POLITIIKKA . Hinta 3 € 18. 13 Äänestäjä, tuo julma tyylituomari Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . TAMMIKUUTA 2018 N0 3 ELÄMÄ . . 24 KULTTUURI . 6 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi SUURELLA SYDÄMELLÄ -RIIPUS Tue korulla Tuula Haataista presidentiksi Osta verkkokaupasta: www.sdpkauppa.fi/tuote/kaulakoru 95 € Aktiivimalli unohti ihmisen POLITIIKKA . 31 Mikkeli mittaa teatteriharrastajia Viranomaispolitiikan kasvot
WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin! Aktiivimalli voi nollata koulutuksen ja tekee silpputyöstä arkea. 2 18. TAMMIKUUTA 2018 Lehdessä 6 ”Aktiivimalli oli hallitukselta täysi munaus” 10 Uutiskertaus: SDP:llä on loistava ehdokas 13 Äänestäjä on julma tyylituomari 16 Ranska ja Saksa lähestyvät toisiaan – miten käy Suomen 18 Demograafi: Elokuva on Suomen katsotuin kulttuurimuoto 19 Tuki ja turva saman katon alta 20 Ystävä ja mentori 21 Nosteessa: Eemeli Lehtinen 22 Salmiakkia 23 Stressihikeä puskee, tahtoo tai ei 24 Olipa kerran minä: Päivi Nerg 28 Aurinkoranta on monen suomalaisen koti 30 Kasvot peilissä: Lauri Ihalainen 31 Mikkelin Työväen Näyttämöpäivillä on noviiseja ja konkareita 32 Elbphilharmonie on Hampurin helmi 34 Elokuvat: Synkin hetki 36 Kirjavisa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Peltsi 40 Puheenvuoro: Mikko Vesa 41 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Tuula Haatainen. Viikon valinta. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Päivi Nergin kanssa Esi-isät tilille! Miksi ette jääneet aina lämpimään ja aurinkoiseen Espanjaan!!! Kannen kuva: Emilie Uggla 6 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Presidentti Trump sai vasta lääkäriltä terveen paperit, vaikka ainakin hänen lähimuistissaan (”en käyttänyt persläpi-ilmausta”) ja sanojen ymmärtämisessä (”en ole rasisti”) tuntuu olevan vikaa. Lempi-, voimaja ilonväri. Harrastin nuorena ratsastusta. Huh, jos valinnanvapauden myötä Suomen terveydenhoitojärjestelmä lähestyy Yhdysvaltain mallia. Tuulista. Mikä on loppusuoralla jaksamisen salaisuus. Korvien väli ja usko omaan asiaan ratkaisevat maaliin pääsyn. Jos menisit armeijaan, niin mihin joukko-osastoon. Punainen. Jo lapsuudesta saakka. Eivät. Mikä puree. Juha Sipilä sanoo keskustan presidentinvaalimenestyksen vaikuttavan hänen tulevaisuuteensa puolueen puheenjohtajana. Maratoonarina sanoisin, että voimavarojen oikea mitoitus ja henkisen pelin hallinta ja henkinen kestävyys. Hevonen on viisas ja vahva eläin. Vauhdikas meno! Viikonloppuna ehdin kiertää muun muassa Tampereella, Raumalla ja Porissa. Ensisijaisesti Sipilä tarkoittanee Matti Vanhasen menestystä, mutta onneksi Sipilä voi tarvittaessa laskea onnistumisekseen myös keskustan kaksoisagentti Paavo Väyrysen menestyksen. Ilmapuntari HEIKKI SIHTO KUULUMISIA KENTILTÄ Mikä meno presidenttiehdokas Tuula Haatainen. Punainen kutonen kirii Voimaeläimesi on hevonen. Rauhanteema puhuttaa kuten myös eriarvoistumisen vastustaminen. Siinä olisi itseltään paljon vaativalle ihmiselle sopivasti haastetta. Ihmiset ovat väsyneet aseilla kalistelun retoriikkaan. 3 18. Jos feministinen ulkopolitiikka olisi mies. Ja vähintään ihmisen hyvä ystävä.. Tunnen valtavasti miehiä, jotka panevat itsensä peliin tasa-arvon puolesta. Beige, punainen vai sininen. Porvoossa pääsin perhetapahtumassa pitkästä aikaa myös pulkkamäkeen. Ovatko miehet tasa-arvon tulppa. Tulppana ovat muun muassa väärät asenteet ja nurkkapatriotismi. Pyörteitä. Hän olisi Barack Obama. TAMMIKUUTA 2018 Ihmiset ovat väsyneet aseilla kalistelun retoriikkaan. Miksi. Panssaritorjunta
Sen ovat aikaisemmat taantumat osoittaneet. Hallitus on unohtanut sen, että hyvinvointivaltion mittari on edelleen se, miten yhteiskunta pitää huolta heikommista eli miten kasvun hedelmät jaetaan. Mutta toisin kuin te, nykytutkimus pitää opetuskäytössä porkkanaa parempana kuin keppiä. Ville Ranta Talouden kestävä kasvu haastaa hallituksen KANSAINVÄLISEN KYSYNNÄN ANSIOISTA Suomen talous kasvaa, vienti vetää entistä paremmin ja työllisyysaste nousee. Suomalaiset ovat kriisitietoisia. Ensimmäiset sata vuottaan Suomi nousi maailmanmaineeseen vahvalla metsäteollisuuden ja teknologiasektorin insinööriosaamisella. Maailmassa ei aina tarvitse innovoida kaikkea uudestaan – riittää kun Pari valittua sanaa Kriisitietoisuus on rajallinen voimavara, jos se pumpataan loppuun talouden kasvaessa. Mutta kriisitietoisuuskin on rajallinen voimavara, jos se pumpataan loppuun talouden kasvaessa. Hallituksen elinkeinopolitiikka on isossa kuvassa edelleen vanhanaikaista ja nojaa liikaa alhaisen jalostusarvon sellunkeittoon eli hallitusjargonin sanoin biotalouteen. Kilpailijamaihin verrattuna vientimme on edelleen liian kapeilla hartioilla. Mutta olisiko jo aika siirtyä 1950-luvun kasvatusoppaista nykyaikaan. Hyvä Juha, toivottavaa olisi, että lukisitte kasvatusoppaiden lisäksi myös raportteja maailman ja Suomen talouden hyvästä kasvusta. Sipilän, Orpon ja sinisten hallitus on päättänyt pitää huolen siitä, että kasvu ei kuulu kaikille. Suomessa eivät talouden investoinnit nytkähdä kunnolla liikkeelle, jos hallitus jatkaa pelottelulinjallaan. Samasta syystä tavalliset suomalaiset pelkäävät tulevaisuuttaan, kun hallituksenne tarjoaa budjettivajetta ja muuta kurjuutta kansalle. Talous kun on suurelta osin myös psykologiaa. Toinen keskeinen kysymys kuuluu, kuinka kestävää viennistä riippuvaisen Suomen talouskasvu on. TAMMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » William Magee: Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan. Suomen pitää nostaa sinivalkoinen osaaminen, omistaminen sekä arvoketjujen ja brändien rakentaminen uuden Business Finlandin kärkiteemaksi. Hyvä pääministeri Sipilä HYVÄ JUHA, OLETTE pääministerinä vähän kuin suomalaisten kakkosisä – heti presidentin jälkeen. Moni yrittäjä myy suomalaisen kasvuyrityksen ulkomaille, koska kotimaasta ei saa rahoitusta. 4 18. Demokraatin toimituksen väki. Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja. Kasvuhakuisten pk-yritysten tai uusien korkeamman jalostusarvon liiketoimintojen on edelleen vaikea saada viennin kasvuun välttämätöntä omapääomaehtoista rahoitusta. Se vaatii niin nykyiseltä kuin seuraavaltakin hallitukselta uutta ajattelua ja ymmärrystä sekä tavallisen ihmisen ja pk-yrittäjän näköistä politiikkaa. toinneilla osaamiseen, ihmisiin ja teknologiaan. Ja tunnuttekin suhtautuvan kansalaisiin kuin kurittomiin lapsiin, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Kotimainen julkisen sektorin tuottavuus ei nouse vain kustannuksia leikkaamalla vaan järkevillä invesOpposition ääni VILLE SKINNARI osaa yhdistellä olemassa olevaa uudenlaisiksi toimintamalleiksi. Muuten talouden kestävä kasvu ja suomalaisen hyvinvointivaltion uskottava rahoitus vientituloilla muuttuu enemmän unelmaksi kuin todellisuudeksi. Hallitus rusikoi aktiivimallin läpi perinteisellä taktiikallaan: hyväksykää tämä, tai luvassa on vielä pahempaa. Samalla tavalla te myitte aikanaan suomalaisille myös kikyn. Seuraavalle sadalle vuodelle tarvitaan vahvaa palveluosaamista, asiakasrajapinnan ymmärrystä ja omia vahvoja kuluttajabrändejä
Hänellä on vahva viranomaisen rooli. KUVA JARI SOINI Suomalaiset eivät enää pelkää sisällissodan varjoa R eilun viikon päästä tulee kulu neeksi tasan sata vuotta Suomen itsenäisyyden ajan suurimmasta ja kansakuntaa jakavimmasta kriisistä. Lehtikirjoittelussa kuitenkin vastustettiin jyrkästi väkival taisia menetelmiä ja vaa dittiin puoluetta pysy mään parlamentarismissa. Myös kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo saaneensa räntäsateesta osansa. Hän mieltää itsensä yhä vahvasti keskisuomalaiseksi, vaikka onkin asunut parikym mentä vuotta myös Kuopios sa. Sauli Niinistön uudenvuodenpuhekin oli kuin Haataisen vaa liohjelmasta. Ajatus kansliapäällikön työn haastavuudesta vahvistuu. Yle uutisten teettä män kyselyn mukaan enemmistö tämän päivän suomalaisista sijoittuu sotasyyl lisyyskysymyksessä enemmän rintama linjojen keskelle kuin jommallekum malle puolelle. Väkilukuun suh teutettuna Suomen sisäl lisota on raakuudessaan verrattavissa 1930luvulla käytyyn Espanjan sisäl lissotaan. Ennakkoäänestys Suomen tasavallan seuraavasta presidentistä on juuri käynnistynyt. Vaikka väkivallan uhkaa eri kansan osien välillä on vaikea nähdä, luottamuksesta ja oikeudenmukaisuu desta on tinkimättömästi pidettävä kiinni. Luottamus eri yhteiskuntaluokkien välillä on tänäkin päivänä koetuksella. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Nerg herkistyy kertoessaan isästään. Emme kuitenkaan tiedä, millaista salassa pidettävää tie toa hänen näkemystensä taus talla on. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Huomionar voista on kuitenkin se, että 18–24vuoti aista suomalaisista valkoisia pitää syylli sinä vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista. TAMMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. JK. päivä tarkastetaan Jy väskylän yliopistossa mielenkiintoinen Juha Matikaisen väitöskirja, jossa on tarkasteltu 16 työväen lehden suhtau tumista väkivaltaan vuosina 1917–1918. Ihmisoikeusjärjestöjen raport tien valossa Nergin näkemyk siä turvapaikanhakijoiden pak kopalautuksista on vaikea ym märtää. Matikaisen väitöksen mukaan sisällisso dan jälkeinen voittajien historiankirjoi tus väitti SDP:n lehdistön kiihottaneen oppimattomat työläisjoukot kapinaan porvaristoa vastaan. 5 18. Sisällissodan katsotaan virallisesti alka neen, kun Helsingin työväentalon tor niin sytytettiin vallankumouksen mer kiksi punainen lyhty 26. Erityisesti puoluelehdistön kritiikki kohdistui punakaarti laisradikalismiin, minkä vuoksi monet lehdet jou tuivat kaartien kanssa vai keuksiin. Nergistä tulee ensimmäisenä mieleen hänen esiintymisensä televisiossa maahanmuuttokrii sin aikana syksyllä 2015. Tammikuun 19. Yhteensä kuolonuhreja lasketaan olevan noin 36 000 ih mistä, joista valkoisen puolen osuus oli noin 5 000. Sen vuoksi kirjoitamme vaalilippuun numeron kuusi. Ehdimme hetken kuivatella ennen valvomon henkilötunnistusta ja neuvotte luhuoneeseen siirtymistä. Sotatoimet kestivät reilu kolme kuukautta, jonka jälkeen mielivaltainen valkoisen puolen terrori kylvi teloitusten, nälän ja tautien aiheut tamaa kuolemaa vielä pitkään. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Alkuillasta sisäministeriös tä pois lähdettäessä on jo hiljaista. Sadassa vuodessa yhteiskuntamme on kehittynyt oikeudenmukaisempaan ja tasaarvoisempaan suuntaan. Sata vuotta sisällissodasta on pitkä aika, mutta vasta nyt tuntuu olevan oikea aika sisällissodan intohimotto malle tarkastelulle. Sodan saldo on karmi vaa luettavaa. Vasta sodan kuluessa työvä enlehdistö asettui vallankumouksen puolelle. Näin lähes koko puolue lehdistö asemoitui puolu eessa oikealle. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Nämä vaalit ovat sosialidemokraattisten arvojen vaalit. Kuvaavaa on se, että talviso dassa, joka kesti sotatapahtumina yhtä kauan kuin sisällissota, kuoli 10 000 suomalaista vähemmän. SDP:n oma ehdokas Tuula Haatainen on ansiokkaasti tuonut kampanjaan oikeudenmukaisuuden, tasaar von, feministisen ulkopolitiikan ja kestävän kehityksen teemoja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 PÄIVI NERGIN HAASTATTELU SIVULLA 24 Haastavien kysymysten äärellä Saavumme sisäministeriöön räntäsateesta kuvaaja Jari Soinin kanssa. Luottamus syntyy siitä, että ih miset kokevat olevansa samassa ve neessä ja vielä niin, että kaikille on va rattuna hädän tullen paikka pelastusve neessä. Siitä huolimatta luottamus eri yhteiskun taluokkien välillä on tänäkin päivänä koetuksella. Punaisia sotasyyllisinä pitävät 33 prosenttia suomalaisista ja valkoisia 16 prosenttia. päivä tammi kuuta vuonna 1918
– Ansioturva antaa mahdollisuuden myös asunnon säilyttämiseen, kun ei kolmen kuukauden sisällä tarvitse muuttaa ja myydä asuntoa, josta ei mahdollisesti jää käteen mitään muuta kuin velkaa. Helsingin Työkanava HeTy ry:n puheenjohtajan Anna-Maria Kantolan mukaan hallitus on lainannut Tanskasta pelkästään kepin, ei porkkanaa. – Palaute työttömiltä on ollut se, että aktiivimalli koetaan kyykyttämisenä ja nöyryyttämisenä. Tällaisen pitäisi olla yhdessä sovittua. TAMMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Diplomi-insinööreistä tehdään puhelinmyyjiä Hallituksen aktiivimalli tärvää yhteiskunnan koulutussatsaukset H allituksen epäonnistuminen, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo poliittiseksi puheenaiheeksi nousseesta työttömyysturvan aktiivimallista. Aktiivisuudesta palkitaan ja lähdetään räätälöidysti katsomaan työttömän Helsingin Työkanava HeTy ry:n puheenjohtaja Anna-Maria Kantola pitää aktiivimallia kyykyttämisenä. Ihmettelen myös, mistä näitä palveluresursseja saadaan lisää. Valtaosa työttömien yhdistyksen toimintaan osallistuvista on juuri heitä. Työttömien palvelut ovat Kantolan mukaan laahanneet aina vähän jäljessä muiden Pohjoismaiden tasosta. – Kun laskee mukaan aikaisemmat leikkaukset ja työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhennykset, ei tämä mukavalta tunnu. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tarkoitus on Hiilamon mukaan rauhoittaa työttömyyden alkuvaihetta niin, ettei työttömäksi jääneen tarvitsisi ottaa heti vastaan muita kuin omaa alaansa ja palkkatasoa lähellä olevia töitä. Reilumpaa olisi leikata niin, että tukea lasketaan kaavamaisesti kaikilta eikä niin, että luodaan mielivaltainen ja työttömyysturvan ideaa loukkaava velvoite. Lain valmistelussa on tapahtunut iso munaus, Hiilamo sanoo. Tanskasta kelpasi vain keppi Aktiivimallin esikuva löytyy Tanskasta, jossa tukitoimenpiteiden resurssit, maansisäiset välimatkat poikkeavat suuresti Suomesta. Kantola muistuttaa mallin koskevan myös työmarkkinatuelle pudonneita pitkäaikaistyöttömiä. Työttömyyskorvausta leikataan tammikuun alussa voimaan tulleessa aktiivimallissa 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole tehnyt vähintään 18 tuntia palkkatyötä, tienannut yrittäjänä 241 euroa tai osallistunut työllistymispalveluihin viitenä päivänä. #presidentinvaalit2018. Jerry Träskelin: Mikä ihmeen ”arvojen johdattelija”. Myös Tanskan elikeinorakenne ja lainsäädäntö ovat erilaiset kuin meillä. 6 18. – Tanskan malli tuo velvoitteita, mutta siinä on myös se porkkana. Vastuu heitetään lähestulkoon kokonaan työttömälle työnhakijalle. – Työttömyysturvan perusfilosofiaa ei ole tajuttu. Aktiivimallin kolmen kuukauden sääntö tekisi Hiilamon mukaan ammattisuojasta lopun
Suomessa tällainen on melko mahdotonta. Kantolan mukaan Suomessa ei ole kunnolla paneuduttu pian maakunnille siirtyvien te-palveluiden tasoon. – Meillä henkilökohtainen palvelu on sähköpostihaastattelu, jossa kysytään keinotekoisen kuuloisesti, että mitä sinulle kuuluu. TURHA TULLA TÄNNE HIIHTELEMÄÄN Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ihmettelee miksi Lapin matkailua kritisoineet vihreiden Emma Kari ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki kaksinaismoralistisesti ovat käyneet Lapin hangilla lomamatkalla. – Rekrytointifirmat toteuttavat palveluita ulkoistettuina. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Lain valmistelussa on tapahtunut todella iso munaus. 7 18. Jatkossa kaikille kansanedustajan tehtävää hoitaneille maksettaisiin sopeutumisrahaa. Hän ymmärtää myös te-toimistojen ihmisiä, joilla on aikaa käytettävissään vähemmän kuin kollegoillaan muissa Pohjoismaissa. Ne kohdistavat energiansa kolme kuukautta työttömänä olleisiin, ei pitkäaikaistyöttömiin.. Jar i So ini ihmisen tulevaisuutta. EI ELÄKETTÄ SOPEUTUMISEEN Kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta on melkoinen hitti ja aloite päätyy eduskunnan käsittelyyn. TAMMIKUUTA 2018 AKTIIVIMALLIN SIUNAUS Opposition kansanedustajapresidenttiehdokkaat äänestivät aktiivimallia vastaan, keskustan eli hallituspuolueen Matti Vanhanen puolesta, mutta kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö jopa presidenttinä hyväksyi lain
– Kokonaisuuden kannalta ei ole hyvä, jos esimerkiksi korkean tuottavuuden ja ison palkan työstä työttömäksi joutuneen diplomi-insinöörin kannattaisi työttömyyden alussa mennä lehdenjakajaksi tai puhelinmyyjäksi. – Kansalaisaloite ansaitsee eduskunnassa huolellisen käsittelyn. suuren toimintapäivän eli poliittisen mielenilmauksen Helsingissä aktiivimallin perumiseksi. Hän pitää ongelmana myös sitä, jos työttömät jäävät pitkäksi aikaa taantuville paikkakunnille. Maanantaina myös STTK:n hallitus päätti tänään, ettei se tue vuoden alusta voimaan tullutta niin kutsuttua aktiivimallia. Siinä menee yhteiskunnan koulutussatsaus hukkaan. Se näyttää siltä myös, kun on seurannut keskustelua mallin jälkeen, että puolustajia on vähäisempi porukka. SAK esittelee oman aktiivisen työnhaun mallinsa liittopäättäjien tapaamisessa 23. Muihinkin kuin heihin, joilla ei ole muita mahdollisuuksia. Olemme pystyneet yksilöllisesti räätälöimään asiat. tammikuuta. Sipilä sanoi, että reursseja ei ole ja niitä pitää lisätä, mutta ei pitäisi olla niin, että ensin ajaudutaan kriisiin ja sitten ryhdytään lisäämään resursseja. Ei ole kuitenkaan niin kuin ministeri Mykkänen (kok.) esitti, että ansioturvan saajan pitäisi etsiä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana mitä tahansa töitä. – Tässä on samanlaista kirjoituspöytäviisautta kuin silloin, kun toimeentulotukeen päätettiin sisällyttää seitsemän prosentin asumisen omavastuu. Nyt jo todetaan, että mallia korjataan myöhemmin. tilannetta läpi. Hallituksen riveistäkin on tullut näkemyksiä, millä tavalla sitä pitäisi tulkita. Henkilökohtaisesti Palola antaa tukea mielenilmaukselle. Eihän tämä ole missään tapauksessa oikea toimenpide siinä muodossa kuin hallitus hyväksyi mallin. Hän muistuttaa, että hallitus on jo leikannut työttömyysturvaa 200 miljoonalla eurolla. – Hallituskin ymmärtää, että homma on pielessä. – Valmistelussa ei ole pohdittu työvoimapalveluiden resursseja ja lain seurauksia. Liittojen hallintojen tapaamisessa käymme läpi, miten voimme vauhdittaa aloitteen etenemistä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Ei yhtenäistä rintamaa Jos joku oletti, että palkansaajarintama seisoisi täysin yhtenäisenä hallituksen aktiivimallia vastaan, niin näin ei ole. ” Hallitus on jo leikannut työttömyysturvaa 200 miljoonalla eurolla. – Riippuu siitä, missä päin maata asut niin sinulla on aivan erilaiset työnsaantimahdollisuudet eli vapaita työpaikkoja, myös tarjottavat työvoimapalvelut ovat ihan erilaisia, Palola huomauttaa. – Jos ajattelee, kuinka moni on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana työttömänä, on outoa puhua vain työttömistä. Työttömyysriski koskee kaikkia palkansaajia Hiilamon mukaan aktiivimallin ympärillä käyty keskustelu ei ole nostanut esiin kaikkien palkansaajien työttömyysriskiä. Mallin puolustajien puheenvuorojen hän hahmottaa muuttuneen jo periaatteellisiksi. Hiilamo kertoo ymmärtävänsä aktivointitoimet yli vuoden tai kahden vuoden mittaiseksi venyvän työttömyyden kohdalla. Ihmiset ovat olleet palveluihin tyytyväisiä, Kantola sanoo. 8 18. Tämä koetaan niin laajasti epäoikeudenmukaiseksi, että sillä saattaa olla isoja vaikutuksia politiikan suuntaan, Hiilamo arvioi. Asumisen omavastuu poistettiin ison kansalaisliikkeen vastustuksen myötä. TAMMIKUUTA 2018 Työttömien yhdistysten täytyy maakuntauudistuksessa kilpailla työllistämispalveluista samalla viivalla markkinavetoisten yritysten kanssa. SAK:n liittojen johto käy 23.1. ” Akava haluaa välttää politisoitumista. Hiilamo vastuuttaisi aktiivimallista myös sen valmisteluun osallistunutta ay-liikettä. Kun aktivointitoimet käynnistyvät jo kolmen kuukauden kohdalla, se uhkaa muuttaa työmarkkinoiden luonnetta Hiilamon mukaan silpputöitä suosiviksi. Mielenilma us kaataa aktiivimallia P alkansaajakeskusjärjestö SAK järjestää 2.2. SAK vaatii myös niin kutsutun aktiivimalli II:n valmistelun lopettamista. – Akavan hallitus kokoontuu 23.24.1. Palolan mukaan STTK:ssa aktiivimallin suurimpana ongelmana nähdään se, että se eriarvoistaa suomalaisia. STTK myös tyrmää aktiivimalli 2:n. – Kyllä minä hengessä olen mukana. Ajatus oli, että toimeentulotuen saajat muuttaisivat halvempiin asuntoihin, mutta sellaisia ei ollut tarjolla. Sen mukaan työttömän olisi haettava työtä keskimäärin kerran viikossa sen uhalla, että työttömyysturva loppuu 60 päiväksi. Hiilamon mukaan aktiivimallin valmistelusta ja voimaantulosta tulee mieleen toimeentulotuen asumiskulujen omavastuu, josta kiisteltiin 2000-luvun taitteessa. Siitä periaatteesta, että työttömien olisi hyvä olla aktiivisia ja löytää mahdollisimman nopeasti töitä, ei ole erimielisyyttä. – Pitkäaikaistyöttömillä on ollut Suomessa todella vähän aktivointitoimia, ja niiden vaikuttavuus on ollut heikko. Esitykseni on, että tällä kertaa emme osallistu mielenosoitukseen, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.. Järjestö viittaa kansalaisaloitteeseen työttömien niin kutsutun aktiivimallin kumoamiseksi ja toivoo, että sen avulla eduskunta voisi perua sen. Simo Alastalo Demokraatti ” Meillä henkilökohtainen palvelu on sähköpostihaastattelu tai kysymys ”mitä sinulle kuuluu”. – STTK ei keskusjärjestönä ottanut kantaa toimintapäivään eikä päättänyt siitä, vaan jokaikinen jäsenjärjestö ottaa omalta osaltaan siihen kantaa, puheenjohtaja Antti Palola kertoo. Tämä koskee älyttömän laajaa joukkoa. Aktiivimallin myötä silpputyön uhka kohdistuu lähes kaikkiin palkansaajiin. Se oli todellisuudessa rangaistustoimi. – Silpputyö on parempi kuin ei mitään, mutta nyt sen uhka kohdistuu lähes kaikkiin palkansaajiin. – Voin väittää, että meillä on pitkä kokemus, vertaistukea ja hyvää osaamista
