaan yleistä ansiosidonnaista turvaa. Näiden toimien taloudellinen arvo on työnantajille noin kaksi miljardia euroa. Eloranta muistutti, että työmarkkinajärjestöt sopivat keväällä lomautusjärjestelmän ja työttömyysturvan sekä työeläkemaksujen väliaikaisista muutoksista tälle vuodelle. Marin on hallinnon ja politiikan johtajien joukossa. Aluksi pitäisi toteuttaa valtiovarainministeriön työllisyyspaketin toimet tai vaikutuksiltaan vastaavat, eli muun muassa ikääntyneiden eläkeputken poistaminen sekä työttömyysturvan työssäoloehdon uudistaminen ja sitominen työttömyysturvan enimmäiskestoon. Samaan pakettiin todennäköisesti tulisivat työttömyysturvan heikennykset. Sitten päästään mantraanne, paikallisen sopimisen laajentamiseen. TYÖNTEKIJÄ TINKII, mutta mikään ei riitä. Tosin nykyään monen alan sopimuksissa on jo mahdollisuus laajaan paikalliseen sopimiseen. – Nyt näyttää, että sillä ei ole mitään merkitystä, Eloranta sanoi. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) laski Demokraatille, että esimerkiksi kokoomuksen esitys miljardin euron tuloveron kevennyksistä ja sitä kautta saatavista 6 000 laskennallisesta työpaikasta merkitsisi yhden työpaikan hintalapuksi noin 180 000 euroa vuodessa
Muun muassa Venäjä, Kiina ja Intia ovat maita, jotka katsovat, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen päätäntävalta ei koske heidän kansa laisiaan. Turku on Suomen vanhin kaupunki. De_17092020_10.indd 10 9.9.2020 17.11. Vuo nna 20 11 4. 6. 2. Ven äjä n pää min ist eri Mik hai l Mis hus tin 6. Per tti Kur ika n nim ipä ivä t 5. Kuten Yhdysvalloilla, joka haluaa estää Haagissa toimivan Kansainväli sen rikostuomioistuimen tutkimukset yhdysvaltalaisten mahdollisista sotari koksista Afganistanissa. Missä liigajoukkueessa jääkiekkoilija Miro Heiska nen aloitti uransa. Missä kaupungissa pidettiin kokoomuksen puoluekokous. 3. 7. 5. Jos sinulla on tiu kanan munia, montako sinulla on. Mikä oli Alvar Aallon ensimmäisen vaimon etunimi. Ain o 3. 9. Por voo 10. 8. Poh jan mer ess ä 7. Yhdysvallat on tämän tutkinnan ta kia asettanut pakotteita rikostuomio istuimen pääsyyttäjälle ja osaston johtajalle. Missä meressä sijaitsee Skagerrakin salmi. Yhdysvaltain ulkominis teri Mike Pompeo on kutsunut Kan sainvälistä rikostuomioistuinta muun muassa läpeensä korruptoituneeksi. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / Markku Ulander TYLPPÄNÄ SYNNYIN 10 VIS V 1. 4. 20 8. Sat u Has si (vi hr.) NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Kansainväliset lait ovat mikkihiirivaltioille I soilla mailla on varaa tulkita kan sainvälisiä lakeja mielensä mu kaan ja poimia rusinoita yhtei sestä pullasta – sen mukaan mi ten se palvelee heidän omia etu jaan. 10. Mikä artisti tai yhtye edusti Suomea Euro viisuissa kappaleella Aina mun pitää. Yhdysvaltojen mukaan pa kotteet voidaan laajentaa koskemaan kaikkia, jotka avustavat näitä henki löitä. HIF K:s sa 9. Por iss a 2. Kuka on kuvassa. Onko rotumme syytä tää. Vas tau kse t: 1. Mutta ei Yhdysvallat valitettavasti yksin ylenkatso kansainvälistä rikos oikeutta. Mikä on toiseksi vanhin. Tämä on kova uhkaus, kun yli 120 maata on sitoutunut yhteistyö hön Kansainvälisen rikostuomioistui men kanssa. Minä vuonna Strure Fjäder aloitti Akavan puheenjohtajana. Kuka on eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja
Hän oli Tampereella puoluekokousedustajana. KOLME KAUTTA kansanedustajana (sd.) toiminut Kantola sanoo nykyisen työtehtävänsä olevan kuin luotu hänelle. ”Nykyisessä tehtävässäni on riittävästi haastetta ja tekemistä.” Vuonna 2006 Vuonna 2020 De_17092020_11.indd 11 9.9.2020 17.15. Tällainen leikkaus avustuksiin heikentäisi merkittävästi järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Teemat toki olivat jo tuttuja ajalta, jolloin hän työskenteli Turun arkkihiippakunnan piispana. – Kun puhutaan yhteiskunnan isoista ongelmista, lasten ja nuorten tilanne on niistä tärkein. Diakonissalaitos on valmis tässä tilanteessa käyttämään omaa rahaa toimintaan aikaisempaa enemmän, mutta pitkälle se ei riitä. Ilkka Kantola Suomeen tarvitaan voimaannuttamisen toimiala. Työ liittyy vahvasti ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon, joihin hän pääsi perehtymään päättäjänä muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. – Ehdokkuus kuntatai valtakunnallisissa vaaleissa ei ole ollut mielessä. Nuorten ongelmista on puhuttu pitkään eduskuntaa myöten. Suomeen ehkä tarvittaisiin uusi hallinnonala, nimeltään vaikka voimaannuttaminen. L apset ja nuoret, Ilkka Kantola vastaa miettimättä kysymykseen siitä, mihin palveluihin hän ensisijaisesti sijoittaisi suuren summan rahaa. Kantolan toimialan kohderyhmiä ovat muun muassa työn ja koulutuksen ulkopuolella ovat nuoret ja maahantulijat. Näistä jälkimmäisessä olennaista on rahoituksen hakeminen oman rahoituksemme lisäksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Timo Sparf ja Teemu Ullgren MISSÄ OLET NYT. Muuten hän kuvaa tämän hetkistä suhdettaan politiikkaan sanoilla ”aktiivinen seuraaja”. Kantolan mielestä nyt tarvittaisiin lisää resursseja ja koulutusta sekä kykyä löytää ongelmanuorten tarpeet. Hänen mielestään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteesta puuttuu toimija, joka kantaisi heistä kokonaisvastuuta. – Nuori tarvitsee yhden ja saman korvan, joka kuuntelee ja auttaa häntä erilaisissa tilanteissa. Hän työskenteli siellä ennen eduskuntaan pääsyä ja vuoden diakoniajohtajana ennen nykyistä tehtävää. 11 Demokraatti Tavoitteemme on helpottaa yhteiskunnan laidalla olevien elämää. ”HAUSKA, INTENSIIVINEN pyrähdys politiikkaan”, Kantola kuvaa osaltaan SDP:n puoluekokousta. Nyt eri hallinnonalat tarjoavat osaratkaisuja ja pallottelevat nuoria toimijalta toiselle. Hän on huolissaan mahdollisuudesta, että Veikkauksen tappiot vaikuttaisivat samassa suhteessa sen jakamien avustusten määrään. – Vastaan osaltani myös muun muassa asuntoa vailla olevien hätämajoituspalveluista ja hanketoiminnasta. Diakonissalaitos oli Kantolalle jo tuttu paikka ennen nykyistä pestiä. Se vastaisi keskitetysti nuorista alkaen koulutuksesta, sosiaalipalveluista ja asumisesta. Tavoitteemme ei ole tuottaa voittoa vaan helpottaa yhteiskunnan laidalla olevien elämää, Kantola kertoo. Suurella osalla nuorista asiat ovat hyvin, mutta samaan aikaan on arvioitu noin 60 000 lapsen ja nuoren olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa, Diakonissalaitoksen diakonina ja sosiaalinen vastuu -toimialan toimialajohtajana viime keväänä aloittanut Kantola muistuttaa. Käytännössä tämä merkitsisi noin kolmanneksen leikkausta Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) tuleviin järjestöavustuksiin. – Toivottavasti poliitikot ymmärtävät tilanteen
Hän joutui väistymään keskustan johdosta vain vuoden jälkeen, tahtomattaan ja ilman ainoitakaan vaaleja. Liki pitäen vastaava tapahtui nyt keskustassa, vaikka Kulmuni erosikin valtiovarainministerin pestistä jo ennen puheenjohtajavaalia. Kokoomuksen puheenjohtajana paikkansa uusinut Petteri Orpo syrjäytti ystäväksi kutsumansa Alexander Stubbin ensin kokoomuksen johdosta ja heti perään valtiovarainministerinä kesällä 2016. Omalla tavallaan on kuvaavaa, että monesti SDP:tä ja keskustaa vanhakantaiseksi arvosteleva kokoomus jatkaa uppiniskaisesti miesjohdossa, eikä kukaan edes haastanut Orpoa. Ajanjakson sisään mahtuu useita vaaleja riippumatta siitä, missä kohtaa sattuu aloittamaan. De_17092020_12.indd 12 9.9.2020 11.11. Tässä vaiheessa jyrkin mäki noustavana on Saarikolla, jonka tulisi yhdistää puolue ja palauttaa keskustalaisten usko. Viitisen vuotta ei ole erityisen lyhyt aika puheenjohtajana. Nyt oli, ja tulos on taululla. Askeleen kauempana se on myös Porin viikonlopun jälkeen, sillä varapuheenjohtajavaalissa Antti Häkkänen löi Elina Lepomäen eikä ainakaan menettänyt asemaansa Orpon ykkösseuraajaehdokkaana. K uudella suurimmalla puolueella on ollut viimeisen 40 vuoden aikana 44 eri puheenjohtajaa. Kokoomuksessa Orpoon luotetaan, vaikka tämä ei ole juuri onnistunut elvyttämään puolueen kannatusta ja kokoomus on vaikuttanut eksyneen oloiselta perussuomalaisten puristuksessa. Katri Kulmunin (kesk.) kohtalo on oma lukunsa ja nyt jo poliittista historiaa. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi KOKOOMUS ON VALINNUT MIEHEN YLI SADAN VUODEN AJAN. Ensi kevään kuntavaalit ovat näytön paikka niin Sanna Marinille, Annika Saarikolle kuin Petteri Orpollekin. Faktat listasi Twitter-tilillään johtavana asiantuntijana nykyään Elinkeinoelämän keskusliitossa työskentelevä Jukka Manninen, joka on ollut aiemmin töissä muun muassa kokoomuksen puoluetoimistolla. Politiikan mutta myös median murros houkuttelee olettamaan, että nykyäänestäjä on aiempaa malttamattomampi ja vaatii tuloksia mieluiten heti mutta ainakin äkkiä. Silti tarinoita on monenlaisia, eivätkä yksinkertaistetut selitykset päde läheskään kaikkiin tapauksiin, joissa kausi on jäänyt lyhyeksi. Yli satavuotisen historiansa aikana kokoomus on päättänyt kerta toisensa jälkeen, että paras ehdokas puheenjohtajaksi on mies. Keskimäärin puheenjohtajakauden pituus on ollut 5 vuotta, 1 kuukautta ja 10 päivää. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. ON HALLITUSPUOLUEISSA silti ennenkin käyty puheenjohtajavaaleja, vaikka asetelmaa tavataan pitää hiukan vaikeana. Mutta myös harhailevalle kokoomukselle kuntavaalit näyttävät, voiko se mennä vielä seuraaviin eduskuntavaaleihin hallituksen kaatamisesta uhoilevan Orpon johdolla. Ellei ole Petteri Orpo. Odottavan aika Äänestäjä on nykyisin armoton: tulosta odotetaan mieluiten heti tai ainakin äkkiä. Voi käydä jopa niin, että myös perussuomalaiset valitsee naispuheenjohtajan ennen kokoomusta, kun Riikka Purra ottaa aikanaan Jussi Halla-ahon paikan. päätoimittaja. Gallup-kannatuskaan ei hänen aikanaan laskenut, ei tosin noussutkaan. Moni muu asia vaikutti taustalla: kenties kaikkein keskeisimmin lopulta se, että Kulmunilla oli vastassaan keskustan viime vuosien suosituin poliitikko, Annika Saarikko, joka ei Kulmunin noustessa puheenjohtajaksi ollut ehdolla. Tästä vinkkelistä voi ymmärtää sapetuksen, että hänet haastettiin
Neuvominen Oppositio, EK... Se on aika laaja elinkeino, mutta se kuitenkin sellainen, jota hoitavat henkilöt ovat suhteellisen vanhaa väkeä. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Anna-Liisa Blomberg PEKKA OLLILAINEN Puoluekokousedustaja, Nurmes EI Ei vielä. Lainanotto Synkistelystä huolimatta viides lisätalousarvio esitys vähentää valtion nettolainanottotarvetta 1,3 miljardilla eurolla. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI OECD:n irtisanomissuojan tiukkuutta kuvaava indeksi G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ro ge rw es sm an .c om ja O EC D D-gallup: Pitäisikö turkistarhaus kieltää. De_17092020_13.indd 13 9.9.2020 11.19. He luopuvat siitä ajan kanssa itsestään. Sen sijaan se pitäisi tehdä vaikeaksi ja kannattamattomaksi esimerkiksi erilaisilla säännöillä. Onko huonompi asia kasvattaa eläin nätin karvan takia kuin siksi, että sillä on hyvä liha. Haukku kuuluu, mutta karavaani kulkee. Me kasvatamme eläimiä myös ruuaksi. Täytyy kuitenkin huomioida se, että siellä on paljon työpaikkoja, ja siirtymäaika täytyy olla kohtuullinen. Hallituksella riittää neuvojia – omalla agendalla. PETRI IJÄS Puoluekokousedustaja, Helsinki MARITA KETOLA Puoluekokousedustaja, Humppila KYLLÄ Kyllä pitäisi kieltää, mutta siten, että turkistarhauksesta elinkeinonsa saaville keksitään tai järjestetään jokin muu mahdollisuus elättää itsensä. EI Kyse on elinkeinosta, ja siksi kannatan täyskieltoa kevyempää tietä. ANN-MARI LEHTINEN Puoluekokousedustaja, Hollola KYLLÄ Tämä on kaksipiippuinen asia. Ala nko m aat Itali a Sak sa Ran ska Ru ots i Itäv alta Esp anja Tan ska Ete lä-K ore a Su om i Jap ani Irla nti Viro Iso -Br itan nia US A ! Kollektiiviset irtisanomiset, lisävaatimukset Yksilölliset irtisanomiset OECD:n selvityksen mukaan Suomessa on helpompi tehdä isoja irtisanomisia kuin monissa muissa maissa, mutta yksilöllisissä irtisanomistapauksissa työntekijän suoja on Suomessa keskivertoa vahvempi. 3/5 SARI ÅMAN Puoluekokousedustaja, Ylöjärvi KYLLÄ Ehdottomasti täytyy kieltää, ei se ole enää tätä päivää
Niissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Tämän rinnalla pitäisi puhua enemmän lähiöistä. Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Nora Vilva ILMIÖ De_17092020_14.indd 14 9.9.2020 17.45. 14 Demokraatti LÄHIÖT kuntoon Suomessa puhutaan paljon koko maan asuttuna pitämisestä
15 Demokraatti Eveliina Heinäluoma asuu Myllypurossa. De_17092020_14.indd 15 9.9.2020 17.45
Osana asuntopolitiikkaa valiokunta palautti lähiöiden kehittämisen agendalle ja myöhemmin teema eteni hallitusneuvottelujen kautta Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan. Viitanen muistaa vielä elävästi ensimmäisen tiedotustilaisuutensa ministerinä. Kansanedustajat Pia Viitanen ja Eveliina Heinäluoma puhuvat kokemuksesta kertoessaan, kuinka lähiöt pidetään vireinä. Keväällä 2013 Pia Viitanen (sd.) nousi Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen asuntoja viestintäministeriksi opetusministeriksi siirtyneen Krista Kiurun (sd.) sijaan. – Tulevaisuusnäkökulma oli silloin myös vahva. Kyse ei ole pienestä asiasta, lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Viitanen puhui ministerinä muun muassa talkkarihengestä ja lähiöreinikaisista. Viitanen jäi kuitenkin pohtimaan toteamustaan. De_17092020_14.indd 16 9.9.2020 17.46. 16 Demokraatti S anna Marinin hallitus on nostanut jälleen lähiöt poliittiselle kartalle, aina hallitusohjelmaan saakka. Muun muassa työllisyyden, asuntoja erilaisten ympäristöhankkeiden nimissä Viitanen muistelee kaivaneensa lähiöiden kehittämiseen 160 miljoonaa euroa. VIIME VAALIKAUDELLA Sipilän (kesk.) strategiseen hallitusohjelmaan ei enää kirjattu lähiöohjelmalle jatkoa, mutta eduskunnan tarkastusvaliokunta otti asumisen tarkastelun kohteeksi. – En tietenkään ollut näin suunnitellut sanovani, hän jatkaa. Energiatehokkaat ratkaisut digitalisaatiota hyödyntämällä olivat jo puheissa, ja nythän siitä on tullut hitti. – Kerroin, että olen Pia Viitanen Hervannasta ja että lähiöt ovat lähellä sydäntäni, Viitanen nauraa. Tämän päälle Viitanen kehitytti oman ohjelmansa, Lähiöviitoset, johon kuului viisi erilaista näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen. Hän oli pohtinut tarkkaan, mitä medialle sanoo. Viitanen luettelee, miten Lähiöviitosissa oli kyse muun muassa kohtuuhintaisista kodeista, lähiöiden peruskorjaamisesta, palveluiden turvaamisesta, lähikoulujen tukemisesta, eriytymisen ehkäisystä kuin myös yhteisöllisyyden vahvistamisesta ja turvallisuudesta. – Lähiöt nostettiin hyvin korkealle ministeriön toimissa. Hallitusohjelman mukaan kaupunkipolitiikassa korostuvat segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen. Lähiöiden kehitystyöhön liittyy myös D-ILMIÖ LÄHIÖISSÄ ASUU 1,5 MILJOONAA SUOMALAISTA. Kun lähiöiden asia tuli Tampereen Hervannassa asuvalta Viitaselta niin sydämestä, hän päätti ministerintehtävässään pohtia kokonaisvaltaisesti lähiöiden kehittämistä. Viitanen muistelee, että tuolloin hallitusohjelmassa mainittiin jo lähiöiden kehittäminen. Viitanen istui hallitusohjelmaneuvotteluissa asuntopolitiikkaa linjanneessa pöydässä
Päätöksen taustalla on kuntien heikentynyt taloustilanne ja valtion halu varmistaa investointien toteutuminen. Viitanen pitää sitäkin kelpo summana. Lähiöohjelmaan on varattu rahaa hallituksen tulevaisuusinvestoinneista. De_17092020_14.indd 17 9.9.2020 17.46. 17 Demokraatti koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Segregaatio nähdään lähiöohjelman mukaan koko kaupungin ongelmana. Edetessään se voi heikentää kaupunkien kilpailukykyä ja sosiaalista kestävyyttä. Kaavaillusta 40 miljoonasta on nyt menossa erilaisiin lähiöiden kehittämishankkeisiin ja tutkimukseen 21 miljoonaa euroa. Hankekohteet on jo valittu. Niitä on 13 kaupungissa. Valtio nosti hankkeiden rahoitusosuuttaan 20 prosentista 35 prosenttiin. LÄHIÖN SEGREGAATIO ON KOKO KAUPUNGIN ONGELMA. Eriytyminen taas on tulojen ja hyvinvoinnin epätasa-arvoisen jakautumisen seuraus, ei sen syy. USEAN MINISTERIÖN yhteinen ohjelma vahvistaa suurimpien kaupunkiseutujen keskuskaupunkien lähiöiden kehittämistä ja pyrkii ehkäisemään asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä. Lähiöohjelma 2020–2022 edistää myös asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, asuinalueiden elinvoimaa ja turvaa palveluiden ja asumisen tasoa lähiöissä
Hän pitää Hervantaa onnistuneena esimerkkinä lähiön kehittämisestä. – Kuten kirkko on tullut kauppakeskuksiin, pitäisi julkisten palvelujenkin olla ihmisten lähellä. Hänelle lähiöiden kehittäminen on tullut tutuksi niin kaupunginvaltuustossa kuin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asuntoja ympäristöjaostossa. De_17092020_14.indd 18 9.9.2020 17.47. Helsingissä lähiökohteita kehitetään voimakkaimmin Pohjoisja Itä Helsingissä. – Sen asukkaat osallistettiin, ja koko keskusta meni uusiksi. Se tarkoittaa nukkumalähiötä; alue jää päivisin hiljaisemmaksi. Tällä hetkellä työn alla on Peltolammi-Multisilta. Heinäluoma on Helsingin kaupunginvaltuuston demariryhmän puheenjohtaja. Kun Viitanen oli asuntoministeri, Tampereella kehitettiin 1960–70-luvuilla rakennettua Tesomaa, joka on hieman vanhempi lähiö kuin Hervanta. Heinäluoma visioi, miten niin kulttuuripalveluja kuin työllisyyspalvelujakin pitäisi tuoda vielä enemmän sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi ostoskeskuksiin. Toinen tärkeä asia ovat opiskelijat. Tampere ja Pirkanmaa hakevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. – Helsingissä Itä-Helsingin suurpiiri on työpaikkamäärässä merkittävästi alemmalla tasolla kuin muut piirit. EVELIINA HEINÄLUOMA huomauttaa, että monet Helsingin kulttuurilaitokset ovat keskustassa. Esimerkiksi Tampereen Hervannassa on teknillinen yliopisto. Esimerkiksi LÄHIÖT OLIVAT VUODEN 1990 LAMAAN SAAKKA KESKIVERTOALUEITA. VIITANEN ON seurannut vuosikymmenet nyt noin 25 000 asukkaan Hervannan kehittymistä. Esillä on samoja teemoja kuin aikoinaan, toivotaan yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, palveluita alueelle ja rakennetun ympäristön kohentumista, Viitanen toteaa. Heinäluoma iloitsee, että Myllypuroon on juuri tullut noin 6 000 opiskelijan ja sitä myöten 500 työntekijän Metropolia-ammattikorkeakoulun kampus. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SDP:N KANSANEDUSTAJA Eveliina Heinäluoma asuu Itä-Helsingin Myllypurossa. Hän on itse aktiivinen kulttuuritoimija Myllypurossa ja tukee paikallisia toimijoita. Valtion lähiöohjelmasta tukea saa nyt muun muassa Mellunmäen kehittäminen. Hienoa, että se alue sai hallituksen lähiöohjelmasta rahaa, koska myös Lauri Lylyn (sd.) pormestariohjelmassa on nostettu lähiöiden kokonaisvaltainen kehittäminen esiin. Tämä on näkynyt myös paikan korjaantuneena maineena. Sen takia on valtavan tärkeää, että alueita pyritään kehittämään kokonaisvaltaisella otteella ja tuomaan sinne myös työpaikkoja. – Lähiöstä tulevaa tämä vain rohkaisee voimakkaampaan me-henkeen ja haluun viedä oman alueen asioita eteenpäin. Viitanen nostaa esiin sen, että siinäkin teemana on yhdenvertaisuus ja se, että kulttuurin pitää olla kaikkien saatavilla lähiöitä myöten. Heinäluoma muistuttaa, että valtaosa Helsingin kunnallispäättäjistä asuu kantakaupungissa. Kulttuurimylly Myllypuron metroaseman vieressä on lähiön kulttuurin elävä sydän. Heinäluoma painottaa asuinalueiden tasa-arvoisesta asemasta huolehtimista ja etenkin työpaikkojen merkitystä. Hän odottaa hallituksen käynnistämältä työllisyyspalvelujen kuntakokeiluilta paljon
