Demokraatti 18.2.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VAIN NUMERO Demok18022021_001.indd 1 10.2.2021 10.43. he lm ik uu ta SYNTYVYYS TEEMA MIkä kääntäisi suunnan. PAL.VKO 2021-09 00 74 43 -2 10 3 18.2.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 21 / 18 . TYÖELÄMÄ Huutolaisduunarin paluu PERUSTUSLAKI Lain suoja myös eläimille VAALIT Taistelu kaupungeista 63 Tarjoilija Oili Koskela jaksaa, kun myöhäi simmät illat jäivät työvuoroista pois
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Demok18022021_002.indd 1 9.2.2021 17.30
3 Demokraatti 3/ 21 42 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 18. HELMIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KAUPUNKIVAALIT LAPSI PELOTTAA HYVÄSTI, PIETARI SDP haluaa kasvaa isoissa kaupungeissa. Vanhemmuus kaipaa tukea. Kulttuurilähetti palaa kotiin. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ De_18022021_03.indd 3 11.2.2021 9.55. Vanhemmuudesta koettu syyllisyys ja epävarmuus on lisääntynyt
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 4.3. 32 24 OILI KOSKELA Tyytyväinen tarjoilija PAAVO RAUTIAINEN Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja + TEEMA Syntyvyys 55 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 32 34 40 41 42 46 48 49 50 53 63 64 72 73 74 De_18022021_04.indd 4 11.2.2021 10.33. Va. 3/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Löytyykö ehdokkaita Viikon kuva: Venäjällä kuohuu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Riitta Työläjärvi D-analyysi: Tase töihin D-ilmiö: Kuka voittaa kaupungit Mepitshow: Eero Heinäluoma Indeksi: Elina Pylkkänen Alastalon salissa: Rohkea ihminen Työelämä: Ikä on vain numero Vallan laita: Seppo Kääriäinen Pietari: Kulttuuriähkykaupunki Kirjat: Liikanen Brysselissä Kirjat: Nyt tehdään tarinoita Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Diktatuurin kriitikko Kielen päällä: Mahtavuutta Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Nasima Razmyar IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Paavo Rautiainen Kolumni: Iisakki Kiemunki D-kasvo: Tiina Isotalus Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Ajatuspajojen tulee olla aavistuksen päivänpoliittisen päätöksenteon edellä. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
De_18022021_05.indd 5 11.2.2021 10.56. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kyselyn perusteella voisi siis päätellä, että ehdolle rynnii ihmisiä ovista ja ikkunoista enemmän kuin puolueet pystyvät ottamaan vastaan. Pääministeripuolue SDP:tä kannattavista hieman yli viidennes ilmaisi halukkuutta ehdolle lähtemiseen. Nyt enää 16 prosenttia vastaajista ilmaisi kiinnostusta ehdolle asettumiseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks kertoi kyselytutkimuksessaan tammikuun lopulla, että kuntavaaliehdokkaaksi voisi pyydettäessä lähteä lähes seitsemänsataatuhatta 18–79 vuotta täyttäneistä. Lohdullista on se, että poik keuksellisista koronaoloista huolimatta ehdokkaita on jo tähän mennessä löytynyt ainakin kohtuullisesti, mutta loppukiriä kysytään silti, jotta puolueiden määrälliset tavoitteet täyttyvät. Säätiön toisen kyselyn mukaan suomalaisten tärkeimmät kuntavaaliteemat ovat terveyspalvelut, vanhustenhuolto, työllisyys, kotikunnan talous ja lähiympäristön turvallisuus – ei EU:n elpymisrahasto, maan hallitus tai maahanmuutto, kuten perussuomalaisten puheista voisi luulla. Kuntavaalien alla media on seurannut jälleen tarkkaan puolueiden ehdokashankinnan edistymistä. Alhaisinta kiinnostus oli kannatuskatoa potevan keskustan tukijoiden parissa, vain 14 prosenttia. Taustalla on ollut myös kysymystä ja huolta siitä, kuinka kaikenlaisen häiriköinnin lisääntyminen etenkin sosiaalisen median eri kanavissa näkyy ehdokkaiden määrässä, kun monet ovat kertoneet suoraan, etteivät ole valmiita kestämään yleistynyttä kiusantekoa. Määrä kuulostaa suurelta, mutta tutkimuksen perusteella mielenkiinto kuntavaaliehdokkuutta kohtaan on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä vajaassa kahdessa vuodessa. Pääkirjoitus DEMOKRATIA HORJUU, JOS PELKO LISÄÄNTYY. KUNTAVAALEISSA EHDOLLA on lopulta hieman yli 30 000 suomalaista. Suurinta houkutus kuntavaaliehdokkuuteen on kyselyn mukaan perussuomalaisten kannattajilla, joista yli neljännes kertoi olevansa erittäin tai melko mielellään ehdokas. Sosiaalista mediaa seuraamalla näkee nopeasti, mistä suunnasta vakavin nälviminen tulee: ääri oikealta ja sitä sympatisoivilta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kuka vielä haluaa ehdolle. Halukkuus ehdolle asettumiseen näyttää ainakin osittain seuraavan puoluekannatuskyselyiden yleisiä trendejä. A ika moni edelleen, onneksi, voi vastata otsikon kysymykseen. Demokratia horjuu, jos pelko lisääntyy. Ehdokashakemusten jättöpäivä on 9.3., joten aikaa lähteä vaikuttamaan on vielä. Todellisuus on toinen, sillä töitä ehdokaslistojen täyttämiseksi tehdään hartiavoimin loppuun saakka
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , O lg a M al ts ev a De_18022021_06.indd 6 10.2.2021 16.57
De_18022021_06.indd 7 10.2.2021 16.57. Pidätettyjen määrä on noussut jo tuhansiin. 7 Demokraatti KANSA KURIIN. Viranomaiset ovat vastanneet väkivallalla pääosin rauhanomaisiin mielenilmauksiin. Pelkästään Moskovassa arvioitiin yhdessä mielenosoituksessa olleen 40 000 ihmistä. Venäjällä kymmenettuhannet ihmiset ovat osallistuneet oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita tukeviin ja hallintoa vastustaviin mielenosoituksiin
Tästä syystä Suomessa ei ole lakisääteisiä minimipalkkoja, koska alimmat palkat on määritelty toimialakohtaisesti työehtoso pimuksissa. Keppiä köyhille, porkkanaa hyväosaisille. Ja kun kyseessä on kirjaimellisesti lähivaalit, valtuutettuna voi oikeasti vaikuttaa itseä ja omaa asuinaluetta koskeviin asioihin. Vaikuttaa siltä, että listoilla on tilaa. UPM:n ilmoitus on todiste siitä, et teivät työnantajat ja omistajat halua sopia edes paikallisesti. UPM ilmoitti myös kehittävänsä uu denlaisen henkilöstön edustusjärjestel män. ANTTI LINDTMAN TWITTERISSÄ Kokoomukselle sopivat työmarkkinat, jossa ihmisten on pakko ottaa vastaan työtä pienellä palkalla. – Ensi vuodesta alkaen UPM keskuste lee työehdoista vain yksilökohtaisissa kehi tyskeskusteluissa, Ammattiliitto Pro kertoi viikko sitten. Tarvitaan koulutusta, kuntoutusta ja tukea työnhakuun. – Tällaisia työnantajien perustamia työ paikkakohtaisia yhdistyksiä yritykset ovat ottaneet käyttöön diktatuurivaltioissa ja kehittyvissä maissa. Henkilöstöltä viedään kokonaan oikeus sopimiseen, tasavertai seen palkkaukseen ja työehtoihin, Mali nen sanoo. Vähänkin vaikuttamisesta – tai maailmanmenosta pöyristyneen – kannattaa harkita ehdokkaaksi suostumista. iStock Kokoomus haluaa panna pienituloisimmat maksamaan koronakriisin laskun. Hän huomauttaa, että suomalaisen työ elämän säätely perustuu työlainsäädän nön rinnalle neuvoteltavien työehtosopi musten työehtoihin. Kunnanvaltuutetun työ ei ole aina herkkua. Alakohtaisissa työ ehtosopimuksissa on yleensä monia lain säädäntöä parempia määräyksiä ja mää ritelty myös vähimmäispalkkataulukot. – Elinkeinoelämä on perustellut pai kallisen sopimisen tarvetta työpaikka kohtaisten piirteiden huomioon ottami sella. De_18022021_08.indd 8 11.2.2021 9.38. Vuoden 2010 jälkeen on ollut Suomen mittaushistorian kuuminta vuotta. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ UPM nakertaa sopimuskulttuuria METSÄYHTIÖ UPM ei tee enää toimihen kilöille työehtosopimuksia paikallisesti, ei paikkakunnittain, ei työpaikoittain eikä tuoteryhmittäin. Toimihenki lösopimuksissa olevat paremmat työehdot suhteessa ylempiin toimihenkilöihin päät tyvät. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Katsomosta on turha huudella V IIK O N LU KU 6 Kunnallisvaaliehdokkaaksi ehtii 9. – Tämä on vakava aloitus suomalaisen sopimuskulttuurin tuhoamiseksi, Ammat tiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kommentoi asiaa. Kiitosta saa harvoin ja aikaakin siihen kuluu, mutta esimerkiksi Demokraatin vuoden valtuutettukisan finalisteista kaikki ovat sanoneet valtuustotyön saldon jäävän vahvasti positiiviseksi. maaliskuuta saakka. Pro laskee, että tämä voi tarkoittaa vuosi tasolla useiden tuhansien eurojen palkan alennuksia toimihenkilösopimusten pii rissä olleille työntekijöille. UPM NÄYTTÄÄ, ETTÄ TYÖNANTAJAT JA OMISTAJAT EIVÄT HALUA SOPIA PAIKALLISESTI. Pakkanen tilapäisesti koettelee mutta ilmastonmuutos pysyy. UPM:n toimintata voista pitää olla huolestunut ei vain am mattiyhdistysliikkeessä vaan koko suoma laisessa demokraattisessa päätöksenteko järjestelmässä, Malinen sanoo. NIINA MALM TWITTERISSÄ Pitkäaikaistyöttömyyteen ei auta ihmisten hautaaminen syvemmälle köyhyyteen. Liiton mukaan toimihenkilöiden työeh dot heikkenevät, kun työehtosopimuksista siirrytään vain lain määräämälle tasolle
Uuden välityömarkkinatoimijan toi minnan odotetaan käynnistyvän viimeis tään vuoden 2022 aikana. Tämä tuki pelasti tänä vuonna monen pikkukunnan talouden, kalkuloi Demokraatin väki. Puheenjohtajanne Annika Saarikko paheksui EU:n elpymisrahan jakoa epäreiluksi toteamalla, että ”eihän se oikeudentajuun istu, että jos Suomen tapaan hoitaa koronaa hyvin, palkinnoksi tulee yhteisvaroista pienempi taloudellinen tuki”. Yli kahden prosentin korotuksista sovittiin kymmenelle prosentille työntekijöistä ja alle kahden prosentin korotuksista seitsemälle prosentille työntekijöistä. Lisäksi pitää muistaa, että Suomessa moni taloudellisesti rapakunnossa ollut kunta sai hallitukselta hulppeasti koronatukea, vaikka kyseisissä kunnissa ei merkittävästi tautitapauksia olisi edes ollut. Työikäisiä, joilla arvioidaan olevan työntekoa haittaava pitkäaikaissairaus tai vamma, on Suomessa noin 600 000. Tämän korjaaminen tarvit see uudenlaista toimintaa, Tuula Haatai nen sanoo. Tämä kai on hyvä juttu. Kyselyn mukaan paikallisia sopimuksia on tehty tai tehdään myöhemmin 37,3 prosen tissa työpaikoista. Monet näistä yrityksistä ovat isoja, mikä selittää sopimusten piirissä olevien suuremman luvun. Suomessakin olisi kyse lii kelaitoksesta tai osakeyhtiöstä. Maakuntamallissa hyvin asiansa hoitaneet ja taloudellisesti vahvat kunnat saavat maksaa nykyistä enemmän kunnille, jotka eivät ole onnistuneet taloudenpidossaan yhtä hyvin. Yrityksissä on päädytty tällaisiin ratkaisuihin, eikä mitenkään yllät tävästi, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Palkkoja korotetaan niin sanotun perä laudan mukaisesti 62,7 prosentissa työpai koista. Yhteensä kahden prosentin koro tustasoon päädyttiin 83 prosentissa työpai koista. Mallia otetaan Ruotsista, missä toimii valtion omistama Samhallosakeyhtiö, joka ohjaa osatyökykyisiä avoimille työ markkinoille. De_18022021_08.indd 9 11.2.2021 9.38. Yllättävä pari ORJATYÖ SUOMESSA ORJATYÖ INTIASSA Olisipa jo kesä Olisipa viileämpää SOPIMINEN TYÖLLISYYS Osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta SUOMI SIIRTYY osatyökykyisten työllis tämisessä tyhjistä juhlapuheista käytän töön. Meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka ovat valmiina tarttumaan toimeen, mutta eivät siihen syystä tai toi sesta kykene. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä keskusta, Suomen saatavat EU:n elpymispaketista pienevät noin puoli miljardia euroa. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) tilaamassa selvityksessä esitetään uutta valtion omistamaa toimijaa, joka keskittyisi vaikeimmassa asemassa ole vien ihmisten auttamiseen. – Teknologiateollisuus on puhunut pal kantarkistusneuvotteluista jonkinlaisena sopimisen happotestinä. Kyse ei kai kuitenkaan ole mallioppilaan palkinnosta vaan toivottavasti ”koronatuhojen” mukaan annettavasta tuesta. Toivottavasti tulos nyt kelpaa heillekin. Syynä on se, että Suomen talous on kärsinyt koronaviruspandemiassa ennakoitua vähemmän. Haponkestävää sopimista TEOLLISUUSLIITON PALKKAKYSELYSTÄ sel viää, että luottamusmiesten tekemien pai kallisen sopimusten piirissä on tänä vuonna reilut puolet alan työntekijöistä. Hyvä keskusta, toki pitää myös muistaa, että ajamanne maakuntamalli toimii samalla logiikalla kuin EU:n elpymispaketti teidän ajatusmallissanne. Osatyökykyisten työllisyyden paranta minen on osa toimia, joilla hallitus yrit tää lisätä työllisten määrän 80 000:lla. Uudessa mallissa työn tekeminen yhdistettäisiin riittäviin palveluihin. – Työllisyyden vahvistamisen lisäksi tässä on kyse osallisuudesta ja oikeuden mukaisuudesta
3. Mihin ammattiin venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on kouluttautunut. 10. Kuntavaalit ovat kuntalaisten merkit tävin mahdollisuus vaikuttaa omaan lä hidemokratiaansa. Mikä on Suomen suosituin suoratoistopalvelu Audience Projectin vuosiraportin mukaan. 6. 2. Useissa vaaleissa ovat monet ehdokkaat – eten kin naiset – kokeneet sanallista ja fyy sistä uhkailua. Kuinka paljon Suomessa on osatyökykyisiä. Kuka on Josep Borrell. Yhteisessä ulostulossa lis tataan hyvin nykyajan vaalirauhan pe riaatteet: ”Vaalirauha tarkoittaa demokraattis ten oikeuksien loukkaamatonta ja tur vallista toteutumista kuntavaaleissa. Nyt tar vitaan enemmän rauhaa, kun omasta näkemyksestä eroavat mielipiteet ha lutaan vaientaa uhkailemalla. Minkä vaalien yhteydessä Suomen ensimmäinen vaalikone julkaistiin. MInkä puolueen pormestariehdokas on Eeva Kärkkäinen. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Justin Tallis Nyt tuli iso 10 VIS V 1. Vas tau kse t: 1) Yhd ist yne et Ara bie mira atit 2) Net flix 3) EU :n ulk opo liit tin en kor kea edu sta ja 4) Chi cag o Bla ckh aw ksis sa 5.) Mya nmar ist a 6) Noi n 60 00 7) Kes kus tan Hel sin giss ä 8) Kita ra 9) Eur opa rla men ttiv aal eiss a vuo nna 199 6 (Yl e) 10 ) Jur ist in am mat tiin MAAILMAN TILA • Vaalirauha Julistetaan rauha vaalikentille V aalirauha on saanut uuden merkityksen. Ehdokkaille ja heille vaalityötä tekeville on taattava mahdol lisuus turvalliseen kampanjointiin. Mikä oli muusikko Heikki Laurilan soitin. Mikä maa lähetti helmikuun alussa avaruusluotaimen Marsin kiertoradalle. Mistä maasta kuva on. Perinteises tihän sanalla tarkoitetaan lähinnä vaalikampanjoin nille asetettavia rajoituksia. Vaalirauha tarkoittaa jokaisen vapaata oikeutta kannattaa haluamaansa mie lipidettä, äänestää haluamaansa ehdo kasta, jokaisen oikeutta asettua ehdolle ja jokaisen oikeutta äänestää turvalli sesti. 4. 8. 7. Vaalirauha tarkoittaa sananvapa utta, johon sisältyy velvollisuus toisten mielipiteiden ja hyvin tapojen kunnioit tamiseen. 5. Emme hyväksy ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä…” JYTKY De_18022021_10.indd 10 11.2.2021 9.34. Missä NHL-joukkueessa pelaa maalivahti Kevin Lankinen. 9. Kuntaliitto ja puoluesihteerit vetoa vat vaalirauhan puolesta kevään kun tavaaleissa
Heistä lähes 80 prosenttia on työssään välittömässä fyysisessä yhtey dessä muihin ihmisiin. Ja se on yöeläin, ei mikään aamu kukkuja. Voimaeläimesi on pöllö. Tulin tähän työhön STTK:sta, jossa työkenttä oli osin sa manlainen. Miten korona vaikuttaa jaksamiseen. Moni kokee ko ronan muuttaneen työn aiempaa kuor mittavammaksi. De_18022021_10.indd 11 11.2.2021 9.34. SAK:n tuoreen kyse lyn mukaan koronapandemian terveys uhat ja taloudelliset vaikutukset iskevät pahiten työntekijäammateissa työsken televiin. Samasta syystä aikanaan hakeuduin kehitysyhteistyöhön ja Ni caraquaan. Se oli monella tavalla opet tavaista aikaa. Olen aina halunnut tehdä työtä, jossa voi ajaa yhteisvastuuta, solidaarisuutta ja ihmisarvoa. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva KEHUTAAN TYÖKAVERI PÄIVÄSSÄ. Nyt korostuu itsensä johtaminen ja er gonomia etätyössä. Olet kutsunut itseäsi maailmanparantajaksi. Työntekijöiden tarpeita ja ideoita pitäisi kuunnella enemmän. Monelle on tärkeää, että kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Miksi. 11 Demokraatti Mikä meno, Riitta Työläjärvi, SAK:n uusi asiantuntijalääkäri. Miksi mielenterveysongelmat ovat yleisin sairauslomien syy. ja kehua työkaveri päivässä! Jaksami sessa tarvitaan myös myönteistä palau tetta. Tässä johtajilla on tär keä rooli eli kuinka johtaa jaksamista tu kien. Pöllöä pidetään rauhallisena ja viisaana eläimenä, joka hyödyntää elämänkoke musta. Ja me kaikki voisimme harrastaa enemmän ryhmätsemppausta Riittävän hyvä kelpaa Suomalainen ottaa työelämän liian vakavasti. Lähes puolet vas tanneista on pelännyt sairastuvansa ko ronaan omassa työssään. Suomi on ehkä suori tusyhteiskunta, jossa työelämä otetaan liian vakavasti. Miksi. Vaadimme itseltämme töissä liikaa, kun riittävän hyväkin työ suoritus kelpaisi. Siis niillä, jotka voi vat etätyötä tehdä. Hyvä on meno. SAK:ssa on vahvemmin duunaritaustainen jäsenkunta, ja sen takia täällä korostuvat perinteisemmät työsuojeluriskit. Pohjoismaiseen, vähän melankoliseen elämänasenteeseen tot tuneena pidin erityisesti nicaraqualais ten elämänilosta. Hyvä kysymys. Vaikka sielläkin teh dään paljon töitä, nicaraqualaiset osaa vat aina keksiä syyn juhlaan. Sitähän ammattiyhdistys liikekin tekee
Tämä lähes lentäväksi lauseeksi muodostunut ilmaus jäi aika monelle epäselväksi. Uusi omistaja on rahastanut korottamalla jatkuvasti sähkönsiirron hintoja ja tämä on tuntunut monen suomalaisen kukkarossa. Viime vuoden keväänä Marinin hallitus päätti muuttaa Vaken ilmastorahastoksi. Olennainen muutos oli, että hallitus pystyi päättämään Vaken osakemyynneistä ohi eduskunnan. Sen omistaa Timo Nieminen, josta keskustataustainen Nuorisosäätiö oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Vaken toiminta oli kuitenkin lähinnä tappion tekemistä ja muhkeiden palkkioiden maksamista johdolle ja sen hallitusjäsenille. Myynnistä tosin teki päätöksen Fortum, mutta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi sen. Tase töihin vai lupa rahastaa VALTION MYYMÄN RASKONEEN MYYNTIHINTA KYMMENKERTAISTUI VAJAASSA KOLMESSA VUODESSA. Ainoan sijoituksensa Vake teki sosiaalija terveydenhuollon tietojärjestelmien rakentamista varten perustettuun Sotedigi-yhtiöön. Tämän vuoden tammikuussa Lease Deal myi Raskoneen 30,7 miljoonalla eurolla. Sipilä itse kuvasi eduskunnassa vuonna 2016 sen tarkoitusta: ”Tase on omaisuutta ja omaisuuden paremmalla hoitamisella ja omaisuuden arvon kasvulla pystymme rahoittamaan hyvinvointipalveluja ja pistämään niitä uuden kasvun siemeneksi”. Edelleen väännetään esimerkiksi Fortumin sähköverkkojen myynnistä (2013) Carunalle. Sipilä perustutti uuden omistajaohjauslinjan vetäjäksi valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n, johon siirrettiin useita valtion yhtiöomistuksia, muun muassa Nesteen, Altian ja Postin. P ääministerinä Juha Sipilä (kesk.) koki, että omaisuutta makaa tuottamattomana erilaisissa valtion omistamissa yrityksissä. Myikö valtio Raskoneen alihintaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Samanlainen niin sanotun luonnollisen monopolin myynti, ”lupa rahastaa”, oli aikoinaan esimerkiksi Ylen lähetysverkko Digitan myynti Ranskaan. analyysi De_18022021_12.indd 12 11.2.2021 10.46. Pitkään tappiota tehneestä, mutta myyntikuntoon saadusta yrityksestä hallitus nettosi lopulta 3,2 miljoonaa euroa. Vaikka Sipilän hallituksen ajasta saattoi jäädä kuva suurien järjestelyjen kautena, niin euroissa laskettuna tähän mennessä Paavo Lipposen toinen hallitus (1999– 2003) on tehnyt suurimmat myynnit, 6,8 miljardia euroa, valtion omistamissa yhtiöissä. Käytännössä tämä merkitsi hallitukselle omaa ”lisäbudjettia”. Sen osakepotin arvo oli pian perustamisen jälleen noin kaksi miljardia euroa. Raskoneen hinta kymmenkertaistui vajaassa kolmessa vuodessa. Raskone myytiin Lease Deal -konsernille. Siinä selvitettiin Nuorisosäätiöön liittyviä tonttikauppoja ja kallista vuokrasopimusta Hollolassa. Sipilän hallitus ei ole ainoa, jolla omistajaohjaukseen liittyvät suunnitelmat ovat välillä menneet enemmän tai vähemmän metsään. Valtion omistajaohjaus on vaikea laji. Jos myi, niin miksi. VALTION OMISTAJAOHJAUS on vaikea laji ja siitä vastuuta kantavat poliitikot saavat helposti näpeilleen – usein jälkiviisauden maustamana. Hän halusi panna taseen töihin. Kauppaan liittyvät asiakirjat on julistettu kokonaan salaisiksi. Hyvä esimerkki on Vaken omistuksista vuonna 2018 myyty raskaan kuljetuskaluston huoltoon erikoistunut Raskone. Siinä on moni poliitikko saanut näpeilleen. VAKEN TOIMINNASSA ”valtion omaisuuden parempi hoitaminen” olisi voinut hoitua paremminkin. Tuolloin omistajaohjausministerinä oli Pekka Haavisto (vihr.)