. . . Aktiivimallin kumoamiseksi pantiin vireille kansalaisaloite joulukuussa heti kun laki oli eduskunnassa hyväksytty. Ei tämä malli pelkästään huono ole, Fjäder sanoo. Hallitus on puolustanut mallia ja sanonut, että sen toimivuutta ja mahdollista lisäresurssien tarvetta tarkastellaan ensi kuukausien jälkeen. Aloite on kerännyt jo lähes 130 000 allekirjoitusta ja se on menossa eduskunnan käsiteltäväksi. . – Moni ajattelee, että omatoimisuutta täytyy olla. . Lähde: STT Mielenilma us kaataa aktiivimallia Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että kiista on politisoitumassa. . TAMMIKUUTA 2018 AKTIIVIMALLI . . Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alussa. Ja politisoitumista Akava haluaa välttää, Fjäder perustelee. . . Eduskunta edellytti lausumassaan, että uudistuksen vaikutuksia pitää seurata ja tarvittaessa aktiivisuusehdon keinoja on laajennettava. Fjäder kertoo, että akavalaisissa on paljon niitä, jotka hakevat omaehtoisesti töitä, eivätkä edes käytä työvoimatoimistojen palveluja. SAK:n päätös mielenilmauksesta aktiivimallia vastaan ei yllätä yhtään, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi STT:lle. . Rinteen mukaan ihmisiltä tullut kriittinen palaute on viitannut siihen, että joitakin toimia tarvitaan. . – On syntymässä kiista hallituksen ja opposition välille, jossa ayliike on mukana. Maanantaina suurin palkansaajajärjestö SAK ilmoitti järjestävänsä poliittisen mielenilmauksen aktiivimallia vastaan 2. . tammikuuta pohtimaan tilannetta. Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole tehnyt vähintään 18:aa tuntia palkkatyötä, tienannut yrittäjänä 241:tä euroa tai osallistunut työllistymispalveluihin viitenä päivänä. Johannes Ijäs Demokraatti. Fjäder myöntää, että akavalaiset hajaantuvat asiassa ja ristivetoa on. SAK on kutsunut liittojen päättävät elimet koolle yhteiskokoukseen 23. . . . helmikuuta. 9 18. Hänen mielestään on ammattiyhdistysliikkeen asiakin reagoida kritiikkiin. – Liitot saavat toki mennä mukaan mielenosoitukseen, jos haluavat, Fjäder sanoo
10 18. SAK kutsuu liittojen päättävät elimet koolle yhteiskokoukseen ensi viikolla. Pääasia on, että osin ideologiselta pohjalta keksityt uudistukset saadaan laiksi, sillä silloin niiHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Aktiivimalli tarvitsee vaihtoehdon Toivottavasti tällä kertaa hallitus kuuntelee työasioiden asiantuntijoita. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne luonnehtii vaalikampanjoinnin ja keskustelun ehdokkaiden välillä olleen asiallista. Kolme vuotta vallassa olleella hallituksella on kiire. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Jani Laukkanen Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi eilen. – Minullakin on melkein joka päivä vaalikampanjaan liittyviä tilaisuuksia. Tällä viikolla mielenilmauksesta päättänyt SAK suunnittelee omaa korvaavaa mallia aktiivimallille. Pääministeri Sipilä yhä kehuu malliaan (pääministerin kyselytunti 14.1.), mutta lupaa siihen korjauksia, jos mallissa ilmenee ongelmia. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ”Meillä on upea ehdokas”. – Jos haluaa tasavallan presidentiksi henkilön, jolla arvot ovat vahvasti kohdallaan, on Tuula Haatainen oikea valinta. Seuraavien vaalien jälkeen ei tällaisille uudistuksille myönteistä oikeistohallitusta ehkä enää ole. – Jos katsoo puhtaasti vaikkapa vaalirahoitukseen liittyviä asioita, näyttää siltä, että yksi ehdokkaista on selvästi eliitin, sikariportaan, ehdokas. Rinne muistuttaa, että Haataisen poliittinen ajattelu lähtee siitä, että ihmisarvo on jakamaton ja että maailmassa tarvitaan eriarvoisuutta ja osattomuutta synnyttäviä tekijöitä purkavaa politiikkaa. päivä, sama kuin talvisodan aikaisen työnantajien ja työntekijöiden tammikuun kihlauksen vuosipäivä. Rinne itse aikoo suunnata uurnille oman perinteensä mukaan varsinaisena vaalipäivänä. Kokouspäivä on tammikuun 23. Siellä SAK esittelee oman aktiivisen työnhaun mallinsa. Rinteen mukaan SDP:n ehdokas Tuula Haatainen erottuu joukosta edukseen tavallisten ihmisten puolestapuhujana omalla, selvästi muita ehdokkaita laajemmalla ulkoja turvallisuuspoliittisella agendallaan. Aktiivimalli ykkösen laaja vastustus toivottavasti pysäyttää kakkosen jo hallituksen suunnittelupöydälle. Tämä on hallituksen toimintalogiikka: runnotaan huonosti valmisteltuja päätöksiä, joita joudutaan myöhemmin korjailemaan. Hallitus työstää jo uutta aktiivimallin kakkososaa. Rinne kuvailee, että Haataisen kampanjassa on tehty tiiviisti töitä sen alusta alkaen, ja tahti vain tiivistyy. TAMMIKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA K ato käy hallituksen aktiivimallia puolustavien riveissä. Sellainenkin joukossa pitää olla, ja Sauli Niinistö erottuu tässä selkeästi, Rinne sanoo. Siinä työttömän olisi muun muassa haettava työtä noin kerran viikossa sen uhalla, että työttömyysturva loppuu 60 päiväksi. den peruminen on myöhemmin vaikeaa. Mielelläni sen teen, koska meillä on upea ehdokas. Toivottavaa on, että tällä kertaa hallitus kuuntelee työasioiden asiantuntijoita eli ammattiyhdistysliikettä. Keneltäkään muulta ehdokkaalta ei näitä arvoja ja osaamisen tasoa löydy, Rinne sanoo
Korotukset vastaavat palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa. Solmittu sopimus korottaa tänä vuonna palkkoja keskimäärin 1,55 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Velvoitteita ei voi myöskään lisätä ilman, että julkinen valta myös osaltaan takaa mahdollisuudet velvoitteiden täyttymiseen. Tukenaan kokoomuksella ovat muut porvaripuolueet. 11 18. Voimakkaimmin hinnat ovat pudonneet Tukholmassa. TERVETULOA! Seminaari on katsottavissa netissä osoitteessa vapausvalitatoisin.com Tiina Merikanto Lasse Männistö Olavi Kaukonen Tarja Myllärinen Jukka Lindberg Tiina Hetemaa Juhani Lehto Lasse Lehtonen Uudelta perustalta ratkaisuja nykyisen sosiaalija terveydenhuollon kehittämistarpeisiin professori ylilääkäri sosiaalihuollon asiantuntija ja sote-muutosjohtaja. Sopimuksen piirissä on noin 2 400 toimihenkilöä. Ei yllätä SAK:n päätös mielenilmauksesta aktiivimallia vastaan ei yllätä yhtään, sanoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne STT:lle. – Kuten perustuslakivaliokuntakin lausui, työttömiä ei saa asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO HELSINGIN PIISPAN TEEMU LAAJASALON RAHA-ASIAT NOUSIVAT UUDELLEEN JULKISUUTEEN VIIME VIIKOLLA, KUN JOHANNA KORHONEN TEKI SELVITYSPYYNNÖN MUUN MUASSA LAAJASALON TOIMINNASTA HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN LUOTTOKORTILLA. Kantola Paperiteollisuuteen sopu Paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtoja koskevaan työriitaan löytyi maanantaina sovinto, kun ammattiliitto Pro ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Huhtasaari ja Väyrynen vaalien inhokit Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen ovat ylivoimaisesti inhotuimmat ehdokkaat presidentinvaaleissa, ilmenee MTV:n kyselystä. Heitä ei missään tapauksessa äänestäisi 54 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kristerssonin mukaan Ruotsi teki 1990-luvun alussa virheen, kun se ei läpinäkyvästi kertonut EYeli EU-aikeistaan Suomelle. Hänen mielestään on ammattiyhdistysliikkeen asiakin reagoida kritiikkiin. Seuraavana on RKP:n Nils Torvalds 38 prosentilla. Myös TE-toimistojen resursseja pitää lisätä. ilmestyy 25.1.2018 – vielä yhden kerran Demokraatti kunnioittaa lehtemme alkuhistoriaa. Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Suomea ei saa yllättää Nato-housut kintuissa Ruotsin suurin oppositiopuolue maltillinen kokoomus jatkaa rummutusta Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta. Rinne kertoo itsekin saaneensa tähän mennessä tuhansia palautteita aktiivimallista. SDP esitti jo budjettivaihtoehdossaan yli 100 miljoonan euron lisäpanostusta työllisyyden edistämiseen. Pöystin mukaan oikeuskanslerinvirasto aikoo tehdä tällaista työtä entistä aktiivisemmin. Tiistaina 23.1.2018 klo 17.00-19.15 Metropolia Ammattikorkeakoulu, juhlasali 416 (4.krs), Bulevardi 31, Helsinki (tila ei ole esteetön) Nykyisen sosiaalija terveydenhuollon vahvuudet, korjaustarpeet ja valinnanmahdollisuudet professori Juhani Lehto, Tampereen yliopisto ylilääkäri Tiina Hetemaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sosiaalihuollon asiantuntija ja sote-muutosjohtaja Jukka Lindberg, Hämeen liitto Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sote:ssa ja miten se pitäisi allokoida. Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson katsoo, että Ruotsin on oltava Suomen suuntaan avoin mahdollisista uusista Nato-linjauksista. Heidän mielestään muiden Pohjoismaiden parempi työllisyystilanne johtuu osin niiden työllisyyteen panostetuista moninkertaisista resursseista. Työttömille palvelutakuu SDP:n kansanedustajat Timo Harakka ja Ville Skinnari esittävät työttömille konkreettista palvelutakuuta. Miten kustannusten käy hallituksen ehdottamassa sote-mallissa. Mukana seminaarin keskustelua edellä virittäneet puhujat sekä Kuntaliiton sote-johtaja Tarja Myllärinen, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen ja Mehiläisen terveysaseman ulkoistusten johtaja Lasse Männistö. TAMMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Oikeuskansleri iskee hallituksen valmisteluun Hallituksen esityksiin pitää puuttua entistä aktiivisemmin jo siinä vaiheessa, kun niitä valmistellaan, sanoo oikeuskansleri Tuomas Pöysti Ylen Ykkösaamussa. Anteeksipyyntö ei voi riittää!” Katri Karvonen ”Flow-festivaalilla käyminen on hieno asia. Rinteen mukaan ihmisiltä tullut kriittinen palaute on viitannut siihen, että toimia tarvitaan. Julkaisemme lehden Työmies-nimellä, jolla tunnettiin ensimmäinen Demokraatin edeltäjistä. Kupla pihisee Ruotsissa Asuntojen hinnat ovat jatkaneet jyrkkää laskua Ruotsissa, kertoo asuntojen hintatietoja julkaiseva Svensk Mäklarstatistik. Pöystin mukaan on selkeä tarve riippumattomalle, ohjaavalle neuvolle, jossa arvioidaan lakialoitteen lainmukaisuutta. Missä muuallakaan seurakuntalaisiaan nykyään tapaa?” Antti V. Loka-joulukuussa hinnat syöksyivät alaspäin 7 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Asuntojen hinnat putosivat joulukuussa koko maassa 3 prosenttia marraskuusta. Ruotsin nykyinen pääministeripuolue sosiaalidemokraatit on linjannut, että Ruotsin ei pidä liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. ”Kaikista laskuista, mistä hänellä ovat kuitit ”hukassa”, lasku hänelle henkilökohtaisesti ja korkojen kera. hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, HUS ja Uudenmaan sote Nykyisen sote-järjestelmän korjauslista Paneelikeskustelu Tiina Merikannon (sote-toimittaja, YLE) johdolla
Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva. 12 18. TAMMIKUUTA 2018 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä
Sosiaalinen media on tehnyt päättäjien ulkonäön arvostelusta entistä helpompaa, mutta Tuppurainen muistuttaa, ettei ilmiö ole lainkaan uusi. Kun Väinö Tanner esiintyi näyttävässä hännystakissa, siitä ilmestyi saman tien Työmiehessä irvaileva kirjoitus. – Erityisesti naiset joutuvat hakemaan oman tyylinsä ja koettelemaan sen suhdetta uskottavuuteen. Kuvitus: Emilie Uggla. Kaikilla on mielessä miespoliitikon kuva, mutta naispoliitikkoa on vaikeampi määritellä, Tuppurainen miettii. Naisilla ei ole mitään tummaa pukua, joka toimisi varmasti joka tilanteessa. 13 18. Joka esiintymisen jälkeen tulee jotain: liian kirkas huulipuna, liian koreat kengät, liian huolimaton tai liian huoliteltu.” Näin kertoo kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) poliitikkojen saamasta ulkonäköpalautteesta. Tuppurainen sanoo, että politiikka on ulkonäköala ja siinä lajissa vieläpä ankara. TAMMIKUUTA 2018 Äänestäjät tyylituomareina Osa poliitikoista saa jatkuvasti palautetta ulkonäöstään, eikä arvioijille tunnu kelpaavan mikään ”O len saanut ulkonäkökritiikkiä ihan joka tuutista. Varsinkin naispoliitikkojen ulkoinen olemus on jatkuvan arvioinnin alla, ja palautetta ulkonäöstä sataa niin viesteinä kuin kasvokkain
Tosin on Tuppurainen joskus muokannut tyyliään vastaamaan odotuksia. Karia tapaus naurattaa edelleen. – Osa palautteesta on vihapuhetta, ja minun tapauksessani se on naisiin kohdistuvaa. – Olen saanut paljon kritiikkiä kirkkaasta huulipunasta, mutta en ole taipunut, koska tykkään siitä. Harvoin hän kuitenkaan muuttaa tyyliään palautteen perusteella – oma halu ilmentää persoonaa tyylin avulla on vahvempi. – Kun käyttää Marimekon asuja, niitä ei ikinä arvostella. 14 18. Sen tietävät muutkin naispoliitikot. Lyyrisimmät näistä keksivät kaikenlaista myös ulkonäöstä, Tuppurainen sanoo. Vain Marimekko on Tuppuraisen mukaan varma valinta, joka ei ärsytä ketään. – Harva miespoliitikko brändää itseään resuisena. Puhutaan huorasta ja niin edelleen. Aina menee pieleen Poliitikkojen ulkonäön arvostelusta innostuneita ihmisiä on vaikea miellyttää. Se pitää sisällään sekä ihastumisia että vihastumisia ja voi koskea niin vapaa-ajan ulkoasua kuin työtyyliä. Hän ei ole kovettunut sille eikä aio kovettuakaan. Sitten huomasin, että eduskunnan pukeutumiskulttuuri on sallivampi, Tuppurainen naurahtaa. Ei kuitenkaan aina. Ihmiset ovat moniulotteisia, ja minusta sosialidemokraatille sopivat oikein hyvin punaiset housut, Kari sanoo. Se menee yleensä läpi, Tuppurainen sanoo. Kari esiintyi vuosia sitten Demokraatissa punaisissa housuissa – ja sai osan lukijoista raivostumaan. Vastaan yleensä, että puku on eduskunnan työhaalari. Housut ehkä liitettiin jotenkin Björn Wahlroosiin, mutta minä en suostu sellaiseen lokerointiin. Tästä on kokemusta esimerkiksi kansanedustaja Mika Karilla (sd). Silloin odotukset eivät vain olleet sellaisia kuin hän luuli. Normaalisti hän saa ulkonäköpalautetta ”jonkin verran”. Aina menee jonkun mielestä pieleen, yritti sitten mitä hyvänsä. Palaute tuntuu Tuppuraisesta siltä kuin ihmisestä tuntuu. Tuppurainen kertoo joskus puuskahtaneensa, että mitään oikeaa tyyliä ei ole. En silti halua hävittää pukeutumisestani kansanomaisuutta. Aatteenpunaiset housut Joskus poliitikon asuvalinta viestii yleisölle paljon enemmän ja aivan muita asioita kuin tämä on itse ajatellut. Kansanedustaja Maarit. Puheenjohtajakampanjan aikana käytin joitakin nude-punia, mutta palasin takaisin kirkkaisiin. – Kun minut valittiin eduskuntaan, ajattelin, että tehtävä vaatii arvokkuutta, ja hankin harmaan ” Harva miespoliitikko brändää itseään resuisena. Vapaa-ajalla käytän verkkareita ja villapaitoja niin kuin ennenkin, Kari sanoo. – Aina on joko liian korea tai liian tylsä, liian turhamainen tai liian vaatimaton. Ja jos arvostellaankin, voi aina sanoa, että tämä on suomalaista designia. Pukeutumisella, meikillä ja ulkoasulla voi ilmaista niin paljon asioita, muun muassa elämäniloa. Kari kertoo hyväksyneensä sen, että eduskunnan etikettiin kuuluu siisti ja asiallinen ulkoasu. Usein poliitikon saama ulkonäköpalaute koskee vaatteita ja muita valittavissa olevia seikkoja. TAMMIKUUTA 2018 jakkupuvun ja vähemmän imartelevat silmälasit. – Kun menen Lahden torille suoraan eduskunnasta, ihmiset kysyvät, että miksi olet niin hienona. Tuppuraista on kritisoitu myös esimerkiksi pituudesta ja laihuudesta. Ei minusta herraa ole tullut Helsingissäkään. Ilahduttavat kehut Myös osa naispoliitikoista pääsee ulkonäköarvioinnissa helpommalla kuin toiset. – On se erikoista, että nimenomaan työväenliike hermostuu punaisesta väristä
Toki hänkin on saanut huomata, että naispoliitikkojen ulkonäköön suhtaudutaan usein eri tavalla kuin miesten. Esimerkiksi vuoden 2008 sanomalehtijuttuja käsitellyt tutkimus huomasi, että naispoliitikkojen ulkoinen olemus oli paljon useammin uutinen kuin miesten. Koen, että kun he sanovat ”Näytätpä hyvältä”, he tarkoittavat myös ”Onpa kiva että olet taas kunnossa”. Feldt-Rannan tapauksessa niillä on toisinaan vieläpä pintaa syvempi merkitys. . KIHARAT JA JAKKU UUTISINA . Tua Onnela Demokraatti. Feldt-Ranta (sd.) kertoo, että normaalioloissa hän ei saa ulkonäköpalautetta ollenkaan. 15 18. . Ehdokkaan ulkonäkö kiinnosti enemmän oikeistolaisia äänestäjiä. Siinä vaiheessa olin jo poliittiset kannukseni hankkinut, Feldt-Ranta pohtii. Miespoliitikotkaan eivät silti ole vapaita ulkonäköpaineista tai -kritiikistä. Olen kuullut useammalta kollegalta, että palaute voi olla hyvin toisenlaista. Tutkimusvuonna uutisoitiin esimerkiksi Jutta Urpilaisen kiharoista ja Mari Kiviniemen keltaisesta jakusta. Viime talvena puolestaan kerrottiin tutkimuksista, joiden mukaan oikeistopoliitikot näyttävät paremmalta kuin vasemmistopoliitikot. . . Saan ylipäätään aika positiivista palautetta, en tiedä miksi. – Puoluesihteeriaikana lehdissä saatettiin kirjoittaa, että Maarit Feldt-Ranta istui eturivissä punaisessa jakkupuvussaan ja korkokengissään. Ulkonäkökommentit voivat myös aidosti ilahduttaa. Mutta ei se ole minua häirinnyt, koska ei se vaikuta minuun mitenkään. – Ihmiset ovat nähneet minut aika raatona. Vasta vanhemmalla iällä olen ollut julkisuudessa naisena, äitinä ja Maarit Feldt-Rantana. Myös tutkimukset kertovat, että naispoliitikkojen ulkonäköä vahditaan tarkemmin kuin miespoliitikkojen. Oikeistossa ulkonäöllä oli myös enemmän merkitystä vaalimenestyksen kannalta. TAMMIKUUTA 2018 ” Kun käyttää Marimekon asuja, niitä ei ikinä arvostella. On se erikoista, että nimenomaan työväenliike hermostuu punaisesta väristä. – Ehkä se vaikuttaa, että poliittisen urani alkupuolella olin hyvin vähän human interest -julkisuudessa. – En tiedä, mistä se johtuu. . Eihän miehistä niin kirjoiteta. Jos hän on esiintynyt naistenlehdissä, sen jälkeen palautetta tulee mutta silloinkin sataprosenttisesti kehuvaa