19 Demokraatti Pia Viitanen kuvaa kotilähiötään Tampereen Hervantaa lähiöiden kehittämisen ”kantaäidiksi”. Se ruokkii eriarvoistumista ja segregaation näkökulmasta huonompaa kehittymistä, Heinäluoma sanoo. Se nostaa Itä-Helsingin arvoa. Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinjan on määrä olla valmis muutaman vuoden kuluttua. Asuntopolitiikka on hänen mukaansa myös äärimmäisen tärkeää ja sillä voidaan edistää monia päämääriä. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Jakomäki on joukkoliiikenteen katvealueella, mistä on seurannut huonoa kehitystä. Kyse on niin sosiaali-, työllisyyskuin vaikkapa liikennepolitiikastakin. – Ei riitä, että ihmisellä on työtä ja että koulu on hyvä, jos asuinalueella on paljon ongelmia tai erittäin heikot asuinolosuhteet. – Minkään alueen ei pitäisi jäädä joukkoliikenteen näkökulmasta katvealueeksi. Parannusta saattaa olla luvassa vuosien päästä, mikäli Vantaan ratikkasuunnitelmat toteutuvat ja Jakomäki saadaan kytkettyä niihin mukaan. Kauppamatkalla voisi piipahtaa TE-keskukseen, Heinäluoma visioi. Kontulan ja Myllypuron ostareille voisi tuoda työllisyyspalveluja ikään kuin kioskipalveluina. – Raideliikenne palvelee myös ekologisia tavoitteita. De_17092020_14.indd 19 9.9.2020 17.47. Myllypuron Kehä I:n liikennevaloliittymä on vilkas ja onnettomuusherkkä. Heinäluoma on tyytyväinen siihen, että liittymän rakennussuunnittelun käynnistämiseen varattiin eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista viime vuonna 500 000 euroa. Heinäluoma kertoo, miten ammattikorkeakoulun jälkeen Myllypuroon tulee myös iso iso rakennusja talotekniikan ammattikoulu. Toivotaan, että Myllypurokin pääsee valtion tuella parantamaan liikenneturvallisuutta. – Raha edellyttää kaupungin vastaantulon. Heinäluoma nostaa lähiöiden kehittämisessä esiin myös liikenteen merkityksen. – Koko hallituksen yksi punainen lanka ja myös sosialidemokraattien punainen lanka on tasa-arvo ja eriarvoisuuden torjuminen, Viitanen toteaa. Kun väkeä saapuu nopeasti lisää, liikenteen kehittäminen ei ole pysynyt täysin mukana. PIA VIITANEN muistuttaa yhä uudelleen, että lähiöiden kehittämiseen ei ole vain yhtä keinoa. – Jokainen ansaitsee hyvän kodin. Segregaation estäminen on pohjimmiltaan eriarvoistumisen torjumista. Hervannalla oli joskus huono maine mutta sittemmin se on valittu lähiövertailussa jopa maan parhaaksi
Mats Stjernberg tarkasteli Helsingin yliopiston maantieteen väitöskirjassaan 1960ja 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden kehitystä. Lähiöitä pitäisikin kehittää osana eriytyvää kaupunkiseutua. VAATTOVAARA KIINNITTI huomiota, ettei Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa puhuttu lähiöistä eikä paljon kaupungeistakaan. – Tämäkin on minusta poliittinen kysymys, johon toivoisin että poliitikot tutkimusperustaisesti ottaisivat kantaa. De_17092020_14.indd 20 9.9.2020 17.48. Lidl-kaupat esimerkiksi eivät sijoitu ostareihin. Mitään yhdenmukaisia asuinalueita ne eivät ole. Esimerkiksi Helsingissä harjoitettu vuokraja omistusasuntojen sekoittamispolitiikka on todennäköisesti hidastanut huono-osaisuuden keskittymistä tietyille alueille, vaikka se ei ole estänyt kaupungin segregoitumista. Vaattovaara asui nuoruudessaan lähiössä, Espoon Soukassa. Meidän on pakko pysähtyä uudelleen kysymään, kuinka Suomen lähiöt voivat, keitä varten niitä kehitetään ja minkälaiseen ympäristöön. VAATTOVAARA RYHMINEEN saa rahaa hallituksen lähiöohjelmasta tutkimukseen. Vaattovaaran mukaan poliittisen järjestelmän täytyisi kyetä tarkastelun ja arvioinnin jälkeen määrittämään segregaatiolle, asumiselle ja hyvälle elämälle minimi. – Hän piti paljon esillä isoa ja koko kansallisvarallisuutemme näkökulmasta tärkeää asuntokantaa ja sen kehitystä, Vaattovaara toteaa viitaten lähiöihin. – Tilanne on vielä Suomessa hyvä, mutta kehityksen suunta on huolestuttava, Vaattovaara toteaa segregaatiosta. – Mietittäisiin, mihin lähiöstä aamulla lähdetään, kun herätään ja missä käydään kaupassa. Sen sijaan olisi tunnistettava, että lähiöissä asuvat suuntaavat ostoskäyttäytymistään muualle. – Totesinkin joskus, että saimaannorppa elinympäristöineen oli ohjelmassa tunnistettu paremmin kuin kaupungit. Kysymys, joka pitää aina kysyä uudelleen KAUPUNKIMAANTIETEEN PROFESSORI Mari Vaattovaara muistaa positiivisena Pia Viitasen (sd.) asuntoministeriajan. – Eli ihmiset osaavat sanoa, että minä en tuonne muuttaisi, hän tiivistää. – Ei ole vain yhdenlaisia lähiöitä, joten emme voi tarjota niille myöskään yhdenlaisia ratkaisuja. Hänen mielestään ehkä voimallisimmin segregaatioon vaikuttaa välttämiskäyttäytyminen. Niihin on vaikea vaikuttaa yksittäisen kunnan tai kaupungin keinoin. Pitäisi erottaa toisistaan lähiöiden rakenne ja niiden toiminnallisuus sekä samalla tunnistaa lähiöiden toimijat. Joskus myös purkaminen on hyvin relevantti vaihtoehto, Vaattovaara toteaa muttei nimeä yhtään purkukuntoista lähiötä. Tämäkin kysymys on Vaattovaaran mukaan syytä asettaa aina uudelleen. Tärkeää olisi muun muassa, että palvelut säilyisivät lähiöissä. Vaattovaara muistaa tilanteen, jossa oli paikalla useita ministereitä, ja hänen piti tutkijana vastata kysymykseen, onko Suomessa lähiöongelma – ja jos on, millainen. Vaattovaara painottaa, että ensin on asetettava lähiöiden kehittämiselle selkeät tavoitteet ja vasta sen jälkeen etsiä keinoja ja tarjota vastauksia. Vaattovaara ei näe lähiöostarin elvyttämistä lähtökohtana lähiöiden ostospalvelujen kehittämiselle. Asuinalueen erilaiseen eriytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliset erot sekä tuloja kulttuurierot. Vaattovaaran mukaan asuntojen pitäisi olla asuttavia, muunneltavia, joustavia ja riittävän tilavia – ei 15 neliöisiä, joita uudet innovaatiot ovat olleet. Hän totesi niiden olleen vuoden 1990 lamaan saakka keskivertoalueita, mutta sitten lama jätti niihin jälkensä. – Tämä on oikeastaan tekemättä vuosikymmenten kehitysmyönteisestä puheesta huolimatta. Stjernbergin väitöksen mukaan monet asiat, joista puhutaan lähiöongelmina, ovat tosiasiassa laajempien yhteiskunnallisten ongelmien heijastumista lähiöalueisiin. Lähiöitä tutkittaessa on tärkeää, että mukana on kaupunkisuunittelijoita, arkkitehtejä ja vaikkapa maantieteilijöitä. Hän kuvaa silloista Soukkaa suljetuksi soluksi, jonka keskellä olivat koulut ja ostari. Tähän ei ole Vaattovaaran mukaan löydetty ratkaisua. D-ILMIÖ – Keskeistä on kuvata, mihin tilanteeseen kehitettävät lähiöt ovat potentiaalinen vastaus. Nyt monilla kaupunkiseuduilla tilanne on muuttunut. – Minusta tämä kysymys pitäisi kysyä jatkuvasti uudelleen. Nyt Vaattovaara on tyytyväinen, että niin segregaatio, hänen omin tutkimusalansa, kuin lähiötkin on nostettu Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan. Lähiöiden asuntokanta on yksi keskeinen segregaatioonkin vaikuttava kysymys. – Mitkä ovat esimerkiksi ne voimat tai päätökset, joita valikoivan muuttoliikkeen taustalla ovat, Vaattovaara kysyy. 20 Demokraatti VOIMALLISIMMIN SEGREGAATIOON VAIKUTTAA VÄLTTÄMISKÄYTTÄYTYMINEN. Kaikilla lähiöillä ei kuitenkaan ole mennyt huonosti. Suomessa on tehty tutkimushankkeita, joissa on selvitetty juurta jaksain esimerkiksi sitä, missä lähiöt ovat
21 Demokraatti Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_17092020_14.indd 21 9.9.2020 17.48
Talouden romahdus on ollut raju, mutta ainakin vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomessa pudotus oli loivempi kuin monissa muissa EU-maissa. Ja Jussi Pesosen kovasanaisesta retoriikasta huolimatta pitää myös muistaa, että metsäja paperiteollisuuskin on viime vuosina tehnyt isoja investointeja Suomeen. Korona koettelee. De_17092020_22.indd 22 10.9.2020 11.07. VAIKKA UPM:N toimitusjohtaja Jussi Pesonen ehkä pitää Suomea lähes yritysvihamielisenä, riittää myös yrityksiä, jotka arvostavat Suomea ja sen toimintaympäristöä – eivätkä pidä maan palkkatasoa kohtuuttomana. Monia huolettaa Suomen tuotannon jälkisyklisyys eli muu Eurooppa voi päästä meitä nopeammin kasvuun kiinni. Etenkin Teknologiateollisuus on viime aikoi na ärhäkästi vaatinut kustannuskilpailukyvyn nimissä ensi vuoden palkankorotusten jäädyttämistä. Lääkkeeksi tarjotaan kustannuskilpailukyvyn parantamista. Niiden onni, ainakin työnantajan kannalta, on Suomeen verrattuna se, että palkkaneuvottelut ovat osin vasta edessä. KAIPOLAN SULKEMISEEN liittyvä kilpailukykykeskustelu repäisi auki kunnon railot työnantajien ja työntekijöiden välille. Useampi ennustelaitos on jo rukannut arvioitaan Suomen tilanteesta aikaisempaa positiivisemmaksi. Tämän hetken etumatka voi hyytyä, kun Suomen tärkeissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa tehdään palkkaratkaisut. Suomen Pankki on arvioinut Suomen kilpailukyvyn heikkenevän lähivuosina suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Mutta kuinka paha Suomen tilanne on verrattuna kilpailijamaihin. Talouselämän haastattelussa Bayer Nordicin toimitusjohtaja Miriam Holstein sanoi, että ”Suomi on paratiisi investoinneille”. Pari viikkoa sitten A-studiossa asiasta keskustelemassa ollut Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ihmetteli, miksi kustannuskilpailukyvystä puhuttaessa puhutaan vain palkoista, vaikka esimerkiksi tehdasteollisuudessa palkkojen osuus kustannuksista on keskimäärin 15 prosenttia, metsäteollisuudessa alle 10 prosenttia. K aipolan tehdas kiinni, lomautuksia, pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuudenuskon romahdus. Aalto toivoikin, että näistä muista kustannuskilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä, kokonaisuudesta noin 80–90 prosentista, käytäisiin enemmän keskustelua. Eikä ihme, kun tässä yhteydessä ei puhuttu oikeas taan muusta kuin työn hinnasta ja Suomen palkkatasosta. 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Optimistien alamäki Moni yritys arvostaa Suomea ja sen toiminta ympäristöä – eikä pidä palkkatasoa kohtuuttomana. Muun muassa lääketehdas Bayer kertoi loppukesästä 35 miljoonan euron investoinnista Turun tuotantolaitokseensa. Esimerkiksi Ruotsissa työntekijäpuoli pitää vielä kiinni ennen koronakriisiä esittämästään tavoitteesta saada kolmen prosentin vuosittaisen palkankorotus. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju näkee jo optimismia, vaikka Suomi on hänen mukaansa edelleen alamäessä. Suomessa palkkaratkaisut sovittiin jo ennen koronan iskua. Näin tapahtui esimerkiksi finanssikriisin jälkeen
Viime viikolla eduskunta keskusteli EU:n elpymisrahastosta. Suomen vastuita ei lopullisesti tiedetä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kun faktoista ei kuplien välillä ole yksimielisyyttä, kyky yhteisiin päätök siin rapautuu. Taloudellisesti kurjistuvassa yhteiskun nassa luottamus murenee. Luottamus on helppo herättää, mutta menetettyä luottamusta on vai kea saada takaisin. Ilman EU:n yhteistä elvytystä Suomen vientiyritysten markkinoita uh kaa syvenevä taantuma. Toisten mielestä normeja rikotaan, kun komissio ottaa lainaa. Kaikesta huolimatta rahastosta tarvi taan päätös. Eduskunnan keskustelu kiertyi sen ympä rille, onko EU:lta lupa odottaa Suomelle mi tään hyvää. Epäilevälle kan salaiselle keskustelu voi olla kriisiterapian kaltaista pelkojen sanoittamista, jossa ky symyksiin saadaan vastauksia. Tutkimukset tukevat arkista havain toa. De_17092020_23.indd 23 10.9.2020 10.49. On epäselvää, ketkä rahaa lopulta saavat ja millä ehdoilla. SILTA YLI KAAOKSEN I hmislajin menestys perustuu yhteis työhön, jonka pohjana on luottamus. Tänä syksynä koronakriisi kaatoi Jäm sästä UPM:n Kaipolan paperitehtaan. Elpymisrahaston uskotaan parantavan yritysten mahdolli suuksia. Aihe on poliittisesti poikkeuksellinen. Kukaan ei tiedä, mikä merkitys rahastolla on laman torjumisessa. Sanna Marin antoi keskustelun sytykkeeksi pääministerin il moituksen. Tehtaan menettänyt Kuusankoski kääntyi 2011 jytkyvaaleihin mennessä perussuomalaisten vahvaksi kannatus alueeksi. Juuri sitä el pymisrahastolla pyritään torjumaan. Sa malla epäluottamus on syynä rahaston kiivaimpaan vastustukseen. Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006. Toimi vassa yhteiskunnassa luottamus lunaste taan joka päivä. Eriytyneiden kuplien aikakaudella nä kökulmia tuotetaan yhä useammin sosiaa lisessa mediassa ilman journalismin peli sääntöjä. Nyt perussuomalaiset haluaisivat estää EUta soisen elvytyksen, jolla Kaipolan kaltaisten tuotantoyksiköiden päämarkkinaaluetta Euroopassa pidetään hengissä. 750 miljardin, tai käytän nössä vieläkin suuremman, rahaston perus taminen vaatii EU:n sääntöjen luovaa tul kintaa. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kun faktoista ei kuplien välillä ole yksimielisyyttä, kyky yhteisiin päätöksiin rapautuu. Kukaan ei varmaksi tiedä, miten syväksi lama etenee. Pahimmillaan keskustelu on kaaos, jossa sillan rakentaminen kauas toisistaan ajautu neiden näkemysten välille on mahdotonta. Suurimmat epäilykset kuultiin EUvastaisten perussuomalaisten riveistä. Suomen vahvuus on perinteisesti ol lut poikkeuksellisen vahva luottamus me diaan, viranomaisiin ja päättäjiin. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. KOSKA ELÄMME demokratiassa, luotta musta EU:n yhteiseen päätökseen tuetaan avoimella keskustelulla
Se luo kilpailuetua vastuullisille suomalaisille yrityksille ja parantaa siten kaikkien työntekijöiden hyvin vointia. – Se ei käy. Halvin hinta ei saa määrätä, kun hae taan vaikutuksia. 24 Demokraatti 35 miljardin diilit JULKISET HANKINNAT VASTAAVAT NOIN PUOLTA KUNTIEN JA VALTION YHTEENLASKETUISTA VEROTULOISTA. – Hankintastrategiassa onkin kyse johtamisesta ja organisoinnista, ei niinkään lainsäädännöstä. Paateron mukaan viime kädessä johtaminen ja koordinaatio – sato jen hankintoja itsenäisesti tekevien yksiköiden välillä – ratkaisevat, mi ten hankinnoissa onnistutaan. TALOUSPOLITIIKKA De_17092020_24.indd 24 10.9.2020 10.43. Niihin käytetään arvioiden mukaan noin 35 miljardia euroa, mikä vastaa noin puolta kun tien ja valtion yhteenlasketuista vero tuloista, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) totesi esitellessään kansal lista julkisten hankintojen strategia. Paatero totesi, että viime aikoina on nähty tapauksia, joissa julkisen sektorin käyttämissä palveluissa on laiminlyöty työntekijöiden oikeuksia. Näin kai ken kokoisilla yrityksillä on mahdol lista osallistua. – Siksi tarvitaan Hanselin kaltaisia asiantuntijaorganisaatioita, joilla on aivan eri edellytykset kehittää sopi musehtoja ja toimintamalleja. – Suomessa ei ehkä ole riittävästi painotettu sitä, että hankinnat ovat aidosti talouspoli tiikan kovaa ydintä. Julkisissa hankinnoissa ei saa enää halvin hinta ratkaista. – Taloudellisten ja ekologisten nä kökohtien ohella vastuullisuus huo mioi myös sosiaaliset näkökohdat. Paatero summassi, että uuden strategian ytimessä on vastuullisuus. Hän kuuluttaa vas tuullisuutta. Paatero pitää myös olennaisena, että julkinen hallinto antaa tilaa ja vapautta kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille toimia. Esimerkiksi kunnassa tai valtion vi rastoissa hankintapäätökset saattavat olla yksittäisten henkilöjen varassa. Hankintastrategian toimeenpanossa tulemme luomaan kuntien ja valtion hankintayksi köille työkaluja ennaltaehkäistä ja puuttua alihankkijoiden ihmisoi keusloukkauksiin niin suomalai silla kuin ulkomaisilla työpaikoilla. – Pieniä hankintayksiköitä tuke valla valtion ja kuntien yhteishan kintayksikkö Hanselilla on hyvät mahdollisuudet tutkia markkinoita, asettaa sopimusehdot tasapuolisesti ja pilkkoa hankintoja osiin. Teksti Demokraatti S uomelle on luotu ensim mäinen kansallinen julkis ten hankintojen strategia. Siksi on tärkeää, että koko julkinen hallinto, kunnat ja valtio, ovat ensi kertaa si toutuneet yhteiseen strategiaan
ja hae rohkeasti paikkaa 23.09.2020 mennessä. 25 Demokraatti REKRY TUL etsii seurapalvelujohtajaa Lue lisää tehtävänkuvasta osoitteessa www.tul.. Seminaari torstaina 1.10.2020 klo 16:30 – 18:30 Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten Rantatie 25 A 1, Helsinki Arja Alho Lauri Muranen Mikko Kiesiläinen Joona-Hermanni Mäkinen Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen perinne@tyovaenperinne.fi tai puhelimella numeroon 09-766 429 De_17092020_25.indd 25 10.9.2020 10.56. Tilaisuutta voi seurata netistä suorana tai jälkikäteen osoitteessa vapausvalitatoisin.com Alustava puheenvuoro: Joona-Hermanni Mäkinen, varapuheenjohtaja Parecon Finland Paneelikeskustelu, jossa: Alustaja Joona-Hermanni Mäkinen Elinkeinopäällikkö Lauri Muranen, SAK Ekonomisti Mikko Kiesiläinen, Elinkeinoelämän keskusliitto Keskustelun moderoija VVT:n puheenjohtaja Arja Alho. Kapitalismi ei riitä Demokratiaa tuotannon omistukseen ja hallintaan. Tervetuloa! Koronan vuoksi tilaisuuteen otetaan 30 ennalta ilmoittautunutta
