40. HelmikuuTA 2016 n0 7 Elämää toisen nahkoissa kAri mäkinen . 10 POliTiikkA . 18 POliTiikkA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 kulTTuuri . . 27 Otsikko Otsikko Lukukausimaksu ei sovi yhtälöön Lukukausimaksu ei sovi yhtälöön Schengen on testi koko EU:lle PPP on uusi satusetä Demarinuorissa ikä ei ole rasite liike . Hinta 2 € 18
www.paperiliitto.fi. HelmikuuTA 2016 Lehdessä 6 Lukukausimaksu – laatu vai rahastus 8 Uutiskertaus: Joustoa löytyy, halua vähemmän 9 Demograafi: Ydinperhe muuttuu 10 Schengen – eihän tässä näin pitänyt käydä 14 Maailmankuvia: Ammutaanko jo kohti 15 Indeksi: Mikä on työn arvo 16 Kepun liittovaltio kaatuu veroihin 17 Talviloma: Viikon nollaus 18 Olipa kerran minä: Kari Mäkinen 22 Kaukoitää perhebudjetilla 24 PIdä lomabudjetti kurissa 25 Kasvot peilissä: Ilkka Kantola 26 Kaupunkiloma – Irtiotto Eurooppaan 27 PPP – Pappa porisee pienokaisille 29 Valokeiloja talvisodan esihistoriaan 30 Neljäntienristeys – sielua riipaisevaa teatteria 32 Kirjavisa: He ratsastivat auringonlaskuun ja -nousuun 34 Elokuvat: Enkeli putosi taivaasta 36 Elämämeno kertoo raikkaasti sodan jälkeisestä Suomesta 37 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Supermummo: Hilkka ei osaa sanoa ei 40 Demarinuorilla juhlavuosi 41 Puheenvuoro: Kimmo Kiljunen 42 Mielipide: Perustulosta kannattaa puhua 44 Mielipide: Eläkeläisköyhyys pitää ratkaista 45 Mielipide: Rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu 46 Mielipide: SDP arvostaa maaseutua 48 Suomalainen demari 49 Salmiakkia 50 Järjestötoiminta 53 Ristikko 54 Televisio 56 Politiikan horoskooppi, Närästäjä 37 Liike 27 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 2 Maailmanparantaja Arla Joensuu 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Kari Mäkisen kanssa Schengen-sopimus on kuin lohiverkko muikkujärvessä. Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 18
Kuin perussuomalaisten märkä uni on hallituksen suunnitelma, joka vaatisi tänne muuttavilta suomalaisten ulkomaalaisilta puolisoilta kuukausittaisia tuloja. Kerännyt rahaa Swazimaahan esikouluja rakentavalle organisaatiolle.. Ilmapuntari Jäistä. . Vaatiiko maailmanparannus hullunrohkeutta. Jos aasialaiset intoutuvat ryystämään kahvia samalla lailla kuin me länkkärit, kahvi loppuu kohta maailmasta. Onko maailmanparantaja outolintu bisnespiireissä. . Pääministeri Juha Sipilä paheksuu sähkönsiirtoyhtiö Carunan verokeplottelua. Joskus onnistutaan ja joskus ei, mutta aina ”ylimääräiselle” rahalle keksin kohteita ja tekemistä. Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Kalliimpi kahvi, parempi maailma. . Onko maailmanparannus hyvä bisnes. Joku viisas bisnesmies sanoi, että yhdeksän kymmenestä ideasta ei onnistu, mutta riittää että yksi onnistuminen tulee silloin tällöin – tämä oli lohdullista kuulla. Oli mukana pakolaisapukeräyksessä, jolla saatiin rekallinen tavaraa pakolaiskeskuksiin. Yritän ajatella, että tieto ja koulutus auttavat ja avartavat. Pukki kaalimaan vartijana. . 33-vuotias. Cafe Köket tuo eettisesti tuotettua kahvia Keniasta. . ” Ahneimmatkin bisnesjyrät joutuvat miettimään tekojaan ja brändejään inhimillisyyden kautta. Maailmalla kun viettää aikaa, asiat saavat oikeat mittasuhteet. Tämä on ristiriitaista, kun tiedetään, että kahvi on yksi halutuimmista raaka-aineista ja siihen liittyy paljon ahneutta ja rikollisuutta ja huonoa bisnestä. Afrikka mielestäni kaipaisi oppia ja apua, jotta hommat siellä toimisivat ja maanviljelijät osaisivat hyödyntää maataan – ja että ymmärrettäisiin jokaisen ihmisarvo. . Tuoko tieto tuskaa. . HelmikuuTA 2016 Kupillinen eettisyyttä Paraneeko maailma kahvikuppi kerrallaan. Riskillä mennään, eikä kaikissa projekteissa ole mitään takuuta, Maailmanparantaja ArlA Joensuu TEKSTI hEIKKI SIhTO . 3 18. Äkkiseltään tulee mieleen Radio Helsingin Aleksi Pahkala, Anni Sinnemäki, Martti Ahtisaari ja tietenkin meidän kahvimme välikäsi Gibson Cafen Jorma Reinikainen, jonka kanssa seuraavaksi puuhataan Kuurojen kahvilaa, minne Suomeen tulleet kuurot pakolaiset pääsevät duuniin. Samalla tarjotaan kuuroille palvelua heidän kielellään. . Itse en ole niin rahan perään enkä koskaan mieti tekemisiäni rahan kautta. Kyllä ahneimmatkin bisnesjyrät joutuvat miettimään tekojaan ja brändejään inhimillisyyden kautta. En oikein osaa olla kyyninen. Kyllä ja ei. Kyllä ja ei. Omaan sukkaan vielä ei ole rahaa jäänyt. Ehkä tämä hyvinvointivaltion kupla ja sen tuomat ”etuoikeudet” ja ajattelumaailmat kyynistävät, vaikka demokratian pohjana ja ideana on varmasti ollut alunperin ihan hyvä ajatus eli että autetaan. Kalliimpi kahvikupillinen tuskin maailmaa parantaa, vaan se että tietoisuus ja avoimuus kahvin edustamien arvojen myötä lisääntyy. Kahvin ympärille liittyvät asiat voi tietysti hoitaa niin, että maailmasta tulisi parempi, esimerkiksi ostamalla suoraan kahvin viljelijältä ja parantamalla heidän olojaan. Lämpenevää. Mikä ajaa maailmanparantajan kyynisyyden partaalle. Kyllä se taitaa valitettavasti olla Suomessa byrokratia. Eli ei tarvitse palata, jos ei suomalainen puoliso kelpaa. Sipilä autuaasti unohtaa, että on itse piilottanut suuren osan omaisuudestaan kapitalisaatiosopimuksiin, jotka mahdollistavat sijoitustoiminnan verotuksen siirtämisen. Ei. Maailmanparantajan pahin hidaste. Poimijoina on muun muassa kehitysvammaisia. Cafe Köketin perustaja ja omistaja. että onnistutaan, eikä pidäkään olla. Silmät on tosi helppo sulkea, ja nykymaailman ja median tila tekee sen, että kaikenlainen höttöhattaratieto helpottaa sitä, ettei asioiden oikeaa laitaa näe. Kyllä vaatii! Nimenomaan hullunrohkeus on se voima, joka itseäni ajaa eteenpäin. On kai. . Että saataisiin kaikkein junteimmatkin uskomaan siihen – vaikka meidän kahvimme tuomaan lisäarvoon – että tiedetään, mitä siellä taustalla on ja halutaan parantaa maailma. . KUVA jArI SOInI Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. Viljelijöille maksetaan vähintään viidennes markkinahintaa parempaa hintaa
Kansantaloudelle asialla on myös merkitystä: sote-uudistuksella tavoiteltavat kolmen miljardin euron säästöt uhkaavat muuttua hallinnon lisämenoiksi. laski ja Suomi on nyt euroalueen pahnanpohjimmainen. Hallinnon lisärakentaminen maakuntiin on tässä tilanteessa väärä valinta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Maakuntahallinto tulee kalliiksi tärkEysjärjEstys maammE hallitUksElla on kääntynyt merkillisellä tavalla päälaelleen. Koulutuksen periytyvyydelle on monia syitä, mutta liian vähän on kiinnitetty huomiota vapaa-ajan vaikutukseen. Tämä käy järkeen: etuoikeutetut lapset välittävät sellaisia tietoja ja taitoja, joita heikosti pärjäävät eivät voi välittää toisilleen keskenään. Vielä parempi olisi pistää asiat tärkeysjärjestykseen, ja palauttaa sote uudistuksen kärkeen. On erikoista, että tilanteessa, jossa maamme taloudelliset näkymät ovat sumeat ja työttömyys kasvussa, johtavat poliitikot puuhastelevat kolmannen hallintoportaan kanssa. Suomi sai juuri komission kasvuennusteessa hälytysmerkin: kasvuennuste Opposition ääni tytti tUppUrainen omarahoitusta on pyritty vahvistamaan muun muassa yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron kautta. Harrastaminen on siis käytännössä tukiopetusta koulun jälkeen. Kuntien tehtävistä jää jäljelle vain murto-osa. Lääkärille pääsyn helpottumisen sijaan veronmaksaja saa totutella ajatukseen uudesta maakuntaverosta ja maakuntabyrokraateista. Kuinka kunnat esimerkiksi jatkossa huolehtivat elinkeinopolitiikasta, kun verokannustin katoaa lähes kokonaan. Nähtäväksi jää miten luottoluokittajat suhtautuvat asiaan. Vapaa-ajan harrastaminen on sosioekonomisesti eriytynyttä lasten keskuudessa. Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraiset perheet joutuvat luopumaan lastensa harrastuksista. Harrastaminen kehittää monia taitoja ja kognitiivisia kykyjä. Niistä, kuten myös hiljaisesta tiedosta välittyvästä yleissivistyksestä on hyötyä koulumenestykselle. Kansalaisille vieraan maakuntakuntaportaan osalta suunnitelmat ovat vaalien ajankohtaa myöten selvät, mutta alkuperäinen tavoite – sosiaalija terveyspalveluiden uudistaminen – on sivuraiteella. Tällaisten lupausten parasta ennen meni jo. Raportissa todetaan, että etuoikeutettujen ja heikosti pärjäävien sekoittaminen edistää heikosti pärjäävien koulumenestystä. Harrastustakuu olisi tarpeellinen lääke koulutuksen periytyvyydelle. HelmikuuTA 2016 Viikon sana » Oscar Wilde:” On kamalan työlästä olla tekemättä mitään.” UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo maria rytkönen Harrastaminen = koulumenestys UUsimman OECD:n sElvityksEn mukaan heikosti osaavien oppilaiden osuus on kasvanut Suomessa. Kun harrastustoiminta on ohjattua kasvatusta koulun jälkeen, se vaikuttaa valmiuksiin pärjätä koulussa. Harrastustakuu olisi tarpeellinen lääke koulutuksen periytyvyydelle. Ajatus on kytkeytynyt taloudelliseen vastuullisuuteen: kuntien Ville Ranta. Kirjoittaja on poliittinen avustaja. SDP on johdonmukaisesti puolustanut vahvoja kuntia ja kuntien itsemääräämisoikeutta. Mitä olisimme itse tuumanneet, jos Kreikka olisi kesken kovimman kriisin ilmoittanut uuden hallintoportaan perustamisesta. Nyt pitäisi tunnustaa tosiasiat, ja se, että etenkin isoilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on laaja ympäröivää aluetta tukeva merkitys. Kun harrastustoimi on yhä useammin kallistuvaa, ei kaikilla ole mahdollisuutta taata lapsilleen ohjattua vapaaaikaa. Itsehallintoalueiden luominen maakuntiin on kunnallisen itsehallinnon kannalta tuhoisaa. Muistissa on keskustan puheenjohtajan juha sipilän lupaus, että häntä saa potkaista polvitaipeeseen, mikäli hänestä tulee tyypillinen poliitikko. 4 18
Bernie Sandersin kannatus on vahvinta kaikkein nuorimmissa ikäluokissa ja laskee tasaisesti iäkkäämmissä. Donald Trumpilla on koossa 17 delegaattia, seuraavina olevilla Ted Cruzilla 11, Marco Rubiolla 10, John Kasichilla 5 ja Jeb Bushilla 4. Kisa on vasta alussa. Siksi olisi ollut kohtuullista, että eduskunnan puolustusvaliokunnan jäseniäkin olisi ajoissa informoitu. Tämä on ensimmäinen kerta. Mäkisestä muotoutuu kuva erilaisten ilmiöiden ymmärtäjänä ja heikoimpien puolustajana. Seuraavaksi esivaaleja käydään Etelä-Carolinassa ja Nevadassa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Se on puoli, jota ei voi olla arkkipiispassa arvostamatta. Puolueen sisäistä tilaa kuvaa, että Jeb Bush totesi viime viikolla Trumpin olevan presidenttinä Obamaakin pahempi. Yli 65-vuotiaiden demokraattien joukossa Hillary Clinton on taas haka. Yhdysvaltojen sisäpolitiikka on ollut pitkään solmussa, koska Obaman kauden aikana demokraatit menettivät kongressissa enemmistön republikaaneille. Turun piispantalo historiapaloineen tuntuu olevan Mäkiselle osa työn kuvaa, ei arkkipiispana olemisen mittari. Sen eteen ei voi olla pysähtymättä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: markku lahikainen, 050 5543430 JK Kisa Valkoiseen taloon on aivan alussa O n melkoisen aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, kuka johtaa Yhdysvaltoja vuosina 2017–2021. Yhden huoneen seinällä on ruotsalaisen taidemaalarin Louis Sparren muotokuva Turun arkkipiispa Torsten Thure Renvallista vuodelta 1898. Barack Obaman liberaalit, joissakin asioissa jopa keskustavasemmistolaiset painotukset saivat vastakaikua itäja länsirannikon isoissa kaupungeissa, kun taas keskilännen raamattuvyöhykkeellä ja syvässä etelässä puhalsivat aikaisempaakin oikeistolaisemmat tuulet. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Republikaanit äänestävät Etelä-Carolinassa lauantaina ja Nevadassa tiistaina. Takana on vasta kahdet esivaalit. Politiikan ulkopuolisten äänestäjien joukossa Trump on taas aivan ylivoimainen ykkönen (60 prosenttia). HelmikuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Päätoimittaja-toimitusjohtaja: mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: lehtisepät Oy, Tuusula iSSN-l 2242-6892 Demokraatti, iSSN 2242-6892 (painettu), iSSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Tullakseen republikaanien presidenttiehdokkaaksi kandidaatti tarvitsee vähintään 1237:n puoluekokousedustajan tuen. Demokraateilla homma menee toisin päin. kuva jari soini. Mäkinen arvelee, että Renvallin kädessä olisi nuuskarasia. Kaksissa edellisissä vaaleissa korostuivat puolueiden väliset erot. Tapaaminen herättää mietintöjä siitä, miten arkkipiispa säilyttää rauhallisuutensa myrskynkin silmässä. Kohtaaminen teksti virpi kirves-torvinen . Yhdysvaltojen F-15 hävittäjät tulevat keväällä Suomeen harjoituksiin. Tie Valkoiseen taloon on pitkä ja mutkikas. Nevada on vuorossa lauantaina ja Etelä-Carolina vasta viikon kuluttua. Mäkisellä ei ole piiruakaan aseman tuomaa itsensä korostamista. Ennen tapaamista pohdin, millainen ihminen herättää näin paljon vastakkaisia ajatuksia. Vielä ei ole hötkyilyn aika. Mäkinen vaikuttaa täsmälleen samalta kuin julkisuudessa. Hillary Clinton ja Bernie Sanders ovat varmistaneet vasta muutaman kymmenen delegaatin tuen itselleen. Nyt pirstoutuminen näkyy myös puolueiden sisällä. Renvallissa on jotain samaa kuin Kari Mäkisessä: elämää ja eloisuutta piispan kuoren alla. Demokraattien puolella jakolinja näyttää kulkevan ainakin iän perusteella. Saattaa olla, että puolueryhmien sisäinen vääntö tuo lisäväriä politiikkaan, vaikka tulevan presidentin puolue saisikin enemmistön edustajahuoneeseen ja/tai senaattiin. 5 18. Tähän asti tapahtuneesta voi kyllä päätellä, että Yhdysvaltojen sisällä poliittinen eriytyminen jatkuu. Demokraattien presidenttiehdokas tarvitsee 2382:n kokousedustajan tuen. Hänellä on paljon kannattajia, mutta myös vastustajia. Republikaanien puolueeliitti kannattaa presidentiksi John Kasichia tai Jeb Bushia. Puolueen sisäistä tilaa kuvaa, että Jeb Bush totesi viime viikolla Trumpin olevan presidenttinä Obamaakin pahempi. Nuorten innostus osoittaa, että pohjoismaisella sosialidemokratialla on sentään jonkinmoista kannatusta Yhdysvalloissakin. Asialla on poliittinen ulottuvuutensa. kari mäkisen haastattelu sivulla 18 Arkkipiispaa suurempi talo Porista lähtöisin olevasta Kari Mäkisestä on rakentunut mielikuva rauhallisena ja tasapainoisena arkkipiispana. Donald Trump saa CNN:n teettämän tutkimuksen mukaan tässä joukossa vain kuuden prosentin kannatuksen. Hän asettelee sanansa harkitusti punniten
Helsingin yliopistossa kaavaillaan koulutusohjelmasta riippuen 10–25 000 euron maksuja syksystä 2017. Ruotsin esimerkki näyttää, että muutaman vuoden kuopan jälkeen opiskelijamäärät taas nousevat, rehtorit painottavat. Leikkaukset ja laatu Korkeakouluissa uskotaan, että laatuun panostamalla ja markkinoinnilla haasteista selvitään. 6 18. Se on huomattu Oulussa. Hänestä on myös vaikea uskoa, että Suomi näyttäytyisi nyt houkuttelevana opiskelupaikkana. HelmikuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi VIIKON TWIITIT » Mikael Jungner: Jos luovuttaisiin paperilta luettavista puheista, saataisiin aidompia puheita, joita joku ehkä saattaisi kuunnellakin. – Kysymys on siitä, onko suomalaisten veronmaksajien velvollisuus kustantaa muualta tulevan keskiluokan koulutus, Melin summaa. Hän toki näkee mahdollisuudet, mutta haasteetkin ovat suuret. Lukukausimaksu – laatua vai rahastusta. – Usko ei mielestäni riitä, kun meillä on näin rajut koulutusleikkaukset. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin katsoo, että esimerkiksi maisteriohjelmat opettajakoulutuksen, metsäja ict-alojen sekä julkisen terveydenhuollon saralla voivat olla käypää kauppatavaraa koulutus” Ei ole Suomen kannalta hyvä, jos ainoa vetovoimatekijämme on opintojen maksuttomuus. Pitää pystyä kilpailemaan laadulla.” markkinoilla. Pitää pystyä kilpailemaan laadulla, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen summaa. Monin paikoin englanninkielisiä ohjelmia karsitaan ja keskitytään valikoitujen ohjelmien laatuun. E Uja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevat opiskelijat joutuvat jatkossa pulittamaan vähintään 1 500 euron lukukausimaksun opinnoistaan. Soittokierros neljään yliopistoon ja yhteen ammattikorkeakouluun paljastaa, että muissakin oppilaitoksissa suunnitellaan kevään mittaan apurahaohjelmia sekä kartoitetaan, mitä koulutuksia aiotaan tarjota ja mihin hintaan. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelijamäärät romahtivat maksujen myötä. – Ei ole Suomen kannalta hyvä, jos ainoa vetovoimatekijämme on opintojen maksuttomuus. Muutospaineita on muutenkin, sanoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Koulutusvienti – vetääkö vai ei. Korkeakouluista kerrotaan, että oppilasmäärien romahtamiseen varaudutaan. Melin sanoo, että yliopiston johdon ja useiden opettajienkin mielestä on kohtuullista periä ulkomaisilta opiskelijoilta korvaus koulutuksesta. – Joidenkin maiden edustoista on kysytty, miten kykenemme säilyttämään laadun, kun hallitus suuntaa korkeakouluihin vähemmän resursseja ja samaan aikaan opinnoista tulee maksullisia, lukukausimaksujen tulon ajankohtaa tästä syystä outona pitävä Hentilä kertoo.. – Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon, Huumonen muistuttaa. Mistä löydetään porukkaa tekemään se laatu ja markkinointi, Huumonen kysyy. Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Hanna Huumonen pitää lukukausimaksuja lyhytnäköisenä politiikkana. Päivän sana on koulutusvienti. Siitä halutaan siivu Suomelle. Monet opiskelijajärjestöt suhtautuvat maksuihin penseästi, mutta avosylin maksuja ei oteta vastaan kaikissa yliopistoissakaan. Huoli ei ole tuulesta temmattu
. . Lapsille: Hys-hys-Hymylään, Vantaa, Tanssiteatteri Raatikko . Samassa pulassa ollaan. Korkeakoulujen rehtorit viittaavat kintaalla koko porttiteorialle, että nämä lukukausimaksut johtaisivat niin sanotusti ”kovempiin aineisiin” eli lukukausimaksuihin kaikille. Esimerkiksi kokoomuksen suunnalta asiasta on kuultu sekä myönteisiä että kielteisiä kantoja. Vuoden 2016 lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle . . . Demokraatin viikko 18.1.–24.2.2016 . . Pääministeri Juha Sipilä matkustaa Brysseliin . Tule ottamaan selvää ja keskustelemaan aiheesta klo 17.00–18.45 Eduskunnan kansalaisinfo, Arkadiankatu 3. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ei kannata nuorten ja eläkeläisten asettua vastakkain. Näytelmä ”Toimitusjohtaja” Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa . . . . Halutaanko pian maksut laajentaa muillekin kuin EUja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville – myös suomalaisille. Koulutusleikkaukset vievät, mutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja Itä-Suomen yliopiston Mönkkönen muistuttavat, että laadukas koulutus, josta peritään käypä hinta, on myös omiaan tuomaan lisäresursseja oppilaitoksille. Kotisivut Wordpressjärjestelmällä, 22.2.14.3.2016 Tampereella 20 oppituntia, TSL . Pelottava porttiteoria Lukukausimaksukeskustelussa on myös pohdittu, avattiinko nyt Pandoran lipas. Eläkeläisten asema, toimeentulo ja taitettu indeksi. Yhdessä barrikadeille! hyvis. Lähetekeskustelu eduskunnassa nollasopimusten kieltämisestä (kansalaisaloite) . Syntyvillä varoilla voidaan kehittää koulutusta edelleen. . 7 18. HelmikuuTA 2016 Mikael Jungner: Jos luovuttaisiin paperilta luettavista puheista, saataisiin aidompia puheita, joita joku ehkä saattaisi kuunnellakin. – Kaikille avoin väylä koulutukseen tuloista ja taustasta riippumatta on osoittautunut niin merkittäväksi yhteiskuntaa kehittäväksi voimaksi, etten näe yhtään syytä, miksi siitä haluttaisiin luopua, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo. . Mistä oikein on kysymys. . Eduskunnan täysistunto pe la su ma ti ke to Lukukausimaksu – laatua vai rahastusta. RAY kertoo, mitkä ovat RAY:n mielestä kiinnostavimmat paikat Suomen toiselle kasinolle
Pesosesta kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kokoomuksen puoluevaltuusto valitsi uudeksi puoluesihteeriksi Helsingin kokoomuksen toiminnanjohtajan Janne Pesosen. Lomia pitää lyhentää erityisesti julkisella sektorilla, eikä se muillekaan aloille pahaa tekisi, hallitus ja EK linjaavat. Kaiken lisäksi tunnumme tekevän vähemmän töitä kuin kukaan muu tässä maailmassa. Käräjäverkostoa karsitaan Käräjäoikeuksien määrää karsitaan 27:stä 20:een, kertoi työja oikeusministeri Jari Lindström (ps.). Työmaalle tullaan ja siellä istua nakotetaan, oli töitä tai ei. Maan hallitus näyttää olevan samoilla linjoilla kuin EK. Miten tähän kuvioon istuu perheiden arki. 8 18. Työajat joustavat työntekijöiden mielestä siis tarpeeksi. SDP ei ole peräkammarin puolue SDP:n kansanedustaja Timo Harakka haastaa sosialidemokratiaa uudistumaan ja tarttumaan 2020-luvun haasteisiin. Timo Harakka nostaa 2020-luvun sosialidemokratian keskiöön aidon markkinatalouden, fiksun valtion sekä uudet arviot työstä ja taloudesta. Espoossa asuva Pesonen on 37-vuotias ja koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Suunniteltu kolmas verotustaso hiertää kaupunkien kokoomuspäättäjiä. Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot yleisessä suhteellisuusteoriassaan jo vuosisata sitten, mutta tähän asti niiden olemassaoloa ei ole pystytty todentamaan. Käräjäoikeuksista suljetaan Hyvinkää, Järvenpää, Kemi, Kokkola, Porvoo, Raasepori ja Ylivieska. Valinta oli yksimielinen. Tiedot käyvät ilmi työja elinkeinoministeriön työssäolobarometristä vuodelta 2014. Einstain oli oikeassa Kansainvälinen tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa löytänyt suoria todisteita gravitaatioaalloista. HelmikuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA JuhANI ArO tuottaja juhani.aro@ demokraatti.fi T yöntekijöistä jopa 86 prosenttia oli viime vuonna sitä mieltä, että työajat joustavat riittävästi. Eivätkä tessit ole tällaiseen esteenä nykyäänkään. antajien järjestöiltä, saa vaikutelman, ettei vät työajat jousta ollenkaan. Maakuntavero voi kaataa sote-sovun Maakuntavero voi vielä kaataa sote-sovun, uutisoi Lännen Media. Niiden rahoitus on vielä auki, mutta harkinnassa on kolmas verotuksen taso eli maakuntavero. Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomen tärkein menestystekijä. Mutta kun kysyy työnUutisviikko KOONNuT JuhANI ArO Mutta kun kysyy työnantajien järjestöiltä, saa vaikutelman, etteivät työajat jousta ollenkaan. Vieläkö lisää joustoa. Pesonen aloitti tehtävässä heti. Harakka kysyy, millä oikeutuksella juuri SDP on vuonna 2019 se liike, joka johtaa Suomen turvallisesti tulevaisuuteen. Perheet joustavat, työnantajat eivät. NASA. Avioerojen määrä kasvaa, huostaanotot lisääntyvät, lapset voivat pahoin niin hoitopaikoissa kuin kouluissakin. Kokoomuksen kuntaväki epäilee maakuntaveron nostavan kokonaisveroastetta. Ministeri Jari Lindström (ps.) julkistaa ennakkotiedot vuoden 2015 luvuista tänään, mutta työajan joustotietoihin tuskin on paljon odotettavissa muutoksia. Poikkeuksiakin on toki ja sellaiset yritykset menestyvät. Havaintoa pidetään tiedepiireissä erittäin merkittävänä. Suomeen on tulossa 18 itsehallintoaluetta, joita kutsuttaisiin maakunniksi. – Kansalaiset voivat luottaa vain sellaiseen poliittiseen liikkeeseen, joka on valmis tulevaisuuteen, eikä pelkää muutoksia, Harakka toteaa. Neljännes palkansaajista teki etätöitä ainakin satunnaisesti. Joustavan työajan järjestelmä on käytössä noin 70 prosentilla työntekijöistä
Samalla aika jaksolla myös lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on vä hentynyt 64,4 prosentista vuo den 2014 38,9 prosenttiin. Perheen keskikoko on pienenty nyt lähes yhdellä hengellä vuo desta 1950 (3,72 henkeä) vuoden 2014 2,77 henkeen. Myös avioliiton merkitys lapsiper heissä on vähentynyt. 1970lu vulta tähän päivään on avopari ja lapsia perheiden määrä lä hes 20kertaistunut. Aviopari ja lapsia perheiden määrä on sa mana aikana pienentynyt lähes kolmanneksella. HelmikuuTA 2016 Demograafi TeksTi heikki sihTo . grafiikka Timo sparf Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Ydinperhe muuttuu Perheen keskikoko 1950: 3,72 henkeä Suomessa perhe on ollut muu toksessa viime vuosikymmenet. 9 18. Perheen keskikoko 2014: 2,77 henkeä 64,4 % Vuosi 2014 Vuosi 1950 38,9 %
