Demokraatti 18.12.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Merkinnät LähiTapiola-verkkopalvelussa, -toimistoissa tai puhelimitse 09 4538 500. Maailma 20, Maailma 50, Maailma 80 Korkomaailma Overall Morningstar RatingTM out of top rated funds as of 31/10/2014 LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy, ja rahastojen omaisuudenhoitajana toimii LähiTapiola Varainhoito Oy. Joulukuun erikoisnumero LähiTapiola Maailma -rahastot. Varainhoidollisia vaihtoehtoja kaikenkokoisille sijoituksille. Varainhoitoa varovaisille sekä tuottohakuisille salkuille Hoidamme LähiTapiola Maailma -rahastojen sijoituksia omaan, huolelliseen tutkimukseemme pohjautuvan näkemyksemme ja pitkän kokemuksemme tuomalla ammattitaidolla. korkosijoittajan vaihtoehto Maailma 20 . Varat hajautetaan laajasti maailman korko- ja osakemarkkinoille kulloisenkin markkinanäkemyksemme mukaan. Kerro, millainen sijoittaja olet, ja anna meidän hoitaa loput! Valitse omaan sijoitusprofiiliisi sopiva Maailmarahasto ja jätä markkinoiden seuraaminen sekä sijoittaminen kokeneille alan ammattilaisille. TOR STAI 1 8.1 2.201 4 Numero 240 007443-14-51 Hinta 1,20 e (sis.alv) Helppoa ja tehokasta sinulle! Sijoita kertyneet varasi tai aloita varallisuuden kerryttäminen säännöllisellä säästämisellä, alkaen 30 e/kk. Korkomaailma . varovaiselle sijoittajalle Maailma 50 . Asiakaspalvelu LähiTapiolan toimistoissa kautta maan.. maltilliselle sijoittajalle Maailma 80 . tuottohakuiselle sijoittajalle Nyt ilman merkintäpalkkiota! Avaintietoesitteet ja rahastoesite suomeksi lahitapiola.fi/rahastot ja ruotsiksi lokaltapiola.fi/ fonder
maksukyvyttömyys ei uhkaa, sillä maa on kerännyt muhkean puskurirahaston öljytulojensa avulla. O n n n ngelmalliseksi Venäjän tilanteen arvioimisen tekee maan talouskriisiin liittyvä poliittinen vipuvarsi. Tänä vuonna sen arvo on puolittunut Ukrainan kriisin takia asetettujen talouspakotteiden ja öljyn hinnan laskun takia. Nyt . Pahin sukellus tapahtui vuonna 1998, jolloin maa ajautui maksukyvyttömyyteen. Joulukuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 4?6 8?10 Kulttuuri on ministerin hyvä kaveri 16?19 Nollasopimus . Tämä on osaltaan auttanut Putinia pitämään Valitettavasti Venäjä tuntuu uudistusten sijaan valitsevan sulkeutumisen ja kääntyvän kohti menneisyyttä.. Tässä tilanteessa Putin saattaa vedota venäläisten kansallismielisyyteen eli jatkaa sapelinkalistelua lännen kanssa. Venäjän media on vahvasti maan hallituksen otteessa. keskustelua aluepolitiikasta työläinen? 22?23 Kentältä kajahtaa ulkoistamisesta 24?25 Napit vastakkain: Satsataanko masennuksen lääkehoitoon liikaa? 4?7 Tua Onnela 8?10 Arki 26?27 Faktat haltuun: Erilaiset työsuhteet 28?29Kielen päällä, Demokraatin pukkikisa 30?31 SDP:n puoluetoimistolta 32?33 Tarkista joulun aukioloajat, Ekovinkki, sarjakuvat ja tehtävät Krista Fagerlund ja Juhapekka Lindfors ovat ammattitaitoisia, työhaluisia ja valmiita sitoutumaan työnantajaansa. Työnantaja ei kuitenkaan halua sitoutua heihin. 34?35 Radio ja TV 36 Luottamuksellista Pääkirjoitus Venäjän?talous on panoksena Putinin uhkapelissä V oihan Venäjä. Vain Putin itse tietää, kuinka pitkälle hän on valmis menemään. Länsi todennäköisesti kiristää pakotteita, jos Venäjä ei vähennä toimintaansa Itä-Ukrainassa. Putin on myös monitulkintaisesti antanut ymmärtää, että hän voisi olla valmis vielä uuteen presidenttikauteen. Suomi ei pääse eroon Venäjän vaikutuspiiristä. Kyse ei ole pelkästään Ukrainan kriisistä ja Venäjä-pakotteista vaan pitkällä ajalla tehdyistä vääristä valinnoista. Venäjän rupla on vapaassa pudotuksessa. Venäjällä on viime vuosikymmeninä ollut useita talouskriisejä, joista se on aina noussut. Tosin palkkakehitys alkoi hiipua jo ennen Ukrainan kriisiä. ainakaan toistaiseksi . Tähän saakka Putinin kannatuksen yksi tukipilari on ollut Venäjän talouskasvu. Juuri kun maailmantalouden kituva kasvu voisi saada merkittävän kasvusykäyksen halventuneesta öljystä, tärvää Venäjä oman taloutensa. kiristävä talustusnuora 20?21 Vaaliraati: Kuka on nykyajan 12?13 14?15 Uuden ajan aamu Kuukauden kuva ?Jokaisella täytyy olla mahdollisuus kulkea käsi kädessä kulttuurin ja taiteen kanssa.? Suomi ehjäksi . Vuosia kestänyt palkkojen nousu on pitänyt venäläiset tyytyväisinä. Venäjän presidentti Vladimir Putin pelaa maailmanpolitiikassa uhkapeliä, jossa yhtenä panoksena on maan talous. Maan keskuspankki on nostanut koron 17 prosenttiin ruplan arvon vakauttamiseksi. Tilanne ei ole uusi
Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. ilmo@demari.fi . Tilanne voi muuttua, jos ruplan alamäki ja muut talouskriisin vaikutukset alkavat vahvemmin näkyä arkielämässä. L n n n ännen . Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . 0200 55888 puh. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Kunnat pitävät hyvin kiinni työvoimasta vaikeinakin aikoina, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. 20?21 tilanteen ?kotirintamalla. (STT) Varatuomari Katarina Murto on valittu uudeksi STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi. Aiemmin Murto on työskennellyt Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden lakimiehenä ja notaarina Helsingin käräjäoikeudessa. 0200 71000 toimitus@demari.fi . Muu Suomi: puh. hallinnassa. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula EU-parlamentti tunnustaa Palestiinan EU-parlamentti kannattaa Palestiinan valtion tunnustamista. Asiaa koskeva päätöslauselma hyväksyttiin selvällä enemmistöllä äänin 498-88. Päätöslauselmalla halutaan tukea Lähiidän rauhanprosessia ja edistää niin sanottua kahden valtion mallia. (STT) Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Valitettavasti Venäjä tuntuu uudistusten sijaan valitsevan sulkeutumisen ja kääntyvän kohti menneisyyttä. STT Markku Jalonen. Tuomioja toivoo ruplan ohjaavan Venäjän politiikkaa Katarina Murto STTK:n edunvalvontajohtajaksi Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) pitää toivottavana, että Venäjän talousongelmien kärjistyminen saisi maan hallinnon arvioimaan uudelleen voimapolitiikan käyttöä. 0200 30011 puh. Toistaiseksi venäläiset ovat olleet suurelta osin Putinin politiikan takana. Hän seuraa tehtävässä Minna Hellettä, joka valittiin vastikään uudeksi valtakunnansovittelijaksi. Murto, 43, on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Hän työskentelee tällä hetkellä SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana. Murto aloittaa edunvalvontajohtajana tammikuussa. ja todennäköisesti myös Venäjän ? kannalta parasta olisi, jos maa saisi alkuun usein lupaamansa talouden ja elinkeinoelämän uudistukset. levikki@demari.fi . Hänen mukaansa olisi tärkeää, että myös EU ja muut toimijat ovat valmiita tulemaan vastaan, jotta poliittinen ratkaisu Ukrainan kriisiin voitaisiin saada aikaan. Tuomioja sanoi eduskunnan täysistunnossa, että jo ennen Ukrainan kriisiä alkanut Venäjän talouden alamäki näyttää nyt olevan syöksyvaiheessa, mikä heijastuu ilman muuta myös Suomeen. Luonnonvaroiltaan rikas maa on toistaiseksi valinnut helpoimman tien eli rakentanut budjettinsa öljyn ja kaasun vientitulojen varaan. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . (STT) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. www.demari.fi . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . etunimi.sukunimi@demari.fi . 0800 96675 puh. Tyhjää äänesti 111 edustajaa. Parlamentin päätöslauselma ei sido EU-maita. 18.12. Nimipäivät tänään: Aapo, Aappo, Rami (ruots.) Abraham Nimipäivät huomenna: Iikka, Iiro, Iisakki, Isko (ruots.) Isak Aurinko nousee: Helsingissä 9.18 Oulussa 10.21 Aurinko laskee: Helsingissä 15.15 Oulussa 14.08 -14...-8 -7...-2 -2...1 Merja Ojala Uutispäivä Kunnat pitävät kiinni työntekijöistään Lomautukset kaksinkertaistuivat kunnissa tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Kuntien työvoimakustannuksissa on tänä vuonna säästetty 400 miljoonaa euroa. Ensi vuonna varaudutaan lähes 500 miljoonan euron säästöihin. Kunnissa on toistaiseksi vältytty isoilta irtisanomisilta. Taloudellisin perustein on tänä vuonna irtisanottu 369 ihmistä ja ensi vuonna irtisanotaan arviolta 425 ihmistä, ilmenee Kuntatyönantajien selvityksestä.
Kun Viitasesta tuli ministeri, hän huomasi kirjastojen rakentamishankkeiden eri puolilla Suomea olevan uhattuna. Luovuudella, itsensä ilmaisepestin, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta. 4 4 Avaus avaus avaus Joulukuun erikoisnumero Pia Viitanen on ehtinyt paljon lyhyessä ajassa Kulttuuri on ministerin hyvä kaveri Toimittajan puhelin pirahtaa. tapaaminen eri taiteenalojen Linjan toisessa päässä kultedustajien kanssa. Taide ja kulttuuri lisäävät henkistä hyvinvointia, mutta tutkimusten mukaan kulttuuria kokeva voi paremmin myös fyysisesti, Viitanen luonnehtii. Kolmanneksi Viitanen kirjoitti listaansa tavoitteen pitää huolta taiteilijoista ja heidän toimeentulostaan. Kulttuurin talouskehys kautta saadaan hyviä ideoita, joista muutkin voinäytti yhtä pelottavalta kuin muillakin hallinnon- vat ottaa mallia. aloilla . Aikaisemmin oli kuitenkin jo ehditty laatia vuodelle 2017 saakka ulottuva toimintasuunnitelma, johon oli listattu kuntia, jotka saisivat valtiolta apua kirjastojensa rakentamiseen. Viitasesta olisi ollut väärin, että tuohon toimintasuunnitelmaan luottavilta kunnilta vedettäisiin matto jalkojen alta ja siinä annetut lupaukset valtionavusta pyörrettäisiin. . Kaikkiin tavoitteisiin hän halusi pyrkiä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Eikä Viitanen Kulttuuria pienestä pitäen ole tässä suhteessa mikään poikkeus ministerien Viitanen kasvoi kulttuurimyönteisessä kodissa, joukossa . Se oli keltainen kortti, johon olin lapsen käsialalla, hatarin kirjaimin kirjoittanut Pia-LiisaViitanen, hän muistelee. Kirjastot edustavat helposti saavutettavaa ja ihmistä lähellä olevaa kulttuuria. Kulttuurilla on suuri merkitys, siihen liittyy monta hyvää ja tärkeää arvoa. Toisena tavoitteena oli pohtia keinoja, joilla kulttuurin saavutettavuutta parannetaan siten, että aivan jokaisella olisi ikään, asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta mahdollisuus kokea ja harrastaa kulttuuria. . tarjolla oli niukkuutta ja säästöjä. usein haastatteluja sovitaan sellaisiin jossa luettiin paljon kirjoja ja nautittiin hyvistä ajankohtiin, kun ministeri siirtyy tapaamisesta elokuvista, teatterista ja musiikista. Kulttuuripassin idea on, että sen avulla vähävaraiset pääsisivät joko edullisemmin tai ilmaiseksi kulttuuripalveluiden pariin, Viitanen kertoo. Kehitystyötä tehdään Kulttuuria kaikille -palvelussa, jonka taustalla on Tarja Halosen luotsaama Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Koska mahdollisia toimintamalleja kulttuuripassille on paljon, on nyt tarkoitus kokeilla, millä periaatteilla kulttuuripassi voisi toimia. Viitanen näkee lapsissa kulttuuviime keväänä hoitaakseen kulttuuriministerin rin tulevaisuuden. Tavoitteena on luoda malli, joka voitaisiin ottaa käyttöön kaikkialla Suomessa. Prosentti kulttuuriin Asuntoministerinä ja hänelle rakkaan tamperelaisen Hervannan lähiön ylpeänä asukkaana Viitanen on myös pohtinut konsteja, joilla kulttuuri voidaan tuoda lähelle lähiöissä ja parantaa myös sitä kautta asuinalueiden viihtyvyyttä. Kunnat ovat saamassa avustusta taide- ja kulttuurihankkeisiin, ja rahoitusta saavat Viitasen mukaan erityisesti hankkeet, jotka sijoittuvat lähiöihin.. Haastattelupaikkana se onkin osuva, koska ministerin toimintaa on ohjannut ajatus siitä, ettei esimerkiksi lompakon paksuus saa vaikuttaa siihen, miten pääsee kulttuurin pariin. . Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi kulttuuripassin kehittämistyö. Mielestäni on viisasta olla demari.fi tua myöhemmin. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus olla kulttuuria lähellä, kulkea käsi kädessä kulttuurin ja taiteen kanssa, Viitanen sanoo. Jokaisesta museosta, teatterista ja kulttuuririennosta ei voi kuitenkaan tehdä maksutonta, mutta pienituloisten kynnystä kulttuuripalveluiden pariin voi madaltaa. . Ajattelin, että voisimme aloittaa haastattelun ja näkemystä siihen, mitä tulisi tehdä. Se tarkoittaa, neuvottavana ja ammentaa teettä myös haastatteluaikamme kemiseensä sitä tietoa ja taitoa, alku siirtyy. jota kentällä on. Hän muistaa vieläkin ensimmäisen kirjastokorttinsa, joka avasi ovet kirjojen satumaiseen maailmaan. . Joukko kutAnna-Liisa tuuri- ja asuntoministeri Pia suttiin koolle valtakunnallisten Blomberg Viitanen (sd.) pahoittelee vuotaiteilijajärjestöjen yhteistyöDemokraatti, Tampere laasti, että pääsi lähtemään Heljärjestön Forum Artisin kautta. anna-liisa.blomberg@ singistä kohti Tamperetta aiot. Kansalaispuhelimessa ja jatkaa sitten kasvotusten, minis- järjestöjä kuunnellen olen toiminut myös muissa teri ehdottaa. tehtävissäni, Viitanen kertoo. Mikäs siinä, onhan tämä myös oiva esimerkki ministerin kiireisestä aikataulusta. Osana valtio-kuntasuhteen uudelleenarviointia oli tehty päätös, ettei valtio tulevaisuudessa olisi rahoittamassa kirjastojen rakentamista. Se saatiin läpi, ja nyt on 13,5 miljoonaa euroa korvamerkittynä näiden hankkeiden toteuttamista varten. Tämä oli yksi tärkeä voitto syksyn budjettiriihessä, kirjastojen ystävä Viitanen iloitsee. Kulttuuri kuuluu kaikille Kesken ministerin lauseen puhelu katkeaa. Kohta puhelin pirahtaa jälleen ja pätkivän linjan toisessa päässä ministeri manaa kännykkäverkon katvealueita. Viitanen sai riksi jo lapsena. Hän toivoo, että hankkeiden merkkien seuraamiseksi. Jo juhannuksen jälkeen ministerillä oli ensimmäinen Voitto kirjastojen puolesta Lapsuudestaan Viitaselle ovat jääneet elävästi mieleen mukavat hetket omassa lähikirjastossa. Kirjasto oli Tampereen Kalevassa sijaitseva Pellervon kirjasto. Päätämme jatkaa haastattelua kasvotusten Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. On maanantai ja museo on suljettu yleisöltä, mutta saamme luvan käydä autiossa museossa kuvaamassa. Hänen mielestään onkin tärkeää, että kulttuuri tulee kavetoiseen. misella ja monipuolisella kulttuurin kokemisella Seuraaviin vaaleihin oli tuolloin reilu vuosi, joten on myös hyviä vaikutuksia lapsen elämään. Siksi Viitanen onkin ministerinä halunnut tuaikaa asioiden hoitamiseen ei ollut tiedossa paljon. Pätkäministerin mahdollisuuksia saavuttaa kea hankkeita, jotka vahvistavat lasten yhteyttä mitään merkittävää usein epäillään . jääkö ly- kulttuuriin niin kulttuurin vastaanottajina kuin hyt pesti pelkäksi edeltäjän piirtämien askel- sen tekijöinäkin. Tämä sosiaalihistorian ja työelämän erikoismuseo on Suomen laajin pääsymaksuton museokohde. Viita. Meidän täytyy pitää kulttuuristamme huolta, Viitanen sanoo. Ensimmäinen tärkeä seikka ministerin listalla olisi turvata kulttuurin monipuolinen, vahva pohja. Teimme ehdotuksen, että rakentamisrahat jo päätetyille kirjastohankkeille säilytetään. Vaikka kulttuuri on valtion budjetissa talouslukuna pieni kokonaisuus, on se koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia. Sieltä saa ideaa . Autossa on aikaa puhua. Tänään puhutaan kulttuurista. Esimerkiksi Vantaalla palkataan päiväkoteinen päätti tehdä parhaansa, jotta henkisen hyvin- hin taidepedagogeja ja Lempäälässä päiväkotiin voinnin ja sivistyksen perusjalkaa ei jouduttaisi tuli taiteilija piirtämään yhdessä lasten kanssa. taloudellisesti vaikeina aikoina murentamaan. Hankkeiden joukossa on lukemattomia hienoja ideoita, Viitanen sanoo. Suuntaviivat selviksi Puheenvuoroja ja Puheenaiheita + + = Kulttuuri on kaikkien kaveri TORSTAI 18.12.2014 Viitanen kertoo kirjoittaneensa pestin saatuaan ensitöikseen ylös ne painopisteet, jotka ohjaisivat ministerin toimintaa kulttuurin saralla.
TORSTAI 18.12.2014 Joulukuun erikoisnumero Avaus 5 Kuvat Merja Ojala Pia Viitanen kävi Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Kuvauksen lomassa ehti katsella kuvia työväen urheiluseuroista.