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 -2 000 -4 000 -6 000 2019 2020 2019 2020 +9801 +5324 2019 2020 -3903 -2287 -5894 -3037 . Muuttoliikkeen isoa kuvaa korona ei muuttanut, ainoastaan hieman loivensi. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Korona hidasti muuttokehitystä Kaupungistuminen jatkuu koronasta huolimatta. Kaupunkimaiset kunnat saivat viime vuonna muuttovoittoa, mutta taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat menettivät asukkaita. Korona-ajan sanoja ovat etätyö, etäily ja pako kaupungista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Kuntaliitto Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. . G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s 27/4 työ Yhä useampi suomalainen tekee töitä vapaaajallaan, ja eniten Euroopassa. Kuntatalous Koronatuki pelasti viime vuonna monen kunnan talouden. Taajaan asutut kunnat Kaupunki maiset kunnat Maaseutu maiset kunnat Asukasta M U U TT O K EH IT YS De_18022021_13.indd 13 10.2.2021 17.10. Tälle vuodelle odotetaan ongelmia
Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva / Grafiikka Arja Jokiaho De_18022021_14.indd 14 11.2.2021 10.59. uskottavuutta SDP:n kannatukseen isoissa kaupungeissa haetaan nostetta verkostossa, jossa yhdeksän suuren paikkakunnan demarit ovat lyöneet fiksut päänsä yhteen. 14 Demokraatti URBAANIA uskottavuutta SDP:n kannatukseen isoissa kaupungeissa haetaan nostetta verkostossa, jossa yhdeksän suuren paikkakunnan demarit ovat lyöneet fiksut päänsä yhteen
15 Demokraatti ILMIÖ S uomen yhdeksän suurimman, yli 100 000 asukkaan, kaupungin vaalitulokset eivät antaneet SDP:lle aihetta iloon viime kuntavaalien jälkeen. Sitä, miten SDP näyttäytyy positiivisena, eteenpäin katsovana ja urbaaninakin vaihtoehtona, jota äänestää ja jonka toiminnassa olla mukana, SDP:n kaupunkipoliittinen koordinaattori Tiina Isotalus kuvailee viime vuoden alusta lähtien vetämäänsä projektia. Kaupunkien kannatustilastoissa ykköspaikasta kokoomuksen kanssa pitkään kisannut SDP tippui kolmanneksi, kun vihreät porhalsi vauhdilla ohi toiselle sijalle. – Se data, mitä on saatu ja miten se on ruokkinut keskustelua paikallisesti, on ollut aivan loistavaa, sanoo myös Jyväskylän työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri Eetu Kinnunen. On hirveän tärkeää, että työ on nyt aloitettu – mielestäni tätä pitää jatkaa kaikissa vaaleissa, koska kerralla ei tule valmista, Vantaan työväenyhdistyksen järjestösihteeri Jouko Lindtman sanoo. Toisaalta olennaista on myös sisältöihin pureutuminen eli SDP:n kaupunkipolitiikan teemojen ja painopisteiden kirkastaminen. Nyt yhdeksän suurimman kaupungin – Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun, Lahden, Tampereen, Kuopion, Oulun ja Jyväskylän – demarit muodostavat verkoston, jossa pohditaan konsteja nostaa ja lujittaa SDP:n kannatusta. Puolue pisti Marinin aloitteesta pystyyn kaupunkipoliittisen verkoston, joka sittemmin jalostui nykymuotoonsa. Isotalus kertoo, että projektissa lähestytään kaupunkikannatusta monipuolisesti. OLEMME SAANEET AJATUSTA TIEDOLLA JOHTAMISESTA. – Olemme miettineet muun muassa kaupunkiuskottavuutta. De_18022021_14.indd 15 11.2.2021 10.59. Käytännönläheisesti voidaan miettiä uusia toimintatapoja ruohonjuuritason järjestötoimintaan. – Emme näytä enää uskottavalta vaihtoehdolta nuorelle arvoliberaalille sukupolvelle, silloinen 1.varapuheenjohtaja Sanna Marin summasi Helsingin Sanomissa (19.8.2017). SDP menetti jalansijaansa etenkin isoissa, kasvavissa kaupungeissa. – Hienoa, että puolue otti isot kaupungit haltuun. – Olemme saaneet ajatusta tiedolla johtamisesta – että ei mennä vain sillä, miltä meistä ehdokkaista, kunnallisjärjestön hallituksesta tai valtuustoryhmän ihmisistä itsestä tuntuu, vaan että käytössä on myös tutkittua tietoa, Oulun työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mika Pietilä kuvaa
. Ahaa-elämys oli toisaalta sekin, millaisista asioista SDP:n jyväskyläläiset kannattajat olivat laajalti yhtä mieltä. Ihmiset haluavat kuntavaaleissa äänestäessään vaikuttaa eniten työllisyyden edistämiseen sekä kulttuurija tapahtumatarjontaan. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingin, Vantaan, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaita. De_18022021_14.indd 16 11.2.2021 10.59. Hänen mielestään yhtä jyrkkää jakoa ei näy puolueen aktiivien kesken. Tiina Isotalus summaa, että kysely vahvisti monia ennakkokäsityksiä – oli helpottavaa huomata, ettei asioita oltu arvioitu aivan metsään. – Siksi siellä nousevat nämä kulttuuriasiat eli tavallaan asiat, jotka eivät talousarviossa näyttele yleensä kovin suurta roolia, mutta joilla on iso rooli asukkaiden viihtyvyydessä. . Keitä he ovat, mitä he toivovat valtuustolta, millainen mielikuva heillä on SDP:stä ja päättäjistä. YKSI DEMAREIHIN LIITETTY MIELIKUVA OLI UUDISTAVUUDEN JA NYKYAIKAISUUDEN PUUTE. Toisaalta aineisto tarjosi myös yllätyksiä ja ahaa-elämyksiä. Vantaalla ja Helsingissä vastaavia kyselyjä on tehty jo pitkään, Jouko Lindtman kertoo. – Jos tässä ryhmässä kannatusta halutaan nostaa, pitää olla selkeitä näkemyksiä ja linjan pitää olla muutakin kuin että jatketaan, kuten ennenkin, Kinnunen kiteyttää. . Pitkällä aikavälillä nimittäin vasta kertyykin mielenkiintoista tietoa toiminnan tueksi. Jokaisesta kaupungista haastateltiin puhelimitse viisisataa 18–79-vuotiasta ihmistä. Positiivisia mielikuvia taas olivat esimerkiksi ihmiskeskeisyys ja hyväntahtoisuus. Opiskelijatai työterveyshuollon piirissä olevan arkea terveyskeskuksen jonojen pituus ei juuri hetkauta. – Olin ajatellut, että meillä on paljon porukkaa, joka suhtautuu melko intohimottomasti kulttuuriasioihin, mutta yllättäen SDP:n kannattajat haluavatkin, että kaupunki panostaa enemmän kulttuuriin, liikuntaan ja tapahtumiin. Näissä SDP on pyrkinyt esiintymään maltillisena puolueena, Kinnunen kuvaa. . Kyselyssä ne olivat vasta kolmantena. TIINA ISOTALUS kertoo kyselyn esimerkiksi paljastaneen, että aihe, jonka moni demari mielellään mainitsee kuntavaalien ykkösasiaksi, ei yllättäen olekaan sitä – ainakaan kaupunkilaisille äänestäjille. Kun asukkaat ovat keskimääräistä nuorempia ja koulutetumpia, myös heidän kosketuksensa vaikkapa sote-palveluihin voi olla olematon. Siitä olisi hänestä hyväksi perinteeksi myös muihin kaupunkeihin. TYÖKALUNA KYSELYTYTKIMUS . Eetu Kinnusta hieman yllätti, kuinka selvästi ja ”aika fifty-fifty” SDP:n kannattajien mielipiteet joistakin asioista jakautuivat. – Olemme tehneet tätä vuodesta 2012, ja nyt pikkuhiljaa voidaan alkaa vetää tuloksia yhteen – nähdä sitä kehitystä ja tehdä vertailuakin, hän kertoo. Isotalus arvioi, että viime vuosina identiteettipolitiikan korostuminen on avittanut vihreitä ja vasemmistoliittoa vahvistamaan asemiaan kaupungeissa. Kyselytutkimuksessa yksi demareihin liitetty mielikuva oli uudistavuuden ja nykyaikaisuuden puute. Tämä osoittaa, kuinka erilainen joukko puolueen jäsenet ja sen kannattajat ovat. Kyselyn toteutti Kantar TNS elo-lokakuussa 2020. – Meillä on kova usko siihen, että peruspalvelut ovat asia, mikä ihmisiä liikuttaa. . . . Tässä keskustelussa olemme ehkä hävinneet viime vuosina – kun mietitään, mikä nuorta kaupunkilaista kiinnostaa ja mikä hänen arkeensa vaikuttaa, Isotalus sanoo. Kaikkien kaupunkien vastaajien yhteenvedon perusteella yksityisautoilu, lihansyönti ja tietullit jakoivat SDP:n kannattajien mielipiteitä enemmän kuin muiden puolueiden kannattajia. Nuoremmille äänestäjille henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden joukossa korostuvat usein teemat, joita SDP:n on ollut hankala ottaa kunnolla haltuun, Isotalus ja Kinnunen arvioivat. MIKSI PERUSPALVELUT eivät sitten ole kuuminta hottia isojen kaupunkien vaalikentillä. – Samoin en osannut ajatella, että täydennysrakentaminen aiheena herättäisi SDP:n äänestäjissä intohimoja. Paljastui, että heidän joukossaan on paljon sellaisia, jotka eivät halua, että nykyisille asuinalueille rakennetaan lisää, hän jatkaa. Mika Pietilä kertoo, että oululaisten työpajoissa on pohdittu paljon, kuinka hyvin omat kannattajat ja potentiaaliset äänestäjät lopulta tunnetaan. – SDP:n on ollut vaikeampaa profiloitua selkeästi puolueeksi, jolle esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kysymykset ovat ehdottoman tärkeitä tai joka hinnalla millä hyvänsä on valmis hillitsemään ilmastonmuutosta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ MAINITTU DATA on peräisin puolueen teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin 18–79-vuotiaita asukkaita seitsemästä kaupungista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa heidän näkemyksiään kaupungin palvelujen nykytilasta, mielipiteitä kaupungin kehittämisestä, arvioita puolueiden asemasta ja roolista, mielikuvia SDP:stä ja päättäjistä sekä heitä motivoivista syistä äänestää kuntavaaleissa. Kinnunen muistuttaa, että ryhmänä nuoret äänestäjät tyypillisesti haluavat muutosta vallitseviin olosuhteisiin
Perheen perustaminen on usein vaihe, jolloin äänestysaktiivisuuskin nousee, Kinnunen muistuttaa. Haluamme kehittää Oulua niin, että tämä on tulevaisuudessakin hyvä paikka asua, elää ja olla, Pietilä sanoo. – Olemme tilanteen mukaan osaltamme myös uudistamassa. Pietilä kokee, että verkostosta ja erityisesti saadusta tutkimustiedosta on saatu potkua paikalliseen työhön. – Asia on ajankohtainen myös koronan vuoksi, koska alat, joita pandemia on koviten kohdellut – kulttuuri-, tapahtumaja palveluala – ovat myös aloja, jotka työllistävät valtavasti ihmisiä nimenomaan kaupungeissa, Isotalus sanoo. KOK 30 25 20 15 10 5 VIHR SDP VAS PS KESK % Lähde: Ajatuspaja Toivo, 2017 Tänä syksynä seitsemässä kaupungissa toteutetun kyselyn perusteella kaikkiaan SDP on luotettu peruspalvelujen järjestäjänä, mutta pääsääntöisesti myös taloudessa. Oulun demarit haluavat myös osoittaa palturiksi puheet siitä, että SDP olisi paikalleen pysähtynyt puolue. Paljastui, että SDP olikin ykkönen molemmissa. Esimerkiksi kuntavaaliohjelmaa on herätty terävöittämään – nyt ohjelman aiheita on valittu tarkemmin. Vaikka ne olisivat pieniä uudistavia askeleita, nekin tuovat uskottavuutta, Lindtman painottaa. SDP:N KANNATTAJIEN MIELIPITEET JAKAUTUIVAT JOISTAKIN ASIOISTA ”AIKA FIFTY-FIFTY”. Niinpä vaaliohjelmassa katsotaan tulevaan ja rohkeasti visioidaan, millaista kaupunkia demarit haluavat rakentaa nyt ja pitkällä aikavälillä. Lapsiperheitä koskevat asiat ovat tärkeitä kaupungeissakin. 17 Demokraatti Kannatuksen muutos kaupungeissa Puolueiden kannatus yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Kuntavaalit 2012 Kuntavaalit 2017 ON ARVOKASTA, että kannatusprojektissa kaupunkien kesken on vaihdettu avoimesti tietoa, osaamista ja kokemuksia, Mika Pietilä sanoo. Hän iloitsee, että Oulussa paikallisiin työpajoihin on saatu osallistettua myös muita kuin jo aiemmin toiminnassa aktiivisesti mukana olleita – rivijäsenten panos onkin ollut tärkeä. – Sinne ei ole laitettu ihan kaikkea, mitä sieltä toiveiden tynnyristä löytyy, hän kiteyttää. – Joukkoliikenteen kehittämisestä, hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisesta, siitä että asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisena, hän luettelee. Luotettava ei kuitenkaan ole yhtä kuin paikalleen pysähtynyt. – SDP ei ole jämähtänyt Oulussakaan! Meillä toki on tiettyjä asioita ja periaatteita, joista ei tingitä, mutta haluamme todella myös katsoa eteenpäin. SDP:n on kyettävä viestimään, miksi puolue on hyvä huolehtimaan juuri kaupunkilaisia koskevista asioista. KAUPUNKILAISET ELINKEINOT on yksi aihe, josta Tiina Isotaluksen mukaan SDP:n tulisi puhua kuntavaaleissa. – Jos SDP nähdään puolueena, joka huolehtii päiväkodeista, kouluista – siitä, että lapsiperheillä on hyvä asua kaupungissa – se vaikuttaa myönteisesti halukkuuteen äänestää SDP:tä. Kyselytytkimuksen mukaan laajalti hyväksyttyjä kaupunkipolitiikan tavoitteita olivat halu kehittää lähiöitä, panostukset kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämiseen, asuinalueiden eriarvoistumisen lieventäminen sekä eri pyrkimykset hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. 8, 3 % 7, 5 % 26 ,3 % 25 ,3 % 11 ,6 % 8, 2 % 19 ,3 % 17 ,2 % 9, 3 % 10 ,4 % 15 ,6 % 20 ,1 % De_18022021_14.indd 17 11.2.2021 10.59. Jouko Lindtman kertoo, että Vantaalla yllätyttiin vuonna 2012 tehdyn ensimmäisen kyselyn tuloksista. Sitä osattiin odottaa, että palvelujen tuottajana demareihin luotetaan, mutta kokoomuksen uumoiltiin nauttivan enemmän luottamusta talousasioissa. Lindtman arvioi, että SDP on Vantaan suurin puolue luottamuksen ansiosta. KAUPUNGEILLE ERITYISIIN kysymyksiin pitää olla vastauksia, Eetu Kinnunen sanoo kannatuksen nostamisesta. Hänen mielestään on selvää, että vaaleissa on kyse myös julkisten palvelujen säilyttämisestä kaupungeissa
18 Demokraatti D-ILMIÖ – Molemmat suurimmat kaupunkipuolueet, kokoomus ja vihreät, ovat tehneet hyvin yksityistävää, markkinavetoista kaupunkipolitiikkaa, jossa elinvoimatematiikan lisäksi myös kaupataan pois peruspalveluita, Isotalus toteaa. Isotalus toivoo, että vaalien lähestyessä myös kasvun haasteista puhuttaisiin enemmän. – SDP:n tehtävä on kysyä kysymys, onko tämä hyvää kehitystä kaupungeissa vai olisiko meidän turvattava laadukkaat julkiset palvelut myös kaikille kaupunkilaisille. Kasvun ongelma on kaupungin näkökulmasta positiivinen, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia yksityisille yrityksille kiilata väliin ja lohkaista itselleen isojakin kakkupaloja julkisrahoitteisesta toiminnasta, Tiina Isotalus sanoo. De_18022021_14.indd 18 11.2.2021 10.59. Aiheet, tarkemman aikataulun ja tallenteet aiemmista lähetyksistä löydät SDP:n Facebook-sivuilta. Isotaluksen mukaan vaaleissa on syytä kysyä, miten kasvavassa kaupungissa pystytään laajentamaan palveluverkkoa siten, että samalla julkinen palveluntarjoaja pysyy laadukkaana ja tarjonta on riittävä. Lähetyksissä käsitellään eri aiheita päättäjien, asiantuntijoiden ja kuntavaaliehdokkaiden kanssa. tammikuuta. . – Kaupunkien on tasapainoteltava peruspalveluiden ylläpidon ja investointien välillä. KAUPUNKIKIERTUE FACEBOOKISSA . Nyt aihe on ollut esillä olemattoman vähän, hän arvioi. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), SDP:n kaupunkipoliittinen koordinaattori Tiina Isotalus ja SDP:n 2. Kiertue on jo vieraillut Espoossa, Lahdessa ja Kuopiossa. varapuheenjohtaja Ville Skinnari valmistautumassa kaupunkikiertueen ensimmäiseen lähetykseen 26. Seuraavina vuorossa ovat Tampere (23.2.), Vantaa, Jyväskylä, Oulu, Helsinki ja Turku. SDP järjestää kaupunkipolitiikan ilmiöihin pureutuvia Facebook-lähetyksiä tiistai-iltaisin kello 18. .
– Meidän kannatuksemme ja asemamme edellyttävät, että teemme yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, jotta voimme saavuttaa tavoitteitamme. Tämä kolmen otos kuvaa sitä, että vaikka monet kaupunkipolitiikan aiheet ja huolet ovat jaettuja, eivät kaupungit ole yhdestä puusta. – Väestö ikääntyy ja sieltä ikääntyneemmästä päästä siirtyy sitä perinteistä, teollisuudesta eläkkeelle jäänyttä demareiden äänestäjäkuntaa taivaallisen vaalipiirin puolelle. Kinnunen arvioi, että vihreiden lista on heikompi kuin viimeksi, eikä perussuomalaisista ole demareiden ohittajaksi, vaikka valtakunnallinen gallup-kannatus vaalivoittoa puolueelle povaakin. Oulun SDP:n tavoitteena on, että tulevalle kaudelle saadaan aikaan valtuustosopimus. Vuosien mittaan tehtaita on hävinnyt, kun taas yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat kasvattaneet kokoaan. Lindtman painottaa, että kentän positiivinen vaikutus Vantaalle on merkittävä. Eroja on monia SDP:n kannatuksesta (katso grafiikka) lähtien. VIHREIDEN NOUSU näkyi Vantaallakin, mutta SDP säilytti asemansa valtuuston suurimpana puolueena. – Tämä on hirveän tärkeää, kun mietitään vaikka metropoliuudistamista tai maakuntajuttuja. OULUSSA KESKUSTA on perinteisesti ykkönen, mutta vankan kannatuksen taustalla vaikuttavat myös kuntaliitokset, joissa kaupunkiin on yhdistynyt ”kepulaisia” kuntia. Vaaleissa puhuttavista aiheista Helsinki-Vantaan lentokenttä on selvästi vantaalainen teema. 19 Demokraatti Kannatus eri kantimissa YHDEKSÄN KAUPUNGIN verkostosta tässä jutussa äänessä olivat demarit Jyväskylästä, Oulusta ja Vantaalta. SDP menetti viime vaaleissa yhden valtuustopaikan Mika Pietilän mukaan paljolti juuri kuntaliitosten vuoksi. – Toivoisi, että valtio ja puoluekin muistaisivat lentokentän aluetta vaikeina aikoina. Eetu Kinnunen kertaa, että Jyväskylässä viime vaalien tuloksessa – vihreiden rynnistyksessä ykköseksi SDP:n ohi – näkyi kaupungin muutos teollisuuskaupungista yliopistokaupungiksi. Samaan aikaan kaupunkiin tulee koko ajan uutta, opiskelevaa nuorisoa, hän kuvaa muutosta. Valtuustoryhmien suuruusjärjestyksessä SDP on viides. Tulevallakin kaudella myös yhteisten tavoitteiden hakeminen tulee olemaan demareille tärkeä asia. Ehdokaslistalla on uusia ja nuoria ehdokkaita, vaaliohjelma on hyvä ja porukka motivoitunutta. Jouko Lindtman arvioi, että puolueen näkökulmasta on tärLä hd e: Tu lo sp al ve lu .v aa lit .fi keää, että edes yhdessä pääkaupunkiseudun kaupungissa SDP on ykkönen. Kenttä ja sen ympäristö on vahvasti työllistävä alue, johon korona on iskenyt rankasti. Mitä se olisi, jos esimerkiksi kokoomus heiluttaisi yksin tahtipuikkoja kaikissa kolmessa – Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, hän maalaa. SDP:n tilanne näyttää Kinnusen mukaan nyt valoisalta. SDP 25 % (-1 %) VIHR 17,8 % (+4,2 %) PS 12,4 % (-3,4 %) VAS 7,4 % (1,1 %) MUUT 6,7 % (-0,10 %) KOK 24,4 % (-1,1 %) KESK 4,3 % (-0,7%) VANTAA VIHR 19,9 % (+8,8 %) SDP 19,3 % (-4,8 %) KOK 17,40 % (-1,2 %) KESK 15,9 % (-1,1 %) VAS 10,10 % (+1 %) PS 8,1 % (-3,5 %) MUUT 7,8 % (+1,1 %) JYVÄSKYLÄ KESK 24,2 % (-2,9 %) KOK 19,1 % (-0,8 %) VAS 16 % (+0,2 %) VIHR 14,7 % (+4,7 %) SDP 12,3 % (-1,3 %) PS 8,3 % (-3,3 %) MUUT 3,9 % (+2 %) OULU VALTUUSTOPUOLUEET, ÄÄNIMÄÄRÄ 2017 VAALEISSA, % (MUUTOS KUNTAVAALEIHIN 2012) Valtuustopuolueet, äänimäärä 2017 vaaleissa, % (muutos kuntavaaleihin 2012) 12:58 Tai: Valtuuston puolueet… Ansa Blomberg 1:27 PM De_18022021_14.indd 19 11.2.2021 10.59
Kuinka paljon. Kuinka todennäköisesti suosittelisit Demokraattia. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Voittajille ilmoitetaan puhelimitse. Asteikolla 1–10, 1 = erittäin huono, 10 = erittäin hyvä Kaipaatko jotain lisää painettuun lehteen, mitä. 20 Demokraatti Auta meitä kehittämään Demokraatin painettua aikakauslehteä ja verkkolehteä Demokraatti.fi. Kuinka onnistuneena pidät painettua lehteä. Vastausaikaa on 26.2.2021 saakka. Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja toimita vastauskuponki joko postitse (postimaksu on maksettu) tai sähköisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa ota kuva täytetystä lomakkeesta ja lähetä se sähköpostilla osoitteeseen: vastaukset@demokraatti.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme S-ketjun 100 euron arvoista lahjakorttia. Asteikolla 1–10, 1 = erittäin huono, 10 = erittäin hyvä Kaipaatko jotain lisää verkkolehteen, mitä. Demokraatti tilaajapalvelu Vastauslähetys Tunnus 5001958 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi: Puhelinnumero: Luetko Demokraatin verkkolehteä. Joka päivä Viikottain Harvemmin Kuinka onnistuneena pidät verkkolehteä. Kyllä En Kuinka usein luet Demokraatin verkkolehteä, jos luet. Asteikolla 1–10, 1 = en suosittelisi, 10 = suosittelisin Demokraatti maksaa postimaksun. De_18022021_20.indd 20 10.2.2021 17.04. Mitä mieltä Demokraatista. Olisitko valmis maksamaan Demokraatin painetun lehden kaltaisista jutuista, jos ne ilmestyisivät maksumuurin takana verkossa
Ulkoministeri Lavrov näyttäytyi eurooppalaiselle yleisölle huonossa valossa: vieraan mielipiteelle ei juuri arvoa annettu. Vierailulla Borrell saattoi kertoa suoraan EU:n yhteiset vaatimukset Navalnyin ja aiheet tomasti vangittujen mielenosoittajien vapauttamisesta. Venäjän hallinto on matkalla kohti autoritaarisuutta ja Venäjä pitää liberaalia demokratiaa uhkana itselleen. EU ei tule luopumaan vaatimuksesta oikeusvaltioperiaatteen ja kansalaisoikeuksien kunnioittamisesta kaikessa kanssakäymisessään. Rakentavaan suhteeseen Venäjällä ei ole mielenkiintoa, mikäli ihmisoikeudet liittyvät asiaan, Borrell arvioi. Venäjän ja EU:n suhteet koetuksella IHMISOIKEUDET OVAT KESKEISESSÄ ROOLISSA EU:N ULKOPOLIITTISESSA TOIMINNASSA. Suomelle ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittaminen on yksi keskeisistä arvoistamme maailmalla ja myös naapuruussuhteissamme. EU:N ULKOPOLIITTISESSA toiminnassa ihmisoikeuksien edistäminen on keskeisessä roolissa. Venäjän valtajärjestelmä ei vielä huoju, mutta epäjatkuvuuden merkit ovat selvät. Kyseeseen tulee uuden ihmisoikeusloukkauksiin reagoimiseksi tarkoitetun henkilöpakotteita koskevan mekanismin käyttöönotto. Venäjän opposition johtohahmon Aleksei Navalnyin kohtelu ja väkivalta rauhallisesti esiintyneitä mielenosoittajia vastaan kertovat itäisen naapurimme äärimmäisen huolestuttavasta kehityssuunnasta. On ilmeistä, että Navalniyn tapauksessa EU:ssa lisääntyy pakotteiden kannatus. On kuitenkin muistettava, ettei se tarkoita yhteistyöstä luopumista; dialogin rakentamista Venäjän kanssa tarvitaan myös jatkossa. Vierailu ja erityisesti lehdistötilaisuuden sisältö vähensivät eurooppalaisten päätöksentekijöiden halua ymmärtää Venäjän toimintaa. Toisin kuin osa kommentaattoreista arvioi, ei Borrellin vierailu ollut myöskään Venäjän ulkopolitiikan kannalta menestys. Itse matka oli tarpeellinen ja EU:n aiempien päätösten mukainen. 21 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT V enäjä kulkee nyt autoritaariseen suuntaan ja kauemmaksi eurooppalaisista arvoista. De_18022021_21.indd 21 10.2.2021 17.00. Heikko talouskehitys ja jättimäiseksi paisuneet korruptio-ongelmat lisäävät kansalaisten tyytymättömyyttä hallintoon ja poliittiseen järjestelmään. Borrellin esiintyminen vierailun yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa oli kuitenkin epäonnistunut ja jätti EU:n linjasta ponnettoman kuvan. EU:n ulkopoliittisen korkean edustajan Josep Borrellin vierailu Moskovassa on saanut EU:n sisällä aikaan vilkkaan keskustelun Unionin Venäjä-politiikasta. Kansainvälisillä kentillä maltillisena tunnetun Borrellin tuomiset Moskovasta ovat harvinaisen tylyjä