Tähän komissio haluaa pikaisen muutoksen. HelmikuuTA 2016 Schengen aloitettiin mahdottomalla henkselien paukutuksella Eihän tässä näin pitänyt käydä ”T arina alkoi vuonna 1985, kun viisi EUmaata päätti luopua tarkastuksista sisärajoillaan – Schengen alue oli syntynyt. Schengenalueen luominen on yksi EU:n suurimmista saavutuksista, ja se on peruuttamaton.” Näin mahtipontisesti kirjoitti kreikkalainen Dimitris Avramopoulos, muuttoliike-, sisäja kansalaisasioiden komissaari EU:n komission julkaisemassa Schengen-aluetta esitelleen komean esitteen alkulauseessa. Kahden tuhoisan maailmansodan jälkeen rajojen poistaminen, turvallisuuden varmistaminen ja luottamuksen rakentaminen kestivät vuosia. On ilmiselvää, että sekä Kreikka, että EU ovat molemmat laiminlyöneet tehtävänsä. Moni muukin maa kuin Kreikka on laiminlyönyt velvollisuuksiaan, mutta Kreikasta pääsee läpi eniten ihmisiä Euroopan alueelle, jonne heillä ei pitäisi olla mitään asiaa ilman vaadittavia matkustusasiakirjoja. Luulisi Dimitris Avramopouloksen saaneen useammankin sydämen sivuhypyn ja syrjälyönnin seuratessaan maanmiestensä toimintaa pakolaistsunamissa. – Kreikan pitää järjestää vastaanottojärjestelmänsä sellaiseen kuntoon, että maahan voi alkaa palauttaa turvapaikanhakijoita muista jäsenmaista, komissio huomautti Helsingin Sanomien mukaan (11.2.2016). Lieneekö kohtalon ivaa, vai ironiaa, kun juuri Kreikka on Schengen-perheen musta lammas. Toisaalta EU on niinikään luvannut valvoa ulkorajoja valvovia maita, että ne tosiaankin hoitavat asiansa. ” Brysselissä tekevät huonoja päätöksiä ne samat ministerit, jotka jo paluulennolla valittavat, että tehdäänpä siellä Brysselissä tyhmiä päätöksiä.” Mitro Repo ” Ei ole vaikeaa havaita Euroopan joutuneen puristuksiin, tilaan, jossa tapahtuu kaikenlaista sellaista, jota lyhyt aika sitten ei pidetty mahdollisena.” Pertti Paasio Espanja IrlantI IslantI lIEchtEnstEIn portugalI. Toistaiseksi liikenne on kulkenut vain Schengen-alueen sisälle, ei ulos. Kreikka on Schengen maana sitoutunut valvomaan alueen ulkorajoja siinä kuin Suomikin. Sama mies on edelleen samassa virassa nykykomissiossakin. Avramopoulos ja koko komissio moittikin viimeksi viikko sitten keskiviikkona maanmiehiään ja muitakin ulkorajavaltoja lepsuilusta. 10 18. Kreikka ei tähän mennessä ole osoittanut elettäkään siihen suuntaan, että sen kautta voisi palauttaa takaisin aiheettomasti turvapaikkaa hakeneita. Mantereella, jolla kansat ennen vuodattivat verta puolustaessaan alueitaan, rajat ovat olemassa enää vain kartoilla
11 18. HelmikuuTA 2016 Schengen-alueeseen kuulumattomat EU-maat YhdistYnYt kuningaskunta Schengen-alueeseen kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat Schengen-alueeseen kuuluvat EU-maat itävalta Belgia Bulgaria sveitsi kYpros tŠekki saksa tanska viro kreikka suomi ranska kroatia unkari italia iechtenstein liettua luxemBurg latvia malta alankomaat norja puola romania ruotsi slovenia slovakia turkki schengen-alue
– Siihen kohdistuvat suuret paineet, myös suuret odotukset, jotka saattavat olla ylimitoitettuja ja johtaa kriiseihin, joiden kenttänä voisi olla EU itse, Paasio sanoo. – Alueelle on tullut uskomattoman paljon uskomattoman lyhyessä ajassa väkeä. – Sosialidemokraattien tulisi EU:ssa sanoa näkemyksensä porvarien yliotteesta nykyistä selkeämmin. ”Brexit” olisi suuri takaisku SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari pitää EU:n suurimpana haasteena juuri nyt, että EU pysyisi kasassa. – Se on tehnyt oikeansuuntaisesti, mutta ei riittävästi sen, mitä poliittisen ylätason olisi pitänyt tehdä. EU:n ylin arvo on ihmisyys, ei rahan vallan korostaminen. Juhani Aro Demokraattti ”EU:n ylin arvo on ihmisyys, ei raha” Demokraatti kysyi SDP:n nykyisiltä ja entisiltä mepeiltä EU:n tulevaisuudesta. – Muutospaineissa olisi kohtuullista, ettei Euroopan unionia omin toimin saatettaisi mahdottomaan tilanteeseen enempää suurten jäsenmaiden valtapoliittisista syistä kuin yhden miehen puolueiden pinttymienkään takia, Paasio katsoo. – Kasvun, innovaatioiden ja työn saaminen Eurooppaan on iso asia. – Kyllähän Schengen-sopimus tuntuu natisevan liitoksissaan. ”EKP ei ole ongelma, vaan pelastaja” Entinen meppi Mikko Rönnholm pitää Euroopan Keskuspankkia enemmän Euroopan pelastajana, kuin ongelmana. Ja kun ei ole sisärajatarkastuksia, on tärkeää hoitaa tarkastukset ulkorajoilla, kaiken nähnyt EU-diplomaattikonkari tähdentää. Sillä on kuitenkin resursseja hoitaa asiaa. Hän on erittäin kokenut diplomaatti ja hän jos kuka osaa arvioida, mitä Schengen-alueella oikein tapahtuu. Euroa Paasio pitää pysyvänä. – Ei ole vaikeaa havaita Euroopan joutuneen puristuksiin, tilaan, jossa tapahtuu kaikenlaista sellaista, jota lyhyt aika sitten ei pidetty mahdollisena. – Terrorismin rahoituskanaviin on puututtava. Otamme matkaoppaaksi vasta puoli vuotta sitten eläköityneen Suomen EU-edustuston entisen suurlähettilään Eikka Kososen. Kosonen ihmetteleekin, ettei Kreikka ole ollut vuosiin halukas vastaanottamaan apua juuri tätä asiaa varten perustetulta Frontexilta, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalta virastolta. – Uhka uusista terrori-iskuista Euroopassa on asiantuntijoiden mukaan suuri. Hälyttävimpiä ilmiöitä ovat ihmisoikeuksien loukkaukset, joista merkittävimpiä nähdään ja koetaan EU:n sisällä. Ei ole mitään näyttöä siitä, että ISIS käyttäisi pakolaistilannetta systemaattisesti hyväkseen rekrytoidessaan Eurooppaan, Jaakosaari sanoo. EKP:n tulevaisuus vaatii selvää mandaattia inflaatiotavoitteen kahden prosentin saavuttamista nopeasti ja lisäksi sen tavoitteistoon tulee lisätä työllisyyden ja talouden kasvun mittarit, Rönnholm sanoo.. Pertti Paasio pitää EU:ta avaintoimijana kansainvälisessä tilanteessa. Hänen mielestään nykytilanne valtavine pakolaistulvineen ei vastaa ihan sitä, mitä Schengen-järjestyillä ja Dublin-sopimuksella oikein tavoiteltiin. Saimme vastaukset ex-mepeiltä Pertti Paasiolta, Mitro Revolta, Ulpu Iivarilta, Mikko Rönnholmilta ja nykyisiltä Liisa Jaakonsaarelta ja Miapetra Kumpula-Natrilta. Tilanne ei vastaa sitä, mitä järjestelyitä sekä Schengenettä Dublinsopimus vaativat. Laiska raha pitää saada liikkeelle, Jaakonsaari sanoo. Miten unionia tulisi muuttaa, federalismistako ratkaisu. Ja lisää on tulossa ehkä jopa enemmän kuin viime vuonna. Schengen-alueen sitoumuksiin kuuluu, että jokainen valtio hoitaa asiansa ja tarvittaessa pyytää apua toisilta, jollei omat voimat riitä. Hänen mukaansa euro valuuttana ei ole ainakaan toistaiseksi ollut kriisissä siinä mielessä, että sen arvo esimerkiksi suhteessa dollariin olisi romahtanut, vaikka se on heikentynyt tiettyinä aikoina. Kukaan ei villeimmissä unissaankaan osannut ennakoida pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää, joka tänne viime vuonna vyöryi. Ne 5 000 eurooppalaista jotka ovat saaneet taistelukoulutuksen Syyriassa tulee tunnistaa. Miksi Shengenin historialliseksikin kutsuttu sopimus natisee liitoksissaan. Turvapaikanhakijat on pidettävä tästä erillään. Euroalueen rakenteellinen ja sosiaalinen lähentymisprosessi tulee käynnistää, sisäisiä eroja kuroa umpeen ja EMU:lle asetetut tavoitteet tulee saavuttaa eli: kestävä ja tasapainoinen kasvu ja hintojen vakaus, täystyöllisyys ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntyminen, Jaakonsaari sanoo. – Brittien paine irrottautua EU:sta olisi iso takaisku. Kreikalla on sikäläisen rajavartioston mukaan peräti 300 000 kilometriä rantaviivaa valvottavanaan. Nämä ovat EU:n kriiseistä vaarallisimpia, koska ne avaavat portteja suuntiin, jollaisia torjumaan EU synnytettiin, Paasio huomauttaa. HelmikuuTA 2016 ”Sopimus hyvä, toteutus huono” On siis otollinen hetki heittää ilmoille kysymys, miten ihmeessä tässä näin pääsi käymään. Euron tulevaisuudesta Jaakonsaari mainitsee, että Emua tulee uudistaa ja kehittää niin, että EU:n pankkiunioni voidaan saattaa loppuun. 12 18. Kososen mukaan onkin ihmeellistä, ettei apu ole kelvannut ennen viime joulukuuta ja EU:n patistusta. EU:n idea ja perusarvot ovat yhä useammassa jäsenvaltiossa uhattuna äärioikeiston ja radikaalien liikkeiden nousun myötä, Jaakonsaari sanoo. Halusimme tietää, mitkä ovat EU:n mahdollisuudet selvitä nykyisistä kriiseistään, onko eurolla tulevaisuutta ja mikä on EU:n tulevaisuus
Nyt jos koskaan EU tarvitsisi viisautta turvatakseen rauhan, Rönnholm korostaa. Se vain edellyttää määrätietoisia linjavalintoja ja päätöksiä, joihin kaikkien tulee myös sitoutua, Repo sivaltaa. – Brysselissä tekevät huonoja päätöksiä ne samat ministerit, jotka jo paluulennolla valittavat, että tehdäänpä siellä Brysselissä tyhmiä päätöksiä. EU:n kovin paikka Ulpu Iivari sanoo, että EU on nyt ehkä historiansa kovimman paikan edessä. ”Kriisit ratkaistaan kyllä” Nykymeppi Miapetra KumpulaNatri uskoo, että EU ratkaisee nykykriisinsä. HelmikuuTA 2016 – Aikoinaan käytin slogania: ”EU on järjen vastaus rauhan unelmaan”. – Siihen kohdistuu monenlaisia paineita pakolaisvirroista talouden ongelmiin. – EU:n tulevaisuus riippuu sen jäsenmaiden poliittisesta kehityksestä. EU:n neuvostossa istuvat myös Juha Sipilän hallituksen ministerit, Repo muistuttaa. Tiedämme kuitenkin, että haasteisiin pystytään vastaamaan vain eurooppalaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Iivari haluaa uskoa järjen voittoon, mutta se ei synny itsestään. Nationalismin ja protektionismin nousu eivät lupaa hyvää. Suomen rämpiessä omissa ongelmissaan joskus unohtuu, että muu Eurooppa arvelee pahimman olevan ohi. Kansainvälinen tilanne on viime aikoina kärjistynyt huolestuttavasti, ja ihmisten peloilla ratsastaminen on lisääntynyt, Iivari sanoo. Ei rahaa, omaisuutta eikä rikkauttakaan voi kirota sinänsä, vaan sen käyttäjä ja sijoittaja valitsee aina oman toimintatapansa. Kriisit ja niiden ratkaiseminen ovat myös mahdollisuus EU:lle. – EU on kohdannut olemassaolonsa aikana paljon kriisejä ja selvinnyt niistä. Iivarin mielestä eurokriisi on osoittanut EMU:n puutteet mutta myös yhteisvaluutan kestävyyden. Kumpikin kriisi on seurausta sekä puutteellisesti valmistelluista sopimuksista kuin myös globaalista valtapelistä, jossa EU on myös omalla naiviudellaan onnistunut syventämään ahdinkoaan. Pitää huolehtia siitä, vaikka Schengen aluetta typistäen, että ulkorajojen valvonta toimii ja EU:n on lisättävä ponnisteluja ja rahoitusta ongelmien syntypaikoilla. ”Vähän kaikki lasketaan EU:n syyksi” – EU:n viaksi on tapana laskea vähän kaikki, sanoo Mitro Repo. – Kriisimaiden taloudet ovat nyt kasvussa, ja järjestelmää korjaavia toimenpiteitä on tehty. Hän uskoo, että on asioita, jotka kannattaa hoitaa EU:n tasolla ja asioita, joissa paras tulos saadaan hoitamalla ne jäsenmaissa. Koko EU:ta koskevat ongelmat ratkaistaan niin, että kaikki jäsenmaat vetävät yhtä köyttä – ei niin, että jokainen maa alkaa paniikinomaisesti hosua omia ratkaisujaan, Kumpula-Natri painottaa. Ei rahayksikköä pidä syyttää siitä, jos sitä käytetään väärin tai jos sen käyttöä säätelevät määräykset ja säädökset eivät toimi. – Tuntuu hölmöltä yrittää käydä keskustelua toimivista eurooppalaisista ratkaisuista, jos keskustelukumppani vastustaa järkeviäkin ratkaisuja vain siksi, että ne ovat federalistisia (eli sellaisia, joka hoidetaan EU:ssa yhteisvoimin). – Loikka federalismiin (liittovaltioon) olisi tehokas tapa hoitaa ongelmia, mutta se ei näytä kovin todennäköiseltä. Hän uskoo, että eurolla on tulevaisuutta, vaikka moni saattaa olla eri mieltäkin. Jatkossa tarvitaan sekä lisää eurooppalaista talousja finanssipolitiikan ohjausta että jäsenvaltioiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan. – EU:n toimintakyvyn varmistamiseksi tarvitaan eurooppalaisille arvoille rakentuvien vastuullisten voimien yhteisiä ponnistuksia ja kansalaisten mukaan saamista vakaan kehityksen varmistamiseksi, Iivari sanoo. – Tällainen kirjaus taitaa olla hallituksella ohjelmassaan. 13 18. On vaikeaa kuvitella paluuta menneseen, jossa eurooppalaiset valtiot yrittävät pärjätä keskinäisessä kilpailussa valuuttakurssien muuttuessa, Iivari painottaa. Olennaista on toimia yhdessä. Esimerkiksi Kreikan rajaviranomaisten auttamiseksi on ehdotettu yhteisiä rajajoukkoja, jotka auttaisivat turvaamaan EU:n ulkorajoja. Ja EKP:lle on annettava lisämandaattia, Rönnholm vaatii. – Euron tulevaisuus riippuu siitä onnistutaanko sen valuvikoja korjaamaan. – Turvapaikanhakijaja siirtolaiskriisi on ja tulee myös jatkossa olemaan eurokriisiä moninkertaisesti vakavampi. Se hyödyttäisi koko EU:ta, myös Suomea, mutta sitä vastustetaan, koska se on kuulemma liian federalistista, hän huokaa.. Siksi nyt on hoidettava asioita niin, että EU ei hajoa. Tällä hetkellä kriisejä on käynnissä useita, mutta uskon, että ne kyetään kyllä ratkaisemaan. Yhteiset ratkaisut ovat nimittäin usein tehokkaampia: esimerkkinä sisäinen vapaa liikkuvuus, ulkorajat ja maahanmuuttopolitiikka ja euron ohella pankkijärjestelmän rakentaminen kestävämpään valvontaan. – EU:n tasolla työttömyys jo vähenee ja talous kasvaa hiljakseen. Euro pysyy pystyssä tai kaatuu käyttäjänsä myötä, Repo sanoo
– Ekumenialla on merkitystä, koska meidän on ymmärrettävä paremmin toisiamme, Ruotsin kristillisen työväenliiton Ulf Carmesund kommentoi Ruotsin demarien AiPlehdelle. Näin pitkälle viety tulkinta rajaviranomaisten aseenkäytöstä vie ajatukset historiaan. Erikoisella tempauksella yritetään pelastaa jäätiköt, joita uhkaa ilmastonmuutoksen ohella varsinkin kaivostoiminta. 14 18. Chilen yli 3 000 jäätikköä muodostavat yhden Etelä-Amerikan suurimmista makean veden varastoista. Ikään kuin Petryn militantti lausunto ei olisi ollut riittävä, puolueen varapuheenjohtaja Beatrix von Storch postasi Facebookissa, että aseita voitaisiin käyttää myös naisia ja lapsia vastaan. (IPS – Marianela Jarroud) Paavi Franciskus tulee Ruotsiin Paavi Franciskus osallistuu ensi syksynä ekumeeniseen messuun Ruotsin Lundissa. T ammikuussa Rheinland-Pfalzin osavaltion pääministeri Malu Dreyer (sd.) ja hänen vihreä kollegansa Winfried Kretschmann (Baden-Württemberg) joutuivat mediassa myrskyn silmään. HelmikuuTA 2016 Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe Irlanti uurnille ensi viikolla Irlannin vaalit pidetään ensi viikon perjantaina. Yhdessä ulkoparlamentaarisen Pegida-liikkeen kanssa oikeistopopulistit haluavat lietsoa pelkoa ja vihaa turvapaikanhakijoita kohtaan. Noin 30 prosenttia irlantilaisista ei ole vielä päättänyt, ketä äänestää. Ficon pääteemana on maahanmuutto, vaikka Slovakia ei ole missään mielessä ollut eturintamassa pakolaisvirran vastaanottajana. Nämä ja muutkin tapaukset johtavat siihen, että ilmapiiri alkaa vähä vähältä muistuttaa natsien 1930-luvulla aikaansaamaa poliittista ilmastoa. Tosin myöhemmin hän ”oikaisi” fb-kirjoitustaan ja rajasi lapset voimankäytön ulkopuolelle. Tapahtuma pidetään uskonpuhdistuksen vuosipäivänä 31. Silti nykykoalition jatkoa pidetään mahdollisena. Heitä kritisoitiin muun muassa siitä, että he menettivät näin mahdollisuuden argumentoida AfD:n näkemyksiä vastaan pakolaiskysymyksessä. Heidän perustelunsa oli, että AfD ei ole ”normaali puolue”. u u u Ei ole mitenkään tuulesta temmattua, että AfD:n linjaukset kyseenalaistetaan tällä tavalla. Mainittuna päivänä 1517 Martti Luther naulasi teesinsä kirkon oveen Wittenbergissä. Thüringenissa AfD-pomo Björn Höcke vetosi puheessaan rasistiseen ”tieteelliseen teoriaan” afrikkalaisen rodun piirteistä. AFP / Tobias Schwarz IPS / Marianela Jarroud Greenpeacen demonstroi, mitä olisi kaupan ja millä hinnoilla, jos jäätiköiden vesi katoaisi.. (Demokraatti) Chilen jäätiköistä oma tasavalta Ympäristöliike on julistanut Chilen jäätiköt virtuaaliseksi tasavallaksi. Greenpeace julisti ne tasavallaksi viime vuoden keväällä, koska jäätiköitä suojeleva lainsäädäntö puuttuu. Tältä pohjalta oli vain loogista, että Mannheimer Morgen -lehden haastattelussa AfD:n JOaCHiM KaSTeN Maailma tänään puoluejohtaja Frauke Petry katsoi, että rajapoliiseilla tulee olla ultima ratio -periaatteen mukaisesti viimeisenä keinona mahdollisuus käyttää tuliaseita pakolaisia vastaan. Smer lähenee gallupeissa jälleen 40 prosentin lukemia. Kyselyssä mielipiteet hajaantuvat kuitenkin eri vaihtoehtojen välillä niin, että nykyinen sinipunakoalitio jää suosituimmaksi. Se asemoituu Saksan perustuslain asettamien rajojen suhteen harmalle alueelle tai kokonaan niiden ulkopuolelle. Irish Times -lehden kyselyssä yli 60 prosenttia irlantilaisista haluaa hallituskoalition vaihtuvan. Edellisissä vaaleissa toiseksi suosituin Irlannin Labour (19,4 prosenttia äänistä) on gallupeissa nyt hurahtanut pitkästi alle 10 prosentin viivan. Fico sanoo estävänsä kiinteän muslimiyhteisön synnyn Slovakiaan. Talkshow-boikottiin liittyivät sitten myös demarien ykkösketjun nimet, joukossa NordrheinWestfalenin Hannelore Kraft ja puolueen puheenjohtaja, varakansleri Sigmar Gabriel. Sillä Saksan demokratia ei ole (vielä) uhattuna, mutta ruskeat raidat ovat jo näkyvissä. Tämä näkyy purevan. Kirjoittaja on Demokraatin Hampurin kirjeenvaihtaja. Pakolaiset ovat AfD/Pegidan makaaberissa kielenkäytössä ”valloittajia”, joiden tarkoituksena on miehittää maa. Pegidan mielenosoittajat saivat lisäraivoa Kölnin ja Hampurin uudenvuoden tapahtumista. Myös Itä-Saksan SEDvallanpitäjät pitivät itsestään selvänä, että pakolaisia kohti ammuttiin Saksojen välisellä rajalla. Gallupeissa AfD saa jo noin 10 prosentin kannatuksen. Saksan demokratia ei ole (vielä) uhattuna, mutta ruskeat raidat ovat jo näkyvissä. lokakuuta. Hallituspuolueiden Fine Gaelin ja Työväenpuolueen kannatus on taantunut selvästi edellisistä 2011 vaaleista. (Demokraatti) Ammutaanko kohti. (Demokraatti) Fico kampanjoi islamia vastaan Slovakian demaripääministeri Robert Fico aikoo uusia pestinsä maaliskuun vaaleissa. Kölnin ja Hampurin joukkoahdistelutapaukset kärjistivät AfD-taustaisia käsityksiä ”luonnostaan väkivaltaisista” arabimiehistä. He kieltäytyivät tvväittelystä oikeistopopulistisen AfD-puolueen edustajien kanssa maaliskuun osavaltiovaalien alla
Todellisuudessa voimala odottaa jäänmurtaja Arktikan luovutusta ja ne lähtevät Jäämerelle yhdessä. Ydinvoimala Akademik Lomonosoville on jo määrätty paikka, Pevekin satama Tsukotkan niemimaalla. Tärkeimpiä raakaaineita ovat kuittenkin öljy ja kaasu. Uusia jäänmurtajia Pohjoinen merireitti yhdistää myös Siperian suuret joet toisiinsa. Koillisväylä Euroopasta Aasiaan on 5 000 kilometriä lyhyempi verrattuna Suezin kanavan reittiin. Vasta hiljattain kohdattiin globalisaatio, nyt ovelle koputtavat jo robotisaation uusi aalto ja tekoälypohjaiset sovellukset. Alueella on nikkeliä, kuparia ja platinaa. Sukellusveneiden aktiivisuus on noussut. Työ ilmentää ihmisen osaamista, identiteettiä ja mahdollisuuksia. Venäjällä on 40 jäänmurtajaa. Ajatus on perinteisen kansantaloudellinen, jossa tuotanto nähdään pääoman ja työvoiman summana. Menemme kohti aikaa, jolloin koneja ihmistyö pitää ymmärtää erillisinä, mutta vuorovaikutteisina ilmiöinä. – Arktisen alueen jääpeitteen pienentyminen ilmastonmuutoksen takia mahdollistaa, että erityisrakenteiset laivat voivat toimia alueella. Neuvostoliitossa rakennettiin vuosina 1957–1991 kahdeksan ydinjäänmurtajaa ja yksi kontteja kuljettava reaktorivoimalalla kulkeva laiva. Se perustaa uusia ja avaa vanhoja 1990-luvulla suljettuja tukikohtia ja lisää sotilasyksikköjä saaristoon. HelmikuuTA 2016 Ei työ arvoa vähennä OnkO työ arvO. u u u yksittäiselle ihmiselle työ on osittain turvaa, mutta myös ratkaisevissa määrin tapa ja mahdollisuus toimia yhteiskunnassa tasa-arvoisena kansalaisena. Mutta on syytä huomioida, että työ on paljon muutakin kun pelkkä resurssi. Alueen tärkeydestä kertoo se, että lautakunnan puheenjohtajaksi on määrätty kovista otteistaan tunnettu varapääministeri Dmitri ragozin. Työ ei ole enää kaltaisensa, se muuttaa muotoaan. Suomen kansantaloutta voi toki kuvata VR:n kustannushaasteiden tai Supercellin miljardisateen kautta. Mutta konetyön esiinmarssi luo yllättävästi uutta tilaa ihmistyön mitä inhimillisemmälle puolelle: luovuudelle, toivolle ja vuorovaikutukselle. Tästä huolimatta yhtykäämme Harakan kutsuun pelastaa markkinatalous markkinataloudelta ja väsyneiltä excel-miehiltä. Sen vuoksi arktisen alueen kehittämiseksi on presidentti vladimir Putinin mahtikäskyllä perustettu valtiollinen lautakunta. Pietarin telakat nousevat ykköseksi pohjoisalueen projekteissa. Indeksi Yhdysvallat ja Venäjä: Kisa arktiksesta kiihtyy Venäjä vahvistaa kovalla vauhdilla taloudellista ja sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella. Alaskan poliitikot ovat ehdottaneet, että Yhdysvaltojen on saatava pohjoisalueelle vielä yksi jäänmurtaja. Mutta työ ei lopu. Tämä teknologia ei ole enää vasaroita ja nauloja, se kykene luomaan ja tuottamaan osittain itsenäisesti. Yhdysvalloilla niitä on tällä hetkellä vain kaksi, joista toinen on rakennettu jo vuonna 1976. Voimalalle päätettiin järjestää vielä lisätestit. u u u työn uhat Ovat monet. Näihin rikkauksiin täytyy päästä käsiksi ja viedä pois. Toukokuussa 2015 alettiin rakentaa seuraavaa, Sibir-nimistä jäänmurtajaa, ja heti kun Arktika lasketaan vesille ja telakalla vapautuu tilaa aletaan tehdä kolmatta, Ural-nimistä murtajaa. Kaikki kertoo siitä, että tästä alueesta on tullut tärkeä Venäjälle. Tämä on ensimmäinen tämäntyyppinen voimala ja suunnitelmissa on rakentaa lisää sellaisia, pohti varapääministeri Ragozin. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija ari rautala kirjoittaa raportissaan: – Arktinen alue muodostuu Venäjän tärkeimmäksi strategisten resurssien lähteeksi ja jo nyt alueen osuus on 11 prosenttia Venäjän kansantulosta ja 22 prosenttia kokonaisviennistä. Ihmistyön keskiöstä tulevat löytymään kysymykset toisaalta konetyön toimintarajojen asettamisesta, toisaalta odottamattomien tilanteiden ja tietojen selvittämisestä. Ja tässä tilassa määrittyy myös se subjektiivinen rajahyöty, joka työn arvottaa. Tässä kilpailussa jäänmurtajilla on iso rooli. Yhteisöinä ihmisen työ tuo mukanaan tekojen maailman; ajoneuvot järjestäytyvät liikenteeksi, kolumnit sanomalehdiksi, javakoodin palaset applikaatioiksi. Tämän kysymyksen esitti hiljattain Timo Harakka pohtiessaan mitä sosialidemokratialla on tarjota 2020-luvun Suomelle. Lähtöpäivää ei vielä tiedetä. – Jäänmurtajien lisäksi telakalla on rakennettu liikkuva ydinvoimala Akademik Lomonosov. Vuosina 1993 ja 2007 otettiin käyttöön vielä kaksi jäänmurtajaa. Syynä on Venäjän sotilaallinen laajentuminen pohjoisessa. Mikko vesa Menemme kohti aikaa, jolloin koneja ihmistyö pitää ymmärtää erillisinä mutta vuorovaikutteisena ilmiöinä. Lähde: Sankt-Petersburgie vedomosti Juri Vangonen Kotka. Nämä alukset pystyvät murtamaan noin kolme metriä paksuja jäitä ja purjehtimaan vaikkapa pohjoisnavalle saakka. Kaupungissa rakennetaan isoja laivoja ja muita pohjoisille alueille tarvittavia rakenteita. Nämä uudet laivat tulevat vanhojen ydinjäänmurtajien tilalle ja liittyvät Murmanskissa olevaan Rosatomflotin laivastoon. Mutta ankea on tulevaisuus ilman suuryrityksiä – nakkitehdas se hinnat määrää, ei nakkikioski. Melkein valmiina ovat ydinjäänmurtaja Arktika ja liikkuva ydinsähkövoimala Mihail Lomonosov. Yhdysvallat huolestui Jäänmurtajien kiireinen rakentaminen kertoo pohjoisen alueen tärkeydestä Venäjälle ja siitä, että Venäjä on lisäämässä läsnäoloaan siellä. 15 18. Venäjän talous on vaikeuksissa, mutta pohjoisalueeseen he suhtautuvat strategisesti, alaskalaiset toteavat. Venäjä on järjestänyt alueel la tuhansien sotilaiden sotaharjoituksia. Uiva ydinvoimala Vain Pietarin Baltiskin tehtaalla on lupa rakentaa ydinjäänmurtajia Venäjällä. Tulevaisuuden työ vaatii yhä suurempaa kykyä toimia yhteisvaikutuksessa kehittyneen teknologian kanssa. Siihen väliin mahtuukin sitten lähes kaikki muut. Yhdysvaltojen sotilasjohto syyttää Venäjää militarisoimisesta. u u u matkalla kOhti tätä, katsontakannasta riippuen, työn dystopiaa tai utopiaa on kuitenkin hyvä pitää mielessä joukko reaalimaailman ilmiöitä. Matka Murmanskista Kiinaan kestää Koillisväylää pitkin 22 päivää, Suezin kanavan kautta 42 päivää. Harakan argumentin ydin on, että työ ei ole arvo vaan resurssi. ” Kun me yritämme saada yhden jäänmurtajan, Venäjä rakentaa niitä 14. Johtaminen on muutakin kun veronhelpotuksia ja kultaisia kädenpuristuksia. – Kun me yritämme saada yhden jäänmurtajan, Venäjä rakentaa 14. Voimala hinataan Pevekin satamaan Koillisväylää pitkin. Murtajat pystyvät liikkumaan sekä syvillä vesillä että matalissa Siperian joissa. Näihin kuuluu Murmanskin satamassa oleva ydinjäänmurtajien laivasto. Voimala luovutetaan tilaajalle ensi vuoden syyskuussa