Ranskaa ei Britannian ero EU:sta häiritse, pikemminkin päinvastoin. Alirahoitus on varma keino varmistaa, että Euroopan unioni epäonnistuu. EU-varojen käyttöön liittyvään korruptioon (etenkin rakennerahajoen osalta) tulee puuttua ja EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettava. Karsia voisi suorista maataloustuista, jotka menevät maanomistajille, eivätkä ainoastaan maatalousyrittäjille. Ranskassa, ja varmaan Saksassakin, tajutaan suurten EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. R anskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti ensimmäisessä uuden vuoden puheessaan, että hän jatkaa vuonna 2018 alkamallaan linjalla (liberaalilla) ja toteuttaa vuonna 2017 vaalikampanjansa lupaukset. Mielestäni tämä menetys tulee osittain paikata, mutta joitakin vähennyksiä on varmaan myös välttämätöntä tehdä EU-budjettiin. TAMMIKUUTA 2018 MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Ranska ja Saksa lähestyvät toisiaan Notre Dame de Landesiin, asettautuneet ympäristöaktivistit tullaan karkottamaan – vaikka väkisin. EU on Macronille tärkeä asia ja Saksan kanssa se ja muut perustajavaltiot pyrkivät luultavasti tiiviimpään taloudelliseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. Uudenvuoden puheissaan niin Ranskan Macron kuin Saksan Merkel käyttivät hyvin pitkälle samaa kieltä ja melko identtisiä ilmauksia. Tästä kaikesta voi päätellä, että Macron – kuten Hollande aikanaan – pitää työttömyyden vähentämistä keskeisenä tavoitteenaan. Macron ja hallitus haluavat myös valvoa tarkemmin työttömien työnhakua ja työpaikkojen tarjonnan hyväksymistä. Joka tapauksessa mahdollisen uuden lentokentän alueelle, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron ovat monissa EU:ta koskevissa asioissa löytäneet yhteisiä näkemyksiä. Hei hei Britannia Vaikka Ranska ja Saksa eroavat suuresti toisistaan – koska Saksassa virallinen työttömyys on pieni ja Ranskassa suuri sekä maiden yritysrakenne on erilainen – niin maat haluavat pysyä tiiviissä yhteistyössä. Tänä vuonna on pian edessä monia arkaluontoisia kysymyksiä, kuten työntekijöiden tai työttömien jatkokoulutus sekä Nantesin kaupungin lähellä olevan lentokentän laajennus tai uuden kentän rakentaminen. Saksan tuleva hallituskoalitio ratkaisee Saksan tulevan EU-linjan.. Työttömyyden vähenee vaikka kirpaisee Macron onnistui vuonna 2017 jossain määrin heikentämään ammattiyhdistysliikettä ja samalla hajottamaan tehokkaasti niin vasemmistoa kuin oikeistoakin. Kumpaakin maata huolestuttaa Saksan uuden koalitiohallituksen aikaansaamisen vaikeus, jossa liittokansleri Merkelin asemakin on vaakalaudalla. Tukena ovat oman puolueen kansankokouksen 312 edustajaa ja monet muutkin kansanedustajat. Myös surullisen kuuluisasta parlamentin Bryssel-Strasbourg rallista tulisi ehdottomasti luopua. Haluan myös tukea arvokasta t&k työtä. Mielenkiintoista on, nouseeko uusia ideoita vakavaan keskusteluun kuten esimerkiksi muovivero, jota kannatan. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Pitääkö EU:n budjettia pienentää vai kasvattaa. E n halua, että EU:ta ajetaan alas tietoisesti alimitoitetulla ja vajaalla rahoituksella. Siksi olisin valmis hyväksymään pienen noston nykyiseen käytäntöön. Holland epäonnistui, eikä Macronin onnistumisesta ole takeita. Sen lisäksi EU:n omia varoja tulee kasvattaa. Tehokkuutta tulee parantaa korjaamalla mahdollisia päällekkäisyyksiä ja tarkastelemalla kahta suurinta menoerää eli rakennerahastoja ja maataloustukia. EU luotiin aikanaan Ranskan ja Saksan sovinnon ja yhteistyön pohjalle. Silloin pitää myös taata riittävät varat näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Esimerkiksi Björn Wahlroos on hyötynyt EU-maataloustuista. Saman verran kuin kahvikupillinen päivässä, valistaa komission puheenjohtaja Juncker. Talous kuitenkin kehittyy myönteisemmin, mikä saattaa ajan mittaan vähentää myös työttömyyttä. Nykybudjetin koko vastaa prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kun nettomaksajina toimivat britit lähtevät, syntyy vuosibudjettiin arvioilta 10–15 miljardin vaje. 16 18. Minä ainakin haluan EU:n onnistuvan sille annetuissa tehtävissä muun muassa maahanmuuton hallinnassa, sosiaalisen pilarin toimeenpanossa, alueiden epätasa-arvon tasaamisessa sekä turvallisuuskysymyksissä. Euroopan parlamentin Bryssel-Strasbourg rallista tulee Suomi on iskenyt EU:n rahoituskehyksessä korttinsa pöytään liian aikaisin
Trumpin verohelpotukset vahvistavat tätä linjaa. Tax Justice Networkin tutkimusten mukaan perinteiset veroparatiisit, kuten Caymansaaret, Jersey ja Bahama, ovat vähemmän sallivia kuin Yhdysvaltain Nevada, Delaware, Montana, Etelä-Dakota, Wyoming ja New York. Arvioisin, että esimerkiksi Suomenkin aluetukiin sekä Suomelle tärkeisiin maataloustukiin. On näet käynyt ilmi, että eriarvoisuus heikentää demokratian ohella talouskasvua. Paine salaisten tilien avaamiseksi kohdistuu pääasiassa kehitysmaissa sijaitseviin veroparatiiseihin, kuten Bahamaan, Hongkongiin ja Panamaan. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto saarnasivat 20 vuotta uskoa markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Kiina ohitti ensi kerran Yhdysvallat luvuin 594-535. Mutta Kansallinen rintama on hajanainen ja riitainen ja näin on myös äärivasemmalla. Nyt ne myöntävät, että valtiota tarvitaan markkinoiden sääntelyyn ja tasa-arvon toteuttamiseen. Pitääkö EU:n budjettia pienentää vai kasvattaa. Kirjoittaja on Pariisissa asuva entinen suurlähettiläs.. Suomi on iskenyt rahoituskehyksessä korttinsa pöytään liian aikaisin. Nyt Suomi on ilmoittanut kannattavansa budjetin pienentämistä. Kansallinen rintama on nyt alkanut rajoittaa EU-kritiikkiään ja Macronin ja pääministerin uudelleen kasvanut suosio kertoo siitä, että enemmistö ranskalaisista toivoo presidentin talouspolitiikan onnistuvan. Ei auttanut, että 400 USA:n rikkainta yritti kieltäytyä verohelpotuksista. Eräät oppositiopuolueet Ranskassa, kuten Marine Le Penin Kansallinen rintama ja vasemman laidan Mélanchonin Alistumaton Ranska ovat suhtautuneet EU:hun varsin kielteisesti. Veroparatiiseihin on piilotettu 21 000–30 000 miljardia dollaria. Globalisaatio on menettänyt hohtonsa mutta ei voimaansa. M aailman 500 rikkainta ihmistä on vuodessa kartuttanut vaurauttaan 1 000 miljardilla dollarilla, Bloombergin miljardööri-indeksi kertoo. u u u Länsimaat vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta vain muilta mailta, vaikka ne itse voisivat kasvattaa verotulojaan merkittävästi sulkemalla paratiisit. Myös EU:n erillisvirastot ja komiteat on syytä ottaa syyniin ja tarkastella ovatko ne kaikki tarkoituksenmukaisia vai esiintyykö mahdollisia päällekkäisyyksiä. TAMMIKUUTA 2018 ROBERTO SAVIO Maailma tänään Yhdysvaltain verotuloja yli 100 miljardia dollaria. Mihinköhän leikkaukset pienentämisen jälkeen lopulta osuvat. u u u Kaikesta edellä kuvatusta seuraa eriarvoisuuden ennennäkemätön kasvu. Kirjoittaja on IPS-uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja. Mielestäni tässä kohtaa olisi kannattanut odottaa. Vuonna 1952 yritysten tuloverot kattoivat 32 prosenttia Yhdysvaltain menoista, mutta vuonna 2015 enää 10,6 prosenttia. Sallimalla verotulojen kutistua ja velan kasvaa, siirrämme ongelman seuraavalle sukupolvelle, kuten teemme myös ilmastonmuutoksen kanssa. Yhdysvaltain osavaltioista tunnetuin veroparatiisi on Delaware, jota eivät pääse penkomaan sen enempää FBI kuin CIA:kaan. Globalisaatio palkitsee kapitalisteja tavallisten ihmisten sijasta, ja se vaikuttaa politiikkaan. Keskustelu deglobalisaatiosta tuottaa nationalismia, muukalaisvihaa ja vastakkainasettelua, vaikka pitäisi miettiä, miten ilmiö saataisiin palvelemaan ihmistä. Nyt tärkeintä tuntuu olevan rikkaiden suojeleminen. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö EU-yhteistyössä aina vastaan haranneen Britannian lähtö olisi siis Ranskalle mieluinen. Häviäjiä on koko ajan enemmän, ja automaatio tuottaa heitä lisää. Macronin kansainvälinen profiili on myönteinen. luopua. Reed Collegen Kim Clausing on laskenut, että vuonna 2012 välttely vähensi Velka ja veroparatiisit ruokkivat poliittista jännitystä Nyt tärkeintä tuntuu olevan rikkaiden suojeleminen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on päättänyt keventää rikkaiden verotusta, vaikka maan budjettivaje vastaa jo yli sataa prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoden 2017 tiedon mukaan kahdeksan miestä omisti yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhin puolikas eli 3,6 miljardia ihmistä yhteensä. Ranska on tietenkin ollut katkera siitä, että EU:n pääkieleksi on muodostunut englanti eikä ranska, kuten oli alun perin. Samaan aikaan Euroopan unionin valtiovarainministerit eivät ole kyenneet tekemään päätöksiä oman alueensa veroparatiiseista, joita toimii Luxemburgissa, Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Maltassa ja Kyproksessa. EU-projektien vaativan EU-maiden tiivistä yhteistyötä. Kasvava kauna on lisännyt äärioikeiston kannatusta, käynnistänyt Brexitin ja nostanut Trumpin valtaan. Rahaa ei painettu rikkaita varten, joten se on pois toisilta. Määrä on kasvanut huimasti vuoden 2005 jälkeen, mikä on syventänyt kuilua superrikkaiden ja muun maailman välissä. Paha henki on kuitenkin päästetty pullosta, eivätkä nykyiset vallanpitäjät edes yritä saada sitä takaisin. Veroparatiiseihin talletetut yritysten voitot ovat puolestaan kymmenkertaistuneet vuodesta 1980. On naurettavaa vaatia omien osuuksiensa kasvattamista, kun kannattaa budjetin pienentämistä. Forbes-lehden mukaan miljardöörejä on maailmassa yli 2 000 ja kasvu jatkuu. On selvää, ettei tilanne tästä enää täysi muutu, sillä EU-yhteyksissä puhutaan jatkossakin paljolti englantia tai jonkinlaista ”globishia”, siansaksaenglantia. 17 18. Oxfam ennustaa, että Britannian yhteiskunta on vuonna 2020 epätasa-arvoisempi kuin kuningatar Viktorian aikaan 1800-luvulla. Kauan sitten vasemmisto vaati yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, nyt lippua tuntuu kantavan laitaoikeisto. Mutta Ranskan rooli ja maan kieli saavat taas vahvemman roolin ja Ranska hankkinee ajan mittaan takaisin EU:n johtavan maan aseman
Sirkus 95 000 5. GRAFIIKKA TIMO SPARF Suomi on tuntematon elokuvakansa Suomalaisille tärkein kulttuurimuoto on elokuva. 18 18. 2. Tuntematon sotilas Edvin Laine 1955 2 800 00 2. Teatteri 1 900 000 4. Helsingin juhlaviikot 54 758 5. Pori Jazz 59 759 4. Elokuva 8 700 000 2. 6. 3. Kotkan Meripäivät/Tall Ship Races Kotka 354 998 3. 1. Teattereissa oli samana vuonna 2,3 miljoonaa maksanutta katsojaa. Tuntematon sotilas Aku Louhimies 2017 971 000 5. Ruisrock 105 000 2. TAMMIKUUTA 2018 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 4. 7. Museo 6 700 000 (luvusta puolet ilmaiskäyntejä) 3. Puistoblues 90 000 VIISI SUURINTA FESTIVAALIA VUONNA 2017 MYYTYJEN LIPPUJEN PERUSTEELLA: Lähteet: Tilastokeskus, Finlands Festivals, Suomen Elokuvasäätiö, Sirkuksen tiedotuskeskus Tuntematon sotilas, Aku Louhimies, ensi-ilta 2017 lokakuun lopussa, 971 000 Maailman viimeinen kirjakauppa (dokumentti), Rax Rinnekangas, ensi-ilta 2017 lokakuun lopussa, 69 KATSOTUIMMAT KOTIMAISET ELOKUVAT ELOKUVATEATTEREISSA Elokuva Ohjaaja Ensi-ilta Katsojat 1. Juurakon Hulda Valentin Vaala 1937 990 000 6. 5. Sinfoniamusiikki 951 000 6. Museokäyntejä oli lähes 6,7 miljoonaa. Ruisrock 106 350 5. Festivaalit 2 230 00 (Finland Festivalin tilaisuudet, luvussa ilmaistilaisuuksia 1 408 000) 7. Suomen Kansallisooppera 217 000 1. Täällä Pohjantähden alla Edvin Laine 1968 1 020 000 4. Kulkurin valssi Toivo Särkkä 1941 1 500 000 3. Ilosaarirock 67 000 3. Helsingin juhlaviikot 212 836 4. Savonlinnan Oopperajuhlat 49 663 VIISI SUURINTA FESTIVAALIA VUONNA 2017 KOKONAISKÄYNTIMÄÄRÄN PERUSTEELLA: 1. Siltalan pehtoori Risto Orko 1934 950 000 VUODEN 2017 KOTIMAISTEN ELOKUVIEN KATSOJAMÄÄRIÄ: Suomi on tuntematon elokuvakansa. Myytyjen lippujen perusteella vuonna 2017 käytiin elokuvissa 8,7 miljoonaa kertaa. Sektorit: 1. Pori Jazz 405 659 2. Niistä ilmaiskävijöiden osuus oli puolet
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. . Meillä vietetään ensikodissa todella pitkiä jaksoja, jotta ihmiset saadaan kunnolla jaloilleen, Närhi iloitsee. Keski-Suomessa toimintaa kehitetään rakentamalla uudet tilat Sosialidemokraattisilta naisilta aikanaan saadun tontin myyntitulojen turvin. – Keski-Suomen kunnat ovat hoksanneet, että tähän kannattaa satsata. . Monta tapaa auttaa Ensija turvakotien liiton yhdistyksiltä saa tukea moniin tilanteisiin. . . Liiton 30 jäsenyhdistyksen palveluita käyttää vuosittain yli 10 000 henkilöä, joista lapsia on noin 4 000 . Liiton jäsenyhdistykset tarjoa vat erilaisia avopalveluja sekä ylläpitävät kahdeksaa ensikotia, kuutta päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja yhtätoista turvakotia . . 19 18. Keski-Suomen ensija turvakodit ry:n puheenjohtaja Merja Närhen mukaan aiemmin turvakotiin päästäkseen tarvitsi kunnalta maksusitoumuksen, eikä sellaista aina saanut. Vanha lahja antaa uudestaan, kun ensija turvakoti sekä avopalvelujen laaja kirjo saadaan kolmesta osoitteesta saman katon alle vuonna 2019. Ensikodissa taas tyypillisesti hyvin nuoret äidit ja perheet opettelevat aivan tavallista arkea vauvan kanssa. Puheenjohtajana toimii Tuula Haatainen . . Lisää tietoa osoitteessa www.ensijaturvakotienliitto.fi ENSIJA TURVAKOTIEN LIITTO V iime hallituskaudella SDP oli turvaamassa turvakodeille valtion rahoitusta. – Nyt kaikki henkiseltä tai fyysiseltä väkivallalta turvaa tarvitsevat voivat tulla ovellemme ja saada apua heti, Närhi kertoo. TAMMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Tukea ja turvaa saman katon alla ” Kunnat ovat hoksanneet, että tähän kannattaa satsata. – Ei ole vain yhtä ryhmää, joka tarvitsee turvakoteja. Yhtä auttaa vauvan unikoulu, toista neuvot erotilanteessa ja kolmas kaipaa turvakotia tueksi perheväkivallan katkaisemiseen. Siellä on kaiken ikäisiä ihmisiä, eri sukupuolia ja kaikista sosioekonomisista taustoista, ja apua tarjotaan väkivallan uhrin lisäksi tekijälle, Närhi ku vailee. Perustettu Miina Sillanpään aloitteesta vuonna 1945 . Turvakodeissa kunnan sosiaaliviraston maksusitoumuksia ei enää vaadita, mutta ensikodin hoitoon pääsyyn sellainen tarvitaan. Esimerkiksi lapsettomia neuvottiin herkästi suojaan sukulaisten tai ystävien luo
– Samoin kuin poliisi, näkee opettajakin läpileikkauksen hyvin erilaisista väestöryhmistä. – Anna-Kaisassa on erityistä, että hän nauttii mielestäni kaikkien luottamusta. – Samalla tavalla viedään lapsia kouluun ja eskariin lumihangessa ja yritetään selvitä jostain täitai oksennustautirumbasta, Heinämäki kuvailee. Sattui niin sopivasti, että Johanna Loukaskorpi (sd.) tuli juttusille. Näkemyksissä voi olla ”pieniä vivahde-eroja”, mutta niistä puhutaan vain harvoin. Toisaalta vilkas urheiluhullu ei ole kaikissa liikkeissään yhtä ripeä kuin lukutoukka. Silloin luonteeltaan rauhallisempi Heinämäki on huolehtinut, ettei ystävä tee hätiköityjä päätöksiä. Muutakin yhteistä löytyi. Loukaskorpi taas nostaa hattua Heinämäen liikuntainnolle, koska itsestään hän ei löydä urheilullisuuden hiventäkään. Lähellä arkea Heinämäki tuli politiikkaan poliisin virasta ja Loukaskorpi luokkahuoneesta. Spontaani lukutoukka ja rauhallinen urheiluhullu Persoonina parivaljakko tuntuu täydentävän ja tasapainottavan toisiaan. 20 18. Niin poliittisten päättäjien kuin virkamiesten. Silloin vähän naurattaa. – Paljastui, että meillä oli lähes samanikäiset Akseli-nimiset pojat. – Mutta kun aikataulu on kahdeksasta kahdeksaan, tulee hetkiä jolloin miettii, että missäköhän välissä ehdin pestä pyykit, Loukaskorpi jatkaa. – Jos joskus on aikaa tavata vapaa-ajalla, ei silloin jaksa enää puhua politiikkaa! Silloin jutellaan ihan muista asioista, Loukaskorpi sanoo. Kumpikin oli ollut ensi kertaa ehdolla ilman aiempaa taustaa puoluetoiminnassa ja arvomaailmatkin kohtasivat. Loukaskorven poliittisella uralla on ollut vaikeita hetkiä, jolloin spontaanit reaktiot ovat ottaneet hänestä niskalenkin. Hän on sosiaalinen, ihmisläheinen ja apona hyvin toimeenpaneva. Tuore apo ja mentori Hyvinvointipalvelujen apulaispormestariksi kauden alussa valittu Loukaskorpi kilauttaa usein kaverille, jos arjen käytännöistä tulee kysyttävää. Hän ihailee Loukaskorven kykyä keskittyä ja syventyä kaunokirjallisuuteen. Mielellään ystäväänsä mentoroiva elinvoiman palvelualueen apulaispormestari Heinämäki muistuttaa, että kokemus tuo varmuutta. Kun jotain kysyy, asia lähtee etenemään heti, eikä jää roikkumaan, hän kehuu. – Olen joskus soittanut Anna-Kaisalle ja sanonut, että nyt en enää jaksa vaan lopetan tämän koko touhun nyt heti ja muutan kaupungista. TAMMIKUUTA 2018 Apo ja hänen mentorinsa A nna-Kaisa Heinämäki (vihr.) puntaroi vuonna 2009 Tampereen valtuuston perehdytyskoulutuksessa, mahtaako pienen vauvan äidil lä olla aikaa politiikalle. Häntä pidetään tasapainoisena, äärimmäisen fiksuna ja älykkäänä. Se on hirveän suuri voimavara politiikkaan, Heinämäki sanoo. Hän itse kokee moisen lentävän lähdön vaikeaksi – on paineita lukea sivukaupalla taustatietoa ja tehdä läjä muistiinpanoja. Silloin hän on sanonut, että mieti vielä yön yli. ”Apon” työ nimittäin on Heinämäelle jo tuttu juttu. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Ystävyyttä yli rajojen. Loukaskorpi arvioi poliisina nähtyjen todella kovien asioiden tuoneen Heinämäelle tiettyä pehmeyttä, kykyä ymmärtää esimerkiksi vähäosaisten tilanteita. Olin hirveän iloinen, kun hänet valittiin viime kaudella apulaispormestariksi. He arvostavat toisissaan ammatin mukanaan tuomaa näkemystä. Ajattelin, että jos hän pystyy tähän kolmen lapsen kanssa, pystyn minäkin yhden kanssa, nykyään kahden lapsen äiti Heinämäki kuvailee. Heinämäki sanoo olevansa ”adhd, jonka pitää päästä puntille”. Muistan ihailleeni Johannan tarmokkuutta, koska hänellä oli kolme poikaa. Toisaalta se osoittaa, kuinka paljon hän välittää ihmisistä. – Johanna on tosi tunnollinen, ja joskus ehkä vähempikin riittäisi. Arki on työn vuoksi luonteeltaan erilaista kuin ennen mutta silti ihan normaalia. Loukaskorpi pitää hienona, miten Heinämäki voi viiden minuutin varoajalla mennä puhumaan minne vain. Nyt, kun molemmat tekevät samaa työtä, kaksikko saattaa purkaa toisilleen arjen kuulumisia tietäen toisen ymmärtävän täysin, mistä puhutaan. Joskus apulaispomestarit saavat palautetta siitä, etteivät he ymmärrä mitään tavallisesta arjesta. Opettajan ammatti on ikkuna yhteiskuntaan ja aikaan, erityisesti suomalaiseen nuorisoon. Anna-Kaisa on ollut olkapää, johon on voinut luottaa, Loukaskorpi kiittää