Sen vuoksi teoriat on muotoil tava niin, että ne ovat falsifioitavissa. T utkimustieto on noussut arvos tuksessaan kovaan kurssiin. Hakukoneet tuottavat meille saman: kaiken tarpeelli sen tiedon, esikuvat ja ihanteet, tarjoaa vertaistuen ja tarvittaessa myös synnin päästön. Pari tuhatta vuotta sitten Platon tavoit teli ja kehitteli viisautta ihmisten välisten keskustelujen ja argumentaation avulla. Filosofia on viisauden rakastamista, ja se on kaikkien tieteenalojen alkujuuri. De_18022021_22.indd 22 10.2.2021 17.15. Tosiasiapohjaisen tiedon etsinnän omi naispiirre akateemisessa ympäristössä on jatkuva tutkimusmenetelmien kehittämi nen ja kumuloituva tutkimustieto. Ja toinen valtavasti huomiota osakseen saanut tutkimustulos koski kaksisuuntai sen mielialahäiriön syitä ja syntymekanis meja. Myös filosofia tieteenalana on kehittynyt moneen eri suuntaan, pureutuen yhä sy vemmälle totuuden tarkasteluun käytän nöllisen ja teoreettisen filosofian suun nista. Toi nen näistä käsitteli kotitalousvähennystä ja nimenomaisesti vähennyksen vaikutuk sia työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Molemmat edellä mainitut, kohua herät täneet tutkimukset antoivat paljon oival luksia ja pakottivat keskustelemaan meto deista ja tuloksista. Viime viikkoina meitä on ravisuttanut pari tutkimusta, joiden tulokset eivät vas tanneet odotuksia ja arkikokemusta. Mutta itse tieteen prosessia on kunnioi tettava, koska nöyrästi on todettava, että tieteellinen tieto on aina epävarmaa. Ku ten kuuluisa filosofi Karl Popper ilmaisi asian: ”Tieteellistä teoriaa ei voida todistaa todeksi eikä edes todennäköiseksi.” Sen si jaan teoria voidaan falsifioida eli todistaa vääräksi. Näin teorioita voidaan koetella, ja niitä voidaan kehittää havaittujen virheiden pohjalta. Sen perus teella voidaan tosin tehdä monenlaista po litiikkaa, tai olla valikoivia tutkimustulos ten suhteen. MUINOIN – EIKÄ niin kovin kauan sitten – kirkko ja uskonto antoivat tärkeimmät ohjenuorat jokapäiväistä elämäämme var ten. Molemmissa tapauk sissa lopputulema oli, että vielä emme tiedä kaikkea, tutkimusta tarvitaan lisää. Jos tut kimus on tehty kaikkien tieteen sääntöjen mukaisesti, ovat sen tulokset uskottavia ja päteviä, kunnes ne osoitetaan uudella tut kimuksella vääriksi. Aiemmin politiikassa oli tär keää kamppailla arvoilla ja ideo logioilla, kun taas nykytrendissä päättäjät nojautuvat yhä tiukemmin tieteellisiin tut kimuksiin ja perustavat päätöksensä aikai sempaa selvemmin tutkimustiedon poh jalle (evidencebased policies). Molemmissa tapauksissa jopa tutki muksen tekijöiden tieteellistä ammatti taitoa on kyseenalaistettu ja eriävä näke mys tuloksista on yleistetty omiin ja lähi piirissä havaittuihin kokemuksiin perus tuen, mutta myös aiempiin tutkimuksiin vedoten. Pappi ei ole enää auktoriteetti, vaan sen roolia hoitaa audiovisuaalinen tieto ja epätieto eri viestintäkanavia pitkin. Tiede fundamentalistit rajoittavat tunteiden ja ideo logioiden liikaannostelua yhteiskun nassamme, sekä tieteessä että politiikassa. Akateemisessa ympäristössä tieteelli nen tutkimustieto on nostettu arvokkaim maksi ohjaajaksi elämässämme. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Jumalan sana ja tutkimus TUTKIMUS TIEDON POHJALTA VOI TEHDÄ MONENLAISTA POLITIIKKAA. Nyt virtuaaliset tietoympäristöt ohjaa vat meitä vastaavalla tavalla
Libanonissa ihmisiä murhataan, murhat eivät koskaan selviä. Sisar kommentoi ranskalaiselle uutiska navalle Slimin murhaajien olevan ihmisiä, joista hän oli koko elämänsä kirjoittanut. Kun Libanonista isketään Israeliin, päätöksen tekee sheikki Nasrallah, Hizbollahin joh taja. Puhuimme Libanonin sisällissodasta, jonka tapahtumia Slim järjestönsä kanssa pyrki selvittämään. Se on yh täältä puolue mutta myös aseellinen jär jestö, joka on varustukseltaan modernimpi ja suurempi kuin Libanonin virallinen ar meija. Hizbollahilla on kahdet kasvot. Slimin sisar, hänen ystävänsä ja vaimonsa eivät odota tuloksia. ROHKEAN IHMISEN MUISTOLLE E lokuussa 2019 istuin Beirutin helteessä juomassa kahvia. Se olisi ollut viime perjantaina siinä samassa ta lossa, jossa joimme kahvia. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Slimin kaupunginosassa oli teillä betonies teitä ja aseistettuja tunnuksettomia soti laita. Mitä sitten. Puhuimme myös Ira nista. SAIN KUTSUN muistotilaisuuteen. Slim oli saanut useita tappouhkauksia. Järjestö oli Slimille Iranin käsikassara, jonka avulla Iran sekaantui syvällisesti Libanonin poli tiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Pöy dän toisella puolella, omassa il mastoimattomassa työhuonees saan kirjapinojen keskellä istui ketjussa tupakoiva kustantaja ja kansalais aktivisti Lokman Slim. Torstaina 4. Hänen huumorinsa oli yhtä aikaa mustaa ja osaaot tavaa. Maailma näytti erilaiselta Euroo pasta ja Beirutista katsottuna. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Slim oli itsekin shiia ja asui Hizbollahin hallitsemassa kaupunginosassa. Libanonin viranomaiset ovat käynnis täneet murhasta tutkinnan. Murha tapahtui alueella, jossa teiden var sia reunustavat Hizbollahin keltavihreät taisteluliput. EU ON luokitellut järjestön aseellisen siiven terroristilistalleen. Joskus pommi räjähtää ja muutama ihminen kuolee. Ruumissa oli merk kejä kidutuksesta. Elämä jat kuu, hän vastasi. Slimin sanoin Hizbollah on valtio val tiossa. Kun Israel iskee Libanoniin, sen täh täimessä on nimenomaan Hizbollah. Uhka oli Libanonissa jatkuvasti läsnä. Kun puhuimme terro riuhasta Euroopassa, Slim hymyili. Häntä oli ammuttu neljä kertaa pää hän ja kerran selkään. De_18022021_23.indd 23 10.2.2021 17.18. Sorbonnessa koulutettu demokratiaak tivisti, monien uutiskanavien käyttämä Lähiidän asiantuntija oli murhattu. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Slimin murhaajat olivat ihmisiä, joista hän oli koko elämänsä kirjoittanut. helmikuuta, pari viikkoa sitten Lokman Slim löytyi 60 kilometrin päästä Beirutista etelään, omasta autos taan. Slim tunnettiin suorasanaisena shiiajärjestö Hizbollahin kriitikkona
Mitä jos seniorit yritettäisiin pitää hyvässä vireessä ja jatkamaan mahdollisimman pitkään nykyisissä työpaikoissaan. Keinoja löytyy, kyse on vain tahdosta. 24 Demokraatti TYÖELÄMÄ Työuria pitäisi saada pidemmiksi ja ikääntyneet työttömät takaisin töihin. JOUSTOILLA JAKSAA De_18022021_24.indd 24 11.2.2021 9.41
25 Demokraatti JAKSAA De_18022021_24.indd 25 11.2.2021 9.41
Olemme häivyttäneet sen taka-alalle. – Iltaja yötyö kuormittaa. Ikä tulee esille haastattelussa – jos on tullakseen, henkilöstöjohtaja Nikula kertoo. Se oli sillä selvä. Varhaisen puuttumisen mallissa korostuu esimiesten oikeus ja vastuu tunnistaa työntekijän liian raskas työkuorma työkykyyn nähden – ja miettiä ratkaisuja sen vähentämiseksi. De_18022021_24.indd 26 11.2.2021 9.41. – Se tuo rikkautta, erilaisia näkemyksiä, kun toisilla on enemmän työuraa elettynä ja toiset vasta aloittavat alalla omine odotuksineen. Ylipäänsä hänen työnkuvaansa kuuluu kaikki, mitä kahvilassa tapahtuu asiakkaiden palvelusta lähtien. Sellaisen kulttuurin luominen on äärimmäisen tärkeää, että ihminen uskaltaa ottaa työkykynsä rajoitteet itse puheeksi, ettei se merkitse automaattisesti työn loppumista. Myös työkavereita ja työntekijää itseään kannustetaan ottamaan asia puheeksi. Koskela sanoo kuntoaan ikään nähden ihan hyväksi, mutta on nyt hyvillään, että otti työajan puheeksi työpaikan kehityskeskustelussa. IÄKKÄÄN TYÖNHAKU stoppaa yleensä jo hakuvaiheessa. Viime vuoden alusta siitä tuli koko S-ryhmän yhteinen käytäntö. 26 Demokraatti TYÖELÄMÄ Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen O ili Koskela pyöräyttää tottuneesti pavut kahvimyllyssä ja kylmästä hytisevä asiakas saa nopeasti lämmikettä. – Emme kysy ihmisen ikää työnhakuvaiheessa lainkaan. IKÄ TULEE ESILLE VASTA HAASTATTE LUSSA – JOS ON TULLAKSEEN. Heterogeenisyys, se että työyhteisö koostuu kaikenikäisistä, erilaisista taustoista tulevista ihmisistä, on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan SOK:n henkilöstöjohtajan Susa Nikulan mielestä arvo jo sinänsä. Koskela on juuri täyttänyt 63 vuotta ja ensi kuussa hän juhlii 45-vuotista työuraansa S-ryhmän palveluksessa. Hän jaksoi ja pärjäsikin hyvin, mutta isän mielestä joku muu ammatti olisi syytä löytää rankan metsätyön sijaan. Päin vastoin, meillä on velvollisuus tuolloin mukauttaa työtä. Tänään on ollut tällaista: ovi ei ole käynyt niin taajaan sään takia. Myrskyisänä päivänä varhaista aamuvuoroa tehnyt Koskela on pitänyt tänään muun muassa huolen, että vitriinit ovat täynnä herkkuja ja valmistellut leivät sekä salaatit tarjoilukuntoon. – Rankinta on jalkojen päällä oleminen koko ajan. Nikulan mukaan S-ryhmällä on työkalut siihen. Nuorena tulivat tutuksi myös metsätyöt kotiseudulla Tornionjokilaaksossa isän apuna. Tarjoilijan työssä Koskela pitääkin antoisimpana vaihtelevia päiviä – työkavereiden ja asiakkaiden ohella. Tempauksen seurauksena iän kysyminen jätettiin SOK:n asiantuntijarekrytoinneista kokonaan pois. Hakija pääsee haastatteluun, jos osaaminen ja kokemus näyttävät tehtävään sopivilta. S-ryhmä, suurin yksityinen työnantaja Suomessa noin 39 000 työntekijällään, on tunnettu erityisesti nuorten työllistäjänä, mutta yli 55-vuotiaitakin keskusliikkeen työpaikoissa on yksitoista prosenttia. Työvoimatoimisto antoi kaksi vaihtoehtoa: muutto Helsinkiin tai Ruotsiin töiden perään. Valinta oli helppo, koska sisko asui jo valmiiksi Helsingissä. Työvuorolistan tekijälle tulikin sitten viesti: ”Oilille ei tarvitse enää iltavuoroja laittaa”. OILI KOSKELAKAAN ei ole selvinnyt ilman fyysisiä ongelmia, vaikka tarjoilijan työ onkin muuttunut vuosikymmenien saatossa vähemmän ruumiillisesti rasittavaksi. S-ryhmässä yleisin keino auttaa iäkästä jatkamaan on työajan rukkaaminen. Varsinkin talvella hämärä iltavalaistus alkoi käydä silmiin. Hän huokaisee, että onneksi ei enää tarvitse kantaa astiaröykkiöitä tarjottimella, sen hoitavat nyt astiakärryt. Vuonna 1976 alkoi työskentely Elannolla, ensin ruokaravintolassa, sitten kahvilassa, hieman myöhemmin Korkeasaaren ravintoloissa, ja vuodesta 1999 ravintola Kappelissa, jonka omistaa tätä nykyä HOK-Elanto, S-ryhmän suurin alueosuuskauppa. Työtunteja voi olla esimerkiksi neljä tuntia päivässä tai kahdeksan tuntia kolmena päivänä viikossa. SOK:lla ja muutamassa S-ryhmän alueosuuskaupassa pilotoitiin vuonna 2018 anonyymia rekrytointia. Koskela on tyytyväinen nykyjärjestelyyn. Välivuoro päättyy hänellä yleisimmin iltakahdeksalta, joskus harvoin yhdeksältä. Kerroin, että olen tehokkaampi aamuja välivuoroissa, koska silloin silmät eivät rasitu niin pahasti. – Työajan lisäksi tehtäviä voi mukauttaa fyysisen työkyvyn mukaiseksi töitä keventämällä tai tehtäviä räätälöimällä, Nikula toteaa. Rajusti iskenyt Toini-lumimyrsky on pitänyt perinteikkään Kappelin kahvilan Helsingin Espan puistossa normaalia hiljaisempana. – Mitä paremmin esimies tuntee alaisensa sen helpompi on puuttua, jos työnteko alkaa kulkea äärirajoilla. S-RYHMÄSSÄ ON herätty toimimaan, jotta konkarit pysyvät mukana työelämässä motivoituneina mahdollisimman pitkään ja uskaltautuvat hakemaan uutta työtä tai vaihtamaan alaa myös työuran myöhemmissä vaiheissa. Kulumia tulee myös ajan mittaan: itselläni sitä on vasemmassa ranteessa ja olkapäissä
SOK:n henkilöstöjohtaja Nikula ilahtuikin siitä, että konkaritutkimuksessa nuoremmistakin hyvin harva ajatteli konkarien hidastavan työn etenemistä, tai ettei heillä ole tänä päivänä vaadittavaa osaamista. – Hyvä huumorintaju on ainakin tarpeen. Mitäpä Oili Koskelalla on antaa neuvoksi nuorelle, joka haluaa ravintola-alalle. – Täällä on kohdeltu tosi hyvin, ja työvuoroissa ja tehtävissä on huomioitu toiveeni. Monelle iäkkäämmälle hakijalle on avautunut ovi työhön sen ansiosta. Mitään suuria unelmia hänellä ei ole, mitä nyt viettää enemmän aikaa äidin ja siskon luona Ylitorniolla. Nuoristahan meillä on suurin huoli, heidän työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestään, Susa Nikula huomauttaa. 38 prosenttia muun muassa ilmaisi halunsa jatkaa työntekoa, kun eläkeikä tulee täyteen. Se, että moni työnantaja irtisanomistilanteessa haluaa eroon juuri kokeneista työntekijöistään, ei tunnu Koskelasta oikeu denmukaiselta. – Haluamme pitää positiivista puhetta yllä. Koskela on vuosikymmenien kokemuksella huomannut, että muutos on jatkuvaa. Ikääntyneiden asemaa on Suomessa lähestytty lähinnä negatiivisuuden kautta, kuinka heitä on pakko työllistää ja miten paljon työnantajan pitäisi saada tukea näin tehdessään tai kuinka iäkkäiden kohdalla on suuri työkyvyttömyyden uhka. Jos peruskorjaus käynnistyy syksyllä 2022, en ala nyt ainakaan vähentämään työtunteja. Ei se ole henkilökohtaista. Se alkoi jo 1980-luvulla: sama työ tehdään pienemmällä porukalla. Koskela myöntää miettineensä, miten elämä muuttuu eläkkeelle jäädessä. 27 Demokraatti Hänen mukaansa kokemukset ”iättömästä” rekrytoinnista ovat jo nyt hyvät. Meidän on löydettävä keinoja, joilla saamme heitä rekrytoiduksi ja pidetyksi sujuvasti töissä ne, joiden eläkeikä täyttyy. – Iäkkäimmät pitivät tärkeimpinä oikeu denmukaista kohtelua, hyviä työkavereita, ilmapiiriä ja hyvää johtamista. Taloudelliset syyt jatkaa painottuvat myös monella, koska kyseessä on matalapalkka-ala. S-ryhmässä alkoi viime vuonna iso hanke: Vetoa ja pitoa. – Onneksi itselle ei ole tullut sellaista tilannetta eteen. OILI KOSKELALLA on edelleen työhaluja. En näe sellaisia mörköjä. Nikula uskoo, että mukavia ratkaisuja on syntymässä. Nimensä mukaisesti sen tavoitteena on lisätä osuuskaupparyhmän vetovoimaisuutta ja henkilöstön pysyvyyttä. – Työvoimapula on oikea uhka, ja seniorit ovat yksi kohderyhmämme. Oili Koskelakin on kuullut, että kaikilla työpaikoilla ei senioreja arvosteta heidän ansaitsemallaan tavalla, mutta hänellä itsellään ei ole ollut mitään valittamista. Kappeliin tuleva iso remontti on kuitenkin saanut hänet miettimään asiaa uusiksi. – Riippuu siitä milloin se alkaa. Ehdottomasti suurin osa asiakkaista on mukaMONI MUOTOINEN TYÖYHTEISÖ – ERIIKÄI SIÄ IHMISIÄ ERILAISILLA TAUSTOILLA – ON VAHVUUS YRITYKSELLE. – Alun perin ajattelin lopetella pikku hiljaa, tehdä ensin nelipäiväistä työviikkoa, sitten kolmipäiväistä ja alkaa nostaa siinä vaiheessa varhennettua vanhuuseläkettä. Onneksi perehdytys uuteen on toista kuin ennen, jolloin suunnilleen vain ojennettiin tarjotin ja sanottiin, että ”mene tuohon suuntaan”, hän muistelee naurahtaen. De_18022021_24.indd 27 11.2.2021 9.41. Ei pidä ottaa itseensä kaikkea, mitä asiakkailta kuulee – siinä puretaan yleensä huonoa päivää, ja satut vain kohdalle. – Kun itse aloitin aikoinaan, ravintoloissa oli paljon enemmän työntekijöitä – esimerkiksi tiskaajat erikseen. VIIME AIKOINA on noussut esille se, että asenteet iäkkäämpiä työntekijöitä kohtaan olisivat nuivia. Eläkeuudistuksen hänen ensimmäinen mahdollisuutensa jäädä eläkkeelle siirtyi ensi vuoden helmikuun alkuun. Paljon hyödyllistä tietoa tulikin Nextmilen konkaritutkimuksesta viime vuoden lopulla, johon vastasi noin 2 150 S-ryhmän työntekijää
Näin ymmärrämme asiakkaita paremmin ja tuotamme heille sopivia palveluita, Rissanen pohtii. Keski-ikä on 43 vuotta, yli 56-vuotiaita on yksitoista prosenttia ja yli 46-vuotiaita jo joka kolmas. Joustavuus nousikin työntekijöiden arvioissa hyvin korkealle, kun DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi. 28 Demokraatti TYÖELÄMÄ via ja kohteliaita, hän tietää 45 vuoden kokemuksella. De_18022021_24.indd 28 11.2.2021 9.42. – Pitkäjänteisestä työstä on mukava saada tunnustusta, mutta tärkeintä on, että meidän ihmisemme voivat hyvin, henkilöstöjohtaja Marko Rissanen painottaa. TOINEN KANNUSTAVA esimerkki on tietoliikennekonserni DNA, jonka ”mutkattoman työn malli” on saanut tunnustusta talon ulkopuolellakin. Perheystävällisyys toi viime vuonna muun muassa Ammattiliitto Pron tasa-arvopalkinnon ja jo aiemmin plakkarissa on Väestöliiton tunnustus. DNA-konserni työllistää noin 1 600. – Monimuotoinen työyhteisö – eri-ikäisiä ihmisiä erilaisilla taustoilla – on vahvuus yritykselle. DNA ei kysy rekrytoidessaan koskaan ihmisen ikää. – Työnteon joustavuus lisää valtavasti hyvinvointia, kun työntekijä – on hän sitten lapsiperheellinen, lapseton tai ikääntynyt – saa itse päättää niin paljon kuin mahdollista, miten säätää työn ja vapaa-ajan yhdistelmää. Rissasen mukaan konserni palkkaakin ihan kiitettävän määrän yli 50-vuotiaita. Hän korostaa, että perheystävällisyys ei yrityksessä tarkoita vain lapsiperheitä vaan jokaisella on omanlaisensa perheensä, lähiyhteisönsä, jonka kanssa arjen pyörittämisessa kaipaa välillä tukea. Moni mieltää sen nuorten organisaatioksi, mutta tämä mielikuva on Rissasen mukaan hieman väärä. DNA valittiin vuonna 2019 myös parhaaksi työpaikaksi Great Place To Work -instituutin tutkimuksessa. Hänelle itselleen ikä on vain numero. Henkilöstöjohtajan puheissa toistuvat sanat vapaus, vastuu ja luottamus
Niitä on muun muassa mahdollisuus tehdä työtä lähiomaisen luona, hankkia lähiomaiselle palveluita Gubbe-palvelun tai verkkopalvelutukea Auntie-palvelun kautta. Meillä on vallalla enemmän käsitys, että joko ihminen on kokoaikaisesti työssä tai ei ollenkaan. – Näen ongelmana sen, että toimiin ryhdytään usein reaktiivisesti, kun työkyvyn heikentymisestä on jo viitteitä tai se on jo heikentynyt. TOIMENPITEITÄ MUTKATTOMAAN työntekoon on DNA:lla paljon. Ihmisläheinen johtaminen kuuluu hänen mukaansa myös DNA:n kulttuuriin. kiinni, miten siihen suhtautuu, Rissanen painottaa. Ei pitäisi katsoa vain ikää, kun mietitään, millaisia tukimuotoja tarjotaan. SUOMESSA YLI 55-vuotiaiden työllisyysaste on noin 65 prosenttia. Rissanen korostaa lisäksi avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta, yhdessä miettimistä, miten niin henkilöstö kuin liiketoiminta voivat hyvin. Arjessa tukemisen, kuuntelemisen, keskustelun ja sovittelun pitää olla mukana joka päivä. Mutta odotamme myös kovia tuloksia. – Naapurissa yhteiskunta satsaa siihen, että kaikki pystyvät osallistumaan työhön edes jollain panoksella. Erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitokselta pyörittelee lukua mielessään – ja eihän se kovin mairitteleva ole muihin Pohjoismaihin verrattuna. Usein myös puhutaan siitä, että ikääntyvillä on muita enemmän sairauspoissaoloja. Se otettiin käyttöön vajaassa kuukaudessa, Rissanen kertoo kyvystä reagoida nopeasti ideoihin. Mustavalkoisista ikäasenteista olisi syytä päästä jo irti. Ruokolaisen mukaan Suomessa suurin osa työnantajista pyrkii pitämään huolta ikääntyvistä työntekijöistään erilaisilla toimilla: kuormitusta pyritään vähentämään ja keventämään fyysisesti vaativissa tehtävissä, ehdotetaan työajan lyhennystä tai tarjotaan esimerkiksi koulutusta tai kuntoutusta. Kun eläkeikä lähestyy, mahdollista on saada valmennusta työuran lopetteluun. Ruokolainen tutkii ja kehittää työkseen ratkaisuja nimenomaan ikääntyvien työntekijöiden työhön osallistumisen edistämiseksi. Häntä harmittaa ylipäänsä se, että ikääntyviä konkareita arvioidaan yhtenä yhtäläisenä ryhmänä pelkästään iän perusteella, vaikka ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat yksilöllisiä – näin ollen myös tuen tarpeet vaihtelevat. – Tarjoamme kaikille samat mahdollisuudet jatkuvassa muutoksessa kehittää itseään. Pitkiä ehkä onkin, mutta nuorilla on enemmän lyhyitä poissoloja, Ruokolainen viittaa tutkimuksiin. Ruotsissa taas ennaltaehkäisevät, preventiiviset toimet ovat enemmän etusijalla. On ihmisen omasta halusta TYÖVOIMA PULA ON OIKEA UHKA, JA SENIORIT OVAT YKSI KOHDE RYHMÄMME. Kun eläkepäivät DNA:lta joskus koittavat, läksiäisiksi ei tule iänikuista vaasia tai vastaavaa vaan esimerkiksi älykello tai Mehiläisen palvelut vuodeksi tukemaan omaa hyvinvointia. Teemme kaikkien kannalta parhaan lopputuloksen, kun uskomme, että ihmiset ovat voimavara. Jatkuva oppiminen kuuluu yrityksen kulttuuriin. Rissanen sanoo. De_18022021_24.indd 29 11.2.2021 9.42. Palkallista isovanhempainvapaata ei tiettävästi ole muualla kuin DNA:lla. Työelämässä heitä on kaikkiaan noin 500 000 laskentatavasta riippuen. Ruokolainen toivoisi enemmän työntekijöiden tukemista läpi työuran, missä tilanteessa hän sitten onkaan työssään tai muussa elämässään. – Niin metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. – Yksi työntekijämme ehdotti tällaista tapaa huomioida ikääntyviä työntekijöitä. Ikääntyneistä työntekijöistä puhuttaessa ”alaikäraja” on jostain syystä jumittunut 55 vuoteen. Pehmeät ja kovat arvot eivät sodi toisiaan vastaan mitenkään. 29 Demokraatti Ei mikään yhtenäinen ikääntyneiden massa – Keskeistä on yhdessä sopiminen: jos elämäntilanne edellyttää lyhyempää työaikaa, sitten tehdään niin. Se antaa Ruokolaisen mielestä väärän mielikuvan aivan kuin 55-vuotiaat olisivat ”niitä eläkkeelle kohta jääviä”, vaikka heillä on työuraa jäljellä vähintään kymmenen vuotta
– Voi olla, että heitä irtisanotaan tulevaisuudessa vähemmän, mutta voi käydä myös niin, että ikääntyvien rekrytoinnissa tullaan entistä varovaisemmaksi. Ruokolainen toivoisi näkökulman muutosta: mitä vahvuuksia heillä on. Ja siitä hyötyy myös työpaikka, Ruokolainen uskoo. Eläkeputkeen työntämistä on sanottu helpoksi keinoksi työnantajille päästä eroon ikääntyvistä työntekijöistään irtisanomistilanteessa. Konkareille esimerkiksi sitä, että hän on motivoinut pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja osaamisestaan. Hän peräänkuuluttaa, että eläkeputken siirto historiaan ei yksistään ratkaise ikääntyvän työntekijän asemaa. Se voi tarkoittaa monia eri asioita. Työn muutos yhä teknisemmäksi voi tuottaa pulmia, jos ei ole tottunut käyttämään erilaisia teknisiä sovelluksia. Suomessa on ollut jo aika pitkään erilaisia ikäohjelmia, ja niitä pitäisi Ruokolaisen mielestä nyt päivittää. – Kokemuksen kautta he osaavat hahmottaa isompia kokonaisuuksia, nähdä syyja seuraussuhteita, tunnistaa riskit; mitä kannattaa tehdä, mitä taas ei. – Työuran loppuvaiheen ei tarvitse olla passiivinen laskeutumisvaihe eläkkeelle. Hän on huomannut työpaikoilla vieraillessaan, että työn muutoksessa ja esimeriksi uuden teknologian omaksumisessa vanhemmat työntekijät kaipaavat enemmän vertaisperehdytystä ja aikaa opetella uusi työtapoja. – Pitäisi olla mahdollista kehittää sitä työaikana, ei vain työntekijän vapaa-ajalla. Tarvitaan myös asenteiden muutosta. Korona-aikana etätyöhön siirryttäessä haaste voi olla entistä kovempi, jos ja kun apua ja tukea on vaikeammin saatavilla. Välttämättä yksi sapluuna ei toimi kaikilla. Se voi olla vielä aktiivinen uravaihe, jonka aikana voi saada merkittäviä asioita aikaan. – Kuitenkin kaikista ikäryhmistä löytyy ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita itsensä kehittämisestä. Siinä lähtökohtana on vahvistaa yksilön omaa työuran hallintaa huomioimalla työntekijän uravaihe ja yksilölliset elämäntilanteet. SIIHEN, MITEN niin sanotun eläkeputken poistuminen vaikuttaa ikääntyneiden työllistymiseen, ei ole Työterveyslaitoksellakaan kristallipalloa. Ruokolainen painottaa erityisesti yhtä asiaa, johon pitäisi saada muutos: – Osaaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi tekijä, kun on kyse työkyvystä. Voidaan myös ajatella, ettei ikääntyvällä itselläänkään ole motivaatiota uuden oppimiseen. Mutta työnantajan vastuulla on huolehtia työoloista ja siitä, ettei kukaan kuormitu työssään liikaa sekä tietenkin tukea ja kannustaa työkyvyn ylläpidossa. KENELLÄ ON sitten vastuu työkyvystä. Ruokolaisen mukaan työntekijän täytyy myös itse pitää huolta jaksamisestaan ja palautumisestaan. Mutta etätyöaika voi olla kuormittava myös nuoremmallekin, jos hän esimerkiksi ei ole ehtinyt perehtyä kunnolla tehtäviin ja kaipaisi esimiehen ja työkavereiden tukea, Ruokolainen huomauttaa. 30 Demokraatti TYÖELÄMÄ RISKIT JA haasteet. Sanonta ”vanha koira ei opi uusia temppuja” istuu sitkeästi: mietitään, kannattaako ikääntyvää työntekijää enää kouluttaa, jos hyötyjä jäljellä oleviin työvuosiin verrattuna on vähän. Nämä nousevat keskusteluun aina, kun ikääntyneiden työllistymisestä on kyse. De_18022021_24.indd 30 11.2.2021 9.42. – Toivoisi, että työpaikoilla mietittäisiin enemmän, miten eri ryhmiä perehdytetään, kuka neuvoo ja miten paljon siihen käytetään aikaa. Tavoitteena on tukea työntekijän omaa toimijuutta kehittämällä hänen vahvuuksiaan ja auttamalla häntä erilaisissa haasteissa ja vastoinkäymisissä. – Ideana on se, että työntekijä voimaantuu huolehtimaan itse oman työuransa hallinnasta. Erikoistutkija pohtii, että varttunut leimataan helposti myös muutosvastarintaiseksi, jos hän esimerkiksi kokemukseensa nojaten varoittaa menemästä toiminnassa tiettyyn suuntaan. – Tutkimusten mukaan uuden teknologian omaksuminen kuormittaa enemmän ikääntyneitä kuin nuoria. – Ikääntyvillä itselläänkin voi olla kielteisiä ikäajatuksia. – Pidetään huoli kaikista, annetaan kaikille mahdollisuus osallistua. TTL:n tutkimukset osoittavat, että näitä kielteisiä ikään liittyviä asenteita voidaan taklata ikääntyvien työntekijöiden joukossa ja luoda työuralle myös uusia näkymiä. Tämän vuoksi ihmiset on syytä saada ymmärtämään paremmin esimerkiksi se, mitä vahvuuksia iän ja kokemuksen kertyminen tuo ja, miten sitä voidaan hyödyntää, Ruokolainen pohtii. EI OLE OLEMASSA IKÄÄNTYNEIDEN RYHMÄÄ, JOLLA ON HEIKENTY NYT TYÖKYKY TAI TERVEYS. Usein unohtuu se, että myös osaaminen on työkykyä. Työterveyslaitos (TTL) puhuu ikäjohtamisen sijaan työurajohtamisesta. Työolotutkimuskin osoittaa, että koulutuksia tarjotaan työpaikoilla herkemmin nuorille ja jo ennestään korkeakoulutetuille. Työurajohtaminen voi olla keino torpata myös kielteisiä ikäasenteita. Työn merkityksellisyydestä, osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen on kaikille tärkeää