– Voisi ajatella, että kun kuntien verotusoikeudesta on erikSote kompastui maakuntahallinnon jalkoihin Kepun liittovaltio kaatuu veroihin seen säädetty laissa, voisiko siitä vetää sellaisen johtopäätelmän, että myös maakunnallisesta verotuksesta pitäisi päättää erikseen perustuslain mukaisesti, hän pohdiskelee. Esillä sääntömääräiset ym. esille tulevat asiat. Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Suomen tasavalta muuttuu siis Suomen liittotasavallaksi. Läntisissä demokratioissa on myös koko joukko valtioita, jotka koostuvat osavaltioista. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää ajatusta Suomen liittotasavallasta liioitteluna. Yhdysvallat ja Saksa lienevät niistä tunnetuimmat. Se on ollut selvää pässinlihaa jo vuodesta 1917 lähtien. Tervetuloa HALLItuS TULE KESKUSTELEMAAN Eläkeläisten toimeentulo taitettu indeksi Ke 24.2 klo 17, eduskunnan kansalaisinfossa Aiheesta alustaa VT Kimmo Kiljunen ja kommentoi Kati Ahonen, Eläketurvakeskus, Matti Hellsten, EKL ja Nikolas Elomaa, Tela Tilaisuuden järjestää kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Jukka Gustafss on. Palvelut eivät kaipaa itsehallintoa Keskusta on pitänyt jöötä maakuntaitsehallinnosta vuosikymmeniä. Hänen mukaansa eletään historiallisesti ja valtio-oikeudellisesti merkittävää aikaa mikäli Suomeen tulevat maakunnalliset itsehallintoalueet. Maakuntien päättäjät valittaisiin vaaleilla ja maakunnat saisivat myös verotusoikeuden. Suomalaiset eivät tarvitse tähän väliin lisää vaaleja, veroja ja byrokratiaa. – On parempi, etten ota asiaan henkilökohtaisesti kantaa. – Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisiin valtiollisten vaalien kautta. Osavaltioilla ei ole omaa verotusoikeutta. Omaa verotusoikeutta sillä ei ole. Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota. 18.30 alk. Suomen keskusta ajaa härkäpäisesti sote-uudistuksen nimissä maakunnallista itsehallintoa. Suomessa on yksi itsehallintoalue, Ahvenenmaa. Suomessa jo nyt kunnilla on rajoittamaton verotusoikeus, ilman verokattoa. – Suomen valtion toimivallasta pitäisi siinä tapauksessa säätää erikseen, hän muistuttaa. HelmikuuTA 2016 Suomi on perustuslaillinen tasavalta. – Mikäli pyrkimys maakuntien itsehallintoalueista etenee, pitää ratkaista, miten verotusoikeus on sopusoinnussa perustuslain kanssa, Ojanen tähdentää. Nyt keskusta haluaa vielä lisätä tähän päälle toisen itsehallinnollisen verottajan. Hän sanoo, etteivät palvelut kaipaa itsehallintoa – Sote-uudistus on sellainen, ettei palvelujen järjestämiseen tarvita mitään demokraattista vaaleilla valittua itsehallintoaluetta, Ojanen tekee selväksi. 16 18. Yhtä lailla kuin keskusta on aina ajanut maakuntaitsehallintoa on SDP sitä aina vastustanut. Tuomas Ojanen sysää pallon poliittisille päättäjille. Ahvenanmaa maksaa aivan samalla tavoin kuin muutkin alueet valtionveroja. Aika ratkaisee Ojanen muistuttaa, että läntisessä maailmassa usein valtiovalta hoitaa suvereenisti kansalaisten sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ilman, että erikseen mietittäisiin jotain erityistä kansalaisten osallistumismahdollisuutta. Monet selvitykset ovat osoittaneet, että uuden verotusportaan luominen merkitsisi kansalaisille veroasteen nostoa. os. Ojanen uskoo, etteivät kansalaiset juurikaan mieti sosiaalija terveyspalvelujen kohdalla demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, vaan ennen muuta saavatko he ajan lääkärille riittävän nopeasti. SEPPO PELTONIEMI seppo.peltoniemi@demokraatti.fi Kommentti Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry. Hän tähdentää, ettei perustuslaki estäisi mallia, jossa valtio järjestäisi ja rahottaisi soten. Valtion ja kuntien verotus on perustuslaillinen juttu, mutta kirkollisvero ei ole, koska seurakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista. Kolme saa verottaa Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla. Seppo Peltoniemi Demokraatti ” Sote-uudistus on sellainen, ettei palvelujen järjestämiseen tarvita mitään demokraattista vaaleilla valittua itsehallintoaluetta.” Byrokratiaa on jo riittävästi Suomen pienelle väkimäärälle pitäisi riittää kolme hallinnon tasoa, valtio, kunnat ja seurakunnat. – Politiikkaa tämä on mitä suurimmassa määrin, hän lisää. 26 Sääntömääräinen kevätkokouS pidetään osaston toimistolla Vapaudenkatu 79A tiistaina 1.3.2016 klo
Lomalla spontaanisuus on tärkeää, säilyttää vapaus toimia vain hetken mielijohteesta. Koulujen hiihtolomaviikot ovat suosituinta lomailuaikaa. valmistaudu tÖissÄ Viimeisenä työpäivänä kirjoita paperille mielen sisältö eli mihin tilanteeseen työt jäävät. Kehon palautuminen vaatii lepoa ja rentoutumista, mielen virkistyminen taas uusia virikkeitä, vaihtelua ja tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Odotukset kevenevät, kun tiedostaa, että lyhytkin loma auttaa palautumiseen. Tutkimusten mukaan hyvinvointi ei keskimäärin yhdeksännen lomapäivän jälkeen juurikaan enää lisäänny. lYHYtKiN lOma auttaa Pitkän viikonlopun tai viikon loman aikana ehtii palautua hyvin, ellei ihminen ole aivan nääntynyt töidensä alle. 17 18. Talviloma on viimeinen pidempi tauko ennen kesälomiin päättyvää työrupeamaa. PÄtKÄlOmailua Loman elvyttävät ja virkistävät vaikutukset nollaantuvat noin kuukauden tai kahden kuluttua, jos työarki on hektistä. Yhden pitkän lomajakson sijasta vuoden lomat kannattaisi pitää osissa. E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Th om as N or th cu t. Sovi työkaverin kanssa, että hän päivystää lomasi aikana ja laita siitä tieto sähköpostiisi. Useampi lomapätkä mahdollistaa useamman nollauksen vuoden aikana. Koko lomaa ei pidä aikatauluttaa. HelmikuuTA 2016 Nollaus viikossa Talvilomakausi on aluillaan. sisÄltÖ RatKaisEE Nopeimmin lomafiilikseen pääsee, kun vaihtaa maisemaa. Paperi toimii lisämuistina eikä työasioita tarvitse pyöritellä mielessä loman aikana. Mitä hommia jäi kesken ennen lomalle lähtöä, mitä täytyy muistaa kun palaat. Työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta kertoo muutamia vinkkejä miten seitsemän päivän aikana saa akut ladattua. Etelä-Suomessa hiihtoloma on ensi viikolla, Väli-Suomessa lomaillaan viikolla 8 ja Itäja PohjoisSuomessa viikolla 9
18 18. kuvaT jari soini Olipa kerran minä Silmien tasolta. HelmikuuTA 2016 TeksTi virpi kirves-Torvinen
Elämän moninaisuus on avautunut yhä syvemmin eri tapaamisissa. 19 18. Hän on oppinut näkemään oman taustansa ja kokemustensa suhteellisuuden kohdatessaan niin monia erilaisia ihmiskohtaloita. Työhuoneeseen tullessaan ei tarvitse enää pimeässä haparoida valokatkaisijaa. Se, miten itse ymmärtää ja käsittää asiat voi olla aika kaukana siitä, miten joku toinen näkee ne. En kuitenkaan väitä, että voisin siitä vieläkään tietää kaikkea, Mäkinen selvittää.. Minulla ei ole tarvetta tietää, hallita ja määritellä. Valon lisääntyminen pitkän ja synkän syksyn jälkeen tuntuu arkkipiispankin arjessa. Mäkinen asuu itse yläkerrassa vaimonsa kanssa, jonne he ovat tuoneet mukanaan omat huonekalunsa. – 61 vuotta elettyä elämää ovat tehneet minusta sellaisen kuin nyt olen. Piispantalo on rakennettu vuonna 1887. Arkkipiispa Kari Mäkinen ottaa vastaan talon edustustiloissa, joissa myös on talon ensimmäisen arkkipiispa Torsten Thure Renvallin muotokuva. Arkkipiispan mukaan ihminen ei ole koskaan valmis tässäkään asiassa. Asia korostuu entisestään, jos kyse on toisen kulttuurin tai uskonnon edustajasta. HelmikuuTA 2016 T urun tuomiokirkon lähellä sijaitseva piispantalo on jo ulkoisesti hieno ja iso rakennus. Tärkeämpää on yrittää ymmärtää, katsoa elämää ja asettua toisen asemaan. Se on kokoaikaisen ja jatkuvan opettelemisen alla, Mäkinen aloittaa pohdiskelun heti alkuun. – Olen vähitellen oppinut ymmärtämään esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tilannetta. Istumme 1930-luvulla piispantaloa varten suunniteltuihin tuoleihin
Ulkoiset seikat eivät kerro elämäntarinaa ja niitä kokemuksia, jotka ovat tehneet ihmisestä sen, mitä hän tässä hetkessä on. Suomalaiset eivät voi ummistaa siltä silmiään, vaikka kuinka haluaisivat. Mäkinen on jalat maassa eikä hän ole halunnut sekoittaa liialla hengellistämisellä tavallista elämää. Tunnen silti, että olin silloin sama ihminen kuin nytkin, Mäkinen luonnehtii. Ilman sitä vaarana on kuilujen syntyminen ja niiden syveneminen. – On iso haaste ja kysymys, opimmeko katsomaan tätä elämää turvapaikanhakijoiden näkökulmasta, Mäkinen huokaa. 20 18. Mäkinen kiinnostui kirkon toiminnasta rippikouluikäisenä ja seurakuntanuorten toiminta tempaisi mukaansa. Kirjallisuus olisi voinut yhtä lailla viedä pidemmän korren. – Uskonnollinen kieli ja sen puhemaailma eivät ole äidinkieltäni, Mäkinen kertoo. Ihmisen elämä on merkityksellistä ja on meistä yhdessä kiinni, voiko jokainen sen täällä kokea.”. Tämä ei ole ensisijaisesti turvallisuuskysymys eikä ongelma, josta tulisi päästä eroon. Arkinen kanssakäyminen on tie sopuisaan yhteiseloon. – Turvapaikanhakijoiden tulo tulee tavalla tai toisella muuttamaan suomalaista todellisuutta. Teologian opiskelu oli nuorella ylioppilaalla yksi vaihtoehto muiden rinnalla. Olennaista Mäkisestä ei ole se, miten suomalaiset hyötyvät turvapaikanhakijoista, vaan se, mitä voimme oppia heiltä. Se, ettei hän ole jo lapsesta kasvanut erityiseen uskonnolliseen maailmaan on auttanut ymmärtämään ja kunnioittamaan myös niitä, jotka uskovat ja ajattelevat toisin. Arkkipiispa muistuttaa, että nykyinen turvapaikanhakijatilanne on asia, joka ei ole väistymässä. Mäkinen sai kuitenkin sovitettua molemmat kiinnostuksen kohteet yhteen. HelmikuuTA 2016 Sama ihminen Arkkipiispa kasvoi perusluterilaisessa perheessä, jossa vanhemmat eivät korostaneet hengellisiä asioi ta. Kristilliseen maailmaan kuului silloin aktiivista vaikuttamista. – Mitä enemmän on arkista kanssakäymistä, sitä enemmän erottuu se, että ihmiset ovat ihmisiä. Vuodet ovat tasoittaneet ja kasvattaneet. – Olimme vähän maailmanparantajia. Silmien tasolta katsominen on aika olennaista eikä ylhäältä päin tietäen toisen puolesta, Mäkinen luonnehtii. Arkista kanssakäymistä Mäkinen korostaa, ettei toisen taustaa ja historiaa voi tietää ulkoapäin. Kylmät tuulet vahvistuneet Mäkinen kritisoi sitä, että jotain ihmisryhmää olisi syytä pitää jo taus” Ei tänne tule enkeleitä, emmekä me ole enkeleitä.” ” Viholliskuvien rakentaminen ei nouse kristillisen uskon pohjalta. Meillä on yhteinen vaativa tehtävä
Naimisissa sairaalapastori Eija Mäkisen kanssa . Olli Jalonen: Yksityiset tähtitaivaat . Voi luoda historiattomuutta, jos merkityksellistä on vain se, mikä on uutta ja hätkähdyttävää. Pyhän kuuluukin erottautua arjesta. Hetken merkitys on yhä tärkeä. Työskennellyt Suomen ja Turun arkkipiispana vuodesta 2010, Turun arkkihiippakunnan piispana 2006–2010, Ulvilan kirkkoherrana 1994–2005 . – Hyvä elämä ei ole koskaan vain minun hyvää elämääni. On aika päättää haastattelu. Mäkinen teki väitöskirjansa aikoinaan Tulenkantajista eikä 25 vuoden jälkeen aihe saa aikaan erityistä asemaa tai tunnelatausta. – Itsestään on saanut laittaa likoon kaiken, mitä löytyy ja vähän enemmänkin, Mäkinen paljastaa. Varsinkin sen nopeus ja voima ovat tuntuneet hurjalta. Mäkinen kiittelee poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten toimintaa. Eriarvoisuus tulee kuitenkin tässäkin näkyviin. Työ on ollut yhtäaikaa vaativaa ja kiehtovaa. Mäkinen esittelee vielä piispantaloa. . Hänestä rikoksesta kuuluu sama rangaistus, oli kyse kantasuomalaisesta tai turvapaikanhakijasta. Vallalla on ajatus siitä, että ihmisen tulisi olla tehokas ja hyödyllinen veronmaksaja yhteiskunnalle. – Se tukee uskontojen rauhanomaista vuoropuhelua, jolloin ei pääse syntymään vastakkainasettelua uskonnolliselta pohjalta, Mäkinen arvioi. . Kirjallisuus avaa ikkunoita Kirjallisuus on kuulunut Mäkisen elämään lapsesta asti eikä hän osaisi ajatella elävänsä ilman sitä. Samanlainen hätä Mäkisen mukaan Suomeen tulevilla muslimeilla pitäisi olla oikeus oman uskontonsa harjoittamiseen siinä, missä suomalaisillakin. Ilman kirjallisuutta koko elämä olisi paljon köyhempää, Mäkinen selvittää. Tämä on nähtävissä myös hallituksen tekemissä linjauksissa liittyen turvapaikanhakijapolitiikkaan, hän summaa. . 21 18. Sai vuonna 2014 presidentti Sauli Niinistön myöntämän Suomen Leijonan suurristin . Mäkisestä on turha ajatella, että Suomeen tulisi vain hyviä ihmisiä. Siihen liittyy se, että ihminen ymmärtää omat rajansa ja oman paikkansa. Gabriel Garcias Marquez: Kukapa everstille kirjoittaisi arKKipiispan KolMe luKuvinKKiä. Arkkipiispa toivoo, että ihmiset oppisivat näkemään ihmisen ihmisenä riippumatta siitä, mistä hän on tulossa. Arkkipiispaa huolettaa, että koko Eurooppa tuntuu olevan tällä hetkellä hieman hukassa. . Mäkinen luonnehtii itseään hitaaksi lukijaksi. . Se kuitenkin jakaa ihmiset eri asemaan, koska kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Se voi tuoda esiin jotain sellaista, joka ei muuten näkyisi, Mäkinen tähdentää. . Arkkipiispa toivottaa turvallista kotimatkaa. Hän on työssään nähnyt, ettei yksikään matka ole itsestäänselvyys. Heillä on pyrkimys kohdata jokainen ihminen yksilönä. Yhdessä isoista huoneista kiinnittää huomiota turkulaisen kellosepän Elias Ekblomin tekemä kaappikello vuodelta 1855, jossa on myös päiväviisari. Neljän tyttären isä Kari MäKinen tansa takia lähtökohtaisesti epäilyttävänä. – Ihmisen elämä on merkityksellistä ja on meistä yhdessä kiinni, voiko jokainen sen täällä kokea, Mäkinen sanoo. – Kylmät tuulet näyttävät vahvistuvan eurooppalaisessa keskustelussa. Syntynyt 1955 . Vielä viisi vuotta sitten hän ei osannut ajatellakaan, mikä merkitys sosiaalisella medialla tulisi olemaan. Hän muistuttaa, että nykyisin lapset saavat elää huomattavasti rikkaamman kirjallisuusannin ympäröimänä mitä ennen. Kulutuksen ylikorostamien ja viriketulva kuvaavat Mäkisestä tätä aikaa. – Kun ihminen on hädässä, se hätä on yhtä suuri, oli kyse sitten kristitystä tai muslimista. Väitöskirja käsitteli Tulenkantajia . Hän lukee rinnakkain työhön liittyvää asiatekstiä sekä kaunokirjallisuutta. – Kirjallisuus ja taide pitävät auki kulttuurissa sellaisia ikkunoita, joissa todellisuus näkyy moninaisena ja avoimena. Arkkipiispa huolestui kuullessaan tutkimustuloksesta, jonka mukaan varsin monella 15-vuotiaalla pojalla ei ole kunnollista lukutaitoa. Mäkistä ovat koskettaneet erityisesti ne kohtaamiset, joissa jaksamisen äärirajoilla olleet ihmiset ovat kertoneet, miten se, että joku on nähnyt koko ihmisen eikä vain ongelmaa, on auttanut jaksamaan. – Katupartiot herättävät minussa sen kaltaisia reaktioita, että näin lisäämme turvattomuutta emmekä turvallisuutta, Mäkinen kiteyttää. – Pyhän taju on yksi elämää kannattelevia perusasioita. Kristillisessä näkökulmassa Jumalan silmissä ei erotu kansalliset rajat, hän ki teyttää. Siinä on jotain sellaista, jossa unohtuu tai jää näkemättä kaikkien ihmisten luovuttamaton arvo Jumalan luomina. Asenteilla on suuri merkitys. . Julkisuus ja sen monet eri puolet ovat yllättäneet. Muisti eurooppalaisen historian tapahtumista tuntuu olevan lyhyt. – Kirjallisuus on iso rikkaus elämässä. . Arkkipiispa oudoksuu, että myös Suomessa maahanmuuttokriittinen ja epäluulon sävyttämä puhetapa alkaa olla yhä hyväksytympää. teologian tohtori . Ihmisten mieliin pesiytyy vaivihkaa ajatus, että yhteen ihmisryhmään kuuluukin suhtautua niin. On sellaista pyhää, minkä edessä ihmisen on syytä nöyrtyä, mutta pyhän edessä kumartaminen on eri asia kuin vallan edessä kumartaminen. Paavo Rintala: Minä, Grünewald . – Ei tänne tule enkeleitä, emmekä me ole enkeleitä. Ymmärrys toisen uskonnon harjoittamista kohtaan ei tarkoita sitä, että suomalaisten tarvitsisi luopua kristillisestä identiteetistä – päinvastoin. – Ei voi ajatella, että ihmiset tulisivat autetuiksi ja tilanne ratkaistuksi sillä, että rajat suljetaan tai kiristetään turvapaikkatai perheenyhdistämiskriteerejä. Pyhän taju merkitsee, että kaikki ei ole mitattavissa hyödyn näkökulmasta, arkkipiispa linjaa. . . Pyhään ei pitäisi kajota Arkkipiispa kokee olevansa näköalapaikalla. Kirjallisuus on opettanut kertomisen ja kertomusten ymmärtämistä. . Mäkisen mukaan ensisijaista on nyt pitkäjänteinen työ, jolla saamme turvapaikanhakijat kotoutettua. HelmikuuTA 2016 . Suomen tulevaisuus ei ole erillään koko maailman tulevaisuudesta, arkkipiispa tähdentää. – Viholliskuvien rakentaminen ei nouse kristillisen uskon pohjalta
Temppelistä kaikuu laakson halki munkkien laulu, johon joku päättää sekoittaa teknojumputusta. Tytär pyörtyy junassa, ja hänelle tehdään heti tilaa istuimilta. – Kaikki pitävät äitini ruoasta. Yksi mies vartioi kulhoa. Täydenkuun juhla osuu jouluaattoon, eikä ravintoloissa saa tarjota alkoholia. Leipomon pieni tuk-tuk tuo tuoreet leivät ja pasteijat kotiin asti. Illalla luemme kirjoja betoniterassilla ja maistelemme kookospähkinästä valmistettua arrakkia. Kun pienin tepsuttaa paikalle, kaikki lopettavat työnsä, jotta ehtivät halata häntä. Kun pääsemme pienelle pääteasemalle, alkaa rankkasade. Myös toiselle tyttärelle annetaan istumapaikka – kolmihenkinen perhe tiivistää penkillään. Emme mahdu vaihtamaan jalkaa, mutta veden ja naposteltavan myyjät puikkelehtivat junassa. Omilla nurkillamme pikkupojat tervehtivät, kanat juoksevat moottoripyörien joukossa ja kioskisetää kiinnostaa kenen luona asumme. Tehdas tuottaa 20 000 kiloa teetä päivässä. Hänellä on pieni kotialttari, jolle hän päivittäin lukee rukoukset ja kiertää huoneet palavan suitsukkeen kanssa. Muutaman sadan metrin päässä tuk-tuk-kuskit alkavat ahdistella kyytitarjouksilla ja kulkukoirajoukko ärhentelee. Asumme yhdellä parhaista snorklausrannoista. Nemoa etsimässä Kun ensimmäistä kertaa laitamme pään veden alle, on kuin katsoisi akvaarioon. Haluatteko nähdä miten sitä tehdään?, hymyilee Nalaka. Munkit laulavat läpi yön. Isoin raastaa kookospähkinää. Kuuluu huuto, ja miehistön jäsenet varmistavat, että kaikki näkevät sumupilven näköiset puhallukset. Parin tunnin matkan jälkeen laiva hidastaa. Yötä valaisevat kookospähkinän puolikkaat, joihin lapset kaatavat lisää öljyä. Pian on vuosi 2016. Mustia variksia ja sinivalaita Viivymme viikon majatalossa Intian valtameren rannalla. Sinivalaita! Ne ovat 30 metrin mittaisia, ja niitä on useita. Joulu palmujen alla Ette voi eksyä, käännytte Neitsyt Marian kohdalta oikealle, neuvoo Dennis. Kilistämme papaijamehulla ja mietimme, kokeilisimmeko kalojen tekemää jalkahoitoa. Aamuyöllä havahdumme moskeijoiden rukouskutsuun, ja sitten kuuluu pulla-auton ääni. Seuraavana iltana Nalaka kerää tuoreita kukkia Buddhan patsaalle. Viidakko ja teeplantaasit Vuorilla Mahatennassa majoitumme englantilaisen arkeologin mökissä. Eksoottisin junaherkku ovat friteeratut katkaravut. Pyrstö! Majesteetillisen hitaasti valas painuu syvyyksiin. Aamukahvin aikana apinat vaeltavat puusta puuhun. Teemme retken vesiputoukselle, teeplantaaseille ja teetehtaaseen. Tunnelma on liiankin eurooppalainen, epätodellinen. Linnoituksessa tuntuu kuin pala Roomaa olisi tuotu sinne. Perheen lapset kerääntyvät keittiöön. Kaikki tee tulee tehtaalle käsin poimittuna. Intialainen nuoripari haluaa museossa kuvan tyttäremme ” Pyrstö! Majesteetillisen hitaasti valas painuu syvyyksiin.. Gallen tohinaa Idyllisestä viidakkomajasta Galleen saapuminen on pieni kulttuurishokki. Museoita ja temppeleitä Delhissä, Intiassa otamme auton ja kuskin päiväksi, jotta vältymme innokkailta kyydintarjoajilta. Kontrasti on hämmentävä. Sitten Nalaka vie meidät äitinsä luokse ja varmistaa, että osaamme sadan metrin paluumatkan. Negombossa on paljon kristittyjä, ja sen vuoksi Jeesus on tuttu näky kadunvierusalttareilla siinä missä Buddhakin. Esikoinen opiskelee historiaa, joten käymme Sri Lankan ja Intian kansallismuseoissa. Sri lankalaiset halaavat meitä, ja tuntematon mies puristaa käsiämme yhä uudelleen. Äkkiä valtava selkä nousee pintaan ja ilma-aukosta kuuluu kuin jättihevosen hörähtelyä. Käsidesistä, maitohappobakteereista ja jäiden välttelystä huolimatta Delhistä on tullut vatsapöpö, jolta lapset ovat säästyneet. Junalla Mirissaan Tapaninajelu suoritetaan täpötäydessä junassa. Valasretkelle lähdemme aamukuudelta. Junan ovet ovat auki, ja ihmiset roikkuvat oviaukoissa palmuja ja turkoosia merta ihaillen. 22 18. Hienointa, valkoista teetä tuotetaan vain kilo kuukaudessa. Istumme laivan kannella patjoilla ja juomme kahvia posliinisista ruusukupeista. Aamukahvilla tarjoamme mustalle varikselle palan minibanaania. Perheemme ottaa sen vastaan Kamburugamuwan rannalla, muutaman eurooppalaisen ja sri lankalaisen kanssa. Irlantilainen entinen baarinomistaja on muuttanut Negomboon auttamaan pienen hotellin pidossa. Olemme varanneet majoituksen erään perheen yläkerrasta, kävelyetäisyydellä hollantilaisten rakentamasta linnoituksesta. Karunasena, joka huolehtii talosta, jää yöpymään keittiörakennnukseen. Hän osaa pari sanaa englantia ja varmistaa, että meillä on hyvä olla. Kehumme dalia, linssiruokaa. HelmikuuTA 2016 Sri Lanka ja Delhi perhebudjetilla J oku sukeltaa pimeällä riutalla, ja Nalaka ampuu raketteja. Mirissan sukellusyrittäjät tuovat retkiveneensä tälle riutalle. Meille sujautetaan vaivihkaa kuitenkin ”erityisen jouluinen” drinkkilista. Nalakan äiti ja sisko Jammi valmistavat majatalon ruoat kahdella kaasulevyllä. Isäntämme Nalaka tuntee kaikki ja järjestää kaiken tuk-tuk-kyydeistä valasretkeen. Ulkona on pienessä häkissä kulho, jossa on näitä teenlehtiä kuivumassa
. Olemme varanneet hotellin aida tulta, asein vartioidulta alueel ta. Ulkomailla elät edullisimmin, kun syöt siellä, missä paikallisetkin ja käytät samoja kulkuneuvoja. Kerjäläiset ovat aidan ulkopuolella, ja meidän pyyk kimme tuodaan silitettynä, rapise vaan muoviin pakattuna. Lue arviot paikasta ja majoittajasta. Lumiset huiput ovat epätodellisia. Kirjoita muistiin yhteystiedot – tilatut lentokenttäkuljetukset jättivät tulematta Delhissä. Poikajoukko kysyy esikoiselta kohteliaasti, voiko tämä poseerata heidän kanssaan ja tytöt toiselta tyt täreltämme. HelmikuuTA 2016 ” Temppelistä kaikuu laakson halki munkkien laulu, johon joku päättää sekoittaa teknojumputusta. Teini on naista päätä pi dempi. Selfietik kuja ja ruusuja voi ostaa ruuhkassa, myös lapsilta. . Vältä hotels.com -sivustoa, jonka kautta varanneilla on ilmennyt väärinkäytöksiä luottokortilla. kanssa. Tarkista etukäteen, missä maissa käy kortti ja onko sitä turvallista käyttää. 23 18. . Täällä on antiikkikauppoja ja pari ravintolaa. Kuvat Jouni Gustafsson. Paluulennolla näemme Himalajan. . Edullisia lentoja löydät hakukoneilla, kuten Supersaver ja Pop Travel, Momondo ja Rantapallo. Sri Lankalla luottokortti kelpasi vain harvoin pienissä kylissä. Delhin eläintarhassa sama tois tuu. Budjettimatkailun vinkit ” Kun ensimmäistä kertaa laitamme pään veden alle, on kuin katsoisi akvaarioon. Perheemme kummastuttaa, olemme pitkiä ja vaaleaihoisia. Kun kone laskeutuu lumiselle Hel sinkiVantaalle, hihkaisee pieni in tialainen poika riemusta: – Katsokaa, joulupuita! Kaikkialla joulupuita! Saana Sandholm . . . . Majoituksia voi etsiä Agoda, Airbnb ja TripAdvisor. Paluuruuhkassa sariin pukeutu nut, roimasti meikattu transves tiitti koputtaa ikkunaan. Nuoret hymyilevät kän nykameroille ja ihmettelevät, mistä on kyse. . . Airbnb välittää erityisesti yksityishenkilöiden tarjoamia yöpymisiä. Tarkista, voiko lentoja peruuttaa esimerkiksi sairaustapauksen vuoksi ja millä ehdoilla