Meillä on toisinaan taipumusta tyrmätä uudet ajatukset. Olen lähtenyt varsin nuorella iällä politiikkaan ja se on ollut tietynlainen kutsumus. Pelkkä asioihin reagointi ei riitä, vaan täytyy olla oikeasti aloitteellinen ja proaktiivinen. 21 18. Kaikki jäsenet uskaltavat esittää uusia ajatuksia ja kokevat puolueen omakseen. Nyt he ovat Tampereen apulaispormestareita. Iitin kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) ja Johanna Loukaskorpi (sd.) tutustuivat tuoreina valtuutettuina liki yhdeksän vuotta sitten. Toiseksi tarvitaan tavoitteellista johtamista – päättäjillä pitää olla yhteinen tilannekuva ja tavoitteet, joihin myös kuntalaisia sitoutetaan. Millaisena näet SDP:n kymmenen vuoden päästä. Anna-Liisa Blomberg. Oman erityislaatuisuutensa alueelle tuo viiden vuoden sisällä kansainvälisen tason mitat täyttävä moottorirata Kymi ring. Meillä on oltava näkymä ja ratkaisuja isoihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, globaaliin eriarvoistumiseen, tulonjakoon, robotisaatioon ja alati pirstaloituvaan työelämään. TAMMIKUUTA 2018 DEMARIVAIKUTTAJAT KATSOVAT TULEVAAN TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG Nosteessa Millainen on Iitti viiden vuoden kuluttua. . EEMELI LEHTINEN . Kolmanneksi meidän on parannettava viestintäämme. Ensin on ymmärrettävä yhteistyön, kumppanuuden ja vuorovaikutuksen merkitys elinvoiman lisäämisessä. Miten tavoitteeseen päästään. Se on lyhytnäköistä. Tahdon uskoa, että kun viiden vuoden kuluttua täytän kolmekymmentä, olen edelleen tavalla tai toisella mukana politiikassa. Näen, että Iitissä on enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Tulevaisuudessa tarvitaan rohkeutta jalostaa ideoita niiden torppaamisen sijaan. Haluan uskoa Iitin olevan entistä houkutelevampi asuinpaikkakunta, joka erinomaisen sijaintinsa ja saavutettavuutensa ansiosta houkutelee myös yrityksiä sijoittumaan tänne. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Toimintamme ei voi levätä vain hienon historian varassa, vaan meidän on rohkeasti kyettävä uudistumaan muuttuvan maailman vaatimusten edessä. . Mitä vision toteutumiseen vaaditaan. Tulevaisuuden SDP on nykyistä moniäänisempi, rohkeita avauksia esittävä ja politiikan asialistaa määrittelevä liike, joka puhuttelee laajoja joukkoja. Alueen päättäjiltä tarvitaan yhteistyökykyä ja tärkeimpänä on muistettava kuntalaiset. Iitti tunnetaan ympäri Suomen vastuullisena, välittävänä ja vuorovaikutteisena kuntana. SDP:n valtuutettu . Tärkeitä sidosryhmiä ovat ympäryskunnat ja maakunnan alue sekä niiden yrittäjät. Tarvitaan rohkeutta jalostaa ideoita niiden torppaamisen sijaan. Onnistuneella viestinnällä pystymme tuomaan esiin hyviä asioita kunnastamme. Emme saa vain pohtia kuukausittaisten galluplukujen parantamista
Armo on tässä tapauksessa halpaa, jos toisen puolesta selitellään asioita parhain päin, yritetään kääntää katseet toiseen suuntaan, ammutaan viestintuoja ja lopuksi heittäydytään rukoukseen.” Vaikka keihäästä katkeaisi pää, joku päivä onni kääntyy. Vaikka pidin hänen viestinnällisiä kykyjään ylivoimaisina, en silti kannattanut Teemua vain hänen valonsa takia. Muistan hänen terävän ja läpitunkevan katseensa sekä huikeat verbaaliset kyvyt. Teemu oli kasvatustieteen lehtorina perheellemme korvaamaton tuki. Kirkolliskokousedustaja Helena Paalanne kiteytti mielestäni Teemu-gaten nasevasti omassa blogissaan: ”Häpeä on hirvittävä taakka, ja se lankeaa kannettavaksi sille, jonka rikkomuksiin valokeila osuu. Ensimmäinen ajatukseni oli, että eikö Teemu todellakaan uskonut, että nämä tiedot tulisivat joskus esiin. Ihailin hänen rohkeuttaan ja ajattelin silloin jo, että tuon miehen keihäskaari kantaa pitkälle, kunhan pysyy sektorissa. Häpeä on asia, jota on vaikea kestää. Häpeä on vain pakko kantaa ja katsoa, mihin se tie johtaa. Siksi sille tarjotaan lääkkeeksi liian helposti halpaa armoa. On tietenkin sääli osoittaa kyynisyyttä ihmiskunnan suurimpia persoonia kohtaan, mutta näin se vain tuppaa olemaan, eikä Helsingin tuore piispa tee tähän havaintoon poikkeusta. Kun silloinen vaimoni tuskaili kasvatustieteen gradunsa kanssa, Teemu auttoi ja rohkaisi vaimoani niin, että lopulta yliopistollinen lopputyö valmistui töiden ohessa. Me ihmiset emme todellakaan ole samalla lähtöviivalla. Hän selvitti opinnot ennätysajassa ja vihittiin Suomen nuorimpana pappina Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan. Kun Teemu oli jättänyt gradunsa masturboinnin etiikasta, hän esiintyi viimeisissä teologibileissään paidassa, jossa luki punaisella PIMPPI. Kyse on holtittomasta elämänasenteesta enemmän kuin yksittäisistä kuittirikkeistä. Silloin ei auta asioiden hengellistäminen, ei vitsailu eikä selittely. Sekin on elämän laki. Tunnen Teemu Laajasalon hyvin jo opiskeluajoilta. Opiskeluissa kaikki tuntui sujuvan Teemulta kuin letkajenkka. 22 18. Kirkkoaktiivi Johanna Korhonen oli kunnianhimoisen toimittajan tarkkuudella tehnyt puhuttelevan selvitystyön Teemun harkitsemattomasta luottokortin käytöstä. Tuin häntä, koska tiesin hänen tekevän myös hyvää siellä, mihin julkisuuden valokeila ei osu. Kysymys on aiheellinen ja menee ihmisarvon ytimeen. Viime viikon tiistaina toimituksemme sähköpostiin rävähti uunituoreen piispan poikkeuksellinen syntilista. Hän kiirehti nopeasti pahoittelemaan tilannetta ja lupasi korvata aiheuttamansa yksityismenot seurakunnalle. Toisin on velkaongelman kanssa taistelevalla ihmisellä, joka muutaman kuukauden vuokrarästin vuoksi menettää luottotietonsa, eikä saa edes omaa puhelinliittymää viiteen vuoteen. TAMMIKUUTA 2018 ”M itä suurempi valo, sitä pitempi varjo.” Tämä lause taitaa olla yksi tunnetuimmista ihmislajin kirjoittamattomista ominaisuuksista. Kyse on holtittomasta elämänasenteesta enemmän kuin yksittäisistä kuittirikkeistä. Moni on kysellyt aiheellisesti, eikö piispan anteeksipyyntö riitä. Piispa ja hänen keihäänkärkensä Jo muutaman päivän päästä hän esiintyi Asianajapäivillä tutun huumorintajuisena vitsailemalla siitä, miten taksikuitit pitää säilyttää asianmukaisesti. Miten hän edes uskalsi lähteä piispakisaan nämä epäselvyydet alitajunnassaan. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Kun Teemua oltiin hypettämässä Helsingin piispaksi, olin ensimmäisten joukossa ilmaisemassa tukeani Teemulle. Keihäs oli lentänyt kauas, mutta nyt ei todellakaan enää pysynyt sektorissa. Kun piispalla sauva karkaa sektorista ulos, anteeksiannon pitäisi riittää. Osa yleisöstä nauroi. Teemun reagointi kuittiepäselvyyksien paljastuttua on kuin anteeksipyynnön oppikirjasta
Tutkimusten mukaan toisen ihmisen stressihien haistelu aktivoi ihmisellä eri aivonosia kuin kehon viilenemistarkoituksessa tuotetun hien. TAMMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Viestittelet hielläsi, halusit tai et Aika harvoin kuulee kenenkään erityisesti pitävän hikoilusta. Sekä kortisolin että adrenaliinin tehtävä on saada keho ja mieli valppaaseen ja virittyneeseen ”taistele tai pakene” -tilaan, joka on evoluution saatossa ollut lajin säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä ominaisuus. Nora Vilva Demokraatti. Se on stressihikeä se. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat positiivisemmin oman sosiaalisen ryhmänsä hienhajuun kuin sen ulkopuolella olevien ihmisten hikeen. Stressihiki saattaa varoittaa muita ihmisiä siitä mahdollisuudesta, että meneillään oleva tilanne on pelottava tai ahdistava. On yhä hämärän peitossa, miksi ihmiskeho ryhtyy stressaantuessaan tyypillisesti hikoilemaan. Ihmisen ajatusmaailma nimittäin vaikuttaa siihen, kuinka toisen ihmisen hienhajun kokee. Ihmiskeho tuottaa hikeä viilentelytarkoituksessa sekä stressin sivutuotteena. Tutkijat arvelevat, että stressihien haju saattaa välittää viestejä muille ihmisille. 23 18. Tästä valppaustilasta innostuvat myös hikirauhaset aloittaen ylimitoitetun kainalohikoilun. Henkinen tila vaikuttaa Kun ihminen on stressaantunut, pelokas tai ahdistunut lähtee kehossa stressihormoni kortisolin sekä adrenaliinin määrät nousuun. Juuri koostumuksesta johtuen stressissä hikoileva ihminen pitää itseään jotenkin erityisen vastenmielisen hajuisena. Kuntosalilla huhkiessa ja paahtavan auringon alla hiki kuuluu asiaan, mutta mikä juttu se on, kun kainalot paukahtavat märiksi juuri ennen tärkeää työneuvottelua tai presentaatiota. Läheisten ihmisten kehojen tuoksu myös laskee ihmisen stressitasoa, ja selvästi nopeammin kuin neutraalit tai vieraiden ihmisten tuoksut. Nämä viestit ovat sellaisia, mihin emme tietoisesti edes tajua reagoivamme. Oma jengi tuoksuu paremmalta Stressihiki on luonnollinen osa ihmiselämää ja sitä vastaan taisteleminen deodorantein tai muilla konstein on useimmiten aivan toivotonta hommaa. Jos työpaikalla on hyvä henki ja ihmisten väliset suhteet lämpimät ja mutkattomat, on kosteista kainaloista murehtiminen turhaa. Stressihien koostumus on hieman erilainen kuin jäähdytyshien
24 18. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. TAMMIKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
Aika on tehnyt tehtävänsä. Ensimmäiset kaksi vuotta olivat rauhallisia. Suomeen saapui vuoden aikana 32 476 turvapaikanhakijaa. Tullessaan varasijalle hän erosi puolueesta kolme kuukautta kestäneen jäsenyyden jälkeen. – Silloin meinasi itkettää. Politiikka pelisääntöineen oli Nergille vierasta, vaikka hän tulikin yhteiskunnallisesta suvusta. Nerg ei kuitenkaan kadu ehdokkaaksi lähtemistään. TAMMIKUUTA 2018 Viranomaisten kasvot K ansliapäällikkönä vasta lopettaneen Päivi Nergin työ alkoi kohun siivittämänä 2012. Hänen isoisänsä Vihtori Vesterinen oli Maalaisliiton kansanedustaja ja ministeri. Oli lähdettävä täyttämään tiedon tarvetta, jotta muu virkakunta saa rauhan tehdä työtään.. 25 18. Silloin Nerg otti itselleen roolin kertoa mahdollisimman selkeästi kansalaisille, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mietin, miten tämän kanssa kestän. Kaikki osaamiseni ja näyttöni eivät olleetkaan yhtään mitään. Se herätti kunnioitusta kaikkia poliittisia päättäjiä kohtaan. – Se oli tietoinen ratkaisu. – Se avasi minulle politiikan maailmaa ja sen logiikkaa. Nerg oli ollut viisi vuotta aiemmin kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana. Kristittynä ja idealistina kristillisdemokraatit tuntuivat luonnolliselta valinnalta. Syksyn 2015 maahanmuuttokriisi muutti kaiken. Nerg muistelee tapahtunutta jo hieman huvittuneena sisäministeriön neuvotteluhuoneessa. Joidenkin tahojen mukaan silloisen sisäministerin Päivi Räsäsen valintaan olisi vaikuttanut Nergin puoluetausta
– Välillä joku sanoo, että olen liian kova, toinen, että liian lepsu. maatalousja metsätieteiden maisteri, agronomi . – Olen virkamiesvastuussa. Stressin sietokyky on kasvanut. Työ on vaatinut veronsa. Olin todella huolissani Maahanmuuttoviraston henkilöstöstä. – Olen todella surullinen tästä ilmapiiristä. Hän kertoo saaneensa varsin paljon positiivista palautetta ihmisläheisyydestä ja selkokielisyydestä. . naimisissa, kolme aikuista lasta, neljä lastenlasta PÄIVI NERG ” Koen antaneeni viranomaisille kasvot. Johtamisosaamisen merkitys tulee korostumaan lähivuosina. Millaisia ominaisuuksia tuleva kansliapäällikkö tarvitsee. Työmatkapyöräily on minun juttuni. . Ihmiset tarvitsevat entistä enemmän toinen toisensa kunnioittamista. Hän muistuttaa Suomessa turvapaikanhakijatilanteen hoidon olevan EU-maiden parhaimmistoa. Asiakkaiden tulisi olla etusijalla. Kävelin viestintäjohtajan huoneeseen useampia kertoja sanoakseni, etten jaksa tätä, eikö joku muu voisi hoitaa. Oli helpottavaa todeta olleensa omasta mielestään itselleen rehellinen. Nerg kokee onnistuneensa parhaiten avoimen kulttuurin luomisessa. – Olen kotona samanlainen organisaattori ja asioiden pyörittäjä. Sydämelläni on se, että haluaisin pitää Suomen hyvinvointivaltiona. – Vaikeimmat hetket ovat liittyneet siihen, kun ulkopuolelta ihmiset ovat tulleet kyseenalaistamaan omaa arvopohjaa ja kysyneet, olemmeko poliitikkojen vietävissä. – Sen kanssa oli pakko oppia elämään. Viimeistä kolmea vuotta Nerg luonnehtiikin raskaaksi. Nergin elämään on vaikuttanut paljon hänen isänsä, joka kuoli tyttären ollessa viisitoistavuotias. Hänen uusiin tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, hallinnon ja julkisen hallinnon kehittäminen, digitalisaation edistäminen sekä toimintatapojen ja ohjauksen kehittäminen julkisessa hallinnossa. – Haluaisin yhdenmukaistaa valtion henkilöstöjohtamista läpi linjan ja miettiä, miten henkilöstön osaamista ja siihen liittyviä työvälineitä voi kehittää. Se olisi auttanut ihmisiä ymmärtämään tilannetta ja tehtyjä ratkaisuja. Terveyserot ovat Nergin mukaan vielä liian suuret eri puolilla Suomea. – Meidän pitäisi olla edelläkävijöitä ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Suomi ei vielä valmis Tuoreen EU-raportin mukaan Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita. Vaadin itseltäni ja myös muilta paljon. Nerg on pyrkinyt luomaan edellytyksiä niiden perheiden yhdistämiselle, joille se vain on ollut mahdollista. 26 18. . Ajan Kauniaisista töihin ja takaisin, yhteensä 32 kilometriä arkisin. kristillisdemokraattien ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007 . Meidän pitäisi pysähtyä. Nimipäivä onkin hänelle syntymäpäivää tärkeämpi. Nerg haluaa parantaa liikkuvuutta valtion työpaikkojen sisällä, jotta ihmiset voisivat luoda kiinnostavia urapolkuja. aloitti työt tammikuussa valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä . – Aina kun sanoin minkä tahansa sanan tai lauseen, jokaista sanaani käännettiin. Silloin Nerg lopetti keskustelupalstojen seuraamisen. Julkisen hallinnon digitalisaation edistämisessä on Nergin mukaan vielä paljon tehtävää. – En voinut silloin kuvitellakaan, mihin urani johtaisi. sisäministeriön kansliapäällikkönä 2012–2017 . Sydämellä hyvinvointivaltio Nerg on aloittanut vuoden alusta työnsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Virkakoneiston kasvot, jotka ovat vieneet asioita eteenpäin. Syytökset olivat pahimmillaan ”Oletteko natseja?”-luokkaa. . TAMMIKUUTA 2018 Päätökset oli tehtävä sen hetkisen tiedon varassa. Talvella 2016 todella moni toisen polven suomalainen, vähän eri näköinen, kohtasi syrjintää. Nergin mukaan pitäisi puhua paljon enemmän yhteiskuntaa yhdistävistä asioista. Kritiikki pakotti miettimään omaa toimintaa ja arvomaailmaa. Olin nuori ja nainen. Mietin, kestänkö, jaksanko, onko liian raskas paikka. – Terveyspalveluiden yhdenvertaisuus ei ole kohdallaan. Jatkuvasta valmiustilasta ei voinut irrottautua täysin edes kesämökillä. Hän arvelee olleensa kotona viimevuosina hiljaisempi kuin töissä. Hän ei näe perusteita piilotteluun edes kirkolla tai sen jäsenillä. En ole voinut puuttua, vaikka kriteerit eivät ole aina olleet sellaisia, mitä itse olisin halunnut. – Eri asia on heidän auttamisensa, joilla on kotiinpaluun mahdollisuus. En ymmärtänyt siinä olevan jotain outoa. asuu Kauniaisissa . Hänestä olisi parasta, jos suomalaiset rohkaistuisivat kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa. – Se on paljon isompi asia kuin maahamuuttokriisistä selviäminen 2015. Nämä ovat todella vaikeita kysymyksiä. Toivottavasti ihmiset eivät ole ajatelleet minua hallituksen kasvoina. Paperittomana heillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia Suomessa. Lisäksi hän johtaa tehtävässään maakuntaja sote-uudistuksen toteutusta. Minkä verran pyöräilet. Kansliapäällikkö on ollut jatkuvasti hallituksen käytettävissä. . Oli suojattava itseä. – Tottakai mukaan mahtui virheitä, mutta niitä olemme korjanneet. Perheenyhdistäminen on ollut Nergille henkilökohtaisesti vaikein kysymys, josta on käynyt painia omassa mielessään. Haastavat tilanteet ovat pakottaneet etsimään ratkaisuja yhdessä. Nerg pyrki tekemään kaikkensa tukeakseen Maahanmuuttoviraston työntekijöitä heidän tehtävissään. Tunteet ja kaikki muu on ollut pakko siirtää sivuun. Nergistä on hienoa, että turvallisuusviranomaisten työn merkitys on tullut nähdyksi, ja resurssit ovat parantuneet. . Ihmisten tulisi olla siinäkin etusijalla, etteivät uudistukset lisää erirvoisuutta. Nerg vakavoituu. syntynyt 1958 Suolahdessa . Arvostelu heitä kohtaan oli todella väärää. Aikoinaan Nerg aloitti työnsä lihanjalostuksen parissa kuuluen 32-vuotiaana pörssiyhtiön johtoryhmään liha-alan ensimmäisenä naisena. Olen aika johdonmukainen. Puuttumattomuuden viitta Tiedon pitäminen sisällään on ollut Nergistä raskasta, varsinkaan kun ei ole voinut kertoa asioiden taustalla olevista seikoista. . . Nergin on vaikea ymmärtää, miksi auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Hänellä käy mielessä yhä kesäkuussa, kuka toisi hänelle uimapuvun. Syksy 2015 kärjisti tilanteen. Nimipäiväuimapuku Asioiden pyöritteleminen ilman niiden oikeaa edistämistä turhauttaa Nergiä niin työssä kuin kotona. ” En ole voinut puuttua, vaikka kriteerit eivät ole aina sellaisia, mitä haluaisin. – Suomen tämän hetkinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi kypsä siihen, että eläisimme yhdessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten kanssa. Joskus muut perheenjäsenet pyytävät minua jättämään töihin johtajan roolin, hän naurahtaa. Mitä haluaisit sanoa isällesi, jos se olisi mahdollista. Uskonto on korostunut voimavarana Nergille viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi hyvää stressinsietokykyä ja ymmärrystä yhdistellä asioita, yhteistyökykyä sekä avointa viestintää. – Toivon saavani käyttää omaa osaamistani sataprosenttisesti, ja työni olisi niin haasteellista kuin olen osannut odottaa. Se kantaa ihmisiä. valtiovarainministeriön hallintoja kehitysjohtajana 2009–2012 . – Koen antaneeni viranomaisille kasvot. – Isä toi minulle aina uuden uimapuvun mökille kesäkuussa Päivin päivänä, Nerg muistelee. Hienoimpia ovat olleet yhdessä onnistumisen hetket, kuten Tornion vastaanottokeskuksen pystyttäminen nopealla aikataululla. Hän muistuttaa, että perustuslain lähtökohtana on hädässä olevien ihmisten auttaminen. – Olen nähnyt millainen merkitys uskonnolla on. Vaikka isä oli koulutukseltaan kanttori, hän eteni pankijohtajaksi. Minua on jäänyt harmittamaan, ettei isä ehtinyt nähdä lapsiani ja lastenlapsiani. Tietoisuus muista uskonnoista on syventynyt, mutta oma usko on säilynyt samanlaisena. Jo synnytettyä erityisosaamista ei saa lähteä murentamaan. Olen toimeenpanijaihminen. Suomi ei lähetä ketään kuolemaan. Tuntui vähän siltä, että huusin, mutta kukaan ei kuunnellut. Me olemme kaikki Luojan luomia erilaisia ihmisiä. Sanoisin hänelle: ”Tässä ne isä nyt on.” KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Virkakoneiston kasvot, jotka ovat vieneet asioita eteenpäin.
27 18. TAMMIKUUTA 2018 ” Vaikeimmat hetket ovat liittyneet siihen, kun ulkopuolelta ihmiset ovat kysyneet, olemmeko poliitikkojen vietävissä.