Tarkoitus on porukalla kerrata, mitä tähän mennessä on saatu aikaan ja miettiä yhteistuumin, mitä vielä olisi tarpeen tehdä. Kun haastattelu on jo virallisesti päättynyt ja kävelemme samaa matkaa kohti kaupungintaloa, on vielä kysyttävä, ehtiikö kiireinen ministeri lainkaan rauhoittua jouluna . Vielä laahataan jäljessä, mutta nyt otettiin askel lähemmäs tavoitetta. . Se tarkoittaa sitä, että rakennushankkeissa yksi prosentti hinnasta olisi taidehankintoja tai muuta taiteen ja kulttuurin toimintaa ylläpitävää, Viitanen kertoo. Perusteilla onkin ohjausryhmä, jossa ministeriö yhdessä muun muassa taiteilijoiden ja rakennuttajien kanssa pohtii, miten prosenttitaidetta voitaisiin edistää. Mielestäni tämä on merkittävä ja tärkeä voitto, Viitanen sanoo. . Synkästä säästä huolimatta ministeri Pia Viitanen näkee kuluvassa viikossa valoa. Tällä viikolla eduskunta sinetöi päätöksen, jolla nostetaan lainauskorvauksiin ohjattava summa neljästä miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. viettää aikaa rakkaimpiensa kanssa, herkutella ja rentoutua. . Aiemmin hyvitysmaksu on perustunut valtioneuvoston laatimaan listaan tallennusvälineistä, joista peritään tietty summa korvauksena taiteentekijöille heidän teostensa kopioimisesta. . 6 Avaus Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Pia Viitanen on vakaasti sitä mieltä, että kulttuuri on tärkeä voimavara, jonka pariin jokaisen kansalaisen tulisi päästä riippumatta iästä, asuinpaikasta tai varallisuudesta. . Tämä oli oikeasti todella tärkeä ja merkittävä avaus tilanteessa, jossa kulttuuriin ei ole hirveästi liiennyt lisämäärärahaa vaan päinvastoin, Viitanen sanoo. Viitanen iloitsee siitäkin, että tekijänoikeuslaki tulee eduskunnan käsittelyyn ja pitkään käsittelyssä olleesta hyvitysmaksusta on vihdoin saatu ratkaisu. Tämä on selkeä parannus siihen, että laitemaksujen kertymä tänä vuonna on viiden miljoonan euron kieppeillä, Viitanen kertoo. Kiire hellittää jouluksi Kello lähestyy viittä ja kohta Viitasen täytyy kiirehtiä Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukseen. Seuraavana päivänä ministerillä on tiedossa ainakin tapaaminen siinä kulttuuritoimijoiden ?pyöreässä pöydässä?, jossa ensi kerran kokoon- nuttiin varsin jouluisessa säässä vietetyn juhannuksen jälkeen. Vuosittain reilu puolet kulttuuriministeriön koko budjetista saadaan Veikkaukselta ja loput valtion budjetista. Eduskunnan tavoite on ollut nostaa korvaukset pohjoismaiselle tasolle 12?22 miljoonaan euroon. Se oli mielestäni hyvä ratkaisu poikkeusoloissa, kun taloudellinen tilanne on vaikea. Kohtuulliseksi korvauksen tasoksi on arvioitu nyt 11 miljoonaa euroa. Olen varannut aikaa rauhoittumiselle ja jouluvalmisteluille. Viitasen mukaan prosenttitaide voisi tuoda iloa esimerkiksi vanhainkoteihin ja päiväkoteihin. ?Vaikka kulttuuri on valtion budjetissa talouslukuna pieni kokonaisuus, on se koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia.? Kulttuuri tarvitsee tekijöitä Joulukuinen iltapäivä Tampereella on pimeä ja sateinen. Jouluna käymme puolisoni ja minun vanhempieni luona, mutta muutoin vietämme joulua ihan vain kotona, Viitanen vakuuttaa. ?Ensi vuoden kulttuurirahoitus on pelastettu? Kulttuuriministeriön budjettia ensi vuodelle voi ministeri Pia Viitasen mukaan pitää melko poikkeuksellisena. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu päätettiin muuttaa budjettirahoitteiseksi vuoden 2015 alusta alkaen. Budjettikehyksessä oli annettu viiden miljoonan euron säästötavoite, ja leikkaukset valtionosuuksiin olisivat murentaneet Viitasen tärkeänä pitämää kulttuurin vankkaa pohjaa. Poikkeuksellista lienee, että lopulta mistään olemassa olevasta ei kuitenkaan jouduttu leikkaamaan. . On parempi nipistää jakamattomasta voimavarasta, jolloin emme leikkaa mistään olemassa olevasta, Viitanen kertoo.. Pystyimme käytännössä pelastamaan ensi vuoden kulttuurirahoituksen siten, ettei tosiasiallisia leikkauksia valtionosuuksiin tule eikä miltään taiteenalalta leikata, hän jatkaa. Pelastus kiperään tilanteeseen saatiin Veikkauksen voittovaroista. Käytännössä siis leikkasimme minun toimintavapauksiani käyttää rahaa. Myös prosenttitaideperiaate tuo taidetta lähemmäs ihmisiä. Viitanen esitti, että Veikkauksen voittovaroista purettai- siin ensi vuodelle vielä vähän lisäpaukkuja nuorison, kulttuurin, liikunnan ja tieteen käyttöön. Perusteena oli työllisyysnäkökulma, joka oli loppukesällä otettu kaikkien valtion hallinnonalojen pohdittavaksi. Veikkausvoittovaroista saatiin yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, joista 3,9 miljoonaa euroa tuli kulttuurille. Työllisyysperustein saadut lisämiljoonat lievensivät vaikutuksia, joita valtionosuusleikkauksilla olisi ollut, Viitanen selvittää. Kun jostain oli kuitenkin pakko leikata, kohdennettiin säästöt niihin jakamattomiin voimavaroihin, joista kulttuuriministeri voi vuoden mittaan rahoittaa erilaisia tulevia hankkeita. . Viitasen mukaan muun muassa tällainen taiteilijoiden toimeentulon turvaaminen on tärkeää, sillä ilman taiteilijoita ei ole taidetta ja kulttuuria. Kirjailijat saavat lainauskorvausta siitä, että heidän kirjojaan lainataan kirjastosta
8-18 Pe 19.12. 8-20 La 20.12. 8-18 Su 21.12. 10-18 Ma-Ti 22.-23.12. 134-136 * 09-701 36 58 ? ? Monipuolinen valikoima naisille ja miehille mm. ? *Laamapaidat ja housut ? *Silkkivillakerrastot ? *Villahousut ? *Villapaidat ? ? *Diabetessukat ? *Hatut ja lakit ? *Henkselit ja vyöt ? ? Myymälä täynnä pehmeitä paketteja. polttokaiverrukset ONNENAURINKO ? ? . 8-20 Ke 24.12. 8-12 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? M. KURONEN ? - toisen kerroksen vanhin myymälä ? Hakaniemen halli II krs. 040 765 0176 ? ? ? ? ? ? KuusELAN ?? juustopuoti ? Itkevää mustaleimaa ? Vastakirnuttua ? Tuoretta kalaa ammatti? irtovoita kalastajilta jo vuodesta -41. ? Perinteinen Joulun ? paistettu munajuusto REITIN KALA ? Hakaniemen halli, % 714 563 ? myymälä 30, 32 www.kuuselanjuustopuoti.net ? puh. kellot, aforismitaulut ? ? . visakoivusta käsintehdyt kortit ? ? . Tervetuloa! ? * pusero * housuja ? * hattuja * lyhyitä ja pitkiä ? JOTAIN Joulun aidot lahjat! ? * lakkeja * nahkakäsineitä, villa ky ERILAISTA... ? ? ? ? . 09-714 140 Facebookissa Kuuselan Juustopuoti ? ? ? ? ? kaulakorut, helminauha, korvakoru, rannekoru, rintaneula, riipus, enkelikello, pinssi, medaljonki, sormus, rakas,.... Swarowskin kristalli, Fenix-lintu, kivimuna, koti... Turkoosi, ametisti, karneoli, tiikerinsilmä, malakiitti, vuorikide, ruusukvartsi, sodaliitti, joulu... www.hakaniemenkauppahalli.fi order.info@onnenaurinko.fi Hakaniemen Kauppahalli l Palvelemme: arkisin 8?18, lauantaisin 8?16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l. Avaus 7 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 ??????????????????? ?? ?? l Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2015 ! Hakaniemen Kauppahallin aukioloajat Ma-Pe 15.-18.12. suositut Kivet - Korut - Feng-shui kynttiläpaketit Hakaniemen kauppahalli 2 krs ? ? puh 050 5631449 p
8 Avaus Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Tarvittaessa töihin kutsuttava sitoutuu työnantajaan, joka ei sitoudu häneen Nollan arvoinen sopimus
Yt-neuvotteluissa hänet valittiin irtisanottavien joukkoon. Viikonlopuksi ei voinut lähteä mihinkään, koska juuri silloin saattaisi tulla puhelu. Vuoden päästä, kun ansiosidonnainen loppuu, on taas pakko ottaa jokainen ?tuletko ensi yöksi. Hänet ylennettiin vuoroesimieheksi, ja ura näytti hyvältä. Sitten yrityksessä vaihtui päällikkö, ja varaluottamusmieheksi valitulla Lindforsilla menivät tämän kanssa sukset ristiin. joita vartijan ammatissa on paljon . Hän aloitti suuren turvallisuusyrityksen leivissä vuonna 2009 ensin nollatuntilaisena. ei voinut varautua vuorokausirytmiä kääntämällä, koska vielä aamulla ei tiennyt, onko seuraavana yönä nukkumassa vai työvuorossa. . Yleensä niillä tarkoitetaan kuitenkin kaikkia työsuhteita, joissa ei ole sovittu vähimmäistuntimäärää. Tyypillinen nollasopimus on toistaiseksi voimassa oleva osa-aikainen työsopimus, jossa viikkotuntimääräksi on merkitty 0?40. Käytännössä arki on työttömän arkea, vaikka työsopimus onkin voimassa. . Sen jälkeen hän sai jokusen vuoron, mutta nyt pian kahteen kuukauteen yhtään työtarjousta ei ole tullut. Harva uskaltaa kertoa tästä omalla nimellään ja kuvallaan, mutta minulla ei taida olla enää mitään menetettävää. Näin aloittaa tarinansa Juhapekka Lindfors. Lindfors ja Krista Fagerlund ovat tamperelaisia ammattitaitoisia vartijoita ja nuoria työhaluisia ihmisiä. Avaus 9 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Tua Onnela . Heillä on kokemusta, koulutusta ja kova työmoraali, ja he ovat valmiita sitoutumaan työnantajaansa. Valitettavasti työnantaja ei halua sitoutua heihin. Kolmen kuukauden aikana on tarjottu yhteensä neljää työvuoroa. Rahaa tulee tai ei tule. Talouden heilahdus tai markkinatilanteen muutos, joka normaalisti tuntuisi ensin työnantajan tuloksessa, näkyykin saman tien työntekijän palkassa. . Normaalisti työhön kuuluvaa irtisanomissuojaa tai -aikaa ei ole, koska työnantaja voi vain yksinkertaisesti lopettaa töiden tarjoamisen. Sellaisessa tilanteessa Juhapekka Lindfors ja Krista Fagerlund ovat nyt. Lindforsin työsuhde turvallisuusyrityksessä kehittyi alkuun hyvään suuntaan: hän sai ensin osa-aikaiseen sopimukseensa minimitunnit, sitten pääsi kuukausipalkalle. Erityisesti vuokratyössä nollasopimuksia käytetään paljon. Yhtä kaikki nollatuntilaisilla on töitä sen verran kuin työnantaja kulloinkin tarjoaa. Esimerkiksi kaupassa työnantajalla voi olla listoillaan vaikkapa parikymmentä nollatuntilaista. Kun seuraavaksi päiväksi näyttäisi olevan tarvetta lisätyövoimalle, työnantaja soittaa jollekin nollatuntilaisistaan ja pyytää tätä töihin. Työntekijä voi jonakin viikkona tehdä täydet tunnit ja seuraavana odotella turhaan edes yhtä työvuoroa. Nollatuntilaisten armeijassa kilpailu on kovaa eikä kieltäytyjä välttämättä nouse työnantajan listalla kovin korkealle, kun seuraavia vuoroja jaetaan. Toisekseen osa-aikainen työsuhde on työsuhde silloinkin, kun töitä ei tarjota. Työnantaja voi näin katsoa, että lain määräämä kilpailevan toiminnan kielto tai erikseen sovittu kilpailukieltosopimus estää nollatuntilaistakin tekemästä töitä muille. Heillä molemmilla on niin sanottu nollasopimus. Lindfors ja Fagerlund ovat luvanneet kertoa, miltä nollasopimuksen varassa eläminen tuntuu: millaista on yrittää hankkia leipänsä, kun irtisanomissuoja ja monet muut työelämän oikeudet puuttuvat eikä seuraavaa työvuoroa tiedä ikinä etukäteen. Tai kun joutuu arvailemaan, onko ylipäätään enää töissä. Onko ensi yönä töitä? Nollasopimuksia ei mainita laissa eikä niille ole aivan tarkkaa määritelmää. Työntekijän kannalta tilanne on kestämätön. Työnantajan kannalta se on loistava: yrittäjän taloudellinen riski on siirretty kokonaan työnteki- Sairausajan palkka maksetaan, jos työnantaja on ehtinyt merkitä sairastuneen henkilön vuoron työvuorolistaan . -kutsu vastaan, mutta nyt olen vähän kyynistynyt. Yhden olen päässyt tekemään. Oli se hemmetin stressaavaa. takaisin samanlaiseen työsuhteeseen kuin aloittaessaan. Nollatuntilaisia voidaan kutsua esimerkiksi tarvittaessa töihin tulijoiksi, tuuraajiksi tai ?vakituisiksi ekstroiksi?. Yötöihin . Periaatteessa joustoa on siis molempiin suuntiin, ja esimerkiksi opiskelija tai sivutulojen hankkija voi olla järjestelyyn tyytyväinen. Käytännössä nollatuntilainen joutuu sitoutumaan työnantajaansa monin tavoin. Ensinnäkin mahdollisuus kieltäytyä, jos sellainen on, voi olla hyvinkin teoreettinen. Mitään ei pystynyt suunnittelemaan, päivystin vain puhelimen ääressä, Lindfors sanoo. Olenko enää töissä ylipäätään? Juuri epävarmuus on työntekijän kannalta nollasopimusten suurimpia ongelmia. Silloin työvuoroja oli tarjolla, ja Lindfors otti tunnollisesti melkein jokaisen vastaan. Koska tarjoukset tulivat yleensä hyvin lyhyellä varoitusajalla, elämää ei pystynyt suunnittelemaan ollenkaan eteenpäin. Nousin työssäni pohjalta niin korkealle, kuin voi päästä, ja sitten minut tiputettiin takaisin pohjalle, Lindfors sanoo. Fagerlund puolestaan allekirjoitti nollasopimuksensa elokuun lopussa. mutta miksipä työnantaja niin tekisi. Krista Fagerlund ja Juhapekka Lindfors ovat kokeneet nollasopimusten ongelmien kirjon. Tarjosi yritys itse töitä tai ei, se voi odottaa, että työntekijä on yksin sen.. käytännössä töitä ei ole juuri tarjottu. . Seuraavana päivänä on töitä tai ei ole. Elämä voi olla yhtä puhelimen kyttäämistä, tai sitten työ voi yhtäkkiä loppua kokonaan. jän harteille, kuvailee SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Epävarmuus ei kuitenkaan tarkoita vain hallitsematonta vaihtelua tuloissa ja työajoissa. Joissain tapauksissa nollatyö voi koostua lyhyistä määräaikaisista sopimuksista. Tai paperilla samanlaiseen . Palkkaa tulee sen mukaan, miten paljon töitä on ollut. Tällaista arkea Juhapekka Lindfors eli vielä muutama vuosi sitten. Periaatteessa en tiedä, olenko töissä vai en, Fagerlund sanoo. Vain toista sitova talutusnuora Usein, muttei aina, nollasopimukset tehdään sillä ajatuksella, että työntekijäkin on oikeutettu valitsemaan vuoroista vain itselleen sopivat. Hetki irtisanomisten jälkeen yritys haki taas uusia työntekijöitä nollatuntilaisiksi. Lindfors haki ja ?pääsi. Se tarkoittaa myös sitä, että nollatuntilaisen työ voi loppua kokonaan milloin tahansa
Ayliike on samalla asialla, ja nyt nollasopimuksia vastaan on alettu puuhata kansalaisaloitet takin. Operaatio vakiduuni nimisen kam panjan aloittivat Metalliliiton nuoret. Perustellusta syystä sopimuksen voisi tehdä pienemmilläkin tunneilla, jos työn tekijä itse niin toivoisi. Nimienkeruu aloitteeseen alkaa vuodenvaih teen jälkeen. No, jos tilanne olisi sellainen, että työmarkki nakelpoisuuteni ei parempaan työsuhteeseen yl täisi, kyllä suostuisin. Kun työtar jouksia nykyisestä firmasta ei kuulunut, hän lait toi hakemuksen toiseen. Voi olla niinkin. He ovat kypsiä pompotteluun ja yksipuolisesti sitovaan talutus nuoraan. Läheskään kaikki nolla tuntilaiset eivät tässä luvussa näy. Lisäksi on paljon osaaikatyöntekijöitä, joilla minimituntimäärä on sovittu mutta niin pieneksi, että he käytännössä elävät kulloinkin tarjottavien lisätuntien varassa. Koskinen puhuisikin mieluummin koko vas tentahtoisen osaaikatyön ongelmasta kuin vain nollasopimuksista. Joulukuun erikoisnumero Operaatio vakiduuni tarttui toimeen Voi kuitenkin olla, etteivät nollasopimuk set ole laillisia ikuisesti. SDP:n puheenjoh taja Antti Rinne ilmoitti vastikään, että jos puo lue on seuraavassa hallituk sessa, nollasopimukset kielle tään. Toki niissä on myös pulmia työntekijän kan nalta, lähinnä epävarmuus tulevista työvuo roista. Hän miettii, suos tuisiko Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus nollatuntilaiseksi. Kysytään. Suostuisitko tekemään töitä nollasopimuksella, Jussi Järventaus? . Kyse on siitä, halutaanko tämäkin työ regu loida markkinoilta pois, Järventaus sanoo. Yrittäjien mukaan nollasopimuksia tarvitaan joustokeinoksi silloin, kun työn määrää ei en nalta tiedetä. vai korva taanko joissain paikoissa kokoaikaisia työntekijöitä useilla nollasopimuksilla? . Pettymys on kova, jos se ei sitten mer kitsekään mitään. . Silloin tulee miettineeksi, pi täisikö työllistämistä helpottaa muutenkin, jotta ko koaikaisia uskallettaisiin palkata, Järventaus sanoo. ?Mitään ei pystynyt suunnittelemaan, päivystin vain puhelimen ääressä.? TORSTAI 18.12.2014. Myös työntekijä itse voi toivoa joustavaa viikkotuntimäärää. Laki ei aseta nollasopimuksille mitään rajoi tuksia. Vuodenvaih teen jälkeen töitä näyttää olevan tarjolla toisessa firmassa. Ei sairaslomaa, ei perhevapaita Työ ja elinkeinoministeriö julkaisi viime vuonna raportin, jossa nollasopimusten käy tännöt ja suhde työoikeuteen perattiin perus teellisesti läpi. Työvoimaviran omaisten tulkinnat ovat vaihdelleet, mutta läh tökohtaisesti töiden vähyys tai olemattomuus entisessä sopimuksessa ei kelpaa syyksi välttää karenssi. Fagerlund ei onneksi säikähtänyt. Jotkin palkanlisät voivat jäädä saamatta. Raportista nousee esiin epävar muuden, työsuhdeturvan puutteen ja kilpailu tulkintojen lisäksi liuta muitakin nollasopimus ten ongelmia. Esimerkiksi lain määräykset koeajasta eivät käytännössä toimi. Vuokratyönkin piti olla vain joidenkin alojen marginaaliilmiö, mutta toisin kävi. Koskinen ja Ahonen nostavat esiin myös nol lasopimusten koko yhteiskuntaa koskevia on gelmia. Selvästi tuntuu, että tämä liikuttaa ihmisiä. Kun teimme mielipidekyselyn meidän nuorille, va kityön teema nousi eniten esille. Minkälaisen kuvan nollasopimukset antavat nuorille työelämästä. Sitä paitsi jos näille ei nyt tehdä jotain, kohta ne ovat joka alalla, Ahonen sanoo. Timo Koskinen on samaa mieltä. Nykyinen työnantaja kuitenkin ilmoitti, että Fagerlundin pitää irtisa noutua, mikäli hän aikoo hakea töitä muualta. Vaatimus irtisanoutumisesta on työnantajan käytössä kova ase, irtisanoutuja kun yleensä me nettää työttömyyskorvauksensa. esimerkiksi vuokratyöllä, joka puolestaan aiheuttaisi lisäkustannuksia. Järventaus ei kuitenkaan väitä, että nollasopi mukset olisivat ongelmattomia. . mutta miksipä työnan taja niin tekisi. Listaa lukiessa alkaa tuntua mahdottomalta, että nollasopimukset ylipäätään ovat laillisia. Mutta ovat ne. . Palkallinen äitiys tai isyysvapaa ei to teudu. Tilanne on kuitenkin parempi kuin jos ei olisi töitä ollenkaan. Järventauksen mukaan ilmiötä voidaan tutkia ja ongelmia yrittää ratkoa, vaikkei nollasopimuksia kiellettäisikään. . Metalliliiton nuorisosihteeri JussiPekka Ahonen toivoo, että kampanjasta tulee koko ayliikkeen yhteinen. . Niitä ei tarvitse perustella, ja yrityksessä vaikka kaikki työntekijät voidaan pitää töissä nol lasopimuksilla, sanoo SAK:n Timo Koskinen. Laillisen lisäksi nollasopimukset ovat yleisiä. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta Tilasto keskuksen työvoimatutkimuksen mukaan pel kästään tarvittaessa töihin tulevan tittelillä työs kenteleviä oli yli 20 000. Sairausajan palkka maksetaan, jos työn antaja on ehtinyt merkitä sairastuneen henkilön vuoron työvuorolistaan . 10 Avaus Näin kävi Krista Fagerlundille. Jos tehty työaika nousisi merkittyä korkeammalle tasolle, tämä taso katsottaisiin uudeksi sovituksi vähim mäistyöajaksi. Pompottelu alkaa riittää Juhapekka Lindfors ja Krista Fagerlund ovat täy sillä ayliikkeen tavoitteen takana. Fagerlund nau rahtaa, ettei hän saa nollatuntilaisena edes Sryh män luottokorttia. Lindfors toivoo, että työnantajat ajattelisivat, mitä tekevät työntekijän itsekunnioitukselle. . Voitaisiin esimerkiksi keskustella, että kun työnantaja ei takaa tuntimäärää, voisiko siinä olla symmetriaa niin, että myös työntekijällä olisi mah dollisuus kieltäytyä vuoroista, Järventaus sanoo. Entä työpaikat, joilla nollatuntilaisia on valtava liuta. Kun palkka ei riitä elämiseen, työntekijä joutuu hakemaan yhteiskunnan tukia. Nollasopi mukset eivät myöskään edistä työhön sitoutuvaa kulttuuria. . Ta voitteena on, että nollasopimukset kielletään ja osaaikatyön vähimmäisviikkotuntimääräksi asetetaan 18. Siksi Järventaus us koo, että jos nollasopimukset kiellettäisiin, tar vetta alettaisiin täyttää jollakin muulla samankal taisella keinolla . Vuosilomaa ei voi tai kannata pitää. Perhevapaita käyttäneet ovat menettäneet työ tuntejaan. Onko sekin vain ?joustonvaraa. Eivät ne varmasti vahvista sen ikäpolven työidentiteetti, jolla muutenkin vapaaajan arvostus on korkea, Koskinen sanoo. Koska on epärealistista kuvitella, että heikossa asemassa olevat nollatuntilaiset pystyisivät itse nousemaan riistosopimuksiaan vastaan, pitää Koskisen mielestä nimenomaan yhteiskunnan tehdä korjausliike. Ottaisivat työntekijöitä sen verran kuin tar vitsevat eivätkä ottaisi ihmisiä vain listoille roik kumaan. Nollasopimukset eivät ehkä ole Metallissa suurin ongelma, mutta metallimiehen tai naisen puoliso voi olla vaik kapa palvelualoilla, joilla nollasopimusten käyttö on ihan hirveää. Suostuisin myös siinä ta pauksessa, että oma elämäntilanteeni vaatisi nol latyösopimuksen tarjoamaa väljyyttä, Järventaus sanoo. Yrittäjien järjestö älähti heti, kun Antti Rinne oli ilmaissut halunsa kieltää nollasopimukset. Suomen yrittäjien mielestä kielto lisäisi työttö myyttä. . Kyykyttämällä ihmiset tuhotaan sisältä. Suostuisitko nollatuntilaiseksi, Jussi Järventaus? SAK:n Timo Koskinen toivoo, että nollasopi muksia kannattavat työnantajat asettuisivat het keksi työntekijöiden asemaan. He haluavat tehdä töitä eivätkä kytätä puhelinta siltä varalta, että se ehkä soi. Elämääkin olisi kiva suunnitella eteenpäin, perheen perustamista ja sellaista. Se onnistuu lainsäädännöllä. Koskisen ehdottamassa mallissa lakiin kirjat taisiin, että työsopimukseen merkityn työajan pi ?Periaatteessa en tiedä, olenko töissä vai en.? tää vastata todellista aiottua työaikaa. Moni nuori on iloinen, kun saa työsopi muksen