Demokraatin ja SDP:n yhdessä järjes tämän kilpailun voittaja julkistetaan ja palkitaan SDP:n kuntavaalien kampan jastartissa maaliskuussa. Kampan jastartin julkisessa lähetyksessä ker rotaan myös SDP:n vaaliohjelmasta ja kampanjasta. Voittaja palkitaan komean tittelin ja pokaalin lisäksi tuhannen euron matkalahjakortilla. Hä nelle vuorovaikutus on tärkeää. ”Vuoden valtuutetuksi haetaan aktii vista ja vaikuttavaa, yhteishenkeä luo vaa, yhteiseen tekemiseen sitoutunutta ja yhteistyökykyistä valtuutettua. Arvonnan voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. – On hienoa, että nyt kun etsimme kun tavaaleihin uusia ehdokkaita, voimme myös antaa tällä kilpailulla esimerkin siitä, millainen on arvostusta saava val tuutettu. TÄSTÄ ON KYSE . Vuoden valtuutettu 2021 kilpai lun voittaja palkitaan suorassa lähetyk sessä, jonka avaa SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. . . . Lähetystä voi seurata SDP:n verkkosivuilta sdp.fi. Se on ainakin varmaa, että hän sopii kuvailuun, jolla Vuoden val tuutettu kisaan haettiin ehdokkaita. . Tä hän kysymykseen antoi oman vastauksensa yli 250 ihmistä viime perjantaina päättyneessä äänestyksessä. Yleisö sai äänestää suosikkiaan viidestä finalis tista: Kristian Parviainen Siuntiosta, Piia Elo Turusta, Tuija Pohjola Ou lusta, Kari Masalin Hausjärveltä ja Henna Hovi Kouvolasta. . Demokraatti ja SDP järjestivät Vuo den valtuutettu kilpailun nyt toista ker taa. Voittajan lisäksi hyviä esikuvia ovat toki kaikki finalistit, SDP:n järjes töpäällikkö Jenny Suominen kuvailee. Teksti Anna-Liisa Blomberg K uka ansaitsee tittelin Vuo den valtuutettu 2021. Lisäksi arvottiin kirjapalkintoja. . . . 31 Demokraatti Vilkas vaali voittajasta Vuoden valtuutettu 2021 on jo valittu, mutta kisan voittaja paljastuu yleisölle vasta myöhemmin. Vuoden valtuutettu 2021 -kilpailun voittaja julkaistaan SDP:n kampanjastartissa lauantaina 6.3. Kilpailun tarkoitus on tuoda esiin usein vaille näkyvyyttä ja julkista kii tosta jääviä SDP:n päättäjiä sekä heidän arvokasta työtään kaupungeissa ja kun nissa ympäri Suomen. VUODEN VALTUUTETTU 20 21 VUODEN VALTUUTETTU HENNA HOVI TUIJA POHJOLA KRISTIAN PARVIAINEN PIIA ELO KARI MASALIN De_18022021_31.indd 31 10.2.2021 10.10. Hän in nostaa kuntalaisia osallistumaan, hän viestii ja kuuntelee”, kuvailu kuului. kello 12 alkavassa lähetyksessä. Lukijamme pääsevät tutustumaan häneen paremmin maaliskuussa julkaistavan pitkän henkilö haastattelun myötä. Edellisen kerran kisattiin vuonna 2019, jolloin voiton vei Minna Räsänen Vantaalta. MILLAINEN PÄÄTTÄJÄ tänä vuonna saa Vuoden valtuutetun tittelin. Kilpailussa äänestäneiden kesken arvottiin Firskarsin Functional Form -veitsitukki, jossa on kuusi erilaista veistä. . Suominen kertoo, että kampanja startti järjestetään tällä kertaa virtuaa lisena
Jos hyvinvointiyhteiskunta rakoilee ja oikeudenmukaisuus tulee kyseenalaiseksi, yhteiskuntarauhakin järkkyy. Punamulta-akselin voimin tehtiin tukku laajojen kansankerrosten elämänehtoja parantaneita ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä lujittaneita uudistuksia. De_18022021_32.indd 32 11.2.2021 10.37. KONSENSUSPOLITIIKKA ON yhteiskuntarauhan ilmentymiä. Sen merkitys korostuu tällaisina epävarmuuden aikoina. Jokaisen on voitava kokea Suomi omaksi maakseen sekä asiaettä tunnesyillä. 32 Demokraatti Y hteiskuntarauha on ollut ja on eheyspolitiikan, neuvottelukulttuurin ja vähitellen kehkeytyneen keskinäisluottamuksen tulosta. Presidentti Niinistö kiteytti valtiopäivien avajaispuheessa 3. Kansanedustajien kuuluu omalta kohdaltansa toimia yhteistyön, sovinnollisuuden ja keskinäisen kunnioituksen puolesta. Vaikkapa vain, että missä minä nyt oikein olenkaan mukana.” Yhteiskuntarauha on keskeisimpiä edellytyksiä Suomen itsenäisyydelle, turvallisuudelle ja kaikenpuoliselle hyvinvoinnille. Ei sitä kannata haikailla jatkossakaan – ei ainakaan historian valossa. POLIITIKOILLA ON iso vastuu yhteiskuntarauhasta etenkin nyt, kun vastakkainasettelu ja vihapuheet nostavat päätä. Iso linja Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri YHTEISKUNTA RAUHA EI KESTÄ TALOUDELLISIA, SOSIAALISIA JA ALUEELLISIA RAILOJA. päivänä helmikuuta itse kunkin vastuun: ”Pitää osata itse pysähtyä, edes hetkeksi, ajattelemaan. Se on ollut itsenäisen tasavallan iso linja toistasataa vuotta – koko vapaus-, sisällisja kansalaissodan jälkeisen ajan. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Yhteiskuntarauha ei kestä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia railoja, joiden uhka on aina olemassa. Väkivaltakin leimasi poliittista elämää. Blokkipolitiikka ei ole ollut Suomen malli. Ensimmäiset parikymmentä vuotta olivat epävakaita ja rauhattomia. Yhteiskuntarauhan tärkeä edellytys on ollut ja on laaja poliittinen yhteistyö, keskeltä vasemmalle ja keskeltä oikeal le, mutta myös ilman keskustaa. Seuraavana vuorossa on Suvi-Anne Siimes. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja sopimiskulttuuri tukee yhteiskuntarauhaa. Poliittisen keskustan ja sosialidemokraattien vuonna 1937 alkanut hallitusyhteistyö vauhditti sovintoja eheyspolitiikkaa. Ulkoja turvallisuuspolitiikka ja isot yhteiskunnalliset uudistukset on parasta valmistella ja toteuttaa laajalla pohjalla, myös hallituksen ja opposition rajan ylittävällä yhteistyöllä. Sitä arvostellaan harmauden, vähäisen jännittävyyden ja keskustelemattomuudenkin takia. Konsensus syntyy ja elää vain vireän keskustelun pohjalta, ei itsestäänselvyytenä
33 Demokraatti Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI De_18022021_32.indd 33 11.2.2021 10.37
34 Demokraatti Kokeilija KASVO Kalevi Sorsa -säätiön uusi toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen toimii niin laajasti ja monipuolisesti, että laiskempi taapertaja tyrmistyy. De_18022021_32.indd 34 11.2.2021 10.37. Hän ei itse lämpene tälle tulkinnalle. Nykyajan renessanssihahmo
35 Demokraatti De_18022021_32.indd 35 11.2.2021 10.37
36 Demokraatti Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen NYKYIHMISELLE ON KIRJOITETTU AHDAS KÄSIKIRJOITUS ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ. Talven viimaa piiskautuu baariin. Taidat olla aikamoinen renessanssi-ihminen. Rautiaisen hymy muuntuu aavistuksen vinoksi, sitä voisi olla aavistelevinaan opponoivaa ajatusta. H elsingin Kalliossa sijaitsevan Rytmi-baarin ovi aukeaa. – Kiva päästä välillä tapaamaan ihmisiä naamatusten. Leffaintoilija ja Sodankylän elokuvafestareiden aktiivi. De_18022021_32.indd 36 11.2.2021 10.37. Kadulta astelee baariin rivakoin askelin parrakas, pitkätukkainen mies. Mies äkkää kuvauskaluston luona baarin peränurkilla hääräävän kaksikon, astelee heidän luo lämpimästi hymyillen. Berberit riisuttu, kahvikupit edessä. – Jos edustan nykypäivän renessanssimeininkiä, se kai kertoo, että nykyihmiselle on kirjoitettu kovin ahdas käsikirjoitus elää elämäänsä, Rautiainen tuumaa. Taiteilija. Tutkija. Ainakin nykypäivän renessanssi-ihminen, täsmentelee haastattelija hätäpäissään. Kolmen tutkinnon mies. Hallintotieteiden tohtori, tutkija, monien alojen dosentti. Näinä aikoina sitä tarttuu jokaisen mahdollisuuteen karata loputtomia teamsja muita etäpalavereita, huokaa Pauli Rautiainen, Kalevi Sorsa -säätiön uusi toiminnanjohtaja
Haastattelun aikana Rautiainen puhuu suhteellisen laveasti assosioiden ja pitää välillä pitkähköjä tuumaustaukoja: asiat ja ilmiöt yhdistyvät samaan tapaan kuin hänen ansioluettelossaan, töissään ja toimissaan. Meidän koulutusjärjestelmämme on muuttunut armottomaksi, kapeaksi putkeksi. Rautiainen jatkaa ajatustaan koulumaailmaan. Valtion sektoritutkimuksen alasajo Vanhasen hallitusten aikana teki taiteen tutkijasta valtiosääntöjuristin, Rautiainen sanoo. Tai jos ei vastaus, niin valistunut arvaus. – Eikä kehitys ole edes pahimmillaan juuri suomalaisessa yhteiskunnassa. MITÄ RAUTIAINEN vastaa omaan retoriseen kysymykseensä. – Jos halutaan vetää mutkat ihan suoriksi, kuulun varmaankin siihen taidelukion käyneeseen porukkaan, josta ei tullut taiteilijaa, hän naurahtaa kuivasti. Rautiainen opiskelee parhaillaan neljättä maisterintutkintoaan, tämänkertainen on kasvatustieteestä. Hanke rakentaa siltaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen käynnistämään valtiolliseen sovintoprosessiin, joka koskee näitä oikeudenloukkauksia. RAUTIAINEN KAMMOKSUU nykyistä trendiä, jossa tutkintojen opintopistemäärälle asetetaan kattoja ja julkisessa puheessa paheksutaan toisen maisterintutkinnon suorittamista. Jos meillä on hyviä kysymyksiä ja joku muu etsii ja esittää niihin vastauksia, me voimme myös koota niitä yhteen. 2 Albert Camus: Rutto (Otava) 3 TÄRKEINTÄ 3 Tommy Orange: Ei enää mitään (Aula & Co) D-KASVO – Mutta onhan se totta, että tänä päivänä vaikkapa yliopistoon menevän ihmisen on hyvin vaikea hankkia sentyyppistä koulutustaustaa kuin minulla on. Hänen työnsä, tehtävänsä ja tutkimusalueensa ovat usein liittyneet ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, syrjintään ja hyvinvointipalveluihin. Onko hänellä siihen vastaus. – Sen sijaan, että olisin renessanssi-ihminen voi ehkä sanoa, että olen kuulunut etuoikeutettuun ikäluokkaan, joka on saanut monipuolisesti kokeilla erilaisia asioita. Kun olemme aidosti kiinnostuDe_18022021_32.indd 37 11.2.2021 10.37. – Kai se on tämän ajan muotitermi, jonka voi kääntää hyödylliseksi yhteiskuntatutkimukseksi. – Sama ilmiö koskee vaikkapa nyky-lukiolaisten kielivalintoja, jotka kaiken aikaa vain kapenevat. Kesällä 2020 käynnistyi puolestaan Viitotut muistot -tutkimushanke, jonka tutkijaryhmässä Rautiainen selvittää kuurojen ja viittomakielisten Suomessa kokemia vääryyksiä. Renessanssiheiton pohdinta päätyy synteesiin monen mutkan jälkeen. Meillä puristetaan ihmisten elämä näennäistehokkaaseen kapeaan ideaalimalliin, joka ei aidosti palvele ihmistä eikä yhteiskuntaa. – Tällainen ihminen istuu siihen boksiin hyvin huonosti. Tämän harhan purkamisen kanssa meidän pitää tehdä töitä. 37 Demokraatti 1 Václav Havel: Euroopan toivo – esseitä ja puheita 1978–2002 (Niin & Näin) Mitkä ovat kolme sinulle ajankohtaista kirjaa. Sen seuraukset näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka koulutustason nousu pysähtyi minun ikäluokkaani. Kuulun jälkimmäisen polun kulkijoihin, mutta paljon on elämässä kiinni sattumista. Rautiainen käyttää termiä politiikkarelevantti tutkimus, kun hän kuvaa säätiön toimintaa. Olennainen kysymys kuuluu, miksi meistä nykyisin tuntuu, että sellainen ei ole enää soveliasta. Joitakin vuosia sitten Japani päätti ajaa yliopistojensa humanistiset tieteet alas. Hän on esimerkiksi mukana tutkijaryhmässä, joka on vuosien ajan selvittänyt ArtsEqual -hankkeessa taidetta yhdenvertaisuutta tuottavana hyvinvointipalveluna. Arvot ja ihmiskuva toistuvat monta kertaa Rautiaisen puheissa. Mitä se tarkoittaa käytännössä. Ei onneksi jäätävästi. Itse koen, että ajatuspajojen tulee olla aavistuksen päivänpoliittisen päätöksenteon edellä. Onko todella niin, että esimerkiksi saksan kielen tai ylipäätään eurooppalaisten kielten ja kulttuureiden laajaa tuntemista ei enää katsota yhtä arvokkaaksi kuin ennen. – Ajatuspajojen tehtävä on pikemmin esittää kysymyksiä kuin vastauksia. Mikä sai japanilaiset 2000-luvulla ajattelemaan, että heillä kansakuntana ei enää ole varaa pohtia kulttuuria ja ihmisenä olemista. Rautiainen on tainnut kuulla jokusen kerran liikaa renessanssija monipuolisuuspohdintoja, sillä: – On olemassa suoraviivaisia polkuja ja vähemmän suoraviivaisia polkuja. – Meidän hyvinvointivaltiolliset perusratkaisumme lähestyä vammaisia henkilöitä eivät enää ole kiinni tässä ajassa. – Meille on kai syntynyt sellainen harha, että meillä ei enää yhteiskuntana ole varaa sivistykseen ja hyvinvointiin. Rautiainen nostaa konkreettisena esimerkkinä esiin vammaispolitiikan. TUORE TOIMINNANJOHTAJA näkee, että Kalevi Sorsa -säätiön keskeinen tehtävä on ”tuottaa ja koota tietoa sekä pyrkiä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun”. Rautiainen tutkii, mitä muutoksia Suomen lainsäädäntöön tarvitaan, jotta taide julkisena palveluna lisäisi yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Minusta se on arvokysymys ja kertoo myös ihmiskuvasta
Ministerivastuuta käsiteltiin vuoden 2020 lopulla ulkoministeri Pekka Haaviston tapauksessa, kun ministerin toimien laillisuutta tutkittiin al-Holin pakolaisleiriltä kotiuttamisen yhteydessä. – Minusta kysymys ministerivastuulain uudistamisesta on sukua kysymykselle siitä, pitäisikö valmiuslakia uudistaa. Rautiainen korostaa, että perustuslakia uudistettaessa tulee unohtaa hätäily. . Kansanedustajan syytesuoja nousi keskusteluun perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään kansankiihottamista selvittäneen poliisitutkinnan yhteydessä. . Haaviston tapauksessa politiikan ja juridiikan nähtiin sekoittuvan. Jo ennen korona-aikaa valtiosääntötuntijoiden keskuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että valmiuslakia tulisi uudistaa. Sekavien vaiheiden jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyi siihen, että Haavisto toimi lainvastaisesti ja moitittavasti, mutta ministerisyytteen kynnys ei kuitenkaan ylittynyt. – Valmiuslaki ja ministerivastuu liittyvät perustuslakiin ja perustuslain muuttamisen tulee demokraattisessa yhteiskunnassa aina olla monen lukon ja vakavan harkinnan takana. 38 Demokraatti D-KASVO PAULI RAUTIAINEN . Jo ennen Haaviston tapausta valtiosääntötutkijat olivat esittäneet, että ministerivastuun kokonaisuus pitäisi asetella uuteen uskoon, sillä perustuslakivaliokuntakäsittely ei ole nykymuodossaan paras mahdollinen malli. . . – Meidän tulee nähdä vammaiset aidom min työntekijöinä. Eläinten oikeudet, ilmastonmuutos ja Suomen kielimaiseman monimuotoistuminen ovat kaikki sellaisia aikamme yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka pitäisi nähdä aiempaa selkeämmin valtiosääntökysymyksinä. Rautiainen havainnollistaa, mitä esimerkiksi erilaisissa juhlapuheissa ahkerasti viljellyn esteettömyyden tulee käytännössä tarkoittaa. Tällainen on näennäistä yhdenvertaisuuden edistämistä. . Julkisuudessa on keskusteltu muun muassa siitä, tulisiko perustuslakia ja toimintatapoja täsmentää parlamentaarisen immuniteetin ja ministerin syytesuojan osalta. Suhtauduin tiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä kielteisesti perustuslain muuttamiseen tavalla, jossa teknokraattisesti leikattiin yksittäinen kysymys irti perustuslain kokonaisuudesta nopeutetussa menettelyssä käsiteltäväksi. De_18022021_32.indd 38 11.2.2021 10.37. Rima on asetettava korkeammalle, mikä vaatii myös nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä. työskennellyt oikeustieteen professorina, taidepolitiikan tutkijana ja Eurooppanuorten pääsihteerinä. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. – On myös kysyttävä, käymmekö perustuslakikeskustelua ylipäänsä oikeista kysymyksistä. sai syksyllä perustuslakiblogin päätoimittajana Demla ry:n vuoden 2020 oikeudenturvaaja –tunnustuksen perusja ihmisoikeuksien puolustamisesta julkisessa keskustelussa neita Suomen työllisyyden nostamisesta, meidän pitää havaita, että toimintarajoitteisten henkilöiden keskuudessa on erittäin paljon alityöllisyyttä. VIIME VUOSINA ministerivastuulakiin ja kansanedustajan syytesuojaan liittyvät politiikan tapahtumat ovat olleet julkisuudessa. Kirjaisin esimerkiksi eläinten oikeudet perustuslakiin, kun perustuslaki seuraavan kerran avataan. – Esteettömyyden edistämisessä ei riitä sen varmistaminen, että pyörätuolilla pääsee leffateatterin salin laitaan paikalle, jossa kukaan ei muutoin istuisi. syntynyt 1981, asuu Helsingissä. Ennen koronaa se asia ei noussut poliittiselle agendalle, mutta koronan jälkeen laki varmaan uudistetaan. PERUSTUSLAKIA UUDISTETTAESSA TULEE UNOHTAA HÄTÄILY. . . tutkinut sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaan asutulla maaseudulla, vähemmistöjen syrjintää sekä oikeuden ja politiikan suhdetta. . hallintotieteiden tohtori, hyvinvointi-, julkisja valtiosääntöoikeuden dosentti . . . – Sama juttu on ministerivastuun kanssa. Rautiainen on perustuslakiasiantuntija, joten hän katsoo ministerivastuukysymystä päivänpolitiikan kuohuntaa laajempana kysymyksenä. Sen sijaan, että ajattelemme vammaista henkilönä, joka saa palveluita kotiinsa, meidän on rakennettava yhteiskuntaa, jossa hän käy työssä ja työpäivän jälkeen työkavereidensa jälkeen vaikkapa kapakassa
– Sodiksessa parasta on yhteisöllisyys. – Tämä leffa tulee ehdottomasti nähdä kankaalta. Rautiainen haluaa 40-vuotissyntymäpäivänsä juhlistamiseksi vuokrata elokuvasalin, koota ystävänsä yhteen ja viettää heidän kanssaan yhteisen rupeaman elävien kuvien äärellä. Kaiken näköinen pönöttäminen ja punaiset matot puuttuvat. De_18022021_32.indd 39 11.2.2021 10.37. Korona-ajasta huolimatta Rautiainen hellii ajatuksissaan elokuvahaaveen toteuttamista Elävän kuvan keskuksen (Elke) pyörittämässä Orionin leffasalissa. – Täytän vuosia jo helmikuussa, mutta ehkä elokuvanäytös maaliskuussa onnistuu, sanoo mies, joka vieroksuu yltiörationaalisia ja näennäisen johdonmukaisia kertomuksia. Kymmenkunta vuotta hän on uskollisesti vieraillut talkootöissä Sodankylän elokuvajuhlilla. 39 Demokraatti TAITEELLISESTI LAADUKKAAT elokuvat merkitsevät Rautiaiselle paljon. Hän irrottautuu työn ja tutkimuksen parista mielellään upottautumalla leffateatterin penkille katsomaan eurooppalaista elokuvaa. Kyse ei ole parituntisesta tusinaleffatuokiosta, vaan salissa katsottaisiin mustavalkoinen, yli seitsentuntinen art house -elokuva, Béla Tarrin ohjaama Sátántangó. Katsotaan millaiseksi maailma muuttuu ja jääkö tämäkin suunnitelma toteutumatta, Rautiainen sanoo korona-ajan todellisuuteen viitaten. Elokuva on pääasia
Aikaa on 9. Kyllä voi. ÄÄRIOIKEIS TON NOUSU PYSÄYTETÄÄN OSALLISTUMALLA POLITIIKKAAN JA ASETTUMALLA EHDOLLE. Joku muu hoitaa aina hommat ja kantaa vastuun. Se ei ole itsestäänselvyys. Laittakaa nimi suostumukseen edes kerran elämässä – ehdokkuuden pitäisi olla miltei kansalaisvelvollisuus. Todellisuudessa kuntavaalit ratkaistaan aina ehdokasasettelulla ja paikallisilla kysymyksillä, vaikka vaaleista yritetään median ja oppositiopuolueiden voimin väkisin vääntää valtakunnallisia. SAMAAN AIKAAN, kun normaalit ihmiset valitsevat oman hyvinvointinsa, oikeistopopulistien listat täyttyvät ääriajattelulla. Ja vaikka tuo edellä mainittu saattaa vaikuttaa ylitse ampuvalta, lähes jokainen kysymäni henkilö on vedonnut ajanpuutteeseen. Paitsi höpö höpö, ei helpottanut. Ja äänestäjien ajatusmaailma tuntuu olevan sama kuin USA:ssa ennen Trumpia – kyllä heidän täytyy antaa näyttää kyntensä, huonommin ei voi mennä. Huh, johan helpotti. Ja tulee menemään. Nyt kaiken päälle puheenaiheeksi on noussut poliitikkoihin kohdistetut väkivallanteot. 40 Demokraatti Y le julkaisi kuntavaaligallupin, jonka mukaan SDP olisi marssimassa suurimmaksi kuntapuolueeksi supertähti-Sannan tahdittamana. DEMARIEN PERUSEHDOKAS on usein rauhallinen, harkitseva ja itseään korostamaton tavallinen ihminen, niin miksi he laittaisivat elämänsä ja kroppansa likoon, kun kerran vähemmälläkin pääsee. Ainakin itseäni huolestuttaa kovasti, että suuria kaupunkeja lukuun ottamatta ehdokaslistojen täyttäminen on kunnissa vaali vaalilta yhä vai keampaa. Olen kysynyt kymmeniä ihmisiä lähtemään ehdolle alkuvuoden aikana. Ei, koska ehdokas-ehdokkaat tiedostavat valitettavan hyvin homman huonot puolet: ei jää enää aikaa itselle, perheelle, eikä mukaville harrastuksille – ja lisäksi saa kansalaisten vihat ja klikkijuttuja metsästävän median vainon ja halveksunnan päälleen. Kyse ei ole enää pahaa-aavistamattomien ja sinisilmäisten maailmanparantajien puijaamisesta loputtomiin kampaviineripalavereihin ja selaamaan byrokratiajargonilla kyllästettyjä satasivuisia esityslistoja, joissa käsitellään kaikkea muuta kuin sitä, mikä ihmistä politiikassa kiinnostaisi. Kaikkea muuta… Olen huonoin tyyppi vakuuttamaan ketään siitä, etteikö politiikka söisi pahimmillaan koko elämää, mutta eihän sen niin tarvitse olla. Äärioikeiston nousua ei pysäytetä kirjoittamalla paheksuvia kommentteja someen – se pysäytetään osallistumalla politiikkaan ja asettumalla ehdolle. Vetoan jokaiseen kynnelle kykenevään hyvinvointivaltion kannattajaan, että jaksaisitte osallistua sen Suomen vaalimiseen, joka meille on viimeisen vuosisadan aikana rakennettu. maaliskuuta asti, ja tilaa useimmilla listoilla todennäköisesti loppuun asti. Mikä on, ettei kusitolppana olo kiinnosta. Toinen vallitseva syy on, että rima politiikkaan lähtemiselle asetetaan aivan liian korkealle ja kuvitellaan, että valtuustoissa istuu kunnan asiat läpikotaisin tuntevia huippuasiantuntijoita. Ajankäyttöään pystyy kyllä säätelemään, ja terve järki riittää. KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. De_18022021_40.indd 40 11.2.2021 10.43