Etätyölle valmiit puitteet Aurinkorannikolle ei muuteta vain eläkepäiviä viettämään, vaan moni tekee siellä myös töitä. Kotimaisesta elämästä puuttuu oikeastaan vain hiihtomahdollisuus. Kasvatustieteen tohtorin Paula Könnilän vuonna 2014 tekemä tutkimus paljastaa, että pysyvästi Espanjassa asuvien suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lisäksi noin joka toinen työssä olevista on perustanut yrityksen. Moni suomalainen on kuitenkin ymmärtänyt, ettei tammikuuta tai yleensäkään koko elämää kannata koti-Suomessa viettää. Kun tavallinen kansa raataa, niin sentään kansanedustajat saavat tammikuun olla istuntotauolla. Suomalainen puritaanisuus ja ylitiukka työmoraali eivät elä enää Espanjan auringon alla. Tammikuu on Suomessa kuukausista julmin. Lempeä ilmasto houkuttaa Suosituin asuinpaikka on Aurinkorannikko. Digitalisaation vaikutuksesta työelämä ei ole enää paikkasidonnaista, joten toimisto kulkee kätevästi povitaskussa tai tietokonelaukussa. Yhteisöllisyyttä ylläpitävät suomalaiset ravintolaja hoivapalvelut, suomenkielinen koulu ja päiväkoti, pari seurakuntaa sekä useampi suomenkielinen lehti. Kovasti suosiotaan on viime vuosina kasvattanut Espanja. Aurin korannikolla työskentelekin jo satoja puhelinmyynnin tai digipalvelujen suomalaista ammattilaista. Vaikka aurinko tuskin käväiseekään horisontin yläpuolella, ovat työelämän haasteet vuoden kovimmat. Suomalaisille on tärkeää myös yhteys maanmiehiinsä kaukana kotoakin. Ensimmäisenä suomalaiset mainitsevat lempeän ilmaston. Tällä hetkellä siellä asuu noin 20 000 suomalaista, joista lähes 10 000 on alueelle pysyvästi muuttaneita. Suomalaisturistien määrä alueella on jo reilusti yli 100 000 per vuosi. Mihin perustuu Aurinkorannikon vahva vetovoima. 28 18. Pitäisi olla aktiivinen ja luova, vaikka sohvan ja sängyn vetovoima kasvaa samassa suhteessa pimeyden kanssa. TAMMIKUUTA 2018 Aurinkorannikko on suomalaisten toinen koti Tähän aikaan vuodesta moni suomalainen päätyy kaihoisasti selailemaan matkatoimistojen verkkosivuja. Kun vielä joulunpyhinä ulkosuomalaiset kaipailivat Sylvian joululaulun tahtiin koti-Suomeen, kääntyy asetelma uudenvuoden jälkeen päälaelleen; alkuvuoden myrkyttävästä pimeydestä on päästävä aurinkoon. Näin vuodenvaihteen tienoillakin elohopea kohoaa noin 20 asteen tienoille ja aurinko jaksaa useimmiten paistaa. Se voi olla hyvä asia, sillä ei näillä keleillä hyviä päätöksiä saataisikaan aikaan. Kyseessä on Euroopan laajuudessakin valtava 450 miljoonan euron investointi, jonka tarkoituksena on houkutella nimenomaan Pohjois-Euroopasta perheitä ja elä. Paula Könnilän tutkimuksesta käy ilmi, että aurinko ja espanjalainen kulttuuri ovat muokanneet myös suomalaisten elämänasennetta. Yhden kiintoisan etätyömahdollisuuden tarjoaa Benahavísin kaupungin lähellä sijaitseva uusi asumiskonsepti nimeltään Real de la Quinta. Pitkään Aurinkorannikolla asuneet kertovat, että rentous, lepo ja terve välinpitämättömyys ovat hiipineet heidän elämänasenteeseensa
Vaikka keskustelussa sitaatti on yh distetty sisällissotaan, kukaan ei tiedä, oliko puhu jan tarkoitus viitata siihen, vai ainoastaan käyttää täydellistä ihmisarvon riistämistä kuvaavaa ver tauskuvaa. Real de la Quinta mahdollis taa koulujen ohella hienot harras tusmahdollisuudet ratsastuksesta melontaan sekä golfista vaellukseen. Poliittiset päätökset, joiden seurauksena osa ih misistä kokee ihmisarvonsa riistetyn, eivät koskaan johda hyvään. Vai joutuuko vaikeaan tilanteeseen päätynyt ihminen myös nöyryyttävään alamaisen asemaan. Siteerauksesta alkanut kohu oli mielipuolinen. u u u Niskalaukauksesta Rinteelle puhunut ihminen ei hekumoinut poliittisella väkivallalla, vaan puhui siitä, miltä hallituksen suunnitelmat hänestä itses tään tuntuvat. Alue on rakennettu vuorille, joilta on huikeat näköalat Välime relle. Toiseksi, kansalaispalautetta suoraan siteeran nutta Rinnettä syytettiin ”tyylirikkeestä”, vaikka palautteen viesti oli juuri se, jonka kuuleminen olisi nyt kai kille päättäjille viisasta – riippu matta siitä, mitä itse aktiivimal lista ajattelee. Kohdellaanko jokaista ihmistä arvokkaana yksilönä riippumatta siitä, mikä hänen asemansa yhteiskunnassa on. Työttöminä on tietysti monenlaisia ihmisiä, monenlaisissa tilan teissa. Ensinnäkin, vertauskuvallisen ilmauksen tarkoi tushakuinen väärinymmärtäminen tappaa kaiken, myös poliittisen keskustelun. Ja juuri siksi työttömien viestejä olisi erityisen tärkeä kuulla. Uskon, että mallia ajavien halli tuspuolueiden vilpitön tarkoitus on nostaa työlli syyttä, ei ”kyykyttää” työttömiä. En tiedä millaista logiikkaa pitää käyttää, jos kansalaispalautteen suoran siteeraamisen sijaan viisaampaa olisi spekuloida monien kansalaisten tunnelmilla, vailla mitään suoraa linkkiä todelli suuteen. u u u Poliittiset päätökset eivät koske vain sitä asiaa, josta kulloinkin päätetään. ” Moni suomalainen on kuitenkin ymmärtänyt, ettei tammikuuta tai yleensäkään koko elämää kannata koti-Suomessa viettää. Juuri siksi työttö mien viesti on tärkeä kuulla. Loma pimeydestä On mielenkiintoista nähdä, miten työelämä muuttuu jatkossa. TAMMIKUUTA 2018 Elina Hirvonen Viesti, joka kannattaisi kuulla Kun Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 9.1. Aktiivimallia koskevassa keskustelussa ydin on mielestäni tässä. u u u Yhteiskunnassa, jossa ihmistä arvostetaan pitkälti työn kautta, työn menettämiseen liittyy riski me nettää myös paljon muuta: kokemus merkityksestä, arvokkuudesta ja osallisuudesta. Mutta työttömyyteen liittyvissä tutkimuk sissa on todettu kokemuksen ihmisarvon menetyk sestä olevan työttömien keskuudessa yleisiä. 29 18. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Olen nähnyt läheltä, miten työn menettäminen suistaa ihmisen masennukseen, josta hän ei enää nouse. oh jeistettiin, miten puoluejohtaja Antti Rinteen olisi pitänyt siteerata työttömien aktiivimallista saa maansa kansalaispalautetta, mykistyin. Suo raa sitaattia paremmin olisi kuulemma toiminut yleisluontoinen viittaus: Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen sisällissotaan johtaneet tapah tumat. Pääkirjoitus oli täynnä niin järisyttävää väärin ymmärrystä, että luulin sitä hetken vitsiksi. Ainahan sitä saa haaveilla! Mikko Salmi Demokraatti Kuvat La Quinta Grupo Inmobiliario. Vietäm mekö me suomalaiset kansanedus tajien tavoin enemmän vapaata tam mikuussa, jolloin pimeys vie kaikki voimat. Voisiko elintason kasvun myötä meillä olla pysyvästi toinen koti Espanjassa. Siteerauksesta alkanut kohu oli mielipuolinen. Saman ovat nähneet ja kokeneet lukemat tomat muut ihmiset, joiden omaa elämää tai lähi piiriä työttömyys on koskettanut. Ulkopuolelta näitä kokemuksia voi olla vaikea ymmärtää. Aurinkorannikko on suomalaisten toinen koti keläisiä asumaan, elämään ja viihty mään. Kir joittajan mielestä Rinteen ei olisi pitänyt siteerata työttömältä ihmiseltä saamaansa palautetta, koska suomalaiset ovat alitajuisesti herkässä tilassa. Päätöksiin ja niiden perusteisiin liittyy vies tejä, jotka koskettavat laajemmin sitä, miten ihmi siä tässä yhteiskunnassa kohdellaan
Ehkä olen äidiltäni perinyt tiettyä lempeyttä. Se ei ole sama kuin pehmoilu, mutta ehkä se on yksi tapa suhtautua elämään ja erilaisiin asioihin. Olen mielestäni yhtä aikaa yhteistyökykyinen ja sosiaalinen, mutta toisaalta voin olla myös harkitusti vetäytyvä. Olen utelias. Se liittyy siihen, että tätä yhteiskuntaa ollaan aika monelta suunnalta hilaamassa hyvinvointiyhteiskunnasta markkinayhteiskunnan suuntaan. Jos ajattelen omaa poliittista liikettämme, niin meidän pitäisi jaksaa olla arvopohjainen liike, mutta myös liike, jonka todella koetaan välittävän ihmisistä. Mielestäni koko työhistoriani ja elämäni on ollut sellaista korkeakoulua, uuden oppimista. Se on valtava voimanlähde ja hyvin tärkeä asia jaksamisen kannalta. Pitää kyetä arvioimaan omat voimavaransa ja sen, mihin keskittyy. Meidän pitää tavoittaa ihmiset tunnetasolla, ei vain asiatasolla. Useat voimat haluavat nyt purkaa monia palkansaajien turvaksi ja elämisen edellytykseksi neuvoteltuja asioita. Olen ratkaisunhakuinen, en vain ongelmien esiinnostaja. Jos kritisoi, pitäisi aina olla myös halu ja kyky etsiä ratkaisuja. Se vähän surettaa. Se onkin tämän liikkeen ehkä suurin haaste, tavoittaa ihmiset tunnetasolla kaikessa siinä mitä me teemme. Yhteiskunta ja työnantajat yritetään ulkoistaa tästä vastuusta. Se on tärkeä ominaisuus tällaisessa hommassa, missä kanssakäyminen ja sosiaalisuus ovat osa työtä. Emme saa menettää kykyä asettua heikomman puolelle ja välittää ihmisistä. Kyllä kilometrit näkyvät tietysti minullakin naamassa. Ei ihminen voi kaikesta tietää ja kaikkea osata. Löydän piirteistäni myös surun pilkahdusta. Lauri Ihalainen on kansanedustaja (sd.) ja ex-työministeri.. 30 18. Jos katson tätä omaa, kohtuullisen pitkää työsarkaa erilaisissa tehtävissä, voin todeta, että omat elämänarvoni ja työ, mitä olen saanut tehdä, ovat olleet sopusoinnussa keskenään. TAMMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Lauri Ihalainen, 70 N äen peilissä Laurin, joka on voinut elää hyvin rikasta elämää. Juuri se hetki mitä elää, tuntuu kuitenkin aina parhaalta. Tässä ajassa on paljon markkinavoimien innokkaita toimijoita, jotka eivät näe ihmisten arjen asioita ja huolia. Siihen liittyy myös nöyrällä tavalla voimattomuutta. Työttömyydestä yritetään tehdä yksilön ongelma, ja ikään kuin yksilön pitäisi hakea siihen myös ratkaisut
Neitilän esitys ”Pieta” on surrealistisesti sävyttynyt kertomus Lapin naisesta, joka on pakon edessä oppinut selviytymään ja sopeutumaan ankarissakin oloissa. Yritys löytää uusia muotoja ja kokeilla asioita oman mukavuusalueen ulkopuolella, luonnehti Riuttala valintojaan syystalvella festivaaliohjelmistoa julkistettaessa. Työväen Näyttämöpäivät järjestetään Mikkelissä 26.–28.1. Näyttämöpäivien ohjelmakartalta löytyy tänä vuonna tasapuolisesti sekä festarikonkareita että Mikkelin festivaalin noviiseja. Riuttalan tusinan lisäksi Näyttämöpäivillä nähdään kutsuttuna vieraana jälleen satakuntalaisen Otava Ensemblen esitys ”Sanamyrsky”, joka on viides osa Juha Hurmeen hilpeänkomeassa Maiju Lassila -teatteriprojektissa, jonka tuotannot on kaikki nähty myös Mikkelissä. Esiintyjien ja esitysten moninaisuus on ollut minulle tärkeää. Ensi viikon perjantaina alkavat Työväen Näyttämöpäivät tarjoaa kolmen intensiivisen päivän ajan valtakunnan parasta harrastajateatteria kolmentoista teatterin tai ryhmän esittämänä. TAMMIKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Mikkeli vetää taas teatteriväkeä Näyttämöpäivien vakiovieraita on tavannut olla Jyväskylän Huoneteatteri, joka tuo tällä kertaa Mikkeliin Risto Isomäen ekotrilleristä Sarasvatin hiekkaa sovitetun, visuaalisesti oivaltavan esityksensä. 31 18. H an na -K ais a H äm älä in en H arrastajateatterilaisten jokatalvinen kokoontumisajo Mikkeliin on kohta käsillä. Festivaalin pohjoisin ja ilmeisesti myös historialtaan tuorein (perustettu 2014) esiintyjäporukka Ryhmä Neitilä tulee todellakin Kemijärveltä, joka kannusti tulokasteatteria myöntämällä sille joulukuussa kaupungin vuoden 2017 kulttuuripalkinnon. 42. – Ohjelmistoon on valittu esityksiä koko Suomen mitalta Kemijärveltä Helsinkiin. Tämän vuoden kattauksen on laatinut aiemmin Helsingin Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana toiminut ohjaaja Sirpa Riuttala. Rolf Bamberg Demokraatti. Viime vuosien vakiovieraita tapahtumassa ovat olleet tänäkin vuonna mukana olevat Tikkurilan Teatteri, Järvenpään Teatteri ja Jyväskylän Huoneteatteri sekä ihan viimeisimpien vuosien suosikkeihin lukeutuva Kajaanin harrastajateatteri. Harrastajateatterissa voi näyttämöllä nähdä ihan tavallisia ihmisiä ja erilaisia kehoja. Toinen valintaperusteeni on ollut tuntemattomaan kurkottaminen. Tamperelaista vahvaa harrastajateatterikulttuuria edustavat taas Legioonateatteri ja Tukkateatteri, joka läpäisi valintaseulan peräti kahdella esityksellä: festivaalilauantaina siltä nähdään sujuvasti lomittain suurta ja pientä eli spektaakkelimaista ”(suur) suomimusikaalia” ”Luvattu maa” ja kahden naisen voimin toteutettava esitystä ”Parisuhdemonologit”. Sellaisia, joita ei yleensä ammattiteatterissa näe
Kitsaille ja nurkkapatrioottisille helsinkiläisille yksi kymmenesosa Hampurin panostuksesta oli liikaa Guggenheimtaidemuseohankkeessa. Punatiilinen lattia, val keiksi maalatut, putkimaiset – usein kaltevat – kantavat rakenteet ja aal toilevat lasiseinät muodostavat te rassin arkkitehtonisen vaikutelman. Veistoksen jalusta on kuutiomai nen 1960luvulla rakennettu tiili nen satamavarasto, josta vain kuoret ovat enää jäljellä. Tammea on käytetty runsaasti myös lämpiöissä. Akustiikkaratkaisuista vastaa Yasuhisha Toyota, johon luotet tiin myös Helsingin musiikkitalossa. H ampurin uusi mu siikkitalo Elb phil harmonie on monin kertainen spektaak keli, joka nostaa sata makaupungin kulttuuriprofiilia Itä meren metropolien joukossa kerralla. Elbphilhamonie ei siis ole vain konserttikeskus vaan myös näköala tori, hotelli ja asuinkerrostalo. Tuohon jalustaan on sijoitettu talon pysäköintitilat. Tähän ympäristöön myös uusi musiikkipalatsi on sijoitettu. Suuri Sali, jossa minulla oli tilai suus kuulla vaikuttava konsertti, on valtaisa orgaanisesti muotoiltu ääni pata noin 2 150 hengen yleisölle. Sveitsiläiset arkkitehdit Jacques Herzog ja Pierre de Meuron vas taavat Elbphilharmonien suunnitte lusta. Katon la siset pallovalaisimet muodostavat ornamenttejaan, ja alemmat seinä pinnat lähellä lavaa ovat pitsimäisiä verkkoja, kuin islamilaisia arabes keja. Elbphilharmoniessa on kaksi mu siikkisalia: Suuri sali ja Solistisali – sekä lisäksi monikäyttöiset Laituri studiot. Purjemaisesti tai riippu siltojen tapaan aaltoilevat kattora kenteet antavat lasipalatsille gootti laista taikaa. Oma paikkani sijaitsi ylimmillä tuoliriveillä – ja akustiikka toimi. Beige on vallitseva väri. Kimmo Sarje. Kiiltävät ympyrät ovat auk koja sisustusmassalla maalatuissa lasipinnoissa. Ti lan korkeus lavalta kattoon on 25 metriä. Noin vuoden aikana, kun terassi on ollut yleisölle avoin, siellä on vie raillut yli neljä miljoonaa ihmistä. Hampuri on työn ja liiketoimin nan kaupunki, jota leimaavat uljaat tiiliset satamavarastot, nosturit, sil lat ja kanaalit. Pääsy ylätasanteelle on maksu tonta, ja sieltä avautuvat upeat nä köalat eri ilmansuuntiin yli Hampu rin sataman ja mahtavan Elbejoen. Upea näköala yli sataman Jalankulkija nousee katutasosta Elb philharmonien kerroksiin pitkiä liu kuportaita, jotka rullaavat vaaleassa ympyräaihein koristellussa tunne lissa. Portailta päädytään terassille, joka kiertää rakennuksen punatiilisen jalustan yläreunaa pit kin. Seinät ja kattokin on vuorattu kipsi ja kuituseoksesta valmistetuista ele menteistä, joiden pintarakenne on kuin kirveellä vuoltu monitahoi seksi. Solistisalissa on puolestaan lähes 600 istuinta. Tämä monumentti, josta Hampuri toivoo jotakin Pariisin Eiffeltorniin verrattavaa symbolia, maksoi yli 800 miljoonaa euroa. TAMMIKUUTA 2018 Elbphilharmonie on Hampurin helmi Parvekkeet kiertävät konserttitalon pääsalia köynnösmäisesti. Helsinkiin sama parivaljakko ehdotti ristimuotoista hotellia Kata janokalle paikkaan, jossa nyt kukki vat sekavat tilapäisrakennukset. Ylätasanteen keskitila on Alvar Aallon Savoymaljakon tapaan tai vutetuilla lasiseinillä suojattu tuu lilta ja sateilta toriksi, josta on yh teydet ravintoloihin, kuppiloihin ja kauppoihin. Akustiikka toimii Ulkoisesti Elbphilharmonie on kuin jättiläismäinen 1960luvun optinen veistos, jonka taivutetuista lasiele menteistä koostuva julkisivu vaihte lee värejään ja sävyjään sään, talon toimintojen ja vuorokauden aikojen mukaan. Suuren salin sisustuksessa on käy tetty paljon tammea, jota on muo toiltu virtaviivaisesti hyvällä käsi työtaidolla. Ra kennuksessa on lähes 250 huoneen hotelli ja noin 45 luksusasuntoa. 32 18. Elementeillä on tärkeä akus tinen tehtävä vaimentaa häiritsevää kaikua. Parvia on neljä, ja ne kier tävät salia köynnösmäisesti polveil len
” Hampuri toivoo monumentista jotakin Pariisin Eiffel-torniin verrattavaa symbolia.. Konserttitalon avarana aaltoilevalta terassilta avautuvat upeat näköalat yli Hampurin sataman. TAMMIKUUTA 2018 Kuvat Kimmo Sarje Elbphilharmonie on Hampurin uusi kulttuurisymboli. 33 18
Taiteilijapaloa harmaan sävyillä Siihen nähden, kuinka vallankumouksellinen hahmo ja työssään paitsi pidättelemättömän visionäärinen myös äärimmäisen intohimoinen hahmo ranskalainen Auguste Rodin (1840–1917) oli, maanmiehensä ovat onnistuneet tekemään hänestä hämmästyttävän puisevan elokuvan. Winston Churchill käskyttää kurittomat väistämättömien uhrausten taakse perinnetietoisessa draamassa Brittien takuuvarmassa epookkituotannossa kesällä ilmestynyt Christopher Nolanin tekninen sotaelokuva Dunkirk (2017) ja nyt teattereihin Suomessa saapuva Synkin hetki (2017) ammentavat kumpikin brittiarmeijan pelastumisesta pienen ranskalaiskaupungin rantakaistaleelta meren yli kotiin alkukesästä 1940. Kun Claudel poistuu näyttämöltä – tosielämässä hän alkoi 1900-luvun alussa kärsiä masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista ja joutui lopulta viettämään elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä suljetussa laitoshoidossa – Doillonin ohjauksesta tuntuu katoavan olennainen motiivi. Taiteelliset opastajat ovat varmaan prepanneet häntä vähintään vastaavanlaisella intensiteetillä kuin Sanna Salmenkallio kouli Olavi Uusivirtaa tuoreen kotimaisen ”Viulisti”-elokuvan soittokohtauksiin. Toisen maailmansodan ensivaiheita ja -vuosia määritti Hitlerin natsien ja Saksan ennennäkemättömän tuhovoimaisen armeijan Wehrmachtin vastustamaton vyöryminen halki manner-Euroopan. Hänen merkkiteostensa kuten Balzac-muistopatsaan ja suurimuotoisen, erikokoisista tosiinsa kietoutuneista ihmisfiguureista rakentuvan ”Helvetin portti” -veistoksen työprosessien kuvaus näyttäytyy kiitettävän uskottavana ja katseen vangitsevana. Jacques Doillonin ohjaus ei oikeas taan ole elämäkertaelokuva, vaan se leikkaa aika pienen siivun taiteilijan elämänkaaren loppupuoliskolta. Isossa-Britanniassa heikko, natsidiktatuuria nöyristellyt ja diplomatiaan viimeiseen saakka uskonut pääministeri Neville Chamberlain sai väistyä. Länsirintaman taistelut alkoivat keväällä 1940, ja jo kesäkuuhun mennessä myös vanha verivihollinen Ranska oli polvillaan. Siinä kahden merkittävän kuvanveistäjän (Claudelina Isabelle Adjani ja Rodinina vähemmän näköinen mutta näyttelijänä kukoistuskauttaan elänyt Gérard Depardieu) hehkuvasta suhteesta otettiin irti paljon kiinnostavampia asioita kuin Doillonin painotuksiltaan ryhdikkäässä, mutta latteaksi jäävässä elokuvassa. Eiväthän veistokset tuohon aikaan toki värejä räiskyneet, mutta harmaanruskeat sävyt nuiventavat myös henkilöhahmoja, joissa pitäisi olla taiteilijuuden edellyttämää passiota ja elämän väriä. Itse taiteen tekemisen näyttäminen on Rodin-elokuvassa kuitenkin se kiehtovin elementti. Siinä tuli paremmin lihaksi Claudelin Rodin-elokuvassa esittämä kiteytys: ”Taiteilijoina me olemme mestariteoksia, mutta ihmisinä surkeita.” Rolf Bamberg Demokraatti. Nimiroolin tekevä Vincent Lindon on niin ikään uskottava sekä olemukseltaan että käsistään. Niin kauan, kun Doillonin elokuva seuraa Rodinin ja Claudelin työja rakkaussuhdetta, kerronnassa ja kuvissa on sen verran kipinää, että tarina elää. Claudel on mestarille malli, työtoveri, muusa ja kaikkien intohimojen kirkas kohde, jota tämä palvoo naisena ja pyrkii kykyjensä mukaan myös nostamaan taiteilijana. 34 18. Yksi heistä on Camille Claudel, merkittävän oman uran sittemmin tehnyt veistäjä, jonka kohtaloksi tuli osin joutua juuri Rodinin valovoiman himmentämäksi. Tilalle nousi monien halveksuma mutta myös arvostama kiukkupussi Churchill, joka kokosi kriisiajan koalitiohallituksen opposition tuella. Winston Churchill (Gary Oldman) haluaa vain voittaa. Mestari toteuttaa järkähtämättä omia, taiteen kaanonista poikkeavia visioitaan apunaan joukko assistentteja ja taideopiskelijoita. Ollakseen kuvaus näin uraauurtavasta taiteilijasta, Rodin on kuvallisesti kummallisen sävytön. Katsoja päästetään kärpäseksi Rodinin ateljeen kattoon (sitä perspektiiviä Doillon tuntuu varsin paljon rakastavan) vaiheessa, jolloin taiteilijlta on valmistunut Victor Hugon muotokuvaveistos ja työn alla toisen suuren ranskalaiskirjailijan, Honoré de Balzacin muistomerkki. Tästä käynnistyy historiallisista kuvauksistaan palkitunkin Wrightin perinnetietoinen näköispatsasdraama, jonka tapahtumat uskalletaan rajata onneksi vain muutamaan viikkoon. Tällainen valinta on viisas, mutta lopputulos silti harmillisen hengetön. Joe Wrightin elokuvassa ”Dunkerquen ihmeenä” tunnettu siivu historiaa on kuitenkin vain sivutapahtuma, joka osui Winston Churchillin pääministeriksi nousun repivään alkuun. Rodinin työn kuvaus on innokkaan oppilaan ja muusan läsnäolessa ollut säkenöivää, mutta nyt se alkaa näyttää enemmän suorittamiselta kuin henkisen palon ohjailemalta. Ne kyvyt eivät vain ole kovin kaksiset, ja suhde näyttäytyy monesti hyväksikäyttämiseltä – no, vähän molemminpuoliselta, mutta Camille siinä enemmän kärsii. Ranskalainen mestarikuvaaja Bruno Nuytten teki lyhyeksi jääneen ohjaajauransa huippuna vuonna 1988 valmistuneen taiteilijakuvauksen ”Camille Claudel”. Sen aikana alaisilleen, vaimolleen ja työtovereilleen äksyilevä vanha herra Churchill kamppailee paitsi ulkoisia myös sisäisiä vihollisiaan vastaan sekä pyrELOKUVA Synkin hetki Ohjaus: Joe Wright Pääosissa: Gary Oldman, Kristin Scott Thomas, Lily James, Stephen Dillane, Ronald Pickup ja Ben Mendelsohn 2017, 125 minuuttia ELOKUVA Rodin Ohjaus Jacques Doillon Pääosissa Vincent Lindon, Izia Higelin, Severine Caneele 2017, 119 minuuttia. TAMMIKUUTA 2018 Hinnalla millä hyvänsä Äksy vanha herra
KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA Viulisti Lahjakkaan käsikirjoittajan ja teatterintekijän Paavo Westerbergin debyytti pitkän elo kuvan ohjaajana sijoittaa klisei sen kolmiodraamansa klassi sen musiikin maailmaan. Vain nyrpeä Halifax jää murjotta maan orrelle. Metrovaunuun vie dyssä avainkohtauksessa maistuu as tia, kun maireaksi ja lempeäksi äkisti nahkansa luova ärhentelijä karistaa omat epäilynsä oikeassa olemises taan saadessaan tykkilinjalleen rah vaan vankkumattoman hyväksynnän. ELOKUVA 95 Suomen jääkiekkomaajouk kue ylsi historiansa ensimmäi seen maailmanmestaruuteen keväällä 1995 vuosien katke rien pettymysten jälkeen. Rane Aunimo Demokraatti Matkalla Helvetin portille. Jonkinlaisiksi erikoisuuksiksi tai sen tavoitteluksi jäävät ohjaajan suosimat toistuvat lintuperspektii vit, joilla kaiketi yritetään ilmavoit taa kamari, bunkkeri ja juhlasalie pookin sinänsä laadukasta mutta auttamattoman tunkkaista televi siomaisuutta. Perhe on alistunut isän julkisen uran ensisijaisuudelle, mutta palkinto on viimein käsillä, kuten vaimoa esit tävä Kristin Scott Thomas saa hampaidensa välistä kireän hymyn seasta sanoneeksi. Äijä filmeistään tunnetun Aleksi Mäkelän olisi kannattanut tehdä mieluummin dokument tielokuva kuin karikatyyrejä vilisevä kömpelö draama, jossa Curt Lindström on hermoi leva diskopelle. Churchillin vastustajiksi koti maassa käsikirjoittajat lukevat sota kabinettiin kuuluvat hillityn Cham berlainin ja etenkin juonittelevan, mutta myös avoimesti uuden pää ministerin natseja kumartamatto man linjan kyseenalaistavan ulko ministeri lordi Halifaxin. Elokuvaa katsoessa näkee liian varhain, ketkä ovat me nestyjien puolella ja ketkä häviäjien. Kuningaskin kääntää kelkkansa. 35 18. Historial lisia faktoja varmaankin kuta kuin kin kunnioittava tulkinta saa vain elokuvassa niin klassisia latuja kul kevan muodon, ettei siinä ole sijaa minkäänlaisille ”yllätyksille”. Murhamies Gardner Lodge (Matt Damon) on yhteisön moraalinen keskipiste. Siis valhe, josta ohjaaja George Clooney viiltää paiseen hal kaisevan mustan komedian ja ruumiskasaa kasvattavan satii rin. ELOKUVA kii vakuuttamaan epäilijät tulevien uhrausten välttämättömyydestä. Matleena Kuusniemi on huippu viulisti, joka ryhtyy kiellettyyn suhteeseen oppilaansa (Olavi Uusivirta) kanssa. Parhaiten elokuva onnistuu hektisissä soittojaksoissaan. Auguste Rodin (Vincent Lindon) lyö nyrkit saveen luonnostellessaan suurtyötään.. Halifaxista muotoillaan kiero veh keilijä, vaikka tämän rauhaa koros tavat ajatukset ovat ymmärrettäviä. Voittajien historiaa Elokuvan Churchill on asemastaan huolimatta politiikan protokollan ulkopuolinen, jopa kapinallinen, jolla ei ole luotettuja ystäviäkään. Euroopan etevin Synkin hetki hehkuttaa paitsi Churchillin sokeaa uskoa sotimi sen tarpeellisuuteen myös tavalli sen kansan taipumattomuutta ulkoi sen uhan ikeessä. TAMMIKUUTA 2018 Pika-arviot Suburbicon Elokuvan nimessä mainittu kaupunki on amerikkalainen onnela, valkoinen idylli ilman yhteiskunnallisia ongelmia, köyhyyttä ja luokkaeroja. Tästä syntyy jälkiviisas, latistava vaikutelma, vaikka visuaalinen jälki on kaikkinensa pikkutarkan oloista ja punnittua. Moisen pyhittämisen jälkeen ala huoneelle pidettävä kurinpalautus puhe on enää pelkkä muodollisuus koko konkkaronkan juhliessa Euroo pan etevintä ja uskaliainta pääminis teriä syrjäytettyä edeltäjää myöten. Muun muassa kuuluisaa ”Verta, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä” pu hetta pääsee pitämään viinaan me neväksi ihrakkaaksi pääministeriksi maskeerattu Gary Oldman, joka kasvaa Leonin (1994) korruptoitu neesta nilkkipoliisista Hitlerille ja muutamalle muullekin luuta kurk kuun iskeväksi valtiomieheksi. Ohjaaja Wright tekee siis selvästi voittajien historiaa samaan tyyliin kuin esimerkiksi Steven Spielberg epookeissaan
Hän on tunnttu villiin länteen ja Lähi-itään sijoittuvista seikkailuromaaneistaan, joita on käännetty yli 30 kielelle ja myyty 200 miljoona kappaletta. Mitä pahamaineisiin suosijoihin tulee, niin aina voi esittää jälkiviisaan ja hyödyttömän toivomuksen. Kyösti Suonoja palaa visapiiriin vuosien tauon jälkeen ”Tämänkertainen kirjavisa vie muistot 1940-luvulle saakka, vaikka nyt kirjavisassa olevaan kirjaan perustuva elokuva onkin tehty paljon myöhemmin. Minä, polvihousupoika, suosin jostain syystä suomalaista, ainakin sen jälkeenn kun olin oppinut lukemaan systerin viisikkokirjaston salaisuudet läpikahlaamalla. Hän on myös säveltänyt muutamia lauluja. Ei ihan ”all male panel” sentään, mutta vahvasti äijävetoinen oli palaute. Hänellä riitti mielikuvitusta myös oman elämänsä luonnehdinnassa. Lähin kirjasto olisi ollut Vallilan kirjasto, mutta soitin Pasilan kirjavarastoon, jonka hyllyissä oli kaksi kappaletta Hopeajärven aarretta. Sen suomensi Werner Anttila. ”Samasta syystä kuin oopperasäveltäjä Richard Wagner on kärsinyt ikävää maineenmenetystä, sai rumia kolhuja kilpeensä myös Karl May. Kirjavisan kirjailija on menestyksekäs saksalainen Karl Friedrich May (1843–1912). Ja mikä ettei. Palkinto menee Kyösti Suonojalle. Myös ne asenteelliset poikakirjat suomen sotien nuorista urhoista kelpasivat.” Mauri Panhelainen tarttuu vielä siihen Mayn suosioon natsipiireissä. Lähdin ratikalla Pasilaan ja luin kirjastossa kaksi tuntia kirjaa ennen kuin silmiini osui Demokraattiin lainattu teksti. Sodankäyneet maisterit pitivät niitä poikien henkistä kasvua edistävänä laatutavarana. Takakansikin lupailee, että vangitsevan tarinan ”takaa-ajojen ja taistelujen lomiin on sijoitettu humoristisia selkkauksia, jotka synnyttävät lukijassa vapauttavan naurun”. Kriittisinä aikoina Hitler haki yön hiljaisina tunteina rohkeutta Mayn seikkailuromaaneista siinä, missä jotkut muut lukivat filosofiaa tai Raamattua. Luin minä mielelläni Aaro Honkaakin (salaa talomme kovilta karjuilta), jonka pojan Arohongan opin hyvin divarinpitäjänä tuntemaan. 36 18. Salmi arvelee Jack Londonia tekijäksi – ei huono ehdokas hänkään. Se on aikoinaan filmattu Jugoslaviassa, niin kuin muutkin Karl Mayn ’hapankaaliwesternit’.” u u u Veli-Pekka Salmiselle vastaus löytyi lähempää. Näin Helmetin nettisivuilta, että kirja olisi Kallion kirjaston dekkariosastolla mutta vain lukukappaleena. Hän ilmoitti olleensa itse Old Shatterhand, joka romaanissa tappoi karhun yhdellä nyrkiniskulla ja osui kiväärillä maaliin, joka oli yli kilometrin etäisyydellä. TAMMIKUUTA 2018 Poikakirja-epitetti näyttää pitävän tämän visakirjan kohdalla aika hyvin kutinsa, kun tarkastelee vastaajien sukupuolijakaumaa. Hapankaali-westernien ikimuistoinen isä May oli nelivuotiaaksi sokea, mutta näkö saatiin pelastettua. Minulle varattiin niistä toinen. ”Yllättävä osuma pienen kirjastoni hieman pölyiseen ylähyllyyn. (rb) Karl May Old Shatterhandiksi tälläytyneenä.. Ja aivan oikein: Werner Anttilan alkuperäisen suomennoksen ’toimittanut ja tarkistanut’ Raimo Salminen on siivonnut kirjasta pois turhanaikaisia (saksalaisen perusteellisia) selityksiä, kuten tästä viittauksen edelliseen lukuun yms. Molempien mainetta pilasi muuan itävaltalaissyntyinen harrastelijamaalari nimeltään Adolf Hitler, jolla oli myöhempänä harrastuksenaan maailmanvalloitus. Kunpa se itävaltalaissyntyinen korpraali olisi tyytynyt ensimmäisen maailmansodan jälkeenkin kehittämään itseään kuvataiteilijana ja nauttimaan oopperoista ja seikkailuista kertomuksina.” Eero Reijonen kaivoi Mayn ja monta muuta esiin lapsuusmuistojensa kirjastoista Kallion kulmilta, ”Tossun, Sörkan poikalyseon, kirjastossa punareunaiset saksalaissenttarin poikakirjat pitivät 1960-luvun lopussa sitkeästi pintansa. Hurjia stooreja ne Enid-raukan stoorit olivat; kaikkein suurin uhka pennuille oli myöhästyä kello viiden teeltä. Näin sinkoli Saksassa miehen aatos.” Mayn tunnistivat myös Veikko Huuska, Jorma Kataja, Timo Lahtinen, Juhani Niemi, Unto Vesa ja Pertti Vuorela. Vuodesta 1875 hän alkoi esiintyä käyttäen tohtorin titteliä. Natsijohtaja Albert Speer on kertonut päiväkirjamerkinnöissään Hitlerin innostuksesta Mayn intiaaniseikkailuihin, erityisesti jaloksi kuvattuun apassien heimopäällikköön nimeltä Winnetou, jota Hitler piti ominaisuuksiltaan hyvänä komppanianpäällikön mallina Saksan armeijassa.” Vesa Kautto muistuttaa, että May oli paitsi pasifisti, myös aikamoinen vedättäjä ”Karl May ei ollut käynyt kuvailemissaan maissa kertoessaan seikkailuista Amerikassa ja Orientissa. Menin kirjastoon, mutta se on neljä kuukautta remontissa ja kiinni. Lapsuudenkodin peruja oleva tuoksuva kirja, jonka olen arvellut kyllä joskus lukevani. Sieltä löytyy tämä sotavuonna 1942 painettu Hopeajärven aarre. Vuosisadan lopulla hän väitti kirjailijamatrikkelissa kääntäneensä tekstejä arabian, turkin, persian ja kurdin kielistä ja lukuisista intiaanimurteista. Poikakirjallisuutta, totta tosiaan. Hän opiskeli kansakoulunopettajaksi mutta sortui rikoksiin taloudellisten vaikeuksien johdosta ja joutui yhteensä seitsemäksi vuodeksi vankilaan. No, olihan niitä opuksia rivi myös Karhupuiston ylväässä, monen tulevan kynäilijän lapsuuden ja nuoruuden mahtimestassa, tulevan elämän sisällöntuotannon kannalta ratkaisevassa... ”Pääkaupunkiseudun kirjaston Hopeajärven aarre -kirjat (1894) ovat nykyisin Pasilan kirjavarastossa, vaikka ne aikaisemmin ovat olleet erittäin suosittuja; painoksia on ainakin kahdeksan. Kirjan löytyminen oli salapoliisityötä. Laiskuuttani yritin netistä löytyvästä saksankielisestä laitoksesta löytää visatekstiä, mutta eipä sitä löytynyt, joten ei muuta kuin Pasilaan. Lainaus on siis kirjasta ’Hopeajärven aarre’, sivulta 123. -. Kirja on julkaistu Saksassa kirjana vuonna 1894, Suomessa 1949 (WSOY). Ulla K. Väinö Riikkilä oli maestro, Pertsa ja Kilu upposivat minuun vaikka eivät hukkuneet meriseikkailujensa päätteeksi. Salapoliisityö vaatii vankkaa takalistoa, että jaksaa istumisen.” Samoilla jäljillä dekkarihommia teki myös Sirpa Taskinen. Myöhemmin hän uskotteli osaavansa 1 200 kieltä. Karkkilassa tehtaan seuratalon ja työväentalon etupenkissä keräsin pikkupoikana elokuvateatterin etupenkissä villinlännen elokuvien hylsyjä. Siellä hän luki suuren määrän kirjoja, jotka antoivat pohjan myöhemmälle kirjailijan uralle. Mukavan vilkas toki. Kirja on paksu muutenkin
Tänä vuonna koska + substantiivi karkasi hallinnasta ja päätyi mainoksiin, hokemiin ja joka toiseen Facebook-päivitykseen. Uudet ja trendikkäät ruoat saavat usein riesakseen hankalia suoraan englannista otettuja nimityksiä, joiden ääntämisen kanssa joutuu kipuilemaan (smoothie, cashew-pähkinä), mutta vuusto on helppo ja kotoisa heti tullessaan. Aivan kuin ounas telinkin, kun hän hankenilaisena tuli paikalle ensimmäisen kerran ja tahtoi tehdä lavasteet Kevään heräämiseen.” KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Koska resurssikapeikko Vuosi 2017 rikastutti meitä lukuisilla uudissanoilla, joista osa nostattaa riemua, osa taas kiihdyttää ihan toiseen suuntaan. Vastausaikaa on yhä reilusti eli saatelkaa ne perille viimeistään 31.1. Saatettiin sanoa esimerkiksi, että kokoomus kannattaa jotakin asiaa, koska talouskasvu. Vege-alkuisia yhdyssanoja en kaipaa enää yhtään lisää. Dickiessä herää runoilija ja hän kirjoittaa myöhemmin säkeet, jotka jopa julkaistaan – aikakausilehdessä nimeltä Tunnussanamme, mikäli olen ymmärtänyt oikein. Siis kuka hän on, mikä teos. Vaikka sana tuli minulle nyt uutena, se ei ole ihan tuore sillä löysin siitä ensimmäiset jäljet verkosta jo vuosilta 2008 ja 2009 – kuinka ollakaan hallituksen lakiesityksestä ja eduskunnan pöytäkirjasta. 37 18. Pitänee säästää. Tänä vuonna jatkan samassa aihemaailmassa ja nostan vuoden ilahduttajaksi vuuston. Annan pisteitä myös elintarvikefirma Apetitille, joka on lanseerannut kasvisjauhiksen. Rakenne syntyi vuosia sitten ja oli alkuun ihan nokkela. Vuoden Palaajan tittelin ranking-listassani saa, valitettavasti, ”narratiivi”, jota tunnutaan nyt tarjottavan fiinimpänä vaihtoahtona sille, että kaikkea halutaan edelleenkin tarinallistaa. Tiedättehän, sen, kun sosiaalisessa mediassa kerrotaan, että katson sisällä töllötintä, koska sade. Sana ei ole yhtä iskevä kuin vuusto, mutta ainakin se on selkeä ja suomenkielinen. Mutta. (RB) u u u Viime vuonna valitsin suosikkisanakseni sipsikaljavegaanin. Vaikka vuustot eli vegaaniset juustot ovatkin maultaan aivan kehitysasteella, kielellisesti niissä on heti päästy asian ytimeen. R-kapeikko (en kykene toistamaan sanaa enää kokonaan!) saattaaa tietysti olla samalta sylttytehtaalta lähtöisin. Yhdelle palkinto. Vuoden hupaisimpia ja miksei sympaattisimpiakin sanoja on erään lihanjalostusyrityksen lanseeraama ”makureuna”. Tätä kolmatta vaihettaan elää tänä vuonna esimerkiksi internetsi. Kotimaisten kielten keskus Kotus on koonnut verkkosivuilleen valikoiman vuoden 2017 uusia sanoja, joista jotkut ovat luonteeltaan päiväperhoja (”peräkonttikohu”, ”synnytystalkoot”), osa on niitä hyvin toivottavasti (”doodlailla” = piirrellä ajatuksissaan kuvioita paperille, ”raivohuone” = stressin ja vihan purkamiselle tarkoitettu tila) ja osa niin sympaattisia tai toimivia, että niille toivoisi pitkää ikää (”lauluviiva” = päiväkodissa merkattu paikka, jossa lapsi voi laulaa yleisön edessä, ”pandala” = Ähtärin eläintarhan pandojen tuleva koti, ”sirkkala” = ruokasirkkojen kasvattamo). Voiko jonkin asian puutetta enää kapulaisemmin ilmaista. Vaikka vuustot eli vegaaniset juustot ovatkin maultaan aivan kehitysasteella, kielellisesti niissä on heti päästy asian ytimeen.. ”Kyynärtaive – tyttö näyttää uskovan, että ihminen tulee kylläiseksi ruoan tuoksusta. Aivan mainio tapa naamioida kinkkusiivussa oleva läski kuluttajille herkkuna myytäväksi. Niinhän joskus tapahtuu sanonnoille, jotka ensin ovat nokkelia ja sitten kulahtavat. Myös omiin korviini tarttui vuoden varrelta sekä hirvityksiä että hilpeyksiä Ensin mainittuihin kuuluu ehdottomasti valtiovarainministeri Petteri Orvon/Orpon rakastama ”resurssikapeikko”. Samalla kaavalla on nimetty myös muita vegaanisia eläinperäisten tuotteiden korvaajia – enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Narratiivi tuli muotisanaksi kirjallisuudentutkijoiden ja kriitikoiden keskuudessa joskus 1980-luvun lopussa, mutta sen hohde katosi 2000-luvulle tultaessa. Muutenkin hän saattaa olla suomenkieliselle lukijakunnalle aika tuntematon, sillä näyttävät palkintomanööverit eivät ole häntä koskaan kiinnostaneet. Sillä piikiteltiin usein ansaitusti sellaisia totunnaisia, iänikuisia perusteluja, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa on tapana heitellä ilman sen syvempää analyysia tai kyseenalaistamista. 40 vuodessa on syntynyt yli 20 teosta, joista on suomennettu harmillisen vähän. Kolmannessa vaiheessa ne kaivetaan esiin ironisessa mielessä juuri siksi, että ne ovat niin noloja ja kulahtaneita – ja kas, kaikkia huvittaa taas. Käy ilmi, että Dickie-penteleessä piilee romanttinen anarkisti. Kuka laaja-alaisesti suuntautunut vaikuttajapersoona, mikä teos. Hän alkaa hypistellä ja näprätä tytön kyynärtaivetta. Ja Dickie suostuu. (TO) Vuoden hupaisimpia sanoja on erään lihanjalostusyrityksen lanseeraama ”makureuna”. Mitkä sanat sinua ilahduttivat/ itkettivät vuonna 2017, Tua. Sana on samaa sukua kuin ex-valtiovarainministeri Kataisen lanseeraama ”kestävyysvaje”, joka tuntuu jääneen kieleemme pysyvästi. Vuoden inhokiksi puolestaan valitsen koska + substantiivi -lauserakenteen. Eihän siinä hyvin käynyt. Vihis vakiintui kieleen hyvin, vöneriä hieman epäilen. On toki mahdollista, että koska + substantiivi käy läpi muotisanontojen koko elämänkaaren, ja siitä tulee vielä joskus uudestaan hauska. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. TAMMIKUUTA 2018 VIIKON 3 SITAATTI Kirjailijamme aloittaa romaaninsa teatterikohtauksella ja hän on kotoisinkin samoilta kulmilta kuin eräs maineikas teatterimies – nimessäänkin on pätkä samaa. Hän hyväilee ja hyväilee tytön vanutäytteisen takin hihaa ja saa palkkioksi ehkä voihkaisun, pari, mutta nyt tilanne muuttuu todella kiinnostavaksi. Nokkeluus ja piikittely katosivat, ja ihmiset alkoivat kertoa leipovansa pipareita, koska joulu
”Olemme nyt kutsuneet puolueneuvoston koolle ensi lauvantaiksi, ja päättäneet sille ehdottaa, että tulevaan puoluekokoukseen asti puolueemme valtiollisen menettelyn ohjaaminen uskotaan erityisesti asetettavalle valtuuskunnalle, johon kutsutaan myös S. Puoluetoimikunta päätti kuitenkin toisin. puolueen oikeistoon ja on tämä, kertoo lehti, saanut yhdessä senaattori Tannerin kanssa omien vasemmistolaistensa taholta porvari-nimityksen. Suomalaisen oikeistososialistin mielipiteitä. Wäinö Wuolijoki oli varsinkin sisällissodan jälkeen SDP:n näkyvimpiä poliitikkoja. Työmies 21.1.1918 ”Kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on” T ammikuun puolivälissä 1918 sosialidemokraattien sisäinen tila oli, jos mahdollista, tavallistakin sekavampi. ”Vallankumoustoimikunnan” perustaminen kuitenkin kaatui puolueneuvostossa. Osa sen jäsenistä ilmeisesti arvioi, että vaikka aseellinen konflikti on joka tapauksessa tulossa, puolueen ei pitäisi olla siitä vastuussa. Ammattijärjestön sekä Työväen Järjestyskaartin edustajia”, Työmies kertoi (15.1.). Työmieskin taipui jopa siteeraamaan ”oikeistososialisti” Vuolijoen Ruotsissa antamaa haastattelua (juttu alla). ”Bowie on esittänyt ihmisille haasteita ja muuttanut heitä. Lehti esittää hra W:n kuuluvaksi Suomen sosialist. N.k. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Bowiesta aikoinaan väitöskirjan tehneellä David Buckleylla oli pokkaa pistää elämäkertateoksensa alaotsikoksi ”Lopullinen tarina”, mutta ei sitten ylilyöntiin sortunutkaan, sillä tämän yli 600-sivuisen teoksen ilmestymisen jälkeen Bowielta ilmestyi enää neljä uutta levyä ja 2004 päättynyt Reality-kiertue päätti hänen live-esiintymisensä. Kahden vuoden takaisen kuoleman jälkeen Bowiesta on julkaistu uusia definitiivisiksi uhottuja teoksia, mutta Buckleyn kirja on yhä se The Story, joka on syytä lukea. Puolueen vasemmisto, joka joka tapauksessa toistaiseksi määrää taktiikan, on ottanut vastaan niin syviä vaikutuksia bolshevismin menestyksistä, ettei se oikein kykene näkemään tapahtumien seuraamuksia. Puoluetoimikuntaa päätettiin täydentää ”lisäjäsenillä”, jotka kaikki olivat vallankumousmiehiä. Tie vallanottoon oli lopullisesti avattu. Umpikujasta päästiin lopulta Edvard Gyllingin kohtalokkaalla ehdotuksella. Hra W. ”Aseellisten kaartien olemassaoloajan on silmäimme edessä päilynyt vaara, että nämä samaiset kaartit saattavat kääntyä meitä itseämme vastaan”, Arvo Vuorio kirjoitti Työmiehessä (10.1.). Jotkut vaativat jyrkimpiä punakaartilaisia erotettavaksi puolueesta ja puoluetoimikuntaa ryhdistäytymään. on ”Dagens Nyheterin” haastattelijalle lausunut julki huolestumisensa äskeisten Suomen tapahtumien johdosta. 38 18. Wäinö Wuolijokea haastateltu Ruotsissa. TAMMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus DAVID BUCKLEY: DAVID BOWIE (DAVID BOWIE – THE DEFINITIVE STORY, 1999) SUOMENNOS HANNU TERVAHARJU . Kokous oli myrskyisä. senaattori Wäinö Wuolijokea, joka on matkustanut Ruotsiin maatalousasioissa. punakaartit ovat venäläisen sotaväen avulla käyneet sosialidemokraattisessa puolueessa ylivoimaisiksi ja esiintyvät riippumattomana taistelujärjestönä, joka on anarkistinen eikä sosialistinen. ”Dagens Nyheter” on haastatellut Tukholmassa ent. /-/ Hra W esittää myöskin sen ajatuksen, että Suomen porvarillisen vasemmiston ja sosialistisen oikeiston olisi yhdyttävä uudistusmieliseksi ryhmäksi, joka ohjailisi sekä taantumuksellisia että anarkistisia virtauksia oikealle tolalle. Omille teilleen lähteneet punakaartilaiset vaativat pikaista vallankumousta. Hän on saanut ihmiset siirtymään kokonaan uusille populaarikulttuurin alueille: hänen faninsa ovat seuranneet hänen kirjallisia tai musiikillisia päähänpinttymiään ja ottaneet ne omikseen.”. ”Jos tilanne vaatii, on kaartin ylimmän johdon otettava vallankumousasiain johto omiin käsiinsä”, Helsingin punainen kaarti uhosi Työmiehessä (15.1.) Toisaalta aseellista kumousta myös vastustettiin
Sitten ei tule ketään. Mie oon Kimi. – Kentänhoitaja myö telotettii. u u u Vassu, kuokka, pertsa ja ankka käyvät tutuiksi, kun olympialaiset Etelä-Korean Pyeongchangissa kohdakkoin käynnistyvät. Osanotto on toki tärkeää, mutta menestyminen vielä tärkeämpää. Suojele olympiakomitean puheenjohtajaa ja hiihtojoukkueen johtajaa sekä pienempiäkin kihoja sikäli kuin sinulta aikaa riittää. TAMMIKUUTA 2018 Peltsi N iin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Suojele kaikkia ampumahiihtäjiä, kumparelaskijoita, mäkihyppääjiä ja yhdistetyn joukkuekilpailijoita, mutta ohjaskelkkailijoista ei ole niin suurta lukua. IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö rohmusi 23 mitalia. Pohjois-Korea, ja sen diktaattori Kim Jong-un ovat melkein kuuloetäisyydellä. Miu isoisä Kim Il-sung vierail maan ainoalla golf-kentäll ja löi heti viis hole in onea. u u u – Kuule, Kojonkoski. Sen vuoksi Suomen joukkue onkin liikkeellä sotaisin aikein. Doping-annos saisi myöskin olla jonkin verran suurempi, mikäli sinulla vielä on käyttämättömiä varastoja lastesi tar peisiin. Albertvillen kisoissa 1992 romahtaneen Neuvostoliiton korvasi maa, jota ei sen koommin ole talviolympiakisoissa nähty. Kentän hoitaja, hää kertoi myöhemmin kapitalistimaiden toimittajille, ettei isoisä koskaan käyny edes koko kentäll. ”Eivät pärjää Ruotsin missit, vaikka niillä onkin suuret … luulot!” Mie oon Kimi. Anna siedettäviä ilmoja, että voiteluryhmän olisi hauskempi seisoa ladun varressa. Ei mikkää Räikkösen Kimi, vaan Jong-unin Kimi. Baarit öisin olisivat tervetulleita jännityksen lieventämiseksi sekä vähien päivärahavarastojen kuluttamiseksi. Varjele meitä ruotsalaisten kiekkoilijoiden juonilta ja ennen kaikkea heidän lämäri-ampujiltaan sekä ilmaveiveiltään. Kannustushuutajien määrä jäänee pitkästä ja tyyriistä matkasta johtuen suomalaisittain pieneksi mutta kenties sitäkin äänekkäämmäksi. ”Koska olympiakisojen avajaiset ovat jo lähellä, lienee paikallaan lukea rukous tällekin kisakylälle. SEPPO PELTONIEMI sepe.peltoniemi@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Peltsi ja Timo Roosin Nieminen Vee.. Suomella ja Ruotsilla on erinomaisia naisurheilijoita. Täs siul on sellane. u u u Ensin tulee Norja. Hiihos mie pyyhkäse viiskymppiä yhes tunnis. Naapurillamme on nyt 144 mitalia. 39 18. Se Kimi ilmoittautuu täydennysmieheksi on sukuvika. Onneksi on sentään kolme varapatruunaa jäljellä. Amen”. Se ei ole ihan uutta. – Mie oon hyvä joka lajis. Ja lopuksi yleensä ja erikseen: varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa hiihtäisi päin Korean mäntyä. Tärkeintä ei ole voitto vaan kaksoisvoitto. IVY ei koskaan ohita Suomea mitalistatistiikassa, mutta Ruotsi sen voi hyvinkin tehdä. Pyeongchangin erikoisuus on Venäjän joukkueen esiintyminen ilman kansallistunnuksia olympialipun (IOC) alla. Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä. Tulee asiaa sairastuvalle. Ei mikkää Räikkösen Kimi, vaan Jongunin Kimi. Suomen jääkiekkoilijat tekevät ihmeitä, vallankin silloin, kun kiekkokapteenin ranne puhuu. Suomen joukkue laukoo, hyökkää, puolustaa, ampuu ja tykittää. Joka muuta puhuu, puhuu täyttä potaskaa. Suomi on saavuttanut talviolympiahistoriansa aikana 160 mitalia, joista 42 on kultaisia, 62 hopeisia ja 56 pronssisia. Suojele jääkiekkojoukkueen päävalmentajaa, olympiajoukkueen johtajaa ja olympiajoukkueen varajohtajaa sekä erikoisesti Kaisa Mäkäräistä