Muutamaa vuotta aiemmin Liikasesta itsestään, Teiniliiton silloisesta puheenjohtajasta, oli tullut Suomen nuorin kansanedustaja 21-vuotiaana – ennätys, jota ei vielä ole rikottu. 26 Demokraatti HISTORIA OPETTAA SDP:n historiatoimikuntaa luotsaava Erkki Liikanen iloitsee, kun puolueen historiatyö on saatu taas vauhtiin. ”O lin 24-vuotias, kun aloitin SDP:n puoluetoimikunnassa ja kun Hannu Soikkasen historiasarjan ensimmäinen osa ilmestyi. SDP:N JA SUOMEN HISTORIAA Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva De_17092020_26.indd 26 8.9.2020 15.34. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1975 Jyväskylän puoluekokouksessa, jossa puolueen johtoon nousi 45-vuotias Kalevi Sorsa ja puoluesihteeriksi 30-vuotias Ulf Sundqvist. – On tärkeää, että nykyiset polvet saavat vastaavat tukipilarit pohdittavaksi ja luettavaksi, kun he katsovat eteenpäin. Liikanen uskoo ja toivoo, että sillä on samanlaista merkitystä juuri valitulle nuorelle puoluejohdolle ja muille nuoremman polven ihmisille kuin Soikkasen työllä oli heille aikoinaan. Historiantutkija Hannu Soikkanen kuoli toukokuussa, ja Erkki Liikanen pitää tärkeänä, että hänen aloittamansa historiasarja saa nyt jatkoa. Totta kai aina uusi aika tuo uudet haasteet, ja pitää tehdä omat arvovalinnat, mutta on hyvä tuntea historia, hän sanoo. Se oli tavattoman suuri asia, kuten olivat seuraavatkin osat”, Erkki Liikanen muistelee. Kohti kansanvaltaa -sarjan kolme osaa pureutuvat SDP:n vaiheisiin vuodesta 1899 vuoteen 1952
27 Demokraatti De_17092020_26.indd 27 8.9.2020 15.34
Tietoa imettiin sienen lailla keskusteluista nuo ajat eläneiden kanssa. . – Tämä historiatyön loppuun saattaminen on sukupolviasia. Kesällä puoluehallitus päätti toimikunnan esityksestä, että Soikkasen aloittamaa sarjaa jatketaan neljännellä ja viidennellä osalla. – Historiaa opittiin juttelemalla Rafael Paasion, Veikko Helteen, Mauno Koiviston, Kalevi Sorsan, Johannes Virolaisen, Ahti Karjalaisen tai Mikkelissä Kalervo Haapasalon kanssa, Liikanen luettelee. Työhön tarttuivat tutkijat Mikko Majander ja Matti Hannikainen. Evakot olivat asettuneet eri puolille maata ja muuttaneet Suomea. Historiatoimikunnan ei Erkki Liikasen mukaan ole tarkoitus ”sormiohjata” kirjoittajien työtä vaan olla heille tukea antava keskustelukumppani. – Palautetta ja mielipiteitä voidaan antaa, mutta historiankirjoittajat toimivat itsenäisesti, Liikanen kuvaa 6–9 kertaa vuodessa kokoontuvan porukan tehtävää. Millaista kerrontaa tulevat historiikit ovat, jää niitä kirjoittavien ammattilaisten päätettäväksi. – Kuulun siihen sukupolveen, joka syntyi sodan jälkeen. Elimme sellaisessa Suomessa, jossa ihmiset olivat sodan käyneet, mutta siitä ei koskaan puhuttu. . kuttajille Soikkanen tuli tutuksi, kun hän opetti Työväen Akatemiassa. Suomen Pankin pääjohtaja 2004–2018. On toiminut muun muassa SDP:n kansanedustajana, valtiovarainministerinä, SDP:n puoluesihteerinä ja EU-komissaarina. Dosentti Matti Hannikainen puolestaan pureutuu viidenteen De_17092020_26.indd 28 8.9.2020 15.34. Tutkimusta ei ollut paljon. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli se isoin juttu, ja me näimme sen läheltä, minä hyvin nuorena, Liikanen summaa. Monille yhteiskunnallisille vaiHISTORIATYÖN LOPPUUN SAATTAMINEN ON SUKUPOLVIASIA. Mikä miestä vetää historian pariin. Joitakin muistelmia oli, kuten Väinö Tannerilta, mutta esimerkiksi Paasikiven päiväkirjat julkaistiin vasta 1980-luvulla. SDP:N HISTORIAA kirjoihin ja kansiin vienyt, arvostettu tutkija Hannu Soikkanen oli opettaja kokonaiselle sukupolvelle historiantutkijoita, Liikanen kuvailee. Taloustieteilijäksi opiskellut Erkki Liikanen luki sivuaineenaan talousja sosiaalihistoriaa, ja istui yliopistolla Soikkasen laudaturseminaarissa. Tehtävä on kunnia, josta historian harrastajaksi ja kuluttajaksi itseään kuvaava Liikanen ei kerrassaan voinut kieltäytyä. ERKKI LIIKANEN johtaa historiatoimikuntaa, joka koostuu rautaisista politiikan ja talouden historian asiantuntijoista, ammattihistorioitsijoista. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n kulttuurilahja.fi-verkkosivujen kautta SDP:n historiatyöhön. Suuret ikäluokat olivat syntyneet. TUTKIJA MIKKO MAJANDER laatii parhaillaan vuosiin 1952–1957 keskittyvää historiasarjan neljättä osaa, joka ilmestyy ensi vuonna. . – Minulle on jäänyt mieleen, kun hän sanoi kerran, että historia on parhaimmillaan, kun yleinen ja yksityinen kohtaavat. Se oli yksi ohje, jota noudatin kirjoittaessani äskettäin aiheesta, Liikanen sanoo viitaten viime vuonna ilmestyneeseen sukupolvikertomukseen Olin joukon nuorin. 28 Demokraatti SDP:N PUOLUEHALLITUS perusti keväällä historiahankkeen ja nimitti Erkki Liikasen historiatoimikunnan puheenjohtajaksi. SDP:N JA SUOMEN HISTORIAA 70 VUOTTA ERKKI LIIKANEN 19.9.2020 . . Ne valottavat yhteiskunnan ja SDP:n kehitystä vuosina 1952–1977. . Meillä oli kipeä tarve tietää, mitä kaikkea tapahtui, Liikanen kuvailee
Hän kertoo, että historiatyö saa rahoitusta puolueelta, mutta työn tukemiseksi on myös käynnistetty varainkeruu Kansan sivistysrahaston (KSR) Kulttuurilahja-kampanjana. Missä onnistuttiin ja missä ehkä ei. Historia opettaa, sanotaan. Lisäksi hän on muun muassa kirjoittanut vasta julkaistun kirjan Mauno Koivistosta. Päätin osaltani tehdä lahjoituksen tähän keräykseen. Hän on tehnyt paljon tutkimustyötä sodanjälkeisestä Suomesta – miten Suomi nousi, kehittyi, vaurastui ja miten hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, Liikanen kuvailee. SDP:n historiatyö on niin lähellä hänen sydäntään, että hänen mielestään merkkipäivä saa olla tässä jutussa ”sivurepliikkinä”. De_17092020_26.indd 29 8.9.2020 15.34. – Sen voi oppia, että suuret yhteiskunnalliset uudistukset vaativat tasapainoa. – Miten yhteiskunta muuttui ja miten sitä muutettiin. Hannikainen on myös historioitsijana hyvin arvostettu ja tunnettu. Nyt hän antaa juttuun loppukaneettinsa innokkaana historian harrastajana. 29 Demokraatti osaan, joka kattaa vuodet 1957–1977. ERKKI LIIKANEN täyttää tulevana lauantaina 70 vuotta. Uskon, että historiatyö ja kirjoittajat saattavat sen sellaisiin kehyksiin, että se on kaikkien käytettävissä, Liikanen luonnehtii. – Sen kautta kuka tahansa voi kykyjensä ja halujensa mukaan tukea historiatyötä. Se on määrä julkaista SDP:n 125-vuotisjuhlavuonna 2024. Eläketurvan rakentaminen, sairasvakuutus, 1970-luvun suurena läpimurtona peruskoulu, kansanterveyslaki, päivähoitolaki – siinä joitakin poimintoja saavutuksista. SDP:n historiasarjaa on myöhemmin tarkoitus jatkaa vielä kuudennella osalla, joka tarkastelee tapahtumia vuodesta 1977 vuosituhannen tietämille. Hentilä tunnetaan varsinkin Saksaa käsittelevistä teoksistaan, mutta hän on kirjoittanut myös Työväen urheiluliikkeen historian. Valtuuskunnassa on mukana muun muassa puoluejohtoa aiemmilta vuosilta. – Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli suuri projekti, joka on vaikuttanut Suomeen valtavasti ja pitkällä aika välillä. Kettunen on hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen historian tärkeä asiantuntija, ja Pekkarinen taas on tehnyt paljon työtä Suomen talouden ja talouspolitiikan tutkimuksen parissa, Erkki Liikanen listaa toimikunnan meriittejä. Bergholm tunnetaan SAK:n historiankirjoittajan. Mitä opittavaa tämän päivän sosialidemokraattisilla vaikuttajilla on vuosista 1952–1977. Toimikunnan rinnalle on perustettu lisäksi laajempi historiavaltuuskunta, joka kokoontuu Liikasen mukaan pari kertaa vuodessa käsittelemään historiatyöhön liittyviä yleisiä kysymyksiä ja seuraamaan työn etenemistä. Kuinka talous ja tuottavuus kasvoivat. sen yhteiskunnan malli ja minkälaiset poliittiset tekijät olivat taustana. Jos joku haluaa minua syntymäpäivänä muistaa, Kulttuurilahja on hyvä kohde. Demokraatin toimituksen mielestä on paikallaan huomauttaa, että tuossa teoksessa Liikanen ei ole sivurepliikki. Jokainen lahjoitus ohjautuu lyhentämättömänä historiankirjoitukseen ja KSR lisää jokaiseen lahjoitussummaan 20 prosenttia säätiön varoista. Historiatoimikuntaan kuuluvat tutkija Tapio Bergholm, Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja professori Pauli Kettunen, taloustieteilijä Jukka Pekkarinen sekä professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta. Samalla tarvitaan myös arvopohjaista tavoitteiden asettelua. Miten tähdätään siihen, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestyä, hän jatkaa. Yhtäältä tarvitaan talouden ja tuottavuuden kasvua. – Majander tunnetaan hyvin. – Lähteenmäki on kirjoittanut muun muassa sd-naisliikkeen historian. Liikasen ansioluettelo on vaikuttava. Myös se on Liikasen mukaan syytä muistaa, ettei yksikään puolue tee uudis tuksia yksin, vaan siihen tarvitaan kumppaneita. Ja vaikuttanut hän onkin – muun muassa liki 19 vuotta kansanedustajana, kaksi kautta SDP:n puoluesihteerinä, valtiovarainministerinä Holkerin hallituksessa, suurlähettiläänä, Suomen ensimmäisenä Euroopan komission jäsenenä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Erkki Liikanen uskoo, ettei kukaan ainakaan halua toistaa 1950-luvun vaikeaa puoluehajaannuksen aikaa, jota hän kuvaa tragediaksi. Mistä syntyi suomalaiHISTORIA ON PARHAIMMILLAAN, KUN YLEINEN JA YKSITYINEN KOHTAAVAT. Peruskoulun tapauksessa se oli keskusta, työttömyysturvauudistuksessa taas tarvittiin ay-liikettä ja vasemmistoa, vaikka SDP:llä näissä uudistuksissa keskeinen rooli olikin. Erkki Liikanen katsoo, että historiatyön keskeinen tehtävä on tuoda esiin, millaisin askelin 1950-luvun alun hiljalleen teollistuvasta maatalousyhteiskunnasta rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. AJANJAKSO, JOTA historiasarjan kahdessa uudessa osassa kuvataan, on merkittävä
30 Demokraatti De_17092020_30.indd 30 10.9.2020 11.05
Sen mukaan Venäjältä tuotavaa kaasua ei tarvita kohta lainkaan, koska kaasuntarve vähenee uudistuvan energiantuotannon ja energiaa säästävien toimien lisään tyessä. Valtaosa sen tarvitsemasta maakaasusta tulee Venäjältä. 31 Demokraatti Itämeren kaasuputki on Saksan superongelma SAKSAN TEOLLISUUS TOPPUUTTELEE INNOKKAIMPIA SANKTIO POLIITIKKOJA. Nord Stream 2:n keskeyttämistä vaativat poliitikot saavat tukea Saksan taloustutkimusinstituutilta DIW:ltä. Hänen mukaansa olisi virhe olla ottamatta huomioon tätäkin mahdollisuutta. Suomalaisen Fortumin omistama energiayhtiö Uniper on yksi kaasuputken suurista rahoittajista. Presidentti Donald Trump vaati jo ennen Navalnyin myrkyttämistä Saksaa luopumaan Nord Stream 2:sta ja ostamaan sen sijaan amerikkalaista nestekaasua. Saksa tarvitsee Itämeren kaasuputken myös vasemmistopuolue Linken mielestä. Teksti Pertti Rönkkö K un liittokansleri Angela Merkel (CDU) vahvisti Saksan armeijan laboratorion tutkimusten osoittavan, että venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi yritettiin murhata kiellettyihin taitelukaasuihin kuuluvalla hermomyrkyllä, vaatimukset Venäjälle asetettavista pakotteista lisääntyivät sekä Saksassa että muualla EU-alueella. Jos Saksa päättää yhteistyössä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa pistää Nord Stream 2:n jäihin, Trump saisi siitä sulan hattuunsa, mikä puolestaan saattaisi lisätä hänen mahdollisuuksiaan tulla valituksia myös toiselle kaudelle. Se muistuttaa, että entinen Neuvostoliitto, nykyinen Venäjä on ollut vuosikymmeniä – ja myös kylmän sodan aikana – luotettava energiantoimittaja. Samaan aikaan päälle painaa energiakäänne, jonka onnistuminen riippuu ylimenoaikana ydinvoimaloissa ja hiilivoimaloissa tuotetun energian korvaamisella kaasulla tuotettavalla sähköllä. Saksan ulkoministeri Heiko Maas (SPD) sanoo asian suoraan: jos Venäjän hallinto yrittää painaa tapahtuneen villaisella eikä suostu tutkimaan asiaa perinpohjaisesti, harkintaan otetaan silloin myös kaasuputken rakennustöiden pysäyttäminen. Tehokkaimpana näpäytyksenä Kremlin suuntaan monet vastatoimien vaatijat pitävät Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream 2 -maakaasuputken rakennustöiden pysäyttämistä kokonaan tai määräajaksi. SAKSAAN KOHDISTUU paineita myös USA:sta. Innokkaimpiin putkitöiden keskeyttämistä vaativiin kuuluvat CDU:n puheenjohtajuudesta kilpaileva Norbert Röttgen sekä kristillisdemokraattisen unionin potentiaalisiin kanslerikandidaatteihin kuuluva Friedrich Merz (CDU). Kirjoittaja on Berliinissä asuva vapaa toimittaja. Se on myöntänyt venäläisen energiayhtiö Gazpromin putkelle lähes miljardin euron rahoituksen. Paine rakennustöiden pysäyttämiseksi kasvaa. Samalla se aiheuttaisi miljardiluokan tappiot projektiin eri tavoilla osallistuville yrityksille. Yli yhdeksän miljardia euroa maksamaan tulleen putken torppaaminen vuosien rakennustyön jälkeen vain 160 kilometrin päähän Saksan rannikosta johtaisi talouselämän mukaan Saksan vakaviin energiansaantiongelmiin. ULKOMAAT Suomalainen Fortum on mukana Nord Stream 2 -maakaasuputken rakentamisessa. Hänen mukaansa sanktioista on keskusteltava, mutta ne on kohdistettava rikoksen taustavoimiin eikä jo 90-prosenttisesti valmiiseen, Saksan omaa energiavarmuutta palvelevaan infrastruktuuriprojektiin. Kaasulla on merkitystä myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Trumpista on syntymässä Merkelille ja muille saksalaispoliitikoille lähestyvien presidentinvaalien vuoksi lisää päänvaivaa myös kaasuputkikiistassa. De_17092020_31.indd 31 10.9.2020 11.11. Fortum pitää putkea puhtaasti kaupallisena projektina. Vihreät puolestaan kannattaa rakennustöiden lopettamista. Suuriin menettäjiin kuuluisivat venäläisen valtionyrityksen Gazpromin omistaman hankkeen puoliksi rahoittaneet saksalainen Wintershall-DEA-, itävaltalainen OMV-, ranskalainen Engie-, englantilaishollantilainen Royal Dutch Shellsekä saksalaissuomalainen Uniper-energiakonserni. Myöskään liitokansleri Merkel ei sulje pois mahdollisuutta, että hanke keskeytetään. Putkitöiden keskeyttämistä vastustaa myös Saksan demarien puheenjohtaja Norbert Walter-Borjans. TILANNE ON Saksalle erittäin ongelmallinen. Saksan teollisuus toppuuttelee innokkaimpia sanktiopoliitikkoja. Sitä on riitettävä myös kotitalouksille, joista joka toinen lämpiää maakaasulla
– Det känns rentav som att partikongressen har tagit flera steg mot FSD. Text Lukas Lundin / Bild Nora Vilva FSD:S ORDFÖRANDE Anette Karlsson fungerade även som ordförande för distriktets delegation på partikongressen. – Jag tror att många åker hem med ny inspiration inför den kommande kommunalvalskampanjen. Nu fortsätter arbetet med att förverkliga partiets politik. Programarbetet, där hundratals socialdemokrater runt om i landet har deltagit, ger oss en stark grund. Å andra sidan innebar det att FSD fick sluta på topp, då stämningen och samhörigheten var som bäst. arbetarbladet.fi:ssä. – Jag förväntar mig att vi fortsätter föra fram modiga socialdemokratiska reformer och vågar stå bakom det arbete vi redan har gjort. Karlsson säger att startsträckan på kongressen denna gång var något länge, på grund av de nya arrangemangen. – FSD-gruppen har varit väldigt aktiv och jag har varit väldigt stolt över att flera av våra delegater, också sådana som deltog för första gången, vågade sig upp i talarstolen. Nu fortsätter arbetet med att förverkliga partiets politik. Vi måste våga tro på våra egna målsättningar. Det utgör en god grund för de kommande tre årens arbete. Enligt Karlsson gick kongressens beslut i stort sett i rätt riktning för distriktet. Vi har tidigare kallat FSD för partiets samvete, solidariska med en stark socialdemokratisk ideologi och det har jag alltid känt igen på FSD:s kongresser. Vi måste våga tro på våra egna målsättningar Nu fortsätter arbetet med att förverkliga partiets politik. Hon är stolt över gruppens insats. Hon är stolt över de egna delegaternas insats och nöjd med kongressens beslut. Pidempi versio on julkaistu 26.8.. REGERINGS PROGRAMMET ÄR ”DET MEST SOCIAL DEMOKRATISKA PÅ MYCKET LÄNGE”. Anette Karlsson fungerade även som ordförande för distriktets delegation på partikongressen. Hon är stolt över de egna delegaternas insats och nöjd med kongressens beslut. Nu såg jag den också här. 32 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. De_17092020_32.indd 32 8.9.2020 10.16
– Människor måste kunna lita på att vi socialdemokrater har tänkt igenom våra förslag, tror på dem och för dem i mål. – Som regeringsparti måste vi visa att vi verkligen tror på våra stora ideologiska reformer, till exempel förlängd läroplikt, genom att faktiskt köra dem i mål. 33 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi målsättning = tavoite partikongress = puoluekokous samhörighet = yhteenkuuluvaisuus samvete = omatunto programarbete = ohjelmatyö regeringsparti = hallituspuolue förlängd = pidennetty läroplikt = oppivelvollisuus förtroende = luottamus framtidsarbete = tulevaisuustyö Sanasto NÅGON DRASTISK ändring i partiets politiska linje förväntar Karlsson sig ändå inte. De_17092020_32.indd 33 8.9.2020 10.17. Det är grunden i vårt framtidsarbete: att människor vet vilken typ av samhälle vi vill bygga och kan se det förverkligas i sin egen vardag, säger Anette Karlsson. Hon konstaterar att regeringsprogrammet, ”det mest socialdemokratiska på mycket länge”, fortsättningsvis utgör grunden för dagspolitiken. Viktiga delar av programmet har redan förverkligats och Karlsson betonar vikten av att fortsätta på samma spår. På så sätt kan SDP enligt Karlsson bygga ett förtroende bland människor – också i frågor som vid första anblick kan väcka förundran
joka kuuntelee Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen De_17092020_34.indd 34 9.9.2020 18.08. 34 Demokraatti KASVO JÄÄRÄPÄÄ, Niina Malmin mielestä politiikka ei ole vain ”vaikeasti hahmotettava möhkäle” vaan usein myös arjen pieniä tekoja, joilla elämästä tehdään parempaa
35 Demokraatti kuuntelee De_17092020_34.indd 35 9.9.2020 18.09
