12 Metsäsota etenee hakkuuaukioilla elämä . 010 766 1047. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . ElokuuTA 2016 n0 33 Uimari polski politiikkaan liike . 31 politiikka . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 23 Palmulta jäi suuret saappaat Hallituksen usko kikyyn horjuu Sairaalaseikkailu opettaa paljon tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 6 politiikka . Hinta 2 € 18. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 21 kulttuuri
www.paperiliitto.fi. ElokuuTA 2016 Lehdessä 6 Hallituksen verolinja on laukaus omaan nilkkaan 8 EK:n koplaus menisi väärälle kukkarolle 9 Indeksi: Elinkeinopolitiikka jäi pait sioon 10 Kehitysapu vaihtui taikatemppuihin 11 Uutta arkistotietoa Janajevin vallankaappausyrityksestä 12 Metsäsota kytee hakkuumailla 15 Lomaltapaluu koettelee 16 Olipa kerran minä: Liisa Puhalainen 20 Kasvot peilissä: Hannu Lintu 21 Sairaalaseikkailu 22 Muovi ei ole kalanruokaa 23 Palmu palaa näyttämölle 24 Savolaismaiseman ytimessä 26 Kadonnutta aikaa etsimässä 28 Elokuva: Kommuuni 30 Demokraatti 100 vuotta sitten 31 Polskiva poliitikko 33 Suomalainen demari 34 Nieminen Vee 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luontoni, Närästäjä, radio 31 Liike 23 Kulttuuri 15 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Saara Särmä 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Liisa Puhalaisen kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 18
ElokuuTA 2016 Miespaneeli huvittaa ja herättää Miten keksit All male panel -blogin. Perhe: Mies, kissa . com/ Saara Särmä TEKSTi MATLEENA KANTOLA . Hasselhoff edustaa stereotyyppistä maskuliinista miestä, ja toisaalta tykkään Ritari Ässästä. Samalla tunnistetaan, ettemme ole vielä siinä tilanteessa, jossa sukupuolella ei olisi merkitystä. Kaikki tuntemani feministit ovat äärimmäisen hauskoja. Mistä Anna mennä -kirja kertoo. http://allmalepanels.tumblr. ” Hauskuus ja vakavuus eivät sulje toisiaan pois.” kaan keskusteluun, kun taas miehet lähtevät, vaikkeivät olisi juuri sen asian asiantuntijoita. Kyllä tuolla lastilla usko soteen jo palaa.. On voimaannuttavaa ja vapauttavaa kuulla, että muutkin mokaavat. Huumori on itselleni selviytymiskeino, mutta kaikkien feministien ei tarvitse olla humoristeja. . Blogissa voi julkaista kuvan tilaisuudesta, jossa kaikki puhujat ovat miehiä, ja lisätä kuvaan peukkua näyttävän David Hasselhoffin. Miten miespaneeliblogi parantaa maailmaa. Naisten pitää kerätä ympärilleen keskinäisen kehumisen ja kannustamisen kerhoja. . Sote-inspiraatiota haetaan Suomen kultakauden taiteilijoiden tapaan miestä vahvemmista. Mokaamispelko ei ole vain yksilöllinen vaan myös kulttuurinen ja rakenteellinen ongelma. Sotea ei enää kestä selvinpäin. Ehkä antifeministien on vaikea hyökätä huumoria vastaan. Ei ole helppoa olla paneelin ainoa nainen, jota kytätään. Kauas ei ole päästy. Kyse ei ole esimerkiksi vain omasta ujoudesta. Miten naiset pääsevät eroon mokauspelosta. . . Pidämme ajatushautomo Hatun kanssa kehtaamiskoulutuksia, joissa osallistujat kertovat kehtaamisongelmiaan, jotka ovat toistuvasti saIlmapuntari Hyytävää. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo selitti A-studiossa naisten pakoa puolueesta: ”Asiakeskeisyys erottaa meitä tunnepohjaisesta politikoinnista. Yllätyksekseni en ole kohdannut ollenkaan vihapuhetta. Kirjassa pohditaan, miten sukupuoliroolit rajoittavat toimintaa erilaisissa tilanteissa ja miten niistä voi vapautua. Pitäisikin miettiä, miten tuotetaan sellainen toimintaympäristö, joka mahdollistaa osallistu misen. Miksi naisia on vaikea saada panelisteiksi. Eräässä kansainvälisessä tutkimuskonferenssissa pohdimme feministien kanssa miesten ja valkoihoisten henkilöiden yliedustusta paneeleissa. Hauskuus ja vakavuus eivät sulje toisiaan pois, vaan huumorin avulla voidaan tuoda epäkohtia esiin. Naisille pitää perustella enemmän, miksi heidät halutaan muMaailmanparantaja . Voiko feminismi olla hauskaa. Tämä tulee mieleen Petteri Orpon viime vuoden sotea koskeneen sidosryhmän (10 henkeä) tarjoiluista: 7 kuohuviinipulloa, 24 viinipulloa, 48 olutta ja 12 siideriä. Aika usein naisilla tuntuu olevan tunne vahva, jonka mukana mennään mieluummin tai helpommin...” Yläpilveä. . Vielä 1800-luvulla naisia pidettiin epärationaalisina hysteerikkoina. Vasta kun blogi sai kansainvälistä huomiota, suomalainen media kiinnostui. Politiikan tutkija Tampereen yliopistossa . Blogin myötä on alettu miettiä enemmän, voisivatko paneelien asiantuntijat olla muitakin kuin valkoisia keski-ikäisiä miehiä. Nyt saan yhteydenottoja ja julkaisupyyntöjä enemmän kuin ehdin julkaista. Maailmalla ihmeteltiin, miten tällaista voi tapahtua Suomessa, kun taas Suomessa intoiltiin tohtorisnaisen blogin saamasta huomiosta maailmalla. Kirjoittanut Anna mennä – opas hauskempaan elämään -kirjan Meriläisen kanssa . David Hasselhoffin kuva lähti Facebookissa kiertäneestä meemistä. Parempi olla nolo kuin tylsä. Miespaneeli-valokuvia keräävän Congrats, you have an all male panel -blogin perustaja. Feministisen ajatushautomo Hatun johtaja yhdessä kirjailija Rosa Meriläisen kanssa . Kirjoitin epätasa-arvoisista paneeleista politiikasta.fi-verkkosivulle, mitä varten keräsin miespaneelikuvia. . . KUVA ELLA KAVERMA moja. 3 18
Ilman vientiyrityksiä, näiden innovaatioita ja tuotteita emme pääse takaisin talouden ja työllisyyden kasvu-uralle. Oleellista myös on, että uskallamme taloudellisesti vaikeina aikoina investoida tulevaisuuteen eli koulutukseen, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, yritysten tutkimusja kehitystoiminnan tukemiseen sekä yhteiskunnan peruspilareiden kuten ihmisten hyvinvoinnin ja infrastruktuurin vahvistamiseen. Digitalisaation myötä tietojen kerääminen ja jakaminen helpottuu ja lisääntyy edelleen. Uutta työtä ja kasvua innovaatiopolitiikasta Osallistuin kesäkuun lOpussa Sitran, Tekesin ja Kalevi Sorsa -säätiön järjestämään seminaariin, jonka aiheena oli elinkeinoja innovaatiopolitiikan rooli elinkeinorakenteen uudistumisessa ja vahvistumisessa. Debunking Public vs. Myös hyvinvointivaltio kerää ja säilyttää jokaisesta kansalaisesta valtavan määrän tietoa. Harvalla kansalaisella on kokonaiskuvaa kaikista tiedoista, joita eri toimijat keräävät. Mazzucaton keskeinen teesi on, että ilman julkisen sektorin kärsivällisiä ja rohkeita panostuksia muun muassa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan, olisi moni yksityisen sektorin menestystarina jäänyt syntymättä. Osa tiedoista on lakien nojalla oltava viranomaisten käytössä. Omien tietojen tarkastaminen ja hallinnointi on käytännössä mahdotonta. Isot yhteiskunnalliset tavoitteet kuten ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen tarjoavat tähän erinomaisen mahdollisuuden. ElokuuTA 2016 Viikon sana » Paavo Väyrynen: En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin. Tämä puolestaan vaatii aktiivista otetta valtiolta ja kunnilta. Tieto on tulevaisuuden arvokkainta pääomaa. Suomi.fi-palvelussa kansalainen voisi hallita esimerkiksi henkilö-, terveys-, tulo-, omistus-, koulutusja ostosrekisteritietojaan. Mazzucaton ajattelussa on paljon sellaista, johon myös sosialidemokraattisen liikkeen kannattaisi tarttua nykyistä vahvemmin. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) muiden kysymysten jalkoihin. Valtion on rakennettava sähköinen Suomi.fi-tilipalvelu, jossa jokainen suomalaisen henkilötunnuksen omistava voi hallita omia tietojaan ja päättää, millä viranomaisilla (tai yksityisillä) on oikeus tietojen käyttöön. Pääsääntö on ihmisen oma päätösvalta siitä, kenellä on pääsy tietoihin. Vaikka elinkeinoja innovaatiopolitiikalla on ollut ja on suuri merkitys valtioiden ja yritysten menestymiselle, on kokonaisuus jäänyt suomalaisessa talouskeskustelussa Opposition ääni sanna MaRin tuksesta ja julkisen sektorin supistamisesta kuten istuva oikeistohallitus tekee, meidän kannattaisi panostaa elinkeinorakenteen uudistamiseen ja monipuolistamiseen. Tietoturva varmistetaan rakentamalla järjestelmä erilaisista yhteensopivista osista, joista jokainen on suojattu erikseen. Private Sector Myths. Seminaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu Sussexin yliopiston innovaatiotaloustieteen professori Mariana Mazzucato, joka on tutkinut valtioiden roolia innovaatioiden ja talouskasvun moottoreina ja kirjoittanut menestyskirjan The Entrepreneurial State. Sen sijaan, että etsimme kilpailuetua palkkojen leikkaamisesta, alhaisesta veroUUsien ajatUsten koeponnistaMo Demo Matias MÄkYnen Jokaiselle omistus omiin tietoihinsa tietO On tulevaisuuden arvokkainta pääomaa. 4 18. Suuret kauppaketjut keräävät yhä tarkempia tietoja asiakkaidensa ostoskäyttäytymisestä. Suomi on tietosuojan edelläkävijä ja voi olla sitä myös tulevaisuudessa. Tämä on Suomen menestysresepti vastakin. Tämä on harmillista, sillä Suomi on pieni ja viennistä riippuvainen maa. Ville Ranta. Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja
ElokuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Tähän finanssiala puolustautuu sillä, että pankkien kilpailukyky heikkenisi ja pankkien asiakasmaksut ja lainojen korkomarginaalit nousisivat uudelle tasolle. Ja koska pohjoismainen pankkisektori on hyvin kytköksissä toisiinsa, ei kilpailuetua muihin Pohjoismaihin syntyisi. Välillä kyyneleet nousevat Puhalaisen silmiin, sitten hän päästää naurun valloilleen. Se ei ole kuitenkaan syy olla auttamatta enemmistöä, joka on oikeasti avun tarpeessa. Liisa PuhaLaiseN haastatteLu sivuLLa 16 Välitön maailmankansalainen Kirkon pakolaisja avustustyöntekijä Liisa Puhalainen ottaa välittömästi vastaan kotiinsa Jyväskylässä. Ennen kuin tällaisesta työmarkkinamurroksesta aletaan edes haaveilla, on finanssiala otettava suurennuslasin alle ja laitettava isojen poikien pelieurot verolle. Suomessa kerätyistä veroista 14 prosenttia tulee omistamiseen liittyvistä veroista, kun taas EU:n tasolla omistamisesta tuleva verokakku on 20 prosentin luokkaa. Puhelin soi useaan otteeseen. Finanssiala on otettava suurennuslasin alle ja laitettava isojen poikien pelieurot verolle. Puhalainen tarjoaa suomalaisittain makaroonilaatikkoa teetä ja jälkiruokaa unohtamatta. Jos valtion velkaa haluttaisiin todella vähentää, olisi veropohjan laajentaminen ensiarvoisen tärkeää. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide Pl 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puhalainen ei ole sinisilmäinen, vaikka joku voisi luulla toisin. Miksi omistava luokka on Suomessa suojelukohde. Kuva mea PuhaLaiNeN. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus oy Demokraatti Painopaikka: lehtisepät oy, Tuusula ISSN-l 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kokoomus on esiintynyt viime vuosina valtion velkaantumisen unilukkarina. Kokoomus ajaa sanojen ja tekojen tasolla kaksilla rattailla. Jos Suomi siirtyisi Tanskan mallin mukaan verottamaan pankkitoiminnasta 0,25 prosentin liiketoimintaveroa, sen kassaan kertyisi jopa yli 500 miljoonan euron tulot. Ongelmana vain on, ettei kokoomuksen äänestäjäkunta kestä ”pelieurojensa” verottamista. 5 18. Ensinnäkin finanssiala on vapautettu muuta yritystoimintaa koskevasta arvonlisäverosta. Hän on spontaani, ja puhe pulppuaa. Yksi soittajista kysyy, minne toimittaa Puhalaisen turvapaikanhakijoilta tilaamat vadelmat. Finanssialan laajempaan verottamiseen on selkeitä syitä. Hänestä välittyvät kiitollisuus ja onnellisuus siitä, mitä hänellä on. Kokoomuksen ongelmana on sen oikeistosiiven yhä koventuvat asenteet verotusta ja tulonsiirtoja kohtaan. Keski-Aasialainen vieraanvaraisuus on koskettanut häntä. Tästä huolimatta oikeistoeliitti huutaa valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla matalapalkka-alojen autuutta. Suurin murhe taitaakin olla velkaantumisen vauhdissa. Kreikasta mukaan on tarttunut myös paikallinen löytökoira. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-liisa Blomberg, 050 408 1359 JK Finanssialan erikois kohtelu on lopetettava V altionvarainministeri Petteri Orpo julkisti viime viikolla yllätyksettömän valtion talousarvioesityksen. Sen vaikutusta ei voi olla huomaamatta. Erityisesti finanssialaan ja omistamiseen liittyvät uudenlaiset verot toisivat valtion kassaan satoja miljoonia euroja. Edelleen Suomen velkaantumistaso on EU:n kokonaisuudessa suhteellisen alhainen. Esineet eri puolilta maailmaa kantavat sisällään muistoja, luovat kodin. Kohtaaminen teKsti virPi Kirves-torviNeN. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Mieluummin leikataan koulutuksesta, vaikka sen kansantaloudellinen pitkän tähtäimen vaikutus on katastrofaalinen. Äiti rutistaa vielä lämpimästi häntä hyvästiksi. Valtion velka kasvaa ensi vuonna yli viisi miljardia euroa kivuten yhteensä päälle 100 miljardiin euroon. Suomessa siis yliverotetaan kulutusta ja työtä omistamisen kustannuksella. Teollisuusmaiden järjestö OECD julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen, jossa se osoitti tuloerojen kasvun heikentäneen Suomen talouskasvua yhdeksän prosenttia 1980-luvulta tähän päivään. Vanhin tytär on lähdössä kesäleirille. Eräs nettikirjoittaja tiivistää porvariajattelun ytimen näin: ”Suomen ongelmana ei ole tuloerojen kasvu, vaan sosialidemokraattinen yhteiskuntamalli, joka vie ihmisten mahdollisuudet.” Tässä kiteytyy täydellinen tietämättömyys suomalaisen yhteiskunnan ensiluokkaisesta koulutusjärjestelmästä ja maailmanluokan sairaanhoidosta. Puolueen rooli on omituinen, sillä sen ollessa hallitusvastuussa valtion velkaa on otettu määrällisesti kaikkein eniten. Tähän väitteeseen ei löydy perusteita Tanskasta. Sen käsitys tuloerojen kasvun välttämättömyydestä talouden ihmelääkkeenä on liikuttavalla tasolla. Suomalaista talouspoliittista keskustelua hallitsee sitoutumaton oikeistolainen eliitti, jonka mielestä valtion ei tulisi sekaantua vapaan markkinatalouden mekanismeihin lainkaan. Hän tietää hyvin, että turvapaikanhakijoiden joukossa tulee myös niitä, joiden hätä ei ole akuutti. Monet käytännön asiat odottavat vasta muuttaneella hoitamistaan ja soittaapa Puhalaiselle myös hänen palkkaamisestaan kiinnostunut työnantaja
Tällä hetkellä työllisyysaste on kausivaihtelut huomioiden 68,5 eli lähes sama kuin hallituksen aloittaessa. Eikö hallitus luota kikyyn, Ilmakunnas kysyy. ElokuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mikael Jungner: Hassua, miten pakkoruotsia vastustavat ilmaisevat vastustuksensa usein suomen kielioppia raiskaten. Tässä kokonaisuudessa on jo kyse valtavasta tulonjakomuutoksesta. Tämä lisää painetta veronkevennyksiin. Merkittävä työkalu on yritysverotusta keventävät ratkaisut. Ilmakunnas muistuttaa verotuksen olevan poliittista. Hän pelkää, että etenkin hallituksen suunnitelmat yritysverotuksen sekä perintöja lahjaverotuksen keventämiseksi voivat rapauttaa veropohjaa. 6 18. Hallituksen veronkevennykset voivat kuitenkin jo itsessään aiheuttaa tarpeen lisäleikkauksille, Seija Ilmakunnas sanoo. Enemmän uskoa kuin faktaa Hallitus on perustellut yritysten uusia veroetuja investointien vauhdittamisella ja työllisyyden paranemisella. Vaikka Suomessa kaikki valittavat verotuksen kovuudesta, muistuttaa Ilmakunnas esimerkiksi omaisuusverotuksen olevan keskimäärin monia muita OECD-maita kevyempää. Kiky on tulonsiirto yrityksille Kilpailukykysopimukseen (kiky) kuuluvat yritysten verotusta ja menoja keventävät toimet merkitsevät noin miljardin euron kustannusten siirtoa työntekijöille ja valtiolle. Hän on pitänyt valtiovarainministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista työllisyyteen optimistisina. – Tämän rinnalle tosin tarvitaan muutoksia sosiaaliturvan rakenteisiin. Heikki Sihto Demokraatti. Sopimuksen tavoite on lisätä investointeja ja parantaa työllisyyttä. Samoilla linjoilla on muun muassa Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. Tämä näkyy verotuksen painopisteiden muuttumisena hallituskokoonpanojen vaihtuessa. – Jo edellinen hallitus teki mittavan yrityksiä koskevan yhteisöveroalennuksen. Ilmakunnas pitää pienija keskituloisten verotuksen keventämistö perusteltuna, jos sillä voidaan vaikuttaa tuloloukkuihin ja työnvastaanoton helpottamiseen. Suomi on merkittävien lisäleikkausten tiellä, jos hallitus ei mieti kompensaatioita verotulojen pienenemiselle ja menojen kasvulle. – Hallitus puhuu paljon mahdollisista lisäleikkauksista ja perustelee niitä huonolla taloustilanteella. Ilmakunnaksen mielestä veroratkaisujen perusteleminen uusilla työpaikoilla pohjautuu osin enemmän toiveisiin kuin todellisiin faktoihin. Hän muistuttaa työllisyystilanteeseen ja työllistämiseen vaikuttavan enemmän yritysten kysyntäympäristö kuin verotus. – Kun taloustilanne ja valtion menokehys on tiukka, hallituksen on vaikea pitää tyytyväisenä omia sidosryhmiään. Hän pelkää alijäämän ja velkaantumisen pahenevan, jos työttömyysmenoja ei saada laskuun. Arvioiden mukaan verotusta kevennetään ensi vuoden aikana yhteensä lähes miljardilla eurolla, mutta verotuloja lisääviä toimia on vain runsaan 400 miljoonan euron verran. Tämä myös näkyy hallituksen esityksissä. – Hallitus ei ole miettinyt verotuksen kokonaisrakennetta, kun se yksipuolisesti on keventänyt yritysten verotusta, Ilmakunnasta sanoo. Sidosryhmistä puhuttaessa Ilmakunnas sijoittaa nykyisen hallituksen elinkeinoelämän lähelle. Veronkevennykset ovat hallituksen uhkapeliä ” Veroratkaisujen perusteleminen uusilla työpaikoilla pohjautuu enemmän toiveisiin kuin todellisiin faktoihin.” H allitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikka. Monet tutkijat kuitenkin suhtautuvat epäillen tähän. Uusitalo toimii talouspolitiikan arviointineuvostoksi nimetyn viiden professorin työryhmän puheenjohtajana. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas on huolissaan hallituksen veroratkaisuista ja niiden vaikutuksesta julkisen talouden tasapainoon. Tähän hänen mielestään sopii huonosti esimerkiksi suunnitelma keventää lahjaja perintöverotusta. Verotuksen tasapainossa on kyse suurista summista. Mihin vielä tarvitaan hallituksen kaavailemia yrityksiä koskevia verotusmuutoksia. Hallitus aloitti viime vuoden toukokuussa. Ainakin toistaiseksi tulokset ovat vähäisiä