Keskustelu taustoitetaan 3. Keskustelu syvenee kulttuurin ilmiöihin 4. Keskustelu huipentuu, kun sinä tulet mukaan Painettu Demokraatti neljänä päivänä viikossa (tiistaista perjantaihin), joka päivä erilainen. Demokraatin verkkolehdestä tulee 1.1.2015 demokraatti.fi Politiikan uutiset kaikilla vempaimilla 7 päivänä viikossa. Piirun verran punaisempi jo vuodesta 1895 Demokraatti täyttää 120 vuotta 2.3. Keskustelu avataan 2. Avaus 11 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Tulossa 8.1.2015 Maa ilma n ensi i lt a Demokraatin neljä pointtia vuodelle 2015 1. 2015
Vuosituhanmnen vaihteen tienoilla työnantajat karsastivat häntä niin, ettei töitä meinannut löytyä. Perheen muutettua Kotkan seudulle Hallan sahan elämänpiiriin poika tempaistiin melkein suoraan kansakoulun penkiltä työelämään. 12-vuotiaana sahatyöt aloittanut Matti valaistui varsin nopeasti huomaamaan, että työväen oloissa oli paljon parantamisen varaa. Työläisten saavutuksiksi kirjattiin muun muassa työajan lyheneminen kahdella tunnilla, palkkojen nousu joillakin jopa 50 prosentilla ja lapsityövoiman käytön lopettaminen Hallassa. Lakkoaktivismi koitui Turkialle myös henkilökohtaisesti raskaaksi. Ei siinä joutanut niin runokokoelmia ajattelemaan. Se kai huomattiin myös suuria suunnitelleessa työläisaktivistien liikkeessä, joka 1904 värväsi Turkian mukaan toimintaansa. Työväen arkisto Rolf Bamberg Demokraatti Nuorena väännetty vitsa Viipurin maalaiskunnassa 1871 syntynyt torppari Esaias Matinpoika Turkian ja tämän puolison Helenan nuorempi poika Matti sai tuta työläiselämän kovat lait jo poikasena. Patruunan viesti lakkoa puuhanneille oli aikakirjojen mukaan varsin yksiselitteinen: ?Menkkä helvetti!? Lakko kuitenkin kannatti. Runoja kylläkin, niitä Turkian kynästä lähti tiuhaan työväenlehtien ja erilaisten juhlajulkaisujen sivuille painettavaksi. Nuorena kotkalaisen Eteenpäin-lehden toimittajana viime vuosisadan alussa hän päästeli jo tällaista runollista ohjelmajulistusta: ?Nyt ei enää valheet auta, viekkaat lorut loppuvat. Taisteluun nyt jumalauta, kyllin kärsitty jo on.? tyivät työväen- ja raittiusliikkeen arvomaailmat. Astetta kovempi lakkoliikehdintä tuli Turkialle eteen vielä samana vuonna, kun Hallan sahan työläiset alkoivat vaatia parannusta työoloihinsa ja palkkoihinsa. No, erikoista on heti se, että nuo määreet annettiin kynäniekalle, joka ei eläissään julkaissut yhtään runokokoelmaa. vuodelta 1908 tuli kai lähimmäs lyriikkaa. Matti Turkian (1871?1946) elämäntyönä oli työläisten etujen ajaminen, järjestöelämän organisointi, agitaatiotyö ja yhdessä vaiheessa maanalainen aktivismi. Hän omaksui jo nuorena sosialismin ohjenuorakseen ja alkoi panna teorioita käytäntöön varsin rivakasti. Vuonna 1898 hän oli hän oli innolla mukana nimenomaan Kotkan seudulta koko maahan levittäytyneessä juomalakkoliikkeessä, jossa yhdis- Matti Turkia: Kirkossa Pappi saarnas pöntössänsä, riehui hikeen asti. Muori nukkui penkissänsä, kuorsas kuuluvasti. Pappi huus. Näinä vaellusvuosinaan hän kouliintui työväenliikkeessä taitavaksi organisaattoriksi. pöntöstänsä: ?pyhä, pyhä, pyhä?. Nuoret vilkkui silmillänsä armaitansa yhä. Pappi joutuo innoisansa poies asiasta. Vaari haistoi harmissansa nuuskaa rasiasta. Pappi saarnaa lopetteli, pöntöstänsä poistui. Vaeri päälle aibasteli, että nuuska roiskui. (Lausuttavia runoja I, 1906) Matti Turkia oli politiikassa vähän tosikon maineessa, mutta runoudessa hän osasi myös irrotella, kuten oheinen ivaelma osoittaa.. 12 Avaus Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Uuden ajan aamu VIII 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. ?Taistelevan proletaarin Kun työväenkirjallisuuden paavi Raoul Palmgren luonnehti aikoinaan miestä pidetyimmäksi ja johtava työväenmusiikin tutkija Ilpo Saunio tuotteliaimmaksi vanhan työväenliikkeen runojen tekijäksi, täytyihän hänessä jotain erityistä olla. Hänen bibliografiassaan toimittamansa ?Sosialidemokratinen laulukirja
Hän oli prokuraattorina joutunut val- koisten silmätikuksi sodan alkuvaiheen punaisten terroritekojen vuoksi. Venäjällä Turkia lähti mukaan perustamaan Suomen Kommunistista Puoluetta, koska hän katsoi sen olevan Suomen työväenliikkeen edun mukaista toimintaa. Pyydän, että Sirola sen sittenkin ottaa vastaan.? Yrjö Sirola (jonka luonnehdintaa Turkiasta on lainattu tämän jutun otsikkoon) saikin puolesihteerivaalissa 240 ääntä, Turkia 73 ja Eero Haapalainen 12. Suomen työväenliikkeen merkkimiehiä Ursinista Tanneriin, osa 2. Taisto Sinisalo: Matti Turkia . Hän kuskasi mukanaan kiellettyä kirjallisuutta ja joutui myös piileskelemään perässään kulkevilta santarmeilta. Aktivistit hankkivat aseita, ja väkivallantekojakin tapahtui, mutta Turkia sanoutui irti kaikista sellaisista attentaateista, joissa sivulliset ihmiset olisivat joutuneet vaaraan. Puoluesihteeri vastoin tahtoaan . Aika oli kuitenkin jo ajanut Turkian ohi, eikä SDP:ssä nyt vähän oikeammalle asettautunut veteraani kivunnut enää yhtä näkyväksi hahmoksi kuin ennen kansalaissotaa. suomalaista työväenrunoutta Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Hän perusteli suostumustaan lähteä mukaan kansanvaltuuskuntaan sillä, että . Aika lailla vastoin omaa tahtoaan, sillä hänellä itsellään oli ihan toinen, myös monien muiden kannattama ehdokas: ?Verrattakoon minua ja Sirolaa toisiinsa. Tutkielma kotkalaisen sahatyömiehen elämästä ja toiminnasta työväenliikkeessä?. Sirola piti kiinni kieltäytymisestään, joten Turkia valittiin. Puoluesihteerikaudesta tuli varsin myrskyisä. Oli puolueen taloudenhoitaja Emil Perttilän tekemä kavallus, jonka jälkipyykki lankesi Turkian seliteltäväksi, oli Työmiehessä päätoimittaja Edvard Valppaan ympärille ryhmittyneiden nuoremman polven kykyjen (muun muassa Kullervo Manner ja Otto Wille Kuusinen) haastot, oli linjaerimielisyyksiä siitä, miten puolueen jäsenkatoon olisi reagoitava... Skismoista huolimatta Turkia oli sihteeritoimessaan myös aikaansaava. osoittavat Turkia tehneen jo hyvissä ajoin pesäeron bolshevismin utopioihin. Parhaan runotuotantonsa Turkia loi ennen kansalaissotaa. muutoin sinne olisi tullut kovin heikkoa väkeä?, ja sellaista osa valtuutetuista Turkian mielestä jo olikin. Sama toistui seuraavalla kerralla, ja seuraavalla ja... Professori Hannu Soikkasen ?Tiennäyttäjät 2. Sen tekijä oli näet toinen kotkalainen politiikan vaikuttaja, Taisto Sinisalo. Sydämen sointuja Onnittelulaulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? 1/2 69? vrk/hlö Sydäntalven tarjous 2 vrk ? ? ? ? ? ? ? ? ? majoitus 2 hengen huoneessa 2 x aamiainen 2 x buffetlounas tai -päivällinen 1 x pullakahvit 1 x tanssilippu 1 x klassinen hieronta 25 min 1 x Aromatossuhoito ryhmässä kylpylän ja kuntosalin käyttö ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa ma-pe Lisävuorokaudet alk. 09-774 33 477 www.votkin.fi. Vuonna 1922 hän lähti ensin Ruotsiin odottamaan tilanteen jäähtymistä kotimaassa ja odottelikin aina vuoteen 1928, jolloin palasi viimein Suomeen. Nyt kansanedustajapestistä tuli pidempi, 15 vuoden mittainen. Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.votkin.fi chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . ja monesti Laillisempaa poliittista käyttöä Turkian organisointikyvyille ilmeni vuonna 1906, kun hänet valittiin sosialidemokraattisen puolueen Oulun kokouksessa puoluesihteeriksi. Lopullisena päämääränä oli ei vähempää kuin itsenäistyminen tsaarinvallan alta. Turkia reissasi ympäri maata Viipurista Tornioon itsenäistymishanketta agitoimassa ja organisoimassa. Se alkaa näin: ?Olen laulaja halpa mä laadultain sydämeni sointuja laulan. Jos kansalleni ne kelpaavat vain, niin halusta sille laulan ain. Sille itkuni itken ja nauran.? Matti Turkia kutsuttiin vuonna 1936 yhdessä Miina Sillanpään ja Matti Paasivuoren kanssa SDP:n ensimmäisiksi kunniajäseniksi. Tutkielma kotkalaisen sahatyömiehen elämästä ja toiminnasta työväenliikkeessä Matti Turkia: Kommunismin kokeilukentiltä ? elämyksiä ja näkemyksiä Neuvosto-Venäjältä Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . osuu tasan kohdalleen. SKP:sta irtautumisen vaiheet ja sen jälkeinen ura SDP:ssä ilmeisistä syistä kuvattiin perin lyhyesti muuten pätevässä ja aika objektiivisessakin vuonna 1994 ilmestyneessä elämäkertavihkosessa ?Matti Turkia . (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... . Hänen SKP-seikkailunsa oli selvästi annettu anteeksi. Turkia kuoli Helsingissä tammikuussa 1946. Lähteet: Hannu Soikkanen: Tiennäyttäjät . elämyksiä ja näkemyksiä Neuvosto-Venäjältä. Vuonna 1924 ilmestyneet ?Kertomuksia kommunistivallan mailta. Punahallitusta vielä johti Kullervo Manner, jonka kanssa Turkialla oli vanhastaan viileät välit. Kun kapinahuuma alkoi kääntyä alamäkeen, Turkia otti ensimmäisten joukossa suunnan itään, sillä hänen henkensä olisi ollut erityisen höllässä. Kommunistien keskinäiset rähinät kuten ?rahjalainen rikoksellinen röyhkeily? (sanoi Turkia) kypsyttivät hänet irtautumaan SKP:sta ja suunnittelemaan loikkaa takaisin länsisuuntaan. 1.3.2015 Myös kirjoittajana Turkian aktiivisin kausi osui sinne vanhan työvänliikkeen vuosiin, vaikka hän julkaisikin 20-luvun maanpakolaisvuosinaan pari varsin hyytävää kertomuskokoelmaa Venäjänajoistaan. Te tiedätte, että minä en ole saanut mitään, en pienempiäkään tiedon muruja koulun penkiltä. Niinpä hän, taas kerran vähän vastaan hangaten, löysi tammikuun lopulla 1918 itsensä kansanvaltuuskunnan prokuraattorin eli ylimmän oikeudenvalvojan virasta. Mitä minulla on, on kovin vähän. Minä itse tiedän tietoni vaillinaisuuden ja sitä silmälläpitäen pyydän, ettei minua valittaisi. Turkia saikin istua tuulisella paikalla aina kansalaissotaan asti, lähemmäs 12 vuotta siis kaikkiaan. Pikkavisiitti kommunismin maille Matti Turkia olisi alkuun halunnut kieltäytyä myös aseelliseen vallankumoukseen tähtäävistä touhuista mutta alkoi sitten kääntää kelkkaansa, kun lopullinen välienselvittely alkoi näyttää välttämättömältä. 010 766 1047 tehtaanmyymäLä Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Kahdeksan ja puoli vuotta tuli kapinanlietsonnasta pyttyä, mutta presidentti Relander armahti Turkian jo puolen vuoden istumisen jälkeen. Työskenneltyään tovin Suomen Sosialidemokraatin toimittajana Turkia palasi 1930 päivänpolitiikkaan ja eduskuntaan, jonne oli tullut ensi kerran valituksi jo 1907 vaaleissa. Avaus 13 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 KANSAN SIVISTYSRAHASTON esikuva? Maanalainen liike oli saanut alkunsa, kun alettiin pelätä, että tsaarinhallinto ensimmäisen sortokauden puhureissa vaikkapa lakkauttaisi Työmies-lehden ja pakottaisi koko työväenliikkeen toimimaan lainsuojattomana. Muun muassa SDP:n puolueorganisaatio alue-, kunnallis- ja piirijärjestöineen syntyi hänen toimeenpanemanaan. Turkia kieltäytyi jatkokaudesta seuraavassa puoluekokouksessa 1909 mutta tuli taas valituksia muiden ehdokkaiden vetäytyessä. (1901) on ollut hyvin suosittu laulettunakin. ja ?Kommunismin kokeilukentiltä . 49 ?/hlö Voimassa 1.1. -teoksessaan esittämä toteamus, että ?Turkian elämän painopiste sijoittui vanhan työvänliikkeen kauteen. Monet kirjoittajataipaleen alkupään runoista julkaistiin Suomen Työväen Albumissa, joita dominoi omilla vuodatuksillaan intomielinen Matti Kurikka. Turkian runo ?Halpa laulaja.
14 Avaus Joulukuun erikoisnumero Kuukauden kuva Vasemmistoliitto TORSTAI 18.12.2014 Mika Minkkinen Sosialidemokraatit Keskusta Kokoomus Vihreä liitto Perussuomalaiset
Satunnaiset tykkääjät näkyvät satelliitteina ulkokehällä. Ylle tallennetun kuvan piirtää yhdessä 3221 eri Facebookin käyttäjää ja heidän yli satatuhatta tekoaan tykkäysten, kommenttien ja jakamisten muodossa. Nämä eliöt muokkaantuvat jatkuvasti uusien aiheiden, tykkäysten ja kommentoivien myötä. Vain klik ja kaikki on taas toisin. Avaus 15. Jokainen juttua tykännyt, jakanut, kommentoinut tai kommenttia tykännyt Facebookin käyttäjä on kartalla omana pisteenään. Viivat käyttäjien välillä kertovat käyttäjien suhteesta toisiinsa. ja kaikki on taas toisin Me kohtaamme toisemme yhä useammin sähköisesti. TORSTAI 18.12.2014 Joulukuun erikoisnumero Vain klik . Samalla meistä kirjoittuu uusia merkkejä sähköisiin historiankirjoihin. Yhteyksistä syntyy jälkiä ja jäljistä piirtyy kuvia . Värilliset hahmot ovat syntyneet puolueiden Facebook-sivuilla julkaisemien juttujen ja niihin liittyvien kommenttien ympärille. organisaatioiden, meidän kaikkien yhteisiä, jatkuvasti uudelleenmuovautuvia ameebahahmoja tai tähtikartastoja. Tässä kuvassa näyttäytyy eräs hetki Facebookin aktiivisimpien puolueiden ja niiden tykkääjien elämästä. Jos joku on kommentoinut juttua ja kaveri on tykännyt kommentista, pisteet on yhdistetty viivalla toisiinsa. Näistä pisteistä ja viivoista on yhdessä syntynyt ryhmiä, joissa organisaation aktiivisimmat ystävät ovat sijoittuneet lähelle keskipistettä ja irralliset kaveriporukat omiksi ryppäikseen laitamille. Yritykset, yhdistykset ja kaverisuhteet elävät verkossa ja mielipiteet ovat arjessamme useammin bittejä kuin palavia puheita. Jokainen sähköposti, Facebook-tykkäys ja twiittaus auttaa meitä olemaan yhteydessä muihin, tuo uusia ja vahvistaa vanhoja ihmissuhteita
Siksi seutukuntien on kyettävä vaikuttamaan näihin asioihin paljon nykyistä tehokkaammin. Pekka Selenius sanoo, että valtio voisi hieman enemmän luottaa maakuntien omiin kehittämistavoitteisiin antamalla sektoriviranomaisilleen oikeuden tukea enemmän aluelähtöistä kehittämistä. . On ollut Nokian jälkihoitoa ja Turun telakan pelastamista. Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@ demari.fi Valtion luotettava alueiden osaamiseen Entäpä minkälainen aluepolitiikan suunnanmuutoksen pitäisi olla? Jarkko Wuorisen mukaan alueensa edunvalvojien eli maakuntaliittojen asemaa ja roolia on vahvistettava. . Maakunnista on hävinnyt työpaikkoja. Keskeiset eteläsavolaiset maakuntavaikuttajat ovat varsin yksimielisiä aluepolitiikan tarpeesta ja siitä, että valtion on tuettava tasapainoista aluekehitystä . Suurin vaikutus niillä on peruspalveluiden järjestämiseen, ?Pahin on mielikuvallinen tappio . Vuodesta1995 alkaen EU-rakennerahastoeurot ovat antaneet potkua alueelliseen kehitykseen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Aluepolitiikan kulta-aikana voidaan pitää 1970ja 1980-lukuja. Lisäksi jatkuvista valtionosuusleikkauksista pitää luopua. Mutta pahempi on mielikuvallinen tappio . Valtaosa vientiteollisuudesta, erityisesti metsä- ja metalliteollisuudesta, sijaitsee maakunnissa. Etenkin elinkeinotoiminnan ja koulutuksen asiat ovat jatkossa vahvasti sidoksissa alueiden elinvoimaisuuteen. Olisi lyhytnäköistä heikentää alueiden vetovoimaa ja infraa. Suurimpina menettäjinä ovat olleet keskikokoiset kaupungit, joissa ei ole suurta yliopistoa. Keskustan Jarkko Wuorinen täräyttää suoraan, ettei aluepolitiikkaa ole ollut juuri lainkaan kuluvalla hallituskaudella. . Niillä on oltava vahvemmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi liikenneyhteyksiin, koulutukseen, elinkeinotoimintaan, ympäristöasioihin ja kaavoitukseen. Valtion talouden ja vientiteollisuuden ongelmat vaikuttavat aluepolitiikan liikkumavaraan. Alueellistaminen on tuonut työtä kasvukeskuksiin, ja samanaikaisesti valtio on vetäytynyt monilta paikkakunnilta. ajatuspaj 16 ajatuspaja 16 Ajatuspaja Joulukuun erikoisnumero Maakuntavaikuttajat eri puolueista kokoontuivat pohtimaan, millaista aluepolitiikan pitäisi olla Suomi ehjäksi Aluepolitiikalla on ollut hyviä ja huonoja aikoja. Ja erilaisia painotuksia eri aikoina. 1960-luvun kehitysaluepolitiikka muuttui pikku hiljaa eriytyväksi aluepolitiikaksi, jolla tasoitettiin alueellista kehitystä tukemalla maaseutualueiden lisäksi teollisuuden rakennemuutoksen ongelmiin sysäämiä paikkakuntia. Maakuntien liitot voisivat ottaa valtiolta lisää sellaisia tehtäviä, joilla voidaan vahvistaa liittojen aluekehitystyötä. Teemu Hirvosen mukaan alueille edullisinta olisi se, että valtio investoisi infraan ja yritystoiminnan edellytyksiin ympäri maan. . Mitä valuvikoja aluepolitiikassa sitten on? SDP:n Teemu Hirvosen mukaan paljon on korjattavaa, koska maa on jakaantunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. . jos nuoret ajattelevat, ettei alueella ole kunnon tulevaisuutta, heitä on vaikea motivoida jäämään tai tulemaan opintojen jälkeen kotiseuduilleen.?. tai ei ainakaan panna sille kapuloita rattaisiin. Kehittyvät ja taantuvat alueet Väittelyä ja ajatustenVaihtoa TORSTAI 18.12.2014 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous vaati alkusyksyllä suunnanmuutosta aluepolitiikkaan. Hallituksen päälinjauksena on ollut toimintojen keskittäminen pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Tähän ei tarvittaisi lisää rahaa vaan enemmän harkintaoikeuksia viranomaisille maakunnissa. Kansallisen aluepolitiikan painopiste on ollut vuosia supistuneiden resurssien takia äkillisten teollisuuden rakennemuutosten ongelmien torjunnassa. jos nuoret ajattelevat, ettei alueella ole kunnon tulevaisuutta, heitä on vaikea motivoida jäämään tai tulemaan opintojen jälkeen kotiseuduilleen. Pekka Seleniuksen (kok.) mukaan aluepolitiikkaa on ollut erityisesti maakunnissa, joilla on käytettävissään EU:n rakennerahaa. . Tai taitettiin ja taitettiin. Sen jälkeen onkin ollut aika hiljaista. Näistä asioista taitettiin peistä Etelä-Savon maakuntaliitossa
Kyllä itsekin voidaan tehdä jotain asioille. Olisi jopa kilpailukyvylle eduksi, jos painetta sieltä voitaisiin purkaa. Pekka Seleniuksen mukaan korkeakoulupaikkakunnat ovat lähes ainoat aidosti kehittyvät alueet Suomessa. . Jarkko Wuorinen, Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja (kesk.) mutta ne rampauttavat myös paikallisen kehittämisen. Pääkaupunkiseutu ei ole vihollinen Tasapainoisesta aluekehityksestä puhutaan yleensä lämpimästi ja kauniisti. Kuitenkin seutukunnilla on parhaat tiedot siitä, millaista kehitystä niissä tarvitaan. ?. Teemu Hirvonen, Etelä-Savon maakunta- hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja (sd.) ?. Menestyvä pääkaupunkiseutu ei ole maakuntien vihollinen, siellä syntyy pääosa niistä resursseista, jotka ovat käytettävissä alueillakin. Tasapainoinen aluekehitys on Jarkko Wuorisen mielestä ollut viime vuosina lähes kuollut kirjain. Syyn hän löytää ?sellaisista poliittisista voimista, joiden vaikutusvalta maakunnissa on vähäisempi kuin kasvukeskuksissa?. . Pekka Selenius, Etelä-Savon maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja (kok.). Mutta uusia asioita on enemmän kuin resursseja. Tutkimus, koulutus ja tuotekehitys ovatkin Suomen menestyvän tulevaisuuden avainsanoja. Kuntaliitoksilla voidaan koota alueilla voimia myös elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi. Kuitenkin hallituspohjasta riippumatta kaikki näyttää keskittyvän pääkaupunkiseudulle ja muutamaan muuhun kasvukeskukseen. Teemu Hirvonen ei täysin allekirjoita ?asenteellista. Heidän tavoitteenaan näyttää olevan, että päätöksenteko keskitetään kasvukeskuksiin. kysymystä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi EteläSavon aluekehitystä on tuettu monin tavoin. . Ajatuspaja 17 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Keskustelijat Arja Joki aho ?Maa on jakaantunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin.? ?. Tällä ajattelumallilla on omat perusteensa, mutta keskittämisessä seutukuntien näkemykset jäävät huomioimatta. Toki pääkaupunkiseudulla olisi paljon työtä ja tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa muuten kuin pääkaupunkiseudulta käsin