Varapuheenjohtajien roolitusta puoluejohdossa ei vielä elokuun viimeisellä viikolla ollut ehditty käydä läpi perinpohjaisesti. No en varmasti, enkä mie muuta ossaiskaan! Niina Malmista saattaa aluksi saada ujohkonkin kuvan. päivä, kun Malm valittiin SDP:n puoluekokouksessa Tampereella koko puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. – Tuli tyhjä hetki, ei mennyt heti perille, että oma lukuni alkoi kuutosella (629) ja muiden viitosella tai sen alle. – Paras arvo, jonka olen kotoa saanut, on se, että jokaisen pitää antaa olla oma POLITIIKKA ON MYÖS PIENIÄ ARJEN TEKOJA, JOTTA ELÄMÄ OLISI PAREMPAA. – Olen aina kokenut, että työ, jossa saan olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, on minun juttuni. Niina-äiti kysyi, muistiko poika, mitä oli väittänyt vuosi sitten. – Siellä toimittajat neuvoivat, että älä missään nimessä luovu murteestasi. Itse kuuntelen vielä tarkemmalla korvalla heikommassa asemassa olevia ja olen mielelläni heidän äänitorvenaan. Kotoa tulivat luonnollisesti onnittelut, myös nyt 16-vuotiaalta Jesseltä. – Saa olla todella hyvät perustelut, että kantani käännän, Malm naurahtaa. – On mieletöntä, miten uskomaton porukka on auttamassa puoluetoimistossa ja eduskunnassa: kukaan ei tee hommia yksin, vaan siellä tuetaan ja sparrataan. Hame ei ollut minun juttuni pienenä, ja usein minua myös luultiin pojaksi. MIE, SIE, hää... Niina Malm näytti itse olevan yllättynein, kun sai eniten ääniä vaalissa. Äiti on nyt kuulemma oikein tyytyväinen, kun tytär poliitikkona on taipunut käyttämään myös hameita ja korkokenkiä. Kuulemma muisti, koska oli oikaistu, kun faktat vähän ontuivat. Vastuu ei pelota. – Olin aikamoinen poikatyttö, en prinsessa. Vähän lähemmäksi totuutta päästiin tänä vuonna, elokuun 23. Hän pohtii, ettei välttämättä ole se räjähtävin mielipiteiden laukoja, mutta jääräpäisyyttä löytyy, kun oma näkemys tuntuu siltä ainoalta ja oikealta. On todella tärkeää, ettei tule tunnetta, että on heitetty yksin syvään päähän. 36 Demokraatti D-KASVO ”Ä iti on SDP:n puheenjohtaja”, 7-vuotias Jesse kailotti ylpeänä vuonna 2011. Malm puhuu eteläkarjalaisittain, ja kirjakielelle puhe taipuu vain silloin, kun hän puhuu suoraan paperista. Jääräpäisyys näkyi jo päiväkodissa, kun Niina ja pari muuta tyttöä kävivät kovaa kamppailua siitä, saavatko tytötkin leikkiä hiekkalaatikolla pikkuautoilla. Joka tapauksessa Malm on ensimmäisenä varapuheenjohtajana ykköspuheenjohtaja Sanna Marinin pääsijainen tarvittaessa. Vieruskaverin piti vieressä nykäistä, että ”nyt pitäisi mennä tuonne lavalle”. Hän muistaa, kuinka oli kymmenisen vuotta sitten puolueen järjestämässä mediakoulutuksessa. Muu tuntuisi epäluontevalta. Äiti, Niina Malm oli juuri valittu Imatran sosialidemokraattien puheenjohtajaksi. De_17092020_34.indd 36 9.9.2020 18.09. No, ei ihan. Hän uskoo, että hänenkaltaiselleen ihmiselle, joka on ponnistellut hyvin perinteisen pitkän kaavan mukaan duunaritaustalta ylöspäin, oli tilausta – että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Pidän kuuntelijan roolista; kuuntelemalla oppii ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Se ehkä johtuu siitä, että hän haluaa kuunnella ihmistä, aidosti eikä vain olla kuuntelevinaan
2017 OLI merkityksellinen vuosi Niina Malmille. VUONNA 2017 Niina Malm valittiin myös Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. – Kyllä demarius on verenperintöä. Läheiset eivät lähteneet syyttelemään mitään tahoa, vaan he painottivat, että heidän rakkaitaan, uhreja, ei saa unohtaa, muistetaan heidät, ei pahan teon tekijää. 37 Demokraatti 1 Lähdin vuonna 2002 vuodeksi Saksaan töihin hevostallille opettelemaan itsenäistä elämää. De_17092020_34.indd 37 9.9.2020 18.09. Ja miehet hänet siihen tehtävään valitsivat, koska äänioikeutettuja naisia tehtaalla oli vain parikymmentä. Minut valittiin myös toiselle kaudelle – joten selvästi jotain meni oikeinkin, hän naurahtaa. Yksi tähtihetkistä oli, kun nuori nainen pääsi ensiyrittämällä vuonna 2008 Imatran kaupunginvaltuustoon, ja heti kaupunginhallituksen jäseneksi. Hän sai Imatran ammattioppilaitoksesta logistiikan perustutkinnon käteensä. – Tragedia kosketti koko kylää, suru yhdisti. Menin autoon kuuntelemaan poliisin tiedotustilaisuutta ja sanoin lapsille, että jatkakaa vain laskettelua. – Ajattelin, ettei se voi olla totta vaan joku ilkeämielinen huhu. Jos sosialidemokraatteja ei olisi, en tiedä, mikä poliittinen kotini olisi, 18-vuotiaana puolueeseen liittynyt Niina Malm miettii. itsensä. Se oli hirveä hetki, hän muistelee, ja kyynel tulee vieläkin silmäkulmaan. Vasta illalla kirkossa muistohetkessä hänelle valkeni, että toinen ammutuista toimittajista oli Katri Ikävalko, johon hän tutustui läheisesti neuvolassa. KOLMIKANTAISEN KESKUSTELUN ON JATKUTTAVA. Aviomies Jari Viuhkonen teki tuolloin rakennusurakoita Imatran ulkopuolella. Sain olla oma itseni. – Eivät kaikki olisi halunneet minua pääluottamusmiehekseen, mutta minun piti pystyä hoitamaan myös heidän asioitaan. Kolmivuorotyötä tekevän Malmin piti olla aamuvuorossa varttia vaille kuusi haalarit päällä, ja sitä ennen olisi pahimmassa tapauksessa pitänyt raahata lapset kahteen eri paikkaan eri puolille kaupunkia. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. päivän välisenä yönä joulukuussa 2016 nuori mies ampui kuoliaaksi kolme hänelle ennestään tuntematonta naista Imatrankoskella. Käänne tapahtui: nyt Imatralla on yksi vuorohoitoyksikkö. Tytär oli tuolloin 1-vuotias ja poika neljän vanha. 2 Uskaltauduin kuntavaaliehdokkaaksi 2008, se päätös on tuonut minut aika pitkälle. Helppoa ei ollut mennä perjantaikierrokselle omalta tutulta osastolta vieraalle maanperälle, kun aluksi ei taukotilassa puhuttu välttämättä yhtään mitään ja katseltiin vähän kyräillen. Mutta hekin huomasivat, että jokin on nyt pielessä ja tulivat perässä. Lapsuudenkodissa politiikka oli läsnä koko ajan. 3.–4. Niina Malm oli surmayön jälkeisenä päivänä laskettelemassa lasten kanssa Myllymäessä, kun hän sai pysäyttävän puhelinsoiton: Tiina Wilén-Jäppinen, puoluetoveri, Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on ammuttu. 3 TÄRKEINTÄ 3 Roikuin tiukasti Viuhkosessa kiinni, vaikka Jarin mielestä olin liian nuori seurustelemaan hänen kanssaan – meillä kun on viisi vuotta ikäeroa. – Kokonaisuuksien hahmottamisessa oli opettelemista, mutta toisaalta minulle annettiin tilaa ja mahdollisuus näyttää, mihin pystyn, hän kiittää. NIINA MALMIN molemmat vanhemmat olivat töissä – kuinka ollakaan – Imatran terästehtaalla, josta tuli myös tyttären työpaikka kymmeneksi vuodeksi, ennen kuin kansanedustajuus alkoi. Kimmoke ehdolle lähtemisestä tuli hermostumisesta imatralaiseen päivähoitoon. Malm laskeskelee olevansa neljännen polven sosialidemokraatti. – Mutta pakko oli yrittää tehdä parhaansa. Mutta tätä hetkeä edelsi traaginen tapahtuma, joka pysäytti koko Imatran ja järkytti koko maata. Sitten ei enää lasketeltu. Kolmas uhri, Anne Vihavainen, työskenteli myös paikallisessa lehdessä. Minua itseäni ei yritetty laittaa mihinkään tyttömäisempään muottiin. Hän muistaa, että vaali oli tiukka ja se opetti Malmille sen, että aina on olemassa myös se ”toinen puoli”. Äiti oli mukana niin ay-toiminnassa kuin Imatran kuntapolitiikassakin, kuten hänen isänsä ja äidin isoisäkin, joka oli aikoinaan perustamassa ensimmäisiä SDP:n puolueosastoja kaakon kulmilla. Nyt on oltu yhdessä 17 vuotta. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Ovakon terästehtaan teollisuusliittolaisten pääluottamusmieheksi. Peruskoulun jälkeen hän tiesi, ettei halua lukioon, vaikka haaveilikin joskus eläinlääkärin ammatista
Sama linjanmuutos on näkyvissä myös muualla. De_17092020_34.indd 38 9.9.2020 18.10. – Jämsän kaupungin ja sen asukkaiden tulevaisuudenkuva on aika lohduton. Työmarkkinaosapuolet, työntekijät ja työnantajat, hän vastaa. Siihen ei auta lääkkeeksi, että kehitetään matkailua, hän heittää. Hänen pääteemansa oli puolustaa hyvää työelämää ja sopimusyhteiskuntaa. Mutta kuka tuntee työelämän parhaiten. 38 Demokraatti D-KASVO Uhrien läheiset ryhtyivät myös toimeen, ja perustivat Valon Vuoksi -yhdistyksen, joka kerää rahaa mielenterveystyöhön – ampujalla oli taustalla mielenterveysongelmia. Näin turvataan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien pysyminen kaikessa muutoksessa mukana. Ei oikein hyvältä näytä juuri nyt koronan ja epäluottamuksen ilmapiirin puristuksessa... Yhdysvalloissa poliisiväkivallan uhrien nimet tiedetään ympäri maailman, pahantekijät vaipuvat unholaan. Itsekin tehdaspaikkakunnalta kotoisin olevana hän ymmärtää ihmisten hädän. – Olen aina painottanut, että asiantuntijoita on kuunneltava, mutta jotenkin se halutaan unohtaa työelämän kysymyksissä. Malmia kyseltiin, ja hän antoi myöntävän vastauksen miettimisen jälkeen. IMATRALTA ON ”aina” ollut oma kansanedustaja, mutta edellisellä vaalikaudella näin ei ollut. Malm vaatii, että kolmikantaisen keskustelun on jatkuttava. Metsäyhtiö UPM:n suunnitelma sulkea Kaipolan tehdas Jämsässä vetää Malmin surulliseksi. Oikeisto vääntää, että hallitus ei pysty tekemään päätöksiä, koska kaikki asiat menevät työmarkkinapöytien kautta. Jos Imatralta suljettaisiin Ovakon terästehdas tai Stora Enson Kaukopään tehdas... Sekin on Malmin mielestä kaikessa kauheudessaan merkki siitä, että lopulta hyvä voittaa ja muutos parempaan on mahdollinen
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2017– . – Nyt on selvä kysyntä järkevälle, faktoihin perustuvalle, ihmistä lähellä olevalle politiikalle. Kansanedustaja 2019– . . Hän on kertonut avoimesti sairastavansa Crohnin tautia, suolistosairautta, joten omasta jaksamisesta on pidettävä entistä paremmin huolta. SDP on joka tapauksessa gallupien perusteella suosituin puolue, eikä se johdu Malmin mukaan vain koronakriisin aiheut tamasta poikkeustilanteesta. – Tämä vaikuttaa vähän kummalliselta, kun oppositio voisi yrittää olla hieman rakentavampikin. Sen sanoma kantaa edelleen. syntynyt 3.5.1982, Imatra . – Kaverista on pidettävä huolta. NO EN VARMASTI. – Koulutuksen käyneistä voi tulla kuntapäättäjiä, puoluekokousedustajia, kansanedustajia – aivan mitä tahansa, niin kuin minusta. Hän mainitsee muun muassa Kalevi Sorsa -säätiön, Työväen sivistysliiton ja Demarinuorten kurssit, unohtamatta ay-liikkeen, Metalliliiton ja Teollisuusliiton koulutuksia. Mieli ja kroppa rentoutuvat myös oman hevosen, Kanelin, selässä Vuoksen varrella ratsastaessa. KEVÄÄN KUNTAVAALIT lähestyvät, ja Malm ehti jo lupautua ehdokkaaksi, mutta nyt hänen täytyy harkita uudelleen, kun varapuheenjohtajuus ei ainakaan vähennä kiireitä. De_17092020_34.indd 39 9.9.2020 18.10. Ovakon pääluottamusmies 2017–2019 . Metalliliiton ja Teollisuusliiton valtakunnallisia luottamustehtäviä Malm kritisoi hieman metsäteollisuutta siitä, että kaikki eivät ole ymmärtäneet sitä, että Suomessa kannattaa valmistaa korkeamman jalostusasteen tuotteita. Puu taipuu moneen. nosturinkuljettajana ja lastaajana 2007–2017 . Häntä on hieman ihmetyttänyt, että opposition mielestä hallitus on tehnyt milloin liian vähän, milloin liian paljon kriisin taltuttamiseksi. . . Hän kehottaa nuoria hakeutumaan koulutuksiin, koska niistä saa aivan uutta voimaa ja virtaa. TOIMITTAJAT NEUVOIVAT, ETTÄ ÄLÄ LUOVU MURTEESTASI. . Niina Malm toivoo, että politiikkaa ei pidettäisi niin kamalan vaikeasti hahmotettavana ”möhkäleenä”, koska se on myös pieniä arjen tekoja, jotta elämä olisi parempaa. VAJAA PUOLITOISTA vuotta kansanedustajana on ollut Malmille yllätyksiä täynnä, kun koronakriisi on mullistanut eduskunnan normaalin elämänmenon. Osa metsäyhtiöistä on tehnyt suuria uudistuksia ja satsannut tuotekehittelyyn, mutta eivät kaikki. 39 Demokraatti NIINA MALM . Niina Malm rentoutuu parhaiten perheen, aviomies Jarin ja 16-vuotiaan Jessen ja 13-vuotiaan Venlan, kanssa puuhatessa. VIERUSKAVERIN PITI VIERESSÄ NYKÄISTÄ, ETTÄ ”NYT PITÄISI MENNÄ TUONNE LAVALLE”. . – Voi tulla paineita asettua ehdolle, mutta toisaalta Imatralla on aina haluttu nostaa esille uusia päättäjiä, josta minä olen hyvä esimerkki, hän huomauttaa. . Hän kiittää vuolaasti puolisoa, joka on tukenut häntä koko ajan, mihin politiikka on hänet vienytkin. puoliso, kaksi lasta . Hänelle itselleen on jäänyt mieleen Nuorten Kotkien kampanja ”Älä töni mun kaveria”. – Ilman niitä minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä perehtymään laajoihin poliittisiin kokonaisuuksiin. logistiikan perustutkinto . Malm kehuu vuolaasti myös puolueen monipuolisia koulutusväyliä. . Imatran kaupunginvaltuuston jäsen 2008– . . . Tosin minulla ei ole vertailupohjaa siihen, miten normaalioloissa hallitus–oppositio-vuoropuhelu on sujunut. Minulle se tarkoittaa myös sitä, että jokaiselle pitäisi löytyä edes yksi ihminen, joka kannattelee, keneen voi turvautua, hän pohtii vakavana. Ovakolla mm. Hän antaa kaiken tunnustuksen pääministeri Sanna Marinin tavalle hoitaa kriisiaikaa, mutta osansa on pitkäjänteisellä puolueen ohjelmatyöllä. . SDP:n puoluevaltuutettu 2014–2020 . Tähän aikaan ei sovi repivin politiikka, vaikka valtionhoitajapuolue saattaakin vaikuttaa vähän harmaalta ja tylsältä
Lasten eriarvoisuuden torjunta vaatii aktiivisia toimia Esa Iivonen PERUSPALVELUIDEN LEIKKAUS TULI KALLIIKSI NIIN INHIMILLISESTI, SOSIAALISESTI KUIN TALOUDELLISESTIKIN. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, las tensuojelua ja perheiden so siaalista tukea on vahvistet tava. Koronakriisin jälkihoidossa on syytä muistaa, että las ten ja nuorten hyvinvointi on aikuis väestöä enemmän riippuvainen julkisista pal veluista ja yhteiskunnan voi mavaroja koskevasta päätök sistä. Tämä tuli kalliiksi niin inhimillisesti, sosiaalisesta kuin ta loudellisesti. 40 Demokraatti KOLUMNI KORONAKRIISI UHKAA lisätä eriarvoisuutta las ten ja nuorten keskuudessa. KORONAKRIISIN KIELTEISTEN vaikutusten lieven tämiseksi tarvitaan johdonmukaisia toimia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. 1990luvun laman yhteydessä tehtiin lyhytnä köisiä ratkaisuja, joiden seurauksena lasten ja nuorten hyvinvointi heikkeni ja korjaavien pal veluiden tarve kasvoi. Nuorten pääsy työelä mään on vaikeutunut koro nakriisin myötä, mikä edel lyttää tehostettuja toimia nuorten työllistymisen edis tämiseksi. Nyt tarvitaan muun muassa toimeentulovai keuksiin joutuneiden perheiden tukemista, neu volapalveluiden, varhaiskasvatuksen, opiskelu huollon ja oppimisen tuen vahvistamista ja riittä vän tuen turvaamista vammaisille lapsille ja hei dän perheilleen. Koronakriisin aikana on tehty kyselyitä lapsille, nuorille ja perheille, joiden tuottamaa tietoa on syytä koota ja hyödyntää sys temaattisesti päätöksenteossa. Tätä virhettä ei pidä nyt toistaa. Peruspalveluita leikattiin ja ennaltaehkäisevää työtä supistetiin. Vaikka koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Työryhmän kesäkuussa julkaistussa ensimmäi sessä raportissa tuodaan esille ensihavaintoja ja niiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ja esityk siä. Johanna Laisaari kansallisen lapsistrategian pääsihteeri, valtioneuvoston kanslia lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtaja, johtava asiantuntija, MLL De_17092020_40.indd 40 10.9.2020 11.18. Eriarvoisuuden lisääntyminen ei kuitenkaan ole mikään luon nonlaki. Sitä voidaan torjua tavoitteellisin ja joh donmukaisin toimin. Lapset ja nuoret, joilla on jo aiemmin ollut eri laisia haasteita hyvinvoinnissa, kärsivät myös kriisitilanteissa yleensä eniten. Työryhmä jatkaa työtään ja loppusyksystä jul kaistaan toinen raportti. KORONAKRIISIN JÄLKIHOITOA koskevassa päätöksen teossa on tärkeä arvioida lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvat vaikutukset. SOSIAALIJA terveysminis teriö asetti toukokuun lo pussa kansallisen lapsistra tegian valmistelun yhteyteen työryhmän kartoittamaan koronakriisin vaikutuksia lasten, nuorten ja per heiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteu tumiseen. Toimia tarvitaan sekä vielä käsillä olevassa krii sin akuutissa vaiheessa että kriisin jälkihoidossa
Havainnoin toisesta ihmisestä ensimmäisenä lempeyttä, huumoria ja vastaanottavaisuutta. Luulen, että ihmisten välinen suhde, lämpö ja yhteenkuuluvuuden tunne muodostuvat sellaisten vuorovaikutuksen eleiden ja ilmeiden kautta, joita emme pysty peittämään. Sanotaan, että ihminen ei pysty valehtelemaan kasvojensa yläosalla, mutta alaosalla pystyy. Näemme toisistamme hienovaraisia signaaleja ja opimme lukemaan niitä heti syntymästämme lähtien. Toisen ihmisen kasvot ja ilmeet peilaavat minulle, millainen minä hänen mielestään olen. Silmät ovat tärkeät. O len aika ilmeikäs enkä pysty paljon ilmeilläni bluffaamaan. Tai valeitkun tai valevihan. Olen kiinnostunut muista ihmisistä ja pidän uusiin ihmisiin tutustumisesta. Kasvoistani näkyy helposti se, mitä ajattelen. Onneksi ajattelen monista asioista aika positiivisesti ja olen optimistinen. On helpotus, ettei siinä tarvitse teeskennellä. Mutta otsa ja silmät eivät valehtele. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_17092020_41.indd 41 8.9.2020 10.27. Kaikki vuorovaikutussuhteet ovat kuin peilejä. Katseen, eleiden ja ilmeiden kautta saatu ensivaikutelma toisesta ihmisestä on aina tärkeä. Sen luomaa vaikutelmaa on vaikeaa korjata jälkikäteen toisenlaiseksi. Kasvoilleen voi luoda valehymyn, jos sitä tarvitaan. Toisen ihmisen katse kertoo pettämättömänä peilikuvana sen, miten hän minut näkee ja mitä minusta ajattelee. 41 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja
Tutustumisen arvoinen näyttely. 42 Demokraatti Outoja olentoja ja kuuluisuuksia Marilyn vai ihmisen ja olennon sekoitus. Vähitellen niistä alkaa pitää tai ainakin suhtautua niihin sympatialla. De_17092020_42.indd 42 8.9.2020 10.35. Hyvää ulkonäköä ja siistiä käytöstä korostavassa maailmassamme on hyvä muistaa, että arvoa ja arvokkuutta on olemassa ulkonäöstä huolimatta. Aluksi tuntuu kuin näkisi painajaisunta, tekisi mieli herätä eli lähteä pois. KULTTUURI Patricia Piccinini: Sanctuary. Tämä australialainen taiteilija on täyttänyt Helsingin Taidehallin epämuodostuneilla olennoilla, salit miltei pursuvat niitä. Ne on aseteltu mielikuvituksellisiin asentoihin. Olennot ovat ihmisen ja eläimen välimuotoja tai yhdistelmiä, yhteen kasvaneita kuin siamilaiset kaksoset. Nyt voi näyttelyissä testata kumpi viestii enemmän ihmisyydestä. Kun tämän havaitsee, niitä ei pidäkään enää hirviöinä. Näyttely tuntuu viestivän ihmisten tai olentojen välisen yhteyden merkityksestä. Teksti Seppo Heiskanen K un astuu Patricia Piccininin näyttelyyn, tuntee olonsa hämmentyneksi, ehkä vaivautuneeksikin. Ja kartoittaahan näyttely myös ihmisen ja luonnon, ihmisen ja ympäristön suhten merkitystä. Ne tuntuvat olevan helliä toisiaaan kohtaan, suojeleviakin. Piccininin näyttelyssä on silikoniteoksia, veistoksia, videoita ja installaatioita. Tarkempi tutustuminen tuo kuitenkin mukaan uusia ulottuvuuksia. Ehkä niissä on myös hyväksymisen ulottuvuus. Kokonaisuus on taitavasti rakennettu. Myös olentojen väliset suhteet alkavat avautua vähitellen
Galleria Duetto, Helsinki – Janne Laine: Kaukainen. sakka, ma–su 11–20. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. Kuva Douklas Kirkland. Avoinna 20.12. Valokuvataiten museon K1, Helsinki – Coco Chanel ja ilta Marilynin kanssa – Douglas Kirkland. Avoinna 25.10. De_17092020_42.indd 43 8.9.2020 10.36. KUVATAIDE Marilyn Monroe Hollywoodissa vuonna 1961. sakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Avoinna 27.9. Kohta, Helsinki – Nina Roos: Lucid. Avoinna 11.10 saakka, ti–pe 12–18, la–su12–16. 43 Demokraatti Helsingin Taidehalli – Patricia Piccinini: Valon ja varjon välissä