Etenkin halpalentoyhtiöt ovat tarkkoja laukkujen painosta. Myöhemmin jutun asianomistaja, täysi-ikäinen nainen, ilmoittautui poliisille. Ole tarkkana missä syöt Hotellin kalliit minibaarin antimet kannattaa unohtaa ja käydä ostamassa virvokkeet edullisesti lähikaupasta. Nora Vilva Demokraatti Getty Images. Kannattaakin miettiä etukäteen missä kohtaa on mahdollista säästää. Matkalaukut kannattaa punnita pakkaamisen jälkeen ja ottaa selvää lentoyhtiön enimmäispainomäästä. Alaikäraja on yleensä 55–65 vuoden välillä. Seniori-iän raja kannattaa tarkistaa palvelua varatessa. Sitä siteerasivat ainakin Helsingin Sanomat, Yle, MTV ja iltapäivälehdet. Käteistä kukkaroon Rahan kuluminen on helpompi hahmottaa kun käyttää kortin sijasta käteistä. Hyödynnä ikä Suomessa eläkeläisille ja seniori-ikäisille tarjotaan alennusta useissa hotelliketjuissa, kylpylöissä, Matkahuollossa, VR:llä sekä joillakin Finnairin reiteillä. Kukaan ei tarkistanut huhujen todenperäisyyttä. Tammikuun lopussa teemu Selänne kirjoitti blogissaan: ”Kun kuulin ystäväni alaikäisen tyttären tulleen raiskatuksi turvapaikanhakijoiden toimesta heräsi iso kysymys, missä menee raja auttamisen, suvaitsevaisuuden ja riskinottamisen välillä?” Alaikäisen joukkoraiskaus on törkeä ja poikkeuksellinen rikos. Salakavalat pikkusummat Pienet arkiset menot kuluttavat kukkaroa huomaamatta tapahtuipa lomailu kotimaassa tai maailmalla. Yksikään monista Selänteen tekstiä siteeranneista tiedotusvälineistä ei tarkistanut asiaa. Huhut, joita tällä hetkellä levitetään ennen kaikkea turvapaikanhakijoista, voivat päätyä tiedotusvälineisiin monista inhimillisistä syistä. Ihmisryhmään kohdistuvien valheiden levittäminen on klassinen propagandan keino, jota on käytetty historian sivu, kun tavoitteena on ollut joidenkin ihmisten arvon kiistäminen. Ohjeen merkitys korostuu aikana, jolloin MVlehden kaltaiset huhuja ja valheita systemaattisesti levittävät julkaisut ovat vallanneet alaa. Ulkomailla taksit ja bussit eivät välttämättä vastaanota suuria seteleitä ja matkanteko tyssää siihen, tai vaihtoehtoisesti tulet huijatuksi joko matkan hinnan tai vaihtorahojen suhteen. Suomen uutiset julkaisi jutun vastaanottokeskuksessa leviävistä ”huolestuttavista viesteistä”. Se, että tekijät ovat turvapaikanhakijoita, voidaan käytännössä tietää vain, jos rikos on poliisin tutkinnassa. Reissuun kannattaa vaihtaa runsaasti pikkurahaa. Vaikkapa Egyptissä, Intiassa ja Turkissa voit saada ahkeralla tinkaamisella suurimmat löysät pois hinnoista, joskus hinta voi pudota puoleen ja sen allekin. Useissa lentoyhtiöissä alle 25-vuotiaat lentelevät edullisemmilla nuorisohinnoilla. Mikään ei silti oikeuta jatkamaan samaa rataa. Tyylipisteistä viis Mitä aikaisemmin varaat matkan, sitä enemmän säästät selvää rahaa. Maassa tehdään kauppaa maan tavalla. Perjantaina 5.2. Lomalla on ihana nautiskella, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä kalleimman kautta. Kannattaa myös ynnätä, mikä siirtymistapa lentokentälle tulee edullisimmaksi. Minibaarissa valmiina olevat, huoneenlämmössä säilyvät tavarat voi nostaa pöydälle ja laittaa omat ostokset niiden tilalle kylmään. u u u JulkiSen Sanan neuvoSton laatimissa journalistin ohjeissa sanotaan näin: ”tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Laukku kevenee kummasti ja kerrospukeutuminen pelastaa kukkaron, kun vetää kaikkein painavimmat reissuun tulevat vaatteet ylleen lentomatkan ajaksi. Jos perinteinen media ei ryhdistäydy tietojen tarkistamisessa, se tulee osallistuneeksi projektiin, jonka tarkoitus on yhteiskunnallisen keskustelun hämmentäminen ja yhden ihmisryhmän ihmisarvon romuttaminen. Auton säilytys viikon ajan lentokenttäpaikoituksessa on kallista lystiä. Paikallisesta hintatasosta on hyvä ottaa selvää niin ei joudu höynäytetyksi rouheilla turistihinnoilla. 24 18. Turistirysien ulkopuolella sijaitsevat paikallisten suosimat ravintolat ovat edullisempia ja useasti myös laadukkaampia. Joissain kulttuureissa kunnon tinkiminen kuuluu arkipäiväiseen kaupantekoon. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta”. Huhu turvapaikanhakijoiden ahdistelemasta lapsesta ehti sitä ennen levitä nopeasti. HelmikuuTA 2016 Vaaralliset huhut Maanantaina 8.2. Elokuviin tai huvipuistoon mennessä vesipullo ja irtokarkit kannattaa ostaa etukäteen tavallisesta kaupasta, paikan päällä niistä voi joutua maksamaan jopa tuplahintaa. Vessakäynnit ovat yleensä maksullisia, euron per kerta, joten kahviloissa ja ravintoloissa käymisen yhteydessä kannattaa hyödyntää ilmainen vessankäyttö. Ylipainomaksun välttämiseksi joutuu välillä tinkimään tyylikkyydestä. Myöhemmin poliisi totesi, että huhujen levittäminen saattoi olla tahallista harhaanjohtamista. Pidä lomabudjetti kurissa Halpojen lentojen kyttääminen ja edullisen majoituspaikan etsiminen on turhaa, jos lomalla tulee muuten hassattua rahaa yli budjetin. Ihmisryhmään kohdistuvien valheiden levittäminen on klassinen propagandan keino. ilta-SanoMat kertoi, että Imatran poliisin mukaan alle 15-vuotiasta lasta kosketeltiin seksuaalisesti uimahallissa. Nälkäisenä ei kannata rynnätä minne tahansa syömään. Hyvästä elämästä Elina Hirvonen Kirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä. Huhuihin tarttui myös poliisi
Minulla on kaksi veljeä ja olen meistä eniten isän näköinen. Samoilla kasvoilla sitä on kuitenkin koko elämä kuljettu. Muistan vuosikymmenten takaa Peer Günt -näytelmän, jossa tyyppi kuori sipulia kerros kerrokselta eikä sisältä löytynyt mitään. Kasvoni eivät ole yksityistä aluetta, vaan niillä myydään minua ja ne ovat kaikkien omaisuutta. Tunnistan kuitenkin, että olen se sama ihminen kuin silloin kun lähdin kansakoulusta. Joskus sitä miettii, kuinka paljon kasvot voivat peittää sitä, että kuinka tyhjä pää voi olla. Ja samalla sielulla, vaikka siihenkin on tullut paljon ryppyjä. Kasvoni voivat tulla vastaan televisiossa, lehdissä ja vaalien aikaan niitä tuputetaan tuonne julkisuuteen. Siihen on tottunut vähitellen. Ne eivät aina paljasta miten ymmällään tai vaikeassa tilanteessa ihminen on. Ne ovat tietyllä lailla myös julkista omaisuutta. Kasvot ovat ikäänkuin verho. Näen peilikuvassani pitkän matkan alunperin ujosta pojasta tähän päivään. Olen tosi samannäköinen kuin faija. Isä on jo päälle 80-vuotias. Kaikki oli vain pelkkää kuorta. Kasvot ovat läpikäyneet kaikki nämä vaiheet. Ne kasvot, joita itse katson peilistä, eivät ole vain minun omaisuuttani. Nyt kun itse vanhenee, huomaa, miten omat kasvot kulkevat sitä samaa polkua kuin isän kasvot hänen vanhetessaan. Sopii tähän poliittiseen retoriikkaan, että vaikka pystyisi itkettämään ihmisiä kuin sipuli, niin ei sieltä pään sisältä kuitenkaan välttämättä löydy mitään.” Ilkka Kantola on SDP:n kansanedustaja.. 25 18. Omat kasvoni kyllä luultavasti kertovat aika paljon siitä mitä äijälle kuuluu. kUVa Jari soiNi Ilkka Kantola, 58 ”I sänsä poika. HelmikuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa
Rotterdam on tunnettu näyttävästä ja urbaanista arkkitehtuuristaan. Dublinia ovat asuttaneet keltit ja viikingit, ja se on joutunut englantilaisten valloittamaksi. Kotor kuuluu Välimeren ilmaston alueeseen, joten talvet ovat leudot ja kesät tukahduttavan kuumat. KOTOR, MONTENEGRO Kaupunkivinkkien ykkösenä komeilee Montenegron lounaisosassa sijaitseva Kotor. Kaupungin uljas historia tunnettuine nähtävyyksineen on alati läsnä sulautuneena ihmeellisen luontevalla tavalla osaksi nykyajan elämänmenoa. Dublinissa on nuorekas meininki; yli 40 prosenttia sen asukkaista on alle 30-vuotiaita. Dublin kehittyi pikkuhiljaa 800-luvun aikana yhteen viikinkien rannikkotukikohdista, joita he tarvitsivat Irlantiin suuntautuvien ryöstoretkiensä aikana. Kolmen miljoonan asukkaan Rooman katukuva on kaikessa kauneudessaan ja eloisuudessaan hämmentävä, olo on kuin kävelisi keskellä matkaopaskirjaa. Rotterdamissa on hyvä valikoima museoita ja ne ovat sijoittuneet kätevästi keskustan tuntumaan Museumpark-alueelle. Rotterdamista on puolen tunnin junamatka Hollannin pääkaupunkiin Amsterdamiin. Kotorista voi huristella bussilla puolessa tunnissa Budvan rivieran 11 kilometrin pituiselle hiekkarannalle. Kotorissa ei ole lentokenttää, mutta sinne pääsee lentämällä ensin vaikkapa Kroatian puolelle Dubrovnikiin ja ajamalla sieltä bussilla tai vuokra-autolla noin sadan kilometrin päähän Kotoriin. Romanttinen, elämää, kirkkoja, taidetta, muotia ja nautintoja pursuava Italian pääkaupunki on yksi maailman tunnetuimmista matkakohteista. Kotor on mainittu historian kirjoissa ensimäisen kerran 168 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, jolloin se kuului Rooman valtakuntaan. Kaupungin keskusta pommitettiin maan tasalle toisen maailmansodan aikana, mikä mahdollisti sen modernin uudelleenrakentamisen. Euroopan sisällä reissatessa aikaero ei rasita ja lähes kaikkiin listan kaupunkeihin löytyy edulliset lennot sekä huokeaa majoitusta esimerkiksi Airbnb:n kautta. Vanha kaupunki on yksi Unescon maailmanperintökohteista ja Kotorin eläväinen keskus, josta löytyy laaja valikoima erilaisia ravintoloita, kahviloita, baareja ja yökerhoja. HelmikuuTA 2016 Irtiotto Eurooppaan ROTTERDAM, HOLLANTI 1270-luvulta peräisin oleva satamakaupunki Rotterdam on Hollannin toiseksi suurin kaupunki ja väkiluvultaan Helsingin kokoluokkaa. Maailman suurin matkailumediajätti Lonely Planet listaa vuosittain matkavinkkejä, muun muassa TOP 10 -listan mielenkiintoisimmista kaupungeista. DUBLIN, IRLANTI Irlannin monikulttuurinen pääkaupunki, reilun puolen miljoonan asukkaan Dublin on tunnettu iloisen energisestä ilmapiiristään ja hersyvästä pubikulttuuristaan. MANCHESTER, ENGLANTI Maailman ensimmäinen teollistunut kaupunki, yli puolen miljoonan asukkaan iloinen ja mutkaton Manchester ei ole enää tunnettu vain jalkapallofanien mekkana ja lukuisten brittibändien synnyinpaikkana, vaan myös kulttuurin kehtona. Manchesteristä voi kätevästi piipahtaa myös Lontoossa, junamatka kestää reilut kaksi tuntia. Matkailu TEKSTI NORA VILVA . Dublin oli pitkään Irlannin ainoa englanninkielinen alue. Sijainti Etelä-Euroopan syvimmän vuonon, Kotorinlahden, rannalla jyrkkien vuorien kainalossa antaa dramaattisen jylhän leimansa kaupungin näköaloihin. KUVAT GETTY IMAGES. Nykyisen tarjonnan lisäksi Manchesteriin puuhataan maailman mittakaavassa valtaisaa taiteen ja kulttuurin keskusta, 110 miljoonan puntaa maksavaa The Factorya, jonka arkkitehtuurista vastaa Rotterdaminkin kaupunkikuvan futuristiseen olemukseen vaikuttanut hollantilainen Reem Koolhaas. Reilun 13 000 asukkaan kaupungin ydin on Stari Grad, vanha kaupunki, jota ympäröi 20 metriä korkea ja 10 metriä paksu kivimuuri. Kaupungin alkuperä on skandinaavinen. Kaupunkilomat ovat suosittuja pitkän viikonlopun mittaisina hengähdystaukoina arkikuvioista. 26 18. Tänä vuonna kymppikerhoon on päässyt viisi eurooppalaista kaupunkia. ROOMA, ITALIA Roomassa ei jää epäselväksi, että melkein 3000 vuotta vanha kaupunki oli vuosisatojen ajan jättimäisen, koko Välimerta ympäröivän valtakunnan keskus
HelmikuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi PPP – pappa porisee pienokaisille K aikkea se ikä teettää. Petelius on solminut Yleisradion lastenja nuortentoimituksen kanssa aina vuoteen 2019 ulottuvan sopimuksen, jonka on määrä poikia televisioon viisi erilaista ohjelmakokonaisuutta. Lisäksi Petelius on lupautunut mukaan kolmeen muuhun lastenohjelmauutuuteen, jotka ovat toistaiseksi vielä suunnitteluasteella. Päällimmäisinä paketissa ovat tämän kevään ja ensi kesän aikana lähetettävät 20 Pikku Kakkosen repertuaarissa nähtävää ja kuultavaa iltasatua sekä ensi joulukuussa ruutuun tuleva ”Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu”, joka on jatko kaikkien aikojen katsotuimmalle Ylen joulukalenteriohjelmalle ”Porokuiskaajan arvoitus” (2014). Kuvat Jari Soini Pikku Kakkosen iltasatusetänä maaliskuussa aloittava Pirkka-Pekka Petelius testasi sadunkertojan lahjojaan myös livenä Helsingin pääkirjastossa Pasilassa.. Yleensä tuo sanonta huokaistaan joko harmistuneesti tai hämmästyneesti, mutta Pirkka-Pekka Peteliuksen uutta aluevaltausta tervehditään varmasti monessa kodissa ilolla. 27 18
– Elämä on kuitenkin leikkiä, ja sadut ovat osa sitä. Kokemus oli palkitseva, ilmeisen molemminpuolisesti. Juuri tuollainen kontaktin luominen ja lasten maailmassa oleminen on aivan ihanaa. Luottamus ja taju Käytännön harjoittelua satusedän velvoittavaan tehtävään on siis takana. – Kaikki perinteiset sadut on käyty läpi, myös niin, että isä luki niitä ääneen vielä silloinkin, kun me lapset osasimme jo itse lukea. ollaanko tässä kontaktissa vai ei. Peteliuksen into lähteä uuteen rooliin – tai pikemminkin kutsumustehtävään – on joka tapauksessa ollut kova. Siellä niitä eväitä kannattaa antaa, myöhemmin voi olla hyvin vaikea paikata asioita, jotka lapsena jäävät kokematta. Minulle se näyttäytyy ihmisyyden kannalta nyt paljon suurempana asiana kuin mitä olen aiemmin tajunnutkaan. – Kun ikää tulee, lapset ja lapsuuden merkityksen näkee eri tavalla. – Tykkään lapsista, ja mitä pienempiä, sitä raikkaampi maailma siellä on takana. Isällä oli läjäpäin kirjoja, ja satujen maailmakin tuli tutuksi. Ne lapsuuden lähtökohdat kulkevat koko elämän mukana. Petelius kertoo myös lukeneensa eräästä tutkimuksesta, joka saattoi olla kannustimena satusedäksi ryhtymiseen. Pari vuotta sitten isoisäksi tullut PPP pääsee nyt lukemaan pienille lapsille siinäkin asemassa. Ei lukkiutunut aikuinen pysty tällaista enää keksimään, Petelius intoutuu ylistämään uutta kohderyhmäänsä. – Kun juttu tehdään televisiolle, täytyy priorisoida televisioiden ääressä istuviin. – Se on ehtymätön maailma, niin kuin kaikki tutkimaton on, ja aina uusiutuva. – Jos pitäisi nimetä lempisatu, niin varsinaisesti sellaista ei ole, mutta tykkäsin Maksin ja Moritsin tarinasta, erityisesti sen kekseliään riimityksen takia. Hän otti pian 2014 joulukalenterirupeaman jälkeen yhteyttä Ylen lastenohjelmatuotantoon, ja kertoi että haluaisi tehdä jonkinlaista ohjelmaa suoraan lapsille. Petelius on astumassa merkittävään tehtävään, kun TV2:n Pikku Kakkonen palauttaa maaliskuun puolivälistä iltasadun tarjontaansa. Leikki taas ruokkii mielikuvitusta ja jäsentää tunnemaailmaa. – Se ei ollut vain sitä, että minä kerron tarinoita lapsille, vaan lapset kouluttivat myös minua. Pikku Kakkosen unohtumattomana ensimmäisenä satusetänähän nähtiin Lasse Pöysti heti lastenohjelmapaketin aloitusvuonna 1977, ja hän jatkoi tehtävässä vuoteen 1980. Tutkimuksen mukaan se johtuu todennäköisesti siitä, että lapsille ei enää kotona puhuta, eli heidän kanssaan ei enää olla. – Päiväkotilapsista on havaittu etteivät he enää puhu, ei ole sanavarastoa, ei ilmaisunhalua. Miten ihania ihmisiä he ovatkaan, kun se ”kiintolevy” on puhdas – siellä ei ole valmiina mitään asenteita. Pirkka-Pekka Peteliukselle on tärkeää kyetä olemaan aidosti läsnä sadunkertojana, ei vain näytellä sellaista. Yksikin poika sanoi kerran, kun kysyttiin, että mitä on tuuli, että se on kiireistä ilmaa. Siinä lasten puhetaidon todetaan hälyttävästi heikentyneen. Päällimmäisinä pienen pojan mieleen jäivät muun muassa kaikki Grimmin hirvitykset, vaikka hän ei niihin oikein samaistunut. Otatsä pastillin.” Aika näyttää, kuinka käy PPP:lle. – Lapsethan ovat tosi tinkimätön yleisö. Rolf Bamberg Demokraatti Pirkka-Pekka Petelius on täynnä intoa päästessään viimein tekemään tv-ohjelmaa suoraan muksuille: – Mitä pienempiä lapset ovat, sitä raikkaampi maailma siellä ajattelussa on takana.. Pöysti on kertonut, että pesti jopa muutti suuren yleisön suhtautumista häneen. Käyttäytymistieteelliset seikat eivät kuitenkaan olleet pääsyy heittäytyä uuteen tehtävään. Vaikka päättyihän sekin ihan kammottavasti: ”Pojat joit ei saatu hyviks, / on nyt jauhettuina jyviks, / siitä syö nuo kelvottomat / myllärimme hanhet somat...” PPP pudottelee sujuvasti ulkomuistista. – Lähdin mukaan puhtaasti halusta saada olla lasten kanssa. Olen näyttelijäksi koulutettu, joten minun täytyy vain luottaa omaan ilmaisuuni, että juttu menee perille. Viime viikolla PPP pääsi kokeilemaan satusedän lumovoimaansa livetilanteessa, kun hän luki muutamia satuja lapsille Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Ja heidän ajattelussaan lentää hienoja kombinaatioita. Sellaista lapsen uteliaisuutta ihminen ei saisi koskaan kadottaa. He eivät ikinä esitä kiinnostunutta, vaan heistä näkee heti, uppoaako juttu vai ei... HelmikuuTA 2016 Puhdas kiintolevy Ensimmäinen setti satuja on jo valmiina lähetettäväksi. Selkäytimessä täytyy olla taju siitä, mikä on oikea ilmaisun mitoitus. Radio Suomen Luontoillan isäntä ja muihinkin Ylen luonto-ohjelmiin eläytyneesti mukaan lähtenyt Petelius vertaa lasten ajattelua ja mielikuvitusta juuri luontoon. 28 18. Ehkä hänkin jo pikkuhiljaa vaihtaisi myös lasten suista heitetyt ”apuuuuuvva!”ja ”nunnuka-nunnuka-loi-loi-loi” -tervehdykset pastillitarjouksiin. Pikku Kakkosen Iltasatuja kuvattaessa kokeiltiin myös erilaisia rekvisiittajippoja ja muita elävöittämismahdollisuuksia kuten lasten läsnäoloa studiossa, mutta lopulta palattiin puhtaaseen ytimeen: kerronnan voimaan. Tunnemaailmaa jäsentämässä Peteliuksen omassa lapsuudenkodissa lukeminen oli vahvasti läsnä. Pienestä pitäen on luettu paljon, satuja myös. Juuri riimiensä vuoksi kolttostelevien poikien tarina avautuu Peteliukselle, koruttomasta lopustaan huolimatta, leikkinä. – Olen aina tykännyt aina olla lasten parissa, mutta nyt on kiva päästä kokemaan sitä myös työn puitteissa, jos tätä edes sellaiseksi voi sanoa, tuumii Petelius. Yle Areenassa löytyvässä haastatteluklipissä hän muistelee, kuinka pikkukundit saattoivat huudella hänelle vanhoihin leffarooleihin viitaten, että ”mitä kaikkien naisten monni!”, mutta satusetään kohdattiin arvostavammin: ”Terve. Petelius on jatkanut mielikuvituksen ruokkimista omien lastensa kanssa
Poliittisen ja sotilasjohdon suhteet paljastuvat pienemmäksi ongelmaksi kuin korkeimpien upseerien yllättävän jyrkkä eripuraisuus. Ilmeisesti Suomella ei talvisodan alla juuri ollut vaihtoehtoja. Kansalaisvapauksien rajoitukset jatkuivat ja monilta oli käytännössä riistetty poliittiset oikeudet. Saksan ja Neuvostoliiton elokuinen Ribbentrop-sopimus salaisine pöytäkirjoineen vahvisti sodanuhkaa. Hannu Rautkallio tutkii vastaavasti Washingtonin reagointia. Ilkka Nummela osoittaa Historian kosto -teoksessa käsityksen pitkälti paikkansapitämättömäksi. Koska sota jäi lyhyek si, huoltovarmuus ei juuri joutunut koetteelle. Cajanderin ja pohjoismaiden mallit Kolmanneksi nousee esiin talvisotamyyttien Malli Cajander, jolla ironisoidaan silloista pääministeriä. Sen mukaan Suomi kohtasi hyökkäyksen surkean kehnosti varustettuna. Ensinnä, kirjoittajat näkevät talvisodan määräytyneen ratkaisevasti toisesta maailmansodasta. Pois tipahtanut virolainen Magnus Ilmjärv (s. 29 18. Jatkuessaan Suomen puolustustaistelu synnytti laajan sympatia-aallon. Tästä johtuneet puutteet paljastuivat talvisodassa. Sekään ei ollut idylli. Lukujen valossa puolustusta ei kuitenkaan lyöty laimin. Sotatapahtumiin ei keskitytä, vaan artikkelit analysoivat sitä kotimaista ja kansainvälistä tilannetta, jossa sota saattoi alkaa. Selvästi havaittavalla sukupolvimuutoksella on vaikutusta vanhoihin kantoihin ja uusiin näkökulmiin. 1961) väitteli aikoinaan Helsingin yliopistossa ja johtaa nyt Viron historian instituuttia. HelmikuuTA 2016 Valokeiloja talvisodan esihistoriaan Uusi talvisotakirja osoittaa, että historioitsijat ovat hereillä. Sisällissodan vaikutus tuntui raskaana. Kirjoittajiin kuuluu nuoremman polven historioitsijoita, mikä alalla tarkoittanee alle viisikymppisiä. Alkuvuoden 1939 Euroopassa vain optimisti olisi uskonut suursodalta välttymiseen. Sen osana mutta myös muista syistä Britannia ja Ranska alkoivat suunnitella aseellista tuki-interventiota. Tässä hyökkääjä uskoi tai oli uskovinaan katastrofaalisesti vääriin tiedustelutietoihin. Hän on tutkinut etenkin Baltian maiden asemaa maailmansotien rajaaman ajan kansanvälisissä suhteissa. Cajanderin punamultahallitus vahvisti Lähteen mäen näkemää Suomea. Lasse Laaksonen tarkastelee puolustusvoimien johtojärjestelmää sotien alla. Saksalainen Michael Jonas analysoi vaikuttavasti saksalaista geopolitiikkaa keisarikunnan alusta Hitleriin. ”Malli Cajander” -myytin mukaan Suomi joutui talvisotaan kehnosti varustettuna. Maria Lähteenmäki kuvaa Suomen vuosia 1933–39 optimistisena ja itsevarmanakin edistyksenä. Kuvan sotilaiden varustus ei kuitenkaan ihan ensiluokkaiselta näytä. Reaktioita ulkomailla Toiseksi painottuu Ruotsin rooli valtioja kansalaistasolla. Siten talvisodan ihme oli ja pysyy ihmeenä. Siinä itäisen etupiirin, myöhemmän ”elintilan” ajatus on natsismia vanhempi. Työväenmuseo Werstas KIRJAT Henrik Meinander (toim.): Historian kosto – Suomen talvisota kehyksissään Siltala 2015, 403 s. Talvisota on kirjan aiheena rajatusti. Sille on todennettavia taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisiakin perusteita. Ruotsalainen Gunnar Åselius kuvaa tätä yksityiskohtaisesti, samoin monet suomalaiskirjoittajat. Sodanuhkan rinnalla siinä on kuvia 1930-luvun Suomesta muutoinkin. Samoinhan Suomen itsenäisyys ja sisällissota liittyivät ensimmäiseen maailmansotaan ja suuriruhtinaskunnan synty Napoleonin sotiin. Hän ei puolustele neuvostohyökkäystä, mutta jättää mainitsematta Ribbentrop-sopimuksen etupiirijaon. Kirjan oudohko nimi on viittaus Staliniin ja tarkentuu tekstien myötä. Tekstien ymmärtäminen vaatii sodan kulun perustuntemusta. Juhani Ruotsalo Etäisemmissä maissa talvisodan esija alkunäytökset eivät herättäneet suurta kiinnostusta. Päinvastoin, se oli diplomaattisesti ja aineellisesti Suomen suurin tai oikeastaan ainoa tukija. Kansallisena tragedianakin se oli suurpolitiikan tuotos. Suomalaisetkin saattoivat yllättyä yksimielisyydestä, jolla kansa tuki sodanjohtoa. Henrik Tala selvittää suunnitelman vaiheita ja motiiveja viileästi. Puolustusvalmiuden olennainen osa on kansalaisten mieliala. Neuvostoliiton pelko konfliktista länsivaltojen kanssa auttoi luultavasti Suomea selviämään, vaikka tässä Tala ehkä liioittelee. Sodanuhan kasvaessa asemarkkinat kiristyivät ja hinnat kohosivat. Monipuolisten lähteidensä lukusarjoja arvioiden Ilkka Nummela osoittaa, että käsitys ei pidä paikkaansa. Kolme valtiota eivät suinkaan toimineet yhtenäisesti. Näköjään edes laatukustantajat eivät enää arvosta huolellisuutta. Asiantuntevat tarkkailijat pitivät yleisesti niiden ja Puolan asemaa uhanalaisempana kuin Suomen. Vastoin monien suomalaisten luuloa Ruotsi ei antanut Suomelle katteettomia lupauksia. Kolme teemaa erottuu. Suurpolitiikan armoilla Teos ei tavoittele yhtenäistä kertomusta, vaan heittää eri suunnista valokeiloja ajanjaksoon. Teksti on osaltaan korjausta näkemyksiin kiihko-oikeistolaisesta ja militaristisesta 1930-luvusta. Vaikka Venäjällä on jälleen suljettu arkistoja, hän tarjoaa uusia tai huonosti tunnettuja seikkoja. Istuva opetusministeri julistaa tieteen halveksuntaa, mutta teoksen kokoaja, professori Henrik Meinander katsoo, että ammattikunnan velvollisuus on ”…edelleen kärsivällisen miinanraivaajan tavoin myyttien ja tarkoitushakuisten tulkintojen purkaminen”. Ymmärrettävästi Ruotsi pyrki torjumaan kriisien vaikutusta lähialueillaan. Puolustusmäärärahoista väiteltiin 1930-luvulla kiivaasti eduskunnassa ja julkisuudessa, eivätkä ratkaisut olleet helppoja. Venäjän merkittävin talvisodan tutkija Vladimir Baryshnikov tarkastelee Stalinin logiikkaa. Suhteessa kansantuotteeseen se oli vähintään eurooppalaista keskitasoa.. Artikkelien 19 kirjoittajaa ovat tohtoritason historioitsijoita, suomalaisten ohella yksi Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja Virosta. Tämä erotti Suomen muista pohjoismaista, joihin tuolloin alettiin samastua. Kirjoittajaluettelosta, joka esittelee henkilöt meriitteineen, sattuu puuttumaan yksi nimi. Ilmjärv on koonnut eri maiden diplomaattien käsityksiä Baltian maista ja niiden linjoista. Puola ja Baltian maat olivat tärkeitä, Suomi sivummalla
Aiemmin muun muassa Oulun kaupunginteatteriin Katja Ketun ”Kätilön” dramatisoinut Paula Salminen on onnistunut punomaan neljän henkilön tarinan kuin yhdeksi. Kun on lukenut Neljäntienristeysromaanin, on vaikeaa ajatella näytelmää täysin erillisenä luomuksena. Katkeroitunut anoppi kiristää Kaarinaa (Ulla Reinikainen), joka on muuttanut miehensä lapsuudenkotiin. Kohtaukset lipuvat luontevasti ajasta toiseen. Vaikka näytelmäversion pitäisi kantaa täysin omana teoksenaan, olen iloinen, että minulla on jo oma visioni Neljäntienristeyksestä, jota näytelmä sitten täydentää. Riitta Salminen, Kirsi Tarvainen, Ulla Reinikainen, Joonas Saartamo, Kimmo Rasila. Väliajalla kuulen muutamia kommentteja, että tarinasta ei tajua mitään tai se on jäänyt aukkoiseksi. Vaikka lapsia syntyy, pariskunnan välillä on suuri aukko, jonka Lahja yrittää ylittää, mutta turhaan. Mutta miten Turun kaupunginteatterin näyttämöteoksessa neljän hahmon tuska on voitukin näyttää niin kauniisti. Näytelmäversio on ohjaaja Susanna Airaksisen Teatterikorkeakoulun taiteellinen lopputyö. Muutamat tuttavani, jotka eivät muuten kirjoja lue, ovat ahmineet teoksen yhdeltä istumalta. Tarina on hyvin kerroksellinen. 30 18. Matroonakätilö Maria (Kirsi Tarvainen) kasvattaa yksinään tyttärensä Lahjan (Riitta Salminen). Odotukset Turun kaupunginteatterin tulkinnalle Neljäntienristeyksestä olivat siis kovat. Kun Onni ahdistuksissaan syö rotanmyrkkyä TeaTTeri Turun kaupunginteatteri, Logomo Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys Dramatisointi Paula Salminen –Ohjaus Susanna Airaksinen – Lavastus Jani Uljas – Puvut Tuomas Lampinen – Valot ja pyrotekniikan suunnittelu Tero Aalto – Äänisuunnittelu ja sävellykset Johanna Puuperä Rooleissa mm. HelmikuuTA 2016 Neljäntienristeys riipaisee sielua ja hivelee silmää Tommi Kinnusen romaani ”Neljäntienristeys” (2014) löytyy jo yli 50 000 suomalaisesta kirjahyllystä. Neljäntienristeyksessä käsitellään sata vuotta suomalaista historiaa, ja keskiössä ovat yhden suvun kokemukset ja salaisuudet. Toivottavasti Airaksisen nimeä tullaan näkemään teattereiden käsiohjelmissa useasti, koska Neljäntienristeys on kaikessa riipaisevuudessaan hyvin kaunis. Lahja haluaa välttää äitinsä kohtalon ja avioituu Onnin (Joonas Saartamo) kanssa. Näytelmässä neljä avainhenkilöä näkevät toisensa aikojen läpi. Esitystä seuratessa sydän saattaa muljahtaa jo kohtauksen alussa, kun muistaa juonen kulun. Kiehtovat näyttämökuvat Salailun ja katkeroitumisen kohtalo, joka Neljäntienristeyksen henkilöillä on kuin sukuvika, tuntuu kauhistuttavalta. Ja niin kuin ohjaaja Airaksinen toteaa käsiohjelmassa: ”Teatteri tarvitsee tämän teoksen.”