Selenius korostaa, että yhdessä voitaisiin tehdä nykyistä enemmän. . Kokoomuksen, toki myös keskustan, mukaan talousahdingosta selvitään leikkauksilla ja veronkevennyksillä. Maakunnista on satanut kritiikkiä. Pekka Seleniuksen mukaan ministeriössä uskotaan, että kun resurssit ovat keskusjohdon käsissä, voidaan parhaiten toteuttaa kustannustehokasta kehitystyötä. . Tällä hallituskaudella linja on ollut hakusessa. Samalla Mamk on noussut maa vahvimmaksi ammattikorkeakouluksi. Kun toimintoja olisi enemmän saman katon alla, sillä voisi olla vaikutusta toimintojen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Teemu Hirvosen mukaan pitää selvänä, että aluehallintoa uudistetaan ensi vaalikaudella. . Voimme omin päätöksin luoda nopeasti maakunnallisen sote-alueen ja varmistaa näin palvelujen saatavuuden ja hillitä kustannuskehitystä. Hyvänä tukena tässä on ollut maakuntaliiton linjaus vahvasta tutkimuspanostuksesta Mamkille EU:n rakennerahoista. Yhteistyö maakuntien korkeakoulujen kanssa ja infraa parantavat hankkeet ovat keskiössä, kun Suomen kilpailukykyä vahvistetaan ja luodaan mahdollisuuksia uusille menestystarinoille. Hirvonen näkee eroa SDP:n ja keskustan linjauksissa. . Seuraavan hallituksen on ymmärrettävä koko Suomen elinvoimaisuuden merkitys. Maakuntaliitot on jätetty syrjään. SDP:n mielestä Suomi tarvitsee kasvua ja hyvinvointia koko maassa. Maakunta tarvitsee lisää tätä henkeä. ?Maakuntaliittojen roolia pitää vahvistaa? Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee todennäköisesti aluehallinnon uudistaminen. Keskustan lähtökohtana on, että päätöksenteon on oltava lähellä niitä, joita se koskee. Tämä ei lupaa hyvää maakuntien asukkaille ja heidän vaikutusmahdollisuuksilleen. Jarkko Wuorinen (vasemmalla), Pentti Mäkinen, Pekka Selenius ja Teemu Hirvonen korostavat, että pärjätäkseen alueet tarvitsevat toimivat liikenneväylät. Hänen mielestään kokoomuksen aluepoliittisissa tavoitteissa ei ole suuria eroja muiden suurten puolueiden tavoitteisiin nähden. . Taustalla 5-tien kunnostustyömaa Mikkelin kohdalla. ?Kokoomus haluaa keskittää? Jarkko Wuorinen on suhteellisen tyytyväinen keskustan aluepoliittisiin linjauksiin. . oma aluepolitiikka on sitä parasta aluepolitiikkaa Kolmen puolueen eteläsavolaisten maakuntavaikuttajien näkemykset aluepolitiikan tilasta ja tarvittavasta suunnanmuutoksesta ovat melkoisen samansuuntaiset. Keskusteluun saadaan hieman vipinää ja särmää, kun porukka pääsee kehumaan oman puolueensa ja arvioimaan toisten puolueiden aluepoliittisia linjauksia. ?Kasvua ja hyvinvointia koko maassa? Teemu Hirvonen on melkoisen tyytyväinen SDP:n aluepolitiikan linjaan. Aluepolitiikan rahoituksessa keskeinen EUrahoitus on vähentynyt ja keskushallinnon sekä EU-ohjeistuksen lisäännyttyä on alueiden omaa päätösvaltaa kavennettu. Maakunnan kehittämisrahan leikkaus on Mäkisen mukaan vähentänyt maakuntien mahdollisuuksia suunnata nopeasti ja joustavasti resursseja alueen elinvoiman kannalta keskeisiin hankkeisiin. . Maakunnilla pitää jatkossa olla suurempi rooli alueiden kehittämisessä. . Tämä linja on viime vuosina vahvistunut, ja siten keskustan ja kokoomuksen linjat aluepolitiikassa ovat kaukana toisistaan. Demarit ovat Wuorisen mukaan olleet aiemmin aktiivisempia aluepolitiikan kehittämisessä ja alueiden puolustamisessa. . Alueilla on eri näkemys. Jarkko Wuorisen mukaan ministeriön johdolla aluehallinnon uudistaminen on mennyt väärään suuntaan. . Voisimme yhdessä sopia myös toisen asteen koulutuksen järjestämisestä niin, että se parhaiten palvelisi alueemme koulutustarpeita. Selenius kiittelee Mikkelin ammattikorkeakoulua (Mamk) kulkemisesta uudistusten kärjessä. . Aluepolitiikan ja paikallisen elinkeinotoiminnan virkistämisen ja kasvun edellytysten tulee lähteä kunkin alueen omista vahvuuksista. Siinä taitaa kuitenkin olla enemmän op- Maakuntajohtajan . Uskomme maakuntien kykyyn itse tehdä ne päätökset, jotka ovat niiden asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta oikeita. Wuorisen mukaan kokoomuksen linja on päätöksenteon keskittäminen. . Maakuntaliittojen roolia ja merkitystä on silloin vahvistettava. Näin saadaan lisää demokratiaa, paikallistuntemusta ja osaamista. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee aluehallinnon uudistamista vahvalla otteella. Keskeinen ero SDP:n ja keskustan näkemyksessä on se, että demareille myös isot kaupungit ja Helsinki ovat tärkeitä. 18 Ajatuspaja Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Yllätys . SDP näkee Suomen kokonaisuutena, jonka eri osat tukevat menestyessään toisiaan. Kokoomuskin saa Hirvoselta pyyhkeitä. . Tässäkin keskushallinnon ja alueiden painotukset törmäävät. . Myös valtion toimintojen vähentäminen alueilta on heikentänyt niiden elinvoimaa. Keskusta puhuu enemmän hallinnon keskusvirastojen hajauttamisen puolesta ja on ainakin oppositiossa vaatinut rahaa muun muassa liikenneinfraan enemmän kuin on ollut jaettavissa. Näin saataisiin myös kauan kaivattuja säästöjä. Liikennerahoituksen leikkaukset kohdistuvat erityisen kielteisesti sellaisiin maakuntiin kuten EteläSavo, jossa alemman asteisella tiestöllä on suuri merkitys. Pentti Mäkisen mukaan toisen asteen koulutuksen karsiminen iskee suoraan Etelä-Savon elinvoimaan ja lisää alueen muuttotappiota.. Aluepolitiikassa tarvitaan asennemuutos mutta myös riittävät resurssit, sanoo syyskuun alusta Etelä-Savon maakuntajohtajana toiminut Pentti Mäkinen. Mäkisen mukaan aluepolitiikassa ovat viime vuosina korostuneet kaupunkipolitiikka ja erityisesti suuret keskukset. . SDP:n linja on lähestynyt kokoomuksen linjaa, ja se on ollut rokottamassa alueiden päätösvaltaa. ?Oppositioasentoa ilman vastuuta? Pekka Selenius ottaa rauhallisesti. Siilorakenteet pitää purkaa. Tuloksia saadaan, jos uskalletaan tehdä päätöksiä. Keskustan piirissä ei juuri heru ymmärrystä hankkeille, jotka koskevat muita kuin heidän kannatusalueitaan, painotus on paljolti maaseudussa ja maataloudessa. Taas. Kapeat ministeriöiden valtakunnallisella tulosohjauksella ohjatut yksiköt maakunnissa ovat joustamattomia yhteistyökumppaneita muun muassa maakuntien liitoille, joilla on kehittämisvastuu alueistaan, sanoo Pekka Selenius. Jarkko Wuorinen arvioi, että jonkin verran aluehallinnon tehtäviä voidaan siirtää maakuntaliitoille ja siten yhdistää valtion aluehallintoa maakuntaliittoihin. Tyytyväisyyttä lisää se, että puolueen aluepoliittista ohjelmaa päivitetään parhaillaan joensuulaisen kansanedustajan Riitta Myllerin vetämässä työryhmässä. Hirvonen korostaa, että ihmisistä ja työllisyydestä huolehtiminen on hyvää aluepolitiikkaa. . Edessämme on vakavia aikoja, ja kaikkien alueiden potentiaalia tarvitaan. Se ei jätä paljoakaan tilaa aluepolitiikalle, elinvoiman vahvistamiselle. positioasentoa ilman vastuuta valtion talouden tasapainosta. Etelä-Savo ei ole maakuntana ollut mikään sisäisen yhtenäisyyden mallioppilas
Esimerkiksi toisen asteen koulutuksella on meille suuri merkitys. Maakuntaraha pitää palauttaa, ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta välttämätön tekninen tuki pitää saada aiemmalle tasolleen. On ymmärrettävä, että korkealla osaamisella on suuri merkitys yrityksille, jotka tarvitsevat osaajia pärjätäkseen.. Tämä ei onnistu, jollei myös maakuntien yrityksille kohdisteta riittäviä resursseja. . Tästä Suomella ei ole varaa tinkiä. Myös Itä-Suomessa ja EteläSavossa on korkealaatuista tutkimusta. Myös kansainvälistyminen ja viennin edistäminen on Suomelle tärkeää. . Näistä ja myös uusista vientiyrityksistä on huolehdittava. Aluehallinnossa on vahvistettava kansanvaltaisuuden roolia. Yhdessä tavoitteiden taakse Pentti Mäkinen toivoo, että Etelä-Savon poliitikot ja puolueet seisoisivat yhdessä päätettyjen tavoitteiden tukena. . Maakunnissa on keskusten ulkopuolella erinomaisia, vientiin suuntautuneita yrityksiä. Valitettavan yleinen näkemys on se, ?Maakunnan yhtenäisyys on tärkeä viesti valtakunnan päättäjille.? että keskushallinnossa nähdään alueita paremmin, mikä on niille hyväksi. Selekämmän aluejaon lisäksi asiassa tarvitaan Mäkisen mukaan ennen kaikkea uudenlaista asennetta. . Nyt aluehallintoa ohjataan keskushallinnosta. Maakunnille on saatava selkeästi vahvempi rooli alueiden kehittämisessä. Tässä tarvitaan selkeää poliittista ohjausta, koska ministeriöiden virkamiehet eivät halua puuttua omaan asemaansa. TORSTAI 18.12.2014 Ajatuspaja 19 Joulukuun erikoisnumero Kuvat Markku Lahikainen toiveet: rahaa ja asennemuutos Maakuntaraha pitää saada takaisin Pentti Mäkisen mukaan elinvoimainen Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja kaikkialla maassa. . On syytä muistaa, että monelle pk-yrityksellekin vaihtoehtona ei ole siirtyä kasvukeskuksiin vaan siirtää toiminta kokonaan Suomen ulkopuolelle. ?Tarvitaan selkeää poliittista ohjausta? Keskushallinnossa valmistellaan ensi hallituskaudelle aluehallinnon uudistamista aika vahvasti keskushallinto edellä. Leikkaus ei vähennä byrokratiaa vaan luo lisäpaineita maakuntiin, joiden on huolehdittava EU-ohjelmien toteutumisesta tehokkaasti ja viivyttelemättä. T&K-rahoitusta innovatiivisuuteen Tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää on Pentti Mäkisen mukaan se, kuinka hyvin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kohdistetaan innovatiivisiin kohteisiin. . Maakunnan yhtenäisyys on tärkeä viesti valtakunnan päättäjille. Uusin silmin Etelä-Savon tilannetta tarkastellut Mäkinen korostaa osaamisen merkitystä. . Itä-Suomessa kysymys on ensisijaisti metsävarojen hyödyntämisestä, uusista tuotteista ja niiden saami- sesta markkinoille. Nämä ovat nopeimmat keinot. Tekniseen tukeen tehtiin tälle ohjelmakaudelle 25 prosentin leikkaus. . Maakunnat on jätetty sivurooliin. Jos koulutusta uudistettaessa tuijotetaan vain ikäluokkien pienenemiseen, siitä tulee helposti itseään toteuttava kierre. Maakuntajohtaja Mäkinen vaatii, että maakuntien liitot otetaan mukaan valmisteluun.
Tänä päivänä puhuisin kuitenkin mieluummin työntekijästä kuin työläisestä. Itse olen vuosia toiminut sosiaalihuollossa johtavana viranhaltijana, ja työni on toisinaan hyvin kuormittavaa.? Ilmari Nurminen, kunta- ja aluejohtamisen opiskelija, Pirkanmaa ?Olen työläinen. Työn kautta olen kokenut itseni tarpeelliseksi.? Pilvi Torsti, dosentti, valtiosihteeri, Helsinki ?Historiallisesti ?työläisyys. Työläisyys merkitsee minulle toimeentuloa, valinnanvapautta ja työnantajan arvostusta ja kunnioitusta. Kaikki palkkatyössä olevat ovat työläisiä.? Merja Kuusisto, kansanedustaja, Uusimaa Mirja Suhonen, Teamin toimitsija, Uusimaa ?Olen duunari, terveydenhuollon ammattilainen.? ?Olen työläinen. Vielä Jaska jaksaa.? Keijo Kaleva, neuvottelupäällikkö, eläkeläinen, Pirkanmaa ?Työläinen olen omasta mielestäni, vaikka nyt eläkkeellä. Työläisyys tarkoittaa minulle toimeentuloa, pärjäämistä ja menestymistä sekä yhteisen maan rakentamista.? Susanna Bruun, Kelan tarkastaja, Uusimaa ?Olen tavallinen palkansaaja, joten siinä mielessä olen työläinen. Olen esimiestehtävissä, joten yksiselitteisesti en ole työläinen. Pidän nykypäivän työläisinä kaikkia tavallisia palkansaajia ja pienyrittäjiä.? Jukka Mölsä, opettaja, Uusimaa ?Työläinen-sanasta tulee mieleen ihminen, joka on ahkera ja joka haluaa omalla työpanoksellaan varmistaa itselleen hyvinvointia. Työ auttaa pysymään kiinni elämänsyrjässä, tuo leivän pöytään ja on merkittävä osa elämää.? Tarja Eklund, leipomotyöntekijä, Uusimaa ?Olen ollut leipomossa työssä 41 vuotta. enemmän valittu identiteetti. Opettajana 35 vuotta on opettanut. Olen yliopisto-opiskelija ja opiskelen ahkerasti, jotta voin rakentaa hyvän elämän ja maksaa veroja, joilla voin tukea yhteistä hyvää.? Michael Moberg, myyntipäällikkö, Uusimaa, FSD ?Olen työläinen, koska en omista. Turvallinen työpaikka on mahdollistanut tulevaisuuden suunnitelmat. Olen kiitollinen suomalainen työntekijä. Tehdystä työstä pitää saada palkka, jolla pystyy elämään.? Jaakko Kosunen, musiikinopettaja, Savo-Karjala ?Työläinen ansaitsee palkkansa. kertoi syntyperän, koulutuksen ja ammatin, usein myös asuinpaikan ja poliittisen kannan. Työni on luonteeltaan tosin enemmän toimihenkilö- tai asiantuntijatyötä. Olen siis valkokaulustyöläinen. Vai onko ?työläinen. Itse korostan mieluummin työn merkitystä ilman identiteettipainotusta. Nykyajan työläisiä ovat kaikki palkansaajat, ja meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että jatkossakin työtä on tarjolla.? Sirkka-Liisa Kähärä, sairaanhoitaja, Uusimaa ?Minusta kaikki palkansaajat ovat työläisiä. Työntekijöitä, joiden osaaminen ja sitoutuminen ovat avain uudelle kasvulle. Saan palkkaa siitä työstä, jota teen.?. Opiskelen samaan aikaan suunnaten vastuullisempiin työnkuviin ja johtotehtäviin.? Mikko Valtonen, opiskelija, Kaakkois-Suomi ?Kyllä olen työläinen. Olen myös tehnyt itse työtä monella tasolla, duunarina sekä asiantuntijana. 20 Ajatuspaja Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Johannes Koskinen, kansanedustaja, Häme ?Olen työläinen. Työsuhteen muodon mukaan. Koulutuksen mukaan. Koko työelämäni on ollut palkkatyötä.? Niina Oinas, palveluvastaava, Lappi ?Olen työläinen: työskentelen yksityisen palveluksessa keittiö- ja ravitsemisalalla. Nykyisin sana pakenee määritelmää. Työläisenä minulla on etuja, joita perheellisenä tarvitsen ja arvostan. Työllä pitää voida hankkia säällinen toimeentulo, ihanteellisessa tilanteessa työ on innostava ja sen hyvin tekeminen avaa uusia mahdollisuuksia.? Päivi Lester, talouspäällikkö, Vaasan vaalipiiri ?Se, joka palkkatyöllä itsensä elättää, on mielestäni työläinen. Olen siis toisen alaisuudessa työskentelevä henkilö, jonka työnkuva on melko monipuolinen ja fyysisesti raskaahko. Vanhempani olivat taustaltaan työläisiä, ja itse katson olevani työläistaustainen.? Joanna Juurakko, työpajakoordinaattori, Vaasan vaalipiiri ?Olen työläinen. Se ei kuitenkaan tuo työlle merkitystä, vaan työn pitää olla myös mielekästä.? Perinteikkään termin alle mahtuvat nykyään niin yrittäjät kuin asiantuntijat Työläisten puolue Ennen vanhaan työläinen teki suorittavaa työtä pienellä palkalla ja asui siellä, missä muutkin työläiset asuivat. Määrittyykö työläisyys palkan mukaan. Teen työtä elättääkseni perheeni ja rakentaakseni parempaa yhteiskuntaa.? Kaisa Lepola, sosiaalihuollon kehittämispäällikkö, Häme ?Suomalaisista palkansaajista suuri osa on mielestäni työläisiä. Työläisyys merkitsee minulle sitä, että tienaat ansiosi rehellisesti, keinottelematta tai veroja kiertämättä ja sitä kautta kannat kortesi kekoon hyvinvointiyhteiskunnan puolesta.? ?Mielestäni me kaikki olemme työläisiä, toiset vain eri arvopohjalta tavoittelevat hyvinvointia elämäänsä. Palkkatasosta sana työläinen ei tänä päivänä kerro välttämättä mitään.? Pentti Arajärvi, professori, Helsinki ?En perinteisen määritelmän mukaan.? Eero Pirttijärvi, järjestövastuujohtaja, Pirkanmaa ?Työläinen on ansiotyönään toisen palveluksessa ruumiillista (käsi- tai tehdas-) työtä tekevä henkilö, työmies, työntekijä, poliittisena käsitteenä työväenluokkaan kuuluva henkilö. Näin itsekin luonnollisesti olen. Minulle se ensimmäisenä tarkoittaa toimeentuloa ja perheeni elättämistä, sitä, että perusasiat ovat kunnossa. Työnantaja ostaa minulta aikaa ja palveluja sovitussa määrin.? Jouni Martiskin, tullitarkastaja, Savo-Karjala ?Nykyaikana tuo termi ei istu kuin ruumiillisen työn tekijöihin. Se merkitsee koko elämän pituista työuraa, ja olen mielestäni duunari. Työ määrittelee myös pienen osan identiteettiäni.? Tessa Olin, aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja, Uusimaa ?Pidän itseäni perusduunarina eli työläisenä. Olen työskennellyt muun muassa siivoojana, kaupan myyjänä, päiväkodissa lastenhoitajana, lastenkodissa ohjaajana, JHL:n työttömyyskassassa, ammattiliitossa ja SDP:n puoluetoimistolla. Nykyään on toisin, selviää tämänkertaisesta Vaaliraadista. Ehdokkaita pyydettiin kertomaan, ovatko he itse työläisiä ja mitä sana heille merkitsee. Tua Onnela Demokraatti Kysymyksiä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille. Teppo Järnstedt, konduktööri, Kaakkois-Suomi Marianne Korpi, ehkäisevä päihdetyöntekijä, Uusimaa ?Olen työläinen. Olen kasvanut hyvin perinteisessä työläisperheessä ja oppinut pienestä pitäen arvostamaan työtä. Olen palkansaaja, ja siihen ryhmään kuuluvat kaikki työläisistä ylempiin toimihenkilöihin
Työläisyys tarkoittaa myös minulle muiden työläisten etujen ja työolojen puolustamista kaikissa luottamustoimissani.? Pirkko Valtanen, pääluottamusmies, Oulun vaalipiiri Ajatuspaja 21 Joulukuun erikoisnumero ?Olen työläinen, koska kasvoin vaatimattomissa oloissa ja moni asia elämässä on ollut kovan työn takia. TORSTAI 18.12.2014 Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja, Lappi Kimmo Kiljunen, ulkoministerin erityisedustaja, Uusimaa ?Tähänastisen työurani olen tehnyt pääosin politiikassa. Työttömyys ei silti saa heikentää kenenkään asemaa yhteiskunnassa. Työllä on tietty itseisarvo, ja se on säilytettävä.? Jaakko Ikonen, lakimies, Savo-Karjala ?Olen työläinen. Toimin vuosikymmeniä erityisopettajana ja suurimman osan elämästäni olen tehnyt palkkatyötä. Olen nuoresta alkaen tehnyt työtä eri teollisuudenaloilla. Olen ansainnut leipäni ja myös palkattomat tehtäväni tekemällä työtä.? Kati Åhman-Kuosmanen, lähija muistihoitaja, Savo-Karjala ?Olen työläinen. Olen työorientoitunut ihminen ja olen työskennellyt ainakin 15 eri ammattinimikkeellä. Olen työskennellyt myös esimiestehtävissä, mutta perustyön tekeminen on minulle se The Work. Myös pienyrittäjät, jotka työllistävät itsensä, ovat duunareita.? Kim Savolainen, pääluottamusmies, Uusimaa ?Kyllä. Kannan korteni kekoon palkkatyöllä, josta maksan verot yhteisen hyvän käyttöön. Sana tarkoittaa edelleen tuota jakoa ja leimaa. Suomessa ei rikastu työtä tekemällä materiaalisesti mutta voi saavuttaa ansaitun vapauden olla ihminen ja yksilö.? Kaarin Taipale, kaupunkitutkija, Helsinki ?Tottakai. olen niin sanottu perinteinen ay-jyrä, jolle yhteisesti sovitut pelisäännöt ovat kaiken toiminnan perusta. Kasvatan lapseni yhteiskunnan palveluiden vahvalla tuella.? Karita Toijonen, erityisopettaja, Helsinki ?Olen työläinen. Äitini kuoleman jälkeen myös huushollin hoito lankesi pitkälti kontolleni, joten voin sanoa olevani työläinen.? ?Ihminen joka hankkii toimeentulonsa oman työnsä tuloksista on työläinen. Olen tehnyt työtä 15-vuotiaasta asti, usein jopa useampaa työtä samaan aikaan pitämällä samalla yksin huolta kahdesta pienestä lapsesta ja ikääntyvistä vanhemmistani.? Tuula Hällfors-Laaksonen, Kelan vakuutussihteeri, Varsinais-Suomi ?Olen työläinen ja arvostan sitä. En ole syntynyt kultalusikka suussa.? Timo Suhonen, koneasentaja, Savo-Karjala ?Olen työläinen isolla T:llä. Olen siis työläinen.? Pasi Kanerva, tekninen asiantuntija, Uusimaa ?Sana työläinen kuvaa minulle luokkajakoa ajalta, jolloin ihmiset eivät olleet tasa-arvoisia lähtökohdistaan riippumatta. Haluan olla ihmisten juhlassa ja surussa mukana, haluan elää mukana jumalanpalveluselämässä, siksi teen melkoisen pitkää päivää ja koen itseni aina myös yhdeksi työntekijäksi työtovereitteni rinnalla.? Mari-Elina Koivusalo, eduskuntaryhmän ryhmäavustaja, Varsinais-Suomi ?Olen työläinen. Ison rahan valta ei saa olla määräävää.? ?Olen työläinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Arvostan kaikkea työtä ja teen kaikki työt kunnolla.? Tuula Väätäinen, kansanedustaja, Savo-Karjala ?Olen työläinen. Sairaanhoitajan ammatti jos mikä on perustyötä, jota tämä yhteiskunta tarvitsee. Jollekin työläinen tarkoittaa varmasti jotakin muuta, positiivistakin, mutta itse työskentelen sen eteen, että sitä jakoa, jota sana minulle edustaa, ei tulevaisuudessa enää olisi olemassa vaan kaikki olisivat saman arvoisia kaikkien muiden silmissä.? Ilkka Kantola, kansanedustaja, Varsinais-Suomi ?Olen jokseenkin aina saanut elantoni tekemällä työtä. Teen palkkatyötä kunnallisella puolella julkisten palveluiden perustasolla. Työläisyys tarkoittaa minulle paitsi työn tekemistä, verojen maksamista ja toimeentulon saamista, myös meidän työntekijöiden yhteisten asioiden puolesta puhumista.? Armi Rautavuori, kirkkoherra, Savo-Karjala ?Olen myös työntekijä, vaikka olen kirkkoherra ja esimiestehtävissä seurakunnassa. Ollessani 1970-luvulla pari vuotta yrittäjänä tein samoja hommia kuin työntekijänikin. Muutaman vuoden ajan omistin asunnon, josta sain vuokratuloja. Olen aina kokenut itseni tavalliseksi duunariksi, ja tunne vahvistui, kun toimin pääluottamusmiehenä Valkeakosken kaupungilla.? Mikko Merelä, kirvesmies, Uusimaa ?Olen duunari. Rokulipäiviä ei sallita. Nyt pienyrittäjänä olen yhä työläinen: kuljetushommat ovat aivan perusduunia.? Merja Mäkisalo-Ropponen, kansanedustaja, Savo-Karjala ?Ihan varmasti olen työläinen. Itsekin lähdin tienaamaan 15-vuotiaana ja koko opiskeluajan tein monen eri alan töitä. Duunari on palkansaaja. Siltä osin kuuluin pääomapiireihin.? Minna Ylikännö, määräaikainen professori, Varsinais-Suomi ?Olen työläinen, jos sillä tarkoitetaan työn tekemistä palkkaa vastaan. Kansanedustajana teen työtä auttaakseni vaikeammassa asemassa olevia niin hyvin kuin se eduskunnasta käsin on mahdollista.? Timo Haverinen, Metalliliiton aluetoimitsija, Savo-Karjala ?Olen ylpeä työläistaustastani. Tarkoittaa raskaan työn tekijää.? Terhi Stevander, kansanedustajan avustaja, Uusimaa ?Olen työläinen. Se tarkoittaa minulle työtä tekevää henkilöä, niin toisen alaisuudessa työskentelevää kuin itsenäisesti toimivaa mikro- ja pienyrittäjää.? Kim Berg, pääluottamusmies, Vaasan vaalipiiri ?Olen työläinen. En nauti mitään erityisetuja vaan kaiken, minkä tarvitsen, hankin omalla työllä saamallani rahalla. Työn merkitystä korostettiin jo lapsuudenkodissani. Kun itse joutuu tekemään töitä tavoitteensa eteen, oppii arvostamaan muidenkin työtä.? Päivi Iivonen, asiantuntija ja pienyrittäjä, Oulun vaalipiiri ?Kyllä, koen olevani työläinen. Ilman meitä työläisiä ei yhteiskuntamme pyörisi.? Maija Salo, tarkastaja, Varsinais-Suomi ?Pidän itseäni työläisenä, koska en ole syntynyt kultalusikka suussa vaan joutunut tekemään töitä pienestä pitäen. Minun tapauksessani kirvesmiehen työt eivät pakkasrajoja tunne. Nyt kun toimin kansanedustajana, ei ehkä työläinen-nimitys sovi kovin hyvin, vaikka työpäivät toki ovat paljon pidemmät kuin aiemmassa palkkatyössäni ollessani.? ?Työskentelen leikkausosastolla sairaanhoitajana. Tarkemmin sanoen olen tietotyöläinen eli jossain mielessä ?uuden ajan työläinen?, joka tässä tapauksessa raataa ennen kaikkea henkisesti pohtiessaan ja tutkiessaan sosiaalisia ongelmia ja niiden ilmenemistä yhteiskunnissa.? Harri Hermo, erityisopettaja, yrittäjä, Satakunta Jaakko Meretniemi, lehtori, Helsinki ?En varmasti perinteisessä merkityksessä, mutta koulutustaso on noussut ja yhä useammalla työläisellä on akateeminen tutkinto ja kauluspaita. Palkkatuloilla elän ja olen työnantajan työnjohtooikeuden alainen.? Emmi Mäkinen, kirjatyöntekijä, Uusimaa ?Olen työläinen, yksi ratas suomalaisessa teollisessa tuotannossa. Työt on tehtävä ajallaan, oli sää mikä hyvänsä. Olen osana toimivaa yhteiskuntaa, saan tehdä työtä, josta saan riittävän elannon, ja voin hoitaa osuuteni yhteiskunnalle maksamalla veroja. Se tarkoittaa minulle keskimäärin 10?12-tuntisia päiviä yrittäjänä kuutena päivänä viikossa. Olen ylpeä saadessani vaikuttaa meidän kaikkien toimeentuloon . Työläisiä ovat kaikki, jotka elävät palkkatuloillaan.?. Jo 15-vuotiaana olin kesätöissä, esimerkiksi siivousalalla Ruotsissa. Olen myös ymmärtänyt hyvin varhain työn merkityksen ja sen tuoman turvan esimerkiksi omalle perheelle.? Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, Varsinais-Suomi Sari Pulla, sairaanhoitaja, Pirkanmaa ?Työläinen tarkoittaa minulle sitä, että tekee työtä pystyäkseen hankkimaan itselleen ja perheelleen toimeentulon. Olen työläisäiti
Suurin osa näistä on toteutettu junttaamalla ja nopealla aikataululla. Pauli Rytkönen ei ymmärrä kuntien yksityistämisvimmaa. . Kuvassa hän esittelee myhäillen Posion Livojärvestä narraamaansa saalista. Johanna Hirvimies sanoo, että kunnat tekevät liian herkästi ja jopa hätiköiden ulkoistamispäätöksiä.. lautakunnan jäsen Kaupungin oli pakko palata omaan toimintaan. . Myös palveluiden laatu heikkenee. Jos se on hankalaa ja jopa teen johtokunnan jäsen, mahdotonta, yksityistäminen Tampereen sähköverkko tai ulkoistaminen on vaihto- oy:n hallituksen jäsen, ehto. Henkilöstö on aivan loppu ja rikki epätietoisuudesta ja -varmuudesta. Kuntahinnoissa on hallinnon vyörytyksiä Tampereella on yksityistetty tai ulkoistettu muun muassa logistiikan kuljetukset, osa kunnossapidosta ja kotihoidosta, elintarvikelaboratorio, osa henkilöstöruokailusta ja kaupunkiliikenteestä ja tietotekniikka. . He tietävät myös, että yksityinen työ ei tuota läheskään aina taloudellista tulosta. Hintojen vertailu on hankalaa, koska kunnan tuottamien palvelujen hinnassa on aina mukana esimerkiksi hallinnon vyörytyksiä. Päinvastoin, kunta maksaa enemmän ja usein vieläpä huonommasta laadusta. Monissa kunnissa yksityistettyjä toimintoja onkin jouduttu ottamaan takaisin kunnan itsensä hoitamiksi. Lisäksi ay-kentällä kannetaan suurta huolta siitä, että yksityistämisen takia kunnallinen itsehallinto rapautuu. ?Kuntalaisten vaikutusvalta karkaa kauas? ?Talous ei hetkessä taikatempuilla pelastu? . Se lisää ihmisten eriarvoisuutta. Jälki oli kau- Keski-Savon ympäristöheaa ja valituksia tuli runsaasti. Päätöksiä ei tule tehdä hätiköiden. Järki käteen ja jäitä hattuun. Talous ei hetkessä taikatempuilla pelastu. Hyvä esimerkki tästä ja hä- rusturvan johtoryhmissä, täisestä toiminnasta nähtiin, kun Etelä-Savon maakunnan Pieksämäen kaupunki ulkoisti yhteistyöryhmän jäsen, osan siivouksesta. Valvontaa ei ole riittävästi. Junttaamalla ja pikavauhdilla S a k u H e in onen Pieksämäellä on yksityistetty muun muassa talous- ja henkilöstöhallinto ja palkkahallinto. Sekin on ikävää, että päätöksenteko karkaa yhä kauemmaksi. Tampere on vuodesta Tampereen sosialidemo2007 ollut tilaaja-tuottaja-mal- kraattisen toveriseuran lissa. Hyvin johdetun ja talouden tasapainossa pitävän kunnan oma palvelu on paras. Se ei ole enää demokraattista, eikä kuntalaisilla ole enää mitään mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Tamperelainen Johanna HirJohanna Hirvimies vimies korostaa, että kunnan Tehyn pääluottamusmies, tehtävänä on tuottaa perus- Tampere palvelut kuntalaisille. Tampereen joukkoliiken. Tässä Demokraatin haastattelussa he pääsevät ääneen. Kuntatyöntekijöiden luottamushenkilöiden mukaan ulkoistamis- ja yksityistämispäätöksiä on tehty kunnissa hätiköidysti ja ainakin osin junttaamalla. Ne asettavat kunnat huonompaan asemaan. Järki käteen ja jäitä hattuun Omaan tuotantoon kannattaa satsata Pauli Rytkösellä on selkeä viesti kuntapäättäjille. . Meillä on perusturvaa yritetty yksityistää kolme vuotta ja yritys jatkuu edelleen. Myös hallintoa tulisi keventää. Yksityistäminen rapauttaa Hirvimiehen mukaan kunnallista itsehallintoa. . Henkilöstö on otettava mukaan ja sitoutettava kehittämään keinoja ja ratkaisuja. Heillä on asiantuntijuus toiminnasta. kehittäjätyöntekijä (50%), Valitettavasti tämä usein henki- Pieksämäki löityy esittelijään ja hänen ide- SDP:n valtuutettu, JHL:n ologiaansa, sanoo pieksämäke- edustajiston ja SAK:n läinen Pauli Rytkönen. Etelä-Savon aluetoimiHänen mielestään yksityistä- kunnan jäsen, henkilöstön misestä ei saada säästöjä. edustaja kaupungin ja pe. 22 Ajatuspaja Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Kuntapalvelujen yksityistäminen ei voisi ay-aktiiveja vähempää innostaa ?Huonoa laatua kalliimmalla? Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi Kirkasotsaista ideologista runnomista? Kuntien talouden pelastaja? Kuntapalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen jakaa vahvasti suomalaiset kannattajiin ja vastustajiin. Niitä tehdään liian herkästi. Kunnat tekevät ulkoistamisPauli Rytkönen ja yksityistämispäätöksiä liian JHL-pääluottamusmies helpoilla perusteilla ja tiedoilla (50%) ja kaupungin sekä liian nopealla aikataululla. Mutta joidenkin työntekijöiden toimenkuva on muuttunut ja mahdollisesti palkka alentunut. Hirviniemen mielestä ulkoistamisella ja yksityistämisellä ei ole saavutettu toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. . Vesilaitos on liikelaitostettu ja parhaillaan käynnissä on sitkeä yritys yksityistää koko sosiaali- ja terveystoimi. . Loppupelissä köyhemmällä väellä ei ole enää varaa käydä lääkärissä. Kyseessä on myös yksi viime vuosina eniten kuntaväen luottamushenkilöitä työllistänyt asia. Kaikki ulkoistukset on tutkittava huolella ja ajan kanssa. Ja verratttava omaan toimintaan ja kykyyn muuttua. Rytkönen korostaa, että kyse on linjavalinnasta, hyvinvointivaltion peruspilareista, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. . Ensin tulisi miettiä oman tuotannon tehostamista esimerkiksi uudelleenorganisoinnin kautta ja purkamalla päällekkäisyyksiä. Siitä, haluammeko säilyttää ne ja samalla pitää päätöksenteon lähellä kuntalaisia. Johanna Hirvimies toivoo malttia kuntapäättäjiltä. . Johtamistavan tulee olla valmentava eikä perinteinen auktoriteetteihin perustuva. Ti m o Ju lku ne n Kalastus on Pauli Rytköselle tärkeä ja voimaannuttava harrastus. Omaan tuotantoon kannattaa satsata ja miettiä keinoja sujuvoittaa toimintaa ja lisätä tuottavuutta. Tarkoitus on toivottavasti ollut hoitaa nämä päätökset sivistyneesti, mutta lopputulos on saavutettu junttaamalla, luonnehtii Hirvimies. Tampereella ei ole irtisanottu ketään ulkoistamisen takia. . Meillähän on maailman kärkiluokkaa oleva motivoitunut henkilöstö. Rytkösen mukaan yksityistäminen vaikuttaa aina henkilöstön asemaan, pääsääntöisesti negatiivisesti. . Joitakin toimintoja on varapuheenjohtajas kilpailutettu, ja niitä tuottavat yksityiset palveluntarjoajat. Hirvimies arvioi, että kuntatalouden heikko tilanne saattaa näkyä hätiköityinä yksityistämispäätöksinä. . Kukaan ei tee hyvinvointipalveluja talkoilla. Kunnan omaa työtä kehittämällä sekä työntekijöitä tukemalla ja kuuntelemalla saadaan paras tulos
Kunnan omien palvelujen kehittämistä ei pidä unohtaa. Negatiiviset huhut kunnan omana työnä tehdyistä palveluista ruokkivat päätöksiä ulkoistamisen suuntaan. Ajatuspaja 23 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 ?Kunnat panikoivat sote-päätöksissä? . Kaupungin keskusvaraston toiminta ulkoistetaan ensi vuoden alusta alkaen. . Kriittinen tarkastelu ja riskien kartoitus on ollut hyvin vähäistä. Kunnan omaa henkilöstöä on vähennetty Parkanossa aiemmissa ulkoistuksissa. . En todellakaan kannata yksityistämistä. Ojala on huomannut, että kunnat panikoivat ennen liian kauan valmistelussa kestäneen sote-uudistuksen voimaantuloa. . Täytyy sanoa, että ihmettelen, kun joskus toveritkin ja vielä saman ammattiliiton jäsenet ovat ulkoistamassa ja yhtiöittämässä kunnan toimintoja. Sivistynyttä junttaamista Imatralla on ulkoistettu ja yksityistetty puhtauspalvelut sekä tekninen tuottajapuoli vesilaitosta ja sen asentajia ja mittausta lukuun ottamatta. . Kunnan oma työ oikein organisoituna ja johdettuna on varmasti kuntalaisille edullisin vaihtoehto. Vanhus- ja vammaispalvelukeskus Rantakoto oli alkujaan säätiön toimintaa, mutta viime vuonna kaupunki otti sen itselleen säätiön suurten velkojen takia. Kunnallinen itsehallinto rapautuu. Laadun valvontaan pitää panostaa ja kehittää sitä asiakaslähtöiseksi. Ulkoistaa voi esimerkiksi kausiluonteiset työt. Parkanossa ensimmäisiä ulkoistamisia oli kunnan tieverkon ja katujen kunnossapito. . Nähtäväksi jää, käykö näin. Ristamäki toivoo kunnilta ja niiden päättäjiltä malttia. . Sote-uudistus pitää katsoa rauhassa loppuun ja pidättäytyä paniikkiratkaisuista. Ristämäen mukaan ulkoistamisessa ja yhtiöittämisessä kunnan on huolehdittava siitä, että palvelut tuotetaan sopimuksen mukaisesti ja laadukkaasti. . Teillä pitää olla myös uskallusta kyseenalaistaa virkamiehen ja konsultin esityksiä. Tällaisia terveisiä kuntapäättäjille lähettää lahtelainen Tuula Ojala. Kilpailuttamisen huumassa ja kiireessä tehdään virheitä. Ja jatkaa. . Huippujen tasaus voidaan tehdä Kari Paldanius Työsuojeluvaltuutettu, Imatra JHL:n ammattiosaston puheenjohtaja, JHL:n edustajiston jäsen, SDP:n kaupunginvaltuutettu. Lasten ja nuorten lautakunnan jäsen, Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiön hallituksen jäsen Kari Paldanius toivoo, että työväenliikkeen ihmiset eivät tukisi kuntien yksityistämistoimia. ulkopuolisella työvoimalla. Muodolliset ytneuvottelut käytiin. Silloin perusturvalautakunnan korvaa yrityksen tai yhtiön johtokunta. Kunnat hätiköivät ja ulkoistavat palveluja. Lain tultua voimaan kuntien kustannukset voivat kaksinkertaistua sote-yhtymien kautta. Sille etsitään parhaillaan palveluntuottajia. Varakkaat voivat ostaa palveluja, köyhemmät kärsivät. Palveluja jää kuntien järjestettäviksi. ?Irtosanotuille kyllä löytyisi muuta työtä? Lahdessa on päätetty ulkoistaa yksi kotihoidon alue. Jos uusi kuntalaki astuu voimaan, kunnanhallituksen jäsenet eivät saa osallistua kuntayhtiöiden hallintoon. Siitä seuraa, että eriarvoisuus korostuu kansalaisten keskuudessa. Palvelun maksajalla on oltava keinot ja tahto reagoida asiakkailta tulevaan negatiiviseen palautteeseen ostetusta palvelusta. ?Hinta ja päätöksenteko karkaavat käsistä? Matti Paakkinen . Valtuustossa esitykseni hävisi äänestyksessä. . Osakeyhtiössä tiedot ovat liikesalaisuuden takana. Paldaniuksen mielestä kuntapalveluja ei pidä ulkoistaa eikä yksityistää, koska jossakin vaiheessa hinta ja päätöksenteko karkaavat hallinnasta. . Monet soteasiat verhotaan yhtiösalaisuuden piiriin. Mitä tehdään enää vaaleilla valituilla luottamushenkiöillä jos kunnan palvelut yhtiöitetään kautta linjan. Tämä palvelukeskus siirtyy osaksi tulevaa sote-yhtiötä ensi vuoden alussa. Sote-palvelujen yhtiöittämisessä työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä ja saavutetut edut säilyvät koko työuran ajan. Keskusvarastossa on vielä epäselvyyksiä . Avoin ja rehellinen keskustelu tuo yhteistyöhön paljon enemmän kuin jyrkkä sanelupolitiikka. Tuula Ojala JHL:n pääluottamusmies Lahden sosiaali- ja terveystoimessa ja varhaiskasvatuksessa Lahden urheiluhalliyhdistyksen hallituksen jäsen, Lahden demarinaisyhdistyksen hallituksen jäsen, Lahden seurakuntayhtymän valtuutettu vuoden 2014 loppuun, Joutjärven seurakunnan neuvoston jäsen, JHL:n Etelä-Hämeen alueryhmän jäsen Porvarit ajavat alas julkisia palveluja Tuula Ojalan mukaan porvaripuolueet ajavat Suomessa julkisia palveluja alas. . Omana työnä kannattaa tehdä työt ja palvelut, joita tarjotaan veronmaksajille laajaalaisesti ja pitkäkestoisesti. Tilaaja-tuottajamallit eivät sovi julkiselle puolelle, painottaa imatralainen Kari Paldanius. . Ottakaa kuntapäättäjät aktiivisemmin yhteyttä ruohonjuuritasolle. Kilpai- Ay- ja kuntatoimijalla on oltava vaikuttamiskanavia. Kuvassa Tapio Ristamäki keskustelee muun muassa sote-asioista Parkanossa vierailleen kansanedustaja Kari Rajamäen kanssa. misesta on saatu hyviä kokemuksia ja palautetta kuntalaisilta. ?Asioita ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Ristamäen mukaan ulkoistamisprosessit on hoidettu Parkanossa lainsäädäntöä noudattaen mutta ajamalla asioita kuin käärmettä pyssyyn. . Tietoa ei enää kuntaan kulje. . Henkilöstö lähtee yhteisiin säästötalkoisiin mukaan, jos asia osataan oikein hoitaa. Henkilöstö tarvitsee myös takeita siitä, että työntekijät saavat jotain porkkanaa vastineeksi. Päätöksentekoon luodaan jopa uhkailemalla painetta ja kiirettä. Ristamäen mukaan kunnallinen itsehallinto rapautuu, jos esimerkiksi sote-palvelut yksityistetään kokonaan. . Hammashoidon ulkoista- Kilpailuttamishuumassa tehdään virheitä Tapio Ristamäki suhtautuu yksityistämiseen ?terveen kriittisesti?. . Älkää lähtekö yt-neuvotteluihin tutkimatta, mihin kaikkeen asia vaikuttaa. . Kaupunki ei ole tarjonnut irtisanotuille muuta työtä, jota kyllä löytyisi, kertoo Tuula Ojala. ?Toiveena helpot mutta lyhytnäköiset säästöt? Parkanolaisen Tapio Ristamäen mukaan kunnat tekevät ulkoistamis- ja yksityistämispäätöksiä liian vähillä tiedoilla ja taidoilla. . Jos ja kun avoimuutta halutaan, niin mikä on avoimempaa kuin kunnallinen päätöksenteko. Se on valttia. Asia on vielä kesken. Kannattaa tutkia ja harkita tarkkaan päätöksiä kuntatoimintojen ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Laatu heikkeni, ja osa näistä töistä on otettu takaisin kunnalle. Voisi luonnehtia, että nämä asiat on päätetty sivistyneesti junttaamalla. Kotihoidon ulkoistaminen hoidettiin asianmukaisesti ilman irtisanomisia, henkilökunta sijoittuu muille alueille. Yksityistämiseen on lähdetty helppojen ja lyhytnäköisten säästöjen toivossa. Työntekijöiden asemaan ulkoistamisilla ei ainakaan vielä ole ollut vaikutusta muuten kuin niin, että työrauha on palannut entisen vatuloinnin jälkeen.. sen henkilökunnasta on Tuula Ojala toivoo luottamushenkilöiltä rohkeutta kyseenalaistaa virkamiesten esityksiä. irtisanottu viisi työntekijää. Iso osa veroeuroista saattaa valua jopa ulkomaisille pörssikeinottelijoille saakka. Tapio Ristamäki Kuorma-auton kuljettaja, Parkano SDP:n valtuutettu, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, SAK:n valtuuston ja JHL:n edustajiston jäsen, SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtaja, kaupungin työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja, Pirkanmaan Destia oy:n luottamusmies luttamisella on myös hintalappu. Saimme neuvoteltua työntekijöille viiden vuoden työehtoturvan
Pidän huolestuttakeellisten hoitojen tuki ei ole niiden vina tutkimuksissa ilmenneitä viittarpeeseen nähden riittävä. On paljon keinoja, joilla masentunutta laisen tuntuman, että lääkkeitä myös kirjoitevoidaan auttaa ja kuinka hän voi itsekin auttaa taan ilman riittävää seurantaa. Terapian ei tarvitse välttämättä olla pit- ihmiset jäävät yksin asian kanssa. käkestoista psykoterapiaa, vaan myös muita teraMasennuslääkkeiden käyttöä osaltaan lisää, piamuotoja on olemassa. Tähän havaintoon nähden tulkitaan väärin, että ihminen on uudestaan mamasennuslääkkeiden maine on ollut epärealisti- sentunut, se johtaa pitkäaikaiseen lääkitykseen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Lääkäreille on toitotettu, että jos ihmisellä on kolme kertaa masennus, se johtaa loppuelämän lääkitykseen. Yksi huoleni liittyy masennuslääketutkimuksiin. Tällaisella toiminnalla pilataan tieteen maine. Hoiteitä siitä, että masennuslääkkeiden Marja Vihervaara doista on tullut varsin lääkekeskeikäyttö voisi altistaa masennuksen Psykiatrian siä, ja tämä on ohjannut koko hoiuusiutumiselle ja kroonistumiselle. erikoislääkäri tokulttuurin kehittymistä. Julkisuudessa on keskusteltu kiivaasti masennuslääkkeiden tehosta ja siitä, määrätäänkö niitä liian löyhin perustein.. Kelan tilastojen mukaan viime vuonna masennuslääkettä söi yli 428 000 ihmistä. ?. Herkillä ihmisillä lopehoa on liioiteltu. Valtaosa lääketutkimuksista on lääkevalmistajien rahoittamia, eivätkä ne julkaise epäedullisia tutkimustuloksia. Työskentelen peuttisia ja neurofysiologisia masennuksen hoi- erikoissairaanhoidossa ja sieltä olen saanut seltokeinoja. Lisäksi kirjoittajaksi saatetaan korvausta vastaan merkitä joku alan auktoriteetti, kuten joku professori, vaikka artikkelin on kirjoittanut esimerkiksi lääketehtaan markkinointiosasto. Masennuslääkkeen on aktiivisempi rooli. lopetuksesta voi tulla oireita, jotka tulkitaan maOlen sitä mieltä, että masennuslääkkeiden te- sennuksen uusimiseksi. Ei ole hyvä, että itseään. Jos silloin plasebovaikutuksesta. Mielestäni yhteiskunnan kannat- kästi kirjoittavat masennuslääkereseptejä pohtaisi kuitenkin tukea nykyistä enemmän tera- timatta sitä riittävän kriittisesti. Teho eroaa yllättävän vähän tusoireet saattavat kestää kuukausia. Sitä on todella hankalaa saada.? Taustaa ?. MasenJos masennuslääkkeiden kroonisNemoy . 24 Ajatuspaja Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 ?Yhteiskunta satsaa liikaa masennuksen lääkehoitoon? Puolesta ?Tällä hetkellä muiden kuin lääksen positiivinen. Suomen nuksen lääkehoitoa voidaan kyllä tava vaikutus pitää paikkansa, olisin neuroterapia oy:n tukea, mutta koska tukijärjestelmät siitä yhteiskunnallisestikin erittäin toimitusjohtaja ja ohjaavat hoitovalintoja, olisi tärhuolissani, koska tilastoissa sairausjohtava lääkäri keää, että tukitahot kiinnostuisivat eläkkeiden johtava syy ovat psykiatmasennuslääkkeistä tulleista osin riset ongelmat. huolestuttavista tutkimustuloksista. Medikalisoitunut aika on johtaNyt painotus on liikaa lääkkeiden suuntaan, nut siihen, että ihmiset hakevat lääkkeistä helpmutta tietenkään kaikkea lääkehoitoa ei voi kor- poja ratkaisuja pulmiinsa ja lääkärit melko hervata terapialla. Mielestäni kannattaisi että lääkkeen käyttö lopetetaan liian nopeasti. suosia sellaisia terapiamuotoja, joissa potilaalla Se pitäisi tehdä hiljalleen. Lääkärin täytyy olla todella valveutunut, että hän lähtee hakemaan puolueetonta lääketietoa. Lääkkeiden kustannukset olivat yli 44 miljoonaa euroa. ?