Ilmassa oli nykytermein ”hyvä pöhinä”. Kun teknologiseen muutokseen kohdistuvat psykologiset tulkintamallit rakentuvat joko pelon tai ylikorostamisen varaan, on seurauksena yhteiskunnan kannalta helposti eräänlainen siilimentaliteetti. Robotiikalla tasa-arvoa. Ja jos nyt ei ihan avaruudessa käytykään, niin rakennettiin ainakin itänaapurille sukellusveneitä. Oli koittanut hupenevan keskiluokan aikakausi, teknologisen armageddonin hetki, jolloin vain harvat ja valitut pelastettaisiin uuden robotiikan ja tekoälyn Nooan arkkiin suojaan suurelta hyvinvoinnin disruptiolta. TAMMIKUUTA 2018 MIKKO VESA Puheenvuoro Jokainen teknologia on vihollinen S uurten ikäluokkien Suomi rakentui eräänlaisessa teknologiahuumassa. Suomessa Paavo Lipposen pääministerikausi ja Nokian huuma muodostui eräänlaiseksi siirtymäkaudeksi, jossa koulutuksella ja innovaatiopolitiikalla teknologia kyettäisiin yhä valjastamaan yhteiskunnan eduksi. Ne saivat jopa CIA:n huolestumaan ja USA:n uhkaamaan ulkomaankauppaa ties millä sanktioilla. Media kerää klikkejä, Google pääsee mainostamaan ahdistuneelle keskiluokalle terveysjugurtteja ja jokainen peruspalkansaaja voi pohtia siitä seuraavaa autuutta, kun tulee 57 prosentin todennäköisyydellä robotin korvaamaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutta viimeistään vuoden 2008 finanssikuplan paukahdus pesi toivon pois teknologian kasvoilta. uuu Sensaatiotaloudessa erityisesti dystopiat myyvät hyvin. 40 18. Duunarista kauluksen väriin katsomatta tuli nyt rasite, jonka teknologia piakkoin korvaisi. Kirjoittaja on liikkeenjohdon apulaisprofessori Hankenilla Duunarista kauluksen väriin katsomatta tuli nyt rasite, jonka teknologia piakkoin korvaisi.. Edistyksellisen myöhäismodernismin karilleajo ja eurooppalaisen sosialidemokratian minäkuvan hämärtyminen 1980-luvulla johtivat mielenkiintoiseen tilanteeseen, jossa teknologisen kehityksen merkitys uudelleenvalettiin. Hypesyklit puolestaan temmeltävät läpi päätöksentekijöiden mielen karttoja. Niillä vaatimus huomioida jokainen heikko signaali johtaa helposti yliampuviin arvioihin teknologisen muutoksen nopeudesta ja merkityksestä. Maltillista kohtaamista teknologisen muutoksen äärellä ei tapahdu. Nyt uusi teknologia olikin yhteisessä tarinankerronnassa ihmisen vihollinen. Kuka vastaa kysymykseen siitä, miten tekoälyllä luodaan hyvinvointia. Suot ja kuokat vaihtuivat haalariduuneiksi, iltamat televisiolähetyksiksi. Mielenosoituksen opiskelijabanderollikin julisti: Tunkekaa innovaatiot perseeseenne. Big datalla demokratiaa
Nykyinen hiilen käyttö keskittyy muutamiin isoihin kaupunkeihin sekä teollisuuteen, jossa se on todella edullista energiaveropalautuksesta takia, mihin valtiontalouden tutkimuskeskuskin on puuttunut. Helsingissä kahden täysin toimintakelpoisen hiili-CHP voimalaitoksen (Hanasaari ja Salmisaari) alasajo yli 20 vuotta ennen teknisen käyttöiän päättymistä ja korvaaminen pelletti-/maakaasuvoimaloilla maksaisi asukkaille kertainvestointina karkean arvion mukaan vähintään 2 000 euroa/ asukas. Jokainen joka ei halua, että työttömiä kohdellaan kuin he eivät olisi ihmisiä, joita koskevat Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, käy nyt laittamassa nimensä tuohon kansalaisaloitteeseen, joka vaatii aktiivimallilain kumoamista. Suurten kaupunkien, kuten Helsingin asukkaiden talouteen täyskiellolla olisi kuitenkin suuri vaikutus. Työtön ei saa valita itse, mitä tekee. Ja kun ei pääse, vaikka haluaisi, työttömältä se raha viedään, ei kielteisen päätöksen tehneeltä. Meillä Suomessa kivihiiltä käytetään erittäin tehokkaasti, molemmat Helsingin CHP-laitokset ovat varmasti maailman kymmenen tehokkaimman laitoksen joukossa, ja lisäksi hiilen osuus energiatuotannossa on Suomessa kuitenkin suhteellisen pieni eli noin kymmenen prosenttia ensisijaisesta energiasta. Joku muu päättää, pääseekö työtön johonkin työhön, koulutukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan vai ei. Toki vihreät saattaisi vielä vaatia biokaasua, joka edelleen nostaisi kustannuksia mutta sopisi hyvin myös kepulle. Myös Espoossa ja Helsingissä voidaan lisätä maakaasunkäyttöä jo olemassa olevissa laitoksissa, mitä Tiilikainen haluaisi edistää laskemalla kaasun energiaveroa. Helsinkiä tämä ei auta, koska riittävän pellettimäärän toimittaminen sinne on mahdotonta. Moni ihmettelee, mitä pahaa aktivoinnissa on ja miksi työttömät eivät aio osallistua vaadittaviin toimiin. Nelihenkiselle perheelle kustannus olisi 8 000 euroa, millä saa marginaalisen vähennyksen kasvihuonepäästöistä, tehottomat tuotantolaitokset, lisää tilaa vieviä lämpökeskuksia ja polttoainekenttiä, heikentyneen huoltovarmuuden ja kalliimman kaukolämmön. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Aio osallistua! Kuinka pihalla monet ovatkaan. Ei ainakaan Kiinassa tai Yhdysvalloissa, joissa on suuria hiilivarantoja. Noihin perussyihin ei ole lähivuosina näköpiirissä muutosta, joten muuten hiilen käyttö säilyisi nykytasolla. Lisäksi kivihiilen käyttö Suomessa joka tapauksessa vähenee nopeasti tulevina vuosina, joten täyskiellon hyöty kasvihuonepäästöjen näkökulmasta on vähäinen, etenkin kun Helsingissä tuotanto korvattaisiin pääosin maakaasulla, jonka päästöt ovat kuitenkin 60 prosenttia kivihiilen päästöistä. Siitä on kyse. Pellettien kysyntä onkin jumissa Suomessa, koska metsäteollisuuden sivutuotteita on hyvin ja edullisesti saatavilla. 41 18. Teollisuudessa hiilen käytön lopettaminen voi osua joihinkin käyttäjiin kovastikin, jos kaasua ei ole saatavilla. Hiilen käytön lopettaminen globaalisti ei ole realistista vielä kymmeniin vuosiin. Ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) esitys kivihiilen käytön lopettamisesta tähtää viiden vuoden nopeutukseen käytön luopumisessa. Hanasaaren osalta asiasta onkin jo päätetty. Hiilellä myös tuotetaan edelleen noin 40 prosenttia maailman sähköstä, ja maailman hiilivarannot riittävät nykykäytöllä yli 150 vuotta. Risto Häkkinen Kotka Kipin kapin kirjoittamaan aktiivimallia vastustava aloite Tuntuu, että ihmiset eivät oikeas ti tiedä mistä aktiivimallissa on kyse. Pellettien lisääntyvä kysyntä auttaisi myös sahoja, mikä sekin on kepun agendalla. Globaalisti Suomen luopumisella kivihiilestä ei ole mitään vaikutusta. Suurista kaupungeista isoja hiilenpolttajia ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Lahti, Vaasa, Turku, Pori, Oulu. TAMMIKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Esitys on ilmeisesti seurausta kivihiilen käytön kasvusta, joka taas osin johtuu halvasta hinnasta ja päästöoikeuksien edullisuudesta. Kaikki työttömät eivät tule saamaan haluistaan huolimatta työpaikkaa, koulutuspaikkaa tai mitään muutakaan paikkaa, mikä estäisi päivärahan tippumisen. Tiilikaisen esitys haiskahtaa poliittiselta peliltä Helsinkiä ja sitä hallitsevia vihreitä kohtaan, koska siellä esitys johtaisi kaukolämmön hinnan reiluun nousuun hiilen korvautuessa kaasulla. Lopputili voi tulla – ja tuleekin – usein yllättäen, ja siinähän sitä on ihmettelemistä oman aktivointinsa kanssa! Heikompien sortamisen on loputtava! Tiina Arlin Varavaltuutettu (sd.), Vantaa Ku va nk äs itt ely Tim o Sp arf. Lisäksi jouduttaisiin rakentamaan uusia pellettilaitoksia, mikä sopisi hyvin Tiilikaisen kepulle. Kuitenkin suuressa osassa näistä on jo tehty päätökset korvaavista yhteistuotantolaitoksista, jotka lopettavat hiilenkäytön. PS: Ja minäkin kannatan kivihiilestä luopumista. Hänen esityksensä onkin nähtävä tähtäävän sekä kaasun että biomassan, erityisesti pellettien kysynnän lisäämiseen hiilen kustannuksella. Suosittelen myös heitä, jotka ovat vielä (toistaiseksi!) töissä allekirjoittamaan tuon aloitteen. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Kivihiili poltttelee näppejä Tiilikaisen kivihiiliesitys haiskahtaa poliittiselta peliltä
Koulussa on tärkeää käydä läpi, miksi erilaisia termejä on käytetty. – Näkisin, että kaikilla opettajilla on monipuolinen materiaali käytössä. Yläkoulussa Suomen 1900-luvun historiaa, itsenäistymistä ja sisällissotaa käsitellään paikkakunnasta ja koulusta riippuen joko 7. – Uskon, että aika monella paikkakunlla tehdään myös ryhmätöitä, käydään museoissa – tehdään enemmänkin kuin opetussuunnitelman perusteissa ilmenee. Nämä Suomen historian tapahtumatkin ovat sellaisia, Kaihari muistuttaa. Lukiossa asiat tulevat eteen uudelleen Itsenäisen Suomen historia -nimisellä pakollisella kurssilla. Kunnallisjärjestön vuosikokouksiin vuosille 2018-2019. Monessa koulussa voi tänä vuonna olla painotuksena vuoden 1918 tapahtumat, voi olla esimerkiksi teemapäivää ja -viikkoa, Kristina Kaihari jatkaa. Myös erilaisia historiaan liittyviä mobiilisovelluksia on kehitelty. Kaiharin mukaan niin yläasteen kuin lukion oppikirjat lähtevät liikkeelle sisällissota-termistä, mutta eri sodan nimitykset ja niiden selitykset käydään kirjoissa läpi. Opetusneuvos Kristina Kaihari vasta opetushallituksessa historian ja yhteiskuntaopin kehittämisestä. Opettajan tehtävä on nimenomaan tuoda eri näkökulmat ja termit esiin, se on opetuksen lähtökohta. TAMMIKUUTA 2018 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 TAMPEREEN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n VALMISTAVA VUOSIKOKOUS Pidetään torstaina 1. Samoihin kysymyksiin törmätään myös koululaitoksissa. tai 8. Sisällissota on niin olennainen osa 1900-luvun Suomen historiaa, että se on kaikissa oppimateriaaleissa hyvin vahvasti esillä. – Professori Pertti Haapala on aikanaan sanonut hyvin sotaan liittyvistä nimistä. Hänen mukaansa ”Suomen vuoden 1918 sota oli sisällissotaa, jossa työväestö kävi luokkasotaa porvaristoa vastaan saavuttaakseen kansalaisuuden, jonka se sai – kiitos Suomen kansallisen vapautumisen, jonka puolesta porvaristo taisteli voidakseen kukistaa työväen kapinan ja vallankumouksen”, Kaihari siteeraa. kerros (Hämeenpuisto 28). Lisäksi valitaan edustajat (2) ja varaedustajat Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry:n vuosikokouksiin vuodelle 2018 ja Tampereen Sos.dem. Johannes Ijäs Demokraatti Punavankeja kuljetetaan Suomenlinnaan. Tampereella 12.1.2018 Tampereen Työväenyhdistys ry Puheenjohtaja 1918 on tarkka paikka koulussa Kapina, kansalaissota, vapaussota, sisällissota. Kaihari on työskennellyt opetushallituksessa 14 vuotta. Kaiharin tiedossa ei ole tutkimusta tai selvitystä, jossa olisi mitattu nuorten sisällissota-tietoutta. Alakoululaisten opetussuunnitelaan sisällissota ei kuulu, mutta Kaiharin mielestä sen käsittely voi olla paikallaan etenkin paikkakunnilla, joiden historiaan sisällissota on voimakkaasti vaikuttanut. Hän ei muista yhtään tilannetta, jossa häneen olisi otettu yhteyttä siitä, että sisällissodassa olisi opetettu kouluissa esimerkiksi oppilaiden huoltajien mielestä väärin. Sisällissodan muistovuoden alkupäivinä julkisessa keskustelussa on pohdittu yllättävänkin paljon sitä, millä nimellä vuoden 1918 tapahtumia on oikein kutsua. luokalla. Sitä on muun muassa opetushallituksen edu.fi-sivustolla. – Sisällissotaa pidetään noin yleisesti kaikkein neutraalimpana. Esimerkiksi Tampereella kaupunki on tuottanut monien yhteistyökumppaneiden kanssa Koskesta voimaa -sivuston, jolla sisällissodan merkittävänä tapahtumapaikkana olleen Tampereen sodanaikaisia tapahtumia käydään läpi. Hänen mukaansa kouluissakin on tärkeä tuoda esiin, minkä takia sodasta on erilaisia nimityksiä. 43 18. Sisällissodan muistovuonna erilaista lisämateriaalia on tarjolla koulujen käyttöön. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10§:ssä mainitut asiat. Opettajat hyödyntävät oppikirjojen ohella sisällissodan opettamisessa verkossa olevaa materiaalia. – Kun on tehty oppimistulosten selvityksiä ja asenneselvityksiä, niiden perusteella historia on oppiaine, joka kiinnostaa poikia kaikkien eniten verrattuna muihin oppiaineisiin. Työväen Arkisto. päivänä helmikuuta 2018 kello 17.30 Tampereen työväentalon kokoustila Yrjö Mäkelinissä, 6. Hän itse suosittelee, että kouluissa järjestettäisiin sisällissotaan keskittyvä teemaviikko
231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Varissuon demareiden pöytä päivystää koko päivän ostoskeskuksessa sisällä. HELSINKI . Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden tammikuun palaveri Hyrylän Torpalla, Koskelantie 4, Tuusula to 25.1. Tavoitteena on ulkoilutttaa kuntoutussairaalan veteraaneja. TUL-Tampere. 2018 Tikka Pertti eläk., paperityöntekijä, Kangasala 26.1.2018 Vänskä Arto puistotyöntekijä Ylivieska 22.1.. Grillimakkaratarjoilu klo 12 alkaen kauppakeskus Annikan ulkotasanteella. TUL:n salibandyjaoston kokous pe 19.1. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. TAMMIKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Turun SDP tarjoaa soppaa ja tietoa Tuula Haataisesta la 27.1. Järj. klo 14. 44 18. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Lisätied. . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Tapio 0400 100 996. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. . Nuorisotoimijoiden tapaaminen la 20.1. Lahden Seudun Wanhat toverit. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. klo 18, paikkana panimoravintola Koulu. Tapaamme tavalliseen tapaan Wanhassa herrassa 22.1. klo 14. Kahvitarjoilu. Alustajavieraana kunnallisjärjestön uusi pj Mika Maaskola aiheinaan katsaus poliittiseen tilanteeseen, tavoitteet uutena puheenjohtajana ja muut ajankohtaiset asiat. Tuulan kiritys -lenkki su 21.1. . KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 18.1. UUSIMAA . ennakkoilmoittautuminen on vauhdissa, www.tul.fi! Piiri järjestää yhteiskuljetuksen. klo 12, kokoontuminen Turun Teatterisillan kupeessa. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu28. PIRKANMAA . Tuula Haatainen Turussa rauhankahvilan merkeissä pe 26.1. tenkula@tul.fi. Alustajaksi saamme kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen, joka tulee kertomaan eduskunnan tulevaisuustutkimuksesta. klo 12 Turun Kauppatorilla. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 2018 Wallin Tapio organisaatiokonsultti, Järvenpää 24.1. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Aprilliristeilylle 6.–7.4. PÄIJÄTHÄME . Vauhti sopii kaikille, lenkin vetää Turun SDP:n pj Mika Maaskola. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Turun Wanhat Demarit, vuoden 2018 ensimmäinen lounaskokous ma 22.1. Seurojen vuosi-ilmoituksen 2017 ja yhteyshenkilötietojen 2018 sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. Viikkolehti, netti ja some Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 12 Tampereen Työväentalon Tellervossa. klo 10. Kokoonnutaan Itsenäisyyden puistossa, Käskynhaltijantie 5. Kulttuuri ja puistokävely Oulunkylässä 19.1. . klo 11 Tampereen Puistotornin Yrjö Mäkelin salissa, tiedustelut jarkko. Oulunkylän kävelyklubi ja Helsingin Kotien Puolesta ry. Syntymäpäivät 70 VUOTTA 60 VUOTTA Kurki Asko pneumatiikka-asentaja, Längelmäki 23.1. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Turun SDP jalkautuu Varissuolle la 20.1. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4
Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mai nok ses sa oli mus ta pik kup oik a pää llä än pai ta, jos sa luk i ”Co olie st mon key in the jun gle ” 8. 9. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 10. 4. Missä hiihdettiin SM-hiihdot viime viikonloppuna 6. Kansanedustajista kolmella on lintua tarkoittava sukunimi. Tim o Har akk a, Kris ta Kiu ru, Pau li Kiu ru 2. Nor jan 4. Kuinka monta ihmistä kuoli viime vuonna Suomessa liikenneonnettomuuksissa. Fili ppi ine illä 3. 8. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Missä maassa sijaitsee Mayon tulivuori. 226 Sudoku 1. 7. Mar ia Ylip ää 7. TAMMIKUUTA 2018 Ristikko 3/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sami Pylkki Tuusulasta. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuka sai viime viikolla parhaan naisnäyttelijän Venla-palkinnon. Miksi vaatejätti H&M joutui äsken kohun keskelle. Minkä maan presidentti Donald Trump mainitsi kuulemma erikseen ”ei-persläpimaana”. Ratkaisu Ristikon 1/2018 ratkaisu: Torstaina 4.1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Onnea voittajalle!. Tur kis sa 9. 3. 45 18. Kuka on Suomen oikeuskansleri. Van taa n Hak uni las sa 6. Tuo mas Pöy sti 5. Mikä on kohua herättänyt AMV 8x8. Missä maassa matkustajakone oli luisua kiitoradalta mereen. Keitä he ovat. 2. Pat ria n mie his tön kul jet usv aun u 10. 5
09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Huippukokki landella 11.00–12.00 Laurin talot 13.30 Australian kaunein koti 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Presidenttitentti: Sauli Niinistö 17.00 Presidenttitentti 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Huippukokki landella 11.00–12.00 Laurin talot 13.30 Huippujengi 14.30 Amazing Race 15.30 Kokkisota 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 18 19 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Karkotetut (16) Yle TV1 klo 23.15 1/7. Cumbia-rytmejäkin Sound Trackerissa kuullaan mutta sekoittuneena nykykolumbialaisiin virtauksiin kuten champetaan ja elektropoppiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Viidakkojytä 19.00 Usko, toivo ja tiede 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–02.16 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Koomikkojen kuningas 22.45 Elävä arkisto: Kansalaissota 22.47 Arkistovieraana: Kjell Westö 23.02 Tammisaaren vankileiri 1918 23.31 Käy eespäin 00.35–02.16 Sami Yaffa – Sound Tracker x 2 YLE TV1 05.55 Akuutti: Varaosia ihmisille 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Viimeinen vieras (7) 14.00 Ikimuistoinen: Georg Malmsten 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Tuula Haatainen 16.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 4 Blocks – veriveljet (16) 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Kaapon ja Laten pähkinät 07.09 Puuharit 07.23 Sanni Sateenkaari 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Japani 1 10.50 James Corden Show 11.30 Totuuden treffit 12.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 13.00 Elämäni eläimet 14.00 Luistelun EM: Jäätanssin lyhyttanssi 15.10 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 16.30 Pikaluistelun MC 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentomäen MM 19.15 Luistelun EM: Miesten vapaaohjelma 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 James Corden Show 22.40 Downshiftaajat (12) 23.20 Matkaaja: Filippiinit 00.10–00.40 Jonah from Tonga (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sami itse on ihan entisellään, utelias ja avoin perehtymään musiikkikulttuureihin, joista länsimaisen valtavirran pop-musiikin kuluttajat ovat enimmäkseen autuaan tietämättömiä. Kun Sami kysyy nimen taustaa, bändin puhemies Mario Munoz kertoo espanjan kielessä crapula-sanan viittavaan korruptoituneeseen, valehteluun taipuvaiseen pahaan ihmiseen, jollaisia yhtyeen biiseissä surutta suomitaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Afrikan murtunut niska 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–02.06 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino: Uskollinen puutarhuri (12) 23.05 Live: Teflon Brothers 23.55 Jäitä hattuun (12) 00.26 Sami Yaffa Sound Tracker x 2 Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka Yle TV1 klo 21.30 Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (kuvassa vas.) voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Prometheus (16) 01.05 Alppihiihdon maailmancup: Kitzbühel 02.00 Rikospaikka 02.30 Hävyttömät (12) 03.40 Punk’d Suomi 04.35–05.29 Mökkireissu NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperi x 2 06.50 Angry Birds 07.00 LEGO Friends 07.20 Madagascarin pingviinit (7) 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Angry Birds 08.15 LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Hulluna moottorikelkkailuun 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Muodin äärirajoilla 12.50 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 14.05 Historia: Vietnamin sota 15.00 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Mittatilaustyönä 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Mitä tapahtuu luonnontieteiden raja-alueilla. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Metropolitan: Jolanta ja Siniparran linna 14.55 Arkistovieraana: Kjell Westö 15.10 Tammisaaren vankileiri 1918 15.40 Vaiheessa: Viimeinen kesä 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Mittatilaustyönä 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Sami Yaffa palaa, nyt ukkomiehenä, vaeltamaan maailman musiikkien välisiä kinttupolkuja, kun odotettu Sound Trackerin kolmas kausi starttaa. HD. MAANANTAI 22.1. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa. 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Hauskat kotivideot x 2 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Poliisiopisto 3 (12) 22.50 Stand Up! ESIAALI: Ali Jahangiri 23.50 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 23.55 Elokuva: World War Z (16) 02.20–03.20 Stand Up! TEEMA&FEM 09.10–12.00 FEM 09.10 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Avausjakson maittavimpia musiikillisia tuttavuuksia on Bogotan slummeista valtakunnalliseksi kuuluisuudeksi noussut yhtye Doctor Krapula, joka nimestään huolimatta ei ole mikään sekoileva bilebändi vaan mitä poliittisin combo. Samin tie vie myös Calin kaupunkiin afro-karibialaisten rytmien äärelle ja Andien keskelle Riosucioon, jossa hän pääsee osallistumaan viikon kestävään, yötä päivää juhlittavaan Carnival de diabloon eli pirulle pyhitetyille festareille. 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Stand Up! – SPESIAALI: Ali Jahangiri 22.00 Elokuva: Twilight – Epäilys (12) 00.30 Elokuva: Poliisiopisto 2 (12) 02.20 Holmes NYC (12) 03.20–03.50 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Luontomatkalla Ugandassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. SUNNUNTAI 21.1. Olot olivat karut, ja siirtokunnassa päti viidakon laki. LAUANTAI 20.1. TAMMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Docstop: Piikki sydämessä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Poikamiespappa 14.00 MOT: 150 euron sote-potilas 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Merja Kyllönen 16.10 Aamu-tv 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Tuula Haatainen 22.00 Ulkolinja: Putinin kosto (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.02 Mimmit 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.42 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby City (12) 10.00 Kohteessa: Malesia 10.50 Kioski Show 11.20 Downshiftaajat (12) 12.00 Naissotilaat 12.30 Uusi päivä 13.00 Luistelun EM: Naisten lyhytohjelma 15.05 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 16.30 Taitoluistelun EM: Naisten lyhytohjelma 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentomäen MM 19.01 Urheilu-Suomi 20.00 Suomen Urheilugaala 2018 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Donna (12) 22.35 Hard Sun (16) 23.35 Taitoluistelun EM: Parien vapaaohjelma 00.35 Syke (12) 01.25 James Corden Show 02.05–03.00 The Leftovers (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Samin musamatka vie uusiin kohteisiin Sami Yaffa – Sound Tracker Teema & Fem klo 20.00 LAUANTAI 20.1. Yaffan karavaanin uusi reissu alkaa Kolumbiasta, joka on maailmalla näkynyt otsikoissa lähinnä huumekarteilliensa ja niihin kytkeytyvän silmittömän väkivallan vuoksi. Kolumbian moni-ilmeisestä musakulttuurista cumbia on viime vuosikymmeninä tullut maailmanlaajuisesti parhaiten tutuksi. 46 18. Sami Yaffan uusi musiikkivaellus alkaa alkaa Kolumbian Bogotasta.. Hän joutui valmentajaisäpuolensa hyväksikäyttämäksi. Palkitun käsikirjoittajan Jimmy McGovernin draama kuvaa Australian syntyaikoja. Sekin käy selväksi, että bändi sai julkituotuaan k:lla kirjoitetun nimensä heti hilpeitä sähköpostiyhteydenottoja Suomesta. Tanskalaistutkijat selvittelevät tietoisuuden saloja kvanttifysiikan avulla. Iso-Britannia karkotti vankeja pakkotyöhön Sydneyyn. Kuvassa Elizabeth Quinn (Myanna Buring). Niin ikään mainio tapaus on vauhdikkaalle champeta-musiikille omistautunut Tribu Baharu, jonka motto ”vähemmän aseita, enemmän kitaroita” kuulostaa kannatettavalta väkivallan koettelemassa maassa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Yökylässä Maria Veitola 00.50 Kokkisota 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.40 Pukumiehet (7) 03.35 Modus (12) 04.30–05.25 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperi (7) 06.50 Angry Birds 07.00 LEGO Friends 07.20 Madagascarin pingviinit 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Angry Birds 08.15 LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Haluatko miljonääriksi. Kolumbialaiset toivovat uuden ajan nyt koittaneen, kun maan hallitus ja FARC-sissiliike solmivat aselevon. Dok: When you look away Teema & Fem klo 22.00 (Tanska 2017). 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. Mitä jos tieteelliset syysuhteet eivät toimikaan siten kuin olemme ajatelleet