Tällaisessa poliittisessa raliteetissa, tällaisissa oloissa jokainen hyvä asia hätkähdyttää. Pirkan jälkeen taloon tuli Pirkanmaan Elokuvakeskus, joka tekee nykyään suuria elokuvatekojaan Kehräsaaressa. Toisten puhetta arvostellessani huomaan kulttuurilässytystä omassa kielessäni. Parhaimmillaan hän on kohtauksissa Ulla Reinikaisen (Kaarinaminiä) kanssa. Susanna Airaksisen aisapari Johanna Puuperä on säveltänyt jousisoitinsoundista koostuvan musiikin. Istuessani ns. Tunnetyöskentely on avointa, mutta samalla ovelasti annosteltua. Vain kaksi tai kolme on ottanut pysyvän paikan mielessäni. La Stradan oma teatteri tuo toivoa, koska Panula on organisoinut suuren joukon ihmisiä tekemään töitä sen hyväksi. ”Elämän janon” veteraaneista tunnistin Tutu-Liisa Viljasen, sielukkaista sielukkaimman tarmonpesän, sekä Atte Selinin, hyvän teatterituulen joviaalin perikuvan. Kulmalla on kunniakas menneisyys. Valot ja ääni ovat melkein kuin yksi roolihahmo näytelmässä. Karisma vs. HelmikuuTA 2016 Turun kaupunginteatterin Neljäntienristeyksessä lohdun tuovat kirjeet vievät Onnin (Joonas Saartamo) lopulta hengiltä. La Strada vaikuttaa vammaisiin ja vammattomiin tekemällä hyvää teatteria. Teatteri La Strada sijaitsee Amurin ja Pyynikin kaupunginosien rajalla, paikassa, jossa Teatteri Tapio toimi äskettäin. Alun perin siinä toimi elokuvateatteri Pirkka, joka palveli myös pieniä yleisöjä. Panula ei puolusta pientä ihmistä, vaan päästää suuret ihmiset esiin meidän keskinkertaisten mielten ylennykseksi. Lahjan mies Onni on aika hiljainen, mutta päässä käy vipinä. Avajaisesitys ”Elämänjanoinen Jack” kuuluu kevytsarjaan. Tila haltuun suneilemattomasti Monilla La Stradan näyttelijöillä on fyysisiä vaivoja, joten ryhmässä on ollut vaihtuvuutta. Ensin niin kävi, kun Kalle Bister aloitti Nils-Erik Fougstedtin ”Romanssin”. Toivoa tulevasta Tarvitsevilta ei oteta eikä tarpeettomille anneta nykyään karkeasti kiroillen, vaan ihmisläheisesti lässytellen. Ja katin kontit! Heti ensimmäisen minuutin aikana huomasin, että nämä näyttelijät menevät suoraan elämän perusrytmiin ja osaavat tehdä omia vastarytmejään. Haavistolla on säkeitä, jotka sopisivat uuden teatterin motoksi. Riitta Salmisen ulkopuoliseksi itsensä tunteva Lahja on herkkä ja eräänlainen luonnerooli juuri Salmiselle. Olen kutsunut ”itkettävän kauniiksi” esityksiä, joille en ole itkenyt. Kehitysvammaisteatteri tuo toivoa meille, jotka virallisten diagnoosien mukaan kehitymme vammattomasti. Mitä siis sanoa, jos toivo joskus pilkahtaa. Niin kävi, kun La Strada avasi oman teatterin. Ajattelin, että voi ei, tämä on kyllä liikaa, liian herkkää liian komeaa. Myös Neljäntienristeyksen lapsinäyttelijät eläytyvät hyvin vaikeissakin kohtauksissa. Kaikki auttavat ”pientä ihmistä”. Jani Uljas on levittänyt katsomon näyttämön molemmin puolin, ja sitä hyödynnetään hyvin. Taustalla Riitta Salminen ja Elmeri Karlsson. pääkatsomoa vastapäätä tuntuu kuin olisin vielä vahvemmin osa ympäröivää yhteisöä. Esitys yhdistelee ikivihreitä iskelmiä Helena Haaviston runoihin. La Stradan Elämänjanoinen Jack -esityksiä vielä la 20.2. Nyt kyynel pyörähti poskelleni kahdessa kohdassa. 31 18. Toisen kerran puhkesin kyyneliin, kun ohjaaja Anu Panula piti puheen. Monet muistavat esimerkiksi William Shakespearen ”Juhannusyön unen” (2013) ja odottavat Federico García Lorcan ”Don Cristobalia” (2016). La Strada paljastaa meille sellaisen yhteisen tunnemaailman, jonka olemassaolosta meillä ei olisi muuten aavistustakaan. Muistan, miten La Strada debytoi Teatteri Tapiossa 5.12.2009. klo 15.00 pe 26.2. Kirjeet, jotka välillä leijailevat ja toisaalla revitään riekaleiksi, ovat erityisen hieno tehokeino. Kehitysvammaiset laususkelevat runoja. Olen sanonut ”unohtumattomiksi” monia esityksiä, jotka unohdan varmasti. klo 18.00 ja su 28.2. Katsoin siellä kerran Federico Fellinin ”Intervistan” itsekseni. Naisten väliset kärhämät tuovat sähköä näyttämölle. Niin tapahtui Tampereella, kun kehitysvammaisteatteri La Strada antoi avajaisnäytöksen omissa teatteritiloissaan. Joonas Saartamo on karismaattinen, ja hänen fyysisyytensä sopii Onnin raastaviin kohtauksiin. Neljäntienristeys on näytelmä, joka nostaa Turun kaupunginteatterin taas pitkästä puheenaiheeksi suomalaisessa teatterielämässä. ”Elämän janon” ensi-iltaan kävellessäni mielessäni oli humaanisesti korrekti ajatus, jonka mukaan tämä on varmasti ”hyvä asia”, jota pitää kannattaa. tai maalaa koko näyttämön ”Minä en pysty” -teksteillä, se on järkyttävyydessään silmiähivelevää katsottavaa. Tämä ei ole heikoille tuputettua hyvää harrastusta, vaan vahvojen ihmisten tekemää teatteritaidetta. Ainut lainakappale on tango Sinitaivas, jota mukaillaan hienosti näytelmän varrella jopa virtenä. klo 15.00. Saavat jotakin mielekästä tekemistä ja voivat kehittää itseään. Uskon, että monelle kävi katsomossa samalla tavalla. La Stradalla on varmasti suuri merkitys kehitysvammaisille, mutta koska en tunne heidän olojaan, en osaa nähdä Panulan työtä vain erityisryhmän palvelemisena. Susanna Airaksisen tulkinnat eivät toimisi yhtä hyvin ilman onnistunutta lavastusta. Tumma hirsilattia muuntuu niin saunaksi kuin korsuksi. Tässä lätinässä on moni sana mennyt käyttökelvottomaksi, esimerkiksi ”toivo”, johon on politiikassa ladattu niin paljon valhetta, tekopyhyyttä ja saaliinhimoa, että sitä ei halua kuulla. Toivoa on olemassa, vaikka ei uskoisi. Sen syttyes sä palamaan sodan karuutta ei tarvitse paremmin selitellä. La Strada on esittänyt monia erinomaisia klassikkosovituksia ja tehnyt niiden välissä kevyempiä tuotantoja. Pertti Julkunen TEaTTEri Teatteri La Strada Elämänjanoinen Jack Ohjaus: Anu Panula – Runot Helena Haavisto – Valot Alperto Putkonen Ääni Antti Nurminen – Näyttämöllä Kalle Bister, Mari Heinilä, Jaana Järvinen, Pasi Lehikoinen, Atte Selin, Titta Sillman, Tutu-Liisa Viljanen, Marjo Minkkinen, Kirsi Nurminen, Anu Panula, Turkka Mastomäki (vier.) – Muusikot Joseppiina Kahiluoto (viulu), Pietari Panula (viulu), Santeri Panula (basso), Sami Panula (rummut), Kaisa Kujanpää (haitari), Mari Martikainen (huilu ja tenorisaksofoni, Pekka ”Pablo” Seppä (trumpetti) Otto-Ville Väätäinen Ammattinäyttelijä Turkka Mastomäki (kolmas oikealta) vierailee kehitysvammaisteatteri La Stradan vahvasti esitetyssä runoproduktiossa Elämänjanoinen Jack. Ellinoora Sandell Suurten ihmisten juhla La Stradassa Niiltä, jotka tarvitsevat, otetaan ja niille, jotka eivät tarvitse, annetaan. Lämmin omanarvontunto säteilee. herkkyys Luin Tommi Kinnusen ajatelleen jo romaanin kirjoitusvaiheessa juuri Kirsi Tarvaista kätilö Marian rooliin. La Strada. Kotkan kaupunginteatterin Maratontanssit (1986) on yksi. Pientä epävarmuutta ja suoranaisia ujouskohtauksia esiintyi varhaisissa tuotannoissa, mutta omalla tavallaan ne vain vahvistivat yleisön ihastusta. Myös Tampereen Teatterin ”Armon varassa” (2007) pyrkii osaksi jokapäiväistä mielenmaisemaani. Nyt miehekkäät miehet ja naiselliset naiset ottavat tilan haltuunsa sumeilemattomasti. Olen samaa mieltä kirjailijan kanssa: Tarvaisen karisma on kirkkainta tällaisissa vahvoissa naisrooleissa
Yksinäisyys ja kohtalo leimaavat muitakin McCarthyn romaaneja, joista tunnetuin lienee Veren ääriin (Blood Meridian).” u u u Visassa voi oikeille jäljille päästä kuvataiteilunkin kautta kuten tamperelainen Vesa Kautto osoittaa. 32 18. 1933) hänen kirjastaan tehdyn elokuvan Menetetty maa (2005) kautta. Tiukka ja väkivaltainen tarina kulkee vääjäämättä kohti pelättyä loppua. Hienoa ihmisten, luonnon ja muun ympäristön kuvailua, ilman romanttista höttöä. Sanojen sisältämän viestin ja voiman aistii jo espanjaksi kirjoitettuna, vaikkei kieltä osaisikaan.” Helsinkiläinen Raila Rinne on katsonut hankkimansa ”lahjahevosen” sisuksiin. Hän on kirjoittanut kymmenen teosta ja saanut muun muassa Pulitzerin palkinnon. Ja kerrankin Oscarit löysivät oikean osoitteeseen. Espanjaksi lausutut avaindialogit on käännetty vasta teosten sanastossa. Kuolettavana rakkautenaankin pojan ruumiissa elävällä miehellä on epileptinen 16vuotias meksikolainen prostitutioitu. Kiinnostuin ja olen nyt lukenut useita hänen teoksiaan. Cormac McCarthyn muut tähän trilogiaan kuuluvat teokset ovat ”Matka toiseen maailmaan” (suom. Syystäkin Cormac McCarthya pidetään yhtenä tämän ajan merkittävimmistä kirjailijoista.” Eero Reijonen, espoolaisia hänkin, on myös innostunut tuosta Coen-veljesten leffasta. No, perhehupi sikseen. 1995) ja tämä uusin ”Tasangon kaupungit” on ilmestynyt viime vuonna suomeksi. Yllätys ei varsinaisesti ollut se, että kirja oli myös mestariteos. Kristiina ehdotti muun muassa Cormack McCarthyn rajatrilogiaa.”. Visakirja, trilogian ensimmäinen , ei ollut ajan kulumisestakin johtuen yhtä tyrmäävä kuin sen toinen osa, parikymmentä vuota sitten suomennettu ja myös luettu Matka toiseen maailmaan. Sitaaatti on kirjassa sivuilla 106-107. Rajatrilogian lukukokemusta on koetellut tietysti julkaisujärjestys ja parinkymmenen vuoden tauko suomentamisessa. Tällä haavaa ehdottomasti yksi suosikkikirjailijoitani.” u u u Pertti Vuorela Espoosta noteeraa kirjailijan halun pysyä poissa parrasvaloista. Pyysin häneltä lukusuosituksia. No jopa vallan tärppäsi! Kirjavisassa nyt esiintynyt rajatrilogian 1.osa Kaikki kauniit hevoset ilmestyi suomeksi Kaija Sivillin suomentamana vasta vuonna 2014. Teinijuntti-cowboy John Grady on, useimpien Cormac McCarthyn luomien arjen sankarien tapaan rotukysymyksissä suvaitsevaisista suvaitsevaisin. Kuin sivutuotteena pohditaan samalla tätä elämää, ihmiselon ihanuutta ja kurjuutta. Agricola ei käänny haudassaan, eikä Kirjallisuuden valtionpalkintokaan langennut kenelle siviilille tahansa. Aika harvinainen yhdistelmä. ”Olin syyskuussa Unkarissa samalla maalausleirillä hienon kääntäjän Kristiina Drewsin kanssa. Ankaraa ja raadollista lännen rajaseutuelämää kuvaava kirjasarja puhuttelee ainakin lännenkirjoja aikoinaan ahminutta miespuolista lukijaa. Se oli ensilukemalta ankea ja rankka, vaikka taideteos sekin on, epäilemättä. ”Tavattoman kauniisti kirjoitetun mutta tapahtumiltaan karun romaanin lukuisat tekstikappaleet alkavat sanoilla ’he ratsastivat’. Edelleen kirjoituskoneella tekstinsä laativa kirjailija ei viihdy julkisuudessa, vaikka osallistuukin ahkerasti asuinpaikkansa Tesuquen elämään New Mexicossa. Rajatrilogian raja sijaitsee USA:n ja Meksikon välissä. Puhumattakaan Pulitzerilla palkitusta romaanista ”Tie”. Se oli koko lailla helppo löytää muistinvaraisesti, vaikka tässä kirjassa ’he ratsastivat’ ihan myötäänsä. Uusi ja Vanha Mexico, jopa Texasin laitamaatkin ovat luontona yhtä, ihmiset vain ovat erilaisia, auttavaisimpia kuitenkin kaikkein köyhimmät meksikolaiset. Liekö syynä se, että etenkin pikkupoikana olin kovin ”hevosinnostunut”. Ja lukijakin uskoo lopulta, että hevonen todella on luomakunnan kruunu. Luonnonkuvaajana Cormac McCarthy on ravintoketjun huippua; jos Hannu Väisänen maalaa teoksensa, niin McCarthy elää itse siinä, tai näkee unta, tai näkee unta unesta. ”Täytyy tunnustaa, että aloin oikeasti kiinnostua kirjailijasta vasta” Menetetyn maan” muutamaan kertaan nähtyäni, Vaikka tiesin Cohenin veljekset melkoisiksi velhoiksi olin utelias, myönnetään; utelias lukemaan ennen kaikkea sen, millaisista aineista loistava Javier Bardem oli rakentanut maanisen tappajan roolinsa. Itse kirja on vielä lukematta, mutta Coenin veljesten ohjaama elokuva on eräs parhaita näkemiäni rikoselokuvia. Antti Aarnio, ”Poika Espoon rajaseuduilta” kuten hän sijaintinsa asianmukaisesti määrittää, avaa tämän viikolla viisi viritetyn visan. Pahuus elää voimakkaasti kirjoissa, mutta usein myös paha saa palkkansa. Karuja, omalaatuisia, mutta jollain tavalla koukuttavia. HelmikuuTA 2016 Kirjavisa He ratsastivat auringonlaskuun ja -nousuun Talvikausi ja viikkolehtiaika etenee kirjavisan vinkkelistä edelleen suotuisissa tuulissa. ”Istuin satulaani, latasin pistooliini ja otin juomaleilistäni huikan, voittajan elkein, sillä olen varma että sitaatti on Cormac McCarthyn kynästä. Siellä cowboyt ja outlawt liikkuvat enimmäkseen ratsain. Tämän jenkkikirjailijan löysin itseasiassa Demokraatissa syksyllä olleen kirja-arvostelun kautta. Joululahjakirjanani sen silloin ahmin suoralta kädeltä. Syynä lienee myös kirjailijan melko suoraviivainen, mutta samalla yksityiskohtainen kirjoitustyyli ja jatkuva tapahtumien virta. Vastauksia on tullut kaikkiin tehtäviin riittoisasti, nyt lyötiin taas kevään kärkitulos. Suomentaja Kaijamari Sivill on selvästi taiteilija itsekin, kotonaan niin murteissa; rajamaiden cowboymurre kääntyy hienosti Suomen itämurteeksi, kuin vahvoissa luonnonkuvauksissakin, joissa liikutaan parhaiden westernien sielunmaisemissa. Muistin sen luettuani taannoin kirjan, jonka ostin ratsastusta harrastavalle sukulaistytölle ihan nimen perusteella. ”Tutustuin Cormac McCarthyyn (s. Elokuva oli alkuperäistekstiä hyvin noudattava. Mutta silti itsenäinen. Pitihän mun kirjan sisältö tarkistaa etten mitä tahansa viihdevaahtoa mene lahjaksi antamaan, minä maisteristäti... Sitaatti lienee Kaikki kauniit hevoset -romaanista.” Jyväskyläläisellä Ilpo Pietilälläkin tämä kirjailija on varsin tuoreena muistissa
”Kerrottakoon, että ei Maryaa ollut aivan yhtäkkiä ja sumeilematta siirretty vakaista hyvistä oloista Montmartren vaaroihin. Ennen avioitumistaan hän oli kiertänyt monta Albert Prancen No. Veikko Huuska ratsasti Ikaalisista Wyomingin maisemiin Annie Proulxin jäljissä. (rb). Suuren yleisön lukemaksi kirjailijaksi hän nousi kuitenkin vasta paljon myöhemmin ilmestyneellä romaanillaan, joka sai innoituksensa Charlotte Bronten romaanihenkilöstä. Tampereen yliopiston perinteisesti vahvaa visaedustusta lisää tällä viikolla Minna Hautamäki. Ei sinne päinkään. mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa PL 338, 00531 HKI. Leffa oli hyvä.” Mauri Panhelainen Jyväskylästä kertoo lukeneensa visakirjan ”hitaasti ja tarkasti, minkä romaani palkitsi poikkeuksellisen hienona lukunautintona”. HelmikuuTA 2016 VIIKON 7 SITAATTI Viikon kirjailija syntyi pienellä saarella joka tuolloin oli siirtomaa, mutta on nykyisin itsenäinen noin 75 000 asukkaan lilliputtivaltio. 1 -nimisessä seurueessa. Pukuhuoneessa ginipullo. Kirjailijamme muutti nuorena 1900-luvun alussa koloniasta emämaahan, missä pääsi opiskelemaan draamakouluun, mutta kirjallinen ura urkeni vasta 1920-luvun loppupuolella. ”Cormac McCarthy kirjoittaa vähän samalla persoonattomalla tyylillä kuin John Williams Stonerissa. Hyvä tarjokas, mutta ei se oikea. Se oli omituista elämää. Sellainen on Teksasin ja Meksikon syrjäseuduille sijoittuva McCarthyn romaanikin, mutta rajumpi ja syvällisempi kuin visaedeltäjänsä. 33 18. 2010-luvulla kirjoitetuista romaaneista on tehty näkökulmatekniikalla, tällainen kaikkitietävä kertoja-vetoinen tarina tuntuu hetkittäin vähän pitkäveteiseltä. Ainaisena puheenaiheena miehet. Romaanin nuori päähenkilö John Grady ottaa riskejä ja uhraa melkein kaiken hevostensa vuoksi. Samoin voisi sanoa 82-vuotias kirjailija Cormac McCarthy.” Oikeita vastauksia pudottelivat myös Juhani Niemi, Seija Tahvanainen, Sirpa Taskinen, Unto Vesa ja Mikko Viherjuuri. Mielen sisäisiä liikkeitä kuvataan minimaalisesti, kaikki tapahtuu toiminnan kautta. Kuka hän on, mikä teos. Romaanin nimestä jo näkyy, että hevonen jalona luontokappaleena ja ihmisen toverina on McCarthyn tarinan ytimessä. Ainaista kynsien lakkaamista sunnuntaisin junassa. He tekivät sitä ja tätä, hän tuli ja meni. En tiedä tykkäänkö, suurin osa esim. Hän oli tottunut siihen, että hänen elämältään puuttui kiinteä, vankka perusta. ”Kevään visakirjojen teema on ollut pojasta mieheksi kasvaminen, vaihtelevia nuorten miesten kasvutarinoita 1900-luvun loppupuolelta. Nyrpeitä vuokraemäntiä, ruoaksi pelkkiä keitettyjä sipuleita. (”Sika se oli, muruseni, sikä.”) Tanssitytöt tunsivat miehet läpikotaisin ja laukoivat heistä arvionsa hirmuisella tarkkanäköisyydellä. Vastaukset viimeistään 17.2. Villihevosesta kesytetty ratsu ei petä isäntäänsä ja kesyttäjäänsä, jolle puolestaan jalo eläin edustaa petoksen maailmassa varauksetonta uskollisuutta.” Jari-Pekka Vuorela Tampereelta ottaa vertailun western-mestarista ”Vihan hedelmistä, Vaiteliaasta miehestä, Seitsemästä naisesta ja monesta muusta huolimatta ohjaaja John Ford ilmoitti identiteettinsä: ’I make Westerns’. Palkinto Antti Aarniolle
Täysin fiktiiviset osuudet ovat herättäneet runsaasti keskustelua ensi-illan jälkeen, koska tarinan mukana vilisee tosielämästäkin tuttuja henkilöitä oikeilla nimillään. Toista viulua soittava aviomies (Kyle Chandler) asettuu tietysti poikkiteloin onnensa kätkemään joutuvan parin romanssin tielle. HelmikuuTA 2016 Pika-arviot Takaisin pintaan Kaksi suomalaista kuoli sukellusonnettomuudessa Norjassa vuonna 2014 Pohjois-Euroopan syvimpään veden täyttämään luolastoon. Sen ohjaaja Todd Haynes on erikoistunut sittemmin tunteellisemmin virittyneisiin värikylläisiin epookkeihin ainakin omaksi harmikseni, mutta teemat kehollisuudesta, seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta ovat pysyneet hänen teostensa keskiössä näihin päiviin saakka. Ruumiit jäivät onkaloon. Australialaistähti on nimiroolissa myös Haynesin uudessa elokuvassa. Paljon pelissä Cannesin filmijuhlilla ensiesitetty Carol (2015) on eräänlainen sisarteos ohjaajan aiemmalle lähiöelokuvalle Kaukana taivaassa (2002), jossa puitiin niinikään amerikkalaisen unelman kaksinaamaisuutta, seksuaalista suuntautuneisuutta, luokkaristiriitoja ja yhteisön kuristavaa painetta. Aleksi Salmenperän ohjaus Pekko Pesosen käsikirjoituksesta kertoo, mikä Talvivaaran surullisenkuuluisassa saagassa meni pieleen. Heidän roolisuorituksensa muodostavat teoksen emotionaalisen ytimen. KOOnnuT Rane aunimO ELOKUVA ELOKUVA Jättiläinen Alkuvuoden paras elokuva teattereissa on kotimainen. Elämänvalheet karisevat valokuvaajankin (Rooney Mara) kasvoilta. Ainutlaatuinen dokumentti herättää ristiriitaisiakin ajatuksia. ELOKUVA Vakoojien silta Steven Spielberg tarttuu taas tositapaukseen, nyt vakuutusjuristista (Tom Hanks), joka sotketaan mukaan kylmän sodan aikaiseen sapelinkalisteluun lännen ja idän välillä. Teos perustuu jännityskirjailijana tunnettuun Patricia Highsmithin teokseen The Prince of Salt, jonka hän kirjoitti salanimellä Claire Morgan. En osaa ottaa eloku. Tapahtumat täsmentyvät vasta elokuvan loppupuolella 1950-luvun alkuun, mutta sen virheetön visuaalinen tyyli leiskuvine puvustuksineen ja lavastuksen yksityiskohtineen on paljastanut aikakauden jo paljon aikaisemmin. Juan Reinan dokumenttielokuva kuvaa ystävien hengenvaarallista nosto-operaatiota, joka tehdään salassa ilman viranomaisten lupaa. Tekijät ovat osuneet hermoon. Suomessa vain televisiossa esitetty AIDS-vertaus Safe (1995) lienee yksi 1990-luvun tuntemattomimmista amerikkalaisista mestariteoksista ainakin suurelle yleisölle. ELOKUVA Carol Ohjaus: Todd Haynes Pääosissa: Saoirse Ronan, Emory Cohen, Domhnall Gleeson, Jim Broadbent, Julie Walters 2015, 118 minuuttia Enkeli putosi taivaasta Tienristeyksessä. Kenties henkilökohtaisista syistäkin hän on halunnut hakeutua toistuvasti heikomman osaan, josta moni turvalliseksi koettu sosiaalinen rakennelma paljastaakin kääntöpuolensa ja rajoitteensa. Paljon mahdollista, että päähenkilön nimi on myös tietoinen viittaus Julianna Mooren yksinäiseen ja pelastusta etsivään hahmoon Safeelokuvan Carol Whitena. Jopa Bob Dylanista kertovassa elämäkertaelokuvassa I´m Not There (2007) yksi kuudesta muusikkolegendaa tulkitsevasta näyttelijästä on Cate Blanchett. Identiteettikysymykset ylipäänsä kiinnostavat homoseksuaalia elokuvantekijää, jonka teoksissa pääosassa on korostuneen useasti nainen. James Stewartin nykyperillinen Hanks muotoilee sankarista hänelle tyypillisen rehdin jokamiehen. Sensuellin täsmentymätön Haynesin sensuelli silmä ydinperheen turhauttaviin kulisseihin tuntuu silti varovaiselta ja täsmentymättömältäkin. Spielberg heiluttaa tutusti tähtilippua. 34 18. Heti avauskohtaus ravintolassa hehkuu sisäistynyttä kaunotaidetta ja pienten eleiden jännitettä. Elokuva kilpailee parhaan elokuvan Oscarpalkinnosta, tietysti. Hänen vastanäyttelijänään on britti Rooney Mara, joka tunnetaan parhaiten Miehet jotka vihaavat naisia -opuksen amerikkalaisfilmatisoinnista. Kyse ei siis ole Lahjakkaan herra Ripleyn kaltaisesta rikollisen elämänvalheen kuristavasta kuvauksesta vaan pehmeämmin muotoillusta naamioleikistä, jossa varakas kotirouva pyristelee eroon porvarillisesta paratiisista tutustuttuaan tavaratalon nuoreen myyjättäreen
Tuli heistä: Ikäpolvensa eturivin näyttelijöitä, elokuva-ohjaajia, festivaali johtajaa ym. Rokkiväen ohella elokuvafriikit ovat aina olleet hanakoita listaamaan kaikkien aikojen parhaita leffoja, sekä yleensä että lajityypeittäin. Ja lopuksi vielä ihan lyhyt lista mieliinjääneimmistä listoista. Viimeksi tämä Beach Boysin klassikko-lp pärjäsi varsin arvostetun brittiläisen Uncut-lehden alkuvuodesta julkistetussa kriitikkoäänestyksessä kaikkien aikojen albumista. Näitä kaikkia rankkauksia me listafriikit koluamme sitten silmä kovana, muristen ”väärille” valinnoille ja omien suosikkiemme aliarvostukselle. Hollywoodin musta lista. Lue Demokraatti.fi. Vaikka niin sanotun epäamerikkalaista toimintaa tutkineen komitean lista kommunistiyhteyksistä epäillyistä elokuva-ammattilaisista tuotti alan sisällä kaunaa ja kulttuurisia ruumiitakin, on se kaikessa vainoharhaisuudessaan ja ultrakyynisyydessään ollut myöhemmille filmintekijöille ja kirjailijoille herkullinen aihe. Se oli ykkönen. Niin on sitä edeltänyt, keväällä -66 ilmestynyt ”Pet Sounds” -albumikin. Vaikka ajan normisto puristaa romanssin ahtaalle ja perheenäidin raskaiden valintojen äärelle, teos haluaa säilyttää optimismin. Haynesin teos on kirjalle uskollinen. u u u Kun pikkusormi on jo pirun käteen ojennettu, niin menköön. Liverpoolin Famous Four sai TOP 20:een neljä albumia, Bob Dylan ja David Bowie kolme. Lista Jouko Turkan ”Seitsemän veljeksen” näyttelijöistä Kai Lehtinen, Martti Suosalo, Jarmo Mäkinen, Jari Pehkonen, Taisto Reimaluoto, Pertti Koivula, Tero Jartti. Lopun uusi ravintolajakso on silti kerronnan huipennus: katseen, liikkeen ja odotuksen viipyilevää tanssia, joka päättyy kauniiseen tarkennukseen, silmien ja kenties sydämenkin lukitukseen. Tehtävä on oikeastaan vielä mahdottomampi, sillä elokuvalla on takanaan jo noin 120-vuotinen historia, rockilla puolet lyhyempi. Korkeiltakin tahoilta singottujen aikalaistuomioiden mukaan näistä kavereista ei pitänyt koskaan tulla mitään, eiväthän nuo osannneet kuin kuolata, ähkiä ja vollottaa. on jäänyt kulttuurihistoriaan ainakin siitä, että tuona helmikuun päivänä tasan 50 vuotta sitten alkoivat erään kaikkien aikojen arvostetumman ja hartaimmin työstetyn rockkappaleen äänityssessiot. Suomi rajakki suomi Montako tähteä elokuva sai. The Beach Boys kokoontui maestronsa Brian Wilsonin johdolla hiomaan Wilsonin sävellystä ”Good Vibrations”. Valmista tuli heti syyskuussa, mutta seitsemän kuukauden hinkkaus kannatti: syntyi laulu, joka on kestomenestyjä kriitikkokyselyin tai yleisöäänestyksin kootuissa kaikkien aikojen rock-biisi -listauksissa. Kun matka toistuu ja romanssi viimein lihallistuu, Haynesin kamera ei kerro paljoakaan. Viisikymppisiään viettää kohta myös toinen näissä rock-maailman hellimissä äänestyksissä aina hyvin sijoittuva pitkäsoitto. Elokuussa 1966 julkaistu Beatlesin ”Revolver” oli Uncutin äänestyksen kakkonen. En kyllä tiedä, onko tässä lajityypissä kovin monta kisaajaa, mutta Nick Hornbyn mainio ”High Fidelity” (onnahtelevalta suomennosnimeltään ”Uskollinen äänentoisto”) ironisoi listakajahtaneisuutta lempeästi mutta valloittavan tunnistettavasti. Sadat kriitikot ympäri maailmaa listaavat suosikkinsa aina uudelleen ja uudelleen milloin minkäkin ”elokuva-alan raamatun” järjestämissä äänestyksissä. Lopulta joko Citizen Kane tai Vertigo voittaa. Rolf Bamber g Sivistyssanakirjan rinnalle tarvitaan pian häväistyssanakirja. 3. Schindlerin lista Saksalaisen teollisuusmiehen rohkea hanke pelastaa työntekijöitään keskitysleirikuljetuksilta oli paitsi humanismin suuri voitto, pieni voitto myös elokuva-alalle: Steven Spielberg teki aiheesta ensimmäisen täysuskottavan ja -aikuisen elokuvansa. Paras romaani listoista. Ja kahlattuamme listan läpi julistamme, kuinka mahdottomia ja turhia nämä äänestykset ovat. Sitä voi selittää aran Theresen huoneiden nurkilta ja kulmien alta pälyilevä viaton näkökulma . Yhä liian vähän ruodittu. Siinä lontoolainen levykauppias käy listanomaisesti läpi naissuhteitaan kautta aikain ja vetelee väliin levyfriikkikavereidensa kanssa lonkalta TOP-vitosia ihan miltä vaan rockin osa-alueelta. Kuvan avaaminen laajempaan sosiaaliseen yhteisöön myös Carolin osalta voisi auttaa, mutta siitä elokuva pidättäytyy. Orastavan rakkauden parhaassa visualisoinnissa naiset ottavat hatkat autollaan, ja onni näyttää hetken mahdolliselta. 1. Aki Kaurismäki onkin joskus sanonut, että rakastelua on mahdoton kuvata onnistuneesti, eikä hän siksi edes yritä. vaa yhteiskuntakriittisenä, vaikka lesbonaisen oikeuksia tallotaan systeemin joka portaalla. Näitä kaikkia rankkauksia me listafriikit koluamme sitten silmä kovana, muristen ”väärille” valinnoille ja omien suosikkiemme aliarvostukselle. 2. Sitä myötä syntyy turhauttava ristiriita, sillä jo Carolin ja Theresen epätasaarvoinen suhde saa epäilemään heidän tulevaisuuttaan. Rane Aunimo Demokraatti. 35 18. HelmikuuTA 2016 Aforismi välipalaksi Jokamiehen listaoikeus E ilinen 17.2. Melodraamanakaan se ei hurjistu esittämään rohkeita väitteitä tai alleviivaamaan sanomaansa repäisevillä kamerankieputuksilla