KeSäpoliTiiKKaa Puolueiden kesäkokoukset pyörivät. Demokraatin viikon valinnat Torilla TavaTaan Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokous pidetään Raumalla (18.8.) ja Turussa (19.8). Se on myös yksi tarpeellinen keino, jolla verotuksen oikeudenmukaisuudesta pidetään kiinni. . . Suurimpien ansioja pääomatulojen saajien on nykyisessä taloustilanteessa otettava lisävastuuta velkaantumisen taittamisessa. . SDp:n veroeSiTyS SuoSii pienija KeSKiTuloiSia. Siksi pääomatulojen saajien verotusta on tiukennettava ja miljoonaperintöjen verotusta on korotettava. pe 19.8. Veromuutosten rahoittamiseksi on syytä laajentaa veropohjaa mm. . Monessa Euroopan maassa alaraja on kymmeniä tuhansia euroja ja SDP esittää alv-velvollisuuden alarajan nostoa 30 000 euroon. . Myös verotuksen perusvähennystä on nostettava, jolloin myös työttömien toimeentulo helpottuu. Tämän lisäksi ensimmäisen työntekijän palkkaukseen tehdään 20 000 euron vähennys verotettavasta tuloksesta. nykyisin aliverotetun finanssisektorin saattamisesta vahvemmin verotuksen piiriin. . Eläkkeensaajat ansaitsevat samat veronkevennykset kuin palkansaajat. Harmaan talouden ja veronkierron torjunnan tehostaminen on keskeisessä asemassa tuo myös liikkumavaraa. . . Suomen Suurin Helsingin juhlaviikot, Suomen suurin taidefestivaali, alkaa. ” Eikö hallitus luota kikyyn?” SDP esitteli viime viikolla oman veromallinsa: . pe 19.8. . Sosialidemokraatit eivät hyväksy eläkeläisten verotuksellista eriarvoisuutta verrattuna palkansaajiin. ElokuuTA 2016 Mikael Jungner: Hassua, miten pakkoruotsia vastustavat ilmaisevat vastustuksensa usein suomen kielioppia raiskaten. Pääomatulojen ja miljoonaperintöjen verotus oikeudenmukaisemmaksi. . . Tämä toteutetaan muokkaamalla työtulovähennystä siten, että se suosii pienija keskituloisia. Eläkeläisten verotus oikeudenmukaisemmaksi. Ohjelmassa on valinnanvaraa klassisesta maailmanmusiikkiin ja poppiin, teatterista nykytanssiin, kuvataiteesta elokuvaan ja lasten tapahtumiin. Lisäksi alennetaan väliaikaisesti työeläkemaksuja. Perussuomalaisten ministeriryhmä kokoustaa perjantaista alkaen Parkano-Valkeakoski-akselilla, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tiistaina Jyväskylässä, ja keskustan eduskuntaryhmä kokoustaa keskiviikkona. to 18.8. . Kokouk sessa käsitellään muun muassa ajankohtaista poliittista tilannetta, ja lisäksi kummassakin kaupungissa on useita yleisötapahtumia. Pienyrittäjyyden edistämiseksi on perusteltua nostaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. 7 18. Rajaa nostetiin tämän vuoden alussa 8 500 eurosta 1 000 euroon. . Pienija keskituloisen palkansaajan verotusta kevennetään ja palkasta jää enemmän käteen. Niin kutsutut kapitalisaatiosopimukset on saatava verolle ja on luotava pohjoismaisen mallin mukainen rahoitusvero. Tämä suunta on oikea
ElokuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA P erussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen ei ollut pysyä nahoissaan, kun Britannian brexit varmistui. Lähtijöinä on niin perusduunareita kuin myös jyrkimpiä EUja maahanmuuttovastaisia. Perussuomalaisista karkaa puolueen hallituspolitiikkaan pettyneitä. Rinne toivookin, että hallitus tarttuu budjettiriihessään SDP:n keväiseen esitykseen eli pidättäytyy päivähoitomaksujen lisäämiseltä. Ashley Wiley. Heistä suuri osa yritti luistella irti vastuullisista tehtävistä, kun totuus Brexitin vaikutuksista alkoi paljastua. Muuten Rinne suhtautuu sinänsä myönteisesti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yllättävään ehdotukseen päivähoitomaksujen reilusta alentamisesta. Perussuomalaisten johto todennäköisesti laskee, että muihin puolueisiin lähtevien tavoittelu eduskuntavaaleissa on huomattavasti vaikeampaa kuin EU:ssa vain vikoja näkevien. hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Raakaa vaalimatematiikkaa Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Perussuomalaisista karkaa perusduunareita ja myös jyrkimpiä EUja maahanmuuttovastaisia. Tuuliviirimäinen hallitus jo pohtii EK:n ulostulon takia päivähoitomaksujen korotusten perumista. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi jo maanantaina, että ”alentamisen suunta on järkevämpi päivähoitomaksuissa”. Timo Soini on vilautellut vaihtoehtoa, että kansanäänestys voisi olla perussuomalaisten vaaliteema vuonna 2019. Kyse olisi perussuomalaisten kohdalla paluusta vanhaan, huolettoman populistiseen aikaan ennen hallitusvastuuta. Kun päivähoitomaksuista valtiolle tuleva tuotto pienenisi, EK vastaavasti pienentäisi asumistukia. EK:n esityksen taustalla on työllisyyden nostaminen. – SDP on tosin jo viime keväänä esittänyt, että päivähoitomaksujen korotuksista luovuttaisiin, Rinne sanoo. SDP ei lämpene EK:n koplausesitykselle – On vähän vaikea kuvitella, että ihmisten ahdinkoa lisättäisiin asumistukea leikkaamalla, jos päivähoitomaksujen korotuksista luovuttaisiin, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti Ylen A-studion haastattelussa. EK:n mukaan ylin päivähoitomaksu pitäisi alentaa nykyisestä 290 eurosta 250 euroon ja tulojen kasvun vaikutusta päivähoitomaksuun pitäisi alentaa. Ylen kyselyn mukaan myös enemmistö puolueen kansanedustajista haluaisi järjestää EU-kansanäänestyksen. Mutta vaalimatematiikka voittaa tunteilun. Hänen aloitteensa kansanäänestyksestä Suomen EUjäsenyydestä saanee puolueen johdolta nykyisillä heikoilla kannatusluvuilla pian tukea puolueen johdolta. EK rahoittaisi tämän pienentämällä asumistukia. Kyse on vaalimatematiikasta. 8 18. Populismissa ja valehtelussa on vaaransa. Elinkeinoelämän keskusliitto kokeilisi päivähoitomaksujen alentamista työllisyyden parantamiseksi. Britannian Brexit-kaaos ei pelota perussuomalaisia – jos sillä voidaan kääntää kannatusluvut kasvuun. Sen huomasivat Brexit-kampanjan kärkinimet Britanniassa
Brexit tulee, joskus, kai Britannian ero EU:sta voi viivästyä liki vuodella, aina vuoden 2019 loppuun saakka, kirjoittaa Sunday Times -lehti. Yritysten tutkimusta tukevia Strategisen huippuosaamisen keskittymiä ollaan lopettamassa, ilman korvaavia avauksia. Maakuntien vastuulle kyselyn pohjalta halutaan maakuntakaavoitus, erikoissairaanhoito ja ammatillinen koulutus. Olemattoman elinkeinopolitiikan ajateltiin olevan parasta elinkeinopolitiikkaa. Jos vielä 1990-luvulla lisättiin julkisia tutkimusja kehitysinvestointeja ja korostettiin kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä yritysten kilpailukyvyn edellytyksenä, niin nyt tutkimusmenoja on leikattu merkittävästi. Pidätyskeskusten vastustus kasvaa Australiassa Australiassa useat maahanmuuton asiantuntijat ja virkamiehet sekä akateemikot ja uskonnolliset johtajat vaativat maan hallitusta sulkemaan turvapaikanhakijoiden pidätyskeskukset Naurulla ja Manuksella. Posti kahtia ja jakelu turvaan SDP:n puheenjohtaja antti rinne ehdottaa Postin jakamista kahtia turvatakseen postinjakelun. Hallituksen suunnitelmana on siirtää muun muassa sosiaalija terveyspalvelut uusille maakunnille. Julkisen palvelun yhtiötä Rinne tukisi verovaroilla, jotta se pystyisi hoitamaan kattavasti postin jakelun koko maassa ja turvaamaan painettujen sanomaja aikakauslehtien aseman. Työntekijäjärjestöt Super ja Tehy tyrmäävät ajatuksen mitoituksen pienentämisestä. Maakuntauudistus kuntien pureksittavaksi Maakuntauudistus jalkautuu kuntiin, kun kuntaja uudistusministeri anu Vehviläinen (kesk.) ja perheja peruspalveluministeri Juha rehula (kesk.). Toinen syy mahdolliseen viivästykseen ovat Saksan ja Ranskan tulevat vaalit. u u u mutta minkälaista ElinkEinopolitiikkaa tarvittaisiin tulevina vuosina. Nykyinen minimi on 0,5. Kansa haluaa päivähoidon kunnille Noin kolme neljästä kokee, että lasten päivähoidon, nuorisotyön ja liikunnan järjestäminen kuuluvat kunnan vastuulle, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Ranskassa äänestetään toukokuussa ja Saksassa ensi vuoden syyskuussa. Maakuntaja sote-lakien on määrä lähteä lausuntokierrokselle tämän kuun aikana. Julkisuudessa on väitelty elvytyksestä ja hintakilpailukyvystä, mutta keskustelusta on puuttunut näköala uusien kasvualojen rakentamisesta julkisen vallan toimin. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija. Kunnat ovat menettämässä merkittävän osan tehtävistään, kun sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät uudistuksessa maakunnille. antti alaja Indeksi Vanhusten hoito henkilökunnan pienentämiselle tyrmäys Hallitusohjelma linjaa, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä pudotettaisiin 0,4– 0,5 hoitotyöntekijään asukasta kohden. Yhdysvalloissa ja Britanniassa huomattiin, että rahoitussektorin osuus taloudessa oli kasvanut kestämättömästi. Rinteen ehdotuksessa nykyisestä valtion omistamasta Posti Group Oyj:stä syntyisi kaksi yhtiötä, joista yksi keskittyisi julkiseen palveluun ja toinen toimisi markkinoiden ehdoilla. Talouspoliittisessa keskustelussa on keskitytty työmarkkinarakenteisiin, joiden muuttamisen ajatellaan ratkaisevan Suomen kilpailukykyongelman. Pidätyskeskusten vastustus kasvoi, kun sanomalehti Guardian julkaisi dokumentteja, jotka kuvailivat Naurun keskuksen asukkaisiin kohdistuvia laiminlyöntejä ja rikoksia sekä turvapaikanhakijoiden itsetuhoista käytöstä ja mielenterveysongelmia.. 9 18. Viime vuosina on myös huomattu, että uuden liiketoiminnan kehittymistä voi tukea paitsi valtion avustusten ja lainojen mutta myös julkisten hankintojen kautta. – Ei voi neuvotella, jos ei tiedä, kenen kanssa neuvottelee, sanoo lehti kirjoittaa. Keskustelusta on puuttunut näköala uusien kasvualojen rakentamisesta julkisen vallan toimin. Hämäläinen on esittänyt, että uudessa elinkeinopolitiikassa painopisteen pitäisi olla uusien kilpailuetujen ja liiketoiminnan kehittämisessä, ei yksittäisten yritysten tai vallitsevien rakenteiden tukemisessa. Elinkeinoja innovaatiopolitiikalla on ollut aikaisemmin historiassa merkittävä talouskehitystä tukeva rooli. Lehden mukaan ainakaan Viro, Latvia, Liettua, Puola tai Ruotsi eivät olisi vastaamassa myöntävästi kahdenväliseen neuvottelukutsuun. Elinkeinopolitiikka teki paluun talouspolitiikan agendalle finanssikriisin puhjettua. u u u suomEssa ElinkEinopolitiikka on kuitenkin jäänyt viime vuosina paitsioon, vaikka juuri elinkeinorakenteen kriisin keskellä tarvittaisiin uusia avauk sia. Washingtonin konsensukseksi kutsuttu suuntaus korosti, että valtioiden ei kannata valita voittajia vaan luoda suotuisa toimintaympäristö yritysten kasvulle. Suomi teollistui valtionyhtiöiden, kuten Outokummun ja Nesteen, vauhdittamana. lähtevät esittelemään lakipakettia. Heidän mukaansa se tarkoittaisi henkilöstön irtisanomisia, huonompaa hoitoa vanhuksille ja entistä kovempaa työtaakkaa hoitajille. Kunnat ovat nykyisin vastuussa siitä, että kansalaiset saavat keskeiset palvelut. Realistisempi ratkaisu löytyy kuitenkin pitkäjänteisestä elinkeinoja innovaatiopolitiikasta, joka tukee talouden uudistumista. Asia nousi esiin elokuun alussa, kun Venäjä esitti Itämeren maille kahdenkeskisiä turvallisuusneuvotteluja. Valtio tuki merkittävästi Nokian ja elektroniikkateollisuuden nousua 1980ja 1990-luvulla. Suomen ei tiedetä saaneen Venäjältä neuvottelukutsua. Euro alueen eteläisissä maissa havahduttiin siihen, että uusien kasvualojen ja kilpailukyvyn kehittäminen vaatii elinkeinopolitiikkaa. Venäjän neuvottelu kutsu epäilyttää Itämeren rantavaltiot eivät ole hyväksymässä Venäjän kutsua neuvotteluihin alueen lentoturvallisuudesta, kertoo Helsingin Sanomat. Sitran timo J. Lehden mukaan viive johtuu siitä, ettei tarvittavia hallintorakenteiden uudistuksia saada valmiiksi ajoissa. ElokuuTA 2016 Elinkeinopolitiikka on jäänyt paitsioon EnnEn finanssikriisiä ElinkEinopolitiikka oli pitkään epäsuosiossa kansainvälisissä talousjärjestöissä ja poliitikkojen puheissa
Tähän liittynee se, että jotkut poliitikot maalaavat EU:sta tahallaan kuvaa tehottomana monsterina, joka ei saa asioi ta aikaan – vaikka ongelmien ratkominen olisi heidän omalla vastuullaan! EU:ta kelpaa myös syyttää milloin hallintarekisterin vaatimisesta, milloin Metsähallituksen yhtiöittämisestä, vaikka kyseessä ovat hallituksen omat, epäsuositut ideat. . . Kansalaisten toiveeseen yritetään vastata esimerkiksi Euroopan rajaja rannikkovartiostolla, joka parantaisi unionin ulkorajojen hallintaa. Jäsenmaiden hallitukset voivat estää EU-päätösten syntymisen, ja myös oma hallituksemme on ollut vastustamassa montaa asiaa. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. Tämä käy ilmi kesän Eurobarometri-tutkimuksesta (http://www.europarl.europa.eu/ atyourservice/fi/20160623PVL00111/Eurooppalaiset-vuonna-2016-näkemyksetja-odotukset-terrorismin-ja-radikalisoitumisen-torjunta) jossa kysyttiin, tulisiko unionin saada toimia nykyistä enemmän vai vähemmän 15:llä eri alalla. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. . Toivottavasti ei. Pakolaismenojen lisäksi eniten – 26 prosenttia – kasvoi ei-lahja-apu eli käytännössä lainat. – On huolestuttavaa, että valtiot vetäytyvät vastuusta ja siirtävät sitä yksityiselle sektorille. Alkujaan 0,7 prosentin kansantulo-osuus piti saavuttaa vuonna 1980. . 10 18. . . Ne sanovat kannattavansa kestävän kehityksen tavoitteita mutta kehottavat lainaamaan rahoituksen yksityisiltä markkinoilta, hän jatkaa. Taikuri vetää hatusta kehitysapua Terveydenhuolto kaikille kehitysmaiden asukkaille kuuluu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. . Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin . . . Taata turvalliset ja kestävät kaupungit ja asuinyhdyskunnat. Rakentaa kestävää infrastruktuuria ja edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. . Aikaraja on nyt siirretty vuoteen 2030, jolloin myös kestävän kehityksen tavoitteista pitäisi tulla totta. – Köyhimpien maiden avun pitäisi olla valtaosin lahjaa, koska niiden velkaannuttamisessa ei ole mitään järkeä, hän painottaa. – Monet valtiot turvautuvat taikatemppuun. . . . Barometrin tulosten taustalla saattaa olla se, että suomalaiset huomaavat ongelmia, mutta koulu, media ja me päättäjät emme ole onnistuneet kertomaan, kenen vastuulla niiden ratkaiseminen on. . Yksityisen sektorin rooli – myös Suomessa – on muutenkin kasvanut kehitysrahoituksesta puhuttaessa, vahvistaa Aldo Caliari Center of Concern -järjestöstä. Osuus oli nyt keskimäärin 0,3 prosenttia, Suomessa 0,56. terveydenhuolto kaikille Kestävän kehityksen tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman julkista rahoitusta. . EU yrittää toimia aloilla, joilla kansalaiset toivovat sen toimivan. Varmistaa kulutusja tuotantotapojen kestävyys. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. . . Suomalaisten viesti on selvä: EU:n pitää osallistua enemmän. Tavoitellusta 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta ollaan kuitenkin yhä kaukana. Suomalaisten viesti on selvä: EU:n pitää osallistua enemmän. Taata kaikille avoin, tasaarvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Hän edustaa kansalaisjärjestöjä YK:n kehitysrahoitusneuvotteluissa. Kuva klinikalta Norsunluurannikon Abidjanissa. . Tämä on ilahduttavaa! Mutta tutkimuksesta käy myös ilmi, että suomalaiset kaipaavat EU:lta lisää toimia esimerkiksi työllisyydessä ja rajavalvonnassa. . Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. Usein toimimattomuudesta valittava taho näyttäisi olevan euroskeptikko, joka ei ole valmis antamaan EU:lle valmiuksia hoitaa asiaa kuntoon. Ne ovat jäsenmaiden, eli Suomessa Suomen hallituksen vastuulla. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä . Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö ja sanitaatio kaikille. . . Yksikään ala ei ollut sellainen, jossa EU:n pitäisi suomalaisten mielestä saada toimia vähemmän. Sachs muistuttaa, että tavoitteisiin kuuluu terveydenhuollon turvaaminen kaikille kehitysmaiden asukkaille vuoteen 2030 mennessä. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. IPS / Kristin Palitza Perinteistä kehitysapua romutetaan, vaikka valtiot vakuuttavat sitoutumistaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, valittaa YK:n pääsihteerin erikoisneuvonantaja Jeffrey Sachs. apu muuttuu lainoiksi Vauraiden maiden OECD:n kehitysavun suurin kasvu osui vuonna 2015 menoluokkiin, joita ei aiemmin luokiteltu avuksi. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta Kestävän KehityKsen 17 tavoitetta. . Meppi pitkätossu miapEtra kumpula-natri miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Kuka päättää, ketä syyttää. . Lyndal Rowlands IPS, YK, New York . Asia on kuitenkin niin, että EU ei vastaa työllisyyspolitiikasta tai rajavalvonnasta. Yhdeksällä alalla suomalaiset toivoivat EU:n lisäävän toimiaan, kuudella alalla nykyinen taso oli sopiva. . . Aloja olivat esimerkiksi terrorismin torjunta, veropetosten estäminen, tasa-arvo, työllisyys ja ulkorajojen hallinta. . Se on julkisen sektorin tehtävä, johon kehitysmaiden omat voimat eivät riitä. . Hallitus voisi päättää, että Suomi haluaa antaa vartiostolle rahaa tai valtuuksia, mutta onko sittenkin mukavampaa syytellä EU:ta siitä, että se ei hoida rajavalvontaa. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. . Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Lainat on perinteisesti myönnetty kaupallisille hankkeille eikä julkisten palvelujen järjestämiseen, joten rahoitus on mullistumassa, jatkaa Caliari. . Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. ElokuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. P itäisikö EU:n puuttua asioihin enemmän vai vähemmän kuin nyt. Sachsin mukaan moni maa leikkaa nyt kehitysapuaan ja siirtää rahoja turvapaikanhakijoiden auttamiseen, rauhanturvaamiseen ja ilmastoasioihin. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. .