Tila, joka varioi kameran objektiivin muotoja, on hieno. 44 Demokraatti MARILYN MONROE ja Coco Chanel, kaksi naista, jotka ovat ansaitusti jääneet historiaan. Syntyy kiinnostava vuoropuhelu. Pienet maalaukset ovat tummia. Itse asiassa nämä sarjat sopivat hyvin samaan näyttelyyn. Dokumenttia parhaimmillaan. Marilynin kuvissa ei itse asiassa ole mitään yllättävää. Hänellä oli epäilemättä siihen varaa. Mukana on myös sarja piirustuksia. Kirklandin mukaan hän valikoi itse ne vedokset, jotka tulivat mukaan sarjaan. KUVATAIDE De_17092020_42.indd 44 8.9.2020 10.36. Savuke roikkuu miltei jokaisessa kuvassa suupielessä. Marilynia ja Chanelia esittelevät sarjat ovat nähtävissä Valokuvataiteen museon uudessa tilassa K1:ssä Kämpin gallerian kellarissa Pohjoisesplanadilla. Tyylikkäästi pukeutunut vanha nainen sovittaa pukuja mallien päälle ja arvioi työnsä tuloksia. Kanadalaissyntyinen nuori valokuvaaja Douglas Kirkland sai 1960-luvun alussa Look-lehdeltä tehtäväkseen rakentaa kuvasarjat näistä kahdesta varsin eri-ikäisestä naisesta. Chanelia esittelevä sarja on dokumentti ja sikäli kiinnostavampi kuin filmitähteä kuvaava. Kysymys kuuluu: mistä maalaus alkaa ja mihin se loppuu, mihin saakka sen rajoja voidaan venyttää. Filmitähti lojuu vuoteella alastomana silkkilakanoissa ja katsoo raukeasti kameran linssiin. Lähempi syventyminen nostaa kuitenkin esiin kiinnostavia yksityiskohtia, niukasti mutta kuitenkin. Hurmaaviahan ne silti ovat. Ensikatsomalla isot maalaukset näyttävät minimalistisilta: väriä on, mutta vähän, muotoja samoin. Hän hoiti sitä vuosikymmeniä. Hahmot nousevat esiin taustalta kuin yön hämäryydestä. Se sopii hyvin juuri valokuvien esittelyyn. Näiden ”tutkimusmatkojen” tuloksena on syntynyt kiinnostavaa taidetta. Luonnoksia maalauksia varten ne eivät ole, ainaJanne Laine: Kultainen hetki, 2020. Marilyn oli tarkka imagostaan. Muotiguru on työn touhussa, omassa valtakunnassaan. Ne ovat kuin karttoja, tai rakennusja suunnittelupiirustuksia. Näiden teosten edessä tuntuu turhalta kysyä, mitä ne esittävät. Puoleensavetäviä nekin ovat. Chanel puolestaan on yksi tunnetuimmista muotiguruista, joka perusti nimeään kantavan muotihuoneen Pariisiin jo vuonna 1910. Marilyn on kaikkien tuntema ja miltei kaikkien ihailema filmitähti, seksisymbolikin jossain määrin. NINA ROOS on jo pitkään taiteessaan testannut maalauksen mahdollisuuksia
Mutta se onkin sitten esillä kahdessa galeriassa, elokuussa Halmetojalla ja parhaillaan Duetossa. Pääaiheena on tumma ja sumuinen järvi tai meri, jonka takana kohoavat vuoret. Kuva Douglas Kirkland. De_17092020_42.indd 45 8.9.2020 10.36. Nina Roos: Lucid 4, 2019–2020. Coco Chanel Pariisin ateljeessaan vuonna 1962. Juhlanäyttely on – ehkä koronankin vuoksi – siirtynyt alkusyksyyn. JANNE LAINE täytti viime keväänä 50 vuotta. Tunnelma on mystinen, myyttinenkin. Uusissa teoksissa on entistä enemmän väriä, taitavasti ja sävykkäästi tehtyä. Hyvin kuitenkin sopivat näytteyn kokonaisuuteen. Ne olivat sinänsä kiinnostavia, mutta grafiikka on kuitenkin Janne Laineen vahva laji. Viitisen vuotta sitten Tampereen taidemuseossa järjestetyssä retrospektiivissä oli myös valokuvia ja käsitteellisiä teoksia. Laineen grafiikan lähtökohta on maisemassa, ehkä arktisessa, mutta muualtakin teosten lähtökohtia voi etsiä. 45 Demokraatti kaan suoranaisesti. Teokset pohjautuvat valokuviin, ne ovat polymeerigravyyreja ja heliogravyyreja, mutta perinteistä metalligrafiikkaakin on mukana
Ennen kuolemaansa Dan Andersson oli ehtinyt jo saavuttaa jonkin verran nimeä kirjailijana. Hän oli elämänsä aikana vain kahdesti vakituisessa työsuhteessa. Nuijasodan jälkeen Suomesta Ruotsiin Taalaimaalle ja Värmlantiin tulleet siirtolaiset kokivat jo Ruotsin suurvaltakauden aikana ja sen jälkeen 1800-luvulle asti joukkomurhenäytelmän, jossa heidät alistettiin orjuutta muistuttaviin olosuhteisiin. Oli selvää, että Andersson niistä olosuhteista kasvoi mukaan Ruotsin nousevaan työväenliikkeeseen. Hotellihuoneista oli häädetty syöpäläisiä tappavalla myrkyllä mutta unohdettu riittävä tuuletus. Taustalla on moniakin syitä. Vuosina 1917–1918 hän työskenteli toimittajana Göteborgin Ny Tid -demarilehdessä. Teksti Antti Vuorenrinne / Kuvat Kari Hulkko ja Anna-Liisa Blomberg L ähes tarkalleen sata vuotta sitten 16.9.1920 tukholmalaisen hotelli Hellmanin huoneesta 11 löytyi miehen ruumis. 46 Demokraatti RUNOUS Dan Anderssonin kaksi paluuta Sata vuotta sitten traagisesti vain 32-vuotiaana kuolleen runoilijan tekstit ovat tenhonneet Suomessakin. Osa kirjallisesta tuotannostakin julkaistiin postuumisti. Dan Andersson oli isänsä ja osin myös äitinsä sukujen kautta itsekin metsäsuomalaista alkuperää. Oli kaksi runokokoelmaa ja muutama proosateos. Ensin vuoden 1912 raittiusliikkeen matkapuhujana, jossa työssä hän tutustui sosialidemokraattisiin poliitikkoihin. Naapurihuoneen asukas jakoi Anderssonin kohtalon. Vielä Dan Anderssonin aikana suomalaismetsien alkuperäiset asukkaat kuuluivat ilman muuta köyhälistöön. Opettajaisältään nuori Dan Andersson kuuli hyytäviä tarinoita 1800-luvun alun olosuhteista, nälästä ja miilunpoltosta, johon työhön metsäsuomalaiset oli pakotettu. Andersson kuoli sinihappomyrkytykseen. Andersson teki komean paluun, tai oikeastaan useampia. Varsinainen menestys tuli kuitenkin kuoleman jälkeen. Runoilija oli kotoisin Taalainmaan Skattlösbergistä, jota pidettin ”suomalaismetsien pääkaupunkina”. Kuollut oli 32-vuotias Dan Andersson, muun muassa runoilja, soittoniekka, toimittaja, raittiusliikkeen toimitsija, opettaja, metsätyömies, miilunvartija, kulkukauppias ja tukkilainen. DAN ANDERSSON tuli kuolemansa jälkeen tunnetuksi myös Suomessa. Ja juuri ennen De_17092020_46.indd 46 10.9.2020 11.56
Ågrenin mukaan 1900-luvun alun työväenliikkeessä tarjolla ollut marxilainen maailmanselitys oli heikko siksi, että se oli niin vahva. Karl Lärkan kuva Gunde Johanssonin kirjasta Dan Andersson, Finnmarkens spelman (1988, LT:s förlag) Dan Andersson tuntemattoman pikkupojan kanssa Brunnsvikin kansanopiston pihamaalla vuonna 1916. 47 Demokraatti kuolemaansa hän oli neuvottelemassa työtehtävästä puolueen päälehdessä Social-Demokratenissa. Hän vastaa itse: ”he ovat tarvinneet tällaista pohdintaa”. Anderssonista tuli myös työväenliikkeen runoilija. Marxilaisen rationaalisen mallin ulkopuolella oli olemassa muita sisäisiä kokemuksia, joihin tarvittiin vastauksia. Anderssonin kansanopistovuosi Ruotsin työväen sivistysliikkeen opinahjossa oli runoilijan kehitykselle käänteentekevä. Mutta miksi. De_17092020_46.indd 47 10.9.2020 11.56. SDP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Lars ”Basse” Lindeman kommentoi aikanaan lehtihaastattelussa, että ”jos haluan palauttaa tunnelmia työväenliikkeen syntyvuosilta, otan esiin Dan Anderssonin runot.” Juhannuksena menehtynyt Finlandia-palkittu suomenruotsalainen runoilija ja kirjallisuudentutkija Gösta Ågren kysyi Dan Anderssonia käsitelleessä väitöskirjassaan, mitä annettavaa Anderssonin kaltaisella eksistentiaalista hämäryyttä edustavalla pohdiskelijalla saattoi olla nuorisoliittolaisille tai järjestöihmisille
Tämä Turussa 1902 syntynyt Anni Kyllikki Velander sai julkaistuksi vain yhden oman runokokoelman (Silmien tähden, Otava 1946). Teoksen 41 runosuomennoksesta 25 on Varhian kynästä. Saukki ja Fintrio tarttuivat myös Hootenannyn listahittiin, ja Luossan kerjäläinen sai nyt uuden versionsa. -biisiin (Mä ootan...). oli yksi albumin kappaleista. Hän täytti runoudellaan tyhjiön: pohti elämää ja kuolemaa, sanoitti lauluja rakkaudesta, värikylläisiä näkyjä todellisuudesta, kaikki kuvauksia köyhälistön ankarasta arjesta. Saukin sanoitus on selvästi kehittyneempi ja laulullisempi kuin aikaisempi Valveen käännös. Todellinen menestys tuli vuonna 1972–1973, jolloin Hootenanny Singersin laulama ja Gunde Johanssonin jo vuonna 1954 säveltämä Omkring tiggarn från Luossa oli Ruotsin listalla kokonaisen vuoden (52 viikkoa). RUNOUS De_17092020_46.indd 48 10.9.2020 11.56. Vuonna 1942 Tauno Palo lauloi levylle Kyllikki Solanterän suomentaman Soittoniekan (Spelmannen) ja samana vuonna Georg Malmsten itsensä Reino Palmrothin (Palle, Reino Hirviseppä) suomentaman Paavo Puosun (Jungman Jansson). Andersson-kokoelmasta otettiin uusintapainos vuonna 1981, mutta siinä ei ole mukana Varhian kirjoittamia Dan Anderssonin elämäkertatietoja. DAN ANDERSSONIN traagisen kuoleman jälkeen monista hänen lauluistaan ja runoistaan tuli Ruotsissa tunnettuja schlaagereita, hittejä. V. Hootenanny Singers levytti jo vuonna 1964 ensimmäisen albuminsa, jossa he yhdistivät tyylisuunnan ruotsalaiseen lauluperinteeseen. Sanoittajaksi löytyi Aappo I. DAN ANDERSSONISTA TULI TYÖVÄENLIIKKEEN RUNOILIJA SIKSI, ETTÄ HÄN EI KIRJOITTANUT TYÖVÄENLIIKKEESTÄ. Vuonna 1949 Tapio Rautavaara tarttui Anderssonin suosituimpiin kuuluvaan Jag väntar... Osa kulkeutui Suomeenkin. Anki, Bosse ja Robert levyttivät Kun miilun luona ootan (Jag väntar...) kappaleen 1968 ja Finntrio saman vuonna 1974. 48 Demokraatti Ågren toteaa, että Dan Anderssonista tuli työväenliikkeen runoilija siksi, että hän ei kirjoittanut työväenliikkeestä. Niiden lisäksi kirjassa on Otto Varhian kirjoittama Anderssonin elämäkerta ja katsaus runoilijan kirjalliseen tuotantoon. Uusintapainoksesta puuttuu myös 1948 painoksen lopussa ollut petiitillä painettu lista runojen kääntäjistä. Vela on ilmeisesti ensimmäinen Omkring tiggarn från Luossa (Luossan kerjäläinen) -runon suomentaja. Suomessa Dan Anderssonin ensimmäinen paluu ajoittuu 1940-luvulle. Soittoniekasta tuli Anderssonin levytetyin kappale Suomessa. Yksi Hootenannyn laulajista, Björn Ulvaeus, tuli myöhemmin tunnetuksi Abban jäsenenä. Teos on yhä ylittämätön suomenkielinen Andersson-kirja. Hootenannyn Andersson-biisit havaittiin myös Suomessa. Valve (Vesala). Seurauksena on ollut, että monet runokäännökset on virheellisesti pantu Varhian piikkiin. Hän kuului niihin 1960-luvulla toimintansa aloittaneisiin demarinuoriin, joiden yhteys Ruotsin työväenliikkeeseen oli ollut jo nuorisoliittolaisvuosina erityisen kiinteää. Anderssonin Jag väntar... Andrssonin ensimmäinen paluu huipentui vuonna 1948 ilmestyneeseen Otto Varhian kokoamaan käännösvalikoimaan Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja (WSOY). Anni Vela on salaperäisin, mutta samalla mielenkiintoinen tuttavuus. Ruotsissa Dan Andersson pysyi suosikkilistoilla 1970-luvun, kun trubaduuri Thorstein Bergman sävelsi koko joukon Anderssonin runoja uudelleen ja tulkitsi myös vanhoja sävelmiä. Sanoittajana esiintyi nyt Saukki eli Sauvo Puhtila. DAN ANDERSSONIN toisen paluun voidaan ajatella alkaneen anglosaksisen folk buumin rantautuessa Ruotsiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Piippo. Alkuvuodesta 2020 menehtyneen Risto Laakkosen Andersson-innostus ei ollut sattumaa. Suomessa Dan Anderssonin toisen paluun kummisedäksi voidaan nimetä Suomen Tukholman lähestystön työvoima-attaseana toiminut Risto Laakkonen, jonka aloitteesta ruotsinsuomalaisille tuttu artisti Esa Niemitalo kokosi kokonaisen LP-levyllisen Dan Anderssonin lauluja (Laulelmia suomalaismetsistä, 1977). Muut ovat Uuno Kailas, Anni Vela, Lauri Viljanen ja Kyllikki Solanterä, jonka Soittoniekka-käännös on Varhian kirjassa hieman erilainen kuin aikanaan Tauno Palon laulama. Sanoittaja-suomentaja oli Topi Kärjen, Sauvo Puhtilan ja kumppaneiden oppi-isä K. Siinä on yhteensä 41 Anderssonin runoa. Tulenkantajien sukupolvi löysi Anderssonin runouden ensiksi. Luultavasti hän tyylillisesti ”vanhanaikaisena” jäi ajan modernistien jalkoihin. Varhia oli itsekin runoilija mutta myös itseoppinut kääntäjä ja toimittaja, joka tuli tutuksi muiden muassa Suomen Sosialidemokraatin lukijoille 1930ja 1940-luvuilla. Siitä tunnetaan toistakymmentä eri versiota. Andersson-käännökset ovat silti laatutyötä
49 Demokraatti Dan Anderssonia ovat suomeksi tulkinneet muiden muassa Hector (Heikki Harma), Tommy Taberman ja Turkka Mali. Piipon Dan Andersson LP-levy Laulelmia suomalaismetsistä. De_17092020_46.indd 49 10.9.2020 11.56. Risto Laakkonen (kuva alhaalla oikealla) teki suomalaismetsien runoilijaa tunnetuksi Suomessa 1970-luvulla. Hänen aloitteestaan syntyi Esa Niemitalon ja Aappo I
Vaikka Hectorin ja Niemitalon LP-levyt ovat kaksi kirkasta tähteä suomenkielisen Andersson-runouden taivaalla, löytyy muitakin erinomaisia suomennoksia. (Turkka Mali). Asut siellä missä asuu ikuisesti onnekkaat. (Aappo I. Avoin ruusuportti oottaa meitä simpukoiden mailla (Saukki), siellä laho hylky laivan unohtaa. Alla versiota eri vuosikymmeniltä. Koronan takia koko tapahtuma jouduttiin perumaan. Harma ja Taberman poikkeavat aikaisemmista suomentajista siinä, että he eivät välttämättä noudata Anderssonin tarkkaa riimitystä vaan keskittyvät runojen sanomaan. Sitä odotellessa kannattaa kuunnella esimerkiksi ruotsalaisen folktähden Sofia Karlssonin uudempia Dan Andersson tulkintoja Karlssonin Svarta ballader -albumilta (2005). Esimerkiksi Pertti Paasio toi laulut turkulaisen Rafaelin enkelit -ryhmän ohjelmistoon 2000-luvulla. Kuluneena kesänä viikon ohjelma rakentui runoilijan kuoleman muistovuoden ympärille tavanomaista laajempana. Piippo) Luona simpukkaisen merenrannan ruusuportti on, jossa hylyt maatuvat ja uupuneilla rauha on (Heikki Harma–Tommi Taberman) Laulut joit ei täällä kuulla, soivat siellä viulun tavoin (Anni Vela) Kuulet kajuutasta viulut, kuolet, silti jäät sä henkiin. tai tai De_17092020_46.indd 50 10.9.2020 11.56. 1960-luvun SNK-nuorille monet Dan Anderssonin kappaleet olivat tuttuja. LP:llä on 12 Andersson-suomennosta. Kenties Dan Anderssonin kolmatta paluuta ei kuitenkaan ole peruttu. Karjaalainen trubaduuri Dick Granroth sävelsi uudelleen useita Andersson-runoja 1980-luvulla ja lauloi niitä ruotsiksi. Vaikka Dan Andersson oli lauluntekijä itsekin, hänen koko runoutensa, proosateoksista puhumattakaan, ei avaudu musiikin kautta. Ruusuportti on Hectorin tuotannossa poikkeuksellinen ja huikea kunnianosoitus runoilijalle. Ludvikassa sijaitsee myös Dan Andersson -museo. Anderssonin toisen tulemisen täydensi kaksi vuotta Niemitaloa myöhemmin Hector (Heikki Harma) Dan Andersson -levyllään Ruusuportti (1979). Sen avaa juuri tuo Omkring tiggarn från Luossa -runo, joka Gösta Ågrenin mukaan kirjoitettiin viimeiseksi ja joka päättää kirjailijan eksistentiaalisen etsinnän synteesiin, jonkinlaiseen nirvana-kokemukseen. Karlsson voitti albumillaan Ruotsin Grammis-palkinnon levyn ilmestymisvuonna. Dan Anderssonin Svarta ballader -kokoelmaa pidetään runoilijan eheimpänä. Suomentajana mainitaan Hectorin itsensä lisäksi Tommy Taberman. RUNOUS RUOTSISSA TAALAINMAAN Ludvikassa vietetään vuosittain heinä–elokuussa Dan Andersson -viikkoa. Anderssonin runoja ovat suomentaneet myös vaikkapa Aale Tynni (Tuhat laulujen vuotta, 1974) tai Pertti Nieminen (Kuu kultainen terälehti 2008). Turkka Mali suomensi 1980-luvulla onnistuneesti Luossan kerjäläisen (Kerjäläinen, Mika ja Turkka Malin albumilla Kultapennit, 1986) ja Jag har drömt -runon (Runoilijan uni, albumilla Kupletin juoni 1987). Dan Anderssonia on käännetty suomeksi monen kääntäjän toimesta. 50 Demokraatti Suhde ruotsalaiseen kulttuuriin syveni, kun työpaikka löytyi Tukholmasta
Vuosiapurahan suuruus on 2 000 euroa kuukaudessa. URHEILUMAAILMASSA MAINOSTUS ja sponsorointi ovat arkipäivää. Päivällä rock-muusikot näet nukkuvat. Takin selkämyksessä voi kätevästi mainostaa kopiopaperivalmistajaa, ja molemmat hihatkin kannattaa ottaa käyttöön. 51 Demokraatti KIRJAILIJA VOISI HYVIN OTTAA URHEILIJAN LAILLA ASUUNSA MAINOKSIA. Kirjailijakin voisi hyvin ottaa urheilijan lailla asuunsa mainoksia. Kalle Päätalo (1919–2000) oli tuottelias kirjailija. Kuvataitelija ei saa rahaa Kelalta, jos hän tarvitsee maalia. Kielialueemme on pieni ja kuvataidemarkkinatkin ovat suppeat. Kirjailija Tommi Kinnunen on siviiliammatiltaan opettaja, ja hän on kertonut kirjoittavansa yöllä. Jos tämä ei riitä, kirjailija pystyy ottamaan käyttöön kovemmat otteet. Oletettavasti Päätalo tuli mainiosti toimeen kirjoittamalla kirjoja. Pelkästään kirjoja kirjoittamalla Suomessa pärjää vain osa kirjailijoista. Omaelämäkerrallisen romaanisarjan viimeinen osa, 26. YKSITTÄISEN TAITELIJAN toimeentulo on aina oma juttunsa. teos, Pölhökanto Iijoen törmässä julkaistiin 1998. Kuvataiteilijalla kuluu rahaa myös työhuoneen vuokraan. Hän voisi sijoittaa romaaninsa sisään mainoksia. Taidefilosofian näkökulmasta katsottuna vaikutelma on, että Kinnusella on sanottavaa ja kyky sanoa sanottavansa myös yöaikaan. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni De_17092020_51.indd 51 9.9.2020 16.32. Kuvataiteilija taas voi aivan hyvin maalata teokseensa sponsorinsa logon, joka lepää maisemassa sopuisasti yhdessä lampaiden ja susien kanssa. Kun herään aamulla (maininta patjatyynyja peitemerkeistä), juon ensin kahvit (kahvinkeittimen nimi). Hakemuksia tulee verrattomasti enemmän kuin apurahoja voidaan myöntää. Mauri katsoi (Silmälasit tarjoaa Silmäätekevä!) ulos ikkunasta (Kolmikerrosikkunat nyt tarjouksessa! www.kolmikerrosikkunatnyttarjouksessa. Se on hyvä pohja, mutta monet kuvataitelijat tekevät muita töitä maalaamisen ohella. Varoitus: saattaa sisältää tuotesijoittelua! ”M iljoona sivua hyvää luettavaa!”, mainosti aikoinaan näyttelijä Kari Heiskanen kirjailija Kalle Päätalon tuotantoa TV1:n huumoriohjelman Velipuolikuu napakassa sketsissä. Kilpailu apurahoista on kovaa, eikä ilman apurahoja taitelija välttämättä Suomessa pärjää. On tehtävä myös jotain muuta. Näyttelyä varten joidenkin on otettava pankkilainaa, jotta voi kattaa näyttelyvuokran. ”Kirjoittaminen (tietokonemerkin maininta) on minulle myös terapiaa (vaivihkaa todettu kallonkutistaja). Siitä se päivä lähtee liikkeelle.” Runoilijan kannattaisi tehdä samoin, varsinkin, jos riimit menevät nätisti kohdilleen. Ja tietysti myös peppuosastoon voisi jääkiekonpelaajan tapaan lätkäistä mainoksen tai kaksi. Joissakin ammateissa taitaa olla niin, että työtä ei voi tehdä, jos ryhtyy unettomina öinä laskemaan tuntipalkkaa. Esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi 1958. fi). Tarina kertoo, että Hurriganes aloitti legendaarisen Roadrunner-albumin äänitykset Tukholmassa aina iltaisin, sillä rock-musiikkia soitetaan, kun pimeä laskeutuu. Pihaan (Kiinteistöhuolto Harjanvarsi pitää pihasi puhtaana ja röörit auki!) pysäköitiin punainen auto (Vaihtoauto & Pojanpoika!).” Tai kirjailija voi tehdä saman tempun Yle Radio1:n Kulttuuriykkösen suorassa lähetyksessä. ”Satoi (Peltikattofirma Katto Korkealla on sinun valintasi!)