Olin turhan op timistinen. Hoitomuotona lää kehoito on edullinen . Koska masen nustilat kestävät kuukausikaupalla ja hoidot kes gelma on ilmeinen. Aikaisemmin suurin osa lievistä mielentervey tävät vähintään puoli vuotta, ovat parantuneista den häiriöistä jäi täysin vaille mitään hoitoa. Siihen on nähdäkseni kolme syytä. Nämä tutkimukset näistä ei anna psykoterapiaa. Ilman kumpaakaan potilaista toipuisi tään jotain hoitoa vai kelpaako vain täydellinen. Tutkimuksissa yleensä verrataan lume viime vuoden lopussa 5474, mutta neljännes lääkettä ja masennuslääkettä. On ihmisiä, jotka tarvit sisivat hoitoa mutta eivät sitä saa, ja niitä, jotka eivät tarvitsisi ja joille kirjoitetaan joskus liian löyhästi lääkettä. Toki uusituissa Käypä hoito suosituksissa deta ihmisiä lumeella . valinta on joko hoitaa tai suositellaan yhä vahvemmin lääkehoidon ja psy ei. koterapian yhtäaikaista käyttämistä silloin kun Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt vuodesta 1990 noin kymmenkertaiseksi. yhden psykoterapeutti käynnin hinnalla voi saada vuoden masennus lääkkeet. On totta, että meillä on varmasti rinnakkain sekä yli että alihoitoa. Vuositasolla ma Nähdäkseni masennuslääkkeillä Erkki Isometsä sennuksesta kärsii yli 200 000 ai on ihan merkittävä kliininen teho, Psykiatrian kuista, ja lisäksi ovat vielä ahdistu joka on suunnilleen yhtä suuri kuin professori, neisuushäiriöt ja muut lievät mielen keskeisellä vaihtoehtoisella hoi Helsingin yliopisto dolla eli lyhytpsykoterapeuttisella terveyden häiriöt. Depression Käypä hoidolla. Suklaakampanjan tiimoilta nousi huomattavasti purevampi ja osu vampi vinoilureaktio kuin osasin edes odottaa.? Jungner kertoo pitävänsä kampanjaa tervetulleena. ?Kysymys ei ole vain suklaakonveh deista. Vaikka suklaa ei yhdenkään yrittäjän yritystä pelasta, kannattaa tuohon askeleeseen suhtautua rakentavasti.? Kaikkia ei tarvitse miellyttää. Rane Aunimo Demokraatti. Suuri päivälehti puo lestaan kirjoittaa: ?Yllättäen heräävä kiinnostus pienyrittäjien murheita kohtaan ei tunnu kovin vilpittömältä, kun vaaleihin on enää muutama kuu kausi aikaa.? Politiikan toimittaja ei ole ilmeisesti kuullut tai halunnutkaan kuulla asi oista, joista SDP:n entinen puoluesih teeri Mikael Jungner muistuttaa blo gissaan: ?Suklaakampanja on myös osa pi dempää kehityskulkua, jonka merkittä vin saavutus lienee SDP:n vuoden 2012 puoluekokouksessa hyväksytty yrittä jyysohjelma ja sen jälkeinen kansan edustaja Mika Karin vetämän SDP:n yrittäjyysryhmän työ yrittäjyyden olo suhteiden parantamiseksi?. Jungner, monen tempauksen isä itse, kertoo kuulleensa kampanjasta viikko sitten. ?Ensimmäinen ajatukseni kampan jasta oli ?ou nou?. Li säksi masennuslääkkeitä käytetään muuhunkin kuin masennuksen hoitoon. Näin mielessäni kai ken sen vinoilun ja kuittailun, jonka kampanja nostattaisi. Tavallaan paluuta SDP:n alkujuurille, jolloin yrittäjät oli vat tärkeä osa uutta puoluetta. Kyse on SDP:n ottamasta aske leesta kohti arvostavampaa suhtautu mista yrittäjyyteen. parhaimman arvion mukaan noin 20 prosenttia. Mielestäni on parempi, että edes jotain hoitoa Terveydenhuollossa ei kuitenkaan koskaan hoi saa. Ajatuspaja 25 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Nettipuheita Toimituksen poimintoja kiinnostavista nettikeskusteluista. Vastaan ?Olisi äärimmäisen vaikea nähdä pe mahdollista, koska evidenssi parem rusteita sille, ettei masennuksen lää masta tehosta on vahvistunut. kehoitoa tuettaisi. kysymys eli onko hyvä, että saa sen senttia. Psykoterapiapal ovat lyhyitä, eivätkä ne anna kokonaiskuvaa siitä, veluita on tärkeä kehittää, mutta kapasiteettion kuinka suuri osa potilaista toipuu. Pe kertovat prosenttiluvut aliarvioita siitä, kuinka rusterveydenhuollossa annetaan nyt pääsääntöi suuri osa potilaista toipuu. sesti matalan intensiteetin hoitoa eli usein muu Lumelääkettä syövistä toipuvien osuus näissä tama tapaaminen ja lääkehoito. 6?8 viikon tutkimuksissa on keskimäärin 37 pro Tämä on vähän sellainen ?lasi puoliksi tyhjä senttia ja masennuslääkettä käyttävistä 54 pro vai täynnä. Valviran hyväk symiä psykoterapeutin ammatti tutkimuksia, perusasiat on hyvä olla nimikkeellä toimivia työikäisiä terapeutteja oli hallussa. Samalla kerrotaan SDP:n vaaliohjelman pienyrittäjiin liit tyvistä tavoitteista, luovutetaan vaali ohjelma ja keskustellaan.? Hyvä tarkoitus siis? Ei, jos lukee poliittisten kilpailijoi den reaktioita. Kun puhutaan masennus Ajatus, että lääkehoito voitaisiin hoito -työryhmän lääkkeiden kliinisestä merkityk korvata psykoterapialla, on totaali puheenjohtaja sestä ja tulkitaan masennuslääke sen epärealistinen. ? Napit vastakkain Kaksi näkemystä yhdestä väitteestä. Kuka saa puhua yrittäjistä, yrittäjille? Jos nostaa esiin vain yhden suomalai sen politiikan aiheen, josta on kohistu tämän viikon aikana sosiaalisessa me diassa, se on ehdottomasti SDP:n Suk laata yrittäjälle kampanja. SDP kertoo kampanjastaan verkko sivuillaan näin: ?Puoluejohto, kansanedustajat, eh dokkaat, piirien aktiivit, kuka tahansa pienyrittäjien asialle huomiota haluava käy viemässä valitsemalleen pienyrit täjälle suklaarasian. Kun katson isoa kuvaa, en kui tenkaan usko laajamittaiseen ylihoitoon. Yhä useammat hake vat hoitoa ja hoitoa annetaan, keskimääräiset hoi toajat ovat pidentyneet ja on ylläpitohoitosuosi tukset niille, joilla on toistuvaa masennusta
Vähimmäispituutta ei ole määritelty. 26 30 26 Arki Joulukuun erikoisnumero Työsopimuksissa Demokraatti timo.vainio@ demari.fi Ä V Y SPY A R K OVU I SEKS ISTAI A TO arki Timo Vainio IK KOEA arki Työsopimusten päätyyppi on työmarkkinoiden murroksessakin edelleen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikaiseksi sopimuksen saa vain perustellusta syystä. Muunkinlaisia työsopimuksia on, ja niissä on eroja esimerkiksi vuosiloman kertymässä ja lomapalkan määräytymisessä. Esimerkiksi osa-aikaisen työsopimuksen voi työnantaja työntekijänsä kanssa solmia ilman perusteluja. Laissa on määrätty vain työajan enimmäispituus, päivässä kahdeksen, viikossa 40 tuntia. Ilman sitä työnantajan määräaikaiseksi esittämä työsopimus on voimassa toistaiseksi, työsuhde on siis pysyvä. Määräaikaisia työsopimuksia ei saa ketjuttaa, kun työvoiman tarve osoittautuu pysyväksi. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa vain ?asiallisesta ja painavasta syystä?. Ilman perusteita päätetystä työsuhteesta työntekijä on oikeutettu korvaukseen 3?24 kuukauden palkan verran. Irtisanomisaika ulottuu 14 päivästä kuuteen kuukauteen työsuhteen kestosta riippuen. Työsuhteen aluksi työntekijä ja työnantaja voivat sopia neljän kuukauden koeajasta. Se voi olla pyöreä nollakin. IRTISA Pysyvä työsuhde Normaali suomalainen käytäntö on, että työsopimus on voimassa toistaiseksi. Työsuhde on siis niin pysyvä kuin se näinä aikoina olla voi. Määräaikaiseksi työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaan vain ?perustellusta syystä?. Sen aikana työsuhde voidaan purkaa. SOPIM Vuokratyösuhde Y TÄJÄ RITY on maksaa palkka työsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaisesti niihin liittyvine lisineen. Työntekijän vähimmäisehdot määräytyvät työnantajana säilyvää vuokrausyritystä sitovien sopimusten mukaisina tai käyttäjäyritystä sitovien sopimusten mukaisina niin, että työntekijään on sovellettava sen alan työehtosopimusta, jolla hän kulloinkin työtä tekee. Vuokratyöntekijällä on oikeudet samoihin palveluihin, joita käyttäjäyritys tarjoaa omille työntekijöilleen. HDE KÄYT Tontuillakin on sopimukset kunnossa! Vuokratyötä tekevä työntekijä on edelleen työsuhteessa omaan, hänet toisen yrityksen käyttöön vuokranneeseen työnantajaansa. Oma työnantaja maksaa palkan ja saa käyttäjäyritykseltä korvauksen sen mukaan, millaisen sopimuksen on tehnyt. Työntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimussuhdetta. Käyttäjäyritykselle siirtyvät työnantajan oikeudet johtaa ja valvoa työntekoa ja välittömästi työn tekemiseen liittyvät velvollisuudet. Vuokratyösuhteessa entisenä pysyvän työnantajan tärkein tehtävä USSU AIKA NOMIS Käyttötietoa KesKusteluun ja osallistumiseen TORSTAI 18.12.2014 S
Ryhmä ei päässyt yksimielisiin ehdotuksiin. Tuhannet tuuraajat tekevät edelleen töitään epäselvissä oloissa ja epäselvin sopimuksin. Epäillen suhtautuvat SAK ja STTK ja SDP:n puheenjohtaja. LISÄT Sopimus osa-aikatyöstä YÖ himmäistyöaika voidaan sopia nollaa suuremmaksi. Töihin pitää olla valmis lähtemään, mutta jos tunteja tulee nolla, tulee eurojakin nolla. Laissa on määritelty vain enimmäistyöaika. Työehtosopimuksin vä- USAIK SAIRA Nollatyösopimus Kun lain mukaan työsuhteen määräaikaisuudelle tarvitaan peruste, esitti korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava viime viikolla, että perusteettomat määräaikaiset työsuhteet hyväksyttäisiin pitkäaikaistyöttömille. Tilapäisellä lakipoikkeuksella Akava hakisi yli vuoden työttömänä olleelle Työntekijä ja työnantaja voivat sopia normaalia lyhyemmästä työajasta. Osa-aikaisuuden perusteella työehdot eivät saa olla huonompia kuin muissa työsuhteissa. Työsuhde voidaan muuttaa kokoaikaisesta osa-aikaiseksi irtisanomisaikoja noudattaen. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, hänen on tarjottava paikkaa osa-aikatyöntekijälleen, joka haluaa lisätyötä ja on siihen sopiva. Osa-aikaisilla on halutessaan oikeus lisätyöhön ennen työnantajansa entisiä työntekijöitä. RA. Kieltäytyminen ei saisi johtaa karenssiin. Perusteettomia pätkätöitä asettuivat alustavasti kannattamaan työnantajien EK, Kuntatyönantajat ja keskustan puheenjohtaja. Voi olla, että ei tule sairausajan palkkaakaan, eivät koske irisanomisen tai lomautuksen pykälät. Työmatkoihin kuluu helpostikin enemmän aikaa kuin se tarjottu tunti, mutta pakko on lähteä tai ei saa seuraavalla viikolla isompaa tuntimäärää. A EKST Nollatyösdopimus ei ole rakas lapsi, mutta monta nimeä on silläkin: työvoimareservi, ekstra, keikkasopimus, tarvittaessa työhön kutsuttava, tuuraaja... Suomen laissa nollatyösopimusta ei ole määritelty. Apua ei ole EU:stakaan, koska jäsenmaat ovat erimielisinä päättäneet olla ehdottamatta uutta lainsäädäntöä. Nollatyyösopimuksella tarkoitetaan erilaisia työaikoja koskevia sopimuksia, joissa viikottainen työaika voi olla jotain nollan ja täyden 40:n välillä. Tupossa sovittiin, että alle neljän tunnin vuoroja tulee välttää. Nollatyösopimusten oikeuskysymyksiä pohdittiin toissa vuonna kolmikantaisesti. Kyse ei ole vain siitä, että ei tulekaan tiliä. Arki 27 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 I S U AK on eroja HARJO Määräaikainen työsopimus Määräaikainen työsuhde päättyy sopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Työnantajan on ilmoitetettava avoimista ja uusista työpaikoista niin, että määräaikaisilla työntekijöillä on samanlaiset mahdollisuudet hakea niitä kuin vakinaisilla työntekijöillä. POIK U A V A KA LAKI ITTEL Määräaikaiseksi työsuhde voidaan työnantajan aloitteesta solmia vain, kun siihen on perusteltu syy, esimerkiksi työn kausiluonteisuus tai kertaluonteisuus, sairausloman sijaisuus tai harjoittelu. Määräaikaisuuden perusteella työehdot eivät saa olla huonompia kuin muissa työsuhteissa. KEUS Kiistaesitys A L LNO OSA Faktat haltuun vähintään kymmenen kuukauden työsuhdetta
Ei niinkään juustolle tai edes Putinille, vaan sanalle, joka on mielestäni populistinen päiväperho. mitä muita sanoja yritänkin ajatella tätä vuotta kuvaamaan, tämä yksi tietty tunkeutuu väkivalloin päähäni ja korvaa siellä kaiken muun. Sana on ?osaaminen?. Onhan Suomessa ollut osaamista tätä vuotta ennenkin, eikä siinä mitään. Ei enää. Sana on ihan kelpo silloin, kun puhutaan koulutuksen, ammattitaidon ja muiden yhteiskunnalle tärkeiden taitojen kokonaisuudesta. Taidot ovat osaamista. Yleisempään käyttöön tämä rap-muusikoiden jo pidempään viljelemä verbi on kuitenkin tuntunut tulleen juuri kuluneena vuonna. Ei auta . Toimii myös siinä mielessä, että räpissähän kieli kulkee nopeasti, jopa silmänräpäyksessä. Mikä on sinun vuoden suosikkisanasi. Koulutus on nykyään osaamista. Mutta onpahan isosta ja monisyisestä kauppapakoteasiasta saatu näin hassunhauskaa kansanhuumoria. Esiraadin valintoja sopii ihmetellä, esimerkiksi siksi, että äänestyksessä kolmoseksi tuli ?ebola?. 28 Arki Kielen päällä Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. Räpäytyksen osaaminen Kansa on puhunut, tai ainakin se osa siitä, joka seuraa Ylen verkkosivuja. Minun on ?räpäyttää?. Monen korvassa tuokaan ei kuulosta järin uudelta sanalta, ei edes tuoreimmassa merki- tyksessään. Olihan se muuten jo vuonna 2000 trilleristi Taavi Soininvaaran esikoisjännärin nimessäkin: ?Helsinki-Ebola?. Entä muut ehdokkaat kuten ?viskigate?, ?arkihaaste?, ?kännykkäläheinen. Perussanastostamme on oivaltavasti kaivetty verbi, joka mukavasti suomettaa anglismeja tulvivaa rap-kulttuuria. (TO) Jukka-Pekka Flander s Heillä on osaamista.. (RB) n n n Valitettavasti joudun valitsemaan suosikin sijaan vuoden All o Kari Hulkko Hän räpäyttää. inhokkisanan. Kamalia, mutta median lempimiä sanoja kaikki tyynni. Jospa mekin, Tua, valitsisimme omat vuoden 2014 sanamme. Esimerkiksi ?huoli suomalaisten osaamisesta. Kyvyt ovat osaamista. on aivan järjellinen ilmaus, jos ei nyt ehkä kaikkein iskevin. Tänä vuonna päättäjät ovat Putin-juusto. ver pre s kuitenkin rakastuneet osaamiseen niin kovasti, että se on alkanut tarkoittaa vähän kaikkea ja syrjäyttää tieltään paljon parempia sanoja. Osaaminen ei enää olekaan vain koulutuksesta ja taidoista syntyvä kokonaisuus, vaan myös kaikki osa-alueet. Siis pulinat pois? Eikä! Ylen verkkosivujen Vuoden sana -äänestyksessä, johon yhtiön oma esiraati valitsi ehdokkaiksi kahdeksan sanaa, ykköseksi selvisi ?Putin-juusto?. Yäk. Ammattitaito on osaamista. Kokemus on osaamista. Kohta lapsetkaan eivät varmaan enää opi ajamaan pyörällä vaan saavuttavat pyörälläajamisosaamisen. Hyvät ihmiset, pyydän. Mikä vuoden 2014 sana se on, kun ebola-sairaudesta alettiin kohista, myös Suomessa, jo vuosituhannen alussa.