Useimmat 1990-luvun suomalaiset poliitikot tunsivat Gennadi Janajevin hyvin, ainakin jos olivat olleet 1970-luvulla nuorisopolitiikassa. Pelättiin muun muassa pakolaisaaltoa Venäjältä. Sitä jeremiaadia yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten maiden yhä uusille tasoille kasvavasta ystävyydestä ei olisi montaa tuntia jaksanut kuunnella. ja kesti vain kolme päivää. Viro julistautui itsenäiseksi kaappauksen toisena päivänä, myöhään illalla 20.8.1991. Normaali tiedonkulku oli poikki. Tosiasiassa valta siirtyi pikavauhtia Mihail Gorbatshovilta Venäjän presidentille Boris Jeltsinille. Näin miehen livenä vuonna heinäkuussa 1979, kun olin Suomen ja Neuvostoliiton nuorisofestivaaleilla Moskovassa ja Leningradissa. Kenties Janajevin osaaminen rajoittuikin baariosastolle. u u u Suomessa kaappauksen 25-vuotispäivä voi olla sikäli mielenkiintoinen, että valtiojohdon ja ulkoministeriön salaista arkistomateriaalia tuolta ajalta tulee julkiseksi. Väyrynen ei pohjoismaisten kollegoidensa tapaan uskaltanut tuomita Janajevin poikkeustilahallitusta. Pääsimme pälkähästä – baarin puolelle. Oli kauhun paikka, kun saliin jaettiin puheen vähintään 40-liuskainen suomenkielinen versio. Suomalaisten ulostulot olivatkin äärimmäisen varovaisia. Toisaalta itsenäisyysliikettä johtanut Viron tuleva presidentti Lennart Meri osoitti aitoa kiitollisuutta Suomen tuesta. AFP / Vitaly Armand Janajevin juntta: vasemmalla Boris Pugo, oikealla uinailee Oleg Baklanov. Myöhemmin on selvinnyt, että Suomen valtio maksoi itsenäisyysliikkeen ulkosuhteiden viulut.. Hän ilmoitti, ettei puhu, koska puheen voi jokainen lukea paperista. Useimmat suomalaiset 1990-luvun poliitikot tunsivat Gennadi Janajevin (kuvassa keskellä), ainakin jos olivat olleet 1970-luvulla nuorisopolitiikassa. Vaikka kaappausyritykseltä ei puuttunut surkuhupaisia piirteitä, se oli historiallisesti merkittävä. Uuttakin tietoa saattaa olla luvassa. Viro julistautui itsenäiseksi heti toisena kaappauspäivänä. Siinä asiassa Janajevillakin tuntui olevan tilannetajua. Ahon kauhukabinetin sisäministerinä ollut Mauri Pekkarinen (kesk.) antoi keväällä Ylen Spotlight-ohjelmassa ymmärtää, että Suomessa elettiin lähes paniikkitunnelmissa. Erkki Tuomioja kirjasi päiväkirjoihinsa, että Paavo Väyrynen antoi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ”luottamuksellisen” selvityksen, joka ei juuri poikennut uutistoimistojen tiedoista. Mauno Koiviston rooli oli keskeinen. Esko Aho osallistui samaan ystävyysfestivaaliin kuin minäkin. Aina kin hän vallankaappausta johtaessaan oli kännissä kuin käki. Suomen venkoilua Viron itsenäisyyskamppailussa arvosteltiin jo silloin. Kaappaus alkoi maanantaina 19.8. Janajevin tilannetaju petti pahasti 12 vuotta myöhemmin, kun hän yritti kaapata vallan Neuvostoliiton silloiselta johtajalta Mihail Gorbatshovilta. Janajevin kaappaus joudutti Neuvostoliiton romahdusta. Kaappaustakaan ei uskallettu sanoa kaappaukseksi, ennenkuin se oli ohi. Silloisen perustuslain mukaan presidentti johti Suomen ulkopolitiikkaa. Oli kuuma ja janotti. u u u Neuvostoliiton vallankaappausyrityksestä tulee tällä viikolla kuluneeksi 25 vuotta. ElokuuTA 2016 antti vuorenrinne Maailma tänään Arkistot aukenevat Janajevin vallankaappauksesta Vaikka kaappaus yritykseltä ei puuttunut surku hupaisia piirteitä, se oli historiallisesti merkittävä. 11 18. Suomessa istui tuolloin Esko Ahon (kesk.) johtama porvarihallitus, jonka ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen (kesk.). Tuolloin 43-vuotiaan nuorisojohtaja Janajevin piti pitää festivaalin päätöspuhe. Olikohan edes presidentillä enää käytössään suoraa KGB-linjaa neuvostojohtoon, jollainen oli ollut edeltäjälläkin, Kekkosella. G ennadi Janajev johti Neuvostoliiton kommunistien nuorisojärjestöä Komsomolia peräti 12 vuoden ajan 1968–1980
Pukkala tutkii parhaillaan ekosysteemipalveluja metsänkäsittelyssä. Näin täräyttää metsänomistaja ja Arvometsä-yrityksen perustaja Timo Kujala. Pukkalan mukaan eri metsänhoitomenetelmien käyttöön ovat saattaneet vaikuttaa myös massateollisuuden intressit. ElokuuTA 2016 Hakkuumailla kytee metsäsota S uomalaista metsänhoitoa pidetään maailman parhaana, mutta se on pelkkä klisee. Kujalan mukaan tasaikäismetsätalouden suosiminen on epätaloudellinen ja metsien monimuotoisuutta uhkaava metsänhoitomenetelmä. 12 18. Pukkalan mukaan tutkimustulokset ovat osoittaneet jo 1970-luvulta asti, että yläharvennus parantaa puiden kasvua enemmän kuin alaharvennus. Kujala aloitti vuonna 2008 kanteluprosessin EU-komissiolle metsäkeskusten kolmoisroolista ja Metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyyden poistamisesta. Metsänkasvatuksen eroja on mitattu metsänhoitokokeilla kolmen vuoden välein. Läpinäkyvyysongelmana oli, että metsälakeja valvoi ja metsänhoidon tukia jakoi sama organisaatio, joka harjoitti liiketoimintaa samoilla markkinoilla kuin yksityiset metsäpalvelujen tuottajat.. – Avohakkuuta ja alaharvennuksia on suosittu, koska on haluttu kuitupuuta markkinoille. – Koska Metsänhoitoyhdistys ja monet muutkin metsäpalvelujen tuottajat saavat tuloja metsän hoidon suunnittelusta ja järjestämisestä, niiden on hankala opastaa maanomistajia metsätalouteen, jossa metsänhoitoa tehdään mahdollisimman vähän, Pukkala sanoo. – On selvää että jatkuva kasvatus ja peitteinen metsätalous on tasaikäismetsätaloutta parempi, kun otetaan kaikki ekosysteemipalvelut, eli virkistäytymispalvelut kuten marjaja sienisadot ja muu metsän tuotto huomioon, Pukkala sanoo. Perinteisessä tasaikäismetsätaloudessa puut alaharvennetaan niin, että pienet puut hakataan ensin ja suuret puut jätetään kasvamaan. Hakkuuilmoituksessa tunnetaan vain kaksi jatkuvan kasvatuksen hakkuutapaa, joita käytännössä tehdään hyvin vähän. Harvennusväli on pienempi, eikä metsää tarvitse uudistaa yhtä usein kuin avohakkuussa. Yläharvennukseen perustuvassa jatkuvassa kasvatuksessa on uhkana, että tukkeja tulee liikaa. Samaa mieltä on ItäSuomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala. Yläharvennus antaa pienille puille kasvutilaa, on metsänomistajalle taloudellisesti kannattavampi menetelmä kuin avohakkuu ja suojelee myös luontoa. ” Avohakkuuta on ajettu poliittisten intressien ja massateollisuuden takia.” suosia metsien jatkuvaa kasvatusta eli peitteistä metsätaloutta. Jatkuvassa kasvatuksessa kaadetaan ensin vanhat puut, jolloin nuorelle puustolle annetaan tilaa kasvaa. Kasvumallien avulla on tehty simulaatioita, joista on laskettu puun kasvua, tuotosta, tuloja ja kustannuksia. – Jos metsänhoidon tilastointi olisi todenmukaisempi, se luultavasti nopeuttaisi jatkuvan kasvatuksen menetelmään siirtymistä, kun metsänomistajat näkevät, että muutkin käyttävät tätä menetelmää, Pukkala sanoo. On myös kuviteltu, että istutusmetsät tuottavat enemmän puuta kuin luontaisesti syntyneet metsiköt. Pukkalan ja Kujalan mielestä on kannattavampaa ja ekologisempaa Timo Kujala Tasaikäismetsätalouden alaharvennuksissa metsänomistajan saama hakkuutulo jää usein pieneksi. Pukkala on myös yksi Arvometsän kolmesta perustajaosakkaasta. Hakkuuilmoitukset eivät kerro kaikkea Pukkalan mukaan jatkuvan kasvatuksen yleisyyttä on vaikea arvioi da, koska metsänhoidon tilastot eivät mittaa sitä oikein
” Läpinäkyvyysongelmana oli, että metsälakia valvovat ja hoitotukea jakavat tahot harjoittivat liiketoimintaa samoilla markkinoilla, joihin myönsivät tukea. ElokuuTA 2016 Hakkuumailla kytee metsäsota Timo Kujala Yläharvennuksessa suurimmat puut on hakattu, joten metsänomistajan saama hakkuutulo on paljon suurempi kuin alaharvennuksessa. – Yläharvennus ei ole huono asia metsäkoneyrittäjien kannalta, sillä isoista puista tulee nopeammin hakkuukertymää kuin pienistä, Pukkala sanoo. Luonnonsuojeluliitto on palkinnut Timo Kujalan EU-aloitteesta avohakkuiden pakollisuuden lopettamiseksi. Jotta lajikanta ei enää pienenisi, pitäisi huolehtia siitä, että metsässä on myös isoja puita, lahopuita ja lehtipuita, Pukkala sanoo. Myöskään Metsänhoitoyhdistykseen ei ole enää pakko kuulua eikä näin ollen maksaa hoitomaksuja Metsänhoitoyhdistykselle. Pukkala muistuttaa myös, että Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja hiidensidontavelvoitteisiin. – Asenneilmapiiriä ja metsänomistajien tietoisuutta on saatava muokattua, Pukkala lisää. Todellisuudessa avohakkuuta seuraavien hoitotoimien kannattavuus on huono ja eläinlajit kärsivät rakenteeltaan yksinkertaisissa hoitometsissä. 13 18. – Tukkipuut ja niistä sahatut tuotteet ovat hiilivarastoja, eikä sahateol lisuus kuluta energiaa läheskään niin paljon kuin massapuun valmistus. Avohakkuut uhkaavat luontoa Monia lajeja on jo hävinnyt sukupuuttoon metsätalouden ansiosta, kun monimuotoisuus on vähen tynyt. Kantelussa vaadittiin tämän asetelman purkamista. Laskelmat osoittavat, että pitkällä aikavälillä puuntuotanto maksimoituu, kun hakkuita lisätään vasta muutaman vuosikymmenen päästä. Toiseksi kantelussa nähtiin Metsänhoitoyhdistyksen pakkojäsenyyden olevan ristiriidassa Suomen perustuslain ja EU-lainsäädännön kanssa. Tämä on EU:n kilpailulainsäädännön vastaista valtiontukea, mutta maaja metsätalousministeriö on vakuuttanut komissiolle, että Otso ei saa valtiolta tukia. – Metsänhoitoyhdistykset suosittelevat yhä avohakkuuta, ja Metsäkeskuksesta eriytetty Otso saa edelleen valtiontukea, Kujala sanoo. Pukkalan mielestä reippaasti nykytasoa suuremmat hakkuumäärät ovat ylioptimistisia, ja ne pienentävät tulevaisuuden hakkuumahdollisia. Ongelmat eivät ole vielä ohi. Pukkalan ja Kujalan mukaan poliittisten päättäjien olisikin tiedostettava että metsä on muutakin kuin puuntuotantoa. – Nyt vaadimme, että komissio asettaa Suomelle uhkasakon EU:n kilpailulainsäädännön vastaista valtiontuista Otsolle, Kujala sanoo. Viimeisimpänä maaja metsätalousministeriö halusi, että Metsäkeskus alaskirjaa 6,5 miljoonan euron saatavat Metsäkeskuksen liikepalveluita tuottavalta Otsolta. Jatkuva kasvatus auttaisikin Suomea ilmastovelvoitteiden saavuttamisessa, Pukkala sanoo. Pukkalan ja Kujalan mukaan sekä metsäkoneettä sahayrittäjät kannattavat jatkuvaa kasvatusta. – Hoidettu metsä on liian steriiliä, kun sitä vastoin yhtenäinen metsäpeite yhdessä suojeltujen vanhojen metsien kanssa on hyvä monimuotoisuuden kannalta. Matleena Kantola Demokraatti Ge tty Im ag es. Tästä huolimatta Pukkalan ja Kujalan mukaan vallalla on edelleen käsitys, että hyvässä metsänhoidossa metsää pitää hoitaa mahdollisimman paljon, maksoi mitä maksoi. Tämä lisäisi myös hiilen sidontaa. Metsälain uudistuttua 2013 avohakkuun pakollisuus poistui
ja kyllä, se on ilmainen plin g ... ElokuuTA 2016 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet Espoo R-kioski, Tapiola Sampokuja HElsinki Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 imatra R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 lappEEnranta R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄskYlÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 kokkola R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 oUlU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 tampErE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 tUrkU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 Vaasa R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 P E R U S T E T T U V U O N N A 1 8 9 5 ke ve ä ja helppo ... 14 18. Koko Demokraatti. pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa uu tis et , ku lt tu ur i, Vi lle Ran ta, ... taskussasi Lataa puhelimeesi ilmaiseksi
Lomaltapaluu tarkoittaa sopeutumista uuteen tilanteeseen, joten on ihan normaalia, että hyvänkin loman jälkeen saattaa olo olla väsynyt. Ei kannata yrittää vaatia itseltään lomaa edeltävää työtahtia – siihen ehtii kyllä virittäytyä myöhemmin syksyllä. Loman aikana työasiat painuvat mielessä taka-alalle. Työnteossa kannattaa säilyttää kontrolli eikä haalia itselleen heti valtavaa työmäärää tai venyttää päiviä tekemällä ylitöitä. SÄILYTÄ VAIKUTUS Loman loputtua ei kannata upottaa itseään samantien syvälle työhön, vaan lomafiilikset kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkään. AIKA IDEOIDA Lomalta palatessa työyhteisön rutiineja ja omia työnteon tapoja katsoo hetken aikaa hieman tavallista ulkopuolisemmin silmin. AIKAA AIVOILLE Aivot keskittyvät aina kulloinkin ajankohtaisiin asioihin. Se on erinomaista aikaa miettiä, mitä mahdollisia muutoksia omaan työrytmiin, ajankäyttöön ja työyhteisön kulttuuriin tarvitsisi tehdä. 15 18. Itsensä piiskaaminen ei helpota töihinpaluuta. Mitäs nyt, kun lomasta on jo pari viikkoa ja ajatus yhä vaan tahmaa. Zoonar RF. ElokuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Näin sopeudut takaisin työelämään K esälomalta palaaminen voi osoittautua niin henkisesti kuin fyysisestikin vaativaksi suoritukseksi. Ensimmäisten työviikkojen aikana takkuavat ajatukset saa uudelleen luistamaan yksinkertaisesti vaan tekemällä työtä, jolloin takaalalle painuneet muistisisällöt nousevat uudestaan esille. Työnteon asenne vaikuttaa siihen, kuinka kauan loman positiiviset vaikutukset säilyvät. TAKAISIN RYTMIIN Jos loman aikana on liukunut arkielämästä poikkeavaan vuorokausirytmiin, voi biologisen rytmin säätäminen takaisin arkiasetuksiin viedä muutaman päivän. EI REVITTEYLYÄ Töhin palatessa maltti on valttia. – Kannattaa säilyttää positiivinen asenne ja antaa aivoille aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen, neuvoo vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta
16 18. kuvaT Jari soini Olipa kerran minä. ElokuuTA 2016 TeksTi virpi kirves-Torvinen
Puhalaisten lähtiessä Keski-Aasiaan 2008, kaikki eivät ymmärtäneet, miksi vanhemmat veivät itsensä ja perheensä riskialttiille alueelle. Jos lapset eivät olisi sopeutuneet, he olisivat palanneet takaisin. Rannalla oli auttamassa niin kreikkalaisia anarkisteja, ortodoksipappeja, amerikkalaisia kuin ruotsalaisia. – Opin, että on parempi auttaa vaikka kolmea ihmistä kuin se, että autan kaikkia, ja väsyn enkä pysty enää auttamaan yhtäkään. Puhalaisille oli tärkeää pitää huolta lasten viihtymisestä ja harrastusmahdollisuuksista. Vanhemmille tulikin iloisena yllätyksenä, että Ateenassa oli paljon myös keskiaasialaisia turvapaikanhakijoita, joiden kanssa he saattoivat puhua tuttua kieltä. Lumekuitit olivat yleisiä. Jos lasten elämäntilanne olisi ollut toinen, Puhalainen olisi halunnut vielä jäädä. Puhalainen huomasi, miten moni piti asiakasta ”tyhmänä”, jos ei halunnut hyödyntää verojen kiertämistä. Hän yritti kantaa kevyen oloisesti suuritaskuisinta takkia helteessä käsivarrella. Oli tuskastuttavaa kohdata yhä uudestaan se, ettei kaikkia voinut auttaa. Pelkään oravanpyörää. Elävimpänä Puhalaisella on mielessä hetki, jolloin hän oli vastaanottamassa Turkista veneellä rantautuvia turvapaikanhakijoita Lesboksen saarella. Perheiden helpotus oli suuri, kun vastassa olevat ihmiset olivat heidän puolellaan ja antamassa ruokaa ja kuivia vaatteita. Huhtikuu ja lokakuu olivat ainoat kuukaudet, jolloin sisätilojen lämpötilaan saattoi olla tyytyväinen. – Mietin, mistä löydän täällä iloa. Hän kirjoitti kaiken varalta kirjeen läheisille luettavaksi, jos jotakin sattuisi. – Kreikassa turvapaikanhakijoiden keskuudessa on vielä toiveikkuutta, koska monet eivät ole saaneet käännytyspäätöstä. Tunteilulle ei jäänyt aikaa. Kreikassa ihmiset ovat tärkeämpiä kuin asiat, Puhalainen pohtii. Nyt hän keskittyy omaan perheeseen ja tarjoaa lapsille mahdollisuuden suomalaisiin juuriin. Eräs nainen möi vauvaansa ulkomaalaisille, jotta muu perhe selviäisi hengissä. Joskus oli kolme lentoa yhteen suuntaan, viisitoista kassia, pienet lapset ja pahimmillaan seitsemän turvatarkastusta yhdellä kentällä. – Vaikka monet haukkuvat kreikkalaisia laiskoiksi, he eivät laske työntunteja, ja lomat ovat vähissä, Puhalainen summaa. Puhalainen on ollut palattuaan jo vapaaehtoisena tulkin mukana vastaanottokeskuksessa. He työskentelivät Ateenassa Heria Voithias (Auttavat kädet) -järjestön avustuskeskuksessa. – Parhaimmillaan mieheni takki painoi 12 kiloa. Lumekuitteja ja muuta veronkiertoa Puhalaiset muuttivat Kreikkaan 2013. – Se on ollut hetki levätä ja saada pää mukaan hässäkän keskellä, koska niin usein molemmissa päissä on odottanut muutto tai kodin pakkaus, hän luonnehtii. Muulloin oli liian kylmä tai kuuma. Alkuun Puhalainen ajatteli, että kyseessä on hänen ja miehensä päätös. Loputtomat turvatarkastukset Lentokentät ovat tulleet Puhalaiselle hyvinkin tutuiksi. Puhalainen ei halunnut kuitenkaan valittaa, koska tiesi, miten paljon heikommin paikallisten asiat olivat. Lentomatkaa hän kuvaa välivaiheeksi. He olivat meinanneet hukkua. – Veneillä tulleet isotkin miehet itkivät helpotuksesta. Eräs kiinteistövälittäjä ehdotti Puhalaisille kuitin kirjoittamista eri nimellä. Puhalainen joutui kuitenkin pohtimaan kysymystä, onko hän uhraamassa omat lapsensa. ” Olen halunnut olla siellä, missä tarve on suurin, ja missä minusta on eniten hyötyä.”. Puhalainen pelkäsi ennen lentämistä eikä hän vieläkään nauti siitä. 17 18. On ollut voimaannuttavaa huomata selviävänsä kentältä rutiinilla. – Vaikka ihmisiltä puuttuu Keski-Aasiassa niin paljon, he ovat elämänmyönteisiä, kiinni hetkessä ja sisukkaita, Puhalainen kuvailee. Turvapaikanhakijat saivat siellä vaatteita, ruokaa, peseytymismahdollisuuden ja paljon muuta tukea. Viimeisinä viikkoina Kreikassa käytännön hoidettavia asioita oli paljon, ja byrokratia hidasta. Pian naisia, lapsia ja miehiä oli hänen ympärillään. Harmaa talous ja sen moninaiset kytkökset yllättivät yhä uudestaan. ElokuuTA 2016 Sydäntään seurannut K irkon pakolaisja avustustyöntekijä Liisa Puhalainen on palannut muutama viikko sitten työaluevastaavamiehensä Mikon ja kolmen lapsensa kanssa Kreikasta kotikaupunkiinsa Jyväskylään. Pelkään, mitä päätösten jälkeen tapahtuu. Viime viikot Suomessa ovat olleet laatikoiden purkamista ja kodin järjestelyä. Jos ei ole mitään menetettävää, ei ole millään enää väliä, Puhalainen vakavoituu. Ompelijanaiset toivat töitään usein näytille. Sitä ei punnittu. – Olen halunnut olla siellä, missä tarve on suurin ja missä minusta on eniten hyötyä, Puhalainen sanoo. Keski-Aasiassa oli lennettävä myös pienkoneella. Hän kysyi heti, voiko mennä juttelemaan turvapaikanhakijoille. Ennen sitä he työskentelivät viitisen vuotta Keski-Aasiassa. Vauvaa myymässä Hiekkaa ikkunalaudalla, korvissa ja nenässä, rukouskutsut viidesti päivässä, kotiapulaiset, tukahduttava kuumuus peittävissä vaatteissa, pilaantunut ruoka, rajoitettu liikkuminen – siinä oli vain joitakin uusia asioita, joihin piti Keski-Aasiassa tottua