Esityksen laulut, kuten esimerkiksi ”Karjalan kunnailla”, ”Suvivirsi”, Satumaa”, ”Lasten liikennelaulu” ja ”Kulkurin iltatähti” tukevat tunnelmavaihteluita ja ajan henkeä. Ajan arvot ja asenteet ovat läsnä. Marjakin päätyy konepiirtäjäksi ValmeTeaTTeri Jyväskylän kaupunginteatteri Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: elämänmeno Dramaturgi Elina Snicker – Ohjaus Kaisa Korhonen – Lavastus Kari Junnikkala – Pukusuunnittelu Merja Levo – Koreografia Ari Numminen – Valot Japo Granlund – Ääni Mika Filpus – Rooleissa Anne-Mari Alaspää, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Innilä, Hanna Liinoja, Taina Reponen, Hannu Hiltunen, Jorma Böök, Miikka Tuominen, Joni Leponiemi, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo, Maritta Viitamäki, Maija Andersson ja Roosa Karhunen; muusikko Matti Ekman riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa. tille, vaikka haluaisi olla taiteilija biologisen isänsä tavoin. Väkivaltakohtaukset kertovat taitavasti enemmän kuin näyttävät. Myös muiden ystävien merkitys korostuu. Myönteisellä palautteella voi olla iso vaikutus nuoren ihmisen elämässä. Marja haluaa, että muut kutsuisivat häntä Markuksi. Itsensä etsiminen on Marjalle kirpaiseva ja hämmentävä matka, jossa unelmat ja pettymykset seuraavat toinen toistaan. Marjan ja äidin erilaisuus kirpaisee katsomoon asti. Yli sata teosta ohjanneen Korhosen kokemus taas näkyy erityisesti tunnelmien ja ajankuvan välittymisessä. Saision tekstin ironinen ja ronski, mutta lämmin huumori on yksi esityksen kantavista voimista. Syntymä, kuolema ja eri siirtymävaiheet ovat luonnollinen osa elämää. Sivurooleissa varsinkin Joni Leponiemi, Maritta Viitamäki ja Jorma Böök ovat ilahduttavia valopilkkuja persoonallisuudellaan. Marja oireilee unettomuudella, mutta sekään ei pysäytä äitiä. Jokainen esine on ajan henkeen istuva poljettavasta Singeristä vedettävään laverisohvaan. Koulukiusaaminen on säälimätöntä. Lapsen kova osa Marjan (Anne-Mari Alaspää) elämä äitinsä Eila (Anneli Karppinen) Niemisen hampaissa ei ole auvoista Helsingin Kalliossa. Ajan henki on läsnä Elämänmeno on myös työläisperheiden kuvaus. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Jyväskylä ” Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa. HelmikuuTA 2016 Elämänmeno on raikas kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta Lempi (Hanna Liinoja, vasemmalla) on Marjan (Anne-Mari Alaspää) tuki ja turva vaikeina aikoina Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämösovituksessa Pirkko Saision Elämänmeno-romaanista. Marja on eloisa ja herkkä taiteilijasielu, jonka ytimen AnneMari Alaspää on löytänyt. Näytelmän aikuiset eivät pidä lapsen ymmärryskykyä kovin korkeana, eikä hänelle muutenkaan tarvitse selittää tai kertoa asioita. Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä. Lapselle aikuisten alkoholinhuuruinen maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Ihminen haluaa elää viimeiseen asti, vaikka välillä menettäisikin elämänuskonsa. Paitsi Saision romaanina Elämänmeno tunnetaan myös Åke Lindmanin ohjaamana tv-elokuvana vuodelta 1978. Näytelmä ei tunnu raskaalta, vaikka se nostattaakin syviä tunteita pintaan. Merja Levon pukusuunnittelu täydentää lavastusta hienosti. Varsinkin näyttämön nopea vaihtuminen tehtaaksi on elämys. Kaisa Korhosen ohjaama draama on tervetullut ajankuva jälleenrakentamisen ajasta sodan jälkeisessä Suomessa. Matti Ekman haitareineen vain vahvistaa kokonaisuutta. Turvapaikanhakijatilanne tekee siitä myös ajankohtaisen. Kari Junnikkalan lavastus on runsas. On pula-aika, ja rahan kanssa pitää olla tarkkana. Tanssit ovat koreografisesti oivaltavia, tunnelmallisia ja näyttäviä. Marjan on vaikea tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Se ei silti tarkoita, etteikö elämä olisi elämisen arvoista, ja etteikö siinä tapahtuisi hienoja asioita. Anneli Karppisen roolityössä yhdistyvät Eila-äidin kylmyys ja lämpö. Lasta saa kurittaa, eikä syy remmillä rankaisuun ole usein kummoinen. Lempi on Marjalle aikuinen ystävä, jonka turviin hän pakenee silloin, kun äidiltä ei heru ymmärrystä. Kari Junnikkala Kantaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” on voimallinen avaus Jyväskylän kaupunginteatterissa. Marja saa Lempi-kummitädiltään (Hanna Liinoja) rohkaisua. Yläja alatasanteen käyttö tukee lavan muunneltavuutta ja vaihtelua. Äidistä oman avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär tuntuu vieraalta. Pitää olla riittävän kova, että pärjää yhteiskunnassa. Heini Junkkaalan Jyväskylän kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä sodan loppuminen on vahvasti läsnä heti alussa. Elämän todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, unelmat jäädä toteutumatta. Kuitenkin näyttämöllä yhtä aikaa tapahtuvien asioiden yksinkertaistaminen olisi ollut paikoin kohdallaan. 36 18. Sukupuolinormit ovat vielä tiukat, eikä niitä saa sohaista
Osanottajia ei ollut paljon, mutta ne vähät sitä hartaampia. Helsingissä oli tarkastettu köyhien asunto-oloja. /--/ Lahtelainen työväenliike muussakin suhteessa kuin mitä on edellä mainittu, herättää kummastusta. Luonnollista on, että semmoisille ammattiosastoilla ei ole mitään merkitystä ammatillisena järjestönä. Käynti Lahdessa Vuosikymmenen on lahtelainen työväenliike ollut siitä tunnettua, että siellä aina riidellään. Nytkin siellä taas riidellään eikä paljon muuta tehdäkään kuin riidellään eikä oikein olla selvillä mistä riidellään. Sitä ei kuitenkaan voi sanoa lahtelaisten nykyisistä riidoista; ei ainakaan nykyinen puoluetoiminta sitä todista. Lukijalle Hellerin posketon, mutta älykäs satiiri oli nautittavan naurattavaa. Neljä sielua pelastettiin. Työväen arkisto ”Kaikkialla maailmassa oli linjojen kahta puolta poikia uhraamassa henkeään jonkin puolesta josta sanottiin että se oli heidän maansa, eikä kenelläkään tuntunut olevan siitä mitään huomauttamista, kaikkein vähiten niillä, jotka henkensä uhrasivat.”. HelmikuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus JOsEph hEllER: ME sOTAsANkARIT (CATCh-22, 1961, sUOMENNOs MARkkU lAhTElA) • TUlkINTA ROlf bAMbERg Mitä se on: Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola julisti ”Ilmestyskirjansa motivoinniksi”:”Sota on kaunis”. Ulvilan käräjillä käsiteltiin peräti kymmentä häätötapausta. Torpparien häädöt olivat jokapäiväisiä uutisia. Osasto päätti ruveta pitämään lukuja keskusteluiltoja joka toinen tiistai jäsentensä kehittämiseksi. Aura Ei ole oikein selvillä mistä Lahdessa riidellään Työmies kirjoitti 18.2.1916 useammassakin jutussaan ammatillisen järjestäytymisen tarpeesta. Saattaa olla, että lehden lahtelaiset lukijat eivät suoranaisesti ihastuneet Auran kärkevään, jopa ilkeämieliseen sanankäyttöön. Semmoisista asioista kinaamisessa olisi vielä se etukin, että kiistakumppanukset kehittyisivät tiedossa ja taidossa. Semmoisista asioista jos riideltäisiinkin, niin siinä olisi asiaa, ja järkevää asiaa voisi ollakin. Pidettiin m.m. Työmies jatkoi 18.2. Otsikolla ”Heidän valtiollinen ihanteensa?” lehti valotti ”Suomen herrain luokkataistelua 1500-luvun lopulla”. Lahden Paita oy:n työntekijöitä työn touhussa vuonna 1920. Toimivat vaan niinkuin vanhan ajan ”sällinyhdistykset” villeinä. Mainittakoon vaan, että Lahdessa on jo pitemmän aikaa toiminut viisi ammattiosastoa, jotka eivät kuulu mihinkään ammattiliittoon. Sen sijaan työpaikoilla oltiin heikoilla. – Nykyinen asuntotarkastajan viranomainenkin myöntelee niiden huonoja olevan, Työmies kuittasi. Kaunis päätös! Sopii vaan toisten osastojen seurata esimerkkiä. vaatetustyöläisten kokous. Oskari Tokoi kirjoitti sahatyöläisten palkoista. – Meillä on täysi oikeus olettaa, että sahateollisuudessa työväen oloihin kiinnitetään vakavaa huomiota ja tämän työväen palkkoja ensitilassa korotetaan. Lajityypin lyömättömän mestariteoksen kirjoittajaa olisi varmasti huvittanut, että Suomessa kirjan pokkariversio ilmestyi sotakirjasarjassa. Nimimerkki Aura pohdiskeli pitkässä selostuksessaan työväenliikkeen tilaa Lahdessa. Lehti huomioi, että suurlakon jälkeen perustetut sadat työväenyhdistykset pitivät 10-vuotisjuhliaan. 37 18. Puoluejärjestäytyminen oli jo kohtuullisella tolalla. Neljä vuotta aikaisemmin Lahden vaatetusalan työntekijät pitivät kokouksen: ”neljä sielua pelastettiin”. /--/ Niin kävelin pitkin Lahden katuja ja etsin sekä ”villiä” että ”kesyä”. Vähemmän tunnettua on kumminkin ei-lahtelaisille se, mistä siellä riidellään; tuskinpa asianomaiset itsekkään aina ovat siitä täysin selvillä. Onhan Lahti tuleva puoluekokouskaupunki. Ammatillinen järjestäytyminen on monien ammattikuntien kesken aivan alkuperäistä. Paljonkohan Työmiehen Lahden tilauksia peruttiin. Niistä kahdeksan saatiin kumottua. Joseph Hellerille sota oli järjetöntä eli naurettavaa, kuten sitaatista ilmenee. Ei ainakaan marxilaisuudesta ja revisionismista, ei liioin siitä ammatillinenko vai valtiollinen liike on työväelle edullisempi. Toivottavasti nykylahtelaiset lukijamme kestävät sadan vuoden takaisen kritiikin. Suomen historiaa käsittelevää juttusarjaansa. Lehti raportoi, että Ylöjärvellä ”kaksi torpparivanhusta aijotaan työntää maantielle”
38 18. HelmikuuTA 2016 ”Ennen odotin torstaisin eduskunnan hernesoppapäivää, mutta nyt odotan torstaisin myös Demokraattia! Uusi Demokraatti on sen verran tuhti paketti, että kuulee hyvin kun se kolahtaa postiluukusta, jos sattuu olemaan kotosalla! Uusi Demokraatti on hyvä kokonaisuus täyttä asiaa, mutta hienoa, että siitä löytyy myös vähän pilke silmäkulmassa tehtyjä juttuja. Uusi Demokraatti on yllättänyt positiivisesti – tykkään kovasti!” Maarit Feldt-Ranta Kansanedustaja Ju kk a-P ek ka Fla nd er
Menin läpi ja olin kaksi kautta valtuutettuna. – Jonkun on oltava aina ensimmäinen. Hän ohjaa siinä sivussa työväentalolla yhdistyksen viittä eri kerhoa. Liikuntaa ja liikuttamista Liikuntasektorilla aikoinaan kilpaurheilussakin mukana ollut Hilkka Heinonen ahersi aikoinaan Viialan Pyryn yleisurheiluvalmentajana yli 20 vuotta ja toimi pitkään myös seuran puheenjohtajana. Ja kun en osaa sanoa ei, olen joutunut elämäni aikana monenlaisiin pyörityksiin. 39 18. Teatteri on Hilkka Heinosen mieliharrastuksia. Meillä ei ole tietoakaan toimitilaongelmista. Hilkkaa ei tarvitse erityisesti houkutella ex-tempore sketsiin, kuten tapahtui hiljattain Virtojen perinnekylässä Viialan eläkkeensaajien retkellä (kuvassa). Nykyisin yritän liikuttaa ikäihmisiä, jotta he pysyisivät hyvässä kunnossa. Mutta touhuaminen on hauskaa ja mielekästä. Hän toimi ensimmäisenä naisena Viialan kunnanhallituksessa ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana. – Olen ollut tavallaan asuntosäästäjä, koska olen ollut niin paljon pois kotoa eri riennoissa. Hilkka on ollut demari ”aina”. Hän on ollut Viialan työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja ja vetänyt yhdistyksen naisjaostoa 10 vuotta. Siellä voimme järjestää monenlaista toimintaa ja laittaa keittolounaan joka toinen viikko ikäihmisille. – Minut saatiin houkuteltua myös kuntavaaliehdokkaaksi. Aikaisemmin miehet valtasivat kaikki paikat. – Työväentalo on erinomaisessa kunnossa ja esimerkiksi eläkkeensaajien väki käyttää sitä paljon. Hilkalla on komea paikka myös kuntahistoriassa. kaksi kertaa kunnan ensimmäinen nainen Politiikassakin Hilkka Heinosella on meriittejä. – Kun muutin 12-vuotiaana Viialaan, työväentalo veti puoleensa. HelmikuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Supermummo PaLsTaLLa esiTTeLeMMe sd-Liikkeen korvaaMaTToMia TausTavoiMia Nainen joka ei osaa sanoa ei – Olen aina halunnut hoitaa asioita. Se oli kiva urakka, tapasin paljon hienoja ihmisiä. Hilkan ”touhuhistoriasta” saisi vaikka kuinka pitkän listan. Hilkka on Akaan vanhusneuvoston sekä Viialan eläkkeensaajien puheenjohtaja. Koulutin ohjaajat ja sitten kiersin ympäri Suomea katsomassa, että tanssijat olivat oppineet asiat. Työväentalo on Hilkalle erinomaisen tuttu siksikin, että aikoinaan hän asui siellä toimiessaan sen talonmiehenä 15 vuotta. Aulis Kirves. Hilkka on myös tuttu näky työväenyhdistyksen erilaisissa talkoohommissa. Kyllä niistä saa enemmän kuin antaa. Ison urakan Hilkka teki muutama vuosi sitten EKL:n 50-vuotisjuhlaan. – Vedin 350 ihmisen senioritanssiryhmän esityksen. Se oli keskellä kylää ja siellä toimi myös näytelmäpiiri. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Supermummo-kilpailun äänestysohjeet seuraavalla sivulla. Lähtöjä yhteisiin rientoihin on ollut jatkuvasti ja paljon. Näin sanailee akaalainen Hilkka Heinonen. Sosiaalinen yhdessä tekeminen pitää pirteänä. – Liikunta on aina ollut ja on yhä minulle ykkösharrastus
Hän toimi Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtajana vuosina 2014 ja 2015. Varapuheenjohtajana haluan kehittää nuorisoliittoa entisestään edistyksellisenä ja vaikuttavana poliittisena liikkeenä, Peltonen kertoo. – Kannatus on ollut pitkään aaltoliikettä, nyt olemme ylämäessä. Nuorten osuuden nousu on ollut vahvaa myös esimerkiksi puoluekokouksissa ja jopa sen puheenjohtajistoissa. Hän opiskelee johtamista Lapin yliopistossa ja on SDP:n Lapin piirin piirihallituksen jäsen. Joona Räsänen korostaa, että politiikka on maratonlaji – muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Viimeiset kaksi vuotta Demarinuorten varapuheenjohtajana Näkkäläjärvi on keskittynyt erityisesti Demarinuorten kansainväliseen toimintaan. Räsänen lopettaa Tampereella 4-vuotiskautensa demarinuorten johdossa. 40 18. HelmikuuTA 2016 ”Demarinuoret lähellä vaikuttamisen ydintä” – Merkittävintä puheenjohtajaaikanani on ollut nuoremman sukupolven nousu sosialidemokraattisessa liikkeessä. Kari Hulkko ” Politiikassa menestyy se puolue, joka on kiinni kansalaisten arjessa.. Kokousjärjestelyt ovat käynnissä ja piireissä valitaan Tampereelle delegaatioita ja asetetaan ehdokkaita tulevia henkilövalintoja varten. Peltonen on 21-vuotias järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu. Räsänen ei ota tuleviin valintoihin kantaa. Kansalaisille tärkeisiin asioihin on osattava antaa uskottavia vas tauksia ja niiden puolesta on tehtävä oikeanlaista politiikkaa, sanoo Joona Räsänen. – Olemme saaneet toimintaan lisää nuorempaa porukkaa ottamaan vastuuta siitä, miten puoluetta kehitetään eteenpäin. Puheenjohtaja vaihtuu juhlaliittokokouksessa Demarinuoret valmistautuvat parhaillaan Tampereella 27.– 29.5. Politiikassa ei ole viisasta hirttäytyä saavutettuun asemaan vaan antaa oikeaan aikaan kapula toisille. – Monet nuoret ovat myös nousseet kuntien kärkipaikoille. Sosialidemokraattinen nuorisotoimintahan sai alkunsa vuonna 1906 juuri Tampereelta. Vuonna 2015 valittiin neljä alle 30-vuotiasta demaria eduskuntaan – neljä vuotta aiemmin vain yksi. Räsäsen mukaan nuorten demareiden esiinmarssi on näkynyt hyvin viime aikojen vaaleissa. Mikkeli Puheenjohtajakisa on alkanut Rovaniemeläinen 25-vuotias Mikkel Näkkäläjärvi on ehdolla Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtajaksi. Ja tekee rohkeaa, tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa eikä haksahda populismiin vaan pitää aina järjen mukana toiminnassaan. Ja nuoret ovat saaneet puolueessa myös hyvin vastuuta. Kilpailu Demarinuorten keskeisistä paikoista tulee todennäköisesti olemaan tiukkaa. Kuntavaaleissa 2012 valtuustoihin meni läpi 90 nuorta demaria, neljä vuotta aiemmin 60. Pitää olla kiinni ihmisten arjessa SDP:n kannatus on noussut viime aikoina gallupeissa huimasti. Jatkossakin rohkeaa tulevaisuuspolitiikkaa Joona Räsänen toivoo ja uskoo, että Demarinuorten kehitys jatkuu hänen jälkeensäkin hyvänä. Tämä aika tarvitsee politiikkaa, joka luo toivoa paremmasta ja lupaa, että tulevat sukupolvet muistetaan, Näkkäläjärvi sanoo. Markku Lahikainen Demokraatti. Inarista kotoisin oleva Näkkäläjärvi on Demarinuorten varapuheenjohtaja. – Demarinuoret on jatkossakin se järjestö, missä nuorempi sukupolvi kasvaa tähän puolueeseen. pidettävään 110-vuotisjuhlaliittokokoukseen. – Näissä tehtävissä ei kannata moittia edeltäjäänsä eikä neuvoa seuraajaansa. Uudenmaan Demarinuoret esittää Eemeli Peltosta Demarinuorten varapuheenjohtajaksi. Nuorten asema SDP:ssä on nyt paljon merkittävämpi kuin silloin, kun itse tulin mukaan demarinuorten toimintaan vuonna 2006, sanoo Demarinuorten puheenjohtaja, kansanedustaja Joona Räsänen. – On tervettä, että järjestöissä tapahtuu luonnollista uusiutumista. – Kokous pidetään työväentalolla. Liittokokoukseen odotetaan noin 250–300 nuorta demaria. – Haluan tehdä Demarinuorista uskottavien yhteiskunnallisten avauksien tekijän ja järjestöä, joka uskaltaa haastaa esityksillään vallitsevan linjan. Peltonen on myös toiminut kuluneen kahden vuoden ajan Demarinuorten liittohallituksen jäsenenä. SDP ei ole todellakaan mikään auringonlaskun puolue, painottaa Räsänen. – Uskon, että minulla on paljon annettavaa Demarinuorille järjestönä. Politiikassa menestyy pitkän päälle se puolue, joka on kiinni kansalaisten arjessa
Boris Kaulin Leipäjonojen asiakkaista 40 prosenttia on eläkeläisiä.. Eläketurvakeskuksen laskelma, johon opiskelijajohtajat viittaavat, kertoo, että palkkaindeksiä käytettäessä 30 vuoden päästä vuonna 2045 eläkerahastot ovat kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista viidennes ja yli 85-vuotiasta kolmannes elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuotiaista ainoastaan kahdeksan prosenttia. Leipäjonojen asiakkaista 40 prosenttia on eläkeläisiä. Rahat saataisiin heidän omien eläkesäästöjensä tuotosta, ei pääomasta eikä työeläkemaksuista. Nykynuoret voivat olla huolettomia, sillä 65-vuotiaan keskimäärin odotettavissa oleva elinaika on 20 vuotta. Eläkeläiset tyytyisivät kaksinkertaisiin rahastoihin, jotta he saisivat pienen siivun omien eläkesäästöjensä tuotosta, ennen kuin aika heidät jättää ja kaikki varat jäävät näille opiskelijajohtajille ja heidän ikäpolvelleen. Näin tähän asti on menetelty. On totta, että nykyinen työeläkeindeksi tuottaisi kolminkertaiset rahastot. Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei saa horjuttaa. Joka ikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja. Opiskelijajärjestöt katsovat, että työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi kaatuu nuorempien sukupolvien maksettavaksi. HelmikuuTA 2016 kimmo kiljunen Puheenvuoro Nälkäinen susi. Eikö se ole sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, että nykynuori antaisi nykyeläkeläisen säilyttää ansaitun tulotasonsa. Kyllä teillekin toivottavasti aikanaan annetaan, jahka olette ensin omat eläkesäästönne pitkillä työurillanne tehneet. Antakaa nyt isillenne ja äideillenne, vaarille ja mummille hänen itse säästämänsä eläketurva. Opiskelijajohtajat syyttävät eläkeläisiä susiksi ja vaativat sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Opiskelijajohtajat haluavat volyymiltaan kolminkertaiset rahastot eikä euron euroa eläkevaroista nykyeläkeläiselle. 41 18. Sekä eläkerahastot että koko kansallisomaisuus jää aikanaan teille. Kirjelmä on julkaistu www.sttk. He eivät pyydä eläkkeisiinsä korotusta, vaan ettei eläketaso laske. u u u Ovatko nykyeläkeläiset susia vaatiessaan ansaitun tulotasonsa turvaamista. Nykyeläkeläiset eivät ole saaneet eläkerahastoista euroakaan omista eläkesäästöistään. Kumpi on susi ja kumpi lammas. On totta, että nykyeläkeläiset ovat nälkäisiä. S enioriliike – nälkäinen susi lampaiden vaatteissa eläkevarantojen äärellä.” Näin syyttävät Akavan opiskelijat ja STTK-opiskelijat allekirjoittaneen johtamaa Senioriliikettä ja tekemäämme kansalaisaloitetta: kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/1591. fi/uutishuone palstalla. Eläkevarojen tuotot supistuisivat 2,5 prosenttia. Nuorten on hyvä tietää, että pitkän työuran aikana itse kukin myöhentää palkkaansa kartuttamalla eläkerahastoja, joista heidän ansiosidonnainen työeläke aikanaan maksetaan
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien joukossakin mallia piti huonona ajatuksena yli puolet. Demarit ovat profiloituneet julkisesti perustulokeskustelussa kriittiseksi mutta toisaalta mitään sanomattomiksi. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa. Nykyisessä sosiaaliturvamallissamme on useita haasteita, kuten järjestelmän vaikeaselkoisuus, byrokraattisuus ja soveltumattomuus moniin elämäntilanteisiin. Uusimman Kelan tutkimusblogin perusteella tasaverotukseen perustuvat mallit, kuten vihreiden perustulomalli, ei juuri saa kannatusta. Tästäkin syystä pelkkä ”ei” ei ole meille kannattava kanta, vaan meidän tulee todella pohtia vaihtoehtoamme sosiaaliturvamallin kehittämiseksi. Kyllä kriittinen keskustelu perustulomalleista on kannattavaa, mutta heikko vastustaminen ei ole puolellamme. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset pääsivät parlamenttiin, ja onneksi näin. 42 18. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Käyn seuraavaksi läpi Koskelankin kirjoituksessa olevia klassisia argumentaatiovirheitä, jotka luovat mielikuvaa demareista heikkoina sosiaa liturvamallin uudistajina. Antti Koskela kirjoittaa kolumnissaan (3.2.), että perustulokeskustelua tulisi ”viilentää”. HelmikuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Muiden joukossa huonona ajatuksena piti 60–80 prosenttia vastaajista. 700 euron perustulo 50 prosentin tasaverotuksella sai vain 30 prosentin kannatuksen kyselyn vastaajien keskuudessa. Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.” Tarkoitukseni ei ole suoranaisesti esittää perusteluja perustulon puolesta tai vastaan, mutta tarvitsemme ehdottomasti parempaa keskustelua ja hyvin argumentoituja ajatuksia sosiaaliturvan kehittämisestä. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Uskon, että juuri sosialidemokraattien keskuudessa löytyy paljon älyä ja innovaatiota kehitellä sosiaaliturvamalli, joka kykenee saamaan kannatusta ja vastaamaan nykyisen yhteiskunnan tarpeisiin. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. ”Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Maria Rytkönen Lahti Tapio Soivio. Mielestäni sosiaaliturvamallin uudistamiskeskustelulla alkaa olla jo kiire. Kun ottaa huomioon, että hallitus on jo päättänyt hallitusohjelmassaan aloittaa perustulokokeilun ja selvitysmieheksi valitun Kelan tutkimusjohtajan Olli Kankaan ensimmäisen selvityksen tulee olla valmis jo maaliskuun loppuun mennessä, ihmettelen demareiden tarvetta hiljentää keskustelua. Perustulokeskustelu todella on monimutkainen, ja jatkuva kehittäminen on meidän kaikkien etu. Humen giljotiini: siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on, ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. tilanne ei ole joko-tai Bifurkaatio: esitetään asia niin, että on vain kaksi vaihtoehtoa: ”Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?”, argumentoi Koskela. Se ilmeisesti tarkoittaa, etteivät he ole kyenneet muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista”, kirjoittaa Koskela. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa Demarit ovat profiloituneet julkisesti perustulokeskustelussa kriittiseksi, mutta toisaalta mitään sanomattomiksi. Lienee selvää myös meille demareille, että nykyistä sosiaaliturvamallia tulee uudistaa. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen. ongelmat ovat ratkaistavissa Nirvana-virhepäätelmä: torjutaan vaihtoehto siksi, että se ei ole täydellinen. ”Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. On totta, että malleissa on paljon ongelmia, ja siksikin juuri keskustelua tarvitaan
Kysy lisää kuljetuksista varauksen yhteydessä tai valitse itsellesi sopivin bussiin nousupaikka Matkapoikien nettisivuilla. Matkapojat järjestää tilausajokuljetukset risteilylle lukuisilta eri paikkakunnilta. mennessä! Hinta alkaen 35 e / B4 ja 65 e / B2. 43 18. Risteilyvarauksia otetaan vastaan 28.1. Hyödynnä ennakkovaraajan etu 31.3. HelmikuuTA 2016 Laiva on lastattu demareilla Tervetuloa kanssamme Tallinnan risteilylle M/S Baltic Queen -aluksella 27.–28.8.2016 Laivalla on runsaasti puolueen ja puoluetta lähellä olevien järjestämää ohjelmaa. Hinnat ovat per henkilö. Varaa matkasi kätevästi Matkapoikien kautta soittamalla arkisin klo 8–17 numeroon 0102323109 tai käymällä osoitteessa www.matkapojat.fi/demarit. alkaen.