Ehkä ennen lapsien syntymistä mietin ulkonäköä enemmän. Näihin vuosiin on mahtunut kotiäitiyttä, työttömyyttä ja sellaisia asioita, joita en ikinä ollut kuvitellutkaan, että omalle kohdalle voisi osua. Lähinnä se on sellainen tukka ojennukseen ja menoksi -tyyppinen vilkaisu. Niinhän sitä kai sanotaan, että vesikin virtaa sinne, missä se kohtaa vähiten vastustusta. Olen mennyt intuitiivisesti aina siihen suuntaan, missä polku avautuu. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_18022021_41.indd 41 11.2.2021 10.02. Se ei aina näy peilistä, miten itse voi ja jaksaa. Nyt yritän keskittyä itseäni isompiin asioihin. Käytän yleensä aikani ja energiani yhteisten asioiden hoitamiseen. Siihen ei oman peilikuvan tai ylipäätään itsensä miettiminen kauheasti sovi. Huomaan kyllä senkin, että joskus olisi tarvetta pysähtyä miettimään enemmän omaa vointia. E n yleensä juurikaan tuijottele peilikuvaani. Tein päätöksen, että yritän aina maalata niin isolla pensselillä kuin kädessä vain pysyy. Siinä on tietysti puolensa ja puolensa. Se polku, jota kuljen poliittista päätöksentekoa kohti, ei ole mikään helppokulkuinen ja valmis, vaan se on avautunut tässä koko ajan pikku hiljaa. Omaa peilikuvaa miettiessä tajuaa, että se tarina, joka on tuonut minut tähän pisteeseen, on aika paljon erilainen kuin, miten joskus parikymppisenä kuvittelin sen menevän. 41 Demokraatti Tiina Isotalus 36-vuotias SDP:n kaupunkipolitiikan koordinaattori
42 Demokraatti 42 Demokraatti De_18022021_42.indd 42 10.2.2021 17.38
43 Demokraatti Pietarin sääntö: Anna Laineen mukaan kulttuuri tarjonta on niin laajaa, että koskaan et näe kaikkea. KULTTUURI Anna Laine jättää hyvästejä Pietarille. Kuvassa hän on vielä kerran kävelyllä rakkaaksi tulleessa Taurian puistossa. ÄLÄ AHMI Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuva Maria Istomina 43 Demokraatti De_18022021_42.indd 43 10.2.2021 17.38
Kultturikeskittymä pikku saarella. – Pietaria sanotaan uniseksi kaupun giksi. . Ihmiset nukkuvat täällä pitkään. Eremitaasin pääesikunnan siipi. Salit ovat aina täynnä, kun suomalais taiteilijat esiintyvät Pietarissa. Konsulaatti auttaa suomalaistaiteilijoi den vierailujen järjestämisessä. Esimerkiksi elokuvafestivaalit tarvit sevat luvan ja kulttuuriministeriö kat soo elokuvat etukäteen. Puistossa kasvaa vanhoja tammia, lehtikuusia ja leh muksia. Uusi Hollanti. . PIETARI ANNA LAINEEN PIETARI-TÄRPIT . . – Työnkuvani on ollut kaksijakoi nen. . Koskaan et tule näke mään kaikkea. Kaikkien vastaajien kohdallakin myöntei sesti suhtautuvien määrä oli runsaat 85 prosenttia, Laine kertoo. Suomalaista elokuvaa on esitetty omalla teemaviikollaan Pietarissa yli kolmekymmentä vuotta. Laineen mielestä vuoden 2018 jalka pallon MMkisat Pietarissa oli vedenja kaja, jonka jälkeen myös viranomaiset alkoivat toimia aikaisempaa rennom min. Ulkomaisten edustustojen fes tivaalit saivat vapautuksen ennakkokat selusta. – Tavarat toimitetaan nopeasti ul koovelle. Byrokratiaa Pietarissa on edelleen. Tartu hetkeen, mene si sään paikkoihin, joissa on jotain haus kaa tarjolla. De_18022021_42.indd 44 10.2.2021 17.38. Näin pitkä perinne ei katkennut. PIETARIA SANOTAAN UNISEKSI KAUPUNGIKSI. Tavaroiden pakkaaminen muutto autoihin on haikeaa, sillä Laineelle työ konsulaatissa on merkinnyt näköalapaik kaa Pietarin kulttuurielämään ja Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Kahvila muuttuu yhtäkkiä galle riaksi, jossa myydään taidetta kahvikup posten lomassa. Pelejä näytettiin kaupungille pystytetyillä isoilla valko kankailla. Parhaiten puisto tunnetaan komeasta uusklassisesta Taurian palatsista. Pisimpään Pietarin kanssa yhteistyötä on tehnyt elokuvaala. ARJESSA ON Pietarissa omat haasteensa. – Äskettäin tehtiin tutkimus, jossa ky syttiin täällä asuvien venäläisten suhtau tumista Suomeen. Gallerioita, kahviloita, putiikkeja, tapahtumia. Pietarissa ovat vierailleet muiden muassa harmonik kataiteilija Kimmo Pohjonen sekä ko reografit Susanna Leinonen ja Kaari Martin tanssiryhmiensä kanssa. Tähän vai kuttaa hyvä yhteistyö paikallisten järjestä jien kanssa. Moskovaan verrattuna Pietari on ko toisampi ja rauhallisempi kaupunki. . Suomi tunnetaan luoteisVenäjällä hy vin, ja suomalaisista pidetään. – Täällä puhutaan arjen luovuudesta, koska arki on yhtä näpertelyä. Pietari oli silloin tupaten täynnä eri kansallisuuksia, jotka hoilottivat mai densa kansallislauluja. Upea sali ja hienot klassisen musiikin konsertit. . Kerrostalon alakerrassa voi olla teat teriesitys. Filharmonia. Istu penkille ja tarkkaile pietarilaista elämänmenoa. Kun tilauksen tekee aamulla, lähetys saapuu jo iltapäivällä. Muiden muassa Matissea, Picassoa, Renoiria, Monet’a. ANNA LAINE pitää Pietaria inspiroivana kaupunkina. . Poliisi kontrolloi tilannetta mutta ei mitenkään virkavaltaisesti. Kävelymatkan päässä on Suomen Pietarin pääkonsulaatti, jossa Laine työskenteli lehdistövirkamie henä tammikuun loppuun saakka. He tuntevat kohderyhmänsä ja osaavat markkinoida tilaisuuksia. . Nuorista jopa 95 pro senttia suhtautuu Suomeen myönteisesti. Verkkokauppa on yllättänyt Laineen myönteisesti. Kun laki astui voimaan, Suomen konsulaatissa mie tittiin, miten Suomen elokuvafestivaa lin käy. Lähellä on eloisa Tšernyševskajan kau punginosa, jossa Anna Laine on asunut per heensä kanssa kolme vuotta. Teen tiimini kanssa suomalaista kulttuuria ja elämänmenoa tunnetuksi Pie tarissa, Laine kertoo. Aleksanterin teatteri. Monipuolisia teatterielämyksiä venäjän taitoisille. TÄÄLLÄ JÄÄ AIKAA ELÄMÄLLE. Teen läheistä yhteistyötä etenkin ve näläisen, mutta myös suomalaisen lehdis tön kanssa ja samaan aikaan teen maaku vatyötä. Moskovasta Pietariin muuttanut ystäväni sanoi, että Pietarissa jää aikaa elämälle. – Vastaan tulee koko ajan jotakin jännit tävää. – Pietariin täytyy suhtautua kuten Eremitaasiin. Laine on oppinut Pietarissa hyvän säännön: älä ahmi. Puistot. 44 Demokraatti A nna Laine kävelee kauniissa Taurian puistossa Pietarissa ja jättää jäähyväisiä kaupungille, joka on ollut hänen ko tipaikkansa kolme vuotta. Elämä otetaan rennosti. Viime syksynä ko ronapandemia uhkasi jättää festivaalin vä liin, mutta se päätettiin järjestää virtuaali sesti. . Sitä kaunistavat myös pienet lam met. Loistavat kokoelmat eri taidesuuntauksia 1800-luvun puolivälistä lähtien. Täytyy tie tää, mikä kauppa myy parhaat mausteet, mistä saa hyviä maitotuotteita ja miltä torilta löytää tuoreimmat vihannekset
Pietarin tilan netta on helpottanut lisääntynyt koti maan matkailu. Jos venäläiset arvostelevat suomalai sia, heidän kritiikkinsä kohdistuu siihen, että suomalaiset ovat järjestelmällisyy dessään tylsiä. Kaupungin johto ei halunnut juhlijoita kaduille levit tämään tartuntoja. Suomalaisilla on Laineen mukaan paljon turhia ennakkoluuloja venäläi siä kohtaan, mikä johtuu tietämättö myydestä. Koronavuonna matkailijoiden määrä putosi kahteen miljoonaan. Kaikkiaan suhtautuminen Suomeen on niin myönteistä, että suomalaisuudella voi Laineen mukaan myydä melkein mitä vain. Museot, teatterit ja elokuva teatterit olivat viime vuonna osan vuo desta auki, mutta sisään pääsi vain rajoi tettu määrä yleisöä kuten Suomessakin. Lisäksi on paljon yksityisiä taidegallerioita. Suomalaiset eivät osaa kieltä, eivät kä tunne venäläisiä. Uudenvuoden tienoilla Pietari näytti aavekaupungilta, kun kaikki ravintolat, teatterit, museot ja kulttuurilaitokset suljettiin. KULTTUURI ON Pietarissa suuri työllis täjä. Kaupungissa on 400 taidelaitoista, joista museoita on 200, teattereita 100 ja konserttisaleja 50. Laineen mukaan pietarilaisten men taliteettia kuvaa tietynlainen kohtalon usko. Valtio tuki hieman kulttuurilaitoksia ta loudellisesti, mutta monet yksityiset gal leriat ja kulttuurilaitokset joutuivat sel viämään yksin koronan tuottamista me netyksistä. Monet ajattelevat, että korona tu lee, jos on tullakseen ja kun se on sairas tettu, saa vastustuskykyä. Viime keväänä esi merkiksi puistot suljettiin, mutta metro sai kulkea. Matkai lualan mukaan toipuminen pandemian vaikutuksista kestää kahdesta neljään vuoteen. Uusi Hollanti on yksi Anna Laineen suosituksista Pietarissa vieraileville matkailijoille. Pietarilaiset arvostelevat kaupungin johtoa poukkoilusta pande mian hillitsemisessä. Matkailu on kärsinyt pahasti, kun ulkomaalaiset matkailijat katosivat kokonaan katukuvasta. Maa aukeaisi paremmin, jos tuttavapiiriin kuuluisi yk sikin venäläinen ystävä. ”Osta voipaketti Tuhat järveä, joka on yhtä raikas kuin suomalainen aamu”, sanotaan mainoksessa. Pandemia on vetänyt kulttuurielämän tiukoille. Ilmaantuvuusluvut ovat korkeat. Pietarissa kävi vuonna 2019 runsaat 10 miljoonaa matkailijaa, joista vajaa puolet oli ulkomaalaisia. – Pandemian etenemisen seuraami nen on ollut hurjaa. iStock De_18022021_42.indd 45 10.2.2021 17.38. 45 Demokraatti Koronapandemia on vaikeuttanut elä mää ja sulkenut ovia Pietarissa kuten kaikkialla muuallakin. Yllätykset ja arjen luo vuus puuttuvat
Väärinkäytöksiä tutkimaan asetetun asiantuntijaryhmän raporttiin ilmestyy viime hetkillä kuin tyhjästä virke, joka yksittäisten ongelmien nimeämisen sijaan saattaa koko komission toiminnan kyseenalaiseksi. Unionin laajentamisen mahdollistavan Agenda 2000 synnystä, kemikaalilainsäännöstä, tietoyhteiskunnan perustan valamisesta tai vaikkapa nyt koronaroketteiden myötä ajankohtaisesta lääkelaista kerrotaan huolellisesti. Uskon, että sillä on annettavaa Eurooppa-politiikasta kiinnostuneelle kansainväliselle yleisölle. Kiinnostuksella kanssaihmisiin lienee myös osansa. Kirjasta tunnistaa käsiteltävinä olevien asioiden monimutkaisuuden, pitkien kokousten uuvuttavan ilmapiirin, instituutioiden joskus rasittavaksi käyvän kilpailun ja isojen maiden sisäpolitiikan muutosten vaikutukset unionin toimintaan. Yhtä kaikki tämä raportti ei suinkaan vastaa kuvaa siitä petosten vyörystä, mitä otsikot ja poliittiset purkaukset antoivat aiheen odottaa.” Tuo näkökulma kannattanee pitää mielessä myös tämän ajan kohuotsikoita lukiessa. KOMISSAARI KÄÄNNETÄÄN myös englanniksi. Se tekee johtopäätöksensä. Se alkoi kuitenkin elää omaa elämäänsä osana nepotismia ja petoksia koskevaa kuohuntaa. De_18022021_46.indd 46 10.2.2021 17.09. Liikanen siteeraa kirjassaan The Guardianin päätoimittajaa Peter Prestonia, jonka kommentit poikkesivat valtavirrasta: ”Ei valkoisempaa kuin valkoinen, mutta vain vaalean harmaata. 46 Demokraatti Erkki Liikanen: Komissaari Siltala 2021, 383 s. Siitä saatiin aikaan italialaisen mepin väitteestä aluksi naurettavalta vaikuttanut kohu. Puoliso kertoo tapahtumista koskettavasti. Kuulen korvissani miltei askelten äänen unionin rakennusten loputtoman tuntuisilla käytävillä. Muistin ja muistiinpanojen täytyy siis olla kunnossa. Kirja vyöryttää esiin huikean määrän tapaamisia hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. KIRJA KIRJAT Kun jaksaa yllättävän paljon KOMISSAARI KUVAA HYVIN TYÖTÄ POLITIIKAN JA VIRKATEHTÄVIEN VAATIVISSA PAIKOISSA. Työmatkoilla komissaari lukee, ja Assin kanssa kolutaan museot ja taidenäyttelyt. Pitkän virkauran tehnyt Assi Liikanen toimi Brysselissä Stakesin asiantuntijana. Hyvin työnsä hoitanut Santer upotetaan ja hänen maineensa mustataan. Mukana kulkevat niin kansakoulukaverit kuin politiikan, tieteen, taiteen ja urheilun huiput. Kuvaus Jacques Santerin komission eroon johtaneesta prosessista kirpaisee. Monet heistä Liikanen on kohdannut aiemmissa tehtävissä ollessaan. Erkki Liikanen keskittyy muistelmiensa toisessa osassa EU-komissaarivuosiin 1995–2004. Teksti Ulpu Iivari / Kuva Arja Jokiaho E rkki Liikanen kuvasi Olin joukon nuorin -kirjassa taivaltaan lapsuudesta suomalaisen politiikan keskeisiin tehtäviin. Lukeminen palkitsee, koska samalla saa kattavan kuvan unionin toiminnasta ja poliittisten neuvottelujen moniulotteisuudesta. Tapahtumat Santerin komission loppuaikana satuttivat myös Liikasen perhettä. On ihan paikallaan, että kirjoittaja sujauttaa mukaan pohdintaansa maratonjuoksun olemuksesta: ”Maraton antaa aitoja kokemuksia elämälle. Yhteydet näyttävät säilyneen myös komissaarivuosien jälkeen. Kirja sai nopeasti jatkoa. Jos pitäisi nimetä maailmalla parhaiten verkostuneita suomalaisia, Erkki Liikanen pärjäisi siinä kilvassa hyvin. Assi Liikasen oikeus tehdä työtään kyseenalaistettiin. JOS KOMISSAARIN työ ja maratonin juokseminen vaativat vaivaa ja kestävyyttä, ei Komissaari päästä lukijaakaan helpolla. Mutta voin lohduttaa lukijaa: kaikkea ei tarvitse opetella ulkoa ja voi pikkuisen harppoakin. Komissaari kuvaa perinpohjaisesti ja uskottavasti EU:n prosesseja. Vaikka väitteet osoitettiin vääriksi, hän ei jaksanut ja palasi Suomeen. Vaikka olisi kuinka väsynyt, jaksaa yllättävän paljon.” Teoksen viimeistelyssä Liikasella oli apunaan Eila Nevalainen, joka on työskennellyt sekä Liikasen kabinetissa että Euroopan parlamentissa ja toimittanut Liikasen vuonna 1995 ilmestyneen teoksen Brysselin päiväkirjat 1999– 1994
Pelkillä omien vaatimusten korostamisella ei päästä kovin pitkälle – ainakaan kestävästi. En usko.” Kirjansa loppupuolella Liikanen pohtii globalisaation ja digitalisaation aiheuttamaa muutosta maailman talouteen ja Eurooppaan. Liikanen korostaa tässäkin yhteydessä laajan, koko ikäluokan kattavan koulutuksen merkitystä. Siksi on kehitettävä ja toteutettava mukaan ottavan kasvun malli, jossa pidetään huolta kaikista ihmisistä. Oma maail mankuva tulee esiin vähäeleisesti. Komissaari on, samoin kuin Olin joukon nuorin, pätevä opas siihen, kuinka asioita hoidetaan tuloksellisesti. Vaikka valtava määrä ihmisiä on nostettu köyhyydestä, kehitys on aiheuttanut myös syrjäytymistä ja tuloerojen kasvua. Erkki Liikanen toimi EU-komissaarina vuosina 1995–2004. Yksityisen elämän isotkin asiat on mukautettava siihen. Hänelle myönnettiin vuonna 2000 Rafael Paasio -mitali. Tarvitaan mestareiden ja kisällien yhteistyötä. 47 Demokraatti YKSI KOMISSAARI-KIRJAN anneista on, että se kuvaa hyvin, osin päiväkirjamerkintöjen pohjalta, työtä politiikan ja virkatehtävien vaativissa paikoissa. Pomon ei kannata kokouksissa käyttää aina ensimmäistä puheenvuoroa vaan keskittyä kuuntelemaan muita. Työntäyteisen heinäkuun 1997 katkaisevat tyttären häät ja isän hautajaiset, kumpikin suurten tunteiden asioita. De_18022021_46.indd 47 10.2.2021 17.09. Paljon hyvää on saatu aikaan, mutta kaikki ei ole mennyt kohdalleen. Erkki Liikanen ei käytä adjektiiveja eikä puhu isoilla kirjaimilla. EU-politiikassa – kuten politiikassa muutoinkin – kannattaa aloittaa osapuolia yhdistävistä kysymyksistä. Tässä Komissaari täydentää hyvin Suomen entisen EU-suurlähettilään Jan Storen muistelmateosta Euroopan ytimessä: 20 vuotta myötäja vasta mäessä. Sen luovutti Paavo Lipponen. Käytettävissä pitää olla koko ajan. Hän miettii suomalaisten maakuntien edustajien tapaamisen jälkeen: ”Voisiko olla todella niin, että tämä sukupolvi haluaa hukata mahdollisuuden rakentaa uusi Eurooppa rautaesiripun murruttua, ja vain sen vuoksi, että oma maakunta voi menettää muutaman euron. Nuorten pääsyä työelämään tulee helpottaa kaikin mahdollisin toimin
Kaikkia puhutteleva opus sopii vaikka medialukutaidon oppikirjaksi niin eduskunnan kirjastoon kuin kouluihin ja yliopistoihinkin. Tuhkimotarina on kapitalismin peruskauraa, kääntymystarinoita taas suosivat hyvinvointigurut ja elämäntapavalmentajat ja laupiaasta samarialaisesta esimerkiksi kävisi vaikka tänä jouluna köyhille mannaa jakanut miljonäärikiinteistövälittäjä Jetro Rostedt. Hyvä toimittaja osaa tutkia ja tuoda julki aiheensa taustat ja myös kytkee yksittäisen ilmiön kontekstiinsa. Tuhkimotarinassa ihminen nousee taistellen alennustilastaan, kääntymystarinoissa ihminen kokee kääntymyksen, joka muuttaa hänen elämänsä kertaheitolla, laupias samarialainen jakaa rahaa köyhille... Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva iStock K ertomuksen vaarat -kirjan takana on Koneen säätiön rahoittama projekti, jonka tärkeimmät tulokset on koottu tämän kirjan kansien väliin. KIRJAT De_18022021_48.indd 48 10.2.2021 15.43. 48 Demokraatti Tarinanlukutaito korostuu ajassamme Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola ja Tytti Rantanen (toim.): Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa Vastapaino KIRJA Tarinankerronta oli entisaikojen ajanvietettä, mutta nyt tarinallistaminen on vallannut koko kulttuurin yrityksistä ja politiikasta taiteeseen ja jopa tieteeseen asti. KIRJASSA TUODAAN esiin, että tarinoilla on myös hyvät puolensa, jos niitä vain osaa käyttää. Esimerkiksi köyhän ihmisen voi esitellä niin, että köyhyyttä tuottavat rakenteet nousevat näkyville kritisoitavaksi. Kirjan mukaan tarinat perustuvat mallikertomuksiin, joita on käytetty tuhansia vuosia saduissa ja uskonnoissa. On hyvä ymmärtää, että tarinoihin kytkeytyy myös vaaroja, etenkin silloin kun tarinoita kerrotaan vakavista ja vaikeista aiheista, kuten juuri politiikassa ja terveydenhoidossa. Totesihan jo Marx aikoinaan, että yleinen ilmenee yksityisessä. Runsas haastatteluaineisto tuokin väriä ja kertomuksen tuntua kirjaan, jossa on mukana paljon kirjallisuustieteellistä, narratologista analyysiä. Omanlaisiaan tarinoita kertovat ääriliikkeet. Aineistoon kuuluu 800 kertomusta, jotka kerättiin Facebookin ja Twitterin vinkeistä. Kertomuksen vaarat -kirjakin osaa yhdistellä faktaa ja fiktiota hyvällä, yleistajuisella tavalla. Tältä pohjalta populistit lietsovat epäilyn henkeä niin tiedettä kuin politiikkaa kohtaan. Kertomusten suurin ongelma liittyy niiden taustalla olevaan uusliberalistiseen maailmankuvaan. ”Pikkutyttö auttoi vertavuotavaa vanhusta, jolla oli saimaannorppa sylissä metrossa” Pikkutyttö, vanhus, vamma, saimaannorppa, auttaminen: tässä tiivis arkkityyppinen kertomus arkkityyppisine hahmoineen. Kertomukset keskittyvät ja rajoittuvat yleensä yksittäiseen ihmiseen, ja ympäröivä yhteiskunta jää pimentoon. Tarinallistamisessa ei siis ole vikaa, kunhan muistaa sen palvelijan aseman faktojen edessä. Tällaisessa narratiivissa maailmaa hallitsee pahantahtoinen eliitti, joka esimerkiksi rokotusten avulla pumppaa huumaava myrkkyä kansalaisten suoniin ja aivoihin. Niitä ovat tuhkimotarinat, kääntymystarinat, laupias samarialainen, pieni ihminen vastaan systeemi... Näin esimerkiksi köyhiä ja vähäosaisia sympatisoiva lehtijuttu saattaakin tehdä heille hallaa kätkemällä näkyvistä ne rakenteelliset tekijät, jotka kurjuutta tuottavat. Niissä maailma ja ihmiskunta jakautuvat kahtia, hyviin ja pahoihin
Helsingin DocPoint siirtyi lähes kokonaan verkkoon ja Tampereen elokuvajuhlat maaliskuussa ovat ilmoittaneet tekevänsä samoin. Oluset eivät vie lapsilta harrastusmahdollisuuksia, eivätkä sulje museoita tai teattereita. Hän suositteli siihen kykyyn uskoville toista ammattia, hevosveikkaajaa. Muun muassa museot, elokuvateatterit ja teatterit olivat pitkään auki rajoitetuilla katsojaluvuilla. Ja näinhän se on, harva ennusti toista maailmansotaa, muurien murtumista, Neuvostoliiton romahtamista tai nykyisen kaltaista globaalia pandemiaa. En ennusta vaan vakaasti uskon, että verkossa julkaistu kulttuuri kasvaa trendiksi ja jää elämään jatkossakin. Toinen koronakevät on tosiasia Suomessakin. Olen ymmärtänyt, että kulttuurilaitokset ovat kiinni, koska fyysisten kontaktien määrää halutaan laskea. Rajoitukset ovat raskaita kantaa, ja kulttuuritoimijat tekivät asiallisesti kaikkensa estääkseen viruksen leviämistä. Vaikka en kulttuuria tukevassa idealismissani haluaisi hyväksyä, voin silti täältä maskin takaa käytännön syistä ymmärtää rajoituksien idean. Koko reissuun mahtuu monta fyysistä kontaktia, ja juuri nyt kotialueeni ilmaantuvuusluku on kolme kertaa korkeampi kuin koko Suomen luku. Eri alojen puhehenkilöt eivät liioittele, valehtele tai luo salaliittoteorioita. Ei me, mutta nuo toiset. Minun kuvitteelliseen kulttuurimatkaani kaupungin keskustaan kuuluu järjestyksessä bussimatka, metromatka, kahvilassa tai kioskilla pistäytyminen, odotustai mahdollinen jonotusaika, itse tapahtumat, ravintolavierailu, metromatka ja bussimatka takaisin kotiovelle. KULUNEESEEN VUOTEEN mahtuu monenlaisia tilanteita. EN RYHDY ennustajaksi sanomalla, että kontaktien aika palaa vielä. Kännykkä kainalossa syntyneille nuorille näiden haltuunotto ei ole vaikeaa ja he joutavat opettamaan niitä vanhemmillekin. Vaatimukset ovat kasvaneet juuri nyt, kun tautiluvut ovat ilmeisen onnistuneen koronapolitiikan myötä kansainvälisesti matalat ja tilannetta entisestään rauhoittavat rokotukset ovat alkaneet. Suuri kuva unohtuu. Toinen koronakevät K ukapa olisi uskonut. Journalismi suorastaan rakastaa näitä vastakkainasetteluita. Myöhempien keväisten tai ensi kesän elokuvafestivaalien toteutumista verkossa tai fyysisesti paikan päällä en varovaisena kulttuurinkuluttajana ala arvailemaan. 49 Demokraatti MONET ÄLÄHTIVÄT: JUURI ME OLEMME HOITANEET TONTTIAMME HUOLELLA JA HYVIN. Vähemmän virallisissa puheenvuoroissa viitataan myös moralismiin. Odotusaikana digitaalinen maailma tarjoaa monenlaisia korvikkeita, myönteisemmin sanottuna uusia innovaatioita. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_18022021_48.indd 49 10.2.2021 15.43. Ravintolassa oluella käyvät leimataan reportaaseissa moraalisesti ala-arvoisiksi, vaikka hyvin tiedetään, että ravintolatoimintaakin on rajoitettu monin tavoin ja pandemia on sielläkin aiheuttanut suuria taloudellisia menetyksiä. Mutta kyllä he rajaavat oman toiminta-alueensa täysin erilliseksi kaikesta muusta ja esittävät monenlaisia ennustuksia. Elokuvan saralla nämä digitaaliset uudistukset ovat olleet hyvin konkreettisia. Olen pitänyt sitä mielessäni, kun luen pandemiasta kärsineiden alojen edustajien madonlukuja päättäjien suuntaan. Suosikkihistorioitsijoihini kuuluva Eric Hobsbawm sanoi viisaasti, että historiaa tutkivat eivät osaa ennustaa. Kun ne laitettiin valtiollisilla ja kunnallisilla päätöksillä kiinni määräämällä taloudellisesti mahdoton 10 hengen rajoitus tilaisuutta kohtaan, monet älähtivät: juuri me olemme hoitaneet tonttiamme huolella ja hyvin, viruksen leviämistä vastaan on tehty kaikki mahdollinen
Nuorena hän osallistui kansannousuun diktaattori Cabreraa vastaan ja lähti sitten turvaan Pariisiin jatkamaan oikeustieteen opintoja. Ne ovat aikaa sitten kadonneet kirjastostani, joten en pysty etsimään kohtaa. Kolme vuotta myöhemmin Asturias palasi Guatemalaan. Lehtimiehenä hän sai mainetta, ja pian hänet valittiin diplomaatin ja kansanedustajan tehtäviin. Leninin rauhanpalkinto 1966, kirjallisuuden Nobel 1967. ”Laxness ja Neruda ovat saaneet kyllä Stalinin palkinnon Nobelinsa lisäksi”, huomioi Kärkkäinen vielä. ”Vihjeet olivat jokseenkin selvät, joten tässä veikkaukseni: Guatemalalainen Miguel Ángel Asturias (1899 Guatemala – 1974 Madrid, haudattu Pariisin Père Lachaisen hautuumaalle). Nämä kirjat olen lukenut, jälkimmäisen 15-vuotiaana jouluna 1968 ja edellisen seuraavana kesänä. Kylän pormestari ojentaa hänelle lain ilmeisesti kirjasena. Poliittisten tuulten kääntyessä 1954 hänet karkotettiin maasta. Hyvin surrealistinen ja osuva kuvaus diktatuurista Toinen teos, joka minun mieleeni jäi, oli vuotta myöhemmin suomennettu Weekend Guatemalassa. Kirjallisuus kuitenkin alkoi viehättää häntä, erityisesti kotimaan mayojen tarinat, joiden pohjalta hän julkaisi Ranskassa ensimmäisen teoksensa Leyendas de Guatemala vuonna 1930. Helmet-hakemiston mukaan niistä toinen on lainassa ja sitä odottaa kolme varausta, toinen on parhaillaan korjattavana. Muistan erityisetsi kohdan, jossa lukutaidoton iäkäs intiaanitalonpoikapariskunta lähtee hakemaan uusia maakirjojaan. En onnistunut löytämään tietoja Asturiaksen poliittisista mielipiteistä, mutta päätyminen ensin Francon valtakuntaan ja sitten 1966 myönnetty Leninin rauhanpalkinto antavat kummallisen ristiriitaisen kuvan. Nobel-palkinnon Asturias sai 1967. Seuraavaksi hän asettaa sen rintaansa vasten merkiksi siitä, että laki on hänen sydämessään.” Juhani Niemi muistelee näin: ”Tämä Herra Presidentti oli ensimmäinen Asturiasin teos, jonka luin, vaikka olen toki kirjailijan nimen tuntenut. Uusi koti löytyi Espanjan pääkaupungista. De_18022021_50.indd 50 11.2.2021 9.51. Teoksessa on värikästä kieltä, kuten alueen kirjailijalta voi odottaakin. En pääse kaivautumaan Asturiasin mietteisiin enkä hänen teoksiinsa, sillä molemmista suomennetuista kirjoista on vain yksi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Mies ottaa sen kätensä, panee sen otsaansa vasten merkiksi siitä, että laki on hänen päässään. Mutta saakoon Raila Rinne paljastaa, ketä haettiin. Vasta tämä huomionosoitus näyttää saaneen aikaan pääteosten suomentamisen 1967 ja 1968.” Markku af Heurlin palaa visapaikalle. Määreet sopivat Miguel Angel Asturiakseen (1899–1974), guatemalalaiseen kirjailijaan. Teokset ovat Herra presidentti (alkujaan 1946) ja Weekend Guatemalassa (1956). 50 Demokraatti Yhä ajankohtainen diktatuurin kriitikko V isatehtävän vihje oli tammikuun tehtävässä aika paljastava, sillä, niin kuin Matti Kärkkäinen vastauksessaan toteaa, Leninin palkinnon ja kirjallisuuden Nobelin saaneita ei liene muita kuin juuri tämä kirjailija. Loistavien jaksojen lisäksi moniMiguel Angel Asturias. Veikkaisin teosta Herra Presidentti (suomennettu 1967). Kirjasta Weekend Guatemalassa kirjoitin kotiaineen, josta sain täyden kympin. ”Diplomaatti ja pakolainen, nobelisti ja Lenin-palkittu, jaa-a