ElokuuTA 2016 Toisen vaimon häissä ”Minulla on ihan hyvä mies, kun hän ei edes lyö paljoa” eräs nainen sanoi. . Lopulta he palasivat, koska eivät voineet taata perheelleen turvallisuutta. Puhalainen oli auttamassa paikallisen kätilön avulla nelivuotiasta raiskattua tyttöä ja hänen äitiään, joka oli valmis tappamaan tyttärensä häpeästä. Puhalainen kysyi kerran paikallisilta ruokapöydässä, miten sitten käy, jos nainen lyökin miestä. naimisissa, kolme lasta ” Isotkin miehet itkivät helpotuksesta. Vuodet ulkomailla ovat tuoneet näköalaa suomalaiseen elämään. Se muutti elämän suuntaa. . . Ajattelu vaikuttaa tunteisiin. sosionomi (amk), nuorisotyönohjaaja . Tällä hetkellä Puhalaista ilahduttavat ne lehtiartikkelit, jotka kertovat suomalaisten avanneen kotinsa turvapaikanhakijoille tai auttaneen heitä muuten. – Olen keskittynyt näkemään sitä kaikkea hyvää, mitä on. Tämä toteutui eri puolilla Ranskaa järjestetyissä muistomessuissa katolisen papin teloituksen jälkeen Rouenissa. pakolaisja avustustyöntekijänä Keski-Aasiassa 2008–2013 ja Kreikassa 2013–2016 . Liisa PuhaLainen . . Tällä nainen viittasi Puhalaisen rohkeaan käyttäytymiseen. Äiti tiesi, ettei kukaan mies tulisi koskaan huolimaan raiskattua tytärtä. syntynyt 1976 . Hääpari joutui siirtämään häitä vielä kaksi kertaa sisällissodan takia. Kaikki hiljenivät. Nainen ehdotti itse miehelleen toista vaimoa, koska ei voinut saada lapsia. . Pian sen jälkeen ilmaantui ulkomaalaisia lähelle tulevia iskuja. . Toinen taas kysyi Puhalaiselta ”lyökö sinun miehesi sinua joskus, kun olet vähän tuhma?”. Se riipaisi syvältä. Lopulta äiti ei kuitenkaan halunnut enää vahingoittaa lastaan. – Nainen ei ole Keski-Aasiassa mitään, jos hänellä ei ole puolisoa, Puhalainen kiteyttää. Näin koko elämänasenne muuttuu, Puhalainen summaa. Viimeisenä vuotena turvallisuustilanne muuttui huonompaan suuntaan. kasvatustieteen maisteri, englanninja luokanopettaja . 18 18. . työskennellyt lapsi-ja nuorisotyöntekijänä sekä luokanja englanninopettajana . Puhalainen osallistui työntekijänsä häihin. Hän kirjoitti viisitoistavuotiaana äidinkielen aineessa, että katuisi vanhana eniten sitä, jos ei olisi tehnyt elämässään niitä asioita, joita olisi sydämestään halunnut. Kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin haave toteutui. He olivat meinanneet hukkua.”. Yhdeksäntoistavuotiaana hän lähti kolmeksi kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön Havaijille. Samoin se, jos hän saa lukea muslimien ja kristittyjen löydetystä yhteydestä. Havaiji sytytti Puhalainen on kasvanut neljän veljen keskellä. Yksi nainen näytti kädellään liikkeen kaulan katkaisemisesta. asuu Jyväskylässä . Silloin Puhalainen tiesi, ettei voisi jäädä elämään tavallista elämää Suomeen. – Meille jäi kauniit ja hyvät muistot
Peitän silloin olkapäät enkä kulje lyhyessä hameessa. Mikä on tärkein esineesi. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Miten oma pukeutumistyylisi on muuttunut eri kulttuureissa asumisen jälkeen. Pukeudun konservatiivisemmin kuin ennen. Entä mitä Puhalainen haluaisi sanoa niille, jotka suhtautuvat kielteisesti turvapaikanhakijoihin. Äiti oli hiljaa. – Voi kun voisin lähettää viikoksi heidät Keski-Aasiaan tai pakolaisleirille, tutustumaan ihmisiin ja kysymään heidän elämäntarinoitaan, Puhalainen huokaa. Hän tiesi, ettei kyseessä ollut ukkonen vaan pommi. Siksi hän pyrkiikin sopimaan riidat nopeasti. Jos itsekkyys kasvaa, se voi osua suomalaisten omaan nilkkaan, hän pohtii. Vaikka lähialueilla olisi pommituksia, mieli voi olla rauhallinen. Tottuminen suomalaiseen arkeen vaatii aikansa. – Turvallisuus ei ole tunne. 19 18. Ihmisen asuinpaikka ei ole hänestä tärkeintä rauhan kokemuksessa. Kerran Keski-Aasiassa oma poika tuli juosten koulusta ja sanoi, että ulkona jyrähti ukkonen. Miten kuvailisit omaa huumorintajuasi ja onko se muuttunut Keski-Aasiassa vietettyjen vuosien myötä. Ne ovat kulkeneet mukanani, missä tahansa olen asunut. Hän muistuttaa, että ” Rauha ei ole ulkoisista olosuhteista riippuvainen asia.” Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat vain rippeitä siitä, mitä moniin muihin maihin tulee. Totuttelua Suomeen Tätä nykyä Puhalainen miettii, miten järjestää lasten harrastukset, minne perhe kannattaa viedä kampaajalle tai hammaslääkäriin. Rauha ei ole ulkoisista olosuhteista riippuvainen asia. Mietin pukeutumistani enemmän varsinkin maahanmuuttajien keskuudessa. Muuttaessamme KeskiAasiaan, en uskaltanut ottaa niitä kaikkia mukaani, jos ne katoaisivat mahdollisen evakuoinnin takia.. Nauran helposti ja huumori on minulle tärkeää. Keski-Aasiassa ei voinut nauraa kadulla, ja muutenkaan asioista ei voinut vitsailla yhtä vapaasti kuin Suomessa. Pelkään vastakkainasettelun lisääntymistä. – Toivon, etteivät ihmiset kääntäisi selkäänsä terroristien takia apua tarvitseville. Enkelit, joita enoni on lähettänyt minulle yhden joka vuosi Yhdysvalloista. ElokuuTA 2016 Elämän rajallisuus tuli Kreikassa ja Keski-Aasiassa lähelle
Tämä sietämätön tulkinta seurasi minua pitkään. Olen kyllä silloin tällöin yrittänyt pitää naamani töissä peruslukemilla, mutta eihän se pysy. Virhe! Ihmiset ovat usein tulkinneet ilmeitäni väärin. Olen toki aina tiennyt olevani ilmeikäs, mutta meni aika pitkään ennen kuin tajusin, että monet ihmiset lukevat kasvojani aivan päin seiniä. Hannu Lintu on Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari.. ElokuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Esimerkiksi urani alkuvaiheessa valitettiin usein, että ”se hymyilee ivallisesti”. Vanheneminen ei myöskään häiritse: iän myötä huomaan pitäväni kasvoistani yhä enemmän. Kyllähän kasvoissani näkyvät usein väsymyksen, stressin, juhlimisen ja jetlagin merkit, mutta eivät ne minua vaivaa. Toisaalta kasvot, varsinkin silmät, ovat tärkeä osa kommunikaatiota ja niiden kautta kulkee tietoisesti paljon reaktioita ja informaatiota jos niin halutaan. Joitakin naamani ärsyttää, joitakin se kiinnostaa ja joidenkin mielestä se on ilmeisesti jotenkin kovin taiteellinen. Olen koko ikäni kuullut, että ”Hannusta näkee aina mitä se ajattelee”. Itselläni ei aluksi ollut aavistustakaan siitä mitä ilmettä tarkoitettiin kunnes tajusin, että normaaliksi tarkoittamani hymy luettiin tietoiseksi ylimielisyyden osoitukseksi. kUVa ella kaVerma Hannu Lintu, 48 K un katson itseäni peilistä, koen olevani todellinen stone face mutta tiedän kyllä, että muut näkevät minut hyvinkin ilmeikkäänä. Orkesterinjohtajalla on sitä paitsi kiireellisempääkin tekemistä kuin järjestellä ilmeitään. Olen onneksi suhteellisen tyytyväinen katsoessani peiliin. Yleisesti ottaen meitä kapellimestareita on kahdenlaisia: toiset ovat kivikasvoja, joilla ei ilmekään värähdä vaikka musiikissa olisi kyse atomiräjähdyksestä, ja toiset taas ovat hirvittävän ilmeikkäitä. Ongelmia syntyy usein silloin kun luullaan kasvojeni kertovan kaiken sisäisestä maailmastani. Minulla oli aikoinaan paljonkin maneereita ja ilmeitä, jotka olivat tahattomia. 20 18
Siltä ne sillä hetkellä tuntuivat. Huoli herää huonokuntoisten potilaiden puolesta, jolla ei ole ketään omaista tai läheistä käymässä. Pyydän aamulla päästä suihkuun, ja se kuulemma onnistuu. Yhdessä yössä tilanne kääntyy ylösalaisin, ja ambulanssi vie sinut happilaitteissa ensiavusta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Olisiko mahdollista esittää terveyteen liittyviä asioita esimerkiksi paperilla ilman, että niitä sanotaan kaikkien huoneessa olevien potilaiden ja mahdollisten vieraitten kuullen ääneen. Saan siirron osastolle. Hoitajat eivät välttämättä muista jokaisen kohdalla niistä erikseen kertoa. Em ili e U gg la. Silmät avaava kokemus Osastoelämän mielekkyys on myös huonetoverista kiinni, koska hoitajat eivät ehdi kaikkea. Läheisen ihmisen läsnäolo oli äärimmäisen olennainen myös silloin, kun aika mateli minuutti minuutilta, ja olo oli sietämätön. Myös potilaalla on oma vastuunsa. Itse olin hyvin kiinni happiviiksissä, ja yksin olisi ollut korkea kynnys lähteä mihinkään ilman niitä. Aikaisempi yhden yön sairaalakokemus ei ole tehnyt sairaalamaailmaa lähimainkaan tutuksi. Lääkäri diagnosoi kuumeettoman keuhkokuumeen, joka on laukaissut piilevän astman. Mieheni vei minut alakertaan pyörätuolissa. Huonokuntoiselle potilaalle arkisilla ”pikkuasioilla” voi olla isokin merkitys. Sairaalarutiinit ja käytännöt eivät ole tuttuja, saati edes tutun tuntuisia sinne ensimmäistä tai toista kertaa tulevalle. Saan erittäin ammattitaitoista hoitoa. Hälyttämällä hoitajia turhaan vie aikaa niiltä potilailta, jotka kipeämmin tarvitsisivat hoitoa. 21 18. Potilaalla ei usein ole juuri mitään mukanaan. Pienimuotoinen ostoksilla käynti, puolitettu mansikkaviineri ja käynti ulkoilmassa olivat omiaan piristämään ja saamaan uskoa omaan toipumiseen. Tarjolla on monia asioita hammasharjasta lähtien, mutta niitä on osattava pyytää. Kesä on saanut odottamattoman käänteen. Nimitimme näitä retkiä ”etelän matkoiksi”. Yhdessä jaetut kokemukset ovat myös omiaan auttamaan paranemisessa. Myöskään lähiomaisen tiedonsaantia ei voi korostaa liikaa, koska hänen tehtävänään on tiedottaa tilanteesta potilaasta huolestuneille läheisille. Tiedonkulku henkilökunnan kesken on olennaisessa asemassa siinä vaiheessa, kun potilaan kunto on pohjalukemissa. Siltä ne konkreettisesti sillä hetkellä tuntuivat. Potilas on osastolle tullessaan usein heikossa kunnossa. Nimitimme näitä retkiä ”etelän matkoiksi”. Tällöin hoitoon liittyvien asioiden kertaamisesta tai paperille kirjaamisesta ei olisi ainakaan haittaa. Yksityisyyden suoja tuntuu olemattomalta osastolla. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kuopio ” Mieheni vei minut alakertaan pyörätuolissa. Osastolla korostuu niiden hoitajien kunnioitus, jotka pyytettömästi tekevät työnsä, vaikka se onkin raskasta. Viisi vuorokautta sairaalassa on äärimmäisen arvokas silmien avaaja. Suihkua odotellessa Sairaalarutiineihin tottuu yllättävän nopeasti. Hoitajan hymy ja ystävällinen sana auttavat huomattavasti jaksamaan. Toipumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että on joku, joka vie käymään ala-aulassa ja ulkona. Hoitajien vaihtuessa päivällä kuulen vasta töihin tulleen sanovan ”Sehän on tullut vasta eilen. Huonetoverin apu vaikka sängyn päädyn korkeuden säätämisessä on pieni, mutta konkreettinen. Kyllä se ehtii käydä suihkussa huomennakin.” Helteen ja keuhkokuumeen yhdistelmänä hikoilu on jo sitä luokkaa, että suihkussa käyminen helpottaisi kovasti oloa. Sekään ei riitä, jos ihmisyys unohtuu yhdeltäkin ammattilaiselta. Jos julkinen terveydenhuolto ei pelaa, ihmisarvoisesta elämästä ja kohtelusta ei jää paljoa jäljelle. ElokuuTA 2016 Sattuman varassa L uulet sairastavasi tavallista kesäflunssaa mökillä
Mentaliteetti tuntuu välillä todella kovalta, ota tai jätä. Monet kuluttajat osallistuvat muovijätteen tuottamisen tietämättään. ” Ahvenen poikaset syövät mieluummin vesistöihin päätynyttä muovijätettä kuin planktonia.. Tutki kaupassa kemikaalien tuoteselosteita ja vältä tuotteita, jotka sisältävät muovia. Itse olen päässyt kokemaan täällä paikallisen sopimisen iloja. Voit vaikuttaa omilla valinnoillasi ja ostospäätöksilläsi vesistöjen muovikuormaan. Työntekijät elivät jatkuvassa irtisanomisen pelossa, kohtelu oli asiatonta ja osa palkasta maksettiin pimeästi. Tuntuu toisaalta harmittomalta, mutta kun leivoksia on syömässä joukko juuri irtisanottuja, tulee väistämättä mieleen marie antoinetten lausahdus: ”Syökööt kakkua”. ElokuuTA 2016 Pille sai potkut Kirjoitin viimeKsi virolaisesta ystävästäni “Pillestä”, joka koki kovia uudessa työpaikassaan. Ostospäätösten tueksi on kehitetty myös älypuhelimessa toimiva sovelluksia, jotka ilmoittavat mikäli tuote sisältää ei-toivottuja raaka-aineita. Muovi ei hajoa luonnossa, vaan se säilyy pitkään ja kerääntyy ympäristöön. Liitto on asettanut tavoitteeksi järjestäytymisasteen nostamisen kymmenessä vuodessa 30 prosenttiin, mutta haasteena on saada virolaiset huomaamaan järjestäytymisen edut. Yleensä tuoteselosteesta löytyy muoville merkintä PP (polypropeeni) tai PE (polyetyleeni). Ymmärrän hyvin, että mieluummin unohtaa tapahtuneen ja etsii uuden työn – jossa toivottavasti asiat ovat paremmin. Työntekijät kävivät bonusneuvotteluja ja kirjoittivat perusteluja, miksi peruspalkan päälle tulisi maksaa lisää. Viimeisten vuosikymmenten aikana muovin tuotanto ja siten myös muovijätteen määrä on kasvanut maailmassa merkittävästi ja osa näistä muovijätteistä päätyy vesistöihin. Seuraava ikävä yllätys oli edessä, kun viimeinen palkka olisi pitänyt maksaa. n n n Viron ammatillisen keskusjärjestön EAKL:n arvion mukaan noin kahdeksan prosenttia maan työntekijöistä on järjestäytyneitä. Työnhyvinvointia on myös hoidettu erikoisilta tuntuvin keinoin: seinällä on lista työntekijöiden syntymäpäivistä onnitteluhalauksia ja kakkua varten. Ongelmana on kuitenkin se, että yksittäiselle ihmiselle tilanne on raskas. Pienikokoista muovia on hyvin vaikea erottaa vedestä, sillä muovinkappaleet ovat vain muutaman millimetrin kokoisia ja sitä pienempiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ahvenen poikaset syövät mieluummin vesistöihin päätynyttä muovijätettä kuin planktonia. Loppupalkan summa oli 471 euroa ja ruskeasta kirjekuoresta löytyi kokonaiset 150 euroa. Tuotteen sisältämä muovi huuhtoutuu pesuveden mukana, eikä kaikkea muovia saada kiinni edes jätevedenpuhdistamoilla. Lopulta kävi kuten Pille arvasikin: koeajan loputtua hänet sanottiin irti. Lopulta palkka maksettiin, mutta pimeästä osasta ei tietenkään ollut mahdollista edes neuvotella. Lopputulos ei miellyttänyt kaikkia ja seurauksena oli myös irtisanoutumisia. Elina Harju Kirjoittaja seuraa työkseen mediaa Tallinnassa. Olen myös onnistunut saamaan silinterihatun kuukauden työntekijänä. Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Ei ruokita vesistöjä muovilla Ekovinkki hanna sarKKi, valonia Muovin päätyminen meriin ja vesistöihin on maailmanlaajuiseksi kasvanut ongelma. 22 18. Kukaan työntekijöistä ei kuulunut liittoon, joten heillä ei ollut kenen puoleen kääntyä. Rahoja ei tullut tilille ja myös aiemmin maksetusta pimeästä palkasta puuttui sovittu osa. Mentaliteetti tuntuu välillä todella kovalta, ota tai jätä. Pienikokoista muovia on esimerkiksi kuorintavoiteissa, suihkugeeleissä ja fleecetuotteissa. Riskinä onkin, että muovihippuset ja siitä liuenneet haitalliset aineet päätyvät lopulta takaisin ihmisen nenän eteen. Irtisanomisen hoiti työkaveri, ei yrityksen johtaja, eikä muuta selitystä tullut kuin ilmoitus, ettei maanantaina tarvitse palata töihin. Nyt Pille sanoo, ettei suostu vastaaviin järjestelyihin enää ikinä ja harkitsee yhdessä toisen irtisanotun kanssa kääntymistä viranomaisten puoleen