KIRJA De_17092020_52.indd 52 8.9.2020 10.58. 1975) paneutuu tällä kertaa musiikkiin ja sen käyttöta poihin. Nämä kirjailija myös eroavat toisis taan, esimerkiksi siinä, että Melender on enemmän kaunokirjailija, Uschanov taas tutkii ja analysoi perusteellisemmin. Hän ymmär tää taiteesta nauttimisen enemmän in tuitiiviseksi kuin teoreettiseksi ja esit tää: ”Frithin ajatus, että musiikki on lähempänä ihmisen identiteetin kovaa ydintä kuin muut taidemuodot, ei ehkä ole menettänyt pätevyyttään. AIEMMIN MUUN muassa suomalaisuu desta ja kulttuuripessimismistä kirjoitta nut Tommi Uschanov (s. Se on tylsästi nimetty ja paikoin puuduttava lukeakin, mutta kirja sisäl tää myös kiinnostavaa tietoa. 22–23) Esimerkiksi suoratoistopalveluiden ja kuulokkeiden yleistyminen on tehnyt Tommi Uschanov: Kuinka musiikkia käytetään Teos 2020, 207 s. Esseen muoto tuntuu heille luonnolliselta, ja heitä molempia lukee mielellään. Mutta nykyään identiteetin tärkeys tuntuu ilmenevän tältä osin siinä, miten sitä suojellaan maailmalta, eikä siinä, mi ten sitä julistetaan maailmalle.” (ss. Uschanov ei tee eroa klassisen ja po pulaarin musiikin välille. Esseekokoelma Kuinka musiik kia käytetään ei ole tyylikkäintä Uscha novia. Jälkimmäinen on väsymätön yhteiskun takriitikko, jolla on kyky löytää asioiden väliset yhteydet ja selittää ne. 52 Demokraatti KIRJAT Musiikin elävästä perinteestä Teksti Esa Mäkijärvi K ahta esseitä kirjoittavaa Tommia, Melenderiä ja Uschanovia yhdistää se, että he osaavat kirjoit taa vaikeista asioista yksin kertaisesti
Mi nun ei ehkä kuuluisi pitää siitä, mutta se auttaa rentoutumaan, mikä on Tommi Uschanovin mukaan yksi musiikin käyt tötarkoituksista. 178) Häntä miellyttää ”taidekäsitys, jonka mukaan taiteessa on kyse rentoutumisesta.” (s. Siksikin on virkistävää, että Uschanovia julkaistaan ja luetaan yhä. Bob Dylan sanoi kerran, että musii kissa olennaisinta ei ole tarkkuus vaan suuruus. Ilmastonmuutosta joutuu siis miettimään tässäkin yhteydessä. Hä nen maneerejaan ovat lähinnä joiden kin asioiden ottaminen liian vakavasti ja outo huumori: ”Kerran kauan sitten yri tin surrealistien automaattikirjoitusta muistuttavalla tavalla löytää suomen kielen epäluontevimman substantiivin ja sitä määrittävän adjektiivin yhdistel män. 180) TOMMI USCHANOVIN uusi kirja ei ole si vumäärältään mittava, mutta silti siinä on turhaa täytemateriaalia, vähän sa maan tapaan kuin jossain keskinkertai semmassa musiikkialbumissa. Uschanov on samoilla linjoilla: ”Taidekäsitys, jossa on pieni joukko ne rojen luomia mestariteoksia, jotka kaik kien kuuluu tuntea ja joiden rinnalla muu taide ja muu elämä on jonkinlaista toissijaista taustahuminaa, on minulle vieras.” (s. Mielipiteemme musiikista muuttuvat jatkuvasti. Jos luulet tun tevasi maailman, lue Uschanovia. Hän uskoo faktoihin mutta ym märtää, että musiikin arvottamisessa on kyse mielipiteistä. 53 Demokraatti musiikin kuluttamisesta aiempaa yksi löllisempää. Kritiikistä ei ole kuitenkaan tullut tar peetonta, sillä kuten Helsingin Sanomiin kirjoittava kriitikko Oskari Onninen huomautti, siinä voi kertoa, mikä taiteessa on tajuamisen arvoista. Ihmiset ovat irrationaalisia, tietämät tömiä ja epäjohdonmukaisia, Uschanov sanoo, mutta se ei tee meistä pahoja. Enää ei kuunnella yhtä pal jon radiota tai kokonaisia levyjä, kuten vielä vinyyliaikana. Uschanovista ei ole populaariesseis tiksi, joksikin tiedon tuomaskyröksi, vaan häntä ymmärtääkseen joutuu pon nistelemaan. Uschanov huomauttaa: ”Musii kin odotetaan olevan jotakin tärkeäm pää, ylevämpää tai pyhempää kuin jo kin, jota käytetään. 178) Tutkija hyökkää mielipiteitä jaka vaa taiteilija Teemu Mäkeä vas taan, koska hänelle suuri taide on jota kin ylimaallista, eikä lainkaan eskapis tista. Esimerkiksi joku saat taa pitää Eros Ramazzottia nerona. 104) Yksi hänen teoksensa tietoiskuista kä sittelee musiikin ympäristövaikutuksia. Tommi Uschanov. Musiikkia rakastava ja sitä päivit täin käyttävä Uschanov kehottaa meitä unohtamaan sen oletetun koskematto muuden ja pyhyyden. Toisin kuin jotkut kuvittelevat, suora toistopalveluiden suosio on itse asiassa kasvattanut musiikin hiilijalanjälkeä, koska niiden pyörittämiseen tarvitaan paljon sähköä. Valitettavasti.” (s. Kuten hän kiteyt tää, ”taiteen tehtävänä on nautinto, ja taiteen tärkein käyttötarkoitus on nau tinnon tuottaminen.” (s. De_17092020_52.indd 53 8.9.2020 10.58. Se on kaupallista ja ime lää, mutta siinä on hyviä koukkuja. Uschanov on älykkö mutta ei elitisti ja jakaa tietoaan auliisti. Myös vinyylien ja cdle vyjen valmistusmateriaalit kuormitta vat luontoa, elävää musiikkia kuunte lemaan kokoontuvista massoista puhu mattakaan. Päädyin tulokseen ’hersyvä eläke pommi’.” (s. 101) KUUNTELIN TÄTÄ arvostelua kirjoit taessani huonoa musiikkia, kuten italia laista iskelmää. Tiiviste tympänä kokonaisuus toimisi parem min. Lisäksi sen merkitystä ihmis kunnalle saatetaan korostaa liikaa, ku ten nykyinen haluttomuutemme mak saa musiikista osoittaa. Mutta todella hyvää musiikkia leimaa edelleen tunne siitä, et tei sitä kuunnellessa ole kuolemaa, ku ten Elizabeth Martínez kuvasi erään The Beatlesin levyn hänessä herättämiä tunteita. Tutkijaa auttaa hänen avarakatseisuu tensa. Maailmanloppu saa odottaa, kunhan hän ja Tommi Melender saavat julki pu heenvuorojaan
Näin saadaan viivästyneitä liigoja ja sarjoja pelattua loppuun. 54 Demokraatti PELIN PURKU Tule takaisin urheilu Näkeekö innokas urheilufani jatkossa suosikkejaan enää vain televisiossa, entä valtaavatko pahvi-ihmiset urheilukatsomot. Minne pääsen treenaamaan, minne pääsen kilpailemaan. Mitään katastrofia ei vielä ole tapahtunut SEURAAKO TULEVAISUUDEN KATSOJA URHEILUA LÄHINNÄ TELEVISIOSTA. Koronaepidemian lukemat ovat jokapäiväisiä bestsellereitä. Mutta korona voi tehdä hyvääkin urheilulle, pohtii urheiluneuvos Erkki Alaja. KYSYMYKSIÄ, JOIHIN on vaikea löytää eksakteja vastauksia, sinkoilee avaruuteen. K oronavirus SARS-Cov-2 on ajanut koko maailman selkä seinää vasten. Kauanko tämä epävarmuus kestää. Yhteistä ovat rajoitukset. Eri lajien sarjoja pelataan mitä erilaisimmilla konsepteilla. Toisaalta epävarmuus ja kilpailujen väheneminen saattavat antaa tilaa urheilijan kehittymiselle, järkevämmälle harjoittelulle ja oman itsensä lataamiselle. Miten tilanteeseen reagoivat itsekin taloustilanteen heikkenemisestä kärsivät, urheiluelämää rahoittavat sponsorit. Urheilun pyörittäjät, tapahtumayhtiöt, seurat, liigat, liitot ja muut instanssit joutuvat supistamaan toimintaansa, tekemään leikkauksia, pienentämään palkkoja ja muita kulueriä. Pystyykö televisio rahoittamaan ontuvaa urheilutoimintaa pitemmän päälle riittävästi, sillä hengissä pysymisestään urheilu saa paljolti kiittää televisiota. Urheilussa pyritään sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. Kotimaisessa palloilussa supistamisen volyymi on vähintäänkin 30 prosentin luokkaa. Kaikki tuntuu siirtyvän eteenpäin aina olympiakisoja myöten. Tästä kaikesta joutuvat myös monet alihankkijat kärsimään, kun grillimakkarat ja lakunauhat eivät tee kauppaansa aiempaan tyyliin. Urheilijoita vaivaa epätietoisuus, kun pitemmän tähtäimen suunnittelu on lähes mahdotonta. Tänä päivänä, jos milloin, innovaatiot ja oivallukset tarjoavat sponsoria etsivälle urheilukohteelle ainutlaatuisia erottautumisen mahdollisuuksia. Pelataan tyhjille katsomoille tai pienemmille sallituille ryhmille. Joissain lajeissa keräännytään eräänlaiseen kuplaan, jossa kaikki on petattu vain urheiluturnauksen läpiviemistä varten. Urheilu ammattina on joutunut epävakaaseen nuorallatanssiin. Normaalielämisen infrastruktuuri on sekaisin. Pelko on ottanut elämän pihteihinsä. De_17092020_54.indd 54 9.9.2020 18.25
Tekeekö COVID-19 sen, mitä urheiluväen olisi itse pitänyt kyetä havainnoimaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen suhteen. 55 Demokraatti näillä rintamilla, joten toivo ja optimistisuus antakoot pontta myyntityöhön. Seuraako tulevaisuuden katsoja urheilua lähinnä televisiosta sataprosenttisen turvallisissa olosuhteissa, ikiomassa kuplassaan. Myydäänkö vastaisuudessa kausikortteja, joilla voi ostaa itselle mieleisiä ”pahvikatsojia”. Tästä kaikestahan on hyötyä myös silloin, kun on palattu normaaliin elämään – jos siihen enää koskaan palataan. Matkustaminen ja kaikki turha hössötys vähenee. Getty Images De_17092020_54.indd 55 9.9.2020 18.25. Myydäänkö näille pahvikatsojille erilaisia ääniä, jotta äänekäs kannustus on mahdollista. Kainosti esitän toivomukseni, että mahdollisimman pian jossain päin maailmaa meille synnytetään parantava, uusi rokote SPIRIT–20! Toivon myös, että saamme tätä myötä urheilun takaisin, mutta kuitenkin uusiutuneena järkevissä puitteissa. Ja kuinka kauan kestää vielä, kun minun kausikorttipaikalleni Kiffenin kotimatsiin Bollikselle saattaa tepastella Erkki-niminen robotti. Juuri tänä päivänä se on enemmän tarpeen kuin koskaan ennen. On ilmiselvää, että ottelurajoitukset hidastavat ilmastonmuutosta. COVID-19 tarjoaa ilkeydestään huolimatta myös vahvan oppimisalustan. PARAHIN COVID–19, armahda meitä liialta pahalta! Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että poistaisit urheilusta kaiken kerskan, ahneuden, mahtipontisuuden ja turhuuden. PS. LOPUKSI penään kaikilta suomalaisilta urheilijoilta lisää rohkeutta ja viisautta puolustaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja heikompia. VOIMMEKO PIKKUHILJAA alkaa turtua rajoituksiin. Taloudellinen ahdinko opettaa analyyttisempaan taloudenpitoon. Joutuuko urheilu pakon edessä ottamaan lusikan kauniiseen käteensä. Käykö niin, että rajoitukset alkavat tuntua uudelta normaalilta. Onko urheilijoiden haettava innoituksensa pahvisista katsojista. Eikö innokas fani pääse enää koskaan taputtamaan suosikkinsa selkää
De_17092020_56.indd 56 9.9.2020 16.08. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 56 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
De_17092020_56.indd 57 9.9.2020 16.08. 57 Demokraatti Ja ka m is ta lo us O sa llis uu s ja ek ol og ia Kolumni: Pyhä lehmä yhteiskäyttöön TEEMA Somekuplista myös hyvää Vakuutusyhtiöt auttavat jakamaan Vuokraa ja kierrätä Kulutustottumuksien kirjo laajenee, kun kansalaiset löytävät verkon kautta toisensa
Esimerkiksi 1990-luvulla niin saDe_17092020_58.indd 58 9.9.2020 15.52. JAKAMISTALOUS LUO uudenlaista yhteisöllisyyttä. Menneessä maailmassa samanmielisten löytäminen oli hidasta ja vaivalloista. – Moni alustatalousyritys, kuten Uber, esiintyy mielellään jakamistalouden Jakamistaloudessa kiinnostavat yhteisöllisyys ja ympäristöarvot. Esimerkiksi auto saattaa olla päivät pitkät tyhjänpanttina autotallissa tai parkkipaikalla. Jakamistalouden yksi kantava idea on saada vajaassa käytössä olevat resurssit aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön. Rajanveto ei ole kuitenkaan helppoa. – Sehän oli internetin lupaus, että kaikki kommunikoivat kaikkien kanssa, Mäenpää sanoo. – Sellaista henkeä varmaan myös Airbnb haluaa pitää yllä, mutta onhan se pikemminkin alustataloutta. Moni haluaa vähentää riippuvuutta jättiyrityksistä ja asioida vertaisten kanssa. Keskivertoauton käyttöaste on olematon, joten ehkä sitä voisi vuokrata silloin, kun itsellä ei ole tarvetta. Jakamistalous on tullut kaiken kansan tietoisuuteen majoituspalvelu Airbnb:n ja kyytienjakopalvelu Uberin myötä. – Olen tutkinut ruokapiirejä, REKO-lähiruokarenkaita, kimppakyytiryhmiä ja paikallisia Facebook-kirpputoreja, jotka ovat selvästi kansalaislähtöistä jakamistaloutta, Mäenpää sanoo. – Jotkut puhuvat aidosta jakamistaloudesta, jolla tarkoittavat nimenomaan vertaisten välistä toimintaa, jossa alustan ylläpitäjä ei ole kapitalistinen tai aina kaan riistävä toimija vaan toimii aidos ti vertaisuutta ylläpitäen, Mäenpää sanoo. Alustajättien voitontavoittelun ja jakamistalouden ihanteiden välillä on siis jännite. Tosin niiden taustalla häärivät voittoa tavoittelevat yritysjätit, minkä vuoksi monet puhuvat näiden kohdalla mieluummin alustataloudesta. keulakuvana saadakseen omaan toimintaansa vertaistoiminnan ja uuden ajattelun auraa. Teknologinen kehitys on luonut edellytykset jakamistaloudelle. Jakamistalouden nimissä esiintyvillä firmoilla ihanteet ovat jääneet bisneksen alle. Tai ainakaan ostaa uutena. – Kansalaislähtöinen ei ole sinänsä aidom paa kuin jokin toinen jakamistalous. Mäenpää on keskittynyt tutkimuksessaan nimenomaan jakamistalouteen sosiaalisesta näkökulmasta. Kansalaislähtöisessä toiminnassa sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että ihmiset löytävät toisensa uudella tavalla. Jakamis taloudessa korostuu talous demokraattinen näkökulma. – Jakamistalous on vertaisten välistä, keskinäistä vaihtoimintaa, jossa korostuu talousdemokraattinen näkökulma, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää sanoo. 58 Demokraatti TEEMA OMISTAMINEN on vanhanaikaista Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho K aikkea ei tarvitse omistaa. Ja toki myös säästäminen. Kansalaislähtöinen kertoo siitä, että se on kansalaisten pyörittämää toimintaa, joka ei muodosta yritystä eikä tavoittele liikevoittoa
Sellaista näköalaa ei ole olemassa, Mäenpää sanoo. Esimerkiksi Facebook-ryhmä voi toimia jakamisen alustana, eikä ole tarvetta perustaa sen kummempaa erillistä yritystä tai alustaa. Airbnb on ollut näkyvästi esillä. Nyt se kuulostaa hitaalta ja melko sattumanvaraiselta. – Mutta kun asiaa lähestytään sosiaalisesta näkökulmasta, ymmärretään positiivisesti, että samanmieliset ihmiset löytävät toisensa ja pystyvät organisoimaan erilaista toimintaa, Mäenpää sanoo. Hyvin monet suomalaiset ovat käyttäneet lomaillessaan majoituspalvelua, mutta palvelun tarjoajien määrä on edelleen erittäin vähäinen. – Jos toimintaa tarkastellaan lukujen valossa, kyse ei ole siitä, että talousjärjestelmämme oli muuttumassa nopeasti jakamistalouden myötä. Vuonna 2018 joka neljäs Euroopan unionin kansalainen käytti jotain jakamistalouden palvelua. Se ei ole enää mitään vaihtoehtokulttuuria tai köyhien ihmisten kulttuuria vaan oikeasti kaiken kansan asia, Mäenpää sanoo. JAKAMISTALOUDEN MERKITYS on kasvanut vuosi vuodelta. Huolena on, että eri mieltä olevien ihmisten näkökulmat katoavat. – Facebookissa on esimerkiksi pohjoismaisen designin kirpputori. Sosiaalisen median aikakaudella on ryhdytty puhumaan kuplista. Nykyteknologian ja -viestimien aikana mahdollisuuksien kirjo on laajentunut huikeasti. De_17092020_58.indd 59 9.9.2020 15.52. on melko erilaisesta asiasta kuin siinä, kun lastenvaatteita kierrätetään paikallisesti. – Erityisesti käytetyn tavaran kierrättäminen on lyönyt läpi. Kyse on ilmiöstä, jossa ihmiset ajautuvat omiin kupliinsa, samanmielisten keskuuteen. – Kissavideoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on banaali esimerkki samasta ilmiöstä. Samalla tavalla voidaan myös perustaa porukka, joka esimerkiksi alkaa tuottaa ruokaa itselle ja toisille. Kyse Joka neljäs EUkansalainen käytti jotain jakamistalouden palvelua vuonna 2018. 59 Demokraatti notut kettutytöt löysivät toisensa lehti-ilmoituksen perusteella. Niistä puhutaan negatiiviseen sävyyn, kun asiaa lähestytään poliittisesta näkökulmasta
Suomessa jakamistaloudessa on kyse pikemminkin yhteisöllisyyden ja ympäristöarvojen ihanteista. Uusi kulutusmuoto kiinnostaa. Esimerkiksi finanssikriisin vuoksi Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa syntyi satunnaisia paikallisvaluuttoja. SUOMI TULEE jakamistaloudessa hieman jälkijunassa. Elämme siis paljon aktiivisemmassa maailmassa kuin pelkkää BKT:ta tuijottamalla voi päätellä. Sen tarkkaa kokoa ei voi nähdä virallisista tilastoista, kuten bruttokansantuotteesta. De_17092020_58.indd 60 9.9.2020 15.53. Kapitalistiselle jakamistaloudelle, eli isoille alustatalousfirmoille, Suomi ei ole otollinen maa, koska meillä ei ole riittävästi niin sanottua kriittistä massaa. Monissa maissa kriisit ovat synnyttäneet kansalaislähtöistä toimintaa. Ja toki myös säästäminen motivoi. – Toisaalta se ei myöskään yleensä luo työpaikkoja, eli se ei kiinnosta esimerkiksi kuntien tai valtion elinkeinotoimijoita, Mäenpää sanoo. 60 Demokraatti TEEMA Kansalaislähtöisen jakamistalouden koon arviointi on vaikeaa. – Finanssikriisin, ja nyt koronakriisin aikana, on puhuttu talouden supistumisesta, mutta jos mukaan laskettaisiin epävirallinen talous kansalaisten kesken, niin kuva olisi aika toisenlainen, Mäenpää sanoo. Vertailun vuoksi esimerkiksi kotitalouksissa tehtävä työ kasvattaisi bruttokansantuotetta neljänneksen, jos se laskettaisiin kansantalouden tilinpitoon mukaan. Väkirikkailla alueil la on helpompi polkaista käyntiin uusia kaupallisia jakamisalustoja. – Näissä merkityksissä jakamistalous jää talouspolitiikan katveeseen. – Sellainen syntyy köyhyysja niukkuuskulttuurista, eli on pakko perustaa uusi talousjärjestelmä, jos vanha alkaa kadota alta, Mäenpää sanoo. Kansalaisten välinen tavaroiden ja palvelujen vaihtaminen on huolestuttanut muun muassa verottajia ympäri maailmaa. Ne lasketaan jakamistalouden piiriin. Jakamistalouden piiristä löytyy myös harmaata taloutta, mutta Mäenpään mielestä pitäisi huomioida myös talousjärjestelmän ulkopuolisen toiminnan positiiviset puolet. Jakamistalouden nimissä esiintyvillä firmoilla ihanteet ovat jääneet bisneksen alle. – Kannattaisi ymmärtää myös BKT:n ulkopuolisen talouden positiivinen puoli eikä pelkästään pelätä harmaan talouden verokertymän negatiivista puolta, Mäenpää sanoo. Pohjoismaissa hyvinvointivaltion turvaverkot pitävät kansalaisista sen verran hyvää huolta, että useimpien ei ole myöskään pakon sanelemana tarvetta käyttää jakamistaloutta. – Kannattaisi olla kiinnostunut niistä mahdollisuuksista, joita liittyy vertaisten toimintaan
Solidaarisuustalouteen kuuluvat muun muassa aikapankit. Käyttöoikeustalous ei hyväksy sisäänsä jakamistalouden sarjaomistamista, vaan siinä korostetaan, että kaikkea ei tarvitse omistaa. KÄYTTÖOIKEUS TALOUS . . Alma Talent, Helsinki (2017). Ja varmasti syntyy sellaisia palveluja, joita ei vielä nähdä eikä ymmärretä. Termillä voidaan viitata esimerkiksi Facebook-kirpputoriin, mutta laajemmin siitä puhutaan teollisuuden materiaalivirtojen yhteydessä. Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää avaa muutamia termejä, jotka kykeytyvät jakamistalouteen: KIERTOTALOUS . SOLIDAARISUUS TALOUS . Kiertotaloudessa painotetaan materiaalien pitkäaikaista kiertoa. Osallisuustalous korostaa, että kuluttajat ovat entistä enemmän osallisia taloudellisen tuotannon prosessissa. 61 Demokraatti Tulevaisuudessa Mäenpää ei näe suurta jakamistalouden vallankumousta, mutta monet kulttuuriset asiat voivat muuttua. Se pyrkii talousdemokratiaan ja sen ympärillä on paljon yhteiskunnallista liikehdintää. . Talouksien kirjo JAKAMISTALOUDELLA YLEENSÄ ymmärretään yksityisomistuksessa vajaakäytössä olleiden resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä internetin kautta. Jakamistalouden piiriin lasketaan esimerkiksi kyydinvälityspalvelut, kotimajoitus, kimppakyydit, vertaislainat ja monenlainen kierrätystoiminta. Lähde & lukuvinkki: Harmaala, Minna & Tuija Toivola & Maija Faehnle & Petri Manninen & Pasi Mäenpää & Mats Nylund: Jakamistalous. De_17092020_58.indd 61 9.9.2020 15.53. . Hän nostaa esimerkiksi sähköpotkulautojen suuren suosion. Kuluttajalla on merkittävä panos tuotantoon ja arvoketjuun. . Jakamistalouden käsite on melko väljä. – Nuorempi polvi tottuu palvelullistumiseen ja siihen, että kaikki klikataan kännyköillä. Solidaarisuustalous haluaa haastaa kapitalistisen järjestelmän, tai ainakin tuottaa sen sisään pienimuotoisia talouksia, joissa voidaan omilla säännöillä vaihtaa asioita ja jopa hallinnoida yhteisiä varantoja. Näkökulmasta ja painotuksista riippuen sama toiminta voi asettua useamman otsikon alle. Siitä jakamistaloudessakin on pitkältä kysymys. OSALLISUUS TALOUS . – Tällainen tottuminen voi johtaa myös siihen, että tulevaisuudessa on huokuttelevampaa siirtyä yhteiskäyttöön myös autoilussa, Mäenpää sanoo. – Emme ole yhtäkkiä siirtymässä pois omistajuuskulttuurista, mutta uudet sukupolvet omaksuvat uusia toimintatapoja