Ranskaksi tehdyssä haastattelussa suurlähettiläänä Pariisissa toimiva Asturias kertoo tavanneensa kerran Fidel Castron ja tunteneensa myös Ernesto Guevaran Argentiinan vuosiltaan. Vastaukset viimeistään 22.2. Oletan, että teos on pätevä kuvaus diktatuurista ja ajankohtainen edelleenkin, vaikka teos kuvannee noin sata vuotta vanhoja asioita. Tästä visakohteena olevasta romaanista saatiin Suomessa kokea huima näyttämöversiointi ei niin hirveän kauan sitten. Kuka myös Suomessa vieraillut kirjailija, mikä teos. Niistä on vain riesaa, joten en välitä niistä.’ ’Mikä sitten on hyödyksi sinulle?’ ’Tuota noin. Ensiksi on A, siitä minä pidän, ja tupla-V. Muilla ei ole niin väliä. Hän oli ensimmäisiä, jotka toivat antropologisia vaikutteita Latinalaisen Amerikan kirjallisuuteen. (rb) De_18022021_50.indd 51 11.2.2021 9.51. 51 Demokraatti VISASITAATTI 3 Ensi vuonna 75 vuotta täyttävän varsin tuotteliaan kirjailijan julkaisutahti on vähän hiipumaan päin, 2010-luvulla häneltä ilmestyi ”vain” kolme romaania, kun sitä edeltänellä vuosikymmenellä niitä tuli vielä tuplat. ” Uusi nobelisti on kookas, miltei kuninkaalliselta vaikuttava henkilö, jonka rauhallisesta olemuksesta kiinnittyy huomio kotkannenään. Siispä siitä ja muidenkin vastauksista enemmän visan verkkoversiossa. Palkinto Markku af Heurlinille. Sen hän on ilmeisesti perinyt äidil tään, joka oli intiaani”, Knud Möller kuvailee tutulla äänellään. Ja sitten on se – se L, ja E ja R, ja sitten se ristiltä näyttävä. Ne kirjaimet, jotka ovat hyödyksi minulle. Jopa medialla on tärkeä rooli valheiden levittämisessä, joskin tässä media on täysin diktaattorin hallinnassa. Mauri Panhelainen nostaa esiin Ylen laatujournalismia vuosikymmenten takaa. ”Elävästä arkistosta löytyy pieni helmi, Nobel-palkinnon myöntämispäivänä tehty Asturiasin haastattelu, jonka on tehnyt silloinen YLE:n Pariisin kirjeenvaihtaja Knud Möller. Niin kuin T-luupihvi. Nykyaikaisen diktaruurin kuvaajana Asturias oli myös varhaisimpien joukossa. Hän sanoo, ettei diplomaattina ole vallankumouksellinen, mutta latinalaisen Amerikan kirjallisuus on aina ollut vallankumouksellista, muutokseen täh täävää.” Kiitos aktiivisuudesta myös Unto Vesalle, Jorma Katajalle sekä Eero Reijoselle, jonka ansiokkaan vastauksen pelkkä prologi riittäsi täyttämään tämän aukeaman. Ne kirjaimet on minun kavereitani, ja muut voivat minun puolestani vaikka kärventyä helvetissä.’ ’Osaat siis kirjoittaa nimesi.’ ’Sitähän minä yritän tässä sanoa, pomo.’” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 mutkainen kieli tuntuu joskus hieman itsetarkoitukselliselta. T. klo 12.22 sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. ”’Osaan minä jotain. Vain tekniikka on parantunut noista ajoista.” Vesa Kautto toteaa muun muassa näin: ”Asturiasta on luonnehdittu joissakin suhteissa edelläkävijäksi
52 Demokraatti De_18022021_52.indd 52 10.2.2021 15.54
De_18022021_52.indd 53 10.2.2021 15.54. Entä jos yrittäisi välttää määräilyn kokonaan ja luoda vain kivaa me-henkeä yhteisten pelisääntöjen ympärille. Siskoni muistaa edelleen koulusta opettajan antaman luokkaretkiohjeen ”Makeisia emme tarvi”. Työpaikan taukotilassa ”Astioiden jättäminen pöydälle kielletty” ei välttämättä herätä yhtä lailla tottelemishaluja. Täsmällistä, nokkelaa, tuumin. Varsinkin useat ”älä sitä, älä tätä” -laput luovat tilaan ikävän ilmapiirin. En ostanut. Halu korvata adjektiiveja substantiiveilla taitaa olla pyrkimystä ylittää superlatiivit. ”Ethän pidä ovea auki” on kohteliaampi, mutta jos kaikki ovat aiemmin roikuttaneet ovea auki tuntikaupalla, optimistinen ethän-oletus saattaa tuntua naurettavalta. Takana loistavaa tulevaisuutta, edessä tulevaa loistavuutta. Joskus kiertelemällä saa kuitenkin aikaan vain epäselvyyttä. Naisten vessojen kehotus ”Käytä saniteettisäiliötä, jottei viemäri tukkeutuisi” on siitä hyvä esimerkki. Entä jos yrittäisi välttää määräilyn ja luoda kivaa me-henkeä yhteisten pelisääntöjen ympärille. Joensuulainen Kumikameli-yhtye antoi vuonna 1996 ilmestuneelle kokoel malevylleen nimeksi ”Parhautta”. 53 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Kieltojen mahtavuutta J oskus ihmisen elämässä tulee hetkiä, jolloin hän joutuu kirjoittamaan kanssaeläjilleen kieltolapun. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Elämme hyperlatiivien aikaa. Mutta erityisesti minun kielimieltäni on viime aikoina liikutellut substantivisointi. Moisesta oivaltavuudesta on etäännytty aika kauas tämän päivän arkikielessä. Yksinkertainen ”Älä pidä ovea auki” on selkeä mutta ei kovin kohtelias. Kieltolappua on lähes mahdotonta laatia niin, ettei se kuulostaisi tarpeettoman ärsyttävältä. Myös oveen kiinnitetty ”Kulje jostakin muualta” saattaisi herättää kysymyksiä. Siis kielitrendi, jossa vaikkapa sellaiset suitsuttavat adjektiivit kuin paras, mahtava, kiva ja loistava väännetään substantiivimuotoon. Minä painaisin ehkä tyhjää eli ”iiihaan sama”-nappia, jos siitä äänestää pitäisi. Tuo vanha, alunperin englanninkielinen sanonta näyttää elävän yhä ainakin t-paitaprinteissä. Se voi antaa mukavan säväyksen, tai sitten ei. Tämäkin muoti on luultavasti alkanut ”ihan läpällä”, mutta näistä läpistä tuppaa monesti tulemaan pysyviä ilmiöi tä. Ja se, jos jokin, on vaikeaa. Alkaa uuvuttaa, kun Instagramissa joka toisen ruokakuvan alla lukee ”Ihan parhautta”. Mutta muistan, että ensikosketuksella moinen substantivisointi tenhosi minuun. (Sana juurikin on siitä hyvä paha esimerkki.) ”Se elokuva oli ihan parhautta” -tyyppiset ilmaisut ärsyttävät monia, toisia taas viehättävät. Moni asia on nykyään parhautta, mahtavuutta jne. Minkälaisten kielikysymysten äärellä sinä, Rolle, olet painiskellut. Autoritäärinen ”Tupakointi kielletty” -tyyppinen kyltti toimii mainiosti, jos kieltäjällä on tunnustettu oikeus asettaa kieltoja. Joku aika sitten eteen putkahti markkinointiviesti kännykkäni valmistaneelta firmalta. Esimerkiksi taloyhtiön tai harrastuspaikan vastuuhenkilönä täytyy kieltää ihmisiä pitämästä ovea auki, jättämästä roiniaan levälleen tai tekemästä muita tyhmyyksiä. Siitähän kokoelmalevyssä juuri on kyse, parhaiden tai ainakin suosituimpien kappaleiden niputtamisesta. Se kauppasi erästä luurimalliaan lauseella ”Mahtavuutta, maailmanlaajuisesti arvostettu”. Takana loistavaa tulevaisuutta, edessä tulevaa loistavuutta. ”Sulje ovi” toimii mukavasti, samoin ”Vie astiat tiskikoneeseen”. lehtien plarailijat. Elämme hyperlatiivien aikaa. Usein kieltämisen voi välttää antamalla neutraalin toimintaohjeen. (TO) NOISTA SINUN kieltohavainnoistasi nousi mieleeni muisto 1970-luvun töölöläisantikvariaatista, jossa me pikkujätkät paljon asioimme. Sen ovessa oli kyltti tekstillä ”Jos sinulla ei ole mitään tekemistä, älä tee sitä täällä”. Aika hyvä tapa ilmoittaa, että tervetulleita ovat ostavat asiakkaat, eivät niinkään sarjisym. Tarvita-sanan väärää taivutustakin enemmän siskoani kiukutti ohjeen sävy
Raskin mielestä se olisi voinut koskea jo kolmasluokkalaisia. Itsekin opetusministerinä homekouluja vastaan taistellut Rask peräänkuuluttaa SDP:ltä yhä tiukkoja toimia terveiden koulutilojen puolesta. Hän on tyytyväinen myös numeroarvioinnin aikaistamiseen peruskoulussa. Siksi Marinin hallituksen ohjelman tavoitteen toteutuminen ja lain vahvistaminen joulukuussa ilahdutti häntä. JO OLLESSAAN opetusministerinä Rask harkitsi oppivelvollisuusiän nostamista kahdeksaantoista ikävuoteen. Palkankorotus on Raskin mukaan olennaisessa asemassa hoitoalan kiinnostavuuden lisäämisessä. Hän on aikoinaan työskennellyt Uppsalassa sairaanhoitajana ja Kemissä terveydenhoitajana ja sairaanhoidon opettajana. Koulutukseen suunnatut määrärahat ovat kilpailleet aina muiden tärkeiden asioiden kanssa. Siinä on paljon hyviä puolia: se vähentää syrjäytymistä. HOITOALA ON lähellä Raskin sydäntä. Teksti Virpi Kirves-Torvinen Kuva Maija Raskin kotiarkisto ”S uhtaudun koulutuksen tulevaisuuteen luottavaisin mielin. 54 Demokraatti Oppivelvollisuusikä on tasa-arvokysymys Maija Rask. Nyt lisänä on vielä turvattomuus koronan takia. Entinen opetusministeri uskoo oppivelvollisuusiän pidentämisen vähentävän syrjäytymistä. Tammikuussa 70 vuotta täyttänyt ja Kemissä asuva Maija Rask oli SDP:n kansanedustajana Lapin vaalipiiristä neljä vaalikautta 1991–2007 ja opetusministerinä 1999–2003 Paavo Lipposen toisella hallituskaudella. Syksystä lähtien numeroarvioinnin on saanut kaikissa Suomen kouluissa neljänneltä luokalta alkaen. LUOKKIIN PITÄÄ SAADA TYÖRAUHAA JA HILJAISUUTTA. Tulin kokoomuslaisen opetusministerin tilalle. Se on tasa-arvokysymys. – Ottakaa koronarokote heti, kun se on mahdollista. Meillä on vasemmistolainen opetusministeri. Koulutuksen ja koulukirjastojen määrärahoja oli leikattu. – Ollessani itse opetusministeri oli alku hankala. KOULU De_18022021_54.indd 54 10.2.2021 15.59. – Luokkiin pitää saada työrauhaa ja hiljaisuutta. Opetusministerin haasteet olivat silloin ja ovat nyt kovat. Sitä tukee myös riittävä henkilöstömäärä. Huonommassa asemassa olevat oppilaat eivät jää tyhjän päälle. – Hoitoala on aina kiinnostanut nuoria. Kiinnostus lopahtaa sen jälkeen, kun terveydenhuollon realiteetit tulevat vastaan: todella huono palkka ja välillä epäinhimilliset työolosuhteet. NYKYINEN OPETUSMINISTERI Jussi Saramo (vas.) esitti tammikuussa toimenpideohjelman koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Ei ole kyse vain oppilaista ja opettajista vaan myös vanhemmista ja isovanhemmista, koko yhteiskunnasta”, entinen opetusministeri Maija Rask luonnehtii. Terveyden lisäksi koulutilojen rakentamisessa tulisi keskittyä niiden toimivuuteen ja soveltuvuuteen kaikille lapsille. Kyllä tämä tästä kirkastuu, Rask tähdentää. Silloin pidetään kaikista huolta. Hän väitteli kasvatustieteen tohtoriksi jäätyään eduskuntatyöstä. – Olin siihen erittäin tyytyväinen. Rask kiittelee Saramon tomeraa puuttumistaan koulukiusaamiseen
Lapsensaamisen kynnys on liian korkea. kansa Kutistuva De_18022021_55.indd 55 11.2.2021 9.15. 55 Demokraatti Sy nt yv yy s Va nh em m uu s ka ip aa tu ke a TEEMA Talouspuhe ei nosta syntyvyyttä Moni muotoiset lapsiperheet Kolumni: Vanhempain liiton Ulla Siimes Suomalaisia syntyy entistä vähemmän
Heikon hedelmällisyyden vaikutukset ulottuvat muuallekin kuin talouteen. De_18022021_56.indd 56 11.2.2021 9.30. Teksti ja kuvat Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. 56 Demokraatti TEEMA Haikara hakoteillä 1795 5,18 1815 4,84 1835 4,57 1855 4,82 1875 4,95 1895 4,87 Lähde: Tilastokeskus KOKONAISHEDELMÄLLISYYS VUOSINA 1776–2019 VUOSI LAPSIA/NAINEN Mielikuvat vanhemmuudesta vaikuttavat syntyvyyteen
1915 3,89 1935 2,37 1955 2,93 1975 1,69 1995 1,81 2015 1,65 De_18022021_56.indd 57 11.2.2021 9.30. Syntyvyys kääntyi 2010-luvulla pitkäaikaiseen laskuun, joka jatkui vuodesta toiseen. – Silloin ajateltiin, että 1990-luvun moninaisten perhepoliittisten uudistuksien ja tasa-arvon kehityksen myötä oltaisiin tilanteessa, jossa kokonaishedelmällisyys pysyisi korkeana, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo. Tavoitetta lähelle päästiin vuonna 2010, jolloin luku oli 1,87. 57 Demokraatti S e tuli kaikille täytenä yllätyksenä. Syntyvyyden kehitys oli ollut 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä odotettua vahvempi. Vuosituhannen alussa Suomen virallisessa väestöpolitiikassa tavoiteltiin 1,9:n kokonaishedelmällisyyttä. Kehitys oli ollut kaksi vuosikymmentä päinvastainen
2010-luvulla syntyvyyden laskun merkittävin syy oli se, että esikoisia syntyi entistä vähemmän, joskin laskua oli myös toisten lasten kohdalla. Moni nuori aikuinen, joka on eri syistä siirtänyt lastenhankintaa ei välttämättä enää ”ehdi” saada lapsia, Rotkirch sanoo. 58 TEEMA Hedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. 2010-luvulla syntyvyys laski kuin lehmän häntä. Suomessa suunta ehti kääntyä ennen kuin pandemia iski, ja ainakaan toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että ensimmäinen koronavuosi olisi kovasti verotLisälapsia harkitseville parasta rohkaisua voisi olla toimiva perhevapaauudistus. Tätä on aika vaikea ratkaista, mutta kuilu on selvästi havaittavissa. Olemme edelleen alhaisen syntyvyyden maa, ja syntyvyys voi jälleen kääntyä laskuun, esimerkiksi pandemian kielteisten seurausten myötä. – Kun tarkastelen 10–15 vuoden aikaväliä, niin edistystä voi nähdä esimerkiksi siinä, että monet vanhemmat pohtivat lapsen näkökulmaa paljon. – Merkit viittaavat siihen, että lopullinen lapsiluku tulee olemaan entistä alhaisempi ja lapsettomien osuus ennätyksellisen korkea 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä suomalaisilla. Mutta kun kysytään lapsiperheiden vanhemmilta, niin enemmistö Suomessa voi varsin hyvin, työn ja perheen yhdistäminen toimii ja aikaakin riittää. Myös kokemus omasta kypsymättömyydestä on osalla taustalla. Näiden ilmiöiden taustoilla ovat hyvin erilaiset syyt, kuten Väestöliiton perhebarometrit ovat paljastaneet. Myös eri alueilla on paljon vaihtelua syntyvyydessä ja lapsiluvuissa. Esikoisen saamista lykätään, koska sen pelätään vaikuttavan negatiivisesti urakehitykseen tai parisuhteeseen. Nyt lapsia saadaan entistä vanhempina. – 1950ja 60-luvuilla syntyvyys laski myös useiden vuosien aikana, mutta toipui sitten. Moni ei ole ikinä pitänyt vauvaa sylissään tai nähnyt oikeiden lapsiperheiden arkea, Rotkirch sanoo. He hankkivat tietoa lapsen kehitykseen liittyen ja pohtivat omaa vanhemmuuttaan, De_18022021_56.indd 58 11.2.2021 9.30. Ja toisekseen on tavallista, että kokonaishedelmällisyys sahaa ylös ja alas, Rotkirch sanoo. Sen vuoksi tavoitteita pitäisi kehittää yhdessä perheiden kanssa. Selvitys ilmestyy maaliskuun alussa. Vaikka vanhemmat ovat yksilöitä ja elämäntilanteet vaihtelevat hyvin paljon, muutoksia on kuitenkin havaittavissa yleisellä tasolla. Siksi lisälapsia harkitseville parasta rohkaisua voisi olla toimiva perhevapaauudistus. – Mutta niillä, joilla on jo lapsia ja harkitsevat uusia, syyt ovat hyvin konkreettisia. Esikoista harkitsevilla on myös joitakin harhaluuloja vanhemmuudesta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL kerää vanhempainpuhelimeen ja nettipalveluun tulevista yhteydenotoista nimetöntä tilastotietoa ja laadullisia kuvauksia. Yksi malli ei sovi kaikille, Rotkirch sanoo. Ehkä lapsiperheetkin elävät omassa kuplassa, eivätkä todellisuudet kohtaa. – Harhaluulon saattaa selittää se, että elämänpiirit ovat erkaantuneet. Monet ajattelevat, että lapsista tulee pelkkää stressiä. – Tästä asiasta tarvittaisiin enemmän tutkittua tietoa. Esikoista harkitsevat puolestaan tarvitsevat rohkaisua yhteiskunnallisista signaaleista, esimerkiksi siitä, kuinka vanhemmuuteen suhtaudutaan ja miten työn ja perheen voi luontevasti yhdistää itselleen sopivalla tavalla. Aivan viime vuosina myös kolmansia ja neljänsiä lapsia syntyy vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37 vuonna 2020. Luvun pitää olla yli kaksi, jotta väestö ei pienenisi. Suuri osa aikuisista elää ilman lapsia. Viime vuosi palautti toiveikkuuden, kun syntyvyys kääntyi hienoiseen nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010. – Käänne oli silti merkittävä, koska 10 vuoden kuukaudesta toiseen jatkunut suora tiputus on toistaiseksi ohi. Lisäksi pelätään lapsiperheköyhyyttä ja sitä, että kaikesta joutuu luopumaan. HALUTTU LAPSILUKU on suurempi kuin toteutunut lapsiluku. Rotkirch on tehnyt viime vuoden aikana hallitukselle väestöpoliittista selvitystä, jossa hän myös pohtii keinoja syntyvyyden kohentamiseksi. Eri syiden takia lapsihaaveet jäävät toteutumatta. Päämäärätietoisella perhepolitiikalla voisi nostaa toteutunutta lapsilukua lähemmäs toivottua. Vielä ei tiedetä, kuinka suuresta muutoksesta on kyse. Esimerkiksi lastenhoito, asunnon koko tai yhteiskunnan riittämätön tuki arveluttavat. VANHEMMUUS JA vanhemmuuden ihanteet muuttuvat ajan mukana. – Lisäksi julkisuudessa on vallalla varsin inhorealistista puhetta lapsiperheistä. – Aika vähän esikoisen kohdalla vaikuttavat taloudelliset syyt, kuten lastenhoidon järjestäminen tai se, että asunto on liian pieni, Rotkirch sanoo. Vuonna 2019 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,35 lasta naista kohti. 2010-luvun tilanne on sikäli uusi, että vanhemmaksi tulemisen ikä on nyt paljon korkeampi. Kymmenessä vuodessa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 1,4 vuodella. Toiveikkuudesta huolimatta toisin kävi. – Toipuminen ei itsessään merkitse paljoa. Tutkimuksien mukaan lapsettomat ihmiset arvioivat lasten saamisen rasituksen hyvin eri tavalla kuin pienten lasten vanhemmat. Demokraatti tanut syntyvyyttä toisin kuin monissa muissa maissa
De_18022021_56.indd 59 11.2.2021 9.30. Vaikka julkisessa keskustelussa toisinaan väitetään, että nykyvanhemmat eivät osaisi tai suostuisi hakemaan itselleen apua, Pajamäki näkee asian toisin. – Monella vanhemmalla onkin parempi valmius lasten tunne-elämän tukemiseen. Aiemmilla sukupolvilla suhde vanhempiin on saattanut olla autoritäärisempi ja etäisempi, ja lapset kantoivat omat huolensa aika itsenäisesti, Pajamäki sanoo. – Kyse on muun muassa siitä, kuinka vanhemmista tai vanhemmuudesta ylipäätään puhutaan. Ilmiö heijastuu MLL:n palveluihin. – Se tuottaa joillekin vanhemmille valtavaa syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta. – Yhä harvemmin automaattisesti siirretään sukupolvelta toiselle toimimattomia kasvatusmalleja, vaan pysähdytään miettimään, mitä asioita omassa vanhemmuudessaan haluaa siirtää eteenpäin ja mitä tehdä toisin kuin omat vanhemmat ovat tehneet. Suomalainen sosiaalinen inno vaatio on ollut esimerkki myös muille. – Meidän palvelumme näkökulmasta katsottuna vanhemmat osaavat ja uskaltavat hakea apua, jos sitä pystytään tarjoamaan heille toimivalla ja arvostavalla tavalla. – Se on tosi surullista, riittämättömyyden kokemuksesta ei olisi pitänyt tulla uutta normaalia. 59 Demokraatti MLL:n auttavien puhelimien päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo. Ja sellaisessa tilanteessa, jossa apua pystyy ottamaan vastaan, Pajamäki sanoo. TIEDON LISÄÄNTYMISEN kääntöpuolena on se, että vanhemmuudessa koettu syyllisyys ja epävarmuus on lisääntynyt. Moni nykyvanhempi tietää, että lapselle ja nuorelle on tärkeää, että heillä on lupa kaikkien tunteiden ilmaisuun ja vanhempana on hyvä auttaa käsittelemään niitä. Puheessa vilisee leimaavia, niputtavia ja yksinkertaistavia käsitteitä, Pajamäki vastaa. . Se myös saattaa tehdä vanhemmuudesta kuormittavampaa nykypäivänä. Kuinka riittämättömyyden tunnetta voidaan kitkeä pois. Toinen havaittava ilmiö on, että moni vanhempi vaalii läheistä tunnesuhdetta lapsiinsa. Tutkimuksen mukaan jo 60 maata on ottanut käyttöön oman versionsa eikaupallisesta äitiyspakkauksesta. Aiempina vuosikymmeninä vanhemmat saattoivat opettaa lapsia nieleskelemään vaikeat ja kielteiset tunteet. Äitiyspakkaus sisältää vauvan vaatteita sekä muita vastasyn tyneen ja koko perheen hyvin voinnin kannalta tarpeellisia tuot teita. . Uusimmassa pakkauksessa on 56 tuotetta. Usein puhe on sävyltään kielteistä ja käytetään mitätöiviä ja yleistäviä termejä. . Vanhemmuudesta tulee suoÄITIYSPAKKAUSTA KOPIOIDAAN MAAILMALLA . Vanhemman kokema stressi vaikeuttaa suhdetta lapseen ja heikentää perhe-elämän laatua, Pajamäki sanoo. . Useimmilla on tieto, kuinka toimia oikein ja ihanteellisesti, mutta elämän realiteetit eivät anna siihen mahdollisuuksia, syystä tai toisesta. Puhutaan uusavuttomista, helikopterivanhemmista, tai toisaalta päihdeperheistä tai eroperheistä. Koko 2010-luvun aikana yleisimpiä yhteydenottoaiheita on ollut vanhempien kokemat riittämättömyyden, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteet. . Lähde: Kela rittamista, ja siitä katoaa spontaanius ja ilo, Pajamäki sanoo. Kolmanneksi edistysaskeleeksi Pajamäki nostaa rohkeuden hakea tukea ja apua. – Nyt huolia on totuttu jakamaan vanhemmille ja lapsen kokemat surut tuntuvat vanhemmassa. Tuotevalikoima säilyy vuodesta toiseen pitkälti samanlaisena. Äitiyspakkauksen on vuodesta 1949 alkaen voinut saada jokai nen raskaana oleva edellyttäen, että hän osallistuu neuvolan terveystarkastuksiin