Tämä taas esittelee kenraalille vallankumousta paenneen ranskalaisen markiisittaren. Sprengtportenina on Santeri Kinnunen ja markiisittarena Saija Lentonen. Waltarin oikeudenomistajat eivät ole aiemmin antaneet lupia näyttämösovituksille, mutta kun ohjaimiin lähti nyt Waltarin tyttärenpoika, ei lupaesteitä ollut. Mikko Kivinen on näyttämöiden historian ensimmäinen Palmu, etsiväapulaisina häärivät Iikka Forss ja Risto Kaskilahti.. Suuren näyttämön virkaa toimittavassa Peacock-teatterissa viihdyttää kaikenikäisiä katsojia 25.9. Studio Pasilan syksyssä nähdään nobelisti Dario Fon farssi ”Ei makseta, ei makseta” Pentti Kotkaniemen ohjaamana ja Pentti Järvisen uutena suomennoksena. alkaen musikaalikomedia ”Shrek”, joka on samalla myöhemmin syksyllä teatterinjohtajan tehtävät vastaanottavan Kari Arffmanin iso ”työnäyte”: hän on sekä suomentanut että ohjannut musikaalin, ja näyttelee vielä pahiksen roolin. Marraskuussa ensi-iltansa saava, Liisa Urpelaisen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama ”Taju” kertoo taidemaalari Tyko Sallisen kirjailijatyttären Tajun viimeisen teoksen ”Isä ja minä” vaikeasta syntyprosessista. ElokuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Näyttämölle viimein saatu Palmu kiinnostaa kansaa Tapio Vanhatalo Tokoinrannan teatteritalon remontin takia yhä väistötiloissa sinnittelevä Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa syksyn näytäntökaudellaan kahdeksan ensi-iltaa. Se nähdään nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä, kun Joel Elstelä ohjaa siitä dramatisoinnin Arenaan. Kiehtova kohtaaminen kylpylässä Pengerkadun näyttämön syksyn täyttää ilahduttavasti kolme kotimaista kantaesitystä. Tytär yrittää vapautua lapsuuden ahdistuksestaan kirjoittamalla totuuden kohuja aiheuttaneesta isästään. Ensi-ilta on 31.8. Sen ohjaa Lillanin uusi johtaja Marina Meinander yhdessä vakiotyöparinsa Kirsi Porkan kanssa. Rolf Bamberg Demokraatti ” Kun Palmun ohjaimiin lähti Waltarin tyttärenpoika, ei lupaesteitä ollut. Sähköinen triangeli on valmis. Ulla Tapanisen uusi yhden naisen show ”Lava-ammuntaa V” saa ensiiltansa Pengerkadulla 7.9. Sikarikkaan hulivilihummaaja Bruno Rygseckin murhan ympärille kietoutuvan jännärikomedian Palmuna nähdään Mikko Kivinen ja hänen luottoetsivinään Iikka Forss ja Risto Kaskilahti. Ensi-ilta on 24.9. Syksyn hitiksi on ennakkokysynnän perusteella osoittautumassa Mika Waltarin dekkariklassikko ”Komisario Palmun erehdys”. Ohjaajana on tutusti Raila Leppäkoski. Kuninkaansa pettänyt suomalainen kenraali Maunu Sprengtporten kohtaa böömiläisessä kylpylässä muistelmiaan kirjoittavan, jo raihnaiseksi rapistuneen venetsialaisen seikkailija Giacomo Casanovan. 23 18. Itse nimihahmoa, vihreää tötterökorvaa, esittävät vuorovedolla Petrus Kähkönen ja Jon-Jon Geitel. Pasi Lampelan uudessa näytelmässä ”Kenraali ja Casanova” eletään 1700-luvun loppua, jolloin tapahtuu kiintoisa kohtaaminen. Lilla Teaternin ensi-iltoja ovat Kari Heiskasen nykyaikaan sovittama Molière-klassikko ”Tartuffe” – nimiroolissa pitkältä teatterinjohtajapestiltään eläköityvä Asko Sarkola – ja Suomen ensi-iltansa saava Daniel Glattauerin parisuhdekomedia ”Mirakelmetoden”. Casanovan roolissa paluun lauteille tekee Helsingin kaupunginteatterissa pitkän ja komean uran tehnyt Pekka Laiho, joka jäi eläkkeelle 2008
ElokuuTA 2016 Pohjoissavolaisen maiseman ytimessä Fridolf Weurlander: Soutelumaisema, 1891. Kuopioon liittyy niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin merkittäviä taiteilijoita. Kuopiossa syntyneen maisemamaalarin Johan Fridolf Weurlanderin (1851–1900) oppi-isä oli saksalainen Oscar Kleineh, joka kiersi Kuopiossa. Hän jatkoi opintojaan valtion apurahojen turvin Münchenissa ja Düsseldorfissa. Kuopioon linkittyy nimekkäitä taiteilijoita Suomalaista ihannemaisemaa olivat 1800-luvun puolivälissä von Wrightin veljesten maalamat järvimaisemat Kuopion seudulta. Aaro Jalkasen sanoittama kuopiolaisten kotiseutulaulu ”Kallavesj” täyttää tänä vuotta sata vuotta. Karppanen kuvitti kirjoja, oli preparaattorina, yksityisyrittäjänä sekä vapaana taiteilijana. Järvi myös ulkomaalaisten inspiraationa Kuopiolainen maalarimestari Johan Fredrik Tuhkanen (1862–1944) oli pitkään vaikuttanut harrastajataiteilija. Kallaveden halki kulkevan, vuonna 2008 valmistuneen Saaristokadun sillat ovat saaneet nimensä Ellen Thesleffin, Unto Koistisen, Anton Lindforssin ja Fridolf Weurlanderin mukaan. Tauno Gröndahl: Onkivia poikia, 1949.. Hän teki paljon maalauksia tilaustöinä ja maalasipa hän myös ulkomaalaisia, harvinaisempia lintuja. Heistä Magnukselta ja Ferdinandilta on näyttelyssä molemmilta yksi työ. Kuopiolaisesta maisemasta näyttelyssä on esimerkkejä eri vuosikymmeniltä. Hänelle oli tärkeää, että katsoja tunnistaa lintulajin. Karppanen ampui hänelle mallilintuja, elätti ja täytti niitä. Vene, ranta ja vesi kuuluvat savolaiseen identiteettiin ja kulttuuriin. Ulla-Mari Lindström: Maisemakerrostumia I, 2011. Kallavesi kuuluu Vuoksen vesistöön ja on Pohjois-Savon suurin sekä Suomen kymmenenneksi suurin järvi. Mukana on myös sotien jälkeisen paikallisen taiteilijapolven kuvauksia Kuopion rannoilta eri vuodenaikoina. Kansakoululaiset oppivat tuntemaan hänet koulukuvastoista. Hänen ensimmäiset työnsä ovat 1880-luvulta. Weurlander pääsi Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskouluun, jossa hän opiskeli Hjalmar Munsterhjelmin oppilaana. Laivat ovat seilanneet Kuopiosta Saimaan eri kolkkiin, ja Saimaan kanavan valmistumisen myötä vuonna 1856 merelle asti. Ferdinand von Wright oli Matti Karppasen merkittävä oppi-isä ja tukija. Karppaselle oli ominaista määritellä ihmiset heidän lintutietoutensa mukaan. 24 18. Vesillä liikkuminen, rannalla asuminen, ja järvimaisemien rikkaus ovat olleet osa arkea. Hänen maalauksiaan oli esillä erityisesti Seurahuoneella ja Robert Rissasen ravintolassa Bodega Espanolassa. Kukin heistä liittyy näille seuduille henkilöhistoriansa tai tuotantonsa kautta ja ovat esillä näyttelyssä. Sen kunniaksi Kuopion taidemuseo on järjestänyt Kallavesj, Kallavesjnäyttelyn. Monipuolinen lintumaalari Erityisesti lintumaalarina tunnettu Matti Karppasen (1873– 1953) töistä näyttelyssä on edustettuna kalatutkielmia. Varsinkin Kuopion satama nousee innoittajana esiin eri taiteilijoiden töissä. Hänmaalasi lintunsa maanläheisillä väreillä tarkasti niiden luonnollisessa koossa ja piti päiväkirjaa havainnoistaan. Siinä korostuvat elämä vesien äärellä, Kallavesj-laulun teksti ja pohjoissavolainen maisema. Hänen esikuvansa oli Juho Rissanen, ja myöhemmin Tuhkanen sai vaikutteita Matti Karppaselta. Jäppilän kirkossa on hänen vuonna 1878 maalaamansa alttaritaulu. Ne ovat myös määritelleet paikallisten suhdetta luontoon
Sanoista syntyi Kuopion torilla sijaitseva Veljmies-pronssipatsas. Tänä vuonna ilmestyy kirja Aaro Jalkasen elämänvaiheista. Näin savolainen kotiseutulaulu sai ilmaa siipiensä alle. Veistoksen ajatuksena on kuopiolaisten vieraanvaraisuus ja erityisesti se, että vieras otetaan sukulaisena vastaan, oli hän kuka tahansa. Aaro Jalkanen (1875-1960) kuuli vuonna 1916 Yhdysvaltojen Massachusettsissa Johannes Kappelin virolaiseen kansanrunoon säveltämän kuorolaulun ”Üksinda”. ElokuuTA 2016 Pohjoissavolaisen maiseman ytimessä Kuvat Hannu Miettinen/Kuopion taidemuseo Kallavesj-laulun sanat innoittajana Kallavesj-laulun sanat ovat kummunneet koti-ikävästä. Hän joutui pakenemaan sortovuosina Pohjois-Amerikkaan asekätkentään liittyvien ongelmien vuoksi. Näyttelyssä on Tuhkasen suurikokoinen öljyvärityö ”Näköala Puijolta” vuodelta 1909. 25 18. Kallavesj, Kallavesj -näyttely jatkuu Kuopion taidemuseossa 29. Koistisen ensimmäinen näyttely Kuopiossa oli vuonna 1943, jossa oli esillä paikallisia näkymiä. Siellä hän opiskeli papiksi ja työskenteli diplomaattina. Yksi heistä oli Pikku Pietarin pihan kirjoittanut Aapeli alias Simo Puupponen. Tytär Helmi Tuhkanen lahjoitti Kuopion kaupungille parisataa isänsä maalausta, mikä vaikutti niiden esillä pysymiseen. Ulkomaisia taiteilijoita edustavat tsekkiläinen Pavel Maur ja Armeniassa syntynyt, nykyään Suomessa asuva Mardiros Sanoukian. Tuhkasen taiteen tekemiseen tuli katkos, kun hänen molemmat poikansa kuolivat tuberkuloosiin. Jalkasen pojantytär Tuulikki Jalkanen on edistänyt isoisänsä kulttuuriperintöä. Jalkanen oli rautalampilaispoika, joka muutti nuorena Kuopioon. Unto Koistiselta (1917 –1994) näyttelyssä on tarjolla ”Omakuva” vuodelta 1954. Sinne palatessaan hän huomasi laulun levinneen erityisesti kuorojen keskuuteen. Seuraavan näyttelynsä hän piti Kuopiossa yhdeksäntoista vuotta myöhemmin. Anja Hyttisen ”Saari Puijonsarvessa” vuodelta 1965 sekä Pentti Meklinin ”Poika ja pallo” vuodelta 1980 edustavat näyttelyn persoonallisempaa antia. Koistinen on maalannut varsinkin kirjailijoiden ja muiden tunnettujen henkilöiden muotokuvia. Jalkanen työskenteli Länsi-Suomen ensimmäisenä päätoimittajana ja myöhemmin varatuomarina. Veljmies yhdistyy myös suvaitsevaisuuden ja hyvän tahdon välittämiseen. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kuopio Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo, veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj. --Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj! Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee, missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo! Ensmmäinen ja viimeinen säkeistö laulusta Kallavesj. Hänen opintonsa Kuopion Reaalilyseossa keskeytyivät, ja nuori mies karkasi Venäjälle. Varsinkin sen säe ”Veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj” kolahti Suonenjoella syntyneeseen kuvanveistäjään Heikki Konttiseen. Kallavesj-laulu on aina ollut taiteilijoiden innoituksen lähde. Tuhkanen työskenteli koristemaalarina, mutta käytti vapaa-aikansa taiteeseen. Vuonna 1959 julkistetun patsaan pelättiin alkuun halventavan savolaisuutta. Laulu kosketti miestä niin, että hän kirjoitti siihen suomalaiset sanat jo samana vuonna ja lähetti ne Kuopioon. lokakuuta saakka
Liian moni asia viittaa kirjan kantavaan teemaan, muistamisen pelkoon, mikä johtaa turhiin toistoihin: ”Tunneli kävi piinallisemmaksi, ja he kulkivat varovaisemmin, peläten mitä kaarteiden takaa paljastuisi.” (s. Ishiguro hallitsee erityisesti dialogin, mutta Haudatusta jättiläisestä löytyy myös kauniita kertovia lauseita: ”Jokien ja marskimaiden yllä leijui jäinen sumu, ja se sopi erinomaisen hyvin jättiläisille joita alueella vielä silloin asui.” Romaanissa ei ole perinteistä juonta, vaan tarina etenee runollisemmin. Kuningas Arthurin tarut ja muut kertomukset sekoittuvat Haudatussa jättiläisessä monisyisesti. Uusi romaani sijoittuu 500-luvun tietämille ja Isoon-Britanniaan. He haluavat löytää kadonneen poikansa, vaikka pelkäävät hänen löytymisensä johtavan tilanteen huononemiseen.Ishiguro peilaa heidän pelkoaan koko maan tuntemaan tuskaan. Asiat selviävät, mutta muistamisen aiheuttama kipu pakottaa lukijan miettimään omaa suhdettaan aikaan ja muistiin. Haudattu jättiläinen on etenkin mainioon Ole luonani aina -teokseen verrattuna pieni pettymys. Verinen sota on juuri päättynyt. Näihin kysymyksiin Ishiguro panee romaanihahmonsa vastaamaan. Kansat elävät rinnakkain, mutta suhtautuvat toisiinsa suurella epäluulolla. 26 18. He yrittävät unohtaa. Ishiguro on aiemminkin kirjoittanut vastaavista teemoista kuin Haudatussa jättiläisessä. Ishiguro vaihtaa menestyneen ”Ole luonani aina” -teoksen (2005) science fictionin Haudatussa jättiläisessä fantasiaan. Kirjassa seurataan vanhaa pariskuntaa Axlia ja Beatriceä. Vaikka romaanin kuvaama aika oli nykymittapuulla väkivaltaista, todellisia raakuuksia kuvataan vähän. ElokuuTA 2016 Kadonnutta aikaa etsimässä Japanilais-englantilainen Kazuo Ishiguro (s. Ishiguro ei onnistu sanomaan tunnetuista myyteistä mitään uutta. Vahvoja yhtenäisiä teemoja löytyy hänen tuotannostaan kuitenkin helposti. Unet ja tarinat auttavat heitä setvimään muistojaan. Haudattu jättiläinen ei ole kuitenkaan historiallinen romaani, vaan myyttisillä aineksilla höystetty tarina kadonneesta muistista. Haudattu jättiläinen on harvakseltaan julkaisevan Ishiguron seitsemäs romaani. Haudattu jättiläinen on tasaisesti kirjoitettu. Hän ei kirjoita samaa kirjaa kahdesti. Helene Bützow Tammi 2016, s. Ishiguro säästelee veressä ja käyttää kiertelevämpää kerrontaa: ”Sotilaasta lähti samanlainen ääni kuin kaivoon pudotetusta ämpäristä sen osuessa veteen; sitten hän suistui eteenpäin maahan.” Pieni pettymys Kannattaako kaikki muistaa vai olisiko vaikeat asiat vain syytä unohtaa. Ishiguron uudemmissa teoksissa henkilöt löytävät apua etenkin alitajunnasta. Se hävittää kaiken paitsi aivan uusimmat muistot ja mahdollistaatasapainoisemman elämän. Axl ja Beatrice kutsuvat tätä ilmiötä sumuksi. 378 Kazuo Ishiguro ei jää roomaaneissaan paikoilleen vaan vaihtaa lajityyppiä ja tyyliä sutjakkaasti.. Hauras tasapaino Kazuo Ishiguro on kirjailijana ammattitaitoinen, mutta ei poikkeuksellisen kiinnostava. Axl ja Beatrice ovat melko tyytyväisiä. Haudatun jättiläisen on suomentaja on kokenut Helene Bützow, joka on kääntänyt Ishiguron lisäksi muun muassa Don DeLilloa. Kolmannen persoonan kaikkitietävä kertoja puhuu suoraan yleisölle esimerkiksi selventäessään vanhoja tapoja.Tämä tekee hyvää tyylille, mutta ei onnistu pelastamaan itseään toistavaa kirjaa. Monet pelkäävät, että sodan kaltaisten ikävien asioiden mieleen palauttaminen ajaisi yhteiskunnan kaaokseen. Siitä olisi esimerkiksi voinut muokata hyvän pienoisromaanin. Liika alleviivaavuus on sinänsä kelpo teokselle haitaksi. Hänen varhaisissa kirjoissaan, kuten Menneen maailman maalarissa (1986), virheisiin syyllistyneet hahmot tekevät tietoisesti tiliä menneisyytensä kanssa. He kohtaavat harharetkillään lohikäärmeitä, ritareita ja muita legendoista tuttuja hirviöitä ja hahmoja. He etsivät kadonnutta poikaansa. Hallitsevaksi teemaksi nousee muistinmenetys, josta sodasta toipuvat Ison-Britannian asukkaat kärsivät. 203) Sama asia sanotaan monin eri tavoin: ”Se taas herätti tunteen joka järkytti ja yllätti häntä, ennen kuin hän pystyi tukahduttamaan sen, sillä vaikka hänet valtasi halu mennä suojelemaan Beatricea, siihen liittyi selvästi myös vihaa ja katkeruutta.” Romaanin kertojaratkaisu on mielenkiintoinen. Esa Mäkijärvi KIRJAT Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen Suom. IsossaBritanniassa melkein koko elämänsä asunut suosittu prosaisti tuntuu vaihtavan lajityyppiä ja tyyliä jatkuvasti. 1954) yllättää taas. Hänen proosansa ei varsinaisesti säkenöi, vaikka sitä lukee silti mielellään. Hänen kaikki teoksensa yhtä lukuun ottamatta on käännetty suomeksi. Sen suurin ongelma on löyhä rakenne ja turvautuminen kliseisiin. Köykäinen tarina toimisi todennäköisesti paremmin tiivistetymmässä muodossa. Ishiguro hyödyntää etenkin Englannin 500-luvun myyttisen kuninkaan Arthurin tarinaa
ElokuuTA 2016 ”Uudistunut Demokraatti nostaa raikkaasti esiin ihmisiin ja politiikkaan liittyviä asioita. 27 18. Lehti sopii hyvin myös jaettavaksi eri tilaisuuksissa. Suosittele tilaamista ystävillesi, niin puheenaiheista ei tule pulaa!” Reijo Paananen SDP:n puoluesihteeri Jari Soini
Kun lehtori heittäytyy suhteeseen oppilaansa kanssa, pelin tahdit yhtäkkiä määräävä Erik huomaa jakavansa kotia paitsi vaimonsa myös nuoren rakastajansa kanssa. Ehkä kyse oli herätyshuudon kaltaisesta kokeilusta. Keskiluokan kahleet Kommuuni (2016) näyttääkin Vinterbergin taustaa vasten ensin kiehtovalta paluulta uran alkupuolen muutosta vaativaan viestiin ja yhteisövalaisuun. Keskiluokan kahleista vapaa yhteisö on tietysti paradoksi, koska uusioperheen asukkaat korvaavat yhteiskunnan instituutiot hähmäisellä ideologialla, joka johtaa riipaisevaan trage diaan. 28 18. Tissien, pyllyjen, pimppien ja pippelien vilahtelut olisivat toki mahdottomia amerikkalaisessa valtavirrassa. Näissä teoksissaan ohjaaja on selvästi vieraalla maalla ja mainittu romaanisovitus jo latteuden huippu. Hänen läpimurtonsa oli porvariperheen sisällä paisettaan kasvattavaa mätää uskaliaasti puhkova dogma-elokuva Juhlat (1998), joka on ohjaajan juhlituin työ tänäkin päivänä. Paratiisi on ilmeisen näennäinen, mutta elokuva ei tohdi ivata petkuttajien kaksinaamaisuutta ja pelkuruutta. Kommuunin henkilöt esitetään niinikään omanlaisinaan kapinallisina, vaikka he edustavatkin 1970-luvun muotivirtaa halutessaan muodostaa yhteisen asumisyksikön, joka eroaa perinteisen kodin ja sille tyypillisen hierarkian ajatuksesta. Hän valmisti täysin perinteisillä tekniikoilla pari englanninkielistäkin elokuvaa. ElokuuTA 2016 Hynttyyt yhteen ELOKUVA Kommuuni Ohjaus: Thomas Vinterberg Pääosissa: Trine Dyrholm, Ulrich Thomsen, Helene Reingaard Neumann 2016, 112 minuuttia Ensi-ilta 26.8. Pienehkön ja jo alussa kurittoman joukon teesit rihkamasta riisutusta ilmaisusta, muun muassa lisävalaistuksen ja musiikin hylkäämisestä, eivät tietenkään johtaneet vallankumoukseen viihteen kyllästämässä filmiteollisuudessa, vaikka vastaiskun yritykselle voikin nostaa hattua. Unelmia ja illanistujaishommia eli tanskalaista nostalgiaa elokuvassa Kommuuni. Yksilön murtumispistettä Vinterberg lähestyy kuitenkin pehmentävällä nostalgialla, joka maistuu etenkin alun humoristisuudessaan liikaa kaupalliselta kompromissilta vaikuttaakseen täysin rehelliseltä. Miljoonaperinnön jakajat Vanhemmistaan vieraantuneen yliopisto-opettajan ja television uutistenlukijana toimivan vaimon käsiin putoaa Kööpenhaminan porhoalueelta perintönä miljoonatalo, jonka kohtalo ratkaistaan aluksi vahvemmalta vaikuttavan Annan mielen mukaan. Parin ratkaisu vaikuttaa sen jälkeen komediaelokuville tyypilliseltä päähänpistolta, mikä ei liene Vinterbergin syvällisin aikomus. Rane Aunimo Demokraatti. Samalla teoriassa liberaalia näkökulmaa säestää konservatiivisuus ja sen perässä koko elokuvaa kaavamaisuus. Taloon valikoituu sekalainen joukko enemmän tai vähemmän karikatyyrimäisiä tyyppejä, joilla on hyvin vähän annettavaa avioparin kriisiksi solahtavaan tarinaan omillaan. Epätasainen tanskalaisohjaaja Thomas Vinterberg oli vielä 1990-luvulla johtoroolissa nuorten radikaalien ryhmässä, joka halusi palauttaa elokuvan juurilleen tarkat opinkappaleet julistaneessa dogma-liikkeessä, jonka tunnetuin jäsen oli maan tärkein nykyohjaaja Lars von Trier. Harmi, että Trine Dyrholmin mykkänä pitkään pysyvä kipeä haavoittuvuus jää elokuvan yksinäiseksi valopilkuksi, osoitukseksi, ettei onni ole koskaan järkeilyä. Vaikea sanoa, kuinka vakavissaan he todellisuudessa olivat. Rakkautta ja kuolemaa Tanskalainen Kommuuni on kuin ristisiitos kahta meilläkin levitettyä ruotsalaista elokuvaa. Hänen viimeisimpänsäkin, niin ikään englanninkielinen Kaukana maailman menosta (2015) tehtiin kansainvälisten tähtinäyttelijöiden kanssa usean maan yhteistuotantontona. Vinterberg oli lopulta itse ensimmäisiä rivistä irtautuneita. Rakkauden ja kuoleman ikiaikainen läheisyys tuottaa kalpeita tuijotuksia ja hiljaista apatiaa, mutta Vinterbergin ponnistelut jäävät pintaan. Oluen ja viinin täyteiset, aluksi iloiset illat huvilalla kiristävät lopulta kaikkien hermoja ääripisteeseen. Kommuunin perustamista ja asukkaiden valikoitumista ei kuitenkaan ohjaa minkäänlainen epookkia täsmentävä poliittisuus. Maahanmuuttajamiehen itkukohtaukset, vaimonsa menettänyt juoppo ja sairas poika eivä tuo makua sillisalaattiin. Kommuuni kyllä koettaa kriittisyyttäkin ulottamatta sitä kunnolla elämänvalheisiin, joita useilla henkilöillä vaikuttaisi olevan hilpeän juhlintansa alla. Lukas Moodyssonin Kimpassa (1998) ja Jörgen Bergmarkin Ruotsalainen avioliitto (2010) eivät ole täysosumia mutta vihlaisevampia kuin Vinterbergin ohjaus, johon myös lapset kirjoitetaan mukaan teennäisen tuntuisesti