Asiakkaiden liiketoimintaa ovat pääasiassa vertaisvuokraus, käytetyn tavaran myynti ja pienten yritysten palvelujen myynti. – Nyt kun vakuutusyhtiöt ovat lähteneet jakamistalouteen mukaan, on syntynyt aivan toisenlainen luottamus. Jos vuokraaja hajottaakin minun sähkökitaDe_17092020_58.indd 62 9.9.2020 15.53. JAKAMISTALOUSBISNEKSEEN SUUNNATULTA alustalta vaaditaan monia ominaisuuksia, joita ei ole tavallisessa verkkokaupassa. JAKAMISTALOUDEN PERUSIDEA on hyvin yksinkertainen, mutta monen asian on täytynyt kypsyä huolella ennen kuin ollaan päästy tähän pisteeseen, jossa nyt olemme. Kumpikin osapuoli, myyjä ja ostaja, voivat arvioida toisensa. – Perinteisessä verkkokaupassa myyjä ei pysty arvioimaan ostajaa, mutta tällainen löytyy jakamistalouden palveluista, Makkonen sanoo. Alustan kautta voi hoitaa maksamisen ja nähdä, milloin mitäkin on saatavilla. – Vuokraaja voi taas etsiä esimerkiksi kaikki Lauttasaaren ruohonleikkurit, jotka ovat vapaana ensi viikonloppuna, Makkonen selittää. – Jos joku haluaa perustaa alustan, jonka kautta ihmiset voivat vuokrata toisiltaan polkupyöriä, niin meidän nettisivulla sellaisen voi pystyttää tunnissa, ilman että täytyy itse koodata mitään, Sharetriben perustaja ja toimitusjohtaja Juho Makkonen selittää. Jos esimerkiksi vuokraa ruohonleikkuriaan, myyjä voi kertoa kalenterin välityksellä, milloin se on vapaana. Vertaistoiminnassa sekä myyjä että ostaja ovat yksityihenkilöitä, eli tarvitaan luotettava tapa välittää maksu myyjälle ja varmistaa, että tavara tai palvelu on saapunut ostajalle. Esimerkiksi Häätori.fi on käytettyjen hääpukujen ja käytetyn häätavaran suurin kotimainen toimija. Toinen tärkeä ominaisuus on varauskalenteri. Vertaisvuokraaminen ja käytetyn tavaran myyminen ovat jakamistaloutta. Samalla toimintalogiikalla on perustettu monia pieniä firmoja. Suomalaisia asiakkaita on parikymmentä. 62 Demokraatti TEEMA Enemmän kuin verkkokauppa Jakamis taloudessa luottamus on keskeistä. Kolmas osa asiakkaista löytyy Yhdysvalloista. Jakamistaloudessa luottamus on keskeistä, koska yleensä asioidaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Yrityksellä on yli tuhat maksavaa asiakasta, eli sellaista tahoa, jotka pyörittävät omaa bisnestään Sharetriben koordinoimalla alustalla. Sharetriben markkinapaikka-alustalla on valmiit maksu-, paikannusja viestintäjärjestelmät. S uomalainen ohjelmistoyritys Sharetribe auttaa erilaisia toimijoita perustamaan omia alustoja, joilla voidaan pyörittää muun muassa jakamistalouden palveluja. Sharetriben teknologialla on perustettu paljon kirpputorimaista toimintaa, jossa tavalliset ihmiset laittavat omia romppeitaan kiertoon. – Kaikki asiakkaamme eivät liity jakamistalouteen, mutta meillä on erityinen fokus jakamistalouteen, Makkonen sanoo. Lisäksi täytyy olla chateli pikaviestiominaisuus. Vertaisvuokraamisesta perusesimerkki on majoituspalveluja välittävän Airbnb:n kaltainen toiminta. Heidän palvelussaan ihmiset voivat käydä vuokraamassa toisiltaan retkeilyvälineitä. – Ideat kalliiden tavaroiden vuokraamiseen keksittiin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta ne eivät saaneet tuulta siipien alle, koska vakuutukset puuttuivat, Makkonen sanoo. – Kaikkia asioita ei pysty sopimaan perinteisen verkkokaupan mallilla, jossa vain lisätään tavara ostoskoriin ja sitten maksetaan, vaan täytyy pystyä myös keskustelemaan ja neuvottelemaan. Voi esimerkiksi vuokrata teltan joltain toiselta, Makkonen sanoo. – Asiakkaanamme on esimerkiksi RetkiRent. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on arviointimahdollisuus
Useissa maissa jakamistalouspalveluilla on ollut ongelmia verottajan kanssa. – Alustoilla toimiva jakamistalous on parempi systeemi myös verottajan kannalta, koska tietokantaan jää jälki jokaisesta maksutapahtumasta. Myös teknologia on kehittynyt jonkin verran eteenpäin. – Mutta kun ammattimaiset vuokranantajat muuttavat toimintansa pitkäaikaisesta vuokraamisesta lyhytaikaiseen, silloin jakamistalouden idea vesittyy, eli alikäytössä olevat tilat käytetään huonommin. Maksaminen on juohevampaa kuin vielä 5–10 vuotta sitten. Myös kulttuuri on muuttunut suopeammaksi jakamistaloutta kohtaan. – Tärkeää on ollut ihan vain se, että kun moni on käyttänyt Airbnb:tä ja huomannut, että se toimii, sen jälkeen tulee rohkeutta käyttää myös muita. Silloin se on alikäytetyn tilan vuokraamista, Makkonen sanoo. JAKAMISTALOUDEN NEGATIIVISET lieveilmiöt ovat nousseet otsikoihin aika ajoin. Aikaisemmin yksityishenkilöiden välisessä vuokraustoiminnassa maksettiin usein käteisellä ja se oli enimmäkseen harmaata taloutta. Esimerkiksi Airbnb:n toiminta kiellettiin New Yorkissa, koska se sotki vuokramarkkinoita ja kärjisti asuntopulaa. Makkonen korostaa, että ongelma on erityinen vain majoitusteollisuudelle, eikä se koske samalla tavalla muuta jakamistaloutta. Kulttuuri on muuttunut suopeammaksi jakamistaloutta kohtaan. Pysyvien vuokralaisten sijaan asunnot päätyvät satunnaisille yöpyjille. – Airbnb:n konsepti on hyvä niin kauan, kun ihmiset vuokraavat omia asuntojaan esimerkiksi silloin, kun ovat lomalla. De_17092020_58.indd 63 9.9.2020 15.53. 63 Demokraatti rani tai skootterin, ei mitään hätää, vakuutus korvaa sen. Makkonen haluaa myös hälventää harmaaseen talouteen liittyviä huolia. – Nyt tiedot voitaisiin periaatteessa lähettää vaikka suoraan verottajalle ja saattaa verotuksen piiriin, mikä varmaan kiinnostaa myös lainsäätäjiä. Silloin asunnot voivat jäädä tyhjilleen
Yhteiskäyttöautot voivat pienentää ilmastopäästöjä ja muita liikenteen päästöjä autokannan tehokkaamman käytön ja uusiutumisen myötä. Yhteiskäyttöinen pyhä lehmä. Joissain kaupungeissa yhteiskäyttöautojen pysäköintiä on helpotettu esimerkiksi kaupunginlaajuisella yhteiskäyttö auton pysäköintiluvalla. Yhtenä ratkaisuna arjen liikkumispalapeliin ovat yhteiskäyttöautot. Yhteiskäyttöautot sopivat erinomaisesti omistusauton vaihtoehdoksi etenkin silloin, kun autolla olisi muutenkin vähän käyttöä tai esimerkiksi korvaamaan kakkosauton tarvetta. Syitä löytyy niin meistä kuluttajista kuin yhteiskunnallisesta ohjauksesta. OMIEN LASTENI liikenneasennekasvatuksessa olen korostanut, että pihassamme seisova auto ei olisi aina oletusvalinta. Toinen esimerkki on parkkinormin kevennys, eli asuinrakennuksilta vaadittavien pysäköintipaikkojen määrän vähentäminen, jos taloyhtiön asukkaille on tarjolla yhteiskäyttöauto. 64 Demokraatti TEEMA L iikkumistarpeitamme ratkaistessa pyrimme mahdollisimman vaivattomaan, nopeaan ja edulliseen ratkaisuun – ja vieläpä tässä järjestyksessä. Eräänlaista yhteiskäyttöä sekin. Kun yhteiskäyttöauto on riittävän helposti saatavilla ja sen käyttöön on totuttu, voi olla, ettei oman auton omistaminen tunnu enää kannattavalta, saati järkevältä. Se on ikään kuin oletusarvo, johon muut tavat vertautuvat. Olennainen tekijä yhteiskäyttöautojen yleistymisessä on niiden helppous. Tarjoavatpa jotkin kunnat ja kaupungitkin hallinnassaan olevia autoja asukkaiden käyttöön silloin, kun niille ei ole työtehtäviin liittyvää käyttöä. Palveluntarjoajat ovat tehneet kaikkensa käyttökokemuksen sujuvoittamiseksi, mutta auton tulee myös löytyä mahdollisimman läheltä sen tarvitsijaa. Kunnilla ja kaupungeilla on tässä tärkeä rooli. Näiden katukuvassa näkyvien yhteiskäyttö autojen lisäksi niitä on esimerkiksi taloyhtiöillä tai kaveripiireillä. Käytännössä useimmiten yhteiskäyttöautoja tarjoavat niihin erikoistuneet yritykset, ja auton käyttöönotto ja luovutus tapahtuvat helposti kännykkäsovelluksen avulla. Käytöstä maksetaan useimmiten joko ajan, ajettujen kilometrien tai näiden yhdistelmien mukaan. Yhteiskäyttöautoilu vaatiikin meiltä kuluttajilta asenteidemme kyseenalaistamista. Toisaalta mikäli oma auto on tullut kuitenkin hankittua ja sillä on vähänlaisesti käyttöä, sen voi laittaa tarjolle vertaisvuokrauspal veluun. Erityisesti lasten menojen kanssa huomaan itsekin suosivani tätä järjestystä, vaikka ällistyn joka kerta autoni omistuksen kokonaiskustannuksia laskiessani. YHTEISKÄYTTÖAUTOT OVAT kuitenkin yleistyneet ajateltua hitaammin. Tässä olen tosin ampunut hieman omaan jalkaani, kun ratkaisuksi vaivattomuuteen, nopeuteen ja edullisuuteen lapsi on ominut sähköpyöräni käyttöönsä. KOLUMNI Teksti Juhani Peltomaa, erikoistutkija, Syke De_17092020_64.indd 64 10.9.2020 11.38. YHTEISKÄYTTÖAUTOT VOIVAT PIENENTÄÄ ILMASTOPÄÄSTÖJÄ JA MUITA LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ. Kysymys on siis vanhasta tutusta muna vai kana -dilemmasta, jossa riittävä tarjonta takaa riittävän kysynnän ja toisinpäin. Tällä tarkoitetaan autoja, jotka ovat useamman henkilön tai talouden yhteisessä käytössä. Niin auton kuin vaikkapa asunnon omistamisella on Suomessa pitkä historia
Pitää toteuttaa paitsi kestävää energiapolitiikkaa myös kestävää liikennepolitiikkaa, kaupunkija aluepolitiikkaa, metsäpolitiikkaa, koulutus-, tutkimus-, innovaatioja teollisuuspolitiikkaa, hankintapolitiikkaa, veropolitiikkaa, kauppapolitiikkaa… Reilu siirtymä viittaa kestävän kehityksen sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Etsittäessä ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin SDP:lle jää vaikein rasti: miten hahmotetaan yhtä aikaa kaikki eri näkökulmat. 65 Demokraatti Kaarin Taipale Takatöölöläinen kaupunkitutkija sekä maakuntahallituksen ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen Onko joukkoliikenne ekologista. Kyse on kuitenkin siitä, että päätöksenteossa on otettava yhtä aikaa huomioon sekä ekologiset, ekonomiset että sosiaaliset vaikutukset. PUHEENVUORO Voimme vallan hyvin jättää ”ne ympäristöasiat” tai ”ekologian” vihreille ja ”ne talousasiat” kokoomukselle, jolle ne ovat rakkaimpia. Tavoitetta ei saavuteta erillisellä ilmastopolitiikalla. YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät ne vuonna 2015 otsikolla Agenda 2030, siis asialista kuluvalle vuosikymmenelle. Olemme päättäneet, että Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen. Itse asiassa tarkoitetaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Ratsastaminen rehua syövillä hevosilla saattaisi olla ekologisesti kestävä ratkaisu, mutta se tuskin oli tekstinikkareilla mielessä. Ekologia määritellään biologian haaraksi, joka tutkii kasvien, eläinten ja ihmisten vuorovaikutusta toistensa ja ympäristönsä kanssa. SDP:lle jää vaikein rasti: miten hahmotetaan yhtä aikaa yhteis kunnan ongelmien kaikki eri näkökulmat. Ilmastopolitiikka on hyvä esimerkki. He tarkoittivat varmaan kestävää kehitystä toteuttavaa joukkoliikennettä; se palvelee ihmisten tarpeita, se on turvallista ja esteetöntä, sen rahoitusmalli on reilu niin käyttäjille, työntekijöille kuin veronmaksajille, ja se on päästötöntä. Työ muuttuu, kuten se muuttui jo ensimmäisen teollisen vallankumouksen ja myöhemmin digitalisaation myötä. De_17092020_65.indd 65 8.9.2020 11.07. Maailmalle vietävät eurooppalaiset tuotteet ja palvelut edellyttävät uusiutuvan energian, tekoälyn ja bioteknologian osaamista. Siltana murroksen yli EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) tukee työntekijöiden ja työnhakijoiden uudelleenkoulutusta ja talouden monipuolistamista alueilla, joihin muutos vaikuttaa eniten. K estävä kehitys on perusta, jolle SDP:n puolueohjelma ja Sanna Marinin hallituksen ohjelma rakentuvat. EU-KOMISSION VIHREÄN kehityksen ohjelma (Green Deal) painottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Laskukone ja mik roskooppi eivät riitä, tarvitaan myös laajakulmaa ja kaukoputkea. Entä se poliittisen ohjelman ”ekologinen joukkoliikenne”. Ei ole. Kestävä kehitys mainitaan usein aivan kuin se tarkoittaisi vain ”niitä ympäristöasioita” tai ”ilmastonmuutosta”. Energiavallankumous ja resurssitehokkuuden vaatimus tarkoittavat, että teollisuus ja teolliset prosessit muuttuvat. Siksi kestävän kehityksen toteuttaminen sopiikin juuri SDP:n, työn puolueen tavoitteeksi
Hän väitti, että työntekijöiden ”tu lotaso on (...) 30 prosenttia kor keampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa”. Tämän jälkeen pelihousunsa polttivat niin kokoomus kuin EK:kin. Oliko juuri nyt tarpeen sul kea kannattava tehdas?” Pääministeri peräänkuulutti keskustelua siitä, onko tehtaiden sulkeminen ja työntekijöiden irti sanominen Suomessa liian help poa. Victor Hugon sanoin: ”Porvarit, katolle pääs tyään, vetävät tikkaat perässään antamatta kansan kiivetä.” Tapio Kuosma tietokirjailija, oikeustieteen lisensiaatti Onko työntekijöiden irtisanominen Suomessa liian helppoa. Esimerkiksi Saksassa tämä on vaikeampaa kuin Suomessa. Ylen Ykkösaamussa 29.8. Mikä riit tää. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Jäähyväiset Kaipolalle UPM ilmoitti pörssitiedotteessaan 26.8. Kun olemme nyt erittäin sy vässä kriisissä ja vaikeassa talou dellisessa tilanteessa, herää myös kysymys, miksi juuri nyt. Onneksi suhteellisuuden taju säilyi eräillä asiantuntijoilla. Mistä asiassa on lopultakin ky symys. Kun ih misillä on muutenkin vaikeaa työl listyä. Saksassakin on useampia mutkia matkassa kuin Suomessa.” Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan irtisa nomissuoja on Suomessa euroop palaista keskitasoa. Ainakin Ruotsiin verrattuna irtisanomi nen on helpompaa. vie raillut pääministeri Sanna Marin totesi vakavaraisen UPM:n tuotta neen vuonna 2019 voittoa 1,4 mil jardia euroa ja nostaneen viime vuosina reippaasti osinkojaan: ”Tässä tilanteessa irtisanomiset ovat ihmiselle kova isku, ja herät tävät paljon kysymyksiä. suunnittelevansa ”Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista Suomessa”. Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan kollektiivinen irtisanomi nen taloudellisista ja tuotannolli sista syistä on Suomessa verrat tain suoraviivainen ja työnanta jalle kivuton prosessi: ”Useiden indikaattoreiden mukaan Suomi on tässä asiassa pikemminkin joustavammasta päästä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kysymys on seuraavasta: UPM teki viime vuonna voittoa 1,4 miljardia ja jakoi siitä omistajille puolet osinkoina. Kaipolan pape ritehdas suljetaan sen vuoksi, ettei se omistajan mielestä ole tuottanut tarpeeksi voittoa. Saksassa isot irtisanomiset ovat kuitenkin han kalampia kuin Suomessa: ”Ero Saksaan verrattuna on se, että suurten irtisanomisten tekeminen on tehty Saksassa vähän vaikeam maksi ja mutkikkaammaksi kuin Suomessa.” SAK:n työehtoasiantuntijan Ismo Kokon mukaan Suomi si joittuu OECDmaiden vertailussa helpoimpien maiden joukkoon, kun puhutaan kollektiivisista irti sanomisista. Getty Images De_17092020_66.indd 66 8.9.2020 11.04. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Yhtiön toimitusjoh taja Jussi Pesonen valitti päivää myöhemmin, että ”ulkoisten kus tannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi”. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti
Olimme ylpeitä Rau maRepolan miehiä ja naisia, emme inisseet vierasta tukea. Tukitoimet vain jatkuvat. Marinin kritiikki tehtaan sulkemisesta nostatti niin sa notusti ”sinivalkoisen” myrs kyn. Markku Palonen LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Metallialalla koulutus, tut kimus, tuotekehitys ja ylei nen kehitystoiminta olivat niin työnantaja kuin työn tekijäliittojen ja työpaikko jen yhteinen asia. Toimitusjohtaja Jussi Pe sonen herätys! Aloita neu vottelut valtion, etujärjes töjen, talous ja rahalaitos ten kanssa maamme elin keino ja teollisuuslaitosten yleisestä tilasta. Marin ilmoitti, että hallitus alentaa muun muassa teol lisuuden sähköveron Euroo pan kilpailijamaiden tasolle. Ei ainakaan yri tyksen Suomen yksiköiden kehittämiseen. Tämä jos mikä on hyvää mainosta suomalaiselle paperiteolli suudelle. Katso Pesonen peiliin ja tu tustu RaumaRepolan histo riaan eli siihen, mistä on aloi tettu. Pääministeri Sanna Marin (sd) kysyi Ylen ykkös aamussa, miksi kannattava ja voittoa tuottava tehdas lopetettiin juuri nyt, kun elämme koronastakin johtuvassa syvässä kriisissä. Toi mitusjohtaja Jussi Pesosen avoin kirje on osoitus, ettei nykyisille suuryrityksille ja johtajille mikään riitä. Tehtaista on lypsetty mahdollisimman suuret voi tot ja päästetty laitokset van hentumaan. Oppositiokaksikko ei jätä Pesosen kirjeessään tar joamaa mahdollisuutta po liittisesti käyttämättä. Tällä menolla Suomessa kemiallisella metsäteolli suudella on amerikkalaisen auto teollisuuden ja vanhen tuneen teollisuuden kohtalo. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen lopetti Jämsän Kai polan paperitehtaan ja kertoi kirjeessään siihen myös syyl liset. Tehdään tämä yhdessä po rukalla, myös paikallista toi mintaa kehittäen. Näin vanhana Rauma Re polan miehenä (UPM:n edel täjä) hatuttaa, kun kaikki toi met ovat menneet päin, en sano mitä. Tunnuksemme oli: rationalisointi päivässä pitää saneraajan loitolla. Vuosikymmenien aikana valtio ja kunnat (sekä hen kilökunta omaa työnanta jaansa) ovat tukeneet yrityk siä valtavilla rahasummilla, sekä yritysuskollisuudella. Sen lippulaiva oli Rauman tehtaat (telakka ). Pelastetaan Suomen elin keino ja teollinen toiminta. Ota Elin keinoelämän Keskusliitto mukaan. Oliko isänmaallinen teko lo pettaa Kaipolan tehtaat. Marinin kritisoinnista pahastuivat niin työnanta jajärjestöt kuin kokoomuk sen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen. Tällä sa malla tunnuksella toimivat pääsääntöisesti maamme muutkin yritykset. Tehtaan lopettamisen seu rauksena noin 500 työnteki jää ja toimihenkilöä menettä vät työpaikkansa. Suomi on met sien maa, ja sanomalehtien painopaperi tuodaan näillä tiedoilla ulkomailta. Päivästoin hallitus on koronankin takia tukenut teollista ja muuta yritystoi mintaa miljardeilla euroilla. Voitot menivät tehtaiden johdon ja osakkei denomistajien valtaviin osin koihin ja palkkioihin. Tähän tieten kin yhtyi myös perussuoma laisten johtaja Jussi Halla-aho. 67 Demokraatti Herätys elinkeinoelämä! Jussi Pesosen seitsemän miljoonan euron palkka vaikutti Kaipolan alasajoon Hallitus on koronankin takia tukenut yritystoimintaa miljardeilla euroilla. kallista sopimista. Alan tehtaat ovat näivet tyneet. Niistä yksi on Pesosen mukaan henkilöstön liian korkeat palkat. Väitän, että kemial linen puunjalos tusteollisuus on laiminlyö nyt omien tehtaittensa tutki mus, tuotekehitys ja koulu tustoiminnan. Tämä oli todellista työpaikkojen pai De_17092020_66.indd 67 8.9.2020 11.04. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo täräytti jo heti lopet tamisuutisen jälkeen, että tehtaan sulkeminen on hal lituksen syytä. On kohtuutonta väittää, että Sanna Marinin hallitus olisi runsaan puolen vuoden toimikaudellaan pahentanut niin metsä kuin muunkin teollisuuden toimintaedel lytyksiä. Kuvitel kaa. Suomen ainoa sanoma lehtipaperia tuottava tehdas lopetetaan. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen tienasi viime vuonna seitsemän miljoonaa euroa. Se on osittain totta. Pentti Välimaa Pori Pelastetaan Suomen elinkeinoja teollinen toiminta. Aina on syy valtiossa, henkilökunnassa ja etujärjestöissä, ja sivullisissa. Muistan, kuinka 1980luvulla RaumaRepola oli Suomen suurin yksityinen yritys. Unoh dettiin, että tuotantolaitosta pitää kehittää. Ikävintä on se, etteivät nämä yhtiöiden näivettäjät osaa edes hävetä
Kolmi kannan merkitys kasvaa. Kesällä 2015 ayliike oli valmis keskustelemaan niin sanotusta Suomen mallista, mikä oli Ruotsin malli, jonka mukaan avoin sektori aset taa palkkanormin. Kokoomus oli hallituksessa vuosina 2007–2015, jolloin kilpailukyky romutettiin – ja epätoivon vimmalla joudut tiin palauttamaan. Parlamenta rismia, joka perustuu enem mistön hallintaan vähemmis töä kunnioittaen, ollaan syr jäyttämässä kummallisilla tolkkuopeilla. Suomi nousi 1990lu vun lopussa maailman kil pailukykyisimmäksi maaksi World Economic Forumin rankingissä. Kokoo mus meni vuoden 2007 edus kuntavaaleihin Sari Sairaan hoitaja teemalla ja työnan tajat ilmoittivat, että keski tettyjen työehtosopimusten aika on ohi, vain liittokohtai set ovat mahdollisia. Otetaan esimerkiksi kilpai lukyky. Kokoomuksen puolueko kouksessa yritettiin ase moida puoluetta ikään kuin koskemattoman hyveelli seksi, parempien ihmisten puolueeksi. Pääministerinä korostin, että eurossa pitää elää niin kuin eurossa pitää. He rää kysymys, onko kokoomus valmis hallitusyhteistyöhön Halla-ahon puolueen, siis ääri oikeiston kanssa. Median tuella Suomessa on kehittymässä oppi, jonka mukaan hallitus on kuin kun nanhallitus, johon mennään, kun vain pyyhkii kenkänsä kynnysmattoon. Vasta vuoden 2016 alussa keskus tan johto tuli järkiinsä, ja päästiin tuon mallin pohjalta neuvottelemaaan, tuloksena kiky. Kokoomuksen puheenjoh tajan ja koko orkesterin kau huskenaariopropagandassa huipentuu porvareiden pit kään jatkunut ryöpytys, jossa elinkeinoelämän eräät johta jat ovat myös kunnostautu neet. Sitten kilpailukyky heik keni rajusti, johtuen kah desta manööveristä. Niistä vii meinen sattui Vanhasen hal lituksen alun aikaan. Sen torjumi sen lukko on SDP. Kun se on määritelty, linja ajetaan Ruotsissa keskitetysti läpi kaikilla toimialoilla. Puheenjohtajan mukaan kokoomus ei ole po pulistinen, ei nationalistinen, ei oikealla vaan isänmaal lisesti jossakin keskustasta vähän oikealla. Voisin toistaa Sanna Marinin sanat: saisitte hävetä. SDP edustaa länsimaista sosialidemokra tiaa, kokoomus ja elinkeino elämän herrat ovat viemässä Suomen itäeurooppalaiseen autoritarismiin. Maan suurim man sanomalehden äskettäin julkaisemasta kuviosta nä kyy, että yksikkötyökustan nukset olivat Suomessa euro alueen keskiarvossa 1995– 2008, jolloin tehtiin useita peräkkäisiä tulopoliittisia ko konaisratkaisuja. Varoitin keskustapuoluet ta kesäkuussa 2015, että kai kenlaiset ayliikkeen ruttaa misyritykset ovat tuomittuja epäonnistumaan. 68 Demokraatti MIELIPIDE Populistinen kokoomus nojaa perussuomalaisiin Kokoomus ja elinkeinoelämä ovat viemässä Suomen itäeurooppalaiseen autoritarismiin. Elinkei noelämässä ajateltiin, että SDP:n vaalitappiota piti käyt tää hyväksi ja tehdä työmark kinoilla vallankaappaus. Sen vas takohtana ayliike on maltil linen ja pääministeri, jolle lyötiin heti kättelyssä propa gandistisesti vasemmisto laisuuden leima korostetun pragmaattinen. Tuo porvarilli sen populismin ja opillisen jäykkäniskaisuuden riemu voitto johti siihen, että kil pailukykyä jouduttiin lopulta hakemaan hikisellä kikyso pimuksella. Päätteeksi uusi varapuheenjohtaja tuu letti kokouksen tuntoja uh kaamalla Marinin hallituk sen kaatamisella. Kykypuolueen uho ja elin keinoelämän klaveerilla tramppaaminen on samaa älytöntä kampanjaa. Ruotsi jäi, vastoin pääminis terinsä kantaa, euron ulko puolelle, mutta naapurissa on eletty niin kuin eurossa pitää. Suomen poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä on tehty valheellista, SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen vastaista tarinaa. Uhkaus voi tarkoittaa vain sitä, että kokoomus on valmis liittoutumaan perussuoma laisten kanssa jo ennen seu raavia eduskuntavaaleja. Samaa voi kysyä kaikilta puolueilta: voiko Suomessa olla hallituksessa puolue, joka halvaannuttaisi toimin takykymme EU:ssa ja euro yhteisössä, joissa integraa tiota ollaan pragmaattisesti syventämässä, jotta EU olisi sekä sisäisesti että ulkoisesti vahva. Pääministeripuolue ko koomus ja työnantajat sai vat mitä kerjäsivät: kaikki ammattiliitot vaativat reip paita korotuksia, jotka ulos mitattiin liittokohtaisissa so pimuksissa. Näin oli asioiden kulku. Paavo Lipponen Entinen pääministeri Lehtikuva / Heikki Saukkomaa De_17092020_68.indd 68 8.9.2020 11.00