Hän harrastaa lenkkeilyä, salibandya ja jalkapalloa. Joulupukin oikean henkilöllisyyden arvuutteluun voivat osallistua kaikki, kuitenkin vain yhdellä vastauksella tietäjää kohden. Tarja Halonen 1993 Arki 29 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Erkki Liikanen 2003 Erkki Tuomioja 2001 Maarit Feldt-Ranta 2005 Eero Heinäluoma 2008 Demokraatin joulupukkikisa jo kaartaa loppusuoralle Horioppia, horioppia! Nyt on jo kiire Mikäli aiot osallistua DemoSeppo kraatin perinteiseen jouluPeltoniemi pukin arvuutteluun, kiirettä Demokraatti pitää. Kuka julkisuudesta tavalla tai toisella tuttu henkilö kurkistelee tuuhean valkoisen parran alta? . Kun lahjoja on vähän jaettavaksi, täytyy pitää huolta siitä, että lahjat jaetaan oikeudenmukaisesti, hän jatkaa. Joulupukki kuitenkin lupaa, että lahjoja piisaa erityisesti niille, jotka ovat olleet kilttejä. Kuka hän on. Vastaukset joko postikortilla tai oheisella vastauskupongilla osoitteeseen: Demokraatti, Haapaniemenkatu 7-9 B, PL 338, 00531 Helsinki. Vastausten pitää olla edellä mainitussa osoitteessa viimeistään maanantaina 22. joulukuuta. Huom! Muista yhden euron postimerkki. Sähköpostillakin voi joulupukkia arvuutella. Sähköpostiosoite on joulupukki@demari.fi. Oikein arvanneiden tai tietäneiden vastaajien kesken arvomme Nokia Lumia 625 kännykän. Ei haittaa, vaikka vastaus menisi pieleen. Sitä sopii nyt arvuutella. Demokraatin tämän vuoden joulupukki on sanavalmis henkilö, joka toimii yhteiskunnallisissa askareissa. Kaikkien osallistujien kesken arvomme lisäksi viisi yllätyspalkintoa. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu lehdessämme tiistaina 30. Kuka hän on? ? Joulupukkihan on... Vastaajan nimi: Osoite: Postinumero: Puhelinnumero: Kirjepostimerkki Demokraatti/ Joulupukkikisa PL 338 00531 Helsinki Hulk ko. Nuoresta iästään huolimatta hän on edennyt vaativissa töissä kohtuullisen pitkälle. Kuka tietää, miten pitkälle hän ehättääkään? Hän on kotikuntansa kunnallispolitiikan vaikuttajia ja valtakunnan politiikastakin tuttu. Talous on tiukoilla, joten joulupukinkin pitää olla varovainen lupauksissaan, Demokraatin tämänvuotinen joulupukki sanoo. . joulukuuta, jolloin myös julkistetaan kilpailun tulokset. Kari Demokraatin tämän vuoden joulupukki lupaa kaikille kilteille suomalaisille lahjoja
Koko puoluejohto on ollut liikkeellä kampanjan hengessä, puheenjohtaja Antti Rinne oli tempauksessa mukana heti lauantaina sekä maanantaina. ovinen Peruspalveluministeri Susanna Hu Nina vei suklaata, Sisua ja vaaliohjelman ään Nousiaiselle, joka on toiminut pitk . ssä ylä kampaamoyrittäjänä Jyväsk ! SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja joukko ehdokkaita vieraili viime a maanantaina muun muassa Kristin sä. Lönnbergin lelukaupassa Helsingis Kampanjaan kuuluu, että suklaarasian antamisesta otetaan valokuva, joka jaetaan Twitteriin ja/tai Facebookiin tunnuksella #suklaatayrittäjälle. Tämä on helppoa, hauskaa ja näkyvää kampanjointia, nyt kaikki porukalla mukaan! Kuinka vaalitavoitteemme toteutuivat? Nyt kevään vaalien kynnyksellä on hyvä palauttaa mieliin viime eduskuntavaalien tavoitteita ja ennen kaikkea tarkastella sitä, kuinka SDP on onnistunut tavoitteitaan toteuttamaan. Vuoden 2011 eduskuntavaalien tavoitteistamme ja niiden toteutumisesta on nyt koottu tiukka teemoittainen tietopaketti, joka löytyy SDP:n kotisivuilta osoitteesta: www.sdp.fi/ vaalitavoitteiden-toteutuminen. Samasta materiaalista on tulossa myös hieman tiivistetympi tietoisku painetun lehtisen muodossa ehdokkaidemme ja jäsentemme käyttöön. lioh dtman kävi luovuttamassa SDP:n vaa SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lin istille. selle torikahvilanpitäjä Merja Lindqv Oletko jo tutustunut SDP:n uuteen verkkokauppaan? SDP:n uusi verkkokauppa avattiin viime kuussa. Ja lisää tuotteita on tulossa. Verkkokaupasta kannattaa tilata jaettavaksi myös uutta ?Yhdessä tehty. He tuovat työllään oman merkittävän panoksensa siihen, että talouden moottorit pysyvät käynnissä näinä haastavina aikoina. SDP:n vahva työmarkkinaosaaminen valjastetaan nyt pienyrittäjien käyttöön. Viimeisimpinä tuotteina kauppaan on lisätty laadukkaita tekstiilejä aina t-paidoista toppatakkeihin. Ja ehdokas, muistathan, että kaikki tuotteet ovat tilattavissa myös omilla painatuksillasi. jelman suklaiden kera tikkurilalai-. Verkkokaupasta löydät esimerkiksi fanikaulahuivit, kärrypoletit ja paperikassit uudella, raikkaalla ilmeellä. Samalla kerrotaan SDP:n vaaliohjelman pienyrittäjiin liittyvistä tavoitteista, keskustellaan yrittäjyyden haasteista ja luovutetaan vaaliohjelmavihkonen, mikäli niitä on ehtinyt hakea piiritoimistosta. Suuren huomion saanut tempaus käynnistyi viime lauantaina. 30 Arki Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 SDP:n puoluetoimistolta Suklaata yrittäjälle . Löydät sen osoitteesta www.sdpkauppa.fi. Kaupasta voit tilata uudet, puolueen ilmeen mukaiset kampanja- ja jakotuotteet sekä paljon muuta. -jäsenhankintaesitettä. Muista jakaa kuva Facebookissa julkisena, ei pelkästään omille kavereille. SDP tempaisee pienyrittäjien puolesta Suuri joukko suomalaisia työskentelee pienyrittäjinä. Tärkeään aiheeseen liittyvää keskustelua herätellään Pop Up -tempauksella ?Suklaata yrittäjälle?. Tempaukseen on jokainen puolueen jäsen tervetullut mukaan! Kampanjassa puoluejohto, kansanedustajat, ehdokkaat, piirien aktiivit, kuka tahansa pienyrittäjien asialle huomiota haluava käy viemässä valitsemalleen pienyrittäjälle suklaarasian
TORSTAI 18.12.2014 Joulukuun erikoisnumero Arki 31
päivänä. Liikenteessä pätevät poikkeusaikataulut VR:n kauko- ja lähijunat kulkevat jouluna harvennettujen aikataulujen mukaan. Pankkiasioille pääsee seuraavan kerran normaalisti maanantaina 29. Paluuliikentessä ruuhkai- sin päivä on lauantai 27. Matkahuolto suosittelee hankkimaan bussiliput etukäteen. STT Lehtikuva / Vesa Moilanen Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. Aikataulut kannattaa tarkistaa Matkahuollon verkkosivulta tai maksullisesta palvelunumerosta 0200 4000. 32 Arki Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Tarkista bussi- ja junavuorot Joulurauha sulkee liikkeet aattona Keskelle viikkoa osuva joulu sulkee liikkeitä ja muuttaa julkisen liikenteen aikatauluja. Kaupat saavat jouluaattona keskiviikkona olla auki kello 7?12. joulukuuta. Linja-autoliikenne kulkee jouluna poikkeusaikataulujen mukaan. Osa vuoroista jää kokonaan ajamatta jouluaattona ja joulupäivänä. Jouluaat- tona liikenne alkaa hiljentyä puoliltapäivin ja pysähtyy iltakuuteen mennessä kokonaan. Joulupäivänä liikenne käynnistyy noin aamukymmeneltä. Tapaninpäivänä junat kulkevat pääasiassa sunnuntailiikenteen aikatauluissa. VR:n mukaan monista yöjunista on jo myyty makuu- ja autopaikat loppuun. Joulupäivänä ne ovat pääosin kiinni, mutta tapaninpäivänä pienemmät kaupat voivat olla auki neljä tuntia aamukahdeksan ja iltakuuden välillä. Rajoitukset eivät koske kioskeja, huoltoasemia tai useimpia haja-asutusalueen päivittäiskauppoja. Viinit tai muut alkoholijuomat pitää ostaa juhlapöytään viimeistään tiistaina, sillä Alkon myymälät ovat kiinni jouluaatosta tapaninpäivään saakka. Lauantaina alkot palvelevat normaalisti. Lähes kaikki Postin omat myymälät ovat joulua edeltävällä viikolla auki iltakahdeksaan, eli normaalia pidempään. Keskiviikosta perjantaihin ne ovat kiinni lukuun ottamatta Helsingin Pääpostia, joka palvelee aattona kello 12:een saakka. Muiden liikkeiden yhteydessä olevat Postin myyntipisteet noudattavat omia aukioloaikojaan. Pankit ovat kiinni jouluaatosta tapaninpäivään. Eniten yöjunamatkustajia on joulua edeltävänä viikonloppuna, kun päiväjunissa on vilkkainta aatonaattona
Lahjapaperi on värikästä ja iloista, mutta runsaan painovärinsä vuoksi se ei sovellu kierrätettäväksi. Ympäristöystävällisempään paketointiin on useita vaihtoehtoja. krs, 33100 Tampere Rautatienkatu 10, 6. Jos oma mielikuvitus ei riitä, löytyy ideoita ja ohjeita netistä. Myydään yydään ??M Marja Tommola Valonia Ekovinkki Vanhoista postikorteista voi valmistaa suloisia pikku rasioita. Sudokun ratkaisu Liity sinäkin sinäkin SAK:n SAK:n Liity ammattiliiton jäseneksi! jäseneksi! ammattiliiton SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Solmi päälle kaunis kangasnauha. Hautausautaus??H palvelut alvelut ??p Joululiikenne hajautuu usealle päivälle Joululiikenteen arvioidaan alkavan tänä vuonna perjantaina. Liikenneviraston mukaan menoliikenne vilkastuu yhden aikoihin iltapäivällä ja jatkuu iltakuuteen asti. Liikenne kuitenkin jakautuu useille päiville, ja monen autoilijan odotetaan suosivan viikonlopun valoisia tunteja. Jos haluat vanhoille lakanoille kunniakkaan Teatterit eatterit ??T viimeisen matkan, saat leikattua niistä monta neliöliinaa. Myös parittomat sukat saavat pienellä koristelulla hyödyllisen käyttötarkoituksen. Lahjakääreitä voi ideoida lähes loputtomiin. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Liinaan voidaan paketoida niin pullot, kattilat kuin pehmeät lahjatkin, ja liinan voi käyttää myöhemmin muuhun tarkoitukseen. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515 puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää la on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen Länsi-Suomen toiminta-alue/ toiminta-alue/ SAK:n Tampereen toimipiste toimipiste Tampereen Rautatienkatu 10, 7. Lisäksi sinulvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3620 puh. 010 770 3620 www.jhl.fi »»www.jhl.fi Yhdessä olemme olemme enemmän enemmän Yhdessä. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittytömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kierrätettävät lahjakääreet Joulun eräs paljon roskaa aiheuttava tapa on lahjojen kääriminen lahjapaperiin. Tunnetuin on sanomalehti, jonka sivuihin on helppoa piilottaa isompikin esine. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi »»www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN AMMATTILIITTOJEN SAK:n ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: TAMPEREELLA: ALUETOIMISTOJA Auto- ja ja Kuljetusalan Kuljetusalan AutoTyöntekijäliitto AKT AKT Ry Ry Työntekijäliitto Täyden palvelun toimisto Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Forum Hakaniemi Hakaniemi Töölö Töölö Itäkeskus Itäkeskus Malmi Malmi Espoonlahti Espoonlahti Leppävaara Leppävaara Tapiola Tapiola Tikkurila Tikkurila Myyrmäki Myyrmäki Kerava Kerava Hyvinkää Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66550 010 76 66580 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) Rautatienkatu 10, 6. Maanteille ei silti odoteta pahoja ruuhkia. Joululiikenteeseen lähdetään sääennusteen mukaan vaihtelevassa kelissä. Myös joulun paluuliikenteen arvioidaan porrastuvan usealle päivälle tapaninpäivästä loppiaiseen saakka. STT Surun kohdatessa kohdatessa Surun et jää jää yksin yksin et www.sak.fi/pirkanmaa »»www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen Sähköalojen ammattiliitto ry ry ammattiliitto Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Aikakausilehdissäkin käytetään usein tavallista paperia vahvempaa laatua. Esimerkiksi lauantaina liikenteen Arvion mukaan vilkkain päivä maanteillä on aatonaatto. uskotaan olevan erityisen vilkasta nelostiellä aamukymmenen ja kello 14:n välillä. Arvion mukaan vilkkain päivä maanteillä on kuitenkin aatonaatto eli tiistai, jolloin liikenne painottunee kello 11:n ja 18:n välille. Eniten liikennettä on EteläSuomen pääteillä. Myös vanhoista postikorteista voi valmistaa suloisia pikku rasioita. Kääreen ei tarvitse aina olla paperia, vaan lahjan voi kääriä myös kankaaseen. Mainoksista, kirjeistä, kirjoista ja nuottivihoistakin saa viehättäviä pikku paketteja. Kartonkitölkeistä ja vessapaperirullista voi askarrella helposti pieniä lahjalaatikoita. Arki 33 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Laatikon voi taitella ihan itsekin paksusta paperista, vaikka vanhasta julisteesta tai tapetin lopusta. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi Valitse Demokraatista nätti aukeama, värjää se teellä ja kääräise lahja sisään. krs, 33100 Tampere Avoinna: www.metalliliitto.fi »www.metalliliitto.fi Avoinna: » klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Pakettiaineksiksi voi etsiä tietynlaisia uutisia ja värjätä teellä paperia vanhan näköiseksi. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 puh. Japanissa furoshiki-paketoinnissa lahja kiedotaan neliön muotoiseen liinaan. 020 774 0370 aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 fax (03) 230 1520 www.akt.fi »»www.akt.fi Metallityöväen liitto liitto Metallityöväen Rautatienkatu 10, 7. 020 774 1372, fax 020 774 1380 tsto puh. työtSAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. krs, 33100 Tampere Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Rautatienkatu 10, 7. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja ja JHL-Julkisten hyvinvointialojen liitto liitto hyvinvointialojen Rautatienkatu 10, 7
19.03 Suomalaisen barokkiorkesterin joulukonsertti 20.30 Vladimir Horowitzin pianosooloja 20.45 Älköön sydämenne olko murheellinen, messu 1500-luvulta 21.15 Brysselin kone. 07.15 Urheiluradio. 15.05 Kultakuume. 09.11 Maakuntaradio. 15.55-15.58 Yle News. (12) 01.45-02.15 Vankilapoliisit (7) LIV 09.00 Sarahin sisustusvinkit 09.30 Unelmien talo 10.00 Leila leipoo 10.30 Kellyn sisustussalaisuudet 11.25 Manhattanin äitiyskonsultti (S) 12.20 James Martin ja herkkuja Välimerellä 12.50 Kodikkaasti vuokralla 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Tuhluriprinsessat 14.20 Illallissota 15.10 Emilyn sisustussalaisuudet 15.40 Hotellit haltuun 16.35 Olet mitä syöt 17.05 Hurja remontti 18.00 Hotellit haltuun 19.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät 19.55 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 22.00 Victoria?s Secret Fashion Show 2014 23.00 Sinkkuelämää (12) 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Rakkauden FAQ 01.05 Häät sulhasen tapaan 02.15 Scandal (12) 03.10 Ruotsin plastiikkakirurgit 04.05-05.00 Häähullut (7) AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin perhejoulu 10.00-11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Vapun valtakunta 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 NYC:n täydelliset naiset 14.40 Meidän häät 16.40 Makuja & Elämää 17.00 Jamie Oliverin perhejoulu 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Kaikkien aikojen kosinta 20.00 Grand Designs-unelma-asunnot 21.00 Erilaiset perheet 22.00 NYC:n täydelliset naiset 23.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 23.55 House (12) 00.45-04.45 Yön AVA YLe RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. Romaani kertoo karusta ja niukasta elämästä Tornionjokilaaksossa sotien jälkeen. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLe RAdIO SuOMI 05.00 Aamupala. 17.20 Filmiryhmän joululahjat 18.00-18.15 Arvassalo ry: Fakta on voimaa!. 13.06 Maakuntaradio. 14.03 Ajantasa. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.55 Suomi tänään. 19.03 Urheiluradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35-21.39 Novosti Yle. 22.5523.05 Kuuluttajan vieras: toimittaja Pekka Laine. Sarja jää tauolle. 15.20 15.50 16.50 17.20 17.50 18.55 19.00 20.00 20.57 21.00 23.25 23.30 00.40 01.10 02.10 Matkaoppaat huippumalli haussa Panttilainaamo Hupsis. Frasier (S) Ja valittaja on.... Gordon Ramsay ja paras ravintola hS-uutiset ja sää Sokkokokki hyvät ja huonot uutiset Keno elokuva: bad Company (16) Huumorilla ladattu toimintatrilleri, jonka taustalta löytyy huipputuottaja Jerry Bruckheimer. Tulossa: Kuudes aisti (7) Kylmä rinki (16) OzTV. Frasier (S) Rekkakuskit jäällä (7) Kiltteyden loppu. Rekkakuskit jäällä (7) Kausi 5. L.Onerva: Mirdja, osa 11. Kun osastolle tuodaan ministeri, jolla on puukonjälki kyljessä, lehdistö löytää kärppänä paikalle. 03.35 - 04.16 unelmien kolhimat (12) Kakista ulos. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja MikäMikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lego Star Wars (7) 08.15 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.25 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Eläinten ABC 09.20 Sikke-Ruokaa rakkaudella 09.50-10.50 Pariskunnan superdieetti 12.20 LIVe: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 bill Grangerin makoisat matkat Somerset. 06.52 Possu Pallero (S) 07.03 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.14 Muista laulaa 07.19 Oktonautit (S) 07.30 Neppajymykerho 07.36 Sasu (S) 07.50 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 07.57 Martta puhuu (S) 08.20-08.45 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Luontoretkellä: Huippuvuorilla 10.15-11.15 Napa-alueiden matkaopas 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Tanskalainen maajussi 12.05 Yle uutiset Pohjanmaa 12.15 Yle uutiset Pohjois-Suomi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) Myrskyn jälkimainingit. Merton saa selville, että aviorikkojapariskunnan pakosuunnitelmien todellinen syy on mutkikkaampi kuin miltä aluksi vaikuttaa. 13.30 Syntipukki (S) (Suomi 1935, 87?) Agapetuksen näytelmään perustuva komedia miehestä, joka saa pestin tavaratalon päätoimisena syntipukkina. Yle Uutiset ja sää. 21.08 Päivä tunnissa. 00.05-05.00 Yöradio. Tunteet ovat aikoinaan kehittyneet auttamaan ihmistä eloonjäämiskamppailussa, mutta ne voivat hallitsemattomina johtaa vaaratilanteisiin. 21.40 Urheiluradio. 13.03 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 21.03 Kahden polven treffit. 07.50 Merisää. 18.20-18.29 Radioteatteri esittää. 06.25 Aamusoitto. 13.00 Klassista kahteen. 11.45 Valomusiikkia. 11.57 Päivän mietelause. Esimerkiksi vehnän, riisin, sokerin, soijan ja öljyn hinnoilla keinottelu ja voitontavoittelu luo suuria voittoja, mutta myös äärimmäistä köyhyyttä. 22.55 Yle uutiset 23.00 Varg Veum: Kylmät sydämet (16) Karin on raskaana: Veumista tulee isä! 00.30 uutisikkuna 12.20 Paluumuuttajat Tärkeitä ihmisiä. 12.46 - 13.15 Paluumuuttajat Rakkautta Pohjois-Karjalassa. 13.20 Kaksi miestä tunturissa Kjell Fuglehaug, humoristi ja tottunut luonnossa liikkuja, houkuttelee mukaansa keväiselle hiihto- ja pilkkiretkelle nikotinisti Perin, joka ei ole järin innostunut koko asiaan. 13.50 Tartu Mikkiin Salkkarit & Uusi päivä! 14.40 - 15.03 Spy isä agenttina (7) 15.15 Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu Kil- Sukula. poika ja lohtuliina. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 emmerdale (7) Herran haltuun? 18.30 emmerdale (7) Eläinlääkäri epäilyksen alla. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Hei, älä mee tai viet multa Heidin 20.05 Pomo piilossa Sämpylät solmussa. 