29 18. ElokuuTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kestää Helsingistä New Yorkiin
Se on nimittäin onnenkaupalla jos sittenkään saa voita, vaikka varustaa mukaansa tarpeellisen määrän kärsivällisyyttä ja aikaa, sekä kaiken varalta myös voileipää – jos vielä voita leivälle on levittää, ja asettuu jonon häntäpäähän. Sanovat Valion johtoherrojen lailla, että ”tässä ei auta mitkään uhkaukset – vaan mielenmaltti ja tyytyminen olosuhteisiin”, Työmies ärhenteli pääkirjoituksessaan.. päivän pääkirjoituksessa Työmies tyhjensi täyslaidallisen Kauppalehteä vastaan, joka oli kehdannut kehottaa kansalaisia säästäväisyyteen ruuankulutuksessa. – Jaa, ei voi varmaan sanoa, selittää myyjä. Niinpä niin, ei tarvitsisi, myöntävät useat, tai oikeastaan jokainen, vaikkeivät kaikki ääneensä sitä lausu. Turkka sai anarkistisen kurittomasta Aiheita-kirjastaan parhaan esikoisteoksen palkinnon. – Annetaankohan sieltä muuta kuin kilo kerrallaan. Hän oli tuolloin, nelikymppisenä, kovimmassa iskussa niin ohjaajana kuin ehkä kirjoittajanakin. ElokuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Suomalaisen teatterin ydin on vetää polkupyörä lipputankoon ja sitten matkan päästä katsella, kun uhri etsii ja löytää. – Mutta mikään ei alussamainituille neuvonantajille eikä heidän toimenantajilleen riitä. – Ei kai anneta, eikä ole väliäkään, riittäähän sekin kerraksi. Monet housut on imeskelty, moni lattia nuoltu.” Maailman kirjallisuuden katekismus JOUkO TURkkA: AIhEITA, 1982 . – Se on kai tilattu, arvelee joku. Toiset seisovat edelleen, toiset lähtevät pois, ja pois lähden minäkin. – Kuinka pitkäksi aikaa, kysytään. TUlkINTA ROlf bAmbERg mitä se on. – Voi loppuu! kuuluu varottava ääni ovelta. – Joko nyt taas, ja näin kauvan on saatu turhaan varrota. – Ehkä huomiseen asti, sutkauttaa ovella seisova poliisimies. – Olkoon vain tilattu, mutta mitä sitä tilatenkaan tarvitse kenellekään enempää antaa kuin määrä on. Aivan hervottoman hauskasti lapasesta lähtevät luonnosmaiset pikkutarinat saattavat tuntua ensilukemalla täysin absurdeilta, mutta kun kuoren alle kurkkaa, siellä hehkuu jotain tiivistä ainesta: suomalaisuuden ydinkö se siinä. 30 18. Järstä Työmies 18.8.1916 ”Perunaleipää silakan huuhdeveden avulla” Työmies kirjoitti elintarvikepulasta koko vuoden 1916 ajan mutta elokuussa aihe nousi esiin aikaisempaa korostetummin. ”kiviä sokerin asemesta” Elokuun 13. – Eipä niin ole väliä, mutta tuossakin juuri kääritään pakettiin vissiin kolme kiloa, minkä takia sitä sitte toisille annetaan enempi, sanoo eräs ikkunan kohdalla seisojista. – Lihankulutuksen supistamiseksi ”on senaatti päättänyt kieltää sarvikarjan, sikain ja lammasten teurastamisen tiistain ja torstain lisäksi myöskin keskiviikkoisin sekä lihan ja lihatuotteiden myymisen ynnä liharuokien valmistamisen ja tarjoilun keskiviikon ja perjantain lisäksi myöskin torstaisin”, Työmies uutisoi (11.8.). – Näkyy siellä vielä olevan, sanoo eräs, joka on joutunut seisomaan ison näyteikkunan kohdalle, josta näkee koko myymälän sisustan, voineen päivineen. Pääkirjoituksen allekirjoittajan nimimerkki S. – Saa nähdä, riittääkö sitä voita nytkään kaikille, vai loppuuko taas kesken. Ei onnistanut. Tiskillä lasketaan paketteja, niitä on puolisen tusinaa, siinä kaikki. Siinä sitä sitten seisotaan, enimmäkseen hiljalleen, mutta aina sentään sana sieltä toinen täältä sinkoaa, ja kaikissa sama harmillinen sävy. (Tässä kohtaa on sensuurin poistama kappale) Mutta nyt onkin jono kulkenut jo niin, että minä ja lähimmät naapurini olemme aivan oven edessä. – No, kai sitä tänään sentään tulee. Lyhentynyt ei jono silti ole, sillä uusia on tullut aina lisää. Paljon teatteria on myös siinä mitä juopolla teetetään ennen kuin sille annetaan ryyppy. Ne vaativat kaiken lisäksi, ettei kuluttajien puolelta saa kuulua nurisevaa hiiskahdustakaan. Valion edustalla jonottamassa Nykyään, kun tämän maanviljelysja karjanhoitomaan pääkaupungissa sekä sivukaupungeissa saadaan voita onnenkaupalla, kuten arpajaisissa, täytyi tämän kirjoittajan – tai on täytynyt jo usean kerran – kuten monen muunkin, asettua jonoon Valion voimyymälän edustalle, koettamaan onneaan. kuului mahdollisesti toimitussihteeri Yrjö Sirolalle. Tulee lopullinen tieto ovelle: voi on loppu – vähäksi aikaa. – ”Julkinen sana”, porvarillinen sanomalehdistö, on auliisti antanut palstansa käytettäväksi, kun kuka hyvänsä tuhattaituri on halunnut valistaa lähimmäisiään neuvoilla, koskivatpa ne sitten mitä tahansa, tuohitaniaisten ja rääsytallukkain suosittamisesta niihin resepteihin asti, joilla ”vähävaraisia” aiottiin opastaa petkuttamaan vatsojaan laittamalla ”ravitsevaa ruokaa” ravintoainetta tuskin nimeksikään sisältävistä rehuista, lehti päästeli. Paljon draamaa on siinä mitä tehdään kun viinapullo särkyy. – Ja ihmiset ovat noudattaneet neuvoja, käyttäneet suositeltuja ”vastikkeita”, syöneet perunaleipää perunasärpimen ja silakan huuhdeveden avulla, vaihtaneet kahvinsa ohrajuomaksi, kermansa kuorimattomaksi maidoksi, imeneet jauhopalloja ja valkoisia kiviä sokerin asemasta, opetelleet heruttamaan sylkeä suuhunsa makkaranpaloja katselemalla j.n.e
Hän uskoo sen edistäTuija Pohjola sanoo, että liikunnalla on ihmisille iso sosiaalinen merkitys. Se on hirveä asia, Pohjola sanoo. ElokuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Polskiva poliitikko O ululainen kaupunginvaltuutettu Tuija Pohjola (sd.) on pienestä pitäen ollut innokas liikkuja. 13-vuotiaana hän pärskäytti SM-kultaa perhosuinnissa. Kesäkuussa hän sai liikuntaneuvoksen arvonimen, jota hänelle hakivat SDP:n Oulun valtuustoryhmä, Oulun työväenyhdistys, Oulun kaupunki, Kuntaliitto ja JHL:n Oulun seudun alueosasto. Urheiluseurojen ja kulttuurijärjestöjen yhteistyöllä pyritään siihen, että koulussa voisi koulupäivän jälkeen myös harrastaa. Hän on elämänsä aikana kokeillut monia lajeja pikaluistelusta vesipalloon ja uinut kilpaa. TEKSTI AnnA-LIISA BLomBErg . Miten minusta tuli demari. Poliitikkona Pohjola on pitänyt liikunta-asioita vahvasti esillä. Pohjola on hyvillään, että Oulussa kokeillaan joustavaa koulupäivää. Hän on työskennellyt uinninopettajana, joten harrastuksesta tuli myös ammatti. 31 18. KUVA JArI SoInI. – Terveysliikunta on minulle kauhean tärkeä asia – ettei kenenkään tarvitsisi jäädä osattomaksi liikunnan ilosta ja riemusta, ja että liikunta olisi osa arkea läpi koko elämän. On paljon lajeja, joissa vanhempien kukkaron paksuus määrittää, voiko lapsi sitä harrastaa
Hän on tyytyväinen, että on päässyt aikoinaan Uimaopetusja hengenpelastusliiton kouluttajana kehittämään vesiliikuntaa. ” Monesti voi käydä niin, että politiikka vie mukanaan sillä tavalla, että tuntuma ihmisten arkeen katoaa.” Yksi asia, jonka haluaisit muuttaa maailmassa. Erittäin tärkeä osa Pohjolan elämää ovat lapsenlapset. Vedessä voivat liikkua myös ne ikäihmiset, jotka eivät ole nuorena uimataitoa oppineet. Huolestuttaa, kun eriarvoistuminen vain kasvaa niin Suomen rajojen sisällä kuin laajemminkin. Sosialidemokratialla on siinä suuri tehtävä! KaKsi Kysymystä. Pohjola on ollut Lintulammen asukasyhdistyksen puheenjohtaja suuren osan sen 30-vuotisesta taipaleesta. 32 18. Sanoin, ettei sitten koskaan parane valittaa, että vaimo on taas menossa, tahtonaiseksi itseään kuvaileva Pohjola virnistää. – Mieheni sanoi, ettei paljon auta kotona puhua, vaan täytyy lähteä vaikuttamaan. Mieheni pappa oli Oulun työväenyhdistyksen kantavia voimia. Kesäterveiset kentälle. – Peruskoulussa on valuvika. Hänestä tuli äiti 18-vuotiaana vuonna 1972, jolloin harva lapsi pääsi kunnalliseen päivähoitoon. Haluaisin, että empatiavajeesta päästäisiin välittämisen kulttuuriin. Ponnahduslautana Merikoskenkatu 2 Pohjolaa ajoi vaikuttamaan liikunnan edistämisen lisäksi perheasiat. Sellaista taloa ei löydy varmasti mistään muualta, Pohjola muistelee. Kaksissa ensimmäisissä kunnallisvaaleissa valtuustopaikkaa ei tullut, mutta toisella kerralla avautuivat ovet sosiaalilautakuntaan, jossa pääsi käsiksi muun muassa päivähoidon kehittämiseen. Liikunnan kautta voidaan puuttua myös ikäihmisten yksinäisyyteen, hän jatkaa. Ei ajatella kokonaista päivää ja iltapäivätoiminta kaipaa kehitystä, Pohjola moittii. Heidän kanssaan on tänä kesänä ainakin pelattu sählyä ja uitu, tietenkin. – Vanhempani eivät varmasti ennen minun politiikassa aloittamistani olleet äänestäneet sosialidemokraatteja. – Se oli uskomaton yhteisö. Puoliso sanoi, ettei paljon auta kotona puhua. Merikoskenkatu 2:ssa on majaillut kolme demariministeriä – Ahde, Antero Väyrynen ja Liisa Jaakonsaari. Hänelle olin aarre, kun omasta jälkikasvusta ei löytynyt politiikkaan lähtijöitä, mutta miniä kuitenkin innostui, Pohjola kertoo. Vesiliikunnan ympärille muodostuu myös sosiaalinen yhteisö, Pohjola sanoo. Nykyään Pohjolan elämään kuuluu vaikuttamista muun muassa valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja Kuntaliiton asiantuntijajäsenenä Valtion liikuntaneuvoston ennakointijaostossa. Pohjola asui Ahteen kanssa samassa talossa, jonka asukaskunta on ollut värikästä ja nimekästä. Aina lähellä arkea Tuija Pohjola on vaikuttanut sekä kuntatasolla että valtakunnan politiikassa. Kipinää lähteä sosialidemokraattien riveihin sytytti myös Matti Ahde. Liikunta kukistaa yksinäisyyttä Pohjola on nähnyt, millainen merkitys liikunnalla on ihmisille myös sosiaalisesti. Vuodesta 1989 lähtien Pohjola on ollut valtuutettu. Olen halunnut pitää yhteyden, joka on pysynyt työn ja asukasyhdistyksen kautta, hän kertoo. – Ennen uimahallit olivat uimista varten, mutta nyt vesiliikunta on laaja käsite. Eduskuntaan hän nousi yhdeksi kaudeksi vuoden 1995 vaaleissa. Hän manaili kotona, miten yhteiskunta ei saa asiaa kuntoon. Yli 300 ihmistä on suorittanut oppisopimuksella ammatin meillä, Pohjola kertoo. ElokuuTA 2016 vän lasten tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia. – Se konkretisoitui, kun eräs pappa kertoi minulle odottavansa vesijumppaa, koska silloin on joku, jonka kanssa puhua. – Monesti voi käydä niin, että politiikka vie mukanaan sillä tavalla, että tuntuma ihmisten arkeen katoaa. Yhdistys on toiminnallaan pyrkinyt luomaan hyvinvointia monille ryhmille vanhuksista vammaisiin ja myös tarjoamaan työtä. Siitä alkoi Pohjolan vaikuttajan ja poliitikon ura. Pitää alkaa valmistautua kunnallisvaaleihin. Asuipa osoitteessa myös professori Jaakko Hämeen-Anttila lapsuudessaan. Talossa on asunut lukuisten poliitikkojen lisäksi urheilijoita ja näyttelijöitä, kuten kesäkuussa edesmennyt Kristiina Elstelä. Muistutin, että kun lähden johonkin, teen sitä 110-prosenttisesti. Ne ovat vaalit, jotka vaikuttavat kaikkein eniten ihmisen arkeen ja pärjäämiseen. Tuija Pohjola kertoo aikoinaan manailleensa kotona, miten yhteiskunta ei saa asioita kuntoon. – 1990-luvun lopusta tähän päivään olemme työllistäneet yli 1200 henkilöä eri pituisiin palkkatöihin. Mihin välittäminen on kadonnut
Venäjä, Turkki ym. Kuinka kauan Soinin takana puheenjohtajan paikkaa kärkkyvät malttavat mielensä. ElokuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Venäjä oli poissa olympialaisista vuosina 1920–1948. Ja nopeasti. Huonoin on tilanne persujen aitauksessa, josta vaalikarjaa karkailee alvariinsa, joukossa muutama kellokaskin. Vastaan nyt, että tiedän. diktatuuria hipovat maat sivuun siksi, kunnes alkavat kohdella tasapuolisesti kaikkia kansalaisiaan. Silloin syrjäkulmillakin tupakkimies ja -nainen voisi jättää epäterveellisen pöllitupakin ja siirtyä terveelliseen sähkötupakkiin. Vai voisiko jo alkusyksystä joku perintöprinsseistä kertoo puheenjohtajalle, että puolueen puheenjohtajan valitsee puoluekokous eikä puheenjohtaja. Pitäisikö Nurmen saavutukset nyt sen takia mitätöidä, takavarikoida mitalit ja kaataa Nurmen patsas Stadionin edestä. Esim. Erityisen otettu olen ollut lääkintäohjeista, joita noudattamalla saa puhtia petipuuhiin. Siksi, että jos niin kävisi, niin poistettaisiin samalla rikkauskin. 34 18. Tarjolla olisi halpaa lainaa ja nuorempaa naisseuraa, keinoja päästä eroon liioista kiloista jne. Sähköpostini todistaa, että yhteiskunta kantaa voinnistani huolta yötä päivää. Perinteitä kunnioittaen me kuitenkin kannustusmielessä lopuksi yllytimme Trumpin hengenheimolaisia meilläkin eli ”Kaikkien maiden trumppilaiset, liittykää yhteen!” n n n Näin politiikansyksylläkin hallituksen pitää pysyä koossa, tolkuissaan, ohjelmassaan ja sen lisäksi säilyttää kannatuksensa kansan silmissä. Muinaiset kreikkalaiset tämän olympiahuuman siittivät. Lopuksi totesi Jallu tietävänsä, miksi kunnon porvari vastustaa köyhyyden poistamista. n n n Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä hallituksemme pitäisi nopeasti tehdä valtionvelan kasvun pysäyttämiseksi. Eihän istumatyössä tarvitse seistä sanojensa takana. Alapäästä näkyy hallitus sen laittavan käyntiin. Ja jos 2 506 vuotta sitten viestin voitetusta Marathonin taistelusta Ateenaan olisi tuonut hevoslähetti eikä muuan sotilas Feidippides, juoksisivat maratoniakin nyt vain hevoset. Persut tekevät syksyllä eduskunnassa esityksen sähkön saamisesta jokaiseen talouteen Suomessa. Jonkunlaista järkeä siihenkin touhuun tarvittaisiin. Ehdotammekin, että kisoja ei enää laajenneta vaan päinvastoin. n n n Minusta riippumattomista syistä johtuen olen nyt jo vanha. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Paavo Nurmen kilpailuvuodet osuvat juuri tuolle ajalle. Jotakin. Elämää olympolaisessa hengessä Varmastikin ministeriksi ylennetyt persut kiittävät puoluejohtoa. Nyt sitten tietysti huudettaisiin, että kultamitaleillakaan ei siinä tapauksessa olisi mitään arvoa. Oletettavasti siihen saakka, kun Soini hyppää hyväpalkkaiseen virkaan ja ulkoministeriötä saadaan tuulettaa omakehun hajusta ainakin viikon verran. Ei olisi pitänyt. Hyvän hallituksemme asiantuntemuksen ja vastuuntunnon tietäen olenkin siis päätellyt, että olen joutunut sote-uudistuksen toimien kohteeksi. Lopuksi päädyimme Amerikan pressanvaaleista kummastelemaan miten Trumpin kaltainen kaksijalkainen voi päästä ehdolle presidentiksi, ehkäpä tulla valitettavasti valituksikin. Keskustelimme tuoreista olympialaisista. Jos 2 506 vuotta sitten viestin voitetusta Marathonin taistelusta Ateenaan olisi tuonut hevoslähetti eikä muuan sotilas Feidippides, juoksisivat maratoniakin nyt vain hevoset. n n n Mäkisen Jallu poikkesi kylän paariin kertomaan kaupungissa kuulemastaan uutisesta. Palautetaan lajit viimeisten oikeiden olympialaisten tasolle eli Helsingin kisojen ohjelma voimaan, naisten kohdalta täydennettynä! Näin kisat voisi järjestää köyhempikin maa ilman väestönsiirtoja rakennettavien kisapaikkojen tieltä