17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Kaihoa täynnä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–23.57 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Greenwell & Tervo 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 22.00 Kino Suomi: I hired a Contract Killer (12) 23.20 Uusi Kino: Pysähdys 23.26–23.57 Uusi Kino: Levyt ja valokuvat YLE TV1 05.55 Peltsin Lappi 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Historia: Angkor Watin arvoitus 13.25 Sylvi (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuus sähkötupakasta 20.00 Akuutti: Botox – uuden ajan lääke 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Capital – rahan mahti (12) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Putinin kosto (12) 00.00 Puoli seitsemän 00.30–01.00 Docstop: Mun sukupuoli YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.01 Lumiukko 07.08 Dinotassut 07.23 Sasu 07.37 Timppa 07.47 Nuottiavain 07.57 Richard Scarry 08.24 Galaxi 08.25 Tenavat (7) 08.31 Jack (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Nevada 10.45 Näin Norjassa 11.00 Ali Show: Anna-Maija Tuokko, Sanna Stellan 12.00 Tatuoinnin varjopuolet 12.30 Laivakokin matkassa 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.30 Kekseliäs nikkari 14.15 Tanskalainen maajussi 14.45 Luonto lähellä sydäntä 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Naissotilaat 19.30 Puuttuminen (7) 20.00 Uusi päivä 20.30 Inside No. 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Twilight – Aamunkoi, osa 1 (12) 23.30 Napakymppi 00.30 Stand Up! 01.30 Holmes NYC (12) 02.30–03.00 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Narkkarin äiti 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Laurin talot 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Vanhan talon uusi elämä 15.30 Unelmarempat 16.30 Mökkireissu 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Kauneuden hinta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.30 Putous 01.00 Kauneuden hinta 01.55 Kaappaus keittiössä 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 Rizzoli & Isles (12) 04.40–05.33 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Vili Vilperi (7) x 2 07.25 LEGO Friends 07.50 Madagascarin pingviinit 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50– 10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 15.50 MasterChef Kanada 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Laurin talot 13.30 Manuela leipoo 14.00 Pomo piilossa 15.00 Putous 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 02.55 NCIS: New Orleans (12) x 2 04.45–05.33 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Vili Vilperi (7) 07.15 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.35 Angry Birds 07.40 LEGO Friends 08.00 Madagascarin pingviinit 08.25 Angry Birds x 2 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 09.10 Soppa365 09.20 Wedding Town 09.50– 10.50 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tuubi 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 47 18. 11.00 Strömsö 11.30 Kaihoa täynnä 12.00–17.13 TEEMA 12.00 Kino: Sanansaattaja (12) 13.30 Arkistojen salat 13.55 Ruotsin salaiset huoneet 14.10 Ranskan modernismin kiehtova historia x 2 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.50–17.13 Ruokaratsia 17.25 FEM 17.25 Vem vet mest. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.40 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland x 3 22.50 The Late Late Show with James Corden 23.30–00.00 Rouva varapresidentti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Sääntö-Suomi 01.03 Bull 02.00 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kauneuden hinta 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 00.55 Alppihiihdon maailmancup: Shladming 01.50 Rouva Ministeri x 3 (12) 04.35–05.27 Kohde (16) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Vili Vilperi (7) 07.15 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.35 Angry Birds Toons 07.40 LEGO Friends 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 Transformers 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50– 10.50 Haluatko miljonääriksi. Robot (16) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Lainakengissä (7) 15.35 Arktiset vedet 16.00 Nykyajan ihmeitä 17.00 Sääilmiöiden Top 10 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.15 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Pilvilinna (12) 00.25 Alppihiihdon maailmancup: Kitzbühel 01.25 Putous 02.45 Viikingit (16) 03.45–05.30 Bosch (12) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Vili Vilperin seikkailut x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 LEGO Friends 07.20 DuckTales (7) 07.40 Angry Birds Stella 07.50 Vili Vilperin seikkailut 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 MasterChef Kanada x 2 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Suomen huutokauppakeisari 15.00 Hauskat kotivideot 16.00 Leijonan luola 17.00 Elokuva: Finding Neverland – tarinan lähteillä (7) 19.00 Leijonan luola 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Star Wars: Sithin kosto (12) 23.55 Elokuva: Sherlock Holmes (12) 02.30–03.30 Stand Up! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Usko, toivo ja tiede 10.30 Vem vet mest. 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Taivaallista menoa: Narkkarin äiti 19.00 Ystävällisesti Lars Lerin 19.30 Nyheter TV-nytt 19.55 Presidentinvaalikeskustelu 21.30 Efter Nio 22.30 Helteinen helmikuu (12) 23.20 Kerrostalojen prinsessat 23.45–00.42 Luontomatkalla Ugandassa YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Naali 12.55 Voi meitä! Anoppi tulee 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Docstop: Mun sukupuoli 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Prisma: Hyvät vai pahat terveystestit. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Hulluna moottorikelkkailuun 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.31 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Suburra (16) 23.40–00.31 Live: Teflon Brothers 20 21 22 23 24 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 18.55 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä (12) 00.10 Stand Up! 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–02.40 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Pepe Willberg 10.20 Norjan salaiset huoneet 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Kansalaissota 12.02 Arkistovieraana: Kjell Westö 12.17 Tammisaaren vankileiri 1918 12.46 Käy eespäin 13.50 Historia: Stalin 14.45 Muodin äärirajoilla 15.30 Tiededokumentti: Aivot 16.15 Velvet – muotitalon tarina (12) 17.00 Ruokaratsia 17.25–00.42 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Katinkontti 07.10 Hau Hau, Piip ja Veli 07.23 Babar ja Badun seikkailut 07.34 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Erikoisjakso 10.45 Näin Norjassa 11.00 Ali Show: Saara Särmä, Anna-Maija Tuokko 12.00 Luonto lähellä sydäntä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Lastenosasto 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Kuningaskobran jäljillä 16.15 Näin Norjassa 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Moottoripyörällä maailman ääriin 20.00 Uusi päivä 20.30 Maailman oudoimmat urheilulajit 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fortitude – ikiroudan kirous (16) x 2 23.35–00.50 Hip Hop Kiina MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 22.55 Game of Thrones (16) 23.45–01.10 Jonah from Tonga (7) x 3 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Laurin talot 13.30 Sääilmiöiden Top 10 14.30 Tinan matkassa 15.30 Unelmarempat 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Manuela leipoo 10.30 Makumuistoja 11.30 Kauneuden hinta 12.30 Kokkisota 13.30 Kaappaus keittiössä 14.25 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 15.30 Myytinmurtajat 16.35 Mökkireissu 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Hiihtoextra 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Suuri presidentinvaalikeskustelu 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull 23.30 Alppihiihdon maailmancup: Kitzbühel 00.25 Rikoksista pahin (12) 01.20 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) x 2 03.10–04.35 Voitolla yöhön NELONEN 06.00 Myyrä ja Pand x 2 06.25 Vili Vilperi (7) x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 LEGO Friends 07.20 Madagascarin pingviinit (7) 07.40 Angry Birds Stella 07.50 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.25 LEGO Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 MasterChef Kanada 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00–12.00 Amerikan Gladiaattorit 12.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.10 Suomen huutokauppakeisari 14.10 Elokuva: Justus ja urheat ritarit (7) 16.10 Hauskat kotivideot x 2 18.15 Elokuva: Toy Story – Leluelämää (7) 20.00 Napakymppi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Sherlock Holmes: A Game of Shadows (12) 23.35 Stand Up! 00.35–02.35 Poliisit (7) x 4 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.15 Avaruusapinat (7) 09.16 Kysy Laralta (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.55 Viidakkojytä 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.20 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.25 10.25 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00–17.17 TEEMA 12.00 Kino Suomi: Boheemielämää (7) 13.40 Mittatilaustyönä 13.55 Ruusu Antonio Solerille 14.50 Jatku, oi suloinen yö (12) 16.15 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.30 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Pepe Willberg 19.20 Norjan salaiset huoneet 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Skavlan 21.00 Helteinen helmikuu (12) 22.00–23.30 Dok: When you look away YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Docstop: Piikki sydämessä 12.35 Pankkiryöstäjän viimeinen mahdollisuus 13.10 Keinumorsian (7) 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Teotihuacánin salaisuus 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Raja (12) 23.50–00.19 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.54 Niksi-Nella 06.59 Ystäväni Ronja 07.08 Tinga Tinga -tarinat 07.20 Astroset 07.33 Siiri ja Krokotiili 07.39 Kaapo 08.04 Pelle Hermanni 08.15 Pingu 08.23 Galaxi 08.24 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Japani 2 11.00 Ali Show: Simo Frangén, Saara Särmä 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Irina palaa kotiin 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Elämäni eläimet 15.00 Donna (12) 15.30 Uusi päivä 16.00 Uusi päivä 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon naisten MM-karsinta: ISR FIN 19.30 Rehtori 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Puuttuminen (7) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.08 Mr. TAMMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Francon salamurhayritykset 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.47 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.20 Luontoretkellä Antarktiksella 13.35 Peltsin Lappi 14.05 Prisma: Hyvät vai pahat terveystestit. 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Varaosia ihmisille 15.50 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Meri joka katosi 19.40 Epäilyksen polttopiste: Tennison (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Pako pimeydestä (16) 23.15 Karkotetut (16) 00.10–01.10 Capital – rahan mahti (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Tiketi Tok 07.03 Olivia 07.27 Martta puhuu 07.50 Tilkkupeiton tarinoita 07.54 Nelli ja Noora 08.02 Vilkki Ankka 08.13 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Sohvaset (7) 09.35 Tenavat (7) 09.43 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Naissotilaat 11.15 Pääpeli: Roope Tonteri – vaiettu totuus 11.45 Hiihdon Suomen Cup: Naisten viesti 12.35 Hiihdon Suomen Cup: Miesten viesti 14.05 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 14.50 Luistelun EM: Jäätanssin vapaatanssi 15.55 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 16.35 Pikaluistelun MC 16.55 Lentomäen MM 19.00 Luistelun EM: Naisten vapaaohjelma 21.26 Donna (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Vuohia tuijottavat miehet (12) 23.35 The Late Late Show with James Corden 00.15–01.00 Mr. 11.00 Luontoretkellä: Patikkareissulla Norjassa 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–17.13 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.15 Taiteen maantiede: Skandinavia 14.05 Sami Yaffa – Sound Tracker (7) 15.00 Antiikin Kreikan teatteri 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.50–17.13 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Islannista maailman huipulle: Elisabeth Arnadóttir 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (12) 12.30 Hengittävä maa 13.30 Milanon naisten paratiisi (12) x 3 16.25 Urheilu-Suomi 17.25–20.00 FEM 17.25 Soranin sota 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Erikoisia koteja 20.00–02.15 TEEMA 20.00 20.51 Sami Yaffa – Sound Tracker (7) 21.00 Hissillä mestauslavalle (16) 22.27 Kuolematon tarina 23.22 Jeanne Moreau 01.00–02.15 Uusi Kino: Kuollut jo saapuessaan (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Meri joka katosi 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Pohjolan enkeli 14.05 SuomiLOVE 15.05 Uutiset 15.10 Neiti Marple: Askel tyhjyyteen (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Peltsin Lappi 18.45–19.30 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Raja (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.27 Kim ja Kai 07.34 Pipsa Possu 07.40 Ninni ja Nestori 07.53 Ryhmä Hau 08.17 Oktonautit 08.41 Onnelin ja Annelin talvi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Minä ja Carolina 09.31 Otso ja sopulit (7) 09.38 Galaxi Play 10.00 Hiihdon Suomen Cup: Naisten 20 km 11.30 Hiihdon Suomen Cup: Miesten 30 km 13.20 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 14.10 Alamäkiluistelu 14.55 Pikaluistelun MC 15.20 Pääpeli: Janne Ahonen – pakotettu päätös 15.50 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 16.25 Pikaluistelun MC 16.55 Lentomäen MM 19.10 Luistelun EM: Loppunäytös 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 23.05 Donna (12) 23.30 Totuuden treffit 00.20 Silicon Valley (7) 00.50–01.25 Inside No. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Twilight – Aamunkoi, osa 2 (12) 00.30 Stand Up! 01.30 Holmes NYC (7) 02.30–03.00 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest
Rannikon talvet ovat usein leudohkoja, mutta välillä pakkanen paukahtaa kunnolla. Koko Suomea asuttavat linnut syövät simpukoita ja kotiloita, mutta kuvien linnut jahtasivat vesikasveja. Mielenkiintoinen ilmiö on, että sotkat munivat toistensa ja muidenkin lintulajien pesiin. Lähellä rajaa. 11.00 Valkoista valoa: Kadehdin, vaikken myönnä 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kekkonen ei kuole koskaan 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. Raippa-, kyykytysja rangaistusmalli kertovat sen, mistä laissa on kyse. Aktiivista palkitaan tuen nykytasolla. Liekö se yksi parvien harventajista. 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Academy of Ancient Music soittaa musiikkia Englannista 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05– 22.45 Radio Variaatio. Mahdollinen hyvä tarkoitus on eri asia kuin tosiasiallinen vaikutus. Elämme Kafkalla maustettua Monty Pythonia. Seuraavana keväänä lintuja oli alle sata. Kun jooga tuli Suomeen. Mikä ihmeen ”aktiivimalli”. Tukkasotka oli lajina pitkään töyhdötön, mutta Datsun 100 A -kauden aikana se omaksui, näköjään lopullisesti, takatukkatrendin, ja jollette usko, valehtelen lisää.. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10– 06.00 Yöklassinen. Termi on hallituspuolueiden ja niiden häpeilemättömästi käyttämä aina lakitekstiä myöten. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Jääkiekon tarina 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Oopperailta Musiikkitalossa – Fidelio ja Beethovenin viimeiset sanat 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen. Tämän riistalinnun metsästyspaine olisikin siksi syytä pitää kohtuullisena. Kalevalan sotka, jonka munista tämä koko maailmankaikkeuksellinen soppa sai alkunsa, ei ollut tukkapunaeikä lapasotkakaan vaan telkkä, jota aiemmin sotkaksi puhuteltiin. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Mun luonto TIMO SPARF POLITIIKKA ON POLITIIKKAA, mutta kieli se vasta politiikkaa onkin. Eräänä vuonna laskeskelin yli kuusisataa lintua. Pitkän niemekkeen toisella puolella on suurempi matalahko vesialue, jossa tukkasotkat hyvin viihtyvät. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Tapiolan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Espoosta 11.00 Ekumeeninen sanajumalanpalvelus Lahden Ristinkirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Näytelmämusiikkia 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Rakastan sinua jo nyt 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sävelkellon keksijä Perttu Pölönen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Afasia 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 RSO:n väliaika 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 HOMMAGE A ......... Ja se joka hallitsee kieltä, hallitsee maailmaa. 48 18. Kun lopputulos ei ole mieluinen, työttömän laihasta pussista lohkaistaan taas. Lähellä rajaa. Se ottaa, ei anna. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Hyväksyn käyttöehdot – tietosuojan historiaa 17.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 8/10: Iiris ja häpeän tunne 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 RSO:n Beethoven-festivaali: Uusi Helsinki -kvartetin konsertti 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Muun muassa Demokraatti sai sosiaalisessa mediassa kriittistä palautetta äskettäin, miksi lehti käyttää työttömiä patistelevasta ”aktiivimallista” termiä raippamalli. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Hyväksyn käyttöehdot – tietosuojan historiaa 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Zacharias Topelius, unohdettu satusetä 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 8/10: Iiris ja häpeän tunne 15.20 Etnohetki 15.30 Matkakuume. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 RSO:n Beethoven-festivaali: Olli Mustosen konsertti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Mitä tyyliä musiikkini edustaa. 22.55 Äänitarina. Kaipa ne pyrkivät varmistamaan jälkikasvunsa menestyksen; eivätpähän ole kaikki munat samassa korissa. Ääniin säilötty. Kelataanpa nauhoja taaksepäin. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Nyrkillä naamaan 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Rakastan sinua jo nyt 20.00 RSO:n Beethoven-festivaali: Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Totta kai hallitus ja sitä tukeva kansanosa haluavat puhua ”aktiivimallista”, koska se ei kerro lain seurauksista työttömille mitään tai on jopa valheellinen. Silloin yleensä eteläiselläkin Itämerellä, talvehtimis alueella, ovat ankarat olosuhteet. Palautteen antaja arvosteli termin käyttäjiä asenteellisesta ajattelusta. Kuvat on otettu jo syystalven puolella, mutta lyhykäinen oli silloinkin iltapäivään osunut kuvaussessio, kun aurin ko jo alkoi imeytyä rantalatvuksien rakoihin. 23.10–06.00 Yöklassinen. Peukaloliisan matkassa Lähi-idässä. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja Yle radio 1 18.1.–24.1.2018 sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin Beethoven-festivaalin konsertti 20.00 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Nuoren sopraanon säihkettä – Aida Garrifulina laulaa 21.40 Matkakuume. Kannanvaihtelu on suurta. Parimäärä on lyhyessä ajassa pudonnut ehkä puoleen, jopa kolmasosaan, ja tukkasotka on saanut uhanalaisuusluokituksen: vaarantunut. Hei me aktivoidaan! Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Olen käynyt jo useana keväänä suunnilleen tuossa huhtikuun alussa, kun avovettä jo alkaa olla, eräällä suojaisella merenlahdella katselemassa uiveloita – ennätykseni on 11 yksilöä kerralla. György Kurtág 90v 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. ”Aktiivisuutta” ja/tai ”aktivointia” on kuulemma se, kun työtön pakotetaan tuen leikkauksen uhalla sellaiseen toimeliaisuuteen, jonka lopputulos ei ole hänen päätettävissään. Peukaloliisan matkassa Lähi-idässä. TAMMIKUUTA 2018 007443-1803 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Peukaloliisan matkassa Lähi-idässä. 15.50 Äänitarina