Vain osa maksuista rahastoidaan. Eikö sen olemassaolo nykyisellään suurine kalliine hallintoineen ja muine korkeine kuluineen ja erittäin korkeasti palkattuine johtajineen ole ilmeisen selvästi ylimitoitettua. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Eläkeläisköyhyys vaatii täsmätoimia Nuorten on voitava luottaa siihen, että myös heidän eläkkeensä on turvattu tulevaisuudessa. HelmikuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Suomen liityttyä euroalueeseen Euroopan Keskuspankki päättää keskuspankille kuuluvista asioista eikä nykyisen kaltaista Suomen Pankkia ainakaan tällä hetkellä tarvita. Työnantajat ja palkansaajat maksavat eläkemaksua, joka on tällä hetkellä yhteensä noin 24 prosenttia palkkasummasta. Samoin siinä ehdotettiin eläkeläisten verotuksen keventämistä, jotta se olisi samassa linjassa ansioverotuksen kanssa. Suomen Pankki on kansalaisin näkökannalta katsoen kuin hoitokuluiltaan kallis museo kertomassa menneestä markka-ajasta. Eläketurvakeskus on laskenut, että siirtyminen palkkatasoindeksiin edellyttäisi joko yli viiden prosenttiyksikön korotusta työeläkemaksuun tai tähän asti kertyneiden eläkerahastojen purkamista. Kun jäämme eläkkeelle, valtaosan eläkkeistämme maksavat vuorostaan sillä hetkellä työssä olevat. Meidän tulee korottaa takuueläkettä ja kansaneläkettä sekä kohdentaa eläketulovähennys pienija keskituloisiin eläkkeensaajiin. Tämä johtaisi siihen, että eläkevarat olisi 2060-luvulle tultaessa syöty. Eläkkeiden taitettu indeksi on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Aloitteen mukaan tällä muun muassa ehkäistäisiin eläkeläisten köyhyyttä. Palkkatasoindeksi hyödyttäisi eniten hyvätuloisia, ei pienituloisia. Palkkatasoindeksillä tällaiseen tulokseen ei päästä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota eläkkeensaajien erilaisiin arjen menoihin kuten asumiseen, sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja lääkeja matkakuluihin, jotka vaikuttavat eläkkeensaajien toimeentuloon. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Samoin kotiin tuotavat sosiaalipalvelut tulisi saattaa asiakasmaksukaton piiriin. Se on nykyisin näin kansalaisin näkökannalta katsoen kuin hoitokuluiltaan järjettömän kallis museo kertomassa menneestä markka-ajasta. Nuorten on voitava luottaa siihen, että myös heidän eläkkeensä on turvattu tulevaisuudessa. Suomen oman markan ja oman valuuttapolitiikan harjoittamisen jäätyä menneisyyteen ei Suomen Pankilla ole enää ollut vaikuttavaa asemaa. SDP:n syksyllä julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa ehdotettiin hallituksen pienituloisiin kohdistettujen leikkausten perumista. Molemmat vaihtoehdot olisivat epäoikeudenmukaisia tuleville sukupolville. Suurin osa eläkemaksuista käytetään saman tien eläkkeiden maksamiseen. 44 18. Jos eläkemenoja yhtäkkiä kasvatetaan, nykyiset eläkemaksut eivät enää riitä niiden kattamiseen. Anneli Kiljunen Kansanedustaja (sd.) Lappeenranta Tarvitaanko nykyisen kaltaista Suomen Pankkia. Lopputuloksena esimerkiksi 1 500 euroa kuussa tienaavalle eläkeläiselle jäisi 276 euroa nykyistä enemmän käteen. Voitaisiinko sen nykyisin suorittamia monia eri tehtäviä hoitaa rationaalisemmin organisoimalla ne valtionhallinnossa hoidettaviksi ja huolehtimalla erikseen vain Euroopan Keskuspankin johdossa Suomen edustuksesta ja Euroopan Keskuspankin maakohtaisena osana toimimisen erityistehtävistä. Se tarkoittaisi, että työeläkkeitä korotettaisiin vuosittain ansiotasokehityksen mukaisesti. Keskustelua on kirittänyt kansalaisaloite, jossa toivotaan siirtymistä puhtaaseen palkkatasoindeksiin. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos Espoo. Meidän on ensin huolehdittava pienija keskituloisten toimeentulosta
Suomi supistaa opiskelumahdollisuuksista ja samalla tekee opiskelusta aikaisempaa kalliimpaa. Muistathan viime kauden kakkosketjun pomon. Paras ratkaisu kaikkien kannalta olisi turvata EU:n ulkorajat, lisätä EU:n vastuuta ihmisten hakemiseksi turvaan sekä kannustaa kaikkia EU-maita vastaanottamaan enemmän avun tarpeessa olevia ihmisiä. Tilanne vaatii myös maakohtaisten pakolaiskiintiöiden kasvattamista. Mukanani oli pelkästään ajokortti. Itävalta on ensimmäisenä EU-maana irtautunut (17.1.) Schengenin sopimuksesta. Miksi EU oikeusvaltioyhteisönä sallii jopa omalla alueellaan veroparatiisivaltiot kuten Luxemburg sekä selvän verokeinottelun ja konsernikikkailun. Seppo Passinen Lapua Miksi EU oikeusvaltioyhteisönä sallii omalla alueellaan veroparatiisivaltiot ja selvän verokeinottelun ja konsernikikkailun. Tarvitaan vain yksi, Viipurin läänin oteääni. Rajatarkastuksia on lisätty useiden EU-maiden rajoilla, myös Pohjoismaissa. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry os. Suomella, kuten monella muulla EU-maalla, on kapasiteettia ottaa vastaan paljon enemmän ihmisiä, kuten käytäntönä on ollut ennen pakolaistulvaa. Sote parka. . HelmikuuTA 2016 Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 -Laamapaitoja 30-luvun malli -Laamahousuja -Villahousuja -Puolihihallisia viskoosipaitoja, isoja -Puolihihallisia yöpaitoja, puuvillaa 10 euroa -Paksuja sukkahousuja ym. Kiitos Schengenin sopimuksen pääsin vaivattomasti takaisin kotiin. Kepu siirtyi siltarummuista suuriin linjoihin, joilla Suomi muutetaan. 1903 . Pakolaistilanne saadaan hallintaan solidaarisuudella, järjestelmällisyydellä ja yhteisvoimin. . Suomi on matkalla helvettiin ykkösluokassa kiitos hallituksen markkinauskon. Tekstiviestit LÄHETÄ TEKSTIVIESTISI NUMEROON 050 469 8445 . Ratkaisuna pakkolakinippu eli ruoskaparlamentarismi. Syntyi maakuntamalli, kepun pitkään hautoma lempilapsi. Nykytulkintaiselta oikeusvaltiolta putoaa yksinkertaisesti rahoituspohja ja sen mukana mahdollisuus resurssoida ongelmien hoitoa. Leoniad . Viime kaudella Portugalista Barroso, sikäläiseen kokoomukseen loikannut maolaiskommunisti. . Kahvitarjoilu. . On kysytty, onko esimerkiksi Carunan toiminta kohtuullista ja ennen kaikkea oikeudenmukaista. EU:n ulkorajojen turvaamisen yhteydessä tulee resursseja lisätä hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Ei kun ehdolla. Meillä olisi kapasiteettia vastaanottaa ainakin kymmenkertainen määrä, eli 10 000 hädänalaista ihmistä vuodessa. Siinä olisi ainakin talouspakotteiden aihe näille maille. Ja kansa maksaa, kun jo nyt henkitoreiset pikkukunnat saavat epäonnista tekehengitystä. Laskua tulee nykyisenkaltaisen oikeusvaltion veronmaksajille myös pakolaistulvan ylläpidosta, mikä perustuu muun muassa EU:n oikeusyhteisön vapaan liikkuvuuden periaatteeseen ja perusoikeuksien ylitulkintaan. Ei taida koskaan toteutua. Paavo Väyrynen (kesk.) näkee jo unta seuraavista presidentinvaaleista: vanha hyvä aika palaa. Nyt mietitään vaalitapaa. Otin varmuuden vuoksi passin mukaan, sillä olin huolestunut. Vanha tuomarinohje sanoo, että ”mikä ei ole oikein eikä kohtuullista, ei saata olla lakikaan”. Mielestäni sen sijaan, että valtiot turvaavat omia rajojaan, tulisi EU-maiden yhteistoimin turvata alueen ulkorajat, jotta vapaa liikkuvuus, yksi EU:n tärkeimmistä saavutuksista, voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Tarvitaan EU:n omia lauttoja ja muita konkreettisia keinoja, joiden avulla hädässä oleville ihmisille annetaan turvallinen mahdollisuus päästä Eurooppaan. Tervetuloa! Johtokunnan kokous klo 16 samassa paikassa. S . Maa kokee, ettei EU ole kyennyt turvaamaan ulkorajoja, mikä puolestaan kyseenalaistaa koko Schengenin sopimuksen. Suomi on saamassa uuden herraportaan: maakuntahallinnon. Tilanne on riistäytynyt käsistä. Siksi, että tänään vapaa liikkuvuus on uhattuna. Ihmiset jaksavat odottaa, jos he tietävät, että apua on tulossa. Vuoden alussa lähdin työmatkalle Tanskaan. 10 Kokoukset. Tämäkö on hengen sivistystä. Suomessa on pian 400 000 työtöntä. Unto Jukka . Opiskelijat äänestävät jaloillaan seuraavissa vaaleissa. EU tarvitsee solidaarisuutta ja kontrollia Vuonna 2014 matkustin vahingossa Saksaan ilman passia. Mutta miksi, olinhan matkalla toiseen Pohjoismaahan. Nykyisen oikeusvaltion mukaan se on kylläkin laillista, kansan ja veronmaksajan mukaan paremminkin laillista rosvousta. Sipilän hallitus on kuin Liisa ihmemaassa tumput suorina. Nyt pomo Luxenburgista. Iines . Rusina . Inhimillisyys ja solidaarisuus on nykytilanteesta kaukana. Meillä köyhää kyykytetään ja turvaverkoista kudotaan herrojen lohipyydyksiä. Oikeusvaltio-haihattelijoiden tulisi keskittyä perusja ihmisoikeuksien ydintehtäviin. Heistä noin 90 prosenttia haluaa jäädä maahan ja on selvää, että he ovat hakemassa turvaa. Mitä me lällaisella oikeusvaltiolla teemme, joka sallii kansalaisten laillisen ryöväämisen. Anette Karlsson puheenjohtaja Uudenmaan Demarinaiset Pirkanmaan Sosialidemokraattien sääntömääräinen kevätpiirikokous lauantaina 9.4.2016 klo 10 Tampereen työväentalolla, Konsusalissa Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 12§:n määräämät asiat sekä käsitellään piirikokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava piirihallitukselle kirjallisesti viimeistään 26.2.2016 Piirikokouksessa ovat päätösvaltaisia edustajia piirin sääntöjen mukaan vuodeksi 2016 valitut piirikokousedustajat. . Pänttääjä Opiskelija kaipaa porkkanaa, ei keppiä! Suomi ei ole oikeusvaltio Monet käytännön esimerkit, viimeksi sähköyhtiö Carunan yksipuolinen ilmoitus nostaa taksaa 27 prosenttia – samalla kun yhtiö maksaa voitostaan veroa vain 1,6 prosenttia – kertovat, että Suomessa ei kaikki mene lain hengen mukaan. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että tuhannet ihmiset, eli 10 prosenttia saapuneista, kulkevat pitkän matkan Suomeen palatakseen omasta tahdostaan takaisin kotimaahan. krs Esillä sääntömääräiset asiat. Piirikokous on avoin kaikille SDP:n jäsenille. Saksa ja Ranska nostavat EU:n johtoon pikkuvaltioiden politiikan puuhastelijoita. 45 18. Meno on jo hurjempaa kun Amerikassa, tuossa kapitalistin haavemaassa. . Suomeen on saapunut noin 30 000 turvapaikanhakijaa. Kepu kannattaa hehtaari ja ääni vaalitapaa. . Tampereella 18.2.2016 Pirkanmaan Sosialidemokraatit, piirihallitus KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 2.3.2016 klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto, Siltasaarenkatu 4, 5. Ihmisiä hukkuu välimerellä, tukehtuu ihmissalakuljettajien konteissa, nääntyy pakolaisleireillä ja paleltuu ulkona. Pää tulee vielä vetävän käteen ja kansa nousee meillä kapinaan
Tätä työtä ei ole varaa jättää enää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Samalla menetimme toisen kansanedustaja paikan. Perusteluna hän käyttää Sdp:n kannatuksen menetystä esimerkiksi Helsingissä. Viime eduskuntavaaleissa menetimme Kainuussa kannatustamme vajaan 400 äänen verran. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Jukka-Pekka Flander. He esittävät miten ahtaalle ajetulla ravintola-alalla riittää norminpurussa työsarkaa. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Paine sossussakin lisääntyisi. Kannatuksen menetystä täytyy arvioida paikallisesti harjoitetun politiikan näkökulmasta. Mukaankaan pulloa ei voitu myydä. Syntyi ajatus, että alkoholilakia tulisi muuttaa. Kaikilla työpaikoillakin lisääntyisivät ”päänsärkypoissaolot.” Tietysti alkoholilainsäädäntöä tulee helpottaa, muttei se ole nyt kaikkein kiireellisin asia. Hän tarkastelee asiaa hyvin pintapuolisesti yksin kaupunkien kehittämisen vinkkelistä. Kannattaisi muistaa, etteivät kaupungit yksin pysty tuottamaan riittävää lisäarvoa yhteiskunnan talousnousulle, siihen tarvitaan valtakunnan eri alueita ja vahvaa elinvoimaista maaseutua sekä niiden tuomaa lisäarvoa, kuten ruokatuotantoa ja energiaa. Sitä vastoin Oulun vaalipiirin suurimmalla alueella Pohjois-Pohjanmaalla noin 4 100 ääntä. SDP:n kannatuksen menetys Helsingissä ei ole maaseutumaisten aluei den syytä. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen oman puolueen perustaminen on merkkinä keskustan politiikan muuttumisesta epäalkiolaiseen suuntaan. Keskustan pitää palata omille juurilleen poliitikan teossa. Keskustan ja sosialidemokraattien punamultahallitusten aikana Suomea on pystytty kehittämään ja luomaan hyvinvointiyhteiskunta. Baareihin halutaan iso mullistus Kaupungilla kerrotaan miten kolme kokoomuksen kansanedustajaa närkästyi, kun ravintolassa tuli valomerkki, eikä heille voitu enää tarjoilla. Muut puolueet pyrkivät tekemään SDP:stä maaseutua syrjivän puolueen, joten meidän ei enää itse pidä antaa lisävaikutteita asian suhteen. Tilanteessa, jossa maahan tulisi julistaa poikkeustila, kansanedustajien mielestä ”ei ole varaa jättää” muuttamatta alkoholilakia. Täten he haluavat ”luoda kasvua ja työpaikkoja.” Tottahan ympärivuorokautinen viinanmyynti lisäisi työllisyyttä. HelmikuuTA 2016 SDP:llä on suhde maaseutuun Eemeli Peltonen kirjoitti edellisellä viikolla demokraatissa. En halua syyllistää vaan muistuttaa, ettei Suomi elä yksinomaan kaupungeista. Olen SDP:n maaja metsätalouspoliittisen työryhmän jäsen ja kuluvalla viikolla kokoonnumme päivittämään ohjelmaamme tulevaan puolueko koukseen ja asetamme tavoitteet koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Peltonen esitti kirjoituksessaan seuraavien vaalien jälkeistä kaupunkimyönteisten puolueiden hallitusta, mihin hänen mielestään kuuluu SDP, kokoomus ja vihreät. Tarvittaisiin lisää tarjoilijoita, järjestysmiehiä, poliiseja, takseja sekä sairaalaja kuntoutushenkilökuntaa. 46 18. Nykyisen ajatusmaailman omaksuneen keskustan kanssa hallitusyhteistyö ei ole SDP:lle tavoittelun arvoinen asia. Yrjö Saraste Kari Hulkko Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Keskeisiä tavoitteita ravintoloihin liittyen on aukioloaikojen vapauttaminen. Olen Peltosen kanssa eri mieltä. Nyt hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti vaativat alkoholilain kokonaisuudistukseen norminpurkuloikkaa. En myöskään sulje pois muiden puolueiden kanssa tehtävää hallitusyhteistyötä, siitähän meillä kokemusta riittää. Raimo Piirainen Ex-kansanedustaja, sd. Meitä SDP:n kannattajia asuu merkittävä määrä kaupunkien ulkopuolella, pienissä kunnissa ja maaseudullakin
Kun puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta, Harakka huomautti osuvasti, että tasa-arvopuheen rinnalla tulisi tasaveroisesti painottaa yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Hän nostaa esikuvikseen Supercell-miljoonillaan valtiota rikastuttaneet yrittäjät Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan. Vaikka kuinka määrittelisimme tulevaisuuden työn vain resurssiksi, sen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus jää aina olemaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei unelmia saisi rakennella. Hän haastoi taitavalla argumentaatiolla SDP:n vientivetoisen kasvustrategian ja uhmasi ammattiyhdistysliikettä väittämällä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei ole palkkatyön yhteiskunta. HelmikuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Hän nosti tulevaisuuden SDP:n tärkeimmiksi arvoiksi meritokratian ja mahdollisuuksien tasa-arvon. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI K ansanedustaja Timo Harakka esitti viime viikolla Suomen Sosialidemokraattisen sanomalehtiyhdistyksen järjestämässä Uusi aalto -seminaarissa väkevimmän poliittisen demariavauksen vuosikausiin. Vasta mahdollisuuksien monipuolisuus voi taata todellisen tasa-arvon toteutumisen. 49 18. Juuri unelmointiin Harakan avaus on mainio täsmälääke. Tähän hän tarjoaa SDP:n vaihtoehtobudjetin mallia, jossa ylimääräisen työntekijän kulut voisi määräajan vähentää yrityksen tuloksesta. Se varmaan oli tarkoituksin, mutta ajatus jää pahasti kesken. Hänen mukaansa SDP:n rakastama työ ei ole arvo, vaan resurssi. Vaikka työ ei klassisessa mielessä täytäkään arvon määritelmää vaikkapa vapauteen verrattuna, sen lokeroiminen ainoastaan resursHarakan varpaat ovat tukevasti ilmassa siksi iskee vasten työväenliikkeen kasvoja. Toinen Timo Harakan puheenvuoron napakymppi liittyy yrittäjyyden mahdollistamiseen. Lisäksi yrittäjyyttä pitäisi helpottaa kansallisella pilvipalvelulla, joka sisältäisi kaikki yritystoiminnassa tarvittavat ohjelmat ilmaiseksi. Suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi on Harakan mukaan syntyperästä riippumaton mahdollisuus kasvaa omia persoonallisia vahvuuksia hyödyntäväksi yhteiskunnan tukipilariksi. Harakka uskoo sinisilmäisesti, että tulevaisuuden Suomessa yhteiskunta ja yrityselämä toimivat saumattomassa yhteistyössä, kunhan kumpikin hoitaa oman tonttinsa vastuullisesti. Tässä kohdassa Harakan varpaat nousivat tukevasti ilmaan ja hänen laaja-alainen ajattelunsa kapeutuu yllättäen. Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö. Se on tulevaisuudessakin ihmisarvon mittari, omanarvontunnon ja merkityksen keskeisin määre. Jokainen, joka on joskus kokenut työttömyyden, tunnistaa nahoissaan, ettei työ ole pelkästään resurssi. Porvaristo on hyytynyt jo aikaa sitten suuryrityksiä mielisteleväksi lammaslaumaksi. Kun suurin osa työpaikoista syntyy kuitenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, olisi SDP:n otettava johtava rooli yrittäjyyden mahdollistajana. u u u Harakka tunnustautuu ohjelmajulistuksessaan Supercell-sosialistiksi. Hän vertaa työtä rahaan, joka ei myöskään ole arvo, vaan väline. u u u Puheenvuoron hätkähdyttävin kohta oli Harakan tulkinta työstä. Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?. Hän kysyy aiheellisesti: Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa. Tässä kohdassa Harakka unohtaa ikiaikaisen työn ja pääoman taistelun. Kysynkin Timolta, onko lapsen leikkikin vain resurssi. Harakan puheenvuorossa oli monia ansioita. Tämä onnistuu panostamalla maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen sekä yhdenvertaisiin sosiaalija terveyspalveluihin
Kahvitarjoilu klo 17.40 alkaen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu! . To 18.2. Firabeleja tehtiin yleisesti vain omaan käyttöön, mutta joissain tapauksissa niitä on tehty sarjatuotantona kaikille tehtaan työläisille. Firabelityöt ovat edistäneet työntekijöiden työssä viihtymistä, sillä niiden parissa työntekijät ovat päässeet kehittämään osaamistaan. Vielä on muutamia vuoden 2016 jäsenmaksuja, 20 eur, maksamatta ja sen voi maksaa kerhossa tai pankkiin, katso ohjeet kotisivuilta. klo 18, Kaarelantie 86, kerhotila. Muistitietokeruu firabelitöistä alkaa Firabelitöinä on sotien jälkeen tehty työnantajien tieten sekä luvatta muun muassa kotitaloustarvikkeita, huonekaluja, lastenvaunuja ja pontikkapannuja. Alustajana valt.tri Mikko Majander. YPSYn järjestämä avoin keskustelu ti 1.3. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. klo 12 rav. Tamperelaisseurojen seuratapaaminen to 25.2. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Firabelikeruussa uudistetaan Työväen muistitiedon toimintatapoja, sillä keruuseen voi osallistua ensimmäistä kertaa myös puhelimitse. TJG-painit/Taisto Kangasniemen XVIII muistopainit la 20.2. Maan tapa Firabelityöt ovat osa vähän tutkittua suomalaista ja itäeurooppalaista työväestön sosiaalihistoriaa. Turengin Eläkkeensaajat. puhelinhaastattelun voi sopia tutkija Pesosen kanssa puhelimitse 040 455 3198. Heikki Koskella entisenä Porin kaupunginjohtajana, sisäministerinä, Länsi-Suomen läänin maaherrana ja kunnan ja valtion välisten suhteiden selvitysmiehenä (1995–96) on näkemykselleen pitkä perspektiivi. Ensimmäiset (ilmoittautumisjärjestyksessä) 25 mahtuvat mukaan. klo 13 vanhempi konstaapeli Pekka Laitinen alustajana kerhossa. Kirjoitetut muistelmat toimitetaan sähköpostitse otsikolla ”Firabelimuistelmat” pete.pesonen@tyark.fi tai kirjeitse osoitteeseen Pete Pesonen, Työväen Arkisto, Sörnäisten rantatie 25 2. Vieraanamme on kansanedustaja Tuula Haatainen, aiheena SOTE. Antoiko työnjohtaja hiljaisen hyväksynnän omille töille vai tehtiinkö niitä salaa. Kuinka tehtävät rakentuvat niiden välillä. Miten käy Helsingin ja Uudenmaan sosiaalija terveydenhuollon. HELSINKI . Piirikokousvaltakirjat ja seurojen esitykset eri hallintoelimiin piiritoimistoon pe 19.2. kerhossa Eki ja Tane laulattaa ja lopuksi bingo. Teitkö itse työpaikalla tavaroita omaan käyttöön. Elämäntapana perhe. Turun Wanhat Demarit, helmikuun lounaskokous ma 22.2. klo 18–20 Paasitornin Tarja Halonen -salissa. klo 17 toimistolla. Helsingin näkökulmasta aihetta tarkastelee tekniikan tohtori Kaarin Taipale. klo 10 Kaukajärven vapaa-aikatalolla. käsityökerhossa Tuula opettaa kantapäätä. Vaikka firabelitöiden tekeminen on useimmiten ollut kiellettyä, työnjohtajat ovat useissa tapauksissa katselleet niiden tekemistä läpi sormien: ”Työnjohtajatkin teettivät firapeliä, pääasiassa pientä korjaamista ja siksi varmaan katselivat muidenkin firapeliä läpi sormien, kun kaikki työt tulivat ajallaan ja kunnolla hoidettua.” Löytyykö teiltä itse tehty perunamuusinuija tai savustuspönttö. krs, 00500 Helsinki. Korson nuorisotilassa Korsontie 2, Vantaa, kahvit klo 10.30 ja klo 11 aiheena on ”eläkeläisten tulot nyt ja tulevaisuudessa” ja siitä tulee kertomaan Kimmo Kiljunen ja EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten. TUL-Tampere. Tervetuloa! . Tervetuloa! . Tennisjaoston kokous pe 19.2. Voit kysyä Hilman päiville teatterilippuja esitys 5.3. klo 17. VARSINAIS-SUOMI . Työväen muistitietotoimikunta järjestää keruun yhteistyössä tutkija Pete Pesosen kanssa. Cumulus Eerikinkatu 28. klo 18. Asiasta alustavat HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden ja Helsingin sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila Käpylän työväentalolla, os. Tervetuloa Kannelmäkeen Kaarelan Sosialidemokraatit ry:n järjestämään avoimeen tilaisuuteen ti 23.2. Tervetuloa! PIRKANMAA . Firabelitöinä tehtiin yleensä erilaisia kotitaloustavaroita tai koriste-esineitä. HKP:n ry:n kerho ja hallituksen kokous 24.2. klo 11 alkaen Tampereen Kaukajärven vapaaaikatalolla. Ilmiö on hyvin tunnettu, mutta vähän tutkittu työväentutkimuksen piirissä. Painijaoston kokous la 20.4. työväenyhdistyksen ry:n jäsenille vierailu HaminaKotka satamaan. Tervetuloa! Rekolan ty, TSL Vantaan opintojärjestö.. Kuntien vai alueiden Suomi. klo 10. To 18.2. Muistelmat arkistoidaan Työväen Arkistossa toimivan Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmiin, jossa ne ovat tutkijoiden käytettävissä. Piirihallituksen kokous ke 24.2. Tilaisuuden järjestävät Oulunkylän, Käpylän, Maunulan, Paloheinän ja Vanhankaupungin sosialidemokraatit. Karhulan sos.dem. klo 18 Tampereen Stadionin kahviossa. Firabelitöillä työntekijät pystyivät tuottamaan itselleen käyttökelpoisia hyödykkeitä, joilla oli myös merkittävää vaihtoarvoa. Tervetuloa! . Alustajavieraana Demokraattilehden päätoimittaja Mikko Salmi. Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerho 24.2. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat. Vipusentie 19, ke 24. KANTA-HÄME . Seurojen vuosi-ilmoitukset 2015 ja yhteyshenkilötiedot 2016 sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. Työpajan vetäjinä toimivat kuvataiteilijat Eeva Louhio ja Maija Toropainen. Tilaisuus on avoin. klo 17 Työväentalon Tellervossa. 2. Tervetuloa suunnittelemaan tämän vuoden toimintaa yhdessä. Käynti Karhunkadun puolelta. Työväen muistitietotoimikunta kerää muistelmia firabelitöistä. Lisätietoja keruusta löytyy nettisivuilta www.tehdasperinne.fi ja ns. Sosiologian dosentti Juhani Pekkola esittelee mielenkiintoista ja ajankohtaista aihetta nykypäivän perhearvoista ja lasten hankinnasta. Kaikille avoin tilaisuus. Firabelitöinä on sotien jälkeen tehty työnantajien tieten sekä luvatta muun muassa kotitaloustarvikkeita, huonekaluja, lastenvaunuja ja pontikkapannuja. 2.3. Demokraatti Työväen arkisto. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Tapaamme Mussalon satamassa Merituulen alaaulassa 10.3. KYMENLAAKSO . Keskustelutilaisuus Vantaalla Rekolan Kinossa (Rekolantie 43) to 18.2. . Ilmoittautumiset seppo. UUSIMAA . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Muistelmia toivotaan mahdollisimman laaja-alaisesti teollisuudessa työskennelleiltä miehiltä sekä naisilta. Työpajassa jokainen saa askarrella poistokirjoista itselleen vaikkapa kellon tai jotain muuta... klo 17.–18.30. Ma 22.2. klo 18–19.15 Nuorisotalo Kulma, Karhulassa. Keruuhanke on Koneen säätiön tukema. Info löytyy tuljoygames.fisivuilta. Seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 18.2. Tarjolla kahvia ja keskustelua. Keskustelua ohjaa suurlähettiläs Iivo Salmi. Hallintotieteen tohtori Heikki Koski alustaa ajankohtaisesta teemasta, hallituksen valmistelussa olevasta aluehallintouudistuksesta, jossa Suomeen on suunnitteilla kolmiportainen hallintorakenne: kuntaja valtiotason lisäksi 18 itsehallintoaluetta. demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. 50 18. simola@kymp.net tai 040 508 0135 mahdollisimman pian. Työväenkirjaston ystävien kaikille avoin kierrätystyöpaja alkaa 25.2 klo 16.30–19.30 Työväenliikkeen kirjastossa. kesk. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tuolijumppa liikuntahallilla joka perjantai klo 10. Firabelityö, se piilossa tehty ”Lähes jokaisella verstaan miehellä oli usein jotain firapeliä tekeillä, piilotettuna pöytänsä alle tai työkalulaatikkoonsa.” Turkulainen metallityöntekijä s.1929 Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden tehdasteollisuudessa sotien jälkeen tekemiä oheistöitä, jotka työntekijä teki yleensä itselleen, työpaikallaan, työpaikan välineillä ja materiaaleilla. Lämpimästi tervetuloa! . Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti. Työväenliikkeen kirjastossa klo 12. Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/, 0400 402 172. Pesonen valmistelee suomen historian väitöskirjaa, Luvalla tai ilman – Firabelitöiden historia 1940–1990, Turun yliopistoon. Aihe ”Yhteistyötä vai rajat kiinni – miten kansallisvaltion käy globalisaatiossa?”. taloudenhoitajalta p.0504601597 Margareta L. HelmikuuTA 2016 Yhdistystoiminta Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. mennessä
– Itse olen pilkkinyt tähänkin asti vain syötillä, ja madetta tulee. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Milla Alexandra Mäkinen. Lisätietoja ja hakemuslomakkeita löytyy myös www.tampere.fi/asuminen ja ympäristö ja www.ara.fi. Turun seurakunnat Hengelliset Kuulutukset Teatterit VALTION VUODEN 2016 KORJAUSJA ENERGIA-AVUSTUKSET HAKUAIKA PÄÄTTYY 24.3.2016 1) Avustus vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaamiseen 2) Tarveharkintainen energia-avustus pientaloille 3) Avustus kosteusvaurioituneen terveyshaittaa aiheuttavan rakennuksen kuntotutkimukseen JATKUVA HAKUAIKA 4) Avustus liikkumisesteen poistamiseen 5) Avustus hissin rakentamiseen KAUPUNGIN HISSIAVUSTUS JATKUVA HAKUAIKA Kaupungin hissiavustus on tarkoitettu uuden hissin rakentamiseen olemassa olevaan asuinkerrostaloon Hakemukset toimitetaan asuntotoimeen. Mateet kerääntyvät niille jo ennen kutua ja voivat lorvia alueella kudun jälkeenkin. Piikkiön seurakunta Kastetut: Anni Kristiina Santala. Åbo svenska församling Döpta: Madeleine Ester Louise Saarto, Amanda Nina Sofia Signell, Maximilian Peder Skovbjerg, Amanda Anett Sofia Ulfstedt. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Hilda Johanna Roivanen. Ensikertalaisen kannattaa udella tietoja ennen madepilkille menoa. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (STT) Uusi lehti vuoden alusta. Döda: Toivo Johannes Hakalax 76 år, Kurt Rainer Tallskog 71 år. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Talveen ja kutupaikoille pyynti keskittyy silti edelleen. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Korjausneuvoja, puh. Veikkaan, että syöttiviritelmät tulevat kehittymään kovasti, koska laki velvoittaa nyt niiden käyttöön. päivänä helmikuuta 2016 ASUNTOTOIMI Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Made on konstikkaampi löydettävä kuin esimerkiksi ahven tai kuha, ja jäiden kantavuus pitää varmistaa aina. seurakunta ja Heidi Maria Helena Silander. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA POHJAnMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Kuolleet: Helena Marjatta Tanner 87 v, Mikko Ilmari Nieminen 86 v. Tampereella 11. Kuolleet: Raili Kyllikki Antonsson 83 v, Taimi Lahja Niemi 80 v, Raimo Johannes Tammi 78 v, Tuija Päivikki Lahervo 70 v, Kari Juhani Hietamäki 61 v, Kari Mikael Nurmi 47 v. Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä ei usko, että kukaan innokas mateenpilkkijä lopettaisi uuden lain myötä. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Vastedes madetta saa kuitenkin pilkkiä vain pilkeillä, joihin made iskee syömistarkoituksessa, kertoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maaja metsätalousministeriöstä. Madetta on pilkitty kutupaikoilta haroilla, joihin kalat jäivät lähes järjestään leuan alta, ja myös ryöstäjillä, jotka tarttuivat satunnaisesti eri puolille kalan kehoa. Näin määrätään vuoden alussa päivitetyssä kalastuslaissa. Avioliittoon kuulutetut: Niko Johannes Ruohonen ja Noora Leena Karoliina Oiva, Jere Aleksanteri Nurmela ja Outi Kyllikki Tuohi. Kuolleet: Sisko Siviä Haka 90 v, Aima Hildur Johanna Karvonen 89 v, Lilli Linnea Palmroos 88 v, Risto Kaarle Kyrki 86 v, Jorma Jalmari Pöyhönen 84 v, Lilja Saimi Inkeri Telkkinen 80 v, Erkki Ilmari Nylamo 73 v, Ritva Anneli Turve 73 v. Turun Martinseurakunta Kastetut: Daniela Aurora Laine, Isla Aino Wilhelmiina Saarinen, Matleena Meeri Elisabet Salmi, Elle Sofié Katarina Valavuori. Turun Henrikinseurakunta Kuolleet: Paavo Asko Lyytinen 79 v, Voitto Juhani Laitila 77 v, Esko Tapani Vaarna 72 v, Matti Reino Rafael Tammisalo 69 v, Eila Anneli Mäkelä 65 v, Johanna Alexandra Mannonen 43 v, Susanna Tuulia Aaltonen 40 v. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. 050 571 2950, on tavattavissa parhaiten maanantaisin klo 8.30–12.00 ja torstaisin klo 8.30–15.30. Kuolleet: Soini Lyyli Leino 92 v, Mauno Olavi Tammio 90 v, Heikki Aleksi Toivonen 84 v, Elina Jelena Partanen 77 v, Reijo Kalevi Saarinen 67 v, Esko Ilmari Mäkinen 61 v. – Mateen pilkintää ei ole missään tapauksessa kielletty kokonaan. Pilkkiminen ei painotu enää täsmälleen kutuaikaan. Kuolleet: Elli Sanelma Parkki 103 v, Helvi Mirjam Kulmala 88 v, Ann-Britt Hjördis Liira 87 v, Asser Halvor Kalevi Mäkelä 61 v. Kuolleet: Mauno Olavi Nurmi 93 v, Anelma Annikki Halonen 83 v, Kirsti Anja Riitta Sundqvist 72 v. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. 010 7703 640 (vaihde). Lisätietoja ja hakemuslomakkeita saa korjausneuvojalta: asuntotoimi, käyntiosoite Frenckellinaukio 2 B, virastomestari ohjaa. 51 18. Madetta ei saa enää pilkkiä välineillä, joilla kala pyritään tartuttamaan suun ulkopuolelta. HelmikuuTA 2016 Turun tuomiokirkkoseurakunta Avioliittoon kuulutetut: Sami Tapani Saarinen, Turun ruots. 020 77 41424 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689, tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Silloin niillä on nälkä. Maarian seurakunta Kastetut: Väinö Tapio Ahola, Ada Emilia Karvia, Olli Lauri Petteri Nissinen, Pessi Alvar Johannes Rosengren, Maria Katri Susanna Ruuskanen, Leevi Heikki Mikael Välimaa. Kuolleet: Oiva Lauri Isomoisio 93 v, Aune Alina Grönholm 89 v, Olavi Johannes Tunturi 76 v. (06) 220 1562 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO – avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila Laki mullisti madepilkinnän Monella mateenpilkkijällä on aika opetella uudet konstit. Kaarinan seurakunta Kastetut: Julius Usko Viljam Laine. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh
010 770 3620 SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 020 774 0410 » www.sak.fi/Turku Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma pe klo 9.00 16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 52 18. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella.. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi SAK:n liittojen AluetoimiStojA turuSSA: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Todellakin! Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Uskottava ja koskettava Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. HelmikuuTA 2016 Lakiasiat Hautauspalvelut Uusi lehti vuoden alusta
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 8. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ukr ain an 8. 7. HelmikuuTA 2016 Ristikko 7/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Minkä maan parlamentti on nimeltään Cortes Generales. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ei yht ään 9. Kuka oli SDP:n puheenjohtaja 1991-1993. 5. 10. Millä nimellä Reginald Kenneth Dwight tunnetaan paremmin. Juh a Sip ilä , Juh a Reh ula 7. 2. Elto n Joh n. Rin get ten maa ilman mes tar uus 2. 3. Kris tiin ank aup unk i 6. Onnea voittajalle! Vas tau kse t: 1. 9. 6. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Liisa Koivisto Hämeenlinnasta. Ratkaisuja Ristikon 5/2016 ratkaisu: Torstaina 4.2. Mikä on Suomen viimeisin aikuisten joukkuelajin maailmanmestaruus. Esp anj an 3. Minkä maan virallinen kieli on pilipino. Minkä maan valuutta on hryvnia. Ulf Sun dqv ist 4. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Mikä on Suomen pisin kaupungin nimi. 7,5 gra mm aa 5. Fili ppi ini en 10. 4. 53 18. Kuinka paljon painaa yhden euron kolikko. Kuinka monta naista on astunut kuun kamaralle. Kenellä kahdella nykyhallituksen ministerillä on sama etunimi
(12) 16.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Au pairit Los Angelesissa 20.30 Salpausselän kisat 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Grammy Awards 2016 00.30 Kioski: Marjan vallassa 01.05–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. American Hustle (2013) on huiputusjuttu, jonka tapah tumat ovat sinnepäin totta. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Maapallottelua 07.06 Popi Kissa 07.18 Samu ja Salla 07.31 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Milli ja Molli 08.17 Viidakkokirja (7) 08.28 Kesäleiri (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 09.00 Syke (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 Unelmamatka 11.30 Veljesten keittiössä 12.00 Kukkaron herraksi 12.26 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Ginan maailma 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Kuntoiluriippuvainen 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.30 Tyger tutkii: Homo vai hetero. LAUANTAI 20.2. Kuvassa ohjelman tekijä, mafiaekspertti John Dickie. Tutkimusten mukaan nuoret brittinaiset kokevat runsaasti seksuaalista häirintää. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 David Attenborough – kasvien valtakunta 14.35 Enbuske, Veitola & Salminen 15.30 Miehen puolikkaat (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Klikkaa mua 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Heikoimmillaan kä sikirjoitus on koettaessaan se littää petkuttajalle uskottavaa isän roolia tai rakentaa tälle jonkinlaista normaalin elämän mallia. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kekkonen tulee! (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Independence Day – maailmojen sota (12) 01.20 Eurojackpot ja Jokeri 01.25–02.20 Zoo (12) NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Eläinten ABC 09.25 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Suhdekoukerot 14.45 Suhdekoukerot 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.15 Onnenarpa 16.20 Rantavahdit 16.50 Rantavahdit (7) 17.20 Rantavahdit (7) 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Collateral – väärä aika, väärä paikka (16) 23.25 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.30 Elokuva: A Dangerous Man (18) 01.30–04.05 Elokuva: Starship Troopers – Universumin sotilaat (16) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 15.20 Television uranuurtajat 16.20 Tanssivien henkien metsä 18.00 Valitut sanat: Vanhusten hoivahelvetti 18.30 Elävä arkisto: Jäänmurtajat 18.32 Valtion jäänsärkijä Sisu 18.40 J/M Sisu – talvisen Perämeren työjuhta 19.17 Jää murtuu 19.25 Päiväkirja jäänsärkijältä 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino: Million Dollar Baby (12) 23.10 Rockin klassikkolevyt: The River 00.05 Kosketuksessa: Irina 01.05–04.00 Teematieto Tyger tutkii: Seksismi Yle TV2 klo. Henkilövetoisia teoksia mie luusti valmistava ohjaaja ja kä sikirjoittajakumppaninsa Eric Warren Singer ovat kaiva neet FBI:n lähihistoriasta esiin korruptiokeissin, jossa paljas tettiin, että lukuisat korkeat poliittiset päättäjät olivat se kaantuneet hämäriin voitelu kauppoihin kasinobisneksen ympärillä. Omassa sarjassaan mukiinme nevän uran tehnyt David O. Lumikki (12) Yle Teema klo 22.37 (Espanja 2012). Robot (16) 00.05 Yle FOLK 03.20–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Luojan kiitos! 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät 16.25 Klikkaa mua 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Miten miehet asian kokevat. Mykkään mutta musiikin täyttämään maailmaan sijoitettu upea, tyylitelty versio Grimmin veljesten sadusta, 1920-luvun Andalusian härkätaistelupiireihin siirrettynä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Klikkaa mua 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 X-Men: Viimeinen kohtaaminen (12) 00.40–01.40 Rikoksista pahin (12) NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi 07.40 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 09.25 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.10 Onnenarpa 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Ihon alla (12) 22.00 Elokuva: Starship Troopers – Universumin sotilaat (16) 00.35 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.40 Leijonan luola USA 01.40 Rantavahdit (7) 02.10 Rantavahdit (7) 02.40–03.10 Rantavahdit Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00 Television uranuurtajat 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Rubensin XL-naiset 19.00 19.54 Tiededokumentti: Valoa ja pimeää 20.00 Kiehtovat keksinnöt 2015 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 21.50 Kino Suomi: Klaani (12) 23.45 Mama Africa 01.15–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.55 Yhteisvastuukeräys 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Viimeinen vieras (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16) 22.55 Uutiset 23.00 Newsroom (7) 23.55 Puoli seitsemän 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.2. O: Pablo Berger. Kuvassa Carmencita (Sofía Oria). American Hustle on visuaa lisesti vaikuttava jo ensimi nuuteista. 54 18. Tyyppi muistuttaa la verteluissaan mieluummin it sekeskeistä, luuserimaista va lehtelijaa kuin älykästä ja jol lain tapaa oikeudentajuista su perrikollista, joksi häntä vä listä muotoillaan. 1970luvun lopun moitteet tomasti lavastava kellertävän kelmeä elokuva osaa kertoa ta rinansa tavalla, joka vie men nessään. Ilmiantajia uhkaillaan ja pelotellaan. TorSTAI 18.2. Jennifer Lawrence (vas.) nappasi Oscarin naissivuosasta roolistaan huomiota hakevana vaimona.. Viikon vinkki RANE AuNImO Petkuttajien potretti American Hustle Nelonen klo 21.00 SUNNUNTAI 21.2. Kirkon ja mafian liitto on kuitenkin vahva ja osa papeista on yhä suopea mafiapomoille. Tyger DrewHoney (kuvassa) tutustuu törkeän käytöksen syihin ja seurauksiin. 06.52 Kim ja Kai 07.00 Nukkearkun lauluja 07.02 Pingu 07.10 Kati ja Töppö 07.21 Albi Lumiukko 07.26 Metkat Mesiläiset 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Stella ja Sami 07.52 Kaapo 08.18 Late Lammas 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Salpausselän kisat: Mäkihypyn MC 11.00 Syke (12) 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30 Marja Hintikka yllättää 13.40 Extreme-urheilua 13.50 Salpausselän kisat: Yhdistetyn MC 15.10 Marja Hintikka Live 16.00 Salpausselän kisat: Yhdistetyn MC 17.00 Pikku Kakkonen 17.58 Salpausselän kisat: Mäkihypyn MC 20.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 20.15 Kioski: Mamu-Suomimamu 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.50 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 23.20 Mr. Puolenvälin jälkeen tule vassa avainkohtauksessa Bee Geesin How Can You Mend a Broken Heart luo taustan alt manilaisesti liikkuvalle kame ralle paljastaa henkilöistä heik kouksia, joista he eivät välttä mättä ole itsekään tietoisia. HelmikuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Lääkkeillä vaiennetut vanhukset 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Hopeakihlajaiset 14.50 KulttuuriCocktail 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Astudio: Talk 22.00 Ulkolinja: Pakistan etsii talibaneja 22.50 Uutiset 22.55 Outlander – Matkantekijä (16) 23.45 Puoli seitsemän 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.2. Russell ja Singer työstävät ta pauksen näkökulmahenkilöiksi pikkuhuijarit (Christian Bale ja Amy Adams), jotka liittoval tion agentti (Bradley Cooper) onnistuu pakottamaan poliisin käskyläisiksi ja myyriksi. 18 19 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Kirkon ja mafian liitto Yle TV1 klo 22.00 Paavi Franciscus on luvannut puhdistaa kirkkoa. Russell on amerikkalaisessa valtavirrassa sujuvasti luoviva onnistuja, joka uusim paan, parhaillaan teattereissa pyöri vään Joyhin (2015) saakka on nistui säilyttämään kunnial lisuutensa turhuuksien ro violla. Rikosvyyhdin kertomusmuoto muistuttaa Martin Scorsesen teoksista. 22.00 Käpälöintiä, huorittelua, nettivihaa. KeSKIVIIKKo 24.2
06.53 Matikkahirviöt 07.05 Millä mennään 07.11 Lulu kilpikonna 07.24 Saku & Vaakku 07.35 Neppajymykerho 07.41 Kuminakuja 19 07.49 Kimmo Kuu 08.08 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.37 Jack (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 08.55 Jääkauden jälkiä 09.20 Veljesten keittiössä 09.50 Omin silmin maailmasta 10.20 Stacey Dooley: Uusi huumesota 11.20 Ihmiskokeita 11.50 Kukkaron herraksi 12.50 Häähumua Kakanin seurassa 13.20 Yhdistetyn MC 14.30 Uusi Päivä 15.00 Sohvaperunat 15.50 Yhdistetyn MC 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kätevän emännän juhlat 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Arsenal-Barcelona 23.50 Mäkihypyn MC 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50 Kioski: Rakelin kuplassa 01.20–04.00 Uutisikkkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 55 18. 01.05 Paratiisihotelli 02.05 Leijonan luola USA 03.05–04.05 Mustat lesket (7) 04.05 Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00 Television uranuurtajat 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Naisia taiteen historiassa 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00–20.53 Simon Reeve teen jäljillä 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Tämä ei ole elokuva 23.00 Jäitä hattuun 23.30 Kino: Ilmiantaja (12) 01.15–04.00 Teematieto 20 21 22 23 24 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. HelmikuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Kannaksen kierros 13.55 Yhteisvastuukeräys 14.00 Prisma: Ihmisen universumi 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00–16.45 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.05 Urheiluruutu 18.10 Me metallinetsijät (7) 18.40 Avara luonto: Elämän tarina 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Banks (16) 23.30 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16) 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 20.2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Klikkaa mua (7) 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Miehitetty (12) 00.45–01.15 Villi ja vapaa 01.15 NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Eläinten ABC 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Onnenarpa 15.50 Neljän tähden illallinen 16.20 Leijonan luola USA 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Quantico (12) 22.00 Holmes NYC (7) 23.00 SMLiiga: Illan Parhaat 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 00.05 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Vuosia nuoremmaksi 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Legends (16) 23.35 Pukumiehet (12) 00.35 Bones (16) 01.35–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 06.55 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.40 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Eläinten ABC 09.20 Hotellit haltuun 10.20 Hauskat eläinvideot 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Suhdekoukerot 14.45 Suhdekoukerot 15.15 Hyvät ja huonot uutiset 16.10 Onnenarpa 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Mustat lesket (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (16) 23.40 Poliisit – kotihälytys (12) 00.40 Leijonan luola USA 01.40–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00– 16.54 Television uranuurtajat 17.00– 17.49 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Historia: Yhdysvallat vuonna 1964 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00–20.25 Valitut sanat: Puumapiiat 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Made in Africa 21.30 Paratiisin Avaimet (12) 22.00 Kotiseutu (7) 23.45 Uusi Kino: Aivolinkoprojekti 23.51 Uusi Kino: People in white Valkopukuiset 00.55–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Irmeli seitsentoistavuotias (7) 14.45 L’Artiste 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 20.00 Elämä pelissä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Deutschland 83 (16) 22.20 Kotikatsomo: Blackout (12) 00.05 Prisma: Ihmisen universumi 01.05 Puoli seitsemän 01.35 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 23.2. 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: American Hustle (12) 23.45 SMliigan viikkomakasiini 00.15 MM-ralli: Ruotsi, Extra 00.45 Quantico (12) 01.45 Holmes NYC (12) 02.45–04.35 Elokuva: Blood Creek (18) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Elävä arkisto: Jäänmurtajat 10.02 Valtion jäänsärkijä Sisu 10.11 J/M Sisu – talvisen Perämeren työjuhta 10.47 Jää murtuu 10.55 Päiväkirja jäänsärkijältä 11.25 Valitut sanat: Vanhusten hoivahelvetti 11.55 Mia: erään tanssijan matka 12.55 Prisma Studio 13.25 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 14.15 Mama Africa 15.45 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.30 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.14 Velvet – muotitalon tarina (7) 18.00 Kino Klassikko: Arpinaama (12) 19.30 Kiehtovat keksinnöt 2015 20.00 Made in Africa 20.30 Uusi Afrikka 21.00 Searching for Sugar Man 22.25 Yle Live: Grammy Awards 2016 00.55 Ensisuudelma (7) 01.35–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00–10.54 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55 Seniori työssä 12.10 Kuninkaallinen henkivartija (7) 12.40 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Poretta eli keisarin uudet pisteet 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.50 Historia: Tuhon todistajat 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30– 22.45 Dokumenttiprojekti: Syyrialainen rakkaus 22.50 Uutiset 22.55 Newsroom (7) 23.50 Nuuskija (16) 00.40 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.2. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kasvukipuja 23.25 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.30 Elokuva: Collateral – väärä aika, väärä paikka (16) 01.55 Poliisit – kotihälytys (12) 02.55 Poliisit – kotihälytys (12) 03.55–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Television uranuurtajat 10.50 Television uranuurtajat 11.40 Television uranuurtajat 12.30 Television uranuurtajat 13.25 Ensisuudelma (7) 14.05 Mittatilaustyönä 14.20 Historia: Yhdysvallat vuonna 1964 15.20 Jäitä hattuun 15.50 Yle Live: Bruce Springsteen, Tempe 1980 16.50 Volga 30 päivässä 17.35 Mia: erään tanssijan matka 18.35 Lampi 20.10 Historia: Meren yli Amerikkaan 21.00–00.20 Teemalauantai: 2010-luvun mykkäelokuvaa 21.00 The Artist (7) 22.37 Lumikki (12) 00.20 Uusi Kino: Kummitusjuna (12) 00.36 Uusi Kino: Tyhjyys 00.55–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.0 Avara luonto: Elämän tarina 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Perjantai 12.40 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 13.35 Elämä pelissä 14.05 Historia: Syväluotauksessa Omaha Beach 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Blackout (12) 22.50 Nuuskija (16) 23.40 Ykkösaamu 00.20 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Lumilautailua: Big Air 07.30 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 21.2. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Musatoosa 07.10 Q Putti 5 07.21 Ritari Mikke 07.35 Noksu 07.41 Pusse 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Martine (7) 08.32 Joraavat juurikkaat 08.35 Sherlock Jakki 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Syke (12) 10.00 Meri leikkipaikkana 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 12.00 Kukkaron herraksi 12.27 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Unelmamatka 14.30 YK-miehet moottoripyörillä 15.00 Uusi Päivä 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Luontoretkellä: Huippuvuorten laella 16.10 Ahmed ja Team Physix 16.30 Yksineläjä Severin 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi Päivä 20.30 Väärät miehet (12) 21.00 Mr. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Saturday Night Live 21.00 Miehitetty (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Ensimmäisen asteen murha (7) 00.35 Tyrant (12) 01.35–05.30 Astral Tv NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 06.55 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.40 Tashi 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Eläinten ABC 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.30 Vino Show 16.00 Onnenarpa 16.05 Neljän tähden illallinen 16.35 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Elokuva: Unthinkable (16) 00.05 SMLiiga: Illan Parhaat 00.10 Leijonan luola USA 01.10 Suomen huutokauppakeisari 02.10–03.10 Paratiisihotelli Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00 Television uranuurtajat 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 17.50 Musiikin muisti: Loitsusta kehtolauluun 18.05 Pepi egyptiläinen: Sielulintuni 18.30 Made in Africa 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 Holbein – Tudorien hovimaalari 21.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 21.55 Elävä arkisto: Lihasvoima 21.56 Kaarlo Kangasniemi, vaitelias voimamies 22.00 Arkistovieraana: Kike Elomaa 22.15 Kauneutena voima 22.38 Riku Kiri – voimamiesten kuningas 23.10 Kino: Ran (16) 01.45–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Amor hoi! 14.36 Lintuvuorella 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ihmisen universumi 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Pakistan etsii talibaneja 23.45 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 00.40 Puoli seitsemän 01.10 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.2. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamie Oliverin säästöateriat 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Perhe pelissä (7) 15.55 Salatut elämät 16.25 Saturday Night Live 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Tyger tutkii: Seksismi 23.00 Kioski: Kaarlen maailma 23.30 Seksiministeriö 00.00–04.00 Uutisikkkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Dinotassut 08.07 Hilla ja avaruuden Eetu 08.18 Maapallottelua 08.22 Ryhmä Hau 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Nokkelikot (7) 09.12 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Au pairit Los Angelesissa 10.30 Marja Hintikka Live 11.20 Tätä on rakkaus 11.50 Islannista maailman huipulle: Helga Margrét 12.15 Urheiluviikonloppu 12.25 Salpausselän kisat: Yhdistetyn MC 13.20 Salpausselän kisat: Hiihdon MC 15.25 MotorSport 15.50 Salpausselän kisat: Yhdistetyn MC 16.50 Urheiluviikonloppu 17.15 Salpausselän kisat: Mäkihypyn MC 19.45 Noin viikon uutiset 20.10 Sohvaperunat 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu 22.30 Rakkautta Detroitissa 00.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 00.45 Yle FOLK 03.05–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Tom & Jerry Kids Show 09.30–10.00 Pokémon (7) 10.00 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät 11.55 Salatut elämät (7) 12.25 Salatut elämät (7) 12.55 Robots (7) 14.50 Myytinmurtajat: Fanipostia 15.55 Top Gear Top 41 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Saturday Night Live 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Pappi (12) 00.25–01.25 Saturday Night Live NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Onnenarpa 08.30 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 Hauskat eläinvideot 10.30 MasterChef Australia 12.20 MasterChef Australia 13.50 Leijonan luola USA 14.50 Leijonan luola USA 15.50 Neljän tähden illallinen 16.20 Neljän tähden illallinen 16.50 Neljän tähden illallinen 17.20 Neljän tähden illallinen 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Amazing Race 14.30 Amazing Race 15.30 Fresh Off the Boat 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Britannian hovi lähikuvassa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Taikakaruselli 07.04 Pingu 07.09 Katso tarkemmin 07.11 Puuharit 07.26 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.37 Pasin ja Kielon valtakunta 07.48 Martta puhuu 08.16 Milin miljoona kysymystä (7) 08.23 Roni Neutroni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Moottoritien jyräämät 10.00 Ihmiskokeita 10.30 Karaokea Klippanissa 11.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 11.30 Omin silmin maailmasta 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: MamuSuomi-mamu 13.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota 14.30 Poikien preppauskurssi 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.28 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.56 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 16.30–6.53 Noin viikon uutiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Mäkihypyn MC 19.30 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Los Angelesissa 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 23.00 Crickley Hallin salaisuus (16) 00.00 Au pairit Los Angelesissa 00.30 Banshee (16) 01.20–04.00 Uutisikkkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 07.48 Hyrräpäät 08.01 Niksi-Nella 08.07 Katti Matikaisen kirjamylly 08.17 Anniina Ballerina 08.44 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Late Lammas 09.28 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 09.58 Urheiluviikonloppu 10.00 Salpausselän kisat: Hiihdon MC 11.00 Yhdistetyn MC 12.05 Hiihdon MC 14.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.25 Salpausselän kisat: Yhdistetyn MC 15.30 Urheiluviikonloppu 15.50 Salpausselän kisat: Mäkihypyn MC 18.00 Minä, Makwan Amirkhani 18.30 Kohti Rioa: Huipulla: Työtä ja juhlaa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Uuden Musiikin Kilpailu 20.40 Käty – Kämppä tyhjänä 20.50 Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (7) 21.00 Prey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Sohvaperunat 23.45 Game of Thrones (16) 00.35–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Chuggington 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Tom & Jerry Kids Show 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Vuosia nuoremmaksi 12.00 Kädettömät kokit 13.00 Jamie Oliver Italiassa 13.30 Piilokamera 13.55 MTV.doc: Lumiapinoiden valtakunta 14.55 Näin tehtiin elokuva Äkkilähtö 15.10–15.15 Ella Lymi: Mulle käy 15.55 Rouva Ministeri 16.55 Enbuske, Veitola & Salminen 17.55 Saturday Night Live 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Solsidan 20.00 Amazing Race 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Legends (16) 01.35–05.30 Voittostudio NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ruotsi, Extra 11.00 MasterChef Australia 13.20 Leijonan luola USA 15.20 Rantavahdit 15.50 Suomen huutokauppakeisari 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Äidin ja isän autokoulu 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Haluatko miljonääriksi
Viisautta on varoa liukkaita teitä. HelmikuuTA 2016 SDP:SSä on käynniSSä vallankumous. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan TÖITÄ SUOMALAISILLE WWW.HEIKKITIDENBERG.FI www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. RaPu 22.6.–22.7. Pelkokerroin nousi liikaa Carunan hinnan noususta. Itsenäinen ei turhia utele vaan toimii tiedolla ja taidolla. Käsi sydämellä Olli, menikö arvio ihan nappiin niinku omasta mielestäs. Löydä se! VeSIMIeS 20.1.–19.2. Kaarnatuulet irrottavat kaarnat puista, ja niistä on yhdeksän viikkoa sulaan veteen. Hiljaa hyvää tulee, lienee nyt Antin motto. Nauti! Vaaka 23.9.–22.10. (09) 774 3110, sähköp. Näillä värikkäillä sanakäänteillä Iltalehden toimittaja olli Ainola luonnehti maanantaina SDP:n sisäistä tilaa. Syyttäisitkö hieman flegmaattisesti vaikkapa ilmoja, kun nyt ei lähde, ei vaikka kuinka panostaisit muka parempaan. Työpajassa jokainen saa askarrella poistokirjoista itselleen vaikkapa kellon tai jotain muuta... info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Mikään ei etene, siksi sinulle jää aikaa jakaa turhautuneiden flirttiä. Pieni keskinäinen nokittelu saastuttaa työyhteisöä, kestä kuin mies. Politiikan horoskooppi LaatINut MadaMe LOVIISa VIIKON KaurIs Anne Berner. Taasko matkalle, juurihan palasit joululomilta. häRkä 21.4.–20.5. Valitse siitä. Hätäpäissään Rinne laitatti kapinafoorumin alustukset SDP:n sivuille ikään kuin laintauluiksi. kaLat 20.2.–20.3. Olet vieteltävissä tällä viikolla. Loppusijoituspaikka onkin sitten sosialidemokraattinen kadotus, jonne edes Twitter ei yllä. Maarit, olet edustanut kansaa! kakSOSet 21.5.–21.6. On olemassa hyvää ja huonoa työtä, ja SDP:n äänestäjät tekevät pääasiassa jälkimmäistä. VR on paska yritys, ja Onnibus tekee kaiken oikein. 56 007443-1607 18. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi. Härkäpäisestä asianhoidosta ja asiaan paneutumisesta ei voi moittia. Voi yhden kerran, ei taida kulkea junat enää kauaa Karjaalle. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Työväenkirjaston ystävien kaikille avoin KIERRÄTYSTYÖPAJA alkaa 25.2 klo 16.3019.30 Työväenliikkeen kirjastossa. Antaa muiden paahtaa ja sotkea housunsa, siihen syntiin ei harkitseva lankea. Tämän tarkoituksena on vain sysätä kapinoitsijat SDP:n marginaaliin Jungnerin seuraksi. Onneksi kehdata-sanalla on monta merkitystä, toiselle se on ujostelua ja toiselle laiskuutta. Niin kauan, kun ajatus kulkee, ei ole mitään hätää, mutta kun lakkaa kulkemasta, niin kannattaa toivoa, ettei tilanne vaan olisi päällä.!! NeItSYt 23.8.–22.9. Maanantai maistuu makeammalta, kun on bissereppu tyhjänä.!! Osuiko. Tavoite on selvä: Vuoden päästä puheenjohtaja Rinne lähetetään sinne, mistä tulikin. Tervetuloa! l puh. Talvi eletään ensin, kylmäkin. Yksi yö ja viikonloppu edessä, lupa kulkea vaikka takaperin. Luota neuvoon ja osta lippu etelään. SkORPIONI 23.10–22.11. LeIJONa 23.7.–22.8. Asioiden ajaminen ilman päämäärää näyttää vaikealta. JOuSIMIeS 23.11.–22.12. Työpajan vetäjinä toimivat kuvataiteilijat Eeva Louhio ja Maija Toropainen. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Murtuneiden luiden luutuminen on pitkästyttävää ja ennen kaikkea hankalaa. Kapinoitsijoiden teksti oli poikkeuksellisen raakaa: Työ ei ole enää arvo vaan pelkkä resurssi. Hätääntynyt Rinne Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN OINaS 21.3.–20.4. Euromaista Espanja paras, lievää lämpöä ja ystävällisiä ihmisiä. Työpaikan ilma on hyvä, kiitos tehokkaiden ilmastointilaitteiden. Kevät ei tule vielä. Katso tarkkaan, mihin astut. Kaksi nuorta ja yksi keski-ikäinen kapinallinen puukottivat puheenjohtaja Rinnettä selkään ja leimasivat SDP:n politiikan taantumukselliseksi SSSL:n seminaarissa viime viikolla. Kivuliastakin! kauRIS 22.12.–19.1. Syynä yleinen tumpulointi ja tapahtumaköyhyys. Älä kuitenkaan liiaksi lukkiudu erinomaisuuteesi, paha ei ole pakosalla