Lakiasiat Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Helsingin Kotienpuolesta aloittaa syksyn toimintakauden 31.8. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, info@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Lisätiedot ja hakulomake säätiön kotisivuilla KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 1.8.-31.8.2016 Hautauspalvelut Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi www.kpedu.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto kokoontuu ammattikampuksen auditoriossa, os. ritva.sankiaho@gmail.com. Tampereella 18.8.2016 ASUNTOTOIMI Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. ElokuuTA 2016 Yhdistystoiminta HELSINKI . Lisätietoja lainoista ja avustuksista saa myös verkkosivulta www.tampere. SSDY, Ilmajoen diabeetikoille Namituvan tarjoama Jokiristeily Jaakko Ilkka -lautalla Ilmajoella ti 23.8.klo 17. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tervetuloa. klo 13–14 yhteislauluja, johtaa Tuire Häkkinen. mennessä piiritoimistoon. 12.8. Riihimäen Sosialidemokraatit ry Jäsenkokous tor 18.8. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Säästöpankinranta 2 A 8. Markkinat 2.9. Ovet ja Elisen kahvio avataan klo 17. Närvilänkatu 8, Kokkola, torstaina 1.9.2016 klo 18.00 alkaen. Kokoonumme Herralan rantaan Könnintie 27. klo 18 HKL:n kesäkodissa Länsi-Ulapanniemessä Lauttasaaressa. Tervetuloa! Yhteyshenkilönä Tapio Ojanen 0400 100 996, Arto Salmela artoslm@ saunalahti.fi. Tervetuloa keskustelemaan. 0400 662 471. Tervetuloa aloittamaan syyskausi. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. 50 ensin im.pääsee mukaan! Sit.ilm.pikaisesti Toivelle puh. Varsinainen juhla alkaa klo 14, juhlapuheen pitää kansanedustaja Erkki Tuomioja. Hallitus klo 11. Kauhajoen eläkkeensaajat. Mitä uutta länsimetrorintamalta?, kysytään JHL:n ja Lauttasaaren sosialidemokraattien yleisölle avoimessa keskustelutilaisuudessa ke 24.8. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Ilmajoen työväenyhdistys. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. KANTA-HÄME . . Ilmoittaudu heti Pertille p. ly/kpedu Marja Hylkilä, valtuuston puheenjohtaja Kokouskutsu 75 VUOTTA Syntymäpäivät Lahti Pirkko psykologi, fil.lis, Helsinki 20.8.2016 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Lasten ja nuorten puutarhayhdistykseen tilille FI2657214620051150, tiedonantoon: Pirkko Lahti VUODEN 2017 VALTION TUET ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEKSI Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi voidaan myöntää investointiavustus silloin, kun samalle vuokra-asuntokohteelle haetaan ja hyväksytään samanaikaisesti korkotukilainoitus. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tervetuloa keskustelemaan ja tuomaan omia ehdotuksia toimintamme vireyttämiseksi. fi/asuminen-ja-ymparisto tai asuntotoimesta sähköposti asuntotoimi@ tampere.fi tai puhelin 040 717 7686. Kuljetus osanottajamäärän mukaan. Johtokunta. . Muiden kuin erityisryhmien vuokra-asuntojen, vuokratalojen ja asumisoikeustalojen korkotukilainahakemuksia voi jättää asuntotoimeen ilman erityistä hakuaikaa. UUSIMAA . puoluekokousasiat. Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf, kuukausikokous to 25.8. klo 14 Kokkolan työväentalossa. Ilm. Lisätietoja: Risto Kolanen, 0400 204 844 ja Ari Lehtinen, 050 342 6646. Olethan ajoissa paikalla. . kaupunginvaltuuston kokousasioita. Varatuomari, Helsingin Seudun Liikenteen hallituksen jäsen Hannele Kerola arvioi yhtiömallia kunnallisten ja ylikunnallisten tehtävien hoidossa. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo uusimmat tiedot länsimetron valmistumisesta ja vastaa kansalaisten kysymyksiin. Erityisryhmien investointiavustushakemukset ja saman kohteen korkotukilainahakemukset on jätettävä kahtena kappaleena viimeistään perjantaina 23.9.2016 Tampereen kaupungin asuntotoimeen, Frenckellinaukio 2 B tai postitse PL 487, 33100 Tampere. klo 18, Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Kohderyhmänä erikoisesti Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajat EKL ry ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. Saunomismahdollisuus, kahvia, makkaraa. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Esillä mm. Klo 20–21 yhteislaulua ja tanssia, johtaa Martti Franck solistina Marino. Kerho POP:n kokoushuoneessa. Botnia -69 ry, Oulunkylän Tähti, Pukinmäen Kisa ja Oulunkylän historia-ja kävelyklubi järjestävät Oulunkylän liikuntapuistossa, päärakennus peilisalissa, Käskynhaltiantie 11, 18.8. . . Ilmajoen työväenyhdistyksen johtokunta! Kokoonnumme ti 6.9. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä maanantaista 6.9.2016 alkaen koulutusyhtymän toimistossa, osoite Peikkolinnankatu 6, Kokkola sekä www-sivuilla osoitteessa bit. Asuntotoimi pyytää tarvittavan tilaajaryhmän (sosiaalija terveystoimen) lausunnon ja toimittaa hakemukset Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukseen (ARAan). Klo 18. Keskustellaan syksyn ohjelmasta ja tämän vuoksi olisi hyvä ,että mahdollisimman moni voisi osallistua suunnitteluun. . Huutokauppa työväentalossa ma 22.8. juhlat 1.9. Seinäjoella Törnävän paviljongilla klo 11.45–13 arvoseminaarin ja tämän jälkeen vapaamuotoista ohjelmaa. Pohjanmaan sosialidemokraatit täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Sihteerille vinkkejä muista asioista! . Jäsenja ehdokaskamp. Paikalle löytää Katajaharjun bussin Viklakujan pysäkiltä, kävellen rantaa sivuavaa tietä pitkin Kyyluodontien päästä ja autolla Lounaisväylän kautta. Mikäli et voi osallistua, ilmoita toiveistasi sihteerille joko p. Syyskauden avaus ja ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu. Lisätietoja hakemusten hyväksymisen edellytyksistä sekä hakuohjeiden ja oppaiden sekä käytettävien lomakkeiden ajantasaiset versiot ARAn verkkosivulla www.ara.fi. Jäseneksiliittymisestä runsaat edut eri firmoista. Jäsenet joukolla mukaan! POHJANMAA . Avoimet ovet ja eregia/Liiverihankinnat. klo 12 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Käsitellään mm. Tapaaminen pe 19.8. Ilmajoen Työväenyhdistys. 35 18. klo 17 Työväentalolla. Yhdistämme su 21.8. 050 501 3063. 044 525 6504 tai sp. Rajaniemen 40v
020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. ElokuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 010 7703 640 (vaihde). SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 36 18. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh
70. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Sudoku 1. Kuka näyttelee Touko Laaksosta Tom of Finland -elokuvassa. 4. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 7. elokuuta kansallinen vapaapäivä maan olympiakullan ansiosta. 2. Jää hai , jok a voi elä ä jop a 40 vuo tta . Fidzissä on 22. 5. Mikä on Suomen polkupyörävarkauksien ykköskaupunki. Kuinka monta miljardia Suomen valtio ottaa velkaa. Mikä eläin on maailman pitkäikäisin selkärankainen. Mikä oli Tyko Sallisen kirjailijatyttären Taju Sallisen taiteilijanimi. Mikä tapahtuma on viime viikonloppuna Helsingissä järjestetty Tubecon. 4.P ekk a Str ang . Sta r Tre k. 10. 8. 6. Mikä scifi-tv-sarja täyttää syyskuussa 50 vuotta. 10. 3. 8. 3. Mistä lajista kultamitali tuli. 2. Tur ku. 37 18. Ratkaisuja Ristikon 31/2016 ratkaisu: Torstaina xx.xx. Met eor ipa rvi , jon ka met eor it ova t per äis in Sw ift -Tu ttle kom eet ast a. 9. Rug bys ta. 7. Asu kas mää rää n suh teu tet tun a Tur uss a on tän ä vuo nna var ast ett u eni ten pyö riä . Irja Sal la. Mitä perseidit ovat. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 5,9 . Onnea voittajalle!. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti xx xx xxlta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. ElokuuTA 2016 Ristikko 33/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 9. Tub ett ajie n ja hei dän seu raa jie nsa tap aam ine n. 6. Kuinka monta prosenttia antibiooteista syötetään karjalle Yhdysvalloissa. 5
38 18. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Paini 08.00 Rion olympialaiset: 12. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale 20.05 Häpy endkö. 18 19 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROlf bAmbERg Valta ja rakkaus Sota ja rauha TV1 klo 21.00 Avara luonto: Thaimaan kaunis luonto Yle TV1 klo 18.45 Thaimaassa on yli 50 suojeltua kansallispuistoa, joiden harvinaiseen ja mielenkiintoiseen kasvillisuuteen ja eläimiin tutustumme. Miksi. Sotaturistina maailmalla Yle TV2 klo 20.00 Moni länsimaalainen lähtee vapaaehtoisesti matkalle maailman kriisipesäkkeisiin. Somaliassa. fi 06.50 Makuja 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00– 09.05 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.01 Mitä tänään syötäisiin. Kokeneet näyttelijät antavat tarinanviennille vahvan selkänojan, nuoret taas puhaltavat siihen raikkautta. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.15 Rion olympialaiset: Taekwondo 11.45 Rion olympialaiset: Maahockey 13.00 Rion olympialaiset: Beach volley 13.45 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 16.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu, rytminen voimistelu 18.00 Rion olympialaiset: Rytminen voimistelu 19.15 Rion olympialaiset: Sulkapallo 20.50 Rion olympialaiset: Rytminen voimistelu, nyrkkeily 23.45 Rion olympialaiset: Pyöräily, nyrkkeily 02.10–05.00 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. Paul Dano, Lili James jaJames Norton esittävät Sodan ja rauhan ydinkolmikkoa.. Tv-sarja ei toki pääse yhtä syvälle sodan, rauhan, vallan ja ihmisyyden teemoihin kuin kirja, mutta se kertoo suuren tarinan viehättävän ilmavalla otteella. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Vesipallo 09.00 Rion olympialaiset: 13. TiiSTAi 23.8. Tanskalainen Hans Peter Jensen (kuvassa) matkusti sotaisaan Syyriaan ja englantilainen Andrew Drury on matkaillut mm. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale 20.05 Pomo piilossa 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Backstrom (12) 00.35–01.05 Last Man on Earth NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 14.20 Vaaleanpunainen pantteri (7) 14.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.35–16.05 Neljän tähden illallinen 16.10 Matkaoppaat 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit (12) 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.58 Keno 21.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 22.00 Elokuva: Unthinkable (16) 00.00 Sol Presents: Local Heroes – Ilahu Snow Surfboards 00.05 Paratiisihotelli Ruotsi 01.05 Poliisit 01.35 Poliisit (12) 02.05 Suomen Tulli 03.05–04.05 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.8. 21.00 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa 21.45 Kino: Hyökkäys tukikohtaan (16) 00.05–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00–10.50 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.25 Tohtori Kiminkinen 12.55 Tanskan kauneimmat kodit 13.25 Puck (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55–16.45 Avara luonto: Maapallon vuorokausi 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pullopostia lapsuudesta 19.00 Samassa veneessä (7) 20.00 Kulutustavaratarkastajat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dicte (16) 22.35 Uutiset 22.40 Outlander – Matkantekijä (16) 23.35 Myötätai vastoinkäymisessä 00.05–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 04.40 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: 13. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Käsipallo 09.00 Rion olympialaiset: 12. Kahden ensimmäisen jakson perusteella tätä Sotaa ja rauhaa voi pienine äitelyyksineen suositella niille, jotka eivät ole tohtineet tai jaksaneet Tolstoin 1 500-sivuiseen mammuttiromaaniin tarttua. Kuvassa Laura Birn. Omia suosikkejani ovat isät: Adrian Edmondson kreivi Ilja Rostovina, Stephen Rea emäliero Kuraginina ja Bolkonski vanhempaa esittävä Jim Broadbent. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Vesipallo 08.00 Rion olympialaiset: 13. Tarinan alussa korostuukin, miten vanhempi sukupolvi yrittää kilvan järjestellä lastensa asioita niin, että nämä pitäisivät suvun aseman venäläisen aristokratian hierarkias sa ja pääsisivät käsiksi mammonaan ja valtaan. Huolimatta siitä, että tämäkin klassikosta tehty BBC-sarja on romaania kunnioittavasti käsikirjoitettu, epookissaan upea ja komeasti, monin kohdin aidoissa ympäristöissä kuvattu, se hengittää juuri näyttelijätyöllään. keSkiViikko 24.8. 06.53 Kim ja Kai 07.01 Nalle 07.08 Kati ja Töppö 07.19 Unohdettujen purkkien kansa 07.27 Metkat Mesiläiset 07.34 Näin tehdään: Jätski 07.39 Petrin tiikeritarinat 07.50 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.30 Kirjaohjelma: Christian Jungersen ja Antti Tuomainen 18.40 Elävä arkisto: Kesärock 18.41 Rockstop: Nummirock 1989 19.16 Rockstop: Kesäkatsaus 20.16 Jäämeri 30 päivässä 21.00 Kino:Puhallus (12) 23.05 Näin se tehtiin: Big Lupu 23.35 Kosketuksessa: 22 Pistepirkko 00.35–04.00 Teematieto Leo Tolstoin mitallisesti ja sisällöllisesti järkälemäisestä ”Sota ja rauha” -klassikosta on tehty riittoisasti elokuvaja tv-sovituksia. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Sadan tonnin talot 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Diili 14.30 Tervetuloa Ruotsiin! 15.00 Piilokamera 15.30 Millerit 16.00 Pomo piilossa 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Vuosaari Yle TV2 klo 21.00 Tarina ihmisistä, jotka etsivät rakkautta ja hyväksyntää, jotka talvisen viikon aikana kohtaavat jotain peruuttamatonta. kilpailupäivä 01.25 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 03.10–04.40 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. fi 06.50 Makuja 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Parhaimmasta päästä on BBC:n tekemä, 1972 ensiesitetty 20-osainen tv-sarja, jossa tapahtumien keskiössä olevaa Pierre Bezuhovia esitti Anthony Hopkins. TiiSTAi 23.8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.50 Rion olympialaiset: Pöytätennis 13.20 Rion olympialaiset: Ratsastus 14.50 Rion olympialaiset: Melonta 15.25 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 18.15 Rion olympialaiset: Taekwondo 19.00 Rion olympialaiset: Lentopallo 20.55 Rion olympialaiset: Koripallo 22.45 Rion olympialaiset: Paini 23.15 Rion olympialaiset: Uimahyppy 00.25 Rion olympialaiset: 13. Roolilista vilisee muutenkin eri tv-sarjoista ja elokuvista tuttuja näyttelijöitä Gillian Andersonista ja Greta Scacchista Mathieu Kassovitziin (joka on itse Napoleon). Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Conan – barbaari (16) 01.05 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.10–01.40 Weird Loners NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15–16.45 Matkaoppaat 16.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Lara Croft: Tomb Raider (12) 23.05 Elokuva: Hot Chick – kaunotar ja könsikäs (7) 01.15 Elokuva: Monsterijahti (7) 03.05– 04.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.8. Downton Abbey). BBC:n uudessa, viime vuonna valmistuneessa kuusiosaisessa Sodassa ja rauhassa lutusen Bezuhovin roolin tekee amerikkalaisnäyttelijä Paul Dano, Bolkonskina nähdään James Norton ja Natasha Rostovan roolissa suloinen Lily James (mm. Nuoret taas antavat vielä tunteidensa ja viettiensä viedä. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Mahdoton taloprojekti 11.05–12.00 Lääkärit 14.30 Pomo piilossa UK 15.30 Millerit (7) 16.00 Suomen ihanimmat häät 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Salatut elämät (7) 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Puutarhan tonttu 07.10 Mimmi Lehmä ja Varis 07.18 Lauran tähti 07.33 Humps 07.40 Lauri kilpa-auto 07.50 Hommat hoituu 07.55 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Miten elämme vuonna 2020. lAuAnTAi 20.8. ElokuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Helil kyläs 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.25 Tohtori Kiminkinen 12.55 Tanskan kauneimmat kodit 13.25 Punahousut 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kulutustavaratarkastajat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Korkki kiinni 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.00 8 myyttiä työstä 23.00 Uutiset 23.05 Dicte (16) 00.30–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.15 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: 12
fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Sadan tonnin talot 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Pientä mökkiremonttia 16.30 Mike & Molly 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät (12) 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale 20.05 Suomen ihanimmat häät 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Kohde (16) 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.30 Lego Legends of Chima (7) 08.55 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Hauskat kotivideot 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45–16.15 Neljän tähden illallinen 16.20 Hauskat kotivideot 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä (12) 23.10 Paratiisihotelli Ruotsi 00.10 Poliisit (7) 00.40 Poliisit (7) 01.10–02.10 Mustat lesket Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Kutsu Kaukoitään 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 To Nightwish: Suomi 20.00 Kirjaohjelma: Jon Fosse 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00–21.52 Maanalaiset taistelijat (16) 22.00 Kotiseutu – kaipauksen vuodet (12) 00.07 Ikkunoita avaruuteen 00.30 Ikkunoita avaruuteen 00.55–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Hirmuliskojahti 13.00 Tanskan kauneimmat kodit 13.30 Sylvi (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pullopostia lapsuudesta 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30–22.30 Sota ja rauha (16) 22.00 Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) 23.20 Uutiset 23.25 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit 00.20 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 23.8. 39 18. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.00 Rion olympialaiset: Vesipallo 12.00 Rion olympialaiset: Maahockey 13.00 Rion olympialaiset: Nykyaikainen 5-ottelu 14.15 Rion olympialaiset: Sulkapallo 16.55 Rion olympialaiset: Triathlon 19.00 Rion olympialaiset: Rytminen voimistelu 19.50 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 21.15 Rion olympialaiset: Koripallo 23.10 Rion olympialaiset: Jalkapallo 01.25 Rion olympialaiset: Uimahyppy 02.10–05.30 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 08.10 Mokon suuri maailma 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Supernelikko (7) 09.35–10.00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Kesäkuski 11.00 Jamie Oliverin helpot herkut 11.25 Grillikuume 12.25 Piilokamera 13.00 Hammaskeiju 2 (7) 14.35 MTV.doc: Kuinka eläimet puhuvat. Montreaux (7) 18.30 Rion olympialaiset: Päättäjäiset 20.45 VICE: The Making of Mirror Heart 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Bates Motel (16) 23.30 Game of Thrones (16) 00.25–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Sadan tonnin talot 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Tähdet kertovat 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.00 MTV3. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale (12) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Vares – Pahan suudelma (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.35–01.35 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45– 10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Hauskat kotivideot 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Suomen Tulli 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds (16) 21.55 Criminal Minds (12) 22.55 Criminal Minds (16) 23.55 Paratiisihotelli Ruotsi 00.55 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 01.25 Poliisit (7) 01.55 Poliisit (7) 02.25– Mustat lesket (12) 03.25–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Scifin historia 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00–18.53 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Simon Reeve ja mahtavat joet 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45–23.00 Kino: Caesarin on kuoltava (7) 23.11 Jäitä hattuun (7) 23.40 Space-pigs–Avaruuspossut 00.10–04.00 Teematieto 20 21 22 23 24 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 07.48 Pikkuli 07.54 Henkilökuva: Perhostyttö Nomi 08.01 Hilla ja avaruuden Eetu 08.12 Maukka ja Väykkä 08.24 Musarullaa! 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Jotain rajaa (7) 09.11 Lassie (7) 09.34 Late Lammas 09.35 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Aasian kehittyvät kaupungit 11.40 Kirjaohjelma 12.10 Historia: Elämää keskiajalla 13.10 Tiededokumentti 13.55 Taiteen maantiede 14.55 Yle Live: Uniikki 15.35 Jäitä hattuun (7) 16.05 Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (12) 17.41 Yuja Wang: tähtipianistin digipäiväkirja 18.30 Yuja Wang ja Royal Concertgebouw 20.01 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.00 Ontto kruunu: Henrik VI. ElokuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma 09.00 Uutiset 09.05 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00 Uutiset 10.05 Avara luonto: Maapallon vuorokausi 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.15 Vutti vuugle 12.35 Dokumenttiprojekti: Alaska Highway 14.00 8 myyttiä työstä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Antiikkia, antiikkia 15.43 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Saman taivaan alla: Viimeinen syksy 18.45 Avara luonto 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Syrjäinen maa (16) 22.45 Tartu Mikkiin 23.35 Hercule Poirot: Stylesin tapaus (12) 01.20–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.00 Rion olympialaiset: Käsipallo 06.20 Rion olympialaiset: Lentopallo 08.00 Rion olympialaiset: 14. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Blogistania: Outi Pyy 12.30 Blogistania: Fiona Timantti 13.00 Pohjoista kohti 13.37 Pohjoista kohti 13.55 Suunnistuksen MM: Miesten keskimatka 16.00 Rune – eläinten kuningas 16.30 Onnenetsijät 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Suunnistuksen MM: Naisten keskimatka 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Sotaturistina maailmalla 21.00 Villi kortti: Villi kortti inserttikimara 21.30 Jalkapallon Mestarien liiga: Karsintaottelu 23.50 Kuntoiluriippuvainen 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga: Karsintakierros 00.50– 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.10 Puuharit 07.23 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.34 Ihan satua 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Ryhmä Hau 08.16 Galaxi 08.17 Galaxin Pallo 08.50 Rion olympialaiset: Päättäjäiset 11.05 Holby Cityn sairaala (12) 12.05 Kioski: Aleks’in Wonderland 12.35 Blogistania: Outi Pyy 13.05 Matkakassi 13.35 Uskon jalkapalloon 14.30 YK-miehet moottoripyörillä 15.00 Olutretki Eurooppaan 16.00 Lasten aivot 16.30 Meduusojen maailmassa 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Kummeli nuts. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale 20.05 Pomo piilossa 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Aavikon kyyhkyset (12) 01.25–02.25 Americans (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.20 Leijonan luola USA 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Paratiisihotelli Ruotsi 00.00 Poliisit (7) 01.00 Suomen Tulli 02.00 Poliisit – kotihälytys (12) 03.00–04.00 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Scifin historia 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 To Nightwish: Uni on matka 20.00 Taiteen maantiede: Kiina 21.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Ilmailu 21.57 Tule sinäkin siivelle 22.36 Suomen purjelennon historiaa 23.06 Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (12) 00.40–04.01 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Jäätikön veteraani 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Tanskan kauneimmat kodit 13.35 Anja, tule kotiin (7) 14.45 Arkistokuvia: Armi ja Gil Hilario Helsingissä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Helil kyläs 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pullopostia lapsuudesta 19.00 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit 20.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05–21.35 A-studio 22.00–22.35 Valkoinen kuningatar (16) 23.00–22.40 Uutiset 23.05 8 myyttiä työstä 23.40 Kotiinpalaajat 00.10 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 24.8. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 06.54 Tiketi Tok 07.05 Hyvän kierrättäjät 07.18 Q Putti 5 07.29 Babar ja Badun seikkailut 07.42 Neiti Etiketti 07.51 Pusse 08.02 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.35 Joraavat juurikkaat 08.37 Ötökkämiehet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kioski: Kaarlen maailma 10.30 Blogistania: Fiona Timantti 11.00 Uutisikkuna 12.35 Blogistania: Riikka Kurki 13.05 Olutretki Eurooppaan 14.05 YK-miehet moottoripyörillä 14.35 Synnytysten loppu 15.05 Elämän palapeli 16.05 Kummeli nuts. 06.53 Matikkahirviöt 07.05 Keppihevostalli 07.13 Olivia 07.24 Saku & Vaakku 07.36 Askarrellaan 07.41 Pikku hirviötyttö 07.47 Planeetta Kosmo 08.00 Sirkus Temppula 08.04 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kioski: Rakelin kuplassa 10.30 Ja he elivät onnellisina ... yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.15 Rion olympialaiset: Pyöräily 12.15 Rion olympialaiset: Vesipallo 13.15 Rion olympialaiset: Lentopallo 15.00 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 18.00 Rion olympialaiset: Koripallo 19.15 Rion olympialaiset: Lentopallo 21.15 Rion olympialaiset: 16. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Taitouinti 09.00 Rion olympialaiset: 14. Montreaux (7) 16.30 Onnenetsijät 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Miranda 20.35 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Vuosaari (16) 23.00 VICE: Swansea Love Story (16) 23.58 VICE: The Biggest Guns Money Can Buy 00.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. doc: Kennedyn kirous 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Uimahyppy 09.00 Rion olympialaiset: 15. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Sadan tonnin talot 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (7) 15.30 Merta lähemmäs kalaan 16.30 Upeat skandikodit 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät 18.25 Salatut elämät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.47 Hyrräpäät 07.59 Lasten musiikkiestradi 08.02 Kimmo Kuu 08.22 Dinojuna 08.48 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Betonin särkijät 09.34 Late Lammas 09.36 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Musiikillisia kohtaamisia 11.30 Elävä arkisto: Kesärock 11.32 Rockstop: Nummirock 1989 12.07 Rockstop: Kesäkatsaus 13.10 Viritetyt vempaimet 13.40 Yuja Wang: tähtipianistin digipäiväkirja 14.30 Yuja Wang ja Royal Concertgebouw 16.02 Ikkunoita avaruuteen 16.25 Ikkunoita avaruuteen 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Ainoastaan naisille (7) 18.55 Kutsu Kaukoitään 20.01 Dorothea Lange – valon vangitsija 21.00 Isäni ja Johnny Cash (12) 22.25 Yle Live: Pyhimys 23.25 To Nightwish: Faniuden ydin 23.35 Kun aids iski Kööpenhaminaan 00.35–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Camilla Plum ja säilöjän niksit 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55–12.10 Seniori työssä 12.35 Tohtori Kiminkinen 12.40 Tanskan kauneimmat kodit 13.10 Valkoiset ruusut (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Minun totuuteni: Jan Guillou 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pullopostia lapsuudesta 19.00 Historia: Vietnamin sodan loppu 20.00 Helil kyläs 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hymyjen maa + epilogi (7) 23.00 Uutiset 23.05 Shetlandsaarten murhat (12) 23.45 Kulutustavaratarkastajat 00.45–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 04.30 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.8. kilpailupäivä 21.40 Rion olympialaiset: Koripallo 23.40 Rion olympialaiset: Paini, kisakooste 01.55– 04.30 Rion olympialaiset: Päättäjäiset MTV3 08.05 Mokon suuri maailma 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Supernelikko (7) 09.15 Supernelikko (7) 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Merta lähemmäs kalaan 11.00 Suomen lapsellisin ruokalista 12.00 Grillikuume 13.00 Upeat skandikodit 13.40 Finntriathlon 2016 14.10 Top Gear Top 41 15.15 Salatut elämät (7) 16.15 Diili 17.15 Top Gear Special 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: CHL Extra 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bad Ass (16) 00.15–01.15 Broadchurch (12) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Ninjago TV Special (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Saksa 11.00 MasterChef Australia 13.15 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 13.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.45 Leijonan luola USA 15.45 Elokuva: Mean Girls – tylyt tytöt (7) 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: The Expendables (16) 23.10 MM-ralli: Power Stage, Saksa 23.40 Criminal Minds (16) 02.30–04.30 Temptation Island Suomi 2 Yle TeeMa 04.00 Teematieto 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 21.8. Toinen osa (16) 23.05 To Nightwish: Nightwishin tarina 1-7 23.15 Camorran miehet (16) 00.50– 04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Thaimaan kaunis luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tartu Mikkiin 12.05 Puutarhaunelmia 12.35 Camilla Plum ja säilöjän niksit 13.05 Kiehtova maailma 14.00 Historia: Unohdettu tuberkuloosi 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Aikataulukon arvoitus (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon 18.55 Neiti Marple: Koston jumalattarena (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) 21.55 Vera Stanhope tutkii (12) 23.25 Elämäni unelma 00.05–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.30 Rion olympialaiset: Paini 07.00 Rion olympialaiset: Taekwondo 08.00 Rion olympialaiset: 15. 15.30 Salatut elämät (7) 16.30 Finntriathlon 2016 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Pomo piilossa 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Johan Falk 14 – Hiljaista diplomatiaa (16) 00.30–01.30 Panttivangit (7) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Ninjago TV Special (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 09.00 Matkaoppaat 11.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 11.10 MasterChef Australia 14.15 Leijonan luola USA 15.15 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 15.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Elokuva: Gnomeo & Julia 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Lara Croft Tomb Raider: Elämän lähde (12) 23.25 Elokuva: Miami Blues (16) 01.25 Elokuva: Jotkut tytöt 03.25–04.25 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 04.00 Teematieto 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 20.8
18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Vaeltava kisälli 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 17/20 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Intiaanikielet 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03–00.45 Oopperailta Bayreuthin musiikkijuhlilla: Richard Wagnerin Jumalten tuho 00.50–07.00 Yöklassinen Yle Radio 1 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana Tukholman Suomi-instituutin johtaja Anders Eriksson 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. SDP:n puheen johtajaongelma! Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni eLLa kaverma Vaikka sisilisko onkin maailman pohjoisin matelija, tämä veitikka tähyilee Skoonen, tarkemmin Lundin yliopiston suuntaan.. Jokunen mahdollinen haastaja on sitten sanonut joko etutai jälkikäteen siihen voivansa vaikkapa harkitakin hommaa, jos: a) puheenjohtaja haluaa jatkaa b) puheenjohtaja ei hae jatkoa c) puheenjohtaja haluaa jatkaa ja muitakin ehdokkaita on d) jos puheenjohtaja haluaa jatkaa ja muita ehdokkaita ei ole. 22.55 Kuuluttajan vieras: editoiva toimittaja Terhi Upola 23.10–06.00 Yöklassinen. Yle Radio 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut: Harri Larva–Turun maileri 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 33. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Saamelaismusiikin kuulumisia 19.45 Etnoilta: Keinuva talo–Jarkko Martikainen ja Laura Moisio, nykypäivän folk-laulajat 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 17/20 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 SF-tähtiä ja tähdenlentoja 22.45–23.05 Alistumattomuuden aikalaishistoriaa 23.10–06.00 Yöklassinen. 23.10–06.00 Yöklassinen. Vuorisaarna, I Ching ja tiibetiläiset riitit. Joko vihdoinkin päästään kasvu-uralle. Ja jos ei, sitten puheenjohtajalla ei ainakaan ole kenenkään luottamusta. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 BRQ Vantaa 2016: Ensemble Micrologus 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma: Juha Jokela 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Ohtakari–rakkaudella. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 SF-tähtiä ja tähdenlentoja 18.00 Alistumattomuuden aikalaishistoriaa 18.20 Radioteatteri esittää. Yle Radio 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Musiikin voima: Emriikka Salonen 11.45 Emriikka Salosen valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10–06.00 Yöklassinen Yle Radio 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina 200816. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 36. 11.00 Utelias äänimatkailija: Aikaa etsimässä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Soiva puutarha 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Viivojen maailma 17.45 Näkökulma: Tommi Melender 18.00 Kuvitteellinen maisema 18.20 Radioteatteri esittää. Yle Radio 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. Sillä tavalla se maailma on nykyisin kantillaan. Nykyinen puheenjohtaja sanoo, ettei tiedä vielä aikeistaan. Marraskuussa selviää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 35. Kyllä tältä pohjalta kisa vielä saadaan. Asia selvä. Yle radio 1 18.8.–24.8.2016 Hakaniemi, Ympyrätalo, SDP, Teillä on ongelma! Puheenjohtajaongelma! Lehdessä luki, ja itsekin luin. Hakeeko jatkoa vai eikö hae jatkoa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertti 20.00 Väliajalla haastateltavina Dalia Stasevska, Lauri Porra ja Magnus Lindberg 20.20 Konsertti jatkuu 21.20 Franz Schubertin pianomusiikkia 21.40 Atomien laulu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kysymys–pentalogi. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikin voima: Ralf Långbacka 14.45 Ralf Långbackan valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: Tuhkimo 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: suosirri 18.20 Radioteatteri esittää. Minä kannatan kaikkia ehdokkaita. Etenkin niitä, jotka eivät vielä tiedä olevansa ehdolla. Vai miten se nyt meni. Yle Radio 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 37. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. ElokuuTA 2016 Yle Radio 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Ohtakari – rakkaudella. Vain itselleen täytyy kelvata, ei muille. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Elmo, urheilija. 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Radioteatteri esittää: Elmo, urheilija. 40 007443-1633 18. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55– 15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00–18.15 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Eloa-festivaalin avajaiskonsertti: Hipstercredo 21.10 Glenn Gould soittaa Bachin konserttoja 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen. Onnellisuus. Lehdessä luki kyllä myös, ettei ongelmaa ole! Mutta syksyllä on näytön paikka! Mikä näytön paikka?! Huutomerkki! SDP on saanut osakseen nyt sitä, mistä se keväällä vain haaveili: huomiota! Jos mediaa kiinnostaa se, kuka puoluetta jatkossa johtaa, eikös se ole vain hyvä. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 34. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana Tukholman Suomi-instituutin johtaja Anders Eriksson 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini–latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Tommi Kinnunen kertoo romaanistaan Lopotti