Tällä hetkellä Suomi ei tee kansainvälistä yhteistyötä yhdenkään sellaisen tahon kanssa, joka hyväksyisi adoptoijaksi miesparin. Myöskään ei-kaupallinen sijaissynnyttäminen ei ole Suomessa mahdollista. Tältä osin Suomi on aika hyvällä mallilla, Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring sanoo. Kaikki toki tietävät, ettei lapsia tehdä taloutta ja talouskasvua varten, mutta se ei käänny perheystävälliseksi poliittiseksi puheeksi, Rotkirch sanoo. Alueilla, joissa oli korkeampi sosiaalinen luottamus, oli myös ennuste paremmasta syntyvyydestä. EU:n ja esimerkiksi Saksan ja Ranskan väestöpoliittiset selvitykset nostavat koko joukon muita huolenaiheita esiin, De_18022021_56.indd 60 11.2.2021 9.30. Tämä Suomessa tökkii, etenkin miesten osalta, Moring sanoo. Syrjintää ja negatiivisia asenteita on edelleen jonkin verran, mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri pääpiirteissään hyväksyy sateenkaariperheiden lapsitoiveet. – Myös transihmisten kohdalla on osattu kiinnittää hieman paremmin huomiota lisääntymiseen ja sen pohtimiseen. – Kun puhutaan vanhemmuudesta, niin saatetaan nähdä hirveänä ongelmana työmarkkinoiden kannalta, jos pienten lasten äidit hoitavat lapsia kotona puoli vuotta pidempään. Aivan toinen kysymys on, onko se mahdollista. Osataan jo kysyä, haluaisitko että munasolujasi säilytetään, ja miten olet miettinyt lapsiasioita, Moring sanoo. Tai kun neuvotellaan perhevapaista, siellä ovat perinteisesti vaikuttaneet työmarkkinajärjestöt vahvemmin kuin esimerkiksi perhejärjestöt ja tutkijat. Vuoden 2019 marraskuusta lähtien itsellisten naisten ja naisparien on ollut mahdollista päästä hedelmöityshoitoihin julkisen terveydenhuollon puolelle. – Jos perheessä on toimiva kohtu ja munasarjat, niin silloin on suhteellisen yksinkertaista päästä esimerkiksi hedelmöityshoitoihin, joita lain mukaan saa. – Mutta miesten ja miesparien kohdalla tilanne on hyvin toisenlainen. Sikäläinen tutkimus paljasti, että alueilla, joissa Twitterissä käytävä keskustelu on vauvaja lapsimyönteisempää, oli myös ennuste korkeammasta syntyvyydestä, Väestöliiton Rotkirch sanoo. – Italiassa on alhainen syntyvyys, kuten Suomessa. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa lienee petraamisen varaa, jotta perheet kokisivat lapset aidosti tervetulleiksi. – Varsinkin asiantuntijoiden ja julkista keskustelua käyvien pitäisi kiinnittää huomiota, millaista puhetta ylläpidetään. – On jotenkin ihan uskomatonta, että kun Suomessa sanotaan väestö tai syntyvyys, niin kaikki rupeavat puhumaan huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Myös toinen italialaistutkimus tuli samansuuntaiseen tulokseen. Toiseksi Moring toivoo adoptioprosessien parantamista miesparien osalta. Käytännössä se tarkoittaa, että lapsella voisi olla juridisesti enemmän kuin kaksi vanhempaa. – Eli jos uskaltaa toivoa lasta, niin minkälaisella vaivalla ja keinoilla sen voi toteuttaa. – Sateenkaariperheiden lisääntymiseen vaikuttavat yhteiskunnan asenteet, eli uskalletaanko toivoa ja hankkia lapsia vai tuomitaanko. Tällaisen muutoksen turvin homomiehet voisivat etsiä turvallisin mielin muita kumppaneita omaan vanhemmuuteensa. – LASTEN SAAMISEEN ja perheystävällisyyteen vaikuttavat yhteiskunnan arvot ja ilmipiiri hyvin vahvasti. Useamman kuin kahden vanhemman perheiden lainsäädännöllinen suoja on heikko. Rotkirch pitää talouskasvua tärkeänä, mutta ei halua, että keskustelu yksipuolistuu. Syntyvyyden surkastuminen on laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka heijastuu myös muihinkin asioihin kuin huoltosuhteeseen tai kestävyysvajeeseen. 60 Demokraatti TEEMA Lapsi voi jäädä haaveeksi S eksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista suurin osa on lapsettomia, vaikka tutkimusten mukaan enemmistö heistä toivoo lapsiperheellistymistä jossain vaiheessa elämäänsä. Tällä hetkellä adoptioprosessit eivät oikein vedä. Yksittäisiä adoptioita on tehty, mutta se ei ole laajamittainen tapa miesparien lapsitoiveiden toteuttamiseen. Sen sijaan voisi olla huolissaan siitä, että isät eivät ota enemmän perhevapaita. Näen sen diskurssin kapeana ja ongelmallisena, Rotkirch hämmästelee. YHTEISKUNNAN ILMAPIIRI vaikuttaa mielikuviin vanhemmuudesta, ja sitä kautta iskee kätensä myös syntyvyyteen. Monet homomiehet tulevat vanhemmiksi myös heteromuotoisessa liitossa, eli tulevat ulos kaapista sitten kun lapsi on tullut ja elävät homona sen jälkeen, Moring sanoo. – Homomiehillä yleisin tapa tulla vanhemmiksi on kumppanuusvanhemmuus tai apilaperhejärjestely, eli itsellisen naisen tai naisparin kanssa saadaan lapsi. Moring toivoo, että heidän oikeudellista asemaa kohennetaan. Heikon syntyvyyden Suomessa on vielä paljon esteitä sille, että haluttu lapsiluku voisi lähestyä toteutunutta lapsilukua. Jos vanhemmuudesta puhutaan kielteiseen ja arvioivaan sävyyn, niin se ei auta vanhempaa hakemaan apua vaikeassa tilanteessa, vaan heikentää itsearvostusta ja saa kääntymään yhä enemmän sisäänpäin
Yksi virkahenkilöraasu istuu sekä vanhemmuuslain että sijaissynnytyslain päällä. – Syntyvyyden aleneminen vaikuttaa myös demokraattiseen päätöksentekoon, kun ikääntyneiden osuus kasvaa, Rotkirch sanoo. Laki sijaissynnyttämisestä voisi mennä hyvinkin läpi eduskunnassa, koska useilla puolueilla on positiivinen kanta asiaan. Useamman kuin kahden vanhemman perheiden lainsäädännöllinen suoja on heikko. Hallitus selvittää sitä paraikaa, mutta se etenee luvattoman hitaasti, Moring sanoo. Se tarkoittaa, että kuluvan hallituskauden aikana ei tule tapahtumaan mitään suuria näiden kohdalla. 61 Demokraatti Moring ei kuitenkaan halua osoittaa syyttävää sormea suomalaista adoptiokenttää kohtaan, koska se joutuu toimimaan hyvin pienillä resursseilla. Adoptioprosessit ovat pitkiä ja hankalia, ja uusien yhteistyötahojen löytäminen on vuosien työ. De_18022021_56.indd 61 11.2.2021 9.30. – Lisäksi olisi hyvä, että ei-kaupallinen sijaissynnyttäminen sallittaisiin Suomessa. Lasten saamiseen vaikuttavat yhteiskunnan arvot ja ilmapiiri. esimerkiksi alueiden väestökato ja sukupolvien välinen solidaarisuus. – Väestö ikääntyy nopeasti ja lapsiperheiden ääni ei välttämättä kuulu esimerkiksi kuntaelimissä, kun päätetään mitä tehdään kouluille ja lasten harrastuksille. Näin ollen etenkin miesparien perheellistymismahdollisuudet jäävät edelleen heikolle tolalle. – Oikeusministeriössä on resurssipula
KOLUMNI Teksti Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto TEEMA De_18022021_62.indd 62 10.2.2021 17.24. Sekä varhaiskasvatussuunnitelman että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että kotien kanssa tehtävä yhteistyö tukee myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja että huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä. Kyselen kadonneiden toppahousujen perään partiolaisten vanhempien ryhmässä. Samalla tulee ehkä vaihdettua muutama sana lapsen nukkumisesta, läksyjen tekemisestä tai harrastuksista – siis haettua vertaistukea toiselta vanhemmalta. Tämän vuoksi ei ole merkityksetöntä, miten päiväkoti ja koulu suhtautuvat vanhempien väliseen verkostoitumiseen ja vanhempien ryhmäyttämiseen. Kohtaaminen vanhempainillassa, luokan pulkkamäkitreffit tai harrastuskuljetusrinki ovat arjen asioita, joiden ansiosta vanhemmuuden polku on hiukan helpompi kulkea. Arjen tärkeät verkostot YHTEISÖLLISYYS LUO TURVAVERKON, JOKA TUKEE NIIN LAPSIA KUIN VANHEMPIAKIN. Hakeuduin vanhempainyhdistyksen toimintaan ja tuttavapiirini laajentui. 62 Demokraatti P uhelimen muistissa on numeroita, joissa selitteenä on Annin isä tai Kasperin äiti. Vähitellen ympärillemme muodostui verkosto, jossa sovittiin leikkitreffejä ja jossa pyydettiin ja tarjottiin lastenhoitoapua kaupassakäynnin tai iltakokouksen ajaksi. PÄIVÄKOTI JA koulu toimivat luonnollisina paikkoina kohdata ja tutustua toisten lasten vanhempiin – muodostuvathan myös lapsen kaverisuhteet usein päiväkodissa ja koulussa. Usein arjen verkostot riittävät. Whatsappin vilkkaimmat ryhmät ovat Nelosten vanhemmat ja Vanhempainyhdistyksen hallitus. Näiden kirjausten soisi olevan arkipäivää jokaisessa päiväkodissa ja koulussa. Monen päiväkotija kouluikäisen lapsen vanhemman tilanne on sama: muutto uudelle paikkakunnalle tai asuinalueelle tarkoittaa sitä, että arjen verkostot on rakennettava uudelleen. Soittelen lapsia kotiin lapsen kavereiden vanhempien kautta, kun lapsella ei ole puhelinta mukana tai siitä on akku loppu. Osalle meistä vanhemmista muihin tutustuminen ja verkostojen luominen on helppoa ja nopeaa, osalle ei. Vanhempainilloissa, päiväkodin ja koulun juhlissa sekä yhteisissä tapahtumissa tullaan tutuiksi lapsen kavereiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Olin työelämässä ja lapset päiväkodissa, joten perhekerhot, vauvamuskarit tai lähipuisto eivät toimineet enää muiden vanhempien kohtaamispaikkoina. Jokainen vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Pienen päiväkodin eteisessä ja vanhempainillassa tulivat tutuiksi ensimmäiset vanhemmat, kaverisynttäreille kutsuin lasten mukana myös vanhemmat, jotta opin tuntemaan heitä. Uskon, että yhteisöllisyys luo turvaverkon, joka kannattelee ja tukee niin lapsia kuin meitä vanhempiakin. En vielä tiedä, millaista on olla teini-ikäisen vanhempi, mutta toivon, että siinäkin vaiheessa olen monelle Urhon ja Sisun äiti ja voin vaihtaa ajatuksia teini-ikäisen kanssa elämisestä muiden vanhempien kanssa. Arjen verkostot; en tiedä mitä tekisin ilman niitä! Kun muutimme nykyiselle asuinalueellemme, en tuntenut alueelta juuri ketään
63 Demokraatti Huutolaisduunarin paluu T yöehtosopimus täyttää tämän vuoden huhtikuussa 121 vuotta. 1950–1970-luvuilla jopa tuhat ahtaajaa kokoontui Kotkan Ankkuri-talon huutosaliin työhönottoa varten. EK:n ohjelmassa sanotaan suoraan, että työaikasääntely lainsäädäntöä myöten tulee antaa työnantajan päätettäväksi. Toisin sanoen EK haluaa laajentaa työnantajan direktio-oikeutta rajusti. Kyse oli ihka ensimmäisestä valtakunnallisesta työehtosopimuksesta. Tilalle se tarjoaa, vähän liioitellen sanottuna, ylläkuvattua liki täydellistä työelämän anarkiaa. ARVAAN, ETTÄ työnantaja olisi mieluusti säilyttänyt huutolaisjärjestelmän nykypäiväänkin. Liioittelenko, kun väitän EK:n tavoittelevan lisää anarkiaa työmarkkinoille. Sille päivälle ei töitä ollut. ”Työelämän sääntelyssä tulee antaa tilaa erilaisille työn teettämisen ja työn tekemisen muodoille”. Myös palkoista tulee sopia ennen muuta työnantajan ja yksittäisen työntekijän kesken. Siihen saakka työehdot olivat olleet silkkaa anarkiaa, jos sitäkään. EK irtisanoutui keskusjärjestöjen sopimustoiminnasta tasan neljä vuotta sitten. Kyllä tämä mielestäni merkitsee huutolaisduunarin paluuta. Siinä paikallisen sopimisen lisäämisestä sanatarkasti ”sovitaan joko työnantajan ja työntekijöiden edustajan ja/tai erityisesti työnantajan ja yksittäisten työntekijöiden kesken”. Töihin mennessäsi et tietäisi, milloin työt loppuvat vai tuletko heti takaisin sohvallesi makaamaan, koska ”yrityksillä on tarvetta sopeuttaa työn määrää”. Työmaalle tultiin aamulla katsastamaan, sattuisiko tänään lykästämään ja saamaan töitä. Maan ensimmäinen palkkatariffi astui voimaan 1.4.1900. Jollei pärstä pomoa sinä aamuna miellyttänyt, oli turha piikkilanka-aidan takaa huudella. Ainakin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK tavoittelee ohjelmissaan paluuta liki sääntelemättömiin järjestelmiin. On siis 121 vuotta siitä, kun tässä maassa katsottiin tarpeelliseksi edes jotenkin säännellä työn ja pääoman välistä ristiriitaa. Nämähän tunnetaan jo niin kutsuttuina nollatuntisopimuksina, jotka eritoten nuorille ovat hyvin tuttuja. Se koski latojia ja kirjanpainajia, ja sen solmi Helsingin Kirjatyöntekijöiden Yhdistys, maan vanhin ammattiosasto vuodesta 1869 lukien. Juhani Aro Vapaa toimittaja De_18022021_63.indd 63 10.2.2021 17.23. Vaikka tavoite on puettu miltei korulauseen muotoon, se tarkoittaa työnantajan valtaa yksin päättää, miten, millaista, miten paljon ja milloin työntekijä työnsä tekee. PUHEENVUORO Käytäntö jatkui aina vuoteen 2005 ainakin Kotkassa – tosin työehtosopimuksen sääntelemänä. Toiminta loppui, kun ahtaaja-alan tessin mukaisesti siirryttiin urakoista tuntipalkkoihin. LIIOITTELENKO, KUN väitän EK:n tavoittelevan lisää anarkiaa työmarkkinoille
Meillä ei ole siihen varaa, ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Suomi-vene on saatava pitäväksi, ettei sen kasvava nuoriso ajaudu kouluttamattomuuden ja työttömyyden kautta syrjäytyneiksi – pahimmillaan örveltäviksi huumehörhöiksi ilman päivääkään rehellistä työtä. Tässä on parantamisen paikka kaikilla ja etenkin kunnilla työllisyyskokeilun myötä. Koppi näistä pudokkaista on napattava ajoissa, tehotoimin välittömästi. Työantajapuolenkin on syytä pysähtyä tarkastelemaan tilannetta avoimin silmin. Nyt tilanne ei ole reilu. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Korona on aiheuttanut työttömyyttä, lomautuksia ja pahimmillaan irtisanomisia. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd.) De_18022021_64.indd 64 11.2.2021 10.33. Tilanne paljastaa terveydenhuoltomme ohuuden ja haavoittuvuuden, josta alan ammattilaiset ovat viestineet: ei ole sijaisia, vuoronvaihdoilla on yritetty pärjätä monilla aloilla ja monissa työpaikoissa. Jatkuvat henkilöstön supistukset, tehokkuuden kiristäminen ja katteiden hiominen lyö pahasti korville, kun ollaan kriisitilanteessa. Koronakriisin oppeja ja havaintoja ei saa unohtaa. Toisaalta hoitoja hoiva-aloilla sekä sairaanhoidossa kärsitään ylikuormituksesta, pirstaloituneista vuosilomista ja henkilökuntavajeesta. Lannistutaan yrittämästä ja lopetetaan oman työn, paikan ja aloilleen asettumisen sijan etsintä. Vuosi sitten monilla Suomen alueilla kärsittiin työvoimapulasta – viesti kuului: osaavasta ja koulutetusta henkilökunnasta on pula! Vuosi sitten piti työllisyyden kuntakokeilun olla jo käynnistymässä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Työtön, työssä – loppuun palanut! Vuosi sitten koronavirus hiipi salakavalasti joukkoomme ja aiheut ti tilanteita, joista ei edes tieteiskirjoissa kuvitella. Se toimena ei auta meitä nyt tässä akuutissa kriisitilanteessa eikä tuo kaivattua lepoa kuormittuneille ja työuupumuksen partaalla keikkuville. Haasteellista ja kunnianhimoista jo ilman koronaakin. Esimerkiksi jo vanhustenhoidossa hoitajamitoituksen velvoittavan minimin noston tiedettiin lisäävän yli 4 000 koulutetulla henkilöllä lainkirjaimen täyttämiseksi siirtymäajan aikana. Vuosi sitten alettiin ottaa vastaan ensimmäisiä iskuja pandemiasta, jonka kaltaista ei ollut osattu kuvitella edes maamme poikkeustila-lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Oppivelvollisuuden ikärajan nosto on yksi suuri rakenteellinen investointi, jolla estetään nuorten syrjäytyminen ja kouluttamattomuus sekä ajautuminen järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ovatko nykyajan työelämän vaatimukset muuttuneet liian vaativiksi, jopa niin tavoittamattomiksi, että luovutetaan. Huonosti organisoiduista ja epäinhimillisistä työpaikoista irtisanoudutaan. Ulkomaisen työvoiman kritiikitön tuonti paikkamaan työvoimavajetta on kuin pissi housussa pakkasella. Sumentaako voitontavoittelu ajattelun
Lähihoitajat ovat halukkaita työskentelemään sairaaloissa, ja he hakeutuvat alalle, koska haluavat hoitaa hyvin. Viimeaikaiset tapahtumat eivät ole poikkeuksellisia. Ohjelman juontaja kyseenalaisti kurdivieraansa perinteisen asun nimittämällä sitä lammaspaimenen vaatteiksi. Myös kaksi naispuolista opettajaa on vangittu, koska he opettivat kurdin kielellä. Iranin hallitus on vainonnut kurdeja jo pitkään. Lähihoitajien työllistymisen edistämiseksi lähihoitajaopiskelijoiden on tärkeää päästä harjoittelemaan erikoissairaanhoitoon. Iranin hallitus on uhannut leikata heidän kielensä irti. Lähihoitajat työskentelevät sairaalassa lähellä potilaita arvioiden heidän vointiaan, huolehtien potilaiden toimintakyvyn ylläpitämisestä ja tukien heitä tavoitteiden saavuttamisessa. Vangitut ovat ympäristöaktivisteja, taiteilijoita, muusikoita ja runoilijoita. johtaja, SDP:n jäsen Kansallista lähihoitajapäivää vietettiin 27. Lähihoitajia tarvitaan nykyistä enemmän osana moniammatillisia tiimejä myös päivystyksissä ja teho-osastoilla, joilla työskentelee tutkitusti vähän tai ei ollenkaan lähihoitajia. Terveydenhuollon päätavoitteita on parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Huolehditaan yhdessä siitä, että laadukkaista, potilasturvallisista ja kustannustehokkaista erikoissairaanhoidon palveluista on tulevaisuudessakin huolehtimassa ammattitaitoinen hoitohenkilöstö. Yhä useampi hoitaja mietti alan vaihtoa jo ennen koronakriisiäkin työvoimapulasta kärsineellä hoitoalalla. Syy 70 ihmisen vangitsemiseen on se, että he ovat ilmaisseet mielipiteensä käyttämällä perinteisiä kurdivaatteita, mitä Iranin hallitus kutsuu valheellisesti kapinaksi. Iranin valtakunnallisen televisiokanavan Aurinko-nimisessä ohjelmassa taas loukattiin kurdien pukeutumista ja identiteettiä. 65 Demokraatti Erikoissairaanhoito tarvitsee lähihoitajien osaamista Kurdeja vainotaan Iranissa Iranin hallitus on pidättänyt viimeisen kuukauden aikana 70 kurdia. Toivomme, että Suomen Sosialidemokraattinen Puoluekin puolustaisi kurdien oikeuk sia ja puhuisi heidän puolestaan. tammikuuta mutta nyt poikkeusoloissa, keskellä koronakriisiä. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer Lähihoitajat työskentelevät sairaalassa lähellä potilaita. SuPer toivoo, että hyvä suuntaus jatkuu. Näitä ihmisiä syytetään äidinkielensä puhumisesta sekä kurdivaatteiden käyttämisestä ja levittämisestä. Vuosien mittaan lähihoitajien toimia on vähennetty ja muutettu sairaanhoitajien toimiksi. Oppilas ei ollut ymmärtänyt persian kieltä ja oli pyytänyt opettajaa käyttämään kurdin kieltä. Kaikkien osaaminen kannattaa ottaa käyttöön, jotta potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. Erikoissairaanhoidossa tämä on näkynyt lisääntyneenä väsymyksenä, pelkona ja ärtymyksenä. Asenteet näyttävät kuitenkin muuttuvan, ja SuPerin viime vuonna tekemän kyselyn perusteella lähihoitajia näyttää työllistyvän erikoissairaanhoitoon aikaisempaa enemmän. Sairaaloiden kasvavassa hoitajapulassa onkin hyvä nostaa esiin lähihoitajatutkinnon tuottama osaaminen ja sen hyödyntäminen sairaaloissa. Sarisa Zangiband Kurdistanin itsenäisyys liikkeen 2. Kurdistanin itsenäisyysliikkeenä meillä on vastuu pyytää kansainvälistä yhteisöä puhumaan kurdikansan puolesta. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_18022021_64.indd 65 11.2.2021 10.33. Hoitajia kiitetään työstä, mutta työn arvostus on jäänyt vähäiseksi. Lähihoitajatutkinnon tuottamaa osaamista on vaikea tunnistaa ja hyödyntää, jos alan opiskelijat eivät pääse käytännön harjoittelussa osoittamaan osaamistaan. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitaitoa. Meillä kaikilla on yksi tavoite: taistella diktatuurihallituksia vastaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta
He ovat tehneet osuutensa noudattamalla suosituksia, mitä koronan torjumiseen tulee. Muistatko, kun ruokakaupassa tuskastuit pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvan asiakkaan halpojen nakkipakettien vertailuun, kun sinulla olisi ollut kiire. 66 Demokraatti HX-kauppa ei perustu tutkittuun tietoon MIELIPIDE Ensi vuosi on Tutkitun tiedon teemavuosi. Joillakin paikkakunnilla ruoka-apua tarjoavat tahot ovat toimittaneet ruokakasseja heidän ovien taakse. Unohdatko sinäkin heidät nyt. Olisi pitänyt käsitellä kaikki ilmapuolustuksen osatekijät ja tehdä sen pohjalta esitys kokonaisratkaisuksi. Tutkija Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on useampaan otteeseen arvostellut HX-kauppaa sen kansantaloudelle aiheuttamien riskien vuoksi. leyn arvioita sodan luonteen perustavasta muutoksesta lähimpien 10–15 vuoden aikana. Visurin mukaan mitään erityistä sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa EU:ssa ei tarvitse kokea, sillä esimerkiksi Venäjään nähden EU-maiden sotilasmenot ovat noin nelinkertaiset. Hannu Ketoharju Joensuu De_18022021_66.indd 66 10.2.2021 17.37. He ovat ennestään pienestä talousbudjetistaan maksaneet nyt kauppojen kotiinkuljetusmaksuja, asioineet aamuvarhaisella siinä kalliissa lähikaupassa, pyytäneet tuttavaansa asioimaan puolestaan apteekissa ja tietysti maksaneet siitä bensarahat tai bussilipun sekä hieman vaivanpalkkaa. Heihin tervey denhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden korkeat omavastuuosuudet osuvat kipeimmin ja joilta ”koronakulut” ovat vieneet ison osan ruokarahoistakin. Onko Suomellakaan varaa virheinvestointiin, varsinkaan näin korona-aikana. Näiden seikkojen vuoksi pitäisin järkevänä lykätä HX-kauppaa ja selvittää se kunnolla tieteelliseen tietoon perustuen. Lehdon mukaan julkisille hankinnoille tavallista kustannus-hyötyanalyysia ei ole nyt tehty. Sen seurauksena jo tämän vuoden puolustusbudjetti on kasvanut 50,4 prosenttia, lähes viiteen miljardiin. Jorma Talikka Janakkala Koronakulut ovat vieneet ison monen vanhuksen rahoista. Kanadakin jäädytti oman hävittäjäkauppansa sen kalleuden vuoksi ja jatkoi Hornettien käyttöikää kymmenellä vuodella. Otsikot eivät kerro koko totuutta. VT Pekka Visurin mukaan Suomella on halvempia ja toimivampia ratkaisuja oman maan puolustukselle. Nyt moni heistä on tunnollisesti elänyt kuukausia karanteenissa – kuka tiukemmassa, kuka väljemmässä – estääkseen terveydenhuollon kuormittumisen korona-aikana. Ratkaisevia tulevat olemaan tekoälyyn perustuvalla tiedustelulla täsmäohjatut ohjukset, lennokit ja muut uuden teknologian tuotteet. Nyt on aika, että tekisimme osuutemme ja muistaisimme heidät, kun väliaikaisesta toimeentulotuen korotuksesta, muusta määräaikaisesta sosiaaliturvasta tai avun antamisesta päätetään. Tutkitun tiedon toivoisi näkyvän myös Suomen historian kalleimmassa kaupassa, ilmavoimien kymmenien miljardien hävittäjäkaupassa. Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti Pertti Tervosen mukaan päätös hävittäjien hankinnasta on tehty ilman tieteellistä selvitystä niiden tarpeesta. He elävät vuodesta toiseen juuri ja juuri toimeentulotukirajaa hipoen. Muistatko sen kiusallisen tilanteen, kun apteekissa asioidessasi kuulit jonkun sanovan, ettei hän otakaan tarvitsemistaan reseptilääkkeistä kuin osan. Tällöin esimerkiksi miehitettyjen lentokoneiden ja raskaiden panssarijoukkojen merkitys vähenee tuntuvasti. He ovat odottaneet vuoroaan hiljaa ja kärsivällisesti. Kansainvälisten tutkimusten mukaan asevarusteluun käytetyt varat ovat heikentäneet talouskasvua koulutuksesta leikkaamisen vuoksi. Joillakin paikkakunnilla taas on saanut maksutonta apua asiointiin. Vaarana on, että kauaskantoisia ja kalliita ratkaisuja tehdään nopeasti vanhentuvien oletusten perusteella. Visuri siteeraa yhdysvaltalaiskenraalin Mark MilMuistatko Vieläkö muistat ne omaisesi tai muut elinpiiriisi kuuluvat ikääntyneet, jotka pukeutuvat vuodesta toiseen samaan palttooseen ja linttaan astuttuihin kenkiin. Suurin osa heistä on jäänyt ilman apua. Hornetien hankinnassa 1990-luvun alussa sellainen vielä tehtiin
Kauko Niemi Jari Lönn Ammattiliitto Pron Pohjanmaan Aluejohtokunta Meiltä ei löydy nyrkinheiluttajaa, joka repisi lääketehtailta rokotteita muiden ohi. Sen turvin EU-maissa yritetään pelastaa yritykset ja työpaikat. Päätöksissä on myös huomioitava kasvanut työttömien joukko, jonka työllistymisen tukemiseen on satsattava entistä enemmän. Valtion myöntämä tuki koronan aiheuttamiin kustannuksiin on antanut kuntiin hengähdysaikaa, mutta tulevaan pitää valmistautua kunnolla. Korona on rokottanut pahoin EU-maiden taloutta. Hallitus katsoi, ettei sellaista tarvita. Jäljelle jäävät velvoitteet eivät käytettävissä oleviin tuloihin nähden ole ehkä juurikaan helpottamassa tilannetta nykyiseen verrattuna. 67 Demokraatti Kuka käyttää palkansaajan ääntä valtuustoissa. Siitä huolimatta nyrkin perään yhä huudellaan. Lääketehtaat eivät nyt vain pysy rokotekysyntään riittävästi vastaamaan. Nyrkin ohella poliittiseksi kestoaiheeksi on noussut EU:n elpymispaketti. Sen jälkeen poliittiset intohimot pääsivät valloilleen. Alussa koronaviruksen hoitotoimet valmiuslakeineen sujuivat lähes soraäänittä yksituumaisissa merkeissä. Tarvitaan hyvää kunnallista työllisyyspolitiikkaa ja on mahdollistettava uusien yritysten asettuminen alueelle. EU:ssa yksimielisesti hyväksytyn elvytyspaketin puolustajat painottavat, että paketti on vain koronaa varten, eli siitä ei tule pysyvä käytäntö. Sauli Niinistö esitti koronahoitoon hallituksen yläpuolelle erillistä organisaatiota, joka julkisuudessa nimettiin ”nyrkiksi”. Pitää myös huolehtia hyvistä ja riittävistä varhaiskasvatuksen palveluista oikein mitoitetulla henkilöstöllä. Varsinkin pienipalkkaisen on käytettävä ääntään tulevissa kuntavaaleissa, ja yhä useamman on myöskin asetuttava ehdolle. Koronapandemian vaikutukset tulevat näkymään myös meillä kuntataloudessa pitkälle tulevaisuuteen. Vain siten voimme olla varmoja, että palkansaajan ääni kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa. Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta muistuttaa, että kuntien palveluiden käyttäjinä on iso joukko pienipalkkaisia työntekijöitä, joiden tarpeet on kunnallisessa päätöksenteossa otettava huomioon. Niinistö pitää kyseistä lainaperusteista elvytyspakettia EU:n perussopimuksen vastaisena. Tulevat kuntavaalit ovat kuntien tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeät. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_18022021_66.indd 67 10.2.2021 17.37. Pentti Välimaa Pori Kevään kuntavaalit käydään poikkeuksellisessa tilanteessa. Kunnissa on totuttu haasteisiin taloudessa, ja sen myötä on tehty sopeutustoimia, joidenka kohteena ovat useimmiten olleet pienipalkkaiset työntekijät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset, nuoret ja vanhukset. Suomessa elvytyspakettia vastustavat vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Näin mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti. Siksikö, että hallitukselle ja terveysviranomaisille jäi koronanhoidossa näkyvä rooli. Niinistön puheita käytetään hallitusta vastaan Varsinkin pienipalkkaisen on käytettävä ääntänsä tulevissa kuntavaaleissa. Sote-uudistus voimaantullessaan seuraavan valtuustokauden aikana vie ison osan kuntien velvoitteista, mutta myös tuloista. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheita koronasta tai EU:sta on julkisuudessa käännetty Sanna Marinin (sd.) johtamaa hallitusta vastaan. Sitä muka tarvittaisiin nytkin, kun Suomi yhteishankinnassa muiden EU-maiden kanssa tivaavat lääketehtailta rokotteita. Tavallinen tallaajakin ymmärtää, ettei meiltä löydy sellaista nyrkinheiluttajaa, joka lääketehtailta rokotteita muiden ohi repisi. Valtion nyt myöntämät tuet ovat vain väliaikaisia
Hän ajoi valtuustossa voimakkaasti mallia, jossa jokaiseen Helsingin suurpiiriin rakennetaan oma kulttuurikeskuksensa, tuolloin nimeltään monitoimitalo. Laurila monipuolisti toiminnanjohtajana 1962–1990 Kansanvalistusseuran kulttuuritarjontaa; ulospäin suuntautuva ja ajanmukainen, keskusteleva toiminta lisääntyi. Ammattitaiteen mahdollisuuksien turvaaminen kulttuurilaitosten ulkopuolella tuotantoavustusten kautta oli selkein uusi polku tällä kaudella, jossa Laurila ajoi hiljaisella jääräpäisyydellään. Ritva-vaimonsa kanssa siunaantui kolme tytärtä ja yksi poika sekä yksitoista lastenlasta. Helsingin kulttuurilautakunnan ensimmäisellä rauhallisella ja taitavalla puheenjohtajalla 1979–1996 oli vahva suhde taiteeseen, kirjallisuuteen, teatteriin ja myös elokuviin Malmin Kino Helios silmäteränään. Laurila otti itsekin sellaisen vasta 1962. E. 68 Demokraatti KUOLLUT Mr Malmi oli jääräpää ja kansanvalistaja Filosofian tohtori, professori Aarne Laurila kuoli 91-vuotiaana 8.1.2021 Helsingissä. Lehtija valistustyön rinnalla Laurila teki perusteoksen F. Oriveden opistosta kehittyi tuolloin valtakunnallisesti merkittävä taidelaitos ja muutenkin KVS:n taidekoulutus voimistui. Laurila kirjoitti, toimitti ja avusti tätä lehteä kahdeksallalla eri vuosikymmenellä. Ylioppilaskeväänä 1948 hän vei aineensa pohjalta tehdyn artikkelin kotona luetun Suomen Sosialidemokraatin toimitukseen, ja se julkaistiin. Hän aloitti SSd:n taideosaston avustajana 1949 ja jatkoi osa-aikaisena, mutta täysipalkkaisena toimittajana 1951 ja seurasi Eugen Terttulaa osaston vastaavana vuoteen 1962, jolloin lähti Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajaksi. Malmiksi. KVS kuului myös työväen lasten sivistämiseksi syntyneen Helsingin Konservatorion perustajajäseniin. Monien kirjallisuusantologioiden lisäksi hän toimitti kaksi kirjaa Unkarista ja kolme Helsinki-kirjaa, joissa yksityisen perhekokemuksen kuvaus laajeni yleisemmiksi havainnoiksi pääkaupungin muutoksesta. Kirjallisuuden ja kulttuuri ystävän kuolinilmoitus (HS 24.1.2021) lainaa Aleksis Kiveä: ”Viimein toki perintömme / Onpi ilon ilta rauhan satamassa”. Hän syvensi tulkintansa väitöskirjaksi 1979. Ero Laurilan ja seuraajansa Arvo Salon välillä oli selvä: edellinen oli perinteinen kansanvalistaja, jälkimmäinen arvoja ravistava kulttuuriradikaali. Sillanpään romaanitaiteesta jo 1957. Atte Pohjanmaa oli avarakatseinen päätoimittaja; avustajilta ei edellytetty jäsenkirjoja. Ensimmäisenä valmistui Itäkeskuksen monitoimitalo Stoa metroradan kylkeen 1984, sitten Kanneltalo 1992 ja Malmitalo 1994 junaradan varteen, Myöhemmin tulivat vielä Vuotalo ja viimeisenä Maunula-talo. De_18022021_68.indd 68 10.2.2021 17.44. Painoalueet kunnan kulttuuripolitiikassa olivat kuntalaisten tasa-arvo, harrastusja vapaa-ajan toiminnan tuki, paikalliskulttuurin merkitys ja tarkoituksenmukainen avustuspolitiikka. Häntä voi kutsua Mr. 1996 hänet kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi monilla ansioilla. Risto Kolanen Kirjoittaja on toimittaja ja aiempi Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja ja kulttuurija kirjastolautakunnan jäsen Kari Hulkko Aarne Laurila. Laurila oli vahva kotiseutumies, muun muassa Malmi-Seuran ja Kotiseutuliiton puheenjohtaja. Laaja-alaisen humanistin tärkeimpiä valtakunnallisia tehtäviä oli Kirkko ja valtio -komitean puheenjohtajuus 1992–1995. Kunnallispolitiikassa hän toimi pitkään Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Tämä kokonaisuus oli vahvasti Aarne Laurilan luomus ja projekti. Samassa kaupungissa hän oli myös syntynyt 16.11.1929. Laurila piti sen uudisrakennuksen puolta, samoin työväentaustaisen Helsingin kaupunginteatterin
Tämä laulu oli kuitenkin saavuttanut suuren suosion myös demarinuorten keskuudessa. Sinäkin Martti (1931– 2021) osaltasi. 1960-luvun alkupuolella Martti Pöysälä siirtyi nuorisoliiton pääsihteeriksi. Laine: ”Sain olla Martin työkaverina SNK:n toimistossa viisi vuotta. Kunnioita jokaisen rehellistä vakaumusta. Ruotsalaiset kosivat ja Martti vastasi myöntävästi. Mäkeläisen Tauno huomasi sen ja ehdotti minua porukkaan juuri poismenneen Antti Hietasen tilalle. Martti veti tätäkin aktiviteettiä varmalla otteella. Pöysälästä työkaverina sanoo Matti J. Sirkka-Liisa Skriko muistelee: ”Toimistossa pähkäiltiin, mikä olisi sopiva kutsumanimi vaikean Sirkka-Liisan tilalle. Hän, ruotsinkielisenä, oli aina ajatellut vain tätä pohjoismaista versiota. Erilaisuus ei ollut hänelle pelottavaa.” Siitä sitten lähdettiinkin eläkkeelle, ja Tapanilan Eläkkeensaajat saivat Martista ja Mäkeläisen Taunosta uusia voimavaroja ohjelmatoimintaan.. Uutena aktiivisena työntekijänä ”Vihtori ”antoi näytteen jo silloin oivasta riimittelykyvystään. Siitä ajasta muistelee läheinen kumppani Martti Halinen: ”Martti Pöysälä ei ollut pomo, hän oli työkaveri, ystävä. Muistat leirin ensimmäisen, muistat leirinuotion sen”. Siitä ajasta sanoo työtoveri Kari Naalisvaara: ”Martilla oli inhimillinen ote elämään. Hänen johdollaan luotiin kattava järjestöverkosto ja sitä tukeva koulutustoiminta ja vielä aktiiviset yhteydet sekä pohjoismaisiin että eurooppalaisiin kotkajärjestöihin. Laulelimme vielä 15 vuotta.” Vanhan hajonneen nuorisoliiton veteraanit päättivät jättää vanhat kiistat ja asenteet taaksensa, ja niin syntyi Varttuneet demarinuoret, joiden tehtävänä on vuosittain risteillä ja muistella sekä kuulla päivän politiikkaa. Virallisen päätöksen teki Martti, joka oli määrännyt minut opettelemaan kitaransoiton jo kotkaliiton ajoilla. Tähän olivat kommunistinuorisoliittolaiset aikoinaan tehneet tomerat ”Nuorison marssi” -sanat, joita vierastin ja kerroin sen myös muille. Häntä tarvittiin pitämään kasassa keskenään riitelevät suomalaisryhmät. Jaakko Kuusela Kirjoittaja on Martti Pöysälän toveri yli 60 vuoden ajalta Mahdolliset muistamiset pyydetään ohjaamaan Kansan Sivistysrahaston Lasten ja Nuorten Puolesta -rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoihin Martti Pöysälän muistolle. Se merkitsi esimiehenä ihmisten kohtaamista yksilöinä ja hyväksyvästi. Kyllä hän meitä ” pajan poikia” välillä nimitti ”riiviöiksi”, johon oli ehkä aihettakin.” 1970-luvun alussa Marttia tarvittiin taas uusiin hommiin. Lauri Sivonen toi toverinsa takaisin Suomeen. Se on jäänyt eloon tähän päivään saakka.” Martti Pöysälän ansiot kotkaliikkeen luomisessa ovat kiistattomat. Sosialidemokraattisen liikkeen hajaantuminen ei suuria vaikuttanut lapsijärjestön toimintaan, eikä kilpailuasetelmaa oikeastaan ollut. 69 Demokraatti KUOLLUT Kotkaliikkeen rakentaja ”Muistat metsälammen, liput, teltat rannalla sen. Oli viisikymmenluvun puoliväli ja Nuorten Kotkain Uuden maan leiri Karkkilan Vuotinaisissa. Keskustelun jälkeen hän löi isolla kourallaan olkapäälle ja sanoi: ”Mee töihis, sinä osaat tämän.” Työ oli raskasta ja se alkoi painaa miestä ja myöskin perhettä. Pöysälä keksi, Sipriina. Martti Niilo Vihtori Pöysälä oli ihmisenä vahva aatteen mies, sovinnontekijä, kulttuurin luoja, innostava, uskollinen toveri, kielitaitoinen ja kansainvälinen. De_18022021_69.indd 69 11.2.2021 9.45. Seuraavana vuonna Martti toi sanat satamaan ja turkulainen Rafaelin enkelit kantaesitti Huomisen tekijät -nimen saaneen kappaleen: Niin usko ihmiseen /parempaaan aikaan / sai matkaan joukot työläisten / Kun liekki syttyi, te raivasitte tien hyvinvointiin huomiseen. Siinä sovittiin, että Martti tekee siihen uudet sanat. Leiriohjaajana Nuorten Kotkain Keskusliiton järjestöohjaaja Martti ”Vihtori” Pöysälä, jonka kynästä olivat laulun sanat ja joka oli kerännyt oppaaseen kaikki tarvittavat viisaudet, lippusolmusta alkaen. Pienestä Kotkaoppaasta opettelin kuntoisuuskäskyjen tärkeimmät: Ole hyvä ja uskollinen toveri. Perustettiin Mosan kisällit uudelleen 50-luvun porukalla. Kiitos siitä. Risto oli hämmästynyt. Helsingin kaupunki tarvitsi nuorisotoimenjohtajaa. Jäljempänä mukaan tullut Ilpo Rossi kertoo oman tarinansa: ”Olin juontamassa Tarja Halosen vaalijuhlaa kitaroineni. Jos oli ongelmia, hänellä oli aina aikaa kuunnella. Kotkaliittoon oli palkattu uusi työntekijä Tapanilasta, laborantti ammatiltaan, joka lisäansioikseen puhalteli myös omakotirakentajille tärkeisiin lämmityslaitteisiin lasimittareiden kuoria. Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliitto tarvitsi pääsihteeriä. Martti ei ollut pomo vaan sellainen esimies, joka huolehti siitä, että asiat rullaavat siten, kuin on sovittu. Pöysälä oli niin sanotun kisällilaulusukupolven viimeinen järjestöjohtaja. Näin häntä luonnehtii SDP:n Martin aikainen puheenjohtaja Paavo Lipponen: ”Hänen elämäntyönsä suomalaisessa työväenliikkeessä ja Ruotsissa ansaitsee suuremman tunnustuksen kuin hän elämässään sai.” Viimeisellä reissullaan istuessamme iltaa yhdessä Pertti Paasion ja Martin vanhan kiistakumppanin Risto Laakkosen kanssa tuli puheeksi nuorisoliiton laulu Vi bygger landet. Siksi Martin aktiivisuus sai vastakaikua koko maan alueella
Mauri oli Ylöjärven Pohjoisen Sos.Dem. Järvellä hänet nähtiin usein joko pilkillä tai kalaverkkojaan kokemassa. Arto oli ylpeä työstään ja perheestään. SDP-perheen Arto Tammikuun toisella viikolla saapui pysäyttävä suruviesti. Nuoren kirvesmiehen koulurakentaminen sai henkistä jatkoa, kun Mauri aloitetti kuntatason luottamustehtävissä. Mauri oli osaava ja aikaansaava kirvesmies, joka timpuriryhmänsä kanssa urakoi sodan jälkeisistä vuosista lähtien eri puolilla Tamperetta ja sen ympäristössä. Hän jatkoi työtä ja poliittista toimintaa vakaana sosialidemokraattisena järjestömiehenä sekä puolueessa että kunnallisissa luottamustehtävissä Ylöjärvellä. Maurin kulmakiviä yhteiskunnan rakennustyölle olivat oikeus työhön, sivistykseen ja tasapuolisesti saataviin yhteisiin palveluihin sekä turvaan lapsuudesta vanhuuteen. 70 Demokraatti Puolueen rakennusmies Kirvesmies Mauri Säynäväjärvi Ylöjärven Kyöstilästä kuoli 93-vuotiaana 21.11.2020. Mauriin luotettiin myös laajemmin, hän toimikin useita vuosia pohjoishämäläisten edustajana SDP:n puolueneuvostossa. Töissä hän halusi jatkaa niin pitkään kuin mahdollista. Yhdistyksen kantavia voimia. Monet syvälliset keskustelut puolueesta, politiikasta ja elämästä olivat hetkiä, joita monet meistä Arton ystävistä ja työtovereista jäävät kaipaamaan. Mauri seurasi isäänsä sekä Martti-veljeään yhteiskunnalliseen työhön ja luottamustehtäviin. Puo lueen palveluksessa Arto aloitti 1.11.2003 järnen isällinenkin tapansa auttaa ja opastaa toi turvallisen ja luotettavan olon. Hänen runkoporukkansa tunnettiin eri elementtirakennuskohteissa. Lähes koko työuransa hän toimi erilaisissa järjestöllisissä tehtävissä. Mutalan Virin urheilutoiminta oli hänen sydäntään lähellä. Arto rentoutui sienimetsässä ja omassa pihassa puutarhatöitä tehden. Arto oli ihmisenä suora, mutta reilu. De_18022021_70.indd 70 11.2.2021 10.23. Isä Yrjö toimi kunnan esimiehenä, eräänlaisessa kunKUOLLUT nanjohtajaa edeltäneessä tehtävässä. jestöja kunnallisasiainsihteerinä. SDP-perheessä Arto oli laajasti tunnettu. Hän oli keskeisesti mukana ohjaamassa Ylöjärveä kasvun ja kehityksen tielle. HäArto Heinonen. Yhdistys oli vahvasti mukana tapahtumien järjestelyissä. Tukipilari, jonka toimintaa ohjasivat yhteiset periaatteet ja puolueen. Merkittäviä tapahtumia 70-luvulla olivat Voionmaan Opistolla järjestetyt Työväen Tapahtumat, jotka kokosivat Ylöjärvelle osanottajia ympäri maan. Hän oli kuollessaan 70-vuotias, syntynyt Hyvinkäällä 4.7.1950. kunnallisjärjestössä. Molemmat olivat hänelle tärkeitä. Ei sellaista järjestöllistä asiaa tai kuntapolitiikkaan liittyvää yksityiskohtaa ollut, joihin ei olisi Artolta vastausta ja neuvoa saanut. Mauri oli avioliitossa Anna-Liisa Rantasen kanssa. He rakensivat Säynäväjärven lapsuudenkodin naapuriin yhdessä oman kodin, jossa kasvattivat poikansa Jorman ja Jyrkin. Artolle oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus olivat arvoja, jotka näkyivät rohkeutena nostaa esiin vaikeitakin asioita ja löytää ratkaisuja yhdessä sopien. Ensin Nuorissa Kotkissa ja sen jälkeen Vantaan sos.dem. Arto toimi pitkään työpaikkansa luottamusmiehenä ja Järjestötoimitsijain Liitto JTL ry:n varapuheenjohtajana. Mauri toimi 60-luvulta aina 90-luvulle kunnanhallituksessa ja -valtuustossa, useita vuosia näiden toimielinten puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Arvostettu toveri Arto Heinonen on poissa. Hän oli Yrjö ja Katri Säynäväjärven neljästä pojasta nuorimmainen, joka syntyi 11.12.1926. Hän oli mukana järjestämässä useita Virin yleisurheiluja hiihtokilpailuja. Hyvinkäältä tie vei 70-luvun lopussa Vantaalle. Retkeily luonnossa ja luonnon antimien kerääminen olivat Maurille tärkeitä harrastuksia. Tämä aika kasvatti Artosta niin kunta-alan kuin kuntapolitiikan monipuolisen asiantuntijan. Ja näitä keskusteluja väritti hyvä huumori ja railakas nauru, jotka auttoivat vaikeinakin hetkinä. Mauri Säynäväjärvi
Yhdistystoiminta Kaiharin lahden ja Koljonselän ahvenpakat olivat hänelle tuttuja, kuten myös kalapaikat Säkylän Pyhäjärvellä ja Kyrösjärvellä. Lähiomaisten ohella Mauria jäivät kaipaamaan ystävät ja järjestötoverit. Mauri kantoi huolta nuorison yhteiskunnallisesta ja poliittisesta aktiivisuudesta. Keskimäärin opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin 900 euroa. Pori 27.2. Arto jätti syvän ja vahvan jäljen, joka toivottavasti välittyy meidän, puolueen työssä mukana olevien toiminnassa jatkossakin. De_18022021_70.indd 71 11.2.2021 10.23. Päätösehdotuksen saaneiden määrä kasvoi 579:llä. Määrä on hieman suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pekka Ovaska toiminnanjohtaja, eläk. 71 Demokraatti 80 VUOTTA KUOLLUT Syntymäpäivät VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem. Merkkipäivää juhlitaan perhepiirissä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pekka Ovaska. Johanna Autio Kela perii opiskelijatukia Kela lähetti lähes 44 000 päätösehdotusta opintotuen takaisinperinnästä. Jyrki Säynäväjärvi Mikko Tuominen Kirjoittajat ovat Marko Säynäväjärven poika ja hyvä ystävä Vuoden 2018 elokuussa juhlistimme Arton eläkkeelle lähtöä toiminnanjohtajien kesäkokouksessa Joensuussa. Mauri oli seuramies ja hauska juttujen kertoja. Rajoja korotettiin 4,5 prosentilla 2020 alusta 12 498 euroon, jos opiskelija saa tukea 9 kuukaudelta. Opintotukea oltaisiin perimässä takaisin 39,6 miljoonaa euroa. klo 17, koronatilanteen takia sähköpostikokouksena. Samoihin aikoihin Arto oli juuri saanut tiedon vakavasta sairaudesta. Johtokunta. Vuosi sitten Kela lähetti päätösehdotuksen 43 308 opiskelijalle, ja perittävä määrä oli 37,3 milj. Hän kannusti jälkikasvua vahvasti omatoimiseen järjestötyöhön ja toimintaan. Ratas ry:n jäsenkokous to 25.2. euroa. Taistelutahdosta huolimatta sairaus vei voimat ja elämä päättyi tammikuisena päivänä. Loppukesäisin hän mielellään marjasti sekä keräili sienisaaliita metsistä. Opintotuen vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Arton läheisten suuressa surussa myötäelävät Arton työtä ja muistoa kunnioittavat monet ystävät ja työtoverit vuosien varrelta
Nimi: Osoite: De_18022021_72.indd 72 10.2.2021 17.43. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 3/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Minnekään keskelle koskematonta luontoa ei kuitenkaan tarvitse päästä, sillä pikkutikka viihtyy myös asutuksen lähellä. De_18022021_72.indd 73 10.2.2021 17.43. Hiippailen ääntä kohti ja pian näenkin tikan työssään. Kuvia napsiessani huomaan läheisessä puussa toisenkin tikan, jonka punainen päälaki paljastaa koiraaksi. Tämä kuva on otettu Nokian Tehdas saaressa aivan parkkipaikan tuntumassa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Hannu Niemi Oulusta. co m 4 5 9 4 1 6 6 5 3 9 8 7 1 2 2 7 5 8 3 6 2 1 4 P E R H O O R P O I U O L E V I P E R K K I E P P U R U O K O T A A S P A R K I I R A O S I O A I I N E S S P E S T O I A T A V I T A T A A R A D R A L O N E I S T A R I I S I U N S A M I I L I E T T E S T I I L J A N N E P O N S I A L I A T N O R U A A N O U K I S M O E E S A U O D E S S A N A I N E N U U T O S I A N S I A L A N A N A S U I M A R I V A T I L T R I P N U R J A S A E T A R E A L P E E R D U S T I N O T T O O N T T A A T E S S T E I R T O T O L I U E T A A A I L A A A R I A N I S K uulen läheisestä pöheiköstä naputusta. Pikkutikalla ei myöskään ole pyrstönsä tuntumassa – oikein termein ilmaistuna alaperässä – punaista, kuten valkoselkäja käpytikalla. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 24 98 75 16 3 78 62 13 59 4 51 34 69 27 8 67 53 24 98 1 19 27 58 34 6 83 41 96 72 5 32 76 81 45 9 45 89 37 61 2 96 15 42 83 7 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 1/2021 RATKAISU 14.1. Vuoden lintu -hankkeen yksi tarkoitus onkin tarkentaa arviota. Siellä se tyhjentää puun runkoon nakuttelemaansa koloa niin, että hake vain lentää. Tämä koputtelija on samaa kokoluokkaa peipposen kanssa. Tässä hommassa avuksi voi olla ilmoittamalla pikkutikkahavaintonsa Tiira-lintutietopalveluun (tiira.fi). Pikkutikka on tänä vuonna lintujärjestö Birdlifen vuoden lintu. Taitaa olla tikka, tuumin. Jos mielii löytää pikkutikan, kannattaa suunnata lehtipuumetsiin ja -pöheikköihin, joissa on paljon lahopuuta. Suomessa pikkutikkojen kannan koko tunnetaan huterasti – se arvioidaan noin 1 400–5 000 pariksi. Huhtikuiset pesänrakennuspuuhat ovat vauhdissa – tähän taitaa tulla tämän pikkutikkapariskunnan reviiri! Pikkutikka muistuttaa väritykseltään valkoselkätikkaa, mutta nimensä mukaisesti sen erottaa valkoselkätikasta koon perusteella. ais ud ok u
Kirja on todella koskettava. Ei ole aksenttieroakaan. Kamala Harris: The Truths We Hold Anni Kytömäki: Margarita Politiikan kirjahylly 1 3 2 Minulla on syvä ja läheinen suhde kirjastoihin. Kapellimestari Hannu Linnun valitsema Finlandia-voittaja. Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista. Kiihkottomasta ja selkeästä kerrontatavasta huomaa, että kirjoittaja on syvästi perehtynyt aiheeseen. Kirja kertoo Suomen jälleenrakentamisesta ja ihmisen suhteesta luontoon. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjastokortti oli yksi lapsuuden kohokohdista Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar iloitsee, kun jo pikkulapset oppivat käymään kirjastossa. Päähenkilönä on nuori tyttö, Senni, joka isättömänä etsii ihmisarvoaan, viihtyy ikimetsissä ja taistelee jokihelmisimpukan pelastamiseksi. Olin iloisesti yllättynyt, kun minut pyydettiin valitsemaan Tieto-Finlandia-voittaja. Se oli arvokas hetki, ja muistan sen edelleen. Kamala Harrisilta voi oppia, että vaikka olisi kova tahto ja voiton halu, voi samalla myös säilyttää hymyilevän asenteen kaikkeen. Jos mietitään, mitä sivistys laajassa merkityksessä tarkoittaa, on se toki kirjojen lukemista, mutta kirjasto instituutiona on yksi sivistyksen pilareista yhteiskunnassa. Hän tietää, että minulla on jännittävä kevät tulossa ja tämä on hänen tapansa kannustaa minua. Minusta on hienoa, että olen saanut tämän kauden toimia Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina ja vastata siinä roolissa muun muassa kirjastoasioista. 3 2 1 De_18022021_74.indd 74 11.2.2021 9.53. Kävin lapsena paljon kirjastossa. Romaanien maailmaan voi vain heittäytyä ja antaa tarinan viedä, mutta tietokirjojen lukemiseen liittyy mielen sisäinen, jatkuva tiedon prosessointi. Tietokirjallisuuden lukeminen on erilainen prosessi kuin romaanien tai elämänkertojen. Politiikassa ei koskaan kannata tukahduttaa omaa persoonaa. On tärkeää säilyttää työn ja tekemisen ilo. Vaikka kuinka ajattelisimme, että puhuminen on kielen oppimisen kannalta tärkeintä, sanoisin silti, että lukeminen on vielä tärkeämpää. Välillä minulta kysytään, miten suomenkieleni on niin hyvää, vaikka olen muuttanut tänne vasta kahdeksanvuotiaana. Aihe on vaikea ja todella laaja. On tärkeää, että kirjastot ovat kaikkien ulottuvilla ja että totumme jo pienestä pitäen käymään niissä. On hienoa, että Suomessa jo lasten varhaiskasvatukseen kuuluvat kirjastokäynnit. Lapsena oli myös todella suuri juttu saada ensimmäinen kirjastokortti. Todella kaunis ja koskettava kirja. Vaikka puhuisimme kuinka paljon, on kielen oppiminen ilman sen lukemista aika lailla erilaista. Minulle se oli kuin karkkikauppa, johon sai mennä, mutta jossa ei tarvinnut maksaa mistään. Tiedän sen omakohtaisesti siitä, että vaikka puhun darin kieltä hyvin, en osaa lukea sitä, ja kielitaitoni on sen takia heikompaa. Ne kirjastotädit ja heidän hymynsä painuivat mieleeni. Se oli asia, jonka omistin itse, sain laittaa sen taskuuni ja se oli minun omalla nimelläni. Tuli ihan itku silmään, kun isäni antoi tämän kirjan minulle joululahjaksi. Yksi Tieto Finlandia -ehdokkaista
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Demok18022021_002.indd 1 9.2.2021 17.30. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
TYÖELÄMÄ Huutolaisduunarin paluu PERUSTUSLAKI Lain suoja myös eläimille VAALIT Taistelu kaupungeista 63 Tarjoilija Oili Koskela jaksaa, kun myöhäi simmät illat jäivät työvuoroista pois. VAIN NUMERO Demok18022021_001.indd 1 10.2.2021 10.43. PAL.VKO 2021-09 00 74 43 -2 10 3 18.2.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 21 / 18 . he lm ik uu ta SYNTYVYYS TEEMA MIkä kääntäisi suunnan