21.00 Vares 7 - Sukkanauhakäärme (12) Vares jäljittää avionrikkojaa ja on vähän väliä kuoleman kielissä. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen uutiset Päivän sää MTV Sport uutiset MTV Sport: Leijona extra 22.45 euro hockey Tour Venäjä - Suomi. 23.45 Mind Games (7) Hankala kukkakaaliasiakas. 00.45 Isänmaan puolesta (12) Lennän pois. 04.02-04.55 Café Tropical. YLe Puhe 00.00 Elävä arkisto 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40-07.00 Puheen Aamu 07.20-07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01-16.00 Puheen Iltapäivä 15.01-15.31 140 merkkiä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.0818.00 Puheen Iltapäivä 17.15-17.45 Naurun tasapaino 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. 06.30 Maakuntaradio. 34 Arki Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 tv- ja RaDIO-Ohjelmat Torstai 18.12.2014 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.10 Yle uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Yle uutiset viittomakielellä Yle uutiset - 17.54 Murdochin murhamysteerit (12) Elävä vai kuollut. Kouluttaja Phil Krommin täytyy arvioida, miten Dave tulee toimeen muiden kuskien kanssa. 03.05 - 04.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Maanvyöry. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. 07.00 Yle Uutiset tasatunnein. 19.06 Radiotanssit. Väkivaltaisen perheenisän käyttäytyminen on muuttunut oudoksi. Pankkiherroja 11.00 Valkoista valoa: Lapset ja talous. Kuinka tunteet syntyvät ja miten niihin voi vaikuttaa? 21.00 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja Raha. 21.55 - 23.40 Kino Suomi: Maa on syntinen laulu (16) (1973) Timo K. Vaihtelua arkeen tuovat vain poroerotus, hurmoshenkiset seurat tai pimeän viinan valmistus ja nauttiminen. 17.15 uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) Isä, TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Superbakteeri kinkussa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Unelmapäivä 10.30 Muistojen joiut 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.35 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.12. Peltsi ja Erätulilla-kirjan tekijät Milla ja Jari lähtevät Inariin kalastelemaan. 20.00 Silminnäkijä: Tappajien tarina Miten Isis-järjestö värvää eurooppalaisia nuoria, ja millainen kohtalo heillä on edessään. 20.30 Pasila 2.5 - The Spin-Off (7) (12) Punajäkälä. 20.55 Justimus esittää: Fuck the Police (7) Jyrki ja Matias saavat omasta mielestään loistavan demon purkitettua. 21.00 Kimmo (7) Asuntokupla. 21.25 21.50 22.00 22.05 Noin viikon uutiset Yle uutiset urheiluruutu Game of Thrones (16) Muurille kiipeäminen. 22.58 Game of Thrones (16) Karhu ja kaunokainen. 23.55 Game of Thrones (16) Toiset pojat. 00.52 Game of Thrones (16) Castameren sateet. 01.43 Game of Thrones (16) Äiti. 02.45 Syke (12)Julkinen eläin. 06.15 Aamuhartaus. 22.05 Pop eilen-toissapäivänä. 06.05 Hartaita säveliä. 23.03 Taustapeili. 08.17 Maakuntaradio. 20.07 Euroopan taivaan alla. 07.15-07.44 Aamusoitto. 18.30 Hartaita säveliä. Kuolleen nunnan kanjoni ei päästä kuskeja helpolla. YLETEEMA 04.00 Teematieto 15.30 Arojen laulu Uzbekistaniin sijoittuvassa dokumentaarissa seurataan kahta miestä, jotka kilpailevat yhden naisen rakkaudesta osallistumalla buzkashi-hevostaistelulajin kilpailuun. 17.00 Otto heino - keramiikan mestari Vivika ja Otto Heino ratkaisivat Kiinan keisarin keltaisen keramiikan salaisuuden, joka oli miljoonien arvoinen. Mukka oli vasta 19-vuotias, kun hänen esikoisromaaninsa Maa on syntinen laulu ilmestyi. Henkisen romahduksen reunalla kiikkuva Nicholas vaarantaa käytöksellään kaiken. 01.45 - 05.10 Voittostudio pailumatka 7,5 km. 17.00 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 17.06 - 17.55 Pikku Kakkonen 18.00 Kadonnut: Joulupukki (S) Joulumaan salaisuus. 18.30 Korsoteoria (12) Palkintoja kahminut Antti Heikki Pesosen lyhytelokuva. 19.00 Yle uutiset alueeltasi 19.10 Yle uutiset 19.19 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.30 erätulilla Inarin erämaa, harjuksia ja muistoja. Paimen alla auringon. 03.15-03.45 Taustapeili-Pyöreä pöytä. 23.33-23.58 Minna Pyykön maailma. 12.15 Maakuntaradio. Pienyrittäjyys EU:ssa 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Riitapukari ratin takana. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Mukan romaaniin perustuva naturalistinen elokuva nuoresta Martasta, poromies Oulasta ja heräävästä seksuaalisuudesta 1940-luvun Lapissa. 23.35 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25 SVT:n ohjelmaa 12.05 SVT: hem till byn 13.00 SVT: Sveriges städmästare 14.00 SVT: Vem vet mest? 14.30 - 15.00 SVT: dom kallar oss artister 15.55 Peukaloisen retket (S) Sarja alkaa. 16.23 hiiri tuli taloon!: Joululauluja 16.25 Älä kokeile tätä kotona 16.55 Tanskalainen maajussi 17.25 Lasso 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Joulukalenteri: Joulukuningas 18.30 Fanny (7) 18.39 Limbo 3 (7) 18.54 Koukussa koiriin 19.00 Sokerileipurin jouluherkut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 hurriganes - hirmumyrsky Suomesta 20.30 Tämä tästä 20.45 Oddasat 21.00 efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 23.14 dok: Näin itseni 23.45 SVT: Grön julglädje 00.15 SVT: Aktuellt 00.55 SVT: Kulturnyheterna 01.00 SVT: Sydnytt 01.10 SVT: Nyhetssammanfattning 01.15 SVT: Gomorron Sverige sammandrag 01.35 SVT: Programtablå 01.40 SVT: Julkalendern: Piratskattens hemlighet 01.55 SVT: Lilla Aktuellt 02.00 SVT: Nina Patalo 02.10 SVT: en bok, en författare 02.30 SVT: en del av mig 03.00 - 03.30 SVT: Go?kväll FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.50 24Kitchen 10.20 Karita, raakaa ja makeaa 10.25 How I Met Your Mother 11.15 Futurama 11.40 Eläinkunnan hurjimmat 14.15 Hetki ennen tuhoa 15.10 Lentoturmatutkinta 16.05 How I Met Your Mother 16.55 American Dad 17.20 Family Guy 17.45 Karita, raakaa ja makeaa 17.50 Huutokaupan metsästäjät 18.40 Matkalaukkujen metsästäjät 19.05 Aivopelit 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Crash 00.00 Ilman johtolankaa 00.45 Perheleffa: Eläintohtori 3 02.25 Cops 02.50 Hetki ennen tuhoa 03.40-05.59 Sky News Sub 06.00 10.00-11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Top Chef 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Tyhjätaskut (S) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Arrow (16) 22.00 Extant (12) 23.00 Eloonjääneet (12) 23.55 Tyhjätaskut (S) 00.25 Supernatural (16) 01.15-03.40 Voittostudio TV5 06.55 Ihanat kamalat lemmikit 07.50 Ihmemies MacGyver (12) 08.45-09.35 Matlock (7) 12.35 Kellarin kunkku (7) 13.30 Kadonneet (7) 14.20 Ihmemies MacGyver (12) 15.15 Matlock (7) 16.10 Suhdekoukerot (7) 16.35 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.05 Pulmuset (7) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Amerikan kamalimmat tatuoinnit 19.30 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.00 Top 20 kotivideot 21.00 Elokuva: Loistavat naapurit (S) 22.40 Suomen rumimmat tatuoinnit 23.10 5D: Totuus Anna Nicole Smithistä (16) 00.25 Elokuva: Siskoni taistelu (12) 02.00 Score 02.25 Paritellen (7) 03.00-03.28 Suhdekoukerot (7) JIM 11.40 Huipputatuoija haussa 12.30 JIM D: Modern Marvels 13.25 Kuuluisat kuppilat 13.55 Leijonan luola USA 14.50 MasterChef Australia All Stars 16.10 Gordon Ramsay-pannu kuumana 17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Kuuluisat kuppilat 18.05 Anthony Bourdain minilomalla (S) 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Talent USA 21.00 Pomo piilossa 22.00 Panttilainaamo Louisiana 22.30 Panttilainaamo 23.00 Leijonan luola USA 23.55 Guinness World Records 00.50 Outoa vai mitä. 08.15 Ykkösaamu. 08.15 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. 22.05 Todellisia tarinoita. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 17.30 Taustapeili. 15.05 Maakuntaradio. 16.15 Maakuntaradio. 17.20-17.28 Urheiluradio. Missä hän on ollut, ja miksi hänestä on tullut zombien kaltainen? 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 Yle uutiset Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset sää Puoli seitsemän Viimeinen tango halifaxissa (7) Judithin kertoma juoru huolestuttaa Celiaa. 19.55 Kahden polven treffit 23-vuotias Azad tapaa jaksossa 73-vuotiaan Kai Vuorisen, jonka elämään on kuulunut yrittäjyys, kodittomuus, liiallinen alkoholin käyttö ja raitistuminen. 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 Kuningaskuluttaja Yle uutiset urheiluruutu A-studio: Talk ulkolinja: Kovaa raakaainekauppaa Ihmiskunta ei ole koskaan kuluttanut raaka-aineita yhtä paljon kuin nyt. 10.03 Ajantasa. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10-12.05 Lääkärit 13.35 unelmien koti Pomo tahtoo punaista! 14.35 Rikas ja rakas (S) Hikisiä pallopelejä. Kino Suomi: maa on syntinen laulu Yle teema klo 21.55 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Jamie Oliverin etniset herkut Aistikas Andalusia. 16.15 hansin matkassa Jyrki Timo K. 09.00 Yle Uutiset. Pekka Rautionmaan dokumentissa 94-vuotias Otto Heino, maailman rikkain keraamikko, on yhä työnsä ääressä. 17.40 Ikkunoita avaruuteen Fermin paradoksi. 18.05 Tiededokumentti: Mitä lihaa söisimme. 10.55 Pikkujuttu. 11.03 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. 09.10 Sää. 07.17 Maakuntaradio. Jimmy Doherty koettaa saada vapaasti kasvaneita kanojaan Tescon Kiovan kanan raaka-aineeksi, mutta mitä koemaistajat niistä pitävät? 18.55 disfarmer - aikansa mestarivalokuvaaja Michael Disfarmerin lamakauden Yhdysvalloista ottamat valokuvat olivat vuosikymmeniä unohduksissa, kunnes niiden taiteellinen nerous oivallettiin. 19.50 hallitsetko tunteesi, voitatko vihasi. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 07.50 Aamuhartaus. O: Erkki Karu. N: Ester Toivonen, Kaarlo Kartio, Jaakko Korhonen. Carlilen pomot ovat panneet merkille Daven huonon asenteen. 14.00 M-studio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Jakso 13/16. 07.53 Maakuntaradio. 10.05 Mikä maksaa. 15.00 Yle Uutiset
Ekholmin ohjelmassa käy muun muassa selville, minkälaisten onnellisten tähtien alla ja suosiollisten yhteensattumien summana suomalaisen rock-historia käännekohtiin kuuluva Roadrunner-lp syntyi. Äänessä on etunenässä tietysti Ganes-päällikkö Remu mutta suunvuoron saa myös menestynyt brittirokkari Nick Lowe, jonka mielestä Hurriganes oli 1970-luvulla paras bändi koko Euroopassa. ?Hurriganes . hirmumyrsky Suomesta. Arki 35 Joulukuun erikoisnumero TORSTAI 18.12.2014 Sveitsiläinen Sebastien tuli katumapäälle ja palasi Isis-leiriltä takaisin kotimaahansa. Isis värvää taistelijoita netissä YLE TV2 klo 20.00 Ääri-islamilainen Isis-järjestö houkuttelee riveihinsä muslimeja ympäri maailman, myös Suomesta. Rockem Rollin ohjelmassa siitä piirtyi särmikkäämpi ja monipuolisempi kuva kuin monissa muissa vastaavissa. Joulumaan asukkaina nähdään paljon tuttuja näyttelijöitä kuten Miia Nuutila, Kari Ketonen, Petra Karjalainen, Mikko Nousiainen, Ville Myllyrinne, Heikki Hela, Timo Kahilainen ja Kaisa Mattila. Emppu (Helmi Hollström), Jake (Sampo Lintula), Leevi (Antti Järvelä), Maria (Sanna Stolberg) kohtaavat respatontun (Kaisa Mattila) pyrkiessään Joulumaahan. Hurriganes ? hirmumyrsky Suomesta Yle Fem klo 20.00 Vuonna 1994 Ylen toimittaja Kjell Ekholm teki tv-sarjaa nimeltä ?Rockens Roll?, jossa hän esitteli ajankohtaisia bändejä. on uusi kotimainen lasten ja koko perheen seikkailullinen draamasarja. Kieron oloinen Lelutehtailija on tyytymätön ansioihinsa ja sijoitukseensa Lelutehtailijoiden Top 1000 -listalla. Joulumaan puuronkeittäjällä, Manteli-tontulla, ei myöskään ole puhtaat jauhot pussissa. Joulupukin taiteellinen veli, Santtu, on oudon hiljainen veljensä katoamisesta. Millä keinoilla heitä houkutellaan ja mikä saa nuoria liittymään kurkunleikkaajiin? Silminnäkijä-dokumentti kertoo sveitsiläisen Sebastienin tarinan. Sveitsin viranomais- ten mukaan noin 15 sen kansalaista on liittynyt Isisiin, ja yksi heistä on kohonnut ranskankielisten jihadistien varajohtajaksi. uusitaan sen kunniaksi, että 20. Yhdessä jaksossa aiheena oli 1970-luvulla maan suosituimmaksi rokkikomboksi noussut Hurriganes. Hän käyttää nimeä Abu Suleiman, mutta hänen oikea nimensä on Marc. Tappajien tarina -raportti kertoo Sebastienin ja Marcin kautta miten värväysverkosto toimii ja mitä ISISiin liittyneille käytännössä tapahtuu. Sveitsiläisraportti on ajankohtainen myös Suomessa, sillä Supo arvioi marraskuun lopussa, että Suomesta olisi lähtenyt Syyrian taisteluihin noin 50 henkilöä. Joulumaassa on tilanne päällä! YLE TV2 klo 18.00 ?Kadonnut: Joulupukki. Sebastien oli tullut katumapäälle ja halusi palata kotiin, jolloin ISIS syytti häntä vakoilusta. Sebastien kuten monet muutkin värvätään Isisiin voimak- kailla propagandavideoilla internetissä. Yhteydenotot tapahtuvat sosiaalisen median kautta. ovat saaneet kutsun tapaamiseen Joulupukin kanssa. joulukuuta tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Hurriganes voitti ?Get On. Kaiken tietävä Postitonttu piilottelee jotain. Joulupukkia ei kuitenkaan näy ja lapset kyllästyvät odottamiseen. Lapset päätyvät erikoisen hissin kautta ihmisiltä salattuun, mystiseen Joulumaahan. Siellä heille selviää, että Joulupukki on kadonnut! Joulumuori on huolissaan ja lapset päättä- vät auttaa häntä. Leevi, Maria, Emppu ja Jake . Turkki on tärkein kauttakulkumaa, jossa Isisillä on sekä oppaita rajanylitykseen että turvataloja, jottei tulijoiden tarvitse asua hotellissa. Neljä lasta . Ehtivätkö lapset ajoissa, pelastuuko joulu . Hän matkusti Tur- kin kautta Syyriaan ja vietti koulutusleirillä kolme kuukautta, joista tosin viimeiset 54 päivää Isisin vankina. -biisillään ympäri Eurooppaa suositun hittiäänestysohjelman European Pop Jury.. Joulupukki on löydettävä, ennen kuin tieto tämän katoamisesta leviää muille Joulumaan asukkaille ja paniikki Joulumaassa leviää. Lapset tutustuvat Joulumaan kummallisiin asukkaisiin, joilla kaikilla tuntuu olevan motiivi Joulupukin katoamiseen. ja kuka on Joulupukin katoamisen takana
Viim en ehdotus ielisesti. Kokousväe imittajille. Pääusta epävirallisi ssa merkeissä H kos-hotellin kym elsingin Soppikerroksessa. MTK:n puheenjo Marttila lupasi jä htaja Juha rjestönsä maksa van kokouksen ja tarvittavat virv iltapalan okkeet, mikäli ne ovat kohtuullisia naltaan. Nyt ga lupaavat puoluee riksi keskusta va llup-luvut Peltokorpea, kosk lle kevään edusk atii Terhi a Helsingistäkin untavaaleissa jopa tin kannatusta. pitää olla joku m 26 prosen- puolustava ministe aataloutta ri. Sipilä tähdensi, N el jänneksi maatalo että tärkeintä on usministeriksi p olla sanomatta ta matta yhtään mit äätettiin yksimie es it tä i ä puolueen junio lupaaään. 36 Arki Luo Joulukuun erikoisnumero k u m tta TORSTAI 18.12.2014 a t s i l sel Suomen keskustan laajennetun työvali okunnan ja puolueen tukiryh mien yhteisen koko uksen salainen pöytäk i Aika 12.12. lestä tämä ei riitä, n m ie vaan Suomeen ta rvitaan kolmas maatalousministe 2 § ja neljäs ri . P u h ee n jo h ta ja Kansanedustaja Sip il ä p it i ko Antti Pirttilah ko u sv äe ll e p o tilannekatsaukse ti esitti Mikko jo nka hän tiesi ke li itti se n n, jossa hän totesi Alataloa, rran nähneen le puolueella menev remmin kuin pit hmän. Silloin mon ollut keskustavai inä, huomenna si ?Sitä paitsi tasa-a i paitsiossa kuttaja saa ansa nä. rvon kannattajan itsemansa minis (Suosionosoituks a minusta puheen terinpostin.. Läsnä aa. 4§ rja Koska vasta puol et puheenjohtajan 12 ministeristä ol päätettiin yksim 1 i nimetty, § ielisesti, että maa Puheenjohtaja Ju ta rv it se m e in ai is va te reitä kehittyäkse n uudenlaisia ha Sipilä avasi ko en ja selvitäkseen kouksen ja korost sen ehdotonta lu ke u ta ks i lo ko is u ta. dellisista vaikoukottamuksellisuutt a. Sellaise 5§ ks i hän luki taannoi tuksensa, että Su sen aja- Keskustan konkariedu omessa pärjättäi staja, vuodesta 19 siin nykyisen 19 jaan 12 ministeri 83 eduskunnassa ministerin si- nut Seppo Kääri llä. istuäinen pyysi puhe ?Koska keskustal en vu or tu on tt i, , et jo tä ss m a la menee lujaa, m inisterinpaikkoja hän muiseidän pitää vaatia ei voi jakaa etukät rien määrää noste ministe- tuulet muuttuvat nop ee n . ttavaksi 25 minis P olitiikassa easti. Tänään m teriin. Sen vuok Aloitettiin kesku si p ää te n tt im ii n issä Mauri Pekka , että tasa-arvon stelu tulevista m rinen, Paavo Väy inisterivalinnoist län mukaan kesk ry n te a. en ta Ju an ja ha SipiOlli Rehn julissukupuolineutraa ustalle kuuluu vä hintään 12 ministe leiksi henkilöiksi Puheenjohtaja te . ri n pa ikkaa. ki kokoukselle eh dotuksensa edus lien jälkeisen ha ku n tavaallituksen keskust 6§ aministereistä: Pääministeri Juha Kokouksen puhe Sipilä, valtiovara en johtaja Juha Sipilä inministeri Olli koministeri Paav huomautti Kääri Rehn, ul- heenvuoroon viitaten o Väyrynen, pu äisen pu, et tä ol vi u stusministeri M elä kaksi ministe hanen, työ- ja el m eä m at ri ät ti n tä pa V inkeinoministeri . anikka on niMauri Pekkarin ristöministeri Pau K en os ka , ym m päla Lehtomäki ja uillekin puolueil le on varattava jo maa- ja metsätalo teri MTK:n puhe itakin ministereit usminis- päätettiin, että ministe enjohtaja Juha M ä, reiksi valtioneuvo arttila. ston kansliaan n tään niin kutsut imiteuiksi salkuttomik si ministereiksi siä virkatehtäviä il m an erityientiset keskustan pääministerit An teenmäki ja Mar n eli Jääti Kiviniemi. 7§ Puheenjohtaja Ju ha Sipilä päätti kokouksen kello tettiin jatkaa koko 16.00. Kokouksen pä kertoa korkeinta ät P ök ää si te st tt an Suomenmaan ä saa iin perustaa tois , Maaseudun Tul en maatalousmin Helsingin Sanom p ev u isterin virka, joho ai he su en ud jo en ja ien luotettaville htaja esitti Sirkk n keskustalaisille to aL ii sa A n tt ilaa. P aikka Suomen ke luetoimisto, Apol skustan puolonkatu 11, Helsi nki, Iltalypsykabi 32 kokousedustaj netti. 2014 ke llo 12.00?16.00. Päätettii hinn kohtuulliseksi hinnaksi 8 000 eu roa. Salaisen pöytäkirjan käsiinsä saaneena Ismo-Topi Leppenel. Kansalaisille lisesti risarjaa edustavaa syntyy käsitys vi lueesta, jota täyt Tuomo Puumal isaasta puoEhdotukset hyvä yy kannattaa. aa. ksyttiin yksimie Juha Sipilän muka lisesti. an on myös hyvä , kun puolue kyke rumaan tehtyjä eh nee pedotuksia. ehdotuksessa on ia). johtajan liikaa miehiä?, K ääriäinen tähden Kääriäinen tunn si . ustetaan keskust aväen keskuudes tetuksi valtiomie 3 § sa arvosheksi. Pirttilahd än nyt pa- hyväksyttiin yksim kään aikaan. (Suosio eksi neljä vuotta tyissä eduskunta nosoituksia seisaa sitten pide- usten). vaaleissa keskust lleen noa tipahti maan su puolueesta pienim urimmasta Kolmanneksi m mäksi oppositiop aatalousministe uolueeksi