Muuten neuvottelu luis kahtaa helposti saneluksi. Muillakin aloilla on ihmi siä, jotka toimivat vastuut tomasti, mutta sen vuoksi ei olla kieltämässä koko toimin taa. Päätös on traaginen ja epä johdonmukainen, kun ko kous valitsi erinomaisen pä tevän puheenjohtajan ja puo luehallinnon, joiden tavoit teena on työllisyyden paran taminen ja koko maan oikeu denmukainen kehittäminen. Hän ja puolue asettuivat suo raselkäisesti puolustamaan laillista elinkeinoa, kun nuo ret ilkivallantekijät yöaikaan lisäsivät eläinten kärsimystä päästämällä ne luontoon. Sitten kylässä kävi kiky, joka maksaa palkansaajille vähin tään 800 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt Erkki tuo esiin ilonsa puolueko kouksen päätöksestä. Työnantajien mielestä pai kallista sopimista pitää lisätä. Pentikäisen kannattaa suo sitella sopimista kiertokir jeissä yrittäjille. Lopulta eläimet teu rastamalla tuotamme ihmi sille ravintoa ja vaatteita. Tässä tilanteessa vaikut taa pilkalta yritys lohdut taa pitkällä alasajoajalla ja uudel leenkoulutuksella. Turkistarhauselinkeino kamppailee suurissa talou dellisissa vaikeuksissa. Siinä epäonnistuin perusteellisesti. Monia perheyrityksiä uhkaa vararikko ja lakkautus, kun pankit kieltäytyvät toi minnan rahoituksesta. Ti lanne estää tuotteiden myyn nin. Kuinka puoluee ni, joka aina on työskennellyt työllisyyden puolesta, voi tehdä tällaisen päätöksen. Nyt voidaan kysyä, että menettikö työnan tajat uskottavuuden näissä talkoissa. Silloin, kuten nyt kin, olisi ollut paikka kantaa yhteiskuntavastuuta, mutta oma ahneus voitti yhteisesti sovitun edun! Nyt SDP on heittänyt ilmaan kuuden tunnin työajan täyden päivän ansiolla. Tämän päätöksen jälkeen on vaikeaa yrittää houkutella ihmisiä kunnallisvaalieh dokkaiksi Pohjanmaan maa seudulla. Olen todella pettynyt, että poliit tinen esikuvani nyt puoltaa työttömyyttä ja syrjäytymistä työpaikkojen ja hyvinvoinnin sijasta. Ainoa kikystä syntynyt asia oli Suomen historian suurim mat osingonjaot. Vaan miten kävi, kikystä ”sovittiin” työpaikoilla paikal lisesti, missä mitenkin, mutta uusia työpaikkoja ei syntynyt, eikä noustu ahdingosta. Kaikki eläintenpito perus tuu ajatukseen välittävästä eläinten hoidosta ja ruokki misesta. Mutta tätä tosiasiaa eivät niin sanotut eläinten ystävät ajattele, kun he istuvat ham purilaisravintoloissaan naut tien mehukkaita pekonipih vejä ja kanankoipia. Stefan Sjöberg Uusikarlepyy Puolueen jäsen vuodesta 1973 Suomen Yrittäjien johtaja Pentikäinen esitti jäsen kyselyynsä vedoten yleissito vien työehtosopimusten pur kamista ja siirtymistä paikal liseen sopimiseen. Näitä jo lyötyjä ihmisiä puoluekokous kuritti lisää viestimällä, että heidän elan tonsa tarjoava työ pitää kiel tää. Myös Erkki Tuomioja kävi vierailulla, ja yritin saada hänet vakuuttuneeksi asiasta. Juha Pakarinen varapuheenjohtaja, Savo-Karjalan SDP De_17092020_68.indd 69 8.9.2020 11.00. Huoli perheen toimeentulosta on suuri, muuton ja työttömyy den pelko nakertaa. Tämä on erin omainen asia paikallisesti so vittavaksi, onhan tämä aivan uusi ja kokeilematon juttu. Mielelläni kuuli sin esityksen puolesta äänes täneiltä, kuinka esimerkiksi Uusikaarlepyyssä saamme ihmisiä asettumaan sellaisen puolueen ehdokkaaksi, joka haluaa kieltää heidän työnsä – työn joka on antanut heille toimeentulon ja paikkakun nalle verotuloja. Sain aikanaan pääminis teri ja puoluejohtaja Lipposen ymmärtämään tämän. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI SDP lyö lyötyä Kuinka työllisyyden puolesta työskennellyt SDP voi tehdä tällaisen päätöksen. Mutta jo nyt voidaan sopia paikallisesti varsin paljon, mutta silloin pitää olla sellai nen sopija vastassa, joka ym märtää sopimusmaailmaa ja on kouluttautunut paikalli sen sopimisen pelisääntöi hin. Kun nyt toisella kädellä ha lutaan kieltää työtä tarjoava vientielinkeino, kärsii siitä puolueen linjan uskottavuus. Menneinä vuosina lasket tiin yritysten yhteisöveroa 970 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä hyöty vät niin yrittäjät kuin työnte kijät tuottavuuden kasvuna. Näiden vastapai noksi työnantajat vannoivat, että uusia työpaikkoja syntyy niin, että Suomi nousee ahdin gosta. Hämmästyneenä ja petty neenä jouduin toteamaan SDP:n puoluekokouspäätök sen, jossa esitetään yli 4 000 henkilöä työllistävän ja sa tojen miljoonien vientitulot tuovan vientielinkeinon kiel tämistä. Yleissitovia työehtosopimuksia tarvitaan edelleen Ainoa kikystä syntynyt asia oli Suomen historian suurimmat osingonjaot. Täytyykö meidän nyt pe lätä, että nämä eläinten ys tävät kohta haluavat kieltää muidenkin eläinten pidon
Työväen Akatemian vuosikurssin jälkeen Mauri siirtyi vapaaehtoisesti Toijalasta Helsinkiin ja haki konduktöörikurssille. Maailmanmenon seuraamista ja asioiden tolan kommentointia Villilän Pulikarpukseksi itseään nimittänyt Mauri jatkoi, kunnes vakava sairastuminen vei voimat. Rautatieläisten Liiton tehtävistä Mauria kiinnosti etenkin työsuojelu. Turusta tuli sitten pakkosiirto Toijalaan, jossa Mauri työskenteli VR:n linja-autojen rahastajana linjalla Toijala–Valkeakoski. Koulun jälkeen Mauri pääsi töihin Valtion Rautateille Turkuun. Vuonna1985 Mauri valittiin Rautatieläisten Liiton toimitsijaksi. Hänet valittiin 1980-luvun alussa erityistyösuojeluvaltuutetuksi kenttänä koko Suomi. Jorma Hellstén Visa Tammi Kirjoittajat ovat Mauri Elovaaran työtovereita ja ystäviä Valitse tieto. Hän selviytyi tilanteesta kuin tilanteesta, oli tiukka mutta hyvä neuvottelija, joka nautti myös työnantajapuolen luottamusta. yhdistys ry:n jäsenenä, hallituksen jäsenenä ja taloudenhoitajana monia vuosia. Erityisen mieluisa tehtävä Maurille oli Helsingin Yhdyshenkilökerhon puheenjohtajuus. Dem. Järjestäytymisaste oli rautatieläisten osalta tuolloin varsin suuri, jopa 160 prosenttia! Luku selittyi sillä, että rautatiealalla oli useita järjestöjä, esimerkiksi SAK:ssa kolme ennen niiden yhdistymistä, ja ihmisillä oli tapana kuulua useam paan järjestöön samaan aikaan. Yhdyshenkilökerho koostui työpaikkojen pääluottamusmiehistä, puheenjohtajista ja muista ammattiyhdistysaktiiveista. Tiedonhaluisena ja yhteisistä asioista kiinnostuneena Mauri liittyi Rautatie läisten Liittoon 1960-luvun alussa ja Sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1965. Palautteet koulutuksista olivat kannustavia. Ammattiyhdistysliikkeen lisäksi Mauri osallistui aktiivisesti SDP:n paikallistoimintaan monin tavoin. Kouluttajana hän huomioi erityisesti opiskelijoiden tarpeet ja toiveet ja sai aikaan hyviä tuloksia. Maurin lapsuudenkoti oli pieni mökki Muurlan Villilässä. Konduktöörikurssi antoi mahdollisuuden vaativampiin töihin Valtion Rautateillä. Helsingissä oli myös enemmän mahdollisuuksia. Hän oli ehdokkaana kuntaseurakuntavaaleissa ja toimi pitkään Salon Sydänkerhon vetäjänä. Hän toimi Helsingin Valtion Viranja Toimenhaltioiden Sos. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti De_17092020_70.indd 70 9.9.2020 13.15. Hänen tehtäväkenttänsä oli varsin laaja. Kurssiin liittyneen opinnäytetyön hän teki rautatieläisten järjestäytymisestä Suomessa. Ura alkoi auton apumiehenä tavara-asemalla. Eläkkeelle päästyään Mauri muutti vaimonsa Kaarinan kanssa takaisin kotiseudulle Villilään, lähelle syntymäkotiaan. Toimitsijana hän oli aloitteellinen ja kykeni tekemään yhteistyötä niin nuorempien kuin kokeneempien työtoverien kanssa. 1980-luvulla tehtävät laajenivat Helsingin Sos. Dem. Hänet palkittiin Rautatieläisten Liiton hopeisella ansiomerkillä vuonna 1991 ja kultaisella ansiomerkillä vuonna 2005. Koulutus kiinnosti nuorta miestä, ja 1960-luvun lopulla Mauri hakeutui Työväen Akatemian vuosikurssille. Tilaa . Rautatieläisten Liiton palveluksesta Mauri siirtyi täysin palvelleena eläkkeelle vuonna 2001. Hän pääsikin kurssille nuorena, lyhyen työuran omaavana, vaikka hakijoita oli viisikertainen määrä valittaviin. Mauri Elovaaraa jäivät kaipaamaan puoliso Kaarina, pojat Ari-Pekka ja Sami ja Riitta-sisko perheineen sekä lukuisat työtoverit ja ystävät. Aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa jatkui. piirin hallitukseen. Siihen kuuluivat muun muassa sopimusneuvottelut, sähkömiesten erityisasiat, työsuojelu ja koulutukset. Tehtävään kuului myös työsuojelukoulutus, johon Maurilla oli hienoinen kutsumuskin. 70 Demokraatti KUOLLUT Rautatieläisten Liiton uudistaja Pitkän uran rautatieläisten asioiden parissa tehnyt toimitsija Mauri Elovaara syntyi 17.11.1941 ja menehtyi 15.8.2020 Salossa vaikean sairauden murtamana
Tervetulleeksi toivottaa Kari Tirronen, puheenjohtaja. fi, 041 547 5423. klo 10. Hilkka Kotkamaa Helsinki 20.9.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväen Kukkasrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hilkka Kotkamaa. klo 18 Tampereen stadionilla. 70 VUOTTA . Alustuksen jälkeen Pohjois-Haagan Lassilan sos.dem. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Tampereen ja Hämeen piirihallitusten yhteiskokous ma 21.9. Hyvän Olon Päivät Kisakeskuksessa 28.–30.9.2020. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Le ik ka a ta lte en ! Erkki Liikanen Helsinki 19.9.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hanna-Liisa ja Erkki Liikasen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Liikanen tai SPR:n katastrofirahastoon tilille FI52 5000 0120 4156 73, tiedonantoon: Erkki Liikanen 70. Vuoden 2021 ansiomerkkihakemukset piiritoimistoon 17.9. mennessä. 75 VUOTTA Syntymäpäivät Reino Ojala Nokia 20.9.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Nokian Nuorten Puolesta ry:n tilille FI91 1158 5000 2601 06, tiedonantoon: Reino Ojala. Ilkankulma on matala rakennus osoitteessa Ilkantie 16 B, Eliel Saarisentien – Ilkantien entisen liikenneympyrän vieressä, vastapäätä Leevin palvelutaloa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 17.9. klo 17 suoraan eduskunnan kyselytunnilta ajankohtaisista aiheista sekä Länsi-Helsingin liikennehankkeista, kuten Vihdintien kaupunkibulevardi ja Raide-Jokeri. Tiedustelut kimmo.kamppila@tul. Seuraa tapahtumiamme myös Facebookissa www.facebook.com/ tultampere. kari.tirronen@pp2.inet.fi, 0400 930 615. Lapset, tulkaa pois piilosta! Heti! De_17092020_70.indd 71 9.9.2020 13.15. Alustus ja keskustelutilaisuus on kaikille avoin. HELSINKI • Liikenneja viestintäministeri, kansanedustaja Timo Harakka alustaa Ilkankulmassa Pohjois-Haagassa to 24.9. yhdistys pitää kokouksen samassa paikassa. ja to 24.9. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. POHJANMAA • Wanhojen tovereiden kuntopiiri on perjantaisin klo 10–11 kuusikummun kuntosalilla, Kuusitie 20 Kokkola. Kahvitarjoilu. PIRKANMAA • TUL Tampere. Ne ovat maksullisia ilmoituksia
72 Demokraatti RISTIKKO 16/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_17092020_72.indd 72 9.9.2020 13.44. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Vähän vaisulta ja surumieliseltähän se jo kuulosti, etenkin kun olen aina pitänyt mustarastaiden kevään iloista konsertointia varmana talven päättymisen merkkinä. Muita syksyn laulajia ovat muun muassa kokoonsa nähden kovaäänisesti luritteleva peukaloinen, vienosti tikittelevä punarinta ja vähän monotonisesti tilttalttaava tiltaltti. Alkukesän lintukakofonian jälkeen heinäkuinen metsä voi tuntua jo lähes äänettömältä. Monilla linnuilla laulaminen vähenee merkittävästi jo juhannuksesta alkaen. Tämän ääni on monelle tuttu, mutta itse lintua onnistuu harvoin näkemään. Ehkä nyt syksyisessä metsässä lauleskellut yksilö tiesi pitkän talven olevan edessä. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Merja Lahti Haarajoelta. co m 9 6 7 6 8 3 1 9 4 3 2 1 2 5 4 6 7 9 2 5 1 9 3 4 P U O S U K A I N A S O R K A T O K A M P E T A S S O S A R A S K A T T A A I L A A I R A M S T O A V A I N A A T N U S K O A U P E A P A S T A A T T O R S I N A E A R M O S S I P V L O N K E R O V A S T I K E I S A A K R I I V E U S P U S T A T I I N E T E I R A U T O K A A N I L A A T I A I S O S T I L E S T I A I T T R O S A N U O T I T A U K I L E S L A M N R L E P U U E L I S E K A A S O R R I R A A K E L U K K O L A A S T I K E S I R I A L T A U S V A I E T A I S T U T E S A V I O T I S I stahdin sienimetsällä kannolle kuuntelemaan mustarastaan laulua. Yksi yleisimpiä syyslurittelijoita on etenkin pensaikoissa surumielisesti viheltelevä pajulintu (kuvassa). Mutta syksyinenkin metsä vielä palkitsee kärsivällisen kuuntelijan. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Miksi esimerkiksi muuttavat linnut laulavat vielä syksyllä, vaikka niillä ei ole puolustettavaa talvireviiriä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 79 38 24 51 6 45 27 61 98 3 61 85 93 47 2 93 46 75 82 1 26 19 38 74 5 87 54 12 63 9 52 71 89 36 4 34 62 57 19 8 18 93 46 25 7 TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 14/2020 RATKAISU 20.8. Lintujen syyslaulun syitä on jonkin verran tutkittu, mutta sen tarkoitus on vielä suurelta osin arvailujen varassa. Ian Redding De_17092020_72.indd 73 9.9.2020 13.44
Muistan kirjojen sivut ja hienot kohtaukset, ikään kuin näen ne sivut. Ennen kaikkea Yhdysvaltain vetäytymisen näkökulmasta. Kaikki tarkkaavaiset sosialidemokraatit, jotka kuuntelivat Antton Rönnholmin upean puoluekokouspuheen, löytävät siitä yhtymäkohdat myös tähän kirjaan. Kirjassa on fragmentaarisia oivalluksia. Olen itsekin siteerannut Kagania puheissani koko ministerinurani ajan. Lukemisesta syntyvät ajatukset Eurooppaja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen mielestä paras kirja on oikea, kovakantinen kirja. Luin niin paljon, että vanhempani syyttivät minua siitä, että ”silmäsi pillaat, näkö mennee”. Hyvin Liisan oloinen kirja, lukiessani kuulen Liisan puhuvan. Tämä on vähän yllättänyt minut itsenikin. Minulla on jonkinlainen valokuvamuisti. Ei minulla ole mitään niitä vastaankaan, mutta minun tapani on kirja kädessä lukeminen. Olen kielitieteilijä koulutukseltani ja rakastan vieraita kieliä. Luen mieluiten oikeita, kovakantisia kirjoja. De_17092020_74.indd 74 10.9.2020 9.58. Liisa on pisimpään poliittisessa tehtävässä toiminut nainen ja hän on koonnut ajatuksensa ja elämäntarinaansa tähän Tarkoitukseen. Ja tässä nyt yli nelikymppisenä olen juuri saanut uudet silmälasit, joissa on uusi vahvuus, että näkee lukea. Luemme myös samoja kirjoja paljon. Kirjoista on hankala luopua, olivatpa ne itse ostettu tai saatu lahjaksi. Ansiokasta, että poliitikot näkevät vaivaa ja aikaa, että kirjoittavat kirjan. En lue sähkökirjoja muuta kuin ihan poikkeustapauksessa, eli jos jotakin kirjaa ei muussa muodossa saa. Aiemmin luin mieluiten saksaksi ja englanniksi kirjoitettua kirjallisuutta. Olen vanhan koulukunnan lukija. Hän tuo esille itsenäisen Suomen kunkin presidentin suhtautumisen kirkkoon, piispoihin ja kristinuskoon. On ihana lukea suomeksi. Mutta mitä enemmän on tullut ikää, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan suomenkielistä kirjallisuutta. Säilytän kaikki. Kirja kertoo siitä, että oikeusvaltio ja sääntöperäinen yhteistyö on kuin puutarha, jota pitää hoitaa. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Robert Kagan: The Jungle Grows Back Ville Jalovaara: Myrskyä ja mystiikkaa Liisa Jaakonsaari: Tarkoitus Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olin jo lapsena lukutoukka. No, silmälasit sitten sainkin, mutta jatkoin lukemista. Jos sitä ei hoida, niin viidakko kasvaa takaisin. Yhdelle sivulle voi sisältyä monta oivallusta. Jalovaara on tutkinut Suomen tasavallan presidenttien suhdetta kirkkoon ja uskontoon. Keskustelemme mieheni kanssa paljon lukemistamme kirjoista. Lukemisen kautta muodostuvat ajatukset. En ole vielä ikinä kuunnellut kuuntelukirjoja. Kirjoja on meillä joka paikassa ja kirjahyllyjä niin paljon, että ne täyttävät asunnon. Hän on myös kova lukija. Lyhyt kirja, joka on erittäin hyvä koonti moninkeskisen kansainvälisen yhteistyön muutoksesta. Kotimaista, suomeksi kirjoitettua ja myös suomeksi käännettyä kirjallisuutta. Minulle on ollut valtavan tärkeää, että olen pystynyt lukemaan Hegeliä alkukielellä ja Nietzscheä ja muita suuria saksalaisia filosofeja. Vähän tutkittu asia, mutta kirjailija avaa sen hienossa, historiallisessa ja hyvin luettavassa muodossa. Yksi tällaisista on nuoruuteni tärkeä kirja, Franz Kafkan Oikeusjuttu, tuntuu että yhä muistan sen kohtaukset suoraan sivulta
Etu on voimassa 14.–27.9.2020 ja saat sen kaikista Restiksessä olevista Restelin ravintoloista pois lukien Burger King. Lataa siis puhelimeesi Restis-mobiiliapplikaatio, syötä palveluun Tradekan jäsennumerosi ja näin jäsenkorttisi on aina mukanasi QR-koodina. Muista myös hyödyntää vuosietusi Restelin ravintoloissa: 20 % alennuksen ruuasta ja juomasta saat Tradekan jäsenkorttia näyttämällä. (09) 774 3110, sähköp. Tarkemmat ohjeet ilmaisen applikaation lataamiseen löydät tradeka.fi/jasenedut/etujen-kaytto. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Muista myös hyödyntää vuosietusi Restelin ravintoloissa: 20 % alennuksen ruuasta ja juomasta saat Tradekan jäsenkorttia näyttämällä. Etu on voimassa 14.–27.9.2020 ja saat sen kaikista Restiksessä olevista Restelin ravintoloista pois lukien Burger King. Restiksen koodia näyttämällä saat Tradekan jäsenen alennukset automaattisesti Restelin ravintoloissa. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Tarkemmat ohjeet ilmaisen applikaation lataamiseen löydät tradeka.fi/jasenedut/etujen-kaytto. Yli 200 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Lataa siis puhelimeesi Restis-mobiiliapplikaatio, syötä palveluun Tradekan jäsennumerosi ja näin jäsenkorttisi on aina mukanasi QR-koodina. Restiksen koodia näyttämällä saat Tradekan jäsenen alennukset automaattisesti Restelin ravintoloissa. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Edun saat myös take away -tilauksista. Demok17092020_002.indd 1 9.9.2020 9.43 Vuosieturavintolasi Restiksen mobiilitilaukset –30 % ONNI kotisiivous –25 % Oulun seudulla, Pirkanmaalla, Vaasassa, Jyväskylässä, Porvoossa ja pääkaupunki seudulla Kaikki edut jäsenkortilla Kaikissa Restelin ravintoloissa –20 % 30 % alennus Restiksessä vain Tradekan jäsenille Nyt syyskuun extraetuna vain Tradekan jäsenille 30 % alennus kaikista Restiksen mobiilitilauksista. Edun saat myös take away -tilauksista. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Demok17092020_002.indd 1 9.9.2020 9.43. Vuosieturavintolasi Restiksen mobiilitilaukset –30 % ONNI kotisiivous –25 % Oulun seudulla, Pirkanmaalla, Vaasassa, Jyväskylässä, Porvoossa ja pääkaupunki seudulla Kaikki edut jäsenkortilla Kaikissa Restelin ravintoloissa –20 % 30 % alennus Restiksessä vain Tradekan jäsenille Nyt syyskuun extraetuna vain Tradekan jäsenille 30 % alennus kaikista Restiksen mobiilitilauksista. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Yli 200 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. PAL.VKO 2020-40 00 74 43 -2 01 6 17.9.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 16 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 20 / 17 . sy ys ku ut a JAKAMIS TALOUS TEEMA Vaihtoehto omistamiselle ANDERSSON Aina muodissa HISTORIA SDP:stä on vielä paljon kerrottavaa LÄHIÖ Suomen suosituin asuinpaikka Mie, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ei peittele duunaritaustaansa – eikä murrettaan. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. NIINA Demok17092020_001.indd 1 9.9.2020 12.15. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia